<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

152 Käyttäjää paikalla! 0.0067648887634277

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1985_1 | A_1985_2 | A_1985_3 | A_1985_4 | A_1985_5 | B_1985_1 | B_1985_2 | C_1985_1 | C_1985_2 | D_1985 | E_1985_1 | E_1985_2 | E_1985_3 | E_1985_4 | E_1985_5 | E_1985_6 | E_1985_7 | F_1985_1 | F_1985_2 | Hak_1985 | PTK_1985_1 | PTK_1985_2 | PTK_1985_3 | PTK_1985_4 | PTK_1985_5 | 
1: Vuoden 1985
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: E1
10: Lakialoitteet 1-122
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:                       ~"-
18:                       ).,.   .   .,
19: 
20:                                  .    ~   '   ....
21: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus
22: SISÄLLYSLUETTELO
23: 
24: 
25: 
26: 
27: Lakialoitteet 1-122
28: 
29:   1 Muroma      ym.: Ehdotukset sukunimilaiksi ja        14 Pokka ym.: Ehdotukset alkoholilaiksi ja eräiksi
30:   eräiksi siihen liittyviksi laeiksi                     siihen liittyviksi laeiksi
31: 
32:   2 Komsi ym.: Ehdotukset siviilipalveluksen kehit-      15 Holvitie ym.: Ehdotus laiksi poikkeuksista am-
33:   tämistä tarkoittaviksi laeiksi                         matillisten oppilaitosten opettajien eläkeikää kos-
34:                                                          keviin säännöksiin
35:   3 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi asuntotulon verotta-
36:   misesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n         16 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläke-
37:   muuttamisesta                                          lain 1 §:n muuttamisesta
38: 
39:                                                          17 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien
40:   4 Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
41:                                                          varhaiseläkkeestä annetun lain muuttamisesta
42:   suusverolain 32 a §:n muuttamisesta
43:                                                          18 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi työsuojelun
44:   5 Kuusio ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusve-   valvonnasta annetun lain muuttamisesta
45:   rolain 28 §:n muuttamisesta
46:                                                          19 Piipari ym.: Ehdotus Kansaneläkelaitoksen
47:   6 Kuusio ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusve-   luottamushenkilöiden eläkelaiksi
48:   rolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta
49:                                                          20 Männistö ym.: Ehdotukset valtion virkamies-
50:   7 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-       lainsäädännön uudistamista tarkoittaviksi laeiksi
51:   suusverolain muuttamisesta
52:                                                          21 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi puolue- ja vaali-
53:   8 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-       rahoituksen julkisuudesta
54:   suusverolain 29 §:n muuttamisesta
55:                                                          22 E. Laine ym.: Ehdotukset laiksi alkoholilain 5
56:   9 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verot-      §:n ja keskioluesta annetun lain 4 §:n muuttami-
57:   tamisesta eräissä tapauksissa annetun lain kumoa-      sesta
58:   misesta
59:                                                          23 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi raittiustyölain 4
60:                                                          §:n muuttamisesta
61:   10 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen
62:   vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa an-
63:                                                          24 Ronkainen ym.: Ehdotus päihdehuoltolaiksi
64:   netun lain 2 §:n muuttamisesta
65:                                                          25 Raudaskoski ym.: Ehdotukset tasavallan presi-
66:   11 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain          dentin eräiden valtaoikeuksien tarkistamista koske-
67:   muuttamisesta                                          viksi laeiksi
68: 
69:   12 Skinnari: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta        26 Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjär-
70:   annetun lain 2 §:n muuttamisesta                       jestyksen muuttamisesta
71: 
72:   13 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain muut-     27 Pohjanoksa ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain
73:   tamisesta                                              52 §:n muuttamisesta
74: 
75: 560082K
76: 4                                                Sisällysluettelo
77: 
78:     28 Eklund ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain 8          42 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi eratsta
79:     §:n muuttamisesta                                          painostustoimista Yhdistyneiden Kansakuntien
80:                                                                tuomitseman rotusorron lopettamiseksi Etelä-Afri-
81:     29 Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain 3            kan Tasavallassa
82:     §:n muuttamisesta
83:                                                                43 Vähäkangas ym.: Ehdotus laiksi asunto-olojen
84:     30 Vepsäläinen ym. : Ehdotus laiksi työtuevalli-           kehittämisestä vuosina 1986-1990
85:     suuslain 14 §:n muuttamisesta
86:                                                                44 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu-
87:                                                                tuslain 8 §:n muuttamisesta
88:     31 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 9 §:n
89:     muuttamisesta
90:                                                                45 Vihriälä ym.: Ehdotukset laeiksi maatalousyrit-
91:                                                                täjien eläkelain 6 a §:n ja luopumiseläkelain 2 §:n
92:     32 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi rintamasoti-            muuttamisesta
93:     laseläkelain muuttamisesta
94:                                                                46 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu-
95:     33 Saarto ym. : Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain         tuslain muuttamisesta
96:     eräiden lainkohtien kumoamisesta sekä tulo- ja
97:     varallisuusverolain 36 a §:n muuttamisesta                 47 Salolainen ym.: Ehdotus laiksi luonnonsuojelu-
98:                                                                lain 23 ja 24 §:n muuttamisesta
99:     34 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi eläk-
100:     keensaajien asumistukilain muuttamisesta annetun           48 Nyby ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 5 §:n
101:     lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta                   muuttamisesta
102: 
103:     35 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi kan-           49 Ratu: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräve-
104:     saneläkelain 25 §:n ja perhe-eläkelain 15 a §:n            rosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
105:     muuttamisesta
106:                                                                50 Skön ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta an-
107:     36 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja           netun lain 4 §:n muuttamisesta
108:     varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
109:                                                                51 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
110:     37 Stenius-Kaukonen ym. : Ehdotus laiksi sairaus-          verolain 29 §:n muuttamisesta
111:     vakuutuslain 35 §:n muuttamisesta
112:                                                                52 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi yrittäjien eläkelain 6
113:     38 Astala ym.: Ehdotukset laiksi kansaneläkelaissa         §:n muuttamisesta
114:     säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta
115:     elinkustannuksiin annetun lain 1 §:n muuttamises-          53 Kettunen ym. : Ehdotus laiksi varhaiseläkkeestä
116:     ta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
117:                                                                54 Könkkölä: Ehdotukset laeiksi peruskoululain
118:                                                                69 §:n ja lukiolain 43 §:n muuttamisesta
119:     39 Salminen ym.: Ehdotukset laeiksi sairausvakuu-
120:     tuslain 23 §:n sekä työsopimuslain 30 ja 34 §:n
121:     muuttamisesta                                              55 Hirvelä ym.: Ehdotukset laiksi naisten ja mies-
122:                                                                ten välisestä tasa-arvosta sekä eräiksi siihen liitty-
123:                                                                viksi laeiksi
124:     40 J. Mikkola ym. : Ehdotus laiksi läänijaosta
125:                                                                56 Skön ym.: Ehdotus laiksi kansalaisten perustoi-
126:     41 Nordman m.fl.: Förslaget tili lag om ändring            meentulotuevasta
127:     av 9 § lagen om främjande av en balanserad
128:     regional utveckling                                        57 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus työsuojelu-
129:                                                                laiksi
130:     41 Nordman ym.: Ehdotus laiksi tasapainoisen
131:     alueellisen kehityksen edistämisestä annetun lain 9        58 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta
132:     §:n muuttamisesta                                          annetun lain 6 §:n muuttamisesta
133:                                                Sisällysluettelo                                                5
134: 
135: 59 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin elä-             76 Laurila ym.: Ehdotus laiksi kaapelilähetystoi-
136: kelain 6 §:n muuttamisesta                                   minnasta
137: 
138: 60 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi lyhytaikaisissa työ-          77 Kärhä: Ehdotus laiksi lasten päivähoidosta an-
139: suhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §:n               netun lain 5 §:n muuttamisesta
140: muuttamisesta
141:                                                              78 Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muut-
142: 61 Jyrkilä ym. : Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien          tamisesta
143: eläkelain 5 §:n muuttamisesta
144:                                                              79 Koskinen: Ehdotus      laiksi   torjunta-ainelain
145: 62 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen             muuttamisesta
146: vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa an-
147: netun lain kumoamisesta                                     80 P. Leppänen ym.: Ehdotukset laiksi työnteki-
148:                                                             jäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta ja eräiksi
149: 63 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-        muiksi työttömyyseläkkeeseen ja sukupolvenvaih-
150: verolain 29 §:n muuttamisesta                               doseläkkeeseen oikeuttavan ikärajan alentamista
151:                                                             tarkoittaviksi laeiksi
152: 64 P. Leppänen ym.: Ehdotukset varhaiseläkkeen
153: toteuttamista sekä työttömyyseläkkeen ja sukupol-           81 Almgren ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen
154: venvaihdoseläkkeen ikärajaa koskeviksi laeiksi              vähennysoikeudesta verotuksessa annetun lain 2
155:                                                             §:n väliaikaisesta muuttamisesta
156: 65 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
157: verolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta                         82 Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
158:                                                             suusverolain muuttamisesta
159: 66 Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain 25
160: §:n muuttamisesta                                           83 Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-
161:                                                             eläkelain muuttamisesta
162: 67 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 25
163: §:n muuttamisesta
164:                                                             84 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1986
165: 68 Mäkipää ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-            toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista
166: suusverolain 36 §:n muuttamisesta                           veroasteikosta ja veroprosenteista
167: 
168: 69 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi työttömyys-              85 Alppi ym.: Ehdotus laiksi kaapelilähetystoi-
169: turvalain muuttamisesta                                     minnasta
170: 
171:                                                             86 Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjes-
172: 70 Skön ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien
173:                                                             tyksen 31 §:n 2 momentin ja 61 §:n kumoamisesta
174: varhaiseläkkeestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta
175:                                                             87 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
176: 71 Skön ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain 6
177:                                                             verolain muuttamisesta
178: §:n muuttamisesta
179: 
180: 72 Paasio ym.: Ehdotukset laeiksi edustajanpalkki-          88 Halonen ym.: Ehdotus laiksi tapaturmavakuu-
181: osta annetun lain ja tulo- ja varallisuusverolain 22        tuslain 3 §:n muuttamisesta
182: §:n muuttamisesta
183:                                                             89 Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi' maatalousyrittäjän
184: 73 Kettunen ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkki-            vuosiloman ja sijaisavun järjestämisestä annetun
185: osta annetun lain muuttamisesta                             lain 7 a §:n muuttamisesta
186: 
187: 74 Helle ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 5          90 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
188: §:n muuttamisesta                                           muuttamisesta
189: 
190: 75 Isohookana-Asunmaa: Ehdotus laiksi peruskou-             91 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi sairaus-
191: lulain 13 §:n muuttamisesta                                 vakuutuslain 16 §:n muuttamisesta
192: 6                                                 Sisällysluettelo
193: 
194:     92 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi kuntien ympäris-            107 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunta-
195:     tönsuojelun hallinnosta                                     laitoksen lakkauttamisesta
196: 
197:     9 3 Vepsäläinen ym. : Ehdotus laiksi vuodelta 1986          108 Bärlund ym.: Ehdotus laiksi liikepankkilain
198:     toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista         muuttamisesta
199:     veroasteikoista ja veroprosenteista
200:                                                                 109 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi valtion
201:     94 Jouppila: Ehdotukset laeiksi rintamasotilas-             eläkelain 8 ja 9 §:n muuttamisesta
202:     eläkelain 1 §:n sekä sotilasvammalain 1 §:n muut-
203:     tamisesta                                                   110 Konesalmi: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
204:                                                                 verolain 22 §:n muuttamisesta
205:     95 Mustonen ym.: Ehdotukset laeiksi maidon väli-
206:     aikaisesta kiintiömaksusta annetun lain ja maidon           111 Rantanen ym.: Ehdotus laiksi työttömyystur-
207:     väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain             valain 5 §:n muuttamisesta
208:     muuttamisesta
209:                                                                 112 Paavilainen ym.: Ehdotus laiksi työttömyys-
210:                                                                 turvalain 7 §:n muuttamisesta
211:     96 Kärhä: Ehdotus laiksi metsästyslain 16 §:n 1
212:     momentin kumoamisesta                                       113 Ala-Kapee ym.: Ehdotus laiksi työttömyystur-
213:                                                                 valain 5 §:n muuttamisesta
214:     97 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi maidon ja sianli-
215:     han vientikustannusmaksusta annetun lain muut-              114 Nyby ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyk-
216:     tamisesta                                                   sen 37 §:n muuttamisesta
217:     98 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-        115 Paavilainen ym.: Ehdotus laiksi asunto-osa-
218:     verolain 37 §:n muuttamisesta                               keyhtiölain muuttamisesta
219: 
220:     99 H. Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi sairausva-             116 Helle ym. : Ehdotukset laeiksi alkoholilain 22
221:     kuutuslain 22 §:n muuttamisesta                             §:n muuttamisesta, keskioluesta annetun lain
222:                                                                 muuttamisesta ja olutta valmistavien yhtiöiden lu-
223:     100 Muroma ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintä-              nastamisesta alkoholiyhtiölle
224:     lain 5 §:n muuttamisesta
225:                                                                 117 Kulhia: Ehdotus laiksi kunnallislain 56 §:n 3
226:                                                                 momentin muuttamisesta
227:     101 Anttila ym.: Ehdotus laiksi yleisten asiakirjain
228:     julkisuudesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta              118 Törnqvist ym.: Ehdotukset laeiksi työturvalli-
229:                                                                 suuslain 9 §:n ja työsuojelun valvonnasta annetun
230:     102 Peltola ym.: Ehdotukset laiksi eräiden sosiaali-        lain 26 §:n muuttamisesta
231:     ja terveydenhuollon hankkeiden rahoittamisesta ja
232:     siihen liittyväksi lainsäädännöksi                          119 Eenilä ym. : Ehdotus valtion virkamieslaiksi
233: 
234:     103 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja           120 Siitonen ym.: Ehdotus laiksi jätehuoltolain
235:     varallisuusverolain 60 §:n muuttamisesta                    muuttamisesta
236: 
237:     104 Anttila ym.: Ehdotukset laeiksi työntekijäin            i 21 Stenius-Kaukonen ym. : Ehdotukset laeiksi
238:     eläkelain 6 ja 7 b §:n sekä työttömyysturvalain 14          valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta
239:     §:n muuttamisesta                                           annetun lain 10 §:n 1 momentin ja peruskoulun
240:                                                                 viranhaltijain palkkauksesta, eläkkeestä ja perhe-
241:     105 Kettunen ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalk-             eläkkeestä annetun lain 11 §:n 1 momentin ku-
242:     kiosta annetun lain muuttamisesta                           moamisesta
243: 
244:                                                                 122 Hirvelä: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen
245:     106 Kettunen ym.: Ehdotus laiksi valtioneuvoston            9 §:n muuttamisesta
246:     jäsenten palkkiosta annetun lain 1 §:n muuttami-
247:     sesta
248:                                                  1985 vp.
249: 
250: Lakialoite n:o 1
251: 
252: 
253: 
254: 
255:                                     Muroma ym.: Ehdotukset sukunimilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi
256:                                       laeiksi
257: 
258: 
259:                                             Eduskunnalle
260: 
261:                                            YLEISPERUSTELUT
262: 
263:    Aloite sisältää ehdotuksen uudeksi sukunimi-         sukunimi. Yhteinen sukunimi korostaa lapsen
264: laiksi, joka korvaisi sukunimestä vuonna 1920           yhteenkuuluvuutta vanhempien ja sisarusten
265: annetun lain sekä perheoikeudelliseen lainsää-          muodostamaan perheeseen ja erottaa hänet per-
266: däntöön sisältyvät, puolisoiden ja lasten sukuni-       heen ulkopuolisista yksilöistä ja yhteisöistä. Vas-
267: meä koskevat säännökset. Lisäksi aloite sisältää        taavasti etunimi taas on vertauskuva koko hänen
268: ehdotukset sukunimeä koskeviksi kansainvälisen          persoonalleen ja erottaa hänet kaikista muista
269: yksityisoikeuden alaan kuuluviksi säännöksiksi,         ihmisistä. Jo nyt on kasvatusneuvotoissa todettu,
270: kuten hallituksen esityksessä n:o 236/1984 vp.          että lapsille varsin usein aiheutuu ongelmia siitä,
271:    Voimassa olevan sukunimilain mukaan avio-            että hän kuuluu perheeseen, jossa on käytössä
272: liittoperheellä on yhteinen sukunimi, jolloin per-      kaksi tai useampia sukunimiä. Nämä lapset ovat
273: heen sukunimenä on miehen sukunimi pääsään-             hämmentyneitä sen vuoksi, että he eivät oikein
274: töisesti. Vaimolla on kuitenkin oikeus käyttää          tiedä, mihin he kuuluvat. Perheen eri sukunimis-
275: sitä nimeä, joka hänellä oli naimattomana olles-        tä aiheutuvat ongelmat eivät valitettavasti ole
276: saan ja miehensä sukunimeä yhdistettynä siten,          harvinaisia kasvatusneuvoloissa. Hallituksen su-
277: että hänen sukunimensä käy miehen nimen edel-           kunimilakiesitys toteutuessaan lisäisi näitä ongel-
278: lä. Yhdistenimen käyttämistä koskeva ilmoitus           mia, jotka nykyisin koskevat ensisijaisesti ns.
279: on tehtävä ennen vihkimistä vihkimisviranomai-          hajonneiden perheiden lapsia mutta jotka la-
280: selle. Ellei vaimo avioliittoa solmittaessa ole tällä   kiuudistuksella saatettaisiin koskemaan myös eh-
281: tavoin pidättänyt itselleen oikeutta yhdistenimen       jien perheiden lapsia. Näin lasten myönteisen
282: käyttöön, on hänellä mahdollisuus hakea avio-           kehityksen mahdollisuuksia olennaisesti heiken-
283: liiton kautta saamansa miehen sukunimen muut-           nettäisiin vanh~mpien tasa-arvopyrkimyksellä,
284: tamista yhdistetyksi sukunimeksi tekemällä tästä        mikä on vastoin YK:n Naisten syrjintäsopimuk-
285: sukunimen muuttamista koskevan hakemuksen               sen sisältöä ja tarkoitusta.
286: sukunimestä annetun lain mukaisessa järjestyk-             Lisäksi hallituksen sukunimilakiesitys rikkoo
287: sessä lääninhallitukselle.                              sitä yleisesti maassamme vakiintunutta ja hyväk-
288:     Nykyinen sukunimilainsäädäntö on hyvin pal-         syttyä lainsäädäntöperiaatetta, jonka mukaan lait
289: vellut käytännön tarpeita. Nykyisen sukunimilain        tulee säätää väestön enemmistön tarpeista käsin
290:  muuttamistarvetta onkin perusteltu lähinnä sillä,      ja jonka mukaan vähemmistön tarpeet tulee
291: että YK:n Naisten syrjintäsopimuksen ratifiointi        turvata erityissäännöksin. Kuitenkin jopa halli-
292:  edellyttäisi sukunimilain muuttamista. Kuiten-         tuksen esityksen puoltajat toteavat, että lainmuu-
293:  kin tämä sopimus on mahdollista ratifioida va-         toksen voimaantulon jälkeenkin useimmat per-
294:  raumin, kuten on tapahtunut usean muunkin              heet noudattavat edelleen nykyistä perinteistä
295:  sopimuksen osalta.                                     sukunimikäytäntöä.
296:     YK:n Naisten syrjintäsopimuksen 6 artikla              Lainmuutosta on perusteltu myös sillä, että
297:  painottaa useaan kenaan, että kaikissa tapauksis-      nykyisin monet naiset ovat jo ennen avioliiton
298:  sa lasten etua pidettäköön tärkeimpänä. Siten          solmimista luoneet omalla nimellään karriäärin ja
299:  YK:n Naisten syrjintäsopimus edellyttää, että          sen vuo,ksi oman nimen säilyttäminen on tar-
300:  lapsen etu ei saa missään vaiheessa tasa-arvopyr-      peen. Tämä ongelma poistuu jo nykyisin mah-
301:  kimysten vuoksi vaarantua tai syrjäytyä. Lapsen        dollisella, yhdistenimen käytöllä.
302:  edun mukaista on, että perheellä on yhteinen
303: 428500061L
304: 2                                      1985 vp. -     LA n:o 1
305: 
306:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
307: 
308: 2 luku. Puolison sukunimi                             8 luku. Lain voimaantulo ja siirtymäsäännökset
309: 
310:    Päinvastoin kuin hallituksen esityksessä puoli-       34 § Voimaantulo. Ehdotettu sukunimilaki
311: son sukunimeä koskevat säännökset on sijoitettu       tulisi kumoamaan sukunimestä 23 päivänä joulu-
312: ennen lapsen sukunimeä koskevia säännöksiä ja         kuuta 1920 annetun lain, 13 päivänä kesäkuuta
313: siten 2 lukuun.                                       1929 annetun avioliittolain 32 §:n sekä 5 päivä-
314:    Aloitteen mukaan avioliittoperheellä tulee olla    nä syyskuuta 1975 isyyslain voimaanpanosta an-
315: yhteinen sukunimi. Avioliittoon aikovien tulee        netun lain 3 §:n 2 momentin kuten hallituksen
316: ennen vihkimistä päättää, kumman sukunimi             esityksen mukainen sukunimilakikin.
317: tulee puolisoiden yhteiseksi sukunimeksi.                 Sen sijaan sanotun avioliittolain 84 § ehdote-
318:                                                       taan säilytettäväksi sukunimilakiehdotuksen edel-
319:                                                       lyttämin muutoksin. Sen vuoksi lakialoitteeseen
320: 3 luku. Lapsen sukunimi                               liittyy 3. lakiehdotus, ehdotus avioliittolain
321:                                                       84 §:n muuttamisesta.
322:   Lapsen sukunimen muuttamista tsan sukuni-               Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
323: meksi koskevaan 4 §:ään on lisätty isän kuule-        nioittavasti,
324: misvelvoite.
325:                                                                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
326:                                                              kiehdotukset:
327: 
328: 
329: 1.
330:                                            Sukunimilaki
331:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
332: 
333: 
334:                       1 luku                          ollessaan, tai sukunimeä, joka hänellä oli avioliit-
335:                                                       toon mennessään.
336:                 Yleiset säännökset
337:                        1 §                                                    3§
338:                 Sukunimivelvoite                      Puolison sukunimen muuttaminen avioliiton
339:                                                                  purkautumisen jälkeen
340:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 236/1984
341: vp.)                                                    (Kuten 9 § hallituksen esityksessä n:o 236/
342:                                                       1984 vp.)
343: 
344:                      2 luku
345:                Puolison sukunimi                                            3 luku
346:                                                                       Lapsen sukunimi
347:                        2 §
348:    Avialiittoon aikovien tulee ottaa avioliittoon                             4 §
349: mennessään yhteinen sukunimi. Yhteiseksi suku-        Lapsen sukunimen määräytyminen syntymän pe-
350: nimeksi voidaan ottaa se sukunimi, joka jommal-                        rusteella
351: lakummalla heistä viimeksi oli naimattomana
352: ollessaan. Yhteinen sukunimi on ilmoitettava             Lapsi saa sen sukunimen, joka vanhemmilla on
353: ennen vihkimistä vihkijälle.                          lapsen syntymän hetkellä, jos vanhemmat ovat
354:    Avioliittoon aikova, jonka sukunimi tulee          keskenään avioliitossa.
355: muuttumaan avioliiton johdosta, voi ennen vih-          Jos vanhemmat eivät ole keskenään avioliitos-
356: kimistä ilmoittaa vihkijälle, että hän tulee yhtei-   sa, lapsi saa äidin sukunimen, mikäli isyyttä ei
357: sen sukunimen edellä käyttämään sitä sukuni-          ole vahvistettu silloin, kun lapsi ilmoitetaan
358: meä, joka hänellä viimeksi oli naimattomana           väestörekisteriin merkittäväksi.
359:                                         1985 vp. -    LA n:o 1                                        3
360: 
361:                       5 §                                                5 luku
362:         Lapseksiottamz"nen ja sukunimi                           Sukunimen menettäminen
363:    Kun tuomioistuin vahvistaa alaikäisen lapsen                          22 ja 23 §
364: lapseksiottamisen, lapsi saa ottovanhemman su-
365: kunimen.                                                (Kuten 23 ja 24 § hallituksen esityksessä n:o
366:    (2 mom. kuten 3 §:n 2 mom. hallituksen             236/1984 vp.)
367: esityksessä n:o 236/1984 vp.)
368:    Avioliitossa oleva henkilö, joka otetaan otto-
369: lapseksi, säilyttää kuitenkin entisen sukunimen-                          6 luku
370: sä.                                                   Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat
371:                   6 §                                                   säännökset
372: Lapsen sukunimen muuttaminen isän sukuni-                                24-31 §
373:                  meksi
374:                                                         (Kuten 25-32 § hallituksen esityksessä n:o
375:    Vanhemmat voivat sopia alaikäisen lapsen su-       236/1984 vp.)
376: kunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa isän-
377: sä sukunimen, kun isyys on vahvistettu.
378:    (2 mom. kuten 4 §:n 2 mom. hallituksen
379:                                                                           7 luku
380: esityksessä n:o 236/1984 vp.)
381:   Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huol-                      Erinäiset säännökset
382: tajia, on lapsen huoltajilla tai huoltajalla oikeus
383: päättää lapsen sukunimen muuttamisesta isän                             32 ja 33 §
384: sukunimeksi sen jälkeen, kun lapsen isää on             (Kuten 33 ja 34 § hallituksen esityksessä n:o
385: kuultu.                                               236/1984 vp.)
386:                        7 §
387: Yhteisen sukunimen antaminen toisen puolison
388:                   lapselle                                                8 luku
389: 
390:   Jos alaikäisen lapsen vanhempi menee avioliit-          Lain voimaantulo ja siirtymäsäännökset
391: toon muun henkilön kuin lapsen toisen vanhem-                               34 §
392: man kanssa, puolisot voivat avioliiton aikana
393: sopia lapsen nimen muuttamisesta siten, että                            Voimaantulo
394: lapsi saa puolisoiden sukunimen, jos vanhempi           Tämä       laki tulee voimaan          päivänä
395: on yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa lapsen                    kuuta 19
396: huoltaja.                                               Tällä lailla kumotaan sukunimestä 23 päivänä
397:    (2 mom. kuten 5 §:n 2 mom. hallituksen             joulukuuta 1920 annettu laki (328/ 20) siihen
398: esityksessä n:o 236/1984 vp.)                         myöhemmin tehtyine muutoksineen, 13 päivänä
399:                                                       kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain (234/ 29)
400:                       8 §                             32 §, isyyslain voimaanpanosta 5 päivänä syys-
401:    Ilmoitus lapsen sukunimen muuttamisesta            kuuta 1975 annetun lain (701/75) 3 §:n 2 mo-
402:                                                       mentti sekä myös muut säännökset, mikäli ne
403:   (Kuten 6 § hallituksen esityksessä n:o 236/         ovat ristiriidassa tämän lain säännösten kanssa.
404: 1984 vp.)
405:                                                                          35 §
406:                      4 luku                           Aikaisemmin saadun sukunimen säilyttäminen
407: Sukunimen muuttaminen uudeksi sukunimeksi                (1 mom. kuten 26 §:n 1 mom. hallituksen
408:                      9-21 §                           esityksessä n:o 236/1984 vp.)
409:                                                          (2 momentin 1 ja 2 kohta kuten 36 §:n 2
410:   (Kuten 10-22 § hallituksen esityksessä n:o          momentin 1 ja 3 kohta hallituksen esityksessä n:o
411: 236/1984 vp.)                                         236/1984 vp.)
412: 4                                       1985 vp. -    LA n:o 1
413: 
414:                    36 §                                                   37 §
415: Aikaisemmin saadun sukunimen muuttaminen                     Lain 6 luvun sti"rtymäsäiinnökset
416:   (Kuten 37 § hallituksen esityksessä n:o 236/          (Kuten 39 § hallituksen esityksessä n:o 236/
417: 1984 vp.)                                             1984 vp.)
418: 
419: 2.
420:                                                 Laki
421:                       lapseksiottamisesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
422: 
423:                            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 236/1984 vp.)
424: 
425: 
426: 
427: 3.
428:                                                 Laki
429:                                  avioliittolain 84 §:n muuttamisesta
430: 
431:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain
432: 84 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä syyskuuta 1948 annetussa laissa (681/48), näin kuuluvaksi:
433: 
434:                         84 §
435:    Kun avioliitto on tuomiolla purettu, saakoon       keus voi, jollei erittam painavia vastasyitä ole,
436: puoliso edelleen käyttää puolisonsa sukunimeä,        toisen puolison vaatimuksesta määrätä, ettei puo-
437: mikäli ei 2 momentissa mainitusta syystä ole          lis?lla ole oikeutta puolisonsa sukunimen käyttä-
438: toisin määrätty, tai ottaa itselleen sen sukuni-      miseen.
439: men, mikä hänellä oli naimattomana ollessaan.            Asumusero ei perusta puolisolle oikeutta ottaa
440:    Jos avioliitto tuomitaan peruutumaan sellaisen     itselleen aikaisempaa sukunimeään.
441: syyn vuoksi, joka avioliittoa päätettäessä oli puo-
442: lison tiedossa, taikka jos myönnetään avioero           Tämä laki tulee       voimaan            päivänä
443: puolison ollessa siihen pääasiallisesti syypää, oi-        kuuta 19
444: 
445: 
446:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
447: 
448:          Impi Muroma                     Olavi Ronkainen                Esko Almgren
449:                                                1985 vp.
450: 
451: Lakialoite n:o 2
452: 
453: 
454: 
455: 
456:                                    Komsi ym.: Ehdotukset siviilipalveluksen kehittämistä tarkoittaviksi
457:                                      laeiksi
458: 
459: 
460:                                            Eduskunnalle
461: 
462:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
463: 
464:   Aloitteessa ehdotetaan asevelvollisten tutkija-     yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen purun. Sa-
465: lautakunnan lakkauttamista ja sen tehtävien siir-     malla siviilipalvelukseen tulisi kuulumaan rau-
466: tämista lähinnä työvoimaministeriölle. Aloitteen      hankoulutusjakso.
467: mukaan aseettomaan palvelukseen tai siviilipal-
468: velukseen hakenut määrättäisiin siihen palveluk-        Lisäksi ehdotetaan muutoksia siviilipalvelus-
469: seen, johon hän on hakenut. Vakaumusten tutki-        miesten rangaistus- ja kurinpitosäännöksiin sekä
470: misesta ehdotetaan luovuttavaksi.                     eräiden vakinaisesta palveluksesta kieltäytyvien
471:    Siviilipalvelusmiesten palveluspaikkoja ehdote-    asevelvollisten rankaisemisesta annetun lain ku-
472: taan lisättäväksi kirkon, kehitysyhteistyön ja        moamista.
473: 
474: 
475: 
476: 
477:                                          YLEISPERUSTELUT
478: 
479: 
480: 1. Aloitteen yhteiskunnallinen                        toteutulSl kaikkien kohdalla, on luovuttava va-
481:    merkitys                                           kaumuksen tutkimisesta.
482: 
483:    Siviilipalvelus on vakiinnuttanut asemansa            Siviilipalvelus on tällä hetkellä etupäässä so-
484: suomalaisessa yhteiskunnassa puolustusvoimista        siaali- ja terveystoimen piirissä tapahtuvaa työtä
485: irrallisena yhteiskunnan hyväksi tapahtuvana          yhteiskunnan yleisten päämäärien toteutumisek-
486: kansalaispalveluna. Kehitys on ollut saman suun-      si. Kehitys aina erillisestä laista asevelvollisista,
487: taista niin muissa länsimaissa kuin kansainvälisis-   joita omantunnonsyyt estävät suorittamasta sota-
488: sä sopimuksissakin.                                   palvelusta (186/ 31) alkaen on merkinnyt siviili-
489:    Suomalaisen siviilipalvelujärjestelmän vakavin     palveluksen asteittaista siirtymistä maanpuolus-
490: epäkohta tällä hetkellä on siviilipalveluun pyrki-    tuksen piiristä kohti siviiliyhteiskunnassa tapah-
491: vien vakaumuksen tutkinta, minkä seurauksena          tuvaa työtä yhteisen edun hyväksi. Yhä enem-
492: siviilipalveluun pyrkineitä on tuomittu vankeus-      män on vaadittu siviilipalvelusmiesten käyttöä
493: rangaistuksiin, joiden pituus on yleisimmin ollut     sotia ennalta ehkäisevässä työssä, kuten rauhan-
494: 9 kk. On esitetty laajaa epäilyä siitä, onko          työssä, humanitäärisessä työssä, kehitysyhteis-
495: vakaumuksen tutkintaa ylipäätään mahdollista          työssä jne. Pyrittäessä näiden suuntaviivojen poh-
496: tai edes tarpeellistakaan suorittaa.                  jalta kehittämään siviilipalveluksen erityisluon-
497:    Jotta hallitusmuodon ja kansainvälisten ihmis-     netta, tulee välttämättömäksi liittää siviilipalve-
498: oikeussopimusten takaama omantunnonvapaus             luaikaan rauhankoulutusjakso.
499: 
500: 428500068U
501: 2                                        1985 vp. -    LA n:o 2
502: 
503:    Siviilipalvelus voidaan useissa maissa suorittaa   tyvän asetuksen (182/69) 7 §:ssä annettiin tutki-
504: kehitysyhteistyön piirissä koti- tai ulkomailla.      jalautakunnan nimittämisessä esittelyoikeus puo-
505: Myös Suomessa on tuotu esiin, että kehitysmaa-        lustusministeriölle, mutta vuonna 1972 (451 72)
506: palvelu on juuri sellaista konkreettista rauhantyö-   tämä tehtävä siirrettiin oikeusministeriölle.
507: tä, johon siviilipalvelusmiehiä tulisi käyttää.          Tutkijalautakunta perehtyy hakijan selvityk-
508:    Siviilipalvelusmiesten oikeusturva kurinpito-      seen sekä sotilaspiirin lausuntoon.
509: rangaistuksia määrättäessä ei ole samalla tasolla        Lautakunta voi, jos katsoo sen tarpeelliseksi,
510: kuin muilla asevelvollisilla. On pidetty tarpeelli-   varata asevelvolliselle tilaisuuden tulla asiassaan
511: sena saattaa siviilipalvelusmiehet tässä mielessä     henkilökohtaisesti kuulluksi. Käytännössä tutki-
512: muiden asevelvollisten kanssa tasa-arvoiseen ase-     jalautakunta ei juurikaan ole kutsunut kuulta-
513: maan. Eduskunnan oikeusasiamies on näistä syis-       vaksi hakijoita, joita sotilaspiiri on suosittanut
514: tä esittänyt valtioneuvostolle marraskuussa 1984      siviilipalvelukseen.
515: lähettämässään kirjeessä siviilipalvelusmiesten          Asevelvollisen, joka on vapautettu aseellisesta
516: kurinpitosäännösten kehittämistä. Tämä on otet-       palveluksesta, on ensi sijassa suoritettava aseeton-
517: tu tässä esityksessä huomioon.                        ta palvelusta puolustuslaitoksessa. Jos omantun-
518:                                                       nonsyyt estävät asevelvollista suorittamasta myös
519:                                                       aseetoma palvelusta puolustusvoimissa, hänen on
520: 2. Asevelvollisten tu tkijala u takun-                suoritettava siviilipalvelusta valtion siviilihallin-
521:    nan lakkauttaminen                                 non, kuntien tai kuntainliittojen tehtävissä taik-
522:                                                       ka yliopistollisessa keskussairaalassa. (Asep VapL
523:    Aseettarnasta palveluksesta ja siviilipalveluk-    2 §).
524: sesta annetun lain (132/69, jäljempänä Asep-             Tutkijalautakunta on tulkinnut käytännössä
525: VapL) mukaan ilmoitus sellaisista omantunnon-         AsepVapL:n 2 §:ää ja 5 §:n 3 momenttia sekä
526: syistä, jotka estävät asevelvollista suorittamasta    oikeudenkäymiskaaren 23 luvun 4 §:ää siten,
527: aseellista palvelusta, on tehtävä kutsunnassa kut-    että tutkijalautakunnan äänestäessä hakijalle
528: suntalautakunnalle. Kutsunnan jälkeen saadaan         määrättävästä palvelusmuodosta siviilipalvelus-
529: ilmoitus tehdä sotilaspiirin esikunnalle taikka sen   vaihtoehdon on saatava enemmistö tullakseen
530: joukko-osaston komentajalle, jossa asianomainen       lopulliseksi päätökseksi. Näin on hakija voitu
531: suorittaa palvelustaan. Ilmoituksen tueksi on ase-    määrätä aseettomaan palveluun, vaikka kaksi
532: velvollisen esitettävä selvitys vakaumuksensa to-     lautakunnan jäsentä on äänestänyt siviilipalve-
533: dellisuudesta. (AsepVapL 4 §).                        lukseen määrääiDisen puolesta ja vain yksi aseet-
534:    Ilmoituksen vastaanottajan tulee tutkia esitetty   toman puolesta.
535: selvitys ja keskustelemalla hakijan kanssa pereh-        Tutkijalautakunnan päätökseen saa hakea
536: tyä hänen vaikuttimiinsa. Kuulemisen yhteydessä       muutosta valittamalla oikeusministeriöön 30 päi-
537: täytetään virallinen ilmoituslomake.                  vän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta, ei kui-
538:    Ilmoituslomakkeessa on sotilaspiirille varattu     tenkaan, milloin asevelvollinen on määrätty sivii-
539: mahdollisuus antaa suositus hakijalle sopivasta       lipalvelukseen. Oikeusministeriön päätökseen ei
540: palvelumuodosta. Suositus on perusteltava, jos se     saa hakea muutosta valittamalla. (AsepVapL
541: eroaa hakijan omasta toiveesta. Lausunnolla on        6 §).
542: merkitystä tutkijalautakunnassa, joka kutsuu ha-          Siviilipalvelukseen hakeneiden esikuulustelu
543: kijoita kuultavaksi sen perusteella.                  sotilaspiireissä ei ole sujunut ilman jatkuvia vali-
544:    Määräyksen aseettomaan palvelukseen tai sivii-     tuksia. Asiasta on tehty myös useita kanteluita
545: lipalvelukseen antaa asevelvollisten tutkijalauta-    eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka joutuikin
546: kunta. Tutkijalautakuntaan kuuluu lainoppinut         antamaan huomautuksen sotilaspiireille tässä asi-
547: puheenjohtaja, jolla on kokemusta tuomarintoi-        assa 4.10.1982.
548: messa, sekä 4 jäsentä, joista yhden tulee olla            Myös asevelvollisten tutkijalautakunnan toi-
549: vähintään esiupseerin arvoinen vakinaisessa pal-      minta on koko sen olemassaolon ajan aiheuttanut
550: veluksessa oleva upseeri, yhden psykiatri ja yhden    kritiikkiä. Eduskunnan oikeusasiamies toteaa kir-
551: oikeusministeriön edustaja. Puheenjohtajan ja         jeessään pääesikunnalle 4.10.1982: "Kansalaisen
552: jäsenet sekä varajäsenet määrää valtioneuvosto 3      uskonnollinen tai eettinen vakaumus on sellainen
553: vuodeksi kerrallaan. (AsepVapL 5 §).                  yksityisen kansalaisen jo hallitusmuodossa ja
554:    Ennen nykyistä vuoden 1969 lakia tutkijalauta-     maamme hyväksymässä kansalaisoikeuksia ja po-
555: kunnan sijalla oli tutkijatoimikunta, joka toimi      liittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä
556: puolustusministeriössä. Vuonna 1969 lakiin liit-      yleissopimuksessa (108/76, Sops 8/76) turvattu
557:                                         1985 vp. -    LA n:o 2                                            3
558: 
559: oikeus, josta hän henkilökohtaisesti ei yleensä ole   3. Siviilipalveluspaikkojen lisää-
560: velvollinen tekemään selkoa kenellekään viran-           minen
561: omaiselle." Kritiikkiä tutkijalautakunnan toi-
562: minnassa on mm. aiheuttanut se ajoittain julkis-         Siviilipalveluksen käytännön järjestämistä vai-
563: takin keskustelua aiheuttanut tapa, jolla tutkija-    vaa jatkuvasti palveluspaikkojen puute. Nykyi-
564: lautakunta on näyttänyt Ioukkaavan yksilön va-        nen laki asettaa tarpeettoman ahtaat rajat palve-
565: kaumuksen perustavanlaatuista arvokkuutta.            luspaikkojen laadulle. Varsinkin kehitettäessä si-
566:    Toinen kritiikin kohde on ollut se seuraamus-      viilipalvelusta rauhanpalveluksen suuntaan tarvi-
567: ten vakavuus, mikä tutkijalautakunnan mahdol-         taan uusia palveluspaikkoja.
568: lisesti tekemästä väärästä päätöksestä on aiheutu-       Hyväksyessään lain aseettomasta palveluksesta
569: nut. Alkuperäisessä ilmoituksessaan pysyvä nor-       ja siviilipalveluksesta annetun lain 2 §:n muutta-
570: maalia rehellisyyttä noudattava hakija joutuu         misesta (364/78) eduskunta edellytti, että halli-
571: kärsimään 9 kuukauden vankeusrangaistuksen,           tus tutkisi, miten myös yksityisoikeudelliset sai-
572: ellei oikeusministeriö hyväksy hänen valitustaan.     raalat ja vastaavat laitokset voisivat saada aputyö-
573:    Tutkijalautakunta on määrännyt siviilipalve-       voimaa siviilipalvelusmiehistä.
574: lukseen pyrkineitä aseettomaan palveluun tai             Palveluspaikkojen lisäämiseksi olisi laajennet-
575: aseelliseen palveluun seuraavasti viime vuosien       tava laissa olevaa palveluspaikkojen määritelmää.
576: aikana:                                               Omantunnonvapauden kunnioittaminen edellyt-
577:                                                       tää, että laajennuksen yhteydessä on tarkasti
578:     1979          50                                  pidettävä huoli siitä, että uusissa palveluslaitok-
579:     1980          88                                  sissa toimeenpantava työ ei välittömästi tai välilli-
580:     1981         119                                  sesti liity kokonaismaanpuolustuksellisiin pää-
581:     1982         187                                  määriin. Tällöin on myös mahdollisuuksien mu-
582:     1983         210                                  kaan pidettävä silmällä sitä, että uusissa palvelus-
583:                                                       laitoksissa voitaisiin toimeenpanna sekä yhteis-
584:    Vakaumuksessaan pysyneet tutkijalautakun-          kunnan että siviilipalvelusmiehen kannalta mie-
585: nassa hylätyt ovat eräissä tapauksissa pyrkineet      lekäs koulutus.
586: saamaan asiansa uudelleenkäsittelyyn. Eräiden            Palveluspaikoiksi kelpaaville laitoksille on syytä
587: kohdalla tutkijalautakunta on tehnyt aiemmasta        asettaa muitakin vaatimuksia. Palveluksen yhteis-
588: päätöksestään poikkeavan päätöksen, mutta             kuntaa hyödyttävän luonteen takia siviilipalvelus-
589: useissa tapauksissa tutkijalautakunta on tyytynyt     miehiä ei voida määrätä minkä tahansa yksityisen
590: viittaamaan aiempaan käsittelyynsä. Kun hylätty       työnantajan palvelukseen. Myöskään poliittiset
591: jatkaa varuskunnassa kieltäytymistään, hänet tuo-     järjestöt eivät voine tulla kysymykseen.
592: mitaan vakinaisesta palveluksesta kieltäytymisestä       Harkittaessa laitoksen hyväksymistä siviilipal-
593: vankeuteen ajaksi, joka vastaa hänen jäljellä         veluslaitokseksi tulee ottaa huomioon laitoksen
594: olevaa asevelvollisuuslaissa säädettyä yleistä pal-   luonne, laitoksen valvottavuus ja se, ettei toimin-
595: velusaikaansa lisättynä enintään neljällä kuukau-     ta saa olla maanpuolustukseen taikka puolustus-
596: della.                                                hallintoon liittyvää. Näiden edellytysten toteutu-
597:    Vuoden 1983 aikana näitä tuomioita langetet-       misen varmistamiseksi eräät laitokset voisivat
598: tiin noin 30. Ainakin yksi siviilipalvelukseen        aloitteen mukaan tulla kysymykseen vasta, kun
599: pyrkinyt suoritti vankeusrangaistuksensa vuoden       valtioneuvosto on hyväksynyt ne.
600: 1983 aikana. Vuonna 1984 astui kuusi näistä              Palveluspaikkoja voitaisiin lisätä seuraavilla toi-
601: tuomituista kärsimään rangaistustaan. Kaksi heis-     minnan alueilla.
602: tä, Pertti Haaparannan ja Raimo Välimäen, on             Siviilipalvelulaitoksiksi sopivia olisivat valtion
603: kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty In-        välittömästä viranomaishallinnosta erilliset mutta
604: ternational katsonut mielipidevangiksi. Tämä on       valtion tarkoitusperiä toteuttavat julkisoikeudelli-
605: tiettävästi ensimmäinen kerta, kun suomalainen        set laitokset kuten esim. Kansaneläkelaitos.
606: on mainitun järjestön adoptoima mielipidevanki.          Huoltotehtävissä sekä humanitaarisilla ja muil-
607: Haaparannan oltua kaksi kuukautta vankilassa          la yleishyödyllisillä aloilla toimii maassamme eri-
608: hyväksyi tutkijalautakunta hänet siviilipalveluk-     laisia yksityisoikeudellisia yhteisöjä. Usein nämä
609: seen. Vieläkään ei sotilaspiiri eikä tutkijalauta-    yleishyödylliset laitokset saavat toimintaansa
610: kunnan sotilasjäsen katsonut Haaparannan va-          avustusta valtiolta, joka valvoo niiden varojen
611: kaumuksen riittävän siviilipalvelukseen.              käyttöä. Soveliaita palveluspaikkoja olisivat mm.
612: 4                                          1985 vp. -      LA n:o 2
613: 
614: terveydenhuollon ja sosiaalialan yksityiset huolto-          Suunniteltaessa aseistakieltäytyjille annettavan
615: lat, sairaalat ja vastaavat laitokset.                    koulutuksen sisältöä voidaan ohjenuorana pitää
616:    Valtionhallinnon ulkopuoliset kehitysyhteis-           Yhdistyneiden Kansakuntien ensimmäisen asei-
617: työtehtävät kotimaassa, rauhanjärjestöjen ja eko-         denriisunnalle omistetun erityisistunnon vuonna
618: logisten järjestöjen tehtävät sekä tutkimuslaitok-        1978 yksimielisesti hyväksymää päätösasiakirjaa.
619: set niveltyvät erityisen hyvin siviilipalveluksen         Sen mukaan rauhaan erottamattomasti kuuluva
620: luonteeseen yleishyödyllisenä rauhanpalveluna.            turvallisuus on aina ollut ihmiskunnan korkeim-
621:    Vaikka siviilipalveluksen suorittaminen valtion        pia pyrkimyksiä. Valtiot ovat pitkään pyrkineet
622: ki!kois~a seurakuntineen ja niiden ylläpitämissä          ylläpitämään turvallisuuttaan aseita omistamalla.
623: la1to~s1ssa on herättänyt erisuuntaisia mielipitei-       Tunnetusti niiden olemassaolo onkin eräissä ta-
624: tä, p1dämme perusteltuna ottaa lakiin säännös,            pauksissa riippunut siitä, onko niillä ollut käytet-
625: jossa kirkon ylläpitämät laitokset luetellaan mah-        tävissään asianmukaiset keinot puolustautua. Ny-
626: dollisina siviilipalveluslaitoksina.                      kyisin kuitenkin aseiden ja erityisesti ydinaseiden
627:    Voimassa oleva lainsäädäntö ei aseta esteitä           paljous merkitsee pikemminkin uhkaa kuin tur-
628: palvelun järjestämiselle myös ulkomailla. Tällai-         vaa ihmiskunnan tulevaisuudelle. Sen vuoksi on
629: sen palvelun järjestamisessä ei käsittääksemme            päätösasiakirjan mukaan tullut aika lopettaa tä-
630: ole voittamattomia käytännöllisiä vaikeuksia. Si-         mä tilanne, luopua voiman käytöstä kansainväli-
631: viilipalvelun suorittaminen kehitysmaapalveluna           sissä suhteissa ja pyrkiä turvallisuuteen aseidenrii-
632: ulkomailla - esim. ns. kehitysjoukoissa - voi-            sunnalla, toisin sanoen nykyisen varustautumista-
633: kin muodostua tulevaisuudessa merkittäväksi pal-          son supistamisesta aloitettavalla asteittaisella,
634: velusmuodoksi. Tällainen palvelu täyttää oivalli-         mutta tehokkaalla toiminnalla. Kilpavarustelun
635: sesti siviilipalvelukselle asetetut yleiset tavoitteet.   lopettaminen ja todellisen aseidenriisunnan ai-
636:                                                           kaansaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä ja kii-
637:    Siviilipalveluksen suorittaminen kehitysmaissa
638:                                                           reellisiä tehtäviä. Tähän historialliseen haastee-
639: ei olisi kansainvälisesti katsoen poikkeuksellista;
640:                                                           seen vastaaminen on maailman kaikkien kanso-
641: mm. Belgian, Italian, Saksan Iiittotasavallan,
642:                                                           jen poliittisten ja taloudellisten etujen mukaista
643: Tanskan ja Ruotsin lainsäädännön mukaan se on
644:                                                           ja se on niiden aidon turvallisuuden ja rauhalli-
645: mahdollista.
646:                                                           sen tulevaisuuden tae.
647:    Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleisko-
648: kouksen päätöslauselmaan n:o 337 (1967) sisäl-
649: tyy periaate, jonka mukaan suositellaan asian-
650: omaisille hallituksille ''että aseistakieltäytyjiä           Päätösasiakirja toteaa myös tärkeäksi, etteivät
651: käytetään yhteiskunnallisesti tai muissa maan             ainoastaan hallitukset, vaan myös maailman kan-
652: kannalta merkittävissä tehtävissä - ottaen huo-           sat ymmärtävät nykyisen tilanteen vaarat. Sen
653: mioon myös kehitysmaiden moninaiset tarpeet''.            vuoksi päätösasiakirjassa kehotetaan hallituksia
654:    Lausuma oikeuttaa päättelemään, että kehitys-          sekä valtiollisia ja vapaiden kansalaisjärjestöjen
655: maapalvelu tulee vastaisuudessa saamaan muual-            muodostamia kansainvälisiä järjestöjä ryhtymään
656: lakin Euroopassa yhä merkittävämmän jalansijan            toimiin aseidenriisuntaa koskevien opetusohjel-
657: eräänä siviilipalveluksen toimeenpanotapana.              mien ja rauhantutkimuksen kehittämiseksi kai-
658:                                                           killa tasoilla, jotta lisättäisiin tietämystä ja tietoi-
659:                                                           suutta kilpavarustelun aiheuttamista ongelmista
660:                                                           sekä aseidenriisunnan tarpeellisuudesta.
661: 4. Siviilipalveluksen koulutusjakso
662: 
663:    Nykyisin siviilipalvelukseen ei ole yleensä sisäl-
664: lytetty koulutusjaksoa. Aseellisessa palveluksessa           Aseistariisuntakasvatuksen kehittäminen on
665: oleville järjestetään yleistä kansalaiskasvatusta         siis velvoite, jonka YK:n jäsenvaltiot ovat itsel-
666: noin 50-60 tuntia. Se sisältää kansalaistietoa,           leen yksimielisesti hyväksyneet ja samalla kehot-
667: tietoa turvallisuuspolitiikasta ja Suomen histori-        taneet kansalaisjärjestöjä ryhtymään toimiin sa-
668: asta, kirkollista opetusta ja perhekasvatusta sekä        massa asiassa.
669: terveyskasvatusta ja ensiapukoulutusta. Yleisen
670: kansalaiskasvatuksen lisäksi varusmiehille anne-
671: ~aan mm. liikuntakasvatusta ja muuta opetusta,              Sen vuoksi siviilipalvelusmiehille annettavan
672: JOSta saattaa olla hyötyä myös palvelusajan jäl-          koulutuksen pääpaino asettuu rauhanpolitiik-
673: keen.                                                     kaan ja rauhankasvatukseen.
674:                                         1985 vp. -    LA n:o 2
675: 
676: 5. Eräiden vakinaisesta palveluk-                     nykyisen lain kumoamista annettujen tuomioi-
677:    sesta kieltäytyvien asevelvollis-                  den täytäntöönpano.
678:    ten rankaisemisesta annetun
679:    lain kumoaminen
680:                                                       6. Taloudelliset ja organisatoriset
681:    Ehdotamme lakia eräiden vakinaisesta palve-           vaikutukset
682: luksesta kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemi-
683: sesta annetun lain (23/72) kumoamisesta.                 Asevelvollisten tutkijalautakunnan lakkautta-
684:    Lain kumoaminen johtuu siitä, että aseetto-        minen vähentää valtion byrokratiaa. Uusia kus-
685: masta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annet-    tannuksia aiheutuu lähinnä siviilipalveluun liitet-
686: tuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi muutos, jolla       tävästä koulutusjaksosta. Koska koulutusjakso
687: asevelvollisten tutkijalautakunta lakkautetaan.       voitaneen toteuttaa olemassaolevien kurssikeskus-
688: Rangaistussäännökset eri palvelusmuotojen vält-       ten ja opistojen puitteissa, ei varsinaisia uudisra-
689: tämisestä tai palvelusrikkomuksista on annettu        kennuskustannuksia ole huomioitu. Opetushen-
690: eri laeissa, joten puheena olevan lain kumoami-       kilöstön ja -materiaalin sekä ylläpidon kustan-
691: nen ei vaikuttaisi näihin tilanteisiin.               nuksiksi arvioidaan 6 miljoonaa mk/vuosi. Täl-
692:    Laki on tarkoitus saattaa voimaan välittömästi,    löin on lähdetty siitä, että vuodessa koulutettai-
693: kun se on hyväksytty. Voimaantulosäännökseen          siin 1 200 siviilipalvelusmiestä kahden kuukau-
694: on lisäksi laadittu säännösehdotukset, joiden         den koulutusjaksolla, minkä kustannuksiksi on
695: avulla olisi mahdollista estää tai keskeyttää ennen   arvioitu 25 000 mk/ oppilaspaikka/vuosi.
696: 
697: 
698: 
699: 
700:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
701: 
702: 
703: 1. Laki aseettomasta palveluksesta                       Muiden kuin valtion ja kunnallishallinnossa
704:    ja siviilipalveluksesta annetun                    olevien palveluslaitosten osalta ehdotetaan, että
705:    lain muuttamisesta                                 valtioneuvosto laissa säädettyjen yleisten periaat-
706:                                                       teiden mukaisesti hyväksyisi ne yhteisöt, joissa
707:    1 §. Voimassa olevan 1 §:n mukaan asevelvol-       siviilipalvelus voidaan suorittaa.
708: linen voidaan vapauttaa suorittamasta rauhan             2 §. Kehitysmaapalvelukseen ulkomailla ei eh-
709: aikana asevelvollisuuttaan asevelvollisuuslaissa      dotuksemme mukaan voida sen poikkeuksellisen
710: säädetyssä järjestyksessä uskonnolliseen tai eetti-   pituuden vuoksi määrätä vastoin asianomaisen
711: seen vakaumukseen perustuvista vakavista oman-        suostumusta.
712: tunnonsyistä. Vakaumusten jakaminen eettisiin,           3 §. Ottamatta kantaa koulutusjakson käytän-
713: uskonnollisiin ja muihin on osoittautunut mah-        nön järjestelyihin ehdotamme, että käsillä olevan
714: dottomaksi. Sanonta vakaumukseen perustuvista         uudistuksen yhteydessä lakiin otettaisiin säännös,
715: vakavista omantunnonsyistä, jotka estävät aseelli-    joka mahdollistaa 60 päivän koulutusjakson sisäl-
716: sen palveluksen, riittää rajaamaan sen voimak-        lyttämisen asetusteitse siviilipalvelukseen. Koulu-
717: kaan mielipiteen, joka hakijalla täytyy olla aseet-   tukseen sisältyisi yleisen yhteiskuntatietouden
718: tomaan palvelukseen tai siviilipalvelukseen pää-      opetusta, jolla täydennettäisiin peruskoulun op-
719: semiseksi. Nykyistä lakia säädettäessä jäi pois       pimäärää. Rauhanpolitiikan opetus sisältäisi tie-
720: aikaisempaan lakiin (219/59) sisältynyt peri-         toutta kansainvälisestä järjestelmästä ja Suomen
721: aateratkaisu, jonka mukaan asepalveluksesta va-       asemasta siinä sekä tietoa rauhanliikkeestä, Yh-
722: pauttaminen koski myös sodan aikaa. Omantun-          distyneistä Kansakunnista sekä siviilivastarinnas-
723: nonvapauden turvaamiseksi ehdotetaan lainkoh-         ta. Liikuntakasvatus antaisi perusteet siviilipalve-
724: dasta poistettavaksi vapautuksen rajoittuminen        lusmiesten fyysisen kunnon ylläpitämiselle ja ko-
725: rauhan aikaan.                                        hentamiselle palvelusaikana ja sen jälkeen. Ih-
726:    Koska kehitysmaapalvelus ulkomailla on peri-       missuhdekoulutus ja rauhankasvatus antaisivat
727: aatteellisesti uusi järjestely, sen maininta on       perustiedot ihmisten käyttäytymisestä yksilöinä ja
728: katsottu aiheelliseksi.                               ryhmässä, konfliktien syntymisestä ja ratkaisusta,
729: 6                                          1985 vp. -     LA n:o 2
730: 
731: ihmisoikeuksista sekä vahvistaisi siviilipalvelus-        nen rangaistussaannös on liian ankara. Varsin
732: miehen väkivallatoma vakaumusta.                          lievien järjestysrikkomusten seurauksena saattaa
733:    Ulkomailla suoritettavan kehitysmaapalvelun            olla pitkä vankeusrangaistus. Säännösehdotuksen
734: pituudeksi ehdotamme sen luonteesta johtuen               mukaan siviilipalvelusmiehen kuuliaisuusrikos
735: 300 päivää yli asevelvollisuuslaissa määrätyn ylei-       erillisenä rikoksena poistettaisiin ja sen tunnus-
736: sen palvelusajan. Tähän palveluun voisi sisältyä          merkistö siirrettäisiin tarvittavassa määrin sivii-
737: koulutusta palvelustehtäviin enemmän kuin                 palveluksen välttäminen -nimisen rikoksen tun-
738: edellä mainittu 60 päivää.                                nusmerkistöön. Ehdotuksen mukaan tuomiois-
739:    5 §. Ehdotuksessa esitetään aseettomaan palve-         tuin voisi tuomita siviilipalvelusmiehen myös
740: lukseen ja siviilipalvelukseen määräämisen siirtä-        kurinpitorangaistukseen.
741: mistä asevelvollisten tutkijalautakunnalta työvoi-           15, 16, 17, 20 ja 24 §. Pykäliin ehdotetut
742: maministeriölle.                                          muutokset aiheutuvat siviilipalvelusmiehen kuu-
743:    7 ja 8 §. Ehdotettu muutos aiheutuu asevelvol-         liaisuusrikoksen poistamisesta 14 §:ssä esitetyllä
744: listen tutkijalautakunnan tehtävien siirtämisestä         tavalla.
745: työvoimaministeriölle.                                       25 §. Pykälään ehdotetut muutokset aiheutu-
746:    11 §. Palvelus näissä laitoksissa voitaisiin järjes-   vat asevelvollisten tutkijalautakunnan tehtävien
747: tää työvoimaministeriön ja laitosten välisin julkis-      ehdotetusta siirtämisestä työvoimaministeriölle
748: oikeudellisin sopimuksin. Työvoimaministeriö              sekä reserviin kuuluvien asevelvollisten tarpeesta
749: hyväksyisi erikseen jokaisen palveluspaikan.              voida saattaa vakaumuksensa työvoimaministe-
750:    11 a §. Osa edellä tarkoitetuista yhteisöistä on       riön tietoon jo ennen kutsua kertausharjoituk-
751: sellaisia, että ne eivät hoida julkista hallintotoi-      sun.
752: mintaa, eikä niiden palveluksessa ole virkamie-              25 aja 25 b §. Ehdotetut pykälät mahdollistai-
753: hen asemassa olevia ja virkamiehen vastuulla              sivat hakeutumisen vapaaehtoisena myös siviili-
754: toimivia henkilöitä. Siksi on välttämätöntä, että         palvelukseen.
755: ko. laitoksissa siviilipalveluksesta vastaavat henki-
756: löt toimivat virkamiehen vastuulla. Tämä on
757: tarpeen sekä palveluspaikkojen valvonnan että             2. Laki eräiden vakinaisesta pal-
758: siviilipalvelusmiehen oikeusturvan kannalta.                  veluksesta kieltäytyvien asevel-
759:    12 §. Omantunnonvapauden turvaamiseksi                     vollisten rankaisemisesta anne-
760: ehdotetaan lakiin uutta 12 §:n 2 momenttia,                   tun lain kumoamisesta
761: jolla estetään siviilipalvelusmiehen käyttäminen
762: tehtäviin, jotka ovat ristiriidassa hänen vakau-             2 §. Säännösehdotuksen 2 §:n 2 momentti
763: muksena kanssa.                                           koskee tilanteita, joissa rangaistus on langetettu
764:    13 §. Nykyisessä laissa oleva siviilipalvelusmie-      lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä. Ran-
765: helle kurinpitorangaistuksena määrättävän pois-           gaistuksen täytäntöönpano lykkäytyy tai keskey-
766: tumiskiellon kahdeksan viikon yläraja on osoit-           tyy, mikäli asevelvollinen antaa erityisen ilmoi-
767: tautunut liian ankaraksi. Sotilasoikeudenhoi-             tuksen asevelvollisuuden suorittamisesta aseetto-
768: touudistuksen yhteydessä alennettiin sotilas-             massa palveluksessa tai siviilipalveluksessa. Ilmoi-
769: kurinpitolain (331/83) 3 §:ään otetulla säännök-          tus voitaisiin tehdä poliisi- tai vankeinhoitovira-
770: sellä aseellisina ja aseettomina palveleville mää-        nomaisille täytäntöönpanon missä tahansa vai-
771: rättävän poistumiskiellon enimmäispituus 15               heessa. Näiden tulisi tällöin keskeyttää rangais-
772: vuorokaudeksi. Samaa ehdotetaan uudeksi ylära-            tuksen täytäntöönpano ja toimittaa tieto asevel-
773: jaksi siviilipalvelusmiehillekin.                         vollisen ilmoituksesta sille viranomaiselle, jonka
774:    13 a, 13 b, 13 c, 13 d, 13 e ja 13 f §.                asiana on palvelukseen kutsuminen. Mikäli ran-
775: Ehdotetut pykälät lisäävät siviilipalvelusmiesten         gaistuksen täytäntöönpano on jo alkanut, vähen-
776: oikeusturvaa kurinpitorangaistuksia määrättäessä          nettäisiin käsitty rangaistusaika suoraan palvelu-
777: tarkentamalla määräyksiä kurinpitorangaistusten           sajasta.
778: määräämisperusteista sekä säätämällä tarkastus-              Säännösehdotuksen 2 §:n 3 momentti koskisi
779: pyyntö- ja valvontamenettely myös siviilipalvelus-        tilanteita, joissa rangaistustuomio ei vielä ole
780: miesten kurinpitorangaistuksille. Vastaavat sään-         lainvoimainen. Tällöin asevelvollisen 2 momen-
781: nökset varusmiesten osalta sisältyvät jo sotilas-         tissa tarkoitettu ilmoitus keskeyttäisi asian käsit-
782: kurinpitolakiin.                                          telyn siihen pisteeseen, missä se tuolloin on.
783:    14 §. Siviilipalvelusmiehen kuuliaisuusrikok-             Ilmoitus voitaisiin tehdä asiaa käsittelevälle tai
784: sen rangaistuskäytäntö on osoittanut, että nykyi-         viimeksi käsitelleelle tuomioistuimelle, jonka oli-
785:                                           1985 vp. -     LA n:o 2                                          7
786: 
787: si 2 momentin tilannetta vastaavasti huolehditta-       luksensa, voidaan kutsua vakaumustaan vastaa-
788: va jatkotoimenpiteistä.                                 vaan palvelusmuotoon 30 vuotta täyttäneenäkin.
789:     Säännösehdotuksen 2 §:n 4 momentti täyden-          Ehdotus ei merkitsisi taannehtivaa heikennystä
790: tää 2 ja 3 momenttia. Sen mukaan raukeaa                kenenkään asemaan, sillä sen soveltaminen edel-
791: rangaistus tai asian käsittely, kun asianomainen        lyttäisi asianomaisen nimenomaista tahdonilma-
792: on suorittanut asevelvollisuutensa loppuun.             sua.
793:     Nykyisten säännösten mukaan ei asevelvollista
794: voida kutsua palvelukseen sen jälkeen, kun hän          3. Laki asevelvollisuuslain muut-
795: on täyttänyt 30 vuotta. Tämän säännöksen on                tamisesta
796: katsottu estävän mm. asevelvollisen vakaumuk-
797: sen uuden tutkimisen asevelvollisten tutkijalauta-         34 §. Pykälään ehdotetut muutokset aiheutu-
798: kunnassa ikärajan saavuttamisen jälkeen. Asevel-        vat aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluk-
799: vollisen on toisaalta katsottu aloittaneen palve-       sesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ja eräi-
800: luksensa siinä palvelusmuodossa, mihin hänet on         den vakinaisesta palveluksesta kieltäyvien asevel-
801: määrätty. Koska on epätarkoituksenmukaista, et-         vollisten rankaisemisesta annetun lain kumoami-
802: tei mahdollisuus valita langetetun vankeusran-          sesta.
803: gaistuksen ja asevelvollisuuden suorittamisen vä-
804: lillä koskisi tietyn ikärajan saavuttaneita, ehdote-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
805: taan säännösehdotuksen 2 §:n 5 momentissa sää-
806: dettäväksi, että 2 tai 3 momentissa tarkoitettu                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
807: asevelvollinen, jonka katsotaan aloittaneen palve-             kiehdotukset:
808: 
809: 
810: 
811: 
812:  1.
813:                                                   Laki
814:             aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain muuttamisesta
815: 
816:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
817:     kumotaan aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta 21 päivänä helmikuuta 1969 annetun
818:  lain (132/69) 6 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa
819:  laissa (24/72),
820:     muutetaan 1 ja 2 §, 3 §:n 1 momentti, 5, 7, 8 ja 11 §, 13 §:n 1 momentin 3 kohta, 14 §:n 1 ja 3
821:  momentti, 15-17 §, 20 §:n 3 momentti, 24 §:n 1 ja 3 momentti sekä 25 §,
822:     sellaisina kuin niistä ovat 2 § osittain muutettuna 26 päivänä toukokuuta 1978 annetussa laissa
823:  (364/78), 14 §:n 1 momentti ja 20 §:n 3 momentti edellä mainitussa 14 päivänä tammikuuta 1972
824:  annetussa laissa sekä 16 § osittain muutettuna, 24 §:n 1 ja 3 momentti ja 25 § 16 päivänä toukokuuta
825:  1975 annetussa laissa (312/75), sekä
826:     lisätään lakiin uusi 3 §:n 2 momentti, jolloin nykyiset 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi,
827:  11 a §, 12 §:n 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 13 a-13 f sekä 25 aja
828:  2 5 b § , seuraavasti:
829: 
830:                          1 §                                                      2 §
831:     Asevelvollinen, jota vakaumukseen perustuvat           Siviiiipalvelusta voidaan suorittaa:
832:  vakavat omantunnonsyyt estävät suorittamasta              1) valtion siviilihallinnon ja itsenäisten julkis-
833:  asevelvollisuuttaan asevelvollisuuslaissa säädetyssä   oikeudellisten laitosten tehtävissä;
834:  järjestyksessä, vapautetaan aseellisesta palveluk-        2) kuntien tai kuntainliittojen tehtävissä taikka
835:  sesta. Aseellisesta palveluksesta vapautetun on        yliopistollisessa keskussairaalassa;
836:  suoritettava aseetoma palvelusta puolustusvoi-            3) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai
837:  missa tai siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa     Suomen ortodoksisen kirkkokunnan taikka nii-
838:  säädetään.                                             den seurakuntien tehtävissä;
839: 8                                          1985 vp. -     LA n:o 2
840: 
841:    4) muun julkisoikeudellisen tai sellaiseen ver-                               11§
842: rattavan yhteisön tehtävissä, jos sen järjestysmuo-         Siviilipalvelusta suoritetaan siinä laitoksessa,
843: dosta tai toiminnasta on säädetty laissa tai ase-        jonka työvoimaministeriö asianomaisen laitoksen
844: tuksessa;                                                kanssa sovittuaan osoittaa.
845:    5) sellaisen yhdistyksen tai säätiön palvelukses-       Jos siviilipalvelusta suoritetaan 2 §:n 1 mo-
846: sa, joka harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa; sekä     mentin 4 tai 5 kohdan tarkoittamassa laitoksessa,
847:    6) valtion siviilihallinnon tai julkisista varoista   työvoimaministeriön on ennen palveluksen alka-
848: rahoitusta saavien yleishyödyllisten järjestöjen ke-     mista tehtävä laitoksen kanssa kirjallinen sopimus
849: hitysyhteistyötehtävissä ulkomailla, mikäli asevel-      siviilipalveluksen järjestämisestä. Määräykset so-
850: vollinen tähän suostuu.                                  pimuksen sisällöstä annetaan asetuksella.
851:    Palvelus edellä 3-5 kohdassa tarkoitetussa
852: laitoksessa on mahdollista vain, jos valtioneuvos-                               11 a §
853: to on hyväksynyt sen siviilipalvelusta järjestäväksi        Siviilipalveluksen järjestäminen sekä siviilipal-
854: laitokseksi.                                             velusmiehen valvonta ja kurinpito kuuluvat sen
855:                                                          laitoksen päällikölle tai hänen määräämälleen
856:                         3§                               laitoksen virkamiehelle, jossa asianomainen suo-
857:    Aseettomaan palvelukseen määrättyä sanotaan           rittaa siviilipalvelusta.
858: tässä laissa aseettomaksi ja siviilipalvelukseen            Jos palvelusta suoritetaan 11 §:ssä tarkoitetun
859: määrättyä siviilipalvelusmieheksi.                       sopimuksen perusteella, kuuluvat 1 momentissa
860:    Aseettoman tulee palvella 90 päivää ja siviili-       tarkoitetut tehtävät laitoksen johtajalle tai muul-
861: palvelusmiehen 120 päivää yli asevelvollisuuslais-       le laitoksessa vakinaisessa toimessa olevalle henki-
862: sa säädetyn yleisen palvelusajan. Ulkomailla ke-         lölle, jonka työvoimaministeriö laitoksen esityk-
863: hitysyhteistyötehtävissä palvelevan siviilipalvelus-     sestä on suostumuksen perusteella siihen tehtä-
864: miehen tulee kuitenkin palvella 300 päivää yli           vään määrännyt.
865: asevelvollisuuslain mukaisen yleisen palvelusajan.          Edellä 2 momentissa tarkoitettuun henkilöön
866: Siviilipalveluksesta voidaan 60 päivää määrätä           on tuossa tehtävässään sovellettava, mitä virka-
867: suoritettavaksi koulutusjaksona, johon sisältyy          vastuusta on valtion virkamiehen osalta säädetty.
868: yhteiskuntatietouden ja rauhanpolitiikan opetus-
869: ta, liikuntakasvatusta sekä ihmissuhdekoulutusta.                               12 §
870: Koulutusjakson järjestämisestä säädetään asetuk-
871: sella.                                                      Siviilipalvelusmiehen palvelus on järjestettävä
872:                                                          siten, etteivät palvelustehtävät ole ristiriidassa
873:                                                          hänen vakaumuksensa kanssa.
874:                          5§
875:    Määräyksen aseettomaan palvelukseen tai sivii-
876: lipalvelukseen antaa työvoimaministeriö. Asevel-                                13 §
877: vollinen määrätään siihen palvelukseen, johon               Palveluksessa tehdystä järjestysrikkomuksesta
878: hän on hakenut.                                          voidaan siviilipalvelusmiehelle määrätä kurinpi-
879:                                                          torangaistuksena:
880:                        7§
881:   Milloin aseeton palvelusajan kuluessa ilmoittaa          3) kielto poistua hänelle määrätystä oleskelu-
882: määräyksen antamisen jälkeen, että hänen vakau-          paikasta enintään 15 vuorokauden ajaksi.
883: muksensa estää häntä suorittamasta aseetonta
884: palvelusta puolustusvoimissa, asia on saatettava
885: työvoimaministeriölle uudestaan käsiteltäväksi.                               13 a §
886:                                                            Kurinpitorangaistuksen on oltava oikeuden-
887:                          8 §                             mukaisessa suhteessa rikokseen sekä tarkoituksen-
888:   Jos aseeton tai siviilipalvelusmies pyytää saada       mukainen syyllisen palvelusaseman kannalta.
889: palvella aseellisena tai siviilipalvelusmies aseetto-      Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen lajia ja
890: mana, hänen on siitä kirjallisesti ilmoitettava          määrää harkittaessa on otettava huomioon teon
891: palveluspaikan asianomaiselle päällikölle, jonka         rangaistavuuteen rikoslain mukaan vaikuttavat
892: on toimitettava ilmoitus työvoimaministeriölle.          perusteet sekä ne olosuhteet, joissa rikos on
893: Työvoimaministeriön on peruutettava aiempi               tehty, ja syyllisen aikaisempi palvelus ja muu
894: määräyksensä ja ilmoitettava siitä pääesikunnalle.       käyttäytyminen.
895:                                          1985 vp. -    LA n:o 2                                          9
896: 
897:                      13 b §                            tukseen tai vankeuteen ajaksi, joka vastaa kahta
898:    Kurinpitoesimies voi jättää kurinpitoseuraa-        kolmatta osaa hänen jäljellä olevasta palvelus-
899: muksen määräämättä, jos teko on johtunut olo-          ajastaan lisättynä enintään neljällä kuukaudella,
900: suhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta          kuitenkin niin, ettei palveluksessaolon ja rangais-
901: huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta             tuksen yhteenlaskettu aika saa ylittää yhtä vuot-
902: tai tietämättömyydestä taikka tekoa muutoin on         ta.
903: pidettävä vähäisenä.
904:                                                          Jos palvelukseen saapumatta jääneellä siviili-
905:                       13 c §                           palvelusmiehellä on ollut laillinen este, mutta
906:   Se, jolle on määrätty kurinpitorangaistus, on        hän on jättänyt sen ilmoittamatta, tuomittakoon
907: oikeutettu saattamaan päätöksen tarkastuspyyn-         hänet palvelusesteen ilmoittamatta jättämisestä
908: tönä työvoimaministeriön tarkastettavaksi, jolla       kurinpitorangaistukseen tai sakkoon.
909: on oikeus kumota kurinpitorangaistus.
910:   Tarkastuspyyntö on käsiteltävä viivytyksettä.                               15§
911: Päätös asiassa on tehtävä esittelystä.                    Ilmoituksen siviilipalveluksen välttämisestä ja
912:                                                        palvelusesteen ilmoittamatta jättämisestä tekee
913:                       13 d §                           laitoksen päällikkö laitoksen sijaintipaikkakun-
914:   Tarkastuspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja toi-     nan poliisiviranomaiselle.
915: mitettava työvoimaministeriölle viimeistään seit-
916: semäntenä päivänä sen jälkeen, kun kurinpitoesi-
917: miehen päätös on annettu asianomaiselle tiedok-                                 16 §
918: sl.
919:                                                           Milloin siviilipalvelusmies on pantava syyttee-
920:   Määräajan jälkeen tehty tarkastuspyyntö jäte-        seen siviilipalveluksen välttämisestä tai palvelus-
921: tään tutkimatta.                                       esteen ilmoittamatta jättämisestä, syytettä ajaa
922:                                                        virallinen syyttäjä palveluspaikkakunnan yleisessä
923:                                                        alioikeudessa tahi lähimmässä raastuvanoikeudes-
924:                      13 e §                            sa. Jutun käsittelyssä noudatetaan, mitä rikosasi-
925:    Kurinpitorangaistusta koskeva päätös on ku-
926:                                                        ain käsittelystä on säädetty. Hovioikeuden pää-
927: mottava tai kurinpitorangaistusta lievennettävä,
928:                                                        tökseen ei saa hakea muutosta.
929: jos menettelyssä on tapahtunut olennainen virhe
930:                                                           Oikeus nostaa syyte tai jatkaa keskeytynyttä
931: tai kurinpitoesimies on ylittänyt toimivaltansa
932:                                                        syytettä siviilipalveluksen välttämisestä raukeaa 5
933: taikka päätös on lopputulokseltaan virheellinen
934:                                                        vuoden kuluttua rikoksen tapahtumisesta tai
935: tai ilmeisesti kohtuuton.
936:                                                        syytteen keskeytymisestä. Jollei siviilipalvelusmies
937:    Kumotessaan päätöksen voi tarkastuspyynnön
938:                                                        ole astunut palvelukseen eikä syytettä ole nostet-
939: käsittelevä työvoimaministeriön virkamies määrä-
940:                                                        tu ennen kuin hän on täyttänyt 30 vuotta, ei
941: tä asian otettavaksi uudelleen käsiteltäväksi tai
942:                                                        syytettä enää nosteta.
943: ottaa sen välittömästi itse ratkaistavakseen taikka
944: saattaa asian toimivaltaiselle syyttäjälle.
945:                                                                               17 §
946:                                                          Siviilipalveluksen välttämisestä tuomittaessa ei
947:                      13 f §                            saa käyttää ehdollista rangaistustuomiota.
948:   Työvoimaministeriön on valvottava kurinpito-
949: esimiesten kurinpitovallan käyttöä.
950:                                                                               20 §
951:                         14 §
952:   Jos siviilipalvelusmies laiminlyö saamansa kut-        Jos. ~~?onalaiseen vapauteen päästetty syyllis-
953: sun mukaisesti tai hänelle annetun loman päätyt-       tyy stvuhpalveluksen välttämiseen, oikeusminis-
954: tyä kokonaan saapua palvelukseen tahi karkaa           teriö voi laitoksen päällikön esityksestä määrätä
955: palveluspaikastaan taikka toistuvista kurinpito-       hänen ehdonalaisen vapautensa menetetyksi. Hä-
956: rangaistuksista huolimatta kieltäytyy jatkuvasti       nen on silloin suoritettava vankeusrangaistusta
957: täyttämästä siviilipalvelusesimiehen palveluksessa     aika, joka vastaa jäljellä olevaa palvelusaikaa.
958: antamaa käskyä tai muulla tavalla tahallaan jät-
959: tää kokonaan tai oleelliselta osalta palvelusvelvol-                          24 §
960: lisuutensa suorittamatta, hänet on tuomittava            Siviilipalvelusmies, joka on ilmiannettu siviili-
961: siviilipalveluksen välttämisestii kurinpitorangais-    palveluksen välttämisestä, on vapautettava siviili-
962: 
963: 2 428500068U
964: 10                                        1985 vp. -     LA n:o 2
965: 
966: palveluksesta, kunnes asta on tuomioistuimessa           veluksesta on säädetty, ja luetaan odotusaika
967: ratkaistu.                                               hänelle palvelusajaksi siinä palvelussa, mihin työ-
968:                                                          voimaministeriö hänet määrää.
969:   Vankeusrangaistus siviilipalveluksen välttämi-
970: sestä tuomitaan vuosin, kuukausin ja päivin.                                    25 a §
971: Rangaistusaikaa määrättäessä luetaan 30 päivän               17 vuotta täyttänyt asevelvollinen voi ennen
972: palvelusaika yhdeksi kuukaudeksi.                        sen vuoden elokuun 1 päivää, jona hän täyttää
973:                                                          19 vuotta, hakeutua vapaaehtoisena siviilipalve-
974:                          25 §                            lukseen. Hänen kohdallaan menetellään muuten
975:    Jos asevelvollinen vakinaiseen palvelukseen tai       samoin kuin muiden siviilipalvelukseen hakeutu-
976: reservin kertausharjoituksiin saavuttuaan ilmoit-        vien kohdalla, mutta lisäksi hänen tulee esittää
977: taa, että 1 §:ssä mainitut syyt estävät häntä               1) hakemus vapaaehtoiseen palvelukseen;
978: suorittamasta asevelvollisuuttaan asevelvollisuus-          2) todistus iästään, todistus holhoojan suostu-
979: laissa säädetyssä järjestyksessä, ja esittää selvityk-   muksesta palvelukseen astumiseen ja ilmoitus
980: sen vakaumuksensa todellisuudesta, hänet kotiu-          siitä, minkälaiseen palveluspaikkaan hän haluaa;
981: tetaan ja asia saatetaan työvoimaministeriön käsi-       sekä
982: teltäväksi. Sen jälkeen hänet kutsutaan erikseen            3) lääkärin antama todistus siitä, että hänen
983: siihen palvelukseen, johon työvoimaministeriö            ruumiinrakenteensa ja terveydentilansa vastaavat
984: hänet määrää. Reserviin kuuluva asevelvollinen           palvelukseen hyväksymisen ehdoksi määrättyjä
985: voi saattaa edellä mainitun ilmoituksensa työvoi-        vaatimuksia.
986: maministeriön käsiteltäväksi myös ennen kuin
987: hän on saanut kutsun kertausharjoituksiin tai                                  25 b §
988: ennen kuin hänen saamansa kutsun vuoksi olisi               Vapaaehtoiseksi pääsemisen ehtona on, että
989: saavuttava kertausharjoituksiin.                         vapaaehtoisten lukumäärä ei ylitä sille määrättyä
990:    Jos vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvolli-     rajaa ja että, milloin pyrkijä on halunnut päästä
991: nen, joka on tehnyt 1 momentissa mainitun                johonkin määrätyn tyyppiseen palvelukseen, hän
992: ilmoituksen, haluaa välittömästi jatkaa palvelus-        on sovelias siinä palvelemaan.
993: taan aseettomana puolustuslaitoksessa, hänet pi-           Jos hakemus saada palvella vapaaehtoisena on
994: detään palveluspaikassaan aseettomassa palveluk-         hylätty, on siitä tehtävä merkintä hakemukseen,
995: sessa, kunnes asia on työvoimaministeriössä rat-         joka toimitettakoon hakijalle takaisin.
996: kaistu, enintään kuitenkin se aika, mikä hänen
997: olisi palveltava aseellisessa palveluksessa.
998:     Milloin asevelvollista, jota koskevaa työvoima-        Tämä laki tulee votmaan        päivänä
999: ministeriön päätöstä ei ole vielä annettu, pide-         kuuta 198 .
1000: tään 2 momentissa tarkoitettuna odotusaikana               Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
1001: aseettomassa palveluksessa, on hänen kohdaltaan          t~ytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpitei-
1002: soveltuvin osin voimassa, mitä aseettomasta pal-         sun.
1003: 
1004: 
1005: 
1006: 
1007: 2.
1008:                                                    Laki
1009: eräiden vakinaisesta palveluksesta kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemisesta annetun lain kumoami-
1010:                                                   sesta
1011: 
1012:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1013: 
1014:                         1§                                                       2§
1015:   Täten kumotaan eräiden vakinaisesta palveluk-            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
1016: sesta kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemisesta      kuuta 1985.
1017: 14 päivänä tammikuuta 1972 annettu laki (23/               Mikäli tässä laissa tarkoitetun lain nojalla on
1018: 72).                                                     ennen tämän lain voimaantuloa langetettu ran-
1019:                                          1985 vp. -     LA n:o 2                                        11
1020: 
1021: gaistuksia, lykkäytyy tai keskeytyy niiden täytän-     asiaa käsittelevälle tai viimeksi käsitelleelle tuo-
1022: töönpano, mikäli asevelvollinen ilmoittaa asuin-       mioistuimelle edellä 2 momentissa tarkoitetun
1023: paikkakuntansa poliisille tai rangaistuslaitoksen      ilmoituksen. Vastaavasti keskeytyy myös määräai-
1024: johtajalle haluavansa suorittaa asevelvollisuutensa    ka valituksen tai valituslupahakemuksen tekemi-
1025: aseettomassa palveluksessa tai siviilipalveluksessa.   selle.
1026: Mikäli asianomainen on jo aloittanut rangaistuk-          Kun asevelvollinen on suorittanut asevelvolli-
1027: sen suorittamisen, vähennetään kärsitty rangais-       suutensa loppuun, raukeaa 2 momentissa tarkoi-
1028: tusaika hänen palvelusajastaan.                        tettu rangaistus tai 3 momentissa tarkoitettu
1029:    Mikäli 2 momentissa tarkoitetussa asiassa on        käsittely.
1030: annettu alioikeuden tai hovioikeuden päätös,              Riippumatta siitä, mitä muutoin on säädetty,
1031: jolla asevelvollinen on tuomittu rangaistukseen,       tämän pykälän 2 tai 3 momentissa tarkoitettu
1032: mutta päätös ei ole tämän lain voimaan tullessa        asevelvollinen voidaan kutsua palvelukseen, vaik-
1033: lainvoimainen, keskeytyy asian käsittely ylem-         ka tämä olisi täyttänyt 30 vuotta.
1034: mässä oikeusasteessa, mikäli asevelvollinen tekee
1035: 
1036: 
1037: 3.
1038:                                                  Laki
1039:                                asevelvollisuuslain 34 §:n muuttamisesta
1040: 
1041:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuus-
1042: lain (452/50) 34 §, sellaisena. kuin se on muutettuna 21 päivänä helmikuuta 1969 annetussa laissa
1043: (133/69) ja 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa (25/72), näin kuuluvaksi:
1044: 
1045:                       34 §
1046:    Sellaisten asevelvollisten palvelusvelvollisuu-       Tämä laki tulee v01maan          päivänä
1047: desta, jotka vakaumukseen perustuvien vakavien         kuuta 198 .
1048: omantunnonsyiden vuoksi on vapautettu aseelli-
1049: sesta palveluksesta, on säädetty erikseen.
1050: 
1051: 
1052:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1053: 
1054:           Ville Komsi                   Kalle Könkkölä              Arja Alho
1055:           Liisa Jaakonsaari             Tarja Halonen               Esko Helle
1056:                        Ulla-Leena Alppi            Seppo Toiviainen
1057:                                                  1985 vp.
1058: 
1059: lakialoite n:o 3
1060: 
1061: 
1062:                                    Ehrnrooth: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä ta-
1063:                                      pauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta
1064: 
1065: 
1066:                                             Eduskunnalle
1067: 
1068:    Eduskunta hyväksyi vuoden 1984 valtiopäivillä       lista asumistasoa edustavia asuntoja. laki koski-
1069: hallituksen esityksen laiksi asuntotulon verotta-      kin alunperin vain 4 000-5 000 verovelvollista.
1070: misesta eräissä tapauksissa annetun lain muutta-       Vuodelta 1982 toimitetussa verotuksessa vahvis-
1071: misen siten, että vakituisen asunnon asuntotulon       tettiin asuntotuloa jo n. 66 000 verovelvolliselle,
1072: verotuksesta vapaan verotusarvon rajaa korotet-        ja kehitys on viime vuosina johtanut siihen, että
1073: tiin 215 000 markkaan vuodelta 1984 toimitetta-        tätä ns. asuntotuloa saavien määrä lähentelee
1074: vassa verotuksessa voimassa olevasta 200 000 mar-      100 OOO:n rajaa.
1075: kan rajasta.                                              Jotta asuntotulon verottamisesta eratssä ta-
1076:    Vuonna 1973 säädetyllä lailla luotu vero-           pauksissa annettu laki ei alkuperäisen tarkoituk-
1077: oikeudellinen käsite asuntotulo on jo sellaisenaan     sensa vastaisesti kohdistuisi kohtuullista asumis-
1078: yleisesti hyväksyttyjen verotusperiaatteiden vas-      tasoa edustavaan omistajan vakituiseen asuntoon,
1079: tainen. Tuloa ei omaan tai perheensä asumiseen         tulisi nykyistä verovapauden rajaa muuttaa. Vas-
1080: käytetystä omistusasunnosta kerry omistajalle.         taavasti tulisi myös muusta asunnosta kuin vaki-
1081: Kun asuntotulon käsitteestä ja asuntotulon verot-      tuisesta asunnosta määräytyvän verotuksesta va-
1082: tamisesta ei poliittisista syistä toistaiseksi ole     paan verotusarvon rajaa tarkistaa.
1083: mahdollista vapautua, olisi verotuksesta vapaan
1084: verotusarvon rajaa kuitenkin korotettava vastaa-          Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
1085: maan asuntojen nykyiset hinnat huomioon ot-            tavasti,
1086: taen suunnilleen sitä rajaa, joka tämän keinote-
1087: koisen verotuskohteen käyttöönoton yhteydessä                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1088: vahvistettiin eli 100 000 markkaa. Lain tarkoituk-            lakiehdotuksen:
1089: sena ei ole ollut sisällyttää veron piiriin kohtuul-
1090:                                                  Laki
1091:          asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta
1092: 
1093:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntotulon verottamisesta eratssa tapauksissa
1094: 15 päivänä kesäkuuta 1973 annetun lain 1 §:n 2 ja 3 momentti,
1095:   sellaisina kuin ne ovat, 2 momentti 23 päivänä marraskuuta 1984 annetussa laissa (780/84) ja
1096: 3 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (526/75), näin kuuluviksi:
1097:                         1 §
1098: 
1099:   Asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään ve-       matta siltä osm kuin sen perusteena olevan
1100: rottamatta siltä osin kuin sen perusteena olevan       asunnon verotusarvo ei ylitä 130 000 markkaa.
1101: asunnon verotusarvo ei ylitä 400 000 markkaa.
1102:   Asuntotulo muusta asunnosta kuin vakituisesta          Tämä laki tulee v01maan         päivänä
1103: asunnosta jätetään valtionverotuksessa verotta-        kuuta 19
1104: 
1105: 
1106: 
1107: 
1108:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
1109: 
1110:                                            Georg C. Ehrnrooth
1111: 
1112: 428500070W
1113:                                                1985 vp.
1114: 
1115: Lakialoite n:o 4
1116: 
1117: 
1118: 
1119: 
1120:                                   Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 32 a §:n
1121:                                     muuttamisesta
1122: 
1123: 
1124:                                           Eduskunnalle
1125: 
1126:    Eduskunta hyväksyi vuoden 1984 valtiopäivillä     rää huomattavasti pienempi. Todennäköisintä
1127: hallituksen tekemän periaatepäätöksen mukaises-      on, että vuokra-asuntojen tarjonta lain muutok-
1128: ti vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämiseksi omai-     sesta huolimatta jää edelleenkin tarvetta erittäin
1129: suustulovähennystä koeotettavaksi muuna asun-        paljon pienemmäksi. Hyvin mahdollista on, että
1130: tona kuin vapaa-ajan asuntona käytettäväksi          lain muutos ei tule vastaamaan hallituksen ja
1131: vuokratusta asunnosta saadun vuokratulon osalta      eduskunnan enemmistön odotuksia. Varsinaisen
1132: huomattavasti inflaatiotarkistusta enemmän. Tä-      vuokratulovähennyksen enimmatsmaara olisi
1133: män vuoden alusta voimaan tulleen lain mu-           eduskunnan vähemmistöön jääneiden mielestä
1134: kaan, jota sovelletaan ensimmäisen kerran vero-      tullut vahvistaa 9 000 markaksi.
1135: vuodelta 198 5 toimitettavassa verotuksessa, ns.        Koska kiistatonta on, että vuokrattavissa olevia
1136: vuokratulovähennys on enintään 6 000 markkaa.        asuntoja olisi erittäin paljon, jos vain omistajalle
1137:    Vaikka nämä vuokratulot kattavaa omaisuustu-      olisi kannattavaa ottaa vuokralainen, tulisi vuok-
1138: lovähennystä edellisestä verovuodesta onkin koro-    ratulo tehdä vähennyskelpoiseksi sellaiseen enim-
1139: tettu huomattavasti inflaatiotarkistusta enemmän     mäismäärään asti, joka vahvistetaan vaikeimmas-
1140: {2 900 markasta), muutoksella ei tule olemaan        ta asuntopulasta kärsiväliä pääkaupunkiseudulla
1141: toivottua vaikutusta. Useimmilla verotettavilla,     käyvät asumiskustannukset huomioon ottaen.
1142: jotka voisivat vuokrata omistamansa asunnon tai      Ehdotamme, että täksi enimmäismääräksi vahvis-
1143: osan siitä, lienee ainakin jonkin verran sellaisia   tettaisiin 9 000 markkaa. Sen lisäksi voisi verovel-
1144: muita omaisuustuloja, jotka tulo- ja varallisuus-    vollinen vähentää muita lain 32 a §:ssä mainittu-
1145: verolain 32 a §:n mukaan otetaan huomioon            ja tuloja enintään 3 000 markkaa.
1146: 3 000 markkaan asti. Tästä seuraa siis, että vuok-      Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1147: ratuloja voidaan vähentää vain 3 000 markasta        nioittavasti,
1148: 6 000 markkaan. Käytännössä tullee vähennys-
1149: kelpoisten vuokratulojen enimmäismäärä toden-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1150: näköisesti useimmissa tapauksissa olemaan selväs-           lakiehdotuksen:
1151: ti tätä omaisuustulovähennyksen enimmäismää-
1152: 
1153: 
1154: 
1155: 
1156: 428500071X
1157: 2                                       1985 vp. -     LA n:o 4
1158: 
1159:                                                  Laki
1160:                          tulo- ja varallisuusverolain 32 a §:n muuttamisesta
1161: 
1162:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
1163: varallisuusverolain 32 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa
1164: laissa (972/84), näin kuuluvaksi:
1165: 
1166:                         32 a §
1167:    Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvolli-   yhteensä 12 000 markkaa, kuitenkin emntaan
1168: sena verotettava kotimainen kuolinpesä saa vä-         edellä tarkoitettujen tulojen yhteismäärän (omai-
1169: hentää kokonaistulostaan kotimaiselta osakeyh-         suustulovähennys). Vähennyksen perusteena ote-
1170: tiöltä tai osuuskunnalta saatujen osinkojen ja         taan kuitenkin huomioon muita tässä pykälässä
1171: osuuspääoman korkojen taikka kotimaiselta sääs-        mainittuja tuloja kuin vuokratuloja enintään
1172: töpankilta tahi osuuspankilta saatujen niiden          3 000 markkaa.
1173: lisärahastosijoituksille maksettavien korkojen ja
1174: muun veronalaisen koron sekä muuna asuntona
1175: kuin vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokra-           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
1176: tusta asunnosta saadun vuokratulon perusteella         kuuta 19
1177: 
1178: 
1179: 
1180:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
1181: 
1182: 
1183:                        Georg C. Ehrnrooth                       Impi Muroma
1184:                                                 1985 vp.
1185: 
1186: Lakialoite n:o 5
1187: 
1188: 
1189: 
1190: 
1191:                                    Kuusio ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 28 §:n
1192:                                      muuttamisesta
1193: 
1194: 
1195:                                             Eduskunnalle
1196: 
1197: 
1198:                               ALOITI'EEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1199: 
1200:    Aloitteessa ehdotetaan tulo- ja varallisuusvero·    maan vuoden 1986 alusta lukien siten, että lakia
1201: lakia muutettavaksi siten, että tulonhankkimisvä-      sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 1986
1202: hennyksen enimmäismäärää koeotettaisiin 2 500          toimitettavassa verotuksessa.
1203: markkaan. Säännös on tarkoitettu tulemaan voi-
1204: 
1205: 
1206: 
1207: 
1208:                                       ALOITI'EEN PERUSTELUT
1209: 
1210: 
1211: 1. Nykyinen tilanne                                    on matkakulujen ja tulon hankkimisesta johtu-
1212:                                                        neitten menojen käsittelyssä päästy jopa 10-
1213:   Tulo- ja varallisuusverolain 28 §:n mukaan           20 prosentin työn säästöihin. Henkilötyövuosina
1214: verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan tu-       se on merkinnyt 15-25 henkilön vuotuisen
1215: lonhankkimivähennyksenä 3 50 markkaa lisättynä         työpanoksen säästymistä vuodelta 1982 toimite-
1216: 4 prosentilla palkkatulon määrästä, ei kuitenkaan      tussa verotuksessa.
1217: enempää kuin 1 400 markkaa ja enintään palkka-            Verotuksen yksinkertaistaiDiseksi on edelleen
1218: tulon määrän. Lisäksi verovelvollinen saa vähen-       tarpeellista korottaa tulonhankkimisvähennyksen
1219: tää työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työt-        enimmäismäärää, sillä vuodelta 1982 toimitetus-
1220: tömyyskassamaksut.        Tulonhankkimisvähennys       sa verotuksessa jouduttiin selvittämään vielä noin
1221: myönnetään silloin, kun palkkatulon hankkimi-          1 080 000 verovelvollisen työmatkakustannukset
1222: sesta johtuneet vähennyskelpoiset menot edellä         ja noin 375 000 verovelvollisen tulonhankkimis-
1223: mainittuja maksuja lukuun ottamatta ovat pie-          kulut. Myös tutkijalautakunnissa joudutaan vuo-
1224: nemmät kuin tulonhankkimisvähennys.                    sittain käsittelemään noin 30 000 veromuistutus-
1225:    Vuodelta 1982 toimitetussa verotuksessa tulon-      ta, jotka koskevat työmatkakuluja ja muita tulon
1226: hankkimisvähennys myönnettiin noin 1 570 000           hankkimisesta johtuvia kuluja.
1227: verovelvolliselle. Näiden verovelvollisten osuus
1228: kaikista palkkatuloa saaneista verovelvollisista oli   2. Aloitteen sisältö
1229: ollut 58 prosenttia.
1230:    Tulonhankkimisvähennyksen          käyttöönotolla      Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä
1231: on voitu helpottaa veroilmoituksen laatimista ja       tulisi korottaa 2 500 markkaan. Silloin vähennys
1232: verovalmistelutyötä, koska vähennys on kattanut        korvaisi 70 prosenttia siitä työmäärästä, mikä
1233: monien verovelvollisten osalta muun ohella työ-        nykyisin joudutaan käyttämään matkakulujen ja
1234: matkoista, työvaatteista, ammattikirjallisuuden        tulon hankkimisesta johtuneitten menojen selvit-
1235: hankkimisesta ja omien työkalujen käytöstä joh-        telyyn verotuksessa. Luultavasti työn säästö vero-
1236: tuneet kulut, jotka yleensä on ollut tarpeen           ilmoituksen laatimisessa olisi samaa suuruusluok-
1237: tarkasti perustella ja todistella. Verovalmistelussa   kaa.
1238:  428500072Y
1239: 2                                         1985 vp. -     LA n:o 5
1240: 
1241: 3. Aloitteen vaikutukset                                4. Voimaantulo Ja soveltaminen
1242: 
1243:    Luonnollisten henkilöiden tuloverotus yksin-            Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan vuoden
1244: kertaistuisi merkittävästi. Uudistus vähentäisi ve-     1986 alusta lukien. Sitä sovellettaisiin ensimmäi-
1245: rovelvollisten, verohallinnon ja valitusviranomais-     sen kerran vuodelta 1986 toimitettavassa verotuk-
1246: ten työtä ja parantaisi verovelvollisten oikeustur-     sessa.
1247: vaa, koska selviteltäviä ja riitaisuuksia aiheuttavia
1248: tapauksia olisi vuosittain satojatuhansia nykyistä
1249: vähemmän. Paineet henkilöstön lisäämiseksi ve-          5. Säätämisjärjestys
1250: rohallinnossa ja valitusviranomaisissa vähenisivät.
1251:    Valtion, kuntien, seurakuntien ja Kansanelä-            Aloitteessa ehdotetulla lailla on tarkoitus lie-
1252: kelaitoksen verotulojen kasvu vähenisi jonkin           ventää verotusta. Kun kysymys ei ole uudesta tai
1253: verran. Vähentymisen määrä riippuu valtion vuo-         lisätystä verosta, lakialoite voidaan käsitellä taval-
1254: den 1986 tulo- ja menoarvion yhteydessä tehtä-          lisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
1255: vistä muista veroperusteiden tarkistuksista. Uu-           Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
1256: distuksen verotusta yksinkertaistavat vaikutukset       oittavasti,
1257: ovat niin merkittävät, että veroasteikkojen ja
1258: vähennysten tarkistuksissa olisi perusteltua pai-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1259: nottaa tulonhankkimisvähennyksen lisäämistä.                    kiehdotuksen:
1260: 
1261: 
1262:                                                   Laki
1263:                            tulo- ja varallisuusverolain 28 §:n muuttamisesta
1264: 
1265:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
1266: varallisuusverolain 28 §:n 1 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa
1267: (972 184), näin kuuluvaksi:
1268:                        28 §
1269:    Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan:          Tämä laki tulee voimaan        pa1vana
1270:    1) tulonhankkimisvähennyksenä 350 markkaa            kuuta 1986 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
1271: lisättynä 4 prosentilla palkkatulon maarasta, ei        ran vuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa.
1272: kuitenkaan enempää kuin 2 500 markkaa ja
1273: enintään palkkatulon määrän,
1274: 
1275: 
1276: 
1277: 
1278:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1279: 
1280:          Matti Kuusio                     Mikko Elo                         Timo Roos
1281:          Olli Helminen                    Pertti Hietala                    Anna-Liisa Piipari
1282:          Tuulikki Hämäläinen              Antti Kalliomäki                  Martti Lähdesmäki
1283:                                           Jussi Ranta
1284:                                                 1985 vp.
1285: 
1286: Lakialoite n:o 6
1287: 
1288: 
1289: 
1290: 
1291:                                    Kuusio ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 §: n
1292:                                      muuttamisesta
1293: 
1294: 
1295:                                            Eduskunnalle
1296: 
1297:     Invalidivähennyksen määräksi vahvistettiin        della on olennainen vaikutus veronmaksukykyyn,
1298: vuonna 1965 annetulla tulo- ja varallisuusvero-       on invalidivähennystä pidettävä välttämättömä-
1299: lain muutoksella 2 000 markkaa. Vähennys vah-         nä. Näin sitäkin suuremmalla syyllä, kun vähen-
1300: vistettiin saman suuruiseksi vuonna 1974 sääde-       nys korostetusti kohdistuu vaikeavammaisiin. Vä-
1301: tyssä tulo- ja varallisuusverolaissa. Tuolloin muu-   hennykseen oikeutetullahan tulee olla vähintään
1302: tettiin invalidivähennys valtionverotuksessa tulo-    30 % :n pysyvä haitta-aste.
1303: vähenteisyydestä verovähenteiseksi. Sen jälkeen         Sosiaalietujen verotuksen säätämisen yhteydes-
1304: on invalidivähennykseen suoritettu vain kolme         sä invalidivähennysoikeus poistettiin kunnallis-
1305: kertaa inflaatiokorjaus. Tällä hetkellä invalidivä-   verotuksessa eläketulosta. Tätä on pidettävä epä-
1306: hennyksenä myönnetään 100 % :n invaliditeetin         oikeudenmukaisena, sillä vammaisuuden aiheut-
1307: perusteella kunnallisverotuksessa 2 600 markan        tamat haitat ovat olemassa riippumatta siitä,
1308: tulovähennys ja valtionverotuksessa 660 markan        onko asianomainen työelämässä tai eläkkeellä.
1309: verovähennys.                                         Poikkeuksetta haitat vain korostuvat, sillä työky-
1310:    Kahden vuosikymmenen aikana invalidivähen-         vyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä on vam-
1311: nystä on korotettu ainoastaan 30 % . Tänä aikana      man, vian tai sairauden pahentuminen ja sitä
1312: ovat elinkustannukset kohonneet yli viisinkertai-     myöten myös haittojen lisääntyminen. Syntynyt
1313: siksi. Tapahtunut kehitys on merkinnyt vammai-        epäkohta on mitä kiireimmin korjattava.
1314: sille henkilöille verorasituksen tuntuvaa kohoa-
1315: mista.                                                  Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1316:    Invalidivähennys on tarkoitettu vammaisille        nioittaen,
1317: henkilöille työssä käynnistä ja päivittäisistä toi-
1318: minnoista aiheutuvien erityiskustannusten ja                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1319: -haittojen kompensoimiseen. Kun vammaisuu-                   kiehdotuksen:
1320: 
1321: 
1322:                                                 Laki
1323:                        tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta
1324: 
1325:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
1326: varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat
1327: 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1100/ 82), näin kuuluviksi:
1328: 
1329:                     36 §                              pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,
1330:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-           prosenttimäärän osoittama osuus 10 000 markas-
1331: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:       ta (invalidivähennys). Jos verovelvollinen on ve-
1332:                                                       rovuonna saanut pakolliseen eläketurvaan perus-
1333:    5) 10 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,     tuvaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen
1334: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,         haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100 prosentik-
1335: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on      si, jos eläke on myönnetty täytenä, ja 50 prosen-
1336: 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-     tiksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä, jollei
1337: 428500069V
1338: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 6
1339: 
1340: verovelvollisen haitta-asteen esitetyn selvityksen      2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin
1341: perusteella katsota olevan suurempi. Verovelvol-     S kohdan      mukaiseen      invalidivähennykseen,
1342: linen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläk-       3 000 markkaa, milloin hänen sanotussa lainkoh-
1343: keen mukaiseen invalidivähennykseen senkin jäl-      dassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 prosent-
1344: keen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut           tia, tai jos prosenttimäärä on pienempi, mutta
1345: vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa         kuitenkin vähintään 30 prosenttia, prosenttimää-
1346: määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan         rän osoittama osuus 3 000 markasta, sekä
1347: haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-
1348: sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
1349: 
1350:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
1351:                       57 §                           ta 1986. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
1352:   Verovelvollisen henkilön, joka suurimman           verovuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa.
1353: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
1354: rosta vähennetään:
1355: 
1356: 
1357: 
1358:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1359: 
1360:           Matti Kuusio                   Olli Helminen                  Tuulikki Hämäläinen
1361:           Mikko Elo                      Pertti Hietala                 Antti Kalliomäki
1362:           Timo Roos                      Anna-Liisa Piipari             Martti Lähdesmäki
1363:                                          Jussi Ranta
1364:                                                 1985 vp.
1365: 
1366: Lakialoite n:o 7
1367: 
1368: 
1369: 
1370: 
1371:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
1372:                                      sesta
1373: 
1374: 
1375:                                            Eduskunnalle
1376: 
1377:    Vakiintunut käytäntö tulo- ja varallisuusvero-        32 a §. Kokoomuksen mielestä omaisuustulo-
1378: lain vähennysten tarkistamisessa on ollut, että       vähennys tulee tehdä nettoperiaatteen eli omai-
1379: niihin tuloverotuksen kiristymisen estämiseksi        suustulosta todellisuudessa syntyneen tulon pe-
1380: tehdään täysimääräiset inflaatiotarkistukset. Hal-    rusteella. Samalla kun täten poistetaan tosiasialli-
1381: litus on viime vuosina kuitenkin jättänyt teke-       nen verosubventio, voitaisiin vuokratulon vähen-
1382: mättä täydet inflaatiotarkistukset. Lisäksi eräitä    nysoikeuden enimma1smaara korottaa 9 000
1383: keskeisiä perhepoliittisia vähennyksiä on useam-      markkaan. Vasta tällä markkamäärällä on elvyttä-
1384: pina vuosina jätetty kokonaan tarkistamatta. Tä-      vää vaikutusta vuokra-asuntotuotantoon. Myös
1385: mä on johtanut siihen, että nykyisen hallituksen      pienosakesäästämisen kannustamiseksi tulisi osin-
1386: vuoden 1983 kevään hallitussopimuksessa sovittu       kotuloihin kohdistuva vähennys korottaa 5 000
1387: enintään yhden prosentin veroasteen nousu vuo-        markkaan.
1388: teen 1986 on jo ylitetty. Hallitus on myös               33 § 1 mom. 1 kohta ja 2 a kohta. Kokoomus
1389: pettänyt hallituksen ja keskeisten työmarkkina-       esittää edellä mainitut kohdat yhdistettäviksi
1390: järjestöjen kanssa keväällä 1984 solmimassa ns.       sekä inflaatiotarkistusta niihin.
1391: Pekkas-sopimuksessa antamansa lupauksen, että            33 § 1 mom. 4 kohta. Vuodesta 1976, jolloin
1392: hallitus omalta osaltaan sitoutuu myötävaikutta-      nykyinen perheverotusjärjestelmämme otettiin
1393: maan verotuksen kiristymisen estämiseksi toteut-      käyttöön, on vuoteen 1985 kaikkia muita vähen-
1394: tamalla täysimääräiset inflaatiotarkistukset henki-   nyksiä korotettu lukuun ottamatta puolisovähen-
1395: löverotuksessa.                                       nystä. Tästä on aiheutunut, että perheiden, joissa
1396:    Vuoden 1984 syksyllä eduskunnassa hyväksyt-        molemmat puolisot ovat ansiotöissä ja perheiden,
1397: tiin hallituspuolueiden tuella 5 prosentin inflaa-    joissa vain toinen puoliso on ansiotyössä, välinen
1398: tiotarkistukset eräisiin keskeisiin vähennyksiin,     verorasituksen ero kasvaa jatkuvasti. Perheen ko-
1399: mikä on 2 prosenttia alle arvioidun inflaatiokehi-    konaistulojen ollessa 60 000 markkaa on ero
1400: tyksen. Kun vuonna 1983 tulo- ja varallisuusve-       veron määrässä vuodesta 1976 vuoteen 1985
1401: rolain vähennyksiä tarkistettiin vain 6 prosentin     kasvanut noin 300 prosenttia. Tämän vuoksi on
1402: linjan mukaisesti inflaatiovauhdin ollessa 8, 5       todella perusteltua syytä korottaa puolisovähen-
1403: prosenttia, tulisi mielestämme myös tämä 2, 5         nystä selvästi inflaatiokehitystä enemmän.
1404: prosentin jälkeenjääneisyys korjata tulo- ja varal-      33 § 1 mom. 5 kohta ja 36 § 1 mom. 4 kohta.
1405: lisuusverolain keskeisimpiin vähennyksiin.            Kokoomuksen mielestä sekä koulutusvähennys
1406:    Tämän vuoksi esitämmekin eräisiin tulo- ja         että opiskelijavähennys on myönnettävä jo luku-
1407: varallisuusverolain vähennyksiin tehtäväksi vuo-      kauden eikä lukuvuoden opintojen perusteella.
1408: delle 1985 lisäinflaatiotarkistuksen edellä mainit-   Opintoja aloitettaessa ja päätettäessä sekä esimer-
1409: tu jälkeenjääneisyys huomioon ottaen. Tämän           kiksi asevelvollisuutta kesken opintoja suoritetta-
1410: lisäksi tulisi eräisiin TVL:n säännöksiin tehdä       essa ei ole mahdollista täyttää lain kohdassa
1411: ehdottomasti korjauksia seuraavasti.                  nykyisin mainittua 7 kuukauden opiskeluajan
1412:    31 § 3 mom. Kokoomuksen mielestä vam-              vaatimusta. Kokoomus esittää myös opiskelijavä-
1413: maisten ja vanhusten hoidosta aiheutuneet kus-        hennykseen selvästi inflaatiokehitystä korkeam-
1414: tannukset olisi voitava nykyistä paremmin ottaa       paa korjausta, mihin antaa erityisesti aihetta
1415: huomioon verotettavaa tuloa vähentävänä seikka-       velkojen korkojen vähennysoikeuden omavas-
1416: na. Tämän vuoksi kokoomus esittää veronmaksu-         tuuosuuden toteuttaminen, jota ei ole opiskeli-
1417: kyvyn alentumisvähennyksen käyttämistä näissä         joille täysimääräisesti kompensoitu.
1418: tapauksissa.                                             34 §ja 36 a §. Kokoomus katsoo, että kan-
1419: 4285000796
1420: 2                                         1985 vp. -    LA n:o 7
1421: 
1422: saneläkkeiden verollepanon yhteydessä tapahtui          eläketulosta, mikä lieventäisi nettotulovähennyk-
1423: käteen jäävän tulon menetystä liian alhaisissa          siä invalidieläkkeen saajilta. Osaltaanhan käteen
1424: tuloluokissa, ns. uudet eläkkeet 2 600 markasta         jäävän tulon pieneneminen kansaneläkkeiden ve-
1425: lähtien ja ns. vanhat eläkkeet jo 1 600 markasta        rollepanon yhteydessä johtui tämän vähennyksen
1426: lähtien laskettuna vuoden 1983 tasosta. Sen             poistamisesta.
1427: vuoksi verotusuudistuksen yhteydessä tapahtu-              65 § 1 mom. Verotuksen ns. kattosääntö ei
1428: neet epäkohdat ja kohtuuttomuudet eläkeläisiä           nykymuodossaan estä sitä, etteivätkö verovelvolli-
1429: kohtaan tulee korjata. Kokoomus esittää elä-            sen välittömät verot edelleenkin saattaisi ylittää
1430: ketulovähennystä laskettaessa käytettäviin kertoi-      hänen verotettavien tulojensa määrää. Kokoo-
1431: miin sellaista muutosta, että ns. vanhaa työelä-        muksen mielestä kohtuuttomaksi muodostuvan
1432: kettä saavalla käteen jäävä tulo lisääntyy jonkin       verotuksen estämiseksi olisi kattosääntöä tarkis-
1433: verran vielä noin 2 700 markan työeläketulolla.         tettava siten, ettei verojen ja maksujen määrä
1434: Esittämiemme kertoimien korotukset ovat erisuu-         ylittäisi, varallisuusvero mukaan luettuna, 80:aa
1435: ruisia valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa     prosenttia verotettavasta tulosta.
1436: sen vuoksi, että verotulojen menetys ei koituisi           Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
1437: vain kuntien rasitukseksi.
1438:    36 § 1 mom. 5 kohta. Kokoomus esittää                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1439: jälleen kerran kaikille invalidivähennyksen pa-                kiehdotuksen:
1440: lauttamista kunnallisverotuksessa tehtäväksi myös
1441: 
1442:                                                   Laki
1443:                                tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
1444: 
1445:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1446:    kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 33 §:n 1
1447: momentin 2 a kohta ja 36 §:n 4 momentti, sellaisena kuin ne ovat, 33 §:n 1 momentin 2 a kohta 19
1448: päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/80) ja 36 §:n 4 momentti 3 päivänä joulukuuta 1982
1449: annetussa laissa (870/82),
1450:    muutetaan 29 §:n 1 momentin 4, 5 ja 6 kohta, 31 §:n 1 momentti, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1,
1451: 2, 3, 4 ja 5 kohta, 34 §:n 1 momentti, 36 §:n 1 momentin 3, 4 ja 5 kohta sekä 3 momentti, 36 a §:n
1452: 1 momentti, 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta sekä 65 §,
1453:    sellaisina kuin ne ovat, 29 §:n 1 momentin 4 kohta, 33 §:n 1 momentin 2 kohta ja 57 §:n 1
1454: momentin 2 kohta 29 päivänä joululukuuta 1983 annetussa laissa (1097/83), 29 §:n 1 momentin 5
1455: kohta 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (304/82), 29 §:n 1 momentin 6 kohta, 32 a §, 33
1456: §:n 1 momentin 1, 2, 3, 4 ja 5 kohta, 36 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta sekä 3 momentti, 57 §:n 1
1457: momentin 1 kohta 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (972/84), sekä 31 §:n 1 momentti
1458: mainitussa 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa, 34 §:n 1 momentti ja 36 a §:n 1 momentti 5
1459: päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (111/82), 36 §:n 1 momentin 5 kohta 30 päivänä
1460: joulukuuta 1982 annetussa laissa (1100/82) ja 65 § 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa
1461: (913/78) sekä
1462:   lisätään lakiin uusi 31 §:n 3 momentti seuraavasti:
1463: 
1464:                         29 §                               5) omasta ja perheenjäsenensä eläkevakuutuk-
1465:     Verovelvollisella on oikeus vähentää:               sesta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta, suoritta-
1466:                                                         maosa maksut,
1467:    4) omasta tai puolisonsa tai lastensa tahi sellai-      6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja 300
1468: sen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on vero-       markkaa ylittävältä osalta enintään 1 750 mark-
1469: vuonna elättänyt, henki- tai muusta henkilöva-          kaa tai, jos kysymyksessä ovat puolisot, 600
1470: kuutuksesta suorittamaosa maksut lukuun otta-           markkaa ylittävältä osalta yhteensä enintään
1471: matta 5 kohdassa ja sairausvakuutuslaissa tarkoi-       3 500 markkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on
1472: tettuja maksuja sekä kansaneläkevakuutusmak-            korotettava 550 markalla jokaisesta alaikäisestä
1473: sua, kuitenkin yhteensä enintään 350 markkaa            lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvollinen
1474: kutakin perheenjäsentä kohti,                           on verovuonna elättänyt. Sairauskuluihin rinnas-
1475:                                          1985 vp. -    LA n:o 7                                           3
1476: 
1477: tetaan verovelvollisen suorittamat maksut sellai-      korotetaan 1 200 markalla, jos verovelvollinen on
1478: sesta omasta tai perheenjäsenensä henki- tai hen-      elättänyt verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyt-
1479: kilövakuutuksesta, joka oikeuttaa korvaukseen          tä lastaan tai kasvattilastaan, kuitenkin niin, että
1480: sairaanhoidon perusteella, siltä osin kuin niitä ei    puolisoista vähennyksen saa vain se, jonka ansio-
1481: ole vähennetty 4 kohdan nojalla. Verovelvollisel-      tulojen määrä on pienempi (lapsenhoitovähen-
1482: la ei ole oikeutta vähentää sairauskuluja, jos ne      nys),
1483: on korvattu sellaisen vakuutuksen perusteella,            3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enintään
1484: jonka maksut on vähennetty tämän tai 4 kohdan          6 000 markkaa, jos sellainen verovelvollinen, jo-
1485: nojalla.                                               hon ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia
1486:                                                        säännöksiä, on verovuonna elättänyt alaikäistä
1487:                        31 §                            lastaan tai kasvattilastaan tai jolla on oikeus
1488:   Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön             verovuodelta 5 kohdan mukaiseen koulutusvä-
1489: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy-           hennykseen (valtionverotuksen yksinhuoltajavä-
1490: tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon        hennys},
1491: ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvolli-       4) 6 000 markkaa, jos verovelvollisen puolisolla
1492: suuden, työttömyyden tai sairauden johdosta            ei ole veronalaista tuloa, tai jos puolisolla on
1493: olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta koh-       tällaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tulojen
1494: tuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin            yhteismäärä on suurempi, vähentää 6 000 mark-
1495: 5 800 markkaa (veronmaksukyvyn alentumisvä-            kaa vähennettynä 25 prosentilla toisen puolison
1496: hennys).                                               tulon määrästä, kuitenkin niin, että vähennyksen
1497:                                                        enimmäismäärää korotetaan 1 600 markalla, jos
1498:   Jos verovelvollinen on huoltanut kotihoidossa        verovelvollinen on elättänyt verovuonna enintään
1499: huollon tarpeessa olevaa vammaista tai ennen           7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvattilastaan
1500: verovuoden päättymistä 65 vuotta täyttävää hen-        GPuohsovähenny~,
1501: kilöä, verovelvollisella on oikeus 1 momentissa           5) 800 markkaa lukukautta kohden jokaisesta
1502: mainittuun vähennykseen.                               verovuonna elättämästään sellaisesta lapsestaan
1503:                                                        tai kasvattilapsestaan, joka ennen verovuoden
1504:                                                        alkua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka
1505:                      32 a §                            lukukauden aikana vähintään kolmen kuukau-
1506:   Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvolli-    den ajan on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta
1507: sena verotettava kotimainen kuolinpesä saa vä-         peruskoulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammatti-
1508: hentää kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuuskun-        koulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin ver-
1509: nalta saatujen osinkojen ja osuuspääoman korko-        rattavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että
1510: jen taikka kotimaiselta säästöpankilta tahi osuus-     vähennys myönnetään vain toiselle puolisoista,
1511: pankilta saatujen niiden lisärahastosijoituksille      jolloin, jos molemmilla puolisoilla on tuloja,
1512: maksettavien korkojen ja muun veronalaisen ko-         vähennyksen saa vain se puoliso, jonka tulojen
1513: ron sekä muuna asuntona kuin vapaa-ajan asun-          yhteismäärä on suurempi (koulutusvähennys),
1514: tona käytettäväksi vuokratusta asunnosta saadun
1515: vuokratulon perusteella yhteensä 9 000 markkaa,
1516: kuitenkin enintään edellä tarkoitettujen tulojen                              34 §
1517: yhteismäärän (omaisuustulovähennys). Vähen-               Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
1518: nyksen perusteena otetaan kuitenkin huomioon           nut henkilö saa eläketulostaan vähentää valtion-
1519: muita tässä pykälässä mainittuja tuloja kuin           verotuksen eläketulovähennyksen. Täyden elä-
1520: vuokratuloja enintään 5 000 markkaa.                   ketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että
1521:                                                        luvulla 1,89 kerrotuo täyden kansaneläkkeen
1522:                        33 §                            määrästä vähennetään täyden kansaneläkkeen
1523:   Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vähen-       suuruisen ansiotulon mukaan määräytyvä työtu-
1524: tää lisäksi:                                           lovähennys sekä progressiivisen tuloveroasteikon
1525:    1) 26 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin          alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös
1526: enintään 12 000 markkaa (työtulovähennys),             pyöristetään seuraavaan täyteen 100 markan mää-
1527:    2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin enin-      rään, kuitenkin niin, että eläkkeensaajilla, jotka
1528: tään 5 200 markkaa, jos verovelvollinen on vero-       ovat siirtyneet työeläkkeelle ennen 1. 7.1975 ja
1529: vuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kasvattilas-   saaneet 1.7.1975-31.12.1982 työeläkkeen ja sen
1530: taan, minkä lisäksi vähennyksen enimmäismäärää         lisäksi verovapaana kansaneläkkeestä sekä perus-
1531: 4                                        1985 vp. -    LA n:o 7
1532: 
1533: osan että tukiosan, käytetään edellä tässä mo-         enintään 3 350 markkaa alaikäistä lasta kohden
1534: mentissa tarkoitettuna kertoimena 2,39. Elä-           (elatusvelvollisuusvähennys).
1535: ketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon
1536: määrää suurempi. Jos verovelvollisen kokonaistu-                            36 a §
1537: lo on suurempi kuin täyden eläketulovähennyk-             Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
1538: sen määrä, eläketulovähennystä pienennetään 75         nut henkilö saa eläketulostaan vähentää kunnal-
1539: prosentilla määrästä, jolla kokonaistulo ylittää       lisverotuksen eläketulovähennyksen. Täyden elä-
1540: täyden eläketulovähennyksen määrän.                    ketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että
1541:                                                        luvulla 1,30 kerrotun täyden kansaneläkkeen
1542:                                                        määrästä vähennetään täyden perusvähennyksen
1543:                     36 §                               määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen
1544:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-            100 markan määrään kuitenkin niin, että eläk-
1545: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:        keensaajilla, jotka ovat siirtyneet työeläkkeelle
1546:                                                        ennen 1.7.1975 ja saaneet 1.7.1975-31.12.1982
1547:    3) 2 300 markkaa, jos hänellä verovuodelta on       työeläkkeen ja sen lisäksi verovapaana kansan-
1548: oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennykseen            eläkkeestä sekä perusosan että tukiosan, käyte-
1549: tai 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaiseen               tään edellä tässä momentissa tarkoitettuna kertoi-
1550: koulutusvähennykseen eikä häneen ole sovelletta-       mena 1,59. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi
1551: va tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä           olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvol-
1552: (kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennys),           lisen kokonaistulo ylittää täyden perusvähennyk-
1553:    4) 2 000 markkaa ansiotulostaan lukukautta          sen kaksinkertaisen määrän ja täyden eläketulo-
1554: kohden, jos hän on lukukauden aikana vähintään         vähennyksen yhteismäärän, ylimeneväHä osalla
1555: kolmen kuukauden ajan saanut säännöllistä ja           pienennetään eläketulovähennystä.
1556: täyttä opetusta peruskoulussa, lukiossa, iltaoppi-
1557: tai ammattikoulussa, korkeakoulussa tai muussa
1558: näihin verrattavassa oppilaitoksessa (opiskelijavä-
1559: hennys), sekä                                                                   57§
1560:    5) 2 800 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,          Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
1561: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,          osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
1562: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on       rosta vähennetään:
1563: 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-         1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
1564: pi mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,            lastaan tai kasvattilastaan, 900 markkaa jokaisesta
1565: prosenttimäärän osoittaman osuuden 2 800 mar-          sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että vähennys
1566: kasta (invalidivähennys). Jos verovelvollinen on       myönnetään vain sille puolisoista, jonka tulove-
1567: verovuonna saanut pakolliseen eläketurvaan pe-         ron määrä on suurempi (huoltajavähennys),
1568: rustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hä-            2) 780 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
1569: nen haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100 pro-      viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
1570: sentiksi, jos eläke on myönnetty täytenä, ja 50        jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on
1571: prosentiksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä,         100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-
1572: jollei verovelvollisen haitta-asteen esitetyn selvi-   pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,
1573: tyksen perusteella katsota olevan suurempi. Vero-      prosenttimäärän osoittama osuus 780 markasta
1574: velvollinen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyys-       (valtionverotuksen invalidivähennys). Jos verovel-
1575: eläkkeen mukaiseen invalidivähennykseen senkin         vollinen on verovuonna saanut pakolliseen elä-
1576: jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut          keturvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,
1577: vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa           katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri selvi-
1578: määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan           tystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty
1579: haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-       täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se on myönnetty
1580: sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.            osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen haitta-asteen
1581:                                                        esitetyn selvityksen perusteella katsota olevan
1582:    Verovelvollinen, joka on verovuonna suoritta-       suurempi. Verovelvollinen säilyttää oikeutensa
1583: nut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mu-         työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen invalidivä-
1584: kaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua       hennykseen senkin jälkeen, kun työkyvyttömyys-
1585: elatusapua, saa vähentää verovuonna suoritta-          eläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Asetuk-
1586: mansa sanotun elatusavun määrän, kuitenkin             sella voidaan antaa määräyksiä niistä perusteista,
1587:                                        1985 vp. -   LA n:o 7                                          5
1588: 
1589: joiden mukaan haitta-aste määritellään, sekä in-    verotettavasta tulosta, verovelvollisen maksetta-
1590: validivähennyksen saamiseksi esitettävästä selvi-   vaksi ei panna sanotun määrän yli menevää
1591: tyksestä.                                           valtionveron osaa. Verotuslain 77 §:n nojalla
1592:                                                     määrätty veronkorotus on pantava maksuun ko-
1593:                                                     konaan.
1594:                        65 §                            Verojen ja maksujen enimmäismäärää 1 mo-
1595:    Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon-        mentin mukaan laskettaessa ei oteta huomioon
1596: nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena   tuloja, joista on suoritettava vain kunnallisveroa,
1597: verotettavan kotimaisen kuolinpesän tulosta ja      eikä verotuslain 77 §:n nojalla määrättyä veron-
1598: varallisuudesta menevän valtionveron sekä hänel-    korotusta.
1599: le määrätyn kunnallisveron, kirkollisveron, kan-
1600: saneläkevakuutusmaksun ja sairausvakuutusmak-         Tämä laki tulee voimaan        patvana
1601: sun yhteismäärä on suurempi kuin 80 prosenttia      kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
1602: verovelvollisen valtionverotuksessa vahvistetusta   vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa.
1603: 
1604: 
1605:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1606: 
1607:          Ulla Puolanne                  Heikki Perho                  Mauri Miettinen
1608:          Sampsa Aaltio                  Kaarina Dromberg              Elsi Hetemäki-Olander
1609:          Liisa Hilpelä                  Tapio Holvitie                Lauri Impiö
1610:          Aila Jokinen                   Riitta Jouppila               Tuure Junnila
1611:          Heikki Järvenpää               llkka Kanerva                 Juho Koivisto
1612:          Lea Kärhä                      Matti Lahtinen                Ritva Laurila
1613:          Anna-Kaarina Louvo             Saara Mikkola                 Erkki Moisander
1614:          Pentti Mäki-Hakola             Helena Pesola                 Tuulikki Petäjäniemi
1615:          Sirpa Pietikäinen              Toivo T. Pohjala              Aino Pohjanoksa
1616:          Pirjo Rusanen                  Helge Saarikoski              Pertti Salolainen
1617:          Kimmo Sasi                     Eva-Riitta Siitonen           llkka Suominen
1618:          Jouni J. Särkijärvi            Martti Tiuri                  Eeva Turunen
1619:          Riitta Uosukainen              Sakari Valli                  Tauno Valo
1620:          Päivi Varpasuo                 Iiro Viinanen                 Matti Viljanen
1621:                                         Ben Zyskowicz
1622: 1
1623: 1
1624:  1
1625:   1
1626:   1
1627:    1
1628:     1
1629:     1
1630:      1
1631:       1
1632:       1
1633:        1
1634:         1
1635:         1
1636:          1
1637:           1
1638:           1
1639:            1
1640:             1
1641:             1
1642:              1
1643:               1
1644:               1
1645:                1
1646:                 1
1647:                 1
1648:                                                  1985 vp.
1649: 
1650: Lakialoite n:o 8
1651: 
1652: 
1653: 
1654: 
1655:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 29 §:n
1656:                                      muuttamisesta
1657: 
1658: 
1659:                                             Eduskunnalle
1660: 
1661:    Kokoomus on vuosia esittänyt tulo- ja varalli-      on ensinnäkin useissa tapauksissa välttämättö-
1662: suusverolakia muutettavaksi siten, että sen            myys, koska päivähoitopaikkoja ei ole riittävästi.
1663: 29 §:ään lisättäisiin säännös verovelvollisen oi-      Kotihoidontukiuudistuksen yhteydessä korostuu
1664: keudesta vähentää verotuksessaan lapsenhoitajan        päivähoitopaikkojen puute todennäköisesti enti-
1665: palkkausmenot ja työnantajan maksettavaksi             sestään kolme vuotta täyttäneiden mutta alle
1666: kuuluvat sosiaaliturvakustannukset. Myös useat         kouluikäisten lasten osalta.
1667: muut puolueet ovat eri yhteyksissä olleet tämän           Verovähennysoikeus soisi myös työnantajaper-
1668: ehdotuksen takana, mutta toimenpiteisiin sen           heelle mahdollisuuden maksaa kotitaloustyön-
1669: toteuttamiseksi ei ole toistaiseksi ryhdytty. Vuo-     tekijälle palkkaa, joka olisi vertailukelpoinen
1670: den 1984 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-         muiden hoitoalojen palkkauksen kanssa. Amma-
1671: dessä eduskunnassa saatiin kokoomuksen aloit-          tin arvostus nousisi ja alalle hakeutuvien määrä
1672: teesta lausuma asian selvittämisestä. Vuoden           lisääntyisi. Verovähennysoikeus olisi myös yhteis-
1673: 1985 tulo- ja menoarviosta hallituksen kanssa          kunnalle edullinen vaihtoehto säästyvien työttö-
1674: neuvoteltaessa selvisi kuitenkin, että hallitus ei     myyskorvausten ja kotitaloustyöntekijöiltä sekä
1675: aio ryhtyä toimenpiteisiin kokoomuksen ehdotta-        yksityisiltä perhepäivähoitajilta saatavien vero-
1676: man muutoksen tekemiseksi. Mielestämme asia            tulojen muodossa, samalla kun se vähentäisi
1677: on entisestäänkin korostunut sen vuoksi, että          painetta kunnallisten päiväkotien perustamiseen.
1678: lasten kotihoidontukea koskevan uudistuksen yh-           Kotihoidontukiuudistuksen yhteydessä koros-
1679: teydessä jää kotihoidontukijärjestelmään useita        tettiin perheen valintamahdollisuutta lapsen hoi-
1680: aukkoja, joita voitaisiin paikata lapsenhoitajan       tomuodon suhteen. Jotta tämä valintamahdolli-
1681: palkan verovähennysoikeudella. Samoin on pe-           suus todella voisi toteutua, olisi välttämätöntä
1682: lättävissä, että eduskunnassa käsiteltävänä oleva      säätää lapsenhoitajan palkkakustannusten vero-
1683: huoneenvuokralain muutos saa sellaisen muo-            vähennysoikeus perheille.
1684: don, että lapsenhoitajan paikkaaminen entises-
1685: täänkin hankaloituu työsuhdeasuntojen irtisano-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1686: misehtojen johdosta.
1687:    Lapsenhoitajan palkan verovähennysoikeutta                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1688: puoltavat useat seikat, joita kokoomus on eri                 lakiehdotuksen:
1689: yhteyksissä laajasti tuonut esille. Lasten kotihoito
1690: 
1691: 
1692: 
1693: 
1694: 4285000785
1695: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 8
1696: 
1697:                                                Laki
1698:                           tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
1699: 
1700: 
1701:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuus-
1702: verolain (1043/74) 29 §:n 1 momenttiin uusi, näin kuuluva 7 kohta:
1703: 
1704:                         29 §
1705:     Verovelvollisella on oikeus vähentää:            elättänyt verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyt-
1706:                                                      tä lastaan tai kasvattilastaan ja että verovelvolli-
1707:    7) 80 prosenttia yksinhuoltajan tai vähemmän      selle tai hänen aviopuolisolleen ei makseta koti-
1708: ansainneen puolison työsuhteessa olevalle lapsen-    hoidontukea eikä lapsi ole kunnallisessa päivä-
1709: hoitajalleen suorittamasta luontaisetuarvot sisäl-   hoidossa.
1710: tävästä bruttopalkasta sekä palkan perusteella
1711: maksetuista työnantajan sosiaaliturvamaksusta,
1712: työeläkevakuutusmaksusta ja tapaturmavakuutus-         Tämä laki tulee voimaan        pa1vana
1713: maksusta, kuitenkin enintään 2 000 markkaa           kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
1714: kuukaudessa edellyttäen, että verovelvollinen on     vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa.
1715: 
1716: 
1717:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1718: 
1719:           Ulla Puolanne                 Heikki Perho                   Mauri Miettinen
1720:          Sampsa Aaltio                  Kaarina Dromberg               Elsi Hetemäki-Olander
1721:           Liisa Hilpelä                 Tapio Holvitie                 Lauri Impiö
1722:          Aila Jokinen                   Riitta Jouppila                Tuure Junnila
1723:          Heikki Järvenpää               likka Kanerva                  Juho Koivisto
1724:          Lea Kärhä                      Matti Lahtinen                 Ritva Laurila
1725:          Anna-Kaarina Louvo             Saara Mikkola                  Erkki Moisander
1726:          Pentti Mäki-Hakola             Helena Pesola                  Tuulikki Petäjäniemi
1727:          Sirpa Pietikäinen              Toivo T. Pohjala               Aino Pohjanoksa
1728:          Pirjo Rusanen                  Helge Saarikoski               Pertti Salolainen
1729:          Kimmo Sasi                     Eva-Riitta Siitonen            likka Suominen
1730:          Jouni J. Särkijärvi            Martti Tiuri                   Eeva Turunen
1731:          Riitta Uosukainen              Sakari Valli                   Tauno Valo
1732:          Päivi Varpasuo                 Iiro Viinanen                  Matti Viljanen
1733:                                         Ben Zyskowicz
1734:                                                 1985 vp.
1735: 
1736: Lakialoite n:o 9
1737: 
1738: 
1739: 
1740: 
1741:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä
1742:                                       tapauksissa annetun lain kumoamisesta
1743: 
1744: 
1745:                                             Eduskunnalle
1746: 
1747:    Asuntotulon verottamisesta annettua lakia           suurasuntojen tarvitSIJOita eli suuria perheitä.
1748: vuonna 1973 säädettäessä oli tarkoitus periä tulo-     Tämän vuoden alusta asuntotulo vakituisesta
1749: veroa tavanmukaisen asumistason selvästi ylittä-       asunnosta jätetään verottamatta, jos asunnon
1750: vistä asunnoista. Tuolloin arveltiin tällaisia asun-   verotusarvo ei ylitä 215 000 markkaa. Pääkau-
1751: toja olevan 1-2 prosenttia kaikista asunnoista.        punkiseudulla ja muuallakin maassa esimerkiksi
1752: Asumisen verottamisesta on kuitenkin nyttem-           vaatimattomienkin pientalokiinteistöjen arvo ko-
1753: min muodostunut yleinen verotusmuoto, joka ei          hoaa helposti yli verovapausrajan. Kun velkojen
1754: ota huomioon muuta kuin asunnon verotusar-             korkojen vähennysoikeutta on samalla supistettu
1755: von. Vuodelta 1983 toimitetussa verotuksessa           lisää tämä aiheettomasti asumiskustannuksia.
1756: asuntotuloa määrättiin jo 7-8 prosentille asun-           Asuntotuloa määrätään em. lain mukaan myös
1757: noista. Viime vuosina verotettujen henkilöiden         muusta asunnosta kuin vakituisesta asunnosta.
1758: määrä on noussut voimakkaasti myös sen vuoksi,         Tältä osin valtionverotuksen verovapausraja on
1759: että kiinteistöjen verotusarvoja on nostettu suu-      ollut 50 000 markkaa koko lain voimassaoloajan.
1760: rimmassa osassa maata verotusarvojen yhtenäistä-       Tästä on ollut seurauksena, että v. 1975-82
1761: miseksi ja niiden saattamiseksi lähemmäksi ns.         vapaa-ajanasunnosta asuntotuloa maksavien mää-
1762: käypiä arvoja. Ns. asuntotulon perusteena olevia       rä on noussut 5 OOO:sta 53 OOO:een. Vuodelta
1763: verovapausrajoja ei ole vuosittain tarkistettu edes    1983 toimitetussa verotuksessa määrä oli noin
1764: inflaatiota vastaavasti. Näin ollen, kun vuonna        74 000. Tämäkin verotusmuoto on menettänyt
1765: 1975 asuntotuloa määrättiin runsaalle 5 000 hen-       alkuperäisen tarkoituksensa. Sen vuoksi tulisi
1766: kilölle, oli vastaava luku vuodelta 1982 toimite-      mielestämme koko laki asuntotulon verottamises-
1767: tussa verotuksessa 66 000 ja vuodelta 1983 toimi-      ta kumota.
1768: tetussa verotuksessa lähes 115 000. Laki ei enää
1769: toteuta alkuperäistä tarkoitustaan eli tuloveron         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1770: määräämistä korkeasta asumistasosta.
1771:    Asunnon verotusarvon suuruuteen oleellisesti                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1772: vaikuttavana tekijänä on asunnon koko. Tästä                  lakiehdotuksen:
1773: johtuu, että laki kohtelee erityisen ankarasti
1774: 
1775: 
1776: 
1777: 
1778: 4285000774
1779: 2                                    1985 vp. -    LA n:o 9
1780: 
1781:                                                Laki
1782:              asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta
1783: 
1784:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1785: 
1786:                       1 §                                              3 §
1787:    Täten kumotaan asuntotulon verottamisesta        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1788: eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta 1973     kuuta 1985.
1789: annettu laki (505/73).
1790: 
1791:                       2 §
1792:    Asuntotulosta ei määrätä veroa vuodelta 1985
1793: toimitettavassa verotuksessa.
1794: 
1795: 
1796:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1797: 
1798:          Ulla Puolanne                Heikki Perho                 Mauri Miettinen
1799:          Sampsa Aaltio                Kaarina Dromberg             Elsi Hetemäki-Olander
1800:          Liisa Hilpelä                Tapio Holvitie               Lauri Impiö
1801:          Aila Jokinen                 Riitta Jouppila              Tuure Junnila
1802:          Heikki Järvenpää             llkka Kanerva                Juho Koivisto
1803:          Lea Kärhä                    Matti Lahtinen               Ritva Laurila
1804:          Anna-Kaarina Louvo           Saara Mikkola                Erkki Moisander
1805:          Pentti Mäki-Hakola           Helena Pesola                Tuulikki Petäjäniemi
1806:          Sirpa Pietikäinen            Toivo T. Pohjala             Aino Pohjanoksa
1807:          Pirjo Rusanen                Helge Saarikoski             Pertti Salolainen
1808:          Kimmo Sasi                   Eva-Riitta Siitonen          llkka Suominen
1809:          Jouni J. Särkijärvi          Martti Tiuri                 Eeva Turunen
1810:          Riitta Uosukainen            Sakari Valli                 Tauno Valo
1811:          Päivi Varpasuo               Iiro Viinanen                Matti Viljanen
1812:                                       Ben Zyskowicz
1813:                                                 1985 vp.
1814: 
1815: Lakialoite n:o 10
1816: 
1817: 
1818: 
1819: 
1820:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden
1821:                                       rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n muuttamisesta
1822: 
1823: 
1824:                                            Eduskunnalle
1825: 
1826:    Verovelvollinen on verotuksessaan saanut vä-       edelleen laskettava verovalmistelussa, mutta vel-
1827: hentää käytännössä lähinnä opinto-, asunto- ja        kojen korkojen kohdentaminen ja rajaaminen
1828: kulutuslainoihin kohdistuvia korkomenojaan            aiheuttaa lisätoimenpiteitä. Todellinen tarkoitus
1829: enintään 25 000 markkaa, joista enintään 10 000       onkin ollut kerätä lisää veroja. Esimerkiksi vuotta
1830: markkaa saa olla muita kuin vakituiseen asun-          1985 koskeva omaavastuuosuuden korotus tuot-
1831: toon kohdistuvien lainojen korkomenoja. Vuon-         taa verottajalle lähes 90 miljoonaa markkaa pel-
1832: na 1983 säädettiin eduskunnassa hallituspuoluei-      kästään omistusasunnon hankkineilta perheiltä.
1833: den muodostaman enemmistön tuella ns. oma-               Korkojen vähennysoikeuden enimmäismäärää
1834: vastuuosuus korkomenoihin 400 markaksi vuon-          ei ole korotettu vuoden 1980 jälkeen. Jos vähen-
1835: na 1984. Tällöin eduskunnassa käydyssä keskus-        nyksen enimmäismäärä olisi haluttu pitää inflaa-
1836: telussa eräät ministerit lupasivat mm., että opis-    tion nousun edellyttämällä tasolla, pitäisi vähen-
1837: kelijoille korvataan tämä heidän toimeentuloansa      nyksen enimmäismäärän olla vuonna 1985 yli
1838: heikentävä muutos. Hallitus ei ole kuitenkaan         40 000 markkaa. Korkojen vähennysoikeuden
1839: tuonut eduskuntaan korjauksia, jotka se lupasi.       enimmäismäärä on käymässä pääkaupunkiseu-
1840: Päinvastoin viime syksynä korotettiin korkojen        dulla riittämättömäksi jopa nuorille ensiasuntoa
1841: vähennysoikeuden omavastuuosuutta 50 prosen-          hankkiville perheille. Kun asuntopoliittisena ta-
1842: tilla eli 600 markkaan vuonna 1985. Samalla kun       voitteena on, ettei perhe jatkuvasti joutuisi vaih-
1843: omavastuuosuus säädettiin, pudotettiin vähen-         tamaan asuntoa, voidaan ensiasunnon kohtuulli-
1844: nyksen enimmäismäärää vastaavasti.                    sena kokona pitää 60 neliömetriä. Tällaisen asun-
1845:    Useimmat verovelvolliset vähentävät verotuk-       non hankintahinnan voidaan Helsingin seudulla
1846: sessa asuntolainojen tai opintolainojen korkoja.      laskea olevan 6 000 markkaa neliöltä. Ottaen
1847: Kun korkovähennysoikeutta rajoitetaan, se mer-        huomioon ASP-lainojen 20 prosentin omaosuu-
1848: kitsee suoraan asumis- ja opiskelukustannusten        den ei korkojen vähennysoikeuden enimmäis-
1849: nousua. Näin on voimakkaasti kiristetty varsinkin     määrä ole riittävä lainan ensimmäisinä koron-
1850: nuorten perheiden asumiskustannuksia. Kokoo-          maksuvuosina. Näin on varsinkin, mikäli nuorel-
1851: mus ei voi hyväksyä tällaista epäsosiaalista linjaa   la perheellä on muitakin lainoja, kuten opinto-
1852: siitä syystä, että oikeuden kohtuutasoiseen asu-      lainoja. Jos lisäksi toteutuvat nyt suunnitellut
1853: miseen on katsottava kuuluvan ihmisen perusoi-        asuntolainojen takaisinmaksun pidennykset ja sa-
1854: keuksiin. Tästä syystä asumiseen kohdistuvan          malla korotetaan korkoa, tulee riittämätön kor-
1855: verotuksen tulisi olla poikkeuksellisen lievää. Hy-   kojen vähennysoikeus vaikuttamaan yhä useam-
1856: väksyttävää ei myöskään ole opiskelijoiden talou-     pana vuonna.
1857: dellisten rasitteiden lisääminen ja siten opiskelun      Korkojen vähennysoikeus ei ota huomioon
1858: vaikeuttaminen. Verotuksen painopiste on mie-         myöskään sitä, minkä kokoisen asunnon verovel-
1859: lestämme tältä osin virheellinen.                     vollinen tai hänen perheensä tarvitsee. Sen vuok-
1860:    Tehtyjä muutoksia on hallitus perustellut hen-     si mielestämme korkojen vähennysoikeuden ylä-
1861: kilöverotuksen kehittämislinjan mukaisella vero-      rajaa tulisi tarkistaa perheen lapsiluvun mukaises-
1862: tuksen yksinkertaistamisella. Asiantuntijoiden        sa suhteessa. Mielestämme korkovähennysoikeut-
1863: mukaan menettely ei ole kuitenkaan yksinkertais-      ta tulisi korottaa esimerkiksi 2 000 markalla vuo-
1864: tanut verotusta eikä vähentänyt verohallinnon         dessa jokaista perheen lasta kohden. Sen vuoksi
1865: työtä. Tosiasiassa se on mutkistanut ja vaikeutta-    ehdotamme asianomaista säännöstä korkovähen-
1866: nut verotuksen toimittamista. Vähennyskuitit on       nysoikeutta koskevaan lakiin.
1867: 4285000763
1868: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 10
1869: 
1870:    Velkojen korkojen omavastuuosuus sotii myös          mukaistaa verotusta erityisesti heikoimmassa ta-
1871: verotuksen horisontaalisen oikeudenmukaisuu-            loudellisessa asemassa olevien henkilöiden osalta.
1872: den periaatetta vastaan. Kun Suomessa on hyväk-         Tällainen ryhmä on esimerkiksi opiskelijat.
1873: sytty se periaate, että oman asunnon velkojen             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1874: korkojen määrä otetaan huomioon veronmaksu-
1875: kykyyn vaikuttavana tekijänä, ei tuosta periaat-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1876: teesta pitäisi tehdä poikkeusta omavastuuta sää-                kiehdotuksen:
1877: tämällä. Tämän tyyppinen ratkaisu epäoikeuden-
1878: 
1879: 
1880:                                                   Laki
1881: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n muuttamisesta
1882: 
1883:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta
1884: verotuksessa 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 21
1885: päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (898/83), näin kuuluvaksi:
1886: 
1887:                         2§
1888:    Verovelvollisella on oikeus veronalaisista tulois-   markalla jokaista perheen alaikäistä lasta kohden.
1889: taan vähentää elinkeinotoimintaan, maatilatalou-        Edellä mainittuun määrään saa sisältyä oman tai
1890: den harjoittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan           perheen vakituisen asunnon hankkimisesta ja
1891: liittyvien velkojen korot sekä indeksi- ja kurssi-      perusparannuksesta aiheutuneiden velkojen kor-
1892: tappiot. Kunnallisverotuksessa saadaan tietyn tu-       kojen lisäksi muita korkoja enintään 10 000
1893: lolähteen tuloihin kohdistuvien velkojen korot          markkaa. Erityislain nojalla verovapaan omaisuu-
1894: sekä indeksi- ja kurssitappiot vähentää kuitenkin       den hankkimista varten otettujen velkojen korot
1895: vain sanotun tulolähteen tuloista. Verovelvollisel-     eivät ole verotuksessa lainkaan vähennyskelpoisia.
1896: la tai, milloin kysymyksessä ovat puolisot, joihin
1897: sovelletaan tulo- ja varallisuusverolain (1043/74)             Voimaantulo- ja soveltamissäännös
1898: puolisoita koskevia säännöksiä, puolisoilla yhdes-
1899: sä on lisäksi oikeus vähentää velkojen korkoja            Tämä laki tulee voimaan        patvana
1900: yhteensä enintään 25 000 markkaa kuitenkin              kuuta 1985. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
1901: siten, että enimmäismäärää korotetaan 2 000             vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa.
1902: 
1903: 
1904:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1905: 
1906:          Ulla Puolanne                    Heikki Perho                    Mauri Miettinen
1907:          Sampsa Aaltio                    Kaarina Dromberg                Elsi Hetemäki-Olander
1908:          Liisa Hilpelä                    Tapio Holvitie                  Lauri Impiö
1909:           Aila Jokinen                    Riitta Jouppila                 Tuure Junnila
1910:          Heikki Järvenpää                 Ilkka Kanerva                   Juho Koivisto
1911:          Lea Kärhä                        Matti Lahtinen                  Ritva Laurila
1912:          Anna-Kaarina Louvo               Saara Mikkola                   Erkki Moisander
1913:          Pentti Mäki-Hakola               Helena Pesola                   Tuulikki Petäjäniemi
1914:          Sirpa Pietikäinen                Toivo T. Pohjala ·              Aino Pohjanoksa
1915:          Pirjo Rusanen                    Helge Saarikoski                Pertti Salolainen
1916:          Kimmo Sasi                       Eva-Riitta Siitonen             Ilkka Suominen
1917:          Jouni J. Särkijärvi              Martti Tiuri                    Eeva Turunen
1918:          Riitta Uosukainen                Sakari Valli                    Tauno Valo
1919:          Päivi Varpasuo                   Iiro Viinanen                   Matti Viljanen
1920:                                           Ben Zyskowicz
1921:                                                 1985 vp.
1922: 
1923: Lakialoite n:o 11
1924: 
1925: 
1926:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta
1927: 
1928: 
1929:                                             Eduskunnalle
1930: 
1931:     Hallitus on viime vuosina korottanut eri asia-         Kokoomuksen mielestä yhteiskunnan tehtäviin
1932: kirjoista perittäviä leimaveroja jatkuvasti ottamat-   kuuluu edistää nuorten perheiden asuntojen
1933: ta huomioon, miten leimaverojen korotukset vai-        hankintaa sekä kohtuullistaa asumiskustannuk-
1934: kuttavat esimerkiksi asumiskustannuksiin. Halli-       sia. Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä ei ole käytän-
1935: tuksenkin taholta on kyllä korostettu varsinkin        nössä onnistunut toivotulla tavalla. Hallitus ei
1936: nuorten asunnonsaannin vaikeuksia. Hallitus ei         ole kuitenkaan korjannut epäkohtia. Taloudelli-
1937: ole kuitenkaan tehnyt konkreettisia esityksiä          set esteet järjestelmässä ovat vieläkin liian suuret.
1938: nuorten asunnonsaannin helpottamiseksi. Ko-            Kun otetaan huomioon, että varsinaiseen asun-
1939: koomuksen mielestä mm. leimaverojen kohdalla           toon kohdistuvien menojen lisäksi nuorilla per-
1940: tulisi tehdä helpotuksia ja korjata epäkohtia,         heillä on paljon muitakin perheen perustamiseen
1941: jotta eri asumismuotoja ei asetettaisi keskenään       liittyviä kuluja, tulisi heitä taloudellisesti tukea
1942: eriarvoiseen asemaan, ja toisaalta helpottaa nuor-     yhteiskunnan taholta nykyistä enemmän.
1943: ten mahdollisuuksia asunnon ostamiseen.                    Osaltaan helpottaisi nuorten asunnonsaanti-
1944:     Asunto-osakkeiden siirtoleimavero on vuoden        mahdollisuuksia se, että heidät vapautettaisiin
1945: 1985 alusta lukien 1,6 prosenttia kauppahinnasta       asunnnon ostoa varten saadusta lainasta meneväs-
1946: kun se vuonna 1984 oli 1,2 prosenttia. Kokoo-          tä velkakirjaleimaverosta, joka on 1,6 prosenttia
1947: mus vastusti viime syksynä hallituksen esittämiä       lainan määrästä. Useimmilla asuntosäästöpalk-
1948: korotuksia juuri sillä perusteella, että leimaveron    kiojärjestelmän kautta lainoitustaan järjestävillä
1949: korotus vaikeuttaa nuorten asunnonsaantimah-           nuorilla asuntolainan määrä on 80 prosenttia
1950: dollisuuksia ja nostaa asumiskustannuksia. Sa-         asunnon hinnasta.
1951: masta syystä ehdotamme nyt ilman arvopaperi-               Vuoden 1983 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän
1952: pörssin välitystä tapahtuvan arvopaperin luovu-        tilastotietojen mukaan kokonaishinta asunnoissa
1953: tuksen yhteydessä maksettavan siirtoleimaveron         oli ennen vuotta 1983 valmistuneissa asunnoissa
1954: alentamista takaisin 1,2 prosenttiin.                  koko maassa keskimäärin 202 000 markkaa ja
1955:     Asunnonhankkijat ovat keskenään eriarvoisessa      pääkaupunkiseudulla 226 000 markkaa. Vuonna
1956: asemassa sen vuoksi, että hankkiessaan omakoti-        1983 valmistuneitten asuntojen osalta kokonais-
1957: taloa he joutuvat maksamaan huomattavasti kor-         hinnat olivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin
1958: keamman leimaveron lainhuudatusleimaverona             282 000 markkaa ja muualla Suomessa 252 000
1959: kuin osakehuoneistotyyppistä asuntoa hankkivat         markkaa. Näiden hintatietojen mukaan lainasta
1960: osakkeiden siirtoleimaverona. Käytännössä kiin-        menevän leimaveron osuus asuntoa hankittaessa
1961: teistön lainhuudatusleimavero on 6 prosenttia          on noin 2 600-3 600 markkaa ja siirtoleimavero
1962: kauppahinnasta. Kokoomuksen mielestä asun-             asunto-osakkeista 3 200-4 500 markkaa. Pienta-
1963:  nonoston yhteydessä maksettavien leimaverojen         lokiinteistöstä maksettava leimavero olisi edellä
1964:  tulisi olla samansuuruiset riippumatta asunnon        mainituista kauppahinnoista laskettuna noin
1965:  tyypistä. Tunnettua on, että suomalaiset pitävät      12 000-17 000 markkaa.
1966: omakotiasumista parempana asumismuotona                   Nuorten taloudellista tilannetta osaltaan hel-
1967:  kuin kerrostaloasumista. Sen vuoksi ei ole oikein,    pottaisi, jos ASP-järjestelmään sisällytettäisiin
1968:  että omakotiasuntoa hankittaessa asunnon ostoon       myös vapautus lainasta maksettavasta velkakirja-
1969:  liittyvät maksut leimaveron muodossa ovat kor-        leimaverosta. Sen vuoksi ehdotamme tällaisen
1970:  keammat kuin muissa asumismuodoissa. Kokoo-           säännöksen sisällyttämistä leimaverolakiin.
1971:  muksen mielestä omakotikiinteistöjen lainhuuda-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1972:  tusleimavero tulisi alentaa 1, 2 prosenttiin eikä
1973:  toimia siten kuin hallitus ilmeisesti aikoo eli                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1974:  vähitellen korottaa arvopaperien siirtoleimavero              kiehdotuksen:
1975:  lainhuudatusleimaveron tasolle eli 6 prosenttiin.
1976: 4285000752
1977: 2                                     1985 vp. -    LA n:o 11
1978: 
1979:                                               Laki
1980:                                     leimaverolain muuttamisesta
1981: 
1982:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1983:    muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 16 §:n 2 momentti ja 55 §:n 2 kohta,
1984: sellaisina kuin niistä on 16 §:n 2 momentti 3 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (874/82) ja
1985: 55 § 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (979/84) sekä
1986:    lisätään lain 47 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa
1987: laissa, uusi 4 momentti seuraavasti:
1988: 
1989:                       16 §
1990:                                                     man asuntosäästösopimuksen perusteella tehty
1991:    Veron määrä on 4 prosenttia omaisuuden ar-       lainaa koskeva velkakirja leimaverosta vapaa.
1992: vosta ja 1,2 prosenttia siltä osin kuin kaupan
1993: kohteena olevan asumiskäyttöön tulevan raken-                             55 §
1994: netun kiinteistön tai rakennuspaikan pinta-ala ei      Arvopapereita myytäessä tai vaihdettaessa on
1995: ole suurempi kuin 10 000 m 2 eikä kaavoitetulla     leimaveroa suoritettava:
1996: alueella suurempi kuin kaavan mukainen tontti
1997: tai rakennuspaikka.                                    2) kun luovutus tapahtuu ilman arvopaperi-
1998:                                                     pörssin välitystä, 1, 2 prosenttia kauppahinnasta
1999:                       47 §                          tai vaihtoarvosta.
2000: 
2001:   Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty,       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2002: on asuntosäästöpalkkiolain (862 180) tarkoitta-     kuuta 198 .
2003: 
2004: 
2005:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2006: 
2007:         Ulla Puolanne                  Heikki Perho                   Mauri Miettinen
2008:         Sampsa Aaltio                  Kaarina Dromberg               Elsi Hetemäki-Olander
2009:         Liisa Hilpelä                  Tapio Holvitie                 Lauri Impiö
2010:         Aila Jokinen                   Riitta Jouppila                Tuure Junnila
2011:         Heikki Järvenpää               Ilkka Kanerva                  Juho Koivisto
2012:         Lea Kärhä                      Matti Lahtinen                 Ritva Laurila
2013:         Anna-Kaarina Louvo             Saara Mikkola                  Erkki Moisander
2014:         Pentti Mäki-Hakola             Helena Pesola                  Tuulikki Petäjäniemi
2015:         Sirpa Pietikäinen              Toivo T. Pohjala               Aino Pohjanoksa
2016:         Pirjo Rusanen                  Helge Saarikoski               Pertti Salolainen
2017:         Kimmo Sasi                     Eva-Riitta Siitonen            Ilkka Suominen
2018:         Jouni J. Särkijärvi            Martti Tiuri                   Eeva Turunen
2019:         Riitta Uosukainen              Sakari Valli                   Tauno Valo
2020:         Päivi Varpasuo                 Iiro Viinanen                  Matti Viljanen
2021:                                        Ben Zyskowicz
2022:                                                 1985 vp.
2023: 
2024: Lakialoite n:o 12
2025: 
2026: 
2027: 
2028: 
2029:                                   Skinnari: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain 2 §:n
2030:                                      muuttamisesta
2031: 
2032: 
2033:                                            Eduskunnalle
2034: 
2035: Yleistä                                               Kansanedustajien ns. kaksoispalkkausta
2036:                                                       koskevat säännökset ja määräykset
2037:    Eräiden arvioiden mukaan nykyisessä eduskun-
2038: nassa on noin 100 kansanedustajaa, jotka saavat       Valtio
2039: kansanedustajan toimen palkkion ohella osan             Valtion       yleisen      virkaehtosopimuksen
2040: palkkaa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön       (1.3.1981-28.2.1983) 22 §:n 1 momentin mu-
2041: sekä vieraan tai oman yrityksen taholta: professo-    kaan:
2042: rin, lääkärin, johtajan, osastopäällikön, insinöö-       "Virkamiehelle, joka on estynyt hoitamasta
2043: rin, opettajan, tuomarin, papin, sairaanhoitajan      virkaansa tai tointaan, ylimääräistä tointaan tahi
2044: yms. vastaavasta tehtävästä.                          tilapäistä tehtäväänsä kansanedustajan tai muun
2045:    Helpoimmin kontrolloitavan julkishallinnon         julkisen tehtävän vuoksi, josta ei ole lupa kieltäy-
2046: osalta ns. kaksoispalkkauksen sääntely juontaa        tyä, maksetaan 70 % kiinteästä palkkauksesta
2047: juurensa vuodelta 1923. Vuodesta 1974 tämä            sanotulta keskeytysajalta. - - - - - "
2048: perustuu erilaisiin virkaehtosopimuksiin, koska          Sanottu 70 % lasketaan kiinteästä palkkauk-
2049: tällöin kumottiin vuodelta 1942 ollut kansan-         sesta, johon yleisen virkaehtosopimuksen 8 §:n
2050: edustajan virkavapautta koskeva laki. Osana kan-      2 momentin mukaan luetaan:
2051: sanedustajien palkkauksen kokonaisjärjestelyjä           ' ' 1. varsinainen palkkaus
2052: ns. kaksoispalkkaus tulee poistaa. Yksinkenai-           - perus- tai sopimuspalkka tahi vuosipalkkio
2053: simmin tämä tapahtuisi virkaehtosopimuksia               - ikälisä, mukaan lukien ikälisän täyden-
2054: muuttamalla. Koska nykyisen hallituksen piirissä      nysosa
2055: ei ole syntynyt tähän tarvittavaa toimeliaisuutta        2. yleiset lisät
2056: esityksistä puhumattakaan, on asiaa yritettävä           - kalliinpaikanlisä
2057: ratkaista eduskunnassa lakialoitteen pohjalta.           - syrjäseutulisä
2058:    Eduskunnan kansliatoimikunta selvitytti asian         3. liitteessä 1 luetellut palkkausluokkien eroi-
2059: pari vuotta sitten. Selvityksen ulkopuolelle jäivät   na määräytyvät sekä säännöllisesti toistuvina tie-
2060: kuitenkin yksittäisissä työsopimuksissa tai työn-     tyn suuruisina kuukausittaisina markkamääräisi-
2061: antajan muutoin kansanedustajalle eduskunnan          nä erinä maksettavat palkanlisät ja lisäpalkkiot.
2062: maksaman kansanedustajanpalkkion lisäksi anta-           C-asteikon osalta kiinteään palkkaukseen lue-
2063: mat edut. Onhan kansanedustajana Helsingissä          taan edellä 2 momentin 1 ja 2 kohdassa mainit-
2064: toimivasta yrityksen toimihenkilöstä yritykselle      tujen lisäksi ylituntipalkkiota lukuun ottamatta
2065: myös etuja. Oman ryhmänsä muodostavat myös            kaikki kuukausittain säännöllisesti toistuvat palk-
2066: selvityksen ulkopuolelle jääneet oman ammatin         kausluokkien eroina tai tietyn suuruisina markka-
2067: harjoittajat ja muut itsenäiset yrittäjät, jotka      määräisinä erinä maksettavat palkanlisät ja lisä-
2068: voivat määritellä itselleen tuloja myös kansan-       palkkiot, jotka suoritetaan erilliseen korvaukseen
2069: edustajan toimen palkkion lisäksi. Aloitteessa on     oikeuttavista tai opetusvelvollisuuteen luettavista
2070: turvauduttu em. selvitystyöhön.                       tehtävistä.''
2071: 
2072: 4285000741
2073: 2                                       1985 vp. -     LA n:o 12
2074: 
2075:   Jos s1ta vastoin kansanedustaja on samalla              Vastaavasti edellä mainittu virkaehtosopimuk-
2076: ministerinä, hän ei saa edellä mainittua 70 %          sen määräys syrjäytti tältä osin valtion ylimääräi-
2077: kiinteästä palkkauksestaan, vaan ainoastaan sen        sistä toimenhaitijoista ja tilapäisistä toimihenki-
2078: osan siitä, mikä mahdollisesti ylittää ministerin-     löistä 8.12.1949 annetun asetuksen (755/49)
2079: palkkion. Sen sijaan edustajanpalkkiolain 1 §:n 3      8 §:n 1 momentin, mikä kuului seuraavasti:
2080: momentin nojalla ministeri saa puolet kansan-             ''Ylimääräisen toimenhaltijan palkkauksesta
2081: edustajan palkkiosta ministerinpalkkansa lisäksi       virantoimituksen keskeytyksen aikana on vastaa-
2082: ja autoedun.                                           vasti voimassa, mitä peruspalkkaisten virkain ja
2083:    Erikseen on sovittu edellä mainittujen sopi-        tointen haltijain osalta on säädetty."
2084: musmääräysten ulottamisesta koskemaan postin              Nyt tarkoitetulla ns. kaksoispalkkauksella on
2085: ns. erillisryhmiin kuuluvia sekä värvättyjä ja raja-   kuitenkin vielä pitemmät perinteet. Jo
2086: vartioita. Sen sijaan työsopimussuhteessa valtioon     29.12.1923 valtion viroista ja toimista suoritetta-
2087: olevilla työntekijöillä ei ole vastaavia sopimus-      van palkkauksen perusteista annetun lain (299/
2088: määräyksiä, joten heillä kansanedustajina olles-       23) 11 §:n 1 momentissa säädettiin asiasta seu-
2089: saan ei ole oikeutta osapalkkaukseen aikaisem-         raavasti:
2090: man työsopimussuhteensa perusteella.                      "Milloin sellaisen viran tai toimen haltijalle,
2091:    Siitä menettelystä, jolla virastot ja laitokset     josta 2 §:n 1 momentissa säädetään, sairauden tai
2092: virkavapautta myöntämättä toteavat virkamiehen         muun pakottavan syyn tähden on myönnetty
2093: kansanedustajan tehtävien vuoksi estyneeksi hoi-       virkavapautta, pidätetään virkavapauden ajalta
2094: tamasta virkaansa tms., on annettu ohjeet valtio-      kolmannes hänen peruspalkastaan sekä 10 §:ssä
2095: varainministeriön       kirjeessä    n:o      1360,    mainitut palkkaedut sijaisen palkkaamiseen.''
2096: (27.2.1952).                                              Sanorun lainkohdan viittauksena 2 §:n 1 mo-
2097:    Valtion yleisen virkaehtosopimuksen 22 §:n          menttiin tarkoitettiin lähinnä sitä, että säännös
2098: 1 momentti on ollut edellä sanotussa muodos-           koskee vain päätoimisia, ja viittauksena 10 §:ään
2099: saan 1.1.1980 alkaen. Sitä ennen yleisen virkaeh-      sitä, että sijaisen palkkaamiseen pidätettiin myös
2100: tosopimuksen vastaava 16 §:n 1 momentti kuului         ao. virkaan tai toimeen mahdollisesti kuuluvat
2101: seuraavasti:                                           toimituspalkkiot, toimituskirjain lunastukset, vi-
2102:    "Vakinaiselta viran tai toimen haltijalta tahi      rantoimitusrahat ym.
2103: ylimääräiseltä toimenhaltijalta, joka on estynyt          Kansanedustajan tehtävä katsottiin lainsään-
2104: hoitamasta virkaansa tai tointaosa kansanedusta-       nöksessä mainituksi pakottavaksi syyksi, ja vaikka
2105: jan tai muun julkisen tehtävän vuoksi, josta ei        kansanedustajalle ei virkavapautta tarvinnutkaan
2106: ole lupa kieltäytyä, pidätetään kolmannes hänen        myöntää, lainsäännöstä sovellettiin kansanedus-
2107: perus- tai sopimuspalkastaan tahi vuosipalkkios-       tajaan. Täysin riidaton ei asia kuitenkaan ollut,
2108: taan:''                                                ennen kuin oikeuskansleri Axel Charpentier an-
2109:    Ennen 1.1.1980 osapalkkaus oli näin ollen 2 13      toi tätä koskevan lausunnon kirjeessään opetus-
2110:                                                        ministeriölle 31.12.1925 n:o 1451 (Oikeuskansle-
2111: nykyisen 70 % :n sijasta eikä se toisaalta koskenut
2112: ollenkaan tilapäistä toimihenkilöä eikä yleensä        rin kertomus vuodelta 1925, Helsinki 1927).
2113: muita virkasuhteessa tai siihen verrattavassa jul-        Ennen uuden eli vuoden 1942 palkkauslain
2114: kisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon ole-     säätämistä asiaan palattiin kuitenkin vielä edusta-
2115: via henkilöitä.                                        ja Vilho H. Kiviojan tehtyä lakialoitteen n:o
2116:                                                        1111934 vp. edellä mainitun 11 §:n muuttami-
2117:    Edellä mainitussa muodossa yleisen virkaehto-       seksi. Hän ehdotti säädettäväksi 11 §:n 2 mo-
2118: sopimuksen vastaava sopimusmääräys oli ensi            mentissa seuraavasti:
2119: kerran 1.4.1974 voimaan tulleessa virkaehtosopi-          ''Komiteain ja eduskunnan jäsenyyden sekä
2120: muksessa, jolla syrjäytettiin valtion viran tai toi-   muun edustustehtäviin tai näihin verrattavan
2121: men haltijain palkkauksesta 22.12.1942 annetun         hyvinpalkatun tehtävän ajalta pidätetään viran
2122: lain (1030/42) 10 §:n 1 momentti, sellaisena           tai toimen haltijalta kokonaan sijaisen vaatima
2123: kuin se oli 14.12.1951 annetussa laissa (596/51).      palkkio."
2124: Sanottu lainkohta kuului seuraavasti:                     Lakialoitteen johdosta valtiovarainvaliokunta
2125:    ''Viran tai toimen haltijalta, joka on estynyt      vuoden 1935 valtiopäivillä mietinnössään n:o 37
2126: virkaansa toi tointaosa hoitamasta kansanedusta-       ehdotti lakialoitteen hylkäämistä todeten muun
2127: jan tai muun julkisen tehtävän vuoksi, josta ei        muassa seuraavaa:
2128: ole lupa kieltäytyä, pidätetään kolmannes hänen           ''Mitä tulee eduskunnan jäseniin, on niiden
2129: peruspalkastaan. ' '                                   edustajain luku, joita ehdotettu lainmuutos tulisi
2130:                                         1985 vp. -     LA n:o 12                                           3
2131: 
2132: koskemaan, varsin vähäinen. Kun eräät heistä           perinteet kuin valtion virkamiehen vastaavalla
2133: voivat vaikeudetta hoitaa virkaansa edustajantoi-      oikeudella.
2134: mensa ohella, ei valiokunnan mielestä ole aihetta         Kuntaan tai kuntainliittoon työsopimussuh-
2135: lailla velvoittaa heitä ottamaan viransijaista.''      teessa olevan henkilön osalta ei ole vastaavia
2136:    Myös suuri valiokunta ehdotti mietinnössään         säännöksiä tai sopimusmääräyksiä.
2137: n:o 4111935 vp. lakialoitteen hylkäämistä, kuten
2138: myös käytännössä tapahtui.
2139:                                                        Seurakunnat, seurakuntayhtymät ja muut
2140:                                                        kirkon elimet
2141: Kunnat ja kuntainliitot
2142:                                                           Kirkon        yleisen       virkaehtosopimuksen
2143:     Kunnallisen      yleisen  virkaehtosopimuksen      (1.4.1981-28.2.1983) 56 §:n mukaan:
2144: (1.3.1981-28.2.1983) 71 §:n 1 momentin mu-                "Milloin viranhaltijalle myönnetään virkava-
2145: kaan:                                                  pautta julkisen tehtävän vuoksi, josta ei voi
2146:     ''Jos virkavapautta myönnetään muun syyn           kieltäytyä, tai kirkon muun viran hoitamista
2147: kuin edellä tarkoitetun sairauden, tapaturman,         varten, suoritetaan hänelle se osa varsinaisesta
2148: raskauden tai synnytyksen vuoksi, kunnan tai           palkasta, joka ylittää hänelle kyseessä olevasta
2149: kuntainliiton asianomaisen viranomaisen harkin-        julkisesta tehtävästä tai toisesta virasta suoritetta-
2150: nasta riippuu, maksetaanko viranhaltijalle palk-       van palkkauksen.''
2151: kaa ja minkä verran, jollei tästä virkaehtosopi-          Kun kansanedustajan tehtävä ei ole sellainen
2152: muksesta muuta johdu. - - - -"                         julkinen tehtävä, josta ei voi kieltäytyä, ei tämä
2153:     Vaikka kunnan tai kuntainliiton viranhaltijal-     sopimusmääräys ole kuitenkaan sovellettavissa.
2154: le, joka valitaan kansanedustajaksi, ei muodolli-      Kansanedustajana toimivalla kirkon ym. viran-
2155: sesti tarvitse myöntää virkavapautta, sovelletaan      haltijalla ei näin ollen ole oikeutta palkkaukseen
2156: ns. kaksoispalkkauksessa edellä mainittua sopi-        edes osittain varsinaisesta virastaan hänen olles-
2157: musmääräystä. Se on pääsääntö ja sen oleellinen        saan estynyt sitä hoitamasta kansanedustajan teh-
2158: sisältö on siinä, että kunkin kunnan tai kuntain-      tävän vuoksi. Jos hän sitä vastoin suorittaa edes
2159: liiton omassa vapaassa harkinnassa on päättää,         joitain tehtäviä kansanedustajanakio ollessaan,
2160: maksetaanko ja missä määrin palkkaa esim. kan-         voidaan hänelle tällä perusteella luonnollisesti
2161: sanedustajana olevalle viranhaltijalle.                maksaa palkkaakio.
2162:     Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat            Kirkon työehtosopimuksissa ei asiasta ole mi-
2163: peruskoulun rehtorit ja opettajat, joita koskeva       tään sopimusmääräyksiä, joten palkanmaksukaan
2164: sopimusmääräys on kunnallisen yleisen virkaeh-         ei ole mahdollista ko. aikana.
2165: tosopimuksen liitteen n:o 17 I osan 33 §:n
2166: 1 momentissa, mikä kuuluu seuraavasti:
2167:     ''Viranhaltijalta, joka on estynyt hoitamasta      Valtionapua nauttivat järjestöt ja yhteisöt
2168: virkaansa kansanedustajan tai sellaisen julkisen
2169: tehtävän vuoksi, josta ei ole lupa kieltäytyä,            Valtionapua nauttivilla järjestöillä ja yhteisöillä
2170: pidätetään kolmannes hänen peruspalkastaan ja          tarkoitetaan tässä julkisen rahoituksen piirissä
2171: syrjäseutulisästään. ''                                olevia lakisääteistä tai harkinnanvaraista valtion-
2172:     Sopimusmääräystä sovelletaan peruskoulun va-       apua saavia yksityisiä yleishyödyllisiä yhteisöjä ja
2173: kinaisiin, koeaikaa palveleviin ja väliaikaisiin vi-   laitoksia.
2174: ranhaltijoihin sekä viransijaisiin ja tuntiopetta-        Näitä yhteisöjä ja laitoksia koskee ns. toimieh-
2175: jiin.                                                  tosopimuslainsäädäntö (238-245/79), jonka
2176:     Edellä mainittua sopimusmääräystä vastaava         keskeisin säädös on yksityisten valtionapulaitos-
2177: lainsäännös on edelleen peruskoulun viranhalti-        ten toimiehtosopimuslaki (238/79). Tämä lain-
2178: jain palkkauksesta, eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä     säädäntö tuli voimaan 1.1.1980 ja 1.3.1980 lu-
2179:  14.1.1972 annetun lain (9/72) 11 §:n 1 momen-         kien on yksityisten valtionapulaitosten toimiehto-
2180:  tissa ja se on sanamuodoltaan identtinen ko.          sopimuslain piiriin kuuluvien valtionapulaitosten
2181: sopimusmääräyksen kanssa.                              henkilöstön palvelussuhteen ehdoista tehty toi-
2182:     Peruskoulun ja sitä edeltäneen kansakoulun         miehtosopimukset.
2183: viranhaltijan oikeudella saada osapalkkausta sinä         Yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopi-
2184:  aikana, jona hän on estynyt hoitamasta virkaansa      muslain 2 §:n 1 momentin mukaan laissa tarkoi-
2185:  kansanedustajan tehtävän vuoksi, on yhtä pitkät       tettuja valtionapulaitoksia ovat ne yksityiset yh-
2186: 4                                         1985 vp. -     LA n:o 12
2187: 
2188: teisöt ja laitokset, jotka lain nojalla ovat oikeutet-   misen ehtona, ettei osapalkkaus ylitä sitä, mtta
2189: tuja saamaan palkkausmenoihinsa valtionapua,             valtion virkamiehelle vastaavasti suoritetaan.
2190: sekä ne harkinnanvaraista valtionapua saavat yk-         Maksimina on näin ollen edellä mainittu 70 %
2191: sityiset yhteisöt ja laitokset, joiden saama valti-      kiinteästä palkkauksesta.
2192: onapu on vähintään puolet niiden palkkaus- ja               Ennen toimiehtosopimuslainsäädännön säätä-
2193: eläkemenojen yhteismäärästä ja joiden palveluk-          mistä olivat kaikki yksityiset valtionapua saavat
2194: sessa on vähintään viisikymmentä päätoimista             yhteisöt ja laitokset tässä asemassa ja osapalk-
2195: toimihenkilöä. Lakia ei kuitenkaan sovelleta             kauksen suorittaminen oli kunkin yhteisön ja
2196: 2 §:n 3 momentin mukaan rekisteröityihin puo-            laitoksen harkinnassa edellä mainituin rajoituk-
2197: lueisiin ja niiden jäsenyhdistyksiin eikä niihin         sm.
2198: yksityisiin yhteisöihin ja laitoksiin, jotka saavat
2199: valtiolta avustusta yksinomaan veikkausvoittova-
2200: roista, raha-arpajaisvaroista tai raha-automaatti-       Muut
2201: yhdistyksen tuotosta.
2202:    Vaikka yksityinen valtionapulaitos ei edellä             Yksityisen työnantajan palveluksessa olevien
2203: olevan mukaisesti kuuluisikaan lain piiriin, sovel-      osalta, milloin ei ole kysymys yksityisestä valti-
2204: letaan 2 §:n 4 momentin mukaisesti lakia niihin          onapua saavasta yhteisöstä tai laitoksesta, ei ole
2205: yksityisiin valtionapulaitoksiin, jotka yksityisten      vastaavia säännöksiä tai kollektiivisopimusten
2206: valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunnan suos-           määräyksiä. Eri asia on, että yksittäisissä työsopi-
2207: tumuksella liittyvät laissa tarkoitettuun neuvotte-      muksissa voi olla vastaavia etuja tai työnantaja
2208: lujärjestelmään.                                         muutoin voi antaa vastaavia etuja. Tämä on
2209:    Yksityistä valtionapua saavia yhteisöjä ja lai-       selvittämättä tarkemmin. Sama koskee myös val-
2210: toksia on näin ollen kahdenlaisia, ja niistä valta-      tion yhtiöitä. Onhan kansanedustajana Helsingis-
2211: osa kuuluu yksityisten valtionapulaitosten toi-          sä toimivasta yrityksen toimihenkilöstä etuja.
2212: miehtosopimuslain piiriin.                                  Oman ryhmänsä muodostavat sellaiset kansan-
2213:    Nyt selvityksen alaisessa asiassa yksityisten val-    edustajat, jotka ovat ammatin harjoittajia tai
2214: tionapulaitosten toimiehtosopimuslain piiriin            itsenäisiä yrittäjiä. He saattavat, ammatti- tai
2215: kuuluvien valtionapulaitosten henkilöstöä koskee         yritystoiminnan mahdollisesti jatkuessa edusta-
2216: yleinen         toimiehtosopimus         ( 1. 3. 1981-   jantoimenkin aikana, saada tuosta toiminnasta
2217: 28.2.1983), jonka 20 §:n 1 momentti kuuluu               tänäkin aikana tuloja. Tämäkin asia olisi selvitet-
2218: seuraavasti:                                             tävä. Onhan kansanedustajan tehtävä nykyisin
2219:     "Toimihenkilölle, joka on poissa työstä kan-         päätoimi ehkä kesäaikaa lukuun ottamatta.
2220: sanedustajan tai muun julkisen tehtävän vuoksi,
2221: josta ei ole lupa kieltäytyä, maksetaan 70 %
2222: kiinteästä palkkauksesta sanotulta poissaoloajalta.      Lakialoite
2223:               "
2224:    Sopimusmääräys on asiallisesti sama kuin val-            Lakialoitteen laatiminen kaikki tapaukset kat-
2225: tion yleisessä virkaehtosopimuksessa. Yksityisten        tavaksi on hankala tehtävä, koska kansliatoimi-
2226: valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain piiriin         kunnan suorittamassa selvityksessä tällaista ehdo-
2227: kuuluvan valtionapulaitoksen palveluksessa oleva         tusta lain tai virkaehtosopimuksen muuttamiseksi
2228: toimihenkilö on näin ollen samassa asemassa              ei ole. Myöskään 30.8.1983 jätetyssä ns. Rihdon
2229: kuin valtion virkamies toimiessaan kansanedusta-         toimikunnan mietinnössä ei ollut kuin sivuttu
2230: Jana.                                                    ns. kaksoispalkkaongelmaa. Toimikunta ei katso-
2231:    Jos sitä vastoin kansanedustajana on yksityisten      nut tehtäväänsä kuuluvan esityksen tekeminen
2232: valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain piiriin         ns. kaksoispalkkauksen poistamiseksi. Lakialoit-
2233: kuulumattoman yksityisen valtionapua saavan              teessa lähdetään siitä, että kansanedustajalle ei
2234: yhteisön tai laitoksen toimihenkilö, ei hän auto-        eduskunnan taholta makseta kansanedustajan
2235: maattisesti ole oikeutettu mihinkään osapalk-            palkkiota, jos kansanedustaja saa julkishallinnos-
2236: kaukseen kansanedustajan tehtävää hoitaessaan,           ta tai vastaavan tehtävän virkavapauden ajalta
2237: vaan asia on ao. valtionapua saavan yhteisön tai         palkkaa, tai edustajanpalkkiosta maksetaan vain
2238: laitoksen vapaassa harkinnassa. Jos tällainen yksi-      se osa, jonka kansanedustajan palkkio ylittää
2239: tyinen valtionapua saava yhteisö tai laitos sitten       muun kuin julkishallinnosta tai vastaavasta saa-
2240: suoritt:J.a ko. osapalkkausta, on valtionavun saa-       dun palkan tai sen osan.
2241:                                         1985 vp. -    LA n:o 12                                      5
2242: 
2243:    Yksityinen sektorikin voi antaa toimihenkilö-        Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan
2244: kansanedustajalle virkavapausajalta osan palkkaa,     heti, kun eduskunta on sen hyväksynyt.
2245: on yritys oma tai vieraan. Muilta osin esitetään-
2246: kin, että eduskunnan valiokunta lakialoitetta           Edellä olevan perusteella ehdotan,
2247: käsitellessään selvityttäisi, miten muiden kuin
2248: julkishallinnon palveluksessa olevien tulot yh-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2249: teensovitetaan kansanedustajan palkkion kanssa.              lakiehdotuksen:
2250: 
2251: 
2252: 
2253:                                                 Laki
2254:                        edustajanpalkkiosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
2255: 
2256:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä määrätyllä tavalla,
2257: lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain (328/47) 2 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti,
2258: jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi:
2259: 
2260:                        2 §
2261:                                                         Tämä laki tulee votmaan       päivänä
2262:    Mikäli edustajaksi valitulle maksetaan viran,      kuuta 1985.
2263: toimen tai muun vastaavan tehtävän virkavapau-
2264: den ajalta palkkaa, hänelle suoritetaan edustajan-
2265: palkkiota vain se osa, joka ylittää virkavapausajan
2266: palkan.
2267: 
2268: 
2269: 
2270: 
2271:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2272: 
2273: 
2274:                                             Jouko Skinnari
2275:                                                  1985 vp.
2276: 
2277: Lakialoite n:o 13
2278: 
2279: 
2280: 
2281: 
2282:                                     E. Laine ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain muuttamisesta
2283: 
2284: 
2285:                                             Eduskunnalle
2286: 
2287:    Alkoholikomitea (1978:33) esitti muun ohessa         järjestön (WHO) yleiskokous hyväksyi vuonna
2288: sosiaali- ja terveysministeriön sekä Alkon työnja-       1975 päätöslauselman (WHA 28.81), jossa kiin-
2289: koa koskevassa ehdotuksessaan, että Alkon tehtä-         nitettiin huomiota alkoholin kulutuksen ja alko-
2290: vät ja sen puitteet tulisi määritellä alkoholipoliit-   holihaittojen, erityisesti alkoholin terveyshaitto-
2291: tisen yleissuunnitelman avulla. Komitea totesi:          jen voimakkaaseen lisääntymiseen.
2292: '' Alkoholipoliittinen yleissuunnitelma tulisi laa-         Vuonna 1979 Maailman terveysjärjestön yleis-
2293: tia viideksi vuodeksi ja tarkistaa vuosittain. Yleis-    kokous hyväksyi päätöslauselman (WHA 32.40),
2294: suunnitelman laatiminen ja tarkistaminen kuu-            jossa kokous toteaa alkoholiongelmien, erityisesti
2295: luisivat sosiaali- ja terveysministeriölle ja Alkon      alkoholin terveyshaittojen, sosiaalisten ja talou-
2296: hallintoneuvostolle ja sen vahvistaminen valtio-         dellisten haittojen olevan suurena vaarana tervey-
2297: neuvostolle. Yleissuunnitelmaan tulisi sisälty-          delle, hyvinvoinoille ja elämälle ja pitää siksi
2298: mään alkoholipolitiikan kehittäminen ainakin             välttämättömänä kehottaa jäsenvaltioita kiinnit-
2299: valmistuksen, koko maan kaupan, saatavuuden,             tämään entistä enemmän huomiota näihin on-
2300: hintapolitiikan, monopoliperiaatteen edistämi-
2301:                                                          gelmiin. Järjestö kehotti samalla jäsenvaltioita
2302: sen, valvonnan, alkoholihallinnon, alkoholitalou-        ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoholi-
2303: den, tutkimuksen ja tiedotuksen osalta. Siinä            juomien kulutuksen vähentämiseksi kaikissa kan-
2304: tulisi ottaa huomioon esimerkiksi lisäykset ja          sankerroksissa.
2305: vähennykset vähittäismyyntipaikoissa ja anniske-
2306: luoikeuksissa. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi       Maailman terveysjärjestön edellä mainittujen
2307: hankkia valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvot-     päätösten johdosta järjestö on hiljattain hyväksy-
2308: telukunnan ja talouteen liittyviltä osilta valtiova-    nyt laajan alkoholiohjelman (WHO's Programme
2309: rainministeriön lausunnot, ennen kuin se esittää        on Alcohol Problems), jossa heijastuu järjestön
2310: alkoholipoliittisen yleissuunnitelman valtioneu-        lisääntynyt tietoisuus alkoholin yksilöille, yhtei-
2311: voston vahvistettavaksi. Suunnitelman sisällön          söille ja kansakunnille aiheuttamista ongelmista
2312: pääperiaatteet tulisi vahvistaa asetuksessa, kuten      ja haitoista. Maailman terveysjärjestön vuonna
2313: on asianlaita terveystyön, sairaanhoidon ja lasten      1983 hyväksymässä päätöslauselmassa (WHA
2314: päivähoidon osalta. Suunnitelmasta voitaisiin           36.12) kiinnitetään jälleen vakavaa huomiota
2315: poiketa vain sosiaali- ja terveysministeriön suos-      alkoholiongelmien laajuuteen ja merkitykseen
2316: tumuksella. Sosiaali- ja terveysministeriöllä tulisi    kansanterveysongelmana. Päätöslauselmassa vaa-
2317: olla oikeus antaa sitovia ohjeita suunnitelman          ditaan muun muassa selvittämään, millaisin al-
2318: laadintaan kuuluvissa asioissa.''                       koholipoliittisin toimin alkoholin kulutusta ja
2319:     Kun hallituksen esityksessä eduskunnalle alko-      haittoja voidaan tehokkaasti vähentää. Kyseinen
2320: holilainsäädännön muuttamisesta ehdotetaan la-          tutkimus- ja selvitystyö on paraikaa käynnissä
2321: kia alkoholiolojen kehitystä koskevan kertomuk-         Maailman terveysjärjestön piirissä.
2322: sen antamisesta eduskunnalle, tulisi samassa yh-           Maailman terveysjärjestön ohella alkoholi on
2323: teydessä antaa säädökset alkoholipoliittisista viisi-   tullut esille myös muiden YK:n alajärjestöjen
2324: vuotissuunnitelmista.                                   toiminnassa, kuten esimerkiksi Kansainvälisessä
2325:     Alkoholijuomien kohonneen kulutustason              työjärjestössä (ILO), Maailman elintarvike- ja
2326: vuoksi on yleismaailmallisena ilmiönä muun              maatalousjärjestössä (FAO) ja YK:n kasvatus-,
2327: ohessa Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen eräi-          tiede- ja kulttuurijärjestössä (UNESCO).
2328: den alajärjestöjen piirissä ryhdytty kiinnittämään         Sekä Taloudellinen kehitys- ja yhteistyöjärjestö
2329:  entistä laajempaa huomiota alkoholin aiheutta-         (OECD) että Euroopan talousyhteisö (EEC) ovat
2330: miin haittoihin ja va~rioihin. Maailman terveys-        viime vuosien aikana käsitelleet tiettyjä rajattuja
2331: 428500085C
2332: 2                                         1985 vp. -     LA n:o 13
2333: 
2334: ongelma-alueita, jotka liittyvät yhteiskunnalli-        mielimen (Samordningsorganet för alkoholfrå-
2335: seen alkoholikysymykseen.                               gor, SAMO). SAMO on jo laatinut useita raport-
2336:    Euroopan neuvostossa alkoholikysymystä on            teja, jotka on luovutettu sosiaaliministeriölle.
2337: käsitelty jo pitkään eri yhteyksissä. Vuonna 1973       Raportteihin sisältyvät toimenpide-ehdotukset
2338: neuvosto hyväksyi suosituksen (716/73), jossa           koskevat muun muassa alkoholin käyttöön liitty-
2339: kiinnitetään huomiota muun muassa alkoholi-             vää asennekasvatusta, toimia alkoholin saatavuu-
2340: juomien kulutuksen jatkuvaan kasvuun ja tästä           den rajoittamiseksi sekä päihdehuoltoon liittyviä
2341: aiheutuviin terveydellisiin haittoihin sekä kustan-     toimenpiteitä. Norjassa valmistui syyskuussa
2342: nuksiin.                                                1979 hallituksen asettaman valtiosihteerikomi-
2343:    Pohjoismaiden neuvoston piirissä yhteiskun-          tean laatima 32 kohdan ohjelmaehdotus, jolla
2344: nallinen alkoholikysymys on ollut esillä monissa        pyrittiin lisäämään toimenpiteitä alkoholipolitii-
2345: istunnoissa. Jo vuonna 1959 perustettiin erityi-        kan alueella. Mainitun ehdotuksen perusteella
2346: nen pohjoismainen alkoholitutkimuslautakunta,           sosiaaliministeriössä on laadittu asiakirja valtio-
2347: jonka toimenkuva tarkistettiin vuonna 1978, jol-        päivien alkoholipolitiikkaa koskevaa periaatekes-
2348: loin sen nimeksi tuli pohjoismainen päihdetutki-        kustelua varten (Stortingsmelding nr. 24 om
2349: muslautakunta. Pohjoismaiden neuvoston 29. is-          alkoholpolitikken 1980-81). Asian käsittely on
2350: tunnossa vuonna 1981 hyväksyttiin suositukset,          toistaiseksi vielä kesken.
2351: jotka koskevat yhteistyön tehostamista päihteiden           Terveydenhuollon piirissä alkoholihaitat näh-
2352: väärinkäytön ehkäisemiseksi (n:o 221 1981 ), kan-       dään tärkeänä kansanterveysongelmana. Terveys-
2353: sainvälistä yhteistyötä päihdealalla (n:o 24/            kasvatuksen neuvottelukunnan kehittämissuun-
2354:  1981), verotonta alkoholintuontia (n:o 26/ 1981)        nitelmassa vuosiksi 1984-88 esitellään keinot,
2355: jne.                                                     joilla terveydenhuoltojärjestelmän piirissä pyri-
2356:    Pohjoismaiden neuvoston 30. istunnossa vuon-          tään alkoholihaittojen vähentämiseen. Terveys-
2357: na 1982 käsiteltiin myös päihdekysymyksiä. Käsi-         kasvatusta tukevina toimenpiteinä esitetään myös
2358: teltävänä oli muun muassa Pohjoismaiden minis-           eräitä alkoholipoliittisia toimenpiteitä. Alkoholi-
2359: terineuvoston sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yh-       ongelmien merkitystä kansanterveysongelmana
2360: teistyöohjelma, joka vahvistettiin elokuussa 1982.       korostettiin myös muun muassa Lääketiede 85
2361: Yhteistyöohjelman mukaan alkoholin väärinkäy-            -tapahtumassa. Alkoholin kokonaiskulutuksen li-
2362: tön sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset seu-    sääntyminen 60-luvun lopun ja 70-luvun alun
2363: raukset ovat niin laajoja, että toimenpiteiden           aikana on merkinnyt terveyspalvelujen kysynnän
2364: lisääminen on perusteltua. Ohjelmassa koroste-           lisääntymistä. Tällä hetkellä alkoholin katsotaan
2365: taan ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merki-           olevan yksi keskeisimpiä aikuisväestön terveys-
2366: tystä. Nyt hyväksytyn ohjelman mukaan alkoho-            ongelmia.
2367: lin väärinkäyttö on Pohjoismaiden huomattavin               Valtion, läänien ja kuntien hallinnossa viisi-
2368: väärinkäyttöongelma.                                     vuotissuunnitelmat ja niiden vuosittaiset tarkis-
2369:    Kehityksellä erityisesti Ruotsissa ja Norjassa on     tukset ovat yleisiä miltei kaikilla hallinnonaloilla.
2370: ollut jatkuvasti merkitystä Suomen alkoholipoli-         Samoin valtion, kuntien ja yksityisten liiketoi-
2371: tiikkaa suunniteltaessa. Ruotsissa, jossa varsinkin      minnassa pidetään pitkän ja lyhyen aikavälin
2372: viime vuosien aikana on kiinnitetty vakavaa huo-         suunnittelua toiminnan järkevän ylläpidon kan-
2373: miota yhteiskunnalliseen alkoholikysymykseen,            nalta ensisijaisena ohjeistuksena.
2374: on alkoholi osoittautunut kaikkein vakavimmaksi             Alkoholipoliittisen      viisivuotissuunnitelman
2375: tämän hetken sosiaaliseksi ongelmaksi. Eduskun-          laadinta ja toteutus, seuranta ja arviointi antaisi-
2376: nan käsitellessä alkoholikysymyksiä keväällä 1980        vat valtioneuvostolle ja eduskunnalle mahdolli-
2377: eduskunnan sosiaalivaliokunta ehdotti koordi-            suuden alkoholipolitiikan vakaaseen hoitoon.
2378: nointielimen perustamista alkoholialalle. Edus-             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2379: kunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen ja jo tou-            nioittaen,
2380: kokuussa 1980 Ruotsin hallitus asetti alkoholiky-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2381: symysten yhteensovittamista varten erityisen toi-                 lakiehdotuksen:
2382:                                         1985 vp. -   LA n:o 13                                  3
2383: 
2384:                                                Laki
2385:                                      alkoholilain muuttamisesta
2386: 
2387:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annettuun alkoholilakiin
2388: uusi näin kuuluva 69 a §:
2389: 
2390:                       69 a §
2391:    Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on        Edellä 1 momentissa tarkoitetun kertomuksen
2392: valmistella valtioneuvoston toimesta annettava       antamisesta eduskunnalle säädetään erikseen.
2393: alkoholipoliittinen viisivuotissuunnitelma vuosit-
2394: taisine tarkistuksineen sekä vuosittain eduskun-       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2395: nalle annettava alkoholiolojen kehitystä koskeva     kuuta 19
2396: kertomus.
2397: 
2398:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
2399: 
2400:          Ensio Laine                    Boris Renlund                Hannele Pokka
2401:          Sakari Knuuttila               Anna-Kaarina Louvo           Anna-Liisa Jokinen
2402:                                         Anssi Joutsenlahti
2403: 1
2404: 1
2405:  1
2406:   1
2407:   1
2408:    1
2409:     1
2410:     1
2411:      1
2412:       1
2413:       1
2414:        1
2415:         1
2416:         1
2417:          1
2418:           1
2419:           1
2420:            1
2421:             1
2422:             1
2423:              1
2424:               1
2425:               1
2426:                1
2427:                 1
2428:                 1
2429:                  1
2430:                   1
2431:                   1
2432:                                                 1985 vp.
2433: 
2434: Lakialoite n:o 14
2435: 
2436: 
2437: 
2438: 
2439:                                    Pokka ym.: Ehdotukset alkoholilaiksi Ja eräiksi siihen liittyviksi
2440:                                      laeiksi
2441: 
2442: 
2443:                                            Eduskunnalle
2444: 
2445:                               ALOI1TEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2446: 
2447:    Esityksessä ehdotetaan alkoholilain peri-          hallituksille, joiden tulisi myymälöistä pyytaa
2448: aatepykälään kulutuksen mtntmointitavOlte.            kunnanvaltuuston lausunto. Anniskeluravintoloi-
2449: Aloitteessa ehdotetaan keskioluesta annetun lain      ta voitaisiin avata vain kunnanvaltuuston suostu-
2450: kumoamista ja keskioluen vähittäismyynnin ja          muksella. Valtioneuvoston tulisi alkoholiyhtiötä
2451: anniskelun palauttamista alkoholiyhtiön myymä-        kuultuaan vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön
2452: löihin ja varsinaisiin anniskeluravintoloihin. Al-    valmistama alkoholipolitiikan viisivuotissuunni-
2453: koholijuomien hinnat ehdotetaan tarkistettavaksi      telma. Ehdotuksen mukaan valtioneuvosto antai-
2454: yleisen hintakehityksen mukaisesti, alkoholimyy-      si vuosittain eduskunnalle alkoholipoliittisen ker-
2455: mälät ehdotetaan pidettäväksi suljettuina lauan-      tomuksen. Kunnallisten alkoholitarkastajien suo-
2456: taisin koko vuoden sekä lisäksi eräinä aattopäivi-    rittama valvonta ehdotetaan lakkautettavaksi ja
2457: nä. Alkoholijuomien vähittäismyymälöistä ja an-       tehtävät siirrettäväksi lääninhallituksille.
2458: niskelupaikoista päättäminen ehdotetaan siirret-         Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan
2459: täväksi alkoholiyhtiön hallintoneuvostolta läänin-    voimaan vuoden 1986 alusta.
2460: 
2461: 
2462: 
2463: 
2464:                                           YLEISPERUSTELUT
2465: 
2466:    Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoi-    lutus kääntyi Ruotsissa laskuun vuonna 1977 ja
2467: tettu, että alkoholin kokonaiskulutuksen lisään-      vuodesta 1979 alkaen ovat erilaiset alkoholinkäyt-
2468: tyminen on merkinnyt alkoholista aiheutuvien          töön liittyvät sairaudet sekä alkoholinkäyttöön
2469: haittojen lisääntymistä. Alkoholin saatavuuden        liittyvät sosiaaliset haitat vähentyneet. Suomessa
2470: helpottuminen ja alkoholiasenteiden liberalisoi-      muun muassa terveyskasvatuksen neuvottelukun-
2471: tuminen ovat osaltaan vaikuttaneet alkoholin          ta on terveyskasvatuksen kehittämissuunnitelmas-
2472: kulutuksen kasvuun maassa. Kulutus satapro-           sa vuosiksi 1984-88 asettanut tavoitteeksi toi-
2473: senttisena alkoholina asukasta kohti kasvoi vuo-      saalta alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämi-
2474: desta 1968 2,88 litrasta vuoden 1984 loppuun          sen ja toisaalta alkoholihaittojen ja alkoholista
2475: mennessä 6,5 litraan.                                 aiheutuvien terveyspalvelusten tarpeen vähentä-
2476:   Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen           misen. Alkoholilainsäädännön päätavoitteena tu-
2477: on todettu monissa yhteyksissä keskeiseksi kei-       lee olla alkoholin haittavaikutusten vähentämi-
2478: noksi pyrittäessä alkoholin haittavaikutusten vä-     nen. Keskeisenä keinona ja osatavoitteena on
2479: hentämiseen. Alkoholin kokonaiskulutuksen ja          tällöin alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämi-
2480: alkoholista aiheutuvien haittojen välistä kiinteätä   nen. Siksi alkoholilain periaatepykälään tulee
2481: yhteyttä tukevat myös Ruotsissa viime vuosina         ottaa lausuma kulutuksen pitämiseksi mahdolli-
2482: saadut tutkimustulokset. Alkoholin kokonaisku-        simman vähäisenä.
2483: 
2484: 428500093M
2485: 2                                       1985 vp. -     LA n:o 14
2486: 
2487:    Suunnitelmallisuus on kaiken pitkäjänteisen            Keskioluen vetämisestä Alkon myymälöihin
2488: hallinto- ja taloustoimen perusta. Valtion, lää-       seuraisi alkoholin kokonaiskulutuksen lasku yli
2489: nien ja kuntien hallinnossa viisivuotissuunnitel-      10 prosentilla. Kulutus alenisi, koska pois jäisi
2490: ma! ja niiden vuosittaiset tarkistukset ovat yleisiä   turhaa pienkäyttöä. Väkevien alkoholijuomien
2491: useilla hallinnonaloilla. Samoin valtion, kuntien      myynti saattaisi aluksi lisääntyä, mutta kääntyisi
2492: ja yksityisten liiketoiminnassa pidetään suunni-       sitten nopeasti laskusuuntaan. Aluksi A-oluen
2493: telmallisuutta toiminnan järkevän ylläpidon kan-       kulutus saattaisi nousta jyrkästikin, mutta pysäh-
2494: nalta ensisijaisena ohjenuorana. Alkoholipoliitti-     tyisi, kun puolet keskioluen määrästä olisi kor-
2495: sen viisivuotissuunnitelman laadinta, toteutus,        vautunut.
2496: seuranta ja arviointi antaisivat valtioneuvostolle        Keskioluen kulutus lisääntyi vuonna 1984
2497: ja eduskunnalle sekä Oy Alko Ab:lle mahdolli-          edellisestä vuodesta 29 prosenttia. Keskioluen
2498: suuden alkoholipolitiikan vakaaseen hoitoon.           osuus sataprosenttisena alkoholina koko viime
2499:                                                        vuoden kulutuksesta oli 23,6 prosenttia.
2500:    Alkoholihaittojen minimoiminen edellyttää
2501:                                                           Alkoholimyymälöiden kiinni pitäminen lauan-
2502: pitkäiänteistä toimintaa alkoholin käyttötapojen
2503:                                                        taisin ja eräiden juhlapyhien aattoina vähentäisi
2504: muuttamiseksi. Tämän onnistumiseksi alkoholi-
2505:                                                        alkoholin kokonaiskulutusta useilla prosenttiyksi-
2506: politiikasta päättävillä tulee olla riittävät tiedot
2507:                                                        köillä.
2508: alkoholinkäytöstä aiheutuvista haitoista. Oy Alko
2509:                                                           Kun hallitus on nyt antanut eduskunnalle
2510: Ab:n asema on viime aikoina muotoutunut var-
2511:                                                        esityksen alkoholilainsäädännön muuttamisesta
2512: sin epämääräiseksi alkoholipolitiikan toteuttajana
2513:                                                        (HE n:o 24511984 vp., jota jäljempänä tarkoite-
2514: maassamme. Valtiovallalle kuuluu keskeinen vas-
2515:                                                        taan hallituksen esityksestä puhuttaessa), on
2516: tuu alkoholipolitiikan toteuttamisesta maassam-
2517:                                                        eduskunnan aiheellista toteuttaa valtioneuvoston
2518: me. Sen vuoksi valtioneuvoston tulee antaa edus-
2519:                                                        esitystä perusteellisemmat muutokset voimassa
2520: kunnalle Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kerto-
2521:                                                        olevaan alkoholilainsäädäntöön. Tämä koskee
2522: musta laajempi selonteko alkoholipolitiikan to-
2523:                                                        erityisesti alkoholin vähittäismyynti- ja anniske-
2524: teuttamisen kannalta keskeisistä asioista. Siksi
2525:                                                        luoikeuksien myöntämistä sekä alkoholin vähit-
2526: ehdotetaan, että Oy Alko Ab:n hallintoneuvos-
2527:                                                        täismyynnin ja anniskelun valvontaa. Ottaen
2528: ton kertomuksen sijasta valtioneuvosto antaisi
2529:                                                        huomioon alkoholin erikoistavaraluonteen ei ole
2530: vuosittain eduskunnalle alkoholipoliittisen kerto-
2531:                                                        oikeudenmukaista, että alkoholiyhtiö myöntää
2532: muksen, jonka tietoihin sisältyisivät muun ohella
2533:                                                        alkoholin vähittäismyynti- ja anniskeluluvat sekä
2534: myös nykyisessä hallintoneuvoston kertomuksessa
2535:                                                        valvoo ja sanktioi toimintaa, mikä ratkaisevasti
2536: olevat asiat. Tällöin erillistä Oy Alko Ab:tä
2537:                                                        vaikuttaa alkoholiyhtiön taloudelliseen menes-
2538: koskevaa kertomusta ei enää tarvittaisi.
2539:                                                        tykseen. Tässäkin toiminnassa tuotanto ja myynti
2540:    Valtakunnassa on odotettu keskiolutta koske-        on erotettava valvonta- ja rangaistusvallasta. Siksi
2541: vaa yhtenäistä ratkaisua jo huomattavan pitkään.       ehdotetaan alkoholin vähittäismyynti- ja anniske-
2542: 51 kunnassa on toteutettu niin sanotut keskiolut-      lulupien myöntämisoikeuden antamista läänin-
2543: kiellot. Alkoholijuomien erikoistavaraluonne on        hallituksille, jotka myös pääsääntöisesti valvoisi-
2544: ollut häviämässä, kun keskiolutta ei enää mielle-      vat toimintaa. Tämä aloite sisältää hallituksen
2545: tä alkoholijuomaksi. Näitä juomia tulisi olla          esityksessä olevat muutosehdotukset lukuun otta-
2546: tarjolla vain Oy Alko Ab:n omissa myymälöissä          matta alkoholijuomien anniskeluajan aikaistamis-
2547: ja anniskeluravintoloissa.                             ta kello yhteentoista.
2548: 
2549: 
2550: 
2551: 
2552:                                   YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2553: 
2554:                    Alkoholilaki                           Alkoholilakiin verrattuna on poistettu maa-
2555:                                                        räykset keskioluesta, koska keskiolutlaki ehdote-
2556:                                                        taan kumottavaksi.
2557:   1 §. Juomien alkoholipitoisuudet ilmaistaan
2558: kansainvälisen käytännön mukaisesti tilavuuspro-         4 §. Tästä pykälästä on poistettu keskiolutta
2559: sentteina eikä enää painoprosentteina.                 koskeva maininta.
2560:                                         1985 vp. -     LA n:o 14                                       3
2561: 
2562:     5 §. Alkoholilaissa mainitun tavoitteen, haitto-   alkoholipoliittisen viisivuotissuunnitelman huo-
2563: jen ja vaurioitten minimoimisen lisäksi ehdote-        mioon ottamisesta.
2564: taan tähän pykälään otettavaksi säännös alkoholi-         40 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 41
2565: juomien käytön saattamiseksi mahdollisimman            §:ään.
2566: vähäiseksi sekä uusi momentti alkoholijuomien             41 §. Muutos johtuu 39 §:n säännöksestä.
2567: kuluttajahintojen pitämiseksi yleisen hintakehi-          42 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 43
2568: tyksen mukaisina.                                      §:ään.
2569:    8 §. Perustelut kuten hallituksen esityksessä.         43 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 44
2570:     11 §. Koska alkoholijuomien vähittäismyymä-        §:ään.
2571: löistä ja anniskelupaikoista päättäminen ehdote-          46 §. Ehdotetaan säilytettäväksi samassa muo-
2572: taan siirrettäväksi lääninhallituksille, on 5 koh-     dossa kuin nykyisen lain 47 §.
2573: taan tehty tarvittava muutos, muuten perustelut           48 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 49
2574: kuten hallituksen esityksessä.                         §:ään.
2575:     14 §. Perustelut kuten hallituksen esityksessä.       51 §. Nykyisen lain 52 §:stä ehdotetaan pois-
2576:     15 §. Perustelut kuten hallituksen esityksessä.    tettavaksi sana ''ilmeisesti''.
2577:     16 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 17       52 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 53
2578:                                                        §:ään.
2579: §:ään.
2580:     21 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 22       53 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 54
2581:                                                        §:ään.
2582: §:ään.
2583:                                                           54 ja 55 §. Kun 39 §:n mukaan lääninhallitus
2584:     26 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 27
2585:                                                        myöntää anniskeluoikeudet, se voi ne myös pe-
2586: §:ään.                                                 ruuttaa kuultuaan alkoholiyhtiötä ja asianomaista
2587:     28 §. Vähittäismyyntilupien myöntäminen eh-        anniskeluoikeuden haltijaa, muutoin perustelut
2588: dotetaan lääninhallituksen tehtäväksi, koska se        kuten hallituksen esityksen 55 ja 55 a §:ään.
2589: alkoholiyhtiötä paremmin tuntee paikalliset tar-          56 §. Perustelut kuten hallituksen esityksessä.
2590: peet. Vähittäismyyntilupien myöntämistä ohjaa             57 §. Perustelut kuten hallituksen esityksessä.
2591: valtioneuvoston antama alkoholipoliittinen viisi-         58 §. Perustelut kuten hallituksen esityksessä.
2592: vuotissuunnitelma.                                        66 §. Perustelut kuten hallituksen esityksessä.
2593:     31 §. Alkoholimyymälät ehdotetaan pidettä-            69 §. Perustelut kuten hallituksen esityksessä.
2594: viksi suljettuina lauantaisin, koska ulkomaiset ja        70 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen
2595: kotimaiset kokeilut ovat olleet myönteisiä, ja         69 a §:ään, mutta pykälään lisätään säännös
2596: lisäksi ehdotetaan, että myymälät pidetään sul-        alkoholipoliittisesta viisivuotissuunnitelmasta ja
2597: jettuina toukokuun 1 päivän edellisenä päivänä.        sen vuosittaisesta tarkistamisesta.
2598:     33 §. Nykyisen lain 34 §:stä on poistettu sana        71 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 70
2599:  "ilmeisesti" kahtakymmentä vuotta nuorempi            §:ään.
2600:  tai ''ilmeisesti'' on alkoholin tai muun päihdyt-        72 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 71
2601:  tävän tai huumaavan aineen vaikutuksen alainen.       §:ään.
2602:  Sana ilmeisesti on liian väljä ja on jättänyt            73 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 72
2603: vähittäismyyntipaikan henkilökunnalle mahdolli-        §:ään.
2604:  suuden myydä myös alaikäisille ja päihtyneille.          74 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 73
2605:     34 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 3 5   §:ään.
2606:  §:ään, mutta sana "vaadittaessa" ehdotetaan              75 §. Perustelut kuten hallituksen esityksessä.
2607: jätettäväksi pois lakitekstistä.                          76 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 77
2608:                                                        §:ään.
2609:     36 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 37       79 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 80
2610:  §:ään.                                                §:ään.
2611:     37 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 38       84 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 85
2612:  §:ään.                                                §:ään.
2613:     38 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen 39       102 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen
2614:  §:ään.                                                100 §:ään.
2615:     39 §. Anniskeluoikeuksien myöntäminen eh-             104 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen
2616:  dotetaan lääninhallituksen tehtäväksi, koska se       102 §:ään.
2617:  alkoholiyhtiötä paremmin tuntee paikalliset olo-         108 §. Perustelut kuten hallituksen esityksen
2618:  suhteet, ja lisäyksenä lakiin otetaan maininta        106 §:ään sekä ottaen huomioon 39 ja 54 §.
2619: 4                                       1985 vp. -     LA n:o 14
2620: 
2621:    Hallituksen esityksestä ilmenevillä perusteilla                       Raittiustyölaki
2622: on katsottava, että voimassa olevan alkoholilain
2623: 16, 74, 98 ja 98 a §:ää vastaavia säännöksiä ei          Perustelut kuten hallituksen esityksessä.
2624: tarvita uudistettavassa alkoholilaissa, vaan niiden
2625: osalta menetellään, kuten hallituksen esityksessä
2626:                                                        Laki alkoholiolojen kehitystä koskevan kertomuk-
2627: on näiltä kohdin ehdotettu.
2628:                                                                 sen antamisesta eduskunnalle
2629: 
2630:                                                          Perustelut kuten hallituksen esityksessä. Säätä-
2631:                 Laki keskioluesta                      misjärjestys kuten hallituksen esityksessä.
2632: 
2633:                                                          Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioit-
2634:   Laki keskioluesta ehdotetaan kumottavaksi ja         taen,
2635: keskioluen myynti järjestettävksi Oy Alko Ab:n                  ettå. Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
2636: myymälöissä.                                                  kiehdotukset:
2637: 
2638: 
2639: 
2640: 
2641: 1.
2642:                                             Alkoholilaki
2643:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2644: 
2645:                       1 luku                             4) alkoholivalmisteella tuotetta, jossa on
2646:                 Yleiset säännökset                     enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia etyylialko-
2647:                                                        holia, mutta joka ei ole alkoholijuomaa eikä
2648:                         1 §                            väkiviinaa ja joka ei ole denaturoitua;
2649:    Tässä laissa tarkoitetaan:
2650:    1) alkoholijuomalla nautittavaksi aiottua juo-        5) alkoholipitoisella aineella alkoholi juomaa,
2651: maa, joka sisältää enemmän kuin 2,8 tilavuus-          mukaan luettuna olut, väkiviinaa ja alkoholival-
2652: prosenttia ja enintään 60 tilavuusprosenttia etyy-     mistetta; sekä
2653: lialkoholia. Alkoholijuomista enintään 21 tila-           6) alkoholittomalla juomalla juomaa, joka ei
2654: vuusprosenttia etyylialkoholia sisältävät ovat mie-    sisällä lainkaan tai sisältää alle 2,8 tilavuuspro-
2655: toja ja muut väkeviä alkoholijuomia;                   senttia alkoholia.
2656:    2) oluella pääasiassa maltaista, humalista ja
2657: vedestä yksinomaan käymisen avulla valmistettua           Alkoholipitoinen aine on denaturoitua, kun
2658: alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän kuin 2,8         siihen on lisätty sosiaali- ja terveysministeriön
2659: tilavuusprosenttia etyylialkoholia;                    määräämiä aineita tarkoituksella tehdä alkoholi-
2660:    3) väkiviinalla etyylialkoholia tai etyylialkoho-   pitoinen aine nautittavaksi kelpaamattomaksi tai
2661: lin vesiliuosta, jossa on tätä alkoholia enemmän       kun sosiaali- ja terveysministeriö aineen kokoo-
2662: kuin 2,8 tilavuusprosenttia ja jota liuosta ei ole     muksen perusteella on sen hyväksynyt denaturoi-
2663: aiottu alkoholijuomana nautittavaksi; sekä             duksi alkoholipitoiseksi aineeksi.
2664:                                         1985 vp. -     LA n:o 14                                        5
2665: 
2666:                         2 §                            moituksen tästä toiminnastaan ja pitämään siitä
2667:    Alkoholijuoman ja väkiviinan valmistus, maa-        kirjaa. Toiminnan valvonnasta on vastaavasti voi-
2668: hantuonti, maastavienti ja myynti ovat, sellaisin      massa, mitä tämän lain 69, 72, 76, 78 ja 79 §:ssä
2669: poikkeuksin kuin jäljempänä tässä laissa sääde-        on säädetty. Tarkemmat säännökset valvonnan
2670: tään, alkoholiyhtiöksi sanotun osakeyhtiön yksin-      suorittamisesta annetaan asetuksella.
2671: oikeutena.
2672:    Alkoholiyhtiön tehtävänä on pitää kaupan                                    5 §
2673: myös korkeatasoisia alkoholittomia juhla- ja seu-         Alkoholiasioita hoidettaessa ja järjestettäessä
2674: rajuomia ja muutoinkin edistää niiden käyttöä.         on pyrittävä siihen, että alkoholijuomien käyttö
2675:                                                        ja siitä aiheutuvat haitat ja vauriot muodostuvat
2676:                         3 §                            mahdollisimman vähäisiksi.
2677:    Tämän lain estämättä saa kotitaloudessa omak-          Alkoholijuomien kuluttajahinnat pidetään
2678: si kotitarpeeksi ainoastaan maltaista ja muista        yleisen hintatason kehityksen mukaisina.
2679: viljatuotteista valmistaa olutta yksinomaan käy-
2680: misen avulla niin, että juoman alkoholi muodos-
2681: tuu pääasiassa siitä sokerista, joka on syntynyt                            2 luku
2682: valmistuksessa käytetyistä maltaista ja niiden                           Alkoholiyhtiö
2683: ohella käytetyistä muista viljatuotteista.
2684:    Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi valmis-                            6 §
2685: taa viiniä ainoastaan tuoreista tai kuivatuista          Alkoholiyhtiön osakkeet omistaa valtio, kui-
2686: hedelmistä, marjoista, raparperista ja rypäleistä.     tenkin niin, että kaksi osaketta voi olla muiden-
2687: Valmistuksen tulee tapahtua yksinomaan käymi-          kin omistuksessa.
2688: sen avulla ja siten, että sanotut valmistusaineet        Alkoholiyhtiöllä on johtokunta ja hallintoneu-
2689: tai niiden käymisen yhteydessä syntyneet maku-         vosto.
2690: ja aromiainekset ovat juomassa selvästi havaitta-
2691: vissa.                                                                          7 §
2692:                                                           Johtokunnassa on puheenjohtaja, varapuheen-
2693:                         4 §                            johtaja ja enintään viisi muuta jäsentä. Johtokun-
2694:    Alkoholivalmisteista ja denaturoiduista alko-       nan puheenjohtajana on alkoholiyhtiön pääjoh-
2695: holipitoisista aineista sekä denaturoimisesta sää-     taja sekä muina jäseninä johtajat, joista hallinto-
2696: detään asetuksella.                                    neuvosto määrää yhden varapuheenjohtajaksi.
2697:    Tämän lain säännöksiä ei ole sovellettava ap-          Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheen-
2698: teekeissa tai apteekkitavaratehtaissa tapahtuvaan      johtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään
2699: alkoholipitoisten lääkkeiden valmistukseen eikä        puolet johtokunnan muista jäsenistä on saapuvil-
2700: myöskään sellaisten lääkkeiden myyntiin aptee-         la. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi
2701: keista, apteekkitavaratehtaista tai apteekkitava-      puheenjohtajan kannattama mielipide. Vaaleissa
2702: taio tukkuliikkeestä, niiden maahantuontiin,           ratkaisee arpa.
2703: maastavientiin, hallussapitoon tai kuljetukseen,          Johtokunnan varapuheenjohtaja on samalla
2704: vaan on niistä voimassa, mitä erikseen on säädet-      pääjohtajan varamies.
2705: ty.
2706:    Jos ainetta, joka sisältää muuta alkoholia kuin                             8 §
2707: etyylialkoholia, käytetään huomattavassa määräs-          Hallintoneuvostossa on yksitoista varsinaista
2708: sä päihdyttävänä aineena, voidaan sellaisen vää-       jäsentä ja viisi varajäsentä.
2709: rinkäytön estämiseksi asetuksella antaa säännök-          Valtioneuvosto määrää hallintoneuvoston jäse-
2710: siä mainitun aineen valmistuksesta, maahantuon-        net ja varajäsenet kolmeksi kalenterivuodeksi ker-
2711: nista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidos-    rallaan valiten samalla hallintoneuvoston pu-
2712: ta.                                                    heenjohtajan ja varapuheenjohtajan hallintoneu-
2713:     Alkoholijuoman ja väkiviinan luvattoman val-       voston varsinaisista jäsenistä. Yhden jäsenistä
2714: mistuksen estämiseksi voidaan, sen lisäksi mitä        tulee edustaa sosiaali- ja terveysministeriötä ja
2715: 93 ja 94 §:ssä on säädetty, asetuksella säätää, että   yhden valtiovarainministeriötä. Kummallakin
2716: tällaiseen valmistukseen soveliaiden kojeiden tai      heistä on henkilökohtainen varajäsen.
2717: niiden osien maahantuontia, valmistusta tai               Hallintoneuvoston jäsen ja varajäsen voidaan
2718: kauppaa harjoittava on velvollinen tekemään il-        vapauttaa tehtävästään toimikauden kestäessä,
2719: 6                                        1985 vp. -    LA n:o 14
2720: 
2721: jolloin uusi jäsen on määrättävä hänen sijalleen       juomien anniskelusta tulevan korvauksen suuruus
2722: jäljellä olevaksi kaudeksi.                            tai sen määräytymisperusteet ottaen huomioon
2723:    Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun pu-        edellä 5 §:ssä mainitut periaatteet;
2724: heenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vä-           7) määrätä kotimaassa valmistettavan alkoholi-
2725: hintään puolet hallintoneuvoston muista jäsenis-       juoman ja väkiviinan valmistuskorvauksen suu-
2726: tä on saapuvilla.                                      ruus tai sen määräytymisperusteet;
2727:                                                           8) päättää prokuran antamisesta sekä johto-
2728:                        9 §                             kunnan oikeudesta antaa jonkun tai joidenkui-
2729:   Johtokunnan jäseniä toimeen otettaessa sa-           den keskuudestaan taikka yhtiön jonkun toimi-
2730: moin kuin hallintoneuvoston jäseniä ja varajäse-       henkilön tietyissä asioissa toimia yhtiön puolesta;
2731: niä määrättäessä on kiinnitettävä huomiota sii-           9) vahvistaa tulo- ja menoarvio seuraavaa vuot-
2732: hen, että perehtyneisyys yhteiskunnalliseen alko-      ta varten;
2733: holikysymykseen ja alkoholiyhtiön eri toimialojen         10) päättää osakepääoman korottamista tar-
2734: tuntemus sanotuissa hallintoelimissä ovat edus-        koittavan esityksen tekemisestä yhtiökokoukselle;
2735: tettuina.                                                 11) tehdä tarvittaessa valtioneuvostolle esityk-
2736:                                                        siä muutosten aikaansaamiseksi yhtiön toimialaa
2737:                          10 §                          koskevaan lainsäädäntöön;
2738:    Johtokunnan tehtävänä on edustaa alkoholiyh-           12) antaa sosiaali- ja terveysministeriön anta-
2739: tiötä ja hoitaa sen asiat, mikäli niistä huolehtimi-   mien yleisten ohjeiden mukaisesti 59 §:ssä tarkoi-
2740: nen ei kuulu hallintoneuvostolle tai yh-               tetun alkoholijuomien mainontaa ja muuta
2741: tiökokoukselle.                                        myynninedistämistoimintaa koskevan kiellon
2742:    Johtokunnan jäsenet kirjoittavat alkoholiyh-        noudattamisesta ja mainitun pykälän nojalla sal-
2743: tiön toiminimen kaksi yhdessä.                         litusta mainonnasta tarpeellisia ohjeita alkoholi-
2744:                                                        juomien valmistukseen, maahantuontiin ja
2745:                        11 §                            myyntiin osallistuville siltä osin kuin edellä mai-
2746:                                                        nitun kiellon noudattamisen ja mainonnan val-
2747:    Hallintoneuvoston tehtävänä on:
2748:                                                        vonta kuuluu alkoholiyhtiölle;
2749:    1) edellä 5 §:ssä määriteltyä tarkoitusta silmäl-
2750: lä pitäen seurata maan alkoholiolojen kehitystä ja        13) antaa vuosittain sosiaali- ja terveysministe-
2751: antaa yleisiä ohjeita siitä, mitä alkoholiyhtiön       riölle kertomus alkoholiolojen kehityksestä sekä
2752: hoidossa on otettava varteen;                          niistä erityisistä toinenpiteistä, joihin on ryhdytty
2753:                                                        5 §:ssä määritellyn tarkoituksen saavuttamiseksi;
2754:    2) valvoa alkoholiyhtiön asioiden hoitoa sekä
2755: sen tytäryhtiöiden hallintoa ja toimintaa;                14) päättää yhtiökokouksen hallintoneuvoston
2756:    3) ottaa toimeen alkoholiyhtiön pääjohtaja ja       käyttövaroiksi myöntämien varojen jakamisesta;
2757: johtajat sekä tarvittaessa heidät siitä vapauttaa      sekä
2758: samoin kuin vahvistaa johtokunnan jäsenten teh-           15) päättää muista hallintoneuvostolle tämän
2759: tävät, heidän välisensä työnjako sekä heidän           lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja
2760: palkkauksensa;                                         määräysten mukaan kuuluvista asioista.
2761:    4) päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta,            Päätös, joka koskee alkoholiyhtiön liiketoimin-
2762: myymisestä ja kiinnittämisestä, pitkäaikaisen lai-     nan ulottamista uusille aloille tai yhtiön varojen
2763: nan ottamisesta sekä muista taloudellisesti tai        sijoittamis ta yhtiön toimialan ulkopuolella ole-
2764: periaatteellisesti tärkeistä alkoholiyhtiön toimin-    vaan liiketoimintaan, on hallintoneuvoston alis-
2765: taan kuuluvista asioista;                              tettava valtioneuvoston hyväksyttäväksi.
2766:    5) antaa lääninhallituksen 28 §:n 1 momentin           Ennen kuin hallintoneuvosto tekee päätöksen
2767: mukaan tekemän päätöksen edellyttämä määräys           edellä 1 momentin 6 kohdassa mainitusta alko-
2768: vähittäismyyntipaikan avaamisesta tai sulkemises-      holijuomien hintojen määräämisestä, on siitä
2769: ta ja anniskeluoikeuden myöntämisestä tai pe-          neuvoteltava sosiaali- ja terveysministeriön ja val-
2770: ruuttamisesta sekä antaa tarkemmat määräykset          tiovarainministeriön kanssa.
2771: alkoholijuomien vähittäismyyntipaikkojen päivit-
2772: täisestä aukioloajasta;                                                      12 §
2773:    6) määrätä myytävien alkoholijuomien, alko-            Hallintoneuvoston johtosääntö annetaan ase-
2774: holiyhtiön myymän väkiviinan ja denaturoidun           tuksella.
2775: väkiviinan hinnat, kotimaassa valmistettavien al-        Johtosäännössä annetaan tarkemmat määräyk-
2776: koholijuomien alkoholipitoisuudet sekä alkoholi-       set hallintoneuvoston tehtävien hoitamisesta sa-
2777:                                          1985 vp. -     LA n:o 14                                            7
2778: 
2779: moin kuin puheenjohtajan, varapuheenjohtajan,                                    17 §
2780: jäsenten ja asetettujen jaostojen oikeudesta toi-         Palkkauksia alkoholiyhtiössä älköön määrättä-
2781: mia hallintoneuvoston puolesta.                         kö riippuviksi yhtiön tuloista tai voitosta taikka
2782:                                                         myynnin määrästä.
2783:                         13 §
2784:    Hallintoneuvoston keskuudestaan määräämillä                                   18 §
2785: jäsenillä on oikeus olla saapuvilla alkoholiyhtiön         Alkoholiyhtiön velvollisuudesta suorittaa val-
2786: johtokunnan kokouksessa ja yhtiökokouksessa             tiolle ja kunnalle veroa on säädetty erikseen.
2787: sekä ottaa siellä osaa keskusteluun.                       Alkoholiyhtiön vuosivoitto on suoritettava val-
2788:   Johtokunnan jäsenillä on oikeus olla saapuvilla       tiolle sitten, kun siitä on erotettu valtioneuvoston
2789: hallintoneuvoston ja sen jaostojen kokouksissa          vahvistama kohtuullinen määrä käyttörahastoon
2790: sekä yhtiökokouksessa ja lausua mielipiteensä           ja osinkoa enintään seitsemän prosenttia yhtiön
2791: niissä käsiteltävistä asioista.                         maksetusta pääomasta.
2792:                                                            Kulloinkin kulumassa olevalta vuodelta odo-
2793:                         14 §                            tettavissa olevasta vuosivoitosta on alkoholiyhtiö
2794:                                                         velvollinen suorittamaan valtiolle ennakolta enin-
2795:    Sosiaali- ja terveysministeriötä tai valtiovarain-   tään sen määrän, mikä yhtiön toimintaa haittaa-
2796: ministeriötä edustavalla hallintoneuvoston jäse-        matta voidaan sanottuna vuonna kertyneistä va-
2797: nellä on oikeus seurata asiain käsittelyä johtokun-     roista suorittaa. Ennakon suuruuden ja suoritusa-
2798: nan kokouksessa ja yhtiökokouksessa sekä ottaa          jat määrää alkoholiyhtiötä kuultuaan valtiova-
2799: niissä osaa keskusteluun. Johtokunnan kokouk-           rainministeriö.
2800: sessa ensi kertaa esillä oleva asia on ministeriön
2801: edustajan vaatimuksesta siirrettävä seuraavaan
2802: kokoukseen.                                                                       19 §
2803:                                                            Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, sovelle-
2804:                                                         taan alkoholiyhtiöön osakeyhtiöistä voimassa ole-
2805:                         15 §                            via säännöksiä.
2806:    Alkoholiyhtiön hallintoa ja tilejä tarkastamaan
2807: asetetaan vuosittain neljä tilimarkastajaa ja heille
2808: kaksi varamiestä. Valtioneuvosto valitsee kaksi                                3 luku
2809: tilimarkastajaa määräten samalla toisen heistä
2810: puheenjohtajaksi, sekä yhden varamiehen. Muut                       Alkoholijuomien valmistus
2811: tilintarkastajat ja toisen varamiehen valitsee yh-                            20 §
2812: tiökokous. Yhden tilintarkastajista tulee olla Kes-        Alkoholijuomatehdas on suunniteltava sekä
2813: kuskauppakamarin hyväksymä.                             valmistus ja varastoimineo järjestettävä niin, että
2814:    Tilintarkastuskertomus lausuntoineen ja ehdo-        tehokas valvonta on mahdollista.
2815: tuksineen sekä johtokunnan sen johdosta ehkä               Ennen kuin tehdas aloittaa toimintansa, sosi-
2816: antama selitys on annettava hallintoneuvostolle,        aali- ja terveysministeriön on se hyväksyttävä
2817: joka esittää sen sekä yhtiön vuosikertomuksen           käyttöön otettavaksi.
2818: yhtiökokoukselle ja sen jälkeen toimittaa yh-
2819: tiökokouksen ehdotuksen ja oman lausuntonsa
2820:                                                                               21 §
2821: valtioneuvostolle.
2822:                                                            Alkoholijuoman tehdasmaisen valmistamisen
2823:    Valtioneuvosto vahvistaa tilinpäätöksen ja           voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lu-
2824: päättää vastuuvapauden myöntämisestä sekä               kuun antaa asettaminsa ehdoin sille, jolla harki-
2825: muusta yhtiön hallinnon ja siitä tehdyn tilin
2826:                                                         taan olevan siihen tarvittavat edellytykset ja vaa-
2827: aiheuttamasta toimenpiteestä ja vuosivoiton käyt-       dittava luotettavuus.
2828: tämisestä.
2829:                                                            Antamansa valmistusoikeuden hallintoneuvos-
2830:                                                         to voi korvauksetta peruuttaa, jollei annettuja
2831:                        16 §                             säännöksiä tai määräyksiä taikka asetettuja ehtoja
2832:    Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapu-          noudateta taikka jos valmistuksessa havaitaan
2833: heenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten sekä tilin-      muuta väärinkäyttöä tai valmistajan katsotaan
2834: tarkastajien palkkiot määrää valtioneuvosto ja          menettäneen 1 momentissa tarkoitetut edellytyk-
2835: suorittaa alkoholiyhtiö.                                set tai luotettavuutensa.
2836: 8                                       1985 vp. -    LA n:o 14
2837: 
2838:                         22 §                          muualla valmistettua alkoholijuomaa, sekä 21
2839:   Jokaisessa tehtaassa, jossa 21 §:n noj~lla _va.l-   §:ssä tarkoitetun valmistajan erilliseen varastoon,
2840: mistetaan alkoholijuomaa, tulee olla sos1aah- Ja      jossa säilytetään alkoholijuomia alkoholiyhti~n
2841: terveysministeriön hyväksymä vastaava johtaja ja      lukuun, kuitenkin niin, ettei 20 §:n 2 momentm
2842: tämän sijainen.                                       eikä 21-22 §:n säännöksiä sovelleta sellaisiin
2843:    Vastaavan johtajan ja hänen sijaisensa on val-     erillisiin varastoihin, joissa alkoholiyhtiön lukuun
2844: vottava, että tätä lakia, sen nojalla annettuja       säilytetään ainoastaan olutta tai pienehköjä mää-
2845: säännöksiä ja määräyksiä sekä asetettuja ehtoja       riä muita alkoholijuomia. Viimeksi mainittujen
2846: tehtaan toiminnassa noudatetaan. Jos vastaava         varastojen toiminnan ja valvonnan järjestämisestä
2847: johtaja tai hänen sijaisensa laiminlyö tehtävänsä     antaa yhtiön hallintoneuvosto tarkemmat mää-
2848: taikka muutoin osoittautuu siihen sopimatto-          räykset.
2849: maksi, sosiaali- ja terveysministeriö voi peruuttaa
2850: hyväksymisen.
2851:                                                                             4 luku
2852:                       23 §                            Alkoholijuomien maahantuonti ja maastavienti
2853:    Alkoholijuoman valmistaja ei saa muille kuin
2854: alkoholiyhtiölle tai sen määrääiDälle luovuttaa                              26 §
2855: eikä ilman yhtiön lupaa tai välitystä käyttää            Alkoholiyhtiön lisäksi saa alkoholijuomaa tuo-
2856: valmistamaansa alkoholijuomaa muuhun kuin             da maahan:
2857: valmistussopimuksessa mainittuun tarkoitukseen.           1) ulkomailta saapuva matkustaja ja ulkomaan
2858:                                                       liikenteessä olevan kulkuneuvon henkilökuntaan
2859:                                                       kuuluva mukanaan omaa tarvettaan varten sen
2860:                         24 §
2861:                                                       mukaan kuin asetuksessa säädetään. Mikäli näin
2862:   Jos todetaan, että valmista tai valmisteill_a       maahan tuotava alkoholimäärä ylittää maksuitta
2863: olevaa tai valmistusaineeksi luovutettua alkoholi-    maahan tuotavaksi sallitun määrän, on ylimene-
2864: juomaa ei 21 §: ssä tarkoitetun valmistusoikeuden     vältä osalta suoritettavasta maksusta voimassa,
2865: saaneessa tehtaassa ole sitä määrää, mikä sitä        mitä 4 momentissa on säädetty;
2866: kirjanpidon ja tarvittaessa hankitun muun selvi-         2) kauppaedustaja maahan tullessaan näyttee-
2867: tyksen mukaan tulisi olla, on valmistajan suori-      nä sen mukaan kuin asetuksella säädetään; sekä
2868: tettava todetusta vajauksesta valtiolle korvaus,          3) ulkovallan Suomessa toimiva diplomaatti-
2869: joka vastaa puuttuvan alkoholijuomamäärän ~ä­         nen ja muu samassa asemassa oleva edustusto
2870: hittäismyyntihinnan ja sellaisen juoman ostohm-       virkakäyttöön sekä ulkomainen diplomaattinen
2871: nan välistä erotusta.                                 virkamies ja lähetetty konsuli henkilökohtaiseen
2872:    Puuttuvasta alkoholijuoman valmistusaineeksi       käyttöön.
2873: luovutetusta väkiviinasta on valtiolle suoritettava      Sosiaali- ja terveysministeriö voi määräämillään
2874: korvaus, joka vastaa sanotun määräisestä väkivii-     ehdoilla myöntää ulkomaan liikenteessä olevan
2875: nasta valmistetun viinan arvoa laskettuna halvim-     aluksen haltijalle sekä laivakauppiaalle luvan tuo-
2876: man kotimaisen viinalaadun vähittäismyyntihin-        da maahan ja muonitusvarastossa säilyttää ulko-
2877: nan perusteella. Samalla tavalla lasketaan korva~s    maan liikenteessä olevan aluksen muonavaroiksi
2878: väkiviinatehtaassa valmistetusta puuttuvasta väki-    tarkoitettuja alkoholijuomia.
2879: viinasta.                                                Mitä 24 §:n 1, 3 ja 4 momentissa on säädetty
2880:   Jos vajaus johtuu vahingosta tai muusta sellai-     alkoholijuomien valmistajan velvollisuudesta suo-
2881: sesta syystä, ettei valmistajan tai hänen palveluk-   rittaa todetusta vajauksesta korvausta valtiolle, on
2882: sessaan olevan voida katsoa saaneen siitä laitonta    soveltuvin osin noudatettava tavaran haltijaan
2883: hyötyä, ja tästä esitetään luotettava selvitys, ei    siinä tapauksessa, että vajaus todetaan 2 momen-
2884: valmistaja ole velvollinen suorittamaan siitä kor-    tissa tarkoitetussa muonitusvarastossa.
2885: vausta.                                                  Ulkomailta saapunut alkoholijuomaa sisältävä
2886:    Tässä pykälässä tarkoitetut riitaiseksi saatetut   lahja- tai muu lähetys voidaan, milloin määrä on
2887: korvausasiat käsitellään ja ratkaistaan yleisessä     pienehkö eikä ole syytä epäillä väärinkäyttöä,
2888: tuomioistuimessa.                                     tullista luovuttaa kaksikymmentä vuotta ja mie-
2889:                                                       toa alkoholijuomaa sisältävä lähetys kahdeksan-
2890:                     25 §                              toista vuotta täyttäneelle vastaanottajalle, mikäli
2891:   Mitä edellä 20-24 §:ssä säädetään, sovelletaan      hän suorittaa, sen lisäksi mitä muualla on säädet-
2892: myös tehtaaseen ja laitokseen, jossa astioidaan       ty, alkoholiyhtiölle vahvistetun suuruisen mak-
2893:                                          1985 vp. -     LA n:o 14                                        9
2894: 
2895: sun saapuneista alkoholijuomista. Alkoholiyhtiön        ja muut olosuhteet huomioon ottaen katsoo
2896: hallintoneuvoston tehtävänä on vahvistaa mak-           myynnin tarpeelliseksi.
2897: sun suuruus huomioon ottaen, että alkoholiyh-              Lääninhallituksen on vähittäismyyntiluvasta
2898: tiön vähittäismyynnissä olevan saman tai siihen         päättäessään noudatettava voimassa olevaa 70
2899: verrattavan alkoholijuoman vähittäismyyntihin-          § :ssä tarkoitettua alkoholipolitiikan yleissuunni-
2900: nasta vähennetään saapuneen alkoholijuoman              telmaa.
2901: vastaava arvo lähetysmaassa alkoholiyhtiön arvion           Milloin kunnanvaltuusto on päättänyt peruut-
2902: mukaan.                                                 taa 1 momentissa tarkoitetun suostumuksen, on
2903:                                                         vähittäismyynti kunnassa lopetettava viimeistään
2904:                          27 §                           kahden vuoden kuluessa sen jälkeen, kun sanottu
2905:    Alkoholiyhtiön lisäksi saa alkoholijuomaa            päätös on saanut lainvoiman.
2906: maasta viedä:                                               Myyntipaikkojen lukumäärästä ja niiden sijain-
2907:    1) ulkomaille lähtevä matkustaja sekä ulko-          nista lääninhallituksen on kuultava kunnanhalli-
2908: maanliikenteessä olevan kulkuneuvon henkilö-            tusta ja otettava huomioon alkoholipoliittinen
2909: kuntaan kuuluva mukanaan omaa tarvettaan var-           viisivuotissuunnitelma.
2910: ten sen mukaan kuin asetuksella säädetään;
2911:    2) oman maan diplomaattinen edustaja mat-                                   29 §
2912: kustaessaan toimipaikkaansa ulkomaille ja 26 §:n          Vähittäismyyntipaikassa saa alkoholijuomaa
2913: 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu vieraan val-          myydä ainoastaan pois vietäväksi, ei paikalla
2914: tion edustaja diplomaatti- tai virkapassilla mat-       nautittavaksi.
2915: kustaessaan; sekä                                         Suurimmista ja vähimmistä määristä alkoholi-
2916:    3) alkoholiyhtiön suostumuksin valmistamiaan         juomia, jotka kerrallaan saa vähittäin myydä
2917: juomia se, jolla on 21 §:n nojalla annettu              samalle ostajalle, antaa alkoholiyhtiön hallinto-
2918: valmistusoikeus.                                        neuvosto tarvittaessa määräykset.
2919:    Erityisten syiden sitä vaatiessa voi alkoholiyhtiö
2920: antaa suostumuksen alkoholijuoman maastavien-                                    30 §
2921: tiin muissakin kuin 1 momentin 3 kohdassa                  Alkoholijuomaa saa alkoholiyhtiö lähettää ti-
2922: mainitussa tapauksessa.                                 laajalle tai ostajalle yhtiön hallintoneuvoston an-
2923:    Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, saa, sen        tamia ohjeita noudattaen.
2924: mukaan kuin asetuksella säädetään, pieniä mää-
2925: riä alkoholijuomia lähettää ulkomailla olevalle                                31 §
2926: vastaanottajalle.                                          Alkoholiyhtiön vähittäismyyntipaikat voidaan
2927:    Toimitettaessa alkoholijuomia ulkomaille on          pitää avoimina maanantaista perjantaihin kello
2928: noudatettava, mitä asiasta on erikseen säädetty.        kymmenen ja kahdeksantoista välisenä aikana.
2929:                                                            Edellä 1 momentissa tarkoitettu vähittäismyyn-
2930:                                                         tipaikka on pidettävä suljettuna joulu- ja uuden-
2931:                       5 luku                            vuodenpäivän, pitkäperjantain, pääsiäis-, heiluo-
2932:              Alkoholijuomien myynti                     tain valmistus- ja juhannuspäivän edellisenä päi-
2933:                                                         vänä, itsenäisyyspäivänä sekä toukokuun 1 päivä-
2934:                   Vähittäismyynti                       nä ja sitä edeltävänä päivänä.
2935:                          28 §
2936:    Luvan alkoholijuomen vähittäismyyntiin mää-                               32 §
2937: räajaksi tai toistaiseksi voi lääninhallitus antaa        Vähittäismyyntipaikassa älköön alkoholijuomia
2938: alhoholiyhtiölle vain sellaiseen kuntaan, jossa         myymässä käytettäkö henkilöä, joka ei ole täyttä-
2939: kunnanvaltuusto on antanut alkoholijuomien vä-          nyt kahtakymmentä vuotta.
2940: hittäismyyntiin suostumuksen.
2941:    Päättäessään alkoholijuomien vähittäismyyntiä                              33 §
2942: koskevasta luvasta lääninhallituksen on kuultava          Alkoholijuomaa ei saa vähittäismyyntipaikassa
2943: asianomaista kunnanvaltuustoa.                          myydä:
2944:    Alkoholijuomien vähittäismyyntiä saa harjoit-          1) henkilölle, joka on kahtakymmentä vuotta
2945: taa ainoastaan sellaisessa väestö- tai liikekeskuk-     nuorempi;
2946: sessa, jossa lääninhallitus paikkakunnan asukaslu-        2) henkilölle, joka on alkoholin tai muun
2947: vun, lähimmän vähittäismyyntipaikan etäisyyden          päihdyttävän tai muun huumaavanaineen vaiku-
2948: 2   428500093M
2949: 10                                        1985 vp. -     LA n:o 14
2950: 
2951: tuksen alainen taikka on sellaisessa tilassa olevan      käyttäjien huollosta säädetyssä laissa tarkoitettu-
2952: seurassa; eikä                                           jen huoltotoimenpiteiden kohteeksi;
2953:    3) jos on aihetta olettaa juoman väärinkäyttöä.          2) alkoholijuomia saadakseen on erehdyttänyt
2954:    Sen estämättä, mitä 1 momentin 1 kohdassa             tai yrittänyt erehdyttää alkoholiyhtiötä tai sen
2955: on säädetty, saa kuitenkin mietoja alkoholijuo-          palveluksessa olevaa;
2956: mia myydä henkilölle, joka on kahdeksantoista               3) on tuomittu alkoholilainsäädännön rikko-
2957: vuotta täyttänyt.                                        misesta;
2958:    Alkoholijuomaa ei saa myydä velaksi tai pant-            4) on tuomittu alkoholin tai muun huumaa-
2959: tia vastaan eikä myöskään vaihtokaupalla.                van aineen alaisena tehdystä rikoksesta; tahi
2960:                                                             5) muutoin ilmeisesti käyttää väärin alkoholi-
2961:                                                          juomia tai muita päihdyttäviä aineita.
2962:                         34 §
2963:                                                             Alkoholijuomien myynti voidaan 1 momentis-
2964:    Alkoholijuoman ostaja on velvollinen vähit-
2965:                                                          sa säädetyksi ajaksi ja poliisipiirin päällikön tai
2966: täismyyntipaikassa todistamaan henkilöllisyytensä        sosiaalilautakunnan esityksestä kieltää myös il-
2967: viranomaisen antamalla todistuksella, josta luo-         meisesti täyttä ymmärrystä vailla olevalle sekä
2968: tettavasti käy selville ostajan henkilöllisyys.          sellaisessa tapauksessa, jossa alkoholijuomien käy-
2969:                                                          töstä ilmeisesti aiheutuu haittaa tai vaaraa asian-
2970:                         35 §                             omaiselle itselleen tai hänen ympäristölleen.
2971:   Alkoholijuoman välittäminen palkkiota vas-
2972: taan on kielletty, jollei tästä laista tai sen nojalla
2973: annetuista säännöksistä muuta johdu.                                         Anniskelu
2974:                                                                                  38 §
2975:                         36 §                                Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa ai-
2976:    Valtioneuvosto voi entylsten syiden vaatiessa         noastaan alkoholiyhtiö ja se, jolle yhtiön hallin-
2977: koko maassa tai jollakin paikkakunnalla väliaikai-       toneuvosto on antanut anniskeluoikeuden. An-
2978: sesti kokonaan tai osaksi kieltää alkoholijuomien        niskelua saa toimittaa ainoastaan ravitsemisliik-
2979: vähittäismyynnin tai rajoittaa myyntipäiviä.             keen yhteydessä sekä 41 §:n 1 momentissa tatkoi-
2980:    Valtioneuvosto voi kieltää alkoholijuomien vä-        tetussa kulkuneuvossa ja 42 §:n 2 momentissa
2981: hittäismyynnin tai sitä rajoittaa vakinaisessa väes-     tarkoitetussa paikassa.
2982: sä palveleville asevelvollisille.                           Anniskelun harjoittaminen edellyttää riittävän
2983:    Alkoholiyhtiön hallintoneuvosto voi tarpeen           määrän ammattitaitoista henkilökuntaa. Jos te-
2984: vaatiessa enintään kolmen viikon ajaksi kerrallaan       hokas valvonta anniskelupaikassa on mahdollista,
2985: antaa 1 momentissa mainitun kiellon tai rajoittaa        anniskelu voidaan sallia itsepalvelujärjestelyin.
2986: vastaavana aikana myyntipäiviä koko maassa tai
2987: jollakin paikkakunnalla.
2988:                                                                                  39 §
2989:    Lääninhallituksella on oikeus, milloin erityiset         Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa ai-
2990: syyt niin vaativat, alhoholiyhtiötä kuultuaan,           noastaan kunnassa, jossa kunnanvaltuusto on
2991: enintään kuudeksi päiväksi kerrallaan kokonaan           antanut siihen suostumuksen.
2992: tai osaksi kieltää alkoholijuomien vähittäismyynti          Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa ai-
2993: kunnassa.                                                noastaan:
2994:                                                             1) väestö- tai liikekeskuksessa, milloin läänin-
2995:                        37 §                              hallitus katsoo anniskelun paikkakunnan asukas-
2996:    Kunnassa, jossa on alkoholiyhtiön vähittäis-          luvun, lähimmän anniskelupaikan etäisyyden ja
2997: myyntipaikka, tulee olla toimikunta, johon kuu-          muut olosuhteet huomioon ottaen tarpeelliseksi;
2998: luu kunnan raittiuslautakunnan ja sosiaalilauta-         Ja
2999: kunnan sekä paikallisen poliisin edustaja ja vähit-         2) teollisuuslaitoksen tai puolustuslaitoksen,
3000: täismyynnin paikallinen esimies. Toimikunta voi          varuskunnan taikka muun yhteisön kerhoravinto-
3001: yksimielisellä päätöksellä, niin kuin asetuksella        lassa.
3002: tarkemmin säädetään, kieltää määräajaksi, vähin-            Milloin kunnanvaltuusto on päättänyt peruut-
3003: tään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kolmeksi           taa 1 momentissa tarkoitetun suostumuksen, on
3004: vuodeksi alkoholijuomien vähittäismyynnin sille,         anniskelu kunnassa lopetettava viimeistään kah-
3005: joka:                                                    den vuoden kuluessa sen jälkeen, kun sanottu
3006:    1) on joutunut päihdyttävien aineiden väärin-         päätös on saanut lainvoiman.
3007:                                           1985 vp. -     LA n:o 14                                       11
3008: 
3009:    Anniskelupaikkojen lukumäärästä ja sijainnista        luun alkoholiyhtiön lukuun enintään yhden kuu-
3010: sekä anniskeluoikeuksien laajuudesta lääninhalli-        kauden ajaksi juhlahuoneistossa tai muussa sopi-
3011: tuksen on kuultava kunnanhallitusta ja otettava          vaksi katsomassaan paikassa.
3012: huomioon alkoholipoliittinen viisivuotissuunni-             Anniskeluoikeutta älköön kuitenkaan annetta-
3013: telma.                                                   ko sille, jolle on annettu tehtäväksi valmistaa
3014:                                                          alkoholijuomia alkoholiyhtiön lukuun, eikä
3015:                         40 §                             myöskään yhteisölle, jossa tällainen alkoholijuo-
3016:    Edellä 39 §:ssä säädettyjen rajoitusten estämät-      mien valmistaja on osakkaana.
3017: tä saa, sen jälkeen kun asianomaista kunnanval-
3018: tuustoa on kuultu, anniskella alkoholijuomia                                    43 §
3019: myös matkustajaliikenteen kannalta tärkeänä pi-             Jokaisessa anniskelupaikassa tulee olla vastaava
3020: dettävässä ravitsemisliikkeessä.                         hoitaja ja hänellä tarpeellinen määrä sijaisia.
3021:                                                          Vastaavan hoitajan ja sijaisen hyväksyy lääninhal-
3022:                         41 §                             litus anniskeluoikeuden haltijan hakemuksesta
3023:    Sen lisäksi, mtta edellä 39 ja 40 §:ssä on            kuultuaan alkoholiyhtiötä ja poliisipiirin päällik-
3024: säädetty, saa anniskella:                                köä, kuitenkin niin, että 42 §:n 2 momentissa
3025:     1) alkoholijuomia kotimaisessa lentoliikentees-      tarkoitetun tilapäisen anniskelupaikan vastaavan
3026: sä olevassa ilma-aluksessa, ei kuitenkaan sen            hoitajan ja sijaisen hyväksyy alkoholiyhtiö.
3027: ollessa lentokentällä tai säännöllisessä reittiliiken-
3028: teessä;                                                                         44 §
3029:    2) mietoja alkoholijuomia rautateiden ravinto-           Anniskelua saa toimittaa vain anniskelusopi-
3030: lavaunuissa aterioitsijoille; sekä                       muksessa määrätyllä alueella, jossa anniskelua
3031:     3) mietoja alkoholijuomia kotimaassa kulke-          voidaan tehokkaasti valvoa.
3032: vassa matkustaja-aluksessa.                                 Alkoholiyhtiön hallintoneuvosto voi rajoittaa
3033:    Lääninhallitus voi hakemuksesta poikkeusta-           kaikkien tai joidenkin alkoholijuomien anniske-
3034: pauksessa määrääminsä ehdoin sallia suljetuille          lun aterian yhteydessä tapahtuvaksi, päättää suu-
3035: seurueille myös väkevien alkoholijuomien annis-          rimmista anniskeltavista määristä ja antaa ohjeita
3036: kelun 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa          ja määräyksiä järjestyksen ylläpitämiseksi annis-
3037: kulkuneuvoissa.                                          kelupaikassa ja muutoinkin päättää, mitä annis-
3038:    Lääninhallitus voi määrääminsä ehdoin sallia          kelun aiheuttamien haittojen ja vaurioiden vä-
3039: myös väkevien alkoholijuomien anniskelun 1 mo-           hentämiseksi siellä on otettava varteen.
3040: mentin 3 kohdassa tarkoitetussa matkustaja-aluk-
3041: sessa, jos matkailulliset tai muut erityiset syyt sitä                         45 §
3042: puoltavat ja jos aluksen ravitsemisliikkeen har-            Anniskelupaikassa ei saa anniskella tai nauttia
3043: joittamiseen tarkoitetut tilat täyttävät sellaiset       muuta alkoholijuomaa kuin sitä, joka on sinne
3044: vaatimukset, jotka ovat edellytyksenä tällaisen          alkoholiyhtiön toimesta tai suostumuksella annis-
3045: anniskelun sallimiseen yleensä ravitsemisliikkeis-       keltavaksi toimitettu.
3046: sä.                                                         Anniskelupaikassa tulee olla kohtuullisesta
3047:    Alkoholijuomien anniskelu matkustaja-aluksen          hinnasta saatavana myös riittävä valikoima alko-
3048: ollessa satamassa on kielletty, jollei lääninhallitus    holittomia juomia.
3049: hakemuksesta määrääminsä ehdoin ole antanut
3050: siihen lupaa.                                                                   46 §
3051:                                                             Anniskelua ei saa aloittaa ennen kello kahta-
3052:                        42 §                              toista. Olutta saa kuitenkin alkoholiyhtiön hal-
3053:    Anniskeluoikeuden alkoholiyhtiön lukuun lää-          lintoneuvoston mahdollisesti määräämin rajoi-
3054: ninhallitus voi hakemuksesta määrääminsä eh-             tuksin anniskella kello yhdeksästä alkaen.
3055: doin toistaiseksi tai määräajaksi, enintään viidek-         Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sanottu,
3056: si vuodeksi, antaa yksityiselle tai yhteisölle, jolla    voi alkoholiyhtiö erityisten syiden sitä vaatiessa
3057: harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytykset ja      poikkeuksellisesti antaa oikeuden aloittaa kaik-
3058: vaadittava luotettavuus.                                 kien alkoholijuomien anniskelu ennen kello kah-
3059:    Lääninhallitus voi erityisten syiden sitä puolta-     tatoista.
3060: essa asianomaista kunnanhallitusta kuultuaan an-            Anniskelu on lopetettava, sen mukaan kuin
3061: taa tilapäisen oikeuden alkoholijuomien anniske-         hallintoneuvosto tarkemmin määrää, viimeistään
3062: 12                                       1985 vp. -     LA n:o 14
3063: 
3064: kuitenkin puoli tuntia ennen kuin anniskelu-            rustuvassa koulutuksessa kouluttajan tulee olla
3065: paikka on suljettava.                                   ammattioppilaslautakunnan hyväksymä.
3066: 
3067:                         47 §                                                   50 §
3068:    Alkoholijuomia saa anniskella ainoastaan an-            Päihtynyttä henkilöä ei saa päästää anniskelu-
3069: niskelupaikassa nautittavaksi. Matkustajahuonee-        paikkaan. Siellä päihtyneenä oleva on poistetta-
3070: seen saa siellä asuvalle matkustajalle ja hänen         va.
3071: vieraalleen anniskella olutta anniskelusopimuk-
3072: sessa mahdollisesti määrätyin ehdoin, jollei alko-                               51 §
3073: holiyhtiön hallintoneuvosto ole sitä kieltänyt.            Alkoholijuomaa ei saa anniskella:
3074: Hallintoneuvosto voi määräämillään ehdoilla an-            1) henkilölle, joka on kahdeksaatoista vuotta
3075: taa oikeuden muunkin alkoholijuoman anniske-            nuorempi;
3076: luun matkustajahuoneeseen hotellissa tai ulko-             2) henkilölle, joka on päihtynyt taikka on
3077: maisen matkailuliikenteen kannalta tärkeässä            sellaisen seurassa; eikä
3078: majoitusliikkeessä, jos sen ei katsota vaikeuttavan        3) muussa tapauksessa, jos on aihetta olettaa
3079: järjestyksenpitoa eikä aiheuttavan alkoholijuo-         väärinkäyttöä.
3080: mien väärinkäyttöä.                                       Jos oikeus anniskeluun on annettu kerhoravin-
3081:    Anniskelua varten anniskelupaikkaan toimite-         tolalle, älköön siellä alkoholijuomaa anniskeltako
3082: tun alkoholijuoman vieminen sieltä on kielletty.        muille kuin kerhon jäsenluetteloon merkityille
3083:                                                         jäsenille ja heidän vierailleen.
3084:                          48 §
3085:     Alkoholijuomaa ei saa anniskella velaksi tai                                52 §
3086: panttia vastaan eikä vaihtokaupalla.                       Tanssia sekä sirkus-, varietee-, tanssi- ja muita
3087:     Sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin sää-          sen kaltaisia esityksiä saadaan anniskelupaikan
3088: detään, voidaan alkoholijuomaa kuitenkin annis-         yhteydessä järjestää ainoastaan erityisen luvan
3089: kella velaksi:                                          nojalla, mikäli luvan myöntäminen on paikalliset
3090:     1) jos maksun periminen käteisellä tilaisuuden      olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukais-
3091: laadun tai laajuuden vuoksi tuottaisi kohtuuton-        ta. Luvan myöntää poliisipiirin päälikkö hake-
3092: ta hankaluutta;                                         muksesta enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
3093:     2) kansainvälisessä käytännössä hyväksyttyä
3094: luottojärjestelyä noudattaen; sekä                                             53 §
3095:     3) hotellissa ja motellissa asuvalle matkustajal-      Anniskeluoikeuden haltija sekä anniskelupai-
3096: le.                                                     kan vastaava hoitaja ja hänen sijaisensa ovat
3097:     Anniskellusta alkoholijuomasta on asiakkaalle       velvollisia huolehtimaan siitä, että anniskelussa
3098: pyytämättä annettava lasku tai muu tosite, jollei       noudatetaan hyviä tapoja ja että alkoholijuomien
3099: alkoholiyhtiö ole myöntänyt tästä vapautusta.           väärinkäyttöä ei tapahdu sekä että anniskelupai-
3100: Pyynnöstä lasku tai muu tosite on aina annetta-         kassa muutoinkin noudatetaan tätä lakia, sen
3101: va.                                                     nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sekä
3102:                                                         asetettuja ehtoja.
3103:                       49 §                                 Vastaava hoitaja ja hänen sijaisensa tulee va-
3104:    Anniskelupaikassa alkoholijuomia tarjoilemas-        pauttaa riittävässä määrin muista tehtävistä an-
3105: sa ei saa käyttää henkilöä, joka ei ole täyttänyt       niskelun valvontaan.
3106: kahtakymmentä vuotta, ellei hän ole hankkinut
3107: riittävää ammattikoulutusta ammattikasvatushal-                                 54 §
3108: lituksen hyväksymässä ravintola-alan oppilaitok-           Jos anniskelupaikassa on rikottu tätä lakia tai
3109: sessa tai oppisopimuslaissa edellytetyin tavoin.        sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä
3110:    Oppilasta saadaan käyttää opetusohjelman             tai asetettuja ehtoja taikka siellä on ilmennyt
3111: mukaiseen alkoholijuomien tarjoiluun vasta, kun         muita väärinkäytöksiä taikka jos anniskeluoikeu-
3112: hän on täyttänyt seitsemäntoista vuotta ja vain 1       den haltijalla ei katsota enää olevan anniskeluun
3113: momentissa tarkoitetun koulutuksen saaneen              tarvittavia edellytyksiä tai siihen vaadittavaa luo-
3114: kaksikymmentä vuotta täyttäneen kouluttajan             tettavuutta, voi lääninhallitus kuultuaan alkoho-
3115: ohjaamana ja valvonnassa ja vain kello yhdeksän         liyhtiötä ja asianomaista anniskeluoikeuden halti-
3116: ja yhden välisenä aikana. Oppisopimuksiin pe-           jaa korvauksetta peruuttaa antamansa anniske-
3117:                                         1985 vp. -     LA n:o 14                                          13
3118: 
3119: luoikeuden tahi määräajaksi, enintään kuudeksi             1) tieteelliselle tai opetuslaitokselle tieteelli-
3120: kuukaudeksi, kieltää anniskelun tai supistaa an-       seen tai opetukselliseen tarkoitukseen käytettä-
3121: niskeluaikaa tahi rajoittaa anniskeltavien alkoho-     väksi;
3122: lijuomien lajeja taikka määrätä, että anniskeluoi-        2) tarkastuslaitokselle ja muulle kuin 1 mo-
3123: keuden haltija on enintään kuuden kuukauden            mentissa tarkoitetulle tutkimuslaitokselle niiden
3124: ajalta menettävä anniskelukorvauksensa tai osan        työssä käytettäväksi;
3125: siitä, tahi ryhtyä muuhun sopivaksi harkitse-             3) teollisuuslaitokselle tai ammatinharjoittajal-
3126: maansa toimenpiteeseen epäkohdan poistamisek-          le tuotteiden valmistuksessa tai työssä käytettä-
3127: si ja sen uusiutumisen ehkäisemiseksi.                 väksi;
3128:    Edellä 1 momentissa mainittujen epäkohtien             4) laivakauppiaalle 58 §:ssä mainittuun tarkoi-
3129: ilmetessä on sen lisäksi, mitä sanotussa momen-        tukseen; sekä
3130: tissa on säädetty lääninhallituksen oikeudesta,           5) ulkomaan liikenteessä olevan aluksen halti-
3131: alkoholiyhtiöllä oikeus, kuultuaan lääninhallitus-     jalle aluksen muonitukseen käytettäväksi.
3132: ta ja asianomaista anniskeluoikeuden haltijaa,            Alkoholiyhtiö voi määrääminsä ehdoin myydä
3133: kieltää anniskelu määräajaksi, enintään kuudeksi       alkoholi juomaa:
3134: kuukaudeksi, supistaa anniskeluaikaa tai rajoittaa        1) evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle seu-
3135: anniskeltavien alkoholijuomien lajeja tai antaa        rakunnalle sekä uskonnonvapauslain mukaisesti
3136: asianomaiselle varoitus epäkohdan poistamiseksi        rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle ja
3137: ja sen uusiutumisen ehkäisemiseksi.                    yhdistysrekisteriin merkitylle uskonnolliselle yh-
3138:                                                        distykselle uskonnollisissa menoissa käytettäväksi;
3139:                        55 §                               2) ulkovaltojen Suomessa toimiville diplomaat-
3140:   Jos anniskelluista alkoholijuomista on peritty       tisille ja muille samassa asemassa oleville edustus-
3141: hallintoneuvoston vahvistamaa enimmäishintaa           toille virkakäyttöön sekä ulkomaisten diplomaat-
3142: korkeampi hinta, on anniskeluoikeuden haltijan         tisten virkamiesten ja lähetettyjen konsulien hen-
3143: suoritettava valtiolle määrä, joka vastaa perityn      kilökohtaiseen käyttöön; sekä
3144: hinnan ja vahvistetun enimmäishinnan välistä              3) sille, joka valmistaa alkoholijuomaa alkoho-
3145: erotusta.                                              liyhtiön lukuun.
3146: 
3147:                        56 §                                                    58 §
3148:    Mitä 36 §:ssä säädetään valtioneuvoston, lää-          Edellä 26 §:n 2 momentissa ja 57 §:n 2
3149: ninhallituksen ja hallintoneuvoston oikeudesta         momentin 4 kohdassa tarkoitetulla laivakauppi-
3150: kieltää alkoholijuomien vähittäismyynti tai rajoit-    aalla on oikeus myydä tämän lain nojalla hankki-
3151: taa sitä, on vastaavasti voimassa myös anniskelus-     maansa alkoholijuomaa ulkomaan liikenteessä
3152: ta.                                                    olevalle alukselle, aluksen haltijalle tai toiselle 26
3153:    Poliisipiirin päälliköllä on oikeus, milloin jär-   §:n 2 momentissa tarkoitetulle laivakaupiaalle
3154: jestyksen ylläpitäminen anniskelupaikassa niin         käytettäväksi ulkomaan liikenteessä olevan aluk-
3155: vaatii, keskeyttää anniskelu siellä tilapäisesti       sen muonitukseen.
3156: enintään anniskeluajan päättymiseen saakka.
3157: 
3158:                                                                             Mainonta
3159:                    Erityismyynti
3160:                                                                                59 §
3161:                        57 §                               Alkoholijuomien mainonta ja kuluttajiin koh-
3162:    Alkoholiyhtiö myy lääkintöhallituksen määrää-       distuva muu alkoholijuomien myynninedistämis-
3163: min ehdoin ja rajoituksin alkoholijuomaa apteek-       toiminta sekä niiden liittäminen muiden tuottei-
3164: kitavaratehtaisiin, apteekkeihin, sairaanhoitolai-     den tai palvelujen mainontaan tai myynninedis-
3165: toksiin ja terveyskeskuksiin sekä asianomaisen         tämistoimintaan on kielletty.
3166: viranomaisen luvalla perostettuihin yksityisiin           Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty,
3167: tutkimuslaitoksiin lääkintätarkoituksiin tai nii-      alkoholijuomien mainonta on sallittua majoitus-
3168: den työssä käytettäväksi.                              ja ravitsemisalan ammattijulkaisuissa sekä alko-
3169:    Alkoholiyhtiö myy sosiaali- ja terveysministe-      holijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntipaikois-
3170: riön määräämin ehdoin ja rajoituksin alkoholi-         sa siten, kuin sosiaali- ja terveysministeriö siitä
3171: juomaa:                                                tarkemmin määrää.
3172: 14                                      1985 vp. -     LA n:o 14
3173: 
3174:    Mitä 1 momentissa on säädetty, ei myöskään          noudateta taikka jos valmistuksessa havaitaan
3175: sovelleta mainontaan sellaisessa ulkomaisessa pai-     muuta väärinkäyttöä tai valmistajan katsotaan
3176: nokirjoituksessa, jonka pääasiallinen tarkoitus ei     menettäneen 1 momentissa tarkoitetut edellytyk-
3177: ole alkoholijuomien mainonta.                          set tai luotettavuutensa.
3178:                                                           Valmistusluvan omaaja, joka suurehkossa mää-
3179:                                                        rin käyttää etyylialkoholia teollisuustoiminnas-
3180:                       6 luku                           saan, saa alkoholiyhtiön valvonnassa käyttää val-
3181:      Alkoholijuomien kuljetus ja hallussapito          mistamaansa väkiviinaa omassa tuotannossaan.
3182:                                                           Tässä tarkoitettuun väkiviinan valmistukseen
3183:                        60 §                            on sovellettava, mitä 22-25 §:ssä säädetään.
3184:    Kuljetettaessa alkoholijuomaa alkoholiyhtiön
3185: toimesta tai sen lukuun tulee mukana olla yhtiön                             64 §
3186: tätä tarkoitusta varten hyväksymä tai antama              Alkoholiyhtiön lisäksi saa väkiviinaa tuoda
3187: asiakirja, josta käy selville, että juoma kuuluu       maahan:
3188: yhtiölle tai on sen myymää.                               1) kauppaedustaja maahan tullessaan näyttee-
3189:                                                        nä sen mukaan kuin asetuksella säädetään;
3190:                        61 §                               2) alkoholiyhtiön suostumuksin pieniä määriä
3191:    Henkilö, joka ei ole kahtakymmentä vuotta           se, joka käyttää sitä tieteelliseen tutkimus- tai
3192: täyttänyt, älköön pitäkö hallussaan tai kuljettako     tarkastustoimintaan;
3193: alkoholijuomia.                                           3) alkoholiyhtiön valvonnassa se, joka suureh-
3194:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sanottu,        kossa määrin käyttää etyylialkoholia teollisuustoi-
3195: saa kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö pi-       minnassaan sanotun teollisuuden raaka- tai apu-
3196: tää hallussaan ja kuljettaa mietoja alkoholijuo-       aineeksi.
3197: mia.
3198:    Kaksikymmentä vuotta tai 2 momentissa tar-                                  65 §
3199: koitetussa tapauksessa kahdeksantoista vuotta            Alkoholiyhtiön lisäksi saa väkiviinaa maasta
3200: täyttänyt henkilö älköön pitäkö hallussaan tai         viedä se, jolle on 63 §:n 1 momentin nojalla
3201: kuljettako muita alkoholijuomia kuin laillisesti       annettu valmistusoikeus. Kustakin vientierästä
3202: valmistettuja tai maahantuotuja tällaisia juomia.      on viipymättä tehtava ilmoitus alkoholiyhtiölle.
3203:    Myyntitarkoituksessa alkoholijuoman hallussa-         Toimitettaessa väkiviinaa ulkomaille on nou-
3204: pito ja kuljetus on kielletty, jollei tämän lain       datettava, mitä asiasta on erikseen säädetty.
3205: säännöksistä muuta johdu.
3206:   Asetuksella voidaan säätää, missä liikenneväli-                               66 §
3207: neissä saa ottaa kuljetettavaksi alkoholijuomia           Alkoholiyhtiö myy lääkintöhallituksen määrää-
3208: samoin kuin tällaiseen kuljetukseen mahdollisesti      min ehdoin ja rajoituksin väkiviinaa apteekkita-
3209: vaadittavasta luvasta.                                 varatehtaisiin, apteekkeihin, sairaanhoitolaitok-
3210:                                                        siin ja terveyskeskuksiin sekä asianomaisen viran-
3211:                                                        omaisen luvalla perostettuihin yksityisiin tutki-
3212:                       7 luku                           muslaitoksiin lääkintätarkoituksiin tai niiden
3213:                      Väkiviina                         työssä käytettäväksi.
3214:                                                           Alkoholiyhtiö myy sosiaali- ja terveysministe-
3215:                        62 §                            riön määräämin ehdoin ja rajoituksin väkiviinaa:
3216:   Mitä 20 §:ssä säädetään, on v01massa myös               1) tieteelliselle tai opetuslaitokselle tieteelli-
3217: väkiviinatehtaasta.                                    seen tai opetukselliseen tarkoitukseen käytettä-
3218:                                                        väksi;
3219:                        63 §                               2) tarkastuslaitokselle ja muulle kuin 1 mo-
3220:    Luvan väkiviinan tehdasmaiseen valmistukseen        mentissa tarkoitetulle tutkimuslaitokselle niiden
3221: voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto antaa sille,       työssä käytettäväksi; sekä
3222: jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytyk-      3) teollisuuslaitokselle tai ammatinharjoittajal-
3223: set ja vaadittava luotettavuus.                        le tuotteiden valmistuksessa tai työssä käytettä-
3224:    Antamansa valmistusoikeuden voi hallintoneu-        väksi.
3225: vosto korvauksetta peruuttaa, jollei annettuja            Alkoholiyhtiö voi myydä väkiviinaa sille, joka
3226: säännöksiä tai määräyksiä taikka asetettuja ehtoja     valmistaa alkoholijuomaa alkoholiyhtiön lukuun.
3227:                                          1985 vp. -     LA n:o 14                                          15
3228: 
3229:   Erityisten syiden sitä vaatiessa voi alkoholiyhtiö    nin, mainonnan ja mainontaa ja muuta myyn-
3230: myydä pieniä määriä väkiviinaa tuotteiden val-          ninedistämistoimintaa koskevan kiellon noudat-
3231: mistuksessa tai työssä käytettäväksi muillekin          tamisen välittömästä valvonnasta Suomen ja ul-
3232: kuin 2 momentin 1-3 kohdassa tarkoitetuille.            komaiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluksis-
3233:                                                         sa ja junissa huolehtii kuitenkin sosiaali- ja
3234:                      67 §                               terveysministeriö siten, kuin asetuksella tarkem-
3235:   Väkiviinan välittämisestä on vastaavasti voi-         min säädetään.
3236: massa, mitä 35 §:ssä säädetään.                            Väkiviinan, 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen
3237:                                                         alkoholivalmisteiden ja 1 §:n 2 momentissa tar-
3238:                         68 §                            koitettujen denaturoitujen alkoholipitoisten ai-
3239:   Mitä 60 §:ssä säädetään, on voimassa myös             neiden valmistuksen, maahantuonnin, maasta-
3240: väkiviinan kuljetuksesta.                               viennin, myynnin, käytön, varastoinnin, hallus-
3241:   Joka on laillisesti valmistanut tai maahan tuo-       sapidon ja kuljetuksen välittömästä valvonnasta
3242: nut taikka 66 §:n nojalla hankkinut väkiviinaa,         huolehtii alkoholiyhtiö sen mukaan kuin asetuk-
3243: saa pitää sen hallussaan ja kuljettaa, ja on            sella säädetään. Yhtiön tähän valvontatehtävään
3244: kuljetettaessa noudatettava alkoholiyhtiön anta-        asettamat ja sosiaali- ja terveysministeriön hyväk-
3245: mia määräyksiä.                                         symät tarkastajat toimivat virkamiehen vastuulla.
3246: 
3247: 
3248:                       8 luku                                                    72 §
3249:           Hallinto, ohjaus ja valvonta                      Lääkintöhallitus valvoo lääkkeiksi tahi niiden
3250:                                                         puolivalmisteiksi tai niiden raaka-aineiksi tarkoi-
3251:                         69 §                            tettujen alkoholipitoisten aineiden käyttöä ja
3252:    Sosiaali- ja terveysministeriön asiana on, huo-      myyntiä apteekeissa sekä apteekkitavaratehtaissa
3253: mioon ottaen kuitenkin mitä 72 §:ssä säädetään,         samoin kuin apteekkitavaratukkuliikkeiden har-
3254: valvoa, että tätä lakia ja sen nojalla annettuja        joittamaa maahantuontia ja myyntiä sekä antaa
3255: säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja lisäksi,        niistä tarkempia määräyksiä. Lääkintöhallitus val-
3256: että alkoholiyhtiö ja lääninhallitukset suorittavat     voo myös sairaanhoitolaitoksille ja terveyskeskuk-
3257: kukin toimialallaan niille tämän lain ja sen            sille sekä asianomaisen viranomaisen luvalla pe-
3258: nojalla annettujen säännösten ja määräysten mu-         rustetuille yksityisille tutkimuslaitoksille lääkintä-
3259: kaan kuuluvat valvonta- ja muut tehtävät.               tarkoituksessa tai niiden työssä käytettäväksi luo-
3260:                                                         vutettujen alkoholipitoisten aineiden samoin
3261:                         70 §                            kuin alkoholipitoisten lääkkeiden käyttöä.
3262:    Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on
3263:                                                            Lääninhallitusten ja poliisin asiana on toimi-
3264: valmistella valtioneuvoston toimesta annettava
3265: alkoholipoliittinen viisivuotissuunnitelma ja sii-      alallaan valvoa tämän lain ja sen nojalla annettu-
3266: hen liittyvät vuosittaiset tarkistukset sekä vuosit-    jen säännösten ja määräysten noudattamista.
3267: tain eduskunnalle annettava alkoholiolojen kehi-           Rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen valvonta-
3268: tystä koskeva kertomus.                                 tehtävästä on säädetty erikseen.
3269:    Edellä 1 momentissa tarkoitetun kertomuksen
3270: antamisesta eduskunnalle säädetään erikseen.
3271:                                                                                 73 §
3272:                         71 §                               Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston antamat al-
3273:    Sosiaali- ja terveysministeriön 69 §:ssä tarkoite-   koholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun
3274: tusta valvontatehtävästä säädetään asetuksella.         hoitoa ja valvontaa koskevat sekä 11 § :n 1
3275:    Alkoholijuoman valmistuksen, muun kuin 26            momentin 12 kohdassa tarkoitetut mainontaa
3276: §:n 2 momentissa tarkoitetun maahantuonnin,             koskevat samoin kuin 71 §:n 2 ja 3 momentissa
3277: maastaviennin, myynnin, mainonnan, käytön,              tarkoitettua valvontaa koskevat määräykset ja
3278: varastoinnin, hallussapidon ja kuljetuksen sa-          ohjeet on toimitettava tiedoksi sosiaali- ja ter-
3279: moin kuin mainontaa ja muuta myynninedistä-             veysministeriölle sekä alkoholijuomien vähittäis-
3280: mistoimintaa koskevan kiellon noudattamisen vä-         myynnin, anniskelun, mainonnan sekä mainon-
3281: littömästä valvonnasta huolehtii alkoholiyhtiö          taa ja muuta myynninedistämistoimintaa koske-
3282: sen mukaan, kuin asetuksella säädetään. Myyn-           van kiellon osalta myös lääninhallituksille.
3283: 16                                       1985 vp. -     LA n:o 14
3284: 
3285:                         74 §                            yllä järjestystä ja hoidetaan liikettä lain sekä
3286:    Lääninhallituksen tehtävänä on valvoa, että          annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
3287: tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja
3288: määräyksiä sekä asetettuja ehtoja noudatetaan.                                  78 §
3289:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valvontateh-          Milloin tämän lain noudattamisen valvomisek-
3290: täviä varten lääninhallituksessa on yksi tai useam-     si toimeenpannussa tarkastuksessa on havaittu
3291: pi alkoholitarkastajan taikka tarkastajan virka tai     epäkohtia, tehtäköön niistä, jos aihetta on, il-
3292: toimi.                                                  moitus ja ehdotus niiden poistamiseksi sosiaali-
3293:                                                         ja terveysministeriölle, muulle asianomaiselle vi-
3294:                          75 §                           ranomaiselle tai alkoholiyhtiölle.
3295:     Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset oh-
3296: jeet 74 §:ssä tarkoitetun valvonnan suorittamises-                              79 §
3297: ta.                                                        Sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhalli-
3298:                                                         tuksen asianomaisella viran tai toimen haltijalla
3299:                          76 §                           sekä alkoholiyhtiöllä on oikeus saada viranomai-
3300:    Sosiaali- ja terveysministeriön sekä lääninhalli-    silta virka-apua sekä tarpeellisia tietoja ja lausun-
3301: tuksen asianomaisella viran tai toimen haltijalla       toja tämän lain noudattamisen valvomista ja
3302: on oikeus päästä tarkastamaan tässä laissa tai sen      alkoholipitoisten aineiden väärinkäytön selville
3303: nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettua tehdas,      saamista ja ehkäisemistä varten.
3304: ja muuta valmistuspaikkaa ja työpaikkaa, laitosta
3305: ja myyntipaikkaa sekä niiden varastoja, kirjanpi-
3306: toa, kirjeenvaihtoa, luetteloita ja muita valvon-                             9 luku
3307: nassa tarvittavia asiakirjoja. Sama oikeus on alko-           Rangaistukset ja muut seuraamukset
3308: holiyhtiön asettamalla ja 71 §:n 3 momentissa                       tämän lain rikkomisesta
3309: tarkoitetuissa tapauksissa sosiaali- ja terveysminis-
3310: teriön hyväksymällä yhtiön tarkastajalla sekä                                80 §
3311: olutta valmistavan tehtaan osalta tullilaitoksen          Joka luvattomasti valmistaa tai valmistuttaa
3312: asianomaisella viran tai toimen haltijalla.             alkoholijuomaa tai väkiviinaa taikka sitä yrittää,
3313:    Valmistaja, tehtaan, laitoksen tai varaston tahi     tuomittakoon luvattomasta alkoholipitoisen ai-
3314: 1 momentissa tarkoitetun työ- taikka myyntipai-         neen valmistuksesta sakkoon tai vankeuteen
3315: kan vastaava johtaja tai tämän sijainen, alkoholi-      enintään kahdeksi vuodeksi.
3316: yhtiön asianomainen toimihenkilö ja anniskelu-             Alkoholijuoman tai väkiviinan valmistuksena
3317: paikan vastaava hoitaja tai tämän sijainen ovat         pidetään myös muun alkoholipitoisen aineen
3318: velvolliset antamaan 1 momentissa mainitulle            kuin alkoholijuoman käsittelemistä siten, että se
3319: tarkastuksen toimittajalle kaikki tarkastuksessa        muuttuu alkoholijuomaksi tai väkiviinaksi.
3320: tarpeelliset tiedot ja muutoinkin avustamaan
3321: häntä tutkittavana olevien seikkojen selvittämi-                             81 §
3322: seksi. Valmistajan on korvauksetta annettava tar-         Joka luvattomasti maahan tuo tai maasta vie
3323: kastuksen toimittajan käytettäväksi tarkastuksessa      alkoholijuomaa tai väkiviinaa taikka sitä yrittää,
3324: tarvittavat välineet ja näytteet.                       tuomittakoon alkoholipitoisen aineen salakulje-
3325:    Alkoholijuomatehtaan ja väkiviinatehtaan             tuksesta sakkoon taikka vankeuteen enintään
3326: hankkijan on annettava tarkastuksen toimittajalle       kahdeksi vuodeksi.
3327: tiedot tehtaalle toimittamistaan tavaroista.              Jos alkoholijuoman tai väkiviinan määrä on
3328:    Tarkastuksen toimittaja on velvollinen pitä-         vähäinen ja asianhaarat muuten lieventävät,
3329: mään salassa tarkastuksessa tietoonsa tulleet           olkoon rangaistus sakkoa.
3330: seikat, mikäli niiden ilmoittaminen ei ole epä-
3331: kohdan korjaamiseksi tai syytettä varten välttä-                                82 §
3332: mätöntä.                                                   Milloin ulkomailta tulevan tai sinne menevän
3333:                                                         Suomen alueelta tavatun aluksen muonavarastos-
3334:                        77 §                             sa tai lastissa muualla kuin matkustajalla henkilö-
3335:   Poliisimiehellä tulee olla esteetön pääsy alko-       kohtaista käyttöä varten varatussa paikassa on
3336: holipitoisten aineiden vähittäismyynti- tai annis-      alkoholijuomaa tai väkiviinaa enemmän kuin
3337: kelupaikkaan valvoakseen, että niissä pidetään          aluksen ja sen henkilökunnan sekä matkustajien
3338:                                        1985 vp. -    LA n:o 14                                         17
3339: 
3340: tarpeeksi eikä selvitetä, että ainetta kuljetetaan   maahan tuomaansa alkoholijuomaa, on virallisel-
3341: kauttakulkutavarana tai suomalaiseen satamaan        la syyttäjällä harkintansa mukaan valta olla luo-
3342: poikkeavan aluksen lastina tullilainsäädännön        vuttajaa syyttämättä ja tuomioistuimella valta
3343: määräyksiä noudattaen tai että alus on todellisen    jättää luovuttaja rangaistukseen tuomitsematta.
3344: hädän pakottamana tullut Suomen alueelle ja on
3345: seurannut tavallista kauttakulkutietä lastauspai-                            85 §
3346: kasta määräpaikkaan tarpeettomasti pysähtymät-          Jos joku luvattomasti pitää hallussaan, kuljet-
3347: tä, tuomittakoon aluksen päällikkö, jollei hänen     taa tai yrittää kuljettaa alkoholijuomaa myynti-
3348: harkita täyttäneen, mitä hänen valvontavelvolli-     tarkoituksessa taikka muuta kuin laillisesti val-
3349: suuteensa kohtuullisesti katsotaan kuuluvan, al-     mistettua tai maahan tuotua alkoholijuomaa tai,
3350: koholipitoisen aineen salakuljetuksesta niin kuin    jos kahdeksantoista mutta ei kahtakymmentä
3351: 81 §:ssä säädetään.                                  vuotta täyttänyt henkilö pitää hallussaan, kuljet-
3352:                                                      taa tai yrittää kuljettaa väkevää alkoholijuomaa,
3353:                        83 §                           taikka kahdeksantoista vuotta nuorempi henkilö
3354:   Joka avustaakseen alkoholijuoman tai väkivii-      alkoholijuomaa, hänet on tuomittava alkoholi-
3355: nan luvatoma maahantuontia käyttää alusta tai        juoman laittomasta hallussapidosta sakkoon tai
3356: muuta kulkuneuvoa taikka tiedotusvälinettä yh-       vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
3357: teyden välittämiseksi Suomesta Suomen alueella          Joka luvattomasti pitää hallussaan, kuljettaa
3358: tai sen ulkopuolella olevaan alukseen tai muu-       tai yrittää kuljettaa väkiviinaa, on tuomittava
3359: hun kulkuneuvoon, jota ilmeisesti on tarkoitettu     väkivzinan laittomasta hallussapidosta sakkoon tai
3360: käyttää tuollaiseen luvattomaan maahantuontiin,      vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
3361: rangaistakoon niin kuin 81 §:ssä säädetään.             Jos 1 momentissa tarkoitetussa teossa on ollut
3362:                                                      kysymys vähäisestä määrästä laillisesti valmistet-
3363:                        84 §                          tua tai maahan tuotua alkoholijuomaa, jota ei
3364:   Joka luvattomasti myy tai muutoin korvausta        ole pidetty hallussa, kuljetettu tai yritetty kuljet-
3365: tai hyvitystä vastaan luovuttaa tai luvattomasti      taa myyntitarkoituksessa, ja rikosta on muutkin
3366: palkkiota vastaan välittää, kaupaksi tarjoaa tai     seikat huomioon ottaen pidettävä vähäisenä, ri-
3367: kaupan pitää alkoholijuomaa tai väkiviinaa, on       koksentekijä on tuomittava alkoholijuoman hal-
3368: tuomittava alkoholipitoisen aineen myynnistä         lussapiton"kkomuksesta sakkoon.
3369: sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuo-
3370: deksi.                                                                     86 §
3371:    Sama olkoon laki, jos se, joka on saanut            Joka ottaa 80-85 §:ssä tarkoitetun rikollisen
3372: alkoholijuoman tai väkiviinan saantiin oikeutta-     toiminnan tai sen rahoittamisen ammatikseen tai
3373: van todistuksen tai lääkemääräyksen, korvausra       tavakseen, tuomittakoon vankeuteen vähintään
3374: tai hyvitystä vastaan luovuttaa sen toiselle.        kuudeksi kuukaudeksi.
3375:   Jos joku välittää alkoholijuomaa tai väkiviinaa
3376: ilman palkkiota henkilölle, jolle alkoholijuomaa                            87 §
3377: 33 §:n mukaan ei saa myydä, hänet on tuomitta-          Milloin on perusteltua aihetta otaksua, että
3378: va alkoholzpitoisen aineen välittämisestä zlman      80-86 §: ssä tarkoitetuista rikoksista todennäköi-
3379: palkkiota sakkoon tai vankeuteen enintään kuu-       sin syin epäilty kätkemällä tai hävittämällä omai-
3380: deksi kuukaudeksi.                                   suuttaan koettaa välttää rikoksen perusteella
3381:    Luvanomasta alkoholipitoisen aineen myynnis-      otaksuttavasti tuomittavan menettämisseuraa-
3382: tä tuomittakoon myös anniskeluoikeuden haltija       muksen täytäntöönpanoa, voi ulosotonhaltija
3383: tai anniskelupaikassa toimessa oleva, joka luovut-   vangitsemiseen oikeutetun virkamiehen valtion
3384: taa anniskeltavaksi saatua alkoholijuomaa annis-     puolesta tekemästä hakemuksesta määrätä panta-
3385: kelupaikasta pois vietäväksi taikka anniskelupai-    vaksi takavarikkoon tai hukkaamiskieltoon hänen
3386: kassa tai sen yhteydessä anniskelee muuta kuin       omaisuuttaan menettämisseuraamusta vastaavan
3387: 45 §:n mukaisesti sinne toimitettua alkoholijuo-     määrän.
3388: maa.                                                    Asian käsittelystä, muutoksen hakemisesta
3389:    Jos joku vastikkeesta, joka ei ole suurempi       ulosotonhaltijan päätökseen sekä takavarikon ja
3390: kuin minkä hän itse on suorittanut, satunnaisesti    hukkaamiskiellon toimeenpanosta on soveltuvin
3391: toiselle luovuttaa vähäisen määrän alkoholiyhtiön    osin voimassa, mitä ulosottolaissa on säädetty
3392: vähittäismyntipaikasta ostamaansa tai laillisesti    takavarikosta ja hukkaamiskiellosta.
3393: 
3394: 3   428500093M
3395: 18                                       1985 vp. -    LA n:o 14
3396: 
3397:                       88 §                             luovuttajan tai välittäjän Ja sen vastaanottajan
3398:   Jos asia ei siedä viivytystä, vangitsemiseen         väliseen suhteeseen.
3399: oikeutettu virkamies saa ottaa irtainta omaisuutta
3400: säilöön tai panna kiinteää omaisuutta väliaikai-                              92 §
3401: sesti hukkaamiskieltoon siihen asti, kun ulos-            Joka syyllistyy kahteen tai useampaan 80-86
3402: otonhaltija on päättänyt takavarikosta tai huk-        §:ssä mainituista rikoksista siten, että kukin rikos
3403: kaamiskiellosta. Heti väliaikaisen toimenpiteen        koskee samaa erää alkoholijuomaa tai väkiviinaa
3404: tapahduttua on siihen ryhtyneen virkamiehen            taikka sen osaa, tuomittakoon, jollei jokin näistä
3405: haettava ulosotonhaltijalta takavarikkoa tai huk-      rikoksista jo sisälly toiseen, kaikista rikoksista
3406: kaamiskieltoa. Hänen on myös viipymättä ilmoi-         yhteen rangaistukseen sen lainkohdan säätämissä
3407: tettava kiinteän omaisuuden väliaikaisesta huk-        rajoissa, jossa ankarin rangaistus on säädetty.
3408: kaamiskiellosta omaisuuden sijaintipaikkakunnan
3409: tuomioistuimelle merkinnän tekemiseksi kiinni-                                 93 §
3410: tysrekisteriin.                                          Joka tuo maahan, valmistaa, kaupaksi tarjoaa
3411:                                                        tai pitää kaupan alkoholijuoman tai väkiviinan
3412:                        89 §                            valmistukseen soveliaan kojeen tai sen osan siinä
3413:   Jos syytettä takavarikon tai hukkaamiskiellon        tarkoituksessa, että kojetta tai sen osaa tultaisiin
3414: aiheuttaneesta rikoksesta ei nosteta kuuden vii-       käyttämään alkoholijuoman tai väkiviinan luvat-
3415: kon kuluessa siitä päivästä, jona 87 §:n 1 mo-         tomaan valmistukseen, taikka sitä yrittää, tai joka
3416: mentissa tai 88 §:ssä tarkoitettuun turvaamistoi-      luovuttaa alkoholijuoman tai väkiviinan valmis-
3417: menpiteeseen ryhdyttiin, toimenpide peräytyy.          tukseen soveliaan kojeen tai sen osan, vaikka
3418: Ulosotonhaltija voi eri hakemuksesta pidentää          hänellä oli syytä varoa sitä käytettävän alkoholi-
3419: turvaamistoimenpiteen voimassaoloaikaa.                juoman tai väkiviinan luvattomaan valmistuk-
3420:    Edellä 88 §:ssä tarkoitettu väliaikainen turvaa-    seen, on tuomittava alkoholipitoisen aineen lu-
3421: mistoimenpide peräytyy, jos hakemusta ulos-            vattoman valmistamisen edistämisestä sakkoon
3422: otonhaltijalle ei toimiteta perille viikon kuluessa    tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
3423: toimenpiteeseen ryhtymisestä.                            Joka tuo maahan, valmistaa, kaupaksi tarjoaa
3424:   Jos syytettä ei nosteta tai syytä takavarikon tai    tai pitää kaupan muita aineita, tuotteita tai
3425: hukkaamiskiellon voimassapitämiseen ei muuten          valmisteita kuin 3 §:ssä mainittuja luvallisia val-
3426: ole, turvaamistoimenpiteen hakijan on ilmoitet-        mistusaineita siinä tarkoituksessa, että niitä tul-
3427: tava viipymättä asiasta ulosottomiehelle toimen-       laan käyttämään alkoholijuoman luvattomaan
3428: piteen peruuttamista varten.                           valmistukseen, taikka sitä yrittää, on tuomittava
3429:                                                        niin kuin 1 momentissa on säädetty.
3430:                                                          Joka pitää hallussaan alkoholijuoman tai väki-
3431:                        90 §                            viinan valmistukseen soveliasta kojetta tai sen
3432:    Sitä, joka 84 tai 86 §:ssä tarkoitetussa tapauk-    osaa sellaisissa olosuhteissa, että on perusteltua
3433: sessa on poliisin tai virallisen syyttäjän toimitta-   aihetta otaksua sitä käytettävän luvattomaan val-
3434: massa esitutkinnassa tai tuomioistuimessa syyttä-      mistukseen, on tuomittava alkoholipitoisen ai-
3435: jän ilmoittamana todistajana kuultaessa kertonut       neen valmistuskofeen hallussapidosta sakkoon.
3436: vastaanottaneeosa alkoholijuomaa tai väkiviinaa,
3437: älköön pantako syytteeseen sen ainemäärän lu-                                 94 §
3438: vattomasta hallussapidosta tai kuljetuksesta, jon-        Joka mainostamalla tai muutoin yleisölle esit-
3439: ka hän on kertonut vastaanottaneeosa rikoksesta        telemällä tai pitämällä esillä alkoholijuoman tai
3440: epäiliyltä tai jutussa syytetyitä henkilöltä. Kui-     väkiviinan valmistukseen soveliasta kojetta tai sen
3441: tenkin on luvattomasti hallussa pidetty tai kulje-     osaa kehottaa, opastaa tai houkuttelee alkoholi-
3442: tettu aine tässäkin tapauksessa viranomaisen toi-      juoman tai väkiviinan luvattomaan valmistuk-
3443: mesta takavarikoitava ja, niin kuin 98 §:ssä           seen, on tuomittava houkuttelemisesta alkoholi-
3444: säädetään, menetetyksi tuomittava.                     pitoisen aineen valmistukseen sakkoon tai van-
3445:                                                        keuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
3446:                        91 §                              Joka mainostamalla tai muutoin yleisölle esit-
3447:    Rikoslain 5 luvun säännöksiä osallisuudesta ei      tämällä tai pitämällä esillä luvatoma alkoholijuo-
3448: ole 84 ja 86 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sovel-   man valmistusta varten muita aineita, tuotteita
3449: lettava alkoholijuoman tai väkiviinan myyjän,          tai valmisteita kuin 3 §:ssä mainittuja luvallisia
3450:                                          1985 vp. -     LA n:o 14                                         19
3451: 
3452: valmistusaineita kehottaa, opastaa tai houkutte-            4) sellainen alkoholijuoma tai väkiviina astioi-
3453: lee alkoholijuoman luvattomaan valmistukseen,           neen, jota nautitaan vastoin 101 §:n 1 momentin
3454: on tuomittava niin kuin 1 momentissa on säädet-         säännöksiä tai jota sanotun momentin 2 kohdassa
3455: ty.                                                     tarkoitetun paikan omistaja tai vastaava hoitaja
3456:   Joka mainostamalla, myymällä tai levittämällä         säilyttää tai hallussapitää vastoin mainitun pykä-
3457: alkoholijuoman tai väkiviinan valmistukseen             län 3 momentin säännöksiä;
3458: opastavaa painotuotetta kehottaa, opastaa tai               5) moottoriajoneuvo, juhta tai muu kuljetus-
3459: houkuttelee alkoholijuoman tai väkiviinan luvat-        väline, jolla on yksinomaisena tai pääasiallisena
3460: tomaan valmistukseen taikka yleisesti tietoon           kuormana tai lastina luvattomasti kuljetettu tai
3461: saatetussa kirjoituksessa tai esityksessä taikka val-   yritetty kuljettaa alkoholijuomaa tai väkiviinaa,
3462: mistusohjeessa sanotussa tarkoituksessa antaa tie-      taikka jota on sillä tehdyllä matkalla pääasiallises-
3463: toja alkoholijuoman tai väkiviinan valmistukses-        ti käytetty sellaisen rikoksen toteuttamiseen tai
3464: ta, on tuomittava niin kuin 1 momentissa on             edistämiseen, ei kuitenkaan milloin kuljetettu tai
3465: säädetty.                                               kuljetettavaksi aiottu ainemäärä, vaikka se olisi-
3466:                                                         kin yksinomaisena tai pääasiallisena kuormana tai
3467:                      95 §                               lastina, on niin vähäinen, että kuljetusvälineen
3468:   Jos alkoholijuoman tai väkiviinan luvanomassa         menetetyksi tuomitsemista olisi pidettävä koh-
3469: maahantuonnissa, maastaviennissä tai kuljetuk-          tuuttomana;
3470: sessa tahi niitä yritettäessä käytetyn moottoriajo-        6) alus tai muu kulkuneuvo tai tiedotusväline,
3471: neuvon, juhdan, aluksen tai muun kuljetusväli-          jota on käytetty 83 §:ssä mainittuun tarkoituk-
3472: neen omistaja, joka ei ole rikokseen osallinen, on      seen; sekä
3473: antanut sen toisen käytettäväksi, vaikka hänellä            7) luvattomasti saatu alkoholijuoman tai väki-
3474: oli syytä varoa sitä käytettävän sellaisen rikoksen     viinan saantiin oikeuttava todistus tai lääkemää-
3475: tekemiseen, tuomittakoon hänet siitä sakkoon.           räys.
3476:                                                             Arvosteltaessa, onko luvattomasti kuljetettua
3477:                         96 §                            alkoholijuomaa tai väkiviinaa 1 momentin 5
3478:   Joka muulla kuin edellä tässä luvussa sanotulla       kohdassa mainitussa tapauksessa pidettävä pää-
3479: tavalla rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja     asiallisena kuormana tai lastina, on otettava huo-
3480: säännöksiä, rangaistakoon sakolla, jollei sanotuis-     mioon sen ja muun kuorman tai lastin arvon
3481: sa säännöksissä ole ankarampaa rangaistusta mää-        keskinäinen suhde, viimeksi mainittuun kuiten-
3482: rätty.                                                  kin lukematta kuljetusvälineessä olevaa rahaa,
3483:                                                         jaloja metalleja, arvoesineitä, arvopapereita tai
3484:                        97 §                             muuta niihin verrattavaa. Jos kuitenkin luvatto-
3485:   Tässä laissa tarkoitetun rikoksen tuottama ta-        masti kuljetettu määrä on niin suuri, että on
3486: loudellinen hyöty tuomittakoon menetetyksi niin         perusteltua syytä katsoa muun kuorman tai lastin
3487: kuin rikoslaissa on säädetty.                           tarkoittavan kuljetusvälineen suojelemista mene-
3488:                                                         tetyksi tuomitsemiselta, pidettäköön luvattomas-
3489:                         98 §                            ti kuljetettua alkoholijuomaa tai väkiviinaa edellä
3490:    Menetetyksi tuomittakoon:                            mainitusta suhteesta riippumatta pääasiallisena
3491:    1) luvattomasti valmistettu alkoholijuoma tai        kuormana tai lastina.
3492: väkiviina ja sen raaka-aine astioineen sekä valmis-        Jos selvitetään, että 1 momentin 5 kohdassa tai
3493: tuksessa käytetyt kojeet;                               83 §:ssä tarkoitetulla tavalla käytetty omaisuus on
3494:    2) luvattomasti maahantuotu taikka myyty tai         rikoksen tietä joutunut pois omistajalta tai siltä,
3495: muutoin korvausta tai hyvitystä vastaan luovutet-       jonka käytettävänä se oli, taikka jos on ilmeistä,
3496: tu taikka luvattomasti välitetty, kaupaksi tarjolla,    ettei omistajalla ollut syytä varoa, että hän sitä
3497: kaupan pidetty, hallussa ollut tai kuljetettu alko-     käyttäisi mainitulla tavalla, älköön omaisuutta
3498: holi juoma tai väkiviina astioineen ja päällyksi-       tuomittako menetetyksi.
3499: neen;                                                      Milloin rikoksentekijä on hukannut tai hävittä-
3500:    3) 93 ja 94 §:ssä tarkoitetut kojeet, kojeen         nyt 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden tai se
3501: osat, aineet, tuotteet tai valmisteet sekä 94 §:ssä     on sen arvoa vastaavasta vastikkeesta luovutettu
3502: tarkoitetut painotuotteet ja muut kirjalliset esi-      toiselle tai jos sitä 3 momentin mukaan ei voida
3503: tykset sen mukaan kuin rikoslain 2 luvun 17 §:ssä       tuomita menetetyksi, tuomittakoon omaisuuden
3504: ja painovapauslaissa on säädetty;                       asemesta sen arvo menetetyksi.
3505: 20                                      1985 vp. -     LA n:o 14
3506: 
3507:                         99 §                              Edellä 1 momentin 1-3 ja 5 kohdassa tarkoi-
3508:   Vangitsemiseen oikeutettu viranomainen saa           tetussa paikassa tai kulkuneuvossa älköön paikan
3509: todistettavasti hävittää tai hävityttää sellaisen 98   omistaja tai vastaava hoitaja tai tilaisuuden toi-
3510: §:n 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitetun alko-          meenpanija tai järjestysmies taikka kulkuneuvon
3511: holipitoisen aineen, raaka-aineen, muun aineen,        päällikkö, kuljettaja tai junailija salliko alkoholi-
3512: tuotteen, valmisteen, astian, kojeen tai kojeen        juoman tai väkiviinan nauttimista.
3513: osan, joka voidaan takavarikoida, mikäli on to-           Älköön myöskään 1 momentin 2 kohdassa
3514: dennäköistä, että tuo omaisuus tultaisiin tuomit-      tarkoitetussa paikassa sen omistaja tai vastaava
3515: semaan valtiolle menetetyksi, eikä sillä ole sanot-    hoitaja säilynäkö tai hallussapitäkö alkoholijuo-
3516: tavaa myynti- tai käyttöarvoa.                         maa tai väkiviinaa älköönkä salliko näiden hallus-
3517:                                                        sapitoa. Tämä kielto ei kuitenkaan koske ruoan
3518:                                                        valmistukseen käytettävää vähäistä alkoholimää-
3519:                        100 §
3520:                                                        rää eikä alkoholijuomaa, joka on säädetyssä jär-
3521:    Jos alkoholijuomaa tai väkiviinaa on takavari-      jestyksessä luovutettu siellä anniskeltavaksi, tai
3522: koitu niin suuri määrä, että sen säilyttämisestä       alkoholijuomaa taikka väkiviinaa, joka asiakkaal-
3523: aiheutuu viranomaiselle huomattavaa haittaa, ai-       la on mukanaan matkatavaroihin suljettuna tai
3524: neen saa antaa alkoholiyhtiön haltuun. Yhtiöllä        jonka hän on jättänyt asianomaisesti säilytettä-
3525: on oikeus, sen jälkeen kun asiaa koskeva rikosjut-     väksi.
3526: tu on pantu vireille, harkintansa mukaan käyttää          Mitä 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 ja 3
3527: vastaanottamansa aine tässä laissa säädettyyn tar-     momentissa on sanottu, ei koske parantolaa,
3528: koitukseen.                                            lepokotia tai muuta sen luonteista laitosta.
3529:     Milloin 1 momentin mukaisesti käytetty sanot-
3530: tu aine on tuomioistuimen päätöksen perusteella
3531: annettava asianomaiselle takaisin, korvatkoon yh-                              102 §
3532: tiö käyttämänsä aineen luovuttamalla vastaavan             Milloin muussa kuin 101 §:n 1 momentin 2
3533: määtän samanlaista ainetta, tai ellei sitä yhtiöllä    kohdassa tarkoitetussa yleisessä huoneistossa jär-
3534: ole eikä yhtiö voi sitä hankkia, suorittamalla         jestetään suljettu tilaisuus, voi poliisipiirin pääl-
3535: rahana siitä todistettavasti olleet hankintakustan-    likkö sen estämättä, mitä 99 §:ssä säädetään,
3536: nukset.                                                jollei ole syytä varoa väärinkäyttöä, hakemuksesta
3537:                                                        asettaminsa ehdoin ja rajoituksin sallia alkoholi-
3538:                                                        juomien säilyttämisen ja nauttimisen tilaisuudes-
3539:                                                        sa.
3540:                      10 luku
3541:                Erinäiset säännökset                                           103 §
3542:                         101 §                             Milloin vastoin 101 §:n 1 momentissa mainit-
3543:    Alkoholijuoman ja väkiviinan nauttiminen on         tua kieltoa on nautittu alkoholijuomaa tai väki-
3544: kielletty, jollei tämän lain muista säännöksistä       viinaa, on samassa pykälässä tarkoitetun huoneis-
3545: muuta johdu:                                           ton, liikkeen tai muun paikan omistajalla, vas-
3546:    1) huoneistossa, jossa harjoitetaan alkoholijuo-    taavalla hoitajalla, tilaisuuden toimeenpanijana
3547: mien vähittäismyyntiä, sekä muussa kauppaliik-         ja järjestysmiehellä sekä yleisön käytettävänä ole-
3548:                                                        van kulkuneuvon päälliköllä, kuljettajalla ja ju-
3549: keessä;
3550:                                                        nailijalla oikeus ottaa kiellon rikkoneelta pois
3551:    2) ravitsemisliikkeessä tai muussa paikassa,        aine astioineen. Pois otettu aine astioineen on
3552: missä yleisölle maksusta pidetään saatavana ruo-       viipymättä luovutettava poliisille.
3553: kaa, kahvia, teetä, virvoitusjuomia tai muuta             Jos 101 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoite-
3554: sellaista;                                             tun paikan asiakas muulla kuin sanotun pykälän
3555:    3) huoneistossa tai muussa paikassa, johon on       3 momentissa mainitulla tavalla säilyttää tai hal-
3556: järjestetty yleinen kokous-, juhla-, näyttely-,        lussapitää alkoholijuomaa, on mainitun paikan
3557: huvi- tai muu sellainen tilaisuus;                     omistajalla tai vastaavalla hoitajalla oikeus ottaa
3558:    4) kadulla, torilla, tiellä, puistossa tai muulla   juoma pois, mutta on juoma, mikäli se on
3559: yleisellä paikalla; sekä                               luvallisesti valmistettu tai maahan tuotu, asiak-
3560:    5) kotimaan liikenteen aluksessa, junassa,          kaan poistuessa luovutettava hänelle. Muussa
3561: linja-autossa sekä muussa yleisön käytettävänä         tapauksessa meneteltäköön niin kuin 1 momen-
3562: olevassa kulkuneuvossa.                                tissa on sanottu.
3563:                                          1985 vp. -    LA n:o 14                                         21
3564: 
3565:                       104 §                               Joka ei tyydy alkoholiyhtiön hallintoneuvoston
3566:   Ulosmitattu, menetetyksi tuomittu tai muu-           1 momentissa mainitussa asiassa tekemään pää-
3567: toin valtiolle joutunut alkoholijuoma tai väkivii-     tökseen tai katsoo hallintoneuvoston taikka lää-
3568: na luovutetaan alkoholiyhtiölle. Alkoholiyhtiö         ninhallituksen toimenpiteen olevan sellainen
3569: suorittaa ulosmitatusta alhoholijuomasta hallin-       kuin 1 momentissa on säädetty, saa hakea siihen
3570: toneuvoston määräämän hinnan.                          muutosta sosiaali- ja terveysministeriöitä kolmen-
3571:                                                        kymmenen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta.
3572:                        105 §                              Lääninhallituksen päätös, jossa ei ole otettu
3573:                                                        huomioon kunnanhallituksen 28 §:n 4 momen-
3574:    Kun juopuneelta häntä kiinni otettaessa tava-
3575:                                                        tissa tai 39 §:n 4 momentissa tarkoitetussa asiassa
3576: taan alkoholijuomaa tai väkiviinaa, jota hänellä       antamaa kielteistä lausuntoa tai lausuntoon liitty-
3577: tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten       viä rajoituksia, on alistettava sosiaali- ja terveys-
3578: tai määräysten mukaan muutoin on oikeus pitää
3579:                                                        ministeriön vahvistettavaksi.
3580: hallussaan, saa sen ottaa häneltä pois sekä asetuk-
3581:                                                           Hallintoviranomaisen tähän lakiin perustuvaan
3582: sella säädetyin edellytyksin ja tavoin pitää viran-    päätökseen tai toimenpiteeseen saadaan muutoin
3583: omaisen huostassa tai hävittää.                        hakea muutosta niin kuin sellaisesta muutoksen-
3584:    Milloin vankilaan tai muuhun suljettuun lai-        hausta yleensä on säädetty. Muutoksenhausta
3585: tokseen taikka huoltolaitokseen otettavalla on         huolimatta päätös menee kuitenkin täytäntöön,
3586: mukanaan alkoholijuomaa tai väkiviinaa, jonka          jollei toisin ole säädetty tai se viranomainen, jolta
3587: hallussapitämiseen hänellä 1 momentissa mainit-        muutosta haetaan, toisin määrää.
3588: tujen säännösten tai määräysten mukaan muu-               Oikaisun tai muutoksen hakemiseen on asian-
3589: toin on oikeus, saa aineen asetuksella säädetyin       omaisen liitettävä päätöstä tai toimenpidettä kos-
3590: edellytyksin ja tavoin hävittää, jollei hän osoita     keva pöytäkirja tai muu asiakirja.
3591: paikkaa, jonne aine hänen kustannuksellaan voi-
3592: daan toimittaa.
3593:                                                                              109 §
3594:                                                           Aluksella tarkoitetaan tässä laissa sekä vesi-
3595:                       106 §                            että ilmakulkuneuvoa.
3596:   Edellä 81-83 §:ssä mainitut rikokset, samoin
3597: kuin 95 §:ssä mainittu rikos, silloin kun se liittyy                        110 §
3598: salakuljetuksena rangaistavaan tekoon, käsitel-           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
3599: lään oikeudessa tullirikoksina.                        tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
3600:                                                        piteisiin.
3601:                       107 §
3602:    Kun omaisuutta, joka lain nojalla voidaan                               111 §
3603: tuomita menetetyksi, on takavarikoitu, mutta             Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
3604: rikoksentekijä tai omaisuuden omistaja on tunte-       panosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa
3605: maton tai häntä ei ole tavattu, kutsukoon tuoma-       asetuksella.
3606: ri hänet oikeuden ilmoitustaululle kiinnitettäväl-
3607: lä haasteelia saapumaan oikeuteen määräpäivänä,                              112 §
3608: jota ei ole asetettava aikaisemmaksi kuin seitse-         Tämä laki tulee voimaan     palVana
3609: männeksi päiväksi julkipanon jälkeen. Omaisuu-         kuuta 198 ja sillä kumotaan 26 päivänä heinä-
3610: den menettämistä koskeva asia voidaan tällöin          kuuta 1968 annettu alkoholilaki (459/68).
3611: ratkaista haastetuo poissaolosta huolimatta.              Vuoden 1968 alkoholilain 27 §:n 3 momentin
3612:                                                        nojalla alkoholiyhtiön laivakauppiaille antama
3613:                       108 §                            suostumus jää voimaan toistaiseksi.
3614:   Joka katsoo toimenpiteen, johon alkoholiyh-             Kunnallisten alkoholitarkastajien pää- ja sivu-
3615: tiön johtokunta tai edellä 37 § :ssä tarkoitettu       virat lakkautetaan tämän lain voimaan tullessa.
3616: toimikunta tai yhtiön palveluksessa oleva tämän        Päätoimiset kunnalliset alkoholitarkastajat nimi-
3617: lain taikka sen nojalla annettujen säännösten tai      tetään kuitenkin ilman hakumenettelyä 74 §:ssä
3618: määräysten perusteella toimensa puolesta on            tarkoitettuun alkoholitarkastajan tai tarkastajan
3619: häntä kohtaan ryhtynyt, Ioukkaavan yksityistä          virkoihin. Alkoholitarkastajan tai tarkastajien
3620: oikeuttaan, saa yhtiön hallintoneuvostolta hakea       aseman järjestämisestä eräissä tapauksissa sääde-
3621: oikaisua siihen.                                       tään asetuksella.
3622: 22                                        1985 vp. -     LA n:o 14
3623: 
3624: 2.
3625:                                                  Laki
3626:                               keskioluesta annetun lain kumoamisesta
3627: 
3628:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3629: 
3630:                        1 §
3631:   Täten kumotaan keskioluesta 26 päivänä hei-          oikeus jää voimaan toistaiseksi, enintään kuiten-
3632: näkuuta 1968 annettu laki (462/68) siihen myö-         kin kahdeksi vuodeksi tämän lain voimaantulos-
3633: hemmin tehtyine muutoksineen.                          ta. Kunnanvaltuuston keskioluesta annetun lain
3634:                                                        nojalla antama suostumus keskioluen vähittäis-
3635:                      2 §                               myyntiin ja anniskeluun jää edelleen voimaan.
3636:   Tämä laki tulee voimaan       päivänä                Samoin mainitun lain nojalla myönnetty valmis-
3637: kuuta 198 .                                            tu~oikeus ja tukkumyyntioikeus jäävät edelleen
3638:                                                        votmaan.
3639:                       3 §                                 Edellä 1 momentissa tarkoitetusta luvasta, oi-
3640:   Keskioluesta annetun lain ja sen nojalla annet-      keudesta ja suostumuksesta on soveltuvin osm
3641: tujen säännösten perusteella myönnetty lupa tai        voimassa, mitä alkoholilaissa on säädetty.
3642: 
3643: 
3644: 3.
3645:                                                  Laki
3646:                                  raittiustyölain 4 §:n muuttamisesta
3647: 
3648:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1982 annetun raittiustyölain
3649: (828/82) 4 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
3650: 
3651:                        4§                                 Tämä laki tulee voimaan     päivänä
3652:   Kunnassa on raittiuslautakunta, jonka on huo-        kuuta 198 .
3653: lehdittava raittiuden edistämisestä sekä alkoholi-        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
3654: olojen seuraamisesta.                                  tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
3655:                                                        piteisiin.
3656: 
3657: 
3658: 4.
3659:                                                  Laki
3660:               alkoholiolojen kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle
3661: 
3662:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä määrätyllä tavalla,
3663: säädetään:
3664: 
3665:                        1 §                                                   2 §
3666:    Valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnalle          Tämä laki tulee voimaan     patvana
3667: kertomuksen alkoholiolojen kehityksestä ja niistä      kuuta 198 . Sillä kumotaan alkoholiyhtiön kerto-
3668: toimenpiteistä, joihin alkoholiasioita hoidettaessa    muksen antamisesta eduskunnalle 26 päivänä
3669: ja järjestettäessä on ryhdytty alkoholista aiheutu-    heinäkuuta 1968 annettu laki (460/68).
3670: vien haittojen ja vaurioiden vähentämiseksi.
3671: 
3672: 
3673:        Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3674: 
3675:            Hannele Pokka                   Ensio Laine                    Anssi Joutsenlahti
3676:            Sakari Knuuttila                Aimo Ajo                       Anna-Kaarina Louvo
3677:                                                     1985 vp.
3678: 
3679: Lakialoite n:o 15
3680: 
3681: 
3682: 
3683: 
3684:                                       Holvitie ym.: Ehdotus laiksi poikkeuksista ammatillisten oppilaitos-
3685:                                         ten opettajien eläkeikää koskeviin säännöksiin
3686: 
3687: 
3688:                                                Eduskunnalle
3689: 
3690:    Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä                 uudistuksen yhteydessä olisi sallittava lähellä
3691: oppilaitosten opetussuunnitelmat ja työtavat                eläkeikää olevien opettajien siirtyminen eläkkeel-
3692: muuttuvat olennaisesti. Perinteiset ns. opintolin-          le nykyistä jonkin verran aikaisemmin.
3693: jat muuttuvat peruslinjoiksi, niiden yleisjaksoiksi            Vanhempien opettajien siirtyminen nykyistä
3694: ja erikoistumislinjoiksi sekä eräillä aloilla erillisik-    aikaisemmin eläkkeelle on omiaan edistämään
3695: si opintolinjoiksi.                                         keskiasteen koulunuudistuksen kitkatonta toteu-
3696:    Opetus on muuttunut kurssimuotoiseksi ja                 tumista. Samalla se antaisi nuorille nykyaikaisen
3697: sisältää läpäisyaiheiden sisällyttämisen entisiin           koulutuksen saaneille mahdollisuuksia lähteä
3698: oppiaineisiin, mikä aiheuttaa lisääntyvää opetta-           ammatillisen opettajan uralle ja täten välillisesti
3699: jien välistä yhteistoimintaa ja keskinäistä työsken-        vaikuttaisi positiivisesti myös nuorten työllisyys-
3700: telyä opetustavoitteiden saavuttamiseksi. Oppi-             tilanteeseen.
3701: lasaineksen nuorentuminen on aiheuttanut muu-                  Peruskoulu-uudistusta toteutettaessa siirtymä-
3702: toksia opetustyöhön, koska kasvatus opetuksen              vaihetta varten säädettiin laki poikkeuksista
3703: ohella on muodostunut yhä välttämättömäm-                   kansa- ja oppikoulujen opettajien eläke- ja eroa-
3704: mäksi. Toisaalta oppilasaineksen muutos on li-             misikää koskeviin säädöksiin ( 17172). Tämä
3705: sännyt myös kouluhäiriöitä ja vaatii siten opetta-         mahdollisti opettajien siirtymisen eläkkeelle 58-
3706: jalta entistä enemmän perehtymistä oppilaiden              vuotiaana peruskoulu-uudistuksen yhteydessä.
3707: sekä sosiaalisiin että psyykkisiin ongelmiin.                  Keskiasteen koulunuudistus vastaa kaikilta
3708:    Oppilasarvioinnin muuttuminen tavoitesuhtei-            osin peruskoulu-uudistuksen kaltaista tilannetta.
3709: seksi on aiheuttanut täysin uudenlaisen arviointi-             Edellä sanotun vuoksi katsomme, että amma-
3710: menetelmän, joka vaatii opettajien keskinäistä             tillisten oppilaitosten opettajien eläkeikää koske-
3711: yhteydenpitoa ja yhteisarvioinnin tarvetta. Opet-          viin säännöksiin tulisi tehdä eräitä poikkeuksia.
3712: taja ei enää voi suorittaa arviointia vain oman            Opettajalla, joka on täyttänyt 58 vuotta, tulisi
3713: oppiaineensa näkökulmasta, vaan arviointi perus-           olla oikeus siirtyä eläkkeelle siinä yhteydessä, kun
3714: tuu opettajien yhteiseen näkemykseen ja oppi-              hänen oppilaitoksessaan toteutetaan keskiasteen
3715: laan yksilölliseen tavoitetasoon.                          koulunuudistus.
3716:    Edellä mainittujen lisäksi eri oppiaineissa ta-             Näiden eläkejärjestelyjen aiheuttamia lisäkus-
3717: pahtuvat tuntimuutokset aiheuttavat usein opet-            tannuksia on vaikeata arvioida tarkasti. Tämä
3718: tajan työympäristön muuttumisen, toisinaan                 johtuu yhtäältä siitä, ettei laskelmia varten ole
3719: myös hänen työpaikkansa vaihtumisen. Eläkeiäs-             riittävän yksityiskohtaista aineistoa käytettävissä,
3720: sä tai lähellä sitä oleville opettajille saattaa usein     sekä toisaalta siitä, että siirtyminen uuteen kou-
3721: olla vaikeaa mukautua uusiin työoloihin ja omak-           lujärjestelmään tapahtuu usean vuoden kuluessa.
3722: sua uusia menettelytapoja, joten heidän haluk-                 Käytettävissä olevien tietojen mukaan koskisi
3723: kuutensa tähän on lähestyvän eläkkeelle siirtymi-          selostettu järjestely arviolta enintään 600 amma-
3724: sen takia ymmärrettävästi vähäisempi kuin nuo-             tillisen oppilaitoksen opettajaa. Näin ollen järjes-
3725: rempien opettajien. On myös taloudellisesti ky-            telyn taloudelliset vaikutukset eivät kuitenkaan
3726: seenalaista kouluttaa eläkkeelle siirtyviä koulun-         voi olla merkittävän suuria.
3727: uudistukseen, koska ammatillisen koulutuksen                   Edellä esitetyn       perusteella ehdotamme
3728:  osalta sekä koulunuudistuksen toimeenpanokou-             kunnioittavasti,
3729:  lutus että teknologian nopean kehityksen edellyt-
3730:  tämä opettajien täydennyskoulutus tarvitsevat                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3731:  runsaasti varoja. Näin ollen keskiasteen koulun-                  lakiehdotuksen:
3732: 4285000860
3733: 2                                       1985 vp. -    LA n:o 15
3734: 
3735: 
3736:                                                Laki
3737:         poikkeuksista ammatillisten oppilaitosten opettajien eläkeikää koskeviin säännöksiin
3738: 
3739:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3740: 
3741:                        1§                            omaisen oppilaitoksen opettajalla oikeus siirtyä
3742:   Sen estämättä, mitä ammatillisten oppilaitos-      vanhuuseläkkeelle perus- ja opintolinjojen perus-
3743: ten opettajien eläkeiästä on säädetty, opettajalla   tamisesta lukien, jos hän on täyttänyt 58 vuotta.
3744: on oikeus siittyä eläkkeelle siinä järjestyksessä,
3745: kuin tässä laissa säädetään.
3746:                                                                            3§
3747:                         2§                             Tämä laki tulee v01maan      päivänä
3748:   Ammatillisen oppilaitoksen tultua keskiasteen      kuuta 19
3749: koulutuksen kehittämisestä annetun lain (474/          Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
3750: 78) 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla keskiasteen kou-   panosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa
3751: lunuudistuksen toimeenpanon piiriin on asian-        asetuksella.
3752: 
3753: 
3754:       Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1985
3755: 
3756:           Tapio Holvitie                Heikki Perho                    Anna-Liisa Jokinen
3757:           Liisa Hilpelä                 Ilkka Kanerva                  Risto Ahonen
3758:           Heli Astala                   Ensio Laine                    Jukka Mikkola
3759:           Paula Eenilä                  Martti Ratu                    Pertti Paasio
3760:                                                1985 vp.
3761: 
3762: Lakialoite n:o 16
3763: 
3764: 
3765: 
3766: 
3767:                                   Ehrnrooth: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 1 §:n muuttami-
3768:                                      sesta
3769: 
3770: 
3771:                                           Eduskunnalle
3772: 
3773:    Eduskunta hyväksyi vuoden 1984 valtiopäivillä     sotien jälkeen ovat menettäneet Suomen kansa-
3774: hallituksen    esityksen   rintamasotilaseläkelain   laisuuden ja asuvat ulkomailla. Mielestäni ei ole
3775: muuttamisesta mm. siten, että rintamalisää mak-      syytä rajoittaa rintamalisää aikaisemmin koskevan
3776: setaan myös kansaneläkettä saavalle Suomessa         säännöksen muuttamista siihen, mitä eduskunta
3777: asuvalle ulkomaan kansalaiselle. Muilta osin rin-    päätti 21 päivänä joulukuuta 1984, jolloin rinta-
3778: tamalisän myöntämisedellytykset säilyivät ennal-     malisään oikeutettiin Suomessa asuvat ulkomaan
3779: laan.                                                kansalaiset.
3780:    Toivomusaloitteessa n:o 1178/1983 vp. olin            Hallituksen tulisi muuttaa rintamasotilas-
3781: ehdottanut rintamasotilastunnuksesta ja rintama-     tunnuksesta ja rintamapalvelustunnuksesta an-
3782: palvelustunnuksesta annettuja asetuksia siten        nettuja asetuksia samalla, kun eduskunta hyväk-
3783: muutettaviksi, että Suomen kansalaisuus ei ole       syy edellä ehdottamani rintamasotilaseläkelain
3784: edellytyksenä näiden tunnusten antamiselle eikä      muutoksen.
3785: näin ollen rintamalisän myöntämiselle. Samalla           Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
3786: kun eduskunta hyväksyi edellä mainitun lain          ti,
3787: muutoksen, se hylkäsi osittain samaa asiaa koske-
3788: van aloitteeni. Tämä merkitsi sitä, että vaille                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3789: rintamalisää jäävät edelleen ne rintamasotilaat ja          kiehdotuksen:
3790: rintamapalvelukseen osallistuneet naiset, jotka
3791: 
3792: 
3793: 
3794: 
3795:                                                Laki
3796:                                 rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
3797: 
3798:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasoti-
3799: laseläkelain 1 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 4 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa
3800: (3/85), näin kuuluvaksi:
3801: 
3802:                        1 §
3803:                                                        Tämä laki tulee votmaan        päivänä
3804:    Rintamasotilaseläke myönnetään Suomen kan-        kuuta 19
3805: salaiselle. Rintamalisään on oikeus myös entisellä
3806: Suomen kansalaisella.
3807: 
3808: 
3809: 
3810: 
3811:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
3812: 
3813:                                          Georg C. Ehrnrooth
3814: 
3815: 428500088F
3816:                                                1985 vp.
3817: 
3818: Lakialoite n:o 17
3819: 
3820: 
3821: 
3822: 
3823:                                    Ehrnrooth: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä an-
3824:                                      netun lain muuttamisesta
3825: 
3826: 
3827:                                            Eduskunnalle
3828: 
3829:   Laki rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä ra-           Ensinnäkin tulisi varhaiseläkelain uudistus to-
3830: joittaa tarpeettomasti ja kohtuuttomasti rinta-       teuttaa jo ennen 1.1.1986. Toiseksi tulisi lakia
3831: malla palvelleiden mahdollisuuksia saada varhais-     korjata perusteellisemmin kuin hallitus on aiko-
3832: eläkettä. Kaikki rintamaveteraanit ovat jo saavut-    nut tehdä. Varhaiseläkkeeseen tulisi oikeuttaa
3833: taneet sen iän, jossa työkunto on alentunut, ja       kaikki rintamaveteraanit, joiden työkyky on alen-
3834: hyvin monen kohdalla sodanaikaiset rasitukset         tunut. Ikärajaa ei tulisi asettaa, koska kaikkein
3835: enemmän tai vähemmän haittaavat säännöllistä          nuorimmat sotaveteraanit, jotka vapaaehtoisina
3836: kokopäivätyötä. Lakia olisikin muutettava aina-       osallistuivat sotaan, ovat jo nyt 56-58-vuotiaita.
3837: kin siten, kuin vuosien 1983 ja 1984 valtiopäivil-    Rintamapalvelusaikavaatimus tulisi poistaa laista
3838: le jätetyissä lakialaitteissa (ed. Radun lakialoite   kaikilta eikä siis vain 60 vuotta täyttäneiltä,
3839: n:o 190/1983 vp. ja ed. Ehrnroothin lakialoite        kuten hallitus aikoo ehdottaa.
3840: n:o 9/1984 vp.) on ehdotettu.                             Vastaavasti tulisi muuttaa lain 1 §:n 3 mo-
3841:    Hallituksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi      mentti, joka koskee rintamapalvelustunnuksen
3842: vuodelle 1985 on luvattu antaa eduskunnalle           saaneita henkilöitä.
3843: esitys laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkelain         Edellä ehdotetuista muutoksista seuraa, että
3844: muuttamisesta siten, että varhaiseläkkeiden saa-      lain 3 §, joka koskee rintamaveteraaneja, joiden
3845: misen edellytyksiä lievennetään poistamalla laista    sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste
3846: rasittavan työn vaatimus sekä olennaisen haitan       on vähintään 30 prosenttia, tulisi kumota.
3847: vaatimus sotainvalidien osalta. Muiden veteraa-           Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
3848: nien osalta poistetaan laista sana "olennaisesti".    ti,
3849: Lisäksi rintamapalvelusaikavaatimus poistetaan
3850: kaikilta 60 vuotta täyttäneiltä. Tämä lainmuutos                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3851: on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.1986 lukien.                kiehdotuksen:
3852: 
3853: 
3854: 
3855:                                                 Laki
3856:                     rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain muuttamisesta
3857: 
3858:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3859:   kumotaan rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 7 päivänä tammikuuta 1982 annetun lain
3860: (13/82) 3 §, sekä
3861:   muutetaan 1 ja 2 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 § osittain muutettuna ja 2 § 30 päivänä joulukuuta
3862: 1982 annetussa laissa (1058/82), seuraavasti:
3863: 
3864:                          1 §
3865:    Rintamaveteraanilie myönnetään varhaiseläke           Mitä tässä laissa on säädetty rintamaveteraanis-
3866: tämän lain mukaisesti.                                ta, sovelletaan myös rintamapalvelustunnuksen
3867:    Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jol-    saaneeseen henkilöön, jonka työkyky on alentu-
3868: le on annettu rintamasotilastunnus siten, kuin        nut.
3869: siitä on erikseen säädetty.
3870: 
3871: 428500087E
3872: 2                                    1985 vp. -    LA n:o 17
3873: 
3874:                       2 §
3875:    Oikeus varhaiseläkkeeseen on rintarnaveteraa-     Tämä laki tulee voimaan   päivänä
3876: nilla, jonka työkyky on alentunut.                 kuuta 198 .
3877: 
3878: 
3879: 
3880:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
3881: 
3882: 
3883:                                        Georg C. Ehrnrooth
3884:                                                 1985 vp.
3885: 
3886: Lakialoite n:o 19
3887: 
3888: 
3889: 
3890: 
3891:                                    Piipari ym.: Ehdotus Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöiden
3892:                                       eläkelaiksi
3893: 
3894: 
3895:                                             Eduskunnalle
3896: 
3897:    Kansaneläkelaitoksen      luottamushenkilöiden      JarJestetty erityisellä lailla kunnallisten luotta-
3898: eläketurvaa ei ole toistaiseksi järjestetty. Asia on   mushenkilöiden eläkkeistä (578/77). Vastaavaan
3899: ollut selvitysten alaisena, mutta lainsäädäntö-        tapaan olisikin säädettävä Kansaneläkelaitoksen
3900: ja muihin toimenpiteisiin ei ole kuitenkaan            luottamushenkilöitä koskeva eläkelaki.
3901: ryhdytty.                                                 Edellä olevan petusteella ehdotamme,
3902:    Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöt ovat
3903: monessa suhteessa verrattavissa kunnallisiin luot-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3904: tamushenkilöihin. Heidän osaltaan eläketurva on               lakiehdotuksen:
3905: 
3906: 
3907: 
3908:              Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöiden eläkelaki
3909:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3910: 
3911:                         1 §
3912:    Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöllä on            Eläketurvasta, joka käsittää vanhuus-, työ-
3913: hänelle suoritettujen palkkioiden perusteella oi-      kyvyttömyys- ja perhe-eläketurvan, määrätään
3914: keus eläketurvaan siten, kuin tässä laissa sääde-      Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöiden elä-
3915: tään.                                                  kesäännössä, jonka Kansaneläkelaitoksen valtuu-
3916:    Tätä lakia sovelletaan kansaneläkelaissa ja sai-    tetut hyväksyvät.
3917: rausvakuutuslaissa tarkoitettuihin luottamushen-
3918: kilöihin.                                                                  3§
3919:                         2 §                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
3920:    Kansaneläkelaitoksen     luottamushenkilöiden       kuuta 19
3921: eläketurvasta huolehtii Kansaneläkelaitos.
3922: 
3923: 
3924:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
3925: 
3926:           Anna-Liisa Piipari              Risto Ahonen                 Martti Lähdesmäki
3927:           Saara-Maria Paakkinen           Tuula Paavilainen            Matti Kuusio
3928:           Pentti Lahti-Nuuttila           Kari Rajamäki                Pertti Hietala
3929:                       Aimo Ajo                                  Mats Nyby
3930: 
3931: 
3932: 
3933: 
3934: 428500091K
3935:                                                 1985 vp.
3936: 
3937: Lakialoite n:o 20
3938: 
3939: 
3940: 
3941: 
3942:                                    Männistö ym.: Ehdotukset valtion virkamieslainsäädännön uudista-
3943:                                      mista tarkoittaviksi laeiksi
3944: 
3945: 
3946:                                            Eduskunnalle
3947: 
3948: 
3949:                               ALOITTEEN PÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ
3950: 
3951:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen             Tässä SKDL:n ryhmäaloitteessa esitetään mm.
3952: valtion virkamieslainsäädännön uudistamisesta          eduskunnan aseman säilyttävää virkojen perusta-
3953: (HE n:o 238/1984 vp. ). Esityksessä on useita          mismenettelyä, virkamiesten oikeuksien turvaa-
3954: epäkohtia, joista keskeisimmät liittyvät eduskun-      mista eri säännöksin, sekä siirtämisperusteiden
3955: nan vallan kaventamiseen ja virkamiesten aseman        että irtisanomisperusteiden tiukentamista, koe-
3956: ja oikeuksien heikentämiseen.                          aikamenettelyn poistamista kokonaan ja virka-
3957:                                                        miesten valitusoikeuden turvaamista.
3958: 
3959: 
3960: 
3961: 
3962:                                           YLEISPERUSTELUT
3963: 
3964:    Virkamieslainsäädännön uudistamiselle on eri        luonteen, viran sijoituksen laitoksessa sekä palk-
3965: yhteyksissä asetettu kolme tavoitetta: valtion pal-    kausluokan. Myös organisaatiojärjestelyt tulevat
3966: veluksessa olevan henkilöstön oikeusasemassa ole-      eduskunnan hyväksyttäviksi. Vaikka eräät harva-
3967: vien puutteiden korjaaminen, eri virkamiesryh-         lukuiset ylimmät virat edelleenkin eriteltäisiin
3968: mien oikeusaseman yhdenmukaistaminen ja vir-           budjetissa, päätösvalta näissä asioissa keskittyisi
3969: kamieslainsäädännön kokoaminen. Näihin ta-             tosiasiassa lähinnä valtiovarainministeriöön.
3970: voitteisiin päästään osittain hallituksen esityksen       Menettely mahdollistaisi kulloisestakin valtion-
3971: esittämillä toimenpiteillä; toisaalta esimerkiksi      taloudellisesta tilanteesta riippuvat henkilökunta-
3972: virkamiesten palvelussuhdeturva ja oikeusturva         määrän voimakkaat muutokset. Se heikentäisi
3973: monin osin heikkenisivät, jos hallituksen esitys       siten virkamiesten palvelussuhdeturvaa. Hallituk-
3974: hyväksyttäisiin. Lisäksi osittaisuudistusten rinnal-   sen esitys merkitsisi toteutuessaan myös päätök-
3975: la pyritään toteuttamaan muutoksia, jotka mer-         senteon julkisuuden huomattavaa vähenemistä.
3976: kitsevät eduskunnan budjettivallan kaventumista        Hallituskoneisto voisi kontrolloida itseään julki-
3977: ja vallan keskittymistä valtiovarainministeriöön.      sen valvonnan ulkopuolella.
3978:    Hallituksen esityksen keskeinen valmistelija,          SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa nykyisen
3979: työmarkkinalaitos, on samalla työnantajan edus-        virkojen perustamiskäytännön mukaisen menet-
3980: taja. Tämä heijastuu esityksessä useissa kohdissa.     telyn kirjaamista virkamieslakiin.
3981:    Hallitus esittää eduskunnan budjettivallan ka-         Hallituksen esitys ei sisällä viranhakijoiden
3982: ventamista virkojen perustamisessa ja lakkautta-       syrjinnän kieltoa, vaikka kansainväliset sopimuk-
3983: misessa. Eduskunta voisi päättää vain kunkin           semme tällaista edellyttäisivät. SKDL:n lakiehdo-
3984: viraston palkkamäärärahan kokonaissumman.              tukseen on tällainen kielto otettu.
3985: Nykyisinhän eduskunta määrittelee budjetin yh-            Viranomaisen velvollisuuksia ja virkamiehen
3986: teydessä perustettavien virkojen tehtävien yleisen     oikeuksia on SKDL:n ehdotuksessa muutettu
3987: 
3988: 428500090)
3989: 2                                       1985 vp. -    LA n:o 20
3990: 
3991: hallituksen esitykseen verrattuna siten, että ne      olevaksi oikeudeksi. SKDL:n eduskuntaryhmä
3992: paremmin vastaavat hallituksen esityksen perus-       ehdottaakin irtisanomisperusteiden oleellista ra-
3993: teluissakin mainittua pyrkimystä vähentää virka-      joittamista hallituksen esitykseen verrattuna.
3994: mieslainsäädännön ja työlainsäädännön välisiä            Hallituksen esitykseen sisältyvät kurinpitosään-
3995: eroja. Tämä koskee mm. oikeutta käyttää työn-         nökset heijastavat esityksen takana olevaa ajatte-
3996: antajan tiloja kokoontumiseen ja luottamusmie-        lua, jotka painottavat virkamiehen vallanalai-
3997: hen irtisanomissuojaa.                                suutta. Varsinkin mahdollisuutta määrätä erityi-
3998:    Virkamiesten yleisiä velvollisuuksia koskevat      nen kurinpitosakko voidaan pitää virkamieslain-
3999: säännökset on tässä aloitteessa kirjoitettu sellai-   säädäntöön soveltumattomana. Myös sakon mää-
4000: seen muotoon, että ne eivät ole ristiriidassa         räytymisperusteet on ehdotuksessa jätetty varsin
4001: hallitusmuodon perusoikeuksien, tässä tapaukses-      epämääräisiksi. Tässä aloitteessa ei kurinpitosak-
4002: sa yhdistymisvapauden, sananvapauden ja vapau-        koa ole sisällytetty kurinpitorangaistuksiin.
4003: den valita asuinpaikkansa kanssa. Myös virkamie-         Hallituksen esitykseen on otettu mahdollisuus
4004: hen velvollisuus olla soveltamatta säännöstä, joka    ottaa virkamies koeajaksi, joka voisi olla kuuden
4005: on ristiriidassa perustuslain tai lain kanssa, on     kuukauden pituinen ja opetusalalla ja muissakin
4006: SKDL:n ehdotuksessa otettu huomioon.                  viroissa erityisten syiden vaatiessa jopa vuoden
4007:    Virkamiehen siirtäminen toiseen virkaan tulisi     pituinen. Tällaiselle järjestelylle ei kuitenkaan
4008: hallituksen esityksen mukaan nykyistä paljon          ole ollut osoitettavissa tarvetta, vaikkei yleistä
4009: helpommaksi. Tämä mm. tekisi helpoksi siirtää         koeaikasäännöstä olekaan ollut. Koeaikamenette-
4010: syrjään kriittisiä näkemyksiä esittävän virkamie-     ly mahdollistaisi mielivaltaisuutta, varsinkin kun
4011: hen. SKDL:n eduskuntaryhmän ehdotuksessa on           koeajat voisivat olla huomattavan pitkiä. - Hal-
4012: siirtämisen ehtoja tiukennettu; mm. työtehtävien      litus esittää lyhyimmäksi mahdolliseksi koeajaksi
4013: laadun ja palkkaetujen tulee vastata aikaisempia.     kolmea kuukautta, joka on työlainsäädännössä
4014: Siirtäminen toisella paikkakunnalla olevaan vir-      pisin mahdollinen.
4015: kaan olisi mahdollista vain erityisen painavista
4016: syistä.                                                  SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä ei koeaika-
4017:    Hallituksen esityksen mukaiset virkamiehen         mahdollisuutta ole tarpeen ottaa virkamieslakiin.
4018: irtisanomisperusteet merkitsisivät virkamiehelle         SKDL:n ehdotuksessa on erorahajärjestelmää
4019: useissa kohdin heikompaa palvelussuhdeturvaa          viety hallituksen esittämästä nykyisen lakkautus-
4020: kuin työsuhteessa oleville. Ehdotetussa muodos-       palkkasysteemin suuntaan; ehdotuksen mukaan
4021: saan irtisanomisperusteet mahdollistaisivat lähes     erorahaa edellytetään suoritettavaksi.
4022: mielivaltaiset irtisanomiset.                            Hallinnossa on vuodesta 1951 ollut yleinen
4023:    Hallitusmuodon säännös, jonka mukaan kan-          valitusoikeus. Tätä oikeutta ei ole syytä rajoittaa
4024: salaisten työvoima on valtiovallan erityisessä suo-   hallituksen esittämällä tavalla, vaan valittamisen
4025: jeluksessa, tulisi ja voidaan saattaa ainakin val-    on SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä oltava
4026: tion oman henkilöstöpolitiikan osalta voimassa        sallittua, ellei sitä erityisesti ole lailla kielletty.
4027: 
4028: 
4029: 
4030: 
4031:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
4032: 
4033:   Viittaus hallituksen esitykseen jäljempänä tar-       89 §. Kuten hallituksen esityksen 89 §.
4034: koittaa siis hallituksen esitystä n:o 238/1984 vp.
4035: valtion virkamieslainsäädännön uudistamisesta.          90 §. Kuten hallituksen esityksen 90 §.
4036:                                                          91 §. Pykälän 3 momentissa on säädetty, että
4037:                                                       virassapysymisoikeudesta ja virkasuhteen perus-
4038: 1. Laki Suomen Hallitusmuodon                         teista säädetään lailla. Tätä lienee tarkoitettu
4039:     muuttamisesta                                     myös hallituksen esityksessä sen perustelujen mu-
4040:                                                       kaan; kuitenkaan ei hallituksen lakiehdotuksessa
4041:    Hallituksen esityksestä poiketen ei aloitteessa    tätä ole suoraan sanottu. Työsopimussuhteisten-
4042: ole esitetty HM 65 §:n muuttamista. Tämä              kin asema on näiltä osin lain varassa eikä ole
4043: mahdollistaa virkojen perustamismenettelyn säi-       mitään syytä tästä poikkeamiseen myöskään vir-
4044: lyttämisen nykyisellään.                              kasuhteiden osalta.
4045:                                         1985 vp. -     LA n:o 20                                          3
4046: 
4047: 2. Valtion virkamieslaki                               täytettäessä. Muilta osm viitataan yleisperuste-
4048:                                                        luissa esitettyyn.
4049:                      1 luku
4050:                                                           18-19 §. Muutoin kuin hallituksen esityksen
4051:                 Yleiset säännökset                     15-16 §, mutta viittaukset koeaikaan jätetty
4052:                                                        pois.
4053:    1 §. Kuten hallituksen esityksen 1 §.
4054:    2 §. Kuten hallituksen esityksen 2 §, paitsi että
4055: koeaikainen virkamies on otettu luettelosta pois                           4 luku
4056: myöhemmin esitettävin perusteluin.                            Viranomaisen yleiset velvollisuudet
4057:    3 §. Kuten hallituksen esityksen 3 §, paitsi että                    työnantajana
4058: pykälään on lisätty säännös siitä, että korkeakou-
4059: lujen virkamiesten ja virkojen osalta kurinpito-          20 §. Muuten kuin hallituksen esityksen 17 §,
4060: menettelystä, vahingonkorvausvastuusta ja virka-       paitsi että pykälään on lisätty tärkeä viranhakijan
4061: mieslautakunnista säädetään erikseen. Tällä on         syrjimisen kieltävä sanonta. Virkasuhteen laatu
4062: pyritty turvaamaan se, että päätöksenteko voi-         on lisätty kiellettyihin perusteisiin - tämä kiel-
4063: daan näissäkin asioissa jättää mahdollisimman          tää syrjimisen sillä perusteella, että virkamies on
4064: pitkälle korkeakoulujen sisälle. Tätä vaatii ylem-     osa- tai määräaikainen.
4065: män opetuksen ja tieteen autonomia ja myös                Pykälään on lisätty 2 momentti, joka asettaa
4066: Hallitusmuodossa Helsingin yliopistolle myön-          todistustaakan epäillyissä syrjimistapauksissa vi-
4067: netty itsehallinto.                                    ranomaiselle.
4068:    4 §. Kuten hallituksen esityksen 4 §.                  21 §. Kuten hallituksen esityksen 18 §.
4069:                                                           22 §. Tähän on otettu säännös, joka velvoittaa
4070:                                                        viranomaisen sallimaan tilansa käyttämisen ko-
4071:                                                        koontumiseen ja järjestötehtävien hoitoon. Vas-
4072:                       2 luku                           taava säännös on työsopimuslaissa; on kohtuullis-
4073:                                                        ta velvoittaa valtiotyönantaja samaan kuin yksi-
4074:      Virkojen perustaminen, siirtäminen ja             tyinen työnantaja.
4075:                 lakkauttaminen                            23 §. Kuten hallituksen esityksen 19 §.
4076:    5 §. Pykälään on kirjattu nykyinen virkojen
4077: perustamismenettel y.
4078:    6 §. 1-3 momentti ovat kuten hallituksen                               5 luku
4079: esityksen 1-3 momentti. Virkojen lakkauttamis-                 Virkamiehen yleiset oikeudet ja
4080: ta koskeva 4 momentti on muutettu nykyisen                             velvollisuudet
4081: käytännön mukaiseksi.
4082:    7-12 §. Nämä pykälät on kirjoitettu nykyisen           24 §. Vastaa hallituksen esityksen 20 §:ää.
4083: järjestelyvaltuuslain mukaisiksi. Tämä on katsot-      1 momenttiin on lisätty velvollisuus hoitaa virka-
4084: tu välttämättömäksi, koska tärkeistä järjestelyval-    tehtävät lainmukaisesti. Tätä vaatii Hallitusmuo-
4085: tuuksista on annettava tarkkoja säännöksiä. Hal-       don 92 §.
4086: lituksen esitys on tässä suhteessa kohtuuttoman           Pykälään on otettu säännös virkamiehen oikeu-
4087: väljä.                                                 desta koulutukseen.
4088:                                                           25 §. Kuten hallituksen esityksen 21 §.
4089:                                                           26 §. Vastaa hallituksen esityksen 22 §:ää.
4090:                     3 luku                             Pykälä on kirjoitettu sellaiseen muotoon, ettei se
4091: Virkojen kelpoisuusvaatimukset, hakumenettely          ole ristiriidassa Hallitusmuodossa säädetyn yhdis-
4092:           ja virkasuhteen alkaminen                    tymisvapauden kanssa.
4093:                                                           27 §. Vastaa hallituksen esityksen 23 §:ää.
4094:   13-16 §. Kuten hallituksen esityksen 9-              Hallituksen esittämässä muodossa pykälä mah-
4095: 12 §.                                                  dollistaisi kiellot, joilla estettäisiin virkamiehiä
4096:   17 §. Muutoin kuin hallituksen esityksen 13 §,       ottamasta osaa valtionhallinnosta käytävään kriit-
4097: paitsi että viittaus koeaikamahdollisuuteen on         tiseen keskusteluun. Tätä ei voida pitää hyväksyt-
4098: jätetty pois. Koeajan käyttöönotolle ei ole esitetty   tävänä. Hallituksen esityksessä oleva säännös on
4099: tarpeeksi perusteltua syytä. Hallituksen esittä-       myös ristiriidassa Hallitusmuodossa säädetyn sa-
4100: mässä muodossa koeaika voisi olla sangen pitkä ja      nanvapauden kanssa.
4101: voisi merkitä tarpeettomia viivästymisiä virkoja          28 §. Kuten hallituksen esityksen 24 §.
4102: 4                                      1985 vp. -    LA n:o 20
4103: 
4104:    29 §. Kuten hallituksen esityksen 25 §:n          miehelle virkavapautta aina, kun hän esittää
4105: 3 momentti. 1 ja 2 momentti, jotka sisältävät        siihen perusteltuja syitä.
4106: virkamiehen laajan velvollisuuden alistua tervey-       44-46 §. Kuten hallituksen esityksen 40-
4107: dellisiin tutkimuksiin sekä heikon tietosuojan, on   42 §.
4108: poistettu säännösehdotuksesta.                          47 §. Kuten hallituksen esityksen 43 §, paitsi
4109:    30 §. Vastaa hallituksen esityksen 26 §:ää.       että viittaus koeaikaan on poistettu.
4110: Hallitusmuodossa on nimenomaisesti säädetty,            48-49 §. Kuten hallituksen esityksen 44-
4111: että vapaudesta valita asuinpaikka voidaan poike-    45 §.
4112: ta vain lailla. Hallituksen esitys on näiltä osin
4113: selvässä ristiriidassa Hallitusmuodon kanssa. Täs-
4114: sä aloitteessa on säännös perustuslain sallimassa                          10 luku
4115: muodossa.
4116:                                                                  Virkamiehen irtisanominen
4117:    31-32 §. Kuten hallituksen esityksen 27-
4118:                                                         50 §. Vastaa hallituksen esityksen 46 §:ää.
4119: 28 §.                                                lrtisanomisperusteista on poistettu viran lakkaut-
4120:                                                      tamisesta johtuva. Valtiolla on mahdollisuus toi-
4121:                                                      mintansa laajuuden ansiosta haluttaessa siirtää
4122:                      6 luku                          virkamies toiseen virkaan silloin, kun alkuperäi-
4123:              Palvelussuhteen ehdot                   nen virka lakkautetaan. Valtion toiminta ei ole
4124:                                                      eikä saa olla niin taloudellisista suhdanteista
4125:   33-36 §. Kuten hallituksen esityksen 29-           riippuvaa kuin yksityisen. Valtiolla on myös Hal-
4126: 32 §.                                                litusmuotoon perustuva velvollisuus työn järjestä-
4127:                                                      miseen.
4128:                                                         Myös ''erittäin painava syy'' on poistettu irti-
4129:                    7 luku                            sanomisperusteista; hallituksen esityksen mukai-
4130:      Virkamiehen siirtäminen ja uudelleen            nen säännös mahdollistaisi mielivallan irtisano-
4131:                 sijoittaminen                        mistapauksissa.
4132:                                                         Lisäksi pykälään on lisätty säännös luottamus-
4133:    37 §. Kuten hallituksen esityksen 33 §, paitsi    miehen irtisanomattomuudesta.
4134: että siirtämisen perusteita on yleisperusteluissa        51 §. Kuten hallituksen esityksen 47 §, paitsi
4135: esitetyillä syillä tiukennettu. Nämä muutokset       että poliisin ja puolustusvoimien tehtäviä hoita-
4136: koskevat 4 momenttia, jossa vaaditaan työtehtä-      vien virkamiesten osalta on luetteloa supistettu.
4137: vien laadun ja palkkaetujen vastaavuutta. Toisel-    Luettelosta poistettujen osalta ei ole nykyään
4138: le paikkakunnalle siirtämiseen vaaditaan erityisiä   enää syytä menetellä yleisestä käytännöstä poik-
4139: syitä.                                               keavasti.
4140:    38 §. Kuten hallituksen esityksen 34 §, paitsi        52 §. Vastaa hallituksen esityksen 48 §:ää.
4141: että pykälään on otettu 4 momentti, joka koskee      Virkaatoimittavan virkamiehen irtisanominen il-
4142: luottamusmiehen siirtämisen edellytyksiä.            man varsinaisia irtisanomisperusteita on rajoitet-
4143:    39 §. Kuten hallituksen esityksen 35 §.           tu tilanteeseen, jossa vakinainen virkamies tyhtyy
4144:                                                      hoitamaan virkaansa.
4145:                                                          53 §. Kuten hallituksen esityksen 49 §.
4146:                      8 luku
4147:            Virkamiehen asettaminen
4148:           valtioneuvoston käytettäväksi                                   11 luku
4149:                                                                          Eroamisikä
4150:   40-42 §. Kuten hallituksen esityksen 36-
4151: 38 §.                                                   54 §. Kuten hallituksen esityksen 50 §.
4152: 
4153: 
4154:                      9 luku                                               12 luku
4155:         Virantoimituksen keskeytyminen                          Eroraha ja toistuva korvaus
4156:   43 §. Vastaa hallituksen esityksen 39 §:ää.          55 §. Vastaa hallituksen esityksen 51 §:ää.
4157: Pykälässä on katsottu asialliseksi myöntää virka-    Säännöksiä on viety nykyisen lakkautuspalkkasys-
4158:                                       1985 vp. -    LA n:o 20                                           5
4159: 
4160: teemin suuntaan. Samalla on edellytetty, että                          16 luku
4161: erorahaa suoritetaan aina, kun irtisanomisen pe-       Virkamieslautakunnat ja kurinpitoasiamies
4162: rusteena on se, ettei virkamies pysty hoitamaan
4163: virkatehtäviään.                                      77-87 §. Kuten hallituksen esityksen 73-
4164:    56-60 §. Kuten hallituksen esityksen 52-         83 §.
4165: 56§.
4166: 
4167:                                                                         17 luku
4168:                     13 luku                                           Muutoksenhaku
4169:              Kurinpitomenettely ja
4170:                                                        88 §. Kuten hallituksen esityksen 84 §.
4171:              vahingonkorvausvastuu
4172:                                                        89 §. Pykälään on kirjoitettu säännös, joka
4173:    61 §. Vastaa hallituksen esityksen 57 §:ää.      turvaa virkamiehen oikeuden hakea oikaisua vir-
4174: Mahdollisuus tuomita kurinpitosakkoon on pois-      kamieslautakunnalta. Lautakunnan päätökses-
4175: tettu virkamieslainsäädäntöön soveltumattomana      tä saisi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan
4176: ja määräämisperusteiltaan epämääräisenä.            hallinto-oikeuteen. Tämä pykälä antaa virkamie-
4177:    62-67 §. Kuten hallituksen esityksen 58-         helle sen valitusoikeuden, joka on hallinnossa
4178: 63 §.                                               yleisesti voimassa.
4179:    68 §. Kuten hallituksen esityksen 64 §, paitsi      90 §. Tähän pykälään on otettu yleiset valitus-
4180: että työtaistelutoimenpiteen aiheuttamaa kor-       oikeuden rajoitukset.
4181: vausvastuusta vapautumista on laajennettu.             91 §. Tämä pykälä määrää edellisten pykälien
4182:                                                     tarkoittamat oikaisu- ja valitusasiat kiireellisesti
4183:                                                     käsiteltäviksi.
4184:                     14 luku
4185:         Virantoimituksesta pidättäminen                                   18 luku
4186:    69 §. Kuten hallituksen esityksen 65 §, paitsi                  Erinäiset säännökset
4187: että 2 momentin 4 kohta on saatettu hallituksen
4188: esityksessäkin mainittujen perustelujen mukai-         92-98 §. Kuten hallituksen esityksen 94-
4189: seksi. Hallituksen esityksen lakitekstissä oleva    100 §.
4190: sanamuoto mahdollistaisi mielivaltaiset virantoi-      99 §. Vastaa hallituksen esityksen 101 §:ää;
4191: mituksesta pidättämiset.                            viittaus poistettu.
4192:    70 §. Kuten hallituksen esityksen 66 §.             100-102 §. Kuten hallituksen esityksen
4193:                                                     102-104 §.
4194: 
4195:                    15 luku                            Ehdotammekin        SKDL:n      eduskuntaryhmän
4196:                    Tuomarit                         kantana,
4197: 
4198:   71-76 §. Kuten hallituksen esityksen 67-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
4199: 72 §.                                                       lakiehdotukset:
4200: 
4201: 
4202: 1.
4203:                                               Laki
4204:                               Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
4205: 
4206:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
4207:   kumotaan hallitusmuodon 91 §:n 4 momentti ja
4208:   muutetaan 89 §, 90 §:n 1 momentti sekä 91 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti:
4209: 
4210:                     89 §                            1 momentissa ja 2 momentin 1 kohdassa maini-
4211:   Hovioikeuksien jäsenten, yliopistojen ja kor-     tut virat ovat, jollei 90 §:ssä toisin säädetä, sitten
4212: keakoulujen professorien virat sekä 88 §:n          kun virka on ollut haettavaksi julistettuna, täy-
4213: 6                                      1985 vp. -     LA n:o 20
4214: 
4215: tettävä virkaehdotuksen nojalla, johon se viran-      sekä Suomen Pankin virat ovat täytettävät, on
4216: omainen, miltä virkaa on haettu, panee hakijois-      voimassa erityisiä säännöksiä.
4217: ta kolme vahvistettujen perusteiden mukaan an-
4218: siokkainta. Hovioikeuksien jäseniä koskevassa vir-
4219: kaehdotuksesta on korkeimman oikeuden annet-                                 91 §
4220: tava lausuntonsa.
4221:    Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen vir-          Lailla voidaan säätää tuomarin velvollisuudesta
4222: kojen täyttämisestä säädetään erikseen.               erota virasta määräikään tultuaan tai työkykynsä
4223:                                                       menetettyään.
4224:                                                          Muiden virkamiesten oikeudesta pysyä viras-
4225:                         90 §                          saan sekä tuomarien ja muiden virkamiesten
4226:    Siitä, mtssa järjestyksessä yliopistojen ja kor-   virkasuhteen perusteista säädetään lailla.
4227: keakoulujen, evankelis-luterilaisen kirkon ja orto-
4228: doksisen kirkkokunnan virat, raastuvanoikeuden          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
4229: ja maistraatin pormestarin ja neuvosmiehen virat      kuuta 19
4230: 
4231: 
4232: 
4233: 
4234: 2.
4235:                                     Valtion virkamieslaki
4236: 
4237:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
4238: säädetään:
4239: 
4240:                      1 luku                              2) otettu viran väliaikaiseksi hoitajaksi tai vi-
4241:                Yleiset säännökset                     ransijaiseksi (virkaatoimittava virkamies); taikka
4242:                                                          3) otettu tilapäiseksi virkamieheksi.
4243:                        1 §
4244:    Valtion virkamiehistä ja valtion vtrotsta sekä       Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelus-
4245: virkasuhteesta on voimassa, mitä tässä laissa sää-    suhde, jossa valtio on työnantajana ja virkamies
4246:                                                       työn suorittajana.
4247: detään.
4248: 
4249:                         2 §                                                 3 §
4250:    Virkamies on se, joka on                              Tämän lain soveltamisesta tuomarin virkaan ja
4251:    1) nimitetty tai siirretty virkaan (vakinainen     tuomarin virassa olevaan virkamieheen (tuoma-
4252: virkamies);                                           riin) säädetään jäljempänä 15 luvussa.
4253:                                         1985 vp. -     LA n:o 20                                         7
4254: 
4255:   Tämän lain 13 ja 16 lukujen soveltamisesta           tavat virat ole tuomarin virkoja ja että perustetta-
4256: korkeakoulujen virkoihin ja virkamiehiin sääde-        va virka on sellainen, joka asianomaisesta viras-
4257: tään erikseen.                                         tosta tai laitoksesta annetun lain tai aikaisempien
4258:    Asetuksella säädetään tämän lain soveltamises-      tulo- ja menoarvioesitysten yhteydessä eräiden
4259: ta tilapäiseen virkamieheen.                           uusien virkojen ja toimien perustamisesta annet-
4260:                                                        tujen lakien mukaan on sanottuun virastoon tai
4261:                         4 §                            laitokseen lupa perustaa.
4262:    Tätä lakia ei sovelleta eduskunnan oikeusasia-
4263: mieheen ja apulaisoikeusasiamieheen eikä edus-                                  8 §
4264: kunnan, valtiontilintarkastajain, eduskunnan oi-          Virkojen mm1en yksinkertaistaiDiseksi ja yh-
4265: keusasiamiehen ja Pohjoismaiden neuvoston Suo-         denmukaistamiseksi sekä saattamiseksi paremmin
4266: men valtuuskunnan kanslioiden ja eduskunnan            vastaamaan muuttuneita tehtäviä saadaan niitä
4267: kirjaston virkamiehiin eikä Suomen Pankin, Pos-        asetuksella muuttaa mikäli muutos ei aiheuta
4268: tipankin ja kansaneläkelaitoksen virkamiehiin ja       palkkausmenojen lisäämistä eikä vaikuta viran
4269: toimihenkilöihin, ellei laissa toisin säädetä.         haltijan oikeuksiin. Lisäksi edellytetään, että pe-
4270:    Tätä lakia ei sovelleta työsopimussuhteessa val-    rustettava virka on sellainen, joka asianomaisesta
4271: tioon olevaan työntekijään. Lakia ei myöskään          virastosta tai laitoksesta annetun lain tai aikai-
4272: sovelleta siihen, joka täyttää muusta kuin virka-      sempien tulo- ja menoarvioesitysten yhteydessä
4273: suhteesta johtuvaa julkisoikeudellista velvolli-       eräiden uusien virkojen ja toimien perustamisesta
4274: suutta.                                                annettujen lakien mukaan on sanottuun viras-
4275:                                                        toon tai laitokseen lupa perustaa.
4276: 
4277:                       2 luku                                                   9 §
4278:      Virkojen perustaminen, snrtammen ja                  Opetus- ja tutkimushenkilökunnan käyttämi-
4279:                  muuttaminen                           seksi tehokkaammin korkeakoululaitoksen ja
4280:                                                        muun opetustoimen tavoitteiden ja tarpeiden
4281:                       5 §                              mukaisesti, saadaan opetus- ja tutkimustehtäviä
4282:   Jokainen perustettava virka on eriteltävä tulo-      varten valtion yliopistoon, korkeakouluun tai
4283: ja menoarviossa.                                       muuhun oppilaitokseen perustetun avoimeksi
4284:                                                        tulleen viran opetusala tai tehtäväpiiri asetuksella
4285:                         6 §                            määrätä toiseksi kuin miksi se on virkaa perustet-
4286:   Virat perustetaan asetuksella. Siinä on aina         taessa määritelty.
4287: määrättävä viran nimi ja palkkausluokka tai se            Samaa menettelyä noudatetaan muutettaessa
4288: muu peruste, jonka mukaan viran palkkaus mää-          1 momentissa tarkoitetun muuta täytettynä ole-
4289: räytyy. Virat perustetaan peruspalkkaisina tai         van viran opetusalaa tai tehtäväpiiriä, kuitenkin
4290: sopimuspalkkaisina.                                    sillä edellytyksellä, että viran haltija on antanut
4291:   Virkaa perustettaessa voidaan siihen kuuluva         siihen suostumuksensa.
4292: työaika, opetusvelvollisuus tai muu työmäärä
4293: rajoittaa tietyksi osaksi virkaan yleensä kuuluvasta                          10 §
4294: koko työmäärästä.                                         Niissäkin tapauksissa, joissa virka on perustettu
4295:    Asetuksella määrätään ne virat, joihin voidaan      viraston tai laitoksen määrättyyn osastoon, toi-
4296: nimittää myös· määräajaksi tai muutoin rajoite-        mistoon, piiriin tai muuhun yksikköön tahi mää-
4297: tuksi ajaksi.                                          rättyjä tehtäviä varten, saadaan virkoja sanotun
4298:    Virka lakkautetaan asetuksella, kun eduskunta       viraston tai laitoksen sisällä siirtää valtioneuvos-
4299: on tulo- ja menoarviossa päättänyt, ettei sitä         ton päätöksellä, ellei oikeutta siirtämiseen ole jo
4300: varten tarvittavaa määrärahaa enää myönnetä.           muulla tavalla järjestetty, kuitenkin edellytyksel-
4301:                                                        lä, että siirto ei loukkaa virkamiehen oikeuksia ja
4302:                         7 §                            että laista tai asetuksesta ei muuta johdu.
4303:    Viraston tai laitoksen toiminnan tehostamisek-
4304: si sekä muutoin valtion menojen säästämiseksi                                 11 §
4305: saadaan virastossa tai laitoksessa lakkaotettujen         Asetukset ja valtioneuvoston päätökset, joilla
4306: avoimina olleiden virkojen tilalle asetuksella pe-     edellä tarkoitetuin tavoin lakkautetaan ja perus-
4307: rustaa uusia virkoja edellyttäen, etteivät perustet-   tetaan tai nimeltään, opetusalaltaan tahi tehtävä-
4308: 8                                       1985 vp. -     LA n:o 20
4309: 
4310: piiriitään muutetaan taikka siirretään virkoja,        tään 30 päivällä. Viran aikaisemmat hakijat ote-
4311: esitellään valtiovarainministeriön toimesta sen        taan tällöin huomioon ilman uutta hakemusta.
4312: mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.           Viran julistamisesta uudelleen haettavaksi ja ha-
4313:                                                        kuajan jatkamisesta päättää nimittävä viranomai-
4314:                         12 §                           nen.
4315:    Edellisessä pykälässä tarkoitettujen asetusten ja      Hakemusta, joka ei ole saapunut ajoissa, ei
4316: valtioneuvoston päätösten antamisesta on viipy-        oteta huomioon.
4317: mättä ja hyvissä ajoin ennen niissä tarkoitettujen
4318: virkajärjestelyjen toteuctamisajankohtaa ilmoitet-
4319: tava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saatet-                                  15 §
4320: tava ilmoitus eduskunnan tietoon heti tai, jollei         Virkaa haetaan kirjallisesti nimittävältä tai
4321: eduskunta ole koolla, niin pian kuin eduskunta         muulta virkaa haettavaksi julistettaessa ilmoite-
4322: on kokoontunut, ja on sanotut asetukset ja             tulta viranomaiselta. Hakemukseen on liitettävä
4323: valtioneuvoston päätökset kumottava, jos edus-         tarvittavat selvitykset.
4324: kunta niin päättää. Muista virkajärjestelyn edelly-      Jos hakemukseen ei ole liitetty tarvittavia selvi-
4325: tyksistä säädetään tarkemmin asetuksella.              tyksiä tai jos hakemusta ei ole muutoin asianmu-
4326:                                                        kaisesti laadittu, voidaan hakijalle varata tarvitta-
4327:                                                        essa tilaisuus hänelle asetetussa kohtuullisessa
4328:                     3 luku                             määräajassa poistaa puutteellisuus. Jos puutteelli-
4329:         Virkojen kelpoisuusvaatimukset,                suus on vähäinen, hakemus voidaan tällaisesta
4330:         hakumenettely ja virkasuhteen                  puutteellisuudesta huolimatta ottaa huomioon.
4331:                   alkaminen                              Jos hakemus virkaan peruutetaan ennen nimit-
4332:                                                        tämistä, hakijaa ei oteta huomioon virkaa täytet-
4333:                        13 §                            täessä.
4334:    Virkaan nimitettävän tulee olla täyttänyt
4335: 18 vuotta (yleinen kelpoisuusikii), jollei jonkin
4336: viran osalta laissa tai asetuksessa säädetä korke-                             16 §
4337: ampaa kelpoisuusikää.                                     Hakemuksen perusteella täytettävä virka täyte-
4338:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty        tään esityksestä, jos siihen on nimittävänä viran-
4339: yleisestä kelpoisuusiästä, virkaan voidaan nimit-      omaisena tasavallan presidentti, valtioneuvosto
4340: tää 15 vuotta täyttänyt ja oppivelvollisuutensa        tai ministeriö. Esityksen tekee asianomainen vi-
4341: suorittanut henkilö, jos nimittämistä voidaan          ranomainen sille ministeriölle, jonka käsiteltäviin
4342: viran asianmukaisen hoitamisen kannalta pitää          asia kuuluu. Asetuksella voidaan kuitenkin mää-
4343: sopivana.                                              rätä, että esityksen sijasta on annettava
4344:    Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, koskee          lausunto.
4345: myös virkaan siirrettävää ja sitä, joka otetaan           Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
4346: virkaan koeajaksi, viran väliaikaiseksi hoitajaksi     tasavallan presidentin kanslian virkaa, ministe-
4347: tai viransijaiseksi.                                   riön eikä oikeuskanslerinviraston virkaa, keskusvi-
4348:    Eroamisiästä ja virassa jatkamisesta eroamisiän     raston jäsenen virkaa, professorin virkaa, apulais-
4349: jälkeen säädetään jäljempänä 54 §:ssä.                 professorin virkaa eikä tutkijaprofessorin virkaa.
4350:    Muista kelpoisuusvaatimuksista on voimassa          Näiden virkojen täyttämisestä on voimassa, mitä
4351: mitä niistä erikseen säädetään tai määrätään.          siitä erikseen säädetään.
4352: 
4353:                        14 §
4354:                                                                               17 §
4355:    Virka on ennen sen täyttämistä julistettava
4356: haettavaksi, jollei laissa tai asetuksessa toisin        Virkaan voidaan nimittää vain sitä hakenut
4357: säädetä.                                               henkilö. Jos virka kuitenkin erityisten säännösten
4358:    Viranomainen, joka julistaa viran haettavaksi,      mukaan saadaan täyttää sitä haettavaksi julista-
4359: määrää samalla hakuajan pituuden. Hakuaikaa ei         matta, virkaan voidaan nimittää henkilö, joka on
4360: kuitenkaan saa määrätä 14 päivää lyhyemmäksi           antanut nimittämiseen muutoin suostumuk-
4361: eikä 30 päivää pitemmäksi.                             sensa.
4362:    Pätevästä syystä voidaan virka julistaa               Virkaan nimittämisen perusteista säädetään
4363: uudelleen haettavaksi tai hakuaikaa jatkaa enin-       hallitusmuodossa.
4364:                                        1985 vp. -     LA n:o 20                                       9
4365: 
4366:                        18 §                                                  23 §
4367:   Virkaan nimitetyn hakemuksesta nimittävä vi-           Asianomaisen viranomaisen on huolehdittava
4368: ranomainen voi peruuttaa nimityksen ennen sitä        siitä, että virkamiehelle annetaan virkasuhteesta
4369: ajankohtaa, josta lukien asianomainen on virkaan      johtuvat edut ja oikeudet sellaisina kuin ne
4370: nimitetty.                                            hänelle kuuluvat.
4371: 
4372:                        19 §
4373:   Virkasuhde alkaa siitä ajankohdasta, josta lu-                         5 luku
4374: kien asianomainen on nimitetty tai siirretty vir-             Virkamiehen yleiset oikeudet ja
4375: kaan tai otettu viran väliaikaiseksi hoitajaksi tai                   velvollisuudet
4376: viransijaiseksi.
4377:    Todistukseksi virkaan nimittämisestä tai siirtä-                         24 §
4378: misestä annetaan nimittämiskirja. Viran väliai-          Virkamiehen on suoritettava virkatehtävät lain-
4379: kaiseksi hoitajaksi tai viransijaiseksi ottamisesta   mukaisesti ja asianmukaisesti sekä viivytyksettä.
4380: annetaan todistukseksi määräyskirja.                  Hänen on noudatettava työnjohto- ja työnvalvon-
4381:                                                       tamääräyksiä.
4382:                                                          Virkamiehen on osallistuttava viraston toimin-
4383:                      4 luku                           nan kannalta tarpeelliseksi katsottavaan koulu-
4384:                                                       tukseen.
4385:       Viranomaisen yleiset velvollisuudet                Virkamiehen virkatehtävien muuttuessa tai vi-
4386:                 työnantajana                          ranhoidollisten olosuhteiden sitä vaatiessa virka-
4387:                          20 §                         miehellä on oikeus viranhoidon kannalta tarpeel-
4388:    Virkamiehiä ja viranhakijoita on kohdeltava        liseksi katsottavaan koulutukseen.
4389: tasapuolisesti. Viranomainen ei saa ryhtyä syrji-        Virkamiehen on käyttäydyttävä virkamiesase-
4390: vään tekoon, jolla virkamiehiä tai viranhakijoita     mansa edellyttämällä tavalla.
4391: perusteettomasti asetetaan toisiinsa nähden eri
4392: asemaan syntyperän, uskonnon, sukupuolen tai                                 25 §
4393: perhesuhteiden, iän, poliittisen tai ammattiyh-         Virkamies e1 saa vaatia, hyväksyä tai ottaa
4394: distystoiminnan, virkasuhteen laadun taikka           vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi
4395: muun näihin verrattavan syyn vuoksi.                  heikentää luottamusta virkamieheen tai viran-
4396:    Jos     viranomainen       voi   osoittaa, että    omaiseen.
4397: 1 momentissa tarkoitettu eri asemaan asettami-
4398: nen ei ole johtunut siinä mainituista syistä, ei                            26 §
4399: tekoa ole pidettävä syrjivänä. Virkamiehellä tai        Virkamies ei saa toimia yhdistyksessä, milloin
4400: viranhakijalla, joka on katsonut joutuneensa          toiminta on laissa erikseen kielletty.
4401: 1 momentissa tarkoitetun syrjivän teon kohteek-
4402: si, on oikeus ilman viivytystä saada viranomai-                              27 §
4403: selta kirjallinen selvitys teon perusteista.            Virkamies ei saa käyttää hyödykseen eikä luvat-
4404:                                                       ta muille ilmaista virkamiesasemassaan tietoonsa
4405:                       21 §                            saamaansa seikkaa, joka erikseen on säädetty tai
4406:    Viranomainen ei saa kieltää virkamiestä liitty-    määrätty salassa pidettäväksi.
4407: mästä eikä kuulumasta yhdistykseen, ellei laissa
4408: toisin säädetä, eikä painostaa virkamiestä liitty-                           28 §
4409: mään johonkin yhdistykseen tai kieltää siitä eroa-       Virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää sivu-
4410: masta.                                                tointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivu-
4411:                                                       toimeen kuuluvien tehtävien suorittamiseen, el-
4412:                       22 §                            lei asianomainen viranomainen hakemuksesta
4413:    Viranomaisen on sallittava virkamiesten ja hei-    myönnä hänelle siihen sivutoimilupaa. Sivutoi-
4414: dän ammatillisten järjestöjensä ruoka- ja muiden      milupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoi-
4415: taukojen aikana ja virka-ajan ulkopuolella mak-       tettuna. Sivutoimilupa voidaan peruuttaa, kun
4416: suttomasti käyttää tarkoitukseen sopivia työnan-      siihen on syytä.
4417: tajan tiloja kokoontumiseen ja järjestötehtävien         Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on
4418: hoitoon.                                              otettava huomioon, että virkamies ei saa sivutoi-
4419: 
4420: 2 428500090)
4421: 10                                      1985 vp. -     LA n:o 20
4422: 
4423: men vuoksi tulla esteelliseksi virassa ja että sivu-   rastossa. Virkamies on tällöin vastaavan ajan
4424: toimi ei saa vaarantaa luottamusta virkamiesten        virkavapaana omasta virastaan.
4425: tasapuolisuuteen viranhoidossa ja ettei se muu-           Virkamies voidaan määräajaksi siirtää toimi··
4426: toinkaan saa haitata viran asianmukaista               maan toisessa virastossa, jos siirto parantaa virka··
4427: hoitamista.                                            miehen edellytyksiä virkatehtävien suorittamisek-
4428:    Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta sivu-        si ja jos virkamies on antanut siirtoon suostumuk-
4429: toimesta virkamiehen on tehtävä ilmoitus asian-        sensa. Siirrosta päättää nimittävä viranomainen.
4430: omaiselle viranomaiselle. Viranomainen voi kiel-
4431: tää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitä-
4432: misen 2 momentissa säädetyillä perusteilla. Vi-                             32 §
4433: ranomaisen päätös tulee noudatettavaksi siitä            Virkavalasta on vOimassa, mitä siitä erikseen
4434: tehdystä valituksesta huolimatta.                      säädetään.
4435:    Sivutoimena tarkoitetaan 1-3 momentissa               Erikseen säädetään velvollisuuksista, joita vir-
4436: virkaa sekä palkattua työtä ja tehtävää, joista        kamiehellä on työtaistelun aikana.
4437: virkamiehellä on oikeus kieltäytyä, sekä ammat-
4438: tia, elinkeinoa ja liikettä.
4439:    Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä on säädetty,                            6 luku
4440: on noudatettava laissa tai asetuksessa eri hallin-
4441: nonaloilla sivutoimista annettuja erityissään-                       Palvelussuhteen ehdot
4442: nöksiä.                                                                      33 §
4443:                                                           Virkamiesten palvelussuhteen ehtojen vahvis-
4444:                        29 §                            tamisesta virkaehtosopimuksin säädetään valtion
4445:    Erikseen säädetään virkamiehen velvollisuudes-      virkaehtosopimuslaissa.
4446: ta osallistua työterveyshuoltolaissa (743 178) tai
4447: muualla säädetyllä erityisellä perusteella tervey-
4448: dentilaansa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuk-                              34 §
4449: siin ja antaa terveydentilaansa koskevia tietoja.         Sopimuspaikkaiseen virkaan nimitetyn tai ote-
4450:                                                        tun virkamiehen kanssa voidaan tehdä kirjallinen
4451:                        30 §                            sopimus virkasuhteessa noudatettavista ehdoista
4452:                                                        valtioneuvoston antamien yleisten määräysten
4453:    Virkamiehen velvollisuudesta viran asianmu-
4454:                                                        mukaisesti.
4455: kaisen hoitamisen sitä vaatiessa asua hänelle
4456: varatussa virka-asunnossa taikka määrätyllä paik-         Sopimuksen tekee nimittävä viranomainen. Jos
4457: kakunnalla säädetään lailla.                           nimittävänä viranomaisena on tasavallan presi-
4458:    Virkamies on velvollinen suorittamaan hänen         dentti tai valtioneuvosto, sopimuksen tekee kui-
4459: käyttöönsä virkasuhteen perusteella annetusta          tenkin asianomainen ministeriö.
4460: asunnosta sekä virkaan liittyvistä luontoiseduista       Jos valtioneuvosto yksittäistapauksessa katsoo
4461: valtiolle korvausta valtioneuvoston määräämien         valtion edun sitä vaativan, sopimuksessa voidaan
4462: perusteiden mukaan, jollei muualla toisin sääde-       poiketa asianomaisen sopimuspalkkaluokan tahi
4463: tä tai valtion virkaehtosopimuslain (664/70) no-       edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun muun
4464: jalla tehdystä korvauksen määrää koskevasta sopi-      perusteen mukaisesta palkkauksesta taikka edellä
4465: muksesta muuta johdu. Korvaukset eivät saa             tarkoitetuista valtioneuvoston antamista yleisistä
4466: ylittää paikkakunnalla käypiä keskimääräisiä hin-      määräyksistä. Sopimuksen tekevänä viranomai-
4467: toja.                                                  sena on tällöin, sen estämättä mitä edellä
4468:    Edellä 2 momentissa tarkoitetut korvaukset          2 momentissa on säädetty, valtioneuvosto.
4469: saadaan periä kuukausittain virkamiehen palkas-           Sopimuspaikkaiseen virkaan nimitetyn tai ote-
4470: ta. Ne saadaan periä kuukausittain myös etukä-         tun virkamiehen irtisanomista pidetään samalla
4471: teen.                                                  sopimuksen irtisanomisena.
4472:                                                          Jollei sopimusta tehdä tai jollei sopimuksesta
4473:                        31 §                            muuta johdu, on virkasuhteessa noudatettavista
4474:    Vakinainen virkamies on tarvittaessa velvolli-      ehdoista voimassa, mitä niistä on säädetty tai
4475: nen tilapäisesti hoitamaan väliaikaisena tai viran-    määrätty tahi valtion virkaehtosopimuslain nojal-
4476: sijaisena toista samanlaatuista virkaa samassa vi-     la sovittu.
4477:                                        1985 vp. -    LA n:o 20                                         11
4478: 
4479:                        35 §                          saadaan siirtää vam sellaiseen virkaan, jonka
4480:    Aiheettomasti maksettu palkkauksen tai muun       kelpoisuusvaatimukset, työtehtävien laatu ja
4481: virkasuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden        palkkaedut vastaavat aikaisempaa virkaa. Vain
4482: määrä saadaan periä takaisin myös siten, että se     erityisistä syistä virkamies voidaan siirtää toisella
4483: vähennetään seuraavan tai seuraavien palkan-         paikkakunnalla olevaan virkaan.
4484: maksujen yhteydessä virkamiehen palkasta, mi-
4485: käli virkamies on edelleen saman viraston palve-                             38 §
4486: luksessa.                                               Kun virkamies siirretään toiseen virkaan, tämä
4487:    Kulloinkin suoritettavasta palkkauksesta ei saa   virka saadaan täyttää sitä haettavaksi julistamat-
4488: 1 momentin nojalla periä enempää kuin mitä           ta. Siirtämisestä päättää nimittävä viranomainen,
4489: palkasta lain mukaan saadaan ulosmitata.             jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä.
4490:    Takaisin perintää aloitettaessa on sen peruste       Ennen kuin siirtämisestä tehdään päätös on
4491: ja takaisin perittävä määrä virkamiehelle ilmoi-     tästä ilmoitettava virkamiehelle ja varattava hä-
4492: tettava.                                             nelle tilaisuus antaa asetetussa kohtuullisessa
4493:                                                      määräajassa asiassa selitys.
4494:                       36 §                              Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virka-
4495:    Aiheettomasti maksetun palkkauksen tai            miesten siirtämisestä on voimassa, mitä siitä
4496: muun virkasuhteesta johtuvan taloudellisen           erikseen säädetään.
4497: etuuden takaisin perintä on aloitettava 35 §:ssä        Luottamusmies voidaan siirtää vain, kun hä-
4498: säädetyllä tavalla tai pantava vireille muussa       nen virkaansa kuuluvat tehtävät kokonaan loppu-
4499: järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa sen kalen-     vat eikä voida järjestää muita tehtäviä, jotka
4500: terivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton      vastaavat hänen ammattitaitoaan.
4501: palkkauksen tai muun taloudellisen etuuden
4502: määrä on maksettu, uhalla, että oikeus takaisin
4503: perintään on menetetty.                                                      39 §
4504:                                                         Asianomainen viranomainen voi kieltää avoin-
4505:                                                      na olevan tai avoimeksi tulevan viran täyttämisen
4506:                      7 luku                          osoittaakseen siihen
4507:                                                         1) virkamiehen, joka 37 §:n nojalla voidaan
4508:           Virkamiehen siirtäminen ja                 siirtää toiseen virkaan;
4509:            uudelleen sijoittaminen
4510:                                                         2) henkilön, joka saa valtion eläkelaissa tarkoi-
4511:                         37 §                         tettua työkyvyttömyyseläkettä ja joka ennen elä-
4512:    Vakinainen virkamies voidaan, sen lisäksi mitä    keiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön kyke-
4513: muualla säädetään, siirtää toiseen virkaan, jos      neväksi;
4514:    1) asianomainen virka lakkautetaan;                  3) henkilön, joka saa valtion eläkelaissa tarkoi-
4515:    2) viraston tai sen osan tehtävät tai työmäärä    tettua työttömyyseläkettä; sekä
4516: muuttuvat niin olennaisesti, että se edellyttää         4) henkilön, joka on irtisanottu viran lakkaut-
4517: virkamiehen siirtämistä;                             tamisen vuoksi ja jonka uudelleen työhön sijoit-
4518:    3) virkamies ei sairauden, vian tai vamman        tuminen on iän ja muun syyn vuoksi vaikeaa.
4519: vuoksi enää kykene asianmukaisesti suorittamaan         Asianomaisen viranomaisen osoittama henkilö
4520: virkatehtäviään; tai                                 saadaan nimittää virkaan sitä haettavaksi julista-
4521:    4) siirtämisellä voidaan ehkäistä virkamiehen     matta.
4522: työkyvyn alenemista tai edistää virkamiehen jo          Asianomainen viranomainen voi myös kieltää
4523: alentuneen työkyvyn palauttamista.                   avoinna olevan tai avoimeksi tulevan viran täyttä-
4524:    Sen lisäksi mitä 1 momentissa on säädetty,        misen, jos virkamiesten toiseen virkaan sijoitta-
4525: vakinainen virkamies saadaan siirtää toiseen vir-    miseen on tarvetta sen johdosta, että viraston
4526: kaan muusta viranhoidollisiin näkökohtiin perus-     uudelleen järjestely on vireillä.
4527: tuvasta hyväksyttävästä syystä, jos virkamies on        Avoinna olevan tai avoimeksi tulevan viran
4528: antanut siirtämiseen suostumuksensa.                 täyttämättä jättämisestä ja viran täyttämisestä
4529:    Virkamies saadaan siirtää vain sellaiseen vir-    päättää, jos siihen nimittävänä viranomaisena on
4530: kaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja     tasavallan presidentti, valtioneuvosto, korkein oi-
4531: jota voidaan pitää hänelle sopivana. 1 momentin      keus tai korkein hallinto-oikeus, tämä viranomai-
4532: 1 ja 2 kohdassa säädetyin perustein virkamies        nen. Tässä pykälässä tarkoitetusta asianomaisesta
4533: 12                                     1985 vp. -     LA n:o 20
4534: 
4535: viranomaisesta muissa tapauksissa sekä uudelleen                             42 §
4536: sijoittamisesta muutoin säädetään asetuksella.           Käytettäväksi asetettuun virkamieheen nouda-
4537:    Täytettäessä virkaa tässä luvussa tarkoitetuissa   tetaan soveltuvin osin, mitä tässä laissa on säädet-
4538: tapauksissa voidaan hallitusmuodon 86 §:ssä sää-      ty vakinaisesta virkamiehestä siinä virassa, josta
4539: dettyjen virkaylennysperusteiden ohella ottaa         hänet on asetettu käytettäväksi. Hänet voidaan
4540: huomioon 1 momentissa tarkoitetun henkilön            kuitenkin siirtää hänelle sopivaan virkaan vain jos
4541: palvelussuhteen jatkuvuuden turvaamiseen liitty-      hän on antanut siihen suostumuksensa.
4542: vät syyt.
4543:                                                                           9 luku
4544:                      8 luku                                   Virantoimituksen keskeytyminen
4545:      Virkamiehen asettaminen valtioneuvoston                                43 §
4546:                   käytettäväksi                          Virkamies ei saa keskeyttää virantoimitustaan,
4547:                         40 §                          ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta
4548:                                                       myönnä hänelle virkavapautta tai ellei jäljempä-
4549:    Vakinainen virkamies, jonka nimittää virkaan       nä tahi muualla toisin säädetä. Hakemuksessa on
4550: tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, voidaan    ilmoitettava ne perusteet, joiden nojalla virkava-
4551: asettaa kahden vuoden ajaksi valtioneuvoston
4552:                                                       pautta haetaan.
4553: käytettäväksi, jos virkamies on antanut siihen
4554:                                                          Virkamiehelle on myönnettävä virkavapautta,
4555: suostumuksensa. Lisäksi jäljempänä 51 §:ssä tar-
4556:                                                       jos hän hakemuksessaan esittää asiallisesti perus-
4557: koitettu virkamies, jqnka nimittää virkaan tasa-
4558:                                                       teltuja syitä.
4559: vallan presidentti, voidaan asettaa kahden vuo-
4560: den ajaksi valtioneuvoston käytettäväksi silloin,
4561: kun siihen on viranhoidollisiin näkökohtiin pe-                               44 §
4562: rustuva syy. Kahden vuoden määräaikaa voidaan            Jos virkamies sairaudesta, viasta tai vammasta
4563: samoin edellytyksin jatkaa enintään kahdella          johtuvan työkyvyttömyyden tai muun pakottavan
4564: vuodella.                                             esteen vuoksi on keskeyttänyt virantoimituksensa
4565:    Käytettäväksi asetettu virkamies on velvollinen    eikä ole voinut hakea virkavapautta ennen viran-
4566: suorittamaan valtioneuvoston tai sen määräämän        toimituksen keskeytymistä, hänen on haettava
4567: viranomaisen antamia tehtäviä.                        sitä viivytyksettä esteen päätyttyä.
4568:                                                          Viranomainen voi hakemuksettakin myöntaa
4569:    Käytettäväksi asettamisesta ja 1 momentissa        virkavapauden saatuaan tässä pykälässä tarkoite-
4570: tarkoitetun määräajan jatkamisesta päättää tasa-      tusta syystä riittävän selvityksen.
4571: vallan presidentti, jos kysymyksessä on tasavallan
4572: presidentin nimitettävä virkamies, ja muissa ta-
4573: pauksissa valtioneuvosto.                                                     45 §
4574:                                                         Jos virkamiehelle on myönnetty virkavapautta,
4575:                                                       hän vapautuu kaikkien virkatehtävien suorittami-
4576:                         41 §                          sesta. Vakinaiselle virkamiehelle virkavapaus voi-
4577:    Käytettäväksi asetettu virkamies katsotaan         daan kuitenkin myöntää myös osittaisena.
4578: eronneeksi virastaan siitä ajankohdasta lukien,         Virkavapaana oleva virkamies voidaan suostu-
4579: josta hänet on asetettu valtioneuvoston käytettä-     muksensa perusteella erityisestä syystä määrätä
4580: väksi. Käytettäväksi asetetun virkamiehen virka-      suorittamaan joitakin virkatehtäviä.
4581: suhde päättyy ilman irtisanomista sen määräajan
4582: päättyessä, joksi hänet on asetettu käytettäväksi,                           46 §
4583: jollei virkasuhde irtisanomisen johdosta ole päät-       Virkamies, jolle on myönnetty paikallista vir-
4584: tynyt sitä ennen.                                     kavapautta sairauden tai raskauden ja synnytyk-
4585:    Edellä 40 §:n 3 momentissa tarkoitettu viran-      sen vuoksi, on velvollinen noudattamaan niitä
4586: omainen voi käytettäväksi asettamisesta päätettä-     määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausva-
4587: essä ja 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua määräai-     kuutuslain (364/63) mukaan työnantajalle suori-
4588: kaa jatkettaessa erityisestä syystä määrätä, että     tettavan päivä- ja äitiysrahan hakemista varten.
4589: virkamies tänä aikana on virkavapaana siitä viras-      Jos virkamies laiminlyö 1 momentissa tarkoi-
4590: ta, josta hänet asetetaan valtioneuvoston käytet-     tettujen määräysten ja ohjeitten noudattamisen,
4591: täväksi.                                              voidaan hänelle virkavapausajalta suoritettu palk-
4592:                                         1985 vp. -     LA n:o 20                                       13
4593: 
4594: kaus päivä- tai äitiysrahaa vastaavalta osalta periä   misajan kuluttua. Irtisanominen on tehtävä kir-
4595: takaisin seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen       iallisesti.
4596: yhteydessä.                                                Viranomainen ei kuitenkaan saa irtisanoa vir-
4597:                                                        kamiestä, ellei irtisanominen perustu seuraaviin
4598:                      47 §                              syihin:
4599:   Jos virkaan määräajaksi nimitetty ta1 surretty           1) virkamies ei enää kykene asianmukaisesti
4600: ennestään on nimitettynä tai siirrettynä valtion       suorittamaan virkatehtäviään; tai
4601: virkaan, hän on virkavapaana tästä virasta sen             2) virkamies toimii jatkuvasti tai olennaisesti
4602: ajan, jona hän on ensiksi tarkoitetussa virassa.       vastoin virkavelvollisuuksiaan tahi jatkuvasti tai
4603: Tämä ei kuitenkaan koske virkamiestä, joka en-         olennaisesti laiminlyö niitä.
4604: nestään on nimitetty, siirretty tai otettu määrä-          Edellä 1-2 kohdassa tarkoitettu syy ei ole
4605: ajaksi virkaan.                                        ainakaan:
4606:                                                            1) sairaus, vika tai vamma, paitsi jos siitä on
4607:                         48 §                           ollut seurauksena virkamiehen työkyvyn olennai-
4608:    Virkamies on virkavapaana virasta sen ajan,         nen ja pysyvä heikentyminen ja virkamiehellä on
4609: jona hän on kansanedustajana tai valtioneuvos-         sen perusteella oikeus työkyvyttömyyseläkkee-
4610: ton jäsenenä tahi jona aikana hän suorittaa            seen;
4611: palvelusta asevelvollisena. Virkamiehen on ilmoi-          2) raskaus ja synnytys;
4612: tettava tällaisesta julkisesta tehtävästä tai palve-       3) osallistuminen virkamiesyhdistyksen päätök-
4613: luksen suorittamisesta asevelvollisena heti siitä      sen perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan
4614: tiedon saatuaan asianomaiselle viranomaiselle,         työtaistelutoimenpiteeseen; eikä
4615: jonka on päätöksellään todettava virkamiehen              4) virkamiehen poliittiset, uskonnolliset tai
4616: olevan tänä aikana virkavapaana virasta.               muut mielipiteet eikä osallistuminen yhteiskun-
4617:    Jos viranomainen katsoo muun kuin 1 momen-          nalliseen tai yhdistystoimintaan.
4618: tissa tarkoitetun julkisen tehtävän haittaavan vi-        Viranomainen ei saa irtisanoa virkamiestä aika-
4619: ran asianmukaista hoitamista siten, että virka-        na, joksi hänelle on myönnetty virkavapautta
4620: mies on tehtävän vuoksi estynyt samanaikaisesti        raskauden ja synnytyksen vuoksi eikä myöskään,
4621: hoitamasta virkaansa, viranomaisen on päätöksel-       saatuaan tietää virkamiehen olevan raskaana, irti-
4622: lään todettava virkamiehen olevan tänä aikana          sanoa virkasuhdetta päättymään sanotun virkava-
4623: kokonaan tai osittain virkavapaana virasta. Kun        pauden alkaessa tai aikana.
4624: virkamies on saanut tiedon hänelle annetusta              Viranomainen ei saa irtisanoa luottamusmie-
4625: tässä tarkoitetusta julkisesta tehtävästä, hänen on    hen virkasuhdetta.
4626: ilmoitettava tästä asianomaiselle viranomaiselle.         Virkamiehen irtisanoutuessa saadaan voimassa
4627:    Viranomainen voi päätöksellään todeta tässä         olevasta irtisanomisajasta poiketa, jos asianomai-
4628: pykälässä tarkoitetun virkavapauden saatuaan es-       nen viranomainen antaa siihen suostumuksen.
4629: teestä riittävän selvityksen, vaikka esteestä ei ole      Määräajaksi nimitetyn tai otetun virkamiehen
4630: tehty säädettyä ilmoitusta.                            virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun mää-
4631:                                                        räaika on kulunut loppuun, jollei virkasuhde
4632:                       49 §                             irtisanomisen johdosta ole päättynyt sitä ennen.
4633:    Virantoimituksen keskeytymisestä, kun virka-
4634: mies pidätetään virantoimituksesta, säädetään                                  51 §
4635: jäljempänä 14 luvussa.                                    Sen lisäksi mlta 51 §:n 2 momentissa on
4636:    Virkamiehelle annettavasta vuosilomasta on          säädetty irtisanomisen perusteista, voidaan seu-
4637: voimassa, mitä siitä on säädetty, määrätty tai         raavat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on syytä:
4638: valtion virkaehtosopimuslain nojalla sovittu.             1) tasavallan presidentin kanslian kansliapääl-
4639:                                                        likkö;
4640:                                                           2) valtioneuvoston oikeuskansleri ja apulaisoi-
4641:                      10 luku                           keuskansleri;
4642:            Virkamiehen irtisanominen                      3) ministeriön valtiosihteeri, kansliapäällikkö
4643:                                                        ja osastopällikkö;
4644:                        50 §                               4) ulkoasiainhallinnon virkamies, jonka tasa-
4645:   Virkasuhde voidaan viranomaisen ja virkamie-         vallan presidentti nimittää;
4646: hen puolelta irtisanoa päättymään tietyn irtisano-        5) keskusviraston päällikkö;
4647: 14                                        1985 vp. -     LA n:o 20
4648: 
4649:    6) maaherra;                                          puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen palveluk-
4650:    7) poliisipäällystöön kuuluva virkamies; sekä         sessa olevia virkamiehiä.
4651:    8) puolustusvoimien upseerin virassa palveleva           Virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisa-
4652: virkamies.                                               nomista sen kuukauden päättyessä, jonka aikana
4653:    Irtisanomisen toimittava viranomainen voi             virkamies saavuttaa eroamisiän. Nimittävä viran-
4654: määrätä, sen estämättä mitä irtisanomisajasta on         omainen voi kuitenkin pätevästä syystä oikeuttaa
4655: säädetty tai valtion virkaehtosopimuslain nojalla        virkamiehen jatkamaan samassa virassa eroamis-
4656: sovittu, että 1 momentissa tarkoitetun virkamie-         iän jälkeen määräajan, enintään kaksi vuotta
4657: hen virkasuhde päättyy irtisanomisen johdosta            kerrallaan, jolloin virkasuhde päättyy ilman irti-
4658: välittömästi. Virkamiehellä on tällöin kuitenkin         sanomista viimeistään kun määräaika on kulunut
4659: oikeus irtisanomisajan palkkaa vastaavaan kor-           loppuun. Päätös virkamiehen oikeuttamisesta jat-
4660: vaukseen.                                                kamaan virassa on tehtävä ennen kuin virkamies
4661:                                                          on saavuttanut eroamisiän. Jos nimittävänä viran-
4662:                       52 §                               omaisena on tasavallan presidentti, päättää viras-
4663:    Virkaatoimittavan virkamiehen virkasuhde voi-         sa jatkamisesta eroamisiän jälkeen kuitenkin val-
4664: daan virkamiehen puolelta irtisanoa päättymään           tioneuvosto. Virkasuhteen päättymisestä on vi-
4665: ilman irtisanomisaikaa.                                  ranomaisen annettava todistus.
4666:    Vakinaisen virkamiehen ryhtyessä hoitamaan
4667: virkaansa viranomainen saa irtisanoa viransijaisen
4668: ilman irtisanomisaikaa sen estämättä, mitä irtisa-                           12 luku
4669: nomisen perusteista on tässä laissa säädetty.                      Eroraha ja toistuva korvaus
4670:                          53 §                                                   55 §
4671:    Virkamiehen irtisanoo nimittävä viranomai-               Erorahaa suoritetaan, jos virkamies irtisanotaan
4672: nen, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Jos   sillä perusteella, ettei hän enää kykene asianmu-
4673: nimittävänä viranomaisena on tasavallan presi-           kaisesti hoitamaan virkatehtäviään, ja jos häntä ei
4674: dentti, virkamiehen irtisanoo kuitenkin valtio-          ole voitu sijoittaa hänelle soveltuvaan valtion
4675: neuvosto, lukuunottamatta edellä 51 §:ssä tarkoi-        virkaan, jonka vastaanottamista ei hänen talou-
4676: tetruja virkamiehiä ja jollei tasavallan presidentti     dellisiin oloihinsa nähden ole pidettävä kohtuut-
4677: yksittäistapauksessa pidätä asiassa päätösvaltaa         tomana.
4678: itselleen.                                                  Ensimmäisenä vuotena virkamiehen irtisano-
4679:    Ennen kuin virkamies irtisanotaan on hänelle          misesta lukien eroraha vastaa virkaan irtisanotta-
4680: varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa.       essa kuuluneiden palkkausetujen yhteenlaskettua
4681: Tämä ei kuitenkaan koske irtisanomista, josta            määrää ja sen jälkeen virassa olleen täyden eläk-
4682: tasavallan presidentti tekee päätöksen.                  keen määrää.
4683:    Se viranomainen, joka on irtisanonut virkamie-
4684:                                                             Edellä mainitulle virkamiehelle voidaan har-
4685: hen, voi ennen irtisanomisajan loppuun kulumis-
4686:                                                          kinnan mukaan lisäksi suorittaa toistuvaa kor-
4687: ta peruuttaa irtisanomisen, jos virkamies antaa
4688:                                                          vausta.
4689: siihen suosrumuksensa. Virkamies ei saa peruut-
4690: taa irtisanourumistaan, ellei viranomainen anna             Erorahan ja toistuvan korvauksen suorittami-
4691: siihen suostumusta.                                      nen lakkaa siltä,
4692:                                                             1) joka tulee valtion, kunnan tai muun julki-
4693:                                                          sen yhteisön virkaan;
4694:                      11 luku
4695:                                                             2) joka tulee ryö- tai muuhun palvelussuhtee-
4696:                     Eroamisikä                           seen; tai
4697:                        54 §                                 3) joka menettää Suomen kansalaisuuden.
4698:    Virkamiesten yleinen eroamisikä on 67 vuotta.            Asetuksella määrätään toistuvan korvauksen
4699:    Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, että vi-        myöntämisen edellytyksistä, erorahan ja toistu-
4700: rassa, jonka laaru sitä vaatii, eroamisikä on alle       van korvauksen suuruuden tarkemmasta määrää-
4701: yleisen eroamisiän. Eroamisikää ei kuitenkaan saa        misestä sekä erorahan ja toistuvan korvauksen
4702: määrätä 55 vuotta alemmaksi, lukuunottamatta             lakkaamisen edellytyksistä.
4703:                                            1985 vp. -    LA n:o 20                                       15
4704: 
4705:                          56 §                            jan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelys-
4706:     Jos virkamies on irtisanottu 51 §:n nojalla tai      tä.
4707:   jos se määräaika, joksi 51 § :ssä tarkoitettu virk~­
4708:   mies on asetettu valtioneuvoston käytettäväksi,
4709:   on päättynyt, hänelle suoritetaan toistuvaa kor-                            13 luku
4710:   vausta siihen asti kunnes hän sijoittuu uudelleen       Kurinpitomenettely ja vahingonkorvausvastuu
4711:   työhön siten kuin asetuksella tarkemmin sääde-
4712: . tään.                                                                          61 §
4713:                                                             Virkamiehelle, joka toimii vastoin virkavelvol-
4714:                         57 §                             lisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan määrätä
4715:     Erorahaa ja toistuvaa korvausta koskevat asiat       kurinpitorangaistus. Kurinpitorangaistuksia ovat:
4716:  ratkaisee hakemuksesta valtiokonttori.                     1) kirjallinen varoitus;
4717:                                                             2) virantoimituksesta erottaminen vähintään
4718:     Valtiokonttoria avustaa erorahaa ja toistuvaa
4719:                                                          yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi; sekä
4720:  korvausta koskevissa asioissa eroraha-asiain neu-
4721:  vottelukunta, josta annetaan tarkemmat sään-               3) viraltapano.
4722:  nökset asetuksella.
4723:                                                                                 62 §
4724:                                                            Kurinpitorangaistuksen määrää virkamieslauta-
4725:                          58 §
4726:                                                          kunta, josta säädetään 16 luvussa. Korkeimman
4727:     Valtiovarainministeriö voi erityisestä syystä        oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden vir-
4728:  myöntää määräämäkseen ajaksi toistuvan kor-             kamiehelle määrää kurinpitorangaistuksen kui-
4729:  vauksen muullekin kuin 55 §:n 3 momentissa ja           tenkin se tuomioistuin, jonka virkamies hän on.
4730:  56 §:ssä tarkoitetulle vakinaiselle virkamiehelle ja      Kurinpitorangaistusta ei voida määrätä valtio-
4731:  vaikka toistuvan korvauksen myöntämiseen ei             neuvoston oikeuskanslerille eikä apulaisoikeus-
4732:  olisi asetuksella säädettyjä edellytyksiä.              kanslerille. Kurinpitorangaistuksen määräämises-
4733:                                                          tä rikoslain 45 luvun alaiselle virkamiehelle on
4734:                          59 §                            voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.
4735:    Jos erorahaa tai toistuvaa korvausta koskeva
4736:  lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai                                63 §
4737:  puutteelliseen selvitykseen taikka ei ilmeisesti ole       Kurinpitomenettelyyn ei saa ryhtyä, jos asia on
4738:  säännösten ja määräysten mukainen, valtiokont-          sen laatuinen, että se on saatettava tuomio-
4739:  tori saa ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, mil-     istuimen käsiteltäväksi.
4740:  loin kysymys on evätyn edun myöntämisestä tai              Kurinpitomenettelyyn ryhtymisestä paattaa,
4741:  myönnetyn edun lisäämisestä.                            sen jälkeen kun asiassa on suoritettu valmistava
4742:    Jos valtiokonttori on tehnyt esityksen toistuvaa      tutkimus, nimittävä viranomainen, jollei laissa
4743:  korvausta koskevan lainvoimaisen päätöksen pur-         tai asetuksessa toisin säädetä. Jos nimittävänä
4744:  kamisesta, se voi, kunnes asia on ratkaistu,            viranomaisena on tasavallan presidentti tai valtio-
4745:  keskeyttää toistuvan korvauksen maksamisen tai          neuvosto, kurinpitomenettelyyn ryhtymisestä
4746:  maksaa toistuvan korvauksen sen suuruisena kuin         päättää asianomainen ministeriö. Valtioneuvosto
4747:  purkuesityksen mukaan on pidettävä oikeana.             voi kuitenkin yksittäistapauksessa ottaa asian rat-
4748:                                                          kaistavakseen.
4749:                          60 §                               Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan
4750:    Aiheettomasti maksettu eroraha ja toistuva            oikeusasiamies voivat yksittäistapauksessa määrä-
4751:  korvaus saadaan periä takaisin myös siten, että se      tä, että kurinpitomenettelyyn on ryhdyttävä.
4752:  vähennetään vastaisesta erorahasta tai toistuvasta
4753:  korvauksesta. Kulloinkin suoritettavasta toistuvan                             64 §
4754:  korvauksen maksuerästä älköön kuitenkaan vä-              Jos kurinpitomenettelyyn on paatetty ryhtyä,
4755:  hennettäkö enempää kuin mitä palkasta lain              kurinpitoasiamiehen on, hankittuaan asian rat-
4756:  mukaan saadaan ulosmitata.                              kaisemiseksi tarvittavan lisäselvityksen, pantava
4757:    Aiheettomasti maksettu eroraha ja toistuva            kurinpitomenettely vireille. Vireillepano toimite-
4758:  korvaus voidaan jättää takaisin perimättä, jos sen      taan antamalla vastaajana olevan virkamiehen
4759:  myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava            (vastaajan) tiedoksi kurinpitorangaistusta koskeva
4760:  johtuneen erorahan tai toistuvan korvauksen saa-        vaatimus ja se asiassa kertynyt aineisto, jonka
4761: 16                                      1985 vp. -     LA n:o 20
4762: 
4763: perusteella vastaajalle vaaditaan kurinpitorangais-    syytä siihen on, tässä laissa mainittuihin kurinpi-
4764: tusta. Vastaajalle on varattava tilaisuus selityksen   totoimiin ryhdytään.
4765: antamiseen asiassa.
4766:    Kurinpitoasiamiehen hankittua mahdollisen li-                               68 §
4767: säselvityksen ja annettua vastaajan tiedoksi kurin-       Virkamiehen ei ole suoritettava valtiolle eikä
4768: pitorangaistusta koskevan vaatimuksen, hänen on        valtion ole suoritettava virkamiehelle korvausta
4769: esitettävä virkamieslautakunnalle kurinpitoran-        vahingosta, joka aiheutuu työtaistelutoimenpi-
4770: gaistusta koskeva vaatimus. Kurinpitoasiamies          teistä.
4771: käyttää virkamieslautakunnassa muutoinkin vi-
4772: ranomaisen puhevaltaa.
4773:    Kurinpitoasiamiehestä säädetään jäljempänä                                14 luku
4774: 16 luvussa.
4775:                                                                Virantoimituksesta pidättäminen
4776:                        65 §                                                    69 §
4777:    Kurinpitorangaistusta ei saa määrätä, ellei ku-       Jos virkamiehen irtisanomista koskeva päätös ei
4778: rinpitomenettelyä ole pantu 64 §:ssä säädetyllä        ole saanut lainvoimaa silloin kun irtisanomisaika
4779: tavalla vireille yhden vuoden kuluessa siitä, kun      on kulunut loppuun, hänet on pidätettävä viran-
4780: se seikka, joka olisi voinut aiheuttaa kurinpito-      toimituksesta, jollei virkamieslautakunta tai, jos
4781: menettelyn, tuli 63 §:ssä tarkoitetun viranomai-       virkamieslautakunnan päätöksestä on tehty vali-
4782: sen tietoon.                                           tus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, korkein hal-
4783:    Kurinpitomenettelyä ei saa panna vireille eikä      linto-oikeus erityisestä syystä toisin määrää. Jos
4784: kurinpitorangaistusta määrätä saman syyn joh-          virkamies on pantu viralta, hänet on heti pidätet-
4785: dosta, josta tuomioistuin on jo tuominnut ran-         tävä virantoimituksesta, vaikkei päätös ole saanut
4786: gaistuksen tai jonka johdosta nostetusta syyttees-     lainvoimaa.
4787: tä tuomioistuin on vapauttanut virkamiehen tai            Virkamies voidaan lisäksi tarvittaessa pidättää
4788: jättänyt hänet rangaistukseen tuomitsematta. Tä-       virantoimituksesta seuraavilla perusteilla:
4789: män estämättä virkamies voidaan kuitenkin tässä            1) rikossyytteen, kurinpitomenettelyn ja niiden
4790: luvussa säädettyä kurinpitomenettelyä noudat-          edellyttämien tutkimusten ajaksi;
4791: taen panna viralta.                                        2) jos virkamies kieltäytyy 29 §:ssä tarkoitetuis-
4792:    Virkamiestä vastaan ei saa panna vireille kurin-    ta terveydentilaa koskevista tarkastuksista tai tut-
4793: pitomenettelyä saman syyn johdosta, josta häntä        kimuksista taikka jos hän kieltäytyy antamasta
4794: vastaan on vireillä syyte tuomioistuimessa, niin       sanotun pykälän mukaisesti terveydentilaansa
4795: kauan kuin syyte on tuomioistuimessa vireillä.         koskevia tietoja;
4796: Jos kurinpitomenettelyn aikana nostetaan tuo-              3) jos virkamiehellä on sellainen sairaus, vika
4797: mioistuimessa syyte saman syyn johdosta, joka on       tai vamma, joka olennaisesti haittaa viranhoitoa;
4798: aiheuttanut kurinpitomenettelyn, on kurinpito-         tai
4799: menettely keskeytettävä siksi ajaksi kun syyte on         4) jos virkamies on irtisanottu ja virantoimi-
4800: vireillä.                                              tuksesta pidättämiseen on viranhoidollisiin näkö-
4801:   Jollei kurinpitomenettelyä 3 momentissa mai-         kohtiin perustuva syy.
4802: nituissa tapauksissa ole pantu vireille tai jatkettu      Virantoimituksesta pidättämistä ei saa jatkaa
4803: kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuomiois-         pitempään kuin siihen on tarvetta.
4804: tuimen päätös sai lainvoiman, raukeaa oikeus
4805: kurinpitomenettelyn vireillepanemiseen tai jatka-
4806:                                                                                 70 §
4807: miseen.
4808:                                                           Virantoimituksesta pidättämisestä paattaa ni-
4809:                                                        mittävä viranomainen, jollei laissa tai asetuksessa
4810:                      66 §                              toisin säädetä. Jos nimittävänä viranomaisena on
4811:   Sen estämättä, mitä edellä tässä luvussa on          tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, virantoi-
4812: säädetty, asianomainen esimies voi antaa alaisel-      mituksesta pidättämisestä päättää asianomainen
4813: leen virkamiehelle huomautuksen.                       ministeriö. Valtioneuvosto voi kuitenkin yksit-
4814:                                                        täistapauksessa ottaa asian ratkaistavakseen.
4815:                        67 §                               Ennen virantoimituksesta pidättämistä on vir-
4816:   Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskun-          kamiehelle varattava tilaisuus selityksen antami-
4817: nan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että, milloin       seen asiassa, jollei virantoimituksesta pidättämis-
4818:                                         1985 vp. -     LA n:o 20                                        17
4819: 
4820: tä asian laadun vuoksi ole saatettava voimaan            Jos tuomari 1 momentissa tarkoitetussa ta-
4821: välittömästi.                                          pauksessa ilman pätevää syytä kieltäytyy vastaan-
4822:   Päätös virkamiehen pidättämisestä virantoimi-        ottamasta toista virkaa, nimittävän viranomaisen
4823: tuksesta tulee noudatettavaksi siitä tehdystä vali-    on annettava hänelle hakemuksetta ero.
4824: tuksesta huolimatta.
4825:                                                                                 75 §
4826:                                                           Mitä tässä laissa on säädetty tuomarin virasta ja
4827:                      15 luku                           tuomarista, koskee myös korkeimman oikeuden
4828:                      Tuomarit                          ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijän vir-
4829:                                                        kaa ja esittelijää, jos virkaan nimittävänä viran-
4830:                        71 §                            omaisena on tasavallan presidentti.
4831:    Tätä lakia sovelletaan myös tuomarin virkaan
4832: ja tuomariin, jollei jäljempänä tässä luvussa toi-                           76 §
4833: sin säädetä.                                              Mitä taman lain 61-65 §:ssä sekä 8 ja
4834:    Mitä tämän lain 6 §:n 3 momentissa, 16, 31 ja       10 luvussa on säädetty, ei koske lääninoikeudessa
4835: 37 §:ssä, 54 §:n 2 momentissa, 61-65 §:ssä,            toimivia lääninneuvoksia eikä vanhempia ja nuo-
4836: 69 §:n 2 momentin 4 kohdassa, 96 §:ssä sekä 8 ja       rempia lääninasessoreja.
4837: 10 luvussa on säädetty, ei koske tuomarin virkaa          Mitä tämän lain 73 §:n 1 momentissa on
4838: eikä tuomaria.                                         säädetty tuomarista, koskee myös lääninoikeudes-
4839:    Poiketen siitä, mitä 6 §:n 1 momentissa on          sa toimivia lääninneuvoksia sekä vanhempia ja
4840: säädetty, tuomarin virkaa ei voida perustaa sopi-      nuorempia lääninasessoreja.
4841: muspalkkaisena. Poiketen siitä, mitä 54 §:n
4842: 3 momentissa on säädetty, tuomaria ei voida
4843: oikeuttaa jatkamaan tuomarin virassa eroamisiän                             16 luku
4844: jälkeen.
4845:                                                                    Virkamieslautakunnat ja
4846:                                                                       kurinpitoasiamies
4847:                        72 §
4848:    Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-                                    77 §
4849: linto-oikeuden jäsenen pidättää virantoimitukses-        Virkamieslautakuntia ovat yleinen virkamies-
4850: ta se tuomioistuin, jonka jäsen hän on. Muun           lautakunta ja viraston virkamieslautakunta.
4851: tuomarin pidättää virantoimituksesta se tuomio-
4852: istuin, jossa häntä on syytettävä virkarikoksesta.                            78 §
4853:                                                           Yleinen virkamieslautakunta on valtioneuvos-
4854:                        73 §                            ton kanslian yhteydessä ja se käsittelee ja ratkai-
4855:    Tuomari on velvollinen eroamaan virasta, jos        see tämän lain mukaan virkamieslautakunnalle
4856: hän on sairauden, vian tai vamman vuoksi me-           kuuluvat asiat, jotka koskevat
4857: nettänyt työkykynsä. Jollei tuomari tällöin eroa,         1) ministeriön, oikeuskanslerinviraston ja tasa-
4858: on sen tuomioistuimen, jossa häntä on syytettävä       vallan presidentin kanslian virkamiestä;
4859: virkarikoksesta, annettava hänelle hakemuksetta           2) ulkoasiainhallinnon virkamiestä;
4860: ero virasta. Ennen eron antamista on tuomarille           3) valtioneuvoston kanslian alaisen toimiyksi-
4861: varattava tilaisuus hänelle asetetussa kohtuullises-   kön virkamiestä;
4862: sa määräajassa antaa lausuntonsa.                         4) valtiovarainministeriön alaisen viraston ja
4863:    Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-              valtiovarainministeriön alaisen muun toimiyksi-
4864: linto-oikeuden jäsenelle antaa eron 1 momentissa       kön virkamiestä, jos viraston tai toimiyksikön
4865: tarkoitetussa tapauksessa kuitenkin se tuomiois-       yhteydessä ei ole viraston virkamieslautakuntaa;
4866: tuin, jonka jäsen hän on.                              sekä
4867:                                                           5) muuta virkamiestä, jonka nimittää virkaan
4868:                         74 §                           tasavallan presidentti tai valtioneuvosto.
4869:    Tuomarin siirtämisestä hallitusmuodossa saa-
4870: detyllä perusteella toiseen virkaan päättää nimit-                          79 §
4871: tävä viranomainen. Tuomarin siirtämisessä nou-          Viraston virkamieslautakunta on asetuksessa
4872: datetaan muutoin, mitä edellä 37 §:n 3 momen-          mainittujen ministeriöiden, keskusvirastojen ja
4873: tissa ja 38 §:ssä on säädetty.                         muiden virastojen yhteydessä. Saman viraston
4874: 
4875: 3 428500090]
4876: 18                                     1985 vp. -     LA n:o 20
4877: 
4878: yhteydessä voi olla yksi tai useampia viraston        daan viraston virkamieslautakuntaan lisäksi mää-
4879: virkamieslautakuntia.                                 rätä kaksi jäsentä, joista toinen on virkamiesyh-
4880:    Keskusviraston ja muun viraston yhteydessä         distyksen ehdottama. Kutakin jäsentä kohti, pu-
4881: oleva viraston virkamieslautakunta käsittelee ja      heenjohtajaa lukuunottamatta, määrätään samas-
4882: ratkaisee tämän lain mukaan virkamieslautakun-        sa järjestyksessä varamies, jonka tulee täyttää
4883: nalle kuuluvat asiat, jotka koskevat asianomaisen     samat kelpoisuusvaatimukset kuin asianomaisen
4884: viraston ja sen alaisen hallinnon virkamiestä,        jäsenen.
4885: jollei 78 §:stä muuta johdu.                             Jos yhdistys ei sitä varten määrätyn ajan kulu-
4886:    Ministeriön yhteydessä oleva viraston virka-       essa tee edellä tässä pykälässä tarkoitettua ehdo-
4887: mieslautakunta käsittelee ja ratkaisee tämän lain     tusta virkamieslautakunnan jäsenestä ja varamie-
4888: mukaan virkamieslautakunnalle kuuluvat asiat,         hestä, määrää valtioneuvosto taikka asianomai-
4889: jotka koskevat muun kuin 78 §:ssä tarkoitetun         nen ministeriö, keskusvirasto tai muu virasto
4890: välittömästi ministeriön alaisen viraston ja minis-   kuitenkin jäsenen ja hänen varamiehensä.
4891: teriön alaisen muun toimiyksikön virkamiestä,            Jos jäsen tai varamies kesken toimikautensa
4892: jos viraston tai toimiyksikön yhteydessä ei ole       eroaa tai kuolee, määrätään hänen tilalleen uusi
4893: omaa virkamieslautakuntaa.                            jäsen tai varamies jäljellä olevaksi toimikaudeksi
4894:    Saman viraston yhteydessä olevien viraston         siten kuin 1-3 momentissa on säädetty.
4895: virkamieslautakuntien välisestä tehtäväjaosta sää-
4896: detään asetuksella.                                                           82 §
4897:                                                          Esittelyn virkamieslautakunnassa toimittaa pu-
4898:                       80 §                            heenjohtajana toimiva jäsen tai tämän määräämä
4899:    Virkamieslautakunnassa on puheenjohtaja,           virkamieslautakunnan muu jäsen. Puheenjohta-
4900: varapuheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, jollei      jana toimiva tai esittelyn toimittava virkamieslau-
4901: jäljempänä tässä luvussa toisin säädetä. Heidän       takunnan jäsen voi asiaa esittelemättä vaatia
4902: toimikautensa on kolme vuotta.                        virkamieslautakunnan puolesta vastineita ja seli-
4903:    Virkamieslautakunnan jäsenten tulee olla val-      tyksiä, asian aikaisemmin ratkaisseen viranomai-
4904: tion virkamiehiä sekä puheenjohtajan ja varapu-       sen asiakirjavihkon ja lausunnon sekä muuta
4905: heenjohtajan tämän lisäksi oikeustieteen kandi-       vastaavaa asian ratkaisemista varten tarpeellista
4906: daatin tutkinnon suorittaneita.                       selvitystä. Puheenjohtajana toimiva tai esittelyn
4907:    Virkamieslautakunnan toiminnasta aiheutuvat        toimittava jäsen voi myös asettaa vastineen tai
4908: menot suoritetaan valtion varoista.                   selityksen antamiselle määräajan, jonka kuluessa
4909:                                                       vastine tai selitys on annettava uhalla, että sen
4910:                        81 §                           antamatta jättäminen ei estä asian käsittelyä ja
4911:    Yleisen virkamieslautakunnan puheenjohta-          ratkaisemista.
4912: jan, varapuheenjohtajan ja kaksi muuta jäsentä           Virkamieslautakunnan puheenjohtaja voi mää-
4913: määrää valtioneuvosto valtiovarainministeriön         rätä virkamieslautakunnan sihteerin suorittamaan
4914: sekä neljä muuta jäsentä virkamiesyhdistysten         esittelyn ja muita 1 momentissa tarkoitettuja
4915: keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Kutakin jäsentä       toimenpiteitä puheenjohtajan tai jäsenen sijasta.
4916: kohti, puheenjohtajaa lukuunottamatta, määrä-
4917: tään samassa järjestyksessä kaksi varamiestä, joi-                             83 §
4918: den tulee täyttää samat kelpoisuusvaatimukset            Virkamieslautakunta voi asian selvittämistä
4919: kuin asianomaisen jäsenen.                            varten toimittaa suullisen käsittelyn. Vastaajana
4920:    Viraston virkamieslautakunnan jäsenet määrää       oleva tai oikaisuvaatimuksen tehnyt virkamies
4921: se ministeriö, keskusvirasto tai muu virasto, jon-    sekä kurinpitoasiassa lisäksi kurinpitoasiamies on
4922: ka yhteydessä lautakunta on. Lautakunnan pu-          kirjallisesti kutsuttava suulliseen käsittelyyn.
4923: heenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi jäsen on       Asianomainen voidaan kutsua siihen uhalla, että
4924: määrättävä, jos lautakunta on ministeriön yhtey-      kutsutun poissaolo ei estä asian käsittelyä ja
4925: dessä, ministeriön ja asianomaisten virastojen        ratkaisemista.
4926: virkamiehistä sekä muissa tapauksissa sen viraston       Suullisessa käsittelyssä virkamieslautakunta voi
4927: virkamiehistä, minkä yhteydessä lautakunta on.        kuulla asiantuntijoita.
4928: Kolme muuta jäsentä määrätään asianomaisissa             Virkamieslautakunta voi tarvittaessa määrätä
4929: virastoissa toimivien edustavimpien virkamies-        todistajan ja asiantuntijan suullisen kuulustelun
4930: yhdistysten ehdotuksesta. Erityisestä syystä voi-     toimitettavaksi siinä raastuvanoikeudessa tai kih-
4931:                                          1985 vp. -     LA n:o 20                                           19
4932: 
4933: lakunnanoikeudessa, jossa se soveliaimmin käy                                   87 §
4934: päinsä. Todistajien ja asiantuntijoiden suullisesta        Kurinpitoasiamiehen määrää viraston virka-
4935: kuulustelusta on kuulustelun toimittavan raastu-        mieslautakuntaan kolmen vuoden toimikaudeksi
4936: vanoikeuden tai kihlakunnanoikeuden todisteel-          se virasto, jonka yhteydessä virkamieslautakunta
4937: lisesti etukäteen ilmoitettava 1 momentissa mai-        on. Kurinpitoasiamiehen tulee olla oikeustieteen
4938: nituille henkilöille. Näillä on oikeus olla kuulus-     kandidaatin tutkinnon suorittanut.
4939: teluissa läsnä sekä esittää todistajille ja asiantun-      Yleisessä virkamieslautakunnassa kurinpitome-
4940: tijoille kysymyksiä.                                    nettelyn panee 64 §:ssä säädetyllä tavalla vireille
4941:                                                         valtioneuvoston oikeuskansleri tai hänen määrää-
4942:                        84 §                             mänsä virkamies, joihin sovelletaan yleisessä vir-
4943:                                                         kamieslautakunnassa, mitä kurinpitoasiamiehestä
4944:    Virkamieslautakunta voi asian päättyessä mää-        tässä laissa säädetään.
4945: rätä valtion tai oikaisuvaatimuksen tehneen vir-
4946: kamiehen suorittamaan oikeudenkäyntikulujen
4947: korvausta noudattaen soveltuvia osin oikeuden-                              17 luku
4948: käymiskaaren 21 luvussa säädettyjä perusteita.
4949:                                                                           Muutoksenhaku
4950:                         85 §                                                     88 §
4951:    Virkamieslautakunta on päätösvaltainen, kun            Joka katsoo, ettei viranomainen ole antanut
4952: kaikki jäsenet ovat läsnä. Puheenjohtajan esty-         hänelle virkasuhteesta johtuvaa taloudellista
4953: neenä ollessa toimii virkamieslautakunnan pu-           etuutta sellaisena kuin se olisi ollut hänelle
4954: heenjohtajana varpuheenjohtaja tai hänen vara-          suoritettava, saa, jollei laissa tai asetuksessa toisin
4955: miehensä. Jos varapuheenjohtaja toimii puheen-          säädetä, kirjallisesti vaatia siihen oikaisua asian-
4956: johtajana tahi jos varapuheenjohtaja tai muu            omaiselta viranomaiselta. Viranomaisen on an-
4957: jäsen on poissa istunnosta tai todetaan esteelli-       nettava asiassa päätös. Oikaisuvaatimusta ei saa
4958: seksi, tulee varamies hänen sijaansa. Jollei vara-      tehdä asiassa, joka kuuluu työtuomioistuimen
4959: miestä ole saatavissa, on puheenjohtajana toimi-        toimivaltaan, jollei työtuomioistuin siitä annetun
4960: van jäsenen kutsuttava kelpoisuusvaatimukset            lain (646/74) 1 §:n 2 momentin nojalla ole
4961: täyttävä sopiva henkilö hänen sijaansa.                 päättänyt olla ratkaisematta asiaa.
4962:   Jos asiaa virkamieslautakunnassa päätettäessä            Oikaisuvaatimukseen annettuun viranomaisen
4963: ilmenee eriäviä mielipiteitä, päätetään asia äänes-     päätökseen saadaan hakea muutosta siten kuin
4964: tämällä noudattaen samaa menettelyä kuin mo-            on säädetty laissa muutoksenhausta hallintoasi-
4965: nijäsenisessä tuomioistuimessa.                         mssa.
4966:    Virkamieslautakunnan jäsen toimii tuomarin
4967: vastuulla. Jos jäsen ei ole aikaisemmin vannonut                                89 §
4968: tuomarinvalaa, hänen on ennen tehtäväänsä ryh-             Virkamies, joka on tyytymätön muun viran-
4969: tymistä tehtävä mainittu vala joko yleisessä tuo-       omaisen kuin valtioneuvoston tämän lain nojalla
4970: mioistuimessa tai virkamieslautakunnan puheen-          antamaan virkamiehen oikeutta tai etua koske-
4971: johtajana toimivan jäsenen edessä.                      vaan muuhun kuin 88 §:ssä tarkoitettuun pää-
4972:                                                         tökseen, saa kirjallisesti vaatia päätökseen oikai-
4973:                                                         sua virkamieslautakunnalta. Oikaisuvaatimus on
4974:                          86 §                           annettava asianomaiselle virkamieslautakunnalle
4975:    Virkamieslautakunnan päätös laaditaan kirjal-        14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Päätökseen,
4976: lisesti erillisenä toimituskirjana. Päätöksen tulee     johon saadaan hakea oikaisua, on viranomaisen
4977: sisältää ratkaisun perustelut ja sovellettavat lain-    liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
4978: kohdat.                                                    Virkamieslautakunnan päätökseen saadaan ha-
4979:    Päätös annetaan tiedoksi tiedoksiannosta hal-        kea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-
4980: lintoasioissa säädetyssä järjestyksessä. Tiedoksian-    oikeuteen siten kuin on säädetty laissa muutok-
4981: non toimittamisesta pitää huolta se virasto, jonka      senhausta hallintoasioissa.
4982: yhteydessä virkamieslautakunta on.
4983:    Kurinpitoasiamiehen katsotaan saaneen pää-                                 90 §
4984: töksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on              Päätöksestä, jonka tasavallan presidentti, kor-
4985: tehty.                                                  kein oikeus tai korkein hallinto-oikeus on tehnyt
4986: 20                                       1985 vp. -     LA n:o 20
4987: 
4988: tämän lain nojalla, ei saa tehdä oikaisuvaatimus-       neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslioiden
4989: ta eikä siihen saa hakea valittamalla muutosta.         tahi eduskunnan kirjaston virkaan, jollei muualla
4990:    Valtioneuvoston tämän lain nojalla muussa            toisin säädetä.
4991: kuin nimitysasiassa tekemään päätökseen saadaan
4992: hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hal-                                   95 §
4993: linto-oikeuteen siten kuin on säädetty laissa             Asianomaisen pääluottamusmiehen tai luotta-
4994: muutoksenhausta hallintoasioissa.                       musmiehen kuulemisesta ennen kuin virkamie-
4995:                                                         hen toiseen virkaan siirtämisestä tai irtisanomises-
4996:                         91 §                            ta taikka virantoimituksesta pidättämisestä teh-
4997:    Edellä 89 ja 90 §:ssä tarkoitettu asia on käsitel-   dään päätös, säädetään asetuksella.
4998: tävä kiireellisenä.
4999:                                                                                96 §
5000:                                                            Sen estämättä, mitä 54 §:ssä on säädetty,
5001:                       18 luku                           voidaan eroamisiän saavuttanut henkilö ottaa
5002:                Erinäiset säännökset                     viran väliaikaiseksi hoitajaksi tai viransijaiseksi,
5003:                                                         jos osoittautuu vaikeaksi saada pätevä henkilö
5004:                      92 §                               hoitamaan virkaa.
5005:   Tämän lain mukaisia asioita käsiteltäessä nou-
5006: datetaan, mitä hallintomenettelylaissa (598/ 82)                              97 §
5007: on säädetty.                                               Vakinainen virkamies voidaan erityisestä syystä
5008:                                                         tilapäisesti määrätä hoitamaan oman virkansa
5009:                           93 §                          ohella toista virkaa väliaikaisena tai sijaisena.
5010:    Jollei 84 § :ssä tarkoitettua oikaisuvaatimusta
5011: ole tehty kolmen vuoden kuluessa sen kalenteri-                                 98 §
5012: vuoden päättymisestä, jonka aikana suorituksen             Virkamiehellä on oikeus pyynnöstä saada asi-
5013: olisi pitänyt tapahtua, tai, jos työtuomioistuin        anomaiselta viranomaiselta todistus virkasuhteen
5014: siitä annetun lain 1 §:n 2 momentin nojalla on          kestoajasta ja virkatehtävien laadusta (työtodis-
5015: päättänyt olla ratkaisematta asiaa, 60 päivän           tus). Lisäksi on, jos virkamies sitä pyytää, työto-
5016: kuluessa työtuomioistuimen päätöksen tiedoksi-          distuksessa mainittava virkasuhteen päättymisen
5017: saamisesta, on oikeus etuuteen menetetty.               syy ja arvolause virkamiehen osoittamasta työtai-
5018:    Jollei sellaisessa virkasuhteesta johtuvaa talou-    dosta, ahkeruudesta ja käytöksestä. Virkamiehen
5019: dellista etua koskevassa asiassa, joka kuuluu työ-      kuoltua on tämän kuolinpesällä oikeus saada
5020: tuomioistuimen toimivaltaan, kannetta ole pantu         työtodistus.
5021: vireille työtuomioistuimessa tai, jos asiasta on           Jos työtodistusta pyydetään myöhemmin kuin
5022: työtuomioistuimesta annetun lain 11 § :n 2 mo-          kymmenen vuoden kuluttua virkasuhteen päätty-
5023: mentissa tarkoitetuissa tapauksissa ensin neuvo-        misestä, viranomainen on velvollinen antamaan
5024: teltava, neuvotteluja siitä sovituin tavoin vaadittu    työtodistuksen vain jos siitä ei aiheudu kohtuu-
5025: kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden              tonta haittaa. Samalla edellytyksellä on kadon-
5026: päättymisestä lukien, jonka aikana suorituksen          neen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle
5027: olisi pitänyt tapahtua, on oikeus etuuteen mene-        pyynnöstä annettava uusi todistus.
5028: tetty.                                                     Työtodistukseen ei saa panna mitään sellaista
5029:                                                         merkintää eikä antaa sitä sellaisessa muodossa,
5030:                        94 §                             jonka tarkoituksena on antaa virkamiehestä mui-
5031:    Vakinainen virkamies katsotaan eronneeksi ai-        ta tietoja kuin mitä työtodistuksen sanamuodosta
5032: kaisemmasta virasta siitä ajankohdasta lukien,          käy ilmi.
5033: josta hänet on nimitetty tai siirretty toiseen             Viranomaisen velvollisuudesta pitää nimikirjaa
5034: valtion virkaan, jollei 47 §:stä muuta johdu tai        ja antaa ote nimikirjasta sekä virkamiehen velvol-
5035: jollei muualla toisin säädetä.                          lisuudesta antaa tietoja hänestä nimikirjaan teh-
5036:    Vakinainen virkamies katsotaan niin ikään            täviä merkintöjä varten säädetään erikseen.
5037: eronneeksi valtion virasta siitä ajankohdasta lu-
5038: kien, josta hänet on muutoin kuin määräajaksi                                99 §
5039: nimitetty eduskunnan, valtiontilintarkastajain,           Niiden evankelis-luterilaisen kirkon ja orto-
5040: eduskunnan oikeusasiamiehen tai Pohjoismaiden           doksisen kirkkokunnan virkojen, joiden palkkaus
5041:                                         1985 vp. -     LA n:o 20                                   21
5042: 
5043: suoritetaan valtion varoista, perustamiseen, siirtä-                       101 §
5044: miseen, muuttamiseen ja lakkauttamiseen on
5045: sovellettava, mitä edellä 2 luvussa on säädetty,         Tämän lain voimaanpanosta säädetään erik-
5046: mikäli muualla ei toisin säädetä.                      seen lailla.
5047: 
5048:                        100 §                                               102 §
5049:    Mitä tässä laissa on säädetty ministeriöstä,
5050:                                                          Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
5051: koskee myös valtioneuvoston kansliaa, ja mitä          panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
5052: tässä laissa on säädetty virastosta, koskee myös
5053: valtion laitosta.
5054: 
5055: 
5056:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
5057: 
5058:          Lauha Männistö                   Vappu Säilynoja               Pekka Leppänen
5059:          Esko:Juhani Tennilä              Seppo Toiviainen              Terho Pursiainen
5060:          Arvo Kemppainen                  Irma Rosnell                  Anna-Liisa Jokinen
5061:          Marjatta Stenius-Kaukonen        Ulla-Leena Alppi              Inger Hirvelä
5062:          Niilo Koskenniemi                Esko Helle                    Kari Peltola
5063:          Heli Astala                      Matti Kautto                  Marja-Liisa Salminen
5064:          Osmo Vepsäläinen                 Veikko Saarto                 Sten Söderström
5065:                                                   1985 vp.
5066: 
5067: Lakialoite n:o 21
5068: 
5069: 
5070: 
5071: 
5072:                                      Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi puolue- ja vaalirahoituksen julkisuu-
5073:                                        desta
5074: 
5075: 
5076:                                              Eduskunnalle
5077: 
5078:    Puolueiden menot yleensä ja varsinkin vaaleis-        sentation of the People Act -lailla yleinen ääni-
5079: ta aiheutuvat menot ovat niin meillä kuin muu-           oikeus vuonna 1918 samaan lakiin sisältyivät
5080: allakin jatkuvasti lisääntymässä. Kansanvaltaan          vieläkin voimassa olevat vaalikustannusten rajoi-
5081: välttämättömänä osana kuuluvien puolueiden ra-            tus- ja julkistamismääräykset. Sen jälkeen olivat
5082: hoitusvaikeudet ovat lukuisissa maissa, mm.              ehdokkaiden keskimääräiset vaalikustannukset
5083: meillä, johtaneet puoluerahoituksen julkisuuteen         vuonna 1922, jolloin laki tuli voimaan, olleet
5084: sikäli, että julkisista varoista suhteellisuusperiaat-    707 puntaa eli noin 5 650 markkaa. Tästä ne
5085: teen huomioon ottaen jaetaan avustuksia vuosit-          ovat sen jälkeen jonkin verran alentuneet. Suurin
5086: tain puolueille.                                         osa kuluista aiheutuu vaalilentolehtisistä, joiden
5087:    Monissa maissa on puolue- ja vaalirahoituksen         painatus on sallittu samoin kuin muutkin vaali-
5088: julkisuus toteutettu paitsi myöntämällä siihen           toimeksiannot vain ehdokkaan nimeämän vaali-
5089: julkisia varoja myös määräämällä puolueiden saa-         asiamiehen kirjallisen tilauksen perusteella. Asia-
5090: rnat tulot ja menot julkisiksi. Samoin yksityisten       mies, jona voi toimia myös itse ehdokas, vastaa
5091: ehdokkaiden vaali- ym. tarkoituksiin käyttämät           siitä, että lain asettamia rajoituksia noudatetaan.
5092: varat ja menot eriteltyinä on määrätty julkisiksi.       Posti jakaa hyvissä ajoin ennen vaaleja ilmaiseksi
5093: Erityisesti on niin yksityisten kuin yhteisöjenkin       kunkin ehdokkaan kaksi määräkokoista vaalikir-
5094: puolue- ja vaalitarkoituksiin antamat pienehkön          jettä. Vaalityössä kiellettyjen anniskelupaikkojen
5095: määräsumman ylittävät lahjoitukset lainsäädän-           sijasta on ehdokkailla oikeus korvauksetta käyttää
5096: nöllä tehty julkisiksi. On pyritty poistamaan            koulu- yms. julkisia tiloja vaalitilaisuuksiin. TV
5097: epäilyskin siitä, että puolue- tai vaalilahjoituksil-    ja radio varaavat tasapuolisesti aikaa eri puolueil-
5098: la välillisesti vaikutettaisiin lainsäädäntöön tai       le ottaen huomioon suhteellisuuden ja lisäten
5099: julkisten viranomaisten taloudellista merkitystä         pienten puolueiden osuutta jossain määrin. Eng-
5100: omaaviin ratkaisuihin valtakunnallisella tai pai-        lannissa vaalien aikana ei kaupungeissa ja teiden
5101: kallisella tasolla. Kansanvallan ja kansalaisten         varsilla ole lainkaan suuria vaalimainoksia samoin
5102: yhdenvertaisuuden kannalta ei myöskään voida             kuin ei sanomalehdissäkään. Silti osallistuminen
5103: pitää tyydyttävänä sitä, että taloudelliset mahdol-      vaaleihin on korkea, yleensä noin 80 % .
5104: lisuudet eivät ole samanlaiset vaaleissa. Tämä on           Monissa muissakin maissa on puolue- ja vaali-
5105: ollut toisena perusteena julkiseen puolue- ja            rahoitus asetettu julkisen valvonnan ja tilityksen
5106: vaalitukeen, minkä jakamisessa on noudatettu             alaiseksi. Hyvä esimerkki hyvin yksityiskohtaises-
5107: tasa-arvoisuutta. Eräissä maissa on vaaliruenoille       ta lainsäädännöstä on Kanadan liittovaltion par-
5108: ja -kuluille asetettu määrällisiä tai muita rajoi-       lamentin miltei täydellisen yksimielisyyden valli-
5109: tuksia. Nämä ollakseen tehokkaita edellyttävät           tessa säätämä laki, mihin sisältyy myös tasapuoli-
5110: näihin tarkoituksiin saatujen varojen saannin ja         nen tuki vaalikuluihin puolueille ja ehdokkaille.
5111: käytön julkisuutta. Rajoituksiin on eräänä syynä         Täydellinen julkisuus koskee kaikkia yli 100 dol-
5112: ollut myös pyrkimys säästämiseen.                        larin lahjoituksia. Useissa maissa, mm. Ruotsissa,
5113:    Pisin ja yksityiskohtaisin kokemus vaalirahoi-        ovat yhtiöiden vaalilahjoitukset jo yleisen lainsää-
5114: tuksen julkisuudesta ja vaalimenojen rajoittami-         dännön perusteella käytännössä julkisia. Ruotsis-
5115: sesta on Englannilla ja Skotlannilla. Rajoituksia        sa valpas julkisuus on huolehtinut siitä, ettei sen
5116: on ollut lainsäädännössä jo yli sata vuotta. Aluksi      jälkeen, kun pääministeri Carl Gustaf Ekmanin
5117: aikaisemmin avoin äänestys muutettiin salaiseksi         vuonna 1932 Ivar Kreugerilta salaa vastaanottama
5118: ja samalla anniskelupaikoissa tapahtuva vaalitar-        suuri vaalilahjoitus johti hänen ja koko hallituk-
5119: joilu ja -toiminta kiellettiin. Säädettäessä Repre-      sen eroon sekä luopumiseen liberaalisen puo-
5120: 428500089H
5121: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 21
5122: 
5123: lueen puheenjohtajan tehtävistä, epäkohtia siten           Lainsäädännöllä tulisi samalla tehdä mahdolli-
5124: ole esiintynyt kuin eräissä muissa maissa.              seksi rajoittaa vaalikuluja yksityisten ehdokkaiden
5125:    Monissa maissa ei ole puolue- ja vaalirahoituk-      kohdalla samoin kuin näiden hyväksi tehtävässä
5126: sen julkisuutta, ei julkisina tilityksinä eikä myös-    vaalitoiminnassa. Turhia vaalikuluja voidaan su-
5127: kään tasapuolisesti myönnettynä julkisena puo-          pistaa lopettamalla nykyinen poikkeusmääräys
5128: lue- ja vaalitukena lainkaan tai on ainoastaan          luonnonsuojelulainsäädännössä, jolla sallitaan
5129: jokin suppea osittainen järjestely. Niistä on julki-    vaaliaikana tienvarsimainokset. Kaupungeissa ka-
5130: suuteen viime vuosina tullut yksityiskohtaisia          tumainokset hyödyttömänä vaalivalistuksena ja
5131: tietoja siitä tavasta, millä suuret kansainväliset ja   rumentavina tulisi kieltää.
5132: muut yhtiöt olivat osallistuneet salaisesti puolue-        Tasa-arvoisuutta ja samalla järkiperäistämistä
5133: ja vaalirahoitukseen. Lukuisissa tapauksissa nämä       vaaleissa edistäisivät ilmaispalvelut sellaisille
5134: ovat johtaneet ei vain paljastuksiin vaan oikeu-        vaalitoiminnan muodoille kuin postijakelu
5135: denkäynteihin. Jopa korkeimmissa johtoasemissa-         1-2 vaalikirjeellä ja koulujen ym. huoneistojen
5136: kin olevat ovat tulleet tuomimiksi yleisen rikos-       ilmainen käyttö vaalitilaisuuksiin. Tasapuolisuus
5137: lain tai perustuslakien nojalla vankilaan tai jou-      yleisradion ja TV:n vaalitoiminnassa tulisi tur-
5138: tuneet eroamaan. Sen sijaan Englannista ei yli          vata.
5139: puolen vuosisadan aikana ole tiedossa lainkaan             Koska vaalilahjoitusten julkisuus saattaa vä-
5140: sellaisia suuria epäkohtia kuin lukuisissa muissa       hentää jossain määrin puolueiden saamia vaali-
5141: maissa. Vaalimenojen julkisuus- ja rajoitusmää-         avustuksia ja koska nykyinen puoluetuki ei ota
5142: räyksiä on voitu vaikeudetta valvoa.                    huomioon vaaleista aiheutuvia puolueiden usein
5143:    Meillä on katsottava yleisen edun vaatimaksi         yllättäviä lisämenoja, olisi kohtuullista harkita
5144: täydentää nyt puoluetuen muodossa esiintyvää            myöhemmin valtion rahoitustilanteen parantues-
5145: julkisuutta puolue- ja vaalirahoituksen osalta si-      sa puoluetuen lakimääräistä korottamista eräiden
5146: ten, että kaikista puolueiden saamista tuloista,        maiden esimerkkiä noudattaen vaalivuosina.
5147: kuten avustuksista ja varojen käytöstä, tulisi laa-     Puoluetuki tulisi jakaa vaalivuoden vaalituloksen
5148: tia kirjanpitolain ja valtioneuvoston määräämän         mukaisesti. Vaalituki jaettaisiin vaalien jälkeen
5149: kaavan mukaan julkinen tilitys. Tällöin tulisi          kuitenkin niin, ettei mikään puolue joudu mak-
5150: määräsumman ylittävät lajoitukset määrätä julki-        samaan takaisin saamaansa vuotuistukea, vaikka
5151: siksi myös antajan nimen osalta. Määräyksen             kokonaistuki jakautuisikin vaalivuonna vaalitu-
5152: tulisi koskea yhtä tehokkaasti yksityisiä ehdokkai-     loksen mukaisesti.
5153: ta niin vaalimenoihin kuin niihin saatuihin tai            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5154: käytettyihin varoihin nähden. Luonnollisestikin         nioittaen,
5155: tulisi määräysten koskea kaikkea puolue- ja vaali-
5156: toiminnan rahoitusta. Kunnallisella tasolla ja                   että Eduskunta hyvåksyisi seuraavan
5157: kunnallisvaaleissa tulisi noudattaa vastaavia mää-             lakiehdotuksen:
5158: räyksiä.
5159:                                           1985 vp. -   LA n:o 21                                       3
5160: 
5161: 
5162:                                                  Laki
5163:                                puolue- ja vaalirahoituksen julkisuudesta
5164: 
5165:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5166: 
5167:                       1 §                                                    3§
5168:   Puolue- ja vaalitoiminnan taloudellinen tuke-          Joka rikkoo tämän lain tai sen nojalla annettu-
5169: minen on julkista sen mukaan kuin tässä laissa         ja säännöksiä, menettäköön saamansa taloudelli-
5170: säädetään.                                             sen tuen tai sen arvon valtiolle.
5171: 
5172:                         2 §                                                 4 §
5173:    Poliittisen puolueen, sen jäsenjärjestön ja ylei-      Tarkempia ohjeita mahdollisista tilityksistä ja
5174: sissä vaaleissa ehdokkaana olevan henkilön sekä        niiden valvonnasta annetaan asetuksella.
5175: hänen tukijärjestönsä saama taloudellinen tuki
5176: on julkista, mikäli tuen määrä taikka samalta                                5 §
5177: antajalta kalenterivuoden aikana saatujen avus-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
5178: tusten yhteismäärä on vähintään 500 markkaa.           ta 1986.
5179: 
5180: 
5181:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1985
5182: 
5183:                        Sakari Knuuttila                         Matti Louekoski
5184:                                                 1985 vp.
5185: 
5186: Lakialoite n:o 22
5187: 
5188: 
5189: 
5190: 
5191:                                     E. Laine ym.: Ehdotukset laiksi alkoholilain 5 §:n ja keskioluesta
5192:                                        annetun lain 4 §:n muuttamisesta
5193: 
5194: 
5195:                                             Eduskunnalle
5196: 
5197: 
5198:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5199: 
5200:    Aloitteessa ehdotetaan pyrkimys alkoholin ku-         Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan
5201: lutuksen hillitsemiseen sisällytettäväksi alkoholi-    voimaan vuoden 1986 alusta.
5202: lain samoin kuin keskioluesta annetun lain peri-
5203: aatepykälään.
5204: 
5205: 
5206: 
5207: 
5208:                                           YLEISPERUSTELUT
5209: 
5210:    Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoi-     monissa yhteyksissä keskeisenä keinona pyrittäes-
5211: tettu, että alkoholin kokonaiskulutuksen lisään-       sä alkoholin haittavaikutusten vähentämiseen.
5212: tyminen on poikkeuksetta merkinnyt alkoholista         Muun muassa terveyskasvatuksen neuvottelukun-
5213: aiheutuvien haittojen lisääntymistä. Alkoholin         ta on terveyskasvatuksen kehittämissuunnitelmas-
5214: kokonaiskulutuksen ja alkoholin käytöstä aiheu-        sa vuosiksi 1984-88 asettanut tavoitteeksi toi-
5215: tuvien haittojen välistä kiinteää yhteyttä tukevat     saalta alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämi-
5216: myös Ruotsissa viime vuosina saadut tutkimus-          sen ja toisaalta alkoholihaittojen ja alkoholista
5217: tulokset. Alkoholin kokonaiskulutus kääntyi            aiheutuvien terveyspalvelusten tarpeen vähentä-
5218: Ruotsissa laskuun vuonna 1977 ja vuodesta 1979         misen. Alkoholilainsäädännön päätavoitteena on
5219: alkaen ovat erilaiset alkoholinkäyttöön liittyvät      alkoholin haittavaikutusten vähentäminen. Kes-
5220: sairaudet sekä alkoholinkäyttöön liittyvät sosiaali-   keisenä keinona ja osatavoitteena on tällöin alko-
5221: set haitat vähentyneet. Alkoholin kokonaiskulu-        holin kokonaiskulutuksen alentaminen.
5222: tuksen vähentäminen on myös Suomessa nähty
5223: 
5224: 
5225: 
5226:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5227: 
5228: Alkoholilaki                                           essa ja järjestettäessä on pyrittävä siihen, että
5229:                                                        alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot muodos-
5230:   5 §. Alkoholijuomista annetun lain (45 132)          tuvat mahdollisimman vähäisiksi. Kulutuksen ra-
5231: 5 §:n mukaan väkijuomaliike oli järjestettävä          joittamistavoite poistettiin alkoholilakia säädettä-
5232: muun ohessa siten, että supistettiin väkijuomien       essä eduskuntakäsittelyn valiokuntavaiheessa,
5233: käyttö mahdollisimman vähiin. Alkoholilain             koska sen katsottiin kuuluvan käytännön alkoho-
5234: (459/68) 5 §:n mukaan alkoholiasioita hoidetta-        lipolitiikkaan.
5235: 428500101W
5236: 2                                       1985 vp. -     LA n:o 22
5237: 
5238:    Alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat ovat riip-     Laki keskioluesta
5239: puvaisia alkoholin kokonaiskulutuksen tasosta.
5240: Kun alkoholilainsäädännön päätavoitteena on al-            4 §. Viitaten alkoholilain 5 §:n muutokseen
5241: koholin haittavaikutusten vähentäminen, on             ehdotetaan tämä pykälä vastaavasti muutettavak-
5242: eräänä keskeisenä osatavoitteena tällöin alkoholin     si.
5243: kokonaiskulutuksen alentaminen. Tämän vuoksi
5244: ehdotetaan 5 § muutettavaksi niin, että alkoholi-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5245: asioita hoidettaessa ja järjestettäessä on haittojen
5246: ja vaurioiden mahdollisimman vähiin supistami-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
5247: sen rinnalla pyrittävä kulutuksen vähentämiseen.              kiehdotukset:
5248: 
5249: 
5250: 
5251: 1.
5252:                                                  Laki
5253:                                    alkoholilain 5 §:n muuttamisesta
5254: 
5255:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain
5256: (459/68) 5 § näin kuuluvaksi:
5257: 
5258:                       5 §
5259:   Alkoholiasioita hoidettaessa ja JarJestettäessä        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
5260: on pyrittävä siihen, että alkoholista aiheutuvat       ta 1986.
5261: haitat ja vauriot sekä alkoholijuomien käyttö
5262: muodostuvat mahdollisimman vähäisiksi.
5263: 
5264: 
5265: 
5266: 
5267: 2.
5268:                                                  Laki
5269:                            keskioluesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
5270: 
5271:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 keskioluesta annetun
5272: lain (462/68) 4 § näin kuuluvaksi:
5273: 
5274:                         4 §
5275:    Keskioluen kauppaa järjestettäessä on pyrittävä       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
5276: siihen, että alkoholista aiheutuvat haitat ja vau-     ta 1986.
5277: riot sekä alkoholijuomien käyttö muodostuvat
5278: mahdollisimman vähäisiksi.
5279: 
5280: 
5281: 
5282:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1985
5283: 
5284:          Ensio Laine                      Anna-Kaarina Louvo             Hannele Pokka
5285:          Anssi Joutsenlahti               Olavi Ronkainen                Anna-Liisa Jokinen
5286:                                                  1985 vp.
5287: 
5288: Lakialoite n:o 23
5289: 
5290: 
5291: 
5292: 
5293:                                     Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi raittiustyölain 4 §:n muuttamisesta
5294: 
5295: 
5296:                                             Eduskunnalle
5297: 
5298:     Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen          la määritelty lainkaan. Kunnan alkoholiolojen
5299: raittiustyölain (828/82) 4 §:n 1 momentin muut-         seurantatehtävä on käytännössä osoittautunut ny-
5300: tamisesta. Hallituksen esitys liittyy alkoholilain-     kyisessä raittiuslautakuntatyössä liian suppeaksi.
5301: säädännön muuttamiseen, josta hallitus on sa-           Kunnissa, joissa raittiuslautakunnan toimintaa
5302: manaikaisesti antanut esityksen eduskunnalle.           on viime aikoina kehitetty nykyajan vaatimuksia
5303: Hallitus esittää, että raittiustyölain 4 §:n 1 mo-      vastaavaksi, raittiuslautakunta seuraa kaikkien
5304: mentista poistettaisiin kohta, jolla raittiuslauta-     päihteiden käytön ja tupakoinnin laajuutta. Tä-
5305: kunnan tehtäväksi on määrätty alkoholilain val-         mä on välttämätöntä raittiuslautakunnan muun
5306: vonnan seuranta. Esitys johtuu siitä, että alkoho-      toiminnan suuntaamisen helpottamiseksi. On
5307: lilakia muuttamalla on tarkoitus siinää alkoholi-       huomattava, että raittiustyölain 1 §:ssä käytetään
5308: tarkastus kunnasta lääninhallituksen tehtäväksi ja      laajaa ilmaisua: '' Raittiustyön tarkoituksena on
5309: näin ollen valvonnan seuranta ei enää olisi tarkoi-     totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin oh-
5310: tuksenmukaista. Hallituksen esitys on oikea ja          jaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan
5311: tarpeellinen.                                           käyttöä." Raittiustyölain 1 §:n ja nykyisen 4 §:n
5312:     Raittiustyölain 4 §:n 1 momentin ollessa edus-      välillä vallitsee siis ristiriita, viimeksi mainitussa
5313: kunnan käsiteltävänä tulee momentin sisältöä            pykälässä rajoitetaan raittiuslautakunnan tehtävä
5314: tarkastella kokonaisuudessaan ja tehdä siihen           suppeammaksi, kuin lain 1 § edellyttäisi.
5315: muitakin tarpeelliseksi katsottavia muutoksia.             Säätämällä raittiuslautakunnan tehtäväksi
5316: Hallituksen esittämällä tavalla muutettuna tulisi       kaikkien päihteiden käytön seuranta saatettaisiin
5317: raittiustyölain 4 §:n 1 mom. seuraavaan muo-            tehtävä yhteneväksi lain 1 §:ssä määritellyn rait-
5318:  toon:                                                  tiustyön tarkoituksen kanssa. Tehtävä ei olisi
5319:     ''Kunnassa on raittiuslautakunta, jonka on          ristiriidassa muiden hallintokuntien tehtävien
5320: huolehdittava raittiuden edistämisestä sekä alko-       kanssa, koska mm. sosiaali- ja terveyslautakun-
5321: holiolojen seuraamisesta.''                             tien tehtävänä tulisi, päihdihuoltolaiksi annetun
5322:     Raittiustyölakia säädettäessä oli eräänä käytän-    esityksen mukaan, olemaan päihteiden ongelma-
5323:  nön pyrkimyksenä siinää alkoholilaissa olleet          käytön seuranta. Raittiuslautakunta seuraisi päih-
5324:  raittiustyötä koskevat säännökset sellaisenaan         teiden käyttöä yleensä.
5325:  raittiustyölakiin. Näin tapahtui mm. nyt esillä           Koska alkoholiolojen seuranta on muutakin,
5326:  olevan raittiustyölain 4 §:n 1 momentin kohdal-        kuin ainoastaan alkoholin käytön laajuuden seu-
5327:  la. Vaikka raittiustyölaki on ollut voimassa vasta     rantaa, tulisi raittiuslautakunnan tehtävänä edel-
5328:  runsaan vuoden, on käytännössä ilmennyt tarvet-        leen säilyttää myös alkoholiolojen seuranta. Tä-
5329:  ta ilmaista raittiuslautakunnan tehtävä uudella        mä tehtävä sisältää mm. alkoholijuomien jake-
5330:  tavalla.                                               luun liittyvien olojen seurantaa.
5331:     Kun raittiustyölain 1 §:ssä on säädetty raittius-
5332:  työn tarkoituksesta, olisi johdonmukaista säätää
5333:  raittiuslautakunnan tehtävä yhdenmukaiseksi 1            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5334:  §:n kanssa. Näin menetellen raittiuslautakunnan        nioittaen,
5335:  tehtäväksi tulisi säätää raittiustyölain 1 §:ssä
5336:  tarkoitetun raittiustyön järjestäminen. Tämä olisi                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5337:  täsmällisempi tehtävän kuvaus kuin ''raittiuden                kiehdotuksen:
5338:  edistäminen", koska raittiutta ei ole säädöstasol-
5339: 
5340: 
5341:  428500102X
5342: 2                                     1985 vp. -    LA n:o 23
5343: 
5344:                                               Laki
5345:                                 raittiustyölain 4 §:n muuttamisesta
5346: 
5347:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1982 annetun raittiustyölain
5348: (828/82) 4 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
5349: 
5350:                        4 §
5351:    Kunnassa on raittiuslautakunta, jonka tehtävä-      Tämä laki tulee v01maan     päivänä
5352: nä on tämän lain 1 §:ssä tarkoitetun toiminnan      kuuta 198 .
5353: järjestäminen sekä päihdeolojen ja tupakoinnin         Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
5354: seuranta.                                           tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
5355:                                                     piteisiin.
5356: 
5357: 
5358:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
5359: 
5360:          Sakari Knuuttila               Lea Kärhä                     Håkan Malm
5361:          Olavi Ronkainen                Mauri Pekkarinen              Ensio Laine
5362:                                         Vieno Eklund
5363:                                                 1985 vp.
5364: 
5365: Lakialoite n:o 24
5366: 
5367: 
5368: 
5369: 
5370:                                    Ronkainen ym.: Ehdotus päihdehuoltolaiksi
5371: 
5372: 
5373:                                            Eduskunnalle
5374: 
5375: 
5376:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5377: 
5378:    Aloite koskee väkivaltaisuuden perusteella to-     tetaan raittiuslautakunnan lisäämistä sosiaali- ja
5379: teutetun, henkilön tahdosta riippumattoman ly-        terveyslautakunnan rinnalle laissa mainittuihin
5380: hytaikaisen hoidon päätöksentekoa. Aloitteen          päihteiden käytön ennaltaehkäisyä toteuttaviin
5381: mukaan päätöksen lyhytaikaisesta hoidosta väki-       viranomaistahoibio.
5382: valtaisuuden perusteella tekisi sosiaalitoimen joh-      Tämä aloite tukee muilta osin hallituksen
5383: tava viranhaltija poliisiviranomaisen tekemän esi-    esitystä eduskunnalle päihdehuoltolaiksi.
5384: tyksen pohjalta. Samalla ehdotetaan poistetta-           Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan
5385: vaksi päätöksen alistaminen lääninoikeudelle ly-      voimaan vuoden 1986 alusta.
5386: hytaikaisen hoidon ollessa kyseessä. Lisäksi ehdo-
5387: 
5388: 
5389: 
5390: 
5391:                                           YLEISPERUSTELUT
5392: 
5393:   Sikäli kuin tekstissä jäljempänä viitataan halli-   viranhaltija, eräissä tapauksissa myös sosiaalilau-
5394: tuksen esitykseen, tarkoitetaan hallituksen esitys-   takunnan puheenjohtaja huolehtisi poliisiviran-
5395: tä n:o 246/1984 vp.                                   omaisen tekemän esityksen pohjalta lyhyestä,
5396:   Hallituksen esityksen yleisperustelujen kohdan      enintään viiden vuorokauden tahdosta riippu-
5397: 1.4.3.2. Keinot perusteluja on tarkistettava pykä-    matta tapahtuvaan hoitoon määräämisestä henki-
5398: läehdotuksemme mukaisesti seuraavasti:                lön ollessa· väkivaltaisella tavalla vaarallinen ym-
5399:   Lakiehdotuksen mukaan sosiaalitoimen johtava        päristölleen.
5400: 
5401: 
5402: 
5403: 
5404:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5405: 
5406: 1 luku. Yleiset säännökset                            1 §:ssä raittiuslautakunnan tehtäväksi asetetaan
5407:                                                       kunnassa harjoitettavan raittiustyön ja kunnan
5408:    Lakiehdotuksen 5 §:n perusteluiden toisen          alkoholiolojen seuraaminen sekä niitä koskevien
5409: kappaleen osalta toteamme hallituksen esitykseen      aloitteiden ja esitysten tekeminen ja lausuntojen
5410: verrattuna:                                           antaminen. Raittiustyöasetuksen 1 §:n mukaan
5411:    Raittiustyölain 1 §:n mukaan raittiustyön tar-     raittiuslautakunnan tehtävänä on lisäksi toimia
5412: koituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elä-    yhteistyössä kunnan terveys-, sosiaali-, koulu- ja
5413: mäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päih-         vapaa-aikatoimen kanssa päihteiden käytön ja
5414: teiden ja tupakan käyttöä. Raittiustyöasetuksen       päihdehaittojen syntymisen ennalta ehkäisemi-
5415: 4285001231
5416: 2                                         1985 vp. -     LA n:o 24
5417: 
5418: seksi. Kiinnittämällä huomiota päihteiden ongel-         2 luku. Hoito henkilön tahdosta riippumatta
5419: makäyttöä yleisesti lisääviin tekijöihin kunnan
5420: viranomaisten tulisi seurata muun muassa raken-             12 §:n perusteluiden kolmas kappale esitetään
5421: teellisia tekijöitä, uusien asuntoalueiden rakenta-      hallituksen esitykseen verrattuna seuraavasti:
5422: mista, vanhojen saneeraamista sekä kulttuuri- ja            Useimmissa päihteiden käyttöön liittyvissä vä-
5423: harrastustoiminnan palvelujen tuottamista. Vi-           kivaltatapauksissa tilannetta joutuu ensimmäise-
5424: ranomaisten tulisi seurata alkoholin ja muiden           nä selvittämään poliisiviranomainen. Lakiehdo-
5425: päihteiden kulutusta sekä saatavuutta pyrkien            tuksessa on lähdetty siitä, että poliisiviranomai-
5426: tuottamaan keinoja päihteiden ongelmakäytön              sella on mahdollisuudet arvioida henkilön lyhyt-
5427: vähentämiseksi sekä alkoholinkäyttötapojen pa-           aikaisen hoidon tarvetta.
5428: rantamiseksi kunnassa.                                      Perusteluiden neljäs kappale esitetään seuraa-
5429:    Vastaavasti perusteluiden kolmannen kappa-            vasti:
5430: leen osalta toteamme:                                       Väkivaltatapauksessa tulisi hoitoon määrääjänä
5431:    Raittius-, sosiaali- ja terveyslautakunnalle tulisi   olla ensisijaisesti kunnan sosiaalitoimen johtava
5432: ehdotuksen mukaan velvollisuus välittää tietoa           viranhaltija eli sosiaalijohtaja tai sosiaalisihteeri.
5433: päihteiden käyttöön ja päihteiden ongelmakäy-            Päätös hoitoon määräämisestä tulisi tapahtua
5434: tön syntyyn ja hoidettavuuteen liittyvistä tekijöis-     poliisiviranomaisen tekemän esityksen perusteel-
5435: tä sekä antaa asiantuntija-apua kunnan muille            la. Esitysmenettelyllä on haluttu yhdenmukaistaa
5436: viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja          hoitoonmääräämiskäytäntöä väkivaltaisuuden ja
5437: kunnassa toimiville yhteisöille. Tämä edellyttää         terveysvaaran perusteella.
5438: muun muassa päihteiden ongelmakäyttäjien                    Muilta osin yhdymme hallituksen esityksen
5439: huoltoon erikoistuneen henkilökunnan käyttä-             perusteluihin.
5440: mistä muiden palvelualojen henkilökuntaan koh-              Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5441: distuvassa koulutuksessa sekä muun muassa työ-           nioittavasti,
5442: paikkoihin kohdistuvassa tiedotus- ja koulutus-
5443: toiminnassa. Tämä korostaa päihdehuollon tie-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5444: dottamiseen ja vaikuttamiseen liittyviä tehtäviä                 lakiehdotuksen:
5445: varsinaisen hoito- ja huoltotyön rinnalla.
5446: 
5447: 
5448: 
5449: 
5450:                                            Päihdehuoltolaki
5451:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5452: 
5453: 
5454:                        1 luku                            muiden päihteiden ongelmakäyttöä yleisesti li-
5455:                  Yleiset säännökset                      säävien olosuhteiden ja elämäntapojen syntymis-
5456:                                                          tä.
5457:                        1-4 §                                Raittius-, sosiaali- ja terveyslautakunnan on
5458:                                                          seurattava päihteiden ongelmakäyttöä kunnassa
5459:   (Kuten     hallituksen    esityksessä   n:o    246/
5460:                                                          ja välitettävä tietoa ongelmakäytön syntyyn, eh-
5461: 1984 vp.)                                                käisyyn ja hoidettavuuteen liittyvistä tekijöistä
5462:                                                          sekä annettava asiantuntija-apua muille viran-
5463:                         5 §                              omaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kun-
5464:                                                          nassa toimiville yhteisöille.
5465:        Elinolosuhteisiin ja elämäntapoihin
5466:                   vaikuttaminen
5467:                                                                                 6-9 §
5468:  Raittius- ja sosiaalilautakunnan sekä kunnan              (Kuten     hallituksen    esityksessä   n:o   246/
5469: muiden viranomaisten on ehkäistävä alkoholin ja          1984 vp.)
5470:                                           1985 vp. -   LA n:o 24                                        3
5471: 
5472:                    2 luku                                                 3 luku
5473:      Hoito henkilön tahdosta riippumatta                               Muutoksenhaku
5474:                      10 ja 11 §                                            19-23 §
5475:   (Kuten      hallituksen   esityksessä   n:o   246/     (Kuten    hallituksen   esityksessä   n:o   246/
5476: 1984 vp.)                                              1984 vp.)
5477: 
5478:                         12 §                                                4 luku
5479: Lyhytaikainen hoito väkivaltaisuuden perusteella.                    Erinäiset säännökset
5480:              Päätöksen alistaminen
5481:                                                                           24-28 §
5482:   Sosiaalijohtaja tai sosiaalisihteeri voi määrätä
5483: poliisiviranomaisen tekemän esityksen perusteella        (Kuten    hallituksen   esityksessä   n:o   246/
5484: henkilön tämän tahdosta riippumatta hoitoon            1984 vp.)
5485: väkivaltaisuuden perusteella päihteiden käytön
5486: katkaisemiseksi enintään viideksi vuorokaudeksi.                         5 luku
5487:                                                                    Voimaantulosäännökset
5488:                                                                           29-30 §
5489:                       13-18 §
5490:   (Kuten      hallituksen esityksessä     n:o   246/     (Kuten    hallituksen   esityksessä   n:o   246/
5491: 1984 vp.)                                              1984 vp.)
5492: 
5493: 
5494:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1985
5495: 
5496:             Olavi Ronkainen                Sakari Knuuttila              Vieno Eklund
5497:             Esko Almgren                   Ensio Laine                   Hannele Pokka
5498:                                            Anna-Kaarina Louvo
5499:                                                   1985 vp.
5500: 
5501: Lakialoite n:o 25
5502: 
5503: 
5504: 
5505: 
5506:                                     Raudaskoski ym.: Ehdotukset tasavallan presidentin eräiden valta-
5507:                                       oikeuksien tarkistamista koskeviksi laeiksi
5508: 
5509: 
5510:                                              Eduskunnalle
5511: 
5512:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen           joissakin tapauksissa ollutkin myös poliittista
5513: tasavallan presidentin eräiden valtaoikeuksien          merkitystä.''
5514: tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE n:o           Hallitusmuodon 19 §:n ja siihen liittyvien
5515: 253/1984 vp.). Ne presidentin valtaoikeudet,            valtiopäiväjärjestyksen pykälien muuttamiseen ei
5516: joita esitys koskee, liittyvät hallituksen muodos-      lakiteknisten virheiden tai käsittelyjärjestyspuut-
5517: tamiseen, eduskunnan hajotukseen ja hajaannut-          teiden takia ole tarvetta, koska presidentillä on
5518: tamiseen, lain vahvistamatta jättämiseen (veto-         mahdollisuus antaa vahvistamatta jätettyä tai
5519: oikeus) sekä ehdollisen määrärahan vahvistamatta        vahvistamatta jätettäväksi aiottua lakia korvaava
5520: jättämiseen (niin sanottu budjettiveto ).               lakiehdotus eduskunnalle. Eduskunnalla puoles-
5521:    Ehdotetuista muutoksista hallitusmuodon 19           taan on mahdollisuus käsitellä tällainen ehdotus
5522: §:n muutosehdotus, samoin kuin siihen liittyvät         tai edustajan tekemään lakialoitteeseen sisältyvä
5523: valtiopäiväjärjestystä koskevat muutosehdotukset,       korvaava lakiehdotus.
5524: koskevat lain vahvistamatta jättämistä. Presiden-          Mielestämme hallituksen esityksen perusteluis-
5525: tin veto-oikeus ehdotetaan korvattavaksi presi-         ta ei löydy riittäviä perusteita ehdotetulle muu-
5526: dentin oikeudella palauttaa laki seuraaville val-       tokselle. Nykyiset säännökset ovat muutoinkin
5527: tiopäiville eduskunnan uudelleen käsiteltäväksi.        osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi ja toimi-
5528:    Lain vahvistamatta jättämisen käytännöstä to-        viksi. Näillä perusteluilla katsomme, että lain
5529: detaan hallituksen esityksen perusteluissa mm.          vahvistamattajättämissäännöksiä ei tulisi muut-
5530: seuraavaa: ''Käytäntöä voidaan yleisesti luonneh-       taa.
5531: tia niin, että useissa tapauksissa on etualalla ollut      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5532: lähinnä kysymys lain säätämisen tekniikasta eikä
5533: niinkään valtioelinten toimivallasta. Toisaalta on               että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
5534: selvää, että veto-oikeuden käytöllä voi olla ja on             kiehdotukset:
5535: 
5536: 
5537: 
5538: 
5539: 1.
5540:                                                   Laki
5541:                                 Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
5542: 
5543:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
5544: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 27 ja 36 § sekä 68 §:n 3 momentti, näistä 27 § sellaisena kuin se
5545: on 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (279/83), näin kuuluviksi:
5546: 
5547:                 27, 36 ja 68 §
5548:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 253/1984            Tämä laki tulee voimaan         päivänä
5549: vp.)                                                    kuuta 19
5550: 
5551: 
5552: 428500122K
5553: 2                                     1985 vp. -    LA n:o 25
5554: 
5555: 2.
5556:                                                Laki
5557:                                valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
5558: 
5559:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
5560:    muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 20 §:n 1 momentti ja
5561:    Iisätäiin lain 76 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa
5562: laissa, uusi 3 momentti seuraavasti:
5563: 
5564:                     20 §
5565:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 253/1984         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
5566: vp.)                                                kuuta 19
5567: 
5568:                       76 §
5569: 
5570:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 253/1984
5571: vp.)
5572: 
5573: 
5574: 
5575:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1985
5576: 
5577:                       Väinö Raudaskoski                        Sirkka-Liisa Anttila
5578:                                                 1985 vp.
5579: 
5580: Lakialoite n:o 26
5581: 
5582: 
5583: 
5584: 
5585:                                    Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami-
5586:                                      sesta
5587: 
5588: 
5589:                                             Eduskunnalle
5590: 
5591:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen          non sylta ja vaikutuksia. Eduskuntakäsittelyssä
5592: laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta (HE       lain sisältöä tuleekin huomattavasti selkeyttää.
5593: n:o 254/1984 vp. ). Lepäämäänjättämissäännök-             Tässä lakialoitteessa ehdotetaan 67 a §:n sisäl-
5594: siä koskevien muutosehdotusten ohella ehdote-          töä tarkennettavaksi siten, että po. laki voisi
5595: taan uudenlaisen valvonta- ja säännöstelylainsää-      sisältää myös ''säännökset välttämättömän ta-
5596: däntöjärjestelmän luomista.                            louselämän jatkumista tai kansantaloutta vaka-
5597:    Esityksessä ehdotetaan luotavaksi käsittelyjär-     vasti uhkaavien työtaistelujen kieltämis- tai ra-
5598: jestys (67 §) sellaista lakiehdotusta varten, joka     joittamistoimenpiteistä". Edellä oleva ehdotus
5599: sisältää säännökset kansantaloutta uhkaavan va-        voi eräiden olosuhteiden vallitessa toteutua halli-
5600: kavan häiriön lieventämiseksi välttämättömästä         tuksen esityksen sanamuodonkin mukaan, mutta
5601: talouselämän valvonnasta ja säännöstelystä. Val-       ottaen huomioon nyky-yhteiskunnan haavoittu-
5602: tiopäiväjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi uusi     vuuden pientenkin avainryhmien toimesta, tulisi
5603: 67 a §, jonka uusi momentti koskee taloudellisia       ko. asia mielestämme sanoa riittävän selvästi.
5604: valvonta- ja säännöstelytoimenpiteitä tarkoitta-       Kansantalouden vakavien häiriöiden torjunnassa
5605: vien eräiden lakiehdotusten käsittelyjärjestystä.      ei asiaa tulisi arvioida sen mukaan, aiheutuuko se
5606:    Ehdotetun käsittelyjärjestyksen soveltamisala       erityisesti maan ulkoisen maksukyvyn heikkene-
5607: osoitetaan momentissa kohdistamalla eräitä vaati-      misestä vai maan sisäisistä häiriöistä, kuten elin-
5608: muksia lain säätämisen aiheena olevaan taloudel-       keinotoiminnan, tuotannon - myös maatalous-
5609: liseen tilanteeseen, lain määräaikaisuuteen, lain      tuotannon - ja työmarkkinoiden häiriöistä.
5610: sisällön yksityiskohtaisuuteen, lailla säädettävien       Mielestämme myöskään lakiehdotuksen le"pää-
5611: toimenpiteiden tarkoitukseen ja siihen, millai-        määnjättämissäännöksiä ei tulisi muuttaa halli-
5612: seen taloudelliseen toimintaan nämä toimenpi-          tuksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Nykyiset
5613: teet voivat kohdistua, samoin kuin toimenpitei-        säännökset ovat käytännössä osoittautuneet tar-
5614: den luonteeseen. Jotta lakiehdotus olisi käsiteltä-    koituksenmukaisiksi ja toimiviksi.
5615: vä ehdotetulla tavalla, tulee lakiehdotuksen täyt-        Tällä lakialoitteella haluamme saattaa esittä-
5616: tää kaikki nämä vaatimukset.                           mämme näkökohdat käsiteltäviksi hallituksen
5617:    Mikäli ko. ehdotus todella katsotaan tarpeelli-     esityksen yhteydessä. Eduskuntakäsittelyn aikana
5618: seksi, tulisi lain säätämisen perusteena oleva         on mahdollista ehkä viimeistellä ja hioa ehdotuk-
5619: taloudellinen tilanne määritellä selkeämmin ja         siamme yksityiskohdissaan.
5620: oikeudenmukaisemmin ajatellen lain soveltami-             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5621: sen kohteeksi joutuvia yhteiskuntaryhmiä. Halli-
5622: tuksen esityksen perusteluissa ei erityisen selvästi            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5623: määritellä kansantaloutta uhkaavan vakavan häi-               lakiehdotuksen:
5624: 
5625: 
5626: 
5627: 
5628: 428)00121]
5629: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 26
5630: 
5631:                                                Laki
5632:                                 valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
5633: 
5634:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
5635: lisätään valtiopäiväjärjestykseen uusi näin kuuluva 67 a §:
5636: 
5637:                         67 a §                       joittamistoimenpiteistä ja joka on voimassa enin-
5638:    Ehdotusta laiksi, joka sisältää säännökset kan-   tään kaksi vuotta, ei voida jättää eikä hyväksyä
5639: santaloutta uhkaavan vakavan häiriön lieventämi-     jätettäväksi lepäämään. Jos asia koskee perustus-
5640: seksi välttämättömistä ulkomaankaupan, ulko-         lakia, lakiehdotus on, ehdotusta kiireelliseksi
5641: maan maksuliikenteen, hintojen, vuokrien ja          julistamatta, hyväksyttävä kolmannessa käsittelys-
5642: palkkojen sekä korkojen ja osinkojen valvonta- ja    sä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään
5643: säännöstelytoimenpiteistä, samoin kuin ehdotus-      kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
5644: ta laiksi, joka sisältää säännökset välttämättömän
5645: talouselämän jatkumista tai kansantaloutta vaka-       Tämä laki rulee voimaan        päivänä
5646: vasti uhkaavien työtaistelujen kieltämis- tai ra-    kuuta 19
5647: 
5648: 
5649:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1985
5650: 
5651:                       Väinö Raudaskoski                       Sirkka-Liisa Anttila
5652:                                                   1985 vp.
5653: 
5654: Lakialoite n:o 27
5655: 
5656: 
5657: 
5658:                                      Pohjanoksa ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain 52 §:n muutta-
5659:                                         misesta
5660: 
5661: 
5662:                                              Eduskunnalle
5663: 
5664:                     Nykytilanne                          mä merkitsee sitä, että nykyinen esiopetuskokeilu
5665:                                                          muutetaan vakinaiseksi toiminnaksi lukuvuodes-
5666:    Koulujärjestelmän perusteista annetun lain            ta 1985-86 lukien. Esiopetuksessa noudatetaan
5667: (467 /68) 32 §:n ja peruskouluasetuksen (443/70)         peruskoulun alkuopetusta koskevia säännöksiä,
5668: 87 §:n nojalla peruskoulussa on järjestetty 6-vuo-       mikäli valtioneuvoston määräämistä perusteista ei
5669: tiaille tarkoitettua esiopetuksen kokeilua. Sekä         muuta johdu.
5670: kokeilun aikana että peruskoululain (476/83)
5671: voimaan tullessa esiopetus on oppilaalle ja kun-
5672: nille vapaaehtoista. Esiopetus toteutuu nykyään                      Lakialoitteen perustelut
5673: vapaaehtoisena 6-vuotiaille muutamissa kunnis-
5674: sa. Lukuvuonna 1984-85 kokeilua järjestetään                Nykyisessä esiopetuskokeilussa ovat toimineet
5675: Haukiputaalla, Kiuruvedellä, Pirkkalassa, Rantsi-        opettajina sekä lastentarhanopettajat että perus-
5676: lassa, Nousiaisissa, Juuassa, Helsingissä (erityis-      koulun alkuopetuksen opettajat. Tällöin on tultu
5677: koulu) ja Vantaalla. Kunnista viisi ensiksi mainit-      siihen tilanteeseen, että lastentarhanopettajat
5678: tua ovat olleet kokeilussa mukana koko 1970-             ovat eräissä tapauksissa opettaneet myös perus-
5679: luvun ajan. Juuan kokeilu alkoi vuonna 1973.             koulun ensimmäisen luokan oppilaita. Samoin
5680: Vantaan kokeilua järjestetään sekä suomen- että          peruskoulun alkuopetuksen opettajat ovat opet-
5681: ruotsinkielisessä opetusryhmässä. Esiopetuksen           taneet esiopetusikäisiä oppilaita. Tilanteen tekee
5682: kokeilussa oli lukuvuonna 1983-84 mukana                 ongelmalliseksi se, että peruskoululain 52 §:n
5683: yhteensä 543 6-vuotiasta lasta. Mainittujen kou-         mukaan lastentarhanopettaja ei voi olla perus-
5684: lutoimen piiriin kuuluvien kokeilujen lisäksi esi-       koulun opettajan virassa. Toisaalta peruskoulun
5685: opetusta toteutettiin myös sosiaalihallinnon alai-       alkuopetukseen erikoistunut luokanopettaja saa
5686: sena kokeiluna. Se päättyi vuoden 1983 lopussa.          varsin niukasti tietoa siitä, miten- 6-vuotiaita
5687:    Osa opetusryhmistä on ollut sellaisia, joissa on      tulee esiopetuksessa kohdella ja opettaa. Monet
5688: vain 6-vuotiaita. Tällaisen opetusryhmän enim-           kunnat ovat olleet halukkaita aloittamaan vapaa-
5689: mäiskoko on ollut 20 oppilasta. Opetuksesta on           ehtoisen esiopetuksen. Näin todennäköisesti tar-
5690: huolehtinut lastentarhanopettajan koulutuksen            vitaan myös lastentarhanopettajia hoitamaan näi-
5691: saanut opettaja. Opetusryhmistä osa on muodos-           tä perustettavia esiopetusluokkia. Mikäli esiope-
5692: tettu yhdistämällä esiopetukseen tulevat perus-          tusluokka perustetaan peruskoulun yhteyteen ja
5693: koulun 1-2 luokkien yhteyteen. Kokeilussa on             opettajana toimii lastentarhanopettaja, on tilan-
5694: esitetty, että esiopetusta näin järjestettäessä tulisi   ne voimassa olevan peruskoululain 52 §:n mu-
5695: yhdysluokan enimmäiskoko säätää oppilasmääräl-           kaan laiton.
5696: tään pienemmäksi kuin mikä se on yleisesti                  Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen esi-
5697: alkuopetusluokilla. Samoin tulisi rajoittaa yhdys-       koulun asemasta peruskoulussa opetusministeri
5698: luokkaan otettavien 6-vuotiaitten lukumäärä sel-         Suonio on todennut seuraavaa: ''Esiopetuksen
5699: laiseksi, että opettaja pystyisi riittävästi ohjaa-      järjestämisen kannalta on ollut merkittävää, että
5700: maan sekä 6-vuotiaita että alkuopetusluokkien            yhdysluokassa esiopetukseen osallistuvat oppilaat
5701: oppilaita.                                               luetaan koulun oppilasmäärään ala-asteen luo-
5702:    Peruskoululain 4 §:n 3 momentin mukaan                kanopettajan palkkaamiseen myönnettävää val-
5703: peruskoulussa voidaan opetusministeriön luvalla          tionosuutta ratkaistaessa ja että asetuksella on
5704: ja valtioneuvoston määräämin perustein järjestää         myös säädetty erillisessä esiluokassa järjestettä-
5705: enintään yhden lukuvuoden kestävää esiopetusta           vään esiopetukseen käytettävissä olevan tunti-
5706: lapsille, jotka eivät vielä ole oppivelvollisia. Tä-     kehyksen suuruudesta (45 § 5 momentti)."
5707: 428500161U
5708: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 27
5709: 
5710:    Vastaavasti tulisi myös säätää siitä, että lasten-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5711: tarhanopettaja voisi toimia peruskoulussa esiluo-
5712: kan opettajana ja virka olisi valtionapuun oikeut-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5713: tava.                                                         kiehdotuksen:
5714: 
5715: 
5716:                                                   Laki
5717:                                   peruskoululain 52 §:n muuttamisesta
5718: 
5719:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain
5720: (476/83) 52 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
5721: 
5722:                         52 §                            tajan virka tämän lain 4 §:n 3 momentissa
5723:    Peruskoulussa voi olla rehtorin virka sekä opet-     tarkoitettua esiopetusta varten.
5724: tajan ja oppilaskodinhoitajan virkoja. Opettajan
5725: virkoja ovat lehtorin, aineenopettajan, opinto-
5726: ohjaajan, luokanopettajan, erityisluokanopetta-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
5727: jan ja erityisopettajan virat sekä lastentarhanopet-    1985.
5728: 
5729: 
5730:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1985
5731: 
5732: 
5733:          Aino Pohjanoksa                   Sakari Valli                Kaarina Dromberg
5734:          Riitta Uosukainen                 Eeva Turunen                Martti Tiuri
5735:          Toivo T. Pohjala                  Riitta Jouppila             Tapio Holvitie
5736:          Sampsa Aaltio                     Ritva Laurila               Anna-Kaarina Louvo
5737:          Päivi Varpasuo                    Saara Mikkola               Pentti Mäki-Hakola
5738:          Sirpa Pietikäinen                 Georg C. Ehrnrooth          Tuula Paavilainen
5739:          Tuulikki Hämäläinen               Timo Roos                   Reijo Lindroos
5740:          Tauno Valo                        Matti Viljanen              Ulla Puolanne
5741:          Pirjo Rusanen                     Kimmo Sasi                  Anssi Joutsenlahti
5742:                      Lea Mäkipää                                Mikko Vainio
5743:                                                  1985 vp.
5744: 
5745: Lakialoite n:o 28
5746: 
5747: 
5748: 
5749: 
5750:                                    Eklund ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain 8 §:n muuttamisesta
5751: 
5752: 
5753:                                             Eduskunnalle
5754: 
5755:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5756: 
5757:    Aloitteessa ehdotetaan valtion eläkelakia muu-         Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
5758: tettavaksi siten, että toimiupseerin sotilaseläkettä   niin pian kuin eduskunta on ne hyväksynyt.
5759: varten voitaisiin eläkeajaksi lukea myös värvätty-
5760: nä palveltu aika.
5761: 
5762: 
5763: 
5764: 
5765:                                               PERUSTELUT
5766: 
5767:    Valtion eläkelain (280/66) 8 §:n 4 momentin         miupseerin toimeen nimitetystä henkilöstöstä.
5768: c-kohdan mukaan sellaisen upseerin tai toimiup-        Heitä palvelee lähes kaikissa joukko-osastoissa ja
5769: seerin viran haltija, johon ehdottomana kelpoi-        kaikilla toimialoilla, mutta esimerkiksi merivoi-
5770: suusehtona on upseerin tai toimiupseerin virka-        missa ja laskuvarjojoukoissa heidän osuutensa on
5771: tutkinto, voi saada vanhuuseläkkeen ennen elä-         varsin huomattava (45-85 % ). Viimeksi maini-
5772: keiän täyttymistä. Eräänä edellytyksenä on, että       tuissa henkilöstön muodostumiseen ovat olleet
5773: upseerin tai toimiupseerin viran haltijalla on         vaikuttamassa muun muassa tehtävien, erityisesti
5774: eläkeaikaa tällaisessa virassa vähintään 20 tai 2 5    teknillisten tehtävien, asettamat vaatimukset ja
5775: vuotta. Mainitun lainkohdan mukaan eläkeajaksi         rekrytointitilanne sekä yleinen työmarkkinatilan-
5776: luetaan vain tällaisessa upseerin tai toimiupseerin    ne.
5777: virassa palveltu aika sekä rajavartiolaitoksen toi-       Puolustusvoimissa palvelee täten runsas joukko
5778: miupseerille rajavartiolaitoksessa rajavartijana tai   toimiupseereita, jotka eivät saa lukea värvättynä
5779: merivartijana palveltu aika. Eläkeajaksi ei sen        suoritettua palvelusta sotilaseläkeajakseen. Tämä
5780: sijaan lueta puolustusvoimien toimiupseerille          on kohottamassa toimiupseerien ikärakennetta
5781: puolustusvoimissa ja/ tai rajavartiolaitoksessa vär-   ammatissa, jonka luonne edellyttää yleiseen vir-
5782: vättynä palveltua aikaa.                               kamiesten eroamisikään nähden poikkeuksellisen
5783:    Puolustusvoimissa on todettu tarkoituksenmu-        alhaista eroamisikää. Nykytilanne on käytännössä
5784: kaiseksi pyrkiä ottamaan toimiupseereiksi värvät-      edellyttänyt kyseessä olevilta toimiupseereilta
5785: tyjä, jotka ovat jo saaneet petoskoulutuksen           palvelua 55 vuoden ikään saakka, mitä ei amma-
5786: maanpuolustukseen liittyviin sotilaallisiin viran-     tin erikoisluonteen vuoksi aina voida pitää tavoi-
5787: omaistehtäviin. Esimerkiksi teknillisillä aloilla      teltavana ja samanlaisena kuin muissa eläkeikä-
5788: värvätty on yleensä palvellut samanlaatuisissa         järjestelmissä.
5789: tehtävissä ja olosuhteissa kuin nuoremmat toi-            Valtion eläkelain 8 §:n 4 momentin c-kohdas-
5790: miupseeritkin. Puolustusvoimien palveluksessa          sa on säädetty sotilaseläkkeistä. Säännöstä ehdo-
5791: oli 1.5.1981 tilanteen mukaan noin 750 toimiup-        tetaan täydennettäväksi siten, että toimiupseerin
5792: seeria, jotka olivat palvelleet värvättyinä muuta-     sotilaseläkettä varten luetaan eläkeajaksi myös
5793: masta kuukaudesta aina 8-10 vuoteen. Keski-            puolustusvoimissa värvättynä palveltu aika. Muu-
5794: määräinen palvelusaika värvätyn tehtävässä on          toksen jälkeen kaikille toimiupseereille olisi mah-
5795: ollut 2-3 vuotta. Värvättynä palveluksensa aloit-      dollista lukea sotilaseläkeajaksi sekä rajavartiolai-
5796: taneita toimiupseereita on siten noin 14 % toi-        toksessa että puolustusvoimissa värvättynä palvel-
5797: 428500177B
5798: 2                                        1985 vp. -    LA n:o 28
5799: 
5800: tu aika. Säännösmuutos edistäisi henkilöstön           eläkkeelle noin 30. Näihin arvioihin perustuen
5801: mahdollisuuksia nousujobtoiseen virkauraan teh-        voidaan laskea, että uudistuksen aiheuttamat
5802: täväryhmien ja palvelussuhdelajien välisistä erois-    vuotuiset lisäkustannukset olisivat vähän alle 1
5803: ta huolimatta.                                         miljoona markkaa.
5804:    Sellaisia toimiupseereja, joilla on värvättynä
5805: palvelusta, on puolustusvoimissa noin 750. Heil-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5806: lä on keskimäärin värvättynä palveltua aikaa 2, 5      nioittavasti,
5807: vuotta. Uudistus merkitsee, että sotilaseläkkeen
5808: saaminen näillä henkilöillä varhentuu 2, 5 vuo-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5809: della. Vuosittain jää tällaisia toimiupseereita               kiehdotuksen:
5810: 
5811: 
5812:                                                  Laki
5813:                                 valtion eläkelain 8 §:n muuttamisesta
5814: 
5815:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
5816: eläkelain 8 §:n 4 momentin c-kohta, sellaisena kuin se on 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa
5817: laissa (809/81), näin kuuluvaksi:
5818: 
5819:                         8 §
5820:                                                        eroamisikä on 50 vuotta korkeampi, ja tasta
5821:    Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole edel-      eläkeajasta vähintään 6 kuukautta välittömästi
5822: lytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi,                  ennen palveluksen päättymistä;
5823:                                                           sekä jos edunsaajalla vapauttamista, sopimuk-
5824:    c) jos sellaisen upseerin viran tai toimiupseerin   sen voimassaolon tai palveluksen päättymistä vä-
5825: toimen haltijalla, johon ehdottomana kelpoisuu-        littömästi edeltäneiden 5 vuoden kuluessa on
5826: sehtona on upseerin tai toimiupseerin virkatut-        eläkeaikaa yhteensä vähintään 3 vuotta.
5827: kinto, on sotilasarvo ja hänellä on sanotussa
5828: virassa tai toimiupseerin toimen ollessa kyseessä
5829: tällaisessa toimessa sekä värvätyn, rajavartijan tai      Tämä laki tulee voimaan      pa1vana
5830: merivartijan tehtävässä yhteensä eläkeaikaa vä-        kuuta 19 . Lakia sovelletaan eläkkeeseen, jonka
5831: hintään 20 vuotta, milloin eroamisikä on enin-         perusteena oleva eläketapahtuma on sattunut
5832: tään 50 vuotta, tai vähintään 25 vuotta, milloin       lain voimassa ollessa.
5833: 
5834: 
5835:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
5836: 
5837:          Vieno Eklund                     Urho Pohto                    J. Juhani Kortesalmi
5838:          Lea Mäkipää                      Helvi Koskinen                Martti Ratu
5839:                                           Heikki Riihijärvi
5840:                                                  1985 vp.
5841: 
5842: lakialoite n:o 29
5843: 
5844: 
5845: 
5846: 
5847:                                    Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain 3 §:n muuttamisesta
5848: 
5849: 
5850:                                             Eduskunnalle
5851: 
5852:    Metsästys on Suomessa pääosiltaan vapaa-ajan        tyslain 3 §:n sisältö näyttaa Jarruttavan valtion
5853: virkistystoimintaa, jonka perustana on riistan         maa- ja vesialueilla tapahtuvassa metsästyksessä
5854: muodostaman luonnonvaran kestävä talteenotto.          tehtäviä ja tarvittavia uudistuksia. Metsästyslain
5855: Maamme metsästäjäkunta koostuu kaikista kan-           3 §:n nojalla paikallinen asukas, vaikka hän
5856: salaispiireistä, mutta met~ästysmahdollisuudet         omistaakio metsästykseen sopivaa maa- ja vesi-
5857: perustuvat keskeisiltä osiltaan metsästysmaan          aluetta, pääsee osallistumaan vaitionkin omista-
5858: omistamiseen tai hallintaan. Yhteiskunnassa ta-        milla ja hallitsemilla alueilla tapahtuvaan metsäs-
5859: pahtuneen kehityksen seurauksena metsästystä           tykseen paremmin kuin lähiseudulla tai kauem-
5860: harrastavista ja siitä kiinnostuneista kansalaisista   panakin asuva kokonaan metsästykseen sopivia
5861: huomattava osa ei enää omista tai hallitse metsäs-     maita ja vesialueita vailla oleva metsästäjä.
5862: tysmaata. Tässä tilanteessa valtion omistuksessa ja       Metsästyslain 3 §:ää muuttamalla voitaisiin
5863: hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden tarjo-        taata juuri metsästysmaata vailla oleville metsäs-
5864: amat metsästysmahdollisuudet tulevat yhä tärke-        tyksen harrastajille nykyistä paremmat mahdolli-
5865: ämmiksi kansalaisten metsästysedellytysten kan-        suudet harrastukseensa. Lainmuutoksen jälkeen
5866: nalta. Asia on tiedostettu laajalti, mikä ilmenee      asetuksissa ja viranomaisten määräyksissä ja toi-
5867: niin asiasta julkisuudessa käydystä keskustelusta      menpiteissä saattaisivat toteutua metsästystä vir-
5868: kuin tehdyistä eduskuntakyselyistä.                    kistyksekseen harrastavien kansalaisten tasa-arvoi-
5869:    Valtion maa- ja vesialueilla tapahtuvan metsäs-     nen kohtelu niin metsähallinnon mailla tapahtu-
5870: tyksen järjestämisestä ovat voimassa vuodelta          vassa hirvenmetsästyksessä kuin muussakin met-
5871: 1962 peräisin olevat säännökset. Ne eivät vastaa       sästyksessä.
5872: enää yhteiskunnassa tapahtunutta kehitystä tai            Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5873: metsästäjäkuntamme rakenteen ja pyrkimysten
5874: asettamia haasteita. Uudistustyö ei ole myöskään                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5875: metsästyksestä vastaavien viranomaisten taholla               kiehdotuksen:
5876: saanut odotettua vastakaikua. Erityisesti metsäs-
5877: 
5878: 
5879: 
5880: 
5881:                                                  Laki
5882:                                   metsästyslain 3 §:n muuttamisesta
5883: 
5884:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästyslain
5885: (290/62) 3 §:n 1 ja 2 momentti, näistä 2 momentti sellaisena kuin se on 31 päivänä tammikuuta 1969
5886: annetussa laissa (81169) näin kuuluviksi:
5887: 
5888:                        3§                                 Lapin läänin kunnissa sekä Oulun lääniin kuu-
5889:    Oikeus metsästää valtion viranomaisen hallin-       luvissa Kajaanin kapungissa sekä Hyrynsalmen,
5890: nassa ja hoidossa olevilla valtion mailla voidaan      Kuhmon, Kuusamon, Paltamon, Pudasjärven,
5891: antaa luvan nojalla käytettäväksi tai vuokrata.        Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussal-
5892: Metsästysmaata vailla olevan väestön etu on täl-       men, Taivalkosken, Vaalan ja Vuolijoen kunnissa
5893: löin lähinnä otettava huomioon.                        on sellaisilla kunnassa asuvilla henkilöillä, jotka
5894: 428500195X
5895: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 29
5896: 
5897: harjoittavat luontaiselinkeinoja tai metsästystä       Tämä laki tulee vOimaan   päivänä
5898: ansiotarkoituksessa, oikeus saada korvauksetta lu-   kuuta 19
5899: pa metsästää 1 momentissa tarkoitetuilla, kun-
5900: nassa olevilla valtion mailla, mikäli niiden käy-
5901: töstä ei toisin ole säädetty tai vastedes säädetä.
5902: 
5903: 
5904: 
5905:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1985
5906: 
5907:                      Kari Rajamäki                           Kerttu Törnqvist
5908:                                                 1985 vp.
5909: 
5910: Lakialoite n:o 30
5911: 
5912: 
5913: 
5914: 
5915:                                    Vepsäläinen ym: Ehdotus laiksi työturvallisuuslain 14 §:n muutta-
5916:                                       misesta
5917: 
5918: 
5919:                                             Eduskunnalle
5920: 
5921: 
5922: 
5923: 
5924:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5925: 
5926:    Aloitteessa ehdotetaan työturvallisuuslakia         veydelle vaaralliseksi olisi työ keskeytettävä tai
5927: muutettavaksi siten, että kylmässä työskentelyä        tauotettava.
5928: rajoitettaisiin. Pakkasen laskiessa työntekijän ter-
5929: 
5930: 
5931: 
5932: 
5933:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
5934: 
5935:    Kylmässä työskentelyä ei ole millään lainsää-       Mikäli jonkinlaiset taukotuvat olisikin, ovat ne
5936: dännöllä rajoitettu. Sen sijaan kuumassa työsken-      niin kaukana varsinaisesta hakkuukohteesta, ettei
5937: telyyn on työsuojeluviranomaisten toimesta ase-        niiden käyttö ole yleensä käytännössä mahdollis-
5938: tettu rajoituksia.                                     ta.
5939:    Kylmässä työskentely saattaa kuitenkin työnte-         Voimassa olevan työturvallisuuslain (299/58)
5940: kijän terveyden vaaranalaiseksi monella tapaa.         9 § 1 momentti kuuluu seuraavasti: ''Työnanta-
5941: Kylmätyön ongelmana eivät ole ainoastaan palel-        jan on tarkoin otettava varteen kaikki, mikä työn
5942: tumisvammat, vaan työntekijän terveyteen se            laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, su-
5943: saattaa aiheuttaa monia muitakin haittatekijöitä.      kupuoleen, ammattitaitoon ja hänen muihin
5944:    Kylmässä työskentelystä kärsivät huomattavassa      edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on tarpeellis-
5945: määrin metsä-, rakennus- ja metallialan työnteki-      ta työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä
5946: jät. Vaikein tilanne on ehdottomasti metsäalalla.      alttiiksi tapatuemille tai saamasta työn johdosta
5947: Kun rakennusalalla asia on sovittu pakkaslomau-        haittaa terveydelleen.'' Työsopimuslaista löytyy
5948: tuksen avulla, niin metsäalalla eivät työnantajat      myös vastaavanlainen määräys. Oikein tulkittuna
5949: ole vastaavaan sopimukseen suostuneet.                 määräyksen pitäisi estää myös liian kylmässä
5950:    Metsäalalla työnantaja edellyttää metsureilta       työskentely tai ainakin sen olettaisi sitä jotenkin
5951: työntekoa lämpötilan alhaisuudesta täysin riippu-      rajoittavan. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole.
5952: matta. Ongelma tuli kuluvan poikkeuksellisen               Siksi tarvitaan täsmällisempi määräys, jolla
5953: kylmän talven aikana hyvin räikeällä tavalla esil-     kylmässä työskentelyä voitaisiin rajoittaa. Eräs
5954: le. Kovan pakkastalven takia on mm. metsureilla        mahdollisuus on lisätä voimassa olevan työturval-
5955: lukematon määrä paleltumisvammoja. Tiedossa            lisuuslain 14 §:ään uusi 2 momentti, kuten tässä
5956: on myös yhden metsurin työoloissa tapahtunut           aloitteessa ehdotetaan.
5957: pään paleltuminen, joka on päättymässä pahim-              Aloitteessa ei ehdoteta täsmällistä astemääräis-
5958: massa tapauksessa työntekijän kuolemaan. Met-          tä pakkastajaa ulkotöille, koska terveydellisten
5959: sureilla ei useinkaan ole minkäänlaisia sosiaaliti-    haittojen ilmaantuminen riippuu lämpötilan
5960: loja, joissa voisi käydä välillä lämmittelemässä.      ohessa myös tuulen voimakkuudesta ja ilman
5961: 
5962:  4285002036
5963: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 30
5964: 
5965: kosteudesta. Aloitteessa ehdotetun säännöksen           voittaa työnantaja keskeyttämään työnteko kovil-
5966: täsmentäminen jäisi alemmanasteisten normien            la pakkasilla. Näin olisi mahdollista saada työn-
5967: sekä työsuojeluviranomaisten käytännön kautta           antajapuoli kiinnostumaan Maaseututyöväen lii-
5968: toteutettavaksi.                                        ton ehdottamasta pakkaslomasopimuksesta.
5969:    Aioitteemme ei myöskään sisällä työnantajalle           Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
5970: ainakaan suoraa velvollisuutta maksaa työnteki-
5971: jöille palkkaa keskeytyksen ajalta. Työntekijöiden                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5972: terveyden turvaamiseksi olisi nyt tärkeintä vei-               kiehdotuksen:
5973: 
5974: 
5975: 
5976: 
5977:                                                   Laki
5978:                                 työturvallisuuslain 14 §:n muuttamisesta
5979: 
5980:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuus-
5981: lain (299/58) 14 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
5982: 
5983:                         14 §                            alaiseksi. Tauotuksen käyttöä harkittaessa on
5984:               Lämpötzla ja kosteus                      otettava huomioon lämpötilan aiheuttaman ter-
5985:                                                         veydellisen vaaran suuruus. Mikäli tauotus osoit-
5986:                                                         tautuu riittäväksi toimenpiteeksi, tulee työsken-
5987:    Ulkoilmassa työskentelevien työnteko on työn-        telypaikan välittömässä läheisyydessä olla tarpeel-
5988: antajan toimesta keskeytettävä tai työaikaan on         lisen suojan antavat sosiaalitilat.
5989: liitettävä riittävän usein toistuvia taukoja silloin,
5990: kun on perusteltua aihetta epäillä lämpötilan             Tämä     laki tulee     vOimaan          päivänä
5991: uhkaavan saattaa työntekijän terveyden vaaran                       kuuta 198
5992: 
5993: 
5994:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1985
5995: 
5996:          Osmo Vepsäläinen                  Vappu Säilynoja                Lauha Männistö
5997:          Arvo Kemppainen                   Niilo Koskenniemi              Juhani Vähäkangas
5998:          Timo Laaksonen                    Pekka Leppänen                 Pirkko Turpeinen
5999:          Kati Peltola                      Matti Kautto                   Seppo Toiviainen
6000:          Sten Söderström                   Esko Helle                     Esko-Juhani Tennilä
6001:          Heli Astala                       Marja-Liisa Salminen           Mikko Kuoppa
6002:          Marjatta Stenius-Kaukonen         Anna-Liisa Jokinen             Irma Rosnell
6003:          Ulla-Leena Alppi                  Terho Pursiainen               Ensio Laine
6004:                                                  1985 vp.
6005: 
6006: Lakialoite n:o 31
6007: 
6008: 
6009: 
6010: 
6011:                                     Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 9 §:n muuttamisesta
6012: 
6013: 
6014:                                             Eduskunnalle
6015: 
6016:    Uusi kalastuslaki (286/82) tuli voimaan vuo-         kansa asian ilmaisee, ja tämän lisäksi läänikohtai-
6017: den 1983 alusta. Tätä kalastuslain uudistusta           nen pilkintäkortti. Näiden molempien korttien
6018: odottivat erityisesti pilkintää harjoittavat virkis-    hintoja on jatkuvasti nostettu, mikä lisää kustan-
6019: tyskalastajat. Laista yleisesti puhuttiin pilkkilaki-   nuksia, mutta pahin puute on se, että joka
6020: na. Piikkimistä harjoittavat vapaa-ajan virkistys-      läänin alueelle täytyy lunastaa oma läänikohtai-
6021: kalastajat toivoivat, että pilkkiminen olisi sallittu   nen pilkintäkortti. Nykyisin ihmiset parantunei-
6022: yhdellä kalastuskortilla koko .ma~sa, mutta näi~        den kulkumahdollisuuksien johdosta matkustele-
6023: ei valitettavasti käynyt. Uust lakt kyllä selvenst      vat paljon ja myös läänien rajojen läheisyydessä
6024: käytäntöä entisestä, sillä nyt päästiin läänikohtai-    joudutaan usein ostamaan useampia pilkintäkort-
6025: seen pilkintäkoettiin entisen kalastuskuntakohtai-      teja, jotta voidaan piikkiä laillisesti. Läänikohtai-
6026: sen luvan sijasta.                                      sen pilkintäkortin sijasta tulee siirtyä koko maan
6027:     Vapaata pilkintäoikeutta vastustavat esittivät      kattavaan pilkintäkorttiin, jolla saisi harjoittaa
6028: mm. sellaisia pelkoja, että pilkkijät tyhjentävät       piikkimistä koko maan alueella, missä sitä muu-
6029:  järvet kaloista ja saastuttavat järvet roskaamaila     toin ei ole kielletty. Pilkintämaksuista tulevat
6030: jäät. Nämä kummatkin perustelut ovat täysin             tulot jaetaan kalastusalueille, joiden tehtävänä
6031: virheellisiä. Pilkkijöitten suuri enemmistö on          on edelleen jakaa varat vesialueen omistajille.
6032:  luonnon puhtautta vaalivaa väkeä, joka ei roskaa       Vesialueiden omistajien tulisi käyttää näin pilkki-
6033:  järvien jäitä eikä rantoja. Samoin on aivan turhaa     jöiltä kertyneet varat kalavesien hoitoon.
6034:  pelätä, että lakien mukaisesta pilkkimisestä olisi        Kalastuslain eduskuntakäsittelyn yhteydessä
6035:  vaaraa järvien kalakannalle. PiikkiiDällä voidaan      perustuslakivaliokunta totesi, että yleisestä onki-
6036:  vähentää lähes ainoastaan järvien ahvenkantaa,         mis- ja pilkkimisoikeudesta voidaan säätää perus-
6037:  mitä voidaan monessa suhteessa pitää kalavesien        tuslainsäätämisjärjestystä käyttämättä. Perustus-
6038:  hoitona. Suuret ahvenkannat muodostavat luon-          lakivaliokunnan mielestä pilkintämaksu ei vaiku-
6039:  nossa huomattavan uhkan ns. arvokalojen poikas-        ta säätämisjärjestyskysymyksen arviointiin, joten
6040:  istutuksille ja luonnonvaraisille kannoille. Piikki-   siirtyminen kalastuspiirikohtaisesta valtakunnalli-
6041:  saaliina saaduilla kaloilla ei ole kovinkaan suurta    seen pilkintäkoettiin ei edellytä perustuslainsäätä-
6042:  taloudellista arvoa, mutta virkistyksen ja luon-       misjärjestystä.
6043:  nossa olemisen kannalta mahdollisimman vapaal-            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6044:  la pilkintäoikeudella on merkittävä arvo.
6045:     Vapaa-ajan lisääntyessä yhä suuremmat joukot                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6046:  suuntaavat talvisin jäälle harrastamaan pilkkion-              kiehdotuksen:
6047:  gintaa. Nyt tarvitaan "valtion kortti", kuten
6048: 
6049: 
6050: 
6051: 
6052: 428)00208B
6053: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 31
6054: 
6055: 
6056: 
6057: 
6058:                                                Laki
6059:                                   kalastuslain 9 §:n muuttamisesta
6060: 
6061:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain
6062: (286/82) 9 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
6063: 
6064:                        9 §
6065:                                                      mentissa on sanottu onkimisesta ja pilkkimisestä,
6066:    Onkimista ja piikkimistä saa kaikkien kalastus-   ei kuitenkaan koske kilpailuja tai muita vastaavia
6067: piirien alueella 8 §:n 1 ja 4 momentissa maini-      järjestettyjä tilaisuuksia, vaan niitä varten on
6068: tuin poikkeuksin harjoittaa henkilö, joka on         saatava kalastusoikeuden haltijan lupa.
6069: suorittanut tähän kalastukseen oikeuttavan pil-
6070: kintämaksun. Alle 18-vuotiaan ei kuitenkaan            Tämä laki tulee voimaan      päivänä
6071: tarvitse pilkintämaksua suorittaa. Mitä tässä mo-    kuuta 1985.
6072: 
6073: 
6074:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1985
6075: 
6076:          Mikko Kuoppa                   Marjatta Stenius-Kaukonen Lauha Männistö
6077:          Esko-Juhani Tennilä            Ulla-Leena Alppi             Niilo Koskenniemi
6078:                     Matti Kautto                            Marja-Liisa Salminen
6079:                                                 1985 vp.
6080: 
6081: Lakialoite n:o 32
6082: 
6083: 
6084: 
6085: 
6086:                                    P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muuttami-
6087:                                       sesta
6088: 
6089: 
6090:                                            Eduskunnalle
6091: 
6092: 
6093:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6094: 
6095:    Tässä lakialoitteessa ehdotetaan rintamasotilas-     Eduskunta on hiljattain edellyttänyt rintama-
6096: eläkelain muuttamista siten, että myös työvelvol-     sotilaseläkelain ulottamista koskemaan myös työ-
6097: lisina rintamalla olleet saisivat oikeuden rintama-   velvollisia.
6098: sotilaseläkkeeseen ja rintamalisään.
6099: 
6100: 
6101: 
6102: 
6103:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
6104: 
6105:    Rintamavastuussa olleissa sotatoimiyhtymissä, on syntynyt eriarvoisuutta, joka on aiheutunut-
6106: joissa palvelleet katsotaan rintamatunnukseen oi- kin siitä, että palvelussuhde on määrätty eri
6107: keutetuiksi, palveli sotien aikana myös joukko lakien perusteella.
6108: työvelvollisia, jotka kaikki eivät ole vieläkään        Palvelussaan kaikki em. yksiköissä olleet olivat
6109: saaneet rintamatunnustaan eivätkä näin ollen ole samojen lakien alaisia. He olivat sotaväen rikos-
6110: päässeet rintamasotilaseläkelain piiriin.            lain ja sotatilalain sekä vuodesta 1941 lähtien
6111:    Näiden miesten keski-ikä oli varsin korkea, myös sotatapaturmalain alaisia. Joukot oli järjes-
6112: muodostuivathan nämä yksiköt pääasiassa reservi- tetty sotilaallisesti sekä heti perustamisestaan,
6113: läispalveluiän ylittäneistä miehistä. Vain vähäi- vuodesta 1941 lähtien määrätty aseistettaviksi.
6114: nen määrä oli nuorempaa väkeä, asevelvollisia, II Vartioimis- ja saattuetehtävät nämä joukot suo-
6115: ja III luokan nostomiehiä sekä vapaaehtoisia rittivat alueellaan omin voimin. Useissa tapauk-
6116: nuorukaisia.                                         sissa nämä joukot joutuivat myös taisteluihin.
6117:    Edellä sanottua toteamusta tukee myös sosi-          Veteraanien valitsema toimikunta on useiden
6118: aali- ja terveysministeriön asiaa tutkineen työryh- vuosien ajan yrittänyt kiinnittää viranomaisten
6119: män arvio, jossa arvioidaan ko. veteraaneja ole- huomiota edellä selostetun epäkohdan poistami-
6120: van elossa korkeintaan 5 000. Kun on ilmennyt, seksi. Lukuisilla kirjeillä, lähetystöillä ja tiedotta-
6121: että varsinkin 1970-luvulla sotilaspiirit ovat misella onkin saatu asia liikkeelle.
6122: myöntäneet monille rintamasotilastunnuksen,             Yleisesti myönnetään, että veteraanien vaati-
6123: voidaan perustellusti olettaa, että vailla rintama- mukset ovat oikeutettuja. Niinpä po. veteraanien
6124: tunnustaan olevia on huomattavasti viittäkin tu- saattamista rintamasotilaseläkelain piiriin ovat
6125: hatta vähemmän, ehkä 2 000-3 000.                    esittäneet mm. pääesikunnan järjestelyosasto
6126:    Puheenaolevien miesten kanssa palveli samois- 20.12.1982, sosiaali- ja terveysministeriön asiaa
6127: sa yksiköissä ja tehtävissä asevelvollisuuslain pe- tutkimaan asettama työryhmä 31.12.1983 ja rin-
6128: rusteella palvelukseen määrättyjä miehiä sekä tamaveteraaniasiain neuvottelukunta helmikuus-
6129: vähäinen määrä naisia (!otat ja naistyövelvolliset), sa 1984.
6130: jotka ovat jo saaneet rintamatunnuksensa. Kun           Hyväksyessään hallituksen esityksen (HE n:o
6131: varsinkin 1980-luvulla on näissä yksiköissä palvel- 50/1984 vp.) laiksi rintamasotilaseläkelain muut-
6132: leilta miestyövelvollisilta rintamatunnus evätty, tamisesta eduskunta edellyttää, että hallitus sel-
6133: 428500209C
6134: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 32
6135: 
6136: vittää lain soveltamisalaa muuttamisen siten, että      tarkka kortisto. Näin ollen työvelvollisten mies-
6137: kaikki rintama-alueella työvelvollisena palvelleet      ten rintamapalvelustunnuksen myöntäminen tu-
6138: voivat saada rintamasotilaseläkelain mukaisen           lisi aiheuttamaan huomattavasti vähemmän vai-
6139: eläkkeen.                                               vaa kuin jo tapahtunut tunnuksen myöntäminen
6140:    Esteeksi rintamapalvelustunnuksen myöntämi-          naisille.
6141: selle työvelvollisille on mainittu vaikeudet työvel-        Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6142: vollisten henkilöiden selvittämisessä. Tosiasiassa
6143: työvelvollisten miesten piiri on jo selvillä ja                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6144: rajattavissa, kuten STM:n työryhmä on                          kiehdotuksen:
6145: 31.12.1983 todennut, ja sota-arkistossa on heistä
6146: 
6147: 
6148:                                                   Laki
6149:                                  rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
6150: 
6151:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasoti-
6152: laseläkelain (119/77) 1 §:n 1, 2 ja 4 momentti ja 2 ja 6 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 ja 2 momentti,
6153: 9 §:n 3 momentti, 10 § sekä 13 §:n 1 momentti,
6154:    sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 ja 4 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti ja 10 § 7
6155: päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (20/82), 1 §:n 2 momentti ja 9 §:n 3 momentti 30 päivänä
6156: joulukuuta 1980 annetussa laissa (1085/80), 2 § ja 6 §:n 1 momentti 4 päivänä tammikuuta 1985
6157: annetussa laissa (3/85) ja 8 §:n 2 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (106/82) sekä
6158: 6 §:n 2 momentti ja 13 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1084/82), näin
6159: kuuluviksi:
6160: 
6161:                          1 §                                                     2 §
6162:    Rintamasotilaalta ja rintamapalvelukseen osal-          Rintamasotilaalle ja rintamapalvelukseen. osal-
6163: listuneella on oikeus rintamasotilaseläkkeeseen ja      listuneelle, joka on täyttänyt 55 vuotta mutta ei
6164: rintamalisään sen mukaan kuin tässä laissa sääde-       60 vuotta ja joka ei alentuneen työkykynsä vuoksi
6165: tään.                                                   pysty tekemään tai saamaan hänelle sopivaa toi-
6166:    Rintamasotilaalta tarkoitetaan henkilöä, jolle       meentuloaan turvaavaa työtä, samoin kuin rinta-
6167: on annettu rintamasotilastunnus, ja rintamapal-         masotilaalle ja rintamapalvelukseen osallistuneel-
6168: velukseen osallistuneella naista, jolle on annettu      le, joka on täyttänyt 60 vuotta mutta ei 65
6169: rintamapalvelustunnus siten kuin niistä on erik-        vuotta, maksetaan rintamasotilaseläkettä, jonka
6170: seen säädetty. Lisäksi rintamapalvelukseen osallis-     täysi määrä vuodessa on ensimmäisessä kuntaryh-
6171: tuneella tarkoitetaan työvelvollisuuslain ( 192/ 39     mässä 10 848 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä
6172: tai 918/42) perusteella palvelukseen määrättyjä         10 416 markkaa.
6173: miehiä, jotka palvelivat sellaisissa rintamavas-           Rintamasotilaalle tai rintamapalvelukseen osal-
6174: tuussa olleiden sotatoimiyhtymien yksiköissä,           listuneelle, jonka puoliso saa rintamasotilas-
6175: joissa palvelleilla muilla kuin työvelvollisilla mie-   eläkettä tai kansaneläkettä, maksetaan rintamaso-
6176: hillä on oikeus rintamasotilas- tai rintamapalve-       tilaseläkettä, joka täysimääräisenä on 80 prosent-
6177: lustunnukseen, ja joille annetaan rintamapalve-         tia 1 momentissa säädetyistä markkamääristä.
6178: lustunnus siten kuin asetuksella säädetään.
6179:                                                                                 6 §
6180:    Rintamasotilaseläkettä ei makseta rintamasoti-         Jos rintamasotilaan tai rintamapalvelukseen
6181: laalle eikä rintamapalvelukseen osallistuneelle,        osallistuneen tai hänen puolisonsa 16 vuotta
6182: joka saa kansaneläkettä, perhe-eläkelain (38/69)        nuorempi lapsi elää samassa taloudessa hänen
6183: mukaista leskeneläkkeen jatkoeläkettä tai invalii-      kanssaan tahi jos rintamasotilas tai rintamapalve-
6184: dirahalain (374/51) mukaista invalidirahaa. Jos         lukseen osallistunut tai hänen samassa taloudessa
6185: rintamasotilaseläke myönnetään samalta ajalta,          asuva puolisonsa muulla tavoin huolehtii lapsen.
6186: jolta on maksettu kansaneläkettä tai perhe-elä-         toimeentulosta, lasketaan rintamasotilasdäke si-
6187: kettä, pidetään viimeksi mainittuja rintamasoti-        ten, että 2 §:n mukaisia täysimääräisen r1ntama.
6188: laseläkkeen ennakkosuorituksena.                        sotilaseläkkeen määriä korotetaan 636 markalla
6189:                                          1985 vp. -     LA n:o 32                                       3
6190: 
6191: vuodessa kutakin tässä pykälässä tarkoitettua lasta     perhe-eläkettä, johon kuuluu lisäosa. Etuuden
6192: kohden.                                                 määräytymisperusteen ei katsota muuttuneen sen
6193:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuna lapsena pi-        vuoksi, että työttömyyseläke on muuttunut työ-
6194: detään myös sellaista avioliiton ulkopuolella syn-      kyvyttömyyseläkkeeksi tai jompikumpi näistä
6195: tynyttä lasta, johon kohdistuva elatusvelvollisuus      eläkkeistä on muuttunut vanhuuseläkkeeksi, el-
6196: on oikeuden päätöksellä tai asianmukaisella sopi-       leivät eläkkeen määrään vaikuttavat perusteet
6197: muksella vahvistettu. Sama koskee rintamasoti-          tämän vuoksi ole muuttuneet.
6198: laan tai rintamapalvelukseen osallistuneen kas-
6199: vattilasta, jonka toimeentulosta hän tai hänen
6200: samassa taloudessa asuva puolisonsa huolehtii.                                 9 §
6201:                         7 §                                Rintamalisä myönnetään 1 momentissa maini-
6202:    Jollei na1m1S1ssa olevalla rintamasotilaana tai      tuin edellytyksin myös rintamapalvelukseen osal-
6203: rintamapalvelukseen osallistuneella ole yhteistä        listuneelle, jolle on annettu rintamapalvelustun-
6204: taloutta puolisonsa kanssa, hänen rintamasotilas-       nus.
6205: eläkettään määrättäessä sovelletaan, mitä tässä
6206: laissa on säädetty sellaisen henkilön eläkkeestä,                             10 §
6207: joka ei ole naimisissa.                                    Jos samalta ajalta, jolta rintamasotilaalle tai
6208:                                                         rintamapalvelukseen osallistuneelle myöhemmin
6209:                                                         myönnetään rintamasotilaseläke, on maksettu
6210:                           8 §                           ylimääräistä sotaeläkettä, vähennetään rintamaso-
6211:    Vuositulolla, jonka perusteella oikeus rintama-      tilaseläkkeestä vastaava ylimääräinen sotaeläke.
6212: sotilaseläkkeeseen vahvistetaan, tarkoitetaan sitä
6213: tosiasiallista tuloa, jota rintamasotilaan tai rinta-                           13 §
6214: mapalvelukseen osallistuneen taikka, jos hän on            Rintamasotilaseläke voidaan joko määräajaksi
6215: naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen ar-        tai pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää, jos
6216: vion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saa-       rintamasotilas tai rintamapalvelukseen osallistu-
6217: van lisättynä kymmenellä prosentilla siitä määräs-      nut tai hänen puolisonsa on lahjoittanut omai-
6218: tä, jolla hänen omaisuutensa arvo ylittää 98 250        suuttaan tai muulla tavalla heikentänyt taloudel-
6219: markkaa tai, jos hän on naimisissa, jolla puolisoi-     lista asemaansa siinä määrin, että se on vaikutta-
6220: den omaisuuden arvo ylittää 145 410 markkaa.            nut hänen oikeuteensa saada rintamasotilaseläke
6221:   Jos eläkkeenhakija on välittömästi ennen rinta-       tai olennaisesti sen määrään. Näin menetellään
6222: masotilaseläkkeen myöntämistä saanut tai jos            vain siinä tapauksessa, että rintamasotilas tai
6223: hänen puolisonsa saa rintamasotilaseläkettä tai         rintamapalvelukseen osallistunut on tiennyt tai
6224: sellaista kansaneläkettä, johon kuuluu lisäosa ja       hänen olisi pitänyt tietää, että tämä toimenpide
6225: jonka suuruutta määrättäessä on vuositulona joko        voi vaikuttaa rintamasotilaseläkkeeseen. Sama
6226: kokonaan tai osittain otettu huomioon muun              koskee rintamasotilasta tai rintamapalvelukseen
6227: lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mu-        osallistunutta, joka rintamasotilaseläkkeen mää-
6228: kainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus      räämistä varten tehdyssä hakemuksessa tai ilmoi-
6229: tai korvaus, tämä luetaan tuloksi entisen määräi-       tuksessa on tahallisesti antanut vääriä tietoja
6230: senä, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu            rintamasotilaseläkkeeseen vaikuttavista tuloista
6231: kansaneläkkeiden ja· rintamasotilaseläkkeiden in-       tai omaisuudesta ja joka tämän vuoksi on saanut
6232: deksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos            eläkettä aiheetta tai määrältään liian suurena.
6233: etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtu-
6234: nut muutosta. Samoin menetellään, kun rinta-
6235: mapalvelukseen osallistunut on välittömästi en-           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
6236: nen rintamasotilaseläkkeen alkamista saanut             kuuta 198 .
6237: 
6238:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1985
6239: 
6240:           Pekka Leppänen                   Sten Söderström                Kati Peltola
6241:           Arvo Kemppainen                  Heli Astala                    Anna-Liisa Jokinen
6242:           Irma Rosnell                     Niilo Koskenniemi              Ensio Laine
6243:           Esko-Juhani Tennilä              Inger Hirvelä                  Vappu Säilynoja
6244:           Esko Helle                       Marja-Liisa Salminen           Pirkko Turpeinen
6245:           Seppo Toiviainen                 Matti Kautto                   Ulla-Leena Alppi
6246:                                                1985 vp.
6247: 
6248: 
6249: Lakialoite n:o 33
6250: 
6251: 
6252: 
6253: 
6254:                                   Saarto ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain eräiden lainkohtien
6255:                                      kumoamisesta sekä tulo- ja varallisuusverolain 36 a §:n muutta-
6256:                                      misesta
6257: 
6258: 
6259:                                            Eduskunnalle
6260: 
6261: 
6262:    Kansaneläkeuudistuksen III-vaihe toteutui 1        kansaneläkkeen lisäosat saman suurutstna kuin
6263: päivänä tammikuuta 1985. Sen seurauksena kan-         kahdelle yksinäiselle henkilölle. Samalla poistet-
6264: saneläkejärjestelmässä ei enää sovelleta tarvehar-    taisiin se rajoitus, jonka mukaan lisäosa makse-
6265: kintaa. Kansaneläkkeen lisäosa muuttui elä-           taan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle eläk-
6266: kevähenteiseksi. Siihen vaikuttavat ainoastaan        keen saajalle alennettuna.
6267: työeläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat suoritukset      Nykyisen lainsäädännön mukaan, jos molem-
6268: ja korvaukset. Eläkeuudistuksen tähän mennessä        mat puolisoista saavat kansaneläkettä tai toinen
6269: toteutetut vaiheet ovat lisäksi merkinneet täysi-     heistä saa kansaneläkettä ja toinen rintamasotilas-
6270: määräisen kansaneläkkeen korottumista ja eläk-        eläkettä, täysimääräisenä lisäosana maksetaan 81
6271: keen muuttumista siinä merkityksessä henkilö-         prosenttia yksinäisen henkilön täydestä lisäosasta
6272: kohtaiseksi, että toisen puolison tulot eivät pie-    (kansaneläkelain 25 §:n 2 mom., laki 103/82).
6273: nennä toisen saamaa lisäosaa. Uudistus on moni-       Jos kummatkin puolisoista ovat eläkkeellä, täysi-
6274: ne puutteineen ja siihen kytkettyine kielteisine      määräinen lisäosa on vuonna 1985 toisessa kunta-
6275: verotusratkaisuineenkin ollut huomattava sosiaa-      ryhmässä 1 103 markkaa kuukaudessa, kun se
6276: lipoliittinen edistysaskel. Siitä ovat hyötyneet      muille eläkkeensaajille on 1 362 markkaa. Pohja-
6277: maamme pienituloiset eläkeläiset, ts. eläkkeen        osaan, jonka suuruus on 307 markkaa kuukau-
6278: saajien enemmistö.                                    dessa, säännöstä ei sovelleta. Rajoituksen seu-
6279:     Kansaneläkeuudistus viipaloitiin sen kummas-      rauksena myös työeläkkeen tai sitä vastaavan
6280: sakin lainsäädäntövaiheessa (HE n:ot 72/1978          korvauksen vuoksi vähennettynä maksettavat lisä-
6281: vp. ja 98/1981 vp.) täh~n me~nessä jo v.iideksi       osat ovat eläkeläispuolisoilla vastaavasti pienem-
6282:  eri täytäntöönpano-osaksl. Uudtstuksen oh alun-      mät. Kansaneläkkkeen lisäosaa sai tammikuussa
6283:  perin määrä toteutua nelivaiheise.na vuosien         1985 noin 689 000 eläkeläistä. Heistä noin joka
6284:  1977-80 kuluessa. Kansaneläkeuudistuksen I A         kolmannella oli eläkettä saava puoliso ja lisäosa
6285:  -vaihe tuli kuitenkin voimaan vasta 1.1.1980, I B    siten po. säännöksen perusteella alennettu.
6286:  -vaihe 1.7.1981, II A -vaihe 1.1.1983, II B -vaihe      Periaate siirrettiin 1.1.1983 uuteen lisäosajär-
6287:  1.1.1984 ja III-vaihe 1.1.1985. Uudistuksen H-       jestelmään eräänlaisena jäänteenä vanhasta, vuo-
6288:  Ill-vaiheita koskevaan lainsäädäntöön (103/82) ei    den 1956 kansaneläkelailla säädetystä tukiosajär-
6289:  vieläkään sisällytetty kansaneläkeuudistusta koko-   jestelmästä. Tämä rajoitus ei ole ainakaan enää
6290:  naisuudessaan. Hallituksen asiaa koskevan esityk-    nykyisin tarkoituksenmukainen eikä kohtuulli-
6291:  sen (HE n:o 98/1981 vp.) mukaan "uudistuksen         nen. Sen säätäminen on aikoinaan perustunut
6292:  neljännen vaiheen toteutuksen ajoitus ratkaistaan    ajatukseen, jonka mukaan "samassa taloudessa
6293:  erikseen''. Tästä kansaneläkeuudistuksen viimei-     asuvien puolisoiden menot ovat suhteellisesti
6294:  sestä vaiheesta ei tämän jälkeenkään ole tehty       pienemmät kuin yksinäisen vastaavissa olosuh-
6295:  minkäänlaista aikataulupäätöstä.                     teissa asuvan henkilön menot. Tämä johtuu en-
6296:     Kansaneläkeuudistuksen      IV-vaihe    kuuluu    nen kaikkea siitä, että puolisoiden suhteelliset
6297:  olennaisena osana po. kokonaisuuteen. Sen to-        asunto-, valo- ja lämpökustannukset ovat yksinäi-
6298:  teuduttua eläkkeensaajapuolisoille maksettaisiin     sen henkilön vastaavia kustannuksia pienem-
6299: 
6300: 428500305F
6301: 2                                         1985 vp. -     LA n:o 33
6302: 
6303: mät". (KM 1954:8, s. 41). Kansaneläkkeiden               kaisun kielteisen taloudellisen seuraamuksen sekä
6304: yleinen taso oli tuolloin merkittävästi nykyistä         omaan että mahdollisen tulevan puolisonsa elä-
6305: alhaisempi, eikä yksityissektorin työeläkelainsää-       keturvaan nähden. Muita kuin eläkkeensaajia
6306: däntö ollut vielä lainkaan voimassa. Kansanelä-          tuskin voitaisiin näin kohdella. Yhteiskunnan
6307: kettä pidettiin sen pienuuden vuoksi lähes köy-          kannalta olisi päinvastoin tarkoituksenmukaista
6308: häinhoidollisena avusruksena. Se mitoitettiin tar-       suosia eläkkeensaajien yhteisasumista ja sen kaut-
6309: kan tarveharkinnan ja muiden keinojen avulla             ta molemminpuolista huolenpitoa. Näin helpo-
6310: yksilökohtaisesti turvaamaan äärimmäisen niukan          tettaisiin eläkeläisen kotona-asumista ja samalla
6311: toimeentulon. Kansaneläkkeen luonne on tuo-              yleistä asuntotilannetta sekä vähennettäisiin lai-
6312: hon aikaan nähden kuitenkin erityisesti elä-             toshoidon tarvetta.
6313: keuudistuksen seurauksena oleellisesti muuttu-              Jos kummallakin puolisoista on kohtuullinen
6314: nut. Samaten eläkkeiden yleinen taso on korottu-         työeläke, esimerkiksi noin 2 500 markkaa kuu-
6315: llut ja ajattelutavat muuttuneet.                        kaudessa tai sen yli, avio- tai avoliitto ei heikennä
6316:    Tällaista eruuden alentamista sillä perusteella,      toimeentuloa, koska oikeutta lisäosaan ei ole ja
6317: että henkilö elää avio- tai avoliitossa, ei sovelleta    kansaneläkkeenä maksetaan pelkkä pohjaosa.
6318: muussa sosiaalivakuutuksessa eikä luonnollisesti         Tappiota saattaa kuitenkin syntyä sen seuraukse-
6319: myöskään esimerkiksi palkan maksussa. Muun               na, että eläkeläispuolisoilla myös pienimpään
6320: muassa työeläkkeet, sairausvakuutus-, äitiys- ja         lisäosaan oikeuttava tuloraja on muita matalam-
6321: työttömyyspäivärahat sekä sotilasvamma-, tapa-           pi. Näin ollen rajoitus kohdistuu kansaneläkkeen
6322: turma- ja liikennevakuutuskorvaukset maksetaan           saajistakin vain pieni- ja keskituloisiin. Säännöstö
6323: puolisoille saman suuruisina kuin yksinäiselle           tuo mukanaan myös sen kiusallisen viranomais-
6324: henkilölle. Eräissä järjestelmissä etuuden taso          harkinnan, onko esimerkiksi kahden vanhuksen
6325: päinvastoin korottuu puolison huoltovelvollisuu-         katsottava elävän yhteistaloudessa ja vieläpä
6326: den perusteella. Eläkeläiset, ja heistäkin vain          ''avioliiton omaisissa olosuhteissa'', kuten avo-
6327: kansaneläkkeen saajat on ryhmänä asetettu tässä          liitto kansaneläkelaissa (laki 103182 28 §) määri-
6328: suhteessa muita huonompaan asemaan.                      tellään.
6329:    Rajoitukselle esitetty perustelu kahden henki-
6330: lön kahta yksinäistä pienemmästä taloudellisen              Rajoitussäännös vaikuttaa myös eläkkeiden ve-
6331: tuen tarpeesta koskisi lisäksi johdonmukaisesti          rotukseen. Kunnallisverotuksen eläketulovähen-
6332: sovellettuna muitakin yhdessä asuvia henkilöitä          nys muodostuu tulo- ja varallisuusverolain
6333: kuin avio- ja avopuolisoita, esimerkiksi vanhussi-       36 a §: n 2 momentin perusteella pienemmäksi
6334: saruksia, sekä useampaakin kuin kahta henkilöä.          silloin, kun molemmat puolisoista saavat elä-
6335: Eläkkeisiin sovellettuna tämä esimerkiksi merkit-        kettä.
6336: sisi sitä, että jos eläkeläisaviopuolisoilla on työky-      Tätäkin kautta eläkeläispuolisoiden muita epä-
6337: vyttömyyseläkettä saava lapsi, heille kaikille kol-      edullisempi kohtelu koskee ennen kaikkea pieni-
6338: melle olisi maksettava vielä enemmän alennettua          ja keskituloisia eläkeläisiä, koska säännöksellä on
6339: kansaneläkettä.                                          merkitystä vain siihen tulotasoon saakka, josta
6340:    Nykyisen lainsäädännön epäjohdonmukaisuus             oikeus eläketulovähennykseen muiden tulojen
6341: ilmenee tilanteessa, jolloin jälkimmäinen puoli-         suuruuden vuoksi lakkaa. Tämä yhteenlaskettua
6342: soista siirtyy eläkkeelle. Hänen oma toimeentulo-        verotettavaa tuloa koskeva raja on vuonna 1985
6343: tasonsa alenee, kun työtulo lakkaa ja hänelle            runsaat 4 000 markkaa, mutta eläkeläispuolisoilla
6344: myönnetään eläke. Tässä toisen puolison tulojen          vajaat 3 500 markkaa kuukaudessa. Jos tulot
6345: pienenemistilanteessa alennetaan myös jo aikai-          ylittävät myös rajoista korkeamman, ei asialla ole
6346: semmin eläkkeelle siirtyneen puolison kansanelä-         merkitystä. Edellä selostetun säännöksen takia ei
6347: kettä, vaikka hänen omassa taloudellisessa ase-          myöskään voida sanoa, että erillisverotus täysin
6348: massaan tai muissa olosuhteissaan ei ole tapahtu-        toteutuisi eläkkeensaajapuolisoiden kohdalla.
6349: nut muutosta. Epäjohdonmukaisuus kärjistyi nii-          Kun puolisoista jälkimmäinen siirtyy kansaneläk-
6350: den sinänsä oikeiden muutosten seurauksena,              keelle, aikaisemmin eläkkeelle siirtyneellä saattaa
6351: joiden mukaan työtulo ei vaikuta 1.1.1983 lu-            näin ollen sekä lisäosa pienentyä että verotus
6352: kien eikä puolison mikään tulo 1.1.1984 lukien           kiristyä, jos hänellä tulojen vähäisyyden takia on
6353: toisen puolison saamaan lisäosaan.                       oikeus sekä lisäosaan että kunnallisverotuksen
6354:    Lisäksi on pidettävä kohtuuttomana, että kan-         eläketulovähennykseen. Suurituloisella eläkkeen-
6355: saneläkkeen lisäosaa saava eläkeläinen joutuu            saajalla ei tällöin tapahdu kumpaakaan tuloja
6356: avioliittoa harkitessaan ottamaan huomioon rat-          alentavaa muutosta.
6357:                                            1985 vp. -     LA n:o 33                                           3
6358: 
6359:     Jos kansaneläkkeen saajan puolisolle myönne-          pienituloisiin eläkkeensaajiin. Tappio on sitä
6360: tään vanhuuseläke alennetun eläkeiän perusteel-           suurempi, mitä pieniruloisemmasta eläkeläisestä
6361: la, esimerkiksi julkisoikeudellinen ansioeläke 63         on kysymys.
6362: vuoden iässä, tämä ei vaikuta aikaisemmin eläk-              Jos työeläkettä tai muuta lisäosaan vaikuttavaa
6363: keelle siirtyneen puolison lisäosaan, vaikka ansio-       tuloa ei ole lainkaan tai sitä on aivan vähän (alle
6364: eläke olisi hyvin suurikin. Kun myöhemmin                 168 mk 1kk vuonna 198 5), lisäosa maksettaisiin
6365: eläkkeelle siirtyneelle sitten kahden vuoden ku-          täysimääräisenä. Rajoitussäännöksen perusteella
6366: luttua myönnetään kansaneläkelain mukaisena               kuitenkin jätetään tällöin maksamatta suurin
6367: vanhuuseläkkeenä vaikkapa pelkkä pohjaosa 307             mahdollinen osuus eli vanhaa tukilisää vastaava
6368: markkaa kuukaudessa, tässä vaiheessa toisen puo-          määrä lisättynä vielä kansaneläkeuudistuksen
6369: lison lisäosaa pienennetään. Rajoitussäännöksen           II A -vaiheen täysimääräisen lisäosan tasokoro-
6370: soveltamisen ehtona on lain mukaan nimittäin              ruksella. Menetys on vuoden 1985 indeksitasossa
6371: se, että molemmat puolisoista saavat kansanelä-           818-817 markkaa kuukaudessa. Tämä on 60 tai
6372: kettä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että pelkkä           57 prosenttia (kuntaryhmästä riippuen) täysimää-
6373: pohjaosakin aiheuttaa toisen puolison lisäosan            räisestä lisäosasta. Jos työeläke tai muu korvaus
6374: pienenemisen. Tällöin saattaa syntyä tilanteita,          ylittää täysimääräiseen lisäosaan oikeuttavan tulo-
6375: jolloin pohjaosaa ei kannata lainkaan ottaa vas-          rajan 168 markkaa kuukaudessa, alennettavaa
6376: taan. Pohjaosan ja julkisoikeudellisen eläkkeen           lisäosan osuutta on sitä vähemmän, mitä suurem-
6377: yhteensovitus, kunnallisverotuksen eläketulovä-           mat muut tulot ovat. Työeläkkeen noustua yli
6378: hennysten pienentyminen sekä puheena oleva                runsaan 1 800 markan kuukaudessa, lisäosaan ei
6379: lisäosaa koskeva rajoitussäännös yhdessä voivat           enää jää laitoshoidon takia keskeytettävää osuut-
6380:  aiheuttaa sen, että puolisoiden käytettävissä oleva      ta. Tällöin lisäosa maksetaan samoin perustein
6381: eläketulo alenee enemmällä kuin pohjaosan mää-            kuin sellaiselle eläkeläiselle, joka ei ole laitoshoi-
6382: rällä.                                                    dossa.
6383:      Yleinen viime vuosien kehityslinja on ollut,            Tällaiselle eläkkeen alentamiselle laitoshoidon
6384:  että puolisoita käsitellään erilaisissa sosiaaliturva-   aikana ei ole perusteita. Täysimääräisen kansan-
6385:  ja verotusasioissa itsenäisesti. Myös teknisessä         eläkkeen taso on siinä määrin vaatimaton, ettei
6386:  mielessä rajoituksen poistaminen selkeyttäisi elä-       sen madaltaminen tässäkään tilanteessa ole koh-
6387:  ke- ja verotuslainsäädäntöä. Näillä perusteilla          tuullista. Rajoituksen purkamisesta tosin monessa
6388:  tulisi kansaneläkelain 25 §:n 2 momentti sekä            tapauksessa seuraisi hoitomaksun korottaminen.
6389:  siihen liittyvät 27 §:n 2 momentti ja 28 § kumo-         Kansaneläkkkeen alentaminen kolmen kuukau-
6390:  ta ja tätä vastaten tulo- ja varallisuusverolain         den kuluttua hoidon alkamisesta ja siitä ehkä
6391:  36 a §:ää olisi muutettava.                              seuraava hoitomaksun alentaminen on kuitenkin
6392:      Kansaneläkeuudistuksen IV-vaiheeseen kuuluu          tarpeetonta hallinnollista byrokratiaa, minkä li-
6393:  myös laitoshoidossa olevan eläkeläisen lisäosaa          säksi järjestely tekee lainsäädännöstä vaikeaselkoi-
6394:  koskevan rajoitussäännöksen poistaminen. Nykyi-          sen. Eläkkeensaajien on myös vaikeata ymmärtää
6395:  sen lainsäädännön mukaan lisäosasta ei siltä ajal-       eläkkeensä alentamista tällaisella perusteella.
6396:  ta, kun eläkkeensaaja on ollut laitoshoidossa yli        Vastaavaa säännöstä ei sovelleta esimerkiksi työ-
6397:  kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää         eläkkeisiin nähden.
6398:  ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 ja toisessa kun-             Eläkkeensaajalle itselleen kansaneläkkeestä
6399:  taryhmässä 40 prosenttia täysimääräisestä nor-           käyttövarana henkilökohtaisia tarpeita varten
6400:  maalista lisäosasta (kansaneläkelain 42 b §:n 1          suoritettava määrä on 20 prosenttia nettokoko-
6401:  mom., laki 103/82).                                      naiseläkkeestä. Käyttövara on aina vähintään
6402:      Kun tukiosa ja tukilisä kansaneläkeuudistuk-         pohjaosan suuruinen, eli 1.1.1985 lukien 307
6403:  sen III-vaiheessa 1.1.1983 yhdistettiin lisäosaksi,      markkaa kuukaudessa. Hoitomaksu puolestaan
6404:  laitoshoitoa koskeva rajoitus siirrettiin uuteen         määrätään vähentämällä nettotulosta pohjaosan
6405:  lainsäädäntöön sisällöltään vanhan järjestelmän          määrä tai sitä suurempi muu käyttövara. Maksu
6406:  kaltaisena. Lisäosasta ei laitoshoidossa olevalle        on kuitenkin enintään 3 900 markka kuukaudes-
6407:  makseta sitä osaa, joka vastaa vanhan lain mu-           sa. Esimerkiksi yksinäisellä, pelkän kansaneläk-
6408:  kaista tukilisää. Teknisesti tavoitteeseen päästiin      keen varassa elävällä eläkkeensaajalla 1. kunta-
6409:  soveltamalla edellä mainittuja 43 tai 40 prosentin       ryhmässä hoitomaksu saadaan vähentämällä poh-
6410:   rajoitussääntöjä. Niiden mukaisesti maksettavaksi       jaosan (307 mk) ja laitoshoidon takia alennettuna
6411:   jää enintään vanhaa tukiosaa vastaava osuus lisä-       maksettavan lisäosan (618 mk) yhteismäärästä
6412:  osasta. Näin tämäkin rajoitus kohdistuu vain             (925 mk) käyttövara eli sama pohjaosa, jolloin
6413: 4                                       1985 vp. -     LA n:o 33
6414: 
6415: hoitomaksuksi saadaan alennettua lisääosaa vas-        tulojen_ kasv~na. Laitoshoitoa koskevan rajoituk-
6416: taava markkamäärä eli 618 markkaa kuukaudes-           sen potstammen aiheuttaisi noin 400 miljoonan
6417: sa. Niin sanottuna laitoshoito-osuutena jää Kan-       markan vuotuiset lisäkustannukset. Noin 300
6418: saneläkelaitokselle maksamatoota lisäosaa 818          miljoonaa markkaa voidaan arvioida tästä palau-
6419: markka kuukaudessa. Jos laitoshoitoa koskeva           tuvan nousevien hoitomaksujen seurauksena.
6420: rajoitus kumottaisiin, täysimääräinen kansanelä-       Eläkkeensaajille tuleva eläkkeiden nettokasvu oli-
6421: ke olisi 1 743 markkaa kuukaudessa, ja 20 pro-         si kansaneläkeuudistuksen IV-vaiheessa noin 750
6422: senttia siitä eli käyttövara 348 markkaa. Hoito-       miljoonaa markkaa vuodessa. Arvio on tehty
6423: maksu olisi tällöin 1 395 markkaa kuukaudessa.         vuoden 1984 keskimääräisessä kansaneläkeindek-
6424: Eläkkeen lisäyksestä IV-vaiheessa eli 818 markasta     sin tasossa.
6425: palautuisi hoitomaksun korotuksena 777 mark-              Puolisoiden eläkkeiden korottaminen koskisi
6426: kaa, ja eläkkeensaajalle jäisi itselleen 41 markkaa    noin 235 000 eläkkeensaajaa. Noin 50 000 elä-
6427: kuukaudessa. Jos laitoshoidossa olevalle makse-        keläistä saisi eläkkeeseensä korotuksen laitoshoi-
6428: taan myös työeläkettä, tulonlisäys muodostuisi         toa koskevan rajoituksen poistamisen seuraukse-
6429: markkamääräisesti suuremmaksi.                         na. Kun pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleviin
6430:    Tässä aloitteessa käsiteltävät kaksi lisäosan       eläkeläisiin toisaalta ei sovelleta eläkeläispuolisoja
6431: maksamista koskevaa rajoitusta käyttäytyvät myös       koskevaa rajoitusta, koska puolisoilla ei tällöin
6432: toisiinsa nähden ristiriitaisesti. Kun naimisissa      katsota olevan yhteistä taloutta, korotusten saa-
6433: oleva eläkkeensaaja siirtyy pysyvään laitoshoi-        jien yhteismäärä muodostuu näiden lukujen
6434: toon, hänelle aletaan kansaneläkelain 28 §:n 1         summasta ja koskee siten noin 285 000 eläkkeen-
6435: momentin nojalla maksaa yksinäisen henkilön            saapa.
6436: lisäosaa, ts. eläkkeensaajapuolisoita koskevaa lain       Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
6437: 25 §:n 2 momentin rajoitusta ei enää sovelleta.        toiminta-     ja taloussuunnitelmassa vuosille
6438: Tämän seurauksena lisäosa yleensä korottuu. Toi-       1986-1990 todetaan kansaneläkeuudistuksen
6439: saalta, hoidon kestettyä yli kolme kuukautta,          IV-vaiheesta (s. 67) seuraavaa: "Suunnitelma-
6440: lisäosaa alennetaan 42 b §:n 1 momentin mukai-         kauden loppupuolella selvitettäneen myös kan-
6441: sen, laitoshoitoa koskevan rajoituksen nojalla.        saneläkeuudistuksen IV -vaiheen toteuttamista.
6442:    Laitoshoidossa olevan eläkeläisen lisäosaa kos-     ... IV-vaiheen toteuttamisesta aiheutuvia kus-
6443: kevan rajoituksen poistaminen hyödyttäisi kun-         tannuksia ei ole otettu kehittämissuunnitelmaan
6444: tia. Ne saisivat periä alentamatonta kansanelä-        vielä tässä vaiheessa.'' Tämä tavoitteenasettelu ei
6445: kettä vastaavat korkeammat hoitomaksut ilman,          ole tyydyttävä. Kansaneläkeuudistus on tähänkin
6446: että valtionosuus muutoksen seurauksena piene-         mennessä toteutunut pahasti myöhästyneenä ja
6447: nisi. Tämä edistäisi ennen kaikkea eläkeläisvoit-      moniin osiin viipaloituna. Uudistuksen neljän-
6448: toisissa kunnissa kipeästi tarvittavien laitoshoito-   nen vaiheen lykkäämiselle epämääräiseen tulevai-
6449: paikkojen luomista.                                    suuteen ei ole perusteita. Edellä selostetut näkö-
6450:    Näistä syistä kansaneläkelain 42 b § olisi ku-      kohdat päinvastoin puoltavat sen pikaista toteut-
6451: mottava. Sen sijaan säännös on edelleen tarkoi-        tamista. Periaatepäätös kansaneläkeuudistuksen
6452: tuksenmukaista säilyttää eläkkeensaajan asumis-        IV -vaiheen toteuttamisesta olisi tehtävä vielä
6453: tukea sekä apu- ja hoitolisää koskevana.               vuoden 198 5 kuluessa.
6454:    Jos eläkkeensaajapuolisoiden kansaneläkkeen
6455: lisäosat korotettaisiin samalle tasolle kuin kahdel-      Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6456: la yksinäisellä eläkkeensaajalla, tästä aiheutuisi
6457: noin 700 miljoonan markan vuotuiset lisäkustan-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
6458: nukset, mistä osa palautuisi yhteiskunnalle vero-              kiehdotukset:
6459:                                      1985 vp. -    LA n:o 33                                     5
6460: 
6461: 1.
6462:                                               Laki
6463:                         kansaneläkelain eräiden lainkohtien kumoamisesta
6464: 
6465:                       1 §                                                2 §
6466:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 8        Tämä laki tulee vOimaan     päivänä
6467: päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain    kuuta 198 .
6468: 25 §:n 2 momentti, 27 §:n 2 momentti, 28 §ja         Aikaisemmin myönnetty lisäosa muutetaan
6469: 42 b §, sellaisina kuin ne ovat, 25 §:n 2 mo-     patvasta         kuuta 198 lukien tämän lain
6470: mentti, 28 § ja 42 b § 5 päivänä helmikuuta       mukaiseksi lisäosaksi.
6471: 1982 annetussa laissa (103/82) ja 27 §:n 2 mo-       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
6472: mentti 22 päivänä joulukuuta 1983 annetussa       tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
6473: laissa ( 105 3183 ).                              piteisiin.
6474: 
6475: 
6476: 
6477: 
6478: 2.
6479:                                               Laki
6480:                        tulo- ja varallisuusverolain 36 a §:n muuttamisesta
6481: 
6482:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
6483: varallisuusverolain (1043/74) 36 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982
6484: annetussa laissa ( 111182), näin kuuluvaksi:
6485: 
6486:                     36 a §
6487:                                                   mässä maksetun täysimääräisen lisäosan yhteis-
6488:    Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-     määrää.
6489: nyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläk-
6490: keenä pidetään verovuonna maksetun kansan-          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6491: eläkkeen pohjaosan ja ensimmäisessä kuntaryh-     kuuta 198 .
6492: 
6493: 
6494:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
6495: 
6496:          Veikko Saarto                Lauha Männistö                Marjatta Stenius-Kaukonen
6497:          Niilo Koskenniemi            Anna-Liisa Jokinen            Mikko Kuoppa
6498:          Pirkko Turpeinen             Marja-Liisa Salminen          Arvo Kemppainen
6499:          Vappu Säilynoja              Juhani Vähäkangas             Pentti Liedes
6500:          Sten Söderström              Seppo Toiviainen              Osmo Vepsäläinen
6501:          Matti Kautto                 Timo Laaksonen                Irma Rosnell
6502:          Pekka Leppänen               Inger Hirvelä                 Heli Astala
6503:          Ensio Laine                  Ulla-Leena Alppi              Esko:Juhani Tennilä
6504: 1
6505: 1
6506:  1
6507:   1
6508:   1
6509:    1
6510:     1
6511:     1
6512:      1
6513:       1
6514:       1
6515:        1
6516:         1
6517:         1
6518:          1
6519:           1
6520:           1
6521:            1
6522:             1
6523:             1
6524:              1
6525:               1
6526:               1
6527:                1
6528:                 1
6529:                 1
6530:                  1
6531:                   1
6532:                   1
6533:                                                1985 vp.
6534: 
6535: Lakialoite n:o 34
6536: 
6537: 
6538: 
6539: 
6540:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi eläkkeensaajien asumistuki-
6541:                                       lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muut-
6542:                                       tamisesta
6543: 
6544: 
6545:                                            Eduskunnalle
6546: 
6547:    Samanaikaisesti kansaneläkeuudistuksen II B         tia, vuosina 1986 ja 1987 90 prosenttia ja vasta
6548: -vaiheen toteutumisen kanssa 1 päivästä tammi-         vuodesta 1988 100 prosenttia. Kyseessä oli varsin
6549: kuuta 1984 tuli voimaan muutoksia eläkkeensaa-         keinotekoinen tapa leikata ja porrastaa järjestel-
6550: jien asumistukilakiin (591/78). Asumistuen lisä-       män laajennuksesta aiheutuneita kustannuksia.
6551: omavastuurajaa alennettiin samalla kun tulosi-            Hallituksen esityksessä arvioitiin, että vuonna
6552: donnaisuutta lievennettiin. Eläkkeensaajien kan-       1984 näin syntyisi uusi oikeus asumistukeen noin
6553: nalta merkittävänä myönteisenä uudistuksena            68 000 omakotitalossa asuvalle eläkkeensaajalle.
6554: piti olla asumistukijärjestelmän laajentaminen         Vuotuisiksi lisäkustannuksiksi arvioitiin noin 52
6555: koskemaan myös omakotitaloissa asuvia eläkeläi-        miljoonaa markkaa vuoden 1981 rahassa.
6556: siä (laki 1121 82).                                       Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarvioesityk-
6557:    Asiaa koskeva hallituksen esitys (HE n:o 2511      seen liittyen eduskunnalle kuitenkin annettiin
6558: 1981 vp.) annettiin vuonna 1981. Tuolloin oma-         lakiehdotus (HE n:o 14111983 vp.) mainittujen
6559: kotitalossa asuvista eläkkeensaajista vain 10 000     prosenttilukujen pienentämisestä. Lailla 1128183
6560: sai asumistukea, kun heitä kaikkiaan oli miltei       prosenttiluvuksi vuosiksi 1984 ja 1985 säädettiin
6561: 400 000. Yhteensä asumistuen saajia oli noin          80:n asemesta 60 prosenttia ja vuosiksi 1986 ja
6562: 167 000. Asumistukijärjestelmää pidettiin sikäli       1987 90:n asemesta 80 prosenttia. Tuolloin arvi-
6563: vääristyneenä, että se kohteli eriarvoisesti eri      oitiin, että uusia asumistukioikeuksia syntyisi
6564: asumismuotoja. Tukea maksettiin lähinnä vuok-         vuonna 1984 noin 37 000 ja vuotuiset kustan-
6565: ran ja vastikkeen perusteella. Omakotitalossa asu-    nukset pienenisivät tällä lisäleikkauksella noin 40
6566: van tukeen oikeuttaviksi kustannuksiksi hyväksyt-     miljoonalla markalla eli noin 32 miljoonaan
6567: tiin vain asunnon hankkimiseksi tai kunnostami-       markkaan vuoden 1984 rahassa.
6568: seksi otettujen lainojen korot sekä mahdollinen           Tehdyt arviot ovat myöhemmin osoittautuneet
6569: tontin vuokra. Viime vuosina tuntuvasti kohon-        täysin ylimitoitetuiksi. Uusia asumistukioikeuksia
6570: neita lämmitys- ja muita hoitokuluja ei silloisessa   on syntynyt suoranaisesti tämän lainmuutoksen
6571: järjestelmässä otettu huomioon asumistukea            perusteella ainoastaan noin 4 500. Vuotuiset lisä-
6572: määrättäessä.                                         kustannukset ovat jääneet noin 10 miljoonaan
6573:    Viimeksi mainittujen kuluerien yksilökohtai-       markkaan. Näin ollen vuoden 1984 tulo- ja
6574: nen huomioon ottaminen olisi ollut järjestelmän       menoarviota varten laskettuun summaan (HE n:o
6575: täytäntöönpanon kannalta hankalaa. Siksi vuo-         14111983 vp.) nähden on syntynyt säästöä yli 20
6576: den 1984 alusta tuli voimaan yleisessä asumistu-      miljoonaa markkaa. Vastaava tilanne on toistu-
6577: essa sovelletun kaltainen normijärjestelmä. Nor-      massa vuonna 1985. Vuoden 1984 rahassa ilmais-
6578: mien tasosta säädetään valtioneuvoston päätök-        tuna säästö hallituksen alunperin esittämään ja
6579: sellä (772/83). Ne on määritelty siten, että          lailla 112/82 säädettyyn 80 %:n mukaiseen mal-
6580: heikkotasoisessa, esimerkiksi puulämmitteisessä       liin verrattuna on noin 55 miljoonaa markkaa.
6581: omakotitalossa asuvalle normi on todellisuutta           Julkisuudessa paljon esillä olleen ja suurena
6582: vastaamattoman alhainen. Muutoinkin niiden            uudistuksena informoidun asumistukijärjestel-
6583: taso jäi varsin vaatimattomaksi. Tästä huolimatta     män muutoksen seurauksena on näin ollen uusis-
6584: jo eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta       ta eduista päässyt osalliseksi vain edellä mainitut
6585: annetun hallituksen esityksen mukaan normeilla        noin 4 500 omakotitalossa asuvaa eläkeläistä, kun
6586: määrättävistä asumiskustannuksista olisi vuosina      heitä on kaikkiaan noin 376 000. Tämä edustaa
6587: 1984 ja 1985 otettu huomioon vain 80 prosent-         vain runsasta yhtä prosenttia. Korkealla olleiden
6588: 428500304E
6589: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 34
6590: 
6591: ennakko-odotusten vuoksi lukuisat eläkkeensaa-       toteen oäytettyioäkääo hyväksyä sellaisinaan.
6592: jat ovat joutuneet kokemaan pettymyksiä yritet-      Normit on porrastettu asuioalueeo, asunnon va-
6593: tyään turhaan hakea mahdollisesti kipeästikin        rustetasoo ja iän mukaan. Kun normista otetaan
6594: tarvittua asumistukea. Luvattu mökissä asuvien       huomioon vain 60 prosenttia, tämä on johtanut
6595: asumistukiuudistus jäi toteutumatta.                 siihen, että puutteellisesti varustetuissa, huono-
6596:    Ne perustelut, joita aikoinaan esitettiin asu-    kuntoisissa ja pienissä omakotitaloissa -       tai
6597: mistukijärjestelmän ulottamiseksi myös omakoti-      mökeissä - asuvat eivät voi lainkaan saada
6598: taloissa asuviin eläkkeeosaajiio, pitävät edelleen   asumistukea.
6599: paikkansa. Tämän suuntaineo tarve on aivan              Normien mukaiset kustannukset tulisi ottaa
6600: ilmeinen lukuisten eläkeläisten toimeentulon         huomioon täysimääräisesti vuoden 1986 alusta
6601: kannalta, asuntopoliittisesti sekä myös eri elä-     lukien. Tämänkin seurauksena syntyisi tarkistet-
6602: keläisryhmieo tasapuolisen kohtelun toteutumi-       tujeo arvioiden mukaan vain noin 30 000 uutta
6603: seksi. Edellä kuvatulla tavalla jopa tarkoitettua    asumistukioikeutta. Vuotuiset lisäkustannukset
6604: mitättömämmio vaikutuksio toteutunut lain-           olisivat noin 90 miljoonaa markkaa vuoden 1984
6605: muutos vuoden 1984 alusta ei likimainkaan riitä      rahassa.
6606: asiantilan korjaamiseksi. Se on paljolti vain saa-      Tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi kumota eläk-
6607: nut aikaan suuttumusta eläkeläisten keskuudessa,     keensaajien asumistukilain muuttamisesta anne-
6608: ja sitä voidaan näin ollen pitää suorastaan epäon-   tuo lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
6609: nistuneena.                                          annetuo lain (1128/83) 2 momeotio sisältämä
6610:    Koska omakotitaloihin sovellettavat normit jo     mainiota siitä, että vuosina 1986 ja 1987 otetaan
6611: sinänsä ovat eräin osin alimitoitetut, ei ole ole-   huomioon vain 70 prosenttia oormio mukaisesta
6612: massa perusteita jättää osaakaao niistä hyväksy-     kustaoouksesta.
6613: mättä asumistukea määrättäessä. Tällainen me-           Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6614: nettely on lisäksi eläkeläisten mielestä mielival-
6615: taista. Eläkkeeosaajista jo se tuntuu kohtuutto-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6616: malta, ettei lämmitys- ja muita kuluja voida                lakiehdotuksen:
6617: 
6618: 
6619: 
6620:                                                Laki
6621: eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
6622: 
6623:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1982 annetuo eläkkeensaajien
6624: asumistukilain muuttamisesta annetuo lain voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on
6625: muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (1128/83) näin kuuluvaksi:
6626: 
6627: 
6628:   Valtioneuvoston tämän lain 2 §:o 2 momeotio          Tämä laki tulee vo1maao 1 päivänä tammi-
6629: perusteella vahvistamista keskimääräisistä asumis-   kuuta 1986.
6630: kustannuksista otetaan vuosina 1984 ja 1985
6631: huomioon 60 prosenttia.
6632: 
6633: 
6634:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
6635: 
6636:          Marjatta Stenius-Kaukonen      Mikko Kuoppa                    Arvo Kemppainen
6637:          Pirkko Turpeinen               Marja-Liisa Salminen            Vappu Säilynoja
6638:          Juhani Vähäkangas              Esko-Juhani Tennilä             Pentti Liedes
6639:          Lauha Männistö                 Veikko Saarto                   Anna-Liisa Jokinen
6640:          Sten Söderström                Seppo Toiviainen                Ensio Laine
6641:          Ulla-Leena Alppi               Osmo Vepsäläinen                Matti Kautto
6642:          Timo Laaksonen                 Irma Rosnell                    Pekka Leppänen
6643:          Inger Hirvelä                  Heli Astala                     Esko Helle
6644:                                                1985 vp.
6645: 
6646: Lakialoite n:o 35
6647: 
6648: 
6649: 
6650: 
6651:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 25 §:n
6652:                                       ja perhe-eläkelain 15 a §:n muuttamisesta
6653: 
6654: 
6655:                                            Eduskunnalle
6656: 
6657:    Kansaneläkeuudistuksen III -vaihe toteutui 1       kuulunut enää tasokorotusta. Sellaista ei myös-
6658: päivänä tammikuuta 1985. Eläkeuudistuksen tä-         kään ole määrä toteuttaa aikataulultaan vielä
6659: hänastiset vaiheet ovat merkinneet asteittaista       avoinna olevan IV-vaiheen yhteydessä. Näin ol-
6660: tarveharkinnan purkamista ja kansaneläkkeen ta-       len täysimääräisen kansaneläkkeen taso saavutti
6661: son korottumista. Kansaneläkkeestä on tehty           eläkeuudistusta ajatellen tavoitteensa jo vuoden
6662: henkilökohtainen siten, että toisen puolison tulo     1984 alusta. Lainsäädäntöön ei sen jälkeen sisälly
6663: ei vaikuta toisen saamaan lisäosaan.                  uutta vähimmäiseläkkeen korotusta.
6664:    Kansaneläkeuudistus on ollut huomattava so-           Täysimääräinen kansaneläke eli pohjaosa ja
6665: siaalipoliittinen edistysaskel. Se on jossakin mää-   täysi lisäosa on I kuntaryhmässä 1 743 ja II
6666: rin poistanut eläkejärjestelmiimme sisältyvää eri-    kuntaryhmässä 1 669 markkaa kuukaudessa.
6667: arvoisuutta, kun siitä ovat hyötyneet pieni- ja       Eläkkeensaajapuolisoille, joille lisäosana makse-
6668: keskituloiset eläkeläiset. Tällaisia on enemmistö     taan vain 81 prosenttia yksinäisen henkilön täysi-
6669: maamme eläkkeensaajista. Vuoden 1983 lopussa          määräisestä lisäosasta, vastaavat summat ovat
6670: oli vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläk-      1 471 ja 1 414 markkaa kuukaudessa. Täysimää-
6671: keensaajien keskimääräinen kokonaiseläke (työ-        räistä lisäosaa sai vuoden 1985 helmikuussa noin
6672: eläke ja kansaneläke) 2 163 markkaa kuukaudes-        228 000 eläkeläistä. Heillä ei ole lainkaan lisä-
6673: sa. Alle 3 000 markan eläketulo oli 84 prosentilla    osassa tuloksi luettavaa työeläkettä tai sitä vastaa-
6674: näiden eläkkeiden saajista, ja alle 2 000 markan-     vaa korvausta. Osalla näistä eläkkeensaajista saat-
6675: kin jäi 58 prosenttia. Näin ollen riittämättömäksi    taa kuitenkin olla muuta sellaista tuloa, joka ei
6676: katsottavan eläketulon varassa joutuu tulemaan        vaikuta lisäosaan, kuten työtuloja. Eläketulojen
6677: toimeen vielä merkittävä osa eläkeläisistämme.        osalta pelkästään kansaneläkettä sai vuoden 1983
6678:    Erityisen suuri on korjauksen tarve pelkän         lopussa noin 281 000 eläkeläistä. Tällöin ovat
6679: kansaneläkkeen varassa elävien kohdalla. Kansan-      kyseessä lähinnä vanhimmat ikäluokat, joilla ei
6680: eläke ei vielä täytä sille asetettua vähimmäiseläk-   työeläkelakien myöhäisen voimaantulon takia ole
6681: keen ja peruseläketurvan antajan tehtävää. Kan-       lainkaan oikeutta ansioeläkkeeseen, sekä nuoret
6682: saneläkeuudistuksen suurimpia puutteita onkin         työkyvyttömät, joilla ei ole ehtinyt syntyä työ-
6683: se, että vähimmäiseläkkeen taso ei sen myötä          eläkkeeseen oikeuttavia ansiotuloja.
6684: korottunut riittävästi.                                  Täsmällistä lukua siitä, moniko eläkeläinen
6685:    Uudistukseen sisältyi kolme täysimääräisen         kaikki tulolajit huomioon ottaen elää pelkän
6686: kansaneläkkeen korotusta eli ns. tasokorotusta.       kansaneläkkeen varassa, ei voida esittää. Asiaa on
6687: Eläkeuudistuksen I A -vaiheessa 1.1.1980 silloista    kuitenkin tarkasteltu vanhuus- ja työkyvyttö-
6688: tukilisää korotettiin 85 markalla (markkamäärät       myyseläkkeensaajien tuloja koskevassa tutkimuk-
6689: vuoden 1985 kansaneläkeindeksin 823 tasossa, II       sessa, joka kohdistui vuoden 1980 tilanteeseen
6690: kuntaryhmä). II A -vaiheessa 1.1.1983 ja II B         (Kansaneläkelaitoksen julkaisuja M:42, Helsinki
6691: -vaiheessa 1.1.1984 korotettiin täysimääräistä li-    1983). Sen mukaisesti täysin vailla muita tuloja
6692: säosaa, ensiksi mainitussa yhteydessä 50 markalla     olevia kansaneläkkeen saajia oli tuolloin noin
6693: ja viimeksi mainitussa 58 markalla kuukaudessa.       150 000 eli noin 18 prosenttia kaikista silloisista
6694: Eläkkeensaajapuolisoilla korotukset ovat olleet       kansaneläkkeensaajista. Yksinäisistä kansaneläk-
6695: 67, 39 ja 60 markkaa kuukaudessa. Yhteenlasket-       keensaajista joka viides oli muilta osin täysin
6696: tuna tasokotukset ovat olleet 193 markkaa, eläk-      tuloton. Jos aivan tulottorniin lisätään ne elä-
6697: keensaajapuolisoilla 166 markkaa kuukaudessa.         keläiset, joilla oli aivan vähäistä eli alle 500
6698:    Eläkeuudistuksen III-vaiheeseen 1.1.1985 ei        markan suuruista kuukausituloa kansaneläkkeen-
6699: 4285002999
6700: 2                                     1985 vp. -     LA n:o 35
6701: 
6702: 
6703: sä lisäksi, on lukumäärä huomattavasti suurempi.     lisuuksia arvioinut työryhmä (STAT) raportissaan
6704: Omia tuloja tarkasteltaessa tällaisia kansaneläk-    31.3.1980. Työryhmän mukaan "pelkällä hin-
6705: keensaajia oli noin 390 000, ja jos puolisonkin      taindeksillä tarkistettu etuuden kehitys silloin,
6706: tulot otetaan huomioon, noin 280 000. Näin           kun yhteiskunnassa tapahtuu pitkäHäkin aikavä-
6707: ollen miltei joka toisella (4 7 %) kansaneläkkeen-   lillä jatkuvaa rcaaliansiotason ja siten elintason
6708: saajalla ei ollut lainkaan muuta omaa tuloa          nousua, merkitsisi peruseläkkeiden suhteellisen
6709: kansaneläkkeen lisäksi, tai muun tulon määrä jäi     tason laskua''. Työryhmä onkin mallilaskelmis-
6710: alle 500 markan kuukaudessa.                         saan lähtenyt siitä, että kansaneläkkeisiin tehtäi-
6711:    Edellä sanottu koski vuoden 1980 tilannetta.      siin kansaneläkeuudistuksen tasokorotusten to-
6712: Tällä hetkellä lukumäärät ovat jonkin verran         teuduttua 2, 5 prosentin reaalisia korotuksia vuot-
6713: pienemmät, mutta ero on vain muutaman pro-           ta kohti.
6714: senttiyksikön suuruusluokkaa. Tarkasteluajan-            Kansaneläke on jäänyt tasoltaan jälkeen, jos
6715: kohdan jälkeen toteutuneet kansaneläkeuudis-         sitä tarkastellaan kansantulon kasvuun henkeä
6716: tuksen vaiheet eivät näihin lukuihin sinänsä         kohti. Kansaneläkeuudistusta edeltänyt viimei-
6717: vaikuta, mutta sen sijaan se, että vanhimpia         nen täysimääräisen kansaneläkkeen (silloin tukili-
6718: eläkkeensaajia on kuollut ja nuorempia henkilöi-     sän) korotus tehtiin 1. 7.1973 lukien. Täysimää-
6719: tä siirtynyt eläkkeelle. Esimerkiksi ansioeläk-      räinen kansaneläke (yksinäinen, I kuntaryhmä)
6720: keiden osuus on näin hieman kasvanut.                on esimerkiksi siitä lähtien 1. 7. 198 5 mennessä eli
6721:    Tällä varauksellakin hyvin huomattava osa         tasan 12 vuoden aikavälillä kasvanut 11,9 pro-
6722: maamme eläkeläisistä joutuu tulemaan toimeen         senttia vuodessa keskimäärin, kun kansantulo
6723: pelkästään tai lähes pelkästään kansaneläkkeen       henkeä kohti on noussut keskimäärin 13,2 pro-
6724: turvin. Näin ollen vähimmäiseläkkeen tason riit-     senttia vuodessa. Yhteenlaskettuna täysimääräi-
6725: tävyyydestä on kannettava edelleen huolta. Vuo-      sen kansaneläkkeen jälkeenjääneisyys tällä aikavä-
6726: desta 1984 lainsäädännössä voimaan tulleet ja sen    lillä tapahtuneeseen kansantulon kasvuun henkeä
6727: jälkeen vain elinkustannusindeksillä tarkistetut     kohti verrattuna on runsaat 19 prosenttia.
6728: markkamäärät eivät vastaa esimerkiksi eläkeläis-         Täysimääräisen kansaneläkkeen tasoa olisikin
6729: järjestöjen vähimmäiseläketurvalle asettamia ta-     pikaisesti korotettava. Jotta päästäisiin edes jon-
6730: voitteita.                                           kin verran lähemmäksi tavoitetta alimpia netto-
6731:    Vuodesta 1984 osittain ja 1985 kokonaisuudes-     palkkoja vastaavasta vähimmäiseläkkeestä, olisi
6732: saan toteutettu eläkkeiden indeksitarkistusjärjes-   täysimääräistä lisäosaa korotettava 100 markalla
6733: telmän heikennys korostaa osaltaan riittävän vä-     kuukaudessa. Korotus tulisi toteuttaa heinäkuun
6734: himmäiseläkkeen tason merkitystä. Jo vuonna          alusta 1985 lukien. Sen jälkeen täysimääräistä
6735: 1985 eläkemenoja arvioidaan säästyvän 500-600        lisäosaa tulisi kunkin vuoden alusta korottaa
6736: miljoonaa markkaa. Kansaneläkkeiden osuus olisi      siten, että edellä mainittu tavoite saavutettaisiin
6737: noin 230 miljoonaa. Tämä on hieman suurempi          viimeistään kolmen vuoden kuluessa. Ensimmäi-
6738: summa kuin esimerkiksi kansaneläkeuudistuksen        sen, 100 markan suuruisen korotuksen vuotuiset
6739: 1.1.1985 toteutuneen III-vaiheen kustannukset.       kustannukset olisivat vuoden 198 5 rahassa noin
6740: Heikennyksen vaikutus kasvaa ajan myötä siten,       750 miljoonaa markkaa. Tämä voitaisiin rahoit-
6741: että eläkemenon säästö, ts. eläkeläisille koituva    taa korottamalla pääomavaltaisten yritysten kan-
6742: tappio on vuosi vuodelta edellisvuotta suurempi.     saneläkevakuutusmaksua.
6743: Myös pelkän kansaneläkkeen kohdalla menetyk-             Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6744: set ovat merkittävät.
6745:    Kansaneläkkeiden ostovoiman säilyvyyteen                     ettå" Eduskunta hyvå·ksyisi seuraavat la-
6746: kiinnitti huomiota muun muassa sosiaaliturvan                kiehdotukset:
6747: menokehitystä ja tavoitteiden toteutumismahdol-
6748:                                        1985 vp. -     LA n:o 35                                      3
6749: 
6750: 1.
6751:                                                 Laki
6752:                                 kansaneläkelain 25 §:n muuttamisesta
6753: 
6754:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
6755: 25 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), näin
6756: kuuluvaksi:
6757:                        25 §                              Tämä laki tulee voimaan     päivänä
6758:   Kansaneläkkeeseen kuuluu jäljempänä tassa           kuuta 198 .
6759: luvussa säädetyin edellytyksin lisäosa, jonka täysi      Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat
6760: määrä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 14 15 8          virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua,
6761: markkaa ja toisessa 13 510 markkaa vuodessa.          jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa mak-
6762:                                                       settavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on
6763:                                                       laskettu.
6764: 
6765: 
6766: 
6767: 2.
6768:                                                 Laki
6769:                                perhe-eläkelain 15 a §:n muuttamisesta
6770: 
6771:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläke-
6772: lain 15 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (105/82),
6773: näin kuuluvaksi:
6774: 
6775:                       15 a §                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
6776:                                                       1985.
6777:    Täysimääräinen lisäosa on ensimmäisessä kun-          Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat
6778: taryhmässä 14 158 markkaa ja toisessa 13 510          virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua,
6779: markkaa vuodessa.                                     jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa mak-
6780:                                                       settavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on
6781:                                                       laskettu.
6782: 
6783:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
6784: 
6785:          Marjatta Stenius-Kaukonen       Lauha Männistö                 Timo Laaksonen
6786:          Mikko Kuoppa                    Veikko Saarto                  Irma Rosnell
6787:          Arvo Kemppainen                 Anna-Liisa Jokinen             Pekka Leppänen
6788:          Pirkko Turpeinen                Ensio Laine                    Inger Hirvelä
6789:          Vappu Säilynoja                 Sten Söderström                Heli Astala
6790:          Marja-Liisa Salminen            Seppo Toiviainen               Ulla-Leena Alppi
6791:          Juhani Vähäkangas               Osmo Vepsäläinen               Esko-Juhani Tennilä
6792:          Pentti Liedes                   Matti Kautto                   Esko Helle
6793:                                                  1985 vp.
6794: 
6795: Lakialoite n:o 36
6796: 
6797: 
6798: 
6799: 
6800:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
6801:                                       36 §:n muuttamisesta
6802: 
6803: 
6804:                                             Eduskunnalle
6805: 
6806:    lnvalidivähennyksen poistaminen kansaneläke-        turva jää heikoksi. Kun muita tukimuotoja eläk-
6807: uudistuksen yhteydessä eläketulojen osalta kun-        keellä oleville invalideille ei juuri ole - esimer-
6808: nallisverotuksessa on lisännyt eläkeläisten vero-      kiksi invalidiraha koskee vain työtulon saajia -
6809: taakkaa. Asian osittaiseksi korjaamiseksi vähen-       on invalidivähennys ollut jonkin verran tilannetta
6810: nys palautettiin sellaisille eläkeläisinvalideille,    tasoittamassa. Tosin inflaatiotarkistuksen laimin-
6811: joilla se on ollut vuonna 1982. Tämä säännös on        lyönti on heikentänyt sen merkitystä.
6812: voimassa vuosina 1984-1987. Tässäkin on mm.               Kansaneläkelain mukaiset hoito- ja apulisät on
6813: se heikkous, että vähennyksen ollessa sama kuin        voitu myöntää vain avuttomassa tilassa oleville
6814: vuonna 1982 se inflaation myötä on menettämäs-         invalideille.
6815: sä merkityksensä.                                         lnvalideilla on yleisesti paljon sellaisia erityis-
6816:    Poistamisen perusteluksi esitettiin, että hei-      kuluja, joita ei lainkaan tai kokonaan korvata
6817: kennys kompensoitiin sisällyttämällä vastaava etu      sosiaaliturvalainsäädännön kautta. Siksi hyvitystä
6818: eläketulovähennykseen.                                 on annettu verotuksessa.
6819:    Kuitenkin invalidivähennys oli sairaille ja vam-       SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä eläkeläis-
6820: maisille tarkoitettu erityisvähennys. Invalidien       ten oikeus invalidivähennykseen olisi palautetta-
6821: suhteellinen asema heikkeni muihin nähden niis-        va. Samalla olisi syytä tehdä vähennykseen koh-
6822: säkin tapauksissa, joissa eläkeläisellä on tulojensa   tuullinen inflaatiokorjaus.
6823: puolesta oikeus eläketulovähennykseen.                   Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan vuoden
6824:    Kompensaatiota ei tullut ollenkaan niissä ta-       1986 alusta.
6825: pauksissa, joissa oikeutta eläketulovähennykseen         Ehdotammekin,
6826: ei ole.
6827:    Vammaisilla on useimmiten työssäolaajan                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6828: palkka terveisiin ihmisiin verrattuna keskimäärin              lakiehdotuksen:
6829: matalampi. Tämän takia ennen kaikkea työeläke-
6830: 
6831: 
6832: 
6833:                                                  Laki
6834:                           tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
6835: 
6836:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6837:    kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 4 momentti,
6838: sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1100/82), ja
6839:    muutetaan 36 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on mainitussa 30 päivänä joulukuuta
6840: 1982 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
6841: 
6842:                     36 §                               jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on
6843:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-            100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-
6844: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:        pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,
6845:                                                        prosenttimäärän osoittaman osuuden 4 000 mar-
6846:    5) 2 600 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,       kasta (invalidivähennys). Vähennys myönnetään
6847: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,          kuitenkin enintään ansiotulon suuruisena. Jos
6848: 4285003030
6849: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 36
6850: 
6851: verovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseen     eläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Asetuk-
6852: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,      sella voidaan antaa määräyksiä niistä perusteista,
6853: katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri selvi-     joiden mukaan haitta-aste määritellään, sekä in-
6854: tystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty        validivähennyksen saamiseksi esitettävästä selvi-
6855: täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se on myönnetty      tyksestä.
6856: osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen haitta-asteen
6857: esitetyn selvityksen perusteella katsota olevan
6858: suurempi. Verovelvollinen säilyttää oikeutensa         Tämä laki tulee voimaan          päivänä
6859: työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen invalidivä-         kuuta 198 .
6860: hennykseen senkin jälkeen, kun työkyvyttömyys-
6861: 
6862: 
6863:       Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
6864: 
6865:            Marjatta Stenius-Kaukonen        Mikko Kuoppa                  Pirkko Turpeinen
6866:            Arvo Kemppainen                  Ensio Laine                   Vappu Säilynoja
6867:            Marja-Liisa Salminen             Juhani Vähäkangas             Pentti Liedes
6868:            Lauha Männistö                   Veikko Saarto                 Anna-Liisa Jokinen
6869:            Sten Söderström                  Seppo Toiviainen              Osmo Vepsäläinen
6870:            Matti Kautto                     Timo Laaksonen                Irma Rosnell
6871:            Pekka Leppänen                   Inger Hirvelä                 Heli Astala
6872:            Ulla-Leena Alppi                 Esko-Juhani Tennilä           Esko Helle
6873:                                                 1985 vp.
6874: 
6875: Lakialoite n:o 37
6876:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 35 §:n
6877:                                       muuttamisesta
6878: 
6879: 
6880:                                            Eduskunnalle
6881: 
6882:    Vuoteen 1978 asti vakuutettu ei joutunut          nettavaksi korottamalla vakuutetun sairausvakuu-
6883: maksamaan sairausvakuutusmaksua, jos hän sai         tusmaksua ja laajentamalla maksuvelvollisuutta
6884: kansaneläkettä tai oli ennen verovuoden alkua        sekä toisaalta korottamalla sairausvakuutuksen
6885: täyttänyt 64 vuotta. Kun eduskunnan enemmistö        omavastuuosuuksia nopeassa tahdissa.
6886: asetti sairausvakuutusmaksun myös eläkeläisten          Kansaneläkkeiden verollepanon takia yli
6887: maksettavaksi, eduskunta edellytti kuitenkin hal-    100 000 eläkeläistä joutuu maksamaan lisäveroja
6888: lituksen ryhtyvän toimenpiteisiin pienituloisten     vuodelta 1983 ja noin 40 000 eläkeläisen ennak-
6889: vapauttamiseksi sairausvakuutusmaksusta. Tässä-      koveroa korotettiin vuoden 1984 kahden viimei-
6890: kään tapauksessa hallitus ei ole toteuttanut edus-   sen kuukauden aikana. Sairausvakuutusmaksun
6891: kunnan tahtoa.                                       poistamisella eläkeläisiltä voitaisiin myös osaltaan
6892:    Sen sijaan vakuutetun sairausvakuutusmaksua       helpottaa näitä eläkeläisten kannalta kielteisiä
6893: on nostettu toistuvasti. Vakuutetun sairausva-       vaikutuksia.
6894: kuutusmaksu oli muutoksen voimaan tullessa 1           Sairausvakuutuslain 35 § tulisi palauttaa alku-
6895: p/veroäyri, mutta vuonna 1985 maksua kerätään        peräiseen muotoon.
6896: jo 1,7 p/veroäyri.                                     Ehdotammekin,
6897:    SKDL:n eduskuntaryhmä ei hyväksy sitä, että
6898: sairausvakuutuksen kustannuksia on jatkuvasti                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6899: siirretty työnantajilta vakuutettujen itsensä kan-          lakiehdotuksen:
6900: 
6901: 
6902:                                                 Laki
6903:                                sairausvakuutuslain 35 §:n muuttamisesta
6904: 
6905:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
6906: lain 35 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa (1088/77),
6907: näin kuuluvaksi:
6908:                         35 §
6909:       Sairausvakuutusmaksua ei määrätä vakuutetul-     3) joka verovuonna on kuollut.
6910: le:
6911:    1) joka verovuoden aikana on saanut kansan-
6912: eläkettä;                                              Tämä laki tulee voimaan           päivänä
6913:    2) joka ennen verovuoden alkua on täyttänyt       kuuta 198 .
6914: 64 vuotta; tai
6915: 
6916:        Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
6917: 
6918:            Marjatta Stenius-Kaukonen    Mikko Kuoppa                   Arvo Kemppainen
6919:            Pirkko Turpeinen             Marja-Liisa Salminen           Vappu Säilynoja
6920:            Juhani Vähäkangas            Pentti Liedes                  Lauha Männistö
6921:            Veikko Saarto                Anna-Liisa Jokinen             Sten Söderström
6922:            Ulla-Leena Alppi             Seppo Toiviainen               Osmo Vepsäläinen
6923:            Matti Kautto                 Timo Laaksonen                 Irma Rosnell
6924:            Pekka Leppänen               Inger Hirvelä                  Heli Astala
6925:            Ensio Laine                  Esko:Juhani Tennilä            Esko Helle
6926: 428500302C
6927:                                                1985 vp.
6928: 
6929: Lakialoite n:o 38
6930: 
6931: 
6932: 
6933: 
6934:                                    Astala ym.: Ehdotukset laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkei-
6935:                                       den ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain
6936:                                       1 §:n muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
6937: 
6938: 
6939:                                            Eduskunnalle
6940: 
6941:    Vuoden 1984 alusta tehtiin eläkkeiden indek-          Vuoden 1985 alusta heinäkuun indeksitarkis-
6942: sisuojaa koskevaan lainsäädäntöön olennaisia hei-     tus poistuu kokonaan. Pelkästään kansaneläk-
6943: kennyksiä. Kansaneläkkeitä tarkistettiin aikai-       keen kohdalla tämä aiheuttaa noin 190 milj.
6944: semmin aina, kun elinkustannusindeksi oli nous-       markan etujen menetyksen eläkeläisille, jos in-
6945: sut kolme prosenttiyksikköä. Vähimmäistoimeen-        flaatio-oletuksena käytetään matalaa 6 prosent-
6946: tulosta huolehtivassa kansaneläkkeessä on pidetty     tia. Esimerkiksi 8 prosentin inflaatiolla heiken-
6947: erityisen tärkeänä, että eläkkeen korotus seuraa      nyksen yhteisvaikutus (sekä kansaneläkkeet että
6948: verrattain nopeasti hintojen ja maksujen nousua.      TEL-indeksiin sidotut etuudet) on noin 600 milj.
6949: Aikaisempi järjestelmä olikin nimenomaan elä-         markkaa vuoden 1985 rahassa. Pelkästään kan-
6950: keläisliikkeen takavuosien kamppailun tulosta.        saneläkkeitä jäisi tällöin maksamatta harvennuk-
6951: Vuoden 1983 alusta kansaneläkkeiden indeksiko-        sen seurauksena noin 230 miljoonaa markkaa.
6952: rotukset harvennettiin kahdesti vuodessa tapah-       Verotus huomioon ottaen todellisuudessa etuu-
6953: tuviksi. Tammi- ja heinäkuun alusta on vuodesta       densaajien tulonmenetykset olisivat jonkin verran
6954: 1977 korotettu myös työeläkkeitä ja muita TEL-        pienemmät, yhteensä noin 400 miljoonaa mark-
6955: indeksiin sidottuja sosiaalivakuusetuuksia.           kaa.
6956:    Uuden lain mukaan eläkkeet ja muut indek-             Heikennys leikkaa markkamääräisesti sitä
6957: siin sidotut sosiaalietuudet tarkistetaan tammi-      enemmän, mitä suuremmasta eläketulosta on
6958: kuussa, eli koko vuoden hinnankorotuksien an-         kyse. Edunmenetykset ovat kuitenkin merkittäviä
6959: netaan toteutua ennen hyvitystä eläketurvassa.        jo matalissakin tuloluokissa, ja pienestä tulosta
6960: Uusi menettely koskee paitsi kansan- ja työeläk-      vähäinenkin alennus tuntuu kipeästi.
6961: keitä, myös mm. tapaturma- ja liikennevakuu-             Esimerkiksi pelkän kansaneläkkeen turvin eli
6962: tuslain mukaisia etuuksia, sotilasvammakorvauk-       noin 1 700 markan kuukausituloilla elävä menet-
6963: sia ja invalidirahoja.                                tää runsaat 400 markkaa vuodessa. Kuukausitu-
6964:    Jotta heikennys ei olisi näkynyt niin jyrkkänä,    lossa menetys on vajaat 40 markkaa.
6965: se saatettiin voimaan asteittain. Vuonna 1984            Kyseessä on eläketason alentaminen, jonka
6966: toteutettiin vielä heinäkuun indeksikorotus,          merkitys kasautuu vuodesta toiseen. Näin tapah-
6967: mutta leikattuna 40 prosenttiin aikaisemman           tuu siksi, että kunkin vuoden tammikuun pro-
6968: lainsäädännön mukaisesta. Kansaneläkkeiden            sentuaalinen indeksitarkistus lasketaan aikaisem-
6969: osalta heinäkuun 1984 indeksitarkistus oli 1,43       pien heikennysten jo kertaalleen tai useamman
6970: prosentin suuruinen, kun se ilman lainmuutosta        kerran madaltamasta eläkkeen määrästä. Kun
6971: olisi ollut 3,57 prosenttia. Eläkkeensaajille leik-   uuden järjestelmän alkuvuosina eläketason alene-
6972: kaus merkitsi noin 130 milj. markan menetystä.        mat ovat kahden prosentin suuruusluokkaa,
6973: Työeläkkeissä ja muissa TEL-indeksiin sidotuissa      1990-luvulle tultaessa tasoa on madallettu jo
6974: etuuksissa väli-indeksikorotus oli 1,29 prosenttia,   keskimäärin viisi prosenttiyksikköä. Indeksikoro-
6975: kun se aikaisemman järjestelmän mukaan olisi          tusten harvennus merkitsee tuntuvaa säästöä en-
6976: ollut 3,23 prosenttia. Näin syntyi arviolta 190       nen kaikkea yksityisille vakuutusyhtiöille.
6977: milj. markan menetys eläkkeiden ja muiden                Kansaneläkkeiden indeksikorotusten pienene-
6978: etuuksien saajille. Yhteensä heikennyksen vaiku-      minen aiheuttaa eläkkeen saajille tappiota myös
6979: tus oli siten noin 320 milj. markkaa vuonna           verotuksen kiristymisen seurauksena: pieni- ja
6980: 1984.                                                 keskituloisille eläkeläisille myönnettävät verotuk-
6981: 428500301B
6982: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 38
6983: 
6984: sen eläketulovähennykset ovat sidoksissa täysi-           Eläkkeiden indeksitarkistuksissa tulisi palata
6985: määräisen kansaneläkkeen kasvuun, joka nyt hi-          aikaisempaan menettelyyn, jonka mukaan kan-
6986: dastuu.                                                 saneläkkeitä sekä työeläkkeitä ja muita TEL-
6987:    Eläkkeensaajien aseman heikentämistä perus-          indeksiin sidottuja etuuksia tarkistetaan myös
6988: teltiin (HE n:o 141/1983 vp.) varsin ylimalkaises-      kunkin vuoden heinäkuun alusta.
6989: ti: ''Kasvavat eläkemenot huomioon ottaen on              Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6990: pyrittävä sellaiseen eläketurvaan, jota on mahdol-
6991: lista toteuttaa taloudellisten edellytysten puitteis-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
6992: sa.'' Näin meneteltiin huolimatta siitä, että                  kiehdotukset:
6993: maamme taloudellinen tilanne luonnehdittiin
6994: valtioneuvoston taholta samanaikaisesti varsin hy-
6995: väksi.
6996: 
6997: 
6998: 
6999: 1.
7000:                                                   Laki
7001: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain
7002:                                        1 §:n muuttamisesta
7003: 
7004:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustus-
7005: ten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain 1 §:n 1 momentti,
7006: sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1127 /83), näin kuuluvaksi:
7007: 
7008:                        1 §
7009:    Elinkustannusten noustua tai laskettua kansan-       tai alennettava kunkin vuoden tammi- ja heinä-
7010: eläkelain (34 71 56) voimaantuloa välittömästi          kuun alusta lukien elinkustannusten muutoksen
7011: edeltäneen vuosineljänneksen aikaisiin elinkus-         osoittamassa suhteessa.
7012: tannuksiin verrattuna, on sanotussa laissa sääde-
7013: tyt markkamäärät, lukuun ottamatta 3 §:n 2
7014: momentissa, 5 §:n 1 momentissa ja 88 §:n 2 ja             Tämä laki tulee voimaan     päivänä
7015: 3 momentissa olevia markkamääriä, korotettava           kuuta 198 .
7016: 
7017: 
7018: 
7019: 
7020: 2.
7021:                                                    Laki
7022:                                työntekijäin eläkelain 9 §:n muuttamisesta
7023: 
7024:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
7025: eläkelain 9 §:ään siitä 29 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (1120/83) kumotun 2 momentin
7026: tilalle uusi näin kuuluva 2 momentti:
7027: 
7028:                          9 §
7029:                                                         vuoden 1 momentin mukaisesta palkkaindeksilu-
7030:    Kunkin vuoden heinäkuun alusta lukien suori-         vun muutoksesta.
7031: tetaan maksettaviin eläkkeisiin ennakkona, sen
7032: mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriö tar-
7033: kemmin määrää, kaksi viidesosaa siitä korotuk-            Tämä laki tulee voimaan      päivänä
7034: sesta, joka arvion mukaan aiheutuu seuraavan            kuuta 198 .
7035:                                       1985 vp. -    LA n:o 38                                     3
7036: 
7037: 3.
7038:                                               Laki
7039:                                merimieseläkelain 18 §:n muuttamisesta
7040: 
7041:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieselä-
7042: kelain 18 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1121/83), näin
7043: kuuluvaksi:
7044: 
7045:                       18 §                          nakkokorotus siten kuin työntekijäin eläkelain
7046:    Eläketurva sidotaan maan palkkatasoon. Eläk·     (395/61) 9 §:ssä säädetään.
7047: keen perusteena olevaan palkkaan sekä eläkkee·
7048: seen ja hautausavustukseen tehdään indeksitar-        Tämä laki tulee voimaan     päivänä
7049: kistus ja kahteen viimeksi mainittuun myös en-      kuuta 198 .
7050: 
7051: 
7052: 
7053: 
7054: 4.
7055:                                               Laki
7056:                              tapaturmavakuutuslain 60 §:n muuttamisesta
7057: 
7058:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuu-
7059: tuslain 60 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa
7060: (1122/83), näin kuuluviksi:
7061: 
7062:                       60 §
7063:                                                       Kertakaikkisena maksettavaan korvaukseen
7064:   Tapaturmaeläkkeeseen, jatkuvana maksetta-         tehdään indeksitarkistus ja ennakkokorotus kor-
7065: vaan haittarahaan ja perhe-eläkkeeseen tehdään      vauksen maksamisajankohdan mukaan.
7066: indeksitarkistus ja ennakkokorotus noudattaen
7067: vastaavasti, mitä työntekijäin eläkelain 9 §:ssä
7068: säädetään. Tarkistettuna korvauksena maksetaan        Tämä laki tulee voimaan    päivänä
7069: kulloinkin vähintään voimassa olevan lain 16 §:n    kuuta 198 .
7070: 6 momentista johtuva määrä.
7071: 
7072: 
7073: 
7074: 
7075: 5.
7076:                                               Laki
7077:  eräiden liikennevahingonkorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain 1 §:n muuttamisesta
7078: 
7079:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden liikennevahingonkorvausten sitomisesta
7080: palkkatasoon 17 päivänä joulukuuta 1971 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä
7081: joulukuuta 1983 annetussa laissa (1123/83), näin kuuluvaksi:
7082: 
7083:                        1 §                          rotus noudattaen vastaavasti, mitä työntekijäin
7084:   Liikennevakuutusta koskevien eri lakien nojalla   eläkelain (395/61) 9 §:ssä säädetään.
7085: sekä niissä olevien perusteiden mukaisesti henki-
7086: lövahingon johdosta suoritettaviin jatkuviin kor-     Tämä laki tulee voimaan    päivänä
7087: vauksiin tehdään indeksitarkistus ja ennakkoko-     kuuta 198 .
7088: 4                                     1985 vp. -    LA n:o 38
7089: 
7090: 6.
7091:                                               Laki
7092:                               sotilasvammalain 43 §:n muuttamisesta
7093: 
7094:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvamma-
7095: lain 43 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa
7096: (1124/83), näin kuuluvaksi:
7097: 
7098:                     43 a §
7099:    Tämän lain mukaisesti suoritettavien korvaus-      Tämä laki tulee voimaan   päivänä
7100: ten määriin tehdään indeksitarkistus ja ennakko-    kuuta 198 .
7101: korotus noudattaen vastaavasti, mitä työntekijäin
7102: eläkelain (395/61) 9 §:ssä säädetään.
7103: 
7104: 
7105: 
7106:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
7107: 
7108:          Heli Astala                   Pekka Leppänen               Pentti Liedes
7109:          Timo Laaksonen                Osmo Vepsäläinen             Ulla-Leena Alppi
7110:          Esko Helle                    Juhani Vähäkangas            Lauha Männistö
7111:          Vappu Säilynoja               Inger Hirvelä                Arvo Kemppainen
7112:          Ensio Laine                   Mikko Kuoppa                 Irma Rosnell
7113:          Pirkko Turpeinen              Sten Söderström              Anna-Liisa Jokinen
7114:          Marja-Liisa Salminen          Matti Kautto                 Veikko Saarto
7115:          Niilo Koskenniemi             Marjatta Stenius-Kaukonen    Seppo Toiviainen
7116:                                                 1985 vp.
7117: 
7118: Lakialoite n:o 39
7119: 
7120: 
7121: 
7122: 
7123:                                    Salminen ym.: Ehdotukset laeiksi sairausvakuutuslain 23 §:n sekä
7124:                                       työsopimuslain 30 ja 34 §:n muuttamisesta
7125: 
7126: 
7127:                                             Eduskunnalle
7128: 
7129: 
7130:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7131: 
7132:    Aloitteessa ehdotetaan äitiysloman pidentä-         tamista siten, että työnantajan oikeutta lomaut-
7133: mistä siten, että se alkaisi noin kaksi kuukautta      taa raskaana oleva työntekijä ei voitaisi sopimuk-
7134: ennen laskettua synnytystä. Aloitteessa ehdote-        sella laajentaa. Käytännössä ilmenneiden epäsel-
7135: taan myös vanhempainloman pidentämistä sii-            vyyksien vuoksi aloitteessa ehdotetaan lakiin sa-
7136: hen saakka, kunnes lapsi täyttää yhden vuoden ja       nonnallista täsmennystä, joka selvästi osoittaisi
7137: isyysrahaoikeuden itsenäistämistä siten, ettei se      että pienten lasten vanhemmilla on työnantajasta
7138: lyhentäisi vanhempainrahakautta. Edelleen aloit-       riippumaton oikeus hoitovapaaseen.
7139: teessa ehdotetaan odottavan äidin aseman paran-
7140: 
7141: 
7142: 
7143: 
7144:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
7145: 
7146: 1. Äitiysloman pidentäminen                            kauden ja äitiyslomaoikeuden pidentämistä 25
7147:                                                        arkipäivällä eli yhdellä kuukaudella alkupääs-
7148:    Nykyisin äitiyspäivärahakausi ja oikeus äitiyslo-
7149:                                                        tään. Ehdotus lisäisi sairausvakuutuksen brutto-
7150: maan alkavat 25 arkipäivää eli noin yksi kuukausi      menoja noin 200 miljoonalla markalla vuodessa.
7151: ennen laskettua synnytysaikaa. Tämä aika on
7152:                                                        Se toteutettaisiin muuttamalla sairausvakuutus-
7153: useissa tapauksissa osoittautunut riittämättömäk-
7154:                                                        lain (364/63) 23 §:n 1 momenttia.
7155: si. Kansaneläkelaitoksen tekemän selvityksen
7156: mukaan äitiysrahansaajista oli 16,3 % sairauslo-
7157: malla välittömästi ennen äitiyspäivärahakauden         2. Raskaana olevien työntekijöiden lomautusten
7158: alkua.                                                    rajoittaminen
7159:    Raskaassa työssä olevat joutuvat lähes poik-
7160: keuksetta sairauslomalle tai ohjataan kevyempään          Äitiysrahakauden pidentäminen alkupäästään
7161: työhön ennen äitiysloman alkamista. Keskiras-          vähentäisi tuntuvasti raskauden aiheuttamia on-
7162: kaassa työssä sairauslomalla on arvion mukaan          gelmia työelämässä. Esimerkiksi merimiesamma-
7163: 50-70 % ja muissa ryhmissä 20-50 %. Eräillä            teissa ovat odottavan äidin ja syntyvän lapsen
7164: aloilla - kuten ravintola-alalla ja merimiestoi-       turvallisuuden vuoksi raskaana olevat työntekijät
7165: messa - on omat erityisongelmansa, jotka koros-        joutuneet jäämään lähes poikkeuksetta pois työs-
7166: tavat tarvetta äitiysloman alkamisajankohdan           tä ennen äitiysrahakauden alkua. Hotelli- ja
7167: aientamiseen.                                          ravintola-alalla ovat työnantajat käyttäneet työn-
7168:    Jos äitiysloma alkaisi kuukautta nykyistä aikai-    tekijän raskautta lomautusperusteena.
7169: semmin eli kaksi kuukautta ennen synnytystä,              Kun äitiysrahakausi tämän aloitteen mukaan
7170: 44 % niistä naisista, jotka tehdyn selvityksen         alkaisi kaksi kuukautta ennen laskettua synnytys-
7171: mukaan olivat sairauslomalla välittömästi ennen        tä, olisi työntekijä turvattava lomautukselta tuo-
7172: äitiyslomaa, ei olisi tarvinnut erikseen sairauslo-    hon ajankohtaan saakka. Vain näin voidaan ai-
7173: maa. Tässä aloitteessa ehdotetaaukio äitiysraha-       kaansaada se, että työnantajat käyttävät kaikki
7174: 428500300A
7175: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 39
7176: 
7177: mahdollisuudet siirtää raskaana oleva työntekijä     taan isyysrahaa. Isyysloman tarkoituksena on,
7178: tarvittaessa kevyempään työhön raskauden ede-        että isä voi huolehtia perheen muista lapsista ja
7179: tessä. Ehdotus toteutettaisiin aloitteen mukaan      kodista äidin ollessa synnytyksen vuoksi sairaalas-
7180: muuttamalla työsopimuslain (320/70) 30 §:n 1         sa sekä välittömästi äidin tultua sairaalasta. !syys-
7181: momenttia siten, ettei sopimuksella voitaisi laa-    loma mahdollistaa sen, että mies voi alusta
7182: jentaa työnantajan lomautusoikeutta. Muutos ei       lähtien tutustua lapseensa ja osallistua tämän
7183: estäisi työntekijää ja työnantajaa sopimasta pal-    hoitoon.
7184: kattomalle lomalle siirtymisestä, vaan koskisi ai-      Isät ovatkin tehtyjen selvitysten mukaan lisään-
7185: noastaan työnantajan oikeutta lomauttaa työnte-      tyvästi käyttäneet isyyslomaoikeuttaan. Isyyslo-
7186: kijä tämän tahdosta riippumatta.                     man tavoitteiden toteuttamisen kannalta on kui-
7187:    Ehdotus ei aiheuta kustannuksia.                  tenkin nurinkurista, että isyysloma lyhentää vas-
7188:                                                      taavasti vanhempainrahakauden kestoa.
7189:                                                         Tässä aloitteessa ehdotetaan isyysloman itse-
7190: 3. Vanhempainloman pidentäminen                      näistämistä siten, ettei isyysloman pitäminen
7191:                                                      enää lyhentäisi vanhempainrahakautta. Ehdotus
7192:    Lakisääteinen äitiys- ja vanhempainrahakausi      toteutettaisiin muuttamalla sairausvakuutuslain
7193: on nykyisin yhteensä 258 arkipäivää, josta 233       23 §:n 4 momenttia. Muutos lisäisi sairausvakuu-
7194: arkipäivää eli 9 1fz kuukautta koskee synnytyksen    tuksen bruttomenoja arviolta 10-12 miljoonaa
7195: jälkeistä aikaa. Kumman vanhemmista hyvänsä          markkaa vuodessa.
7196: pidettävissä oleva vanhempainrahakausi on 158
7197: arkipäivää. Työsopimuslaki turvaa työntekijän oi-
7198: keuden lomaan vastaavalta ajalta. Lisäksi sopi-
7199: musteitse on ainakin äitiyslomaoikeutta varsin       5. Työntekijän hoitovapaaoikeuden turvaaminen
7200: yleisesti pidennetty esimerkiksi siten, että nais-
7201: puolisella työntekijällä on oikeus yhteensä 12          Eduskunnan viime syksynä tekemien päätösten
7202: kuukauden mittaiseen äitiyslomaan työsuhteen         johdosta pienten lasten vanhemmat saavat oikeu-
7203: katkeamatta.                                         den pitää palkatonta hoitovapaata. Vaikka ky-
7204:    Tässä aloitteessa ehdotetaan vanhempainraha-      seessä on työntekijän suojaksi luotu lain säännös,
7205: kauden pidentämistä siten, että se kestäisi 225      josta työsopimuksella ei voida työntekijän vahin-
7206: arkipäivää eli jatkuisi käytännössä siihen saakka    goksi poiketa, ovat työnantajat pyrkineet tulkit-
7207: kunnes lapsi täyttää yhden vuoden. Pidennys          semaan lainkohtaa siten, että työntekijä voisi
7208: olisi kumman hyvänsä vanhemmista käytettävis-        sitoutua olemaan käyttämättä oikeuttaan hoito-
7209: sä. Yhdessä SKDL:n eduskuntaryhmän pitkällis-        vapaaseen. Työsopimusta tehdessä työntekijän
7210: ten ponnistelujen tuloksena vuoden 1985 alusta       asema on sellainen, että monet ovat joutuneet
7211: toteutuvan vanhempainrahan tason korottamisen        allekirjoittamaan tällaisen sinänsä lainvastaisen ja
7212: kanssa ehdotettu pidennys parantaisi edellytyksiä    mitättömän sopimuskohdan. Ilmeisesti työnanta-
7213: sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamiselle.      jien menettelyn varsinaisena tarkoituksena on
7214:    Ehdotus toteutettaisiin muuttamalla sairausva-    saada työntekijä ainakin moraalisesti sitoutumaan
7215: kuutuslain 23 §:n 2 momenttia ja ottolasten          siihen, ettei tämä käytä lakisääteistä oikeuttaan.
7216: osalta vastaavasti 3 momenttia. Ehdotus lisäisi         Tässä aloitteessa ehdotetaan työsopimuslain
7217: sairausvakuutuksen bruttomenoja noin 500 mil-        34 §:n sanonnallista täsmentämistä siten, että
7218: joonalla markalla vuodessa.                          laissa selvästi sanottaisiin työntekijän äitiys-,
7219:                                                      isyys- tai vanhempainloma- taikka hoitovapaaoi-
7220:                                                      keutta kaventavan sopimuksen olevan mitätön.
7221: 4. lsyysrahaoikeuden muuttaminen itsenäiseksi        Ehdotus ei aiheuta kustannuksia.
7222:                                                         Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
7223:   Vuodesta 1978 lähtien on isillä ollut mahdolli-
7224: suus pitää lapsen syntymän yhteydessä 6-12                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
7225: arkipäivän mittainen loma, jonka ajalta makse-               kiehdotukset:
7226:                                          1985 vp. -     LA n:o 39                                         3
7227: 
7228: 1.
7229:                                                   Laki
7230:                                sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
7231: 
7232:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
7233: lain 23 §:n 1-4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa
7234: (32/85), näin kuuluviksi:
7235: 
7236:                        23 §                                Ottolapsen hoidon johdosta suoritetaan van-
7237:    Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 125 arkipäi-        hempainrahaa vakuutetuille jokaiselta arkipäiväl-
7238: vältä siten, että 50 arkipäivää siitä kohdistuu         tä, jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä
7239: laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltänee-         on kulunut 301 arkipäivää, kuitenkin vähintään
7240: seen ja 75 arkipäivää sitä välittömästi seuraavaan      100 arkipäivältä. Vakuutetun suostumuksella voi-
7241: aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikaisemmin          daan vanhempainrahaa suorittaa hänen puolisol-
7242: kuin 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysai-          leen vanhempainrahaoikeuden 100 arkipäivältä,
7243: kaa, äitiysrahan katsotaan kohdistuvan raskauden        siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Mitä
7244: keskeytymispäivää välittömästi seuraavaan 125           21 §:n 2 momentissa on säädetty vakuutetun
7245: arkipäivään. Oikeus äitiysrahaan säilyy, vaikka         työstä poissaolosta, sovelletaan vastaavasti hänen
7246: lapsi syntyy kuolleena tai kuolee 75 arkipäivän         puolisoonsa.
7247: kuluessa synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä             Lapsen isälle, joka on lapsen hoidon takia
7248: aikana luovuttaa pois lapsensa tarkoituksella an-       poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella
7249: taa hänet ottolapseksi.                                 suoritettavasta työstä, suoritetaan isyysrahaa lap-
7250:    Vanhempainrahaa suoritetaan 225 arkipäivältä         sen syntymän yhteydessä vähintään 6 ja enintään
7251: välittömästi äitiysrahan suorittamisajan päätyttyä      12 arkipäivältä, mitä aikaa ei lueta äitiysrahan
7252: lapsen äidille tai äidin suostumuksella lapsen          eikä vanhempainrahan suorittamisajan lyhennyk-
7253: isälle, joka on lapsen hoidon takia poissa ansio-       seksi.
7254: työstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritetta-
7255: vasta työstä. Oikeus vanhempainrahaan päättyy,
7256: jos lapsi vanhempainrahan suorittamisaikana
7257: kuolee tai luovutetaan pois tarkoituksella antaa          Tämä laki tulee vOimaan         päivänä
7258: hänet ottolapseksi.                                     kuuta 198 .
7259: 
7260: 
7261: 
7262: 
7263: 2.
7264:                                                   Laki
7265:                               työsopimuslain 30 ja 34 §:n muuttamisesta
7266: 
7267:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain
7268: (320/70) 30 §:n 1 momentti sekä 34 §:n 1 ja 3 momentti,
7269:    sellaisina kuin ne ovat, 30 §:n 1 momentti on 16 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa (476/78)
7270: ja 34 §:n 1 ja 2 momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (30/85), näin kuuluviksi:
7271: 
7272:                          30 §
7273:    Lomauttaminen. Työsuhteen kestäessä voidaan          aikaa noudattaen määrätä työntekijän 1omautet-
7274: sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskey-       tavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voi-
7275: tetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen py-      daan työntekijä lomauttaa 37 §:n 2 momentin 4
7276: syessä muutoin voimassa. Niillä edellytyksillä,         kohdan mukaisesti. Sopimuksella voidaan lo-
7277: joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopi-   mauttamisoikeutta laajentaa, ei kuitenkaan ras-
7278: muksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai         kaana olevan työntekijän osalta.
7279: purkamisen sijasta vähintään 14 päivän ilmoitus-
7280: 4                                      1985 vp. -     LA n:o 39
7281: 
7282:                         34 §                          suostuvat, työntekijä voi tehdä äitiysloman aika-
7283:    Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoito-      na työtä, jota ei voida pitää hänelle eikä syntyväl-
7284: vapaa. Työntekijällä on oikeus raskauden ja syn-      le lapselle vaarallisena, kuuden viikon aikana
7285: nytyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada äitiys-,      synnytyksen jälkeen kuitenkin vain erittäin kevyt-
7286: isyys- tai vanhempainlomaksi se aika, johon hä-       tä työtä, jonka vaarattomuus, paitsi maa- ja
7287: nelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-,     kotitaloustyössä sekä työntekijän kotona tehtäväs-
7288: isyys- tai vanhempainrahan katsotaan kohdistu-        sä työssä, osoitetaan lääkärintodistuksella. Sekä
7289: van tai, jollei hänellä ole oikeutta kyseiseen        työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin
7290: etuuteen, katsottaisiin kohdistuvan, jos hänellä      tahansa keskeyttää äitiysloman aikana tehtävä
7291: sellainen oikeus olisi. Tämän lisäksi työntekijällä   työ.
7292: on oikeus lapsen hoidon vuoksi saada hoitova-
7293: paata siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme
7294: vuotta. Muu sopimus on mitätön.                         Tämä laki tulee voimaan          päivänä
7295:    Mikäli sekä työntekijä että työnantaja siihen      kuuta 198 .
7296: 
7297: 
7298:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
7299: 
7300:          Marja-Liisa Salminen          Ensio Laine                  Heli Astala
7301:          Timo Laaksonen                Pirkko Turpeinen             Niilo Koskenniemi
7302:          Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Liedes                    Lauha Männistö
7303:          Juhani Vähäkangas             Ulla-Leena Alppi             Veikko Saarto
7304:          Anna-Liisa Jokinen            Irma Rosnell                 Mikko Kuoppa
7305:          Arvo Kemppainen               Vappu Säilynoja              Sten Söderström
7306:          Osmo Vepsäläinen               Matti Kautto                Pekka Leppänen
7307:                           Inger Hirvelä         Esko-Juhani Tennilä
7308:                                                 1985 vp.
7309: 
7310: Lakialoite n:o 40
7311: 
7312: 
7313: 
7314:                                    ]. Mikkola ym.: Ehdotus laiksi läänijaosta
7315: 
7316: 
7317:                                            Eduskunnalle
7318: 
7319: 
7320:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7321: 
7322:    Aloite sisältää ehdotuksen uudeksi laiksi lääni-     Laki olisi tarkoitus saattaa voimaan heti, kun
7323: jaosta. Lain sisällön mukaan Suomi olisi jaettuna     eduskunta on sen hyväksynyt.
7324: nykyiseen kahteentoista lääniin. Lakialoitteen hy-
7325: väksyminen tarkoittaisi, että luovuttaisiin uusien
7326: läänien perustamisesta.
7327: 
7328: 
7329: 
7330: 
7331:                                           YLEISPERUSTELUT
7332: 
7333: 
7334: 1. Nykyinen tilanne ja muutosten tarve                nyt väliportaanhallinnon eräitä osauudistuksia ja
7335:                                                       erinäisiä niihin liittyviä kannanottoja. Näiden
7336:    Läänien luvusta 2 päivältä maaliskuuta 1962        kannanottojen mukaan olisi mm. perustettava
7337: annetun lain (201162) mukaan Suomi on yleistä         Satakunnan, Pirkanmaan ja Kainuun läänit ja
7338: hallintoa varten jaettuna, sen jälkeen kun Sata-      siirrettävä päätösvaltaa lääninhallinnossa luotta-
7339: kunnan ja Tampereen lääni on perustettu, nel-         mushenkilöille. Tehtäviä ja toimivaltaa olisi siir-
7340: jääntoista lääniin. Nykyiset kaksitoista lääniä on    rettävä valtion keskushallinnolta väliportaanhal-
7341: perustettu eri aikoina ja viimeksi Pohjois-Karja-     linnolle ja näiltä molemmilta paikallishallinnol-
7342: lan ja Keski-Suomen läänit, joiden toiminta alkoi     le, erityisesti kunnille. Valtioneuvosto hyväksyi
7343: vuonna 1960. Läänien luvusta annetun lain mu-         vielä 8 päivänä heinäkuuta 1982 kannanoton
7344: kaan Satakunnan ja Tampereen läänit peruste-          uusien läänien rajoiksi. Uudelleenjärjestelyt oli
7345: taan asetuksella siinä järjestyksessä kuin tulo- ja   tarkoitus toteuttaa mikäli mahdollista vuoden
7346: menoarviossa osoitetaan tarkoitusta varten varoja.    1985 alusta. Sen mukaan olisivat uudet läänit ja
7347: Tarkemmat määräykset lain täytäntöönpanosta           ''kantaläänit'' muodostuneet asukasluvultaan
7348: antaa valtioneuvosto.                                 seuraaviksi:
7349:    Satakunnan ja Tampereen läänin perustami-
7350: nen lykkääntyi lähinnä läänin- ja piirihallinnon      Varsinais-Suomen lääni       noin 416 000 asu-
7351: sekä kuntainliittohallinnon uudistamisesta vallit-                                              kasta
7352: sevien mielipide-erojen takia.                        Satakunnan lääni                  249 000
7353:    Sittemmin tehdyssä väliportaanhallintokomi-        Pirkanmaan lääni                  405 000
7354: tean mietinnössä (1974:98) päädyttiin siihen,         Etelä-Hämeen (Hämeen)
7355: että Satakunnan ja Pirkanmaan (Tampereen) lää-          lääni                           311 000
7356: nien ohella perustettaisiin Kainuun lääni.            Pohjois-Pohjanmaan
7357:    Näiden läänien perustaminen on pitkittynyt,          (Oulun) lääni                   322 000
7358: koska on yleisesti katsottu, että uusissa lääneissä   Kainuun lääni                      94 000
7359: tulisi voida alusta alkaen saattaa voimaan uudis-
7360: tettu lääninhallinto ja piirihallinto.                   Valtioneuvoston piirissä on vuoden 1985 aika-
7361:    Moninaisten selvittelyjen tuloksena valtioneu-     na käyty keskusteluja uusien läänien perustami-
7362: vosto on 25 päivänä tammikuuta 1982 hyväksy-          sesta, lääninhallinnon kansanvaltaistamisesta,
7363: 
7364: 428500349W
7365: 2                                       1985 vp. -     LA n:o 40
7366: 
7367: kuntainliittojärjestelmän kehittämisestä maakun-       "periaatepäätöksiä" ei pitäisi hallinnossa tehdä,
7368: tahallinnoksi sekä kuntajärjestelmän ja kunnallis-     koska varsinaisen päätöksen viivästyessä hallinto
7369: talouden kehittämisestä. Uusien läänien perusta-       ei kehity normaalilla tavalla, koska sille ei osoite-
7370: minen on kaavailtu tapahtuvaksi 1.4.1987 tai           ta riittäviä resursseja uudistukseen perustuen.
7371: vuoden 1988 alusta.                                    Tämä on ollut osittain syynä, että Turun ja Porin
7372:     Kaiken edellä olevan johdosta on todettava,        sekä Hämeen lääni ei ole saanut riittäviä voima-
7373: että läänijaon muutosperusteet pohjautuvat             v~roja hallintonsa ja piirihallinnon kehittämisek-
7374:  1950-luvulle ja sen aikaisiin tarpeisiin. Tapahtu-    SI.
7375: neen kehityksen johdosta läänien alueelliseen ja          Suunniteltu läänijako on tarpeettomasti kiris-
7376: väestölliseen pienentämiseen ei ole enää niitä         tänyt valtiovallan ja kuntien välisiä suhteita.
7377: tarpeita kuin pari kolme vuosikymmentä sitten.         Myös yksittäisten kansalaisten piiriin on levinnyt
7378: Päinvastoin yleisen hallinnon ja taloudellisten        epävarmuutta, vaikka läänijaon ei sinänsä pitäisi
7379: toimintojen piirissä on viime aikoina pyritty          vaikuttaa suoranaisesti yksityisen henkilön joka-
7380: suurempiin kokonaisuuksiin. Pienten hallinnol-         päiväiseen elämään.
7381: listen yksikköjen haittoina ovat toiminnan eriyty-        Edellä olevista syistä ei suunniteltuja läänijako-
7382: minen ja hallinnollisten kustannusten kasvami-         ja tulisi tehdä. Päätös luopua läänien jakamisesta
7383: nen. Toisaalta on viime vuosikymmeninä tapah-          olisi tehtävä pikaisesti. Tämä loisi varmuutta
7384: tunut perusteellinen muutos liikenneolosuhteissa       hallintoon ja antaisi pohjan jaon kohteena ollei-
7385: ja erityisesti tietoliikenteen alueella. Tässä suh-    den läänien kehittämiseen ja tarpeellisten voima-
7386: teessa kehitys näyttää jatkuvasti kiihtyvän. Tä-       varojen ohjaamiseen niille.
7387: män johdosta yhteydet ovat nopeutuneet ja tieto-
7388: liikenteen hyväksikäytön takia matkustustarve on
7389: vähentynyt hallinnollisten asioiden hoidossa.
7390:                                                        2. Aloitteen hallinnolliset vaikutukset
7391:    Nykyiselläänkin maamme läänit ovat sekä alu-
7392: eellisesti että väestöpohjaltaan varsin pieniä. Toi-      Lakialoitteen hyväksyminen ei aiheuttaisi hal-
7393: saalta suunnitellut läänijaot eivät jakaisi väes-
7394:                                                        linnollisia tai muita uudelleenjärjestelyjä.
7395: tömäärältään suurinta Uudenmaan lääniä eikä
7396:                                                           Lakialoitteen pikainen hyväksyminen edistäisi
7397: pinta-alaltaan suurinta Lapin lääniä.
7398:                                                        tarkoituksenmukaisten uudistusten toteuttamista
7399:    Läänijaon muutosta on perusteltu myös maa-          piirihallinnossa ja valtion paikallishallinnossa. Li-
7400: kunta- ja talousaluerajojen yhdentämisellä. Tämä
7401:                                                        säksi se antaisi selvän pohjan suunnitellulle lää-
7402: pitää osittain paikkansa. Tämän jälkeen jäisi
7403:                                                        ninhallinnon kansanvaltaistamiselle, kuntainliit-
7404: kuitenkin ainakin seuraavanlaisia poikkeuksia:
7405:                                                        tojärjestelmän kehittämiselle ja muille hallinnol-
7406: Etelä-Hämeen (Hämeen) lääni, johon kuuluu              lisille uudistuksille.
7407: Kanta-Häme ja pääosa Päijät-Hämettä, Kymen
7408: lääni, joka muodostuu Kymenlaaksosta ja Etelä-
7409: Karjalasta, Mikkelin lääni, joka käsittää Etelä-
7410: Savon ja osan Päijät-Hämeestä, Vaasan lääni,           3. Aloitteen taloudelliset vaikutukset
7411: joka muodostuu Etelä-Pohjanmaasta, Pohjan-
7412: maan ruotsin- ja kaksikielisestä rannikosta ja            Lakialoitteen hyväksyminen ei aiheuttaisi valti-
7413: osasta Keski-Pohjanmaata, sekä Pohjois-Pohjan-         olle lisäkustannuksia.
7414: maan (Oulun) lääni, johon Pohjois-Pohjanmaan              Vuoden 1982 hintatason mukaan laskien on
7415: lisäksi kuuluu osa Keski-Pohjanmaasta. Lisäksi         arvioitu, että suunnitellun kolmen uuden läänin
7416: jäisi lukuisia poikkeuksia yksittäisten kuntien        perustaminen aiheuttaisi valtiolle välittömiä kus-
7417: kohdalla maakunta- ja talousaluejaosta poikkea-        tannuksia lääninhallinnon osalta noin 32 milj.
7418: vaksi. Varmaa on, että läänijaon muutos loisi          markkaa vuodessa ja kertamenoina noin 4 milj.
7419: kasvavia paineita yhä uusien läänien perustami-        markkaa. Vastaavat kustannukset piirihallinnon
7420: seen ja siten yleisen hallinnon pirstaloitumiseen.     osalta olisivat noin 19,5 milj. markkaa ja 4,5
7421:    Voimassa olevassa läänien luvusta annetussa         milj. markkaa. Edellä olevat laskelmat on tehty
7422: laissa ( 201162) on tehty vain periaatepäätös Sata-    siltä pohjalta, että tarvittavat uudet toimitilat
7423: kunnan ja Tampereen läänin perustamisesta, kos-        vuokrattaisiin. Mikäli ne rakennettaisiin tai ostet-
7424: ka varsinainen perustaminen tapahtuu asetuksel-        taisiin, aiheutuisi tästä vuoden 1982 hintatason
7425: la siinä järjestyksessä kuin tulo- ja menoarviossa     mukaan noin 100 milj. markan kertameno, mut-
7426: osoitetaan tarkoitusta varten varoja. Näin ei ole      ta tällöin vuosittaiset kustannukset alenisivat jon-
7427: toistaiseksi tapahtunut. Edellä kerrotun tapaisia      kin verran.
7428:                                         1985 vp.   -   LA n:o 40                                         3
7429: 
7430:    Mikäli uusien läänien perustamisesta luovu-         linto vaatii uudelleenorganisointia. Näitä lisäkus-
7431: taan, seuraa siitä suunnitellun jaon kohteena          tannuksia ei ole arvioitu, mutta ne muodostuvat
7432: olleiden läänien osalta valtiolle sikäli lisäkustan-   varsin vähäisiksi verrattuna uusien läänien perus-
7433: nuksia, että näiden läänien hallintoon on ohjat-       tamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
7434: tava lisää voimavaroja ja näiden läänien piirihal-
7435: 
7436: 
7437: 
7438:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
7439: 
7440:    Suomen Hallitusmuodon 50 §:n 2 momentin                2 §. Valtioneuvosto antaisi edelleen tarkem-
7441: mukaan muutoksista läänien lukumäärään sääde-          mat määräykset lain täytäntöönpanosta.
7442: tään lailla. Vaikka voimassa olevan läänien luvus-        3 §. Pykälä sisältää toteamuksen, että tämä
7443: ta annetun lain nimi on otettu suoraan hallitus-       laki kumoaisi nykyisen lain läänien luvusta {2011
7444: muodosta, niin parempi nimike on laki läänijaos-       62).
7445: ta. Tämä olisi myös yhdenmukainen kunnallises-            4 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännöksen.
7446: ta jaotuksesta annetun lain kanssa, jonka nimik-          Laki olisi tarkoitus saattaa voimaan heti, kun
7447: keenä on laki kuntajaosta {73/77).                     eduskunta on sen hyväksynyt.
7448:    1 §. Pykälässä lueteltaisiin läänit nimeltä. Ah-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7449: venanmaasta ei käytettäisi nimeä lääni, vaan           nioittavasti,
7450: vakiintunutta nimeä maakunta. Lain tarkoitta-
7451: massa mielessä Ahvenanmaa olisi lääni.                           että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7452:    Muiden nykyisten läänien nimiin ei tehtäisi                kiehdotuksen:
7453: muutoksia.
7454: 
7455: 
7456: 
7457: 
7458:                                                  Laki
7459:                                                 läänijaosta
7460: 
7461: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7462: 
7463: 
7464:                         1§                                                   2§
7465:   Yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna             Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöön-
7466: seuraaviin lääneihin:                                  panosta antaa valtioneuvosto.
7467:   Uudenmaan lääni
7468:   Turun ja Porin lääni
7469:   Hämeen lääni                                                             3§
7470:   Kymen lääni                                           Tämä laki kumoaa läänien luvusta 2 päivana
7471:   Mikkelin lääni                                       maaliskuuta 1962 annetun lain {201 162).
7472:   Pohjois-Karjalan lääni
7473:   Kuopion lääni                                                              4§
7474:   Keski-Suomen lääni                                     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7475:   Vaasan lääni                                         kuuta 198 .
7476:   Oulun lääni
7477:   Lapin lääni.
7478:   Lisäksi on Ahvenanmaan maakunta.
7479: 
7480: 
7481:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1985
7482: 4                          1985 vp. -   LA n:o 40
7483: 
7484:     Jukka Mikkola           Jouni J. Särkijärvi           Liisa Arranz
7485:     Pekka Starast           Pentti Skön                   Urho Pohto
7486:     Hannu Tenhiälä          Martti Lähdesmäki             Veikko Vennamo
7487:     Pekka Myllyniemi        Markus Aaltonen               Anssi Joutsenlahti
7488:     Paavo Lipponen          Paula Eenilä                  Saara Mikkola
7489:     Antti Kalliomäki        Tuula Paavilainen             Kaj Bärlund
7490:     Arja Alho               Marja-Liisa Tykkyläinen       Elisabeth Rehn
7491:     Jouko Tuovinen          Jorma Rantanen                Gunnar Jansson
7492:     Mats Nyby               Seppo Tikka                   Lea Mäkipää
7493:     Matti Louekoski         Juhani Surakka                Ulla Lehtinen
7494:     Maija Rajantie          Risto Ahonen                  Iiro Viinanen
7495:     Olli Helminen           Jouko Skinnari                Tuure Junnila
7496:     Helge Saarikoski        Anna-Liisa Piipari            Ritva Laurila
7497:     Georg C. Ehrnrooth      Mikko Rönnholm                Liisa Hilpelä
7498:     Tapio Holvitie          Lea Savolainen                Jutta Zilliacus
7499:     Eeva Turunen            Anna-Liisa Jokinen            Boris Renlund
7500:     Päivi Varpasuo          Ilkka Kanerva                 Sirpa Pietikäinen
7501:     Pirjo Rusanen           Matti Kautto                  Kaarina Dromberg
7502:     Reino Jyrkilä           Sinikka Hurskainen-Leppänen   Elsi Hetemäki-Olander
7503:     Ole Wasz-Höckert        Mikko Vainio                  Pertti Salolainen
7504:     Impi Muroma             Martti Ratu                   Mauri Miettinen
7505:     Olavi Ronkainen         Heikki Riihijärvi             Henrik Westerlund
7506:     Sirkka-Liisa Anttila    Liisa Kulhia                  Sten Söderström
7507:     Eva-Riitta Siitonen     Kalle Könkkölä                Martti Tiuri
7508:     Lea Kärhä               Helvi Koskinen                Ulla Puolanne
7509:     Ben Zyskowicz           Vieno Eklund                  Tauno Valo
7510:                                                    1985 rd.
7511: 
7512: Lagmotion nr 41
7513: 
7514: 
7515: 
7516: 
7517:                                      Nordman m.fl.: Förslaget tili lag om ändring av 9 § lagen om
7518:                                         främjande av en balanserad regional utveckling
7519: 
7520: 
7521:                                              Tili Riksdagen
7522: 
7523:    Lagen om en balanserad regional utveckling            utvecklingsförhålianden försatts i en sämre situa-
7524: (532/81) ligger tili grund för de regionpolitiska        tion än b~sättningen på ö elier ögrupp som
7525: stödåtgärderna i Finland. Den stadgar bl.a. om           saknar fast vägförbindelse.
7526: landets indelning i olika stödområden. Enligt               Alimänt taget är gäliande lagstiftning för stöd-
7527: nämnda lag 9 § kan statsrådet besluta, att inri-         jande av skärgården oenhetlig: den geografiska
7528: kesministeriets regionpolitiska avdelning (tidiga-       indelningen varierar vid fördelning av bostads-
7529: re statsrådets kansli) har rätt att, efter att ha hört   lån, jordbruksstöd och annat. Skärgårdslagen är
7530: skärgårdsdelegationen, förorda att ö elier ögrupp        en ramlag avsedd att efterlevas i annan lagstift-
7531: med fast bosättning, men utan fast vägförbindel-         ning elier som lagens 1 § stadgar: '' Skärgårdens
7532: se, skall höra tili den baszon som har det högsta        utveckling främjas på sätt i denna lag stadgas''.
7533: stödet. Sådant beslut har fattats och sådana             Lagen innehåller klar definition av begreppet
7534: förordnanden utfärdats. Stadgandet i 9 § innebär         skärgård och ovan nämnda statsrådsbeslut (1152/
7535: dock i praktiken en snävare tolkning av skär-            83) har fattats med beaktande av de faktorer som
7536: gårdsområden än vad lagen om främjande av                är av betydelse för konstaterande av skärgårdsför-
7537: skärgårdens utveckling (494/81) avser, och inri-         håliande. Lagen om en balanserad regional ut-
7538: kesministeriets regionpolitiska avdelnings förord-       veckling bör således bringas i överensstämmelse
7539: nanden avviker från statsrådets beslut om skär-          med skärgårdslagen.
7540: gårdskommuner och kommuners skärgårdsdelar                  Med hänvisning tili ovan anförda föreslår vi,
7541: (1152/83). Därigenom har bosättning i skär-
7542: gårdskommuner och i skärgårdsdelar med långa                       att Riksdagen måtte godkänna följande
7543: avstånd, bristfäliiga vägförbindelser och svaga                 lagförslag:
7544: 
7545: 
7546: 
7547: 
7548: 428500347U
7549: 2                                      1985 rd. -- L~ nr 41
7550: 
7551:                                                 Lag
7552:           om ändring av 9 § lagen om främjande av en balanserad regional utveckling
7553: 
7554:   1 enlighet med riksdagens beslut ändras 9 § lagen den 10 juli 1981 om främjande av en balanserad
7555: regional utveckling (532/81) som följer:
7556: 
7557:                       9 §                            skärgårdskommun och skärgårdsdel skall höra till
7558:   Statsrådet kan besluta att ministeriet för inri-   den första baszonen.
7559: kesärendena har rätt att, efter att ha hört skär-
7560: gårdsdelegationen, förordna att i lagen om främ-          Denna lag träder i kraft den
7561: jande av skärgårdens utveckling (494/ 81) avsedd     19     .
7562: 
7563: 
7564:     Helsingfors den 19 april 1985
7565: 
7566:          Håkan Nordman            Pentti Skön                          Ole Wasz-Höckert
7567:          Håkan ~alm               ~ats Nyby                            Elisabeth Rehn
7568:          Sten Söderström          Boris Renlund                        Henrik Westerlund
7569:          Kaj Bärlund              Gunnar Jansson                       Jutta Zilliacus
7570:          ~auri Pekkarinen         Ole Norrback                         Ilkka Kanerva
7571:                     Hannu Kemppainen                            Esko Aho
7572:                                                    1985 vp.
7573: 
7574: Lakialoite n:o 41                                                                              Suomennos
7575: 
7576: 
7577: 
7578: 
7579:                                      Nordman ym.: Ehdotus laiksi tasapainoisen alueellisen kehityksen
7580:                                        edistämisestä annetun lain 9 §:n muuttamisesta
7581: 
7582: 
7583:                                               Eduskunnalle
7584: 
7585: 
7586:    Laki tasapainoisen alueellisen kehityksen edis-       mahdollisuudet heikot, ·asetettu huonompaan
7587: tämisestä (532/81) on Suomen aluepoliittisten            asemaan kuin sellaisen saaren tai saariryhmän
7588: tukitoimenpiteiden perustana. Laissa säädetään           asukkaat, jolla ei ole kiinteätä tieyhteyttä.
7589: mm. maan jakamisesta eri tukialueisiin. Lain                Yleisesti katsoen on voimassa oleva saariston
7590: 9 §:n nojalla valtioneuvosto voi päättää, että           tukemista tarkoittava lainsäädäntö epäyhtenäi-
7591: sisäasiainministeriön aluepoliittisella osastolla (ai-   nen: maantieteellinen jako vaihtelee asuntolaino-
7592: kaisemmin valtioneuvoston kanslialla) on oikeus          ja, maataloustukea ja muuta jaettaessa. Saaristo-
7593: saaristoasiain neuvottelukuntaa kuultuaan määrä-         laki on puitelaki, jota on tarkoitus noudattaa
7594: tä pysyvästi asuttu, ilman kiinteää tieyhteyttä          muussa lainsäädännössä eli kuten lain 1 §:ssä
7595: oleva saari tai saariryhmä kuuluvaksi ensimmäi-          säädetään: "Saariston kehitystä edistetään niin
7596: seen perusvyöhykkeeseen, jonka tuki on korkein.          kuin tässä laissa säädetään.'' Laissa on selvästi
7597: Tällainen päätös on tehty ja tällaisia määräämisiä       määritelty saariston käsite, ja edellä mainittu
7598: on tapahtunut. Lain 9 §:n säännös merkitsee              valtioneuvoston päätös (1152/83) on tehty ottaen
7599: kuitenkin käytännössä ahtaampaa saaristoalueita          huomioon ne tekijät, joilla on merkitystä saaris-
7600: koskevaa tulkintaa kuin laissa saariston kehityk-        ton olosuhteiden toteamiseksi. Laki tasapainoisen
7601: sen edistämisestä (494/81), ja sisäasiainministe-        alueellisen kehityksen edistämisestä tulee näin
7602: riön aluepoliittisen osaston antamat määräykset          ollen saattaa täsmäämään saaristolain kanssa.
7603: poikkeavat valtioneuvoston saaristokunnista ja              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7604: kuntien saaristo-osista antamasta päätöksestä
7605: (1152/83). Tällä tavoin on sellaisten saaristokun-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7606: tien ja saaristo-osien asukkaat, joiden matkat                  kiehdotuksen:
7607: ovat pitkät, tieyhteydet puutteelliset ja kehitys-
7608: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 41
7609: 
7610:                                                Laki
7611:        tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämisestä annetun lain 9 §:n muuttamisesta
7612: 
7613:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1981 tasapainoisen
7614: alueellisen kehityksen edistämisesta annetun lain (532/81) 9 § näin kuuluvaksi:
7615: 
7616:                        9 §                           tu saaristokunta tai saaristo-osa kuuluvaksi en-
7617:   Valtioneuvosto vo1 päättää, että sisäasiainmi-     simmäiseen perusvyöhykkeeseen.
7618: nisteriöllä on saaristoasiain neuvottelukuntaa
7619: kuultuaan oikeus määrätä saariston kehityksen          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7620: edistämisestä annetussa laissa (494/81) tarkoitet-   kuuta 19
7621: 
7622: 
7623:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
7624: 
7625:          Håkan Nordman            Pentti Skön                        Ole Wasz-Höckert
7626:          Håkan Malm               Mats Nyby                          Elisabeth Rehn
7627:          Sten Söderström          Boris Renlund                      Henrik Westerlund
7628:          Kaj Bärlund              Gunnar Jansson                     Jutta Zilliacus
7629:          Mauri Pekkarinen         Ole Norrback                       Ilkka Kanerva
7630:                     Hannu Kemppainen                          Esko Aho
7631:                                                1985 vp.
7632: 
7633: Lakialoite n:o 42
7634: 
7635: 
7636: 
7637: 
7638:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi eraiSta painostustoimista
7639:                                      Yhdistyneiden Kansakuntien tuomitseman rotusorron lopettami-
7640:                                      seksi Etelä-Afrikan Tasavallassa
7641: 
7642: 
7643:                                           Eduskunnalle
7644: 
7645:    Vuoden 1984 Nobelin rauhanpalkinnon saaja,        maailmallisen tuomion. Eurooppa-parlamentti
7646: piispa Tutu, on kysynyt: "Millä puolella te          kehotti 18.4.1985 Euroopan talousyhteisön,
7647: eurooppalaiset ja amerikkalaiset todella olette?     EEC:n, jäsenmaita ryhtymään toimiin kaikkien
7648: Älkää puhuko meille väkivallankäyttöä vastaan,       taloudellisten, raha-asioita koskevien sekä kult-
7649: jos ette itse osaa ratkaista, mikä on moraalisesti   tuuri- ja sotilasyhteyksien katkaisemiseksi Etelä-
7650: oikein. Ei väkivalta ole täällä sitä, että mustat    Afrikkaan. Sitoutumattomien maiden liike hy-
7651: taistelevat oikeuksistaan. Väkivalta on tämän jär-   väksyi 21.4. 198 5 Delhissä Etelä-Afrikkaa koske-
7652: jestelmän perusta. Teidän sijoituksenne Etelä-       van julistuksen. Siinä vaaditaan Etelä-Afrikan
7653: Afrikkaan ovat väkivaltaa, kuten ovat tämän          Tasavallan täydellistä eristämistä. Julistuksen mu-
7654: maan rotulait.                                       kaan kaikkien YK:n jäsenvaltioiden tulisi vapaa-
7655:    Missä on kansainvälisen yhteisön moraali?"        ehtoisesti katkaista yhteytensä Etelä-Afrikkaan.
7656:    Hallituksen kertomuksesta vuodelta 1977 laati-       Edellä mainitun mietinnön mukaan ulko-
7657: massaan mietinnössä ulkoasiainvaliokunta katsoi,     asiainvaliokunnan mielestä on välttämätöntä, et-
7658: että Etelä-Afrikan Tasavallan asenne Namibian        tä entytsesti pohjoismainen toimintaohjelma
7659: kysymyksessä ja yleismaailmallisesti tuomitun        huomioon ottaen Suomen on osaltaan pidättäy-
7660: apartheid-politiikan jatkaminen vaativat vakavas-    dyttävä kaikista uusista taloudellisista sijoituksista
7661: ti harkitsemaan diplomaatti- ja taloussuhteiden      tai sitoumuksista Etelä-Afrikan Tasavallassa ja
7662: ylläpitämisestä luopumista Etelä-Afrikan Tasaval-    muusta suorasta taloudellisesta toiminnasta ku-
7663: lan kanssa.                                          ten vientiluottojen tai muun taloudellisen tuen
7664:    Etelä-Afrikan Tasavallan asenne Namibian ky-      myöntämisestä viennillle Etelä-Afrikan Tasaval-
7665: symyksessä ei ole muuttunut. YK:n turvallisuus-      taan. Vuodesta 1978, jolloin ulkoasiainvalio-
7666: neuvosto hyväksyi vuonna 1978 Namibian itse-         kunta kirjasi tämän kannan mietintöönsä, on
7667: näistymissuunnitelman, jossa Etelä-Afrikkaa ke-      Suomen ja Etelä-Afrikan välinen kauppavaihto
7668: hotetaan vetämään joukkonsa Namibiasta ja            kasvanut 156 miljoonasta markasta 670 miljoo-
7669: edellytetään YK:n valvomien vaalien järjestämis-     nan markan ennätykseen vuonna 1984. Vienti-
7670: tä Namibiassa. Etelä-Afrikan hallitus on laimin-     luottojen ja muun taloudellisen tuen myöntämis-
7671: lyönyt YK:n päätösten noudattamisen ja on nyt        tä ei valtiovallan toimesta ole lainkaan valvottu.
7672: tehnyt päätöksen väliaikaisen hallituksen muo-       Monet valtionyhtiöt käyvät kauppaa Etelä-Afri-
7673: dostamisesta Namibiaan. YK:n pääsihteeri on          kan kanssa.
7674: tuominnut tämän päätöksen todeten, että ainoa            Suomen hallitus on aina vedonnut yhteiseen
7675: kansainvälisesti tunnustettavissa oleva Namibian     toimintalinjaan muiden pohjoismaiden kanssa.
7676: hallitus voidaan muodostaa YK:n turvallisuus-        Muut pohjoismaat ovat nyt toteuttaneet itsenäi-
7677: neuvoston päätöslauselman n:o 435 pohjalta.          sesti kanssakäymistä Etelä-Afrikan kanssa rajoitta-
7678:    Etelä-Afrikan hallitus on ottanut käyttöön en-    via toimia. Suomen hallitus on asettanut työryh-
7679: tistä väkivaltaisemmat otteet maan mustaa väes-      män selvittämään mahdollisesti tarvittavia toimia
7680: töä vastaan sen yhtenäisen vastarinnan voimistu-     Suomen ja Etelä-Afrikan välisten suhteiden osal-
7681: essa. Tämän vuoden ensimmäisinä kuukausina           ta.
7682: on levottomuuksissa saanut surmansa jo yli 300          Mielestämme aika on kypsä Suomen katkaista
7683: mustaa.                                              kaikki suhteensa Etelä-Afrikan Tasavallan kanssa.
7684:    Apartheid-politiikka on siis jatkunut saaden      Eduskunnan on otettava aloite käsiinsä, koska
7685: kuitenkin osakseen entistä voimallisemman yleis-     suhteiden katkaiseminen edellyttää myös lainsää-
7686: 
7687: 428500370K
7688: 2                                      1985 vp. -     LA n:o 42
7689: 
7690: däntötoimia. Siksi ehdotamme rotusorron tuke-         kutusten torjumisesta on valtion otettava vastuu,
7691: misen kieltävän lain säätämistä. Rotusorron tuke-     kunnes vastaavat suhteet voidaan rakentaa esi-
7692: miseksi katsotaan YK:n päätöslauselmissa tuomi-       merkiksi eteläisen Afrikan ns. etulinjamaiden
7693: tut toimet, jotka on luettu 3 §:ssä. Erityisistä      alueellisen yhteistyöjärjestön jäsenmaihin eli
7694: syistä luvan myöntäminen on nähty tarpeelliseksi      SADCC-maihin. Edellä olevan perusteella ehdo-
7695: vain sitä tilannetta varten, että näin voidaan        tamme,
7696: tukea ja valvoa rotusorron lopettamiseen tähtää-
7697: viä toimia. Laki tulisi saattaa voimaan 1. 7.1985.             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7698:    Taloudellisten suhteiden katkaisemisesta Suo-             kiehdotuksen:
7699: men työllisyydelle mahdollisesti aiheutuvien vai-
7700: 
7701: 
7702:                                                 Laki
7703: eräistä painostustoimista Yhdistyneiden Kansakuntien tuomitseman rotusorron lopettamiseksi Etelä-
7704:                                         Mrikan Tasavallassa
7705: 
7706:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7707: 
7708:                         1§
7709:    Suomen kansalaisten ja suomalaisten yhteisö-          - lento- tai muuta liikennettä koskevien yh-
7710: jen tulee noudattaa suhteissaan Etelä-Afrikan         teistoimintasopimusten tekeminen Etelä-Afrikan
7711: Tasavaltaan, sen rotusortoa kannattaviin asukkai-     Tasavallan tai Etelä-Afrikan Tasavallassa rekiste-
7712: siin ja Etelä-Afrikan Tasavallassa rekisteröityihin   röidyn yhteisön kanssa,
7713: yhteisöihin tämän lain säännöksiä.                       - Etelä-Afrikan Tasavallasta kotoisin olevien
7714:                                                       laivojen tulon salliminen Suomessa sijaitseviin
7715:                       2§                              satamiin;
7716:   Etelä-Afrikan Tasavallassa harjoitetun Yhdisty-        5) kaupallisia kysymyksiä käsittelevän valtuus-
7717: neiden Kansakuntien tuomitseman rotusorron            kunnan lähettäminen Etelä-Afrikan Tasavaltaan
7718: tukeminen on kiellettyä.                              tai sieltä olevien vastaavien valtuuskuntien vas-
7719:                                                       taanottaminen Suomessa;
7720:                         3§                               6) Suomen kansalaisen työsopimuksen teko
7721:    Rotusorron tukemiseksi Etelä-Afrikan Tasaval-      Etelä-Afrikan Tasavallan, sen rotusortoa kannat-
7722: lassa katsotaan seuraavat toimet:                     tavan asukkaan tai Etelä-Afrikan Tasavallassa re-
7723:    1) tavaroiden ja muiden hyödykkeiden vienti        kisteröidyn yhteisön kanssa;
7724: Etelä-Afrikan Tasavaltaan sekä tavaroiden ja mui-        7) urheilua, kulttuuria tai tiedettä koskevan
7725: den hyödykkeiden tuonti Etelä-Afrikan Tasaval-        yhteistoimintasopimuksen, valtuuskuntavaihdon
7726: lasta. Tähän toimintaan luetaan myös vienti- ja       tai muun sellaisen yhteistoiminnan harjoittami-
7727: tuontisuhteet muihin valtioihin, milloin on pe-       nen.
7728: rusteltua syytä olettaa tavaroiden ja hyödykkei-
7729: den joutuvan edelleen viedyksi Etelä-Afrikan                                4§
7730: Tasavaltaan tai olevan peräisin Etelä-Afrikan Ta-       Valtioneuvosto voi erityisistä sytsta myöntää
7731: savallasta;                                           luvan 3 §:ssä mainittuun toimeen.
7732:    2) lainan, lisenssin, takuun tai vakuutuksen
7733: antaminen Etelä-Afrikan Tasavallalle tai Etelä-
7734: Afrikan Tasavallassa tapahtuvaa toimintaa var-                                5§
7735: ten;                                                     Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat
7736:    3) tuotantovälineen, kiinteistön tai muun          3 §:ssä luetellut toimet on saatettava päätökseen
7737: omaisuuden tai osuuden ostaminen ja hallitsemi-       tai keskeytettävä viimeistään 31 päivänä joulu-
7738: nen Etelä-Afrikan Tasavallassa;                       kuuta 1986.
7739:    4) liikenneyhteyksien järjestäminen Etelä-Afri-       Valtioneuvosto voi erityisen painavista syistä
7740: kan Tasavaltaan, kuten                                myöntää enintään puoleksi vuodeksi kerrallaan
7741:    - lento- ja muiden yhteyksien järjestäminen        luvan poiketa 1 momentissa mainitusta määrä-
7742: Etelä-Afrikan Tasavaltaan,                            ajasta.
7743:                                        1985 vp. -     LA n:o 42                                      3
7744: 
7745:                        6 §                                                    8 §
7746:    Siinä kertomuksessa, jonka hallitus valtiopäivä-     Tässä laissa tarkoitetun rikoksen tuottama ta-
7747: järjestyksen 29 §:n mukaan antaa eduskunnalle,        loudellinen hyöty on tuomittava menetetyksi.
7748: on lueteltava tämän lain nojalla myönnetyt poik-
7749: keusluvat ja niiden saajat.                                                9§
7750:                                                         Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
7751:                        7§                             panemisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.
7752:   Joka rikkoo tämän lain tai sen nojalla annettu-
7753: ja säännöksiä, tuomittakoon osallistumisesta kan-                           10 §
7754: sanryhmän syrjintään sakkoon tai vankeuteen              Tämä laki tulee voimaan   päivänä
7755: enintään kahdeksi vuodeksi.                           kuuta 1985.
7756:    Yritys on rangaistava.                                Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
7757:    Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu teko          tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
7758: voidaan jättää syytteeseen ilmoittamatta, syyte       piteisiin.
7759: nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos teko
7760: on ollut vähäinen.
7761: 
7762:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1985
7763: 
7764:          Marjatta Stenius-Kaukonen      Pirkko Turpeinen                Arvo Kemppainen
7765:          Kati Peltola                   Lauha Männistö                  Pekka Leppänen
7766:          Heli Astala                    Marja-Liisa Salminen            Inger Hirvelä
7767:          Esko-Juhani Tennilä            Ulla-Leena Alppi                Sten Söderström
7768:          Irma Rosnell                   Esko Helle                      Seppo Toiviainen
7769:          Mikko Kuoppa                   Juhani Vähäkangas               Kalle Könkkölä
7770:          Matti Kautto                   Timo Laaksonen                  Ville Komsi
7771:                       Liisa Kulhia                             Pentti Skön
7772:                                                 1985 vp.
7773: 
7774: Lakialoite n:o 43
7775: 
7776: 
7777: 
7778: 
7779:                                    Vähäkangas ym.: Ehdotus laiksi asunto-olojen kehittämisestä vuosi-
7780:                                      na 1986-1990
7781: 
7782: 
7783:                                             Eduskunnalle
7784: 
7785: 
7786:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
7787:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen             Neljäsosa suomalaisista maksaa enemmän kuin
7788: laiksi asunto-olojen kehittämisestä ja laiksi asun-     20 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan asu-
7789: totuotantolain muuttamisesta (HE n:o 50/1985           mismenoihin. Kohtuuttomat asumismenot ovat
7790: vp. ). Esityksen tarkoitukseksi sanotaan peruste-      erityisen suuri ongelma varsinkin pienituloisilla
7791: luissa nykyistä paremman lainsäädännöllisen pe-        nuorilla ja lapsiperheillä.
7792: rustan luominen asunto-olojen kehittämistä kos-           Yhteiskunnan asumiskustannusten suuntaami-
7793: kevalle suunnittelulle ja päätöksenteolle.             nen välittömien ja välillisten tukitoimenpiteiden
7794:    Tähän asti harjoitetulta asuntopolitiikalta ovat-   - kuten laina-ajat, korkotaso, asumistuki ja
7795: kin puuttuneet sellaiset selkeästi määritellyt ta-     verotukseen liittyvät seikat - mitoittaminen si-
7796: voitteet, joihin olisi kytketty asuntotuotantoa,       ten, että asumismeno-osuuksia myös edellä mai-
7797: vanhaa asuntokantaa, asumiskustannuksia ja             nituilla ryhmillä alennetaan, edellyttää asumis-
7798: asuinympäristöä koskevat julkishallinnolliset toi-     meno-osuustavoitteiden määrittelemistä laissa.
7799: menpiteet. Hallituksen esitys ei kuitenkaan kor-          Niinpä tuen määrittelyn perusteena tulee olla
7800: jaa tätä puutetta. Siihen on tehty lukuisia huo-       tavoite, jonka mukaan vähimmäistoimeentulota-
7801: nonnuksia asuntopolitiikan tavoitelakitoimikun-        solla asumismenojen osuus käytettävissä olevasta
7802: nan ehdotukseen (KM 1981:28) verrattuna; en-           tulosta saisi olla enintään 10 prosenttia, eikä
7803: nen kaikkea olennaisena pidettävä konkreettisten       asumismenojen osuus millään tulotasolla koh-
7804: asumiseen liittyvien tavoitteiden asettaminen on       tuullisten asumisnormien mukaisessa asunnossa
7805: kokonaan pudotettu pois.                               saisi ylittää 20 prosenttia käytettävissä olevasta
7806:                                                        tulosta. Näin määritellyillä asumismeno-osuuksil-
7807:   Tavoitelakitoimikunnankaan esitys ei olisi           la voitaisiin parantaa pieni- ja keskituloisten ja
7808: taannut väestöryhmien ja alueellisten erojen ka-       erityisesti myös ns. väliinputoaja-asemassa ole-
7809: ventumista, asumismeno-osuuksien alentumista           vien nuorten lapsiperheiden asemaa.
7810: pienituloisimmilla eikä asumisen perusoikeuden            Keskeinen puute hallituksen esityksessä on se,
7811: toteutumista.                                          että siinä ei ole määritelty aravatuotannon tavoi-
7812:    Asumisen tulisi kuulua perusoikeuksiin, kuten       tetta. Asuntopulan poistamiseksi ja asunto-olojen
7813: SKDL:n eduskuntaryhmän aloitteessa perusoi-            parantamiseksi on vuosittainen arava-asuntotuo-
7814: keuslaiksi (LA n:o 99/1984 vp.) on esitetty.           tanto nostettava vähintään 25 OOO:een; näistä
7815: Asunto-olojen kehittämislaissa on yhteiskunnan         vähintään 12 500 tulee rakentaa vuokra-asun-
7816: tehtäväksi määriteltävä tämän oikeuden turvaa-         noiksi. Peruskorjauslainaa on vuosittain myön-
7817: minen jokaiselle Suomessa vakituisesti asuvalle.       nettävä vähintään 9 000 asuntoa varten.
7818: Asumisen oikeus näin ilmaistuna johtaisi siten            Muut konkreettiset tavoitteet ovat tässä aloit-
7819: yhteiskunnan asumiseen kohdistuvien toimien            teessa lähinnä tavoitelakitoimikunnan ehdotus-
7820: suunnitteluun ja mitoittamiseen sellaisiksi, että      ten mukaisia.
7821: kansalaisten kohdalla tämä oikeus toteutuisi koh-         Asunto-olojen kehittämislaki tulisi säätää mää-
7822: tuullisen asunnon saannin ja kohtuullisten asu-        räaikaisena vuoteen 1990 asti. Asumistasolle ase-
7823: miskustannusten turvaamisena.                          tettavat vaatimukset ovat 1990-luvulla erilaiset
7824: 428500369)
7825: 2                                       1985 vp. -    LA n:o 43
7826: 
7827: kuin 1980-luvulla. Voimaantulosäännökseen on          siksi 1986-1990. Seuraavat ohjelmat laadinai-
7828: kirjattu hallituksen velvollisuus antaa eduskun-      siin vuosiksi 1988-1992 ja 1990-1994.
7829: nalle lakiesitys uudeksi tavoitelaiksi. Määräaikai-
7830: suuden takia ei tiedonantomenettely ole tarpeel-        Ehdotammekin       SKDL:n     eduskuntaryhmän
7831: linen.                                                kantana,
7832: 
7833:   Poiketen hallituksen esityksestä olisi asunto-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7834: olojen kehittämissuunnitelma laadittava jo vuo-              kiehdotuksen:
7835: 
7836: 
7837: 
7838: 
7839:                                                  Laki
7840:                            asunto-olojen kehittämisestä vuosina 1986-1990
7841: 
7842:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7843: 
7844:                       1 luku                                                2 luku
7845:                  Oikeus asuntoon                                  Tavoitteet ja toimintalinjat
7846:                         1 §                                                  2 §
7847:                  Oikeus asuntoon                                        Perustavoitteet
7848: 
7849:    Jokaisella Suomessa vakinaisesti asuvalla on          Tämän lain tavoitteena on turvata jokaiselle
7850: oikeus asuntoon. Asunnottomalle on valtion tai        Suomessa vakinaisesti asuvalle mahdollisuus koh-
7851: kunnan järjestettävä asunto.                          tuulliseen asumiseen niin,
7852:   Julkisen asuntopolitiikan tavoitteena on, että         1) että kullakin ruokakunnalla on käytettävis-
7853: jokainen kansalainen saa asunnon, joka luo edel-      sään asunto, jonka huoneluku ja pinta-ala vastaa-
7854: lytykset terveelliseen, viihtyisään ja turvalliseen   vat ruokakunnan kokoa sekä sen jäsenten henki-
7855: elämään ja jonka kustannukset ovat kohtuullises-      lökohtaisia tarpeita;
7856: sa suhteessa asunnon haltijan tuloihin.                  2) että asunnot ovat rakenteeltaan ja varusteil-
7857:    Tässä tarkoituksessa julkisyhteisöt tukevat        taan tarkoituksenmukaisia, terveeliisiä ja toimivia
7858: asuntotuotantoa ja erityisesti vuokra-asuntotuo-      sekä asuinrakennukset ympäristöönsä sopeutuvia;
7859: tantoa.                                               sekä
7860:                                            1985 vp. -   LA n:o 43                                       3
7861: 
7862:    3) että asumismenot ovat kohtuulliset suhtees-                            6 §
7863: sa ruokakunnan kokoon ja käytettävissä oleviin             Tukitoimenpiteiden kohdentamistavot"tteet
7864: tuloihin sekä muihin välttämättömiin kulutus-
7865: menoihin.                                                 Yhteiskunnan välittömien tukitoimenpiteiden
7866:    Erityistä huomiota on kiinnitettävä puutteelli-      edellytyksenä on, että mensaajan asunnontar-
7867: sesti asuvan, pienituloisen ja vähävaraisen väes-       peen tyydyttäminen on sosiaalisesti tarkoituksen-
7868: tön sekä nuorten ja lapsiperheiden asunnonsaan-         mukaista ja taloudellisesti tarpeellista. Tuki on
7869: nin ja asumistason parantamiseen ja asumisme-           suunnattava ensisijaisesti
7870: nojen kohtuullisuuden turvaamiseen sekä aluei-            1) puutteellisesti asuvan, pienituloisen ja vä-
7871: den samoin kuin väestöryhmien välisten asumis-          hävaraisen väestön asumistason parantamiseen;
7872: tasoerojen vähentämiseen.                                 2) nuorten perheiden asunnonsaannin, asu-
7873:                                                         mistason ja asumismenojen kohtuullisuuden tur-
7874:                     3 §                                 vaamiseen; sekä
7875:                                                           3) alueellisten ja väestöryhmien välisten asu-
7876:           Asumisen vähimmäisväljyys                     mistasoerojen vähentämiseen.
7877:   Asunto-olojen parantamistoimenpiteet on
7878: suunnattava niin, että vuoteen 1990 mennessä                                7 §
7879: voidaan poistaa seuraavassa taulukossa esitettyä
7880:                                                               Asuntokannan käytön tehostaminen
7881: ahtaampi asuminen:
7882:                                                           Asuntokannan tarkoituksenmukaista käyttöä
7883:            Henkilöluku         Huoneluku
7884:                                                         tehostetaan helpottamalla ruokakuntien hakeu-
7885:                 2              1 h + k                  tumlSta asumistarvettaan vastaaviin asuntoihin.
7886:                 3              2 h + k
7887:                 4              3 h + k
7888:                                                                              8 §
7889:                 5              3 h + k
7890:                 6              4 h + k                          Asuntojen tuotanto ja riittiivyys
7891:                                                            Asuntotuotannolla, olemassa olevan asunto-
7892:                          4 §                            kannan laatu- ja varustetasoa parantamalla sekä
7893:       Asuntokannan laatu- ja varustetaso                muilla poistumaa aleotavilla toimenpiteillä on
7894:                                                         luotava riittävä, valinnanmahdollisuuksia tarjoa-
7895:    Vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen         va asuntokanta, joka vastaa väestörakenteen ke-
7896: tulee vuoteen 1990 mennessä maan kaikissa osis-         hittymisestä s~kä asuntojen vajauksesta ja poistu-
7897: sa täyttää varusteiltaan ja asumismukavuuksiltaan       man korvaamisesta johtuvaa eri asumismuotoihin
7898: kohtuullisen asumistason vaatimukset.                   kohdistuvaa tarvetta ja kysyntää.
7899:                                                            Tämän lain voimassaoloaikana tulee valtion
7900:                          5§                             tulo- ja menoarviossa vuosittain varata määrära-
7901:                                                         hat ja päättää asuntolainojen myöntämisvaltuu-
7902:                     Asumismenot                         det siten, että kunakin vuonna voidaan aloittaa
7903:    Määriteltäessä yhteiskunnan asumiseen kohdis-        vähintään 25 000 valtion asuntotuotantolain
7904: tamaa välitöntä tukea eri kokoisille ja tuloisille      (247/66) nojalla lainoittaman uuden asunnon
7905: ruokakunnille tulee perusteena olla, että asumis-       rakentaminen, mistä määrästä vähintään 12 500
7906:                                                         rak~nnet~an vuokra-asunnoiksi. Valtion perus-
7907: menojen osuus ruokakunnan käytettävissä olevis-
7908: ta tuloista on alhaisin suurimmilla ja pienituloi-      kof)auslamaa on myönnettävä vähintään 9 000
7909: simmilla ruokakunnilla ja että asumismenojen            asuntoa varten kunakin vuonna.
7910: osuus tuloista voi kasvaa ruokakunnan koon su-
7911: pistuessa ja tulotason kohotessa.                                         9 §
7912:     Vähimmäistoimeentulotasolla asumismenojen            Asuntojen perusparannus ja -korjaus
7913:  kohtuullisena osuutena käytettävissä olevista tu-
7914:  loista pidetään kymmentä prosenttia. Kohtuullis-     Asuntokannan säilyttämiseksi, asumisviihty-
7915:  ten asumistasonormien mukaisessa asunnossa pi- vyyden lisäämiseksi ja käyttökustannusten alenta-
7916:  detään korkeimmallakin tulotasolla asumismeno- ~iseksi tehostetaan asuntojen ja asuinympäristö-
7917:  jen osuutena enintään kahtakymmentä prosenttia . Jen perusparannus- ja korjaustoimintaa. Toimen-
7918:  käytettävissä olevista tuloista.                  piteissä on otettava huomioon rakennustaiteelli-
7919: 4                                      1985 vp. -    LA n:o 43
7920: 
7921: sesti arvokkaiden asuinrakennusten erityispiirteet                          13 §
7922: ja hyvien ympäristökokonaisuuksien säilyttämi-                      Yhdyskuntarakenne
7923: nen.
7924:                                                        _Asuntorakentamisella ja asuntojen kunnosta-
7925:                                                      misella tuetaan kunnan asunto-olojen ja yhdys-
7926:                       10§                            kuntarakenteen kehittämiseksi hyväksyttyjen ta-
7927:               Asumisväljyystavoite                   voitteiden toteuttamista ottamalla huomioon
7928:                                                      muun muassa asuntojen sijainnin merkitys julkis-
7929:   Yhteiskunnan välittömin toimenpitein ediste-       ten ja yksityisten palvelujen ja työpaikkojen säily-
7930: tään sellaisen asumisväljyyden saavuttamista koh-    mtseen.
7931: tuullisin asumismenoin, jossa kullakin itsenäisen
7932: asunnon tarpeessa olevalla ruokakunnalla on                                 14 §
7933: keittiön lisäksi huone henkilöä kohden. Mikäli
7934:                                                                       Energian käyttö
7935: perheessä on enemmän kuin viisi jäsentä, voi-
7936: daan tavoite sopeuttaa perhekoon edellyttämiä          Asuntojen, asuntoalueiden ja yhdyskuntien
7937: asumistoimintoja vastaavaksi.                        suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on
7938:   Nuorilla perheillä voidaan lisäksi ottaa huo-      otettava huomioon valtakunnalliset energian
7939: mioon asumistilan riittävyys perheen kasvaessa.      säästämistä ja energiaomavaraisuuden lisäämistä
7940:                                                      koskevat tavoitteet ja niiden sopeuttaminen
7941:                                                      maan eri osien luontaisiin energian saatavuus- ja
7942:                       11 §                           tuotantoedellytyksiin.
7943:              Asuntojen suunnittelu
7944:                                                                              1)   §
7945:    Rakennettavat asunnot on suunniteltava tilan-                 Asukkaiden osallistuminen
7946: käytöltään tehokkaiksi sekä pinta-alaltaan ja huo-
7947: neluvultaan sellaisiksi, että ne vastaavat perhe-       Asukkaan mahdollisuuksia vaikuttaa asuntonsa
7948: koon ja eri asumistoimintojen vaatimuksia, sekä      suunnittelua ja rakentamista sekä sen lähiympä-
7949: käyttökustannuksiltaan edullisiksi. Suunnittelus-    ristön hoitoa koskeviin päätöksiin on parannetta-
7950: sa on lisäksi otettava huomioon perheiden muut-      va kaikissa asumismuodoissa sekä huolehdittava,
7951: tuvat asumistarpeet ja asuntojen muunneltavuus       että omatoimisuus ja taikootyö on mahdollista
7952:                                                      pi~nimuotoisessa rakentamisessa ja korjaustoi-
7953: niitä vastaavasti.
7954:                                                      mmnassa.
7955: 
7956:                       12 §                                                   16 §
7957:                  Asuinympäristö                                      Asuntosäästäminen
7958: 
7959:    Uusien asuntoalueiden rakentamisella, olemas-        Asunnonhankkijoiden       omarahoitusosuuden
7960: sa olevan asuntokannan korjaamisella ja täyden-      saamiseksi kohtuulliseksi suhteessa maksukykyyn
7961: nysrakentamisella sekä ympäristön parantamisella     sekä asuntotuotannon ja asuntojen hankinnan
7962: tulee luoda toimivia, virikkeisiä ja turvallisia     rahoitusedellytysten parantamiseksi tuetaan asun-
7963: kokonaisuuksia.                                      tosäästämistä.
7964: 
7965:    Erityistä huomiota on kiinnitettävä rakennus-
7966:                                                                             17 §
7967: ten sopeuttamiseen mitoitukseltaan ja materiaa-
7968: leiltaan ympäristöönsä. Tässä tarkoituksessa on         Tutkimus-, kehittämis- ja kokezlutoiminta
7969: suosittava pientalojen ja pienimuotoisten kerros-
7970: talojen rakentamista, ellei yhdyskunnan rakenne        Valtion varoista voidaan asunto-olojen kehittä-
7971:                                                      miseksi myöntää tutkimus-, kokeilu- ja kehittä-
7972: tai yhtenäinen toteutustapa erityisesti muuta
7973: edellytä.                                            mismäärärahoja asuntojen tuotantoa, korjaustoi-
7974:                                                      mintaa, koerakentamista sekä asuntopoliittisia
7975:   Yhteisten toimintojen järjestämiseksi ja asuk-     kysymyksiä koskevien sosiaalisten, taloudellisten,
7976: kaiden kanssakäymisen parantamiseksi tulee ke-       teknisten, oikeudellisten ja hallinnollisten tutki-
7977: hittää asuntoalueiden yhteistilojen rakentamista.    musten ja selvitysten suorittamista sekä niiden
7978:                                         1985 vp. -     LA n:o 43                                           5
7979: 
7980: tulosten ja vieraskielisen aineiston kääntämistä ja    talouden kokonaisrasituksesta Ja vaikutuksesta
7981: julkaisemista varten.                                  kokonaisrahoitukseen.
7982:    Vuosittain otetaan valtion tulo- ja menoarvi-
7983: oon tarpeellinen määräraha tutkimus-, kokeilu-
7984: ja kehittämismäärärahoja varten. Ympäristömi-                                4 luku
7985: nisteriön tulee vahvistaa tutkimus-, kokeilu- ja
7986: kehittämismäärärahan käyttösuunnitelma.                          Viranomaisten velvollisuudet
7987:                                                                             20 §
7988:                       3 luku                                         Kunnan velvollisuudet
7989:      Asuntotoimen suunnittelu ja seuranta                 Kunnan on luotava alueellaan yleiset edelly-
7990:                      18 §                              tykset asunto-olojen kehittämiselle sekä huoleh-
7991:                                                        dittava siitä, että valtion sen käyttöön osoittamat
7992:              Kunnan asunto-ohjelma                     samoin kuin muut asunto-olojen kehittämiseen
7993:   Kunnanvaltuuston on kunnallislain (953/76)           tarkoitetut voimavarat käytetään tässä laissa ase-
7994: 13 §:ssä tarkoitetun kuntasuunnitelman osana           tettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
7995: hyväksyttävä ja määräajoin tarkistettava asunto-          Kunnan on huolehdittava siitä, että toimenpi-
7996: ohjelma, joka sisältää kunnan asunto-olojen pa-        teet asunto-olojen kehittämiseksi suunnataan eri-
7997: rantamista koskevat tavoitteet, suunnitelman           tyisesti asunnottomien ja puutteellisesti asuvien
7998: asuntotuotantoon ja olemassa olevaan asuntokan-        asumisolojen parantamiseen. Kunnan tulee ke-
7999: taan kohdistettavista toimenpiteistä ja valtion        hittää asunto-oloja alueellaan siten, että sellaisel-
8000: tukimuotojen käyttämisestä.                            le asunnottomaksi joutuneelle kunnan jäsenelle,
8001:   Tarkemmat ohjeet asunto-ohjelman laatimises-         joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia kykene
8002: ta antaa asuntohallitus.                               asuntoa omatoimisesti hankkimaan, voidaan jär-
8003:                                                        jestää kohtuulliset asumisolot.
8004:                        19 §
8005:         Asunto-olojen kehittämisohjelma                                        21 §
8006:    Valtioneuvoston on joka toinen vuosi tulo- ja                   Lääninhallituksen tehtävät
8007: menoarvioesityksen valmistelun yhteydessä vah-
8008: vistettava asunto-olojen kehittämisohjelma seu-           Lääninhallituksen on seurattava alueensa kun-
8009: raaviksi viideksi vuodeksi. Asunto-olojen kehittä-     tien toimintaa asunto-olojen kehittämiseksi ja
8010: misohjelman valmistelee ympäristöministeriö.           ohjattava sitä niin, että läänin eri kuntien suun-
8011:    Asunto-olojen kehittämisohjelman tulee sisäl-       nitelmat ja toimenpiteet soveltuvat yhteen. Lää-
8012: tää:                                                   ninhallituksen on lisäksi annettava ympäristömi-
8013:    1) selvitys asunto-oloista ja niissä tapahtunees-   nisteriölle ja asuntohallitukselle lausuntoja läänin
8014:                                                        ja sen kuntien asuntotoimen ja asunto-olojen
8015: ta kehityksestä;
8016:                                                        kehittämisestä sekä muutoinkin ylläpidettävä
8017:    2) asuntokantaa ja sen kunnostamista, asunto-
8018:                                                        keskushallinnon ja kuntien välistä yhteyttä.
8019: kannan käyttöä ja asuntotuotantoa koskevat ta-
8020: voitteet;
8021:    3) toimintaperiaatteet puutteellisen asumisen                              22 §
8022: ja asunnottomuuden poistamiseksi;                         Ympäristöministeriön ja asuntohallituksen
8023:    4) tukitoimenpiteiden määräytymisperusteina                            tehtävät
8024: käytettävät asumismeno-osuuksien tavoitteet;
8025:    5) tukitoimenpiteiden alueellisen suuntaami-           Ympäristöministeriön ja asuntohallituksen tu-
8026: sen sekä keskinäisen painotuksen periaatteet;          lee huolehtia siitä, että lainsäädäntöä kehitettäes-
8027:    6) asuntotutkimusta sekä kehittämistoimintaa        sä, valtion tulo- ja menoarvioesityksiä laadittaessa
8028: ja koerakentamista koskevat tavoitteet; sekä           sekä asunto-olojen kehittämistä tai hallinnon
8029:    7) suunnitelma valtion tukitoimenpiteistä täs-      järjestämistä koskevia määräyksiä ja ohjeita an-
8030: sä momentissa tarkoitettujen tavoitteiden toteut-      nettaessa tässä laissa esitetyt tavoitteet tulevat
8031: tamiseksi sekä selvitys näistä aiheutuvasta valtion-   huomioon otetuiksi.
8032: 
8033: 428500369]
8034: 6                                      1985 vp. -     LA n:o 43
8035: 
8036:                       23 §                            miskustannuksiin. Vastaavasti asunto-olojen pa-
8037:                Valtion tukitoimet                     rantamistoimenpiteet on sopeutettava muihin
8038:                                                       yhteiskunnan kehittämistavoitteisiin.
8039:    Tämän lain toimeenpanemiseksi myönnetään
8040: valtion varoista lainoja, korkotukea ja avustuksia,
8041: annetaan valtion takauksia, maksetaan asumistu-                            5 luku
8042: kea ja asuntosäästöpalkkioita, myönnetään vero-                     Erinäiset säännökset
8043: helpotuksia sekä myönnetään tutkimus-, kokeilu-
8044: ja kehittämismäärärahoja sekä ryhdytään muihin                              25 §
8045: toimenpiteisiin sen mukaan kuin niistä erikseen                         VoimtJtJntulo
8046: säädetään tai määrätään.
8047:                                                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
8048:                                                       ta 1986 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta
8049:                     24 §                              1990. Hallituksen on annettava eduskunnalle
8050:     Asuntotoimen suhde muihin hallinnon-              esitys laiksi asunto-olojen kehittämisestä vuosina
8051:                    aloihin                            1991-1995 viimeistään vuoden 1990 valtiopäi-
8052:                                                       viä avattaessa.
8053:   Tässä laissa säädetyt tavoitteet on otettava           Asunto-olojen kehittämisohjelma on laadittava
8054: huomioon kaikilla hallinnonaloilla tehtäessä pää-     tämän lain mukaisesti jo ennen lain voimaantu-
8055: töksiä, jotka vaikuttavat asunto-oloihin ja asu-      loa vuosiksi 1986-1990.
8056: 
8057:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1985
8058: 
8059:         Juhani Vähäkangas               Niilo Koskenniemi               Pekka Leppänen
8060:         Irma Rosnell                    Sten Söderström                 Mikko Kuoppa
8061:         Ulla-Leena Alppi                Lauha Männistö                  Pirkko Turpeinen
8062:                                         Marjatta Stenius-Kaukonen
8063:                                                  1985 vp.
8064: 
8065: Lakialoite n:o 44
8066: 
8067: 
8068: 
8069: 
8070:                                     P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 8 §:n muutta-
8071:                                        misesta
8072: 
8073: 
8074:                                             Eduskunnalle
8075: 
8076:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8077: 
8078:   Aloitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslakia           huomattavasti laajemmin. Lisäksi korvattavan fy-
8079: muutettavaksi siten, että fysikaaliseen hoitoon         sikaalisen hoidon antajiin lisättäisiin mm. koulu-
8080: kuuluvia toimenpiteitä korvattaisiin nykyistä           tetut hierojat.
8081: 
8082: 
8083: 
8084: 
8085:                                                PERUSTELUT
8086: 
8087:     Hieronta on vanha ja vakiintunut terveyden-         taan vain liikuntahoitoon liittyvänä esikäsittely-
8088: hoitomuoto, jonka käyttö on nykyisin yhä enene-         nä. Näitä toimenpiteitä määrätään kuitenkin
8089: vässä määrin lisääntynyt sekä ennalta ehkäisevänä       annettavaksi myös ilman liikuntahoitoa, jolloin
8090: että jo havaittujen sairauksien parantamiseen           niitä voimassa olevien säännösten mukaan ei
8091: liittyvänä hoitomuotona. Yleensä hierontapalve-         voida korvata. Koska näitä hoitoja on eräissä
8092: luja tarvitsevat henkilöt hakeutuvat omasta aloit-      tapauksissa pidettävä myös itsenäisinä hoitomuo-
8093: teestaan hierontahoidon piiriin. Tämän lisäksi          toina hoidollisesti tarpeellisina, olisi niiden kor-
8094: huomattava osa hierontahoidoista annetaan lää-          vaaminen saatettava mahdolliseksi myös silloin,
8095: kärin määräyksestä joko fysikaaliseen liikuntahoi-      kun ne eivät liity liikuntahoitoon.
8096: toon liittyvänä tarpeellisena esikäsittelynä taikka         Sairausvakuutuslain 8 §:ään ehdotetaan tämän
8097: itsenäisenä hierontahoitona.                            vuoksi lisättäväksi uusi 3 momentti, johon ei
8098:     Lääkärin määräämiin itsenäisiin hierontahoi-        otettaisi asetustekstissä tällä hetkellä olevaa mai-
8099: toihin liittyvä huomattava käytännön ongelma            nintaa liikuntahoitoon liittyvästä esikäsittelystä,
8100: on ollut tähän asti se, ettei niistä ole voinut saada   ja fysikaalisena hoitona korvattaviin toimenpitei-
8101: sairausvakuutuksesta korvausta. Hieronta on kui-        siin lisätään hierontahoidot. Tällöin kohdehie-
8102: tenkin osoittautunut lukuisten erilaisten tehdas-       roilta ja pintalämpöhoidat voitaisiin korvata itse-
8103: ja toimistotöihin liittyvien ammattisairauksien         näisinä hoitomuotoina. Kohdehierontana korvat-
8104: tarpeelliseksi hoitomuodoksi.                           taisiin myös lymfaterapia, jota ei nykyään korva-
8105:     Sairausvakuutuslain 8 §:n 2 momentin nojalla        ta.
8106: sairaanhoitona korvataan lääkärin määräämä fysi-            Hieroota itsenäisenä hoitomuotona ilman lii-
8107: kaalinen hoito tällä hetkellä siinä laajuudessa         kuntahoitoa korvattaisiin vain rajoitetusti. Kysy-
8108: kuin asetuksella säädetään. Fysikaalisen hoidon         mykseen tulisi lääkärin yksilöidysti sairauden hoi-
8109: korvaamiseen liittyviä säännöksiä on sairausva-         toon määräämä lihasjännitystä laukaiseva ja ki-
8110: kuutusasetuksen 5 §:n 1 momentissa ja 6 §:ssä.          pua lieventävä, esimerkiksi niska- ja hartianseu-
8111:     Sairausvakuutusasetuksen 6 §:n 1 momentin           dun kohdehieronta. Lymfaterapia korvattaisiin
8112: mukaan korvattavaksi fysikaaliseksi hoidoksi kat-       vain niiden määrättyjen sairauksien hoidossa,
8113: sotaan lääkärin määräämä fysikaalinen liikunta-         joissa sitä lääketieteellisesti pidetään perusteltu-
8114: hoito ja siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely      na, esimerkiksi rintasyöpäleikkausten ja vaikei-
8115: sekä lääkärin määräämä muu fysikaalinen hoito.          den tapaturmien jälkitiloissa.
8116: Tästä johtuu, että fysikaalisen hoidon toimenpi-           Sairausvakuutusasetuksen 6 §:n 1 momentissa
8117: teistä osa (hieronta- ja pintalämpöhoito) korva-        tällä hetkellä lueteltuihin fysikaalisen hoidon
8118: 428500379V
8119: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 44
8120: 
8121: toimenpiteisiin ehdotetaan lisättäväksi myös toi-       kanaan tuoma ammattitaito nimenomaan käsin
8122: mintaterapia sekä fysio- ja toimintaterapeuttiset       tapahtuvassa hierontahoidossa. Lisäksi heidän
8123: tutkimukset ja neuvonta. Toimintaterapian kat-          ammmattitaitonsa on jo olemassa olevilla sään-
8124: sotaan nykyisen hoitokäytännön mukaan kuulu-            nöksillä saatettu asianmukaisen valvonnan pii-
8125: van potilaan kokonaishoitoon erityisesti potilaan       riin. Käsin tapahtuvan hieronnan tulee vastaisuu-
8126: toimintakyvyn palauttamista ja ylläpitämistä aja-       dessakin olla tämänkaltaiseen hieromaan erityis-
8127: tellen. Selvyyden vuoksi sekä nimikkeistön kehi-        koulutuksen saaneiden hierojien tehtävänä.
8128: tyksen vuoksi on tarpeen mainita fysio- ja toi-            Käsin tapahtuva kohdehieroota tulee saattaa
8129: mintaterapeuttisten tutkimusten sekä neuvonnan          korvauksen alaiseksi riippumatta siitä, annetaan-
8130: korvaaminen. Mainitut toimenpiteet korvattai-           ko tällainen hierontahoito yksityisenä ammatin-
8131: siin, jos hoito on annettu fysikaalista hoitoa          harjoittajana toimivan koulutetun hierojan toi-
8132: antamaan hyväksytyssä lääketieteellisessä labora-       mesta taikka laitoksessa. Korvattavan hoidon ra-
8133: toriossa taikka hoidon on antanut toimintatera-         joittamiseen pelkästään laitoksissa tapahtuvaan
8134: peutti. Lääkintöhallitus on vahvistanut toiminta-       hieromaan ei ole olemassa perusteita. Käsin ta-
8135: terapeuttien pätevyyden ja merkitsee toimintate-        pahtuva hieronta on riippumaton koneista ja
8136: rapeutit terveydenhuoltohenkilöstöstä pitämään-         laitteista ja saattaa siten tapahtua valvotuissa
8137: sä luetteloon. Näiden lukumäärä on tällä hetkel-        olosuhteissa aivan yhtä hyvin yksityisenä amma-
8138: lä 216.                                                 tinharjoittajana olevan hierojan luona kuin lai-
8139:    "Muun fysikaalisen hoidon" sijasta käytettäi-        toksessakin. Potilaalla tulee lisäksi olla itsellään
8140: siin nimikettä ''asianmukaisella laitteella tai me-     mahdollisuus valita, missä hänen hierootaosa
8141: netelmällä annetut fysikaaliset hoidot''. Tällaisia     suoritetaan.
8142: hoitoja ovat esim. lämpöhoidot, sähkölääkintä-             Asiaa harkittaessa tulee erityistä huomiota
8143: laitteilla annetut hoidot sekä koneelliset vetohoi-     kiinnittää myös työllisyysnäkökohtiin. Koulute-
8144: dot. Mainittuja laitteita ja menetelmiä valvovat        tuista hierojista valtaosa toimii tällä hetkellä
8145: paikalliset terveyslautakunnat lääninhallitusten ja     yksityisinä ammatinharjoittajina. Mikäli heidän
8146: lääkintöhallituksen antamien ohjeiden ja mää-           suorittamastaan hierootahoidosta ei olisi mahdol-
8147: räysten mukaisesti.                                     lisuutta saada korvausta sairausvakuutuksesta,
8148:    Tällä hetkellä 6 §:n 2 momentin nojalla saman        johtaisi se käytännössä tämän alan työttömyyden
8149: lääkärin määräyksen perusteella korvataan fysi-         !isään tymiseen.
8150: kaalista hoitoa enintään viideltätoista hoitokerral-       Huomionarvoinen näkökohta on myös se, että
8151: ta, sikäli kuin hoito on annettu kolmen kuukau-         täsmällisellä hierootakentän rajaamisella voitai-
8152: den kuluessa ensimmäisestä hoitokerrasta lukien.        siin käytännössä ohjata hierootahoito ammattitai-
8153: Tämän määräyksen noudattaminen vaikeuttaa               toisille henkilöille. Tällä tavoin voitaisiin osaltaan
8154: hoidon saantia ja aiheuttaa myös tarpeettomia           vaikuttaa siihen, että alalla toimivien '' laitto-
8155: lääkärissäkäyntejä hoitomääräyksen saamiseksi           mien" hierojien lukumäärä vähenisi.
8156: niissä tapauksissa, joissa potilas tarvitsee pitkäai-      Suomessa oli 31.12.1982 lääkintöhallituksen
8157: kaisempaa hoitoa. Tätä ehdotetaan muutettavak-          rekisterin mukaan 4 034 lääkintävoimistelijaa.
8158: si siten, että fysikaalinen hoito korvattaisiin sa-     He toimivat suurimmaksi osaksi laitoksissa erilais-
8159: man lääkärinmääräyksen perusteella enintään 45          ten fysikaalisten hoitojen antajina sekä toimisto-
8160: hoitokerralta, sikäli kuin hoito on annettu kuu-        tehtävissä.
8161: den kuukauden kuluessa ensimmäisestä hoitoker-             Ehdotammekin,
8162: rasta lukien.
8163:    Koulutetuilla hierojilla on muihin hierontapal-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8164: veluja tarjoaviin ammattiryhmiin verrattuna yli-                lakiehdotuksen:
8165: vertainen koulutus ja kokemus sekä niiden mu-
8166:                                        1985 vp. -     LA n:o 44                                         3
8167: 
8168:                                                 Laki
8169:                                sairausvakuutuslain 8 §:n muuttamisesta
8170: 
8171:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8172:   muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 8 §:n 2 momentti ja
8173:   lisätään 8 §:ään uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:
8174: 
8175: 
8176:                         8§                            lutettu hieroja, kuntohoitaja tai tormmtatera-
8177:                                                       peutti taikka mikäli hoito on annettu fysikaalista
8178:    Asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneena          hoitoa antamaan hyväksytyssä lääketieteellisessä
8179: henkilönä pidetään sitä, jonka lääkintöhallitus       laboratoriossa.
8180: on sairaanhoitajana, kätilönä, lääkintävoimisteli-       Fysikaalisen hoidon aiheuttamista kustannuk-
8181: jana, laboratorionhoitajana tai toimintaterapeut-     sista taikka, jos ne ylittävät kansaneläkelaitoksen
8182: tina merkinnyt terveydenhuoltohenkilöstöstä pi-       vahvistaman taksan, tämän mukaisista määristä
8183: tämäänsä luetteloon taikka koulutettuna hieroja-      korvataan kolme neljännestä siltä osin, kuin
8184: na koulutetuista hierojista pitämäänsä luette-        kustannusten tai taksan mukaiset määrät ylittävät
8185: loon.                                                 1 momentissa säädetyn markkamäärän hoitoker-
8186:    Fysikaalisena hoitona korvataan lääkärin mää-      taa kohti. Saman lääkärinmääräyksen perusteella
8187: räämät liike-, liikunta ja hierontahoidot sekä        korvataan fysikaalista hoitoa kuitenkin enintään
8188: toimintaterapeuttiset toimenpiteet, lääketieteelli-   neljältäkymmeneltäviideltä hoitokerralta, sikäli
8189: sesti asianmukaisella laitteella tai menetelmällä     kuin hoito on annettu kuuden kuukauden ku-
8190: annetut fysikaaliset hoidot sekä fysio- ja toimin-    luessa ensimmäisestä hoitokerrasta lukien.
8191: taterapeuttiset tutkimukset ja neuvonta. Hieron-
8192: tahoitona korvataan kuitenkin vain kohdehieron-
8193: ta. Fysikaalinen hoito korvataan ainoastaan, mi-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8194: käli hoidon on antanut lääkintävoimistelija, kou-     kuuta 198 .
8195: 
8196: 
8197:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1985
8198: 
8199:          Pekka Leppänen                  Terho Pursiainen                Mikko Kuoppa
8200:          Lauha Männistö                  Ulla-Leena Alppi                Matti Kautto
8201:          Irma Rosnell                    Marjatta Stenius-Kaukonen       Esko-Juhani Tennilä
8202:          Timo Laaksonen                  Vappu Säilynoja                 Sten Söderström
8203:          Kati Peltola                    Niilo Koskenniemi               Anna-Liisa Jokinen
8204:                                                 1985 vp.
8205: 
8206: Lakialoite n:o 45
8207: 
8208: 
8209: 
8210: 
8211:                                    Vihriälä ym.: Ehdotukset laeiksi maatalousyrittäjien eläkelain
8212:                                       6 a §:n ja luopumiseläkelain 2 §:n muuttamisesta
8213: 
8214: 
8215:                                            Eduskunnalle
8216: 
8217:    Vuoden 1974 alusta ovat maatalousyrittäjien        parhaimmillaan eli alle 30-vuotiaana. Luopujien
8218: eläkejärjestelmään sisältyneet säännökset luopu-      ikäraja tulisikin säilyttää nykyisessä eli 55 vuodes-
8219: mis- ja sukupolvenvaihdoseläkkeistä. Nämä sään-       sa. Ikäraja on jo vuodesta 1980 alennettu 55
8220: nökset ovat olleet määräaikaisia ja koskevat enää     vuoteen. Vuosina 1978-79 alaikärajana oli mie-
8221: vuoden 1985 aikana tapahtuvia luovutuksia. Luo-       hillä 58 vuotta. Naisilla on koko järjestelmän
8222: pumis- ja sukupolvenvaihdoseläkkeet olisi säädet-     olemassaolon aikana ikäraja ollutkin 55 vuotta.
8223: tävä olemaan voimassa toistaiseksi, jotta pitkäjän-      Alkuperäisessä muodossaan luopumiseläkelaki
8224: teinen suunnittelu järjestelmän piiriin kuuluvilla    (16/74) tuli voimaan vuoden 1974 alusta. Lakia
8225: tiloilla olisi mahdollista.                           sovellettiin luopumisiin, jotka tapahtuivat vuosi-
8226:    Maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta        na 1974-76. Sittemmin järjestelmän voimassa-
8227: annetulla lailla (219/74) liitettiin sukupolven-      oloa on jatkettu koskemaan vuosina 1977-80 ja
8228: vaihdoseläke maatalousyrittäjien eläkejärjestel-      sittemmin myös vuosina 1981-85 tapahtuvia
8229: mään. Tätä lakia sovellettiin luovutuksiin, jotka     luopumisia (18/77 ja 1037 /80).
8230: tapahtuivat vuosina 1974-76. Sittemmin järjes-           Luopumisjärjestelmää tarvitaan mm. maata-
8231: telmän voimassaoloa jatkettiin koskemaan ensin        louden rakennepolitiikan tukena. Rakennepoli-
8232: ennen vuotta 1981 tapahtuvia luovutuksia (20/         tiikan tavoitteenahan on tilakoon suurentaminen
8233: 77) ja sitten vielä ennen vuotta 1986 tapahtuvia      ja maatalousväestön korkean keski-iän alentami-
8234: luovutuksia (837 /80).                                nen. Tuotantopoliittisena tavoitteena on laadul-
8235:    Yhtenä maataloutemme rakennepolitiikan ta-         taan ja sijainniltaan huonon pellon poistaminen
8236: voitteena on, että maatalousyritysten lukumäärä       maataloustuotannosta metsittämällä. Luopumis-
8237: ei enää ainakaan merkittävästi vähenisi. Tämä         eläkejärjestelmällä voidaan edistää nimenomaan
8238: edellyttää, että elinkeinoon on tulossa riittävästi   vanhojen viljelijöiden sekä rakenne- että tuotan-
8239: nuoria yrittäjiä, jotka kykenisivät jatkamaan ja      topoliittisesti tarkoituksenmukaista luopumista.
8240: kehittämään näitä yrityksiä.                          Luopumiseläkejärjestelmällä täydennetään myös
8241:    Sukupolvenvaihdoseläke on osoittautunut            maatilalain ohjaamia rakennepolitiikan toimia
8242: myös tarkoituksenmukaiseksi keinoksi yrittäjä-        maatilojen lisäaluetarpeen tyydyttämiseksi.
8243: kunnan nuorentamisessa. Sen avulla on osaltaan           Luopumiseläkelaki antaa tarkoituksenmukai-
8244: joudutettu isännänvaihdosta jo yli 13 000 maati-      sen vaihtoehdon niille viljelijöille, jotka eivät voi
8245: lalla.                                                käyttää sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmää esi-
8246:    Jo järjestelmää ensimmäisen kerran jatkettaessa    merkiksi maatilansa jatkamiskelvottomuuden tai
8247: todettiin hallituksen esityksen (HE n:o 176/1976      jatkajanpuutteen vuoksi. Myös pellonvaraussopi-
8248: vp.) perusteluissa, että varsinkin sukupolvenvaih-    muksen tai tuotannonmuutossopimuksen tehnei-
8249: doseläkejärjestelmän tarve maatalouspolitiikan        den kannalta luopumiseläkejärjestelmän jatkami-
8250: välineenä näyttää pysyvältä. Sukupolvenvaihdos-       nen on perusteltua. Pellonvarausjärjestelmä on
8251: eläkkeen tarkoituksena on jouduttaa sukupolvi-        tosin jo lähes purkautunut, mutta tuotannon-
8252: kiertoa maatiloilla niin, että yritystoimintaa jat-   muutossopimusjärjestelmä on tullut sen tilalle.
8253: kava saisi tilan hallintaansa/haltuunsa aikaisem-     Tuotannonmuutossopimus kohdistuu lähinnä
8254: min kuin ennen. Järjestelmän avulla jatkajan          iäkkäämpiin viljelijöihin ja se on tarkoitettu
8255: tulisi saada tila hallintaansa iässä, jossa hänen     eräänlaiseksi esiasteeksi lopulliselle luopumiselle.
8256: mahdollisuutensa kehittää omaa yritystä ovat          Mahdollisuus siirtyä tuotannonmuutossopimuk-
8257: 
8258: 
8259: 4285004075
8260: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 45
8261: 
8262: sen kautta luopumiseläkkeelle toteuttaa samanai-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8263: kaisesti sekä tuotanto- että rakennepoliittisia pää-    nioittavasti,
8264: määriä.
8265:    Luopumisjärjestelmät olisi säädettävä pysyvik-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
8266: si. Sukupolvenvaihdoseläkkeeseen oikeuttava                    kiehdotukset:
8267: luopujan alaikäraja olisi säädettävä 55 vuodeksi.
8268: 
8269: 1.
8270:                                                   Laki
8271:                          maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
8272: 
8273:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrit-
8274: täjien eläkelain 6 a §:n 1 momentin 2 ja 5 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 6 a §:n 1 momentin 2 kohta
8275: 15 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa laissa (219/74) ja 5 kohta 19 päivänä joulukuuta 1980
8276: annetussa laissa (837 /80), näin kuuluviksi:
8277: 
8278:                         6a §
8279:    Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskelpoi-        2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyttä-
8280: seksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kuitenkin       nyt 55 vuotta;
8281: vähintään neljäsosalta, omistamansa viljelmän,
8282: joka ei ole olennaisesti suurempi kuin maatila-           5) että hän on luovuttanut viljelmän vuoden
8283: laissa (188/77) tarkoitettu perheviljelmä, 6 b          1973 jälkeen.
8284: § :ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja pysyvästi
8285: lopettaa maatalouden harjoittamisen, on hänellä
8286: oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä edellyt-
8287: täen:                                                     Tämä laki tulee voimaan     päivänä
8288:                                                         kuuta 198
8289: 
8290: 
8291: 2.
8292:                                                   Laki
8293:                                 luopumiseläkelain 2 §:n muuttamisesta
8294: 
8295:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiselä-
8296: kelain 2 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa
8297: ( 103 71 80), näin kuuluvaksi:
8298: 
8299:                       2 §
8300:     Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:                   Tämä laki tulee voimaan     päivänä
8301:                                                         kuuta 198
8302:   4) että luopuminen on tapahtunut vuoden
8303: 1973 jälkeen.
8304: 
8305: 
8306:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1985
8307: 
8308:          Jukka Vihriälä                   Paavo Vesterinen               Aapo Saari
8309:          Väinö Raudaskoski                Hannele Pokka                  Timo Kietäväinen
8310:          Tytti Isohookana-Asunmaa         Heikki Kokko                   Sirkka-Liisa Anttila
8311:           Mauri Pekkarinen                Seppo Pelttari                 Heimo Linna
8312:                                           Pentti Poutaneo
8313:                                                 1985 vp.
8314: 
8315: Lakialoite n:o 46
8316: 
8317: 
8318: 
8319: 
8320:                                    P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
8321: 
8322: 
8323:                               ALOI1TEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8324: 
8325:    Aloitteessa ehdotetaan vaikean ja pitkäaikaisen    keistä, perusvoiteista, kliinisistä ravintovalmis-
8326: sairauden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden ja        teista, vitamiini- ja hivenainevalmisteista sekä
8327: muiden valmisteiden kustannusten korvausten           niitä vastaavista tuotteista aiheutuvat kustannuk-
8328: parantamista. Kokonaan voitaisiin korvata lääk-       set.
8329: 
8330: 
8331: 
8332: 
8333:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
8334: 
8335:    Hallituksen eduskunnalle vuoden 1984 helmi-        on pitkittynyt. Kun edellytyksiä ehdotettujen
8336: kuussa antama lakiesitys sairausvakuutuslain          heikennysten korjaamiseen eduskuntakäsittelyssä
8337: muuttamisesta (HE n:o 19/1984 vp.) sisältää           ei näytä olevan, on SKDL:n eduskuntaryhmä
8338: eräitä parannuksia sairaudesta aiheutuvien kus-       päätynyt jättämään asiasta oman lakialoitteensa
8339: tannusten korvausjärjestelmään. Esityksen mu-         sekä ehdottamaan hallituksen esityksen hylkää-
8340: kaan parannukset kuitenkin rahoitettaisiin hei-       mistä.
8341: kentämällä lääkekorvauksia eräiden sairauksien          Tässä aloitteessa on poistettu sosiaalivalio-
8342: osalta. Tämä toteutettaisiin siirtämällä osa nykyi-   kunnan mietintöön n:o 6 jääneet hallituksen
8343: sin ilmaislääkeoikeuden piiriin kuuluvista sai-       esittämät heikennykset nykyiseen tilanteeseen
8344: rauksista uuden 90 % :n korvausluokan piiriin.        nähden. Aloitteessa on parannettu kustannusten
8345: Suunnitelmien mukaan heikennys koskisi mm.            korvausjärjestelmää ja nimenomaisesti mainittu
8346: yli 360 000 verenpainetautia ja yli 200 000 sydä-     myös vitamiini- ja hivenainevalmisteet korvauk-
8347: men toiminnanvajausta saieastavaa henkilöä.           seen oikeuttavina.
8348: Myös tablettihoitoisten diabeetikkojen aseman           Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
8349: heikentämiseen on ilmennyt pyrkimystä.
8350:    Suunnitelma 90 % :n korvausluokan perusta-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8351: misesta on herättänyt laajaa vastustusta, minkä              kiehdotuksen:
8352: vuoksi hallituksen esityksen eduskuntakäsittely
8353: 
8354: 
8355: 
8356: 
8357: 428500408T
8358: 2                                       1985 vp. -     LA n:o 46
8359: 
8360: 
8361: 
8362:                                                  Laki
8363:                                    sairausvakuutuslain muuttamisesta
8364: 
8365:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
8366: lain (364/63) 5 §:n 1 momentin 3 kohta, 5 a §, 9 §:n 1, 2 ja 4 momentti sekä 30 §:n 4 momentti,
8367:    sellaisina kuin ne ovat    päivänä            kuuta 1985 annetussa laissa (       1  ), näin
8368: kuuluviksi:
8369: 
8370:                       5 §                              varten tarvittavina kokonaan korvattavina lääke-
8371:    Sairaanhoitona korvataan sen mukaan kuin            aineina ja -valmisteina.
8372: jäljempänä säädetään:                                     Vaikean sairauden hoitoon tarpeellisista kliini-
8373:                                                        sistä ravintovalmisteista ja vitamiini- sekä hiven-
8374:    3) lääkärin määräämät lääkkeet sekä vaikean         ainevalmisteista korvataan puolet 20 markkaa
8375: sairauden hoitoon tarpeelliset, lääkärin määrää-       ylittävältä osalta kutakin ostokertaa kohti tai ne
8376: mät ja apteekista tai sairaalasta hankitut kliiniset   korvataan kokonaan sen mukaan kuin valtioneu-
8377: ravintovalmisteet, vitamiini- sekä hivenaineval-       voston päätöksellä määrätään. Korvaustasoa mää-
8378: misteet ja niitä vastaavat tuotteet;                   rättäessä otetaan huomioon valmisteiden tarpeel-
8379:                                                        lisuus. Valtioneuvoston päätöksellä määrätään,
8380:                                                        mitä on pidettävä tässä momentissa tarkoitettuna
8381:                        5a §                            vaikeana sairautena.
8382:    Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan
8383: korvattavalla lääkkeellä tarkoitetaan apteekkita-        Mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty kliinisistä
8384: varalain ( 3741 35) mukaista sellaista farmaseuttis-   ravintovalmisteista ja vitamiini- sekä hivenaine-
8385: ta erikoisvalmistetta ja vaikutukseltaan vastaavaa     valmisteista, sovelletaan myös niitä vastaaviin
8386: muuta valmistetta, joka on tarkoitettu joko sisäi-     tuotteisiin.
8387: sesti tai ulkonaisesti käytettynä parantamaan tai                             30 §
8388: helpottamaan sairautta tai sen oireita. Kliinisellä
8389: ravintovalmisteella tarkoitetaan valmistetta, jota        Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon
8390: käytetään sairauden hoidossa korvaamaan tai täy-       käytettävät lääkkeet korvataan kokonaan, mikäli
8391: dentämään ruokavaliota tai sen osaa.                   kustannukset ovat syntyneet sen jälkeen, kun
8392:                                                        vakuutettu on toimittanut sosiaalivakuutustoimi-
8393:                         9 §                            kunnalle tätä tarkoittavan hakemuksen. Mitä
8394:    Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoite-        tässä momentissa on säädetty lääkkeistä, sovelle-
8395: tuista lääkkeistä sekä 3 a kohdassa tarkoitetuista     taan myös korvattaessa kliinisiä ravintovalmistei-
8396: perusvoiteista korvataan puolet 20 markkaa ylit-       ta, vitamiini- ja hivenainevalmisteita sekä niitä
8397: tävältä osalta kutakin ostokertaa kohti. Vaikean       vastaavia tuotteita.
8398: ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon käytettävät
8399: lääkkeet korvataan kuitenkin kokonaan. Valtio-
8400: neuvoston päätöksellä määrätään, mitä on pidet-          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8401: tävä vaikeana ja pitkäaikaisena sairautena ja niitä    kuuta 198
8402: 
8403: 
8404:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1985
8405: 
8406:             Pekka Leppänen            Irma Rosnell                Ensio Laine
8407:             Mikko Kuoppa              Lauha Männistö              Niilo Koskenniemi
8408:                         Timo Laaksonen         Marjatta Stenius-Kaukonen
8409:                                                  1985 vp.
8410: 
8411: Lakialoite n:o 47
8412: 
8413: 
8414: 
8415: 
8416:                                    Salolainen ym.: Ehdotus laiksi luonnonsuojelulain 23 Ja 24 §:n
8417:                                       muuttamisesta
8418: 
8419: 
8420:                                             Eduskunnalle
8421: 
8422:    Voimassa oleva luonnonsuojelulaki on yli 60         vähintään yksi ja enintään viisi vuotta). Tällaiset
8423: vuotta vanha ja monilta osiltaan hyvin vanhentu-       rangaistusmäärät vastaisivat tasoltaan läheisten
8424: nut. Luonnonsuojelulain kokonaisuudistusta on          alojen säädöksiä.
8425: kiirehditty useasti mm. eduskunnan ja luonnon-            2. Lakiin on sisällytettävä myös mahdollisuus
8426: suojelujärjestöjen toimesta. Kun lain kokonais-        menettää rikolliseen toimintaan käytetyt välineet
8427: uudistus on kuitenkin viivästynyt, on siihen           tai niiden arvo valtiolle (esim. auto, vene, moot-
8428: 1980-luvulla tehty useita välttämättömiksi ha-         torikeikka jne.).
8429: vaittuja korjauksia. Niinpä luonnonsuojelulain            Edellä olevia esityksiä voidaan perustella lyhy-
8430: rangaistussäännöksiä koskeva 23 § muutettiin ny-       esti seuraavilla näkökohdilla: Harvinaisilla ja
8431: kyiseen muotoonsa 1.6.1983 voimaan tulleella           uhanalaisilla eläinlajeilla käytävä kansainvälinen
8432: lailla (40 1/8 3).                                     salakauppa on kasvanut huolestuttavasti viime
8433:    On kuitenkin todettava, että luonnonsuojelu-        vuosina. Eniten näyttöä on lintujen osalta, mutta
8434: lain rangaistussäännökset ovat edelleen pahasti        viitteitä ongelman olemassaolosta myös muiden
8435: ajastaan jäljessä. Nykyinen laki tuntee vain luon-     eläinlajien (mm. perhosten) kohdalla on olemas-
8436: nonsuojelurikkomuksen, josta tuomitaan sakko-          sa. Luonnonsuojelulain nykyiset löysät rangais-
8437: rangaistukseen, sekä lakia rikkomalla saadun           tusmääräykset suorastaan houkuttelevat tämän
8438: hyödyn menettämisen. Verrattuna muuhun,                laittoman toiminnan suuntautumista kasvavassa
8439: luonnonsuojeluun läheisesti liittyvään lainsää-        määrin Suomeen, koska täällä kiinnijouduttaes-
8440: däntöön (esim. metsästyslaki, eläinsuojelulaki,        sakin - mihin sinänsä on pieni mahdollisuus
8441: jätehuoltolaki) luonnonsuojelulain rikkomisesta        puutteellisen valvonnan takia - langetettavat
8442: koituvat seuraamukset jäävät kohtuuttoman al-          rangaistukset ovat mitättömiä naapurimaihin ver-
8443: haiselle tasolle. Tämä tietenkin heikentää lain        rattuna. Erityisen vakavina on pidettävä uhan-
8444: tehoa ja uskottavuutta sekä yleistä lain kunnioi-      alaisiin eläin- ja kasvilajeihin kohdistuvia rikko-
8445: tusta. Vähäiset rangaistusseuraamukset vaikeutta-      muksia, koska näiden kannat ovat muutoinkin
8446: vat kohtuuttomasti myös viranomaisten tutkima-         pieniä ja haavoittuvaisia. Maamme uhanalaisista
8447: toimia, koska mm. tarpeellisia auto- ja kotitar-       lajeista valmistuu ympäristöministeriössä vuoden
8448: kastuksia ja pidätyksiä ei voida suorittaa.            1985 aikana toimikunnan mietintö, jonka poh-
8449:    Luonnonsuojelulain rangaistussäännökset (ny-        jalta on mahdollista antaa alemman tason sään-
8450: kyiset 23 ja 24 §) olisikin rakennettava seuraaville   nöksillä myös luonnonsuojelulain rangaistuspykä-
8451: periaatteille:                                         liä koskevat täsmälliset sovellutusmääräykset.
8452:     1. Rangaistussäännökset     on     porrastenava       Maamme luonnonsuojelualueverkostoa on laa-
8453: muualla lainsäädännössä olevan käytännön mu-           jennettu merkittävästi viime aikoina. Luonnon-
8454: kaisesti. On tarpeen erottaa toisistaan satunnaiset    suojelulain nykyiset lievät rangaistussäännökset
8455: rikkomukset ja laaja, ammattimainen sekä selväs-       jättävät suojelualueet kuitenkin varsin turvatto-
8456: ti taloudelliseen hyötymiseen tähtäävä laiton toi-     miksi rikkomuksia vastaan, mitä vielä lisää puut-
8457:  minta. Siten luonnonsuojelulain rikkomisesta          teellisesti järjestetty valvonta ja hoito pääosassa
8458: voisi olla seurauksena tuomio luonnonsuojelurik-       suojelualueita.
8459:  komuksesta (sakkoa), luonnonsuojelurikoksesta            Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Edus-
8460: (sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi) tai         kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
8461:  törkeästä luonnonsuojelurikoksesta (vankeutta         nassa.
8462: 4285004151
8463: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 47
8464: 
8465:   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8466: nioittavasti,                                                  lakiehdotuksen:
8467: 
8468: 
8469:                                                   Laki
8470:                              luonnonsuojelulain 23 ja 24 §:n muuttamisesta
8471: 
8472:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuoje-
8473: lulain (71123) 23 ja 24 §,sellaisena kuin niistä on 23 § 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa
8474: (401/83), näin kuuluviksi:
8475: 
8476:                         23 §                            pysyvän vaurion luonnonsuojelualueella ja jos
8477:    Joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annet-     rikosta näissä tai muissa tapauksissa ottaen huo-
8478: tuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava,          mioon rikokseen johtaneet ja siitä ilmenevät
8479: jollei muualla ole säädetty ankarampaa rangais-         seikat kokonaisuudessaan on pidettävä törkeänä,
8480: tusta, luonnonsuojelurikkomuksesta sakkoon.             on rikoksen tekijä tuomittava törkeästä luonnon-
8481:    Joka rikkoo rauhoitussäännöksiä ja -määräyk-         suojelurikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi
8482: siä, harjoittaa tämän lain vastaisesti maasta vien-     vuodeksi ja enintään viideksi vuodeksi.
8483: tiä tai maahan tuontia, turmelee rauhoitetun
8484: luonnonmuistomerkin tai muuta luontoa, ryhtyy                                 24 §
8485: varastoimiin ja ulkomainontaan tämän lain vas-             Tämän lain tai sen nojalla annettujen säännös-
8486: taisesti ja siitä aiheutuu huomattavaa haittaa          ten ja määräysten rikkomisesta saatu hyöty tai sen
8487: paikalliselle luonnolle, kasvistolle tahi eläimistöl-   arvo samoin kuin näiden saavuttamisessa käytetyt
8488: le taikka maiseman huomattavaa rumentumista,            välineet on tuomittava menetetyiksi valtiolle.
8489: on tuomittava luonnonsuojelurikoksesta sakkoon
8490: tai vankeuteen enintään vuodeksi.
8491:    Milloin luonnonsuojelurikos kohdistuu uhan-            Tämä laki tulee v01maan        päivänä
8492: alaiseen kasvi- tai eläinlajiin taikka aiheuttaa        kuuta 198 .
8493: 
8494: 
8495:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1985
8496: 
8497:          Pertti Salolainen                Marja-Liisa Salminen            Mats Nyby
8498:          Heli Astala                      Mauno Manninen                  Liisa Jaakonsaari
8499:          Esko Almgren                     Heikki Riihijärvi               Elisabeth Rehn
8500:                                                 1985 vp.
8501: 
8502: Lakialoite n:o 48
8503: 
8504: 
8505: 
8506: 
8507:                                    Nyby ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 5 §:n muuttamisesta
8508: 
8509: 
8510:                                            Eduskunnalle
8511: 
8512:     Kunnallislaissamme kuntien toimiala on sään-        luvine vierailu-, esiintymis- ym. matkoineen,
8513: nelty yleislausekkeella, joka jättää yleisen toimi-     juhlatilaisuuksineen, seminaareineen jne. on kat-
8514: alan määräytymään hyväksytyn käytännön sekä             sottu kuntien toimialaan kuuluvaksi. Tästä on
8515: vallitsevien yhteiskunnallisten ja niihin liittyvien    korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jo kol-
8516: oikeuskäsitysten pohjalta.                              menkymmenen vuoden takaa (1954 II 260 ja
8517:     Käytännössä kunnat tekevät runsaastikin pää-        1954 II 464). Myönteisiä päätöksiä löytyy vuosien
8518: töksiä, joiden lainmukaisuus on alinomaisen kes-        varrelta (1965 A II 44, 5.2.1973 t. 466 ja 1974 A
8519: kustelun kohde. Myös oikeustapausten suuri lu-          II 27). Kuitenkin myös kielteisiä päätöksiä on
8520: kumäärä ja päätösten kirjavuus osoittavat, miten        olemassa, minkä johdosta käytäntöä ei voida
8521: riippuvainen tulkinta on kunnassa vallitsevista         pitää edes ystävyyskuntatoiminnan osalta täysin
8522: poliittisista voimasuhteista ja siitä yleisestä käsi-   selkeänä (26.3 .1984 t. 1101 ).
8523: tyksestä, mikä kulloinkin yhteiskunnassa vallit-           Rajakunnallinen yhteistyö, kunnallishallinnon
8524: see.                                                    asiantuntemuksen vienti ulkomaille ja katastrofi-
8525:     Myös eduskunnassa on tehty eräitä toimia,           avun antaminen ulkomaisiin kohteisiin ovat asi-
8526: joilla on pyritty kunnan toimialasäännöstä sel-         antuntija- ja opiskelijavaihtokysymysten ohella
8527: ventämään. Esimerkiksi vuoden 1979 valtiopäi-           tämän päivän kunnallishallinnollisia ongelmia
8528: villä Niilo Koskenniemi ym. ja Ensio Laine ym.          kunnan toimialasäännöksen kannalta.
8529: esittivät, että kunnan toimialasäännöstä väljen-           Ruotsissa kunnilla ja maakunnilla on erityisen
8530: nettäisiin niin, että kunta voisi harjoittaa elinkei-   lain nojalla valta tietyin rajoituksin antaa apua
8531: notoimintaa (lakialoitteet n:ot 201 ja 204/1979         ulkomaille sotien ja luonnononnettomuuksien
8532: vp.). Vuoden 1980 valtiopäivillä Väinö Raudas-          seurausten lievittämiseksi. Suomessakin tällaisen
8533: koski ym. esittivät toivomuksen, että hallitus          erikoislainsäädännön säätämistä lienee harkittu,
8534: ryhtyisi. toimenpiteisiin kunnallislain muuttami-       mutta on päädytty siihen käsitykseen, että sellai-
8535: seksi siten, että kuntien aktiivinen mukaantulo         sen lainsäädännön olemassaolo saattaisi jäykistää
8536: maatalouden kehityssuunnnitelmiin tulisi mah-           kunnan yleisen toimialasäännöksen tulkintamah-
8537:  dolliseksi (toivomusaloite n:o 38311980 vp. ).         dollisuuksia ja siten tosiasiallisesti heikentää kun-
8538: Vuoden 1984 valtiopäivillä Kaisa Raatikainen            tien mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaansa kul-
8539:  ym. ehdottivat lakialaitteessa n:o 6/1984 vp.          loinkin vallitsevien olosuhteiden mukaisesti.
8540:  kunnan toimialasäännöksen väljentämistä siten,            Kunnan toimialasäännöstä on tulkittu hyvin
8541:  että kunta voisi selkeän lainsäännöksen nojalla        joustavasti, kun on ollut kysymys esimerkiksi
8542:  osallistua rauhantyöhön.                               maatilatalouden edistämisestä kunnassa. Niinpä
8543:     Oikeustieteellisessä kirjoittelussa pääsääntönä     nuorten lehmien lisäämiseen, peltojen peruskal-
8544:  on pidetty, ettei kansainvälinen toiminta kuulu        kitukseen ja tilojen tilakohtaisiin suunnitelmiin
8545:  kuntien toimialaan ja että siten vaaditaan erityi-     on voitu järjestää rahoitusta yhteisistä varoista
8546:  nen oikeusperuste kunnan tai kuntainliiton osal-       (KHO 18.12.1981 taltiot 6039, 6042 ja 6045).
8547:  listumiselle siihen. Toisaalta tuoreimmissa kirjoi-    Myös rauhanaatteeseen liittyvään toimintaan on
8548:  tuksissa on otettu huomioon, että maailma on           päätöskäytäntö ollut yhä sallivampi (KHO 1949
8549:  nopeasti kansainvälistymässä ja että tämä kehitys      II 614, 1973 A II 32 ja 1982 t. 5086).
8550:  on väistämättä tuonut kunnat mukaan kansain- .            Erään kehityksen päätepisteenä tai uuden tul-
8551:  väliseen toimintaan tavalla, jota aikaisemmin ei       kintalinjan alkuna voitaneen pitää korkeimman
8552:  osattu ajatella.                                       hallinto-oikeuden päätöstä 20.12.1983 t. 5459,
8553:     Suomen kunnilla on pitkään ollut ystävyyskun-       jonka mukaan Valkeakosken kaupunki sai osallis-
8554:  tia eri maissa. Ystävyyskuntatoiminta siihen kuu-      tua 20 000 markalla Valkeakoskella järjestettyyn
8555: 
8556: 4285004206
8557: 2                                      1985 vp. -     LA n:o 48
8558: 
8559: raha- ja tavarankeräykseen, jolla haluttiin tukea     kehitysmaiden alueiden kanssa. Yleinen sivistys-
8560: puolalaisen Jelenia Goran, joka on Valkeakosken       taso ja kunnallisen demokratiamme pitkä perin-
8561: ystävyyskaupunki, asukkaita. Korkeimman hal-          ne takaavat sen, ettei vaaraa ylilyönneistä olisi,
8562: linto-oikeuden perusteluiden mukaan ottaen            vaikka kunnan yleinen toimialasäännös olisi kir-
8563: huomioon Puolassa vallinneet poikkeukselliset         joitettu varsin väljästi. Ruotsissa ollaan kokeile-
8564: taloudelliset olot ko. avustuksen myöntäminen         massa jo vapaakuntamallia, jossa hyvin laajasti
8565: ystävyyskaupungin hyväksi katsottiin kuuluneen        valtion valvonta kunnan toiminnassa poistetaan.
8566: kaupungin toimialaan toteamalla, ettei valtuus-       Kunnan toimialasäännöksen selkeä väljentämi-
8567: ton päätös sisältänyt kannanottoa ulkopoliittisiin    nen olisi tämänkaltaisenkin ajatuskulun kannalta
8568: kysymyksiin eikä toisen valtion sisäisiin asioihin.   perusteltu. Koska kuntien elinkeinotoimintaan
8569:    Kunnan toimialasäännöksen väljentäminen            osallistumisen hyödyllisyydestä vallitsee varsin ris-
8570: niin, että se selkeästi antaisi kunnalle itselleen    tiriitaisia käsityksiä, aloitteella ei tarkoiteta, että
8571: päätöksenteon kaikissa omissa asioissaan, jotka       kunnat ryhtyisivät nykyistä laveammin harjoitta-
8572: eivät säännösten mukaan kuulu muille, helpot-         maan liiketoimintaa.
8573: taisi kunnallista päätöksentekoa ja kansalaistoi-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8574: mintaa kansainvälisissä asioissa. Lisääntyvä kun-     nioittavasti,
8575: nallinen itsemääräämisoikeus sisältäisi muun
8576: ohella sen, että kunnat voisivat päättää kehitys-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8577: avusta ja harjoittaa kulttuurivaihtoa esimerkiksi             kiehdotuksen:
8578: 
8579: 
8580: 
8581:                                                 Laki
8582:                                   kunnallislain 5 §:n muuttamisesta
8583: 
8584:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain
8585: (953/76) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
8586: 
8587:                        5 §
8588:    Kunnan toimiala. Kunnan asiana on hoitaa             Tämä laki tulee votmaan            päivänä
8589: itsehallintoansa kuuluvat ja sille laissa erikseen    kuuta 198 .
8590: säädetyt tehtävät sekä muut asiansa, mikäli ne
8591: eivät voimassa olevien säännösten mukaan kuulu
8592: muille.
8593: 
8594: 
8595: 
8596:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
8597: 
8598:         Mats Nyby                       Tarja Halonen                Sinikka Hurskainen-Leppänen
8599:         Pekka Myllyniemi                Riitta Järvisalo-Kanerva     Peter Muurman
8600:         Jukka Mikkola                   Matti Louekoski              Kalle Könkkölä
8601:          Martti Lähdesmäki              Ville Komsi                  Seppo Tikka
8602:         Paavo Lipponen                  Inger Hirvelä                Esko Aho
8603:         Reijo Lindroos                  Maija Rajantie               Håkan Nordman
8604:         Reino Paasilinna                Kari Rajamäki                Aimo Ajo
8605:         Arja Alho                       Jorma Rantanen               Ilkka Kanerva
8606:         Risto Ahonen                    Kerttu Törnqvist             Olli Helminen
8607:         Kari Urpilainen                 Aarno von Bell               Pirjo Ala-Kapee
8608:         Anna-Liisa Piipari              Tuulikki Hämäläinen          Timo Roos
8609:         Saara-Maria Paakkinen           Jouko Skinnari                Mikko Elo
8610:         Antti Kalliomäki                Tuula Paavilainen            Väinö Raudaskoski
8611:         Liisa Jaakonsaari               Juhani Surakka               Timo Kietäväinen
8612:                     Gunnar Jansson                            Markus Aaltonen
8613:                                                 1985 vp.
8614: 
8615: Lakialoite n:o 49
8616: 
8617: 
8618: 
8619: 
8620:                                    Ratu: Ehdotus laiksi auto- Ja moottoripyöräverosta annetun lain
8621:                                       17 §:n muuttamisesta
8622: 
8623: 
8624:                                             Eduskunnalle
8625: 
8626:    Voimassa olevan autoverolain 17 §:n säännök-        verotoimistolta. Asiahan voidaan hoitaa paljon
8627: set ovat niin ankarat, että moni välttämättömässä      suoraviivaisemmin ja nopeasti auton ostajan esit-
8628: autontarpeessa oleva vähävarainen invalidi ei pys-     täessä selvät lääkärintodistukset auton myyjälle,
8629: ty autoa hankkimaan. Kyllä tosi invalidille auto       joka toimittaa ne sitten Helsingin piiritullikama-
8630: on usein tuiki tarpeellinen ilman, että hän sitä       rille tai eräissä tapauksissa liikevaihtoverotoimis-
8631: käyttää työn, toimen tai ammattiin valmistumis-        tolle.
8632: ta varten tarpeellisen opiskelun takia.                    Kaikkeen edellä kerrottuun viitaten ehdotan-
8633:    Myös byrokratia rehottaa, kun Helsingin piiri-      kin,
8634: tullikamarilta on haettava veronpalautusta 17 §:n
8635: 1 momentin mukaan tai tietyissä tapauksissa                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8636: saman pykälän 3 momentin mukaan liikevaihto-                   kiehdotuksen:
8637: 
8638: 
8639: 
8640: 
8641:                                                  Laki
8642:                         auto- ja moottoripyöräverolain 17 §:n muuttamisesta
8643: 
8644:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuu-
8645: ta 1967 annetun lain 17 §:n 1-4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 ja 2 momentti 23 päivänä
8646: marraskuuta 1984 annetussa laissa (782/84) sekä 3 ja 4 momentti 9 päivänä toukokuuta 1969
8647: annetussa laissa (284/69), näin kuuluviksi:
8648: 
8649:                         17 §
8650:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa           haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka
8651: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai       liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttu-
8652: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka   misen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi siten
8653: liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä            alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on
8654: haitta-aste on vähintään 60 prosenttia ja jonka        vähintään 40 prosenttia, saakoon hän ostaa au-
8655: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, saakoon         tonsa hinnalla, josta on poistettu 60 prosenttia
8656: hän ostaa auton ilman hintaan sisältyvää veroa,        maahantuonnin yhteydessä auton hintaan sisälty-
8657: kuitenkin enintään 21 000 markkaa. Milloin au-         västä verosta, kuitenkin enintään 13 750 mark-
8658: ton ostaja ajokortissa olevalla merkinnällä tai        kaa. Auton myyjä on velvollinen ilmoittamaan
8659: muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on          Helsingin piiritullikamarille jokaisesta edellä
8660: käytettävä automaattivaihteista autoa, on veron        mainitulla periaatteella myymästään autosta kah-
8661: vähennys enintään 27 700 markkaa. Auton myy-           den viikon kuluessa auton myyntipäivästä lukien.
8662: jä on velvollinen ilmoittamaan Helsingin piiritul-        Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, noudatet-
8663: likamarille jokaisesta edellä mainituilla periaat-     takoon myös, milloin kysymyksessä on maassa
8664: teilla myymästään autosta kahden viikon kulues-        valmistettu veronalainen auto, kuitenkin siten,
8665: sa auton myyntipäivästä lukien.                        että myyjän on ilmoitettava myymästään autosta
8666:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa           asianomaiselle liikevaihtoverotoimistolle kahden
8667: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai       viikon kuluessa auton myyntipäivästä lukien.
8668: 4285004217
8669: 2                                   1985 vp. -    LA n:o 49
8670: 
8671:   Joka 1 ja 2 momentin nojalla on saanut          ilmoituksen noudattaen, mitä 8 §:ssä on säädet-
8672: vapautuksen verosta kokonaan tai osittain, on,    ty.
8673: mikäli ajoneuvo luovutetaan muuhun kuin 1 ja 2
8674: momentissa tarkoitettuun käyttöön, velvollinen
8675: suorittamaan tässä laissa tarkoitetun veron ja      Tämä laki tulee voimaan    päivänä
8676: tekemään luovutuksesta autorekisterikeskukselle   kuuta 198 .
8677: 
8678: 
8679:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
8680: 
8681: 
8682:                                           Martti Ratu
8683:                                                  1985 vp.
8684: 
8685: Lakialoite n:o 50
8686: 
8687: 
8688:                                    Skön ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta annetun lain 4 §:n
8689:                                       muuttamisesta
8690: 
8691: 
8692:                                             Eduskunnalle
8693: 
8694:    Ammattimaisen paketti- ja kuorma-autoliiken-        heikentää jo sellaisenaan se, että dieselöljyn vero-
8695: teen kustannuksista huomattava osa muodostuu           ton litrahinta on Suomessa Euroopan keskiarvo-
8696: polttoainekustannuksista. Ajoneuvotyypistä, kul-       hintaa noin 40 penniä korkeampi.
8697: jetustehtävistä ja ajetuista kilometrimääristä riip-       Kuorma-autoliikenne kuluttaa dieselöljyä vuo-
8698: puen näiden kustannusten osuus kokonaiskustan-         sitasolla noin 850 milj. litran verran, josta am-
8699: nuksista on 10-30 prosentin suuruusluokkaa.            mattimaisen kuorma-autoliikenteen osuus on 550
8700:    Polttoaineen hinnan määräytymiseen vaikutta-        milj. litraa. Polttoaineveron verorasitus on näin
8701: vat toisaalta polttoaineen hinta ja toisaalta siitä    ollen noin 400 milj. markkaa vuodessa. Polttoai-
8702: perittävä polttoainevero. Dieselöljystä perittävä      neveron alentaminen merkitsisi ammattimaiselle
8703: polttoainevero määrättiin 21 päivänä joulukuuta        paketti- ja kuorma-autoliikenteelle keskimäärin 2
8704: 1984 annetulla lailla 79,12 penniksi litralta.         prosenttiyksikön suuruisen korotustarpeen pois-
8705: Tämän jälkeen tapahtuneeseen dieselöljyn hin-          tumista. Asiantilaan on siis saatava korjaus. La-
8706: nannousuun on vaikuttanut maaliskuun 12 päi-           kiehdotus tarkoittaa sitä, että nykyistä dieselöljyn
8707: vänä 1985 toteutettu dieselöljyn hinnankorotus.        polttoaineveroa alennettaisiin noin 30 prosentil-
8708: Dieselöljyn hinta on nelinkertaistunut vuodesta        la.
8709: 1975 lähtien ja samalla ajanjaksolla dieselöljyn           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8710: polttoainevero on yli kolminkertaistunut.              nioittavasti,
8711:    Koska kuljetuskustannukset muodostavat huo-
8712: mattavan osan eri tuotteiden hinnoista, niiden                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8713: vaikutus suomalaisten tuotteiden kansainväliseen              kiehdotuksen:
8714: kilpailukykyyn on merkittävä. Kilpailukykyämme
8715: 
8716:                                                  Laki
8717:                          polttoaineverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
8718: 
8719:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan polttoaineverosta 17 päivänä joulukuuta 1982
8720: annetun lain 4 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä joulukuuta
8721: 1984 annetulla lailla (895 184 ), näin kuuluvaksi:
8722: 
8723:                      4 §
8724:   Polttoaineveroa on suoritettava:                       Tämä laki tulee vmmaan           päivänä
8725:                                                        kuuta 198 .
8726:   6) dieselöljystä 55,38 penniä litralta;
8727: 
8728: 
8729: 
8730: 
8731:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
8732: 
8733:         Pentti Skön                      Reino Jyrkilä                 Pentti Kettunen
8734:         Urho Pohto                       Anssi Joutsenlahti            Veikko Vennamo
8735:         ). Juhani Kortesalmi             Lea Mäkipää                   Helvi Koskinen
8736:         Mikko Vainio                     Liisa Arranz                  Heikki Riihijärvi
8737:                     Vieno Eklund                               Martti Ratu
8738: 
8739: 4285004641
8740:                                                  1985 vp.
8741: 
8742: Lakialoite n:o 51
8743: 
8744: 
8745: 
8746: 
8747:                                    Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 29 § :n
8748:                                       muuttamisesta
8749: 
8750: 
8751:                                             Eduskunnalle
8752: 
8753:    Pienituloisten eläkeläisten ja monen muun               SMP vastusti sairauskulujen omavastuuosuu-
8754: kohdalla on monenlaisia pitkäaikaissairauksia,          den säätämistä, mutta joutui alistumaan hallitus-
8755: joiden hoito vaatii tiheästikin uusiutuvaa sairaa-      puolueiden välisissä neuvotteluissa vähemmis-
8756: lahoidon tarvetta ja monista eri lääkkeistä koituu      töön jääneenä. Sairauskulujen omavastuuosuus
8757: suuriakin lääkekuluja ja matkakuluja sekä ham-          on kuitenkin kiireellisesti saatava poistetuksi,
8758: masproteesit ja silmälasit ovat hyvin kalliita.         koska aikuisväestön sairaalahoito, hammashoito
8759:    Verotuksen osalta puolestaan voidaan todeta,         ja hammasproteesit sekä silmälasit eivät vielä
8760: että viime vuodelta toimitettavassa verotuksessa        kuulu sairausvakuutuksen piiriin, niin tästä syys-
8761: sairauskulujen omavastuuosuus on yksinäisellä           tä olisi välttämätöntä, että sairauskulujen oma-
8762: henkilöllä 200 markkaa ja puolisoilla 400 mark-         vastuuosuus poistettaisiin verotuksessa.
8763: kaa. Vuoden 1985 tuloista toimitettavassa vero-           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8764: tuksessa omavastuuosuus sairauskuluista on yksi-        nioittavasti,
8765: näisen henkilön osalta 300 markkaa ja puolisoi-
8766: den kohdalla 600 markkaa.                                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8767:                                                                  kiehdotuksen:
8768: 
8769: 
8770:                                                   Laki
8771:                            tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
8772: 
8773:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
8774: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1984
8775: annetussa laissa (972/84), näin kuuluvaksi:
8776: 
8777:                       29 §                              tilapsesta, jota verovelvollinen on verovuonna
8778:   Verovelvollisella on oikeus vähentää:                 elättänyt.
8779: 
8780:   6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja
8781: enintään 1 600 markkaa tai, jos kysymyksessä              Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8782: ovat puolisot, yhteensä enintään 3 200 markkaa,         kuuta 198 .
8783: minkä lisäksi enimmäismääriä on korotettava 500           Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
8784: markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kasvat-   delta 1985 toimitettavassa verotuksessa.
8785: 
8786: 
8787:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
8788: 
8789:           Reino Jyrkilä                     Pentti Skön                      Pentti Kettunen
8790:           Urho Pohto                        Anssi Joutsenlahti               Veikko Vennamo
8791:           J. Juhani Kortesalmi              Lea Mäkipää                      Helvi Koskinen
8792: 
8793: 
8794: 
8795: 428500463K
8796:                                                1985 vp.
8797: 
8798: Lakialoite n:o 52
8799: 
8800: 
8801: 
8802: 
8803:                                   Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi yrittäjien eläkelain 6 § :n muuttamisesta
8804: 
8805: 
8806:                                            Eduskunnalle
8807: 
8808:   Sotiemme invalidien ja veteraanien sekä rinta-      vieläkään korjattu, vaikka veteraanit ovat tata
8809: manaisten eläkeasioissa yksi pahimpia epäkohtia       korjausta jo vuosikymmenten ajan vaatineet.
8810: on se, että rintamallaoloaikaa ei ole otettu huo-        Kun hallituksen enemmistö ei ole halunnut
8811: mioon eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa las-      asian korjaamista, vaikka SMP:n eduskuntaryhmä
8812: kettaessa.                                            on näin toistuvasti vaatinut, niin edellä olevan
8813:   Tästä epäkohdasta ovat kärsineet erityisesti        perusteella ehdotamme kunnioittavasti,
8814: vanhimmat ja pitkään rintamalla olleet ikäluo-
8815: kat. Julkisella sektorilla asia on saatu järjestyk-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8816: seen, mutta muissa eläkejärjestelmissä asiaa ei ole            kiehdotuksen:
8817: 
8818: 
8819: 
8820: 
8821:                                                 Laki
8822:                                yrittäjien eläkelain 6 §:n muuttamisesta
8823: 
8824:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain
8825: (468/69) 6 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
8826: 
8827:                         6 §                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
8828:                                                       1985.
8829:    Eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa lasketta-
8830: essa otetaan rintamallaoloaika täysimääräisenä
8831: huomioon.
8832: 
8833: 
8834: 
8835: 
8836:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 198 5
8837: 
8838:          Reino Jyrkilä                    Pentti Skön                     Pentti Kettunen
8839:          Urho Pohto                       Anssi Joutsenlahti              Veikko Vennamo
8840:          J. Juhani Kortesalmi             Lea Mäkipää                     Helvi Koskinen
8841: 
8842: 
8843: 
8844: 
8845:  428500462)
8846: 1
8847: 1
8848:  1
8849:   1
8850:   1
8851:    1
8852:     1
8853:     1
8854:      1
8855:       1
8856:       1
8857:        1
8858:         1
8859:         1
8860:          1
8861:           1
8862:           1
8863:            1
8864:             1
8865:             1
8866:              1
8867:               1
8868:               1
8869:                1
8870:                 1
8871:                 1
8872:                  1
8873:                   1
8874:                   1
8875:                    1
8876:                                                  1985 vp.
8877: 
8878: Lakialoite n:o 53
8879: 
8880: 
8881: 
8882:                                    Kettunen ym.: Ehdotus laiksi varhaiseläkkeestä
8883: 
8884: 
8885:                                             EduskunnalLe
8886: 
8887:    Maassamme on tuhansia kansalaisia, jotka jou-       nalle ole annettu, vaikka tähän vallitsevaan epä-
8888: tuvat vajaakuntoisina ja jopa sairaina tekemään        kohtaan olisi saatava pikainen korjaus.
8889: raskasta työtä vaikeissa ja kuluttavissa olosuhteis-      Erityisen vaikeana ongelma tunnetaan kulutta-
8890: sakin ja haluaisivat huonokuntoisuutensa vuoksi        vissa ja raskaissa ammateissa sekä raskasta ja
8891: siirtyä eläkkeelle ja antaa välttämättömiä työpaik-    vuorotyötä tekevien naisten parissa.
8892: koja mm. nuorille työttömille ja muille työntar-          Varhaiseläkkeelle siirtymisen ikärajan tulee olla
8893: vitsijoille.                                           55 vuotta ja sen tulee koskea sekä ansiotyössä
8894:    Nykyiset eläkelakimme eivät kuitenkaan salli        työskenteleviä että työttömyyseläkkeellä olevia,
8895: tällaisen järkevän ja joustavan varhaiseläkkeelle      työntekijöitä, joita uhkaa pitkäaikainen työttö-
8896: siirtymisen mahdollisuutta.                            myys, sekä yrittäjiä lakiehdotuksessa tarkemmin
8897:    SMP on aina ollut sitä mieltä, että ikääntynei-     olevin edellytyksin.
8898: den ja sairaiden ihmisten tulee voida siirtyä niin        Koska asia on tärkeä, ehdotamme edellä ole-
8899: halutessaan ennenaikaiselle eläkkeelle ja saada        van perusteella kunnioittavasti,
8900: silloin kunnollinen eläke.
8901:    Lukuisista esityksistä ja kyselyistä huolimatta                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8902: hallituksen toimesta ei tällaista esitystä eduskun-             kiehdotuksen:
8903: 
8904: 
8905:                                                  Laki
8906:                                             varhaiseläkkeestä
8907: 
8908:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8909: 
8910:                         1 §
8911:   Sen estämättä, mitä muutoin on säädetty, 55          35 vuotta, taikka henkilölle, jota uhkaa pitkäai-
8912: vuotta täyttäneellä henkilöllä on oikeus saada         kainen työttömyys.
8913: varhaiseläke sen mukaan kuin tässä laissa sääde-                               4 §
8914: tään.                                                    Henkilölle myönnetty työttömyyseläke muute-
8915:                                                        taan hakemuksesta tämän lain mukaiseksi var-
8916:                         2 §                            haiseläkkeeksi, jos henkilöllä edelleen on voimas-
8917:   Varhaiseläke määräytyy eri eläkelakien mukai-        sa työttömyyseläkkeen saamisen edellytykset.
8918: sesti täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä.
8919:                                                                               5 §
8920:                        3 §                                Yksityiskohtaiset säännökset taman lain toi-
8921:   Varhaiseläke voidaan myöntää henkilölle, jon-        meenpanosta annetaan asetuksella.
8922: ka työkyky on olennaisesti alentunut tai joka on          Tämän lain voimaantulosta säädetään asetuk-
8923: tehnyt ansiotyötä tahi ollut yrittäjänä vähintään      sella.
8924: 
8925: 
8926:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1985
8927: 
8928:           Pentti Kettunen                 Lea Mäkipää                   Reino Jyrkilä
8929:                 Helvi Koskinen                              J. Juhani Kortesalmi
8930: 428500461H
8931:                                                 1985 vp.
8932: 
8933: Lakialoite n:o 54
8934: 
8935: 
8936: 
8937: 
8938:                                    Könkkölä: Ehdotukset laeiksi peruskoululain 69 §:n Ja lukiolain
8939:                                      43 §:n muuttamisesta
8940: 
8941: 
8942:                                             Eduskunnalle
8943: 
8944: 
8945:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8946: 
8947:   Lakialoitteen tarkoituksena on tehdä mahdolli-       ta aiheutuvia esteitä, jatkaa työtään kouluhalli-
8948: seksi opettajalle, jolla on vammasta tai sairaudes-    tuksen luvalla.
8949: 
8950: 
8951: 
8952: 
8953:                                               PERUSTELUT
8954: 
8955:    Peruskoululaki (476/83) tulee voimaan 1 päi-        sesta asianomaisen viranhaltijan suostumuksella
8956: vänä elokuuta 1985. Hallitus esittää (HE n:o           myöntää viranhaltijalle luvan jatkaa virantoimi-
8957: 68/1985 vp.) tähän lakiin eräitä muutoksia. Hal-       tusta, jos ne esteet, jotka edellyttäisivät hänen
8958: lituksen esitykset perustuvat 69 §:n osalta kansa-     vapauttamistaan virantoimituksesta, ovat poistet-
8959: koululain 71 §:n muutokseen (507 184). Kysei-          tavissa.
8960: nen pykälä sai eduskunnassa oleellisesti erilaisen
8961: muodon kuin hallitus oli esittänyt (HE n:o
8962: 19711983 vp.).                                         Ehdotetut muutokset
8963: 
8964:                                                           Opettajan vapauttamista työstään ei voida pi-
8965: Nykyinen tilanne
8966:                                                        tää perusteltuna silloin, kun hän tukitoimin on
8967:                                                        työkykyinen.
8968:    Kansakoululain (247 15 7) 71 §:n 1 momentin
8969: mukaan viranhaltijan, joka sairauden vuoksi ei            Menettely, jolla opettaja voi jatkaa työtään
8970: kykene virkaansa hoitamaan, on pyydettävä vir-         apuneuvoin ja avustettuna, on suhteellisen harvi-
8971: kavapautta. Kansakoulun johtokunnan eli koulu-         nainen. Menettelyn valtakunnalliseksi yhdenmu-
8972: järjestelmän perusteista annetun lain (467168)         kaistamiseksi ehdotetaan, että asiasta päättää ai-
8973: nojalla kunnan koululautakunnan on vapautetta-         na kouluhallitus. Päätös voidaan tehdä vain opet-
8974: va tällainen rehtori, opettaja tai asuntolanhoitaja    tajan hakemuksesta.
8975: virantoimituksesta, jollei hän pyydä virkavapaut-         Koska sairaudentila tai vamma voi pahentua,
8976: ta, ja asia on alistettava lääninhallituksen vahvis-   ehdotetaan, että lupa jatkaa opettajan työtä an-
8977: tettavaksi. Saman pykälän 2 momentin mukaan            netaan yleensä kolmen vuoden määräajaksi ker-
8978: viranhaltija, joka ruumiinvian tai ruumiin tai         rallaan. Lupa voidaan antaa lyhyemmäksikin
8979: sielun voimien vähentymisen vuoksi on pysyvästi        ajaksi ja se voidaan uusia tai tarvittaessa peruut-
8980: menettänyt työkykynsä, on velvollinen eroa-            taa, jos siihen on erityistä syytä. Lupa voidaan
8981: maan. Jollei viranhaltija kouluhallituksen keho-       antaa myös toistaiseksi, jos on ilmeistä, että
8982: tuksen saatuaan eroa, kouluhallituksen on vapau-       sairaudentila tai vamma ei pahene. Päätöstä
8983: tettava hänet virasta. Saman pykälän 3 momen-          tehdessään kouluhallituksen on aina kuultava
8984: tin mukaan kouluhallitus voi kunnan hakemuk-           kyseistä kuntaa.
8985: 428500460F
8986: 2                                           1985 vp. -     LA n:o 54
8987: 
8988:    Opettajan työn jatkamisen edellytyksiä koske-           avulla. Kouluhallituksen on tehtävä päätöksensä
8989: vissa asiakirjoissa tulee riittävän yksityiskohtaisesti    tapauskohtaisena harkintana, mitään yleistä oh-
8990: selvittää tarvittavat järjestelyt. Tällaisia selvityksiä   jetta erilaisen vammaisuuden aiheuttamista rajoi-
8991: voidaan antaa koulun henkilökunnan työn järjes-            tuksista eri tehtäviin ei voida asettaa.
8992: telyistä, jolloin esimerkiksi opettaja vaihtaa joita-         Avustajan määrääminen opettajalle merkitsee,
8993: kin tehtäviä toisen opettajan kanssa. Opettajan
8994:                                                            että he yhdessä hoitavat työhön kuuluvat tehtä-
8995: on itse hoidettava varsinainen opetustyö. Opetta-
8996:                                                            vät. Opettajan ja hänen avustajansa välinen työn-
8997: jalle voidaan esityksen mukaan tarvittaessa palka-
8998:                                                            jako riippuu vamman tai sairauden laadusta ja
8999: ta tekninen avustaja. Opettajan työn jatkamisen
9000:                                                            työhön kuuluvista tehtävistä. Koulukasvatuksen
9001: edellytyksiä koskevassa selvityksessä tulee kuvata
9002:                                                            ja opetuksen vastuu on kuitenkin jakamaton.
9003: avustajan tehtävät sen selvittämiseksi, että näin
9004:                                                            Opettajalle kuuluu laajemminkin vastuu siitä,
9005: voidaan osaltaan saavuttaa edellytykset opettajan
9006:                                                            että työhön kuuluvat tehtävät kokonaisuudessaan
9007: työn jatkamiseksi. Tekniset apuvälineet, jotka
9008:                                                            tulevat asianmukaisesti hoidetuiksi. Opettajan ja
9009: helpottavat opettajan toimintaa, saattavat myös
9010:                                                            hänen teknisen avustajansa keskisen vastuunjaon
9011: antaa edellytyksiä opettajan työn jatkamiseksi.
9012:                                                            selkiinnyttämiseksi on jo ennakolta edellä esite-
9013: Koulussa voidaan myös tehdä muita järjestelyitä,
9014:                                                            tyn mukaisesti pyrittävä määrittelemään riittävän
9015: kuten helpottaa vammaisen henkilön liikkumista             yksityiskohtaisesti avustajan työn sisältö ja itse-
9016: tai sopia muista työn järjestelyistä, joiden avulla        näinen vastuualue. Kun tämän tyhjentävä mää-
9017: vammautu{lut tai sairastunut opettaja voi toimia
9018:                                                            rittely ei kuitenkaan ole mahdollista eikä aina
9019: työssään. Milloin tukitoimista aiheutuu kunnalle
9020:                                                            tarkoituksenmukaistakaan, määräytyy vastuunja-
9021: kustannuksia, on kunnan kanta järjestelyihin
9022:                                                            ko viime kädessä siltä pohjalta, että opettaja
9023: selvitettävä.                                              vastaa kaikesta työstä sikäli, kuin hänen vammai-
9024:    Opettajan työn jatkamisen osalta on tärkeää,
9025:                                                            suutensa ei aiheuta siihen rajoituksia.
9026: että se ei vaaranna oppilaiden oikeutta saada
9027: täysipainoista opetusta. Tämä on keskeinen pe-                Opettajan työ tulisi aina tapahtumaan yksin-
9028: rusta harkittaessa opettajan mahdollisuutta jatkaa         omaisesti opettajan vastuulla hänen avustajansa
9029: työtään edellä mainittujen tukitoimenpiteiden              toimiessa lähinnä teknisenä avustajana.
9030: 
9031: 
9032: 
9033: 
9034:                                    YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
9035: 
9036:    Lain 69 §:ään on tarkoitus liittää uusi viides          toistaiseksi. Samoin erona ori se, että lupa voi-
9037: momentti, jossa säädettäisiin, että kouluhallitus          daan tarvittaessa peruuttaa vain erityisestä syystä.
9038: voi opettajan hakemuksesta kuntaa kuultuaan
9039: myöntää opettajalle luvan jatkaa työtään, jos ne
9040: esteet, jotka edellyttäisivät hänen vapauttamis-              On hyvin tärkeätä, että aloitteen tekijänä opet-
9041: taan virantoimituksesta tai toimestaan, ovat pois-         tajan työn jatkamisessa voi olla opettaja itse.
9042: tettavissa. Järjestely on laajennettu koskemaan            Kuitenkin jos koulussa tai kunnassa on jyrkän
9043: tässä myös tuntiopettajia. Lupa myönnetään                 kielteisiä asenteita vammaista tai sairasta opetta-
9044: yleensä kolmeksi vuodeksi. Lupa voidaan kuiten-            jaa kohtaan, voi kouluhallitus päätöstä tehdes-
9045: kin myöntää lyhyemmäksi ajaksi tai toistaiseksi.           sään ottaa tämän tarvittaessa huomioon. Laki-
9046: Lupa voidaan myös erityisestä syystä peruuttaa.            aloitteen tarkoitus on antaa kouluhallitukselle
9047:                                                            riittävästi harkintavaltaa.
9048: 
9049: Erot hallituksen esitykseen
9050: (HE n:o 68/1985vp.)
9051:                                                            Lukion opettajien asema
9052:   Oleellisin ero tämän lakialoitteen ja hallituk-
9053: sen esityksen välillä on se, että tämän lakialoit-
9054: teen mukaisesti luvan hakijana on opettaja eikä
9055: kunta. Lisäksi erona on se, että lupa voidaan                 Lukiolakeihin ehdotetaan samoilla perusteluil-
9056: myös vammasta tai sairaudesta riippuen myöntää             la vastaavat muutokset kuin peruskoululakiinkin.
9057:                                          1985 vp. -     LA n:o 54                                        3
9058: 
9059: Esityksen taloudelliset vaikutukset                    ja muutokset tulisi saada voimaan viimeistään 1
9060:                                                        päivänä elokuuta 1985.
9061:   Muutosesitys ei aiheuta merkittäviä lisäkustan-
9062: nuksia.
9063:                                                          Edellä mainittuun viitaten ehdotan,
9064: 
9065: Aloitteen käsittely ja voimaantulo
9066: 
9067:   Aloite tulisi käsitellä hallituksen esityksen (HE              että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
9068: n:o 68/1985 vp.) yhteydessä rinnakkaisaloitteena               kiehdotukset:
9069: 
9070: 
9071: 
9072: 1.
9073:                                                  Laki
9074:                                  peruskoululain 69 §:n muuttamisesta
9075: 
9076:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain
9077: (476/83) 69 §:ään uusi, näin kuuluva 5 momentti:
9078: 
9079:                        69 §                            muotoja. Viranhaltijan tai tuntiopettajan tulee
9080:                                                        liittää hakemukseen asiakirjat, joista ilmenevät
9081:    Kouluhallitus voi asianomaisen viranhaltijan        täysipainoisen viran tai tehtävien hoidon jatkami-
9082: tai tuntiopettajan hakemuksesta kuntaa kuultu-         sen edellytykset sekä selvitys edellä mainituista
9083: aan myöntää hänelle luvan jatkaa virantoimitusta       tukitoimista ja niiden antamisen mahdollisuuk-
9084: tai tehtävien hoitoa kolmen vuoden määräajan           sista esteiden poistamiseen. Kouluhallitus voi
9085: kerrallaan, jos viran tai tehtävien hoitoa haittaa-    antaa luvan lyhyemmäksikin ajaksi. Kouluhalli-
9086: vat esteet, joiden perusteella hänet 4 momentin        tus voi antaa luvan myös toistaiseksi, jos on
9087: mukaisesti olisi vapautettava virasta tai tehtävästä   ilmeistä, että sairaudentila tai vamma ei pahene.
9088: tai 62 §:n 2 momentin mukaisesti vapautettava          Myönnetty lupa voidaan erityisestä syystä peruut-
9089: virantoimituksesta tai tehtävien hoidosta, voi-        taa.
9090: daan poistaa. Tässä tarkoituksessa voidaan palka-
9091: ta avustava henkilö ja käyttää työolosuhteiden           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
9092: järjestelyjä, apuvälineitä ja muita vastaavia tuki-    1985.
9093: 
9094: 
9095: 
9096: 
9097: 2.
9098:                                                  Laki
9099:                                     lukiolain 43 §:n muuttamisesta
9100: 
9101:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83)
9102: 43 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
9103: 
9104:                        43 §                            tai tehtävien hoitoa kolmen vuoden maaraaJan
9105:                                                        kerrallaan, jos viran tai tehtävien hoitoa haittaa-
9106:    Kouluhallitus voi asianomaisen viranhaltijan        vat esteet, joiden perusteella hänet 3 momentin
9107: tai tuntiopettajan hakemuksesta kuntaa kuultu-         mukaisesti olisi vapautettava virasta tai tehtävästä
9108: aan myöntää hanelle luvan jatkaa virantoimitusta       tai 36 pykälän 2 momentin mukaisesti vapautet-
9109: 4                                       1985 vp. -    LA n:o 54
9110: 
9111: tava virantoimituksesta tai tehtävien hoidosta,       suuksista esteiden poistamiseen. Kouluhallitus
9112: voidaan poistaa. Tässä tarkoituksessa voidaan         voi antaa luvan lyhyemmäksikin ajaksi. Koulu-
9113: palkata avustava henkilö ja käyttää työolosuhtei-     hallitus voi antaa luvan myös toistaiseksi, jos on
9114: den järjestelyjä, apuvälineitä ja muita vastaavia     ilmeistä, että sairaudentila tai vamma ei pahene.
9115: tukimuotoja. Viranhaltijan tai tuntiopettajan tu-     Myönnetty lupa voidaan erityisestä syystä peruut-
9116: lee liittää hakemukseen asiakirjat, joista ilmene-    taa.
9117: vät täysipainoisen viran tai tehtävien hoidon
9118: jatkamisen edellytykset sekä selvitys edellä maini-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
9119: tuista tukitoimista ja niiden antamisen mahdolli-     1985.
9120: 
9121: 
9122:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1985
9123: 
9124:                                             Kalle Könkkölä
9125:                                                  1985 vp.
9126: 
9127: Lakialoite n:o 55
9128: 
9129: 
9130: 
9131: 
9132:                                     Hirvelä ym.: Ehdotukset laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-
9133:                                        arvosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
9134: 
9135: 
9136:                                              Eduskunnalle
9137: 
9138:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9139: 
9140:    Aloite perustuu pääosin hallituksen esitykseen       teen vinoutuman korjaamiseksi. Aloitteen mu-
9141: naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevaksi        kaan tällaisen suunnitelman laatiminen, samoin
9142: lainsäädännöksi (HE n:o 5711985 vp.). Siihen            kuin tasa-arvon edistäminen muutoinkin, kuu-
9143: verrattuna on lain soveltamisalaa laajennettu           luisi yhteistoimintamenettelyn piiriin. Velvolli-
9144: kaikki elämänalueet kattavaksi. Tasa-arvon to-          suus laatia kyseinen suunnitelma voisi syntyä
9145: teuttamiseksi sekä valtion että kuntien komiteoi-       tasa-arvolautakunnan antaman yleismääräyksen
9146: den, lautakuntien ja vastaavien elinten asettami-       nojalla.
9147: sessa on ehdotettu täsmällisempiä tasa-arvovel-            Aloitteen mukaan tulisi kielletyksi myös sellai-
9148: voitteita. Aloitteeseen sisältyy sukupuolta halven-     nen sukupuoleen perustuva syrjintä, jossa syrjintä
9149: tavan tai Ioukkaavan mainonnan kieltäminen.             ei ole suoranaisesti tapahtunut toisen eri suku-
9150:    Toisin kuin hallituksen esityksen mukaan olisi       puolta olevan työntekijän hyväksi. Raskauden,
9151: sukupuoleen perustuva syrjintä kiellettyä edel-         synnytyksen tai lastenhoitovelvoitteen perusteella
9152: leen myös työsopimuslain mukaan. Jotta tasa-            tapahtuva syrjintä olisi aloitteen mukaan kiellet-
9153: arvolakia ei voitaisi kiertää vetoamalla muihin         tyä silloinkin, kun se tapahtuu samaa sukupuolta
9154: syrjintäperusteisiin, ehdotetaan aloitteessa työso-     olevien kesken. Samoin voitaisiin työehdot katsoa
9155: pimuslaissa kiellettyjen syrjintäperusteiden laa-       syrjiviksi, vaikka ne koskisivat koko kyseisen
9156: jentamista ja ulottamista koskemaan myös työ-           työnantajan työntekijäkuntaa, mikäli ne poikke-
9157: hönottotilanteita.                                      aisivat alalla yleisesti noudatetuista.
9158:    Ehdotamme työsopimuslakiin myös eraita                  Aloitteeseen on sisällytetty säännösehdotus,
9159: muita muutoksia, joiden tarkoituksena on turva-         jonka tarkoituksena on suojata tasa-arvolakiin
9160: ta sellaisten työntekijöiden oikeudet, jotka ras-       vetoavaa työntekijää työnantajan kostotoimenpi-
9161: kauden, synnytyksen tai lapsenhoidon vuoksi             teiltä.
9162: muutoin ovat muita heikommassa asemassa.                   Aloitteen mukaiset lakiehdotukset on tarkoi-
9163:    Aloitteessa ehdotetaan työnantajalle myös laki-      tettu tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta
9164: sääteistä velvollisuutta tietyissä tilanteissa laatia   1986.
9165: suunnitelma työntekijäkunnan sukupuoliraken-
9166: 
9167: 
9168: 
9169: 
9170:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
9171: 
9172: 1. Laki naisten Ja miesten välisestä tasa-arvosta          (2 §). Hallituksen esitykseen sisältyvä lain so-
9173:                                                         veltamisalan rajoituksia koskeva säännös on jä-
9174:    1 §. Säännösehdotus vastaa hallituksen esityk-       tetty tästä aloitteesta pois. Nähdäksemme lain
9175: sen (HE n:o 5711985 vp.) vastaavaa pykälää              yleisten säännösten - mm. 6 §:n syrjintäkiellon
9176: täydennettynä yleistä soveltamisalaa koskevalla         - tulee koskea kaikkia elämänalueita. Vaikka
9177: lausekkeella.                                           esimerkiksi perheen sisällä tapahtuva syrjintä su-
9178: 
9179: 
9180: 428500466N
9181: 2                                       1985 vp. -     LA n:o 55
9182: 
9183: kupuolten välillä ei käytännössä voisi johtaa mi-      koskisi sukupuoleen perustuvaa syrjintää myös
9184: hinkään sanktioihin, merkitsisi lain yleisyys sitä,    sellaisissa tilanteissa, joissa valituksi tullut tai
9185: etteivät viranomaiset voisi omien toimenpitei-         muuten vertailukohteena oleva työntekijä on sa-
9186: densä avulla edistää tai tukea perheen sisäistä        maa sukupuolta kuin syrjinnän kohteeksi joutu-
9187: syrjintää. Ehdotuksemme ei loukkaa uskonnon-           nut. Muutos liittyy 6 §:ään lisättyyn 2 moment-
9188: vapautta, koska tasa-arvolain suhde uskonnon-          tiin. Käytännössä huomattava osa sukupuolisyr-
9189: harjoituksessa mahdollisesti tapahtuvaan suku-         jinnästä tapahtuu siten, ettei välitöntä toista
9190: puolisyrjintään ratkeaisi yleisten normihierarkiaa     sukupuolta olevaa vertailuhenkilöä ole, mutta
9191: koskevien periaatteiden mukaisesti. Niin ikään         syrjintä kuitenkin johtuu työntekijän olemassa
9192: hallituksen esittämä puolustushallinnon sotilaal-      olevasta tai tulevaisuudessa todennäköisestä ras-
9193: lista koulutusta edellyttävien tehtävien sulkemi-      kaudesta, synnytyksestä tai lastenhoitovelvoittees-
9194: nen lain soveltamisalan ulkopuolelle on tarpee-        ta.
9195: tonta, koska työhönottoa koskevan säännöksen              Lisäksi 2 momentin 1 kohtaa on täydennetty
9196: (7 §) nojalla kuitenkin selvitettäisiin, onko työn-    siten, että työehtojen vertailu voisi tapahtua
9197: hakija ollut ansioituneempi kuin valituksi tullut      myös suhteessa kyseisellä alalla yleisesti noudat-
9198: henkilö ja onko hänen syrjäyttämiseensä ollut          tettuihin palkka- tai muihin ehtoihin.
9199: jokin painava ja hyväksyttävä syy.                        Kun nykyisin työmarkkinoilla vallitseva eriar-
9200:    2 §. Säännösehdotus vastaa hallituksen esityk-      voisuus kohdistuu syrjivänä nimenomaan naisiin,
9201: sen 3 §:ää.                                            on 1 momenttiin ollut tarpeen ottaa ehdotus,
9202:    3 §. Säännösehdotuksen 2 momenttiin on              jonka mukaan naispuolisen työnhakijan syrjintä-
9203: hallituksen esityksen 4 § :ään verrattuna otettu       nä pidettäisiin myös naisen syrjäyttämistä yhtä
9204: täsmällisempi säännös tasapuolisuuden toteutta-        ansioituneen miehen hyväksi.
9205: misesta komiteoiden ja vastaavien valtion toimi-           Säännösehdotuksen 3 momenttiin on lisätty
9206: elinten kokoonpanossa. Vain poikkeustapauksissa        ehdotus tasa-arvolain säännöksiin vetoavan työn-
9207: - esimerkiksi yksijäsenisen toimielimen osalta         tekijän suojaamiseksi mahdollisilta kostotoimen-
9208: - voisi elimessä olla vain toista sukupuolta.          piteiltä. Kansainvälinen kokemus on osoittanut
9209: Lisäksi yleisperiaatteena olisi eri sukupuolten        tällaisen säännöksen tarpeelliseksi, sillä esimer-
9210: mahdollisimman tasapuolinen edustus, mikä              kiksi Yhdysvalloissa 7 % valituksista vuonna
9211: käytännössä merkitsisi velvoitetta määrätä esimer-     1982 johtui nimenomaan kostotoimenpiteistä.
9212: kiksi vähintään kolmannes jäsenistä toista ja          Säännösehdotus on tarkoitettu suojaamaan paitsi
9213: enintään kaksi kolmannesta toista sukupuolta           asianosaista itseään myös häntä avustavaa tai
9214: olevia. Aloitteeseen sisältyy myös kunnallislakia      hänen asiassaan todistajana esiintyviä työntekijöi-
9215: koskeva vastaava muutosehdotus. Lisäksi ehdote-        tä.
9216: taan 3 §:n 3 momentiksi kunnille velvollisuutta            8 §. Hallituksen esityksen 9 §:ään verrattuna
9217: laatia suunnitelma tasa-arvon toteuttamiseksi          on asevelvollisuuden säätämistä koskeva 2 kohta
9218: hallinnassaan ja toiminnassaan. Tämä koskisi           poistettu, koska sen osalta on kysymys hallitus-
9219: muun muassa kunnan asemaa työnantajana.                muodon 5 §:n yhdenvertaisuussäännöksen tul-
9220:    4 §. Säännösehdotus vastaa hallituksen esityk-      kinnasta lainsäädäntökäytännössä eikä tasa-arvo-
9221: sen 5 §:ää.                                            lain soveltamisesta.
9222:    5 §. Säännösehdotukseen on hallituksen esi-             Säännösehdotuksen 3 (hallituksen esityksessä
9223: tyksen 6 §:ään verrattuna lisätty 4 kohta, joka        4) kohtaa on täsmennetty naisten aseman paran-
9224: veivoittaisi työnantajan tietyssä tilanteessa laati-   tamista korostavaksi.
9225: maan suunnitelman naisten aseman parantami-                9 §. Ehdotus vastaa hallituksen esityksen
9226: seksi ja sukupuolten tasa-arvon toteuttamiseksi        10 §:ää.
9227: käytännössä.                                               10 §. Ehdotus vastaa hallituksen esityksen
9228:    6 §. Hallituksen esityksen 7 §:ään verrattuna       11 §:ää 3 momenttiin tehdyllä täsmennyksellä,
9229: pykälään on lisätty 2 momentti, jonka nojalla          jonka mukaan hyvityksen jakaminen tulisi kysee-
9230: sukupuoleen perustuvana syrjintänä tasa-arvola-        seen vain silloin, kun hyvitystä vaaditaan samassa
9231: kia sovellettaessa pidettäisiin myös raskauteen,       yhteydessä.
9232: synnytykseen tai lastenhoitovelvoitteeseen perus-          11 §. Hallituksen esittämästä 12 §:stä on
9233: tuvaa syrjintää. Tämä koskisi myös 7 §:n sään-         poistettu 3 momentti sen vuoksi, että ainakin
9234: nöksen soveltamistilanteita.                           työhönotossa tapahtuneen syrjinnän kohteiksi
9235:    7 §. Hallituksen esityksen 8 §:ään verrattuna       joutuneiden on mahdotonta tietää toistensa nos-
9236: on ehdotettualainkohtaa muutettu siten, että se        tamista syrjintäkanteista, ellei työnantaja itse
9237:                                          1985 vp. -     LA n:o 55                                            3
9238: 
9239: huolehdi asiasta. Kun ehdottamamme 10 §:n                   16 §. Liittyen ehdottamaamme 5 §:n 4 koh-
9240: mukaan hyvitys jaettaisiin vain samassa yhteydes-       dan mukaiseen työnantajan velvollisuuteen ehdo-
9241: sä vaatimuksen esittäneiden kesken ja 11 §:n            tamme, että tasa-arvolautakunalla olisi valta an-
9242: määräajan puitteissa olisi mahdollista nostaa use-      taa yleismääräyksiä siitä, milloin työnantajan pal-
9243: ampia hyvityskanteita, estettäisiin syrjinnän koh-      veluksessa olevan työvoiman on katsottava olevan
9244: teiksi joutuneiden oikeudenmenetykset ja samal-         pitkälle eriytynyttä. Lautakunta voisi ottaa yleis-
9245: la luotaisiin työnantajalle aineellinen intressi saa-   määräyksiin täsmällisiä tunnuslukuja, jotka voisi-
9246: da kaikki hyvityskanteet samanaikaiseen käsitte-        vat koskea koko työntekijäkunnan sukupuolija-
9247: lyyn.                                                   kautumaa tai eri sukupuolta olevien työntekijöi-
9248:     Oikeudenmenetysten estämiseksi on 2 mo-             den sijoittumista eri asemiin yrityksen tai muun
9249: mentin määräaika ehdotettu alkamaan siitä, kun          työpaikan sisällä, siis sekä vertikaalista että horin-
9250: asianosainen sai tietää syrjintäkiellon rikkomises-     sontaalista työnjakoa. Tunnusluvut voisivat olla
9251: ta. Tämäkin motivoisi työnantajaa toimenpitei-          myös vain jommankumman sukupuolen osuu-
9252: siin syrjinnän hyvittämiseksi.                          teen kohdistuvia. Tasa-arvolautakunta voisi siten
9253:     12 §. Ehdotus on hallituksen esityksen 13 §:n       antaa esimerkiksi sellaisen yleismääräyksen, joka
9254: mukainen.                                               tasa-arvolain 5 §:n 4 kohdan nojalla veivoittaisi
9255:     13 §. Säännösehdotuksesta on poistettu halli-       tasa-arvosuunnitelman laatimiseen kaikki sellaiset
9256: tuksen esityksen 14 §:n 2 momenttiin sisältyvä          työnantajat, joiden työvoimasta enemmän kuin
9257: kaksinkertainen syyteharkinta. Syyteoikeus olisi        kaksi kolmannesta on miehiä.
9258: itsenäisesti sekä asianomistajalla että virallisella        17-19 §. Säännösehdotukset ovat hallituksen
9259: syyttäjällä. Tasa-arvovaltuutetulla olisi luonnolli-    esityksen mukaiset.
9260: sesti oikeus ilmoittaa kiellon rikkomisesta viralli-       20 §. Ehdotamme, että tasa-arvolain 7 §:ssä
9261: selle syyttäjälle syyteharkintaa varten.                tarkoitetun työelämässä tapahtuvan syrjinnän
9262:      14 §. Hallituksen esitykseen ei sisälly ehdo-      johdosta myös syrjityksi tulleella olisi oikeus
9263: tusta sukupuolta Ioukkaavan tai halventavan             saattaa asia tasa-arvolautakunnan käsittelyyn, mi-
9264:  mainonnan kieltämisestä. Pidämme tällaista             käli tasa-arvovaltuutettu kieltäytyy vireillepanos-
9265: säännöstä tarpeellisena, sillä käytännössä mai-         ta.
9266: nonnalla on suuri vaikutus naista syrjivien, louk-         21-25 §. Säännösehdotukset vastaavat halli-
9267:  kaavien ja alenravien asenteiden ylläpitämisessä.      tuksen esitystä teknisin muutoksin.
9268:  Ehdotus ei korvaisi painovapauslainsäädäntöön
9269:  liittyviä tai muita olemassa olevia rangaistussään-
9270:  nöksiä vaan tulisi niiden rinnalle siten, että         2. Laki tasa-arvovaltuutetusta Ja tasa-arvolauta-
9271:  tasa-arvolain rangaistussäännöstä voitaisiin sovel-       kunnasta
9272:  taa sellaisissakin tapauksissa, jotka eivät täytä
9273: muun rikoksen tunnusmerkistöä. Tästä syystä                Ehdotuksemme vastaa hallituksen esitystä sillä
9274:  myös ehdotettu rangaistus on suhteellisen lievä,       lisäyksellä, että tasa-arvovaltuutetun ensisijaisten
9275:  vain sakkorangaistus.                                  tehtävien joukkoon tulisi myös tasa-arvolakiin
9276:      Säännösehdotus on laadittu tasa-arvolakitoimi-     ehdottamamme Ioukkaavan mainonnan kiellon
9277:  kunnan mietinnön (Komiteanmietintö 1982:44)            valvominen. 2 ja 12 §:iin ehdotamme 1. lakieh-
9278:  sisältämän ehdotuksen pohjalta, ja se koskisi          dotuksesta johtuvia korjauksia.
9279:  kaikkia mainoksen laatimiseen tai julkaisemiseen
9280:  osallistuvia.
9281:      Emme ehdota tasa-arvolakiin yleistä rangais-       3. Laki työsopimuslain muuttamisesta
9282:  tussäännöstä sukupuolisyrjinnästä tai tasa-arvo-
9283:  lain rikkomisesta. Käsityksemme mukaan tasa-              Hallitus esittää, että työsopimuslain 17 §:n 3
9284:  arvoa ei tule ainakaan ensisijaisesti lähteä tavoit-   momentista poistettaisiin työnantajiin kohdistuva
9285:  telemaan rangaistuksia jakamalla. Mikäli osoit-        kielto syrjiä työntekijöitä sukupuolen perusteella.
9286:  tautuu, että rangaistuksia sisältämätön tasa-arvo-     Mielestämme tasa-arvolain säätäminen ei poista
9287:  laki ei toimi käytännössä, on asia mahdollista         työsopimuslaissa olevan kiellon tarvetta muun
9288:  korjata esimerkiksi rikoslain kokonaisuudistuksen      muassa sen vuoksi, että lakien vahingonkorvaus-
9289:  yhteydessä.                                            ja rangaistusjärjestelmät ovat erilaiset. Ehdotam-
9290:      15 §. Säännös on hallituksen esityksen mukai-      me, että sukupuoleen perustuva syrjintä olisi
9291:  nen.                                                   edelleen kiellettyä myös työsopimuslain mukaan.
9292: 4                                      1985 vp. -     LA n:o 55
9293: 
9294:    Tasa-arvolakiehdotuksen mukainen menettely         työsopimusten yhteinen kesto ylittää kolme vuot-
9295: työhönotossa tapahtuneen syrjinnän toteamiseksi       ta.
9296: koskee vain sukupuolisyrjintää. Työnantajan tuli-        Ehdotamme työsopimuslain 30 §:n muutta-
9297: si syrjintäväitteen kumoamiseksi vain osoittaa,       mista siten, ettei sopimuksella voitaisi laajentaa
9298: että hänen menettelynsä on johtunut muusta            työnantajan oikeutta lomauttaa raskaana oleva
9299: seikasta kuin työhönotossa syrjäytetyn sukupuo-       työntekijä. Säännös poistaisi eräillä aloilla nouda-
9300: lesta. Yksityinen työnantaja voisi perusteeksi rat-   tetun käytännön, jonka mukaan työntekijä lo-
9301: kaisulleen esittää sellaisenkin seikan, joka työso-   mautetaan huomattavasti ennen äitiysrahakau-
9302: pimuslain mukaan on kielletty työnantajan pal-        den alkamista, ja loisi työnantajille siten intressin
9303: veluksessa jo olevien työntekijöiden erottelupe-      osoittaa kevyempää työtä raskaana oleville työn-
9304: rusteena. Käytännössä tämä mahdollistaisi tasa-       tekijöille.
9305: arvolain kiertämisen siten, että työnantaja voisi         Ehdotamme täsmennettäväksi työsopimuslain
9306: ilmoittaa syrjäyttäneensä ansioituneen naispuoli-     34 §:n säännöstä äitiys-, isyys- tai vanhempainlo-
9307: sen työnhakijan jonkin toisen työsopimuslain          malta taikka hoitovapaalta palaavan työntekijän
9308: 17 §:n 3 momentin mukaisen erotteluperusteen          työhönpaluuoikeudesta.
9309: nojalla, mahdollisesti kokonaan tekaistuin perus-         Ehdotamme säädettäväksi työsopimuslakiin
9310: tein. Tästä syystä ehdotamme, että tasa-arvolain      uuden 34 d §:n, joka turvaisi lapsen vanhemmil-
9311: säätämisen yhteydessä työsopimuslain 17 §:n 3         le oikeuden kolmen päivän mittaiseen sairaan
9312: momenttia muutetaan siten, että se koskisi myös       lapsen hoitolomaan. Nykyisin useat työehtosopi-
9313: työhönottotilanteita. Samalla ehdotamme kiellet-      mukset myöntävät tämän oikeuden vain naisille,
9314: tyjen erotteluperusteiden laajentamista siten, että   mikä osaltaan ylläpitää naisten alistettua asemaa
9315: niiden piiriin tulisivat myös perhesuhteet, vam-      työmarkkinoilla.
9316: maisuus, ulkonäkö ja sukupuolinen suuntautu-              Aloitteessa ehdotetaan edelleen työsopimus-
9317: neisuus. Lainkohdassa oleva varaus (''perusteet-      lain 37 §:n 4 momentin muuttamista siten, että
9318: tomasti") jäisi kuitenkin voimaan.                    raskaana olevaa työntekijää ei saisi lainkaan irtisa-
9319:   Jo nykyisin työsopimuslakiin sisältyy säännök-      noa. Muutoinkin ehdotamme mainitun säännök-
9320: siä, jotka koskevat muuta kuin voimassa olevan        sen täsmentämistä.
9321: työsuhteen osapuolten keskinäissuhdetta, onhan
9322: lain 42 a §:ssä säädetty takaisinottovelvollisuu-
9323: desta eräissä tilanteissa.                            4. Laki merimieslain 15 §:n muuttamisesta
9324:    Ehdotamme myös eräitä muita muutoksia työ-
9325: sopimuslakiin. Vastikään säädetty pienten lasten         Viittaamme edellä työsopimuslain 17 ~:n osal-
9326: vanhempien hoitovapaaoikeus (30/ 85) merkitsee        ta sanottuun.
9327: työntekijöiden tiettyjen oikeuksien lisääntymistä.       Muilta osin emme ehdota tässä yhteydessä
9328: Siihen liittyy myös eräitä sivuvaikutuksia, jotka     merimieslakiin muutoksia, koska hoitovapaajär-
9329: edellyttävät uusia lainsäädäntötoimenpiteitä.         jestelmän toteuttamista merimiesaloilla koskeva
9330: Muussa tapauksessa nimenomaan naisten asema           lakiesitys on tietääksemme valmisteilla, ja työso-
9331: työmarkkinoilla saattaa jäädä heikoksi.               pimuslakiin ehdottamamme muut kuin 17 §:ää
9332:    Ehdotamme työsopimuslain 2 §:ää muutetta-          koskevat muutokset ovat paremmin toteutettavis-
9333: vaksi siten, että määräaikaisten työsuhteiden         sa siinä yhteydessä.
9334: käyttömahdollisuutta rajoitettaisiin. Vanhem-
9335: painloman piteneminen ja hoitovapaaoikeuden
9336: säätäminen saattavat johtaa siihen, että ainakin      5. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain
9337: eräillä työpaikoilla huomattava osa työntekijöistä       6 §:n muuttamisesta
9338: käyttää näitä oikeuksiaan. Kun jo muutoinkin on
9339: havaittavissa työmarkkinoiden jakautuminen py-           Ehdotamme, että tasa-arvolain säätämisen yh-
9340: syvien ja tilapäistyöntekijöiden kasteihin, on en-    teydessä yhteistoimintalain (725/78) 6 §:ään li-
9341: nen muuta sijaisten aseman turvaamiseksi tar-         sättäisiin uusi 16 kohta, jonka mukaan yhteistoi-
9342: peen rajoittaa määräaikaisten työsopimusten           mintamenettelyn piiriin kuuluisi myös sukupuol-
9343: käyttömahdollisuutta. Ehdotuksemme mukaan             ten välisen tasa-arvon edistäminen. Erityisesti
9344: työsuhde muuttuisi pysyväksi, kun määräaikaisia       tämä on tarpeen tasa-arvolain 8 §:n 3 kohdan
9345: työsopimuksia on sijaisuuden vuoksi tehty enem-       (hallituksen esityksessä 9 §:n 4 kohtana) mukais-
9346: män kuin kaksi peräkkäin tai määräaikaisten           ten suunnitelmien laatimisessa.
9347:                                         1985 vp.      LA n:o 55                                           5
9348: 
9349: 6. Laki kunnallislain 28 §:n muuttamisesta                Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
9350: 
9351:   Ehdotamme, että kunnallislain (953/76)                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
9352: 15 §:n 3 momenttia muutettaisiin tavalla, joka                kiehdotukset:
9353: vastaisi tasa-arvolain 3 § :n 2 momentiksi ehdot-
9354: tamaamme säännöstä.
9355: 
9356: 1.
9357:                                                    Laki
9358:                                 naisten Ja miesten välisestä tasa-arvosta
9359: 
9360:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9361: 
9362:                         1 §                              2) edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoit-
9363:                   Lain tarkoitus                      tumista erilaisiin tehtäviin ja ammattiasemiin
9364:                                                       sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla
9365:   Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuo-          etenemiseen;
9366: leen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja mies-      3) kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltu-
9367: ten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa      vat sekä naisille että miehille; ja
9368: parantaa naisten asemaa kaikilla elämänalueilla          4) milloin työnantajan palveluksessa oleva työ-
9369: ja erityisesti työelämässä.                           voima on pitkälle eriytynyttä sukupuolen mu-
9370:                                                       kaan, laatia 8 §:n 3 kohdassa tarkoitettu suunni-
9371:                    2 §                                telma ja pyytää siitä tasa-arvolautakunnan lau-
9372:   (Kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen 3 §)           sunto.
9373: 
9374:                         3 §                                                   6 §
9375:   Viranomaisten velvollisuus edistää tasa-arvoa                        Syr;i"nnän kielto
9376:    (Kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen 4 §:n 1          (1 mom. kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen
9377: mom.)                                                 7 §)
9378:    Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja            Tätä lakia sovellettaessa pidetään sukupuoleen
9379: muissa vastaavissa toimielimissä tulee olla mah-      perustuvana myös sellaista naiseen kohdistuvaa
9380: dollisimman tasapuolisesti molempia sukupuolia.       syrjintää, joka johtuu tämän raskaudesta, mah-
9381: Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee jokai-   dollisuudesta tulla raskaaksi, synnytyksestä tai
9382: sessa toimielimessä olla sekä miehiä että naisia.     lastenhoitovelvoitteesta, niin myös mieheen koh-
9383:    Kunnan tulee kahden vuoden kuluessa tämän          distuvaa tämän olemassa olevaan tai odotettavissa
9384: lain voimaantulosta laatia suunnitelma naisten ja     olevaan lastenhoitovelvoitteeseen perustuvaa syr-
9385: miesten tasa-arvon edistämiseksi ja naisten ase-      jintää.
9386: man parantamiseksi kunnan hallinnossa ja toi-                                   7 §
9387: minnassa.
9388:                                                                      Syr;i"ntå" työelämässä
9389:                    4 §                                   Työnantajan menettelyä on lisäksi pidettävä
9390:   (Kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen 5 §)           6 §:ssä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työ-
9391:                                                       hön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen
9392:                         5 §                           valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioitu-
9393:      Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa      neempi kuin valituksi tullut henkilö tai milloin
9394:                                                       syrjäytetyksi tullut on nainen, yhtä ansioitunut
9395:   Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnanta-      kuin valituksi tullut mies, jollei työnantaja voi
9396: jan tulee ottaen huomioon käytettävissä olevat        osoittaa, että hänen menettelyynsä on työn tai
9397: voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat:         tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä
9398:    ( 1 kohta kuten HE :n n :o 57 1. lakiehdotuksen    syy taikka että hänen menettelynsä on johtunut
9399: 6 §:n 1 kohta)                                        muusta seikasta kuin sukupuolesta.
9400: 6                                          1985 vp. -   LA n:o 55
9401: 
9402:    Työnantajan menettelyä on samoin pidettävä             (3 mom. kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen
9403: syrjintänä, jos työnantaja                              10 §:n 3 mom.)
9404:    1) soveltaa      työntekijään    epäedullisempia
9405: palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja kuin                                   10 §
9406: toiseen työntekijään, joka on työnantajan palve-
9407: luksessa samassa tai samanarvoisessa työssä, tai        Työnantajan velvollisuus suorittaa hyvitystä" suku-
9408: vastaavasti epäedullisempia ehtoja kuin kyseisellä          puoleen perustuvan syrjinnå"n johdosta
9409: alalla yleensä vallitsee;                                  Työnantaja, joka on rikkonut 7 §:ssä tarkoitet-
9410:    2) johtaa työtä, jakaa työtehtävät tai muutoin       tua syrjinnän kieltoa, on velvollinen maksamaan
9411: järjestää työolot siten, että työntekijä joutuu         loukatulle hyvitystä sukupuoleen perustuvan syr-
9412: selvästi huonompaan asemaan kuin toinen työn-           jinnän johdosta.
9413: tekijä, taikka siirtää tai lomauttaa työntekijän; tai      (2 mom. kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen
9414:    (3 kohta kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen         11 §:n 2 mom.)
9415: 8 §:n 1 momentin 3 kohta)                                 Jos useammat vaativat hyvitystä 7 §:n 1 mo-
9416:    Työnantajan ei ole katsottava rikkoneen 2            mentin nojalla ja he ovat ansioituneempia kuin
9417: momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua syrjinnän         valituksi tullut, on hyvitys jaettava tasan niiden
9418: kieltoa, jos hän voi osoittaa, että hänen menette-      kesken, joiden hyvitysvaatimusta käsitellään sa-
9419: lynsä on johtunut muusta seikasta kuin työnteki-        massa yhteydessä. Hyvityksen määrääminen tai
9420: jän sukupuolesta tai 6 §:n 2 momentin nojalla           suorittaminen ei poista työnantajan velvollisuutta
9421: sukupuoleen rinnastettavasta seikasta taikka siitä,     suorittaa hyvitystä muille siihen oikeutetuille.
9422: että työntekijä on aikaisemmin asianosaisena,
9423: toisen työntekijän avustajana taikka todistajana                                11 §
9424: vedonnut tämän lain säännöksiin.
9425:                                                                       Hyvityksen vaatiminen
9426:                          8 §                               (1 mom. kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen
9427:     Menettely, jota ei ole pidettå"vä" syr;i"ntå"nå·    12 §:n 1 mom.)
9428:                                                            Kanne hyvityksen suorittamisesta on nostettava
9429:    Tässä laissa tarkoitettuna sukupuoleen perustu-      vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta
9430: vana syrjintänä ei ole pidettävä:                       tai siitä, kun loukattu sai tietää, että syrjintäkiel-
9431:    (1 ja 2 kohta kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdo-         toa oli rikottu.
9432: tuksen 9 §:n 1 ja 3 kohta)
9433:    3) suunnitelmaan perustuvaa menettelyä, jon-                            12 §
9434: ka tavoitteena on naisten ja miesten välisen              (Kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen 13 §)
9435: tasa-arvon edistäminen koulutuksessa tai naisten
9436: aseman parantaminen työelämässä tämän lain
9437: perusperiaatteiden mukaisesti.                                                  13 §
9438:                                                                 Syrjivä"n ilmoittelun kieltä"minen
9439:                          9 §
9440:                                                            Työ- tai koulutuspaikkaa ei saa ilmoittaa vain
9441:       Työnantajan velvollisuus antaa selvitys           joko naisten tai miesten haettavaksi, jollei tähän
9442:                  mene ttelystå"å"n                      ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa
9443:    Työnantajan on pyynnöstä viivytyksettä annet-        ja hyväksyttävää syytä taikka tämä perustuu 8 §:n
9444: tava kirjallinen selvitys menettelystään sille, joka    3 kohdassa tarkoitetun suunnitelman toteuttami-
9445: katsoo joutuneensa syrjäytetyksi 7 §:n 1 momen-         seen.
9446: tissa tarkoitetuin tavoin. Selvityksestä tulee käydä      Joka tahallaan rikkoo 1 momentissa tarkoitet-
9447: ilmi työnantajan noudattamat valintaperusteet,          tua kieltoa, on tuomittava syr;i"våstä ilmoittelusta
9448: valituksi tulleen koulutus, työ- ja muu kokemus         sakkoon.
9449: sekä muut valintaan vaikuttaneet selvästi osoitet-                              14 §
9450: tavissa olevat ansiot ja seikat.                                         Syrjivä mainonta
9451:    Työnantajan on samoin viivytyksettä annettava
9452: kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista työn-        Mainonnassa ei saa antaa kumpaakaan suku-
9453: tekijälle, joka katsoo joutuneensa 7 §:n 2 mo-          puolta halveksivaa vaikutelmaa, kuvata laukkaa-
9454: mentin 3 kohdassa tarkoitetun syrjinnän koh-            valla tavalla naista tai miestä eikä muutoin louka-
9455: teeksi.                                                 ta sukupuolten tasa-arvoa.
9456:                                          1985 vp. -     LA n:o 55                                        7
9457: 
9458:   Joka mainostajana taikka mainoksen laatijana                                21 §
9459: tai julkaisijana tahallaan rikkoo 1 momentissa               Lainvastaisen menettelyn kieltäminen
9460: tarkoitettua kieltoa, on tuomittava syr;i.västä mai-
9461: nonnasta sakkoon.                                          Tasa-arvolautakunta voi kieltää sitä, joka on
9462:                                                         menetellyt 6 tai 7 §:n taikka 13 §:n 1 momentin
9463:                    15 §                                 tai 14 §:n säännösten vastaisesti, jatkamasta tai
9464:   (Kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen 15 §)            uusimasta menettelyä, jos menettelyn kieltämistä
9465:                                                         on pidettävä aiheellisena tasa-arvon toteuttami-
9466:                       16 §                              sen kannalta.
9467:                                                            (2-4 mom. kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdo-
9468:            Valvonta ja yleismääräykset                  tuksen 21 §:n 2-4 mom.)
9469:    (1 mom. kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen
9470: 16 §)                                                                      22 §
9471:    Tasa-arvolautakunta voi antaa yleismääräyksiä          (Kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen 22 §)
9472: siitä, millaisissa tapauksissa työnantajan palveluk-
9473: sessa olevan työvoiman on katsottava olevan                                 23 §
9474: 5 §:n 4 kohdan tarkoittamalla tavalla pitkälle             Hyvityksen markkamäärien tarkistaminen
9475: eriytynyttä.
9476:                                                            Edellä 10 §:n 2 momentissa mainitut markka-
9477:                  17-19 §                                määrät tulee asetuksella tarkistaa kolmivuotiskau-
9478:   (Kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen 17-              sittain rahanarvon muutosta vastaavasti.
9479:                   19 §)
9480:                                                                            24 §
9481:                         20 §                              (Kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdotuksen 24 §)
9482:     Asian saattaminen tasa-arvolautakunnan
9483:                  käsiteltäväksi                                              25 §
9484:                                                                           Voimaantulo
9485:    Tasa-arvovaltuutettu voi tarvittaessa saattaa 6
9486: ja 7 §:n sekä 13 §:n 1 momentin ja 14 §:n                  (1 ja 2 mom. kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdo-
9487: säännösten vastaista menettelyä koskevan asian          tuksen 25 §:n 1 ja 2 mom.)
9488: tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Sillä, joka          Tämän lain säännöksiä ei sovelleta, mikäli ne
9489: katsoo tulleensa 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla syrji-   ovat ristiriidassa ennen tämän lain voimaantuloa
9490: tyksi, on oikeus saattaa asia tasa-arvolautakunnan      tehdyn työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopi-
9491: käsiteltäväksi, mikäli tasa-arvovaltuutettu on          muksen kanssa. Tämän lain 3 §:n 2 momentin
9492: kieltäytynyt viemästä asiaa lautakunnan käsitte-        säännös ei velvoita muuttamaan ennen lain voi-
9493: lyyn.                                                   maantuloa asetetun valtion komitean, neuvotte-
9494:    (2 ja 3 mom. kuten HE:n n:o 57 1. lakiehdo-          lukunnan tai muun vastaavan toimielimen ko-
9495: tuksen 20 §:n 2 ja 3 mom.)                              koonpanoa.
9496: 8                                         1985 vp. -     LA n:o 55
9497: 
9498: 2.
9499:                                                    Laki
9500:                                tasa-arvovaltuutetusta ja tasa-arvolautakunnasta
9501: 
9502:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9503: 
9504:                      1 §                                                   3-11 §
9505:     (Kuten HE:n n:o 57 2. lakiehdotuksen 1 §)            (Kuten HE:n n:o 57 2. lakiehdotuksen 3-11 §)
9506: 
9507:                          2 §
9508:   Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on:                                            12 §
9509:   1) valvoa 1 §:n 1 momentissa mainitun lain ja             Asia pannaan tasa-arvolautakunnassa vireille
9510: ensisijaisesti syrjinnän kiellon ja syrjivän ilmoitte-   kirjallisella hakemuksella.
9511: lun ja sukupuolta Ioukkaavan tai halventavan                (2 mom. kuten HE:n n:o 57 2. lakiehdotuksen
9512: mainonnan kieltojen noudattamista;                       12 §:n 2 mom.)
9513:   2) yleismääräyksin, aloittein, neuvoin ja ohjein
9514: edistää 1 §:n 1 momentissa mainitun lain tarkoi-
9515: tuksen toteuttamista;                                                    13-21 §
9516:   (1 momentin 3 ja 4 kohta sekä pykälän 2                (Kuten HE:n n:o 57 2. lakiehdotuksen 13-
9517: mom. kuten HE:n n:o 57 2. lakiehdotuksen 2                                21 §)
9518: §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta sekä 2 mom.)
9519: 
9520: 
9521: 
9522: 3.
9523:                                                    Laki
9524:                                        työsopimuslain muuttamisesta
9525: 
9526:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9527:   muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 2 §:n 3 momentti,
9528: 17 §:n 3 momentti, 30 §:n 1 momentti, 34 c § ja 37 §:n 4 momentti,
9529:   sellaisina kuin niistä on 30 §:n 1 momentti 16 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa (476/78)
9530: sekä 34 c § ja 37 §:n 4 momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (30/85), sekä
9531:   lz'så'tään lakiin uusi 2 §:n 5 momentti, 17 §:n 4 momentti ja 34 d § seuraavasti:
9532: 
9533:                          2 §                               Työntekijällä on oikeus irtisanoa määräaikai-
9534:                      Kestoaika                           nen työsopimus saatuaan pysyvän työpaikan tai
9535:                                                          muusta pätevästä syystä.
9536:     Määräaikainen työsopimus saadaan tehdä, jos
9537:  työtehtävien erikoisluonne, enintään kolmen
9538: vuoden sijaisuus tai harjoittelu sitä edellyttävät.
9539: Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa                                   17 §
9540:  tapauksessa tai jos määräaikaisia työsopimuksia            Yleissäännös työnantajan velvollisuuksista
9541: on sijaisuuksien vuoksi solmittu enemmän kuin
9542: kaksi peräkkäin tai muutoin ilman pätevää syytä             Työnantajan on kohdeltava työntekijäitään ja
9543: toistuvasti peräkkäin, pidetään sopimusta toistai-       palvelukseensa pyrkiviä työnhakijoita tasapuoli-
9544: seksi voimassa olevana työsopimuksena, niin              sesti, niin ettei ketään perusteettomasti aseteta
9545:  myös milloin määräaikaisen työsopimuksen kesto          toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskon-
9546: tai peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten            non, sukupuolen, perhesuhteiden, iän, poliitti-
9547: yhteinen kesto ylittää kolme vuotta. Muu sopi-           sen tai ammattiyhdistystoiminnan, vammaisuu-
9548: mus on mitätön.                                          den, ulkonäön, sukupuolisen suuntautumisen
9549:                                                          taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi.
9550:                                          1985 vp. -     LA n:o 55                                         9
9551: 
9552:   Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta            siirtää työhön, joka vaativuudeltaan tai palkkauk-
9553: säädetään lisäksi naisten ja miesten tasa-arvosta       seltaan on huonompi kuin se, missä hän oli
9554: annetussa laissa (    1   ).                            äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle taikka hoi-
9555:                                                         tovapaalle lähtiessään.
9556:                         30 §
9557:                   Lomauttaminen                                              34 d §
9558:                                                                     Sairaan lapsen hoitoloma
9559:    Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että
9560: työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi          Työntekijällä on oikeus pitää enintään kolme
9561: tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voi-        paivaa paikallista lomaa huollettavanaan olevan
9562: massa. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi   lapsen äkillisen sairauden vuoksi.
9563: irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työ-
9564: sopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta                                37 §
9565: vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen
9566: määrätä työntekijän 1omautettavaksi määräajaksi             Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset
9567: tai toistaiseksi. Samoin voidaan työntekijä lo-
9568: mauttaa 37 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaises-               Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopi-
9569: ti. Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta            musta, mikäli
9570: laajentaa, ei kuitenkaan raskaana olevan työnte-            1) työntekijä on raskaana,
9571: kijän osalta.                                              2) työntekijä on äitiys-, isyys- tai vanhempain-
9572:                                                         lomalla taikka hoitovapaalla,
9573:                                                             3) työsuhde päättyisi irtisanomisen johdosta
9574:                                                         äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoito-
9575:                       34 c §
9576:                                                         vapaan alkaessa tai aikana, tai
9577: Työntekijän oikeus palata azkaisempaan työhön              4) työntekijä on ilmoittanut työnantajalle
9578:                                                         isyys- tai vanhempainloman käyttämisestä tai
9579:    Äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalta taikka
9580:                                                         esittänyt tälle suunnitelman hoitovapaan pitämi-
9581: hoitovapaalta palaavalla työntekijällä on oikeus
9582:                                                         sestä. Muu sopimus on mitätön.
9583: palata niihin tehtäviin, jotka olivat hänen varsi-
9584: naisia tehtäviään hänen lähtiessään lomalle tai
9585: vapaalle. Mikäli näitä tehtäviä ei enää ole osoitet-      Tämä laki tulee voimaan         päivänä
9586: tavissa työntekijälle, ei häntä kuitenkaan saa          kuuta 19
9587: 
9588: 
9589: 
9590: 
9591: 4.
9592:                                                   Laki
9593:                                   merimieslain 15 §:n muuttamisesta
9594: 
9595:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9596:   muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetun merimieslain (423/78) 15 §:n 3 momentti sekä
9597:   lisätään 15 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
9598: 
9599:                         15 §                            den, ulkonäön, sukupuolisen suuntautumisen
9600:      Yleissäännös työnantajan velvollisuuksista         taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi.
9601:                                                            Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta
9602:    Työnantajan on kohdeltava työntekijäitään ja         säädetään lisäksi naisten ja miesten tasa-arvosta
9603: palvelukseensa pyrkiviä työnhakijoita tasapuoli-        annetussa laissa (    1   ).
9604: sesti, niin ettei ketään perusteettomasti aseteta
9605: toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskon-             Tämä laki tulee v01maan         päivänä
9606: non, sukupuolen, perhesuhteiden, iän, poliitti-         kuuta 19
9607: sen tai ammattiyhdistystoiminnan, vammaisuu-
9608: 
9609: 
9610: 2 428500466N
9611: 10                                          1985 vp. -   LA n:o 55
9612: 
9613: 5.
9614:                                                    Laki
9615:                    yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 §:n muuttamisesta
9616: 
9617:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978
9618: annetun lain (725/78) 6 §:ään uusi 16 kohta seuraavasti:
9619: 
9620:                        6 §                                  16) naisten ja miesten välisen tasa-arvon edis-
9621:      Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat           täminen erityisesti työhönotossa, koulutuksessa ja
9622:                       asiat                              uralla etenemisessä.
9623: 
9624:    Yhteistoimintamenettelyn       piiriin    kuuluvat
9625: asiat ovat:                                                Tämä laki tulee voimaan        päivänä
9626:                                                          kuuta 19
9627: 
9628: 
9629: 
9630: 
9631: 6.
9632:                                                    Laki
9633:                                   kunnallislain 15 §:n muuttamisesta
9634: 
9635:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain
9636: (953/76) 15 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
9637: 
9638:                        15 §                              mahdollisimman tasapuolisesti naisia ja miehiä,
9639:                    Valitseminen                          ja, jollei erityisestä syystä muuta johdu, on
9640:                                                          jokaiseen toimielimeen valittava sekä miehiä että
9641:    Kunnan muut luottamushenkilöt valitsee kun-           na1s1a.
9642: nanvaltuusto. Toimikuntien jäsenet valitsee kui-
9643: tenkin kunnanhallitus. Kunnanhallituksen, lau-              Tämä laki tulee voimaan      päivänä
9644: takuntien ja johtokuntien jäsenet sekä tilintarkas-      kuuta 19     . Se ei velvoita muuttamaan ennen
9645: tajat valitaan tammikuussa pidettävässä valtuus-         lain voimaantuloa asetetun toimielimen kokoon-
9646: ton kokouksessa. Luottamustehtäviin on valittava         panoa.
9647: 
9648: 
9649: 
9650:       Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1985
9651: 
9652:           Inger Hirvelä                      Kati Peltola                  Heli Astala
9653:           Ulla-Leena Alppi                   Niilo Koskenniemi             Vappu Säilynoja
9654:           Timo Laaksonen                     Seppo Toiviainen              Pirkko Turpeinen
9655:           Mikko Kuoppa                       Esko-Juhani Tennilä           Irma Rosnell
9656:           Marjatta Stenius-Kaukonen          Marja-Liisa Salminen          Kalle Könkkölä
9657:           Liisa Kulhia                       Esko Helle                    Ville Komsi
9658:                                                 1985 vp.
9659: 
9660: Lakialoite n:o 56
9661: 
9662: 
9663: 
9664: 
9665:                                    Skön ym.: Ehdotus laiksi kansalaisten perustoimeentuloturvasta
9666: 
9667: 
9668:                                            Eduskunnalle
9669: 
9670:    Nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan moraa-        myös erilaisten väliinputoajien ongelmat, joita
9671: linen ja inhimillinen velvollisuus on turvata jo-     tällä hetkellä maassamme on valitettavan run-
9672: kaiselle kansalaiselle riittävä perustoimeentulo-     saasti. On jo aika, että maamme todellisissa
9673: turva. Tällä hetkellä näin ei kuitenkaan ole          vaikeuksissa olevat ihmiset pääsevät nauttimaan
9674: asianlaita. Monet ihmiset joutuvat elämään Suo-       taloudellisesta kasvusta, joka tähän saakka on
9675: messa edelleen kohtuuttoman heikoissa olosuh-         koitunut lähinnä liike-elämän ja hyvätuloisten
9676: teissa.                                               eduksi.
9677:    Kohtuullisen perustoimeentuloturvan aikaan-           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9678: saaminen ei aiheuta yhteiskunnalle liian raskaita     nioittavasti,
9679: kustannuksia. Rahoitus on helposti järjestettävis-
9680: sä siirtämällä sosiaalipolitiikan painopistettä to-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9681: dellisille tarvitsijoille hyvätuloisilta.                    kiehdotuksen:
9682:    Perustoimeentuloturvan luominen poistaa
9683: 
9684: 
9685:                                                 Laki
9686:                                  kansalaisten perustoimeentulotuevasta
9687: 
9688:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9689: 
9690:                            1 §                                              3 §
9691:    Valtiovallan on turvattava jokaiselle kansalai-      Tarkempia säännöksiä lain soveltamisesta an-
9692: selle verovapaa vähintään 2 100 markan suurui-        netaan asetuksella.
9693: nen perustoimeentuloturva kuukaudessa.
9694:                                                                             4 §
9695:                            2 §                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
9696:   Perustoimeentuloturvan markkamäärä on si-           ta 1986.
9697: dottu indeksiin.
9698: 
9699: 
9700:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
9701: 
9702:              Pentti Skön                 Reino Jyrkilä                   Veikko Vennamo
9703:              Lea Mäkipää                 Helvi Koskinen                  Urho Pohto
9704:                                          J. Juhani Kortesalmi
9705: 
9706: 
9707: 
9708: 
9709: 4285005125
9710:                                                   1985 vp.
9711: 
9712: Lakialoite n:o 57
9713: 
9714: 
9715: 
9716: 
9717:                                     Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus työsuojelulaiksi
9718: 
9719: 
9720: 
9721:                                              Eduskunnalle
9722: 
9723: 
9724: 1. Johdanto                                             sempiin sairauksiin kuten mielenterveyden häiri-
9725:                                                         öihin, hermosto- ja aistimien tauteihin, veren-
9726:    Tärkein työsuojelua koskeva laki - työturvalli-      kiertoelinten sairauksiin ja tuki- ja liikuntaelin-
9727: suuslaki (299/58)- on ollut voimassa jo vuodes-         ten sairauksiin.
9728: ta 1959 lähtien. Vaikka tämä laki asettaa työnan-           Syöpäsairauksien lisääntyminen on kiinteässä
9729: tajan kannettavaksi vastuun siitä, että työnteki-       yhteydessä tuotannon kemiallistumiseen. Varo-
9730: jöiden terveys työssä turvataan, ei tämän lain
9731:                                                         vaistenkin arvioiden mukaan voidaan olettaa,
9732: tarkoitus ole käytännössä toteutunut. Tämä joh-         että Suomessa sattuu vuosittain noin 1 400-
9733: tuu ensinnäkin siitä, että laissa ja sen perusteella    2 800 työperäisen syövän aiheuttamaa kuoleman-
9734: annetuissa yksityiskohtaisissa säädöksissä ei ole       tapausta. Työperäisen syövän aiheuttamat kuole-
9735: asetettu riittävästi täsmällisiä vaatimuksia terveel-
9736:                                                         mantapaukset ylittävät siis 10-20-kertaisesti työ-
9737: liselle työympäristölle. Toiseksi tämä johtuu siitä,
9738:                                                         paikalla sattuvien työtapaturmista aiheutuvien
9739: että nykyinen työturvallisuuslaki ei ota huomioon
9740:                                                         kuolemantapausten määrän. Tähän nähden to-
9741: monia keskeisiäkään työn terveellisyyteen ja tur-
9742:                                                         teutetut torjuntatoimenpiteet ovat täysin riittä-
9743: vallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Näin lain ulko-     mättömiä. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pi-
9744: puolelle on jäänyt muun muassa työn voimape-
9745:                                                         tää, että kaikkien tuotannossa käytettävien tai
9746: räistämisestä aiheutuvat ongelmat. Mutta ennen          si-inä syntyvien kemiallisten aineiden syöpävaaral-
9747: kaikkea lain tarkoitus ei ole toteutunut, koska         lisuus on tutkittava.
9748: tässä laissa sen paremmin kuin myöhemmin
9749:                                                             Toinen kemialiistumisen mukanaan tuoma ter-
9750: annetussa laissa työsuojelun valvonnasta ( 1311
9751:                                                         veysvaara on allergiasairaudet, joka on nousemas-
9752: 73), ei työtätekeville ole annettu oikeuksia lain
9753:                                                         sa yhä merkittävämmäksi ongelmaksi. Erityisesti
9754: noudattamisen valvontaan.
9755:                                                         muovien lisääntyvä käyttöönotto on synnyttänyt
9756:                                                         altisteita, joita aikaisemmin ei laajassa mitassa ole
9757: 2. Työolot Suomessa                                     esiintynyt. Tästäkin syystä kemiallisten tuottei-
9758:                                                         den tutkiminen ennen niiden käyttöönottoa on
9759:    Tieteen ja tekniikan kehityksen uusi vaihe           ensiarvoisen tärkeää.
9760: tulee voimakkaasti muuttamaan työolosuhteita.               Työn aiheuttamista mielenterveydellisistä hai-
9761: Automaation entistä laajempi käyttöönotto ja            toista on tullut yhä vakavampi yhteiskunnallinen
9762: tuotannon kemialiistuminen asettavat työsuoje-          ongelma. Nykyään noin 30 % kansaneläkelain
9763: lulle uusia haasteita, joihin nyt voimassa olevan       mukaisista työkyvyttömyyseläkkeistä Suomessa
9764: työturvallisuuslain pohjalta ei voida vastata.          myönnetään mielenterveydellisin perustein. Ti-
9765:    Uusimpien tutkimusten mukaan työolojen ja            lastokeskuksen tekemän työolosuhdetiedustelun
9766: työntekijöiden terveydentilan välillä on vaikutuk-      mukaan työnsä koki henkisesti melko tai erittäin
9767: sia, joihin aikaisemmin ei ole kiinnitetty huo-         raskaana lähes puolet kaikista palkansaajista.
9768: miota. Siten työsuojelun rajoittaminen työtapa-             Työntekijöiden terveyden kannalta tärkein
9769: turmien ja ammattitautien torjuntaan on virheel-        muutos työoloissa on ollut työvauhdin jatkuva
9770: listä. Tutkimuksilla on osoitettu, että työolosuh-      kiristyminen. Tämä heijastuu monella tavalla
9771: teilla on keskeinen merkitys lähes kaikkiin ylei-       työntekijöiden terveydentilaan. Kiristynyt työtah-
9772: 4285005136
9773: 2                                       1985 vp. -     LA n:o 57
9774: 
9775: ti aiheuttaa mm. psyykkisiä sairauksia, kuluruis-      niin, että kaikki toisen henkilön teettämä työnte-
9776: ja rasitussairauksia ja sydän- ja verisuonitauteja.    ko kuuluisi lain piiriin. Tämän lisäksi lakia
9777: Työsuojelulainsäädännön avulla on kiireesti rajoi-     sovellettaisiin kaikkiin teknisiin tuotteisiin, kuten
9778: tettava liiallista työn rasittavuutta.                 työvälineisiin ja työtiloihin, joita voidaan käyttää
9779:    Työtapaturmien suhteen Suomessa on tapah-           lain tarkoittamassa työssä. Tällä on suuri merkitys
9780: tunut vuoden 1975 jälkeen myönteistä kehitystä.        ennakolta ehkäisevän työsuojelutyön edistämises-
9781: Tästä huolimatta on tapaturmien kokonaismäärä          sä.
9782: maassamme erittäin korkea. Vuonna 1983 sattui
9783: 54,7 tapaturmaa 1 000 työntekijää kohden. Mää-
9784: rä on lähes kaksinkertainen verrattuna Ruotsin tai     Vastuu lain toteuttamisesta
9785: Saksan demokraattisen tasavallan tapaturmati-
9786: heyteen, vaikka kumpikin näistä maista on Suo-            Vastuu nykyisen työturvallisuuslain toteutta-
9787: mea pidemmälle teollistunut. Korkea tapatur-           misesta kuuluu ensisijaisesti työnantajalle. Tä-
9788: mien määrä Suomessa selittyy ennen kaikkea             män lisäksi on työturvallisuuslaissa katsottu, että
9789: ajanmukaisten turvallisuusvaatimusten puutteella       koneiden valmistajien, maahantuojien, myyjien
9790: ja olemassa olevien turvallisuusvaatimusten val-       tai niiden luovuttajien on huolehdittava näiden
9791: vonnan tehottomuudella. Viime vuosina on työ-          laitteiden työturvallisuudesta.
9792: suojelun kehittämistä vastustettu taloudellisiin
9793:                                                           Lakialaitteessa on säilytetty työnantajalla pää-
9794: vaikeuksiin vedoten. Perustelu on virheellinen,
9795:                                                        vastuu lain toteuttamisesta. Hänen lisäkseen
9796: koska jo pelkästään työtapaturmat aiheuttavat
9797:                                                        kuuluu lain noudattaminen myös työ- ja tuotan-
9798: vuosittain usean miljardin markan kansantalou-
9799:                                                        toprosessien suunnittelijoille ja teknisten tuottei-
9800: dellisen menetyksen.
9801:                                                        den suunnittelijoille, rakentajille, valmistajille,
9802:    Käytäntö on osoittanut, että työolojen paran-
9803:                                                        myyjille, vuokraajille, omistajille ja haltijoille.
9804: taminen vaatii Suomessa yksityiskohtaista, selke-
9805:                                                        Sen sijaan lakialaitteessa on katsottu, että työnte-
9806: ää ja työnantajaa velvoittavaa normistoa. Kun
9807:                                                        kijä ei voi olla vastuussa työolojen turvallisuudes-
9808: yksityiskohtaisia määräyksiä tarvitaan runsaasti ja
9809: niitä on tarpeen tuotantoelämän kehityksen ja          ta.
9810: työsuojelutietouden paranemisen myötä jatkuvas-
9811: ti uudistaa, voidaan lakiin sisällyttää vain työsuo-
9812: jelunormiston yleiset puitteet. Näin ollen keskei-     Turva/lisen tekniikan toteuttaminen
9813: nen merkitys työsuojelussa tulee olemaan lain
9814: perusteella annettavilla yksityiskohtaisilla mää-         Lakialoitteen lähtökohtana on, että työympä-
9815: räyksillä. Tällaisten määräysten antaminen on          ristön on sellaisenaan oltava niin turvallinen, että
9816: mahdollista monelta osin nyt voimassa olevan           työntekijällä ei ole terveyden menettämisen vaa-
9817: työturvallisuuslainkin pohjalta. Tätä mahdolli-        raa. Jos tätä ei ole mahdollista toteuttaa, on vaara
9818: suutta ei kuitenkaan ole riittävästi käytetty, joten   tai haitta torjuttava työntekijän käyttäytymisestä
9819: maamme työsuojelunormista on jäänyt vuosi              riippumattomin rakenteellisin ja muin teknisin
9820: vuodelta yhä enemmän jälkeen kansainvälisestä          toimenpitein.
9821: kehityksestä. Edellä mainitusta syystä on tarpeen
9822: huolehtia työturvallisuuslain uudistamisen yhtey-
9823: dessä siitä, että alemmanasteisen säädöstön kehit-     Työympäristön vaara- ja haittatekijät
9824: täminen ja voimaansaattaminen samalla tehos-
9825: tuu.                                                      Nykyisen työturvallisuuslain merkittävimpiä
9826:                                                        heikkouksia on, että lain vaatimukset työympä-
9827:                                                        ristön ominaisuuksista ovat epämääräisiä. Laki-
9828: 3. Lakialoitteen keskeiset uudistusehdotukset          alaitteessa on pyritty mahdollisimman täsmälli-
9829:                                                        sesti määrittämään se turvallisuustaso, joka vä-
9830: Sove/tamisa/a
9831:                                                        hintään tulee toteuttaa. Tätä ei ole kuitenkaan
9832:    Nykyisen työturvallisuuslain soveltamisala on       voitu johdonmukaisesti toteuttaa kaikkien
9833: liian suppea. Sen ulkopuolelle on jäänyt esimer-       työympäristön vaaratekijöiden osalta, vaan ehdo-
9834: kiksi laivatyö ja opetukseen kuuluva työskentely       tuksessa lähdetään siitä, että näiltä osin lakia
9835: eräissä oppilaitoksissa. Samoin työturvallisuusla-     täsmennetaan turvallisuusmääräyksillä, joiden
9836: kia ei ole sovellettu kotitaloustyöhön. Lakiesityk-    antaminen lakialoitteen mukaan kuuluu työsuo-
9837: sessä ehdotetaan soveltamisalaa laajennettavaksi       jeluhallitukselle.
9838:                                           1985 vp. -     LA n:o 57                                         3
9839: 
9840: Työn voimaperäistämisen estäminen                        ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön. Samoin
9841:                                                          voidaan tarkastaa kemiallinen aine. Mikäli aineen
9842:    Lakialoite sisältää eräitä määräyksiä, joiden         tai tuotteen laatu sitä edellyttää, voidaan sen
9843: tarkoituksena on estää työn liiallinen voimape-          myyminen ja käyttäminen esityksen mukaan kiel-
9844: räistäminen. Niinpä lakialoitteen mukaan pakko-          tää.
9845: tahtisen työn teettäminen on kiellettyä, eli työs-          Tarpeen vaatiessa voidaan teknisen laitteen,
9846: kentelynopeuden tulee olla työntekijän valittavis-       aineen ja kemiallisen tuotteen valmistaja, maa-
9847: sa. Myös työn liiallisen osittamisen estämiseksi         hantuoja, myyjä tai luovuttaja määrätä kustan-
9848: työtehtävässä tulee olla riittävästi erilaisia työvai-   nuksellaan toimituttamaan niiden turvallisuuden
9849: heita, jotta työn liiallinen yksitoikkoisuus tai         ja terveydellisyyden selvittämiseksi tutkimuksia,
9850: työstä aihe~uva yksipuolinen kuormitus eivät             koetuksia ja mittauksia. Työnantaja voidaan
9851: aiheuttaisi vaaraa tai haittaa työntekijän tervey-       myös määrätä suorittamaan vastaavia mittauksia
9852: delle.                                                   ja tutkimuksia työpaikalla. Määräyksen tästä voi
9853:    Työn fyysistä rasittavuutta on lakialaitteessa        antaa joko työsuojeluviranomainen tai työpaikan
9854: pyritty rajoittamaan siten, että työntekijä suoja-       työsuojeluvaltuutettu.
9855: taan työn tarpeetonta rasittavuutta tai sen aiheut-         Lakialoitteen mukaan tulee kemiallisen tai bio-
9856: tamaa kulumista vastaan. Mikäli tätä ei suojelu-         logisen aineen terveydelliset vaikutukset, erityi-
9857: toimenpiteillä voida estää, niin työaikaa on päi-        sesti sen syöpävaarallisuus, selvittää, ennen kuin
9858: vittäin, viikoittain tai muiden sopivien ajanjakso-      a~ne voidaan luovuttaa työssä käyttöön otettavak-
9859: jen aikana rajoitettava.                                 Si.
9860:    Erityisen vaarallisissa töissä kuten kaivos-, ah-
9861: taus- ja rakennustöissä on pisin säännöllinen
9862: vuorokautinen työaika säädetty kuudeksi tunnik-          Lain valvonta
9863: si. Raskailla ja vaarallisilla työaloilla on lisäksi
9864: eläkeikä alennettu 55 vuoteen.                              Yksi suurimpia syitä siihen, että nykyistä työ-
9865:    Lakialoite lähtee siitä, että työ on pääsääntöi-      turvallisuuslakia ei ole käytännössä noudatettu,
9866: sesti järjestettävä päivisin. Tästä voidaan poiketa      on se, että sen valvonta on jätetty pelkästään
9867: vain, jos se on yhteiskunnallisten palvelusten           työsuojeluviranomaisten tehtäväksi. Lakialoitteen
9868: saannin tai työssä käytettävän tuotantotekniikan         mukaan lain ja sen nojalla annettujen säännös-
9869: vuoksi välttämätöntä.                                    ten, määräysten ja ohjeiden noudattamista valvo-
9870:    Monet viime aikoina julkaistut tutkimukset            vat työsuojeluviranomaisten ohella myös työpai-
9871: ovat osoittaneet, että suorituspalkkauksella on          kan työsuojeluvaltuutetut sekä työntekijät.
9872: monia työoloja heikentäviä vaikutuksia. Tästä               Työsuojeluvaltuutetulla on lakialoitteen mu-
9873: syystä lakialaitteessa on suorituspalkkauksen            kaan oikeus määrätä sellainen työ keskeytettäväk-
9874: käyttöä voimakkaasti rajoitettu. Suorituspalk-           si, josta saattaa aiheutua työntekijälle välitön
9875: kausta ei saa käyttää palkkausperusteena erityisiä       hengen tai terveyden menettämisen vaara. Lisäksi
9876: vaaratekijöitä tai erityistä rasitusta aiheuttavilla     työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu määräämään
9877: työaloilla, työssä taikka työvaiheessa. Suoritus-        työnantajan korjaamaan tai poistamaan havaitse-
9878: palkkausta ei myöskään saa käyttää työssä, jonka         mansa epäkohdat ja puutteellisuudet työtiloissa,
9879: tarkoituksena on turvallisuuden kannalta tärkeän         laitteissa tai työoloissa. Työsuojeluvaltuutettu voi
9880: toimenpiteen suorittaminen. Edelleen suoritus-           määrätä myös havaitsemansa puutteellisuudet ja
9881: palkkaus on kielletty palkkausperusteena silloin,        epäkohdat korjattaviksi määräajassa. Tarpeen
9882: kun tämä palkkausmuoto on omiaan kiihdyttä-              vaatiessa voi työsuojeluvaltuutettu velvoittaa suo-
9883: mään työtahdin liialliseksi tai aiheuttamaan suo-        rittamaan nämä toimenpiteet uhalla, että työnte-
9884: jelutoimenpiteiden laiminlyömisen.                       ko työpaikassa tai sen osassa keskeytetään taikka
9885:                                                          että laitteen tai työmenetelmän käyttäminen es-
9886:                                                          tetään.
9887: Tarkastukset ja tutkimukset                                 Työntekijällä on lakialoitteen mukaan oikeus
9888:                                                          pidättäytyä työn suorittamisesta silloin, kun
9889:    Tärkeimpiä syitä huonoihin työoloihin Suo-            työnantaja rikkoo, mitä hänen velvollisuudekseen
9890: messa on ennalta ehkäisevän työsuojelutoimin-            on työntekijän suojelua koskevan lain mukaan
9891: nan vähäisyys. Tästä syystä lakialaitteessa on           säädetty tai jos työntekijä muuten toteaa, että
9892: edellytetty, että työtilat ja työssä käytettävät         työpaikalla vallitseva puutteellisuus tai epäkohta
9893: laitteet on työsuojeluviranomaisten hyväksyttävä,        aiheuttaa hänelle tai muille tapaturman tai muu-
9894: 4                                        1985 vp. -     LA n:o 57
9895: 
9896: ta terveyden menettämisen vaaraa tai muuta              ei ole oikea elin antamaan hyvinkin nopeasti
9897: terveydellistä haittaa.                                 uudistettavia yksityiskohtaisia määräyksiä työn
9898:                                                         turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Tästä
9899:                                                         syystä lakialoitteen mukaan tarkemmat määräyk-
9900: Lähemmät määräykset                                     set lain soveltamisesta ja täytäntöönpanosta antaa
9901:                                                         työsuojeluhallitus.
9902:    Nykyisin puuttuvat monet tärkeät työolojen
9903: vaara- ja haittatekijöitä koskevat lähemmät mää-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9904: räykset. Tämä johtuu siitä, että työturvallisuus-       nioittavasti,
9905: lain delegointisäännös on epätarkoituksenmukai-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9906: nen. Käytäntö on osoittanut, että valtioneuvosto                kiehdotuksen:
9907: 
9908: 
9909: 
9910:                                            Työsuojelulaki
9911: 
9912:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9913: 
9914:                 Lain soveltaminen                       van alueen omistaja tai haltija sekä työssä käytet-
9915:                                                         tävää teknistä laitetta tai tuotetta, työtilaa tai
9916:                       1 §
9917:                                                         työmenetelmää koskevan suunnitelman laatija.
9918:  Tätä lakia sovelletaan kaikkeen työsuhteessa tai
9919: muuten teetettävään työhön.
9920:                                                                                  6 §
9921:                          2 §                               Lain noudattamisesta työnantajalla ja itsenat-
9922:    Tätä lakia on myös sovellettava kaikkiin sellai-     sellä yrittäjällä sekä suunnittelijalla, valmistajalla,
9923: siin teknisiin tuotteisiin kuin työvälineisiin, työ-    myyjällä, vuokraajalla, omistajalla ja haltijalla on
9924: aineisiin ja työtiloihin, joita käytetään tai voi-      objektiivinen korvausvastuu myös työsuhteessa
9925: daan käyttää 1 §:n tarkoittamassa työssä.               olevan alaisensa ja käyttämiensä itsenäisten yrit-
9926:                                                         täjien osalta. Korvausvastuu ei kuitenkaan poista
9927:                           3 §                           ensisijaista velvollisuutta työolojen, työssä käytet-
9928:     Tätä lakia sovellettaessa tarkoitetaan työnanta-    tävien teknisten laitteiden ja tuotteiden pitämi-
9929: jalla fyysistä tai juridista henkilöä, yhteisöä tai     seen tämän lain ja sen nojalla annettujen mää-
9930: laitosta, joka teettää tässä laissa tarkoitettua työ-   räysten edellyttämässä kunnossa tai muutoin toi-
9931: tä.                                                     mimiseen tai pidättäytymiseen toimimasta tämän
9932:                                                         lain ja sen nojalla annettujen määräysten mu-
9933:                                                         kaan.
9934:                  Yleisiä säädöksiä
9935:                         4 §                                                       7 §
9936:    Työnantajan on huolehdittava siitä, että työn-          Työolot on ensisijaisesti suunniteltava ja toteu-
9937: tekijälle hänen ikänsä, sukupuolensa, koulutuk-         tettava siten, ettei niissä esiinny tekijöitä, jotka
9938: sensa ja muut edellytykset huomioon ottaen ei           voivat aiheuttaa työntekijälle terveydellistä hait-
9939: työssä voi aiheutua terveydellistä vaaraa tai liial-    taa tai liiallista rasitusta.
9940: lista ruumiillista tai henkistä rasitusta. Terveydel-     Jollei tekniikan kehitystaso anna mahdolli-
9941: liseksi vaaraksi katsotaan myös sikiöön, lisäänty-      suuksia 1 momentin toteuttamiseen, on nouda-
9942: misterveyteen tai perimään kohdistuva vaara.            tettava jäljempänä mainittuja toimenpiteitä seu-
9943:                                                         raavassa järjestyksessä:
9944:                        5 §                                 1) vaara- tai haittatekijä on torjuttava eristä-
9945:   Tätä lakia on velvollinen noudattamaan myös           mällä se työntekijästä ehdottomasti ja täydellises-
9946: kemiallisen aineen, teknisen tuotteen tai laitteen      ti rakenteellisin tai muin teknisin toimenpitein
9947: valmistaja, maahantuoja, myyjä, vuokraaja tai           kuten käyttämällä kiinteitä tai pakkotoimisia tur-
9948: muu luovuttaja, työtilan tai työpaikkana toimi-         valaitteita siten, ettei vaara- tai haittatekijän
9949:                                           1985 vp. -     LA n:o 57                                          5
9950: 
9951: esiintyminen riipu työntekijän tai muun henki-                                   11 §
9952: lön käyttäytymisestä;                                       Kemiallisten ja biologisten tuotteiden pak-
9953:    2) vaara- tai haittatekijä on eristettävä täydelli-   kaukset sekä myynti- ja käyttöpäällykset on va-
9954: sesti työntekijästä toimenpitein, joiden vaikutus        rustettava Suomen- ja ruotsinkielisin merkinnöin,
9955: riippuu mahdollisimman vähän työntekijän tar-            joista ilmenevät turvallisuuden kannalta tarpeel-
9956: koituksellisesta tai tahattomasta käyttäytymisestä.      liset tiedot aineen tai tuotteen koostumuksesta,
9957:                                                          käyttötarkastuksesta, -tavasta ja -ajasta, väärän tai
9958:                                                          tahattoman käytön terveydellisistä vaaroista sekä
9959:                   Tekniset laitteet                      niiden torjunnasta ja ensiaputoimenpiteistä. Li-
9960:                                                          säksi pakkaukseen sekä myynti- tai käyttöpäällyk-
9961:                        8 §                               s~en. on merkittävä valmistajan ja maahantuojan
9962:   Teknisen laitteen rakenteen, rakenneaineen ja          mml.
9963: toiminnan tulee olla sellaisia, ettei tekninen laite        Mikäli kysymyksessä on sellainen aine tai tuo-
9964: voi aiheuttaa vaaraa terveydelle käytön, huollon,        te, jota ei pidetä erityisessä pakkauksessa tai
9965: korjauksen, kuljetuksen tai valmistuksen yhtey-          myynti- ja käyttöpäällyksessä, on 1 momentissa
9966: dessä.                                                   tarkoitetut tiedot muulla tavalla saatettava vas-
9967:   Teknisen laitteen, joka ei täytä 1 momentin            taanottajan ja käyttäjän tietoon.
9968: vaatimuksia, valmistus, maahantuonti, myynti ja             Mikäli kemiallisen tai biologisen aineen vaiku-
9969: muu luovutus toisen käyttöön sekä käyttö työssä          tus ihmisen terveyden kannalta ei ole riittävästi
9970: on kielletty.                                            tunnettu, tulee tämä selvittää, ennen kuin aine
9971:                                                          luovutetaan työssä käytettäväksi. Erityisesti ai-
9972:                                                          neen syöpävaarallisuus tulee sopivalla menetel-
9973:                         9 §                              mällä selvittää ennen sen luovuttamista työssä
9974:    Työnantajan on huolehdittava siitä, että tekni-       käyttöön otettavaksi.
9975: siä laitteita käytetään, huolletaan, korjataan ja           Aineen, joka ei täytä tämän pykälän vaatimuk-
9976: kuljetetaan niin, etteivät ne voi aiheuttaa vaaraa       sia, maahantuonti, myynti tai muu luovutus
9977: terveydelle.                                             toisen käyttöön on kielletty.
9978:    Teknisiä laitteita tulee luovutettaessa seurata
9979: työturvallisuuden kannalta tarpeelliset suomen-
9980: ja ruotsinkieliset käyttö-, asennus-, huolto-, tar-                   Työtilat ja työympäristö
9981: kastus- ja turvallisuusohjeet.
9982:                                                                                     12 §
9983:                                                             Työhuoneessa tai muussa työskentelypaikassa
9984:             Työssä käytettävät aineet                    tulee olla riittävästi tilaa. Tröhuoneen tilavuuden
9985:                                                          tulee olla vähintään 20 m ja lattian pinta-alan
9986:                         10 §                             vähintään 6 m 2 jokaista työhuoneessa työskente-
9987:    Työssä ei saa käyttää tai syntyä sellaisia            levää kohden. Työhuoneen vähimmäispinta-ala
9988: kemiallisia tai biologisia aineita, jotka voivat         on 10 m 2 •
9989: aiheuttaa vaaraa terveydelle. Jos tämä ei ole
9990: teknisesti mahdollista, on ryhdyttävä 7 § :n edel-                             13 §
9991: lyttämiin suojelutoimenpiteisiin, jotta tällaisia           Tuotantotiloihin on sijoitettava riittävä määrä
9992: aineita ei voi joutua työntekijän hengitysilmaan,        asianmukaisesti rakennettuja ja sisustettuja tau-
9993: elimistöön, iholle, silmiin tai muutoin kosketuk-        kotiloja työn yhteydessä tapahtuvaa lepoa ja
9994: siin työntekijän kanssa.                                 virkistystä varten.
9995:    Suojelutoimenpiteisiin on ryhdyttävä myös sil-
9996: loin, kun hapen puute taikka kemialliset aineet                                 14 §
9997: niiden palo- ja räjähdysvaarallisuuden, syövytys-           Työpaikalla tulee olla turvallisuuteen ja viihty-
9998: vaikutuksen, liukkauden tai muiden ominaisuuk-           vyyteen sekä työn laatuun nähden voimakkuu-
9999: sien johdosta voivat aiheuttaa terveydellistä hait-      deltaan riittävä ja tarkoituksenmukaisesti järjes-
10000: taa.                                                     tetty valaistus. Mikäli työn laatu sen sallii, on
10001:    Milloin aineen tai tuotteen vaarallisuus niin         työpaikan valaistuksen voimakkuuden oltava vä-
10002: edellyttää, voidaan aineen tai tuotteen myytäväk-        hintään kolmesataa luksia. Käytävät, portaat ja
10003: si asettaminen ja käyttö kieltää tai asettaa sille       muut kulkutiet, apu- ja ulkotilat, varastopaikat
10004: muita rajoituksia.                                       ja -rakennukset sekä muut niihin verrattavat
10005: 6                                        1985 vp. -     LA n:o 57
10006: 
10007: työpaikkaan liittyvät alueet ja rakennukset on          Tarvittaessa on melua aiheuttava työvaihe sijoi-
10008: varustettava riittävällä, voimakkuudeltaan vähin-       tettava erilliseen työhuoneeseen tai työ on järjes-
10009: tään sadanviidenkymmenen luksin valaistuksella.         tettävä siten, että melu ajoittain vähenee tai
10010:    Valaistus on järjestettävä siten, ettei työpaikal-   keskeytyy.
10011: la ole työturvallisuutta vaarantavia tai työntekijää
10012: haittaavia valaistusvoimakkuuksien eroja tai vaih-                               17 §
10013: teluita taikka häikäisyä.                                  Työntekijään kohdistuva tärinä on rakenteelli-
10014:    Jos valaistuksen katkeaminen voi aiheuttaa           sin ja teknisin toimenpitein rajoitettava niin
10015: työntekijöille vaaraa, työpaikalle on järjestettävä     vähäiseksi, ettei siitä aiheudu terveydellistä hait-
10016: itsetoimineo varavalaistusjärjestelmä.                  taa. Työntekijän kehoon tai käsiin kohdistuvan
10017:                                                         jatkuvan tärinän nopeus ei saa ylittää yhtä sentti-
10018:                         15 §                            metriä sekunnissa. Työsuojeluviranomainen voi
10019:    Työpaikalla tulee olla turvallisuuteen ja viihty-    vahvistaa noudatettavaksi työntekijän käyttämiin
10020: vyyteen nähden sopiva ilman lämpötila, kosteus          tiloihin ja työssä käytettäville teknisille laitteille
10021: ja virtausnopeus. Sisätiloissa työskentelypaikoilla     tärinätason, joka on tätä alhaisempi. Mikäli
10022: on lämpötilan oltava ruumiillisesta rasituksesta        enimmäisarvoa ei teknisin toimenpitein saavute-
10023: riippuen 18-24 astetta, suhteellisen kosteuden          ta, työ on järjestettävä siten, että tärinä ajoittain
10024: 30-70 prosenttia ja ilman virtausnopeuden kor-          vähenee tai keskeytyy.
10025: keintaan 0,2 metriä sekunnissa. Työpaikalla ei
10026: saa esiintyä haitallista tai häiritsevää lämpösätei-                            18 §
10027: lyä.
10028:                                                            Työntekijään kohdistuvan terveydellistä vaaraa
10029:    Työhuoneeseen tai muuhun suljettuun työ-             aiheuttavan säteilyn määrä on rakenteellisin ja
10030: paikkaan sekä tarvittaessa avoimeen työskentely-        teknisin toimenpitein rajoitettava mahdollisim-
10031: paikkaan on järjestettävä riittävän tehokas ilman-      man vähäiseksi. Mikäli säteilyn aiheuttamaa vaa-
10032: vaihto. Ilmanvaihto on tarvittaessa hoidettava          raa ei rakenteellisin ja teknisin keinoin saada
10033: koneellisesti toimivin laittein.
10034:                                                         riittävässä määrin vähennetyksi, työntekijän suo-
10035:    Poistetun ilmamäärän tilalle on työhuoneeseen        jeleminen on järjestettävä altistusaikaa lyhentä-
10036: tai muuhun suljettuun työskentelypaikkaan joh-          mällä.
10037: dettava vastaava määrä puhdasta korvausilmaa,
10038: jonka virtaussuunnan ja -nopeuden sekä lämpöti-
10039: lan ja kosteuden on oltava sellaisia, että 1                                    19 §
10040: momentissa edellytetyt olosuhteet saavutetaan.             Työpaikan sähköjohdot ja -laitteet on siten
10041:    Edellä 1 momentissa esitetyt vaatimukset on          rakennettava, asennettava ja huollettava sekä nii-
10042: toteutettava rakenteellisin ja teknisin toimenpi-       tä on siten käytettävä ja hoidettava, etteivät ne
10043: tein. Jolleivät nämä toimenpiteet ole teknisesti        aiheuta tapaturman tai tulipalon vaaraa. Jännit-
10044: mahdollisia ja työpaikalla on lämpöoloista johtu-       teisten virtapiirien osat on sähköeristysten, suoja-
10045: via vaaratekijöitä, työntekijän suojelu on järjes-      laitteiden ja suojaetäisyyksien avulla tai muulla
10046: tettävä altistusaikaa lyhentämällä ja henkilökoh-       sopivalla tavalla suojattava siten, ettei työntekijä
10047: taisten suojavälineiden avulla.                         joudu kosketuksiin niiden kanssa, sekä niin,
10048:                                                         etteivät ne aiheuta muuta vaaraa.
10049:                          16 §
10050:    Melu on melulähteeseen ja melun etenemiseen                                  20 §
10051: kohdistuvin rakenteellisin ja teknisin toimenpi-           Työ on järjestettävä siten, että palon ja räjäh-
10052: tein rajoitettava työpaikalla niin vähäiseksi, ettei    dyksen vaara on mahdollisimman vähäinen.
10053: se häiritse työntekijää tai aiheuta vaaraa tai          Palo- ja räjähdysvaarallisia aineita ja esineitä
10054: terveydellistä haittaa. Työntekijän päivittäinen        käsiteltäessä, kuljetettaessa, säilytettäessä ja
10055: melualtistus ei saa ylittää 80 desibelin tasoa.         varastoitaessa on noudatettava erityistä varovai-
10056: Työntekijöiden käyttämiin tiloihin ja työssä käy-       suutta ja mitä siitä on erikseen säädetty ja
10057: tettäville teknisille laitteille voi työsuojeluviran-   määrätty.
10058: omainen määrätä noudatettavaksi melutason, jo-             Työhuoneessa tai sen välittömässä läheisyydes-
10059: ka on tätä alhaisempi.                                  sä ja tarvittaessa muuallakin työpaikalla tulee olla
10060:    Melun syntyminen, vaikutusalue ja vaikutusai-        saatavissa vettä ja tarkoituksenmukaisia palon-
10061: ka on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi.           sammutusvälineitä ja -aineita.
10062:                                             1985 vp. -     LA n:o 57                                          7
10063: 
10064:    Työntekijöiden turvallisuuden niin edellyttäes-         työn järjestelyillä estää, työntekijän käyttöön on
10065: sä on työpaikalle järjestettävä itsetoimineo palon-        varattava hänelle soveltuvat tarkoituksenmukai-
10066: sammutusjärjestelmä sekä tarkoitukseen soveltu-            set, tehokkaat, helppokäyttöiset, työntekoa hait-
10067: va palohälytysmenetelmä.                                   taamattomat ja henkilökohtaiset suojavälineet,
10068:                                                            joiden on oltava työsuojeluviranomaisen hyväksy-
10069:                          21 §                              mää mallia.
10070:    Työskentelypaikalle ja sieltä pois tulee olla              Työnantajan on huolehdittava siitä, että työn-
10071: turvallinen ja helppo pääsy. Työpaikalla tulee             tekijälle luovutettava henkilökohtainen suojaväli-
10072: olla riittävä määrä selvästi havaittavia sekä help-        ne on hyvässä kunnossa ja huolellisesti puhdistet-
10073: pokulkuisia ja turvallisia poistumis- ja pelastau-         tu sekä siitä, että se huolletaan ja vaihdetaan
10074: tumisteitä.                                                riittävän usein.
10075:    Työ- ja työskentelypaikalta poisjohtavien ovien            Jos työpaikalla esiintyvät terveydelliset vaarate-
10076: tulee olla sisäpuolelta helposti ja turvallisesti          kijät, epäpuhtaudet, ilmastolliset tai muut hai-
10077: avattavta.                                                 talliset olosuhteet tai työn laatu edellyttävät työ-
10078:                                                            hön soveltuvaa vaatetusta, työnantajan on han-
10079:                                                            kittava sellainen työntekijän käyttöön ja huoleh-
10080:                         22 §
10081:                                                            dittava sen säännöllisestä huoltamisesta.
10082:   Työskentelypaikan tulee olla sellainen, että
10083: putoavat tai kaatuvat esineet eivät aiheuta vaa-
10084: raa. Työpaikan työtilojen ja kulkuteiden, portai-                 Henkilöstötilat ja työmaa-asunnot
10085: den, käytävien ja työskentelytasojen tulee olla
10086: rakenteeltaan sellaisia, ettei niistä aiheudu pu-                                  26 §
10087: toamisen, kaatumisen, kompastumisen, liukastu-                Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä
10088: misen tai muuta vastaavaa vaaraa.                          tulee olla työntekijöiden lukumäärään nähden
10089:                                                            riittävästi:
10090:                          23 §                                  1) kelvollista juomavettä
10091:   Työtilojen tulee rakenteeltaan, sijoitukseltaan             2) kunnollista pesuvettä ja peseytymislaitteita
10092: ja varusteiltaan olla sellaisia, että liikenne ja          sekä tarpeellinen määrä peseytymis- ja kuivaamis-
10093: kuljetukset voidaan järjestää turvallisuutta vaa-          välineitä. Työssä, joka ei ole kevyttä ja puhdasta,
10094: rantamatta. Työpaikalle tuleminen ja sieltä pois-          tulee lisäksi olla työntekijöiden käytettävissä riit-
10095: tuminen on järjestettävä turvalliseksi.                    tävä määrä suihkulaitteita tai sauna.
10096:                                                               3) tarkoituksenmukaisin laittein varustettua
10097:                                                            huonetilaa vaatteiden vaihtoa ja säilytystä sekä
10098:                          24 §
10099:                                                            tarpeen vaatiessa kuivatusta varten
10100:     Työpaikalla, kulkutiellä ja muissa työpaikkaan
10101:                                                               4) ruokailua varten varattua ja sisustettua huo-
10102: liittyvissä tiloissa on oltava hyvä järjestys, siisteys
10103:                                                            netilaa ja. jollei työpaikalla ole saatavissa valmis-
10104: ja puhtaus. Työhuoneet, kulkutiet ja aputilat on
10105:                                                            tettua ruokaa, laitteet ruoan säilyttämistä ja val-
10106: päivittäin siivottava. Nämä tilat on lisäksi määrä-
10107:                                                            mistusta varten
10108: ajoin ja aina tarvittaessa siivottava perusteellises-
10109:                                                               5) asianmukaisesti varustettuja käymälöitä.
10110: ti. Vuorotyössä käytettävät työtilat on tarvittaessa
10111:                                                               Työpaikalla, jossa on miespuolisia ja naispuoli-
10112: siivottava vähintään kerran työvuoron aikana.
10113:                                                            sia työntekijöitä, tulee olla peseytymistilat, pu-
10114:     Siivous on erityisesti työpaikoissa, joissa käsi-      keutumistilat ja käymälätilat erikseen naisille ja
10115: tellään tai voi esiintyä vaarallisia aineita, järjestet-   miehille.
10116: tävä siten, etteivät tällaiset aineet pääse siivouk-
10117:                                                               Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tilojen on
10118: sen yhteydessä työpaikan ilmaan tai muutoin
10119:                                                            sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty ja määrätty,
10120: kosketuksiin siivousta suorittavan tai muun työn-
10121:                                                            täytettävä tässä laissa työhuoneelle asetetut vaati-
10122: tekijän kanssa.                                            mukset. Mainitut tilat on päivittäin siivottava.
10123: 
10124:           Henkilökohtaiset suojavälineet                                          27 §
10125:                                                               Kun tyota suoritetaan paikalla, jossa ei ole
10126:                         25 §                               riittävästi asuntoja saatavissa työntekijöille niin
10127:   Jos työympäristössä esiintyvien vaara- ja haitta-        lähellä työpaikkaa, että heidän voidaan kohtuu-
10128: tekijöiden vaikutusta ei ole mahdollista raken-            della vaatia käyvän siellä yöpymässä, työpaikalle
10129: teellisilla tai muilla teknisillä toimenpiteillä tai       tai sen läheisyyteen on järjestettävä tarkoituksen-
10130: 8                                         1985 vp. -    LA n:o 57
10131: 
10132: mukaiset ja varustetasoltaan kunnolliset työmaa-                                  31 §
10133: asunnot.                                                   Työ on järjestettävä niin, että kukin työtehtävä
10134:    Työmaa-asuntoalueelle tulee järjestää mahdol-        sisältää riittävästi erilaisia työvaiheita niin, ettei
10135: lisuus lämpimän aterian saantiin ja vapaa-ajan          työn liiallinen yksitoikkoisuus tai työstä johtuva
10136: tiloja siten, kuin niistä erikseen määrätään.           yksipuolinen kuormitus aiheuta haittaa työnteki-
10137:                                                         jän terveydelle.
10138:                                                            Milloin työntekijän työtahti riippuu teknisen
10139:             Ensiapu ja pelastuslaitteet                 laitteen toiminnasta, tulee työntekijän voida va-
10140:                         28 §                            paasti säätää laitteen toimintanopeus.
10141:    Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä
10142: tulee sopivissa ja selvästi ilmoitetuissa kohdissa                               32 §
10143: olla työpaikan laajuus ja sijainti, työntekijöiden         Taakkojen tulee olla painoltaan, muodoltaan
10144: lukumäärä sekä työn laatu ja muut olosuhteet            ja kokoonpanaltaan sellaisia, ettei työntekijälle
10145: huomioon ottaen nopeasti saatavilla riittävä            aiheudu taakan kantamisesta, kannattamisesta,
10146: määrä ensiavun antamiseen soveltuvia laitteita,         nostamisesta, laskemisesta taikka asettelemisesta
10147: tarvikkeita ja aineita sekä tarvittaessa lääkkeitä ja   terveydellistä vaaraa taikka tarpeetonta rasitusta.
10148: sairaankuljetukseen soveltuvaa kalustoa. Ensi-          Taakkojen massa saa olla korkeintaan 35 kg
10149: avun antamiseen tarkoitettujen laitteiden ja ai-        silloin, kun on kysymys miespuolisesta työnteki-
10150: neiden määrä, kunto ja säilytyspaikka on tarkas-        jästä, ja 20 kg silloin, kun on kysymys naispuoli-
10151: tettava vähintään kerran kuukaudessa. Työpaikal-        sesta työntekijästä. Jatkuvassa käsittelyssä taakko-
10152: la tulee olla riittävä määrä ensiavun antamiseen        jen enimmäismassat ovat miespuolisilla työnteki-
10153: perehtyneitä henkilöitä.                                jöillä 20 kg ja naispuolisilla työntekijöillä 10 kg.
10154:    Milloin syövyttävät tai ärsyttävät aineet voivat
10155: joutua työntekijöiden silmiin tai iholle, työpai-                               33 §
10156: kalla on oltava nopeasti käyttöön saatavia huuh-
10157:                                                           Jos työssä esiintyy työntekijän elimistöä liialli-
10158: telu- ja pesulaitteita.
10159:                                                         sesti rasittavia tai kuluttavia tekijöitä, joita ei
10160:    Työntekijälle on ennakolta annettava selvät          teknisillä toimenpiteillä voida poistaa, tulee työs-
10161: ohjeet niistä toimenpiteistä, joihin tapaturman
10162:                                                         sä pitää sopivin välein lepotaukoja tai päivittäistä
10163: sattuessa on nopean avun hankkimiseksi ryhdyt-
10164:                                                         työaikaa rajoittaa.
10165: tävä. Tarvittaessa tulee työpaikalla olla tehokas
10166: hälytysjärjestelmä.
10167:                                                                                 34 §
10168:                      29 §                                  Milloin työntekijän työskentely yksin saattaa
10169:   Työpaikalla tulee olla työntekijöiden maara,          vaarantaa hänen itsensä tai muiden työntekijöi-
10170: työn laatu sekä räjähdyksen, tulipalon, kaasu-          den turvallisuutta eikä tämä vaara ole muulla
10171: vuodon, hukkumisen ja muun vastaavan vaaran             tavoin poistettavissa, kahden tai useamman työn-
10172: suuruus huomioon ottaen riittävä määrä tarkoi-          tekijän on suoritettava työ yhteisesti taikka toisen
10173: tuksenmukaisia pelastuslaitteita ja -varusteita.        työnte~ijän on välittömästi avustettava tai valvot-
10174:                                                         tava Sltä.
10175: 
10176:                   Työn järjestely
10177:                                                                       Vuoro-, yö- ja ylityöt
10178:                         30 §
10179:    Työmenetelmät ja työssä käytettävät tekniset                                 35 §
10180: laitteet sekä työliikkeet ja työasennot on suunni-         Työ on järjestettävä pääsääntöisesti siten, että
10181: teltava, mitoitettava ja järjestettävä siten, ettei     se voidaan suorittaa päivällä säännöllisesti saman-
10182: työntekijälle aiheudu terveydellistä vaaraa taikka      pituisina, yhtäjaksoisina ja samoina vuorokauden
10183: liiallista rasitusta.                                   aikoina toistuvina jaksoina.
10184:    Raskaat ja yksipuoliset rasittavat työvaiheet on        Vuoro- ja yötyön teettäminen on sallittu vain,
10185: poistettava teknisin toimenpitein kuten mekani-         jos se on työssä käytettävän tuotantotekniikan
10186: soinuin ja automatisoinnin avulla.                      vuoksi teknisesti välttämätöntä tai jos se on
10187:    Työskentelypaikalla tulee olla tarkoituksenmu-       välttämättömien yhteiskunnallisten palvelusten
10188: kaisia istuimia.                                        saannin vuoksi tarpeen.
10189:                                             1985 vp. -     LA n:o 57                                           9
10190: 
10191:                         36 §                               työpaikkaa koskevista työsuojelusäännöksistä Ja
10192:    Vuoro- ja yötyössä työntekijälle on järjestettävä       -määräyksistä.
10193: erityiset lepoajat ja tarkoituksenmukaiset lepoti-            Työntekijälle on annettava tiedot työpaikalla
10194: lat, lämpimät ja terveelliset ateriat, kuljetus työ-       käytettävien ja siellä olevien teknisten laitteiden
10195: paikalle ja sieltä pois sekä ryhdyttävä muihin             ja aineiden vaarallisuudesta sekä niistä aiheutu-
10196: terveydellisten haittojen poistamiseksi tarpeelli-         vien vaarojen torjunnasta. Tarvittaessa on työnte-
10197: siin toimenpiteisiin.                                      kijöille järjestettävä ensiapu- ja palonsammutus-
10198:    Jos vuoro- ja yötyöstä johtuvia terveydellisiä          koulutusta sekä annettava tiedot menettelytavois-
10199: haittoja ei voida 1 momentissa tarkoitetuilla              ta ja turvallisesta poistumisesta työpaikalta räjäh-
10200: suojelutoimenpiteillä poistaa, työntekijälle on            dyksen, tulipalon, kaasuvuodon ja muun vastaa-
10201: järjestettävä samanarvoista säännöllistä päivätyö-         van tapaturman varalta.
10202: tä.
10203:                                                               Uudelle työntekijälle ja uuteen työtehtävään
10204:    Raskaana olevaa naista tai henkilöä, jolla on           siirtyvälle työntekijälle on lisäksi annettava eri-
10205: alle ?-vuotiaita lapsia, ei saa pitää yötyössä, vaan       tyistä työn laadun ja työolosuhteiden edellyttä-
10206: hänelle on järjestettävä samanarvoista säännöllis-         mää opetusta ja ohjausta työntekijän turvallisuu-
10207: tä päivätyötä.                                             den kannalta tarpeellisista toimenpiteistä ja me-
10208:                                                            nettelytavoista ennen työskentelyn aloittamista.
10209:                      37 §                                  Opetuksella ja ohjauksella on selvitettävä tarkoin
10210:   Työntekijää ei saa pitää ylityössä työaikalaissa         työn turvalliset suoritusmenetelmät sekä työssä ja
10211: säädetyn säännöllisen Vuorokautisen työajan li-            työympäristössä esiintyvät vaaratekijät ja niiden
10212: säksi.                                                     torjunta.
10213: 
10214:                          38 §                                                       41 §
10215:   Rasittavilla tai erityisiä vaaratekijöitä sisältävillä
10216: työaloilla ja työtehtävissä pisin säännöllinen vuo-           Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä
10217: rokautinen työaika on kuusi tuntia. Eläkeikä               työpaikan työsuojelupäällikölle, työsuojeluval-
10218: näillä työaloilla ja työtehtävissä on 55 vuotta.           tuutetulle, varavaltuutetuille ja työsuojelutoimi-
10219: Asetuksella määrätään tässä tarkoitetuista työ-            kunnan jäsenille sekä muille lain tai sopimuksen
10220: aloista ja työtehtävistä.                                  perusteella työsuojelutehtävissä toimiville henki-
10221:                                                            löille säännöllisesti ja riittävästi työsuojelua sekä
10222:                                                            työsuojelualan säännöksiä ja määräyksiä selvitte-
10223:                     Palkkaustapa                           levää koulutusta.
10224: 
10225:                          39 §                                                      42 §
10226:    Sellaisissa töissä, jotka sisältävät entylSla rasi-
10227: tustekijöitä tai joissa suorituspalkkaus voi kiih-           Työtä, jossa esiintyvien vaarojen välttäminen
10228: dyttää työtahdin sellaiseksi, että siitä voi olla          vaatii erityistä koulutusta, ei saa suorittaa muu
10229: vaaraa työntekijän terveydelle, ei suorituspalk-           kuin riittävän koulutuksen omaava, siihen pätevä
10230: kausta saa käyttää palkkausperusteena.                     henkilö.
10231:    Suorituspalkkausta ei saa käyttää työssä, jonka
10232: tarkoituksena on työturvallisuuden kannalta tär-
10233: keän toimenpiteen suorittaminen, tai työssä, jos-                      Työntekijän ominaisuudet
10234: sa suorituspalkkaus voi aiheuttaa puutteita työ-
10235: suojelutoimenpiteissä.                                                            43 §
10236:                                                               Työntekijää ei saa määrätä sellaiseen työhön,
10237:                                                            josta hänen fyysisten tai psyykkisten ominaisuuk-
10238:                       Koulutus                             siensa perusteella saattaa olla haittaa hänen tai
10239:                                                            muiden terveydelle ja turvallisuudelle.
10240:                         40 §
10241:    Työntekijälle on annettava työn laadun, työ-
10242: olosuhteiden ja työntekijän ammattitaidon huo-                                    44 §
10243: mioon ottaen riittävästi opetusta ja ohjausta                 Raskaana olevalla naisella ei saa teettää sellaista
10244: terveydellisten vaarojen välttämiseksi. Työnteki-          kuten ruumiillisesti rasittavaa työtä, josta saattaa
10245: jälle on lisäksi annettava opetusta kyseessä olevaa        olla haittaa hänen itsensä tai sikiön terveydelle.
10246: 
10247: 2 4285005136
10248: 10                                      1985 vp. -     LA n:o 57
10249: 
10250:       Työnantajalle asetettavat vaatimukset               Edellä 1 momentissa tarkoitetusta aineesta tai
10251:                                                        tuotteesta voidaan määrätä tehtäväksi työsuojelu-
10252:                        45 §                            viranomaiselle ilmoitus, jonka tulee sisältää työ-
10253:    Työsuojeluviranomainen voi määrätä työnanta-        suojelun valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot.
10254: jan tai hänen edustajansa osoittamaan omaavansa
10255: riittävät tiedot työssä esiintyvistä vaaroista ja
10256:                                                                             50 §
10257: niiden torjunnasta sekä työsuojelulainsäädännös-
10258:                                                          Tuotanto- ja työmenetelmien käyttöönottoa
10259: tä.
10260:                                                        koskeva suunnitelma voidaan määrätä ennen
10261:                                                        suunnitelman toteuttamista tarkastettavaksi.
10262:                Terveystarkastukset
10263:                                                                               51 §
10264:                        46 §                               Teknisen laitteen tai kemiallisen aineen val-
10265:    Työntekijälle on ennen työn aloittamista suori-     mistaja, maahantuoja, myyjä tai luovuttaja voi-
10266: tettava lääkärintarkastus. Tarkastus on uusittava      daan määrätä kustannuksellaan toimituttamaan
10267: vähintään kerran vuodessa, mikäli työpaikan olo-       niiden turvallisuuden selvittämiseksi tutkimuk-
10268: suhteet tai työntekijän terveydentila ei vaadi         sia, koetuksia ja mittauksia.
10269: tarkastuksia suoritettavaksi tätä useammin.               Työsuojeluviranomainen tai työpaikan työsuo-
10270:   Jos työntekijä työstä tai työolosuhteista aiheu-     jeluvaltuutettu voi määrätä työnantajan kustan-
10271: tuvan sairauden, vamman tai herkistymisen seu-         nuksellaan toimituttamaan joko kerran tai mää-
10272: rauksena saattaa menettää kykynsä tehdä entistä        räajoin tapahtuvia taikka jatkuvia työpaikan olo-
10273: työtään tai tällaisen työn jatkamisesta saattaa        suhteita koskevia mittauksia ja koetuksia.
10274: aiheutua työntekijälle terveydellistä haittaa,
10275: työnantajan on huolehdittava siitä, että työnteki-
10276: jälle osoitetaan hänen työkykyään vastaavaa muu-                            Valvonta
10277: ta samanarvoista työtä. Muuhun työhön siirtämi-
10278: nen ei saa huonontaa työsuhteen, virkasuhteen                                 52 §
10279: tai muun palvelussuhteen ehtoja.                         Tämän lain sekä sen nojalla annettujen sään-
10280:                                                        nösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista
10281:                                                        valvovat työsuojeluviranomaiset ja työpaikan työ-
10282:      Ilmoitukset, tarkastukset ja tutkimukset          suojeluvaltuutetut sekä työntekijät.
10283: 
10284:                         47 §                                                    53 §
10285:    Työtiloja sisältävän rakennuksen rakentamista         Jos työoloissa vallitsevasta puutteellisuudesta
10286: ja sen muuttamista tarkoittavan suunnitelman           tai epäkohdasta aiheutuu työntekijälle välitön
10287: pitää olla ennen rakennustyön aloittamista työ-        terveyden menettämisen vaara eikä työnantaja
10288: suojeluviranomaisen hyväksymä.                         heti poista epäkohtaa tai muutoin korjaa puut-
10289:                                                        teellisuutta, työsuojeluvaltuutettu voi määrätä,
10290:                        48 §                            että tällaista vaaraa aiheuttava työ on keskeytettä-
10291:   Teknisen laitteen tai laitetyypin, josta voi ai-     vä.
10292: heutua vaaraa tai terveydellistä haittaa, pitää olla
10293: hyväksytty ennen laitteen valmistuksen aloitta-                               54 §
10294: mista, laitteen maahantuontia tai käyttöön luo-           Mikäli työsuojeluvaltuutettu havaitsee, että
10295: vuttamista ja se on tarvittaessa tarkastettava ennen   työpaikan rakennuksissa, laitteissa tai työoloissa
10296: käyttöönottoa ja määräajoin käytön kestäessä.          on puutteellisuuksia tai epäkohtia, joiden korjaa-
10297: Teknisen laitteen tai laitetyypin hyväksymisen         minen tai poistaminen on työnantajan velvolli-
10298: suorittaa asianomainen työsuojeluviranomainen.         suutena, on työnantajan ne työsuojeluvaltuute-
10299:                                                        tun määräyksestä korjattava ja poistettava.
10300:                       49 §                               Jos työnantaja niskoittelee tai jos asia ei siedä
10301:    Kemiallinen aine sekä sen pakkaus ja myynti-        viivytystä, työsuojeluvaltuutettu voi velvoittaa
10302: päällys merkintöineen ja käyttöohjeineen voidaan       työnantajan sopivan määräajan kuluessa suoritta-
10303: määrätä tarkastettavaksi ennen myytäväksi asetta-      maan tarpeelliset toimenpiteet.
10304: mista tai käyttöönottoa sekä määräajoin tämän             Työsuojeluvaltuutettu voi tarpeen vaatiessa
10305: jälkeen.                                               velvoittaa työnantajan suorittamaan 2 momentis-
10306:                                          1985 vp. -    LA n:o 57                                       11
10307: 
10308: sa tarkoitetut toimenpiteet uhalla, että työnteko      tarkastuksen toimittajan määräyksestä tai huo-
10309: työpaikassa tai sen osassa keskeytetään taikka että    mautuksesta huolimatta, ja jos rikosta, huo-
10310: laitteen tai työmenetelmän käyttäminen kielle-         mioon ottaen siihen johtaneet ja siitä ilmenevät
10311: tään.                                                  seikat kokonaisuudessaan, on pidettävä törkeänä,
10312:                                                        tuomittakoon törkeästä työrikoksesta vankeuteen
10313:                         55 §                           enintään neljäksi vuodeksi.
10314:   Jos työnantaja rikkoo, mitä hänen velvollisuu-
10315: dekseen on tässä laissa tai sen nojalla annetuissa                             60 §
10316: määräyksissä säädetty, tai jos työntekijä muutoin         Työnantaja tai 5 § :ssä tarkoitettu henkilö tahi
10317: kokemuksensa tai havaintojensa perusteella to-         ylempään työn- tai liikejohtoon kuuluva henkilö,
10318: teaa, että työpaikalla vallitseva puutteellisuus tai   joka rikkoo, mitä tässä laissa on säädetty taikka
10319: epäkohta aiheuttaa hänelle tai muulle henkilölle       tämän lain nojalla annettuja määräyksiä, tuomi-
10320: vaaraa tai terveydellistä haittaa, työntekijällä on    taan työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai enin-
10321: oikeus pidättäytyä tällaisen työn suorittamisesta.     tään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
10322:                                                           Jos joku muu kuin edellä on sanottu syyllistyy
10323:                        56 §                            tässä pykälässä mainittuun tekoon tai laiminlyön-
10324:                                                        tiin, rangaistakoon siitä työnantajaa ja ylempää
10325:   Työsuojeluvaltuutettu eivätkä työntekijät ole
10326:                                                        työn- ja yritysjohtoon kuuluvaa, ikään kuin he
10327: korvausvelvollisia 52, 53, 54 ja 55 §:n nojalla
10328:                                                        itse olisivat tekoon tai laiminlyöntiin syypäitä,
10329: tapahtuneesta työnteon keskeyttämisestä, työssä
10330: suoritetusta muutoksesta tai työstä pidättäytymi-      elleivät he voi osoittaa, että heidän on ollut
10331:                                                        mahdotonta tekoa tai laiminlyöntiä estää.
10332: sestä mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta tai
10333: muusta menetyksestä.
10334:                                                                               61 §
10335:                                                           Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami-
10336:                        57 §                            sesta ja täytäntöönpanosta antaa työsuojeluhalli-
10337:    Edellä 52, 53, 54 ja 55 §:n nojalla tapahtunut      tus.
10338: työnteon keskeyttäminen, työssä suoritettu muu-
10339: tos tai työstä pidättäytyminen ei saa aiheuttaa
10340: työsuojeluvaltuutetulle eikä työntekijöille ansion                            62 §
10341: menetystä eikä työsuhteen, virkasuhteen tai               Tämä laki ja sen nojalla annetut työpaikkaa
10342: muun palvelussuhteen purkamista, 1omauttamis-          koskevat säännökset, määräykset ja viranomaisten
10343: ta tai siirtämistä muihin tehtäviin.                   päätökset sekä teknisiä laitteita, työmenetelmiä,
10344:                                                        kemiallisia aineita ja tuotteita, biologista, sä-
10345:                                                        teily-, räjähdys- ja palovaaraa koskevat varoitus-
10346:                Erinäisiä säännöksiä                    ja muut turvallisuusohjeet on pidettävä sopivassa
10347:                                                        paikassa niiden työntekijöiden nähtävinä, joille
10348:                        58 §                            ne on tarkoitettu.
10349:   Tässä laissa ja muualla rangaistavaksi säädetty-
10350: jen työsuojelurikosten osalta toimii syyttäjänä                              63 §
10351: alueellaan asianomaisen työsuojelupiirin päällik-        Jos muualla kuin tässä laissa on säädetty tai
10352: kö ja häneen on sovellettava, mitä virallisesta        sovittu tämän lain ja sen nojalla annetuista
10353: syyttäjästä on säädetty tai määrätty.                  määräyksistä poikkeavasti työntekijöiden työsuo-
10354:                                                        jelun ja terveyden kannalta huonommin, olkoon
10355:                        59 §                            sellainen säädös, määräys tai sopimus siltä osin
10356:    Työnantaja tai 5 §:ssä tarkoitettu henkilö tahi     mitätön ja noudatettakoon siltä osin tätä lakia ja
10357: ylempään työn- tai liikejohtoon kuuluva henkilö,       sen nojalla annettuja määräyksiä.
10358: joka tahallaan taikka törkeällä huolimattomuu-
10359: dellaan tai varomattomuudella rikkoo tämän lain                                ~4 §
10360: säännöksiä tai tämän lain nojalla annettuja mää-         Tämä laki tulee votmaan päivana
10361: räyksiä ja siten saa aikaan vakavan vaaran työnte-     kuuta 19 , ja sillä kumotaan 28 päivänä kesäkuu-
10362: kijän terveydelle tai joka tahallaan taikka törkeäl-   ta 1958 annettu työturvallisuuslaki (299/58) ja
10363: lä huolimattomuudella tai varomattomuudella            28 päivänä heinäkuuta 1967 annettu laivatyötur-
10364: syyllistyy tässä laissa säädettyyn rikokseen toistu-   vallisuuslaki (345 167) sekä niiden nojalla annetut
10365: vasti taikka valvovan viranomaisen tai työsuojelu-     säännökset ja määräykset, kuitenkin niin, että
10366: 12                                      1985 vp. - LA n:o 57
10367: 
10368: työturvallisuuslain nojalla annetut järjestysohjeet   na, kunnes niitä asianomaisessa järjestyksessä
10369: ja muut määräykset ovat edelleen noudatettavi-        muutetaan tai ne kumotaan.
10370: 
10371: 
10372:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1985
10373: 
10374: 
10375:          Marjatta Stenius-Kaukonen       Pekka Leppänen               Ulla-Leena Alppi
10376:          Marja-Liisa Salminen            Mikko Kuoppa                 Irma Rosnell
10377:          Kari Peltola                    Ensio Laine                  Timo Laaksonen
10378:          Pirkko Turpeinen                Vappu Säilynoja              Arvo Kemppainen
10379:          Terho Pursiainen                Heli Astala                  Juhani Vähäkangas
10380:          Niilo Koskenniemi               Inger Hirvelä                Esko Helle
10381:          Kalle Könkkölä                  Liisa Kulhia                 Pentti Skön
10382:                                                  1985 vp.
10383: 
10384: Lakialoite n:o 58
10385: 
10386: 
10387: 
10388: 
10389:                                    Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta annetun lain 6 §:n
10390:                                       muu ttamtsesta
10391: 
10392: 
10393:                                             Eduskunnalle
10394: 
10395:    Maatalousyrittäjälle aiheuttaa suurta hanka-         pauksissa, verollisen polttoaineen käytöstä aiheu-
10396: luutta ja ajanhukkaa traktoria käytettäessä sellai-     tuva tuotto on valtiolle niin vähäinen tuloerä,
10397: sessa pienessä tilapäisajossa, joka ei kuulu varsi-     ettei sen vuoksi ole tarkoituksenmukaista aiheut-
10398: naisesti maatalouden piiriin, se että tätä ajoa         taa traktorin käyttäjälle kohtuutonta vaivaa ja
10399: varten on vaihdettava polttoainesäiliöön verolli-       turhaa ajanhukkaa.
10400: nen polttoaine eli dieselöljy.                             Vakavana epäkohtana ja suurena yllätyksenä
10401:    Koska maataloustraktorin polttoaineen vaihto         esille on tullut myös sellaisia tapauksia, joissa
10402: on hankala ja aikaa vievä toimenpide, niin maa-         polttoaine on vaihdettu, mutta vaihdon yhtey-
10403: talousyrittäjälle tulisi mahdollistaa verouoman         dessä polttoainesäiliön huuhtelu ei ole ollut riit-
10404: polttoaineen käyttö kaikissa niissäkin ajoissa, jois-   tävän huolellista ja tarkastuksessa saatu tulos on
10405: sa kyseessä on tilapäisesti traktorilla suoritettava    johtanut rangaistusseuraamuksiin.
10406: muu kuin maatalouteen liittyvä kuljetus tai muu            Edellä esitetyin perusteluin ehdotamme kun-
10407: tehtävä.                                                nioittavasti,
10408:    Tällaisissa pienissä naapuriapuun verrattavissa
10409: ajoissa, kuten halko- tai sorakuorman ajossa tai                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10410: auton hinauksessa ym. tähän verrattavissa ta-                  kiehdotuksen:
10411: 
10412: 
10413: 
10414:                                                   Laki
10415:                          polttoaineverosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
10416: 
10417:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 17 päivänä joulukuuta 1982 polttoaineverosta annetun
10418: lain (948/ 82) 6 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
10419: 
10420:                         6 §
10421: 
10422:    Maataloustraktorissa käytettävä polttoaine on          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
10423: vapaa polttoaineverosta kaikessa sellaisessa ajossa,    ta 1986.
10424: jossa kyseessä on tilapäisesti suoritettava muu
10425: kuin maatalouteen liittyvä käyttö.
10426: 
10427: 
10428:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1985
10429: 
10430:          Reino Jyrkilä                   Veikko Vennamo                   Lea Mäkipää
10431:          Pentti Skön                     Helvi Koskinen                   Martti Ratu
10432:          Heikki Riihijärvi               Pentti Kettunen                  Ulla Lehtinen
10433:          Liisa Arranz                    J. Juhani Kortesalmi             Mikko Vainio
10434:                                          Anssi Joutsenlahti
10435: 
10436: 
10437: 4285005147
10438: 1
10439: 
10440: 
10441: 1
10442: 
10443: 
10444: 1
10445: 
10446: 
10447:     1
10448: 
10449:     1
10450: 
10451:     1
10452: 
10453: 
10454:         1
10455: 
10456: 
10457:         1
10458: 
10459: 
10460:         1
10461: 
10462:             1
10463: 
10464:             1
10465: 
10466: 
10467:             1
10468: 
10469: 
10470:                 1
10471: 
10472: 
10473:                 1
10474:                                                1985 vp.
10475: 
10476: Lakialoite n:o 59
10477: 
10478: 
10479: 
10480: 
10481:                                   Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 6 §:n muuttami-
10482:                                      sesta
10483: 
10484: 
10485:                                            Eduskunnalle
10486: 
10487:   Sotiemme invalidien ja veteraanien sekä rinta-      vieläkään korjattu, vaikka veteraanit ovat tata
10488: manaisten eläkeasioissa yksi pahimpia epäkohtia       korjausta jo vuosikymmenten ajan vaatineet.
10489: on se, että rintamallaoloaikaa ei ole otettu huo-        Kun hallituksen enemmistö ei ole halunnut
10490: mioon eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa las-      asian korjaamista, vaikka SMP:n eduskuntaryhmä
10491: kettaessa.                                            on näin toistuvasti vaatinut, niin ehdotamme
10492:   Tästä epäkohdasta ovat kärsineet erityisesti        kunnioittavasti,
10493: vanhimmat ja pitkään rintamalla olleet ikäluo-
10494: kat. Julkisella sektorilla asia on saatu järjestyk-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10495: seen, mutta muissa eläkejärjestelmissä asiaa ei ole           kiehdotuksen:
10496: 
10497: 
10498: 
10499:                                                 Laki
10500:                               työntekijäin eläkelain 6 §:n muuttamisesta
10501: 
10502:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
10503: eläkelain (395/61) 6 §:ään uusi näin kuuluva 6 momentti:
10504: 
10505:                        6 §
10506:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
10507:   Eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi ote-       1985.
10508: taan rintamallaoloaika täysimääräisenä huo-
10509: mwon.
10510: 
10511: 
10512:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1985
10513: 
10514:          Reino Jyrkilä                   Pentti Skön                    Pentti Kettunen
10515:          Urho Pohto                      Anssi Joutsenlahti             Veikko Vennamo
10516:          J. Juhani Kortesalmi            Lea Mäkipää                    Helvi Koskinen
10517: 
10518: 
10519: 
10520: 
10521: 4285005158
10522:                                                   1985 vp.
10523: 
10524: Lakialoite n:o 60
10525: 
10526: 
10527: 
10528: 
10529:                                     Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-
10530:                                        tekijäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta
10531: 
10532: 
10533:                                              Eduskunnalle
10534: 
10535:   Sotiemme invalidien ja veteraanien sekä rinta-            Kun hallituksen enemmistö ei ole halunnut
10536: manaisten eläkeasioissa yksi pahimpia epäkohtia          asian korjaamista, vaikka SMP:n eduskuntaryhmä
10537: on se, että rintamallaoloaikaa ei ole otettu huo-        on näin toistuvasti vaatinut, niin ehdotamme
10538: mioon eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa las-         kunnioittavasti,
10539: kettaessa. Tästä epäkohdasta ovat kärsineet erityi-
10540: sesti vanhimmat ja pitkään rintamalla olleet                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10541: ikäluokat. Julkisella sektorilla asia on saatu järjes-          lakiehdotuksen:
10542: tykseen, mutta muissa eläkejärjestelmissä asiaa ei
10543: ole vieläkään korjattu, vaikka veteraanit ovat tätä
10544: korjausta jo vuosikymmenten ajan vaatineet.
10545: 
10546:                                                    Laki
10547:              lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta
10548: 
10549:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa
10550: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) 7 §:ään uusi näin kuuluva 7 momentti:
10551: 
10552:                          7 §
10553:                                                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
10554:    Eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa lasket-         1985.
10555: taessa otetaan rintamallaoloaika täysimääräisenä
10556: huomioon.
10557: 
10558: 
10559:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1985
10560: 
10561:           Reino Jyrkilä                    Veikko Vennamo                Lea Mäkipää
10562:           Pentti Skön                      Anssi Joutsenlahti            Martti Ratu
10563:           Heikki Riihijärvi                Pentti Kettunen               Helvi Koskinen
10564:           Ulla Lehtinen                    Liisa Arranz                  J. Juhani Kortesalmi
10565:                                            Mikko Vainio
10566: 
10567: 
10568: 
10569: 
10570: 4285005169
10571:                                                   1985 vp.
10572: 
10573: Lakialoite n:o 61
10574: 
10575: 
10576: 
10577: 
10578:                                     Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 5 §:n
10579:                                        muuttamisesta
10580: 
10581: 
10582:                                              Eduskunnalle
10583: 
10584:    Sotiemme invalidien ja veteraanien sekä rinta-           Kun hallituksen enemmistö ei ole halunnut
10585: manaisten eläkeasioissa yksi pahimpia epäkohtia          asian korjaamista, vaikka SMP:n eduskuntaryhmä
10586: on se, että rintamallaoloaikaa ei ole otettu huo-        on näin toistuvasti vaatinut, niin ehdotamme
10587: mioon eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa las-         kunnioittavasti,
10588: kettaessa. Tästä epäkohdasta ovat kärsineet erityi-
10589: sesti vanhimmat ja pitkään rintamalla olleet                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10590: ikäluokat. Julkisella sektorilla asia on saatu järjes-           lakiehdotuksen:
10591: tykseen, mutta muissa eläkejärjestelmissä asiaa ei
10592: ole vieläkään korjattu, vaikka veteraanit ovat tätä
10593: korjausta jo vuosikymmenten ajan vaatineet.
10594: 
10595: 
10596:                                                    Laki
10597:                            maatalousyrittäjien eläkelain 5 §:n muuttamisesta
10598: 
10599:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittä-
10600: jien eläkelain (467/69) 5 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
10601: 
10602:                           5§
10603:                                                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
10604:    Eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa lasket-         1985.
10605: taessa otetaan rintamallaoloaika täysimääräisenä
10606: huomioon.
10607: 
10608: 
10609:   Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1985
10610: 
10611:           Reino Jyrkilä                     Veikko Vennamo                LeaMäkipää
10612:           Pentti Skön                       Anssi Joutsenlahti             Urho Pohto
10613: 
10614: 
10615: 
10616: 
10617: 428500517A
10618:                                                 1985 vp.
10619: 
10620: Lakialoite n:o 62
10621: 
10622: 
10623: 
10624: 
10625:                                   Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden
10626:                                      rajoittamisesta verotuksessa annetun lain kumoamisesta
10627: 
10628: 
10629:                                            Eduskunnalle
10630: 
10631:    SMP on koko olemassaolonsa ajan tmmmut             palkansaajia, eläkeläisiä, opiskelijoita ja amma-
10632: pienituloisen ja vähävaraisemman väestönosan          tinharjoittajia, jotka jo muutoinkin ovat velko-
10633: elinehtojen parantamiseksi ja toimeentuloturvan       jensa lyhennysten ja korkotason nousun takia
10634: vahvistamiseksi sekä pieni- ja keskituloisten vero-   erittäin ahtaalla.
10635: kuorman lisäämisen estämiseksi.                          Näin ollen on välttämätöntä, että tällainen
10636:    SMP:n eduskuntaryhmä vastusti ja joutui alis-      pienituloisia erityisesti rasittava korkojen Omavas-
10637: tumaan hallituspuolueiden eduskuntaryhmien            tuuden sisältävä laki kiireellisesti kumottaisiin.
10638: välisissä neuvotteluissa vähemmistöön jääneenä,
10639: kun viime vuonna marraskuun 30 päivänä sää-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10640: dettiin laki, jolla korkojen vähennysoikeutta ra-     nioittavasti,
10641: joitettiin säätämällä 600 markan suuruinen oma-
10642: vastuuosuus.                                                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10643:    Tällainen omavastuuosuuden määrääminen ve-                 kiehdotuksen:
10644: rotuksessa on rasittanut erityisesti pienituloisia
10645: 
10646: 
10647:                                                 Laki
10648:    velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain kumoamisesta
10649: 
10650: 
10651:                       1 §                                                    2 §
10652:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan              Tämä laki tulee vmmaan          päivänä
10653: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittami-        kuuta 198 .
10654: sesta verotuksessa joulukuun 20 päivänä 1974
10655: annettu laki (953/74).
10656: 
10657:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
10658: 
10659:          Reino Jyrkilä                   Pentti Skön                    Pentti Kettunen
10660:          Urho Pohto                      Anssi Joutsenlahti             J. Juhani Kortesalmi
10661:          Helvi Koskinen                  Veikko Vennamo                 Lea Mäkipää
10662:                                          Vieno Eklund
10663: 
10664: 
10665: 
10666: 
10667: 428500528N
10668:                                                 1985 vp.
10669: 
10670: Lakialoite n:o 63
10671: 
10672: 
10673:                                   Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 29 § :n
10674:                                      muuttamisesta
10675: 
10676: 
10677:                                            Eduskunnalle
10678: 
10679:    Kansalaiset ovat velkojensa korkotason huo-        tinharjoittajia, jotka jo muutoinkin ovat velko-
10680: mattavan nousun ja lisääntyneen velkaisuutensa        jensa lyhennysten ja korkotason nousun takia
10681: johdosta joutuneet taloudenpidossaan ahtaalle ja      erittäin ahtaalla.
10682: veronmaksukyky on tästä johtuen huomattavasti             Näin ollen on välttämätöntä, että tällainen
10683: alentunut.                                            pienituloisia erityisesti rasittava korkojen omavas-
10684:    SMP:n eduskuntaryhmä vastusti ja joutui alis-      tuuosuus poistetaan ja verovelvollisen korkojen
10685: tumaan hallituspuolueiden eduskuntaryhmien            vähennysoikeus verotuksessa saatetaan ennalleen,
10686: välisissä neuvotteluissa vähemmistöön jääneenä,       kuten se oli ennen omavastuuosuuden sälyttämis-
10687: kun viime vuonna marraskuun 30 päivänä sää-           tä.
10688: dettiin laki, jolla korkojen vähennysoikeutta ra-         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10689: joitettiin säätämällä 600 markan suuruinen oma-       nioittavasti,
10690: vastuuosuus.
10691:    Tällainen omavastuuosuuden määrääminen ve-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10692: rotuksessa on rasittanut erityisesti pienituloisia            lakiehdotuksen:
10693: palkansaajia, eläkeläisiä, opiskelijoita ja amma-
10694: 
10695: 
10696:                                                 Laki
10697:                           tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
10698: 
10699:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
10700: varallisuusverolain (1043/74) 29 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta
10701: 1983 annetussa laissa (899/83), näin kuuluvaksi:
10702: 
10703:                        29 §
10704:    Verovelvollisella on oikeus vähentää:              oman tai perheen vakituisen asunnon hankkimi-
10705:    1) elinkeinotoimintaan, maatilatalouden har-       sesta ja perusparannuksesta aiheutuneiden velko-
10706: joittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan liitty-        jen lisäksi muita korkoja enintään 10 000 mark-
10707: vien velkojen korot. Kunnallisverotuksessa saa-       kaa. Verovapaan omaisuuden hankkimista varten
10708: daan tietyn tulolähteen tuloihin kohdistuvien         otettujen velkojen korot eivät verotuksessa ole
10709: velkojen korot vähentää kuitenkin vain sanotun        vähennyskelpoisia.
10710: tulolähteen tuloista. Verovelvollisella tai milloin
10711: kysymyksessä ovat puolisot, joihin sovelletaan
10712: tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) puolisoita       Tämä laki tulee voimaan     päivänä
10713: koskevia säännöksiä, puolisoilla yhdessä on lisäksi   kuuta 198 .
10714: oikeus vähentää velkojen korkoja yhteensä enin-         Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
10715: tään 25 000 markkaa, johon määrään saa sisältyä       delta 1985 toimitettavassa verotuksessa.
10716: 
10717:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
10718: 
10719:          Reino Jyrkilä                   Pentti Skön                     Pentti Kettunen
10720:          Urho Pohto                      Anssi Joutsenlahti              J. Juhani Kortesalmi
10721:          Helvi Koskinen                  Veikko Vennamo                  Lea Mäkipää
10722:                                          Vieno Eklund
10723: 428500527M
10724:                                                 1985 vp.
10725: 
10726: Lakialoite n:o 64
10727: 
10728: 
10729: 
10730: 
10731:                                    P. Leppänen ym.: Ehdotukset varhaiseläkkeen toteuttamista sekä
10732:                                       työttömyyseläkkeen ja sukupolvenvaihdoseläkkeen ikärajaa kos-
10733:                                       keviksi laeiksi
10734: 
10735: 
10736:                                            Eduskunnalle
10737: 
10738: 
10739:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10740: 
10741:    Aloitteessa ehdotetaan työkyvyttömyyseläk-          suuden, työolosuhteiden tai sosiaalisten tekijöi-
10742: keestä riippumattoman, itsenäisen varhaiseläk-         den vuoksi alentunut.
10743: keen säätämistä 55 vuotta täyttäneille työnteki-         Lisäksi aloitteessa ehdotetaan työttömyyseläk-
10744: jöille, joiden työkyky on muun muassa työn             keen ja sukupolvenvaihdoseläkkeen alaikärajojen
10745: raskauden ja kuluttavuuden, työnteon pitkäaikai-       säätämistä pysyvästi 55 vuodeksi.
10746: 
10747: 
10748: 
10749: 
10750:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
10751: 
10752:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen          eläkkeelle siirtyvän työntekijän eläke voisi jäädä
10753: työntekijäin eläkelain, kansaneläkelain ja eräiden     jopa 50 prosenttia alhaisemmaksi kuin 65-vuoti-
10754: näiden lakien mukaista joustavaa eläkeikäjärjeste-     aaksi työssä pysyttelevän.
10755: lyä koskeviksi laeiksi (HE n:o 85/1985 vp.).              SKDL:n eduskuntaryhmän käsityksen mukaan
10756: Vaikka hallituksen esitykseen sisältyy myönteisiä      varhennettu vanhuuseläke voi muodostua käy-
10757: puolia- muun muassa se, että varhaiseläkemah-          tännössä joustavaa eläkeikää merkitseväksi ratkai-
10758: dollisuus vihdoin toteutuu - on siinä myös             suksi vain, jos varhennettu vanhuuseläke ei mää-
10759: vakavia heikkouksia. Tästä syystä SKDL:n edus-         rältään merkittävästi eroa täydestä vanhuuseläk-
10760: kuntaryhmä on laatinut tämän lakialoitteen.            keestä. Mielestämme alenema voisi olla kaksi
10761:    Aloitteeseen ei sisälly lain muotoon kirjoitettu-   prosenttia vuotta kohti.
10762: ja ehdotuksia vanhuuseläkkeen osalta. Tältä osin          Hallituksen esittämä lykätty vanhuuseläke, jo-
10763: SKDL:n eduskuntaryhmä katsoo, että työnteki-           ka olisi suuruudeltaan peräti 12 prosenttia nor-
10764: jällä tulee olla oikeus päästä vanhuuseläkkeelle       maalia eläkettä korkeampi jokaista lykkäysvuotta
10765: joko 60 vuotta täytettyään tai oltuaan työelä-         kohti, on SKDL:n eduskuntaryhmän käsityksen
10766: mässä 35 vuoden ajan. Hallituksen esityksen            mukaan tarpeeton. Jo korkean työttömyyden
10767: periaateratkaisu, jonka mukaan mahdollistetaan         vuoksi joustavia eläkejärjestelyjä tarvitaan nimen-
10768: vanhuuseläkeikärajaa aikaisempi siirtyminen ns.        omaan tavallista aikaisemman eläkkeelle pääsyn
10769: varhennetulle vanhuuseläkkeelle, on sinämä             helpottamiseksi. Tarjottaessa eläkkeelle siirtymi-
10770: myönteinen asia. Hallitus kuitenkin ehdottaa,          sen lykkäämisestä korkeaa aineellista kiihoketta
10771: että varhennettu vanhuuseläke olisi niin olennai-      pyrkii osa työntekijöistä roikkumaan työelämässä
10772: sesti täyttä eläkettä alempi, että tämän elä-          mahdollisimman pitkään estäen siten työpaikko-
10773: kemuodon käytännön merkitys jäisi hyvin vähäi-         jen vapautumisen nuoremmille. Nykyäänkin yli
10774: seksi. Hallituksen esityksen mukaan vuotuinen          tuhat yksityisen sektorin työeläkelakien piiriin
10775: alenema olisi kuusi prosenttia, mitä vielä lisäisi     kuuluvaa jatkaa vuosittain työtään 65 vuotta
10776: se, ettei eläke enää karttuisi. Näin 60-vuotiaana      täytettyään.
10777: 
10778: 4285005402
10779: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 64
10780: 
10781:                    Varhaiseläke                                          Työttömyyseläke
10782: 
10783:    Aloitteessa ehdotetaan itsenäisen, työkyvyttö-           Aloitteen mukaan työttömyyseläkkeelle pääsyn
10784: myyseläkkeestä riippumattoman varhaiseläkkeen           alaikäraja säilytettäisiin nykyisessä 55 vuodessa, ja
10785: säätämistä 55 vuotta täyttäneille työntekijöille.       ikäraja säädettäisiin pysyväksi. Muutosta ehdote-
10786: Hallituksen esityksen mukaan varhaiseläke on            taan kansaneläkelakiin, työntekijäin eläkelakiin,
10787: sidottu työkyvyttömyyseläkejärjestelmään, mikä          valtion eläkelakiin ja merimieseläkelakiin. Muissa
10788: pitää sisällään jopa sen vaaratekijän, että työky-      eläkelaeissa olevien viittaussäännösten vuoksi ikä-
10789: vyttömyyseläkkeiden myöntämiskäytäntö vo1s1             raja tulisi koskemaan myös niiden nojalla myön-
10790: nykyisestäänkin kiristyä, kun tarjolla on työkyvyt-     nettäviä työttömyyseläkkeitä.
10791: tömyyseläkkeen ''väljempi muoto'', varhaiselä-             Työttömyyseläkkeelle siirtyy nykyisin vuosit-
10792: ke.                                                     tain noin 15 000 pitkäaikaistyötöntä, joista noin
10793:    SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä varhaiselä-          3 000 kuuluu nuorimpaan, 55 vuotta kyseisenä
10794: kettä tarvitaan raskaissa ja kuluttavissa tai muu-      vuonna täyttävään ikäluokkaan. Mikäli hallituk-
10795: toin epämiellyttävissä tehtävissä toimivien työn-       sen kaavailema ikärajan korottaminen 60 vuoteen
10796: tekijöiden päästämiseksi eläkkeelle silloin, kun        toteutuu, poistuu työttömyyseläkkeelle mahdolli-
10797: heidän kaiken kohtuuden nimissä on katsottava           suus siis heti ensimmäisenä vuotena noin 3 000
10798: tehneen oman osuutensa työelämässä. Aioitteem-          henkilöltä, jotka voivat päästä vasta 60-vuotiaina
10799: me mukaan ei edellytettäisi, että työntekijälle on      työttömyyseläkkeelle. Vuonna 1987 jää eläkkeen
10800: jo ehtinyt muodostua vika, vamma tai sairaus,           ulkopuolelle jälleen uusi ikäluokka sekä sellaiset
10801: vaan jo pitkäaikainen raskas työ voisi riittää          edellisen vuoden ikäluokkaan kuuluvat, jotka
10802: varhaiseläkkeen saamiseen. Eläkkeen perusteena          kyseisenä vuonna joutuvat pitkäaikaistyöttömiksi.
10803: voisivat olla myös sosiaaliset syyt sekä laissa         On arvioitu, että ikärajan korottaminen 60 vuo-
10804: lueteltaviin tekijöihin rionastuvat syyt.               teen merkitsee vuosina 1986-1990 noin 30 000
10805:    Hallituksen esityksen mukaan varhaiseläkkeen         henkilön lisäystä pitkäaikaistyöttömien määrään.
10806: saannin edellytyksenä olisi, että työntekijän työ-         Emme voi hyväksyä työttömyyseläkkeen ikära-
10807: kyky on pysyvästi siinä määrin alentunut, ettei         jan korottamista, millä tietoisesti lisätään pitkäai-
10808: hänen kohtuudella voida enää jatkavan ansiotyö-         kaistyöttömyyttä. Varhaiseläkkeen aikaansaami-
10809: tään. Pidämme määritelmää varsin tiukkana,              nen ei korvaa pitkäaikaistyöttömyyden kasvua,
10810: mistä syystä aloitteeseen sisältyy väljempi luon-       sillä hallituksen arvion mukaan varhaiseläkkeelle
10811: nehdinta. Ehdotuksemme mukaan riittäisi, että           tulee pääsemään vain noin 3 000 henkeä vuodes-
10812: työkyky on aloitteessa mainituista syistä alentu-       sa. Määrä vastaa vain nuorimman ikäluokan
10813: nut siinä määrin, että se haittaa ansiotyön teke-       osuutta pitkäaikaistyöttömien lisääntymisestä.
10814: mistä. Arviointi suoritettaisiin ensisijaisesti työn-   Kun varhaiseläkkeelle siirtyisi myös muita kuin
10815: tekijän nykyisen työn jatkamisedellytysten poh-         pitkäaikaistyöttömiä - muun muassa sellaisia
10816: jalta. Mikäli työntekijä kuitenkin on joutunut          työntekijöitä, joiden työkyvyttömyyseläkehake-
10817: työttömäksi tai alentuneen työkyvyn vuoksi siir-        mukset on nykyisin hylätty, merkitsisi varhais-
10818: retty toisiin tehtäviin, olisi vertailukohtana hänen    eläkkeen säätäminen itse asiassa heikennystä ny-
10819: aikaisempi työnsä. Tällä ehdotuksella pyrimme           kyiseen tilanteeseen nähden, mikäli samalla ko-
10820: estämään väliinputoajaongelmat ja turvaamaan            rotetaan työttömyyseläkkeen alaikärajaa.
10821: sen, että varhaiseläkeoikeus koskisi myös pitkään
10822: raskaassa työssä olleita työntekijöitä, jotka syystä
10823: tai toisesta eivät enää toimi kyseisessä työssä.                     Sukupolvenvaihdoseläke
10824:    Varhaiseläke tulisi säätää koskemaan myös val-          Aloitteessa ehdotetaan maatalousyrittäjien elä-
10825: tion ja kunnan työntekijöitä ja viranhaltijoita.        kelain muuttamista tavalla, joka merkitsisi suku-
10826:    Mielestämme varhaiseläkkeen myöntämiskäy-            polvenvaihdoseläkkeen alaikärajan säätämistä py-
10827: täntö ei saisi jäädä yksin vakuutuslaitosten ja         syvästi 55 vuodeksi samalla lakiteknisellä mallilla,
10828: tuomioistuinten muodostettavaksi. Tästä syystä          jota ehdotamme työttömyyseläkkeen osalta.
10829: ehdotamme työntekijöiden tietynasteista osallis-           Edellä sanotun       perusteella ehdotamme
10830: tumista ja valvontaa varhaiseläkepäätöksiin. Eh-        SKDL:n eduskuntaryhmän kantana,
10831: dotuksemme mukaan olisi työn rasittavuudesta
10832: tai kuluttavuudesta sekä työolosuhteista pyydet-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat ia-
10833: tävä työpaikan työsuojelutoimikunnan lausunto.                  kiehdotukset:
10834:                                         1985 vp. -    LA n:o 64                                         3
10835: 
10836: 
10837: 1.
10838:                                                 Laki
10839:                                  työntekijäin eläkelain muuttamisesta
10840: 
10841:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10842:  muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 an~etun työntekijäin eläkelain (395/61) 4 c §:n 1
10843: momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momenttl,
10844:  sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (50/85), sekä
10845:  lisätään lakiin uusi 4 e § seuraavasti:
10846: 
10847:                         4c §                                                4e §
10848:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-        Oikeus saada varhaiseläkettä on 55 vuotta
10849: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt    täyttäneellä työntekijällä, jos hänen työkykynsä
10850: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55      työn rasittavuus tai kuluttavuus, työolosuhteet,
10851: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-       terveydentilan heikkeneminen, vika tai vammai-
10852: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-     suus, ikääntymiseen liittyvät tekijät, työnteon
10853: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida       pitkäaikaisuus, sosiaaliset näkökohdat tai muut
10854: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta    näihin verrattavat syyt huomioon ottaen on siinä
10855: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan         määrin alentunut, että se haittaa hänen ansio-
10856: työttömyysturvalain (602/84) mukaiseen työttö-        työnsä jatkamista. Mikäli työntekijä on joutunut
10857: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen          työttömäksi tai heikentyneen työkyvyn vuoksi
10858: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää     siinynyt toiseen työhön, arvioidaan varhaiselä-
10859: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-       keoikeuden edellytyksiä vastaavasti suhteessa hä-
10860: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-    nen aikaisempaan ansiotyöhönsä. Työn rasitta-
10861: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-      vuudesta tai kuluttavuudesta sekä työolosuhteista
10862: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on          tulee hankkia työpaikan työsuojelutoimikunnan
10863: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saaanut työt-      lausunto.
10864: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa            Varhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä on
10865: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-      kuitenkin, että työntekijä on lopettanut jäljem-
10866: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-        pänä 8 §:n 4 momentissa mainituissa säännöksis-
10867: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-       sä, eläkesäännöissä tai eläkeohjesäännöissä tarkoi-
10868: tuun päivärahaan.                                     tetun ansiotyön tai että hänen ansiotulonsa näistä
10869:                                                       töistä voidaan arvioida keskimäärin kuukaudessa
10870:   Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.            pienemmiksi kuin 1 §:n 1 momentin kohdassa
10871: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:             tarkoitettu markkamäärä. Vaihtoehtoisesti voi-
10872:                                                       daan edellyttää, että hän aikaisintaan vuotta
10873:   2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-         ennen varhaiseläkkeen alkamista on siinä määrin
10874: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään           vähentänyt sanottua ansiotyötään, että hänen
10875: 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun mark-         ansiotulonsa näistä töistä arvioidaan alentuneen
10876: kamäärän kolminkertaisena; eikä                       ainakin kolmella neljänneksellä.
10877:                                                          Varhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä on li-
10878:    Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-   säksi, että eläkettä määrättäessä otetaan eläkkee-
10879: kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-         seen oikeuttavana huomioon myös eläkeiän saa-
10880: kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-       vut~amiseen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava
10881: vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy     answ.
10882: eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.           Varhaiseläkettä myönnettäessä ei sovelleta
10883: Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu    edellä 4 §:n 3 momentissa ja jäljempänä 5 b §:n
10884: maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-       1 momentissa olevia täyden työkyvyttömyyseläk-
10885: kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua     keen myöntämistä koskevia säännöksiä.
10886: takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin         Varhaiseläke lakkautetaan, jos eläkkeensaaja ei
10887: myös kuittaamaila se vastaisista eläke-eristä.        enää täytä 1-3 momentissa säädettyjä eläkkeen
10888:                                                       saamisen edellytyksiä.
10889: 4                                      1985 vp. -    LA n:o 64
10890: 
10891:    Muutoin eläkkeestä on soveltuvin osin voimas-     Ennakkopäätös on eläkelaitosta sitova, jos siihen
10892: sa, mitä täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä on        perustuva eläkehakemus tehdään viimeistään
10893: säädetty.                                            kuuden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoi-
10894:    Osaeläkkeenä myönnetty työkyvyttömyyseläke        maiseksi tulosta.
10895: muutetaan eläkkeensaajan hakemuksesta varhais-
10896: eläkkeeksi sitä kuukautta lähinnä seuraavan kuu-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
10897: kauden alusta, jona eläkkeensaaja on täyttänyt       ta 1986.
10898: 1-3 momentissa säädetyt edellytykset, ei kuiten-        Laskettaessa 4 c §:n 1 momentissa tarkoitettua
10899: kaan takautuvasti kuutta kuukautta pitemmältä        200 päivää otetaan huomioon myös ennen tämän
10900: ajalta ennen hakemusta seuraavan kuukauden           lain voimaantuloa suoritetut työttömyysavustus-
10901: alkua.                                               tai työttömyyskorvauspäivät ja laskettaessa an-
10902:    Työntekijällä on oikeus saada ennakkopäätös       sioon suhteutetun päivärahan enimmäisaikaa ote-
10903: siitä, täyttääkö hän 1 tai 3 momentissa mainitut     taan vastaavasti huomioon lain voimaantuloa
10904: eläkkeen saamisen edellytykset. Päätökseen saa       edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyysavustus-
10905: hakea muutosta niin kuin 21 §:ssä on säädetty.       päivät.
10906: 
10907: 
10908: 
10909: 
10910: 2.
10911:                                                Laki
10912:               lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta
10913: 
10914:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 9 päivänä helmikuuta 1962 annettuun lyhytaikaisissa
10915: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelakiin ( 1.34/62) uusi näin kuuluva 4 a §:
10916: 
10917:                        4a §                          eläkkeen alkamista on siinä määrin vähentänyt
10918:    Oikeus saada varhaiseläkettä on 55 vuotta         sanottua ansiotyötään, että hänen ansiotulonsa
10919: täyttäneellä työntekijällä, jos hänen työkykynsä     näistä töistä arvioidaan alentuneen ainakin kol-
10920: työn rasittavuus tai kuluttavuus, työolosuhteet,     mella neljänneksellä.
10921: terveydentilan heikkeneminen, vika tai vammai-          Varhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä on li-
10922: suus, ikääntymiseen liittyvät tekijät, työnteon      säksi, että eläkettä määrättäessä otetaan eläkkee-
10923: pitkäaikaisuus, sosiaaliset näkökohdat tai muut      seen oikeuttavana huomioon myös eläkeiän saa-
10924: näihin verrattavat syyt huomioon ottaen on siinä     vuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava
10925: määrin alentunut, että se haittaa hänen ansio-       ansio.
10926: työnsä jatkamista. Mikäli työntekijä on joutunut        Varhaiseläkettä myönnettäessä ei sovelleta
10927: työttömäksi tai heikentyneen työkyvyn vuoksi         edellä 4 §:n 2 momentissa eikä jäljempänä 5 §:n
10928: siirtynyt toiseen työhön, arvioidaan varhaiselä-     3 momentissa olevia täyden työkyvyttömyyseläk-
10929: keoikeuden edellytyksiä vastaavasti suhteessa hä-    keen myöntämistä koskevia säännöksiä.
10930: nen aikaisempaan ansiotyöhönsä. Työn rasitta-           Varhaiseläke lakkautetaan, jos eläkkeensaaja ei
10931: vuudesta tai kuluttavuudesta sekä työolosuhteista    enää täytä 1-3 momentissa säädettyjä eläkkeen
10932: tulee hankkia työpaikan työsuojelutoimikunnan        saamisen edellytyksiä.
10933: lausunto.                                               Muutoin eläkkeestä on soveltuvin osin voimas-
10934:    Varhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä on         sa, mitä täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä on
10935: kuitenkin, että työntekijä on lopettanut työnteki-   säädetty.
10936: jäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainituissa           Osaeläkkeenä myönnetty työkyvyttömyyseläke
10937: säännöksissä, eläkesäännöissä tai eläkeohjesään-     muutetaan eläkkeensaajan hakemuksesta varhais-
10938: nöissä tarkoitetun ansiotyön tai että hänen ansio-   eläkkeeksi sitä kuukautta lähinnä seuraavan kuu-
10939: tulonsa näistä töistä voidaan arvioida keskimäärin   kauden alusta, jona eläkkeensaaja on täyttänyt
10940: kuukaudessa pienemmiksi kuin työntekijäin elä-       1-3 momentissa säädetyt edellytykset, ei kuiten-
10941: kelain 1 §:n 1 momentin kohdassa tarkoitettu         kaan takautuvasti kuutta kuukautta pitemmältä
10942: markkamäärä. Vaihtoehtoisesti voidaan edellyt-       ajalta ennen hakemusta seuraavan kuukauden
10943: tää, että hän aikaisintaan vuotta ennen varhais-     alkua.
10944:                                          1985 vp. -    LA n:o 64                                        5
10945: 
10946:    Työntekijällä on oikeus saada ennakkopäätös         tehdään viimeistään kuuden kuukauden kuluessa
10947: siitä, täyttääkö hän 1 tai 3 momentissa mainitut       päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
10948: eläkkeen saamisen edellytykset. Päätökseen saa
10949: hakea muutosta niin kuin työntekijäin eläkelain          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
10950: 21 §:ssä on säädetty. Ennakkopäätös on eläkelai-       ta 1986.
10951: tosta sitova, jos siihen perustuva eläkehakemus
10952: 
10953: 
10954: 3.
10955:                                                  Laki
10956:                               maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta
10957: 
10958:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrit-
10959: täjien eläkelain (467 /69) 6 §:n 1 momentti ja 6 a §:n 1 momentin 2 kohta,
10960:    sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 1 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (502/71) ja
10961: 6 a §:n 1 momentin 2 kohta 15 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa laissa (219/74), näin kuuluviksi:
10962: 
10963:                         6 §                            seksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kuitenkin
10964:   Vanhuus-, työkyvyttömyys-, tyottomyys-, var-         vähintään neljäsosalta, omistamansa viljelmän,
10965: haiseläkkeen ja perhe-eläkkeen saamisen edelly-        joka ei ole olennaisesti suurempi kuin maatila-
10966: tykset ja suuruus määräytyvät, jollei tästä laista     laissa (188/77)       tarkoitettu  perheviljelmä,
10967: muuta seuraa, siten kuin työntekijäin eläkelaissa      6 b §:ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja py-
10968: on säädetty, ja tällöin on tässä laissa tarkoitet-     syvästi lopettaa maatalouden harjoittamisen, on
10969: tuun työtuloon ja eläkkeeseen oikeuttavaan ai-         hänellä oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä
10970: kaan vastaavasti sovellettava, mitä edellä maini-      edellyttäen:
10971: tussa laissa on palkasta ja eläkkeeseen oikeutta-
10972: vasta palvelusajasta säädetty. Tämän lain mukai-          2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyttä-
10973: seen eläkkeeseen ei kuitenkaan sovelleta työnte-       nyt tai kulumassa olevana kalenterivuotena täyt-
10974: kijäin eläkelain 5 a ja 7 b §:n säännöksiä.            tää 55 vuotta eikä ole täyttänyt 65 vuotta.
10975: 
10976: 
10977:                          6a §                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
10978:      Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskelpoi-   ta 1986.
10979: 
10980: 
10981: 
10982: 4.
10983:                                                 Laki
10984:                                yrittäjien eläkelain 5 §:n muuttamisesta
10985: 
10986:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrttta)ten
10987: eläkelain 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa
10988: (503/71), näin kuuluvaksi:
10989: 
10990:                        5 §                             mainitussa laissa on palkasta ja eläkkeeseen oi-
10991:    Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläk-        keuttavasta palvelusajasta säädetty. Tämän lain
10992: keen, varhaiseläkkeen sekä perhe-eläkkeen saami-       mukaiseen eläkkeeseen ei kuitenkaan sovelleta
10993: sen edellytykset ja suuruus määräytyvät, jollei        työntekijäin eläkelain 5 aja 7 b §:n säännöksiä.
10994: tästä laista muuta seuraa, siten kuin työntekijäin
10995: eläkelaissa on säädetty, ja tällöin on tässä laissa
10996: tarkoitettuun työtuloon ja eläkkeeseen oikeutta-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
10997: vaan aikaan vastaavasti sovellettava, mitä edellä      ta 1986.
10998: 6                                       1985 vp. -    LA n:o 64
10999: 
11000: 5.
11001:                                                  Laki
11002:                                     kansaneläkelain muuttamisesta
11003: 
11004:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11005:   muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 20 §:n 1 momentin 3
11006: kohta,. ~2 c §:n 2 momentin 2 kohta, 30 a §:n 1 momentti ja 31 a §:n 2 momentti,
11007:   sellalSlna kmn ne ovat, 20 §:n 1 momentin 3 kohta 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa laissa
11008: (588/78), 2~ c §:n 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti 18 päivänä tammikuuta 1985
11009: annetussa latssa (53/85) sekä 30 a §:n 1 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa
11010: (103/82), sekä
11011:   lisätään 20 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna 28 päivänä heinäkuuta 1978
11012: annetussa laissa (588 178), uusi 4 kohta ja laista 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetulla lailla (427163)
11013: kumotun 22 a §:n tilalle uusi 22 a § seuraavasti:
11014: 
11015:                      20 §
11016:     Kansaneläkkeenä maksetaan:                           Varhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä on li-
11017:                                                       säksi, että eläkettä määrättäessä otetaan eläkkee-
11018:    3) varhaiseläkettä 22 a §:ssä tarkoitetuissa ta-   seen oikeuttavana huomioon myös eläkeiän saa-
11019: pauksissa 55 mutta ei vielä 65 vuotta täyttäneelle    vuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava
11020: vakuutetulle; tai                                     ans10.
11021:    4) työttömyyseläkettä 22 c §:ssä tarkoitetuissa       Varhaiseläke lakkautetaan, jos eläkkeensaaja ei
11022: tapauksissa vakuutetulle, joka ei saa työkyvyttö-     enää täytä 1-3 momentissa säädettyjä eläkkeen
11023: myyseläkettä ja joka on täyttänyt tai kulumassa       saamisen edellytyksiä.
11024: olevana vuonna täyttää 55 vuotta eikä ole vielä          Muutoin eläkkeestä on soveltuvin osin voimas-
11025: täyttänyt 65 vuotta.                                  sa, mitä täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä on
11026:                                                       säädetty.
11027:                       22 a §                             Osaeläkkeenä myönnetty työkyvyttömyyseläke
11028:    Oikeus saada varhaiseläkettä on 55 vuotta          muutetaan eläkkeensaajan hakemuksesta varhais-
11029: täyttäneellä vakuuterulla, jos hänen työkykynsä       eläkkeeksi sitä kuukautta lähinnä seuraavan kuu-
11030: työn rasittavuus tai kuluttavuus, työolosuhteet,      kauden alusta, jona eläkkeensaaja on täyttänyt
11031: terveydentilan heikkeneminen, vika tai vammai-        1-3 momentissa säädetyt edellytykset, ei kuiten-
11032: suus, ikääntymiseen liittyvät tekijät, työnteon       kaan takautuvasti kuutta kuukautta pitemmältä
11033: pitkäaikaisuus, sosiaaliset näkökohdat tai muut       ajalta ennen hakemusta seuraavan kuukauden
11034: näihin verrattavat syyt huomioon ottaen on siinä      alkua.
11035: määrin alentunut, että se haittaa hänen ansio-           Vakuutetulla on oikeus saada ennakkopäätös
11036: työnsä jatkamista. Mikäli vakuutettu on joutunu:      siitä, täyttääkö hän 1 tai 3 momentissa mainitut
11037: työttömäksi tai heikentyneen työkyvyn vuoks1          eläkkeen saamisen edellytykset. Päätökseen saa
11038: siinynyt toiseen työhön, arvioidaan varhaiselä-       hakea muutosta niin kuin 73 §:ssä on säädetty.
11039: keoikeuden edellytyksiä vastaavasti suhteessa hä-     Ennakkopäätös on eläkelaitosta sitova, jos siihen
11040: nen aikaisempaan ansiotyöhönsä. Työn rasitta-         perustuva eläkehakemus tehdään viimeistään
11041: vuudesta tai kuluttavuudesta sekä työolosuhteista     kuuden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoi-
11042: tulee hankkia työpaikan työsuojelutoimikunnan         maiseksi tulosta.
11043: lausunto.
11044:    Varhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä on                               22 c §
11045: kuitenkin, että vakuutettu on lopettanut ansio-
11046: työn tai että hänen ansiotulonsa ovat enintään          Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
11047: 689,58 markkaa kuukaudessa. Vaihtoehtoisesti          Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
11048: voidaan edellyttää, että hän aikaisintaan vuotta
11049: ennen varhaiseläkkeen alkamista on siinä määrin         2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
11050: vähentänyt sanottua ansiotyötään, että hänen          keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään
11051: ansiotulonsa arvioidaan alentuneen ainakin kol-       1912,83 markkaa kuukaudessa; eikä
11052: mella neljänneksellä.
11053:                                         1985 vp. -    LA n:o 64                                             7
11054: 
11055:                        30 a §                          tin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos
11056:   Tämän lain 20 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa            perii maksetun eläkkeen takaisin. Eläkelaitos voi
11057: mainitulle eläkkeensaajalle, joka on pysyvästi         erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke
11058: tullut sellaiseen tilaan kuin 22 §:n 2 momentissa      voidaan periä takaisin myös kuittaamalla se vas-
11059: säädetään, maksetaan apulisää. Jos hän on pysy-        taisista eläke-eristä.
11060: västi toisen henkilön yhtämittaisen hoidon ja
11061: valvonnan tarpeessa, hänelle maksetaan hoitoli-
11062: sää. Sen estämättä, mitä tässä momentissa on             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
11063: säädetty, 80 vuotta täyttäneelle eläkkeensaajalle     ta 1986.
11064: maksetaan apulisää ja 85 vuotta täyttäneelle             Laskettaessa 22 c §:n 1 momentissa tarkoitet-
11065: hoitolisää.                                           tua 200 päivää otetaan huomioon myös ennen
11066:                                                       tämän lain voimaantuloa suoritetut työttömyys-
11067:                                                       avustus- tai työttömyyskorvauspäivät tai lasketta-
11068:                      31 a §                           essa ansioon suhteutetun päivärahan enimmäisai-
11069:                                                       kaa otetaan vastaavasti huomioon lain voimaan-
11070:    Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-   tuloa edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyys-
11071: kettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi             avustuspäivät.
11072: maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksa-           Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu
11073: misen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta         markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n
11074: alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edel-     mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindek-
11075: leen olemassa. Jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momen-      silukua.
11076: 
11077: 6.
11078:                                                 Laki
11079:                           valtion eläkelain 9 a ja 18 a §:n muuttamisesta
11080: 
11081:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
11082: eläkelain 9 a §:n 1 momentti sekä 18 a §:n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti,
11083:    sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91185 ), näin kuuluviksi:
11084: 
11085:                        9a §                                               18 a §
11086:    Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä            Työttömyyseläke myönnetään      toistaiseksi.
11087: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään         Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
11088: kuukausi, että hän on täyttänyt tai kulumassa
11089: olevana kalenterivuotena täyttää 55 vuotta ja että      2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
11090: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii-     keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 2 §:n
11091: tä, että hän on työttömänä työnhakijana työvoi-       1 momentissa tarkoitetun markkamäärän kolmin-
11092: matoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sel-    kenaisena kuukaudessa; eikä
11093: laista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi
11094: kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyys-           Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
11095: turvalain (602/84) mukaiseen työttömyyspäivära-       kettä ei 1 momentin mukaan saisi maksaa, valtio-
11096: haan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykse-        konttori keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
11097: nä on lisäksi, että edunsaaja esittää kansaneläke-    vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
11098: laitoksen tai työttömyyskassan antaman todistuk-      eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
11099: sen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on      Jos eläkettä ei 1 momentin perusteella olisi saatu
11100: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun to-       maksaa, peritään maksettu eläke takaisin. Valti-
11101: distuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-         okonttori voi erityisestä syystä luopua takaisinpe-
11102: neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain         rinnästä. Eläke voidaan periä takaisin myös kuit-
11103: mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-         taamaila se vastaisista eläke-eristä.
11104: tään 200 päivältä taikka ettei hänellä työttömyys-
11105: turvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin mukaan enää
11106: ole oikeutta ansioon suhteutettuun päivärahaan.         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
11107:                                                       ta 1986.
11108: 8                                      1985 vp. -    LA n:o 64
11109: 
11110:    Laskettaessa 9 a §:ssä tarkoitettuja 200 päivää   tusta tai työllisyyslain (946/71) mukaista työttö-
11111: otetaan huomioon myös päivät, joilta edunsaajal-     myyskorvausta ajalta ennen 1 päivää tammikuuta
11112: le on suoritettu valtakunnallisista työttömyyskas-   1985.
11113: soista annetun lain ( 12 5/34) mukaista päiväavus-
11114: 
11115: 
11116: 
11117: 
11118: 7.
11119:                                                Laki
11120:                              merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
11121: 
11122:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieselä-
11123: kelain 15 e §:n 1 ja 6 momentti sekä 4 momentin 2 kohta,
11124:   sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (52/85 ), näin kuuluviksi:
11125: 
11126:                        15 e §                        keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-
11127:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai- tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
11128: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt tarkoitetun markkamäärän kaksinkertaisena kuu-
11129: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55 kaudessa; eikä
11130: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to- .
11131: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-      Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
11132: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
11133: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
11134: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
11135: työttömyysturvalain mukaiseen työttömyyspäivä- eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
11136: rahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyk- Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
11137: senä on lisäksi, että työntekijä esittää kansanelä- maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
11138: kelaitoksen tai työttömyyskassan antaman todis- kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
11139: tuksen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
11140: aikaisintaan kuukautta ennen työvoimaviran- myös kuittaamaila se vastaisista eläke-eristä.
11141: omaisen todistuksen antamispäivää, on 60 viimek-
11142: si kuluneen viikon aikana saanut työttömyystur-
11143: valain mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
11144: vähintään 200 päivältä taikka ettei hänellä työt- ta 1986.
11145: tömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin mukaan          Laskettaessa 15 e §:n 1 momentissa tarkoitet-
11146: enää ole oikeutta ansioon suhteutettuun päivära- tua 200 päivää otetaan huomioon myös ennen
11147: haan.                                               tämän lain voimaantuloa suoritetut työttömyys-
11148:                                                     avustus- tai työttömyyskorvauspäivät ja laskettaes-
11149:    Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi. sa ansioon suhteutetun päivärahan enimmäisai-
11150: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:           kaa otetaan vastaavasti huomioon lain voimaan-
11151:                                                     tuloa edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyys-
11152:    2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk- avustuspäivät.
11153: 
11154: 
11155:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1985
11156: 
11157:          Pekka Leppänen                 Marjatta Stenius-Kaukonen         Juhani Vähäkangas
11158:          Irma Rosnell                   Mikko Kuoppa                      Esko Helle
11159:          Ensio Laine                    Lauha Männistö                    Heli Astala
11160:          Kati Peltola                   Ulla-Leena Alppi                  Esko-Juhani Tennilä
11161:          Pirkko Turpeinen               Inger Hirvelä                     Sten Söderström
11162:                                         Anna-Liisa Jokinen
11163:                                                1985 vp.
11164: 
11165: Lakialoite n:o 65
11166: 
11167: 
11168: 
11169: 
11170:                                  Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 §:n
11171:                                     muuttamisesta
11172: 
11173: 
11174:                                           Eduskunnalle
11175: 
11176:    Yksi voimassa olevan tulo- ja varallisuusvero-       Tämän epäkohdan korjaamiseksi on välttämä-
11177: lain vakavimpia epäkohtia on sairaudesta, viasta     töntä, että tulo- ja varallisuusverolakia muute-
11178: tai vammasta aiheutuneen invaliditeetin riittä-      taan siten, että invalidivähennyksen määrää nos-
11179: mätön huomioon ottaminen kunnallisverotukses-        tetaan kunnallisverotuksessa täysimääräisenä
11180: sa sekä valtion tuloverotuksessa.                    4 000 markan suuruiseksi ja valtion tuloverosta
11181:    Invalidivähennys on kunnallisverotuksessa an-     vähennetään invalidivähennyksenä 100 % :n in-
11182: sio- ja eläketulosta täysimääräisenäkin vain 2 600   validiteetista 1 000 markkaa.
11183: markan suuruinen ja valtion tuloverotuksessa 660        Tähän eduskuntaa velvoittavat myös eläkeläi-
11184: markan suuruinen vähennys tuloverosta.               sille vuoden 1983 vaalien alla annetut lupaukset.
11185:    Invalidivähennys on liian pieni ja sen saamista      Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11186: on kohtuuttomasti rajoitettu voimassa olevilla       nioittavasti,
11187: säännöksillä, mistä johtuen se poistuu kunnallis-
11188: verotuksessa eläkeläisiltä kokonaan vuoden 1987               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11189: jälkeen.                                                    kiehdotuksen:
11190:    Invalidivähennyksen suuruus on hyvin kauan
11191: pysynyt lähes ennallaan, eikä sitä ole korotettu
11192: samassa suhteessa kuin muita vähennyksiä.
11193: 
11194:                                                Laki
11195:                       tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta
11196: 
11197:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11198:    kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 4 ja 5 momentti,
11199: momentti, sellaisina kuin ne ovat, 4 momentti 3 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (870/82) ja
11200: 5 momentti 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1097 /83), sekä
11201:   muutetaan 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat 30
11202: päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1100/82), näin kuuluviksi:
11203: 
11204:                     36 §                             neo haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100 pro-
11205:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-          sentiksi, jos eläke on myönnetty täytenä, ja 50
11206: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:      prosentiksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä,
11207:                                                      jollei verovelvollisen haitta-asteen esitetyn selvi-
11208:    5) 4 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,     tyksen perusteella katsota olevan suurempi. Vero-
11209: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,        velvollinen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyys-
11210: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on     eläkkeen mukaiseen invalidivähennykseen senkin
11211: 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-    jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut
11212: pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,         vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa
11213: prosenttimäärän osoittaman osuuden 4 000 mar-        määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan
11214: kasta (invalidivähennys). Jos verovelvollinen on     haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-
11215: verovuonna saanut pakolliseen eläketurvaan pe-       sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
11216: rustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hä-
11217: 428500555)
11218: 2                                       1985 vp. -   LA n:o 65
11219: 
11220:                     57 §                             täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se on myönnetty
11221:   Verovelvollisen henkilön, joka suurimman           osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen haitta-asteen
11222: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-        esitetyn selvityksen perusteella katsota olevan
11223: rosta vähennetään:                                   suurempi. Verovelvollinen säilyttää oikeutensa
11224:                                                      työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen invalidivä-
11225:    2) 1 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,     hennykseen senkin jälkeen, kun työttömyyseläke
11226: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,        on muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella
11227: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on     voidaan antaa määräyksiä niistä perusteista, joi-
11228: 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-    den mukaan haitta-aste määritellään, sekä invali-
11229: pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,         divähennyksen saamiseksi esitettävästä selvityk-
11230: prosenttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta       sestä.
11231: (valtionverotuksen invalidivähennys). Jos verovel-
11232: vollinen on verovuonna saanut pakolliseen elä-
11233: keturvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta
11234: katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri selvi-     1985 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
11235: tystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty        den 1985 tuloista toimitettavassa verotuksessa.
11236: 
11237: 
11238:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1985
11239: 
11240:          Reino Jyrkilä                  Veikko Vennamo                 Pentti Kettunen
11241:          J. Juhani Kortesalmi           Lea Mäkipää                    Urho Pohto
11242:          Martti Ratu                    Vieno Eklund                   Ulla Lehtinen
11243:          Liisa Arranz                   Anssi Joutsenlahti             Helvi Koskinen
11244:                                         Mikko Vainio
11245:                                                  1985 vp.
11246: 
11247: Lakialoite n:o 66
11248: 
11249: 
11250: 
11251: 
11252:                                    Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain 2 5 §: n muuttamisesta
11253: 
11254: 
11255:                                             Eduskunnalle
11256: 
11257:   Nykyisin alkaa hirvenmetsästys hirvieläinten            Metsästäjien välisen eriarvoisuuden poistami-
11258: metsästyksestä annetun asetuksen mukaan 15             seksi ja mahdollisten erimielisyyksien välttämi-
11259: päivänä lokakuuta Oulun ja Lapin lääniä lukuun         seksi tulisi hirvenmetsästys säätää alkavaksi loka-
11260: ottamatta. Metsästyksen alkamisen sitominen            kuun puolivälin tienoilla olevana lauantaina.
11261: kiinteään päivämäärään on aiheuttanut hanka-              Ehdotammekin,
11262: luuksia aina silloin, kun aloittamispäivä ei ole
11263: sattunut viikonlopuksi. Erityisesti työtään tai vir-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11264: kaansa arkisin hoitavat metsästäjät ovat kokeneet             kiehdotuksen:
11265: tämän ongelmalliseksi.
11266: 
11267:                                                  Laki
11268:                                   metsästyslain 25 §:n muuttamisesta
11269: 
11270:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästyslain
11271: 25 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (263/83), näin
11272: kuuluvaksi:
11273: 
11274:                        25 §
11275:                                                        on otettava myös metsästysturvallisuuden ja
11276:   Aikuista hirveä ja hirven vasaa saa erityisellä      eläinkantojen säilyttämisen vuoksi tarpeelliset
11277: luvalla metsästää Oulun ja Lapin lääneissä loka-       säännökset.
11278: kuun 1 päivän alusta marraskuun 30 päivän
11279: loppuun ja muualla maassa ensimmäisen loka-
11280: kuun 15 päivää seuraavan lauantain alusta joulu-
11281: kuun 15 päivän loppuun. Muilta osin hirvieläin-          Tämä laki tulee votmaan         päivänä
11282: ten metsästämisestä säädetään asetuksella. Siihen      kuuta 198 .
11283: 
11284:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1985
11285: 
11286:            Timo Laaksonen \ ,         Juhani Tuomaala               Pekka Leppänen
11287:            Mikko Elo                   Matti Kautto                 Timo Roos
11288:                       Jouko Tuovinen                Matti Louekoski
11289:                        Anssi Joutsenlahti           Juhani Vähäkangas
11290: 
11291: 
11292: 
11293: 
11294:  428500618K
11295:                            j
11296:                        j
11297:                        j
11298:                       j
11299:                   j
11300:                   j
11301:                  j
11302:                 j
11303:                j
11304:               j
11305:              j
11306:             j
11307:            j
11308:           j
11309:          j
11310:         j
11311:        j
11312:       j
11313:      j
11314:     j
11315:    j
11316:   j
11317:  j
11318: j
11319:                                                 1985 vp.
11320: 
11321: Lakialoite n:o 67
11322: 
11323: 
11324: 
11325: 
11326:                                    Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 25 §:n muuttamisesta
11327: 
11328: 
11329:                                            Eduskunnalle
11330: 
11331:    Kansaneläkkeen pohjaosa on kaikille eläkkeen-         Huomioon ottaen nykyiset elintarvike-, asu-
11332: saajille saman suuruinen ja siihen eivät tulot        mis-, sairaus- ja vaatetuskulut ym. kulut pelkän
11333: vaikuta. Lisäosaan vaikuttavat eläkkeensaajan         kansaneläkkeen varassa elävät ovat taloudenpi-
11334: omat ansioeläkkeet ja korvaukset, kuntaryhmä ja       dossaan todella tiukalla. Näin ollen kansaneläk-
11335: perhesuhteet. Jatkuva laitoshoito ja invalidiraha     keen lisäosan nostamiseen on tästä johtuen erityi-
11336: vaikuttavat myös lisäosaan.                           sen painavat perusteet, joten kansaneläkkeestä
11337:    Puolison eläkkeet ja muut tulot sekä omaisuus      toimeentulonsa saavien osalta tulisi kansaneläk-
11338: eivät enää pienennä lisäosaa. Eläkkeensaajan          keen lisäosaa korottaa niin paljon, että pohjaosa
11339: korko-, vuokra- ja yrittäjätulot eivät myöskään       ja lisäosa yhdessä muodostaisivat ensimmäisessä
11340: vaikuta.                                              kuntaryhmässä 2 200 markan ja toisessa 2 050
11341:    Pohjaosan suuruus on 307 markkaa ja täysi          markan suuruisen eläkkeen kuukautta kohden.
11342: lisäosa on ensimmäisessä kuntaryhmässä 1 436             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11343: markkaa ja toisessa 1 362 markkaa kuukaudessa.        nioittavasti,
11344:    Pelkän kansaneläkkeen varassa olevan eläk-
11345: keensaajan pohjaosa ja lisäosa on ensimmäisessä                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11346: kuntaryhmässä 1 743 markkaa ja toisessa 1 669                kiehdotuksen:
11347: markkaa kuukaudessa.
11348: 
11349: 
11350:                                                 Laki
11351:                                  kansaneläkelain 25 §:n muuttamisesta
11352: 
11353:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
11354: 25 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), näin
11355: kuuluvaksi:
11356: 
11357:                        25 §
11358:   Kansaneläkkeeseen kuuluu jäljempänä tässä             Tämä laki tulee v01maan         päivänä
11359: luvussa säädetyin edellytyksin lisäosa, jonka täysi   kuuta 198 .
11360: määrä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 22 716
11361: markkaa ja toisessa 20 916 markkaa vuodessa.
11362: 
11363: 
11364: 
11365:     Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1985
11366: 
11367:              Reino Jyrkilä                Helvi Koskinen                 Lea Mäkipää
11368:              Vieno Eklund                 Pentti Skön                    Ulla Lehtinen
11369:              Heikki Riihijärvi            Liisa Arranz                   J. Juhani Kortesalmi
11370: 
11371: 
11372: 
11373: 4285006191
11374:                                                1985 vp.
11375: 
11376: Lakialoite n:o 68
11377: 
11378: 
11379: 
11380: 
11381:                                   Mäkipää ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n
11382:                                     muuttamisesta
11383: 
11384: 
11385:                                            Eduskunnalle
11386: 
11387:    Tulo- ja varallisuusverolaista poistettiin van-       Tätä edellyttävät myös eri puolueiden eläkeläi-
11388: huusvähennys kansaneläkelain uudistuksen yh-          sille vuoden 1983 eduskuntavaalien alla antamat
11389: teydessä. Tämä on johtanut siihen, että nk.           lupaukset.
11390: vanhaa kansaneläkettä saavat vanhemmat ikäluo-           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11391: kat ovat joutuneet vaikeaan asemaan, kun uudis-       nioittavasti,
11392: tus ei ole heidän eläkkeitään parantanut riittäväl-
11393: lä tavalla. Myös väliinp~toajia on syntynyt.                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11394:    Tämän johdosta on välttämätöntä, että tulo- ja            kiehdotuksen:
11395: varallisuusverolakiin palautetaan kunnallisvero-
11396: tukseen kiireellisesti vanhuusvähennys riittävän
11397: suuruisena.
11398: 
11399: 
11400:                                                 Laki
11401:                           tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
11402: 
11403:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuus-
11404: verolain (1043/74) 36 §:ään siitä 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla (111182) kumotun 1
11405: kohdan tilalle uusi näin kuuluva 1 kohta:
11406: 
11407:                     36 §
11408:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta
11409: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:       1985 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
11410:   1) 2 500 markkaa, milloin hän ennen vero-           den 1985 tulosta toimitettavassa verotuksessa.
11411: vuoden päättymistä on täyttänyt 65 vuotta (van-
11412: huusviihennys),
11413: 
11414: 
11415: 
11416:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985
11417: 
11418:           Lea Mäkipää                     Pentti Kettunen                Pentti Skön
11419:           Helvi Koskinen                  Reino Jyrkilä                  Anssi Joutsenlahti
11420: 
11421: 
11422: 
11423: 
11424: 428500626U
11425:                                                 1985 vp.
11426: 
11427: Lakialoite n:o 69
11428: 
11429: 
11430:                                    P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain muuttami-
11431:                                       sesta
11432: 
11433:                                            Eduskunnalle
11434: 
11435:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11436: 
11437:    Aloitteessa ehdotetaan työttömyysturvan pe-        myyspäivän jälkeisen päivärahan leikkauksen
11438: ruspäivärahan korottamista 100 markkaan ja lap-       poistamista ja päivärahan perusteena olevan pal-
11439: sikorotukseksi ensimmäisestä lapsesta 20 markkaa      kan määrittelemisen helpottamista.
11440: ja kustakin seuraavasta 15 markkaa, sadan työttö-
11441: 
11442: 
11443:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
11444: 
11445:    Työttömyysturvajärjestelmän muutos toteutet-       2. Sadan päivän jälkeinen päivärahan leikkaus
11446: tiin vuodenvaihteessa hätäisesti ja raakileena.
11447: Tästä ovat joutuneet kärsimään tuhannet työttö-          Toukokuun 21 päivänä aleni ensimmäisten,
11448: mät ja heidän perheensä,                              vuoden alusta työttöminä olleiden päiväraha vii-
11449:    Tässä aloitteessa ehdotetaan pahimpiin epä-        denneksellä työttömyysturvalain sadan päivän
11450: kohtiin nopeasti toteutettavissa olevia korjauksia.   säännöksen mukaisesti. Tätä leikkausta ei mis-
11451: Lähdettäessä perusteellisemmin muuttamaan             sään lain käsittelyvaiheessa perusteltu, eikä se
11452: työttömyysturvaa kelvolliseen suuntaan on syytä       olekaan sosiaalipoliittisesti perusteltavissa. Taka-
11453: palata SKDL:n eduskuntaryhmän lain käsittelyn         na on taloudellisten säästötavoitteiden lisäksi pyr-
11454: aikana tekemiin korjausehdotuksiin.                   kimys painostaa työttömiä ottamaan vastaan
11455:                                                       minkälaista työtä tahansa ja mistä päin maata
11456:                                                       tahansa. Suurtyöttömyyden vallitessa ovat työn-
11457:    1. Peruspäivärahan ja lapsikorotusten taso         saantimahdollisuudet kuitenkin varsin vähäisiä.
11458:                                                       Pitkäaikaistyöttömien suuna joukkoa rangaistaan
11459:    Työttömyysturvalain mukainen etuuksien taso        ilman heidän omaa syytään.
11460: on riittämätön. Lailla vahvistettiin vanhan työlli-      Työttömyyspäivärahojen maksatusten viivästyt-
11461: syyslain aikainen turvan reaaliarvon jälkeenjää-      tyä ja siten aiheutettua todellisia hätätilanteita
11462: neisyys ja mahdollistettiin se, että työttömyys-      työttömille tuntuu aleneroa entistäkin epäoikeu-
11463: turvan taso jää aikaisempaakin alhaisemmaksi.         denmukaisemmalta.
11464:    Lain mukainen perusturva merkitsee netto-             SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaakin sadan
11465: määräisesti vain noin 1 200 markkaa kuukaudes-        työttömyyspäivän jälkeisen aleneroan poistamis-
11466: sa. Tämä on vähemmän kuin mitä sosiaalihuolto-        ta. Samalla tulee jo leikatut päivärahat palauttaa
11467: lain mukaisena toimeentulotukena on mahdollis-        täyteen määräänsä.
11468: ta saada. Työttömät joutuvatkin työttömyystur-
11469: van riittämättömyyden takia turvautumaan sa-               3. Päivärahan perusteena olevan palkan
11470: manaikaisesti kunnan sosiaaliviranomaisten tu-                          määrittäminen
11471: keen.
11472:    Työttömyysturvalain peruspäivärahan ja lapsi-         Keskeisenä syynä työttömyyskassojen ruuhkau-
11473: korotusten markkamäärät ovat hyvin alhaisia,          tumiseen ja työttömyyspäivärahojen maksatusten
11474: kun otetaan huomioon verotuksen vaikutus.             viivästymiseen on ollut päivärahan perusteena
11475: SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaakin, että pe-           olevan palkan määrittämisen hankaluus. Asetuk-
11476: ruspäiväraha nostetaan 100 markkaan ja lapsiko-       sen mukaan se pitää määrittää vähintään 26
11477: rotusten määräksi säädetään ensimmäisestä lap-        työviikon ajalta. Tämä vaatimus on johtanut
11478: sesta 20 markkaa ja kustakin seuraavasta 15           siihen, että palkkatiedot on usein otettava yli
11479: markkaa.                                              vuoden ajalta.
11480: 4385006409
11481: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 69
11482: 
11483:    Näin laskettu palkka monesti jää selvästi pie-       kiintuneen palkkatason määrittämiseen tyotto-
11484: nemmäksi kuin mitä hakijan vakiintunut palkka           myyspäivärahaa laskettaessa riittäisi 12 työviikon
11485: on ennen työttömäksi joutumista. Monien työt-           tarkastelu. SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa-
11486: tömien työttömyysturva on jopa jäänyt perustur-         kin, että lakiin otettaisiin tämän mukainen sään-
11487: van tasolle sen takia, että ansio-osaa ei ole           nös.
11488: pystytty määrittelemään.
11489:    Kun asetuksen määräämään 26 viikkoon sisäl-
11490: tyy monissa tapauksissa useita työsuhteita, ai-            SKDL:n eduskuntaryhmä edellyttää myös, että
11491: heuttavat erilaiset ja usein puutteellisesti täytetyt   valtion osuutta kassojen kustannuksista lisätään
11492: palkkatodistukset kassoille paljon ylimääräistä         ottaen huomioon sekä järjestelmän muutoksista
11493: selvittelyä ja laskentaa.                               aiheutunut käsittelyn ruuhkautuminen että uu-
11494:    Esimerkiksi työehtosopimusten palkankorotuk-         desta järjestelmästä myös pysyvästi lisääntynyt
11495: sia laskettaessa hyväksytään vakiintuneeksi pal-        työmäärä.
11496: kaksi joko edellisen tilivälin tai tarvittaessa kol-
11497: men kuukauden mittaisen ajanjakson mukaan                  Ehdotammekin,
11498: määräytyvä palkka.
11499:    Oikeudenmukaiseen lopputulokseen johtaisi ja                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11500: kassojen työtä huomattavasti nopeuttaisi, jos va-               kiehdotuksen:
11501: 
11502:                                                   Laki
11503:                                    työttömyysturvalain muuttamisesta
11504: 
11505:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11506:     kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 26 §:n 2 momentti ja
11507:     muutetaan 22 §:n 1 momentti, 23 §:n 3 momentti ja 24 § näin kuuluviksi:
11508: 
11509:                        22 §                             12 viikkoa sellaisessa työssä, jossa työaika on
11510:              Peruspäivärahan suuruus                    kunakin viikkona ollut vähintään 18 tuntia tai
11511:                                                         jonka työsopimuksen mukainen säännöllinen
11512:   Peruspäivärahan täysi määrä on 100 markkaa            työaika on tasoittumisjakson aikana ollut keski-
11513: päivältä.                                               määrin vähintään 18 tuntia viikossa.
11514: 
11515:                                                                               24 §
11516:                      23 §                                                  Lapsikorotus
11517:     Ansioon suhteutetun päivärahan suuruus
11518:                                                            Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huol-
11519:    Ansioon suhteutettu päiväraha lasketaan hen-         lettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan
11520: kilön vakiintuneen palkan pohjalta tai, mikäli          päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka
11521: palkkatulo on ollut kausiluontoista tai epäsään-        suuruus on yhdestä lapsesta 20 markkaa ja jokai-
11522: nöllistä, vuositulon työpäivää kohti lasketusta         sesta seuraavasta lapsesta 15 markkaa.
11523: määrästä. Vakiintunutta palkkatuloa määrättäes-
11524: sä otetaan huomioon palkkatulot vähintään niin            Tämä laki tulee voimaan         päivänä
11525: pitkältä ajalta, että henkilö on tänä aikana ollut      kuuta 198 .
11526: 
11527:       Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1985
11528: 
11529:           Pekka Leppänen                 Timo Laaksonen                   Anna-Liisa Jokinen
11530:           Marjatta Stenius-Kaukonen Lauha Männistö                       Heli Astala
11531:           Ulla-Leena Alppi               Ensio Laine                      Sten Söderström
11532:           Matti Kautto                   Terho Pursiainen                 Mikko Kuoppa
11533:           Irma Rosnell                   Vappu Säilynoja                 Juhani Vähäkangas
11534:           Kari Peltola                   Pirkko Turpeinen                 Arvo Kemppainen
11535:                        Marja-Liisa Salminen                      Inger Hirvelä
11536:                                                 1985 vp.
11537: 
11538: Lakialoite n:o 70
11539: 
11540: 
11541: 
11542:                                    Skön ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
11543:                                      annetun lain 1 §:n muuttamisesta
11544: 
11545: 
11546:                                             Eduskunnalle
11547: 
11548:    Rintamaveteraanien varhaiseläkkeeseen ovat             Tällä hetkellä työelämässä olevia alle 65-vuoti-
11549: voimassa olevan lain nojalla oikeutettuja vain         aita vähintään 30 % :n sotainvalideja, joilla ei ole
11550: henkilöt, joilla on rintamasotilas- tai rintamapal-    rintamasotilas- tai rintamapalvelustunnusta, on
11551: velustunnus. Näin ollen varhaiseläkejärjestelmän       enintään 250. Arvio perustuu tietoon, että alle
11552: ulkopuolelle jäävät ne sotainvalidit, jotka ovat       65-vuotiaita vähintään 30 % :n sotainvalideja on
11553: vammautuneet tai sairastuneet palvelustehtävissä       kaikkiaan noin 8 000. Erilaisten tutkimusten ja
11554: sotatoimialueen ulkopuolella. Myöskään ilma-           kyselyjen perusteella on todettu, että yli 70 %
11555: pommituksissa loukkaantuneet eivät monasti voi         tästä ryhmästä on jo eläkkeellä. Näin ollen työ-
11556: päästä varhaiseläkkeelle.                              elämässä on mukana noin 2 500 mainitun haitta-
11557:    Monilla ilman rintamasotilas- tai rintamapalve-     asteen omaavaa sotainvalidia. Ilman rintamasoti-
11558: lustunnusta olevilla sotainvalideilla on sodasta       las- tai rintamapalvelustunnusta olevien osuudek-
11559: aiheutuneen vamman tai sairastumisen perusteel-        si on näissä nuoremmissa ikäluokissa arvioitavissa
11560: la vaikea-asteinen invaliditeetti, joka alentaa hei-   alle 10 % . Lisäksi on huomattava, että kaikki
11561: dän työkykyään ja ikääntymisen myötä vaikeuttaa        varhaiseläkkeeseen oikeutetut eivät hakeudu
11562: merkittävästi selviytymistä työelämässä. Osa edel-     eläkkeelle, joten todellinen lisäys varhaiseläkkeen
11563: lä mainituista sotainvalideista on ennen sairastu-     saajien määrässä jäisi uudistuksen toteuduttua
11564: mistaan tai vammautumistaan ehtinyt olla ko-           alle 250:n.
11565: mennettuna erilaisissa palvelustehtävissä hyvin-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11566: kin pitkiä aikoja, jopa koko sota-ajan, ilman että     nioittavasti,
11567: heille olisi syntynyt oikeutta tunnuksen saantiin.
11568: Tämän lisäksi he ovat useimmissa tapauksissa                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11569: joutuneet myöhemmin olemaan hoidossa sotasai-                 kiehdotuksen:
11570: raaloissa pitkiä aikoja.
11571: 
11572:                                                  Laki
11573:               rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta
11574: 
11575:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 7 päivänä tammi-
11576: kuuta 1982 annetun lain (13/82) 1 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
11577: 
11578:                         1 §
11579:                                                           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
11580:    Mitä tässä laissa on säädetty rintamaveteraanis-    ta 1986. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
11581: ta, sovelletaan niin ikään henkilöön, jolle Suo-       ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
11582: men sodissa 1939-1945 saadun vamman tai                menpiteisiin.
11583: sairauden johdosta on sotilasvammalain nojalla
11584: vahvistettu vähintään 20 % :n työkyvyttömyys-
11585: aste.
11586: 
11587: 
11588:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1985
11589: 
11590:           Pentti Skön                    Liisa Arranz                     Pentti Kettunen
11591:           Ulla Lehtinen                  J. Juhani Kortesalmi             Urho Pohto
11592:           Reino Jyrkilä                  Veikko Vennamo                   Lea Mäkipää
11593:                                          Helvi Koskinen
11594:                                                1985 vp.
11595: 
11596: Lakialoite n:o 71
11597:                                     Skön ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
11598: 
11599: 
11600:                                            Eduskunnalle
11601: 
11602:    Voimassa olevan sotilasvammalain mukaan           kuntoutus toteutetaan ainakin sellaisessa laajuu-
11603: korvataan vammasta tai sairaudesta taikka muus-      dessa, jota voidaan pitää vähimmäishyvityksenä
11604: takin syystä aiheutuva lääkinnällinen kuntoutus      uhrautumisesta nykyisen hyvinvointimme ja tur-
11605: vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työky-   vallisuutemme hyväksi. Tämän vuoksi ehdotam-
11606: vyttömyysaste on vähintään 30 prosenttia. Jos        me sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että
11607: työkyvyttömyysaste on vähemmän kuin 30 pro-          lääkinnällinen kuntoutus ulotettaisiin koskemaan
11608: senttia, mutta kuitenkin vähintään kymmenen          kerran neljässä vuodessa myös sellaisia lievävam-
11609: prosenttia, kuntoutus korvataan vain vammasta        maisia, joiden työkyvyttömyysaste on vähintään
11610: tai sairaudesta johtuvasta syystä.                   kymmenen prosenttia, vaikka kuntouttamisen
11611:    Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä         tarve ei johtuisikaan korvatusta vammasta tai
11612: ehdotettiin aloitettavaksi lievävammaisten invali-   sairaudesta. Vuoden 1984 alussa oli kaikkiaan
11613: dien lääkinnällinen kuntoutus, joka olisi ulottu-    täsmälleen 23 702 sellaista lievävammaista invali-
11614: nut ensimmäisessä vaiheessa kerran neljässä vuo-     dia, joiden työkyvyttömyysaste oli 10-25 pro-
11615: dessa sellaisiin lievävammaisiin, joiden työkyvyt-   senttia.
11616: tömyysaste olisi ollut vähintään 2 5 prosenttia,        Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivä-
11617: vaikka kuntouttamisen tarve ei olisi johtunut-       nä tammikuuta 1986.
11618: kaan vammasta tai sairaudesta. Tämä ehdotus             Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
11619: kariutui siihen, että hallitus peruutti tätä asiaa   tamme,
11620: koskevan esityksensä sotilasvammalain muutta-
11621: misesta.                                                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11622:    SMP:n eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeä-              kiehdotuksen:
11623: nä, että myös lievävammaisten lääkinnällinen
11624: 
11625:                                                Laki
11626:                                sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
11627: 
11628:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvamma-
11629: lain 6 §:n 4 momentti,
11630:    sellaisena kuin se on 19 päivänä helmikuuta 1971 ja 26 päivänä toukokuuta 1978 annetuissa laeissa
11631: {180/71 ja 398/78), näin kuuluvaksi:
11632: 
11633:                        6 §
11634:                                                      vammasta tai sairaudesta. Lisäksi voidaan kun-
11635:    Sen mukaan kuin asetuksella säädetään, korva-     touttaminen, vaikka kuntouttamisen tarve ei joh-
11636: taan sairaanhoitona myös määräaikainen lääkä-        tuisikaan korvatusta vammasta tai sairaudesta,
11637: rintarkastus, työ- tai toimintakyvyn palauttamista   korvata kerran neljässä vuodessa vahingoittuneel-
11638: tai säilyttämistä tarkoittava kuntouttaminen sekä    le tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on
11639: erityisessä laitoksessa annettu huolto. Vahingoit-   vähintään kymmenen prosenttia.
11640: tuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyys-
11641: aste on vähintään 30 prosenttia, voidaan korvata
11642: kuntouttaminen ja laitoshuolto myös, milloin           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
11643: niiden tarve johtuu muustakin kuin korvatusta        ta 1986.
11644: 
11645:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1985
11646: 
11647:                       Pentti Skön                             Vieno Eklund
11648: 428500659W
11649:                                                 1985 vp.
11650: 
11651: Lakialoite n:o 72
11652: 
11653: 
11654: 
11655: 
11656:                                    Paasio ym.: Ehdotukset laeiksi edustajanpalkkiosta annetun lain ja
11657:                                       tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
11658: 
11659: 
11660:                                            Eduskunnalle
11661: 
11662: 
11663: 
11664:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11665: 
11666:    Aloitteessa ehdotetaan uudistettavaksi kansan-     tajantoimen hoitamista varten toinen asunto pää-
11667: edustajain päivärahajärjestelmä siten, että valtio-   kaupunkiseudulla. Uudenmaan läänin vaalipiiris-
11668: päivien koossaoloajalta maksettavasta päivärahas-     tä valitut edustajat, joiden asunto on yli 30
11669: ta siirryttäisiin säännölliseen kulukorvaukseen.      kilometrin päässä Helsingistä, saisivat kulukor-
11670: Samalla poistettaisiin kansanedustajille nyt          vauksen 40 prosentin mukaan laskettuna. Veron-
11671: myönnetty arviomääräinen kuluvähennys tulove-         alaisesta tulosta tehtävää vähennystä, joka nyt on
11672: rotuksessa.                                           ilman eri selvitystä 10 prosenttia laskettuna edus-
11673:    Päivärahan sijasta maksettaisiin kultakin edus-    tajanpalkkion kokonaismäärästä, ei enää myön-
11674: tajanaolokuukaudelta kulukorvaus, joka olisi 30,      nettäisi ilman yksityiskohtaista selvitystä eikä
11675: 40 tai 50 prosenttia laskettuna edustajanpalkkion     lainkaan siltä osin, kuin kulut on sanotulla
11676: peruspalkasta. Matalimman kulukorvauksen saisi-       kulukorvauksella korvattu.
11677: vat edustajat, jotka on valittu Helsingin tai
11678: Uudenmaan vaalipiiristä ja korkeimman kulukor-          Muutokset on tarkoitus saattaa vo1maan 1
11679: vauksen muualta valitut edustajat, joilla on edus-    päivänä tammikuuta 1986.
11680: 
11681: 
11682: 
11683: 
11684:                                          YLEISPERUSTELUT
11685: 
11686: 1. Nykyinen tilanne Ja astan val-                     päivärahaa siten, että edustajalla, jonka asunto
11687:     mistelu                                           yleisiä maa- tai vesikulkuneuvoja käyttäen on
11688:                                                       kauempana kuin 30 kilometrin matkan päässä
11689:    Kansanedustajien kulukorvausjärjestelmässä on      Helsingin päärautatieasemalta, on oikeus saada
11690: koettu olevan epäkohtia, jotka edellyttävät kor-      valtiopäivien koossaoloajalta sekä jokaiselta päi-
11691: jaamista.                                             vältä, minkä hän on tarvinnut matkustaakseen
11692:                                                       valtiopäiville ja valtiopäiviltä takaisin, päivära-
11693:                                                       haa, joka vastaa kotimaassa tehdystä yli 12 tun-
11694:                                                       nin virkamatkasta valtion viran tai toimen halti-
11695: 1.1. Päiväraha
11696:                                                       jalle kulloinkin suoritettavaa toisen matkustus-
11697:                                                       luokan korotettua kaupunkipäivärahaa. Jos edus-
11698:  Edustajanpalkkiosta annetun lain 1 §: n 2 mo-        tajan asunto edellä mainitulla tavalla laskettuna
11699: mentin mukaan suoritetaan kansanedustajille
11700: 
11701: 428500707E
11702: 2                                      1985 vp. -     LA n:o 72
11703: 
11704: on kauempana kuin 60 kilometrin päässä Helsin-        erisuuruista vaikutusta verotukseen. Kansanedus-
11705: gistä, suoritetaan päiväraha 50 prosentilla koro-     tajilla, joilla ei ole muuta tuloa kuin edustajan-
11706: tettuna.                                              palkkio, se merkitsee 6 600-8 600 markan vai-
11707:    Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana is-         kutusta verotuksessa riippuen ikälisien määrästä.
11708: tuntopäivien luku on ollut keskimäärin 265 päi-       Jos asianomaisella on runsaasti muita tuloja,
11709: vää vuodessa. Päivärahojen määrät ovat 1. 3. 198 5    tämän vähennyksen vaikutus luonnollisesti kas-
11710: lukien olleet 114 markkaa ja 171 markkaa päiväl-      vaa samassa suhteessa kuin marginaaliveropro-
11711: tä. Käytännössä nämä luvut johtavat 30 210            sentti, ja se on enimmillään noin 10 500 mark-
11712: markan ja 45 315 markan vuotuisiin päiväraha-         kaa.
11713: määriin.
11714:    Kansanedustajien päivärahajärjestelmä koetaan
11715: kansanedustajan toimen hoitamisesta aiheutunei-       1.3. Asian valmistelu
11716: den kulujen korvaamisjärjestelmäksi. Ne kansan-
11717: edustajat, jotka asuvat Helsingissä tai 30 kilomet-      Oikeusministeriö asetti 24 päivänä tammikuu-
11718: rin säteellä Helsingin päärautatieasemasta, ovat      ta 1983 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmis-
11719: toisia huonommassa asemassa, koska heidän kan-        tella kansanedustajan päivärahajärjestelmää sel-
11720: sanedustajan toimen hoitamiseen liittyviä kulu-       keyttävät muutokset edustajanpalkkiolakiin ja
11721: jaan ei samalla tavalla korvata.                      tehdä myös muut tarpeelliseksi katsottavat ehdo-
11722:                                                       tukset sanotun lain kehittämiseksi. Ennen työ-
11723:                                                       ryhmän asettamista olivat eduskunnan kansliatoi-
11724: 1.2. Verovähennys                                     mikunta kirjeessään 21 päivänä tammikuuta
11725:                                                       1983 ja oikeuskansleri kirjeessään 13 päivänä
11726:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 22 §:n 1    tammikuuta 1983 pyytäneet oikeusministeriötä
11727: momentin 9 kohdan mukaan veronalaiseksi tu-           ryhtymään toimenpiteisiin muutosten valmistele-
11728: loksi ei katsota kansanedustajan toimesta saatua      miseksi edustajanpalkkiolakiin erityisesti silmällä
11729: päivärahaa ja matkakustannusten korvausta. Sa-        pitäen päivärahajärjestelmän selkeyttämistä.
11730: man lain 26 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan               Myös eduskunnassa on tällä vaalikaudella kiin-
11731: tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat val-       nitetty huomiota näihin kysymyksiin (ks. toivo-
11732: tiollisen luottamustehtävän hoitamisesta välittö-     musaloitteet n:o 378 ja 476/1983 vp. ja lakialoite
11733: mästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sen       n:o 34/1984 vp.).
11734: mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää.               Oikeusministeriön työryhmä jätti ehdotuksen-
11735:    Valtiollisen luottamustehtävän hoitamisesta ai-    sa ministeriölle 30 päivänä elokuuta 1983. Työ-
11736: heutuneiden kustannusten vähentämisestä vero-         ryhmä ehdotti säädettäväksi uuden lain kansan-
11737: tuksessa annetun verohallituksen päätöksen (23/       edustajain palkkioista. Lakiehdotuksen mukaan
11738: 75) mukaan valtiollisen luottamustehtävän hoita-      olisi luovuttu edustajien päivärahajärjestelmästä.
11739: misesta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset         Sen sijaan edustajille olisi suoritettu korvausta
11740: kustannukset vähennetään verovelvollisen veroil-      edustajan tointa varten olevasta toisesta asunnos-
11741: moitukseensa liittämän luotettavan selvityksen        ta ja kulukorvausta edustajan toimen hoitamises-
11742: perusteella. Kansanedustajan toimen hoitamises-       ta johtuvista ylimääräisistä menoista.
11743: ta välittömästi aiheutuneiksi kohtuullisiksi kus-        Asian valmistelua jatkettiin sittemmin virka-
11744: tannuksiksi katsotaan kuitenkin muun selvityk-        miestyönä yhdessä oikeusministeriön, valtiova-
11745: sen puuttuessa vähintään 10 prosenttia kansan-        rainministeriön ja eduskunnan kesken. Nyt käsil-
11746: edustajan tehtävän hoitamisesta suoritetun vuo-       lä olevan aloitteen valmistelu on tehty viimeksi
11747: tuisen palkkion määrästä, mihin vähennykseen          mainitun selvitystyön pohjalta.
11748: eivät kuitenkaan sisälly tulo- ja varallisuusvero-
11749: lain 26 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut
11750: matkakustannukset asunnosta työpaikkaan ja ta-        2. Keskeiset muutosehdotukset
11751: kaisin. Tätä päätöstä on sovellettu vuodelta 1975
11752: toimitetusta verotuksesta alkaen.                     2 .1. Siirtyminen päivärahajärjestelmästä kulu-
11753:    Käytännössä useimmat kansanedustajat saane-        korvaukseen
11754: vat verotuksessaan juuri tuon sanotun 10 prosen-
11755: tin vähennyksen ilman erillisiä selvityksiä. Veron-     Päivärahajärjestelmän avulla on tarkoitettu
11756: alaisesta tulosta tehtävä verovähennys merkitsee      korvata edustajalle, joka ei asu Helsingissä tai sen
11757: käytännössä asianomaisen tulotasosta riippuen         välittömässä läheisyydessä, sellaiset ylimääräiset
11758:                                          1985 vp. -     LA n:o 72                                           3
11759: 
11760: kulut, jotka edustajan toimen vuoksi Helsingissä        gin tai Uudenmaan läänin vaalipiiristä valituille
11761: asumisesta ja olemisesta hänelle aiheutuvat.            kulukorvaus suoritetaan 40 prosentin mukaan.
11762:    Periaatetta, jonka mukaan edustajantoimen               Lakiehdotuksessa ehdotetaan Helsingin kau-
11763: hoitamisesta aiheutuvat ylimääräiset kulut korva-       pungin ja Uudenmaan läänin vaalipiirin ulko-
11764: taan edustajalle, on pidettävä oikeana. Nykyisin        puolelta valitulle kansanedustajalle suoritettavak-
11765: sovellettava päivärahajärjestelmä ei kuitenkaan         si korvaus myös niistä kuluista, jotka hänelle
11766: toteuta sanottua periaatetta tavalla, jota voitaisiin   aiheutuvat edustajantoimen hoitamista varten
11767: kaikilta osin pitää asianmukaisena. Nopeat lii-         pääkaupunkiseudulla olevasta toisesta asunnosta.
11768: kenneyhteydet ovat tehneet mahdolliseksi sen,           Tällä tavoin turvataan se, että edustajalla on
11769: että monet päivärahaan oikeutetut, varsin etääl-        asumisolojensa puolesta mahdollisuus vaalikau-
11770: läkin Helsingistä asuvat kansanedustajat, voivat        den aikana hoitaa edustajan tehtäväänsä pääkau-
11771: hoitaa edustajantoimaan tarvitsematta sitä varten       pungissa. Korvaus suoritettaisiin siten, että se
11772: toista asuntoa pääkaupunkiseudulla. Toisaalta ei        olisi 50 prosenttia edustajanpalkan peruspalkasta.
11773: ole otettu huomioon sitä, että myös pääkaupun-             Niille Uudenmaan läänin vaalipiiristä valituille
11774: kiseudun kansanedustajille aiheutuu toimestaan          kansanedustajille, jotka asuvat yli 30 kilometrin
11775: kuluja, jotka eivät ole tavanomaisia elinkustan-        päässä Helsingistä ja jotka nykyisinkin saavat
11776: nuksia. Nykyinen päivärahajärjestelmä merkitsee         päivärahaa, suoritettaisiin kulukorvaus edellä sa-
11777: näin ollen sitä, että kansanedustajilla toimestaan      notusta poiketen 40 prosentin mukaan, jotta
11778: olevat kulut tulevat korvamiksi hyvin eri tavalla.      heille aiheutuneet tosiasialliset kulut tulisivat
11779:    Kansanedustajan toimen hoitamisesta aiheu-           korvatuiksi samojen perusteiden mukaan kuin
11780: tuu useita sellaisia ylimääräisiä kuluja, joita ei      muille vastaavalla etäisyydellä asuville edustajille.
11781: yleensä tai ainakaan yhtä suurina esiinny esimer-          Ehdotuksen mukaiset kulukorvaukset olisivat
11782: kiksi palkansaajilla yleisillä työmarkkinoilla. Täl-    1. 3 .198 5 voimaan tulleiden palkkataulukotden
11783: laisia kuluja ovat esim. edustajan monitahoisista       mukaisesti laskettuna 32 616, 43 488 ja 54 360
11784: yhteydenpitotarpeista johtuvat matkakulut vaali-        markkaa vuodessa, ja ne vastaisivat suuruudel-
11785: piirissä ja vaalipiirin ulkopuolella sekä puhelin-      taan nykyisen päivärahan ja verovähennyksen
11786: ja postikulut. Myös jatkuva julkisuudessa esiinty-      yhteismääriä.
11787: minen aiheuttaa kuluja, joita ei voida pitää               Valituilla kaavamaisilla korvausperusteilla on
11788: tavanomaisina elinkustannuksina vaan nimen-             pyritty siihen, että järjestelmä olisi paitsi nykyistä
11789: omaan edustajan toimeen liittyvinä menoina.             oikeudenmukaisempi myös käytännössä yksinker-
11790: Sanotunlaisten ja muihin niihin verratttavien           tainen soveltaa. Kun edustajantoimesta aiheutu-
11791: ylimääräisten kulujen korvaamiseksi ehdotetaan          vat kulut näin tulevat kokonaan korvatuiksi,
11792: kaikille edustajille maksettavaksi kulukorvaus, jo-     kulujen selvittely verotusmenettelyssä kävisi tar-
11793: ka määrältään vastaisi edustajille keskimäärin          peettomaksi, elleivät ne olisi poikkeuksellisen
11794: asianomaisten perusteiden puitteissa syntyviä to-       suuret.
11795: dellisia kuluja. Tällaisen kulukorvauksen suuruu-
11796: deksi ehdotetaan 30 prosenttia edustajanpalkki-
11797: osta ilman ikälisiä ja määrävuosikorotuksia.            3. Esityksen taloudelliset vaiku-
11798:    Niille kansanedustajille, joiden vakinainen             tukset
11799: asunto ei ole pääkaupunkiseudulla, aiheutuu
11800: edellä mainittuja kuluja enemmän kuin pääkau-              Päivärahajärjestelmän korvaaminen kulukor-
11801: punkiseudulla asuville edustajille. Yhteydenpito-       vausjärjestelmälla lisäisi valtion menoja yhteensä
11802: etäisyydet ovat suuremmat. Lisäksi asuminen ja          noin 2, 7 miljoonaa markkaa vuodessa, mutta
11803: oleminen osan viikosta kotipaikkakunnan ulko-           toisaalta verovähennysoikeutta koskevat muutok-
11804: puolella aiheuttaa lisäkuluja. Tämän vuoksi eh-         set lisäisivät verotuloja noin 1, 7 miljoonaa mark-
11805: dotetaan, että muualta kuin Helsingin kaupun-           kaa vuodessa.
11806: 4                                         1985 vp. -     LA n:o 72
11807: 
11808:                                  YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11809: 
11810: 1. Lakiehdotukset                                        välineiden maksuttomaan käyttämiseen on tar-
11811:                                                          koitus säilyttää kulukorvausjärjestelmän aikana-
11812: 1.1. Laki kansanedustajain palkkiosta                    kin.
11813: 
11814:    1 §:n 2 mom. Säännöksen sisältö ehdotetaan
11815: muutettavaksi siten, että päivärahajärjestelmän          2. Tarkemmat määräykset
11816: tilalle otetaan kulukorvausjärjestelmä. Eduskun-
11817: nan koossaoloajan sijasta korvaus suoritettaisiin           Ehdotetulla kulukorvauksella on tarkoitus kat-
11818: kultakin alkaneelta edustajanaolokuukaudelta.            taa kansanedustajan toimen hoitamisesta aiheu-
11819: Päivärahan sijasta maksettaisiin edustajanpalk-          tuvat ylimääräiset kulut. Tämän vuoksi lainmuu-
11820: kion peruspalkasta laskettu kulukorvaus, joka            toksen jälkeen ei ole enää perusteltua myöntää
11821: olisi Helsingin ja Uudenmaan vaalipiiristä vali-         edustajalle verohallituksen päätöksessä (2 3 17 5)
11822: tuille edustajille 30 prosenttia, muualta kuin           tarkoitettua kaavamaista 10 prosentin verovähen-
11823: sanotuista vaalipiireistä valituille edustajille 40      nystä. Jos kustannuksia sen sijaan selvitettäisiin
11824: prosenttia tai, jos tällaisella edustajalla on edus-     olleen kulukorvauksen määrää enemmän, olisi
11825: tajantoimen hoitamista varten asunto myös Hel-           kansanedustajalla oikeus vähennykseen ylimene-
11826: singissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla, 50       vältä osalta. Verohallituksen päätöstä olisi tältä
11827: prosenttia peruspalkasta. Niille Uudenmaan lää-          osin muutettava.
11828: nin vaalipiiristä valituille edustajille, joiden asun-
11829: to on kauempana kuin 30 kilometrin päässä
11830: Helsingin päärautatieasemalta, suoritettaisiin ku-       3. Voimaantulo
11831: lukorvaus kuitenkin 40 prosentin mukaisesti.
11832:    1 §:n 3 mom. Momenttiin ehdotetaan tehtä-               Ehdotetut lait on tarkoitus saattaa voimaan 1
11833: väksi sanonnallinen muutos, koska säännöksessä           päivänä tammikuuta 1986.
11834: tarkoitettua päivärahaa ei enää suoritettaisi.
11835:    1 c §. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan sää-
11836: dettäväksi, että kotimaan päivärahaa ei kuiten-          4. Säätämisjärjestys
11837: kaan suoriteta, koska edustaja saa kulukorvauk-
11838: sen kultakin kuukaudelta.                                   Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun
11839:                                                          lain muuttamisesta on käsiteltävä valtiopäiväjär-
11840:                                                          jestyksen 70 §:ssä säädetyllä tavalla. Tulo- ja
11841: 1.2. Tulo- ja varallisuusverolaki                        varallisuusverolain muutos voidaan säätää tavalli-
11842:                                                          sessa lainsäätämisjärjestyksessä, koska se sisältää
11843:    22 §:n 1 momentin 9 kohta. Pykälään ehdote-           vain sanonnallisen muutoksen nykyisinkin vero-
11844: taan tehtäväksi sanonnallinen muutos, koska              vapaan korvauksen määrittelyyn.
11845: säännöksessä tarkoitettua päivärahaa ei enää suo-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11846: ritettaisi. Pykälään on selvyyden vuoksi lisätty
11847: myös määräys matkustusoikeuden verovapaudes-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
11848: ta, koska edustajan oikeus määrättyjen liikenne-                 kiehdotukset:
11849:                                           1985 vp. -   LA n:o 72                                         5
11850: 
11851: 
11852: 1.
11853:                                                  Laki
11854:                             edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta
11855: 
11856:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä määrätyllä tavalla,
11857:   kumotaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain 4 §:n 3 momentti,
11858:   sellaisena kuin se on 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetussa laissa (330/76), sekä
11859:   muutetaan lain 1 §:n 2 ja 3 momentti sekä 1 c §:n 2 momentti
11860:   sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 2 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (488/71),
11861: 1 §:n 3 momentti 7 päivänä heinäkuuta 1970 annetussa laissa (455/70) ja 1 c §:n 2 momentti
11862: mainitussa 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetussa laissa seuraavasti:
11863: 
11864:                          1§                               Edustajalta, joka on kutsuttu valtioneuvoston
11865:                                                        jäseneksi, pidätetään puolet hänelle tämän lain
11866:    Edustajalle suoritetaan edustajantoimesta ai-       mukaan tulevasta palkkiosta. Vähennetyn palk-
11867: heutuvista ylimääräisistä kuluista korvausta, jon-     kion määrä tasoitetaan noudattamalla 1 momen-
11868: ka suuruus on 30 prosenttia 1 momentin mukai-          tin säännöksiä. Edustajalta, joka on asevelvollise-
11869: sesta edustajanpalkkiosta ilman ikälisiä ja määrä-     lla astunut palvelukseen vakinaisessa väessä tai
11870: vuosikorotusta. Edustajalle, joka on valittu           siviilipalvelukseen, pidätetään hänelle sanotun
11871: muusta kuin Helsingin kapungin tai Uudenmaan           palveluksen ajalta tämän lain mukaan tuleva
11872: läänin vaalipiiristä, suoritetaan kulukorvaus 40       palkkio ja kulukorvaus.
11873: prosentin mukaan laskettuna. Jos edustajalla on
11874: muussa kuin Helsingin tai Uudenmaan vaalipii-                                1c§
11875: rissä olevan asunnon lisäksi edustajantoimen hoi-
11876: tamista varten asunto Helsingissä, Espoossa, Kau-         Kotimaan päivärahaa ei kuitenkaan suoriteta
11877: niaisissa tai Vantaalla, suoritetaan kulukorvaus 50    siltä ajalta, jolta edustaja on oikeutettu 1 §:n 2
11878: prosentin mukaan laskettuna. Uudenmaan vaali-          momentin mukaiseen kulukorvaukseen paitsi, jos
11879: piiristä valitun edustajan kulukorvaus lasketaan       eduskunnan määräyksestä tehty matka välittö-
11880: kuitenkin 40 prosentin mukaan, jos hänen asun-         mästi liittyy ulkomaanmatkaan.
11881: tonsa on yleisiä maa- ja vesikulkuneuvoja käyt-
11882: täen kauempana kuin 30 kilometrin matkan                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
11883: päässä Helsingin päärautatieasemalta.                  ta 1986.
11884: 
11885: 
11886: 2.
11887:                                                  Laki
11888:                             tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
11889: 
11890:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11891:  muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 22 §:n 1
11892: momentin 9 kohta seuraavasti:
11893: 
11894:                          22 §
11895:      Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
11896:                                                        ta 1986 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
11897:     9) kansanedustajan toimesta saatua edustajan-      vuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa.
11898:  palkkiolaissa (328/47) tarkoitettua kulukorvaus-
11899:  ta, matkustusoikeutta ja matkakustannusten kor-
11900:  vausta,
11901: 
11902: 
11903: 
11904:        Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
11905: 
11906:                        Pertti Paasio                            Ulla Puolanne
11907:                        Kauko Juhantalo                          Ole Norrback
11908: 1
11909: 1
11910:  1
11911:   1
11912:   1
11913:    1
11914:     1
11915:     1
11916:      1
11917:       1
11918:       1
11919:        1
11920:         1
11921:         1
11922:          1
11923:           1
11924:           1
11925:            1
11926:             1
11927:             1
11928:              1
11929:               1
11930:               1
11931:                1
11932:                 1
11933:                                                 1985 vp.
11934: 
11935: Lakialoite n:o 73
11936: 
11937: 
11938: 
11939: 
11940:                                    Kettunen ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain
11941:                                      muuttamisesta
11942: 
11943: 
11944:                                            Eduskunnalle
11945: 
11946:    Nykyisin voimassa oleva kansanedustajien           palkka- eikä taloussaalistusta. SMP:n mielestä ei
11947: palkkiolaki sisältää eräitä puutteita ja epäkohtia.   ole mitään syytä lähteä tekemään kansanedus-
11948: Yksi suurimmista epäkohdista on ns. virkamies-        tajille ylimääräistä suurpalkankorotusta, mutta
11949: kansanedustajille maksettu kaksoispalkka eli          sitävastoin nyt vallitsevat vääryydet ja epäkohdat
11950: palkka tekemättömästä työstä. Samoin epäkoh-          tulee pikaisesti poistaa.
11951: daksi on todettu pääkaupunkiseudun kansan-               Nykyinen laki kansanedustajien palkkioista
11952: edustajilla puute tasavertaisesta kulukorvauksesta    vaatii seuraavat välttämättömät korjaukset: Vää-
11953: maaseutukansanedustajiin nähden.                      rämielineo kaksoispalkka on poistettava. Myös-
11954:    Varsinaiseen kansanedustajien palkkatasoon ei      kään yksityisellä alalla ei suositella palkan maksa-
11955: ole aiheellista puuttua. Kansanedustajien palkka      mista tekemättömästä työstä kansanedustajalle,
11956: määräytyy tällä hetkellä A 25 palkkaluokan mu-        jotta hän olisi mahdollisimman riippumaton teh-
11957: kaan, mikä varsin hyvin kestää esimerkiksi poh-       tävässään. On poistettava kansanedustajien pääl-
11958: joismaisen vertailun. Kansanedustajille vaadittu      lekkäiset kaksoispäivärahat edustajan ollessa vir-
11959: palkkojen suurkorotus on muutenkin epäsolidaa-        kamatkalla ulkomailla. Pääkaupunkiseudun kan-
11960: rinen, kun otetaan huomioon muille ammatti-           sanedustajat on saatettava tasavertaiseen asemaan
11961: ryhmittymille ja palkansaajaväelle tarjotut varsin    maaseutukansanedustajiin nähden säätämällä
11962: pienet nimellispalkkojen korotukset inflaation        pääkaupunkiseudulle puolipäivärahajärjestelmä.
11963: torjunnan ja kansainvälisen kilpailukyvyn nimis-         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11964: sä. Tässä sinänsä varsin arvokkaassa asiassa kan-     nioittavasti,
11965: sanedustajat itse eivät saa olla huonon esimerkin
11966: näyttäjinä.                                                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11967:    SMP ei hyväksy minkään henkilöstöryhmän                   lakiehdotuksen:
11968: 
11969:                                                 Laki
11970:                           edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta
11971: 
11972:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11973:    muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun edustajanpalkkiolain (328/47) 1 c §:n 2 moment-
11974: ti, sellaisena kuin se on 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetussa laissa (330/76), sekä
11975:    lisätään lain 1 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, sekä
11976: lakiin uusi 2 a § seuraavasti:
11977: 
11978:                        1 §                                                   1c §
11979: 
11980:    Edustajalle, jonka asunto on lähempänä kuin           Kotimaan päivärahaa ei kuitenkaan suoriteta
11981: kuusikymmentä kilometriä Helsingin päärauta-          siltä ajalta, jolloin edustaja eduskunnan määräyk-
11982: tieasemalta edellä mainitulla tavalla laskettuna,     sestä osallistuu ulkomaan virkamatkalle ja saa
11983: maksetaan edustajan toimesta aiheutuvien yli-         tältä matkalta ulkomaan päivärahaa.
11984: määräisten esityiskustannusten korvauksena 50
11985: prosenttia kansanedustajan päivärahasta.                                   2a §
11986:                                                         Kansanedustajalla ei ole oikeutta saada valtion
11987: 4285007060
11988: 2                                     1985 vp. -    LA n:o 73
11989: 
11990: tai kunnan virasta toista palkkaa tai palkan osaa      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
11991: yhtä aikaa hoitaessaan kansanedustajan tointa ja    ta 1986 ja sillä kumotaan tämän lain kanssa
11992: saadessaan siitä tämän lain mukaista palkkiota.     ristiriidassa olevat määräykset.
11993: 
11994: 
11995: 
11996:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
11997: 
11998:          Pentti Kettunen                Veikko Vennamo               J. Juhani Kortesalmi
11999:          Lea Mäkipää                    Pentti Skön                  Urho Pohto
12000:          Reino Jyrkilä                  Martti Ratu                  Helvi Koskinen
12001:          Heikki Riihijärvi              Ulla Lehtinen                Vieno Eklund
12002:          Liisa Arranz                   Mikko Vainio                 Anssi Joutsenlahti
12003:                                              1985 vp.
12004: 
12005: ~akialoite   n:o 74
12006: 
12007: 
12008: 
12009:                                  Helle ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 5 §:n muuttamisesta
12010: 
12011: 
12012:                                          Eduskunnalle
12013: 
12014:                             ALOI1TEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12015: 
12016:   Aloitteessa ehdotetaan, että sairausvakuutus-     hammassairauden syynä on muun sairauden joh-
12017: aio nojalla korvattaisiin hammashoidon aiheut-      dosta annettu hoito.
12018: :amat kustannukset niissä tapauksissa, joissa
12019: 
12020: 
12021: 
12022:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
12023: 
12024:    Sairausvakuutuslain (364/63) 5 §:n 2 momen-      houtumisen tai vahingoittumisen kautta ham-
12025: tin nykyisen sanamuodon mukaan voi potilas          paiston vaurioitumiseen ja jatkuvaan hammas-
12026: >aada korvausta hammassairauden hoidon aiheut-      hoidon tarpeeseen. Silti ei sairausvakuutuslaki
12027: tamista kustannuksista silloin, kun kysymyksessä    ole mahdollistanut kustannusten korvaamista.
12028: Jn muun sairauden kuin hammassairauden pa-             Aloitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslain
12029: rantamiseksi välttämätön hoito. Korvattaviksi tu-   5 §:n 2 momentin muuttamista siten, että myös
12030: levat tällöin hammaslääkärin palkkio, röntgen-      toisen sairauden hoitotoimenpiteiden johdosta
12031: tutkimukset, lääkkeet ja matkakustannukset.         aiheutunut hammassairaus tulisi sairausvakuutus-
12032:    Sen sijaan korvaamatta jää hammassairauden       lain mukaisten korvausten piiriin.
12033: aoito muissa tapauksissa. Tämä koskee myös             Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12034: >ellaisia tapauksia, joissa itse hammassairaus on
12035: <tiheutunut muun sairauden hoitotoimenpiteistä.              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12036: Esimerkiksi pään tai kaulan alueella olevan syö-           lakiehdotuksen:
12037: l'än sädehoito saattaa johtaa sylkirauhasten tu-
12038: 
12039: 
12040:                                                Laki
12041:                              sairausvakuutuslain 5 §:n muuttamisesta
12042: 
12043:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
12044: lain (364/63) 5 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
12045:                       5 §                             1) parantamiseksi välttämätön hoito tai
12046:                                                       2) hoidon aiheuttama hammassairaus.
12047:    Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon korvaa-
12048: misesta, sovelletaan vastaavasti hammassairauk-
12049: >iin, milloin kysymyksessä on muun sairauden          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12050: kuin hammassairauden                                kuuta 198 .
12051: 
12052: 
12053:        Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
12054: 
12055:              Esko Helle                  Sten Söderström               Anna-Kaarina Louvo
12056:              Hannu Kemppainen            Martti Lähdesmäki             Arvo Kemppainen
12057: 
12058: 428500705C
12059:                                                1985 vp.
12060: 
12061: Lakialoite n:o 75
12062: 
12063: 
12064: 
12065: 
12066:                                   Isohookana-Asunmaa: Ehdotus laiksi peruskoululain 13 §:n muut-
12067:                                      tamisesta
12068: 
12069: 
12070:                                            Eduskunnalle
12071: 
12072:    Kunnallislain 17 §:n mukaan vaalikelpoinen         sillä, että mahdollisimman moni peruskoulun
12073: kunnan luottamustoimiin on, kunnallislaissa sää-      johtokunnan jäsenistä myös asuisi koulupaikka-
12074: dettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta vain henki-      kunnalla eikä vain kävisi siellä työssä.
12075: lö, jolla on ao. kunnassa kotipaikka. Peruskoulun        Peruskoulun johtokuntiin tulisikin pääsääntöi-
12076: johtokunnan jäsenyys on kunnallinen luottamus-        sesti valita vain sellaisia henkilöitä, joilla on ao.
12077: toimi. Kuitenkin voimassa olevan peruskoululain       kunnassa kotipaikka. Muualla kotipaikan omaa-
12078: (476/83) 13 §:n mukaan voidaan peruskoulun            via tulisi valita johtokuntiin vain siinä tapaukses-
12079: johtokunnan opettajajäseneksi ja hänen varajäse-      sa, että opettajakunnan ja muun benkilokunnan
12080: nekseen sekä muun henkilökunnan edustajaksi ja        edustusta ei tulisi lainkaan johtokuntaan.
12081: hänen varajäsenekseen valita henkilöitä, joilla ei       Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12082: ole kotipaikka ao. kunnassa.                          taen,
12083:    Koulun tehtävien kannalta olisi suotavaa, että
12084: peruskoulun johtokunnan jäsenillä olisi mahdol-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12085: lisimman hyvä tuntemus kaikista kouluelämään                  kiehdotuksen:
12086: vaikuttavista asioista. Tämä taataan parhaiten
12087: 
12088:                                                 Laki
12089:                                 peruskoululain 13 §:n muuttamisesta
12090: 
12091:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain
12092: (476/83) 13 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
12093: 
12094:                        13 §
12095:                                                       myös muussa kunnassa asuvia, mikäli peruskou-
12096:   Opettajista valittava jäsen ja hänen varajäse-      lun johtokuntaan muutoin ei tulisi lainkaan
12097: nensä valitaan opettajakunnan keskuudestaan eh-       valittua opettajien ja muun henkilökunnan edus-
12098: dottamista henkilöistä sekä muusta henkilökun-        tusta. Jos johtokunta on kahden tai useamman
12099: nasta valittava jäsen ja hänen varajäsenensä tä-      peruskoulun yhteinen, ehdotukset opettajista ja
12100: män henkilökunnan keskuudestaan ehdottamista          muusta henkilökunnasta valittaviksi jäseniksi ja
12101: henkilöistä. Kummankin edellä tarkoitetun eh-         varajäseniksi tekee vastaavasti kunkin ryhmän
12102: dotuksen perusteella erikseen toimitetaan toimi-      yhteinen kokous. Oppilasjäsenet ja varajäsenet
12103: van jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäse-       valitsee asianomaisten koulujen yläasteen oppilai-
12104: nensä vaali noudattaen samaa menettelyä kuin          den kokous. Tarkempia säännöksiä annetaan ase-
12105: johtokunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohta-        tuksella.
12106: jaa nimettäessä. Yläasteen oppilaat valitsevat kes-
12107: kuudestaan valitsemilleen jäsenille myös henkilö-
12108: kohtaiset varajäsenet. Tässä momentissa tarkoite-
12109: tuiksi jäseniksi ja varajäseniksi voi se kunnanval-     Tämä laki tulee votmaan          päivänä
12110: tuusto, jonka hallinnossa peruskoulu on, valita       kuuta 198 .
12111: 
12112:     Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1985
12113: 
12114:                                         Tytti Isohookana-Asunmaa
12115: 428500735B
12116:                                                 1985 vp.
12117: 
12118: ~aloite n:o    76
12119: 
12120: 
12121: 
12122:                                     Laurila ym.: Ehdotus laiksi kaapelilähetystoiminnasta
12123: 
12124: 
12125:                                            Eduskunnalle
12126: 
12127:    Hallitus on antanut esityksen n:o 108 kaapeli-        Tällaisia pykäliä ovat lakiesityksessä 9 § ja 10
12128: lähetystoimintaa koskevaksi lainsäädännöksi. Si-      §, joissa säädetään ohjelmiston riittävästä suoma-
12129: nänsä koko lakiesitystä voidaan perustellusti pitää   laisesta alkuperästä sekä mainonnan sallittavasta
12130: tarpeettomana, koska kaapelilähetystoimintaa          määrästä. Kotimaisuuspykälä antaa epämääräi-
12131: säätelemään riittäisivät jo olemassa olevat mm.       syydessään toimiluvan myöntäjälle ja epääjälle
12132: viestintää, julkaisutoimintaa ja elokuvatoimintaa     mahdollisuudet epäoikeudenmukaisen harkinta-
12133: koskevat lait. Kaapelilähetystoimintahan ei ole       vallan käyttöön. Sen vuoksi ehdotamme koko 9
12134: vapaasti eteneviä sähkömagneettisia aaltoja käyt-     §:n poistamista.
12135: tävää lähetystoimintaa eikä siksi vaadi omaa lain-       Mainonnan määrän rajoittaminen kaapelivies-
12136: säädäntöään esimerkiksi kansainvälisten sopimus-      tinnässä on tarpeetonta. Ohjelmiston vastaanot-
12137: ten noudattamiseksi.                                  tajan sietokyky toimii mainonnan määrän osalta
12138:    Mikäli kaapelilähetystoimintaa koskeva laki ha-    rajoittajana ilman erillistä lainsäädäntöä samaan
12139: lutaan eduskunnassa kuitenkin säätää, on lakiesi-     tapaan kuin esimerkiksi sanoma- ja aikakausleh-
12140: tyksen toimilupaan perustuva perusmalli oikea.        distössä. Tämän vuoksi 10 §:n 1 momentin
12141: Toimiluvan myöntämiseen liittyvien perusehto-         sisältämät rajoitusmääräykset tulisi poistaa.
12142: jen lisäksi ei lakiin kuitenkaan tulisi sisällyttää      Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
12143: määräyksiä, jotka käytännössä tekevät kaapelilä-      tamme,
12144: hetystoiminnan mahdottomaksi tai jotka jättävät
12145: toimiluvan myöntäjälle mielivaltaisen harkinta-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12146: vallan.                                                      kiehdotuksen:
12147: 
12148: 
12149:                                                 Laki
12150:                                        kaapelilähetystoiminnasta
12151: 
12152:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12153: 
12154: 
12155:                      1 luku                                               4 luku
12156:                Yleiset säännökset                                        Ohjelmisto
12157:        (1 ja 2 § kuten HE:ssä n:o 108)                          (8 § kuten HE:ssä n:o 108)
12158: 
12159:                                                                              9 §
12160:                      2 luku                                               Mainonta
12161:    Oikeus ·harjoittaa kaapelilähetystoimintaa
12162:                                                          Kaapelilähetystoiminnassa saa olla mainontaa.
12163:         (3-5 § kuten HE:ssä n:o 108)                     Mainokset tulee esittää muusta ohjelmistosta
12164:                                                       selvästi erotettavina kokonaisuuksina ja siten,
12165:                                                       että ne eivät riko ohjelmien sisällöllisiä kokonai-
12166:                    3 luku                             suuksia.
12167:     Johtoverkon ja ohjelmakanavan käyttö                 (3 mom. kuten 10 §:n 3 mom. HE:ssä n:o
12168:                                                       108)
12169:         (6-7 § kuten HE:ssä n:o 108)
12170: 428500734A
12171: 2                                        1985 vp. -   LA n:o 76
12172: 
12173:                       10 §                                              6 luku
12174:             Välityssatelliittiohjelmat                 Vastuu kaapelitse lähetettävästä ohjelmasta
12175:    Mitä 8 §:ssä ja 9 §:n 2 momentissa on säädet-                       15-19 §
12176: ty, ei koske välityssatelliitin avulla välitettyjä         (Kuten 16-20 § HE:ssä n:o 108)
12177: ulkomaisten lähetystoiminnan harjoittajien ulko-
12178: maisia ohjelmia, mikäli ohjelma lähetetään edel-
12179: leen samanaikaisesti ja muuttamattomana erik-
12180:                                                                          7 luku
12181: seen sitä varten varatulla ohjelmakanavalla.
12182:                                                          Ohjaus ja valvonta sekä seuraamukset
12183:                    11 ja 12 §
12184:                                                                        20-23 §
12185:      (Kuten 12 ja 13 § HE:ssä n:o 108)                     (Kuten 21-24 § HE:ssä n:o 108)
12186: 
12187:                      5 luku                                              8 luku
12188:            Yleisradiolähetysten jakelu
12189:                                                                   Erinäiset määräykset
12190:                    13 ja 14 §
12191:                                                                        24 ja 25 §
12192:       (Kuten 14 ja 15 § HE:ssä n:o 108)                   (Kuten 25 ja 26 § HE:ssä n:o 108)
12193: 
12194: 
12195:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1985
12196: 
12197:          Ritva Laurila                 Ben Zyskowicz                   Päivi Varpasuo
12198:          Tuulikki Petäjäniemi          Sakari Valli                    Martti Tiuri
12199:          Kimmo Sasi                    Pirjo Rusanen                   Eeva Turunen
12200:                      Eva-Riitta Siitonen                       Lauri Impiö
12201:                                                   1985 vp.
12202: 
12203: Lakialoite n:o 77
12204: 
12205: 
12206: 
12207: 
12208:                                      Kärhä: Ehdotus laiksi lasten päivähoidosta annetun lain 5 §:n
12209:                                        muuttamisesta
12210: 
12211: 
12212:                                               Eduskunnalle
12213: 
12214:      Koululaisten päivähoito tavallaan toissijaisena prosenttia ja 11-12-vuotiaiden kohdalla 5 pro-
12215:   päivähoitopalvelulla on kehittynyt suhteellisen senttia. Tämä tietäisi 54 000 koululaisten päivä-
12216:   hitaasti. Kuitenkin 7-8-vuotiaiden lasten ilta- hoitopaikkaa koko maassa.
12217:   päivähoito on tullut yhä ongelmallisemmaksi            Kun kuitenkin ensisijaisestakin päivähoidon
12218:   järjestää. Syynä ovat mm. yksinhuoltajaperhei- tarpeesta on huomattava osa tyydyttämättä, kou-
12219:   den lukumäärän lisääntyminen kaikkialla Suo- lulaisten päivähoitoa tuskin voidaan lisätä ilman
12220:   messa ja naisten kasvanut työssäkäynti. Ensim- erityistoimenpiteitä. Erään käyttökelpoisen kei-
12221:   mäisten luokkien niin sanottu pehmeä alku on non koululaisten iltapäivähoidon ongelmien rat-
12222:   myös lisännyt sanottua hoitotarvetta.               kaisemiseksi toisivat perhepäivähoidon nykyistä
12223:      Tilannetta tulee lähivuosina pahentamaan joustavammat määräykset. Perhepäiväkodissa
12224:   eduskunnan viime keväänä hyväksymä laki pien- hoidettavien lasten lukumäärä on rajoitettu jyr-
12225: . ten lasten päivähoidosta, joka pakottaa kunnat kästi neljään lapseen. Kuitenkin monessa perhe-
12226:   vuoteen 1990 mennessä takaamaan hoitopaikan päiväkodissa hoidettavien lasten iästä ja muista
12227:   kaikille niille alle 3-vuotiaille, joiden vanhemmat olosuhteista riippuen voitaisiin mainiosti hoitaa
12228:   sitä haluavat. Tuohon tavoitteeseen eivät aina- ; neljän lapsen lisäksi iltapäiväkoululainen pari
12229:   kaan Uudenmaan kunnat tule pääsemään muu- tuntia päivässä. Varsinkin maaseudulla, jossa ei
12230:   toin kuin karistamalla alakoululaiset pois kunnal- ole päiväkoteja ja joissa lapset tuntevat toisensa
12231:   listen päiväkotien iltapäiväosastoilta.             jo pienestä pitäen ja joissa olosuhteissa lapsiin ei
12232:       Alakoululaisten päivähoito olisi pikaisen pa- ole tarttunut taaja-asutuksen levottomuus, kou-
12233:   rannuksen tarpeessa, sillä vain joka kolmas lapsi lulaisen sijoittaminen perhepäivähoitoon kerro-
12234:   viettää koulun jälkeiset iltapäivät valvotusti ja tussa tilanteessa on mielekästä.
12235:    täten turvallisesti. Sosiaalihallituksen vuonna       Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
12236:    1982 julkaiseman tutkimuksen mukaan koulu-
12237:   laisten päivähoidon tarpeen arvioidaan olevan                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12238:    7-10-vuotiaiden koululaisten kohdalla noin 20              kiehdotuksen:
12239: 
12240:                                                    Laki
12241:                         lasten päivähoidosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
12242: 
12243:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta tammikuun 19 päivänä 1973
12244:  annetun lain (36/73) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
12245: 
12246:                           5 §
12247:    Jos perhepäiväkodissa hoidetaan samanaikai-           ta, perhepäiväkodista on voimassa, mitä tässä
12248:  sesti yhdessä useampaa kuin neljää alle oppivel-        laissa säädetään päiväkodista.
12249:  vollisuusikäistä ja yhtä oppivelvollisuusikäistä Ias-
12250: 
12251: 
12252:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985
12253: 
12254:                                                  Lea Kärhä
12255: 
12256:   4285007339
12257:                                                  1985 vp.
12258: 
12259: Lakialoite n:o 78
12260: 
12261: 
12262: 
12263: 
12264:                                     Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
12265: 
12266: 
12267:                                             Eduskunnalle
12268: 
12269:    Terve ja riittävä väestöpohja on kansakunnan             Nykyisen lapsilisälain heikkoutena on myös,
12270: elinehto. On myönteistä, että viime aikoina on          että lapsilisien maksatus lakkaa, kun lapsi täyttää
12271: kiinnitetty erityistä huomiota lapsiperheiden hei-      16 vuotta. Ovathan perheen menot juuri tässä
12272: kentyneeseen taloudelliseen asemaan maassam-            vaiheessa erittäin suuret lasten koulunkäynnin ja
12273: me. Toimet tilanteen korjaamiseksi ovat kuiten-         opiskelun vuoksi. Yhteiskunnan opintotuki taas
12274: kin olleet täysin riittämättömät. Onpa viime            kohdistuu opiskelijoihin vasta heidän täytettyään
12275: vuosina jopa huononnettu lapsiperheiden asemaa          18 vuotta. Tämän vuoksi hallituksen esittämä 17
12276: entisestään.                                            vuoden ikäraja on riittämätön. Vain muuttamalla
12277:    Lapsiperheiden aseman kohentamiseksi tulisi          lapsilisälakia niin, että lapsilisiä maksettaisiin 18
12278: lapsilisiä korottaa vähintiliin 15 prosentilla halli-   ikävuoteen saakka, tämä väliinputoajien ryhmä
12279: tuksen esittämän 4 prosentin korotuksen sijasta.        saatettaisiin yhteiskunnan tukitoimien ulottuvil-
12280: Näin saataisiin korjatuksi lapsilisien ostoarvon        le.
12281: jälkeenjääneisyys.                                          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12282:    Lapsilisät tulisi sitoa elinkustannusindeksiin       nioittavasti,
12283: eläkkeiden tavoin, jotta niitä voitaisiin joustavasti
12284: korottaa rahanarvon muuttumisen myötä ilman,                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12285: että joudutaan turvautumaan varsin monimut-                     kiehdotuksen:
12286: kaiseen lainsäädäntömenettelyyn.
12287: 
12288: 
12289: 
12290: 
12291:                                                   Laki
12292:                                        lapsilisälain muuttamisesta
12293: 
12294:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
12295: (541/48) 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a §, 2 §:n 1 momentti ja 13 §,sellaisina kuin näistä ovat 1 §:n 1
12296: momentti 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62), 1 §:n 2 momentti ja 1 a § 11 päivänä
12297: tammikuuta 1985 annetussa laissa (37/85) sekä 13 §mainitussa 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa
12298: laissa, näin kuuluviksi:
12299: 
12300:                         1 §                             dessa, neljännestä lapsesta 4 379 markkaa vuo-
12301:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-        dessa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta
12302: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,           lapsesta 5 281 markkaa vuodessa, paitsi milloin
12303: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa asu-    lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla hoidettavana
12304: vasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta lapses-        laitoksessa.
12305: ta.
12306:     Lapsilisän määrä on 2 401 markkaa vuodessa.
12307: Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostami-                               1 a §
12308: seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on             Lapsilisää suoritetaan 1 §:n mukaan lapsilisään
12309: lapsilisän määrä kuitenkin 2 783 markkaa vuo-           oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta lapses-
12310: dessa, kolmannesta lapsesta 3 367 markkaa vuo-          ta koeotettuna 1 380 markalla vuodessa.
12311: 4285007616
12312: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 78
12313: 
12314:                         2 §                                                13 §
12315:   Lapsilisää suoritetaan sen vuosineljänneksen          Edellä 1 ja 1 a §:ssä mainitut markkamäärät
12316: alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä, min-    sidotaan yleiseen elinkustannusindeksiin siten,
12317: kä kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on synty-   että niitä korotetaan maksuerittäin elinkustan-
12318: nyt, sen vuosineljänneksen loppuun saakka, jon-      nusten nousua vastaavalla määrällä tämän lain
12319: ka kuluessa lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.    voimaantulosta alkaen.
12320: 
12321:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
12322:                                                      1986.
12323: 
12324:     Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
12325: 
12326:          Impi Muroma                    Esko Almgren                   Olavi Ronkainen
12327:                                                 1985 vp.
12328: 
12329: Lakialoite n:o 79
12330: 
12331: 
12332: 
12333:                                    Koskinen: Ehdotus laiksi torjunta-ainelain muuttamisesta
12334: 
12335: 
12336:                                             Eduskunnalle
12337: 
12338:    Viime aikoina on joutunut kiistanalaiseksi          että sen haittavaikutukset tulevat esiin. Miksi
12339: metsätaloudessa vesakon torjuntamenetelmät.            meillä käytetään mm. lentolevityksissä aineita,
12340: Kysymys on saanut aikaan niin paljon vastakkais-       joiden osalta on selvästi näyttöä olemassa niiden
12341: asetelmia, että sen käyttö on tullut hyvin kyseen-     terveydelle vaarallisista vaikutuksista? Sellaisessa
12342: alaiseksi. Voimakkainta arvostelu ja vastustus on      maassa kuin Suomi on, ei pitäisi käyttää mitään
12343: ollut ja on lentolevityksen osalta. Kiistatrahan       sellaisia kemiallisia torjunta-aineita vakiona, joi-
12344: kysymyksessä on hyvin myrkyllinen torjunta-aine,       den vaikutus esimerkiksi pohjavesien ja järvien ja
12345: jonka haittavaikutukset luonnolle ovat kuvaamat-       jokien kautta on mahdollista levitä koko luon-
12346: tomat. Vesakontorjunta-aineiden terveydellinen         toon. Tällöin on perusteltua päästä näiden ainei-
12347: vaara on olemassa, sitä todistavat monet metsu-        den käytön kieltävään lainsäädäntöön. Tällöin ei
12348: rien sairastumistapaukset ja vammautumiset nii-        tule kysymykseen yksin ilma-aluksesta tehtävä
12349: den kohdalla, jotka ovat joutuneet mainittujen         levitys, vaan myös kaikenlainen maasta käsin
12350: aineiden kanssa tekemisiin.                            vesakkoihin kohdistuva lehvästöön painesumu-
12351:    Aivan viime vuosina on noustu voimakkaasti          tusjärjestelmällä tapahtuva levitys. Siinä käyte-
12352: vastustamaan vesakoiden totaalista tuhoamista          tään samoja vaarallisia aineita, joiden vaikutus on
12353: vesakkomyrkyillä. Hyvinkin arvostetut luonnon          totaalisluonteinen ja alistaa välittömästi työn suo-
12354: ja metsänhoidon tutkijat ovat nousseet vastarin-       rittajan vaaranalaiseksi. Näin ollen jos välttämät-
12355: taan nyt harjoitettua metsänhoitoa vastaan, jossa      tä on käytettävä apuna kemikaaleja, voidaan
12356: erään peruspilarin on muodostanut totaalinen           ymmärtää jollain tavoin raivauksen apuna kanto-
12357: lehtipuuston tuhoaminen myrkkykemikaaleja hy-          jen kemiallista käsittelyä. Tällä saavutetaan myös
12358: väksi käyttäen. Käytännön tosiasiat nyt jo todis-      se ratkaisumalli, että ei tapahdu totaalista lehti-
12359: tavat, että väärät hoitotoimenpiteet ovat muo-         puuston tuhoa, vaan voidaan jättää harkinnanva-
12360: kanneet metsälömme yhden puulajin metsälöik-           raisesti sopiviin kohtiin lehtipuustoa vaikutta-
12361: si, joissa taudit ja luonnon jatkuva lisääntyvä        maan esim. happosateita neutraloivana kasvusto-
12362: saastuminen vievät tuhoa eteenpäin. Tätä ei            na.
12363: tapahtuisi jos metsämme olisivat perinteisiä seka-        Yleisessä mielipiteessä on vaadittu kokonaan
12364: metsiä, joissa tutkimustulosten mukaan toinen          ilma-aluksen käytön kieltämistä torjunta-ainei-
12365: puulaji suojelee toista karikkeen ja juuriston         den levityksessä. Tähän ei voida lainsäädännössä
12366:  bakteerikasvuston    neutraloidessa toisenlaista      mennä. Ilma-aluksen käyttö tulee kieltää
12367: puuta tuhoavia vaikutuksia.                            vesakGntorjunnassa ja siihen verrattavassa työssä.
12368:    Kokonaan oman lukunsa muodostavat ne ter-           Meillä on metsänhoidon alalla hyvinkin lähimen-
12369: veydelliset tekijät, jotka kielteisinä vaikuttavat     neisyydessä tapauksia, joissa lentolevitys on puol-
12370: ihmisiin ja eläimistöön. Tällä alueella suurimmat      tanut paikkaansa mm. mäntypistiäisaikoina.
12371: vaaratekijät tulevat vesakkomyrkkyjen ilmalevi-        Puuston ja muun kasvuston tautiepidemiat voi-
12372:  tyksen kohdalta. Se on totaalista tuhoamista,         vat vaatia nopeita ja laajoja alueita koskevia
12373:  joka ei sivuuta mitään alueella olevaa elävää         toimenpiteitä alueiden kokonaiskäsittelyinä. Täl-
12374:  olentoa mikrobista ihmiseen, ja siltä väliltä kaik-   laisia tapauksia varten on säilytettävä laissa ilma-
12375:  ki joutuvat vaaralle alttiiksi. Meillä käytetyt       aluksen luvanvarainen käyttöoikeus.
12376:  vesakkomyrkyt ovat peruskokoomukseltaan samo-            Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnioitta-
12377:  ja joita USA käytti Vietnamin luonnon totaali-        vasti,
12378:  seen tuhoamiseen. Tästä syystä vielä tänäkin
12379:  päivänä Vietnamissa syntyy tuhansia epämuodos-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12380:  tuneita lapsia. Myrkkyjen vaikutus on siellä pääs-            kiehdotuksen:
12381:  syt niin syvälle ravintoketjuun ja juomaveteen,
12382: 
12383: 4285007594
12384: 2                                     1985 vp. -     LA n:o 79
12385: 
12386: 
12387:                                                Laki
12388:                                    torjunta-ainelain muuttamisesta
12389: 
12390:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12391:   kumotaan 23 päivänä toukokuuta 1969 annetun torjunta-ainelain 5 b §, sellaisena kuin se on 9
12392: päivänä elokuuta 1985 annetussa laissa (704/85), ja
12393:   muutetaan 5 a §, sellaisena kuin se on mainitussa 9 päivänä elokuuta 198 5 annetussa laissa, näin
12394: kuuluvaksi:
12395: 
12396:                        5a §                          ministeriö ja se voidaan peruuttaa, jos luvansaaja
12397:    Vesakontorjunta-aineen levittäminen ilma-         ei noudata lentolevityksestä annettuja säännöksiä
12398: aluksesta on kielletty samoin kuin sen levittämi-    ja määräyksiä.
12399: nen muullakin laitteella on kielletty silloin, kun      Tarkempia määräyksiä tämän pykälän sovelta-
12400: se tapahtuu lehvästöön sumuttamalla tai siihen       misesta antaa tarvittaessa maa- ja metsätalousmi-
12401: verrattavalla toimenpiteellä.                        nisteriö.
12402:    Toimilupa ilma-aluksen käyttöön tuhohyön-
12403: teisten tai kasvitautien torjuntaan myönnetään         Tämä laki tulee v01maan        päivänä
12404: määräajaksi. Luvan myöntää maa- ja metsätalous-      kuuta 19
12405: 
12406: 
12407:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
12408: 
12409: 
12410:                                             Helvi Koskinen
12411:                                                 1985 vp.
12412: 
12413: Lakialoite n:o 80
12414: 
12415: 
12416: 
12417: 
12418:                                    P. Leppänen ym.: Ehdotukset laiksi työntekijäin eläkelain 4 c §:n
12419:                                       muuttamisesta ja eräiksi muiksi työttömyyseläkkeeseen ja suku-
12420:                                       polvenvaihdoseläkkeeseen oikeuttavan ikärajan alentamista tar-
12421:                                       koittaviksi laeiksi
12422: 
12423: 
12424:                                            Eduskunnalle
12425: 
12426:                               ALOITI'EEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12427: 
12428:    Tässä SKDL:n eduskuntaryhmän ryhmäaloit-            eläkkeen että työttömyyseläkkeen alaikäraja sää-
12429: teessa ehdotetaan, että sekä sukupolvenvaihdos-        dettäisiin pysyvästi 55 vuodeksi.
12430: 
12431: 
12432: 
12433: 
12434:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
12435: 
12436:    Viime vuosina on vuosittain säädetty tilapäisla-    myyseläkettä tarvitsevien ikääntyvien pitkäaikais-
12437: keja, joilla työeläkelakeja ja maatalousyrittäjien     työttömien joukko on sekä huomattavasti suu-
12438: eläkelakia on muutettu siten, että työttömyys- tai     rempi että myös muissa suhteissa varhaiseläkkeen
12439: sukupolvenvaihdoseläkkeelle on ollut oikeus            myöntämisperusteista poikkeava.
12440: päästä pysyvän lain edellyttämän 60 ikävuoden             Tässä aloitteessa ehdotetaan mainittujen ikära-
12441: sijasta jo 55-vuotiaana. Hallitus on jo useampaan      jojen säätämistä pysyvällä tavalla lailla 55 vuo-
12442: otteeseen pyrkinyt luopumaan ikärajojen alenta-        deksi siten, että oikeus eläkkeeseen alkaisi sen
12443: misesta ja siten vaikeuttamaan muun muassa             vuoden alusta, jona asianomainen täyttää sano-
12444: pitkäaikaistyöttömien eläkkeellepääsyä. Työläis-       tun ikärajan.
12445: ten oma toiminta, SKDL:n eduskuntaryhmän                  Samassa yhteydessa ehdotamme työttömyys-
12446: kamppailu sekä eduskunnan enemmistön kanta             eläkkeen ehtoihin sellaisia muutoksia, että eläk-
12447: ovat tähän saakka kyenneet torjumaan mainitut          keensaajan mahdollisuutta tehdä tilapäisesti an-
12448: pyrkimykset.                                           siotyötä eläkettään menettämättä hieman lisättäi-
12449:    Vuoden 1986 alusta näyttää hallituksen pyrki-       siin sekä että aiheettomasti maksetun eläkkeen
12450: mys, joka perustunee niin sanottuun Pekkas-rat-        takaisinperinnästä voitaisiin nykyistä usemmin
12451: kaisuun, toteutuvan ellei eduskunta säädä ikära-       luopua. Työttömyyseläkkeen saajat ovat sosiaali-
12452: jan kohoamista estävää lakia. Tosin sukupolven-        sesti ja taloudellisesti varsin heikossa asemassa,
12453: vaihdoseläkkeen osalta on hallitus luvannut jon-       mistä syystä lisäongelmien aiheuttaminen byro-
12454: kinlaisen siirtymävaiheen. Työttömyyseläkkeen          kratian koukeroilla tulisi estää.
12455: osalta ikäraja kohoaisi kerralla 60 vuoteen siten,        SKDL:n eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä suku-
12456: että vuonna 1931 syntyneillä ei olisi mahdolli-        polvenvaihdoseläkkeen ja työttömyyseläkkeen
12457: suutta päästä eläkkeelle ennen tuon iän saavutta-      ikärajojen korottamista. Siksi ehdotammekin,
12458: mista.
12459:    Ikärajojen korottamista on perusteltu sillä, että             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
12460: varhaiseläkkeen aikaansaaminen poistaa tarvetta               kiehdotukset:
12461: työttömyyseläkkeelle pääsystä. Tosiasiassa työttÖ"
12462: 
12463: 
12464: 
12465: 
12466: 4285007627
12467: 2                                        1985 vp. -    LA n:o 80
12468: 
12469: 
12470: 1.
12471:                                                 Laki
12472:                               työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta
12473: 
12474:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
12475: eläkelain 4 c §:n 1 momentti ja 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
12476:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (50/ 85 ), näin kuuluviksi:
12477: 
12478:                       4 c §                           keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 1 §:n
12479:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-     1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun markkamää-
12480: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt    rän kolminkertaisena kuukaudessa; eikä
12481: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55
12482: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-          Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
12483: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-     kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
12484: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida       kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
12485: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta    vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
12486: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan         eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
12487: työttömyysturvalain (6021 84) mukaiseen työttö-       Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
12488: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen          maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
12489: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää     kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
12490: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-       takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
12491: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-    myös kuittaamaHa se vastaisista eläke-eristä.
12492: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-
12493: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on
12494: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-
12495: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12496: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-      ta 1986.
12497: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-           Laskettaessa 4 c §:n 1 momentissa tarkoitettua
12498: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-       200 päivää otetaan huomioon myös ennen tämän
12499: tuun päivärahaan.                                     lain voimaantuloa suoritetut työttömyysavustus-
12500:                                                       tai työttömyyskorvauspäivät ja laskettaessa an-
12501:   Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.            sioon suhteutetun päivärahan enimmäisaikaa ote-
12502: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:             taan vastaavasti huomioon lain voimaantuloa
12503:                                                       edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyysavustus-
12504:     2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-       päivät.                                 ·
12505: 
12506: 
12507: 2.
12508:                                                 Laki
12509:                                merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
12510: 
12511:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieselä-
12512: kelain 15 e §: n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti
12513:   sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (52/85), näin kuuluviksi:
12514: 
12515:                        15 e §                         osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta
12516:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-     hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
12517: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt    työttömyysturvalain mukaiseen työttömyyspäivä-
12518: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55      rahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyk-
12519: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-       senä on lisäksi, että työntekijä esittää kansanelä-
12520: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-     kelaitoksen tai työttömyyskassan antaman todis-
12521: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida       tuksen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on
12522:                                        1985 vp. -     LA n:o 80                                       3
12523: 
12524: aikaisintaan kuukautta ennen työvoimaviran-          kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
12525: omaisen todistuksen antamispäivää, on 60 vii-        vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
12526: meksi kuluneen viikon aikana saanut työttömyys-      eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
12527: turvalain mukaista työttömyyspäivärahaa yhteen-      Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
12528: sä vähintään 200 päivältä taikka ettei hänellä       maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
12529: työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin           kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
12530: mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutettuun       takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
12531: päivärahaan.                                         myös kuittaamaila se vastaisista eläke-eristä.
12532: 
12533:   Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
12534: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12535:                                                      ta 1986.
12536:    2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-          Laskettaessa 15 e §:n 1 momentissa tarkoitet-
12537: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-    tua 200 päivää otetaan huomioon myös ennen
12538: tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa       tämän lain voimaantuloa suoritetut työttömyys-
12539: tarkoitetun markkamäärän kolminkertaisena            avustus- tai työttömyyskorvauspäivät ja lasket-
12540: kuukaudessa; eikä                                    taessa ansioon suhteutetun päivärahan enimmäis-
12541:                                                      aikaa, otetaan vastaavasti huomioon lain voi-
12542:   Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-   maantuloa edeltäneeltä ajalta suoritetut työttö-
12543: kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-        myysavustuspäivät.
12544: 
12545: 
12546: 
12547: 
12548: 3.
12549:                                                Laki
12550:                                    kansaneläkelain muuttamisesta
12551: 
12552:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
12553: 20 §:n 1 momentin 3 kohta, 22 c §:n 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti,
12554:   sellaisina kuin ne ovat, 20 §:n 1 momentin 3 kohta 26 päivänä heinäkuuta .1985 annetussa laissa
12555: (670/85) sekä 22 c §:n 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti 18 päivänä tammikuuta 1985
12556: annetussa laissa (53/85), näin kuuluviksi:
12557: 
12558:                       20 §                                                31 a §
12559:   Kansaneläkkeenä maksetaan:
12560:                                                         Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
12561:   3) työttömyyseläkettä 22 c §:ssä tarkoitetuissa    kettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi
12562: tapauksissa vakuutetulle, joka ei saa tämän lain     maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksa-
12563: mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai varhennet-       misen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta
12564: tua vanhuuseläkettä ja joka on täyttänyt tai         alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edel-
12565: kulumassa olevana . kalenterivuotena täyttää 55      leen olemassa. Jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momen-
12566: vuotta eikä ole vielä täyttänyt 65 vuotta.           tin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos
12567:                                                      perii maksetun eläkkeen takaisin. Eläkelaitos voi
12568:                                                      erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke
12569:                      22 c §                          voidaan periä takaisin myös kuittaamaila se vas-
12570:                                                      taisista eläke-eristä.
12571:   Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
12572: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
12573:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12574:   2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-        ta 1986.
12575: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään            Laskettaessa 22 c §:n 1 momentissa tarkoitet-
12576: 1 912,83 markkaa k\lukaudessa; eikä                  tua 200 päivää otetaan huomioon myös ennen
12577:                                                      tämän lain voimaantuloa suoritetut työttömyys-
12578: 4                                       1985 vp.       LA n:o 80
12579: 
12580: avustus- tai työttömyyskorvauspäivät tai lasket-        Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu
12581: taessa ansioon suhteutetun päivärahan enimmäis-      markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n
12582: aikaa otetaan vastaavasti huomioon lain voimaan-     mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindek-
12583: tuloa edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyys-     silukua.
12584: avustuspäivät.
12585: 
12586: 
12587: 
12588: 
12589: 4.
12590:                                                Laki
12591:                            valtion eläkelain 9 a ja 18 §:n muuttamisesta
12592: 
12593:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
12594: eläkelain 9 a §:n 1 momentti sekä 18 a §:n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti,
12595:    sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91 185 ), näin kuuluviksi:
12596: 
12597:                        9a§                             2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
12598:    Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä         keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 2 §:n
12599: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään        1 momentissa tarkoitetun markkamäärän kolmin-
12600: kuukausi, että hän on täyttänyt tai kulumassa        kertaisena kuukaudessa; eikä
12601: olevana kalenterivuotena täyttää 55 vuotta ja että
12602: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii-       Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
12603: tä, että hän on työttömänä työnhakijana työvoi-      kettä ei 1 momentin mukaan saisi maksaa, valtio-
12604: matoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sel-   konttori keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
12605: laista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi    vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
12606: kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyys-       eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
12607: turvalain (602184) mukaiseen työttömyyspäivära-      Jos eläkettä ei 1 momentin perusteella olisi saatu
12608: haan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykse-       maksaa, peritään maksettu eläke takaisin. Jos
12609: nä on lisäksi, että edunsaaja esittää kansaneläke-   eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukaut-
12610: laitoksen tai työttömyyskassan antaman todistuk-     ta pitemmältä ajalta, valtiokonttori voi erityisestä
12611: sen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on     syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke voidaan
12612: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun to-      periä takaisin myös kuittaamaHa se vastaisista
12613: distuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-        eläke-eristä.
12614: neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain
12615: mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-
12616: tään 200 päivältä taikka ettei hänellä työttömyys-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12617: turvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin mukaan enää         ta 1986.
12618: ole oikeutta ansioon suhteutettuun päivärahaan.         Laskettaessa 9 a §:ssä tarkoitettuja 200 päivää
12619:                                                      otetaan huomioon myös päivät, joilta edunsaajal-
12620:                                                      le on suoritettu valtakunnallisista työttömyyskas-
12621:                     18 a §                           soista annetun lain ( 12 51 34) mukaista päiväavus-
12622:   Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.           tusta tai työllisyyslain (946/71) mukaista työttö-
12623: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:            myyskorvausta ajalta ennen 1 päivää tammikuuta
12624:                                                      1985.
12625:                                         1985 vp. -    LA n:o 80                                     5
12626: 
12627: 5.
12628:                                                Laki
12629:                         maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
12630: 
12631:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrit-
12632: täjien eläkelain 6 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1974
12633: annetussa laissa (219/74), näin kuuluvaksi:
12634: 
12635:                        6 a §
12636:    Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskelpoi-
12637: seksi katsottavaa, kokonaan tai osaksi, kuitenkin       2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyttä-
12638: vähintään neljäsosalta, omistamansa viljelmän,       nyt tai kulumassa olevana kalenterivuotena täyt-
12639: joka ei ole olennaisesti suurempi kuin maatila-      tää 55 vuotta eikä ole täyttänyt 65 vuotta.
12640: laissa   ( 1881 77)   tarkoitettu   perheviljelmä,
12641: 6 b §:ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja py-
12642: syvästi lopettaa maatalouden harjoittamisen, on        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12643: hänellä oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä       ta 1986.
12644: edellyttäen:
12645: 
12646:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
12647: 
12648:          Pekka Leppänen             Marjatta Stenius-Kaukonen Heli Astala
12649:          Sten Söderström            Matti Kautto                 Irma Rosnell
12650:          Pirkko Turpeinen           Marja-Liisa Salminen         Esko-Juhani Tennilä
12651:          Mikko Kuoppa               Anna-Liisa Jokinen           Vappu Säilynoja
12652:          Ulla-Leena Alppi           Inger Hirvelä                Kati Peltola
12653:                       Timo Laaksonen              Lauha Männistö
12654:                                                  1985 vp.
12655: 
12656: Lakialoite n:o 81
12657: 
12658: 
12659: 
12660: 
12661:                                     Almgren ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen vähennysoikeudesta
12662:                                       verotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
12663: 
12664: 
12665:                                             Eduskunnalle
12666: 
12667:    Verovelvollisten velkojen korkojen vähennys-         asunnon hankkineita nuoria ja muita vaikeassa
12668: oikeutta leikattiin vuoden 1984 verotuksessa            taloudellisessa asemassa olevia.
12669: niin, että saatettiin voimaan 400 markan omavas-           Näin verovähennysten leikkaukset kohdistuvat
12670: tuuosuus, joka vuoden 1985 verotuksessa korotet-        juuri siihen väestöryhmään, joka nämä vähen-
12671: tiin 600 markaksi.                                      nykset kipeimmin tarvitsisi. Tästä epäoikeuden-
12672:    Arvioiden mukaan vuonna 1985 on 300 000              mukaisesta käytännöstä tulee pikaisesti luopua.
12673: verovelvollisella korkomenoja 600 markkaa tai              Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12674: vähemmän, joten heille ei vähennystä myönnetä.
12675: Määrä on merkittävä ja suuri osa näistä 300 000                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12676: veronmaksajasta on opiskelijoita, juuri oman                    lakiehdotuksen:
12677: 
12678: 
12679: 
12680:                                                   Laki
12681:            velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain
12682:                                 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
12683: 
12684:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti velkojen korkojen vähennysoikeuden
12685: rajoittamisesta verotuksessa 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain 2 §:n 1 momentti, sellaisena
12686: kuin se on 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (73/83), näin kuuluvaksi:
12687: 
12688:                         2 §                             jen korkojen lisäksi muita korkoja enintaan
12689:    Verovelvollisella on oikeus veronalaisista tulois-   10 000 markkaa. Puolisoiden koroista jäävät
12690: taan vähentää elinkeinotoimintaan, maatilatalou-        edellä mainitussa järjestyksessä vähentämättä en-
12691: den harjoittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan           sisijaisesti sen puolison korot, jonka ansiotulojen
12692: liittyvien velkojen korot. Kunnallisverotuksessa        yhteismäärä on pienempi, jolleivät puolisot ole
12693: saadaan tietyn tulolähteen tuloihin kohdistuvien        toisin vaatineet. Erityislain nojalla verovapaan
12694: velkojen korot vähentää vain sanotun tulolähteen        omaisuuden hankkimista varten otettujen velko-
12695: tulosta. Verovelvollisella tai milloin kysymyksessä     jen korot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoi-
12696: ovat puolisot, joihin sovelletaan tulo- ja varalli-     sia. Mitä edellä on säädetty koroista, koskee myös
12697: suusverolain (1043174) puolisoita koskevia sään-        indeksi- ja kurssitappioita.
12698: nöksiä, puolisoilla yhdessä on lisäksi oikeus vä-
12699: hentää velkojen korkoja yhteensä enintään
12700: 25 000 markkaa, johon määrään saa sisältyä                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12701: oman tai perheen vakituisen asunnon hankkimi-           ta 1986. Sitä sovelletaan vuodelta 1986 toimitet-
12702: sesta ja perusparannuksesta aiheutuneiden velko-        tavassa verotuksessa.
12703: 
12704: 
12705:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
12706: 
12707:           Esko Almgren                     Impi Muroma                      Olavi Ronkainen
12708: 
12709: 
12710: 428500766B
12711:                                                  1985 vp.
12712: 
12713: Lakialoite n:o 82
12714: 
12715: 
12716: 
12717: 
12718:                                    Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
12719:                                      sesta
12720: 
12721: 
12722:                                             Eduskunnalle
12723: 
12724:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12725: 
12726: 
12727:    Aloitteessa ehdotetaan, että verovelvollisella      verovuonna elättänyt enintään 7 vuotta täyttänyt-
12728: olisi oikeus vähentää omat ja perheenjäsentensä        tä lastaan tai kasvattilastaan.
12729: sairauskulut.                                             Valtionverotuksessa yksinhuoltajavähennyksek-
12730:    Alle 30-vuotiaana avioliiton solmivat puolisot      si ehdotetaan 7 000 markkaa, puolisovähennyk-
12731: saisivat aloitteen mukaan tehdä avioliiton solmi-      seksi 9 000 markkaa sekä koulutusvähennykseksi
12732: misvuonna ja kahtena seuraavana vuonna 6 000           2 000 markkaa.
12733: markan perheenperustamisvähennyksen.                      Lisäksi lahjoitukset kehitysyhteistyöhön ja hu-
12734:    Verovelvollisella olisi oikeus vähentää koko-       manitaariseen toimintaan tulisi saattaa verovä-
12735: naistulostaan muuna asuntona kuin vapaa-ajan           hennyskelpoisiksi.
12736: asuntona käytettäväksi vuokratusta asunnosta saa-         Kunnallisverotuksen opiskelijavähennys ehdo-
12737: dun vuoratulon perusteella yhteensä 9 600 mark-        tetaan 4 000 markaksi ja vähimmäisopiskeluajak-
12738: kaa. Valtionverotuksessa lapsenhoitovähennys           si neljä kuukautta verovuotta kohden.
12739: olisi 7 000 markkaa ja mainittu määrä olisi 1 700         Tuloverosta tehtävää huoltajavähennystä ehdo-
12740: markalla korotettu, mikäli verovelvollinen on          tetaan korotettavaksi 15 prosentilla.
12741: 
12742: 
12743: 
12744: 
12745:                                           YLEISPERUSTELUT
12746: 
12747: 
12748:    Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitys           Vuokra-asuntotilanne etenkin maamme suuris-
12749: sisältää ehdotuksia kansalaisten verorasituksen        sa asutuskeskuksissa on huono ja pääkaupunki-
12750: lieväksi keventämiseksi. Nämä korjausehdotukset        seudulla lähes kestämätön. Vuokra-asuntopulan
12751: ovat oikeansuuntaisia mutta edelleen riittämättö-      pahenemiseen on merkittävästi vaikuttanut se,
12752: miä.                                                   että asuntojen tarjoaminen vuokralle on taloudel-
12753:    Verovelvollisella tulisi olla oikeus verotuksessa   lisesti kannattamatonta mm. verotuksen vuoksi.
12754: vähentää kaikki omat ja perheenjäsentensä sai-         Jotta vapaana olevat asunnot saataisiin jälleen
12755: rauskulut, aiheuttaahan sairaus yksityiselle ihmi-     vuokralle, tulisi omaisuustulovähennyksen mää-
12756: selle ja hänen perheelleen monenlaisia lisämeno-       rää tuntuvasti korottaa.
12757: ja sairauskulujen ohella.                                 Vuokratulosta myönnettävän vähennyksen ko-
12758:    Useilla nuorilla on perheen perustamisen ai-        rotus keventäisi todennäköisesti myös painetta
12759: kaan opinto- ja asuntovelkataakka kannettava-          vuokrien korotuksiin, koska vuokranantajalle jäisi
12760: naan. Samanaikaisesti perheen perustaminen ai-         alhaisemmastakin vuokrasta suurempi nettotulo.
12761: heuttaa lisämenoja ja sen vuoksi on perusteltua           Valtionverotuksen lapsenhoito-, huoltaja-,
12762: tukea nuoria tässä elämänvaiheessa suomalla            puoliso- ja koulutusvähennys edellyttävät koro-
12763: puolisoille avioliiton solmimisvuonna ja kahtena       tuksia inflaatiokehityksen vuoksi.
12764: sitä seuraavana vuonna perheenperustamisvähen-            Samanaikaisesti maamme julkisen kehitysyh-
12765: nys.                                                   teistyömäärärahan korotuksen kanssa tulisi edis-
12766: 
12767: 428500772)
12768: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 82
12769: 
12770: tää myös kansalaisten vapaaehtoista kehitysyh-           Kuitenkin tuloveron huoltajavähennyksen py-
12771: teistyön tukemista. Tämän vuoksi verovelvollisel-    syttäminen ennallaan kohtelee epäoikeudenmu-
12772: la tulisi olla oikeus vähentää kehitysyhteistyöhön   kaisesti niitä perheitä, joissa vain toisella puoli-
12773: ja humanitaariseen apuun lahjoittamaosa summa        solla on verotettavaa tuloa. Sen vuoksi tätä vä-
12774: verotuksessa.                                        hennystä ehdotetaan koeotettavaksi 15 prosentil-
12775:    Tuloverosta tehtävä huoltajavähennys ehdote-      la.
12776: taan vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa pysytet-
12777: täväksi ennallaan. Sen sijaan kunnallisverotuksen
12778: huoltajavähennystä korotetaan.
12779: 
12780: 
12781:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12782: 
12783: 
12784:    Lakialoitteessa  ehdotetaan      muutettavaksi      Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12785: 29 §:n 1 momentin 6 kohta, 32 a §:n 1 moment-        nioittaen,
12786: ti, 33 §:n 1 momentin 2, 3, 4 ja 5 kohta, 36 §:n
12787: 1 momentin 3 ja 4 kohta sekä 57 §:n 1 momen-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12788: tin 1 kohta sekä ehdotetaan lisättäväksi 31 §: ään           kiehdotuksen:
12789: uusi 3 momentti ja 33 §:n 1 momenttiin uusi 8
12790: kohta.
12791: 
12792: 
12793:                                                  Laki
12794:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
12795: 
12796:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12797:    muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 29 §:n 1
12798: momentin 6 kohta, 32 a §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 2 ja 3-5 kohta, 36 §:n 1 momentin 3
12799: ja 4 kohta sekä 57 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä joulukuuta 1984
12800: annetussa laissa (972/84), sekä
12801:    lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa
12802: laissa (845/80), uusi 3 momentti sekä 33 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna 19
12803: päivänä joulukuuta 1980 ja 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetuilla laeilla (845/80 ja 432/81) sekä
12804: mainitulla 28 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla, uusi 8 kohta seuraavasti:
12805: 
12806:                         29 §                                                 32 a §
12807:     Verovelvollisella on oikeus vähentää:               Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvolli-
12808:                                                      sena verotettava kotimainen kuolinpesä saa vä-
12809:     6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut.       hentää kokonaistulostaan kotimaiselta osakeyhti-
12810:                                                      öltä tai osuuskunnalta saatujen osinkojen ja
12811:                                                      osuuspääoman korkojen taikka kotimaiselta sääs-
12812:                                                      töpankilta tahi osuuspankilta saatujen niiden
12813:                                                      lisärahastosijoituksille maksettavien korkojen ja
12814:                        31 §                          muun veronalaisen koron sekä muuna asuntona
12815:                                                      kuin vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratus-
12816:    Tämän lain 2 a §:n 1 momentissa tarkoitetuilla    ta asunnosta saadun vuokratulon perusteella yh-
12817: puolisoilla on oikeus avioliiton solmimisvuotena     teensä 9 600 markkaa, kuitenkin enintään edellä
12818: ja kahtena sitä seuraavana vuotena tuloistaan        tarkoitettujen tulojen yhteismäärän (omaisuustu-
12819: vähentää yhteensä 6 000 markkaa edellyttäen          lovähennys). Vähennyksen perusteena otetaan
12820: etteivät molemmat puolisot avioliiton soimies-       kuitenkin huomioon muita tässä pykälässä mai-
12821: saan olleet täyttäneet 30 vuotta (perheenperusta-    nittuja tuloja enintään 3 800 markkaa.
12822: misvähennys).
12823:                                         1985 vp. -     LA n:o 82                                          3
12824: 
12825:                      33 §                              so, jonka tulojen yhteismäärä on suurempi (kou-
12826:   Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vähen-       lutusvähennys).
12827: tää lisäksi:
12828:                                                           8) lahjoitukset kehitysyhteistyöhön ja humani-
12829:                                                        taariseen toimintaan kehitysmaissa sen mukaan
12830:    2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin enin-
12831:                                                        kuin asetuksella säädetään.
12832: tään 7 000 markkaa, jos verovelvollinen on vero-
12833: vuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kasvattilas-
12834: taan, minkä lisäksi vähennyksen enimmäismäärää
12835: korotetaan 1 700 markalla, jos verovelvollinen on                          36 §
12836: elättänyt verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyt-        Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
12837: tä lastaan tai kasvattilastaan, kuitenkin niin, että   nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
12838: puolisoista vähennyksen saa vain se, jonka ansio-
12839: tulojen määrä on pienempi (lapsenhoitovähen-              3) 2 600 markkaa, jos hänellä verovuodelta on
12840: nys),                                                  oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennykseen
12841:                                                        tai 33 §:n 1 momentin 5 §:n mukaiseen koulu-
12842:                                                        tusvähennykseen eikä häneen ole sovellettava
12843:    3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enintään      tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä (kun-
12844: 7 000 markkaa, jos sellainen verovelvollinen, jo-      nallisverotuksen yksinhuolta/avähennys),
12845: hon ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia           4) 4 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän vero-
12846: säännöksiä, on verovuonna elättänyt alaikäistä         vuonna vähintään neljän kuukauden ajan on
12847: lastaan tai kasvattilastaan tai jolla on oikeus        saanut säännöllistä ja täyttä opetusta peruskou-
12848: verovuodelta 5 kohdan mukaiseen koulutusvä-            lussa, lukiossa, iltaoppi- ja ammattikoulussa, kor-
12849: hennykseen (valtz"onverotuksen yksinhuolta/avä-        keakoulussa tai muussa näihin verrattavassa oppi-
12850: hennys),                                               laitoksessa (opiskelijavähennys), sekä
12851:    4) 9 000 markkaa, jos verovelvollisen puolisol-
12852: la ei ole veronalaista tuloa, tai jos puolisoilla on
12853: tällaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tulojen                              57 §
12854: yhteismäärä on suurempi, vähentää 9 000 mark-             Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
12855: kaa vähennettynä 25 prosentilla toisen puolison        osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
12856: tulon määrästä kuitenkin niin, että vähennyksen        rosta vähennetään:
12857: enimmäismäärää korotetaan 2 000 markalla, jos              1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
12858: verovelvollinen on elättänyt verovuonna enintään       lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tällaisesta lap-
12859: 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvattilastaan       sesta 966 markkaa, kahdesta 2 059 markkaa,
12860: (puolisovähennys),                                     kolmesta 3 347 markkaa, neljästä 5 083 markkaa
12861:     5) 2 000 markkaa jokaisesta verovuonna elät-       sekä jokaisesta sitä useammasta alaikäisestä lap-
12862: tämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvattilapses-   sesta tai kasvattilapsesta lisäksi 2 185 markkaa,
12863:  taan, joka ennen verovuoden alkua on täyttänyt        kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain
12864:  16 vaan ei 18 vuotta ja joka verovuonna vähin-        sille puolisoista, jonka tuloveron määrä on suu-
12865:  tään seitsemän kuukauden ajan on saanut sään-         rempi (huoltaiavähennys),
12866: nöllistä ja täyttä opetusta peruskoulussa, lukios-
12867: sa, iltalukiossa, ammattikoulussa, korkeakoulussa
12868:  tai muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa,
12869:  kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12870:  toiselle puolisoista, jolloin, jos molemmilla puo-    ta 1986. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
12871: lisoilla on tuloja, vähennyksen saa vain se puoli-     verovuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa.
12872: 
12873: 
12874:    Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
12875: 
12876:          Esko Almgren                    Impi Muroma                      Olavi Ronkainen
12877:                                               1985 vp.
12878: 
12879: Lakialoite n:o 83
12880: 
12881: 
12882: 
12883: 
12884:                                   Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muuttami-
12885:                                     sesta
12886: 
12887: 
12888:                                           Eduskunnalle
12889: 
12890:    Sodanaikaisen rintamapalvelusajan kompensoi-         Tavoitteeseen voidaan päästä ottamalla käyt-
12891: minen rintamaveteraanien eläketurvassa on koh-       töön nykyisen tasasuuruisen rintamalisän ohella
12892: tuullinen ja välttämätön hyvitys rintamaveteraa-     ylimääräinen rintamalisä, joka nykyisen rintama-
12893: nille, joka on menettänyt rintamalla ollessaan       lisän tapaan olisi verovapaa ja jota maksettaisiin
12894: aktiivityövuosia ja sitä kautta eläketurvaansa.      rintamaveteraaneille sitä suurempana, mitä vä-
12895: Rintamalla vietettyjen vuosien tulee korottaa elä-   häisempi on hänen muu eläketurvansa. Tältä
12896: kettä. Tämä on tarpeellista niiden veteraanien       pohjalta on laskettu, että verovapaan ylimääräi-
12897: osalta, joille eläke on jäänyt vähäiseksi.           sen rintamalisän täysi määrä olisi alkupäässä
12898:    Tarkoituksenmukaisin tapa kompensoida rin-        enintään 108 mk/kk, keskimäärin 65 mk/kk,
12899: tamaveteraaneille sotavuosista aiheutuva lisäelä-    mikä on 7,5% maksetusta kansaneläkkeen lisä-
12900: keturvan tarve on rintamalisäjärjestelmän kehit-     osasta. Kokonaiskustannus olisi 160 milj. mk.
12901: täminen siten, että järjestelmä entistä tehok-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12902: kaammin suosii sitä rintamaveteraanien enem-         nioittaen,
12903: mistöä, jolle työeläke on jäänyt pieneksi tai sitä
12904: ei ole ollenkaan ja näin ollen kokonaiseläke on                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12905: jäänyt vähäiseksi. Tällöin muiden veteraanien               lakiehdotuksen:
12906: saama kompensaatio jää nykyisen rintamalisän
12907: varaan.
12908: 
12909: 
12910: 
12911:                                                Laki
12912:                                 rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
12913: 
12914:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12915:  muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 1 §:n 1 ja 3
12916: momentti sekä 16 §,
12917:  sellaisina kuin niistä 1 §:n 1 momentti on 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (20/82), ja
12918:  lisätään lakiin uusi 9 a § seuraavasti:
12919: 
12920:                         1 §                                                 9a §
12921:    Rintamasotilaalla ja rintamapalvelukseen osal-       Rintamalisänsaajalla on oikeus ylimääräiseen
12922: listuneella naisella on oikeus rintamasotilaseläk-   rintamalisään, jos hänen kansaneläkkeeseensä
12923: keeseen, rintamalisään ja ylimääräiseen rintama-     maksetaan lisäosa.
12924: lisään sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.          Ylimääräinen rintamalisä on 75 prosenttia
12925:                                                      maksettavan lisäosan määrästä. Kansaneläkelain
12926:    Rintamasotilaseläke, rintamalisä ja ylimääräi-    26 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittua sotilas-
12927: nen rintamalisä myönnetään Suomen kansalaisel-       vammalain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräi-
12928: le. Rintamalisään ja ylimääräiseen rintamalisään     nen rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suurui-
12929: on oikeus myös Suomessa asuvalla ulkomaan            sesta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua
12930: kansalaisella.                                       elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa mää-
12931: - - - - - - - - - - - - - -                          rättäessä.
12932: 428500775M
12933: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 83
12934: 
12935:  Ylimääräinen rintamalisä myönnetään hake-           nen rintamalisä ovat vapaat valtiolle ja kunnalle
12936: muksetta.                                            suoritettavista veroista.
12937: 
12938:                         16 §                           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
12939:     Rintamasotilaseläke, rintamalisä Ja ylimääräi-   kuuta 19
12940: 
12941: 
12942:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
12943: 
12944:           Paavo Vesterinen             Lauri Impiö                   Mikko Kuoppa
12945:           Heimo Linna                   Ben Zyskowicz                Kaj Bärlund
12946:           Lea Sutinen                   Helena Pesola                Saara Mikkola
12947:           Urho Pohto                   Tuulikki Petäjäniemi          Kerttu Törnqvist
12948:           Tauno Valo                    Reino Karpola                Kari Rajamäki
12949:           Väinö Raudaskoski             Aimo Ajo                     Aarno von Bell
12950:           Ole Wasz-Höckert              Sakari Knuuttila             Reijo Lindroos
12951:           Jukka Vihriälä                Pentti Lahti-Nuuttila        Timo Roos
12952:           Esko Almgren                  Mikko Vainio                 Pekka Myllyniemi
12953:           Impi Muroma                   Mikko Jokela                 Anna-Liisa Piipari
12954:           Aapo Saari                   Juhani Vähäkangas             Heikki Mustonen
12955:           Liisa Kulhia                  Ulla-Leena Alppi             Ensio Laine
12956:           Reino Jyrkilä                 Vappu Säilynoja              Seppo Tikka
12957:           Marjatta Väänänen             Timo Laaksonen               Pekka Starast
12958:           Kalevi Mattila                Kaarina Dromberg             Saara-Maria Paakkinen
12959:           Pentti Skön                   Eeva Tutunen                 Antti Kalliomäki
12960:           Olavi Ronkainen               Matti Maijala                Arja Alho
12961:           Pentti Mäki-Hakola            Marjatta Stenius-Kaukonen Aino Pohjanoksa
12962:           Tuure Junnila                 Sirpa Pietikäinen            Elisabeth Rehn
12963:           Vieno Eklund                  Henrik Westerlund            Mauno Manninen
12964:           Georg C. Ehrnrooth            Maija Rajantie               Katri-Helena Eskelinen
12965:           Håkan Malm                    Liisa Arranz                 Pirkko Ikonen
12966:           Boris Renlund                Juhani Alaranta               Ulla Lehtinen
12967:           Mauri Miettinen               Heikki Kokko                 Sten Söderström
12968:           Pirjo Rusanen                 Toivo T. Pohjala             Jorma Rantanen
12969:           Riitta Uosukainen             Matti Viljanen               Jussi Ranta
12970:           Sirkka-Liisa Anttila          Seppo Pelttari               Marja-Liisa Salminen
12971:           Lea Mäkipää                   Olavi Martikainen            Ville Komsi
12972:            Mauri Pekkarinen             Lea Kärhä                    Päivi Varpasuo
12973:           Erkki Moisander               Tapio Holvitie               Pertti Hietala
12974:           Hannele Pokka                 Ritva Laurila                Markus Aaltonen
12975:           Hannu Tenhiälä                Kimmo Sasi                   Martti Lähdesmäki
12976:           Helge Saarikoski              Sampsa Aaltio                Jukka Mikkola
12977:           Sakari Valli                  Anna-Kaarina Louvo           Pertti Salolainen
12978:           Einari Nieminen               Pähr-Einar Hellström         Jouko Skinnari
12979:           Martti Tiuri                  Aila Jokinen                 Ilkka Kanerva
12980:           Hannu Kemppainen              Pekka Leppänen               Jouko Tuovinen
12981:           Juho Koivisto                 Matti Lahtinen               Olli Helminen
12982:           Liisa Hilpelä                 Tytti Isohookana-Asunmaa Anssi Joutsenlahti
12983:           Iiro Viinanen                 Eva-Riitta Siitonen          Matti Kautto
12984:           Jouni ]. Särkijärvi           Riitta Jouppila              Helvi Koskinen
12985:                        Timo Kietäväinen                Kalle Könkkölä
12986:                                                 1985 vp.
12987: 
12988: Lakialoite n:o 84
12989: 
12990: 
12991: 
12992: 
12993:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1986 toimitettavassa valtion-
12994:                                      verotuksessa sovellettavista veroasteikosta ja veroprosenteista
12995: 
12996: 
12997:                                            Eduskunnalle
12998: 
12999: 
13000:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13001: 
13002:    Aloitteessa ehdotetaan vuodelta 1986 toimitet-     dotetaan poistettavaksi. Yritysverotusuudistuk-
13003: tavassa valtionverotuksessa sovellettavaksi prog-     seen liittyen ehdotuksessa esitetään, että varalli-
13004: ressiivista tuloveroasteikkoa, johon on vuoteen       suusveroa ei peritä vuodelta 1986. Tarkoituksena
13005:  1985 verrattuna tehty vähintään 10 prosentin         on antaa erillinen esitys, jonka mukaan varalli-
13006: tarkistukset, tuloluokkia on pidennetty ja margi-     suusvero poistetaan kokonaan. Ehdotuksessa läh-
13007: naaliveroprosenttia on alennettu. Yhteisöjen tu-      detään myös siitä, että ennakon määräämisessä
13008: loveroprosenttia ehdotetaan alennettavaksi 10         noudatetaan palkansaajilla ja yrityksillä vuoden
13009: prosenttiyksikköä ja yhteisöjen varallisuusvero eh-   1986 verotusperusteita.
13010: 
13011: 
13012: 
13013: 
13014:                                              PERUSTELUT
13015: 
13016:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä on toistuvasti          OECD-maiden progressiivisin yhdessä Ruotsin ja
13017: kiinnittänyt huomiota verotuksen kiristymiseen        Norjan kanssa. Marginaaliverot yltävät Pohjois-
13018: ja erityisesti veronmaksajan tulonlisäyksestään       maissa selvästi korkeammalle tasolle kuin muual-
13019: maksaman veron suuruuteen. Hallitus ei ole edes       la Euroopassa ja OECD-maissa. Ruotsissa on
13020: aloittanut marginaaliverotuksen uudistamista,         voimakasta progressiota jo lievennetty vuosien
13021: vaan tyytyy vain uusien selvitysten tekoon. Halli-    1983-1985 verotuksissa toteutettavassa uudistuk-
13022: tuksen haluttomuus uudistukseen vaarantaa             sessa. Tanskassa on valmisteilla marginaaliveron
13023: myös maltillisen tulopolitiikan ja suotuisan työl-    alennus vuoden 1987 verotuksessa, Norjassa ja
13024: lisyyskehityksen.                                     useissa muissa OECD-maissa on esitetty verotus-
13025:    Vuodesta 1976 lähtien vuosittain hyväksyttyyn      uudistuksia, joissa keskeisenä tekijänä on ollut
13026: veroasteikkoon on tehty inflaatiotarkistus, joka ei   marginaaliveron alentaminen. Suomessa esiin
13027: aina ole vastannut toteutunutta inflaatiota. Myös     tullut tarve lieventää marginaaliveroa liittyy siten
13028: keskeisimpiä vähennyksiä on tarkistettu, mutta        osana laajempaan kansainväliseen veropoliittiseen
13029: osaa on tarkistettu vähemmän kuin inflaa-             muutokseen.
13030: tiovauhti olisi edellyttänyt. Ansiotasoindeksi on        Lähes miljoona veronmaksajaa maksaa Suo-
13031: kuitenkin noussut elinkustannusindeksiä nope-         messa tulonlisäyksestään 50 prosenttia veroja,
13032: ammin, joten tästäkin syystä välitön verotus on       kun otetaan huomioon myös kaikki veroäyrimää-
13033: vuosi vuodelta kiristynyt. Kunnallisen veroäyrin      rän perusteella maksettavat verot. Marginaali-
13034: kohoaminen, kirkollisveroäyrin nousu sekä va-         veron korkeus on erityisesti niiden ongelma,
13035: kuutetun sairausvakuutus- ja kelamaksut ovat          jotka myös joutuvat ns. köyhyysloukkuun eli he
13036: osaltaan kiristäneet verotusta.                       jäävät myös erilaisten yhteiskunnan tulosidon-
13037:    Verotuksen jyrkkyyden suhteen luonnollisten        naisten tukimuotojen ja sosiaalisin perustein saa-
13038: henkilöiden valtion tulovero on Suomessa              tavien palvelujen ulkopuolelle. Tällaisia tulon-
13039: 
13040: 4285007860
13041: 2                                      1985 vp. -     LA n:o 84
13042: 
13043: saajia ovat 50 000-100 000 markkaa vuodessa           tuloveron korkein marginaaliveroprosentti on 50.
13044: ansattsevat. Marginaalivero on luonnollisesti         Ehdotuksen johdosta valtion tuloveron tuotto
13045: myös suurempituloisten ongelma, koska jokaises-       alenee noin 700 miljoonalla markalla hallituksen
13046: ta ansaitusta lisämarkasta menee 60-70 penniä         esitykseen verrattuna.
13047: tuloveroihin.                                            Hallitus on antanut ehdotuksensa varallisuus-
13048:    Kokoomuksen eduskuntaryhmän tavoite on,            veroasteikoksi korottamalla varallisuusveron mää-
13049: että marginaaliveroastetta on voitava laskea kaut-    räämisen perustana olevan varallisuuden alarajaa
13050: taaltaan. Kevennyksessä tulee edetä asteittain,       800 000 markkaan. Varallisuusverotukseen ehdo-
13051: koska esimerkiksi keskituloisten kohdalla tehtävät    tetut muutokset eivät kuitenkaan juuri helpota
13052: kevennykset kohdistuvat niin suureen joukkoon         eräiden yrittäjäryhmien asemaa, koska hallituk-
13053: veronmaksajia, että merkittävämpi korjaus vä-         sen esitys myyntivoittoverotuksen uudistamiseksi
13054: hentää miljardeja markkoja valtion tuloja. Margi-     merkitsee uutta veroa juuri samalle varallisuusta-
13055: naaliverokäyrän loiventaminen tulisikin kokoo-        solle, joka jää varallisuusverotuksen piiriin.
13056: muksen näkemyksen mukaan suorittaa useam-             Varallisuusverotus vaikuttaisi edelleen myös yri-
13057: man vuoden aikana, jotta valtion menotalous           tysten tuloksen näyttämiseen, koska parempi tu-
13058: voidaan sopeuttaa verokertymän muutoksiin.            los nostaa osakkeiden verotusarvoja.
13059:    Marginaaliverouudistusta tulee jatkaa myös            Yritysverotuksen kehittämistä tutkinut ns.
13060: seuraavina vuosina. Tällöin on ryhdyttävä yksin-      Honkavaaran komitea on perustellusti ehdotta-
13061: kertaistamaan vähennysjärjestelmää ja tarkistetta-    nut varallisuusverotuksen poistamista kokonaan.
13062: va edelleen tuloluokkavälejä sekä marginaali-         Kokoomus katsoo, että uudistetun myyntivoitto-
13063: veroprosentteja.                                      verotuksen käyttöönotto edellyttää varallisuus-
13064:    Lakiehdotuksen 2 §:ssä esitetään tuloveron         verotuksen poistamista. Ehdotuksessa ei esitetä
13065: maksamisen alarajaksi 17 000 markan vuosituloa.       varallisuusveroa perittäväksi vuodelta 1986. Kos-
13066: Vuonna 1985 alaraja on 14 100 markkaa ja              ka tarkoituksena on poistaa varallisuusvero pysy-
13067: hallituksen ehdotus vuodelle 1986 sisältää 15 000     västi, tulisi tarvittavat muutokset tehdä myös
13068: markan alarajan. Kaikki palkansaajat saavat lie-      muihin lakeihin.
13069: vemmän veroasteikon kuin mitä hallituksen esi-
13070: tys toisi mukanaan. Tuloluokkien piteneminen            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13071: merkitsee sitä, että tulon lisät eivät joudu yhtä
13072: todennäköisesti marginaaliveroprosentin nousun                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13073: kohteeksi kuin nykymuotoisessa asteikossa. Tämä              lakiehdotuksen;
13074: vähentää ns. köyhyysloukkuilmiön kohteeksi jou-
13075: tumisen todennäköisyyttä. Ehdotuksessa valtion
13076: 
13077: 
13078: 
13079: 
13080:                                                 Laki
13081: vuodelta 1986 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikosta ja veroprosenteista
13082: 
13083:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13084: 
13085:                         1§                                Verotettava      Vero alarajan    Vero alarajan
13086:                                                            tulo mk           kohdalla         ylittävästä
13087:   Vuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa                                    mk         tulon osasta %
13088: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perusteella
13089: valtiolle suoritettava tulovero tässä laissa olevan    17 000- 25 000            10              9
13090: veroasteikon ja veroprosenttien mukaan.                2 5 000- 40 000          730             20
13091:                                                        40 000-100 000         3 730             29
13092:                                                       100 000-160 000        21 130             38
13093:                         2§                            160 000-260 000        43 930             45
13094: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:         260 000-               88 930             50
13095:                                      1985 vp. -   LA n:o 84                                    3
13096: 
13097:                     3§                               Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
13098:  Yhteisön tuloveroprosentti on 33.                tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
13099:                                                   piteisiin.
13100:                      4§
13101:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
13102: ta 1986.
13103: 
13104:   Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
13105: 
13106:       Ulla Puolanne                  Heikki Perho                Mauri Miettinen
13107:       Sampsa Aaltio                  Kaarina Dromberg            Elsi Hetemäki-Olander
13108:       Liisa Hilpelä                  Tapio Holvitie              Lauri Impiö
13109:       Aila Jokinen                   Riitta Jouppila             Tuure Junnila
13110:       Heikki Järvenpää               Ilkka Kanerva               Juho Koivisto
13111:       Lea Kärhä                      Matti Lahtinen              Ritva Laurila
13112:       Anna-Kaarina Louvo             Saara Mikkola               Erkki Moisander
13113:       Pentti Mäki-Hakola             Helena Pesola               Tuulikki Petäjäniemi
13114:       Sirpa Pietikäinen              Toivo T. Pohjala            Aino Pohjanoksa
13115:       Pirjo Rusanen                  Helge Saarikoski            Pertti Salolainen
13116:       Kimmo Sasi                     Eva-Riitta Siitonen         Ilkka Suominen
13117:       Jouni J. Särkijärvi            Martti Tiuri                Eeva Turunen
13118:       Riitta Uosukainen              Sakari Valli                Tauno Valo
13119:       Päivi Varpasuo                 Iiro Viinanen               Matti Viljanen
13120:                                      Ben Zyskowicz
13121:                                                  1985 vp.
13122: 
13123: Lakialoite n:o 85
13124: 
13125: 
13126: 
13127: 
13128:                                     Alppi ym.: Ehdotus laiksi kaapelilähetystoiminnasta
13129: 
13130: 
13131: 
13132:                                             Eduskunnalle
13133: 
13134:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen n:o       seksi kotimaisuusasteen tarkkaa sääntelyä ehdo-
13135: 108 laiksi kaapelilähetystoiminnasta. Esitys on         tettiin. Näistä syistä myös mainonnan yläraja
13136: laadittu parlamentaarisen radio- ja televisiokomi-      tulisi pitää komitean ehdotuksen mukaisesti 7, 5
13137: tean kolmannen osamietinnön (KM 1981:46)                prosenttina.
13138: pohjalta. Useissa kohdissa esitys kuitenkin poik-          Hallituksen esityksen mukaan välityssatelliitti-
13139: keaa komitean ehdotuksista.                             ohjelmiin ei sovelleta kaapelilähetystoiminnalle
13140:    SKDL:n eduskuntatyhmä katsoo, että komi-             asetettuja yleisiä periaatteita eikä myöskään oh-
13141: teassa hyväksyttyjen asiaratkaisujen oleellista si-     jelmien kotimaisuudelle ja mainonnalle asetettu-
13142: sältöä ei olisi tullut murentaa hallituksen esitystä    ja vaatimuksia, jos ohjelmat lähetetään edelleen
13143: laadittaessa, sillä ratkaisut ovat parlamentaarisen     samanaikaisesti ja muuttamattomina. Komitean
13144: sovittelun yksimielinen tulos. Hallituksen esitystä     mietintö ei sisältänyt tällaista poikkeamismahdol-
13145: olisikin mielestämme muutettava komiteassa hy-          lisuutta. Katsomme, että hallituksen esitys avaa
13146: väksyttyjä ratkaisuja vastaavaksi seuraavien seik-      ehdotetussa muodossaan liiallisia mahdollisuuk-
13147: kojen osalta.                                           sia oman kulttuurimme olemassaolon vaaranta-
13148:    Kaapelilähetystoiminnan toimiluvan myöntä-           miseen sekä maailmankuvamme pirstomiseen.
13149: misen edellytyksissä olisi tullut säilyttää vaatimus    Tästä syystä kyseinen säännösehdotus olisi pois-
13150: siitä, ettei toimiluvan myöntäminen saa johtaa          tettava lakiehdotuksesta.
13151: sananvapautta vaaraotavaan joukkotiedotusväli-             Hallituksen esityksessä on lähdetty siitä, että
13152: neiden yksityisen omistamisen tai valvonnan kes-        kaapelilähetystoiminnan valvonta kuuluisi liiken-
13153: kittymiseen. Varsinkin kaupallisesti toimivilla         neministeriölle. SKDL:n eduskuntaryhmä kat-
13154: kaapelilähetysyrityksillä saattaa olla taipumusta       soo, että komitean ehdotus erillisestä valvontavi-
13155: ketjuuntua siten, että niistä tosiasiassa tulee alu-    ranomaisesta on erittäin perusteltu. Kaapelilähe-
13156: eellisia tai jopa valtakunnallisia yrityksiä. Tällai-   tystoiminnan tyyppisen toiminnan laillisuuden
13157: nen sananvapauden kannalta epäsuotuisa mah-             valvonta voidaan saada tehokkaaksi vain sillä
13158: dollisuus tiedotusmonopoliin tulee pyrkiä estä-         edellytyksellä, että perustetaan erillinen valvonta-
13159: mään annettavassa kaapelilähetyslaissa.                 viranomainen. Muutoinkin olisi asianmukaista,
13160:    Kaapelilähetystoiminnan yleisiä periaatteita         että tällaisen toiminnan valvonta erotettaisiin
13161: koskevissa säännöksissä olisi säilytettävä vaati-       ministeriön tehtävistä parlamentaariseen valvon-
13162: mukset ohjelmien monipuolisuudesta ja tasapuo-          taan.
13163: lisuudesta.                                                Kaapelilähetystoiminnan toimiluvan peruutta-
13164:    Kaapelilähetysohjelmien kotimaisuusasteen vä-        mista koskevissa säännöksissä olisi tullut vielä
13165: himmäisvaatimus tulisi myös säilyttää komitean          säilyttää valtioneuvoston velvollisuus toimiluvan
13166: ehdotuksen mukaisena eli ohjelmista olisi vähin-        peruuttamiseen, jos luvan myöntämisen ehdot
13167: tään kaksi viidettäosaa oltava suomalaista alkupe-      eivät enää täyty.
13168:  raa. Komitea katsoi kaapelilähetystoiminnan               Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13169:  luonteeseen nimenomaan kuuluvan kansallisen
13170:  kulttuurin ylläpidon sekä paikallisen ja alueelli-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13171:  sen demokratian edistämisen, joiden turvaami-                 kiehdotuksen:
13172: 
13173: 
13174: 
13175: 
13176: 4285007948
13177: 2                                     1985 vp. -    LA n:o 85
13178: 
13179: 
13180:                                                  Laki
13181:                                       kaapelilähetystoiminnasta
13182: 
13183:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13184: 
13185:                       1 luku                                              4 luku
13186:                 Yleiset säännökset                                      Ohjelmisto
13187:                         1§                                                  8§
13188:                   Soveltamisala                         Kaapelilähetystoiminnan yleiset periaatteet
13189:    (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 108)       Kaapelilähetystoiminnassa on edistettävä sa-
13190:    (2 mom. 1-5 kohta kuten hallituksen esityk-      nanvapauden periaatteita ja nojauduttava kan-
13191: sessä n:o 108)                                      sanvaltaisiin arvoihin siten, ettei kenenkään oi-
13192:    6) muuta lain soveltamisen kannalta vähäistä     keutta loukata. Siinä on otettava huomioon yh-
13193: kaapelilähetystoimintaa sen mukaan kuin kaape-      teiskunnassa esiintyvien mielipiteiden ja käsitys-
13194: lilähetyslautakunta erikseen päättää.               ten moninaisuus ja kohdeltava niitä tasapuolises-
13195:    (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 108)   ti.
13196:                                                         Kaapelilähetystoiminnassa on pyrittävä moni-
13197:                        2§                           puolisilla ohjelmilla hyödyttämään kansalaisia ja
13198:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 108)         edistämään kansallista kulttuuria sekä tarjoamaan
13199:                                                     kansalaisille mahdollisuuksia osallistumiseen oh-
13200:                                                     jelmissa ja antamaan heille eri näkökulmista
13201:                      2 luku                         tosiasiatietoa yhteiskunnasta ja maailmasta.
13202:      Oikeus harjoittaa kaapelilähetystoimintaa          Kaapelilähetystoiminnassa on noudatettava hy-
13203:                                                     viä tapoja.
13204:                        3§                                                   9§
13205:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 108)                             Kotimaisuus
13206:                        4§                              Kaapelilähetystoiminnan harjoittajan on huo-
13207:                                                     lehdittava siitä, että kansallisen kulttuurin edistä-
13208:             Toimiluvan myöntäminen
13209:                                                     miseksi ja säilyttämiseksi ohjelmistosta on vähin-
13210:   (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 108)    tään kaksi viidettäosaa suomalaista alkuperää,
13211:   Toimilupa on myönnettävä, jos on ilmeistä,        jolloin on otettava huomioon myös toimialueen
13212:    1) että hakija on vakavarainen;                  kieliolot.
13213:   2) että hakija kykenee säännölliseen kaapelilä-                            10§
13214: hetystoimintaan;                                                         Mainonta
13215:    3) että hakija noudattaa tätä lakia ja sen
13216: nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä; sekä       Kaapelilähetystoiminnassa saa olla mainontaa,
13217:   4) ettei toimiluvan myöntäminen johda sanan-         1) jos mainoksia kullakin ohjelmakanavalla on
13218: vapautta vaaraotavaan joukkotiedotusvälineiden      kunakin kuukautena enintään 7, 5 prosenttia;
13219: yksityisen omistamisen tai valvonnan keskittymi-       2) jos mainokset esitetään ennen yksittäisiä
13220: seen.                                               ohjelmajaksoja tai niiden jälkeen selvästi erotet-
13221:   (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o    tavina kokonaisuuksina, joita on enintään yksi
13222: 108)                                                tunnissa; ja
13223:                        5§                              3) jos mainokset ovat sisällöltään lain ja asetus-
13224:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 108)           ten sekä hyvien tapojen ja liikeperiaatteiden
13225:                                                     mukaisia.
13226:                                                       Jäljempänä 21 § :ssä tarkoitettu kaapelilähetys-
13227:                       3 luku                        lautakunta voi antaa tarkempia ohjeita mainos-
13228:                                                     ten sisällöstä.
13229:      Johtoverkon ja ohjelmakanavan käyttö
13230:                                                                         11 ja 12 §
13231:                      6 ja 7 §                         (Kuten 12 ja 13 § hallituksen esityksessä n:o
13232:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 108)         108)
13233:                                          1985 vp. -   LA n:o 85                                            3
13234: 
13235:                       5 luku                             Lautakunnassa tulee olla edustettuna kulttuu-
13236:            Yleisradiolähetysten jakelu                rialojen eri alat sekä tasapuolisesti erilaiset yhteis-
13237:                                                       kunnalliset näkemykset. Jäsenistä vähintään yh-
13238:                        13§                            den on oltava perehtynyt viestintätekniikkaan.
13239:      Ilmoitus yleisradiolähetysten jakelusta
13240:                                                                               21 §
13241:    Yleisradiolähetyksen jakaja on velvollinen il-     Kaapelzlähetyslautakunnan tehtävät ja valtuudet
13242: moittamaan kaapelilähetyslautakunnalle ennen
13243: jakelutoiminnan aloittamista alkuperäisen lähet-         Kaapelilähetyslautakunnan tehtävänä on:
13244: täjän ja lähetyksen alkuperämaan, verkon laajuu-          1) valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen
13245: den sekä sen, millaisia ohjelmia lähetykset pää-      säännösten ja määräysten sekä toimiluvan ehto-
13246: asiassa sisältävät. Ilmoitus on niin ikään tehtävä,   jen noudattamista;
13247: jos edellä mainitut tiedot olennaisesti muuttuvat.        2) antaa kaapelilähetystoimintaa koskevia ylei-
13248:                                                       siä ohjeita;
13249:                      14 §                                 3) tehdä ehdotuksia viranomaisille ja kaapelilä-
13250:   (Kuten 15 § hallituksen esityksessä n:o 108)        hetystoimintaa harjoittaville kaapelilähetystoi-
13251:                                                       minnan kehittämisestä;
13252:                                                          4) ratkaista 18 § :n 3 momentissa tarkoitetut
13253:                      6 luku                           vaatimukset virheellisen asiatiedon oikaisemises-
13254:   Vastuu kaapelitse lähetettävästä ohjelmasta         ta; sekä
13255:                                                           5) suorittaa muut tämän lain ja sen nojalla
13256:                 15-17 §                               annettujen säännösten ja määräysten mukaan
13257:   (Kuten 16-18 § hallituksen esityksessä n:o          lautakunnalle kuuluvat tehtävät.
13258: 108)                                                     Kaapelilähetyslautakunta voi velvoittaa sen,
13259:                                                       joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja
13260:                        18 §                           säännöksiä tai määräyksiä taikka toimiluvan ehto-
13261:                                                       ja, korjaamaan rikkomuksen.
13262:            Virheellisen tiedon oikaisu                   Velvoitteen ja 24 §:ssä tarkoitetun kiellon te-
13263:    (1 ja 2 mom. kuten 19 §:ssä hallituksen esityk-    hosteeksi lautakunta voi asettaa uhkasakon.
13264: sessä n:o 108)                                           Jos edellä 2 momentissa tarkoitettu rikkomus
13265:   Jos ohjelmatoiminnan harjoittaja ei suorita         on erittäin vakava, lautakunta voi tehdä valtio-
13266: oikaisua, voi se, jota virheellinen asiatieto kos-    neuvostolle esityksen toimiluvan peruuttamises-
13267: kee, kolmen kuukauden kuluessa virheellisen           ta. Esitys toimiluvan peruuttamisesta on tehtävä
13268: asiatiedon sisältäneen ohjelman lähettämisestä        silloin, jos toimiluvan myöntämiselle 4 §:n 2
13269: vaatia kaapelilähetyslautakunnalta ohjelmatoi-        momentissa säädetyt ehdot eivät enää täyty.
13270: minnan harjoittajan veivoittamista lähettämään
13271: oikaisun.
13272:                                                                              8 luku
13273:                        19 §
13274:    (Kuten 20 § hallituksen esityksessä n:o 108)                          Seuraamukset
13275:                                                                            22 §
13276:                                                         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 108)
13277:                      7 luku
13278:                      Valvonta                                               23 §
13279:                                                          (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 108)
13280:                        20 §                              Valtioneuvoston on peruutettava toimilupa,
13281:             Kaapelzlähetyslautakunta                  jos toimiluvan myöntämisen ehdot eivät enää
13282:                                                       täyty.
13283:    Kaapelilähetystoimintaa valvoo kaapelilähetys-
13284: lautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja enin-                              24 §
13285: tään 20 jäsentä. Valtioneuvosto määrää puheen-                       jakelun kieltäminen
13286: johtajan ja jäsenet sekä heille kullekin henkilö-
13287: kohtaisen varamiehen neljäksi vuodeksi kerral-           Kaapelilähetyslautakunta voi kieltää yleisradio-
13288: laan.                                                 lähetyksen jakelun, jos jakaja kehotuksesta huoli-
13289: 4                                      1985 vp. -     LA n:o 85
13290: 
13291: matta laiminlyö 5 luvussa mainittujen velvoittei-                         9 luku
13292: den noudattamisen tai toistuvasti lähettää edel-                   Erinäiset säännökset
13293: leen lainvastaisesti tai sisällöltään lainvastaisen
13294: yleisradiolähetyksen.                                                   25 ja 26 §
13295:    (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 108)       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 108)
13296: 
13297:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1985
13298: 
13299:         Ulla-Leena Alppi              Esko Helle                  Vappu Säilynoja
13300:         Juhani Vähäkangas             Pekka Leppänen              Mikko Kuoppa
13301:         Sten Söderström               Anna-Liisa Jokinen          Ensio Laine
13302:         Inger Hirvelä                 Lauha Männistö              Timo Laaksonen
13303:         Marja-Liisa Salminen          Osmo Vepsäläinen            Seppo Toiviainen
13304:         Kati Peltola                 Irma Rosnell                 Niilo Koskenniemi
13305:                      Pirkko Turpeinen                 Matti Kautto
13306:                                                 1985 vp.
13307: 
13308: Lakialoite n:o 86
13309: 
13310: 
13311: 
13312: 
13313:                                    Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 31 §: n 2
13314:                                      momentin ja 61 §:n kumoamisesta
13315: 
13316: 
13317:                                            Eduskunnalle
13318: 
13319: 
13320:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13321: 
13322:   Aloitteessa ehdotetaan kumottavaksi valtiopäi-      laisen kirkon asiat on erotettu normaalista lain-
13323: väjärjestyksen säännökset, joilla evankelis-luteri-   säädäntömenettelystä.
13324: 
13325: 
13326: 
13327: 
13328:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
13329: 
13330:    Tässä lakialoitteessa ehdotetaan valtiopäiväjär-      Aloitteessa ehdotetaan kumottavaksi myös val-
13331: jestyksen 31 §:n 2 momentin kumoamista. Sään-         tiopäiväjärjestyksen 61 §, joka kieltää muita kuin
13332: nös sisältää pelkän viittauksen erityiseen kirkko-    evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia kansan-
13333: lain säätämisjärjestykseen lainkaan mainitsemat-      edustajia osallistumasta kirkkolain tai kirkon
13334: ta, millainen tuo säätämisjärjestys on. Asia on       asioita muutoin koskevan lain käsittelyyn.
13335: säännelty kirkkolaissa (635/64) itsessään, joka          Nykyisin noin viidennes kansanedustajista on
13336: sisältää todella tuntuvan poikkeamisen perustus-      suljettu eräiden lakiehdotusten käsittelyn ulko-
13337: lakien mukaisesta valtioelinten toimivallanjaosta     puolelle. Tämä koskee sekä valiokunta- että täys-
13338: ja normaalista lainsäädäntömenettelystä. Kirkko-      istuntokäsittelyjä. Tilanne on periaatteellisesti ar-
13339: lain 15 § pidättää yksinomaisen aloiteoikeuden        veluttava, ovathan kaikki kansanedustajat yhtä-
13340: kirkkolain säätämisessä tai muuttamisessa kirkolle    läisesti valitsijoidensa ·edustajia ja lainsäädäntö-
13341: itselleen. Sen paremmin hallitus kuin kirkkoon        vallan käyttäjiä. Vastaavaa säännöstä ei ole mui-
13342: kuuluva eduskunnan enemmistökään eivät voi            den uskontokuntien osalta, vaan se koskee vain
13343: saada käsittelyyn kirkkolain muutosta, ellei kirk-    evankelis-luterilaista kirkkoa, jonka asioiden kä-
13344: ko sitä itse ehdota.                                  sittelystä on suljettu ulos niin uskontokuntiin
13345:    Myös kirkkolain eduskuntakäsittely on erikoi-      kuulumattomat kuin eriuskoisetkin.
13346: nen. Käsittelyyn saavat osallistua vain evankelis-       Nykyinen tilanne aiheuttaa myös käytännölli-
13347: luterilaisen kirkon jäseninä olevat kansanedusta-     siä epäkohtia. Kirkon asioita käsittelevän valio-
13348: jat, ja heidänkin mahdollisuutensa rajoittuvat        kunnan saaminen päätösvaltaiseksi vaikeutuu ja
13349: kirkon ehdottaman lakitekstin hyväksymiseen tai       puhemies joutuu valvomaan valtiopäiväjärjestyk-
13350: hylkäämiseen. Muutosehdotuksia ei edes kirk-          sen 61 §:n kiellon noudattamista täysistunnossa.
13351: koon kuuluvilla kansanedustajilla ole lupa tehdä.        Viimeksi ongelmat tulivat esiin käsiteltäessä
13352:    Pidämme valtiopäiväjärjestyksen 31 §: n 2 mo-      hallituksen esitystä kirkkolain 19 §:n muuttami-
13353: mentin säännöstä aikansa eläneenä, mistä syystä       sesta (HE n:o 47/1985 vp. ). Tuolloin tuli havain-
13354: ehdotamme sen kumoamista. Tämä merkitsisi             nollisella tavalla esiin myös se, että muodollisesti
13355: lainsäädännöllisen aloiteoikeuden antamista hal-      kirkkolakiin kuuluva säännös saattaa vaikutuksil-
13356: litukselle ja eduskunnalle sekä eduskunnan nor-       taan ulottua koko yhteiskuntaelämään eikä vain
13357: maalin muutosoikeuden sallimista.                     evankelis-luterilaisen kirkon sisäisiin asioihin.
13358: 428500812U
13359: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 86
13360: 
13361: Vanhentuneen ja osaa kansanedustajista heidän        (HM 8 ja 9 §) sekä viittaus kirkon järjestysmuo-
13362: vakaumuksensa vuoksi syrjivän valtiopäiväjärjes-     don ja hallinnon säätelemisestä kirkkolaissa (HM
13363: tyksen säännöksen vuoksi huomattava osa edus-        83 §:n 1 momentti).
13364: kunnasta suljettiin työ- ja aukioloaikoja koskevan     Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13365: asian käsittelyn ulkopuolelle.
13366:    Aloitteen hyväksymisen jälkeen perustuslakiin               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13367: jäisivät edelleen säännökset uskonnonvapaudesta             lakiehdotuksen:
13368: 
13369: 1.
13370:                                                Laki
13371:                 valtiopäiväjärjestyksen 31 §:n 2 momentin ja 61 §:n kumoamisesta
13372: 
13373:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
13374: säädetään:
13375: 
13376:                       1 §                                                 2 §
13377:   Täten kumotaan tammikuun 13 päivänä 1928             Tämä laki tulee voimaan       päivänä
13378: annetun valtiopäiväjärjestyksen 31 §: n 2 mo-        kuuta 198 .
13379: mentti ja 61 §.
13380: 
13381: 
13382:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1985
13383: 
13384:          Timo Laaksonen                Anna-Liisa Jokinen            Lauha Männistö
13385:          Ensio Laine                   Mikko Kuoppa                  Juhani Vähäkangas
13386:          Matti Kautto                  Osmo Vepsäläinen              Esko Helle
13387:          Pirkko Turpeinen              Sten Söderström               Arvo Kemppainen
13388:          Vappu Säilynoja               Marjatta Stenius-Kaukonen     Ulla-Leena Alppi
13389:          Riitta Järvisalo-Kanerva      Tarja Halonen                 Pekka Leppänen
13390:          Reijo Lindroos                Jorma Rantanen                Kerttu Törnqvist
13391:          Pentti Skön                   Kati Peltola                  Paula Eenilä
13392:                                                 1985 vp.
13393: 
13394: Lakialoite n:o 87
13395: 
13396: 
13397: 
13398: 
13399:                                    Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
13400:                                      sesta
13401: 
13402: 
13403:                                            Eduskunnalle
13404: 
13405: 
13406:                               ALOI1TEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13407: 
13408:    Aloitteessa ehdotetaan, että kotimainen osa-         Aloitteessa ehdotetaan tarkistusta huoltajavä-
13409: keyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö, jonka osak-       hennykseen ja sairauskuluvähennykseen samalla,
13410: kaan tai jäsenen veronalaisia varoja ovat hänen       kun esitetään viime mainittuun sisältyvän oma-
13411: osuutensa yhtiössä, eivät vuodesta 1986 alkaen        vastuun poistamista. Muilta osin vähennyksiin
13412: enää olisi vapaita varallisuuden perusteella suori-   palataan valiokuntakäsittelyssä.
13413: tettavasta verosta.      Asunto-osakeyhtiöitä ja        Aloite liittyy hallituksen esitykseen n:o 1151
13414: -osuuskuntia ei ehdoteta verotettavaksi.              1985 vp. laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
13415:                                                       tamisesta.
13416: 
13417: 
13418: 
13419: 
13420:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
13421: 
13422:    Tulo- ja varallisuusverolain 14 §:n 3 kohdassa     henkeä, mutta tuotanto kasvaa silti 14 %. Sa-
13423: on säädetty, että kotimainen osakeyhtiö, osuus-•      maan aikaan palveluissa työllisyys kasvaa noin
13424: kunta ja muu yhteisö, jonka osakkaan tai jäsenen      88 000 henkeä ja tästä huomattava osa nimen-
13425: veronalaisia varoja ovat hänen osuutensa yhteisös-    omaan julkisissa palveluissa. Onkin arvioitavissa,
13426: sä, on vapautettu varallisuuden perusteella suori-    että mikäli ~yöllisyyttä halutaan parantaa, uusia
13427: tettavasta verosta. Saman lain 14 §:n 2 kohdan        työpaikkoja on luoravissa lähinnä talouden julki-
13428: m1-1kaisesti varallisuuden perusteella suoritetta-    sella kaistalla, jossa myös siihen on perusteltua
13429: vasta verosta on puolestaan vapaa säästöpankki        tarvetta. Julkisten palvelujen työpaikkoja ei kui-
13430: sekä säästöpankkien, liikepankkien ja osuuspank-      tenkaan voida lisätä tulo- ja menoarvion menora-
13431: kien vakuutusrahasto samoin kuin hypoteekkiyh-        kenteen muutoksella. Liioin ei ole perustetta
13432: distys ja asuntohypoteekkiyhdistys. Edellä mai-       palkkaverotuksen eikä välillisen verotuksen lisää-
13433: nittu kotimaisen osakeyhtiön, osuuskunnan ja          miseen. Tästä syystä onkin kyettävä siirtämään
13434: muun yhteisön vapauttaminen omaisuusverotuk-          yksityisen sektorin noepasti kehittyvän teknolo-
13435: sesta otettiin tulo- ja varallisuusverolakiin omai-   gian hyödystä osa julkisen sektorin työllistämistä
13436: suusverotusta uudistettaessa 29.12.1967 annetul-      ja palvelujen parantamista palvelemaan. Halli-
13437: la lailla (6131 67). Uudistettu ja omaisuusvero-      tuksen vuoden 1986 tulo- ja menoarvion ja
13438: säännöksiä sovellettiin ensi kerran vuodelta 1968     lähivuosien talouspolitiikan linja on kuitenkin se,
13439: toimitetussa verotuksessa. Valtiontaloudellisista     että kansantalouden julkisen kaistan käytettävissä
13440: syistä on sittemmin tästä periaatteesta poikettu      olevat reaalitulot kasvaisivat muuta hitaammin.
13441: vuodelta      1976     toimitetussa    verotuksessa      Tämän vuosikymmenen lopun ongelmina voi-
13442: 31.12. 197 5 annetulla lailla eräiden yhteisöjen      daan pitää yrityspääomien kohdentumista, tek-
13443: velvollisuudesta suorittaa varallisuusveroa vuodel-   nologian ja työllisyyden välistä yhteyttä ja kan-
13444: ta 1976.                                              santalouden kasvun jakautumista. Tässä on kat-
13445:    Arvioidaan, että vuosina 1981-1986 tehdas-         sottu parhaimmaksi esittää vuodesta 1968 lähtien
13446: teollisuuden työtunnit vähenevät 8 %, tuotta-         vapautettuna olleen yritysvarallisuuden uudel-
13447: vuus kasvaa 26 %, työllisyys vähenee 25 000           leen asettamista verolle. Tähän asti vapaus
13448: 428500811T
13449: 2                                      1985 vp. -     LA n:o 87
13450: 
13451: varallisuuden perusteella suoritettavasta verosta,    pääasiallisesti asumiskäytössä olevasta varallisuu-
13452: sosiaaliturvamaksujen suorittaminen maksettujen       desta tai sellaiseen käyttöön tarkoitetuista kes-
13453: palkkojen perusteella samoin kuin hallinnollisesti    keneräisistä rakennuksista ja niiden tonteista tai
13454: säädeltyjen korkojen jääminen inflaatiota pie-        rakennuspaikoista. Samoin vapaaksi jäisivät sel-
13455: nemmäksi ynnä alun perin suhdannesyistä tapah-        laiset osakeyhtiöt ja osuuskunnat, jonka toimin-
13456: tunut liikevaihtoverohelpotusten myöntäminen          nasta suurin osa muodostuu lämmön tai muun
13457: teollisuuden kone- ja laiteinvestoinneille ovat       kiinteistöhuollon toimittamisesta omakustannus-
13458: osaltaan suosineet koneistusta ja automaatiota        hintaan pääasiallisesti asuntotarkoituksiin käytet-
13459: ihmistyön kustannuksella. Korkojen sangen no-         täville rakennuksille. Asumisen kalleuden huo-
13460: pea vapautuminen hallinnollisesta säätelystä on       mioon ottaen asumisen ja sitä tukevien em.
13461: osittain tätä tilannetta muuttanut. Tällä esityk-     toimintojen säätäminen varallisuuden perusteella
13462: sellä pyritään edellä mainitun julkisen rahoitus-     verolliseksi ei olekaan mitenkään perusteltua.
13463: tarpeen tyydyttämisen ohella myös vähentämään            Tässä aloitteessa on puututtu vähennyksiin
13464: verotuksessa ilmenevää työvoiman käyttöön koh-        vain eräiltä osin. Hallituksen esityshän (HE n:o
13465: distuvaa syrjintää pyrkimättä kuitenkaan estä-        115/1985 vp.) sisältää tarkistuksen useimpiin
13466: mään teknologian kehitystä. Aloitteen arvioidaan      palkansaajaa tai lapsiperhettä koskeviin vähen-
13467: päinvastoin toteutuessaan johtavan pääomien           nyksiin, mutta ei suinkaan kaikkiin. Eräitä vä-
13468: käytön tehostumiseen, mihin tulee pyrkiä myös         hennyksiä hallitus korotuttaisi 6 %, toisia enem-
13469: liian suuriksi paisuneita talouden tasauskeinoja      män ja kunnallisverotuksen lapsivähennystä
13470: pienentämällä.                                        1 700 markasta 3 000 markkaan. Valtionverotuk-
13471:    Laissa eräiden yhteisöjen velvollisuudesta suo-    sessa tehtävää huoltajavähennystä hallitus sen
13472: rittaa varallisuusveroa vuodelta 1976 (1001175)       sijaan ei korotuttaisi. Hallitus ei myöskään ehdo-
13473: varallisuuden perusteella suoritettavasta verosta     ta sairauskuluvähennyuksen korottamista. Näihin
13474: olivat vapaat osuuspankit ja säästöpankit sekä        on tarpeen jo ennen valiokuntakäsittelyä ehdot-
13475: eräät muut vastaavat yhteisöt. Koska ei ole perus-    taa muutoksia. Muilta osin asiaan puututaan
13476: tetta asettaa eri pankkiryhmiä erilaiseen asemaan,    tarpeen mukaan valiokuntakäsittelyssä.
13477: tässä aloitteessa niitä ei ehdoteta jätettäväksi         Aloitteessa merkittävimpänä vähennyksiä kos-
13478: vapaiksi varallisuuden perusteella suoritettavasta    kevana muutoksena on tulo- ja varallisuusvero-
13479: verosta.                                              lain 29 §:ään sisältyvän sairauskuluvähennyksen
13480:    Tulemme esittämään yhteisöjen varallisuusve-       korottaminen 13 % :lla. Kun samalla ehdotetaan
13481: roprosentiksi 1, 5 % .                                omavastuuosuuksi~a luopumista, on todellinen
13482:    Varallisuuden perusteella suoritettavasta veros-   vähennyksen tarkistus tätäkin suurempi.
13483: ta ehdotetaan kuitenkin asuntopoliittisista syistä       Ehdotammekin,
13484: vapautettavaksi asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosa-
13485: keyhtiöt ja -osuuskunnat, mikäli sellaisen koko-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13486: naisvaroista vähintään 75 prosenttia muodostuu                lakiehdotuksen:
13487: 
13488: 
13489: 
13490: 
13491:                                                 Laki
13492:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
13493: 
13494:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
13495: varallisuusverolain (1043/74) 14 §, 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 57 §:n 1 momentin 1 kohta,
13496: sellaisina kuin näistä ovat 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 57 §:n 1 momentin 1 kohta 28 päivänä
13497: joulukuuta 1984 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
13498: 
13499:                       14 §                              2) asunto-osakeyhtiö,         asunto-osuuskunta,
13500:   Varallisuuden perusteella suoritettavasta veros-    asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä tar-
13501: ta ovat vapaat:                                       koitettu osakeyhtiö ja kiinteistöosakeyhtiö, jonka
13502:    1) edellä 12 ja 13 §:ssä mainitut yhteisöt,        kokonaisvaroista vähintään 75 prosenttia muo-
13503:                                            1985 vp. -    LA n:o 87                                          3
13504: 
13505: dostuu pääasiallisesti asumiskäytössä verovuoden                                  57 §
13506: lopussa olleista rakennuksista sekä niiden tonteis-         Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
13507: ta tai rakennuspaikoista sekä sellainen osakeyhtiö       osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
13508: tai osuuskunta, jonka toiminnasta suurin osa             rosta vähennetään:
13509: muodostuu lämmön tai muun kiinteistöhuollon                 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
13510: toimittamisesta omakustannushintaan pääasial-            lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tällaisesta lap-
13511: lisesti asuntotarkoituksiin käytettäville rakennuk-      sesta 930 markkaa, kahdesta 1 970 markkaa,
13512: sille.                                                   kolmesta 3 200 markkaa, neljästä 4 860 markkaa
13513:                                                          sekä jokaisesta sitä useammasta lapsesta tai kas-
13514:                       29 §                               vattilapsesta lisäksi 2 090 markkaa, kuitenkin
13515:   Verovelvollisella on oikeus vähentää:                  niin, että vähennys myönnetään vain sille puoli-
13516:                                                          soista, jonka tuloveron määrä on suurempi (huol-
13517:   6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja             tajavähennys),
13518: enintään 1 800 markkaa tai, jos kyseessä ovat
13519: puolisot, yhteensä 3 600 markkaa, minkä lisäksi
13520: enimmäismääriä on korotettava 600 markalla
13521: jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kasvattilapsesta,     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
13522: jota verovelvollinen on verovuonna elättänyt.            ta 1986. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
13523:                                                          vuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa.
13524: 
13525: 
13526:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
13527: 
13528:           Irma Rosnell                     Juhani Vähäkangas                 Kati Peltola
13529:           Sten Söderström                  Osmo Vepsäläinen                  Inger Hirvelä
13530:           Marja-Liisa Salminen             Anna-Liisa Jokinen                Ensio Laine
13531:           Lauha Männistö                   Timo Laaksonen                    Pekka Leppänen
13532: 1
13533: 
13534: 
13535: 1
13536:                                                1985 vp.
13537: 
13538: Lakialoite n:o 88
13539: 
13540: 
13541: 
13542: 
13543:                                    Halonen ym.: Ehdotus laiksi tapaturmavakuutuslain 3 §:n muutta-
13544:                                      misesta
13545: 
13546: 
13547:                                            Eduskunnalle
13548: 
13549:    Oppilaitosten oppilaiden tapaturmat korva-         miksi tai välittömän työttömyysuhan alaisiksi.
13550: taan opiskelutapaturman korvaamisesta annetun         Tästä syystä on asianmukaista, että heidän osal-
13551: asetuksen (851 148) mukaisesti. Kyseinen asetus       taan tapaturmavakuutus on yhtä kattava kuin se
13552: perustuu tapaturmavakuutuslain 3 §:n 2 mo-            on työelämässä oleville. Tästä syystä ehdotamme,
13553: menttiin. Opiskelutapaturmana korvataan vain          että työllisyyskurssin oppilasta kohdannut tapa-
13554: laboratorio- tai kenttätyössä tai muussa käytän-      turma korvattaisiin kuten työntekijän tapaturma.
13555: nöllisessä harjoittelutyössä sattunut ja kysymyk-     Kurssin toimeenpanijaan tulee soveltaa työnanta-
13556: sessä olevalle opiskelumuodolle ominaisten olo-       jaa koskevia säännöksiä. Tapaturmavakuutus kat-
13557: suhteiden aiheuttama tapaturma. Tämän nojalla         taisi myös teoreettisen opiskelun ja liikuntatunnit
13558: korvataan muun muassa ammatillisissa kurssikes-       sekä päivittäiset matkat asunnoita opiskelupaik-
13559: kuksissa tapahtuneet mainitun laatuiset tapatur-      kaan ja takaisin.
13560: mat.                                                     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13561:    Työllisyyskoulutus ei koulutusmuotona ole täy-     nioittavasti,
13562: sin rinnastettavissa muuhun koulutukseen, koska
13563: se kohdistuu yleensä jo aikaisemmin työelämässä                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13564: olleisiin henkilöihin, jotka ovat joutuneet työttö-          kiehdotuksen:
13565: 
13566: 
13567:                                                 Laki
13568:                              tapaturmavakuutuslain 3 §:n muuttamisesta
13569: 
13570:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutus-
13571: lain (608/48) 3 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
13572: 
13573:                        3 §                            hön vakuutusturvan laajuutta tämän lain mu-
13574:                                                       kaan määrättäessä. Kurssin toimeenpanijaan so-
13575:   Sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädetty,       velletaan, mitä tässä laissa on työnantajasta sää-
13576: työllisyyskoulutuksesta annetun lain (31176) mu-      detty.
13577: kaisen ammattikurssin oppilasta kohdannut tapa-
13578: turma korvataan työtapaturmana tämän lain mu-           Tämä laki tulee votmaan         päivänä
13579: kaisesti rinnastaen opiskelu soveltuvin osin työ-     kuuta 198 .
13580: 
13581: 
13582: 
13583:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1985
13584: 
13585:          Tarja Halonen                   Marjatta Stenius-Kaukonen       Risto Ahonen
13586:          Jorma Rantanen                  Saara Mikkola                   Pentti Skön
13587:          Kalle Könkkölä                  Kati Peltola                    Håkan Nordman
13588:          Pekka Leppänen                  Vieno Eklund                    Erkki Moisander
13589:                                          Hannu Kemppainen
13590: 
13591: 
13592: 428500829C
13593:                                                 1985 vp.
13594: 
13595: Lakialoite n:o 89
13596: 
13597: 
13598: 
13599: 
13600:                                   Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjän vuosiloman ja
13601:                                      sijaisavun järjestämisestä annetun lain 7 a §:n muuttamisesta
13602: 
13603: 
13604:                                            Eduskunnalle
13605: 
13606:    Sairausvakuutuslain (364/63) 23 §:n mukaan         Naispuolisen maatalousyrittäjän on pakko ryhtyä
13607: äitiysrahaa suoritetaan tällä hetkellä 258 arkipäi-   tekemään maataloustöitä 120 päivän jälkeen syn-
13608: vältä. Maatalousyrittäjäin vuosiloman ja sijais-      nytyksestä, koska hänellä ei lain mukaan ole
13609: avun järjestämisestä annetun lain (102/78) mu-        oikeutta saada sijaisapua.
13610: kaan naispuolisella maatalousyrittäjällä on kui-        Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13611: tenkin oikeus saada sijaisapua synnytyksen vuoksi     nioittavasti,
13612: vain 120 päivän ajalta.
13613:    Kaikilla väestöryhmillä tulisi olla tasapuoliset              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13614: mahdollisuudet hoitaa omaa lastaan äitiysloman                kiehdotuksen:
13615: aikana. Tällä hetkellä näin ei kuitenkaan ole.
13616: 
13617: 
13618:                                                 Laki
13619:  maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun järjestämisestä annetun lain 7 a §:n muuttamisesta
13620: 
13621:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun järjestä-
13622: misestä 3 päivänä helmikuuta 1978 annetun lain 7 a §, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta
13623: 1983 annetussa laissa (1051/83), näin kuuluvaksi:
13624: 
13625:                         7 a §                         määräämäksi ajaksi, enintään kuitenkin seitse-
13626:    Maatalousyrittäjällä on oikeus saada lomittaja     mäksi päiväksi. Naispuolisella maatalousyrittäjäl-
13627: sijaisapua varten sairauden, tapaturman tai muu-      lä on kuitenkin oikeus saada sijaisapua synnytyk-
13628: hun niihin verrattavan tilapäisen syyn vuoksi         sen vuoksi ajaksi, johon sisältyy 258 päivää ja
13629: ajaksi, jonka lääkärintodistuksella osoitettu mää-    joka alkaa 30 päivää ennen laskettua synnytysai-
13630: räaikainen työkyvyttömyys taikka muutoin luo-         kaa.
13631: tettavasti osoitettu sijaisavun tarve kestää. Ilman
13632: lääkärintodistusta sijaisapua voidaan antaa sairau-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
13633: den ja tapaturman johdosta lomalautakunnan            kuuta 198 .
13634: 
13635: 
13636: 
13637:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1985
13638: 
13639:          Jukka Vihriälä                  Tytti lsohookana-Asunmaa       Matti Maijala
13640:          Timo Kietäväinen                Heikki Kokko                   Kalevi Mattila
13641:          Olavi Martikainen               Seppo Pelttari                 Väinö Raudaskoski
13642:          Lea Sutinen                     Katri-Helena Eskelinen         Hannele Pokka
13643:          Juhani Alaranta                 Pirkko Ikonen                  Hannu Kemppainen
13644:          Aapo Saari                      Sirkka-Liisa Anttila           Esko Aho
13645:          Reino Karpola                   Mauno Manninen                 Pentti Poutanen
13646:                                          Marjatta Väänänen
13647: 
13648: 428500831E
13649:                                                  1985 vp.
13650: 
13651: Lakialoite n:o 90
13652: 
13653: 
13654: 
13655: 
13656:                                     P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
13657: 
13658: 
13659:                                             Eduskunnalle
13660: 
13661: 
13662:                                ALOIITEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13663: 
13664:    Hallitus esittää (HE n:o 177/1985 vp.), että           Tässä aloitteessa ehdotamme lapsilisiä korotet-
13665: 16-vuotiaista ryhdyttäisiin maksamaan lapsilisää,      tavaksi 10 prosenttia heti vuoden 1986 alusta.
13666: mutta jatkettuna. Tällöin 16-vuotiaasta makset-        Samalla ehdotamme, että lapsilisää maksettaisiin
13667: taisiin samansuuruinen lapsilisä kuin yhdestä          16-vuotiaista ja 17 -vuotiaista kuten tätäkin nuo-
13668: lapsesta eikä häntä otettaisi huomioon silloin,        remmista lapsista. Ehdotamme myös, että alle
13669: kun lapsilisää maksetaan korotettuna useammas-         3-vuotiaille maksettavaa korotettua lapsilisää ryh-
13670: ta lapsesta. Hallitus ehdottaa myös, että lapsilisiä   dyttäisiin asteittain maksamaan kaikista alle 7-
13671: korotettaisiin vain 4 prosenttia ja vasta lokakuun     vuotiaista lapsista.
13672: 1. päivästä 1986 alkaen.
13673: 
13674: 
13675: 
13676:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
13677: 
13678:    Perhekustannuksia tasataan maassa usealla eri       että 17-vuotiaiden kohdalla muut tukimuodot
13679: tavalla. Veronalaisesta tulosta tehtävä vähennys       todella kattavat koko ikäluokan ja että muut
13680: suo progression käänteisvaikutuksen ansiosta sitä      tukimuodot antavat paremman etuuden, asiaan
13681: suuremman hyödyn, mitä suuremmista tuloista            on syytä palata.
13682: on kyse. Verosta tehtävä vähennys on tässä suh-            Pidämme myös aiheellisena sen selvittämistä,
13683: teessa tasapuolisempi; mutta aivan pienimmissä         mikä vaikutus eri tuloluokissa olevien lapsiper-
13684: tuloissa sekin saattaa olla hyödytön. Tuloista         heiden talouteen olisi sillä, että nykyisin vähen-
13685: riippumaton lapsilisä on tässä suhteessa parempi,      nyksinä myönnettävät etuudet maksettaisiin lap-
13686: mistä syystä sitä on syytä kehittää voimakkaam-        silisän muodossa. Selvityksen jälkeen olisi mah-
13687: min kuin esimerkiksi veronalaisesta tulosta tehtä-     dollista arvioida, olisiko tällainen muutos aiheel-
13688: viä vähennyksiä. Edellä mainittujen keinojen           linen. Tästä riippumatta lapsilisien reaaliarvoa,
13689: ohella ilmaispalveluilla ja osittain maksullisilla     ostovoimaa tulee kehittää.
13690: palveluilla voidaan myös tasata perhekustannuk-           Ehdotamme myös, että alle 3-vuotiaista mak-
13691: sia.                                                   settavaa korotettua lapsilisää ryhdyttäisiin asteit-
13692:    Tähän asti lapsilisän maksaminen on päättynyt       tain maksamaan alle 7-vuotiaille. Samalla ehdo-
13693: lapsen täyttäessä 16 vuotta. Tämän jälkeen on          tamme, että korotusta tarkistettaisiin 10 % , kun
13694: ollut käytössä eräitä muita tukimuotoja, jotka         taas hallitus ei esitä siihen lainkaan tarkistusta, ei
13695: kuitenkaan eivät ole olleet kaikki tapaukset kat-      edes neljää prosenttia.
13696: tavia.                                                    Lakiehdotus on tarkoitettu käsiteltäväksi val-
13697:    Hallitus perustelee lapsilisän maksamisen jat-      tion vuoden 1986 tulo- ja menoarvion yhteydessä
13698: kamista vain 16-vuotiaisiin sillä, että 17-vuotiaan    ja tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta
13699: osalta asia hoidettaisiin opintotuen, nuorten yh-      1986.
13700: teiskuntatakuun tai työttömyysturvan avulla ellei         Ehdotammekin,
13701: hän ohjaudu työelämään. Katsomme kuitenkin
13702: varmemmaksi ehdottaa 17-vuotiaista maksetta-                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13703: vaksi lapsilisää. Mikäli myöhemmin osoittautuisi,              kiehdotuksen:
13704: 4285008361
13705:  2                                       1985 vp. -    LA n:o 90
13706: 
13707: 
13708:                                                  Laki
13709:                                        lapsilisälain muuttamisesta
13710: 
13711:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
13712: (541/48) 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a § ja 2 §:n 1 momentti, sellaisina kuin näistä ovat 1 §:n 1
13713: momentti 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62) sekä 1 §:n 2 momentti ja 1 a § 11
13714: päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (37 /85), näin kuuluviksi:
13715: 
13716:                           1§                                                   1a§
13717:     Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-         Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsilisään
13718: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,          oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta lapses-
13719: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa asu-   ta koeotettuna 1 300 markalla vuodessa. Kuiten-
13720: vasta kuuttatoista vuotta nuoremmasta lapsesta.        kin lapselle, joka on syntynyt 1 päivänä tammi-
13721: Kuitenkin lapsesta, joka on syntynyt 1 päivänä         kuuta 1983 tai sen jälkeen, maksetaan lapsilisä
13722: tammikuuta 1970 tai sen jälkeen, maksetaan             tällä tavoin koeotettuna sen vuosineljänneksen
13723: lapsilisää sen vuosineljänneksen loppuun saakka,       loppuun saakka, jonka kuluessa lapsi täyttää
13724: jonka kuluessa lapsi täyttää kahdeksantoista vuot-     seitsemän vuotta.
13725: ta.                                                                             2§
13726:    Lapsilisän määrä on 2 300 markkaa vuodessa.            Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen -
13727: Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostami-       alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä, jonka
13728: seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta lapsili-    kuluessa lapsi on syntynyt tai oikeus lapsilisään
13729: sän määrä on kuitenkin 2 666 markkaa vuodessa,         alkanut, sen vuosineljänneksen loppuun saakka,
13730: kolmannesta lapsesta 3 220 markkaa vuodessa,           jonka kuluessa lapsi saavuttaa 1 §:ssä mainitun
13731: neljännestä lapsesta 4 190 markkaa vuodessa sekä       iän.
13732: viidennestä ja kustakin seuraavasta lapsesta 5 090
13733: markkaa vuodessa, paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä
13734: tarkoitetulla tavalla hoidettavana laitoksessa.           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13735:                                                        kuuta 1986.
13736: 
13737: 
13738:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985
13739: 
13740:           Pekka Leppänen                  Inger Hirvelä                  Lauha Männistö
13741:           Marjatta Stenius-Kaukonen       Timo Laaksonen                 Vappu Säilynoja
13742:           Esko-Juhani Tennilä             Kalle Könkkölä                 Heli Astala
13743:           Arvo Kemppainen                 Mikko Kuoppa                   Terho Pursiainen
13744:           Heikki Mustonen                 Ulla-Leena Alppi              Juhani Vähäkangas
13745:           Sten Söderström                 Seppo Toiviainen               Osmo Vepsäläinen
13746:           Marja-Liisa Salminen            Matti Kautto                   Ensio Laine
13747:           Niilo Koskenniemi               Irma Rosnell                   Kati Peltola
13748:                       Esko Helle                                Liisa Kulhia
13749:                                               1985 vp.
13750: 
13751: Lakialoite n:o 91
13752: 
13753: 
13754: 
13755: 
13756:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 16 §:n
13757:                                     muuttamisesta
13758: 
13759: 
13760:                                          Eduskunnalle
13761: 
13762: 
13763:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13764: 
13765:   Aloitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslain        pennillä päivältä. Hallitus ehdottaa (HE n:o
13766: mukaisen vähimmäispäivärahan korottamista           181 1198 5 vp.) vähimmäispäivärahan korottamis-
13767: tammikuun 1 päivästä 1986 alkaen 85 markkaan,       ta vain 3 markalla 1. 7.1986 alkaen.
13768: mikä merkitsee tulottomien ja pienituloisten va-      Aloite liittyy valtion tulo- ja menoarvioon
13769: kuutettujen sairauden ja äitiyden aikaisen toi-     vuodeksi 1986.
13770: meentuloturvan parantamista 44 markalla 30
13771: 
13772: 
13773: 
13774: 
13775:                                            PERUSTELUT
13776: 
13777:    Olemme aiemmin ehdottaneet lakialoittees-        ja äitiyden aikaisen toimeentuloturvan paranta-
13778: samme (n:o 89/1984 vp.), että sairausvakuutus-      misella. Käsityksemme mukaan hallituksen esi-
13779: lain mukainen vähimmäispäiväraha olisi korotet-     tyksessä lausuttuun tavoitteeseen päästään kui-
13780: tu vuoden 1985 alusta 50 markaksi, ja korkeim-      tenkin vasta, kun vähimmäispäiväraha on koro-
13781: man vakuutetulle maksettavan päivärahan säätä-      tettu 85 markaksi.
13782: mistä 300 markaksi. Tähän ei tuolloin eduskun-         Oikeudenmukaisuussyistä katsomme, ettei ke-
13783: nan enemmistö kuitenkaan suostunut.                 nenkään päivärahan tulisi ylittäa yhteiskunnan
13784:    Hallitus ehdottaa nyt (HE n:o 18111985 vp.),     järjestämän sairauden ja äitiyden aikaisen toi-
13785: että vähimmäispäivärahan tasoa koeotettaisiin       meentuloturvan puitteissa 300 markkaa. Vaikka
13786: heinäkuun 1 päivästä 1986 alkaen 3 markalla.        kyseiseen lakiin sisältyykin asteittain aleneva as-
13787: Tällöin päiväraha olisi vuodeksi 1986 arvioidun     teikko, kohtuus edellyttää suurimman päivära-
13788: palkkaindeksiluvun mukaan noin 43 markkaa 70        han määrittämistä.
13789: penniä.                                                Ehdotammekin,
13790:    Hallituksen ehdottamaa 3 markan tasokorotus-
13791: ta on kuitenkin pidettävä riittämättömänä, var-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13792: sinkin kun hallitus perustelee korotustaan tulot-          kiehdotuksen:
13793: tomien ja pienituloisten vakuutettujen sairauden
13794: 
13795: 
13796: 
13797: 
13798: 428500859B
13799: 2                                      1985 vp. -    LA n:o 91
13800: 
13801: 
13802:                                                Laki
13803:                              sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta
13804: 
13805:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
13806: lain 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1119/83),
13807: näin kuuluvaksi:
13808: 
13809:                         16 §                         päivärahan määrä on kuitenkin 300 markkaa.
13810:    Päivärahan maara päivää kohden on vähim-          Jollei vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana
13811: mäispäiväraha, 85 markkaa lisättynä 30 prosentil-    ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää kohden
13812: la vakuutetun verotuksessa, asetuksessa säädettä-    on vähimmäispäivärahan suuruinen.
13813: vänä kalenterivuotena todettujen työtulojen kol-
13814: massadasosasta, kuitenkin vähintään 80 prosent-
13815: tia työtulojen kolmassadasosasta, jos työtulot ei-
13816: vät ylitä 75 000 markkaa. Jos työtulot ylittävät       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
13817: 75 000 markkaa, päivärahan määrä on 80 pro-          ta 1986.
13818: senttia 75 000 markan kolmassadasosasta lisätty-       Tätä lakia sovelletaan päivä- ja äitiysrahaan,
13819: nä 50 prosentilla 75 000 markkaa ylittävän osan      joka kohdistuu aikaan lain voimaantulosta al-
13820: kolmassadasosasta. Jos työtulot ylittävät 120 000    kaen.
13821: markkaa, päivärahan määrä 120 000 markkaa              Tätä lakia sovellettaessa pidetään 16 §:n 1
13822: ylittävältä osalta on 30 prosenttia 120 000 mark-    momentissa säädettyjä markkamääriä vuoden
13823: kaa ylittävän osan kolmassadasosasta. Korkein        1986 yleistä palkkatasoa vastaavina.
13824: 
13825: 
13826:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
13827: 
13828:          Marjatta Stenius-Kaukonen      Marja-Liisa Salminen          Vappu Säilynoja
13829:          Mikko Kuoppa                   Heli Astala                   Ulla-Leena Alppi
13830:          Seppo Toiviainen               Sten Söderström               Matti Kautto
13831:          Irma Rosnell                   Anna-Liisa Jokinen            Niilo Koskenniemi
13832:                     Ensio Laine                                  Lauha Männistö
13833:                                                1985 vp.
13834: 
13835: Lakialoite n:o 92
13836: 
13837: 
13838: 
13839: 
13840:                                   Puolanne ym.: Ehdotus laiksi kuntien ympäristönsuojelun hallin-
13841:                                     nosta
13842: 
13843: 
13844:                                            Eduskunnalle
13845: 
13846:                               ALOITTEEN PÄÄASIAWNEN SISÅLTÖ
13847: 
13848:    Hallituksen esityksessä n:o 196 ehdotetaan         väksy hallituksen ehdottamaa joustamatoota hal-
13849: järjestettäväksi ympäristönsuojelun hallinto kun-     lintomallia. Aloitteessa ehdotetaan, että kunnissa
13850: nissa siten, että ympäristönsuojelulautakunta sää-    olisi pääsääntöisesti oma ympäristönsuojelulauta-
13851: dettäisiin pakolliseksi lukuun ottamatta pieniä,      kunta, mutta valtuuston päätöksellä voitaisiin
13852: alle 3 000 asukkaan kuntia. Kokoomuksen edus-         tästä kuitenkin poiketa ja antaa ympäristönsuoje-
13853: kuntatyhmä pitää kuntien ympäristönsuojeluteh-        lulautakunnan tehtävät muulle soveltuvalle toi-
13854: tävien hoidon kehittämistä ja yhtenäistämistä         mielimelle.
13855: tarpeellisena. Eduskuntaryhmä ei kuitenkaan hy-
13856: 
13857: 
13858: 
13859: 
13860:                                              PERUSTELUT
13861: 
13862:    Ympäristönsuojelun merkitys ja painoarvo on        päristönsuojelutehtävien hoitoa. Kunnissa tulisi
13863: lisääntynyt yhteiskunnassamme. Kunnille on tul-       olla ympäristönsuojelutehtävistä vastaava toimi-
13864: lut yhä enenevässä määrin ympäristönsuojelun          elin, jolla olisi mahdollisimman laaja toimiala ja
13865: erityistehtäviä uuden lainsäädännön kautta            jolle annettaisiin erityislainsäädäntöön perustuvat
13866: muun muassa ilmansuojelussa ja jätehuollossa.         kunnan ympäristönsuojelutehtävät. Kunnan ym-
13867: Vesiensuojelun ja luonnonsuojelun perinteiset         päristönsuojeluviranomaisena tulisi pääsääntöi-
13868: tehtävät edellyttävät yhä tehokkaampaa hallin-        sesti toimia kunnan oman ympäristönsuojelulau-
13869: toa. Ympäristöön liittyvien seikkojen merkityk-       takunnan. Kunnanvaltuustolle tulisi kuitenkin
13870: sen lisääntyminen päätöksenteossa tulee jatkossa-     jättää mahdollisuus päättää siitä, että ympäris-
13871: kin lisäämään kuntien ympäristönsuojelutehtä-         tönsuojelulautakunnan tehtävät hoitaa muu toi-
13872: viä.                                                  mielin.
13873:     Kuntien ympäristönsuojelutehtävät ovat nyky-         Edellä ehdotettu joustava hallintomalli olisi
13874: ään jakautuneet monelle toimielimelle. Kunnan-        tarpeen siksi, että kunnat ovat luonnoltaan, ym-
13875: valtuuston ja hallituksen lisäksi tehtäviä ovat       päristöltään ja muilta paikallisilta ominaisuuksil-
13876: hoitaneet muun muassa terveyslautakunta, tekni-       taan toisistaan poikkeavia. Niiden ympäristöon-
13877:  nen lautakunta, vesilautakunta ja rakennuslauta-     gelmat riippuvat paikallisista olosuhteista, sa-
13878:  kunta. Useissa kunnissa on perustettu erillinen      moin ongelmien ratkaisut. Myös hallinnollisesti
13879:  vapaaehtoinen ympäristönsuojelulautakunta tai        kunnat ovat erilaisia. Vaikka kuntien ympäristön-
13880:  vastaava toimielin, jolle on annettu kunnan ym-      suojelutehtävien hoidon lakisääteisellä järjestämi-
13881:  päristönsuojelutehtävät tai osa niistä.              sellä pyritäänkin yhtenäistämään kuntien ympä-
13882:     Ympäristönsuojelutehtävien tehokkaan hoidon       ristönsuojelun hallintoa, tulisi tämän tapahtua
13883:  kannalta olisi tarpeen yhtenäistää kuntien ympä-     riittävän joustavasti. Paikalliset erityisolosuhteet
13884:  ristönsuojelun hallintoa ja keskittää kunnissa ym-   tulisi voida ottaa tarvittaessa huomioon myös
13885: 428500889A
13886: 2                                        1985 vp. -      LA n:o 92
13887: 
13888: 
13889: hallinnon JarJestarmsessä. Poikkeavan hallinto-          ristönsuojelun yleisissä asioissa kunnan ulkopuo-
13890: mallin edellytykseksi ei tulisi asettaa esimerkiksi      lisissa yhteyksissä.
13891: tiettyä enimmäisasukasmäärää, joka ei välttämät-            Kuntien ympäristönsuojelutehtävien hoitami-
13892: tä ole suoraan verrannollinen ympäristöongel-            sen kannalta on olennaisen tärkeää, miten val-
13893: mien määrään. Kunnalle tulisikin jättää mahdol-          tion hallinnossa, erityisesti väliportaassa eli lää-
13894: lisuus järjestää ympäristönsuojelutehtävien hoito        nin- ja piirihallinnossa selviydytään valtiolle kuu-
13895: poikkeavasti, jos siihen katsotaan olevan syytä.         luvista ympäristönsuojelutehtävistä. Väliportaan
13896: Tämä joustava hallintomalli toteuttaa kunnallista        tason ympäristönsuojelutehtävien työnjako on
13897: itsehallintoperiaatetta ja antaa lisäksi mahdolli-       kuitenkin edelleen ratkaisematta. Tästä syystä
13898: suuden hallinnon kehittämiselle kaavamaisten             olisikin ollut välttämätöntä selvittää tässä yhtey-
13899: pakkoratkaisujen ja kapea-alaisen sektoriajattelun       dessä lääninhallitusten ja vesipiirien keskinäinen
13900: sitä estämättä.                                          asema, jotta alusta pitäen voitaisiin välttää pääl-
13901:    Ympäristönsuojelulautakunnalle annetta1s11n           lekkäisorganisaatioita ja tehotonta työnjakoa.
13902: toisaalta ympäristönsuojelun erityislakien mukai-           Kuntien ympäristönsuojelutehtävien hoidolle
13903: sia erityistehtäviä, toisaalta sille kuuluisi ympäris-   tulee varmistaa riittävät voimavarat. Tämä voi
13904: tönsuojelun yleinen edistäminen kunnassa. Eri-           tapahtua säätämällä kunnan ympäristönsuojelu-
13905: tyislakien mukaisia tehtäviä olisivat vesilautakun-      tehtävien hoitamisesta aiheutuviin kustannuksiin
13906: tana ja kunnan ilmansuojeluviranomaisena toi-            maksettavaksi samantasoinen valtionosuus kuin
13907: miminen sekä jätehuollon valvonta. Näissä tehtä-         terveysviranomaisille Valtava-järjestelmän puit-
13908: vissään lautakunta olisi varsin itsenäinen toimies-      teissa maksetaan. Tällöin on mahdollista käyttää
13909: saan erityislakien nojalla. Yleisessä edistämisteh-      jo olemassa olevaa terveysviranomaisten asiantun-
13910: tävässä, johon sisältyisi ympäristönsuojelun suun-       temusta ja kalustoa hyväksi myös ympäristönsuo-
13911: nittelua ja kehittämistä, ympäristön tilan seuran-       jelutehtavissä.
13912: taa, ympäristönsuojelua koskevaa ohjausta ja                Tässä ehdotuksessa keskitytään vain hallituksen
13913: neuvontaa, lausuntojen antamista sekä esitysten          esityksessä olevaan keskeisimpään epäkohtaan ja
13914: ja aloitteiden tekemistä kunnan toisille viran-          muutostarpeeseen. Hallituksen esityksen valio-
13915: omaisille, ympäristönsuojelua koskevaan valistuk-        kuntakäsittelyssä tulemme kiinnittämään huo-
13916: seen ja koulutukseen osallistumista, ympäristön-         miota myös mahdollisiin muihin täsmennystä tai
13917: suojelua koskevaa tiedottamista sekä kunnan ym-          muutosta vaativiin kohtiin. Mikäli esittämämme
13918: päristönsuojeluyhteistyön edistämistä, ympäris-          ensimmäistä lakiehdotusta koskeva muutos valio-
13919: tönsuojelulautakunta toimii kunnanhallituksen            kunnassa hyväksyttäisiin, edellyttää se muutoksia
13920: alaisena. Ympäristönsuojelulautakunta käyttäisi          ~yös muihin hallituksen esityksen lakiehdotuk-
13921: kunnassa asianomaista tarkoitusta, kuten koulut-         sun.
13922: tamista varten olevia organisaatioita.                      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13923:    Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja koor-
13924: dinointia muiden toimialojen kanssa johtaisi                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13925: kunnanhallitus, joka myös edustaa kuntaa ympä-                   kiehdotuksen:
13926:                                      1985 vp. -    LA n:o 92                                     3
13927: 
13928: 
13929:                                              Laki
13930:                               kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta
13931: 
13932:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13933: 
13934:                  1 luku                               Ympäristönsuojelulautakuntaan tai 2 momen-
13935:  (Kuten 1 luku HE:ssä n:o 196)                     tissa tarkoitetussa tapauksessa muuhun toimieli-
13936:                                                    meen voidaan asettaa yksi tai useampia jaostoja.
13937:                                                    Jaoston ratkaistavaksi voidaan antaa muitakin
13938:                      2 luku                        kuin kunnallislain (953/76) 61 §:n 1 momentissa
13939:          Ympäristönsuojelulautakunta               ja 71 §:n 2 momentissa tarkoitettuja vähemmän
13940:                                                    tärkeitä asioita.
13941:                       5§
13942:      Kunnan ympäristönsuojelulautakunta                              6 ja 7 §
13943:    Ympäristönsuojelutehtävien hoitamista varten      (Kuten 6 Ja 7 § HE:ssä n:o 196)
13944: kunnassa on ympäristönsuojelulautakunta.
13945:    Kunnanvaltuusto voi päättää, että ympäristön-
13946: suojelulautakunnan tehtävät hoitaa muu toimi-
13947: elin. Tällöin muuhun toimielimeen sovelletaan                          3-5 luku
13948: ympäristönsuojelua koskevissa asioissa, mitä ym-
13949: päristönsuojelulautakunnasta on säädetty.             (Kuten 3-5 luku HE:ssä n:o 196)
13950: 
13951: 
13952: 
13953:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985
13954: 
13955:         Ulla Puolanne                 Lauri Impiö                    Eeva Turunen
13956:         Heikki Perho                  Riitta Jouppila                Sakari Valli
13957:         Mauri Miettinen               Heikki Järvenpää               Päivi Varpasuo
13958:         Sampsa Aalrio                 Juho Koivisto                  Matti Viljanen
13959:         Elsi Hetemäki-Olander         Matti Lahrinen                 Sirpa Pietikäinen
13960:         Tapio Holvitie                Anna-Kaarina Louvo             Aino Pohjanoksa
13961:         Aila Jokinen                  Erkki Moisander                Helge Saarikoski
13962:         Ilkka Kanerva                 Helena Pesola                  Kimmo Sasi
13963:         Lea Kärhä                     Tuulikki Petäjäniemi           Ilkka Suominen
13964:         Ritva Laurila                 Toivo T. Pohjala               Martti Tiuri
13965:         Saara Mikkola                 Pirjo Rusanen                  Riitta Uosukainen
13966:         Pentti Mäki-Hakola            Pertti Salolainen              Tauno Valo
13967:         Kaarina Dromberg              Eva-Riitta Siitonen            Iiro Viinanen
13968:         Liisa Hilpelä                 Jouni J. Särkijätvi            Ben Zyskowicz
13969:                                                 1985 vp.
13970: 
13971: Lakialoite n:o 93
13972: 
13973: 
13974: 
13975: 
13976:                                    Vepsäläinen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1986 totmltettavassa
13977:                                      valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
13978:                                      teista
13979: 
13980: 
13981:                                             Eduskunnalle
13982: 
13983:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13984: 
13985:    Aloitteessa ehdotetaan vuodelta 1986 toimitet-      senttia. Tähän aloitteeseen liittyen on kansan-
13986: tavassa valtionverotuksessa sovellettavaksi prog-      edustaja Rosnell tehnyt lakialoitteen, joka sisältää
13987: ressiivista tuloveroasteikkoa, joka alimmissa tu-      ehdotuksen laiksi tulo- ja varallisuusverolain
13988: loissa lieventäisi hallituksen esitykseen n:o 114      muuttamisesta. Siinä ehdotetaan mm. osakeyhti-
13989: sisältyvää asteikkoa. Suuremmissa tuloissa vero-       öiden ja osuuskuntien varallisuusverovapautuk-
13990: tusta ehdotetaan tätä suuremmaksi. Varallisuus-        sen poistamista.
13991: veroasteikkoon ei ehdoteta tehtäväksi samanlaista         Aloite liittyy hallituksen esitykseen n:o 114
13992: voimakasta kevennystä kuin hallitus ehdottaa.          laiksi vuodelta 1986 toimitettavassa valtionvero-
13993: Yhteisöjen tuloveroprosentti ehdotetaan pidettä-       tuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
13994: väksi edelleen samana kuin vuonna 1985. Yhtei-         senteista.
13995: söjen varallisuusveroprosentiksi ehdotetaan 2 pro-
13996: 
13997: 
13998: 
13999: 
14000:                                               PERUSTELUT
14001: 
14002: Verotusta koskevasta periaatekeskustelusta                Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK) esitti
14003:                                                        tämän vuoden heinäkuussa korkeimmaksi margi-
14004:   Muutama vuosi sitten keskusteltiin vilkkaasti        naaliveroksi 50 prosenttia. Tällöin valtion tulove-
14005: "verotuksen painopisteen" siirtämisestä. "Työn         roasteikkoja muutettaisiin siten, että tuloveroas-
14006: verottamisesta" piti siirtymän "kulutuksen ve-         teikossa mainitun alarajan ylittävältä osalta ei
14007: rottamiseen''. Tämä keskustelu ei kuitenkaan           missään tuloissa perittäisi veroa enempää kuin 30
14008: välittömästi johtanut tulokseen, vaikka painopis-      prosenttia, kun tällä hetkellä suurin marginaali-
14009: teen siirtoa ajavat petusteluillaan pyrkivät vetoa-    veroprosentti on 51 prosenttia. Tällöin kunnallis-
14010: maan tunnetasolla ihmisten hyvinä pitämiin asi-        veron ja vakuutetun sosiaaliturvamaksujen kanssa
14011: oihin: uutteruus piti palkittaman ja tuhlausta         suurin marginaaliveroprosentti olisi alle 50.
14012: piti verottaman. Näillä tunteisiin vetoavilla lu-         Valtioneuvoston 21.2.1985 tekemässä peri-
14013: meperusteluilla pyrittiin kuitenkin vain peittä-       aatepäätöksessä finanssipolitiikan lähivuosien ta-
14014: mään se, että hanke tarkoitti suurista tuloista        voitteista ja toimintalinjasta todetaan mm., että
14015: maksettavien tuloverojen alentamista, olivatpa         kotitalouksien tuloverotuksen marginaaliveron
14016: nuo tulot sitten työtuloja tai muita tuloja. Sa-       alentamismahdollisuuksia sekä liikevaihtovero-
14017: malla näin syntynyt verotuottojen vähentyminen         tuksen kehittämistä selvitetään. Periaatepäätös
14018: haluttiin kerätä pieni- ja keskituloisia suhteessa     lupaa näiden verouudistusten toteuttamista as-
14019: enemmän rasittavilla välillisillä veroilla, esimer-    teittain vuodesta 1986 lähtien siten, että valtion
14020: kiksi liikevaihtoveron korottamisella tai liikevaih-   ja muiden veronsaajien välttämätön verorahoitus
14021: toveron ulottamisellla mm. palveluihin.                turvataan.
14022: 4285009155
14023: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 93
14024: 
14025:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaa myös             kevaihtovero (vrt. edellä mainittu teos); kahvihan
14026: suurituloisten verotuksen alentamista ns. margi-        tuli liikevaihtoverolle vuonna 1985
14027: naaliverouudistuksen nimissä. Ed. Puolanteen               - vähennysten poistaminen tai pienentämi-
14028: ym. lakialoitteessa n:o 84 ehdotetaan marginaali-       nen
14029: verouudistuksen aloittamista jo vuonna 1986.               - julkisista palveluista perittävien maksujen
14030: STK:n ehdotusta myötäillen kokoomuksen tie-             korottaminen tai maksun säätäminen maksutto-
14031: dotteessa todetaan lopullisena tavoitteena olevan,      mille palveluille.
14032: että mahdollisimman monelle jää ansaitusta lisä-           Kaikki edellä kuvatut tavat merkitsevät sitä,
14033: markasta käteen vähintään puolet. Esittäessään          että saadessaan muutaman kympin, sadan tai
14034: vain ensi vaiheen useamman vuoden aikana to-            tuhannen markan alennuksen tuloveroon, pieni-
14035: teutettavaksi haluamastaan uudistuksesta kokoo-         ja keskituloiset menettävät toisaalla huomattavas-
14036: muksen ei tarvitse osoittaa, kuinka suuri lopulli-      ti enemmän, millä rahoitetaan kaikkein suuritu-
14037: nen hyöty on suurimmissa tuloissa ja kuinka             loisimpien saama tuloveron alennus. Tämän li-
14038: kokoomuksen ehdottama uudistus rahoitetaan.             säksi ne, jotka eivät maksa valtionveroa ollen-
14039:    Arvioitaessa veroasteikkoehdotuksia on ensin         kaan, joutuvat välillisten verojen kautta maksa-
14040: syytä muistaa, että asteikoissa näkyvä verotettava      maan entistä enemmän.
14041: tulo on usein sangen paljon pienempi kuin                  Tuloveron alentaminen STK:n esittämällä ta-
14042: palkansaajan bruttulo (ns. veronalainen tulo).          valla vähentäisi valtion verotuottoja arviolta 3
14043: Siitä tehdään lukuisa joukko vähennyksiä ennen          miljardia markkaa. Mikäli tämä kerättäisiin yk-
14044: kuin saadaan verotettava tulo, josta tuloveroa          sinomaan välillisinä veroina, liikevaihtoveron
14045: maksetaan. Siten esimerkiksi kaksilapsisen per-         avulla, olisi tuloveron alennuksen ja välillisen
14046: heen palkansaajahuoltaja, jonka puolisolla ei ole       veron korotuksen yhteisvaikutus seuraava:
14047: tuloa, alkaa hallituksen esityksen n:o 114 mu-             - suurituloisin kymmenesosa kotitalouksista
14048: kaan maksaa tuloveroa vasta noin 50 000 markan          saisi tuloveron alennuksena n. 970 miljoonaa
14049: vuosituloista. Tulojen jäädessä tätä verolakeihin       markkaa, mutta joutuessaan maksamaan välillisiä
14050: sisältyvää verotuskynnystä pienemmäksi hän ei           veroja lisää n. 516 miljoonaa markkaa sen saama
14051: hyötyisi ns. marginaaliverouudistuksesta mitään.        puhdas hyöty uudistuksesta olisi n. 434 miljoo-
14052: Liioin ei alle 55 000 markkaa ansaitseva palkan-        naa markkaa
14053: saajayksinhuoltaja kaksine lapsineen maksa tulo-           - toiseksi suurituloisin kymmenesosa kotita-
14054: veroa. Tällaisten verotuskynnysten tuntumassa           louksista saisi tuloveron alennuksena n. 510 mil-
14055: olevat eivät siten hyötyisi tuloveroasteikon keven-     joonaa markkaa, mutta joutuessaan maksamaan
14056: tämisestä. Vähän siitä hyötyisivät myös ne pieni-       välillisiä veroja lisää n. 424 miljoonaa markkaa
14057: ja keskituloiset palkansaajat tai eläkeläiset, jotka    sen saama puhdas hyöty uudistuksesta olisi n. 84
14058: jonkin verran ylittävät edellä kuvatun verotus-         miljoonaa markkaa
14059: kynnyksen. Sen sijaan se tulonsaajaryhmä, jonka            - kaikki muut eli 8/10 kaikista kotitalouksis-
14060: tulot ylittävät 350 000 markkaa vuodessa, hyötyi-       ta joutuisivat maksamaan välillisinä veroina
14061: si STK:n ehdottamasta verotusmallista keskimää-         enemmän kuin mitä ne hyötyvät; pienituloisin
14062: rin 60 000 markkaa.                                     kymmenesosa kotitalouksista joutuisi maksamaan
14063:    Edellä on jo käsitelty veroasteikon tarkistuksen     liki 100 miljoonaa markkaa enemmän.
14064: tuomaa hyötyä parin esimerkin valossa. Tällöin             Edellä kuvatut luvut tietenkin jossakin määrin
14065: todettiin kuitenkin vasta toinen puoli asiasta eli      vaihtelevat riippuen siitä tavasta, millä tuloveron
14066: asteikon alennuksen antama hyöty. Kun kuiten-           alennus ja sen korvaava veronlisäys toteutetaan.
14067: kaan verotuotot eivät laske, kerätään sama määrä        Oleellista kuitenkin on se, että harhaanjohtavaa
14068: muuta kautta. Vaihtoehtona tulevat tällöin ky-          on väittää ns. marginaaliverouudistuksen hyödyt-
14069: seeseen varsin todennäköisesti:                         tävän pieni- ja keskituloisia.
14070:    - välillisen verotuksen lisääminen laajenta-            Ns. marginaaliverouudistusta on perusteltu
14071: malla liikevaihtoverotuksen pohjaa mm. palve-           mm. sillä, että se lisäisi työvoiman tarjontaa ja
14072: luihin, eritoten vapaa-aikaan liittyvään toimin-        työmotivaatiota (valtiovarainministeriön em.
14073: taan (ks. valtiovarainministeriön "KTS 1985 -           teos) tai kannustettaisiin myös pitkälle koulutet-
14074: Kansantalouden ja valtiontalouden kehittäminen          tujen työntekoa ja yrittämistä (kokoomuksen tie-
14075: vuoteen 1990")                                          dote). Nämä väitteet ovat kuitenkin kansan-
14076:    - elintarvikkeiden hintatuen poistaminen,            taloustieteen näkökulmasta perättömiä. Sitä pait-
14077: jolloin elintarvikkeisiin kohdistettaisiin täysi lii-   si on sangen kyseenalaista yrittää lisätä työvoiman
14078:                                         1985 vp. -     LA n:o 93                                        3
14079: 
14080: tarjontaa silloin, kun pitkään jatkuneen tasaisen      Ehdottamamme vaihtoehto
14081: kasvunkin oloissa työttömien määrä on koko ajan
14082: pysytellyt 200 000 hengen tuntumassa ja kun               Teollisuuden keskituntiansiota saava ansainnee
14083: tavoitteeksi pikemminkin joudutaan asettamaan          vuonna 1986 noin 70 000-80 000 markkaa. Yk-
14084: työajan lyhentäminen. Mainittakoon lisäksi, että       silölliset vaihtelut ovat tietenkin tässä ryhmässä
14085: eri toimenpitein on osin keinotekoisesti em.           suuret riippuen mahdollisista sairauksista, lo-
14086: työttömien lisäksi työllistetty melkoinen joukko       mautuksista, työttömyysjaksoista ja toisaalta yli-
14087: työttömiä. Tällöin koko uudistuksen ainoaksi           töistä ja urakkatöistä. Eri alojen väliset erot
14088: todelliseksi syyksi paljastuukin, että suositaan       paikoissa ovat luonnollisesti myös sangen suuret.
14089: suurituloisimpia ja heidän mahdollisuuttaan kas-          Teollisuuden keskituntiansioita saavien ryh-
14090: vattaa varallisuuttaan. Sattuma ei liene, että         mässä valtionverotus ei kuitenkaan vielä ole ko-
14091: varallisuusverosta halutaan päästä kokonaan            vin suurta. Sitä kuvaavat seuraavat tuloverotuk-
14092: eroon.                                                 sen verokynnystä kuvaavat, hallituksen esitykseen
14093:                                                        pohjautuvat luvut. Verokynnyshän on se brutto-
14094:                                                        tulo, josta lähtien tuloveroja kannetaan.
14095: 
14096: 
14097:                             Bruttotulo, josta lähtien tuloveroja kannetaan
14098:                                                              valtionverotus          kunnallisverotus
14099: Lapseton palkansaaja .......................... .            21 500 mk                  5 600 mk
14100: Kaksilapsisen perheen huoltaja (palkansaaja,
14101: puolisolla ei tuloa) ............................. .          50 000 mk                11 900 mk
14102: Viisilapsisen perheen huoltaja (palkansaaja, puo-
14103: lisolla ei tuloa) ................................ .         66 500 mk                 21 400 mk
14104: Vähemmän ansaitseva puoliso (perheessä alle
14105: 8-vuotias lapsi) ................................ .          29 500 mk                  5 600 mk
14106: Yksinhuoltaja (palkansaaja, kaksi lasta) ......... .         56 000 mk                 14 400 mk
14107: Eläkkeensaaja (vanhuuseläke, ei lapsia) ......... .          29 700 mk                 26 100 mk
14108: Perheetön opiskelija (palkansaaja) .............. .          21 500 mk                  9 200 mk
14109: Omaisuustulonsaaja (vain vuokratuloa, yksinäi-
14110: nen) .......................................... .            21 000 mk                 11 000 mk
14111: 
14112: 
14113:    Verokynnystä kuvaava asetelma osoittaa selväs-      mm. luopumalla vuoden 1986 yritysverotuske-
14114: ti, että pyrittäessä pieni- ja keskituloisten vero-    vennyksistä. Lisäksi ehdotamme, että osakeyhti-
14115: tusta keventämään tulee painopisteen olla kun-         öille ja osuuskunnille säädetään varallisuusvero
14116: nallisverotuksessa. Samalla, kun kunnallisvero-        (ed. Rosnellin ym. lakialoite n:o 87) ja että
14117: tusta kevennetään, tulee vastaavasti esimerkiksi       yhteisöjen varallisuusvero olisi 2 prosenttia.
14118: sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia ko-         Progressiivisessa varallisuusverotuksessa ehdo-
14119: rottaa.                                                tamme sovellettavaksi vuonna 1985 voimassa ol-
14120:    Tässä yhteydessä ehdotamme tuloveroasteikon         lutta asteikkoa.
14121: alapäähän suurempaa kevennystä kuin mitä halli-           Ehdotammekin,
14122: tus esittää. Samalla ehdotamme puolestaan suu-
14123: rimpien tulojen verotuksen lisäämistä.                           että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14124:    Ehdottamamme veroratkaisu voidaan rahoittaa                kiehdotuksen:
14125: 4                                         1985 vp. -       LA n:o 93
14126: 
14127: 
14128:                                                        Laki
14129: vuodelta 1986 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
14130: 
14131:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14132: 
14133:                          1§                                    Verotettava varallisuus        Vero alarajan   Vero alarajan
14134:                                                                         mk                      kohdalla        ylittävästä
14135:    Vuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa                                                      mk         varallisuudesta
14136: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perusteella                                                                  %
14137: 
14138: valtiolle suoritettava tulovero ja varallisuusvero          275 000- 375 000                      130              0,8
14139: tässä laissa olevien veroasteikkojen ja veroprosent-        375 000- 525 000                      930              1,0
14140: tien mukaan.                                                525 000- 755 000                    2 430              1,3
14141:                                                             755 000-1 130 000                   5 420              1,5
14142:                          2§                                1130 000-                           11 045              1,7
14143:     Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:
14144:      Verotettava tulo
14145:            mk
14146:                           Vero alarajan
14147:                             kohdalla
14148:                                           Vero alarajan
14149:                                             Y.littävästä
14150:                                                                                          4§
14151:                                mk         tulon osasta       Yhteisön tuloveroprosentti on 43 ja yhteisön
14152:                                                 %
14153:                                                            varallisuusveroprosentti on 2.
14154:  17 000- 26 000               10                9
14155:  26 000- 31 000              820               19                                   5§
14156:  31 000- 40 000            1 770               20            Palkansaajalle paat01mestaan maksettavasta
14157:  40 000- 70 000            3 570               30          palkasta toimitettavan ennakonpidätyksen las-
14158:  70 000- 95 000           12 570               33          kentaperusteet (pidätystaulukot) ja ennakonpidä-
14159:  95 000-115 000           20 820               30          tystunnukset vahvistetaan 1 päivästä maaliskuuta
14160: 115 000-155 000           28 420               43          1986 lähtien sellaisiksi, että ne sovellettuina koko
14161: 155 000-175 000           45 620               46          verovuodelta     johtaisivat ennakkoperintälain
14162: 175 000-215 000           54 820               48          11 §:ssä tarkoitettuun ennakonpidätysmäärään.
14163: 215 000-255 000           74 020               50
14164: 255 000-295 000           94 020               52                                 6§
14165: 295 000-                 114 820               54             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14166:                                                            ta 1986.
14167:                         3§                                    Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
14168:    Progressiivinen varallisuusveroasteikko on seu-         tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
14169: raava:                                                     piteisiin.
14170: 
14171: 
14172: 
14173:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985
14174: 
14175:            Osmo Vepsäläinen                  Arvo Kemppainen                        Lauha Männistö
14176:                               Esko Helle                          Ensio Laine
14177:                                                1985 vp.
14178: 
14179: Lakialoite n:o 94
14180: 
14181: 
14182: 
14183: 
14184:                                   Jouppila: Ehdotukset laeiksi rintamasotilaseläkelain 1 §:n sekä soti-
14185:                                      lasvammalain 1 §:n muuttamisesta
14186: 
14187: 
14188:                                            Eduskunnalle
14189: 
14190:    Sotien 1939-1945 aikana jäi siviiliväestöä il-     ei ole sodan jälkeen mitenkään korvattu heidän
14191: man omaa syytään sotatoimialueelle ja joutui          kärsimyksiään.
14192: sotavangiksi Neuvostoliittoon. Niinpä siviilivan-        Vielä elossa olevat siviilivangit olisikin rinnas-
14193: keja palautettiin talvisodan jälkeen esim. Hyrsy-     tettava rintamapalvelustunnuksen omaaviin.
14194: län mutkassa jääneitä 1 260 ja Suomussalmella         Heille tulisi suoda samat etuudet terveydenhoi-
14195: jääneitä 253. Näiden henkilöiden henkiset ja          don, kuntoutuksen ja eläke-etuuksien suhteen
14196: ruumiilliset rasitukset tuona aikana ovat hyvin       kuin rintamaveteraaneille.
14197: rinnastettavissa rintamasotilastunnuksen tai rinta-      Edellä olevaan viitaten ehdotan,
14198: mapalvelustunnuksen omaaviin etenkin, kun aja-
14199: tellaan, että kyseessä olivat useimmissa tapauksis-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
14200: sa naiset, lapset ja vanhukset. Näille henkilöille            kiehdotukset:
14201: 
14202: 
14203: 
14204: 
14205: 1.
14206:                                                 Laki
14207:                              rintamasotilaseläkelain 1 §:n muuttamisesta
14208: 
14209:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilas-
14210: eläkelain (119/77) 1 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
14211: 
14212:                        1 §
14213:                                                         Tämä laki tulee voimaan          päivänä
14214:    Rintamasotilaaksi katsotaan edellä 2 momen-        kuuta 198 .
14215: tissa mainittujen lisäksi vuosien 1939-44 sotien
14216: johdosta sotavankeudessa ollut siviilihenkilö.
14217: 
14218: 
14219: 
14220: 
14221: 4285009133
14222: 2                                  1985 vp. -    LA n:o 94
14223: 
14224: 2.
14225:                                              Laki
14226:                             sotilasvammalain 1 §:n muuttamisesta
14227: 
14228:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain
14229: (404/48} 1 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
14230: 
14231:                      1 §
14232:                                                    Tämä laki tulee voimaan    päivänä
14233:    Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös vuo-   kuuta 198 .
14234: sien 1939-44 sotien johdosta sotavankeudessa
14235: olleeseen siviilihenkilöön.
14236: 
14237: 
14238:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985
14239: 
14240:                                          Riitta Jouppila
14241:                                                  1985 vp.
14242: 
14243: Lakialoite n:o 95
14244: 
14245: 
14246: 
14247: 
14248:                                     Mustonen ym.: Ehdotukset laeiksi maidon väliaikaisesta kiintiömak-
14249:                                       susta annetun lain ja maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä
14250:                                       annetun lain muuttamisesta
14251: 
14252: 
14253:                                             Eduskunnalle
14254: 
14255:                               ALOITTEEN PÄAASIALUNEN SISÄLTÖ
14256: 
14257:   Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen            mintaedellytykset. Maidon tuotannon rajoittami-
14258: maidon kaksihintajärjestelmää koskevan lainsää-         seksi ehdotamme, että kiintiön ylärajaksi säädet-
14259: dännön muuttamisesta (HE n:o 198). Kiintiö-             täisiin 150 000 litraa vuodessa, sekä lisäksi, että
14260: maksun korotuksen lisäksi hallitus esittää vain         kiintiötä ei saa korottaa 104 000 litraa suurem-
14261: teknisluontoisia tarkistuksia ja järjestelmän voi-      maksi. Kiintiöinnistä ehdotamme vapautettavak-
14262: massaoloajan jatkamista vuodella. Järjestelmän          si koko Lapin läänin sekä eräät Oulun läänin
14263: ongelmiin hallitus ei sen sijaan kajoa.                 pohjoisosan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan kun-
14264:   Ehdotamme, että tuotantokiintiö olisi aina            nat.
14265: 50 000 litraa, mikä turvaisi pientuottajien toi-
14266: 
14267: 
14268: 
14269: 
14270:                                               PERUSTELUT
14271: 
14272:    Maidon kaksihintajärjestelmää eduskunnassa           Koko maassakin työttömyys on jo verraten pit-
14273: käsiteltäessä viime valtiopäivillä ehdotimme sii-       kään ollut niin suurta, että maatalouspoliittisin
14274: hen lukuisia korjauksia, joilla olisi helpotettu        toimin ei pitäisi ohjata väestöä muihin ammattei-
14275: pienten viljelmien jatkamismahdollisuuksia. Vas-        hin. Joukkotyöttömyyden jatkuminen pidemmäl-
14276: taavasti ehdotimme tuotannon supistamista suu-          läkin tähtäyksellä edellyttää maatalouden työllis-
14277: rimpien tuottajien osalta, mikä olisi tapahtunut        tämismahdollisuuksien hyväksikäyttöä eikä suin-
14278: määräämällä tuotantokiintiön ylärajaksi 150 000         kaan tilakuolemien edistämistä.
14279: litraa. Samalla totesimme, että samankaltaisiin            Hallituksen maatalouspolitiikka sivuuttaa sen,
14280: tuloksiin todennäköisesti päästäisiin muuttamalla       että maaseudun asuttuna pitäminen eritoten syr-
14281: radikaalisti nykyistä maataloustukipolitiikkaa si-      jäseuduilla edellyttää elinkelpoisten pienten ja
14282: ten, että suurten tuottajien tukea lakkautettaessa      keskisuurten tilojen säilymistä. Korvaavia toi-
14283: sitä ohjattaisiin pienille ja keskisuurille tiloille.   meentulomahdollisuuksia ei näytä hevin löyty-
14284: Pienten ja keskisuurten tilojen tuen parantami-         vän. Tuotanto ei myöskään ole lisääntynyt alueil-
14285: nen ei siten edellytä valtion tuen lisäämistä vaan      1~, joita ehdotamme kiintiöinnistä vapautettavak-
14286: ennen kaikkea maatalouden sisällä tapahtuvaa            Si.
14287: tulon ja tukien uudelleen jakoa.                           Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
14288:    Erityisesti .Pohjois- ja Itä-Suomen kannalta voi-    maidon kaksihintajärjestelmää koskevan lainsää-
14289: massa olevan kiintiöjärjestelmän jatkaminen on          dännön muuttamisesta. Teknisluontoisten tarkis-
14290: hankalaa, koska siellä maidontuotannolle ei ole         tusten ohella hallitus esittää järjestelmän voimas-
14291: maataloudessa vaihtoehtoa. Maatalousväestön pa-         saolaajan jatkamista nykymuotoisena kajoamatta
14292: kottaminen luopumaan ammatistaan osoittautuu            niihin ongelmiin, joita edellä on käsitelty.
14293: myös järjettömäksi, kun mainituilla alueilla työt-         Maidon tuotantokiintiöistä annettua lakia eh-
14294: tömyys muutoinkin on kohtuuttoman suurta.               dotamme muutettavaksi seuraavilta osin:
14295: 
14296: 4285009166
14297: 2                                     1985 vp. -     LA n:o 95
14298: 
14299:    - tuotantokiintiö on aina vähintään 50 000        ei koskisi edellä mainittuja kiintiöjärjestelmästä
14300: litraa vuodessa ja enintään 150 000 litraa vuodes-   vapautettavaksi ehdottamiamme alueita.
14301: sa, jos maidontuottaja on harjoittanut tai ryhtyy       Edellä mainittujen suurempien muutosten li-
14302: harjoittamaan maidontuotantoa                        säksi ehdotamme pienempiä teknisiä tarkistuksia.
14303:    - kiintiötä ei saisi korottaa 104 000 litraa         Maidon kaksihintajärjestelmä on hyväksyttävis-
14304: suuremmaksi                                          sä, mikäli sen keskeisimpiä säännöksiä muute-
14305:    - kiintiöjärjestelmästä vapautetaan Lapin lää-    taan siten kuin edellä on ehdotettu.
14306: ni ja asetuksella myöhemmin määrättävät Oulun           Ehdotammekin,
14307: läänin pohjoisosan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan
14308: kunnat.                                                        että" Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
14309:    Vastaavasti maidon kiintiömaksusta annettuun             kiehdotukset:
14310: lakiin ehdotamme muutosta, jonka mukaan laki
14311: 
14312: 
14313: 1.
14314:                                                Laki
14315:                  maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta
14316: 
14317:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivänä
14318: heinäkuuta 1984 annetun lain (569/84) 8 §:n 1 momentti, 13 § ja 27 §:n 1 momentti näin
14319: kuuluviksi:
14320: 
14321:                        8 §                           tettavia kiintiömaksuja. Tämä laki ei koske Lapin
14322:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 198)          läänin eikä asetuksella lähemmin määrättävien
14323:                                                      Oulun läänin pohjoisosan, Kainuun eikä Pohjois-
14324:                       13 §                           Karjalan kuntia. Asetuksella voidaan säätää tä-
14325:    Kiintiömaksu suoritetaan ja määrätään täysin      män lain säännösten estämättä verovelvollisen
14326: mackoin jättämällä ylimenevät pennit lukuun          eduksi poikkeuksia kiintiömaksun suorittamisvel-
14327: ottamatta. Jos maksuun pantava kiintiömaksu tai      vollisuuden ajankohdasta tämän lain voimaantu-
14328: maksun lisäyksen määrä on 100 markkaa pienem-        lon jälkeisen ensimmäisen maksukauden osalta.
14329: pi, sitä ei peritä.
14330: 
14331:                        27 §
14332:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-             Voimaantulo- ja soveltamissäännös
14333: ta 1985 ja se koskee tammikuun 1 päivän 1985 ja          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 198)
14334: joulukuun 31 päivän 1986 väliseltä ajalta suori-
14335: 
14336: 
14337: 2.
14338:                                                 Laki
14339:                 maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
14340: 
14341:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14342:   muutetaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
14343: (570/84) 3 §, 11 §:n 4 momentti, 16 §, 17 §:n 1 ja 3 momentti, 19 §, 24 § ja 34 §:n 1 momentti
14344: sekä
14345:   lisätään 13 §:ään uusi 3-5 momentti, 23 §:ään uusi 2 momentti ja 27 §:ään uusi 2 momentti,
14346: seuraavasti:
14347: 
14348:                         3§                           kin enintään 150 000 litraa vuodessa, jos maidon
14349:     (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 198)   tuottaja on harjoittanut tai ryhtyy harjoittamaan
14350:     Tuotantokiintiö on vähintään 50 000, kuiten-     maidontuotantoa.
14351:                                         1985 vp. -     LA n:o 95                                         3
14352: 
14353:                        11§                                                    24 §
14354:                                                          Mikäli maidontuottajalle ei ole vahvistettu
14355:    Tuotantokiintiöksi vahvistetaan, jollei 2 mo-       tuotantokiintiötä tai se on määrätty lakanneeksi
14356: mentissa tarkoitetun hakemuksen johdosta tai           ja hän kuitenkin toimittaa maitoa meijeriin,
14357: muun selvityksen perusteella toisin päätetä, 1         katsotaan kyseisen kiintiön olevan 50 000 litraa.
14358: momentin mukainen meijereiden ilmoittama
14359: maitomäärä, kuitenkin vähintään tai enintään                                27 §
14360: 3 §:n 2 momentissa mainittu maitomäärä. Ellei            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 198)
14361: hakemusta ole tehty eikä kunnan maatalous-
14362: lautakunta muunkaan selvityksen perusteella toi-                              34 §
14363: senlaisesta kiintiöstä päätä, katsotaan edellä mai-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14364: nittu maitomäärä ilman eri päätöstä vahvistetuksi      ta 1985 ja sen mukaisia kiintiöitä sovelletaan 31
14365: tuotantokiintiöksi maatalouslautakunnan asiasta        päivään joulukuuta 1986 saakka. Tämä laki ei
14366: meijerille lähettämällä ilmoituksella. Jos maidon      koske Lapin läänin eikä asetuksilla lähemmin
14367: tuottaja on peruskauden aikana toimittanut maa-        määrättyjen Oulun läänin pohjoisosan, Kainuun
14368: tilalta maitoa useampaan kuin yhteen meijeriin         eikä Pohjois-Karjalan kuntia. Tällä lailla kumo-
14369: vahvistetaan kuitenkin tuotantokiintiö maata-          taan kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-
14370: loustoimiston päätöksellä niiden ilmoittaman yh-       pauksissa annettuun lakiin (1080/81) sisältyvät
14371: teenlasketun maitomäärän perusteella.                  lypsykarjataloutta koskevat säännökset. Lypsykar-
14372:                                                        jatalouden harjoittamista tai laajentamista koske-
14373:                      13 §                              vat lupahakemukset, jotka ovat vireillä tämän
14374:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 198)              lain voimaan tullessa, on käsiteltävä kuitenkin
14375:                                                        loppuun mainitun lain säännösten mukaan.
14376:                          16 §
14377:    Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 3 ja 4 momen-
14378: tissa sekä 14 §: ssä tarkoitetuissa tapauksissa vah-      Tämä laki tulee voimaan         päivänä
14379: vistaa vastaamaan suuruudeltaan enintään niin          kuuta 198 . Tämän lain 3 §:n 1 momentin 2
14380: monen lypsylehmän tuotantoa, että maatilalta on        virkettä ja 13 §:n 2 momenttia voidaan soveltaa
14381: mahdollisuus saada vähintään puolet niiden tar-        myös hakemukseen, joka ennen tämän lain voi-
14382: vitsemasta rehusta. Tuotantokiintiöitä ei saa täl-     maantuloa on käsitelty aikaisempien säännösten
14383: löin vahvistaa 20 lypsylehmän lukumäärää suu-          perusteella. Maatalouspiirin maataloustoimisto
14384: rempaa maitolitraa vastaavaksi.                        voi tällöin ottaa asian uudelleen ratkaistavaksi eri
14385:    Tuotantokiintiöitä ei saa kuitenkaan tällöin        hakemuksetta.
14386: vahvistaa 104 000 litraa suuremmaksi.                     Tammikuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän
14387:                                                        1985 väliselle vuosijaksolle vahvistettuja tuotan-
14388:                 17, 19 ja 23 §                         tokiintiöitä sovelletaan eri päätöksettä myös
14389:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 198)              vuonna 1986.
14390: 
14391: 
14392: 
14393:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985
14394: 
14395:          Heikki Mustonen                  Anna-Liisa Jokinen              Osmo Vepsäläinen
14396:          Esko:Juhani Tennilä              Ensio Laine                     Esko Helle
14397:          Juhani Vähäkangas                Heli Astala                     Matti Kautto
14398:          Mikko Kuoppa                     Marja-Liisa Salminen            Pirkko Turpeinen-Kajanoja
14399:          Niilo Koskenniemi                Marjatta Stenius-Kaukonen       Sten Söderström
14400:                                               1985 vp.
14401: 
14402: Lakialoite n:o 96
14403: 
14404: 
14405: 
14406:                                  Kärhä: Ehdotus laiksi metsästyslain 16 §:n 1 momentin kumoami-
14407:                                      sesta
14408: 
14409: 
14410:                                          Eduskunnalle
14411: 
14412:    Metsästyslain 16 §:n 1 momentin nojalla saa      joissa hoidetut kissat eivät tuota vaaraa sellaisille
14413: kissan, joka tavataan irrallaan muualla kuin        eläimille, joita metsästyslain on tarkoitus suojel-
14414: omistajan pihamaalla tai puutarhassa, tappaa.       la. Eräiden kaupunkien järjestyssääntöihin onkin
14415:    Sanottu pykälä, joka on tehnyt kissat Suomessa   kissan talteenottamiseen määrätty sovellettavaksi
14416: lainsuojattomiksi, on johtanut kissoihin kohdis-    samoja ohjeita kuin koirienkin osalta. Tämänkal-
14417: tuneisiin monenlaisiin raakuuksiin, kidutuksiin     taiset kaupunkien järjestyssäännöt osoittavat, että
14418: ja epäoikeudenmukaisuuksiin. Joillakin paikka-      metsästyslain 16 §:ää on joko muutettava niin,
14419: kunnilla surmataan kotipihansa ulkopuolelle ek-     ettei sitä nykyisessä muodossaan sovelleta kau-
14420: syneitä hyvinhoidettujakin kotikissoja järjestel-   punkimaisessa ympäristössä, tai vielä parempi
14421: mällisesti eläinten vihaajien toimesta. Kysymyk-    olisi, jos pykälän asianomaiset säännökset voitai-
14422: sessä ei suinkaan aina ole kissakannan vähentämi-   siin kumota.
14423: nen vaan ihmisen omien sadististen halujen tyy-
14424: dyttäminen. Niin ikään kissoja otetaan kaduilta       Edellä olevan perusteella ehdotan,
14425: ja pihoilta kiinni myytäväksi koe-eläimiksi.
14426:    Metsästyslain sanottu pykälä on osoittautunut               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14427: täysin soveltumattomaksi kaupunkiolosuhteissa,              kiehdotuksen:
14428: 
14429: 
14430: 
14431:                                                Laki
14432:                          metsästyslain 16 §:n 1 momentin kumoamisesta
14433: 
14434:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14435: 
14436:                        1 §                                                  .2 §
14437:   Täten kumotaan 13 päivänä huhtikuuta 1962           Tämä laki tulee vOimaan          päivänä
14438: annetun metsästyslain (290/62) 16 §:n 1 mo-         kuuta 198 .
14439: mentti.
14440: 
14441: 
14442: 
14443:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985
14444: 
14445:                                              Lea Kärhä
14446: 
14447: 
14448: 
14449: 
14450: 4285009230
14451:                                                 1985 vp.
14452: 
14453: Lakialoite n:o 97
14454: 
14455: 
14456: 
14457: 
14458:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi maidon ja sianlihan vientikustannus-
14459:                                      maksusta annetun lain muuttamisesta
14460: 
14461: 
14462:                                            Eduskunnalle
14463: 
14464: 
14465:                               ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14466: 
14467:    Lakialoitteessa ehdotetaan maidon ja sianlihan      osuutta vientikustannuksista. Meijerit tekevät
14468: vientikustannusmaksusta annettua lakia muutet-         tuottajien kanssa tuotantosopimukset ja maksavat
14469: tavaksi siten, että meijerit maksavat vastaanotta-     niiden määrän ylittävästä maidosta alemman hin-
14470: mastaan ns. perusmaitomääränsä ylittävästä mai-        nan. Tuottajilta ei vientikustannusmaksua perit-
14471: tomäärästä vientikustannusmaksun, joka vastaa          täisi.
14472: suuruudeltaan       maidontuottajilta   perittävää
14473: 
14474: 
14475: 
14476: 
14477:                                              PERUSTELUT
14478: 
14479:    Hallitus ehdottaa täksi vuodeksi hyväksyttyä        käytäntöön on osoittautunut erittäin ongelmalli-
14480: tilakohtaisiin kiintiöihin perustuvaa maidon kak-      seksi, ja se on aiheuttanut lukuisasti epäkohtia,
14481: sihintajärjestelmää jatkettavaksi yhdellä vuodella.    joista tilat joutuvat kärsimään. Lopullinen tieto
14482: Nykyinen maataloustulolaki on voimassa vielä           tuotantokiintiön määrästä tulee monille tuottajil-
14483: kaksi vuotta, joten hallituksella ei ole ollut         le niin myöhään, etteivät he voi säädellä tuotan-
14484: rohkeutta esittää kiintiöjärjestelmää jatkettavaksi    toaan kiintiötä vastaavaksi.
14485: edes koko maataloustulolain jäljellä olevaksi voi-        Järjestelmä on osoittautunut erittäin byrokraat-
14486: massaoloajaksi. Sen heikkoudet ovat siten hyvin        tiseksi, monimutkaiseksi ja lukuisissa tapauksissa
14487: hallituksen tiedossa, mutta tehtyjä virheitä ei        epäoikeudenmukaiseksi. Monet tuottajat joutu-
14488: vielä uskalleta myöntää ja korjata.                    vat kohtuuttomasti kohdelluiksi, mutta laki ei
14489:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo samoin            anna mahdollisuutta asiantilan korjaamiseen. Se
14490: kuin vuosi sitten, että maidon tuotannon kasvun        on siirtämässä tuotannon alueellista painopistettä
14491: pysäyttäminen ja ylituotannon rajoittaminen voi        maassa ja estämässä maatalouden luonnollista
14492: tapahtua muullakin tavoin kuin tiukasti lakiin         rakennekehitystä.
14493: perustuvin tilakohtaisin kiintiöin, joista saadut         Maidon tuotanto tulee kuluvana vuonna pie-
14494: huonot kokemukset ovat nyt kaikkien tiedossa.          nenemään viimevuotisesta, mutta sen määrä ylit-
14495: Kokoomuksen esittämä meijerikohtainen vienti-          tää ns. tuotantokaton edelleen yli 100 miljoonal-
14496: kustannusmaksujärjestelmä, joka perustuu tuot-         la kilolla. Pieneneminen johtuu pääasiassa toi-
14497: tajajärjestön ja meijerijärjestöjen toimenpiteisiin,   meenpannuista vapaaehtoisista supistamistoi-
14498: ei valtiovallan, on edelleen toteuttamiskelpoi-        menpiteistä ja heikosta rehuvuodesta. Kun
14499: nen. Sen toimeenpaneminen on myös hyvin                maailmanmarkkinahinnat ovat nopeasti alentu-
14500: mahdollista vuoden voimassa olleen tilakohtaisen       neet ja ostajia on näillä alhaisillakin hinnoilla yhä
14501:  kiintiölain jälkeen ja pohjalta.                      vaikeampi löytää varsinkin voille ja rasvattomalle
14502:     Maidon kaksihintajärjestelmän täytäntöönpano       maitojauheelle, ovat tuotannon supistamistoi-
14503: on edelleen kesken. Järjestelmän soveltaminen          menpiteet välttämättömiä. Näin siitä huolimat-
14504: 4285009432
14505: 2                                       1985 vp. -     LA n:o 97
14506: 
14507: ta, että sekä elintarvikeomavaraisuuden ylläpitä-      na 1986 2 780 miljoonaa litraa, ja se muuttuu
14508: miseksi että yhteiskunnallisista syistä on tietty      yhdenmukaisesti maataloustulolain sisältämien
14509: ylituotanto hyväksyttävä.                              tavoitteiden kanssa. Meijerien osuus lasketaan
14510:    Vientikustannusmaksulakia ehdotetaan muu-           samassa suhteessa, kuin ne vuonna 1984 ottivat
14511: tettavaksi siten, että meijerit maksavat ns. petus-    vastaan maitoa.
14512: maitomääränsä ylittävältä maitomääräitä vienti-           Perusteista, joiden mukaan meijerikohtaista
14513: kustannusmaksun, joka on laskettu niin, että se        kiintiöjärjestelmää sovelletaan, sopivat tuottaja-
14514: vastaa maidontuottajilta perittävää osuutta vien-      järjestöt ja meijerijärjestöt vuosittain. Tällöin on
14515: tikustannuksista. Meijerit tekevät tuottajien kans-    otettava huomioon, että sukupolvenvaihdosten
14516: sa tuotantosopimukset ja maksavat niiden mää-          yhteydessä aloittavien ja yleensäkin nuorten tuot-
14517: rän ylittävästä maidosta alemman hinnan. Tuot-         tajien toimeentulomahdollisuudet turvataan. La-
14518: tajilta ei vientikustannusmaksua peritä.               ki on voimassa kaksi vuotta, eli saman ajan kuin
14519:    Meijerien yhteinen perustuotantomäärä on            nykyinen maataloustulolaki.
14520: määritelty siten, että se yhdessä vientikustannus-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14521: maksun pennimäärän kanssa vastaa maataloudel-
14522: ta maataloustulolain mukaan perittävää vienti-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14523: kustannusosuutta. Perustuotantomäärä on vuon-                 lakiehdotuksen:
14524: 
14525: 
14526: 
14527: 
14528:                                                  Laki
14529:              maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta annetun lain muuttamisesta
14530: 
14531:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14532:    kumotaan maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun lain
14533: (1101/82) 6§:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1983 annetussa laissa
14534: (S 11/83 ),
14535:    muutetaan lain 2 §, S §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti, sellaisina kuin näistä on 6 §:n
14536: 1 momentti 9 päivänä marraskuuta 1984 annetussa laissa (749/84), sekä
14537:    lisätään lakiin uusi S a § seuraavasti:
14538: 
14539:                          2§                            den kanssa. Meijerin osuus perustuotantomääräs-
14540:   Tässä laissa tarkoitettua sianlihan vientikustan-    tä on se osuus, joka meijerillä oli 1. 9.1983-
14541: nusmaksua ei oteta maatalouden kustannuksina           31.8.1985 vastaanotetusta maitomäärästä.
14542: huomioon maataloustulon kehittämistä koskevis-
14543: sa neuvotteluissa. Maidon vientikustannusmaksu
14544: otetaan huomioon maatalouden saamana tulona.                                  5a§
14545:                                                           Meijerikohtaisen kiintiöjärjestelmän soveltami-
14546:                         s§                             sesta sopivat vuosittain meijerijärjestöt ja tuotta-
14547:    Maidon vientikustannusmaksua suoritetaan            jajärjestöt keskenään. Päätöksiä tehtäessä on etu-
14548: maidontuottajilta vastaanotetun maitolitramää-         sijalle asetettava nuorten viljelijöiden toimeen-
14549: rän perusteella. Maksua on suoritettava kuukau-        tulon turvaaminen.
14550: sittain siltä litramäärältä, jolla meijerin vastaan-
14551: otto ylittää sille lasketun osuuden perustuotanto-                          6§
14552: määrästä. Perustuotantomäärä vuonna 1986 on              Maidon vientikustannusmaksun suuruus on
14553: 2 780 miljoonaa litraa ja se muuttuu yhdenmu-          100 penniä litralta.
14554: kaisesti maataloustulolain sisältämien tavoittei-
14555:                                      1985 vp. -    LA n:o 97                                        3
14556: 
14557:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-      dosta, tätä lakia sovelletaan lain voimaantulopäi-
14558: ta 1986.                                           vänä tai sen jälkeen vuosina 1986-87 vastaan-
14559:   Poiketen siitä, mitä 29 §:ssä on säädetty mai-   otettuun maitoon.
14560: 
14561:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985
14562: 
14563:           Ulla Puolanne                 Heikki Perho                   Lauri Miettinen
14564:           Sampsa Aaltio                 Kaarina Dromberg               Elsi Hetemäki-Olander
14565:           Liisa Hilpelä                 Tapio Holvitie                 Lauri lmpiö
14566:           Aila Jokinen                  Riitta Jouppila                Tuure Junnila
14567:           Heikki Järvenpää              Ilkka Kanerva                  Juho Koivisto
14568:           Lea Kärhä                     Matti Lahtinen                 Ritva Laurila
14569:           Anna-Kaarina Louvo            Saara Mikkola                  Erkki Moisander
14570:           Pentti Mäki-Hakola            Helena Pesola                  Tuulikki Petäjäniemi
14571:           Sirpa Pietikäinen             Toivo T. Pohjala               Aino Pohjanoksa
14572:           Pirjo Rusanen                 Helge Saarikoski               Pertti Salolainen
14573:           Kimmo Sasi                    Eva-Riitta Siitonen            Ilkka Suominen
14574:           Jouni J. Särkijärvi           Martti Tiuri                   Eeva Turunen
14575:           Riitta Uosukainen             Sakari Valli                   Tauno Valo
14576:           Päivi Varpasuo                Iiro Viinanen                  Matti Viljanen
14577:                                         Ben Zyskowicz
14578:                                                 1985 vp.
14579: 
14580: Lakialoite n:o 98
14581: 
14582: 
14583: 
14584: 
14585:                                    Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n
14586:                                      muuttamisesta
14587: 
14588: 
14589:                                            Eduskunnalle
14590: 
14591:    Kansanedustaja Vepsäläisen tekemän SKDL:n          lisverotuksen perusvähennystä on korotettava
14592: lakialoitteen n:o 93 perusteluissa todetaan, että     tuntuvasti enemmän kuin hallitus esittää. Kun-
14593: pyrittäessä pieni- ja keskituloisten verotuksen       tien talouden turvaamiseksi on samalla korotetta-
14594: keventämiseen painopisteen tulee olla kunnallis-      va kuntien valtionosuuksia.
14595: verotuksessa. Kunnallisveroa ryhdytään perimään          SKDL:n eduskuntaryhmä esittää, että kunnal-
14596: esimerkiksi lapsettomalta palkansaajalta jo 5 600     lisverotuksen perusvähennys korotetaan 10 000
14597: markan vuositulosta, kun valtionverotuksen ala-       markkaan vuonna 1986 ja kunnille tästä aiheutu-
14598: raja on 21 500 markkaa. Kaksilapsisessa perhees-      va noin 250 miljoonan markan tulonmenetys
14599: sä yhden palkansaajan kunnallisverotus alkaa          korvataan korottamalla sosiaali- ja terveydenhuol-
14600: 11 900 markan vuositulosta, mutta valtionvero-        lon valtionosuuksia 1 prosenttiyksiköllä. Seuraa-
14601: tus vasta 50 000 markan tulosta. Jopa vanhuus-        vana vuonna jatketaan perusvähennyksen korot-
14602: eläkeläiselläkin kunnallisverotus alkaa jo 26 100     tamista samaan alarajaan saakka, mikä valtion
14603: markan vuositulosta, mutta valtionverotus             tuloverotuksessa saavutetaan.
14604: 29 700 markan tulosta.                                   Vuoden 1987 veroratkaisujen valmistelun yh-
14605:    Nämä esimerkit osoittavat, että valtion tulove-    teydessä on myös selvitettävä, mitkä ovat välttä-
14606: rotuksen helpotukset eivät koske pienituloisimpia     mättömään toimeentuloon tarvittavan tulon ala- .
14607: veronmaksajia. Kunnallisverotuksen alarajan ko-       rajat eri veronmaksajaryhmissä. Selvityksen pe-
14608: rottaminen samalle tasolle kuin se on valtion         rusteella on valmisteltava ehdotukset valtion ja
14609: tuloverotuksessa lisäisi pienituloisimpien käytet-    kuntien tuloverotuksen muuttamisesta niin, että
14610: tävissä olevia tuloja. Se vähentäisi myös pakkoa      missään ryhmässä ei jouduta maksamaan tulove-
14611: turvautua toimeentulotukeen ja lisäisi näin pieni-    roa välttämättömään toimeentuloon tarvittavasta
14612: tuloisten ihmisten itsenäistä suoriutumista. Näin     tulosta. Samalla on valmisteltava ehdotukset
14613: poistuisi suureksi osaksi myös pienten sosiaalitur-   kuntien tulonmenetysten korvaamisesta.
14614: vaetuuksien verottamisesta aiheutuva tarve hakea         Ehdotammekin,
14615: esim. sairauspäivärahan tai työttömyyspäivärahan
14616: lisäksi toimeentulotukea.                                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14617:    Verotus ei saisi kohdistua välttämättömään                kiehdotuksen:
14618: toimeentuloon tarvittaviin tuloihin. Siksi kunnal-
14619: 
14620: 
14621:                                                 Laki
14622:                           tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n muuttamisesta
14623: 
14624:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
14625: varallisuusverolain 37 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (972/84),
14626: näin kuuluvaksi:
14627: 
14628:                       37 §                            kunnallisverotuksessa vähennettävä sanotun tu-
14629:   Jos koko verovuoden Suomessa asuneen henki-         lon määrä, tai jos tulo on 10 000 markkaa
14630: lön tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen       suurempi, 10 000 markkaa vähennettynä yhdellä
14631: ei ole 10 000 markan määrää suurempi, siitä on        prosentilla jokaisesta täydestä 100 markan mää-
14632: 4285009655
14633: 2                                    1985 vp. -    LA n:o 98
14634: 
14635: rästä, jolla tulo ylittää 10 000 markan määrän      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14636: (perusvähennys).                                  ta 1986. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
14637:                                                   verovuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa.
14638: 
14639: 
14640:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985
14641: 
14642:         Irma Rosnell                 Kati Peltola                   Mikko Kuoppa
14643:         Osmo Vepsäläinen             Matti Kautto                   Lauha Männistö
14644:                                      Ensio Laine
14645:                                                 1985 vp.
14646: 
14647: Lakialoite n:o 99
14648: 
14649: 
14650: 
14651: 
14652:                                    H. Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 22 §:n
14653:                                       muuttamisesta
14654: 
14655: 
14656:                                             Eduskunnalle
14657: 
14658:                               ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14659: 
14660:    Vuosittain syntyy maahamme noin 700 per-            taisiin äitiys- ja vanhempainrahaan ylimääräinen
14661: heeseen kaksoset, kolmoset tai neloset jne. Aloit-     20 markan lapsikorotus toisesta vastasyntyneestä
14662: teessa ehdotetaan, että perheille, joille syntyy       lapsesta lähtien.
14663: samalla kertaa useampia kuin yksi lapsi, makset-
14664: 
14665: 
14666: 
14667: 
14668:                                               PERUSTELUT
14669: 
14670:    Kun perheeseen syntyy samaan aikaan useam-          nen kaksos-, kolmos- jne. tapauksiin ei tuo
14671: pia lapsia, se aiheuttaa erityisesti äitiys- ja van-   helpotusta näiden perheiden toimeentulovai-
14672: hempainrahakaudella runsaasti ylimääräisiä kus-        keuksiin.
14673: tannuksia. Lasten kasvaessa kustannukset vähitel-         Lapsikorotuksen tapaan ylimääräinen lapsiko-
14674: len tasoittuvat lähemmäksi niitä kustannuksia,         rotus tulisi sitoa indeksiin, jotta se säilyttäisi
14675: joita perheessä aiheutuu normaalitilanteessa kus-      korvausarvonsa.
14676: takin lapsesta.                                           Ylimääräisen lapsikorotuksen maksaminen ei
14677:    Kun äitiys- ja vanhempainraha rakentuu työstä       aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia, koska
14678: poissaolon ansionmenetysperiaatteelle, ei sillä        vuosittain maassamme syntyy vain noin 700 per-
14679: pystytä korvaamaan tällaisessa tilant~.essa aiheu-     heeseen useampia kuin yksi lapsi samalla kertaa.
14680: tuvia ylimääräisiä kustannuksia. Aitiysrahaan            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14681: maksetaan sairauspäivärahan tapaan lapsikorotus        nioittavasti,
14682: muista perheen alle 16-vuotiaista huollettavista
14683: lapsista. Tämä lapsikorotus on kuitenkin niin                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14684: pieni (tällä hetkellä 5,55 mk), että sen ulottami-             kiehdotuksen:
14685: 
14686: 
14687: 
14688:                                                  Laki
14689:                               sairausvakuutuslain 22 §:n muuttamisesta
14690: 
14691:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
14692: lain 22 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (471/81),
14693: näin kuuluvaksi:
14694: 
14695:                        22 §                            perheeseen syntyy samalla kertaa kaksi tai useam-
14696:                                                        pia lapsia, suoritetaan perheelle toisesta ja kusta-
14697:   Äitiys- ja vanhempainrahaan suoritetaan lapsi-       kin seuraavasta samaan aikaan syntyneestä lapses-
14698: korotusta siten kuin 18 §:ssä on säädetty. Jos         ta ylimääräinen 20 markan lapsikorotus. Lapsiko-
14699: 
14700: 428500966T
14701: 2                                     1985 vp. -     LA n:o 99
14702: 
14703: rotusta tai ylimääräistä lapsikorotusta ei kuiten-   sesta maksetaan ylimääräistä lapsikorotusta kuten
14704: kaan makseta sellaisesta ottolapsesta, jonka hoi-    samaan aikaan perheeseen syntyneistä lapsista.
14705: don johdosta äitiysrahaa suoritetaan. Kahdesta
14706: tai useammasta samalla kertaa otetusta ottolap-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
14707:                                                      kuuta 19
14708: 
14709: 
14710:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1985
14711: 
14712:         Hannu Kemppainen               Pirkko Ikonen                  Väinö Raudaskoski
14713:         Pentti Skön                    Saara Mikkola                  Mats Nyby
14714:         Tapio Holvitie                 Tarja Halonen                  Anna-Kaarina Louvo
14715:         Erkki Moisander                Marjatta Stenius-Kaukonen      Jukka Vihriälä
14716:         Riitta Jouppila                Ritva Laurila                  Esko Helle
14717:         Arja Alho                      Reino Paasilinna               Mauri Pekkarinen
14718:         Ole Wasz-Höckert               Pähr-Einar Hellström           Risto Ahonen
14719:                                                 1985 vp.
14720: 
14721: Lakialoite n:o 100
14722: 
14723: 
14724: 
14725: 
14726:                                    Muroma ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain 5 §:n muuttami-
14727:                                      sesta
14728: 
14729: 
14730:                                             Eduskunnalle
14731: 
14732:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen          sama lasten kotihoidon tuki ei ole ollut palkkaa
14733: laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta (HE n:o        tai korvausta omien lasten hoitamisesta vaan
14734: 208). Esityksessä käsitellään erityisesti vapaaeh-     lasten päivähoitopalveluihin verrattavaa lapsen
14735: toisten henki- ja pääomavakuutusten nojalla suo-       oman vanhemman suorittaman hoidon ja kasva-
14736: ritettavista veronalaisista korvauksista toimitetta-   tuksen tukemista. Koska kunnallinen kotihoidon
14737: vaa ennakonpidätystä. Kun pykälässä, sen 6 koh-        tuki ei ole palkkaa tai korvausta eikä siten
14738: dassa, on myös maininta lapsen kotihoidon tues-        veronalaista tuloa kuten lasten kotihoidon tukea
14739: ta, tulisi valtiovarainvaliokunnassa tai viimeistään   koskevan lain mukainen kotihoidon tuki, ennak-
14740: esityksen myöhemmissä käsittelyvaiheissa poistaa       koperintälain 5 §:n mukaista ennakonpidätystä
14741: se epäkohta, että kuntien maksamasta lasten            ei tulisi toimittaa kunnan varoin maksettavasta
14742: kotihoidon tuesta joudutaan maksamaan veroa.           kotihoidon tuesta.
14743:    Yli sadassa kunnassa on maksettu kuntien               Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14744: kokonaan kustantamaa kotihoidon tukea. Tuen            nioittavasti,
14745: maksamisen perusteena on yleensä tällöin ollut
14746: lapsiperheiden toimeentulon turvaaminen ja per-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14747: hekustannusten tasaus. Siten tämä kuntien mak-                kiehdotuksen:
14748: 
14749: 
14750: 
14751:                                                  Laki
14752:                                ennakkoperintälain 5 §:n muuttamisesta
14753: 
14754:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperin-
14755: tälain 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (980/84),
14756: näin kuuluvaksi:
14757: 
14758:                      5 §                                 (7 ja 8 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o
14759:    Ennakonpidätys on toimitettava:                     208)
14760:    (1-5 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o
14761: 208)
14762:    6) lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/          (Voimaantulosäännös kuten hallituksen esityk-
14763: 85) mukaisesta tuesta;                                 sessä n:o 208)
14764: 
14765: 
14766: 
14767:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985
14768: 
14769:                       Impi Muroma                              Esko Almgren
14770: 
14771: 
14772: 
14773: 
14774:  4285009786
14775:                                                  1985 vp.
14776: 
14777: Lakialoite n:o 101
14778: 
14779: 
14780: 
14781: 
14782:                                     Anttila ym.: Ehdotus laiksi yleisten asiakirjain julkisuudesta anne-
14783:                                       tun lain 6 §:n muuttamisesta
14784: 
14785: 
14786:                                             Eduskunnalle
14787: 
14788:     Valtion tulo- ja menoarvioesityksen laadintaan      van kansanedustajan toimesta kiinnitetty paino-
14789: liittyvien asiakirjojen julkisuuteen sovelletaan        kasta huomiota tulo- ja menoarvioesityksen val-
14790: yleisten asiakirjain julkisuudesta annettua lakia.      mistelumenettelyyn ja kansanedustajien mahdol-
14791: Lain 5 §:n mukaan asiakirja, joka on valmistelta-       lisuuksiin saada tarpeellisiksi katsomiaan tietoja.
14792: vana viranomaisella, ei ole vielä julkinen eikä         Niin ikään huomiota on kiinnitetty kansanedus-
14793: myöskään viranomaisten omassa keskuudessa syn-          tajien yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin saada
14794: tynyt ehdotus, luonnos, mietintö, lausunto,             edustajantoimen kannalta tarpeellisia tulo- ja
14795: muistio tai muu selvitys. Tämän mukaisesti val-         menoarvioesitystä koskevia tietoja.
14796: tion tulo- ja menoarvioesitykseen liittyviä asiakir-        Kansanedustajan tehtävän vastuullinen hoita-
14797: joja on pidetty ns. ei-julkisina asiakirjoina, joista   minen edellyttäisi mahdollisuutta saada julkisten
14798: voidaan antaa tietoja vain viranomaisen luvalla.        kehittämis-, sektori- ja vastaavien suunnittelu-
14799: Tulo- ja menoarvioesityksen valmistelun päätyt-         asiakirjojen lisäksi tietoja myös tärkeimpien bud-
14800: tyä esitys tulee julkiseksi siinä vaiheessa, kun        jettiratkaisujen tosiasiallisista perusteista. Tällai-
14801: tasavallan presidentti päättää antaa esityksen          sia asiakirjoja ovat erityisesti em. lain 5 §:ssä
14802: eduskunnalle, mutta valmisteluasiakirjat eivät tu-      tarkoitetut asiakirjat, selvitykset ja laskelmat,
14803: le tämänkään jälkeen julkisiksi.                        joita on laadittu tulo- ja menoarvioesitystä val-
14804:     Tässä yhteydessä on myönteisenä kehityksenä         misteltaessa. Näitä tietoja tarvittaisiin myös riit-
14805: todettava, että hallitus on viime vuosina lisännyt      tävän ajoissa ajatellen esimerkiksi valmistautu-
14806:  tulo- ja menoarvioesityksen valmisteluun liittyvää     mista tulo- ja menoarvioesityksen lähetekeskuste-
14807:  tiedottamista. Talouspoliittisen selonteon anta-       luun ja raha-asia-aloitteiden tekoon eduskunnas-
14808:  minen eduskunnalle ja ns. budjettiriihen jälkeen       sa.
14809: suoritettu tiedottaminen ovat merkinneet lisään-           Lähtien tulo- ja menoarvioesityksen valmiste-
14810:  tyvää informaatiota myös kansanedustajille. Täl-       luun liittyvien asiakirjojen erilaisuudesta ja moni-
14811:  löin kansanedustajatkin ovat tosin lähinnä vain        naisuudesta ei yksityiskohtaisten laintasoisten
14812:  sen lisäinformaation varassa, jota tiedotusvälineet    säännösten kirjoittaminen tuntuisi tarkoituksen-
14813:  ovat pitäneet tärkeänä tiedottaa.                      mukaiselta. Lisäksi oikeudelliselta kannalta tulo-
14814:     Kansanedustajien suullisiin kysymyksiin (ed.        ja menoarvion valmisteluvaiheessa syntyvien asia-
14815:  Skinnarin kysymys n:o 132/1983 vp. ja ed.              kirjojen julkisuuteen liittyy aina useita tulkinta-
14816:  Anttilan kysymys n:o 267/1985 vp.) annetuissa          kysymyksiä.
14817:  vastauksissa on valtioneuvoston asianomaisen jä-          Tästä syystä tarkoituksenmukaisempi menette-
14818:  senen toimesta todettu tulo- ja menoarvioesityk-       lytapa olisikin sijoittaa yleisten asiakirjain julki-
14819:  sen julkisuutta koskevien säännösten ja käytän-        suutta koskevan lain 6 §:ään valtuutussäännös,
14820:  nön osoittautuneen varsin tarkoituksenmukaisek-        jonka mukaan asetuksella säädettäisiin kansan-
14821:  si ja joustavaksi ja että tarpeita olennaisiin muu-    edustajien oikeudesta saada tietoja viranomaisten
14822:  toksiin ei näyttäisi olevan.                           hallussa olevista asiakirjoista. Asetuksen tasoisella
14823:     Pyrittäessä kehittämään kansanedustajille an-       säännöksellä olisi helpompi ja joustavampi sään-
14824:  nettavaa informaatiota tiedontarpeita vastaavaksi      nellä po. asiaa. Vielä on syytä korostaa, että
14825:  olisi perusteltua muuttaa myös asiakirjojen julki-     edellä tarkoitetun kaltaisen aseman salliminen
14826:  suutta koskevia säännöksiä. Tulo- ja menoarvio-        kansanedustajille tarkoittaisi vain edustajantoi-
14827:  esityksen lähetekeskustelussa ja asian myöhem-         men hoitamisen kannalta tarpeellisia tietoja ja
14828:  missä käsittelyvaiheissa eduskunnassa on varsin        tällöinkin lähtökohtana asetusta valmisteltaessa
14829:  monen ja useampaan eduskuntaryhmään kuulu-             voisi olla, että tiedonsaanti tarkoittaisi erityisesti
14830: 428500992M
14831: 2                                     1985 vp. -      LA n:o 101
14832: 
14833: tulo- ja menoarvioesitykseen liittyviä ja muita       käsittelyssä pystyttäneen parhaiten muotoilemaan
14834: merkittävimpiä hankekohtaisia asioita koskevia        säännösteksti sellaiseksi, että se kohtuullisesti
14835: tietoja.                                              vastaa edellä käsiteltyä kansanedustajan tiedon-
14836:    Tämän aloitteen tarkoituksena on kiinnittää        saantitarvetta, mutta samalla ottaa huomioon
14837: huomiota kansanedustajien vakavana kokemaan           myös valtioneuvoston, hallinnon, virkamiesten ja
14838: epäkohtaan, luoda nykyistä selkeämpi tilanne          muidenkin mahdollisten asianosaisten tarpeet.
14839: kansanedustajien mahdollisuuteen saada tietoja          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14840: hallinnosta sekä saada asia eduskunnassa perin-
14841: pohjaiseen käsittelyyn. Ehdotettu lainmuutos on                 että" Eduskunta hyvå"ksyisi seuraavan la-
14842: ymmärrettävä vain käsittelyn pohjaksi tarkoite-              kiehdotuksen:
14843: tuksi ehdotukseksi. Valiokunnassa tapahtuvassa
14844: 
14845: 
14846: 
14847: 
14848:                                                 Laki
14849:                 yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
14850: 
14851:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään yleisten asiakirjain julkisuudesta 9 päivänä helmikuuta
14852: 1951 annetun lain (83/51) 6 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4
14853: momentiksi, seuraavasti:
14854: 
14855:                        6 §
14856:                                                         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
14857:    Asetuksella säädetään kansanedustajan oikeu-       kuuta 198 .
14858: desta saada edustajantoimen hoitamiseen tarvit-
14859: tavia tietoja 5 §:ssä tarkoitetuista asiakirjoista.
14860: 
14861: 
14862: 
14863: 
14864:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985
14865: 
14866: 
14867:          Sirkka-Liisa Anttila            Väinö Raudaskoski             Reino Jyrkilä
14868:          Aarno von Bell                  Seppo Pelttari                Aapo Saari
14869:          Heikki Kokko                    Impi Muroma                   Pentti Skön
14870:          Lea Mäkipää                     Helvi Koskinen                Heikki Riihijärvi
14871:          Riitta Uosukainen              J. Juhani Kortesalmi           Päivi Varpasuo
14872:                      Eva-Riitta Siitonen             Sirpa Pietikäinen
14873:                                                 1985 vp.
14874: 
14875: Lakialoite n:o 102
14876: 
14877: 
14878: 
14879: 
14880:                                    Peltola ym.: Ehdotukset laiksi eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon
14881:                                       hankkeiden rahoittamisesta ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi
14882: 
14883: 
14884:                                             Eduskunnalle
14885: 
14886:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14887: 
14888:     Aloitteessa ehdotetaan, että valtionosuuksille     rahoitteiseksi, mutta samalla johtaa siihen, että
14889: ja -avuille, joita maksetaan jälkikäteen, maksettai-   ennen pitkää yhä suurempi osa valtion-
14890: siin aina Suomen Pankin peruskoron mukainen            osuushankkeista muutetaan jälkirahoituksella ta-
14891: korko. Kunnillahan lienee valtiolta saatavia tässä     pahtuvaksi, mikä olisi kunnille turmioksi.
14892: suhteessa kaikkiaan noin 1,3 miljardia markkaa.            Poikkeuksellisesti on jälkirahoitus kuitenkin
14893:     Tässä mielessä aloitteessa ehdotetaan muutet-      hyväksytty niissä rajoissa, jotka sisältyvät hallituk-
14894: tavaksi kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk-      sen esitykseen n:o 221. Aloitteessa kuitenkin
14895: sista ja -avustuksista annettua lakia niin, että       ehdotetaan vaihtoehtoista mallia näille pääkau-
14896: valtionosuuksien Ioppuerilie suoritettaisiin korko,    punkiseudun eräille hankkeille. Ehdotettu malli
14897: mikä korvaisi kunnille jälkikäteisyydestä aiheutu-     perustuu ammatillisten oppilaitosten osalta voi-
14898: via korkokustannuksia ja toisaalta olisi omiaan        massa olevaan malliin ja siinä koroksi ehdotetaan
14899: nopeuttamaan vielä maksamattomien valtion-             siis samaa Suomen Pankin peruskorkoa kuin
14900: osuuksien maksatusta. Samalla lakiin ehdotetaan        ehdotetaan muillekin maksamattomille valtion-
14901: nimenomaista säännöstä, että valtionosuuksien          osuuksille. Aloitteessa katsotaan, että muita kun-
14902: maksatus tulee tapahtua viivytyksettä, nythän          tia ei tule pakottaa jälkirahoitukseen, vaan että
14903:  näyttää käyvän niin, että valtionosuuksien mak-       kaikki tarpeelliset hankkeet on sijoitettava valta-
14904: satusta viivytellään.                                  kunnallisiin suunnitelmiin.
14905:     Aloitteessa lähdetään siitä, että valtakunnalli-      Aloitteessa todetaan myös, että hallituksen
14906: seen suunnitelmaan tulee sisällyttää kaikki tar-       yrityksille myöntämien verohelpotusten takia hal-
14907: peelliset hankkeet. Tästä syystä ehdotetaankin         lituksen linjana näyttää olevan paikata näin syn-
14908: hylättäväksi hallituksen esitys n:o 220, joka mer-     tynyttä aukkoa siirtämällä kustannuksia kunnille
14909:  kitsee ensi vaiheessa muutaman sairaalahankkeen       ja hidastamalla kansalaisille tarpeellisten palvelu-
14910:  valtionosuuksien maksatuksen muuttamista jälki-       jen kehittämistä.
14911: 
14912: 
14913: 
14914: 
14915:                                              PERUSTELUT
14916: 
14917: 1. Laki eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon          maila yrityksille yhä uusia verohelpotuksia, on
14918:    hankkeiden rahoittamisesta                          kaventanut valtiontalouden mahdollisuuksia
14919:                                                        mm. sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä.
14920:    Perustellusti kuntien sosiaali- ja terveyden-       Hallitus onkin pyrkinyt hidastamaan sosiaali- ja
14921: huollon kehittäminen on aloitettu niiltä alueilta,     terveydenhuollon kehittämistä. Siten esimerkiksi
14922: joissa palvelut ovat olleet heikoimmat. Sittem-        kun vielä 1970-luvulla ja vuosikymmenen tait-
14923: min hallituksen talouspolitiikka, johon on sisäl-      teessa lasten päivähoitopaikkojen määrä lisääntyi
14924: tynyt verotuspohjan tuntuva kaventuminen suo-          noin 10 000 paikalla vuosittain, hallitus on supis-
14925: 428501019H
14926: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 102
14927: 
14928: tanut määrää kolmanneksella. Nyt hallitus sallisi       keet sisällytetään sosiaali- ja terveydenhuollon
14929: poikkeuksellisesti toteuttaa eräitä sosiaali- ja ter-   valtakunnallisiin suunnitelmiin.
14930: veydenhuollon hankkeita, kunhan pääkaupunki-
14931: seudun kunnat suostuvat siihen, että ne saavat
14932: valtionosuuden jälkikäteen 10 vuoden aikana.            2. Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista
14933:     Hallituksen esitys poikkeaa kuitenkin esimer-          annettu laki (KVOL)
14934: kiksi siitä jälkirahoitusjärjestelmästä, mitä amma-
14935: tillisten oppilaitosten osalta sovelletaan. Ehdo-          Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
14936: tamme koroksi samaa kuin mitä ammatillisten             -avustuksista annettuun lakiin sisältyy järjestel-
14937: oppilaitosten osalta sovelletaan ja mitä ylipäänsä      mä, jonka mukaan osa valtionosuudesta makse-
14938: ehdotamme sovellettavaksi aina valtionosuuksiin,        taan ennakkona loppuerän jäädessä odottamaan
14939: siltä osin kuin ne maksetaan jälkikäteen. Korko         selvitystä lopullisesta valtionosuuden suuruudes-
14940: olisi Suomen Pankin peruskorkoa vastaava korko.         ta. Säännösten sanamuoto ja tarkoitus edellyttäi-
14941:     Kun hallitus on hidastanut päivähoidon ja           sivät, että valtionosuuksien loppuerät suoritettai-
14942: kansanterveystyön kehittämistä, vallitsee näistä        siin viivyttelemättä ilman, että siihen sisältyisi
14943: huutava pula. Tästä syystä tuleekin valtakunnalli-      hallinnosta tai muusta syystä aiheutuvaa loppu-
14944: sia suunnitelmia tarkistaa kuten olemme valtion         erien viipymistä.
14945: vuoden 1986 tulo- ja menoarvion osalta toden-              Viipymisen torjumiseksi ehdotetaan lakiin li-
14946: neet. Esimerkiksi päivähoitopaikkojen vuosittai-        sättäväksi uusi 19 b §, jonka 1 momentti sinänsä
14947: sen lisäyksen nostaminen takaisin 10 000 paik-          edellyttäisi, että loppuerien maksatuksen ei tule
14948: kaan nyt ehdotetun 7 000 paikan asemasta on             viipyä. Tarkoitus on, ettei hallinnollinen vaikeus
14949: välttämätöntä kaikkien päivähoidon puutteesta           tai muu syy saisi olla viipymisen esteenä. Tämän
14950: kärsivien takia.                                        lisäksi ehdotetaan 2 ja 3 momenteissa, että
14951:     SKDL:n eduskuntaryhmä esitti VALTAVA-               Ioppuerilie maksettaisiin Suomen Pankin perus-
14952: lainsäädännön yhteydessä, että uuden valtion-           koron mukaista korkoa, mikä olisi omiaan no-
14953: osuuslain on turvattava riittävä valtionosuus sosi-     peuttamaan loppuerien maksatusta ja samalla
14954: aali- ja terveyspalveluiden perustamiseen ja yllä-      korvaisi kunnille loppuerien viipymisestä aiheu-
14955: pitämiseen. Nyt kuitenkin eräissä kunnissa on           tuvia korkokustannuksia. Se, että Ioppuerilie eh-
14956: jouduttu perustamaan palveluja valtionosuusjär-         dotetaan maksettavaksi korkoa, ei oikeuta niiden
14957: jestelmän ulkopuolelle.                                 tarkoitukselliseen viivyttämiseen, vaan siitä olisi
14958:     SKDL ei hyväksy valtionosuuksien jälkirahoi-        aina säädettävä erikseen, kuten onkin menetelty
14959: tusjärjestelmää. Kun hallitus on kuitenkin              eräiden valtionosuuksien osalta kuntien ja kun-
14960: varannut täysin riittämättömästi määrärahoja            tainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista an-
14961: vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa ja sosiaali- ja       netun lain muuttamisesta 22 päivänä joulukuuta
14962: terveydenhuollon valtakunnallisessa suunnitel-          1983 annetulla lailla {1040/83). 'Kyseinen lyk-
14963: massa vuosiksi 1986-1990, esitämme, että pää-           käyslakihan hyväksyttiin hallituspuolueiden ja
14964: kaupunkiseudun kunnille annetaan oikeus saada           kokoomuksen budjettisopimuksen perusteella
14965: jälkirahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon           eduskunnassa SKDL:n vastustaessa sitä, että kun-
14966: hankkeisiin samoilla ehdoilla kuin eräiden am-          nille kuuluvia valtionosuuksia lykätään.
14967: matillisten oppilaitosten valtionosuuksista ja
14968: -avustuksista sekä korkotukilainoista annetun lain
14969: muuttamisesta annetussa laissa {1/85).                  3. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
14970:     Aloitteessa ehdotetaan, että jälkirahoitus mak-        valtionosuudesta annettu laki
14971: settaisiin hallituksen esittämän kymmenen vuo-
14972: den sijasta seitsemässä vuodessa. Maksamattomil-           Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
14973: le erille suoritettaisiin Suomen Pankin peruskor-       valtionosuudesta annettuun lakiin ehdotetaan
14974: koa vastaava vuotuinen korko.                           selvyyden vuoksi otettavaksi säännös, jossa ni-
14975:    Pidämme perusteettomana myös hallituksen             menomaan todettaisiin, että aloitteessamme kun-
14976: esityksen perusteluihin otettua kannanottoa, jon-       tien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avus-
14977: ka mukaan jälkirahoitettavien hankkeiden käyt-          tuksista annettuun lakiin (KVOL) ehdottamaam-
14978: tökustannukset voitaisiin ottaa valtionosuuden          me muutosta koron suorittamisesta Ioppuerilie
14979: piiriin aikaisintaan vuonna 1991. Käyttökustan-         sovellettaisiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon
14980: nukset pitää mielestämme ottaa valtionosuuden           suunnittelusta ja valtionosuuksista annetun lain
14981: piiriin sitä mukaa kuin jälkirahoitettavat hank-        tarkoittamiin valtionosuuksiin.
14982:                                         1985 vp. -    LA n:o 102                                         3
14983: 
14984: 4. Kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjas-         On perusteltua aihetta epäillä, että jälkirahoi-
14985:    ton valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lai-   tusmenettelyä tultaisiin voimakkaasti laajenta-
14986:    noista annettu laki                                maan, mikäli hallituksen esitys hyväksytään. En-
14987:                                                       sinnäkin näiden jälkirahoitettavien sairaaloiden
14988:    Kun kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen          määrää voitaisiin tulevina vuosina lisätä. Toiseksi
14989: kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista anne-    hallitus varmasti havittelisi myös uutta lainmuu-
14990: tun lain (1112/78) 1 §:ssä luetellaan ne valtion-     tosta, jolla jälkirahoituksen soveltamisalaa laven-
14991: osuuslain (KVOL) säännökset, joita ei sovelleta,      nettaisiin kaikkiin muihinkin sosiaali- ja tervey-
14992: ei ole tarpeen ehdottaa peruskoulun, lukion ja        denhuollon hankkeisiin. Valtiovarainministeriö
14993: yleisen kirjaston valtionosuoksiin erityistä sään-    olisi halukas laajentamaan julkisuudessa esiinty-
14994: nöstä korosta, vaan on katsottava, että aloitteessa   neiden tietojen mukaan jälkirahoitusta myös ter-
14995: nyt ehdotettava 19 b §:n lisäys tulee ilman muu-      veyskeskusten ja päiväkotien rakentamiseen.
14996: ta sovellettavaksi myös peruskoulun, lukion ja
14997: yleisen kirjaston valtionosuuksien loppueriin.
14998:                                                       6. Kuntien ja valtion välisen kustannusjaon vii-
14999:                                                          meaikaisista muutoksista
15000: 5. Liittyminen muuhun lainsäädäntöön
15001:                                                          Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
15002:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen         valtionosuuksista annettua lakia (SVOL) muutet-
15003: (HE n:o 220) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon     tiin vuonna 1983 eli jo ennen lain voimaantuloa
15004: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain       niin, että kussakin kantokykyluokassa valtion-
15005: muuttamisesta. Siinä hallitus ehdottaa, että sai-     osuusprosenttia laskettiin yhdellä prosenttiyksi-
15006: raalahankkeiden perustamiskustannuksiin voitai-       köllä. Hallituksen tätä tarkoittava esitys hyväksyt-
15007: siin maksaa valtionosuutta jälkirahoitusta käyt-      tiin eduskunnassa sosialidemokraattien, keskusta-
15008: täen. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus hankkeiden       puolueen, SMP:n ja RKP:n äänin. Lakia ei saatu
15009: aikaistamiseen ilman valtionosuutta. Pääkaupun-       äänestetyksi yli vaalien, mitä SKDL ehdotti, sillä
15010: kiseudun osalta suostumme poikkeuksellisesti sii-     kokoomus hallituksen kanssa solmimaosa budjet-
15011: hen, että jälkirahoitus hyväksytään siltä osin kuin   tisopimuksen mukaisesti vastusti lain äänestämis-
15012: hallituksen esitys n:o 221 ne määrittelee. Sen        tä yli vaalien. Tästä heikennyksestä kantavat siis
15013: sijaan pyrkimykset muilta osin siirtää yhä enem-      vastuun niin hallituspuolueet kuin kokoomuskin.
15014: män ja enemmän hankkeita jälkirahoituksen pii-           Samaiseen hallituspuolueiden ja kokoomuksen
15015: riin ovat kunnille turmioksi. Valtakunnallisiin       budjettisopimukseen liittyi myös eräiden valtion-
15016: suunnitelmiin ja normaalin valtionrahoituksen         osuuksien loppuerien maksatuksen lykkäys. Jos
15017: piiriin on otettava kaikki tarpeelliset hankkeet.     lykkäys koskikin vain muutamaa vuotta, niin
15018:    Vuosien 1986-1990 valtakunnallisessa tervey-       edellä mainittu valtionosuusasteikon muutos oli
15019: denhuollon suunnitelmassa on hallituksen esityk-      pysyvä heikennys.
15020: sen n:o 220 tarkoittamiksi jälkirahoitushankkeik-        Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa hallitus
15021: si merkitty:                                          pyrki vastaavaan tapaan lykkäämään .valtion-
15022:                                                       osuuksien       maksatusta,     mutta      a.temman
15023:    vuonna 1986                                        kokemuksen pelästyttämänä kokoomus ei tällä
15024:    - Tampereen yliopistollisen keskussairaalan        kertaa uskaltanut solmia budjettisopimusta halli-
15025: laajennus                                             tuksen kanssa. Kuntien sosiaaliturvamaksujen yli-
15026:    - Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sil-   määräisen korotuksen hallitus sen sijaan sai hy-
15027: mäklinikan laajennus                                  väksytyksi ominkin voimin.
15028:                                                          Vuoden 1986 tulo- ja menoarvion yhteydessä
15029:    vuonna 1988                                        hallitus esittää kunnille lisärasituksia seuraavasti:
15030:    - Vantaan Peijaksen sairaalan rakentamisen            arpajaisveron tuoton otta-
15031: 1 vaihe                                                  minen kokonaan valtiolle n. 110 milj. mk
15032:    - Helsingin yliopistollisen keskussairaalan al-
15033:                                                          kansaneläkkeiden lisäosa-
15034: lergiasairaalan lisärakennus                             kustannuksilla kunnilta ... n. 460 milj. mk
15035:                                                          ylimääräisenä sosiaaliturva-
15036:   ja vuonna 1990                                         maksuna kunnilta. . . . . . . . . n. 320 milj. mk
15037:   - Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
15038:  Meilahden sairaalan lisärakennus.                                       eli yhteensä n. 890 milj. mk
15039: 4                                      1985 vp. -     LA n:o 102
15040: 
15041:    Se, että kansaneläkkeiden lisäosakustannuksien     laisille tärkeiden palvelujen kehittämistä ja pyrkii
15042: kuntien välinen kustannusjako tulee tässä yhtey-      siirtämään kustannuksia kunnille, jotka joutuvat
15043: dessä muutetuksi, ei mitätöi sen seikan merkitys-     ne perimään epäsosiaalisemmin eli kunnallisvero-
15044: tä, että tarkoituksena on ennen kaikkea periä         na, joka on jakovero.
15045: valtiolle lisää rahaa kunnilta.                          Tässä aloitteessa ei sinänsä puututa edellä
15046:    Hallitus ei liioin ehdota kunnille korvattavaksi   suoritettuun erittelyyn ja siitä aiheutuviin johto-
15047: eräitä veroperustemuutoksia, kun taas SKDL:n          päätöksiin.
15048: eduskuntaryhmä ehdottaa kansanedustaja Ros-              Sen sijaan ehdotetaan, että tasapuolisuuden ja
15049: nellin kunnallista perusvähennystä koskevassa         oikeudenmukaisuuden vuoksi kunnille makset-
15050: aloitteessa, että perusvähennyksen suurempi ko-       taisiin korkoa valtionosuuksista niiden tullessa
15051: rotus korvattaisiin kunnille.                         jälkikäteen.
15052:    Hallituksen linjana näyttääkin olevan ensinnä-        Ehdotammekin,
15053: kin se, että valtion verotuottoja pienennetään
15054: myöntämällä yrityksille yhä uusia verohelpotuk-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
15055: sia. Sen jälkeen valtio puolestaan hidastaa kansa-           kiehdotukset:
15056: 
15057: 
15058: 
15059: 
15060: 1.
15061:                                                 Laki
15062:                   eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeiden rahoittamisesta
15063: 
15064:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15065: 
15066:                       1-4 §                           alusta lukien. Vuosittain maksettavan valtion-
15067:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 221)           avustuksen määrä on yksi seitsemäsosa siitä val-
15068:                                                       tionosuuden kokonaismäärästä, joka tulisi kysee-
15069:                         5§                            seen hankkeen kustannuksiin suunnittelulain no-
15070:                   Valtionavustus                      jalla määriteltynä. Valtionavustus tulee maksaa
15071:                                                       vuosittain ennen maaliskuun loppua. Maksamat-
15072:    Tämän lain 3 ja 4 §:ssä tarkoitettujen valtion     toman valtionavustuksen osalle suoritetaan Suo-
15073: tulo- ja menoarvion perustelujen mukaisesti vuo-      men Pankin peruskorkoa vastaava vuotuinen kor-
15074: tuisten aloittamisvaltuuksien rajoissa hyväksytty-    ko, joka lasketaan ensimmäisen vuosierän maksu-
15075: jen hankkeiden kustannuksiin suoritetaan val-         päivästä lukien.
15076: tionavustusta siten, että valtionavustus makse-
15077: taan vuosittain seitsemän vuoden aikana hank-                              6-11 §
15078: keen valmistumista seuraavan kalenterivuoden            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 221)
15079: 
15080: 
15081: 
15082: 
15083: 2.
15084:                                                 Laki
15085:       kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta
15086: 
15087:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuk-
15088: sista 19 päivänä tammikuuta 1973 annettuun lakiin (35/73) uusi näin kuuluva 19 b §:
15089: 
15090:                     19 b §                              Perustamiskustannusten loppuerälle suorite-
15091:    Loppuerien maksatus tulee suorittaa viipymät-      taan yhtaikaa loppuerän maksatuksen kanssa
15092: tä.                                                   Suomen Pankin peruskoron mukainen korko siitä
15093:                                   1985 vp. -    LA n:o 102                                          5
15094: 
15095: päivästä lukien, jona hanke valmistui. Milloin      koskee. Milloin loppuerä suoritetaan 17 §:n 3
15096: loppuerä suoritetaan 17 §:n 3 momentin mukai-       momentin mukaisesti osasuorituksina, maksetaan
15097: sesti osasuorituksina, maksetaan korkoa vastaa-     korkoa myös vielä maksamattomalle osasuorituk-
15098: vasti myös vielä maksamattomalle osasuorituksel-    selle.
15099: le.
15100:     Käyttökustannusten Ioppuerälie suoritetaan        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15101: yhtaikaa loppuerän maksatuksen kanssa Suomen        ta 1986 ja sitä sovelletaan valtionosuuksien lop-
15102: Pankin peruskoron mukainen korko sen vuoden         pueriin, jotka maksetaan sanottuna päivänä tai
15103: alusta lukien, jota edeltävää vuotta valtionosuus   sen jälkeen.
15104: 
15105: 
15106: 
15107: 
15108: 3.
15109:                                                Laki
15110: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
15111: 
15112:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
15113: valtionosuudesta 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun lain (677/82) 17 §:n 11 kohta näin kuuluvaksi:
15114: 
15115:                      17 §                           kuukauden kuluessa selvityksen saapumisesta.
15116:          Poikkeukset valtionosuuslaista             Muutoin noudatetaan, mitä valtionosuuden suo-
15117:                                                     rittamisesta käyttökustannuksiin on säädetty ja
15118:   Valtionosuuslain säännöksistä poiketaan seu-      mitä valtionosuuslain 19 b §:ssä on Ioppuerälie
15119: raavasti:                                           suoritettavasta korosta säädetty; sekä
15120: 
15121:    11) valtionosuuden loppuerä maksetaan, jollei
15122: tästä laista muuta johdu, kaikkiin kustannuksiin      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15123: valtionosuuslain 5 luvun säännöksistä poiketen      ta 1986 ja sitä sovelletaan valtionosuuksien lop-
15124: kunnan tai kuntainliiton kustannuksista esittä-     pueriin, jotka maksetaan sanottuna päivänä tai
15125: män selvityksen mukaisena viimeistään kahden        sen jälkeen.
15126: 
15127:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985
15128: 
15129:           Kati Peltola                    Timo Laaksonen               Liisa Kulhia
15130:           Veikko Saarto                   Marjatta Stenius-Kaukonen    Pekka Leppänen
15131:           Osmo Vepsäläinen                Sten Söderström              Inger Hirvelä
15132:           Esko Helle                      Marja-Liisa Salminen         Kalle Könkkölä
15133:                                           Pirkko Turpeinen-Kajanoja
15134:                                                1985 vp.
15135: 
15136: Lakialoite n:o 103
15137: 
15138: 
15139: 
15140: 
15141:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
15142:                                      60 §:n muuttamisesta
15143: 
15144: 
15145: 
15146:                                           Eduskunnalle
15147: 
15148:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15149: 
15150:    Useammalta vuodelta takautuvasti myönnettyä      tuloturvaa saanut odottaa eläkettä vuosia, joutuu
15151: työkyvyttömyyseläkettä verotetaan kokonaisuute-     eläkkeen vihdoin saatuaan maksamaan siitä vielä
15152: naan sen vuoden tulona, jona se on maksettu.        normaalia korkeamman veron. Siksi aloitteessa
15153: Tämä johtaa normaalia kireämpään verotukseen.       ehdotetaan, että takautuvasti maksettua elä-
15154: Pelkän kansaneläkkeen suuruisestakin eläkkeestä     ketuloa verotettaisiin siten, että kultakin kalente-
15155: joutuu maksamaan veroa, vaikka se olisi ollut       rivuodelta maksetusta eläkkeestä määrättäisiin
15156: täysin veroton, jos se olisi maksettu aikanaan.     vero kyseisen vuoden veroperusteiden mukaisesti.
15157: Verontasaus ei tuo apua, sillä tasauksessa joutuu   Tämä takaisi sen, että pelkän kansaneläkkeen
15158: maksamaan vähintään 15 prosentin suuruisen          suuruinen eläketulo säilyisi verottomana myös
15159: valtionveron. On kohtuutonta, että eläkkeenha-      takautuvasti maksettuna.
15160: kija, joka on usein vailla minkäänlaista toimeen-
15161: 
15162: 
15163: 
15164: 
15165:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
15166: 
15167:    Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittely elä- aloittamaan hakuprosessin alusta ja aikaa kuluu
15168: kelaitoksissa kestää useita kuukausia. Eläkejärjes- · vastaavalla tavalla.
15169: telmästä riippuen hylkäysprosentit vaihtelevat tä-      Kun eläkehakemuksen tueksi on esittää lisäsel-
15170: tä nykyä runsaasta 10 % :sta runsaaseen vityksiä, saatetaan eläke lopulta myöntää takau-
15171: 20 % :iin. Valitusten keskimääräinen käsittelyai- tuvasti useilta vuosilta. Kun takautuvasti myön-
15172: ka on esimerkiksi eläkelautakunnassa 4-6 kuu- netty eläke lasketaan kokonaisuudessaan sen vuo-
15173: kautta ja tarkastuslautakunnassa samaa luokkaa. den tuloksi, jona se on maksettu, saattaa vero-
15174: Vakuutusoikeus korkeimpana valitusasteena il- prosentti nousta lopullisessa verotuksessa kor-
15175: moittaa valituksen käsittelyajaksi keskimäärin 10 keaksi.
15176: kuukautta. Vakuutusoikeudessa on kuitenkin              Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 60 §:n
15177: vielä ratkaisematta jo vuoden 1984 alkupuolella mukaan voidaan toimittaa tulontasaus, jos henki-
15178: tehtyjä valituksia.                                   lö on saanut vähintään 6 000 markan tulon,
15179:   Joutuessaan valittamaan eläkepäätöksestä kor- jonka on katsottava etu- tai jälkikäteen kertyneen
15180: keimpaan valitusasteeseen saakka eläkkeenhakija kahdelta tai useammalta vuodelta ja se on vähin-
15181: saa odottaa päätöstä ainakin 1,5-2 vuotta. Pää- tään neljännes verovelvollisen verovuonna saa-
15182: tösten muutosprosentti on vakuutusoikeudessa mien tulojen yhteismäärästä. Kahdelta tai use-
15183: noin 20 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa pe- ammalta vuodelta kertyneenä tulona voidaan
15184: räti noin 50. Eläkkeen myöntäminen takautuvasti mainitun pykälän 2 momentin 4 kohdan mukaan
15185: parin vuoden ajalta ei siis ole harvinaista. Kun pitää mm. verovuodelta ja sitä edeltäneeltä vuo-
15186: valituskierre korkeinta valitusastetta myöten ei delta saatua eläkettä.
15187: tuota myönteistä tulosta, joutuu eläkkeenhakija         Tasaus saattaisi kuitenkin johtaa eläkeläisten
15188: 428501020)
15189: 2                                      1985 vp. -     LA n:o 103
15190: 
15191: kohdalla jopa vielä kireämpään verotukseen kuin       sa eläketulovähennykset, jotka vapauttavat vähin-
15192: koko eläkesummaa yhden vuoden tulona verotet-         tään täyden kansaneläkkeen suuruiset eläketulot
15193: taessa, sillä tasauksessa joutuu maksamaan vähin-     eläkelajista riippumatta kokonaan niin valtionve-
15194: tään 15 % :n tuloveron tulonosista. Tällöin ei        rosta kuin kunnallisverosta.
15195: tasausta toimitetakaan, vaikka sitä olisi vaadittu,      Kun takautuvat eläkkeet lasketaan kokonai-
15196: koska se johtaa verovelvollisen kannalta epäedul-     suudessaan maksuunpanovuoden tuloksi, johtaa
15197: liseen lopputulokseen. Tasauksesta ei siis ole        se vuosieläkkeestä eläketulovähennykseen oikeu-
15198: useinkaan eläkeläisille apua tuloveron lieventä-      tetuilla normaalia kireämpään verotukseen niin
15199: miseksi.                                              valtionveron kuin kunnallisveron osalta, sillä esi-
15200:    Eläkeläinen voi joutua maksamaan veroa sellai-     merkiksi kolmen vuoden takautuvista eläkkeistä
15201: sestakin tulosta, jonka hän olisi saanut kokonaan     eläketulovähennyksen saa tehdä vain kerran ja
15202: verovapaana, jos olisi saanut sen aikanaan. Kan-      sekin saattaa jäädä kokonaan saamatta verovuo-
15203: saneläkkeiden osalta verotusongelmat ovat synty-      den tulon noustessa.
15204: neet vasta 1.1.1983 jälkeen, josta alkaen kansan-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15205: eläkkeet ovat olleet veronalaista tuloa. Myös
15206: työeläkkeiden osalta eriarvoisuus on kasvanut,                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15207: sillä samanaikaisesti otettiin käyttöön verotukses-          kiehdotuksen:
15208: 
15209: 
15210:                                                 Laki
15211:                           tulo- ja varallisuusverolain 60 §:n muuttamisesta
15212: 
15213:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15214:  muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 60 §:n 2
15215: momentin 4 ja 5 kohta sekä
15216:  lisätään 60 §:n 2 momenttiin uusi 6 kohta seuraavasti:
15217: 
15218:                        60 §                            sesta tulosta, ja jolloin vero määrätään 1 mo-
15219:                                                        mentissa säädetystä poiketen ja siinä mainittua
15220:   Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenä          15 prosentin rajaa soveltamatta sen suuruiseksi
15221: tulona voidaan pitää muun muassa:                      kuin se kunakin vuonna olisi muodostunut mikä-
15222:                                                        li eläke olisi tuolloin maksettu; sekä
15223:    4) aikaisemmilta vuosilta saatua palkkaa,              6) verovelvollisen työstä erotessaan saamaa ker-
15224:    5) verovuodelta ja sitä aikaisemmilta vuosilta     tasuoritusta.
15225: saatua eläkettä, jolloin kuitenkin 1 momentin
15226: säännöksestä poiketen tulontasaus on verovelvol-
15227: lisen vaatimuksesta toimitettava, vaikka aiemmil-
15228: ta vuosilta saatava eläketulo olisi alle 6 000          Tämä laki tulee vmmaan          päivänä
15229: markkaa ja alle neljännes verovuoden veronalai-       kuuta 198
15230: 
15231:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985
15232: 
15233:          Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa                          Esko-Juhani Tennilä
15234:          Ulla-Leena Alppi            Vappu Säilynoja                     Marja-Liisa Salminen
15235:          Pirkko Turpeinen-Kajanoja Liisa Kulhia                          Pentti Skön
15236:          Ensio Laine                 Pekka Leppänen                      Kalle Könkkölä
15237:          Niilo Koskenniemi           Anna-Liisa Jokinen                  Lauha Männistö
15238:          Heikki Mustonen             Terho Pursiainen                    Arvo Kemppainen
15239:          Heli Astala                 Juhani Vähäkangas                   Sten Söderström
15240:          Matti Kautto                Osmo Vepsäläinen                    Esko Helle
15241:          Tarja Halonen               Mauri Pekkarinen                    Inger Hirvelä
15242:          Sakari Knuuttila            Maija Rajantie                      Antti Kalliomäki
15243:          Reijo Lindroos              Anna-Liisa Piipari                  Tuula Paavilainen
15244:          Anna-Kaarina Louvo          Saara Mikkola                       Riitta Jouppila
15245:          Håkan Nordman               Pentti Lahti-Nuuttila               Jukka Mikkola
15246:          Martti Lähdesmäki           Hannu Tenhiälä                      Lea Mäkipää
15247:                      Pentti Kettunen             Vieno Eklund
15248:                                                1985 vp.
15249: 
15250: Lakialoite n:o 104
15251: 
15252: 
15253: 
15254: 
15255:                                   Anttila ym.: Ehdotukset laeiksi työntekijäin eläkelain 6 ja 7 b §:n
15256:                                     sekä työttömyysturvalain 14 §:n muuttamisesta
15257: 
15258: 
15259:                                           Eduskunnalle
15260: 
15261:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15262: 
15263:   Aloitteessa ehdotetaan, että työkyvyttömyys-       lain perusturvan mukaiset työttömyyspäivät ote-
15264: eläkettä myönnettäessä peruspäivärahaa saavat        taan ns. tulevaa palvelusaikaa laskettaessa samalla
15265: työttömät asetetaan tasavertaiseen asemaan ansi-     tavalla huomioon kuin ansioturvan mukaiset
15266: oon suhteutettua työttömyyspäivärahaa saavien        työttömyyspäivät.
15267: kanssa. Tarkoituksena on, että työttömyysturva-
15268: 
15269: 
15270: 
15271: 
15272:                                             PERUSTELUT
15273: 
15274:    Voimassa olevan työntekijäin eläkelain (395/         Työntekijäin eläkelain 7 b §:n mukaan koro-
15275: 61) mukaan työttömänä olevat työnhakijat ovat        tetaan eläkettä työttömyyslisällä, jos työntekijä
15276: eriarvoisessa asemassa työkyvyttömyyseläkettä        on saanut ansioon suhteutettua työttömyyspäivä-
15277: myönnettäessä sen perusteella, ovatko he saaneet     rahaa. Myös työttömyyseläkkeen markkamäärään
15278: ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa vai        nähden tulisi kaikkia työttömyyseläkkeellä olevia
15279: peruspäivärahaa.                                     kohdella tasavertaisesti. Ei ole mitään perusteita,
15280:    Ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa         että työttömyyseläkkeellä oleville maksetaan eri-
15281: saava voi olla pidemmän aikaa työtön, menettä-       suuruista eläkettä vain sen perusteella, onko
15282: mättä työeläkkeessään oikeutta ns. tulevaan ai-      kuulunut valtakunnalliseen työttömyyskassaan
15283: kaan. Peruspäivärahaa saaviita työttömiltä työn-     vai ei.
15284: hakijoilta oikeus ns. tulevaan aikaan lakkaa työn-      Lisäksi ne peruspäivärahaa saavat työntekijät,
15285: tekijäin eläkelain 6 §:n 1 momentin mukaisesti       jotka työttömyysturvatarveharkinnan vuoksi eli
15286: 360 päivän jälkeen. Ansioon suhteutettua työttö-     käytännössä lähinnä puolison työtulojen vuoksi
15287: myysturvaa voidaan 55-vuotiaalle työttömälle         eivät saa peruspäivärahaa lainkaan, eivät myös-
15288: työnhakijalle maksaa 750 päivältä, joka täysimää-    kään saa työttömyyseläkettä missään olosuhteissa.
15289: räisesti pidentää sanottua 360 päivän aikaa. Näin    Voimassa olevan lain mukaan työttömyyseläk-
15290: ollen tällainen työtön voi saada oikeuden ns.        keen edellytyksenä on nimittäin se, että henkilö
15291: tulevaan aikaan työeläkkeessään oltuaan 1 110        on saanut työttömyyspäivärahaa 200 päivältä.
15292: päivää työttömänä.                                   Tämän epäkohdan poistamiseksi työttömyystur-
15293:    Ei ole millään tavoin perusteltua tai oikeuden-   valakiin sisältyvää tarveharkintaa on lievennettävä
15294: mukaista, että työeläkejärjestelmäämme sisältyy      ainakin 55-vuotiaiden osalta.
15295: aikamääriä, joiden perusteella henkilöt asetetaan       Myös muutoin tarveharkinnan poistaminen 55
15296: eriarvoiseen asemaan työttömyyseläkkeen saan-        vuotta täyttäneiden osalta on perusteltua. Tässä
15297: nissa sen mukaan, ovatko he saaneet ansioon          iässä koetut työttömyysjaksot muodostuvat usein
15298: suhteutettua päivärahaa vai peruspäivärahaa.         pitkäaikaisiksi. Toimenpide lieventäisi myös työt-
15299: Kaikkia työttömiä tulisi kohdella tasavertaisesti    tömyyseläkeikärajan asteittaisesta noususta 60
15300: työttömyyseläkettä myönnettäessä.                    vuoteen aiheutuvia vaikeuksia, kun kaikille 55
15301: 4285010439
15302: 2                                      1985 vp. -     LA n:o 104
15303: 
15304: vuotta täyttäneille työttömille taattaisiin työttö-   tuun turvaan päättyy ennen 60 vuoden täyttymis-
15305: myysturvan perusturva ilman tarveharkintaa.           tä.
15306:    Perusturvan varassa olevien työttömien ohella         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15307: tästä työttömyysturvalain 14 §:ään tehtävästä         nioittaen,
15308: muutoksesta hyötyisivät myös ne pitkäaikaisesti
15309: työttömät ansioon suhteutettuun turvaan oikeu-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
15310: tetut työttömät, joiden oikeus ansioon suhteutet-             kiehdotukset:
15311: 
15312: 1.
15313:                                                 Laki
15314:                          työntekijäin eläkelain 6 ja 7 b §:n muuttamisesta
15315: 
15316:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
15317: eläkelain 6 §:n 3 momentti sekä 7 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 3 momentti 12
15318: päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (592/85) ja 7 b §:n 1 momentti 18 päivänä tammikuuta
15319: 1985 annetussa laissa (50/ 85 ), näin kuuluviksi:
15320: 
15321:                        6 §                            saa olla enintään yhdeksän vuotta, ollut 4 §:n 5
15322:                                                       momentissa tarkoitettu, kolmea vuotta nuorempi
15323:    Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin           lapsi, ei kuitenkaan, jos eläkeiän saavuttamiseen
15324: työsuhteen päättymisestä on kulunut 360 sellaista     jäljellä oleva aika tai sitä vastaava ansio on ilman
15325: päivää, joilta työntekijä ei ole saanut työttömyys-   sanotun Iapsenhoitoajan huomioon ottamista lu-
15326: turvalain mukaista päivärahaa eikä opintovapaa-       ettava eläkkeeseen oikeuttavaksi muun työ- tai
15327: laissa (273/79) tarkoitettua opintovapaata, lue-      virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteel-
15328: taan tämän työsuhteen perusteella myönnettävää        la. Jollei tällaisen naispuolisen työntekijän työ-
15329: työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä eläkkeeseen       suhde ole jatkunut neljää kuukautta, on eläkkee-
15330: oikeuttavaksi myös työkyvyttömyyden alkamisen         seen oikeuttavan ajan määräämisestä soveltuvin
15331: ja eläkeiän täyttämisen välinen aika. Jollei työ-     osin voimassa, mitä tässä momentissa on säädet-
15332: suhde ole jatkunut neljää kuukautta, luetaan sen      ty.
15333: perusteella eläkkeeseen oikeuttavaksi eläkeiän
15334: saavuttamiseen jäljellä oleva aika vain sikäli kuin
15335: työntekijällä ei ole ennen tätä työsuhdetta alka-                            7b §
15336: neen työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoimin-       Jos työntekijä on saanut työttömyysturvalain
15337: nan perusteella oikeutta lain tai julkisen elä-       mukaista päivärahaa, korotetaan eläkettä työttö-
15338: kesäännön mukaiseen sellaiseen eläketurvaan,          myyslisällä. Jos työntekijä on ollut koko kalente-
15339: jonka mukaan maksettavaa työkyvyttömyys-              rivuoden ajan samassa tämän lain alaisessa työ-
15340: eläkettä määrättäessä sanottu aika tai sitä vastaa-   suhteessa, tältä vuodelta maksettu päiväraha ei
15341: va ansio jo otetaan huomioon. Mitä edellä tässä       kuitenkaan tuota oikeutta työttömyyslisään, jollei
15342: momentissa on säädetty, ei kuitenkaan sovelleta       työntekijän tämän lain piiriin kuuluva työsuhde
15343: vanhuuseläkkeen eikä sellaisen työkyvyttömyys-        ole päättynyt kolmen vuoden kuluessa ensiksi
15344: eläkkeen, jonka perusteena oleva työkyvyttömyys       mainitun kalenterivuoden päättymisestä tai jollei
15345: on alkanut työntekijän 63 vuoden iän täyttämis-       työntekijä ole samana kalenterivuotena ansainnut
15346: vuoden jälkeen, määrää laskettaessa, jollei työn-     lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
15347: tekijä ole ollut sanotun iän täyttämisvuoden          eläkelain mukaista palkkaa vähintään sanotun
15348: aikana tämän lain piiriin kuuluvassa työssä ottaen    lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua rajamäärää.
15349: huomioon kokonaisuudessaan myös sanotun vuo-          Ajalta ennen sen kalenterivuoden alkua, jona
15350: den aikana päättynyt työsuhde yhteensä vähin-         työntekijä on täyttänyt 23 vuotta, sekä elä-
15351: tään neljä kuukautta. Niin ikään luetaan nais-        ketapahtuman sattumisvuodelta ja sitä edeltä-
15352: puolisen työntekijän työkyvyttömyyseläkettä           neeltä kalenterivuodelta maksettu päiväraha ei
15353: määrättäessä eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi elä-    kuitenkaan oikeuta työttömyyslisään.
15354: keiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika, jos hä-
15355: nellä on edellä sanottujen 360 päivän täyttymisen       Tämä laki tulee voimaan          päivänä
15356: ja työkyvyttömyyden alkamisen välisen ajan, joka      kuuta 19
15357:                                      1985 vp. -    LA n:o 104                                 3
15358: 
15359: 2.
15360:                                                Laki
15361:                              työttömyysturvalain 14 §:n muuttamisesta
15362: 
15363:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain
15364: (602/84) 14 §:ään uusi näin kuuluva 6 momentti:
15365: 
15366:                       14 §
15367:          Peruspäivärahan tarveharkinta               Tämä laki tulee votmaan    päivänä
15368:                                                    kuuta 1985.
15369:   Tätä pykälää ei sovelleta 55 vuotta täyttänee-
15370: seen työntekijään.
15371: 
15372: 
15373:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1985
15374: 
15375:          Sirkka-Liisa Anttila           Pirkko Ikonen              Väinö Raudaskoski
15376:                             Pentti Skön               Heikki Kokko
15377:                                                 1985 vp.
15378: 
15379: Lakialoite n:o 105
15380: 
15381: 
15382: 
15383: 
15384:                                    Kettunen ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain
15385:                                      muuttamisesta
15386: 
15387: 
15388:                                             Eduskunnalle
15389: 
15390:                               ALOI1TEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15391: 
15392:    Lakialoitteessa ehdotetaan lailla kiellettäväksi    torilla ei maksettaisi kansanedustajille palkkaa
15393: kansanedustajilta virasta tai toimesta maksettava      tekemättömästä työstä kansanedustajien riippu-
15394: kaksoispalkka. Samalla lakiehdotuksen peruste-         mattomuuden turvaamiseksi.
15395: luissa suositellaan, että myöskään yksityisellä sek-
15396: 
15397: 
15398: 
15399: 
15400:                                               PERUSTELUT
15401: 
15402:    SMP ei hyväksy minkään henkilöstöryhmän             epäkohta korjataan ja kansanedustajien saalistus
15403: palkka- eikä talousetusaalistusta. Tällä SMP:n         estetään.
15404: linjalla on tiedustelujen mukaan lähes koko Suo-          Myöskään yksityisellä sektorilla ei suositella
15405: men kansa.                                             palkan maksamista tekemättömästä työstä kan-
15406:    Virkamieskansanedustajien entisestä tyostaan        sanedustajalle, jotta hän olisi mahdollisimman
15407: nostama kaksoispalkka eli palkka tekemättömästä        riippumaton tehtävässään.
15408: työstä on katsottava mitä karkeimmaksi talous-            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15409: saalistukseksi. Kun kansanedustajien on omalla         nioittavasti,
15410: toiminnallaan oltava esimerkillisiä tulee tästä
15411: järjestelmästä ehdottomasti ja pikaisesti luopua.                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15412: Siksi nykyisin voimassa olevaan kansanedustajien              kiehdotuksen:
15413: palkkiolakiin tulee lisätä säännös, jolla tämä
15414: 
15415: 
15416: 
15417: 
15418:                                                  Laki
15419:                            edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta
15420: 
15421:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä säädetyllä tavalla,
15422: lisätään edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annettuun lakiin (328/47) näin kuuluva
15423: 2 a §:
15424: 
15425:                       2 a §
15426:    Kansanedustajalla ei ole oikeutta saada valtion     palkkion lisäksi toista palkkaa tai palkan osaa
15427: tai kunnan virasta tai toimesta kansanedustajan        hoitaessaan kansanedustajan tointa ja saadessaan
15428: 
15429: 4285010716
15430: 2                                    1985 vp. -    LA n:o 105
15431: 
15432: siitä edustajanpalkkiosta annetussa laissa (328/     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15433: 47) tarkoitettua palkkiota.                        ta 1986.
15434: 
15435: 
15436: 
15437:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1985
15438: 
15439:         Pentti Kettunen                Pentti Skön                  Anssi Joutsenlahti
15440:         J. Juhani Kortesalmi           Liisa Arranz                 Veikko Vennamo
15441:         Lea Mäkipää                    Ulla Lehtinen                Pekka Vennamo
15442:         Helvi Koskinen                 Reino Jyrkilä                Urpo Leppänen
15443:         Mikko Vainio                   Heikki Riihijärvi            Vieno Eklund
15444:                                        Martti Ratu
15445:                                                  1985 vp.
15446: 
15447: Lakialoite n:o 106
15448: 
15449: 
15450: 
15451: 
15452:                                    Kettunen ym.: Ehdotus laiksi valtioneuvoston jäsenten palkkiosta
15453:                                      annetun lain 1 §:n muuttamisesta
15454: 
15455: 
15456:                                             Eduskunnalle
15457: 
15458:                               ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15459: 
15460:   Lakialaitteessa ehdotetaan valtioneuvoston jä-       palkkojen että kansanedustajien palkkojen osalta
15461: senten palkkiosta annettua lakia (229/ 55), sen        kulloinkin käytössä oleviin korkeimpiin virka-
15462: ensimmäistä pykälää muutettavaksi siten, että          palkkaluokkiin.
15463: muutoksella poistuu kytkentä sekä ministerin-
15464: 
15465: 
15466: 
15467: 
15468:                                       ALOITIEEN PERUSTELUT
15469: 
15470:    Valtioneuvoston jäsenten palkkauksesta on voi-         Periaatteena kansanedustajien palkka-asioissa
15471: massa tällä hetkellä laki, joka on säädetty 30         on pidettävä sitä, että korkea palkka ei saa olla
15472: vuotta sitten eli vuonna 195 5. Lain heikkoudeksi      houkuttimena kansanedustajan toimeen hakeu-
15473: on sittemmin huomattu se, että lailla kytketään        tumiseen mutta toisaalta palkan on oltava koh-
15474: sekä ministerit että kansanedustajat palkkauksen       tuullinen, jotta edustajien toimeentulo on sellai-
15475: osalta valtion virkamiesten korkeimpiin käytössä       nen, että kansanedustaja on talousasioissaan riip-
15476: oleviin palkkaluokkiin.                                pumaton ulkopuolisista.
15477:    Tällä hetkellä ministerin palkka määräytyy val-       Jotta edellä mainittuihin tavoitteisiin päästään,
15478: tionA-palkkataulukon mukaan ollen A 32. Kan-           tulee voimassa olevaa lakia valtioneuvoston jäsen-
15479: sanedustajan palkka on kytketty valtioneuvoston        ten palkkauksesta muuttaa. Muutos saadaan ai-
15480: jäsenten palkkoihin ollen 7 palkkaluokkaa alem-        kaan muuttamalla kyseisen lain 1 §, jolloin
15481: pi.                                                    pykälässä määritellään se palkkaluokka, johon
15482:   Järjestelmän ongelma ja heikkous on se, että         valtioneuvoston jäsenet sijoitetaan. Tästä on seu-
15483: jos halutaan tehdä korjauksia julkisen sektorin        rauksena se, että valtioneuvoston jäsenten palkat
15484: pienipalkkaisille, on koko julkisen sektorin palk-     jäädytetään vuoden 1985 tasolle eli palkkaluok-
15485: kausta muutettava, jotta tilaa tarkistuksille syntyy   kaan A 32, jolloin kansanedustajien palkkiolain
15486: alapäähän ja tämä johtaa vääjäämättä ylimpien          mukaan kansanedustajien palkka tulee olemaan
15487: palkkaluokkien käyttöönottoon.                         nykyinen eli A 25 tapahtuipa virkaehtosopimus-
15488:    Tästä on nykyisen käytännön mukaan auto-            neuvotteluissa minkälaisia ratkaisuja tahansa.
15489: maattisesti seurauksena se, että myös valtioneu-         Lakiehdotus on tarkoitettu käsiteltäväksi mah-
15490: voston jäsenten ja kansanedustajien palkat ko-         dollisimman pikaisesti kuitenkin niin, että se
15491: hoavat vastaavasti. Tästä automaatista on syytä        voisi tulla voimaan 1.1.1986.
15492: päästä pikaisesti eroon. Eduskunnan ja sen jäsen-        Edellä olevaan perustuen ehdotammekin,
15493: ten on syytä itse ratkaista myös palkka-asiansa
15494: korkeimpana valtioelimenä eikä piiloutua                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15495: palkka-automaattien selän taakse.                             kiehdotuksen:
15496: 
15497: 
15498: 
15499: 
15500: 4285010705
15501: 2                                      1985 vp. -     LA n:o 106
15502: 
15503:                                                 Laki
15504:               valtioneuvoston jäsenten palkkiosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
15505: 
15506:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtioneuvoston jäsenten palkkiosta 6 päivänä
15507: toukokuuta 1955 annetun lain (229/55) 1 § näin kuuluvaksi:
15508: 
15509:                         1 §
15510:    Valtioneuvoston jäsen saa palkkiota, joka vas-     toimessa kulloinkin suoritettavan kalleimman
15511: taa palkkausluokkaan A 32 kuuluvassa valtion          ryhmän kalliinpaikanlisää. Pääministeri saa kui-
15512: virassa tai toimessa kulloinkin suoritettavan pe-     tenkin edellä tarkoitetun palkkion ja kalliinpai-
15513: ruspalkan ja viiden ikälisän yhteismäärää. Mikäli     kanlisän kahdellakymmenellä prosentilla korotet-
15514: viran ja toimen haitijoille suoritetaan kalliinpai-   tuna.
15515: kanlisää, saa myös valtioneuvoston jäsen palkkion
15516: lisänä kalliinpaikanlisää, jonka määrä vastaa           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15517: palkkausluokkaan A 32 kuuluvassa virassa tai          ta 1986.
15518: 
15519: 
15520:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1985
15521: 
15522:          Pentti Kettunen                 Pentti Skön                    Anssi Joutsenlahti
15523:          J. Juhani Kortesalmi            Liisa Arranz                   Veikko Vennamo
15524:          Lea Mäkipää                     Ulla Lehtinen                  Pekka Vennamo
15525:          Helvi Koskinen                  Reino Jyrkilä                  Urpo Leppänen
15526:          Mikko Vainio                    Heikki Riihijärvi              Vieno Eklund
15527:                                          Martti Ratu
15528:                                               1985 vp.
15529: 
15530: Lakialoite n:o 107
15531: 
15532: 
15533: 
15534: 
15535:                                  Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi manttaalikuntalaitoksen lakkauttami-
15536:                                    sesta
15537: 
15538: 
15539:                                          Eduskunnalle
15540: 
15541:    Manttaalikuntalaitos on historiallinen jäänne     Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
15542: ajalta, jolloin yhteiskunnan rakenne oli aivan
15543: toisenlainen kuin nykyään. Sen vuoksi sen säilyt-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15544: täminen ei ole enää perusteltua.                          kiehdotuksen:
15545: 
15546: 
15547:                                               Laki
15548:                               manttaalikuntalaitoksen lakkauttamisesta
15549: 
15550:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15551: 
15552:                        1 §                                               2 §
15553:   Manttaalikuntalaitos nykypäivän yhteiskuntaan       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15554: soveltumattomana lakkautetaan.                      ta 1987.
15555: 
15556: 
15557:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1985
15558: 
15559:          Sakari Knuuttila              Tuulikki Hämäläinen           Kerttu Törnqvist
15560: 
15561: 
15562: 
15563: 
15564: 4285010683
15565:                                                1985 vp.
15566: 
15567: Lakialoite n:o 108
15568: 
15569: 
15570: 
15571: 
15572:                                    Bärlund ym.: Ehdotus laiksi liikepankkilain muuttamisesta
15573: 
15574: 
15575:                                            Eduskunnalle
15576: 
15577:    Suomalainen liikepankkilaitos on kansainväli-         Suomi kuuluu niihin harvoihin kehittyneisiin
15578: sesti katsoen varsin keskittynyt. Lähiaikoina ta-     tcollisuusmaihin, joissa kansanvaltaistamistoi-
15579: pahtuvaksi odotetun pankkifuusion jälkeen kaksi       miin liikepankkien päättävissä elimissä ei ole
15580: suurinta liikepankkia hallitsee lähes 90 prosenttia   ryhdytty. Useissa maissa, kuten Ranskassa, Itäval-
15581: liikepankkien markka- ja valuuttamääräisestä          lassa, Ruotsissa, Saksan Iiittotasavallassa ja kulu-
15582: luotonannosta yleisölle. Säästöpankkien ja osuus-     vaan vuoteen saakka myös Norjassa, julkisella
15583: pankkien keskusrahalaitoksina toimivien liike-        vallalla ja pankkien toimihenkilöillä on sangen
15584: pankkien lisäksi Suomessa on vain kaksi muuta         tuntuva vaikutusvalta liikepankkien piirissä.
15585: kotimaista pienehköä liikepankkia ja kolme ulko-      Ruotsissa ja aikaisemmin Norjassa julkisen vallan
15586: maalaisten omistamaa liikepankkia.                    vaikutusmahdollisuuksia oli pyritty edistämään
15587:    Liikepankeilla on edelleen keskeinen asema         nimeämällä julkisia edustajia liikepankkien hal-
15588: elinkeinoelämän ulkoisessa rahoituksessa, ennen       lintoelimiin. Tällä tavoin on tuntuvasti pystytty
15589: kaikkea niiden valuuttamääräisen liiketoiminnan       laajentamaan liikepankkien toimivallan perustaa
15590: rahoituksessa. Kun vielä otetaan huomioon liike-      sekä murtamaan niitä haevainvallan keskittymiä,
15591: pankkien, eräiden vakuutuslaitosten ja suurten        joita liikepankeissa on esiintynyt, vaarantamatta
15592: teollisuusyritysten kesken syntyneet molemmin-        liikepankkien tallettajien ja pienosakkeenomista-
15593: puoliset omistus- ja riippuvuussuhteet, voidaan       jien asemaa. Kokemukset, joita on saatu myös
15594: todeta, että liikepankkien asema koko suomalai-       henkilöstön osallistumisesta liikepankkien hallin-
15595: sessa talouselämässä on varsin keskeinen.             toon, ovat olleet rohkaisevia eräissä maissa.
15596:    Myös liikepankkien sisäinen vallankäyttö on           Kun tiedetään, että liikepankkien keskittymi-
15597: hyvin keskittynyt. Suurissakin liikepankeissa, nii-   nen on Suomessa suurempaa kuin missään muus-
15598: den osakeomistuksen laajuudesta huolimatta,           sa kehittyneessä markkinatalousmaassa, on sitä
15599: säännönmukaisesti 6-7 suurosakasta hallitsee          perustellumpaa ryhtyä näiden pankkien kansan-
15600: yhtiökokoukset. Useimmat suurosakkaat liike-          valtaistamiseen Suomessa. Ulkomailta saadut
15601: pankeissa ovat joko säätiöitä tai suuryrityksiä.      kokemukset kansanvaltaistamisesta osoittavat, et-
15602: Vastaavasti liikepankkien ja niiden tytäryhtiöiden    tä näissä maissa sovelletut menetelmät soveltuisi-
15603: edustajat hallitsevat myös monien ei-pankkitoi-       vat myös Suomeen.
15604: mintaa      harjoittavien   osakeyhtiöiden     yh-       Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
15605: tiökokouksia, riippumatta siitä, ovatko nämä
15606: yhtiöt pörssiyhtiöitä vai eivätkö.                              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15607:                                                              kiehdotuksen:
15608: 
15609: 
15610: 
15611: 
15612: 4385010694
15613: 2                                       1985 vp. -      LA n:o 108
15614: 
15615:                                                   Laki
15616:                                       liikepankkilain muuttamisesta
15617: 
15618:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä elokuuta 1969 annetun liikepankkilain
15619: (540/69) 12 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentti,
15620:   sellaisina kuin niistä ovat 12 §:n 1 momentti ja 13 §:n 1 momentti 21 päivänä joulukuuta 1979
15621: annetussa laissa (966/79), näin kuuluvaksi:
15622: 
15623:                        12 §                                                     16 §
15624:    Liikepankin hallintoa hoitavat hallintoneuvos-          Liikepankin hallinnon ja tilien tarkastamista
15625: to, hallituksena toimiva johtokunta ja toimitus-        varten on vuosittain valittava vähintään kolme
15626: johtaja. Hallintoneuvoston jäsenistä puolet tai jos     tilimarkastajaa ja heille tarpeellinen määrä
15627: hallintoneuvoston jäsenten lukumäärä on pariton         varamiehiä. Tilintarkastajista ja heidän varamie-
15628: yhden jäsenen enemmistöön oikeuttavan määrän            histään valitsee valtioneuvosto yhden kolmannek-
15629: valitsee valtioneuvosto kuultuaan henkilökuntaa         sen ja yhtiökokous kaksi kolmannesta.
15630: edustavaa järjestöä heidän edustuksensa järjestä-
15631: misestä. Yhtiökokous valitsee muut hallintoneu-
15632: voston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee johto-           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
15633: kunnan ja toimitusjohtajan. Yhtiöjärjestyksessä         kuuta 19
15634: voidaan määrätä, että johtokunnan jäsenet saa-             Liikepankin osakkeenomistaja voi kolmen vuo-
15635: daan valita määräämättömäksi ajaksi.                    den ·kuluessa tämän lain voimaantulosta vaatia,
15636:                                                         että valtio lunastaa hänen osakkeensa.
15637:                                                            Osakkeenomistaja voi vaatia vastikkeeksi lunas-
15638:                         13 §                            tuksesta joko osakkeiden keskimääräistä myynti-
15639:   Liikepankin hallintoneuvostossa on oltava vä-         arvoa kolmen vuoden aikana ennen lain voi-
15640: hintään yhdeksän jäsentä. Hallintoneuvoston             maantuloa tai osakkeiden myyntiarvoa lain voi-
15641: tehtävänä on valvoa, että pankkia hoidetaan             maantulopäivänä tai sitä lähinnä seuraavana arki-
15642: varovaisesti ja huolellisesti lain ja yhtiöjärjestyk-   päivänä vastaavan hinnan.
15643: sen mukaisesti ottaen huomioon kokonaistalou~              Valtioneuvosto nimeää puolueettoman asian-
15644: delliset näkökohdat ja yhtiökokouksen ja hallin-        tuntijatoimikunnan vahvistamaan edellä 3 mo-
15645: toneuvoston päätöksiä ja ohjeita noudattaen.            mentissa tarkoitetun korvauksen sekä määrää
15646:                                                         osakkeiden lunastuspaikan.
15647: 
15648: 
15649:      Helsingissä. 19 päivänä marraskuuta 1985
15650: 
15651:          Kaj Bärlund                      Markus Aaltonen                Tuulikki Hämäläinen
15652:          Jussi Ranta ·                    Anna-Liisa Piipari             Jukka Mikkola
15653:          Saara-Maria Paakkinen            Seppo Tikka                    Jorma Rantanen
15654:          Pirjo Ala-Kapee                  Pekka Myllyniemi               Timo Roos
15655:          Aimo Ajo                         Paula Eenilä                   Risto Ahonen
15656:          Kerttu Törnqvist                 Mats Nyby                      Arja Alho
15657:          Antti Kalliomäki                 Paavo Lipponen                 Lea Savolainen
15658:          Pertti Hietala                   Kari Urpilainen                Juhani Surakka
15659:          Aarno von Bell                   Tarja Halonen                  Mikko Rönnholm
15660:          Jouko Skinnari                   Pekka Starast                  Olli Helminen
15661:          Matti Kuusio                     Reijo Lindroos                 Kari Rajamäki
15662:          Pirkko Valtonen                  Peter Muurman                  Reino Paasilinna
15663:                                                 1985 vp.
15664: 
15665: Lakialoite n:o 109
15666: 
15667: 
15668: 
15669: 
15670:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain 8 ja 9 §:n
15671:                                       muuttamisesta
15672: 
15673: 
15674:                             ALOI1TEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15675: 
15676:    Aloitteessa ehdotetaan, että kunnan ja valtion     haiseläke tai varhennettu vanhuuseläke, saisi ai-
15677: eläkejärjestelmiin otettaisiin säännökset, joiden     kaisemman kunnan tai valtion palveluksen joh-
15678: mukaan edunsaaja, jolle on myönnetty yksityisen       dosta annetun vapaakirjan nojalla hänelle kuulu-
15679: sektorin eläkelakien mukainen yksilöllinen var-       van eläkkeen.
15680: 
15681: 
15682: 
15683: 
15684:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
15685: 
15686:    Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä tulee   poistaminen olisi suoritettava nopeasti. Koska
15687: vuoden 1986 alussa voimaan yksilöllinen varhais-      joustavan eläkeikäjärjestelmän toteuttaminen jul-
15688: eläke ja varhennettu vanhuuseläke. Julkisen sek-      kisen sektorin eläkejärjestelmissä voi kestää suh-
15689: torin eläkejärjestelmässä ei ole vielä toteutettu     teellisen kauan ja nyt puheena oleva epäkohta
15690: joustavaa eläkeikäjärjestelmää, vaan sitä tutkitaan   liittyy yksityisen sektorin joustavan eläkeikäjärjes-
15691: parhaillaan valtioneuvoston asettamassa komi-         telmän voimaantuloon 1.1.1986, katsomme, että
15692: teassa.                                               tämä epäkohta tulisi korjata erillään joustavan
15693:    Vuoden 1986 alusta voimaan tulevien säännös-       eläkeikäjärjestelmän muusta toteuttamisesta jul-
15694: ten mukaan työntekijäin eläkelakien tai yrittäjä-     kisella sektorilla.
15695: eläkelakien piirissä olevat henkilöt voivat saada         Lakialoite sisältää säännösehdotukset ainoas-
15696: yksilöllisen varhaiseläkkeen tai varhennetun van-     taan valtion eläkelain muuttamisesta, koska kun-
15697: huuseläkkeen. Jos he ovat aikaisemmin olleet          nallisen sektorin eläkejärjestelmä on säännelty
15698: valtion tai kunnan palveluksessa, he eivät kuiten-    Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännössä. Kat-
15699: kaan voi saada tämän palvelun johdosta annetun        somme kuitenkin, että vastaavat lisäykset kuin
15700: vapaakirjan nojalla heille kuuluvaa eläkettä.         tässä aloitteessa esitetään tehtäviksi valtion elä-
15701: Näin heille tuleva eläke voi jäädä huomattavasti-     kelakiin, tulee välittömästi sisällyttää myös Kun-
15702: kin pienemmäksi, kuin jos he olisivat olleet          nallisen eläkelaitoksen eläkesääntöön.
15703: vastaavan ajan yksityisen sektorin palveluksessa.         Ehdotammekin,
15704:    Kyseessä on ilmeinen epäkohta, joka voi johtaa
15705: hyvinkin kohtuuttomiin tilanteisiin yksittäisten                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15706: eläkkeenhakijoiden kohdalla. Tämän epäkohdan                  kiehdotuksen:
15707: 
15708: 
15709: 
15710: 
15711: 428501138B
15712: 2                                       1985 vp. -     LA n:o 109
15713: 
15714:                                                  Laki
15715:                               valtion eläkelain 8 ja 9 §:n muuttamisesta
15716: 
15717:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain
15718: (280/66) 8 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 10 päivänä joulukuuta 1971, 18 päivänä
15719: heinäkuuta 1975 ja 27 päivänä marraskuuta 1981 annetuilla laeilla (851/71, 568/75 ja 809/81), uusi
15720: 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, ja 9 §:ään, sellaisena kuin se on
15721: osittain muutettuna mainitulla 10 päivänä joulukuuta 1971 annetulla lailla, uusi 2 momentti, jolloin
15722: nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
15723: 
15724:                         8 §                                                   9 §
15725:    Eläkeiän saavuttaminen ei myöskään ole edel-           Oikeus työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen on
15726: lytyksenä vanhuuseläkkeen saamiselle, jos edun-        myös edunsaajalla, joka valtion palveluksen pää-
15727: saajalle on myönnetty varhennettu vanhuuseläke         tyttyä on saanut myöhempään työsuhteeseen
15728: työntekijäin eläkelain 4 §:n 2 momentin (666/          taikka yrittäjätoimintaan perustuvan työntekijäin
15729: 85 ), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-   eläkelain 4 e §:n, lyhytaikaisissa työsuhteissa
15730: jäin eläkelain 4 §:n 1 momentin (667 /85), maa-        olevien työntekijäin eläkelain 4 a §:n, maatalous-
15731: talousyrittäjien eläkelain 6 §:n 1 momentin            yrittäjien eläkelain 6 §:n 1 momentin tai yrittä-
15732: (668/85) tai yrittäjien eläkelain 5 §:n 1 momen-       jien eläkelain 5 §:n 1 momentin mukaisen yksi-
15733: tin (669/85) nojalla.                                  löllisen varhaiseläkkeen.
15734: 
15735: 
15736:                                                          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
15737:                                                        kuuta 1986.
15738: 
15739: 
15740:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1985
15741: 
15742:          Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen                   Timo Laaksonen
15743:          Kati Peltola                  Matti Kautto                 Mikko Kuoppa
15744:          Vappu Säilynoja              Inger Hirvelä                 Sten Söderström
15745:          Seppo Toiviainen              Osmo Vepsäläinen             Esko Helle
15746:          Juhani Vähäkangas            Heli Astala                   Arvo Kemppainen
15747:          Heikki Mustonen              Irma Rosnell                  Lauha Männistö
15748:                            Ensio Laine             Ulla-Leena Alppi
15749:                                                1985 vp.
15750: 
15751: Lakialoite n:o 110
15752: 
15753: 
15754: 
15755: 
15756:                                   Kortesalmi: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muut-
15757:                                     tamisesta
15758: 
15759: 
15760:                                           Eduskunnalle
15761: 
15762:   Maassamme on usein huutava pula havupui-              Tulo- ja varallisuusverolakiin olisikin tehtävä se
15763: den siemenistä, joita tarvitaan männyn ja kuusen     korjaus, että luonnonmarjojen ja sienten keruun
15764: kylvöön ja istutukseen metsäuudistusaloilla. Ha-     tapaan myös metsän kylvöön ja istutukseen tar-
15765: lukkuutta siementen keruuseen on erityisesti         koitettujen käpyjen siementen keruusta saatava
15766: koululaisten, 4H-kerholaisten sekä eläkeläisten      tulo olisi vapautettava tuloverosta.
15767: keskuudessa. Siementen keruusta menevä vero             Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
15768: kuitenkin jarruttaa tehokasta siemenaineksen tal-    vasti,
15769: teenottoa, vaikka esim. juuri nytkin on maassam-
15770: me huomattava pula männynsiemenestä.                            että Eduskunta hyväksyisi' seuraavan la-
15771:                                                              kiehdotuksen:
15772: 
15773: 
15774:                                                 Laki
15775:                           tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
15776: 
15777:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
15778: varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 23 kohta, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1982
15779: annetussa laissa (870/82), näin kuuluvaksi:
15780: 
15781:                       22 §
15782:   Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                 valmistuksessa, kerääjän näiden tuotteiden luo-
15783:                                                      vutuksesta saamaa tuloa, mikäli sitä ei ole pidet-
15784:    23) metsän kylvöön ja istutukseen tarkoitettu-    tävä palkkana,
15785: jen käpyjen siementen, luonnonvaraisten marjo-
15786: jen ja sienien sekä sellaisten luonnonvaraisten
15787: kasvien tai niiden osien, joita kerätään käytettä-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuu-
15788: väksi ihmisravintona, lääkkeinä tai lääkeaineen      ta 1986.
15789: 
15790:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1985
15791: 
15792:                                         ) . Juhani Kortesalmi
15793: 
15794: 
15795: 
15796: 
15797: 42850101176K
15798:                      j
15799:                     j
15800:                    j
15801:                   j
15802:                  j
15803:                 j
15804:                j
15805:               j
15806:              j
15807:             j
15808:            j
15809:           j
15810:          j
15811:         j
15812:        j
15813:       j
15814:      j
15815:     j
15816:    j
15817:   j
15818:  j
15819: j
15820:                                               1985 vp.
15821: 
15822: Lakialoite n:o 111
15823: 
15824: 
15825:                                  Rantanen ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 5 §:n muuttami-
15826:                                    sesta
15827: 
15828: 
15829:                                          Eduskunnalle
15830: 
15831:    Eduskunnan hyväksymä työttömyysturvalaki            Edellä mainitusta seuraa, että henkilö, joka on
15832: annettiin 24.8.1984 (602/84). Uuden lain myötä      syntynyt esimerkiksi 2.1.1921, saa vanhuuselä-
15833: työttömyysturva on keskimäärin parantunut,          kettä vasta 1. 2 .1986 alkaen ja jää näin ollen
15834: mutta lakia toteutettaessa on havaittu epäkohtia,   vaille sekä työttömyyspäivärahaa että vanhuuselä-
15835: jotka myös vaikeuttavat työttömän toimeentulo-      kettä 3 .1.1986-31.1.1986 välisenä aikana.
15836: turvaa. Eräs ongelma johtuu työttömyyspäivära-         Edellä oleva epäkohta, joka johtuu työttömyys-
15837: han ja vanhuuseläkkeen yhteensovituksesta.          turvan ja vanhuuseläketurvan epäonnistuneesta
15838: Työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan       yhteensovituksesta, on helpoimmin korjattavissa
15839: mukaan oikeutta työttömyyspäivärahaan ei ole        täydentämällä työttömyysturvalain 5 §:n 1 mo-
15840: henkilöllä, joka on täyttänyt 65 vuotta. Näin       mentin 2 kohtaa siten, että työttömyyspäivära-
15841: ollen, jos henkilö on syntynyt esimerkiksi          haan ei ole oikeutta henkilöllä, joka on täyttänyt
15842: 2.1.1921, päättyy hänen oikeutensa työttömyys-      65 vuotta ja joka saa vanhuuseläkettä. Tällöin ei
15843: päivärahaan 2.1.1986.                               työttömyyspäivärahan ja vanhuuseläkkeen välille
15844:    Työntekijäin eläkelain 4 §:n 2 momentin mu-      jää aikaa, jolloin työtön olisi vailla toimeentulo-
15845: kaan oikeus saada vanhuuseläkettä on työnteki-      turvaa.
15846: jällä hänen täytettyään 65 vuotta. Eläke myönne-       Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15847: tään seuraavan kuukauden alusta sen jälkeen,        nioittaen,
15848: kun oikeus eläkkeen saamiseen on syntynyt.
15849: Samalla tavoin menetellään myös kansaneläke-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15850: lain mukaista vanhuuseläkettä myönnettäessä                kiehdotuksen:
15851: (kansaneläkelain 20 ja 39 §).
15852: 
15853:                                               Laki
15854:                              työttömyysturvalain 5 §:n muuttamisesta
15855: 
15856:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturva-
15857: lain (602/84) 5 §:n 1 momentin 2 kohta näin kuuluvaksi:
15858: 
15859:                     5§                                 2) joka on täyttänyt 65 vuotta ja saa vanhuus-
15860:    Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset          eläkettä;
15861: 
15862:    Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henki-
15863: löllä:                                                Tämä laki tulee votmaan         päivänä
15864:                                                     kuuta 198
15865: 
15866:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985
15867: 
15868:         Jorma Rantanen                 Marja-Liisa Tykkyläinen        Pirkko Valtonen
15869:         Kerttu Törnqvist               Tarja Halonen                   Mikko Rönnholm
15870:         Reijo Lindroos                 Tuula Paavilainen              Kari Rajamäki
15871:         Antti Kalliomäki               Anna-Liisa Piipari              Saara-Maria Paakkinen
15872:         Paavo Lipponen                 Martti Lähdesmäki              Jukka Mikkola
15873:         Pekka Myllyniemi               Mats Nyby                      Liisa Jaakonsaari
15874:         Arja Alho                      Timo Roos                      Jussi Ranta
15875: 
15876: 260009R*
15877:                                                  1985 vp.
15878: 
15879: Lakialoite n:o 112
15880: 
15881: 
15882: 
15883: 
15884:                                     Paavilainen ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 7 §:n muutta-
15885:                                        misesta
15886: 
15887: 
15888:                                             Eduskunnalle
15889: 
15890:    Eduskunnan hyväksymä työttömyysturvalaki             karenssi työttömyyspäivärahan saannissa on koh-
15891: annettiin 24.8.1984 (602 184). Uuden lain myötä         tuuton sekä työttömälle työnhakijalle että hänen
15892: työttömyysturva on keskimäärin parantunut,              huollettavilleen lapsille. Työttömyysturvassa on
15893: mutta lakia toteutettaessa on havaittu epäkohtia,       otettava huomioon myös lastenhoidolliset näkö-
15894: jotka myös vaikeuttavat työttömän toimeentulo-          kohdat.
15895: turvaa. Eräs ongelma johtuu työn vastaanottamis-           Edellä olevan vuoksi vuorotyöntekijälle tulee
15896: velvollisuudesta silloin, kun työttömällä yksin-        antaa riittävä aika järjestää lastenhoito myös
15897: huoltajalla on huollettavanaan päivähoitoa tarvit-      normaalista poikkeavien työaikojen ajaksi. Nykyi-
15898: sevia lapsia. Työttömyysturvalain 5 §:n 1 mo-           sin työttömällä on vain pari päivää aikaa hoitaa
15899: mentin 3 kohdan mukaan työttömyyspäivärahaan            lastenhoito työtarjouksen jälkeen. On kohtuullis-
15900: ei ole oikeutta henkilöllä, joka ei ole työmarkki-      ta, että vuorotyötä tekevä yksinhuoltaja saa pal-
15901: noiden käytettävissä. Työttömyysturvalain 7 §:n         jon enemmän aikaa lastenhoidon järjestämiseen,
15902: 1 momentin mukaan henkilö, joka ilman pätevää           mikäli kunnallista päivähoitoa poikkeaville työ-
15903: syytä kieltäytyy vastaanottamasta hänelle tarjona       ajoille ei ole mahdollista saada. Lisäaika voisi olla
15904: olevaa, lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulu-      sama kuin työntekijän työttömyysturvalain 7 §:n
15905: matonta työtä, jota hänen työkykynsä huomioon           2 momentin mukainen ammattisuoja, eli kolme
15906: ottaen voidaan pitää hänelle sopivana ja josta          kuukautta. Lisäajan saadakseen työttömän tulee
15907: maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka             vaadittaessa esittää kunnallisen viranomaisen to-
15908: tai, jollei työehtosopimusta ole, työpaikkakun-         distus.
15909: nalla sellaisesta työstä maksettava käypä palkka,          Yksinhuoltajaksi lakia sovellettaessa katsottai-
15910: ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan ennen           siin sellainen lapsen huoltaja, joka ainoana täysi-
15911: kuin hän on ollut työssä tai työnhakijana työvoi-       ikäisenä asuu lapsen kanssa. Lähtökohtana olisi
15912: matoimistossa kuusi viikkoa työstä kieltäytymises-      siis se, ettei lapsi jäisi vaille luotettavaa valvontaa
15913:  tä lukien. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi       yöaikaan. Jos perheeseen kuuluu avopuoliso tai
15914:  päivää, oikeus työttömyyspäivärahaan alkaa palk-       jos perheessä asuu esimerkiksi jompikumpi iso-
15915:  kaa vastaavasti kolmen viikon kuluttua.                vanhemmista, työntekijällä ei olisi oikeutta vedo-
15916:     Työttömyysturvalain 7 §:n 1 momentin työn           ta lainkohtaan kieltäytymisperusteena edellyt-
15917:  vastaanottovelvollisuus on kohtuuton yksinhuol-        täen, ettei tämä henkilö ole samanaikaisesti vuo-
15918:  tajalle, jolla on huollettavanaan lapsia, jotka        rotyössä. Sama tilanne olisi kysymyksessä silloin,
15919:  tarvitsevat päivähoitoa. Päivähoitoa tarvitsevat ai-   jos perheeseen kuuluu aikuisia kotona asuvia
15920:  nakin alle 10-vuotiaat lapset. Mikäli tällainen        lapsia.
15921:  yksinhuoltaja on ammattinsa puolesta ollut työs-          Edellä mainittu muutos voitaisiin lisätä työttö-
15922:  sä alalla, johon tyypillisesti kuuluu vuorotyö tai     myysturvalain 7 §:ään uudeksi 7 momentiksi.
15923:  sellainen periodityö, jota tehdään runsaasti yöllä,        Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15924:  kuten esimerkiksi ravintolatyö, on hän velvolli-       nioittaen,
15925:  nen ottamaan vastaan tarjottua työtä alalta, vaik-
15926:  ka se edellyttäisi pienen lapsen jättämistä yöksi                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15927:  vaille valvontaa. Tällainen työn vastaanottamis-               kiehdotuksen:
15928:  velvollisuus ja siitä aiheutunut kuuden viikon
15929: 
15930: 
15931: 
15932: 
15933: 428501266F
15934: 2                                       1985 vp. -     LA n:o 112
15935: 
15936:                                                  Laki
15937:                                työttömyysturvalain 7 §:n muuttamisesta
15938: 
15939:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain
15940: {602/84) 7 §:ään uusi näin kuuluva 7 momentti:
15941: 
15942:                        7§                              maalista poikkeaviksi työajoiksi kunnallista las-
15943:         Velvollisuus ottaa vastaan työtä"              tenhoitoa, mistä seikasta henkilön on vaadittaes-
15944:                                                        sa esitettävä kunnallisen viranomaisen todistus
15945:                                                        työvoimatoimikunnalle. Yksinhuoltajana tässä
15946:    Yksinhuoltaja, jolla on huollettavanaan yksi        laissa pidetään sellaista lapsen huoltajaa, joka
15947: tai useampia alle 10-vuotiaita lapsia, voi myös        ainoana täysi-ikäisenä henkilönä asuu yhdessä
15948: päivärahaoikeuttaan menettämättä kieltäytyä vas-       lapsen kanssa.
15949: taanottamasta vuorotyötä ja illalla tai yöllä tehtä-
15950: vää periodityötä kolmen ensimmäisen työttö-              Tämä laki tulee voimaan        päivänä
15951: myyskuukauden aikana. Edellytyksenä on, että           kuuta 198
15952: yksinhuoltajana ei ole mahdollisuutta saada nor-
15953: 
15954:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985
15955: 
15956:          Tuula Paavilainen                Martti Lähdesmäki              Mats Nyby
15957:          Pirjo Ala-Kapee                  Pekka Starast                  Reijo Lindroos
15958:          Jorma Rantanen                   Tuulikki Hämäläinen            Antti Kalliomäki
15959:          Paavo Lipponen                   Kati Rajamäki                  Jussi Ranta
15960:          Timo Roos                        Marja-Liisa Tykkyläinen        Kerttu Törnqvist
15961:          Jukka Mikkola                    Pekka Myllyniemi               Reino Paasilinna
15962:          Aarno von Bell                   Arja Alho                      Lea Savolainen
15963:                                                1985 vp.
15964: 
15965: Lakialoite n:o 113
15966: 
15967: 
15968: 
15969: 
15970:                                    Ala-Kapee ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 5 §:n muutta-
15971:                                       misesta
15972: 
15973: 
15974:                                            Eduskunnalle
15975: 
15976:    Eduskunnan hyväksymä työttömyysturvalaki           myyspäivärahan maksaminen lopetetaan vasta sil-
15977: annettiin 24.8.1984 (602/84). Uuden lain myötä        loin, kun henkilö saa sairausvakuutuslain mu-
15978: työttömyysturva on keskimäärin parantunut,            kaista päivärahaa. Tällöin työtön saisi sairausva-
15979: mutta lakia toteutettaessa on havaittu epäkohtia,     kuutuslain 19 §:n mukaiselta karenssiajalta työt-
15980: jotka myös vaikeuttavat työttömän toimeentulo-        tömyyspäivärahan, ja työkyvyttömyyden jatkuessa
15981: turvaa. Eräs ongelma johtuu työkyvyttömyyden          työtön siirtyisi sairausvakuutuslain päivärahan
15982: määritelmästä. Työttömyysturvalain 5 §:n 3 mo-        piiriin kärsimättä toimeentuloturvan menetystä.
15983: mentin viimeisen virkkeen mukaan työkyvyttö-          Muutos on toteutettavissa poistamalla lain 5 §:n 3
15984: mänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu          momentin viimeisestä virkkeestä maininta sai-
15985: sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaises-     rausvakuutuslain mukaisesta työkyvyttömyydestä.
15986: ti työkyvyttömäksi, vaikka etuutta ei ole hänelle     Tällöin vain kansaneläkelain mukainen työkyvyt-
15987: myönnetty. Saman lainkohdan 1 momentin 6              tömyys estäisi työttömyyspäivärahan saamisen sil-
15988: kohdassa on määrätty, että työttömyyspäivära-         loin, kun lain mukaista etuutta ei ole myönnetty.
15989: haan ei ole oikeutta henkilöllä, joka sairauden,         Edellä mainittu muutos aiheuttaisi myös toisen
15990: vian tai vamman vuoksi on työkyvytön.                 korjauksen työttömyysturvalakiin. Työttömyys-
15991:    Työttömyysturvalain 5 §:n 3 momentin viimei-       turvalain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan
15992: nen virke on säädetty lähinnä sellaisia tapauksia     oikeutta päivärahaan ei ole henkilöllä, joka ei ole
15993: varten, joissa henkilö ei kuulu lain soveltamisalan   työmarkkinoiden käytettävissä. Työkyvytön hen-
15994: piiriin. Säännöksestä johtuu kuitenkin se, että       kilö ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, joten
15995: työttömän henkilön sairastuessa hän jää sairaus-      karenssiaikanakaan ei hänelle saisi maksaa työt-
15996: vakuutuspäivärahan karenssiajaksi vaille toimeen-     tömyyspäivärahaa. Tämän vuoksi työttömyystur-
15997: tuloturvaa. Sairausvakuutuslain 19 §:n mukaan         valain 5 § :ään tulisi lisätä uudeksi neljänneksi
15998: päivärahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä, ei    momentiksi määräys siitä, ettei 1 momentin 3
15999: kuitenkaan työkyvyttömyyden aikaruispäivältä ei-      kohta estä maksamasta päivärahaa siltä ajalta,
16000: kä seitsemältä sitä lähinnä seuraavalta arkipäiväl-   jolta henkilöllä ei ole oikeutta sairausvakuutus-
16001: tä.                                                   päivätahaan.
16002:     Koska lakia säädettäessä ei alunperin ollut          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16003: tarkoitus jättää työttömänä sairastunutta henki-      nioittaen,
16004: löä vaille toimeentuloturvaa, olisi työttömyystur-
16005: valakia tältä osin korjattava. Korjaus voidaan                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16006: toteuttaa helpoimmin muuttamalla työttömyys-                 lakiehdotuksen:
16007: turvalain 5 §:n 3 momenttia siten, että työttö-
16008: 
16009: 
16010: 
16011: 
16012: 260004M
16013: 2                                       1985 vp. -    LA n:o 113
16014: 
16015: 
16016:                                                 Laki
16017:                               työttömyysturvalain 5 §:n muuttamisesta
16018: 
16019:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16020:     muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 5 §:n 3 momentti ja
16021:     liså'tåan 5 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
16022: 
16023:                        5 §                            myyspäivärahan saamiselle asetetut edellytykset.
16024:      Työttömyyspåivå"rahaoikeuden ra;oitukset         Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka
16025:                                                       on todettu kansaneläkelain mukaisesti työkyvyt-
16026:    Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna         tömäksi, vaikka etuutta ei ole hänelle myönnet-
16027: työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa sai-       ty.
16028: rausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai kansan-          Tämän pykälän 1 momentin 3 kohdan estä-
16029: eläkelain (34 71 56) mukaista työkyvyttömyys-         mättä voidaan työttömyyspäivärahaa suorittaa
16030: eläkettä taikka täyden työkyvyttömyyden perus-        myös työkyvyttömälle henkilölle, joka ei saa
16031: teella maksettavaa etuutta jonkin muun lain           sairausvakuutuspäivärahaa sairausvakuutuslain 19
16032: nojalla. Jos kuitenkin henkilö saa kansaneläkettä     §:n 1 momentissa säädetyn rajoituksen vuoksi.
16033: kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin perusteella,
16034: hänellä on oikeus työttömyyspäivärahaan edellyt-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
16035: täen, että hän muutoin täyttää tässä laissa työttö-   kuuta 198 .
16036: 
16037: 
16038:        Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985
16039: 
16040:            Pirjo Ala-Kapee                Mikko Rönnholm                 Aarno von Bell
16041:            Saara-Maria Paakkinen          Kaj Bärlund                    Pekka Myllyniemi
16042:                                           Antti Kalliomäki
16043:                                                 1985 vp.
16044: 
16045: Lakialoite n:o 114
16046: 
16047: 
16048: 
16049: 
16050:                                    Nyby ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n muutta-
16051:                                      misesta
16052: 
16053: 
16054:                                             Eduskunnalle
16055: 
16056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n mukaan silloin,      eduskunta ei ole koolla. Tällaista tarvetta on
16057: jos edustaja tahtoo valtioneuvoston jäsenen vas-       ollut erityisesti kesäaikana, jolloin eduskunta ei
16058: tattavaksi tehdä kysymyksen tämän virka-alaan          moneen kuukauteen ole koolla ja asia, josta
16059: kuuluvasta asiasta, on hänen annettava se kirjalli-    kysymys on haluttu tehdä, on ollut kiireellinen.
16060: sesti laadittuna ja sisällykseltään täsmällisenä          Epäkohdan poistamiseksi tulisi valtiopäiväjär-
16061: puhemiehelle, jonka tulee saattaa se valtioneu-        jestyksen 37 §:n 1 momenttia täydentää siten,
16062: voston jäsenen tietoon. Puhemiehen kanssa sopi-        että kansanedustajalla olisi mahdollisuus saada
16063: mailaan ajalla antaa valtioneuvoston jäsenen           kirjalliseen kysymykseensä kirjallinen vastaus kol-
16064: suullisen tai kirjallisen vastauksen 30 päivän         menkymmenen päivän kuluessa. Tällöin kysy-
16065: kuluessa tiedon saamisesta, ellei katso, että vas-     myksen toimittaisi valtioneuvoston jäsenen tie-
16066: tausta asian laadun vuoksi ei ole annettava,           toon eduskunnan pääsihteeri eduskunnan puhe-
16067: jolloin syyt siihen on saman ajan kuluessa edus-       miehen sijasta ja vastaus toimitettaisiin kirjallise-
16068: kunnalle ilmoitettava.                                 na suoraan kansanedustajalle. Teknisesti muutos
16069:    Valtioneuvoston jäsenille voidaan tehdä kysy-       on toteutettavissa valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
16070: myksiä vain silloin, kun eduskunta on koolla.          1 momenttia täydentämällä.
16071: Näin ollen kansanedustajalla ei ole mahdollisuut-         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16072: ta tehdä valtioneuvoston jäsenelle kysymyksiä          nioittaen,
16073: tammikuussa eikä kesäaikana eduskunnan ollessa
16074: hajaantuneena. Käytännössä on kuitenkin ilmen-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16075: nyt tarvetta tehdä kirjallinen kysymys valtioneu-              lakiehdotuksen:
16076: voston jäsenelle myös sellaisena aikana, jolloin
16077: 
16078: 
16079: 
16080:                                                  Laki
16081:                               valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n muuttamisesta
16082: 
16083:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
16084: muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta
16085: 1948 annetussa laissa (775 148), näin kuuluvaksi:
16086: 
16087:                        37 §                            saman ajan kuluessa eduskunnalle ilmoitettava.
16088:   Jos edustaja tahtoo valtioneuvoston Jasenen          Tällaisesta asiasta älköön eduskunnassa keskustel-
16089: vastattavaksi tehdä kysymyksen tämän virka-alaan       tako älköönkä päätöstä tehtäkö. Milloin edus-
16090: kuuluvasta asiasta, antakoon sen kirjallisesti laa-    kunta ei ole kirjallisen kysymyksen tekoaikana
16091: dittuna ja sisällykseltään täsmällisenä puhemie-       koolla, on edustajalla mahdollisuus jättää kirjalli-
16092: helle, jonka tulee saattaa se valtioneuvoston jäse-    nen kysymys eduskunnan keskuskansliaan ja
16093: nen tietoon. Puhemiehen kanssa sopimailaan             eduskunnan pääsihteerin tulee saattaa kysymys
16094: ajalla antaa valtioneuvoston jäsen suullisen tai       valtioneuvoston jäsenen tietoon. Valtioneuvoston
16095: kirjallisen vastauksen 30 päivän kuluessa tiedon       jäsen lähettää tällöin kirjallisen vastauksen suo-
16096: saamisesta, ellei katso, että vastausta asian laadun   raan kansanedustajalle 30 päivän kuluessa tiedon
16097: vuoksi ei ole annettava, jolloin syyt siihen on        saamisesta, ellei katso, että vastausta asian laadun
16098: 
16099: 260005N
16100: 2                                    1985 vp. -   LA n:o 114
16101: 
16102: vuoksi ei ole annettava, jolloin syyt siihen on     Tämä laki tulee voimaan   päivänä
16103: saman ajan kuluessa edustajalle ilmoitettava.     kuuta 198 .
16104: 
16105: 
16106: 
16107:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985
16108: 
16109:          Mats Nyby                   Kaj Bärlund                 Pekka Myllyniemi
16110:         Reijo Lindroos               Anna-Liisa Piipari          Tuulikki Hämäläinen
16111:         Kari Rajamäki                Liisa Jaakonsaari           Paavo Lipponen
16112:         Tuula Paavilainen            Pentti Lahti-Nuuttila       Antti Kalliomäki
16113:         Tarja Halonen                Kerttu Törnqvist            Jorma Rantanen
16114:          Martti Lähdesmäki           Mikko Elo                   Jukka Mikkola
16115:         Riitta Järvisalo-Kanerva     Peter Muurman               Paula Eenilä
16116:         Olli Helminen                Jussi Ranta                 Reino Paasilinna
16117:         Seppo Tikka                  Mikko Rönnholm              Pertti Hietala
16118:         Aarno von Bell               Arja Alho                   Risto Ahonen
16119:         Kari Urpilainen              Marja-Liisa Tykkyläinen     Timo Roos
16120:         Juhani Surakka               Markus Aaltonen             Esko Aho
16121:         Håkan Nordman                Martti Ratu                 Håkan Malm
16122:          Mauri Miettinen             Tapio Holvitie              Boris Renlund
16123:         Jutta Zilliacus              Kalle Könkkölä              Timo Laaksonen
16124:         Jouko Tuovinen               Pirkko Valtonen             Sakari Knuuttila
16125:                                      Matti Kuusio
16126:                                                   1985 vp.
16127: 
16128: Lakialoite n:o 115
16129: 
16130: 
16131: 
16132: 
16133:                                     Paavilainen ym.: Ehdotus laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttami-
16134:                                        sesta
16135: 
16136: 
16137:                                              Eduskunnalle
16138: 
16139:     Osakeyhtiössä osakkeen omistajalle ei yleensä        verkon rakennetta uuden liittymän keskimääräi-
16140: voida asettaa muita taloudellisia velvollisuuksia        nen hinta on 2 000-3 000 markkaa. Silloinkin,
16141: yhtiötä kohtaan kuin merkityistä osakkeista suori-       kun taloverkko on valmiiksi rakennettu, sen
16142: tettavan maksun maksaminen. Asunto-osakeyh-              kunnostaminen ja liittäminen kaapeliverkkoon
16143: tiöissä osakkeen omistajilta perittävä vastike on        maksaa esimerkiksi Helsinki-Televisio Oy:n ver-
16144: poikkeus tästä osakeyhtiöoikeudellisesta pääsään-        kon osalta keskimäärin 1 300-1 500 markkaa
16145: nöstä. Voimassa olevassa asunto-osakeyhtiölaissa         asunnolta. Kun asunto-osakeyhtiön päätös talon
16146: ( 30 /26) vastikkeen maksuvelvollisuus on ilmaistu       liittämisestä kaapeliverkkoon voidaan tehdä yk-
16147: välillisesti 3 § :ssä säätämällä, että yhtiöjärjestyk-   sinkertaisella enemmistöllä, joutuvat monet sel-
16148: sessä on määrättävä vastikkeen laskentaperuste ja        laiset kotitaloudet, jotka eivät ole kiinnostuneita
16149: eräät siihen liittyvät seikat. Sen sijaan laissa ei      verkostoon liittymisestä, vasten tahtoaan osallis-
16150: erikseen säädetä, mihin tarkoituksiin vastiketta         tumaan liittymiskustannuksiin. Tämä velvolli-
16151: voidaan periä.                                           suus heillä on jopa siinä tapauksessa, että he
16152:     Kaapelitelevisioverkostojen rakentaminen on          eivät lainkaan omista eivätkä aio hankkia televi-
16153: viime aikoina voimakkaasti lisääntynyt ja saman-         siovastaanotinta. Voimassa olevan lainsäädännön
16154: aikaisesti valmistellaan kaapelitelevisiolakia. Val-     mukaisessa tilanteessa asunto-osakeyhtiön asuk-
16155: misteitavaan lakiin ei kuitenkaan liity säännöksiä       kaat joutuvat keskenään eriarvoiseen asemaan.
16156: kaapelitelevisioverkostojen liittymissopimuksista            Edellä mainittu valinnanvapautta loukkaava
16157: ja niistä kansalaisille koituvista kustannuksista.       epäkohta on korjattava asunto-osakeyhtiölakia
16158: Monille kansalaisille sähköisen tiedonvälityksen         muuttamalla. Täydellistä valinnanvapautta jokai-
16159: nykyiset vaihtoehdot ovat riittävät, eivätkä he ole      selle osakkaalle on tosin mahdotonta aikaansaa-
16160: kiinnostuneita liittymään kaapelitelevisioverkos-        da. Asian käsittelyä yhtiökokouksessa voidaan
16161: toon. Syynä on useimmiten se, että television            kuitenkin muuttaa vähemmistösuojan suuntaan
16162: katsominen katsotaan perhe-elämää passivoivaksi          siten, että asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa
16163: ja lisäksi kaapelitelevisioverkot tarjoavat enim-        liittymispäätökseen vaaditaan kahden kolmasosan
16164: mäkseen vain monikansallista viihdettä. Kaapeli-         enemmistö annetuista äänistä. Teknisesti muutos
16165: television leviäminen ei näillä näkymin ole omi-         on toteutettavissa lisäämällä asunto-osakeyhtiö-
16166: aan tukemaan kansallisen kulttuurin leviämistä.          lain 3 §:ään uusi kolmas kohta. Lainmuutos
16167: Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki ei kuitenkaan jä-         tulisi toteuttaa pikaisesti, sillä vuoden 1984 lo-
16168:  tä yksityiselle asunto-osakeyhtiön osakkaalle va-       pussa jo noin 200 000 asuntoa oli liitetty maam-
16169: linnan mahdollisuutta kaapelitelevisioverkostoon         me taajamien kaapeliverkkoihin. Ensi vuosikym-
16170: liittymisessä,      sillä  asunto-osakeyhtiön      yh-   menen alkuun mennessä näiden kotitalouksien
16171:  tiökokous voi enemmistöpäätöksellä päättää ver-         määrän on arvioitu olevan noin 500 000.
16172:  kostoon liittymisestä. Asiantilaa ei ole pidettävä         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16173:  tyydyttävänä.                                           nioittaen,
16174:     Kaapelitelevisioverkostoon liittyminen on elä-
16175:  mäntapakysymyksen ohella suuri taloudellinen                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16176:  rasite kotitalouksille. Käytettäessä tähtimäistä               kiehdotuksen:
16177: 
16178: 
16179: 
16180: 
16181:  260007P
16182: 2                                     1985 vp. -    LA n:o 115
16183: 
16184: 
16185:                                               Laki
16186:                                 asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta
16187: 
16188:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä helmikuuta 1926 annettuun asunto-osakeyh-
16189: tiölakiin (30/26) uusi näin kuuluva 9 a §:
16190: 
16191:                        9a §                         että kaksi kolmasosaa annetuista äänistä on ehdo-
16192:   Sen estamatta, mitä tassa laissa muuten on        tusta kannattanut.
16193: säädetty tai yhtiöjärjestyksessä määrätty, vaadi-
16194: taan yhtiökokouksessa päätöksen tekemiseen            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
16195: asunto-osakeyhtiön liittämisestä kaapeliverkkoon,   kuuta 198 .
16196: 
16197: 
16198:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1985
16199: 
16200:          Tuula Paavilainen              Kerttu Törnqvist             Kari Rajamäki
16201:          Reijo Lindroos                 Anna-Liisa Piipari           Jouko Tuovinen
16202:          Pekka Starast                  Martti Lähdesmäki            Lea Savolainen
16203:          Olli Helminen                  Riitta Järvisalo-Kanerva     Maija Rajantie
16204:          Marja-Liisa Tykkyläinen        Tarja Halonen                Peter Muurman
16205:          Pirjo Ala-Kapee                Pentti Lahti-Nuuttila        Saara-Maria Paakkinen
16206:          Timo Roos                      Reino Paasilinna             Antti Kalliomäki
16207:                      Pirkko Valtonen                          Mats Nyby
16208:                                                                             1985 vp.
16209: 
16210: Lakialoite n:o 116
16211: 
16212: 
16213: 
16214: 
16215:                                                           Helle ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholilain 22 §:n muuttamisesta,
16216:                                                             keskioluesta annetun lain muuttamisesta ja olutta valmistavien
16217:                                                             yhtiöiden lunastamisesta alkoholiyhtiölle
16218: 
16219: 
16220:                                                                      Eduskunnalle
16221: 
16222:                                                   ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16223: 
16224:   Aloitteessa ehdotetaan, että keskioluen ja vah-                                 kittymisellä ja alkoholipoliittisilla näkökohdilla.
16225: vemman oluen tehdasmaista valmistusta ei alko-                                    Olutta nykyisin valmistavien yhtiöiden osakkaat
16226: holiyhtiön hallintoneuvosto enää saisi antaa ulko-                                saisivat korvauksena osakkeistaan niiden verotus-
16227: puolisille, vaan se olisi alkoholiyhtiön yksinoi-                                 arvon mukaisen hinnan.
16228: keus. Tätä perustellaan oluen valmistuksen kes-
16229: 
16230: 
16231: 
16232: 
16233:                                                                          PERUSTELUT
16234: 
16235:    Alkoholilain ja keskioluesta annetun lain no-                                  naa markkaa Ja sen mainostamiseen käytettiin
16236: jalla oluen tehdasmainen valmistus on annettu                                     samana vuonna 15 miljoonaa markkaa. Siten
16237: yksityisille yhtiöille. Oluen valmistus on kuiten-                                mainonta olisi 30 % vähittäismyynnistä. Todelli-
16238: kin muutaman viime vuoden aikana keskittynyt                                      suudessahan miedolla oluella mainostetaan vas-
16239: niin, että Hartwallin ja Sinebrychoffin ohella on                                 taavia III-oluita (myynti 1 879 miljoonaa mark-
16240: jäljellä enää kaksi muuta panimoa, Olvi ja Mal-                                   kaa) ja A-oluita (myynti 2 172 miljoonaa mark-
16241: lasjuoma, joista viimeksi mainitun omistuksesta                                   kaa). Miedon oluen mainonnan muodossa käytä-
16242: riidellään parhaillaan oikeudessa. Oluen valmis-                                  vä kilpailu on osaltaan omiaan myös lisäämään
16243: tus jakautuukin tällä hetkellä seuraavasti:                                       vahvempien oluiden kulutusta, mitä ei voida
16244:                                                                                   pitää alkoholipoliittisesti suotavana.
16245:                                                        A·olut   Keski·   Ykkös·
16246:                                                                  olut     olut        Aloitteessa ehdotetaan oluen valmistuksen siir-
16247:                                                                                   tämistä alkoholilain tarkoittamalle alkoholiyhti-
16248: Hartwall                        34      46    29                                  ölle eli Oy Alko Ab:lle. Panimoyhtiöiden osak-
16249:           0   ••••••••••••••••••••
16250: 
16251: 
16252: 
16253: 
16254: Mallasjuoma ................. 32        18    31                                  keiden omistajille tämä korvattaisiin siten, että
16255: Olvi                             3       3     7                                  osakkeista maksettaisin niiden verotusarvon mu-
16256:      •••••••••••••    0.   0   •••   0   ••   0   0.
16257: 
16258: 
16259: 
16260: 
16261: Sinebrychoff (ml. Pyynikki) ... 31      33    33                                   kainen korvaus eli arviolta yhteensä 45 miljoonaa
16262:                      (Lähde: Talouselämä 37 1198 5)                                markkaa. Rahana korvauksesta maksettaisiin
16263:                                                                                    omistajaa kohti enintään 10 000 markkaa, mikä
16264:    Oluen valmistuksen näin voimakkaasti keskit-                                    helpottaisi pienosakkaiden asemaa. Valtiontalou-
16265: tyessä on ilmeistä, että tulee varsin työlääksi                                    dellisista syistä korvaus maksettaisiin 10 000 mar-
16266: saada selvyyttä valmistuksen todellisista kustan-                                  kan ylittävältä osalta valtion obligaatioina, joille
16267: nuksista, jolloin alkoholipoliittisesti määräytyvän                                maksettaisiin korkoa. Täksi koroksi ehdotamme
16268: hinnan ja valmistuskustannusten erona yhteis-                                      Suomen Pankin peruskorkoa 2 %-yksikköä pie-
16269: kunnalle perittävän veron oikeaa määrää on vai-                                    nempää korkoa. Koska obligaatiot olisivat vaih-
16270: kea määritellä. Panimoiden kilpailu vääristyy                                      dettavissa, olisi obligaatioiden haltijoilla mahdol-
16271: mainonnalla käytäväksi kilpailuksi, mikä on omi-                                   lisuus muuttaa ne rahaksi jo ennen niiden takai-
16272: aan nostamaan valmistuskustannuksia. Miedon                                        sin lunastamista valtiolle.
16273: oluen kuluttaja-arvo oli vuonna 1984 51 miljoo-                                       Henkilökunnan aseman turvaamiseksi on 3.
16274: 260008Q
16275: 2                                        1985 vp. -     LA n:o 116
16276: 
16277: 
16278: lakiehdotukseen sisällytetty tätä tarkoittava erityi-      Ehdotammekin,
16279: nen säännös.
16280:    Koska omistajille ehdotetaan maksettavaksi ve-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
16281: rotusarvon mukainen korvaus, katsomme, että                      kiehdotukset:
16282: laki voidaan säätää tavallisena lakina.
16283: 
16284: 
16285: 1.
16286:                                                   Laki
16287:                                    alkoholilain 22 §:n muuttamisesta
16288: 
16289:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain
16290: (459/68) 22 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
16291: 
16292:                         22 §                            hen tarvittavat edellytykset ja vaadittava luotetta-
16293:   Muun alkoholijuoman kuin oluen tehdasmai-             vuus.
16294: sen valmistamisen voi alkoholiyhtiön hallinto-
16295: neuvosto yhtiön lukuun antaa asettaminsa eh-
16296: doin toistaiseksi sille, jolla harkitaan olevan sii-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
16297:                                                         1986.
16298: 
16299: 
16300: 
16301: 
16302: 2.
16303:                                                   Laki
16304:                                keskioluesta annetun lain muuttamisesta
16305: 
16306:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16307:     kumotaan keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun lain (462168) 6-10 § sekä
16308:     muutetaan 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
16309: 
16310:                         5§                                Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
16311:   Keskiolutta saa tehdasmaisesti valmistaa vam          1986.
16312: a1koholiyhtiö.
16313: 
16314: 
16315: 
16316: 
16317: 3.
16318:                                                    Laki
16319:                      olutta valmistavien yhtiöiden lunastamisesta alkoholiyhtiölle
16320: 
16321:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16322: 
16323:                          1 §                                                   2 §
16324:     Tässä laissa säädetään olutta valmistavien yh-         Omistusoikeus olutta valmistaviin yhtiöihin
16325:  tiöiden lunastamisesta alkoholilain (459/68) tar-      varoineen ja velkoineen siirtyy välittömästi tämän
16326:  koittamalle alkoholiyhtiölle.                          lain voimaantulopäivästä lukien alkoholiyhtiölle.
16327:                                        1985 vp. -     LA n:o 116                                      3
16328: 
16329:                         3 §                           kuitenkaan koske sellaista tavanomaista liiketoi-
16330:    Valtion varoista maksetaan korvaus olutta val-     mintaa, joka on yhtiön valmistustoiminnan kan-
16331: mistavien yhtiöiden osakkeita omistaville osak-       nalta välttämätöntä.
16332: keelta se markkamäärä, mikä oli osakkeen vero-
16333: tusarvo vuodelta 1985 toimitetussa verotuksessa.                             5 §
16334:    Korvauksesta maksetaan kullekin osakkeen              Edellä 2 §:ssä tarkoitettu omistusoikeuden
16335: omistajalle kolmen kuukauden kuluessa lain voi-       siirtyminen ei saa heikentää kohteena olevien
16336: maantulosta enintään 10 000 markkaa osakekir-         yhtiöiden henkilökunnan asemaa tai saavutettuja
16337: joja vastaan. Siltä osin kuin osakkeen omistajalle    työsuhteeseen liittyneitä etuja. Mikäli kuitenkin
16338: edellä 1 momentin mukaan maksettava korvaus           alkoholiyhtiön henkilökunnalla on jossakin suh-
16339: ylittää 10 000 markkaa, korvaus suoritetaan val-      teessa paremmat edut kuin siirron kohteena ole-
16340: tion tätä tarkoitusta varten erikseen liikkeelle      vien yhtiöiden henkilökunnalla, tulevat nämä
16341: laskemina obligaatioina, joiden korko maksamat-       edut koskemaan siirron kohteena olevien yh-
16342: tomalle pääomalle on Suomen Pankin perusko-           tiöiden henkilökuntaa lain voimaantulopäivästä
16343: ron mukainen kuitenkin kahdella prosenttiyksi-        lukien.
16344: köllä vähennettynä. Valtio lunastaa obligaatiot          Alkoholiyhtiö ei saa panna toimeen henkilö-
16345: takaisin viidentoista vuoden kuluessa tämän lain      kunnan lomautusta tai irtisanomisia, jotka liitty-
16346: voimaantulosta.                                       vät 2 §:ssä tarkoitetun siirron toteuttamiseen.
16347: 
16348:                        4§                                                 6 §
16349:    Olutta valmistava yhtiö ei saa siirtää vastik-       Tämän lain täytäntöönpanosta säädetään tar-
16350: keetta tai vastiketta vastaan toiselle kiinteää tai   kemmin asetuksella.
16351: irtainta omaisuutta, valmistusoikeutta, patenttia
16352: tai muuta sellaista. Milloin siirtoon on ryhdytty                            7 §
16353: ennen tämän lain voimaantuloa ilmeisessä tarkoi-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
16354: tuksessa hyödyttää osaa tai kaikkia osakkeenomis-     1986. Lain täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä
16355: tajia, siirto on mitätön.                             toimiin jo ennen lain voimaantuloa.
16356:    Se mitä edellä on sanottu siirtämiskiellosta ei
16357: 
16358:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985
16359: 
16360:         Esko Helle                      Sakari Knuuttila               Liisa Kulhia
16361:         Kalle Könkkölä                  Arja Alho                      Tarja Halonen
16362:         Kati Peltola                    Arvo Kemppainen                Ensio Laine
16363:                                                1985 vp.
16364: 
16365: 
16366: Lakialoite n:o 117
16367: 
16368: 
16369:                                   Kulhia: Ehdotus laiksi kunnallislain 56 §:n 3 momentin muuttami-
16370:                                     sesta
16371: 
16372:                                            Eduskunnalle
16373: 
16374:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16375: 
16376:   Aloitteessa ehdotetaan kumottavaksi kunnan-         koskeva poikkeussäännös, joka loukkaa hallitus-
16377: johtajien, apulaiskunnanjohtajien ja Pääkaupun-       muodon 5 §:ssä taattua kansalaisten yhdenvertai-
16378: kiseudun yhteistyövaltuuskunnan johtajien vaalia      suutta.
16379: 
16380: 
16381: 
16382:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
16383: 
16384:    Kunnallisen kansanvallan periaatteet edellyttä-    räiset kelpoisuusehdot, mutta eivät täytä järjes-
16385: vät, että kunnanjohtajan ja apulaiskunnanjohta-       telmän edellyttämiä ehtoja, joista tärkeimmät
16386: jan virkaan voidaan valita vain sellainen henkilö,    ovat puoluejäsenyys tai puolueuskollisuus. Viran
16387: joka on hakenut virkaa määräaikaan mennessä.          haettavaksi julistaminen on tässä järjestelmässä
16388: Kunnallislain 56 §:n 3 momentin mukaan tästä          pelkkä muodollisuus.
16389: säännöstä on kuitenkin mahdollista poiketa ja            Kunnallislain 56 §:n 3 momentin poikkeus-
16390: valita virkaan "sellainenkin henkilö, joka ei ole     säännös on syytä kumota, koska se palvelee
16391: hakenut virkaa''. Yhä useammin käy niin, että         puolueiden virkaläänitysjärjestelmää, joka jakaa
16392: pätevät hakijat syrjäytetään ja virka täytetään ohi   kansalaiset päteviin ja epäpäteviin poliittisin pe-
16393: hakijoiden. Näin menetellään silloin, kun haki-       rustein ja siten loukkaa hallitusmuodon 5 §:ssä
16394: joiden joukossa ei ole viran "läänityksenä" itsel-    taattua kansalaisten yhdenvertaisuutta. Tämän
16395: leen saaneen puolueen kannalta sopivaa henki-         järjestelmän purkaminen kokonaisuudessaan
16396: löä.                                                  edellyttää nyt esitettyä lakiehdotusta pidemmälle
16397:    Virkaläänitysjärjestelmässä suurimmat puo-         meneviä lainsäädäntötoimia.
16398: lueet jakavat virat keskenään ja täyttävät ne            Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
16399: luottomiehillään. Puolueista rii ppumattomilla
16400: pätevillä hakijoilla ei ole mahdollisuuksia päästä              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16401: näihin virkoihin, koska he täyttävät vain lakimää-           kiehdotuksen:
16402: 
16403: 
16404:                                                 Laki
16405:                                  kunnallislain 56 §:n muuttamisesta
16406: 
16407:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain
16408: (953/76) 56 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
16409: 
16410:                      56 §                             äänistä, on toimitettava äänestys kahden eniten
16411:                                                       ääniä saaneen välillä. Valituksi katsotaan silloin
16412:                  Kunnanjohtaja
16413:                                                       se, joka tässä äänestyksessä sai eniten ääniä.
16414:     Virkaa määräaikaan mennessä hakeneiden vä-
16415: lillä toimitetaan vaali suljetuin lipuin. Jollei        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
16416: vaalissa kukaan ole saanut yli puolta annetuista      kuuta 198 .
16417: 
16418: 
16419:     Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1985
16420: 
16421:                                              Liisa Kulhia
16422: 2600060
16423:                                                  1985 vp.
16424: 
16425: Lakialoite n:o 118
16426: 
16427: 
16428: 
16429: 
16430:                                     Törnqvist ym.: Ehdotukset laeiksi työturvallisuuslain 9 §:n ja työ-
16431:                                       suojelun valvonnasta annetun lain 26 §:n muuttamisesta
16432: 
16433: 
16434:                                              Eduskunnalle
16435: 
16436:    Työturvallisuuslaissa (299/58) ei ole säännöstä         Jos työturvallisuuslakiin otetaan selvä säännös
16437: työntekijän oikeudesta kieltäytyä työstä siinä ta-      työntekijän oikeudesta kieltäytyä terveydelle ja
16438: pauksessa, että määrätty työ on työntekijän ter-        turvallisuudelle vaarallisesta työstä, tulee kieltäy-
16439: veydelle tai turvallisuudelle vaarallinen. Kuiten-      tymisen oikeutus harkittavaksi välittömästi työn-
16440: kin käytännön työsuojelutyön kannalta olisi erit-       tekijän ilmoituksen jälkeen. Työturvallisuuslakiin
16441: täin tärkeätä, että lakiin tulisi säännös, jonka        tulee myös kirjata määräykset menettelytavoista
16442: mukaan yksityinen työntekijä voi seuraamuksitta         silloin, kun työntekijä ja työnantaja ovat työn
16443: kieltäytyä vaarallisesta työstä tai työsuojeluvaltuu-   vaarallisuudesta eri mieltä. Normaalin työmark-
16444: tettu voi tämän työn keskeyttää.                        kinakäytännön mukaisesti silloin, kun työntekijä
16445:    Esimerkkinä vaarallisesta työstä mainittakoon        ilmoittaa kieltäytyvänsä työstä vedoten työn vaa-
16446: vesakontorjuntatyö. Eräs torjunta-aineiden levi-        rallisuuteen, on asiasta neuvoteltava erityisesti
16447: tysmenetelmä on sumuttaa uturuiskulla seos hy-          siinä tapauksessa, että työnantaja on työn vaaral-
16448: vin pienijakoiseksi varren päässä olevalla sumutti-     lisuudesta eri mieltä. Neuvottelut tulisi tässä
16449: mella. Sumu kulkeutuu tuulen mukana taimik-             tapauksessa käydä työnantajan työsuojelusta vas-
16450: koon. Reppu- ja moottoriselkäruiskulla torjunta-        taavan toimihenkilön, yleensä työsuojelupäälli-
16451: aine ruiskutetaan suoraan hävitettävien puiden          kön sekä työntekijöiden valitseman työsuojeluval-
16452: lehdille. Työntekijän altistuminen sairauksiin tä-      tuutetun kesken. Mikäli neuvottelut eivät johda
16453: tä levitysmenetelmää käyttäen on suurempi kuin          tulokseen, on asiasta hankittava asianomaisen
16454: muilla vesakontorjuntamenetelmillä, sillä neste-        työsuojelupiirin päätös, joka on työnantajaa sito-
16455: mäiset yhdisteet saattavat joutua iholle ja kaasu-      va. Päätöstä tehdessään työsuojelupiirin on otet-
16456: maiset kulkea hengitysteitse kehoon. Moottorisel-       tava huomioon korkeimman oikeuden työstä
16457: käruiskulla työskentelyyn liittyy myös melun ja         kieltäytymisestä antamat ennakkopäätökset sekä
16458: värinän aiheuttamia terveysvaaroja.                     mainittua työtä ja siinä käytettäviä aineita koske-
16459:    Vesakontorjunta-aineiden levittäminen ruisku-        vat työsuojelututkimukset ja selvitykset. Työsuo-
16460: msmenetelmällä on vain yksi esimerkki vaaralli-         jeluhallituksen on tarvittaessa annettava asian-
16461: sesta työstä, josta työntekijän on voitava kieltäy-     tuntija-apua työsuojelupiirille. Työntekijää ei en-
16462: tyä silloin, kun hän katsoo työn terveydelle            nen päätöstä voida velvoittaa tekemään kyseistä
16463: vaaralliseksi. Korkein oikeus on viime vuosina          työtä, vaan hänelle on osoitettava muuta työtä.
16464: antanut montakin päätöstä, joissa työntekijällä         Mikäli työsuojelupiiri katsoo työn vaaralliseksi
16465: on katsottu olleen kieltäytymisoikeus terveydelle       työntekijän hengelle, terveydelle tai turvallisuu-
16466: vaarallisesta työstä. Käytännössä tällaiset tilanteet   delle, ei työnantaja direktio-oikeutensa perusteel-
16467: tulevat kuitenkin oikeuden arvioitavaksi vasta          la voi määrätä työntekijää tätä työtä tekemään.
16468: silloin, kun työnantaja on purkanut tai irtisano-       Työn tekotapaa on tällöin muutettava sellaiseksi,
16469: nut työntekijän työsuhteen työstä kieltäytymisen        että työn tekeminen ei aiheuta vaaraa.
16470: vuoksi. Suomessa työlainsäädäntö ei toistaiseksi           Teknisesti muutos on toteutettavissa lisäämällä
16471: tunne työntekijän takaisinottovelvollisuutta siinä-     asiaa koskevat säännökset työturvallisuuslain
16472: kään tapauksessa, että työsuhteen päättäminen           9 §:n 2 momenttiin.
16473: on oikeudessa todettu laittomaksi. Työntekijällä           Työsuojelun valvonnasta annetun lain 11 §:n
16474: on mahdollisuus vain saada vahingonkorvaus työ-         4 momentin mukaan on työsuojeluvaltuutetun
16475: suhteen laittomasta päättämisestä.                      työsopimuksen irtisanomisesta vastaavasti voimas-
16476: 260016B
16477: 2                                       1985 vp. -     LA n:o 118
16478: 
16479: sa, mitä työsopimuslain 53 §:n 2 momentissa               Työsuojeluvaltuutetun Irtisanomissuoja ei oi-
16480: säädetään luottamusmiehen työsopimuksen irti-          keuskäytännössä ole vastannut luottamusmiehen
16481: sanomisesta. Mainitun säännöksen tarkoituksena         irtisanomissuojaa siitä syystä, että työsuojelun
16482: on ollut antaa työsuojeluvaltuutetulle sama irtisa-    valvonnasta annetun lain 11 §:n 4 momentissa
16483: nomissuoja kuin on voimassa luottamusmiehellä.         viitataan vain työsopimuslain 53 §:n 2 moment-
16484: Työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaan                tiin. Näin ollen on katsottu, että työsuojeluval-
16485: luottamusmiehen työsopimuksen voi työnantaja           tuutetun irtisanominen ei ole sanktioitu, ja siitä,
16486: irtisanoa vain, jos niiden työntekijäin enemmis-       että työnantaja ei ole noudattanut työsopimus-
16487: tö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa sii-         laissa säädettyä irtisanomismenettelyä, ei häntä
16488: hen suostumuksen tai kun työ kokonaan päättyy,         ole voitu tuomita rangaistukseen.
16489: eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa
16490: luottamusmiehen ammattitaitoa. Työsopimuslain            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16491: 54 §:ssä on säädetty rangaistuksista, ja muun          nioittavasti,
16492: muassa edellä mainitun 53 §:n 2 momentin
16493: säännösten rikkomisesta voidaan työnantaja tuo-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
16494: mita sakkoon.                                                 lakiehdotukset:
16495: 
16496: 
16497: 
16498: 
16499: 1.
16500:                                                  Laki
16501:                                 työturvallisuuslain 9 §:n muuttamisesta
16502: 
16503:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuus-
16504: lain (299/58) 9 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
16505: 
16506:                         9§
16507:                                                        loin sellaista ei ole, luottamusmiehen neuvotella
16508:    Työntekijän on tarkoin noudatettava, mitä           asiasta. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimieli-
16509: hänen velvollisuudekseen tässä laissa tai sen no-      syyteen, tulee työnantajan hankkia työn vaaralli-
16510: jalla annettavissa järjestysohjeissa määrätään, niin   suudesta ja työntekijän kieltäytymisoikeudesta
16511: myös noudatettava jäljempänä tarkoitettuja suo-        asianomaisen työsuojelupiirin päätös, joka on
16512: jeluohjeita ja käytettävä hänelle tapaturmien ja       työnantajaa sitova. Ennen päätöksen saamista ei
16513: terveydenhaitan estämiseksi määrättyjä suojeluvä-      työntekijää saa määrätä kyseiseen työhön, ja
16514: lineitä sekä muutoinkin noudatettava työssä tar-       työnantaja on velvollinen väliajaksi järjestämään
16515: peellista varovaisuutta. Mikäli työntekijä katsoo,     työntekijälle muuta työtä.
16516: että hänelle määrätty työ aiheuttaa vaaran, on
16517: hänellä oikeus ilmoittaa työnantajalle kieltäyty-
16518: vänsä työstä. Tällaisessa tapauksessa tulee työsuo-      Tämä laki tulee voimaan         päivänä
16519: jelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun tai, mil-       kuuta 198
16520:                                      1985 vp. -    LA n:o 118                              3
16521: 
16522: 
16523: 2.
16524:                                               Laki
16525:                    työsuojelun valvonnasta annetun lain 26 §:n muuttamisesta
16526: 
16527:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työsuojelun valvonnasta 16 päivänä helmikuuta 1973
16528: annetun lain (131173) 26 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
16529: 
16530:                      26 §
16531:                                                      Tämä laki tulee v01maan     päivänä
16532:   Työnantaja, joka ei noudata työsuojeluvaltuu-    kuuta 198
16533: tetun irtisanomisessa 11 §:n 4 momentin sään-
16534: nöstä, on tuomittava työsuojeluvaltuutetun lait-
16535: tomasta irtisanomisesta sakkoon.
16536: 
16537: 
16538: 
16539: 
16540:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1986
16541: 
16542:          Kerttu Törnqvist             Anna-Liisa Piipari            Antti Kalliomäki
16543:          Pentti Lahti-Nuuttila        Juhani Surakka                Mats Nyby
16544:                      Sakari Knuuttila                      Pertti Hietala
16545:                                                   1985 vp.
16546: 
16547: Lakialoite n:o 119
16548: 
16549: 
16550: 
16551: 
16552:                                      Eenilä ym.: Ehdotus valtion virkamieslaiksi
16553: 
16554: 
16555:                                              Eduskunnalle
16556: 
16557:    Suomen hallitusmuodon 2 §:n 4 momentin                dotuksessa jätetyn vaille riittävää huomiota, että
16558: mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat             virkamiehellä voi olla muunkinlaisia sidonnai-
16559: tuomioistuimet. Tällä on ilmaistu, että tuomiois-        suuksia kuin virkamiesyhdistyksessä toimiminen.
16560: tuin ei ole lakia soveltaessaan riippuvainen edus-       Nämä sidonnaisuudet saattavat joutua ristiriitaan
16561: kunnasta, presidentistä tai valtioneuvostosta.           asianomaisen virkatehtävien kanssa esimerkiksi
16562: Säännöksen tarkoitus on turvata lain soveltajan          siten, että luottamus vaaramuu virkamiehen ky-
16563: täysi riippumattomuus.                                   kyyn ja haluun hoitaa virkaansa puolueettomasti
16564:    Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun säännöksillä            suhteessa näihin sidonnaisuuksiin. Tällaisia tilan-
16565: tuomarin jääviysperusteista ja oikeudenkäynnin           teita voi aiheutua muun muassa silloin, kun
16566: julkisuudella on pyritty varmistamaan myös yk-           virkamies toimii jonkin yrityksen hallinnossa tai
16567: sittäistapauksissa, etteivät lakia sovellettaessa tuo-   on jäsen niin sanotussa vapaamuurarijärjestössä.
16568: marien omat etunäkökohdat mene lain edelle               Tältä osin perustuslakivaliokunta esittää toisen
16569: asian ratkaisussa.                                       lakivaliokunnan harkittavaksi, voidaanko lainsää-
16570:    Tuomarin jääviysperusteet ovat lähinnä suku-          däntötoimin ehkäistä tällaisia sidonnaisuuksia ja
16571: laisuuteen, taloudelliseen etuun, vastapuolena           tulisiko hallituksen selvittää erikseen tätä asiaa.''
16572: oloon taikka prosessuaalisiin seikkoihin liittyviä.         Perustuslakivaliokunta suhtautui siis selvän
16573: Sen sijaan muita suosimisperusteita ei ole mainit-       kielteisesti virkamiesten kuulumiseen vapaamuu-
16574: tu eikä asioita liene tältä kannalta myöskään            rarijärjestöön. Valiokunta ei kuitenkaan ottanut
16575: tutkimuksin selvitetty.                                  tätä huomioon muotoillessaan uudelleen lakieh-
16576:     Eräät tunnetut talousrikosoikeudenkäynnit            dotuksen 22 §:ää, joka käsittelee virkamiesten
16577: ovat horjuttaneet kansalaisten luottamusta tuo-          toimintaa yhdistyksissä. Pikemminkin valiokun-
16578: mareiden puolueettomuuteen, kun yleiseksi käsi-          nan eräistä muista syistä ehdottama uusi sana-
16579: tykseksi on muodostunut, että lievään tuomioon           muoto alkuperäistä väljemmin sallii virkamiesten
16580: on saatettu päätyä siksi, että syytetty ja asian         kuulumisen sanottuun järjestöön, vaikka tämä ei
16581: ratkaissut tuomari ovat molemmat kuuluneet               tietenkään ollut valiokunnan tarkoituksena.
16582: salaseurana pidettävään vapaamuurarijärjestöön,             Virkamiesten puolueettomuuden ja erityisesti
16583:  jopa samaan loosiin. Vapaamuurarijärjestöön             tuomareiden riippumattomuuden vaatimus on
16584:  kuuluvien tuomarien ruppumattomuutta on                 hallintojärjestelmämme kulmakiviä ja kansalais-
16585:  epäilty erityisesti sen vuoksi, että järjestö salaa     ten oikeusturvan takaamisen edellytys. Siksi vir-
16586:  jäsenistönsä ja toimintatapansa sekä tiettävästi        kamiehen kuuluminen vapaamuurarijärjestöön
16587:  edellyttää keskinäiseen auttamiseen tähtääviä lu-       tulisi määrätä irtisanomisperusteeksi, jolloin vir-
16588:  pauksia.                                                kamies itse harkitsisi, kumpaan hän haluaa kuu-
16589:     Myös hallintotoiminnassa virkamiehet saattavat       lua: valtionhallintoon vai salaseuraan.
16590:  joutua tuomarikunnan tavoin virkavelvollisuuk-             Sopivimmin asia voitaisiin säätää sijoittamalla
16591:  sien ja yksityisten sidonnaisuuksien ristiriitaan,      eduskunnan käsiteltävänä olevan valtion virka-
16592:  jos virkamiesten sallitaan liittyä salaseuroihin.       mieslakiesityksen (HE n:o 238/1984 vp.)
16593:     Eduskunnan perustuslakivaliokunta on käsitel-        46 §:ään uusi 3 momentti.
16594:  lyt tätä asiaa antaessaan 17 päivänä lokakuuta             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16595:  1985 lausunnon hallituksen esityksestä valtion          nioittavasti,
16596:  virkamieslainsäädännön uudistamisesta (HE n:o
16597:  238/1984 vp. ). Valiokunta lausui mietinnössään:                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16598:  "Toisaalta perustuslakivaliokunta toteaa lakieh-                kiehdotuksen:
16599: 
16600: 2600335
16601: 2                                     1985 vp. -   LA n:o 119
16602: 
16603:                                    Valtion virkamieslaki
16604:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
16605: säädetään:
16606: 
16607:                     1-45 §                          noa, jos virkamies osallistuu vapaamuurarijärjes-
16608:     (Kuten HE:ssä n:o 238/1984 vp.)                 töön kuuluvan yhdistyksen toimintaan.
16609: 
16610:                       46 §                            (4-6 mom. kuten HE:n n:o 238/1984 vp.
16611:     (1 ja 2 mom. kuten HE:ssä n:o 238/1984 vp.)     3-5 mom.)
16612: 
16613:    Sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädetty,                    47-104 §
16614: virkasuhde voidaan viranomaisen puolelta irtisa-      (Kuten HE:ssä n:o 238/1984 vp.)
16615: 
16616: 
16617:       Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986
16618: 
16619:           Paula Eenilä                  Liisa Arranz                 Martti Ratu
16620:           Kati Peltola                  Arvo Kemppainen              Liisa Jaakonsaari
16621:           Marja-Liisa Salminen          Vieno Eklund                 Pekka Leppänen
16622:           Ulla-Leena Alppi              Ensio Laine                  Niilo Koskenniemi
16623:           Inger Hirvelä                 Timo Laaksonen               Irma Rosnell
16624:           Sten Söderström               Juhani Vähäkangas            Heikki Mustonen
16625:           Mikko Kuoppa                  Väinö Raudaskoski            Arja Alho
16626:           Anna-Liisa Jokinen            Tuula Paavilainen            Aarno von Bell
16627:           Liisa Kulhia                  Maija Rajantie               Pirkko Turpeinen
16628:           Reino Paasilinna              Heli Astala                  Veikko Saarto
16629:           Osmo Vepsäläinen              Matti Kautto                 Esko Helle
16630:           Kalle Könkkölä                Ville Komsi                  Kari Urpilainen
16631:                 Esko-Juhani Tennilä                     Marjatta Stenius-Kaukonen
16632:                                                 1985 vp.
16633: 
16634: Lakialoite n:o 120
16635: 
16636: 
16637:                                    Siitonen ym.: Ehdotus laiksi jätehuoltolain muuttamisesta
16638: 
16639: 
16640:                                            Eduskunnalle
16641: 
16642:    Eduskunta päätti joulukuussa 1985 hallituksen      ollut yhteistyövaltuuskunnan ympäristönsuojelu-
16643: esityksestä (HE n:o 196/1985 vp.) poiketen, että      lautakunta.
16644: jätehuollon valvontatehtävät ja jätehuoltosuunni-        Ongelmajätehuolto ja jätteen uudelleenkäyttö
16645: telmien käsittely pääkaupunkiseudulla kuuluu          ovat keskeisiä jätehuoltoon kuuluvia velvoitteita,
16646: kuntien ympäristönsuojelulautakunnille eikä           joiden osalta käytännön toteuttamisvälineenä toi-
16647: YTV:n ympäristönsuojelulautakunnalle, kuten           mii mm. kiinteistökohtainen jätehuoltosuunni-
16648: hallituksen esityksessä edellytettiin.                telma. Näiden käsittelyä ei voida hajauttaa pää-
16649:    Laissa pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus-         kaupunkiseudulla peruskuntiin, koska tyydyttä-
16650: kunnasta, joka tuli voimaan 1.4.1985, säädetään       vään lopputulokseen voidaan päästä hoitamalla
16651: yhteistyövaltuuskunnan tehtäväksi mm. pääkau-         suunnitelmien käsittely ja hyväksyminen yhdessä
16652: punkiseudun kuntien jätehuolto. Yhteistyöval-         toimielimessä, yhteistyövaltuuskunnan ympäris-
16653: tuuskunta sai kokonaisvastuun pääkaupunkiseu-         tönsuojelulautakunnassa.
16654: dun jätehuollon hoitamisesta. Pääkaupunkiseu-            Edellä olevasta johtuen on välttämätöntä, että
16655: tua on siten pidettävä jätehuollon kannalta kat-      jätehuoltolain valvontasäännökset muutetaan si-
16656: soen yhteen kuntaan verrattavanaja yhteistyöval-      ten kuin hallitus esitti jätehuoltolain muutoksen
16657: tuuskunnan alueella tulee noudattaa yhtenäistä        yhteydessä. Tämän vuoksi ehdotamme kunnioit-
16658: jätehuollon järjestelmää. Tämän vuoksi jätehuol-      tavasti,
16659: lon valvontatehtävät olisi oltava yhdellä toimieli-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16660: mellä, joka hallituksen esityksen mukaan olisi                 lakiehdotuksen:
16661: 
16662: 
16663:                                                 Laki
16664:                                      jätehuoltolain muuttamisesta
16665: 
16666:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä elokuuta 1978 annetun jätehuoltolain 9
16667: §:n 3 momentti ja 10 §, sellaisina kuin ne ovat  päivänä          kuuta 198 annetussa laissa
16668: (   1 ), näin kuuluviksi:
16669: 
16670:                         9§                            valtuustosta, kunnanhallituksesta ja ympäristön-
16671:                                                       suojelulautakunnasta, sovelletaan myös pääkau-
16672:    Pääkaupunkiseudun kunnissa yleinen huolen-         punkiseudun yhteistyövaltuuskuntaan ja sen vas-
16673: pito jätehuollon järjestämisestä ja valvonnasta       taaviin toimielimiin sekä, milloin jätehuollon
16674: kuuluu pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskun-         järjestäminen on annettu kuntainliiton hoidetta-
16675: nalle. Jätehuoltoa valvoo pääkaupunkiseudun yh-       vaksi, tähän kuntainliittoon sekä sen liittoval-
16676: teistyövaltuuskunnassa sen ympäristönsuojelulau-      tuustoon ja liittohallitukseen.
16677: takunta.
16678: 
16679:                         10§                             Tämä laki tulee votmaan        päivänä
16680:   Mitä tässä laissa on säädetty kunnasta, kunnan-     kuuta 198 .
16681: 
16682: 
16683:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986
16684: 
16685:           Eva-Riitta Siitonen            Paavo Lipponen                  Ritva Laurila
16686:           Ben Zyskowicz                  Martti Tiuri                    Pertti Salolainen
16687:           Ilkka Suominen                 Georg C. Ehrnrooth              Ole Wasz-Höckert
16688:                                          Impi Muroma
16689: 260032R
16690:                                               1985 vp.
16691: 
16692: Lakialoite n:o 121
16693: 
16694: 
16695: 
16696: 
16697:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi valtion viran tai toimen
16698:                                     haltijain palkkauksesta annetun lain 10 §:n 1 momentin ja
16699:                                     peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, eläkkeestä ja perhe-
16700:                                     eläkkeestä annetun lain 11 §:n 1 momentin kumoamisesta
16701: 
16702: 
16703:                                          Eduskunnalle
16704: 
16705:                              ALOITI'EEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16706: 
16707:                             Tässä aloitteessa esitetään, että kansanedus-
16708:                          tajien kaksoispalkkausta koskevat määräykset
16709:                          poistetaan virkamieslainsäädännöstä.
16710: 
16711: 
16712: 
16713: 
16714:                                          YLEISPERUSTELUT
16715: 
16716:    Valtion viran- ja toimenhaltijain sekä perus-     ti mm. kahden palkkausluokan korotusta kansan-
16717: koulun viranhaltijain palkkausta koskevat lait       edustajille, sopivat sopimusosapuolet kansan-
16718: sisältävät määräykset ao. henkilöstöryhmien oi-      edustajien kaksoispalkkausta koskevien sopimus-
16719: keudesta nauttia huomattavaa osaa palkkaukses-       määräysten poistamisesta valtion virkaehtosopi-
16720: taan siinäkin tapauksessa, että ovat estyneitä       muksesta eduskunnan seuraavan vaalikauden
16721: hoitamaan virkaansa mm. kansanedustajan tehtä-       alusta lukien. Hallitus ei ole kuitenkaan antanut
16722: vän vuoksi. Tämä on johtanut siihen, että huo-       eduskunnalle tätä kaksoispalkkauksen poistamis-
16723: mattava osa kansanedustajista on päässyt nautti-     ta vastaavia esityksiä em. lainsäädännön muutta-
16724: maan ns. kaksoispalkkausta, jossa heille kansan-     miseksi.
16725: edustajalle maksettavan palkkion lisäksi suorite-       Virkaehtosopimusten ja palkkausta koskevan
16726: taan myös noin kaksi kolmannesta hoitamatto-         lainsäädännön ristiriitaisuuden välttäminen sekä
16727: masta "taustavirasta" suoritettavasta palkkauk-      kansanedustajien kaksoispalkkajärjestelmän lo-
16728: sesta.                                               pullinen poistaminen edellyttää, paitsi mainittu-
16729:    Tammikuun 1 päivänä 1986 voimaan tulleessa        ja virkaehtosopimusmuutoksia, myös kaksois-
16730: valtion virkaehtosopimusratkaisussa, joka tarkoit·   palkkausta koskevien lainkohtien kumoamista.
16731: 
16732: 
16733: 
16734: 
16735:  260031Q
16736: 2                                      1985 vp. -     LA n:o 121
16737: 
16738:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
16739: 
16740:    1. Laki valtion viran tai toimen haltijain palk-     Lain 11 §:n 1 momentti ehdotetaan kumotta-
16741: kauksesta                                             vaksi.
16742:   Lain 10 §:n 1 momentti ehdotetaan kumotta-
16743: vaksi.                                                  Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16744:    2. Laki peruskoulun viranhaltijain palkkauk-
16745: sesta                                                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
16746:                                                             kiehdotukset:
16747: 
16748: 
16749: 
16750: 
16751: 1.
16752:                                                 Laki
16753: valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain 10 §:n 1 momentin kumoamisesta
16754: 
16755:                        1 §                            1 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä
16756:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan            joulukuuta 1951 annetussa laissa (596/51).
16757: valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta
16758: 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 10 §:n                               2 §
16759:                                                         Tämä    laki tulee     vo1maan        päivänä
16760:                                                                kuuta 19
16761: 
16762: 
16763: 
16764: 
16765: 2.
16766:                                                 Laki
16767: peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä annetun lain 11 §:n 1
16768:                                     momentin kumoamisesta
16769: 
16770:                        1 §                                                   2 §
16771:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan             Tämä    laki tulee     voimaan        päivänä
16772: peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, eläk-                kuuta 19
16773: keestä ja perhe-eläkkeestä 14 päivänä tammikuu-
16774: ta 1972 annetun lain (9/72) 11 §:n 1 momentti.
16775: 
16776: 
16777: 
16778:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986
16779: 
16780:          Marjatta Stenius-Kaukonen       Ulla-Leena Alppi              Lauha Männistö
16781:          Vappu Säilynoja                 Sten Söderström               Marja-Liisa Salminen
16782:          Ensio Laine                     Esko Helle                    Pekka Leppänen
16783:          Timo Laaksonen                  Kati Peltola                  Heli Astala
16784:          Matti Kautto                    Mikko Kuoppa                  Seppo Toiviainen
16785:          Osmo Vepsäläinen                Pirkko Turpeinen              Juhani Vähäkangas
16786:                                          Esko-Juhani Tennilä
16787:                                                 1985 vp.
16788: 
16789: Lakialoite n:o 122
16790: 
16791: 
16792: 
16793: 
16794:                                    Hirvelä: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 9 §:n muuttamisesta
16795: 
16796: 
16797:                                             Eduskunnalle
16798: 
16799:                               ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16800: 
16801:    Aloitteessa ehdotetaan, että valtiopäiväjärjes-     tajina. Siksi ajaksi, jolloin kansanedustaja on
16802: tystä muutettaisiin siten, etteivät valtioneuvoston    ministerinä, kutsuttaisiin varamies hoitamaan
16803: jäsenet voisi toimia samanaikaisesti kansanedus-       edustajantointa.
16804: 
16805: 
16806: 
16807: 
16808:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
16809: 
16810:    Suomalainen järjestelmä, jossa sama henkilö            Tässä aloitteessa ehdotetaan valtiopäiväjärjes-
16811: voi samanaikaisesti hoitaa kansanedustajan tointa      tyksen 9 §:ään lisättäväksi uusi 2 momentti. Sen
16812: ja olla hallituksen ministerinä, aiheuttaa monen-      mukaan valtioneuvoston jäseneksi kutsuttavan
16813: laisia epäkohtia. Ennen kaikkea tilanne loukkaa        kansanedustajan tilalle tulisi asianomainen vaa-
16814: demokratiaa. Valtioneuvoston tulee olla edus-          lien yhteydessä määrätty varamies hoitamaan
16815: kunnalle alisteinen ja eduskunnan valvonnan            edustajantointa niin pitkäksi aikaa kuin ministe-
16816: alainen. Kun useimmat ministerit ovat samalla          rintoimi kestää. Näin poistuisivat edellä kuvatut
16817: kansanedustajia, kärsivät nämä periaatteet. Kan-       nykyjärjestelmän epäkohdat. Lisäksi varamiesjär-
16818: sanedustaja-ministerit valvovat itse itseään ja toi-   jestelmä edesauttaisi uusien kansanedustajien
16819: mivat oman luottamuksensa varassa. Heidän läs-         kouliutumista ja voisi omalta osaltaan edistää
16820: näolonsa eduskunnassa on omiaan antamaan hal-          tervettä vaihtuvuutta poliitikkojen joukossa.
16821: litukselle liikaa valtaa eduskunnan yli.               Aloitteessa ei ehdoteta varamiesjärjestelmää to-
16822:    Nykyiseen tilanteeseen liittyy myös joukko          teutettavaksi muissa tilanteissa, mutta sen toteu-
16823: käytännöllisiä epäkohtia. Ministerin mahdolli-         duttua voitaisiin saatavien kokemusten avulla
16824: suudet toimia vaalipiirinsä edustajana ovat hei-       arvioida tarve laajentaa varamiesjärjestelmä kos-
16825: kot, tai sitten asianomainen syyllistyy ministerin-    kemaan esimerkiksi kansanedustajan vanhem-
16826: asemansa väärinkäyttöön. Valtioneuvoston jäse-         painloman aikaa.
16827: net eivät istu eduskunnan valiokunnissa, mikä             Edellä sanotun perusteella ehdotan,
16828: vastaavasti lisää muiden kansanedustajien työ-
16829: taakkaa. Virkatoimet estävät usein ministereitä
16830: osallistumasta eduskunnan istuntoihin, mikä joh-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16831: taa siihen, että eduskunta toimii vajaalukuisena.             kiehdotuksen:
16832: Toisaalta pakolliset kansanedustajan tehtävät
16833: epäilemättä haittaavat ministerintoimen hoita-
16834: mista.
16835: 
16836: 
16837: 
16838: 
16839: 260030P
16840: 2                                      1985 vp. -     LA n:o 122
16841: 
16842: 
16843:                                                 Laki
16844:                              valtiopäiväjärjestyksen 9 §:n muuttamisesta
16845: 
16846:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
16847: lisätään valtiopäiväjärjestyksen 9 §:ään, sellaisena kuin se on 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa
16848: laissa (278/83), uusi näin kuuluva 2 momentti:
16849: 
16850:                        9 §
16851:                                                         Tämä    laki tulee   votmaan         päivänä
16852:    Sinä aikana, jolloin edustajaksi valittu on val-            kuuta 198 .
16853: tioneuvoston jäsenenä, älköön hän hoitako edus-
16854: tajantointaan, vaan kutsuttakoon hänen tilalleen
16855: varamies.
16856: 
16857: 
16858:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986
16859: 
16860:                                              Inger Hirvelä
16861:                         j
16862:                         j
16863:                     j
16864:                     j
16865:                 j
16866:                 j
16867:             j
16868:             j
16869:         j
16870:         j
16871:     j
16872:     j
16873: j
16874: j
16875:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025