<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

82 Käyttäjää paikalla! 0.0085008144378662

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1985_1 | A_1985_2 | A_1985_3 | A_1985_4 | A_1985_5 | B_1985_1 | B_1985_2 | C_1985_1 | C_1985_2 | D_1985 | E_1985_1 | E_1985_2 | E_1985_3 | E_1985_4 | E_1985_5 | E_1985_6 | E_1985_7 | F_1985_1 | F_1985_2 | Hak_1985 | PTK_1985_1 | PTK_1985_2 | PTK_1985_3 | PTK_1985_4 | PTK_1985_5 |

1: Vuoden 1985
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E2
10: Toivomusaloitteet 1-759
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:
18:
19: .,, '
20:
21: ! ·':'
22: Helsinki 1985. Valtion painatuskeskus
23: SISÄLLYSLUETTELO
24:
25:
26:
27:
28: Toivomusaloitteet 1-759
29:
30: Sivu Sivu
31: Perustuslakivaliokunta 12 Vainio ym.: Keksintöjä koskevien patent-
32: tihakemusten käsittelyn nopeuttamisesta . . . 12
33: 1 Kortesalmi ym.: Valtiosääntötuomioistui-
34: men perustamisesta ....................... .
35: Ulkoasiainvaliokunta
36:
37: 13 Almgren: Uuden rajanylityspaikan avaa-
38: Lakivaliokunta misesta Etelä-Karjalaan ................... . 13
39:
40: 2 Aaltonen ym.: Valtion palveluksessa ole- 14 Astala ym.: Taloudellisen tuen antami-
41: van liikennevahinko-oikeudenkäynnin oi- sesta Costa Rican Rauhan Yliopistolle ..... . 14
42: keudenkäyntikustannusten korvaamisesta ... 2
43: 15 Eklund ym.: Kansanopistojen perustami-
44: 3 Anttila: Hämeen lääninvankilan rakenta-
45: sesta Peruun kehitysyhteistyövaroilla ....... . 16
46: misesta Kylmäkoskelie .................... . 3
47:
48: 4 Astala ym.: Oikeusministeriön yhdistysre- 16 Kärhä: Kansainvälisen kahvisopimuksen
49: kisteritoimiston toiminnan tehostamisesta .. 4 muuttamisesta ............................ . 17
50:
51: 5 Dromberg ym.: Uuden jaoston perustami- 17 Nordman m.fl.: Om stödjande av UNI-
52: sesta Uudenmaan lääninoikeuteen ......... . 5 CEF:s "Ge barnen Iiv" -program .......... . 18
53:
54: 6 Kärhä: Eläkeasiain ylimmän muutoksen- 17 Nordman ym.: UNICEFin "Anna lapsel-
55: hakuasteen täydentämisestä lääkärijäsenellä 6 le elämä'' -ohjelman tukemisesta .......... . 19
56: 7 Lahti-Nuuttila ym.: Valtion palveluksessa
57: 18 Petäjäniemi: YK:n naisten vuosikymme-
58: olevan liikennevahinko-oikeudenkäynnin oi-
59: nen päätöskonferenssin toimintaohjelman
60: keudenkäyntikustannusten korvaamisesta ... 7
61: seurannasta ............................... . 20
62: 8 Muroma ym.: Oikeudenkäynnissä syyttö-
63: mäksi todetun oikeudenkäyntikulujen kor- 19 Vainio ym.: Suomen kehitysavun lisää-
64: vaamisesta ................................ . 8 misestä kotimaisin elintarvikkein .......... . 21
65:
66: 9 Mäkipää ym.: Vankien eristämisestä yksi-
67: näisselliin ................................ . 9 Valtiovarainvaliokunta
68:
69: 10 Mäkipää ym.: Vankilasta vapautuvien 20 Aho ym.: Sähköveron poistamisesta koti-
70: vankien sopeuttamisesta yhteiskuntaan ..... 10 maisilla polttoaineilla tuotetulta sähköitä ... 22
71:
72: 11 Tenhiälä: Kirjanpidon hävittämistä kos- 21 Ala-Kapee ym.: Opiskelijavähennyksen
73: kevien rangaistusten koventamisesta ....... . 11 korottam1sesta
74: . ............................ . 23
75: 4285002025
76: 4 Sisällysluettelo
77:
78: Sivu Sivu
79: 22 Ala-Kapee ym.: Jätteiden hyötykäytön 39 Eklund ym.: Pienten työeläkkeiden vero-
80: sekä kuunostavan palvelutoiminnan vapaut- tuksen keventämisestä .................... . 41
81: tamisesta liikevaihtoverosta ................ . 24
82: 40 Eklund ym.: Kurun nimeämisestä erityis-
83: 23 Ala-Kapee ym.: Uusiapaperin käytön aluekunnaksi ............................. . 42
84: lisäämisestä valtionhallinnossa ............. . 25
85: 41 Eklund ym.: Valtion virastotalon raken-
86: 24 Alaranta ym.: Graniitin kotimaisen jat- tamisesta Orivedelle ...................... . 43
87: kojalostuksen kehittämisestä .............. . 26
88: 42 Eklund ym.: Valtion teknillisen tutki-
89: 25 Alho ym.: Kunnallisverotuksen opiskeli- muskeskuksen toimitilojen rakentamisesta
90: javähennyksen korottamisesta ............. . 27 Tampereelle .............................. . 44
91:
92: 26 Anttila: Valtion tulo- ja menoarvion 43 Elo ym.: Kehitysaluerahaston toiminnan
93: rakenteen kehittämisestä läänikohtaiseksi ... 28 laajentamisesta Poriin ..................... . 45
94:
95: 27 Anttila ym.: Jäteraaka-aineiden käytön 44 Elo ym.: Teknologian kehittämiskeskuk-
96: lisäämisestä verosäännöksiä muuttamalla ... 29 sen alueyksikön perustamisesta Poriin ..... . 46
97:
98: 28 Arranz ym.: Pienten eläkkeiden verotuk- 4 5 Eskelinen ym.: Käsityönä valmistetun
99: sen keventämisestä ........................ . 30 kotiteollisuustuotteen liikevaihtoverovapau-
100: desta ..................................... . 48
101: 29 Arranz ym.: Vuokratulojen verovähen-
102: nyskelpoisuuden lisäämisestä .............. . 31 46 Helminen ym.: Anjalankosken nimeämi-
103: sestä alueelliseksi erityisalueeksi ........... . 49
104: 30 Arranz ym.: Kotitaloustyöntekijän palk-
105: kauskustannusten saattamisesta verovähen- 47 Helminen ym.: Kymen läänin asunto-
106: nyskelpoisiksi ............................. . 32 määrärahojen suhteuttamisesta läänin väes-
107: tömäärään................................. 50
108: 31 Arranz ym.: Kuukautissuojakustannus-
109: ten saattamisesta verovähennyskelpoisiksi ... 33 48 Impiö: Määrärahasta malminetsinnän
110: turvaamiseksi ............................. . 51
111: 32 Astala ym.: Uusiapaperin käytön lisäämi-
112: sestä valtionhallinnossa ................... . 34 49 Impiö: Haja-asutusalueiden vähittäiskau-
113: pan saattamisesta aluepoliittisten lakien pii-
114: 33 von Bell ym.: Haapajärven sijoittamisesta riin ...................................... . 52
115: kehitysalueiden kolmannen perusvyöhyk-
116: keen A-tukialueeseen ..................... . 35 50 Isohookana-Asunmaa ym.: TEL-maksu-
117: jen verovähennyskelpoisuudesta ........... . 53
118: 34 von Bell ym.: Puolangan kuulumisesta
119: rahtiavustuslain tarkoittamaan rahtiavustus- 51 Isohookana-Asunmaa ym.: Eräiden kun-
120: alueeseen ................................. . 36 tien aluepoliittisen vyöhykesijoituksen tar-
121: kistamisesta .............................. . 54
122: 35 Dromberg ym.: Ruotsinpyhtään nimeä-
123: misestä erityisalueeksi ..................... . 37 52 Jaakonsaari: Turvetta raaka-aineenaan
124: käyttävän ammoniakkituotannon aloittami-
125: 36 Ehrnrooth: Omassa käytössä olevan sesta Kemira Oy:n Oulun tehtaalla ........ . 55
126: asuinrakennuksen verotusarvon vahvistami-
127: sesta puoleen käyvästä arvosta ............. . 38 53 Joutsenlahti ym.: Maataloudenharjoitta-
128: jien erillisverotuksen täydellisestä toteutta-
129: 37 Ehrnrooth: Opiskelijavähennyksen korot- misesta ................................... . 56
130: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
131: 54 Joutsenlahti ym.: Kahden vuoden vero-
132: 38 Ehrnrooth: Omaan käyttöön hankittavan vapauden myöntämisestä työelämään siirty-
133: asunnon leimaveron poistamisesta ......... . 40 neille nuorille ............................ . 57
134: Sisällysluettelo 5
135:
136: Sivu Sivu
137: 55 Joutsenlahti ym.: Päätoimiseksi katsotta- 69 Jyrkilä ym.: Määrärahasta pienten kun-
138: vana opiskeluaikana ansaittujen tulojen va- tien sivualueiden sähkömuuntopiirien ra-
139: pauttamisesta verosta ..................... . 58 kentamiskustannusten ja liityntämaksujen
140: välisen erotuksen rahoittamiseen .......... . 73
141: 56 Joutsenlahti ym.: Virka-asuntoina käytet-
142: tyjen vanhojen pappiJoiden verotusarvojen 70 Järvenpää: Tuotantotoiminnan alueelli-
143: alentamisesta pappilakulttuurin säilyttämi- sesta tukemisesta annetun lain tarkoittaman
144: seksi ..................................... . 59 kehittämisavustuksen määrästä ............ . 74
145:
146:
147: 57 Joutsenlahti ym.: Lasten kotihoitokustan- 71 Kalliomäki ym. : Asuntotilanteen paran-
148: nusten saattamisesta vähennyskelpoisiksi ve- tamisesta pääkaupunkiseudulla ............ . 75
149: rotuksessa ................................ . 60
150: 72 Karpola ym.: Investointeja koskevan
151: poisto-oikeuden lisäämisestä kehitysalueilla 77
152: 58 Joutsenlahti ym.: Kotitaloustyöntekijöi-
153: den palkkakustannusten saattamisesta vä-
154: 73 H. Kemppainen ym.: Syöpätautien tie-
155: hennyskelpoisiksi verotuksessa ............. . 61
156: teelliseen tutkimukseen osoitettujen lahjoi-
157: tusten verovähennyskelpoisuudesta ........ . 78
158: 59 Joutsenlahti ym.: Kaikkien sairauskulu-
159: jen saattamisesta vähennyskelpoisiksi vero- 74 Kettunen ym.: Pienyrittäjien toiminta-
160: tuksessa .................................. . 62 edellytysten parantamisesta verolainsäädän-
161: töä kehittämällä .......................... . 79
162: 60 Joutsenlahti ym.: Invalidivähennyksen
163: korottamisesta verotuksessa ................ . 63 75 Kettunen ym.: Yksityisyrittäjien päivära-
164: hojen verovapaudesta ..................... . 80
165: 61 Joursenlahti ym.: Verovähennysten
166: myöntämisestä varusmiespalveluksen suorit- 76 Kettunen ym.: Hirventaljojen keräämi-
167: taneille ................................... . 64 sen ja jalostamisen kehittämisestä ......... . 81
168:
169: 62 Juhantalo ym.: Asuntotilanteen paranta- 77 Kettunen ym.: Hallinnossa palvelevien
170: misesta pääkaupunkiseudulla ............. . 65 palvelussuhteen ehtojen parantamisesta ..... 82
171:
172: 63 Jyrkilä ym.: Invalidivähennyksen korotta- 78 Kettunen ym.: Uusiapaperin käytön li-
173: misesta ................................... . 67 säämisestä valtionhallinnossa .............. . 83
174:
175: 79 Kietäväinen ym.: Korkokulujen omavas-
176: 64 Jyrkilä ym.: Kotiapulaisen palkkakustan-
177: tuuosuuksien poistamisesta verotuksessa .... 84
178: nusten saattamisesta vähennyskelpoisiksi ve-
179: rotuksessa ................................ . 68
180: 80 Kietäväinen ym.: Moottoriajoneuvovero-
181: lain muuttamisesta viljelijöiden tarpeet huo-
182: 65 Jyrkilä ym.: Ajoneuvokaluston liikevaih-
183: mioonottavaksi ........................... . 85
184: toveron osuuden palauttamisesta kuorma-
185: autoilijoille ............................... . 69
186: 81 Knuuttila ym.: Keski-Suomen maakun-
187: taliiton tekemien ehdotusten toteuttamises-
188: 66 Jyrkilä ym.: Maatalouskoneiden ja -lait- m ........................................ . 87
189: teiden liikevaihtoverotuksen poistamisesta .. 70
190: 82 Kokko ym.: Maakaasun hinnan tasaami-
191: 67 Jyrkilä ym.: Verotroman polttoaineen sesta nykyisten käyttäjien etujen turvaami-
192: käytön sallimisesta maataloustraktoreissa seksi ..................................... . 88
193: maatalouteen kuulumattomissa ajoissa ..... . 71
194: 83 Kortesalmi ym.: Moottoripeteolin myy-
195: 68Jyrkilä ym.: Yritysten sosiaaliturvamaksu- misestä dieselpolttoaineen hinnalla kovina
196: jen alueellisesta porrastamisesta ........... . 72 pakkastalvina ............................. . 89
197: 6 Sisällysluettelo
198:
199: Sivu Sivu
200: 84 Kortesalmi ym.: Tuulienergian hyväksi- 99 Mattila ym.: Valtion asuntolainojen
201: käytön edistämisestä ...................... . 90 maksatuksessa esiintyneiden epäkohtien kor-
202: jaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
203: 85 Kortesalmi ym.: Sivuelinkeinona harjoi-
204: tetusta kalastuksesta saatujen kalanmyynti- 100 Moisander: Kotimaisille käsityötuotteil-
205: tulojen saattamisesta verottomaksi tuloksi ... 91 le myönnettävistä liikevaihtoverohelpotuk-
206: sista....................................... 108
207: 86 Kuoppa ym.: Kivenjalostuksen ammatti-
208: koulutuksen aloittamisesta Kurussa ........ . 92 101 Muroma ym.: Pientaloja ja -tontteja
209: koskevien kiinteistökauppojen yhteydessä
210: 87 Kärhä: Valtion lainoittaman asuntotuo- perittävän leimaveron alentamisesta . . . . . . . . 109
211: tannon uudistamisesta joustavammaksi . . . . . 93
212: 102 Mäkipää ym.: Turkisten jalostustoimin-
213: 88 Kärhä ym.: Kielitaidon arvostamisesta nan kehittämisestä......................... 110
214: virkamiesten palkkausperusteena . . . . . . . . . . . 94
215: 103 Mäkipää ym.: Kurun nimeämisestä
216: 89 Könkkölä: Uusiapaperin käytön lisäämi- kivisepän koulutuksen sijoituspaikkakun-
217: sestä valtionhallinnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 naksi...................................... 111
218:
219: 90 Laaksonen: Kasvuturvetuotannon aloitta- 104 Mäkipää ym.: Sähköä tuottavien laittei-
220: misesta Merikarvialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96 den tuotekehittelyn tukemisesta............ 112
221: 91 Lahtinen ym.: Liikevaihtoverohuojen-
222: 105 Mäkipää ym.: Maaseudun sähköistämi-
223: nuksen ulottamisesta koskemaan myös van-
224: sen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
225: hoja teollisuusrakennuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
226: 106 Mäkipää ym.: Kiukaisten nimeämisestä
227: 92 Lahtinen ym.: Valtion virastotalon raken-
228: erityistukialueeksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114
229: tamisesta Vaajakoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98
230:
231: 93 E. Laine ym.: Valtion lainoirtaman asun- 107 Nordman m.fl.: Om höjt skatteavdrag
232: totuotannon määrän lisäämisestä . . . . . . . . . . . 99 för sjukdomskostnader för barn . . . . . . . . . . . . 115
233:
234: 94 Lehtinen ym.: Valtion lainoittaman 107 Nordman ym.: Lasten sairauskuluvä-
235: asuntotuotannon lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 100 hennyksen korottamisesta verotuksessa ... : . . 116
236:
237: 95 Lindroos ym.: Kurun määräämisestä eri- 108 Nordman m.fl.: Om justering av zonin-
238: tyisalueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 delningen för skärgårdsområden tillhörande
239: första baszonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
240: 96 Louekoski ym.: Lainojen korkojen vähen-
241: nyksen saattamisesta tulon sijasta verosta 108 Nordman ym.: Ensimmäiseen perusvyö-
242: tehtäväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 hykkeeseen kuuluvien saaristoalueiden vyö-
243: hykejaon tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118
244: 97 Malm m.fl.: Om avlyftande av bränsle-
245: skatten på eldningsolja för uppvärmning av 109 Paasilinna: Komitean asettamisesta sel-
246: växthus.................................... 104 vittämään informaatiotekniikan kehitystä ja
247: sen vaikutuksia yhteiskuntaan . . . . . . . . . . . . . . 119
248: 97 Malm ym.: Polttoaineveron poistamisesta
249: kasvihuoneiden lämmitykseen käytettäväitä 110 Paasilinna: Valtion maa-alueiden saami-
250: polttoöljyitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 sesta Helsingin kaupungin asuntorakentami-
251: seen....................................... 120
252: 98 Manninen ym.: Iijokilaakson alueen saat-
253: tamisesta pienyritystoiminnan tukemisko- 111 Paasio ym.: Aravalainoitetun asunto-
254: keilun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 tuotannon lisäämisestä .................... . 121
255: Sisällysluettelo 7
256:
257: Sivu Sivu
258: 112 Paavilainen ym.: Korkokulujen ja sai- 129 Riihijärvi ym.: Kotimaisia polttoaineita
259: rauskulujen omavastuuosuuksien poistami- käyttävien paikallisten voimaloiden rakenta-
260: sesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 3 misesta.................................... 143
261:
262: 113 Pekkarinen ym.: Tuotekehitys- ja mark- 130 Roos ym.: Asuntolainan saajan korkojen
263: kinointiyksikön perustamisesta Jyväskylään.. 124 ja lyhennysten maksamisen avustamisesta
264: eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144
265: 114 Pekkarinen ym.: Aravalainoitettuja
266: omistusasuntoja koskevien myyntirajoitusten
267: 131 Rusanen: Osinkojen vähennysoikeuden
268: lieventämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 5
269: laajentamisesta asuntolainoitetuissa kiinteis-
270: 115 Pekkarinen ym.: Uusiapaperin käytön töosakeyhtiöissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145
271: lisäämisestä valtionhallinnossa . . . . . . . . . . . . . . 12 7
272: 132 Saari ym.: Investointiavustusten korot-
273: 116 Peltola ym.: Esityksen valmistelemisesta tamisesta selvästi jälkeen jääneillä alueilla. . . 146
274: asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuu-
275: den muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128 133 Sasi ym.: Tulo- ja varallisuusverotukses-
276: sa sovellettavien markkamäärien automaatti-
277: 117 Pesola ym.: Leasing- ja vuokrakoneita sesta inflaatiotarkistuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 7
278: koskevan liikevaihtoverohuojennuksen ai-
279: kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 134 Skön ym.: Korko- Ja sairauskulujen
280: omavastuuosuuksien poistamisesta verotuk-
281: 118 Pesola ym.: Tuotekehitys- ja markki- sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148
282: nointiyksikön perustamisesta Jyväskylään . . . 130
283: 135 Skön ym.: Opiskelijavähennyksen ko-
284: 119 Pietikäinen ym.: Korkokulujen ja sai- rottamisesta kunnallisverotuksessa . . . . . . . . . . 149
285: rauskulujen omavastuuosuuden poistamises-
286: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
287: 136 Skön ym.: Asuntoetuverotuksen poista-
288: 120 Pietikäinen ym.: Opiskelijavähennyksen misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 0
289: korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132
290: 13 7 Skön ym.: Peltojen kivenraivauksen
291: 121 Pietikäinen ym.: Uusiapaperin käytön saattamisesta verovähennyskelpoiseksi . . . . . . 151
292: lisäämisestä valtionhallinnossa . . . . . . . . . . . . . . 13 3
293: 138 Skön ym.: Kahvin liikevaihtoveron
294: 122 Pohto ym.: Moottorisahakustannusten poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2
295: saattamisesta kokonaan vähennyskelpoisiksi
296: verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 139 Skön ym.: Valtionavun myöntämisestä
297: kunnille pienpuun hyväksikäytön edistämi-
298: 123 Pohto ym.: Leimaveron poistamisesta seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
299: kiinteistökaupoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 5
300: 140 Skön ym.: Aravavuokra-asuntojen myy-
301: 124 Pohto ym.: Sähköverolain kumoamises- misestä aravavuokratalojen asuntolainat lop-
302: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 puun suorittaneille vuokralaisille . . . . . . . . . . . . . . 154
303: 125 Pohto ym.: Lannoiteveron poistamisesta 137
304: 141 Skön ym.: Valtion virastotalon rakenta-
305: 126 Pokka ym.: Vesivoiman tuottamiskun- misesta Pieksämäelle....................... 155
306: nalle tulevien verotulojen määrästä . . . . . . . . . 138
307: 142 Stenius-Kaukonen ym.: Opiskelijavä-
308: 127 Puolanne ym.: Marginaaliveron alenta- hennyksen korottamisesta kunnallisverotuk-
309: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156
310:
311: 128 Rantanen ym.: Teollisuudelle myönnet- 143 Surakka ym.: Tuotekehitysyksikön pe-
312: tävien eräiden avustusten korottamisesta.... 142 rustamisesta Jyväskylään. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 7
313: 8 Sisällysluettelo
314:
315: Sivu Sivu
316: 144 Söderström: Valtionyhtiön perustami- 159 Vainio ym.: Verovapauden myöntämi-
317: sesta neuvosto- ja muun SEV-kaupan edistä- sestä työttömälle henkilölle eräissä tapauk-
318: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 Sissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3
319:
320: 145 Söderström: Tampereen alueelta Vaa- 160 Vainio ym.: Aloitepalkkioiden saatta-
321: saan rakennettavan maakaasuputken raken- misesta verottomaksi tuloksi................ 174
322: tami~edellytysten selvittämisestä. . . . . . . . . . . . 159
323: 161 Vainio ym.: Äitiys- ja sairauspäivärahan
324: 146 Tennilä: Lapin sähkölaitosten mahdolli- saattamisesta verovapaaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 5
325: suuksista ostaa sähköä Kemijoki Oy:ltä osa-
326: kashinnalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160 162 Vainio ym.: Pienehköjen vakuutus-
327: korvausten verovapaudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 6
328: 147 Tuomaala ym.: Erityisen vammaisperus-
329: vähennystä tarkoittavan säännöksen aikaan- 163 Vainio ym.: Naapuriavun verotuksen
330: saamisesta verolainsäädäntöön . . . . . . . . . . . . . . 161 poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177
331:
332: 148 Turunen ym.: Alueellisen rahapolitii- 164 Vainio ym.: Lopella sijaitsevien Geolo-
333: kan käyttöönotosta alueellisen taloudellisen gian tutkimuskeskuksen laitosten toiminnan
334: eriarvoisuuden vähentämiseksi . . . . . . . . . . . . . 162 tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
335:
336: 149 Uosukainen: Kauno- ja tietokirjallisuut- 165 Vainio ym.: Vuokranmaksun vähennys-
337: ta rasittavan liikevaihtoveron poistamisesta.. 163 oikeuden puuttumisesta johtuvaa veronli-
338: säystä vastaavan avustuksen maksamisesta
339: 150 Uosukainen: Valtakunnan rajaan rajoit- vuokralaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179
340: tuvien Kymen läänin kuntien saattamisesta
341: kehitysaluelainsäädännön mukaisiksi erityis- 166 Vainio ym.: Valtion Nastolan virastota-
342: alueiksi.................................... 164 lon rakentamissuunnitelman käynnistämi-
343: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
344: 151 Uosukainen: Määrärahasta valtion viras-
345: totalon suunnittelu- ja rakennustyön käyn- 167 Vepsäläinen ym.: Korko- ja sairauskulu-
346: nistämiseksi Imatralla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 5 jen omavastuuosuuksien poistamisesta...... 181
347:
348: 152 Vainio ym.: Päivärahojen verotuskäy- 168 Vesterinen ym.: Lievestuoreen nimeä-
349: tännöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166 misestä erityisalueeksi...................... 182
350:
351: 15 3 Vainio ym.: Kotimaassa vietetyn loman 169 Vihriälä ym.: Avustusten myöntämises-
352: vaikutuksesta ulkomailla työskentelevän tä polttoturpeen tuottajille................. 183
353: henkilön verotukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
354: 170 Vihriälä ym.: Maatalouskone- ja elintar-
355: 154 Vainio ym.: Invalidivähennysten korot- viketeollisuuden teknologiakeskuksen perus-
356: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168 tamisesta Seinäjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
357:
358: 155 Vainio ym.: Kesämökkien verotuksen 171 Vihriälä ym.: Avustusten myöntämises-
359: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169 tä Suomenselän alueen kunnille elinkeino-
360: poliittisten perusselvitysten tekemiseen . . . . . 185
361: 156 Vainio ym.: Jatko- ja uudelleenkoulu-
362: tuksen kustannusten verovähennyskelpoi- 172 Vähäkangas: Erityismäärärahasta Poh-
363: suudesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170 jois-Pohjanmaan asuntotilanteen parantami-
364: seen....................................... 186
365: 15 7 Vainio ym.: Vuorotyölisän verotuksen
366: poistamisesta ............................. . 171 17 3 Zilliacus: Om eliminerande av bostads-
367: bristen i huvudstadsnejden................. 187
368: 158 Vainio ym.: Yksityiskotiin sijoitetun
369: lapsen huoltamisesta myönnettävistä veron- 17 3 Zilliacus: Pääkaupunkiseudun asunto-
370: huojennuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 pulan poistamisesta........................ 188
371: Sisällysluettelo 9
372:
373: Sivu Sivu
374: Pankkivaliokunta 189 Jouppila ym.: Sepelvaltimo-ohitusleik-
375: kausten määrän lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 205
376: 174 Anttila ym.: Markkinarahan koron sää-
377: teleruisestä lailla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 190 Joutsenlahti ym.: Vaihtoehtoisista seu-
378: raamuksista toJstuvasu rattijuoppouteen
379: syyllistyville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
380: Talousvaliokunta
381: 191 Järvenpää: Etelä-Saimaan keskussairaa-
382: 175 Ajo ym.: Keskiolutta koskevien sään-
383: lan laajennustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . 208
384: nösten sisällyttämisestä alkoholilakiin. . . . . . . 190
385: 192 Kalliomäki ym.: Kiropraktikko- ja nap-
386: 176 Ala-Kapee ym.: Vantaan terveyden-
387: rapaattityyppisen koulutuksen järjestämises-
388: huollon rakennushankkeiden toteuttamises-
389: ili ......................................... 2~
390: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192
391: 193 Kietäväinen ym.: HYKS:n lapsisyöpä-
392: 177 Ala-Kapee ym.: Lapsiin ja nuoriin koh-
393: potilaiden vanhemmat ja ystävät ry:n omis-
394: distuvan markkinoinnin rajoittamisesta lain-
395: taman virkistys- ja kurssikeskuksen toimin-
396: säädännöllisin toimin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193
397: nan turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210
398: 178 Alaranta ym.: Lastentautien hoidon
399: 194 Knuuttila ym.: Nuorten päihdeongel-
400: järjestämisestä Oulaskankaan sairaalassa . . . . 194
401: maisten kuntoutukseen tarvittavan suojatyö-
402: keskuksen suunnittelusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211
403: 179 Alaranta ym.: Ruukin Huoltokodin toi-
404: minnan kehittämisestä..................... 195 195 Kortesalmi ym.: Pohjois-Suomen raken-
405: nustoiminnan epäselvyyksien selvittämisestä 212
406: 180 Alho ym.: Määrärahasta Ylioppilaiden
407: terveydenhoitosäätiön Helsingin terveyden- 196 Kärhä ym.: Erikoislääkäripalveluiden
408: hoitoaseman vuokran maksamiseksi . . . . . . . . 196 saannin parantamisesta terveyskeskusten va-
409: paiden tilojen käyttöä tehostamalla . . . . . . . . . 214
410: 181 Anttila ym.: Terveyskeskusmaksujen
411: palauttamisesta............................ 197 197 Kärhä: Kehitysvammaisten varhaiskun-
412: toutuksen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215
413: 182 Arranz ym.: Torpinkylän raittiusseuran-
414: talon korjaustöiden loppuunsaattamisesta 198 Louvo ym.: Työpaikoilla tapahtuvan
415: Pukkilassa . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . 198 tupakoinnin rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 216
416: 183 Arranz ym.: Kangaspuukutomoiden pe- 199 Mattila ym.: Haja-asutusalueiden kaup-
417: rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199 papalvelujen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 217
418: 184 Dromberg ym.: Peijas-Rekola -sairaala- 200 Muroma: Kotiavustaja-avun järjestämi-
419: hankkeen toteuttamisesta Uudenmaan vir- sestä samalla kertaa useita lapsia saaneelle
420: kakiintiötä lisäämällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 perheelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218
421: 185 Eklund ym.: Päihdyttävien aineiden 201 Mäkipää ym.: Avohoitoverkoston luo-
422: väärinkäyttäjien hoitoonohjauksesta . . . . . . . . 201 misesta psoriasispotilaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219
423:
424: 186 Hurskainen-Leppänen ym.: Lapsivesi- 202 Mäkipää ym.: Terveyskeskuksen raken-
425: tutkimuksen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 202 tamisesta Luvialie.......................... 220
426:
427: 187 Ikonen ym.: Eläinsairauksien ehkäisyn 203 Mäkipää ym.: Kehitysvammaisten hoi-
428: tehostamisesta Keski-Suomessa . . . . . . . . . . . . . 203 don tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 221
429:
430: 188 Isohookana-Asunmaa ym.: Neurologis- 204 Pesola ym.: Viitasaarella sijaitsevien
431: ten potilaiden kuntoutusyksikön perustami- Hakovuoren suojatilojen käytön selvittämi-
432: sesta Muhokselle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
433:
434: 2 4285002025
435: 10 Sisällysluettelo
436:
437: Sivu Sivu
438: 205 Petäjäniemi: Terminaalihoidon kehittä- 221 Vainio ym.: Ilmaisten terveystarkastus-
439: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 23 ten saamisesta rintamaveteraaneille . . . . . . . . . 239
440:
441: 206 Petäjäniemi: Potilasvakuutuksen käyt- 222 Vainio ym.: Pienyritysten perustamista
442: töönotosta julkisessa sairauden- Ja tervey- koskevan neuvontatyön kehittämisestä . . . . . . 240
443: denhoidossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224
444: 223 Vainio ym.: Haja-asutus- Ja kehitys-
445: 207 Pietikäinen ym.: Odottavan äidin mah- alueilla sijaitsevien kauppojen lakkauttami-
446: dollisuudesta käydä neuvolassa työajalla . . . . 225 sen ehkäisemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241
447:
448: 208 Pietikäinen ym.: Lapsivesitutkimusten 224 Vihriälä ym.: Kotiteollisuusyhdistysten
449: laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226 neuvonta-asemien valtionapujen turvaami-
450: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242
451: 209 Pietikäinen ym.: Geriatrisen erityiskou-
452: lutuksen lisäämisestä....................... 227 225 Viinanen: Virkojen perustamisesta Fors-
453: san aluesairaalan röntgenosastolle . . . . . . . . . . 243
454: 210 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1985
455: tulo- Ja menoarvwon sairaankuljetuskokei- 226 Väänänen: Ylioppilaiden terveydenhoi-
456: lun aloittamiseksi Vaasan terveyskeskuksessa 228 tosäätiön Helsingin terveydenhoitoaseman
457: vuokran maksamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244
458: 211 Rajamäki ym.: Avosydänkirurgian ja
459: ohitusleikkausten lisäämisestä Kuopion yli- 227 Zilliacus m.fl.: Om avlåtande av en
460: opistollisessa keskussairaalassa . . . . . . . . . . . . . . 229 proposition tilllag om patientens rättsskycld 245
461:
462: 212 Raudaskoski ym. : Raittiustyön tehosta- 227 Zilliacus ym.: Potilaan oikeussuojaa
463: misesta ja alkoholin haittavaikutusten he- koskevan lakiesityksen antamisesta . . . . . . . . . 246
464: ventämisestä............................... 230
465: 228 Zilliacus: Om beviljande av medel för
466: 213 Renlund ym.: Huumausaineita koske- Folkhälsoinstitutets polioforskning . . . . . . . . . 247
467: vasta terveyskasvatuksesta ja valistustoimin-
468: 228 Zilliacus: Varojen myöntämisestä Kan-
469: nasta . . . . . . . . . . .. .. . . . . . .. .. .. . . . . . . . .. . . . . 231
470: santerveyslaitokselle poliotutkimusta varten 248
471: 214 Roos ym.: Huumeiden vaarallisuutta
472: käsittelevän video-ohjelman tekemisestä . . . . 232 Laki- ja talousvaliokunta
473:
474: 215 Saari ym.: Turkisten jalostuskonsulent- 229 Alaranta ym.: Pyhäjoen kunnostamises-
475: tijärjestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 233 ta rapujoeksi . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. .. . .. . .. . . 249
476:
477: 216 Skön ym.: Psoriasispotilaiden hoitomat- 230 Almgren: Vesijohdon rakentamisesta
478: kojen järjestämisestä . . . . .. .. . . . . . . . . .. . . . . . 234 Pohjois-Kymenlaaksosta Anjalankoskelle,
479: Kotkaan ja Vehkalahdelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250
480: 217 Skön ym.: Määrärahasta Ylioppilaiden
481: terveydenhoitosäätiön Helsingin terveyden- 2 31 Arranz: Valtionavun myöntämisestä Es-
482: hoitoaseman vuokran maksamiseksi . . . . . . . . 235 poon Meripelastusyhdistykselle . . . . . . . . . . . . . 2 51
483:
484: 218 Toiviainen: Määrärahasta Ylioppilaiden 232 Astala ym.: Kunnallislain muuttamises-
485: terveydenhoitosäätiön Helsingin terveyden- ta rauhantyötä tukevaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252
486: hoitoaseman vuokran maksamiseksi . . . . . . . . 236
487: 233 Astala ym.: Ympäristönsuojelun sisäl-
488: 219 Vainio ym.: Syväsädehoitolaitteiden uu- lyttämisestä talousneuvoston tehtäväkent-
489: simisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237 tään . . . . . . .. .. . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . .. .. . . . . . 253
490:
491: 220 Vainio ym.: Avohoitoverkoston luomi- 234 Bärlund ym.: Lainsäädännön kehittämi-
492: sesta psoriasispotilaiden hoidon tehostami- sestä ranta-alueiden säilymiseksi rakenta-
493: seksi .. .. .. . . . . .. .. . . . . . . . . . .. .. . . . . . . .. . .. 238 mattomina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254
494: Sisällysluettelo 11
495:
496: Sivu Sivu
497: 235 Dromberg ym.: Seudullisten ulkoilu- 254 E. Laine ym.: Veto-oikeuden antamises-
498: reittien perustamisesta Uudellemaalle . . . . . . 256 ta asukkaille ympäristöön kohdistuvissa pää-
499: töksissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276
500: 236 Eklund ym.: Kunnanviraston lisätilojen
501: rakentamisesta Ylöjärvelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 57 255 Lehtinen ym.: Korttelipoliisien saami-
502: sesta rauhattomille alueille Helsingissä...... 277
503: 237 Eklund ym.: Poliisikoulun rakentami-
504: sesta Tampereelle.......................... 258 256 Lehtinen ym.: Öljyntorjuntavalmiuden
505: parantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278
506: 238 Eklund ym.: Happamoitumistutkimuk-
507: sen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 259 257 P. Leppänen ym.: Pyhäjärven suojelusta
508: Konnevedellä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
509: 239 Elo ym.: Määrärahasta Merikarvianjoen
510: järjestelysuunnitelman toteuttamiseksi. . . . . . 260 258 Louvo ym.: Ilmansuojelun ja jätehuol-
511: lon tehostamiseksi tarvittavien virkojen pe-
512: 240 Helle ym.: Pernunnummen - Kerityn
513: rustamisesta lääninhallituksiin.............. 280
514: kansallispuiston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . 261
515:
516: 241 Helminen ym.: Kymenlaakson veden- 259 Mattila ym.: Jääpatotulvien estäruisestä
517: hankintasuunnitelman toteuttamisesta . . . . . 262 Kalajoessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282
518:
519: 242 Ikonen ym.: Retkeilyalueen perustami- 260 Mattila ym.: Vääräjoen järjestelytöiden
520: sesta Leivonmäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263 toteuttamisesta Sievissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283
521:
522: 243 Joutsenlahti ym.: Kunnallisen veroäyrin 261 Mäkipää ym.: Suodenniemen siirtämi-
523: katon aikaansaamisesta..................... 264 sestä ensimmäiseen kantokykyluokkaan . . . . . 284
524:
525: 244 Joutsenlahti ym.: Pintavesien pääsyn 262 Nyby m.fl.: Om bevarande av Tana,
526: estämisestä porakaivojen kautta pohjavesiin 265 Torne, Muonio och Könkämäeno älvar i
527: naturtillstånd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 5
528: 245 Juhantalo ym.: Kunnallisen veroäyrin
529: hinnan erojen tasaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 262 Nyby ym.: Tenojoen sekä Tornionjoen,
530: Muonionjoen ja Könkämäenon säilyttämi-
531: 246 Juhantalo ym.: Jätteiden hyödyntämis- sestä luonnontilassa........................ 286
532: ohjelman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268
533: 263 Paasio ym.: Kokeilun järjestämisestä
534: 247 Kettunen ym.: Pohjois-Suomen vesistö- uusien vaihtoehtojen löytämiseksi kunnallis-
535: jen säännöstelyrajojen uudelleenarvioinnista 269 hallinnon järjestämisessä ja kunnallisten pal-
536: veluiden tuottamisessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287
537: 248 Kietäväinen ym.: Öljyntorjuntavalmiu-
538: den parantamisesta Saimaalla . . . . . . . . . . . . . . 270 264 Paavilainen ym.: Ns. yksipuolisten jal-
539: kakäytävien kunnossapidon järjestämisestä . . 288
540: 249 Kokko ym.: Veljeskotityyppisissä laitok-
541: sissa olevien asukkaiden kotipaikasta. . . . . . . . 271 265 Paavilainen ym.: Haitallisten aineiden
542: 250 Kokko ym.: Urpalanjoen järjestelytöi- ympäristövaikutuksia tutkivan yksikön pe-
543: den aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272 rustamisestaJyväskylän yliopistoon . . . . . . . . . 290
544:
545: 2 51 Kortesalmi ym.: Ympäristönsuojelun 266 Pekkarinen: Keuruun varuskunnan ja
546: valvonnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273 Keuruun kirkonkylän vesijohtoverkostojen
547: yhdysjohdon r~kentamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . 292
548: 252 Kortesalmi ym.: Lapiosuon - Iso-Äijön-
549: suon erämaa-alueen suojelemisesta . . . . . . . . . 274 267 Pekkarinen: Yhtyneet Paperitehtaat
550: Oy:n Jämsänkosken tehtaiden jätevesien
551: 253 Kärhä: Vantaanjoen koskimiljöiden kuljettamiseen tarkoitetun siirtoviemärin ra-
552: kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275 kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293
553: 12 Sisällysluettelo
554:
555: Sivu Sivu
556: 268 Pekkarinen ym.: Unikonsalmen- Haa- 284 Tenhiälä: Poliisimiehen oikeusturvan
557: paniemen vesihuoltohankkeen toteuttami- parantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313
558: sesta Karstulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
559: 285 Tuomaala ym.: Ähtävänjoen - Evijär-
560: 269 Pekkarinen ym.: Pohjavesiselvitysten ven säännöstelystä ja lyhytaikaisen säännös-
561: suorittamisesta Viitasaaren haja-asutusalueil- telyluvan myöntämättä jättämisestä Kattila-
562: la . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295 kosken voimalaitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314
563:
564: 270 Pesola ym.: Kuntien ulkoilureittien ra- 286 Urpilainen ym.: Vaasan läänin väes-
565: kentamiseen tarkoitetun tuen lisäämisestä . . 296 tösuunnitteiden tarkistamisesta. . . . . . . . . . . . . 315
566:
567: 271 Pesola ym.: Isojärven kansallispuiston 287 Urpilainen: Perhon ja Lestijärven kun-
568: palvelujen kehittämisestä Kuhmoisissa. . . . . . 297 tien alueella sijaitsevan Iso-Valvattijärven
569: vedenpinnan nostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 316
570: 272 Pesola ym.: Leivonmäen Rutajärven
571: säännöstelyhankkeen toteuttamisesta . . . . . . . 298 288 Vainio ym.: Kuntien katumaksurasituk-
572: sen keventämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 7
573: 273 Pokka: Koskitilakalastuskuntaa koske-
574: Ylen säännösten sisällyttämisestä kalastusla- 289 Vainio ym.: Kunnallisten maksujen
575: kiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299 vähentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318
576:
577: 274 Pokka: Maanomistajien aseman turvaa- 290 Vainio ym.: Kunnallisen puoluetuen
578: misesta Lappiin perustetuilla luonnonsuoje- maksamisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319
579: lualueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301
580: 291 Vainio ym.: Lahden postitalon muutos-
581: töiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320
582: 275 Poutanen ym.: Valtion om1stam1en
583: maa-alueiden käyttämisestä vaihtomaina 292 Vihriälä: Laihian ja Mustasaaren veden-
584: luonnonsuojelualueita perustettaessa . . . . . . . 303 hankintasuunnitelman toteuttamisesta . . . . . 321
585: 276 Rehn m.fl.: Om skapande av stadgan-
586: den för bortskaffande av båtvrak . . . . . . . . . . . 304 Sivistysvaliokunta
587:
588: 276 Rehn ym.: Laivahylkyjen poistamista 293 Aaltonen ym.: Opintotuen tarveharkin-
589: koskevien säännösten laatimisesta . . . . . . . . . . 305 taikärajan alentamisesta.................... 322
590:
591: 277 Riihijärvi ym.: Sorsanmetsästyksen alka- 294 Aho ym.: Opintotuen saattamisesta
592: misajankohdasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306 riippumattomaksi vanhempien varallisuu-
593: desta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323
594: 278 Rusanen: Katujen rakentamiseen kun-
595: nille myönnettävän valtionavun lisäämisestä 307 295 Ala-Kapee ym.: Vanhan tutkintojärjes-
596: telmän mukaan aineenopettajiksi opiskele-
597: 279 Saari ym.: Kuntien yleisten rahoitus- vien kasvatustieteellisten opintojen tukemi-
598: avustusten tasoitusrajojen korottamisesta . . . 308 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324
599:
600: 280 Saari ym.: Ns. sijaintiedun hyvittämi- 296 Ala-Kapee ym.: Korvauksen suorittami-
601: sestä kuntainliiton jäsenkunnille . . . . . . . . . . . 309 sesta korkeakoulujen hallintoelinten työs-
602: kentelyyn osallistuville opiskelijoille . . . . . . . . 325
603: 281 Saari ym. : Kuntien elinkeinoasiamiesti-
604: Janteen selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310 297 Ala-Kapee ym.: Uudellemaalle myön-
605: nettävien peruskoulujen rakennuslupien li-
606: 282 Saari ym.: Vesistöjen haitallisten epä- säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326
607: puhtauksien selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 311
608: 298 Ala-Kapee ym.: Koulun uskonnon- ja
609: 283 Salolainen: Uudenmaan luonnonsuoje- elämänkatsomusopetuksen tasapuolisuuden
610: lualueiden lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312 turvaamisesta.............................. 327
611: Sisällysluettelo 13
612:
613: Sivu Sivu
614: 299 Ala-Kapee ym.: Ammatillisen entyts- 315 Astala: Elämänkatsomustiedon ylitar-
615: opetuksen kehittämisestä koulutuksellisen kastajan viran perustamisesta kouluhallituk-
616: tasa-arvon periaatteen mukaisesti . . . . . . . . . . . 328 seen....................................... 344
617:
618: 300 Alho ym.: Korkeakoulujen opetusvirko- 316 Astala: Kelpoisuusehtojen määrittele-
619: jen perustamisesta kehittämissuunnitelman misestä elämänkatsomustiedon opettajille . . 345
620: mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329
621: 317 Astala: Uskonnon opetuksesta vapautta-
622: 301 Almgren: Ruotsinsalmen menmuseon misen perusteista peruskoulussa ja lukiossa. . 346
623: rakentamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330
624: 318 Astala ym.: Parlamentaarisen rauhan-
625: 302 Anttila ym.: Lukion perustamisesta Jo- kasvatuskomitean asettamisesta............. 347
626: kioisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 31
627: 319 von Bell ym.: Varajäsenten valitsemises-
628: 303 Anttila: Urjalan kotiteollisuuskoulun ta läänien taidetoimikuntiin sekä nuoriso- ja
629: toimintaedellytysten turvaamisesta . . . . . . . . . 332 urheilulautakuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348
630:
631: 304 Anttila: Tietotekniikan keskuksen pe- 320 Dromberg ym.: Teatterikorkeakoulun
632: rustamisesta Forssan ammatillisen kurssikes- toimitiloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349
633: kuksen yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333
634: 321 Dromberg ym.: Keskiasteen ammatillis-
635: 305 Anttila: Forssan musiikkikoulun saatta- ten oppilaitosten aloituspaikkamäärien lisää-
636: misesta valtionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . 334 misestä Uudenmaan läänissä . . . . . . . . . . . . . . . 350
637:
638: 306 Anttila ym.: Jokioisten museorautatien 322 Dromberg ym.: Ammatillisen koulu-
639: toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335 tuksen linjajakojen uudelleenmäärittelystä
640: Uudellamaalla............................. 351
641: 307 Arranz ym.: Opintotuen korottamisesta 336
642: 323 Eenilä: Poliittisten puolueiden ja ryh-
643: 308 Arranz ym.: Tuen maksamisesta opiske- mittymien esittelyn lisäämisestä peruskou-
644: lijalle opiskelija-asunnosta maksettavan lun yläasteella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352
645: vuokran ylittävästä vuokrasta . . . . . . . . . . . . . . . 337
646: 324 Eklund ym.: Pohjois-Hämeen emäntä-
647: 309 Arranz ym.: Nuorten työkuntien ja koulun rakennustöiden aloittamisesta Ruo-
648: työpajojen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338 vedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 53
649:
650: 310 Arranz: Nuorisotalon perusparannustöi- 325 Halonen ym.: Määrärahasta korkeakou-
651: den aloittamisesta Liljendalissa . . . . . . . . . . . . . 339 lujen tutkijoiden ja opiskelijoiden tieteelli-
652: seen yhteydenpitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354
653: 311 Astala ym.: Lastentarhanopettajakoulu-
654: tuksen vakinaistamisesta korkeakoulutasoise- 326 Halonen ym.: Velkaantuneiden opiske-
655: na......................................... 340 lijoiden aseman parantamisesta erityistukea
656: antamalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355
657: 312 Astala ym. : Korvauksen maksamisesta
658: korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuville 327 Halonen ym.: Opiskelija-asuntojen ra-
659: opiskelijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341 kentamiseen osoitettavien määrärahojen li-
660: säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356
661: 313 Astala ym.: Opintotuen korottamisesta
662: vähimmäistoimeentuloa vastaavalle tasolle . . 342 328 Helle ym.: Ympäristökoulutuksen ke-
663: hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357
664: 314 Astala ym.: Opintolainan takaisinmak-
665: sun siirtämisestä myöhemmäksi ja opiskelu- 329 Hetemäki-Olander: Lastentarhanopetta-
666: ajan korkojen maksamisesta valtion varoista 343 jaopistojen tilakysymysten selvittämisestä . . . 358
667: 14 Sisällysluettelo
668:
669: Sivu Sivu
670: 330 Hetemäki-Olander: Kaikkien kuntien 345 Isohookana-Asunmaa ym.: Lukion pe-
671: kulttuuritoiminnasta annetun lain mukais- rustamisesta Ranrsilaan . . . . .......... 375
672: ten virkojen saattamisesta valtionosuuden
673: purun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359 346 Isohookana-Asunmaa ym.: Energian-
674: tuotannon linjan perustamisesta Vaalan am-
675: 331 Hetemäki-Olander: Kansalais- ja työ- mattikouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 376
676: väenopistojen taideaineiden opiskelijoiden
677: alaikärajan poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360 347 Isohookana-Asunmaa ym.: Porotalous-
678: linjan perustamisesta Pudasjärven maata-
679: 332 Hetemäki-Olander: Historiallisesti ar- lousoppilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 77
680: vokkaiden puukirkkojen suojelemisesta ja
681: paloturvallisuuden parantamisesta.......... 361 348 Jouppila: Musiikkialan keskiasteen am-
682: matillisen koulutuksen kehittämisestä
683: 333 Hirvelä: MäärärahastaJämsänkosken pe- Oulun kaupungin konservatoriossa . . . . . . . . . 378
684: ruskoulun ja lukion peruskorjaukseen 362
685: 349 Juhantalo ym.: Opintotuen kehittämis-
686: 334 Hirvelä: Määrärahasta Jämsän maata- ohjelman laatimisesta...................... 379
687: lousoppilaitoksen perustamiskustannuksiin 363
688: 350 Juhantalo ym.: Uusien musiikkioppilai-
689: 335 Hurskainen-Leppänen ym.: Imatran tosten ottamisesta valtionavun piiriin . . . . . . . 380
690: teknillisen koulun sähköosaston opetuksen
691: laajentamisesta ............. . 364 351 Kalliomäki: Atk-alan opetusmateriaalin
692: saamisesta oppilaitoksiin lahjoituksina ..... . 381
693: 336 Hurskainen-Leppänen ym.: Valtion
694: osallistumisesta Konkalammen talviurheilu- 352 Kalliomäki ym.: Koululiikunnan ja ur-
695: keskuksen rakennuskustannuksiin . . . . . . . . . . 365 heiluseuratoiminnan yhteistoiminnan kehit-
696: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 382
697: 337 Hurskainen-Leppänen ym.: Imatran ku-
698: vataidekoulun muuttamisesta ammattitaitei- 353 Kalliomäki: Eräille urheiluopistoille an-
699: lijoiden peruskoulutuslaitokseksi . . . . . . . . . . . 366 nettavan valtionavun budjetoinnista . . . . . . . . 383
700:
701: 338 Hurskainen-Leppänen ym.: Lemin mu- 354 Kettunen ym.: Halpakorkoisten opinto-
702: siikkijuhlien tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367 lainojen myöntämisestä yksityisissä oppilai-
703: toksissa opiskeleville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 384
704: 339 Ikonen ym.: Lukion perustamisluvan
705: myöntämises!ä Kivijärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . 368 355 Kietäväinen ym.: Opiskelijoiden korko-
706: tuen maksamisen pidentämisestä . . . . . . . . . . . 385
707: 340 Ikonen ym.: Opistotasoisen maatalous-
708: oppilaitoksen perustamisesta Tarvaalan maa- 356 Kokko ym.: Lähetysjärjestöjen lähettä-
709: talousoppilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369 minä kehitysyhteistyötehtävissä palvellun
710: ajan laskemisesta palvelulisiin oikeuttavaksi
711: 341 Impiö: Musiikinohjaajakoulutuksen ajaksi peruskoulun ja lukion viranhaitijoille 386
712: aloittamisesta Lapissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 370
713: 357 Kokko: Parikkalan maatalousoppilaitok-
714: 342 Isohookana-Asunmaa ym.: Korkeakou- sen peruskorjauksen toteuttamisesta . . . . . . . . 387
715: lutasoisen lastentarhanopettajakoulutuksen
716: vakinaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372 358 Kokko: Ruokolahden metsäkoulun ra-
717: kennussuunnitelmien toteuttamisesta . . . . . . 388
718: 343 Isohookana-Asunmaa ym.: Korkeakou-
719: lujen opiskelijoiden ja tutkijoiden tieteelli- 359 Kortesalmi ym.: Kunnallisen maata-
720: sen yhteydenpidon turvaamisesta . . . . . . . . . . . 37 3 lousoppilaitoksen perustamisesta Oulaisiin . . 389
721:
722: 344 Isohookana-Asunmaa ym.: Korvauksen 360 Koskenniemi ym.: Uuden tekniikan ja
723: suorittamisesta korkeakoulujen hallintoelin- elektroniikan koulutuksen aloittamisesta La-
724: ten työskentelyyn osallistuville opiskelijoille 374 p~ ...................................... 3~
725: Sisällysluettelo 15
726:
727: Sivu Sivu
728: 361 Koskinen ym.: Varojen osoittamisesta 377 Lähdesmäki ym.: Keskiasteen ammatil-
729: aineenopettajien erillisten kasvatustieteellis- lisen koulutuksen edellyttämien mvestom-
730: ten opintojen järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 391 tien valtionavusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408
731:
732: 362 Kärhä ym.: Lukion aloituspaikkojen 378 Maijala ym.: Uusien opetushenkilöstön
733: määrän lisäämisestä Uudenmaan läänissä . . . 392 virkojen perustamisesta korkeakouluihin.... 409
734:
735: 363 Kärhä ym.: Muinaisjäännösrekisterin 379 Maijala ym.: Opintotuen tarveharkin-
736: perustamisesta............................. 393 nan ikärajan laskemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 410
737:
738: 380 Maijala ym.: Opintorahan asumislisän
739: 364 Könkkölä: Opintorahan perusosan ko-
740: maksamisesta myös kesäajalta . . . . . . . . . . . . . . 411
741: rottamisesta kaikilla koulutusasteilla . . . . . . . . 394
742: 381 Maijala ym.: Velkaantuneiden opiskeli-
743: 365 Könkkölä: Opintotuen tarveharkinnan joiden aseman parantamisesta.............. 412
744: ikärajan laskemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395
745: 382 Maijala ym.: Lukioiden ja keskiasteen
746: 366 Laaksonen: Varojen osoittamisesta työ- ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen
747: väen- ja nuorisoseurantalojen peruskorjauk- lisäämisestä Hämeen läänissä............... 413
748: seen....................................... 396
749: 383 Maijala ym.: Nuorisomatkailun kehittä-
750: 367 Lahti-Nuuttila ym.: Uusien virkojen misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414
751: perustamisesta korkeakouluihin . . . . . . . . . . . . 397
752: 384 Mattila ym.: Haapajärven metsäkoulun
753: 368 Lahti-Nuuttila ym.: Matkustus- ja asu- itsenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415
754: miskustannusten korvaamisesta terveyden-
755: huoltoalan opiskelijoille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398 385 Miettinen: NikkariJan metsäoppilaitok-
756: sen peruskorjaus- ja laajennustöiden aloitta-
757: 369 Lahti-Nuuttila ym.: Opintorahan asu- misesta.................................... 416
758: mislisän maksamisesta myös kesäkaudelta... 399
759: 386 Muurman: Perustamisluvan myöntämi-
760: 370 Lahti-Nuuttila ym.: Aitoon kotitalous- sestä Keravan kauppaoppilaitokselle . . . . . . . . 417
761: keskikoulun vanhan oppilasasuntolan perus-
762: korjauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400 387 Myllyniemi: Peruskoulujen rakennusai-
763: kaisten rakennuslupien lisäämisestä Uudel-
764: 371 Lehtinen ym.: Luokkien oppilasmäärien lamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . 418
765: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 402
766: 388 Mäkipää ym.: Parkanon peruskoulun
767: 372 Lehtinen ym.: Kesälukiotoiminnan li- ala-asteen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419
768: säämisestä . .. . . . . . . . . . . . . .. . .. .. . . . . . . . . . . . 40 3
769: 389 Mäkipää ym.: Kullaan metsä- ja puuta-
770: louden kurssikeskuksen laajentamisesta . . . . . 420
771: 373 Lehtinen ym.: Harvinaisempien urhei-
772: lulajien harrastajien toiminnan tukemisesta 404 390 Mäkipää ym.: Nuorisotilojen rakenta-
773: misesta ja kunnostamisesta................. 421
774: 374 P. Leppänen ym.: Korkeakouluissa toi-
775: mivien kansainvälisen ja kotimaisen tieteel- 391 Männistö ym.: Matkustus- ja asumiskus-
776: lisen yhteydenpidon tukemisesta . . . . . . . . . . . 405 tannusten korvaamisesta terveydenhuolto-
777: alan opiskelijoille . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . 422
778: 375 Louekoski ym.: Toimenpideohjelman
779: laatimisesta Espoon koulujen rakentamiseksi 406 392 Nordman m.fl.: Om höjning av studie-
780: penningens andel av studiestödet........... 423
781: 376 Louvo ym.: Tutkimus- ja tuotekehitys-
782: insinöörin viran perustamisesta Kotkan tek- 392 Nordman ym.: Opintotuen opintoraha-
783: nilliseen oppilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407 osuuden korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 424
784: 16 Sisällysluettelo
785:
786: Sivu Sivu
787: 393 Norrback ym.: Lastentarhanopettaja- 407 Pesola ym.: Opistoasteisen koulutuksen
788: koulutuksen vakinaistamisesta korkeakou- aloittamisesta Tarvaalan maatalousoppilai-
789: lutasaisena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425 toksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440
790:
791: 394 Norrback ym.: Lastentarhanopettaja- 408 Pesola ym.: Laukaan kirkonkylän urhei-
792: koulutuksen rinnastamisesta muuhun opet- lukentän perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 441
793: tajankoulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 426
794: 409 Pietikäinen ym.: Uusien opetusvirkojen
795: 395 Paakkinen ym.: Keravan pääkirjaston perustamisesta korkeakouluihin . . . . . . . . . . . . 442
796: laajennustöiden valtionavusta . . . . . . . . . . . . . . 427
797: 410 Pietikäinen ym.: Korkeakoulujen kir-
798: 396 Paasilinna: Valtakunnallisen oppilas- jasto- ja laitehankintamäärärahojen korotta-
799: paikkakiintiön saamisesta teknikoiden ja in- misesta.................................... 443
800: sinöörien täydennyskoulutukseen. . . . . . . . . . . 428
801: 411 Pietikäinen ym.: Korkeakoulujen hen-
802: kilöstön kansainvälisen ja kotimaisen tieteel-
803: 397 Paavilainen ym.: Lastentarhanopettaja-
804: lisen yhteydenpidon tehostamisesta... . . . . . . 444
805: koulutuksen vakinaistamisesta korkeakou-
806: lutasaisena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429 412 Pietikäinen ym.: Erityistuen aikaansaa-
807: misesta runsaasti velkaantuneille opiskeli-
808: 398 Paavilainen ym.: Lastentarhanopettaja- joille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445
809: koulutuksen kehittämisestä kasvatusalan vä-
810: litutkinnoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430 413 Pietikäinen ym.: Opiskelija-asuntotuo-
811: tannon lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 446
812: 399 Paavilainen ym.: Maatalousopetuksen
813: vakinaistamisesta Keuruulla................ 432 414 Pohjanoksa ym.: Kesäyliopistojen toi-
814: mintaedellytysten turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 447
815: 400 Pekkarinen ym.: Korkeakoulujen kir-
816: jasto- ja laitehankintamäärärahojen lisäämi- 415 Pohjanoksa ym.: Aineenopettajien kas-
817: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 433 vatustieteellisten opintojen lisäämisestä . . . . . 448
818:
819: 401 Pekkarinen: Tammijärven peruskoulun 416 Pohjanoksa ym.: Esiopetuksen opetta-
820: ala-asteen lisätilojen rakentamisesta Luhan- jien täydennyskoulutuksen järjestämisestä . . 449
821: galla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 434
822: 417 Pohjanoksa ym.: Lasten Ja nuorten
823: 402 Pekkarinen ym.: Matkustus- ja asumis- liikennekasvatuksen kehittämisestä . . . . . . . . . 450
824: kustannusten korvaamisesta terveydenhuol-
825: 418 Pohjanoksa ym.: Luokanomien lukioi-
826: toalan opiskelijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 435
827: den kokeilutoiminnan lisäämisestä . . . . . . . . . 451
828: 403 Pekkarinen ym.: Tietotekniikan laitteis-
829: 419 Pohto ym.: Kotiteollisuuskoulun raken-
830: tojen hankkimisesta ammatillisiin oppilai-
831: tamisesta Viropeliin........................ 452
832: toksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 436
833: 420 Riihijärvi ym.: Hevosen hoidon ja työ-
834: 404 Pekkarinen: Saarijärven metsäkoulun hönkäyttöopetuksen sisällyttämisestä maata-
835: rakennustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . 437 louskoulujen ja emäntäkoulujen opetusoh-
836: jelmaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 453
837: 405 Pekkarinen ym.: Petäjäveden kotiteolli-
838: suuskoulun laajennustöiden käynnistämises- 421 Roos ym.: Apuhoitajakoulutuksen lisää-
839: tä......................................... 438 misestä Vammalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 54
840:
841: 406 Pesola ym.: Uuden syklotronin hankki- 422 Roos ym.: Loppuvien ammattien, työta-
842: misesta Jyväskylän yliopiston fysiikan laitok- pojen ja -välineiden tallentamisesta filmille
843: selle....................................... 439 tuleville sukupolville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 55
844: Sisällysluettelo 17
845:
846: Sivu Sivu
847: 423 Rusanen ym.: Alueellisen oopperatoi- 438 Stenius-Kaukonen ym.: Opintotuen
848: minnan tukemisesta ...................... . 456 tarveharkintaikärajan laskemisesta täysi-ikäi-
849: syysikärajaan ............................. . 471
850: 424 Saari ym.: Erityiskansanopistojen käyt-
851: tömenojen valtionosuusjärjestelmän epäkoh- 439 Stenius-Kaukonen ym.: Opintorahan
852: tien poistamisesta ......................... . 457 asumislisän maksukäytännön muuttamisesta
853: ympärivuotiseksi . . . . . . . . . . . . . ............ . 472
854: 425 Saarikoski: Maatalousalan täydennys-
855: koulutusyksikön perustamisesta Vaasan kor- 440 Särkijärvi: Määrärahasta opintorahan
856: keakoulun alaisuuteen .................... . 458 perusosan määrän korottamiseksi kaikilla
857: koulutusasteilla ........................... . 473
858: 426 Sasi ym.: Lastenhoitajien koulutuksen
859: lisäämisestä ............................... . 459 441 Särkijärvi: Opintorahan asumislisän
860: maksukäytännön muuttamisesta ympärivuo-
861: 427 Skinnari: Määrärahasta Helsingin yli- tiseksi .................................... . 474
862: opiston Lahden tutkimus- ja koulutuskes-
863: kuksen tutkimusosaston tutkimusjohtajan 442 Söderström: Korkeakoululaitoksen ke-
864: lahjoitusviran perustamiseksi .............. . 460 hittämissuunnitelmassa tarkoitettujen ope-
865: tushenkilöstön virkojen perustamisesta ..... 475
866: 428 Skinnari: Määrärahasta Lahden ammat-
867: tikoulun lisärakennus- ja saneeraushankkeen 443 Söderström: Erillisten kasvatustieteellis-
868: toteuttamiseksi ........................... . 461 ten opintojen järjestämisestä vanhan tutkin-
869: tojärjestelmän mukaan aineenopettajiksi
870: 429 Skön ym.: Määrärahasta opintorahan opiskeleville .............................. . 476
871: perusosan määrän korottamiseksi kaikilla
872: koulutusasteilla ........................... . 462 444 Söderström: Rauhanyliopistohankkeen
873: toteuttamista koskevan selvityksen laatimi-
874: 430 Skön ym.: Opintotukilain mukaisen sesta ................................ · · · · · · 477
875: korkotuen maksamisajan pidentämisestä .... 463
876: 445 Toiviainen: Määrärahasta erityisen tuen
877: 431 Skön ym.: Opintotuen tarveharkinta- myöntämiseksi velkaantuneille opiskelijoille 478
878: ikärajan laskemisesta ...................... . 464
879: 446 Toiviainen: Määrärahasta opiskelija-
880: 432 Skön ym.: Opintorahan asumislisän asuntojen rakentamisen tehostamiseksi ..... 479
881: maksukäytännön muuttamisesta ympärivuo-
882: tiseksi .................................... . 465 447 Tuomaala ym.: Opiskelijoiden opinto-
883: tuen kehittämisestä ....................... . 480
884: 433 Skön ym.: Määrärahasta erityisen tuen
885: myöntämiseksi velkaantuneille opiskelijoille 466 448 Tuomaala: Lääninurheilijajärjestelmän
886: aikaansaamisesta .......................... . 481
887: 434 Skön ym.: Määrärahasta opiskelija-asun-
888: tojen rakentamisen tehostamiseksi ......... . 467 449 Uosukainen ym.: Määrärahasta kirjasto-
889: autotoiminnan tehostamiseksi ............. . 482
890: 435 Skön ym.: Pieksämäen Tahiniemen
891: korttelikoulun rakentamisesta aiheutunei- 450 Urpilainen ym.: Opintotuen asumisli-
892: den kulujen maksamisesta ................ . 468 sän korottamisesta ........................ . 483
893:
894: 436 Skön ym.: Tarvaalan maatalousoppilai- 451 Urpilainen ym.: Aluetaidemuseo-
895: toksen peruskorjauksen aloittamisesta oikeuksien myöntämisestä Kokkolalle ja
896: Saarijärvellä .............................. . 469 maakuntamuseo-oikeuksien myöntämisestä
897: Pietarsaarelle ............................. . 484
898: 437 Starast: Määrärahasta opintorahan pe-
899: rusosan määrän korottamiseksi kaikilla kou- 452 Vainio ym.: Opiskelija-asuntojen oma-
900: lutusasteilla 470 pääoman korottamisesta .................. . 485
901:
902: 3 4285002025
903: 18 Sisällysluettelo
904:
905: Sivu Sivu
906: 453 Vainio ym.: Asikkalan Anianpellon ala- 467 Zilliacus: Erityistuen myöntämisestä
907: asteen koulun suunnittelusta ja rakentami- runsaasti velkaantuneille opiskelijoille . . . . . . 505
908: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487
909:
910: 454 Vainio ym.: Kurhilan ala-asteen koulun Maa- ja metsätalousvaliokunta
911: saneeraamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488
912: 468 Alaranta ym.: Oravisjärven luonnonra-
913: 455 Vainio ym.: Nastolan Kanervan koulun vintolammikon rakentamisesta Pyhäjoella. . . 506
914: rakentamisen aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 489
915: 469 Alaranta ym.: Viirretjärven luonnonra-
916: 456 Vainio ym.: Nastolan Viilähteen koulun vintolammikon rakentamisesta Pyhäjoella. . . 507
917: rakennustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . 490
918: 470 Almgren: Urpalanjoen perkauksen to-
919: 45 7 Vainio ym.: Padasjoen kirkonkylän ala- teuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508
920: asteen koulun rakentamisen aloittamisesta . . 491
921: 471 Anttila ym.: Nuorten viljelijöiden ns.
922: 458 Vainio ym.: Hämeenlinnan sairaan- starttirahajärjestelmän vakinaistamisesta . . . . 509
923: hoito-oppilaitoksen suunnittelusta ja raken-
924: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 492 472 Anttila ym.: Luonnonmukaisen viljelyn
925: edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510
926: 459 Vainio ym.: Lahden taide- ja käsiteolli-
927: suusoppilaitoksen lisärakennus- ja muutos- 473 Anttila ym.: Emolehmäpalkkioiden
928: töistä...................................... 493 maksamisesta tuotantonsa aloittaneille vilje-
929: lijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 511
930: 460 Vepsäläinen ym.: Opintorahan perus-
931: osan korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494 474 Ehrnrooth ym.: Satovahinkovarausjär-
932: jestelmän aikaansaamisesta................. 512
933: 461 Westerlund m.fl.: Om planering av
934: tilläggsutrymmen för Ekenäs sjukvårdsskola 495 475 Ehrnrooth: Markkinoimismaksun pois-
935: tamisesta luonnonmukaisen viljelyn mene-
936: 461 Westerlund ym.: Tammisaaren sairaan-
937: telmiä käyttäviltä tiloilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513
938: hoitokoulun lisätilojen suunnittelusta . . . . . . 497
939:
940: 462 Westerlund m.fl.: Om stöd tili Stiftel- 476 Eklund ym.: Luonnonmukaisen viljelyn
941: sen Gamla Borgå för saneringsarbete . . . . . . . 499 edistämisestä alan järjestöjä tukemalla . . . . . . 514
942:
943: 462 Westerlund ym.: Stiftelsen Gamla Bor- 477 Eklund ym.: Lammastalouden tukemi-
944: gå -nimisen säätiön saneeraustöiden tukemi- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 515
945: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500
946: 478 Eklund ym.: Petoeläinten turkistar-
947: 463 Vihriälä: Opiskelija-asuntotuotannon li- haukselle aiheuttamien vahinkojen korvaa-
948: säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 501 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516
949:
950: 464 Vihriälä ym.: Lisätilojen rakentamisesta 479 Eklund ym.: Metsänparannuspiirien säi-
951: Kauhajoen Kirkonkylän peruskoulun ala- lyttämisestä itsenäisinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 517
952: asteelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502
953: 480 Ikonen ym.: Maaseudun elinkeinoja
954: 465 Väänänen: Ammatillisen koulutuksen koskevan lain aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . 518
955: mitoittamisesta ja koulurakennushankkei-
956: den valtionrahoituksesta Uudenmaan läänis- 481 Ikonen ym.: Maataloustuen jakoperus-
957: sä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503 teiden tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 19
958:
959: 466 Zilliacus: Korvauksen suorittamisesta 482 Impiö: Määrärahasta yhteisen kalata-
960: korkeakoulujen hallintoelinten työskente- lousneuvojan palkkaamiseksi Enontekiöön ja
961: lyyn osallistuville opiskelijoille . . . . . . . . . . . . . 504 Kittilään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520
962: Sisällysluettelo 19
963:
964: Sivu Sivu
965: 483 Isohookana-Asunmaa ym.: Lammastut- 498 Nyby m.fl: Om anläggande av en
966: kijan toimen perustamisesta Pelson keskus- fiskodlingsanstalt i Larsmo . . . . . . . . . . . . . . . . . 538
967: vankilan lampolaan........................ 521
968: 498 Nyby ym.: Kalanjalostuslaitoksen pe-
969: 484 Isohookana-Asunmaa ym.: Kalanviljely- rustamisesta Luotoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539
970: laitoksen aikaansaamisesta Iihin . . . . . . . . . . . . 522
971: 499 Pekkarinen ym.: Maidon kuljetusavus-
972: 485 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahas- tusten lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540
973: ta Pohjois-Pohjanmaan metsänparannusra-
974: hoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 523 500 Pekkarinen ym.: Ukonniemen kalasata-
975: man rakentamisesta Pihtiputaalla. . . . . . . . . . . 541
976: 486 Jyrkilä ym.: Lammastalouden elvyttämi-
977: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 524 501 Pohto ym.: Hukkakauran hävittämisestä
978: aiheutuvien kustannusten korvaamisesta . . . . 542
979: 487 H. Kemppainen ym.: Lammastalouden
980: tukemisesta ja kehittämisestä............... 525
981: 502 Poutanen ym.: Nuorten viljelijäin käyn-
982: 488 Kokko: Uukuniemen ammattikalasta- nistysavustuksen myöntämisperusteiden väl-
983: jien mahdollisuuksista kalastaa myös Pyhä- jentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543
984: järven Neuvostoliiton puoleisilla vesillä . . . . . 526
985: 503 Renlund m.fl.: Om byggande av en
986: 489 Kortesalmi ym.: Ns. Lapin lain säännös- fiskyngelproduktionsanstalt i Larsmo . . . . . . . 544
987: ten ulottamisesta koskemaan myös Kainuuta 527
988: 503 Renlund ym.: Kalanpoikasten tuotanto-
989: 490 Lindroos ym.: Juupajoen siirtämisestä laitoksen rakentamisesta Luotoon........... 545
990: maatalouden aluejaossa III-vyöhykkeen kun-
991: naksi...................................... 528 504 Riihijärvi ym.: Hevoskasvatuksen lisää-
992: miseksi tarvittavista tukitoimista. . . . . . . . . . . . 546
993: 491 Malm m.fl.: Om garanterad produktion
994: av inhemskt vallfrö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529 505 Skön ym.: Valtion viljavaraston laajen-
995: tamisesta Pieksämäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547
996: 491 Malm ym.: Nurmikasvien kotimaisen
997: siementuotannon turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 530 506 Skön ym.: Ukonniemen kalasataman
998: rakentamisesta Pihtiputaalla . . . . . . . . . . . . . . . 548
999: 492 Manninen ym.: Kuusamon kalastusalu-
1000: een kalatalouden kokeilu- ja tutkimus- 507 Söderström: Läänikohtaisen selvityksen
1001: projektin toteuttamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531 laatimisesta alkutuotantotuotteiden jalosta-
1002: misesta Vaasan läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549
1003: 493 Mattila ym.: Ylivieskan maatalouspiirin
1004: vakinaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 2 508 Tuomaala ym.: Pitkän aikavälin ohjel-
1005: man laatimisesta hevostalouden kehittämi-
1006: 494 Mäkipää ym.: Luonnonmukaiseen vilje-
1007: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 550
1008: lyyn siirtyneiden viljelijöiden tukemisesta... 533
1009:
1010: 495 Mäkipää ym.: Sisävesikalatalouden ope- 509 Uosukainen ym.: Hevoskasvatuksen ja
1011: tuksen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534 sitä tukevan rakennustoiminnan edistämi-
1012: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551
1013: 496 Nieminen: Kohtuullistamissäännösten
1014: sisällyttämisestä maidon kaksihintajärjestel- 510 Vainio ym. : Saasteenomien elintarvik-
1015: mään...................................... 535 keiden tuottamisesta....................... 552
1016:
1017: 497 Nyby: Om grundande av ett tvåspråkigt 511 Vainio ym.: Päijänteen kalatalouden
1018: pälsförädlingsinstitut i]akobstad . . . . . . . . . . . 536 elvyttämisestä ja korvausten jälkeenjäänei-
1019: syyden poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 3
1020: 497 Nyby: Kaksikielisen turkisjalostusopis-
1021: ton perustamisesta Pietarsaareen . . . . . . . . . . . . 53 7 512 Vainio ym.: Energiametsien luomisesta 554
1022: 20 Sisällysluettelo
1023:
1024: Sivu Sivu
1025: 513 Valli ym.: Metsämarjojen viennin edis- 529 Ikonen ym.: Allergiaasairastavan lapsen
1026: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 55 hoidon helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
1027:
1028: 5 30 Ikonen ym.: Kuulovammaisten viestin-
1029: Sosiaalivaliokunta nän edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 3
1030: 514 Alaranta ym.: Vaikeasti sairaan lapsen
1031: 531 Ikonen ym.: Vaikeavammaisten asunto-
1032: hoitoavustusten jakoperusteiden tarkistami-
1033: palvelujen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 574
1034: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 6
1035:
1036: 515 Alaranta ym.: Vanhainkodin rakenta- 532 Ikonen ym.: Osa-aikaviljelijöiden sijais-
1037: misesta Merijärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 7 avun saannin helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . 575
1038:
1039: 516 Alaranta ym.: Maaseudun työpaikkatu- 533 Ikonen ym.: Maa- ja metsätalouden
1040: kikokeilun ulottamisesta Kärsämäelle....... 558 työsuojelun toimintaohjeiston täydentämi-
1041: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 6
1042: 517 Anttila: Ohjelman laatimisesta viljelijä-
1043: väestön sosiaaliturvan kehittämiseksi. . . . . . . . 5 59 534 Isohookana-Asunmaa ym.: Alimman
1044: sairauspäivärahan korottamisesta pysyväis-
1045: 518 Anttila ym.: Vanhusten, vammaisten ja hoidossa olevien hoitomaksujen huojenta-
1046: pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuen saatta- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577
1047: misesta saajalle maksuttomaksi . . . . . . . . . . . . . 560
1048: 535 Isohookana-Asunmaa ym.: Ammatillis-
1049: 519 Arranz ym.: Lapsilisien korottamisesta.. 561 ten oppilaitosten opettajien eläkeiän tilapäi-
1050: sestä alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578
1051: 520 Eklund ym.: Vanhusten avohuollon
1052: kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562 536 Jouppila ym.: Rintamaveteraanien var-
1053: haiseläkejärjestelmän epäkohtien korjaami-
1054: 521 Eklund ym.: Rintamaveteraanien kun- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 579
1055: toutuksen tehostamisesta................... 563
1056: 537 Juhantalo ym.: Yrittäjäpolvenvaihdos-
1057: 522 Eklund ym.: Asuntojen hankkimisesta eläkettä koskevan esityksen antamisesta..... 580
1058: rintamaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564
1059: 538 Jyrkilä ym.: Silmälasien ja hammaspro-
1060: 523 Eskelinen ym.: Perhepoliittisten tarpei-
1061: teesien saattamisesta sairausvakuutuksen pii-
1062: den huomioon ottamisesta työaikaa lyhen-
1063: riin . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581
1064: nettäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565
1065: 539 Jyrkilä ym.: Määrärahasta rintamavete-
1066: 524 Hietala ym.: Fysikaalisen hoidon vaati-
1067: raanien kuntoutushenkilökunnan koulutuk-
1068: man ajan saattamisesta sairausvakuutuspäi-
1069: sen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582
1070: värahaan oikeuttavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566
1071:
1072: 525 Hietala ym.: Työsopimuslain yleissito- 540 Jyrkilä ym.: Määrärahasta pienyrittäjien
1073: vuussäännöstön ensisijaisuudesta . . . . . . . . . . . 567 lomarahan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583
1074:
1075: 526 Hietala ym.: Lyhytaikaisissa työsuhteissa 541 Jyrkilä ym.: Raskaissa ja kuluttavissa
1076: olevien työntekijöiden vuosilomakorvausoi- ammateissa toimivien eläkeikärajan alenta-
1077: keuden tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 569 misesta 55 vuoteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584
1078:
1079: 527 Ikonen ym.: Perhehoitajalain aikaansaa- 542 Jyrkilä ym.: Työllistämiskokeilun ulot-
1080: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 70 tamisesta Pohjois-Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . 585
1081:
1082: 528 Ikonen ym.: Perhehoitajien palkkiojär- 543 Kettunen ym.: Verovapaan perustoi-
1083: jestelmän yhdenmukaistamisesta . . . . . . . . . . . 571 meentuloturvan turvaamisesta.............. 586
1084: Sisällysluettelo 21
1085:
1086: Sivu Sivu
1087: 544 Kettunen ym.: Silmälasien hankinta- 559 Lehtinen ym.: Sotainvalidien sairasko-
1088: kustannusten saattamisesta sairausvakuutus- din saamisesta Helsingin alueelle . . . . . . . . . . . 602
1089: korvausten piiriin.......................... 587
1090: 560 Martikainen ym.: Esityksen antamisesta
1091: 545 Kettunen ym.: Eläkeläisten ostaman sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän jatka-
1092: bensiinin hinnan alentamisesta. . . . . . . . . . . . . 588 miseksi.................................... 603
1093:
1094: 546 Kettunen ym.: Ns. Rinteen mallin 561 Mattila ym.: Osa-aikatyötä tekevien
1095: toteuttamisesta Kajaanin työvoimapunn eläke- ja vuosilomaetuuksien parantamisesta 604
1096: alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589
1097: 562 Mattila ym.: Nuorisotyöttömyyden
1098: 547 Kietäväinen ym.: Ns. uinuvan elä- poistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. . . . 605
1099: keoikeuden piiriin tulleiden emäntien elä-
1100: 563 Mattila ym.: Maaseudun työpaikkatuki-
1101: ke-etujen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 590
1102: kokeilun laajentamisesta koko maata koske-
1103: vaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 606
1104: 548 Kuoppa ym.: Pirkkalan vanhainkodin
1105: peruskorjauksen ja laajennuksen toteuttami- 564 S. Mikkola: Kotitaloustyöntekijöiden
1106: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591 palvelussuhteen vähimmäisehtojen määritte-
1107: lemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607
1108: 549 Kärhä ym.: Vanhuspoliittisen peri-
1109: aateohjelman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 592 565 S. Mikkola: Lottapalvelun laskemisesta
1110: eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi . . . . . . . . . . . . 608
1111: 550 Kärhä: Työeläkkeen jakamisesta avio-
1112: eron yhteydessä kotona työskennelleen avio- 566 Muroma ym.: Lääkärin määräämien
1113: puolison aseman turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . 593 ulkomaisten hoitomatkojen korvaamisesta
1114: sairausvakuutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609
1115: 551 Kärhä: Perhe-eläkeoikeuden säilymises-
1116: tä uuden avioliiton solmimisesta huolimatta 594 567 Mäkipää ym.: Työrajoitteisten oman
1117: elinkeinotoiminnan tukemisesta............ 610
1118: 552 Kärhä ym.: Perhe-eläkkeen suorittami-
1119: sesta edunsaajien Suomessa asumisen perus- 568 Mäkipää ym.: Vanhainkotien palotur-
1120: teella...................................... 595 vallisuuden parantamisesta................. 611
1121:
1122: 553 Kärhä ym.: Ulkomailla ansaitun eläk- 569 Mäkipää ym.: Kunnalliskodin peruskor-
1123: keen siirtämisestä Suomeen eläkkeensaajan jauksesta Eurajoella........................ 612
1124: muuton yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596
1125: 570 Paasio ym.: Lasten kunnallisten hoito-
1126: 554 Kärhä ym.: Rintamalisän suorittamises- paikkojen määrän lisäämisestä kysyntää vas-
1127: ta rintamaveteraanien varhaiseläkkeen saajil- taavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613
1128: le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
1129: 571 Paasio ym.: Eläkepalkan laskutavan
1130: muuttamisesta............................. 614
1131: 555 Laaksonen: Määrärahasta vanhusten päi-
1132: vätoimintakeskuksen ja vanhainkodin raken- 572 Paasio ym.: Työttömyysturvan rahoitus-
1133: tamiseksi Noormarkkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598 järjestelmän uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 616
1134: 556 Laaksonen: Määrärahasta Satakunnan 57 3 Paavilainen ym.: Äitiysavustuksen anta-
1135: työvoimapiirin perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 599 misesta adoptiovanhemmille . . . . . . . . . . . . . . . 617
1136: 55 7 Lehtinen ym.: Kokonaan korvatravien 574 Peltola ym.: Komitean asettamisesta
1137: lääkkeiden määrän lisäämisestä vanhuksille selvittämään kohtuullisen perustoimeentu-
1138: ja pitkäaikaissairaille . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . 600 lon turvaamista............................ 618
1139:
1140: 558 Lehtinen ym.: Lisätutkimuskulujen kor- 575 Pohto ym.: Paikallisen lastenhoitolo-
1141: vaamisesta vanhuksille ja vammaisille....... 601 man järjestämisestä isälle äidin sairastuessa. . 620
1142: 22 Sisällysluettelo
1143:
1144: Sivu Sivu
1145: 576 Pohto ym.: Ylimääräisen rintamasotilas- 592 Stenius-Kaukonen: Ohjelman laatimi-
1146: lisän korottamisesta kaksinkertaiseksi . . . . . . . 621 sesta vähimmäistoimeentulojärjestelmän
1147: luomiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638
1148: 577 Pokka ym.: Maatalousyrittäjän mahdol-
1149: lisuudesta saada sijaisapua asevelvollisuusai- 593 Stenius-Kaukonen ym.: Työsuhdeturvaa
1150: kana ......... ...... .. ........... ....... ... 622 koskevan lainsäädännön uudistamisesta. . . . . 639
1151:
1152: 578 Pokka: Metsätyömiesten eläkeiän alen- 594 Surakka ym.: Työterveyshuoltoon sisäl-
1153: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623 tyvän hammashuollon korvaamisesta työn-
1154: antajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640
1155: 579 Pokka ym.: Kotihoidon tuen avulla
1156: kotona hoitotyötä tekevien sosiaali- ja elä- 595 Surakka ym.: Ammattitautilain muu-
1157: keturvan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 624 tostarpeiden selvittämisestä yhdessä ammat-
1158: tiliittojen kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641
1159: 580 Poutanen ym.: Ennen vuotta 1985
1160: myönnettyjen sukupolvenvaihdoseläkkeiden 596 Sutinen ym.: Sotilasvammaelinkoron
1161: korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625 koskemattomuuden palauttamisesta ja pit-
1162: käaikaishoidon hoitomaksujen määräytymis-
1163: 581 Rajamäki ym.: Eläketurvan kehittämi- perusteiden tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 642
1164: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 626
1165: 597 Tenhiälä: Maatalousyrittäjien vuo~i
1166: 582 Riihijärvi ym.: Sairaaloiden eräiden loma- ja sijaisaputoiminnan kehittämisestä
1167: työntekijäryhmien eläkeiän alentamisesta . . . 627 ja lomittajapulan poistamisesta . . . . . . . . . . . . . 643
1168: 583 Saari ym.: Eräiden sukupolvenvaihdqs-
1169: 598 Tennilä: Ulkotöiden teettämisen kieltä-
1170: eläkkeiden korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628
1171: misestä kovilla pakkasilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644
1172: 584 Saarikoski: Työsopimuslain minimipalk-
1173: 599 Tennilä: Työttömyyspäivärahan maksa-
1174: kasäännösten kumoamisesta................ 629
1175: misesta jokaiselta viikon päivältä . . . . . . . . . . . 645
1176: 585 Savolainen ym.: Vanhainkotien avo-
1177: 600 Tennilä: Eläkeiän alentamisesta . . . . . . . . 646
1178: huoltopalvelujen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . 631
1179:
1180: 586 Skinnari: Määrärahasta Kärkölän van- 601 Turunen ym.: Vajaakuntoiselle myön-
1181: hainkodin rakentamisen toteuttamiseksi . . . . 632 nettävän elinkeinoavun markkamäärien ko-
1182: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647
1183: 587 Skön ym.: Tuloerojen kaventamisesta
1184: luopumalla suurituloisia suosivasta palkan- 602 Vainio ym.: Syöpäpotilaiden sairausku-
1185: korotusten prosenttilinjasta . . . . . . . . . . . . . . . . 633 lujen saamisesta sairausvakuutuksen piiriin 648
1186:
1187: 588 Skön ym.: Täyttä eläkettä nauttivien 603 Vainio ym.: Invalidien ja vammaisten
1188: henkilöiden työelämään paluun rajoittami- suojatyöpaikkojen lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . 649
1189: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 634
1190: 604 Vainio ym.: Pienyrittäjän lomarahan
1191: 589 Skön ym.: Metsurien eläkeiän alentami- turvaamisesta.............................. 650
1192: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 635
1193: 605 Vainio ym.: Työttömien nuorten työllis-
1194: 590 Skön ym.: Ammatillisten oppilaitosten tämisestä lehdesten, kortteiden ja luonnon-
1195: opettajien eläkeiän alentamisesta . . . . . . . . . . . 636 heinän keruuta järjestämällä . . . . . . . . . . . . . . . 651
1196:
1197: 591 Skön ym.: Asumistuen maksamisesta 606 Vainio ym.: Ns. Rinteen mallin mukai-
1198: joustavasti muuttuneita olosuhteita vastaa- sen työllistämiskokeilun laajentamisesta
1199: vasti....................................... 637 Etelä-Hämeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652
1200: Sisällysluettelo 23
1201:
1202: Sivu Sivu
1203: 607 Vainio ym.: Ylimääräisen eläkkeen 621 Anttila ym.: Maantien n:o 130
1204: maksamisesta ennenaikaiselle eläkkeelle siir- (Loppi-Uudenmaan piirin raja) rakenteen
1205: tyjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 653 parantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 668
1206:
1207: 608 Vainio ym.: Ylimääräisen eläkkeen 622 Anttila ym.: Maantien n:o 2813 Ookioi-
1208: myöntämisestä rintamaveteraaneille . . . . . . . . 654 nen-Humppila) peruskorjauksesta . . . . . . . . 669
1209:
1210: 609 Vainio ym.: Ylimääräisten varhaiseläk- 623 Anttila ym.: Maalitien n:o 2844 (Savi-
1211: keiden myöntämisestä kotirintamalla työs- niemi-Perähuhta) peruskorjauksesta....... 670
1212: kennelleille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 55
1213: 624 Anttila ym.: Forssan-Jokioisten maan-
1214: - 610 Vainio ym.: Ylimääräisen eläkkeen tien toteuttamisen kiirehtimisestä . . . . . . . . . . 671
1215: maksamisesta asutus- ja jälleenrakennusteh-
1216: tävissä työskennelleille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 56 625 Anttila ym.: Uuden rautatieasemara-
1217: kennuksen rakentamisesta Viialan kuntaan 672
1218: 611 Vihriälä ym.: Pientä eläkettä saavien
1219: rintamaveteraanien eläketurvan parantami- 626 Arranz ym.: Liljendalin-Myrskylän
1220: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 7 tien n:o 1671 perusparantamisesta.......... 673
1221:
1222: 612 Vähäkangas ym.: Asumistuen kehittä- 627 Arranz ym.: Kevyen liikenteen väylän
1223: misohjelman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 658 rakentamisesta Sammatin kirkolta Leikkiiän
1224: tienhaaraan................................ 674
1225: 613 Väänänen: Kotihoitoa antavien henki-
1226: löiden sosiaaliturvan järjestämisestä. . . . . . . . . 659 628 Arranz ym.: Valtion osallistumisesta
1227: rakentamiskustannuksiin laajennettaessa
1228: 614 Väänänen: Työvaltaisen teollisuuden metroa Espooseen päin..................... 675
1229: ohjaamisesta Uudenmaan syrjäalueiden
1230: kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 660 629 Arranz ym.: Sijaisjärjestelmän perusta-
1231: misesta Helsingin postipiiriin virkoja lisää-
1232: 615 Zilliacus m.fl.: Om förenhetligande av mällä...................................... 676
1233: systemet med arbetslöshetsersättning . . . . . . . 661
1234: 630 Dromberg ym.: Tiemäärärahojen lisää-
1235: 615 Zilliacus ym.: Työttömyyskorvausjärjes-
1236: misestä Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677
1237: telmän yhtenäistämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 662
1238: 631 Dromberg ym.: Valtion osallistumisesta
1239: pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen rahoi-
1240: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678
1241: Liikennevaliokunta
1242: 632 Eklund ym.: Maantien n:o 3482 perus-
1243: 616 Ahonen ym.: Valtionrautateiden liiken- parantamisesta Vilppulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . 679
1244: nehenkilökunnan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 663
1245: 6 33 Elo ym. : Valtatien n: o 2 parantamisesta
1246: 617 Alaranta ym.: Paavolan-Saarikosken välillä TikkuJa-Tiilimäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . 680
1247: alueen paikallisteiden peruskorjaamisesta
1248: Ruukissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664 634 Elo ym.: Laitakarin paikallistien jatka-
1249: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 681
1250: 618 Alaranta ym.: Tuomiojan-Pattijoen
1251: maantien peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 665 635 Hirvelä: Määrärahasta valtatien n:o 4
1252: perusparannustöiden aloittamiseen välillä
1253: 619 Almgren: Etelä-Karjalan pikajunayh- Jämsä-Kuhmoinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682
1254: teyksien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666
1255: 636 Hirvelä: Määrärahasta maantien n:o
1256: 620 Anttila: Valtatien n:o 3 peruskorjaami- 6031 parantamiseen välillä Heräkulma-
1257: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 667 Hämeen piirin raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 683
1258: 24 Sisällysluettelo
1259:
1260: Sivu Sivu
1261: 637 Holvitie ym.: Ns. transpoint-kuljetus- 653 Kokko: Nuijamaan ja Konnunsuon vä-
1262: järjestelmän haittojen estämisestä . . . . . . . . . . 684 listen teiden n:ot 392 ja 3921 parantamises-
1263: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703
1264: 638 Ikonen ym.: Haja-asutusalueiden tiever-
1265: kon kunnostamisesta....................... 685 654 Kokko: Partakosken-Kärnäkosken tien
1266: parantamisesta Savitaipaleella . . . . . . . . . . . . . . 704
1267: 639 Ikonen ym.: Maantien n:o 652
1268: (Kivijärvi-Möttönen) peruskorjaamisesta . . 686 655 Kokko: Simpeleen-Särkilahden tien
1269: perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705
1270: 640 Ikonen ym.: Valtionrautateiden opiske-
1271: lijalippujen myöntämisperusteiden väljentä- 656 Kokko: Särkisalmen-Melkoniemen
1272: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 687 tien perusparantamisesta Parikkalassa....... 706
1273:
1274: 641 Impiö: Määrärahasta Lapin tie- ja vesira- 657 Kuusio ym.: Rauman-Raijalan maan-
1275: kennuspiirin käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 688 tien kunnostustöiden käynnistämisestä . . . . . 707
1276: 642 Impiö: Työllisyysvarojen sijoittamisesta 658 Kärhä ym.: Ajokortin antamisesta takai-
1277: matkailullisesti merkittävien tieosuuksien sin huumausaineiden käyttöön syyllistyneel-
1278: rakentamiseen ja peruskorjaukseen Lapissa . . 690 le......................................... 708
1279: 643 Impiö: Työllisyysvarojen osoittamisesta 659 Kärhä ym.: Postivirkamiesten päivittäi-
1280: Mutkavaaran paikallistien sillan rakentami- sen työhönsidonnaisuuden vähentämisestä . . 709
1281: seksi Savukoskella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 692
1282: 660 Könkkölä: Vaikeavammaisille soveltu-
1283: 644 Impiö: Kaukopuhelumaksujen saatta-
1284: vien vaunujen saamisesta Valtionrautateille 710
1285: misesta tasahintaisiksi koko maassa . . . . . . . . . 693
1286: 661 Könkkölä: Valtionrautateiden opiske-
1287: 645 lsohookana-Asunmaa ym.: Maantien
1288: lija-alennuslippujen myöntämisperusteiden
1289: rakentamisesta välillä Somerovaara-Yli-li . . 694
1290: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 711
1291: 646 Isohookana-Asunmaa ym.: Eräiden sil-
1292: 662 Laaksonen: Määrärahasta Kokemäen-
1293: tojen rakentamisesta Kiiminkiin . . . . . . . . . . . . 695
1294: joen yli johtavan Friitalan sillan leventämi-
1295: 647 Isohookana-Asunmaa ym.: Kauhakos- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 712
1296: ken sillan rakentamisesta Ylikiiminkiin . . . . . 696
1297: 663 Laaksonen: Määrärahasta Leineperin
1298: 648 Jansson: Om anläggande och upprätt- paikallistien n:o 12903 kunnostamiseksi . . . . 713
1299: håll~nde av sjöfarleder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 697
1300: 664 Lahtinen ym.: Vaajakosken-Palokan
1301: 648 Jansson: Merenkulkuväylien perustami- kehätien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 714
1302: sesta ja ylläpitämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 698
1303: 665 Lahti-Nuuttila ym.: Pistoraiteen raken-
1304: 649 Jyrkilä ym.: Ristinpohjan-Kaarnalam- tamisesta Ylöjärven ratapihalta Vaasantien
1305: men tien peruskorjaamisesta Liperissä . . . . . . 699 varrella oleville teollisuusalueille . . . . . . . . . . . 715
1306:
1307: 650 Jyrkilä ym.: Viinijärven-Siikakosken- 666 Lahti-Nuuttila ym.: Valtionrautateiden
1308: Komperon th paikallistien peruskorjaamises- opiskelija-alennuslippujen myöntämisperus-
1309: ta Liperissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700 teiden muuttamisesta...................... 716
1310:
1311: 651 Kettunen ym.: Maantien n:o 834 (Yli- 667 P. Leppänen ym.: Postin palvelujen
1312: kiiminki-Laitasaari) perusparantamisesta . . 701 parantamisesta ja laajentamisesta . . . . . . . . . . . 717
1313:
1314: 652 Kietäväinen ym.: Valtionrautateiden 668 Mattila ym.: Haapajärven-Jyväskylän
1315: opiskelija-alennuksen myöntämisen laajen- rataosuuden peruskorjauksen loppuunsaat-
1316: tamisesta ympärivuotiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 702 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 718
1317: Sisällysluettelo 25
1318:
1319: Sivu Sivu
1320: 669 Mattila ym.: Ylivieskan ja Kalajoen 686 Pohjanoksa ym.: Tampereen-Rauman
1321: sataman välisen rautatien rakentamissuunni- valtatien rakentamisesta.................... 736
1322: telmien laatimisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719
1323: 687 Pohjanoksa ym.: Työllisyysmääräraho-
1324: 670 Myllyniemi: Espoon-Lohjan-Salon jen käyttämisestä Satakunnan tiestön kun-
1325: radan väylävarauksista luopumisesta . . . . . . . . 720 nostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 737
1326:
1327: 671 Mäkipää ym.: Tien rakentamisesta Järvi- 688 Pohjanoksa: Raumalle johtavien teiden
1328: Suomen tieltä Parkanoo asemalle . . . . . . . . . . . 721 viitoituksen parantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . 738
1329:
1330: 672 Mäkipää ym.: Kokemäenjoen yli johta- 689 Pohto ym.: Ns. Alarannan tien perus-
1331: van Friitalan sillan leventämisestä . . . . . . . . . . 722 korjauksesta Kortesjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . 739
1332:
1333: 673 Mäkipää ym.: Parin-Haapamäen ra- 690 Pohto ym.: Ns. Ailisen tien peruskor-
1334: dan peruskorjauksesta...................... 723 jauksesta Isossakyrössä ja Laihialla . . . . . . . . . . 740
1335:
1336: 674 Paasilinna: Ajopiirtureiden käyttöpa- 691 Pohto ym.: Hirvijoen-Lakaluoman
1337: kosta linja- ja kuorma-autoissa . . . . . . . . . . . . . 724 tien peruskorjauksesta Lapualla. . . . . . . . . . . . . 741
1338:
1339: 675 Pekkarinen ym.: Ns. Suomenselkätien 692 Pohto ym.: Ns. Jokisalon tien peruskor-
1340: suunnittelemisesta ja rakentamisesta........ 725 jaamisesta Laihialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 742
1341:
1342: 676 Pekkarinen ym.: Maantien n:o 659 693 Pohto ym.: Lapuan-Kitinojan tien
1343: peruskorjauksesta välillä Kymönkoski- peruskorjauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 743
1344: Kuopion piirin raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 726
1345: 694 Pohto ym.: Pyymäen-Liikajärven-
1346: 677 Pekkarinen ym.: Maantien n:o 760 Sulkavan tien peruskorjauksesta . . . . . . . . . . . . 744
1347: perusparantamisesta välillä Pihtipudas-
1348: Muurasjärvi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 727 695 Pohto ym.: Liipantönkän-Kitinojan
1349: tien peruskorjauksesta Ylistarossa........... 745
1350: 678 Pekkarinen ym.: Kivijärven-Perhon
1351: maantien perusparannustöiden aloittamises- 696 Pohto ym.: Tuomikylän-Neiron tien
1352: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 728 peruskorjauksesta Ilmajoella................ 746
1353:
1354: 679 Pekkarinen ym.: Teollisuusraiteen ra- 697 Pohto ym.: Tuuralan~Hiiripellon tien
1355: kentamisesta Muuramen teollisuuskylään . . . 729 peruskorjauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 747
1356:
1357: 680 Pekkarinen ym.: Postin palvelujen pa- 698 Pohto ym.: Untamalan-Rapalakson
1358: rantamisesta haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . 730 tien peruskorjauksesta Ylistarossa........... 748
1359:
1360: 681 Pesola ym.: Valtatien n:o 4 perusparan- 699 Pohto ym.: Jyväskylän lentoaseman ke-
1361: tamisesta välilläJämsä-Kuhmoinen . . . . . . . 731 hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 749
1362:
1363: 682 Pesola ym.: Jyväskylän rantaväylän ra- 700 Pohto ym.: Maksunoman matkustusoi-
1364: kennustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 732 keuden järjestämisestä rintamaveteraaneille 750
1365:
1366: 683 Pesola ym.: Lastausraiteen rakentami- 701 Pohto ym.: Suomen Ilmailumuseon
1367: sesta Muuramen teollisuuskylään . . . . . . . . . . . 733 näyttelytilojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 751
1368:
1369: 684 Pesola ym.: Valtionrautateiden opiske- 702 Poutaneo ym.: Yksityistieavustusten
1370: lija-alennuslippujen myöntämisperusteiden myöntämisperusteiden säilyttämisestä nykyi-
1371: väljentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 734 sellään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752
1372:
1373: 685 Pesola ym.: Keski-Suomen ilmailumu- 703 Rehn: Om höjda anslag för vägunder-
1374: seon rakennuksen peruskorjauksesta . . . . . . . . 735 håll speciellt i södra Finland. . . . . . . . . . . . . . . . 754
1375:
1376: 4 4285002025
1377: 26 Sisällysluettelo
1378:
1379: Sivu Sivu
1380: 703 Rehn: Teiden kunnossapitomääräraho- 718 Urpilainen ym.: Yli-Lestiitä Reisjärvelle
1381: jen korottamisesta etenkin Etelä-Suomessa.. 755 johtavan ns. Jokelan tien perusparantamises-
1382: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 771
1383: 704 Renlund m.fl.: Om grundförbättring av
1384: landsväg nr 7496 på sträckan Tjäru-Bodö i 719 Urpilainen ym.: Veneilyreittien liiken-
1385: Karleby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756 neturvallisuuden parantamisesta Uuden-
1386: kaarlepyyn ja Kokkolan välillä. . . . . . . . . . . . . . 772
1387: 704 Renlund ym.: Maantien n:o 7496 pe-
1388: rusparantamisesta välillä Tjäru-Bodö Kok- 720 Urpilainen ym.: Valtion tulo- ja meno-
1389: kolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 757 arvioon sisältyvien Valtionrautateiden toi-
1390: mintaohjeiden tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 773
1391: 705 Rusanen ym.: Mikkelin lentokentän
1392: kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 758 721 Vainio ym.: Lahden eteläisen sisääntu-
1393: lotien suunnittelusta ja rakentamisesta. . . . . . 775
1394: 706 Saarto ym.: Uudenmaan tiepiirin tien-
1395: pidon määrärahojen korottamisesta......... 759 722 Vainio ym.: Lahden-Orimattilan tien
1396: perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 776
1397: 707 Skön ym.: Valtionrautateiden Jyväsky-
1398: län asemarakennuksen korjaamisesta... . . . . . 760 723 Vainio ym.: Tiehankkeesta Uudenkylän
1399: ja Kymen läänin rajan välillä . . . . . . . . . . . . . . . 777
1400: 708 Skön ym.: Valtionrautateiden opiske-
1401: 724 Vainio ym.: Kopsuon tien rakentami-
1402: lija-alennuslippujen myöntämisperusteiden
1403: laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 761 sesta Asikkalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778
1404:
1405: 72 5 Vainio ym.: Sisääntuloteiden liittymien
1406: 709 Starast: Maantien n:o 416 perusparanta-
1407: suunnittelemisesta ja rakentamisesta Kosken
1408: misesta välillä Huhdasjärvi-Nurmaa.. . . . . . 762
1409: Hl. kirkonkylässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779
1410: 710 Starast: Kymintehtaan paikallistien pa-
1411: 726 Vainio ym.: Vihtijärven ja Joemaan
1412: rannustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 763 välisen tieosuuden perusparantamisesta..... 780
1413: 711 Sutinen ym.: Yksityisteiden kunnossa- 727 Vainio ym.: Alikulkutunnelin rakenta-
1414: pidon valtionavustusperusteiden laajentami- misesta valtatielle n:o 12 Uudessakylässä.... 781
1415: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 764
1416: 728 Vainio ym.: Sillan rakentamisesta Pulk-
1417: 712 Söderstöm: Valtionrautateiden toimin- kilanharjun Käkisalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 782
1418: taedellytysten parantamisesta............... 765
1419: 729 Vainio ym.: Räyskälän lentokeskuksen
1420: 713 Tuomaala ym.: Seinäjoen-Ilmajoen ja -opiston toimintaedellytysten kehittämi-
1421: lentokentän kehittämisestä................. 766 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 783
1422:
1423: 714 Tuomaala ym.: Kokonaisohjelman laa- 730 Vainio ym.: Paikallislehtien toiminnan
1424: timisesta ns. Suupohjan radan ja eräiden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 784
1425: muiden rautatieosuuksien kunnossapitämi-
1426: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 767 731 Vepsäläinen ym.: Kuoppasorvihallin ra-
1427: kentamisesta Valtionrautateiden Kuopion
1428: 715 Tuomaala ym.: Autopikajunan lastaus- konepajalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 785
1429: paikan järjestämisestä Seinäjoen asemalle . . . 768
1430: 732 Vepsäläinen ym.: Valtionrautateiden
1431: 716 Törnqvist ym.: Lassiliikenteen turvaa- opiskelija-alennuslippujen myöntämisperus-
1432: misesta Pohjois-Karjalassa kaikkina vuoro- teiden laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 786
1433: kauden aikoina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 769
1434: 733 Westerlund m.fl.: Om inledande av
1435: 717 Törnqvist ym.: Tele- ja puhelinmaksu- grundförbättringsarbeten på landsväg nr
1436: jen yhtenäistämisestä koko maassa. . . . . . . . . . 770 155 Ebbo-Gäddrag....................... 787
1437: Sisällysluettelo 27
1438:
1439: Sivu Sivu
1440: 7 3 3 Westerlund ym.: Epoon-Gäddragin 748 Väänänen: Maantien n:o 151 (Pornai-
1441: maantien n:o 15 5 perusparannuksen aloitta- nen-Monninkylä) korjaushankkeen aikais-
1442: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 788 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 803
1443:
1444: 734 Vihriälä ym.: Maantien n:o 694 (Perä-
1445: seinäjoen kk-Hämeen läänin raja) peruspa- Puolustusasiainvaliokunta
1446: rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 789
1447: 749 Alaranta ym.: Raahen sotilaspiirin säi-
1448: lyttämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804
1449: 735 Vihriälä ym.: Maantien n:o 699 perus-
1450: korjauksesta välillä Paavola-Vasunmäki- 750 Alho ym.: Määrärahasta puolustusvoi-
1451: Mikkilä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 790 mien Ylöjärven laboratorioiden laajentami-
1452: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 805
1453: 736 Vihriälä: Maantien n:o 714 (Hoisko-
1454: Levijoki) peruskorjaamisesta................ 791 751 Almgren: Huonokuntoisten varuskunta-
1455: rakennusten peruskorjauksesta Kymenlaak-
1456: 737 Vihriälä: Maantien n:o 7013 (Könni- sossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 806
1457: Halkosaari) peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . . . . 792
1458: 752 Ikonen ym.: Asevarikko 2:n varasto- ja
1459: 738 Vihriälä: Maantien n:o 7033 (Liipan- huoltohallin rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 807
1460: tönkkä--Kitinoja) parantamisesta . . . . . . . . . . 793
1461: 753 Ikonen ym.: Pelastushallinnon koulu-
1462: 739 Vihriälä: Maantien n:o 7231 peruskor- tuskeskuksen perustamisesta Toivakkaan.... 808
1463: jauksesta välillä Lehmäjoki-Kaurajärvi..... 794
1464: 754 Kalliomäki: Väestönsuojelutyöhön tar-
1465: 740 Vihriälä ym.: Paikallistien n:o 17467 koitettujen määrärahojen lisäämisestä . . . . . . 809
1466: (Teppo-Isokoski) peruskorjaamisesta . . . . . . 795
1467: 755 Kärhä: Lisätyövoiman paikkaamisesta
1468: 741 Vihriälä: Paikallistien n:o 17743 (Oja- puolustusvoimiin työttömyyden helpottami-
1469: niemi-Miekka) peruskorjauksesta . . . . . . . . . 796 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 810
1470:
1471: 742 Vihriälä: Pokelan paikallistien n:o 756 Nyby m.fl.: Om inrymmande av oljebe-
1472: 17775 peruskorjaamisesta Vimpelissä . . . . . . . 797 kämpning i försvarsmaktens utbildnings-
1473: program . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811
1474: 743 Vihriälä: Paikallistien n:o 17833 (ltä-
1475: kylä-Huopana) peruskorjauksesta . . . . . . . . . 798 756 Nyby ym.: Öljyntorjunnan sisällyttämi-
1476: sestä puolustusvoimien koulutusohjelmiin . . 812
1477: 744 Vihriälä: Palonkylän-Pohjanluoman
1478: 757 Vainio ym.: Lisäyksestä vuoden 1985
1479: paikallistien peruskorjauksesta. . . . . . . . . . . . . . 799
1480: tulo- ja menoarvioon Lahden varuskunnan
1481: 745 Vihriälä ym.: Jalasjärven liikennepaikan rakennusten peruskorjauksen jatkamiseksi 813
1482: asemarak::nteiden parantamisesta. . . . . . . . . . . 800
1483: Toinen lakivaliokunta
1484: 746 Viinanen: Teollisuusradan rakentamis-
1485: mahdollisuuksien selvittämisestä välille 758 Paasilinna: Henkilötietojen rekisteröin-
1486: Humppila-Jokioinen-Forssa . . . . . . . . . . . . . 801 tiä koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta 814
1487:
1488: 747 Vähäkangas: Lehtopään-Turulan pai- 759 Tenhiälä: Eläkkeiden ulosmittausta kos-
1489: kallistien perusparantamisesta Oulaisissa.... 802 kevan lainsäädännön muuttamisesta . . . . . . . . 815
1490: 1985 vp.
1491:
1492: Toivomusaloite n:o 1
1493:
1494:
1495:
1496:
1497: Kortesalmi ym.: Valtiosääntötuomioistuimen perustamisesta
1498:
1499:
1500: Eduskunnalle
1501:
1502: Suomen Maaseudun Puolueen puoluehallitus Silloin tällöin eduskunnassa myös sattuu, että
1503: om kokouksessaan 6.11.1983 ottanut kantaa val- puhemiehen menettely lähetetään perustuslaki-
1504: tiosäännön tarkistamiseen asiaa selvittäneen tar- valiokunnan tutkittavaksi. Ehkä näissäkin ta-
1505: kistamiskomitean (ns. Halbergin komitean) mie- pauksissa olisi parempi, että puhemiehen menet-
1506: tinnön pohjalta sekä myös yleisemmin. telyn tutkisi eduskunnasta riippumaton valtio-
1507: Tällöin SMP:n puoluehallitus on katsonut, sääntö- eli perustuslakituomioistuin. Muutenkin
1508: että maamme valtiosääntö on perusperiaatteil- näyttää aika ajoin tarpeelliselta, että puhemies-
1509: taan täyttänyt hyvin tehtävänsä eikä kaipaa pe- ten menettelytavat otettaisiin tarkempaan käsit-
1510: rusrakenteeltaan suuria muutoksia. Sitä olisi kui- telyyn jossakin eduskunnan ulkopuolisessa eli-
1511: tenkin SMP:n puoluehallituksen mielestä eräin messä, koska puhemiehet silloin tällöin hairahtu-
1512: osin täydennettävä lisäsäännöksin. vat kohtelemaan kansanedustajia epäoikeuden-
1513: SMP katsoo, että eduskuntamielivallan estämi- mukaisesti ja valtiopäiväjärjestyksen vastaisesti.
1514: seksi perustuslakiin olisi valtiosääntöuudistuksen
1515: yhteydessä otettava säännös erityisestä riippumat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1516: tomasta valtiosääntötuomioistmmesta sekä myös nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1517: säännös yksityisen kansanedustajan oikeusturvas- muksen,
1518: ta eduskunnan enemmistön mielivaltaa vastaan
1519: riippumattomassa tuomioistuimessa.
1520: Kokemus osoittaa, että pientä vähemmistöä että hallitus meneillään olevan valtio-
1521: voidaan eduskuntatyössä häikäilemättömästi sor- sääntöuudistuksen yhteydessä ryhtyisi toi-
1522: taa ja muodostaa eduskunnan enemmistö jopa miin lakiehdotuksen antamiseksi edus-
1523: poliittiseksi tuomioistuimeksi toisinajattelevia kunnalle en"tyisestä valtiosääntö- eli pe-
1524: vastaan. Tästä on karmaisevia kokemuksia siltä rustuslakituomioistuimesta sekä lakiehdo-
1525: ajalta, jolloin SMP:n eduskuntaryhmä hajoitet- tuksen yksityisen kansanedustajan oikeus-
1526: tiin ja jäljelle jääneet SMP:n eräät kansanedusta- turvasta eduskunnan enemmistön mieli-
1527: jat joutuivat raa' an poliittisen mielivallan koh- valtaa vastaan nippumattomassa tuomio-
1528: teeksi eduskunnassa. istuimessa.
1529:
1530: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
1531:
1532: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Vieno Eklund
1533: Pentti Skön Lea Mäkipää Liisa Arranz
1534: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Mikko Vainio
1535: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Helvi Koskinen
1536: Veikko Vennamo Ulla Lehtinen
1537:
1538:
1539:
1540:
1541: 4285002025
1542: 2 1985 vp.
1543:
1544: Toivomusaloite n:o 2
1545:
1546:
1547:
1548:
1549: Aaltonen ym.: Valtion palveluksessa olevan liikennevahinko-oikeu-
1550: denkäynnin oikeudenkäyntikustannusten korvaamisesta
1551:
1552:
1553: Eduskunnalle
1554:
1555: TVL:n autojen ja tiekoneiden kuljettajien ol- muksen johdosta noin 2 000 valtion palvelukses-
1556: lessa osallisena liikenneonnettomuuksissa joudu- sa olevaa henkilöä.
1557: taan asiaa usein käsittelemään oikeudessa. Kul- Järjestelmä olisi käyttökelpoinen ja toisi koko-
1558: jettajana toimineen työntekijän on tällöin itse naisuudessaan valtiolle pikemminkin säästöä
1559: hankittava asianajaja ja vastattava oikeudenkäyn- kuin kustannuksia. Järjestely edellyttäisi kuiten-
1560: tikuluista, jotka saattavat nousta merkittäviksi, kin, että virasto saisi määrärahan tätä tarkoitusta
1561: mikäli asiaa käsitellään useammissa oikeusasteis- varten ja että virastoa koskevaa asetusta muutet-
1562: sa. taisiin tältä osin. Toinen mahdollisuus asian
1563: järjestämiseksi olisi oikeudenkäyntikulujen kor-
1564: Kohtuullista olisi, että työtehtävissä sattunei-
1565: vaamisesta valtion varoista annetun lain muutta-
1566: den liikennevahinko-oikeudenkäymien oikeus-
1567: minen siten, että valtion ajoneuvon kuljettaja
1568: apu ja oikeudenkäyntikustannukset saataisiin val-
1569: saisi maksuuoman oikeudenkäyntiedun joko en-
1570: tion hoidettavaksi esim. tapaturmaviraston kaut-
1571: nakkoon tai kulujen korvauksina jälkikäteen.
1572: ta.
1573: Edun tulisi kaikissa tilanteissa koskea kaikkia
1574: Vapaaehtoiseen liikennevakuutukseen liittyy valtion ajoneuvojen käyttäjiä.
1575: oikeusturvavakuutus, minkä perusteella vakuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1576: tuslaitokset korvaavat liikenneonnettomuustilan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1577: teissa vakuutetun oikeudenkäyntikulut ja asia-
1578: miehen palkkion. Valtio sen sijaan ei vakiintu- että hallitus ryhtyisi toimiin siten, että
1579: neen käytännön mukaan vakuuta omia ajoneuvo- valtion henkilöstön joutuessa litkenneva-
1580: jaan. Tämän vuoksi valtion ajoneuvon ollessa hinko-otkeudenkäyntiin valtion varoista
1581: liikenneonnettomuudessa valtion palveluksessa korvattaisiin sanottuun henkzlöstöön
1582: oleva joutuu yksin puolustamaan omaa etuaan ja kuuluvan tarvitsemasta oikeusavusta ja
1583: välillisesti myös valtion etua. Vuosittain on syyt- muista toimenpiteistä aiheutuvat oikeu-
1584: teessä liikenteessä aiheutetun rikkeen tai rikko- denkäyntzkulut.
1585:
1586: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1587:
1588: Markus Aaltonen Mats Nyby
1589: 1985 vp. 3
1590:
1591: Toivomusaloite n:o 3
1592:
1593:
1594:
1595:
1596: Anttila: Hämeen lääninvankilan rakentamisesta Kylmäkoskelie
1597:
1598:
1599: Eduskunnalle
1600:
1601: Eduskunta on tehnyt periaatepäätöksen vuon- jalan Pyhäselkään rakennettava vankilahanke
1602: na 1979 Hämeen lääninvankilan rakentamisesta sekä Tuusulan Jokelaan rakennettava vankilahan-
1603: Kylmäkoskelle. Sen jälkeen Kylmäkosken kunta ke. Rakentamistarpeiden ja työllisyysnäkökohtien
1604: ja valtio ovat tehneet kaupan tarvittavan maa- yhteensovittaminen ei Hämeen lääninvankilan
1605: alueen saamisesta lääninvankilan tarpeisiin. Kyl- rakentamiskysymyksessä ole toteutunut oikeu-
1606: mäkosken kunta on tehnyt alueelle mm. kunnal- denmukaisella tavalla. Hämeen lääninvankilan
1607: listekniikan sekä rakentanut tarvittavat tiet. Sa- rakentamishankkeen toteuttamisen siirtämistä
1608: manaikaisesti Kylmäkosken kunta on panostanut eteenpäin työllisyyssyistä ei voida enää pitää
1609: voimakkaasti asuntotuotantoon pitäen tavoittee- perusteltuna ottaen huomioon lääninvankilan
1610: na asuntojen saamista lääninvankilan henkilö- huono kunto.
1611: kunnalle. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1612: Eduskunnan oikeusasiamieskin on käydessään
1613: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toiv0muksen,
1614: tarkasruskäynnillä Hämeen lääninvankilassa kiin-
1615: nittänyt huomiota lääninvankilan todella surke-
1616: aan kuntoon. Alkuperäisten suunnitelmien mu- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
1617: kaan Hämeen lääninvankilan suunnittelu ja ra- piteisiin Kylmäkaskelle rakennettavan
1618: kentaminen oli tarkoitus toteuttaa heti 1980- Hämeen lääninvankzfan suunnittelun
1619: luvun alussa. Nyt kuitenkin lähinnä työllisyyspo· aloittamiseksi välittömästi ja rakennus-
1620: liittisista syistä tämän Hämeen lääninvankila- hankkeen toteuttamiseksi vuosina 1986-
1621: hankkeen edelle ovat menneet mm. Pohjois-Kar- 1987.
1622:
1623: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1624:
1625: Sirkka-Liisa Anttila
1626: 4 1985 vp.
1627:
1628: Toivomusaloite n:o 4
1629:
1630:
1631:
1632:
1633: Astala ym.: Oikeusministeriön yhdistysrekisteritoimiston toiminnan
1634: tehostamisesta
1635:
1636:
1637: Eduskunnalle
1638:
1639: Yhdistysten sääntöjen muutosten hyväksymi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1640: nen kestää nykyään oikeusministeriön yhdistysre- sen,
1641: kisteritoimistossa useita vuosia. Yhdistysten toi- ettå. hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1642: minta tänä aikana on erittäin hankalaa. Sääntö- rzittävien henkilöstö- ym. resurssien saa-
1643: jen muutokset tulisikin voida hyväksyä viipymät- miseksi oikeusministeriön yhdistysrekiste-
1644: tä. rztoimistoon s&intöjen muutosten kåsztte-
1645: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- lyn nopeuttamiseksi.
1646: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1647:
1648: Heli Astala Kati Peltola
1649: Lauha Männistö Vappu Säilynoja
1650: 1985 vp. 5
1651:
1652: Toivomusaloite n:o 5
1653:
1654:
1655:
1656:
1657: Dromberg ym.: Uuden jaoston perustamisesta Uudenmaan läänin-
1658: oikeuteen
1659:
1660:
1661: Eduskunnalle
1662:
1663: Uudenmaan lääninoikeus ratkaisi vuonna 1982 Resurssilisäystä uuden jaoston muodossa Uu-
1664: yhteensä 14 107 valitusasiaa, joista veroasioita oli denmaan lääninoikeudelle ovat tässä suhteessa
1665: 10 915. Vuonna 1983 olivat vastaavat luvut ainoana tehoavana toimenpiteenä periaatteessa
1666: 10 633 ja 8 203. Veroasioiden osalta saatiin jut- puoltaneet valtiontilintarkastajat kertomukses-
1667: turuuhkaa vuonna 1983 purettua vain 890 asial- saan vuodelta 1981 s. 66. Käsitellessään hallituk-
1668: la. sen esitystä n: o 212 11984 vp. lääninoikeuksien
1669: verovalitusasioiden ruuhkan purkamisen varmis-
1670: Vuonna 1983 Uudenmaan lääninoikeuteen
1671: tamiseksi eduskunta hyväksyi toivomuksen, että
1672: saapui 7 313 veroasiaa ja vuoden 1984 alussa oli
1673: hallitus ottaisi valtion tulo- ja menoarvioesityk-
1674: vireillä yhteensä 10 717 asiaa. seen määrärahan uuden jaoston perustamista var-
1675: Yleensä Uudenmaan lääninoikeuteen saapuu ten Uudenmaan lääninoikeuteen vuoden 1986
1676: lähes 30 % maamme oikeusasioista. Lisäksi on alusta.
1677: todettava, että Uudenmaan lääninoikeuden asioi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1678: den vaikeusaste on korkea monimuotoisten toi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1679: mintojen ollessa keskittyneitä läänin alueelle. sen,
1680: Uudenmaan lääninoikeuden viiden (5) jaoston
1681: resurssit eivät riitä asioiden ratkaisemiseen oi- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
1682: keusturvaa takaavalla tavalla enempää suhteessa uuden jaoston perustamiseksi Uuden-
1683: muihin 11 lääninoikeuteen kuin juttumäärään- maan lääninozkeuteen vuoden 1986 alus-
1684: kään. ta.
1685:
1686: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
1687:
1688: Kaarina Dromberg Jouni J. Särkijärvi Tuulikki Hämäläinen
1689: Lea Kärhä Pirjo Ala-Kapee Aapo Saari
1690: Jutta Zilliacus Kari Rajamäki Vappu Säilynoja
1691: Marjatta Väänänen Martti Ratu Georg C. Ehrnrooth
1692: Pekka Starast
1693: 6 1985 vp.
1694:
1695: Toivomusaloite n:o 6
1696:
1697:
1698:
1699:
1700: Kärhä: Eläkeasiain ylimmän muutoksenhakuasteen täydentämisestä
1701: lääkärijäsenellä
1702:
1703:
1704: Eduskunnalle
1705:
1706: Kun Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla luotiin suhteen olemassaolosta ja eläkkeen suuruudesta
1707: yksityisen sektorin kattavat eläkejärjestelmät, pi- eli lainopillisista seikoista. Tuolloin on ilmeisesti
1708: dettiin tärkeänä, että työntekijäin ja yrittäjäin katsottu, että lakimieskoulutus oli riittävä pohja
1709: eläkeasioita käsiteltäessä työkyvyttömyysratkai- ratkaistaessa valtion- ja kunnallishallinnon sekto-
1710: suun ottavat osaa eläkehakemuksen kaikissa vali- reiden eläkevalitukset. Eläkevalituksissa ovat vali-
1711: tusvaiheissa sekä eläkelainsäädäntöön perehty- tusperusteet vuosikymmenien aikana kuitenkin
1712: neet lakimiehet että lääketieteen eri alojen lääkä- muuttuneet siten, että yhä useammassa valtion-
1713: rit ja että ratkaisijoina ovat mukana myös työnan- ja kunnallishallinnon alaisen henkilön eläkevali-
1714: taja- ja työntekijäpuolia sekä yrittäjiä edustavat tuksessa on kysymys työkyvyttömyyseläkkeestä ja
1715: maallikkojäsenet. Näin on tapahtunutkin. sen asteesta.
1716: Valtionhallinnon ja kunnallishallinnon palve- Edellä selostetun mukaisesti yksityisen sektorin
1717: luksessa olevien henkilöiden eläkkeiden kohdalla palveluksessa olevan henkilön eläkevalituksen
1718: valitusasiain ratkaisu tapahtuu kuitenkin huo- ratkaisee siis viimeisenä asteena tuomioistuin,
1719: mattavasti suppeamman asiantuntijajoukon kä- jonka kokoonpanon muodostavat lakimiehet,
1720: sittelyssä kuin edellä mainittuihin yksityissekto- lääkärit ja maallikkojäsenet. Mutta valtio- ja
1721: rien eläkejärjestelmiin kuuluvien henkilöiden ol- kuntasektorin palveluksessa olevien osalta ratkai-
1722: lessa kysymyksessä. sijana toimii tuomioistuin, josta puuttuvat lääkä-
1723: Valtionhallinnon samoin kuin kunnallishallin- rit ja maallikkojäsenet.
1724: non palveluksessa olevien henkilöiden ylin vali- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
1725: tustuomioistuin eläkeasioissa on korkein hallinto- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1726: oikeus, jossa eläkeasioiden ratkaisijoina toimivat
1727: yksinomaan lainopillisen koulutuksen saaneet oi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
1728: keuden jäsenet ilman lääketieteellisen koulutuk- jotta valtionhallinnon ja kunna/Nshallin-
1729: sen saaneen jäsenen asiantuntija-apua. non palveluksessa olevien henkzlöiden
1730: Kun korkeimmasta hallinto-oikeudesta kym- eläkeasioita ratkaistaessa ja työkyvyttö-
1731: meniä vuosia sitten tuli valtionhallinnon virka- myyttä arvioitaessa ylimmässä muutok-
1732: miesten eläkeasiain ylin muutoksenhakutuomio- senhakutuomioistuimessa olisi jäsenenä
1733: istuin, oli useimmissa valituksissa kysymys virka- myös lääkärikoulutuksen saanut henktlö.
1734:
1735: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
1736:
1737: Lea Kärhä
1738: 1985 vp. 7
1739:
1740: Toivomusaloite n:o 7
1741:
1742:
1743:
1744:
1745: Lahti-Nuuttila ym.: Valtion palveluksessa olevan liikennevahinko-
1746: oikeudenkäynnin oikeudenkäyntikustannusten korvaamisesta
1747:
1748:
1749: Eduskunnalle
1750:
1751: Kun valtion palveluksessa oleva henkilö kuljet- kilöstöä esiintyy kolaritilanteissa asianomistajana.
1752: taessaan valtion ajoneuvoa joutuu liikenneonnet- Valtion työntekijäin ja viranhaltijain liitto r.y. on
1753: tomuuteen, hänellä on edessään useimmin hyvin esittänyt ryhdyttäväksi toimenpiteisiin työtehtä-
1754: vaikea ja kuljettajan omiakin varoja kysyvä oikeu- vissä sattuneiden liikennevahinko-oikeudenkäyn-
1755: denkäyntitapahtuma. Aiheellisesti ovat mm. tie- tien oikeusavun ja oikeudenkäyntikustannusten
1756: ja vesirakennuslaitoksen autojen ja tiekoneiden saamiseksi valtion hoidettavaksi esimerkiksi tapa-
1757: kuljettajat sekä posti- ja telelaitoksen moottori- turmaviraston kautta. Tapaturmaviraston käsityk-
1758: ajoneuvojen kuljettajat nostaneet esille nykyistä sen mukaan liiton esittämä järjestelmä olisi käyt-
1759: oikeudenmukaisemman ja selkeämmän järjestel- tökelpoinen ja toisi kokonaisuudessaan valtiolle
1760: män luomisen liikenneonnettomuustilanteiden pikemminkin säästöä kuin kustannuksia. Järjeste-
1761: seuraamusten ratkonnassa. ly edellyttäisi kuitenkin, että virasto saisi määrä-
1762: Vapaaehtoiseen liikennevakuutukseen liittyy rahan tätä tarkoitusta varten ja että virastoa
1763: oikeusturvavakuutus, minkä perusteella vakuu- koskevaa asetusta muutettaisiin tältä osin.
1764: tuslaitokset korvaavat liikenneonnettomuustilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1765: teissa vakuutetun oikeudenkäyntikulut ja asia- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1766: miehen palkkion. Valtio sen sijaan ei vakiintu- muksen,
1767: neen käytännön mukaan vakuuta omia ajoneuvo-
1768: jaan. Tämän vuoksi valtion ajoneuvon ollessa ettå· hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn,
1769: liikenneonnettomuudessa valtion palveluksessa jotta valtion henkzlöstön joutuessa työ-
1770: oleva joutuu yksin puolustamaan omaa etuaan ja tehtävissä sattuneiden liikennevahinkojen
1771: välillisesti myös valtion etua. Vuosittain on syyt- vuoksi liikennevahinko-oikeudenkäyntiin
1772: teessä liikenteessä aiheutetun rikkeen tai rikko- henkilöstölle korvattaiszin valtion varoista
1773: muksen johdosta noin 2 000 valtion palvelukses- ao. henkzlön tarvitsemasta oikeusavusta ja
1774: sa olevaa henkilöä. Tapaturmavirastolla ei ole muista toimenpiteistä aiheutuvat oikeu-
1775: tietoa siitä, kuinka paljon vuosittain valtion hen- denkäyntikulut.
1776:
1777: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1778:
1779: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen
1780: 8 1985 vp.
1781:
1782: Toivomusaloite n:o 8
1783:
1784:
1785:
1786:
1787: Muroma ym.: Oikeudenkäynnissä syyttömäksi todetun oikeuden-
1788: käyntikulujen korvaamisesta
1789:
1790:
1791: Eduskunnalle
1792:
1793: Voimassa oleva oikeudenkäymiskaari toteaa: myöhemmin todennut syytetyn syyttömäksi, kos-
1794: ''joka asian häviää, korvatkoon vastapuolelleen ka nämä oikeustapaukset ovat usein vaikeita ja
1795: kaikki, mitä tämän on täytynyt siihen kuluttaa." niiden selvittäminen edellyttää siten korkeata-
1796: Tämä säännös ei kuitenkaan koske rikosoikeu- soista juridista asiantuntemusta ja ammattitaitoa.
1797: denkäyntejä, joissa syyttäjä on nostanut syytteen Syyttömiksi todettujen rikoksesta syytettyjen
1798: rikoksesta epäiltyä vastaan ja joissa oikeus on oikeudenkäyntikulut tulisi maksaa valtion varois-
1799: lainvoimaisesti todennut syytetyn syyttömäksi. ta.
1800: Nykyisinhän syytetty voi järjestää ammattitaitoi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1801: sen puolustusasianajajan ilman kuluja vain siinä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1802: tapauksessa, että hän on oikeutettu maksutto- muksen,
1803: maan oikeudenkäyntiin.
1804: Asianmukaisen puolustuksen järjestäminen ri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ri-
1805: kosoikeudenkäynnissä on välttämätöntä, mikäli kosoikeudenkäynnisså· lainvoimaisesti syyt-
1806: syytetty haluaa turvata lailliset oikeutensa. Eten- tömäksi todetun oikeudenkäyntikulujen
1807: kin näin on laita tapauksissa, joissa oikeus on korvaamiseksi valtion varoista.
1808:
1809: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
1810:
1811: Impi Muroma Jukka Vihriälä Ben Zyskowicz
1812: Olavi Ronkainen Juhani Alaranta Eeva Turunen
1813: Riitta Uosukainen Heikki Kokko Päivi Varpasuo
1814: Rirva Laurila Juho Koivisto Aila Jokinen
1815: Pirkko Ikonen Eva-Riitta Siitonen Kaarina Dromberg
1816: Toivo T. Pohjala Timo Kietäväinen Lea Mäkipää
1817: Tapio Holvitie Lea Kärhä Vieno Eklund
1818: Sirkka-Liisa Anttila Aino Pohjanoksa Liisa Arranz
1819: Seppo Pelttari Sirpa Pietikäinen Iiro Viinanen
1820: 1985 vp. 9
1821:
1822: Toivomusaloite n:o 9
1823:
1824:
1825:
1826:
1827: Mäkipää ym.: Vankien eristämisestä yksinäisselliin
1828:
1829:
1830: Eduskunnalle
1831:
1832: Nykyään ei missään säännellä, miten pitkään Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
1833: vankia voidaan pitää eristettynä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1834: joissakin tapauksissa vanki on saanut istua sen,
1835: yksinäissellissä yhtämittaisesti lähes koko rangais-
1836: tusaikansa tai ainakin useita kuukausia.
1837: Asiaan on kiinnitetty huomiota, mm. edus- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
1838: kunnan apulaisoikeusasiamies vankilatarkastuk- selvittääkseen ja antaakseen esityksen
1839: siensa yhteydessä. vankien eristämisestä yksinäisselliin.
1840:
1841: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
1842:
1843: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
1844:
1845:
1846:
1847:
1848: 2 4285002025
1849: 10 1985 vp.
1850:
1851: Toivomusaloite n:o 10
1852:
1853:
1854:
1855:
1856: Mäkipää ym.: Vankilasta vapautuvien vankien sopeuttamisesta
1857: yhteiskuntaan
1858:
1859:
1860: Eduskunnalle
1861:
1862: Tämän päivän Suomessa vankien jälkihoito on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1863: lähes olematonta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1864: sen,
1865: Useimmilla laitoksista palaavilla ei ole asuntoa,
1866: työtä eikä ihmissuhteita.
1867: että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
1868: Vapaaehtoiset järjestöt ja yhteisöt ovat tehneet vankien auttamiseksi normaa/zi"n yhteis-
1869: arvokasta mutta ilmaista työtä. kuntaan.
1870:
1871: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
1872:
1873: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
1874: Pentti Kettunen Mikko Vainio
1875: 1985 vp. 11
1876:
1877: Toivomusaloite n:o 11
1878:
1879:
1880:
1881:
1882: Tenhiälä: Kirjanpidon hävittämistä koskevien rangaistusten koven-
1883: tamisesta
1884:
1885:
1886: Eduskunnalle
1887:
1888: Kirjanpitolain (655/73) 38 §:n mukaan kirjan- janpitomappeja autonsa peräkärryssä toiselta
1889: pitolain säännösten rikkominen, lukuun ottamat- puolelta kaupunkia erääseen toiseen paikkaan.
1890: ta tuloslaskelman ja taseen lähettämisvelvolli- Kävi vain niin onnettomasti, että peräkärryn
1891: suutta, rangaistaan, jollei rikkomus ole vähäinen, pyörä osui kadussa olleeseen kuoppaan, jolloin
1892: kirjanpitorikoksena. Rangaistuksena on sakko tai kirjanpitomapit levisivät kaupungin kaduille eikä
1893: vankeutta enintään vuosi. Kirjanpitorikos voi niistä onnistuttu löytämään ainoatakaan. Usein
1894: ilmetä myös kirjanpidon kokonaan laiminlyömi- on myös havaittu, että monesti yrityksen kirjan-
1895: senä tai hävittämisenä. Kirjanpidossa tehdyillä pidon ovat hävittäneet eri toukkalajit, joiden
1896: virheillä voi olla merkitystä myös muiden kuin jäljiltä ei ole jäänyt muuta kuin paperitomua.
1897: välittömästi kirjanpitoa koskevien säännösten rik- Mielenkiintoiseksi tällaisten toukkien esiintymi-
1898: komisessa. Niinpä esim. törkeän veropetoksen sen tekee se, että niissä maissa, joissa kirjanpidon
1899: tunnusmerkistöön kuuluu virheellisen kirjanpi- hävittäminen on ankarasti kriminalisoitu, ei tätä
1900: don valmistaminen veron pidättämiseksi. toukkalajia esiinny lainkaan.
1901: Taloudellisia rikoksia tutkittaessa on useasti On siten selvästi nähtävissä, että meillä talous-
1902: jouduttu tilanteisiin, joissa rikoksiin syypäät ovat rikosten tekoa on omiaan ollut edistämään se,
1903: tahallisesti hävittäneet yrityksensä kirjanpidon. että yrityksen kirjanpidon hävittäminen on siitä
1904: Tällä tavoin onnistutaan monesti vaikeuttamaan seuraavan rangaistuksen pienuuden vuoksi tullut
1905: ja hidastamaan rikosten tutkintaa. Syynä siihen, yhä yleisemmäksi keinoksi vaikeuttaa talousrikos-
1906: että kirjanpitokäsikirjat niin helposti hävitetään, ten tutkintaa. Toisaalta voisi olettaa, ettei kenen-
1907: on ennen kaikkea rikoksen vähäinen rangaistus- kään etuja sillä heikennetä, että kirjanpitorikos-
1908: seuraamus. ten rangaistuksia kovennettaisiin.
1909: Tällaisia kirjanpidon hävittämistemppuja on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
1910: käytännössä monenlaisia. Niinpä esim. tällä het- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1911: kellä on eräs entinen pankinjohtaja syytteessä
1912: erilaisista talousrikoksista. Hänen johtamansa ja että hallitus ryhtyisi ktireellisesti toi-
1913: omistamansa yrityksen kirjanpidot hävisivät si- menpiteisiin kirjanpidon hävittämistä
1914: ten, että hän eräänä iltana lähti siirtämään kir- koskevien rangaistusten koventamiseksi.
1915:
1916: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
1917:
1918: Hannu Tenhiälä
1919: 12 1985 vp.
1920:
1921: Toivomusaloite n:o 12
1922:
1923:
1924:
1925:
1926: Vainio ym.: Keksintöjä koskevien patenttihakemusten käsittelyn
1927: nopeuttamisesta
1928:
1929:
1930: Eduskunnalle
1931:
1932: Suomessa tehdään varsin runsaasti erilaisia Patenttihakemusten käsittely ei ole hallituksen
1933: keksintöjä. Patenttihakemukset kuitenkin kestä- lupauksista huolimatta ratkaisevasti nopeutunut
1934: vät kohtuuttoman kauan. Tämän takia keksintö- patentti- ja rekisterihallituksen omilla toimenpi-
1935: jen hyödyntäminen viivästyy ja usein keksinnöt teillä.
1936: siirtyvät hyödynnettäviksi ulkomaille. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
1937: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1938: Suomella ei ole varaa laiminlyödä keksijöiden
1939: asemaa ja jättää keksintöjä hyödyntämättä. Asia että hallz'tus ryhtyisi kiireellz'siin toi-
1940: on erittäin kiireellinen. Aivovuotoa ei pidä vä- menpiteisiin keksintö/ä koskevien patent-
1941: heksyä. tihakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi.
1942:
1943: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
1944:
1945: Mikko Vainio Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
1946: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen Jouko Skinnari
1947: 1985 vp. 13
1948:
1949: Toivomusaloite n:o 13
1950:
1951:
1952:
1953:
1954: Almgren: Uuden rajanylityspaikan avaamisesta Etelä-Karjalaan
1955:
1956:
1957: Eduskunnalle
1958:
1959: Ulkoasiainministeriölle on tehty useita eri esi- Tavaraliikenteelle Imatran rajanylityspaikka
1960: tyksiä rajanylityspaikan avaamisesta Imatralle. merkitsisi kustannussäästöjä. Matkustajaliiken-
1961: teelle puolestaan avautuisi uusi, kaunis matkai-
1962: Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa ja
1963: lureitti Vuoksen vartta pitkin. Rajanylityspaikan
1964: matkailuliikenne on jatkuvasti kasvanut. Huo-
1965: avaaminen merkitsisi osaltaan huomattavaa tukea
1966: mattavat taloudelliset syyt perustelevat sen, että
1967: uuden yritystoiminnan kehittämiselle vaikeasta
1968: kaikki rajan molemmin puolin olevat valmiit
1969: työttömyydestä kärsivälle Imatran seudulle.
1970: liikenneyhteydet käytettäisiin täysitehoisesti hy-
1971: Rajan takaa näyttää myös olevan avautumassa
1972: väksi.
1973: uusia rakennusprojekteja, joiden Suomen puolei-
1974: Kaikki tarpeelliset edellytykset Imatran muo- seksi tukikohdaksi Imatra rajanylityspaikan avau-
1975: dostamiseksi myös normaalin matkustajaliiken- duttua entistä paremmin sopisi.
1976: teen rajanylityspaikaksi ovat jo olemassa. Rauta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
1977: teiden tavaraliikenne ylittää rajan Imatralla. Tois- hyväksyttäväksi toivomuksen,
1978: taiseksi liikenne on valitettavasti rajoittunut vain
1979: tuontikuljetuksiin. Svetogorskin rakennusprojek- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
1980: tin ansiosta ovat maantieliikenteen tieyhteydet ja uuden rajanylityspaikan avaamiseksi
1981: valvontajärjestelyt puolestaan jo valmiina. Etelä-Karjalaan, lähinnä Imatralle.
1982:
1983: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
1984:
1985: Esko Almgren
1986: 14 1985 vp.
1987:
1988: Toivomusaloite n:o 14
1989:
1990:
1991:
1992:
1993: Astala ym.: Taloudellisen tuen antamisesta Costa Rican Rauhan
1994: Yliopistolle
1995:
1996:
1997: Eduskunnalle
1998:
1999: Costa Rica, runsaan 2,2 miljoonan asukkaan manlaajuisesti näistä kysymyksistä ja saavutetuis-
2000: valtio Keski-Amerikassa, on tullut tunnetuksi ta tuloksista.
2001: maailman toiseksi ainoana itsenäisenä kansakun- Rauhantiede suuntaa siten tutkimuksensa rau-
2002: tana, joka ei ylläpidä aseellista armeijaa. Maassa han filosofiaan, rauhan historiaan, rauhan psyko-
2003: käydyn sisällissodan jälkeen vuonna 1948 armeija logiaan, rauhankirjallisuuteen ja yrittää hahmo-
2004: lakkautettiin. Sotilasmenojen puuttuminen 40 tella teorioita harmonisesta yksilö- ja yhteisötason
2005: vuoden ajan on vaikuttanut maan kehitykseen. elämästä. Yliopiston toisella toimintalohkolla,
2006: Costatiealaiset väittävät tilanteen vaikuttavan yh- rauhankasvatuksen edistämisessä, pyritään käyt-
2007: teiskuntaelämäänkin niin, että väkivaltaiset käyt- tämään ero. tutkimustuloksia hyödyksi sekä ke-
2008: täytymismallit vähenevät ja rauhallinen elämän- hittämään rauhankasvatukseen sopivaa pedago-
2009: tapa saa enemmän sijaa. giikkaa.
2010: Rauhanperiaateen innoittamana Costa Rica on Tulevaisuudessa tähdätään siihen, että yliopis-
2011: tehnyt kansainvälisillä forumeilla lukuisia rau- to kykenee kouluttamaan opiskelijoita maisterin-
2012: hanaloitteita. Vuonna 1978 Costa Rica ehdotti ja tohtorintutkintoja vastaavalle tasolle. Opetus-
2013: YK:n yleiskokouksessa erityisen Rauhan yliopis- ohjelmassa tulee olemaan kursseja ja seminaareja
2014: ton perustamista sijaintipaikkana Costa Rica. mm. seuraavista aiheista:
2015: Vuonna 1980 yleiskokous hyväksyi yliopiston pe- a) Rauhankasvatuksen filosofia, Vieraantumi-
2016: rustamisen virallisella kansainvälisellä sopimuk- nen ja kasvaminen rauhaan, Väkivallan psykolo-
2017: sella, jonka allekirjoitti 10 valtiota. Myöhemmin gia ja rauhankasvatus.
2018: sopimuksen on allekirjoittanut 17 muuta valtio- b) Kasvatus, pedagogia ja tiedonvälitys, Rau-
2019: ta. Valitettavasti Suomi ei ole näiden joukossa. hankasvatus, tiedotusvälineet ja niiden kulttuuri-
2020: Syksyllä 1981 YK:n pääsihteeri nimitti laaja- vaikutus.
2021: pohjaisen kansainvälisen johtokunnan Rauhan c) Kasvatus, systeemien ja rakenteiden tuke-
2022: yliopiston toimintaa suunnittelemaan ja valvo- minen, Kasvatus sekä poliittiset ja sosiaaliset
2023: maan. 16-henkisessä johtokunnassa Suomea - ja arvot.
2024: samalla pohjoismaita ja koko Eurooppaa - edus- d) Pedagogiikka konflikteja provosoivana väli-
2025: taa suurlähettiläs Ilkka Pastinen. Costa Rica lah- neenä, Pedagogiikka konflikteja ratkaisevana kei-
2026: joitti yliopistolle maa-alan. Perusrakennuksen ra- nona.
2027: kennustyöt saatiin loppuun vuonna 1983. e) Menetelmien ja välineiden kehittäminen
2028: Rauhan yliopiston tavoitteeksi määriteltiin työhön aseistariisunnan hyväksi, Välineiden ja
2029: "ihmisten keskeisen ymmärtämyksen hengen, materiaalin tuottaminen rauhankasvatukseen jne.
2030: suvaitsevaisuuden ja rauhanomaisen rinnakkais- Yliopiston tieteellisen vapauden ja itsenäisen
2031: elon edistäminen, kansojen väliseen yhteistyöhön työskentelyn turvaamiseksi on alusta pitäen sovit-
2032: innostaminen sekä maailman rauhan tiellä ole- tu, ettei YK rahoita yliopistoa eivätkä siten sen
2033: vien esteiden ja uhkien vähentäminen, pitäen jäsenvaltiot pääse esittämään vaatimuksia sen
2034: mielessä YK:n peruskirjassa mainitut päämää- toimintaan nähden.
2035: rät''. Tavoitteiden saavuttamiseksi yliopiston teh- Rauhan yliopiston tarpeellisuus on tunnustettu
2036: tävänä on harjoittaa tieteidenvälistä, rauhankysy- laajalti. Yliopisto on perustamisestaan saakka
2037: myksiin liittyvää tutkimustoimintaa, so. "rau- saanut osakseen suurta huomiota lukuisten vie-
2038: hantiedettä" ( = irenology), kouluttaa korkea- railijoiden, tiedustelujen ja muun yhteydenpidon
2039: asteen rauhankasvattajia ja levittää tietoa maail- merkeissä. Yliopisto etsii koko ajan yhteyksiä eri
2040: 1985 vp. - TA n:o 14 15
2041:
2042: maiden yliopistoihin ja kansainvälisiin tai kansal- han yliopiston tukemisesta ja sen sekä Suomen
2043: lisiin järjestöihin, joiden kanssa se voisi harjoittaa rauhankasvattajien yhteyksien kehittämisestä tu-
2044: yhteistyötä tutkimuksen ja opetuksen merkeissä. lisi Suomen valtion kantaa vastuuta. Myös Suo-
2045: Ennen kaikkea eri valtioiden ja hallitusten talou- men yliopistot, jotka ovat pohtimassa rauhankas-
2046: dellinen tuki turvaisi sen toimintaedellytykset vatuksen sisällyttämistä opinto-ohjelmiinsa, voisi-
2047: sekä tiedottamisen mahdollisuudet. vat solmia tiiviit yhteydet Rauhan yliopistoon ja
2048: Suomen, jolla on pitkät ja yleisesti tunnustetut rikastuttaa siten puolin ja toisin opiskelijoita
2049: perinteet rauhantoiminnassa ja rauhankasvatuk- tietojen ja stipendiaattien vaihdon kautta.
2050: sessa, tulisi mielestämme antaa oma vahva pa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2051: noksensa Rauhan yliopistolle. Koska Rauhan yli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2052: opisto sijaitsee kehitysmaassa ja sen toiminnassa sen,
2053: kehitysasiat ovat erityisen huomion kohteena, osa
2054: meidän kehitysyhteistyövaroistamme voitaisiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2055: kohdistaa yliopiston tukemiseen. Kasvatuksen tu- taloudellisen tuen antamiseksi Costa Ri-
2056: keminen olisi erinomaista kehitysyhteistyötä. can Rauhan Yliopistolle, yhteyksien soi-
2057: Nykyisessä kireässä maailmantilanteessa jokai- mimiseksi Suomen yliopistojen ja Rauhan
2058: nen ponnistus rauhan edistämiseksi on mitä yliopiston välille mm. tietojen ja stipen-
2059: tarpeellisin. Suomen tulisi suhtautua rauhankas- diaattien vaihdon kautta sekä Rauhan
2060: vatusta ja rauhantyötä tukeviin kansainvälisiin yliopiston ja Suomen rauhankasvatlajien
2061: toimiin erityisen myönteisesti. Costa Rican Rau- yhteyksien kehittämiseksi.
2062:
2063: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2064:
2065: Heli Astala Kati Peltola Lauha Männistö
2066: Vappu Säilynoja Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
2067: Ulla-Leena Alppi Ensio Laine
2068: 16 1985 vp.
2069:
2070: Toivomusaloite n:o 15
2071:
2072:
2073:
2074:
2075: Eklund ym.: Kansanopistojen perustamisesta Peruun kehitysyhteis-
2076: työvaroilla
2077:
2078:
2079: Eduskunnalle
2080:
2081: Muitten Pohjoismaitten tavoin Suomenkin oli- nukset n. 400 000 markkaa. Kasvatukseen käy-
2082: si uhrattava kehitysyhteistyömäärärahoja todella tettävät voimavarat ja määrärahat ovat parasta
2083: kokonaisvaltaiseen hankkeeseen, jollainen olisi kehitysyhteistyötä.
2084: kansanopistojen perustaminen kehitysyhteis-
2085: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2086: työavun vastaanottajamaahan tämän maan omin
2087: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2088: ehdoin ja tarpein. Tiettävästi kouluhallituksessa
2089: muksen,
2090: onkin tutkittu tällaisen kansanopistohankkeen
2091: toteuttamista joko Intiassa tai Perussa.
2092: Tiettävästi Perussa kehitysyhteistyökansanopis- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
2093: tojen perustamiskustannukset olisivat vain kehitysyhteistyökansanopistojen perusta-
2094: n. 470 000 markkaa ja vuotuiset käyttökustan- miseksi Perun tasavaltaan.
2095:
2096: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
2097:
2098: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
2099: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
2100: 1985 vp. 17
2101:
2102: Toivomusaloite n:o 16
2103:
2104:
2105:
2106:
2107: Kärhä: Kansainvälisen kahvisopimuksen muuttamisesta
2108:
2109:
2110: Eduskunnalle
2111:
2112: Vuonna 1976 solmitun kansainvälisen kahvi- kahvia vuorokaudessa muodostaa odottavan äidin
2113: sopimuksen mukaisesti, jonka eduskunta on hy- kohdalla vaaratekijän sikiölle.
2114: väksynyt, on Suomi yhtenä kahvisopimuksen jä- Kansainvälisen kahvisopimuksen kerrotusta
2115: senmaana sopimuksen 1 luvun 2 artiklan 1 velvoitteesta johtuen ei maassamme ole kuiten-
2116: kohdan nojalla sitoutunut tarkoin noudattamaan kaan voitu kiinnittää riittävää huomiota kahvin
2117: kyseessä olevan sopimuksen velvoitteita ja mää- liiallisen juonoin epäterveellisyyteen.
2118: räyksiä. Kahvisopimuksen 1 luvun 1 artiklan 5
2119: kohdan mukaan maamme on lupautunut siihen, Edellä mainitun petusteella ehdotan kunnioit-
2120: että se "alkaa edistää kahvin kulutuksen lisäänty- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2121: mistä kaikin mahdollisin keinoin''.
2122: Suomessa on kahvin kulutus maailman suurin. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2123: Suomalaiset juovat kahvia keskimäärin 10 kiloa menpiteiszin kansainvälisen kahvisopi-
2124: vuodessa. Kahvin liiallinen käyttö on lääketie- muksen muuttamiseksi siten, että siitä
2125: teellisissä tutkimuksissa todettu terveydelle va- poistettaisiin 1 luvun 1 artzklan 5 kohta
2126: hingolliseksi ja liiallisen kahvin juonoin epäil- ja Suomi näin ollen vapautuisi velvolli-
2127: lään altistavan suomalaisia eräille yleisimmille suudesta "kazkin mahdollisin keinoin
2128: sairauksillemme tai pahentavan niitä. Lääketie- edistää kahvin kulutuksen lisääntymis-
2129: teellisissä tutkimuksissa on katsottu, että 600 mg tä''.
2130:
2131: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2132:
2133: Lea Kärhä
2134:
2135:
2136:
2137:
2138: 3 4285002025
2139: 18 1985 rd.
2140:
2141: Hemställningsmotion nr 17
2142:
2143:
2144:
2145:
2146: Nordman m.fl.: Om stödjande av UNICEF:s "Ge barnen liv"-
2147: program
2148:
2149:
2150: Tili Riksdagen
2151:
2152: Finland har kontinuerligt ökat anslaget för kontroli, salt/ sockerförpackningar och annat dy-
2153: utvecklingssamarbetet, även om det inte har likt. Om vaccinationsprocenten kunde höjas från
2154: skett i den takt som ursprungligen utstakades. nuvarande 20-30 % skulie en stor del av de 5
2155: Målsättningen bör fortfarande vara att nå upp tili miljoner barn som nu dör kunna räddas. Ett
2156: det internationelia målet om 0, 7 % av BNP år sådant program har den rika världen råd att
2157: 1988. Detta förutsätter en stor ökning av anslaget finansiera.
2158: i 1986 års budget. Finland kan för sin del bidra tili en utbyggd
2159: Hungerkatastrofen i Afrika ger en dyster bild primärhälsovård, som kunde föra stora insatser
2160: av u-ländernas framtid. Fram för alit understry- bland kvinnor och barn, genom ekonomiskt
2161: ker situationen hur avgörande viktigt det är att stöd, förmedling av billig teknologi och personal.
2162: systematiskt befrämja mångsidig upplysning och
2163: åtgärder som gör basservicen tiligänglig för de Med hänvisning tili ovanstående föreslås att
2164: fattigaste befolkningsgrupperna. Vårt land bör riksdagen måtte besluta hemställa
2165: satsa mera på sådant biståndssamarbete som
2166: hjälper dem att hjälpa sig själva! att regeringen vid uppgörande av 1986
2167: Trots alit sker det positiva framsteg. FN:s års stats/örslag stöder UNICEF:s ''Ge bar-
2168: barnorganisation UNICEF har med sitt "Ge nen Iiv' '-program i högre grad än nu,
2169: barnen liv" -program lyckats rädda många barn liksom satsning på primärhälsovården och
2170: med relativt små kostnader för vaccinering, vikt- kvinnomas utbzldning.
2171:
2172: Helsingfors den 13 februari 1985
2173:
2174: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
2175: Håkan Malm Ole Norrback
2176: 1985 vp. 19
2177:
2178: Toivomusaloite n:o 17 Suomennos
2179:
2180:
2181:
2182:
2183: Nordman ym.: UNICEFin "Anna lapselle elämä" -ohjelman tuke-
2184: misesta
2185:
2186:
2187: Eduskunnalle
2188:
2189: Suomi on jatkuvasti lisännyt kehitysyhteistyön sien, painontarkkailun, sokeri 1suolapakkausten
2190: määrärahaa, vaikka tämä ei ole tapahtunut alun- jne. avulla. Jos rokotusprosenttia voitaisiin korot-
2191: perin suunnitellun aikataulun mukaisesti. Ta- taa nykyisestä 20-30 % :sta, voitaisiin nyt kuole-
2192: voitteena tulee edelleen olla kansainvälisen tason vista 5 miljoonasta lapsesta suuri osa pelastaa.
2193: saavuttaminen, joka on 0, 7 % BKT:sta vuonna Rikkaalla maailmalla on varaa rahoittaa tällainen
2194: 1988. Tämä edellyttää määrärahan tuntuvaa ko- ohjelma.
2195: rottamista vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa. Suomi voi osaltaan auttaa petusterveydenhuol-
2196: Afrikan nälkäkatastrofi antaa synkän kuvan lon laajentamisessa, jonka panos voisi olla suuri
2197: kehitysmaiden tulevaisuudesta. Tilanne korostaa naisten ja lasten kohdalla, taloudellisella tuella
2198: ennen kaikkea sitä, miten ratkaisevan tärkeätä on sekä välittämällä halpaa teknologiaa ja henkilö-
2199: edistää monipuolista valistustyötä ja niitä toi- kuntaa.
2200: menpiteitä, jotka tekevät petuspalvelujen saan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
2201: nin mahdolliseksi köyhimmille väestöryhmille. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2202: Meidän maamme tulee panostaa enemmän sellai-
2203: seen avustusyhteistyöhön, joka auttaa heitä aut- että hallitus valmistellessaan valtion
2204: tamaan itseään! vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitystä
2205: Kaikesta huolimatta otetaan edistysaskeleita. tukee nykyistä enemmän UNICEFin
2206: YK:n lastenjärjestö UNICEF on "Anna lapselle ''Anna lapselle elämä'' -ohjelmaa sekä
2207: elämä'' -ohjelmallaan onnistunut pelastamaan panostamista perusterveydenhuoltoon ja
2208: monta lasta melko vähin kustannuksin rokotuk- naisten koulutukseen.
2209:
2210: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
2211:
2212: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
2213: Håkan Malm Ole Norrback
2214: 20 1985 vp.
2215:
2216: Toivomusaloite n:o 18
2217:
2218:
2219:
2220:
2221: Petäjäniemi: YK:n naisten vuosikymmenen päätöskonferenssin toi-
2222: mintaohjelman seurannasta
2223:
2224:
2225: Eduskunnalle
2226:
2227: YK:n julistaman naisten vuosikymmenen pää- Toimintaohjelman hyväksymisellä paastaan
2228: töskonferenssi pidetään 15.-26.7.1985 Nairo- asioiden etenemisessä enintään puolitiehen. Vas-
2229: bissa. Vuosikymmenen teemat ovat tasa-arvo, ta asiakirjan täytäntöönpano eri maissa tuo todel-
2230: kehitys ja rauha. Kongressin tarkoituksena on lista uudistumista. Tämän vuoksi on tärkeätä
2231: kriittisesti arvioida tähänastista kehitystä ja vuosi- seurata ja arvioida Nairobissa hyväksyttävän stra-
2232: kymmenen tavoitteiden toteutumista sekä sopia tegian toteutumista naisten vuosikymmenen
2233: vuoteen 2000 saakka ulottuvista toimintastrategi- päättymisen jälkeenkin. Seuranta voitaisiin järjes-
2234: oista. tää YK:n valvonnassa esimerkiksi vaatimalla jä-
2235: Päätöskonferenssi on vain virstanpylväs arvioi- senmailta viisivuotiskausittain raportit ja suoritta-
2236: taessa tähänastista työtä ja pohdittaessa sen jatka- malla niiden pohjalta kehityksen arviointi. Suo-
2237: mista. Konferenssia varten laaditut selvitykset ja mi voisi mahdollisesti yhdessä muiden Pohjois-
2238: raportit eri maista osoittavat, että osa naisten maiden kanssa olla asiassa aloitteellinen.
2239: aseman kannalta tärkeistä asioista on vuosikym- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2240: menen aikana edennyt, mutta näyttävät myös vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2241: vääjäämättä, että taantumistakin on tapahtunut.
2242: Kehitys on esim. maataloudessa kulkenut monis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2243: sa maissa naisten ohi. Taloudellisen laman vuoksi YK:n naisten vuosikymmenen päätös-
2244: monissa naisia koskevissa kysymyksissä on poljet- konferenssin toimintaohjelman seuran-
2245: tu paikallaan. nan jiirjestå'miseksi YK:n puitteissa.
2246:
2247: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2248:
2249: Tuulikki Petäjäniemi
2250: 1985 vp. 21
2251:
2252: Toivomusaloite n:o 19
2253:
2254:
2255:
2256:
2257: Vainio ym.: Suomen kehitysavun lisäämisestä kotimaisin elintarvik-
2258: kein
2259:
2260:
2261: Eduskunnalle
2262:
2263: Suomessa on mahdollista kasvattaa saasteetto- si pakettipelloista on luovuttava ja otettava maa-
2264: rnia elintarvikkeita, mikä avaa uusia näkymiä talousmaata lisääntyvästi käyttöön.
2265: elintarvikkeiden viennille. Tämä merkitsee sitä, Käyttökelpoisin ja nopeasti toteutettava muoto
2266: että meidän on estettävä saasteiden leviäminen on Suomen kehitysavun lisääminen elintarvikkei-
2267: viljelyksille, jotta tulevaisuudessa voimme tarjota na, koska maailmassa on suunnaton puute hyvis-
2268: saasteettornia tuotteita. Lisää tulevaisuuden mah- tä elintarvikkeista, joita köyhät maat eivät pysty
2269: dollisuuksia avaa biodynaaminen eli luonnonmu- valuutalla ostamaan.
2270: kainen viljely. Tällaisia maataloustuotteita voi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
2271: daan viedä jopa vanhoihin maatalousmaihin, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2272: joissa ei ole omia mahdollisuuksia laajaan biody-
2273: naamiseen ja saasteettomaan viljelyyn. Maailman että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2274: koko väestön elintarvikehuollosta on maapallon Suomen kehitysavun lisäämiseksi en'tyi-
2275: kaikkien kansojen tunnettava yhteisvastuuta, sik- sesti kotimaisin elintarvikkein.
2276:
2277: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
2278:
2279: Mikko Vainio Jouko Skinnari
2280: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
2281: Helvi Koskinen
2282: 22 1985 vp.
2283:
2284: Toivomusaloite n:o 20
2285:
2286:
2287:
2288:
2289: Aho ym.: Sähköveron poistamisesta kotimaisilla pohtoaineilla tuo-
2290: tetulta sähköitä
2291:
2292:
2293: Eduskunnalle
2294:
2295: Kotimaisten energialähteiden käytön tehosta- Sähköveron poistaminen kotimaisilla pohtoai-
2296: mista puoltavat monet seikat. Energiahuoltomme neilla tuotetulta sähköitä vähentäisi veron tuot-
2297: omavaraisuuden lisääminen vähentää riippuvuut- toa vain noin 80 miljoonaa markkaa. Uudistus
2298: tamme tuontienergiasta. Kotimaisten energiava- edistäisi kuitenkin tehokkaasti asetettujen ener-
2299: rojen hyödyntäminen tukee energiahuollon var- giapoliittisten tavoitteiden toteutumista. Monien
2300: muutta sekä luo uusia työpaikkoja. Kotimaista vireillä olevien kotimaisen polttoaineen käyttöön
2301: energiaa suosivat toimenpiteet edistävät myös perustuvien kaukolämpölaitoshankkeiden toteu-
2302: luonnon kanssa parhaiten sopusoinnussa olevaa tuminen vauhdittuisi ja edellytykset siirtymiseen
2303: hajautettua tuotantorakennetta. puun ja turpeen käyttöön jo olemassa olevissa
2304: laitoksissa parantuisivat.
2305: Energiapolitiikan neuvosto esitti vuonna 1983 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2306: yhdeksi toimenpiteeksi kotimaisen energian käy- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2307: tön tehostamiseksi kotimaisilla pohtoaineilla tuo-
2308: tetun sähkön vapauttamista kokonaan sähköve- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2309: rosta. Neuvoston yksimielinen ehdotus on kui- sähköveron poistamiseksi kotimaiszfla
2310: tenkin jäänyt toteuttamatta. polttoaineilta tuotetulta sähköltä.
2311:
2312: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
2313:
2314: Esko Aho Mauri Pekkarinen
2315: 1985 vp. 23
2316:
2317: Toivomusaloite n:o 21
2318:
2319:
2320:
2321:
2322: Ala-Kapee ym.: Opiskelijavähennyksen korottamisesta
2323:
2324:
2325: Eduskunnalle
2326:
2327: Opiskelijavähennyksen reaaliarvo on vuodesta 1974 tasolle olisi oikeutettua. Tämä merkitsisi
2328: 1974 laskenut tuntuvasti. Erilaisia opintotuki- 6 000 markan vähennysoikeutta.
2329: muotoja on kehitetty, mutta valtaosa opiskelijois- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2330: ta rahoittaa kuitenkin opiskelunsa pääasiassa käy- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2331: mällä työssä lomien aikana. Opiskelijoiden vel-
2332: kaantuminen on lisääntynyt huolestuttavasti. ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
2333: Opintorahan osuus on pysynyt lainapainotteisessa opiskelijavähennyksen saattamiseksi vuo-
2334: tukijärjestelmässä suhteellisen pienenä. Näin ol- den 1974 rcaaliarvoon eli 6 000 mark-
2335: len opiskelijavähennyksen palauttaminen vuoden kaan vuodessa.
2336:
2337: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
2338:
2339: Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari
2340: Timo Roos Liisa Jaakonsaari
2341: Peter Muurman
2342: 24 1985 vp.
2343:
2344: Toivomusaloite n:o 22
2345:
2346:
2347:
2348:
2349: Ala-Kapee ym.: Jätteiden hyötykäytön sekä kunnostavan palvelutoi-
2350: minnan vapauttamisesta liikevaihtoverosta
2351:
2352:
2353: Eduskunnalle
2354:
2355: Verotuksen avulla voidaan säästää raaka-ainei- dentää myös verotuksellisin keinoin ja vapauttaa
2356: den ja energian käyttöä sekä harjoittaa ympäris- korjaamo- ja kunnostava palvelutoiminta liike-
2357: tönsuojelua. Ympäristöpoliittiset näkökohdat vaihtoverosta.
2358: puoltavat raaka-aineiden kierrätystä, uudelleen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2359: käyttöä sekä käytettyjen tavaroiden ja materiaa- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2360: lien hyötykäyttöä. Veropoliittiset keinot ovat
2361: käyttökelpoisia tuotannon ohjaamisessa ympäris- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2362: tönsuojelun kannalta myönteiseen suuntaan. jätteiden hyötykäyttöön ja käytettyjen
2363: Verotuksessa tulisi suosia jätteiden ja käytetty- esineiden uudelleenkäyttöön ltittyvien
2364: jen esineiden uudelleenkäyttöä. Tällaisten tuot- toimintojen sekä korjaamo- ja kunnosta-
2365: teiden kauppa tulisi näin ollen vapauttaa liike- van palvelutoiminnan vapauttamiseksi
2366: vaihtoverosta. Koska monien kestokulutushyö- liikevaihtoverosta tuotannon ohjaamiseksi
2367: dykkeiden valmistaminen aiheuttaa ympäristö- ympäristönsuojelun kannalta myöntei-
2368: haittoja, niiden käyttöikää olisi petusteltua pi- seen suuntaan.
2369:
2370: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2371:
2372: Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen
2373: Peter Muurman Kerttu Törnqvist
2374: 1985 vp. 25
2375:
2376: Toivomusaloite n:o 23
2377:
2378:
2379:
2380:
2381: Ala-Kapee ym.: Uusiapaperin käytön lisäämisestä valtionhallinnossa
2382:
2383:
2384: Eduskunnalle
2385:
2386: Tällä hetkellä Suomessa hyödynnetään jäte- - uusiapaperi on kustannuksiltaan huomat-
2387: paperia valmistamaila siitä mm. ruskeaa voima- tavasti edullisempi kuin valkaistu paperi; itse
2388: paperia, kartonkia, säkkejä, raakakattohuopaa ja prosessi on halvempi sekä säästytään jätehuolto-
2389: wc-paperia. Lähinnä Sveitsissä ja Länsi-Saksassa kustannuksilta.
2390: on jätepaperia alettu käyttää myös ns. uusiapape- Suomessa ei vielä tuoteta uusiopaperia, mutta
2391: rin raaka-aineena. Uusiapaperin käyttö esim. monet firmat suunnittelevat sen valmistuksen
2392: Länsi-Saksan valtion virastoissa ja koululaitokses- aloittamista lähiaikoina. Esteenä aloittamiselle on
2393: sa on saavuttanut suuren suosion sen edullisuu- ollut epävarmuus siitä, pystyvätkö suomalaiset
2394: den vuoksi. irrottautumaan vääristä kulutustottumuksistaan
2395: Uusiapaperia valmistetaan jätepaperista ilman ja siirtymään uuden tulokkaan, uusiapaperin
2396: ns. siistauskäsittelyä eli painomusteen poistoa. käyttöön.
2397: Paperi soveltuu hyvin moniste- ja painopaperiksi. Tämän seikan tiedostaen ovat monet tahot
2398: Se eroaa paino-ominaisuuksiltaan valkaistusta pa- halunneet jo ennakolta ilmoittaa halunsa ryhtyä
2399: perista ainoastaan väriltään, joka on vaalean käyttämään uusiapaperia välittömästi, kun sen
2400: harmaa. valmistus aloitetaan Suomessa. Tällaisen päätök-
2401: Uusiapaperin saavuttama suosio perustuu seu- sen tai sitoumuksen ovat tehneet monet kunnat
2402: raaviin hyötynäkökohtiin: ja eräät suomalaiset aikakauslehdet.
2403: - paperinvalmistusprosessissa saastyy huo-
2404: mattava määrä vettä verrattuna valkaistun pape- Uusiapaperia tuodaan Suomeen nyt Länsi-Sak-
2405: rin tekoon sasta ja Sveitsistä. Tuontiuusiapaperin tukkumyy-
2406: prosessi säästää myös energiaa jiä on Suomessa jo useita.
2407: - samoin säästetään raaka-aineessa (metsät) Edellä esitettyyn perustuen ehdotammekin
2408: - prosessi vähentää ympäristökuormitusta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2409: verrattuna valkaistun paperin valmistukseen
2410: (vesi, ilma) että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
2411: - jätepaperi tulee käyttöön, kierrätykseen stirtyä mahdollisimman laajamittaiseen
2412: eikä kaatopaikoille uusiapaperin käyttöön valtionhallinnossa.
2413:
2414: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
2415:
2416: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos Peter Muurman
2417:
2418:
2419:
2420:
2421: 4 4285002025
2422: 26 1985 vp.
2423:
2424: Toivomusaloite n:o 24
2425:
2426:
2427:
2428:
2429: Alaranta ym.: Graniitin kotimaisen jatkojalostuksen kehittämisestä
2430:
2431:
2432: Eduskunnalle
2433:
2434: Graniitti on Suomessakin vanha ja paljon käy- Suomessa louhitaan markkinoille yleensä vain
2435: tetty monumentaalirakennusten materiaali. tasaväristä mustaa, harmaata ja punaista graniit-
2436: Maan pääkaupungissa sen näkyviä ja kansainvä- tia. Sekaväriset ja juovikkaat kivilajit jäävät käyt-
2437: listä huomiota saaneita käyttökohteita ovat mm. tämättä, vaikka ne saattaisivat olla suosittuja ja
2438: Eduskuntatalo, rautatieasema sekä Finlandiatalo. käyttökelpoisia julkisivu- ja koristekivinä.
2439: Nykyarkkitehtuuri suosii jälleen graniittia julki-
2440: sivumateriaalinakin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2441: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2442: Suomalaista graniittia viedään myös ulkomaille
2443: muksen,
2444: julkisivu- ja koristekiveksi. Sitä jalostetaan esi-
2445: merkiksi Italiassa, josta sitä markkinoidaan edel-
2446: leen. että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
2447: Suomen räjähdeteollisuus on kehittänyt tarve- suomalaisen graniitin jatkojalfJstuksen
2448: kiven louhintaan niin sanotun finnmetod-järjes- lisäämiseksi kotimaassa ja etsisi tuote-
2449: telmän, jonka avulla kivi pystytään räjäyttämään kehittelyn avulla kivimateriaalille nykyis-
2450: haluttuun kokoon. tä laajempaa kåyttöå".
2451:
2452: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
2453:
2454: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa
2455: Aapo Saari Aarno von Bell
2456: 1985 vp. 27
2457:
2458: Toivomusaloite n:o 25
2459:
2460:
2461:
2462:
2463: Alho ym.: Kunnallisverotuksen opiskelijavähennyksen korottami-
2464: sesta
2465:
2466:
2467: Eduskunnalle
2468:
2469: Opiskelijat eivät ole valtiontalouden kannalta Nykyään opiskelijavähennyksen saa tehdä vain
2470: merkittävä veronmaksajaryhmä, mutta verotuk- henkilö, joka on harjoittanut opintoja vuoden
2471: sella on oleellinen vaikutus opiskelijoiden tulota- aikana vähintään 7 kuukautta. Näin ulkopuolelle
2472: soon. Opintotuen heikkous on pakottanut opis- jäävät kokonaan aloittavat ja lopettavat opiskeli-
2473: kelijat yhä Iisääntyväsri rahoittamaan opintojansa jat sekä sellaiset opiskelijat, jotka esimerkiksi
2474: omalla työssäkäynnillään. Tämä tietysti hidastaa varusmiespalveluksen tai muun syyn takia opiske-
2475: tuntuvasti opintojen etenemistä ja valmistumista. levat vain toisen lukukauden. Kyseessä on huuta-
2476: Kunnallisverotuksen opiskelijavähennyksen re- va epäoikeudenmukaisuus.
2477: aaliarvo on viimeisen 10 vuoden aikana pudon- Edellä olevan perusteella ehdotammme edus-
2478: nut alle puoleen. Ollakseen vuoden 1974 tasolla kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2479: sen tulisi olla nykyisellään noin 6 000 markkaa.
2480: Opiskelijoiden vähäisistä kesä- ja sivuansioista että hallitus vuoden 1986 valtion tulo-
2481: menee näin kasvava osuus veroihin. Kunnallista- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
2482: louteen tällä summalla on tietysti merkitystä, dessä ryhtyisi toimiin kunnallisverotuk-
2483: mutta kyseessä tuskin ovat suuret summat. Opis- sen opiskelijavähennyksen korottamiseksi
2484: kelijan kukkarossa tämä uudistus näkyisi suurena 6 000 markkaan ja siten, että sen saisi
2485: ja myönteisenä. tehdä jo yhden lukukauden opinnoista.
2486:
2487: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2488:
2489: Arja Alho Tarja Halonen
2490: 28 1985 vp.
2491:
2492: Toivomusaloite n:o 26
2493:
2494:
2495:
2496:
2497: Anttila: Valtion tulo- Ja menoarvion rakenteen kehittämisestä
2498: läänikohtaiseksi
2499:
2500:
2501: Eduskunnalle
2502:
2503: Kansalaisten asenteita ja suhtautumista yhteis- tähän suomalaiseen yhteiskuntaan hyvinvointi-
2504: kunnan päätöksentekijöihin on useaan eri ottee- valtion, mutta samalla tehneet sen hallintoko-
2505: seen tutkittu. Viimeisimmän tutkimuksen on neistosta niin monimutkaisen, joka helposti on
2506: laatinut elinkeinoelämän valtuuskunta. Tämän kulkeutunut tavallisten kansalaisten ulottumatto-
2507: tutkimuksen vastaajista vain 11 % katsoi, että miin. Näin ollen tulisi vakavasti harkita mm.
2508: poliitikkojen kansalle antama tieto on luotetta- valtion tulo- ja menoarvion rakenteen muutta-
2509: vaa, kun taas 66 % vastaajista oli jokseenkin tai mista läänikohtaiseksi, jolloin se olisi huomatta-
2510: täysin eri mieltä. Edelleen 60 % vastaajista kat- vasti helpommin kenen tahansa kansalaisen luet-
2511: soi, että kansalaisten mielipiteellä ei ole paljoa- tavissa ja ymmärrettävissä.
2512: kaan vaikutusta siihen, millaisia päätöksiä yhteis-
2513: Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioitta-
2514: kunnassa tehdään. Näin ollen nyky-yhteiskun-
2515: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2516: nassa on vaarana virkakoneistosta tulla ihmisen
2517: hallitsija eikä palvelija. Jotta lähentäisimme ta-
2518: vallisia kansalaisia ja yhteiskunnan päätöksenteki- että" hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
2519: jöitä toisiinsa, tulisi vakavasti harkita erilaisia piteisiin valtion tulo- ja menoarvion ra-
2520: keinoja, joilla me voisimme nykyistä, hyvin mo- kenteen kehittämiseksi tavoitteena låani-
2521: nimutkaista hallintojärjestelmää saada paremmin kohtaisesti laadittu valtion tulo- ja meno-
2522: kansalaisia palvelevaksi. Me olemme rakentaneet arvzo.
2523:
2524: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2525:
2526: Sirkka-Liisa Anttila
2527: 1985 vp. 29
2528:
2529: Toivomusaloite n:o 27
2530:
2531:
2532:
2533:
2534: Anttila ym.: Jäteraaka-aineiden käytön lisäämisestä verosäännöksiä
2535: muuttamalla
2536:
2537:
2538: Eduskunnalle
2539:
2540: Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle ym- rolainsäädännön tarkistamistoimikunta, joka on
2541: päristönsuojelusta 28. syyskuuta 1984 luvataan antanut mietintönsä jo vuonna 1983. Toimikun-
2542: mm. liikevaihtoverotuksellisin keinoin edesauttaa nan ehdotusten toteuttamista käytäntöön tulisi
2543: jäteraaka-aineiden hyödyntämisen edistämistä. kiirehtiä.
2544: Liikevaihtoverotuksellisin keinoin voitaisiin rat-
2545: kaisevasti vaikuttaa jäteraaka-aineen hyödyntämi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2546: sen kannattavuuteen myöntämällä tällaiselle ke- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2547: räystavaralle ostajayrityksen liikevaihtoverotukses-
2548: sa ns. ostovähennys. Samoin tulisi jätteiden hyö-
2549: tykäyttöä lisätä myöntämällä jäteraaka-aineiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jä-
2550: keräilyä ja käsittelyä harjoittaville yrityksille eri- teraaka-aineen vapauttamiseksi lizkevaih-
2551: laisista investoinneista samanlainen lvv-huojen- toverosta samoin kuin jäteraaka-aineiden
2552: nus kuin teollisuuden investoinneille nykyisin keräzlyä ja käsittelyä harjoittavzlle yrityk-
2553: myönnetään. szlle investointien lvv-huojennuksen
2554: Edellä esittämäni liikevaihtoverotusta koskevat myöntämiseksi aivan kuten muullekin
2555: toimenpide-ehdotukset on tehnyt liikevaihtove- teollisuudelle tänä päivänä.
2556:
2557: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2558:
2559: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen Tytti Isohookana-Asunmaa
2560: 30 1985 vp.
2561:
2562: Toivomusaloite n:o 28
2563:
2564:
2565:
2566:
2567: Arranz ym.: Pienten eläkkeiden verotuksen keventämisestä
2568:
2569:
2570: Eduskunnalle
2571:
2572: Maamme eläkejärjestelmää on viime vuosina Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2573: kehitetty voimakkaasti, mutta pienituloisten elä- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2574: keläisten asema on yhä edelleen epätyydyttävä.
2575: Nyt olisi pikaisesti saatava aikaan muutos, jonka
2576: avulla pienten eläkkeiden verotusta kevennetään että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimen-
2577: voimakkaasti ihmisarvoisen toimeentulon turvaa- piteisiin pienten eläkkeiden verotuksen
2578: miseksi kaikille eläkeläisille. keventämiseksi.
2579:
2580: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
2581:
2582: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
2583: 1985 vp. 31
2584:
2585: Toivomusaloite n:o 29
2586:
2587:
2588:
2589:
2590: Arranz ym.: Vuokratulojen verovähennyskelpoisuuden lisäämisestä
2591:
2592:
2593: Eduskunnalle
2594:
2595: Maassamme on jatkuvasti laaja asuntopula. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2596: Erityisesti vuokra-asuntojen saanti on vaikeaa ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2597: niiden vuokra on kohtuuton. Samaan aikaan
2598: asuntoja pidetään tyhjillään, kun niiden omista- että hallitus jatkaisi omaksumaansa lin-
2599: jat katsovat vuokraamisen kannattamattomaksi. jaa vuokratulojen verovähennyskelpoisuu-
2600: Kuitenkin jos vuokratulot tai niiden osa sää- den lisäämiseksi siten, että vuoden 1986
2601: dettäisiin verovapaaksi tuloksi, helpottuisi verotuksessa vähennyskelpoisuus olisi
2602: vuokra-asuntotilanne oleellisesti. 9 000 markkaa.
2603:
2604: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
2605:
2606: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
2607: 32 1985 vp.
2608:
2609: Toivomusaloite n:o 30
2610:
2611:
2612:
2613:
2614: Arranz ym.: Kotitaloustyöntekijän palkkauskustannusten saattami-
2615: sesta verovähennyskelpoisiksi
2616:
2617:
2618: Eduskunnalle
2619:
2620: Monissa lapsiperheissä kotona käyvän päivähoi- kohtuuttomaksi. Niin ko. tilanne houkuttelee
2621: tajan tai kotiapulaisen tai yksityisen perhepäivä- väärinkäytöksiin: joko pidetään työsuhde koko-
2622: hoitajan saanti on välttämätön edellytys äidin naan salaisena ja mahdollisesti nostetaan saman-
2623: työssäkäynnille. Esimerkkeinä mainittakoon aikaisesti työttömyyskorvauksia tai veroa makse-
2624: vanhempien poikkeavat työajat taan vain osalta palkkaa. Näin työntekijä on joko
2625: monilapsiset perheet kokonaan vailla sosiaaliturvaa tai eläke- ym. mak-
2626: infektioherkät ja allergiset lapset sut jäävät palkan edellyttämän tason alapuolelle.
2627: erityispäivähoitoa vaativat lapset Hallitus julkaisi vuonna 1980 perhepoliittisessa
2628: haja-asutusalueilla asuvat selonteossaan periaatepäätöksen lastenhoitokulu-
2629: - kielelliset vähemmistöt jen verovähennysoikeudesta.
2630: perheet, joiden tulotaso ylittää kunnallisten Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
2631: päivähoitopaikkojen jaossa vahvistetut tulora- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2632: jat.
2633: Koska vuonna 1977 annettu laki kotitalous- että hallitus viivyttelemättä saattaisi
2634: työntekijäin työsuhteesta (951 177) määrittelee kotitaloustyöntektjän ja perhepäivähoita-
2635: työajat ja sosiaaliturvan, on työntekijälle aiheelli- jan palkkauksen, sosiaalimaksut ja vero-
2636: sesti kuuluvan sosiaaliturvan järjestäminen silti kulut työnantajaperheelle verovähennys-
2637: koitunut nykytilanteessa työnantajaperheelle kelpoisiksi.
2638:
2639: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
2640:
2641: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
2642: 1985 vp. 33
2643:
2644: Toivomusaloite n:o 31
2645:
2646:
2647:
2648:
2649: Arranz ym.: Kuukautissuojakustannusten saattamisesta verovähen-
2650: nyskelpoisiksi
2651:
2652:
2653: Eduskunnalle
2654:
2655: Sadattuhannet suomalaiset naiset joutuvat vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2656: maksamaan ylimääräistä menoa välttämättömistä
2657: kuukautissuojista. Kuukautissuojat ovat välttä-
2658: mätön terveydenhuollon meno, joka olisi rinnas- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
2659: tettava muihin verovähennykseen oikeuttaviin piteiszin kuukautissuo;i'en azheuttamien
2660: menoihin. menojen saattamiseksi verovähennyskel-
2661: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- poisiksi.
2662:
2663: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
2664:
2665: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
2666:
2667:
2668:
2669:
2670: 5 4285002025
2671: 34 1985 vp.
2672:
2673: Toivomusaloite n:o 32
2674:
2675:
2676:
2677:
2678: Astala ym.: Uusiapaperin käytön lisäämisestä valtionhallinnossa
2679:
2680:
2681: Eduskunnalle
2682:
2683: Tällä hetkellä Suomessa hyödynnetään jäte- - uusiapaperi on kustannuksiltaan huomat-
2684: paperia valmistamaila siitä mm. ruskeaa voima- tavasti edullisempi kuin valkaistu paperi; itse
2685: paperia, kartonkia, säkkejä, raakakattohuopaa ja prosessi on halvempi sekä säästytään jätehuolto-
2686: wc-paperia. Lähinnä Sveitsissä ja Länsi-Saksassa kustannuksilta.
2687: on jätepaperia alettu käyttää myös ns. uusiapape- Suomessa ei vielä tuoteta uusiopaperia, mutta
2688: rin raaka-aineena. Uusiapaperin käyttö esim. monet firmat suunnittelevat sen valmistuksen
2689: Länsi-Saksan valtion virastoissa ja koululaitokses- aloittamista lähiaikoina. Esteenä aloittamiselle on
2690: sa on saavuttanut suuren suosion sen edullisuu- ollut epävarmuus siitä, pystyvätkö suomalaiset
2691: den vuoksi. irrottautumaan vääristä kulutustottumuksistaan
2692: Uusiapaperia valmistetaan jätepaperista ilman ja siirtymään uuden tulokkaan, uusiapaperin
2693: ns. siistauskäsittelyä eli painomusteen poistoa. käyttöön.
2694: Paperi soveltuu hyvin moniste- ja painopaperiksi. Tämän seikan tiedostaen ovat monet tahot
2695: Se eroaa paino-ominaisuuksiltaan valkaistusta pa- halunneet jo ennakolta ilmoittaa halunsa ryhtyä
2696: perista ainoastaan väriltään, joka on vaalean käyttämään uusiapaperia välittömästi, kun sen
2697: harmaa. valmistus aloitetaan Suomessa. Tällaisen päätök-
2698: Uusiapaperin saavuttama suosio perustuu seu- sen tai sitoumuksen ovat tehneet monet kunnat
2699: raaviin hyötynäkökohtiin: ja eräät suomalaiset aikakauslehdet.
2700: - paperinvalmistusprosessissa saastyy huo- Uusiapaperia tuodaan Suomeen nyt Länsi-Sak-
2701: mattava määrä vettä verrattuna valkaistun pape- sasta ja Sveitsistä. Tuontiuusiapaperin tukkumyy-
2702: rin tekoon jiä on Suomessa jo useita.
2703: prosessi säästää myös energiaa Edellä esitettyyn perustuen ehdotammekin
2704: - samoin säästetään raaka-aineessa (metsät) eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2705: - prosessi vähentää ympäristökuormitusta
2706: verrattuna valkaistun paperin valmistukseen että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
2707: (vesi, ilma) siirtyä mahdollisimman laajamittaiseen
2708: - jätepaperi tulee käyttöön, kierrätykseen uusiapaperin käyttöön Suomen valtion-
2709: eikä kaatopaikoille hallinnossa.
2710:
2711: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
2712:
2713: Heli Astala Vappu Säilynoja
2714: 1985 vp. 35
2715:
2716: Toivomusaloite n:o 33
2717:
2718:
2719:
2720:
2721: von Bell ym.: Haapajärven sijoittamisesta kehitysalueiden kolman-
2722: nen perusvyöhykkeen A-tukialueeseen
2723:
2724:
2725: Eduskunnalle
2726:
2727: Haapajärvi on kokenut voimakkaan muutto- Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen
2728: liikkeen. Väestömäärän väheneminen alkoi 1960- määrä on noussut yli 10 % :n.
2729: luvun alussa ja jatkui koko vuosikymmenen ja Haapajärven kaupunki kuuluu vyöhykejaossa
2730: 1970-luvun alun voimakkaana. Aktiiviväestö ja kehitysalueiden III perusvyöhykkeen .tukialuee-
2731: siinä nuoret ikäluokat olivat erityisen herkän seen B. Tasapainoisen alueellisen kehityksen
2732: muuttopaineen alaisia. Ajanjaksolla 1950-1975 edistämisestä annetun lain mukaan Haapajärven
2733: Haapajärvi menetti n. 1 200 asukastaan etupääs- ympärillä olevat kunnat ovat yhtä lukuun otta-
2734: sä Ruotsiin ja eteläiseen Suomeen tap~tuneessa matta paremmassa vyöhykkeessä tai tukialueessa.
2735: muuttoliikkeessä. Muuttoliikkeen myötä väestön Kärsämäki, Pyhäjärvi, Pihtipudas ja Reisjärvi ovat
2736: ikärakenne vinoutui. Vuodesta 1976 lähtien asu- II perusvyöhykkeen A-tukialuekuntia, Haapavesi
2737: kasmäärän kehitys kääntyi hienoiseen nousuun. ja Sievi III perusvyöhykkeen A-tukialueita.
2738: Vuosina 1975-1980 asukasmäärä on kasvanut Erot ovat aivan liian suuria tilanteessa, jossa
2739: 364 henkilöllä eli 4,6 prosenttia. Asukasmäärä kaupungilla olisi oltava edellytykset turvata kor-
2740: kuluvan vuoden alussa oli 8 349. Kasvu edellises- vaavien työpaikkojen syntyminen sekä mahdollis-
2741: tä vuodesta oli 41 henkeä 1. hyvin alkanut kasvu taa alueen suhdanneherkän teollisuuden moni-
2742: on alkanut taantua. Viime vuosien myönteisestä puolistaminen.
2743: kehityksestä huolimatta menee vielä useita vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2744: sia, jopa vuosikymmen, ennen kuin 1960-luvun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2745: alun väestömäärä saavutetaan. muksen,
2746: Tulotaso on ollut alhainen. Verotettavat tulot
2747: asukasta kohti ovat alle Oulun läänin keskitason että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
2748: ja huomattavasti alle maan keskiarvon. piteisiin Haapajärven kaupungin sijoitta-
2749: miseksi kehitysalueiden kolmannen pe-
2750: Myös työttömyys on kaupungissa lisääntynyt. rusvyöhykkeen A -tukialueeseen.
2751:
2752: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2753:
2754: Aarno von Bell J. Juhani Kortesalmi Kalevi Mattila
2755: Liisa Jaakonsaari Pentti Kettunen Mauno Manninen
2756: 36 1985 vp.
2757:
2758: Toivomusaloite n:o 34
2759:
2760:
2761:
2762:
2763: von Bell ym.: Puolangan kuulumisesta rahtiavustuslain tarkoitta-
2764: maan rahtiavustusalueeseen
2765:
2766:
2767: Eduskunnalle
2768:
2769: Valtioneuvosto päättää Pohjois-Suomessa mak- vassa asemassa Puolangalla, Puolangan kunnan-
2770: settavista maataloustarvikkeiden sekä syömäviljan hallitus on tehnyt maa- ja metsätalousministeri-
2771: ja muiden elintarvikkeiden rahtiavustuksista. ölle esityksen, että Pohjois-Suomessa maksettavis-
2772: Puolanka ei tämän päätöksen mukaan toistaiseksi ta maataloustarvikkeiden sekä syömäviljan ja
2773: kuulu rahtiavustusalueeseen. Eräänä kriteerinä muiden elintarvikkeiden rahtiavustuksesta annet-
2774: rahtiavustusvyöhykettä määrättäessä on pidetty tua valtioneuvoston päätöstä muutettaisiin siten,
2775: sitä, että kunnan vähittäiskaupoista, jotka myy- että rahtiavustusalue käsittäisi myös Puolangan
2776: vät edellä mainittuja tuotteita, ei yksikään vähit- kunnan.
2777: täiskaupan toimipiste saisi sijaita 40 km lähem- Esitetty päätös olisi sopusoinnussa valtioneu-
2778: pänä lähintä rautatieasemaa. Puolangan osalta voston aiemmin tekemien päätösten kanssa, joilla
2779: tilanne on kuitenkin sellainen, että Puolangalla Puolangan kunta on nimetty erityisalueperusteel-
2780: lannoitteita tai rehuja myyvistä vähittäiskaupois- la ns. starttirahan kohdekunnaksi ja Puolangan
2781: ta, joita on kaiken kaikkiaan 18, on vain 6 kuntaan tullaan myöntämään 20 % :n avustusta
2782: enintään 40 km:n etäisyydellä lähimmästä ase- tuotantorakennusten rakentamiseen ja peruskor-
2783: masta, joten valtaosa on mainitun valtioneuvos- jaamiseen.
2784: ton päätöksen perusteluissa todetun 40 km:n
2785: ulkopuolella. Edelleen on todettava, että suurin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2786: osa alle 40 km:n etäisyydellä toimivista asemista nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2787: ei edes täyttäne toimintakelpoisen rautatieliiken- sen,
2788: nepaikan tunnusmerkkejä, kuten valtioneuvoston
2789: päätöksessä edellytetään. että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
2790: Todettuaan, että kunnan kuuluminen rahti- rahtiavustuslain tarkistamiseksi siten, että
2791: avustusalueeseen vaikuttaisi omalta osaltaan Puolangan kunta pääsee osalliseksi rahti-
2792: myönteisesti maatalouden säilymisen sille kuulu- avustustuesta.
2793:
2794: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2795:
2796: Aarno von Bell Pentti Kettunen Arvo Kemppainen
2797: Hannu Kemppainen Liisa Jaakonsaari Mauno Manninen
2798: 1985 vp. 37
2799:
2800: Toivomusaloite n:o 35
2801:
2802:
2803:
2804:
2805: Dromberg ym.: Ruotsinpyhtään nimeämisestä erityisalueeksi
2806:
2807:
2808: Eduskunnalle
2809:
2810: Lain tasapainoisen alueellisen kehityksen edis- aluepoliittisten etujen vuoksi ei kuntaa ole voitu
2811: tämisestä (532/81) mukaan kunta voidaan mää- tehokkaasti markkinoida pienteollisuuden sijoit-
2812: rätä erityisalueeksi, jos kunnassa esim. elinkeino- tumispaikaksi, vaikka muita, liikenteellisiä ja
2813: toiminnan kehittämismahdollisuudet ovat osoit- tonttipoliittisia resursseja onkin. Myöskään julki-
2814: tautuneet poikkeuksellisen vaikeiksi ja kunta on nen investointitoiminta ei ole suosinut läänin
2815: tällaisesta syystä joutunut perusvyöhykettä oleel- reuna-alueen kuntaa.
2816: lisesti huonompaan asemaan. Kun kunta on sijoitettu nykyisellään kohtuut-
2817: Uudenmaan lääninhallitus on todennut (Alue- toman korkeaan kantokykyluokkaan, puuttuvat
2818: poliittisten tukitoimenpiteiden kohdistuminen kunnalta myös mahdollisuudet tehostaa elinkei-
2819: Uudenmaan läänin alueelle 21.4.1983), että ne nopolitiikkaa esim. vastaanottotiloin, palkkaa-
2820: erityisalueilla toteutettavat toimenpiteet, joita malla elinkeinoasiamies tai perustamalla teolli-
2821: läänissä voidaan käyttää, toimivat parhaiten kun- suuskylä. Myös maatalouden kehittämissuunni-
2822: nissa, joissa tuotantotoiminnan edellytykset ovat telma puuttuu kunnasta juuri kireän talouden
2823: periaatteessa hyvät, mutta joissa on väliaikaisia vuoksi, ja näin neuvonta ja sivuelinkeinojen
2824: vaikeuksia. Erityisalueiksi tulisi lääninhallituksen edistäminen saattavat jäädä hyödyntämättä täysi-
2825: mukaan nimetä pääsääntöisesti taantuvia teolli- tehoisesti ja suunnitelmallisesti.
2826: suuspaikkakuntia.
2827: Lääninhallitus onkin ehdottanut, että Ruotsin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2828: pyhtään kunta nimetään erityisalueeksi. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2829: Ruotsinpyhtään työpaikkaomavaraisuus on 10
2830: vuodessa laskenut 80 % :sta 70 % :iin. Syitä tä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
2831: hän ovat teollisuuden saneeraukset ja maatalou- Ruotsinpyhtään kunnan nimeämiseksi
2832: desta jatkuvasti poistuvat työpaikat. Puuttuvien erityisalueeksi.
2833:
2834: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2835:
2836: Kaarina Dromberg Saara-Maria Paakkinen
2837: 38 1985 vp.
2838:
2839: Toivomusaloite n:o 36
2840:
2841:
2842:
2843:
2844: Ehrnrooth: Omassa käytössä olevan asuinrakennuksen verotusarvon
2845: vahvistamisesta puoleen käyvästä arvosta
2846:
2847:
2848: Eduskunnalle
2849:
2850: Voimassa olevan TVL:n 43 §:n mukaan varoi- vuonna 1983 käytetään 70 prosenttia ja vero-
2851: hin kuuluva omaisuus arvostetaan, mikäli ei vuonna 1984 80 prosenttia vahvistetusta arvosta.
2852: jäljempänä toisin säädetä, siihen käypään arvoon, Näinä vuosina tontin tai rakennuspaikan arvo ei
2853: mikä sillä oli verovuoden päättyessä omistajan saa kuitenkaan vuosittain nousta kuin enintään
2854: hallussa ja sillä paikalla, missä se oli. Käyväliä kaksinkertaiseksi verrattuna edellisenä vuotena
2855: arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä vahvistettuun arvoon.
2856: luovutushintaa. Käytännössä verotusarvon nousu on vaikutta-
2857: Tontin verotusarvolaskelma kuuluu osana kiin- nut kerrannaisesti. Tulo- ja varallisuusveron nou-
2858: teistöjen arvostuksen uudistamiseen. Verovuodes- sun lisäksi se on korottanut kohtuuttomasti katu-
2859: ta 1979 alkaen uudistettiin rakennusten arvosta- maksuja sekä aiheuttaa näin ollen kohtuuttomia
2860: misperusteet. Tonttien osalta uudistus toteutet- asumiskustannuksia.
2861: tiin siten, että verotusarvoksi esitettiin verohalli-
2862: tuksen verolautakunnille antamassa ohjeessa 70 Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
2863: prosenttia tontin käyvästä arvosta. Verohallituk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2864: sen ohjeena, jota tuli noudattaa ensimmäisen sen,
2865: kerran verovuonna 1982, oli tonttien yhdenmu-
2866: kainen arvostaminen koko maassa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2867: Koska verotusarvojen nousu olisi ollut huomat- menpiteisti"n tulo- ja varallisuusverolain
2868: tavan suuri, verohallitus antoi siirtymäaikaa kos- kiinteistöjen verotusta koskevien säännös-
2869: kevan ohjeen. Ohjeen mukaan verovuonna 1982 ten muuttamiseksi siten, ettå" omassa käy-
2870: käytetään 60 prosenttia siitä arvosta, jonka vero- tössä olevan asuinrakennuksen verotusar-
2871: lautakunta on perustekokouksessa arviointiohjeen vo tontteineen vahvistetaan enintään
2872: käytäntöönoton yhteydessä vahvistanut. Vero- puoleen käyvästä arvosta.
2873:
2874: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
2875:
2876: Georg C. Ehrnrooth
2877: 1985 vp. 39
2878:
2879: Toivomusaloite n:o 37
2880:
2881:
2882:
2883:
2884: Ehrnrooth: Opiskelijavähennyksen korottamisesta
2885:
2886:
2887: Eduskunnalle
2888:
2889: Tulo- ja varallisuusverolain mukaan on vero- levat vain toisen lukukauden. Kyseessä on selvä
2890: velvollinen oikeutettu kunnallisverotuksessa vä- epäoikeudenmukaisuus.
2891: hentämään 3 200 markkaa ansiotuloistaan, jos Opiskelijavähennyksen markkamäärä on jäänyt
2892: hän on verovuonna vähintään seitsemän kuukau- jälkeen palkka- ja hintakehityksestä. Se olisi
2893: den ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta korotettava 6 000 markkaan.
2894: peruskoulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammatti- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
2895: koulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin ver- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2896: rattavassa oppilaitoksessa.
2897: että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
2898: Nykyään opiskelijavähennyksen saa tehdä vain tyksen tulo- ja varallisuusverolain muut-
2899: henkilö, joka on harjoittanut opintoja vuoden tamiseksi siten, että kunnallz"sverotuksessa
2900: aikana vähintään 7 kuukautta. Näin ulkopuolelle opiskelijavähennyksen markkamäärä ko-
2901: jäävät kokonaan aloittavat ja lopettavat opiskeli- rotettaisiin 6 000 markkaan ja että sen
2902: jat sekä sellaiset opiskelijat, jotka esimerkiksi saisi tehdä jo yhden lukukauden opin-
2903: varusmiespalveluksen tai muun syyn takia opiske- noista.
2904:
2905: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
2906:
2907: Georg C. Ehrnrooth
2908: 40 1985 vp.
2909:
2910: Toivomusaloite n:o 38
2911:
2912:
2913:
2914:
2915: Ehrnrooth: Omaan käyttöön hankittavan asunnon leimaveron pois-
2916: tamisesta
2917:
2918:
2919: Eduskunnalle
2920:
2921: Pyrittäessä asumiskustannusten alentamiseen menee näin ollen 9 600 markkaa pelkästään
2922: tulisi eräänä toimenpiteenä kysymykseen leima- leimaverona valtiolle.
2923: veron poistaminen ainakin eräiden asuntokaup- Jos leimavero asunto-osakekaupasta poistetaan,
2924: pojen yhteydessä. Avioliittoon aikoville ja muille silloin kun asunto hankitaan omaan tai lähiomai-
2925: nuorille, joille oman asunnon hankkiminen tuot- sen käyttöön tai ostajan palveluksessa olevan
2926: taa erittäin suuria vaikeuksia asuntojen korkean henkilön työsuhdeasunnoksi, tulisi tasapuolisuu-
2927: hintatason johdosta, merkitsisi leimavaron pois- den vuoksi leimavero poistaa myös kiinteistökau-
2928: taminen sekä kauppahinnan osalta että asuntolai- pasta.
2929: nasta pientä helpotusta. Leimaveron periminen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
2930: näissä yhteyksissä tuntuu valtiovallankin kannalta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2931: nurinkuriselta, koska samanaikaisesti myönne-
2932: tään asunnontarvitsijoille valtion varoista halpa- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
2933: korkoista lainaa, asumistukea ym. tyksen leimaverolain muuttamisesta si-
2934: ten, ettei leimaveroa peritä asunto-osa-
2935: Leimavero on asunto-osakkeita ostettaessa 1,6 ketta tai kiinteistöä ostettaessa omaan tai
2936: prosenttia ja kiinteän omaisuuden kaupassa lähes lähiomaisen käyttöön taikka ostajan pal-
2937: aina 6 prosenttia. Lainoista menevä leimavero on veluksessa olevan työntekzjän työsuhde-
2938: tämän vuoden alusta 1, 6 prosenttia. Kaksi osta, asunnoksi eikä myöskään lainasta, joka
2939: joka Helsingissä maksaa n. 400 000 markkaa ja on otettu edellä' mainittujen asuntojen
2940: jonka hankkiminen puoleksi rahoitetaan lainalla, ostamisen rahoittamiseksi.
2941:
2942:
2943: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
2944:
2945: Georg C. Ehrnrooth
2946: 1985 vp. 41
2947:
2948: Toivomusaloite n:o 39
2949:
2950:
2951:
2952:
2953: Eklund ym.: Pienten työeläkkeiden verotuksen keventämisestä
2954:
2955:
2956: Eduskunnalle
2957:
2958: Eläkkeiden verotuksessa on tuntuvia epäkoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2959: tia. Yksi on se, että pienten työeläkkeiden vero- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2960: tus on liian kireä. Tilanteeseen toisi korjausta
2961: esim. alle 1 000 markan työeläkkeiden saattami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2962: nen verottomaksi tuloksi. kuukaudessa alle 1 000 markan työeläk-
2963: keiden saattamiseksi verottomaksi tulok-
2964: st.
2965:
2966: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
2967:
2968: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
2969: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
2970:
2971:
2972:
2973:
2974: 6 4285002025
2975: 42 1985 vp.
2976:
2977: Toivomusaloite n:o 40
2978:
2979:
2980:
2981:
2982: Eklund ym.: Kurun nimeämisestä erityisaluekunnaksi
2983:
2984:
2985: Eduskunnalle
2986:
2987: Kurun kunnassa 10 vuoden aikana suoritetuis- Kunnan oli pakko suorittaa yhden pennin
2988: ta väkevistä toimenpiteistä huolimatta väestö on jälkikanto vuoden 1982 verotuksessa. Vuoden
2989: vähentynyt noin tuhannella eli vuoden 1970 1981 tuloista määrätty 17 pennin äyrin hintataso
2990: asukasmäärästä 4 188 vuoden 1983 asukaslukuun on myös nykyinen, mitä ei voi ajatella nostetta-
2991: 3 270. Väheneminen on väkilukuun suhteutettu- vaksi, etenkin kun yhteistoimintakunta Ylöjärvi
2992: na ollut Hämeen läänin suurinta. voi pitää 14,5 pennin veroäyrin hintaa. Yhteisten
2993: Nyt on kuitenkin tultu tilanteeseen, jossa virkailijoiden kohdalla on jo nyt näkynyt taipu-
2994: kunnan voimavarat ovat ehtyneet. Investointi- musta valita Ylöjärvi asuinpaikaksi.
2995: mahdollisuudet ovat lopussa ja vuoden 1985 alun Kunnan talouden ehtyminen uhkaa katkaista
2996: ennakkotietojen mukaan työttömyysprosentti on alkuun saadun elinkeinoelämän kehittämisen.
2997: jo noussut 8 % :iin. Työvoimatoimiston ilmoi- Tällä hetkellä on vaikea varata määrärahoja edes
2998: tuksen mukaan erityisesti rakennus-, liikenne- ja välttämättömiin elinkeinopoliittisiin tutkimus-,
2999: maansiirtoalan työntekijöiden työllisyystilanne on suunnittelu- ja infrastruktuuritarkoituksiin.
3000: huonontunut nopeasti ja tulee vielä vaikeutu- Käytettävissä olevien selvitysten ja tilastojen
3001: maan kuluvan vuoden aikana. (esim. Hämeen läänin kuntien kunnallistalouden
3002: Kunnan investointimahdollisuudet tulevina sekä siihen verrattavien tekijöiden tarkastelua,
3003: vuosina ovat kuivuneet niin, että kuluvan vuo- Hämeen lääninhallitus, elokuu 1984) mukaan
3004: den ( 198 5) talousarviossakin oli merkittävä noin Kurun kunta sijoittuu lähes kaikilla mittareilla
3005: 1 Mmk:n omaisuuden realisointi vähäisten inves- mitattuna ja kokonaistarkastelussa Hämeen lää-
3006: tointien ja käyttömenojen katteeksi. Suoritetut nin taloudellisesti heikoimmaksi kunnaksi.
3007: terveydenhoidon ja sosiaalitoimen investoinnit ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3008: kuntainliittoyhteistyö Ylöjärven kanssa sitovat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3009: jatkossa käyttötalouspuolelle entistä enemmän sen,
3010: menoja ja omalta osaltaan vaikeuttavat pääoma-
3011: talouden hoitamista. Parannusta ei ole odotetta- ettå" hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
3012: vissa, koska väestön ikärakenne on vanhusvoittoi- Kurun kunnan määräämiseksi erityistuki-
3013: nen, yli 65-vuotiaita on jo nyt yli 20 % väestöstä. aluekunnaksi.
3014:
3015: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3016:
3017: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
3018: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3019: 1985 vp. 43
3020:
3021: Toivomusaloite n:o 41
3022:
3023:
3024:
3025:
3026: Eklund ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Orivedelle
3027:
3028:
3029: Eduskunnalle
3030:
3031: Valtion virastotalon rakentaminen lähivuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3032: tulee Orivedellä välttämättömäksi. Virastotalon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3033: rakentaminen on jo pelkästään posti- ja telelai- muksen,
3034: toksen toimintojen vuoksi välttämätöntä, sillä
3035: Oriveden kunta tarvitsee käyttöönsä postin nykyi-
3036: set tilat parin vuoden kuluttua. että hallitus ryhtyisi totmttn valtion
3037: Virastotalon suunnittelu on näin ollen aloitet- virastotalon suunnittelun ja rakentamisen
3038: tava mahdollisimman pian. aloittamiseksi Orivedellä.
3039:
3040: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3041:
3042: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
3043: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3044: 44 1985 vp.
3045:
3046: Toivomusaloite n:o 42
3047:
3048:
3049:
3050:
3051: Eklund ym.: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimitilojen
3052: rakentamisesta Tampereelle
3053:
3054:
3055: Eduskunnalle
3056:
3057: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen alaisena Vaikka VTT:n laboratoriot ovat valtakunnalli-
3058: toimivat Tampereella tällä hetkellä tekstiililabo- sia ja niiden toimialueena on koko maa, on niillä
3059: ratorio, sairaalatekniikan laboratorio, työsuojelu- myös heijastusvaikutuksia välittömään sijoitus-
3060: tekniikan laboratorio, rakennustalouden labora- ympäristöön ja sen teollisuuden palvelujen saata-
3061: torion jaosto sekä betoni- ja silikaattitekniikan vuuteen. VTT:n toimintojen kehittäminen Tam-
3062: laboratorion jaosto. VTT:n toiminta on Tampe- pereella auttaisi Pirkanmaan teollisuuden sopeu-
3063: reella laajentunut nopeasti. Tällä hetkellä se tumista vaikeaan rakennemuutokseen ja suuntau-
3064: työllistää 135 henkeä, vuonna 1979 tehtiin hen- tumista uusille toimialoille. Tästä syystä Tampere
3065: kilötyövuosia 79 ja vuoteen 1988 mennessä arvi- II:n toimitalon rakentamisohjelmaa tulisi no-
3066: oidaan henkilökunnan kasvavan noin kahteensa- peuttaa ja samalla ottaa huomioon jo tiedossa
3067: taan. olevat nykyisten toimintojen kehittymisestä ai-
3068: heutuvat laajentamistarpeet sekä varautua mah-
3069: Toiminta Tampereella on tapahtunut osittain dolliseen eräiden alojen arvioitua nopeampaan-
3070: VTT:n tarpeisiin rakennetuissa tiloissa ja osittain kin toiminnan laajentumiseen. Rakentamistoi-
3071: Tampereen teknillisen korkeakoulun vuokrati- minta tulisi aloittaa viimeistään 1986 ja sen
3072: loissa, joita korkeakoulu nyt tarvitsee omiin tar- edellyttämiä suunnittelumäärärahoja sijoittaa
3073: peisiinsa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarvioon.
3074: VTT:n Tampereen toimitilojen laajennuksen Teknologian kehittämiskeskuksen suunnitel-
3075: (Tampere II) piti valmistua vuonna 1983, mutta miin sisältyy tuotekehitysyksikön perustaminen
3076: rakennusohjelmaa on useaan kertaan lykätty. Nyt Tampereelle.
3077: toimitilojen rakentaminen sijoittuu VTT:n suun- Kipeistä teollisuuden rakenneongelmista ja
3078: nitelmissa vuosille 1987-88. Rakennusohjelma tarvittavista nopeista kehittämispanoksista joh-
3079: käsittää noin 6 000 bruttoneliömetriä tiloja, joi- tuen tulisi tällaisen yksikön toiminta aloittaa
3080: den kustannusarvio on 26 miljoonaa markkaa. mahdollisimman nopeasti.
3081: Alustavat arviot Tampereen nykyisten toiminta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3082: yksiköiden kehittymisestä kuluvalla vuosikymme- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3083: nellä edellyttävät tilojen kaksinkertaistamista al-
3084: kuperäiseen suunnitelmaan nähden. Tämä perus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3085: tuu siihen, että vuonna 1988, jolloin uusien 26 000 000 markan määrärahan saami-
3086: tilojen on arvioitu valmistuvan, arvioidaan henki- seksi valtion vuosien 1986-1988 tulo- ja
3087: löstön määrän Tampereella olevan nykyiseen menoarviohin Valtion teknillisen tutki-
3088: nähden 50 prosenttia suurempi eli noin 200 muskeskuksen toimitzlojen rakentamisek-
3089: henkeä. si Tampereelle.
3090:
3091: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3092:
3093: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
3094: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3095: 1985 vp. 45
3096:
3097: Toivomusaloite n:o 43
3098:
3099:
3100:
3101:
3102: Elo ym.: Kehitysaluerahaston toiminnan laajentamisesta Poriin
3103:
3104:
3105: Eduskunnalle
3106:
3107: Porissa toimii tällä hetkellä kunnallinen kehi- puute. Kunnallisella kehitysyhtiöllä ei ole mah-
3108: tysyhtiö, jossa on mukana pienellä osuudella viisi dollisuuksia palkata riittävästi henkilöstöä yritys-
3109: rahalaitosta. Yhtiö aloitti toimintansa keväällä tutkimukseen ja -neuvontaan.
3110: 1983. Yhtiön osakepääoma on vuonna 1985 2,6 Porin kaupungin kehitystä osoittavat tunnuslu-
3111: milj. markkaa. Lisäksi yhtiöllä on valtuuksia vut antavat perusteen edullisempaan aluepoliitti-
3112: kaupungin takaamana tehdä sitoumuksia 8 milj. seen asemaan. Näiden tunnuslukujen perusteella
3113: markkaan asti. valtion taholta on Porilie kuitenkin osoitettu vain
3114: Porin Kehitysyhtiö on tähän mennessä antanut yritysten käynnistysavustuskokeilu. Kokeilu on
3115: takauksen 22 yritykselle ja lainaa kolmelle yrityk- ollut myönteinen, mutta Porin ongelmiin riittä-
3116: selle. Yhtiön takausten yhteismäärä on yhteensä mätön. Aluepolitiikkaa tarkistettaessa Porin on-
3117: 4,4 milj. mk. Valmiita teollisuustiloja kaupunki gelmat tulisi nähdä tasaveroisesti muiden aluei-
3118: ja kehitysyhtiö on ollut tekemässä neljässä eri den kanssa.
3119: yritystapauksessa, joista yksi on 17 yritystä käsit-
3120: tävä pienteollisuustalo. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
3121: Pienen kunnallisen kehitysyhtiön voimavarat vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3122: ovat osoittautuneet vaatimattomiksi niiden on-
3123: gelmien rinnalla, joita Porilla on. Aineellisten ettå' hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
3124: voimavarojen riittämättömyyden rinnalla on ko- Kehitysaluerahaston toiminnan laajenta-
3125: rostetusti noussut esille henkisten voimavarojen miseksi Pon·n kaupunkiin.
3126:
3127: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3128:
3129: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
3130: 46 1985 vp.
3131:
3132: Toivomusaloite n:o 44
3133:
3134:
3135:
3136:
3137: Elo ym.: Teknologian kehittämiskeskuksen alueyksikön perustami-
3138: sesta Poriin
3139:
3140:
3141: Eduskunnalle
3142:
3143: Satakunnan talousalueella on kaikkiaan run- ollut aloitteellista itse ja on sitä varmasti jatkos-
3144: saat 1 300 teollisuustoimialalla toimivaa yritystä. sakin.
3145: Teollisuus työllistää Satakunnassa noin 40 000 Satakuntalaisen yritystoiminnan aloitteellisuut-
3146: henkilöä. Teollisuuden sisäinen toimiala ja koko- ta ja halua kehittää tuotteitaan parantaisi erityi-
3147: rakenne on monipuolinen ja jatkuvasti kehittyvä. sesti Teknologian kehittämiskeskuksen (TEKES)
3148: Viime vuosina on tässä kehityksessä ollut silmiin- alaisen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön pe-
3149: pistävänä piirteenä pienten teollisuustoimipaik- rustaminen Poriin. Näiden alueyksikköjen perus-
3150: kojen lukumäärän huomattava lisääntyminen ja tamisessa on Porin kaupunginhallituksen mieles-
3151: uusien tuotantoteknisten sovellutusten käyttöön- tä ainakin osittain tähän mennessä toteutettu
3152: otto. Satakuntalaisista teollisuusyrityksistä peräti oikeansuuntaista ajattelua perustaa yksikkö jo-
3153: 1 200 on alle 50 henkilöä työllistäviä yksiköitä. honkin sellaiseen läänin kaupunkiin, joka ei ole
3154: Satakuntalainen teollisuus on myös varsin läänin pääkaupunki vaan talousalueen keskeinen
3155: nuorta ja uusiutuvaa, teollisuustoimipaikkojen yrittäjäkaupunki. Tällaisia esimerkkejä ovat Sei-
3156: nettolisäys alueella on vuosittain noin 30 teolli- näjoelle ja Lappeenrantaan perustetut alue-
3157: suusyritystä. Teollisuustyöntekijöiden lukumäärä yksiköt.
3158: on kuitenkin vähentynyt vuosittain huomattavas- Valtiovallan olisikin oltava myös Turun ja
3159: ti. Kokonaismäärän pieneneminen on aiheutu- Porin läänin yksikköä perustettaessa aluepoliitti-
3160: nut ennen kaikkea suurteollisuuden työpaikkojen nen tasaaja, joka olisi samalla myös esim. työlli-
3161: vähenemisestä, josta suurin osa on tapahtunut syyskehityksessä heikomman talousmaakunnan
3162: Porissa ja Raumalla. puolella. Satakuntaa voidaan monelta osin verra-
3163: Satakunnan talousalueella on kuitenkin erin- ta myös Kainuun alueeseen: se on varsin itsenäi-
3164: omainen teollisuusyritysten kasvupohja. Alueen nen ja toimiva talousmaakunta, jossa yritteliäi-
3165: teollinen rakenne ja teollisuuden tuoterakenne syys on korkea ja kuitenkin työllisyysluvut ovat
3166: on terve ja monipuolinen. Alueen keskiasteen pysyneet huolestuttavina. Valtakunnallisestikin
3167: oppilaitosverkosto on kattava ja myös Tampereen Satakunta on vahvaa teollisuusaluetta ja tätä
3168: teknisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkea- asemaa tulisi myös kehittää siten, että Teknolo-
3169: koulun alainen Porin koulutus- ja tutkimus- gian kehittämiskeskuksen alueyksikkö perustet-
3170: keskus voi edesauttaa yritysten kehittämistä. taisiin Poriin.
3171: Turun ja Porin läänin sisällä Satakunta on Alueyksikköä tarvittaisiin satakuntalaisen teol-
3172: kuitenkin useimmiten jäänyt valtiovallan toimen- lisuuden tueksi myös siitä syystä, että alueella ei
3173: piteiden sivustakatsojan asemaan. Alueella on ole olemassa teknillistä korkeakoulua eikä toistai-
3174: myös korkeasuhdanteen aikana jatkuvasti korkea, seksi omaa lääninhallintoa. Porin kaupunginhal-
3175: noin 10 % :n työttömyys. Alueen kehittämisen litus uskoo, että valtiovalta näkee myös jatkossa
3176: kannalta keskeisin asema on ollut pkt-yritysten Satakunnan tarvitsevan valtion toimenpiteitä pys-
3177: voimistumisella. Pienet, uudet ja nykyaikaista tyäkseen työllistämään ammattitaitoista ja pysty-
3178: tuotantoteknologiaa hyväksikäyttävät yritykset vää väestöään.
3179: ovat viime vuosina tarjonneet Satakunnassa run- Satakunta on yksi Suomen teollistuneimmista
3180: saasti uusia teollisia työpaikkoja siitä huolimatta, alueista. Suurimman kansantaloudellisen hyödyn
3181: ettei valtiovallan aluepoliittinen tuki ole miten- Teknologian kehittämiskeskuksen alueyksiköt
3182: kään kattavasti tai suuressa määrin kohdistunut tuottavat alueilla, joiden tuotantorakenne tarjoaa
3183: Satakuntaan. Satakuntalainen yritystoiminta on teknologian kehittämiselle riittävän perustan.
3184: 1985 vp. - TA n:o 44 47
3185:
3186: Tätä taustaa vasten tällainen yksikkö tulisi perus- aiheuttama elinkeinorakenteen monipuolistamis-
3187: taa juuri Satakuntaan, jossa on erinomaiset kehit- vaatimus.
3188: tämisedellytykset ja toisaalta todellinen kehittä-
3189: mistarve. Edellytyksiä ovat mm. voimakas suur- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3190: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3191: teollisuus, hyvät liikenneyhteydet kehittyvine sa-
3192: tamineen, työvoima ja ammattikoulutus. Poik-
3193: keuksellisen suurta kehittämistarvetta taas ai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3194: heuttaa teollisuuden rakennemuutoksesta johtu- Teknologian kehittämiskeskuksen alue-
3195: van keskimääräistä korkeamman työttömyyden yksikön perustamiseksi Poriin.
3196:
3197: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3198:
3199: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
3200: 48 1985 vp.
3201:
3202: Toivomusaloite n:o 45
3203:
3204:
3205:
3206:
3207: Eskelinen ym.: Käsityönä valmistetun kotiteollisuustuotteen liike-
3208: vaihtoverovapaudesta
3209:
3210:
3211: Eduskunnalle
3212:
3213: Kotiteollisuustuotteiden valmistaminen käsi- valmistaja käyttää. Asiaa vo1ta1sun ratkaisevasti
3214: työnä on erittäin arvokas asia. Sen kulttuuri-, auttaa, jos liikevaihtovero poistettaisiin tavaran
3215: sosiaali- ja elinkeinopoliittinen merkitys on vain alkutuottajan käyttämästä raaka-aineesta.
3216: kasvamassa. Se on sitä erikoisesti tänä aikana, Maassamme toimii kotiteollisuusyhdistysten
3217: jolloin yhä vähemmän on ihmisille sopivaa tuot- koko maan kattava organisaatio neuvonta-asemi-
3218: tavaa työtä tarjolla. Osatyökykyisille ja osa-aika- neen. Esim. näiltä neuvonta-asemilta voitaisiin
3219: työtä tarvitseville siitä voi muodostua merkittävä järjestää alkuvalmistajille raaka-aineita ilman lii-
3220: toimeentulon lähde. Mutta se voi myös olla kevaihtoveroa.
3221: päätyönä ja tuottaa kotimaan markkinoille ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
3222: myös ulkomaan vientiin korkeatasoista suoma- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3223: laista käsityötä. Tuotannon kannattavuuden tiel-
3224: lä on kuitenkin esteitä, jotka haittaavat ratkaise- ettå· hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n kå·-
3225: valla tavalla työn kannattavuutta. Suurin haitta- sityönä valmistetun kotiteollisuustuotteen
3226: tekijä on liikevaihtovero sillä raaka-aineella, jota vapauttamiseksi liikevaihtoverosta.
3227:
3228: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
3229:
3230: Katri-Helena Eskelinen Olavi Martikainen
3231: Mikko Jokela Peiuti Poutaneo
3232: 1985 vp. 49
3233:
3234: Toivomusaloite n:o 46
3235:
3236:
3237:
3238:
3239: Helminen ym.: Anjalankosken nimeämisestä alueelliseksi erityisalu-
3240: eeksi
3241:
3242:
3243: Eduskunnalle
3244:
3245: Anjalankosken kaupunki on ollut pitkän aikaa ken kaupunginhallitus onkin useampaan kertaan
3246: Kouvolan työvoimapiirin synkimpiä työttömyys- vedonnut valtiovaltaan tilanteensa helpottami-
3247: alueita. 1970-luvulla tapahtunutta kehitystä ku- seksi.
3248: vaa teollisten työpaikkojen kokonaismäärän kään-
3249: tyminen selvään laskuun. Vuonna 1970 työpaik- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3250: koja oli yhteensä 9 042 ja kymmenen vuotta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3251: myöhemmin 1980 yhteensä 7 910. Tämä on
3252: tapahtunut siitä huolimatta, että kaupungin ak-
3253: tiivisuudella on uusia korvaavia työpaikkoja teol- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
3254: lisuus- ja palveluelinkeinoihin saatu noin 400 Anjalankosken kaupungin nimeämiseksi
3255: kpl. tasapainoisen alueellisen kehityksen edis-
3256: Anjalankosken kaupunki on ollut ja on edel- tämisestä annetun lain 8 §:n mukaiseksi
3257: leenkin myös muuttotappioaluetta. Anjalankos- en'tyisalueeksi.
3258:
3259: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
3260:
3261: Olli Helminen Pekka Starast
3262:
3263:
3264:
3265:
3266: 7 4285002025
3267: 50 1985 vp.
3268:
3269: Toivomusaloite n:o 47
3270:
3271:
3272:
3273:
3274: Helminen ym.: Kymen läänin asuntomäärärahojen suhteuttamises-
3275: ta läänin väestömäärään
3276:
3277:
3278: Eduskunnalle
3279:
3280: Tehdyt selvitykset osoittavat, että niin Kymen kuntien asuntokannan uus1m1starve on huo-
3281: läänin kuin Kymen läänin kuntienkin asuntolai- mioon otettava peruste tälle pyrkimykselle.
3282: naosuudet ovat jääneet selvästi jälkeen läänin ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3283: sen kuntien väestöosuuksista. Kymen läänin val- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3284: takunnallinen asuntolainakiintiö on nostettava
3285: vastaamaan läänin väestön osuutta koko maan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3286: väestöstä. niin, että Kymen läänin asuntomäärära-
3287: hat vastaavat läänin väestön osuutta koko
3288: Kymen läänin osalta on lisäksi erittam ajan- maan väestöstä, ja ottaisi huomioon Ky-
3289: kohtaista saada lisää myös peruskorjaukseen Osoi- men läänin erikoistarpeet peruskorjaus-
3290: tettavia määrärahoja. Vanhojen teollisuuspaikka- määrärahoja jaettaessa.
3291:
3292: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
3293:
3294: Olli Helminen Pekka Starast
3295: 1985 vp. 51
3296:
3297:
3298: Toivomusaloite n:o 48
3299:
3300:
3301:
3302:
3303: Impiö: Määrärahasta malminetsinnän turvaamiseksi
3304:
3305:
3306: Eduskunnalle
3307:
3308: Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, joiden mu- on syytä viitata Malmityöryhmä-84:n kannanot-
3309: kaan Rautaruukki Oy ja Outokumpu Oy aikovat toon: ''Edellä viitattuun valtionosuuden nosta-
3310: supistaa malminetsinnän rahoittamista. Samanai- miseen antaa perustan myös se, että kaivosteolli-
3311: kaisesti leijuu eri puolilla maata kaivospaikka- suuden malminetsintä vastaa muun teollisuuden
3312: kunnilla kaivoksen lakkaamisuhka. Lapissa Kola- tuotekehittelyä. Kun malminetsintä ei voi käyt-
3313: rin kunnassa ollaan perin huolestuneita. Onhan tää hyväkseen Teknologian kehittämiskeskuksen
3314: Rautuvaaran kaivos koko kunnan suurin yksityi- jakamia avustuksia tai lainoja eikä verotuksessa
3315: nen työnantaja. Kunnalla ei ole voimavaroja uutta tutkimusvähennystä, olisi tämän malmin-
3316: korvaavien työpaikkojen luomiseen. Rautuvaaran etsintämäärärahan korotus hyvin perusteltavis-
3317: kaivoksen ympäristön malminetsintää ja tutki- sa.'' Mikäli malminetsintävarojen kokonaissupis-
3318: muksia tulisi pikemminkin tehostaa, jotta mah- tukseen on tarkoitus mennä, täytyy siihen mennä
3319: dollisuuksia kaivostoiminnan jatkumiselle löydet- perusteellisen harkinnan ja keskustelun jälkeen.
3320: täisiin. Sellaista keskustelua valtakunnassa ei ole toistai-
3321: Työllisyyspoliittisista näkökohdista käsin mal- seksi käyty.
3322: minetsinnän voimavaroja tuskin on järkevää ko- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
3323: konaisuudessaan supistaa. Mikäli valtionyhtiöt eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3324: vähentävät malminetsintään sijoitettavia varoja,
3325: on valtion varoja syytä tässä vaiheessa lisätä. että hallitus huolehtisi vuoden 1986
3326: Tuskin työttömien toimeentuloturvaan käytettä- tulo- ja menoarvioesitystä valmistelles-
3327: vät varat tässä vaiheessa ovat valtion varojen saan malminetsinnän voimavarojen säzlyt-
3328: järkevämpää käyttöä kuin vastaavien rahojen tämisestä vähintään vuoden 1984 reaali-
3329: käyttäminen malminetsintään. Tässä yhteydessä sella tasolla.
3330:
3331: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3332:
3333: Lauri Impiö
3334: 52 1985 vp.
3335:
3336: Toivomusaloite n:o 49
3337:
3338:
3339:
3340:
3341: Impiö: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan saattamisesta aluepo-
3342: liittisten lakien piiriin
3343:
3344:
3345: Eduskunnalle
3346:
3347: Aluepoliittisia lakeja säädettäessä ja niihin tar- investointien saada samanlainen kohtelu, kuin
3348: kistuksia tehtäessä on usein ollut esillä kaupan aluelakien piirissä olevat elinkeinoelämän alat jo
3349: palvelujen mukaan ottaminen lakien vaikutuspii- nyt saavat.
3350: riin. Palveluelinkeinoista kauppa ei ole kuiten- Vuosien aikana käytännössä on osoittautunut
3351: kaan tähän asemaan päässyt, vaikka matkailupal- välttämättömäksi valtion tulo- ja menoarvion
3352: velujen osalta näin on tapahtunut. Palveluelin- puitteissa lisätä vuosi vuodelta niitä budjettivaro-
3353: keinojen merkitys elinkeinoelämässä kasvaa jat- ja, joita käytetään haja-asutusalueiden ja syrjä-
3354: kuvasti, joten niiden saaminen aluepoliittisen seudun kaupan tukemiseen. Mielestämme olisi
3355: tuen piiriin on aluelakeja nyt tarkistettaessa en- johdonmukaista, jos haja-asutusalueilla ja syrjä-
3356: tistä tärkeämpää. Kaupan ohella ovat aluepoliit- seudulla olevien kaupan pisteiden, myymälöiden
3357: tisen tuen piiriin pyrkimässä mainostoimistot, perusinvestoinnit myymälöiden ja laitteiden osal-
3358: konsulttitoimistot jne. palvelut, joista kehitys- ta olisivat aluepoliittisen tuen piirissä. Sillä taval-
3359: alueilla on suuri puute. Kaupan saaminen lakien la voitaisiin ehkä turvata pienehköissä kylissä
3360: piiriin on kuitenkin ensiarvoinen asia siksi, että kyläkauppa, jonka yhteydessä voisi samojen in-
3361: haja-asutusalueilla olevien kauppapalvelujen vä- vestointien perusteella olla posti ja ehkä muita-
3362: heneminen tätä nykyä on tosiasia. Ennen kuin kin palveluita. Tuki voitaisiin rajata sillä tavalla,
3363: uusia palveluja aluepoliittisen tuen piiriin ote- ettei sitä myönnettäisi sellaisiin taajamiin, joissa
3364: taan, on olemassa olevat palvelut voitava koh- väestöpohjan perusteella kaupan palvelujen elä-
3365: tuullisessa määrässä säilyttää. Tuskin uusia palve- misen mahdollisuudet muutoinkin olisivat ole-
3366: luja tarvitaan, jos entisistäkään ei pidetä huolta. massa.
3367: Viime viikkoina eri puolilla maata on julkisuu-
3368: Harkittaessa sitä, mitkä aluepoliittiset lait voi-
3369: dessa esiintynyt tietoja supistuksista, joita vähit-
3370: sivat tulla kysymykseen kaupan tukitoimia ajatel-
3371: täiskaupan piirissä tulee tapahtumaan. Kymme-
3372: taessa, voitaisiin esitystä tehtäessä päätyä esimer-
3373: niä myymälöitä mm. Pohjois-Karjalassa sekä Ou-
3374: kiksi KTM:n investointiavustuksiin tai Kehitys-
3375: lun ja Lapin läänissä yhteensä on tämän kevään
3376: aluerahasto Oy:stä annettuun lakiin.
3377: aikana lakkauttamisen listalla. Lakkauttamispää-
3378: tökset on jo tehty. Aluepoliittisessa tuessa ei voi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3379: olla kysymys vain uusista työpaikoista, koska vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3380: entisten työpaikkojen häviäminen mm. kaupan
3381: piirissä estää monia muiden alojen työpaikkoja että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
3382: luovia investointeja. Kun kauppa suorittaa inves- menpiteisiin haja-asutusalueen kaupan
3383: tointeja säilyttääkseen entisiä työpaikkoja tai luo- saattamiseksi aluepoliittisten lakien tuen
3384: dakseen uusia haja-asutusalueella, tulisi näiden piiriin.
3385:
3386: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3387:
3388: Lauri Impiö
3389: 1985 vp. 53
3390:
3391: Toivomusaloite n:o 50
3392:
3393:
3394:
3395:
3396: Isohookana-Asunmaa ym.: TEL-maksujen verovähennyskelpoisuu-
3397: desta
3398:
3399:
3400: Eduskunnalle
3401:
3402: Perheillä, joissa molemmat vanhemmat käyvät verohuojennuksia myös kotona tehtävään työ-
3403: ansiotyössä kodin ulkopuolella, on edelleen on- hön. TEL-maksut voitaisiin tehdä verotuksessa
3404: gelmia lastensa hoidon järjestämisessä. Kunnalli- vähennyskelpoisiksi ainakin silloin, kun perhees-
3405: seen päivähoitoon vaadittavat tulorajat ylittyvät, sä on alle kouluikäisiä lapsia ja kotiapulaisena on
3406: eikä yksityisiä hoitopaikkoja ole riittävästi. Tämä alle 23-vuotias henkilö. Kun kyseessä olisi ni-
3407: on nykyisin jo keskituloisiksi katsottavienkin per- menomaan verosta tehtävä vähennys, olisi tämä
3408: heiden ongelma. Erillisen kotiavun hankkiminen myös sosiaalisesti oikeudenmukainen ratkaisu ja
3409: kaatuu nykyisiin korkeisiin palkattavien työnteki- auttaisi samalla osaltaan vaikean nuorten työttö-
3410: jöiden sosiaalikuluihin. Yhteiskunnan tukea ei myysongelman ratkaisussa.
3411: tule perheille, joilla on yli 3-vuotiaita lapsia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3412: kotona hoidettavana. Toisaalta käytettävissä olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3413: hyvin paljon nuorta työvoimaa, joka olisi halukas sen,
3414: työskentelemään perheissä, mikäli heille tarjot-
3415: taisiin tähän mahdollisuus. Nuorten työntekijöi- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
3416: den TEL-maksujen alentamisesta on myönteisiä menpiteistin TEL-maksujen tekemiseksi
3417: kokemuksia yrityselämän puolelta. Tarjottavan verotuksessa vähennyskelpoisiksi ainakin
3418: työn valinnanmahdollisuuden laajentamiseksi ja stlloin, kun perheessä on alle kouluikäisiä
3419: nuorten ohjaamiseksi myös heille itselleen mie- lapsia ja kotiapulaisena on alle 23-vuotias
3420: lekkäisiin työtehtäviin olisi paikallaan kohdistaa henktlö.
3421:
3422: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3423:
3424: Tytti Isohookana-Asunmaa Pirkko Ikonen Aapo Saari
3425: Juhani Alaranta Hannu Kemppainen Mauno Manninen
3426: 54 1985 vp.
3427:
3428: Toivomusaloite n:o 51
3429:
3430:
3431:
3432:
3433: lsohookana-Asunmaa ym.: Eräiden kuntien aluepoliittisen vyöhyke-
3434: sijoituksen tarkistamisesta
3435:
3436:
3437: Eduskunnalle
3438:
3439: Valtioneuvosto antoi vuonna 1981 periaatepää- leja. Kun vielä otetaan huomioon kuntien sup-
3440: töksen eräistä Iijokilaakson kehityksen turvaami- pea verotuspohja, niin voidaan sanoa Iijokilaak-
3441: seksi tarvittavista toimenpiteistä. Periaatepäätök- son kuntien käyttäneen loppuun taloudelliset
3442: sen pohjalta on tehty esimerkiksi erilaisia inves- ~ahdollisuutensa elinkeinoelämän elvyttämisek-
3443: tointeja Iijokilaakson kehittämiseksi, mutta oleel- SI.
3444: lista muutosta parempaan ei ole tapahtunut.
3445: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3446: Periaatepäätöksen mukaan alueen elinkeinora- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3447: kenteen monipuolistamiseksi pyritään tehosta- sen,
3448: maan aluepoliittisia tukitoimenpiteitä. Nykyiset
3449: toimenpiteet eivät kuitenkaan oleellisesti autta-
3450: neet kuntia, vaan ne ovat työttömyyden osalta että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
3451: selvästi läänin ja maan keskitason yläpuolella. piteisiin Kuivaniemen, Iin, Yli-Iin ja Yli-
3452: Kunnat ovat omaehtoisesti pyrkineet kehittä- kzi'mingin kunnan sti'rtämiseksi II perus-
3453: mään alueitaan. Lähes kaikissa Iijokilaakson kun- vyöhykkeestä I perusvyöhykkeeseen tasa-
3454: nissa on ollut tai on tällä hetkellä Oulun yliopis- painoisen alueellisen kehityksen edistä-
3455: ton kurssiorganisaation järjestämänä yrittäjäkurs- miseksi annetun lain tavoitteiden saavut-
3456: sit. Lisäksi kunnat ovat rakentaneet teollisuushal- tamiseksi.
3457:
3458: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3459:
3460: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
3461: 1985 vp. 55
3462:
3463: Toivomusaloite n:o 52
3464:
3465:
3466:
3467:
3468: Jaakonsaari: Turvetta raaka-aineenaan käyttävän ammoniakkituo-
3469: tannon aloittamisesta Kemira Oy:n Oulun tehtaalla
3470:
3471:
3472: Eduskunnalle
3473:
3474: Pohjois-Suomessa valtion perusteollisuuden nousevan 3 milj. m 3:iin vuodessa. Näin ollen
3475: merkitys on osoittautunut hyvin tulokselliseksi Pohjois-Pohjanmaalla on erittäin pitkäksi ajaksi
3476: alueelliseksi kehittämistoimenpiteeksi. Viime ai- korkea-asteista turveraaka-ainetta tuontia korvaa-
3477: koina ovat eräät valtionyhtiöt huolestuttavassa valle kemianteollisuudelle.
3478: määrin suunnanneet investointejaan ulkomaille, Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3479: mikä on etenkin pääomaköyhän Pohjois-Suomen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3480: kannalta hyvin huolestuttavaa. Esimerkiksi Ou-
3481: lun läänissä teollinen tuotantoverkko on vielä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3482: harva ja vuotaa monilta aloilta puuttuvan korkea- Oulun läänin tuotantorakenteen vahvis-
3483: jalosteisen tuotannon kehittymättömyyden takia tamiseksi ja läänin omien raaka-aineiden
3484: talous- ja työllisyyshyödyt läänin ja usein koko hyödyntämiseksi edistämällä turpeen kor-
3485: Suomen ulkopuolelle. kea-asteista jalostamista siten, että Kemi-
3486: Yksin Pohjois-Pohjanmaan turvevarat mahdol- ra Oy voisi aloittaa pian Oulussa turvetta
3487: listavat 10 milj. m 3 :n nostamisen ja jalostamisen. raaka-aineenaan käyttävän ammoniakki-
3488: Turpeen lämmityskäytön katsotaan enimmillään tuotannon.
3489:
3490: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
3491:
3492: Liisa Jaakonsaari
3493: 56 1985 vp.
3494:
3495: Toivomusaloite n:o 53
3496:
3497:
3498:
3499:
3500: Joutsenlahti ym.: Maataloudenharjoittajien erillisverotuksen täydel-
3501: lisestä toteuttamisesta
3502:
3503:
3504: Eduskunnalle
3505:
3506: Koska muillakin aviopuolisoilla on voimassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3507: erillisverotus, olisi sama käytäntö saatava myös nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3508: maataloudenharjoittajien verotusta koskevaksi, muksen,
3509: jotta tasa-arvo vallitsisi tässäkin asiassa. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimenpi-
3510: tei.riin maataloudenharjoittajien en"llisve-
3511: rotuksen täydelliseksi toteuttamiseksi.
3512:
3513: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3514:
3515: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Helvi Koskinen
3516: 1985 vp. 57
3517:
3518: Toivomusaloite n:o 54
3519:
3520:
3521:
3522:
3523: Joutsenlahti ym.: Kahden vuoden verovapauden myöntämisestä
3524: työelämään siirtyneille nuorille
3525:
3526:
3527: Eduskunnalle
3528:
3529: Nuoret ovat osoittautuneet erittäin passiivisiksi mattavia verohelpotuksia. Paras ratkaisu olisi,
3530: yhteiskuntaelämän toimintoihin kuten vaaleihin että he saisivat kahden vuoden täydellisen vero-
3531: osallistujiksi. Tätä yritettiin parantaa viime edus- vapauden, jonka jälkeen heillä varmasti myös
3532: kuntavaaleissa erityisen kilpailun avulla. veronmaksukykykin on jo riittävän suuri.
3533: Monet nuoret ovat passiivisia siksi, että he Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3534: näkevät, ettei yhteiskunta ole antamassa heille nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3535: mitään, mutta verojen muodossa yhteiskunta sen sen,
3536: sijaan kyllä on ottamassa.
3537: Kun lisäksi nuoret työelämään siirtyessään ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3538: usein taloudellisesti ahtaalla opintovelkojen ja menpiteisiin kahden vuoden verovapau-
3539: muiden vaikeuksien vuoksi, olisi nuorille annet- den myöntämiseksi työelämään siirtynezl-
3540: tava oman elämisensä alkuun pääsemiseksi huo- le nuorzlle.
3541:
3542: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3543:
3544: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Vieno Eklund
3545: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
3546:
3547:
3548:
3549:
3550: 8 4285002025
3551: 58 1985 vp.
3552:
3553: Toivomusaloite n:o 55
3554:
3555:
3556:
3557:
3558: Joutsenlahti ym.: Päätoimiseksi katsottavana opiskeluaikana ansait-
3559: tujen tulojen vapauttamisesta verosta
3560:
3561:
3562: Eduskunnalle
3563:
3564: Päätoimiseksi katsottavan opiskelun aikana oli- että päätoimiseksi katsottavana opiskelu-
3565: si opiskelulle välttämättömien henkilökohtaisten aikana verovelvollisen saama työansio oli-
3566: ansioiden oltava verottomia. si verotonta nizltå" osin, kuin sen ei katso-
3567: Tällä perusteella ehdotamme kunnioittavasti ta ylittävän verovuoden aikana opiske-
3568: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, luun käytetyn ajan elin- ja opintokustan-
3569: nuksia.
3570: ettå" hallitus kzireisesti ryhtyisi toimzin
3571: verolainsäädännön muuttamiseksi siten,
3572:
3573: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3574:
3575: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Vieno Eklund
3576: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
3577: 1985 vp. 59
3578:
3579: Toivomusaloite n:o 56
3580:
3581:
3582:
3583:
3584: Joutsenlahti ym.: Virka-asuntoina käytettyjen vanhojen pappiJoiden
3585: verotusarvojen alentamisesta pappilakulttuurin säilyttämiseksi
3586:
3587:
3588: Eduskunnalle
3589:
3590: Vanhan pappilakulttuurin säilyttämiseksi olisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3591: saatava pappien pappiJoissa asumisesta johtuvia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3592: korkeita verotusarvoja alennetuksi, jotta papeilla muksen,
3593: olisi paremmat taloudelliset edellytykset asua että hallitus nopeasti ryhtyisi toimenpi-
3594: vanhoissa arvokkaissa ja todella säilyttämisen ar- teiszin pappiloiden asukkaiden asumisesta
3595: voisissa pappiloissa. johtuvan verotusarvon tuntuvaksi alenta-
3596: miseksi vanhan pappzlakulttuurin sätlyt-
3597: tämiseksi.
3598:
3599: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3600:
3601: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Lea Mäkipää
3602: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen Vieno Eklund
3603: 60 1985 vp.
3604:
3605: Toivomusaloite n:o 57
3606:
3607:
3608:
3609:
3610: Joutsenlahti ym.: Lasten kotihoitokustannusten saattamisesta vä-
3611: hennyskelpoisiksi verotuksessa
3612:
3613:
3614: Eduskunnalle
3615:
3616: Väestöpolitiikkaa on maassamme voimistettava, joudutaan palkkaamaan kotiapulainen lasta hoi-
3617: jos mielimme säilyä elinvoimaisena kansana kan- tamaan.
3618: sakuntien joukossa. Siksi on tehtävä myös konk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3619: reettisia tekoja tilanteen parantamiseksi. Kauniit nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3620: juhlapuheet eivät auta mitään. sen,
3621: Huomattava edistysaskel kohden perhe- ja lap-
3622: siystävällisempää yhteiskuntaa olisi lasten koti- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimenpi-
3623: hoidosta aiheutuvien menojen oikeuttaminen vä- teiszin lasten kotihoitokustannusten saat-
3624: hennyskelpoisiksi verotuksessa, koska lapsen on- tamiseksi vähennyskelpoisiksi verotukses-
3625: nellisin elinympäristö on oma koti, ja usein sa.
3626:
3627: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3628:
3629: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Liisa Arranz
3630: Vieno Eklund Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
3631: 1985 vp. 61
3632:
3633: Toivomusaloite n:o 58
3634:
3635:
3636:
3637:
3638: Joutsenlahti ym.: Kotitaloustyöntekijöiden palkkakustannusten
3639: saattamisesta vähennyskelpoisiksi verotuksessa
3640:
3641:
3642: Eduskunnalle
3643:
3644: Kotitaloustyöntekijän palkan verovähennysoi- selta päivittäin kodin ulkopuolella olevaan hoito-
3645: keus on yhteiskunnalle edullinen menettely. Sen paikkaan, vanhus voi pitempään asua omassa
3646: aiheuttama säästö sekä työttömyyskorvauksissa kodissaan jne.) ovat merkittäviä, eikä niiden
3647: että lasten ja vanhusten hoitokustannuksissa ylit- arvoa voi rahassa suoraan määritellä. Kotitalous-
3648: tää yhteiskunnan veromenetykset. työntekijöiden palkkauskustannusten verovähen-
3649: Lisäksi on otettava huomioon, että verovähen- nys joko työnantajan verosta tai tulosta poikkeaa
3650: nyksen myöntäminen myös kotitaloustyöntekijäs- muista verovähennyksistä (työmatkakustannuk-
3651: tä merkitsisi lähes 20 000 työntekijän työsuhteen set, sairauskulut) siinä, ettei suoritettu verovä-
3652: turvaamista lasten ja vanhusten hoidossa ilman hennys lopullisesti vähennä yhteiskunnan vero-
3653: sanottavia kustannuksia yhteiskunnalle. Yksi työ- tuottoa, vaan verovähennys mahdollistaa yhteis-
3654: paikka maksaa esim. sosiaalihuollon alalla noin kunnalle tuottavan työsuhteen. Samalla se edis-
3655: 200 000 mk vuodessa, kun työpaikan hinta keski- tää vanhus- ja vammaishoidossa yhteiskunnalle
3656: määrin on noin 300 000 mk vuodessa. Kotita- edullisen avohuollon kehittämistä sekä tarjoaa
3657: louksissa työpaikat ovat valmiina ilman perusta- lasten päivähoidolle lisävaihtoehtoja. Esim. lap-
3658: miskustannuksia. sen allergia tai toistuvat infektiot sekä vanhem-
3659: Tavalliset työnantajaperheet ovat nuoria ja pien vuorotyö ovat usein esteenä lapsen kodin
3660: heillä on pieniä lapsia. On huomattava, että ulkopuoliselle hoidolle, jolloin kotiin tuleva hoi-
3661: suurin osa työnantajista ei yllä edellä esitetyissä taja on miltei ainoa vaihtoehto.
3662: laskelmissa käytettyjen tulojen tasolle. Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kun-
3663: Kotitaloustyöntekijän paikkaaminen on nykyi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3664: sin työntekijöiden toimeentulon turvaamisen ja sen,
3665: välillisten työvoimakustannusten takia niin kallis-
3666: ta, että se on käymässä ylivoimaiseksi lastenhoito- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
3667: muodoksi tavallisille työnantajaperheille. menpiteiszin kotitaloustyöntekzjoiden
3668: Kuitenkin työsuhteesta aiheutuvat myönteiset palkkauskustannusten verovähennyksen
3669: seuraukset kaikille osapuolille (työtön henkilö on voimaansaattamiseksi joko työnantajan
3670: saanut työpaikan, perhe välttyy lasten kuljettami- verosta tai tulosta.
3671:
3672: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3673:
3674: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Liisa Arranz
3675: Vieno Eklund Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
3676: 62 1985 vp.
3677:
3678: Toivomusaloite n:o 59
3679:
3680:
3681:
3682:
3683: Joutsenlahti ym.: Kaikkien sairauskulujen saattamisesta vähennys-
3684: kelpoisiksi verotuksessa
3685:
3686:
3687: Eduskunnalle
3688:
3689: Sairauskulujen verovähennys on pysynyt vuosi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3690: kausia samana. Tämän johdosta jo noin 600 000 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3691: henkilöä on joutunut jättämään osan sairausku- muksen,
3692: luista vähentämättä verotuksessa. Jotta epäkoh-
3693: dasta päästäisiin, olisi sairauskuluja saatava vä-
3694: hentää huomattavasti enemmän, sillä sairastami-
3695: nen ei saisi tulla yksityisen ihmisen taloutta että hallitus nopeasti ryhtyisi toimenpi-
3696: rasittamaan. SMP:n mielestä pitäisi kaikki sai- teisiin katkkien sairauskulujen oikeutta-
3697: rauskulut saada vähennyskelpoisiksi. miseksi verovähennyksiin.
3698:
3699: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3700:
3701: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
3702: Vieno Eklund Liisa Arranz
3703: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
3704: 1985 vp. 63
3705:
3706: Toivomusaloite n:o 60
3707:
3708:
3709:
3710:
3711: Joutsenlahti ym.: Invalidivähennyksen korottamisesta verotuksessa
3712:
3713:
3714: Eduskunnalle
3715:
3716: Invalideilla on paljon invaliditeettiinsa liittyviä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3717: ongelmia ja taloudellisia vaikeuksia, joihin he nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3718: oikeutetusti haluaisivat korjauksia. sen,
3719: Verotuksessa invalidivähennyksen arvo on py-
3720: synyt vuodesta 1965 lähtien ennallaan ja 1950- että hallitus pikaisesti antaisi eduskun-
3721: luvun tasosta sen arvo on vain noin 30 %. Jotta nalle esityksen verotuksessa myönnettä-
3722: invalidivähennys palautuisi entiselleen rcaaliar- vän invalidivähennyksen korottamisesta
3723: von mukaan, tulisi se nostaa 6 000 markkaan. 6 000 markkaan.
3724:
3725: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3726:
3727: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Vieno Eklund
3728: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
3729: 64 1985 vp.
3730:
3731: Toivomusaloite n:o 61
3732:
3733:
3734:
3735:
3736: Joutsenlahti ym.: Verovähennysten myöntämisestä varusmiespalve-
3737: luksen suorittaneille
3738:
3739:
3740: Eduskunnalle
3741:
3742: Varusmiespalveluksesta vapautuva nuori on ve- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3743: rotuksellisesti heikommassa asemassa kuin muut. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3744: Hän ei nykyisin voi tehdä vähennystä veronmak- sen,
3745: sukyvyn alentumisen vuoksi, kuten esimerkiksi
3746: työttömyyden ja sairauden vuoksi on mahdollis-
3747: ta. Liioin hänelle ei myönnetä opiskelijavähen-
3748: nystä. Kuitenkin varusmies on ollut suorittamas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
3749: sa kansalaisvelvollisuuttaan. peellisiin toimenpiteisiin, että varusmies-
3750: Varusmiesten verotuksellisen eriarvoisuuden palvelusta suorittaneet saisivat 10 000
3751: poistamiseksi olisi myös heille suotava mahdolli- markan suuruisen vähennyksen veron-
3752: suus saada erityisvähennys opiskelijoiden tapaan maksukyvyn alentumisen vuoksi ja että
3753: saman vuoden aikana suorittamastaan työstä, varusmz"ehet saisivat varusmiespalveluk-
3754: jona he ovat olleet varusmiespalveluksessa. Lisäk- sestaan seuraavan vuoden aikana saman-
3755: si heidän tulisi saada 10 000 mk:n vähennys laisen en.tyisvähennyksen verotuksessa,
3756: veronmaksukyvyn vähentymisen vuoksi. kuin minkä opiskelijat saavat kesätöistä.
3757:
3758: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3759:
3760: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Vieno Eklund
3761: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
3762: 1985 vp. 65
3763:
3764: Toivomusaloite n:o 62
3765:
3766:
3767:
3768:
3769: Juhantalo ym.: Asuntotilanteen parantamisesta pääkaupunkiseu-
3770: dulla
3771:
3772:
3773: Eduskunnalle
3774:
3775: Asuntopoliittiset ongelmat pääkaupunkiseu- puutteellisesti asuvaa henkilöä. Tämän ihmisryh-
3776: dulla ovat luonteeltaan ja suuruusluokaltaan sel- män asunto-olojen korjaamiseen ei ole edes pi-
3777: laisia, ettei niiden ratkaisu yksin asuntopoliittisin demmällä tähtäimellä mahdollisuuksia, mikäli
3778: keinoin ole mahdollista. Perusongelma ei ole alueelle suuntautuvaa muuttoliikettä ei saada
3779: yleisten kysyntämahdollisuuksien puute. Maksu- hillityksi. Resurssit eivät riitä alueella jo asuvien
3780: kykyinen kysyntä on päinvastoin 1980-luvun al- asumisolosuhteiden parantamiseen, mikäli sa-
3781: kupuolella ollut niin voimakasta, että asuntojen maan aikaan pitäisi kyetä tyydyttämään hallitse-
3782: hinnat ovat nousseet noin 20 % vuodessa. Tämä mattomasta muuttoliikkeestä aiheutuva asunto-
3783: puolestaan johtuu pääosaltaan siitä, ettei asunto- jen kysyntä.
3784: jen tarjontaa ole ollut mahdollista kasvattaa ky- Yleistä asuntokysyntää vähentävän toiminnan
3785: synnän kanssa samassa tahdissa. Tarjontaa ovat ytimenä tulee olla tehokas aluepolitiikka. Pää-
3786: rajoittaneet esimerkiksi kaavoitetun tonttimaan kaupunkiseudun työpaikkojen kehitys tulee pitää
3787: puute ja toisaalta puute rakennustyövoimasta. valtioneuvoston aikoinaan hyväksymän väes-
3788: Pääkaupunkiseutu on ainoa alue Suomessa, tösuunnitteen rajoissa. Tällöin yhtenä keinona
3789: jossa ei ole tosiasiallista työttömyyttä. Helsingin voisi tulla kysymykseen esimerkiksi sosiaaliturva-
3790: työpaikkaomavaraisuus on tällä hetkellä 128 %. maksun porrastaminen siten, että se olisi pääkau-
3791: Pääkaupunkiseudun työpaikkojen määrä suhtees- punkiseudulla korkeampi kuin muualla maassa.
3792: sa muuhun Suomeen on silti koko ajan kasvussa. Kysyntää voidaan edelleen vähentää asunnon-
3793: Valtakunnallisesti ajatellen pääkaupunkiseudun tarvitsijoiden velkaantumishalukkuutta vähentä-
3794: ongelmat asuntopolitiikan puolella samassa suh- mällä. Kehitys on tässäkin asiassa viime vuosina
3795: teessa lisääntyvät. johtanut päinvastaiseen suuntaan. Velkaantumis-
3796: Seudullisesti Helsingissä on runsas sadantu- halukkuutta on erityisesti lisännyt nykymuotoi-
3797: hannen työpaikan ylijäämä kaupungissa asuvien nen korkovähennysoikeus, jolloin tarpeettomak-
3798: ammatissa toimivien määrään. Alueelle suuntau- sikin katsottava lainanotto on kasvanut. Tämä on
3799: tuu tämän vuoksi päivittäin runsaasti työmatkoja johtanut asunnon jatkuvaan vaihtamiseen silloin-
3800: muualta. Tämä on omalta osaltaan omiaan lisää- kin, kun jo entinen asunto on tasoltaan ja
3801: mään asuntojen kysyntää ja sitä kautta korotta- kooltaan riittävä. Tältä osin voitaisiin harkita
3802: maan vanhojen asuntojen hintoja. mm. sitä, että korkovähennys muutettaisiin ve-
3803: Myöskään tulevaisuus ei työpaikkakehityksen rosta tehtäväksi vähennykseksi, jolloin se ei ny-
3804: valossa näytä yhtään valoisammalta. Uusi tuotan- kyiseen tapaan suosi enää samassa määrin suuri-
3805: to ja uudet työpaikat syntyvät tutkimusten mu- tuloisia. Lisäksi korkovähennys olisi porrastettava
3806: kaan suuriin keskuksiin. Uuden tekniikan inno- perheen koon mukaan. Samalla voitaisiin ensi-
3807: vatiivinen soveltaminen on keskittymässä kehitty- asuntoa säästäville myönnettävää valtion asunto-
3808: neimmille alueille. Suomessa teknologinen taito- säästöpalkkiota olennaisesti lisätä nykyisestä ta-
3809: tietovaranto on keskittynyt pääkaupunkiseudulle sostaan. Tällöin nykytilanne, jossa asuntojen hin-
3810: jopa voimakkaammin kuin muissa Pohjoismaissa. nat nousevat säästäjien säästökykyä nopeammin,
3811: Tämä kehityssuunta luo edelleen lisäkysyntää merkittävästi helpottuisi ensiasunnon hankkijoi-
3812: myös asuntopuolella, ellei valtiovalta siihen aktii- den kohdalla.
3813: visin toimenpitein puutu. Myös pääkaupunkiseudulla tulisi luonnollisesti
3814: Tehtyjen selvitysten mukaan vuonna 1983 pää- aravavuokratalotuotanto edelleen pitää riittävän
3815: kaupunkiseudulla arvioitiin olevan 120 000 korkealla tasolla ja vähentää toisaalta vapaara-
3816: 9 4285002025
3817: 66 1985 vp. - TA n:o 62
3818:
3819: hoitteisten vuokra-asuntojen poistumaa. Yleisen maan tänne jo muuttaneiden elinolosuhteita
3820: vuokra-asuntotilanteen parantamisen lisäksi tulisi mm. palveluja kehittämällä.
3821: erilaisten asuntopoliittisten erityisryhmien, kuten
3822: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3823: asunnottomien, tilanteen helpottamiseksi ryhtyä
3824: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3825: erityistoimenpiteisiin. Nämäkin toimet edellyttä-
3826: muksen,
3827: vät kuitenkin sitä, että pääkaupunkiseudun kun-
3828: nat itse kiinnittävät alueen asuntopolitiikkaan
3829: lisääntyvää huomiota esimerkiksi kaavoitus- ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3830: tonttipolitiikan keinoin. Rinnan asuntopoliittis- menpiteisiin pääkaupunkiseudun asunto-
3831: ten toimenpiteiden kanssa tulee pyrkiä paranta- tilanteen parantamiseksi.
3832:
3833: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
3834:
3835: Kauko Juhantalo Lea Sutinen Mikko Jokela
3836: Hannu Kemppainen Pentti Poutanen Jukka Vihriälä
3837: Heimo Linna Aapo Saari Pirkko Ikonen
3838: Mauno Manninen Reino Karpola Matti Maijala
3839: Seppo Pelttari Väinö Raudaskoski Sirkka-Liisa Anttila
3840: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
3841: Olavi Martikainen Kalevi Mattila Katri-Helena Eskelinen
3842: Juhani Tuomaala Hannu Tenhiälä Einari Nieminen
3843: 1985 vp. 67
3844:
3845: Toivomusaloite n:o 63
3846:
3847:
3848:
3849:
3850: Jyrkilä ym.: Invalidivähennyksen korottamisesta
3851:
3852:
3853: Eduskunnalle
3854:
3855: Invalidivähennyksen markkamäärä on selvästi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
3856: jäänyt jälkeen hinta- ja palkkakehityksestä. Tämä validivähennyksen markkamäärän korot-
3857: rasittaa erityisesti pienituloisia invalideja. tamiseksi verotuksessa.
3858: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3859: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3860: muksen,
3861:
3862: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3863:
3864: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
3865: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
3866: Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3867: 68 1985 vp.
3868:
3869: Toivomusaloite n:o 64
3870:
3871:
3872:
3873:
3874: Jyrkilä ym.: Kotiapulaisen palkkakustannusten saattamisesta vähen-
3875: nyskelpoisiksi verotuksessa
3876:
3877:
3878: Eduskunnalle
3879:
3880: Niissä lapsiperheissä, joissa on pieni lapsi tai Tällöin olisi välttämätöntä, että kotiapulaisen
3881: lapsia on useampia, on äiti joutunut jäämään palkka- ja sosiaaliturvamaksut saataisiin vähentää
3882: ansiotyöstä kotiin lapsia hoitamaan. verotuksessa ainakin osittaisina.
3883: Perheen menot ovat perheen koon kasvaessa
3884: huomattavasti suurentuneet, mutta koska ansio- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3885: työssä voi käydä ainoastaan perheen isä, perheen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3886: tulot ovat puolestaan huomattavasti pienenty- muksen,
3887: neet.
3888: Lasten päivähoitopaikkoja ei kaikille riitä eikä
3889: edes perhepäivähoitopaikkoja, joten pulman voi- että hallitus ryhtyisi toimenpttezszzn
3890: si ratkaista palkkaamalla kotiapulaisen hoitamaan kotiapulaisen palkan ja sosiaaliturvamak-
3891: lapsia, jolloin äiti pääsisi palaamaan takaisin sujen saattamiseksi osittain vähennyskel-
3892: työelämään. poisiksi verotuksessa.
3893:
3894: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3895:
3896: Reino Jyrkilä Vieno Eklund Pentti Skön
3897: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi
3898: Martti Ratu
3899: 1985 vp. 69
3900:
3901: Toivomusaloite n:o 65
3902:
3903:
3904:
3905:
3906: Jyrkilä ym.: Ajoneuvokaluston liikevaihtoveron osuuden palautta-
3907: misesta kuorma-autoilijoille
3908:
3909:
3910: Eduskunnalle
3911:
3912: Kuorma-autoilijoiden ajokaluston hinta on toveron osuus ajokalustosta palautettavaksi, kos-
3913: puutavaranajovarusteise_na noin yhden miljoonan ka taksiautoilijat saavat puolestaan autqveron
3914: ja soralavavarustein noin viidensadantuhannen palautusta aina 32 000 markan määrään saakka.
3915: markan suuruinen. Pankkilainojen korot muo-
3916: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3917: dostavat suuren menoerän, ja varsinkin kehitys-
3918: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3919: aluemaakunnissa on ajoittain pitkiäkin kausia,
3920: jolloin ajoja ei ole saatavissa.
3921: Koska kuorma-autoilijoiden velkakierre ja vuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3922: desta toiseen toistuva ajojen puute aiheuttavat ajoneuvokaluston lzikevaihtoveron osuu-
3923: taloudellisia vaikeuksia, tulisi ammattimaisesti den palauttamiseksi ammattimatsesti toi-
3924: toimiville kuorma-autoilijoille myöntää liikevaih- miville kuorma-autoilijotlle.
3925:
3926: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3927:
3928: Reino Jyrkilä Pentti Skön Lea Mäkipää
3929: Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3930: 70 1985 vp.
3931:
3932: Toivomusaloite n:o 66
3933:
3934:
3935:
3936:
3937: Jyrkilä ym.: Maatalouskoneiden ja -laitteiden liikevaihtoverotuksen
3938: poistamisesta
3939:
3940:
3941: Eduskunnalle
3942:
3943: Maatalouskoneiden ja -laitteiden hinnat ko- tuotantokustannusten alentamiseksi olisi maata-
3944: hoavat kaksinkertaisiksi viidessä vuodessa. Maata- louskoneilta ja -laitteilta poistettava liikevaihto-
3945: louden harjoittaminen sitoo paljon pääomia, jot- verotus, jotta maatalouden tuottavuutta voitai-
3946: ka on rahoitettava velkavaroin. Maatalouden tu- siin parantaa.
3947: lot kohoavat viidessä vuodessa vain kolmannek- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3948: sen. tavasti eduskunnan hyväsyttäväksi toivomuksen,
3949: Liikevaihtoverotuksessa saadaan yrityksissä vä-
3950: hentää tuotannolliseen toimintaan hankittujen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3951: koneiden ja laitteiden hankintahinnat. Maatalous maatalouskonezden ja -laitteiden lzike-
3952: on myös tuotannollista toimintaa ja maatalouden vaihtoverotuksen poistamiseksi.
3953:
3954: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3955:
3956: Reino Jyrkilä Pentti Skön Lea Mäkipää
3957: Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3958: 1985 vp. 71
3959:
3960: Toivomusaloite n:o 67
3961:
3962:
3963:
3964:
3965: Jyrkilä ym.: Verouoman polttoaineen käytön sallimisesta maata-
3966: loustraktoreissa maatalouteen kuulumattomissa ajoissa
3967:
3968:
3969: Eduskunnalle
3970:
3971: Maatalousyrittäjille aiheuttaa suurta hanka- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3972: luutta traktoria käytettäessä se, että jos on vaikka tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3973: pienempikin sellainen ajo, joka ei kuulu maata-
3974: louden piiriin, niin on vaihdettava polttoainesäi-
3975: liöön verollinen polttoaine eli dieselöljy. Koska että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin ve-
3976: maataloustraktorin polttoaineen vaihto on han- rottoman polttoaineen käytön saliimiseksi
3977: kala ja aikaa vievä toimenpide eikä aiheuta maataloustraktoreissa myös maatalouteen
3978: käytännössä valtiolle merkittävää tuloerää, niin kuulumattomissa ajoissa, joita suoritetaan
3979: epäkohta tulisi kiireellisesti poistaa. tilapäisesti.
3980:
3981: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3982:
3983: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
3984: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
3985: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
3986: Martti Ratu
3987: 72 1985 vp.
3988:
3989: Toivomusaloite n:o 68
3990:
3991:
3992:
3993:
3994: Jyrkilä ym.: Yritysten sosiaaliturvamaksujen alueellisesta porrasta-
3995: misesta
3996:
3997:
3998: Eduskunnalle
3999:
4000: Kehitysalueilla työvaltaisilla yrityksillä on ollut yrittäjien toimintaedellytyksissä on suuri ero rin-
4001: suuria taloudellisia vaikeuksia. tamailla sijaitseviin yrityksiin verrattuna.
4002: Vuosittain kehitysaluemaakunnissa tapahtuu Näin ollen yritystoiminnan alueellisia eroja ja
4003: lukuisia yritysten suoritustilaan joutumisia eikä rasituksia tulisi tasata yritysten sosiaaliturvamak-
4004: useimmiten tilalle saada uutta yrittäjää. sujen porrastuksella 1. ja 2. perusvyöhykkeen
4005: Kehitysalueiden maakuntaliitot ovat useissa eri hyväksi.
4006: yhteyksissä vaatineet vaikeimpien kehitysalueiden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4007: yritystoiminnalle helpotuksia sosiaaliturvamak- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4008: suihin.
4009: Pakolliset sosiaaliturvamaksut käsittävät 50 että hallitus ryhtyist· toimenpiteisti"n
4010: o/o :n suuruisen kuluerän palkkojen määrästä, yritysten sosiaaliturvamaksujen porrasta-
4011: joten työvaltaisen yrityksen kannattavuus on ko- miseksi 1. ja 2. perusvyöhykkeellit sijait-
4012: valla koetuksella. Sosiaaliturvamaksu on yhtä sevien yritysten hyväksi alueellisten ero-
4013: suuri kaikkialla maassa, mutta syrjäisillä seuduilla jen tasaamtseksi.
4014:
4015: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4016:
4017: Reino Jyrkilä Reino Karpola Pentti Skön
4018: Vieno Eklund Lea Mäkipää Jouko Tuovinen
4019: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
4020: Martti Ratu
4021: 1985 vp. 73
4022:
4023: Toivomusaloite n:o 69
4024:
4025:
4026:
4027:
4028: Jyrkilä ym.: Määrärahasta pienten kuntien sivualueiden sähkö-
4029: muuntopiirien rakentamiskustannusten ja liityntämaksujen väli-
4030: sen erotuksen rahoittamiseen
4031:
4032:
4033: Eduskunnalle
4034:
4035: Sähkönsaantimahdollisuus on välttämätön suorittaminen ole mahdollista, joten maaseudun
4036: myöskin haja-asutusalueilla. Harvaanasutuissa sähköistäminen ei toteudu sivualueilla ilman val-
4037: kylissä muuntopiirin muodostaminen on kiinni tion mukaantuloa.
4038: korkeista kustannuksista, jotka eivät kerry sähkö-
4039: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4040: liityntämaksuista. Sähköyhtiölle pylväsmuunto-
4041: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4042: piirin rakentaminen aiheuttaa tietyn kustannus-
4043: muksen,
4044: erän, minkä kunnat oman talousarvionsa puit-
4045: teissa maksavat sähköyhtiölle liityntämaksujen
4046: erotuksena. että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
4047: Pienet ja vähävaraiset kunnat, kuten Värtsilän 5 00 000 markan määrärahan ottamiseksi
4048: kunta Pohjois-Karjalassa, eivät kykene taloudelli- käytettäväksi pienten ja vähävaraisten
4049: sesti tukemaan tätä erotusta ja näin ollen monille kuntien sähkömuuntopiirien rakentamis-
4050: sähköä tarvitseville talouksille ei kohtuuttoman kustannusten ja liityntämaksujen välisen
4051: korkeiksi muodostuvien sähköliityntämaksujen erotuksen rahoittamiseen.
4052:
4053: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4054:
4055: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
4056: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
4057: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
4058: Martti Ratu
4059:
4060:
4061:
4062:
4063: 10 4285002025
4064: 74 1985 vp.
4065:
4066: Toivomusaloite n:o 70
4067:
4068:
4069:
4070:
4071: Järvenpää: Tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta annetun
4072: lain tarkoittaman kehittämisavustuksen määrästä
4073:
4074:
4075: Eduskunnalle
4076:
4077: Kehittämisavustus on osa aluepoliittista rahoi- alueella sijaitseva yritystoiminta voi saada inves-
4078: tusjärjestelmää. Sitä myönnetään alueellisesti tointiavustusta. Näin esimerkiksi neljännellä pe-
4079: porrastettuna siten kuin laki tuotantotoiminnan rusvyöhykkeellä eivät hankkeiden yhteydessä
4080: alueellisesta tukemisesta säätää. Tukiprosentit hankittavat laitteet tule tuen piiriin ollenkaan.
4081: vaihtelevat alueittain 0-75 prosenttia. Hank- Nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten
4082: keen hyväksyttävät kustannukset voivat olla enin- kehittämistoimet ovat olleet neljännellä perus-
4083: tään 1 milj. markkaa. vyöhykkeellä tavattoman hankalia.
4084: Yritystoiminnan kehittäminen tässä tarkoite-
4085: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
4086: tussa muodossa ei ole kuitenkaan riippuvaista
4087: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4088: siitä, missä yritys sijaitsee. Kehittämisavustuksen
4089: käyttämisessä on nimenomaan kehitysalueiden
4090: ulkopuolella ollut suuria vaikeuksia. Vaikka tu- että kehittämisavustusta koskevaa lain-
4091: kea voitaisiin myöntää enintään 45 prosentin säädäntöä. muutettaiszi·n siten, että kehit-
4092: suuruisena, on käytännössä useinkin havaittu tiimisavustus on koko maassa 25-75 pro-
4093: tuen liikkuvan 20 ja 30 prosentin välillä. sentin suuruinen ja samalla poistetaan
4094: Suurena epäkohtana on lisäksi pidettävä sitä, tuotantotoiminnan alueellisesta tukemi-
4095: että kehittämishankkeiden yhteydessä hankitta- sesta annetun lain (533/81) 13 §:n
4096: viin tuontantokoneisiin ja laitteisiin voidaan ko. 1 momentin rajaus avustuksen käytöstä
4097: avustusta myöntää vain sen mukaisesti, miten neljännellä perusvyöhykkeellå·.
4098:
4099: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4100:
4101: Heikki Järvenpää
4102: 1985 vp. 75
4103:
4104: Toivomusaloite n:o 71
4105:
4106:
4107:
4108:
4109: Kalliomäki ym.: Asuntotilanteen parantamisesta pääkaupunkiseu-
4110: dulla
4111:
4112:
4113: Eduskunnalle
4114:
4115: Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmat ovat vii- Tähän on lisättävä, että vuoden 1979 jälkeen
4116: me vuosina kärjistyneet tilanteeseen, jonka seu- asuntojen myyntihinnat ovat pääkaupunkiseu-
4117: rauksena alueella asuu puutteellisesti n. 130 000 dulla nousseet selvästi nopeammin kuin raken-
4118: henkilöä. Näistä voidaan katsoa ahtaasti asuvan nuskustannukset, erityisesti vuoden 1981 jälkeen.
4119: n. 45 000 ja täysin vailla asuntoa on yli 6 000 Seudulla vallitseva vuokra-asuntopula aiheut-
4120: ihmistä. taa painetta omistusasuntopuolelle ja aravatuo-
4121: Lisäksi on todettava asuntoloissa asuvan lähes tannon vähyys kovan rahan puolelle. Näin nekin,
4122: 10 000 henkilöä ja laitoksissa asuvia asunnontar- joilla oikeastaan ei olisi varaa, joutuvat omistus-
4123: vitsijoita olevan kaikkiaan 2 200. asuntomarkkinoille lähes hinnalla millä hyvänsä.
4124: Varustetasoltaan puutteellisia asuntoja seudul- Suurin osa ns. väliinputoajista löytyykin pääkau-
4125: la oli v. 1980 n. 45 000 kappaletta, joissa asui punkiseudulta.
4126: lähes 85 000 henkilöä. Alivuokralaisena asuu Aravatuotannon vähäisyyteen ja sitä kautta
4127: runsaat 10 000 henkilöä. Puutteellisesti asuvia on myös asumiskustannuksiin on vaikuttanut seu-
4128: seudulla kaikkiaan n. 18 % asuntoväestöstä. dun asuntolainakiintiön laskeminen vuoden 1974
4129: Pääkaupunkiseudun keskeisimmät asunto- jälkeen 25 % :sta huonoimmillaan 14,2 % :iin.
4130: ongelmat ovat vuokra-asuntokysymys, asumiskus- Kiintiöiden lisäksi saadut erityistarvemäärärahat,
4131: tannusten korkeus ja valtion asuntopoliittisen joita olisi tarvittu tuotannon lisäämiseen, ovat
4132: tuen riittämättömyys ja väärä suuntaaminen. menneet korkeampien rakennuskustannusten
4133: Kuvaavina esimerkkeinä ongelmista vuokra- kattamiseen.
4134: asuntosektorilla mainittakoon, että kyseisten Asuntopoliittinen yleistuki menee pääosin hy-
4135: asuntojen uustuotannon pudottua seudulla n. vätuloisille, jotka usein jo asuvat hyvin. Tarve-
4136: 1 500 asuntoon vuodessa on vuosittainen poistu- harkintaan perustuvilla tukimuodoilla on seudul-
4137: ma markkinoilla ollut yli 1 500 kappaletta. la selvästi vähäisempi asema ja ilman tarveharkin-
4138: Vuokra-asuntojen tarjonta on siten sekä suhteelli- taa saatavalla korkojen verovähennysoikeudella
4139: sesti että absoluuttisesti vähentynyt. suurempi merkitys kuin muualla maassa. Seu-
4140: Samoin mainittakoon, että v. 1983 oli yhtä rauksena on ollut rahalaitosten ohjauksen lisään-
4141: vapautuvaa aravavuokra-asuntoa kohti 2,8 asun- tyminen asuntomarkkinoilla, asumistason muuta
4142: tokuntaa hakijana. Näiden asuntojen asukasvaih- maata hitaampi paraneminen, asumistasoerojen
4143: tuvuus on maan alhaisin, vain 6,8 %. kasvu eri väestöryhmien ja eri asuntoalueiden
4144: Pääkaupunkiseudun korkeat asumiskustannuk- välillä sekä asuntomarkkinatilanteen jatkuva ki-
4145: set ovat muodostumassa ylipääsemättömäksi on- ristyminen.
4146: gelmaksi erityisesti nuorille, nuorille lapsiperheil- Valtioneuvoston kanslian väestösuunnitetta pi-
4147: le ja yleisesti ottaen pienituloisille ja varattomille detään yleisesti pääkaupunkiseudun osalta ali-
4148: asuntokunnille. Vuoden 1976 kotitaloustieduste- mitoitettuna. Suunnitteella on vaikutusta arava-
4149: lun perusteella asumiskustannukset olivat seudul- rahojen kiintiöintiin. Seudun tulisi väestöosuu-
4150: la markkamääräisesti 20 % korkeammat kuin tensa ja puutteellisesti asuvien suuren määrän
4151: muualla maassa koritaloutta kohti ja 45 % kor- vuoksi saada selvästi aikaisempaa suurempi laina-
4152: keammat henkeä kohti. Asumisen hinta pinta- kiintiö. Myös erityistarvemäärärahojen suuntaa-
4153: alaa kohti oli 56 % korkeampi omistusasunnoissa mista seudulle tulisi lisätä. Seudun muuta maata
4154: ja 29 % korkeampi vuokra-asunnoissa kuin muu- korkeamman kustannustason vuoksi tulisi sinne
4155: alla maassa. harkita korkeampia aravatulorajoja.
4156: 76 1985 vp. - TA n:o 71
4157:
4158: Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh- keiden asunto-ongelmien ratkaisemiseksi
4159: dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt- ja että se tällaisena toimenpiteenii harkit-
4160: täväksi toivomuksen, sisi määräatkaisen erityislain esittämistä
4161: eduskunnan hyväksyttäväksi.
4162: että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
4163: pääkaupunkiseudun poikkeuksellisen vai-
4164:
4165: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4166:
4167: Antti Kalliomäki Arja Alho Paavo Lipponen
4168: Peter Muurman Matti Louekoski
4169: 1985 vp. 77
4170:
4171: Toivomusaloite n:o 72
4172:
4173:
4174:
4175:
4176: Karpola ym.: Investointeja koskevan poisto-oikeuden lisäämisestä
4177: kehitysalueilla
4178:
4179:
4180: Eduskunnalle
4181:
4182: Varsin yleisesti on todettu aluepolitiikan voi- seen kehitysalueille. Tämän suuntauksen muut-
4183: massa olevat toimenpiteet tehottomiksi. Tällä tamiseksi tulisikin pikaisesti ryhtyä lainsäädäntö-
4184: vuosikymmenellä ei ole uutta yritystoimintaa toimiin, joilla kehitysalueille sijoittuvalle inves-
4185: muodostunut kehitysalueille yhtä ripeästi, kuin tointitoiminnalle turvattaisiin markkamäärältään
4186: edellisellä vuosikymmenellä sijoittui. Jos saavute- rajoittamaton ylimääräinen poisto-oikeus ja vuo-
4187: tut väestöpoliittiset tavoitteet aiotaan säilyttää, tuinen poistoprosentti nostettaisiin vähintään 10
4188: tulisikin kehitysaluepoliittisten toimenpiteiden prosenttiin. Tällä tavoin saataisiin nykyistä pa-
4189: tehostamiseen ryhtyä välittömästi. remmin yritysten omat varat suuntautumaan ke-
4190: Kehitysalueille sijoittuneella investointitoimin- hitysalueille. Valtiontalouden kannalta katsottu-
4191: nalla oli aikaisemmin markkamäärältään rajoitta- na tämäntapainen aluepolitiikka olisi erittäin
4192: maton poisto-oikeus ja poistoprosentti nykyistä edullista kehitysalue-, teollistamis- ja työllistä-
4193: suurempi. Nykyisen lain mukaan esimerkiksi yli- mispolitiikkaa.
4194: määräisen poisto-oikeuden markkamääräinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4195: katto on 90 000 markkaa. Tämä säädös aiheuttaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4196: sen, että perheyritystä suuremman yrityksen osal- sen,
4197: ta ylimääräisellä poisto-oikeudella ei ole yrityksel-
4198: le taloudellista merkitystä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
4199: Edellä olevasta johtuen taloudellisesti vahvat rotuksessa kehitysalueiden ylimääräisen
4200: yritykset suuntaavatkin laajennustoimintansa poisto-oikeuden ylärajan poistamiseksi ja
4201: mieluummin ulkomaille, tai jo toimivien yritys- vuotuisen poistoprosentin korottamiseksi
4202: ten ostoon, kuin uuden teollisuuden rakentami- kymmeneen prosenttiin.
4203:
4204: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4205:
4206: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä
4207: Aapo Saari Jouko Tuovinen Väinö Raudaskoski
4208: Mikko Jokela Kalevi Mattila Lea Sutinen
4209: 78 1985 vp.
4210:
4211: Toivomusaloite n:o 73
4212:
4213:
4214:
4215:
4216: H. Kemppainen ym.: Syöpätautien tieteelliseen tutkimukseen osoi-
4217: tettujen lahjoitusten verovähennyskelpoisuudesta
4218:
4219:
4220: Eduskunnalle
4221:
4222: Viime keväänä valmistui valtioneuvoston aset- koskevat päätöksensä. Jotta yksityisten kansalais-
4223: taman syöpäkomitean mietintö. Viime joulu- ten halua omaehtoiseen panokseen syöpätautien
4224: kuun lopussa päättyneen laajan lausuntokierros- torjuntatyön edistämiseen voitaisiin kannustaa,
4225: vaiheen aikana on saadun tiedon mukaan yleises- on aihetta ryhtyä erityistoimiin näin vakavan
4226: ti yhdytty komitean näkemyksiin. Komitean suo- terveydenhuoltoon kytkeytyvän hankkeen edistä-
4227: rittamaan tilannearviointiin ei yhdelläkään lau- miseksi. Naapurimaassamme Norjassa on voimas-
4228: sunnonantajalla ole tiettävästi ollut huomautta- sa säädös, jonka mukaan syöpätautien tieteellisen
4229: mista. tutkimisen edistämiseksi toimeenpantuun varain-
4230: Syöpäkomitea toteaa, että vuosittain sairastuu keräykseen annettu lahjoitus ·- jos se on enin-
4231: tätä nykyä syöpätauteihin noin 16 000 kansalais- tään 10 000 Norjan kruunua - on valtion vero-
4232: tamme ja että keski-iän kasvun myötä tämä tuksen osalta vähennettävissä tuloista riippumat-
4233: vuotuinen sairastuneiden määrä tulee varsin no- ta siitä, onko lahjoittaja fyysinen henkilö vai
4234: peasti nousemaan, lähimpien 15 vuoden aikana yhteisö.
4235: jopa 40-50 %:lla. Samaan aikaan kohoaa kes- Vuonna 1986 järjestetään maassamme Suomen
4236: kuudessamme elävien, syöpää joskus sairastanei- Syöpäyhdistyksen aloitteesta laaja syöpätautien
4237: den tai sitä parhaillaan sairastavien määrä varo- torjuntatyön tehostamiseksi käynnistettävä kam-
4238: vaisestikin arvioiden nykyisestä n. 90 OOO:sta panja. Pidämme aiheellisena, että tätä tilaisuutta
4239: 180 OOO:een. Kun myös viimeksi mainittu jouk- käytetään hyväksi myös yksityisen tuen hankki-
4240: ko on jatkuvan terveydenhuollon tarkkailun tar- miseksi syöpätautien tieteelliseen tutkimiseen.
4241: peessa, lähituleva kehitys lisää terveydenhuolto- Tähän päästäisiin, jos lahjoittaja, joka todis-
4242: järjestelmämme kuormitusta erittäin raskaasti. teelliselia tavalla on antanut tukensa syöpätau-
4243: Tästä johtuen komitea ehdottaa, että pyritään tien tieteelliselle tutkimukselle osallistumalla tar-
4244: käytettävissä olevin keinoin ehkäisemään syöpä- koitusta varten toimeenpantavaan varainkeräyk-
4245: sairauksia. Koska toistaiseksi on vain rajallinen seen vuonna 1986, saisi oikeuden vähentää valti-
4246: määrä tietoa ehkäisyn menetelmistä ja tehosta, onveron alaisesta tulostaan keräykseen antamansa
4247: komitea esittää sangen voimakkaita toimia syöpä- lahjoituksen.
4248: sairauksien ehkäisyä ja niiden varhaista totea- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
4249: mista koskevan tutkimuksen edistämiseksi. No- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4250: peaan tulokseen pääsemiseksi tarvitaan tässä sekä
4251: julkisen vallan että yksityisen aloitteellisuuden että hallitus ryhtyisi toimiin syöpätau-
4252: varaan rakentuvia ratkaisuja. tien tieteelliseen tutkimukseen osoitettu-
4253: Luonnollisena on pidettävä, että viranomaiset jen lahjoitusten saattamiseksi vähennys-
4254: tekevät yksimieliseen ja laajaa kannatusta saanee- kelpoisiksi lahjoittajan verotettavasta tu-
4255: seen komiteamietintöön pohjaavat julkista valtaa losta.
4256:
4257: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
4258:
4259: Hannu Kemppainen Arvo Kemppainen Aarno von Bell
4260: Pirkko Ikonen Anna-Kaarina Louvo Helena Pesola
4261: Saara Mikkola
4262: 1985 vp. 79
4263:
4264: Toivomusaloite n:o 74
4265:
4266:
4267:
4268:
4269: Kettunen ym.: Pienyrittäjien toimintaedellytysten parantamisesta
4270: verolainsäädäntöä kehittämällä
4271:
4272:
4273: Eduskunnalle
4274:
4275: Pienyrittäjät kokevat asemansa vaikeaksi byro- kunta sallisi rehevän ja monipuolisen pienyrit-
4276: kraattisessa ja holhoavassa yhteiskunnassamme. täjyyden kukoistaa maassamme. Pienyrittäjien on
4277: Harvalla pienyrittäjällä on aikaa ja tarmoa pitää todettu myös työllistävän automatisoivia suuryri-
4278: itseään jatkuvasti ajantasalla muuttuvien sään- tyksiä enemmän.
4279: nösten ja käytännön osalta. Edelliseen petustuen ehdotamme kunnioit-
4280: Työ sitoo pienyrittäjän jokaiseksi tunniksi. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4281: Pienyrittäjien pahimmat viholliset ovat korkea
4282: verotus liikevaihtovero mukaan lukien, nykyai- että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimiin
4283: kaisen työsuojelun ja sosiaaliturvan mukanaan sellaisten verouudistusten toteuttamisek-
4284: tuomat ongelmat sekä viranomaisten holhoava ja si, jotka tukevat pienyritteliäisyyttä ja
4285: joskus jopa uhkaava käyttäytyminen. vähentävät byrokratiaa rehevän yksityisen
4286: SMP:n käsityksen mukaan jo isänmaamme ja pienyritteliäisyyden vahvistamiseksi maas-
4287: sen kansalaisten etujen mukaista on, että yhteis- samme.
4288:
4289: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4290:
4291: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
4292: Lea Mäkipää Pentti Skön Aarno von Bell
4293: Mikko Vainio
4294: 80 1985 vp.
4295:
4296: Toivomusaloite n:o 75
4297:
4298:
4299:
4300:
4301: Kettunen ym.: Yksityisyrittäjien päivärahojen verovapaudesta
4302:
4303:
4304: Eduskunnalle
4305:
4306: Kun työntekijä joutuu työn vuoksi olemaan vain n. 50 markan päiväraha verotuksessa verova-
4307: muulla kuin kotipaikkakunnallaan, on hänellä paaksi.
4308: oikeus saada kustannusten peittämiseksi päivära- Tämä ei voi oikeusvaltiossa olla oikein.
4309: haa. Tällä hetkellä valtion maksama kokopäivära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4310: ha on reilut sata markkaa matkustuspäivältä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4311: Itsenäinen yrittäjä on verottajan toimesta ase-
4312: tettu muita kansalaisia huonompaan asemaan että hallitus ryhtyisi pikaisti·n toimti"n
4313: päivärahan suhteen. Eri verotoimistot ovat jopa päivärahakäytännön korjaamiseksi niin,
4314: ottaneet asiaan toisistaan poikkeavia kantoja. että myös itsenäisten pienyn"ttäjien päivä-
4315: Verottajan yleinen käytäntö on, että itsenäiselle rahaksi hyväksyttäisiin verovapaasti val-
4316: yrittäjälle, mm. kauppaedustajille, hyväksytään tion päivärahojen suuruiset päivärahat.
4317:
4318: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4319:
4320: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
4321: Lea Mäkipää Pentti Skön Mikko Vainio
4322: 1985 vp. 81
4323:
4324: Toivomusaloite n:o 76
4325:
4326:
4327:
4328:
4329: Kettunen ym.: Hirventaljojen keräämisen ja jalostamisen kehittämi-
4330: sestä
4331:
4332:
4333: Eduskunnalle
4334:
4335: Maahamme tuodaan vuosittain mm. huoneka- Edelliseen viitaten ehdotammekin kunnioit-
4336: luteollisuuden tarpeisiin huomattavat määrät ul- taen eduskunnan hyväksytäväksi toivomuksen,
4337: komailta valmista nahkaraaka-ainetta.
4338: Samanaikaisesti kotimaisia vuotia esimerkiksi
4339: hirvenmetsästyksen yhteydessä jää metsiimme että hallitus ryhtyisi tozmzzn sellaisen
4340: käyttämättömäksi huomattavia määriä. järjestelmän luomiseksi, jolla voitaisiin
4341: Kansantaloudellisesti olisi varmasti viisasta, et- kerätä talteen ja edelleen jalostettavaksi
4342: tä mm. nämä hirvien taljat jalostettaisiin käyt- hirvien metsästyksen yhteydessä tulevat
4343: töön ja näin säästettäisiin kallista ulkomaan va- hirvien taljat vaikka kaatolupamääräyksiä
4344: luuttaa. muuttamalla.
4345:
4346: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4347:
4348: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
4349: Lea Mäkipää Pentti Skön Mikko Vainio
4350: Aarno von Bell Arvo Kemppainen
4351:
4352:
4353:
4354:
4355: 11 4285002025
4356: 82 1985 vp.
4357:
4358: Toivomusaloite n:o 77
4359:
4360:
4361:
4362:
4363: Kettunen ym.: Hallinnossa palvelevien palvelussuhteen ehtojen
4364: parantamisesta
4365:
4366:
4367: Eduskunnalle
4368:
4369: Mm. sekä kunnallis- että valtionhallinnon pal- samoja töitä, ei ole oikein, että toiset asetetaan
4370: veluksessa on työsopimussuhteisia ja virkasuhtei- toisia huonompaan asemaan taloudellisesti.
4371: sia työntekijöitä. Työntekijöiden puolella koe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4372: taan ongelmana se, että työsopimussuhteiset taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4373: palkkasopimusmekanismin, erityisesti syrjäseutu-
4374: lisäjärjestelmän puuttumisen vuoksi, jäävät palk- että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimzin
4375: kauksessa jatkuvasti jälkeen niistä, joilla on virka. palkkausepäkohtien poistamiseksi työso-
4376: pimussuhteisten ja virkasuhteisten työn-
4377: Kun molemmat henkilöryhmät tekevät myös tekijöiden osalta.
4378:
4379: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4380:
4381: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
4382: Lea Mäkipää Pentti Skön Mikko Vainio
4383: Aarno von Bell Arvo Kemppainen
4384: 1985 vp. 83
4385:
4386: Toivomusaloite n:o 78
4387:
4388:
4389:
4390:
4391: Kettunen ym.: Uusiopaperin käytön lisäämisestä valtionhallinnossa
4392:
4393:
4394: Eduskunnalle
4395:
4396: Tällä hetkellä Suomessa hyödynnetään jätepa- - uusiapaperi on kustannuksiltaan huomatta-
4397: peria valmistamaila siitä mm. ruskeaa voimapa- vasti edullisempi kuin valkaistu paperi; itse pro-
4398: peria, kartonkia, säkkejä, raakakattohuopaa ja sessi on halvempi sekä säästytään jätehuoltokus-
4399: wc-paperia. Lähinnä Sveitsissä ja Länsi-Saksassa tannuksilta.
4400: on jätepaperia alettu käyttää myös ns. uusiopape- Suomessa ei vielä tuoteta uusiopaperia, mutta
4401: rin raaka-aineena. Uusiopaperin käyttö esim. monet firmat suunnittelevat sen valmistuksen
4402: Länsi-Saksan valtion virastoissa ja koululaitokses- aloittamista lähiaikoina. Esteenä aloittamiselle on
4403: sa on saavuttanut suuren suosion sen edullisuu- ollut epävarmuus siitä, pystyvätkö suomalaiset
4404: den vuoksi. irrottautumaan vääristä kulutustottumuksistaan
4405: Uusiopaperia valmistetaan jätepaperista ilman ja siirtymään uuden tulokkaan, uusiopaperin
4406: ns. siistauskäsittelyä eli painomusteen poistoa. käyttöön.
4407: Paperi soveltuu hyvin moniste- ja painopaperiksi. Tämän seikan tiedostaen ovat monet tahot
4408: Se eroaa paino-ominaisuuksiltaan valkaistusta pa- halunneet jo ennakolta ilmoittaa halunsa ryhtyä
4409: perista ainoastaan väriltään, joka on vaalean käyttämään uusiopaperia välittömästi, kun sen
4410: harmaa. valmistus aloitetaan Suomessa. Tällaisen päätök-
4411: Uusiopaperin saavuttama suosio perustuu seu- sen tai sitoumuksen ovat tehneet monet kunnat
4412: raaviin hyötynäkökohtiin: ja eräät suomalaiset aikakauslehdet.
4413: - paperin valmistusprosessissa säästyy huo- Uusiopaperia tuodaan Suomeen nyt Länsi-Sak-
4414: mattava määrä vettä verrattuna valkaistun pape- sasta ja Sveitsistä. Tuontiuusiopaperin tukkumyy-
4415: rin tekoon jiä on Suomessa jo useita.
4416: - prosessi säästää myös energiaa Edellä esitettyyn perustuen ehdotammekin
4417: - samoin säästetään raaka-aineessa (metsät) eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4418: - prosessi vähentää ympäristökuormitusta ver-
4419: rattuna valkaistun paperin valmistukseen (vesi, että hallitus tutkisi mahdollisuudet
4420: ilma) siirtyä mahdollisimman laajamittaiseen
4421: - jätepaperi tulee käyttöön, kierrätykseen uusiapaperin käyttöön Suomen valtion-
4422: eikä kaatopaikoille hallinnossa.
4423:
4424: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4425:
4426: Pentti Kettunen Aarno von Bell
4427: Georg C. Ehrnrooth Arvo Kemppainen
4428: 84 1985 vp.
4429:
4430: Toivomusaloite n:o 79
4431:
4432:
4433:
4434:
4435: Kietäväinen ym.: Korkokulujen omavastuuosuuksien poistamisesta
4436: verotuksessa
4437:
4438:
4439: Eduskunnalle
4440:
4441: Verotuksessa sovellettava korkokulujen oma- Mikäli verotuksessa joudutaan leikkaamaan
4442: vastuuosuus kohdistuu erityisen kipeästi opiskeli- korkokulujen vähennysoikeutta, tulisi leikkaus
4443: joihin ja muihin pienituloisiin väestöryhmiin. suorittaa vähennysoikeuden ylä- eikä alapäästä.
4444: Opiskelijoiden osalta tilannetta pahentaa se, että Näin toteutettuna leikkaus olisi nykyistä menet-
4445: lainapainotteinen opintotuki aiheuttaa opiskeli- telyä oikeudenmukaisempi.
4446: joille suuria lainanhoitokuluja. Verotuksen opis-
4447: kelijavähennystä ei ole nostettu oleellisesti lähi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4448: vuosien aikana. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4449: Opintotuen heikkoudesta johtuen joutuu huo-
4450: mattava osa opiskelijoista kattamaan opiskelukus-
4451: tannuksiaan omalla työssäkäynnillään. Tällöin ni- että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimen-
4452: menomaan veropolitiikalla voidaan vaikuttaa rat- piteiszin korkokulujen omavastuuosuuk-
4453: kaisevastikin opiskelijan toimeentuloon. sien poistamiseksi verotuksessa kokonaan.
4454:
4455: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4456:
4457: Timo Kietäväinen Hannu Kemppainen Esko Aho
4458: Pentti Poutaneo Mauri Pekkarinen Tytti Isohookana-Asunmaa
4459: Mauno Manninen Lea Sutinen Heimo Linna
4460: Pirjo Rusanen
4461: 1985 vp. 85
4462:
4463: Toivomusaloite n:o 80
4464:
4465:
4466:
4467:
4468: Kietäväinen ym.: Moottoriajoneuvoverolain muuttamisesta viljeli-
4469: jöiden tarpeet huomioonottavaksi
4470:
4471:
4472: Eduskunnalle
4473:
4474: Laki moottoriajoneuvoverosta ja erityisesti sen yleisellä tiellä ajaessaan käytettävä verollista polt-
4475: sisältämät määräykset lisäveron suorittamisesta toainetta. Polttoaineen vaihtaminen on diesel-
4476: ovat useissa tapauksissa johtaneet kohtuutto- traktorissa erittäin hankala ja aikaa vievä toimen-
4477: muuksiin ja epäselvyyksiin maataloudessa käyte~ pide, johon muutaman tunnin - edes muuta-
4478: tävien traktorien kohdalla. Myöskään verohalh- man päivän - työn takia ei mielellään ryhdy.
4479: tuksen moottoriajoneuvoverolain soveltamisesta Viljelijän kannalta nykyistä menettelyä parem-
4480: annettu ohje (7115/59/1981) ei ole tuonut asi- pi olisi menettely, että hän voisi maksaa lisäveron
4481: aan riittävää selvyyttä. . vain niiltä päiviltä, joina hän korvausta vas_taan
4482: Viljelijän niin tilalla kuin s~n ulkopuolellakin ajaa soraa tai puutavaraa yleisellä tiellä. Kuiten-
4483: suoritettavasta traktorityöstä vain vähäinen osa on kin moottoriajoneuvoverolain 19 §:n mukaan
4484: sellaista työtä, jossa jouduttaisiin käyttämään nykyisellään lisävero on maksettava. koko ver~
4485: verollista polttoainetta. Useimmissa tapauksissa vuodelta ja yhtenä eränä, ennen kUin mootto~i
4486: voidaan käyttää polttoöljyä ilman, että siitä jou- ajoneuvossa asianomaisena vuonna käytetään lain
4487: duttaisiin maksamaan lisäveroa. Viljelijän kan- 14 §:ssä tarkoitettua lisäveron peru~teena _oleyaa
4488: nalta asia on ongelmallinen, koska on useita polttoainetta eli polttoöljyä. Tällainen t!~tydle
4489: rajatapauksia, joissa ei ole selvyy~tä, k~mpaa päiville kirjattu polttoölyn käyttölupa tuhsi olla
4490: polttoainetta olisi käytettävä, verolhsta vai vero- mahdollista lunastaa postista ennakkona. Lupa
4491: tonta. Valtaosa traktorilla suoritettavasta työstä pitäisi ajossa olla tietysti mukana. Toinen mah-
4492: voidaan maatalouden piirissä tehdä polttoöljyä dollinen korjausmenettely on se, että viljelijöiden
4493: käyttäen. Kun traktoriin on kiin~i~etty k~ne tai mahdollisuutta käyttää polttoöljyä ilman lisäve-
4494: laite, esim. niittokone, lana, lumihnko tai -aura ron maksamista laajennettaisiin esim. oman puu-
4495: tai mylly, traktoria pidetään moottorityökonee- tavaran hankinta-ajon käsittäväksi. Nykyisellään
4496: na, jonka polttoaineena saa käyttää po_lt_~oöljyä viljelijä, joka tuottaa haketta yli oman tarpeen,
4497: ilman, että siitä joudutaan maksamaan hsayeroa: joutuu käyttämän verollista polttoainetta viedes-
4498: Polttoöljyn käyttö ilman lisäveron maksamista ei sään hakekuormaa naapuriinkin.
4499: kuitenkaan moottoriajoneuvolain 17 §: n mukaan
4500: ole sallittua, jos traktoria perävaunulla tai perä- Vähintä, mitä viljelijä voisi edellyttää, olisi
4501: reellä varustettuna käytetään yleisellä tiellä tai ennakkotieto moottoriajoneuvorekisteriä pitäviltä
4502: kadulla puutavaran tai maa- ja hl;lone~~r~en viranomaisilta epäselvissä rajatapauksissa. Nykyi-
4503: nustoiminnassa käytettävän maa- Ja kiviaineen sellään voidaan verohallitukselta pyytää ennakko-
4504: kuljetukseen korvausta yastaan. Tämä johtaa _käy- ratkaisua tällaisissa rajatapauksissa. Menettely on
4505: tännössä siihen, että esim. puutavaran hankinta- kuitenkin hyvin monimutkainen ja varsin har-
4506: kaupan tehneen viljelijän on ko. puutavaraa voin käytetty.
4507: 86 1985 vp. - TA n:o 80
4508:
4509: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- seksi eszm. mahdollistamalla lisäveron
4510: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, maksaminen ennakolta päiväkohtaisena
4511: tai verottoman polttoaineen käyttötarkoi-
4512: että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen- tuksen laajentamiseksi koskemaan esim.
4513: pitezsiin moottoriajoneuvoverolain vilje/z"- vzljelzj'iin puutavaran hankinta-ajoa.
4514: jöille aiheuttamien epäkohtien korjaami-
4515:
4516: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
4517:
4518: Timo Kietäväinen Heikki Kokko Jukka Vihriälä
4519: Einari Nieminen Hannele Pokka Aapo Saari
4520: Pentti Poutanen Mauno Manninen Olavi Martikainen
4521: Heimo Linna
4522: 1985 vp. 87
4523:
4524: Toivomusaloite n:o 81
4525:
4526:
4527:
4528:
4529: Knuuttila ym.: Keski-Suomen maakuntaliiton tekemien ehdotusten
4530: toteuttamisesta
4531:
4532:
4533: Eduskunnalle
4534:
4535: Suomessa näyttää vallitsevan laaja kannatus Keski-Suomen maakuntaliitto onkin valmistel-
4536: väliasteen hallinnon demokratisoimiseksi. Jo lut niin sanotun Keski-Suomen maakuntamuis-
4537: vuonna 1919 otettiin Suomen hallitusmuotoon tion toivomuksista valtiovallalle ja myös erityises-
4538: maininta maakuntaitsehallinnosta. Kuitenkaan ti vuoden 1986 budjetin laadimaa varten eri
4539: käytännön toimin ei ole saatu aikaan hallinto- viranomaisten käyttöön. Se on toimitettu tiedok-
4540: elintä, mikä julkisen hallinnon osana edustaisi si laajasti eri viranomaisille. Vaikka virallista
4541: esimerkiksi läänin kantaa demokraattisesti vali- väliasteen hallintoelintä ei olekaan, ei se estä
4542: tun elimen kautta. Vain yhdistyspohjaiset maa- ottamasta Keski-Suomen osalta maakunnan yksi-
4543: kuntaliitot kuntien muodostamana vastaavat lää- mielistä esitystä huomioon.
4544: nien mielipidettä. Niitä on kuitenkin nykytilan- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
4545: teessa useimmissa maakunnissa, muun muassa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4546: Keski-Suomen läänissä, pidettävä läänin mielipi- sen,
4547: teen tulkkeina. Sen vuoksi maakuntien mielipi-
4548: teille pitäisi antaa erityinen paino muun muassa että hallitus valmistellessaan vuoden
4549: valmisteltaessa valtion tulo- ja menoarvioesityk- 1986 tulo- ja menoarvioesitystä ottaisi
4550: siä. Kun Keski-Suomen lääni on myös talous- huomioon sen mitä Keski-Suomen maa-
4551: alueena hyvin yhtenäinen ja siten maakuntaliitto kuntaliitto on maakuntamuistiossaan
4552: on hyvin edustava, niin erityisesti näin tulisi 1985 ehdottanut Keski-Suomen läänin
4553: menetellä Keski-Suomen läänin kohdalla. asukkaita parhaiten edustavana järjestö-
4554: nä.
4555:
4556: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4557:
4558: Sakari Knuuttila Helena Pesola Tuula Paavilainen
4559: 88 1985 vp.
4560:
4561: Toivomusaloite n:o 82
4562:
4563:
4564:
4565:
4566: Kokko ym.: Maakaasun hinnan tasaamisesta nykyisten käyttäjien
4567: etujen turvaamiseksi.
4568:
4569:
4570: Eduskunnalle
4571:
4572: Maakaasua käytetään parhaillaan runsaasti noittelupolitiikka heikentää myös maakaasun
4573: Kaakkois-Suomessa, jossa jakeluverkko on jo ra- käytön lisäämismahdollisuuksia. On olemassa
4574: kennettu. Pääasiallisina kaasun käyttäjinä ovat myös vaara, että kaasunkäyttäjät vähentävät maa-
4575: teollisuus ja yritykset sekä kotitaloudet. Parhail- kaasun käyttöä huomattavasti nykyisestään.
4576: laan maakaasuputken jatkoa rakennetaan pää-
4577: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4578: kaupunkiseudelle ja Pirkanmaalle.
4579: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4580: Tiettävästi maakaasun myyjänä toimiva Neste
4581: Oy on tarjoamassa kaasua uusille ostajille melkoi-
4582: sesti edullisempaan hintaan kuin mitä vanhat ettii hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
4583: ostajat ovat sopimuksissaan sitoutuneet maksa- maakaasun hinnan tasaamiseksi niin, et-
4584: maan. Tällainen energian hinnoittelu asettaa teivå"t nykyiset maakaasun kåyttii/iit Joudu
4585: nykyisin maakaasun käyttäjät kilpailutilanteessa uusia käyttösopimuksia tehneiden kanssa
4586: epäoikeudenmukaiseen asemaan. Tällainen hin- epiiedullisempaan tilanteeseen.
4587:
4588: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4589:
4590: Heikki Kokko Riitta Uosukainen Jussi Ranta
4591: 1985 vp. 89
4592:
4593: Toivomusaloite n:o 83
4594:
4595:
4596:
4597:
4598: Kortesalmi ym.: Moottoripeteolin myymisestä dieselpolttoaineen
4599: hinnalla kovina pakkastalvina
4600:
4601:
4602: Eduskunnalle
4603:
4604: Tämän talven kovat pakkaset ovat aiheuttaneet Sen sijaan pakkashuippuja varten pitäisi tehdä
4605: vaikeuksia dieselkalustolle maassamme polttoai- muutos lakiin ajoneuvoverosta (77 /66) siten, että
4606: neen ja ennen kaikkea erikoistalvilaatuun kohdis- sallittaisiin värjäämättömän moottoripeteolin
4607: tuvan sumentumispisteen heikkenemisen johdos- myynti naftan hinnalla. Näin voitaisiin välttyä
4608: ta. siltä, että parannettua erikoistalvilaatua ei tarvit-
4609: sisi käyttää lainkaan, koska se tulisi liian kalliiksi
4610: Kuljetuskalustoa on dieselpolttoaineen alhai-
4611: ja sitä tarvittaisiin kuitenkin verraten harvoin.
4612: sen pakkasensietokyvyn vuoksi jäänyt tien varteen
4613: Moottoripetrolia voitaisiin antaa käyttöön vain
4614: seisomaan ja se on tullut taloudellisesti raskaaksi
4615: silloin, kun tulee vastaavia kovia pakkasia eivätkä
4616: omistajilleen. tavalliset dieselpolttoaineet riitä.
4617: Eräs vaihtoehto olisi se, että Neste Oy siirtyisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4618: parannettuun erikoistalvilaatuun (dite) koko nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4619: maassa. Parannettuun erikoistalvilaatuun siirty- sen,
4620: minen aiheuttaisi kuitenkin 3-5 pennin koro-
4621: tuksen dieselöljyn hintaan. Kylmiä talvia Suo- että hallitus ryhtyisi toimiin, että kovi-
4622: messa on kuitenkin vähän, joten parannettuun na pakkastalvina sallittaisiin värjäämättö-
4623: erikoistalvilaatuun siirtyminenkään jatkuvasti ei män moottoripetrolin myynti dieselpolt-
4624: liene aiheellista. toaineen hinnalla.
4625:
4626: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4627:
4628: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio Ulla Lehtinen
4629: Vieno Eklund Helvi Koskinen Pentti Kettunen
4630: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi
4631:
4632:
4633:
4634:
4635: 12 4285002025
4636: 90 1985 vp.
4637:
4638: Toivomusaloite n:o 84
4639:
4640:
4641:
4642:
4643: Kortesalmi ym.: Tuulienergian hyväksikäytön edistämisestä
4644:
4645:
4646: Eduskunnalle
4647:
4648: Tanska ja Hollanti ovat johtavia maita tuuli- tä myös Suomessa. Tuulienergiahan kuuluu uu-
4649: energian hyväksikäytössä Euroopassa ja samalla distuviin energiamuotoihin, toisin sanoen ener-
4650: koko maailmassa. Tanskassa toimii nykyisin noin gian lähde ei ehdy koskaan. Tämä onkin mitä
4651: tuhat sähköä tuottavaa tuulimyllyä ja niiden tärkeintä, koska monia uudistumattomia energia-
4652: määrä kasvaa jatkuvasti. Niiden uskotaan lopulta lähteitä uhkaa vähittäinen ehtyminen.
4653: tuottavan 10 % Tanskan sähköenergiasta.
4654: Valtio antaa Tanskassa tuntuvan panoksensa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun·
4655: sekä uhraamaila miljoonia kruunuja tuuliener- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4656: gian tutkimuksiin että avustamaila yksityisiä tuu- muksen,
4657: lienergiaan investoijia. Lisäksi valtio antaa Tans·
4658: kassa 30 % :n verottoman avustuksen jokaiselle
4659: tuulimyllyn rakentajalle. Tuulimyllyn omistaja että hallitus kiireesti Tanskan esimer-
4660: voi myydä energiaansa ylituotannon aikana sil- kin mukaisesti ryhtyisi toimiin tuuliener-
4661: loin kun mylly on yhdistetty valtakunnan verk- gian hyväksikäytön edistämiseksi Suomes-
4662: koon. Tyynenä kautena hän voi taas ostaa sitä sa antamalla tuulienergiaan investotjille
4663: takaisin. esimerkiksi n"ittävät verohelpotukset sekä
4664: SMP on jatkuvasti jo noin 10 vuoden ajan tukemalla heitä valtion halpakorkoisin
4665: korostanut tuulienergian käyttöönoton merkitys- lainoin.
4666:
4667: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
4668:
4669: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Heikki Riihijärvi
4670: Urho Pohto Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
4671: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen
4672: Vieno Eklund Liisa Arranz Mikko Vainio
4673: Helvi Koskinen
4674: 1985 vp. 91
4675:
4676: Toivomusaloite n:o 85
4677:
4678:
4679:
4680:
4681: Kortesalmi ym.: Sivuelinkeinona harjoitetusta kalastuksesta saatu-
4682: jen kalanmyyntitulojen saattamisesta verottomaksi tuloksi
4683:
4684:
4685: Eduskunnalle
4686:
4687: Maamme laajalla maaseudulla monissa talouk- nona harjoitettu kalastus voitaisiin tehdä samaan
4688: sissa harrastetaan kalastusta paitsi omiin tarpei- tapaan verottamaksi kuin sienten ja marjojen
4689: siin myös sivuelinkeinona. Maamme puhtaiden poimintatulot ja puutavaran hankintahakkuu
4690: sisävesien kalalla on kysyntää myös Keski-Euroo- tiettyyn summaan saakka.
4691: passa. Kalanmyyntituloista kuitenkin, vaikka ne Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4692: ovat pieniä sivutulojakin, verotetaan, päinvastoin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4693: kuin esimerkiksi marjojen ja sienten poimintatu- muksen,
4694: loista. Kalastusta harjoittavan maaseutuväestöm-
4695: me piirissä onkin virinnyt ajatus, että myös että hallitus maamme laajan maaseu-
4696: sivutoiminen kalastus ainakin määräsummaan as- drm työllistämiseksi sekä eläkeläisten ja
4697: ti tehtäisiin verottomaksi siihen tapaan kuin pienituloisten toimeentulon tason nosta-
4698: puutavaran hankintahakkuu on metsänomistajil- miseksi ja tulevaisuuden uskon palautta-
4699: le nykyisin verotonta. Sopivaksi verottoman ka- miseksi maaseudullemme ryhtyisi toimiin
4700: lanmyynnin ylärajaksi katsotaan 10 000 mk vuo- sivuelinkeinona har.foitetusta kalastukses-
4701: dessa. ta saatavien kalanmyyntitulo/en tekemi-
4702: Erityisesti nuorten työllistämiseksi sekä myös seksi verottomiksi samaan tapaan kuin
4703: pienituloisten eläkeläisten ja muutenkin maam- puutavaran hankintahakkuu on nykyään
4704: me maaseudun väestön tulotason kohentamiseksi verotonta määräsummaan saakka vuodes-
4705: pidetäänkin tärkeänä sitä, että myös sivuelinkei- sa.
4706:
4707: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
4708:
4709: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Heikki Riihijärvi
4710: Reino Jyrkilä Urho Pohto Lea Mäkipää
4711: Ulla lehtinen Mikko Vainio Helvi Koskinen
4712: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
4713: 92 1985 vp.
4714:
4715: Toivomusaloite n:o 86
4716:
4717:
4718:
4719:
4720: Kuoppa ym.: Kivenjalostuksen ammattikoulutuksen aloittamisesta
4721: Kurussa
4722:
4723:
4724: Eduskunnalle
4725:
4726: Vuodesta 1974 alkaen Kurun kunnan hallinto- koista Kurun kunnassa, joten kivialan menestyk-
4727: elimissä on valmisteltu yhdessä kivialan yrittäjien sellä on suuri merkitys kunnan kehityksen kan-
4728: kanssa kivialan osaamiseen liittyviä perehdyttä- nalta.
4729: mis- ja koulutusjärjestelyjä. On havaittu, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4730: kivialan lisääntyvä työvoiman tarve voi vaarantua nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4731: ilman järjestettyä koulutusta ja sen mukanaan muksen,
4732: tuomaa ammattitaitoa ja arvostusta. Kiviala on jo
4733: nyt olennainen osa Kurun kuntaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ki-
4734: Kivenlouhinnan ja jalostuksen työpaikat muo- venjalostuksen ammattikoulutuksen aloit-
4735: dostavat lähes kolmanneksen teollisi~ta työpai- tamiseksi Kurun kunnassa.
4736:
4737: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4738:
4739: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
4740: 1985 vp. 93
4741:
4742: Toivomusaloite n:o 87
4743:
4744:
4745:
4746:
4747: Kärhä: Valtion lainoittaman asuntotuotannon uudistamisesta jous-
4748: tavammaksi
4749:
4750:
4751: Eduskunnalle
4752:
4753: Asuntojen rakentaminen edustaa maassamme tarvetta määräaikaisen valtion lainoittaman
4754: Pohjoismaiden huipputasoa sekä tuotettujen vuokra-asuntotuotannon saamiseen. Olisikin läh-
4755: asuntojen lukumäärän että asukasluvun suhteelli- dettävä ennakkoluulottomasti kehittämään val-
4756: sen osuuden mukaan. Tästä huolimatta vuokra- tion lainoittamaa määräaikaista vuokra-asunto-
4757: asuntotuotannossa on huutavia puutteita varsin- tuotantoa. Määräaikaisessa vuokra-asuntojärjes-
4758: kin Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudun asunto- telmässä vuokra-aika voisi olla esimerkiksi neljä
4759: ongelmat, nimenomaan asuntojen puute, tuntuu vuotta ja vuokra-aikaa jatkettaisiin, mikäli asun-
4760: ylipääsemättömältä ongelmalta. Samanaikaisesti nonvuokraajan olosuhteet säilyisivät ennallaan.
4761: eräillä paikkakunnilla tavataan suuria määriä tyh- Mikäli taas asukkaan ansiotaso on noussut huo-
4762: jiä vuokra-asuntoja sekä vääristymiä asuntotyyp- mattavasti, hänen vuokrasuhteensa päättyisi, ellei
4763: pijakaumassa. olisi erityisiä olosuhteita, jotka puoltavat vuokra-
4764: Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmaa ei pysty- asuntosuhteen jatkumista. Tämän kaltaisen asun-
4765: tä ratkaisemaan tavanomaisin keinoin. Tämän nonhaltija tietäisi jo vuokrasopimusta tehdes-
4766: vuoksi olisi valtion lainoittamaa asuntotuotantoa sään, että hänen vuokrasuhteensa on määräaikai-
4767: uudistettava joustavaksi ja pystyttävä ennakko- nen ja hän osaisi aseonoitua sen mukaisesti ja
4768: luulottomasti muuttamaan asuntotuotantolakia, suunnitella talousbudjettinsa oman asunnon
4769: joka aiheuttaa monenlaisia vääristymiä ja tyhjänä hankkimista silmällä pitäen. Vastaavanlaista jär-
4770: seisovia asuntoja. jestelmää on ollut eri puolilla maata jo kokeilun
4771: Monet nimenomaan pääkaupunkiseudun nuo- alla, kun kunnat ja kaupungit ovat antaneet
4772: ret perheet kaipaisivat välttämättä ensiasuntoa uusille virkamiehilleen ja työntekijöilleen määrä-
4773: avioliiton alkuvuosiksi. Heidän joukossaan on aikaisia vuokra-asuntoja. Käytäntö on osoittanut,
4774: runsaasti nuoria opiskelijoita ja vasta ammattinsa että tällä tavoin vuokra-asuntoihin saadaan vaih-
4775: aloittaneita perheenhuoltajia, joiden tulotaso on tuvuutta ja yhä useampi pääsee tasapuolisesti
4776: luonnollisesti alhainen. Tulotason perusteella nauttimaan yhteiskunnan antamista eduista.
4777: heillä on mahdollisuus päästä valtion lainaitta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
4778: maan asuntoon, jossa heillä on oikeus asua
4779: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4780: elämänsä loppuun saakka tulo- ja ansiotasassaan
4781: tapahtuneesta suurestakin noususta huolimatta.
4782: Vaikka perheen myöhemmät taloudelliset resurs- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
4783: sit yltävät omistusasunnon hankintaan, niin kui- tei.riin valtion lainoittaman asuntotuotan-
4784: tenkin jäädään asumaan yhteiskunnan tarjoa- non uudistamiseksi sekä että se antaisi
4785: maan edulliseen vuokra-asuntoon. kunmlle ja kaupungeille mahdollisuuden
4786: Edellä kerrotut seikat ja paikkakunnan muut- määräaikaisten vuokra-asuntojen rakenta-
4787: kin olosuhteet ovat aiheuttaneet sen, että varsin- miseen valtion lainoittaman asuntotuo-
4788: kin pääkaupunkiseudulla on syntynyt voimakasta tannon puitteissa.
4789:
4790: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
4791:
4792: Lea Kärhä
4793: 94 1985 vp.
4794:
4795: Toivomusaloite n:o 88
4796:
4797:
4798:
4799:
4800: Kärhä ym.: Kielitaidon arvostamisesta virkamiesten palkkausperus-
4801: teena
4802:
4803:
4804: Eduskunnalle
4805:
4806: Monilla valtionhallinnon aloilla ovat kansain- vieraassa maassa, mikä tietää kuukausien tai
4807: välisyys ja kansainväliset kontaktit tulleet joka- vuosien oleskelua ulkomailla ja tuolta ajalta vir-
4808: päiväisiksi asioiksi. Tästä on ollut seurauksena, kavuosien menetystä.
4809: että valtion viran- ja toimenhaltijain on yhä Kielitaitolisää maksetaan virkamiehille vain
4810: enenevässä määrin pystyttävä selviytymään kan- erittäin harvoissa ja tarkoin määrätyissä viroissa,
4811: sainvälisistä kanssakäymisistä ja niihin liittyvistä mikä järjestelmä ei ole oikeudenmukainen eikä
4812: monenlaisista tiedonvälityksistä ja muista tehtä- kohtuullinen niitä kielitaitolisän ulkopuolelle
4813: vistä. jääviä viranhaltijoita kohtaan, joilta käytännössä
4814: Valtion virkoja täytettäessä edellytetäänkin yhä kuitenkin edellytetään vieraan kielen osaamista.
4815: useammassa tapauksessa hakijalta vieraan kielen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4816: taitoa. Vaikka näin edellytetään, ei virkaan tai nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4817: toimeen nimitetylle voida maksaa lisäkorvausta sen,
4818: kielitaidosta, jonka hallitsemisesta viranhaltijalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
4819: on kiistattomat todistukset. jotta valtion viran- ja toimenhaltijain
4820: Kielitaito ei ole synnynnäinen lahja, vaan palkkauksessa arvostettaisiin vieraan kie-
4821: erikoistaito, jonka saavuttaminen vaatii yksityisel- len taitoa ja että kielitaito otettaiszin
4822: tä ihmiseltä aikaa, vaivaa ja rahaa. Hyvän kieli- huomioon heidän palkkauksessaan ny-
4823: taidon pohjana on usein opiskelu tai oleskelu kyistä laajempiulotteisena kieli/isänä.
4824:
4825: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
4826:
4827: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa
4828: 1985 vp. 95
4829:
4830: Toivomusaloite n:o 89
4831:
4832:
4833:
4834:
4835: Könkkölä: Uusiapaperin käytön lisäämisestä valtionhallinnossa
4836:
4837:
4838: Eduskunnalle
4839:
4840: Tällä hetkellä Suomessa hyödynnetään jätepa- - uusiapaperi on kustannuksiltaan huomat-
4841: peria valmistamaila siitä mm. ruskeaa voimapa- tavasti edullisempi kuin valkaistu paperi; itse
4842: peria, kartonkia, säkkejä, raakakattohuopaa ja prosessi on halvempi sekä säästytään jätehuolto-
4843: wc-paperia. Lähinnä Sveitsissä ja Länsi-Saksassa kustannuksilta.
4844: on jätepaperia alettu käyttää myös ns. uusiapape- Suomessa ei vielä tuoteta uusiopaperia, mutta
4845: rin raaka-aineena. Uusiapaperin käyttö esim. monet firmat suunnittelevat sen valmistuksen
4846: Länsi-Saksan valtion virastoissa ja koululaitokses- aloittamista lähiaikoina. Esteenä aloittamiselle on
4847: sa on saavuttanut suuren suosion sen edullisuu- ollut epävarmuus siitä, pystyvätkö suomalaiset
4848: den vuoksi. irrottautumaan vääristä kulutustottumuksistaan
4849: Uusiapaperia valmistetaan jätepaperista ilman ja siirtymään uuden tulokkaan, uusiapaperin
4850: ns. siistauskäsittelyä eli painomusteen poistoa. käyttöön.
4851: Paperi soveltuu hyvin moniste- ja painopaperiksi. Tämän seikan tiedostaen ovat monet tahot
4852: Se eroaa paino-ominaisuuksiltaan valkaistusta pa- halunneet jo ennakolta ilmoittaa halunsa ryhtyä
4853: perista ainoastaan väriltään, joka on vaalean käyttämään uusiapaperia välittömästi, kun sen
4854: harmaa. valmistus aloitetaan Suomessa. Tällaisen päätök-
4855: Uusiapaperin saavuttama suosio perustuu seu- sen tai sitoumuksen ovat tehneet monet kunnat
4856: raaviin hyötynäkökohtiin: ja eräät suomalaiset aikakauslehdet.
4857: - paperinvalmistusprosessissa säästyy huo- Uusiapaperia tuodaan Suomeen nyt Länsi-Sak-
4858: mattava määrä vettä verrattuna valkaistun pape- sasta ja Sveitsistä. Tuontiuusiapaperin tukkumyy-
4859: rin tekoon jiä on Suomessa jo useita.
4860: - prosessi säästää myös energiaa Edellä esitettyyn perustuen ehdotan kunnioit-
4861: - samoin säästetään raaka-aineessa (metsät) taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4862: - prosessi vähentää ympäristökuormitusta
4863: verrattuna valkaistun paperin valmistukseen (ve- että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
4864: si, ilma) siirtyä mahdollisimman laajamittaiseen
4865: - jätepaperi tulee käyttöön, kierrätykseen ei- uusiapaperin käyttöön Suomen valtion-
4866: kä kaatopaikoille hallinnossa.
4867:
4868: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4869:
4870: Kalle Könkkölä
4871: 96 1985 vp.
4872:
4873: Toivomusaloite n:o 90
4874:
4875:
4876:
4877:
4878: Laaksonen: Kasvuturvetuotannon aloittamisesta Merikarvialla
4879:
4880:
4881: Eduskunnalle
4882:
4883: VAPO Oy omistaa Merikarvialla noin 600 siitä, että turvesoita tulee riittävästi ajoissa tuo-
4884: hehtaaria kasvuturvesoita, joista osa on kunnos- tantokuntoon.
4885: tettu turpeennostokuntoon. VAPO Oy:n tavoit- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
4886: teena on perustaa kasvuturvevaroja hyödyntä- hyväksyttäväksi toivomuksen,
4887: mään turpeenjalostus- ja pussilaitos, jonka arvioi-
4888: että hallitus tukisi VAPO Oy:n ponnis-
4889: daan tuovan kuntaan kymmeniä uusia työpaikko-
4890: teluja kasvuturvetuotannon aloittamiseksi
4891: ja. Turverootantaa Merikarvialla on kehitetty
4892: Merikarvialla myöntämällä VAPO Oy:lle
4893: vientiä ajatellen.Samanaikaisesti kasvuturvemark-
4894: työllisyysvaroja turvesoiden kunnostami-
4895: kinoiden etsimisen kanssa on tärkeää huolehtia
4896: seen vuosiksi 1986-1987.
4897:
4898: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4899:
4900: Timo Laaksonen
4901: 1985 vp. 97
4902:
4903: Toivomusaloite n:o 91
4904:
4905:
4906:
4907:
4908: Lahtinen ym.: Liikevaihtoverohuojennuksen ulottamisesta koske-
4909: maan myös vanhoja teollisuusrakennuksia
4910:
4911:
4912: Eduskunnalle
4913:
4914: Laki tuotannollisten investointien liikevaihto- tyhjenevien vanhojen teollisuustilojen uudelleen
4915: verohuojennuksista (875/82) antaa liikevaihtove- käyttöön saamista. Monissa tapauksissa sanee-
4916: rovelvolliselle mahdollisuuden vähentää 75 % rauskustannukset ja liikevaihtoverohuojennuksen
4917: liiketoiminnassa käyttämänsä uuden teollisuusra- puuttuminen saattavat painaa ratkaisun uusien
4918: kennuksen ostohinnasta ja 80 % valmistustoi- tilojen rakentamisen kannalle, mikä ei aina ole
4919: minnassa käyttämiensä koneiden, laitteiden, työ- kansantaloudellisestikaan hyvä päätös, jäähän täl-
4920: kalujen ja niiden osien hankintahinnasta laskies- löin turhaan vanhoja tiloja tyhjilleen rappeutu-
4921: saan verotusarvon määrää. Eli siis tavaroiden maan.
4922: valmistustoimintaa harjoittava verovelvollinen on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4923: oikeutettu ilmoittamaan vähennyskelpoisina os- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4924: toinaan em. prosenttimäärät liikevaihtoveroil-
4925: moituksessaan. että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimiin
4926: Liikevaihtoverohuojennus koskee vanhoja ja muuttaakseen tuotannollisten investoin-
4927: uusia koneita ja laitteita, mutta vain uusia tuo- tien lzi'kevaihtoverohuojennuksista annet-
4928: tantorakennuksia. Tämä on pikaista korjausta tua lakia {875 182) niin, että liikevaihto-
4929: vaativa epäkohtia liikevaihtoverotuksessa, joka verohuojennus saadaan myös vanhozlle
4930: merkittävästi vaikeuttaa monilla paikkakunnilla teollisuusrakennuksille.
4931:
4932: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4933:
4934: Matti Lahtinen Helena Pesola Sampsa Aaltio
4935: Liisa Hilpelä Paavo Vesterinen Iiro Viinanen
4936: Eva-Riitta Siitonen Erkki Moisander Heikki Järvenpää
4937: Helge Saarikoski
4938:
4939:
4940:
4941:
4942: 13 4285002025
4943: 98 1985 vp.
4944:
4945: Toivomusaloite n:o 92
4946:
4947:
4948:
4949:
4950: Lahtinen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Vaajakoskelle
4951:
4952:
4953: Eduskunnalle
4954:
4955: Jyväskylän maalaiskunta on Suomen suurin Edellä lueteltujen tarpeiden tyydyttämiseksi on
4956: maalaiskunta, n. 26 000 asukasta. Kunnan suu- mm. Jyväskylän maalaiskunta myötävaikuttanut
4957: rin taajama on Vaajakoski ja tällä alueella asuun. siihen, että virastotalolle voidaan esittää tarkoi-
4958: 12 000 asukasta. Taajamaan on hajalleen ja epä- tukseen sopiva keskeinen rakennuspaikka.
4959: tarkoituksenmukaisesti sijoittunut mm. nimis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4960: miespiiri, toisaalle poliisiasema ja esimerkiksi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4961: ulosottomiehet vielä erikseen. Vaajakosken posti
4962: toimii myös sopimattomissa tiloissa. Muitakin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4963: julkisia palvelupisteitä olisi saatava Vaajakosken menpiteisiin valtion Vaajakosken virasto-
4964: keskustaan palvelujen joustavan saatavuuden pa- t~lon rakennushankkeen käynnistämisek-
4965: rantamiseksi. st.
4966:
4967: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4968:
4969: Matti Lahtinen· Helena Pesola
4970: Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
4971: 1985 vp. 99
4972:
4973: Toivomusaloite n:o 93
4974:
4975:
4976:
4977:
4978: E. Laine ym.: Valtion lainoittaman asuntotuotannon määrän lisää-
4979: misestä
4980:
4981:
4982: Eduskunnalle
4983:
4984: Kohtuuhintaisia ja kohtuuvuokraisia asuntoja sen tulo- ja menoarvioesityksessä ennakoitiin
4985: on liian vähän. Se johtaa mahdollisuuteen keino- vuonna 1982 aloitettavaksi 26 000 valtion lainoit-
4986: telia oikeudella asumiseen, joka on ihmisen tär- taman asunnon rakentaminen, niin todellisuu-
4987: keimpiä perusoikeuksia. On esiintynyt selvää pyr- dessa aloituksia lykättiin siten, että vuonna 1982
4988: kimystä koko asuntolainajärjestelmän romuttami- aloitettiinkin vain 22 800 asuntoa.
4989: seen, vaikkakaan tämä uhka ei sentään suoranai- Vuonna 1985 olisi tullut aloittaa vähintään
4990: sesti hallituksen esityksessä toteutunut. 24 000-25 000 valtion lainoittaman asunnon
4991: Nyt harjoitettavan asuntopolitiikan seuraukse- rakentaminen hallituksen esittämän ja eduskun-
4992: na - pyrkimyksenähän on asuntotuotannon ja nan hyväksymän 19 000 asunnon asemasta. To-
4993: varsinkin valtion lainoittaman tuotannon alenta- dettakoon, että tavoitelakitoimikunta esitti vuo-
4994: minen - Suomessa asutaan vielä vuonna 2000 deksi 1985 22 500 arava-asuntoa ja vuodeksi
4995: ahtaammin kuin vuonna 1975 Ruotsissa, Tans- 1986 22 000 arava-asuntoa. Erityisesti on täh-
4996: kassa ja Norjassa asuttiin. Merkille pantavaa on dennettävä, että vuokra-asuntojen määrää tulisi
4997: erityisesti se, että kun vuonna 1979 valtion nostaa n. 10 000 asuntoon. Vuokra-asunto on
4998: lainoittamien asuntojen osuus oli 63 %, supistui nuorille käytännössä ainoa mahdollisuus saada
4999: osuus vuonna 1984 aloitettavista asunnoista ensi asunto.
5000: 40 % :iin ja valmistuvista 41 % :iin. Määrällisesti Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
5001: voidaan todeta, että vuonna 1977 valtio lainoitti toivomuksen,
5002: 37 000 asunnon aloittamisen, vuonna 1979 run-
5003: saan 31 000 asunnon aloittamisen, mutta vuonna että hallitus ryhtyisi totmzzn valtion
5004: 1985 enää vain 19 000 asunnon aloittamisen. lainoittaman asuntotuotannon määrän ja
5005: Mielenkiintoista on myös se, että kun vuonna varsinkin vuokra-asuntojen määrän lisää-
5006: 1982 laaditussa vuotta 1983 koskevassa hallituk- miseksi vuodesta 1986 alkaen.
5007:
5008: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
5009:
5010: Ensio Laine Heli Astala Kati Peltola
5011: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
5012: Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi Esko Helle
5013: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Arvo Kemppainen
5014: Pekka Leppänen Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen
5015: 100 1985 vp.
5016:
5017: Toivomusaloite n:o 94
5018:
5019:
5020:
5021:
5022: Lehtinen ym.: Valtion lainoittaman asuntotuotannon lisäämisestä
5023:
5024:
5025:
5026: Eduskunnalle
5027:
5028: Maassamme on jatkuva asuntopula. Valtion taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5029: lainoittama asuntotuotanto ei ole riittävää, lai-
5030: nan määrä ei ole tarpeeksi suuri ja etenkin että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
5031: laina-aika on liian lyhyt. lainoittaman asuntotuotannon lisäämi-
5032: Eduskunta on päättäessään valtion tulo- ja seksi asuntotarvetta vastaavaksi, asunto-
5033: menoarviosta vuodeksi 1985 hyväksynyt lausu- lainojen saattamiseksi todellisia rakenta-
5034: man asuntolainojen maksuajan pidentämisestä miskustannuksia vastaaviksi ja valtion
5035: etenkin nuorten asunnonhankinnan osalta 25 halpakorkoisten asuntolainojen laina-ajan
5036: vuoteen. pidentämiseksi nykyisestään vähintään 25
5037: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- vuoteen, erityisesti nuorten parien osalta.
5038:
5039: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
5040:
5041: Ulla Lehtinen J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön
5042: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Pentti Kettunen
5043: Veikko Vennamo Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
5044: Mikko Vainio Vieno Eklund
5045: 1985 vp. 101
5046:
5047: Toivomusaloite n:o 95
5048:
5049:
5050:
5051:
5052: Lindroos ym.: Kurun määräämisestä erityisalueeksi
5053:
5054:
5055: Eduskunnalle
5056:
5057: Kurun kunnassa 10 viime vuoden aikana suori- sen mukaan erityisesti rakennus-, liikenne- ja
5058: tetuista voimakkaista kunnan omista toimenpi- maansiirtoalan työntekijöiden työllisyystilanne on
5059: teistä huolimatta väestö on vähentynyt noin tu- huonontunut nopeasti ja tulee vielä vaikeutu-
5060: hannella, eli vuoden 1970 asukasmäärästä 4 188 maan kuluvan vuoden aikana.
5061: vuoden 1983 asukaslukuun 3 270. Väheneminen Kunnan investointimahdollisuudet ovat niin
5062: on väkilukuun suhteutettuna ollut Hämeen lää- lopussa, että jo kuluvan vuoden talousarvioon on
5063: nin suurinta. jouduttu vähäisten investointien rahoitus katta-
5064: Työttömyysluvut ovat mainittuna aikana olleet maan omaisuuden realisointitulolla. Kunnallisve-
5065: 5-7 prosentin luokkaa, eli maan keskiarvon roäyrin hinta on 17 penniä, mitä. ei voida enää
5066: yläpuolella. Luvut ovat kuitenkin pysyneet monia nostaa varsinkaan, kun yhteistoimintakunnassa
5067: naapurikuntia pienempinä lähinnä Tampereen Yläjärvellä äyrihinta on 14,5 penniä.
5068: kaupungin suuren vetovoiman takia. Se on mer-
5069: Kunnan omat toimintamahdollisuudet elinkei-
5070: kinnyt 53 kilometrin etäisyydellä asuville työttö-
5071: noelämän elvyttämiseen ovat tarkoin käytetyt.
5072: myyden vaihtoehtoa. Kunnan omat investoinnit,
5073: Tämän vuoksi valtion toimenpiteet ovat välttä-
5074: jotka samalla ovat merkinneet voimakasta vel-
5075: mättömiä.
5076: kaantumista, ovat omalta osaltaan vähentäneet
5077: työttömyyslukuja. Vuoden 1984 tilinpäätöksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5078: mukaan velkamäärä on 3 975 markkaa asukasta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5079: kohden. muksen,
5080: Nyt on tultu tilanteeseen, jossa kunnan voima-
5081: varat ovat ehtyneet. Investointimahdollisuudet että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
5082: ovat lopussa ja vuoden 1985 alun ennakkotieto- Kurun kunnan määräämiseksi tasapainoi-
5083: jen mukaan työttömyysprosentti on jo noussut sen alueellisen kehityksen edistämisestä
5084: noin kahdeksaan. Työvoimatoimiston ilmoituk- annetun lain mukaisesti erityisalueeksi.
5085:
5086: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
5087:
5088: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
5089: Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Maijala
5090: 102 1985 vp.
5091:
5092: Toivomusaloite n:o 96
5093:
5094:
5095:
5096:
5097: Louekoski ym.: Lainojen korkojen vähennyksen saattamisesta tulon
5098: sijasta verosta tehtäväksi
5099:
5100:
5101: Eduskunnalle
5102:
5103: Asuntolainojen ja muiden kulutusluottojen nen eikä muidenkaan kulutusluottojen korkovä-
5104: korot voidaan vähentää enintään 25 000 mark- hennysten kohdalla. Jos valtiovalta tukee korko-
5105: kaan asti sekä valtionverotuksessa että kunnallis- vähennysten kautta syntyväHä veronalennuksella
5106: yms. verotuksessa. Kunnallisverotuksessa vähen- kansalaisten koronmaksua, on vähintään koh-
5107: nyksestä johtuva veron alennus on tulotasosta tuullista, että tuki annetaan suhteellisesti saman-
5108: riippumatta suhteellisesti samansuuruinen eli suuruisena kaikille koronmaksajille tulotasosta
5109: kunnallisveroäyrin hinnan osoittama määrä. riippumatta. Vain maksettujen korkojen määrän
5110: Vuonna 1983 keskimääräinen veronalennus tulisi olla tukea erottava tekijä.
5111: yhteensä valtion ja kunnallisverotuksessa on noin Nykyisestä vähennysjärjestelmästä voidaan
5112: 50 % maksetuista koroista. Vuoden 1983 veroti- asiaa kuvata esimerkillä. Kaksi perhettä on osta-
5113: laston mukaan asuntolainojen korkovähennykset nut asunnon, joista vuonna 1985 lankeaa makset-
5114: olivat kaikkiaan 3 311 milj. markkaa. Vähennyk- tavaksi kummallekin 10 000 markkaa korkoja
5115: sistä aiheutuva veronalennus oli noin 1 700 milj. ostoa varten otettujen lainojen vuoksi. Oletetaan,
5116: markkaa, josta valtionveron osuus noin 1 050 että perheellä A ovat verotettavat vuositulot
5117: milj. markkaa ja kunnallis- ja kirkollisveron sekä 80 000 markkaa ja perheellä B 140 000 markkaa.
5118: kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun 650 milj. Valtionverotuksessa perhe A saa veronalenusta
5119: markkaa. Vuoden 1985 verotuksessa olisivat vas- vähentämistään koroista 2 900 markkaa ja perhe
5120: taavat summat arvioiden mukaan noin 4 500 B 3 800 markkaa.
5121: milj. markkaa vähennyksiä, josta valtionveron-
5122: alennus 1 300 milj. markkaa ja kunnallis- yms. Valtionverotusta tulisi korkovähennysten osalta
5123: veronalennus 950 milj. markkaa. Kysymyksessä muuttaa tasa-arvoisempaan suuntaan siten, että
5124: on melko nopeasti kasvava tukierä. maksetut korot vähennettäisiin valtionverosta, ei
5125: veronalaisista tuloista. Tällöin kaikki korkovähen-
5126: Muiden kulutusluottojen korkoja vähennettiin
5127: täjät saisivat saman suhteellisen veronalennuksen
5128: vuoden 1983 verotuksessa yhteensä 1 135 milj.
5129: tulotasosta riippumatta.
5130: markkaa. Tämäkin erä on nopeasti lisääntynyt ja
5131: sitä kautta annettava korkosubventio samoin. Kansalaisten kannalta tasapuolisin ratkaisu,
5132: Valtionverotuksessa vähennyksestä johtuva ve- maksettujen korkojen vähentäminen valtionvero-
5133: ronalennus on riippuvainen tuloveroasteikon tuksessa verosta, lisäisi pienempituloisten korko-
5134: progressiosta. Jos tulot ovat riittävän suuret, on subventiota nykyiseen verrattuna ja puolestaan
5135: veronalennus valtionveron ylimmän marginaali- vähentäisi suurituloisten tukea. Samalla voitaisiin
5136: prosentin suuruinen. valtionverotuksessa lisätä korkojen vähennyskel-
5137: Asunnonhankinnan näkökulmasta edellä mai- poisuutta siten, ettei lainan käyttötarkoituksesta
5138: nittu tilanne ei ole millään perusteilla tasapuoli- enää muodostuisi vähennystä rajaavaa perustetta.
5139: 1985 vp. - TA n:o 96 103
5140:
5141: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että tulosta tehtävän vähennyksen si.fasta
5142: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- vähennys myönnettäiszi"n verosta niin, et-
5143: sen, tä verovelvollinen saisi vähentää valtion
5144: tuloverosta 30 prosenttia maksamiensa
5145: että hallitus ryhtyLri kiireellisiin toi- korko.fen määrästä, kuitenkin enintään
5146: menpiteiszi"n valtionverotuksessa tehtävän 8 100 markkaa.
5147: korkovähennyksen muuttamiseksi siten,
5148:
5149: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
5150:
5151: Matti Louekoski Arja Alho Jocko Skinnati
5152: Tuulikki Hämäläinen Paula Eenilä
5153: 104 1985 rd.
5154:
5155: Hemställningsmotion nr 97
5156:
5157:
5158:
5159:
5160: Malm m.fl.: Om avlyftande av bränsleskatten på eldningsolja för
5161: uppvärmning av växthus
5162:
5163:
5164: Till Riksdagen
5165:
5166: Växthusodlingen har under de senaste årtion- priset i dag 30-35 % för lågt. Någon snabb
5167: dena varit en av de snabbast växande och urveck- förbättring av situationerna är inte i sikte.
5168: lade av lantbrukets specialnäringar. Denna ut- På grund av ovanstående har många odlare
5169: veckling har skett i det närmaste utan samhällets råkat i ekonomiska svårigheter. Försäljningsin-
5170: stöd. Sedan 1970-talet har tillväxten varit synner- komsterna täcker inte mera än de rörliga kost-
5171: ligen kraftig på utvecklingsområdena. Detta be- naderna.
5172: visas av att Utvecklingsområdesfondens kunder Bränslekostnaderna utgör i dag ca 30 % av
5173: bland växthusodlarna har växt från under 20 st år produktionskostnaderna. Den förhöjning av
5174: 1972 till 164 st 1983. Av dessa kunder har ca tunga oljans pris som kom i slutet av förra året
5175: hälften utgjorts av nybörjare. En större del av de betydde en kostnadsökning om ca 50 penni per
5176: beviljade gårdsbrukslånen för växthusnäringen kg tomater. Växthusnäringen använde år 1983 ca
5177: har också gått till urvecklingsområdena. Växthus- 52 000 m 3 lätt brännolja och ca 97 000 ton tung
5178: näringens betydelse för utvecklingsområdenas brännolja. På basen av dessa mängder uppbars ca
5179: sysselsättning och inkomster har ökat år från år. 13,5 milj. mk i bränsleskatt.
5180: För statsmakten har bränsleskatten en mindre
5181: Växthusnäringen sysselså;tter i dag direkt ca
5182: betydelse men för den enskilde växthusodlaren
5183: 9 500 personer. Större delen av dessa arbetsplat-
5184: utgör den en avsevärd kostnadspost. Ett avlägs-
5185: ser finnes på utvecklingsområdena. 1 Syd-Öster-
5186: nande av skatten skulle lindra prisstegringarnas
5187: botten har utkomstmöjligheterna inom växthus-
5188: effekt och avsevärt förbättra möjligheterna för
5189: näringen på ett avgörande sätt bidragit till syssel-
5190: näringens fortbestånd.
5191: sättningens upprätthållande. Större delen av nä-
5192: Med hänvisning till ovanstående hemställer
5193: ringen utgöres av mindre familjeföretag där den
5194: undertecknade
5195: egna familjens arbetsinsatser är övervägande.
5196: Växthusodlingens lönsamhet har avsevärt att regen·ngen f!Z_~~te å~ntfra bfi!!'J!Ieskat-
5197: försämrats under de två senaste åren. På grund av telagens 6 § 7 punkt så att det skulle
5198: det stora utbudet har tomaternas pris sjunkit tillfogas en 7 a-punkt sålydande: ''bräns-
5199: med ca 25 % jämfört med föregående år. le, som anvåndes i växthus för produk-
5200: Utgående från produktionskostnaderna är tomat- tion av grönsaker och blommor".
5201:
5202: Helsingfors den 13 februari 1985
5203:
5204: Håkan Malm Boris Renlund
5205: Ole Norrback Håkan Nordman
5206: 1985 vp. 105
5207:
5208: Toivomusaloite n:o 97 Suomennos
5209:
5210:
5211:
5212:
5213: Malm ym.: Polttoaineveron poistamisesta kasvihuoneiden lämmi-
5214: tykseen käytettäväitä polttoöljyitä
5215:
5216:
5217: Eduskunnalle
5218:
5219: Kasvihuoneviljely on vume vuosikymmeninä alhainen. Mitään nopeaa tilanteen paranemista ei
5220: ollut eräs maatalouden nopeimmin kasvava ja ole nähtävissä.
5221: kehittyvä erityiselinkeino. Tämä kehitys on ta- Edellä olevan perusteella monet viljelijät ovat
5222: pahtunut miltei ilman yhteiskunnan tukea. Kas- joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Myyntitulot
5223: vu on 1970-luvulta lähtien ollut varsin voimakas eivät enää kata muuttuvia kuluja.
5224: kehitysalueilla. Tätä osoittaa se, että Kehitys- Polttoainekustannukset ovat tällä hetkellä n.
5225: aluerahaston kasvihuoneasiakkaiden lukumäärä 30 % tuotantokustannuksista. Viime vuoden
5226: on kasvanut 20:stä vuonna 1972 164:ään vuonna lopulla tullut raskaan öljyn hinnan korotus mer-
5227: 1983. Puolet näistä asiakkaista on ollut vasta- kitsi 50 pennin kustannuslisää tomaattikiloa koh-
5228: alkajia. Suuri osa kasvihuoneviljelyyn myönne- ti. Kasvihuoneviljely käytti vuonna 1983 n.
5229: tyistä maatilalainoista on myös mennyt kehitys- 52 000 m 3 kevyttä polttoöljyä ja n. 97 000 tonnia
5230: alueille. Kasvihuoneviljelyn merkitys kehitys- raskasta polttoöljyä. Näiden määrien perusteella
5231: alueiden työllisyyden ja tulojen kannalta on li- kannettiin polttoaineverona n. 13,5 mmk.
5232: sääntynyt vuosi vuodelta.
5233: Kasvihuoneviljely työllistää tällä hetkellä välit- Polttoainevero merkitsee valtiolle vähän, mut-
5234: tömästi n. 9 500 henkilöä. Suuri osa näistä ta yksittäiselle kasvihuoneviljelijälle se on huo-
5235: työpaikoista on kehitysalueilla. Etelä-Pohjan- mattava kuluerä. Veron poistaminen lieventäisi
5236: maalla ovat kasvihuoneviljelyn turvaamat toi- hinnannousujen vaikutusta ja parantaisi huomat-
5237: meentulomahdollisuudet vaikuttaneet ratkaise- tavasti viljelyedellytysten jatkuvuutta.
5238: vasti työllisyyden ylläpitämiseen. Suuri osa tämän Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
5239: elinkeinon harjoittajista on perheyrityksiä, joissa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5240: oman perheen työpanos on ensisijainen.
5241: Kasvihuoneviljelyn kannattavuus on huomat- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5242: tavasti heikentynyt kahtena viime vuonna. Suu- polttoaineverolain 6 §:n 7 kohdan muut-
5243: ren tarjonnan vuoksi tomaattien hinta on laske- tamiseksi siten, että szihen liitettäisiin
5244: nut n. 25 % edelliseen vuoteen verrattuna. uusi 7 a kohta, joka kuuluisi: ''polttoai-
5245: Tuotantokustannukset huomioon ottaen tomaa- ne, jota käytetään kasvihuoneissa vihan-
5246: tin hinta on tällä hetkellä 30-35 % liian nesten ja kukkien tuottamiseksi".
5247:
5248: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5249:
5250: Håkan Malm Boris Renlund
5251: Ole No~;rback Håkan Nordman
5252:
5253:
5254:
5255:
5256: 14 4285002025
5257: 106 1985 vp.
5258:
5259: Toivomusaloite n:o 98
5260:
5261:
5262:
5263:
5264: Manninen ym.: Iijokilaakson alueen saattamisesta pienyritystoimin-
5265: nan tukemiskokeilun piiriin
5266:
5267:
5268: Eduskunnalle
5269:
5270: Valtioneuvosto teki 5.3.1981 periaatepäätök- Koska Lapin pienyritystmmmnan tukemisko-
5271: sen erityistoimenpiteistä Iijokilaakson kehittämi- keilusta on saatu myönteisiä kokemuksia, tulisi
5272: seksi. Valtiovallan erityistoimenpiteistä ja ko. nämä työllisyyttä parantavat toimenpiteet ulottaa
5273: alueen kuntien ponnisteluista huolimatta Iijoki- myös Iijokilaakson alueelle.
5274: laakson yhdeksän kunnan alue on edelleen
5275: maamme vaikeinta työttömyysaluetta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5276: Hallituksen aluepoliittinen ministerivaliokunta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5277: on päättänyt, että erityistoimenpiteitä projekti- muksen,
5278: alueilla tulisi jatkaa vuoden 1986 loppuun. Jat-
5279: kossa tulisikin kiinnittää keskeinen huomio mah-
5280: dollisimman tehokkaisiin elinkeinoelämää elvyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ii-
5281: täviin ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin joktfaakson alueen saattamiseksi pienyn·-
5282: Iijokilaakson alueella. tystoiminnan tukemiskokezlun piiriin.
5283:
5284: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5285:
5286: Mauno Manninen Tytti Isohookana-Asunmaa
5287: 1985 vp. 107
5288:
5289: Toivomusaloite n:o 99
5290:
5291:
5292:
5293:
5294: Mattila ym.: Valtion asuntolainojen maksatuksessa esiintyneiden
5295: epäkohtien korjaamisesta
5296:
5297:
5298: Eduskunnalle
5299:
5300: Valtion asuntolainojen maksatuksessa on il- joka tapauksessa se, että asuntoja tarvitaan ja
5301: mennyt yllättäviä piirteitä. Asuntolainoja mak- syntyneeseen tilanteeseen tulee etsiä yhteisesti
5302: settiin viime vuonna 2 244 milj. mk, kun maksa- hyväksyttävissä oleva ratkaisu.
5303: tukseen olisi ollut käytettävissä 2 545 milj. mk eli Paitsi vuokra-asuntojen osalta myös omakoti-
5304: lähes 300 milj. mk enemmän. Yhden vuoden lainojen osalta vallitsee tilanne, jota ei voi pitää
5305: ilmiönä tällaista ei voitaisi pitää yllättävänä. Sen hyväksyttävänä. Aravalainoitettujen omakotitalo-
5306: sijaan yllättävää on se, että edellä kuvatun lainen jen kysyntä on romahtanut lyhyessä ajassa. Mer-
5307: tilanne on toistunut jo useamman vuoden ajan. kittävimmät syyt lienevät ns. lainoitusarvojen
5308: Viideltä viimeksi kuluneelta vuodelta on näet jälkeenjääneisyydessä sekä luovutusrajoitusten
5309: valtion tulo- ja menoarvioon budjetoiduista mää- tiukkuudessa. Vikaa tältäkin osin on etsittävä
5310: rärahoista jäänyt maksattamatta yhteensä yli 2,3 lainoitusj ärjestelmästämme. Asunnontarvitsijat
5311: mrd mk, vanhimpien myöntämisvaltuuksien ol- odottavatkin nyt nopeita ja järkeviä toimenpitei-
5312: lessa jo vuodelta 1979. tä ''umpisolmun'' avaamiseksi.
5313: Asunnontarvitsijoiden kannalta tilanne on va- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5314: litettava, vallitseehan etenkin vuokra-asunnoista nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5315: lähes huutava pula. Aravarakentaminen ei tänä muksen,
5316: päivänä tunnu olevan riittävän houkuttelevaa
5317: muuhun rakentamiseen verrattuna. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5318: Tällaisessa tilanteessa kaikki osapuolet ovat menpiteisiin asuntolainojen maksatukses-
5319: varsin kiusallisessa asemassa. Valtiovallan, raken- sa ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi
5320: nuttajien, rakentajien ja rahalaitosten yhteistyö sekä omakatzlainojen lainoitusarvojen ko-
5321: tuntuu pahasti ontuvan, mikä ei ole minkään rottamiseksi ja luovutusrajojen löysentä-
5322: osapuolen kannalta puolustettavissa. Tosiasia on miseksi.
5323:
5324: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5325:
5326: Kalevi Mattila Matti Maijala
5327: 108 1985 vp.
5328:
5329: Toivomusaloite n:o 100
5330:
5331:
5332:
5333:
5334: Moisander: Kotimaisille käsityötuotteille myönnettävistä liikevaih-
5335: toverohelpotoksista
5336:
5337:
5338: Eduskunnalle
5339:
5340: Käsityövaltainen yritystoiminta ja ammatinhar- Käsityövalmistuksen tukeminen ja edistäminen
5341: joittaminen kiinnostaa entistä useampaa nuorta vaikuttaa välittömästi työllisyyteen juuri sellaisilla
5342: ihmistä. Taideteollisiin ja kotiteollisuusoppilai- alueilla, joilla muut työllistämistoimenpiteet ovat
5343: toksiin hakeudutaan entistä useammin tavoittee- kaikkein vaikeimmin toteutettavissa.
5344: na pyrkiä työllistämään itse itsensä. Myös haja-
5345: asutusalueella valmistetaan erilaisia käsityötuot- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
5346: teita joko matkamuistoiksi tai käyttötalousesi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
5347: neiksi.
5348: Ongelmaksi on kuitenkin poikkeuksetta muo-
5349: dostunut liikevaihtovero sellaisille yrityksille, jot- ettå. hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin lii-
5350: ka jälleenmyyvät ko. käsityötuotteita. Usein käsi- kevaihtoveron porrastamiseksi käsityö-
5351: työtuotteiden valmistajilla itsellään ei ole mah- tuotteiden osalta erityisesti hyväksymällä
5352: dollisuutta harjoittaa tuotteidensa vähittäismyyn- tuotteen hankinta- eli ostomenon liike-
5353: tiä. vaihtovero vähennyskelpoiseksi menoksi.
5354:
5355: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
5356:
5357: Erkki Moisander
5358: 1985 vp. 109
5359:
5360: Toivomusaloite n:o 101
5361:
5362:
5363:
5364:
5365: Muroma ym.: Pientaloja ja -tontteja koskevien kiinteistökauppojen
5366: yhteydessä perittävän leimaveron alentamisesta
5367:
5368:
5369: Eduskunnalle
5370:
5371: Voimassa olevien säännösten mukaan osake- Asuminen on ihmisen perustarve. Ei voi olla
5372: huoneistojen kaupassa on maksettava leimaveroa oikein, että kansalaisia kohdellaan eri tavalla
5373: 1,6 prosenttia kaupan arvosta. Sitä vastoin oma- asumismuodosta riippuen. Leimaverokohtelu tu-
5374: kotitalojen kiinteistö- ja tonttikauppojen osalta lisikin saada samanlaiseksi sekä pientalojen että
5375: leimaveron määrä vaihtelee 4-6 prosenttiin osakehuoneistojen kaupoissa.
5376: omaisuuden arvosta riippuen. Siten asuntokau-
5377: poissa vallitsee perusteeron eriarvoisuus. Edellä todetun johdosta ehdotamme kunnioit-
5378: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5379: Suoritettujen tutkimusten mukaan enemmistö
5380: suomalaisista haluaa asua pientaloasunnoissa,
5381: rivi- tai omakotitalossa. Kansalaisten toiveen to- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5382: teutumista voidaan osaltaan auttaa sillä, että pientalojen ja -tonttien kiinteistökauppo-
5383: leimaveron määrä alennetaan kaikissa asuntokau- jen leimaveron alentamiseksi osakehuo-
5384: poissa samalle tasolle. neistokaupoissa vallitsevalle tasolle.
5385:
5386: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
5387:
5388: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
5389: Riitta Uosukainen Toivo T. Pohjala Tapio Holvitie
5390: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
5391: Ben Zyskowicz Vieno Eklund Liisa Arranz
5392: Juhani Alaranta Heikki Kokko Juho Koivisto
5393: Eva-Riitta Siitonen Timo Kietäväinen Lea Kärhä
5394: Sirpa Pietikäinen Eeva Turunen Päivi Varpasuo
5395: Ritva Laurila Kaarina Dromberg Lea Mäkipää
5396: Liisa Kulhia Iiro Viinanen
5397: 110 1985 vp.
5398:
5399: Toivomusaloite n:o 102
5400:
5401:
5402:
5403:
5404: Mäkipää ym.: Turkisten jalostustoiminnan kehittämisestä
5405:
5406:
5407: Eduskunnalle
5408:
5409: Suomi tuottaa huomattavan osan turkiksia Edellä mamrtuin perustein ehdotamme kun-
5410: maailmanmarkkinoilla, mutta samalla on huoles- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5411: tuttavaa todeta, että niistä vain 2 % jatkojaloste- sen,
5412: taan Suomessa ja täten valtaosa menee jalosta-
5413: mattomana vientiin ulkomaille. Turkisten jatko-
5414: jalostus toisi tuhansia arvokkaita työpaikkoja että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
5415: maahamme. turkisten jatkojalostamiseksi Suomessa.
5416:
5417: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5418:
5419: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
5420: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
5421: 1985 vp. 111
5422:
5423: Toivomusaloite n:o 103
5424:
5425:
5426:
5427:
5428: Mäkipää ym.: Kurun nimeämisestä kivisepän koulutuksen sijoitus-
5429: paikkakunnaksi
5430:
5431:
5432: Eduskunnalle
5433:
5434: Vuodesta 1974 alkaen Kurun kunnan hallinto- kolmanneksen teollisuuden liikevaihdosta. Sen
5435: elimissä on valmisteltu yhdessä kivialan yrittäjien yhdeksästä yrittäjästä ja lähes 100 työpaikasta
5436: kanssa kivialan osaamiseen liittyviä perehdyttä- muodostuva kokonaisuus lyö leimansa koko kun-
5437: mis- ja koulutusjärjestelyjä. On havaittu, että tailmeeseen.
5438: kivialan lisääntyvä työvoiman tarve voi vaarantua
5439: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5440: ilman järjestettyä koulutusta ja sen mukanaan
5441: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5442: tuomaa ammattitaitoa ja -arvostusta.
5443: sen,
5444: Kivialan koulutuksen aloittaminen Kurussa
5445: merkitsee paikkakunnalle suhteellisesti enemmän
5446: kuin isommalle kuntayhteisölle. Kivialan merki- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
5447: tys Kurun kunnalle on tärkeää, sillä kivenlouhin- Kurun kunnan nimeämiseksi kivisepän
5448: nan tai jalostuksen työpaikat muodostavat lähes koulutuksen sijoituspaikkakunnaksi.
5449:
5450: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5451:
5452: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
5453: 112 1985 vp.
5454:
5455: Toivomusaloite n:o 104
5456:
5457:
5458:
5459:
5460: Mäkipää ym.: Sähköä tuottavien laitteiden tuotekehittelyn tukemi-
5461: sesta
5462:
5463:
5464: Eduskunnalle
5465:
5466: Suomen Keksintöjen edistämissäätiö on suorit- tusoikeuksia teollisuudelle. Ala loisi lisää työtilai-
5467: tanut tutkimuksen ja teettänyt Tampereen suuksia ja vaikuttaisi näin työllisyyteen.
5468: TKK:n materiaaliopin laitoksessa lujuuslaskelmat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5469: suurille pumpuille. Niiden käyttöönotto mahdol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5470: listaa Euroopan suurimpienkin koskien voiman sen,
5471: sähköntuotantoon ottamisen koskia tuhoamatta.
5472: Säätiö tarvitsee sähköä tuottavien laitteiden että hallitus ryhtyisi toimenpttewzn
5473: tuotekehittelyyn ja prototyyppien rakentamiseen Suomen Keksintöjen ediståmissäå"tt"ön tu-
5474: varoja. kemiseksi sähköä tuottavien laitteiden
5475: tuotekehittelyn ja prototyyppien rakenta-
5476: Toimivuusnäytön jälkeen säätiö antaa valmis- mtsessa.
5477:
5478: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5479:
5480: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
5481: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
5482: 1985 vp. 113
5483:
5484: Toivomusaloite n:o 105
5485:
5486:
5487:
5488:
5489: Mäkipää ym.: Maaseudun sähköistämisen tehostamisesta
5490:
5491:
5492: Eduskunnalle
5493:
5494: Maassamme on sähköistys suoritettu jo mel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5495: kein loppuun, sillä ilman sähköä on ympäri nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5496: Suomea noin 2 000 vakituisesti asuttua ta- sen,
5497: loutta. Sähkön myötä turvaisimme sen, ettei
5498: nuorten tarvitsisi muuttaa pois kotipaikoiltaan ja että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn,
5499: täten autioittaa entisestään maaseutua. jotta maassamme zlman sähköä olevat
5500: 2 000 taloutta saataisiin sähköverkostoon.
5501:
5502: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5503:
5504: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
5505: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
5506: 114 1985 vp.
5507:
5508: Toivomusaloite n:o 106
5509:
5510:
5511:
5512:
5513: Mäkipää ym.: Kiukaisten nimeämisestä erityistukialueeksi
5514:
5515:
5516: Eduskunnalle
5517:
5518: Kiukaisten kunta sijaitsee erittäin voimakkai- Myös kunnan väestörakenne on vanhusvoittoi-
5519: den ja kehittyneiden kuntakeskusten puristukses- nen: yli 65-vuotiaita on yli 18 % koko väestöstä.
5520: sa, mikä ei voi olla vaikuttamatta kunnan palve- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
5521: luiden ja elinkeinoelämän taantumiseen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5522: Kunnan alueella työpaikat ovat vähentyneet: sen,
5523: vuonna 1960 työpaikkoja oli 2 323 ja vuonna
5524: 1980 enää 1 390. Samoin ammatissa toimivan että· hallitus ryhtyisi toimenpztemtn
5525: väestön määrän supistuminen vuodesta 1960 Kiukaisten kunnan nimeämiseksi erityis-
5526: vuoteen 1980 on peräti 27 %. tukialueeksi.
5527:
5528: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5529:
5530: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
5531: 1985 rd. 115
5532:
5533: Hemställningsmotion nr 107
5534:
5535:
5536:
5537:
5538: Nordman m.fl.: Om höjt skatteavdrag för sjukdomskostnader för
5539: barn
5540:
5541:
5542: Till Riksdagen
5543:
5544: Nuvarande system för läkemedelsersättning Under barnens första levnadsår betungas föräld-
5545: och avdragande av sjukkostnader i beskattningen rar ofta av kostnader, som överstiger nuvarande
5546: är inte tillfredsställande. De är både arbetsdryga högsta avdrag om 800 mk. Motsvarande belopp
5547: och socialt orättvisa. Regeringens förslag om att för vuxna är 1 600 mk.
5548: kostnaderna skall ersättas helt och håliet tili den
5549: Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
5550: del de överstiger en viss gräns borde förverkligas
5551: undertecknade att riksdagen ville hemställa om,
5552: för att inte en del personer skali drabbas för hårt
5553: av sin sjukdom. 1 avdragssystemet igen borde
5554: skillnaden mellan barn och vuxna avlägsnas ge- att regeringen verkar så att avdraget för
5555: nom stegvisa justeringar. Den nuvarande fördel- sjukdomskostnader för barn i beskatt-
5556: ningen mellan nedre och övre gräns, som gäller ningen höjs från nugällande 800 mk tzll
5557: för barn respektive vuxna, drabbar barnfamiljer. 1 200 mk.
5558:
5559: Helsingfors den 13 februari 1985
5560:
5561: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
5562: 116 1985 vp.
5563:
5564: Toivomusaloite n:o 107 Suomennos
5565:
5566:
5567:
5568:
5569: Nordman ym.: Lasten sairauskuluvähennyksen korottamisesta
5570: verotuksessa
5571:
5572: Eduskunnalle
5573:
5574: Nykyinen lääkkeiden korvaamisjärjestelmä ja tä lapsiperheille. Lasten ensimmäisenä elinvuon-
5575: sairauskulujen vähennys verotuksessa eivät ole na vanhempia rasittavat usein kustannukset, jot-
5576: tyydyttäviä. Ne ovat sekä työläitä että sosiaalisesti ka ylittävät nykyisen korkeimman 800 markan
5577: epäoikeudenmukaisia. Hallituksen ehdotus siitä, vähennyksen. Vastaava summa on aikuisten koh-
5578: että kustannukset korvataan kokonaisuudessaan dalla 1 600 markkaa.
5579: siltä osin, kuin ne ylittävät tietyn rajan tulisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
5580: toteuttaa, jotta eräitä henkilöitä ei koeteltaisi nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5581: liian ankarasti heidän sairautensa takia. Vähen-
5582: nysjärjestelmän puitteissa tulisi taas poistaa lasten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5583: ja aikuisten välinen ero asteittaisin tarkistuksin. lasten sairauskulujen vähennyksen korot-
5584: Nykyinen jako ylä- ja alarajaan, joka koskee tamiseksi verotuksessa nykyisestä" 800
5585: toisaalta lapsia ja toisaalta aikuisia, tekee vääryyt- markasta 1 200 markkaan.
5586:
5587: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5588:
5589: Håkan Nordman ·Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
5590: 1985 rd. 117
5591:
5592: Hemställningsmotion nr 108
5593:
5594:
5595:
5596:
5597: Nordman m.fl.: Om justering av zonindelningen för skärgårdsom-
5598: råden tillhörande första baszonen
5599:
5600:
5601: Tili Riksdagen
5602:
5603: Lagen om en balanserad regional utveckling nai utveckling borde således bringas i överens-
5604: ligger grund för de regionpolitiska stödåtgärder~ stämmelse med skärgårdslagen (494/81).
5605: na i Finland. Den stadgar bl.a. om landets Med hänvisning tili det ovanstående föreslås
5606: indelning i olika stödområden. Enligt 9 § kan att riksdagen måtte besluta hemstälia om
5607: statsrådet besluta, att inrikesministeriets region-
5608: politiska avdelning har rätt att, efter att ha hört att regeringen verkar för en ändring av
5609: skärgårdsdelegationen, förodna att ö elier ögrupp 9 § i lagen om en balanserad regional
5610: med fast bosättning, men utan fast vägförbindel- utveckling, så att de skärgårdsområden
5611: se, skall höra tili den första baszonen, dvs. tili som kan hänföras tili första baszonen är
5612: den baszon som har det högsta stödet. Stadgandet desamma, som av statsrådet på basen av
5613: i 9 § innebär dock i praktiken en snävare skärgårdslagen fastställts som skärgårds-
5614: tolkning av skärgårdsområden än vad skärgårdsla- kommuner eller kommunernas skärgårds-
5615: gen stadgar om. Lagen om en balanserad regio- delar.
5616:
5617: Helsingfors den 13 februari 1985
5618:
5619: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
5620: Håkan Malm Ole Norrback
5621: 118 1985 vp.
5622:
5623: Toivomusaloite n:o 108 Suomennos
5624:
5625:
5626:
5627:
5628: Nordman ym.: Ensimmäiseen perusvyöhykkeeseen kuuluvien saaris-
5629: toalueiden vyöhykejaon tarkistamisesta
5630:
5631:
5632: Eduskunnalle
5633:
5634: Laki tasapainoisen alueellisen kehityksen edis- edistämisestä tulisi näin ollen saattaa sopusoin-
5635: tämisestä on Suomen aluepoliittisten tukitoimien tuiseksi saaristolain (4941 81) kanssa.
5636: perustana. Siinä säädetään mm. maan jakamises-
5637: Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
5638: ta eri tukialueisiin. Valtioneuvosto voi 9 §:n
5639: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5640: nojalla päättää, että sisäasiainministeriön aluepo-
5641: liittisella osastolla on oikeus kuultuaan saaristo-
5642: asiain valtuuskuntaa määrätä, että saari tai saari- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ta-
5643: ryhmä, jolla on kiinteätä asutusta mutta jolla ei sapainoisen alueellisen kehityksen edistä-
5644: ole kiinteätä tieyhteyttä, kuuluu ensimmäiseen misestä annetun lain 9 §:n muuttamisek-
5645: perusvyöhykkeeseen, ts. siihen perusvyöhykkee- si siten, että ensimmäiseen perusvyö-
5646: seen, jonka tuki on suurin. Lain 9 §:n säännös hykkeeseen luettavat saaristoalueet ovat
5647: merkitsee kuitenkin käytännössä ahtaampaa tul- samat, jotka valtioneuvosto on saaristo-
5648: kintaa saaristoalueista kuin saaristolaissa sääde- lain nojalla vahvistanut saaristokunniksi
5649: tään. Laki tasapainoisen alueellisen kehityksen tai kuntien saansto-osiksi.
5650:
5651: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5652:
5653: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
5654: Håkan Malm Ole Norrback
5655: 1985 vp. 119
5656:
5657: Toivomusaloite n:o 109
5658:
5659:
5660:
5661:
5662: Paasilinna: Komitean asettamisesta selvittämään informaatioteknii-
5663: kan kehitystä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan
5664:
5665:
5666: Eduskunnalle
5667:
5668: Informaatioyhteiskunnan murros on parhail- sekä teolliset, sosiaaliset, sivistykselliset ja kaupal-
5669: laan tapahtumassa ja ajoittuu 1980-lukuun. liset vaikutukset pitäisi selvittää pikaisesti ja riit-
5670: Vaikka tapahtuvan kehityksen moottorina on tävän laajasti. Samalla pitäisi selvittää, kuinka
5671: informaatiotekniikan 1970-luvulla alkanut nopea järjestetään yhteiskunnan tietohallinto niin, että
5672: kehitys, on itse murros vaikutuksiltaan nimen- informaatiotekniikan laaja hyväksikäyttö ei vaa-
5673: om::tan yhteiskunnallinen. Mittasuhteiltaan muu- ranna kansalaisten oikeusturvaa missään oloissa
5674: tos vastaa vähintään sotien jälkeistä talous- mutta turvaa toisaalta informaatioyhteiskunnan
5675: elämämme rakennemuutosta mutta tapahtuu sitä toiminnan kannalta tärkeät ja asianmukaiset in-
5676: huomattavasti nopeammin. Jo nyt informaatio- formaatiotoiminnot. Samalla tulee turvata julki-
5677: sektorin osuudeksi tuotantotoiminnastamme on sen sektorin riittävät toimintaedellytykset.
5678: arvioitu kolmannes. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5679: Informaatiohallinto on hajautunut useaan mi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5680: nisteriöön, virastoon tai laitokseen. Suuri määrä
5681: kaupallisia yrityksiä on tunkeutunut yhteiskun-
5682: nan ja perinteisen yksityisyyden alueille. Infor- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
5683: maatioyhteiskunnalle olennaisia toimintoja ja on- piteisiin sellaisen komitean asettamiseksi,
5684: gelmia ei kukaan tarkastele kokonaisuutena ta- jonka tehtävänä on:
5685: valla, joka olisi riittävä yhteiskuntapoliittisen kes- - informaatiotekniikan ja yhteiskun-
5686: kustelun käynnistämiseen ja johdonmukaiseen nan informaatiosektorin rakenteen ja ke-
5687: lainsäädäntötyöhön edellä mainituissa asioissa. hityksen arviointi
5688: Teknologia- ja tietosuojakomiteat ovat tarkastel-
5689: leet ongelmakokonaisuuden kapeita osa-alueita. - informaatioyhteiskunnan murrok-
5690: Nykyisillä atk- ja informaatioaloja edustavilla sen yhteiskunnallisten vaikutusten selvit-
5691: neuvottelukunnilla, joiden tehtäviä on jatkuvasti täminen
5692: laajennettu, ei puolestaan ole ongelmia vastaavaa - ehdotuksen tekeminen informaatio-
5693: poliittista ominaispainoa tai riittävän laaja-alaista hallinnon järjestämisestä ja yhteiskun-
5694: asiantuntemusta murroksen aiheuttamien yhteis- nan informaatiotuotannon kehittämisestä
5695: kuntapoliittisten muutosten hallitsemiseksi. informaatioteknizkan laajamittaiseen hy-
5696: Informaatioyhteiskunnan syntyyn liittyvät in- väkszkäyttöön perustuvassa yhteiskunnas-
5697: formaatiotekniikan ja sen käytön kehityspiirteet sa.
5698:
5699: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
5700:
5701: Reino Paasilinna
5702: 120 1985 vp.
5703:
5704: Toivomusaloite n:o 110
5705:
5706:
5707:
5708:
5709: Paasilinna: Valtion maa-alueiden saamisesta Helsingin kaupungin
5710: asuntorakentamiseen
5711:
5712:
5713: Eduskunnalle
5714:
5715: Kaavoitetun ja kaavoituskelpoisen maan puute taan ole vastaavaa maan tarvetta Helsingissä.
5716: tulee lähivuosina rajoittamaan aravalainoitetun Lisäksi on syytä todeta, että kaupungin satamien
5717: asuntotuotannon toteuttamista Helsingissä, jossa käyttöönottoajatuksen ei oleteta vaikuttavan
5718: jo muutoinkin kohtuuhintaisten asuntojen tar- asuntotilanteeseen kuluvalla vuosikymmenellä.
5719: jonta on kysyntään verrattuna perin vähäistä. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
5720: Valtion omistuksessa alueella on arviolta hyväksyttäväksi toivomuksen,
5721: 6 000-8 000 asunnon rakentamista vastaavat
5722: maa-alueet. Valtion ja Helsingin kaupungin vä- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
5723: lillä on toistaiseksi voitu neuvotteluin sopia asun- valtion Helsingissä szjaitsevien asuntora-
5724: torakentamiseen soveltuvan maan vaihtamisesta kentamiseen soveltuvien maa-alueiden
5725: kaupungin muuhun käyttöön osoitettuun maa- luovuttamiseksi Helsingin kaupungzlle
5726: han. Kuitenkin on ilmeistä, että lähitulevaisuu- kohtuuhintaista asuntotuotantoa varten
5727: dessa kaupungilla ei ole riittävästi vaihtomaata joko vuokraamalla tai myymällä ne kau-
5728: käytettävissä tarkoitukseen, eikä valtiolla puoles- pungille.
5729:
5730: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
5731:
5732: Reino Paasilinna
5733: 1985 vp. 121
5734:
5735: Toivomusaloite n:o 111
5736:
5737:
5738:
5739:
5740: Paasio ym.: Aravalainoitetun asuntotuotannon lisäämisestä
5741:
5742:
5743: Eduskunnalle
5744:
5745: Maassamme on asumistason yleisestä parantu- keskituloa nauttivien perheiden keskuudessa. Sa-
5746: misesta huolimatta laajoja väestöryhmiä, joiden malla lainoitusarvoja on tiukennettu niin, että
5747: asuntotilanne ei ole kohtuulliseksi katsottavassa omakotiasunnon hankintaan saatava lainamäärä
5748: kunnossa. Erityisesti nuoret ovat asuntokysymyk- on enää korkeintaan n. 40 %, vaikka perhe olisi
5749: sensä järjestämisessä joutuneet vaikeaan tilantee- tulojensa puolesta oikeutettu 60 % :n lainaan
5750: seen, samoin monet pienituloiset ja vähävaraiset asunnon hankinta-arvosta. Edellä mainittu epä-
5751: perheet. Asuntotuotannolla voidaan oloja paran- kohta koskee myös kaupunkien keskusteihin ra-
5752: taa ja korkealla pysynyt tuotantotaso on auttanut kennettuja aravaosakeasuntoja; lainoitusarvo
5753: ongelmien ratkaisuissa. Kuitenkin viime vuosina määritellään todellista hankinta-arvoa pienem-
5754: aravatuotannon määrä on voimakkaasti laskenut mäksi ja tästä pienemmästä arvosta lasketaan
5755: ja osaltaan vaikeuttanut aravalainan tarpeessa prosentuaalinen lainan määrä.
5756: olevien asuntokysymystä. Enempi osa tuotannos- Asuntopolitiikan sosiaalisten päämäärien tur-
5757: ta on suuntautunut jo ennestään hyvin tai koh- vaamiseksi on aravalainoitetun uustuotannon tar-
5758: tuullisesti asuvien asumistason kohennukseksi. ve vähintään 22 000 asuntoa vuodessa koko kulu-
5759: Varsinkin vuokra-asuntotuotannon supistuminen van vuosikymmenen loppuajaksi. Pääkaupunki-
5760: ja toisaalta koko vuokra-asuntokannan vähenty- seudulla vaikean asuntotilanteen korjaaminen
5761: minen ovat tärkeänä syynä kaikkein huonoim- edellyttäisi vähintään 5 500 uuden asunnon lai-
5762: massa asemassa olevien tilanteeseen. Asunto- noittamista vuosittain. Samalla on peruskorjauk-
5763: oloissa esiintyvät puutteellisuudet, väestöraken- sen lisäämiseksi varoja voitava osoittaa n. 10 000
5764: teen muutos yhä pienempiin ruokakuntiin ja asunnon korjaamiseksi vuosittain.
5765: huonokuntoisten asuntojen runsas poistuma luo-
5766: Aravajärjestelmää tulisi voida kehittää erityi-
5767: vat edelleen huomattavassa määrin uusien asun-
5768: sesti vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Tar-
5769: tojen rakentamistarvetta.
5770: vetta uusien vuokra-asuntojen tuottamiseen on
5771: Aravalainoitus on sosiaalisine tarveharkintoi-
5772: runsaasti erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muis-
5773: neen tukimuoto, jolla parhaiten voidaan uusien
5774: sa suuremmissa asutuskeskuksissa. Aravalainoi-
5775: asuntojen jakelu kohdistaa sinne, missä tuen
5776: tuksessa tulisi luoda edellytykset vähintään
5777: tarve on suurin niin perhekohtaisesti kuin alueel-
5778: 10 000-12 000 vuokra-asunnon rakentamiselle
5779: lisestikin . vuosittain v. 1986-90 ja näistä asunnoista tulisi
5780: Aravatuotannon tarpeesta on esitetty useita
5781: suunnata pääkaupunkiseudulle vähintään 3 000
5782: laskelmia, jotka yleensä päätyvät siihen, että
5783: vuokra-asuntoa kunakin vuonna. Alueellisessa
5784: aravan uustuotantotaso tulisi pitää vähintään ny-
5785: varojen suuntaamisessa tulisi keskeisin peruste
5786: kyisellä tasolla koko kuluvan vuosikymmenen
5787: olla paikkakunnalla esiintyvä asunnontarve.
5788: ajan. Kuitenkin kehitys vapaarahoitteisessa tuo-
5789: tannossa tulee olemaan voimakkaasti laskeva, Asuntojen tuotannon ohella tulisi lainoituksen
5790: jolloin aravatuotannon lisäys on ajankohtainen. ehtoja tarkistaa paitsi lainoitusarvojen osalta
5791: Aravatuotannon tarve riippuu pitkälti valtion myös tulorajojen osalta pääkaupunkiseudulla si-
5792: lainojen ehdoista. Varsinkin suuremmissa kau- ten, että keskitulotasolla oleva työntekijä- ja
5793: pungeissa tulorajojen kireys on muodostamassa toimihenkilöperhe voisi saada arava-asunnon jo-
5794: esteen aravan saannille enintään teollisuuden ko vuokraamalla tai hankkimalla omistukseensa.
5795:
5796: 16 4285002025
5797: 122 1985 vp. - TA n:o 111
5798:
5799: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- sittain 22 000 uutta aravalainoitettua
5800: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- asuntoa ja niistä 5 550 pääkaupunkiseu-
5801: sen, dulle, 10 000 asuntoon peruskorjaus ja
5802: 12 000 aravalainoitettua vuokra-asuntoa.
5803: että hallitus ryhtyisi toimenpttetsun,
5804: joilla saataisiin vuosina 1986-1990 vuo-
5805:
5806: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
5807:
5808: Pertti Paasio Pirjo Ala-Kapee Aarno von Bell
5809: Kaj Bärlund Mikko Elo Tarja Halonen
5810: Olli Helminen Pertti Hietala Liisa Jaakonsaari
5811: Antti Kalliomäki Matti Kuusio Matti Louekoski
5812: Martti Lähdesmäki Jukka Mikkola Peter Muurman
5813: Saara-Maria Paakkinen Tuula Paavilainen Kari Rajamäki
5814: Timo Roos Lea Savolainen Juhani Surakka
5815: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen
5816: 1985 vp. 123
5817:
5818: Toivomusaloite n:o 112
5819:
5820:
5821:
5822:
5823: Paavilainen ym.: Korkokulujen ja sairauskulujen omavastuuosuuk-
5824: sien poistamisesta verotuksessa
5825:
5826:
5827: Eduskunnalle
5828:
5829: Vuoden 1984 verotuksessa sovelletaan ensim- työssäkäynnillään. Tällöin nimenomaan veropoli-
5830: mäistä kertaa sairauskulujen ja korkokulujen vä- tiikalla voidaan vaikuttaa ratkaisevastikin opiske-
5831: hennysten omavastuuosuuksia. Nämä omavas- lijan toimeentuloon.
5832: tuuosuudet kohdistuvat erityisen kipeästi opiske-
5833: lijoihin. Lainapainotteinen opintotuki aiheuttaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5834: opiskelijoille suuria lainanhoitokuluja. Samanai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5835: kaisesti verotuksen opiskelijavähennystä ei ole
5836: nostettu oleellisesti. Nämä verovähennysoikeu- että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
5837: den kaventamiset saattavat opiskelijat entisestään ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
5838: heikompaan asemaan. dessä ryhtyisi toimiin korkpkulujen ja
5839: Opintotuen heikkoudesta johtuen joutuu opis- sairauskulujen omavastuuosuuksien pois-
5840: kelija kattamaan opiskelukustannuksiaan omalla tamiseksi verotuksessa kokonaan.
5841:
5842: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
5843:
5844: Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Liisa Jaakonsaari
5845: Kari Urpilainen Timo Roos Martti Lähdesmäki
5846: Sakari Knuuttila Paavo Lipponen Tarja Halonen
5847: Hannu Kemppainen
5848: 124 1985 vp.
5849:
5850: Toivomusaloite n:o 113
5851:
5852:
5853:
5854:
5855: Pekkarinen ym.: Tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perustami-
5856: sesta Jyväskylään
5857:
5858:
5859: Eduskunnalle
5860:
5861: Teknologian kehittämiskeskuksen (VTT:n) tysvaltaista ja se on viime vuosina vähentänyt
5862: tuotekehitys- ja markkinointiyksiköistä on erit- työvoimaansa rajusti. PK-teollisuuden tukemi-
5863: täin hyviä kokemuksia, mutta niiden verkko on seksi olisi kyseinen yksikkö tarpeen perustaa
5864: vielä harva. Niiden palvelut ovat kaukana Keski- Keski-Suomeen.
5865: Suomesta, joka jää tässä suhteessa palvelutyhji- Tuotekehitys- ja markkinointiyksikkö tulisi pe-
5866: öön. rustaa Jyväskylään viimeistään Vaasan ja Kuopion
5867: Jyväskylässä on VTT:n kotimaisten polttoainei- yksiköiden perustamisen jälkeen.
5868: den laboratorio. Näin ollen Jyväskylässä on asian- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5869: tuntemusta eri polttoaineiden käsittely-, pohto- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5870: ja polttolaitostekniikassa. Jyväskylään perustetta- muksen,
5871: va yksikkö voisi erikoistua em. alaan, mutta sen
5872: tulisi samalla olla riittävän laaja-alainen. että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
5873: Tuotekehitys- ja markkinointiyksiköitä perus- Teknologian kehittämiskeskuksen alaisen
5874: tettaessa tulisi ottaa huomioon myös alueelliset tuotekehitys- ja markkinointiykstkön pe-
5875: näkökohdat. Keski-Suomen teollisuus on suuryri- rustamiseksi Jyväskylään vuonna 1986.
5876:
5877: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5878:
5879: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen Helena Pesola
5880: 1985 vp. 125
5881:
5882: Toivomusaloite n:o 114
5883:
5884:
5885:
5886:
5887: Pekkarinen ym.: Aravalainoitettuja omistusasuntoja koskevien
5888: myyntirajoitusten lieventämisestä
5889:
5890:
5891: Eduskunnalle
5892:
5893: Omakotitalojen rakentamiseen myönnettäviä talojen peruslainoitusarvoja koeotettavaksi vuo-
5894: asuntotuotantolain mukaisia lainoja koskevien den 1984 tasosta 25 % :lla.
5895: hakemusten määrä on viime vuosina voimakkaas- Ympäristöministeriö asetti 4.10.1984 työryh-
5896: ti laskenut. Kun hakemuksia vuonna 1980 tuli män selvittämään, olisiko aiheellista tarkistaa
5897: vielä 11 288, niitä on kuluvana vuonna tullut aravalainoitettujen omakotitalojen hankinta-
5898: enää 4 790. Sen lisäksi että aravalainan hakija- arvon määräytymistä sekä luovutukseen liittyviä
5899: maara on vuosi vuodelta pudonnut, on myös rajoituksia. 12.2.1985 jättämässään mietinnössä
5900: lainan saaneiden osuus hakijoista selvästi laske- työryhmä on hankinta-arvojen osalta päätynyt
5901: nut. eräisiin ehdotuksiin asuntohallituksen toimenpi-
5902: Alueelliset erot aravalainoitettujen omakotita- teiksi asiassa. Työryhmä on selvästi todennut,
5903: lojen osuuksissa ovat olleet suuret. Esimerkiksi että asuntohallituksen toiminnassa on tässä suh-
5904: Keski-Suomen läänissä oli vuonna 1979 arava- teessa ollut puutteita mm. sen antaessa ohjeita
5905: omakotitalojen osuus kaikista omakotitaloista kunnille rakennettavan omakotitalon rakennus-
5906: vielä 60 %, kun vuonna 1983 rakennetuista kustannusten ja hankinta-arvon hyväksymisestä.
5907: omakotitaloista enää 28 % oli aravalainoitettuja.
5908: Luovutusrajoitusten suhteen työryhmä on esit-
5909: Omakotilainahakemusten määrän vähenemi- tänyt, että nykyistä 27 vuoden rajoitusaikaa ly-
5910: seen ovat selvitysten mukaan eniten vaikuttaneet hennettäisiin olemaan voimassa sen ajan, joksi
5911: hankkeen rahoitukseen liittyvät seikat. Valtion rakentamista, laajentamista ja hankkimista varten
5912: lainaosuus on lainoitusarvojen jälkeenjääneisyy- myönnetty laina on myönnetty eli yleensä 18
5913: den vuoksi pieni, mikä nostaa tarvittavan pankki- vuotta. Lainmuutos voitaisiin työryhmän käsityk-
5914: lainan osuuden huomattavan suureksi. Toisena sen mukaan toteuttaa seuraavan kerran asunto-
5915: hakemusten määrään keskeisesti vaikuttavana tuotantolakia muutettaessa tai viimeistään vireille
5916: seikkana on todettu olevan asuntolainoitettujen tulevan asuntotuotantosäännöstön kokonais-
5917: kohteiden käyttöä ja luovutusta koskevat rajoi- uudistuksen yhteydessä.
5918: tukset. Ongelmallisimmaksi on nähty hyväksytty-
5919: jen hankinta-arvojen pienuudesta johtuva liian Omakotitalojen hankinta-arvo- ja luovutusra-
5920: alhainen luovutushinta ja tähän liittyen rajoitus- joitustyöryhmän muistiossa esitettyjä toimia voi-
5921: ten pysyvyys ja pitkä voimassaoloaika. daan pitää oikeansuuntaisina. Hankinta-arvojen
5922: osalta on edellytettävä, että asuntohallitus mah-
5923: Omakotitalojen lainoitusarvojen jälkeenjäänei-
5924: dollisimman pikaisesti saa aikaan riittävän tarkan
5925: syyttä selvittänyt työryhmä jätti mietintönsä loka-
5926: kustannusvalvontamenettelyn ja uudistaa ohjeis-
5927: kuussa 1984 ympäristöministeriölle. Työryhmä
5928: tonsa jo lainoitettujen uuden rajoituslainsäädän-
5929: ehdotti, että lainoitusarvojen perustana olisi
5930: nön alaisten omakotitalojen osalta.
5931: omakotitalon keskimääräinen hyväksyttävä han-
5932: kinta-arvo, josta vähennettäisiin arvioitu keski- Työryhmän luovutusrajoitusten lieventämistä
5933: määräinen oman työn arvo. Peruslainoitusarvot koskevat esitykset eivät ole riittävät. Luovutusra-
5934: määräytyisivät yhdenmukaisilla perusteilla sekä joituksista vapautuminen pitäisi voida tehdä
5935: osake- että omakotilainoituksessa. mahdolliseksi maksamalla laina ja sen alikorkoi-
5936: Lainoitusarvotyöryhmän esityksen mukaisesti suudesta saatu hyöty takaisin. Säännökset vastai-
5937: ympäristöministeriö onkin asuntolainojen ~uo sivat tällöin sitä, mitä jo nyt on voimassa perus-
5938: den 1985 myöntämisvaltuuden käyttösuunmtel- korjaus- ja omaksilunastamislainojen osalta.
5939: man vahvistamisen yhteydessä esittänyt omakoti- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5940: 126 1985 vp. - TA n:o 114
5941:
5942: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- ja koskevien myynti- ja luovutusrajoitus-
5943: sen, ten muuttamiseksi asunnon hankkijan
5944: kannalta kohtuullisemmiksi ja oikeuden-
5945: että' hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen- mukaisemmiksi.
5946: piteisiin aravalaino#ettuja omistusasunto-
5947:
5948: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
5949:
5950: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Pirkko Ikonen
5951: 1985 vp. 127
5952:
5953: Toivomusaloite n:o 115
5954:
5955:
5956:
5957:
5958: Pekkarinen ym.: Uusiopaperin käytön lisäämisestä valtionhallin-
5959: nossa
5960:
5961:
5962: Eduskunnalle
5963:
5964: Tällä hetkellä Suomessa hyödynnetään jätepa- - uusiapaperi on kustannuksiltaan huomat-
5965: peria valmistamaila siitä mm. ruskeaa voimapa- tavasti edullisempi kuin valkaistu paperi; itse
5966: peria, kartonkia, säkkejä, raakakattohuopaa ja prosessi on halvempi sekä säästytään jätehuolto-
5967: wc-paperia. Lähinnä Sveitsissä ja Länsi-Saksassa kustannuksilta.
5968: on jätepaperia alettu käyttää myös ns. uusiapape- Suomessa ei vielä tuoteta uusiopaperia, mutta
5969: rin raaka-aineena. Uusiapaperin käyttö esim. monet firmat suunnittelevat sen valmistuksen
5970: Länsi-Saksan valtion virastoissa ja koululaitokses- aloittamista lähiaikoina. Esteenä aloittamiselle on
5971: sa on saavuttanut suuren suosion sen edullisuu- ollut epävarmuus siitä, pystyvätkö suomalaiset
5972: den vuoksi. irrottautumaan vääristä kulutustottumuksistaan
5973: Uusiapaperia valmistetaan jätepaperista ilman ja siirtymään uuden tulokkaan, uusiapaperin
5974: ns. siistauskäsittelyä eli painomusteen poistoa. käyttöön.
5975: Paperi soveltuu hyvin moniste- ja painopaperiksi. Tämän seikan tiedostaen ovat monet tahot
5976: Se eroaa paino-ominaisuuksiltaan valkaistusta pa- halunneet jo ennakolta ilmoittaa halunsa ryhtyä
5977: perista ainoastaan väriltään, joka on vaalean käyttämään uusiapaperia välittömästi, kun sen
5978: harmaa. valmistus aloitetaan Suomessa. Tällaisen päätök-
5979: Uusiapaperin saavuttama suosio perustuu seu- sen tai sitoumuksen ovat tehneet monet kunnat
5980: raaviin hyötynäkökohtiin: ja eräät suomalaiset aikakauslehdet.
5981: - paperinvalmistusprosessissa saastyy huo- Uusiapaperia tuodaan Suomeen nyt Länsi-Sak-
5982: mattava määrä vettä verrattuna valkaistun pape- sasta ja Sveitsistä. Tuontiuusiapaperin tukkumyy-
5983: jiä on Suomessa jo useita.
5984: rin tekoon
5985: Edellä esitettyyn perustuen ehdotammekin
5986: prosessi säästää myös energiaa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5987: - samoin säästetään raaka-aineessa (metsät) muksen,
5988: - prosessi vähentää ympäristökuormitusta
5989: verrattuna valkaistun paperin valmistukseen (ve- että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
5990: si, ilma) siirtyii mahdollisimman laajamittaiseen
5991: - jätepaperi tulee käyttöön, kierrätykseen ei- uusiapaperin käyttöön Suomen valtion-
5992: kä kaatopaikoille hallinnossa.
5993:
5994: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
5995:
5996: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen Helena Pesola
5997: 128 1985 vp.
5998:
5999: Toivomusaloite n:o 116
6000:
6001:
6002:
6003:
6004: Peltola ym.: Esityksen valmistelemisesta asuntolainojen korkojen
6005: vähennyskelpoisuuden muuttamiseksi
6006:
6007:
6008: Eduskunnalle
6009:
6010: Vuokra-asuntojen vähäisyys on johtanut Suo- perheen asumistason nostaminen kohtuulliselle
6011: messa siihen, että perheen perustajat tai muut tasolle tai työn tai opiskelun takia välttämätön
6012: uudet asunnontarvitsijat joutuvat hankkimaan muutto entistä kalliimpaan asuntoon. Alkuvai-
6013: omistusasunnon. Valtion lainoittamat omistus- heessa ensimmäisen omistusasunnon hankkijalla
6014: asunnot riittävät vain osalle, muiden on yritettä- voisi aina olla oikeus korkovähennykseen.
6015: vä hankkia kovan rahan asunto. Korkovähennyksen tulisi olla sidottu perheen
6016: Asuntojen myyntihinnat nousevat suuren ky- kokoon. Ensimmäisestä perheenjäsenestä voisi
6017: synnän alueilla kohtuuttomiksi. Siellä missä saada muutaman tuhannen korkovähennyksen ja
6018: asuntoja on tarjolla suhteellisesti paremmin, seuraavista vähemmän. Korkomenot eivät kasva
6019: työttömyys estää suurelta osalta asunnontarvitsi- samassa suhteessa kuin perheen koko. Vähennys
6020: joilta omistusasunnon hankkimisen. Ruuhka-alu- tulisi tehdä verosta eikä tuloista.
6021: eita alemmat hinnat eivät auta niitä, joiden tulot
6022: Korkojen verovähennysoikeuden rajoittamista
6023: ovat pienet tai epäsäännölliset.
6024: ensiasuntoon ja asunnon vaihtamiseen perheelle
6025: Valtion asuntopolitiikka on vinoutunut tuke-
6026: sopivaksi on vastustettu sillä perusteella, että
6027: maan eniten niitä asunnonvaihtajia, joilla on
6028: verotus monimutkaistuisi tarvittavien selvitysten
6029: varaa ottaa ja maksaa suuria lainoja. Korkojen
6030: takia. Selvityksen tekeminen voitaisiin kuitenkin
6031: verovähennysoikeus lisää tuntuvasti asunnon
6032: antaa vaikkapa kuntien asuntoviranomaisille, joi-
6033: vaihtamista jatkuvasti suurempaan ja parempaan,
6034: den antama todistus voitaisiin liittää verotuk-
6035: vaikka perhe pienenee ja asumisen kohtuullinen
6036: seen.
6037: taso on jo kauan sitten saavutettu. Asuntolainois-
6038: ta suuri osa menee asumiseroja lisääviin tarkoi- Ehdotammekin kunnioittaen eduskunnan hy-
6039: tuksiin. Ne perheet ja yksinäiset, jotka tarvitsisi- väksyttäväksi toivomuksen,
6040: vat kipeästi lainaa kohtuullisen asumistason saa-
6041: vuttamiseen, saavat sitä niin vähän ja lyhytaikai- että hallitus valmistelisi esityksen kor-
6042: sena, että he eivät voi sitä ottaa tai joutuvat kojen verovähennysozkeuden muuttami-
6043: kohtuuttomiin ponnistuksiin lainan ja korkojen seksi niin, että verovähennysozkeus rajoi-
6044: maksamisessa. tetaan ensimmäisen omistusasunnon os-
6045: Oikeudenmukaisin ratkaisu olisi korkojen ve- tajiin ja niihin asunnonvaihtajiin, joille
6046: rovähennysoikeuden poistaminen ja siitä valtiolle vazhto on välttämätön kohtuullisen asu-
6047: kertyvän yli miljardin markan käyttäminen asu- mistason saavuttamiseksi tai työn, opiske-
6048: mistukeen ja valtion asuntolainojen parantami- lun tms. syyn vuoksi, ja että hallitus
6049: seen. Muutos on tehtävä vähitellen, jotta raskaita tekisi esityksen näin kertyvien tulojen
6050: asuntolainoja ottaneet eivät joudu sen takia me- osoittamisesta asumistuen ja valtion asun-
6051: nettämään asuntojaan. Uusien lainojen korot tolainojen parantamiseen ja laajentami-
6052: saisi vähentää vain silloin, kun kysymyksessä on seen.
6053:
6054: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
6055:
6056: Kati Peltola Lauha Männistö Heli Astala
6057: Osmo Vepsäläinen Esko Helle Vappu Säilynoja
6058: 1985 vp. 129
6059:
6060: Toivomusaloite n:o 117
6061:
6062:
6063:
6064:
6065: Pesola ym.: Leasing- ja vuokrakoneita koskevan liikevaihtoverohuo-
6066: jennuksen aikaansaamisesta
6067:
6068:
6069: Eduskunnalle
6070:
6071: Liikevaihtoverohuojennus koskee tällä hetkellä vuoksi huomattavasti kalliimmaksi. Myöntämällä
6072: uusia tuotantorakennuksia sekä uusia ja vanhoja vuokramille tai liisatuille koneille ainakin liike-
6073: koneita ja laitteita. Näin vuokratut ja liisatut vaihtoverohuojennus edesautettaisiin erityisesti
6074: koneet ja laitteet joutuvat eriarvoiseen asemaan kehitysalueiden yritysten rahoitusongelmien rat-
6075: investointilaskelmia tehtäessä. Kun kehitys- kaisemista.
6076: alueella ostaa esim. sorvin, saa yrittäjä koneeseen
6077: ensin kehitysalueavustuksen ja sen lisäksi liike- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6078: vaihtoverohuojennuksen. Tästä seuraa, että yri- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6079: tyksen omaksi käyttöomaisuudeksi hankittu laite sen,
6080: ja liisattu laite ovat aivan eriarvoisessa asemassa että hallitus ryhtyisi pikaiszi'n toimen-
6081: investoinnin kannattavuuslaskelmissa. piteiszi'n leasing- ja vuokrakoneiden liike-
6082: Leasing-kone tulee yritykselle käyttämättä jää- v~z"htoverohuojennuksen aikaansaamisek-
6083: vien investointi- ja liikevaihtoverohuojennusten sz.
6084:
6085: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
6086:
6087: Helena Pesola Pirkko Ikonen Riitta Uosukainen
6088: Matti Lahtinen Tuulikki Petäjäniemi Kaarina Dromberg
6089: Mauri Pekkarinen
6090:
6091:
6092:
6093:
6094: 17 4285002025
6095: 130 1985 vp.
6096:
6097: Toivomusaloite n:o 118
6098:
6099:
6100:
6101:
6102: Pesola ym.: Tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perustamisesta
6103: Jyväskylään
6104:
6105:
6106: Eduskunnalle
6107:
6108: Teknologian kehittämiskeskuksen (VTT: n) Tuotekehitys- ja markkinointiyksiköitä perus-
6109: tuotekehitys- ja markkinointiyksiköistä on ent- tettaessa tulisi huomioida myös alueelliset näkö-
6110: täin hyviä kokemuksia, mutta niiden verkko on kohdat. Keski-Suomen teollisuus on suuryritys-
6111: vielä harva. Niiden palvelut ovat kaukana Keski- valtaista ja on viime vuosina vähentänyt työvoi-
6112: Suomesta, joka jää tässä suhteessa palvelutyhji- maansa rajusti. PK-teollisuuden tukemiseksi olisi
6113: öön. kyseinen yksikkö tarpeen perustaa Jyväskylään.
6114: Jyväskylässä on VTT:n kotimaisten polttoainei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6115: den laboratorio. Näin ollen Jyväskylässä on asian- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6116: tuntemusta eri polttoaineiden käsittely-, pohto- sen,
6117: ja polttolaitostekniikassa. Jyväskylään perustetta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6118: va yksikkö voisi erikoistua em. alaan, mutta sen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön pe-
6119: tulisi samalla olla riittävän laaja-alainen. rustamiseksi Jyväskylään vuonna 1986.
6120:
6121: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
6122:
6123: Helena Pesola Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
6124: 1985 vp. 131
6125:
6126: Toivomusaloite n:o 119
6127:
6128:
6129:
6130:
6131: Pietikäinen ym.: Korkokulujen ja sairauskulujen omavastuuosuu-
6132: den poistamisesta
6133:
6134:
6135: Eduskunnalle
6136:
6137: Vuoden 1984 verotuksessa sovelletaan ensim- työssäkäynnillään. Tällöin nimenomaan veropoli-
6138: mäistä kertaa sairauskulujen ja korkokulujen vä- tiikalla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti opiskelijan
6139: hennysten omavastuuosuuksia. Nämä omavas- toimeentuloon.
6140: tuuosuudet kohdistuvat erityisen kipeästi opiske- Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
6141: lijoihin. Lainapainotteinen opintotuki aiheuttaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6142: opiskelijoille suuria lainanhoitokuluja. Samanai- sen,
6143: kaisesti verotuksen opiskelijavähennystä ei ole
6144: nostettu oleellisesti. Nämä verovähennysoikeu- että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
6145: den kaventamiset saattavat opiskelijat entisestään ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
6146: heikompaan asemaan. dessä ryhtyisi toimiin korkokulujen ja
6147: Opintotuen heikkoudesta johtuen joutuu opis- sairauskulujen omavastuuosuuksien pois-
6148: kelija kattamaan opiskelukustannuksiaan omalla tamiseksi verotuksessa kokonaan.
6149:
6150: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
6151:
6152: Sirpa Pietikäinen Lea Kärhä Aino Pohjanoksa
6153: Eva-Riitta Siitonen Ritva Laurila Matti Lahtinen
6154: 132 1985 vp.
6155:
6156: Toivomusaloite n:o 120
6157:
6158:
6159:
6160:
6161: Pietikäinen ym.: Opiskelijavä~ennyksen korottamisesta
6162:
6163:
6164: Eduskunnalle
6165:
6166: Opiskelijat eivät ole valtiontalouden kannalta Nykyään opiskelijavähennyksen saa tehdä vain
6167: merkittävä veronmaksajaryhmä, mutta verotuk- henkilö, joka on harjoittanut opintoja vuoden
6168: sella on oleellinen vaikutus opiskelijoiden tulota- aikana vähintään 7 kuukautta. Näin ulkopuolelle
6169: soon. Opintotuen heikkous on pakottanut opis- jäävät kokonaan aloittavat ja lopettavat opiskeli-
6170: kelijat yhä lisääntyvästi rahoittamaan opintojaosa jat sekä sellaiset opiskelijat, jotka esimerkiksi
6171: omalla työssäkäynnillään. Tämä tietysti hidastaa varusmiespalveluksen tai muun syyn takia opiske-
6172: tuntuvasti opintojen etenemistä ja valmistumista. levat vain toisen lukukauden. Kyseessä on huuta-
6173: Kunnallisverotuksen opiskelijavähennyksen va epäoikeudenmukaisuus.
6174: reaaliarvo on viimeisten 10 vuoden aikana pu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6175: donnut alle puoleen. Ollakseen vuoden 1974 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6176: tasolla sen tulisi olla nykyisellään noin 6 000
6177: markkaa. Opiskelijoiden vähäisistä kesä- ja sivu- että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
6178: ansioista menee näin kasvava osuus veroihin. ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
6179: Kunnallistalouteen tällä summalla on tietysti dessä ryhtyisi toimiin kunnallisverotuksen
6180: merkitystä, mutta kyseessä tuskin ovat suuret opiskeltjavähennyksen nostamiseksi 6 000
6181: summat. Opiskelijan kukkarossa tämä uudistus markkaan ja että sen saisi tehdä jo yhden
6182: näkyisi suurena ja myönteisenä. lukukauden opinnoista.
6183:
6184: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
6185:
6186: Sirpa Pietikäinen Lea Kärhä Matti Lahtinen
6187: Aino Pohjanoksa Ritva Laurila
6188: 1985 vp. 133
6189:
6190: Toivomusaloite n:o 121
6191:
6192:
6193:
6194:
6195: Pietikäinen ym.: Uusiopaperin käytön lisäämisestä valtionhallin-
6196: nossa
6197:
6198:
6199: Eduskunnalle
6200:
6201: Tällä hetkellä Suomessa hyödynnetään jätepa- - uusiopaperi on kustannuksiltaan huomat-
6202: peria valmistamaila siitä mm. ruskeaa voimapa- tavasti edullisempi kuin valkaistu paperi; itse
6203: peria, kartonkia, säkkejä, raakakattohuopaa ja prosessi on halvempi sekä säästytään jätehuolto-
6204: wc-paperia. Lähinnä Sveitsissä ja Länsi-Saksassa kustannuksilta.
6205: on jätepaperia alettu käyttää myös ns. uusiopape- Suomessa ei vielä tuoteta uusiopaperia, mutta
6206: rin raaka-aineena. Uusiopaperin käyttö esim. monet firmat suunnittelevat sen valmistuksen
6207: Länsi-Saksan valtion virastoissa ja koululaitokses- aloittamista lähiaikoina. Esteenä aloittamiselle on
6208: sa on saavuttanut suuren suosion sen edullisuu- ollut epävarmuus siitä, pystyvätkö suomalaiset
6209: den vuoksi. irrottaurumaan vääristä kulutustottumuksistaan
6210: Uusiopaperia valmistetaan jätepaperista ilman ja siirtymään uuden tulokkaan, uusiopaperin
6211: ns. siistauskäsittelyä eli painomusteen poistoa. käyttöön.
6212: Paperi soveltuu hyvin moniste- ja painopaperiksi. Tämän seikan tiedostaen ovat monet tahot
6213: Se eroaa paino-ominaisuuksiltaan valkaistusta pa- halunneet jo ennakolta ilmoittaa halunsa ryhtyä
6214: perista ainoastaan väriltään, joka on vaalean käyttämään uusiopaperia välittömästi, kun sen
6215: harmaa. valmistus aloitetaan Suomessa. Tällaisen päätök-
6216: Uusiopaperin saavuttama suosio perustuu seu- sen tai sitoumuksen ovat tehneet monet kunnat
6217: raaviin hyötynäkökohtiin: ja eräät suomalaiset aikakauslehdet.
6218: - paperinvalmistusprosessissa saastyy huo- Uusiopaperia tuodaan Suomeen nyt Länsi-Sak-
6219: mattava määrä vettä verrattuna valkaistun pape- sasta ja Sveitsistä. Tuontiuusiopaperin tukkumyy-
6220: rin tekoon jiä on Suomessa jo useita.
6221: prosessi säästää myös energiaa Edellä esitettyyn perustuen ehdotammekin
6222: - samoin säästetään raaka-aineessa (metsät) eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6223: - prosessi vähentää ympäristökuormitusta
6224: verrattuna valkaistun paperin valmistukseen (ve- että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
6225: si, ilma) stirtyä mahdollisimman laajamittaiseen
6226: - jätepaperi tulee käyttöön, kierrätykseen ei- uusiapaperin käyttöön Suomen valtion-
6227: kä kaatopaikoille hallinnossa.
6228:
6229: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
6230:
6231: Sirpa Pietikäinen Lea Kärhä Aino Pohjanoksa
6232: Eva-Riitta Siitonen Ritva Laurila Matti Lahtinen
6233: 134 1985 vp.
6234:
6235: Toivomusaloite n:o 122
6236:
6237:
6238:
6239:
6240: Pohto ym.: Moottorisahakustannusten saattamisesta kokonaan vä-
6241: hennyskelpoisiksi verotuksessa
6242:
6243:
6244: Eduskunnalle
6245:
6246: Moottorisahan kustannukset metsatoissä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6247: saatava myös käytännössä kokonaisuudessaan vä- menpiteisiin, jotta kaikki moottorisahan
6248: hentää ansiosta. Muutoin metsästä ansionsa saava kustannukset saadaan kokonaisuudessaan
6249: joutuu maksamaan veroja olemattomista tuloista. myös käytännössä joustavasti vähentää
6250: Samoin on väärin, että moottorisahan verovä- ansioita verotettaessa sekä jotta nämä
6251: hennys vaikuttaa työntekijän eläkkeeseen pienen- moottorisahan vähennykset eivät missään
6252: tävästi. Yhteiskunnan palveluksessa olevat saavat tapauksessa vaikuta alentavasti työnteki-
6253: eläkkeen bruttopalkan perusteella. jän eläke- ja muuhun sosiaaliturvaan.
6254: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6255: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6256:
6257: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
6258:
6259: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
6260: Vieno Eklund Pentti Skön
6261: 1985 vp. 135
6262:
6263: Toivomusaloite n:o 123
6264:
6265:
6266:
6267:
6268: Pohto ym.: Leimaveron poistamisesta kiinteistökaupoissa
6269:
6270:
6271: Eduskunnalle
6272:
6273: Kiinteistön omistusoikeuden luovuttamista ra- On suorastaan käsittämätöntä, että vallassa
6274: sittaa maassamme raskas leimavero. Tämä leima- olevat puolueet ovat vuodesta vuoteen ylläpitä-
6275: vero on korkeimpia maailmassa. neet tällaista vääryyttä. On jo korkea aika saada
6276: Jatkuva inflaatio on lisäksi nostanut tätä ras- tähänkin asiaan korjaus.
6277: kasta erityisveroa. Suuryhtiöille on annettu hel-
6278: potuksia ja alennuksia leimaverosta, mutta taval- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6279: liset kansalaiset ja pienomistajat ovat jääneet taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6280: näitten veronalennusten ulkopuolelle. Tätä ei
6281: voida pitää hyväksyttävänä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6282: Raskas leimavero estää omistusasioiden tervettä menpiteisiin epäozkeudenmukaisen ja
6283: ja tarkoituksenmukaista järjestelyä. Omistaminen raskaan leimaveron poistamiseksi kiinteis-
6284: ei saa olla rangaistavaa maassamme. Koko yhteis- tön luovutuksesta.
6285: kuntajärjestyksemme rakentuu pienomistuksen
6286: perustalle.
6287:
6288: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
6289:
6290: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
6291: Vieno Eklund Pentti Skön
6292: 136 1985 vp.
6293:
6294: Toivomusaloite n:o 124
6295:
6296:
6297:
6298:
6299: Pohto ym.: Sähköverolain kumoamisesta
6300:
6301:
6302: Eduskunnalle
6303:
6304: Sähkön korkea kulutushinta rasittaa koko kan- man ja inflaation aikana ei tällaista voida pitää
6305: santalouttamme ja nostaa hintatasoa. Lisäksi kai- hyväksyttävänä.
6306: ken energian kuluttajahinta nousee väistämättä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6307: vastaavalle tasolle. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6308:
6309: Hallitus on ajanut eduskunnassa suurten puo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6310: lueiden tuella läpi erityisen sähkön verolain. On menpiteistin sähkön erityisverolain ku-
6311: laskettu, että tämä merkitsee vuodessa seurausil- moamiseksi koko kansamme etujen mu-
6312: miöineen yli 1 000 miljoonan markan rasitusta kaisesti.
6313: tavallisille kansalaisille ja yritteliäisyydelle. La-
6314:
6315: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
6316:
6317: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
6318: Vieno Eklund Pentti Skön
6319: 1985 vp. 137
6320:
6321: Toivomusaloite n:o 125
6322:
6323:
6324:
6325:
6326: Pohto ym.: Lannoiteveron poistamisesta
6327:
6328:
6329: Eduskunnalle
6330:
6331: Lannoitevero on maassamme kohtuuton ja ra- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6332: sittaa sekä kuluttajia että viljelijöitä. Se on siis
6333: poistettava, semminkin kun energiakustannusten että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
6334: kasvun vuoksi lannoitteiden kuluttajahinnat nou- lannoiteveron poistamiseksi niin kulutta-
6335: sevat jatkuvasti. jien kuin viljelzjoiden etujen vastaisena.
6336: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6337:
6338: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
6339:
6340: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
6341: Vieno Eklund Pentti Skön
6342:
6343:
6344:
6345:
6346: 18 4285002025
6347: 138 1985 vp.
6348:
6349: Toivomusaloite n:o 126
6350:
6351:
6352:
6353:
6354: Pokka ym.: Vesivoiman tuottamiskunnalle tulevien verotulojen
6355: määrästä
6356:
6357:
6358: Eduskunnalle
6359:
6360: Voimayhtiöiden, entyrsesti Pohjois-Suomen perusteita. Vesivoimasähkön alhaisella verotuk-
6361: voimayhtiöiden kuten Kemijoki Oy:n, nykyisessä sella ei ole sanottavaa vaikutusta sähkön valta-
6362: verotuksessa on useita epäkohtia, jotka ovat he- kunnalliseen tukkuhintaan, vaikka voimayhtiöt
6363: rättäneet enenevässä määrin oikeutettua arvoste- ovat niin pyrkineet väittämään. Esimerkiksi
6364: lua. Suurimpana epäkohtana on, ettei verotuk- 100 % :n lisäys vesivoimasähkön kunnallisvero-
6365: sessa ole puututtu keskenään intressiyhteydessä tuksessa vaikuttaisi valtakunnallisen sähkön tuk-
6366: olevien omakustannusperiaatteella toimivien voi- kuhintaan (toteutettuna Imatran Voima, Kemi-
6367: mayhtiöitten välisiin käypää hintaa alemmasta joki Oy, Oulujoki Oy) noin 0,1 pennin luokkaa/
6368: arvosta tapahtuneisiin sähköenergian luovutuk- kWh.
6369: siin, ts. tulonsiirtoihin. Näiden yhtiöiden osalta Nykyisessä voimayhtiöiden verotuksessa ei ole
6370: ei ole sovellettu peiteltyä osingonjakoa koskevia otettu huomioon riittävässä määrin vesivoiman
6371: säännöksiä eikä myöskään kunnallisverotuksen todellista tuottavutta eikä myöskään sitä, että
6372: harkintoja ole korotettu läheskään riittävässä vesivoima on nykyään säätöenergiaa, jonka mer-
6373: määrin. Tästä on ollut seurauksena sähköener- kitys ja arvo valtakunnallisessa energiahuollossa
6374: gian hinnan noustessa ja vesivoimalla tuotetun on muulla tavoin tuotettuun sähköenergiaan ver-
6375: sähköenergian tuotantokustannusten samanaikai- rattuna olennaisesti korkeampi. Kemijoen vesis-
6376: sesti reaalisesti alentuessa, että vesivoiman tuo- töalue, joka tuottaa huomattavan osan valtakun-
6377: tantokuntien puheena olevilta yhtiöiltä saarnat nan sähköenergiasta, kattaa lähes koko Lapin
6378: verotulot ovat jatkuvasti suhteellisesti vähenty- alueen Enontekiöltä Kemiin. Kysymys voimayh-
6379: neet ja alentuneet viimeisten kymmenen vuoden tiöiden verotuksessa on myös nykyistä oikeuden-
6380: aikana todella olennaisesti aikaisemmin olleesta mukaisemman verotuksen aikaansaamisesta voi-
6381: tasosta. Samalla mm. Kemijoen vesistöalueella mantuotantoalueen kuntien kesken.
6382: tuotetun sähköenergian todellisesta tuotosta on Vesivoiman verotusta on tutkittu äskettäin ko-
6383: aina suurempi määrä siirtynyt sähköenergian os- miteassa (KM 1983:71). Toimikunta sivuutti
6384: taneiden osakasyhtiöiden muille alueille tapahtu- mietinnössään kuitenkin Pohjois-Suomen kan-
6385: vien investointien rahoittamiseksi ja näiden yh- nalta pääkysymyksen: miten korjataan voiman-
6386: tiöiden sijaintikuntien verotettavaksi. tuotantokunnille nykyinen pahin epäkohta, kun
6387: Pohjois-Suomessa tuotetun vesivoiman tuotan- vesivoimasähkön kunnallisverotuksessa verotetta-
6388: toalueen kunnat ovatkin verotuksen epäoikeu- va tulo jää todella vähäiseksi ja reaalisesti jatku-
6389: denmukaisuuden vuoksi menettäneet todella vasti alenee? Pohjois-Suomen asukkaat ovat oi-
6390: huomattavan määrän verotuloja ja menettävät keutettuja luonnonvarojensatuottamaan hyötyyn
6391: niitä jatkuvasti. Tällaiseen menettelyyn ei ole ja myös verotuloihin.
6392: 1985 vp. - TA n:o 126 139
6393:
6394: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- man verotuksessa havaitut epäkohdat
6395: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- niin, että tuotantokunnat saisivat vesivoi-
6396: muksen, masta veroa siellä syntynyttä tuloa vastaa-
6397: van määrän ja että tämä taso taattaisiin
6398: että hallitus ryhtyisi pikaisesti korjaa- myös energiahintojen muuttuessa.
6399: maan Pohjois-Suomen kunnille vesivoi-
6400:
6401: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
6402:
6403: Hannele Pokka Kalevi Mattila Aarno von Bell
6404: Mikko Jokela Lauri Impiö Pentti Kettunen
6405: 140 1985 vp.
6406:
6407: Toivomusaloite n:o 127
6408:
6409:
6410:
6411:
6412: Puolanne ym.: Marginaaliveron alentamisesta
6413:
6414:
6415: Eduskunnalle
6416:
6417: Luonnollisten henkilöiden valtiolle maksama vuus häiriintyy ja siirrytään jopa luontaissuoritus-
6418: tulovero on Suomessa OECD-maiden progressii- ten tai vastapalvelusten käyttöön.
6419: visin yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa. Ruotsissa Nykyisen verojärjestelmämme monimutkaisuus
6420: on tuloveron progressiota lähdetty jo lieventä- johtuu osittain juuri korkeasta marginaaliverosta.
6421: mään vuosien 1983-1985 verotuksissa toteutet- Se on johtanut laajaan verovähennysjärjestelmien
6422: tavissa uudistuksissa. Myös Norjassa on esitetty soveltamiseen ja yhä uusien vähennysten vaatimi-
6423: progression lieventämiseen tähtääviä uudistus- seen. Jos marginaaliveroa alennettaisiin, voitai-
6424: suunnitelmia. siin vähennysjärjestelmää ja siten koko tulovero-
6425: Suomessa noin puolet palkansaajista maksaa tusta yksinkertaistaa.
6426: vähintään 45 prosentin suuruista marginaalive- Marginaalivero-ongelmaan on kiinnitetty mo-
6427: roa. Verotuksemme kireyttä kuvaakio hyvin se, nessa yhteydessä huomiota. Valtion tulo- ja me-
6428: että teollisuustyöntekijän keskimääräisillä ansioil- noarvioesityksessä vuodelle 198 5, sen liitteessä II,
6429: la joudutaan tuolle 45 prosentin marginaalivero- on todettu: "Kotitalouksien tuloverotuksen kes-
6430: tasolle. Yli 50 prosentin marginaaliveroa Suo- keinen kehittämistoimenpide on marginaaliveron
6431: messa maksaa nykyisin jo noin 400 000 tulonsaa- alentaminen.'' Samassa yhteydessä kiinnitetään
6432: jaa. huomiota myös riittävän verotuoton turvaami-
6433: seen liittyviin toimiin uudistuksen yhteydessä.
6434: Korkea marginaalivero eli lisätulosta maksettu Myös Suomessa on tulonsaajien verotusta muu-
6435: vero heikentää työnteon halua ja johtaa voimava- tettava siten, että marginaalivero olisi ylimmil-
6436: rojen käytön vinoutumiin. Työnteon halukkuu- lään enintään 50 prosenttia. Uudistus tulisi mie-
6437: den heikkeneminen on jo tosiasia eräillä palvelu- lestämme toteuttaa asteittain siten, että tavoit-
6438: aloilla ja varsinkin ns. vapaiden ammattien har- teeseen siirrytään kolmen peräkkäisen verovuo-
6439: joittajien keskuudessa. He voivat muita helpom- den aikana. Näin tulee mahdollisesti koko vero-
6440: min itse vaikuttaa tekemänsä työpanoksen suu- järjestelmää kehittämällä varmistaa valtion koko-
6441: ruuteen, joten korkea marginaalivero helposti naisverotulojen riittävä kertymä.
6442: johtaa vähentyneeseen työntekoon. Aikaisemman Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6443: väitettiin, että korkea marginaalivero näidenkin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6444: työntekijäryhmien kohdalla päinvastoin pakotti sen,
6445: työpanoksen lisäämiseen. Nyt on jouduttu kon-
6446: kreettisesti toteamaan, että useasti työpanosta että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
6447: supistetaan. piteisiin luonnollisten henkilöiden tulo-
6448: Voimavarojen käyttö vinoutuu korkean margi- verotuksen kehittämiseksi siten, että mar-
6449: naaliveron vuoksi, kun resursseja siirtyy heikko- ginaalivero asteittain alennetaan enintään
6450: tuottoisemmille aloille, markkinatalouden toimi- 50 prosentiksi.
6451:
6452: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
6453:
6454: Ulla Puolanne Heikki Perho Sampsa Aaltio
6455: Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä
6456: Tapio Holvitie Lauri Impiö Aila Jokinen
6457: Riitta Jouppila Tuure Junnila Heikki Järvenpää
6458: Ilkka Kanerva Juho Koivisto Lea Kärhä
6459: 1985 vp. - TA n:o 127 141
6460:
6461: Matti Lahtinen Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
6462: Saata Mikkola Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola
6463: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen
6464: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen
6465: Helge Saatikoski Pertti Salolainen Kimmo Sasi
6466: Eva-Riitta Siitonen Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi
6467: Martti Tiuri Eeva Turunen Riitta Uosukainen
6468: Sakari Valli Tauno Valo Päivi Varpasuo
6469: Iiro Viinanen Matti Viljanen Ben Zyskowicz
6470: 142 1985 vp.
6471:
6472: Toivomusaloite n:o 128
6473:
6474:
6475:
6476:
6477: Rantanen ym.: Teollisuudelle myönnettävien eräiden avustusten
6478: korottamisesta
6479:
6480:
6481: Eduskunnalle
6482:
6483: Jatkuvasta suuresta työttömyydestä johtuen Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen edus-
6484: myöntää valtio erikoisia tukia teollisuuden edis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6485: tämiseen, mm. erityisalueille
6486: 0-10 % investointiavustusta
6487: 0-10 % aloittamisavustusta
6488: 0-25 % kehittämisavustusta. että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimen-
6489: Tämä tuki on ollut omiaan edistämään tuotan- piteisiin investointiavustusten korottami-
6490: nollisten työpaikkojen muodostumista, vaikka- seksi 20 prosenttiin, aloittamisavustusten
6491: kaan ei toivotussa määrin. Työpaikkojen synty- 20 prosenttzin ja kehittämisavustusten 45
6492: mistä on syytä voimakkaammin tukea. prosenttzin.
6493:
6494: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
6495:
6496: Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila Martti Lähdesmäki
6497: 1985 vp. 143
6498:
6499: Toivomusaloite n:o 129
6500:
6501:
6502:
6503:
6504: Riihijärvi ym.: Kotimaisia polttoaineita käyttävien paikallisten voi-
6505: maloiden rakentamisesta
6506:
6507:
6508: Eduskunnalle
6509:
6510: Maamme riippuvuutta ulkomaisesta energiasta että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
6511: olisi vähennettävä. Tämä loisi kymmeniätuhansia miin kotimaisia polttoaineita käyttämällä
6512: uusia työpaikkoja ja säästäisi ulkomaan valuut- lämpö- ja sähköenergiaa tuottavien pai-
6513: taa. kallisten lämmitysvoimaloiden rakenta-
6514: miseksi työllisyyden, energiahuollon ja
6515: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- koko kansantaloutemme etujen mukai-
6516: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, sesti.
6517:
6518: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
6519:
6520: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön
6521: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Pentti Kettunen
6522: Mikko Vainio Veikko Vennamo Ulla Lehtinen
6523: Helvi Koskinen Vieno Eklund
6524: 144 1985 vp.
6525:
6526: Toivomusaloite n:o 130
6527:
6528:
6529:
6530:
6531: Roos ym.: Asuntolainan saajan korkojen ja lyhennysten maksamisen
6532: avustamisesta eräissä tapauksissa ·
6533:
6534:
6535: Eduskunnalle
6536:
6537: Työttömäksi joutuneen henkilön ongelmana Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6538: on useasti asuntolainojen koroista ja lyhennyksis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6539: tä selviytyminen. Työttömyys ei aina välttämättä
6540: muodostu pitkäaikaiseksi, mutta jo lyhyenäkin
6541: työttömyysaikana maksuaikataulua ei voi noudat-
6542: taa. Tällaisten tapausten varalle vuotuisessa bud- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn,
6543: jetissa on varattu määräraha, mutta esimerkiksi jotta valtion vuoden 1986 tulo- ja meno-
6544: tälle vuodelle se on vain 300 000 markkaa. Kun arvion momentin 13. 01. 01 perusteluissa
6545: nyt on ilmeistä, että tiedon levitessä tämäntapai- osoitettaisiin asuntolainan saajan henkilö-
6546: sen koron ja lyhennysmaksun helpottamisen ole- kohtaisista, hänestä itsestään riippumat-
6547: massaolosta tulee kysyntää olemaan tähänastista tomista syistä aiheutuneiden vaikeuksien
6548: enemmän, ei nykyinen määräraha riitä täyttä- lieventämiseen käytettäväksi 500 000
6549: mään koko tarvetta. markkaa.
6550:
6551: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
6552:
6553: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
6554: Matti Kuusio Mikko Elo
6555: 1985 vp. 145
6556:
6557: Toivomusaloite n:o 131
6558:
6559:
6560:
6561:
6562: Rusanen: Osinkojen vähennysoikeuden laajentamisesta asuntolai-
6563: noitetuissa kiinteistöosakeyhtiöissä
6564:
6565:
6566: Eduskunnalle
6567:
6568: Voimassa olevan lainsäädäntömme mukaan nusten nousua asukkaille sekä osinkojen vähen-
6569: voidaan osakeyhtiössä jakaa osinkoa vain tilinpää- nyskelvottomuudesta johtuen myös tarpeetonta
6570: töksessä näytetystä voitosta. Osingot puolestaan verojen maksua yhtiölle.
6571: ovat valtion verotuksessa rajoitetusti (60 %) vä- Laajentamalla osinkojen vähennysoikeus val-
6572: hennyskelpoisia, mutta kunnan verotuksessa vä- tion verotuksessa 100 % :ksi sekä muuttamalla se
6573: hennyskelvottomia. koskemaan myös kunnan verotusta asia saataisiin
6574: Kaikissa osakeyhtiöissä odottavat osakkeen- hoidetuksi.
6575: omistajat saavansa kohtuullisen koron sijoitta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
6576: malleen osakepääomalle. Tämä täysin oikeutettu taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6577: vaatimus johtaa kuitenkin asumista palvelevissa
6578: osakeyhtiöissä siihen, että osingonjaon toteutta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6579: miseksi yhtiön on näytettävä tilinpäätösvoittoa ja lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
6580: mitoitettava sen tähden talousarviossaan tulot osinkojen vähennysotkeutta laajennetaan
6581: sellaisiksi, että voitonjako on mahdollinen. Tämä asuntolainoitettujen kiinteistöosakeyh-
6582: toimenpide aiheuttaa tarpeetonta asumiskustan- tiöiden osalta.
6583:
6584: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
6585:
6586: Pirjo Rusanen
6587:
6588:
6589:
6590:
6591: 19 4285002025
6592: 146 1985 vp.
6593:
6594: Toivomusaloite n:o 132
6595:
6596:
6597:
6598:
6599: Saari ym.: Investointiavustusten korottamisesta selvästi jälkeen
6600: jääneillä alueilla
6601:
6602:
6603: Eduskunnalle
6604:
6605: KTM:n investointi-, käynnistys- ja tuotekehi- Monessa tapauksessa myöskin verotukselliset ja
6606: tysavustusrahoja jäi vuonna 1984 käyttämättä julkisen byrokratian aiheuttamat syyt puotaisivat
6607: noin 130 miljoonaa markkaa. Käyttämättä jäämi- 5 prosentin investointiavustusasteen korottamista
6608: nen ei suinkaan johdu pääsääntöisesti siitä väite- korkeammaksi. Joutuuhan investointiavustus var-
6609: tystä seikasta, että mainituille rahoille ei olisi sin usein yrityksen tuloksessa suoraan verotetta-
6610: perusteltuja hakemuksia riittävästi. Hakemuksia vaksi ja avustuksesta jopa yli puolet palautuu
6611: on ollut runsaasti. Hylättyjä päätöksiä on tehty välittömästi veronsaajille. Kun otetaan lisäksi
6612: liian usein ja KTM:n päätökset ovat lähes poik- huomioon se, että avustusta saaneille investoin-
6613: keuksetta noudattaneet avustusten harkintarajo- neille asetetaaan usein kustannuksia lisääviä eh-
6614: jen alarajoja. Useissa tapauksissa noudatettu käy- toja ja jo hakumenettely sinänsä on suhteellisen
6615: täntö on perusteeton ja hyvin epäoikeudenmu- monimutkainen, ei viiden prosentin investointi-
6616: kainen. Esimerkkinä voidaan mainita Vaasan lää- avustusta kannata edes anoa, jos ainoina seuraus-
6617: nin Suomenselän alueet. Näilläkin alueilla nou- vaikutuksina ovat kasvanut byrokratia ja jossakin
6618: datetaan jo muutenkin alhaisia viiden prosentin määrin parantunut veronmaksukyky.
6619: investointiavustusrajoja aivan pääsääntöisesti. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6620: mä ei ole alueen yrittäjiä kohtaan epäoikeuden- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6621: mukaista yksistään Vaasan läänin sisäisen vertai- muksen,
6622: lun perusteella, vaan myöskin valtakunnallisesti.
6623: Onhan Suomenselän jääminen kehityksessä jäl- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
6624: keen varsin selkeästi osoitettavissa. Suomenselän vestointiavustusten myöntämiseksi ny-
6625: tulotaso asukasta kohti on ainoastaan noin 60 kyistä. korkeampina selvästi jälkeen jää-
6626: prosenttia valtakunnan keskimääräisestä asukas- nezllä alueilla pääsääntöisesti harkintara-
6627: kohtaisesta tulotasosta. jojen ylärajojen mukaisina.
6628:
6629: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
6630:
6631: Aapo Saari Heimo Linna
6632: Juhani Tuomaala Jukka Vihriälä
6633: 1985 vp. 147
6634:
6635: Toivomusaloite n:o 133
6636:
6637:
6638:
6639:
6640: Sasi ym.: Tulo- ja varallisuusverotuksessa sovellettavien markkamää-
6641: rien automaattisesta inflaatiotarkistuksesta
6642:
6643:
6644: Eduskunnalle
6645:
6646: Luonnollisten henkilöiden tulo- ja varallisuus- suojan kannalta on tärkeätä, että kaikki markka-
6647: verotusta koskevassa lainsäädännössä on lukuisa määräiset summat nousevat inflaatiota vastaavas-
6648: joukko markkamääräisesti määriteltyjä rajoja ja ti, ehdotammekin kunnioittavasti eduskunnan
6649: vähennyksiä. Vuosittain on näitä markkamääriä hyväksyttäväksi toivomuksen,
6650: korotettu hallituksen esitysten pohjalta. Viime
6651: vuosina korotukset eivät kuitenkaan ole vastan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6652: neet inflaatiota tai hallituksen työmarkkinajärjes- menpiteisiin luonnollisten henkilöiden
6653: töjen kanssa sopimaa luokkaa. tulo- ja varallisuusverotuksessa sovelletta-
6654: Kun kuitenkin on tarkoituksenmukaista jatkaa vien markkamäärien automaattiseksi la-
6655: inflaatiotarkistuskäytäntöä ja kansalaisten vero- kzin perustuvaksi inflaatiotarkistamiseksi.
6656:
6657: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
6658:
6659: Kimmo Sasi Sampsa Aaltio
6660: Lea Kärhä Ben Zyskowicz
6661: 148 1985 vp.
6662:
6663: Toivomusaloite n:o 134
6664:
6665:
6666:
6667:
6668: Skön ym.: Korko- ja sairauskulujen omavastuuosuuksien poistami-
6669: sesta verotuksessa
6670:
6671:
6672: Eduskunnalle
6673:
6674: Vuoden 1984 verotuksessa sovelletaan ensim- työssäkäynnillään. Tällöin nimenomaan veropoli-
6675: mäistä kertaa sairauskulujen ja korkokulujen vä- tiikalla voidaan vaikuttaa ratkaisevastikin opiske-
6676: hennysten omavastuuosuuksia. Nämä omavas- lijan toimeentuloon.
6677: tuuosuudet kohdistuvat erityisen kipeästi opiske- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6678: lijoihin. Lainapainotteinen opintotuki aiheuttaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6679: opiskelijoille suuria lainanhoitokuluja. Samanai-
6680: kaisesti verotuksen opiskelijavähennystä ei ole että hallitus ryhtyisi vuoden 1986 val-
6681: nostettu oleellisesti. Nämä verovähennysoikeu- tion tulo- j'a menoarvion laadinnan yh-
6682: den kaventamiset saattavat opiskelijat entisestään teydessä toimiin korkokulujen j'a sairaus-
6683: heikompaan asemaan. kulujen omavastuuosuuksien poistami-
6684: Opintotuen heikkoudesta johtuen joutuu opis- seksi verotuksessa kokonaan.
6685: kelija kattamaan opiskelukustannuksiaan omalla
6686:
6687: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
6688:
6689: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
6690: Lea Mäkipää Mikko Vainio
6691: 1985 vp. 149
6692:
6693: Toivomusaloite n:o 135
6694:
6695:
6696:
6697:
6698: Skön ym.: Opiskelijavähennyksen korottamisesta kunnallisverotuk-
6699: sessa
6700:
6701:
6702: Eduskunnalle
6703:
6704: Opiskelijat eivät ole valtiontalouden kannalta Nykyään opiskelijavähennyksen saa tehdä vain
6705: merkittävä veronmaksajaryhmä, mutta verotuk- henkilö, joka on harjoittanut opintoja vuoden
6706: sella on oleellinen vaikutus opiskelijoiden tulota- aikana vähintään 7 kuukautta. Näin ulkopuolelle
6707: soon. Opintotuen heikkous on pakottanut opis- jäävät kokonaan aloittavat ja lopettavat opiskeli-
6708: kelijat yhä lisääntyvästi rahoittamaan opintojaosa jat sekä sellaiset opiskelijat, jotka esimerkiksi
6709: omalla työssäkäynnillään. Tämä tietysti hidastaa varusmiespalveluksen tai muun syyn takia opiske-
6710: tuntuvasti opintojen etenemistä ja valmistumista. levat vain toisen lukukauden. Kyseessä on huuta-
6711: Kunnallisverotuksen opiskelijavähennyksen va epäoikeudenmukaisuus.
6712: reaaliarvo on viimeisten 10 vuoden aikana pu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6713: donnut alle puoleen. Ollakseen vuoden 1974 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6714: tasolla sen tulisi olla nykyisellään noin 6 000
6715: markkaa. Opiskelijoiden vähäisistä kesä- ja sivu- että hallitus ryhtyisi valtion vuoden
6716: ansioista menee näin kasvava osuus veroihin. 1986 tulo- ja menoarvion laadinnan yh-
6717: Kunnallistalouteen tällä summalla on tietysti teydessä toimtin kunnallisverotuksen
6718: merkitystä, mutta kyseessä tuskin ovat suuret opiskelijavähennyksen nostamiseksi 6 000
6719: summat. Opiskelijan kukkarossa tämä uudistus markkaan siten, että sen saisi tehdä jo
6720: näkyisi suurena ja myönteisenä. yhden lukukauden opinnoista.
6721:
6722: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
6723:
6724: Pentti Skön Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
6725: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
6726: 150 1985 vp.
6727:
6728: Toivomusaloite n:o 136
6729:
6730:
6731:
6732:
6733: Skön ym.: Asuntoetuverotuksen poistamisesta
6734:
6735:
6736: Eduskunnalle
6737:
6738: Aravavuokratalot kamppailevat tällä hetkellä vuokralainen maksaa edelleen täyttä käypää
6739: suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja näyttää sil- vuokraa, joka ylittää usein paikkakunnan koh-
6740: tä, että vaikeudet vielä lisääntyvät entisestään, tuullisen vuokratason. Eduskunnan tulee asunto-
6741: ellei kaikin käytettävissä olevin keinoin helpoteta verotuksen osalta tehdä kokonaisratkaisu ja val-
6742: aravavuokratalojen maksuvalmiutta. mistella laki, jolla kumotaan myös asunto-osa-
6743: Yksi epäkohta on verotus. Aravavuokratalojen keyhtiöiden, asunto-osuuskuntien ja omakoti-
6744: tuloverotus tulee poistaa valtion- ja kunnallisve- asuntojen ns. asuntoetuverotus.
6745: rotuksen osalta. Pitäisi riittää, kun pienituloiset Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
6746: aravavuokratalojen asukkaat maksavat kaikki pää- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6747: oma-, korko- ja hoitokustannukset ilman, että he
6748: edes saavat vähentää korkokulut verotuksessa tai että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
6749: että osa vuokrasta olisi verotuksessa vähennyskel- poistettaisiin aravavuokratalojen, asunto-
6750: poista. Kuitenkin nämä pienituloiset kansalaiset osakeyhtiöiden, asunto-osuuskuntien ja
6751: maksavat kiinteistöt, jotka yhteiskunta saa omis- omakotitalojen valtion- ja kunnallisvero-
6752: tukseensa jo noin 20 vuoden ikäisinä ja joista tus kokonaisuudessaan.
6753:
6754: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
6755:
6756: Pentti Skön Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
6757: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
6758: 1985 vp. 151
6759:
6760: Toivomusaloite n:o 137
6761:
6762:
6763:
6764:
6765: Skön ym.: Peltojen kivenraivauksen saattamisesta verovähennyskel-
6766: poiseksi
6767:
6768:
6769: Eduskunnalle
6770:
6771: Maamme viljelijäväestöstä osa viljelee edelleen tiin liittyvä menoera Ja ilman kuluja peltojen
6772: kivikkoisia peltoja eikä tätä ole huomioitu vero- kivenraivaus ei onnistu.
6773: tuksessa riittävässä määrin. Kivikkoisten peltojen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
6774: viljelemisestä seuraa monia harmeja mm. kalus- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6775: ton kulumisen ja rikkoontumisen vuoksi, mikä
6776: tuntuu kohtuuttomalta. että hallitus ryhtyisi toimiin peltojen
6777: Kivikkoisten peltojen kivenraivaus tulisi saat- kivenraivauksen saattamiseksi veroviihen-
6778: taa verovähennyskelpoiseksi, koska se on ammat- nyskelpoiseksi.
6779:
6780: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
6781:
6782: Pentti Skön Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
6783: Lea Mäkipää Mikko Vainio
6784: 152 1985 vp.
6785:
6786: Toivomusaloite n:o 138
6787:
6788:
6789:
6790:
6791: Skön ym.: Kahvin liikevaihtoveron poistamisesta
6792:
6793:
6794: Eduskunnalle
6795:
6796: Kahville asetettu liikevaihtovero on kohtuuton Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
6797: eikä sitä voida perustella kuin valtion tulojen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6798: kasvulla yhtenä veromuotona. Eläkeläiset ja muksen,
6799: yleensä vanhemman polven kansalaiset ovat kui-
6800: tenkin tottuneet nauttimaan kahvia päivittäin
6801: pitkinä vapaa-aikoina. Eläkeläisiä on valtiovallan
6802: taholta viime vuosina muutoinkin verotettu koh- ettå" hallitus ryhtyisi kzireellisiin toi-
6803: tuuttomasti, joten ei ole asiallista jatkaa eläkeläi- miin kahvin liikevaihtoveron poistami-
6804: siin kohdistuvaa verotusta jokaisella sektorilla. seksi.
6805:
6806: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
6807:
6808: Pentti Skön Reino Jyrkilä Mikko Vainio
6809: 1985 vp. 153
6810:
6811: Toivomusaloite n:o 139
6812:
6813:
6814:
6815:
6816: Skön ym.: Valtionavun myöntämisestä kunnille pienpuun hyväksi-
6817: käytön edistämiseksi
6818:
6819:
6820: Eduskunnalle
6821:
6822: Kotimaisen energian hyväksikäyttö on lähes Pienpuun käytöllä polttohakkeena saadaan ai-
6823: laiminlyöty maassamme. Ulkomaisen energian kaan suuri kansantaloudellinen säästö ja poiste-
6824: saannin helppous on johtanut tärkeiden omien taan osaltaan työttömyyttä, joten hanke tulisi
6825: energiavarojen hylkimiseen. Vain soiden eli tur- totetuttaa mitä pikimmin.
6826: peen hyväksikäyttöön on riittävässä määrin kiin- Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
6827: nitetty huomiota. Turpeenotto on kuitenkin suu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6828: rimmaksi osaksi suurteollisuutta ja sillä on omat
6829: riskitekijänsä. Kotimaisen uudistuvan energian
6830: hyväksikäyttöä on vierastettu ja valtion toimenpi- että hallitus ryhtyisi toimiin pienpuun
6831: teet ovat olleet riittämättömät. hyväksikäytön edistämiseksi ja valmistelisi
6832: Työllisyyden parantamiseksi tulisi ehdottomas- sellaisen lakiesityksen, jolla kunnat saisi-
6833: ti kuntien ja valtion avulla luoda mahdollisuus vat valtionapua kerätyn pienpuun vas-
6834: yhteistyössä pienyrittäjien ja maanomistajien taanottovarastojen rakentamiseen.
6835: kanssa pienpuun hyötykäyttöön polttohakkeena.
6836:
6837: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
6838:
6839: Pentti Skön Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
6840: Lea Mäkipää Mikko Vainio
6841:
6842:
6843:
6844:
6845: 20 4285002025
6846: 154 1985 vp.
6847:
6848: Toivomusaloite n:o 140
6849:
6850:
6851:
6852:
6853: Skön ym.: Aravavuokra-asuntojen myymisestä aravavuokratalojen
6854: asuntolainat loppuun suorittaneille vuokralaisille
6855:
6856:
6857: Eduskunnalle
6858:
6859: Vanhat aravavuokra-asunnot tulisi luovuttaa tulisi yksin huolehtia asuntokannan lisäämisestä
6860: vuokralaisen omistukseen sen jälkeen, kun vuok- sosiaalisen asuntotuotannon osalta.
6861: ralaiset ovat maksaneet aravavuokratalojen velat Jos yhteiskunta ei näin radikaaliin ratkaisuun
6862: loppuun. Tämän tulisi koskea mitä vuokralaisia, ole vielä valmis, vuokralaiset olisivat haastattelu-
6863: joiden vuokrasuhde on kestänyt asunnon ensi jen perusteella valmiita lunastamaan vuokra-
6864: luovutuksesta asuinkäyttöön yhtäjaksoisesti laino- asuntonsa omaksi noin 20 prosentin uushan-
6865: jen kuoletusten päättymiseen saakka. Tästä lain- kinta-arvosta. Silloinhan avautuisi mahdollisuus
6866: muutoksesta hyötyisi koko yhteiskunta. Onhan näiden aravavuokra-asuntojen myynnistä saaduil-
6867: itsestään selvää, että jos vuokralainen tietää jos- la varoilla rakennuttaa uusia vuokra-asuntoja.
6868: kus omistavansa asunnon, se ei voi olla vaikutta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
6869: matta asumiskäyttäytymiseen. Ongelmia ei myös- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6870: kään syntyisi ylikorkeiden vuokrien osalta, sillä
6871: tieto siitä, että vuokralainen maksaa omaa asun- että hallitus ryhtyisi toimzin vanhoien
6872: toaan, rauhoittaa mielet vuokran suhteen. aravavuokra-asunto/en luovuttamiseksi tai
6873: myymiseksi 20 prosentin uushankintahin-
6874: Järjestelmä toisi tasoitusta ja oikeudenmukai- taan vuokralaisille, iotka ovat maksaneet
6875: suutta pienituloisille vuokralaisille, sillä ei heidän aravavuokratalo/en asuntolainat loppuun.
6876:
6877: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
6878:
6879: Pentti Skön Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
6880: Lea Mäkipää Mikko Vainio
6881: 1985 vp. 155
6882:
6883: Toivomusaloite n:o 141
6884:
6885:
6886:
6887:
6888: Skön ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Pieksämäelle
6889:
6890:
6891: Eduskunnalle
6892:
6893: Virastotalon rakentaminen Pieksämäen kau- Valtion virastotalon rakentamista varten Piek-
6894: pungissa tulisi aloittaa vuoden 1986 aikana. Piek- sämäen kaupunki on varannut tontin, jonka
6895: sämäellä toimivat erittäin puutteellisissa ja ah- rakennushallitus on hyväksynyt. Rakennushalli-
6896: taissa tiloissa nimismiehen kanslia, Pieksämäen tus on myös aloittanut rakennussuunnittelun,
6897: tuomiokunnan kanslia ja käräjäsali, Pieksämäen joka on lähes loppusuoralla.
6898: verotoimisto sekä Pieksämäen työvoimatoimisto. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6899: Ainoastaan verotoimiston tilat ovat yhdessä pai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6900: kassa, muut toimivat erillään. Osa näistä toimii muksen,
6901: myöskin vuokratiloissa.
6902: Vuokrat ovat erittäin korkeat ja pääomakulut että hallitus ryhtyisi toimenpztetszzn
6903: joutuu vuokranmaksaja kuolettamaan 8-10 vuo- valtion virastotalon rakentamiseksi Piek-
6904: dessa, mikä ei tunnu järkevältä. sämäen kaupunkiin.
6905:
6906: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
6907:
6908: Pentti Skön Reino Jyrkilä
6909: Lea Mäkipää Mikko Vainio
6910: 156 1985 vp.
6911:
6912: Toivomusaloite n:o 142
6913:
6914:
6915:
6916:
6917: Stenius-Kaukonen ym.: Opiskelijavähennyksen korottamisesta kun-
6918: nallisverotuksessa
6919:
6920:
6921: Eduskunnalle
6922:
6923: Opiskelijat eivät ole valtiontalouden kannalta Nykyään opiskelijavähennyksen saa tehdä vain
6924: merkittävä veronmaksajaryhmä, mutta verotuksel- henkilö, joka on harjoittanut opintoja vuoden
6925: la on oleellinen vaikutus opiskelijoiden tulota- aikana vähintään 7 kuukautta. Näin ulkopuolelle
6926: soon. Opintotuen heikkous on pakottanut opis- jäävät kokonaan aloittavat ja lopettavat opiskeli-
6927: kelijat yhä lisääntyvästi rahoittamaan opintojaosa jat sekä sellaiset opiskelijat, jotka esimerkiksi
6928: omalla työssäkäynnillään. Tämä tietysti hidastaa varusmiespalveluksen tai muun syyn takia opiske-
6929: tuntuvasti opintojen etenemistä ja valmistumista. levat vain toisen lukukauden. Kyseessä on huuta-
6930: Kunnallisverotuksen opiskelijavähennyksen va epäoikeudenmukaisuus.
6931: reaaliarvo on viimeisten 10 vuoden aikana pu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6932: donnut alle puoleen. Ollakseen vuoden 1974 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6933: tasolla sen tulisi olla nykyisellään noin 6 000
6934: markkaa. Opiskelijoiden vähäisistä kesä- ja sivu- että hallitus ryhtyisi vuoden 1986 val-
6935: ansioista menee näin kasvava osuus veroihin. tion tulo- ja menoarvion laadinnan yh-
6936: Kunnallistalouteen tällä summalla on tietysti teydessä toimiin kunnallisverotuksen
6937: merkitystä, mutta kyseessä tuskin ovat suuret opiskelijavähennyksen nostamiseksi 6 000
6938: summat. Opiskelijan kukkarossa tämä uudistus markkaan siten, että sen saisi tehdä jo
6939: näkyisi suurena ja myönteisenä. yhden lukukauden opinnoista.
6940:
6941: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
6942:
6943: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa
6944: Heli Astala Pekka Leppänen
6945: 1985 vp. 157
6946:
6947: Toivomusaloite n:o 143
6948:
6949:
6950:
6951:
6952: Surakka ym.: Tuotekehitysyksikön perustamisesta Jyväskylään
6953:
6954:
6955: Eduskunnalle
6956:
6957: Keski-Suomen läänin teollisuuden rakenne on Uusien ja jo toimivien yritysten kannalta tuo-
6958: suuryritysvaltainen. Suurissa teollisuusyrityksissä tekehitys- ja markkinointipalvelujen kehittämi-
6959: on meneillään voimakas rationalisointiaalto, joka nen on erittäin tärkeätä. Keski-Suomessa ei ole
6960: on vähentänyt ja vähentää työpaikkoja. Valmet teknisen alan korkeinta opetusta. Siitä syystä
6961: Oy:n, Enso-Gutzeit Oy:n, G. A. Serlachius Oy:n Keski-Suomessa kehitettiin ensimmäisenä ajatus
6962: ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Keski-Suomessa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen alueellisen
6963: toimivissa yksiköissä ovat työpaikat vähentyneet tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perustami-
6964: rationalisointitoimenpiteiden seurauksena. Yksis- sesta.
6965: täänJyväskylän seudulla on teollisuuden työpaik-
6966: koja menetetty runsaan kahden vuode~ aikana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6967: noin 1 500. Myös Metsä-Botnia Oy:n Aänekos- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6968: ken suurinvestointi tulee vähentämään työpaik- muksen,
6969: koja noin 300.
6970: Vaikka pienen ja keskisuuren teollisuuden ke- että hallitus ottaisi valtion vuoden
6971: hitys on Keski-Suomessa lähtenyt ripeästi käyn- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen luvun
6972: tiin, ei sen piirissä syntyneillä työpaikoilla ole 32.42 johdantotekstiin maininnan alueel-
6973: kyetty korvaamaan suuryritysten rationalisoinnin lisen tuotekehitysyksikön perustamisesta
6974: seurauksena menetettyjä työpaikkoja. Jyväskylään vuonna 1986.
6975:
6976: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
6977:
6978: Juhani Surakka Liisa Jaakonsaari
6979: 158 1985 vp.
6980:
6981: Toivomusaloite n:o 144
6982:
6983:
6984:
6985:
6986: Söderström: Valtionyhtiön perustamisesta neuvosto- ja muun SEV-
6987: kaupan edistämiseksi
6988:
6989:
6990: Eduskunnalle
6991:
6992: Neuvostokaupan merkitys Suomen taloudelle suuryritykset ovat paremmin perillä mahdolli-
6993: tunnustetaan tänään lähes kaikkialla. Kuitenkaan suuksista, mutta ne ovat toisaalta osoittautuneet
6994: kaikkia mahdollisuuksia kaupan edistämiseksi ei haluttomiksi vastavuoroisuusperiaatteen täyttä-
6995: ole käytetty ja esim. viime vuonna kaupan arvo miseen. Tästä poikkeuksena hyvänä esimerkkinä
6996: laski. voidaan mainita valtionyhtiö Kemiran äskettäin
6997: Monasti on kysymys organisaation puutteesta sopima pitkäaikaissopimus.
6998: Suomen alueella, tietojen puutteesta yrityksissä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
6999: niin neuvostotuotteista kuin myös vientimahdol- hyväksyttäväksi toivomuksen,
7000: lisuuksista Neuvostoliittoon.
7001: Pienten SEV-maiden kauppamahdollisuudet, että hallitus pikaisesti tutkisi mahdolli-
7002: Kevsos-sopimuksista huolimatta, ovat myös käyt- suudet valtionyhtiön perustamiseksi neu-
7003: tämättä. vosto- ja muun SEV-kaupan edistämiseksi
7004: Vaikka neuvostokaupan edistämiseksi on mm. ja ettå" hallitus tämån mahdollisesti pe-
7005: perustettu Suomalais-neuvostoliittolainen kaup- rustettavan yhtiön puitteissa tutkisi mah-
7006: pakamari, nykytilanne ei ole riittävän hyvä. Raja- dollisuudet alueorganisaation rakentami-
7007: kaupan mahdollisuudet ovat myös käyttämättä. seksi yritykselle eri maakunnissa maakun-
7008: Eri maakunnissa tietämys mahdollisuuksista nallisen neuvostokaupan edistämiseksi.
7009: neuvostokaupassa vaihtelevat suuresti. Yleensä
7010:
7011: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
7012:
7013: Sten Söderström
7014: 1985 vp. 159
7015:
7016: Toivomusaloite n:o 145
7017:
7018:
7019:
7020:
7021: Söderström: Tampereen alueelta Vaasaan rakennettavan maakaasu-
7022: putken rakentamisedellytysten selvittämisestä
7023:
7024:
7025: Eduskunnalle
7026:
7027: Valtioneuvosto on periaatepäätöksellään päät- nesviljelyn lämmitykseen maakaasu olisi erityisen
7028: tänyt olla osarahoittajana maakaasuputken raken- sovelias.
7029: tamiseksi Tampereelle ja Helsinkiin. Tampereen Maakaasun tulo Pohjanmaalle voisi ratkaista
7030: kaupunki ja Ylöjärven kunta ovat jo tehneet monia maakunnan ongelmia. Pienvoimaloiden
7031: päätökset voimatalousverkkonsa liittämiseksi rakentaminen Pohjanmaan jokiin voitaisiin lo-
7032: maakaasuverkkoon. Helsingissä päätöstä valmis- pullisesti haudata ja maakaasun ostosta muodos-
7033: tellaan. tuva menoerä voisi maakunnallisesti kohdennet-
7034: Myös muualla Suomessa maakaasun käytöstä tuna tuoda alueelle satoja ehkä tuhansia työpaik-
7035: ollaan kiinostuneita. Pohjanmaalla monet tosi- koja neuvostokaupan vastavuoroisuuden pohjal-
7036: asiat puhuvat maakaasun puolesta. Alueella toi- ta.
7037: mivat hiilivoimalaitokset ovat runsaasti ympäris-
7038: töä saastuttavia. Vaasassa ollaan uusimassa Vaski- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
7039: luodon voimalaitosta. Pohjolan Voima Oy tutkii hyväksyttäväksi toivomuksen,
7040: mahdollisuuksia uuden voimalan rakentamiseksi
7041: Kristiinankaupunkiin, Seinäjoelle lämpövoima- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimiin
7042: lan rakentamista suunnitellaan. yhteistyössä alueen maakuntalzittojen ja
7043: Monet teollisuuslaitokset kuten Metsä-Botnia Seutukaavaliiton kanssa selvittääkseen
7044: Kaskisissa, Kemira ja Strömberg Vaasassa olisivat edellytykset maakaasuputken jatkamises-
7045: soveliaita maakaasun käyttäjinä. Närpiön vihan- ta Tampereen alueelta Vaasaan.
7046:
7047: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
7048:
7049: Sten Söderström
7050: 160 1985 vp.
7051:
7052: Toivomusaloite n:o 146
7053:
7054:
7055:
7056:
7057: Tennilä: Lapin sähkölaitosten mahdollisuuksista ostaa sähköä Kemi-
7058: joki Oy:ltä osakashinnalla
7059:
7060:
7061: Eduskunnalle
7062:
7063: Yli puolet Kemijoen sähköstä siirretään ete- joen valjastaminen aiheutti lohen menetyksen ja
7064: lään, jossa sitä myydään Kemijoki Oy:n osakkail- toi pysyvät säännöstelyhaitat.
7065: le osakashintaan 7 penniä/kWh. Tällä hinnalla Lapissa vaaditaankin, että myös Lapin sähkö-
7066: Kemijoen tuottamaa sähköä saavat Imatran Voi- laitosten on voitava ostaa Kemijoen sähköä osa-
7067: ma Oy, Tampella Oy, Yhtyneet Paperitehtaat kashinnalla, siis hintaan 7 penniä/kWh.
7068: Oy, Veitsiluoto Oy ja Helsingin kaupunki. On
7069: arvioitu, että Imatran Voima voittaa 400-500 Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
7070: miljoonaa markkaa vuodessa myydessään edel- hyväksyttäväksi toivomuksen,
7071: leen Kemijoki Oy:ltä osakashinnalla saamaansa
7072: Kemijoen sähköä. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
7073: Lapin sähkölaitokset joutuvat maksamaan säh- menpiteisiin, jozfla turvataan Lapin säh-
7074: köstä huomattavasti korkeamman hinnan kuin kölaitoksille mahdollisuus ostaa Kemi-
7075: Kemijoki Oy:n osakkaat. Tämä herättää Lapissa joen sähköä Kemijoki Oy:ltii osakashin-
7076: oikeutettua tyytymättömyyttä, sillä Lapille Kemi- nalla.
7077:
7078: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7079:
7080: Esko-Juhani Tennilä
7081: 1985 vp. 161
7082:
7083: Toivomusaloite n:o 147
7084:
7085:
7086:
7087:
7088: Tuomaala ym.: Erityisen vammaisperusvähennystä tarkoittavan
7089: säännöksen aikaansaamisesta verolainsäädäntöön
7090:
7091:
7092: Eduskunnalle
7093:
7094: Kehitysvammaisten tukiliitto r.y. on tehnyt Vammaisen lapsen- myös yli 16-vuotiaan-
7095: useita esityksiä vammaisten verotukseen liittyvien hoitamisesta aiheutuu runsaasti sellaisia menoja,
7096: ongelmien ratkaisemiseksi. Erityisesti veronmak- joita terveen lapsen hoidosta ei synny.
7097: sukyvyn alentumisvähennyksen (TVL 31 §) Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7098: myöntämiskäytäntö on ollut vaihteleva, mistä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7099: aiheutuu suurta eriarvoisuutta eri puolilla maa- muksen,
7100: tamme.
7101: Liiton mukaan Vammaisjärjestöjen neuvottelu-
7102: kunnan olisi tutkittava asia tavoitteena saada että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
7103: aikaan säädökset erityisesti vammaisperhevähen- rolainsäädännön uudistamiseksi vam-
7104: nyksestä. Se pitäisi myöntää jokaiselle perheelle maista koskevien verovähennysten osalta
7105: tai kaikille vanhemmille, jotka hoitavat kotona tarkoituksena säätää erityinen vammais-
7106: vammaista lastaan, yhtä suurena tuloista ja varal- perusvähennys.
7107: lisuudesta riippumatta.
7108:
7109: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
7110:
7111: Juhani Tuomaala Aapo Saari Einari Nieminen
7112:
7113:
7114:
7115:
7116: 21 4285002025
7117: 162 1985 vp.
7118:
7119: Toivomusaloite n:o 148
7120:
7121:
7122:
7123:
7124: Turunen ym.: Alueellisen rahapolitiikan käyttöönotosta alueellisen
7125: taloudellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi
7126:
7127:
7128: Eduskunnalle
7129:
7130: Alueellisen taloudellisen eriarvoisuuden pois- tukseen eikä näin ollen ratkaise alueellista raha-
7131: tamiseksi on säädetty ns. aluelakeja. Erot eteläi- politiikan kokonaisongelmaa. Sekä Keran luoton-
7132: sen ja muun Suomen välillä eivät ole kuitenkaan annon alueellisesti laajentuessa että nykyisten
7133: riittävästi kaventuneet sekä raaka-aineiden että aluelakien tehon vähentyessä onkin kehitys-
7134: rahojen virratessa kehitysalueilta teollisuus-Suo- aluemaakuntien elvytyskeinoksi otettava käyttöön
7135: meen. alueellinen rahapolitiikka, jonka toteuttamiseksi
7136: Nykyisen kassavarantosopimuksen perusteella on löydettävissä useita vaihtoehtoja. Eräs toteut-
7137: kerätään talletuksia keskuspankkiin sama määrä tamiskeino on joko kassavarantotalletusvelvolli-
7138: koko maasta suhdanteista ja alueellisista eroista suuden poistaminen kokonaan kehitysalueiden
7139: huolimatta. Järjestelmän mukaan kehitysalueilla rahalaitoksilta tai ainakin kassavarantotalletusten
7140: ei ole oikeutta käyttää oman alueensa rakentami- alueellinen porrastaminen.
7141: seen ja kehittämiseen omia säästövarojaan, joita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7142: esimerkiksi yksistään Pohjois-Karjalan paikallis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7143: pankeista on talletettuna keskuspankkiin tällä muksen,
7144: hetkellä yli 100 Mmk keskuspankin määräämällä
7145: korolla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
7146: Vaikka Kehitysaluerahasto hoitaakin osaltaan alueellisen rahapolitizkan toteuttamiseksi
7147: alueellista rahapolitiikkaa, se on erityisrahoitus- ja sztå" kautta taloudellisen eriarvoisuuden
7148: lähde ja kohdistaa luotonantonsa yritysten rahoi- vähentämiseksi maan eri alueiden vältltä.
7149:
7150: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7151:
7152: Eeva Turunen Lea Sutinen Reino Karpola
7153: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä
7154: Lauri Impiö
7155: 1985 vp. 163
7156:
7157: Toivomusaloite n:o 149
7158:
7159:
7160:
7161:
7162: Uosukainen: Kauno- ja tietokirjallisuutta rasittavan liikevaihtoveron
7163: poistamisesta
7164:
7165:
7166: Eduskunnalle
7167:
7168: Henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön mer- tausten, eritoten roskakulttuurin monien muoto-
7169: kitys kansallisen identiteetin kannalta on ratkai- jen jalkoihin.
7170: seva. Jo Snellmanin ajoista on kirjallisuudella Suomessa olisi aiheellista ryhtyä tukemaan hy-
7171: ollut Suomen kulttuuriperinnön syntymisessä ja vää kirjallisuutta, niin kauno- kuin tietokirjalli-
7172: siirtymisessä olennainen osa. Suomalaiset ovat suutta erityisesti niin, että kirja tulisi hinnaltaan
7173: tulleet tunnetuksi kirjallisuutta harrastavana kan- kilpailukykyiseksi monien muiden vapaa-aikaan
7174: sana. Kirjoja on luettu, kirjastoja on käytetty ja liittyvien hankintakohteiden kanssa. Tämä olisi
7175: omia kotikirjastoja koottu. mahdollista ja tehokasta verotuksen toimin.
7176: Kirja on kuitenkin 1980-luvulla joutunut Edellä esitetyn johdosta ehdotan .kunnioittaen
7177: asiantuntijoiden mukaan kriisiin. Kirjailijat ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7178: heidän etujärjestönsä, äidinkielen opettajat, kir-
7179: jastojen tuottajat eli kustantajat, kirjojen välittä- että hallitus ryhtyisi toimiin litkevaih-
7180: jät eli kirjakauppiaat sekä kirjastoväki ovat toden- toveron poistamiseksi hyvätasoiselta kir-
7181: neet huolenaiheekseen hyvän kirjallisuuden jou- jallisuudelta, niin kauno- kuin tietokirjal-
7182: tumisen paljon pinnallisempien viihtyinisen vir- lisuudelta.
7183:
7184: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
7185:
7186: Riitta Uosukainen
7187: 164 1985 vp.
7188:
7189: Toivomusaloite n:o 150
7190:
7191:
7192:
7193:
7194: Uosukainen: Valtakunnan rajaafl. rajoittuvien Kymen läänin kun-
7195: tien saattamisesta kehitysaluelainsäädännön mukaisiksi erityis-
7196: alueiksi
7197:
7198:
7199: Eduskunnalle
7200:
7201: Kymen lääni oli vuonna 1984 maan ainoa historiallisella k~hityksenkululla on ratkaiseva
7202: muuttotappiolääni. Kymen läänistä oikeastaan vaikutuksensa as1aan.
7203: koko Etelä-Karjalan maakunta ja osa Kymenlaak- Toisaalta rajan aiheuttamia monenlaisia käy-
7204: soa ovat rajaseutua. Valtakunnan rajan läheisyys tännön haittoja ja ongelmia on elinkeinoelämän
7205: ja rajan äkillinen, väkivaltainen syntymistapa kehittymisen kannalta väheksytty. Jo itse rajavyö-
7206: heijastuvat monin tavoin elämänoloihin. hyke rajoittaa huomattavasti aivan rajan pinnassa
7207: Suomen kaakkoisosassa sotien jälkeinen uusi elävien ihmisten toimia ja elinkeinomahdolli-
7208: raja mullisti aikaisemmat olot. Muun muassa suuksia.
7209: elinkeinoelämän toiminnan ja kehittymismah- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
7210: dollisuuksien kannalta tilanne on täysin toinen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7211: kuin sotia edeltäneessä Viipurin läänissä. Tämä
7212: asia on saanut liian vähän huomiota osakseen että hallitus nykyistä aluelainsäädäntöä
7213: aluepolitiikkaa hoidettaessa. Kun Etelä-Karjalas- tarkistaessaan ja uutta valmistellessaan
7214: ta ja koko Kymen läänistä viime aikoina on tullut ottaisi huomioon ne Kymen läänin kun-
7215: työllisyys- ja väestönkehityksen kannalta yksi nat, jotka rajoittuvat valtakunnan rajaan,
7216: maamme ongelmallisimmista alueista, myös tällä ja hyväksyisi ne en.tyisalueiksi.
7217:
7218: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7219:
7220: Riitta Uosukainen
7221: 1985 vp. 165
7222:
7223: Toivomusaloite n:o 151
7224:
7225:
7226:
7227:
7228: Uosukainen: Määrärahasta valtion virastotalon suunnittelu- ja ra-
7229: kennustyön käynnistämiseksi Imatralla
7230:
7231:
7232: Eduskunnalle
7233:
7234: Imatran kaupungissa sijaitsevat valtion virastot Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
7235: toimivat ahtaissa, epätarkoituksenmukaisissa ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7236: eri puolilla kaupunkia sijaitsevissa tiloissa. Suun-
7237: nitteilla onkin Imatran virastotalo (keskitetty vi- että hallitus ottaisi valtion vuoden
7238: rastokeskus) kaupungin hallinnolliseen keskus- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen rzittä-
7239: taan Mansikkalan kaupunginosaan lähelle mm. vän määrärahan Imatran virastotalon (vi-
7240: kaupungintaloa. Myös Kymen ja Mikkelin piiri- rastokeskuksen) suunnittelu- ja rakennus-
7241: rakennustoimisto pitää hanketta tarpeellisena ja työn käynnistämiseksi.
7242: kiireellisenä.
7243:
7244: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
7245:
7246: Riitta Uosukainen
7247: 166 1985 vp.
7248:
7249: Toivomusaloite n:o 152
7250:
7251:
7252:
7253:
7254: Vainio ym.: Päivärahojen verotuskäytännöstä
7255:
7256:
7257: Eduskunnalle
7258:
7259: Lukuisat työntekijät joutuvat joko työskentele- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7260: mään vieraalla paikkakunnalla tai työn takia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7261: matkustamaan. Heille maksetaan kustannusten sen,
7262: korvauksena päivärahaa. Vieläkin tapahtuu, että
7263: päivärahasta verotetaan. Erityisesti näin on ta-
7264: pahtunut ns. komennusmiesten kohdalla.
7265: Päivärahaoikeus verotuksessa tulisi hyväksyä että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
7266: myös yksityisille pienyrittäjille ammattiautoilijat tarvittavien esitysten antamiseksi edus-
7267: mukaan lukien. Näin valitettavasti pääsääntöises- kunnalle päivärahan verovapautta koske-
7268: ti ei tapahdu. vien lakien muuttamiseksi niin, että tul-
7269: Päivärahan verottomuutta koskevia lakeja on kinnat päivärahansaajan vahingoksi lop-
7270: selvennettävä, jotta eri verolautakuntien erilaiset puvat sekä että päivärahaoikeus täysimää-
7271: tulkinnat loppuvat. räisenä koskee myös pienyrittä;i'ä.
7272:
7273: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7274:
7275: Mikko Vainio Pentti Skön
7276: Jouko Skinnari Helvi Koskinen
7277: 1985 vp. 167
7278:
7279: Toivomusaloite n:o 153
7280:
7281:
7282:
7283:
7284: Vainio ym.: Kotimaassa vietetyn loman vaikutuksesta ulkomailla
7285: työskentelevän henkilön verotukseen
7286:
7287:
7288: Eduskunnalle
7289:
7290: Ulkomailla työskennelleitä on verotuksessa mahdollisimman paljon lomia kotimaassa, tulisi
7291: kohdeltu mielivaltaisesti siten, että kun asian- tästä syystä verotusta muuttaa niin, että loma-
7292: omainen ulkomailla työskentelevä on pitänyt ajat eivät vähentäisi kokonaisulkomaillaoleskelu-
7293: lomia kotimaassa, jolloin lomat on vähennetty aikaa.
7294: ns. ulkomaillaoleskeluajasta, niin seurauksena on
7295: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
7296: ollut se, että asianomaisella ei ole verottajan
7297: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7298: mielestä ollut vaadittavaa yhden koko vuoden
7299: oleskeluaikaa ulkomailla, jolloin asianomainen
7300: on saattanut joutua kaksinkertaisen verotuksen että hallitus ryhtyisi toimiin ulkomatlla
7301: kohteeksi maksaessaan veroa sekä ulkomaille että työskentelevien verotusasian järjestämi-
7302: Suomeen. Koska perhe- ja muiden asioiden takia seksi niin, että kotimaassa oleskeltu loma
7303: on paikallaan, että asianomainen saa viettää ei johda verotuksen kiristymiseen.
7304:
7305: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7306:
7307: Mikko Vainio Pentti Skön
7308: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
7309: 168 1985 vp.
7310:
7311: Toivomusaloite n:o 154
7312:
7313:
7314:
7315:
7316: Vainio ym.: Invalidivähennysten korottamisesta
7317:
7318:
7319: Eduskunnalle
7320:
7321: Invalidivähennykset verotuksessa ovat sekä riit- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
7322: tämättömät että jääneet lisäksi jatkuvan inflaa- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7323: tion vuoksi vuosi vuodelta jälkeen siitä, mitä ne vomuksen,
7324: lakeja säädettäessä reaaliarvoltaan olivat. Tämän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
7325: vuoksi tulisi invalidivähennyksiä voimakkaasti valt'divähennysten voimakkaasti korotta-
7326: korottaa ja sitoa ne täysimääräisesti indeksiin. miseksi verotuksessa ja niiden sitomiseksi
7327: täysimääräisesti indeksiin.
7328:
7329: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7330:
7331: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
7332: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
7333: 1985 vp. 169
7334:
7335: Toivomusaloite n:o 155
7336:
7337:
7338:
7339:
7340: Vainio ym.: Kesämökkien verotuksen alentamisesta
7341:
7342:
7343: Eduskunnalle
7344:
7345: Kesämökkien verotus on koko ajan kiristynyt. ei pidä tätä elämänmuotoa tehdä mahdottomaksi
7346: Kesämökin vero saattaa jo varsin pienestä mökis- kiristämällä kesämökkien ja vastaavien verotusta.
7347: tä nousta 1 000 mk:aan vuodessa. Monet käyttä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7348: vät kesämökkejä varsin pienen osan vuodesta. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7349: Kuitenkin on tärkeätä, että asutuskeskusten ja
7350: kaupunkien ihmisillä on oikeus viettää osa ajas- että hallitus selvityttäisi, miten kesä-
7351: taan lähellä luontoa ja ympäristöä. Tämän vuoksi mökkien verotusta voitaisiin helpottaa ja
7352: tehdä se oikeudenmukaiseksi.
7353:
7354: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7355:
7356: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7357:
7358:
7359:
7360:
7361: 22 4285002025
7362: 170 1985 vp.
7363:
7364: Toivomusaloite n:o 156
7365:
7366:
7367:
7368:
7369: Vainio ym.: Jatko- ja uudelleenkoulutuksen kustannusten verovä-
7370: hennyskelpoisuudesta
7371:
7372:
7373: Eduskunnalle
7374:
7375: Eri ammattien kehittyminen ja jatkuvasti tek- tästä aiheutuneita kuluja verotuksessaan. Tämä
7376: nistyvä maailma edellyttävät kaikilta kansalaisilta on epäkohta, joka tulee korjata.
7377: yhä pitempää koulutusta ja perehtymistä ammat-
7378: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
7379: tiin. Yhteiskunnan tulee kaikin käytettävissään
7380: me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7381: olevin keinoin pyrkiä kannustamaan kansalaisten
7382: vomuksen,
7383: omatoimista koulutusta ja itsensä kehittämistä.
7384: Tähän tulee luoda myös riittävät taloudelliset
7385: edellytykset. ettå" hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
7386: Tällä hetkellä koulutuskustannusten verovä- rotusta koskevien säännösten muuttami-
7387: hennyskelpoisuudessa erityisesti ammatissa toimi- seksi niin, ettå" jatko- ja uudelleenkoulu-
7388: van väestön osalta on pahoja puutteita. Työnan- tuskustannukset olisivat verovelvolliselle
7389: tajan lähettäessä työntekijänsä jatkokoulutukseen vähennyskelpoisia kuluja myös stlloin,
7390: ovat kulut vähennyskelpoisia, mutta työntekijän kun asianomainen on oma-aloitteisesti
7391: hakeutuessa oma-aloitteisesti jatko- tai uudel- hakeutunut jatko- tai uudelleenkoulu-
7392: leenkoulutukseen ei hän useinkaan saa vähentää tukseen.
7393:
7394: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7395:
7396: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
7397: 1985 vp. 171
7398:
7399: Toivomusaloite n:o 157
7400:
7401:
7402:
7403:
7404: Vainio ym.: Vuorotyölisän verotuksen poistamisesta
7405:
7406:
7407: Eduskunnalle
7408:
7409: Vuosi vuodelta kiristynyt verotus on johtanut korvaus ennemminkin hankalasta työajasta kuin
7410: siihen kestämättömään tilanteeseen, että erityi· tehdystä työstä ja siksi sen tulisi olla mieluimmin
7411: sesti erilaisia lisiä ja ylitöitä verotetaan raskaasti. kokonaan veroista vapaata.
7412: Ennakonpidätys näistä tuloista on säännönmu-
7413: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
7414: kaisesti ainakin 50 %, ja lopullinen vero saattaa
7415: me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7416: kohota vielä tätäkin korkeammaksi.
7417: vomuksen,
7418: Erityisen epäoikeudenmukaista verotuksen
7419: osalta on se, että raskaasta tai hankalasta työstä
7420: tai työajasta maksettavat korvaukset joutuvat ras- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7421: kaimmin verotetuiksi. Näin on mm. vuorotyöli- menpiteisiin vuorotyölisän verotuksen ko-
7422: sän osalta, jota verotetaan kuin ylityöstä saatua konaan poistamiseksi tai ainakin voimak-
7423: tuloa. Tämä ei ole oikein, sillä vuorotyölisä on kaasti keventämiseksi.
7424:
7425: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7426:
7427: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7428: 172 1985 vp.
7429:
7430: Toivomusaloite n:o 158
7431:
7432:
7433:
7434:
7435: Vainio ym.: Yksityiskotiin sijoitetun lapsen huoltamisesta myönnet-
7436: tävistä veronhuojennuksista
7437:
7438:
7439: Eduskunnalle
7440:
7441: Verovelvollisille, jotka ovat verovuoden ajan sopeuttaminen uuteen kotiin ja omaksuminen
7442: huoltaneet omaa tai ottolastaan, myönnetään perheenjäseneksi ei suju ilman hyvää tahtoa ja
7443: valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa ve- määrättyä sosiaalista mieltä eikä myöskään ilman
7444: ronhuojennuksia. Veroluokan määräytyminen ja lisäkustannuksia, joita ei läheskään korvaa se
7445: verosta tehtävä vähennys valtionverotuksessa, tu- vähäinen hoitomaksu, jonka kunta tai jokin muu
7446: losta tehtävä lapsivähennys kunnallisverotuksessa yhteiskunnan järjestö suorittaa. Lisäksi on otetta-
7447: ja ns. koulutusvähennys ovat tietenkin paikal- va huomioon, että laitoshoito yleensä tulee yh-
7448: laan, sillä tulonmuodostuksessa ei eräitä poik- teiskunnalle taloudellisesti kalliimmaksi kuin yk-
7449: keuksia lukuun ottamatta oteta huomioon tulon- sityinen koti.
7450: saajan perheolosuhteita. On kohtuutonta, että mainittuja, yksityiskotei-
7451: Edellä esitetty on kaikki oikein. Kuitenkin hin sijoitettuja lapsia ei verotuksessa voida ottaa
7452: epäkohtana on pidettävä sitä, että vain oman huomioon samalla tavoin kuin perheen omia
7453: lapsen tai ottolapsen huoltaminen tuottaa oikeu- lapsia.
7454: den veronhuojennukseen. "Vieras" lapsi per-
7455: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7456: heessä, jos ja kun siihen suhtaudutaan samalla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7457: tavoin kuin omaan lapseen, tuo myös mukanaan sen,
7458: elinkustannusten lisäyksen, monasti myös suu-
7459: remman lisäyksen kuin omien lasten kohdalla, ja
7460: alentaa siten perheen veronmaksukykyä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7461: Yhteiskunnan kannalta on erittäin tärkeätä, menpiteisiin sellaisen lainmuutoksen ai-
7462: että näiden turvattomien saanti yksityiskotiin kaansaamiseksi, että yksityiskotiin si.foite-
7463: saataisiin turvatuksi. Lastensuojelun tarkoitukse- tun lapsen huoltamisesta valtion- j'a kun-
7464: na lisäksi on, että turvattomien lasten ollessa nallisverotuksessa myönnettäisiin samat
7465: kysymyksessä saataisiin ko. lapset mahdollisuuk- veronhuo.fennukset kuin oman tai otto-
7466: sien mukaan samaan asemaan kuin ne lapset, lapsen huoltamisesta.
7467: joilla on oma koti omasta takaa. Lisäksi lapsen
7468:
7469: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7470:
7471: Mikko Vainio Pentti Skön
7472: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
7473: 1985 vp. 173
7474:
7475: Toivomusaloite n:o 159
7476:
7477:
7478:
7479:
7480: Vainio ym.: Verovapauden myöntämisestä työttömälle henkilölle
7481: eräissä tapauksissa
7482:
7483:
7484: Eduskunnalle
7485:
7486: Työttömyyden poistamiseksi tarvitaan uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7487: ennakkoluulottomia ideoita. Tällöin myöskään nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7488: ihmisten itsensä oma-aloitteisuutta ei pidä vä- muksen,
7489: heksyä. Yksi vaikuttava keino olisi myöntää vii- että hallitus ryhtyisi toimiin viiden
7490: den vuoden verovapaus henkilölle, joka työllistää vuoden verovapauden myöntämiseksi
7491: itsensä. Tällöin asianomainen voisi harjoittaa it- työttämätie henkilötle, joka itsenäiseksi
7492: senäistä ammattia tai perustaa pienyrityksen. ammatinharjoittajaksi tai yrittäjäksi ryh-
7493: tymättä työtlistää itsensä.
7494:
7495: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7496:
7497: Mikko Vainio Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
7498: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
7499: 174 1985 vp.
7500:
7501: Toivomusaloite n:o 160
7502:
7503:
7504:
7505:
7506: Vainio ym.: Aloitepalkkioiden saattamisesta verottomaksi tuloksi
7507:
7508:
7509: Eduskunnalle
7510:
7511: Aloitepalkkioiden ankara verotus on aiheutta- on tukahdutettu. Verotuksen poistaminen aloite-
7512: nut sen, että tehtyjen aloitteiden määrä maas- palkkioilta olisi koko yhteiskuntamme etu.
7513: samme on erittäin pieni verrattuna muihin sivis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7514: tysmaihin. Verotus on kohtuuton sekä palkkion nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7515: maksajan - työnantajan - että aloitteen tekijän muksen,
7516: kannalta.
7517: Aloitepalkkioiden verotuksen poistaminen tu- ettå. hallitus ryhtyisi toimzin, jotta aloi-
7518: lisi nopeasti hyödyttämään koko yhteiskuntaa sen tepalkkiot olisivat stipendiin ve?Tattavaa
7519: sijaan, että nykyisellä verotuksella aloitteellisuus verotonta tuloa.
7520:
7521: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7522:
7523: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7524: Ulla Lehtinen Jouko Skinnari
7525: 1985 vp. 175
7526:
7527: Toivomusaloite n:o 161
7528:
7529:
7530:
7531:
7532: Vainio ym.: Äitiys- ja sairauspäivärahan saattamisesta verovapaaksi
7533:
7534:
7535: Eduskunnalle
7536:
7537: Äitiys- ja sairauspäivärahajärjestelmää on edus- Sairauspäiväraha tulisi aluksi määrätä ainakin 90
7538: kunnan säätämällä lailla muutettu siten, että markaksi päivässä. Sama koskee äitiysrahaa.
7539: päivärahojen suuruus riippuu asianomaisen tu-
7540: loista ilman ylärajaa sekä että ne ovat veronalaista Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
7541: tuloa. Pienin päiväraha on edelleen häpeällisen me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7542: pieni, samaan aikaan kun suurimmat päivärahat vomuksen,
7543: saattavat nousta yli 3 000 markkaan päivältä.
7544: Kansalaiset on saatettu keskenään taloudellisesti
7545: karkeasti eriarvoiseen asemaan siitäkin huolimat- että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
7546: ta, että sairastamisen kustannukset ovat kaikille reesti esityksen äitiys- ja sairauspäivära-
7547: samansuuruiset. han palauttamiseksi verovapaaksi tuloksi
7548: SMP katsoo, että sairauspäivärahan tulisi olla ja sen määräilmiseksi kaikille samansuu-
7549: kaikille samansuuruinen ja verovapaata tuloa. ruiseksi, ainakin 90 markaksi päivältä.
7550:
7551: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7552:
7553: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7554: 176 1985 vp.
7555:
7556: Toivomusaloite n:o 162
7557:
7558:
7559:
7560:
7561: Vainio ym.: Pienehköjen vakuutuskorvausten verovapaudesta
7562:
7563:
7564: Eduskunnalle
7565:
7566: Uusien saannösten mukaan katsotaan kaikki kaan tulisi verottaa, kuten ei kansalaisten tuloa
7567: pienimmätkin tapaturma- ja liikennevakuutus- muutoinkaan siltä osin kuin se jää alle vähim-
7568: korvaukset verotettavaksi tuloksi. Näin on tapah- mäistoimeentulon tason.
7569: tunut sellaistenkin pienten elinkorkojen osalta,
7570: jotka eivät vuosiin tai vuosikymmeniin ole nous- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
7571: seet ja joista siis puuttuu indeksiturva. Tällaisista me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7572: pienistä ja jo muutoinkin inflaation syömistä vomuksen,
7573: korvauksista peritään nyt veroa 30 % , jopa
7574: 50 % , mikä on merkinnyt näiden korvausten että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
7575: merkityksen häviämistä jopa lähes kokonaan. teisiin lain muuttamiseksi siten, että pie-
7576: Kuitenkin ne on aikanaan määrätty todellisen net tapaturmavakuutuslain ja liikenneva-
7577: haitan korvaamiseksi eikä yhteiskunnalla pitäisi kuutuslain mukaiset korvaukset ja elinko-
7578: olla moraalista oikeutta niiden mitätöimiseen. rot vapautettaisiin verosta.
7579: Pieniä tapaturmavakuutuksen ja liikenneva-
7580: kuutuksen korvauksia ei SMP:n käsityksen mu-
7581:
7582: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7583:
7584: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7585: 1985 vp. 177
7586:
7587: Toivomusaloite n:o 163
7588:
7589:
7590:
7591:
7592: Vainio ym.: Naapuriavun verotuksen poistamisesta
7593:
7594:
7595: Eduskunnalle
7596:
7597: Yhteiskunnan toimesta on käynnistetty hyök- tävät voimiensa tunnossa ovat aloittaneet tässäkin
7598: käys tavallisia ihmisiä vastaan, kun ihmiset autta- suhteessa hyökkäyksen tavallista ihmistä kohtaan.
7599: vat toinen toistaan ja tekevät vastavuoroisuusperi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7600: aatteella niitä toisen tarvitsemia töitä, joita kukin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7601: asianomainen pystyy tekemään ja osaa tehdä.
7602: Hyökkäystä on voimistettu nimittämällä tätä toi- että hallitus ryhtyisi toimiin verotuksen
7603: mintaa kuutamourakoinniksi. Naapuriavusta ei niin järjestämiseksi, että naapuriapu kai-
7604: kuitenkaan koskaan Suomessa aikaisemmin ole kissa olosuhteissa olisi verovapaa etkä
7605: peritty veroja ennen kuin vasta nyt, kun valtaapi- kansalaisia pelote/taisi verouhkauksilla.
7606:
7607: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7608:
7609: Mikko Vainio Pentti Skön
7610: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
7611:
7612:
7613:
7614:
7615: 23 4285002025
7616: 178 1985 vp.
7617:
7618: Toivomusaloite n:o 164
7619:
7620:
7621:
7622:
7623: Vainio ym.: Lopella sijaitsevien Geologian tutkimuskeskuksen ~i-
7624: tosten toiminnan tehostamisesta '
7625:
7626:
7627: Eduskunnalle
7628:
7629: Lopella sijaitsee Geologian tutkimuskeskuksen työtä saisi vaikeuttaa, vaan sille tulisi varata
7630: työvälinevarasto ja korjaamo sekä tutkimustulos- nopea ja esteetön työskentelemismahdollisuus.
7631: ten tarkastus, lajittelu ja taltiointi. Alueella si-
7632: jaitsevat rakennukset sallisivat nykyistä tehok- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7633: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7634: kaamman työskentelyn, jota nyt rajoittaa henki-
7635: löstöpula. Tällöin asiat ruuhkaantuvat ja näin
7636: viivästyvät. On esitetty, että laitoksen henkilö- että hallitus ryhtyisi toimiin Lopella
7637: kuntaa tulisi lisätä. Kun otamme huomioon sen, sijaitsevien Geologian tutkimuskeskuksen
7638: että geologiset tutkimukset muodostuvat entistä laitosten toiminnan tehostamiseen lisää-
7639: tärkeämmiksi malmivarojemme selvittelyssä ja maJ/ei sinne asianomaisen alan työnteki-
7640: maaperämme saastumisen tarkkailussa, ei tätä jöitä.
7641:
7642: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7643:
7644: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
7645: 1985 vp. 179
7646:
7647: Toivomusaloite n:o 165
7648:
7649:
7650:
7651:
7652: Vainio ym.: Vuokranmaksun vähennysoikeuden puuttumisesta joh-
7653: tuvaa veronlisäystä vastaavan avustuksen maksamisesta vuokralai-
7654: sille
7655:
7656:
7657: Eduskunnalle
7658:
7659: Asumisen kustannukset ovat maassamme jo tällä tavoin kohtuuttomasti kiskoma lisävero on
7660: pieni- ja keskipaikkaisen elämisentasoon verrattu- suurta vääryyttä.
7661: na kohtuuttoman suuret. Tämä johtuu valtioval-
7662: lan rakentamiseen ja asumiseen kohdistamasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7663: kohtuuttomista veroista, joita SMP on koko ole- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7664: massaolonsa ajan vaatinut poistettavaksi. muksen,
7665: On samoin kohtuutonta, että vuokralainen ei
7666: saa suorittaa vuokranmaksuistaan minkäänlaista että hallitus ryhtyisi toimiin sen sum-
7667: verojen vähennystä. Tämä on johtamassa monet man maksamiseksi avustuksena asunnon
7668: vuokralaiset umpikujaan ja joka tapauksessa vuokralaiselle, jonka hän joutuu kohtuut-
7669: vuokrakustannukset näin muodostavat kohtuut- tomasti maksamaan valtion ja kunnan
7670: toman suuren osan kaikista tuloista. Ei edes veroina, kun vuokran vähennysoikeutta
7671: asumistuki poista tätä vääryyden tilaa. verotuksessa ei ole olemassa.
7672: Asiantilaan on siis saatava kiireellinen korjaus.
7673: Joka tapauksessa valtion ja kunnan vuokralaiselta
7674:
7675: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7676:
7677: Mikko Vainio Pentti Skön
7678: 180 1985 vp.
7679:
7680: Toivomusaloite n:o 166
7681:
7682:
7683:
7684:
7685: Vainio ym.: Valtion Nastolan virastotalon rakentarnissuunnitelman
7686: käynnistämisestä
7687:
7688:
7689: Eduskunnalle
7690:
7691: Nastola on Lahden kainalossa, kuitenkin Nas- vakuutustoimiston palvelujen käyttöä enenevässä
7692: tolan keskuspalveluja käyttää tällä hetkellä noin määrin.
7693: 15 000 asukasta. Asukkaat joutuvat hakemaan Nastola teollisuusvaltaisena kuntana tarvitsee
7694: valtion palvelut pääasiassa Lahdesta, johon Nas- myös oman vakinaisen työvoimatoimiston sekä
7695: tolasta tulee matkaa keskimäärin parikymmentä toimipisteen. Ammattikurssitoiminta ja suojatyö-
7696: kilometriä. keskustoiminta lisäävät em. toimipisteen tarvet-
7697: Keskikokoisen kaupungin läheisyydessä oleva- ta. Myös kansaneläkelaitoksen ja verotoimiston
7698: na teollistuneena kuntana tarvitsee Nastola vält- toimitilat tulisi sijoittaa Nastolan keskustaan.
7699: tämättä omat toimitilat myös poliisille. Tästä
7700: Edellä mainitut tarpeet huomioon ottaen kun-
7701: kuntien yhteisenä esityksenä on Hollolan nimis-
7702: ta voi osoittaa virastotaloa varten rakennuspaikan
7703: miespiirin jakaminen Hollolan ja Nastolan nimis-
7704: keskusta-alueelta.
7705: miespiireiksi.
7706: Myös posti toimii jo nykyisellään suhteettoman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7707: ahtaissa tiloissa, ja myöhemmin sen tilantarve nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7708: kasvaa ainakin kaksinkertaiseksi tiloihin verrattu- sen,
7709: na.
7710: Myös sairauspalvelujen jakelu on välttämätöntä että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
7711: saada pysyvästi oman kunnan keskustaan. Ter- valtion Nastolan virastotalon rakennus-
7712: veyskeskuksen valmistuminen on lisännyt sairaus- suunnitelman käynnistämiseksi.
7713:
7714: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7715:
7716: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
7717: 1985 vp. 181
7718:
7719: Toivomusaloite n:o 167
7720:
7721:
7722:
7723:
7724: Vepsäläinen ym.: Korko- Ja sairauskulujen omavastuuosuuksien
7725: poistamisesta
7726:
7727:
7728: Eduskunnalle
7729:
7730: Vuoden 1984 verotuksessa sovelletaan ensim- työssäkäynnillään. Tällöin nimenomaan veropoli-
7731: mäistä kertaa sairauskulujen ja korkokulujen vä- tiikalla voidaan vaikuttaa ratkaisevastikin opiske-
7732: hennysten omavastuuosuuksia. Nämä omavas- lijan toimeentuloon.
7733: tuuosuudet kohdistuvat erityisen kipeästi opiske-
7734: lijoihin. Lainapainotteinen opintotuki aiheuttaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7735: opiskelijoille suuria lainanhoitokuluja. Samanai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7736: kaisesti verotuksen opiskelijavähennystä ei ole
7737: nostettu oleellisesti. Nämä verovähennysoikeu- että hallitus valmistellessaan valtion
7738: den kaventamiset saattavat opiskelijat entisestään vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitystä
7739: heikompaan asemaan. ryhtyisi toimiin korko- ja sairauskulujen
7740: Opintotuen heikkoudesta johtuen joutuu opis- omavastuuosuuksien poistamiseksi vero-
7741: kelija kattamaan opiskelukustannuksiaan omalla tuksessa.
7742:
7743: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7744:
7745: Osmo Vepsäläinen Ulla-Leena Alppi Arvo Kemppainen
7746: Terho Pursiainen Heli Astala Esko Helle
7747: Lauha Männistö
7748: 182 1985 vp.
7749:
7750: Toivomusaloite n:o 168
7751:
7752:
7753:
7754:
7755: Vesterinen ym.: Lievestuoreen nimeämisestä erityisalueeksi
7756:
7757:
7758: Eduskunnalle
7759:
7760: Laukaan kunnan Lievestuoreella toimintaansa tulisi harkita mm. Lievestuoreen nimeämistä
7761: harjoittava Keski-Suomen Selluloosa Oy on jättä- aluepoliittisten lakien tarkoittamaksi erityisalu-
7762: nyt äskettäin konkurssihakemuksen. Tehdas on eeksi.
7763: tällä hetkellä konkurssihallinnon hallinnassa ja
7764: toiminta jatkuu toistaiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7765: Mikäli tehtaan toiminta lakkaa, se merkitsee nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7766: noin 200 hengen jäämistä työttömäksi. Tällä olisi muksen,
7767: huomattavan kielteiset vaikutukset Lievestuoreel-
7768: la, koska Lievestuoreen taajamassa asuu kaikkiaan
7769: vain noin 3 000 henkeä. Kunnan keskukseen ettå" hallitus ryhtyisi toimenprtetstzn
7770: Laukaan kirkolle on matkaa noin 30 kilometriä. Lievestuoreen nimeämiseksi tasapainoisen
7771: Näissä olosuhteissa tarvitaan kaikkia toimia alueellisen kehityksen edistämisestä anne-
7772: Lievestuoreen työllisyyden turvaamiseksi. Tällöin tussa laissa tarkoitetuksi erityisalueeksi.
7773:
7774: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7775:
7776: Paavo Vesterinen Helena Pesola Mauri Pekkarinen
7777: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Pekka Leppänen
7778: Väinö Raudaskoski
7779: 1985 vp. 183
7780:
7781: Toivomusaloite n:o 169
7782:
7783:
7784:
7785:
7786: Vihriälä ym.: Avustusten myöntämisestä polttoturpeen tuottajille
7787:
7788:
7789: Eduskunnalle
7790:
7791: Turvetuotannon välitön käynnistäminen edel- Kansantalouden kannalta tärkeän turvetuotan-
7792: lyttää, että on olemassa tuotantokuntoon valmis- tovalmiuden ylläpito on liiketaloudellisesti kan-
7793: teltuja soita. Valmisteluaika on noin 4-5 vuot- nattamatonta. Siksi tähän työhön tulisi osoittaa
7794: ta. Myös sellaisten valmisteltujen soiden, jotka valtion varoja.
7795: eivät ole tuotantokunnossa, tuotantovalmiudessa On mvös huomattava, että turvetuotantoalueet
7796: pitäminen edellyttää jatkuvia ylläpitotoimia. sijaitsev~t yleensä keskimääräistä vaikeammilla
7797: työllisyysalueilla.
7798: Maailman energiamarkkinat ovat alttiit suurille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7799: ja nopeille vaihteluille. Runsaan kymmenen vuo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7800: den aikana on koettu kaksi energiakriisiä. Koti- muksen,
7801: maisen turpeen käytöllä saadaan edullista ener-
7802: giaa, minkä ohella sillä voidaan lievittää kansain- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
7803: välisten energiamarkkinoiden heilahtelujen ai- avustusten myöntämiseksi polttoturpeen
7804: heuttamia epäedullisia vaikutuksia Suomen ta- tuottajzlle turvetuotannon jatkuvan val-
7805: louselämään. miuden ylläpitämiseksi.
7806:
7807: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7808:
7809: Jukka Vihriälä Aapo Saari Esko Aho
7810: Heimo Linna Juhani Tuomaala Matti Maijala
7811: Pirkko Ikonen
7812: 184 1985 vp.
7813:
7814: Toivomusaloite n:o 170
7815:
7816:
7817:
7818:
7819: Vihriälä ym.: Maatalouskone- ja elintarviketeollisuuden teknologia-
7820: keskuksen perustamisesta Seinäjoelle
7821:
7822:
7823: Eduskunnalle
7824:
7825: Seinäjoella on aloittanut toimintansa Teknolo- Seinäjoki on paikkana erinomainen tälle toi-
7826: gian kehittämiskeskuksen alainen tuotekehittely- minnalle, koska kaupungissa toimii merkittäviä
7827: ja markkinointiyksikkö. Sen toiminta olisi laajen- elintarviketeollisuuslaitoksia. Maatalouskone- ja
7828: nettava palvelemaan myös alueen maatalous- elintarviketeollisuuden teknologiakeskusta Seinä-
7829: kone- ja elintarviketeollisuuden tuotekehittelyä. joelle on esittänyt mm. Vaasan läänin maatalou-
7830: Perusteluna yksikön laajentamiselle alkutuo- den kehittämistä pohtinut toimikunta.
7831: tantoa palvelevien suuntaan tällä alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7832: maatalouden keskimääräistä suurempi osuus Vaa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7833: san läänissä. muksen,
7834: Läänissä tuotetaan maitoa, lihaa, kananmunia
7835: ja rehuviljaa viidesosa ja perunaa yli 40 % koko että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7836: maan tuotannosta. Alkutuotannon osuus amma- menpiteiszi"n maatalouskone- ia elintarvi-
7837: tissa toimivasta väestä (ATV) on 22 %. Lisäksi keteollisuuden teknologiakeskuksen pe-
7838: elintarviketeollisuus on varsin suuri työllistäjä. rustamiseksi Seinä/oelle.
7839:
7840: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7841:
7842: Jukka Vihriälä Aapo Saari
7843: 1985 vp. 185
7844:
7845: Toivomusaloite n:o 171
7846:
7847:
7848:
7849:
7850: Vihriälä ym.: Avustusten myöntämisestä Suomenselän alueen kun-
7851: nille elinkeinopoliittisten perusselvitysten tekemiseen
7852:
7853:
7854: Eduskunnalle
7855:
7856: Ns. Suomenselkä-alueen kunnat ovat keski- siin tukea esimerkiksi 50 prosentilla. Ensi vai-
7857: määräistä heikommin kehittyeitä. Alueen elin- heessa selvitysten teko voitaisiin käynnistää ehkä
7858: keinorakenne on yleensä maatalousvaltainen. noin 20 kunnassa.
7859: Näin ollen maatalouden tuotannonrajoitukset
7860: edelleen hidastavat alueen kuntien kehitystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7861: Kuntien elinkeinopolitiikan tehostamiseksi tar- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7862: vitaan monipuoliset ja asiantuntevasti laaditut muksen,
7863: elinkeinopoliittiset perusselvitykset. Niitä tekee
7864: mm. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja
7865: koulutuskeskus. Perusselvityksen kustannukset että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
7866: ovat noin 200 000 markkaa kuntaa kohti. avustusten myöntämiseksi Suomenselän
7867: Suomenselkä-alueeseen kuuluu 37 kuntaa. alueen kunnille elinkeinopoliittisten pe-
7868: Elinkeinopoliittisten selvitysten tekemistä voitai- russelvitysten tekemiseen.
7869:
7870: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7871:
7872: Jukka Vihriälä Aapo Saari
7873: Esko Aho Heimo Linna
7874:
7875:
7876:
7877:
7878: 24 4285002025
7879: 186 1985 vp.
7880:
7881: Toivomusaloite n:o 172
7882:
7883:
7884:
7885:
7886: Vähäkangas: Erityismäärärahasta Pohjois-Pohjanmaan asuntotilan-
7887: teen parantamiseen
7888:
7889:
7890: Eduskunnalle
7891:
7892: Asuntolainakiintiöiden korotustarve Pohjois- useimmissa kunnissa. Varsinkin pienten kuntien
7893: Pohjanmaalla on ilmeinen. Uusien kiintiöiden kiintiöt ovat niin pienet, ettei niillä voi pitää yllä
7894: pohjana oleva valtioneuvoston suunnite vuodelle minkäänlaista vuokra-asuntotuotantoa.
7895: 1990 on 9500 asukasta pienempi kuin seutukaa- Useissa yhteyksissä on todettu, että tulo- ja
7896: valiiton vastaava oma suunnite. Tämä merkitsee asumistaso Pohjois-Pohjanmaalla ovat maan kes-
7897: kiintiön määräämisperusteena käytettävän asun- kimääräistä tasoa heikommat. Ottaen lisäksi huo-
7898: totuotantotarpeen jäämistä edelleen useita satoja mioon maakunnan kuntien suuren lukumäärän
7899: asuntoja vuodessa pienemmäksi kuin maakunnan ja pienuuden tulisi erityistarvemäärärahaa myön-
7900: todellinen asuntotuotantotarve, kuten tähänkin tää useammalle kunnalle kuin asuntohallituksen
7901: asti on tapahtunut. Asukasluvun kasvu on kui- ohjeiden mukaiselle 30 % :lle eli 13:lle alueen 42
7902: tenkin ollut selvästi nopeampaa kuin valtioneu- kunnasta. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton
7903: voston suunnitteessa ennakoitu kasvuvauhti. mielestä vähintään puolet maakunnan kunnista
7904: Vuoden 1982 lopun väestömäärä ylitti suunnit- tarvitsisi erityismäärärahaa.
7905: teen noin 3 000 asukkaalla.
7906: Alueen elinkeinoelämä on päässyt hyvään kas- Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7907: vuvauhtiin. Vuoden 1982 teollisuustyöpaikat li- muksen,
7908: sääntyivät 550:llä. Asuntojen riittämättömyys
7909: monissa kunnissa uhkaa kuitenkin muodostua että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn,
7910: yritystoiminnan kasvun esteeksi. Erityismäärära- jotta Pohjois-Pohjanmaan alueelle myön-
7911: han pääasiallinen käyttötarkoitus on auttaa kun- nettäisiin nykyisen vaikean asuntotzlan-
7912: tia vastaamaan uusien työpaikkojen synnyttämän teen parantamiseksi erityismäärärahaa vä-
7913: asuntojen kysynnän tyydyttämisestä. Pohjois- hintään 40 000 000 markkaa ja että sitå'
7914: Pohjanmaalla on nyt tällainen erityistarve ja osoitetaan Pohjois-Pohjanmaan seutukaa-
7915: asuntotuotantoon odotetaan erityismäärärahaa. valiiton laatiman tärkeysjärjestysluettelon
7916: Suurin puute tällä hetkellä on vuokra-asunnoista mukaisesti.
7917:
7918: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
7919:
7920: Juhani Vähäkangas
7921: 1985 rd. 187
7922:
7923: Hemställningsmotion nr 173
7924:
7925:
7926:
7927:
7928: Zilliacus: Om eliminerande av bostadsbristen i huvudstadsnejden
7929:
7930:
7931: Tili Riksdagen
7932:
7933: Bostadssituationen inom Helsingfors stad samt förslag i akt och mening att minska arbetsplats-
7934: huvudstadsnejdens kommuner är långtifrån till- anhopningen i huvustadsregionen i utbyte mot
7935: fredsställande. Därför har social- och hälsovårds- att statliga medel kunde lösgöras och dirigeras tili
7936: ministeriet i sin senaste verksamhets- och ekono- bostadsbygge samt förkovran av olika former för
7937: mipian pekat på sådana brister som brådskande social- och hälsovårdsservicen. Statsminister Sorsa
7938: borde avhjälpas. Det skulie krävas redan för helt har fått motta en motion med hemstälian om att
7939: bostadslösa personer ca 9 850 bostadsutrymmen regeringen under hans ledning skulie åta sig att
7940: för att inte tala om personer med rusmedelspro- sammanställa ett program för att eliminera de
7941: blem som lever helt utan något som helst tak alarmerande bristerna inom huvudstadsnejdens
7942: över huvudet och som är melian 1 000 och 2 000 bostads- och hälsovårdssituation. Veterligen har
7943: personer tili antalet. Då åldringars bostadsbehov statsministern ställt sig positivt tili förslaget.
7944: inte kunnat tillfredsställas har detta resulterat i Med hänvisning tili ovanstående .föreslår un-
7945: ett starkt tryck på anstaltsvården, viiken å sin sida dertecknad vördsamt att riksdagen ville hemstäl-
7946: lett tili en ohållbar situation för dem som är i la,
7947: trängande behov av just anstaltsvård. I planen
7948: ingår ett årligt byggande av 1 000 åldringsbostä- att regeringen vidtar åtgärder att tz/1-
7949: der närmast i servicehus eller ombygge av norma- sammans med huvudstadsnejdens kom-
7950: la åldringshus tili servicehus. muner göra upp ett brådskande program
7951: Social- och hälsovårdsministeriets pian är dock för att eliminera den alarmerande höga
7952: starkt beroende av statsrådets och riksdagens vilja bostadsbnsten samt förbättra servicen
7953: och beredviliigt att förverkliga den. Helsingfors inom social- och hälsovårdens olika sekto-
7954: stadsdirektör Erkki Tuomioja har också gjort ett rer.
7955:
7956: Helsingfors den 14 februari 1985
7957:
7958: Jutta Zilliacus
7959: 188 1985 vp.
7960:
7961: Toivomusaloite n:o 173 Suomennos
7962:
7963:
7964:
7965:
7966: Zilliacus: Pääkaupunkiseudun asuntopulan poistamisesta
7967:
7968:
7969: Eduskunnalle
7970:
7971: Helsingin kaupungin ja pääkaupunkiseudun myös tehnyt ehdotuksen työpaikkojen kasaantu-
7972: kuntien asuntotilanne ei ole läheskään tyydyttä- misen estämiseksi pääkaupunkiseudulle vaihto-
7973: vä. Tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriö on ehtona valtion varojen irrottaminen ja osoittami-
7974: viime toiminta- ja talousohjelmassaan korostanut nen asuntotuotantoon sekä erilaisten sosiaali- ja
7975: puutteita, jotka tulisi poistaa. Kokonaan vailla terveydenhuollon palvelujen lisäämiseen. Päämi-
7976: asuntoa oleville henkilöille tarvittaisiin jo n. nisteri Sorsa on saanut vastaanottaa toivomus-
7977: 9 850 asuntoa puhumattakaan päihdeongelmai- aloitteen, että hallitus hänen johdollaan laatisi
7978: sista ihmisistä, joilla ei ole kattoa päänsä päälle. ohjelman pääkaupunkiseudun hälyttävien
7979: Näiden määrä on 1 OOO:n ja 2 OOO:n välillä. Kun asunto- ja terveydenhuollon puutteellisuuksien
7980: vanhusten asuntotarvetta ei ole voitu tyydyttää, korjaamiseksi. Pääministeri on tiettävästi suhtau-
7981: tämä on johtanut kovaan laitoshuoltoon kohdis- tunut ehdotukseen myönteisesti.
7982: tuvaan paineeseen, mikä taas puolestaan on joh-
7983: Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
7984: tanut kestämättömään tilanteeseen juuri laitos-
7985: hyväksyttäväksi toivomuksen,
7986: huoltoa tarvitsevien kohdalla. Suunnitelmaan
7987: kuuluu 1 000 vanhustenasunnon rakentaminen
7988: vuosittain lähinnä palvelutaloihin tai tavallisten että hallitus ryhtyisi yhdessä pääkau-
7989: vanhustentalojen muuttaminen palvelutaloiksi. punkiseudun kuntien kanssa laatimaan
7990: Sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelma kiireellistä ohjelmaa hälyttävän ankaran
7991: riippuu kuitenkin suuresti valtioneuvoston ja asuntopulan poistamiseksi sekä sosiaali-
7992: eduskunnan tahdosta ja valmiudesta toteuttaa se. ja terveydenhuollon eri alojen palvelun
7993: Helsingin kaupunginjohtaja Erkki Tuomioja on parantamiseksi.
7994:
7995: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
7996:
7997: Jutta Zilliacus
7998: 1985 vp. 189
7999:
8000: Toivomusaloite n:o 174
8001:
8002:
8003:
8004:
8005: Anttila ym.: Markkinarahan koron säätelemisestä lailla
8006:
8007:
8008: Eduskunnalle
8009:
8010: Eduskunnan pankkivaliokunta on perehtynyt rättyä rahaa ei ole juuri saatavana, mutta markki-
8011: Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuodelta 1983 narahaa on sen sijaan saatavana lähes joka tuutis-
8012: koskevan kertomuksen yhteydessä myös raha- ta. Tästä markkinarahatilanteesta kärsivät pien-
8013: markkinoilla esiintyneisiin vinoutumiin, jotka ai- ten yritysten lisäksi myös kotitaloudet ja palkan-
8014: heutuvat markkinakorkojen ja hallinnollisesti saajat ja muut pienyrittäjät.
8015: määräytyvien korkojen välisestä suuresta erosta. Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
8016: Markkinarahan markkinoiden syntyminen ja laa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8017: jeneminen ovat aikaansaaneet sekä edullisia että muksen,
8018: vahingollisia seurauksia ja aivan erityisesti pien-
8019: ten yritysten rahoitushuolto on järkkynyt sen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
8020: johdosta, että korkeakorkoisen markkinarahan piteiszin sellaisen lainsäädännön aikaan-
8021: osuus niiden rahoitushuollosta on lisääntynyt ja saamiseksi, jolla markkinarahan korko
8022: lainarahoitusta hankkiessaan yritykset ovat joutu- voidaan saada hallinnollisesti määräyty-
8023: neet solmimaan niiden kannalta epäedullisia vien korkojen tasolle ja siten tervehdyttä-
8024: luottopaketteja. Markkinaraha on aikaansaanut mään kansalaisten ja yritysten rahoitus-
8025: sen, että tavallisella hallinnollisella korolla mää- huoltoa.
8026:
8027: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8028:
8029: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen
8030: Hannele Pokka Esko Helle
8031: 190 1985 vp.
8032:
8033: Toivomusaloite n:o 175
8034:
8035:
8036:
8037:
8038: Ajo ym.: Keskiolutta koskevien säännösten sisällyttämisestä alkoho-
8039: lilakiin
8040:
8041:
8042: Eduskunnalle
8043:
8044: Vuonna 1968 säädetyn alkoholilain (459/68) ja Nykyisin keskiolutta ei enää mielletä alkoholi-
8045: keskioluesta annetun lain (462/68) mukaan alko- juomaksi kuten ennen. Sen seikan korostamisek-
8046: holiasioita hoidetaan oman lainsäädäntönsä ja si, että keskiolut on alkoholijuoma, ja yhtenäisen
8047: keskiolutasioita oman lainsäädäntönsä alaisena. valvonnan aikaansaamiseksi ehdotetaan keski-
8048: Kahden erillisen lain soveltaminen on käytännös- olutlain kumoamista ja keskiolutta koskevien
8049: sä osoittautunut hankalaksi. Eräissä yksittäista- säännösten yhdistämistä alkoholilakiin.
8050: pauksissa on ollut jopa epätietoisuutta siitä,
8051: kumpaa lakia sovelletaan.
8052:
8053: Panimoteollisuustuotteiden kokonaiskulutus vuosina 1976-1983 oli seuraava (miljoona litraa):
8054: Vuosi A-olut Osuus-% III-olut Osuus-% I-olut Osuus-% Yhteensä
8055: 1976 ....... 78,9 29,9 172,4 65,2 12,9 4,9 264,2
8056: 1977 ....... 82,4 31,0 171,5 64,6 11,6 4,4 265,5
8057: 1978 ....... 87,0 33,0 165,4 62,6 11,7 4,4 264,1
8058: 1979 ....... 93,6 34,7 164,2 60,9 11,7 4,4 269,5
8059: 1980 ....... 101,0 35,8 167,7 59,5 13,2 4,7 281,9
8060: 1981 ....... 106,0 37,3 165,5 58,3 12,5 4,4 284,0
8061: 1982 ....... 108,9 38,9 158,9 56,7 12,5 4,5 280,3
8062: 1983 ....... 109,8 38,5 162,1 56,8 13,4 4,7 285,3
8063:
8064: Alkohjolijuomien myynti vuonna 1984 oli ennakkotietojen mukaan seuraava:
8065: Joulukuu Tammi-joulukuu
8066: +-% +-%
8067: 84/83 1 000 1 84/83
8068: Viinat ......................................... . + 7,6 9 303 + 2,9
8069: Muut väk7:Vä.t juomat .......................... . 3,7 4 730 + 2,0
8070: Väkevät vumt ................................. . 9,8 1 773 -14,0
8071: Miedot viinit .................................. . + 1,7 1 573 + 1,3
8072: Long drink -juomat ............................ . + 10,9 1 123 + 20,0
8073: IV-olut ........................................ . + 3,4 5 665 + 3,9
8074: III-olut ........................................ . + 29,0 7471 + 4,7
8075: Yhteensä ...................................... . + 7,1 31 637 + 2,7
8076:
8077: Keskioluen osuus sataprosenttisena alkoholina koholia. Lain mukaan kysymyksessä on alkoholi-
8078: koko viime vuoden kulutuksesta oli 23,6 %. juoma, joka liittyy luontevalla tavalla alkoholi-
8079: Keskioluesta annetun lain 1 §:n mukaan keski- lain piiriin.
8080: oluella tarkoitetaan pääasiassa maltaista, huma- Alkoholi- ja keskiolutlakien yhdistämisellä voi-
8081: lista ja vedestä yksinomaan käymisen avulla val- taisiin selkiinnyttää olutmainontaa koskevat tul-
8082: mistettua alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän kinnat. Panimoteollisuus investoi pelkästään vir-
8083: kuin 2,25 mutta alle 3,7 painoprosenttia etyylial- voitusjuomien televisio- ja ilmoitusmainontaan
8084: 1985 vp - TA n:o 175 191
8085:
8086: vuonna 1979 9 miljoonaa ja vuonna 1980 11 Ykkösolutta koskevat säädökset säilyisivät edel-
8087: miljoonaa markkaa ja sitten vuonna 1981 jo leen virvoitusjuomaverosta annetun lain (870/79)
8088: melkein 13 miljoonaa markkaa. Huolimatta mie- parissa.
8089: toon olueen kohdistuvista mittavista kuluttaja-
8090: Keskiolutta koskevien säädösten liittäminen
8091: mainoskampanjoista sekä televisiossa että ilmoit-
8092: alkoholilakiin voisi tapahtua esimerkiksi alkoholi-
8093: telussa kulutus on ainoastaan 2,6 litraa henkeä
8094: lainsäädännön tarkistamistyöryhmän osamietin-
8095: kohden, minne se on pudonnut noin 14 litran
8096: nössä 1 (1982:12.1) esitetyllä tavalla.
8097: tasosta 1950-luvulla. Vuoden 1983 alusta voi-
8098: maan tullut säädös kielsi suggestiivisten element- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8099: tien käytön I veroluokan olutmainonnan yhtey- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8100: dessä. Samalla tulivat I veroluokan oluen etiketit sen,
8101: toisennäköisiksi kuin keskioluen ja A-oluen eti-
8102: ketit. Muutosten jälkeen olutmainonta on enti-
8103: että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
8104: sestään terävöitynyt ja säädöksiä pyritään kiertä-
8105: keskioluesta annetun lain kumoamisesta
8106: mään monin menetelmin. Jos keskiolutta koske-
8107: vat säädökset sisältyisivät alkoholilakiin, olutmai-
8108: ja sen säännösten sisällyttämisestä alkoho-
8109: nontaa koskeva valvonta tulisi yksiselitteisem-
8110: lilakiin.
8111: mäksi alkoholimainontakiellon mukaisesti.
8112:
8113: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8114:
8115: Aimo Ajo Sakari Knuuttila
8116: 192 1985 vp.
8117:
8118: Toivomusaloite n:o 176
8119:
8120:
8121:
8122:
8123: Ala-Kapee ym.: Vantaan terveydenhuollon rakennushankkeiden
8124: toteuttamisesta
8125:
8126:
8127: Eduskunnalle
8128:
8129: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa alkuperäisiltä sijoitusvuosiltaan. Seuraavia tervey-
8130: suunnitelmissa vuosiksi 1985-89 Vantaan kau- denhuollon valtakunnallisia suunnitelmia laadit-
8131: pungin merkittävien terveydenhuollon hankkei- taessa hankkeen myöhentäminen vuosien 1985-
8132: den rakennusaikoja lykättiin. Rekolan sairaalan ja 89 suunnitelmasta ei missään tapauksessa voi
8133: terveysaseman rakentamisaikataulu siirtyi vuodes- tulla kysymykseen. Hankkeen toteuttamiseksi on
8134: ta 1985 vuoteen 1987, Peijaksen sairaalan vuo- valtion vuoden 1986 budjettiin saatava riittävät
8135: desta 1987 vuoteen 1988 ja Korson terveysasema määrärahat.
8136: oli karsittu suunnitelmasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8137: Näiden hankkeiden siirto vaikeuttaa koko Uu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8138: denmaan läänin terveyden- ja sairaanhoidon jär- muksen,
8139: jestämistä. Palvelujen jälkeenjääneisyys korostuu
8140: voimakkaan väestökasvun ja ikärakenteen vanhe- että hallitus ryhtyisi toimenpztemtn
8141: nemisen vuoksi. Vantaan terveydenhuollon rakennus-
8142: Peijas-Rekola -sairaalahanke on suuruudeltaan hankkeiden toteuttamiseksi siten, että
8143: sitä luokkaa, että sen suunnittelutyön tulee jat- Rekolan sairaalan ja terveysaseman raken-
8144: kua keskeytyksittä. Siten ei ole perusteltua, että taminen aloitetaan vuonna 1986 ja Pei-
8145: näin suuria ja merkittäviä hankkeita siirretään jaksen sairaalan vuonna 1987.
8146:
8147: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8148:
8149: Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman
8150: 1985 vp. 193
8151:
8152: Toivomusaloite n:o 177
8153:
8154:
8155:
8156:
8157: Ala-Kapee ym.: Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan markkinoinnin
8158: rajoittamisesta lainsäädännöllisin toimin
8159:
8160:
8161: Eduskunnalle
8162:
8163: Kuluttaja-asiamies on kiinnittänyt markki- män suojaamiseksi erityiset vaatimukset. Uudis-
8164: noinnin valvonnassa erityistä huomiota lapsiin ja tus edellyttää lainsäädännöllisiä toimenpiteitä.
8165: nuoriin kohdistuvaan markkinointiin. Markki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8166: nointikeinot monipuolistuvat ja tehostuvat kui- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8167: tenkin jatkuvasti. muksen,
8168: Lasten ja nuorten kuluttajansuojan tarve on
8169: lisääntynyt markkinointikeinojen tehostuessa. että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
8170: Lapset ja nuoret ovat tietojensa ja kokemustensa lapsiin ja nuoriin kohdistuvan markki-
8171: rajoittuneisuuden vuoksi suojattomia. Näin ollen noinnin rajoittamiseksi lainsäädännöllisin
8172: markkinoille olisi asetettava tämän kuluttajaryh- toimin.
8173:
8174: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8175:
8176: Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari Timo Roos
8177: Liisa Jaakonsaari Peter Muurman Kerttu Törnqvist
8178:
8179:
8180:
8181:
8182: 25 4285002025
8183: 194 1985 vp.
8184:
8185: Toivomusaloite n:o 178
8186:
8187:
8188:
8189:
8190: Alaranta ym.: Lastentautien hoidon järjestämisestä Oulaskankaan
8191: sairaalassa
8192:
8193:
8194: Eduskunnalle
8195:
8196: Oulaskankaan sairaalan kuntainliiton jäsen- olisi osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, eri-
8197: kuntien edustajat ovat alueen lasten vanhempien koissairaanhoitaja, 5 sairaanhoitajaa, 8 lastenhoi-
8198: toivomuksesta keskustelleet lastentautien sairaan- tajaa, osastoavustaja, 4 sairaala-apulaista ja osas-
8199: hoidon järjestämisestä Oulaskankaan sairaalassa. tonlääkäri. Hoitopaikkaluvuksi on suunniteltu 20
8200: Oulun yliopistollisen keskussairaalan lastentau- sairaansijaa. Yksikön henkilöstökustannukset ja
8201: tien klinikan edustajien kanssa käydyissä neuvot- välittömät käyttökustannukset olisivat noin
8202: teluissa on lastentautien sairaanhoidon hajautta- 2 440 000 markkaa vuodessa. Neljän keskimää-
8203: minen todettu tarkoituksenmukaiseksi. Nykyisin räisen hoitopäivän perusteella yksikkö tulisi hoi-
8204: lähes kaikki lasten sairaudet joudutaan hoita- tamaan vuodessa 6 600 hoitopäivällä 1 650 lasta.
8205: maan Oulussa, johon läänin eteläosasta on mat- Vuoden 1985 hintatason mukaan hoitopäiväkus-
8206: kaa yli sata kilometriä. Pitkä matka lisää yhteis- tannus olisi 370 markkaa.
8207: kunnan kustannuksia ja toisaalta vaikeuttaa hoi-
8208: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8209: totapahtumaa, koska yhteydenpito kodista sairaa-
8210: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8211: laan on vaikeaa.
8212: muksen,
8213: Oulaskankaan lasten osaston tilat saataisiin ns.
8214: tuberkuloosihallien saneerauksen yhteydessä.
8215: Muutostöiden kustannusarvio tämän osalta on että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
8216: 1 650 000 markkaa. Irtaimiston hankintaan tar- lastentautien sairaanhoidon järjestämisek-
8217: vittaisiin 300 000 markkaa. Henkilökuntatarve si Oulaskankaan sairaalassa.
8218:
8219: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8220:
8221: Juhani Alaranta Aarno von Bell Tytti lsohookana-Asunmaa
8222: 1985 vp. 195
8223:
8224: Toivomusaloite n:o 179
8225:
8226:
8227:
8228:
8229: Alaranta ym.: Ruukin Huoltokodin toiminnan kehittämisestä
8230:
8231:
8232: Eduskunnalle
8233:
8234: Oulun läänissä sijaitseva Ruukin Huoltokoti on si laitoksen tilojen tehokasta käyttöä sekä edistäisi
8235: entisistä työlaitoksista ainoa, jota ei vielä ole toiminnan kehittämistä jäsenkuntien palvelijana.
8236: muutettu huoltolaksi. Kuitenkin se suoritetun Hoitopaikkojen lukua ei tarvitsisi kasvattaa, vaan
8237: laajan rakennusohjelman jälkeen on tasoltaan tahdonvastaisen hoidon paikat saataisiin nykyisis-
8238: tavallista huoltokotia korkeammalla tasolla ja tä paikoista. Samalla tulisi varata laitokseen myös
8239: palvelee koko Pohjois-Suomen kuntien kuntain- naispaikkoja.
8240: liiton tarpeita. Kuntainliitto on anonut ns. tah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8241: donvastaisia paikkoja, joita ei ole koko Pohjois- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8242: Suomessa. Tehdyn selvityksen mukaan tarvetta muksen,
8243: kuitenkin on.
8244: Ruukin Huoltokodin kuntainliitto on esittä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ns.
8245: nyt, että se saisi tahdonvastaisia paikkoja ja tahdonvastaisten paikkojen sekä naispaik-
8246: muuttuisi niiden osalta huoltolaksi. Tämä auttai- kojen saamiseksi Ruukin Huoltokotiin.
8247:
8248: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8249:
8250: Juhani Alaranta Aarno von Bell Tytti lsohookana-Asunmaa
8251: 196 1985 vp.
8252:
8253: Toivomusaloite n:o 180
8254:
8255:
8256:
8257:
8258: Alho ym.: Määrärahasta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Hel-
8259: singin terveydenhoitoaseman vuokran maksamiseksi
8260:
8261: 1
8262: 1 Eduskunnalle
8263: /
8264:
8265:
8266: Ylioppilaiden terveydenhoitoasemat to1m1vat den taloudellinen asema on huono. Se olisi
8267: useilla paikkakunnilla vastikkeetta korkeakou- samalla pieni mutta tarpeellinen askel opiskeli-
8268: lujen tiloissa vuoden 1977 valtion tulo- ja meno- joiden taloudellisen aseman parantamiseksi.
8269: arvion yhteydessa eduskunnan tekemän päätök-
8270: Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
8271: sen perusteella. Helsingin terveydenhoitoasema
8272: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8273: on ainoa, josta Ylioppilaiden terveydenhoitosää-
8274: tiö maksaa vuokran.
8275: Kokonaisvuokra vuonna 1985 Helsingin toimi- että hallitus ottaisi valtion vuoden
8276: pisteestä tulee olemaan noin 2,15 miljoonaa 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
8277: markkaa. Kansaneläkelaitos korvaa vuokrasta rahan Ylioppilaiden terveydenhoitosää-
8278: osan. Opiskelijoiden terveydenhoitomaksussa tiön Helsingin terveydenhoitoaseman
8279: suorittama korvaus vuonna 1985 on 11,35 mk. vuokran maksamiseksi valtion varoista
8280: Tämän maksuosuuden alentamiseksi olisi löydet- niiltä osin kuin Kansane/ijkela#os ei sitä
8281: tävä kaikki mahdolliset keinot, koska opiskelijoi- korvaa.
8282:
8283: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8284:
8285: Arja Alho Tarja Halonen
8286: 1985 vp. 197
8287:
8288: Toivomusaloite n:o 181
8289:
8290:
8291:
8292:
8293: Anttila ym.: Terveyskeskusmaksujen palauttamisesta
8294:
8295:
8296: Eduskunnalle
8297:
8298: Kansanterveyslain mukaan tarjottavat peruster- set vuosi vuodelta kohoavat. Palvelujen käyttäjil-
8299: veydenhuollon palvelut kuten terveyskeskuslää- lä tulee olla myös tietty omavastuu kustannuksis-
8300: kärien vastaanottotoiminta ovat niiden käyttäjille ta. Lapsiperheen aseman helpottamiseksi lapsilta
8301: maksuttornia palveluja. Samanaikaisesti kuiten- terveyskeskusmaksut voidaan jättää perimättä.
8302: kin mm. sairaaloiden poliklinikoilla käyviltä po- mättä.
8303: tilailta peritään maksu. Terveydenhuollossa, joka Edellä olevan perusteella ehd6tamme kun-
8304: on hyvin työvoimavaltainen ala, kustannukset nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8305: ovat kohonneet vuosi vuodelta entistä korkeam- muksen,
8306: miksi. Näin ollen mm. terveyskeskuslääkärin
8307: käynti todellisten kustannusten mukaan maksa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8308: nee jo 100-200 markan välillä yhtä käyntiä terveyskeskusmaksujen palauttamiseksi
8309: kohti. On suurta itsepetosta tarjota maksuttornia lukuunottamatta alle 16-vuotiaita lapsia,
8310: palveluja silloin, kun näiden kokonaiskustannuk- jozlta ei maksua perittåisi.
8311:
8312: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8313:
8314: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen Hannele Pokka
8315: 198 1985 vp.
8316:
8317: Toivomusaloite n:o 182
8318:
8319:
8320:
8321:
8322: Arranz ym.: Torpinkylän raittiusseurantalon korjaustöiden lop-
8323: puunsaattamisesta Pukkilassa
8324:
8325:
8326: Eduskunnalle
8327:
8328: Torpinkylän raittiusseurantalo Pukkilan kun- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
8329: nassa on rakennettu lähes valmiiksi kuntalaisten vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8330: taikootyöllä ja vapaaehtoisin avustuksin. Raken-
8331: nuksen jo kertaalleen valmistuttua tulipalo tuho- ettii hallitus ryhtyisi toimzin, jotta Tor-
8332: si työn tuloksen. Kylän asukkaiden aktiviteetilla pinkylän raittiusseurantalo Pukkzlan kun-
8333: työt saatiin uudelleen käyntiin. nassa valmistuisi.
8334:
8335: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8336:
8337: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
8338: 1985 vp. 199
8339:
8340: Toivomusaloite n:o 183
8341:
8342:
8343:
8344:
8345: Arranz ym.: Kangaspuukutomoiden perustamisesta
8346:
8347:
8348: Eduskunnalle
8349:
8350: Kangaspuilla kutoen vanhukset, nuoret, inva- mahdollisuus osallistua tormrntaan subventoi-
8351: lidit ja muut kotiteollisuustoiminnasta kiinnostu- malla keskuksille raaka-aineen materiaalihankin-
8352: neet ovat voineet löytää henkisen vireyden ylläpi- taa sekä kudonnan opettajien ja neuvojien palk-
8353: tämiskeinon, kehittäneet omatoimista käsityöhar- kauskuluja.
8354: rastusta, kuntouruneet sekä näin säilyttävät ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
8355: kehittävät perinne- ja käsityökulttuuriamme. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8356: Kangaspuilla kutomisen on todettu sopivan hy-
8357: vin sydän- ja verenpainetautia sairastaville. Silti
8358: monille tormmnan aloittaminen tai jatkaminen että hallitus ryhtyisi kuntien kanssa
8359: saattaa vaikeutua alkumateriaalin kalleuden perustamaan kangaspuukutomoita, joi-
8360: vuoksi. hin perustettaisiin virkoja kudonnan
8361: Valtion tulee yhteistyönä kuntien kanssa lisätä opetta;ille ja neuvojille.
8362: kangaspuukutomoita ja turvata vähävaraisille
8363:
8364: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8365:
8366: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
8367: 200 1985 vp.
8368:
8369: Toivomusaloite n:o 184
8370:
8371:
8372:
8373:
8374: Dromberg ym.: Peijas-Rekola -sairaalahankkeen toteuttamisesta
8375: Uudenmaan virkakiintiötä lisäämällä
8376:
8377:
8378: Eduskunnalle
8379:
8380: Peijas-Rekola -sairaalahankkeen avulla kehite- Hanke kaikkine osahankkeineen sisältyy. asian-
8381: tään Peijaksen vastuualueen terveydenhuoltoa omaisiin terveydenhuollon viisivuotissuunnitel-
8382: kokonaisvaltaisesti: perusterveydenhuollossa to- miin ja kuntasuunnitelmiin. Osahankkeiden to-
8383: teutetaan Vantaalta toistaiseksi puuttuva Rekola- teuttamisesta yhtenäisenä sairaalakokonaisuutena
8384: Korso -alueen terveysasema ja erikoissairaanhoi- saadaan huomattavia toiminnallisia ja taloudelli-
8385: don osalta toteutetaan Uudenmaan terveyshuol- sia etuja tiivistyvän yhteistyön ja yhteisten yksik-
8386: tojärjestelmän edellyttämä sairaalakeskus sekä yh- köjen avulla.
8387: distetään psykiatria ja tuberkuloosin hoito muu- Sairaalahankkeen osahankkeiden perustamis-
8388: hun erikossairaanhoitoon. Toiminnallisesti ja ra- suunnitelmat on alistettu valtion viranomaisten
8389: kenteellisesti Peijas-Rekola -sairaala on yhtenäi- hyväksyttäviksi ja sairaalahankkeen rakennus-
8390: nen kokonaisuus, jossa tuotetaan eri hallinnollis- suunnittelu on käynnistetty.
8391: ten yksikköjen toimesta väestölle sen tarvitsemia
8392: erilaisia terveyspalveluja. Hanke tulee toteuttaa siten, ettei se vähennä
8393: Peijas-Rekola -sairaalahanke muodostuu kol- Uudenmaan läänin muiden erikoissairaanhoito-
8394: mesta osahankkeesta, joita ovat: laitosten ja kansanterveystyön virkakiintiötä.
8395: 1. Peijaksen sairaalan 1 vaihe, jonka perusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8396: miskustannukset ovat 69 800 000 markkaa. Hen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8397: kilökuntaa tarvitaan 230. sen,
8398: 2. Rekolan terveysasema ja sairaala, jonka
8399: perustamiskustannukset ovat 88 300 000 mark- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
8400: kaa. Henkilökuntatarve on 340. Uudenmaan osuuden erikoissairaanhoi-
8401: 3. Uudenmaan mielisairaanhoitopiirin toimiti- don virkakiintiön lisäämiseksi siten, että
8402: lat, joiden perustamiskustannukset ovat Peijaksen-Rekolan sairaalan toimitilat
8403: 17 700 000 markkaa. Henkilöstötarve on 60. voidaan saada nopeasti käyttöön.
8404:
8405: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
8406:
8407: Kaarina Dromberg Peter Muurman Antti Kalliomäki
8408: Impi Muroma Ritva Laurila Lea Kärhä
8409: Pirjo Ala-Kapee Veikko Saarto
8410: 1985 vp. 201
8411:
8412: Toivomusaloite n:o 185
8413:
8414:
8415:
8416:
8417: Eklund ym.: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien hoitoonoh-
8418: jauksesta
8419:
8420:
8421: Eduskunnalle
8422:
8423: Päihdvttävien aineiden väärinkäyttäjät terrori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8424: soivat usein koti- ja perheyhteisöään. Omaisille nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8425: pitäisi antaa myös tällaisissa tapauksissa mahdol- sen,
8426: lisuuksia saattaa päihteiden väärinkäyttäjille pak-
8427: kohoitoonohjauksia eikä niin kuin nykyisin, että
8428: juuri syyttömät perheenjäsenet joutuvat lähte- että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
8429: mään kodistaan päihteiden väärinkäyttäjien ter- päihteiden väärinkäyttäjien pakkohoi-
8430: rorisoidessa kotioloja, jolloin kodit jäävät päihtei- toonohjauksen toteuttamiseksi myös
8431: den väärinkäyttäjien haltuun. Syyttömien ei tule omaisten toivomuksesta szlloin, kun pai-
8432: jatkuvasti olla kärsivänä osapuolena. navat syyt antavat siihen aihetta.
8433:
8434: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8435:
8436: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
8437: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
8438:
8439:
8440:
8441:
8442: 26 4285002025
8443: 202 1985 vp.
8444:
8445: Toivomusaloite n:o 186
8446:
8447:
8448:
8449:
8450: Hurskainen-Leppänen ym.: Lapsivesitutkimuksen tehostamisesta
8451:
8452:
8453: Eduskunnalle
8454:
8455: Iäkkäimmissä synnyttäjäikäryhmissä on todettu tollisessa keskussairaalassa, joissa vuotuinen tutki-
8456: keskimääräistä korkeampi sikiöiden kehityshäiriö- muskapasiteetti on noin 1 600-1 700 tapausta.
8457: taso. Tästä syystä erilaisilla tutkimusmenetelmil- Ilmeistä tarvetta olisi ulottaa lapsivesitutki-
8458: lä on pyritty selvittämään sikiöhäiriöiden esiinty- mukset nuorempiinkin henkilöihin, eräiden asi-
8459: mistiheyttä. Lapsivesitutkimus, joka voidaan teh- antuntijoiden mukaan 3 5 ikävuoteen saakka.
8460: dä yleensä 18-22. raskausviikon aikana, antaa Seulontamenetelmiä selvittelevä asiantuntija-
8461: mahdollisuuden kehityshäiriöiden selvittämiseen. ryhmä lääkintöhallituksessa näyttää suosirtavan
8462: Vakavampien kehityshäiriöiden johdosta voidaan sitä, että erilaiset riskit huomioon ottaen suosi-
8463: tällöin edetä myöskin raskauden keskeyttämi- tusikärajaksi tulisi 37 vuotta täyttänyt ikäryhmä.
8464: seen. Koska häiriötiheys kasvaa suorassa suhteessa Sen lisäksi kaikki ne, joista joistakin erityisistä
8465: synnyttäjän ikään, on lapsivesitutkimuskapasi- syistä on aihetta lapsivesitutkimus tehdä, voisivat
8466: teetti pyritty ohjaamaan vanhempien ikäryhmien tämän lääkärin lähetteen nojalla aina saada.
8467: käyttöön. Tällä hetkellä suositus on, että 38-vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8468: tiaat tai vanhemmat odottavat äidit tutkittaisiin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8469: lapsivesitutkimuksen avulla. muksen,
8470: Tämä suositus nojaa lähinnä tällä hetkellä
8471: voimassa olevien tutkimuskapasiteettien hyväksi- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsztn
8472: käyttöön. Tutkimuksia suoritetaan Helsingin yli- riittävien voimavarojen saamiseksi lapsi-
8473: opistollisessa keskussairaalassa ja Oulun yliopis- vesitutkimukseen.
8474:
8475: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
8476:
8477: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen Mikko Elo
8478: Mikko Vainio Tarja Halonen Terho Pursiainen
8479: Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Pertti Paasio
8480: Matti Louekoski Kari Rajamäki Arja Alho
8481: Reijo Lindroos Antti Kalliomäki Martti Lähdesmäki
8482: Jorma Rantanen
8483: 1985 vp. 203
8484:
8485: Toivomusaloite n:o 187
8486:
8487:
8488:
8489:
8490: Ikonen ym.: Eläinsairauksien ehkäisyn tehostamisesta Keski-Suo-
8491: messa
8492:
8493:
8494: Eduskunnalle
8495:
8496: Utaretulehdus on nautakarjan merkittävin tap- aivan liiaksi saanut nnn karjanomistajat kuin
8497: piota aiheuttava sairaus. Vuonna 1981 ilmoittivat eläinlääkärit luottamaan lääkkeiden voimaan.
8498: Keski-Suomen eläinlääkärit hoitaneensa 15 500 Tästä noidankehästä voi irrota sellaisin neuvon-
8499: utaretulehdustapausta, mikä merkitsi 38,8 mil- nallisin toimenpitein, joita pienryhmä toteuttaa.
8500: joonan markan tappiota karjataloudelle. Utova- Työ vaatii kuitenkin voimavaroja ja tarvitaan
8501: työtä on tehty Keski-Suomessa vuodesta 1979 neuvontalääkärin toimi. Lisäksi Keski-Suomesta
8502: alkaen laajan yhteistyöryhmän voimin, minkä tulisi muodostaa eläinsairauksia ehkäisevän ter-
8503: johdosta sairaustapaukset ovat vähentyneet n. veysneuvonnan kokeilualue.
8504: 1 OOO:lla. Aluetoimikunnan yhteistyöryhmään
8505: Edellä kerrotuo perusteella ehdotamme kun-
8506: ovat kuuluneet jäseninä karjataloustuottajat,
8507: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8508: meijerit, maatalouskeskus, keinosiemennysyhdis- muksen, ·
8509: tys, karjantarkkailuyhdistys ja kotieläinjalostuk-
8510: sen piirijärjestö.
8511: Pienryhmäkoulutus lähtee siitä periaatteesta, että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
8512: että karjanhoitajan omakohtaisin toimin voidaan eläinsairauksia ehkäisevän terveysneuvon-
8513: eläimen elinympäristöstä poistaa monia sairautta nan kokezlualueen muodostamiseksi
8514: aiheuttavia tekijöitä. Lääkinnällinen kehitys on Keski-Suomeen.
8515:
8516: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8517:
8518: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Helena Pesola
8519: Heimo Linna Einari Nieminen
8520: 204 1985 vp.
8521:
8522: Toivomusaloite n:o 188
8523:
8524:
8525:
8526:
8527: Isohookana-Asunmaa ym.: Neurologisten potilaiden kuntoutusyksi-
8528: kön perustamisesta Muhokselle
8529:
8530:
8531: Eduskunnalle
8532:
8533: Suomessa on korkealle tasolle kehitetty keskus- köä. Tällainen olisi mahdollista aikaansaada Päi-
8534: sairaaloiden neurologisten yksiköiden verkosto, värioteelle Muhoksen kuntaan. Pohjois-Suomi
8535: joka yhdessä alue- ja kaupunginsairaaloiden ja tarvitsisi kipeästi oman kuntoutusyksikkönsä ky-
8536: terveyskeskusten kanssa hoitaa potilaita moitteet- seisiä potilaita varten. Kuntoutettavien on usein
8537: tomasti. Kuitenkin erilliset laitoskuntoutusjaksot mahdotonta matkustaa näitä palveluja varten
8538: ovat potilaille ajoittain välttämättömiä. VAL- Etelä-Suomeen.
8539: TAVA-lainsäädäntö tuo myös mukanaan uusia
8540: mahdollisuuksia kuntoutuksen rationalisoimisek- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8541: Sl.
8542: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8543: sen,
8544: On paljon neurologisia potilaita ja vammais-
8545: ryhmiä, joiden kuntoutusta tulisi lisätä. Tällaisia
8546: ryhmiä ovat mm. aivoverenkiertohäiriöiset ja ta- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
8547: paturmaisesti aivovammaiset potilaat sekä ennen- neurologisten potilaiden, erityisesti MS-
8548: kaikkea MS-potilaat. potilaiden, kuntoutusykstkön perustami-
8549: Esimerkiksi Oulun vaikutusalueella ei ole näitä seksi Muhoksen kuntaan Päivän"nteen sai-
8550: potilaita varten erikoistunutta kuntoutusyksik- raalan yhteyteen.
8551:
8552: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8553:
8554: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen
8555: Mauno Manninen Juhani Alaranta
8556: 1985 vp. 205
8557:
8558: Toivomusaloite n:o 189
8559:
8560:
8561:
8562:
8563: Jouppila ym.: Sepelvaltimo-ohitusleikkausten määrän lisäämisestä
8564:
8565:
8566: Eduskunnalle
8567:
8568: Sepelvaltimotauti on maassamme työikäisen sillä sairaaloillamme ei ole tähän tarpeeksi resurs-
8569: väestön, etenkin miesten suurimpia työkyvyttö- seja. Niinpä yliopistollisille keskussairaaloille,
8570: myyden tai äkkikuoleman aiheuttajia. Tämän joissa näitä leikkauksia ~uoritetaan, on tarpeen
8571: taudin ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty viime ai- lisätä määrärahoja sepelvaltimo-ohitusleikkausten
8572: koina vakavaa huomiota. Se ei kuitenkaan auta suorittamiseen.
8573: jo tautiin sairastuneita, vaan heille paras hoito-
8574: menetelmä on sepelvaltimo-ohitusleikkaus. Sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8575: avulla valtaosa voidaan palauttaa työelämään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8576: sekä muutenkin toipumaan sairaudestaan, joka sen,
8577: muussa tapauksessa on omiaan sekä fyysisesti että
8578: henkisesti invalidisoimaan parhaassa työiässä vie- että hallitus ryhtyisi toimenpttewzn,
8579: lä olevia. että yliopistollisissa keskussairaaloissa voi-
8580: Sepelvaltimo-ohitusleikkausten määrä on kui- daan lisätä sepelvaltimo-ohitusleikkaus-
8581: tenkin vuosittain tarpeeseen nähden riittämätön, ten määräii.
8582:
8583: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8584:
8585: Riitta Jouppila Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen
8586: 206 1985 vp.
8587:
8588: Toivomusaloite n:o 190
8589:
8590:
8591:
8592:
8593: Joutsenlahti ym.: Vaihtoehtoisista seuraamuksista toistuvasti ratti-
8594: juoppouteen syyllistyville
8595:
8596:
8597: Eduskunnalle
8598:
8599: Kokemus on osoittanut, että sakko- tai van- Tukholmassa 19--20 päivänä lokakuuta 1984
8600: keusrangaistuksella ei kaikkien rattijuoppouteen pidetyssä liikenneraittiusalan asiantuntijoiden
8601: syyllistyvien kohdalla ole riittävää rikoksen uusi- kansainvälisessä kokouksessa Hannoverin lääke-
8602: mista estävää vaikutusta. tieteellis-psykologisen laitoksen professori Wer-
8603: Tähän on eräänä syynä se, että alkoholin ner Winkler selosti laajaa vuonna 1977 aloitettua
8604: vaikutuksen alaisena ajaminen on usein oire rattijuopumusuusijoiden käsittelyohjelmaa, joka
8605: alkoholiongelmasta. Vielä voimassa oleva laki oli huomattavasti vähentänyt hoitoon osallistu-
8606: päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta neiden rattijuopumustapauksia. Samanlaisia tu-
8607: määrittelee alkoholistiksi muun muassa sen, joka loksia on saatu myös Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.
8608: lainvoiman saaneella päätöksellä on 12 viimeksi
8609: Kokouksen puheenjohtaja, professori M. R.
8610: kuluneen kuukauden aikana tuomittu rangais-
8611: Valverius on esittänyt, että rattijuoppoudesta
8612: tukseen moottoriajoneuvon kuljettamisesta tai
8613: epäillyiltä tulisi verenalkoholin arvojen lisäksi
8614: muulla kulkuvälineellä ajamisesta juopuneena tai
8615: mitata eräiden maksa- ja alkoholivaurioita osoit-
8616: päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena. Tällä
8617: tavien entsyymien arvot. Jos ne ovat kohonneet,
8618: perusteella sosiaaliviranomaiset lienevät varsin
8619: tulisi psykologisessa testissä selvittää mahdolliset
8620: harvoin ottaneet rattijuoppoja huollettavakseen.
8621: alkoholiriippuvuuden oireet, ja jos niitä on,
8622: Rangaistus ei ole ainakaan yksin käytettynä
8623: tutkia tarkemmin asianomaisen alkoholiongel-
8624: mielekäs keino alkoholiongelmaisten hoitamisek-
8625: mat. Tämän selvityksen valossa oikeusistuin voisi
8626: si, heidän terveytensä palauttamiseksi ja heidän
8627: rangaistuksen asemesta tarjota hoitoonpääsyä
8628: estämisekseen uudelleen syyllistymästä rattijuop-
8629: vaihtoehtoisena toimenpiteenä.
8630: pouteen.
8631: Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa on jo pitkäh- Rattijuoppouteen toistuvasti syyllistyvän alko-
8632: kön aikaa määrätty toistuvasti rattijuoppouteen holiongelmaisen kuntouttaminen ei aina onnis-
8633: syyllistyneitä rangaistuksen lisäksi tai sen asemes- tu. Mutta uusien menetelmien tulokset ovat
8634: ta erilaisten hoito- ja opetustoimenpiteiden koh- osoittautuneet siinä määrin rohkaiseviksi, että
8635: teiksi. Tulokset ovat kuitenkin jääneet heikoiksi, niitä kannattaisi tutkia ja soveltaa meilläkin.
8636: koska jälkihoitoa tai -valvontaa ei aikaisemmin
8637: Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioittaen
8638: pystytty järjestämään. Tehostetun jälkiseurannan
8639: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8640: sekä sitä tukevien seurantamenetelmien, erityi-
8641: sesti seerumin gamma-gt-entsyymiaktiviteetin
8642: seuraamisen avulla on Yhdysvalloissa, Saksan että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
8643: liittotasavallassa ja Ruotsissa pystytty varmista- mahdollisuudet toteuttaa kuntouttami-
8644: maan eräiden rattijuopporyhmien erityishoidon seen ja seurantaan perustuvaa alkoholion-
8645: tulokset. Myönteisiä kokemuksia on jopa seitse- gelmien hoitoa nitllä henkilözllä, jotka
8646: män vuoden ajalta. toistuvasti syyllistyvät rattzjuopumukseen.
8647:
8648: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
8649:
8650: Anssi Joutsenlahti Anna-Kaarina Louvo Boris Renlund
8651: Hannele Pokka Mikko Vainio Aimo Ajo
8652: Urho Pohto Matti Louekoski Sakari Knuuttila
8653: 1985 vp. - TA n:o 190 207
8654:
8655: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Pentti Skön
8656: Heikki Kokko Lea Mäkipää Liisa Arranz
8657: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
8658: 208 1985 vp.
8659:
8660: Toivomusaloite n:o 191
8661:
8662:
8663:
8664:
8665: Järvenpää: Etelä-Saimaan keskussairaalan laajennustöiden !lloittami-
8666: sesta
8667:
8668:
8669: Eduskunnalle
8670:
8671: Etelä-Saimaan keskussairaala on valmistunut nusarvio on tällä hetkellä 120 miljoonaa mark-
8672: vuonna 1954 ja on yksi vanhimmista keskussai- kaa.
8673: raaloista. Laajamittaisempia saneeraus- ja kor- Keskussairaalan laajentaminen ja kehittäminen
8674: jaustöitä ei sairaalassa ole rakentamisen jälkeen on kiireellinen toimenpide ja on epätarkoituk-
8675: tehty. Sen vuoksi onkin täysin selvää, että nykyi- senmukaista lykätä hankkeen aloittamista vuosi-
8676: set tilat ovat puutteelliset ja laitteet suurelta osin kymmenen loppupuolelle. Rakentamiseen olisi
8677: vanhentuneita. Etelä-Saimaan keskussairaalan ehdottomasti päästävä aikasemmin.
8678: käytettävissä olevat tilat ovat vain noin puolet
8679: vastaavalle potilasmäärälle tarkoitettujen uusim- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
8680: pien keskussairaaloiden tiloista. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8681: Etelä-Saimaan keskussairaalan saneeraus ja laa-
8682: jennus on tarkoitus toteuttaa tämän vuosikym- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
8683: menen loppupuolella. Ongelmaksi näyttää vain Etelä-Saimaan keskussairaalan laajennus-
8684: muodostuvan se, että hanketta on nyt jo lykätty töiden aloittamiseksi kiireellisesti ja vii-
8685: alkuperäisistä suunnitelmista. Hankkeen kustan- meistään vuonna 1987.
8686:
8687: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8688:
8689: Heikki Järvenpää
8690: 1985 vp. 209
8691:
8692: Toivomusaloite n:o 192
8693:
8694:
8695:
8696:
8697: Kalliomäki ym.: Kiropraktikko- ja naprapaattityyppisen koulutuk-
8698: sen järjestämisestä
8699:
8700:
8701: Eduskunnalle
8702:
8703: Tilastollisesti katsoen voitaneen selän alueen tai naprapaattikoulutuksen saaneiden henkilöi-
8704: vammoja ja niistä aiheutuneita kiputiloja pitää den lisäksi vastaavaa yhteistyötä lääkäreiden kans-
8705: suomalaisten suurimpana kansantautina. sa tekevät monet itseoppineet manipulaatiohoi-
8706: Myös työstä poissaolon aiheuttavien sairauspäi- don käyttäjät.
8707: vien osalta selkäkivut ja selkäsairaudet kuuluvat Erityisesti akuuteissa äkillisesti syntyneissä sel-
8708: suurimpiin syyllisiin. Näin ollen niiden aiheutta- käkivuissa on kokemuksen mukaan taitavalla ma-
8709: mat ongelmat ovat inhimillisten tekijöiden lisäksi nipulaatiohoidolla saavutettavissa usein poik-
8710: myös kansantaloudellisesti huomattavia. keuksellisen myönteisiä tuloksia, joihin perintei-
8711: Merkittävä osa selkäkivuista on sellaisia, jotka sen lääketieteen keinoin vain harvoin on päästy.
8712: ovat syntyneet äkillisesti esimerkiksi raskaan taa- Kyseisen tyyppisillä hoitomuodoilla on voitu
8713: kan nostamisen tai poikkeuksellisen nopean liik- todeta olevan kiistämättömän myönteisiä vaiku-
8714: keen seurauksena. tuksia selän alueen kiputiloissa, eikä vain niissä,
8715: Usein tästä seurannut kiputila on voimakas ja vaan myös nivelalueen ongelmissa yleensä.
8716: äkillinen ja rajoittaa uhrinsa liikkumista pahoin. Kansalaisten mahdollisuuksia päästä osalliseksi
8717: Kipu saattaa perinteisesti hoidettunakin kestää kyseisistä hoitopalveluista rajoittaa kuitenkin
8718: pitkään ja vaikeuttaa tai suorastaan ehkäistä nor- merkittävästi niiden kalleus. Koska hoito ei kuu-
8719: maalin elämän toimia täysipainoisesta työnteosta lu sairausvakuutuksen korvausten piiriin, muo-
8720: puhumattakaan. Vaiva saattaa jopa jäädä pysy- dostuu siihen pääseminen monille taloudellisesti
8721: västi kroonisena kiusaamaan kohdettaan. liian raskaaksi taakaksi.
8722: Aiemmin lähes yksinomaan ns. kansanparanta- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
8723: jien käyttämä erimuotoinen selän alueen mani- dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
8724: pulaatiohoito on vähitellen tullut meillä myös täväksi toivomuksen,
8725: varsinaisen lääketieteen kiinnostuksen kohteeksi.
8726: Maassa toimii jo useita lääkäreitä, jotka ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ki-
8727: pääosin omatoimisesti hankkineet alan koulutus- ropraktikko- ja naprapaattityyppisen kou-
8728: ta sekä teoriassa että käytännössä ja käyttävät sitä lutuksen järjestämiseksi maassamme ja
8729: myös praktiikassaan. että hallitus ottaisi huomioon alan palve-
8730: Maassa toimii myös useita alalle ulkomailla luiden lääketieteellisen merkityksen toi-
8731: koulutuksen saaneita henkilöitä, jotka tekevät mimalla niin, että lääkärin määräämä
8732: kiinteätä yhteistyötä asiasta kiinnostuneen lääkä- manipulaatiohoito tulisi sairausvakuutus-
8733: rin tai lääkäreiden kanssa. Näiden kiropraktikko- lain mukaisen korvauksen piiriin.
8734:
8735: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8736:
8737: Antti Kalliomäki Reijo Lindroos Pekka Myllyniemi
8738:
8739:
8740:
8741:
8742: 27 4285002025
8743: 210 1985 vp.
8744:
8745: Toivomusaloite n:o 193
8746:
8747:
8748:
8749:
8750: Kietäväinen ym.: HYKS:n lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja
8751: ystävät ry:n omistaman virkistys- ja kurssikeskuksen toiminnan
8752: turvaamisesta
8753:
8754:
8755: Eduskunnalle
8756:
8757: Helsingin lastenklinikan osasto lO:n lapsipoti- ju~ri. ole ja vapaaehtoisen työvoiman varassa
8758: laiden tuki ry. osti Pertuomaan vanhan kunnal- tolmmtaa ei voida ylläpitää pitkään.
8759: liskodin ja lahjoitti sen HYKS:n lapsisyöpäpoti- HYKS:n lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja
8760: laiden vanhemmat ja ystävät ry:lle. Vanha kun- ystävät ry:llä on runsaasti suunnitelmia kartanon
8761: nalliskoti ostettiin keräysvaroilla. Tämä ns. Kuor- käyttöä varten. Omia kursseja on suunnitelmissa
8762: tin kartano maksoi 450 000 mk ja sen kunnosta- ja seuraavalle lasten ja vanhempien peruskurssille
8763: miseen kului n. 700 000 mk. on jo ilmoittautunut 10-12 perhettä.
8764: Yhdistys on aikonut markkinoida taloa myös
8765: Talo on hankittu virkistys- ja kurssikeskuksek-
8766: ulkopuolisille käyttäjille. Tehokasta markkinoin-
8767: si. Talo on tarpeen, koska lapset tarvitsevat
8768: tia on kuitenkin rajoittanut se, ettei talossa ole
8769: sopeutumisleirejä ja vanhemmat lepoa ja rauhaa,
8770: riittävästi henkilökuntaa.
8771: jotta jaksaisivat kestää koko perhettä koettelevan
8772: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
8773: sairauden. Kunnostetussa vanhassa tiilirakentei-
8774: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8775: sessa kunnalliskodissa on majoitustilat 40 hengel-
8776: le.
8777: että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimen-
8778: Nyt taloa ylläpitävä yhdistys on puilla paljailla. piteiszin turvatakseen HYKS:n lapsisyö-
8779: Sillä on lähes käyttämätön talo ja paljon remon- päpotilaiden vanhemmat ja ystävät ry:n
8780: tista aiheutunutta velkaa. Vain yksi kurssi omille omistaman Pertunmaalla sijaitsevan vir-
8781: lapsille on voitu pitää talossa. Henkilökuntaa ei kistys- ja kurssikeskuksen toiminnan.
8782:
8783: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8784:
8785: Timo Kietäväinen Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa
8786: Einari Nieminen Mauno Manninen Jukka Vihriälä
8787: Heikki Kokko Aapo Saari Pentti Poutanen
8788: Mauri Pekkarinen Olavi Martikainen Lea Sutinen
8789: Riitta Uosukainen Marjatta Väänänen Olavi Ronkainen
8790: 1985 vp. 211
8791:
8792: Toivomusaloite n:o 194
8793:
8794:
8795:
8796:
8797: Knuuttila ym.: Nuorten päihdeongelmaisten kuntoutukseen tarvit-
8798: tavan suojatyökeskuksen suunnittelusta
8799:
8800:
8801: Eduskunnalle
8802:
8803: Nuoret päihteiden väärinkäyttäjät kuuluvat juvat muun asiakaspaineen takia yleensä päihde-
8804: terveydellis-sosiaalisessa kuntoutusvaiheessa ryh- ongelmaiset ja ammattitaidottomat nuoret erityi-
8805: mään, joitten on erittäin vaikea saada pysyvää sesti. Nuoren tulevaisuuden kannalta työ ja am-
8806: työpaikkaa. Syynä tähän ovat mm. kuntoutetta- matti on erittäin tärkeä. Nuorten oma suojatyö-
8807: van nuoren lyhytjännitteinen elämäntapa sekä keskus antaa muun kuntoutuksen ohella mahdol-
8808: koulun käynnin keskenjäänti esim. ammatillisen lisuuden ammatin hankinnan alkuun saattami-
8809: oppilaitoksen osalta tai työttömyys omien ongel- seen. Yksikön mahdollinen sijaintipaikka tulisi
8810: mien takia. Kuntoutusvaiheen aikana nuori saat- olla Etelä-Suomessa.
8811: taa tutustua ensimmäistä kertaa elämässään pai- Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioittaen
8812: kallisen työn tekoon. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8813: Nuoren irrottamiseksi entisestä elämänpiiris-
8814: tään tarvitaan myös kuntouttavaa työpaikkaa että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
8815: muun kuntoutusohjelman lisäksi. Suojatyöyksik- mahdollisuudet toteuttaa nuonlle päih-
8816: kö nuoria päihdeongelmaisia varten on yksi posi- deongelmaisille tarkoitetun suojatyöyksi-
8817: tiivinen ratkaisu. Nykyiset suojatyökeskukset tor- kön suunnittelu.
8818:
8819: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8820:
8821: Sakari Knuuttila Anssi Joutsenlahti Ensio Laine
8822: Anna-Kaarina Louvo Boris Renlund Tuula Paavilainen
8823: Anna-Liisa Jokinen Hannele Pokka Kerttu Törnqvist
8824: Aimo Ajo Reijo Lindroos Elisabeth Rehn
8825: 212 1985 vp.
8826:
8827: Toivomusaloite n:o 195
8828:
8829:
8830:
8831:
8832: Kortesalmi ym.: Pohjois-Suomen rakennustoiminnan epäselvyyk-
8833: sien selvittämisestä
8834:
8835:
8836: Eduskunnalle
8837:
8838: Haukiputaan kunnasta oleva insinööri Pauli Ia jopa trendinomaisesti supistunut, näyttäisi
8839: Manner on 23.6.1983 oikeuskanslerille osoitta- välttämättömältä ottaa valvontamenetelmät ja ni-
8840: massaan kirjoituksessa sekä myöhemmissä lisäkir- menomaan hintojen määräytymisperusteet kriit-
8841: joituksissaan samoin kuin kansanedustajat ] . Ju- tisesti tarkasteltaviksi.''
8842: hani Kortesalmi ja Martti Ratu 4. päivänä mar- Edellä olevalla elinkeinohallitus haluaa koros-
8843: raskuuta 1983 päiväämässään kirjoituksessa pyy- taa oikeuskanslerin esittämän tutkimuksen tär-
8844: täneet oikeuskanslerin toimenpiteitä asiassa, joka keyttä ja samalla sen erityistä monitahoisuutta.
8845: koskee rakennusurakoinoin kilpailuolosuhteita Kuitenkin elinkeinohallituksessa niukkojen re-
8846: eräissä tapauksissa. Edellä mainitut henkilöt pyy- surssien vuoksi on tässä vaiheessa mahdollisuuk-
8847: sivät oikeuskansleria ryhtymään kiireesti toimiin sia suorittaa ainoastaan esitutkimus tästä aihepii-
8848: valtion rahoittamien Pohjois-Suomen rakennus- ristä.
8849: kohteiden vakavien urakkakilpailuepäselvyyksien Suullisesti elinkeinohallituksesta on kerrottu,
8850: ja mahdollisten väärinkäytösten tutkimiseksi. että tämän tapaisen tutkimuksen kunnolliseen
8851: Valtioneuvoston oikeuskansleri on elinkeino- läpiviemiseen virastolla ei ole resursseja, puuttuu
8852: hallitukselle 7.6.1984 tämän asian johdosta lä- siis tutkijavoimaa tämän tärkeän asian selvittämi-
8853: hettämässään kirjeessä todennut, että rakennus- seen.
8854: urakoinoin kilpailuolosuhteista on tullut esille Kun kuitenkin on olemassa vaara, että mah-
8855: seikkoja, joiden tutkimiseen elinkeinohallituksel- dolliset suuretkin talousrikokset tässä asiassa tut-
8856: la, huomioon ottaen taloudellisen kilpailun edis- kijavoiman puutteen vuoksi vanhenevat, olisi
8857: tämisestä annetun lain (42 3/7 3) säännökset, eri- mielestämme mitä tärkeintä, että valtiovalta ir-
8858: tyisesti lain ensimmäisen ja viidennen pykälän, rottaisi riittävät tutkijavoimat ja varat tämän
8859: saattaisi yleisesti olla aihetta. Oikeuskansleri esit- asian selvittämiseen, jotta myös Pohjois-Suomen
8860: tikin elinkeinohallituksen harkittavaksi, olisiko rakennusurakoiden epäselvyydet saataisiin perus-
8861: sillä syytä tehdä edellä mainitun lain viidennessä teellisesti tutki tuiksi.
8862: pykälässä tarkoitettu tutkimus, jolla selvitettäisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8863: rakennustoiminnan alalla vallitsevia yleisiä kilpai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8864: luolosuhteita. sen,
8865: Elinkeinohallitus on vastauksessaan oikeus-
8866: kanslerille yhtynyt oikeuskanslerin näkemykseen, että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
8867: että esitetyn tutkimuksen suorittaminen on har- riittävän tutkijavoiman ja riittävien mui-
8868: kitsemisen arvoinen ja että kilpailunedistämisestä den resurssien osoittamiseksi elinkeino-
8869: annettu laki antaa sille perusteet. hallitukselle tai muulle asiaankuuluvalle
8870: Elinkeinohallitus toteaa tästä asiasta mm. seu- tutkimuselime/te Pohjois-Suomen raken-
8871: raavaa: ''Rakennustoiminnan kehityspiirteisiin nusurakoiden epäselvyyksien ja rakennus-
8872: kuuluu keskittyminen, joka on eräs mahdollinen toiminnan hämärien kilpazluolosuhteiden
8873: tapa varautua yleisesti supistuvina pidettäviin perusteelliseksi selvittämiseksi ja siten
8874: markkinoihin. Alalla on perinteisesti laaja-alai- myös sen ennaltaehkäisemiseksi, etteivät
8875: nen viranomaisvalvonta, joka on kehittynyt suu- asuntojen hinnat muodostuisi Pohjois-
8876: ren rakentamistarpeen kaudella. Kun rakenta- Suomessa kotitalouksille kohtuuttoman
8877: misvolyymin kasvu on pysähtynyt, eräillä lohkoil- korkeiksi.
8878: 1985 vp. - TA n:o 195 213
8879:
8880: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
8881:
8882: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Heikki Riihijärvi
8883: Urho Pohto Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
8884: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
8885: Mikko Vainio Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
8886: 214 1985 vp.
8887:
8888: Toivomusaloite n:o 196
8889:
8890:
8891:
8892:
8893: Kärhä ym.: Erikoislääkäripalveluiden saannin parantamisesta ter-
8894: veyskeskusten vapaiden tilojen käyttöä tehostamalla
8895:
8896:
8897: Eduskunnalle
8898:
8899: Maalaiskunnissa ja pienemmissä kaupungeissa vuokrata yksityisille erikoislääkäreille vastaanotto-
8900: on erikoislääkärien palvelujen saanti usein hyvin tiloiksi sinä aikana, kun niitä ei tarvita terveys-
8901: pulmallista. Paikallinen terveyskeskus ei pysty keskuksen omaan käyttöön. Olisi toki miellyttä-
8902: antamaan erikoislääkärin palveluja ja erikoislää- vämpää, yksinkertaisempaa, järkevämpää ja ta-
8903: kärien vastaanotoille on maalaiskunnissa kymme- loudellisempaa, että yksi henkilö eli erikoislääkä-
8904: nien tai satojen kilometrien matka. Yksityisillä ri tulisi potilaiden luo heidän paikkakunnalleen
8905: erikoislääkäreillä olisi halukkuutta avata ilta- ja kuin että sadat potilaat vuosittain tekisivät päin-
8906: viikonloppuvastaanottopisteitä oman asemapaik- vastaisen matkan asuinpaikkakunnaltaan suurim-
8907: kansa lähikunnissa, mutta kerrotunlainen järjes- piin kaupunkeihin etsimään erikoislääkärin· hoi-
8908: tely on käytännössä osoittautunut vaikeaksi. Maa- toa. Kansanterveyslain ja -asetuksen määräykset
8909: laiskunnissa ja pienemmissä kaupungeissa ei ole estävät kuitenkin erikoislääkärin hoidon tarjoa-
8910: saatavissa sopivia vastaanottotiloja ja taloudelli- misen kuntalaisille muuna toimintana kuin
8911: sestikin on vastaanottotilojen järjestäminen muu- kunnallisena toimintana.
8912: tamaksi tunniksi viikossa mahdotonta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8913: Erikoislääkärin hoitoa ja tutkimusta tarvitsevil- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8914: le olisi suuri helpotus saada näitä palveluja muksen,
8915: asuinpaikkakunnaltaan. Näin heiltä säästyisi ai-
8916: kaa, vaivaa ja matkakuluja. Matkakustannusten että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn,
8917: osalta säästöä kertyisi myös yhteiskunnalle. jotta sellainen kunta, jolla ei ole mahdol-
8918: Samanaikaisesti kun kunnan asukkaat joutuvat lisuuksia tarjota erikoislääkäripalveluja
8919: etsimään itselleen erikoislääkärin hoitoa terveys- kunnallisena toimintana, voisi korvausta
8920: keskuksensa ulkopuolelta, seisoo heidän oman vastaan luovuttaa terveyskeskuksen tyhji-
8921: terveyskeskuksensa vastaanottotiloja puolityhjinä. nä olevia toimitiloja terveyskeskuksen ul-
8922: Edellä kerrotussa tilanteessa olisi kaikille osa- kopuolisen erikoislääkärin vastaanottojen
8923: puolille, niin yksityisille erikoislääkärin hoitoa järjestämiseksi szlloin, kun ao. en"koislää-
8924: tarvitseville kuntalaisille kuin yhteiskunnallekin kärin palvelujen saanti katsotaan tarpeel-
8925: paras ratkaisu, jos terveyskeskustiloja voitaisiin liseksi ja tarkoituksenmukaiseksi.
8926:
8927: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8928:
8929: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg
8930: Helena Pesola Pirjo Rusanen
8931: 1985 vp. 215
8932:
8933: Toivomusaloite n:o 197
8934:
8935:
8936:
8937:
8938: Kärhä: Kehitysvammaisten varhaiskuntoutuksen järjestämisestä
8939:
8940:
8941: Eduskunnalle
8942:
8943: Maassamme syntyy päivittäin kolme kehitys- tus tai kuntoutus. Siksi sellaisen saaminen olisi
8944: vammaiseksi osoittautuvaa lasta. Joka kolmassa- erittäin tärkeätä.
8945: das suomalainen on vakavasti ja sadaskuudes- Varhaiskuntoutusjärjestelmän ei tarvitse olla
8946: kymmenes lievemmin kehitysvammaine.n.. .. mikään kallis erillinen ja monimutkainen organi-
8947: Jotta kehitysvammaisu1:1den se~rauksta Ja su- saatio. Se voitaisiin aivan hyvin kytkeä jo toimi-
8948: hen usein liittyvää montvammatsuuden astetta vaan kansanterveysjärjestelmään sen yhdeksi pie-
8949: voitaisiin lieventää, olisi kehitysvammaisen koh- neksi osaksi. Meillä on jo kansanterveyslain puit-
8950: dalla saatava mahdollisimman aikaisessa vaihees- teissa resursseja, joita kouluttamalla, organisoi-
8951: sa käyntiin kuntoutus. o.n ma~ta, joissa ~ehitys maila ja ohjaamalla voitaisiin pienille kehity~
8952: vammaiselle lapselle hett kehttysvammatsuuden vammaisille lapsille taata varhaiskuntoutusta Ja
8953: tultua todetuksi laaditaan varhaiskuntoutusohjel- samalla antaa heille mahdollisuus parempaan
8954: ma, jota lapsen kasvaes.sa muutetaan vasta~aan elämiseen.
8955: hänen senhetkistä kehttysastettaan. Varhatskun-
8956: Valtava-uudistuksen voimaantulo heikensi päi-
8957: toutusohjelma sisältää yksityiskohtaisen selvityk-
8958: vähuoltolassa ja harjaantumiskoulussa opetusta
8959: sen lapsen tarvitsemasta .lääkinnällises.tä, liik~~
8960: saavien kehitysvammaisten kuntoutusta. Eräissä
8961: nallisesta, puheterapeuttisesta ym. hotdosta mm
8962: harjaantumiskouluissa lakkautettiin lasten sa~mat
8963: kotona kuin muualla.
8964: liikunnallinen kuntoutus ja puheterapeuttinen
8965: Suomessa ei yhteiskunnan taholta ole kiinni-
8966: hoito Valtava-uudistukseen vedoten ja lapsille
8967: tetty minkäänlaista huomiot~ vauva-as~eisen tai
8968: suositeltiin yksityistä kuntoutusta ja puheenope-
8969: sitä vanhemman lapsen kehttysvammatsuuteen.
8970: tusta, jotka maksavat 120-160 mk/tunti. Tällai-
8971: Yhteiskunnan taholta ei tulla neuvomaan, autta-
8972: siin kustannuksiin eivät lasten vanhemmat voi
8973: maan tai opastamaan vanhempia. Kehitysvam-
8974: mennä, koska kehitysvammaisen perheessä on
8975: maisen lapsen synnyttyä vanhemmat ovat täysin
8976: useimmissa tapauksissa jommankumman van-
8977: avuttomassa tilanteessa. He eivät tiedä, mistä
8978: hemmista pitänyt jäädä kotiin vammaisuuden
8979: hakea palveluja lapselle, mitä palveluja on yh-
8980: ilmettyä. Tähän nähden olisi entistäkin tärkeäm-
8981: teiskunnassa saatavilla ja mitä palvelut maksavat.
8982: pää varhaiskuntoutusjärjestelmän aikaansaami-
8983: Jos vanhemmat eivät itse aktiivisesti lähde kysele-
8984: nen.
8985: mään palvelujen perään, jää lapsi ilman kuntou-
8986: tusta. Vammaisen lapsen kohdalla kuntoutuksen Edellä mainitun perusteella ehdotan kunnioit-
8987: laiminlyöntiä voidaan verrata henkiseen heitteille taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8988: jättöön.
8989: Kehitysvammaisen lapsen kohdalla on todettu, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8990: että lapsen kehityksen kannalta ovat ensimmäiset menpiteisiin, jotta Suomessa saataisiin
8991: ikävuodet tärkeimmät. Tuolloin saatua kuntou- azkaan kehitysvammaisten varhaiskuntou-
8992: tusta ei korvaa mikään myöhemmin saatu koulu- tusjärjestelmä.
8993:
8994: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
8995:
8996: Lea Kärhä
8997: 216 1985 vp.
8998:
8999: Toivomusaloite n:o 198
9000:
9001:
9002:
9003:
9004: Louvo ym.: Työpaikoilla tapahtuvan tupakoinnin rajoittamisesta
9005:
9006:
9007: Eduskunnalle
9008:
9009: Tupakointi on vähentynyt huomattavasti vii- dän- ja verisuonisairauksia potevilla henkilöillä.
9010: meisten viidentoista moden aikana. Erityisen Myös passiivisen tupakoinnin ja keuhkosyövän
9011: huomattavaa on ollut keski-ikäisten miesten tu- välisestä yhteydestä on saatu näyttöä.
9012: pakoinnin vähentyminen. Tilastokeskuksen selvitysten mukaan Suomessa
9013: Tupakkalain avulla on pystytty huomattavasti altistuu passiiviselle tupakoinoille vähintään mil-
9014: vähentämään passiivisen tupakoinnin eli tupa- joona työntekijää. Enemmistö työikäisestä väes-
9015: kansavulle altistumisen aiheuttamia haittoja. Sel- töstä olisi halukas rajoittamaan tupakointia työ-
9016: vitysten mukaan tupakkalain määräämät tupa- paikoilla mahdollisimman puhtaan työilman tur-
9017: kointirajoitukset ovat toteutuneet hyvin, ja ne on vaamiseksi. Tähänastiset toimenpiteet työpaikan
9018: hyväksytty laajasti. Tällä hetkellä vaikeimpana passiivisen tupakoinnin haittojen vähentämiseksi
9019: tupakointiin liittyvänä ongelmana koetaan työ- ovat rajoittuneet työpaikkakohtaisiin järjestelyi-
9020: paikoilla tapahtuva tahaton altistuminen tupa- hin, joita kuitenkaan ei ole monessa työpaikassa
9021: kansavulle. pystytty toteuttamaan.
9022: Tupakansavun tiedetään olevan merkittävä ris-
9023: kitekijä monien keskeisten kansantautien synnys- Edellä olevan perusteella ehdotarame kun-
9024: sä, näin erityisesti kroonisten keuhkosairauksien, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9025: sydän- ja verisuonisairauksien sekä syöpäsairauk- sen,
9026: sien suhteen. Tupakansavulie tahtomattaankin,
9027: passiivisesti altistuneilla henkilöillä on todettu että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
9028: muutoksia hengitys- ja verenkiertoelimistössä. yleissuosituksen laatimiseksi työpaikozlla
9029: Passiivisen tupakoinnin on muun muassa osoitet- tapahtuvan tupakoinnin rajoittamiseksija
9030: tu lisäävän hengitystietulehduksia sekä laukaise- erityisesti passiivisen tupakoinnin aiheut-
9031: van oireita kroonisia keuhkosairauksia sekä sy- tamien haittojen vähentämiseksi.
9032:
9033: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
9034:
9035: Anna-Kaarina Louvo Boris Renlund Gunnar Jansson
9036: Anssi Joutsenlahti Ensio Laine Sakari Knuuttila
9037: Anna-Liisa Jokinen Aino Pohjanoksa Heikki Järvenpää
9038: Hannele Pokka Tuulikki Petäjäniemi Rirva Laurila
9039: Kaarina Dromberg Matti Lahtinen Helena Pesola
9040: Erkki Moisander Jutta Zilliacus Tapio Holvitie
9041: Lea Kärhä Saara Mikkola Pirkko Ikonen
9042: Hannu Kemppainen Kalle Könkkölä Risto Ahonen
9043: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen
9044: Tarja Halonen Pentti Skön Lea Sutinen
9045: Helge Saarikoski Pirjo Rusanen Håkan Nordman
9046: 1985 vp. 217
9047:
9048: Toivomusaloite n:o 199
9049:
9050:
9051:
9052:
9053: Mattila ym.: Haja-asutusalueiden kauppapalvelujen turvaamisesta
9054:
9055:
9056: Eduskunnalle
9057:
9058: 1960-luvun lopulla alkaneen maaseudun au- mentäneet kauppojen ylläpitämät myymäläautot,
9059: tioitumiskehityksen myötä ovat myös palvelut mutta myös näiden määrä on viime aikoina ollut
9060: haja-asutusalueilla ratkaisevasti heikentyneet. laskussa.
9061: Laajamittainen kauppakuolema on vienyt vähit- Keskusliikkeet ovat olleet varsin haluttomia
9062: täiskauppapalvelut, mikä entisestäänkin on lisän- subventoimaan taloudellisesti kannattamatto-
9063: nyt muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin. mien yksiköiden toimintaa kannattavien myymä-
9064: Kierre on jatkunut voimakkaana näihin päiviin löiden tuotolla. Myöskään valtiovalta ei ole kiin-
9065: saakka ja saattaa johtaa ennen pitkää koko maa- nittänyt asiaan riittävästi huomiota. Käytettävissä
9066: seudun tyhjentymiseen. olevat avustusmuodot ovat olleet tarkoitukseensa
9067: Kyläkaupoilla on maaseudulla myös työllistä- riittämättömät. Haja-asutusalueiden kaupoille
9068: vää merkitystä. Näin siitäkin huolimatta, että myönnetyt investointiavustukset olivat markka-
9069: suuri osa kaupoista on pääasiassa yhden henkilön määräisestikin pienemmät viime vuonna kuin
9070: hoidossa. Tämä henkilö joutuu hoitamaan myyn- esimerkiksi v. 1981. Oulun läänin osalta inves-
9071: nin, tilaukset, varaston, kirjanpidon, tavaroiden tointiavustus oli esimerkiksi v. 1980 peräti
9072: noudon ja mahdollisen kotiinkuljetuksen, sii- 179 500 mk ja seuraavana vuonna vielä 119 200
9073: vouksen jne. Työpäivät venyvät usein vähintään- mk. Kun avustus v. 1982 tilapäisesti nousi
9074: kin 12 tunnin mittaisiksi; näitä työpäiviä kaup- 154 800 mk:aan, se viime vuonna laski noin
9075: pias joutuu tekemään viikossa kuusi. Kohtuuvaa- puoleen tästä eli 79 100 mk:aan. Hyväksytyt
9076: timuksetkin edellyttäisivät vähintään kahta työn- korkotukiluotot vähittäiskaupoille olivat par-
9077: tekijää kauppaa kohti. Käytännössä tämä ei ny- haimmillaan Oulun läänissä lähes 300 000 mk,
9078: kyisellään ole kuitenkaan mahdollista, kun ta- mutta v. 1983 enää 91 000 mk. Myöskään toi-
9079: vanomainen myynti ei riitä turvaamaan edes mintatukea ja tavarankuljetustukea ei ole myön-
9080: vähimmäispalkkaa yhdellekään henkilölle. Kau- netty riittävästi, vaikka näitä onkin viime vuosina
9081: pan pitämisestä on tullut enemmän elämäntapa myönnetty markkamääräisesti hieman enemmän.
9082: kuin yhteiskunnan arvostusta nauttiva välttämä- Puutteena yhteiskunnan suuntaamassa suorassa
9083: tön peruspalvelu. tuessa kiinteille kauppayksiköille on ollut vielä
9084: Kauppojen on oltava myös maaseudulla auki se, että se on kohdistunut suurelta osin taajama-
9085: läpi vuoden, vaikka taloudellisesti ainoastaan kauppoihin. Jatkossa tukimuotoja, joiden olisi
9086: kesäaika on kannattavaa. Päivittäiset aukioloajat palveltava nimenomaan syrjäkylien kauppoja, tu-
9087: ovat niinikään pitkät. Tavaravalikoimassa joudu- lisi monipuolistaa, samalla kun entisiin panoste-
9088: taan pitämään kannattamauomia tuotteita ja taan oleellisesti lisää. Eräänä vaihtoehtona voita-
9089: varaston kierto on hidas. Hintojen olisi oltava neen harkita esimerkiksi liikevaihtoveron alenta-
9090: silti kilpailukykyiset; muussa tapauksessa ostoak- mista.
9091: tiviteetti suuntautuu taajamien ostoskeskuksiin, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9092: minkä on mahdollistanut yksityisautojen lisään- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9093: tyminen. Toisaalta monet ovat lähikauppojen muksen,
9094: häviämisen myötä olleet jopa pakotettuja hankki-
9095: maan omia kulkuneuvoja, mihin vähävaraisim- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9096: milla ei luonnollisesti ole varaa edes pakkotilan- menpiteisti'n haja-asutusaluetden kauppa-
9097: teessa. Näin edessä on väistämätön muutto pal- palvelujen turvaamiseksi nykyistä tehok-
9098: velujen perässä. Aiemmin tilannetta ovat peh- kaammalla tavalla.
9099: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
9100:
9101: Kalevi Mattila Matti Maijala
9102: 28 4285002025
9103: 218 1985 vp.
9104:
9105: Toivomusaloite n:o 200
9106:
9107:
9108:
9109:
9110: Muroma: Kotiavustaja-avun järjestämisestä samalla kertaa useita
9111: lapsia saanelle perheelle
9112:
9113:
9114: Eduskunnalle
9115:
9116: Ensimmäiset kuukaudet kotona synnytyksen pikaiseksi korjaamiseksi tulisi näille perheille an-
9117: jälkeen merkitsevät äidille ja koko perheelle ras- taa yhteiskunnan varoin kolmeksi kuukaudeksi
9118: kasta ja työntäyteistä aikaa silloinkin, kun per- kotiavustajan tai kodinhoitajan palveluja.
9119: heeseen on syntynyt vain yksi lapsi. Rasitus ja
9120: Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioitta-
9121: työmäärä moninkertaisruvat, mikäli perheeseen
9122: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9123: on syntynyt samalla kertaa useampia pienokaisia.
9124: Tänä aikana tulisi yhteiskunnan tarjota äidille
9125: ja koko perheelle lasten- ja kodinhoitoapua eten- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
9126: kin, kun nykyisin perheille synnytyksen johdosta kotiavustaja- ja kodinhoitaja-avun turvaa-
9127: annettavan tuen tarjonnassa ei ole otettu huo- miseksi synnytyksen jälkeen nizlle per-
9128: mioon niiden perheiden erityistarpeita, joihin on hezlle, joihin on syntynyt samalla kertaa
9129: syntynyt samalla kertaa useita lapsia. Tilanteen useita lapsia. ·
9130:
9131: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
9132:
9133: Impi Muroma
9134: 1985 vp. 219
9135:
9136: Toivomusaloite n:o 201
9137:
9138:
9139:
9140:
9141: Mäkipää ym.: Avohoitoverkoston luomisesta psoriasispotilaille
9142:
9143:
9144: Eduskunnalle
9145:
9146: Maahamme tulisi luoda tehokas avohoitover- Maassamme on 100 000 jatkuvaa hoitoa tarvit-
9147: kosto psoriasis-ihotautipotilaiden pysyttämiseksi sevaa psoriaatikkoa.
9148: työkuntoisina. . .. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9149: Myös sairausvakuutussäännöksiä tuhst muuttaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9150: siten, että taudin hoidossa käytettävät lääkkeet sen,
9151: tulisivat kokonaan korvattaviksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9152: Myös potilaiden tarvits~ma ruoka on er~~oisva psoriasispotzlaiden avohoitoverkoston
9153: lioon kuuluvaa ja tavalhsta ruokaa kallumpaa, luomiseksi sekä avustuksen myöntämisek-
9154: joten siitäkin aiheutuu potilaille ylimääräisiä ku- si ruokakustannusten peittämiseksi vähä-
9155: luja. varatsille potilaille.
9156:
9157: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
9158:
9159: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
9160: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
9161: 220 1985 vp.
9162:
9163: Toivomusaloite n:o 202
9164:
9165:
9166:
9167:
9168: Mäkipää ym.: Terveyskeskuksen rakentamisesta Luvialie
9169:
9170:
9171: Eduskunnalle
9172:
9173: Luvian kunnan terveyskeskus on itsenäinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9174: terveyskeskus, jonka toimitilat sijaitsevat vuonna nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9175: 1952 valmistuneessa epäkäytännöllisessä ja ah- muksen,
9176: taassa terveystalossa.
9177: Terveyskeskukselta puuttuvat kokonaan mm. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
9178: kuntoutustilat ja sairaansijat. terveyskeskuksen rakentamiseksi Luvia/le.
9179:
9180: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
9181:
9182: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
9183: 1985 vp. 221
9184:
9185: Toivomusaloite n:o 203
9186:
9187:
9188:
9189:
9190: Mäkipää ym.: Kehitysvammaisten hoidon tehostamisesta
9191:
9192:
9193: Eduskunnalle
9194:
9195: Valtiontalouden tarkastusvirasto on huomaut- Edellä mamauin perustein ehdotamme kun-
9196: tanut sosiaali- ja terveysministeriötä sekä lääkin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9197: töhallitusta siitä, että mielisairaaloissa hoidetaan sen,
9198: kehitysvammaisia ja yleisen sosiaalihuollon tar- että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpi-
9199: peessa olevia. teisiin, että kehitysvammaiset tulevat hoi-
9200: detui/ui asianmukaisissa hoitopaikoissa.
9201:
9202: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
9203:
9204: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
9205: 222 1985 vp.
9206:
9207: Toivomusaloite n:o 204
9208:
9209:
9210:
9211:
9212: Pesola ym.: Viitasaarella sijaitsevien Hakovuoren suojatilojen käytön
9213: selvittämisestä
9214:
9215:
9216: Eduskunnalle
9217:
9218: Viitasaaren Hakovuoreen rakennetaan parhail- ren kalliosuojan käyttö selvitetään kokonaisuu-
9219: laan valtion toimesta kalliosuojatiloja, jotka on dessaan valtion toimesta. Kysymykseen tulevat
9220: tarkoitettu Kansanterveyslaboratorion toiminnan lääkintävarikon tai sen osatoimintojen siirto Vii-
9221: turvaamiseksi poikkeuksellisissa oloissa. Hank- tasaarelle, Kansanterveyslaboratorion ja Valtion
9222: keen kokonaiskustannusarvio on 81 000 000 eläinlääketieteellisen laitoksen toiminnat poik-
9223: markkaa. keuksellisissa oloissa, Säteilyturvallisuuslaitoksen
9224: Tarkoitus on ollut, että Hakovuoren alueelle osatoiminnot tai muut vastaavat toiminnot.
9225: siirretään myös nykyisin Ilmajoella toimiva lää-
9226: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9227: kintävarikko. Tätä varten on puolustusministe-
9228: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9229: riön toimesta pakkolunastettu noin 115 hehtaa-
9230: sen,
9231: rin suuruinen alue. Lääkintävarikon on ollut
9232: tarkoitus käyttää myös kalliosuojatiloja hyväk-
9233: seen. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei lääkintä- että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimen-
9234: varikko siirry kokonaisuudessaan Ilmajoelta Viita- piteiszin Viitasaaren Hakovuoren suojati-
9235: saarelle. Tämän vuoksi on tärkeää, että Hakovuo- lojen käytön selvittämiseksi.
9236:
9237: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9238:
9239: Helena Pesola Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
9240: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
9241: 1985 vp. 223
9242:
9243: Toivomusaloite n:o 205
9244:
9245:
9246:
9247:
9248: Petäjäniemi: Terminaalihoidon kehittämisestä
9249:
9250:
9251: Eduskunnalle
9252:
9253: Kuolemaa lähestyvien potilaiden hoitoa on Terminaalivaiheen potilaiden hoitoa varten
9254: varsinkin Englannissa kehitetty sekä yksityisten Englannissa on perustettu erilaisia laitos- ja avo-
9255: organisaatioiden että virallisen terveydenhuollon hoidossa toimivia järjestelmiä, esim. hoitokoteja.
9256: toimesta. Terminaalihoidon piiriin kuuluvat po-
9257: tilaat, joilla on vaikeita oireita ja joiden elinaikaa Suomessa kuoleva potilas viedään useimmiten
9258: ei enää voida lääketieteen keinoin pidentää. sairaalahoitoon. Sairaaloissamme terminaalivai-
9259: Tällöin keskitytään lievittämään oireita sekä tu- heen inhimilliseen hoitoon on kiinnitetty aivan
9260: kemaan potilasta ja hänen omaisiaan. Tavoittee- liian vähän huomiota. Lisäksi avohoitomahdolli-
9261: na on, että potilas saa elää viimeisen vaiheensa suus on puutteellinen erityisesti hoidon jatku-
9262: kotonaan. vuuden osalta ja koska tiedonkulku sairaalan ja
9263: Meillä potilas on usein juuri kuolemansa edellä avohoidon välillä on kitkaista.
9264: vielä aktiivisen tutkimuksen ja hoidon kohteena. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9265: Tautia pyritään ehkä tarpeettomastikin paranta- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9266: maan vielä potilaan viimeisinä aikoina. Ihmisar-
9267: voinen elämästä poistuminen edellyttäisi pikem-
9268: minkin potilaan vaikeiden oireiden lievittämistä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9269: ellei niiden poistaminen ole mahdollista. Kipu terminaalihoidon kaikenpuoliseksi kehit-
9270: on terminaalipotilaan yleisin ja vaikein oire. tämiseksi maassamme.
9271:
9272: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
9273:
9274: Tuulikki Petäjäniemi
9275: 224 1985 vp.
9276:
9277: Toivomusaloite n:o 206
9278:
9279:
9280:
9281:
9282: Petäjäniemi: Potilasvakuutuksen käyttöönotosta julkisessa sauau-
9283: den- ja terveydenhoidossa
9284:
9285:
9286: Eduskunnalle
9287:
9288: Maassamme on viime vuosina entistä enem- ko aiheutunut lääkärin tai sairaanhoitajan tuotta-
9289: män korostettu potilaiden oikeussuojan kehittä- muksesta.
9290: mistä muun terveydenhuollon kehittämisen rin- Potilasvakuutus on jo käytössä yksityisellä puo-
9291: nalla. Yhdeksi keskeisimmäksi ja ratkaisua vaati- lella Lääkäriliiton jäsenten yksityisvastaanotoilla
9292: vaksi ongelmaksi on muodostunut kysymys saada ja yksityisillä lääkäriasemilla ja -keskuksissa.
9293: korvaus vahingosta, joka aiheutuu hoidon yhtey- Kustannuksiltaan potilasvakuutus edustaa vain
9294: dessä. vähäistä osaa koko terveydenhuoltojärjestelmän
9295: kustannuksista. Kustannukset nousisivat arvioi-
9296: Nykyisten määräysten mukaan julkisella sekto-
9297: den mukaan hiljalleen 30-40 miljoonan markan
9298: rilla on korvauksen edellytyksenä, että potilas
9299: tasolle.
9300: pystyy osoittamaan, että hoidossa on tapahtunut
9301: Ellei ratkaisua lähitulevaisuudessa synny, ol-
9302: virhe tai laiminlyönti. Potilasvahinkolautakunta
9303: laan tilanteessa, jossa potilaat ovat hoitovahinko-
9304: tulee varmasti yhdenmukaistamaan ja nopeutta- jen osalta eriarvoisessa asemassa riippuen siitä,
9305: maan korvausasioiden käsittelyä, mutta sen pe-
9306: onko hoito annettu julkiseen vai yksityiseen sai-
9307: rustaminen ei ole muuttanut korvausperusteita.
9308: rauden- tai terveydenhoitoon kuuluneessa laitok-
9309: Parannuksen nykytilanteeseen tuo vasta potilas-
9310: sessa.
9311: vakuutuksen käyttöönotto.
9312: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9313: Potilasvakuutusjärjestelmä olisi sekä potilaiden tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9314: että hoitohenkilöstön etujen mukainen, koska se
9315: poistaa hankalaksi osoittautuneen syyllisyyskysy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9316: myksen selvittelyn. Vakuutuksen perusteella po- potdasvakuutuksen käyttöönottamiseksi
9317: tilaalla on oikeus korvaukseen häntä kohdannees- myös julkisessa sairauden- ja terveyden-
9318: ta hoitovahingosta riippumatta siitä, onko vahin- hoidossa.
9319:
9320: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
9321:
9322: Tuulikki Petäjäniemi
9323: 1985 vp. 225
9324:
9325: Toivomusaloite n:o 207
9326:
9327:
9328:
9329:
9330: Pietikäinen ym.: Odottavan äidin mahdollisuudesta käydä neuvo-
9331: lassa työajalla
9332:
9333:
9334: Eduskunnalle
9335:
9336: Työntekijällä on tällä hetkellä mahdollisuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9337: käyttää työaikaa sairauden- ja terveydenhoitoa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9338: koskeviin hoitokäynteihin työpaikkaterveyden- muksen,
9339: huollossa.
9340: Odottavan äidin on usein vaikea järjestää ras-
9341: kaudenaikaiset neuvolakäyntinsä työajan ulko- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
9342: puolella ja useissa tapauksissa jo tällä hetkellä odotusaikaisten neuvolakäyntien mahdol-
9343: tähän joudutaan käyttämään työaikaa. listamiseksi työajalla.
9344:
9345: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9346:
9347: Sirpa Pietikäinen Ritva Laurila
9348:
9349:
9350:
9351:
9352: 29 4285002025
9353: 226 1985 vp.
9354:
9355: Toivomusaloite n:o 208
9356:
9357:
9358:
9359:
9360: Pietikäinen ym.: Lapsivesitutkimusten laajentamisesta
9361:
9362:
9363: Eduskunnalle
9364:
9365: Suomi on panostanut vuosien varrella suuresti Voidaksemme taata jatkuvasti parantuvan ras-
9366: äitiä ja lasta koskevaan terveydenhuoltoon. Tu- kaudenaikaisen hoidon sekä äidin ja lapsen par-
9367: loksena on saatu erinomainen raskaudenaikainen haan tulee tähän suunnata lisävaroja.
9368: terveydenhuolto ja maailman pienempiä oleva Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9369: vastasyntyneiden kuolleisuus. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9370: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota odotta- muksen,
9371: van äidin mahdollisuuteen saada halutessaan ja
9372: tarvitessaan lapsivesitutkimus, jolla voidaan tode- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
9373: ta sikiön mahdollinen vammaisuus. Kaikki li- lapsivesitutkimusmahdotlisuuksien laa-
9374: sääntyneen ikä- ja muun riskin vuoksi tutkimusta jentamiseksi niin, että kaikzila halukkazila
9375: halunneet ja tarvinneet odottavat äidit eivät ole tutkimusta tarvitsevzila odottavzila äidezi-
9376: voineet tutkimusta saada kotimaassa. lä olisi siihen mahdollisuus. .
9377:
9378: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9379:
9380: Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa Eeva Turunen
9381: Päivi Varpasuo Ben Zyskowicz Liisa Hipelä
9382: Jouni J. Särkijärvi Riitta Jouppila Ilkka Kanerva
9383: Ritva Laurila Aila Jokinen Saara Mikkola
9384: Tuulikki Petäjäniemi Eva-Riitta Siitonen Riitta Uosukainen
9385: Lea Kärhä Matti Lahtinen
9386: 1985 vp. 227
9387:
9388: Toivomusaloite n:o 209
9389:
9390:
9391:
9392:
9393: Pietikäinen ym.: Geriatrisen erityiskoulutuksen lisäämisestä
9394:
9395:
9396: Eduskunnalle
9397:
9398: Vanhukset ovat yhteiskunnassamme kasvava jöiden puutteellinen ja riittämätön tietämys van-
9399: ryhmä, jonka hyvinvointiin ja kuntoon on kiinni- huksen fysiikasta ja sen muutoksista. Parantamal-
9400: tettävä tulevaisuudessa vielä nykyistä enemmän la hoitohenkilökunnan tietoa ja ymmärtämystä
9401: huomiota. Ihmisen vanhetessa hänen kehossaan vanhojen erityissairaan- ja terveydenhoidosta voi-
9402: ja ruumiintmmmnoissaan tapahtuu lukuisia daan parantaa vanhusväestömme terveyttä ja
9403: muutoksia, jotka tekevät hoitamisen, lääkityksen kuntoa ratkaisevasti.
9404: ja kuntoutuksen vaatimukset melkoisesti poik- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9405: keaviksi muiden ikäryhmien vastaavista. Vanhen- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9406: tuvan fysiikkaan ja hoitamiseen on erikostunut muksen,
9407: geriatria.
9408: Tällä hetkellä täysipainoista hoito- ja kuntou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin ge-
9409: tustyötä estää usein vanhuksia hoitavien työnteki- riatrisen erityiskoulutuksen lisäämiseksi.
9410:
9411: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9412:
9413: Sirpa Pietikäinen Lea Kärhä Aino Pohjanoksa
9414: Eva-Riitta Siitonen Ritva Laurila Matti Lahtinen
9415: 228 1985 vp.
9416:
9417: Toivomusaloite n:o 210
9418:
9419:
9420:
9421:
9422: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon sairaan-
9423: kuljetuskokeilun aloittamiseksi Vaasan terveyskeskuksessa
9424:
9425:
9426: Eduskunnalle
9427:
9428: Lääkintävahtimestarien ja sairaankuljettajien tu asialliset tilat ambulansseja varten. Virkojen
9429: koulutus on keskiasteen koulu-uudistuksen myö- puute estää näiden tilojen käyttöönoton. Kokei-
9430: tä selkiintymässä. Koulutus tuottaa ammattitai- lun aloittaminen Vaasassa on myös työllisyyden
9431: toista henkilökuntaa tälle alalle. Heidän ammat- kannalta perusteltua, koska siellä koulutetaan
9432: titaitonsa kehittäminen, ylläpitäminen ja hyö- kyseiseen ammattiin työvoimaa, josta suurin osa
9433: dyntäminen on yhteiskunnanemme ja jokaiselle jää työttömäksi tai työskentelee ammattia vastaa-
9434: kansalaiselle tärkeää, sillä potilasturvallisuuden mattomissa tehtävissä. Kokeilusta saatuja tuloksia
9435: vaarantamisella aiheutetaan henkisiä ja taloudel- voitaisiin hyödyntää valtakunnallisesti sairaankul-
9436: lisia kärsimyksiä yhteiskunnassa. Sairaankuljetus- jetuksen suunnitelmia laadittaessa.
9437: henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja hei-
9438: dän työpanoksensa hyödyntämiseksi olisi aloitet- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9439: tava kokeilu sairaankuljetuksen siirtämiseksi pa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9440: lokunnista terveyskeskuksiin paikkakunnilla, jois- muksen,
9441: sa se on tarkoituksenmukaista. Kuten tiedetään,
9442: on sairaankuljettajan työstä alle 20 % hälytystyö-
9443: tä, joten heidän työpanostaan voitaisiin hyödyn- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
9444: tää myös terveyskeskusten poliklinikoilla palo- tyksen 2 000 000 markan määrärahan ot-
9445: kuntia paremmin, koska kuljetuksissa useimmi- tamisesta lisäyksenä valtion vuoden 1985
9446: ten on lähtö- ja saapumispaikkana terveyskeskus. tulo- ja menoarvioon sairaankuljetuska-
9447: Vaasaan on valmistumassa vuoden 1986 aikana ketJun aloittamiseksi Vaasan terveyskes-
9448: ajanmukainen terveyskeskus, johon on rakennet- kuksessa.
9449:
9450: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9451:
9452: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
9453: 1985 vp. 229
9454:
9455: Toivomusaloite n:o 211
9456:
9457:
9458:
9459:
9460: Rajamäki ym.: Avosydänkirurgian ja ohitusleikkausten lisäämisestä
9461: Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa
9462:
9463:
9464: Eduskunnalle
9465:
9466: Leikkaustilanne Kuopion yliopistollisessa kes- kausvuoroa jonottavista on 85 %. KYKS on
9467: kussairaalassa on vakavasti kärjistynyt. Suurin suorittanut tähän mennessä 13 7 ohitusleikkausta,
9468: toivein käynnistetty sydänleikkaustoiminta ei ole joissa vain yksi potilas on menetetty. Jonossa on
9469: tuonut olennaista lisäystä leikkauskapasiteettiin, sen sijaan menehtynyt 9 noin 50-vuotiasta mies-
9470: koska Turun ja Helsingin yliopistolliset keskussai- tä. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan tieto-
9471: raalat eivät enää ole ottaneet avosydänkirurgian jen mukaan sepelvaltimovarjoainejonossa olevista
9472: ja ohitusleikkausten osalta potilaita jonoon Kuo- on 10 % menehtynyt. Kyseessä on inhimillisesti
9473: pion yliopistollisen keskussairaalan vastuualueel- ja kansantaloudellisesti vakava sairaanhoidollinen
9474: ta. Kuopion keskussairaalan vastuulla on Keski- epäkohta.
9475: Suomen, Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja Kuopion Kuopion yliopistollinen keskussairaala kykenee
9476: läänin väestö. Vastuualue on samalla sydänsai- nostamaan viikoittaisen leikkausmäärän viiteen
9477: rauksien synkintä aluetta maassamme. leikkaukseen.
9478: Kuopiossa suoritetaan nykyisin kolme leikkaus-
9479: ta viikossa. Jonossa varjoainekuvaukseen on kui- Itä-Suomen vaikean sydänleikkaustilanteen pi-
9480: tenkin n. 400 sepelvaltimopotilasta, joista 90 % kaiseksi helpottamiseksi ehdotamme eduskunnan
9481: tulee leikattavaksi. Tällä hetkellä on leikkausta hyväksyttäväksi toivomuksen,
9482: varten valmiiksi tutkittuna 30 potilasta, joiden
9483: leikkausta edeltävästä tutkimuksesta ei saisi men- että hal/z'tus ryhtyisi toimenpiteisiin
9484: nä kolmea kuukautta kauempaa itse leikkauk- Kuopion yliopistollisen keskussairaalan
9485: seen. avosydänkirurgian ja ohitusleikkausten li-
9486: Leikkausta jonottavat ovat työikäisiä. Potilai- säämiseksi siten, että leikkausjonot voi-
9487: den keski-ikä on n. 50 vuotta, mikä on 10 vuotta daan purkaa lähimpien kahden vuoden
9488: alhaisempi kuin muualla maassa. Miehiä leik- kuluessa.
9489:
9490: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
9491:
9492: Kari Rajamäki Kerttu Törnqvist Jouko Tuovinen
9493: Tuula Paavilainen Pertti Hietala Ole Wasz-Höckert
9494: Erkki Moisander Osmo Vepsäläinen
9495: 230 1985 vp.
9496:
9497: Toivomusaloite n:o 212
9498:
9499:
9500:
9501:
9502: Raudaskoski ym.: Raittiustyön tehostamisesta ja alkoholin haittavai-
9503: kutusten lieventämisestä
9504:
9505:
9506: Eduskunnalle
9507:
9508: Tilastotiedot kertovat alkoholin kulutuksen Myös tuotannolliseen totmtntaan ja työpaikka-
9509: olevan jälleen voimakkaassa nousussa. Tällaiseen ilmapiiriin runsaaksi paisunut alkoholinkäyttö
9510: kehitykseen kansakunnalla ei olisi varaa. Runsaan vaikuttaa häiritsevästi ja työpaikkoja tuhoavasti.
9511: alkoholinkäytön kielteiset seuraukset tulevat yhä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9512: pahempina esiin samalla, kun alkoholin runsas nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9513: käyttö tavoittaa yhä nuorempia ikäluokkia. On- muksen,
9514: kin ilmeistä, että alkoholipolittiikkamme aiheut-
9515: taa jo nyt kansantaloudelle enemmän taloudellis- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
9516: ta vahinkoa kuin taloudellista hyötyä. Alkoholi piteisiin valmistelevan toimikunnan aset-
9517: on tuomassa myös koteihin onnettomuutta ja tamiseksi Alko Oy:n vuotuisten voittova-
9518: henkistä hätää, turvattomuutta ja monenlaisia rojen kokonaan käyttämiseksi sekä rait-
9519: ristiriitoja. Alkoholi on myös kovin usein syypää tiustyöhön että alkoholin kåytöstå" aiheu-
9520: suoranaiseen rikollisuuteen ja sen syntymiseen, tuneiden moninaisten haittavaikutusten
9521: järjestyshäiriöihin ja liikenteen vaarantumiseen. lievittämiseen.
9522:
9523: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
9524:
9525: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila Aapo Saari
9526: Mikko Jokela Reino Karpola Sirkka-Liisa Anttila
9527: Pirkko Ikonen Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
9528: 1985 vp. 231
9529:
9530: Toivomusaloite n:o 213
9531:
9532:
9533:
9534:
9535: Renlund ym.: Huumausaineita koskevasta tetveyskasvatuksesta Ja
9536: valistustoiminnasta
9537:
9538:
9539: Eduskunnalle
9540:
9541: Eri lähteistä saatavien tietojen perusteella huu- ta. Koulutuksesta ovat kantaneet vastuun ensisi-
9542: mausaineiden salakuljetus, välittäminen, myynti jaisesti lääninhallitusten sosiaali- ja tetveysosas-
9543: ja käyttö ovat olleet lisääntymässä viime vuosina. tot, eräät raittiusjärjestöt ja raittiuslautakunnat.
9544: Huumausainerikoksia on paljastunut Etelä-Suo- Raittiustyölain mukaan koulutuksen järjestämi-
9545: men suurten asutuskeskusten lisäksi runsaasti nen kunnassa kuuluukin nimenomaan raittius-
9546: ympäri maata, mikä osoittaa kokeilujen ja käytön lautakunnan tehtäväkenttään. Vaikka suuri osa
9547: laajaa levinneisyyttä. On ilmeistä, että kansainvä- koulutuksesta on ollut hyvää, on koulutus koko-
9548: linen huumausainerikollisuus pyrkii entisestään naisuutena jäänyt melko sattumanvaraiseksi ja
9549: lisäämään huumeiden markkinointia Suomeen. hajanaiseksi. Syynä koulutuksen hajanaisuuteen
9550: Huumausaineongelmien hallitsemisen kannal- on osaltaan ollut valtakunnallisen koordinoinnin
9551: ta ovat erilaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet puute. Huumausaineongelmien ennaltaehkäisyn
9552: keskeisiä. Tullin ja poliisin tehokkaiden toimen- kannalta olisi tärkeää, että eri puolilla maata
9553: piteiden lisäksi huumausaineongelmien leviämi- toimivilla, ennaltaehkäisyn kannalta keskeisillä
9554: sen ehkäisy edellyttää toimintavalmiuksia sellai- henkilöillä olisi perusvalmiudet huumeongel-
9555: silta henkilöiltä, jotka joutuvat työssään mahdol- mien käsittelyyn.
9556: lisesti tekemisiin huumausaineiden kokeilijoiden
9557: ja käyttäjien kanssa. Tällaisia ammattiryhmiä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9558: ovat muun muassa päihde- ja sosiaalityöntekijät, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9559: opetushenkilöstö, tetveydenhuoltohenkilöstö sen,
9560: sekä nuoriso- ja raittiustoimen työntekijät. Ylei-
9561: nen kokemus on se, että nämä ammattiryhmät
9562: kokevat nykyiset valmiutensa huumausaineongel- että hallitus kiireellisesti selvittäisi
9563: mien käsittelyyn riittämättömiksi. mahdollisuudet huumausaineita koske-
9564: Huumausaineongelmien ennaltaehkäisyssä kes- van ennaltaehkäisevän koulutuksen yleis-
9565: keisille ammattiryhmille on järjestetty koulutus- suunnitteluun ja koordinointiin.
9566:
9567: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
9568:
9569: Boris Renlund Sakari Knuuttila Anna-Kaarina Louvo
9570: Anssi Joutsenlahti Ensio Laine Hannele Pokka
9571: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
9572: Gunnar Jansson Jutta Zilliacus Håkan Malm
9573: 232 1985 vp.
9574:
9575: Toivomusaloite n:o 214
9576:
9577:
9578:
9579:
9580: Roos ym.: Huumeiden vaarallisuutta käsittelevän video-ohjelman
9581: tekemisestä
9582:
9583:
9584: Eduskunnalle
9585:
9586: Huumeiden käyttö erityisesti nuorten keskuu- Tätä video-ohjelmaa olisi sitten kasetteina saa-
9587: dessa on noussut erääksi kipeimmistä ongelmista. tavana erilaisten kerhojen, seurojen, lautakuntien
9588: Yhtenä keinona muiden lisäksi on varmaan jne. käyttöön juuri sinne, missä valistusta ki-
9589: hyväksi tiedon lisääminen huumeiden vaaroista. peimmin kaivataan. Peruskoulun eri asteilla ja
9590: Erityisen tärkeätä olisi saada nuoret ymmärtä- lukiossa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa tällai-
9591: mään, miten huomaamatta huumeen orjaksi vä- nen valistava opetus olisi oppilaiden iän huo-
9592: hitellen voi joutua. Näyttää siltä, että perinteiset mioon ottaen varsin paikallaan.
9593: menetelmät eivät enää yksin riitä tietoa levittä-
9594: mään, vaan tarvitaan jotakin uutta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
9595: Nykyajan nuoriso lienee niin valistunutta, että vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9596: sille näin vakavassa asiassa voidaan valistusta
9597: antaa kertomalla huumeista todella suoraan asi-
9598: aan käyden ja paljastavasti kaikki. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9599: Eräs tapa olisi valmistaa tässä hengessä video- huumeista ja niiden vaaroista kertovan
9600: ohjelma huumeista, niiden käytön seurauksista ja video-ohjelman aikaansaamiseksi ja sen
9601: tehdä siitä todella kaunistelematon kuvaus nyky- levittämiseksi kautta maan valistustyössä
9602: päivästä. käytettäväksi.
9603:
9604: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
9605:
9606: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
9607: Matti Kuusio Mikko Elo
9608: 1985 vp. 233
9609:
9610: Toivomusaloite n:o 215
9611:
9612:
9613:
9614:
9615: Saari ym.: Turkisten jalostuskonsulenttijärjestelmän kehittämisestä
9616:
9617:
9618: Eduskunnalle
9619:
9620: Suomessa tuotetaan noin 2 miljardin markan verrattain mittavaa. Kuitenkaan juuri nimeksi-
9621: edestä turkiksia. Valtaosa viedään ulkomaille ja- kään ei neuvonta sisällä turkisten jalostamisen
9622: lostamattomina raakaturkiksina. Turkisten jalos- neuvontaa. Hyvin alalle sopivana voitaisiin kaik-
9623: taminen valmiiksi tuotteiksi, kuten esimerkiksi kein nopeimmin turkisten jatkojalostusneuvonta
9624: asusteiksi, kohottaisi maamme saamia vientitulo- organisoida kotiteollisuusyhdistysten kautta. On-
9625: ja runsaasti. Turkisten jatkojalostamisen yhtenä han 22 yhdistyksellä jo nykyisellään noin 160
9626: keskeisenä esteenä on pidettävä ilman muuta neuvonta-asemaa.
9627: alalla vallitsevaa koulutuksen ja neuvonnan puu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9628: tetta. Erittäin käsityövaltaisena toimintana turkis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9629: ten jatkojalostamisen neuvontatyötä voitaisiin ke- muksen,
9630: hittää AKH:n valvonnan ja avustuksen turvin
9631: toimivissa 22 kotiteollisuusyhdistyksessä. että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
9632: Kotiteollisuusyhdistysten nykyinen neuvonta- turkisalan jatkojalostuskonsulenttijärjes-
9633: toiminta, joka sisältää erilaisen käsityöneuvonnan telmän kehittämiseksi kotiteollisuus-
9634: ohella myös alan tuotekehityksen neuvontaa, on yhdistyksiin.
9635:
9636: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
9637:
9638: Aapo Saari Juhani Tuomaala Jukka Vihriälä
9639:
9640:
9641:
9642:
9643: 30 4285002025
9644: 234 1985 vp.
9645:
9646: Toivomusaloite n:o 216
9647:
9648:
9649:
9650:
9651: Skön ym.: Psoriasispotilaiden hoitomatkojen järjestämisestä
9652:
9653:
9654: Eduskunnalle
9655:
9656: Psoriasis on yksi vaikeimmista ihotaudeista, ottaa psoriasispotilaiden erikoisjoukkolennätykset
9657: jonka hoitoa on kokeiltu monin eri menetelmin. etelään, jotka korvattaisiin valtion varoista. Jouk-
9658: Psoriasis on erittäin kiusallinen potilaalle, sillä kolentoina alennukset olisivat suuret ja kustan-
9659: esimerkiksi työelämässä monet psoriasista sairas- nukset laskisivat sekä lentojen että majoituksen
9660: tavat työntekijät ovat huomanneet, ettei heille osalta. Pienituloisten psoriasispotilaiden etelän-
9661: sovi tehdastyö ja pölyiset työolosuhteet eikä kos- matkat tulisi korvata sataprosenttisesti.
9662: teassa ympäristössä tai vedessä tapahtuva työ.
9663: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
9664: Olemme kuulleet niinkin ikävistä tapauksista,
9665: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9666: että avioliitot ovat kariutuneet vaikean psoriasik-
9667: sen vuoksi.
9668: Yhdeksi parhaista hoitokeinoista on osoittau- että hallitus ryhtyisi totmzzn vazkeaa
9669: tunut etelän aurinko. Jopa hinnaltaan etelänmat- psoriasis-ihotautia sairastavien potzlaiden
9670: kat kilpailevat lääkehoidon kanssa. Psoriasispoti- kuljettamiseksi etelän aurinkoon valtion
9671: laiden yhdeksi hoitokeinoksi tulisi ehdottomasti korvausjärjestelmän turvin.
9672:
9673: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
9674:
9675: Pentti Skön Reino Jyrkilä
9676: Lea Mäkipää Mikko Vainio
9677: 1985 vp. 235
9678:
9679: Toivomusaloite n:o 217
9680:
9681:
9682:
9683:
9684: Skön ym.: Määrärahasta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Hel-
9685: singin terveydenhoitoaseman vuokran maksamiseksi
9686:
9687:
9688: Eduskunnalle
9689:
9690: Ylioppilaiden terveydenhoitoasemat t01m1vat kaikki mahdolliset keinot, koska opiskelijoiden
9691: useilla paikkakunnilla vastikkeetta korkeakou- taloudellinen asema on huono.
9692: lujen tiloissa. Vuoden 1977 valtion tulo- ja
9693: menoarvion yhteydessä eduskunnan tekemän Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9694: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9695: päätöksen perusteella Helsingin terveydenhoito-
9696: asema on ainoa, josta Ylioppilaiden terveyden-
9697: hoitosäätiö maksaa vuokran. että hallitus ottaisi valtion vuoden
9698: Kokonaisvuokra vuonna 1985 Helsingin toimi- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
9699: pisteestä tulee olemaan noin 2,15 miljoonaa vän määrärahan Ylioppzlaiden terveyden-
9700: markkaa. Kansaneläkelaitos korvaa vuokrasta hoitosäätiön Helsingin terveydenhoito-
9701: osan. Opiskelijan terveydenhoitomaksussa suorit- aseman vuokran maksamiseksi valtion va-
9702: tama korvaus vuonna 1985 on 11,35 mk. Tämän roista niiltä osin, kuin Kansaneläkelaitos
9703: maksuosuuden alentamiseksi olisi löydettävä ei sitä korvaa.
9704:
9705: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9706:
9707: Pentti Skön Reino Jyrkilä
9708: Mikko Vainio Lea Mäkipää
9709: 236 1985 vp.
9710:
9711: Toivomusaloite n:o 218
9712:
9713:
9714:
9715:
9716: Toiviainen: Määrärahasta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Hel-
9717: singin terveydenhoitoaseman vuokran maksamiseksi
9718:
9719:
9720: Eduskunnalle
9721:
9722: Ylioppilaiden terveydenhoitoasemat t01m1vat Edellä olevan petusteella ehdotan eduskunnan
9723: useilla paikkakunnilla vastikkeetta korkeakou- hyväksyttäväksi toivomuksen,
9724: lujen tiloissa. Helsingin terveydenhoitoasema on
9725: poikkeuksellisesti ainoa, josta Ylioppilaiden ter-
9726: veydenhoitosäätiö maksaa vuokran.
9727: Kokonaisvuokra vuonna 1985 Helsingin toimi- että hallitus ottaisi valtion vuoden
9728: pisteestä tulee olemaan noin 2,15 miljoonaa 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen riittå"-
9729: markkaa. Kansaneläkelaitos korvaa vuokrasta vän määrärahan Ylioppzlaiden terveyden-
9730: osan. Opiskelijan terveydenhoitomaksussa suorit- hoitosäätiön Helsingin terveydenhoito-
9731: tama korvaus vuonna 1985 on 11,35 mk. Tämän aseman vuokran maksamiseksi valtion va-
9732: maksuosuuden alentamiseksi olisi käytettävä roista nizltä osin, kuin Kansaneläkelaitos
9733: kaikki mahdolliset keinot. ei sitä korvaa.
9734:
9735: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9736:
9737: Seppo Toiviainen
9738: 1985 vp. 237
9739:
9740: Toivomusaloite n:o 219
9741:
9742:
9743:
9744:
9745: Vainio ym.: Syväsädehoitolaitteiden uusimisesta
9746:
9747:
9748: Eduskunnalle
9749:
9750: Selvityksen mukaan koko maan sädehoitotilan- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9751: ne on katastrofaalinen. Laitteet ovat vanhentu-
9752: neita ja syöpä leviää. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9753: Kysymyksessä eivät kuitenkaan ole suuret ra- syöpäsairaiden hoitamisessa käytettävien
9754: hat, mutta sitä vastoin kyllä välinpitämättömyys vanhentuneiden syväsädehoitolaitteiden
9755: elämästä ja kärsivistä ihmisistä. kzireelliseksi uusimiseksi erityisesti kes-
9756: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- kussairaaloissa.
9757:
9758: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9759:
9760: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
9761: Helvi Koskinen
9762: 238 1985 vp.
9763:
9764: Toivomusaloite n:o 220
9765:
9766:
9767:
9768:
9769: Vainio ym.: Avohoitoverkoston luomisesta psoriasispotilaiden hoi-
9770: don tehostamiseksi
9771:
9772:
9773: Eduskunnalle
9774:
9775: Maahamme tulisi luoda tehokas avohoitoverk- Maassamme on noin 100 000 jatkuvaa hoitoa
9776: ko psoriasis-ihotautipotilaiden pysyttämiseksi tarvitsevaa psoriaatikkoa.
9777: työkuntoisina. Myös sairausvakuutussäännöksiä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
9778: olisi muutettava siten, että taudin hoidossa käy- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9779: tettävät lääkkeet tulisivat kokonaan korvattaviksi.
9780: Myös potilaiden käyttämä ruoka on erikoisruoka- että hallitus ryhtyisi toimiin psoriasis-
9781: valioon kuuluvaa ja tavallista ruokaa kalliimpaa, ihotautipotzlaiden avohoitoverkoston luo-
9782: joten siitäkin on potilaalle ylimääräisiä kuluja. miseksi.
9783:
9784: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9785:
9786: Mikko Vainio Jouko Skinnari Pentti Skön
9787: 1985 vp. 239
9788:
9789: Toivomusaloite n:o 221
9790:
9791:
9792:
9793:
9794: Vainio ym.: Ilmaisten terveystarkastusten saamisesta rintamavete-
9795: raaneille
9796:
9797:
9798: Eduskunnalle
9799:
9800: On korkea aika lopulta saattaa koko maassa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9801: voimaan sotiemme veteraanien terveystarkastuk-
9802: set ja heidän kuntoutuksensa todella käyntiin. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9803: Tämä ei ole liikaa pyydetty maan pelastajille. miin sotiemme veteraanien zlmaisten ter-
9804: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- veystarkastusten azkaansaamiseksi.
9805:
9806: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9807:
9808: Mikko Vainio Pentti Skön ). Juhani Kortesalmi
9809: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
9810: 240 1985 vp.
9811:
9812: Toivomusaloite n:o 222
9813:
9814:
9815:
9816:
9817: Vainio ym.: Pienyritysten perustamista koskevan neuvontatyön
9818: kehittämisestä
9819:
9820:
9821: Eduskunnalle
9822:
9823: Pienyritysten lukumäärä on Suomessa eri syistä Kauppa- ja teollisuusministeriön taholta on
9824: huolestuttavasti noususuhdanteesta huolimatta todettu, että kauppa- ja teollisuusministeriön
9825: jopa laskenut. alaiset teollisuuspiirit harjoittavat neuvonta- ja
9826: Tulevaisuuden yhteiskunnassa, kun suurteolli- koulutustoimintaa, joka on suunnattu jo toimi-
9827: sella puolella työpaikkojen määrä koko ajan vä- vien yritysten johtohenkilöiden lisäksi myös uu-
9828: henee, on löydettävä aivan uusia mahdollisuuksia sien yritysten perustamista aikoville, sekä että
9829: työpaikkojen luomiseen. Tällöin nimenomaan kunnalliset elinkeinoasiamiehet, joiden palk-
9830: erilaiset uusimuotoiset pienyritykset ovat erittäin kaukseen myönnetään valtionosuutta ja -avustus-
9831: kannatettavia, koska niissä syntyy työpaikkoja ta, antavat neuvoja uusien yritysten perustami-
9832: pienellä pääomalla ja ne ovat nopeasti uusiin seen liittyvissä kysymyksissä.
9833: olosuhteisiin mukautuvia. Tällaisia työpaikkoja Tulo- ja menoarviossa on teollisuuspiirien hen-
9834: pienyritysten kautta ei kuitenkaan synny ilman kilöstöä vuosittain jonkin verran lisätty. Kauppa-
9835: asianmukaista perustamisneuvontaa, koska nyky- ja teollisuusministeriön toimenpiteet eivät kui-
9836: aikainen lakien ja säädösten viidakko estää taval- tenkaan ole johtaneet toivottuun lopputulokseen
9837: lista ihmistä ryhtymästä yrittäjäksi, jos hän ei eli yritysten määrän olennaiseen kasvuun.
9838: jostakin saa asianmukaista tietoa yritysten perus-
9839: tamismahdollisuuksista ja yritysideoista. Tällaisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9840: toiminnan edistäminen olisi yhteiskunnan kan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9841: nalta kaikkein halvinta työllistämistä. Hyvänä muksen,
9842: esimerkkinä ko. koulutuksesta on Lahdessa toi-
9843: miva Helsingin yliopiston alainen sivupiste, joka että hallitus ryhtyisi toimiin pienyritys-
9844: on saanut yrityskoulutuksellaan erittäin tehokkai- ten perustamisen neuvontatyön laajamit-
9845: ta ja kauaskantoisia tuloksia. taiseksi kehittämiseksi.
9846:
9847: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9848:
9849: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
9850: 1985 vp. 241
9851:
9852: Toivomusaloite n:o 223
9853:
9854:
9855:
9856:
9857: Vainio ym.: Haja-asutus- ja kehitysalueilla sijaitsevien kauppojen
9858: lakkauttamisen ehkäisemisestä
9859:
9860:
9861: Eduskunnalle
9862:
9863: Vähittäiskaupan vaikeudet ennen kaikkea että hallitus ryhtyisi sopiviksi ja tehok-
9864: haja-asutus- ja kehitysalueilla ovat suuret. Ne kaiksi katsomiinsa toimenpiteisiin vähit-
9865: ovat kasvamaan päin ja kauppakuolemat jatku- täiskauppajärjestöjen tukemiseksi haja-
9866: vat. Näin palvelu heikkenee. asutusaluetila ja kehitysaluetila sijaitse-
9867: On selvää, että asiantilaan on kiireellisesti vien kauppojen häviämisen ehkäisemisek-
9868: saatava todellinen korjaus. sz.
9869: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
9870: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9871:
9872: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9873:
9874: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
9875:
9876:
9877:
9878:
9879: 31 4285002025
9880: 242 1985 vp.
9881:
9882: Toivomusaloite n:o 224
9883:
9884:
9885:
9886:
9887: Vihriälä ym.: Kotiteollisuusyhdistysten neuvonta-asemien valtion-
9888: apujen turvaamisesta
9889:
9890:
9891: Eduskunnalle
9892:
9893: Maassamme tmmu noin 160 kotiteollisuus- sistä. Tämän johdosta työllisyys-, yritys- ja yhteis-
9894: yhdistysten neuvonta-asemaa, joista noin 100 saa kuntapoliittisesti olisikin mitä ensiarvoisemmin
9895: henkilöstö- ja eräisiin muihinkin menoihin val- tärkeää, että yhtä keskeistä kaikkein pienintä
9896: tionavustusta. Muut asemat toimivat pääasiassa yritystoimintaa neuvovaa ja edistävää organisaa-
9897: kuntien avustusten varassa. Koska valtionapujen tiota, kotiteollisuusorganisaatiota, tuettaisiin ai-
9898: myöntämisessä ei ole millään tavoin jyvitetty kaisempaa enemmän ja tasapuolisemmin valtio-
9899: avustuksen suuruutta kunnan kantokyvyn mu- vallan toimesta.
9900: kaan tai arvioitu aseman tarpeellisuutta paikka-
9901: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9902: kunnan pien- ja kotiteollisuuden edistämistar-
9903: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9904: peesta lähtien, ovat kotiteollisuusyhdisysten yllä-
9905: muksen,
9906: pitämät neuvonta-asemat valtionapujen suhteen
9907: varsin perusteettomasti hyvin eriarvoisessa ase-
9908: massa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9909: Uusien työtilaisuuksien luominen on automa- kotiteollisuusyhdistysten neuvonta-ase-
9910: tisoituvassa tietoteknologian yhteiskunnassa yhä mien valtionapujen riittävyyden ja tasa-
9911: suuremmassa määrin riippuvaista pienistä yrityk- puolisen jakautumisen turvaamiseksi.
9912:
9913: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9914:
9915: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
9916: 1985 vp. 243
9917:
9918: Toivomusaloite n:o 225
9919:
9920:
9921:
9922:
9923: Viinanen: Virkojen perustamisesta Forssan aluesairaalan röntgen-
9924: osastolle
9925:
9926:
9927: Eduskunnalle
9928:
9929: Forssan aluesairaala palvelee röntgenpalvelui- Ainoa ratkaisu tilanteen saamiseksi tasapai-
9930: den suhteen laajaa talousaluetta ollen ainoa rönt- noon on saada röntgenosastolle lisää henkilökun-
9931: gentutkimuksia tekevä laitos alueellaan. Siihen taa sekä yksi röntgenlääkärin virka, joihin tarvit-
9932: tukeutuvat myös yksityislääkärit, lääkärikeskukset tavat varat tulisi ensi tilassa sisällyttää asianomai-
9933: sekä työterveyshuolto. siin suunnitelmiin. Näin voitaisiin turvata asialli-
9934: nen palvelutaso Forssan talousalueella.
9935: Nykyisellä henkilökuntamäärällä ei kuitenkaan Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
9936: enää pystytä tarjoamaan edes tyydyttävää palve- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9937: lutasoa runsaan röntgentutkimuskysynnän vuok-
9938: si, sillä henkilökunta työskentelee ylikuormitet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9939: tuna eikä ratkaisua esim. työaikajärjestelyin ole virkojen saamiseksi Forssan aluesairaalan
9940: tässä tilanteessa mahdollista löytää. röntgenosastolle.
9941:
9942: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9943:
9944: Iiro Viinanen
9945: 244 1985 vp.
9946:
9947: Toivomusaloite n:o 226
9948:
9949:
9950:
9951:
9952: Väänänen: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsingin tervey-
9953: denhoitoaseman vuokran maksamisesta
9954:
9955:
9956: Eduskunnalle
9957:
9958: Ylioppilaiden terveydenhoitoasemat t01m1vat maksuosuuden alentamiseksi olisi löydettävä
9959: useilla paikkakunnilla vastikkeetta korkeakou- kaikki mahdolliset keinot, koska opiskelijoiden
9960: lujen tiloissa. Vuoden 1977 valtion tulo- ja taloudellinen asema on huono.
9961: menoarvion yhteydessä eduskunnan tekemän
9962: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
9963: päätöksen perusteella Helsingin terveydenhoito-
9964: hyväksyttäväksi toivomuksen,
9965: asema on ainoa, josta Ylioppilaiden terveyden-
9966: hoitosäätiö maksaa vuokran.
9967: Kokonaisvuokra vuonna 1985 Helsingin toimi- että hallitus ryhtyisi toimiin YlioppzJai-
9968: pisteestä tulee olemaan noin 2,15 miljoonaa den terveydenhoitosäätiön Helsingin ter-
9969: markkaa. Kansaneläkelaitos korvaa vuokrasta veydenhoitoaseman vuokran maksamisek-
9970: osan. Opiskelijan terveydenhoitomaksussa suorit- si valtion varoista nziltå" osin, kuin Kan-
9971: tama korvaus vuonna 1985 on 11,35 mk. Tämän saneläkelaitos ei sitä korvaa.
9972:
9973: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9974:
9975: Marjatta Väänänen
9976: 1985 rd. 245
9977:
9978: Hemställningsmotion nr 227
9979:
9980:
9981:
9982:
9983: Zilliacus m.fl.: Om avlåtande av en proposition tili lag om
9984: patientens rättsskydd
9985:
9986:
9987: Tili Riksdagen
9988:
9989: Alit oftare förekommande alarmerande upp- de läkaren i den anstalt där han/hon skötts.
9990: gifter om bristande rättskydd för sjuka människor Patientombudsmannen skulie bistå vid uppgö-
9991: och patienter på sjukhus och i läkarvård har randet av anmärkningen. Det föreslås också stad-
9992: bidragit tili att undertecknad under senare år ganden om principerna för vetenskapsliga under-
9993: gjort såv~l skriftliga spörsmål som hemstälinings- sökningar av människor.
9994: motioner tili regeringen i hopp om att densam- Någon sådan proposition har emeliertid ännu
9995: ma måtte vidtaga åtgärder för att tili riksdagen inte avlåtits tili riksdagen. Då det på senare tider
9996: avlåta en proposition tili lag om patienters rätts- även förekommit några synnerligen uppseende-
9997: skydd. Också kommissionen för frågor om rätts- väckande fali inom mentalvårdssektorn däi: pati-
9998: skydd inom hälsovården har i sina betänkanden enters tvångsintagningsförfarande varit objekt för
9999: hävdat att patienters rättigheter borde regleras såväl samhälielig uppmärksamhet som medi-
10000: genom en egen lag, viiken skulie omfatta patien- cinska experters rvister, vore det på tiden att
10001: tens rätt att klaga på skötsel och bemötande, rätt ovannämnda lagproposition brådskande skulie
10002: att få uppgifter om sitt hälsotilistånd samt rätt avlåtas tili riksdagen.
10003: att vägra underkasta sig motbjudande undersök- Med hänvisning tili ovanstående föreslås vörd-
10004: ningar och vård. Dessutom föreslår kommissio- samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
10005: nen i sitt senaste delbetänkande att ett särskilt
10006: anmärkningsförfarande skali införas, samt ett att regeringen i brådskande ordning
10007: patientombudsmannasystem och patientråd för måtte vidtaga åtgärder för att tzll riks-
10008: patienters trygghet. Patienten skulie kunna en- dagen avlåta en proposition tzll lag om
10009: ligt lagförslaget framstälia anmärkning tililedan- patientens rättsskydd.
10010:
10011: Helsingfors den 14 februari 1985
10012:
10013: Jutta Zilliacus Ole Norrback Håkan Nordman
10014: Gunnar Jansson Henrik Westerlund Håkan Malm
10015: 246 1985 vp.
10016:
10017: Toivomusaloite n:o 227 Suomennos
10018:
10019:
10020:
10021:
10022: Zilliacus ym.: Potilaan oikeussuojaa koskevan lakiesityksen antami-
10023: sesta
10024:
10025:
10026: Eduskunnalle
10027:
10028: Yhä useammin esiintyneiden hälyttävien tieto- hoidettu. Potilasasiamies avustaisi huomautuksen
10029: jen johdosta, jotka koskevat sairaiden henkilöi- laatimisessa. Lisäksi ehdotetaan säännöksiä, jotka
10030: den sekä sairaalassa ja lääkärinhoidossa olevien koskevat ihmisen tieteellisen tutkimisen periaat-
10031: potilaiden oikeussuojan puuttumista, olemme teita.
10032: viime vuosina tehneet sekä kirjallisia kysymyksiä Mitään tällaista esitystä ei kuitenkaan ole vielä
10033: että toivomusaloitteita hallitukselle toivoen, että annettu eduskunnalle. Koska viime aikoina myös
10034: se ryhtyisi toimenpiteisiin potilaan oikeussuojaa on esiintynyt eräitä varsin suurta huomiota herät-
10035: koskevan lakiesityksen antamiseksi eduskunnalle. täneitä tapauksia mielenterveyssektorilla, jolloin
10036: Myös terveydenhuollon oikeussuojatoimikunta potilaiden pakkohoitoon ottamismenettely on ol-
10037: on mietinnöissään esittänyt, että potilaiden oi- lut sekä yhteiskunnallisen että lääketieteellisten
10038: keussuojasta tulisi säätää omassa laissa, joka käsit- asiantuntijoiden huomion kohteena, olisi koh-
10039: täisi potilaan oikeuden valittaa hoidosta ja kohte- tuullista, että edellä mainittu lakiesitys annettai-
10040: lusta, oikeuden saada tietoja omasta terveydenti- siin kiireellisesti eduskunnalle.
10041: lastaan sekä oikeuden kieltäytyä vastenmielisistä
10042: tutkimuksista ja hoidosta. Tämän lisäksi toimi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
10043: kunta ehdottaa viime osamietinnössään, että po- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10044: tilaiden suojaamiseksi otettaisiin käyttöön erityi-
10045: nen huomautusmenettely sekä potilaiden asia- että hallitus ryhtyisi kti'reellisti'n toi-
10046: miesjärjestelmä ja potilasneuvosto. Lakiesityksen menpiteisiin potilaan oikeussuojaa koske-
10047: mukaan potilas voisi esittää huomautuksen sen van lakiesityksen antamiseksi eduskun-
10048: laitoksen johtavalle lääkärille, jossa häntä on nalle.
10049:
10050: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
10051:
10052: Jutta Zilliacus Ole Norrback Håkan Nordman
10053: Gunnar Jansson Henrik Westerlund Håkan Malm
10054: 1985 rd. 247
10055:
10056: Hemställningsmotion nr 228
10057:
10058:
10059:
10060:
10061: Zilliacus: Om beviljande av medel för Folkhälsoinstitutets polio-
10062: forskning
10063:
10064:
10065: Tili Riksdagen
10066:
10067: Den alarmerande situation som Finland har om flera tjänster onsdagen den 13 februari 1985
10068: råkat i genom det nya poliovituset gör att man och fogat framställan tili medicinalstyrelsens
10069: på ansvarigt håll fäst uppmärksamhet vid polio- tilläggsbudgetförslag.
10070: forskningen. Från Folkhälsoinstitutets sida har Folkhälsoinstitutet har beräknat att det kostar
10071: man flere gånger påpekat att personalbrist råder 540 000 mark att anställa fyra personer tili samt
10072: på forskningens område samt att redan dagens att anskaffa mera apparatur för forskningen.
10073: situation skulle kräva fler anställda för att utvär- Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
10074: dera den pågående vaccinationskampanjen. Ock- dertecknad vördsamt att riksdagen ville hemstäl-
10075: så med tanke på vaccinationsprogrammet under la,
10076: kommande år borde man vara bättre förberedd,
10077: vilket likaså kräver mera personal. Folkhälsoinsti- att regeringen vidtar åtgttrder för att
10078: tutet försöker få mera resurser via den statsliga verka i den riktningen att Folkhälsoinsti-
10079: tilläggsbudgeten och det framhålls härvid att tutet skulle erhålla de nödiga medlen för
10080: enbart fyra anställda tili skulle underlätta situa- att råda bot på den alarmerande perso-
10081: tionen. Veterligen har också medicinalstyrelsens nalbristen inom polioforskningens områ-
10082: kollegium behandlat Folkhälsoinstitutets förslag de.
10083:
10084: Helsingfors den 14 februari 1985
10085:
10086: Jutta Zilliacus
10087: 248 1985 vp.
10088:
10089: Toivomusaloite n:o 228 Suomennos
10090:
10091:
10092:
10093:
10094: Zilliacus: Varojen myöntämisestä Kansanterveyslaitokselle poliotut-
10095: kimusta varten
10096:
10097:
10098: Eduskunnalle
10099:
10100: Suomen jouduttua hälyttävään tilaan uuden mistä koskevaa ehdotusta keskiviikkona 13 päivä-
10101: polioviruksen vuoksi on vastuuntuntoisissa pii- nä helmikuuta 1985 ja lisännyt esityksen lääkin-
10102: reissä kiinnitetty huomiota poliotutkimukseen. töhallituksen lisäbudjettiehdotukseen.
10103: Kansanterveyslaitoksen taholta on useita kertoja Kansanterveyslaitos on arvioinut, että neljän
10104: korostettu tutkimushenkilökunnan puutetta ja henkilön palkkaus ja tutkimukseen tarvittavan
10105: sitä, että jo nykyinen tilanne edellyttäisi lisähen- lisävälineistön hankkiminen maksaisi 540 000
10106: kilökuntaa meneillään olevan rokotuskampanjan markkaa.
10107: seurantaa varten. Tulevien vuosien rokotuskam- Edellä olevaan viitaten ehdotan edilskunnan
10108: panjoita varten tulisi olla nykyistä parempi val- hyväksyttäväksi toivomuksen,
10109: mius, mikä myös edellyttää lisähenkilökuntaa.
10110: Kansanterveyslaitos yrittää saada lisävaroja val- että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn,
10111: tion lisäbudjetin kautta ja esittää tällöin, että jo jotta Kansanterveyslaitos saisi tarvittavat
10112: neljän henkilön paikkaaminen helpottaisi tilan- varat poliotutkimuksen alalla vallitsevan
10113: netta. Lääkintöhallituksen kollegio on tiettävästi hälyttäviin henktlökuntapulan poistami-
10114: käsitellyt Kansanterveyslaitoksen toimien lisää- seksi.
10115:
10116: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
10117:
10118: Jutta Zilliacus
10119: 1985 vp. 249
10120:
10121: Toivomusaloite n:o 229
10122:
10123:
10124:
10125:
10126: Alaranta ym.: Pyhäjoen kunnostamisesta rapujoeksi
10127:
10128:
10129: Eduskunnalle
10130:
10131: Pyhäjoki oli aikoinaan Suomen tunnetuimpia maa- ja metsätalousministeriön alaiset Riista- ja
10132: rapujokia. Ravut hävisivät Pyhäjoesta vuonna kalatalouden tutkimuslaitos sekä vesihallitus.
10133: 1960 ja edelleen istutusten jälkeen vuonna 1978. Tutkimuslaitoksella on tarvittavaa raputalouden
10134: Vain pieniä määriä rapuja on näiden vuosien asiantuntemusta ja vesihallituksella veden laadun
10135: jälkeen joessa esiintynyt, mutta entinen runsas asiantuntemusta. Pyhäjokivarren kunnat ovat yh-
10136: rapukanta ei ole palautunut. teisen neuvottelun päätöksellä valmiit yhteistyö-
10137: Valtion toimenpitein on viime vuosina kun- hön suunnitelman toteuttamiseksi.
10138: nostettu vanhoja koskireittejä ja järviä virkistys-
10139: tarkoituksiin, mm. Piipsjärvi Oulaisissa. Näiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10140: vesistöjen virkistyskäyttö on huomattavasti lisään- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10141: tynyt ja niiden arvo kalavesinä on palautunut. muksen,
10142: Vesistöjen kunnostus on saanut myönteistä huo-
10143: miota osakseen.
10144: Pyhäjoen kunnostamissuunnitelman raputa- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
10145: louden elvyttämiseksi voisivat laatia yhteistyössä Pyhäjoen kunnostamiseksi rapujoeksi.
10146:
10147: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10148:
10149: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
10150: Liisa Jaakonsaari Aarno von Bell
10151:
10152:
10153:
10154:
10155: 32 4285002025
10156: 250 1985 vp.
10157:
10158: Toivomusaloite n:o 230
10159:
10160:
10161:
10162:
10163: Almgren: Vesijohdon rakentamisesta Pohjois-Kymenlaaksosta Anja-
10164: lankoskelle, Kotkaan ja Vehkalahdelle
10165:
10166:
10167: Eduskunnalle
10168:
10169: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeilla ja Veh- vat neuvottelut ovat käynnistyneet syksyllä 1984.
10170: kalahden kunnalla on vireillä vedenhankinta- Valtion edellytetään osallistuvan hankkeeseen ve-
10171: suunnitelma. Tarkoitus on johtaa ns. tekopohja- sihuoltotyönä, jolloin sen osuudeksi tulee 4 5
10172: vettä eteläisen ja keskisen Kymenlaakson asukkai- miljoonaa markkaa. Sen lisäksi toivotaan erityis-
10173: den tarpeisiin. rahoitusta niin, että valtionosuus kokonaiskus-
10174: On laadittu teknisiä selvityksiä, jotka ovat tannuksista olisi noin 60 miljoonaa markkaa.
10175: osoittaneet pohja- ja tekopohjaveden saatavuu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
10176: den ja riittävyyden runkovesijohdon rakentami- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10177: seksi Etelä-Kymenlaaksoon. Huhtikuussa 1984
10178: on Itä-Suomen vesioikeudelle jätetty veden otta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10179: mista koskeva lupahakemus. Parhaillaan on val- määrärahan saamiseksi valtion tulo- ja
10180: misteilla suoja-alueita koskeva lupahakemus, jon- menoarvioon lähivuosina vestjohdon ra-
10181: ka jälkeen suoritetaan hanketta koskeva katsel- kentamiseksi Poh;ois-Kymenlaaksosta
10182: mustoimitus. Anjalankoskelle, Kotkaan ja Vehkalah-
10183: Vedenhankintaprojektin kustannusarvio on delle.
10184: noin 100 miljoonaa markkaa. Rahoitusta koske-
10185:
10186: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
10187:
10188: Esko Almgren
10189: 1985 vp. 251
10190:
10191: Toivomusaloite n:o 231
10192:
10193:
10194:
10195:
10196: Arranz: Valtionavun myöntämisestä Espoon Meripelastusyhdistyk-
10197: selle
10198:
10199:
10200: Eduskunnalle
10201:
10202: Espoon Meripelastusyhdistyksen pv Nokkala II tauluksi valittiin kevät 1987, jolloin uus1 vene
10203: on tällä hetkellä ollut aktiivisessa meripelastus- tulisi saada käyttöön.
10204: käytössä toistakymmentä vuotta. Tilasto vuodelta Venesuunnittelutyöryhmä on laatinut nykyistä
10205: 1984 kuvaa hyvin pv Nokkalan vuotuista käyttö- pv Nokkalaa vastaavan pelastusaluksen rakennus-
10206: tarvetta ja -astetta. Suomen Meripelastusseuran erittelyn, joka joulukuussa 1984 toimitettiin 15
10207: tilasto vuodelta 1983 osoittaa kiistattomasti va- telakalle tarjouspyynnön muodossa. Tarjousten
10208: paaehtoisen meripelastustyön merkityksen maas- perusteella venesuunnittelutyöryhmä laatii vuo-
10209: samme ja erityisesti Espoon osuuden laajuuden den 1985 kuluessa rakennuserittelyn niille tela-
10210: valtakunnallisestikin tarkasteltuna. Lisääntyvä ve- koille, joilla katsotaan olevan mahdollisuuksia
10211: neily Espoon vesialueilla asettaa Espoon Meripe- toimittaa pelastusalus vuosien 1986-87 aikana.
10212: lastusyhdistykselle toiminnallisia vaatimuksia, Pv Nokkalan kokoinen pelastusalus ilman meren-
10213: jotka edellyttävät erityisesti: kulku-, viesti- ja meripelastusvarustusta on saata-
10214: - toimintavarmaa ja toimintakuntoista vene- vissa syksyn 1984 hintatason mukaan hintaan n.
10215: kalustoa sekä 600 000 mk. Veneen varustaminen nostaa hin-
10216: - hyvää toimintavalmiutta nopeutta vaativis- taa, minkä vuoksi sopivasti varusteltu me~ipelas
10217: sa hälytystehtävissä. tusalus suunniteltuna Espoon olosuhteisiin mak-
10218: Pv Nokkalan ylläpitokustannukset ovat iän saa vuoden 1985 hintatasossa n. 750 000 mk.
10219: myötä kasvaneet ja vene olisi peruskorjauksen
10220: Pv Nokkala on yhdessä Espoon Meripelastusyh-
10221: tarpeessa täyttääkseen hyvän toimintavarmuuden
10222: distyksen etsintälaivueen kanssa avustanut yli 450
10223: vaatimukset. Kun Espoon Meripelastusyhdistyk-
10224: venettä ja niissä olleita yli 1 100 ihmistä viimeis-
10225: sen toimintavalmius on päivystys- ja partiointijär-
10226: ten 15 vuoden aikana. Yhdistys ei harjoita talou-
10227: jestelyin saatu parhaaksi mahdolliseksi, on häly-
10228: dellista toimintaa.
10229: tystehtävien suoritus nopeutettavissa vain veneka-
10230: luston nopeusvaatimusta nostamalla. Koska sekä Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittavasti
10231: toimintavarmuus että nopeuden lisääminen ovat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10232: parhaiten hoidettavissa venekalustoa uusimalla,
10233: on Espoon Meripelastusyhdistyksen hallitus ryh- että hallitus ottaisi huomioon Espoon
10234: tynyt toimenpiteisiin veneen hankkimiseksi pv Meripelastusyhdistyksen tarpeen valtion
10235: Nokkala II:n tilalle. Reaaliseksi hankkeen aika- avustukseen kaluston uusimisessa.
10236:
10237: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10238:
10239: Liisa Arranz
10240: 252 1985 vp.
10241:
10242: Toivomusaloite n:o 232
10243:
10244:
10245:
10246:
10247: Astala ym.: Kunnallislain muuttamisesta rauhantyötä tukevaksi
10248:
10249:
10250: Eduskunnalle
10251:
10252: Rauhantyö on erittäin tärkeä asia. Se kuuluu ihmisten aktivoiminen ja kaikkien yhteiskunnal-
10253: kaikille. Kansalaisten työn merkitys sen toteutta- listen instituutioiden osallistuminen rauhantyö-
10254: misessa on viime aikoina lisääntynyt. hön.
10255: Rauhantyön toimintaoikeuksia olisi laajennet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10256: tava. Laeilla ei saisi rajoittaa ihmisten mahdolli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10257: suuksia tehdä rauhantyötä. Niin on tehty nykyi- sen,
10258: sen kunnallislain tulkinnoilla. Esimerkkinä mai-
10259: nittakoon korkeimman hallinto-oikeuden päätös, että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
10260: jolla on katsottu, ettei Ydinaseeton Pohjola- kunnallislain muuttamiseksi siten, että se
10261: vetoomuksen allekirjoittaminen kuulu kunnan kannustaa kuntia aktiiviseen rauhantyö-
10262: toimivaltaan. Tavoitteena pitäisi olla päinvastoin hön kaikilla rauhantyön aluezlla.
10263:
10264: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
10265:
10266: Heli Astala Kati Peltola Lauha Männistö
10267: Vappu Säilynoja Mikko Kuoppa
10268: 1985 vp. 253
10269:
10270: Toivomusaloite n:o 233
10271:
10272:
10273:
10274:
10275: Astala ym.: Ympäristönsuojelun sisällyttämisestä talousneuvoston
10276: tehtäväkenttään
10277:
10278:
10279: Eduskunnalle
10280:
10281: Ympäristöpolitiikka on kaikkia yhteiskuntapo- Ympäristönsuojeluneuvosto on useissa yhteyk-
10282: litiikan lohkoja läpäisevä politiikan ala. Nykyi- sissä nostanut esille ympäristönsuojelun ohjauk-
10283: nen hallintokäytäntö ei kuitenkaan tunnusta ym- seen ja rahoitukseen liittyviä näkökohtia. Neu-
10284: päristönsuojelua kaikkeen yhteiskuntapolitiik- vosto on suorittanut taloudellisten ohjauskeino-
10285: kaan sisältyväksi. jen soveltamista ympäristöpolitiikassa, korostanut
10286: Ympäristöministeriön perustaminen 1. 10. 198 3 ympäristönsuojelun rahoittamisratkaisuissa ns. ai-
10287: poisti eräitä puutteita ympäristöpoliittisessa heuttaja maksaa -periaatteen huomioon ottamis-
10288: suunnittelussa ja ohjauksessa. Ympäristöpolitii- ta ja maksumenetelmän käyttöä.
10289: kan ja talouspolitiikan suhde on kuitenkin edel- Ympäristönsuojeluneuvosto on v. 1984 tehnyt
10290: leen määrittelemättä. Näiden yhteiskuntapolitii- valtioneuvostolle merkittävän aloitteen ympäris-
10291: kan lohkojen yhteys muodostuu sattumanvarai- tönsuojelun sisällyttämiseksi talousneuvoston toi-
10292: sesti. mintaan - yhtenä askeleena pitkän tähtäimen
10293: talouspoliittisen linjanvedon ja ympäristönsuoje-
10294: OECD järjesti Pariisissa 18.-21.6.1984 ympä- lun näkökohtien yhteensovittamiseksi.
10295: ristö- ja talouskysymyksiä käsittelevän konferens- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10296: sin. Eräs kokouksen johtopäätöksistä oli se, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10297: ympäristönäkökohdat on korostetun tärkeytensä sen,
10298: vuoksi kiinteästi kytkettävä yleistä talouspolitiik-
10299: kaa koskeviin valtakunnallisiin päätöksiin. Ym- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10300: päristönäkökohdat tulisi myös sovittaa yhteen menpiteisiin talousneuvostosta annetun
10301: muiden yhteiskuntapolitiikan lohkojen, kuten lain ja asetuksen muuttamiseksi siten,
10302: maatalous-, teollisuus-, energia- ja liikennepoli- että valtioneuvoston asettaman talous-
10303: tiikan sekä maankäytön suunnittelun kanssa. neuvoston teht.iväksi annetaan suunnitte-
10304: Suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa otetaan lussa ja talouspoliittisessa valmistelutyössä
10305: aluepoliittinen näkökulma huomioon varsin mo- ottaa huomioon ympäristönsuojelun nä-
10306: nella keskeisellä hallinnonalalla. Ympäristöpoli- kökohdat ja edistäminen sekä että talous-
10307: tiikan alalla ei vastaavaa kehitystä vielä ole tapah- neuvostoon voidaan nimetä ympäristön-
10308: tunut. suojelua edustavia jäseniä.
10309:
10310: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10311:
10312: Heli Astala Ensio Laine Lauha Männistö
10313: Pirkko Turpeinen Mikko Kuoppa Anna-Liisa Jokinen
10314: Kati Peltola Vappu Säilynoja Esko Helle
10315: 254 1985 vp.
10316:
10317: Toivomusaloite n:o 234
10318:
10319:
10320:
10321:
10322: Bärlund ym.: Lainsäädännön kehittämisestä ranta-alueiden säilymi-
10323: seksi rakentamanomina
10324:
10325:
10326: Eduskunnalle
10327:
10328: Vapaat, virkistystarkoituksiin soveliaat rannat luonnonvaraisia rantoja eri puolilla maata myös
10329: ovat uhkaavasti loppumassa. Etelä- ja Länsi-Suo- tulevien sukupolvien ihailtavaksi ja nautittavaksi.
10330: messa on jo laajoja alueita, joilla rantaviiva koko Rantojen käyttö on myös sosiaalinen kysymys.
10331: pituudeltaan on palstoitettu yksityisten huvila- Rantojen tukkeutuminen uhkaa kaventaa erityi-
10332: tonteiksi. Muuallakin on vaikea enää jokamiehen- sesti väestökeskuksissa asuvan vähävaraisimman
10333: oikeuden puitteissa kuljeksia rantoja pitkin väestönosan mahdollisuuksia virkistykseen ja
10334: luontoa ihailemassa. Viime vuosina myös puuta- luonnosta nauttimiseen. Mutta nykyinen kehitys
10335: varayhtiöt ja eräät muut suurmaanomistajat ovat ei ole myöskään kesämökkiläisen edun mukai-
10336: ryhtyneet rantakaavoittamaan ja myymään omis- nen. Rantojen rakentaminen liian täyteen uhkaa
10337: tamiaan laajoja yhtenäisiä ranta-alueita, jotka viedä hänen rauhansa ja rajoittaa pahasti hänen
10338: useilla seuduilla ovat tarjonneet viimeisen ''hen- mahdollisuuksiaan tutustua luontoon laajemmin
10339: kireiän" muuten täyteen rakennetuilla rannoilla. kuin vain omassa pihapiirissä. Kesämökkien ra-
10340: Sen jälkeen kun yritys saada aikaan pohjois- kentamista ei silti tule estää. Sen sijaan se olisi
10341: maisen mallin mukainen rannansuojelulainsää- voitava ohjata tietyille tarkoitukseen sopiville
10342: däntö Suomessa 1960-luvulla kariutui, on ranto- alueille ja samalla jättää toisia alueita kokonaan
10343: jen rakentaminen jatkunut tasaista vauhtia. Tätä rakentamatta.
10344: kuvaa hyvin loma-asuntojen määrän lisääntymi- Nykyinen lainsäädäntömme on osoittautunut
10345: nen: täysin voimattomaksi rantaongelman edessä.
10346: 1960 88 000 Rannan säilyttäminen rakentamanomana edellyt-
10347: 1970 176 000 tää tällä hetkellä, että kunta ostaa pois maan-
10348: 1980 285 000 omistajan kuvitellun rakennusoikeuden. Tämä
10349: johtaa jo suhteellisen pientenkin ranta-alueiden
10350: 1983 n. 300 000
10351: kohdalla niin suuriin summiin, ettei kunnilla ole
10352: Loma-asuntojen määrä on viime vuosina li- siihen varaa. Myöskään valtiolta ei voida olettaa
10353: sääntynyt 9 000-10 000 asunnon vuosivauhtia. saatavan sellaisia, arviolta useihin satoihin mil-
10354: Valtaosa näistä on ollut omalle rannalle raken- jooniin markkoihin nousevia rahamääriä, joita
10355: nettuja. Ennusteiden mukaan meillä olisi vuonna rakentamatta jätettävien rantojen lunastaminen
10356: 2000 jo 470 000 loma-asuntoa. Keski-Euroopasta nykyisen lainsäädännön pohjalta välttämättä vaa-
10357: riittää maksukykyistä rantojen käyttäjää senkin tisi. Jos siis rantoja todella halutaan suojata, on
10358: jälkeen, kun kotimainen kysyntä on tyydytetty. lakia muutettava. Yhteiskunnalle tulisi antaa
10359: Ilmeistä on, että jollei mitään tehdä, tulee ranto- mahdollisuus ohjata rakentamista ja vaikuttaa
10360: jen rakentaminen jatkumaan, kunnes viimeiset- rantojen käyttöön ilman, että jouduttaisiin ras-
10361: kin vielä vapaat, virkistykseen soveltuvat rannat kaiden korvausvelvoitteiden eteen.
10362: on palstoitettu yksityisiksi huvilatonteiksi. Toimenpiteillä rantojen suojelemiseksi alkaa
10363: Vesistö on keskeinen ja tyypillinen osa suoma- olla todella kiire. Rakennuslainsäädännön koko-
10364: laista luontoa. Maamme merenrannat ja saaristo naisuudistukseen kohdistuva pelottelukampanja
10365: samoin kuin sisävesien järvimaisemat ovat ainut- on nimittäin kiihdyttänyt vielä vapaiden rantojen
10366: laatuisia koko maailmassa. Ne on nähtävä arvok- palstoittamista ja rakentamista. Erityisesti puuta-
10367: kaana luonnonvarana, jota on käytettävä sääste- varayhtiöt ja eräät muutkin suurmaanomistajat
10368: liäästi ja varjellen. Meidän velvollisuutenamme pyrkivät maksimoimaan rannoista saatavissa ole-
10369: on säilyttää riittävässä määrin koskemattomia, van taloudellisen hyödyn, kuten viime aikoina
10370: 1985 vp. - TA n:o 234 255
10371:
10372: julkisuuteen tulleet tapaukset hätkähdyttävällä kentaminen. Jollei tämänkaltaisiin toimenpitei-
10373: tavalla osoittavat. Kun rakennuslainsäädännön siin ryhdytä heti, ei kohta ole enää mitään
10374: kokonaisuudistus näyttää pitkittyvän eikä liion suojeltavaa ainakaan Etelä-Suomessa, eikä monin
10375: ole varmuutta siitä, että uudistus saa sellaisen paikoin muuallakaan.
10376: muodon, jolla rantoja tehokkaasti voidaan suojel-
10377: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
10378: la, olisi välittömästi ryhdyttävä lainsäädäntötoi-
10379: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10380: miin erillisen rannansuojelusäännöstön aikaan-
10381: saamiseksi. Tämä voisi tapahtua joko niin, että
10382: säädetään muiden pohjoismaiden tapaan kielto että hallitus ryhtyisi toimenpttetsztn
10383: rakentaa esimerkiksi 100 metrin rantavyöhykkeel- sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
10384: le ilman erityistä suunnitelmaa, taikka niin, että jolla tehokkaasti voitaisiin turvata riittä-
10385: suoraan lailla kielletään maisemaa turmeleva, vien ranta-alueiden säilyminen rakenta-
10386: luonnon merkittäviä kauneusarvoja tuhoava tai mat/omina luonnonsuojelun ja virkistyk-
10387: vesistön sietokyvyn kannalta arveluttava rantara- sen nykyisiä ja tulevia tarpeita varten.
10388:
10389: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
10390:
10391: Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen Timo Roos
10392: Antti Kalliomäki Pirjo Ala-Kapee
10393: 256 1985 vp.
10394:
10395: Toivomusaloite n:o 235
10396:
10397:
10398:
10399:
10400: Dromberg ym.: Seudullisten ulkoilureittien perustamisesta Uudel-
10401: lemaalle
10402:
10403:
10404: Eduskunnalle
10405:
10406: Uudellamaalla ei tällä hetkellä ole yhtään lähtien menisi usean kunnan alueen läpi ja
10407: seudullista ulkoilureittiä. Ympäristöministeriön mahdollistaisi pitemmän vaelluksen kunnasta
10408: ulkoilureittien perustamista varten varatut mää- toiseen. Vastaavanlaisia tarpeita on Itä-Uudella-
10409: rärahat on myönnetty kokonaisuudessaan muihin maalla ja Länsi-Uudellamaalla.
10410: lääneihin. Paineet ulkoiluun Uudenmaan läänin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10411: alueella ovat suuret ja kiinnostus ulkoilureittien nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10412: aikaansaamiseksi on huomattavasti lisääntynyt. muksen,
10413: Edellä olevasta johtuen tulisi määrärahoja saada
10414: osoitettua nimenomaan myös Uudenmaan lää- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
10415: niin. Hyvänä esimerkkinä reittisuunnittelusta on miiiirå'rahan saamiseksi Uudenmaan seu-
10416: ''Seitsemän veljeksen -reitti'', joka Nurmijärveltä dullisten ulkotlureittien perustamiseen.
10417:
10418: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
10419:
10420: Kaarina Dromberg Antti Kalliomäki Elsi Hetemäki-Olander
10421: Lea Kärhä Jouni J. Särkijärvi Tauno Valo
10422: Impi Muroma Ritva Laurila Saara-Maria Paakkinen
10423: 1985 vp. 257
10424:
10425: Toivomusaloite n:o 236
10426:
10427:
10428:
10429:
10430: Eklund ym.: Kunnanviraston lisätilojen rakentamisesta Ylöjärvelle
10431:
10432:
10433: Eduskunnalle
10434:
10435: Ylöjärven kunnanvirasto to1m11 ahtaissa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10436: puutteellisissa tiloissa. Kunnanviraston lisätilojen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10437: rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina muksen,
10438: 1986-1987, mikäli töihin saadaan valtionavus-
10439: tusta. Tämänhetkinen kokonaistalousarvio hank- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
10440: keeseen on noin 8,3 miljoonaa markkaa. Valtion- Yläjärven kunnan kunnanviraston lisäti-
10441: aputarve hankkeen suunnitteluun ja rakennustöi- lojen suunnittelun ja rakentamisen pikai-
10442: den aloittamiseen olisi noin 500 000 markkaa. seksi aloittamiseksi valtionavun turvin.
10443:
10444: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10445:
10446: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
10447: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
10448:
10449:
10450:
10451:
10452: 33 4285002025
10453: 258 1985 vp.
10454:
10455: Toivomusaloite n:o 237
10456:
10457:
10458:
10459:
10460: Eklund ym.: Poliisikoulun rakentamisesta Tampereelle
10461:
10462:
10463:
10464: Eduskunnalle
10465:
10466: Sisäasiainministeriön mukaan poliisikoulutuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10467: sen tarve on lisääntynyt ja poliisikoulun rakenta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10468: miseen olisi päästävä viimeistään vuoden 1987 muksen,
10469: aikana.
10470: Uuden poliisikoulun sopivimmaksi kohteeksi että hallitus ryhtyisi pikaisiin tormun
10471: on katsottu Tampereen Hervanta. Alustava kus- poliisikoulun rakentamisen suunnittelun
10472: tannusarvio on noin 50 miljoonaa markkaa. aloittamiseksi Tampereen Hervantaan.
10473:
10474: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10475:
10476: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
10477: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
10478: 1985 vp. 259
10479:
10480: Toivomusaloite n:o 238
10481:
10482:
10483:
10484:
10485: Eklund ym.: Happamoitumistutkimuksen lisäämisestä
10486:
10487:
10488: Eduskunnalle
10489:
10490: Hapansateet alkavat olla yhä vaarallisempi uh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10491: ka ilmastollemme, elävälle luonnollemme, eten- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10492: kin viljelymaalle ja kasvulliselle metsämaalle. muksen,
10493:
10494: Tästä huolimatta happamoitusmistutkimukset että hallitus ryhtyisi pikaisiin tormun
10495: puhumattakaan happamoitumisen estäruisestä happamoitumistutkimuksien lisäämtseksi
10496: ovat puutteellisia. maassamme.
10497:
10498: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10499:
10500: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
10501: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
10502: 260 1985 vp.
10503:
10504: Toivomusaloite n:o 239
10505:
10506:
10507:
10508:
10509: Elo ym.: Määrärahasta Merikarvianjoen järjestelysuunnitelman to-
10510: teuttamiseksi
10511:
10512:
10513: Eduskunnalle
10514:
10515: Merikarvianjoki on Lankosken alapuolelta pe- paitsi Merikarvianjoen tulvien poistamisen, tulva-
10516: rattu osaksi jo 1930-luvulla ja työ on saatu virtaamien pienentämisen etenkin Pohjajoella,
10517: päätökseen vuonna 1952. Merikarvianjoen suu- mutta myös Noormarkunjoella. Kevättalven ve-
10518: osalla Syylöön-Strikan ja Kuuskerinsuntin välil- denkorkeuksien pitäminen nykyistä ylempänä
10519: lä on tehty ruoppauksia 1960-luvun lopulla. Isojärvessä ja Isojärven tulvakorkeuksien laskemi-
10520: Suuosan lasku-uomat ovat pahoin tukkoisia, nen myös mahdollistuu.
10521: myös 1960-luvulla ruopattu päähaara. Suunnitelmassa esitetään lisäksi pohjapatojen
10522: Yläpuolisessa Karvianjoen vesistössä on tehty rakentamista Merikarvianjoen kesävedenpintojen
10523: mittavia järjestely- ja kuivatustöitä. Nykyään Me- kohottamiseksi. Samoin tulvauomaan järjestetään
10524: rikarvianjoki, suuosa mukaan luettuna, on riittä- riittävä vesisyvyys kynnyksiä jättämällä. Säännös-
10525: mätön yläpuolisesta vesistöstä nopeasti putkautu- telypadolla jaetaan virtaamat nykyisen uoman ja
10526: ville tulvavesille. Paitsi kevättulvista Merikarvian- tulvauoman kesken periaatteena johtaa tulvauo-
10527: joen varrella kärsitään lähes jokavuotisista hyyde- maan liiat vedet.
10528: tulvista. Merikarvianjoen järjestelyn toteuttamiskustan-
10529: Laajimmillaan tulva peittää Merikarvianjoella nukset ovat arviolta 12 milj. markkaa (III/1984),
10530: alleen runsaat 400 ha peltoa. Tulvahaittoja esiin- kun tulvauoman mitoituksessa on otettu huo-
10531: tyy myös Vassan asutulla alueella Merikarvian mioon edellä mainitut yläpuolisen vesistön tar-
10532: kirkonkylässä. peet.
10533: Merikarvian pelloista suuri osa on Merikarvian- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10534: joen varrella; maatalous elinkeinona on vajaa 113 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10535: Merikarvian elinkeinorakenteessa. muksen,
10536: Tampereen vesipiirissä on valmistunut vuoden
10537: 1984 aikana Merikarvianjoen järjestelysuunnitel- että hallitus ottaisi valtion vuoden
10538: ma. Suunnitelma sisältää tulvauoman rakentami- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen måärå·-
10539: sen Lankosken alapuolelta Syylöön-Strikkaan ja rahan Merikarvianjoen järjestelysuunni-
10540: suuosan ruoppauksen. Mitoitus mahdollistaa, telman toteuttamiseen.
10541:
10542: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10543:
10544: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
10545: 1985 vp. 261
10546:
10547: Toivomusaloite n:o 240
10548:
10549:
10550:
10551:
10552: Helle ym.: Pernunnummen-Kerityn kansallispuiston perustami-
10553: sesta
10554:
10555:
10556: Eduskunnalle
10557:
10558: Pernunnummen-Kerityn seutu on luontonsa ton perustamistoimenpiteet ajoitettaisiin vasta
10559: puolesta erittäin monipuolinen alue, joka sijait- 1990-luvulle. Purinsuon alue sisältyy kuitenkin
10560: see Etelä-Suomen väestön painopistealueelia vahvistettuun soidensuojeluohjelmaan.
10561: Tammelan ylängöllä, Lopen ja Tammelan kun- Tällä hetkellä monet seikat puoltavat kansallis-
10562: nissa. Seudulla on pitkän rantaviivansa, helpon puiston perustamisen nopeuttamista. Loma-asu-
10563: saavutettavuutensa ja keskeisen sijaintinsa ansios- tuksen leviäminen uhkaa pysyvästi muuttaa ran-
10564: ta mahdollisuus muodostua suosituksi luonnon- tojen luonnontilaa. Metsien hakkuut, auraukset,
10565: nähtävyydeksi ja käyntikohteeksi. Alueella on jo metsäautoteiden rakentaminen ja soiden ojituk-
10566: nykyisin vakiintunut merkitys retkeilylle. set aiheuttavat laajemmalle levitessään alueen
10567: Seutua luonnehtivat metsäiset mäki- ja kangas- suojeluarvon tuntuvaa vähenemistä. Monia tä-
10568: maastot, Melkutinten ja Kerityn järvet ja pienet mänlaatuisia uhkatekijöitä on tänään olemassa
10569: lammet sekä laaja allikkoinen Purinsuo. Metsät Pernunnummen-Kerityn alueella. Huomattava
10570: ovat pääosaksi kuusivaltaisia sekametsiä, joissa osa kansallispuistoksi ehdotetusta alueesta on
10571: esiintyy runsaasti koivua. Laajahko Purinsuo on eräiden yhteisöjen omistuksessa, minkä pitäisi
10572: pitkälle kehittynyt Rannikko-Suomen kermikei- helpottaa ja yksinkertaistaa suojelutoimia.
10573: das, jonka keskusosa on allikkoista rahkanevaa.
10574: Suurimmat järvet - Keritty ja Melkuntinten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10575: järvet - edustavat kirkasvetistä, karua järvityyp- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10576: piä, jollaisia sisältyy vähän maamme nykyisiin sen,
10577: suojelualueisiin. Pernunnummen-Kerityn alu-
10578: een eläimistä edustaa monipuolisesti Etelä-Suo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pi-
10579: men metsä- ja suolajistoa. kaisen periaatepäätöksen tekemiseksi
10580: Kansallispuistokomitea esitti v. 1976 kansallis- kansallispuiston perustamisesta Pernun-
10581: puiston perustamista Pernunnummen-Kerityn nummen-Kerityn alueelle ja että ympä-
10582: alueelle. Alue ei kuitenkaan sisältynyt valtioneu- ristöministeriö velvoitettaisiin tämän jäl-
10583: voston v. 1978 vahvistamaan kansallis- ja luon- keen ensi tzlassa käynnistämään suojelu-
10584: nonpuistoverkon kehittämisohjelmaan. Myös toimenpiteet yhteistyössä alueen maan-
10585: kansallispuistokomitea esitti aikanaan, että puis- omistajien kanssa.
10586:
10587: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
10588:
10589: Esko Helle Tuula Paavilainen Elisabeth Rehn
10590: Pertti Salolainen Heli Astala Martti Lähdesmäki
10591: Mats Nyby
10592: 262 1985 vp.
10593:
10594: Toivomusaloite n:o 241
10595:
10596:
10597:
10598:
10599: Helminen ym.: Kymenlaakson vedenhankintasuunnitelman toteut-
10600: tamisesta
10601:
10602:
10603: Eduskunnalle
10604:
10605: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeilla ja Veh- Huhtikuussa 1984 on Itä-Suomen vesioikeu-
10606: kalahden kunnalla on vireillä erittäin tärkeä ve- delle jätetty veden ottamista koskeva lupahake-
10607: denhankintasuunnitelma, ns. Utti-projekti. Tar- mus.
10608: koitus on johtaa tekopohjavettä eteläisen ja kes-
10609: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10610: kisen Kymenlaakson asukkaiden tarpeisiin.
10611: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10612: Asia on ollut pitkään esillä ja eri vaihtoehtoja
10613: sen,
10614: on etsitty. On laadittu teknisiä selvityksiä, jotka
10615: ovat osoittaneet pohja- ja tekopohjaveden saata-
10616: vuuden ja riittävyyden kyseisestä Utti-projektista että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
10617: runkovesijohdon rakentamiseksi Etelä-Kymen- Kymenlaakson vedenhankintasuunnitel-
10618: laaksoon. man toteuttamiseksi.
10619:
10620: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
10621:
10622: Olli Helminen Pekka Starast
10623: 1985 vp. 263
10624:
10625: Toivomusaloite n:o 242
10626:
10627:
10628:
10629:
10630: Ikonen ym.: Retkeilyalueen perustamisesta Leivonmäelle
10631:
10632:
10633: Eduskunnalle
10634:
10635: Leivonmäen kunnassa sijaitsevan Haapasuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10636: Rutajärven alueen käytön kehittämiseksi on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10637: Keski-Suomen lääninhallitus esittänyt ympäristö- muksen,
10638: ministeriölle, että Leivonmäelle perustettaisiin
10639: ulkoilulain mukainen valtion retkeilyalue, jolle että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
10640: tulee rakentaa retkeilyreitit, virkistyskalastusalue retkeilyalueen perustamiseksi Leivon-
10641: jne. mäen kuntaan.
10642:
10643: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10644:
10645: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
10646: Helena Pesola Pekka Leppänen
10647: 264 1985 vp.
10648:
10649: Toivomusaloite n:o 243
10650:
10651:
10652:
10653:
10654: Joutsenlahti ym.: Kunnallisen veroäyrin katon aikaansaamisesta
10655:
10656:
10657: Eduskunnalle
10658:
10659: Köyhissä kunnissa asuvien saattamiseksi tasa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10660: arvoisiksi rikkaammissa kunnissa asuvien kanssa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10661: olisi saatava aikaan kunnallisen veroäyrin katto sen,
10662: 17 pennin tasolle. Tämä olisi mahdollista veron-
10663: tasausrahaston avulla vähän samaan tapaan kuin
10664: on jo käytäntö seurakuntien puolella, jossa kir- että hallitus ryhtyisi toimenpttemzn
10665: kon keskusrahasto avustaa köyhempiä seurakun- kunnallisen veroäyrin katon aikaansaami-
10666: tia. seksi 17 pennin tasolle.
10667:
10668: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
10669:
10670: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Urho Pohto
10671: 1985 vp. 265
10672:
10673: Toivomusaloite n:o 244
10674:
10675:
10676:
10677:
10678: Joutsenlahti ym.: Pintavesien pääsyn estämisestä porakaivojen kaut-
10679: ta pohjavesiin
10680:
10681:
10682: Eduskunnalle
10683:
10684: Nykyisin tehdään porakaivoja vanhoista kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10685: viksi käyneistä kaivoista alaspäin, jolloin on vaa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10686: rana, että kaivoon valuvat pinta- ja sadevedet, muksen,
10687: jotka voivat olla kuinka likaisia tahansa, pääsevät
10688: porakaivon kautta sekoittumaan pohjavesiin var- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn,
10689: sinkin kevään tulvavesien aikana. Tämän johdos- että porakaivoja tehtäessä ei vaaranneta
10690: ta olisi päästävä käytäntöön, ettei tällaista vaara- pintavesien pääsyä sekoittumaan pohjave-
10691: tilannetta pääsisi syntymään maassamme, kuten szi'n esim. porakaivoja entiszi'n kaivoihin
10692: on jo tehty esim. Ruotsissa ja Länsi-Saksassa. tehtäessä.
10693:
10694: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
10695:
10696: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
10697:
10698:
10699:
10700:
10701: 34 4285002025
10702: 266 1985 vp.
10703:
10704: Toivomusaloite n:o 245
10705:
10706:
10707:
10708:
10709: Juhantalo ym.: Kunnallisen veroäyrin hinnan erojen tasaamisesta
10710:
10711:
10712: Eduskunnalle
10713:
10714: Kunnallinen verorasitus jakautuu maassamme kunnissa sekä Ahvenanmaalla. Vastaavasti kor-
10715: erittäin epätasaisesti. Tilanne on pahentunut keita, yli 18 pennin veroäyrejä on eniten Vaasan
10716: niin, että se aiheuttaa tällä hetkellä ehkä kaik- ja Oulun läänien maalaiskunnissa.
10717: kein suurimman esteen kansalaisten yhdenvertai- Eri läänien sisäiset erot ovat myös varsin suu-
10718: suuden toteutumiselle maan eri osissa. ria. Esimerkiksi Uudenmaan läänissä ero kor-
10719: Vuonna 1985 kunnallisen veroäyrin hintaero keimman ja alhaisimman veroäyrin välillä on 3, 5
10720: maan eri kunnissa on korkeimmillaan yli viisi penmä.
10721: penniä. Alhaisin verioäyri on 13,50 penniä (Kau- Kansalaisten epätasa-arvoa lisää erityisesti se,
10722: niainen) ja korkein 18,75 penniä (Reisjärvi). että tulotason alhaisuudesta johtuen korkean ve-
10723: Vuoden 1984 tilastojen mukaan erot maan eri roäyrin kunnissa kyetään tarjoamaan yleensä hei-
10724: osien välillä ovat varsin selvät. Kunnallisen vero- kommat yhteiskunnalliset palvelut kuin matalan
10725: äyrin hinta on alhaisimmillaan Uudenmaan lää- veroäyrin kunnissa. Mikäli kehitys jatkuu nykyi-
10726: nin kaupungeissa, joissa keskimääräinen veroäyri sellään, monet kunnat ajautuvat tilanteeseen,
10727: on 15,05 penniä. Korkeinta veroäyriä maksetaan jossa ne eivät enää kykene selviämään velvoitteis-
10728: Oulun läänin maalaiskunnissa, joissa se on keski- taan.
10729: määrin 17, 31 penniä. Suurin yksittäinen syy veroäyrin hintoj~n eroi-
10730: Erot kuntien taloudellisessa asemassa näkyvät hin on väestön tulotasojen erossa. Verotettava
10731: myös vertailtaessa kuntien velanottoa. Kunnallis- tulo Uudenmaan läänin kaupungeissa oli vuonna
10732: talouden neuvottelukunnan laatiman selvityksen 1982 yli kaksi kertaa korkeampi kuin Oulun
10733: mukaan suurin lainakanta asukasta kohti vuonna läänin maalaiskunnissa. Monien palvelujen järjes-
10734: 1983 oli Pohjois-Karjalan läänin kunnissa, 2 365 täminen tulee myös haja-asutusalueilla kalliim-
10735: markkaa. Lainamäärä asukasta kohti oli seuraa- maksi kuin kaupungeissa.
10736: vaksi korkein Keski-Suomen läänin kunnissa Yli viiden pennin erot veroäyrin hinnassa
10737: (2 214 mk/asukas). Pienimmät lainakannat oli- osoittavat, että toimenpiteet tilanteen korjaami-
10738: vat Uudenmaan ja Hämeen lääneissä (1 417 seksi ovat kiireellisiä. Veroäyrierojen tasoittami-
10739: mk/asukas ja 1 494 mk/asukas). Selvityksen mu- nen onkin otettava keskeiseksi tavoitteeksi uudis-
10740: kaan kantokykyluokkien 1-3 osuus kuntien ko- tettaessa kuntien valtionosuusjärjestelmää.
10741: ko lainakannasta on vuonna 1984 34 prosenttia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10742: Niiden osuus koko maan väestöstä on kuitenkin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10743: vain 29 prosenttia. muksen,
10744: Vertailtaessa tilannetta vuosina 1984 ja 1985
10745: havaitaan, että paineita veroäyrin hinnan korot- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10746: tamiseen on ollut erityisesti Turun ja Porin piteisiin kunnallisen veroäyrin hinnan
10747: läänin, Hämeen läänin ja Kymen läänin maalais- erojen tasaamiseksi.
10748:
10749: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
10750:
10751: Kauko Juhantalo Lea Sutinen Mikko Jokela
10752: Hannu Kemppainen Pentti Poutanen Jukka Vihriälä
10753: Heimo Linna Aapo Saari Pirkko Ikonen
10754: Mauno Manninen Reino Karpola Matti Maijala
10755: Seppo Pelttari Väinö Raudaskoski Sirkka-Liisa Anttila
10756: 1985 vp. - TA n:o 245 267
10757:
10758: Juhani Alaranta Mauri Pekkarinen Tytti Isohookana-Asunmaa
10759: Olavi Martikainen Kalevi Mattila Katri-Helena Eskelinen
10760: Juhani Tuomaala Hannu Tenhiälä Einari Nieminen
10761: 268 1985 vp.
10762:
10763: Toivomusaloite n:o 246
10764:
10765:
10766:
10767:
10768: Juhantalo ym.: Jätteiden hyödyntämisohjelman laatimisesta
10769:
10770:
10771: Eduskunnalle
10772:
10773: Luonnosta saatavien raaka-aineiden ja energia- maan ensimmäisen vaiheen keräilyn lajittelui-
10774: lähteiden niukentuminen on jo jossakin määrin neen.
10775: johtanut niiden säästävään käyttöön ja vaihtoeh- Jätehuolto on osa luonnonvarapolitiikkaa. Sii-
10776: toisten hyödyntämismenetelmien ja materiaalien nä tulee ottaa korostetusti huomioon uudistu-
10777: kehittämiseen. Jätteiden muodostumista on ha- mattomista ja uudistuvista luonnonvaroista peräi-
10778: luttu vähentää myös ympäristönsuojelusyistä, sin olevien raaka-aineiden säästäminen. Tämä
10779: mutta yhä useammin uudelleenkäyttö ja kierrätys edellyttää määrätietoista tutkimusta, suunnitte-
10780: on havaittu teollisessa tuotannossa tarkoituksen- lua, säästävän teknologian kehittämistä ja talou-
10781: mukaiseksi myös taloudellisesti. dellisten ohjausjärjestelmien kehittämistä· jäte-
10782: Jätehuolto ei ole maassamme riittävän kehitty- huollon pohjaksi.
10783: nyttä. Suoranaista tuhlausta esiintyy runsaasti.
10784: Raaka-aineiden hintojen kehitys ei ole vielä riit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10785: tävästi edistänyt jätteiden hyötykäyttöä teolli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10786: suudessa. Raaka-aineina käyttökelpoiset kotita- muksen,
10787: lousjätteet joutuvat edelleenkin kaatopaikalle,
10788: vaikka pelkästään sanomalehtien, muun paperi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10789: tavaran, tekstiilien, lasin ja muun jätteen talteen- menpiteisiin taloudellisten edellytysten
10790: otto vaatisi ensi vaiheessa vain keräilypisteiden luomiseksi jätteiden keräzlyn ja jalostuk-
10791: perustamisen. Suuri osa kotitalooksista olisi to- sen lisäämiselle laatimalla tehokkaan jät-
10792: dennäköisesti halukas vapaaehtoisesti toteutta- teiden hyödyntämisohjelman.
10793:
10794: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
10795:
10796: Kauko Juhantalo Lea Sutinen Mikko Jokela
10797: Hannu Kemppainen Pentti Poutaneo Jukka Vihriälä
10798: Heimo Linna Aapo Saari Pirkko Ikonen
10799: Mauno Manninen Reino Karpola Matti Maijala
10800: Seppo Pelttari Väinö Raudaskoski Sirkka-Liisa Anttila
10801: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
10802: Olavi Martikainen Kalevi Mattila Katri-Helena Eskelinen
10803: Juhani Tuomaala Hannu Tenhiälä Einari Nieminen
10804: 1985 vp. 269
10805:
10806: Toivomusaloite n:o 247
10807:
10808:
10809:
10810:
10811: Kettunen ym.: Pohjois-Suomen vesistöjen säännöstelyrajojen uudel-
10812: leenarvioinnista
10813:
10814:
10815: Eduskunnalle
10816:
10817: Pohjois-Suomen ja mm. Kainuun kauniita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10818: vesistöjä on valtakunnan yleisen edun nimissä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10819: valjastettu energiantuotantoon. sen,
10820: Näistä valjastamisista joutuvat päivittäin kärsi-
10821: mään myös kainuulaiset rantojen asukkaat. Kor- että hallitus ryhtyisi pikaisiin tozmttn
10822: vausasiat ja jälkihoitotyöt on hoidettu todella Pohjois-Suomen ja mm. Kainuun sään-
10823: kehnosti. Kärsiviä Kainuun kuntia ovat Oulujär- nösteltyjen vesistöjen säännöstelyrajojen
10824: ven ympäristökuntien lisäksi Ristijärvi, Hyrynsal- uudelleen arvioimiseksi, todellisten kor-
10825: mi, Suomussalmi, Kuhmo ja Sotkamo. vausten makJamiseksi menetyksiä kärsi-
10826: Käsityksemme mukaan nyt on tullut asioiden nei/te ja voimalayhtiöiden verotusepäkoh-
10827: kuntoon laittamisen aika. tien oikaisemiseksi.
10828:
10829: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
10830:
10831: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
10832: Lea Mäkipää Pentti Skön Aarno von Bell
10833: Arvo Kemppainen
10834: 270 1985 vp.
10835:
10836: Toivomusaloite n:o 248
10837:
10838:
10839:
10840:
10841: Kietäväinen ym.: Öljyntorjuntavalmiuden parantamisesta Saimaalla
10842:
10843:
10844: Eduskunnalle
10845:
10846: Suur-Saimaan vesireiteillä kuljetetaan huomat- sesti toteuttamaan laajalti, jotta suurilta onnetto-
10847: tavia määriä öljyä säiliöaluksissa, joista suurin muuksilta alueella vältyttäisiin. Lisäksi on tarkoin
10848: kuljettaa samalla kertaa 1 500 tonnia polttoöljyä. harkittava, onko yleensä öljynkuljetus vesiteitse
10849: Lisäksi vesireiteillä liikkuvat muut alukset lisäävät Saimaan vesistöalueella järkevää ja tarkoituksen-
10850: alueella öljykatastrofin vaaraa. Suuren säiliöaluk- mukaista, kun otetaan huomioon ne huomatta-
10851: sen karilleajo heikoissa sääolosuhteissa kapeilla, vat riskit, mitkä tästä toiminnasta aiheutuvat.
10852: mutkaisilla ja usein runsaasti virtaavilla Saimaan
10853: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10854: vesireiteillä saattaa aiheuttaa alueen ainutlaatui-
10855: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10856: selle norppa-, kala- ja lintukannalle korvaamatto-
10857: muksen,
10858: mia vahinkoja.
10859: Saimaan vesistöalueelle sopivan öljyntorjunta-
10860: kaluston lisääminen ja kehittäminen on siksi että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
10861: tarpeen. Erityisesti tarvitaan pikaisesti Saimaalla piteisiin Saimaan öljyntorjuntatyöryhmän
10862: liikkuville säiliöaluksille riittävän hyvä torjunta- ehdotusten toteuttamiseksi ja Saimaalla
10863: kalusto ja miehistölle tieto, kuinka kalustoa käy- liikkuvien säiliöalusten varustamiseksi ny-
10864: tetään. Näin on mahdollista suorittaa torjunta- kyistä paremmalla aluskohtaisella öljyn-
10865: toimet nopeasti, niin ettei vahinko laajenisi liian torjuntakalustolla, jota miehistö voi no-
10866: laajalle alueelle. Tällä tavoin voidaan myös voit- peasti käyttää, sekä samalla suoritettavien
10867: taa lisäaikaa laajempien torjuntatoimenpiteiden öljynkuljetusten tarpeellisuuden ja niitä
10868: aloittamiselle. Saimaan öljyntorjuntatyöryhmän korvaavien kuljetusmahdollisuuksien sel-
10869: ehdotuksia tulisi pyrkiä mahdollisimman pikai- vz'ttämiseksi.
10870:
10871: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
10872:
10873: Timo Kietäväinen Heikki Kokko Pentti Poutanen
10874: Lea Sutinen Olavi Martikainen Jussi Ranta
10875: Pertti Hietala Reino Karpola Pirjo Rusanen
10876: 1985 vp. 271
10877:
10878: Toivomusaloite n:o 249
10879:
10880:
10881:
10882:
10883: Kokko ym.: Veljeskotityyppisissä laitoksissa olevien asukkaiden
10884: kotipaikasta
10885:
10886:
10887: Eduskunnalle
10888:
10889: Ruokolahdella sijaitseva Kymen Sotainvalidi- veljeskodin asukkailla on siirtynyt Ruokolahdelle.
10890: piirin huoltosäätiön omistama veljeskoti Sepän- Tämän seurauksena kunta joutuu maksamaan
10891: mäki toimii ikääntyvien sotavammakroonikoiden veljeskodin asukkaiden osalta sairaaloiden käyttö-
10892: hoitopaikkana. Veljeskoti on 26-paikkainen ja kustannusosuudet ja ylikäyttömaksut. Lisäksi nyt
10893: käsittää 13 asuinhuonetta. Laitosta ei ole hoito- hoidossa olevien ikääntyessä on syntynyt painetta
10894: laitoksille asetettujen normien vuoksi esityksistä siihen, että hoidokit olisi sijoitettava kunnan
10895: huolimatta hyväksytty hoitolaitokseksi. Veljesko- kunnalliskotiin, joka jo ennestään on ylikuormi-
10896: din ylläpito muodostuu huoltosäätiölle nykyisin tettu.
10897: erittäin raskaaksi, sillä tapaturmavirasto ei korvaa
10898: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10899: hoidosta aiheutuneita kuluja täysimääräisesti.
10900: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10901: Veljeskodin asukkaat ovat 30-100 % : n invali · muksen,
10902: deja, joista monet potevat lisäksi astmaa sekä
10903: sydän- ja verisuonitauteja.
10904: Kun veljeskoti perustettiin Ruokolahdelle, so- että hallitus ryhtyisi toimenpttemzn
10905: vittiin niin, että asukkaat säilyttävät entisen koti- väestökirjalain tai sen tulkinnan muuttami-
10906: kuntansa. Tämän jälkeen säädetyn väestökirjalain seksi veljeskotityyppisiin laitoksiin tule-
10907: 10 §:n nojalla on KHO tehnyt periaateratkaisun, vien asukkaiden kotipaikan määräytymis-
10908: jonka perusteella kotipaikkaoikeus mm. täällä perusteiden osalta.
10909:
10910: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10911:
10912: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
10913: 272 1985 vp.
10914:
10915: Toivomusaloite n:o 250
10916:
10917:
10918:
10919:
10920: Kokko ym.: Urpalanjoen järjestelytöiden aloittamisesta
10921:
10922:
10923: Eduskunnalle
10924:
10925: Kymen vesipiiri on laatinut suunnitelman Ur- Suurijärven säännöstely. Tulvahaitoista kärsivä
10926: palanjoen järjestelyksi ja perkaamiseksi. Hank- alue on 1440 ha, josta peltoa 820 ha.
10927: keelle on olemassa vesioikeuden lupa. Yläjuok- Työn toteutuksessa tulee mahdollisuuksien
10928: sulla sijaitsevan Kirkkojoen perkaus on suoritet- mukaan ottaa huomioon kalataloudelliset ja
10929: tu. Tämä lisää tulvahaittoja entisestään, mikäli luonnonsuojelulliset näkökohdat. Samoin ala-
10930: Urpalanjoen perkaamista ei saada toteutetuksi. juoksun maanomistajille mahdollisesti aiheutuvat
10931: Hankkeen tarkoituksena ylipäätään on vuosittai- haittavaikutukset on minimoitava.
10932: sen vaikean tulvatilanteen poistaminen sekä vä- Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 12,5
10933: häisten alivirtaamien lisääminen vesistön tilaan, milj. markkaa.
10934: kastelumahdollisuuksien ja virkistyskäyttöhyöty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10935: jen parantamiseksi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10936: Tarkoituksena on perata Urpalanjokea 45 sen,
10937: km:n matkalta. Joutsenkosken ja Urpalanjärven
10938: säännöstelypatojen lisäksi rakennetaan kuusi että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
10939: pohjapatoa ja uusitaan 17 siltaa. Hankkeeseen Urpalanjoen järjestelytöiden ja perkauk-
10940: sisältyy myös Urpalanjärven sekä Pitkäjärven ja sen aloittamiseksi.
10941:
10942: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10943:
10944: Heikki Kokko Jussi Ranta
10945: 1985 vp. 273
10946:
10947: Toivomusaloite n:o 251
10948:
10949:
10950:
10951:
10952: Kortesalmi ym.: Ympäristönsuojelun valvonnan tehostamisesta
10953:
10954:
10955: Eduskunnalle
10956:
10957: Keski-Suomen Selluloosa Oy on Lievestuoreel- ton Teollisuus Oy:n myrkkypäästöistä Äänekos-
10958: la lähes viiden vuoden ajan ylittänyt vesioikeu- kella. Yhtiön kemianteollisuuden tehtaista pääsi
10959: den sille myöntämän kuormituksen 2-3-kertai- vuonna 1982 vesistöön suolahappoa ja hypokriit-
10960: sesti. Asia on paljastunut syksyllä 1983, jolloin tia, mistä yhtiö ei tehnyt ilmoitusta viranomai-
10961: Lievestuoreen tehdas itse - laboratoriohenkilö- sille. Myrkyt aiheuttivat Metsäliiton työntekijöille
10962: kunnan vaihtuessa - alkoi epäillä kuormituslu- silmien kirvelyä ja muitakin haittoja. Tämäkin
10963: kujensa paikkansapitävyyttä. Vesiensuojelun val- tapaus osoittaa, että teollisuuden jäte- ja myrkky-
10964: vontaviranomainen - vesihallitus ja Keski-Suo- päästöjen valvontaa on tehostettava.
10965: men vesipiiri - ei omissa tarkkailuissaan ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10966: pystynyt tätä huomattavaa kuormituksen ylitystä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10967: havaitsemaan. Samanlaiset tilanteet muillakin muksen,
10968: tehtailla lienevät mahdollisia, koska vesiviran-
10969: omainen on täysin hyväksynyt sen moraalisesti että hallitus ryhtyisi kzireesti tehokkai-
10970: arveluttavan tarkkailumenettelyn, jossa luvansaa- szi'n toimiin maamme vesiensuojelun ja
10971: ja itse tarkkailee lupaehtojensa toteutumista. erityisesti teollisuuden jäte- ja myrkky-
10972: Tammikuussa 1985 Keski-Suomen' lääninrikos- päästöjen valvonnan tehostamiseksi ja sen
10973: poliisi sai loppusuoralle tutkimuksensa Metsälii- luotettavuuden palauttamiseksi.
10974:
10975: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
10976:
10977: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Helvi Koskinen
10978: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Vieno Eklund
10979: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Reino Jyrkilä
10980: Pentti Kettunen Liisa Arranz Mikko Vainio
10981: Veikko Vennamo Ulla Lehtinen
10982:
10983:
10984:
10985:
10986: 35 4285002025
10987: 274 1985 vp.
10988:
10989: Toivomusaloite n:o 252
10990:
10991:
10992:
10993:
10994: Kortesalmi ym.: Lapiosuon-Iso-Äijönsuon erämaa-alueen suojele-
10995: misesta
10996:
10997:
10998: Eduskunnalle
10999:
11000: Ranuan ja Kuivaniemen kunnanhallitukset teemme on täytettävä niiden näkemysten mukai-
11001: ovat tehneet aloitteen Ranuan-Oijärven oiko- sesti, joita on esittänyt mm. ympäristönsuojelu-
11002: tiestä Lapiosuon-Iso-Äijönsuon erämaa-alueen neuvottelukunta ja soidensuojelutoimikunta.
11003: lävitse. Tie on suunniteltu kulkevaksi Lapiosuon Erämaiden suojelulla on kiire. Pohjois-Suomen
11004: aarnialueella siten, että se halkaisisi aarnialueen erämaat hupenevat vuosi vuodelta. Lapiosuon-
11005: kahteen osaan. Iso-Äijönsuon alue on suurin yhtenäinen erämaa-
11006: Tieyhteys Lapiosuon-Äijönsuon erämaan alue napapiirin eteläpuolella. Alue kuuluu val-
11007: poikki autoilevine turisteineen olisi peruuttama- tioneuvoston vahvistaman soidensuojeluohjelman
11008: ton ja korjaamaton päätös. Se tuhoaisi suoerä- arvokkaimpiin kohteisiin. Alueella on hyvin mo-
11009: maan ja laajan yhtenäisen suo- ja metsäluonnon nipuolinen erämaaeläimistö, jonka elinehtona
11010: koskemattomuuden ja osaltaan nopeuttaisi uhan- ovat yhtenäiset luonnontilaiset aapa- ja keidas-
11011: alaisten sekä harvinaisten eläinten tuhoutumista suoyhdistymät, pienet joet, purot ja lammet sekä
11012: maassamme. erämaiden metsäluonto.
11013: Lapin Seutukaavaliiton ja luonnonsuojelujär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11014: jestöjen mielestä tiehankkeesta olisi luovuttava nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11015: tai tien linjausta muutettava siten, ettei tie muksen,
11016: kulkisi Lapiosuon aarnialueen poikki, vaan kier-
11017: täisi sen Kivijoen pohjois- ja länsipuolista reittiä. että hallitus kiireesti ryhtyisi tehokkai-
11018: Tämä linjaus on vain muutaman kilometrin siin toimzin Ranuan ja Kuivaniemen kun-
11019: kuntien esittämää vaihtoehtoa pitempi. Kierto- nan välisellä alueella sijaitsevan Lapio-
11020: vaihtoehto on niin luonnonsuojelun kuin paikal- suon-Iso-Äzjönsuon erämaa-alueen suo-
11021: lisen väestön nautintaoikeuksien kannalta selvästi jelemiseksi siten, että suunniteltu oiko-
11022: parempi. tie ei tuhoa aluetta ezkä halkaise sitä
11023: Suomen valtion tulisi kyetä toteuttamaan maa- kahteen osaan, vaan tie suunniteltaisiin
11024: tamme velvoittavat erilaiset kansainväliset suoje- kiertämään Kivzjoen pohjois-ja länsipuo-
11025: luohjelmat ja -sopimukset tinkimättömästi ja lista reittiä, jolloin kyseinen erämaa-alue
11026: viranomaisten aloitteesta. Kansalliset velvoit- säzlyisi luonnontzlaisena.
11027:
11028: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
11029:
11030: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Heikki Riihijärvi
11031: Urho Pohto Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
11032: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
11033: Mikko Vainio Ulla Lehtinen Helvi Koskinen
11034: 1985 vp. 275
11035:
11036: Toivomusaloite n:o 253
11037:
11038:
11039:
11040:
11041: Kärhä: Vantaanjoen koskimiljöiden kunnostamisesta
11042:
11043:
11044: Eduskunnalle
11045:
11046: Vantaanjoen vesistöalue on maamme taajim- Myllykoski, joka on n. 300 metrin pituinen ja
11047: man asutuksen keskellä. Sen vaikutusalueella jyrkkärantainen koski. Se on ollut perinteinen
11048: asuu noin miljoona kansalaista ja se ulottuu Nurmijärven kirkonkyläläisten myllypaikka.
11049: neljääntoista kuntaan. 1900-luvun alkupuolella koskeen rakennettu säh-
11050: Vantaanjoen vesistöllä on sijaintinsa vuoksi kölaitos on nyt poistettu käytöstä. Koski on
11051: huomattava merkitys. Keskeisimmälle sijalle on arvokas maisemallisesti ja sen ranta-alueelle on
11052: nyt nousemassa vesistön käyttö virkistäytymiseen. Nurmijärven kunnan puolesta äskettäin perustet-
11053: Vantaanjoen vesistöalueen virkistyskäyttö on li- tu erittäin suosituksi tullut luontopolku.
11054: sääntynyt vuosi vuodelta ja on otaksuttavaa, että Nukarinkoski, joka sijaitsee Nurmijärven kun-
11055: yhä suuremmat ihmismäärät tulevat käyttämään nassa ja jolla on pudotusta 25 metriä i 300
11056: aluetta hyväkseen. metrin matkalla. Nukarinkoski on vanha mylly-
11057: Vantaanjoen vesistön kosket ovat jokivesistöjen ja sahapaikka. Kosken kohdalla on ikivanha silta-
11058: arvokkaita ja mielenkiintoisia kohteita monella paikka. Koskimaisemaa rikastuttaa miljööitään
11059: eri tavoin. Kosket rantoineen ovat kasvistoltaan mielenkiintoinen Nukarin kylä.
11060: ja eläimistöltään rikkaita, lisäksi vesi koskissa Edellä mainittujen esimerkkeinä luetelluiden
11061: toimii ilmastajana ja parantaa mm. kalaston ja koskien lisäksi Vantaanjoessa on kaksikymmentä
11062: pienilmaston olosuhteita. muuta huomionarvoista koskea.
11063: Vantaanjoen arvokkaita koskimiljöitä tulisi ke- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
11064: hittää edelleen virkistyskäyttöön ja kulttuurimai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11065: seman suojelun tavoitteista lähtien siten, että
11066: perinteinen koskimaisema säilytetään rikastutta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11067: massa ympäristöä sekä luonnonsuojelun että määrärahan osoittamiseksi Vantaanjoen
11068: kulttuurihistorian lähtökohdista. koskimiljöiden kunnostamiseksi ja kehit-
11069: Kunnostettavia koskia olisivat muun muassa: tämiseksi.
11070:
11071: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11072:
11073: Lea Kär~ä
11074: 276 1985 vp.
11075:
11076: Toivomusaloite n:o 254
11077:
11078:
11079:
11080:
11081: E. Laine ym.: Veto-oikeuden antamisesta asukkaille ympäristöön
11082: kohdistuvissa päätöksissä
11083:
11084:
11085: Eduskunnalle
11086:
11087: Ympäristöhallintoa valmisteltaessa olisi tärkeä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11088: tä kiinnittää huomiota siihen, miten kuntien muksen,
11089: asukkaille turvataan mahdollisuus vaikuttaa
11090: asuinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
11091: Erään mahdollisuuden tarjoaisi ns. veto-oikeus, että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
11092: joka voitaisiin järjestää normaalin kuulemis- ja veto-oikeuden turvaamiseksi asukkatlle
11093: nähtävilläolosäädösten yhteydessä esim. mielipi- ympäristöön vaikuttavissa päätöksissä
11094: deilmaisuoikeutena, joka olisi kunnan viranomai- esim. antamalla säädetyn kuultavana- ja
11095: sia velvoittava. nähtävänäolon yhteydessä asukkaille sel-
11096: lainen mielipidetlmaisuoikeus, joka teh-
11097: Samoin tulisi antaa ammattiosastoille ja luotta-
11098: täisiin lailla kunnan viranomaisia sitovak-
11099: musmiehille oikeus tulla kuulluksi käsiteltäessä
11100: si tapauksissa, joissa yli puolet ao. asuk-
11101: työprosessin vaikutuksia ympäristöön.
11102: kaista toisi julki vastustavan kantansa
11103: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- nähtävzllä olevaan ehdotukseen.
11104:
11105: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
11106:
11107: Ensio Laine Heli Astala
11108: 1985 vp. 277
11109:
11110: Toivomusaloite n:o 255
11111:
11112:
11113:
11114:
11115: Lehtinen ym.: Kontelipoliisien saamisesta rauhattomille alueille
11116: Helsingissä
11117:
11118:
11119: Eduskunnalle
11120:
11121: Helsingissä on useita rauhattomia kaupungin- myös turvallisuuden tunnetta tavallisille kansalai-
11122: osia, joissa varsinkin eläkeläiset tuntevat itsensä sille ja erityisesti vanhuksille ja vammaisille.
11123: turvattomiksi ulkona liikkuessaan. Tällaisia ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11124: mm. Hakaniemen ja Kallion sekä Sörnäisten ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11125: Alppiharjun seudut. Lähiöistä ovat rauhattomia muksen,
11126: mm. Kootula ja Jakomäki.
11127: Tilannetta olisivat varmasti omiaan helpotta- että hallitus ryhtyisi toimiin korttelipo-
11128: maan korttelipoliisit, jotka jo läsnäolollaan vai- liisien palkkaamiseksi rauhattomille alu-
11129: kuttaisivat häiriköihin rauhoittavasti. He loisivat eille Helsingissä.
11130:
11131: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11132:
11133: Ulla Lehtinen J. Juhani Kortesalmi
11134: Pentti Skön Helvi Koskinen
11135: 278 1985 vp.
11136:
11137: Toivomusaloite n:o 256
11138:
11139:
11140:
11141:
11142: Lehtinen ym.: Öljyntorjuntavalmiuden parantamisesta
11143:
11144:
11145: Eduskunnalle
11146:
11147: Ahvenanmaata ja Suomen saaristoa uhanneet että hallitus ryhtyisi kzireesti tozmzzn
11148: öljykatastrofit paljastivat, että maamme varautu- riittävän ja toimivan välineistön kehittii-
11149: minen öljykatastrofiin on laiminlyöty. SMP ei voi miseksi ja hankkimiseksi öljykatastrofien
11150: hyväksyä tällaista vastuuttomuutta. varalta.
11151: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11152: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11153: muksen,
11154:
11155: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11156:
11157: Ulla Lehtinen J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön
11158: Mikko Vainio Helvi Koskinen
11159: 1985 vp. 279
11160:
11161: Toivomusaloite n:o 257
11162:
11163:
11164:
11165:
11166: P. Leppänen ym.: Pyhäjärven suojelusta Konnevedellä
11167:
11168:
11169: Eduskunnalle
11170:
11171: Luonnon saastuminen aiheuttaa aiheellista Konneveden kunnassa oleva Pyhäjärvi on eri-
11172: huolestumista ihmisissä. Päästöjen vähentäminen tyisen lintukantansa vuoksi suojeltava kohde,
11173: ja saastumisen torjuminen on tärkeä tehtävä. mutta se rehevöityy ja kasvaa umpeen, ellei
11174: Tämän lisäksi tulee ryhtyä toimiin jo saastunei- ryhdytä erityistoimenpiteisiin.
11175: den järvien puhdistamiseksi, niiden tilan palaut- Ehdotammekin kunnioittaen eduskunnan hy-
11176: tamiseksi ennen saastumista vallinneeksi. Vahin- väksyttäväksi toivomuksen,
11177: kojen korjaaminen on monesti hyvin vaikeata,
11178: eikä vielä tunneta edes kaikissa tapauksissa te- että hallitus varaisi valtion vuoden
11179: hokkaita keinoja, joilla järvet voitaisiin palauttaa 1986 tulo- ja menoarvioon riittävästi va-
11180: saastumista edeltäneeseen tilaan. roja Pyhäjärven ja monen muun järven
11181: tilan saattamiseksi normaaliin kuntoon.
11182:
11183: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11184:
11185: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
11186: 280 1985 vp.
11187:
11188: Toivomusaloite n:o 258
11189:
11190:
11191:
11192:
11193: Louvo ym.: Ilmansuojelun ja jätehuollon tehostamiseksi tarvittavien
11194: virkojen perustamisesta lääninhallituksiin
11195:
11196:
11197: Eduskunnalle
11198:
11199: Jätehuoltolaki ja ilmansuojelulaki ovat asetta- Kun virkojen perustamiseen osoitetaan varat
11200: neet teollisuudelle ja yrityksille velvoituksia, jot- valtion budjetin kautta, vältetään kaavaillut
11201: ka niiden on otettava huomioon suunnitellessaan suunnitelmat uudesta hallinnolliset kulut peittä-
11202: tuotantoaan, uusinvestointejaan ja prosessimuu- västä ympäristönsuojelulupaan ja -ilmoitukseen
11203: toksia. Hallinnolla, erityisesti lääninhallitusten liittyvästä tarkastus- ja valvontamaksusta, jota on
11204: ympäristönsuojelutoimistoilla, ei kuitenkaan ole suunniteltu kokeiltavaksi ensin jätehuollossa. Tä-
11205: nykyään resursseja perehtyä yritysten investointi- mähän ei olisi yrityksille muuta kuin uusi veron-
11206: aikataulujen mukaisesti uusiin suunnitelmiin, luonteinen maksu. Nykyiset kokemukset osoitta-
11207: josta seuraa huomattavia taloudellisia menetyksiä vat, että tuollaisten maksujen tuotoilla voidaan
11208: ja koko tuotantoelämän kehityksen hidastumista, todellisuudessa kattaa aivan muuta kuin mitä
11209: minkä vaikutukset puolestaan heijastuvat kilpai- varten ne on säädetty, joten tarkkaan määritel-
11210: lukykyyn ja edellytyksiin ylipäätänsä pysyä kan- lyin budjettivaroin on hallintokulut syytä edel-
11211: sainvälisessä kilpailussa mukana. leenkin hoitaa.
11212: Tälle vuodelle valtion budjetissa hyväksytyt Jätehuollon tavoitteena on jätteiden hyötykäyt-
11213: kolme uutta virkaa ja tointa sekä muutamien tö, mitä on kaikin järkevin, myönteisin keinoin
11214: työllisyysvaroin palkattujen virastotyöntekijöiden edistettävä. On selvää, että jätehuoltosuunnitel-
11215: toimien muuttaminen vakinaisiksi toimiksi ym- milla ja niiden hyväksymisellä on merkittävä,
11216: päristönsuojelutehtävien hoitamiseksi lääninhalli- myös hyötykäyttöä ohjaava vaikutus. Siksi onkin
11217: tuksissa, ei juurikaan asiantilaa paranna. Ongel- ehdottoman välttämätöntä saada ammatti-ihmi-
11218: mana säilyy jatkuvasti myös se, että vaikka lisä- siä, alan asiantuntijoita, näitä asioita hoitamaan.
11219: työvoimaksi on työllistämisvaroin saatu palkatuk- Laskihan sisäasiainministeriön ympäristönsuojelu-
11220: si virastotyöntekijöitä ja he voivat myös valmistel- toimisto jo muutama vuosi sitten, että maassam-
11221: la ilmansuojeluilmoituksia ja jätehuoltosuunni- me tuhlataan lähes kolme miljardia markkaa
11222: telmia, heille ei kuitenkaan saisi järjestää erityistä vuosittain, kun hyödynnettäviä jätteitä ei käytetä
11223: koulutusta tehtäväänsä valtion varoin, koska he hyödyksi.
11224: ovat tilapäisiä työntekijöitä työskennellessään pe- Sekä ilmansuojelun että jätehuollon tehokkaa-
11225: riaatteessa vain yhden kuuden kuukauden jak- seen toteuttamiseen tähtääväliä työllä on niin
11226: son. Uusien byrokraattisten työllistämismääräys- suuri kansantaloudellinen ja yleinen ympäristön-
11227: ten mukaan ei virastotyöntekijäksi myöskään voi suojelullinen merkitys, että välttämättömät hal-
11228: ottaa kuin alle 25-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän, lintokulut on voitava rahoittaa valtion budjetin
11229: mitkä ovat käytännössä mahdottomat ehdot, kun kautta esimerkiksi lisääntyvän hyötykäytön va-
11230: on kysymys akateemisen loppututkinnon suorit- pauttamin varoin, joista myös valtion verotulot
11231: taneista henkilöistä. lisääntyvät.
11232: Asioiden joustavan hoidon ja näin ympäristön- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11233: suojelun edistämisen samoin kuin nykyisten vi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11234: rastotyöntekijöiden kannalta tämä asiantila ei voi sen,
11235: olla tarkoituksenmukainen vaan kaikkien edun ·että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11236: mukaista olisi perustaa riittävästi virkoja ja toi- menpiteisiin zlmansuojelun ja jätehuol-
11237: mia, joihin olisi mahdollista saada pätevää, asi- lon tehostamiseksi tarvittavien virkojen ja
11238: antuntevaa työvoimaa, jota voisi myös jatkokou- toimien perustamiseksi lääninhallituk-
11239: luttaa. szzn.
11240: 1985 vp. - TA n:o 258 281
11241:
11242:
11243: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
11244:
11245: Anna-Kaarina Louvo Matti Lahtinen Kaarina Dromberg
11246: Pekka Starast Helena Pesola Pekka Leppänen
11247: Lea Kärhä Tuulikki Petäjäniemi Tapio Holvitie
11248: Tuula Paavilainen Marjatta Stenius-Kaukonen Saara Mikkola
11249: Pirkko Ikonen Hannu Kemppainen Kalle Könkkölä
11250: Risto Ahonen Tarja Halonen Pentti Skön
11251: Lea Sutinen Helge Saarikoski Pirjo Rusanen
11252: Håkan Nordman Erkki Moisander
11253:
11254:
11255:
11256:
11257: 36 4285002025
11258: 282 1985 vp.
11259:
11260: Toivomusaloite n:o 259
11261:
11262:
11263:
11264:
11265: Mattila ym.: Jääpatotulvien estämisestä Kalajoessa
11266:
11267:
11268: Eduskunnalle
11269:
11270: Keväällä 1977 sattuivat Kalajoella tuhoa tuot- Luonnollista on, ettei kuluvan talven aikana
11271: taneet ennätystulvat etenkin joen varrella sijaitse- ole mahdollista ryhtyä sellaisiin perkaustoimiin,
11272: van Alavieskan kunnan kirkonkylässä, missä jää- joita joki todella edellyttäisi. Suunnitelmat puut-
11273: patojen myötä tulvat hajottivat yhden omakotita- tuvat vielä. Sen sijaan on mahdollista ryhtyä
11274: lon sekä aiheuttivat tuntuvia aineellisia vahinkoja sellaisiin toimiin, joilla joen uoma avataan kevät-
11275: monelle muulle omakotitalolle. Vahinkotulvien tulvien alla niin, että vesi ja jäät pääsevät va-
11276: jälkeen todettiin kyseisen joen perkaaminen vält- paammin kulkemaan ryöstäytymättä joen varrella
11277: tämättömäksi vastaisten tuhotulvien ehkäisemistä oleviin asuntoihin tuhoa tuottavalla kevään 1977
11278: ajatellen. Suunnitelmien puuttumisen vuoksi ei tulvan lailla. Vuoden 1977 tulvista aiheutui myös
11279: vielä tähän päivään mennessä ole ollut mahdol- valtiolle tuntuvia korvausvelvollisuuksia puhu-
11280: lista ryhtyä perkaamista edellyttäviin toimiin. mattakaan yksityistalouksille aiheutuneista kor-
11281: Kuluvan talven aikana on todettu mm. Ala- vauksen ulkopuolelle jääneistä vahingoista. Va-
11282: vieskan kunnan kohdalla joen jäätymisen enna- rautuminen ennakoitavissa olevaa kevään tulva-
11283: koivan jälleen kerran suurtulvia. Joen uoma on vaaraa kohtaan edellyttää sellaisen määrärahan
11284: lähes tyystin jäätynyt umpeen. Jää on muodostu- osoittamisen vesipiirille, millä se voisi osaltaan
11285: nut useampaan kerrokseen veden virratessa muo- pyrkiä eliminoimaan tulvavaaran.
11286: dostuneitten jääkerrosten välissä niin pitkään,
11287: kunnes se lopullisesti on jäätynyt umpeen. Tilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11288: ne näyttää joen varren asukkaiden selvitysten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11289: mukaan jopa vaikeammalta kuin talven 1977 sen,
11290: aikana.
11291: Matalauomainen joki on kasvanut niin um-
11292: peen, että kesäisin siinä ei ole paljon muuta kuin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11293: liejua ja horsmaa. Joki on päästetty '' soistu- menpiteisiin tuhoisien jääpatotulvien es-
11294: maan" tavalla, joka estää talven aikanakin veden tämiseksi Kalajoessa kuluvan vuoden ke-
11295: vaarattoman virtaamisen. väällä.
11296:
11297: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11298:
11299: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
11300: 1985 vp. 283
11301:
11302: Toivomusaloite n:o 260
11303:
11304:
11305:
11306:
11307: Mattila ym.: Vääräjoen järjestelytöiden toteuttamisesta Sievissä
11308:
11309:
11310: Eduskunnalle
11311:
11312: Oulun lääniin kuuluvassa Sievin kunnassa on mätön, koska vain näillä järjestelytöillä pystytään
11313: usean vuoden ajan valmisteltu Kokkolan vesipii- estämään lähes vuosittain toistuvat ja suuria ai-
11314: rin toimesta Kalajoen sivujoen, Vääräjoen per- neellisia tuhoja aiheuttavat tulvavahingot samalla
11315: kaamista. Suunnitelmat ovat parasta aikaa vesioi- kun turvataan kasvuston tehokas tuotto. Kehitys-
11316: keuskäsittelyssä. alueiden vaikea työllisyystilannekin osaltaan ja
11317: Sievin, Kalajoen ja entisen Raution (kuuluu ainakin tilapäisesti helpottuisi em. järjestelytöi-
11318: nykyisin Kalajoen kuntaan) kunnat ovat tehneet den myötä.
11319: jo vuonna 1971 Kokkolan vesipiirille aloitteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11320: po. hankkeesta. Vääräjoen toistuvat kevättulvat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11321: ovat kiistatta osoittaneet, että kunnat ovat olleet muksen,
11322: oikealla asialla ja että hanke on mitä välttämättö-
11323: min ja kiireellisesti toteutettava. Suunnitellun että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11324: vesistöjärjestelyn toteuttaminen ensi tilassa on menpiteisiin Viiiiriijoen järjestelytöiden ja
11325: jokivarren elinkeinoelämän, maa- ja metsätalou- tarvittavan perkauksen käynnistiimiseksi
11326: den sekä jokivarren asukkaiden kannalta välttä- joen keski- ja alajuoksun osalta.
11327:
11328: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11329:
11330: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
11331: 284 1985 vp.
11332:
11333: Toivomusaloite n:o 261
11334:
11335:
11336:
11337:
11338: Mäkipää ym.: Suodenniemen siirtämisestä ensimmäiseen kantoky-
11339: kyluokkaan
11340:
11341:
11342: Eduskunnalle
11343:
11344: Suodenniemen kunnan elinkeinorakenne on 1982 maamme 26. köyhin kunta.
11345: yksipuolinen. Maa- ja metsätaloudesta saa toi- Kunnan elinkeinoelämän kehittämismahdolli-
11346: meentulonsa 60 % väestöstä, palveluammateista suudet ovat osoittautuneet poikkeuksellisen vai-
11347: 25 % ja teollisuudesta 15 %. Paikallisen sahayri- keiksi. Kehitysalueen perusvyöhykkeeseen III A
11348: tyksen ajauduttua konkurssiin teollisia työpaikko- kuuluminen ei ole tuonut helpotusta vaikeuk-
11349: ja miehille tarjoaa vain pieni huonekalualan siin. Aluepoliittiset tukitoimenpiteet eivät ole
11350: yritys. ohjautuneet kuntaan.
11351: Kunnan väkiluku on vähentynyt noin puolella. Edellä olevan perusteella ehdotamme . kun-
11352: Väestön poismuutto on ollut voimakasta, kos- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11353: ka maa- ja metsätalous ei ole kyennyt luomaan sen,
11354: uusia työpaikkoja. Samalla väestön ikärakenne on
11355: vinoutunut niin, että yli 65-vuotiaiden osuus on että hallitus ryhtyisi toimenpztetmn
11356: 24 %. Suodenniemen kunnan kantokykyluokan
11357: Myös verotulopohjaltaan kunta oli vuonna muuttamiseksi 2. luokasta 1. luokkaan.
11358:
11359: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11360:
11361: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
11362: 1985 rd. 285
11363:
11364: Hernställningsmotion nr 262
11365:
11366:
11367:
11368:
11369: Nyby m.fl.: Om bevarande av Tana, Torneå, Muonio och Könkä-
11370: mäeno älvar i naturtilistånd
11371:
11372:
11373: Tili Riksdagen
11374:
11375: 1 förslaget tili skydd av forsar finns ett uttalat önskvärda skyddet av våra gränsälvar skali kunna
11376: intresse från finländsk sida att Tana älv samt förverkligas krävs en överenskommelse med myn-
11377: Torneå-, Muonio- och Könkämäenoälvar skali digheterna i Sverige och Norge så att dessa
11378: bevaras i naturtillståndet. Ett skydd av dessa älvar skrider tili åtgärder för att åstadkomma ett lag-
11379: är klart motiverat. Älvarna utgör en del av det stadgat skydd av sina delar av gränsälvarna jämte
11380: lappländska naturlandskapet och genom sin biflöden.
11381: längd kommer de att rinna genom många olika Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
11382: landskapstyper. Tack vare den öppna förbindel- dertecknade att riksdagen måtte hemstälia,
11383: sen med havet har de ett rikt och mångsidigt
11384: fiskliv. Fisket är viktigt för näringslivet och att regeringen kontaktar myndigheter-
11385: traditioner kring fisket har utvecklats. Ett exem- na i Sverige och Norge för att åstadkom-
11386: pel är fiskfesterna vid Kukkolaforsen. Försälj- ma ett gemensamt skydd av Tana älv
11387: ningen av kort som berättigar tili fiske i Tana älv samt Torneå-, Muonio- och Könkämä-
11388: är en viktig inkomstkälia i Utsjoki. För att det enonälvar.
11389:
11390: Helsingfors den 14 februari 1985
11391:
11392: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
11393: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert
11394: 286 1985 vp.
11395:
11396: Toivomusaloite n:o 262 Suomennos
11397:
11398:
11399:
11400:
11401: Nyby ym.: Tenojoen sekä Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämä-
11402: enon säilyttämisestä luonnontilassa
11403:
11404:
11405: Eduskunnalle
11406:
11407: Koskiensuojeluehdotuksessa on Suomen puo- tärkeä tulolähde. Jotta rajajokiemme toivottava
11408: lelta ilmaistu halu säilyttää Tenojoki sekä Tor- suojelu voitaisiin toteuttaa, tarvitaan sopimus
11409: nionjoki, Muonionjoki ja Könkämäeno luonnon- Ruotsin ja Norjan kanssa, että ne ryhtyvät toi-
11410: tilassa. Näiden jokien suojelu on varsin perustel- menpiteisiin niiden omien rajajokiosuuksien ja
11411: tua. Joet ovat osa lappilaista luonnonmaisemaa ja sivujokien lakisääteisen suojan aikaansaamiseksi.
11412: pituutensa vuoksi ne virtaavar monentyyppisten Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
11413: maisemien halki. Niiden yhteyden mereen olles- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11414: sa avoin kalakannat ovat rikkaita ja monipuolisia.
11415: Kalastus on elinkeinoelämän kannalta tärkeä ja että hallitus ottaisi yhteyttä Ruotsin ja
11416: kalastusperinteitä on syntynyt. Eräs esimerkki on Norjan viranomaisiin Tenojoen sekä Tor-
11417: Kukkolankosken kalajuhlat. Tenojoessa kalasta- nionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon
11418: miseen oikeutavien korttien myynti on Utsjoen yhteisen suojelun aikaansaamiseksi.
11419:
11420: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
11421:
11422: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
11423: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert
11424: 1985 vp. 287
11425:
11426: Toivomusaloite n:o 263
11427:
11428:
11429:
11430:
11431: Paasio ym.: Kokeilun järjestämisestä uusien vaihtoehtojen löytämi-
11432: seksi kunnallishallinnon järjestämisessä ja kunnallisten palvelui-
11433: den tuottamisessa
11434:
11435:
11436: Eduskunnalle
11437:
11438: Yhteiskunnan kehittyessä ja säädösten lisäänty- täväkohtaisia lautakunta- ja muita luottamuseli-
11439: essä kansalaisten ja myös kansalaisia lähellä ole- miä. Valtion viranomaisille alistettavien asioiden
11440: vien organisaatioiden kuten kuntien vaikutus- lukua tulisi pienentää ja valtion valvonnan muo-
11441: mahdollisuudet päättää omista asioistaan näyttä- toja tulisi helpottaa muutoinkin. Kunnille tulisi
11442: vät vuosi vuodelta vähenevän. Tämä kehitvs antaa harkintavaltaa myös siinä, miten ne järjes-
11443: passivoi kuntalaisia ja toisaalta ohjaa hakema~n tävät yhteistyön muiden kuntien ja lääninhallin-
11444: uusia, joskus keinotekoisia kanavia vaikutusmah- non kanssa.
11445: dollisuuksien lisäämiseksi. Kokeilulla saataisiin tietoja miten kunnallis-
11446: Kunnallista päätöksentekoa kahlitsee monilla hallinto toimii silloin, kun toimintaa ei ohjata
11447: tavoin valtion valvonta, jota voidaan pitää histo- keskushallinnosta vaan keskimääräisajattelun si-
11448: riallisena jäänteenä ajoilta, jolloin kunnallishal- jasta hallinto sovitetaan kuntalaisten mielipiteit-
11449: linnon päätöksentekoa ja myös valmistelua toteu- ten ja paikallisten olosuhteitten mukaan. Tärkeä-
11450: tettiin lähes yksinomaan luottamushenkilövoi- tä olisi saada tietää, miten eri kunnat ylläpitäisi-
11451: min. Myös valtion varoista tulevan rahoituksen vät ja kehittäisivät palveluita, jos siihen ei olisi
11452: on katsottu edellyttävän tarkkaa valvontaa. pakottavia säännöksiä. Kokeilulla saataisiin tieto-
11453: Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän käsi- ja niin ikään siitä, miten olisi lisättävä kuntalais-
11454: tyksen mukaan nyt olisi löydettävä uusia keinoja, ten vaikutusmahdollisuksia oman elinympäristön
11455: joilla lisättäisiin ja aktivoitaisiin yksittäisten kun- kehittämiseen ja turvallisen sekä viihtyisän arki-
11456: tien ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Sen päivän luomiseen.
11457: vuoksi olisi luotava lainmuutaksin edellytykset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11458: aloittaa esimerkiksi kymmenessä kunnassa kun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11459: nallishallinnon kokeilu, jossa kunnat voisivat so- muksen,
11460: veltaa sellaisia uusia menettelytapoja ja keinoja,
11461: jotka ottaisivat aikaisempaa paremmin huomioon ettå' hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
11462: paikalliset olosuhteet. Valtion ja kuntien välisiä sellaisen kokezlun aikaansaamiseksi, jossa
11463: säännöksiä tulisi muuttaa kokeilukuntia koskien kunnat mahdollisimman vapaina valtion
11464: siten, että kunnat pystyisivät käyttämään valtion- valvonnasta voisivat järjestää hallintonsa
11465: osuuksia nykyistä vapaammin. Kuntien tulisi ja palveluiden tuottamisen kuntalaisten
11466: voida halutessaan vähentää myös perinteisiä teh- kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
11467:
11468: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
11469:
11470: Pertti Paasio Pirjo Ala-Kapee Aarno von Bell
11471: Kaj Bärlund Mikko Elo Olli Helminen
11472: Pertti Hietala Liisa Jaakonsaari Antti Kalliomäki
11473: Sakati Knuuttila Matti Kuusio Matti Louekoski
11474: Martti Lähdesmäki Jukka Mikkola Peter Muurman
11475: Saara-Maria Paakkinen Tuula Paavilainen Kari Rajamäki
11476: Timo Roos Lea Savolainen Juhani Surakka
11477: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist -Kari Urpilainen
11478: 288 1985 vp.
11479:
11480: Toivomusaloite n:o 264
11481:
11482:
11483:
11484:
11485: Paavilainen ym.: Ns. yksipuolisten jalkakäytävien kunnossapidon
11486: järjestämisestä
11487:
11488:
11489: Eduskunnalle
11490:
11491: Voimassa olevan katujen kunnossa- ja puhtaa- suunnitellessaan ja rakentaessaan sijoittaa yksi-
11492: napitolain mukaan kiinteistönomistajan tehtävä- puoliset jalkakäytävät sellaisille katuosuuksille,
11493: nä on vastata yleiseen käyttöön luovutetulla ka- joissa niin sanottua "kateusongelmaa" ei pääsisi
11494: dulla tontin kohdalla olevan jalkakäytävän talvi- syntymään (esim. puistojen kohdalle). Näin on
11495: kunnossapidosta. Talvikunnossapito käsittää monessa kunnassa meneteltykin.
11496: mm. lumen ja jään poistamisen jalkakäytävältä, Voimassa oleva kunnossa- ja puhtaanapitolaki
11497: liukkauden torjunnan ja jalkakäytävälle tai sen antaa myös kunnille mahdollisuuksia välttää yksi-
11498: viereen ajoradalta auratun lumivallin poiskuljet- puolisista jalkakäytävistä aiheutuvia ongelmia.
11499: tamisen tarvittaessa. Ennen nykyisen katulainsää-
11500: dännön voimaantuloa 1.1. 1980 tontinomistajan Seuraavat keinot ovat käytettävissä:
11501: tehtävänä oli edellä mainittujen jalkakäytävien - Kunta voi päätöksellään ottaa kaikki katu-
11502: talvikunnossapitotehtävien lisäksi huolehtia myös jen jalkakäytävät kunnan hoidettavaksi. Tällöin
11503: koko kadun kunnossapidosta ajorata mukaan kunnossapitokustannukset luetaan katumaksu-
11504: lukien. Katulainsäädännöllä itse asiassa vähen- lain mukaisiin kustannuksiin ja peritään kaikilta
11505: nettiin huomattavasti tontinomistajien velvolli- kaava-alueen kiinteistönomistajilta katumaksun
11506: suuksia yleiseen käyttöön luovutettujen katujen yhteydessä.
11507: kunnossapidossa.
11508: - Kunta voi ottaa tietyn alueen, esim. yksi-
11509: Tontinomistajat ovat kuitenkin kokeneet eräis- puolisilla jalkakäytävillä varustettujen katujen
11510: sä tapauksissa katujen jalkakäytävien talvikunnos- jalkakäytävien kunnossapitotehtävät kunnan suo-
11511: sapidon epäoikeudenmukaiseksi. Pahimmaksi ritettavaksi ja periä erillisen kunnossapitomaksun
11512: epäkohdaksi on todettu jalkakäytävän talvikun- kaikilta ko. katujen varsilla olevilta tonteilta.
11513: nossapito silloin, kun jalkakäytävä on vain toisel-
11514: la puolella katua. Tässä tapauksessa talvikunnos- - Kunta voi myös ottaa tontinomistajalle
11515: sapito kuuluu sen puolen tontinomistajille, jolla kuuluvat jalkakäytävän kunnossapitotehtävät
11516: jalkakäytävä sijaitsee. Toisella puolella katua ole- suorittaakseen lääninhallituksen vahvistamaa tak-
11517: villa tonteilla ei vastaavaa velvollisuutta ole. saa vastaavalla maksulla tai tehdä yksityisoikeu-
11518: dellisen sopimuksen tontinomistajan kanssa. Täl-
11519: Epäkohta on korostunut myös sen vuoksi, että löin kustannukset kuitenkin peritään siltä tontin
11520: kadunrakentamisessa on kustannusten säästämi- omistajalta, jolle jalkakäytävän kunnossapitovel-
11521: seksi yhä enenevässä määrin lähinnä pientaloalu- vollisuus kuuluu.
11522: eilla ryhdytty rakentamaan toispuoleisia jalkakäy-
11523: täviä. Lisäksi katujen yleiseen käyttöön luovutta- Edellä mainittujen jo voimassa olevassa lain-
11524: misaste on katulainsäädännön voimaantulon jäl- säädännössä olevien mahdollisuuksien ohella
11525: keen lisääntynyt huomattavasti. Kaduista oli ylei- vuonna 1983 mietintönsä jättänyt katumaksuko-
11526: seen käyttöön luovutettu vuoden 1980 alussa mitea ehdotti lisäksi katumaksulakiin otettavaksi
11527: noin 30 % , kun vastaava luku vuoden 1984 säännöksen, jonka mukaan sellaisen kiinteistön
11528: alussa oli 50 %. Yhä enenevässä määrin on katumaksun perusteena olevaa arvoa, jolle kuu-
11529: katuja luovutettu yleiseen käyttöön myös pienta- luu kadun jalkakäytävän kunnossapitovelvolli-
11530: loalueilla kaupunkien keskustojen ulkopuolella. suus, alennetaan 25 % :lla.
11531: Edellä mainitun yksipuolisten jalkakäytävien Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
11532: aiheuttaman ongelman vähentämiseen on ole- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11533: massa useita keinoja. Kunnat voisivat katuja muksen,
11534: 1985 vp. - TA n:o 264 289
11535:
11536: että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi- nossapidon järjestämiseksi asukkaitten
11537: teisiin yksipuolisten jalkakäytävien kun- kannalta tasapuolisesti.
11538:
11539: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11540:
11541: Tuula Paavilainen Timo Roos Martti Lähdesmäki
11542: Sakari Knuuttila Marja-Liisa Tykkyläinen Paavo Lipponen
11543: Hannu Kemppainen
11544:
11545:
11546:
11547:
11548: 37 4285002025
11549: 290 1985 vp.
11550:
11551: Toivomusaloite n:o 265
11552:
11553:
11554:
11555:
11556: Paavilainen ym.: Haitallisten aineiden ympäristövaikutuksia tutki-
11557: van yksikön perustamisesta Jyväskylän yliopistoon
11558:
11559:
11560: Eduskunnalle
11561:
11562: Ympäristöministeriön perustaminen oli huo- hallintoon kuuluu ympäristöterveydenhoitoa tut-
11563: mattava saavutus yrityksissä torjua elinympäristö- kivia laitoksia, kuten Kansanterveyslaitos ja Työ-
11564: ämme, ihmistä ja luontoa uhkaavia teollistuneen terveyslaitos aluelaboratorioineen. Näille valtion
11565: yhteiskunnan häiriötoiminnoista johtuvia vaaro- tutkimuslaitoksille voidaan luontevasti antaa teh-
11566: ja. Varsinaisen ympäristönsuojelun huomatta- täväksi ympäristönsuojelun hallintoa palvelevan
11567: vampi tehostuminen on kuitenkin viivästynyt tarkastus-, valvonta- ja seurantatutkimuksen suo-
11568: ministeriön käynnistämisessä ilmenneiden ongel- rittaminen. Jätehuollon ja päästöongelmien rat-
11569: mien, poliittisten ja käytännön järjestelyvaikeuk- kaisujen valvonnassa tarvitaan lisäksi mm. VTT:n
11570: sien takia. On ilmeistä, että huomattavasti enem- palveluja.
11571: män varoja ja hyvää tahtoa on käytettävä, ennen Edellä kuvattu valtion tutkimuslaitosten toi-
11572: kuin keskushallinto, läänit ja kunnat ovat edes minta ei kuitenkaan riitä ympäristönsuojelun
11573: jonkinlaisessa valmiudessa ympäristönsuojelun saattamiseksi hyvälle kannalle. Tarkastusta, val-
11574: ohjaamiseen. vontaa ja seurantaa ei voida suorittaa aloilla,
11575: Vaikka ympäristönsuojelun hallinto lähivuosi- missä puuttuu tieto riskin laadusta ja määrästä
11576: na tulisikin hyvään kuntoon, eivät ympäristöä sekä tutkimusmenetelmät ovat kehittämättä.
11577: uhkaavat tunnetut ja tuntemattomat uhkat sillä Vain korkeakouluissa on riittävästi perusresursse-
11578: vielä poistu. Tarvitaan riskejä koskevaa tietoa ja ja, ennen muuta henkisiä, näiden puutteiden
11579: taitoa niiden poistamiseen ympäristönsuojeluun poistamiseen. Myös tällä hetkellä on nähtävissä,
11580: perehtyvän tutkimustoiminnan kautta. Tutki- että suurin osa Suomen oloissa keskeisimmästä
11581: muskohteet ovat varsin laajoja, monimutkaisia ja kemikaaliriskien havaitsemiseen, mittaamiseen ja
11582: monitieteisiä ja siten vaativat henkisten ja aineel- poistamiseen tähtäävästä perustutkimuksesta on
11583: listen voimavarojen suurisuuntaista mobilisoin- tapahtunut yliopistojen tutkimusryhmien toimes-
11584: tia. Keskeisimpiä turkittavia asioita ovat kemi- ta. Myös ministeriöt, valtion tutkimuslaitokset,
11585: kaalien päästöt Suomessa ja kulkeutumiset maa- kunnat ja teollisuuslaitokset ovat joutuneet huo-
11586: hamme sekä niiden vaikutukset luonnonympäris- mattavassa määrin käyttämään yliopistojen opin-
11587: töön ja sen kautta ihmiseen. Riskien tunnistamis- näyte- ja palvelututkimusta voidakseen edes jos-
11588: ta on seurattava niiden poistamiseen tarvittavan sakin määrin saada suoritetuksi tutkimusvelvoit-
11589: tiedon saaminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen. teitaan ympäristönsuojelun alalla. Jatkossakin
11590: Edellä esitettyyn päämäärään pyrkivää ympä- korkeakoulut voivat niille muutenkin kuuluvan
11591: ristönsuojelun tutkimusta suorittavat valtion tut- opetuksen ja tutkimuksen perusresurssien kehit-
11592: kimuslaitokset sekä korkeakoulut. Edellisistä tämisen sekä pienen lisätuen avulla parhaiten ja
11593: huomattava osa, mm. Merentutkimuslaitos, Il- taloudellisimmin suorittaa ympäristönsuojelun
11594: matieteen laitos, Säteilyturvallisuuslaitos ja vesi- perustutkimusta, tuntemattomien riskien selvit-
11595: hallitus ovat siirtymässä ympäristöministeriön tämistä, tutkimusmenetelmien kehittämistä ja
11596: alaisuuteen. Vesihallituksesta kehitettäneen ylei- ympäristönsuojeluhallinnon rutiinista poikkea-
11597: nen ympäristönsuojelun tutkimusorganisaatio. vien erityisongelmien ratkaisua.
11598: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle Ympäristönsuojelun hallinnon nykyinen kehit-
11599: jää huomattavia tutkimuslaitoksia, kuten Riista- tämisvaihe sekä valtion tutkimuslaitosten aseman
11600: ja kalatalouden tutkimuslaitos, Maatalouskemian uudelleenjärjestelyt näyttävät vieneen pääosan
11601: laitos, Metsäntutkimuslaitos ja Valtion eläinlää- valtion tulo- ja menoarvioesityksiä 1984-85 laa-
11602: ketieteen laitos. Sosiaali- ja terveysministeriön tineiden virkamiesten ja poliitikkojen huomiosta.
11603: 1985 vp. - TA n:o 265 291
11604:
11605: Asiantuntijakomiteoiden ehdotukset ympäristön- liittyvät tutkimukset, vahinkojen (mm. PCB-vuo-
11606: suojelun perustutkimuksen edellytysten kohenta- dot ja -palot) monitorointi,' ilmanlaadun biolo-
11607: misesta muutamilla viroilla ja määrärahoilla kor- gis-kemialliset tutkimukset sekä erilaiset ympäris-
11608: keakouluissa on jätetty kokonaan toteuttamatta. tönhoitoi suojelusuunnitelmat. Jyväskylän yli-
11609: Näin ei voi jatkua. Jos keskitytään pelkän hallin- opiston kemian laitos, biologian laitos ja ympä-
11610: non kehittämiseen, jäävät ympäristönsuojelun ristöntutkimuskeskus ovat kehittyneet torjunta-
11611: perusteet heikolle pohjalle ja menetetään aikaa, aineiden ja teollisten päästäkemikaalien myrkky-
11612: luontomme pelastamisen kannalta ehkä ratkaise- riski- ja ympäristötutkimuksen alalla maassamme
11613: vasti. johtavaksi ja kansainvälisesti tunnetuksi asiantun-
11614: Ympäristönsuojelun suurta välittömän tutki- tijaorganisaatioksi, jonka hyödyntäminen pienen
11615: muksen tarvetta kuvastaa se, että Jyväskylän yli- resurssoinnin avulla auttaisi kehittämään ympä-
11616: opiston ympäristöntutkimuskeskus (jossa on vain ristöriskien perushallintaan tarvittavaa valmiutta
11617: yksi budjettivirka) on viime vuosina työllistänyt varsin tehokkaasti.
11618: valtion, kuntien ja teollisuuslaitosten palvelutut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11619: kimuksiin yli kolmekymmentä henkilöä, kemian nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11620: laitos sen lisäksi kymmenen. Näin on hyödynnet- muksen,
11621: ty tehokkaasti yliopiston biologian ja kemian
11622: perustutkimuksessa ja opetuksessa kehittynyttä että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
11623: tietotaitoa ja laitosten laiteresursseja. Keskeisim- ympäristöministeriön alaisen haitallisten
11624: piä palvelualoja ovat olleet vesiensuojelun vel- aineiden ympänstövaikutuksia tutkivan
11625: voite- ja perustutkimukset, haitallisiin aineisiin, perustutkimusosaston perustamzseksi· Jy-
11626: erityisesti jäteongelmiin ja ympäristömyrkkyihin väskylän yliopistoon.
11627:
11628: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11629:
11630: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
11631: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Sinikka Hurskainen-Leppänen
11632: Tuulikki Hämäläinen Antti Kalliomäki Pirjo Ala-Kapee
11633: Kari Rajamäki Arja Alho Olli Helminen
11634: Matti Kuusio Timo Roos Reijo Lindroos
11635: Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
11636: 292 1985 vp.
11637:
11638: Toivomusaloite n:o 266
11639:
11640:
11641:
11642:
11643: Pekkarinen: Keuruun varuskunnan ja Keuruun kirkonkylän vesijoh-
11644: toverkostojen yhdysjohdon rakentamisesta
11645:
11646:
11647: Eduskunnalle
11648:
11649: Keuruun varuskunta sijaitsee noin 4,5 kilomet- Kahden vesilaitoksen välisenä yhdysvesijohtona
11650: rin etäisyydellä Keuruun kirkonkylästä etelään. hankkeen toteuttaminen täyttää valtioneuvoston
11651: Varuskunnalla on oma sisäinen vedenjakelu järjes- päätöksen (214/78) edellyttämät vaatimukset ja
11652: telmä, johon kuuluu pohjavedenottamo. Keu- soveltuu Keski-Suomen vesipiirin toteutettavaksi.
11653: ruun kirkonkylän vesilaitos kattaa rakennuskaava- Asiaan suhtautuu myönteisesti myös puolustus-
11654: alueen. Raakavesi pumpataan kahdesta erillisestä ministeriö.
11655: pohjavedenottamosta. Näiden vesijohtoverkosto- Hankkeen kustannukset ovat noin 2,5 milj.
11656: jen yhteinen pituus on noin 60 kilometriä. mk, mistä valtion vesihuoltotyön osuudeksi muo-
11657: Vesilaitoksilla on ajoittaisia veden määrästä ja dostuu noin 0,82 milj. mk. Yhdysjohdon raken-
11658: laadusta johtuvia käyttöhäiriöirä. taminen ei tarvitse vesioikeuden lupaa. Sekä
11659: Verkostojen välinen yhdysjohto antaisi molem- Keuruun kirkonkylän että varuskunnan vedenot-
11660: mille vesilaitoksille taloudellisesti edullisen rat- tarnoilla on vesioikeuden luvat. Suunnitelmiensa
11661: kaisun mahdollisimman suureen vedenjakeluvar- puolesta vesihuoltotyö voitaisiin käynnistää vii-
11662: muuteen häiriötilanteessa, johtuvatpa nämä raa- meistään vuoden 1986 alussa.
11663: kavedestä tai laitteistohäiriöistä. Yhdysjohto Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
11664: mahdollistaa myös verkostojen välillä olevan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11665: haja-asutuksen vedenhankinnan. Lisäksi kirkon-
11666: kylän eteläpuolinen alue, Varissaari-Pöyhölä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
11667: on kirkonseudun yleiskaavassa varattu rakentami- Keuruun varuskunnan ja Keuruun kir-
11668: seen. konkylå·n vestjohtoverkostojen yhdysjoh-
11669: don rakentamiseksi.
11670:
11671: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
11672:
11673: Mauri Pekkarinen
11674: 1985 vp. 293
11675:
11676: Toivomusaloite n:o 267
11677:
11678:
11679:
11680:
11681: Pekkarinen: Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Jämsänkosken tehtaiden
11682: jätevesien kuljettamiseen tarkoitetun siirtoviemärin rakentami-
11683: sesta
11684:
11685:
11686: Eduskunnalle
11687:
11688: Jämsänkosken tehtaat laskevat jätevetensä Jäm- keskustan läpi, ja sen vaikutuspiirissä on 10 000
11689: sänjokeen ja edelleen Päijänteeseen, KaipoJan asukasta. Asumajätevedet on johdettu yhteispuh-
11690: tehtaat suoraan Päijänteeseen. Kummallakin teh- distamoon. Siirtoviemärin rakentaminen valtion
11691: taalla on edessään vesiensuojelutoimenpiteiden vesihuoltotyönä edesauttaisi ja nopeuttaisi ve-
11692: tehostaminen. Taloudellisissa selvityksissä on siensuojelullisesti hyvän kokonaisratkaisun to-
11693: käynyt ilmi, että edullisin toimiva ratkaisu jäte- teuttamista.
11694: vesikysymyksen järjestämiseksi olisi johtaa Jäm- Siirtoviemärin äskettäin tarkistettu kustannus-
11695: sänkosken tehtaiden jätevedet siirtoviemärillä arvio on 17 milj. mk, josta työkustannuksien
11696: Kaipolaan ja käsitellä ne siellä yhdessä KaipoJan osuus on 6,4 milj. mk.
11697: tehtaiden jätevesien kanssa. Keski-Suomen vesi- Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioitta-
11698: piiri onkin äskettäin ehdottanut vesihallitukselle, vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11699: että siirtoviemäri rakennettaisiin valtion vesihuol-
11700: totyönä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11701: Siirtoviemärin rakentamisella saataisiin jäteve- Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n }ämsänkos-
11702: det pois Jämsänjoesta, joka nykyisellään on pa- ken tehtaiden siirtoviemän'n rakentami-
11703: hasti pilaantunut. Joki virtaa Jämsän kaupungin seksi.
11704:
11705: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
11706:
11707: Mauri Pekkarinen
11708: 294 1985 vp.
11709:
11710: Toivomusaloite n:o 268
11711:
11712:
11713:
11714:
11715: Pekkarinen ym.: Unikonsalmen-Haapaniemen vesihuoltohank-
11716: keen toteuttamisesta Karstulassa
11717:
11718:
11719: Eduskunnalle
11720:
11721: Unikonsalmen ja Haapaniemen kylät sijaitse- purun on vesihuollollisesti ja taloudellisesti pe-
11722: vat muutaman kilometrin etäisyydellä Karstulan rusteltu hanke.
11723: kirkonkylästä luoteeseen. Alueen vedenhankinta Vesihuoltohankkeen kustannukset on arvioitu
11724: on järjestämättä. Alueelta ei ole löydetty talous- 1 150 000 mk:ksi, mistä valtion osuudeksi jäisi
11725: vedeksi sopivaa pohjavettä. Unikonsalmen kyläs- n. 500 000 mk. Suunnittelun ja lupakysymysten
11726: sä on vain yhdellä kiinteistöllä riittävästi kunnon puolesta hankkeen käynnistyminen voi tapahtua
11727: talousvettä. Kylillä asuu kuitenkin noin 70 ta- jo vuoden 1985 puolella.
11728: loutta, joista puolet on karjataloustiloja. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
11729: Karstulan kunta on kehittänyt viime vuosina vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11730: kunnallista vesilaitosta ja uhrannut kirkonkylän
11731: ja sen lähiympäristön vesihuollon kehittämiseen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
11732: runsaasti varoja. Uusi vedenottamo valmistui piteisiin Unikonsalmen-Haapaniemen
11733: vuonna 1982. Unikonsalmen ja Haapaniemen vesihuoltohankkeen toteuttamiseksi Kars-
11734: kylien saattaminen tämän vesihuoltojärjestelmän tulan kunnassa.
11735:
11736: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
11737:
11738: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen Helena Pesola
11739: 1985 vp. 295
11740:
11741: Toivomusaloite n:o 269
11742:
11743:
11744:
11745:
11746: Pekkarinen ym.: Pohjavesiselvitysten suorittamisesta Viitasaaren
11747: haja-asutusalueilla
11748:
11749:
11750: Eduskunnalle
11751:
11752: Viitasaaren kunta on selvityttänyt haja-asutuk- Pohjavesiselvitysten loppuun saattamiseen tarvit-
11753: sen vedentarpeet. Kunta on sijoittanut ja sijoittaa taisiin ainakin 30 000 mk:n määräraha.
11754: edelleenkin haja-asutusalueidensa vedenhankin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11755: taan omia varojaan. Alueelta ei ole helposti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11756: löydettävissä pohjavettä, josta syystä valtiovallan muksen,
11757: tuki vedenhankinnan järjestämisessä olisi välttä-
11758: mätöntä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ja
11759: osoittaisi tarvittavat määrärahat pohjave-
11760: Pohjavesiselvityksiä tulisikin jatkaa Viitasaaren siselvitysten loppuun saattamiseksi Viita-
11761: haja-asutusalueilla valtion rahoituksen turvin. saaren kunnan haja-asutusaluezlla.
11762:
11763: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11764:
11765: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen Helena Pesola
11766: 296 1985 vp.
11767:
11768: Toivomusaloite n:o 270
11769:
11770:
11771:
11772:
11773: Pesola ym.: Kuntien ulkoilureittien rakentamiseen tarkoitetun tuen
11774: lisäämisestä
11775:
11776:
11777: Eduskunnalle
11778:
11779: Keski-Suomen ulkoilureittejä on kehitetty jo pien ja joidenkin levähdysalueiden rakentami-
11780: kymmenen vuoden ajan eräänä ylikunnallisten seen. Maakunnan suhteellinen ja markkamääräi-
11781: reittien valtakunnallisista mallisysteemeistä. Tänä nenkin avustus on kuitenkin laskenut vuosittain.
11782: päivänä sen piiriin kuuluvat useimmat Keski- Ulkoilureittien rakentaminen on halpaa liikun-
11783: Suomen kunnat. Reitistäkokonaisuuteen sisälty- tapaikkarakentamista laitosrakentamiseen näh-
11784: vät mm. Keski-Suomen Maakuntaura, eräreitti den ja ne palvelevat suuria käyttäjäryhmiä. Reit-
11785: ''Lapin sormi'' sekä Saarijärven koskireitti. Itse tien rakentaminen tulee turvata korottamalla
11786: reittien rakentamisen ja viitoituksen ohella on ulkoilureittimäärärahoja huomattavasti niin, että
11787: rakennettu tarvittavia tukialueita levähdyspaik- päästään parantamaan myös reittipohjia ainakin
11788: koineen ja retkikämppineen. Maakuntauran kävi- turvallisuuden vaatimilta osilta.
11789: jämääräksi arvioidaan 160 000-180 000 käyttä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11790: jää talvella 1984. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11791: Valtiovalta on osallistunut vuodesta 1980 läh- sen,
11792: tien hankkeen rahoitukseen avustamaila kuntia
11793: valtakunnallisesti ja seudullisesti merkityksellis- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
11794: ten ulkoilureittien perustamisessa. Keski-Suo- kuntien ulkozlureittien rakentamzsedelly-
11795: messa avustukset on käytetty lähinnä retkikämp- tysten parantamzseksi.
11796:
11797: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11798:
11799: Helena Pesola Pirkko Ikonen Riitta Uosukainen
11800: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
11801: Tuulikki Petäjäniemi Kaarina Dromberg Mauri Pekkarinen
11802: Sakari Knuuttila
11803: 1985 vp. 297
11804:
11805: Toivomusaloite n:o 271
11806:
11807:
11808:
11809:
11810: Pesola ym.: Isojärven kansallispuiston palvelujen kehittämisestä
11811: Kuhmoisissa
11812:
11813:
11814: Eduskunnalle
11815:
11816: Lailla eräiden valtion alueiden muodostamises- kuin suinkin mahdollista, jotta edes matkailutar-
11817: ta kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi muo- koituksessa voidaan käyttää aluetta hyväksi.
11818: dostettiin 1.1.1982 lukien mm. Isojärven kansal- Ensisijaisena tavoitteena on, että kansallispuis-
11819: lispuisto Kuhmoisiin. Kansallispuiston pinta-ala ton rakentaminen runkosuunnitelman mukaisesti
11820: on n. 1 900 hehtaaria. Puiston perustamisen aloitetaan välittömästi ja tälle alueelle laaditaan
11821: tarkoitukseksi kiteytettiin valmisteluvaiheessa aja- yksityiskohtaiset suunnitelmat sekä rakennetaan
11822: tus säilyttää Päijänteen länsipuoliselle seudulle kunnollinen opastuskeskus, polkureittiverkosto ja
11823: ominaista metsäistä vuorimaata ja alueen ranto- riittävät majoitustilat. Kansallispuiston valvon-
11824: jen säilyttäminen nykyisellään. Alueelle ei ole taan ja opastukseen tulee varata myös riittävä
11825: muodostettu tähän mennessä mitään metsäta- henkilöstö.
11826: louskäyttöä tai -toimintaa korvaavaa toimintaa.
11827: On epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta, että Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
11828: kunta, jossa työpaikoista on muutenkin pulaa ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11829: joka on kärsinyt voimakkaasta väestökadosta, jou-
11830: tuu odottamaan korvaavaa toimintaa kansallis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11831: puistoalueelle vuosikausia. Kansallispuisto tulee Isojärven kansallispuiston palvelujen ra-
11832: suunnitella yksityiskohtaisesti ja niin kiireellisesti kentamiseksi ja hoitamiseksi.
11833:
11834: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11835:
11836: Helena Pesola Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
11837:
11838:
11839:
11840:
11841: 38 4285002025
11842: 298 1985 vp.
11843:
11844: Toivomusaloite n:o 272
11845:
11846:
11847:
11848:
11849: Pesola ym.: Leivonmäen Rutajärven säännöstelyhankkeen toteutta-
11850: misesta
11851:
11852:
11853: Eduskunnalle
11854:
11855: Leivonmäen Rutajärven säännöstelyhanke jär- perustettu säännöstely-yhtiö, jonka säännöt on
11856: ven kesäveden korkeuden nostamiseksi on ollut hyväksytty. Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt
11857: vireillä kaikkiaan 14 vuotta. Rannan noin 170 vuonna 1981 luvan säännöstelyhankkeelle, jonka
11858: maanomistajan mielipiteet ovat olleet muutamaa kustannusarvio tänä päivänä on noin 70 000
11859: valittajaa lukuun ottamatta säännöstelyn toteut- markkaa.
11860: tamisen puolesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11861: Säännöstelyn avulla voitaisiin lisätä järven vir- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11862: kistyskäyttöä ja järvimaisema saataisiin myös kau- sen,
11863: niimmaksi. Säännöstely koituisi myös kalatalou-
11864: den hyödyksi. ettå" hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
11865: Leivonmäen kunnanvaltuusto on ollut yksimie- Leivonmäen Rutajärven säännöstelyhank-
11866: lisesti hankkeen takana. Rutajärveä varten on keen toteuttamiseksi.
11867:
11868: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11869:
11870: Helena Pesola Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
11871: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen
11872: Sakari Knuuttila
11873: 1985 vp. 299
11874:
11875: Toivomusaloite n:o 273
11876:
11877:
11878:
11879:
11880: Pokka: Koskitilakalastuskuntaa koskevien säännösten sisällyttämises-
11881: tä kalastuslakiin
11882:
11883:
11884: Eduskunnalle
11885:
11886: Vuoden 1983 alusta tuli voimaan uusi kalas- tyjä heille kuuluvista oikeuksista kalastaa ja siitä
11887: tuslaki. Tässä laissa on eräitä säännöksiä, jotka määrätä kotivesillään.
11888: koskevat kalastamista koskitilan alueella. Koskiti- Uuteen kalastuslakiin otetut säännökset ns.
11889: lan alueella toimivaa kalastuskuntaa koskevia koskitilakalastuskunnasta kylläkin vahvistavat
11890: säännöksiä on uuden kalastuslain 3 ja 62 §:ssä. sen, että koskitilan alueella sekä vesialueen omis-
11891: Lain 3 §:n mukaan ne, joilla on kalastusoikeus tajat että kalastusoikeuden pidättäneet ovat yh-
11892: koskitilan alueella, muodostavat yhdessä koskiti- dessä oikeutettuja muodostamaan kalataloudelli-
11893: lan omistajan kanssa kalastuskunnan, jossa osak- sen yhteisön. Laki sen sijaan vaikenee siitä, miten
11894: kuudet määräytyvät sen mukaan, kuin kullakin käsitellään säännöstelyn seurauksena syntyneitä
11895: on kalastusoikeutta. Koskitilan omistajan mant- padotusaltaita. Sitä paitsi joidenkin tahojen toi-
11896: taali määräytyy koskitilan manttaalin perusteella. mesta uutta kalastuslakia on ehditty tulkitsemaan
11897: Koskitilaa koskevat erityissäännökset tulivat niin, että jokaisen koskitilan alueelle olisi perus-
11898: uuteen kalastuslakiin vasta lakiesityksen edus- tettava uusi kalastuskunta. Tämä merkitsisi käy-
11899: kuntakäsittelyn yhteydessä. Vasta tuolloin havait- tännössä, että Pohjois-Suomen vesistöissä nyky-
11900: tiin, että Pohjois-Suomessa aikoinaan tehtyjen ään olevat kalataloudelliset yhteisöt pirstottaisiin
11901: vesialuekauppojen johdosta voimayhtiöt ovat kymmeniin, jopa satoihin uusiin. Tulkinta ei
11902: muodostuttaneet koskitiloja hankkimilleen vesi- vähimmässäkään määrin vastaa lainsäätäjän tar-
11903: alueille. Koskitilan muodostaminen tapahtui koitusta koskitilojen kohdalta.
11904: maanmittaustoimituksella siten, että koskitilan Uuden kalastuslain sisältöön on liittynyt mui-
11905: alue erotettiin muusta yhteisomistukseen, so. takin tulkintaongelmia. Niitä on selvittänyt maa-
11906: jakokunnalle kuuluneesta vesialueesta. Koskiti- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä, jo-
11907: lasta tuli näin ollen itsenäinen omistusoikeuden ka sai mietintönsä valmiiksi joitakin aikoja sitten.
11908: kohde. Oulu-, Ii- ja Kemijoessa edellä mainittu- Hämmästystä herättää, ettei työryhmä ollut teh-
11909: jen tapausten johdosta koskitilat kattavat suurim- nyt esitystä kalastuslain koskitiloja koskeviin
11910: man osan mainittujen vesistöjen alueista. Koski- säännöksiin.
11911: tilan muodostamisen syynä on ollut voimayhtiöi- On perusteltua, että uutta kalastuslakia selkey-
11912: den tarve valjastaa po. vesialue voimantuotan- tetään koskitilakalastuskuntaa koskeviita osilta.
11913: toon. Koskitilan muodostamisen perustana ovat Tavoitteeksi on asetettava tarkoituksenmukaisen
11914: olleet siten muut kuin kalataloudelliset syyt. kalatalousyhteisön aikaansaaminen. Tällaisena
11915: Käytännössä jako- ja kalastuskunnat ovat voi- yksikkönä voi toimia isojaon yhteydessä yhteiseksi
11916: neet järjestää kalastuksensa entiseen tapaan. Vas- vesialueeksi jätetty jakokunta täydennettynä sel-
11917: ta aivan viime aikoina voimayhtiöt ovat ryhtyneet laisilla säännöksillä, jotka mahdollistavat vesi-
11918: '' isännöimään'' koskitila-alueilla myös kalastus- aluekaupoissa kalastusoikeutta pidättäneille ja
11919: oikeuksien suhteen. Kemijoen eräissä osissa ka- muilla erityisperusteilla kalastusoikeutta omaavil-
11920: lastuskuntia on kielletty vuokraamasta koskitila- le pääsyn tämän kalatalousyhteisön jäseniksi. Täl-
11921: alueita siihen tapaan kuin ne ovat vuosikymme- löin muodostettava kalastuskunta käsittäisi sekä
11922: niä tottuneet tekemään. Tämä on herättänyt ns. vanhan uoman että säännöstelyn johdosta
11923: jokivarren asukkaiden keskuudessa levottomuutta syntyneen padotusalueen. Vastaavat järjestelyt
11924: ja epävarmuutta kalastusolojen suhteen. Erityi- olisi ulotettava koskemaan myös ns. tekoaltaita,
11925: sesti vesialuekaupoissa kalastusoikeuden pidättä- kuten eduskunnan perustuslakivaliokunta lau-
11926: neet ovat aiheellisesti kokeneet olevansa syrjäytet- sunnossaan kalastuslaista edellytti.
11927: 300 1985 vp. - TA n:o 273
11928:
11929: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- että hallitus ryhtyisi pikaisesti täyden-
11930: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tämään kalastuslakia koskittlakalastus-
11931: kuntaa koskevalta osin.
11932:
11933: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11934:
11935: Hannele Pokka
11936: 1985 vp. 301
11937:
11938: Toivomusaloite n:o 274
11939:
11940:
11941:
11942:
11943: Pokka: Maanomistajien aseman turvaamisesta Lappiin perustetuilla
11944: luonnonsuojelualueilla
11945:
11946:
11947: Eduskunnalle
11948:
11949: Maassamme on viime vuosina tehty runsaasti Aarnialueet ........................ . 38 030
11950: suunnitelmia uusien luonnonsuojelualueiden Ojitusrauhoitukset .................. . 68 430
11951: perustamiseksi. Eräiltä osin suojelualueet ovat Luonnonhoitometsät ................ . 138 505
11952: saaneet eduskunnan vahvistuksen (laki eräiden Seutukaavan luonnonsuojelualueet .. . 1 065 370
11953: kansallis- ja luonnonpuistojen perustamisesta, la- Seutukaavan muut suojelualueet .... . 364 665
11954: ki eräiden soiden suojelualueiden perustamises-
11955: ta). Suurelta osin suojelualueet perustuvat valtio- Eri varausperusteilla olevia tai suunniteltuja
11956: neuvoston päätöksiin, ministeriöissä tehtyihin luonnonsuojelualueita on Lapissa 684 kpl, joiden
11957: suunnitelmiin tai vahvistettuun seutukaavaan. yhteenlaskettu pinta-ala on 2, 7 milj. ha. Tästä
11958: Riippumatta siitä perustuuko suojelualue lain- alasta on kuitenkin osa enemmän kuin yhden
11959: tasoiseen säännökseen, hallituksen päätökseen tai suojelualuevarauksen piirissä. Kun päällekkäisyy-
11960: vain viranomaisen tekemään suunnitelmaan, jo det karsitaan pois, suojelupäätösten piirissä on
11961: suojelualuevaraus on käytännössä merkinnyt ta- Lapin pinta-alasta 17 200 km 2 , mikä vastaa
11962: loudellisen toiminnan kuten rakentamisen, oji- 18,5 % Lapin maa-alasta. Edellä mainittuja suo-
11963: tuksen tai metsänhakkuun täydellistä kieltämistä jelualueita laskettaessa ei ole otettu huomioon
11964: tällä alueella. niitä päätöksiä, joissa on kysymys vesien voimata-
11965: Suojelupäätöksiä on tehty melko ylimalkaisten louskäytön estämisestä (mm. laki Ounasjoesta),
11966: selvitysten perusteella. Menettely on myös ollut koska niiden osalta on kysymys muusta kuin
11967: hyvin summaarin~~- Pä~töksi~. teh~ä~ssä ei. ole luonnonsuojelulain mukaisesta suojelusta.
11968: yleensä kuultu m1tä as1anosa1S1a, JOlta suoJelu Suhteellisesti eniten maa-alasta on suojeltu
11969: välittömästi koskee. Esimerkiksi suojelualueiden Inarissa (33,9 % ), Utsjoella (30,3 % ), Enonte-
11970: rajat on vedetty niin suurpiirteisesti, ettei maan- kiöllä (24,9 % ), Sodankylässä (24,4 %) ja Savu-
11971: omistajalla ole useinkaan tarkkaa tietoa siitä, koskella (23,0 % ). Suojelualuevarauksia 10-
11972: kuuluuvatko tilan maat suojelun piiriin vai eivät. 20 % maa-alasta on Kittilässä, Muoniossa, Pelko-
11973: Suojelualueiden rajoja muutamaa harvaa poik- senniemellä, Sailassa ja Simossa.
11974: keusta lukuunottamatta ei ole maastossa käyty. Lukuunottamatta Sodankylän, Inarin ja Savu-
11975: Sitä paitsi suojelualueiden toteuttamisohjelma on kosken kuntien alueelle sijoittuvaa UKK-puistoa,
11976: laiminlyöty. Nykytilanteen valossa maanomistajat suojelualueiden toteuttamiseen ei Lapissa ole
11977: saavat odottaa suojelualueiden toteuttamista ja päästy. Toteuttamista vaikeuttaa erityisesti se,
11978: niistä mahdollisesti maksettavia korvauksia pit- että käytettävissä oleva määräraha on tällä hetkel-
11979: källe ensi vuosituhannen puolelle. lä Lapin osalta 300 000 mk.
11980: Suurin osa maahamme perustetuista tai suun-
11981: nitelluista luonnonsuojelualueista sijaitsee Lapin Edellä esitetyt tiedot suojelupäätöksistä osoit-
11982: läänin alueella. tavat, että erityisesti Lapissa suojelualueet on
11983: mitoitettu poikkeuksellisen laajoiksi. Suojeltava
11984: Suojelualueita Lapissa on seuraavasti: l) suo saattaa käsittää pääasiassa kasvullista metsä-
11985: maata, tai kuten soidensuojeluohjelman edus-
11986: ha
11987: kuntakäsittelyn aikana ilmeni, suojeltava suo
11988: Kansallis- ja luonnonpuistot ........ . 730 190 saattoi käsittää kokonaisen talviurheilukeskuksen.
11989: Soidensuojelualueet ................ . 278 410 Jälkimmäisessä tapauksessa kuvaavaa luonnon-
11990: Lintuvedet ......................... . 9 770
11991: Harjut ............................. . 37 571 ') Lapin seutukaavaliiton selvitys 17.11.1983.
11992: 302 1985 vp. - TA n:o 274
11993:
11994: suojeluasian käsittelylle oli, ettei eduskunta saa- suojelualueeellakin niille kylille, joilla nämä oi-
11995: nut - asian kiireellisyyden vuoksi - korjata keudet ovat vanhastaan olleet.
11996: edes ilmeistä virhettä (Kemin Kivalot). Edellä esitetyn johdosta ehdotan kunnioitta-
11997: Ylisuurten suojelualueiden säilyttäminen ei ole vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11998: luonnonsuojelunkaan etu. Useimmilla Lappiin
11999: nyt suunnitelluilla suojelualueilla maisemalliset
12000: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
12001: miin Lappiin nyt perustettujen luonnon-
12002: tekijät huomioon ottava metsänhakkuu on mah-
12003: suojelualueiden tarkoituksenmukaiseksi
12004: dollista ilman, että alueen suojeluarvot vaarantu-
12005: vat.
12006: rajaamiseksi siten, että maisemalliset sei-
12007: kat huomioonottava metsänhakkuu on
12008: Ei ole myöskään perusteltua, että suojelupää- mahdollista, mikäli siltä ei vaaranneta
12009: töksellä estetään paikallisen väestön ikimuistois- alueen suojeluarvoa, ja että suojelualuei-
12010: ten nautiotaoikeuksien käyttö. Erityisesti maan den toteuttaminen ja siihen liittyvät kor-
12011: pohjoisinta osaa koskevat oikeudet kalastukseen, vauskysymykset hoidetaan viivyttelemät-
12012: metsästykseen ja kulkemiseen pitää voida sallia tä.
12013:
12014: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12015:
12016: Hannele Pokka
12017: 1985 vp. 303
12018:
12019: Toivomusaloite n:o 275
12020:
12021:
12022:
12023:
12024: Poutanen ym.: Valtion omistamien maa-alueiden käyttämisestä
12025: vaihtomaina luonnonsuojelualueita perustettaessa
12026:
12027:
12028: Eduskunnalle
12029:
12030: Luonnonsuojelualueiden perustamisessa on maata. Myöskään maatilahallitukselle tilojen lisä-
12031: jääty huomattavasti jälkeen niistä tavoitteista, maiksi tarkoitettua maata ei juuri ole käytetty
12032: joita eri luonnonsuojelualueohjelmista päätet- vaihtomaana, vaikka sen käyttö olisi mahdollista
12033: täessä asetettiin. Joustavuuden puuttuminen to- korvata suojeluostoihin tarkoitetuista määrära-
12034: teuttamismenettelyssä on määrärahojen niukkuu- hoista. Usein maatila tai metsähallituksen maat
12035: den ohessa ollut huomattava syy suojelualueiden olisivat tilan välittömässä läheisyydessä.
12036: perustamisen viivästymiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12037: Alueiden hankkiminen valtiolle voidaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12038: useimmissa tapauksissa toteuttaa ostamisen ase- muksen,
12039: mesta maanvaihtomenettelyllä, jolloin alueen
12040: luonnonsuojelutarkoituksiin valtiolle luovuttava että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
12041: saa tuotoltaan vastaavan alan valtion ennestään metsähallituksen ja maatilahallituksen
12042: omistani.aa tai vana vasten vaihtokäyttöön han- hallinnassa olevien maa-alueiden käyttä-
12043: kittua metsämaata. Esteeksi näyttää muodostu- miseksi vaihtomaina hankittaessa maati-
12044: neen metsähallituksen haluttomuus käyttää vaih- loihin kuuluvia alueita luonnonsuojelu-
12045: dossa hallinnassaan olevaa, ns. vanhaa valtion tarkoituksiin.
12046:
12047: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12048:
12049: Pentti Poutanen Katri-Helena Eskelinen Pertti Hietala
12050: Pirkko Ikonen Olavi Martikainen Pirjo Rusanen
12051: 304 1985 rd.
12052:
12053: Hemställningsmotion nr 276
12054:
12055:
12056:
12057:
12058: Rehn m.fl.: Om skapande av stadganden för bortskaffande av
12059: båtvrak
12060:
12061:
12062: Tili Riksdagen
12063:
12064: I vattnen i Sibbo kommun förekommer ett gör det på egen bekostnad. Ur allmänt intresse
12065: stort antal äldre och nyare båtvrak, man kan vore det väsentligt, att det skulle finnas regler,
12066: nästan tala om att det i Sibbo kommun finns en som skulle göra det möjligt att bortskaffa sådana
12067: slags ''vrakkyrkogård''. vrak, som utgör olägenheter eller säkerhetsrisker,
12068: Dessa vrak, som ofta övergivits av sina ägare, antingen på ägarens bekostnad, eller om man
12069: utgör en stor olägenhet dels miljömässigt, dels ur inte kan hitta någon ägare, på samhällets bekost-
12070: säkerhetssynvinkel. Förutom att dessa vrak är fula nad.
12071: inslag i landskapsbilden, finns det risk för att de
12072: förorenar vattnet när de ruttnar ner och rostar På grund av ovanstående föreslås vördsamt att
12073: bort. I vissa situationer utgör vraken en fara för riksdagen måtte besluta hemställa,
12074: sjösäkerheten, särskilt i mörker och storm. Även
12075: som oövervakade lekplatser för barn är vraken en
12076: säkerhetsrisk. att regeringen skulle skapa klara stad-
12077: För närvarande finns det inga egentliga regler ganden om hur man ska/1 kunna bort-
12078: för att bortskaffa vraken om inte ägarna själva skaffa båtvrak där de utgör olägenheter.
12079:
12080: Helsingfors den 8 februari 1985
12081:
12082: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Jutta Zilliacus
12083: Håkan Nordman Henrik Westerlund Håkan Malm
12084: Ole Norrback Boris Renlund Pär Stenbäck
12085: 1985 vp. 305
12086:
12087:
12088: Toivomusaloite n:o 276 Suomennos
12089:
12090:
12091:
12092:
12093: Rehn ym.: Laivahylkyjen poistamista koskevien säännösten laatimi-
12094: sesta
12095:
12096:
12097: Eduskunnalle
12098:
12099: Sipoon kunnan vesillä on suuri määrä vanhoja sia hylkyjen poistamisesta koskevia säännöksiä,
12100: ja uusia laivahylkyjä. Voidaan melkein sanoa, elleivät omistajat itse toimi omalla kustannuksel-
12101: että Sipoon kunnassa on eräänlainen "laivahylky- laan. Yleisen edun kannalta olisi olennaista, että
12102: jen hautausmaa''. olisi säännökset sellaisten laivahylkyjen poistami-
12103: Nämä hylyt, jotka usein ovat omistajansa hyl- seksi, jotka aiheuttavat haittoja tai vaaraa. Poista-
12104: käämiä, aiheuttavat sekä ympäristöllisiä että tur- minen tapahtuisi joko omistajan kustannuksella
12105: vallisuushaittoja. Sen lisäksi, että nämä hylyt tai, ellei sellaista löydetä, yhteiskunnan varoilla.
12106: rumentavat maisemaa, on olemassa vaara, että ne Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
12107: lahotessaan ja ruostuessaan saastuttavat veden. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12108: Eräissä tapauksissa hylyt ovat vaarana meren-
12109: kululle, etenkin pimeässä ja myrskyssä. Myös että hallitus laatisi selvät ·säännökset
12110: vartioimattomina lasten leikkipaikkoina hylyt szitä, millä tavalla sellaiset laivahylyt, jot-
12111: ovat vaarallisia. Tätä nykyä ei ole mitään varsinai- ka aiheuttavat haittoja, voitaisiin poistaa.
12112:
12113: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
12114:
12115: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Jutta Zilliacus
12116: Håkan Nordman Henrik Westerlund Håkan Malm
12117: Ole Norrback Boris Renlund Pär Stenbäck
12118:
12119:
12120:
12121:
12122: 39 4285002025
12123: 306 1985 vp.
12124:
12125: Toivomusaloite n:o 277
12126:
12127:
12128:
12129:
12130: Riihijätvi ym.: Sorsanmetsästyksen alkamisajankohdasta
12131:
12132:
12133: Eduskunnalle
12134:
12135: Metsästys on laajoille kansalaispiireille mielui- harrastavien että myös työpaikkojen ja koulujen
12136: nen harrastus. Erikoisen hankalaksi on kuitenkin yhteinen etu.
12137: muodostunut sorsanmetsästyksen alkaminen elo- Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
12138: kuun 20 päivänä klo 12.00 siksi, että monet nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12139: innokkaat metsästäjät jäävät pois koulusta tai muksen,
12140: työpaikalta mikäli sorsanmetsästys alkaa työpäivä-
12141: nä. Näin menetetään työpaikoilla ja kouluissa ettå' hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
12142: rahassakin arvostettuna suuria summia. Metsäs- sorsanmetsästysajan muuttamiseksi niin,
12143: tysajan joustavalla määräämisellä on mahdollista että sorsanmetsästys alkaisi elokuun kol-
12144: saada aikaan ratkaisu, joka on sekä metsästystä mantena lauantaina klo 12.00.
12145:
12146: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
12147:
12148: Heikki Riihijätvi Reino Jyrkilä ). Juhani Kortesalmi
12149: Pentti Kettunen Vieno Eklund Martti Ratu
12150: 1985 vp. 307
12151:
12152: Toivomusaloite n:o 278
12153:
12154:
12155:
12156:
12157: Rusanen: Katujen rakentamiseen kunnille myönnettävän valtion-
12158: avun lisäämisestä
12159:
12160:
12161: Eduskunnalle
12162:
12163: Rakennuslain 136 a §:n nojalla moottonaJO- Kun liikenneministeriön hallinnonalan vuosia
12164: neuvoliikenteelle tärkeän kadun ja rakennuskaa- 1985-88 koskevan tarkistetun suunnitelman
12165: vatien ajoradan sekä tällaiseen väylään liittyvän mukaan harkinnanvaraiset siirtomenot joudutaan
12166: kallisrakenteisen sillan, tunnelin, leikkauksen, valtiovarainministeriön kehysten mukaisesti säi-
12167: penkereen, risteysvalojen sekä jalankulku- tai lyttämään likimäärin vuoden 1984 tasolla (n. 30
12168: polkupyörätien rakentamiseen voidaan harkinnan mmk), johtaa tämä siihen, että useissa tapauksis-
12169: mukaan antaa valtionavustus tai erityisessä ta- sa on pakko lykätä liikenteen palvelutasoa paran-
12170: pauksessa kokonaankin rakentaa valtion varoin. tavia hankkeita sekä poistaa avustettavista. koh-
12171: Valtion tulo- ja menoarviossa on momentilla teista suuria kaupunkien liikennejärjestelyihin
12172: 31.24.34 ollut määrärahoja kyseiseen tarkoituk- liittyviä hankkeita.
12173: seen kunnille myönnettäviä avustuksia varten Jotta kuntien talous ja liikennejärjestelyt sekä
12174: vuodesta 1974 vuosittain 5-30 miljoonaa mark- liikenneturvallisuus eivät vaarantuisi, tulisi me-
12175: kaa. nokohdan 31.24. 34 määrärahojen riittävyyteen
12176: Kuntien vuosittaiset kadunrakentamiskustan- lähivuosina kiinnittää erityistä huomiota.
12177: nukset ovat noin 600-700 miljoonaa markkaa,
12178: joten valtio on osallistunut tähän toimintaan Edellä esitetyn perusteella ehdotan· kunnioit-
12179: varsin pienellä osuudella. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12180: Kunnilta saatujen tietojen mukaan rakennus-
12181: lain 136 a §:n mukaisiin rakennuskohteisiin tar- että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimen-
12182: vittaisiin avustusmäärärahoja vuonna 1986 n. 100 piteiszin katujen rakentamiseen kunnille
12183: mmk, vuonna 1987 n. 90 mmk ja vuonna 1988 myönnettävän harkinnanvaraisen valtion-
12184: n. 60 mmk. avustuksen määrän lisäämiseksi.
12185:
12186: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12187:
12188: Pirjo Rusanen
12189: 308 1985 vp.
12190:
12191: Toivomusaloite n:o 279
12192:
12193:
12194:
12195:
12196: Saari ym.: Kuntien yleisten rahoitusavustusten tasoitusrajojen ko-
12197: rottamisesta
12198:
12199:
12200: Eduskunnalle
12201:
12202: Laissa kuntien yleisistä rahoitusavustuksista on voitaisiin korottaa erityisesti alarajan, mutta jos-
12203: verotulojen tasoitustajana asukastiheydestä riip- sakin määrin myös ylärajan osalta.
12204: puen 60-7 5 prosenttia kaikkien kuntien asukas-
12205: ta kohti laskettujen veroäyrimäärien keskiarvosta Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
12206: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12207: sen mukaan, kuin asetuksella tarkemmin sääde-
12208: tään. Laki yleisten rahoitusavustusten järjestel-
12209: mästä on osoittautunut onnistuneeksi ja kuntien että hallitus antaisi esityksen kuntien
12210: välistä tasa-arvoisuutta lisääväksi. yleisiä rahoitusavustuksia koskevan lain
12211: Kuntien itsehallinnollisen aseman vahvistami- korjaamiseksi mm. siten, että laissa olevat
12212: seksi ja yhä suuremman kuntien välisen taloudel- tasoitusrajat korotetaan nykyisestä 60-75
12213: lisen tasa-arvoisuuden vuoksi em. tasoitusrajoja prosentista 70-80 prosenttiin.
12214:
12215: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12216:
12217: Aapo Saari Mauno Manninen
12218: Juhani Tuomaala Jukka Vihriälä
12219: 1985 vp. 309
12220:
12221: Toivomusaloite n:o 280
12222:
12223:
12224:
12225:
12226: Saari ym.: Ns. sijaintiedun hyvittämisestä kuntainliiton jäsenkun-
12227: nille
12228:
12229:
12230: Eduskunnalle
12231:
12232: Kuntainliittojen toiminnat ovat suuressa mää- tainliittojen kaikinpuoliselle kehittämiselle, sa-
12233: rin keskittyneet yksille ja samoille paikkakunnil- moin kuin kuntien tasa-arvoisuudelle luoda edel-
12234: le. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että sijaintipaikka- lytyksiä, olisi kuntainliittojen sijaintivaikutuksista
12235: kunta saa laitosten henkilökunnan maksamina ja sijaintiedun määrästä suoritettava sisäasiainmi-
12236: verotuloina ja muina hyötyinä huomattavaa si- nisteriön toimesta perusteellisia selvityksiä.
12237: jaintietua. Asiaa ei ole kuitenkaan riittävästi
12238: selvitetty, ainakin sijaintivaikutuksista ollaan ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12239: vasti erimielisiä. Luotettavien selvitysten puuttu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12240: misen takia vuoden 1975 kunnallislain uudista- muksen,
12241: misen yhteydessä asia hylättiin, vaikka yleisesti
12242: tunnustettiinkin, että sijaintietu sijaintipaikka-
12243: kunnalle tulee. että hallitus tekisi sijaintiedun hyvittä-
12244: Jotta kuntainliittojen sijaintivaikutuksista saa- misestä kuntainltittojen muzlle jäsenkun-
12245: taisiin luotettavaa tietoa ja jotta voitaisiin kun- nille tarpeelliset uudistusesitykset.
12246:
12247: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12248:
12249: Aapo Saari Juhani Tuomaala Jukka Vihriälä
12250: 310 1985 vp.
12251:
12252: Toivomusaloite n:o 281
12253:
12254:
12255:
12256:
12257: Saari ym.: Kuntien elinkeinoasiamiestilanteen selvittämisestä
12258:
12259:
12260: Eduskunnalle
12261:
12262: Laissa valtionavusta elinkeinoasiamiesten palk- ei ole vielä saanut elinkeinoasiamiehen palkkauk-
12263: kaukseen todetaan, että valtionapua voidaan seen valtionapua.
12264: myöntää elinkeinoasiamiehen palkkaukseen kai-
12265: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12266: kissa kunnissa, jotka kuuluvat 1-3 kantokyky-
12267: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12268: luokkiin. Lain tarkoitus on kuitenkin käytännössä muksen,
12269: jäänyt hyvin useissa kunnissa toteutumatta. Eri-
12270: tyisen harmillista valtionavun saamatta jääminen
12271: on ollut niille kunnille, joilla ei lain voimaan että hallitus tekisi mitä pikimmin selvi-
12272: tullessa ollut heti varaa palkata elinkeinoasia- tyksen, josta zfmenee, mitkä kunnat eivät
12273: miestä, vaikka kunnan elinkeinoelämän kehittä- saa valtionapua elinkeinoasiamiesten
12274: minen olisikin tätä edellyttänyt. Myöhempinä palkkaukseen tai eivät ole perustaneet
12275: vuosina valtionavun piiriin pääseminen on ollut mainittua virkaa, vaikka olisivat oikeutet-
12276: työlästä. Niinpä esimerkiksi Peräseinäjoen kunta tuja saamaan valtz"onapua.
12277:
12278: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12279:
12280: Aapo Saari Juhani Tuomaala Jukka Vihriälä
12281: 1985 vp. 311
12282:
12283: Toivomusaloite n:o 282
12284:
12285:
12286:
12287:
12288: Saari ym.: Vesistöjen haitallisten epäpuhtauksien selvittämisestä
12289:
12290:
12291: Eduskunnalle
12292:
12293: Maamme vesien laatu on parantunut huomat- suurelta osin mahdotonta tietopohjan niukkuu-
12294: tavasti parin viime vuosikymmenen aikana, kun den vuoksi. Kuitenkin vesistöistä saatavan talous-
12295: otetaan huomioon tänä aikana tapahtunut teolli- veden laadun turvaaminen edellyttää veden puh-
12296: suuden ja asutuksen aiheuttaman kuormituksen tautta myös mahdollisesti haitallisten epäpuh-
12297: lisäys. Vesiensuojelutoimenpiteet eivät ole kui- tauksien suhteen. Toistaiseksi ei maassamme ole
12298: tenkaan riittävästi vaikuttaneet vesiin johtuvia eri riittävästi suoritettu vesiensuojelun kehittämistä
12299: kemikaaleja vähentävästi, vaan niiden määrä ve- näiden moninaisten epäpuhtauksien tunnistami-
12300: sissä on jatkuvasti lisääntymässä. Tästä ns. nuh- seksi, esiintymisen kartoittamiseksi ja puhdistus-
12301: raantumisesta saattaa seurata vesien tosiasiallista menetelmien kehittämiseksi.
12302: myrkyttymistä erilaisten teollisuudesta, kotita-
12303: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12304: louksista ja ilman kautta myöskin kaukokulkeu-
12305: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12306: tuneista saasteista peräisin olevien lukuisten eri
12307: muksen,
12308: yhdisteiden kertyessä vesistöihin. Varsinaisen
12309: happea kuluttavan kuormituksen vähentäminen
12310: on hyvin hallinnassa ja rehevöitymisen ehkäise- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
12311: minen on riippuvainen lähinnä taloudellisista sistöissä esiintyvien mahdollisesti haital-
12312: mahdollisuuksista. Vesien kemikaalikuormituk- listen epäpuhtauksien tutkimisen ja puh-
12313: sen, mm. ympäristömyrkkyjen vähentäminen ve- distustoimenpiteiden voimakkaasti tehos-
12314: sistä on sen sijaan huomattavasti vaikeampaa ja tamiseksi.
12315:
12316: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
12317:
12318: Aapo Saari Mauno Manninen
12319: Juhani Tuomaala Jukka Vihriälä
12320: 312 1985 vp.
12321:
12322: Toivomusaloite n:o 283
12323:
12324:
12325:
12326:
12327: Salolainen: Uudenmaan luonnonsuojelualueiden lisäämisestä
12328:
12329:
12330: Eduskunnalle
12331:
12332: Valtiovallan luonnonsuojelulliset toimenpiteet sekä Espoon kaupungin ja seurakuntien sekä
12333: ovat viime vuosina kohdistuneet pääasiassa Poh- yksityisten maanomistajien omistamia alueita.
12334: jois-Suomessa sijaitsevien alueiden hankkimiseksi Moninaiskäyttöperiaatteella toimivan kansallis-
12335: luonnonsuojelutarkoituksiin. Etelä-Suomeen on puiston perustaminen alueelle edellyttäisi, että
12336: osoitettu liian vähän määrärahoja luonnonsuoje- valtio hankkisi alueelta lisää maata omistukseen-
12337: lualueiden hankintaan. sa.
12338: 1970-luvulla valtio osti kaikkiaan 13 445 heh- Sipoonkorven alueella suurin maanomistaja on
12339: taaria alueita luonnonsuojelutarkoituksiin, joista Helsingin kaupunki, 1 000 hehtaaria, mutta
12340: vain kolme prosenttia eli 400 hehtaaria hankittiin myös valtio omistaa maita alueella.
12341: Uudeltamaalta. Molemmat alueet ovat luonnonolosuhteiltaan
12342: merkittäviä luonnonsuojelun ja yleisen luonnon-
12343: Uudellamaalla luonnonsuojelualueiden hank-
12344: harrastuksen kannalta ja edellyttäisivät luonnon-
12345: kiminen olisi erittäin tärkeää, koska väestöllisten
12346: suojelullisia toimenpiteitä, jotka olisivat parhai-
12347: ja liikeoteeilisten syiden vuoksi alkuperäinen
12348: ten toteutettavissa siten, että valtio hankkisi
12349: luonto on suuressa vaarassa hävitä.
12350: alueelta riittävästi maata omistukseensa.
12351: Uudellamaalla on pääkaupunkiseudun välittö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
12352: mässä läheisyydessä kaksi aluetta, nk. Nuuksion vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12353: järviylängön alue Vihdintien ja Tutuntien välillä
12354: ja Sipoonkorven alue Sipoossa, joista valtion että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
12355: tulisi hankkia alueita luonnonsuojelutarkoituk- luonnonsuojelualueiden hankkimiseksi
12356: sun. Uudeltamaalta ja selvittäisi mahdollt'suu-
12357: Nuuksion järviylängön alueella valtio omistaa det moninaiskäyttöperiaatteella palvele-
12358: Tervalammin alueella 1 360 hehtaaria maata. vien kansallzspuzstojen perustamzseksi
12359: Lisäksi alueella on muun muassa Helsingin ja Nuuksion järviylängön ja Sipoonkorven
12360: Vantaan kaupungin omistamia ulkoilualueita aluezlle.
12361:
12362: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12363:
12364: Pertti Salolainen
12365: 1985 vp. 313
12366:
12367: Toivomusaloite n:o 284
12368:
12369:
12370:
12371:
12372: Tenhiälä: Poliisimiehen oikeusturvan parantamisesta
12373:
12374:
12375: Eduskunnalle
12376:
12377: Virantoimituksessa väkivallan kohteeksi joutu- Niinpä esimerkiksi vuoden 1983 poliisiksi va-
12378: neen poliisimiehen oikeusturva ei nykyisellään littu torniolainen poliisimies, joka joutui pidätys-
12379: ole riittävä. Kun alioikeudessa nostetaan syyte tilanteessa hengenvaarallisen puukotuksen uhrik-
12380: henkilöä vastaan, joka on syyllistynyt poliisimie- si, on tapauksen johdosta aiheutuneen oikeuden-
12381: heen kohdistuneeseen väkivaltaan, on vammoja käyntimenettelyn vuoksi omista varoistaan ollut
12382: saanut virkamies oikeudenkäynnissä asianomis- pakotettu suorittamaan yli 10 000 markkaan
12383: taja ja hän joutuu itse ensi kädessä vastaamaan nousseet oikeudenkäynti- ja muut kulunsa. Hä-
12384: oikeudenkäynnin hänelle aiheuttamista kustan- nelle ei näet säännöllisten kuukausitulojensa
12385: nuksista. Koska hänelle voidaan vapautus myön- vuoksi voitu myöntää maksutonta oikeudenkäyn-
12386: tää oikeudenkäynnin aiheuttamista kustannuksis- tiä.
12387: ta pelkästään maksuttomasta oikeudenkäynnistä
12388: Epäkohdan korjaamiseksi olisi eräistä oikeu-
12389: annetussa laissa (87/73) säädetyin edellytyksin, denkäynneistä valtion palveluksessa oleville ai-
12390: poliisimies ei käytännössä useinkaan saa maksu- heutuvien kustannusten korvaamisesta valtion va-
12391: tonta oikeudenkäyntiä. Jos vastaajana oleva väki- roista annettua lakia (269/74) korjattava siten,
12392: valtaan syyllistynyt henkilö tuomitaan rangais-
12393: että sen mukaiset korvaukset myönnettäisiin
12394: tukseen, oikeus tosin velvoittaa vastaajan korvaa- myös virkaa tai tehtävää suorittaessaan väkivallan
12395: maan oikeudenkäyntikulut. Kun kuitenkin vas- kohteeksi joutuneelle valtion palveluksessa ole-
12396: taaja on useimmiten maksukyvytön, saaden itse valle, joka on siitä jobtuvassa oikeudenkäynnissä
12397: näin mm. maksuuoman oikeudenkäynnin, oi-
12398: asianomistajana taikka kantajana.
12399: keudenkäynnin asianomistajana olevalle poliisille
12400: aiheutuvat kustannukset jäävät monessa tapauk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
12401: sessa hänen itsensä kannettaviksi. Tällainen asi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12402: antila tuntuu täysin kohtuuttomalta poliisimies-
12403: ten ja muiden sellaisten valtion palveluksessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12404: olevien osalta, joilla tehtävien luonteesta johtuen lainsäädännön muuttamiseksi nzin, että
12405: on tavallista suurempi mahdollisuus joutua väki- poliisin ozkeusturvassa nykyisin olevat
12406: vallan kohteeksi. epäkohdat voitaisiin poistaa.
12407:
12408: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12409:
12410: Hannu Tenhiälä
12411:
12412:
12413:
12414:
12415: 40 4285002025
12416: 314 1985 vp.
12417:
12418: Toivomusaloite n:o 285
12419:
12420:
12421:
12422:
12423: Tuomaala ym.: Ähtävänjoen-Evijärven säännöstelystä ja lyhyt-
12424: aikaisen säännöstelyluvan myöntämättä jättämisestä Kattilakos-
12425: ken voimalaitokselle
12426:
12427:
12428: Eduskunnalle
12429:
12430: Ähtävänjoessa, Evijärven ja Lappajärven yhdis- ja Kaarenhaaran välisellä alueella ovat edelleen
12431: tävässä joessa Evijärvellä sijaitsee Kattilakosken loppuun suorittamatta.
12432: voimalaitos, jonka lyhytaikaissäännöstelyn lupa- Pietarsaaren kaupunki pelkää raakaveden ot-
12433: hakemus on parhaillaan käsittelyssä. Se on herät- tonsa vaarantuvan, onhan sen vedenhankinta
12434: tynyt suurta huolestuneisuutta sekä laitoksen ylä- täysin riippuvainen Ähtävänjoen tilasta. Kau-
12435: puolella että sen alapuolella asuvien kansalaisten pungin mielestä on tehtävä puolueet!?n tutkimus
12436: keskuudessa, sillä hakijan tavoitteena on pysyvä vesistön tilasta ja laadittava koko Ahtävänjoen
12437: lupa. vesistön eli Ähtävänjoen - Evijärven - Lappa-
12438: Rantamaiden omistajat ovat todenneet, että järven kattava vesiensuojelusuunnitelma.
12439: vettä on nostettu 60-70 cm korkeammalle kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12440: lupapäätös edellyttää. Samoin on ihmetelty sitä, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12441: että voimalaitoksen pato on rakennettu 2 m muksen,
12442: korkeammaksi kuin lupapäätös määrää.
12443: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
12444: Evijärveläiset pelkäävät sitä, että jatkossa koko sialueen ja ranta-alueiden omista;i"en sekä
12445: Evijärven säännöstely hoidettaisiin Kattilakoskes- niiden kaikkien käyttäjäryhmien kuule-
12446: ta käsin, mikä olisi tuhoisa Evijärvelle ja sen miseksi tähänastista enemmän Ähtävän-
12447: kalakannalle samoin kuin voimalaitoksen alapuo- joen-Evijärven säännöstelystä päätet-
12448: liselle alueelle. täessä ja ettei Katttlakosken voimalaitok-
12449: Evijärven kunta on vastustanut ko. hakemusta, selle anneta sen hakemaa lupaa lyhyt-
12450: koska lupaehdon mukaiset työt Timosenkosken aikaiseen säännöstelyyn.
12451:
12452: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12453:
12454: Juhani Tuomaala Aapo Saari
12455: 1985 vp. 315
12456:
12457: Toivomusaloite n:o 286
12458:
12459:
12460:
12461:
12462: Urpilainen ym.: Vaasan läänin väestösuunnitteiden tarkistamisesta
12463:
12464:
12465: Eduskunnalle
12466:
12467: Valtioneuvoston päätösten 387/550/79 ja Jos toteutuneen kehityksen ja suunnitteen vuo-
12468: 1089/140/82 mukaan valtioneuvoston kanslian sittaiset poikkeamat summataan, saadaan vajaan
12469: valmistelemia väestöennusteita tulee käyttää 6 (kuuden) vuoden ajalta tulokseksi peräti
12470: väestönkehitystä koskevana mitoitusperusteena 17 535 poikkeama, eli keskiarvo vuotta kohden
12471: valmisteltaessa alueelliseen kehitykseen vaikutta- on 3 050.
12472: via toimenpiteitä.
12473: Väestösuunnitteita on kaksi: Väestösuunnite Alimitoitettuihin väestösuunnitteisiin perustu-
12474: 1978-90 (VNK 79), jota käytettiin virallisena vat alueelliseen kehitykseen vaikuttavat toimen-
12475: suunnitteena vuoden 1982 loppupuolelle. Valtio- piteet ja ratkaisut eivät tee oikeutta Vaasan
12476: neuvosto hyväksyi 18.11.1982 uuden suunnitteen läänille.
12477: vuosille 1985-90 ja 1995 (VNK 82).
12478: Molemmissa todetuissa suunnitteissa Vaasan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12479: läänin väestönkasvu on alimitoitettu. Seuraavassa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12480: suunnitteen ja toteutuneen väestönkehityksen sen,
12481: vuosittaiset erot:
12482:
12483: VNK 79 VNK 82 että hallitus ryhtyisi kzi'reellisiin toi-
12484: 1979 209 1983 + 3 007 menpiteisiin, jotta valtioneuvoston kans-
12485: 1980 + 1 799 -30.9.84 + 3 015 lian käyttämiä väestösuunnitteita tarkis-
12486: 1981 + 3 767 1983 tettaiszi'n niin, että Vaasan läänin todelli-
12487: 1982 + 6 156 -30.9.84 + 6 022 nen väestönkasvu kuin myös reaalisesti
12488: 1979 ennakoitavissa oleva otetaan suunnittei-
12489: -1982 +11513 den laadinnan perustaksi.
12490:
12491: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12492:
12493: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby
12494: 316 1985 vp.
12495:
12496: Toivomusaloite n:o 287
12497:
12498:
12499:
12500:
12501: Urpilainen: Perhon ja Lestijärven kuntien alueella sijaitsevan Iso-
12502: Valvattijärven vedenpinnan nostamisesta
12503:
12504:
12505: Eduskunnalle
12506:
12507: Iso-Valvattijärvi sijaitsee Perhon ja Lestijärven ei aiheuta erityistä haittaa. Veden alle tulisi
12508: kuntien alueella Keski-Pohjanmaalla. Perhon jäämään osa soidensuojelun perusohjelmaan kuu-
12509: alueella osa järvestä kuuluu Karstulan hoitoalu- luvasta soidensuojelualueesta n:o Dl-53 Linjasal-
12510: een hallinnassa olevaan valtion alueeseen ja Lesti- menneva.
12511: järven puolella vastaavasti Keski-Pohjan hoito- Hankkeen taloudellinen hyöty saattaa olla vä-
12512: alueeseen. Järvi on pääosin metsähallituksen häinen, mutta sen sijaan maisemanhoidolliset ja
12513: omistama. Järvi on kuivatettu ns. heinäjärveksi. virkistykselliset edut olisivat varsin merkittävät.
12514: Kuivatustyöt käynnistyivät vuonna 1927 ja ne Niukkavetiselle Keski-Pohjanmaalle syntyisi ve-
12515: päättyivät vuonna 1933. Järven tila on heikenty- den nostamisen myötä noin 330 ha:n järvi.
12516: nyt vuosi vuodelta hoitamattomana. Ennen kui-
12517: vatusta järvi oli kirkasvetinen sekä kalaisa. Järven Maa- ja metsätalousministeriön kirjeeseen n:o
12518: alueella pesi myös runsaasti vesilintuja. Maa- ja 352/204-83 viitaten voidaan sanoa, että ministe-
12519: metsätalousministeriön selvityksen mukaan vesi- riö ei vastusta hankkeen toteuttamista. Myöskään
12520: , jättöalueen reunoilla ja kuivatusojien luona kas- ympäristöministeriön luonnonsuojelutoimi~tolla
12521: vaa kitukasvuista koivuvaltaista taimikkoa, jonka ei ole mitään syytä estää hankkeen toteuttamista ..
12522: metsätaloudellinen merkitys on kuitenkin vähäi- Viittaan tältä osin apulaisosastopäällikkö Pertti
12523: nen. Seiskarin 30.9.1983 allekirjoittamaan kirjeeseen.
12524: Alueen eteläpuolitse kulkee Perhon, Lestijär- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
12525: ven ja Reisjärven kuntien perustama retkeilypol- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12526: ku, ns. Keski-Pohjanmaan itäinen retkeilyreitti.
12527: Em. retkeilypolusta erkaneva Lestijärven kunnan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12528: perustama retkeilypolku kulkee vesijätön itäistä menpiteisiin Perhon ja Lestijärven kun-
12529: rantatörmää pitkin Linjasalmennevalle. tien alueella sijaitsevan Iso- Valvatti
12530: Vedenpinnan nostaminen entiseen tasoonsa, -nimisen järven vedenpinnan nostamisek-
12531: suunnilleen peruskartan korkeuskäyrätie 167,5 m, si entiseen tasoonsa.
12532:
12533: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12534:
12535: Kari Urpilainen
12536: 1985 vp. 317
12537:
12538: Toivomusaloite n:o 288
12539:
12540:
12541:
12542:
12543: Vainio ym.: Kuntien katumaksurasituksen keventämisestä
12544:
12545:
12546: Eduskunnalle
12547:
12548: Katumaksulaki on pahasti epäonnistunut ja rahaa katumaksujen valtionosuuksiin osoittaa
12549: ontuva sekä lisää asumiskustannuksia kauttaal- niin huomattavasti, että ainakin omakoti- ja
12550: taan voimakkaasti. Tämän vuoksi SMP:n käsityk- pientaloasukkaitten ylikorkeita rasituksia voitai-
12551: sen mukaan katumaksulaki tulisi kumota ja va- siin alentaa ja vapauttaa sotiemme veteraanit ja
12552: pauttaa asukkaat katumaksuvelvollisuudesta, ku- invalidit sekä eläkeläiset tästä maksusta.
12553: ten katumaksulakia tehtäessä annettiin ymmär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12554: tää. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12555: Mikäli katumaksua ei saada kumotuksi, on muksen,
12556: valtion ainakin voimakkaasti osallistuttava katu-
12557: maksuihin omalla osuudellaan. Tämä on välttä- että hallitus ryhtyisi totmtzn kuntien
12558: mätöntä jo siksi, että valtio kerää itselleen miljar- avustamiseksi katumaksurasituksen ke-
12559: dien markkojen ylijäämän liikenteen maksamista ventämiseksi maksattamalla nizlle ylimää-
12560: veroista ja maksuista. Heti ensi vaiheessa tulisi räisiä avustuksia.
12561:
12562: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12563:
12564: Mikko Vainio Pentti Skön
12565: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
12566: 318 1985 vp.
12567:
12568: Toivomusaloite n:o 289
12569:
12570:
12571:
12572:
12573: Vainio ym.: Kunnallisten maksujen vähentämisestä
12574:
12575:
12576: Eduskunnalle
12577:
12578: Eduskunta on viime vuosina säätänyt monen- ko_ko vapaan yhteiskuntajärjestelmämme luhistu-
12579: laisia kunnallisia maksuja, jotka alkavat tulla yhä mtseen.
12580: enemmän voimaan ja täten nostavat muutoinkin SMP katsoo, että valtiovallan on osallistuttava
12581: yliraskaita asumisen kustannuksia. Tällaisia mak- huomattavalla osalla katumaksun ym. tällaisten
12582: suja ovat katumaksu, vesimaksu, jätevesimaksu, rasitusten suorittamiseen semminkin, kun valtio
12583: jätteiden poistomaksu jne. Vain SMP on edus- perii kuljetustoimen alalta enemmän veroja kuin
12584: kunnassa vastustanut tällaista veroriistoa. se maksaa tie- ja katukustannuksia.
12585: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12586: Kaikki nämä erilaiset maksut korottavat asumi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12587: sen kustannuksia ja vuokria monesti kohtuutto- sen,
12588: masti. Lisäkorotus voi olla asunnon neliömetriltä
12589: useita markkoja. Tilanne on siis kestämätön.
12590: että hallitus ryhtyisi tozmttn katu- ja
12591: Kaikki tämä johtuu siitä, että valtiovalta on muiden kunnallisten maksujen alentami-
12592: siirtänyt sille kuuluvia velvoituksia kuntien kan- seksi tai poistamiseksi kuntt"en asukkailta
12593: nettavaksi. Tämä ei ole oikein. Jos tällaista yh- niissä tapauksissa, joissa nämä maksut
12594: teiskunnallisen elämämme vinoummista jatke- kohtuuttomasti .rasittavat pienomistajia,
12595: taan, niin se ennemmin tai myöhemmin johtaa pienituloisia ja vuokralaisia.
12596:
12597: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12598:
12599: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
12600: 1985 vp. 319
12601:
12602: Toivomusaloite n:o 290
12603:
12604:
12605:
12606:
12607: Vainio ym.: Kunnallisen puoluetuen maksamisen estämisestä
12608:
12609:
12610: Eduskunnalle
12611:
12612: Kunnallista puoluetukea on toteutettu eri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12613: muodoissa, vaikka kunnallinen puoluetuki on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12614: voimassa olevan lain vastaistakin. Kuitenkin lakia muksen,
12615: on kunnioitettava ja noudatettava.
12616: Olisi siis kiireellisesti selvitettävä kaikki ne että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
12617: tapaukset, joissa muodossa tai toisessa lainvastais- sen seikan selvittämiseksi, missä kunnissa
12618: ta kunnallista puoluetukea valtapuolueiden tah- maksetaan muodossa tai toisessa laitonta
12619: dosta eri kunnissa toteutetaan. Tämän jälkeen ja rappeuttavaa puoluetukea, sekä tällai-
12620: tämä laittomuus voidaan poistaa ja laittomasti sen veronmaksajien varojen lainvastaisen
12621: maksetut kuntalaisten veromarkat säästää muihin käytön estämiseksi.
12622: todellisiin tarkoituksiin.
12623:
12624: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12625:
12626: Mikko Vainio Pentti Skön
12627: 320 1985 vp.
12628:
12629: Toivomusaloite n:o 291
12630:
12631:
12632:
12633:
12634: Vainio ym.: Lahden postitalon muutostöiden aloittamisesta
12635:
12636:
12637: Eduskunnalle
12638:
12639: Lahden postitalon henkilökunta joutuu työs- lä, että töiden käynnistäminen olisi mahdollista
12640: kentelemään erittäin vaikeissa olosuhteissa. Jo jo vuonna 1984. Muutostyöllä olisi myös merkit-
12641: vuosia ovat lupaukset olleet vireillä, että postita- tävä työllisyysvaikutus, koska muutostyöt yleensä
12642: lon korjaustöihin ryhdyttäisiin. Henkilökunta on ovat työllistäviä verrattuna uudisrakennuksiin.
12643: vuosikausia yrittänyt saada aikaan parannusta
12644: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12645: monimuotoisilla painostus- ja informaatiokier-
12646: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi. toivomuk-
12647: roksilla, mutta mikään ei ole auttanut.
12648: sen,
12649: Postitalon muutostöiden kustannusarvio on
12650: noin 7 miljoonaa markkaa. Myös hankkeen pe-
12651: rustamissuunnitelma oli vahvistettava keväällä. että hallitus ryhtyisi totmtzn Lahden
12652: Työsuunnitelmat muutokseen ovat jo niin pitkä!- postitalon muutostöiden aloittamiseksi.
12653:
12654: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12655:
12656: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
12657: 1985 vp. 321
12658:
12659: Toivomusaloite n:o 292
12660:
12661:
12662:
12663:
12664: Vihriälä: Laihian ja Mustasaaren vedenhankintasuunnitelman to-
12665: teuttamisesta
12666:
12667:
12668: Eduskunnalle
12669:
12670: Kyrönmaan alueelle on valmistunut vuonna hankinta Jurvan Poronkankaalta on tarkoituksen-
12671: 1980 vesihuollon yleissuunnitelma, jonka mu- mukaisin ratkaisu. Vesioikeudelliset päätökset ja
12672: kaan Laihian ja Mustasaaren kuntien eteläosan luvat pohjaveden ottamiseen on saatu 24.9.1984.
12673: tavoitteena on hankkia vettä yhteistyössä. Vesi on Suunnitelmat vedenottohankkeen toteuttamisek-
12674: tarkoitus johtaa Jurvan Poronkankaalta. Laihian si ovat myös valmiina.
12675: kunnan alueella on suoritettu varsin kattava poh-
12676: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
12677: javesitutkimus. Tutkimuksen perusteella ei Lai-
12678: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12679: hian kunnan alueella olevia pohjavesiä kannata
12680: asiantuntijain mukaan hyödyntää. Vedet ovat
12681: laadultaan erittäin rauta-, humus- ja alumiinipi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12682: toisia. Kyrönmaan alueelle laaditun vesihuollon Laihian ja Mustasaaren vedenhankinta-
12683: yleissuunnitelman mukaan veden laadun kustan- suunnitelman toteuttamiseksi ]urvan Po-
12684: nusten sekä käyttövarmuuden kannalta veden- ronkankaalla.
12685:
12686: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12687:
12688: Jukka Vihriälä
12689:
12690:
12691:
12692:
12693: 41 4285002025
12694: 322 1985 vp.
12695:
12696: Toivomusaloite n:o 293
12697:
12698:
12699:
12700:
12701: Aaltonen ym.: Opintotuen tarveharkintaikärajan alentamisesta
12702:
12703:
12704: Eduskunnalle
12705:
12706: Vanhempien tuloihin ja varallisuuteen kohdis- vanhemmille erityisiä vaatimuksia opiskelevien
12707: tuva tarveharkinta alle 24-vuotiaille opintorahan lastensa elatuksesta. Pahimmillaan se saattaa joh-
12708: asumislisää ja alle 19-vuotiaille myös opintorahan taa entistä suurempaan koulutukselliseen eriar-
12709: perusosaa myönnettäessä on yksi suurimmista voisuuteen. Jo nyt on havaittavissa aiemmista
12710: opintotuen epäkohdista. Se asettaa täysi-ikäiset sosiaaliluokista tulevien opiskelijoiden määrän
12711: mutta alle 24-vuotiaat nuoret eriarvoiseen ase- laskua.
12712: maan yli 24-vuotiaiden kanssa. Tällainen eriar-
12713: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12714: voisuus ei ole perusteltua. 18 vuotta täyttänyt
12715: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12716: ihminen on Suomessa täysi-ikäinen ja velvollinen
12717: huolehtimaan itsestään myös taloudellisesti.
12718: Opintotuen tarveharkinnan ikärajan pitäminen että hallitus vuoden 1986 valtion tulo-
12719: normaalia täysi-ikäisyysikärajaa korkeampana es- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
12720: tää nuorten taloudellista ja sosiaalista itsenäisty- dessä ryhtyisi toimiin opintotuen tarve-
12721: mistä ja pidentää nuoruutta keinotekoisesti. Tar- harkintaikärajan laskemiseksi normaaliin
12722: veharkintaikärajan noudattaminen asettaa myös täysi-ikäisyysikärajaan.
12723:
12724: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12725:
12726: Markus Aaltonen Mats Nyby
12727: 1985 vp. 323
12728:
12729: Toivomusaloite n:o 294
12730:
12731:
12732:
12733:
12734: Aho ym.: Opintotuen saattamisesta riippumattomaksi vanhempien
12735: varallisuudesta
12736:
12737:
12738: Eduskunnalle
12739:
12740: Opintotuen saantia säätelevät ikärajat, joita jaan, jolloin kodin ulkopuolella asuvan täysi-ikäi-
12741: muussa lainsäädännössä ei tunneta. Vanhempien sen opiskelijan opintotukeen eivät enää vaikuttai-
12742: tulot ja varallisuus vaikuttavat täysi-ikäisen, ko- si muut kuin opiskelijan ja hänen puolisonsa
12743: din ulkopuolella asuvan opiskelijan opintoraha- tulot ja varallisuus.
12744: muotoiseen asumislisään aina 24 ikävuoteen
12745: saakka. Alle 20-vuotiaalla vanhempien tulot ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12746: varallisuus vaikuttavat sekä opintorahan perus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12747: osan että asumislisän saantiin. sen,
12748: Vanhempien mahdollisuus saati velvollisuus
12749: osallistua täysi-ikäisen perillisensä opintojen ra- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
12750: hoittamiseen on vähintäänkin kyseenalainen. Li- opintotuen myöntämisperusteiden muut-
12751: säksi opintotuen saantia sääntelevät tulo- ja tamiseksi siten, että vanhempien tuloja ja
12752: omaisuusrajat ovat varsin alhaiset. varallisuutta ei oteta huomioon kodin
12753: Keinotekoisista 24 vuoden ja 20 vuoden ikära- ulkopuolella asuvien täysi-ikäisten opis-
12754: joista tulisikin siirtyä asteittain täysi-ikäisyysra- kelzjoiden osalta.
12755:
12756: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
12757:
12758: Esko Aho Mauri Pekkarinen
12759: 324 1985 vp.
12760:
12761: Toivomusaloite n:o 295
12762:
12763:
12764:
12765:
12766: Ala-Kapee ym.: Vanhan tutkintojärjestelmän mukaan aineenopet-
12767: tajiksi opiskelevien kasvatustieteellisten opintojen tukemisesta
12768:
12769:
12770: Eduskunnalle
12771:
12772: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti tävä erityistoimenpiteisiin syntyneen siirtymävai-
12773: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- heen ongelman (joka pääosin poistuu luonnollis-
12774: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) ta tietä vuoteen 1987-89 mennessä) ratkaisemi-
12775: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- seksi.
12776: lunsa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12777: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes- toivomuksen,
12778: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea-
12779: kouluissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan että hallitus ryhtyisi toimenpttemtn,
12780: tutkintojärjestelmän mukaan. Näiden opetushar- joilla aineenopetta;ien erillisten kasvatus-
12781: joittelu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisi- tieteellisten opintojen järjestämiseen koh-
12782: nä kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin dennettaisiin lisäresursseja vähintään
12783: pääseminen on osoittautunut kuitenkin ongel- 1 000 000 markkaa siten, että vanhan
12784: malliseksi, sillä opettajankoulutusyksiköiden ope- tutkintojärjestelmän mukaan aineenopet-
12785: tusresurssit ovat menneet lähes kokonaan uuden tajzksi opiskelevat eivät joutuisi heikom-
12786: järjestelmän mukaan opiskelevien opetusharjoit- paan asemaan kuin uuden tutkintojärjes-
12787: telun järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi ryhdyt- telmän mukaan opiskelevat.
12788:
12789: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12790:
12791: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos Peter Muurman
12792: 1985 vp. 325
12793:
12794: Toivomusaloite n:o 296
12795:
12796:
12797:
12798:
12799: Ala-Kapee ym.: Korvauksen suorittamisesta korkeakoulujen hallin-
12800: toelinten työskentelyyn osallistuville opiskelijoille
12801:
12802:
12803: Eduskunnalle
12804:
12805: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat korvausta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vastaa-
12806: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet valla tavalla kuin työskentelystä korkeakoulujen
12807: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallistu- opintotukilautakuntien jäsenenä.
12808: misestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten työ Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12809: vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä niissä toivomuksen,
12810: käsiteltäviin asioihin ja varsinkin korkeimmissa
12811: hallintoelimissä, kuten korkeakoulujen hallituk- että hallitus ryhtyisi mitä pikimmin
12812: sissa työskenteleminen merkitsee usein raskasta toimenpiteisiin, jozlla turvattaiszin kor-
12813: viikoittaista työtaakkaa. On kohtuutonta edellyt- keakoulujen hallintoelimiin osallistuville
12814: tää, että tämä työskentely, joka vaatii opiskelu- opiskelijozlle korvaus kokoustyöskentelys-
12815: ajasta tinkimistä, tapahtuisi ilman minkäänlaista tä.
12816:
12817: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12818:
12819: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos Peter Muurman
12820: 326 1985 vp.
12821:
12822: Toivomusaloite n:o 297
12823:
12824:
12825:
12826:
12827: Ala-Kapee ym.: Uudellemaalle myönnettävien peruskoulujen ra-
12828: kennuslupien lisäämisestä
12829:
12830:
12831: Eduskunnalle
12832:
12833: Erityisesti nopeasti kasvavissa Uudenmaan lyä. Järjestelmää olisi muutettava siten, että kun-
12834: kunnissa on huomattava peruskoulutilojen puu- tien rakennussuunnittelulle saadaan lisää todelli-
12835: te. Muuttoliikkeen ohella tähän on vaikuttanut suuspohjaa ja pitkäjännitteisyyttä. Tämä edellyt-
12836: luokkakokojen pienentäminen. Peruskoulujen ra- tää rakennusaikaisten ja jälkirahoitteisten perus-
12837: kentamisen valtionosuuteen osoitettavat määrära- koulujen rakennushankkeiden määrärahojen li-
12838: hat ovat valtion tulo- ja menoarvioissa viime säämistä ja samanaikaisesti jälkirahoitteisten pe-
12839: vuosina jatkuvasti vähentyneet. Uudenmaan ruskouluhankkeiden rahoitusehtojen parantamis-
12840: kuntien anomista keskimäärin 20 rakennusluvas- ta.
12841: ta lääniin on saatu ainoastaan 3-4 lupaa. Tämä Peruskoulujen rakentamisen valtionosuus mak-
12842: merkitsee, että rakennusaikaisten valtion- setaan opetusministeriön luvalla toteutettaviin
12843: osuusmäärärahojen pysyessä nykytasollaan voitai- hankkeisiin kantokykyluokan mukaan. porrastet-
12844: siin Uudenmaan kuntien rakennushankkeet ( 1- tuna hankkeen normaalihinnasta. Normaalihin-
12845: 2 lupaa/vuosi) toteuttaa käytännössä 36 vuoden nat eivät Uudellamaalla varsinkaan pääkaupunki-
12846: kuluessa eli vuosina 1985-2021. Jälkirahoitteis- seudulla ja nopeasti kasvavissa kunnissa vastaa
12847: ten peruskoulujen rakentamishankkeid.en tilanne rakentamisen todellisia kustannuksia. Pääkau-
12848: on jonkin verran parempi, mutta valtion rahoi- punkiseudun osalta normaalihinnat onkin vuon-
12849: tuksen epäedulliset ehdot siirtävät huomattavan na 1984 vahvistettu 10 prosentilla korotettuna.
12850: osan kustannusvastuusta kunnille. Normaalihintoja tulisi edelleen korottaa pääkau-
12851: Uudenmaan läänin koulujen rakentamiseen punkiseudulla ja ulottaa korotus koskemaan
12852: eivät sisälly koulurakentamiseen myönnettävät myös muita nopeasti kasvavien Uudenmaan kun-
12853: työllisyysperustein jaettavat määrärahat, minkä tien peruskouluhankkeita.
12854: vuoksi koulujen rakentamismäärärahat ohjautu-
12855: vat Uudenmaan läänin ulkopuolelle. Viime vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12856: sina on lähes kaikki pääkaupunkiseudun koulura- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12857: kennushankkeet ja osa muun Uudenmaan hank- muksen,
12858: keista jouduttu rakentamaan kuntien omalla kus-
12859: tannuksella. ettå· hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn,
12860: Peruskoulujen ja kirjastojen rakennuslupien jotta Uudellemaalle voitaisiin myöntää
12861: suunnittelu- ja myöntämismenettely ei nykyisessä rakennusaikaisia peruskoulujen rakennus-
12862: muodossaan ja laajuudessaan toimi tyydyttävästi lupia huomattavasti nykyistä enemmän ja
12863: läänissämme. Vuosittain myönnettävään muuta- ettå" valtionosuuden perusteena oleva nor-
12864: maan rakennuslupaan nähden suunnittelujärjes- maalihintajärjestelmä uudistettaisiin vas-
12865: telmä ja myöntämismenettely sisältää liian paljon taamaan peruskoulurakentamisen todelli-
12866: turhauttavaa ja moninkertaista asioiden käsitte- sia kustannuksia.
12867:
12868: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12869:
12870: Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen
12871: Peter Muurman Kaarina Dromberg
12872: Matti Louekoski Veikko Saarto
12873: Reino Paasilinna Kaj Bärlund
12874: 1985 vp. 327
12875:
12876: Toivomusaloite n:o 298
12877:
12878:
12879:
12880:
12881: Ala-Kapee ym.: Koulun uskonnon- ja elämänkatsomusopetuksen
12882: tasapuolisuuden turvaamisesta
12883:
12884:
12885: Eduskunnalle
12886:
12887: Uusien koululakien ansiosta katsomuksellinen ei turvaa samalla tavalla esimerkiksi ortodoksisia
12888: opetus tasapuolistuu kouluissamme. Luterilaiset tai uskonnottornia oppilaita.
12889: saavat entiseen tapaan luterilaista uskonnonope- Jotta tasapuolisuus toteutuisi myös muiden
12890: tusta, mutta myös muilla katsomuksellisilla ryh- ryhmien opetuksessa, pitäisi opettajan olla kysei-
12891: millä on oikeus oman katsomuksensa mukaiseen sen uskontokunnan jäsen ja elämänkatsomustie-
12892: opetukseen. Ortodoksit saavat ortodoksista ope- don opettajan uskontokuntiin kuulumaton.
12893: tusta, vähemmistöuskonnot oman opin mukaista
12894: opetusta vanhempien sitä toivoessa ja uskonto- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12895: kuntiin kuulumattomat elämänkatsomustiedon kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12896: opetusta.
12897: Lain vapaamielisen hengen toteutuminen riip- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin eri
12898: puu kuitenkin suuresti siitä, miten opetus paikal- uskontokuntiin kuuluvien opptlaiden us-
12899: lisella tasolla järjestetään. Luterilainen opetus konnonopetuksen järjestiimiseksi siten,
12900: tulee varmasti olemaan luterilaista, sillä tätä että heidän opettajansa olisivat kyseisen
12901: opetusta saa antaa, paitsi tasavallan presidentin uskontokunnan jäseniä sekä että uskonto-
12902: myöntämällä luvalla, vain luterilainen. Sen sijaan kuntiin kuulumattomien opptlaiden elii-
12903: laki Suomen kansalaisen oikeudesta olla maan miinkatsomustiedon opettaja olisi vastaa-
12904: palveluksessa uskontunnustukseensa katsomatta vasti uskontokuntiin kuulumaton.
12905:
12906: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12907:
12908: Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari Peter Muurman
12909: 328 1985 vp.
12910:
12911: ~ivomusaloite n:o 299
12912:
12913:
12914:
12915:
12916: Ala-Kapee ym.: Ammatillisen erityisopetuksen kehittämisestä kou-
12917: lutuksellisen tasa-arvon periaatteen mukaisesti
12918:
12919:
12920: Eduskunnalle
12921:
12922: Ammatillista enty1sopetusta annetaan entyls- matillisen erityisopetuksen kehittämistä koskevan
12923: oppilaitoksissa ja tavallisissa ammatillisissa oppi- lain antamista. Ammattikasvatushallituksen
12924: laitoksissa erityisryhmissä sekä tavallisissa opetus- 16.11.1982 asettama työryhmä on myös esittä-
12925: ryhmissä. Tavallisissa ammatillisissa oppilaitoksis- nyt, että normaaliluokilla tapahtuvaa erityisoppi-
12926: sa annettavan erityisopetuksen määrä on koko laiden kouluttamista ja sen edellyttämiä tukitoi-
12927: ajan kasvamassa. Tätä koskeva lainsäädäntö kui- menpiteitä varten tulee ammatillisen koulutuk-
12928: tenkin puuttuu. Erityisoppilaitokset toimivat sen lainsäädäntöä kehittää.
12929: kuulo- ja näkövammaisten ammattikouluista an- Ammatillista erityisopetusta koskevaa lainsää-
12930: netun lain (8191 71) sekä invalidihuoltolain no- däntöä on valmisteltu, mutta sen jatkokäsittely
12931: jalla. näyttää kuitenkin pysähtyneen, vaikka lainsää-
12932: Keskiasteen kehittämisestä annetun lain (4 741 däntö olisi ilmeisen tarpeellinen. Näin ollen
12933: 78) mukaan on koko ikäluokalle kaikki peruskou- lainsäädännön kehittämistä on syytä kiirehtiä.
12934: lun erityisopetusryhmät mukaan lukien annetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12935: va ammatillista peruskoulutusta. Lähtökohtana nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12936: on koulutuksellinen tasa-arvo. Peruskoulusta am- muksen,
12937: matilliseen koulutukseen tulevien erityisopetuk-
12938: sen tarve on lääninhallitusten esitysten mukaan että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
12939: 9,5 % ikäluokasta. ammatillisen erityisopetuksen lainsäädän-
12940: Vammaisten ammatillisen koulutuksen toimi- nön kehittämiseksi koulutuksellisen tasa-
12941: kunnan mietinnössä (KM 1979:7) esitetään am- arvon periaatteen mukaisesti.
12942:
12943: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12944:
12945: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos Liisa Jaakonsaari
12946: Kerttu Törnqvist Peter Muurman
12947: 1985 vp. 329
12948:
12949: Toivomusaloite n:o 300
12950:
12951:
12952:
12953:
12954: Alho ym.: Korkeakoulujen opetusvirkojen perustamisesta kehittä-
12955: missuunnitelman mukaisesti
12956:
12957:
12958: Ed u s kunnalle
12959:
12960: Valtioneuvoston 24.1.1985 vahvistamassa kor- män tavoitteen toteutuminen edellyttäisi virko-
12961: keakoululaitoksen kehittämissuunnitelmassa jen määrän merkittävää lisäystä. Maamme kor-
12962: J985-1986 todetaan, että korkeakoulujen "ke- keakoulujen opetus- ja tutkimuspanoksen sekä
12963: hittämislainsäädännön edellyttämän pääaloittai- kehittämislainsäädännön toteuttamisen kannalta
12964: sen tavoitteen saavuttaminen ilman korkeakou- on näitä virkoja sekä edellä mainittuja opetus-
12965: lujen välisiä virkojen ja toimien siirtoja edellyttäi- henkilöstön virkoja pidettävä ehdottoman välttä-
12966: si opettajavoimien lisäämistä 130:llä vuonna mättöminä.
12967: 1986. - - Tämän lisäksi korkeakouluittaisten
12968: Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12969: tavoitteiden toteuttaminen vaatisi noin 100 opet- toivomuksen,
12970: tajaa lisää, mikäli korkeakoulujen sisäiset virka-
12971: järjestelyt toteutetaan.'' Suunnitelmassa on siis
12972: todettu, että vuonna 1986 päättyvän korkeakou- että hallitus vuoden 1986 valtion tulo-
12973: lujen kehittämislain toteuttaminen edellyttäisi ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
12974: yhteensä 230 uuden opetusviran perustamista dessä ryhtyisi toimzin turvatakseen kor-
12975: maamme korkeakouluihin vuoden 1986 aikana. keakoululaitoksen kehittämissuunnitel-
12976: Suunnitelmassa ei kuitenkaan tehdä yksiselitteis- massa 1985-1986 mainittujen 230 uu-
12977: tä päätöstä asiasta. Muun kuin opetushenkilöstön den opetusviran perustamisen maamme
12978: virkojen osalta asetetaan suunnitelmassa tavoit- korkeakouluihin ja muun kuin opetus-
12979: teeksi, "että muuta henkilökuntaa olisi keski- henkilöstön virkojen määrän riittävän li-
12980: määrin saman verran kuin opettajia''. Myös tä- säyksen.
12981:
12982: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12983:
12984: Arja Alho Tarja Halonen
12985:
12986:
12987:
12988:
12989: 42 4285002025
12990: 330 1985 vp.
12991:
12992: Toivomusaloite n:o 301
12993:
12994:
12995:
12996:
12997: Almgren: Ruotsinsalmen menmuseon rakentamisesta
12998:
12999:
13000: Eduskunnalle
13001:
13002: Ruotsinsalmi-projektilla tarkoitetaan kaikkia sen, jonka tulisi valmistua Ruotsinsalmen taiste-
13003: niitä hankkeita, tapahtumia, tilaisuuksia, toi- lujen 200-vuotisjuhlavuosiksi. Tämän valtakun-
13004: menpiteitä tai muita vastaavia Ruotsinsalmen nalliseksi katsottavan erikoismuseon rakentami-
13005: meritaistelujen ajan historiaan (vuodet 1789- seen tulisi myös saada valtion avustusta. Museo-
13006: 1790) liittyviä seikkoja, joilla voidaan edistää hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 10 mil-
13007: Kotkan elinkeinopoliittisia ja erityisesti matkailu- joonaa markkaa.
13008: toimen tavoitteita.
13009: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
13010: Keskeisenä pyrkimyksenä on luoda Kotkan
13011: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13012: kaupungille omaperäinen ja kansainvälistäkin
13013: kiinnostusta herättävä vetovoimatekijä, jonka
13014: avulla voidaan merkittävästi kehittää matkailu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13015: elinkeinoa. määrärahan osoittamiseksi Ruotsinsalmen
13016: Projektin selkein ja keskeisin ehdotus on aihee- merimuseon rakentamiseksi siten, että
13017: seen liittyvän merimuseon perustaminen. Asiaa hanke voidaan toteuttaa Ruotsinsalmen
13018: valmistellut toimikunta ehdottaa rakennettavaksi taistelun 200-vuotisjuhtit'n mennessä
13019: Kotkaan 1 700 m 2 :n suuruisen museorakennuk- vuonna 1990.
13020:
13021: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
13022:
13023: Esko Almgren
13024: 1985 vp. 331
13025:
13026: Toivomusaloite n:o 302
13027:
13028:
13029:
13030:
13031: Anttila ym.: Lukion perustamisesta Jokioisiin
13032:
13033:
13034: Eduskunnalle
13035:
13036: Hämeen läänin päivälukioissa aloitti syksyllä tulisi Lounais-Hämeeseen kolmen kunnan alueel-
13037: 1982 opintonsa 4 415 opiskelijaa, mikä on 45,1 le Ypäjän, Humppilan ja Jokioisten kuntien
13038: % 16-vuotiaiden ikäluokasta. Keskiasteen kou- tarpeita varten perustaa oma uusi lukio. Forssassa
13039: lunuudistuksen toimeenpanosuunnitelman mu- toimivat lukiot jatkaisivat toimintaansa entisessä
13040: kaan läänin päivälukioissa aloittaa vuonna 1988 laajuudessa, koska lisäpaikkojen tarve on ilmei-
13041: 3 478 oppilasta, mikä on 43,3 % 16-vuotiaiden sen selvä. Lukioiden toiminnan tehokkuutta
13042: ikäluokasta. Hämeen läänin lukiokoulutuksen Forssan osalta voitaisiin lisätä näiden lukioiden
13043: pahimman ongelman muodostaa tällä hetkellä hallinnon yhdistämisellä. Jokioisten, Ypäjän ja
13044: se, että läheskään kaikkia lukioon pyrkiviä oppi- Humppilan kuntien oppilaspohja huomioon ot-
13045: laita ei ole voitu ottaa lukioon ja että lukion taen Jokioisiin perustettava lukio olisi kaksiluok-
13046: sisäänottoprosentti on Hämeen läänissä koko kasarjainen.
13047: maan alhaisin. Lukiokoulutuksen saattamiseksi
13048: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13049: Hämeen läänissä valtakunnan keskiarvotasolle
13050: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13051: tarvittaisiin 13 aloitusluokkaa lisää. Lounais-
13052: sen,
13053: Hämeessä toimii tällä hetkellä Forssassa kaksi
13054: lukiota ja Somerolla lukio. Jotta tämä Hämeen
13055: läänin lukiopaikoissa oleva selvä jälkeenjääneisyys että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
13056: voitaisiin poistaa ja siten taata kaikille lukioon kaksiluokkasarjaisen lukion perustamisek-
13057: halukkaille oppilaille mahdollisuus opiskeluun, si jokioisten kuntaan.
13058:
13059: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13060:
13061: Sirkka-Liisa Anttila Esko Helle
13062: 332 1985 vp.
13063:
13064: Toivomusaloite · n:o 303
13065:
13066:
13067:
13068:
13069: Anttila: Urjalan kotiteollisuuskoulun toimintaedellytysten turvaa-
13070: misesta
13071:
13072:
13073: Eduskunnalle
13074:
13075: Urjalan kotiteollisuuskoulu on perustettu Erityisesti nyt, kun peruskoulun opetusohjel-
13076: vuonna 1921. Urjalan kotiteollisuusyhdistys ry. maan sisältyy erittäin niukasti käytännön aineita,
13077: on tämän koulun perustaja ja yhdistys on huo- tulee meidän näitä valmiuksia antaa kotiteolli-
13078: lehtinut sen toiminnasta aina 1970-luvulle saak- suuskouluissa sekä käsi- ja taideteollisuusoppilai-
13079: ka. Tällä hetkellä vastaa Urjalan kotiteollisuus- toksissa. Saamieni tietojen mukaan Urjalan kunta
13080: koulun toiminnasta Urjalan kunta. Urjalan koti- on valmis suorittamaan yhteistyössä valtion kans-
13081: teollisuuskoulu on 16-paikkainen sisäoppilaitos: sa koulun säilyttämisen turvaavat investoinnit.
13082: 1-vuotinen koulu, jossa on yhdistetty kudonta- ja
13083: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
13084: ompelulinja. Nykyisten suunnitelmien mukaan
13085: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13086: 1-vuotiset koulut eivät enää voisi jatkossa toimia.
13087: Koulun toiminnan tarpeellisuudesta kertoo sel-
13088: västi se runsas opiskelijoiden joukko, joka on että hallitus ryhtyisi pikatsiin totmen-
13089: kyseiseen kouluun vuosittain pyrkinyt. Me emme pitetsiin Urjalan kotiteolltsuuskoulun toi-
13090: saa hallinnollisilla päätöksillä lopettaa maaseu- mintaedellytysten turvaamtseksi sisällyttä-
13091: dulla toimivia nuorisolle tärkeitä opiskelupaikko- mällii kyseinen oppilatstos valtakunnalli-
13092: ja, vaikka ne ovatkin pieniä kouluja, mutta niitä stin keskiasteen koulutuksen aloituspaik-
13093: on meidän voitava kehittää toimintakykyisiksi. kamääriin.
13094:
13095: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13096:
13097: Sirkka-Liisa Anttila
13098: 1985 vp. 333
13099:
13100: Toivomusaloite n:o 304
13101:
13102:
13103:
13104:
13105: Anttila: Tietotekniikan keskuksen perustamisesta Forssan ammatilli-
13106: sen kurssikeskuksen yhteyteen
13107:
13108:
13109: Eduskunnalle
13110:
13111: Uusi teknologia ei aiheuta yleistä työttömyy- ta teknologiasta. Oman ongelmansa muodostavat
13112: den lisääntymistä, koska uusia työpaikkoja syntyy myös uuden teknologian laitteistot ja varustuk-
13113: samalla, kun entisiä työpaikkoja häviää esim. set.
13114: automarisoinnin takia. Kuitenkin ulkomaankau- Suomessa tulee jo nyt riittävän aikaisessa vai-
13115: pasta voimakkaasti riippuvaisessa maassa kuten heessa varautua tietotekniikan mukanaan tuo-
13116: Suomessa suurin uhka työllisyyden säilyttämiselle miin vaatimuksiin. Tietotekniikan keskuksia on
13117: tulee siitä, että me jäisimme kilpailijoistamme jo perustettu ja uusia ollaan perustamassa näistä
13118: jälkeen uuden teknologian käyttöönotossa ja uu- perustetuista saatujen kokemusten jälkeen. Fors-
13119: sien tuotteiden kehittämisessä. Uusi teknologia san ammatillinen kurssikeskus on varautunut
13120: aiheuttaa voimakkaan rakennemuutoksen työlli- tietotekniikan keskuksen toiminnan aloittami-
13121: syydessä eri sektoreiden ja toimialojen välillä sekä seen kurssikeskuksen tiloissa. Kurssikeskuksen
13122: rakennemuutoksen työtehtävien luonteessa. Täl- Forssan kaupunginhallitukselle lähettämän kirjel-
13123: löin syntyy myös rakenteellisia työttömyysongel- män mukaan ammattikurssikeskuksessa on val-
13124: mia tietyissä ammateissa ja erityisesti vanhemmis- miudet asianomaisen alan työllisyyskurssien jär-
13125: sa ikäluokissa, jotka eivät ole valmiita omaksu- jestämiseen.
13126: maan uusia työtehtäviä täydennys- ja uudelleen-
13127: koulutuksen kautta. Opetus- ja työvoimaviran- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13128: omaiset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin koulutuk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13129: sen uudistamiseksi ja erityisesti uuden teknolo-
13130: gian lisäämiseksi opetusohjelmiin. Tällä hetkellä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
13131: kuitenkin pullonkaulana on ammatillisten oppi- piteisiin tietotekniikan keskuksen perus-
13132: laitosten ja erityisesti teknillisten oppilaitosten tamiseksi Forssan ammatilliseen kurssi-
13133: opettajien täydennyskoulutuksen ja siihen liitty- keskukseen perustettavaan tietotekniikan
13134: vän käytännön kokemuksen hankkiminen uudes- osastoon.
13135:
13136: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13137:
13138: Sirkka-Liisa Anttila
13139: 334 1985 vp.
13140:
13141: Toivomusaloite n:o 305
13142:
13143:
13144:
13145:
13146: Anttila: Forssan musiikkikoulun saattamisesta valtionavun piiriin
13147:
13148:
13149: Eduskunnalle
13150:
13151: Vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarviossa ei harkinnanvaraisilta vedetään valtionapu vähitel-
13152: hyväksytty uusia musiikkioppilaitoksia valtion- len pois.
13153: avun piiriin. Maassamme toimii noin 200 musiik- Kunnalliset musiikkioppilaitokset rikastuttavat
13154: kioppilaitosta, joista lakisääteistä valtionavustusta alueellista kulttuuritoimintaa, antavat nuorille
13155: saa 41 ja harkinnanvaraista avustusta 52 ja näin harrastusmahdollisuuksia sekä toimivat verkosto-
13156: ollen suurin osa on kokonaan valtionosuusjärjes- na, josta nuoret lahjakkuudet opastetaan eteen-
13157: telmän ulkopuolella olevia oppilaitoksia. Forssan päin musiikin saralla. Näin ollen valtion tehtävä-
13158: kaupungin musiikkikoulun ylläpitämisestä yh- nä on tukea myös musiikkiharrastustoimintaa,
13159: teistyössä Forssan, Jokioisten, Tammelan, Ypäjän aivan kuten tuetaan kansalais- ja työväenopisto-
13160: ja Urjalan kanssa on tehty yhteistoimintasopimus jen toimintaa. Ei voi olla oikein, että osaa
13161: 15.7.1982. Musiikkikoulun toiminta on sekä maamme musiikkikouluista pidetään yllä pelkäs-
13162: Forssan kaupungin musiikkiopistossa että muissa tään kuntien varoilla.
13163: sopijakunnissa. Forssan musiikkikoulu ei kuulu
13164: lakisääteisen valtionavun piiriin. Lakisääteisten Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioitta-
13165: musiikkikoulujen valtionapu on vuonna 1984 vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13166: ollut keskimäärin 36 % ja harkinnanvaraisten
13167: 7,5 %. Vuodelle 1985 ennustetaan lakisääteisille että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
13168: valtionapua 38 % btuttomenoista ja harkinnan- piteisiin Forssan musiikkikoulun saatta-
13169: varaisille 7 %. Valtionapukehitys näyttää siis sil- miseksi lakisääteiseksi valtionavustusta
13170: tä, että lakisääteiset saavat entistä enemmän ja saavaksi oppilaitokseksi 1.1.1986 alkaen.
13171:
13172: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13173:
13174: Sirkka-Liisa Anttila
13175: 1985 vp. 335
13176:
13177: Toivomusaloite n:o 306
13178:
13179:
13180:
13181:
13182: Anttila ym.: Jokioisten museorautatien toiminnan tukemisesta
13183:
13184:
13185: Eduskunnalle
13186:
13187: Jokioisten kunnassa toimii Suomen ainoa mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13188: seorautatie, jolla on säännöllistä höyryveturilii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13189: kennettä. Museorautatietoimintaa ylläpitävä voi- muksen,
13190: ma on museorautatieyhdistyksen vapaaehtoinen
13191: talkootyö, josta ei makseta lainkaan korvausta.
13192: Museorautatien ja kapearaidemuseon elinehtona
13193: on tähän saakka ollut juuri tämä palkaton työ. että hallitus ryhtyisi toimenpztezmn
13194: Tätä museorautatietoimintaa on ollut vuodesta vuosittaisen toiminta-avustuksen myöntä-
13195: 1978 alkaen ja toiminnan turvaamiseksi jatkossa miseksijokioisten museorautatieyhdistyk-
13196: tarvittaisiin museorautateiden yhdistyksen avus- selle tämän arvokkaan toiminnan ylläpi-
13197: tamista vuosittain valtion varoista. tämzseksi.
13198:
13199: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13200:
13201: Sirkka-Liisa Anttila Esko Helle
13202: 336 1985 vp.
13203:
13204: Toivomusaloite n:o 307
13205:
13206:
13207:
13208:
13209: Arranz ym.: Opintotuen korottamisesta
13210:
13211:
13212: Eduskunnalle
13213:
13214: Nuorten taloudellinen itsenäistyminen on siir- Edellä mainituilla petusteilla ehdotamme kun-
13215: tynyt jatkuvasti koulutusaikojen pidentymisen ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13216: työn saannin vaikeutumisen myötä yhä vain myö- muksen,
13217: häisemmäksi. On kiinnitettävä huomiota opinto-
13218: tuen kehittämiseen niin, että se takaa opiskelijal-
13219: le elinehdot eikä opiskelijan tarvitse olla opis-
13220: keluaikana ansiotyössä. Työssä käyminen hidas- että" hallitus kiireesti korjazsi opintotu-
13221: tuttaa opiskelua ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kea, jotta se voisi turvata ·opzskelijan
13222: jos opiskelija pitää normaalia kauemmin hallus- elinehdot ja jotta lainamuotozsesta opin-
13223: saan opiskelupaikkaa. totuesta päästätsiin eroon.
13224:
13225: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
13226:
13227: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
13228: 1985 vp. 337
13229:
13230: Toivomusaloite n:o 308
13231:
13232:
13233:
13234:
13235: Artanz ym.: Tuen maksamisesta opiskelijalle opiskelija-asunnosta
13236: maksettavan vuokran ylittävästä vuokrasta
13237:
13238:
13239: Eduskunnalle
13240:
13241: Opiskelija-asuntoja pystyttiin osoittamaan lu- Asuntopula ja korkeat asumiskustannukset ovat
13242: kuvuoden 1983-84 alussa suurimmilla opiskelu- paha este kokonaisvaltaiselle opiskelulle.
13243: paikkakunnilla vain joka kolmannelle hakijalle, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
13244: kun samanaikaisesti etenkin suurissa asutuskes- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13245: kuksissa ja pääkaupunkiseudulla on huutava pula
13246: asunnoista niin opiskelijoiden, nuorten, aikuis- että hallitus ryhtyisi kiireesti maksa-
13247: ten kuin vanhustenkin kohdalla. Tämän johdosta maan opiskeltjalle sen osuuden vuokras-
13248: opiskelijat joutuvat asumaan vapailta markkinoil- ta, joka ylittää opiskelzja-asunnosta mak-
13249: ta hankituissa huippukalliissa vuokra-asunnoissa. settavan vuokran.
13250:
13251: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
13252:
13253: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
13254:
13255:
13256:
13257:
13258: 43 4285002025
13259: 338 1985 vp.
13260:
13261: Toivomusaloite n:o 309
13262:
13263:
13264:
13265:
13266: Arranz ym.: Nuorten työkuntien ja työpajojen perustamisesta
13267:
13268:
13269: Eduskunnalle
13270:
13271: Nuorten omaehtoiselle toiminnalle on luotava laista nuorten uusia mahdollisuuksia avaavaa toi-
13272: perusta ja annettava tässä suhteessa nuorten tulla mintaa on tuettava.
13273: toteuttajiksi, ei vain yhteiskuntatakuun objek- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
13274: teiksi. On usein vaadittu työn käsitteen laajenta- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13275: mista ja uudelleen arviointia. Nuoret ovat usein
13276: ennakkoluulottomia ja kekseliäitä uusien toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13277: minta- ja työmahdollisuuksien löytämisessä. Täl- miin nuorten työkuntien ja työpajojen
13278: perustamiseksi.
13279:
13280: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
13281:
13282: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
13283: 1985 vp. 339
13284:
13285: Toivomusaloite n:o 310
13286:
13287:
13288:
13289:
13290: Arranz: Nuorisotalon perusparannustöiden aloittamisesta Liljenda-
13291: lissa
13292:
13293:
13294: Eduskunnalle
13295:
13296: Liljendalin kunnan entinen palokunnantalo on kuntaa ja sille löytyisi käyttäjiä kunnasta ympäri
13297: nykyisin nuorisotoimen omistuksessa. vuoden, mikäli tilat saatettaisiin ajanmukaiseen
13298: Tilat palokunnantalossa ovat jatkuvassa käytös- kuntoon.
13299: sä, mutta talo ei vastaa nykyajan vaatimuksia ja Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
13300: se on remontin tarpeessa. Talossa on erittäin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13301: ohut vuoraus kylmää vastaan ja talo on puuläm-
13302: mitteinen. että hallitus ryhtyisi toimiin Liljendalin
13303: Talon huono kunto rajoittaa talon käyttöä kunnan nuorisotalon perusparannustöi-
13304: etenkin talvisin. Talo sijaitsee keskellä Liljendalin den aloittamiseksi.
13305:
13306: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
13307:
13308: Liisa Arranz
13309: 340 1985 vp.
13310:
13311: Toivomusaloite n:o 311
13312:
13313:
13314:
13315:
13316: Astala ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen vakinaistamisesta kor-
13317: keakoulutasoisena
13318:
13319:
13320: Eduskunnalle
13321:
13322: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin keakoulutasoinen lastent~rhanopettajakoulutus
13323: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- edelleen on luonteeltaan väliaikaista. Myöskään
13324: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen sen rinnastamista muuhun opettajankoulutuk-
13325: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidenne- seen ei ole tutkittu.
13326: tään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopis- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
13327: toissa ja eräiden korkeakoulujen opettajankoulu- toivomuksen,
13328: tusyksiköissä. Päivähoidon henkilöstön opetus-
13329: suunnitelmatoimikunta on edellyttänyt mietin- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
13330: nössään (1981:13), että 3-vuotista koulutusta korkeakoulutasoisen lastentarhanopetta-
13331: tulee järjestää kaikissa nykyisin toimivissa opisto- jakoulutuksen vakinaistamiseksi valtion
13332: jen ja korkeakoulujen koulutuspisteissä. Lisäksi vuoden 1986 tulo- ja menoarvion yhtey-
13333: toimikunta totesi, että koulutus tulee vakinaistaa dessä sekä ryhtyisi tutkimaan lastentar-
13334: kaikissa nykyisin toimivissa korkeakoulujen opet- hanopettajakoulutuksen rinnastamista
13335: tajankoulutusyksiköissä. Tästä huolimatta kor- muuhun opettajakoulutukseen.
13336:
13337: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
13338:
13339: Heli Astala Vappu Säilynoja
13340: 1985 vp. 341
13341:
13342: Toivomusaloite n:o 312
13343:
13344:
13345:
13346:
13347: Astala ym.: Korvauksen maksamisesta korkeakoulujen hallintoeli-
13348: miin osallistuville opiskelijoille
13349:
13350:
13351: Eduskunnalle
13352:
13353: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat korvausta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vastaa-
13354: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet valla tavalla kuin työskentelystä korkeakoulujen
13355: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallistu- opintotukilautakuntien jäsenenä.
13356: misestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten työ Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
13357: vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä niissä toivomuksen,
13358: käsiteltäviin asioihin ja varsinkin korkeimmissa
13359: hallintoelimissä, kuten korkeakoulujen hallituk- että hallitus ryhtyisi mitä pikimmin
13360: sissa työskenteleminen merkitsee usein raskasta toimenpiteisiin, joilla turvattaisiin kor-
13361: viikottaista työtaakkaa. On kohtuutonta edellyt- keakoulujen hallintoelimiin osallistuville
13362: tää, että tämä työskentely, joka vaatii opiskelu- opiskelijoille korvaus kokoustyöskentelys-
13363: ajasta tinkimistä, tapahtuisi ilman minkäänlaista tä.
13364:
13365: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
13366:
13367: Heli Astala Vappu Säilynoja Mikko Kuoppa
13368: 342 1985 vp.
13369:
13370: Toivomusaloite n:o 313
13371:
13372:
13373:
13374:
13375: Astala ym.: Opintotuen korottamisesta vähimmäistoimeentuloa
13376: vastaavalle tasolle
13377:
13378:
13379: Eduskunnalle
13380:
13381: Vuonna 1972 luotiin opintotukijärjestelmä, jo- Maksimaalisenakin se kattaa vain puolet opiskeli-
13382: hon kuuluvat valtion takaama opintolaina, kor- joiden elinkustannuksista.
13383: kotuki ja opintoraha. Opintoraha koostuu perus- Kansainvälisen nuorisovuoden Suomen komi-
13384: osasta ja asumislisästä. tea on esittänyt, että valtioneuvosto kiireellisesti
13385: Opintotukijärjestelmää luotaessa on tavoittee- hyväksyy opintotuen kehittämisohjelman, jota
13386: na ollut koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen. myös eduskunta on useampaan kertaan edellyttä-
13387: Viimeaikainen kehitys ei kuitenkaan ole edistä- nyt. Nuorisokomitea on toimintaohjelmassaan
13388: nyt tämän tavoitteen toteutumista. Viimeisim- 14.1.1985 esittänyt myös opintotuen kehittämi-
13389: mät selvitykset osoittavat, että kokopäiväinen sen määrällisen tavoitteen.
13390: korkeakouluopiskelu on muuttumassa suuritu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13391: loisten ja vähälapsisten perheiden lasten etuoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13392: keudeksi. Ylempien toimihenkilöiden lapset ovat sen,
13393: entistä enemmän yliedustettuina korkeakou-
13394: lutuksessa. Riittämätön opintotuki on aiheutta-
13395: nut runsaasti muitakin kielteisiä piirteitä sekä ettå" hallitus ryhtyisi toimenpztemtn
13396: opiskelijoiden, korkeakoulujen ja keskiasteen op- opintotuen kehittämiseksi niin, että
13397: pilaitosten että koko yhteiskunnan kannalta. opintorahaa korotetaan - velkapainot-
13398: teisuuden vähentämiseksi - tuntuvasti
13399: Opintotuen keskeiset ongelmat ovat sen riittä- kaikilla koulutusasteilla ja että opintotuki
13400: mättömyys ja velkapainotteisuus. Opintolainan kokonaisuudessaan nostetaan tasolle, ;on-
13401: ja koko opintorahan (perusosa ja asumislisä) ka voidaan katsoa vastaavan ns. aktiivivä-
13402: välinen suhde on 70:30. Opintotuen tasoa nos- estölle asetettua vähimmäistoimeentulo-
13403: tettaessa tulee painopisteen olla opintorahaosuu- tasoa, mille erään perustan muodostaa
13404: den tuotuvassa kasvattamisessa. valtion A 1 palkkaluokan mukainen
13405: Nykyisellään opintotuki on täysin riittämätön. palkka veronpidätyksen jälkeen.
13406:
13407: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13408:
13409: Heli Astala Kati Peltola Lauha Männistö
13410: Vappu Säilynoja
13411: 1985 vp. 343
13412:
13413: Toivomusaloite n:o 314
13414:
13415:
13416:
13417:
13418: Astala ym.: Opintolainan takaisinmaksun siirtämisestä myöhem-
13419: mäksi ja opiskeluajan korkojen maksamisesta valtion varoista
13420:
13421:
13422: Eduskunnalle
13423:
13424: Opintotukijärjestelmää luotaessa on tavoittee- seuraavana koronmaksupäivänä. Takaisinmaksun
13425: na ollut mm. koulutuksellisen tasa-arvon toteut- alkamisajankohtaa tulisi siirtää myöhemmäksi.
13426: taminen. Opintotuen tavoitteiden toteutumista Tällä hetkellä opintolainan erääntyneet korot
13427: on haitannut tuen reaaliarvon aleneminen. Tuen maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista
13428: taso on jäänyt n. 10 prosenttia alhaisemmaksi, työttömyyden, vanhempainloman ja asepalveluk-
13429: kuin mitä tuki oli 70-luvun alkupuolella. Tuen sen ajalta. Seuraavana askeleena tulisi valtion
13430: enimmäismäärissä ei myöskään ole otettu huo- maksaa korot koko opiskeluajalta. Nykyisinhän
13431: mioon opiskelun muuttumisen aiheuttamia tar- saattaa tilanne eräiden opiskelijoiden kohdalla
13432: peita. kärjistyä niin, että koko opintoraha menee korko-
13433: Opintotuen tasoa on pidetty yllä pääasiassa jen maksuun.
13434: opintolainaosuutta korottamalla. Opintorahan Myös kansainvälisen nuorisovuo~en Suomen
13435: reaaliarvo on alentunut huomattavasti enemmän komitea on esittänyt, että valtio maksaisi opinto-
13436: kuin koko opintotuen reaaliarvo. Tilastokeskuk- lainan korot koko opiskeluajalta.
13437: sen tutkimuksen (KO 1983:7) mukaan hankitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13438: va koulutustaso riippuu jo vanhempien sosiaali- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13439: sesta asemasta ja koulutustasosta. Opintotuen muksen,
13440: taso ei saisi kenelläkään olla esteenä opintielle
13441: hakeutumiseen. että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
13442: Monelle opiskelijalle syntyy vakavia taloudelli- opintolainan takaisinmaksun alkamis-
13443: sisa ongelmia myös opintotuen takaisinmaksusta. ajankohdan siirtämiseksi myöhemmäksi
13444: Takaisinmaksu alkaa ja valtion korkotuki lakkaa ja opintolainan korkojen maksamiseksi
13445: nykyisin puolitoista vuotta opintojen päättymistä valtion varoista koko opiskeluajalta.
13446:
13447: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13448:
13449: Heli Astala Kati Peltola Lauha Männistö
13450: Vappu Säilynoja
13451: 344 1985 vp.
13452:
13453: Toivomusaloite n:o 315
13454:
13455:
13456:
13457:
13458: Astala: Elämänkatsomustiedon ylitarkastajan viran perustamisesta
13459: kouluhallitukseen
13460:
13461:
13462: Eduskunnalle
13463:
13464: Uskonnonvapauden periaatteiden myönteinen kehittämisessä. Tätä kehittämistyötä koordinoi-
13465: toteutuminen vaatii katsomuksellisen opetuksen maan tarvitaan oppiaineen asiantuntija kouluhal-
13466: monipuolista kehittämistä, minkä eduskunta on litukseen. Näin ollen on perusteltua koulun
13467: uudessa koululainsäädännössä pyrkinyt mahdol- katsomuksellisen opetuksen tasapuolisen toteut-
13468: listarnaan. Uusien lakien mukaisesti peruskoulus- tamisen kannalta perustaa kouluhallituksen ope-
13469: sa ja lukiossa tullaan koulun uskonnon opetuk- tusosaston tarkastustoimistoon ylitarkastajan vir-
13470: sesta vapautetuille uskontokuntiin kuulumatto- ka tehtäväalueena elämänkatsomustiedon opetus.
13471: mille oppilaille opettamaan elämänkatsomustieto Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
13472: -nimistä oppiainetta. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13473: Jotta peruskoulun ja lukion elämänkatsomus-
13474: tiedon opetus pystytään kehittämään oppiaineen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13475: opetukseen kohdistettuja toiveita vastaavaksi, tar- elämänkatsomustiedon ylitarkastajan vi-
13476: vitaan oppiaineen kehittämiseen lisää voimavaro- ran perustamiseksi kouluhallitukseen ja
13477: ja. Näin jokaisen katsomuksellisen oppiaineen varaisi tätä tarkoitusta varten vuoden
13478: opettamiseen liittyvät ongelmat voisivat saada 1986 tulo- ja menoarvioon tarvt'ttavan
13479: tässä oppiaineessa ratkaisun oppiaineen ripeässä määrärahan.
13480:
13481: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13482:
13483: Heli Astala
13484: 1985 vp. 345
13485:
13486: Toivomusaloite n:o 316
13487:
13488:
13489:
13490:
13491: Astala: Kelpoisuusehtojen määrittelemisestä elämänkatsomustiedon
13492: opettajille
13493:
13494:
13495: Eduskunnalle
13496:
13497: Uskonnon ja elämänkatsomuksen vapaus on tuksen aloittamista eri opettajankoulutusyksiköis-
13498: osa suomalaista perusoikeusjärjestelmää. Näiden sä.
13499: oikeuksien toteutuminen koulussa on turvattu Edelleen työryhmä esittää, että peruskoulun
13500: mahdollisuudella saada vapautus koulun tunnus- yläasteen ja lukion elämänkatsomustiedon opet-
13501: tuksellisesta uskonnon opetuksesta. Myönteiseen tajien kelpoisuusehdot tulisi säätää.
13502: uskonnonvapauden toteutumiseen kuuluu lisäksi Elämänkatsomustiedon opetuksen tulee olla
13503: oikeus omaan katsomukselliseen opetukseen. katsomuksellisesti sitoutumatonta ja samalla pe-
13504: Syksyllä 1985 voimaan astuvien uusien koulu- ruskoulun ja lukion kasvatuspäämäärän mukaan
13505: lakien mukaan tullaan koulun uskonnon opetuk- eettisesti kasvattavaa. Jotta opetus toteuttaisi näi-
13506: sesta vapautetuille uskontokuntiin kuulumatto- tä vaatimuksia, tulee opettajan olla perehtynyt
13507: mille opettamaan elämänkatsomustietoa. Tällä oppiaineen erityiskysymyksiin. Näin ollen uskon-
13508: opetuksella pyritään oppilaalle antamaan elä- nonvapauden toteutumisen kannalta on tärkeää,
13509: mänkatsomuksen muodostamiseksi tarpeelliset että elämänkatsomustiedon opettajankoulutus
13510: tiedot ja valmiudet. aloitetaan pikaisesti.
13511: Elämänkatsomustiedon opettajankoulutusta Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
13512: selvitellyt työryhmä, jonka Helsingin yliopiston vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13513: konsistori asetti 6.6.1984, ehdottaa mietinnös-
13514: sään 17.12.1984, että peruskoulun luokanopetta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13515: jan koulutusohjelmaan kuuluva 2 opintoviikon elämänkatsomustiedon opettajan kelpoi-
13516: elämänkatsomustiedon opintojakso järjestettäi- suusehtojen säätämiseksi sekä varaisi vuo-
13517: siin kaikissa opettajankoulutusyksiköissä. Samoin den 1986 tulo- ja menoarvioon tarvitta-
13518: edellä mainittu työryhmä esittää elämänkatso- van määrärahan opettajankoulutuksen
13519: mustietoon erikoistuneen luokanopettajan koulu- aloittamiseksi.
13520:
13521: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13522:
13523: Heli Astala
13524:
13525:
13526:
13527:
13528: 44 4285002025
13529: 346 1985 vp.
13530:
13531: Toivomusaloite n:o 317
13532:
13533:
13534:
13535:
13536: Astala: Uskonnon opetuksesta vapauttamisen perusteista peruskou-
13537: lussa ja lukiossa
13538:
13539:
13540: Eduskunnalle
13541:
13542: Peruskoulun ja lukion eräs keskeinen kasvatus- Peruskoulun ja lukion uskonnonopetuksesta
13543: päämäärä on kasvattaa yhteistyökykyisiä ja itse- vapauttamisesta on säädetty uskonnonvapauslain
13544: näisiä ihmisiä ja yhteiskunnan jäseniä. Jotta kou- 8 §:ssä, ja sen mukaan vain niissä tapauksissa
13545: lujen kasvatustyö suuntautuisi tähän päämää- vapautus on mahdollinen, kun oppilas ei kuulu
13546: rään, tulee koulutyö järjestää tasa-arvon ja kas- siihen uskontokuntaan, jonka opin mukaan us-
13547: vattavan vapauden periaatteiden mukaan. konnon opetus annetaan. Näin ollen perustus-
13548: Eduskunnan perustuslakivaliokunta toteaa lau- lakivaliokunnankin kannan mukaan laajempi us-
13549: sunnossaan n:o 12/1982 vp. seuraavaa: konnonvapaus ei koske näitä oppilaita.
13550: " ... hallitusmuodon 8 ja 9 §:n nojalla on Jotta koulutyö tukisi demokraattisen ihmisen
13551: epäilyksetöntä, että perustuslain turvaa nautti- kasvattamista, tulee koulutyön perustua kansa-
13552: vaan uskonnonvapauteen kuuluu, ettei ketään laisvapauksien kunnioittamiseen. Tämän vuoksi
13553: voida ilman perustuslainsäätämisjärjestyksessä an- on aiheellista, että uskonnonvapauslainsäädäntöä
13554: netun säädöksen tukea velvoittaa vasten tahtoaan uudistetaan niin, että uskonnon opetuksesta va-
13555: osallistumaan uskonnonharjoitukseen. Uskon- pauttamiseksi riittää kaikkien oppilaiden osalta
13556: nonharjoitukseen on pääsääntöisesti katsottava alle 15-vuotiaan oppilaan osalta huoltajan suulli-
13557: kuuluvan uskonnollisten menojen lisäksi myös nen tai kirjallinen ilmoitus ja 15 vuotta täyttä-
13558: uskonnollisen opetuksen, koska uskonnonvapau- neen oppilaan osalta oppilaan oma ilmoitus.
13559: teen on katsottava sisältyvän myös vapauden
13560: uskonnosta. Tämä vapaus uskonnosta koskee Edellä esitetyin perustein ehdotan kunnioitta-
13561: kaikkia kansalaisia ja on periaatteessa riippuma- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13562: ton uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä,
13563: koska uskonnolliseen yhdyskuntaankaan kuuluvia ettå" hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin us-
13564: henkilöitä ei voida pakottaa osallistumaan uskon- konnonvapauslain 8 §:n uudistamiseksi
13565: nollisiin menoihin.'' vastaamaan kansalaisvapausperiaatteita.
13566:
13567: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13568:
13569: Heli Astala
13570: 1985 vp. 347
13571:
13572: Toivomusaloite n:o 318
13573:
13574:
13575:
13576:
13577: Astala ym.: Parlamentaarisen rauhankasvatuskomitean asettamisesta
13578:
13579:
13580: Eduskunnalle
13581:
13582: Rauha ei ole paikallaan pysyvä tila, vaan työkykyisen, suvaitsevaisen, vastuuntuntoisen ja
13583: jatkuvaa kehitystä ihmisarvoisempaa elämää koh- rauhantahtoisen ihmisen kehittymistä. Koulun
13584: ti. Se on väkivallan, köyhyyden ja pelon voitta- toiminta ei tänä päivänä tue lasta yhteistyökyvyn
13585: mista. Vastuu on jokaisen. ja oikeudenmukaisuuden kehittymisessä.
13586: Kasvatuksen merkitys ihmiskunnan ongelmien Rauhankasvatuksen tulee kuulua kaikkeen
13587: ratkaisemisessa on erittäin suuri. Siksi kasvatuk- opetukseen. Kasvatus rauhaan, kansainvälisyy-
13588: sen uudistaminen on välttämätöntä. Kasvatuksel- teen ja myönteiseen luovaan vuorovaikutukseen
13589: la on mahdollista valmentaa ihmistä rauhan- tulisi ottaa kaikkien koulutusasteiden ja -muoto-
13590: omaisiin ratkaisuihin ristiriitatilanteessa lähipii- jen lainsäädännöllä asetettuihin tavoitteisiin.
13591: ristä valtioiden välisiin konflikteihin. Valtioneuvoston tulisi pikaisesti asettaa parla-
13592: Rauhankasvatusta tarvitaan toivoo ylläpitäjäk- mentaarinen rauhankasvatuskomitea, jonka teh-
13593: si. Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkein- tävänä- ko. lainsäädännön valmistelutyön ohel-
13594: tä on työ rauhan hyväksi, aseidenriisunta sekä la - olisi selvittää rauhankasvatuksen toteutumi-
13595: kehitysmaiden ja teollisuusmaiden eriarvoisuu- nen kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta
13596: den poistaminen. Ns. positiivinen rauhantila korkeakouluopiskeluun ja aikuiskoulutukseen
13597: edellyttää, ettei valtioiden välillä eikä niiden saakka sekä esittää tarpeelliset kehittämis- ja
13598: sisällä ole taloudellista eikä poliittista eriarvoi- koordinointitoimenpiteet.
13599: suutta.
13600: Rauhankasvatus on välttämätöntä kaikilla kou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13601: lutusjärjestelmän lohkoilla. Se on kulttuurikasva- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13602: tusta, ihmisoikeuskasvatusta, aseriisuntakasvatus- sen,
13603: ta, kehityskasvatusta, ympäristökasvatusta, tasa-
13604: arvokasvatusta. Se ei ole kuitenkaan vain läpäisy- että hallitus ryhtyisi ktireellisesti toi-
13605: periaatteella opetettava aihekokonaisuus, vaan se menpiteisiin parlamentaarisen rauhankas-
13606: on myös elämäntapa, tapa suhtautua toisiin ih- vatuskomitean asettamiseksi, jonka tehtä-
13607: misiin ja ympäröivään maailmaan. Tämä suhtau- vänä on selvittää rauhankasvatuksen to-
13608: tumistapa välittyy tiedoissa ja taidoissa, taiteessa, teutuminen kaiktfla koulutusastetila var-
13609: keskusteluissa sekä tavassa kohdella ihmisiä. haiskasvatuksesta korkeakouluopiskeluun
13610: Keskinäinen kilpailu, liiallinen oppilaiden ja aikuiskoulutukseen saakka sekä esittää
13611: suoritusten vertailu ja numeroarvostelu sekä yk- rauhankasvatuksen tarpeelliset kehittä-
13612: sinsuoriutumisen korostaminen eivät tue yhteis- mis- ja koordinointitoimenpiteet.
13613:
13614: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13615:
13616: Heli Astala Lauha Männistö Vappu Säilynoja
13617: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi
13618: Ensio Laine Juhani Vähäkangas
13619: 348 1985 vp.
13620:
13621: Toivomusaloite n:o 319
13622:
13623:
13624:
13625:
13626: von Bell ym.: Varajäsenten valitsemisesta läänien taidetoimikuntiin
13627: sekä nuoriso- ja urheilulautakuntiin
13628:
13629:
13630: Eduskunnalle
13631:
13632: Alueellisesti laajoissa lääneissä kuten Oulun ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13633: Lapin lääneissä on pitkistä välimatkoista ja aktii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13634: visten jäsenten työesteistä johtuen muodostunut muksen,
13635: ongelmaksi läänin taidetoimikunnan sekä läänin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13636: nuoriso- ja urheilulautakunnan kokousten saami- läänien taidetoimikuntia sekä nuonso-
13637: nen päätösvaltaisiksi. Varajäsenten valinta ko. ja urheilulautakuntia koskevien lakien
13638: lauta- ja toimikuntiin takaisi päätösvaltaisuuden. muuttamiseksi niin, että lääninhallituk-
13639: Menettely ei lisäisi valtion menoja, vaan päinvas- set taidetoimikuntia sekä nuoriso- ja ur-
13640: toin aiheuttaisi hallintomenojen säästöä. hetlulautakuntia nimetessiiän saisivat va-
13641: lita varsinaistlle jäsenille myös varajäse-
13642: net.
13643:
13644: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13645:
13646: Aarno von Bell Kari Rajamäki Timo Roos
13647: Pentti Lahti-Nuuttila Martti Lähdesmäki Aimo Ajo
13648: Kalevi Mattila Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
13649: Hannu Kemppainen Liisa Jaakonsaari
13650: 1985 vp. 349
13651:
13652: Toivomusaloite n:o 320
13653:
13654:
13655:
13656:
13657: Dromberg ym.: Teatterikorkeakoulun toimitiloista
13658:
13659:
13660: Eduskunnalle
13661:
13662: Maassamme annettava teatteritaiteen korkea- uudisrakennusratkaisun, toisaalta pääasiallisen si-
13663: koulutus perustuu 26.1.1979 annettuun lakiin joittamisen jo olemassa oleviin tiloihin. Kysy-
13664: teatterikorkeakoulusta. Korkeakoulun kotipaikka myksen ratkaiseminen edellyttää kaikissa vaihto-
13665: on tämän lain mukaan Helsingin kaupunki. ehdoissa rakentamistoimenpiteitä.
13666: Tällä hetkellä Teatterikorkeakoulun toimitilat si- On tärkeää, että Teatterikorkeakoulun toimiti-
13667: jaitsevat hajallaan useassa toimipisteessä. Tilat lakysymys ratkaistaan mahdollisimman pikaisesti.
13668: ovat ahtaat ja puutteelliset. Teatterikorkeakoulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13669: toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaamiseksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13670: on välttämätöntä, että koululle hankitaan Hel- muksen,
13671: singin kantakaupungista toiminnan vaatimusten
13672: mukaiset pysyvät toimitilat. Tältä osin on vuoden että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
13673: 1984 toukokuussa mietintönsä jättänyt Teatteri- piteisiin toimittlojen hankkimiseksi Teat-
13674: korkeakoulun tilatyöryhmä tuonut esille toisaalta terikorkeakoululle Helsingistä.
13675:
13676: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
13677:
13678: Kaarina Dromberg Lea Kärhä Pirjo Rusanen
13679: Tarja Halonen Saara-Maria Paakkinen
13680: 350 1985 vp.
13681:
13682: Toivomusaloite n:o 321
13683:
13684:
13685:
13686:
13687: Dromberg ym.: Keskiasteen ammatillisten oppilaitosten aloitus-
13688: paikkamäärien lisäämisestä Uudenmaan läänissä
13689:
13690:
13691: Eduskunnalle
13692:
13693: Uudenmaan läänin suomenkielisen ammatilli- ikäluokkaan suhteutettuna liian vähän. Koulu-
13694: sen koulutuksen aloituspaikkojen suhde 16-18- tuspaikkojen puute heijastuu pääkaupunkiseu-
13695: vuotiaiden keskimääräiseen ikäluokkaan on ny- dulla nuorten ikäluokkien korkeana työttömyys-
13696: kyisin huomattavasti alle maan keskitason. asteena. Ammattikoulutuspaikkojen puute ilme-
13697: Uudenmaan läänissä ovat suomenkielisen am- nee pääkaupunkiseudulla myös ammattikoulute-
13698: matillisen koulutuksen aloituspaikkamäärät kou- tun työvoiman suurena vajauksena, mikä merkit-
13699: lutuksen kysyntään nähden riittämättömät tällä see, ettei avoimia, ammattityövoimaa edellyttäviä
13700: hetkellä ja lähivuosina. Ammattikoulutuspaikko- työpaikkoja voida täyttää. Nykyinen ammatti-
13701: jen vajaus on suuri sekä peruskouluosa päättävien koulutuspaikkojen puute on mahdollista saada
13702: että myös ylioppilaiden kohdalla. On arvioitu, pysyvästi korjatuksi vain rakentamalla riittävästi
13703: että peruskoulupohjaisten ammattikoulutuspaik- keskiasteen ammatillisia oppilaitoksia läänin alu-
13704: kojen suuren vajauksen vuoksi Uudellamaalla eelle. Näin voidaan taata se, että läänin nuoret
13705: vain runsaat 60 prosenttia peruskoulun suoritta- saavat ammatillista peruskoulutusta ja alueen
13706: neista pyrkijöistä pääsee ammatilliseen koulutuk- elinkeinoelämä ja julkinen hallinto tarvitsemaan-
13707: seen lähivuosina. Ylioppilaspohjaisten ammatti- sa työvoimaa.
13708: koulupaikkojen määrä kattaa koulutuskysynnästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13709: vain noin kolmanneksen. Peruskoulusta pääse- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13710: vien jatkokoulutusmahdollisuuksia kaventaa se, muksen,
13711: että ylioppilaspohjaisten ammattikoulutuspaik-
13712: kojen puuttumisen vuoksi ylioppilaista huomat- että hallitus ryhtyisi toimenpttewzn
13713: tava osa pyrkii peruskoulupohjaiseen ammatilli- Uudenmaan läänin keskiasteen ammattl-
13714: seen koulutukseen. listen oppilaitosten aloituspaikkamäärien
13715: Erityisen suuri puute ammatillisen koulutuk- lisäämiseksi sekä peruskoulu- että yliop-
13716: sen aloituspaikoista on pääkaupunkiseudulla, jos- ptfaspohjaisen koulutuksen osalta koulu-
13717: sa aloituspaikkoja on koulutukseen hakeutuvien tuksen kysyntää vastaavaksi.
13718:
13719: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13720:
13721: Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen Georg C. Ehrnrooth
13722: Jutta Zilliacus Jouni J. Särkijärvi Tarja Halonen
13723: Pirjo Ala-Kapee Matti Louekoski Veikko Saarto
13724: Reino Paasilinna Saara-Maria Paakkinen
13725: 1985 vp. 351
13726:
13727: Toivomusaloite n:o 322
13728:
13729:
13730:
13731:
13732: Dromberg ym.: Ammatillisen koulutuksen linjajakojen uudelleen-
13733: määrittelystä Uudellamaalla
13734:
13735:
13736: Eduskunnalle
13737:
13738: Uudenmaan lääninhallituksen selvityksen mu- Tilanne johtaa ammattikoulutettujen nuorten
13739: kaan ammatillisen koulutuksen jakautuminen eri siirtymiseen muista maakunnista Uudellemaalle.
13740: aloille ei vastaa työvoiman kysyntää. Pulaa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13741: terveydenhuollon, kaupan ja hallinnon alojen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13742: koulutuksesta. Esim. kaupan alan työntekijöistä muksen,
13743: kolmasosa ja rahoitusalan työntekijöistä puolet
13744: asuu Uudellamaalla, mutta ammattikasvatushal- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
13745: litus kuitenkin sijoitti kauppaoppilaitosten kau- ammatzllisen koulutuksen linjajakojen oi-
13746: pan ja hallinnon perosiinjoille esitetyistä 340 kaisemiseksi työvoiman kysyntää vastaa-
13747: lisäaloituspaikasta vain 30 Uudellemaalle. vaksi Uudellamaalla.
13748:
13749: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
13750:
13751: Kaarina Dromberg Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen
13752: Elsi Hetemäki-Olander Lea Kärhä Päivi Varpasuo
13753: Jouni J. Särkijärvi Tauno Valo Impi Muroma
13754: Marjatta Väänänen Pertti Salolainen Saara-Maria Paakkinen
13755: Veikko Saarto Ritva Laurila
13756: 352 1985 vp.
13757:
13758: Toivomusaloite n:o 323
13759:
13760:
13761:
13762:
13763: Eenilä: Poliittisten puolueiden ja ryhmittymien esittelyn lisäämises-
13764: tä peruskoulun yläasteella
13765:
13766:
13767: Eduskunnalle
13768:
13769: Nuorisopoliittisessa selonteossaan hallitus pitää aan samoin kuin nauttia vaalikelpoisuudestaan.
13770: tärkeänä nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistu- Politiikka, yhteisten asiain hoito, puolueiden ja
13771: mis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamis- ryhmittymien toiminta, ei voi olla mikään paha
13772: ta yhteiskunnassa. Nämä mahdollisuudet eivät peikko, jolta koululaiset olisi suojeltava - ovat-
13773: voine parantua, ellei nuorten valmiuksia yhteis- han ne osa laillista kansanvaltaista järjestelmääm-
13774: kunnalliseen toimintaan ensin paranneta. Val- me.
13775: miuksien parantaminen edellyttää välttämättä,
13776: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13777: että poliittiset puolueet ja ryhmittymät voivat
13778: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13779: tulla koulujen oppitunneille esittelemään itse-
13780: ään, ohjeimiaan ja tavoitteitaan samaan tapaan
13781: kuin poliisit kouluissa antavat oppilaille liikenne- että hallitus ryhtyisi toimenpztemtn
13782: valistusta. nuorten osallistumis- ja vaikuttamismah-
13783: Vähin mitä yhteiskuntakelpoisuudelta nykyai- dollisuuksien parantamiseksi luomalla
13784: kana on edellytettävä lienee, että nuorillemme jo hezlle yhteiskunnallisia valmiuksia äänioi-
13785: koulussa luodaan riittävät valmiudet omakohtai- keutensa käyttämiseen sallimalla puoluei-
13786: sen ajattelun ja vapaan harkinnan pohjalta käyt- den ja ryhmittymien esittäytymisen pe-
13787: tää äänioikeuttaan täysi-ikäisyysrajan saavutettu- ruskoulun ylä-asteen oppitunneilla.
13788:
13789: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13790:
13791: Paula Eenilä
13792: 1985 vp. 353
13793:
13794: Toivomusaloite n:o 324
13795:
13796:
13797:
13798:
13799: Eklund ym.: Pohjois-Hämeen emäntäkoulun rakennustöiden aloit-
13800: tamisesta Ruovedellä
13801:
13802:
13803: Eduskunnalle
13804:
13805: Keskiasteen koulutus on parhaillaan toteutu- 1985-86 yhteismenoarvionaan 6 700 000 mark-
13806: massa ja uudistus viedään läpi vuoteen 1988 kaa.
13807: mennessä. Maakunnallisesti on tärkeätä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13808: koulutuspaikkoja on riittävästi ja kokonaisvaltai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13809: sesti tarjolla. muksen,
13810: Emäntäkoulut säilyttävät tärkeän paikkansa
13811: keskiasteen peruskoulutuslaitoksina. Pohjois- että hallitus ryhtyisi pzkaisti"n toimiin
13812: Hämeessä on kehittämisohjelmassa Pohjois- Pohjois-Hämeen emäntäkoulun raken-
13813: Hämeen emäntäkoulun rakennustyöt ja Ruove- nustöiden aloittamiseksi Ruoveden kun-
13814: den koulutilan kehittäminen Ruovedellä vuosina nassa.
13815:
13816: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
13817:
13818: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi
13819: Martti Ratu
13820:
13821:
13822:
13823:
13824: 45 4285002025
13825: 354 1985 vp.
13826:
13827: Toivomusaloite n:o 325
13828:
13829:
13830:
13831:
13832: Halonen ym.: Määrärahasta korkeakoulujen tutkijoiden ja opiskeli-
13833: joiden tieteelliseen yhteydenpitoon
13834:
13835:
13836: Eduskunnalle
13837:
13838: Korkeakoulujen tieteelliselle toiminnalle kan- lumäärärahojen yleinenkin kehitys. Apurahojen
13839: sainvälisen ja kansallisen tieteellisen yhteydenpi- kehityksen jälkeenjääneisyydestä seuraa, että ylei-
13840: don kehittämisellä on mitä keskeisin merkitys. sesti ottaen kyse ei ole edes merkittävän suuresta
13841: Kuitenkin juuri tällä alueella korkeakoulut ovat absoluuttisesta lisätarpeesta.
13842: jääneet voimakkaasti suhteellisesti jälkeen yleises- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
13843: tä resurssikehityksestä. Erityisesti tämä on tuntu- toivomuksen,
13844: nut korkeakoulujen tähän tarkoitukseen varattu-
13845: jen apurahojen reaaliarvon alituisena heikentymi- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta val-
13846: senä ja täten tieteellisen yhteydenpidon ja tie- tion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi-
13847: teellisiin tapahtumiin osallistumisen edellytysten tyksen laadinnan yhteydessä korkeakou-
13848: heikentymisenä. Raskaimmin tämä koskee ns. lujen tutkijoiden ja opiskelijoiden mah-
13849: aluekorkeakouluja, joiden matkakustannukset dollisuudet kansainväliseen ja kotimai-
13850: muodostuvat korkeimmiksi. seen tieteelliseen yhteydenpitoon turva-
13851: Jotta korkeakoulujen toimintaedellytykset tällä taan suuntaamalla tähän tarkoitukseen
13852: alueella säilyisivät, olisi apurahojen kehitys saa- vähintään 1 000 000 markkaa enemmän
13853: tettava vähintään samalle tasolle kuin korkeakou- resursseja kuin aiemmin.
13854:
13855: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
13856:
13857: Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee
13858: 1985 vp. 355
13859:
13860: Toivomusaloite n:o 326
13861:
13862:
13863:
13864:
13865: Halonen ym.: Velkaantuneiden opiskelijoiden aseman parantami-
13866: sesta erityistukea antamalla
13867:
13868:
13869: Eduskunnalle
13870:
13871: Opiskelijoiden joukossa on ryhmiä, joiden ta- Erityisen korkotuen kohdistaminen opiskelijoi-
13872: loudellinen tila on erityisen vaikea. Yksi tällai- hin, joiden opintolainan korkomenot ovat suu-
13873: nen ryhmä on paljon velkaantuneet opiskelijat. ret, on perusteltua. Tämä erityinen korkotuki
13874: Yli 30 000 markan velan saa jo 3 vuoden opinto- voidaan hoitaa joko korkotukena tai erityisopin-
13875: lainoista, koska opintotuen vuosittaiset lainamää- torahana paljon velkaantuneille opiskelijoille.
13876: rät ovat ylittäneet yli 10 000 mk. Sen lisäksi, että Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13877: opiskelija joutuu maksamaan takaisin opintolai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13878: nansa, hän joutuu maksamaan siitä korkoja myös
13879: opiskeluajalta. Suuren lainan hoitokulut ovat että hallitus ottaisi valtion vuoden
13880: huomattavat jo opiskeluaikana. Neljän vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen rzittä-
13881: opiskelun jälkeen opiskelija joutuu maksamaan vät määrärahat Valtion opintotukzkeskuk-
13882: lähes 2 000 mk vuodessa pelkkiä opintolainan sen veivoittamiseksi selvittämään, mikä
13883: korkoja. Opintorahan perusosa kuluu tällöin ko- on paras mahdollinen tapa kohdentaa
13884: konaan korkojen maksuun. erz.tyistukea runsaasti velkaantuneisiin
13885: opiskelzjoihin, ja asiantilan korjaamiseksi.
13886:
13887: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
13888:
13889: Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee
13890: Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen
13891: 356 1985 vp.
13892:
13893: Toivomusaloite n:o 327
13894:
13895:
13896:
13897:
13898: Halonen ym.: Opiskelija-asuntojen rakentamiseen osoitettavien
13899: määrärahojen lisäämisestä
13900:
13901:
13902: Eduskunnalle
13903:
13904: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrel- ne on syksyisin kun uudet opiskelijat aloittavat
13905: la ole parantunut sille asetettujen vaatimusten opintojaan.
13906: mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on huutava Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13907: pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija-asuntotuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13908: tanto ei ole saavuttanut sille asetettuja tingittyjä-
13909: kään tavoitteita. Tuloksena on ollut, että esim. että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
13910: vuonna 1984 vain noin puolet opiskelija-asunto- ja menoarvioesitystä valmistellessaan ryh-
13911: säätiöihin hakeneista sai asunnon. Vaikein tilan- tyisi toimiin, jotta opiskelija-asuntojen
13912: ne oli Helsingissä, jossa paikallinen asuntosäätiö rakentamisessa toteutetaan opetusminis-
13913: pystyi tarjoamaan asunnon vain 37 % : lle hake- teriön opiskeliJa-asuntoneuvottelukunnan
13914: neista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että noin suosittama 2 600 opiskelzja-asunnon ra-
13915: 8 000 opiskelijaa jäi vaille säätiön tarjoamaa kentaminen vuonna 1986 ja jolloin tar-
13916: asuntoa. Edellä esitetyt luvut ovat koko vuoden koitukseen olisi myös varattava riittävät
13917: lukuja eivätkä siten osoita, miten hirvittävä tilan- määrärahat ja korotettava valtion ja kun-
13918: tien omapääomaosuusavustusta 10 %.
13919:
13920: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
13921:
13922: Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee
13923: Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen
13924: 1985 vp. 357
13925:
13926:
13927: Toivomusaloite n:o 328
13928:
13929:
13930:
13931:
13932: Helle ym.: Ympäristökoulutuksen kehittämisestä
13933:
13934:
13935: Eduskunnalle
13936:
13937: Y mpäristönsuojelulliset asiat ovat vasta aivan tökoulutuksen keskuksia ja tutkimuslaitoksiakin.
13938: viime vuosina nousseet yleiseen tietoisuuteen. Lammilla on Helsingin yliopiston biologinen ase-
13939: Asioiden omaksuminen näyttää vaikealta sekä ma ja Evon metsäopisto ja metsätyökoulu. Lah-
13940: päättäjien että muiden kansalaisten kohdalla. dessa on Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulu-
13941: Niin yleisessä kuin ammatillisessakin koulu- tuskeskus. Riihimäellä on puolestaan ongelmajä-
13942: tuksessa ympäristöasiat ovat heikohkosti mukana. telaitos. Jokioisissa on monialainen Maatalouden
13943: Yliopisto-opetuksessa on muutamia opintohaaro- tutkimuskeskus jne.
13944: ja, jotka antavat jopa pätevyyttä ympäristöasioit-
13945: ten käsittelyyn ja ratkaisuun. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13946: Ympäristötietouden uutuuden ja tiedon no- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13947: pean uusiutumisen vuoksi on selvää, että opetta-
13948: jien taidot ja tiedot kyseisellä alalla ovat puut-
13949: teelliset. Kuitenkin kaikki ihmisen toiminnot että hallitus ryhtyisi pikaisesti kehittä-
13950: vaikuttavat ympäristömme tilaan. Kaikessa ope- mään ympäristöasiain koulutusta ja tun-
13951: tuksessa tulisi siis huomioida työn ja toiminnan temusta sekä keskiasteen koulutuksessa
13952: vaikutus ympäristöön ja ihmiskunnan 'tulevaisuu- että erityz'sasiantuntijain osalta ja että ke-
13953: teen. hittämz'styössä huomioidaan Etelä-
13954: Eteläisessä Hämeessä on useita tutkimus- ja Hämeen laitosten suomat mahdollz'suu-
13955: koulutuspisteitä, joista voidaan kehittää ympäris- det.
13956:
13957: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13958:
13959: Esko Helle Martti Lähdesmäki Sirkka-Liisa Anttila
13960: 358 1985 vp.
13961:
13962: Toivomusaloite n:o 329
13963:
13964:
13965:
13966:
13967: Hetemäki-Olander: Lastentarhanopettajaopistojen tilakysymysten
13968: selvittämisestä
13969:
13970:
13971: Eduskunnalle
13972:
13973: Helsingin lastentarhanopettajaopiston tilat ei- riittävästi ja niiden tulee olla joustavasti muun-
13974: vät vastaa kasvavan opiston tarpeita. Syksyllä neltavissa luento-opetusta ja erikokoisten ryh-
13975: 1985 opiskelijamäärä on kasvanut kaksinkertai- mien työskentelyä varten. Kouluhallitus on laati-
13976: seksi opetustiloihin nähden. Suoritetun työsuoje- nut opistokohtaisten opetussuunnitelmien sekä
13977: lutarkastuksen (228/84) yhteydessä on todettu, henkilöstötarpeen pohjalta erikokoisille opistoille
13978: että Helsingin lastentarhanopettajaopistolla on tilaohjelmat. Nelisarjaisena opistona Helsingin
13979: oppilasmäärään nähden Uudenmaan koulujärjes- lastentarhanopettajaopiston tilan tarve on
13980: telmän huonoimmat olosuhteet. Koulutuksen 2 625-3 185 neliömetriä.
13981: laajentuminen kolmivuotiseksi oli odotettu ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
13982: tärkeä muutos. Koulutuksen kehittäminen ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13983: toteuttaminen on kuitenkin pahasti vaikeutunut
13984: tilajärjestelyjen pysyessä ennallaan. Ne tarvitsevat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13985: pikaista korjausta. menpiteisiin lastentarhanopettajakoulu-
13986: Koulutuksen pidentyminen ja opetussisältöjen tuksen edellyttämien tilajdrjestelyjen sel-
13987: laajentuminen ja monipuolistuminen asettavat vittämiseksi opistopaikkakunnilla sekä
13988: uusia vaatimuksia koulutusta antavien oppilaitos- ehdotusten laatimiseksi tilojen hankinta-
13989: ten tiloille ja opetusvälineistölle. Tiloja tulee olla ja rahoitusaikatauluksi.
13990:
13991: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13992:
13993: Elsi Hetemäki-Olander
13994: 1985 vp. 359
13995:
13996: Toivomusaloite n:o 330
13997:
13998:
13999:
14000:
14001: Hetemäki-Olander: Kaikkien kuntien kulttuuritoiminnasta annetun
14002: lain mukaisten virkojen saattamisesta valtionosuuden piiriin
14003:
14004:
14005: Eduskunnalle
14006:
14007: Eduskunta hyväksyi vuoden 1980 valtiopäivillä tionosuuteen oikeuttavien virkojen maara
14008: yksimielisesti lain kuntien kulttuuritoiminnasta. 60:een. Tulo- ja menoarvioon liittyen eduskunta
14009: Pitkään valmisteltua ja kunnissa odotettua lakia hyväksyi myös lain kuntien kulttuuritoiminnasta
14010: ryhdyttiin kuitenkin toteuttamaan valitettavan annetun lain 5 §:n muuttamisesta, jonka mu-
14011: , pienin taloudellisin resurssein. Lakia säädettäessä kaan valtionosuuteen oikeutettujen virkojen
14012: eduskunta halusi varmistaa kuntien taloudelliset enimmäismäärä vahvistetaan valtion tulo- ja me-
14013: mahdollisuudet lain edellyttämien virkojen pe- noarviossa. Valtionosuuden piiriin tuli vuonna
14014: rustamiseen hyväksymällä kuntien kulttuuritoi- 1982 lopulta 69 virkaa.
14015: minnasta annetun lain (1045/80) siinä muodos- Kulttuuritoimintalain toteuttaminen edellä
14016: sa, että kaikki lain asettamien ehtojen mukaisesti esitetyllä tavalla merkitsi kaiken kaikkiaan koko
14017: perustetut virat automaattisesti kuuluisivat val- valtionosuusjärjestelmän uskottavuuden saatta-
14018: tionosuuden piiriin. Tähän säännökseen luottaen mista kyseenalaiseksi. Kunnat olivat virkoja pe-
14019: ryhdyttiin kunnissa perustamaan lain mukaisia rustaessaan nimenomaan nojanneet vuonna 1981
14020: virkoja, niin että vuoden 1981 loppuun mennes- voimassa olleeseen lakiin.
14021: sä perustettujen virkojen lukumäärä oli 187. Osa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
14022: viroista oli jo ennen lain voimaantuloa olemassa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14023: olleita virkoja, osa valtionosuuden saannista riip-
14024: pumatta perustettavaksi aiottuja virkoja, mutta että hallitus ryhtyisi kiireelliszin toi-
14025: osa virkoja, jotka perustettiin nimenomaan sillä menpiteisiin kaikkien kuntien kulttuuri-
14026: edellytyksellä, että valtionosuutta kunnalle saa- toiminnasta annetun lain (1045!80) mu-
14027: daan. kaisesti kuntiin perustettujen kulttuuri-
14028: Ikävänä yllätyksenä kunnille rajoitettiin valtion toiminnan virkojen saattamiseksi valtion-
14029: vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä vai- osuuden piiriin.
14030:
14031: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
14032:
14033: Elsi Hetemäki-Olander
14034: 360 1985 vp.
14035:
14036: Toivomusaloite n:o 331
14037:
14038:
14039:
14040:
14041: Hetemäki-Olander: Kansalais- ja tyovaenopistojen taideaineiden
14042: opiskelijoiden alaikärajan poistamisesta
14043:
14044:
14045: Eduskunnalle
14046:
14047: Laki kuntien kulttuuritoiminnasta on hyväk- Kansalais- ja tyovaenopistojen taideaineiden
14048: sytty samoin kuin siihen liittyvä asetuskin. Lakia opetuksessa oleva opiskelijoiden alaikärajan pois-
14049: käsitellessään kiinnitti eduskunnan sivistysvalio- taminen on tehokas keino helpottaa lasten ja
14050: kunta huomiota eräisiin epäkohtiin, jotka hait- nuorten taideopetukseen pääsemistä.
14051: taavat vapaata kulttuuritoimintaamme vielä lain
14052: voimaantulon jälkeenkin. Edellä olevan perusteella esitän kunnioittaen
14053: Eräs suurimmista epäkohdista on lasten ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14054: nuorten vähäiset mahdollisuudet päästä taideoh-
14055: jauksen piiriin.
14056: Useissa eri yhteyksissä on todettu peruskoulun että hallitus nopeasti tutkisi mahdolli-
14057: taideopetuksen vähäisyys, samoin kuin koulujen suudet poistaa kansalais- ja työväenopis-
14058: tukeman harrastustoiminnan niukat mahdolli- tojen taideaineiden opetuksessa opiskeli-
14059: suudet. Vaikka näihin epäkohtiin toivottavasti joiden alaikäraja ja että hallitus ryhtyisi
14060: voidaan lähivuosina löytää nykyistä parempia vastaavasti toimiin lasten ja nuorten pää-
14061: mahdollisuuksia, olisi etsittävä lisäksi muita kei- semiseksi taideohjaukseen nykyistä käy-
14062: noJa. täntöä aikaisemmin.
14063:
14064: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
14065:
14066: Elsi Hetemäki-Olander
14067: 1985 vp. 361
14068:
14069: Toivomusaloite n:o 332
14070:
14071:
14072:
14073:
14074: Hetemäki-Olander: Historiallisesti arvokkaiden puukirkkojen suoje-
14075: lemisesta ja paloturvallisuuden parantamise~ta
14076:
14077:
14078: Eduskunnalle
14079:
14080: Maamme arvokkaimpiin kulttuurimuistomerk- sin sammutuslaittein tulenarkojen puukirkkojen
14081: keihin kuuluvat vanhat puukirkkomme. Monella kokonaan tuhoutumisen estämiseksi. Kirkkojen
14082: seurakunnalla ei ole mahdollisuuksia edes kun- lämmityslaitteissa olisi varmasti myös korjaami-
14083: nan avulla pitää huolta vanhoista pyhätöistään. sen varaa.
14084: Viime vuosina ovat tulipalot tuhonneet useita Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
14085: arvokkaita puukirkkoja. Tällaiset menetykset ovat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14086: koko kansan kulttuurielämän kannalta valitetta-
14087: Vla. että hallitus pikaisesti laatisi suunnitel-
14088: Valtiovallan toimesta olisikin syytä laatia suun- man historiallisesti arvokkatden puukirk-
14089: nitelma vanhojen kirkkojemme kunnossapitämi- kojen suojelemiseksi ja niiden palosuo-
14090: seksi ja palosuojauksen tason nostamiseksi varus- jauksen tason nostamiseksi asianmukaisin
14091: tamalla ainakin osa niistä esimerkiksi automaatti- turvatoimin.
14092:
14093: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
14094:
14095: Elsi Hetemäki-Olander
14096:
14097:
14098:
14099:
14100: 46 4285002025
14101: 362 1985 vp.
14102:
14103: Toivomusaloite n:o 333
14104:
14105:
14106:
14107:
14108: Hirvelä: Määrärahasta Jämsänkosken peruskoulun ja lukion perus-
14109: korjaukseen
14110:
14111:
14112: Eduskunnalle
14113:
14114: Jämsänkoskella oli työttömyys 31.12.1983 Viimeisin vaihe alkoi 20.11.1979 pidetystä
14115: 13,5 %, kun se Keski-Suomen läänissä oli keski- rakennustarpeen tutkimuksesta, jonka perusteella
14116: määrin 8 %. Lisäksi auto- ja konemiesten työlli- 15.2.1982 jätettiin lääninhallitukselle toteutta-
14117: syystilanne on erittäin huono. Työttömiä misohjelman I vaiheen hyväksymistä koskeva ha-
14118: kuorma-autoilijoita on 60 % koko määrästä. kemus, jonka kouluhallitus on hyväksynyt elo-
14119: Yleisesti tilanne on pahentunut kesäkauden ra- kuussa 1983. Jämsänkosken kunta on varautunut
14120: kennustöiden päätyttyä. työn suorittamiseen vuosina 1984-86. Tämä
14121: Paikkakunnan teollisten työpaikkojen vähetes- kuitenkin edellyttää valtionosuuden saamista
14122: sä ei työllisyyttä voida kunnassa jatkossa hoitaa hankkeen toteuttamisessa. Hankkeen kokonais-
14123: ilman erityistoimenpiteitä. Tärkeää on, että vi- kustannus on noin 10 miljoonaa markkaa, josta
14124: reillä olevat rakennushankkeet toteutetaan. valtionosuus noin 5 miljoonaa markkaa.
14125: Jämsänkosken kunnassa on ollut vireillä toista- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
14126: kymmentä vuotta peruskoulun yläasteen ja lu- hyväksyttäväksi toivomuksen,
14127: kion muutos- ja laajennushanke, jonka tarkoituk-
14128: sena on saattaa nykyinen koulurakennus (pääosin että hallitus ottaisi valtion vuoden
14129: rakennettu v. 1959) vastaamaan nykyaikaiselle 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
14130: peruskoulu- ja lukiorakennukselle asetettavia vaa- rahan }ämsänkosken peruskoulun ja lu-
14131: timuksia. kion peruskorjaukseen.
14132:
14133: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
14134:
14135: Inger Hirvelä
14136: 1985 vp. 363
14137:
14138: Toivomusaloite n:o 334
14139:
14140:
14141:
14142:
14143: Hirvelä: Määrärahasta Järnsän maatalousoppilaitoksen perustamis-
14144: kustannuksiin
14145:
14146:
14147: Eduskunnalle
14148:
14149: Valtioneuvosto on antanut Jämsän kaupungille eduskunnan hyväksymän ammatillisten oppilai-
14150: 2.6.1983 luvan perustaa 146-paikkainen maata- tosten rahoituslain (494/83) mukaisena.
14151: lousoppilaitos 1.8.1984 alkaen. Keski-Suomen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
14152: lääninhallitus on hyväksynyt keskiasteen II kehit- hyväksyttäväksi toivomuksen,
14153: tärnissuunnitelman nojalla aloituspaikka-aloitteet
14154: v. 1984-85, jonka mukaan toiminta aloitetaan että hallitus ottaisi valtion vuoden
14155: väliaikaisena koulutuksena. Hankkeen toteutta- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
14156: minen edellyttää valtion rahoituksen saamista rahan jämsän maatalousoppilaitoksen pe-
14157: rustamiskustannuksiin.
14158:
14159: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
14160:
14161: Inger Hirvelä
14162: 364 1985 vp.
14163:
14164: Toivomusaloite n:o 335
14165:
14166:
14167:
14168:
14169: Hurskainen-Leppänen ym.: Imatran teknillisen koulun sähköosas-
14170: ton opetuksen laajentamisesta
14171:
14172:
14173: Eduskunnalle
14174:
14175: Imatran teknillisen koulun opetus on suunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14176: teltu palvelemaan Imatran ja Etelä-Karjalan teol- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14177: lisuutta ja sen tarpeita. Tältä pohjalta on koulus-
14178: sa toiminut kolme osastoa: koneosasto, sähkö-
14179: osasto ja prosessiteollisuuden osasto. Etelä-Karja-
14180: lan alueella, niin kuin muuallakin, on kuitenkin ettå' hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
14181: tapahtunut teollisuudessa suuria muutoksia ja Imatran teknzJiisen koulun sähköosaston
14182: automaation lisääntyminen asettaa koulutukselle opetuksen suuntaamiseksi säästö- ja auto-
14183: yhä uusia vaatimuksia ja haasteita. maatiotekniikkaan.
14184:
14185: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
14186:
14187: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
14188: Pekka Starast Olli Helminen Seppo Tikka
14189: Riitta Uosukainen
14190: 1985 vp. 365
14191:
14192: Toivomusaloite n:o 336
14193:
14194:
14195:
14196:
14197: Hurskainen-Leppänen ym.: Valtion osallistumisesta Konkalammen
14198: talviurheilukeskuksen rakennuskustannuksiin
14199:
14200:
14201: Eduskunnalle
14202:
14203: Rautjärven kunta rakentaa Konkalammen tal- missa on ladunteko- ja rinnekoneen hankinta,
14204: viurheilukeskusta. Alue sijaitsee luonnonkauniil- kahvio-huoltorakennuksen rakentaminen sekä ul-
14205: la paikalla vesistöjen välissä. koilureitin perustaminen.
14206: Konkalammella on jo 5 km pitkä valaistu
14207: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
14208: latu/kuntorata, lähtö- ja maalialue kilpailutoi-
14209: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14210: mintaan. Lisäksi aluella on 270 m ja 320 m
14211: pitkät rinteet, joissa on valaistus ja hissit sekä
14212: valaistut P 40 m:n ja P 20 m:n hyppyrimäet, 3 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14213: km 2 :n/ 40 rastin kiintorastisto, ampumaradat pis- joiden mukaan valtio osallistuisi Konka-
14214: tooli-, pienoiskivääri- ja haulikkoammuntaa var- lammen talviurheilukeskuksen rakennus-
14215: ten, hirvirata, 5,5 km:n luontopolku ja pulkka- kustannuksiin matkatlun, yritystoimin-
14216: rinne. nan ja liikunnan tukemiseen tarkoitetutl-
14217: Lisäksi Konkalammelle rakennetaan kolmas la määrärahoilla rakennus- ja kehittämis-
14218: laskettelurinne ja hiihtohissi. Lisäksi suunnitel- ohjelman edellyttämällä tavalla.
14219:
14220: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
14221:
14222: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
14223: Pekka Starast Olli Helminen Seppo Tikka
14224: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
14225: 366 1985 vp.
14226:
14227: Toivomusaloite n:o 337
14228:
14229:
14230:
14231:
14232: Hurskainen-Leppänen ym.: Imatran kuvataidekoulun muuttamises-
14233: ta ammattitaiteilijoiden peruskoulutuslaitokseksi
14234:
14235:
14236: Eduskunnalle
14237:
14238: Imatralla on vuodesta 1977 alkaen tolmmut si vähintään rehtorin ja yhden opettajan viran
14239: kaupungin ylläpitämä kuvataidekoulu, joka on perustamista. Samalla olisi valtionapu vakiinnu-
14240: iltakoulu ja kestää kolme vuotta. tettava.
14241: Itä-Suomen alueella ei ole päivämuotoista op- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14242: pivelvollisuuskoulun jälkeistä oppilaitosta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14243: Tällä hetkellä Imatran kuvataidekoulu toimii
14244: Siitolan kartanossa, johon on suunnitteilla myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14245: kuvataidekeskus. Imatran kuvataidekoulussa on niin, että Imatran kuvataidekoulusta tu-
14246: tällä hetkellä yksi päätoiminen opettaja. Kuvatai- lee Kaakkois- ja Itä-Suomen ammattiku-
14247: dekoulun muuttuminen päiväkouluksi edellyttäi- vataitezlzjoiden peruskoulutuslaitos.
14248:
14249: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
14250:
14251: Sirlikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
14252: Pekka Starast ·Olli Helminen Seppo Tikka
14253: Riitta Uosukainen
14254: 1985 vp. 367
14255:
14256: Toivomusaloite n:o 338
14257:
14258:
14259:
14260:
14261: Hurskainen-Leppänen ym.: Lemin musiikkijuhlien tukemisesta
14262:
14263:
14264: Eduskunnalle
14265:
14266: Viime vuonna järjestettiin Lemillä ensimmäi- ja vuosittain on tähän perinteeseen tutustuttu
14267: sen kerran musiikkipäivät. Päivien ohjelmaan virsilaulu päivillä.
14268: kuului kansanmusiikkia ja taidemusiikkia. Jo Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
14269: ensimmäisenä vuonna musiikkipäivät oli maa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14270: kunnallinen tapahtuma, josta oli jo kehittymässä
14271: yksi Suomen kulttuurikesän kansainvälisestikin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Le-
14272: huomiota herättäneistä tapahtumista. min muszikkijuhlien sisällyttämiseksi
14273: opetusministeriön suoran taloudellisen
14274: Lemi on myös tunnettu virsilauluperinteestään tuen piiriin.
14275:
14276: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
14277:
14278: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
14279: Pekka Starast Olli Helminen Seppo Tikka
14280: Riitta Uosukainen
14281: 368 1985 vp.
14282:
14283: Toivomusaloite n:o 339
14284:
14285:
14286:
14287:
14288: Ikonen ym.: Lukion perustamisluvan myöntämisestä Kivijärvelle
14289:
14290:
14291: Eduskunnalle
14292:
14293: Kivijärven kunta on hakenut lukion perusta- määrä Kivijärvellä on tällä hetkellä keskimäärin
14294: mislupaa vuodesta 1982 lähtien. Keski-Suomen alle 30 %.
14295: lääninhallitus ja kouluhallitus ovat puoltaneet Liikenne- ja tieyhteyksien kannalta Kivijärvi
14296: perustamisluvan myöntämistä. Valtioneuvosto ei sijaitsee lukiottomien paikkakuntien keskellä.
14297: ole kuitenkaan katsonut voivansa hakemukseen Koulukuljetusten kannalta Kivijärveä pidetään
14298: suostua. myös edullisimpana lukion sijoituspaikkakunta-
14299: Keskiasteen oppilaitoksissa opiskeleminen on na.
14300: merkinnyt kivijärveläisille aina siirtymistä asu-
14301: maan opiskelupaikkakunnalle. Tästä aiheutuva Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14302: taloudellinen rasitus on näkynyt mm. siinä, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14303: sekä lukioonmeno että yleensä keskiasteen oppi- sen,
14304: laitoksiin siirtymisprosentit ovat olleet Kivijärvel-
14305: lä maan alhaisimpia. Opiskelun jatkaminen pe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lu-
14306: ruskoulun jälkeen näyttää edelleenkin riippuvan kion perustamisluvan myöntämiseksi Ki-
14307: koulutuksen saatavuudesta. Lukioon hakeutuvien vzjärven kunnalle.
14308:
14309: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
14310:
14311: Pirkko Ikonen Tytti Isohookana-Asunmaa
14312: 1985 vp. 369
14313:
14314: Toivomusaloite n:o 340
14315:
14316:
14317:
14318:
14319: Ikonen ym.: Opistotasoisen maatalousoppilaitoksen perustamisesta
14320: Tarvaalan maatalousoppilaitokseen
14321:
14322:
14323: Eduskunnalle
14324:
14325: Paine maatalousalan oppilaitoksiin on kasva- kaikki edellytykset to1m1a myös opistotasoisen
14326: massa, sillä muillakin kuin maaseutunuorilla on maatalousopetuksen asemapaikkana. Muutenkin
14327: halukkuutta hakeutua maataloudellisiin oppilai- Tarvaalan maatalousoppilaitosta pitäisi jatkuvasti
14328: toksiin. Mahdollisuudet jatko-opiskeluun opisto- kehittää ja välttämättömät rakennushankkeet oli-
14329: tasolla ovat vähäiset koulutuspaikkojen vähäisyy- si toteutettava mahdollisimman nopeasti.
14330: den vuoksi. Kuitenkin agrologitasoisista henki-
14331: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14332: löistä on puute. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14333: Laaja keskinen Suomi on niin ikään ilman muksen,
14334: opistotasoista maatalouskoulua. Paine edelleen
14335: kasvaa kunhan luvatut Jämsän ja Pihtiputaan
14336: maatalousoppilaitokset tulevat rakennetuiksi ja että hallitus ryhtyisi toimenpztezmn
14337: johon vielä lisäisin kaakkoisen Keski-Suomen ja opistotasoisen maatalousoppzlaitoksen
14338: Keuruun maatalouskoulupaikkatarpeet. Tarvaa- perustamiseksi Tarvaalan maatalousoppi-
14339: lan maatalousoppilaitoksella Saarijärvellä on laitokseen Keski-Suomessa.
14340:
14341: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14342:
14343: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Heimo Linna
14344:
14345:
14346:
14347:
14348: 47 4285002025
14349: 370 1985 vp.
14350:
14351: Toivomusaloite n:o 341
14352:
14353:
14354:
14355:
14356: Impiö: Musiikinohjaajakoulutuksen aloi~tamisesta Lapissa
14357:
14358:
14359: Eduskunnalle
14360:
14361: Hallituksen kulttuuripoliittisessa selonteossa että ilman ulkoapäin tapahtuvaa tukemista ei
14362: vuonna 1982 käsitellään saamelaisväestön kult- edellä kuvattu toiminta ole mahdollista saame-
14363: tuuripolitiikkaa ja todetaan mm.: ''Varoja on laisväestön parissa.
14364: lisäksi suunnattava saamelaisten kulttuurielämän Saamelaismusiikin harrastus on laajentunut
14365: piirissä syntyviin uusiin toimintamuotoihin ja jatkuvasti. Ohjaajista kuitenkin on nyt ja lähi-
14366: taiteenaloille. Erityisen tärkeää on tukea lasten ja vuosina niin suuri puute, ettei nykyistä eikä
14367: nuorten saamelaisidentiteettiä vahvistavaa kult- laajentuvaa tarvetta voida tyydyttää. Jotta saame-
14368: tuuritoimintaa ja nuorisotyötä, sillä pääväestön laismusiikki voisi saada luontevat ja välttämättö-
14369: edustaman valtakulttuurin paine tähän ryhmään mät kehitysedellytyksensä, tulee sekä kansalais- ja
14370: on suurin.'' Kouluhallituksen saamelaisopetuk- työväenopistojen piiriin että musiikkiopiston ja
14371: sen työryhmä on raportissaan ''Saamen kielen ja muun musiikin kasvatuksen ohjaajien tarve voida
14372: saamenkielisen opetuksen kehittäminen vuosina tyydyttää koulutuksella.
14373: 1984-88" todennut kansalaisopistojen osalta,
14374: Rovaniemen kaupungin edellä mainitussa ha-
14375: että saamen kielen ja saamenkielistä opetusta on
14376: kemuksessa on tuotu esille pyrkimys palvella
14377: varsin vähän juuri saamenkielisten opettajien
14378: puutteen vuoksi, ja että valtion tulee edistää saamelaismusiikin tarpeita. Toimenpide vastaa
14379: maan hallituksen ja eduskunnan sekä valtion
14380: saamenkielisten opettajien koulutusta siten, että
14381: viranomaisten saamelaiskulttuuria koskevia kan-
14382: tyydytetään aikuiskoulutuksen opettajatarve. Ra-
14383: nanottoja sekä on tehtyjen kehittämisohjelmien
14384: portissa todetaan edelleen, että saamelaisalueella
14385: ei ole toiminnassa ainoatakaan musiikkioppilai- suuntaineo toimenpide. Lapin musiikkiopisto on
14386: 4.12.1984 kouluhallitukselle lähettämässään kir-
14387: tosta ja tämän vuoksi tulee välittömästi perustaa
14388: jelmässä sitoutunut varaamaan saamelaisille kiin-
14389: ainoan enemmistöltään saamenkieliseen kun-
14390: tiön musiikinohjaajakoulutukseen pääsemiseksi
14391: taan, Utsjoelle, musiikkioppilaitos, jonka opetus-
14392: mikäli Lapin musiikkiopistoon perustetaan mu-
14393: suunnitelmien tulisi erityisesti edistää saamelais-
14394: musiikin opetusta ja käyttöä. Kouluhallituksen siikinohjaajan opintolinja.
14395: kollegio on käsittelyssään hyväksynyt saamelais- Lapin lääninhallituksen kouluosasto on
14396: alueen musiikkipalvelujen kehittämistä koskevan 30. 11. 1984 kouluhallitukselle lähettämässään
14397: lausuman. kirjeessä asettunut puoltamaan Lapin musiikki-
14398: opiston musiikinohjaajan opintolinjan sisällyttä-
14399: Lapin musiikkiopiston Utsjoen sivutoimipis- mistä musiikkialan ammatillisen keskiasteen pe-
14400: teen perustamisasia on edennyt myönteisesti sekä ruskoulutuksen kehittämisohjelmaan v. 1986-
14401: Utsjoen kunnan elimissä että Rovaniemen kau- 88. Perustelut yhdessä Rovaniemen kaupungin
14402: pungissa, josta on lähetetty kouluhallitukselle kirjeessä esitettyjen perustelujen kanssa ovat var-
14403: anomus musiikinohjaajan opintolinjan saamiseksi sin painavia ja vakuuttavia. Jo aikaisemmin Lapin
14404: kymmenellä aloituspaikalla Lapin musiikkiopis- lääninhallituksen laatimassa kehittämisen suun-
14405: tossa. On ymmärrettävää, että Utsjoen kunnassa taviivat 1980-luvulla toteaa, että taidealan koulu-
14406: voimakkaan veroäyrin hinnankorotuspaineen tuksen kehittäminen edellyttää kansalaisopistojen
14407: vuoksi ei ole voitu tehdä kovin pitkälle meneviä musiikinopettajien koulutuksen aloittamista La-
14408: sitovia ratkaisuja. On aivan selvää, että sivupis- pin musiikkiopistossa. Kun Lapin kansalais- ja
14409: teen saaminen Utsjoelle mahdollistaa saamelais- työväenopistoissa , joita on 20, on päteviä opetta-
14410: musiikin opettamisen ja harrastamisen kehittymi- jia vain 3, kertoo se tilanteen vakavuuden. Päte-
14411: sen myös saamelaisalueella naapurikunnissa Ina- viä yläasteen ja lukion musiikinopettajia Lapissa
14412: rissa ja Enontekiöllä. Samalla tavalla on selvää, on 14 ja epäpäteviä 35. Ei ole epäilystäkään siitä,
14413: 1985 vp. - TA n:o 341 371
14414:
14415: että tasapuolinen alueellinen kehittäminen puol- että hallitus ryhtyisi toimenpitewzn
14416: taa musiikinohjaajan opintolinjan sisällyttämistä musiikinohjaajan opintolinjan saamiseksi
14417: musiikkialan keskiasteen ammatillisen peruskou- Lapin musizkkiopistoon Rovaniemellå' ja
14418: lutuksen kehittämisohjelmaan Lapissa. saamelaismusiikin opetuksen sivupisteen
14419: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen saamiseksi Utsjoelle vuonna 1986.
14420: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14421:
14422: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
14423:
14424: Lauri Impiö
14425: 372 1985 vp.
14426:
14427: Toivomusaloite n:o 342
14428:
14429:
14430:
14431:
14432: Isohookana-Asunmaa ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopetta-
14433: jakoulutuksen vakinaistamisesta
14434:
14435:
14436: Eduskunnalle
14437:
14438: Valtioneuvoston periaatepaatos, joka tehtiin tajankoulutusyksiköissä. Tästä huolimatta kor-
14439: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- keakoulutasoinen lastentarhanopettajakoulutus
14440: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen edelleen on luonteeltaan väliaikaista.
14441: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidenne-
14442: tään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14443: toissa ja eräiden korkeakoulujen opettajankoulu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14444: muksen,
14445: tusyksiköissä. Päivähoidon henkilöstön opetus-
14446: suunnitelmatoimikunta on edellyttänyt mietin-
14447: nössään (1981:13), että 3-vuotista koulutusta että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
14448: tulee järjestää kaikissa nykyisin toimivissa opisto- korkeakoulutasoisen lastentarhanopetta-
14449: jen ja korkeakoulujen koulutuspisteissä. Lisäksi jakoulutuksen vakinaistamiseksi valtion
14450: toimikunta totesi, että koulutus tulee vakinaistaa vuoden 1986 tulo- ja menoarvion yhtey-
14451: kaikissa nykyisin toimivissa korkeakoulujen opet- dessä.
14452:
14453: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
14454:
14455: Tytti Isohookana-Asunmaa Matti Maijala
14456: Hannele Pokka Hannu Kemppainen
14457: 1985 vp. 373
14458:
14459: Toivomusaloite n:o 343
14460:
14461:
14462:
14463:
14464: Isohookana-Asunmaa ym.: Korkeakoulujen opiskelijoiden ja tutki-
14465: joiden tieteellisen yhteydenpidon turvaamisesta
14466:
14467:
14468: Eduskunnalle
14469:
14470: Korkeakoulujen tieteelliselle toiminnalle kan- tava vähintään samalle tasolle kuin korkeakou-
14471: sainvälisen ja kansallisen tieteellisen yhteydenpi- lumäärärahojen yleinenkin kehitys. Apurahojen
14472: don kehittämisellä on mitä keskeisin merkitys. kehityksen jälkeenjääneisyydestä seuraa, että ylei-
14473: Kuitenkin juuri tällä alueella korkeakoulut ovat sesti ottaen kyse ei ole edes merkittävän suuresta
14474: jääneet voimakkaasti suhteellisesti jälkeen yleises- absoluuttisesta lisätarpeesta.
14475: tä resurssikehityksestä. Erityisesti tämä on tuntu-
14476: nut korkeakoulujen tähän tarkoitukseen varattu- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
14477: jen apurahojen reaaliarvon alituisena heikentymi- toivomuksen,
14478: senä ja täten tieteellisen yhteydenpidon ja tie-
14479: teellisiin tapahtumiin osallistumisen edellytysten
14480: heikentymisenä. Raskaimmin tämä koskee ns. että hallitus ryhtyisi toimenpttezstzn
14481: aluekorkeakouluja, joiden matkakustannukset korkeakoulujen tutkijoiden ja opiske!tjoi-
14482: muodostuvat korkeimmiksi. den kansainväliseen ja kotimaiseen tie-
14483: Jotta korkekoulujen toimintaedellytykset tällä teelliseen yhteydenpt!oon osallistumisen
14484: alueella säilyisivät olisi apurahojen kehitys saatet- turvaamiseksi.
14485:
14486: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14487:
14488: Tytti Isohookana-Asunmaa Matti Maijala
14489: Hannele Pokka Hannu Kemppainen
14490: 374 1985 vp.
14491:
14492: Toivomusaloite n:o 344
14493:
14494:
14495:
14496:
14497: Isohookana-Asunmaa ym.: Korvauksen suorittamisesta korkeakou-
14498: lujen hallintoelinten työskentelyyn osallistuville opiskelijoille
14499:
14500:
14501: Eduskunnalle
14502:
14503: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat korvausta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vastaa-
14504: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet valla tavalla kuin työskentelystä korkeakoulujen
14505: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallistu- opintotukilautakuntien jäsenenä.
14506: misestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten työ Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
14507: vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä niissä toivomuksen,
14508: käsiteltäviin asioihin, ja varsinkin korkeimmissa
14509: hallintoelimissä, kuten korkeakoulujen hallituk- että hallitus ryhtyisi mitä pikimmin
14510: sissa työskenteleminen merkitsee usein raskasta toimenpiteisiin, jozfla turvattaisiin kor-
14511: viikoittaista työtaakkaa. On kohtuutonta edellyt- keakoulujen hallintoelimiin osallistuvzfle
14512: tää, että tämä työskentely, joka vaatii opiskelu- opiskeltjoille korvaus kokoustyöskentelys-
14513: ajasta tinkimistä, tapahtuisi ilman minkäänlaista tä.
14514:
14515: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14516:
14517: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannele Pokka
14518: Hannu Kemppainen Matti Maijala
14519: 1985 vp. 375
14520:
14521: Toivomusaloite n:o 345
14522:
14523:
14524:
14525:
14526: Isohookana-Asunmaa ym.: Lukion perustamisesta Rantsilaan
14527:
14528:
14529: Eduskunnalle
14530:
14531: Rantsilan ja Temmeksen kunnat ovat anoneet Kuntien elinkeinoelämän jatkuva monipuolis-
14532: useaan otteeseen valtioneuvostotta lupaa lukion tuminen kaipaisi myös koulupalvelujen kehittä-
14533: perustamiseen Rantsilan kuntaan. Lukio on esi- mistä, sillä Rantsilan ja Temmeksen kunnissa ei
14534: tetty sijoitettavaksi Rantsilan-Temmeksen yhtei- ole tällä hetkellä keskiasteen koulutuspaikkoja.
14535: sen yläasteen tiloihin. Lukiolaisella on nykyisin
14536: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14537: naapurikuntien lukioihin pitkät ja raskaat koulu~
14538: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14539: matkat. Osalle lukiolaisia tulee päivittäin koulu-
14540: sen,
14541: matkaa 100 km ja koulupäivän pituus matkoi-
14542: neen on siten yli yhdeksän tuntia. Alueen lu-
14543: kionkäyntiprosentti on 35. Kuntien oppilas- että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimen-
14544: pohjan on laskettu riittävän yksiluokkasarjaiseen piteistin lukion perustamiseksi Rantsilan
14545: lukioon. kuntaan.
14546:
14547: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14548:
14549: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
14550: 376 1985 vp.
14551:
14552: Toivomusaloite n:o 346
14553:
14554:
14555:
14556:
14557: Isohookana-Asunmaa ym.: Energiantuotannon linjan perustamises-
14558: ta Vaalan ammattikouluun
14559:
14560:
14561: Eduskunnalle
14562:
14563: Kotimaisen energian tuotanto ja energian riittävät valmiudet ja taidot kotimaisen energian,
14564: mahdollisimman monipuolinen hyödyntäminen turpeen ja hakkeen, tuottamisessa tarvittaviin
14565: ovat tulevaisuudessakin tärkeitä Pohjois-Suomen työtehtäviin joko itsenäisenä yrittäjänä tai työnte-
14566: työllisyyttä silmällä pitäen. Oulun lääninhallituk- kijänä toisen palveluksessa.
14567: sessa on suunniteltu turvealan koulutuksen järjes-
14568: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14569: tämistä Vaalan ammattikouluun.
14570: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14571: Pohjois-Suomen energiapoliittiset kysymykset
14572: huomioon ottaen kotimaisen energiantuotannon
14573: linjan perustaminen ammattikoulutuksen yhtey- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
14574: teen on tärkeää ja se liittyy myös joustavasti piteisiin kotimaisen energiantuotannon
14575: keskiasteen koulunuudistuksen laadulliseen ke- linjan perustamiseksi Vaalan ammatti-
14576: hittämiseen. Koulutuksen tavoitteena olisi antaa kouluun.
14577:
14578: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14579:
14580: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen Juhani Alaranta
14581: 1985 vp. 377
14582:
14583: Toivomusaloite n:o 347
14584:
14585:
14586:
14587:
14588: Isohookana-Asunmaa ym.: Porotalouslinjan perustamisesta Pudas-
14589: järven maatalousoppilaitokseen
14590:
14591:
14592: Eduskunnalle
14593:
14594: Porotalous on yksi elinvoimainen peruselinkei- talouden harjoittajista ja koskisi koko Oulun
14595: no pohjoisessa Suomessa erityisesti Koillis-Poh- läänin poromiehiä.
14596: janmaalla. Porotalouskoulutuksen aloittaminen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14597: voitaisiin toteuttaa Pudasjärven maatalousoppi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14598: laitoksessa, jolla on tähän valmiudet. Porotalous- sen,
14599: linjan perustaminen Pudasjärvelle merkitsisi sitä,
14600: että koko poronhoitoalueelle saataisiin vihdoin- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
14601: kin porotalouden ammattikoulutus. Pudasjärven porotalouslinjan perustamiseksi Pudasjär-
14602: porotalouskoulutus palvelisi puolta kaikista poro- ven maatalousoppilaitokseen.
14603:
14604: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14605:
14606: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen
14607: Mauno Manninen Juhani Alaranta
14608:
14609:
14610:
14611:
14612: 48 4285002025
14613: 378 1985 vp.
14614:
14615: Toivomusaloite n:o 348
14616:
14617:
14618:
14619:
14620: Jouppila: Musiikkialan keskiasteen ammatillisen koulutuksen kehit-
14621: tämisestä Oulun kaupungin konservatoriossa
14622:
14623:
14624: Eduskunnalle
14625:
14626: Oulun kaupungin konservatoriossa toimii ny- Oulun kaupungin konservatorion vaikutusalue
14627: kyisin ammatillisista opintolinjoista musiikkiop- ammattiin valmistavana musiikkioppilaitoksena
14628: pilaitoksen opettajan opintolinja, orkesterimuusi- on laaja ulottuen koko Pohjois-Suomeen. Musiik-
14629: kon opintolinja, C-kanttorin opintolinja sekä kielämä on Oulussa virkeää ja monipuolista.
14630: sotilassoittajakoulutus. Samoin Oulussa on saatavissa riittävästi pätevää
14631: opettajavoimaa konservatorion tarpeisiin Oulun
14632: Oulun kaupunginhallitus on esittänyt
14633: kaupunginhallituksen esityksen mukaisessa muo-
14634: 31.10.84 opetusministeriölle, että keskiasteen ke-
14635: dossakin. Oulun kaupungin esitys myös olisi
14636: hittämisohjelmassa jo toiminnassa olevat opinto-
14637: omiaan poistamaan musiikkikoulutuksen epä-
14638: linjat säilytetään. Toiminnassa olevien opintolin-
14639: tasa-arvoisia alueellisia epäkohtia ja puutteita.
14640: jojen lisäksi kaupunginhallitus on ehdottanut
14641: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
14642: Pohjois-Suomen musiikkikoulutustarpeen huo-
14643: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14644: mioon ottaen Oulun kaupungin konservatorioon
14645: perustettavaksi musiikinohjaajan ja musiikin ai-
14646: ettå' hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14647: neenopettajan opintolinjat.
14648: että Oulun kaupungin konservatorion jo
14649: Kouluhallituksen esityksessä Oulun konserva- toiminnassa olevat opintolinjat säilyte-
14650: torioon tulisi vain musiikkioppilaitoksen opetta- tään ja että Pohjois-Suomen musiikki-
14651: jan ylioppilaspohjainen opintolinja. Orkesteri- koulutustarpeet huomioon ottaen Oulun
14652: muusikon opintolinjaa esitetään kouluhallituksen kaupungin konservatorioon perustetaan
14653: taholta muusikon ja säestäjän opintolinjoina, musiikinohjaajan ja musiikin aineenopet-
14654: joita ei Ouluun tulisi. tajan opintolinjat.
14655:
14656: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
14657:
14658: Riitta Jouppila
14659: 1985 vp. 379
14660:
14661: Toivomusaloite n:o 349
14662:
14663:
14664: Juhantalo ym.: Opintotuen kehittämisohjelman laatimisesta
14665:
14666: Eduskunnalle
14667:
14668: Nykyisen opintotukijärjestelmän avulla on voi- Komitea ehdotti edelleen opintorahan perus-
14669: tu merkittävästi parantaa erilaisista sosiaalisista osan korottamista kaikilla koulutusasteilla pikai-
14670: lähtökohdista tulevien nuorten opiskelumahdol- sesti 3 000 markkaan lukuvuodessa. Lisäksi komi-
14671: lisuuksia. Lainamuotoiseen tukeen painottunut tea esitti opintotuen tarveharkinnan lieventämis-
14672: järjestelmä sisältää kuitenkin eräitä vakavia epä- tä sekä opintolainan takaisinmaksuehtojen hel-
14673: kohtia. pottamista.
14674: Opintolainoista on muodostunut ongelma eri- Viime vuosina on toteutettu useita mittavia
14675: tyisesti sellaisille nuorille perheille, joissa molem- uudistuksia, jotka ovat parantaneet kansalaisten
14676: mat puolisot ovat opiskelleet ja nostaneet opinto- toimeentuloturvaa. Esimerkiksi eläkeuudistus
14677: lainoja samaan aikaan. Lainojen takaisinmaksu sekä äitiys- ja sairauspäivärahajärjestelmän uudis-
14678: alkaa juuri siinä vaiheessa, kun nuoren perheen tus ovat olleet askelia kattavan perustoimeentulo-
14679: menot ovat muutoinkin suurimmillaan. Erityises- turvajärjestelmän suuntaan. Opiskelijat ovat tällä
14680: ti niissä tapauksissa, joissa perheeseen syntyy hetkellä merkittävin ryhmä, joka on perustoi-
14681: lapsia pian vanhempien työelämään siirtymisen meentuloturvan ulkopuolella. Opintotuen uudis-
14682: jälkeen, perheet voivat ajautua suoranaiseen ah- taminen onkin nähtävä tämän järjestelmän täy-
14683: dinkoon. dennyksenä.
14684: Tilanteen korjaaminen edellyttää opintotuen
14685: Arvioitaessa opintotuen kehittämisen kustan-
14686: painopisteen siirtämistä suoraan tukeen laina-
14687: nuksia olisi otettava huomioon myös ne kustan-
14688: muotoisen tuen sijasta. Tämä tavoite on ilmaistu
14689: nukset, jotka yhteiskunnalle aiheutuvat nykyisen
14690: mm. valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvion
14691: järjestelmän epäkohtien vuoksi. Opintotuen riit-
14692: perusteluissa. tämättömyyden vuoksi opiskelijat ovat hakeutu-
14693: Valtiovarainvaliokunta edellytti vuoden 1985 neet yhä useammin työhön. Tämä johtaa toisaal-
14694: budjettia koskevassa mietinnössään, että hallitus ta opiskeluaikojen pidentymiseen ja toisaalta
14695: esittää kiireellisesti eduskunnalle opintotuen ke- muiden nuorten työnsaannin vaikeutumiseen.
14696: hittämisohjelman, jonka tarkoituksena on opis-
14697: kelijoiden toimeentuloturvan parantaminen sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14698: velkaantumisen estäminen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14699: Myös kansainvälisen nuorisovuoden komitea muksen,
14700: teki useita ehdotuksia opintotuen kehittämisestä
14701: tammikuussa jättämässään mietinnössä. Se eh- että hallitus sisällyttäisi valtion vuoden
14702: dotti mm. opintotuen nostamista pidemmällä 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen opin-
14703: tähtäimellä tasolle, jonka voidaan katsoa vastaa- totuen kehittämisohjelman opiskelzjoiden
14704: van aktiiviväestölle asetettua vähimmäistoimeen- velkaantumisongelmien ratkaisemiseksi
14705: tulotasoa. Komitea ehdotti, että valtioneuvosto saattamalla heidät perustoimeentulotur-
14706: hyväksyisi ohjelman opintotuen kehittämiseksi van piiriin tämän vuosikymmenen lop-
14707: komitean esittämän tavoitteen saavuttamiseksi. puun mennessä.
14708:
14709: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
14710:
14711: Kauko Juhantalo Lea Sutinen Mikko Jokela
14712: Hannu Kemppainen Pentti Poutanen Jukka Vihriälä
14713: Heimo Linna Aapo Saari Pirkko Ikonen
14714: Mauno Manninen Reino Karpola Matti Maijala
14715: Seppo Pelttari Väinö Raudaskoski Sirkka-Liisa Anttila
14716: Juhani Alaranta Mauri Pekkarinen Tytti Isohookana-Asunmaa
14717: Olavi Martikainen Kalevi Mattila Katri-Helena Eskelinen
14718: Juhani Tuomaala Hannu Tenhiälä Einari Nieminen
14719: 380 1985 vp.
14720:
14721: Toivomusaloite n:o 350
14722:
14723:
14724:
14725:
14726: Juhantalo ym.: Uusien musiikkioppilaitosten ottamisesta valtion-
14727: avun piiriin
14728:
14729:
14730: Eduskunnalle
14731:
14732: Musiikinopetuksen kysyntä on erittäin suuri Tilanteen korjaaminen edellyttää uusien mu-
14733: sekä suurissa asutuskeskuksissa että haja-asutus- siikkioppilaitosten ottamista lakisääteisen valtion-
14734: alueilla. Nykyinen tarjonta ei vastaa lähimain- avun piiriin. Myös harkinnanvaraisia avustuksia
14735: kaan kysyntää. Musiikkioppilaitoksiin voidaan ot- tulisi lisätä.
14736: taa pääsykokeissa kelpoisiksi todetuista vain pieni Kysymys ei ole suurista taloudellisista uhrauk-
14737: osa. Näin ollen suuri osa monen lapsi- ja nuori- sista. Jo muutaman miljoonan markan määrära-
14738: soikäluokan lahjakkuusreserveistä jää käyttämät- halla voitaisiin ottaa useita uusia musiikkioppilai-
14739: tä. Musiikkikasvatus on lisäksi erinomainen nuo- toksia lakisääteisen valtionavun piiriin ja lisätä
14740: risotyön muoto, joka antaa hyvän harrasteen ja oppilaspaikkoja lakisääteistä valtionavustusta saa-
14741: jolla on suotuisa vaikutus kasvatettavan kokonais- vissa oppilaitoksissa.
14742: persoonallisuuden kehittymiseen.
14743: Kansalais- ja työväenopistojen saama tuki on
14744: Maamme musiikkioppilaitokset ovat joutuneet
14745: huomattavasti suurempi kuin musiikkioppilaitos-
14746: taloudellisiin vaikeuksiin sen vuoksi, että niiden
14747: ten tuki. Kun kysymys on varsin pitkälle yhtäläi-
14748: osalle tuleva valtionapu on - päinvastoin kuin
14749: sistä toiminnoista, olisi tärkeätä huolehtia siitä,
14750: esimerkiksi kansalais- ja työväenopistojen tuki -
14751: että niiden valtionapu olisi samantasoista.
14752: jäänyt varsin vähäiseksi.
14753: Lakisääteisistä musiikkioppilaitoksista konser- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14754: vatoriot, joita on seitsemän, saavat nyt 55 prosen- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14755: tin valtionavun. Musiikkiopistojen valtionapu on muksen,
14756: 45 prosenttia ja musiikkikoulujen 30-40 pro-
14757: senttia. Harkinnanvaraisen tuen piirissä olevat että hallitus ryhtyisi toimenpztemtn
14758: noin 50 musiikkioppilaitosta saavat vain 8-12 uusien musiikkioppilaitosten ottamiseksi
14759: prosentin valtionavun. valtionavun piiriin.
14760:
14761: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
14762:
14763: Kauko Juhantalo Lea Sutinen Mikko Jokela
14764: Pentti Poutaneo Jukka Vihriälä Heimo Linna
14765: Aapo Saari Pirkko Ikonen Mauno Manninen
14766: Reino Karpola Matti Maijala Seppo Pelttari
14767: Hannu Kemppainen Väinö Raudaskoski Sirkka-Liisa Anttila
14768: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
14769: Olavi Martikainen Kalevi Mattila Katri-Helena Eskelinen
14770: Juhani Tuomaala Hannu Tenhiälä Einari Nieminen
14771: 1985 vp. 381
14772:
14773: Toivomusaloite n:o 351
14774:
14775:
14776:
14777:
14778: Kalliomäki: Atk-alan opetusmateriaalin saamisesta oppilaitoksiin
14779: lahjoituksina
14780:
14781:
14782: Eduskunnalle
14783:
14784: Uuden teknologian esiinmarssi ja siihen liitty- voida vähentää verotuksessa, romutus taas voi-
14785: vä atk-alan voimakas laajeneminen maassamme daan.
14786: asettaa kasvavia vaatimuksia koulutusjärjestelmäl- Tietokoneiden ja muiden atk-laitteiden käyttö
14787: lemme. Nämä vaatimukset eivät koske vain atk- yhteiskunnan eri sektoreilla tulee lähivuosina
14788: alaa painottavia erityisoppilaitoksia vaan koko kasvamaan voimakkaasti. Samalla tulee myös
14789: koululaitostamme peruskoulusta korkeakou- käytöstä poistettavan mutta vielä käyttökelpoisen
14790: lutasolle saakka. Tietojen käsittelyn opetustyö materiaalin määrä lisääntymään. On hyvin to-
14791: sekä virallisen opetuksen että esimerkiksi kerho- dennäköistä, että esimerkiksi yritysmaailma kat-
14792: työn osalta on kuitenkin käynnistynyt valitetta- soo omankin intressinsä mukaiseksi, mikäli se voi
14793: van hitaasti johtuen ennen muuta opetusvälinei- romuttamisen sijaan ja ilman taloudellista tappio-
14794: den suurista hankintakustannuksista. Hyvin to- ta antaa käyttökelpoista atk-kapasiteettiaan alan
14795: dennäköisesti koulujen atk-kerhoista ei puuttuisi koulutukseen.
14796: oppilaita, jos heidän käyttöönsä kyettäisiin hank- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14797: kimaan tietokoneita. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14798:
14799: Vuosittain menee maassamme lukematon että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
14800: määrä vielä käyttökelpoisia tietokoneita romutet- piteiszin, joilla tehtäisiin mahdolliseksi
14801: tavaksi vain siksi, että romuttaminen tulee kalus- atk-alan opetusmateriaalin lahjoittami-
14802: toaan poistavalle yhtiölle taloudellisesti edulli- nen eri kouluihin ja oppzlaitoksiin nzin,
14803: semmaksi kuin koneen lahjoittaminen esimerkik- että se tulisi Iahjoittajaiie taloudellisesti
14804: si jonkin koulun käyttöön. Lahjoitusta näet ei kilpazlukykyiseksi romuttamisen kanssa.
14805:
14806: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14807:
14808: Antti Kalliomäki
14809: 382 1985 vp.
14810:
14811: Toivomusaloite n:o 352
14812:
14813:
14814:
14815:
14816: Kalliomäki ym.: Koululiikunnan ja urheiluseuratoiminnan yhteis-
14817: toiminnan kehittämisestä
14818:
14819:
14820: Eduskunnalle
14821:
14822: Lasten ja nuorten liikunnalliset perusvalmiudet Urheiluseuroissa on useimmiten kerhotoimin-
14823: maassamme luodaan pääosiltaan kahdella liikun- nan vetäjiksi sopivia ja monesti alalle koulutettu-
14824: tatoimen sektorilla. Koululiikunta toisaalla ja ja voimia, joiden hyväksikäytöllä liikuntakerho-
14825: urheiluseuratoiminta toisaalla kantavat päävas- jen toimintaa kyettäisiin merkittävästi kohenta-
14826: tuun kansalaisten ennen aikuisikää tapahtuvasta maan. Asian vaatima taloudellinen panoskaan
14827: liikunnallisesta toiminnasta. tuskin muodostuisi ratkaisevaksi esteeksi, koska
14828: Yhteisistä tavoitteista ja samantyyppisistä toi- urheiluseuroissa on opittu toimimaan perinteises-
14829: mintamenetelmistä huolimatta on koulujen ja ti taikootyön ja vapaaehtoisuuden hengessä. Tä-
14830: urheiluseurojen liikunnallinen yhteistyö jatkuvas- mä tosin ei poista sitä tosiasiaa, että yhteiskun-
14831: ti vähäistä ja sattumanvaraisista kontakteista riip- nan tulee olla valmis myös taloudellisesti panos-
14832: puvaista. Yleensä kiinteämpää yhteistyötä syntyy tamaan toimintaan, jolla koululiikunnan puut-
14833: vain tapauksissa, joissa seuratyössä mukana olevat teellisia resursseja voidaan korvata.
14834: liikunnanopettajat sitä henkilökohtaisesti järjes-
14835: tävät ja vetävät. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14836: Koululiikunnan toimintalohkaista olisi liikun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14837: takerhotoiminta se alue, jolla nopeimmin ja muksen,
14838: ilmeisesti vähäisimmin kustannuksin kyettäisiin
14839: käynnistämään urheiluseurojen ja koululiikun-
14840: nan kontrolloitu ja pätevästi johdettu yhteistoi- ettå' hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
14841: minta. piteisiin, jozlla mahdollistettaisiin koulu-
14842: Tällä hetkellä koulujen liikuntakerhojen aktii- liikunnan ja urhezfuseuratoiminnan ny-
14843: visuus ja toiminnan määrä riippuu ratkaisevasti kyistä parempi yhteistoiminta, ja että
14844: paitsi myönnetyistä määrärahoista myös, ja ehkä hallitus näin tehdessään kiinnittäisi huo-
14845: ennen kaikkea, kunkin yksittäisen koulun liikun- mionsa erityisesti koulujen liikuntakerho-
14846: nanopettajien mahdollisuudesta ja halusta toimia toiminnan suomiin mahdollisuuksiin ky-
14847: yksin kerhon vetäjänä. seisen yhteistyön välineenä.
14848:
14849: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 198 5
14850:
14851: Antti Kalliomäki Reijo Lindroos Martti Lähdesmäki
14852: Mikko Elo Matti Louekoski Timo Roos
14853: Pekka Myllyniemi Anna-liisa Piipari
14854: 1985 vp. 383
14855:
14856: Toivomusaloite n:o 353
14857:
14858:
14859:
14860:
14861: Kalliomäki: Eräille urheiluopistoille annettavan valtionavun budje-
14862: toinnista
14863:
14864:
14865: Eduskunnalle
14866:
14867: Kolmen urheilun johto-opiston - Suomen tuoton sinänsä nopeaa kehitystä vielä huomatta-
14868: Urheiluopiston, Pajulahden Urheiluopiston ja vasti nopeammin.
14869: Solvalla idrottsinstitutin - valtionapu katetaan On odotettavissa, että opistojen yhdessä koulu-
14870: osana urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemista hallinnon kanssa asettamien toiminnallisten ta-
14871: veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovaroilla. voitteiden saavuttaminen vaikeutuu tai muun
14872: Näiden opistojen valtionavun rahoitus poik- urheilun ja liikuntakasvatustyön tuen kehitys
14873: keaa täten ratkaisevasti muiden ammattiin val- ratkaisevasti hidastuu, ellei opistojen valtionapua
14874: mistavien oppilaitosten valtionavun rahoitukses- siirretä katettavaksi yleisillä budjettivaroilla. Tätä
14875: ta, joka turvataan vuosittain yleisillä budjettiva- on edellytetty useassa eduskunnankin peri-
14876: roilla. aatepäätöksessä ja valtion tulo- ja menoarvion
14877: Yhtenäinen käytäntö oppilaitosten valtionavun laadinnan yhteydessä tehdyssä valiokuntaratkai-
14878: rahoittamisessa on perusteltua juuri nyt, kun sussa.
14879: suunnitellaan keskiasteen koulu-uudistusta. Sen
14880: yhteydessä on tarkoitus laajentaa myös liikunnan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14881: ohjaajan tutkintoon johtavaa koulutusta kolmi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14882: vuotiseksi nykyisen kaksivuotisen sijasta.
14883: Urheiluopistoista annetun lain mukaan valtio että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14884: kattaa 80 % erikseen määritellyistä opistojen Suomen Urheiluopiston, Pajulahden Ur-
14885: kustannuksista. Periaate poikkeaa liikuntalain hetluopiston ja Solvalla idrottsinstitutin
14886: tarkoittamien valtionmenojen määräytymisestä. valtionavusta annetun lain mukaisen toi-
14887: Niissä pääsääntönä on valtion tulo- ja menoar- minnan rahoittamiseksi vuoden 1986 val-
14888: vion valmistelun yhteydessä päätöksentekijälle tion tulo- ja menoarviossa ns. yleiszllä
14889: annettu harkintavalta. budjettivaroilla ja että näin vapautuva
14890: Urheiluopistojen toiminta on laajentunut vii- osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten
14891: me vuosina nopeasti. Tästä johtuen niiden val- tuotosta käytettäisiin muun urhezlun ja
14892: tionapu on kasvanut veikkauksen ja raha-arvan liikuntakasvatustyön tukemiseen.
14893:
14894: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14895:
14896: Antti Kalliomäki
14897: 384 1985 vp.
14898:
14899: Toivomusaloite n:o 354
14900:
14901:
14902:
14903:
14904: Kettunen ym.: Halpakorkoisten opintolainojen myöntämisestä yksi-
14905: tyisissä oppilaitoksissa opiskeleville
14906:
14907:
14908: Eduskunnalle
14909:
14910: Maassamme on toteutettu aivan oikea ja laaja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14911: järjestelmä, niin että nuori voi suorittaa opiskelu-
14912: ja varallisuudesta riippumatta.
14913: Siitä huolimatta on tälläkin sektorilla olemassa että hallitus ryhtyisi toimtin väliinpu-
14914: väliinputoajia. Tietämämme mukaan yksityisissä toajien poistamiseksi niin, että valtion
14915: oppilaitoksissa opiskelevat eivät pääse nautti- halpakorkoiset opintolainat ja avustukset
14916: maan valtion halpakorkoisista opintolainoista ja olisivat käytettävissä myös silloin, kun
14917: avustuksista. opinnot suoritetaan yksityisissä oppilai-
14918: Edelliseen viitaten ehdotammekin kunnioitta- toksissa.
14919:
14920: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
14921:
14922: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
14923: Lea Mäkipää Pentti Skön Aarno von Bell
14924: Mikko Vainio Arvo Kemppainen
14925: 1985 vp. 385
14926:
14927: Toivomusaloite n:o 355
14928:
14929:
14930:
14931:
14932: Kietäväinen ym.: Opiskelijoiden korkotuen maksamisen pidentämi-
14933: sestä
14934:
14935:
14936: Eduskunnalle
14937:
14938: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet noidankehää voidaan helpottaa. Yksi keino on
14939: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin vastavalmistuneen opiskelijan korkotuen pidentä-
14940: huonommassa asemassa. Heillä on edessä muutto minen 1, 5 vuodesta 3 vuoteen.
14941: pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14942: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14943: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat-
14944: taa monelle olla ylivoimainen. että hallitus vuoden 1986 valtion tulo-
14945: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
14946: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- dessä ryhtyisi toimiin opintotukzlain
14947: kaan, kun otetaan huomioon piilotyöttömyys, 7 §:n 2 momentin muuttamiseksi näin
14948: vajaatyöllisyys ja koulutustaan vastaamatonta työ- kuuluvaksi: ''Korkotuen maksaminen lo-
14949: tä tekevät, nousee akateemisten työttömyyspro- petetaan kolmen vuoden kuluttua ensim-
14950: sentti jopa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaikka saisikin mäisestä 1 §:ssä tarkoitettujen opintojen
14951: koulutustaan vastaavaa työtä, palkkatulot ovat päättymiskuukautta seuraavasta koron-
14952: niin pienet, että vastavalmistunut nuori ei pysty maksupäivästä kuitenkin vti"meistään 15,5
14953: saavuttamaan edes kohtuullista elintasoa. Tätä vuoden kuluttua siitä, kun lainaerä on
14954: juuri opintonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa ensimmäisen kerran nostettu.''
14955:
14956: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14957:
14958: Timo Kietäväinen Hannu Kemppainen Esko Aho
14959: Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä Pentti Poutanen
14960: Mauri Pekkarinen Mauno Manninen Pirjo Rusanen
14961:
14962:
14963:
14964:
14965: 49 4285002025
14966: 386 1985 vp.
14967:
14968: Toivomusaloite n:o 356
14969:
14970:
14971:
14972:
14973: Kokko ym.: Lähetysjärjestöjen lähettäminä kehitysyhteistyötehtävis-
14974: sä palvellun ajan laskemisesta palvelulisiin oikeuttavaksi ajaksi
14975: peruskoulun ja lukion viranhaitijoille
14976:
14977:
14978: Eduskunnalle
14979:
14980: Sekä valtion virkaehtosopimuksen että perus- eivät. Näin esimerkiksi lähetysjärjestöjen kautta
14981: koulun voimassa olevan virkaehtosopimuksen kehitysyhteistyöhön osallistuvat jäävät ilman pal-
14982: mukaan viranhaltijalla on oikeus palvelulisää var- velulisiä. Tämä johtuu em. virkaehtosopimuksen
14983: ten lukea hyväkseen koko se aika, minkä hän on edellä esitetystä säännöksestä, että valtion on
14984: ollut päätoimisesti katsottavassa valtion palveluk- maksettava vähintäänkin 50 % asianomaisen
14985: sessa. Tämä on merkinnyt sitä, että sekä lukion henkilön palkasta, mikä hyvin harvoin toteutuu.
14986: että peruskoulun opettajat, jotka ulkoasiainmi- Sekä valtion virkaehtosopimusta että peruskou-
14987: nisteriön kautta ovat olleet kehitysyhteistyössä lun virkaehtosopimusta olisikin muutettava siten,
14988: ulkomailla, ovat saaneet laskea nämä vuodet että kaikki kehitysyhteistyötä tekevät tulisivat
14989: hyväkseen palvelulisiä määrättäessä. palvelulisien suhteen samanarvoiseen asemaan.
14990: Siitä ajasta, minkä viranhaltija on ollut uskon- Tätä puoltaa sekin, että työn luonne lähetysjär-
14991: nollisen yhdyskunnan taikka sellaisen yksityisen jestöjenkin lähettämillä edustajilla on vuosien
14992: yhteisön tai laitoksen, joka lain tai asetuksen kuluessa muuttunut hyvin samankaltaiseksi mui-
14993: nojalla saa pääosan palkkausmenoistaan valtion- den kehitysyhteistyöntekijöiden tekemän työn
14994: apuna, päätoimiseksi katsottavassa palveluksessa, kanssa. Samoin valtiovalta ohjaa vuosittain bud-
14995: saa hän niin ikään lukea osan palvelulisiin oi- jetin kautta varoja lähetysjärjestöjen harjoitta-
14996: keuttavaksi. Tämä pätee esimerkiksi Yhdistynei- maan kehitysyhteistyöhön.
14997: den Kansakuntien tai sen erityisjärjestöjen palve- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14998: luksessa oleviin tai niihin, jotka ovat toteutta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14999: massa kansainvälistä kehitysapuohjelmaa, jossa
15000: Suomen valtio on osallisena. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15001: Käytännössä on kuitenkin käynyt niin, että ne taatakseen peruskoulun ja lukion viran-
15002: lukion ja peruskoulun viranhaltijat, jotka ovat halttjoille palvelulisiin oikeuttavaksi ajan,
15003: menneet kehitysyhteistyöhön UM:n kautta, saa- jonka he ovat kehitysyhteistyötehtävissä
15004: vat lukea ajan palvelulisiin oikeuttavaksi - muut lähetys;iirjestöjen lå'hettåminå·.
15005:
15006: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
15007:
15008: Heikki Kokko Pirkko Ikonen Timo Kietäväinen
15009: 1985 vp. 387
15010:
15011:
15012: Toivomusaloite n:o 357
15013:
15014:
15015:
15016:
15017: Kokko: Parikkalan maatalousoppilaitoksen peruskorjauksen toteut-
15018: tamisesta
15019:
15020:
15021: Eduskunnalle
15022:
15023: Maatalousoppilaitoksen toimintaa Etelä-Karja- oppilasasuntolan uudisrakentamiseksi. Lisäksi
15024: lassa on kehitettävä huomattavasti, jotta kaikilla tarvitaan valtionosuutta aluelämmityksen järjes-
15025: viljelijöiksi aikavilla olisi mahdollisuus alansa tämiseen.
15026: opiskeluun. Parikkalan Särkisalmella toimiva Pa-
15027: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
15028: rikkalan maatalousoppilaitos tarjoaa hyvän perus-
15029: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15030: tan maatalousopetuksen kehittämiselle. Koulussa
15031: on jo nykyisin sekä peruskoulu- että ylioppilas-
15032: pohjaiset opintolinjat. Opetuksen kehittäminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15033: ja oppilaspaikkojen lisääminen edellyttävät kui- Parikkalan maatalousoppzlaitoksen perus-
15034: tenkin investointeja päärakennuksen korjaukseen korjauksen ja rakentamisen suunnittele-
15035: sekä liikuntasalin, luokka- ja työpajatilojen sekä miseksi ja toteuttamiseksi.
15036:
15037: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15038:
15039: Heikki Kokko
15040: 388 1985 vp.
15041:
15042: Toivomusaloite n:o 358
15043:
15044:
15045:
15046:
15047: Kokko: Ruokolahden metsäkoulun rakennussuunnitelmien toteut-
15048: tamisesta
15049:
15050:
15051: Eduskunnalle
15052:
15053: Metsäalan koulutusta on Etelä-Karjalassa jär- tia Vennonmäeltä ja on valmis luovuttamaan
15054: jestetty vuodesta 1980 lähtien väliaikaisena kou- noin kolmen hehtaarin suuruisen maa-alueen
15055: lutuksena Ruokolahdella ja Lappeenrannassa. metsäkoulun käyttöön. Metsäkoulun tilantar-
15056: Vuosittain on Ruokolahdelle otettu uusia opiske- peeksi on arvioitu 2 110 m 2 , josta oppilasasunto-
15057: lijoita metsätalouden perusjaksolle 24. Opetusti- lan osuus on noin 840 m 2 • Perustamiskustannuk-
15058: lana on tällä hetkellä entinen kirkonkylän ala- set koulun osalta ovat n. 12 milj. markkaa.
15059: asteen koulurakennus. Ammattikasvatushallitus
15060: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
15061: on 17. helmikuuta 1983 vahvistanut vuoden
15062: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15063: 1988 ammatillisen koulutuksen aloituspaikat ja
15064: vakinaistanut Ruokolahden metsäkoulun, jossa
15065: metsätalouden yleisjaksolla on 48 aloituspaikkaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15066: ja metsurijaksolla 24 aloituspaikkaa. Ruokolahden metsäkoulun investointi-
15067: Nykyinen metsäkoulun käytössä oleva ala- hankkeen kiirehtimiseksi niin, että kou-
15068: asteen koulurakennus on tiloiltaan epäkäytännöl- lun suunnittelu- ja rakennustyö saataisiin
15069: linen ja riittämätön suuremmalle oppilasmääräl- käyntiin vuoden 1986 aikana ja että uu-
15070: le. Kunta tarjoaa uuden metsäkoulun sijoituspai- det tilat olisivat opptlaiden käytettävissä
15071: kaksi entisen kirkonkylän ala-asteen koulun tont- suunnitelmien mukaisesti vuonna 1987.
15072:
15073: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15074:
15075: Heikki Kokko
15076: 1985 vp. 389
15077:
15078: Toivomusaloite n:o 359
15079:
15080:
15081:
15082:
15083: Kortesalmi ym.: Kunnallisen maatalousoppilaitoksen perustamises-
15084: ta Oulaisiin
15085:
15086:
15087: Eduskunnalle
15088:
15089: Oulaisissa on totmtnut syksystä 1981 alkaen hakemuksensa maatalousoppilaitoksen saamiseksi
15090: väliaikaisena maamieskoulu Ruukin maatalous- Oulaisiin.
15091: oppilaitoksen alaisena. Jo näin lyhyen kokemuk- Oulaisten anomukseen heinäkuussa 1983 liittyi
15092: sen perusteella voidaan päätellä, että maatalous- tilastoaineistoa, joka oli koottu Oulun Maata-
15093: koulutuksen aloittaminen Oulaisissa oli oikeaan louskeskuksen tilastokirjasta. Se osoitti vääjää-
15094: osunut toimenpide. mättömästi, että Oulaisissa on maatalouskoulun
15095: Kaupunginhallitus teki joulukuussa 1982 val- oikea sijoituspaikka. Pohjois-Pohjanmaan maa-
15096: tioneuvostolle esityksen, että maatalouskoulutus kunnalliset kattojärjestöt, Pohjois-Pohjanmaan
15097: vakinaistettaisiin Oulaisissa perustamalla sinne maakuntaliitto ja Pohjois-Pohjanmaan seutukaa-
15098: kunnallinen maatalousoppilaitos. Valtioneuvosto valiitto ovat käsitelleet Oulaisten maatalous-
15099: on 21.7.1983 tekemällään päätöksellä hylännyt koulun perustamista. Molemmat ovat asettuneet
15100: hakemuksen, koska käytettävissä olevat aloitus- puoltamaan hanketta. Koko maakunnan arvoval-
15101: paikat eivät riitä ja koska oppilaitoksen perusta- tainen tuki on näin ollen hankkeen takana.
15102: minen alueelle jo toimiviin perustamisluvan saa-
15103: neisiin oppilaitoksiin nähden ei tällä hetkellä ole Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15104: tarkoiruksenmukaista. Vaitioneuvoston esittelyyn nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15105: merkittiin, että "mikäli maatalouden aloitus- muksen,
15106: paikkoja lisätään, niin Oulainen on siinä tapauk-
15107: sessa varteenotettava vaihtoehto''. että hallitus ktireesti ryhtyisi tozmttn
15108: Kaupuginhallitus on uudistanut keskiasteen kunnallisen maatalousoppilaitoksen pe-
15109: koulutuksen kolmanteen vaiheeseen liittyvänä rustamiseksi Oulaisiin.
15110:
15111: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
15112:
15113: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Heikki Riihijärvi
15114: Urho Pohto Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
15115: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
15116: Mikko Vainio Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
15117: 390 1985 vp.
15118:
15119: Toivomusaloite n:o 360
15120:
15121:
15122:
15123:
15124: Koskenniemi ym.: Uuden tekniikan ja elektroniikan koulutuksen
15125: aloittamisesta Lapissa
15126:
15127:
15128: Eduskunnalle
15129:
15130: Tavanomaiset elinkeinot ovat edelleenkin La- opetukseen verrattuna, kun on vältytty suurilta
15131: pin kehityksen selkärankana, eikä niiden merki- laite- ym. kustannuksilta. Sinänsä Lapin korkea-
15132: tys vastedeskään oleellisesti muutu. Silti uusi koulu nykyiselläänkin on Lapin kehitykselle oi-
15133: tekniikka ja automaatio mullistaa teollisuusmai- vallinen asia, mutta nyt tavoitteeksi pitäisi aset-
15134: den kansantalooksia ja muokkaa merkittävästi taa korkeakoulun käyttäminen Lapin elinkeinora-
15135: niiden elinkeinorakennetta. Hyvän peruskoulu- kenteen monipuolistamiseen, jolloin uuteen tek-
15136: tuksen ansiosta maallamme on mahdollisuuksia niikkaan liittyvä opetus tuntuisi luontevalta vaik-
15137: hyötyä uuden tekniikan leviämisestä, kunhan kakin rohkealta askeleelta. Oulun yliopiston alai-
15138: vain kyetään lisäämään uuden tekniikan, elektro- sen osaston perustaminen Rovaniemelle tuntuisi
15139: niikan ja tietotekniikan korkeampaa koulutusta. epäilemättä hallinnollisesti helpolta ratkaisulta,
15140: Uusi tekniikka kuitenkin herkästi vahvistaa mutta kyseenalaista on, pääsisikö Rovaniemellä
15141: väestökeskusten asemaa, eikä sen leviäminen toimiva sivutoimipaikka riittävästi kehittymään.
15142: maahan sinänsä ratkaise aluepolitiikan ongelmia. Tästä syystä perustellumpaa olisi Lapin korkea-
15143: Uusi tekniikka keskittyykin herkäSti muutamaan koulun laajentaminen uuteen tekniikkaan liitty-
15144: harvaan keskukseen, joissa oleellisena osana ovat vällä opetuksella.
15145: alan johtavat yliopistot ja tutkimuskeskukset. Lapin korkeakoulun laajentaminen tekniikan
15146: Niinpä Suomessa uuden tekniikan keskus on suuntaan olisi tietenkin mittava hanke ja uhkaisi
15147: selvästi pääkaupunkiseutu, vaikkakin Oulun yli- helposti kaatua niin tavanomaisiin valtiontalou-
15148: opiston vaikutuksesta sinnekin on syntymässä dellisiin syihin. Maan eri alueiden tasapuolisen
15149: vähäisempi keskus. kehittämisen kannalta sitä on kuitenkin pidettä-
15150: Lapin elinkeinoelämän monipuolistamiseksi vä oikeutettuna vaatimuksena
15151: olisi kuitenkin tarpeen synnyttää Lappiin jonkin Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
15152: sopivan keskuksen yhteyteen myös uuden teknii- toivomuksen,
15153: kan työpaikkoja. Rovaniemellä toimiva Lapin
15154: korkeakoulu on valitettavasti kehitetty koulutta- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta uu-
15155: maan hallintohenkilökuntaa eikä siten sellaise- den teknzikan ja elektronizkan korkeam-
15156: naan kykene tarjoamaan uuden tekniikan tarvit- paa opetusta ryhdyttäisiin antamaan
15157: semaa kasvusysäystä. Yhtenä valintaperusteena myös Lapissa esimerkzksi kehittämällä täs-
15158: Lapin korkeakoulun opetuslinjalle lienee valitet- sä tarkoituksessa Lapin korkeakoulun
15159: tavasti ollut koulutuksen halpuus teknologian opetusalaa.
15160:
15161: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15162:
15163: Niilo Koskenniemi Vappu Säilynoja
15164: 1985 vp. 391
15165:
15166: Toivomusaloite n:o 361
15167:
15168:
15169:
15170:
15171: Koskinen ym.: Varojen osoittamisesta aineenopettajien erillisten
15172: kasvatustieteellisten opintojen järjestämiseen
15173:
15174:
15175: Eduskunnalle
15176:
15177: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti tävä erityistoimenpiteisiin syntyneen siirtymävai-
15178: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- heen ongelman (joka pääosin poistuu luonnollis-
15179: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) ta tietä vuoteen 1987-89 mennessä) ratkaisemi-
15180: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- seksi.
15181: lunsa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
15182: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes- toivomuksen,
15183: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea-
15184: kouluissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn,
15185: tutkintojärjestelmän mukaan. Näiden opetushar· joilla aineenopettajien erillisten kasvatus-
15186: joittelu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisi- tieteellisten opintojen järjestämiseen koh-
15187: nä kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin dennettaisiin lisäresursseja viihintiiiin
15188: pääseminen on osoittautunut kuitenkin ongel- 1 000 000 markkaa siten, että vanhan
15189: malliseksi, sillä opettajankoulutusyksiköiden ope- tutkintojärjestelmiin mukaan aineenopet-
15190: tusresurssit ovat menneet lähes kokonaan uuden tajiksi opiskelevat eivät joutuiSi het"kom-
15191: järjestelmän mukaan opiskelevien opetusharjoit- paan asemaan kuin uuden tutkintojärjes-
15192: telun järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi ryhdyt- telmiin mukaan opt'skelevat.
15193:
15194: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15195:
15196: Helvi Koskinen Pentti Skön Pentti Kettunen
15197: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
15198: 392 1985 vp.
15199:
15200: Toivomusaloite n:o 362
15201:
15202:
15203:
15204:
15205: Kärhä ym.: Lukion aloituspaikkojen määrän lisäämisestä Uuden-
15206: maan läänissä
15207:
15208:
15209: Eduskunnalle
15210:
15211: Valtioneuvoston hyväksymässä keskiasteen ke- Peruskouluosa päättäviä oppilaita jää natsta
15212: hittämisohjelmassa vuosille 1984-1985 on lu- syistä ilman minkäänlaista koulutuspaikkaa, ja
15213: kion aloituspaikkoja Uudenmaan läänissä esitetty ellei lukion aloituspaikkoja valtioneuvoston
15214: supistettavaksi. Jos kehittämisohjelma toteute- suunnittelemasta määrästä Uudellamaalla lisätä,
15215: taan, se tulee aiheuttamaan Uudellamaalla on- jää erityisesti pääkaupunkiseudulla nimenomaan
15216: gelmia, koska sanotun suunnitelman lukion aloi- lukiokoulutukseen halunneita oppilaita noin 250
15217: tuspaikkojen määrä ei ole riittävä. Aloituspaikko- täysin koulutuksen ulkopuolelle. Samanaikaisesti
15218: jen vähyys aiheuttaa monissa asutuskeskuksissa on pääkaupunkiseudulla valtava puute ammatti-
15219: mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla vaikean koulutuspaikoista, joita vaille vuosittain jää
15220: tilanteen. Lukion oppilaspaikkojen tarpeeseen- 2 000 juuri peruskouluosa päättänyttä nuorta
15221: han vaikuttavat alueellisesti ja paikallisesti muu hakijaa.
15222: keskiasteen koulutus, nuorten työllisyystilanne ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15223: peruskoulun lisäluokan käyntimahdollisuus. Uu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15224: dellamaalla on suhteellisesti suurempi puute am- sen,
15225: matillisista koulutuspaikoista kuin muissa Etelä-
15226: Suomen lääneissä. Nuorten työllisyystilanne on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lu-
15227: myös huono. kion aloituspaikkojen lisäämiseksi Uu-
15228: denmaan läänissä.
15229:
15230: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
15231:
15232: Lea Kärhä Kaarina Dromberg
15233: Tauno Valo Päivi Varpasuo
15234: 1985 vp. 393
15235:
15236: Toivomusaloite n:o 363
15237:
15238:
15239:
15240:
15241: Kärhä ym.: Muinaisjäännösrekisterin perustamisesta
15242:
15243:
15244: Eduskunnalle
15245:
15246: Ympäristöministeriön suunnitelma kiinteistö- Museoviraston taholta on jo laadittu suunnitel-
15247: tietorekisterijärjestelmän suunnitelmaosasta ja ma muinaisjäännösrekisterin perustamiseksi kah-
15248: maanmittaushallituksen maarekisteritoimiston dessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa suunni-
15249: hanke kiinteistötiedot sisältävästä rekisterikartta- tellaan tietojärjestelmän pääperiaatteet sekä aloi-
15250: laitoksesta edellyttävät kiinteiden muinaisjään- tetaan rekisterin laatiminen Etelä-Suomen osalta,
15251: nösten ottamista huomioon maankäyttöön koh- josta tällä hetkellä on täydellisimmät suojelukoh-
15252: distuvina rasitteina. Suunnitelmien toteuttamis- detiedot. Toisessa vaiheessa muinaisjäännösrekis-
15253: vaiheessa museoviraston on kyettävä antamaan teri kehitetään koko maan kattavaksi atk-pohjai-
15254: edellä mainituille viranomaisille ajantasalla ole- seksi rekisteriksi täydentäen sen tietoja koe-
15255: vat riittävän tarkat tiedot muinaisjäännöksistä. kaivauksin, inventoinnein ja maastotarkastuksin.
15256: Muinaisjäännösrekisterin perustaminen tähtää Koska muinaisjäännösrekisterin luominen tulee
15257: museoviraston valmiuden kohottamiseen sille ta- kestämään useita vuosia, olisi sen suunnittelu
15258: solle, että se pystyisi vastaamaan yhteistyövelvoit- aloitettava välittömästi.
15259: teista. Muinaisjäännösrekisteri tulisi myös suures- Käsitellessään valtion tulo- ja menoarviota
15260: ti helpottamaan museoviraston omien suojelu- vuodeksi 1985 valtiovarainvaliokunta kiinnitti
15261: tehtävien hoitoa ja tutkimuksen suunnittelua huomiota muinaisjäännösrekisterin perustami-
15262: sekä vähentämään lausuntomenettelyä. seen ja katsoi, että se olisi saatava kiireesti
15263: aikaan.
15264: Muinaisjäännösrekisterin pohjana olisivat mu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15265: seoviraston esihistorian toimiston arkiston tarkas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15266: tus-, inventointi- ja kaivauskertomukset, joiden sen,
15267: tiedot kuitenkin vaativat täydentämistä ja saatta-
15268: mista ajantasalle. Tarvittava maastotyö tulisi pää- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15269: asiallisesti muinaisjäännösalueiden määritys- ja menpiteisiin muinaisjäännösrekisterin pe-
15270: mittausryhmän tehtäväksi. rustamiseksi.
15271:
15272: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
15273:
15274: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa
15275:
15276:
15277:
15278:
15279: 50 4285002025
15280: 394 1985 vp.
15281:
15282: Toivomusaloite n:o 364
15283:
15284:
15285:
15286:
15287: Könkkölä: Opintorahan perusosan korottamisesta kaikilla koulutus-
15288: asteilla
15289:
15290:
15291: Eduskunnalle
15292:
15293: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- seen, jossa se viiden seuraavan vuoden kuluessa
15294: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän ta- muodostaa puolet koko opintotuesta. Samoin
15295: kia velkaantuminen on vastavalmistuneen suu- opintotuen määrässä on pyrittävä valtion A 1
15296: rimpia ongelmia. Esimerkiksi vuonna 1983 val- palkkaluokkaan verrattavaan tulotasoon. Tavoit-
15297: mistuneen korkeakouluopiskelijan keskimääräi- teena on saattaa opiskelijat kohtuullisen vähim-
15298: nen lainamäärä oli 32 712 mk. mäistoimeentuloturvaj ärjestelmän piiriin.
15299: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske-
15300: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15301: lun jälkeistä toimeentuloa. Tällöin ansiot ovat
15302: hyväksyttäväksi toivomuksen,
15303: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa
15304: voi olla vaikea saada ja opiskelija-asunnosta on
15305: lähdettävä pois. Monen nuoren vastavalmistu- että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
15306: neen edessä on lainakierre: opintolainaa, asunto- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
15307: lainaa ... dessä ryhtyisi toimiin opintorahan perus-
15308: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- osan määrän nostamiseksi kaiktlla koulu-
15309: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin- tusasteilla 3 000 markkaan ja että tätä
15310: torahan osuudessa pitää pitää pyrkiä tavoittee- varten varattaisiin riittävät määrärahat.
15311:
15312: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15313:
15314: Kalle Könkkölä
15315: 1985 vp. 395
15316:
15317: Toivomusaloite n:o 365
15318:
15319:
15320:
15321:
15322: Könkkölä: Opintotuen tarveharkinnan ikärajan laskemisesta
15323:
15324:
15325:
15326: Eduskunnalle
15327:
15328: Vanhempien tuloihin ja varallisuuteen kohdis- vanhemmille entylSlä vaatimuksia opiskelevien
15329: tuva tarveharkinta alle 24-vuotiaille opintorahan lastensa elatuksesta. Pahimmillaan se saattaa joh-
15330: asumislisää ja alle 19-vuotiaille myös opintorahan taa entistä suurempaan koulutukselliseen eriar-
15331: perusosaa myönnettäessä on yksi suurimmista voisuuteen. Jo nyt on havaittavissa aiemmista
15332: opintotuen epäkohdista. Se asettaa täysi-ikäiset sosiaaliluokista tulevien opiskelijoiden määrän
15333: mutta alle 24-vuotiaat nuoret eriarvoiseen ase- laskua.
15334: maan yli 24-vuotiaiden kanssa. Tällainen eriar-
15335: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15336: voisuus ei ole perusteltua. 18 vuotta täyttänyt
15337: hyväksyttäväksi toivomuksen,
15338: ihminen on Suomessa täysi-ikäinen ja velvollinen
15339: huolehtimaan itsestaan myös taloudellisesti.
15340: Opintotuen tarveharkinnan ikärajan pitäminen että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
15341: normaalia täysi-ikäisyysikärajaa korkeampana es- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
15342: tää nuoren taloudellista ja sosiaalista itsenäisty- dessä ryhtyisi toimtin opintotuen tarve-
15343: mistä ja pidentää nuoruutta keinotekoisesti. Tar- harkintaikärajan laskemiseksi normaaltin
15344: veharkintaikärajan noudattaminen asettaa myös täysi-ikäisyystkärajaan.
15345:
15346: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
15347:
15348: Kalle Könkkölä
15349: 396 1985 vp.
15350:
15351: Toivomusaloite n:o 366
15352:
15353:
15354:
15355:
15356: Laaksonen: Varojen osoittamisesta työväen- ja nuorisoseurantalojen
15357: peruskorjaukseen
15358:
15359:
15360: Eduskunnalle
15361:
15362: Työväen- ja nuorisoseurantalot ja niissä tapah- olleet se pääasiallinen este sille, että työväen- ja
15363: tunut toiminta on osa kansallista kulttuuria. nuorisoseurantaloja ei ole voitu peruskorjata.
15364: Taloudellisista vaikeuksista johtuen hyvin monet
15365: Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
15366: työväen- ja nuorisoseurantalot ovat päässeet erit-
15367: hyväksyttäväksi toivomuksen,
15368: täin huonokuntoisiksi. Toisaalta on jälleen kiin-
15369: nostus perinteiseen työväen toimitalon kulttuu-
15370: riin lisääntynyt, mutta puutteelliset toimitilat että" hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
15371: asettavat mielekkäälle toiminnalle rajoituksia. riittävien määrärahojen osoittamiseksi Sa-
15372: Peruskorjauksella olisi jälkipolville pelastettavissa takunnassa mahdollisimman monen ar-
15373: hyvin monia arvokkaita työväen- ja nuorisoseu- vokkaan työväen- ja nuorisoseurantalon
15374: rantaloja. Taloudelliset vaikeudet ovat kuitenkin peruskorjaamiseksi.
15375:
15376: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15377:
15378: Timo Laaksonen
15379: 1985 vp. 397
15380:
15381: Toivomusaloite n:o 367
15382:
15383:
15384:
15385:
15386: Lahti-Nuuttila ym.: Uusien virkojen perustamisesta korkeakou-
15387: luihin
15388:
15389:
15390: Eduskunnalle
15391:
15392: Valtioneuvoston 24.1.1985 vahvistamassa Kor- verran kuin opettajia. Myös taman tavoitteen
15393: keakoululaitoksen kehittämissuunnitelmassa toteutuminen edellyttäisi virkojen määrän mer-
15394: 1985-1986 todetaan, että korkeakoulujen kehit- kittävää lisäystä. Maamme korkeakoulujen ope-
15395: tämislainsäädännön edellyttämän pääaloittaisen tus- ja tutkimuspanoksen sekä kehittämislainsää-
15396: tavoitteen saavuttaminen ilman korkeakoulujen dännön toteuttamisen kannalta on näitä virkoja
15397: välisiä virkojen ja toimien siirtoja edellyttäisi sekä edellä mainittuja opetushenkilöstön virkoja
15398: opettajavoimien lisäämistä 130:llä vuonna 1986. pidettävä ehdottoman välttämättöminä.
15399: Tämän lisäksi korkeakouluittaisten tavoitteiden Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
15400: toteuttaminen vaatisi noin 100 opettajaa lisää, toivomuksen,
15401: mikäli korkeakoulujen sisäiset virkajärjestelyt to-
15402: teutetaan. Suunnitelmassa on siis todettu, että että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
15403: vuonna 1986 päättyvän korkeakoulujen kehittä- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
15404: mislain toteuttaminen edellyttäisi yhteensä 230 dessä ryhtyisi toimiin turvatakseen Kor-
15405: uuden opetusviran perustamista maamme kor- keakoululaitoksen kehittämissuunnitel-
15406: keakouluihin vuoden 1986 aikana. Suunnitel- massa 1985-1986 mainittujen 230 uu-
15407: massa ei kuitenkaan tehdä yksiselitteistä päätöstä den opetusviran perustamisen maamme
15408: asiasta. Muun kuin opetushenkilöstön virkojen korkeakouluihin ja muun kuin opetus-
15409: osalta astetetaan suunnitelmassa tavoitteeksi, että henkilöstön virkojen määrän riittävän li-
15410: muuta henkilökuntaa olisi keskimäärin saman säyksen.
15411:
15412: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15413:
15414: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Arja Alho
15415: 398 1985 vp.
15416:
15417: Toivomusaloite n:o 368
15418:
15419:
15420:
15421:
15422: Lahti-Nuuttila ym.: Matkustus- ja asumiskustannusten korvaamises-
15423: ta terveydenhuoltoalan opiskelijoille
15424:
15425:
15426: Eduskunnalle
15427:
15428: Terveydenhuoltoalan opiskeluun kuuluu pal- nuksista osalle opiskelijoista kohtuuton taloudel-
15429: jon käytännön harjoittelua ja usein tuo harjoitte- linen taakka. Tämä merkitsee sitä, että opiskeli-
15430: lu tapahtuu eri paikkakunnalla kuin varsinainen joilla on entistä vähemmän varaa pitää välttämät-
15431: oppilaitos sijaitsee. Päivittäisistä harjoittelupaik- tömiä lomia ja vapaita viikonloppuja. Tosiasia-
15432: kakunnan ja oppilaitospaikkakunnan välisistä han on, että terveydenhuoltoalan opiskelijat työs-
15433: matkoista opiskelija joutuu itse maksamaan 9,50 kentelevät kaikki kesä-, joulu- ja pääsiäislomansa
15434: mk/päivä. Joskus harjoittelupaikkakunta on niin ja usein myös viikonloput turvatakseen toimeen-
15435: kaukana, että opiskelija joutuu vuokraamaan tulonsa. On myös otettava huomioon, että nämä
15436: toisen asunnon, jolloin hän joutuu maksamaan ylimääräiset menot eivät ole vähennyskelpoisia
15437: kahta vuokraa. Koulutuksen laajentuessa harjoit- verotuksessa, vaikka kulut saattavat nousta satoi-
15438: telupaikat oppilaitospaikkakunnilla vähenevät hin markkoihin kuukaudessa.
15439: entisestään, jolloin matkakustannukset lisäänty- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
15440: vät. Esimerkkeinä voidaan mainita, että turkulai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15441: set joutuvat asumaan Porissa harjoitteluajan
15442: (noin 6 viikkoa) ja pitämään kahta asuntoa ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15443: että tamperelaiset käyvät Kangasalla Pikonlinnan joiden avulla terveydenhuoltoalan opiske-
15444: sairaalassa. Vastaavanlaisia tilanteita on kaikilla lija saa täyden korvauksen mistä matka-
15445: suurilla opiskelupaikkakunnilla, missä opiskelu- kustannuksista, jotka hän joutuu maksa-
15446: paikkoja lisätään koko Suomen tarvetta vastaa- maan matkustaessaan harjoittelupaikka-
15447: vaksi. kunnalle, ja joiden avulla opiskelzja voi
15448: Eriarvoisuutta terveydenhuoltoalan opiskelijoi- saada korvauksen toisesta asunnosta ai-
15449: den keskuudessa lisää se, että osa voi harjoitella heutuvasta vuokrasta, kun hän joutuu
15450: oppilaitospaikkakunnalla ja osa ei. Opintotuki suorittamaan käytännön harjoittelun eri
15451: on kuitenkin kaikille sama. Koska opintotuki on pazkkakunnalla, kuin missä oppzlaitos
15452: tällä hetkellä keskimäärin 1 100 mk 1kk 1opiskeli- on, ja szlloin vuokraamaan toisen asun-
15453: ja, aiheutuu näistä ylimääräisistä opiskelukustan- non.
15454:
15455: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
15456:
15457: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Arja Alho
15458: 1985 vp. 399
15459:
15460: Toivomusaloite n:o 369
15461:
15462:
15463:
15464:
15465: Lahti-Nuuttila ym.: Opintorahan asumislisän maksamisesta myös
15466: kesäkaudelta
15467:
15468:
15469: Eduskunnalle
15470:
15471: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- mässä ja pimeässä Suomessa asuminen muodos-
15472: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausil- taa välttämättömän ja tärkeän hyvinvoinnin teki-
15473: ta, pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opis- jän, myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että
15474: kelija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympä- opiskelija joutuisi maksamaan jopa 50 % opinto-
15475: rivuotista vuokranperintää. Näin opiskelija jou- tuen koko arvosta pelkkänä vuokrana.
15476: tuu maksamaan kolme kuukautta vuodessa yksin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15477: oman asumisensa. Kesäajalta asumislisä myönne- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15478: tään vain, jos opiskelija opiskelee myös kesäkuu-
15479: kaudet. Huomattava osa opiskelijoista joutuu että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
15480: kuitenkin työskentelemään kesäaikaisin, usein ja menoarvioesitystä valmistellessaan ryh-
15481: myös toisella paikkakunnalla, kuin missä opiske- tyisi toimiin opintorahan asumislisän
15482: lija-asunto sijaitsee. Näin hän joutuu maksamaan maksukäytännön muuttamiseksi ympäti-
15483: asumiskuluja kahdesta asunnosta kesäisin. Kyl- vuotiseksi.
15484:
15485: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15486:
15487: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Arja Alho
15488: 400 1985 vp.
15489:
15490: Toivomusaloite n:o 370
15491:
15492:
15493:
15494:
15495: Lahti-Nuuttila ym.: Aitoon kotitalouskeskikoulun vanhan oppilas-
15496: asuntolan peruskorjauksesta
15497:
15498:
15499: Eduskunnalle
15500:
15501: Aitoon kotitalouskeskikoululla Luopioisten omalta osaltaan osoittaa koulun valtakunnallisen
15502: kunnassa on jo 45-vuotinen määrätietoinen ja luonteen.
15503: omaleimainen koulutustehtävä, jonka suorittami- Oppilaitoksen toiminta on yleisesti todettu
15504: nen on nyt vaarantumassa vanhan oppilasasunto- tarkoituksenmukaiseksi ja tarpeelliseksi. Keskias-
15505: lan heikkokuntoisuuden vuoksi. Asuntola ei ole teen koulunuudistuksen suunnitelmien mukaan
15506: enää muutamaan vuoteen täyttänyt palo- ja hen- oppilaitoksen tehtävänä tulee olemaan peruskou-
15507: kilöturvallisuudelle asetettavia vaatimuksia. Se lun yläasteen sekä koti- ja laitostalouden perus-
15508: on kiireisesti toteutettavan peruskorjauksen tar- linjan yleisjakson oppimäärän antaminen. ''Tässä
15509: peessa. Peruskorjauksen kustannusarvioksi on las- tarkoituksessa oppilaitoksessa järjestettävä koulu-
15510: kettu 1 200 000 markkaa. Koulun omistavalla tus muodostaa jatkossakin ainutlaatuisen ja hyö-
15511: säätiöllä tai esimerkiksi Luopioisten kunnalla ei dyllisen vaihtoehdon tavalliselle peruskoululle
15512: ole taloudellisia mahdollisuuksia peruskorjauksen joustavasti keskiasteen opintoihin johtavana kou-
15513: kustantamiseen. Ne useat kunnat, joista oppilai- lutusväylänä'', toteaa Hämeen lääninhallituksen
15514: ta on Aitoon kotitalouskeskikoulussa, eivät myös- kouluosasto perustellessaan Aitoon kotitalouskes-
15515: kään voi käytännössä organisoida korjaustöiden kikoulun toiminnan turvaamista.
15516: rahoitusta. Kun otetaan huomioon Aitoon koti-
15517: Lausunnossaan Hämeen lääninhallituksen kou-
15518: talouskeskikoulun ainutlaatuinen ja hyödyllinen
15519: luosasto mainitsee edelleen: ''Aitoon kotitalous-
15520: koulutusvaihtoehto monille nuorille eri puolilta
15521: Suomea, mistä syystä voidaan puhua valtakun- keskikoulun toiminnan kytkeytyminen luontoon,
15522: nallisesta oppilaitoksesta, valtiovallan on kannet- kotieläinten hoitoon sekä kädentaitojen kehittä-
15523: miseen tarjoaa nykyaikana poikkeukselliset puit-
15524: tava peruskorjauksen rahoitusvastuu.
15525: teet luonnonläheisten kasvatuksellisten periaat-
15526: teiden toteuttamiselle. Tämän näkökohdan mer-
15527: Oppilasasuntoloista suurin, mainittu vanha kitys on erityisen keskeinen aikana, jolloin käy-
15528: asuntola, joutuu asumiskieltoon 1.8.1985, joten dään keskustelua peruskoulun teoreettisesta pai-
15529: korjaushankkeella on todella kiire. Korjattavaksi nottuneisuudesta ja siitä johtuvasta lasten vie-
15530: suunnitellussa rakennuksessa on asuntolaP.aikka raantumisesta käytännöllisyydestä, luonnosta ja
15531: noin kahdeksallekymmenelle (80) opptlaalle. eläimistä. Lisäksi oppilaitoksen internaattimuo-
15532: Mainittakoon, että lukuvuonna 1983-1984 kou- toisuus luo erittäin tarkoituksenmukaiset edelly-
15533: lussa oli lukuvuoden päättyessä 148 oppilasta, 15 tykset ja mahdollisuudet oppilaiden yksilölliseen
15534: opettajaa ja 7 toimihenkilöä. Oppilaiden koti- ja syvälliseen tuntemukseen perustuvalle opetuk-
15535: paikkakuntia olivat mm. Pälkäne, Viiala, Kan- selle. Sisäoppilaitoksessa tapahtuva opiskelu on
15536: gasala, Tampere, Valkeakoski, Lempäälä, Kuh- myös omiaan kasvattamaan oppilaita oma-aloit-
15537: malahti, Nurmijärvi, Raisio, Urjala, Nokia, Jy- teisuuteen ja vastuunottamiseen niin itsestään
15538: väskylä, Lahti, Lohjan mlk, Hollola, Hämeenlin- kuin kanssaihmisistäänkin. ''
15539: na, Askola, Riihimäki, Espoo, Hattula, Loppi, Aitoon kotitalouskeskikoulussa suoritetut tar-
15540: Rovaniemi, Janakkala, Helsinki, Renko, Hausjär- kastukset ovat Hämeen lääninhallituksen koulu-
15541: vi, Porvoon mlk, Mäntsälä, Lohjan kaupunki, osastolle osoittaneet järjestetyn opetuksen hyvin
15542: Kalvola, Juupajoki, Sahalahti, Heinolan mlk, korkeatasoiseksi. Oppilaita on oppilaitokseen ha-
15543: Vilppula, Heinolan kaupunki, Mouhijärvi, Asik- keutunut riittävästi ja myös kouluosaston näke-
15544: kala, Kuhmo, Turku, Oulunsalo, Siuntio, Van- myksen mukaan tulevaisuudessa kehitys tältä
15545: taa, Rauma jne. Kotipaikkakuntien luettelo jo osin turvaa koulun toiminnan jatkumisen edel-
15546: 1985 vp. - TA n:o 370 401
15547:
15548: leenkin kaksisarjaisena. Omalta osaltaan läänin- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15549: hallitus puoltaa kaikkia toimenpiteitä, joilla Ai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15550: toon kotitalouskeskikoulun toimintaa voidaan
15551: jatkaa.
15552: Tärkein ja kiireellisesti hoidettava asia Aitoon että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimen-
15553: kotitalouskeskikoulussa on jo aloitteen alussa piteisiin Aitoon kotitalouskeskikoulun
15554: mainittu oppilaitoksen oppilasasuntolan perus- vanhan oppilasasuntolan peruskorjauksen
15555: korjaushankkeen toteuttaminen. toteuttamiseksi.
15556:
15557: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15558:
15559: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala Martti Lähdesmäki
15560: Anna-Liisa Piipari Risto Ahonen Saara-Maria Paakkinen
15561:
15562:
15563:
15564:
15565: 51 4285002025
15566: 402 1985 vp.
15567:
15568: Toivomusaloite n:o 371
15569:
15570:
15571:
15572:
15573: Lehtinen ym.: Luokkien oppilasmäärien alentamisesta
15574:
15575:
15576: Eduskunnalle
15577:
15578: Koululaitoksessamme syntyy monenlaisia vai- j?.s luokkien kokoja nykyisestään pienennettäi-
15579: keuksia, koska koululuokat ovat usein liian suu- sun.
15580: ria. Kurinpidolliset asiat ovat usein ongelmalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15581: sia. Oppimistehokkuus muodostuu heikoksi. Eri- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15582: tyisryhmien muodostaminen on myös vaikeaa, muksen,
15583: koska erikoisempiin, harvempien valitsemiin ryh-
15584: miin ei löydy tarpeeksi osanottajia. että' hal/z'tus ryhtyisi toimtin luokkien
15585: Opettajien kohdalla on myös nykyisin usein oppilasmäärien alentamiseksi nykyisestä'
15586: vaikea työllisyystilanne, joka osaltaan helpottuisi, määrästä.
15587:
15588: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15589:
15590: Ulla Lehtinen J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön
15591: Pentti Kettunen Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
15592: Veikko Vennamo Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
15593: Mikko Vainio Vieno Eklund
15594: 1985 vp. 403
15595:
15596: Toivomusaloite n:o 372
15597:
15598:
15599:
15600:
15601: Lehtinen ym.: Kesälukiotoiminnan lisäämisestä
15602:
15603:
15604: Eduskunnalle
15605:
15606: Kesälukiotoiminta tarjoaa yhä useammille tua kurssitoimintaa Suomessa. Näiden kurssien
15607: nuorille monipuolisen lomanviettovaihtoehdon. yhteydessä tehdään laajaa ulkosuomalaisille lap-
15608: Kesälukiot kokoavat eri puolilta maata tulevia sille tarkoitetun omakielisen opetusmateriaalin
15609: koululaisia opiskelemaan myös sellaisia aineita ja kehittämistyötä.
15610: asioita, joihin ei varsinaisessa koulussa voida
15611: Kiinnostus kesälukiaita ja muita Kesälukioseu-
15612: tutustua. Näin kesälukio innostaa nuoria kehittä-
15613: ran piirissä järjestettäviä kursseja kohtaan on
15614: mään luovuuttaan, opettaa heitä näkemään omat
15615: viime vuosina kasvanut. Läheskään kaikilla ha-
15616: mahdollisuutensa vaikuttaa työyhteisönsä toimin-
15617: lukkailla ei ole ollut mahdollisuutta päästä toi-
15618: taan ja ohjaa heitä myös tulevien opintojensa
15619: mintaan mukaan. Samaan aikaan on määräraho-
15620: suunnittelemisessa.
15621: jen vähäisyyden vuoksi jouduttu luopumaan kes-
15622: Kesälukio on kokeilukoulu, jonka toteuttami-
15623: kiasteen koulu-uudistusta täydentävistä opetus-
15624: sessa ovat mukana yhtä hyvin opettajat kuin
15625: ja kasvatuskokeiluista. ·
15626: oppilaatkin. Kesälukioseura ry:n jäsenjärjestöinä
15627: voivat näiden jokapäiväiseen koulutyöhön osallis- Kesälukiotoimintaan esitetyt määrärahat eivät
15628: tuvien ohella monet opiskelija-, nuoriso- ja sivis- vastaa nykyisen laajuisen kesälukiotoiminnan ei-
15629: tysjärjestöt osallistua erilaisiin kurssi- ja nuoriso- vätkä Kesälukioseurassa tehtävän, myös ulkosuo-
15630: toimintakokeiluihin. Myös kouluviranomaiset malaisia nuoria sekä paluumuuttajaoppilaita kos-
15631: ovat esityksissään korostaneet kesälukiotoiminnan kevan tutkimus- ja kokeilutyön kustannuksia.
15632: merkitystä uudistettavan keskiasteen koulutuksen
15633: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15634: oppisisältöjä ja työmenetelmiä kehitettäessä. Ke-
15635: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15636: sälukiolla on nähty myös olevan tärkeä tehtävä
15637: muksen,
15638: koulujen kerho- ja oppilaskuntatoimintaa vauh-
15639: ditettaessa.
15640: Kesälukioiden lisäksi järjestää Kesälukioseura että hallitus ryhtyisi toimzin kesälukio-
15641: ry. myös ruotsinsuomalaisille nuorille tarkoitet- toiminnan lisäämiseksi.
15642:
15643: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15644:
15645: Ulla Lehtinen J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
15646: 404 1985 vp.
15647:
15648: Toivomusaloite n:o 373
15649:
15650:
15651:
15652:
15653: Lehtinen ym.: Harvinaisempien urheilulajien harrastajien toimin-
15654: nan tukemisesta
15655:
15656:
15657: Eduskunnalle
15658:
15659: Nuorille, jotka harrastavat jotain epätavalli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
15660: sempaa urheilulajia, ei tahdo löytyä harjoitteluti- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15661: loja eikä rahoitusavustuksia.
15662: Tällaiset urheilulajit lasketaan usein ns. eliitin
15663: lajeiksi ja niille ei osittain sen vuoksi myönnetä
15664: mitään tukea. Harvinaisemmat urheilulajit että hallitus ryhtyisi toimiin harvinai-
15665: (esim. miekkailu), eivät tahdo saada yleisistä sempien urheilulajien ha"astajien tuke-
15666: urheiluhalleista itselleen vuokrattua aikaa, tai jos miseksi valtion tuella ja toimitilojen jär-
15667: saavat, niin usein illan myöhäisimmät ajankoh- jestämiseksi hezlle samassa mitassa kuin
15668: dat tai viikonloput. muzllekin urhezlijozlle.
15669:
15670: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15671:
15672: Ulla Lehtinen Mikko Vainio Helvi Koskinen
15673: 1985 vp. 405
15674:
15675: Toivomusaloite n:o 374
15676:
15677:
15678:
15679:
15680: P. Leppänen ym.: Korkeakouluissa tOimlVlen kansainvälisen ja
15681: kotimaisen tieteellisen yhteydenpidon tukemisesta
15682:
15683:
15684: Eduskunnalle
15685:
15686: Korkeakoulujen tieteelliselle toiminnalle kan- lumäärärahojen yleinenkin kehitys. Apurahojen
15687: sainvälisen ja kansallisen tieteellisen yhteydenpi- kehityksen jälkeenjääneisyydestä seuraa, että ylei-
15688: don kehittämisellä on mitä keskeisin merkitys. sesti ottaen kyse ei ole edes merkittävän suuresta
15689: Kuitenkin juuri tällä alueella korkeakoulut ovat absoluuttisesta lisätarpeesta.
15690: jääneet voimakkaasti suhteellisesti jälkeen yleises- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
15691: tä resurssikehityksestä. Erityisesti tämä on tuntu- toivomuksen,
15692: nut korkeakoulujen tähän tarkoitukseen varattu-
15693: jen apurahojen reaaliarvon alituisena heikentymi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin,
15694: senä ja täten tieteellisen yhteydenpidon ja tie- jotta valtion vuoden 1986 tulo- ja meno-
15695: teellisiin tapahtumiin osallistumisen edellytysten arvioesityksen laadinnan yhteydessä kor-
15696: heikentymisenä. Raskaimmin tämä koskee ns. keakoulujen tutkijoiden ja opiskelijoiden
15697: aluekorkeakouluja, joiden matkakustannukset mahdollisuudet kansainväliseen ja koti-
15698: muodostuvat korkeimmiksi. maiseen tieteelliseen yhteydenpitoon tur-
15699: Jotta korkeakoulujen toimintaedellytykset tällä vataan suuntaamafia tähän tarkoitukseen
15700: alueella säilyisivät, olisi apurahojen kehitys saa- vähintään 1 000 000 markkaa enemmän
15701: tettava vähintään samalle tasolle kuin korkeakou- varoja kuin aiemmin.
15702:
15703: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15704:
15705: Pekka Leppänen Kati Peltola Heli Astala
15706: Matti Kautto Lauha Männistö Terho Pursiainen
15707: Esko Helle Osmo Vepsäläinen Seppo Toiviainen
15708: Sten Söderström Tuula Paavilainen Arvo Kemppainen
15709: Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa Niilo Koskenniemi
15710: Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen
15711: 406 1985 vp.
15712:
15713: Toivomusaloite n:o 375
15714:
15715:
15716:
15717:
15718: Louekoski ym.: Toimenpideohjelman laatimisesta Espoon koulujen
15719: rakentamiseksi
15720:
15721:
15722: Eduskunnalle
15723:
15724: Espoon koulurakennusohjelmaa on sanottu ja jotta sen perusteella laadittu rakentamissuun-
15725: mittavimmaksi kunnalliseksi rakennusohjelmaksi nitelma voitaisiin yhdessä Espoon kaupungin
15726: koko Suomen historiassa. Tälläkin hetkellä Es- kanssa toteuttaa, olisi tarpeen laatia Espoon oloi-
15727: poon koulupaikkojen tarve ja sen perusteella hin sopiva, valtion koulutuspaikkojen rakentami-
15728: laadittu rakennusohjelma on suurempi kuin koko sen KTS-ohjelmaan sovitettu ja peruskouluun
15729: Turun ja Porin läänin rakennusohjelmien koko- siirtymistä tarkoittavan lainsäädännön hengen
15730: naisuus. Yhden kaupungin osalle tällainen ra- mukainen toimenpideohjelma Espoon koulujen
15731: kentamisen velvollisuus koulutuspaikkojen järjes- rakentamiseksi.
15732: tämiseksi kaupungissa asuville lapsille ja nuorille
15733: Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
15734: on ylimittainen sekä taloudellisesti että jo raken-
15735: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15736: nusteknillisestikin.
15737: Kun peruskoulujärjestelmään siirtyminen on
15738: edellyttänyt valtiovallan aktiivista mukanaoloa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Es-
15739: myös uuden järjestelmän toteuttamisen fyysisten poon koulujen rakentamisohjelman laati-
15740: edellytysten, mm. koulutilojen luomisessa, on miseksi yhdessä Espoon kaupungin viran-
15741: Espoonkin taholla voitava edellyttää valtion ny- omaisten kanssa niin, että Espoo voisi
15742: kyistä merkittävästi voimakkaampaa osallistumis- saada rakentamistarpeeseensa koululain-
15743: ta koulutuspaikkojen rakentamiseen. Jotta raken- säå"diinnön edellyttämän ja Espoon tar-
15744: tamisesta olisi kouluviranomaisilla kokonaiskuva peiden mukaisen valtion tuen.
15745:
15746: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
15747:
15748: Matti Louekoski Impi Muroma Arja Alho
15749:
15750:
15751:
15752:
15753: )
15754: 1985 vp. 407
15755:
15756: Toivomusaloite n:o 376
15757:
15758:
15759:
15760:
15761: Louvo ym.: Tutkimus- ja tuotekehitysinsinöörin viran perustamises-
15762: ta Kotkan teknilliseen oppilaitokseen
15763:
15764:
15765: Eduskunnalle
15766:
15767: Suomen kansantalouden suuri riippuvuus hoitoa ja kehitystyötä varten. Myöskään opettajil-
15768: .
15769: viennistä, teollisuusmaitten avoin kilpailu ja tek- le ei ko. aikoja ole irrotettu.
15770: nologian nopea kehitys edellyttävät kaikkien Erityisesti taantuvilla suurteollisuusalueilla tar-
15771: mahdollisten tutkimus- ja tuotekehittelyresurs- vitaan elinkeinoelämän rakenteen monipuolista-
15772: sien käyttöönottoa ja huomattavaa panostusta mista, yrittäjien ja yrittäjyyden tukemista ja edel-
15773: niihin. lytysten parantamista. Tämä on todettu mm.
15774: Valtioneuvoston periaatepäätös teknologiapoli- useissa Kymen läänin lääninhallituksen, maakun-
15775: tiikasta 1982 ja muut selvitykset ovatkin johta- taliittojen ja yrittäjien kokouksissa ja esityksissä.
15776: neet mm. Teknologian kehittämiskeskuksen pe- Kymen läänin suuret kehitystarpeet ja toisaalta
15777: rustamiseen ja tutkimuslaitosten ja korkeakou- Kotkan teknillisen oppilaitoksen uuden teknolo-
15778: lujen määrärahojen lisäämiseen. gian laite- ja tietoresurssit - onhan Kotkan
15779: Kuitenkin on tunnettua, että tutkimuslaitoksia teknillisessä oppilaitoksessa ainoana Suomessa
15780: sekä mittaus- ja säätötekniikan että tietoteknii-
15781: ja korkeakouluja käyttävät pääasiassa vain suuret
15782: kan opintosuunnat ja siellä on aloitettu erikoistu-
15783: yritykset ja niistäkin vain lähellä olevat yksiköt.
15784: Pienet ja keskisuuret yritykset etsivät tietoja ja minen myös mekatroniikkaan - huomioon ot-
15785: tutkimusmahdollisuuksia KTM:n teollisuuspii- taen olisi ansiarvoisen tärkeää, että kiireellisesti
15786: voitaisiin perustaa tutkimus- ja tuotekehitysinsi-
15787: reiltä ja teknillisiltä oppilaitoksilta.
15788: nöörin virka Kotkan teknilliseen oppilaitokseen
15789: Teknillisten oppilaitosten tutkimus- ja kokei- erityisesti läänin PKT-yritysten ja oppilaitoksen
15790: luvälineet ovat monipuoliset. Kapasiteettia yri- vuorovaikutuksen tehostamiseksi.
15791: tysten palvelemiseen omakustannushintaan olisi Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15792: mm. aineenkoetuksen, mittausten, tuotekehitte- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15793: lyn ja menet.el!Iläke?ittelyn (my?s n~. in.sinö?ri- sen,
15794: työt ym. harJottustyot), ATK-ohJelmten Ja latte-
15795: kehittelyn, tarkastuksien ja laskelmien suoritta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15796: mtsessa. menpiteisiin tutkimus- ja tuotekehitysin-
15797: Valitettavasti ei ole vielä saatu henkilökuntaa sinöörin viran perustamiseksi Kotkan tek-
15798: laboratorioitten käyttöä, tutkimusta, projektien ntlliseen oppzlaitokseen.
15799:
15800: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15801:
15802: Anna-Kaarina Louvo Kaarina Dromberg Heikki Kokko
15803: Pekka Starast Erkki Moisander Marjatta Stenius-Kaukonen
15804: 408 1985 vp.
15805:
15806: Toivomusaloite n:o 377
15807:
15808:
15809:
15810:
15811: Lähdesmäki ym.: Keskiasteen ammatillisen koulutuksen edellyttä-
15812: mien investointien valtionavusta
15813:
15814:
15815: Eduskunnalle
15816:
15817: Koko maan elinkeinoelämän ja kansantalou- rakennushanketta toteutettavaksi vuosina 1986-
15818: den tulevan kilpailukyvyn kannalta tärkeän kes- 88. Uudisrakennushankkeen seurauksena vapau-
15819: kiasteen koulutuksen uudistaminen on siinä vai- tuisivat samalla nykyiset tilat sairaanhoito-oppi-
15820: heessa, jolloin monella ammattikoulutuksen sek- laitoksen sekä Ammattikoulujen opettajaopiston
15821: torilla tarvitaan välttämättömiä investointeja ra- ja sen harjoituskoulun käyttöön lisätiloiksi. Jotta
15822: kennuksiin, koneisiin ja laitteisiin. Opetukselli- ammattikoulun uudisrakennushanke toteutuisi
15823: sen uudistamisen ehtona on eittämättä usein edellä mainitussa aikataulussa, tulisi myös valtion
15824: tarpeellista uudistaa varsinaisen opettamisen väli- osallistua lain edellyttämällä tavalla rahoituk-
15825: neistöä, jotta tulevilla ammatti-ihmisillä on poh- seen.
15826: jaa astua alati kehittyvään työelämään. Valtion Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
15827: tulevissa tulo- ja menoarvioissa tulisi selvästi
15828: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15829: ottaa yhdeksi painopistealueeksi keskiasteen am- sen,
15830: matillisen koulutuksen edellyttämät määräraha-
15831: tarpeet.
15832: Useilla ammatillisilla oppilaitoksilla onkin hy- ettii hallitus ryhtyisi toimenpztemtn
15833: vin perusteltuja investointitarpeita. Mm. Hä- keskiasteen ammatillisen koulutuksen
15834: meenlinnan ammattikoulu suunnittelee irtaimis- edellyttämien investointien rahoittami-
15835: tohankintoineen lähes 100 milj. markan uudis- seksi rzittävin valtionapumäärärahoin.
15836:
15837: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15838:
15839: Martti Lähdesmäki Sirkka-Liisa Anttila Esko Helle
15840: 1985 vp. 409
15841:
15842: Toivomusaloite n:o 378
15843:
15844:
15845:
15846:
15847: Maijala ym.: Uusien opetushenkilöstön virkojen perustamisesta
15848: korkeakouluihin
15849:
15850:
15851: Eduskunnalle
15852:
15853: Valtioneuvoston 24.1.198 5 vahvistamassa virkojen osalta asetetaan suunnitelmassa tavoit-
15854: korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelmassa teeksi, ''että muuta henkilökuntaa olisi keski-
15855: 1985-1986 todetaan, että korkeakoulujen "ke- määrin saman verran kuin opettajia''. Myös tä-
15856: hittämislainsäädännön edellyttämän pääaloittai- män tavoitteen toteutuminen edellyttäisi virko-
15857: sen tavoitteen saavuttaminen ilman korkeakou- jen määrän merkittävää lisäystä. Maamme kor-
15858: lujen välisiä virkojen ja toimien siirtoja edellyttäi- keakoulujen opetus- ja tutkimuspanoksen sekä
15859: si opettajavoimien lisäämistä 130:llä vuonna kehittämislainsäädännön toteuttamisen kannalta
15860: 1986. - - Tämän lisäksi korkeakouluittaisten on näitä virkoja sekä edellä mainittuja opetus-
15861: tavoitteiden toteuttaminen vaatisi noin 100 opet- henkilöstön virkoja pidettävä ehdottoman välttä-
15862: tajaa lisää, mikäli korkeakoulujen sisäiset virka- mättöminä.
15863: järjestelyt toteutetaan.'' Suunnitelmassa on siis Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
15864: todettu, että vuonna 1986 päättyvän korkeakou- toivomuksen,
15865: lujen kehittämislain toteuttaminen edellyttäisi
15866: yhteensä 230 uuden opetusviran perustamista että hallitus ryhtyisi totmtzn korkea-
15867: maamme korkeakouluihm vuoden 1986 aikana. koululaitoksen kehittiimissuunnitelmassa
15868: Suunnitelmassa ei kuitenkaan tehdä yksiselitteis- 1985-1986 mainittujen 230 uuden ope-
15869: tä päätöstä asiasta. Muun kuin opetushenkilöstön tusviran perustamisen turvaamiseksi.
15870:
15871: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15872:
15873: Matti Maijala Tytti Isohookana-Asunmaa Hannele Pokka
15874: Hannu Kemppainen Aapo Saari
15875:
15876:
15877:
15878:
15879: 52 4285002025
15880: 410 1985 vp.
15881:
15882: Toivomusaloite n:o 379
15883:
15884:
15885:
15886:
15887: Maijala ym.: Opintotuen tarveharkinnan ikärajan laskemisesta
15888:
15889:
15890: Eduskunnalle
15891:
15892: Vanhempien tuloihin ja varallisuuteen kohdis- vanhemmille entytstä vaatimuksia opiskelevien
15893: tuva tarveharkinta alle 24-vuotiaille opintorahan lastensa elatuksesta. Pahimmillaan se saattaa joh-
15894: asumislisää ja alle 19-vuotiaille myös opintorahan taa entistä suurempaan koulutukselliseen eriar-
15895: perusosaa myönnettäessä on yksi suurimmista voisuuteen. Jo nyt on havaittavissa aiemmista
15896: opintotuen epäkohdista. Se asettaa täysi-ikäiset sosiaaliluokista tulevien opiskelijoiden määrän
15897: mutta alle 24-vuotiaat nuoret eriarvoiseen ase- laskua.
15898: maan yli 24-vuotiaiden kanssa. Tällainen eriar-
15899: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15900: voisuus ei ole perusteltua. 18 vuotta täyttänyt
15901: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15902: ihminen on Suomessa täysi-ikäinen ja velvollinen
15903: huolehtimaan itsestään myös taloudellisesti.
15904: Opintotuen tarveharkinnan ikärajan pitäminen että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
15905: normaalia täysi-ikäisyysikärajaa korkeampana es- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
15906: tää nuoren taloudellista ja sosiaalista itsenäisty- dessä ryhtyisi toimiin opintotuen tarve-
15907: mistä ja pidentää nuoruutta keinotekoisesti. Tar- harkintaikårajan laskemiseksi normaaliin
15908: veharkintaikärajan noudattaminen asettaa myös täy si-ikäisyysikärajaan.
15909:
15910: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15911:
15912: Matti Maijala Tytti Isohookana-Asunmaa Hannele Pokka
15913: Hannu Kemppainen Aapo Saari
15914: 1985 vp. 411
15915:
15916: Toivomusaloite n:o 380
15917:
15918:
15919:
15920:
15921: Maijala ym.: Opintorahan asumislisän maksamisesta myös kesäajalta
15922:
15923:
15924: Eduskunnalle
15925:
15926: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- asumiskuluja kahdesta asunnosta kesäisin. Kyl-
15927: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausil- mässä ja pimeässä Suomessa asuminen muodos-
15928: ta, pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opis- taa välttämättömän ja tärkeän hyvinvoinnin teki-
15929: kelija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympä- jän, myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että
15930: rivuotista vuokranperintää. Näin opiskelija jou- opiskelija joutuisi maksamaan jopa 50 % opinto-
15931: tuu maksamaan kolme kuukautta vuodessa yksin tuen koko arvosta pelkkänä vuokrana.
15932: oman asumisensa. Kesäajalta asumislisä myönne- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15933: tään vain, jos opiskelija opiskelee myös kesäkuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15934: kaudet. Huomattava osa opiskelijoista joutuu
15935: kuitenkin työskentelemään kesäaikaisin, usein että hallitus ryhtyisi toimiin opinto-
15936: myös toisella paikkakunnalla, kuin missä opiske- rahan asumislisän maksukäytännön
15937: lija-asunto sijaitsee. Näin hän joutuu maksamaan muuttamiseksi ympärivuotiseksi.
15938:
15939: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15940:
15941: Matti Maijala Tytti Isohookana-Asunmaa Hannele Pokka
15942: Hannu Kemppainen Aapo Saari
15943: 412 1985 vp.
15944:
15945: Toivomusaloite n:o 381
15946:
15947:
15948:
15949:
15950: Maijala ym.: Velkaantuneiden opiskelijoiden aseman paranta-
15951: misesta
15952:
15953:
15954: Eduskunnalle
15955:
15956: Opiskelijoiden joukossa on ryhmiä, joiden ta- korkoja. Opintorahan perusosa kuluu tällöin ko-
15957: loudellinen tila on erityisen vaikea. Yksi tällai- konaan korkojen maksuun.
15958: nen ryhmä on paljon velkaantuneet opiskelijat. Erityisen korkotuen kohdistaminen opiskelijoi-
15959: Yli 30 000 markan velan saa jo 3 vuoden opinto- hin, joiden opintolainan korkomenot ovat suu-
15960: lainoista, koska opintotuen vuosittaiset lainamää- ret, on perusteltua. Tämä erityinen korkotuki
15961: rät ovat ylittäneet yli 10 000 mk. Sen lisäksi, että voidaan hoitaa joko korkotukena tai erityisopin-
15962: opiskelija joutuu maksamaan takaisin opintolai- torahana paljon velkaantuneille opiskelijoille.
15963: nansa, hän joutuu maksamaan siitä korkoja myös Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15964: opiskeluajalta. Suuren lainan hoitokulut ovat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15965: huomattavat jo opiskeluaikana. Neljän vuoden
15966: opiskelun jälkeen opiskelija joutuu maksamaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15967: lähes 2 000 mk vuodessa pelkkiä opintolainan runsaasti velkaantuneiden opiskelijoiden
15968: aseman parantamiseksi.
15969:
15970: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15971:
15972: Matti Maijala Hannele Pokka Tytti Isohookana-Asunmaa
15973: Hannu Kemppainen Aapo Saari
15974: 1985 vp. 413
15975:
15976: Toivomusaloite n:o 382
15977:
15978:
15979:
15980:
15981: Maijala ym.: Lukioiden ja keskiasteen ammatillisen koulutuksen
15982: aloituspaikkojen lisäämisestä Hämeen läänissä
15983:
15984:
15985: Eduskunnalle
15986:
15987: Hämeen läänin päivälukioissa aloitti syksyllä taisiin valtakunnallisesti tarkastellen edes keski-
15988: 1982 opintonsa 4 415 opiskelijaa, mikä oli määräiselle tasolle.
15989: 45,1 % 16-vuotiaiden ikäluokasta. Keskiasteen Ongelmana on myös, että Hämeen läänissä on
15990: koulunuudistuksen toimeenpanosuunnitelman va~sin ,P~lj.oo . valta~unnallisia oppilaitoksia . ja
15991: mukaan läänin päivälukioissa aloittaa v. 1988 opmtoltnJOJa, JOtka etvät palvele läheskään yksm-
15992: 3 478 oppilasta, mikä on 43,3 % 16-vuotiaiden omaisesti Hämeen läänin nuorten koulutustar-
15993: ikäluokasta. Hämeen läänin lukiokoulutuksen peita ja joita ei näin ollen voida myöskään laskea
15994: pahimman ongelman muodostaa tällä hetkellä Hämeen läänin aloituspaikkakiintiöihin. Sellaisia
15995: se, että läheskään kaikkia lukioon pyrkiviä oppi- peruskoulupohjaisia ammatillisen koulutuksen
15996: laita ei ole voitu ottaa lukioon ja että lukion aloituspaikkoja, joita on vain Hämeen läänin
15997: sisäänottoprosentti on Hämeen läänissä koko alueella ja joille hakeutuminen on täysin valta-
15998: maan alhaisin. kunnallista, on runsaat 300. Näiden lisäksi on
15999: noin 1 000 aloituspaikkaa, joiden tarjoamaa kou-
16000: Keskiasteen koulutuksen toimeenpanosuunni- lutusta on vain harvoissa lääneissä. Yhden ongel-
16001: telmaa laadittaessa tavoitteeksi asetettiin, että man aiheuttaa myös se, että valtaosa ammatilli-
16002: Hämeen läänin lukioihin otettaisiin vuonna 1988 sen koulutuksen aloituspaikoista on peruskoulu-
16003: 43,7 % 16-vuotiaiden ikäluokasta, kun koko pohjaisia. Ylioppilaspohjaisia ammatillisen kou-
16004: maan vastaavan osuuden arvtomm olevan lutuksen aloituspaikkoja on Hämeen läänin alu-
16005: 45,8 %. Hämeen läänin lukiokoulutuksen sisää- eella vain 1 400-1 500 eli noin 15 % ammatilli-
16006: noton suhteellisen osuuden alhaisuutta perustel- sen koulutuksen aloituspaikoista.
16007: tiin sillä, että Hämeen läänissä olisi käytettävissä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16008: keskimääräistä enemmän keskiasteen ammatilli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16009: sen koulutuksen aloiruspaikkoja. Tällä hetkellä ja sen,
16010: erityisesti suunnittelukauden lopulla, vuonna
16011: 1988, Hämeen läänissä on myös keskiasteen am- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
16012: matillisen koulutuksen aloituspaikkoja peruskou- piteisiin lukiokoulutuksen ja keskiasteen
16013: lusta pääsevien määrään nähden suhteellisen vä- ammattllisen koulutuksen aloituspaikko-
16014: hän. Näin ollen tulee sekä lukiokoulutuksen että jen lis"äämiseksi Hämeen läänissä niin
16015: keskiasteen ammatillisen koulutuksen aloitus- paljon, että koulutusmahdollisuudet saa-
16016: paikkojen määrää lisätä Hämeen läänissä tuntu- taisiin valtakunnallisesti katsoen vähin-
16017: vasti, jotta nuorten koulutusmahdollisuudet saa- tään keskimääräiselle tasolle.
16018:
16019: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16020:
16021: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila
16022: Hannu Tenhiälä Ulla-Leena Alppi
16023: 414 1985 vp.
16024:
16025: Toivomusaloite n:o 383
16026:
16027:
16028:
16029:
16030: Maijala ym.: Nuorisomatkailun kehittämisestä
16031:
16032:
16033: Eduskunnalle
16034:
16035: Opetusministeriön asettama nuorisomatkailu- minnan tukemiseen se on ehdottanut varattavak-
16036: työryhmä on mietinnössään ( 1984: 33) esittänyt si erillisen valtion määrärahan.
16037: mm. lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimen-
16038: piteitä nuorisomatkailun sisällölliseksi ja määrälli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16039: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16040: seksi kehittämiseksi. Kansainvälisen nuorisovuo-
16041: den ollessa juuri meneillään on syytä kiinnittää
16042: huomiota mainitun työryhmän esityksiin ja kii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16043: rehtiä niiden toteuttamista. periaatepäätöksen tekemiseksi nuonso-
16044: Työryhmä on mm. ehdottanut, että valtioneu- matkailukeskukszsta, nuonsomatkazlua
16045: vosto tekisi periaatepäätöksen maahamme raken- koskevien säännösten szsällyttämzseksi
16046: nettavista nuorisomatkailukeskuksista. Se on nuonsotyölainsäädäntöön ja erilizsen
16047: myös esittänyt nuorisomatkailua koskevien sään- määrärahan varaamzseksi nuorisomatkai-
16048: nösten sisällyttämistä nuorisotyölainsäädäntöön. lukeskusten rakentamzseksi ja nziden toi-
16049: Nuorisomatkailukeskusten rakentamiseen ja toi- minnan tukemzseksi.
16050:
16051: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16052:
16053: Matti Maijala Hannu Tenhiälä Olavi Martikainen
16054: Pirkko Ikonen Ulla-Leena Alppi Aapo Saari
16055: Hannu Kemppainen
16056: 1985 vp. 415
16057:
16058: Toivomusaloite n:o 384
16059:
16060:
16061:
16062:
16063: Mattila ym.: HaapaJärven metsäkoulun itsenäistämisestä
16064:
16065:
16066: Eduskunnalle
16067:
16068: Haapajärven kaupungissa toimii tällä hetkellä Merkille pantavaa on se, että Haapajärven
16069: Vallinkorvan metsäkoulun alaisuudessa metsä- kouluun on ollut hakijoita niin, että aloituspai-
16070: alan koulutusta antava sivutoimipiste. Kyseinen kat on voitu täyttää. Tämä osoittaa, että koulu
16071: koulu on keskiasteen toisen kehittämisohjelman on sijoitettu aivan oikealle paikalle koulutuksen
16072: mukaisesti vakinaistettu. Jatkossa on tarve kehit- tarvetta ajatellen.
16073: tää koulutusta niin, että sille rakennetaan uudet Laadituissa keskiasteen kehittämissuunnitel-
16074: koulutilat välittömästi kaupungissa sijaitsevan missa on lähdetty alun alkaen siitä, että Haapa-
16075: maatalousoppilaitoksen läheisyyteen. Nykyisin järven metsäkoulu itsenäistettäisiin. Itsenäistä-
16076: toimintaa ylläpidetään kolmessa eri paikassa väli- misedellytykset ovat tällä hetkellä varsin hyvät,
16077: aikaistiloissa. Oppilaiden asuntojärjestelyt on kuten edellä käy ilmi.
16078: jouduttu järjestämään neljään eri kohteeseen. On Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16079: luonnollista, että tällainen hajautettu toiminta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16080: vaikeuttaa tehokasta koulutustoimintaa sekä toi- sen,
16081: saalta estää myös kipeästi tarvittavaa tämän alan
16082: koulutuksen jatkokehittelyä Oulun läänin etelä- että hallitus ryhtyisi kzireellisesti toi-
16083: osassa. menpiteiszin Haapajärven metsäkoulun
16084: itsenäistämiseksi jo vuoden 1986 aikana.
16085:
16086: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
16087:
16088: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
16089: 416 1985 vp.
16090:
16091: Toivomusaloite n:o 385
16092:
16093:
16094:
16095:
16096: Miettinen: Nikkarilan metsäoppilaitoksen peruskorjaus- ja laajen-
16097: nustöiden aloittamisesta
16098:
16099:
16100: Eduskunnalle
16101:
16102: Nikkarilan metsäoppilaitoksen peruskorjaus- ja pyrittäisiin osoittamaan varsinaisia budjettivaro-
16103: laajennustöiden suunnitteluun on saatu työlli- Ja.
16104: syysmäärärahoja vuonna 1983 50 000 markkaa Kun otetaan huomioon juuri julkistetun Metsä
16105: sekä vuonna 1984 50 000 markkaa. Ammatti- 2000 -ohjelman asettamat lisääntyvät haasteet
16106: kasvatushallituksen investointisuunnitelmassa on maamme metsätaloudelle ja erityisesti metsäam-
16107: Nikkarilan metsäoppilaitoksen peruskorjaus- ja mattimiehille ja lisäksi Nikkarilan metsäoppilai-
16108: laajennustyöhön merkitty vuodelle 1990 miljoo- toksen rakennusten kunto sekä tilanpuute, on
16109: na markkaa. Hankkeeseen on suunniteltu saata- Nikkarilan metsäoppilaitoksen perusparannus- ja
16110: van lisäksi työllisyysvaroja yli 4 miljoonaa mark- lisärakennustyöhanketta pidettävä välttämättö-
16111: kaa. mänä ja kiireellisenä.
16112: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
16113: Laajennushankkeen kokonaisrahoituksen suh- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16114: teen ammattikasvatushallituksella on tarkoitukse-
16115: na, että rakentaminen pystyttäisiin aloittamaan että hallitus ryhtyisi pzkaiszi"n toimen-
16116: vuosien 1985 ja 1986 työllisyysmäärärahojen tur- piteisiin Nzkkarzlan metsäoppilaitoksen
16117: vin ja suunnittelukauden myöhemmille vuosille peruskorjaus- ja laajennushankkeiden
16118: 1987-1990 eli kolmanteen rakennusvaiheeseen aloittamiseksi jo tämiin vuoden azkana.
16119:
16120: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16121:
16122: Mauri Miettinen
16123: 1985 vp. 417
16124:
16125: Toivomusaloite n:o 386
16126:
16127:
16128:
16129:
16130: Muurman: Perustamisluvan myöntämisestä Keravan kauppaoppilai-
16131: tokselle
16132:
16133:
16134: Eduskunnalle
16135:
16136: Tehdyissä selvityksissä on osoitettu, että Keski- punki on valmis luovuttamaan tontin kyseiselle
16137: Uudenmaan aluella on puute kaupallisen koulu- koulurakennukselle.
16138: tuksen koulutuspaikoista. Tämän puutteen pois- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16139: tamiseksi Keravan kaupunki on ryhtynyt toimen- hyväksyttäväksi toivomuksen,
16140: piteisiin rakentaakseen kauppaoppilaitoksen Ke-
16141: ravan kaupungin alueelle. Keravan kaupunki on ettå" hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16142: jättänyt kyseisen koulun perustamislupa-ano- Keravan kauppaoppzlaitoksen perusta-
16143: muksen valtiovallalle. Myötävaikuttaakseen misluvan myöntämiseksi mahdollisim-
16144: hankkeen pikaiseen toteutumiseen Keravan kau- man nopeasti.
16145:
16146: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16147:
16148: Peter Muurman
16149:
16150:
16151:
16152:
16153: 53 4285002025
16154: 418 1985 vp.
16155:
16156: Toivomusaloite n:o 387
16157:
16158:
16159:
16160:
16161: Myllyniemi: Peruskoulujen rakennusaikaisten rakennuslupien lisää-
16162: misestä Uudellamaalla
16163:
16164:
16165: Eduskunnalle
16166:
16167: Uudenmaan lääniin peruskoulujen ja keskias- 2 lupaa/vuosi) toteuttaa käytännössä 36 vuoden
16168: teen ammatillisten oppilaitosten rakentamiseen kuluessa eli vuosina 1985-2021. Jälkirahoitteis-
16169: myönnetyt määrärahat ovat olleet tarpeeseen ten peruskoulujen rakentamishankkeiden tilanne
16170: nähden alimitoitettuja. Määrärahojen jakopää- on jonkin verran parempi, mutta valtion rahoi-
16171: töksissä eivät Uudenmaan läänin koulutoimen tuksen epäedulliset ehdot siinävät huomattavan
16172: kehittämisessä vallitsevat ongelmat ole saaneet osan kustannusvastuusta kunnille.
16173: riittävää huomiota. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
16174: Erityisen nopeasti kasvavissa Uudenmaan kun- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16175: nissa on huomattava peruskoulutilojen puute.
16176: Muuttoliikkeen ohella on tähän vaikuttanut että hallitus ryhtyisi toimiin Uudelle-
16177: luokkakokojen pienentäminen. Peruskoulujen ra- maalle myönnettävien peruskoulujen ra-
16178: kentamisen valtionosuuteen osoitettavat määrära- kennusaikaisten rakennuslupien huomat-
16179: hat ovat valtion tulo- ja menoarviossa viime tavaksi lisäämiseksi, jolloin samanaikai-
16180: vuosina jatkuvasti vähentyneet. Uudenmaan sesti pitäisi jälkirahoitteisiin rakennus-
16181: kuntien anomasta keskimäärin 20 rakennusluvas- hankkeisiin varata lisää määrärahoja ja
16182: ta lääniin on saatu ainoastaan 3-4 lupaa. Tämä parantaa valtionosuuden maksamisehtoja
16183: merkitsee sitä, että rakennusaikaisten valtion- lyhentämällä maksuaika puoleen ja mak-
16184: osuusmäärärahojen pysyessä nykytasollaan voitai- samalla jäljellä olevasta valtionosuudesta
16185: siin Uudenmaan kuntien rakennushankkeet ( 1- käypä korko.
16186:
16187: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16188:
16189: Pekka Myllyniemi
16190: 1985 vp. 419
16191:
16192: Toivomusaloite n:o 388
16193:
16194:
16195:
16196:
16197: Mäkipää ym.: Parkanoo peruskoulun ala-asteen rakentamisesta
16198:
16199:
16200: Eduskunnalle
16201:
16202: Parkanon keskustaajaman voimakas kasvu on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16203: aiheuttanut sen, että 213 kaupungin peruskou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16204: lun ala-asteen oppilasmäärästä asuu keskustan sen,
16205: koulupiirin alueella.
16206: Tällä hetkellä ala-asteen käytössä oleva koulu-
16207: rakennus on rakennettu vuonna 1951 alunperin
16208: kahdeksaa perusluokkaa varten. Todellinen tarve että hallitus ryhtyisi toimenpztetsun,
16209: on vähintään 18 perusopetusryhmän tilojen ra- jotta Parkanon ala-aste saisi välttämättö-
16210: kentamiseen keskustan ala-asteen koululle. mät tilat.
16211:
16212: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
16213:
16214: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
16215: 420 1985 vp.
16216:
16217: Toivomusaloite n:o 389
16218:
16219:
16220:
16221:
16222: Mäkipää ym.: Kullaan metsä- Ja puutalouden kurssikeskuksen
16223: laajentamisesta
16224:
16225:
16226: Eduskunnalle
16227:
16228: KuUaan metsä- ja puutalouden kurssikeskuk- syksyllä 1987. Saha-alan koulutuksen lisääminen
16229: sen toiminnan laajeneminen ja opetuksen kehit- ja vakiinnuttaminen Länsi-Suomen ja Satakun-
16230: täminen tulee turvata siten, että tällä hetkellä nan alueella on elinkeinoelämän kehittämiseksi
16231: tilapäisenä opetuksena annettava sahatyönjohta- perusteltua. Kyseinen opetus soveltuu mitä par-
16232: jien koulutus voidaan oppilaitoksessa vakinaistaa. haimmin juuri KuUaan metsä- ja puutalouden
16233: Tällä hetkellä ko. opetusta joudutaan oppilaitok- kurssikeskuksen yhteyteen.
16234: sen tilanpuutteen vuoksi antamaan oppilaitoksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16235: lisäksi kahdessa muussa kohteessa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16236: Opetuksen jatkuvuuden turvaaminen edellyt- sen,
16237: tää opetustilojen ja oppilasasuntojen lisärakenta-
16238: mista. Erityisen tärkeätä on opetuskäyttöön tule- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
16239: van opetussahan rakentaminen oppilaitoksen yh- Kultaan metsä- ja puutalouden kursstkes-
16240: teyteen. Lisärakentaminen tulee ajoittaa siten, kuksen laajentamishankkeen ktirehtimi-
16241: että uudet opetustilat ovat käytössä viimeistään seksi.
16242:
16243: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
16244:
16245: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
16246: 1985 vp. 421
16247:
16248: Toivomusaloite n:o 390
16249:
16250:
16251:
16252:
16253: Mäkipää ym.: Nuorisotilojen rakentamisesta ja kunnostamisesta
16254:
16255:
16256: Eduskunnalle
16257:
16258: Perhepolitiikkamme on vuosikausia ollut retu- siitäkin huolimatta, että samalla edistettäisiin
16259: perällä ja syyttömät nuoret ovat saaneet kärsiä valtakunnan sisäistä taloutta.
16260: työn ja kunnollisten ansioiden puutteesta. Tällai-
16261: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16262: sissa tilanteissa on välttämätöntä, että kaikkialla
16263: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16264: maassamme nuorisolla on edes asianmukaiset ja sen,
16265: riittävät nuorisotilat tai -talot. Näin edistettäisiin
16266: asianmukaisesti nuorison harrastuksia, itsensä ke-
16267: hittämistä ja omatoimisuutta. että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
16268: Kuitenkin nuorisotalojen ja nuorisotilojen asi- nuorisotilojen rakentamiseksi ja niiden
16269: assa on ollut paljon penseyttä ja saamattomuutta kunnostamiseksi maassamme.
16270:
16271: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
16272:
16273: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
16274: 422 1985 vp.
16275:
16276: Toivomusaloite n:o 391
16277:
16278:
16279:
16280:
16281: Männistö ym.: Matkustus- ja asumiskustannusten korvaamisesta
16282: terveydenhuoltoalan opiskelijoille
16283:
16284:
16285: Eduskunnalle
16286:
16287: Terveydenhuoltoalan opiskeluun kuuluu pal- toimeentulonsa. On selvää, että tätä ei voida
16288: jon käytännön harjoittelua ja usein tuo harjoitte- pitää opiskelun onnistumisen ja oppilaan tervey-
16289: lu tapahtuu eri paikkakunnalla kuin varsinainen den kannalta hyvänä.
16290: oppilaitos sijaitsee. Päivittäisistä harjoittelupaik- Terveydenhuoltoalan opiskelijan olisi saatava
16291: kakunnan ja oppilaitospaikkakunnan välisistä täysi korvaus niistä matkakustannuksista, jotka
16292: matkoista opiskelija joutuu itse maksamaan hän joutuu maksamaan matkustaessaan harjoitte-
16293: 9,50 mk/päivä. Joskus harjoittelupaikkakunta on lupaikkakunnalle. Opiskelijalle olisi myös korvat-
16294: niin kaukana, että opiskelija joutuu vuokraa- tava toisesta asunnosta aiheutuva vuokra, jos hän
16295: maan toisen asunnon, jolloin hän joutuu maksa- joutuu suorittamaan käytännön harjoittelun eri
16296: maan kahta vuokraa. Koulutuksen laajentuessa paikkakunnalla, kuin missä oppilaitos on, ja
16297: harjoittelupaikat oppilaitospaikkakunnilla vähe- vuokraamaan siitä syystä toisen asunnon.
16298: nevät entisestään, jolloin kustannukset oppilaille On vielä otettava huomioon, että nämä yli-
16299: lisääntyvät. määräiset menot eivät ole vähennyskelpoisia edes
16300: Oppilaitten välistä eriarvoisuutta aiheuttaa se, verotuksessa, vaikka kulut saattavat nousta satoi-
16301: että osa voi harjoitella oppilaitospaikkakunnalla hin markkoihin kuukaudessa.
16302: ja osa ei. Opintotuki on kuitenkin kaikille sama. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16303: Koska opintotuki on tällä hetkellä keskimäärin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16304: 1 100 mk/kk/opiskelija, aiheutuu näistä ylimää-
16305: räisistä opiskelukustannuksista osalle opiskelijoita että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16306: kohtuuton taloudellinen taakka. Tämän johdosta menpiteiszin nziden matka- ja vuokra-
16307: opiskelijoilla on entistä vähemmän varaa pitää kulujen täysimäärätseksi korvaamzseksi
16308: välttämättömiä lomia ja vapaita viikonloppuja. terveydenhuoltoalan opiskelijoille, jotka
16309: Tosiasia on, että terveydenhuoltoalan opiskelijat aiheutuvat siitä, että oppzlaitos ja käytän-
16310: työskentelevät kaikki kesä-, joulu- ja pääsiäis- nön harjoittelupaikka ovat en· pazkkakun-
16311: lomansa ja usein myös viikonloput turvatakseen nzlla.
16312:
16313: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
16314:
16315: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Osmo Vepsäläinen
16316: 1985 rd. 423
16317:
16318: Hemställningsmotion nr 392
16319:
16320:
16321:
16322:
16323: Nordman m.fl.: Om höjning av studiepenningens andel av studie-
16324: stödet
16325:
16326:
16327: Tili Riksdagen
16328:
16329: Finansieringen av studierna är tunga för Ungdomsåret 1985 förpliktar tili en justering
16330: många ungdomar. Detta påverkar st~.diebenä av studievillkoren, så att studiestödet småningom
16331: genheten och förlänger studietiden. Aven om kan jämföras med andra sociala förmåner.
16332: studiestödet har höjts de senaste åren, har studie- Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
16333: penningens realvärde sjunkit. 1 jämförelse med dertecknade att riksdagen måtte hemställa
16334: det utkomstskydd som garanteras andra befolk-
16335: ningsgrupper befinner sig studerandenas studie-
16336: stöd på låg nivå. Sämst är situationen för stude- att regeringen verkar /ör en förhöjning
16337: rande barnfamiljer, trots att omläggningen av av studiepenningens andel av studiestö-
16338: försörjanillägget tili .direkt bidrag innebär en det och /ör en /örhöjning av /örsörjarpen-
16339: välkommen förbättnng. Men fortfarande är ningen tili barnfomiljer.
16340: försörjarpenningen alldeles otillräcklig.
16341:
16342: Helsingfors den 14 februari 1985
16343:
16344: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
16345: 424 1985 vp.
16346:
16347: Toivomusaloite n:o 392 Suomennos
16348:
16349:
16350:
16351:
16352: Nordman ym.: Opintotuen opintorahaosuuden korottamisesta
16353:
16354:
16355: Eduskunnalle
16356:
16357: Opintojen rahoitus on monille nuorille raskas- Nuorison vuosi 1985 velvoittaa tarkistamaan
16358: ta. Tämä vaikuttaa opintohalukkuuteen ja piden- opiskelun edellytyksiä, jotta opintotukea vähitel-
16359: tää opiskeluaikaa. Vaikka opintotukea on koro- len voitaisiin verrata muihin sosiaalisiin etuihin.
16360: tettu viime vuosina, opintorahan reaaliarvo on
16361: laskenut. Verrattuna muille väestöryhmille taat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
16362: tuun toimeentuloturvaan opiskelijoiden opinto- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16363: tuki on alhaisella tasolla. Tilanne on heikoin
16364: opiskelevien lapsiperheiden kohdalla huolimatta
16365: siitä, että huoltajalisän muuttaminen suoraksi että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
16366: avustukseksi on tervetullut parannus. Mutta opintotuen opintorahaosuuden ja lapsi-
16367: huoltajalisä on edelleen aivan riittämätön. perheiden huoltaja/isän korottamiseksi.
16368:
16369: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16370:
16371: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
16372: 1985 vp. 425
16373:
16374: Toivomusaloite n:o 393
16375:
16376:
16377:
16378:
16379: Norrback ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen vakinaistamisesta
16380: korkeakoulutasaisena
16381:
16382:
16383: Eduskunnalle
16384:
16385: Valtioneuvoston periaatepaatos, joka tehtiin koulujen opettajankoulutusyksiköissä. Tästä huo-
16386: 1. 2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- limatta korkeakoulutasoinen lastentarhanopetta-
16387: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen jakoulutus on edelleen luonteeltaan väliaikaista.
16388: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidenne- Myöskään sen rinnastamista muuhun opettajan-
16389: tään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopis- koulutukseen ei ole tutkittu.
16390: toissa ja eräiden korkeakoulujen opettajankoulu- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
16391: tusyksiköissä. Päivähoidon henkilöstön opetus- toivomuksen,
16392: suunnitelmatoimikunta on edellyttänyt mietin-
16393: nössään (1981:13), että 3-vuotista koulutusta että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
16394: tulee järjestää kaikissa nykyisin toimivissa opisto- korkeakoulutasoisen lastentarhanopetta-
16395: jen ja korkeakoulujen opettajankoulutuspisteissä. jakoulutuksen vakinaistamiseksi valtion
16396: Lisäksi toimikunta totesi, että koulutus tulee vuoden 1986 tulo- ja menoarvion yhtey-
16397: vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivissa korkea- dessä.
16398:
16399: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16400:
16401: Ole Norrback Henrik Westerlund Håkan Malm
16402:
16403:
16404:
16405:
16406: 54 4285002025
16407: 426 1985 vp.
16408:
16409: Toivomusaloite n:o 394
16410:
16411:
16412:
16413:
16414: Norrback ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen rinnastamisesta
16415: muuhun opettajankoulutukseen
16416:
16417:
16418: Eduskunnalle
16419:
16420: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin tajankoulutusyksiköissä. Tästä huolimatta kor-
16421: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- keakoulutasoinen lastentarhanopettajakoulutus
16422: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen on edelleen luonteeltaan väliaikaista. Myöskään
16423: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidenne- sen rinnastamista muuhun opettajankoulutuk-
16424: tään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopis- seen ei ole tutkittu.
16425: toissa ja eräiden korkeakoulujen opettajankoulu- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
16426: tusyksiköissä. Päivähoidon henkilöstön opetus-
16427: toivomuksen,
16428: suunnitelmatoimikunta on edellyttänyt mietin-
16429: nössään (1981:13), että 3-vuotista koulutusta
16430: tulee järjestää kaikissa nykyisin toimivissa opisto- että hallitus ryhtyisi selvittiimiiän kor-
16431: jen ja korkeakoulujen koulutuspisteissä. Lisäksi keakoulutasoisen lastentarhanopettaja-
16432: toimikunta totesi, että koulutus tulee vakinaistaa koulutuksen rinnastamista muuhun opet-
16433: kaikissa nykyisin toimivissa korkeakoulujen opet- tajankoulutukseen.
16434:
16435: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16436:
16437: Ole Norrback Henrik Westerlund Håkan Malm
16438: 1985 vp. 427
16439:
16440: Toivomusaloite n:o 395
16441:
16442:
16443:
16444:
16445: Paakkinen ym.: Keravan pääkirjaston laajennustöiden valtionavusta
16446:
16447:
16448: Eduskunnalle
16449:
16450: Keravan kaupunginkirjaston tilojen ja henkilö- osuuslain 13 §:n tarkoittamaa rakentamislupaa.
16451: kunnan lisääminen on kaupungin nopean väes- Lääninhallitus puoltaa hakemusta.
16452: tökasvun vuoksi erittäin kiireellistä. Vuodesta Nykyisen kirjaston tilat ovat 1 000 m 2 • Suun-
16453: 1972, joka oli ensimmäinen täysi toimintavuosi nitelmien mukaan laajennusosa tulee olemaan
16454: nykyisessä kirjastotalossa, on kaupungin asukas- 2 300 m 2 • Hankkeen kokonaiskustannusarvio on
16455: luku kasvanut vuoteen 1983 mennessä lähes 60 noin 18 000 000 markkaa. Keravan kaupungin
16456: %. Samana aikana kirjaston kuormitusta kuvaa- toimintasuunnitelmassa pääkirjaston laajennus-
16457: vat suoriteluvut kasvoivat seuraavasti: kirjamäärä ja saneeraushanke on sijoitettu vuosille 1988-
16458: 146,3 %, lainaajamäärä 220,7 %, kotilainat 89.
16459: 143,5 % ja aukioloaika 21,8 %. Henkilökuntaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16460: on voitu lisätä vain n. 40 %, koska tilanahtaus nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16461: on pahin nimenomaan työ- ja sosiaalitiloissa. muksen,
16462: Kirjasto on joutunut rajoittamaan ns. normaali-
16463: palveluitaankin, eikä käyttäjäkunnan lisääntyviin että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
16464: vaatimuksiin mm. aukiolon lisäämiseksi, lasten Keravan kaupungin pääkirjaston laajen-
16465: kirjastotoiminnan tehostamiseksi tai musiikki- nus- ja saneeraustöiden ottamiseksi kun-
16466: ym. AV-toiminnan laajentamiseksi voida nykyi- nan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjas-
16467: sissä olosuhteissa vastata. ton valtionosuuksista ja -avustuksista sekä
16468: Keravan kaupunki on hakenut kirjaston laajen- lainoista annetun lain 13 §:n mukaiseksi
16469: nushankkeelle peruskoulun ja kirjaston valtion- rakennuskohteeksi vuosina 1988-89.
16470:
16471: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16472:
16473: Saara-Maria Paakkinen Matti Louekoski Tuulikki Hämäläinen
16474: Kaj Bärlund Antti Kalliomäki Tauno Valo
16475: Kaarina Dromberg
16476: 428 1985 vp.
16477:
16478: Toivomusaloite n:o 396
16479:
16480:
16481:
16482:
16483: Paasilinna: Valtakunnallisen oppilaspaikkakiintiön saamisesta tekni-
16484: koiden ja insinöörien täydennyskoulutukseen
16485:
16486:
16487: Eduskunnalle
16488:
16489: Työttömien teknikoiden ja rakennusmestarei- kä mikään piiri anna yleiseen valtakunnalliseen
16490: den määrä maassamme on vuosina 1983 ja 1984 tarpeeseen pohjautuvaa koulutusta. Tässä tilan-
16491: vaihdellut 1 500-1 900 välillä. Samanaikaisesti teessa on suuri vaara, että teknikoiden ja insinöö-
16492: teknikoille ja insinööreille suunnattu työllisyys- rien työllisyyskoulutus ei ilmene missään piirissä
16493: koulutus on vähentynyt romahdusmaisesti. niin voimakkaana tarpeena, että se konkretisoi-
16494: Vuonna 1981 osallistui työllisyyskursseille 912 tuisi käytännön toimintaan.
16495: työtöntä teknikkoa ja insinööriä, vuonna 1982 Teknikoiden ja insinöörien työllisyyskoulutus-
16496: vastaava luku oli 692, vuonna 1983 heitä oli 785 tarpeita on tarkasteltava valtakunnallisesti ja kou-
16497: ja 1984 vain 548. Vuoden 1985 osalta ennuste lutustarjontaa on koordinoitava keskitetysti.
16498: näyttää yhä heikommalta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
16499: Kun tänä päivänä työvoimapolitiikan painopis- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16500: te on voimakkaasti siirtymässä työvoimapiireille,
16501: muuttuu tilanne teknikoiden ja insinöörien työl- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
16502: lisyyskoulutuksen osalta oleellisesti. Työvoimapii- piteisiin, että teknikoiden ja insinöörien
16503: rin harkintaan jää, mikä osuus piirin tarjoamasta työllisyyskoulutukseen varataan 1 000 op-
16504: koulutuksesta suuntautuu erityiskoulutetuille. pilaspazkan valtakunnallinen kiintiö, jota
16505: Muuttuneessa tilanteessa jokainen piiri hoitaa jaetaan eri oppilaitosten esittämien tar-
16506: ainoastaan oman piirinsä työllisyyskoulutusta ei- peiden mukaisesti.
16507:
16508: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16509:
16510: Reino Paasilinna
16511: 1985 vp. 429
16512:
16513: Toivomusaloite n:o 397
16514:
16515:
16516:
16517:
16518: Paavilainen ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen vakinaistamises-
16519: ta korkeakoulutasaisena
16520:
16521:
16522: Eduskunnalle
16523:
16524: Valtioneuvoston periaatepaatos, joka tehtiin limatta korkeakoulutasoinen lastentarhanopetta-
16525: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- jakoulutus on edelleen luonteeltaan väliaikaista.
16526: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen Myöskään sen rinnastamista muuhun opettajan-
16527: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidenne- koulutukseen ei ole tutkittu.
16528: tään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopis- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
16529: toissa ja eräiden korkeakoulujen opettajankoulu- toivomuksen,
16530: tusyksiköissä. Päivähoidon henkilöstön opetus-
16531: suunnitelmatoimikunta on edellyttänyt mietin- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
16532: nössään ( 1981: 13 ), että 3-vuotista koulutusta korkeakoulutasoisen lastentarhanopetta-
16533: tulee järjestää kaikissa nykyisin toimivissa opisto- jakoulutuksen vakinaistamiseksi valtion
16534: jen ja korkeakoulujen opettajankouluruspisteissä. vuoden 1986 tulo- ja menoarvion yhtey-
16535: Lisäksi toimikunta totesi, että koulutus tulee dessä sekä ryhtyisi tutkimaan lastentar-
16536: vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivissa korkea- hanopettajankoulutuksen rinnastamista
16537: koulujen opettajankoulutusyksiköissä. Tästä huo- muuhun opettajakoulutukseen.
16538:
16539: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16540:
16541: Tuula Paavilainen Liisa Jaakonsaari Marja-Liisa Tykkyläinen
16542: Kari Urpilainen Timo Roos Martti Lähdesmäki
16543: Sakari Knuuttila Paavo Lipponen Tarja Halonen
16544: Hannu Kemppainen
16545: 430 1985 vp.
16546:
16547: Toivomusaloite n:o 398
16548:
16549:
16550:
16551:
16552: Paavilainen ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämisestä
16553: kasvatusalan välitutkinnoksi
16554:
16555:
16556:
16557:
16558: Eduskunnalle
16559:
16560: Lastentarhanopettajien koulutusta voidaan tentarhanopettajatutkinnon jälkeen tai myöhem-
16561: maassamme järjestää periaatteessa kolmen orga- min. Tämä opiskelumalli tukisi siis vaiheittaisen,
16562: nisaatiomallin mukaan: 1) opistoissa ja korkea- jatkuvan opiskelun mallia, joka lienee hyväksytty
16563: kouluissa, 2) vain opistoissa, 3) vain korkeakou- yleisesti kansainvälisestikin.
16564: luissa. Lastentarhanopettajakoulutus on laajasti ym-
16565: Parhaillaan ollaan etsimässä yhtenäistä organi- märrettynä opettajankoulutusta ja sen paikka
16566: saatiomallia koulutuksen järjestämiselle. Asia ei yliopistojen kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
16567: ole kiistaton. Tällä hetkellähän lastentarhanopet- Koulutuksen kehittäminen on kuitenkin vaikeaa,
16568: tajakoulutusta järjestetään opistoissa ja korkea- ellei se sisällä akateemista tutkintoa.
16569: kouluissa.
16570: Kertakaikkinen lastentarhanopettajakoulutuk- Nykyinen 120 opintoviikon koulutus on laa-
16571: sen lopettaminen korkeakouluissa on monien juudeltaan ja sisällöltään kasvatuksen välitutkin-
16572: toa vastaava tai ainakin siksi helposti kehitettävä
16573: mielestä selvä takaisku varhaiskasvatuksen tutki-
16574: - onhan niin kovin korostettu korkeakou-
16575: mukselle ja koulutuksen kehittämiselle. Sen
16576: vuoksi ratkaisun liian nopea kiirehtiminen olisi lutasoisten opintojen osuutta ja laajuutta lasten-
16577: virheellistä etenkin, kun lastentarhanopettaja- tarhanopettajakoulutuksessa myös opistoissa.
16578: koulutus on vastikään pidennetty kolmivuotiseksi Mikäli lastentarhanopettajakoulutusta anne-
16579: ja siitä saadut kokemukset ovat vielä vähäisiä. taan kasvatustieteellisissä tiedekunnissa, on myös
16580: Kokeilunluonteisesti olisi tarpeen yliopistojen jatko-opinnot helpompi niveltää perusopintoi-
16581: kolmivuotinen lastentarhanopettajakoulutus ke- hin. Kasvatustiede, erityispedagogiikka ja psyko-
16582: hittää kasvatusalan välitutkinnoksi yliopistoissa. logia (kehityspsykologia) kuuluvat itseoikeutet-
16583: Koulutus sisältäisi 120 opintoviikon mittaisen tuina tutkinnon sisältöön. Lisäksi yliopiston sisäl-
16584: lastentarhanopettajatutkinnon, joka suunniteltai- lä on mahdollisuus käyttää tutkimusta ja koulu-
16585: siin niin, että se olisi kasvatusalan välitutkinto. tusta taidekasvatuksen, musiikkikasvatuksen, yh-
16586: Mikäli opiskelija jatkaisi kasvatusalan perustut- teiskuntapolitiikan, sosiologian, liikuntakasva-
16587: kintoaan kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tuksen ja terveyskasvatuksen alueilta.
16588: tutkimuksen koulutusohjelmassa varhaiskasva- Jyväskylän yliopistolla on merkittävä panos
16589: tuksen suuntautumisvaihtoehtona, hän voisi lu- psykologian laitoksen tutkimuksella kuin myös
16590: kea hyväkseen 120 opintoviikkoa ja opiskelisi terveyskasvatus- ja liikunnan tutkimuksella. Psy-
16591: lisää 60 opintoviikkoa, eli koko tutkinnon laajuus kologian laitokselle on saatu perheterapian pro-
16592: olisi 120 + 60 = 180 opintoviikkoa. fessuuri, jonka merkityksen tulisi painottua juuri
16593: Etuna olisi kuitenkin se, että opiskelija etenisi käytännön tarpeisiin. Musiikkitieteen laitoksella
16594: vaiheittain eli voisi siirtyä lastentarhanopettaj_aksi koulutetaan niin ikään opettajia__j_a kehitetään
16595: 120 opintoviikon jälkeen, mutta saisi kuitenkin musiikkiterapiaa. Sosiaalialaa tukevan tieteen pa-
16596: selkeämmin kuin nyt jatko-opiskelukelpoisuuden rissa Jyväskylässä on ansiokasta tutkimustoimin-
16597: kasvatusalan perustutkintoon joko suoraan las- taa.
16598: 1985 vp. - TA n:o 398 431
16599:
16600: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- koulutuksen kehittämiseksi kasvatusalan
16601: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- välitutkinnoksz· missä yliopistozssa, jozssa
16602: muksen, lastentarhanopettajakoulutusta tällä het-
16603: kellä on, ja käynnzstäzsi tätä koskevan
16604: että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi- kokezlutoiminnan Jyväskylän y/z"opzstossa
16605: teisiin 3-vuotisen lastentarhanopettaja- vuoden 1986 syyslukukauden alusta.
16606:
16607: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
16608:
16609: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Timo Roos
16610: Martti Lähdesmäki Marja-Liisa Tykkyläinen Hannu Kemppainen
16611: Paavo Lipponen Tarja Halonen
16612: 432 1985 vp.
16613:
16614: Toivomusaloite n:o 399
16615:
16616:
16617:
16618:
16619: Paavilainen ym.: Maatalousopetuksen vak:inaistamisesta Keuruulla
16620:
16621:
16622: Eduskunnalle
16623:
16624: Keuruulla on käynnistynyt maatalousopetus Keuruun ongelmat ovat monin tavoin erityisen
16625: väliaikaisena. Niin ammattikasvatushallitus kuin vaikeita. Haapamäen taajamassa VR:n aiheutta-
16626: Keski-Suomen lääninhallituskin ovat puoltaneet mia ongelmia ei ole kompensoitu ja avovankila-
16627: koulutuksen vakinaistamista. päätöskin näyttää toteutuvan varsin myöhään.
16628: Keski-Suomessa on keskiasteen ammatillisen Keuruulla ei ole mitään vakinaisesti järjestettyä
16629: koulutuksen aloituspaikkoja suhteessa ikäluok- keskiasteen ammatillista koulutusta, vaikka kun-
16630: kaan toiseksi vähiten maassa Uudenmaan läänin ta on merkittävä seutukunnan keskus.
16631: jälkeen. Vajaus on edelleen suuri nimenomaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16632: maatalousopetuksessa. Keskiasteen koulunuudis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16633: tuksen valtakunnallisen toimeenpanosuunnitel- muksen,
16634: man edellyttämät aloituspaikat on jo perustettu
16635: Hämeen läänissä. Keski-Suomen läänissä toi- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
16636: meenpanosuunnitelman tavoitteista ollaan maa- maatalousopetuksen vakinaistamiseksi
16637: talouskoulutuksen osalta vielä kaukana. Keuruu/la.
16638:
16639: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16640:
16641: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
16642: Helena Pesola Pekka Leppänen
16643: 1985 vp. 433
16644:
16645: Toivomusaloite n:o 400
16646:
16647:
16648:
16649:
16650: Pekkarinen ym.: Korkeakoulujen kirjasto- ja laitehankintamäärära-
16651: hojen lisäämisestä
16652:
16653:
16654: Eduskunnalle
16655:
16656: Korkeakoulujen kehittämislaki ei säätele kor- hetkellä aiheuttaa tenttikirjojen puutteesta joh-
16657: keakoulujen kirjasto- ja laitemäärärahojen kehi- tuvaa opintojen viivästymistä ja liian suppea
16658: tystä. Tämä on johtanut näiden määrärahojen ulkomaisten sarjajulkaisujen valikoima vastaavasti
16659: jäämiseen tasolle, joka selvästi vaikeuttaa korkea- vaikeuttaa tutkimuksen kansainvälisen kehityk-
16660: koulujen opetus- ja tutkimustoimintaa sekä mer- sen seuraamista. Näiden ongelmien poistaminen
16661: kitsee jälkeenjääneisyyttä kansainvälisestä tasosta. edellyttääkin tuntuvaa korotusta korkeakoulujen
16662: Tilanne myös heikkenee jatkuvasti, koska erityi- kirjasto- ja laitemäärärahoihin.
16663: sesti ulkomaisen kirjallisuuden ja erilaisten labo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16664: ratoriotarvikkeiden hintojen nousu on vuosittain nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16665: ollut 20-30 %, samaan aikaan kun tarkoituk- sen,
16666: seen varattujen määrärahojen kasvu on ollut
16667: 10 %. Näin resurssien reaaliarvo on tosiasiallises- että hallitus ryhtyisi toimenpttewzn
16668: ti laskenut. Tilanteen korjaamiseksi ei riitä pelk- korkeakoulujen alimitoitettujen kirjasto-
16669: kä resurssien reaaliarvon säilyttäminenkään, kos- ja laitehankintamäärärahojen korottami-
16670: ka esim. kirjastojen riittämätön resurssointi tällä seksi nykyistä tuntuvasti korkeammiksi.
16671:
16672: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16673:
16674: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen Helena Pesola
16675:
16676:
16677:
16678:
16679: 55 4285002025
16680: 434 1985 vp.
16681:
16682: Toivomusaloite n:o 401
16683:
16684:
16685:
16686:
16687: Pekkarinen: Tammijärven peruskoulun ala-asteen lisätilojen raken-
16688: tamisesta Luhangalla
16689:
16690:
16691: Eduskunnalle
16692:
16693: Tammijärven kylä Luhangan kunnassa on yli kentamista. Lisätilojen tulisi käsittää liikuntati-
16694: 500 asukkaan maaseutukylä. Se on Luhangan lat, peseytymis- ja saniteettitilat sekä tilat kirjas-
16695: suurin taajama. Kylällä on 3-opettajainen koulu. toa varten. Huomattakoon, että koko Luhangan
16696: Oppilaita tässä ala-asteen koulussa on lähes 40. kunnassa ei ole yhtään kunnollista sisäliikuntati-
16697: Tammijärven koulu on rakennettu 1950-luvul- laa.
16698: la. Rakennuksesta puuttuvat kuitenkin kunnolli- Lisätilojen luonnospiirustukset ovat valmiit ja
16699: set liikunta-, peseytymis- ja saniteettitilat. Niin- hankkeen kustannusarvio vuoden 1983 tasossa on
16700: pä koulun sisäliikunta joudutaan suorittamaan n. 1,6 milj. mk.
16701: kertaalleen jo käytöstä poistetussa vanhassa kou- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16702: lurakennuksessa. Myös koulun oma kirjasto ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
16703: kyläkirjasto sijaitsevat epätarkoituksenmukaisissa
16704: luokkatiloissa. että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
16705: Luhangan kunta pitääkin yhtenä koko kunnan Tammijärven peruskoulun ala-asteen lisä-
16706: kiireisimmistä hankkeista koulun l!sätilojen ra- tzlojen rakentamiseksi.
16707:
16708: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16709:
16710: Mauri Pekkarinen
16711: 1985 vp. 435
16712:
16713: Toivomusaloite n:o 402
16714:
16715:
16716:
16717:
16718: Pekkarinen ym.: Matkustus- ja asumiskustannusten korvaamisesta
16719: terveydenhuoltoalan opiskelijoille
16720:
16721:
16722: Eduskunnalle
16723:
16724: Terveydenhuoltoalan opiskeluun kuuluu pal- ja, aiheutuu näistä ylimääräisistä opiskelukustan-
16725: jon käytännön harjoittelua ja usein tuo harjoitte- nuksista osalle opiskelijoista kohtuuton taloudel-
16726: lu tapahtuu eri paikkakunnalla kuin varsinainen linen taakka. Tämä merkitsee sitä, että opiskeli-
16727: oppilaitos sijaitsee. Päivittäisistä harjoittelupaik- jalla on entistä vähemmän varaa pitää välttämät-
16728: kakunnan ja oppilaitospaikkakunnan välisistä tömiä lomia ja vapaita viikonloppuja. Tosiasia-
16729: matkoista opiskelija joutuu itse maksamaan 9,50 han on, että terveydenhuoltoalan opiskelijat työs-
16730: mk/päivä. Joskus harjoittelupaikka on niin kau- kentelevät kaikki kesä-, joulu- ja pääsiäislomansa
16731: kana, että opiskelija joutuu vuokraamaan toisen ja usein myös viikonloput turvatakseen toimeen-
16732: asunnon, jolloin hän joutuu maksamaan kahta tulonsa. On myös otettava huomioon, että nämä
16733: vuokraa. Koulutuksen laajentuessa harjoittelu- ylimääräiset menot eivät ole vähennyskelpoisia
16734: paikat oppilaitospaikkakunnilla vähenevät enti- verotuksessa, vaikka kulut saattavat nousta satoi-
16735: sestään, jolloin matkakustannukset lisääntyvät. hin markkoihin kuukaudessa.
16736: Esimerkkeinä mainitaksemme käyvät tamperelai-
16737: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16738: set opiskelijat Kangasalla Pikonlinnan sairaalassa
16739: sekä turkulaiset joutuvat asumaan Porissa harjoit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16740: teluajan (n. 6 viikkoa) ja pitämään kahta asun- muksen,
16741: toa. Sama tilanne on kaikilla suurilla opiskelu-
16742: paikkakunnilla, missä opiskelupaikkoja lisätään että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
16743: koko Suomen tarvetta vastaavaksi. terveydenhuoltoalan opiskelijozlle varsi-
16744: Eriarvoisuutta lisää se, että osa voi harjoitella naisen opiskelupaikkakunnan ulkopuolel-
16745: oppilaitospaikkakunnalla ja osa ei. Opintotuki la tapahtuvasta käytännön haryoittelusta
16746: on kuitenkin kaikille sama. Koska opintotuki on aiheutuvien asumis- ja matkakustannus-
16747: tällä hetkellä keskimäärin 1 100 mk/kk/opiskeli- ten täysimääräisesti korvaamiseksi.
16748:
16749: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16750:
16751: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen Helena Pesola
16752: 436 1985 vp.
16753:
16754: Toivomusaloite n:o 403
16755:
16756:
16757:
16758:
16759: Pekkarinen ym.: Tietotekniikan laitteistojen hankkimisesta amma-
16760: tillisiin oppilaitoksiin
16761:
16762:
16763: Eduskunnalle
16764:
16765: Eduskunta on vastauksessaan vuoden 1981 val- tukseen on vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa
16766: tiopäivillä hallituksen esitykseen vuoden 1982 merkitty 24 miljoonaa markkaa. Vuoden 1985
16767: tulo- ja menoarvioksi kiinnittänyt huomiota sii- tulo- ja menoarvioon osoitetut rakentamismäärä-
16768: hen, että oppilaitosten kalustomäärärahojen ke- rahat ja edellisiltä vuosilta kertynyt vajaus huo-
16769: hitys ei ole ollut yhtä nopeaa kuin oppilaspaikko- mioon ottaen pitäisi kyseisen määrärahan olla
16770: jen määrän kasvu. Tämän vuoksi eduskunta on vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa vähintään
16771: mainitussa vastauksessaan kiinnittänyt hallituk- noin 50 miljoonaa markkaa, jotta uusien raken-
16772: sen vakavaa huomiota ammatillisten oppilaitos- nushankkeiden edellyttämät kalustohankinnat
16773: te~ opetus- ja muun kaluston uusimis- ja kehittä- voitaisiin suorittaa.
16774: mtstarpeeseen. Tietotekniikan edellyttämät laitteistohankin-
16775: Vuoden 1982 jälkeen kalustohankintamäärära- nat, joiden toteuttamista nykyisessä tilanteessa
16776: hoissa on tapahtunut lisäystä, mutta kuitenkin voidaan pitää välttämättömänä, eivät saisi koh-
16777: tarpeet ovat huomattavasti myös kasvaneet. Näitä tuuttomasti rasittaa muita välttämättömiä kalus-
16778: kasvaneita tarpeita ovat aiheuttaneet mm. tieto- tohankintoja. Kun kyseessä on myös maamme
16779: tekniikan opetuksen ja hyväksikäytön edellyttä- taloudellisen kehityksen kannalta erittäin tärkeä
16780: mät uudet kalustohankintatarpeet. Kun kuluvan opetuksen kehittämiskohde, olisi perusteltua va-
16781: vuoden tulo- ja menoarviossa käyttöönotetun ns. rata ammatillisten oppilaitosten tietotekniikan
16782: jälkirahoitteisen valtionavun turvin ammatillisten laitteistojen perushankintoihin parin kolmen
16783: oppilaitosten rakentamista voidaan jossain mää- vuoden aikana erillinen kertaluonteinen määrära-
16784: rin lisätä, aiheuttaa tämä myös kasvavia paineita ha. Erityisen tärkeätä olisi huolehtia teknillisten
16785: kaluston perushankintamäärärahoihin. Tilanne oppilaitosten, kauppaoppilaitosten ja yleisten
16786: on ollut sellainen, että esim. eräät uudet ammat- ammattikoulujen tietotekniikan laitteistojen han-
16787: tikoulujen rakennushankkeet ovat olleet vaarassa kintamäärärahoista, mutta on korostettava, että
16788: jäädä vaille tarvittavaa peruskalustoa. Ammatti- laitteistoa tarvitaan kaikissa ammatillisissa oppi-
16789: kasvatushallituksen vuosia 1986-88 koskevan laitoksissa.
16790: keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmaehdo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16791: tuksen mukaan pelkästään tietokonelaitteisto- ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16792: ohjelmistohankintoihin tarvittaisiin vuosina muksen,
16793: 1986-88 vuosittain valtionrahoitusta 17 miljoo-
16794: naa markkaa. Tämä on noin 12 % koneiden ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin eri
16795: kaluston vuotuisista hankintakustannuksista. Uu- alojen ammatzllt'sten oppzlaitosten tieto-
16796: simmissa tarvelaskelmissa tarve on arvioitu vielä- tekniikan laitteistojen perushankintoihin
16797: kin suuremmaksi. tarkoitetun määrärahan korottamiseksi
16798: Kunnallisten ammattioppilaitosten koneiden vuosittain vähintään 30 000 000 markan
16799: ja kaluston hankintakustannusten valtionavus- suuruiseksi.
16800:
16801: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16802:
16803: Mauri Pekkarinen Heikki Järvenpää
16804: Pirkko Ikonen Olavi Martikainen
16805: 1985 vp. 437
16806:
16807: Toivomusaloite n:o 404
16808:
16809:
16810:
16811:
16812: Pekkarinen: Saarijärven metsäkoulun rakennustöiden aloittamisesta
16813:
16814:
16815: Eduskunnalle
16816:
16817: Saarijärven metsäkoulu SlJaltsee Saarijärven man ja antanut rakennushallitukselle hankkeiden
16818: Kolkanlahdessa. Ammattikasvatushallitus on suunnittelukehotuksen.
16819: vahvistanut koulun oppilasmääräksi 124 oppilas- Suunnitelmien puolesta rakentaminen voitai-
16820: paikkaa. Keski-Suomen lääninhallitus on esittä- siin aloittaa jo syksyllä 1985. Toivottavaa olisikin,
16821: nyt, että oppilasmäärää lisättäisiin tästäkin vielä että metsäkoulun rakennustyöt saataisiin liikkeel-
16822: 5 % :lla. le jo 1985, koska työllisyystilanne Saarijärvel,lä on
16823: Koulu toimii vanhoissa tiloissa, jotka on alun- aika vaikea. Nytkin työttömyysaste on yli 10 %.
16824: Metsä-Botnian töiden päättyessä Äänekoskella
16825: perin mitoitettu 30 oppilaalle. Erilaisin parakein ensi vuonna tilanne uhkaa pahentua entisestään-
16826: lisää tilaa järjestäen on nykyinen oppilasmäärä kin.
16827: saatu vaivoin välttäviin tiloihin. Puutteelliset tilat
16828: haittaavat kuitenkin opetusta ja aiheuttavat viih- Hankkeen kustannusarvio ilman liikuntatiloja
16829: on 11,9 milj. mk.
16830: tyvyysongelmia.
16831: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
16832: Korjausta tilanteeseen on valmisteltu jo pit- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16833: kään. Tarvetta on todettu osin peruskorjaami-
16834: seen, osin tilojen uudisrakentamiseen. Opetus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16835: ministeriö on maaliskuussa 1984 vahvistanut Saarijärven metsäkoulun rakennustöiden
16836: metsäkoulun rakennushankkeiden esisuunnitel- käynnistiimiseksi vielä vuonna 1985.
16837:
16838: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16839:
16840: Mauri Pekkarinen
16841: 438 1985 vp.
16842:
16843: Toivomusaloite n:o 405
16844:
16845:
16846:
16847:
16848: Pekkarinen ym.: Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajennustöiden
16849: käynnistämisestä
16850:
16851:
16852: Eduskunnalle
16853:
16854: 1960-luvulla toimi Keski-Suomessa kuusi pien- rustamissuunnitelmia laaditaan parhaillaan.
16855: tä kotiteollisuuskoulua. 18.12.1975 tehdyllä val- Hankkeen kustannusarvio on n. 9 milj. mk, josta
16856: tioneuvoston päätöksellä koulutus lopullisesti valtion osuus n. 4,6 milj. mk.
16857: keskitettiin Petäjäveden kuntaan. Koulun oppi-
16858: lasmäärät ovat 1980-luvulla vaihdelleet 120-140 Hanke tulisi saada työn alle vuonna 1986.
16859: välillä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16860: Keskiasteen uudistuksen myötä tulevat opetus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16861: linjojen muutokset ja oppilasmäärien tuntuva muksen,
16862: kasvu. Oppilasmäärä noussee aina 290 oppilaa-
16863: seen. Koulun nykyiset tilat ovat jo nykyisellekin
16864: oppilasmäärälle ahtaat ja koulu joutuu toimi- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
16865: maan useissa eri pisteissä. Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajen-
16866: Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajennus- ja nus- ja saneeraushankkeen kå'ynnistiimi-
16867: saneeraushanke on ollut vireillä jo pitkään. Pe- seksi vuonna 1986.
16868:
16869: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16870:
16871: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
16872: 1985 vp. 439
16873:
16874: Toivomusaloite n:o 406
16875:
16876:
16877:
16878:
16879: Pesola ym.: Uuden syklotronin hankkimisestaJyväskylänyliopiston
16880: fysiikan laitokselle
16881:
16882:
16883: Eduskunnalle
16884:
16885: Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen keskei- siikan kansainvälisen arviointiryhmän käsittelys-
16886: nen kohde on ydinfysiikka. Laitos on maamme sä, ja rahoituspäätöstä odotetaan valtion woden
16887: ydinfysiikan tutkimuksen keskus ja useilla osa- 1986 tulo- ja menoarviossa.
16888: alueilla laitoksen tutkimus on kansainvälisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16889: arvostettua. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16890: Vuonna 1975 käyttöönotettu syklotroni on sen,
16891: suorituskyvyltään vaatimaton ja sen tieteellinen
16892: käyttöaika alkaa olla ohi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16893: Syklotronihanke on Suomen Akatemian asetta- uuden syklotronin hankkimiseksi Jyväsky-
16894: man suomalaisen kokeellisen ydin- ja hiukkasfy- län yliopiston fyszikan laitokselle.
16895:
16896: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16897:
16898: Helena Pesola Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
16899: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen
16900: Sakari Knuuttila
16901: 440 1985 vp.
16902:
16903: Toivomusaloite n:o 407
16904:
16905:
16906:
16907:
16908: Pesola ym.: Opistoasteisen koulutuksen aloittamisesta Tarvaalan
16909: maatalousoppilaitoksessa
16910:
16911:
16912: Eduskunnalle
16913:
16914: Keski-Suomessa ei ole maatalousalan opistoas- Tarvaalassa, JOssa on vanha valtion omistama
16915: teista koulutusta. Tämän tason koulutusta maa- oppilaitos.
16916: kunnassa on muillakin aloilla keskimääräistä vä-
16917: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16918: hemmän. Opistoasteen koulutetuista työnteki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16919: jöistä on samanaikaisesti puutetta. sen,
16920: Kun Keski-Suomen lääniin tai sen välittömään
16921: vaikutuspiiriin tulee lähivuosina kolme uutta
16922: maatalousoppilaitosta, olisi luonnollista tarjota että" hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
16923: näiden oppilaille jatkokoulutusmahdollisuus maatalousalan opistoastetien koulutuksen
16924: omalla alueella. Tämän vuoksi olisi paikallaan aloittamzseksi Tarvaalan maatalousoppi-
16925: aloittaa maatalousalan opistoasteinen koulutus laitoksessa.
16926:
16927: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16928:
16929: Helena Pesola Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
16930: 1985 vp. 441
16931:
16932: Toivomusaloite n:o 408
16933:
16934:
16935:
16936:
16937: Pesola ym.: Laukaan kirkonkylän urheilukentän perusparanta-
16938: misesta
16939:
16940:
16941: Eduskunnalle
16942:
16943: Laukaan kunta on jo pitkään odottanut tukea rannettua urheilukenttää invalidiurheilijoiden
16944: kirkonkylän urheilukentän perusparantamiseen. tarpeisiin.
16945: Kenttä sijaitsee aivan kunnan keskustassa ja on Suunnitelmat kentän perusparannusta varten
16946: näin sijainniltaan ja tavoitettavuudeltaan erin- ovat valmiina. Tarkoitus on saattaa juoksurata ja
16947: omainen. suorituspaikat Rubtan-päällysteisiksi ja keskikent-
16948: tä nurmikentäksi jalkapalloa varten.
16949: Urheilukenttä on välttämätön mm. lähes
16950: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16951: 1 000 koululaisen liikuntatuntien järjestämisen
16952: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16953: kannalta. Myös urheiluseuratoiminta on hyvin sen,
16954: vireää Laukaan kunnassa. Nykyisin kentällä voi-
16955: daan järjestää vain piirikunnallisia kilpailuja.
16956: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16957: Laukaan kunnassa sijaitseva Peurungan kun- Laukaan kirkonkylän urheilukentän pe-
16958: toutumis- ja liikuntakeskus voisi käyttää peruspa- rusparantamiseksi.
16959:
16960: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16961:
16962: Helena Pesola Pirkko Ikonen
16963: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
16964:
16965:
16966:
16967:
16968: 56 4285002025
16969: 442 1985 vp.
16970:
16971: Toivomusaloite n:o 409
16972:
16973:
16974:
16975:
16976: Pietikäinen ym.: Uusien opetusvirkojen perustamisesta korkeakou-
16977: luihin
16978:
16979:
16980: Eduskunnalle
16981:
16982: Valtioneuvoston 24.1.1985 vahvistamassa kor- män tavoitteen toteutuminen edellyttäisi virko-
16983: keakoululaitoksen kehittämissuunnitelmassa jen määrän merkittävää lisäystä. Maamme kor-
16984: 1985-1986 todetaan, että korkeakoulujen "ke- keakoulujen opetus- ja tutkimuspanoksen sekä
16985: hittämislainsäädännön edellyttämän pääaloittai- kehittämislainsäädännön toteuttamisen kannalta
16986: sen tavoitteen saavuttaminen ilman korkeakou- on näitä virkoja sekä edellä mainittuja opetus-
16987: lujen välisiä virkojen ja toimien siirtoja edellyttäi- henkilöstön virkoja pidettävä ehdottoman välttä-
16988: si opettajavoimien lisäämistä 130:lla vuonna mättöminä.
16989: 1986. - - Tämän lisäksi korkeakouluittaisten
16990: Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
16991: tavoitteiden toteuttaminen vaatisi noin 100 opet-
16992: toivomuksen,
16993: tajaa lisää, mikäli korkeakoulujen sisäiset virka-
16994: järjestelyt toteutetaan.'' Suunnitelmassa on siis
16995: todettu, että vuonna 1986 päättyvän korkeakou- että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
16996: lujen kehittämislain toteuttaminen edellyttäisi ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
16997: yhteensä 230 uuden opetusviran perustamista dessä ryhtyisi toimzi·n turvatakseen kor-
16998: maamme korkeakouluihin vuoden 1986 aikana. keakoululaitoksen kehittämissuunnitel-
16999: Suunnitelmassa ei kuitenkaan tehdä yksiselitteis- massa 1985-1986 mainittujen 230 uu-
17000: tä päätöstä asiasta. Muun kuin opetushenkilöstön den opetusviran perustamisen maamme
17001: virkojen osalta asetetaan suunnitelmassa tavoit- korkeakouluihin ja muun kuin opetus-
17002: teeksi, "että muuta henkilökuntaa olisi keski- henkzlöstön virkojen määrän riittävän li-
17003: määrin saman verran kuin opettajia''. Myös tä- säyksen.
17004:
17005: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17006:
17007: Sirpa Pietikäinen Matti Lahtinen Lea Kärhä
17008: Aino Pohjanoksa Ritva Laurila
17009: 1985 vp. 443
17010:
17011: Toivomusaloite n:o 410
17012:
17013:
17014:
17015:
17016: Pietikäinen ym.: Korkeakoulujen kirjasto- ja laitehankintamäärära-
17017: hojen korottamisesta
17018:
17019:
17020: Eduskunnalle
17021:
17022: Korkeakoulujen kehittämislaki ei säätele kor- hetkellä aiheuttaa tenttikirjojen puutteesta joh-
17023: keakoulujen kirjasto- ja laitemäärärahojen kehi- tuvaa opintojen viivästymistä ja liian suppea
17024: tystä. Tämä on johtanut näiden määrärahojen ulkomaisten sarjajulkaisujen valikoima vastaavasti
17025: jäämiseen tasolle, joka selvästi vaikeuttaa korkea- vaikeuttaa tutkimuksen kansanvälisen kehityksen
17026: koulujen opetus- ja tutkimustoimintaa sekä mer- seuraamista. Näiden ongelmien poistaminen
17027: kitsee jälkeenjääneisyyttä kansainvälisestä tasosta. edellyttääkin tuntuvaa korotusta korkeakoulujen
17028: Tilanne myös heikkenee jatkuvasti, koska erityi- kirjasto- ja laitemäärärahoihin.
17029: sesti ulkomaisen kirjallisuuden ja erilaisten labo- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
17030: ratoriotarvikkeiden hintojen nousu on vuosittain toivomuksen,
17031: ollut 20-30 %, samaan aikaan kun tarkoituk-
17032: seen varattujen määrärahojen kasvu on ollut että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
17033: 10 %. Näin resurssien reaaliarvo on tosiasiallises- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
17034: ti laskenut. Tilanteen korjaamiseksi ei riitä pelk- dessä ryhtyisi toimiin korkeakoulujen kir-
17035: kä resurssien reaaliarvon säilyttäminenkään, kos- jasto- ja laitemäärärahojen tuntuvaksi ko-
17036: ka esim. kirjastojen riittämätön resurssointi tällä rottamiseksi.
17037:
17038: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17039:
17040: Sirpa Pietikäinen Lea Kärhä Aino Pohjanoksa
17041: Ritva Laurila Matti Lahtinen
17042: 444 1985 vp.
17043:
17044: Toivomusaloite n:o 411
17045:
17046:
17047:
17048:
17049: Pietikäinen ym.: Korkeakoulujen henkilöstön kansainvälisen Ja
17050: kotimaisen tieteellisen yhteydenpidon tehostamisesta
17051:
17052:
17053: Eduskunnalle
17054:
17055: Korkeakoulujen tieteelliselle toiminnalle kan- lumäärärahojen yleinenkin kehitys. Apurahojen
17056: sainvälisen ja kansallisen tieteellisen yhteydenpi- kehityksen jälkeenjääneisyydestä seuraa, että ylei-
17057: don kehittämisellä on mitä keskeisin merkitys. sesti ottaen kyse ei ole edes merkittävän suuresta
17058: Kuitenkin juuri tällä alueella korkeakoulut ovat absoluuttisesta lisätarpeesta.
17059: jääneet voimakkaasti suhteellisesti jälkeen yleises- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
17060: tä resurssikehityksestä. Erityisesti tämä on tuntu- toivomuksen,
17061: nut korkeakoulujen tähän tarkoitukseen varattu-
17062: jen apurahojen reaaliarvon alituisena heikentymi- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn,
17063: senä ja täten tieteellisen yhteydenpidon ja tie- jotta valtion vuoden 1986 tulo- ja meno-
17064: teellisiin tapahtumiin osallistumisen edellytysten arvioesityksen laadinnan yhteydessä pa-
17065: heikentymisenä. Raskaimmin tämä koskee ns. rannettaisiin edellytyksiä korkeakoulujen
17066: aluekorkeakouluja, joiden matkakustannukset tutkijoiden ja opiskelijoiden mahdolli-
17067: muodostuvat korkeimmiksi. suukszin kansainväliseen ja kotimaiseen
17068: Jotta korkeakoulujen toimintaedellytykset tällä tieteelliseen yhteydenpitoon osoittamalla
17069: alueella säilyisivät, olisi apurahojen kehitys saa- tähän tarkoitukseen vähintään 1 000 000
17070: tettava vähintään samalle tasolle kuin korkeakou- markkaa enemmän varoja kuin aiemmin.
17071:
17072: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17073:
17074: Sirpa Pietikäinen Lea Kärhä Aino Pohjanoksa
17075: Ritva Laurila Matti Lahtinen
17076: 1985 vp. 445
17077:
17078: Toivomusaloite n:o 412
17079:
17080:
17081:
17082:
17083: Pietikäinen ym.: Erityistuen aikaansaamisesta runsaasti velkaantu-
17084: neille opiskelijoille
17085:
17086:
17087: Eduskunnalle
17088:
17089: Opiskelijoiden joukossa on ryhmiä, joiden ta- ret, on perusteltua. Tämä entymen korkotuki
17090: loudellinen tila on erityisen vaikea. Yksi tällai- voidaan hoitaa joko korkotukena tai erityisopin-
17091: nen ryhmä on paljon velkaantuneet opiskelijat. torahana paljon velkaantuneille opiskelijoille.
17092: Yli 30 000 markan velan saa jo 3 vuoden opinto-
17093: lainoista, koska opintotuen vuosittaiset lainamää- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17094: rät ovat ylittäneet yli 10 000 mk. S~J?- lis~si, ett.ä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17095: opiskelija joutuu maksamaan takrusm opmtolru-
17096: nansa, hän joutuu maksamaan siitä korkoja myös että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
17097: opiskeluajalta. Suuren lainan hoitokulut ovat ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
17098: huomattavat jo opiskeluaikana. Neljän vuoden dessä veivoittaisi Valtion opintotukikes-
17099: opiskelun jälkeen opiskelija joutuu maksamaan kuksen selvittämään, mikä olisi paras
17100: lähes 2 000 mk vuodessl pelkkiä opintolainan mahdollinen tapa kohdentaa erityistukea
17101: korkoja. Opintorahan perusosa kuluu tällöin ko- runsaasti velkaantuneiszi"n opiskelijoihin,
17102: konaan korkojen maksuun. ja että asianttlan korjaamiseksi varattai-
17103: Erityisen korkotuen kohdistaminen opiskelijoi- siin rti"ttävät määrärahat vuoden 1986
17104: hin, joiden opintolainan korkomenot ovat suu- tulo- ja menoarvioesitykseen.
17105:
17106: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17107:
17108: Sirpa Pietikäinen Lea Kärhä
17109: Aino Pohjanoksa Ritva Laurila
17110: 446 1985 vp.
17111:
17112: Toivomusaloite n:o 413
17113:
17114:
17115:
17116:
17117: Pietikäinen ym.: Opiskelija-asuntotuotannon lisäämisestä
17118:
17119:
17120: Eduskunnalle
17121:
17122: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrel- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17123: la ole parantunut sille asetettujen vaatimusten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17124: mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on huutava
17125: pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija-asuntotuo-
17126: tanto ei ole saavuttanut sille asetettuja tingittyjä-
17127: kään tavoitteita. Tuloksena on ollut, että esim. että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
17128: vuonna 1984 vain noin puolet opiskelija-asunto- ja menoarvz'oesityksen laadinnan yhtey-
17129: säätiöihin hakeneista sai asunnon. Vaikein tilan- dessä ryhtyisi toimiin, jotta opiskelija-
17130: ne oli Helsingissä, jossa paikallinen asuntosäätiö asuntojen rakentamisessa toteutetaan
17131: pystyi tarjoamaan asunnon vain 37 % :lle hake- opetusministeriön opiskehja-asuntoneu-
17132: neista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että noin vottelukunnan suosittama 2 600 opiske-
17133: 8 000 opiskelijaa jäi vaille säätiön tarjoamaa lija-asunnon rakentaminen vuonna 1986,
17134: asuntoa. Edellä esitetyt luvut ovat koko vuoden ;'olloin tähän ftarkoitukseen olisi myös
17135: lukuja eivätkä siten osoita, miten hirvittävä tilan- varattava riittävät määrärahat ja korotet-
17136: ne on syksyisin kun uudet opiskelijat aloittavat tava valtion ja kuntien omapääomaosuus-
17137: opintojaan. avustusta 10 %:/Ia.
17138:
17139: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17140:
17141: Sirpa Pietikäinen Lea Kärhä Aino Pohjanoksa
17142: Ritva Laurila Matti Lahtinen
17143: 1985 vp. 447
17144:
17145: Toivomusaloite n:o 414
17146:
17147:
17148:
17149:
17150: Pohjanoksa ym.: Kesäyliopistojen toimintaedellytysten turvaa-
17151: misesta
17152:
17153:
17154: Eduskunnalle
17155:
17156: Suomalainen kesäyliopistolaitos on maailmassa Tarkoituksenmukaisena ei voida myöskään pi-
17157: ainutlaatuinen maakunnallista sivistystahtoa ii- tää sitä, että avoimen korkeakouluopetuksen ra-
17158: mentävä sovellutus, joka yliopistollista opetusta hoitus, nykytilanteesta poiketen, tapahtuisi aino-
17159: järjestäessään täyttää samanaikaisesti sekä avoi- astaan korkeakouluille myönnettävin varoin ja
17160: men korkeakoulun että yliopisto-opiskelijoiden siten yksinomaan valtion budjetin kautta. Avoin
17161: ns. kesälukukauden tehtäviä. Tähän kesäyliopis- korkeakouluopetus on kesäyliopistoissa voinut to-
17162: tolaitoksen keskeisimpään opetukseen osallistuu teutua joustavasti ja tarvetta vastaavalla tavalla
17163: vuosittain 16 000-17 000 henkilöä. Suomessa mm. sen johdosta, että se on voinut valtionavun
17164: on vallinnut yksimielisyys siitä, että avointa kor- lisäksi tukeutua myös muihin rahoituslähteisiin.
17165: keakouluopetusta kehitetään korkeakoulujen ja Avoimen korkeakouluopetuksen edelleen kehit-
17166: jo olemassa olevien aikuiskoulutusorganisaatioi- tämisessä on rahoituksen monilähteisyyttä myös
17167: den yhteistyönä. Monista muista maista poiketen tulevaisuudessa pidettävä arvokkaana.
17168: meillä on kattava ja pitkään toiminnassa ollut Jotta kesäyliopistolaitos säilyisi edelleen elin-
17169: aikuiskoulutuslaitosten verkosto, jossa kesäyli- voimaisena korkeakoululaitoksen rinnalla toimi-
17170: opistojen erityisenä tehtävänä on avoimen kor- vana aikuiskoulutusorganisaationa on yhä edel-
17171: keakouluopetuksen järjestäminen yhteistyönä yli- leen tuettava sen oikeutta yliopistollisen opetuk-
17172: opistojen ja korkeakoulujen kanssa. Kun korkea- sen antamiseen, yhteistyössä maan yliopistojen ja
17173: koululaitoksen toiminta on lailla säänneltyä, on korkeakoulujen kanssa. Kesäyliopistosta ei tule
17174: välttämätöntä, että myös kesäyliopistolaitoksella tehdä pelkästään ammatillisia kursseja järjestävää
17175: on valtiollisen elimen vahvistama toimenkuva sen laitosta.
17176: oikeudesta antaa yliopistollista opetusta. Opinto-
17177: jen ja kuulustelujen kelpoisuus asianomaisissa Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kun-
17178: yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettavien tut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17179: kintojen osina on voitu ja voidaan, valtioneuvos- sen,
17180: ton päätöksen mukaisesti, täydellisesti taata.
17181: Niin ikään kesäyliopistojen opetusohjelma on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ke-
17182: sopusoinnussa yliopistojen ja korkeakoulujen säyliopistojen toimintaedellytysten kai-
17183: oman koulutussuunnittelun kanssa. kinpuoliseksi turvaamiseksi.
17184:
17185: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
17186:
17187: Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg Tapio Holvitie
17188: Liisa Hilpelä Ben Zyskowicz
17189: 448 1985 vp.
17190:
17191: Toivomusaloite n:o 415
17192:
17193:
17194:
17195:
17196: Pohjanoksa ym.: Aineenopettajien kasvatustieteellisten opintojen
17197: lisäämisestä
17198:
17199:
17200: Eduskunnalle
17201:
17202: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti tävä erityistoimenpiteisiin syntyneen siirtymävai-
17203: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- heen ongelman (joka pääosin poistuu luonnollis-
17204: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) ta tietä vuoteen 1987-89 mennessä) ratkaisemi-
17205: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- seksi.
17206: luosa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
17207: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes- toivomuksen,
17208: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea-
17209: kouluissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn,
17210: tutkintojärjestelmän mukaan. Näiden opetushar- jozlla aineenopettajien erillisten kasvatus-
17211: joittelu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisi- tieteellisten opintojen järyestämiseen koh-
17212: nä kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin dennetaisiin lisäresursseja vähintään
17213: pääseminen on osoittautunut kuitenkin ongel- 1 000 000 markkaa siten, että' vanhan
17214: malliseksi, sillä opettajankoulutusyks~köiden ope- tutkintojärjestelmän mukaan aineenopet-
17215: tusresurssit ovat menneet lähes kokonaan uuden tajiksi opiskelevat eivät joutuisi heikom-
17216: järjestelmän mukaan opiskelevien opetusharjoit- paan asemaan kuin uuden tutkintojärjes-
17217: telun järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi ryhdyt- telmän mukaan opiskelevat.
17218:
17219: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17220:
17221: Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg Timo Roos
17222: 1985 vp. 449
17223:
17224: Toivomusaloite n:o 416
17225:
17226:
17227:
17228:
17229: Pohjanoksa ym.: Esiopetuksen opettajien täydennyskoulutuksen
17230: järjestämisestä
17231:
17232:
17233: Eduskunnalle
17234:
17235: Nykyään oppivelvollisuusikää nuorempien las- tusministeriön luvalla ja valtioneuvoston määrää-
17236: ten ohjaus ja kasvatus on lähes kokonaan sosiaali- min perustein enintään yhden lukuvuoden kestä-
17237: viranomaisten järjestämää. Toiminta on perustu- vää esiopetusta lapsille, jotka eivät ole vielä
17238: nut vuodesta 1973 lähtien lasten päivähoidosta oppivelvollisia. Tämän mukaisesti esiopetusta
17239: annettuun lakiin. Vuonna 1982 oli päiväkotien tullaan järjestämään lukuvuoden 1985-1986
17240: koko- ja osapäiväryhmissä kuusivuotiaita yhteen- alusta lukien. Nykyisin vastaavaa opetusta on
17241: sä noin 31 200, mikä on noin 47 % koko järjestetty opetusministeriön luvalla peruskoulu-
17242: kuusivuotiaiden ikäluokasta. Tämän lisäksi kuu- kokeiluina.
17243: sivuotiaita on seurakuntien, muiden yhteisöjen ja
17244: yksityisten ylläpitämissä päiväkodeissa. Hallituk- Edellä olevasta käy ilmi, että esiopetusta anta-
17245: sen esityksessä eduskunnalle peruskoululaiksi ja vat sekä lastentarhanopettajat että luokanopetta-
17246: lukiolaiksi sekä niihin liittyväksi lainsäädännöksi jat. Kummastakin opettajaryhmästä löytyy niitä,
17247: (HE n:o 30/1982 vp.) todettiin muun muassa, jotka opettavat opetusalalleen "vierasta" ryh-
17248: että peruskoululain perusteella on tarkoitus antaa mää, siis luokanopettaja esiopetusta ja lastentar-
17249: esiopetusta lähinnä haja-asutusalueilla ja että hanopettaja peruskoulun ensiluokkalaisia.
17250: esiopetus on suunniteltu toteutettavaksi muutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17251: malla nykyinen koulutoimen esiopetuskokeilu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17252: vakinaiseksi toiminnaksi. Kaupungeissa ja taaja- sen,
17253: missa tullaan esiopetusta antamaan lasten päivä-
17254: hoidosta annetun lain perusteella. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17255: Peruskoululain (476/83) 4 §:n 3 momentin esiopetuksessa toimivien opettajien täy-
17256: mukaisesti peruskoulussa voidaan järjestää ope- dennyskoulutuksen järjestämiseksi.
17257:
17258: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
17259:
17260: Aino Pohjanoksa Timo Roos
17261: Lea Kärhä Kaarina Dromberg
17262:
17263:
17264:
17265:
17266: 57 4285002025
17267: 450 1985 vp.
17268:
17269: Toivomusaloite n:o 417
17270:
17271:
17272:
17273:
17274: Pohjanoksa ym.: Lasten ja nuorten liikennekasvatuksen kehittämi-
17275: sestä
17276:
17277:
17278: Eduskunnalle
17279:
17280: Peruskoulun liikennekasvatuksen puolesta on ja liikenneopetuksesta. Ohjeen tulee johtaa oppi-
17281: sytytetty ''hätävilkku''. Tämä ongelma perustuu kirjojen tekijät sisällyttämään liikenneasioita eri
17282: kouluopetuksen liikennekasvatuksen mahdolli- aineiden oppikirjoihin, jolloin voidaan edellyt-
17283: seen vähenemiseen. Uuden kouluasetuksen mu- tää, että ainakin jonkinlainen minimitavoite voi-
17284: kaan kansalaistaitoa, jonka oppitunnilla liikenne- daan saavuttaa. Laadittaessa kunnallisia opetus-
17285: kasvatusta on korostettu, ei enää esiinny omana suunnitelmia voidaan paikallisista olosuhteista
17286: oppiaineena ensi vuodesta eteenpäin yläasteella. lähtien johtaa liikenneopetuksen perusasiat ja
17287: Liikennekasvatus olisi turvattava peruskoulussa ja edetä sitä kautta oppilaan omaa kokemusmaail-
17288: varsinkin sen yläasteella, jotta lasten ja nuorten maa hyväksikäyttäen vaativampiin tehtäviin. Kir-
17289: riski joutua liikenneonnettomuuksiin ei ainakaan javiisauden keskellä ei saa unohtaa lasta ja hänen
17290: opetuksen puutteen takia kasva. Koululaisille ja perusturvallisuuttaan. Näin liikenneturvallisuu-
17291: nuorille yleensä sattuu liikenneonnettomuuksia den eteen on tehtävä kaikki mahdollinen.
17292: moninkertaisesti muihin ikäryhmiin verrattuna. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17293: Koulu voi osaltaan pienentää riskiä järjestelmälli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17294: sellä liikennekasvatuksella ja antaa siltäkin osin sen,
17295: nuorille hyvät eväät terveelle, turvalliselle ja
17296: tasapainoiselle elämälle. että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
17297: Uusiin opetussuunnitelmiin tulee saada selvä lasten ja nuorten litkennekasvatuksen tur-
17298: velvoittava ohje liikenneturvallisuuskasvatuksesta vaamiseksi.
17299:
17300: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17301:
17302: Aino Pohjanoksa Sakari Valli Päivi Varpasuo
17303: Liisa Hilpelä Tuulikki Petäjäniemi Tapio Holvitie
17304: Matti Lahtinen Pirjo Ala-Kapee Liisa Arranz
17305: Riitta Uosukainen Impi Muroma Eva-Riitta Siitonen
17306: Lea Kärhä likka Suominen Sirpa Pietikäinen
17307: Kaarina Dromberg Timo Roos
17308: 1985 vp. 451
17309:
17310: Toivomusaloite n:o 418
17311:
17312:
17313:
17314:
17315: Pohj~noksa ym.: Luokattomi en lukioiden kokeilutoiminnan lisää-
17316: misestä
17317:
17318:
17319: Eduskunnalle
17320:
17321: Vuonna 1983 aloitettiin Iuokattomao jakso- set resurssit, Iuokattomao lukion aiheuttama
17322: muotoisen lukion opetuksen kokeilu. Seuraavana opettajatilanne, oppilaan mahdollisuudet Iuokat-
17323: vuonna pyrittiin selvittämään Iuokattomao lu- roman lukion avulla siirtyä omassa tahdissaan
17324: kion mahdollisuudet lukion opetustyön kehittä- jatko-opiskeluun sekä Iuokattomao lukion vaih-
17325: misessä. Luokattomao lukion mahdollisuudet ko- toehtoisten opintojen mahdollisuus. Luokatro-
17326: ko lukion oppimäärän suorittamiseen 2-4 vuo- man lukion kokeilutoimintaa tulee edelleen ke-
17327: dessa on Iuokattomao lukion perusajatus. Mah- hittää, sekä antaa lupia luokattomien lukioiden
17328: dollinen luokattomaan järjestelmään siirtyminen perustamiseen.
17329: voi tapahtua kuitenkin riittävän kokeilutoimen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17330: pohjalta. Vuonna 1985 selvitetään mahdollisuu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17331: det OAJ :n mukaan siirtyä lukiossa luokattomaan
17332: sen,
17333: järjestelmään. Mahdollisen luokattomaan luki-
17334: oon siirtymisen edellytyksenä OAJ pitää riittävää
17335: kokeilua ja uudistuksen toteuttamisen takaavia että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
17336: taloudellisia resursseja. Nämä huomioon ottaen luokatlomien lukioiden tehokkaan kokei-
17337: tulisi kehittää ja kartoittaa edelleen Iuokattomao lutoiminnan jatkamiseksi ja perustamis-
17338: lukion kokeiluja, Iuokattomao lukion taloudelli- määrän lisäämiseksi.
17339:
17340: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
17341:
17342: Aino Pohjanok~a Timo Roos
17343: Lea Kärhä Kaarina Dromberg
17344: 452 1985 vp.
17345:
17346: Toivomusaloite n:o 419
17347:
17348:
17349:
17350:
17351: Pohto ym.: Kotiteollisuuskoulun rakentamisesta Vimpeliin
17352:
17353:
17354: Eduskunnalle
17355:
17356: Kotiteollisuuskoulun perustaminen Järviseu- tustarvetta huomattavasti, samoin kuin kaikissa
17357: dulle on välttämätön, esimerkiksi jo yksistään muissakin Järviseudun kunnissa.
17358: Vimpelissä on Tiklaksen taholta ilmoitettu viiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17359: henkilön kurssitarve vuosittain. Sama tarve on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17360: Järviseudun muissakin kunnissa kuten Alajärvel- muksen,
17361: lä, Lappajärvellä, Evijärvellä, Kortesjärvellä ja
17362: Soinissa. ettå. hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
17363: kotiteollisuuskoulun rakentamisen aloit-
17364: Myös Vimpelin muilla työnantajilla on koulu- tamiseksi Vimpelissä.
17365:
17366: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17367:
17368: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
17369: 1985 vp. 453
17370:
17371: Toivomusaloite n:o 420
17372:
17373:
17374:
17375:
17376: Riihijärvi ym.: Hevosen hoidon ja työhönkäyttöopetuksen sisällyttä-
17377: misestä maatalouskoulujen ja emäntäkoulujen opetusohjelmaan
17378:
17379:
17380: Eduskunnalle
17381:
17382: Maassamme on ainoastaan n. 2 000 hevosta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17383: joita käytetään työssä. Koska hevosen käyttö nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17384: etenkin metsätöissä tulee lisääntymään, niin on sen,
17385: korkea aika siinää nuoremmalle sukupolvelle se
17386: tieto ja taito, mikä vanhemmalla sukupolvella on että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n,
17387: hevosten hoidossa ja työhönkäytössä. Parhaiten että maatalouskoulujen ja emäntäkoulu-
17388: em. opetus soveltuu emäntäkouluihin ja maata- jen opetusohjelmaan otetaan hevosen
17389: louskouluihin. Nuorison hevosinnostus on hyvä hoito ja työhönkäyttö ja että samalla
17390: lähtökohta tulokselliselle opetukselle. hankitaan opetukseen tarvittavat hevoset.
17391:
17392: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
17393:
17394: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä
17395: Vieno Eklund Martti Ratu
17396: 454 1985 vp.
17397:
17398: Toivomusaloite n:o 421
17399:
17400:
17401:
17402:
17403: Roos ym.: Apuhoitajakoulutuksen lisäämisestä Vammalassa
17404:
17405:
17406: Eduskunnalle
17407:
17408: Vammalassa toimii tällä hetkellä Pirkanmaan voisi aloittaa puoli vuotta perässä, jolloin luokka-
17409: sairaanhoito-oppilaitoksen alaisena apuhoitaja- tilat nykyisellään riittäisivät ja kahdelle kurssille
17410: kurssi. Viime joulun edellä valmistuivat kurssilta harjoittelupaikkojakin löytyisi riittävästi. Tällä
17411: ensimmäiset apuhoitajat. Uusi 16 oppilaan kurssi hetkellä on siis vain yksi kurssi kerrallaan koulu-
17412: alkoi tämän vuoden alussa. Kurssille on hakijoita tettavana.
17413: ollut erittäin paljon ja ensimmäiseltä kurssilta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
17414: valmistuneet ovat kaikki saaneet joko vakinaisen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17415: tai väliaikaisen työpaikan. Koulutuksen tarpeelli-
17416: suus siis Vammalassa on koettu. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17417: Tilojen ja välineiden puolesta olisi mahdollista apuhoitajakoulutuksen laajentamiseksi
17418: viedä kahtakin kurssia yht' aikaa. Toinen kurssi Vammalassa.
17419:
17420: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
17421:
17422: Timo Roos Mikko Elo
17423: Matti Kuusio Reijo Lindroos
17424: 1985 vp. 455
17425:
17426: Toivomusaloite n:o 422
17427:
17428:
17429:
17430:
17431: Roos ym.: Loppuvien ammattien, työtapojen ja -välineiden tallenta-
17432: misesta filmille tuleville sukupolville
17433:
17434:
17435: Eduskunnalle
17436:
17437: Nykyajan nopea koneeliistuminen johtaa ja on sia kuvauksia väistyvistä ammateista, työpaikois-
17438: jo johtanut siihen, että monet perinteisetkin ta, työvälineistä ja tavoista käyttää niitä. Samoin
17439: ammatit saavat väistyä uusien tieltä. Samoin tallentuisivat kuvat työpuvuista jne.
17440: vanhat työtavat ja työvälineet on korvattu uusilla.
17441: Tulevien sukupolvien kiinnostuksen ja vanhoista Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
17442: ajoista tietämisen kannalta olisi tärkeätä, että vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17443: jollakin tapaa tietoa voitaisiin säilyttää. Myös
17444: kansatieteellinen tutkimus ym. tarvitsee myö-
17445: hemmin tietoa vanhoista työtavoista ja -välineis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17446: tä. loppuvien ammattien, työtapojen ja
17447: Eräs tapa siirtää tietoa tuleville sukupolville -vå'lineiden sekä työpaikkojen suunnitel-
17448: olisi suunnitellusti tallentaa filmille perinpohjai- ma/liseksi tallentamiseksi filmille.
17449:
17450: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
17451:
17452: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Elo
17453: Matti Kuusio Reijo Lindroos
17454: 456 1985 vp.
17455:
17456: Toivomusaloite n:o 423
17457:
17458:
17459:
17460:
17461: Rusanen ym.: Alueellisen oopperatoiminnan tukemisesta
17462:
17463:
17464: Eduskunnalle
17465:
17466: Vuonna 1968 perustettuun Suomen Ooppera- Tällä hetkellä on tilanne sellainen, että valtion
17467: liittoon kuuluu jäseninä 10 vakinaista ooppera- tulo- ja menoarvion momentilta 29.90.52.27
17468: tuotantoa alueellaan ylläpitävää oopperayhdistys- myönnetään avustuksia myös sellaisille yhdistyk-
17469: tä. Alueellisesti yhdistysten toiminta kattaa koko sille, jotka eivät säännöllisesti tuota oopperaesi-
17470: maan. tyksiä. Muuttamalla ko. momentin nimike 'oop-
17471: Näillä oopperayhdistyksillä oli vuonna 1983 perayhdistykset' nimikkeeksi 'alueellinen ooppe-
17472: yhteensä 103 esitystä ja 51 260 katsojaa. Ensi- ratoiminta' voitaisiin momentin varat ilmeisesti
17473: iltojen määrä oli 11. kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin.
17474: Yhdistysten keskimääräinen valtionavustus oli
17475: vuonna 1983 72 000 markkaa, eli 14,90 markkaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17476: jokaista pääsylippua kohden. Katsojat muodosti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17477: vat 20 o/o kaupunkien sinfoniaorkestereiden kuu- sen,
17478: lijoista.
17479: Alueellisen oopperatoimintamme turvaamisek-
17480: si ja kehittämiseksi olisi alueellisen oopperatuo- että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimen-
17481: tannon säädökset tarkistettava ja valtionavus- piteisiin alueellt'sten siiiinnöllistii ooppera-
17482: tukset kohdennettava sellaiseen oopperatoimin- toimintaa harjoittavien oopperayhdistys-
17483: taan, joka säännöllisesti tuottaa oopperaesityksiä. ten toiminnan turvaamiseksi.
17484:
17485: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
17486:
17487: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
17488: 1985 vp. 457
17489:
17490: Toivomusaloite n:o 424
17491:
17492:
17493:
17494:
17495: Saari ym.: Erityiskansanopistojen käyttömenojen valtionosuusjärjes-
17496: telmän epäkohtien poistamisesta
17497:
17498:
17499: Eduskunnalle
17500:
17501: Kansanopistojen käyttömenojen valtionosuu- kustannettavaksi. Voimavaroiltaan suhteellisen
17502: den suuruus on normitettu oppilaskohtaisesti. pienen kunnan on kohtuutonta edellyttää maksa-
17503: Tällä periaatteella on eräitä hyviä puolia. Esimer- van näitä menoja, ovathan Lehtimäen erityiskan-
17504: kiksi moninkertaista hallinnollista byrokratiaa on sanopiston opiskelijat tulleet opistoon kautta ko-
17505: voitu vähentää. Lehtimäen erityiskansanopiston ko valtakunnan. Lisäksi Lehtimäen erityiskansa-
17506: kohdalla oppilaskohtainen normitus ei kuiten- nopisto tekee aivan ensiarvoisen tärkeää työtä
17507: kaan ole valtakunnan keskiarvoihin perustuvana maamme kehitysvammaisten kouluttamisen ja
17508: oikeudenmukainen. Hoidetaanbao Lehtimäen yhteiskuntaan sopeuttamisen puolesta.
17509: erityiskansanopistossa normaalin kansanopisto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17510: koulutuksen ohella oppilaina olevia kehitysvam- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17511: maisia kaikkina sisäoppilaitoksen seitsemänä vii-
17512: sen,
17513: konpäivänä monesti vielä lähes kellon ympäri.
17514: Luonnollisesti tästä aiheutuu valtakunnallisiin,
17515: enimmäkseen terveillä oppilailla mitoitettuihin että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
17516: normeihin verrattuna runsaasti ylimääräisiä kus- erityiskansanopistojen käyttömenojen val-
17517: tannuksia. Ylimääräisten käyttömenojen maksa- tionosuusjärjestelmässä olevien epäkoh-
17518: minen on monesti siirtynyt Lehtimäen kunnan tien poistamiseksi.
17519:
17520: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17521:
17522: Aapo Saari Juhani Tuomaala Jukka Vihriälä
17523:
17524:
17525:
17526:
17527: 58 4285002025
17528: 458 1985 vp.
17529:
17530: Toivomusaloite n:o 425
17531:
17532:
17533:
17534:
17535: Saarikoski: Maatalousalan täydennyskoulutusyksikön perustamisesta
17536: Vaasan korkeakoulun alaisuuteen
17537:
17538:
17539: Eduskunnalle
17540:
17541: Vaasan lääni on erittäin suuresti riippuvainen mättä valtakunnan suurinta. Käytännön syistä
17542: maataloudesta ja sen sivuelinkeinoista sekä maa- johtuen koulutuksen tulisi sijoittua lähelle kou-
17543: taloutta lähellä olevista muista elinkeinoista. lutettavia. Niinpä maatalouden korkeakou-
17544: Näiden alojen nopeasta kehityksestä ja alalla lutasoinen täydennyskoulutusyksikkö, jonka
17545: toimivien ihmisten aikoinaan suhteellisen vähäi- suunnitteluun Helsingin yliopiston maa- ja met-
17546: seksi jääneestä koulutuksesta johtuen alalla vallit- sätaloustieteellinen tiedekunta osallistuisi, pitäisi
17547: see huutava puute korkeatasoisesta täydennys- perustaa Vaasan korkeakoulun yhteyteen ja tar-
17548: koulutuksesta. vittaessa hajasijoittaa Vaasan läänissä niille paik-
17549: Maassamme toimii maataloudellinen tiedekun- kakunnille, joilla koulutus voitaisiin elinvoimai-
17550: ta ainoastaan Helsingin yliopistossa, ja sekin on sesti järjestää.
17551: joutunut rajoittamaan opiskelijamääränsä liian
17552: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
17553: pieneksi, jos verrataan maatalouden useitakin
17554: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17555: erityistarpeita. Näistä voidaan mainita ainakin
17556: sellaiset maatalouden sivuelinkeinot kuin turkis-
17557: tarhaus, lasinalaisviljely ja maataloustuotteiden että haiHtus ryhtyisi suunnittelu- ja
17558: pienimuotoinen jatkojalostus ja markkinointi. perustamistoimenpiteisiin maatalousalan
17559: Vaasan läänissä edellä mainitun kaltainen täydennyskoulutusyksikön perustamiseksi
17560: maatalousalan täydennyskoulutustarve on eittä- Vaasan korkeakoulun alaisuuteen.
17561:
17562: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17563:
17564: Helge Saarikoski
17565: 1985 vp. 459
17566:
17567: Toivomusaloite n:o 426
17568:
17569:
17570:
17571:
17572: Sasi ym.: Lastenhoitajien koulutuksen lisäämisestä
17573:
17574:
17575: Eduskunnalle
17576:
17577: Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut pää- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun-
17578: töksen (838/84) sosiaalihuollon ammatillisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17579: henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuk- muksen,
17580: sen (888/83) 9 §:n 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista
17581: koulutuksista, joka mahdollistaa päiväkotiapu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17582: laiskoulutuksella saatavaksi pätevyyden lastenhoi- menpiteisiin lastenhoita;i"en koulutuksen
17583: tajan tehtävään. Päätökseen johtanutta koulutus- lisäämiseksi ja muutoin sellaisiin toimti"n,
17584: vajetta ei voida pitää tyydyttävänä asiantilana. ettei lastenhoita;i"en tehtäviin voida enää
17585: Myös lasten kannalta henkilökunnan riittävä kou- jatkossa valita päiväkotiapulaiskoulutuk-
17586: lutuksellinen pätevyys on äärimmäisen tärkeä. sen omaavia henkilöitä.
17587:
17588: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1985
17589:
17590: Kimmo Sasi Sampsa Aaltio
17591: Lea Kärhä Ben Zyskowicz
17592: 460 1985 vp.
17593:
17594: Toivomusaloite n:o 427
17595:
17596:
17597:
17598:
17599: Skinnari: Määrärahasta Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja
17600: koulutuskeskuksen tutkimusosaston tutkimusjohtajan lahjoitus-
17601: viran perustamiseksi
17602:
17603:
17604: Eduskunnalle
17605:
17606: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja kou- keisimpiä tehtäviä työllisyyskoulutusmääräraho-
17607: lutuskeskuksen antamalla täydennyskoulutuksel- jen tason nostamisen lisäksi on tutkimusosaston
17608: la, avoimen korkeakoulun laajenevalla opetuksel- toiminnan edellyttämän tutkimusjohtajan lahjoi-
17609: la sekä työllisyyskurssitoiminnalla ja erillistutki- tusviran perustaminen.
17610: muksilla on keskeinen merkitys maakunnalle.
17611: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17612: Koska Päijät-Hämeeseen ei ole voitu järjestää
17613: hyväksyttäväksi toivomuksen,
17614: varsinaista korkeakouluopetusta, on Helsingin
17615: yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuk-
17616: sen merkitys yliopistotiedon siirtämisessä yhteis- että hallitus ottaisi valtion vuoden
17617: kunnan eri osiin alueen kehittämisen kannalta 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
17618: ensiarvoisen tärkeää. Koulutus tukee myös viin mäliriirahan Helsingin yliopiston Lah-
17619: maamme muita osia. den tutkimus- ja koulutuskeskuksen tut-
17620: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen toi- kimusosaston toiminnalle vålttåmå"ttö-
17621: mintaedellytysten turvaaminen ja edelleen kehit- män tutkimusjohtajan lahjoitusviran pe-
17622: täminen on maakunnan keskeinen tavoite. Kes- rustamiseksi.
17623: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17624:
17625: Jouko Skinnari
17626: 1985 vp. 461
17627:
17628: Toivomusaloite n:o 428
17629:
17630:
17631:
17632:
17633: Skinnari: Määrärahasta Lahden ammattikoulun lisärakennus- Ja
17634: saneeraushankkeen toteuttamiseksi
17635:
17636:
17637: Eduskunnalle
17638:
17639: Lahden ammattikoulun viimeisen rakennusvai- seen liittyy kalustokustannuksia vuonna 1986
17640: heen rakentamislupahakemus on vireillä. Lisära- 0,433 mmk.
17641: kennuksen kokonaiskustannukset ovat 11,268 Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17642: mmk ja ne ajoittuvat vuosille 1985 8,130 mmk ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
17643: 1986 3,138 mmk. Kalustohankinnan kustannuk-
17644: set ovat 6,4 mmk, josta vuoden 1986 osuus on että hallitus ottaisi valtion vuoden
17645: 3,9 mmk. Tämän lisäksi on vuosina 1985-1986 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
17646: toteutettavana 901 m 2 :n saneeraus, jonka kustan- vät määrärahat Lahden ammattikoulun
17647: nukset ovat 1,07 mmk. Tähän saneeraushankkee- lisärakennus- ja saneeraushankkeen to-
17648: teuttamista varten.
17649:
17650: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17651:
17652: Jouko Skinnari
17653: 462 1985 vp.
17654:
17655: Toivomusaloite n:o 429
17656:
17657:
17658:
17659:
17660: Skön ym.: Määrärahasta opintorahan perusosan määrän korottami-
17661: seksi kaikilla koulutusasteilla
17662:
17663:
17664: Eduskunnalle
17665:
17666: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- torahan osuudessa pitää pyrkiä tavoitteeseen,
17667: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän ta- jossa se viiden seuraavan vuoden kuluessa muo-
17668: kia velkaantuminen on vastavalmistuneen suu- dostaa puolet koko opintotuesta. Samoin opinto-
17669: rimpia ongelmia. Esimerkiksi vuonna 1983 val- tuen määrässä on pyrittävä valtion A 1 palkka-
17670: mistuneen korkeakouluopiskelijan keskimääräi- luokkaan verrattavaan tulotasoon. Tavoitteena on
17671: nen lainamäärä oli 32 712 mk. saattaa opiskelijat kohtuullisen vähimmäistoi-
17672: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske- meentuloturvajärjestelmän piiriin.
17673: lun jälkeistä toimeentuloa. Tällöin ansiot ovat Edellä olevan petusteella ehdotamme edus-
17674: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17675: voi olla vaikea saada ja opiskelija-asunnosta on
17676: lähdettävä pois. Monen nuoren vastavalmistu- että hallitus ottaisi valtion vuoden
17677: neen edessä on lainakierre: opintolainaa, asunto- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
17678: lainaa ... vät määrärahat opintorahan perusosan
17679: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- määrän nostamiseksi kaikilla koulutusas-
17680: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin- tetila 3 000 markkaan.
17681:
17682: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17683:
17684: Pentti Skön Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
17685: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
17686: 1985 vp. 463
17687:
17688: Toivomusaloite n:o 430
17689:
17690:
17691:
17692:
17693: Skön ym.: Opintotukilain mukaisen korkotuen maksamisajan pi-
17694: dentämisestä
17695:
17696:
17697: Eduskunnalle
17698:
17699: Vastavalmistuneet juuri opintonsa paattaneet noidankehää voidaan helpottaa. Yksi keino on
17700: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin vastavalmistuneen opiskelijan korkotuen pidentä-
17701: huonommassa asemassa. Heillä on edessä muutto minen 1, 5 vuodesta 3 vuoteen.
17702: pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
17703: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17704: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat-
17705: taa monelle olla ylivoimainen. että hallitus vuoden 1986 valtion tulo-
17706: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
17707: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- dessä ryhtyisi toimzin opintotukilain
17708: kaan, kun otetaan huomioon piilotyöttömyys, 7 §:n 2 momentin muuttamiseksi siten,
17709: vajaatyöllisyys ja koulutustaan vastaamatonta työ- että korkotuen maksaminen lopetetaan
17710: tä tekevät, nousee akateemisten työttömyyspro- kolmen vuoden kuluttua ensimmäisestä
17711: sentti jopa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaikka saisikin 1 §:ssä tarkoitettujen opintojen päätty-
17712: koulutustaan vastaavaa työtä, palkkatulot ovat miskuukautta seuraavasta koronmaksu-
17713: niin pienet, että vastavalmistunut nuori ei pysty päivästä kuitenkin viimeistään 15,5 vuo-
17714: saavuttamaan edes kohtuullista elintasoa. Tätä den kuluttua siitä, kun lainaerä on en-
17715: juuri opintonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa simmäisen kerran nostettu.
17716:
17717: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17718:
17719: Pentti Skön Mikko Vainio
17720: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
17721: 464 1985 vp.
17722:
17723: Toivomusaloite n:o 431
17724:
17725:
17726:
17727:
17728: Skön ym.: Opintotuen tarveharkintaikärajan laskemisesta
17729:
17730:
17731: Eduskunnalle
17732:
17733: Vanhempien tuloihin ja varallisuuteen kohdis- vanhemmille enty1s1a vaatimuksia opiskelevien
17734: tuva tarveharkinta alle 24-vuotiaille opintorahan lastensa elatuksesta. Pahimmillaan se saattaa joh-
17735: asumislisää ja alle 19-vuotiaille myös opintorahan taa entistä suurempaan koulutukselliseen eri-
17736: perusosaa myönnettäessä on yksi suurimmista arvoisuuteen. Jo nyt on havaittavissa aiemmista
17737: opintotuen epäkohdista. Se asettaa täysi-ikäiset sosiaaliluokista tulevien opiskelijoiden määrän
17738: mutta alle 24-vuotiaat nuoret eriarvoiseen ase- laskua.
17739: maan yli 24-vuotiaiden kanssa. Tällainen eri-
17740: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17741: arvoisuus ei ole perusteltua. 18 vuotta täyttänyt
17742: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17743: ihminen on Suomessa täysi-ikäinen ja velvollinen
17744: huolehtimaan itsestään myös taloudellisesti.
17745: Opintotuen tarveharkinnan ikärajan pitäminen että hallitus ryhtyisi vuoden 1986 val-
17746: normaalia täysi-ikäisyysikärajaa korkeampana es- tion tulo- ja menoarvioesityksen laadin-
17747: tää nuoren taloudellista ja sosiaalista itsenäisty- nan yhteydessä toimiin opintotuen tarve-
17748: mistä ja pidentää nuoruutta keinotekoisesti. Tar- harkintaikärajan laskemiseksi normaaliin
17749: veharkintaikärajan noudattaminen asettaa myös täysi-ikäisyysikärajaan.
17750:
17751: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17752:
17753: Pentti Skön Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
17754: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
17755:
17756:
17757:
17758:
17759: \
17760: 1985 vp. 465
17761:
17762: Toivomusaloite n:o 432
17763:
17764:
17765:
17766:
17767: Skön ym.: Opintorahan asumislisän maksukäytännön muutta-
17768: misesta ympärivuotiseksi
17769:
17770:
17771: Eduskunnalle
17772:
17773: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- mässä ja pimeässä Suomessa asuminen muodos-
17774: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausil- taa välttämättömän ja tärkeän hyvinvoinnin teki-
17775: ta, pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opis- jän, myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että
17776: kelija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympä- opiskelija joutuisi maksamaan jopa 50 % opinto-
17777: rivuotista vuokranperintää. Näin opiskelija jou- tuen koko arvosta pelkkänä vuokrana.
17778: tuu maksamaan kolme kuukautta vuodessa yksin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17779: oman asumisensa. Kesäajalta asumislisä myönne- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17780: tään vain jos opiskelija opiskelee myös kesäkuu-
17781: kaudet. Huomattava osa opiskelijois.ta joutuu että hallitus ryhtyisi vuoden 1986 val-
17782: kuitenkin työskentelemään kesäaikaisin, usein tion tulo- ja menoarvioesitystä valmistel-
17783: myös toisella paikkakunnalla, kuin missä opiske- lessaan toimiin opintorahan asumislisän
17784: lija-asunto sijaitsee. Näin hän joutuu maksamaan maksukäytännön muuttamiseksi ympän·-
17785: asumiskuluja kahdesta asunnosta kesäisin. Kyl- vuotiseksi.
17786:
17787: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17788:
17789: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
17790: Lea Mäkipää Mikko Vainio
17791:
17792:
17793:
17794:
17795: 59 4285002025
17796: 466 1985 vp.
17797:
17798: Toivomusaloite n:o 433
17799:
17800:
17801:
17802:
17803: Skön ym.: Määrärahasta erityisen tuen myöntämiseksi velkaantu-
17804: neille opiskelijoille
17805:
17806:
17807: Eduskunnalle
17808:
17809: Opiskelijoiden joukossa on ryhmiä, joiden ta- Erityisen korkotuen kohdistaminen opiskelijoi-
17810: loudellinen tila on erityisen vaikea. Yksi tällai- hin, joiden opintolainan korkomenot ovat suu-
17811: nen ryhmä on paljon velkaantuneet opiskelijat. ret, on perusteltua. Tämä erityinen korkotuki
17812: Yli 30 000 markan velan saa jo 3 vuoden opinto- voidaan hoitaa joko korkotukena tai erityiso-
17813: lainoista, koska opintotuen vuosittaiset lainamää- pintorahana paljon velkaantuneille opiskelijoille.
17814: rät ovat ylittäneet yli 10 000 mk. Sen lisäksi, että Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17815: opiskelija joutuu maksamaan takaisin opintolai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17816: nansa, hän joutuu maksamaan siitä korkoja myös
17817: opiskeluajalta. Suuren lainan hoitokulut ovat että hallitus ottaisi vuoden 1986 val-
17818: huomattavat jo opiskeluaikana. Neljän vuoden tion tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät
17819: opiskelun jälkeen opiskelija joutuu maksamaan määrärahat Valtion opintotukikeskuksen
17820: lähes 2 000 mk vuodessa pelkkiä opintolainan veivoittamiseksi selvittämään, mikä on
17821: korkoja. Opintorahan perusosa kuluu tällöin ko- paras mahdollinen tapa kohdentaa eri-
17822: konaan korkojen maksuun. tyistukea runsaasti velkaantuneiszin opis-
17823: kelijoihin, ja asiantilan korjaamiseksi.
17824:
17825: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17826:
17827: Pentti Skön Reino Jyrkilä
17828: Lea Mäkipää Mikko Vainio
17829: 1985 vp. 467
17830:
17831: Toivomusaloite n:o 434
17832:
17833:
17834:
17835:
17836: Skön ym.: Määrärahasta opiskelija-asuntojen rakentamisen tehosta-
17837: miseksi
17838:
17839:
17840: Eduskunnalle
17841:
17842: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrel- ne on syksyisin kun uudet opiskelijat aloittavat
17843: la ole parantunut sille asetettujen vaatimusten opintojaan.
17844: mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on huutava Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17845: pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija-asuntotuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17846: tanto ei ole saavuttanut sille asetettuja tingittyjä-
17847: kään tavoitteita. Tuloksena on ollut, että esim. että hallitus ottaisi valtion vuoden
17848: vuonna 1984 vain noin puolet opiskelija-asunto- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen rtittä-
17849: säätiöihin hakeneista sai asunnon. Vaikein tilan- vät määrärahat opiskelzja-asuntojen ra-
17850: ne oli Helsingissä, jossa paikallinen asuntosäätiö kentamisen toteuttamiseksi opetusminis-
17851: pystyi tarjoamaan asunnon vain _37 % :lle hak~ teriön opiskelija-asuntoneuvottelukunnan
17852: neista. Käytännössä tämä tarkomaa, että nom suosittamaksi 2 000 opiskelija-asunnon
17853: 8 000 opiskelijaa jäi vaille säätiön tarjoamaa määräksi vuonna 1986 sekä valtion ja
17854: asuntoa. Edellä esitetyt luvut ovat koko vuoden kuntien omapääomaosuusavustuksen ko-
17855: lukuja eivätkä siten osoita, miten hirvittävä tilan- rottamiseksi 10 %:/Ia.
17856:
17857: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17858:
17859: Pentti Skön Reino Jyrkilä
17860: Lea Mäkipää Mikko Vainio
17861: 468 1985 vp.
17862:
17863: Toivomusaloite n:o 435
17864:
17865:
17866:
17867:
17868: Skön ym.: Pieksämäen Tahiniemen korttelikoulun rakentamisesta
17869: aiheutuneiden kulujen maksamisesta
17870:
17871:
17872: Eduskunnalle
17873:
17874: Tahiniemen korttelikoulun rakentaminen korttelikoululle, vaan rahoituksen tulisi tapahtua
17875: Pieksämäen kaupungissa olisi aloitettava vuonna ainakin vuoden 1986 tulo- ja menoarvion yhtey-
17876: 198 5. Tahiniemi on erillinen alue, ja lasten dessä. Pieksämäen kaupunki menetti kantokyky-
17877: koulunkäyntiin liittyy erittäin vaarallinen koulu- luokan ja on taloudellisesti tiukalla.
17878: tie, jonka aiheuttamia vaaroja ei voi poistaa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
17879: muuten kuin rakentamalla tälle alueelle kortteli- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17880: koulu. Tätä puoltaa myös tutkimus oppilas-
17881: määristä. Tällä hetkellä oppilaat kuljetetaan kou- että hallitus ryhtyisi toimiin Pieksii-
17882: luun autolla. må'en Tahiniemen korttelikoulun raken-
17883: Koulujen rahoituksessa on osittain siirrytty tamisesta aiheutuvien kulujen maksami-
17884: jälkirahoitukseen. Tätä ei toivoisi Tahiniemen seksi vuoden 1986-1987 aikana.
17885:
17886: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17887:
17888: Pentti Skön Reino Jyrkilä
17889: Lea Mäkipää Mikko Vainio
17890: 1985 vp. 469
17891:
17892: Toivomusaloite n:o 436
17893:
17894:
17895:
17896:
17897: Skön ym.: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen peruskorjauksen aloit-
17898: tamisesta Saarijärvellä
17899:
17900:
17901: Eduskunnalle
17902:
17903: Saarijärven kunnassa sijaitsevan Tarvaalan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
17904: maatalousoppilaitoksen oppilasasuntola on pääs- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17905: syt pahasti capistumaan ja on peruskorjauksen
17906: tarpeessa. Oppilasasuntolan huono kunto ja että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimiin
17907: puutteellinen varustetaso vaikuttavat luonnolli- Saanjärven kunnassa sijaitsevan Tarvaalan
17908: sesti haitallisesti oppilaiden viihtyvyyteen ja alen- maatalousoppilaitoksen peruskorjauksen
17909: tavat näin opiskelumotivaatiota. aloittamiseksi.
17910:
17911: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17912:
17913: Pentti Skön Lea Mäkipää
17914: Reino Jyrkilä Mikko Vainio
17915: 470 1985 vp.
17916:
17917: Toivomusaloite n:o 437
17918:
17919:
17920:
17921:
17922: Starast: Määrärahasta opintorahan perusosan määrän korottamiseksi
17923: kaikilla koulutusasteilla
17924:
17925:
17926: Edu-skunnalle
17927:
17928: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- torahan osuudessa pitaa pyrkiä tavoitteeseen,
17929: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän ta- jossa se viiden seuraavan vuoden kuluessa muo-
17930: kia velkaantuminen on vastavalmistuneen suu- dostaa puolet koko opintotuesta. Samoin opinto-
17931: rimpia ongelmia. Esimerkiksi vuonna 1983 val- tuen määrässä on pyrittävä valtion A 1 palkka-
17932: mistuneen korkeakouluopiskelijan keskimääräi- luokkaan verrattavaan tulotasoon. Tavoitteena
17933: nen lainamäärä oli 32 712 mk. on saattaa opiskelijat kohtuullisen vähimmäistoi-
17934: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske- meentuloturvajärjestelmän piiriin.
17935: lun jälkeistä toimeentuloa. Tällöin ansiot ovat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17936: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa hyväksyttäväksi toivomuksen,
17937: voi olla vaikea saada ja opiskelija-asunnosta on
17938: lähdettävä pois. Monen nuoren vastavalmistu- että hallitus ottaisi valtion vuoden
17939: neen edessä on lainakierre: opintolainaa, asunto- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen ni"ttå·-
17940: lainaa ... vät määrärahat opintorahan perusosan
17941: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- määrän nostamiseksi kaikilla koulutus-
17942: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin- astetila 3 000 markkaan.
17943:
17944: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17945:
17946: Pekka Starast
17947: 1985 vp. 471
17948:
17949: Toivomusaloite n:o 438
17950:
17951:
17952:
17953:
17954: Stenius-Kaukonen ym.: Opintotuen tarveharkintaikärajan laskemi-
17955: sesta täysi-ikäisyysikärajaan
17956:
17957:
17958: Eduskunnalle
17959:
17960: Vanhempien tuloihin ja varallisuuteen kohdis- vanhemmille erityisiä vaatimuksia opiskelevien
17961: tuva tarveharkinta alle 24-vuotiaille opintorahan lastensa elatuksesta. Pahimmillaan se saattaa joh-
17962: asumislisää ja alle 19-vuotiaille myös opintorahan taa entistä suurempaan koulutukselliseen eriar-
17963: perusosaa myönnettäessä on yksi suurimmista voisuuteen. Jo nyt on havaittavissa aiemmista
17964: opintotuen epäkohdista. Se asettaa täysi-ikäiset sosiaaliluokista tulevien opiskelijoiden määrän
17965: mutta alle 24-vuotiaat nuoret eriarvoiseen ase- laskua.
17966: maan yli 24-vuotiaiden kanssa. Tällainen eriar-
17967: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17968: voisuus ei ole perusteltua. 18 vuotta täyttänyt
17969: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17970: ihminen on Suomessa täysi-ikäinen ja velvollinen
17971: huolehtimaan itsestään myös taloudellisesti.
17972: Opintotuen tarveharkinnan ikärajan pitäminen että hallitus ryhtyisi vuoden 1986 val-
17973: normaalia täysi-ikäisyysikärajaa korkeampana es- tion tulo- ja menoarvioesityksen laadin-
17974: tää nuoren taloudellista ja sosiaalista itsenäisty- nan yhteydessä toimiin opintotuen tarve-
17975: mistä ja pidentää nuoruutta keinotekoisesti. Tar- harkintaikärajan laskemiseksi normaaliin
17976: veharkintaikärajan noudattaminen asettaa myös täysi-zkäisyysikärajaan.
17977:
17978: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17979:
17980: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa
17981: Heli Astala Pekka Leppänen
17982: 472 1985 vp.
17983:
17984: Toivomusaloite n:o 439
17985:
17986:
17987:
17988:
17989: Stenius-Kaukonen ym.: Opintorahan asumislisän maksukäytännön
17990: muuttamisesta ympärivuotiseksi
17991:
17992:
17993: Eduskunnalle
17994:
17995: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- mässä ja pimeässä Suomessa asuminen muodos-
17996: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausil- taa välttämättömän ja tärkeän hyvinvoinnin teki-
17997: ta, pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opis- jän, myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että
17998: kelija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympä- opiskelija joutuisi maksamaan jopa 50 % opinto-
17999: rivuotista vuokranperintää. Näin opiskelija jou- tuen koko arvosta pelkkänä vuokrana.
18000: tuu maksamaan kolme kuukautta vuodessa yksin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18001: oman asumisensa. Kesäajalta asumislisä myönne- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18002: tään vain jos opiskelija opiskelee myös kesäkuu-
18003: kaudet. Huomattava osa opiskelijoista joutuu että hallitus ryhtyisi valtion vuoden
18004: kuitenkin työskentelemään kesäaikaisin, usein 1986 tulo- ja menoarvioesitystä valmistel-
18005: myös toisella paikkakunnalla, kuin missä opiske- lessaan toimiin opintorahan asumislisän
18006: lija-asunto sijaitsee. Näin hän joutuu maksamaan maksukäytännön muuttamiseksi ympäri-
18007: asumiskuluja kahdesta asunnosta kesäisin. Kyl- vuotiseksi.
18008:
18009: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18010:
18011: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa
18012: Heli Astala Pekka Leppänen
18013: 1985 vp. 473
18014:
18015: Toivomusaloite n:o 440
18016:
18017:
18018:
18019:
18020: Särkijärvi: Määrärahasta opintorahan perusosan määrän korottami-
18021: seksi kaikilla koulutusasteilla
18022:
18023:
18024: Eduskunnalle
18025:
18026: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- torahan osuudessa pitaa pyrkiä tavoitteeseen,
18027: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän ta- jossa se viiden seuraavan vuoden kuluessa muo-
18028: kia velkaantuminen on vastavalmistuneen suu- dostaa puolet koko opintotuesta. Samoin opinto-
18029: rimpia ongelmia. Esimerkiksi vuonna 1983 val- tuen määrässä on pyrittävä valtion A 1 palkka-
18030: mistuneen korkeakouluopiskelijan keskimääräi- luokkaan verrattavaan tulotasoon. Tavoitteena on
18031: nen lainamäärä oli 32 712 mk. saattaa opiskelijat vähimmäistoimeentulojärjes-
18032: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske- telmän piiriin.
18033: lun jälkeistä toimeentuloa. Tällöin ansiot ovat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18034: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa hyväksyttäväksi toivomuksen,
18035: voi olla vaikea saada ja opiskelija-asunnosta on
18036: lähdettävä pois. Monen nuoren vastavalmistu- että hallitus ottaisi valtion vuoden
18037: neen edessä on lainakierre: opintolainaa, asunto- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen n"ittä-
18038: lainaa ... vät määrärahat opintorahan perusosan
18039: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- määrän nostamiseksi kailuJia koulutusas-
18040: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin- tetila 3 000 markkaan.
18041: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
18042:
18043: Jouni J. Särkijärvi
18044:
18045:
18046:
18047:
18048: 60 4285002025
18049: 474 1985 vp.
18050:
18051: Toivomusaloite n:o 441
18052:
18053:
18054:
18055:
18056: Särkijärvi: Opintorahan asumislisän maksukäytännön muuttamises-
18057: ta ympärivuotiseksi
18058:
18059:
18060: Eduskunnalle
18061:
18062: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- mässä ja pimeässä Suomessa asuminen muodos-
18063: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausil- taa välttämättömän ja tärkeän hyvinvoinnin teki-
18064: ta, pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opis- jän, myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että
18065: kelija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympä- opiskelija joutuisi maksamaan jopa 50 % opinto-
18066: rivuotista vuokranperintää. Näin opiskelija jou- tuen koko arvosta pelkkänä vuokrana.
18067: tuu maksamaan kolme kuukautta vuodessa yksin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18068: oman asumisensa. Kesäajalta asumislisä myönne- hyväksyttäväksi toivomuksen,
18069: tään vain jos opiskelija opiskelee myös kesäkuu-
18070: kaudet. Huomattava osa opiskelijoista joutuu että hallitus ryhtyisi vuoden 1986 val-
18071: kuitenkin työskentelemään kesäaikaisin, usein tion tulo- ja menoarviota valmistellessaan
18072: myös toisella paikkakunnalla, kuin missä opiske- toimiin opintorahan asumislisän maksu-
18073: lija-asunto sijaitsee. Näin hän joutuu maksamaan käytännön muuttamiseksi ympän·vuoti-
18074: asumiskuluja kahdesta asunnosta kesäisin. Kyl- seksi.
18075:
18076: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
18077:
18078: Jouni ). Särkijärvi
18079: 1985 vp. 475
18080:
18081: Toivomusaloite n:o 442
18082:
18083:
18084:
18085:
18086: Söderström: Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelmassa tar-
18087: koittujen opetushenkilöstön virkojen perustamisesta
18088:
18089:
18090: Eduskunnalle
18091:
18092: Valtioneuvoston 24.1.1985 vahvistamassa kor- män tavoitteen toteutuminen edellyttäisi virko-
18093: keakoululaitoksen kehittämissuunnitelmassa jen määrän merkittävää lisäystä. Maamme kor-
18094: 1985-1986 todetaan, että korkeakoulujen "ke- keakoulujen opetus- ja tutkimuspanoksen sekä
18095: hittämislainsäädännön edellyttämän pääaloittai- kehittämislainsäädännön toteuttamisen kannalta
18096: sen tavoitteen saavuttaminen ilman korkeakou- on näitä virkoja sekä edellä mainittuja opetus-
18097: lujen välisiä virkojen ja toimien siirtoja edellyttäi- henkilöstön virkoja pidettävä ehdottoman välttä-
18098: si opettajavoimien lisäämistä 130:llä vuonna mättöminä.
18099: 1986. - - Tämän lisäksi korkeakouluittaisten
18100: Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18101: tavoitteiden toteuttaminen vaatisi noin 100 opet- muksen,
18102: tajaa lisää, mikäli korkeakoulujen sisäiset virka-
18103: järjestelyt toteutetaan." Suunnitelmassa on siis
18104: todettu, että vuonna 1986 päättyvän korkeakou- että hallitus ryhtyisi valtion vuoden
18105: lujen kehittämislain toteuttaminen edellyttäisi 1986 tulo- ja menoarvioesityksen laadin-
18106: yhteensä 230 uuden opetusviran perustamista nan yhteydessä toimiin turvatakseen kor-
18107: maamme korkeakouluihin vuoden 1986 aikana. keakoululaitoksen kehittämissuunnitel-
18108: Suunnitelmassa ei kuitenkaan tehdä yksiselitteis- massa 1985-1986 mainittujen 230 uu-
18109: tä päätöstä asiasta. Muun kuin opetushenkilöstön den opetusviran perustamisen maamme
18110: virkojen osalta asetetaan suunnitelmassa tavoit- korkeakouluihin ja muun kuin opetus-
18111: teeksi, "että muuta henkilökuntaa olisi keski- henkzlöstön virkojen määrän riittävän li-
18112: määrin saman verran kuin opettajia''. Myös tä- säyksen.
18113:
18114: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18115:
18116: Sten Söderström
18117: 476 1985 vp.
18118:
18119: Toivomusaloite n:o 443
18120:
18121:
18122:
18123:
18124: Söderström: Erillisten kasvatustieteellisten opintojen järjestämisestä
18125: vanhan tutkintojärjestelmän mukaan aineenopettajiksi opiskele-
18126: ville
18127:
18128:
18129: Eduskunnalle
18130:
18131: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti tävä erityistoimenpiteisiin syntyneen siirtymävai-
18132: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- heen ongelman (joka pääosin poistuu luonnollis-
18133: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) ta tietä vuoteen 1987-89 mennessä) ratkaisemi-
18134: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- seksi.
18135: luosa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18136: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes- muksen,
18137: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea-
18138: kouluissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn,
18139: tutkintojärjestelmän mukaan. Näiden opetushar- jozlla aineenopettajien erillisten kasvatus-
18140: joittelu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisi- tieteellisten opintojen järjestämiseen koh-
18141: nä kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin dennettaiszin lisäresursseja vähintään mtl-
18142: pääseminen on osoittautunut kuitenkin ongel- joona markkaa siten, että vanhan tutkin-
18143: malliseksi, sillä opettajankoulutusyksiköiden ope- tojärjestelmän mukaan aineenopettajiksi
18144: tusresurssit ovat menneet lähes kokonaan uuden opiskelevat eivät joutuisi heikompaan
18145: järjestelmän mukaan opiskelevien opetusharjoit- asemaan kuin uuden tutkintojärjestelmän
18146: telun järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi ryhdyt- mukaan opiskelevat.
18147:
18148: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18149:
18150: Sten Söderström
18151: 1985 vp. 477
18152:
18153: Toivomusaloite n:o 444
18154:
18155:
18156:
18157:
18158: Söderström: Rauhanyliopistohankkeen toteuttamista koskevan selvi-
18159: tyksen laatimisesta
18160:
18161:
18162: Eduskunnalle
18163:
18164: Maassamme tehdään rauhantutkimusta eri kor- tätä toimintaa varten ovat äärimmäisen niukat ja
18165: keakouluissa, Tampereen rauhantutkimuslaitok- ne saadaan yleensä muuhun toimintaan varatuis-
18166: sessa ja yliopistoissa. Varsinaista koordinaatioelin- ta määrärahoista.
18167: tä ja suunnittelua rauhantutkimuksen, rauhan- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18168: kasvatuksen ym. rauhantyöhön liittyvän toimin- hyväksyttäväksi toivomuksen,
18169: nan edesauttamiseksi ei maassamme kuitenkaan
18170: ole. Tutkijoiden keskuudessa käsite rauhanyli- että hallitus selvittäisi mahdollisuuden
18171: opisto on saanut laajaa kannatusta. Sen tarkoi- ''Rauhanyliopisto '' -hankkeen toteutta-
18172: tuksena olisi nimenomaan tämän toiminnan miseksi päämääränä tutkimustoiminnan
18173: koordinointi ja tieteellisen yhteisön luominen avustaminen, koordinointi ja kaikinpuo-
18174: tämän kysymyskokonaisuuden ympärille. linen edistäminen rauhankysymyksissä ja
18175: Opettajankoulutuksessa rauhankasvatus on että hallitus vuosittain ottaisi tulo- ja
18176: vasta päässyt alulle, monissa opettajanvalmistus- menoarvioesitykszin riittävän rahamäärän
18177: laitoksissa sitä ei vielä ollenkaan ole. Resurssit ''Rauhanyliopisto ''-hanketta varten.
18178:
18179: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
18180:
18181: Sten Söderström
18182: 478 1985 vp.
18183:
18184: Toivomusaloite n:o 445
18185:
18186:
18187:
18188:
18189: Toiviainen: Määrärahasta erityisen tuen myöntämiseksi velkaantu-
18190: neille opiskelijoille
18191:
18192:
18193: Eduskunnalle
18194:
18195: Opiskelijoiden joukossa on ryhmiä, joiden ta- Erityisen korkotuen kohdistaminen opiskelijoi-
18196: loudellinen tila on erityisen vaikea. Yksi tällai- hin, joiden opintolainan korkomenot ovat suu-
18197: nen ryhmä on paljon velkaantuneet opiskelijat. ret, on perusteltua. Tämä erityinen korkotuki
18198: Yli 30 000 markan velan saa jo 3 vuoden opinto- voidaan hoitaa joko korkotukena tai erityisopin-
18199: lainoista, koska opintotuen vuosittaiset lainamää- torahana paljon velkaantuneille opiskelijoille.
18200: rät ovat ylittäneet 10 000 mk:n rajan. Sen lisäksi, Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18201: että opiskelija joutuu maksamaan takaisin opin- hyväksyttäväksi toivomuksen,
18202: tolainansa, hän joutuu maksamaan siitä korkoja
18203: myös opiskeluajalta. Suuren lainan hoitokulut että hallitus ottaisi valtion vuoden
18204: ovat huomattavat jo opiskeluaikana. Neljän vuo- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
18205: den opiskelun jälkeen opiskelija joutuu maksa- vät määrärahat Valtion opintotukikeskuk-
18206: maan lähes 2 000 mk vuodessa pelkkiä opintolai- sen veivoittamiseksi selvittämään, mzkä
18207: nan korkoja. Opintorahan perusosa kuluu tällöin on paras mahdollinen tapa kohdentaa
18208: kokonaan korkojen maksuun. erityistukea runsaasti velkaantuneisiin
18209: opiskelzjoihin, ja asiaintzlan korjaami-
18210: seksi.
18211: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18212:
18213: Seppo Toiviainen
18214: 1985 vp. 479
18215:
18216: Toivomusaloite n:o 446
18217:
18218:
18219:
18220:
18221: Toiviainen: Määrärahasta opiskelija-asuntojen rakentamisen tehosta-
18222: miseksi
18223:
18224:
18225: Eduskunnalle
18226:
18227: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrel- tilanne on syksyisin, kun uudet opiskelijat aloit-
18228: la ole parantunut sille asetettujen vaatimusten tavat opintojaan.
18229: mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on huutava Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18230: pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija-asuntotuo- hyväksyttäväksi toivomuksen,
18231: tanto ei ole saavuttanut sille asetettuja tingittyjä-
18232: kään tavoitteita. Tuloksena on ollut, että esim. että hallitus ottaisi valtion vuoden
18233: vuonna 1984 vain noin puolet opiskelija-asunto- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen n.i"ttä-
18234: säätiöihin hakeneista sai asunnon. Vaikein tilan- vät määrärahat opiskelija-asuntojen ra-
18235: ne oli Helsingissä, jossa paikallinen asuntosäätiö kentamisen toteuttamiseksi opetusminis-
18236: pystyi tarjoamaan asunnon vain. 37 % :lle hak~ teriön opiskelija-asuntoneuvottelukunnan
18237: neista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että notn suosittamaksi 2 600 opiskeltja-asunnon
18238: 8 000 opiskelijaa jäi vaille säätiön tarjoamaa määräksi vuonna 1986 sekä valtion ja
18239: asuntoa. Edellä esitetyt luvut ovat koko vuoden kuntien omapääomaosuusavustuksen ko-
18240: lukuja eivätkä vielä edes osoita, miten vaikea rottamiseksi JO %:1/a.
18241:
18242: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18243:
18244: Seppo Toiviainen
18245: 480 1985 vp.
18246:
18247: Toivomusaloite n:o 447
18248:
18249:
18250:
18251:
18252: Tuomaala ym.: Opiskelijoiden opintotuen kehittämisestä
18253:
18254:
18255: Eduskunnalle
18256:
18257: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- torahan osuudessa pitää pyrkiä tavoitteeseen,
18258: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän jossa se viiden seuraavan vuoden kuluessa muo-
18259: takia velkaantuminen on vastavalmistuneen suu- dostaa puolet koko opintotuesta. Samoin opinto-
18260: rimpia ongelmia. Esimerkiksi vuonna 1983 val- tuen määrässä on pyrittävä valtion A 1 palkka-
18261: mistuneen korkeakouluopiskelijan keskimääräi- luokkaan verrattavaan tulotasoon. Tavoitteena on
18262: nen lainamäärä oli 32 712 mk. saattaa opiskelijat kohtuullisen vähimmäistoi-
18263: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske- meentuloturvajärjestelmän piiriin.
18264: lun jälkeistä toimeentuloa. Tällöin ansiot ovat
18265: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18266: voi olla vaikea saada ja opiskelija-asunnosta on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18267: lähdettävä pois. Monen nuoren vastavalmistu-
18268: neen edessä on lainakierre: opintolainaa, asunto-
18269: lainaa ... että hallitus ryhtyisi toimiin opintora-
18270: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- han perusosan måärå'n nostamiseksi kai-
18271: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin- ktlla koulutusastetila 3 000 markkaan.
18272:
18273: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18274:
18275: Juhani Tuomaala Matti Maijala Tytti Isohookana-Asunmaa
18276: Hannele Pokka Hannu Kemppainen Aapo Saari
18277: 1985 vp. 481
18278:
18279: Toivomusaloite n:o 448
18280:
18281:
18282:
18283:
18284: Tuomaala: Lääninurheilijajärjestelmän aikaansaamisesta
18285:
18286:
18287: Eduskunnalle
18288:
18289: Vaasan läänissä ja erityisesti Etelä-Pohjanmaal- koko maahan luotaisiin lääninurheilijaverkosto.
18290: la on virinnyt laaja keskustelu uudenlaisen lää- Hän pitää esityksen tekemistä jopa toivottavana,
18291: ninhiihtäjä- tai lääninurheilijajärjestelmän perus- sillä aina uusia ehdotuksia yhteiskunnan kehit-
18292: tamiseksi toimittaja Olli Mäkysen kehittelemän tyessä tarvitaan ja kaivataan.
18293: idean pohjalta. Vaasan läänin maaherra ja läänin urheilulauta-
18294: Ajatuksena on alunperin ollut, että nimen- kunnan puheenjohtaja Mauno Kangasniemi to-
18295: omaan Juha Mieto valittaisiin Vaasan läänin teaa puolestaan antamassaan lehtilausunnossa
18296: lääninhiihtäjäksi. ''Juha Mieto osaa nuorten seuraavaa: ''Juha Miedosta lääninhiihtäjä, on
18297: kanssa esiintyä ja olla, joten hän olisi siihen hieno idea, mutta ei kuulu läänin urheilulauta-
18298: varmasti aivan pätevä henkilö. Se toimenpide kunnan toimenkuvaan: Tehtävämme on huoleh-
18299: saisi vielä enemmän nuoria innostumaan hiih- tia urheilulaitosten rakentamisesta. Lääninhiihtä-
18300: tourheilusta, jos valittaisiin sellainen vetäjä, joka jän "asiamieheksi" ryhtyminen olisi uusi alue-
18301: kulkisi läänissä esimerkiksi kouluissa ja opastaisi valtaus. Tietysti siitä voidaan epävirallisesti lauta-
18302: nuorisoa", kirjoittaa esimerkiksi Anna-Liisa kunnan kokouksessa keskustella. Ajatus on sinän-
18303: Rinta-Kyttä Kauhajoelta Ilkka-lehdessä. sä hyvä. Kaikki asiat, joilla innostetaan ihmisiä
18304: Ajatus on saanut laajaa kannatusta ei yksin- erilaisten hyvien harrastusten pariin, ovat terve-
18305: omaan urheiluväen, vaan myös muiden kansa- tulleita. Totta kai tätäkin voidaan puolustaa. Jo
18306: laisten keskuudessa. Myös viranomaiset ja mm. se, että asiasta myönteisesti keskustellaan, on
18307: urheilujohtajat ovat suhtautuneet asiaan myön- liikunnalle ja myös hiihdolle eduksi."
18308: teisesti. Olympiakomitean valmennuspäällikkö Kalevi
18309: Opetusministeriön urheilu- ja nuoriso-osaston Tuominen lausuu Ilkka-lehdessä: "Suomessa on
18310: päällikkö Heikki Klemola toteaa lehtilausunnos- kautta aikojen ollut vain muutama urheilija, joka
18311: saan: "Jos Vaasan läänissä ollaan tosissaan aja- täyttäisi lääninurheilijan mitat. Juha Mieto on
18312: massa Juha Mietoa lääninurheilijaksi, niin luon- ollut ylivoimainen urheilun ja liikunnan pr-mies
18313: nollinen etenemistie olisi se, että läänin urheilu- niin Suomessa kuin ulkomaillakin, tuolla nimi-
18314: lautakunta tekisi valmistellun esityksen opetus- tyksellä taattaisiin hänen työnsä jatkuvuus.''
18315: ministeriölle.'' Hänen mielestään Juha Mieto Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18316: urheilijana ja ihmisenä soveltuisi tuollaiseen teh- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18317: tävään mitä parhaiten. Hän arvelee, että läänin-
18318: urheilijan viran perustaminen vaatisi vain lää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18319: nien urheilulautakuntia koskevaan asetukseen tä- lääninurheilija- tai muun vastaavan jär-
18320: tä koskevat lisäykset. Käytännössä se merkitsisi jestelmän perustamiseksi esimerkiksi lää-
18321: sitä, että muissakin lääneissä ruvettaisiin etsi- nien urhezlulautakunnista annettua ase-
18322: mään omaa juha mietoa ja samalla päätöksellä tusta muuttamalla.
18323:
18324: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
18325:
18326: Juhani Tuomaala
18327:
18328:
18329:
18330:
18331: 61 4285002025
18332: 482 1985 vp.
18333:
18334: Toivomusaloite n:o 449
18335:
18336:
18337:
18338:
18339: Uosukainen ym.: Määrärahasta kirjastoautotoiminnan tehosta-
18340: miseksi
18341:
18342:
18343: Eduskunnalle
18344:
18345: Maamme kirjastoverkko voitaneen nykyisellään Uusintahankintoihin olisi saatava varoja samas-
18346: katsoa kattavaksi niin, että jokainen suomalainen sa suhteessa kuin autokantaa on aikaan lisätty.
18347: voi asuinpaikasta riippumatta käyttää jotakin
18348: kirjaston palvelumuotoa. Kirjastoverkon taso sen Maamme kirjastoverkon kattavuus ja kunto
18349: sijaan vaihtelee huomattavasti eri puolilla maata. ovat nyt todella uhattuina, ellei kirjastojen tilaan
18350: Jr.1aamme 20 000 kirjastopalvelupisteestä kiinnitetä vakavaa huomiota ja taata kunnille
18351: 18 '000 on kirjastoautojen varassa. Kirjastoauto- riittävää taloudellista tukea. Kirjastoautojen vä-
18352: toimintaa on maassamme ollut yli 20 vuotta. heneminen koskettaa kipeimmin maan köyhiä
18353: Kun autoja liikennöi tätä nykyä maamme teillä kuntia, joissa palvelut, myös kulttuuripalvelut,
18354: yhteensä noin 220, ne täydentävät merkittävällä kaikkiaan ovat vähäiset.
18355: tavalla kiinteätä kirjastoverkkoa. Niiden merkitys Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18356: joustavana palvelumuotona kasvaa entisestään si- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18357: vukirjastoverkon harventumisen myötä. sen,
18358: Nykyisistä autoista yhteensä 130 on hankittu
18359: vuosina 1969-1975. Koska autojen keskimääräi-
18360: nen käyttöaika on 10-15 vuotta, tulee lähivuosi- että' hallitus ottaisi valtion vuoden
18361: na arviolta kaksi autoa kolmesta uusittavaksi. 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen nykyis-
18362: Lisäksi muutama kunta hakee lupaa ensimmäistä tä suuremman määrärahan kirjastoauto-
18363: autoaan varten. toiminnan tehostamiseksi.
18364:
18365: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
18366:
18367: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Martti Tiuri
18368: Aino Pohjanoksa Heikki Kokko Jussi Ranta
18369: Impi Muroma Sinikka Hurskainen-Leppänen Pekka Starast
18370: Heikki Järvenpää Jukka Vihriälä Iiro Viinanen
18371: Tapio Holvitie Saara Mikkola Helena Pesola
18372: Olavi Ronkainen Elsi Hetemäki-Olander Eeva Turunen
18373: Lea Kärhä Eva-Riitta Siitonen
18374: 1985 vp. 483
18375:
18376: Toivomusaloite n:o 450
18377:
18378:
18379:
18380:
18381: Urpilainen ym.: Opintotuen asumislisän korottamisesta
18382:
18383:
18384: Eduskunnalle
18385:
18386: Opintotuen asumislisää maksetaan nykyisin Vuokra-asunnosta luopuminen kesäkuukausien
18387: vain yhdeksän opiskelukuukauden mukaan (lu- ajaksi taas heikentää huomattavasti asumisturvaa.
18388: kuvuonna 1984-85 enimmäismäärä 2 880 mk, Uuden asunnon etsiminen nykyisiltä kireiltä
18389: mikäli hakijan vanhempien tulot eivät ylitä asuntomarkkinoilta on toivoton tehtävä.
18390: 79 000 mk ja omaisuus 214 000 mk). Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18391: Opiskelijoiden vuokra-asunnot joudutaan kui- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18392: tenkin vuokraamaan ympärivuotisesti, jolloin muksen,
18393: vuokra on maksettava myös kesäkuukausilta.
18394: Opiskelijoiden kesäansiot joudutaan kokonaisuu- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
18395: dessaan käyttämään lukuvuoden menojen katta- opintotuen asumislisän nostamiseksi vas-
18396: miseen, joten kesäkuukausien vuokra on pois taamaan 12 kuukauden asumiskustan-
18397: tulevan talven elannosta. nuksia.
18398:
18399: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18400:
18401: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
18402: Liisa Jaakonsaari Timo Roos
18403: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
18404: Mats Nyby
18405: 484 1985 vp.
18406:
18407: Toivomusaloite n:o 451
18408:
18409:
18410:
18411:
18412: Urpilainen ym.: Aluetaidemuseo-oikeuksien myöntämisestä Kokko-
18413: lalle ja maakuntamuseo-oikeuksien myöntämisestä Pietarsaarelle
18414:
18415:
18416: Eduskunnalle
18417:
18418: Maakuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden Käytännössä molemmat museot ovat harjoitta-
18419: toiminta-alueita hahmoteltaessa ja näitä museoi- neet jo toimintaa, joka kuuluisi maakuntamuse-
18420: ta sijoitettaessa oli vahvasti esillä myös Vaasan olle ja aluetaidemuseolle. Pietarsaaren kaupun-
18421: läänin muodostama erityistilanne ja siinä yhtey- ginmuseon toiminta on painottunut kokoelmien,
18422: dessä Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon ja virkojen ja toiminnan osalta lähes yksinomaan
18423: Keski-Pohjanmaan aluetaidemuseon perustami- kulttuurihistorialliselle puolelle, K. H. Renlun-
18424: nen ja niille määriteltävät toiminta-alueet. Lo- din museon virat, kokoelmat ja toiminta taas
18425: pulta päädyttiin kuitenkin siihen ratkaisuun, että ovat mahdollistaneet taidemuseotoiminnan. Mo-
18426: Pohjanmaan museosta muodostettiin Vaasan lää- lemmat museot ovat huolehtineet toiminnoista,
18427: nin rannikkoalueen ja pohjoisosien maakunta- jotka kuuluvat valtiovallalle ja joihin on saatu
18428: museo ja Seinäjoella toimineesta museosta muo- vain harkinnanvaraisia valtionapuja tai jotka kun-
18429: dostettiin Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo nat ovat kustantaneet kokonaan itse: molemmat
18430: ympäröivät kunnat toiminta-alueenaan. museot on oikeutettu myöntämään kulttuurihis-
18431: Mikäli aluejakoa tarkastellaan museoiden teh- toriallisesti arvokkaiden esineiden vientilupia ja
18432: tävänä olevan aineellisen kulttuurin keräämisen, Pietarsaaren kaupunginmuseo on museoviraston
18433: säilyttämisen, tutkimisen ja tutkitun perinteen valvonnassa, osittain valtionavun turvin, mutta
18434: esittämisen näkökulmasta, voidaan Vaasan läänin pääosin omin määrärahoin harjoittanut meriar-
18435: alueelle muodostettujen maakuntamuseoiden keologista tutkimusta läänin koko merialueella.
18436: toiminta-alueita pitää osittain epähistoriallisina, Molemmat museot ovat huolehtineet sekä suo-
18437: luonnottomina. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan men- että ruotsinkielisen väestönosan museopal-
18438: maakuntamuseon pohjoisosien, Pohjanmaan Jär- veluista.
18439: viseudun, kuuluminen nykyiseen yhteyteensä pe- Näillä perusteilla Kokkolassa sijaitsevan K. H.
18440: rustuu varsin tuoreisiin aluepoliittisiin näkökoh- Renlundin museon nimittäminen aluetaidemuse-
18441: tiin. Keski-Pohjanmaa muodostaa oman omalei- oksi ja Pietarsaaren kaupunginmuseon nimittä-
18442: maisen kaksikielisen kokonaisuuden, jota tulisi minen Keski-Pohjanmaan maakuntamuseoksi it-
18443: käsitellä myös perinnepoliittisesti omana aluee- se asiassa virallistaisi käytännössä jo tapahtuvat
18444: naan. alueelliset toiminnat ja mahdollistaisi niiden tu-
18445: Keski-Pohjanmaan kaupunkien, Kokkolan ja kemisen valtion varoin.
18446: Pietarsaaren, museot täyttävät henkilöstöresurs- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18447: seiltaan valtionavuista annetun lain edellyttämät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18448: vaatimukset. Kokkolassa sijaitsevan K. H. Ren-
18449: lundin museolla on käytössään kaksi museoam- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18450: matillista virkaa, Pietarsaaren kaupunginmuseol- aluetaidemuseo-oikeuksien myöntämisek-
18451: la kolme museoammatillista ja yksi museotekni- si Kokkolan kaupungtlle sekä" maakunta-
18452: nen virka. Tällaisina ne täyttävät hyvin myös museo-oikeuksien myöntämiseksi Pietar-
18453: museolakiehdotuksessa esitetyt vaatimukset. saaren kaupungille.
18454:
18455: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18456:
18457: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby
18458: 1985 vp. 485
18459:
18460: Toivomusaloite n:o 452
18461:
18462:
18463:
18464:
18465: Vainio ym.: Opiskelija-asuntojen omapääoman korottamisesta
18466:
18467:
18468: Eduskunnalle
18469:
18470: Opiskelijat ja heidän järjestönsä ovat viime ovat rahoittaneet toimintansa lähes yksinomaan
18471: vuosina useita kertoja ilmaisseet huolestumisensa velkapääoman turvin.
18472: opiskelija-asuntojen riittämättömyydestä ja kor- Ratkaisuja on tehtävä pian. Eräs valtakunnalli-
18473: keista vuokrista. Vuoden 1981 keväällä 5 256 nen lehti totesi aravavuokrajärjestelmästä kirjoit-
18474: Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön asu- taessaan: ''Viime vuosien aikana aravatalojen
18475: kasta ja 15 oppilaskuntaa allekirjoitti adressin, vuokrataso on usein noussut yli valtioneuvoston
18476: jossa esitettiin välittömiä toimia vuokrien nousun määrittelemän kohtuutason. Järjestelmää, jolla
18477: estämiseksi. Adressi luovutettiin mm. eduskunta- aravavuokrat määräytyvät, on sanottu aikapom-
18478: ryhmille. Sen jälkeen ovat HOAS:in vuokrat miksi. Eri kustannustekijät tikittävät yhä korke-
18479: nousseet yli 3 mk/m 2 • Vuokrat olivat keväällä ampia lukemia vuokriin: Laina-aikojen lyhenemi-
18480: keskimäärin 17,07 mk/m 2 /kk. Eräissä asuntolois- nen 70-luvun alussa, koron korotukset, hoitome-
18481: sa on selvästi ylitetty valtioneuvoston vuokrataso- nojen kasvu, energiakriisi, sähkön ja veden kallis-
18482: ohjeen vuokrataso. tuminen.'' Opiskelijoiden osalta voidaan sanoa,
18483: Kehitys on ollut samantyyppinen muissakin ettei ole yhteiskunnan edun eikä sen koulutusta-
18484: opiskelija-asuntoyhteisöissä eri puolilla maata. voitteiden mukaista maksattaa kohtuuttomia
18485: Asumistuen ja -lisän nostaminen ei ole riittänyt vuokria köyhillä opiskelijoilla. Kestämätön tilan-
18486: korvaamaan vuokrien kohoamisesta opiskelijoille ne on johtanut vuokranmaksun viivästyslakkoihin
18487: aiheutuneita menetyksiä. Opiskelijoiden asumis- eräissä HOAS:in asuntoloissa vuoden 1982 syk-
18488: kustannukset ovat nousseet huomattavasti vuo- syllä.
18489: den 1977 tasosta, jolloin asumisen osuus opiskeli- Opiskelija-asumisen ongelmien ratkaisukeinoja
18490: joiden kokonaismenoista oli 15 % Valtion opin- ovat mm. laina-aikojen pidentäminen, koron
18491: totukikeskuksen (VOTK) selvityksen mukaan. alentaminen ja asuntotuotannon lisääminen. On-
18492: Erityisen huono tilanne on sillä suurella opiskeli- gelmien kestävä ratkaiseminen vaatii opiskelija-
18493: jajoukolla, joka ei saa mitään vuokratukea joh- asumisen ottamista yhteiskunnan hoidettavaksi.
18494: tuen ahtaista ja tulkinnanvaraisista säännöistä Tämä voi tapahtua asteittain seuraavasti:
18495: (esim. vanhempien tulot ja omaisuus huomioi- - lopettamalla tontinvuokrien perintä valtion
18496: daan). Mainitun ryhmän asumiskustannukset tonteilla olevilta opiskelija-asuntoloilta ja vaikut-
18497: saattavat olla jopa 40-50 % kokonaismenoista. tamalla siihen, että kunnat tekevät samoin,
18498: Yhteiskunnallinen kehitys on johtanut opiske- - nostamalla asumislisän ja -tuen markka-
18499: lun merkityksen jatkuvaan lisääntymiseen. Opis- määriä ja laajentamalla saajien joukkoa sekä
18500: kelu ei ole enää "harvojen huvi". Yhteiskunnan ulottamalla asumislisä koskemaan myös kesäai-
18501: etu vaatii luomaan opiskelulle kunnolliset edelly- kaa,
18502: tykset. Opiskelija-asuntoja täytyy tuottaa riittä- - asettamalla valtion työryhmä, johon myös
18503: västi. Asuntojen tulee olla kohtuuhintaisia ja asukkaat saavat edustuksen, tekemään kohtuulli-
18504: rakenteeltaan opiskeluun sopivia (esim äänieris- sessa ajassa esitys opiskelija-asumisen siirtämisestä
18505: tykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota). yhteiskunnan hoidettavaksi,
18506: Opiskelija-asuntojen vuokrat ylittävät jo kor- - antamalla opiskelija-asuntojen tuotantoon
18507: kean aravavuokratason 1-5 mk/m 2 • Tämä joh- valtion varoista omapääomaa 10 % hankinta-
18508: tuu siitä, että suurin osa opiskelija-asunnoista on arvosta takautuvasti koskien myös jo olemassa
18509: tuotettu 1970-luvulla laina-aikojen lyhentämisen olevaa tuotantoa.
18510: jälkeen, ja siitä, että opiskelija-asuntoyhteisöt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18511: 486 1985 vp. - TA n:o 452
18512:
18513: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- ettå. hallitus ryhtyisi toimzin opiskelz/a-
18514: muksen, asuntojen omapääoman korottamiseksi.
18515:
18516: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18517:
18518: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
18519: 1985 vp. 487
18520:
18521: Toivomusaloite n:o 453
18522:
18523:
18524:
18525:
18526: Vainio ym.: Asikkalan Anianpellon ala-asteen koulun suunnitte- ""
18527: lusta ja rakentamisesta
18528:
18529:
18530: Eduskunnalle
18531:
18532: Kuntien koulutusta palvelevien rakennushank- on noin 6 miljoonaa markkaa, josta valtion
18533: keiden kiireellisyys tuntuu olevan ratkaisu yleen- osuutta lainoina ja avustuksina on noin 3,5 mil-
18534: sä muilla perusteilla kuin tarpeella. Riittämättö- joonaa markkaa.
18535: mät työttömyysprosentit ja aluepolitiikka ovat
18536: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18537: hidastaneet peruskoulu-uudistukselle välttämät-
18538: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18539: tömiä koulurakennusten rakentamisia esimerkki-
18540: muksen,
18541: nä Asikkala. Asikkalan kuntakeskuksen väes-
18542: tömäärä on erittäin voimakkaasti noussut ja tarve
18543: uusiin koulutiloihin on todella välttämätön. että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
18544: Asikkalan Anianpellon ala-asteen rakentamiseen Asikkalan Anianpellon ala-asteen koulun
18545: on kunnalla valmius jo täksi vuodeksi. Aloitta- suunnittelun ja rakentamisen aloittami-
18546: mislupaa kuitenkin odotetaan. Kustannusarvio seksi.
18547:
18548: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18549:
18550: Mikko Vainio Pentti Skön
18551: 488 1985 vp.
18552:
18553: Toivomusaloite n:o 454
18554:
18555:
18556:
18557:
18558: Vainio ym.: Kurhilan ala-asteen koulun saneeraamisesta
18559:
18560:
18561: Eduskunnalle
18562:
18563: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireelli- le välttämättömien koulurakennusten rakenta-
18564: syyden ratkaisevana perusteena tulee olla koulu- mista mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
18565: tustarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
18566: seen opetukseen ja opiskelutiloihin. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18567: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat
18568: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18569: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- Kurhilan ala-asteen koulun saneeraami-
18570: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistuksel- seksi.
18571:
18572: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18573:
18574: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
18575: 1985 vp. 489
18576:
18577: Toivomusaloite n:o 455
18578:
18579:
18580:
18581:
18582: Vainio ym.: Nastolan Kanervan koulun rakentamisen aloittamisesta
18583:
18584:
18585: Eduskunnalle
18586:
18587: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireelii- le välttämättömien koulurakennusten rakenta-
18588: syyden ratkaisevana perusteena tulee olla koulu- mista mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
18589: tustarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
18590: seen opetukseen ja opiskelutiloihin. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18591: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat
18592: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18593: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- Nastolan Kanervan koulun rakentamisen
18594: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistuksel- aloittamiseksi.
18595:
18596: Helsingissä 12 päivänä helmiku~ta 1985
18597:
18598: Mikko Vainio Pentti Skön
18599: Jouko Skinnari Helvi Koskinen
18600:
18601:
18602:
18603:
18604: 62 4285002025
18605: 490 1985 vp.
18606:
18607: Toivomusaloite n:o 456
18608:
18609:
18610:
18611:
18612: Vainio ym.: Nastolan Villähteen koulun rakennustöiden aloittami-
18613: sesta
18614:
18615:
18616: Eduskunnalle
18617:
18618: Koulutusta palvelevien. hankkeiden kiireelii- le välttämättömien koulurakennusten rakenta-
18619: syyden ratkaisevatfa perusteena tulee olla koulu- mista mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
18620: tustarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
18621: seen opetukseen ja opiskelutiloihin. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18622: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat
18623: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
18624: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- Nastolan Viilähteen koulun rakennustöi-
18625: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistuksel- den aloittamiseksi.
18626:
18627: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18628:
18629: Mikko Vainio Pentti Skön
18630: Jouko Skinnari Helvi Koskinen
18631: 1985 vp. 491
18632:
18633: Toivomusaloite n:o 457
18634:
18635:
18636:
18637:
18638: Vainio ym.: Padasjoen kirkonkylän ala-asteen koulun rakentamisen
18639: aloittamisesta
18640:
18641:
18642: Eduskunnalle
18643:
18644: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireelii- le välttämättömien koulurakennusten rakenta-
18645: syyden ratkaisevana perusteena tulee olla koulu- mista mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
18646: tustarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
18647: seen opetukseen ja opiskelutiloihin. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18648: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat
18649: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- että hallitus ryhtyisi toimiin Padasjoen
18650: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- kirkonkylän ala-asteen koulun rakennus-
18651: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistukset- töiden aloittamiseksi.
18652:
18653: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18654:
18655: Mikko Vainio Pentti Skön
18656: 492 1985 vp.
18657:
18658: Toivomusaloite n:o 458
18659:
18660:
18661:
18662:
18663: Vainio ym.: Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen suunnitte-
18664: lusta ja rakentamisesta
18665:
18666:
18667: Eduskunnalle
18668:
18669: Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitos on erit- jen toiminta- ja taloussuunnitelmissa on esitetty
18670: täin ahtaissa tiloissa. Oppilaitos on joutunut määrärahaa vuodelle 1984 oppilaitoksen suunnit-
18671: hajauttamaan toimitilansa erittäin moneen eri telua varten.
18672: toimipisteeseen. Terveydenhuollon palvelupistei-
18673: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18674: den henkilökunnan kouluttamiseksi tarvittaisiin
18675: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18676: kipeästi riittävät, nykyaikaisia vaatimuksia vastaa-
18677: muksen,
18678: vat opetustilat. Valtiontilintarkastajat ovat myös
18679: kiinnittäneet huomiota Hämeenlinnan sairaan-
18680: hoito-oppilaitoksen tilojen tarpeellisuuteen. Hä- että hallitus ryhtyisi kzireellisiin toi-
18681: meenlinnan sairaanhoito-oppilaitos on toiminut menpiteisiin Hämeenlinnan sairaanhoito-
18682: jo lähes parikymmentä vuotta ahtaissa tilapäisissä oppilaitoksen suunnittelun ja rakentami-
18683: sekä hajautetuissa tiloissa. Valtion hallinnonalo- sen aloittamiseksi.
18684:
18685: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18686:
18687: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
18688: 1985 vp. 493
18689:
18690: Toivomusaloite n:o 459
18691:
18692:
18693:
18694:
18695: Vainio ym.: Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen lisäraken-
18696: nus- ja muutostöistä
18697:
18698:
18699: Eduskunnalle
18700:
18701: Keskiasteen koulutuksen uudistaminen on li- sa valtion tulo- ja menoarvioissa. Laajennus mah-
18702: sännyt painetta Lahden taide- ja käsiteollisuusop- dollistaisi mm. kultaseppäkoulun siirtymisen sa-
18703: pilaitoksen toisen vaiheen rakentamiseen. Myös maan rakennukseen.
18704: nykyisten tilojen tarkoituksenmukainen käyttö Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
18705: vaatii lisärakentamista. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18706: Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen li-
18707: särakennus- ja muutostyöt ovat kustannuksiltaan että hallitus ryhtyisi toimzin Lahden
18708: hieman yli 30 miljoonaa markkaa. Valtion KTS- taide- ja käsiteollisuusoppzlaitoksen lisä-
18709: luonnoksen mukaan rakentaminen ajoittuisi vuo- rakennus- ja muutostöiden aikaansaami-
18710: sille 1985-87. Hanketta on rahoitettu aiemmis- seksi.
18711:
18712: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18713:
18714: Mikko Vainio Lea Mäkipää Pentti Skön
18715: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
18716: 494 1985 vp.
18717:
18718: Toivomusaloite n:o 460
18719:
18720:
18721:
18722:
18723: Vepsäläinen ym.: Opintorahan perusosan korottamisesta
18724:
18725:
18726: Eduskunnalle
18727:
18728: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- jossa se viiden seuraavan vuoden kuluessa muo-
18729: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän ta- dostaa puolet koko opintotuesta. Samoin opinto-
18730: kia velkaantuminen on vastavalmistuneen suu- tuen määrässä on pyrittävä valtion A 1 palkka-
18731: rimpia ongelmia. Esimerkiksi vuonna 1983 val- luokkaan verrattavaan tulotasoon. Tavoitteena
18732: mistuneen korkeakouluopiskelijan keskimääräi- on saattaa opiskelijat kohtuullisen vähimmäistoi-
18733: nen lainamäärä oli 32 712 mk. meentuloturvajärjestelmän piiriin.
18734: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske-
18735: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18736: lun jälkeistä toimeentuloa. Tällöin ansiot ovat
18737: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18738: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa
18739: voi olla vaikea saada ja opiskelija-asunnosta on
18740: lähdettävä pois. Monen nuoren vastavalmistu- että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
18741: neen edessä on lainakierre: opintolainaa, asunto- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
18742: lainaa ... dessä ryhtyisi toimzin opintorahan perus-
18743: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- osan määrän korottamiseksi kaikzlla kou-
18744: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin- lutusastetila 3 000 markkaan ja että tätä
18745: torahan osuudessa pitää pyrkiä tavoitteeseen, varten varattaisiin riittävät määrärahat.
18746:
18747: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18748:
18749: Osmo Vepsäläinen Ulla-Leena Alppi Arvo Kemppainen
18750: Terho Pursiainen Kati Peltola Heli Astala
18751: Esko Helle Lauha Männistö
18752: 1985 rd. 495
18753:
18754: Hemställningsmotion nr 461
18755:
18756:
18757:
18758:
18759: Westerlund m.fl.: Om planering av tiliäggsutrymmen för Ekenäs
18760: sjukvårdsskola
18761:
18762:
18763: Tili Riksdagen
18764:
18765: Sedan Ekenäs sjukvårdsskola år 1970 inledde men, men situationen blir ohålibar då en ny kurs
18766: sin verksamhet i nuvarande fastighet, som upp- startar hösten 1984 samt 1985 osv.
18767: hyrs av Ekenäs stad, har utbildningsverksamhe- I den s.k. mellanstadiereformen införs grund-
18768: ten kommit att täcka ett allt större fält inom linjen hälsovård 1987, vilket medför bl.a. en
18769: hälso- och sjukvårdssektorn. Samtidigt har anta- förlängd utbildningstid. Därmed utökas stude-
18770: let studerande samt lärare och övrig personai randeantalet vid Ekenäs sjukvårdsskola ytterliga-
18771: utökats. Detta har lett tili att arbetsutrymmena i re. För att kunna beräkna utrymmesbehovet i
18772: de nuvarande lokaliteterna blivit alitför trånga. anledning av melianstadiereformen har skolan
18773: Redan 1975 överskreds det godkända maximi- hos yrkesutbildningsstyrelsen anhållit om att an-
18774: antalet 80 personer, vilket beräknats för skolans talet nybörjarplatser måtte fastslås för Ekenäs
18775: utbildningsverksamhet i nuvarande utbildnings- sjukvårdsskolas del. Yrkesutbilningsstyrelsen har
18776: utrymmen. fastställt antalet utbildningslinjer och nybörjar-
18777: Sedan 1977 har Ekenäs sjukvårdsskola aktivt platser vid skolan, vilket förutsätts som grund för
18778: fört underhandlingar med yrkesutbildningsstyrel- byggnadsplaneringen i regeringens planeringsdi-
18779: sen och Ekenäs stad för att erhålia tiliäggsutrym- rektiv 4. 3.1982. Det totala antalet studerande
18780: men. kommer att uppgå tili 248.
18781: År 1979 övertog Ekenäs sjukvårdsskola fd Åbo- Yrkesutbildningsstyrelsen bedömer Ekenäs
18782: lands barnavårdsskolas verksamhet varvid en ut- sjukvårdsskolas behov av ytterligare utrymmen
18783: bildningsenhet inrättades i Åbo. Denna filial tili ca 1 400 m 2 och konstaterar att möjligheter
18784: kom bl.a. att ytterligare helasta de administrativa saknats att inrymma läroanstalten i verksamhets-
18785: utrymmena. och finansieringsplanen över investeringar på
18786: Läsåret 1982-83 saknar 3 klasser inom den medellång sikt. Yrkesutbildningsstyrelsen har
18787: ordinarie utbildningsverksamheten, en temporär föreslagit att skolan inleder underhandlingar
18788: kurs samt en påbyggnadskurs undervisnings- med Ekenäs stad i ärendet.
18789: utrymmen. Lärarna, vilka samtliga har tjänstgö- Enligt preliminära kostnadsberäkningar skulle
18790: ringsskyldighet 36 114 h/v, arbetar i kansli- en tillbyggnad omfattande ca 1 400 m 2 kosta ca 7
18791: utrymmen som klart underskrider fastslagna nor- Mmk. Ekenäs stad kan i detta skede ej lösgöra ett
18792: mer. Maskinskrivningssal saknas och har sam- sådant belopp, i ali synnerhet som den hyra som
18793: manslagits med ett teoriklassrum, biblioteks- och staten erbjuder inte på långt när täcker kost-
18794: läsesalsutrymmen återfinns i ett lagerutrymme naderna för räntor, amortering och årligt under-
18795: och flera motsvarande otympliga arrangemang håll.
18796: kunde uppräknas. Personalen saknar i sin helhet
18797: sociala utrymmen och studerandes sociala utrym- Situationen är dock synnerligen allvarlig för
18798: men är minimala. skolans verksamhetsmöjligheter. Samtidigt har
18799: Hösten 1983 inleddes institutsnivåutbildning de västnyländska sjukhusen en skriande brist på
18800: vid Ekenäs sjukvårdsskola, dvs. sjukskötarutbild- personal. Det är för den skuli nödvändigt att
18801: ning. Skolan saknar utrymmen för denna utbild- skolans verksamhet kan fortgå i den planerade
18802: ningsverksamhet, som tilisvidare är temporär, omfattningen.
18803: men enligt pianeroa inrättas ordinarie om Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
18804: förverklingsmöjligheter föreligger. För kursen dertecknade att riksdagen måtte besluta hemstäl-
18805: som inleds inkommande höst hyr skolan utrym- la,
18806: 496 1985 rd. - HM nr 461
18807:
18808: att regen"ngen i brådskande ordning ttlliiggsutrymmen påbörjas så att bygg-
18809: skrider tili erforderliga åtgiirder för att nadsarbetena kunde inledas snarast möj-
18810: planen·ngen av Ekenäs sjukvårdsskolas ligt.
18811:
18812: Helsingfors den 14 februari 1985
18813:
18814: Henrik Westerlund Elsi Hetemäki-Olander
18815: 1985 vp. 497
18816:
18817: Toivomusaloite n:o 461 Suomennos
18818:
18819:
18820:
18821:
18822: Westerlund ym.: Tammisaaren sairaanhoitokoulun lisätilojen suun-
18823: nittelusta
18824:
18825:
18826: Eduskunnalle
18827:
18828: Tammisaaren sairaanhoitokoulun aloitettua mäksi uuden kurssin alkaessa syksyllä 1984 ja
18829: toimintansa vuonna 1970 nykyisessä kiinteistössä, 1985 jne.
18830: joka on vuokrattu Tammisaaren kaupungilta,
18831: koulutustoiminta on kattanut yhä suuremman Ns. keskiasteen uudistukseen sisältyy tervey-
18832: denhuollon peruslinja vuonna 1987, mikä mm.
18833: terveydenhoidon ja sairaanhoidon alueen. Sa-
18834: aiheuttaa koulutusajan pitenemisen. Tästä syystä
18835: manaikaisesti on opiskelijoiden ja opettajien sekä
18836: Tammisaaren sairaanhoitokoulun opiskelijoiden
18837: muun henkilökunnan määrä lisääntynyt. Tämä
18838: määrä lisääntyy entisestään. Voidakseen arvioida
18839: on johtanut siihen, että nykyisten tilojen työtilat
18840: keskiasteen uudistuksen aiheuttaman tilojen tar-
18841: ovat tulleet aivan liian ahtaiksi.
18842: peen koulu on pyytänyt ammattikasvatushallitus-
18843: Jo vuonna 1975 ylitettiin hyväksytty 80 henki- ta vahvistamaan Tammisaaren sairaanhoitokou-
18844: lön enimmäisraja, joka oli suunniteltu koulun lussa aloittavien opiskelijoiden paikkaluvun. Am-
18845: nykyisissä koulutustiloissa tapahtuvaa koulutus- mattikasvatushallitus on vahvistanut koulutuslin-
18846: toimintaa silmällä pitäen. jojen ja koulussa aloittavien opiskelijoiden mää-
18847: Vuodesta 1977 lähtien Tammisaaren sairaan- rän, jota edellytetään rakennussuunnitelman pe-
18848: hoitokoulu on käynyt aktiivisesti neuvotteluja rustaksi hallituksen 4.3.1982 antamien suunnit-
18849: ammattikasvatushallituksen ja Tammisaaren kau- teluohjeiden mukaisesti. Opiskelijoiden koko-
18850: pungin kanssa lisätilojen saamiseksi. naismäärä tulee olemaan 248.
18851: Vuonna 1979 Tammisaaren sairaanhoitokuolu
18852: liitti tehtäviinsä Turunmaan entisen lastenhoito- Ammattikasvatushallitus arvioi Tammisaaren
18853: koulun toiminnan, jolloin yksi koulutusyksikkö sairaanhoitokoulun lisätilojen tarpeen olevan n.
18854: perustettiin Turkuun. Tämä sivuosasto rasittaa 1 400 m 2 ja toteaa, että oppilaitosta ei ole ollut
18855: entistä enemmän hallinnon tiloja. mahdollista sisällyttää keskipitkän tähtäyksen toi-
18856: minta- ja rahoitussuunnitelmaan. Ammattikasva-
18857: Koulussa oli lukuvuonna 1982-83 kolme var- tushallitus on ehdottanut, että koulu aloittaa
18858: sinaista koulutustoiminnan luokkaa, tilapäinen neuvottelut asian johdosta Tammisaaren kaupun-
18859: kurssi sekä yksi jatkokurssi vailla opetustiloja. gin kanssa.
18860: Kaikkien opettajien opetusvelvollisuus on 36,5
18861: tuntia viikossa ja he toimivat vahvistetut normit Alustavien kustannuslaskelmien mukaan mak-
18862: selvästi alittavissa kansliatiloissa. Konekirjoitus- saisi 1 400 m 2 :n lisärakennus n. 7 mmk. Tammi-
18863: huone puuttuu ja se on yhdistetty teorialuokka- saaren kaupunki ei tällä hetkellä voi irrottaa
18864: huoneeseen, kirjasto- ja lukusalitilat ovat varasto- tällaista summaa varsinkaan, kun valtion tarjoama
18865: tiloissa ja useita vastaavanlaisia kömpelöitä järjes- vuokra ei läheskään kata korkokuluja, kuoletuk-
18866: telyjä voitaisiin luetella. Henkilökunnalta puut- sia ja vuosittaisia ylläpitokustannuksia.
18867: tuvat sosiaaliset tilat kokonaan ja opiskelijoiden
18868: sosiaaliset tilat ovat mitättömät. Tilanne on kuitenkin varsin vakava koulun
18869: toimintamahdollisuuksia ajatellen. Tällä hetkellä
18870: Syksyllä 1983 aloitettiin Tammisaaren sairaan- on Länsi-Uudenmaan sairaaloilla huutava puute
18871: hoitokoulun opistotasoinen koulutus, ts. sairaan- henkilökunnasta. Tästä syystä on välttämätöntä,
18872: hoitajakoulutus. Koululla ei ole tiloja tätä toistai- että koulun toiminta voi jatkua suunnitellussa
18873: seksi tilapäistä opetustoimintaa varten, josta tu- laajuudessa.
18874: lee vakinainen, jos tämä on mahdollista toteut-
18875: taa. Koulu vuokraa tilat ensi syksynä alkavalle Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
18876: kurssille, mutta tilanne muodostuu kestämättö- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18877:
18878: 63 4285002025
18879: 498 1985 vp. - TA n:o 461
18880:
18881: että hallitus krireellisesti ryhtyisi tar- lun aloittamiseksi nrin, että rakennustyöt
18882: peellisiin toimenpiteisiin Tammisaaren voitaisiin aloittaa niin pian kuin mahdol-
18883: sairaanhoitokoulun lisätrlojen suunnitte- lista.
18884:
18885: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
18886:
18887: Henrik Westerlund Elsi Hetemäki-Olander
18888: 1985 rd. 499
18889:
18890: Hernställningsmotion nr 462
18891:
18892:
18893:
18894:
18895: Westerlund m.fl.: Om stöd tili Stiftelsen Gamla Borgå för sane-
18896: ringsarbete
18897:
18898:
18899: Till Riksdagen
18900:
18901: Gamla stan i Borgå är otvivelaktigt ett natio- sådana lån beviljats. Också Borgå stad stöder
18902: nellt minnesmärke och en sevärdhet av rang. stiftelsens verksamhet. Under årens lopp har flere
18903: Området är också skyddat genom olika bestäm- såväl hemstälinings- som finansmotioner gjorts
18904: melser men kan bevaras för eftervärlden endast för att stöda reparationsarbetet i Gamla Borgå.
18905: om de hundratals husen i stadsdelen hålis i Det vore nu hög tid att riksdagen beviljade
18906: beboeligt skick. medel åt Stiftelsen Gamla Borgå.
18907: Stiftelsen Gamla Stan har tagit tili sin uppgift
18908: Med hänvisning tili att statsmakten borde
18909: att ge invånarna råd och information samt lån för
18910: bidra till att bevara denna unika stadsdel under
18911: reparationer. Under 1973-83 har stiftelsen kun-
18912: de närmare åren och kan göra det genom en rätt
18913: nat stöda reparationen på 46 fastigheter i form av
18914: blygsam insats föreslås att riksdagen måtte beslu-
18915: 58 lån och bidrag och kanaliserat 975 940 mark
18916: ta hemställa
18917: för detta ändamål. lnvånarnas egen finansiering
18918: har uppgått tili 5 565 000 mark (ca 85 %).
18919: Men ca 180 lägenheter borde ytterligare åtgär- att regeringen låter utreda på vzlket
18920: das. Stiftelsen har inte efter 1978 fått några sätt och med vzlka ekonomiska resurser
18921: statsmedel bl.a. med hänvisning tili att statliga Stiftelsen Gamla Borgå på ett mera var-
18922: grundförbättringsanslag kan erhållas. Dessa är aktigt sätt kunde stödas i sitt värdefulla
18923: dock svåra att erhålia för den typ av delreparatio- arbete för denna unika och ur nationell
18924: ner som ofta är aktuelia. Faktum är att bara få synpunkt värdefulla stadsdel i Borgå stad.
18925:
18926: Helsingfors den 14 februari 1985
18927:
18928: Henrik Westerlund Elsi Hetemäki-Olander
18929: 500 1985 vp.
18930:
18931: Toivomusaloite n:o 462 Suomennos
18932:
18933:
18934:
18935:
18936: Westerlund ym.: Stiftelsen Gamla Borgå -mm1sen säätiön sanee-
18937: raustöiden tukemisesta
18938:
18939:
18940: Eduskunnalle
18941:
18942: Porvoon vanha kaupunki on epäilemättä kan- osakorjauksiin, jotka usein ovat kyseessä. Tosiasia
18943: sallinen muistomerkki ja huomattava nähtävyys. on, että vain muutamia tällaisia lainoja on myön-
18944: Alue on myös suojattu erilaisin määräyksin, mut- netty. Myös Porvoon kaupunki tukee säätiön
18945: ta se voidaan säilyttää jälkimaailmalle vain, jos toimintaa. Nyt olisi aika eduskunnan myöntää
18946: kaupunginosan sadat talot pidetään asuttavassa varoja Vanhan Kaupungin Säätiölle.
18947: kunnossa. Viitaten siihen, että valtiovallan tulisi myötä-
18948: Stiftelsen Gamla Stan (Vanhan Kaupungin vaikuttaa tämän ainutlaatuisen kaupunginosan
18949: Säätiö) on ottanut tehtäväkseen antaa asukkaille säilyttämiseen lähivuosina ja että se voi sen tehdä
18950: neuvoja ja tietoja sekä lainoja korjauksia varten. varsin vaatimattomalla panoksella, ehdotamme
18951: Vuosina 1973-83 säätiö on saattanut tukea 46 kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18952: kiinteistön korjausta 58 lainalla ja avustuksella ja vomuksen,
18953: on kanavoinut 975 940 mk tähän tarkoitukseen.
18954: Asukkaiden oma rahoitus on ollut 5 565 000 mk että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
18955: (n. 85 %). sen selvittämiseksi, millä tavoin ja millä
18956: Kuitenkin n. 180 huoneiston suhteen tulisi varozlla Vanhan Kaupungin Säätiötä voi-
18957: ryhtyä toimenpiteisiin. Säätiö ei vuoden 1978 taisiin pysyvällä tavalla tukea sen arvok-
18958: jälkeen ole saanut valtion varoja mm. petustein, kaassa työssä tämän ainutlaatuisen ja
18959: että valtion perusparannuslainoja on saatavissa. kansalliselta kannalta arvokkaan Porvoon
18960: Näitä on kuitenkin vaikeata saada sen tyyppisiin kaupunginosan hyväksi.
18961:
18962: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
18963:
18964: Henrik Westerlund Elsi Hetemäki-Olander
18965: 1985 vp. 501
18966:
18967: Toivomusaloite n:o 463
18968:
18969:
18970:
18971:
18972: Vihriälä: Opiskelija-asuntotuotannon lisäämisestä
18973:
18974:
18975: Eduskunnalle
18976:
18977: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrel- asuntoa. Edellä esitetyt luvut ovat koko vuoden
18978: la ole parantunut sille asetettujen vaatimusten lukuja eivätkä siten osoita, miten hirvittävä tilan-
18979: mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on huutava ne on syksyisin, kun uudet opiskelijat aloittavat
18980: pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija-asuntotuo- opintojaan.
18981: tanto ei ole saavuttanut sille asetettuja tingittyjä-
18982: kään tavoitteita. Tuloksena on ollut, että esim. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18983: hyväksyttäväksi toivomuksen,
18984: vuonna 1984 vain noin puolet opiskelija-asunto-
18985: säätiöihin hakeneista sai asunnon. Vaikein tilan-
18986: ne oli Helsingissä, jossa paikallinen asuntosäätiö että hallitus ryhtyisi tozmttn opetus-
18987: pystyi tarjoamaan asunnon vain 37 % :lle hake- ministeriön opiskelija-asuntoneuvottelu-
18988: neista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että noin kunnan suosittaman 2 600 opiskelzja-
18989: 8 000 opiskelijaa jäi vaille säätiön tarjoamaa asunnon rakentamiseksi vuonna 1986.
18990:
18991: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
18992:
18993: Jukka Vihriälä
18994: 502 1985 vp.
18995:
18996: Toivomusaloite n:o 464
18997:
18998:
18999:
19000:
19001: Vihriälä ym.: Lisätilojen rakentamisesta Kauhajoen Kirkonkylän
19002: peruskoulun ala-asteelle
19003:
19004:
19005: Eduskunnalle
19006:
19007: Eduskunnan kansliatoimikunnan ja Kauhajoen kokonaiskustannusarvio on 700 000 markkaa,
19008: kunnan yhteisillä päätöksillä on Kauhajoen kun- josta valtionosuus 2. kantokykyluokan kunnassa
19009: nan Kirkonkylän peruskoulun ala-asteella sijaitse- on 69 prosenttia eli yhteensä 483 000 markkaa ja
19010: va vuosina 1939-1940 eduskunnan istuntosalina kuoletuslainaa 20 prosenttia eli 140 000 mark-
19011: toiminut sali aputiloineen entisöity museotilaksi kaa.
19012: ja otettu tähän käyttöön 1.12.1984. Rakennushanke tulisi toteuttaa siten, että se ei
19013: Museon perustamisen yhteydessä Kirkonkylän vähennä Vaasan läänin läänikohtaisia määräraha-
19014: ala-aste menetti tässä vaiheessa kirjastotilan ja kiintiöitä. Tämä on perusteltua hankkeen erityi-
19015: yhden opetustilan. Näiden tilojen menetys olisi sen luonteen vuoksi.
19016: korvattava mitä pikimmin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19017: Kouluhallitus on hyväksynyt 22.6.1983 toteut- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19018: tamisohjelman, josta ilmenee, että tilojen mene- muksen,
19019: tys on ratkaistavissa vain lisärakentamisella. To-
19020: teuttamisohjelman I vaiheen mukaan Kirkon- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
19021: kylän ala-asteelle voidaan rakentaa kirjastotilaa piteisiin Kauhajoen eduskuntamuseolle
19022: 100-110 m 2 , opetustilaa 18-20 m 2 ja muutos- siirtyneiden tilojen korvaamiseksi Kau-
19023: työnä liikunnanopettajien pukeutumis- ja pesey- hajoen Kirkonkylän peruskoulun ala-
19024: tymistilaa. Vuoden 1986 hintatasossa hankkeen asteelle.
19025:
19026: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19027:
19028: Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola Aapo Saari
19029: Heimo Linna Pirkko Ikonen Matti Maijala
19030: Juhani Tuomaala Markus Aaltonen Boris Renlund
19031: Sten Söderström Riitta Uosukainen Urho Pohto
19032: Juho Koivisto
19033: 1985 vp. 503
19034:
19035: Toivomusaloite n:o 465
19036:
19037:
19038:
19039:
19040: Väänänen: Ammatillisen koulutuksen mitoittamisesta ja koulura-
19041: kennushankkeiden valtionrahoituksesta Uudenmaan läänissä
19042:
19043:
19044: Eduskunnalle
19045:
19046: Keskiasteen koulunuudistuksen toteuttaminen Nykyinen koulutuspaikkojen puute johtaa sii-
19047: edellyttää Uudenmaan läänissä aloituspaikkojen hen, että ammattikoulutettuja nuoria siirtyy
19048: lisäämistä. Lisäystä edellyttää myös koulutusaiko- muista maakunnista Uudellemaalle, mikä kasvat-
19049: jen pidentymisen aikaansaama oppilasmäärien taa muuttoliikettä lääniin ja aiheuttaa monia
19050: kasvu sekä se, että monet oppilaitokset toimivat seurannaisvaikutuksia.
19051: puutteellisissa oloissa. Erityisesti lisäystarve koh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
19052: distuu kunnallisten ja yksityisten kauppaoppilai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19053: tosten, valtion terveydenhuoltoalan oppilaitosten
19054: ja kunnallisten ammattioppilaitosten rakennusin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19055: vestointeihin. Läänissä on erityisesti pulaa kau- menpiteisiin Uudenmaan läänin amma-
19056: pan ja hallinnonalojen sekä terveydenhuollon tillisen koulutuksen mitoittamiseksi mää-
19057: koulutuspaikoista. Uudenmaan lääniin saatiin rällisesti ja aloittain siten, että se vastaa
19058: vain 30 kauppaoppilaitosten, kaupan ja hallin- läänissä esiintyvää työvoiman kysyntää, ja
19059: non perosiinjoille esitetyistä 340 lisäaloituspai- osoittaa kunnallisille ja yksityisille koulu-
19060: kasta. rakennushankketlle n"ittävän valtionrahoi-
19061: tuksen.
19062:
19063: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
19064:
19065: Marjatta Väänänen
19066: 504 1985 vp.
19067:
19068: Toivomusaloite n:o 466
19069:
19070:
19071:
19072:
19073: Zilliacus: Korvauksen suorittamisesta korkeakoulujen hallintoelin-
19074: ten työskentelyyn osallistuville opiskelijoille
19075:
19076:
19077: Eduskunnalle
19078:
19079: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat korvausta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vastaa-
19080: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet valla tavalla kuin työskentelystä korkeakoulujen
19081: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallistu- opintotukilautakuntien jäsenenä.
19082: misestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten työ Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19083: vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä niissä muksen,
19084: käsiteltäviin asioihin ja varsinkin korkeimmissa
19085: hallintoelimissä, kuten korkeakoulujen hallituk- että hallt'tus ryhtyisi mitä pikimmin
19086: sissa työskenteleminen merkitsee usein raskasta toimenpiteisiin, joilla turvattaisiin kor-
19087: viikoittaista työtaakkaa. On kohtuutonta edellyt- keakoulujen hallintoelinten työskente-
19088: tää, että tämä työskentely, joka vaatii opiskelu- lyyn osallistuvzlle opiskelijozlle korvaus
19089: ajasta tinkimistä, tapahtuisi ilman minkäänlaista kokouksiin osallistumisesta.
19090:
19091: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19092:
19093: Jotta Zilliacus
19094: 1985 vp. 505
19095:
19096: Toivomusaloite n:o 467
19097:
19098:
19099:
19100:
19101: Zilliacus: Erityistuen myöntämisestä runsaasti velkaantuneille opis-
19102: kelijoille
19103:
19104:
19105: Eduskunnalle
19106:
19107: Opiskelijoiden joukossa on ryhmiä, joiden ta- Erityisen korkotuen kohdistaminen opiskelijoi-
19108: loudellinen tila on erityisen vaikea. Yksi tällai- hin, joiden opintolainan korkomenot ovat suu-
19109: nen ryhmä on paljon velkaantuneet opiskelijat. ret, on perusteltua. Tämä erityinen korkotuki
19110: Yli 30 000 markan velan saa jo 3 vuoden opinto- voidaan hoitaa joko korkotukena tai erityisopin-
19111: lainoista, koska opintotuen vuosittaiset lainamää- torahana paljon velkaantuneille opiskelijoille.
19112: rät ovat ylittäneet yli 10 000 markkaa. Sen lisäk- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
19113: si, että opiskelija joutuu maksamaan takaisin hyväksyttäväksi toivomuksen,
19114: opintolainansa, hän joutuu maksamaan siitä kor-
19115: koja myös opiskeluajalta. Suuren lainan hoitoku- että hallitus ottaisi valtion vuoden
19116: lut ovat huomattavat jo opiskeluaikafla. Neljän 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen nittä-
19117: vuoden opiskelun jälkeen opiskelija joutuu mak- vät määrärahat ja veivoittaisi Valtion
19118: samaan lähes 2 000 markkaa vuodessa pelkkiä opintotukikeskuksen selvittämään, mikä
19119: opintolainan korkoja. Opintorahan perusosa ku- on paras mahdollinen tapa kohdentaa
19120: luu tällöin kokonaan korkojen maksuun. en'tyistukea runsaasti velkaantunezlle
19121: opiskelzjoille asiantilan korjaamiseksi.
19122:
19123: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19124:
19125: Jutta Zilliacus
19126:
19127:
19128:
19129:
19130: 64 4285002025
19131: 506 1985 vp.
19132:
19133: Toivomusaloite n:o 468
19134:
19135:
19136:
19137:
19138: Alaranta ym.: Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentami-
19139: sesta Pyhäjoella
19140:
19141:
19142: Eduskunnalle
19143:
19144: Oulun vesipiiri on laatinut suunnitelman Ora- Työttömyys on Pyhäjoella pysytellyt 10 prosen-
19145: visjärven luonnonravintolammikon rakentamisek- tin tuntumassa. Takavuosien työpaikkakehitys ei
19146: si Pyhäjoen kuntaan. Valmistuttuaan se tuottaisi ole jatkunut odotetulla tavalla. Uutta epävar-
19147: noin 280 000 kappaletta siianpoikasia vuosittain. muutta tuovat Pyhäjoella sijaitsevan, suuren ko-
19148: Koko poikastuotto on suunniteltu istutettavaksi nepajaketjun yhden toimipaikan rahoitus ja
19149: Pyhäjoen kunnan kautta lähimerialueelle, millä markkinaongelmat.
19150: olisi huomattava myönteinen vaikutus koko Perä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19151: meren siikakantaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19152: Hankkeen kustannusarvio on runsaat yksi mil- muksen,
19153: joona markkaa. Sekä Oulun vesipiiri että vesihal-
19154: litus ovat esittäneet rakentamista valtion työ- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19155: ohjelmien kautta, mutta toistaiseksi tuloksetta. menpiteisiin Oravisjärven luonnonravin-
19156: Tavoitteena on, että hanke rahoitettaisiin työlli- tolammikon rakentamiseksi Pyhäjoen
19157: syysvaroin ja toteutettaisiin talvikautena. kuntaan.
19158:
19159: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19160:
19161: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Aarno vo11 Bell
19162: 1985 vp. 507
19163:
19164: Toivomusaloite n:o 469
19165:
19166:
19167:
19168:
19169: Alaranta ym.: Viirretjärven luonnonravintolammikon rakentamises-
19170: ta Pyhäjoella
19171:
19172:
19173: Eduskunnalle
19174:
19175: Pyhäjoen kunnan Viirretjärven kylän asukkaat 0,5 miljoonaa siianpoikasta vuodessa. Hankkeen
19176: ovat käynnistäneet hankkeen luonnonravintolam- alustaviksi kustannuksiksi arvioidaan kahta mil-
19177: mikon saamiseksi alueelleen. Pyhäjoen kunnan joonaa markkaa. Rakentaminen voitaisiin toteut-
19178: esityksestä Oulun vesipiiri on suorittanut maasto- taa esimerkiksi syksyllä vuonna 1986.
19179: tutkimukset ja luvannut käynnistää myös suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19180: nittelutyön. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19181: Viirretjärven luonnonravintolammikko tulisi muksen,
19182: Pyhäjoen kunnan Yppärin kylän takana sijaitse-
19183: valle Viirretjärven kolme taloa käsittävälle sivuky- että hallitus ryhtyisi toimenpztetszzn
19184: lälle. Lammikon pinta-alaksi arvioidaan 80- Viirretjärven luonnonravintolammikon
19185: 90 hehtaaria ja sen poikastuotanto olisi noin rakentamiseksi Pyhäjoen kuntaan.
19186:
19187: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19188:
19189: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Aarno von Bell
19190: 508 1985 vp.
19191:
19192: Toivomusaloite n:o 470
19193:
19194:
19195:
19196: Almgren: Urpalanjoen perkauksen toteuttamisesta
19197:
19198:
19199: Eduskunnalle
19200:
19201: Urpalanjoen vaikutuspiirissä noin 1 000 heh- että vesiviranomaiset kiirehtivät rahoituksen jär-
19202: taarin viljelysala kärsii jokavuotisista tulvista. jestämistä ja töiden aloittamista ensi tilassa.
19203: Haitan poistamiseksi välttämätön perkaushan- Joen alajuoksulla asuvien kannalta on tärkeää,
19204: ke on ollut vireillä jo vuosia. Suunnitelmat ovat että perkaustyöt aloitetaan joen alapäästä, jotta
19205: lisääntyviltä tulvavahingoilta säästyttäisiin.
19206: valmiit, vesioikeuden luvat on saatu ja Kymen
19207: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
19208: vesipiiri on valmis välittömästi käynnistämään
19209: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19210: työt. Hankkeen kustannusarvio on 12,5 milj.
19211: markkaa.
19212: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19213: Hanke on kuitenkin rahoituksen puuttumisen määrärahan saamiseksi valtion tulo- ja
19214: takia lykkäytynyt budjetista toiseen. Sekä tulva- menoarvioon välittömästi Kymen läänin
19215: haitoista kärsivät asukkaat, asianomaiset kunnat Urpalanjoen perkaamiseksi.
19216:
19217: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
19218:
19219: Esko Almgren
19220: 1985 vp. 509
19221:
19222: Toivomusaloite n:o 471
19223:
19224:
19225:
19226:
19227: Anttila ym.: Nuorten viljelijöiden ns. starttirahajärjestelmän vaki-
19228: naistamisesta
19229:
19230:
19231: Eduskunnalle
19232:
19233: Alle 35-vuotiaita nuoria tilanpidon aloittaneita Toiseksi eniten tätä starttirahaa on käytetty lan-
19234: viljelijöitä on tuettu maksamalla heille ns. nuor- noitteiden, siementen ja vastaavien toimenpitei-
19235: ten viljelijöiden starttirahaa enintään 50 000 den rahoittamiseen ja kolmannella sijalla tulee
19236: markkaa tilaa kohti. Tämä nuorille aloittaville uusien koneiden hankkiminen. Sukupolvenvaih-
19237: viljelijöille hyvin tarpeellinen starttiraha on tähän dostilanteessa, jolloin velkataakka on raskaimmil-
19238: saakka perustunut valtioneuvoston asiasta teke- laan, on tällainen 50 000 markan starttiraha
19239: mään päätökseen. Starttirahaa on joutunut ano- varsin tervetullut todella kipeään tarpeeseen. Jär-
19240: maan ja selvittämään ne kustannukset, joihin jestelmä tulisi vakinaistaa ja lakisääteistää.
19241: kyseinen määräraha käytetään. Ainoastaan pie-
19242: Edellä olevan perusteella ehdotamme .kun-
19243: nehkön 6 000 markkaan nousevan määrärahan
19244: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19245: on saanut anomuksesta ilman erillisselvityksiä.
19246: muksen,
19247: Tehtyjen selvitysten perusteella nuorten viljelijöi-
19248: den starttirahaa on käytetty kolmeen eri tarkoi-
19249: tukseen. Ylivoimaisesti eniten eli noin puolet että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
19250: starttirahan saajista on tällä 50 000 markalla piteisiin nuorten viljelijöiden starttiraha-
19251: lyhentänyt pankista otettua kovan rahan luottoa. järjestelmän lakisääteistämiseksi.
19252:
19253: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
19254:
19255: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen
19256: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannele Pokka
19257: 510 1985 vp.
19258:
19259: Toivomusaloite n:o 472
19260:
19261:
19262:
19263:
19264: Anttila ym.: Luonnonmukaisen viljelyn edistämisestä
19265:
19266:
19267: Eduskunnalle
19268:
19269: Hallitusohjelman mukaan kehitetään luonnon- säästää uusiutumattomia raaka-aineita sekä pa-
19270: mukaisesti kasvatettujen elintarvikkeiden tuotan- rantaa haja-asutusalueiden työttömyyttä. Luon-
19271: toa ja markkinointia. nonmukaisen viljelyn kehittämisellä on lisäksi
19272: Maa- ja metsätalousministeriön asettama luon- merkitystä kriisiajan elintarvikehuoliolle. Samalla
19273: nonmukaisen viljelyn toimikunta on saanut vii- se antaa nuorisolle myös myönteisiä harrastus-
19274: me kesäkuussa valmiiksi yksimielisen mietinnön. mahdollisuuksia. Toimikunnan näkemyksen mu-
19275: Sen mukaan luonnonmukaiseen viljelyyn on syy- kaan viljelyn ja markkinoinnin valvonta on vält-
19276: tä suhtautua myönteisesti vaikka sen merkitys on tämätöntä. Pelisääntöjä noudattava viljelijä saisi
19277: vähäinen. Myyntituotantoa varten viljellään pel- tällöin tuotteensa paremmin markkinoima. Ku-
19278: toa luonnonmukaisiksi katsottavin menetelmin luttaja saisi ulkomaisten korvikkeiden sijasta koti-
19279: noin 1 000 ha:n alueella. Tämä on vain noin maisia laatutuotteita. Myös näiden tuotteiden
19280: 0,04 prosenttia maamme peltopinta-alasta. Toi- mahdollinen vienti edellyttää toimivan valvonta-
19281: mikunnan käsityksen mukaan tavanomaisesti vil- järjestelmän olemassaoloa. Luonnonmukaista vil-
19282: jellyt tuotteet eivät eroa laadultaan luonnonmu- jelyä harjoittavat tilat tulisi toimikunnan mielestä
19283: kaisesti viljellyistä tuotteista. Syynä tähän on se, merkitä maatilahallituksen rekisteriin. Ehtona re-
19284: että Suomessa torjunta-aineiden käyttö on vä- kisteriviranomaisille olisi tilan sijainti riittävän
19285: häistä. Kasvi ei myöskään tunne ravinteiden etäällä saastelähteistä ja se, että tila tai sen osa on
19286: alkuperää olivatpa ne kompostista tai synteetti- viljelty vähintään kaksi vuotta ilman väkilannoit-
19287: sesti valmistetuista lannoitteista. teita ja torjunta-aineita.
19288: Kuitenkin huomattava osa kuluttajista haluaa
19289: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19290: näillä menetelmillä tuotettuja tuotteita. He ovat
19291: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19292: myös valmiita maksamaan niistä hyvän hinnan.
19293: muksen,
19294: Samalla pienet tilat kaipaavat kipeästi lisätuloja
19295: ja luonnonmukaiseen viljelyyn erikoistuminen
19296: antaa niihin mahdollisuuksia. Luonnonmukaista että hallitus ryhtyisi hallitusohjelman
19297: viljelyä myyntiä varten harjoittavia tiloja on tällä mukaisesti toimenpiteisiin luonnon-
19298: hetkellä noin 300, joista 70 tilan koko peltoala mukaisen viljelyn toimikunnan kesäkuus-
19299: on luonnonmukaisessa viljelyssä. Luonnonmukai- sa 1984 jättämän yksimielisen mietinnön
19300: sella viljelyllä voidaan vähentää ulkomaisia tuon- pohjalta luonnonmukaisen viljelyn edis-
19301: tipanoksia, turvata viljelysmaan tuottokykyä, tämiseksi maassamme.
19302:
19303: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
19304:
19305: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen
19306: Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Helle
19307: 1985 vp. 511
19308:
19309: Toivomusaloite n:o 473
19310:
19311:
19312:
19313:
19314: Anttila ym.: Emolehmäpalkkioiden maksamisesta tuotantonsa aloit-
19315: taneille viljelijöille
19316:
19317:
19318: Eduskunnalle
19319:
19320: Maatalouden tuotannon tasapainottamismylly olivat sekä valtion virkamiehet että tuottajajärjes-
19321: pyörii kymmenien ja satojen miljoonien markko- töjen edustajat. Emolehmäpalkkioiden jäädyttä-
19322: jen vauhdilla ja tällöin helposti pienet erikoistuo- minen ei ole hyväksyttävä toimenpide siitä syys-
19323: tantoalueet jäävät jalkoihin. Näin on käynyt tä, että maidontuotannolle pitäisi hakea vaihto-
19324: mm. itseuudistuvalle naudanlihatuotannolle, jos- ehtoja ja tämä olisi eräs hyvä ja käyttökelpoinen
19325: sa ei uusia emolehmäsopimuksia enää ole ollut vaihtoehto aikaisemmin maitoa tuottaneille ti-
19326: mahdollisuus tehdä vuoden 1984 alun jälkeen. loille. Aivan erityisen tärkeä tämä emolehmä-
19327: Vuonna 1980 ryhdyttiin valtion varoin tukemaan palkkio olisi nuorille ja uusille juuri tuotantonsa
19328: emolehmiä. Tuolloin naudanlihaa tuotettiin so- aloittaneille viljelijöille. Tämä jäädyttämistoi-
19329: pivasti omiin tarpeisiin ja vasikoista oli pulaa ja menpide on todella melkoinen suonenisku aloit-
19330: pulavuosia ennakoitiin, koska lypsylehmiä ptti taneille nuorille uusille lihakarjan kasvattajille.
19331: vähentää. Emolehmäpalkkioilla autettiin alkuun Emolehmäpalkkio on varsinkin aloittajalle erit-
19332: uusi tapa tuottaa naudanlihaa. Suomeen oli täin tärkeä siitä syystä, että alun investointikus-
19333: tarkoitus kasvattaa kymmenien tuhansien emo- tannukset ovat painamassa päälle.
19334: lehmäkarja. Kolmen palkkiovuoden jälkeen tulos Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19335: näyttää seuraavalta: 7 200 emolehmää. Valtion nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19336: rahaa palkkioihin on käytetty vuodessa pari mil- muksen,
19337: joonaa markkaa. Emolehmästä maksettiin vuon-
19338: na 1983 uusille ja vanhoille sopimuksen tekijöille että" hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
19339: 850 markkaa. Tämän jälkeen ei emolehmäpalkki- piteistin emolehmäpalkkioiden maksami-
19340: oita ole maksettu uusille yrittäjille, mutta vanhat seksi 1.1.1985 alkaen myös uustlle sopi-
19341: sopimukset jäivät voimaan. Päätös emolehmä- muksen tekijötlle ja tällöin aivan en"tyi-
19342: palkkioiden jäädyttämisestä on tehty maatalou- sesti nuorille, juuri aloittaneille tuotta-
19343: den markkinointineuvostossa, jossa päättäjinä Jille.
19344: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
19345:
19346: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen
19347: 512 1985 vp.
19348:
19349: Toivomusaloite n:o 474
19350:
19351:
19352:
19353:
19354: Ehrnrooth ym.: Satovahinkovarausjärjestelmän aikaansaamisesta
19355:
19356:
19357: Eduskunnalle
19358:
19359: Suomi kuuluu maailman pohjoisimpiin maa- Mielestämme on olemassa pakottava tarve har-
19360: talousmaihin. Monien muiden vaikeuksien - kita korjausta nykyiseen katokorvausjärjestel-
19361: rakennemuutosten, sukupolvenvaihdosten, mit- mään. Valtiovallan ja maataloustuottajain järjes-
19362: tavien investointien ym. - ohella aiheuttavat töjen välisissä neuvotteluissa ei aina ole saavutet-
19363: sääolosuhteet maataloudenharjoittajille usein yli- tu oikeudenmukaista tulosta. Maataloudessa on
19364: määräisiä kustannuksia, jotka saattavat horjuttaa tarve luoda katovarausjärjestelmä vähän samaan
19365: toiminnan kannattavuutta. tapaan kuin teollisuuden puolella on investointi-
19366: Suomessa on ollut alueellisia katoja keskimää- varausjärjestelmä. Katovaraukset merkitsisivät sa-
19367: rin joka viides vuosi. Katovuosina voidaan maini- tovahinkoihin etukäteen varautumista. Katova-
19368: ta vuodet 1952, 1962, 1974, 1981 ja 1984. Eräinä rausjärjestelmä mahdollistaisi myös tilakohtaisesti
19369: muinakin vuosina on sattunut alueellisia sato- nykyistä oikeudenmukaisemman korvausjärjestel-
19370: vahinkoja. Viimeksi kulunut vuosi oli erityisesti män. Myös valtion ja nimenomaan budjettitalou-
19371: Ahvenanmaalla, Etelä-Hämeessä, Satakunnassa den kannalta sellaisesta järjestelmästä olisi etua.
19372: ja Uudellamaalla vaikea katovuosi. Kasvuolosuh-
19373: teet olivat tosin tilakohtaisesti hyvinkin erilaiset. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
19374: Siksi kadon aste vaihteli huomattavastikin eri vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19375: tiloilla. Monessa kunnassa voitiin todeta, että sen
19376: lisäksi, että yleinen satotilanne jäi heikonlaiseksi,
19377: jäi monilla tiloilla loppusyksyn jatkuvien sateiden että hallitus selvityttäisi katovarausjär-
19378: takia satoa kokonaan korjaamatta. jestelmän edellytyksiä ja tarkoituksen-
19379: Satovahinkojen korvausjärjestelmä on puut- mukaisuutta sekä, jos selvitystyössä pää-
19380: teellinen. Rahoitus on vajavaista, halpakorkoisia dytään myönteiseen tulokseen, ryhtyisi
19381: satovahinkolainoja ei ole myönnetty riittävästi ja toimenpiteisiin katovarausjärjestelmän
19382: viljan, erityisesti vehnän, kauppakelpoisuusrajo- luomiseksi.
19383: jen alentaminen on ongelmallista.
19384:
19385: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19386:
19387: Georg C. Ehrnrooth Olavi Ronkainen
19388: 1985 vp. 513
19389:
19390: Toivomusaloite n:o 475
19391:
19392:
19393:
19394:
19395: Ehrnrooth: Markkinoimismaksun poistamisesta luonnonmukaisen
19396: viljelyn menetelmiä käyttäviltä tiloilta
19397:
19398:
19399: Eduskunnalle
19400:
19401: Suomi on saamassa Eupoopassa puhtaiden den viljelyyn käytettävässä maassa ei saa olla
19402: elintarvikkeiden tuottajamaan maineen. tuotteiden laatua vaarantavia määriä kasvinsuo-
19403: Luonnonmukainen viljely pyrkii tuottamaan jeluaineita, raskasmetalleja ym. ympäristömyrk-
19404: mahdollisimman korkeatasoisia ja haitallisista ai- kyjä.
19405: neista vapaita elintarvikkeita sekä säilyttämään ja Luonnonmukaiset viljelijät, jotka joutuvat
19406: kohottamaan maan luontaista viljavuutta. maksamaan erilaisia tuotantoon liittyviä tutki-
19407: Maatalous on maassamme ajautunut ylituo- musmaksuja ja joiden sato on 30 % pienempi
19408: tanto-ongelmiin useissa tuotantosuunoissa ja siitä kuin konventionaalisessa viljelyssä, tulisi saattaa
19409: johtuviin markkinoimismaksuihin. Luonnon- tasa-arvoiseen asemaan muiden viljelijöiden
19410: mukaisen viljelyn satotaso jää Suomen Akate- kanssa poistamalla luonnonmukaiseksi rekisteröi-
19411: mian ja Pellervoseuran Markkinatutkimuslaitok- dyiltä tiloilta markkinoimismaksut. ·
19412: sen mukaan n. 30 % pienemmäksi kuin konven- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
19413: tionaalisessa viljelyssä. Luonnonmukainen viljely eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19414: ei osallistu ylituotannon muodostuqtiseen.
19415: Suomessa näitä luonnonmukaisia viljelyn me- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
19416: netelmiä voivat edustaa vain rekisteröidyt yhtei- tyksen lainsäädännön muuttamisesta si-
19417: söt. Tähän rekisteriin hyväksytyn tilan tulee vuo- ten, ettei markkinoimismaksuja peritä
19418: sittain etukäteen tehdä ilmoitus viljely- ja lannoi- luonnonmukaiseksi rekisteröidyzltä viljeli-
19419: tussuunnitelmastaan. Luonnonmukaisten tuottei- jöiltä.
19420:
19421: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19422:
19423: Georg C. Ehrnrooth
19424:
19425:
19426:
19427:
19428: 65 4285002025
19429: 514 1985 vp.
19430:
19431: Toivomusaloite n:o 476
19432:
19433:
19434:
19435:
19436: Eklund ym.: Luonnonmukaisen viljelyn edistämisestä alan järjestöjä
19437: tukemalla
19438:
19439:
19440: Eduskunnalle
19441:
19442: Luonnonmukaisen myrkyttömän maanviljelyn rahojen puuttuessa on verrattain vaatimatonta.
19443: ja puutarhanhoidon suosio kasvaa jatkuvasti. Asian tärkeyden vuoksi olisi näihin tarkoituksiin
19444: Saasteeton ja puhdas elintarvike on niin kulutta- osoitettava myös valtion budjettivaroja mm. neu-
19445: jan kuin tuottajankin etu. Luonnonmukainen vontatyön tukemiseen.
19446: viljely perustuu maan omaan kasvuvoimaan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19447: luonnon dynamiikkaan. Luonnonmukainen vilje- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19448: ly säästää myös energiaa eikä tarvitse ulkomailta muksen,
19449: tuotuja kalliita tuotantopanoksia.
19450: Luonnonmukaisen viljelyn edistämiseksi maas- että" hallitus ryhtyisi toimzin luonnon-
19451: samme toimii useita rekisteröityjä yhdistyksiä mukaisen viljelyn edistämiseksi esimer-
19452: (Biodynaaminen Yhdistys r. y., Elävä Maa r. y., kiksi avustama/ta asian hyväksi toimivia
19453: Bios r.y. jne.), joiden toiminta kuitenkin määrä- järjestöjä.
19454:
19455: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19456:
19457: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
19458: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
19459: 1985 vp. 515
19460:
19461: Toivomusaloite n:o 477
19462:
19463:
19464:
19465:
19466: Eklund ym.: Lammastalouden tukemisesta
19467:
19468:
19469: Eduskunnalle
19470:
19471: Valtiontalouden toimenpiteet maamme lam- ke~itys uhkaa pysähtyä määrärahojen pienentä-
19472: mastalouden tukemiseksi ja kehittämiseksi ovat miseen.
19473: olleet kiitettäviä toukokuun 1983 jälkeen. Erityi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19474: sesti avustukset lammastalouden tukemiseen val- nioittavasti edukunnan hyväksyttäväksi toivo-
19475: tioneuvoston tarkemmin määräämin perustein muksen,
19476: tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämisestä
19477: annetun lain (532/81) nojalla nimetyissä lam- että hallitus ryhtyisi tozmzzn lam-
19478: mastalouden erityisaluekunnissa ovat olleet oi- mastalouden tukemisen lisäämiseksi
19479: keansuuntaisia ja tehokkaita. Nyt kuitenkin tämä maassamme.
19480:
19481: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19482:
19483: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
19484: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
19485: 516 1985 vp.
19486:
19487: Toivomusaloite n:o 478
19488:
19489:
19490:
19491:
19492: Eklund ym.: Petoeläinten turkistarhaukselle aiheuttamien vahinko-
19493: jen korvaamisesta
19494:
19495:
19496: Eduskunnalle
19497:
19498: Valtiovallan erityisessä osa-aikaissuojelussa ole- Tällaisten vahinkojen korvaaminen on kuiten-
19499: va karhu saattaa aiheuttaa vahinkoa mm. turkis- kin valtiovallan tehtävä.
19500: tarhaukselle, kuten on tapahtunut syyskuussa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19501: 1984 Sallan Hossoaavalla, jossa karhu aiheutti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19502: Rauno Klemetin kettutarhassa noin 100 000 mar- muksen,
19503: kan vahingot, joita varten ei tulo- ja menoarvio- että hallitus ryhtyisi toimiin karhun
19504: esityksessä ole korvausmäärärahaa. ym. petoeläinten turkistarhaukselle ai-
19505: heuttamien vahinkojen korvaamiseksi.
19506:
19507: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19508:
19509: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
19510: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
19511: 1985 vp. 517
19512:
19513: Toivomusaloite n:o 479
19514:
19515:
19516:
19517:
19518: Eklund ym.: Metsänparannuspiirien säilyttämisestä itsenäisinä
19519:
19520:
19521: Eduskunnalle
19522:
19523: Metsänparannuspiirit on säilytettävä itsenatst- si aikaa ilman uuteen metsänparannuslakiin sisäl-
19524: nä. Niiden nykyisestä toiminnasta on hyvä esi- tyvää ns. uusintaojitustakin, mikä vanhojen oji-
19525: merkki Tampereelta: tusalueiden ensimmäisten hakkuiden jälkeen tu-
19526: Pirkka-Hämeessä on uudisojitustarvetta jäljellä lee välttämättömäksi.
19527: soistuneet kankaat mukaan lukien n. 30 000 ha. Ojituksen ja tienrakennuksen lisäksi Tampe-
19528: Nykyisellä uudisojitusmäärällä, n. 1 350 ha/v, reen metsänparannuspiiri lannoittaa vuodessa
19529: työtä riittää n. 20 vuodeksi. Työ koostuu pienistä metsiä n. 1 500 ha. Teiden ja ojitusalueiden
19530: hajanaisista kuivatusalueista, mutta kohteet ovat kunnossapitoon pitää tulevaisuudessa kiinnittää
19531: yleensä parhaan tuloksen antavia puustoisia soita huomattavasti nykyistä enemmän huomiota.
19532: tai soistumia. Uudisojitusmäärät olivat 1960- Suoritemääriin ja työohjelmien laatimiseen vai-
19533: luvulla ja 1970-luvun alussa n. 4 000 ha:n vuosi- kuttavat ensi sijassa valtion myöntämät metsän-
19534: tasolla ja alhaisimmillaan 1970-luvun lopussa parannusvarat ja henkilöstön määrä. Tuntuukin
19535: n. 700 ha, mikä johtui työn keskittämisestä tien- siltä, että yhdistämisellä pyritään voimavaroja
19536: rakennukseen. siirtämään pois metsänparannustoiminnasta.
19537: Metsäteistä on rakennettu noin puolet. Koko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19538: naan uutta tietarvetta on vielä n. 1 800 km, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19539: minkä lisäksi rakenteilla olevien ja suunniteltujen muksen,
19540: hankkeiden loppuunsaattaminen vie aikaa 4-5
19541: vuotta. Työ vaikeutuu hankkeiden pienentyessä että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
19542: jatkuvasti. Nykyisellä vuosivauhdilla (130 km) piteisiin metsänparannuspiirien säilyttä-
19543: työtä riittää 15-20 vuodeksi. miseksi entisellään ja luopuisi suunnitel-
19544: Metsänparannushenkilöstö (kaikkiaan 30 hen- mista yhdistää ne piirimetsälautakuntien
19545: kilöä) on täystyöllistetty Pirkka-Hämeessä pitkäk- kanssa.
19546:
19547: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
19548:
19549: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
19550: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
19551: 518 1985 vp.
19552:
19553: Toivomusaloite n:o 480
19554:
19555:
19556:
19557:
19558: Ikonen ym.: Maaseudun elinkeinoja koskevan lain aikaansaamisesta
19559:
19560:
19561: Eduskunnalle
19562:
19563: Maaseudun pääelinkeino ja asutuksen ylläpitä- elinkeinotoiminnan edistämisestä. Ko. laki on
19564: jä on maatilatalous. Näin tulee olemaan myös annettava maa- ja metsätalousministeriön täytän-
19565: tulevaisuudessa. On perusteltua esittää, että töönpantavaksi ja jokaiseen maatalouskeskukseen
19566: maaseudun kokonaisvaltainen kehittämisvastuu on perustettava maatalouden liitännäiselinkeino-
19567: tulee myös jatkossa olemaan maa- ja metsätalous- neuvojan toimi.
19568: ministeriöllä. Maassamme on siis valmiina orga-
19569: nisaatiot toteuttamaan laajennettua maaseudun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19570: elinkeinojen edistämistoimintaa. Maatalous- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19571: hallinnon ja -neuvonnan voimavaroja lisäämällä muksen,
19572: ja tarkistamaila tarpeen mukaan tehtäväjakoa
19573: saadaan tuloksia nopeimmin ja ilman lisäbyrok-
19574: ratiaa. että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimen-
19575: Hallituksella on tarkoitus kevään aikana antaa piteisiin maaseudun elinkeinojen edistå"-
19576: eduskunnalle valmistettavaksi laki maaseudun mistä koskevan lain aikaansaamiseksi.
19577:
19578: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
19579:
19580: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Mauri Pekkarinen
19581: Väinö Raudaskoski Sirkka-Liisa Anttila Tytti lsohookana-Asunmaa
19582: Heimo Linna Einari Nieminen
19583: 1985 vp. 519
19584:
19585: Toivomusaloite n:o 481
19586:
19587:
19588:
19589:
19590: Ikonen ym.: Maataloustuen jakoperusteiden tatkistamisesta
19591:
19592:
19593: Eduskunnalle
19594:
19595: Alueellisena ja pinta-alan mukaisena tukena Pohjanmaa), sekä osin muuallakin Suomessa luo-
19596: jaettavan maataloustuloon kuuluvan osan koko- vuttava nykyisistä aluetukirajoista ja tuki olisi
19597: naismäärä on vuonna 1985 lähes 1,2 miljardia määrättävä pienalueittain tai kunnittain.
19598: markkaa. Tuen jakautuminen ei ole kohdistunut Edellä kerrotun perusteella ehdotamme kun-
19599: tasaisesti lain tarkoittamalla tavalla niille maan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19600: keski- ja eteläosan pienalueille, joissa maatalou- muksen,
19601: den tulokehitys luonnonolojen johdosta jää pysy-
19602: västi alhaiseksi.
19603: Maataloustuen ja pinta-alalisän jakautumiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
19604: oikeudenmukaisella tavalla olisi ongelma-alueil- luopumalla maataloustuen nykyisistä ja-
19605: la, kuten esim. kaakkoisessa Keski-Suomessa ja komenetelmistä ja muuttaen ne siten,
19606: Mikkelin läänissä sekä Suomenselän alueella (län- että tuki määrättäisiin pienalueittain tai
19607: tinen Keski-Suomi, Pohjois-Satakunta ja itäinen kunnittain.
19608:
19609: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
19610:
19611: Pirkko Ikonen Väinö Raudaskoski Sirkka-Liisa Anttila
19612: Pirjo Rusanen Heimo Linna Matti Maijala
19613: Pentti Poutaneo 'Einari Nieminen
19614: 520 1985 vp.
19615:
19616: Toivomusaloite n:o 482
19617:
19618:
19619:
19620:
19621: Impiö: Määrärahasta yhteisen kalatalousneuvojan palkkaamiseksi
19622: Enontekiöön ja Kittilään
19623:
19624:
19625: Eduskunnalle
19626:
19627: Enontekiön ja Kittilän kunnat eivät voineet vat varat. Kalatalouskonsulentin asuinpaikkana
19628: hyväksyä Ounasjoen erityissuojelulakia vuonna on joko Enontekiön tai Kittilän kunta. Kalata-
19629: 1983 säädettäessä sitä, ettei samanaikaisesti tehty lousneuvojalle palkataan riittävästi aputyövoimaa
19630: päätöksiä jokivarren elinkeinoelämän elvyttämi- tunturivesien ja Ounasjokivarren vesistöalueen
19631: sestä ja kehittämisestä, korvaavien työpaikkojen kalatalouden hoito- ja käyttösuunnitelman laati-
19632: perustamisesta eikä silloisten työpaikkojen säilyt- miseksi. Työ tulisi kuntien ehdotuksen mukaan
19633: tämisestä ja luontaiselinkeinojen kehittämisestä. käynnistää vuonna 1986.
19634: Enontekiön ja Kittilän kunnanhallitukset ovat
19635: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
19636: lokakuussa 1984 lähettäneet valtioneuvostolle
19637: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19638: laajahkot selvitykset ja ehdotukset Ounasjoen
19639: suojelusta aiheutuneiden menetysten korvaami-
19640: seksi suoritettavista toimenpiteistä. Kunnat eh- että hallitus ottaisi valtion vuoden
19641: dottavat, että valtioneuvosto tekee periaatepää- 1986 varsinaiseen tulo- ja menoarvioesi-
19642: töksen kalatalousneuvonnan tehostamiseksi tykseen määrärahan kalatalouskonsulen-
19643: Enontekiön ja Kittilän kuntien alueella osoitta- tin palkkaamiseksi yhteisesti Enontekiön
19644: malla kalatalousneuvojan palkkaamiseen tarvitta- ja Kittzlän kuntiin.
19645:
19646: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19647:
19648: Lauri Impiö
19649: 1985 vp. 521
19650:
19651: Toivomusaloite n:o 483
19652:
19653:
19654:
19655:
19656: Isohookana-Asunmaa ym.: Lammastutkijan toimen perustamisesta
19657: Pelson keskusvankilan lampolaan
19658:
19659:
19660: Eduskunnalle
19661:
19662: Suomen lammastalous kärsii monista ongel- täminen ja kohottaminen vaatii tehokasta neu-
19663: mista, joista useimmat heikentävät lammastalou- vontaa ja koulutusta mutta myös yhteistoimintaa
19664: den kannattavuutta ja sen kehittämistä yhtenä ja tutkimustyötä. Erityisesti Pohjois-Suomeen
19665: maatalouden tuotantomuotona. Lammastalou- kaivataan soveltuvaa tietoa lammastaloudesta.
19666: temme on uuhimäärältään ja katraskooltaan Pelson keskusvankilalle, joka sijaitsee Vaalassa,
19667: pientä, alan työmenetelmien kehittyminen on on valmistunut v. 1984 2 000 emän· ja uuhen
19668: ollut hidasta eikä alalla ole juuri yhteistyötä ja suurlampola. Tänne olisi mahdollisuus sijoittaa
19669: suunnitelmallisuutta. Ongelmien voittamiseksi lammastutkija suunnittelemaan lammastalouden
19670: on lammastaloutta kehitettävä kolmen eri paino- tutkimustoimintaa, sen kehittämistä, ammatti-
19671: pisteen tuella. Nämä ovat yhteistyön lisääminen taidon edistämistä ja em. yhteistyön lisäämistä.
19672: ja .tutkimustoiminnan sekä ammattitaidon edistä- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
19673: mmen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19674: Tuotannollinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuu- sen,
19675: den parantaa lammastalouden kannattavuutta ja
19676: kehittää sitä elinkeinona. Tutkimustoiminnan että hallitus ryhtyisi toimenpztemm
19677: tehtävänä tulee myös olla lampaankasvatukseen lammastalouden kehittämiseksi Pohjois-
19678: liittyvien menetelmien parantaminen ja nykyis- Suomessa mm. perustamalla lammastut-
19679: ten sekä uusien lammastuotteiden hyväksikäytön kijan viran Vaalassa szj'aitsevalle Pelson
19680: edistäminen. Lampureiden ammattitaidon säilyt- keskusvankzlan lampolalle.
19681:
19682: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19683:
19684: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen Juhani Alaranta
19685:
19686:
19687:
19688:
19689: 66 4285002025
19690: 522 1985 vp.
19691:
19692: Toivomusaloite n:o 484
19693:
19694:
19695:
19696:
19697: Isohookana-Asunmaa ym.: Kalanviljelylaitoksen aikaansaamisesta
19698: Iihin
19699:
19700:
19701: Eduskunnalle
19702:
19703: Velvoitusistutuksilla on huomattava merkityk- nettu Pitkäniemen läheisyyteen Pravan koelaitos.
19704: sensä Perämeren kalastukselle. Istutusten onnis- Pitkäniemen kalanviljelylaitosta varten Iin kunta
19705: tuessa Pohjanlahden kalakantojen tuotto lisään- on varannut 15 ha:n maa-alueen.
19706: tyy arviolta 20 milj. markalla. Tätä varten tarvit- Iijoen voimalaitosrakentamisen myötä alueen
19707: taisiin Perämeren alueelle valtion kalanviljelylai- kalatalouselinkeino on vähentynyt huomattavas-
19708: tos. Laitoksen tulisi huolehtia Perämeren jokien ti. Kalanviljelylaitoksen sijoittaminen Iihin pa-
19709: suilta saatavien merellisten vaelluskalojen mädin rantaisi kunnan heikkoa työllisyystilannetta sekä
19710: hankinnasta ja haudonnasta sekä emokalojen laitoksen rakentamisen ja hoidon että välillisesti
19711: vastaanottamisesta ja säilyttämisestä. Laitoksen lisääntyvän kalansaaliin muodossa.
19712: tulisi hoitaa myös velvoitteena istutettavien lo- Iijoella on parhaat edellytykset toimia Peräme-
19713: hien ja taimenien laadun tarkkailu ja istutusten
19714: ren alueen kalantutkimus- ja viljelylaitoksen si-
19715: seuranta. Niin ikään laitoksen tulisi kasvattaa
19716: joituspaikkana. Kunta on myös erityistukialue-
19717: vaellusikäisiä lohen- ja taimenen poikasia siinä kunta.
19718: määrin, kuin velvoitehoidon tuotanto jää pie-
19719: nemmäksi kuin entinen jokien luonnontilainen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19720: tuotanto. Lohen- ja taimenenpoikasten tuotan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19721: nosta on Perämeren alueella huomattavaa vajaus- sen,
19722: ta.
19723: Iin kunnassa on selvitetty mahdollisuuksia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n ka-
19724: tuottaa velvoitehoidossa tarvittavat istukkaat Ii- lanviljelylaitoksen aikaansaamiseksi Iin
19725: joen vesistöalueella. Iin kuntaan on myös raken- kuntaan.
19726:
19727: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19728:
19729: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
19730: 1985 vp. 523
19731:
19732: Toivomusaloite n:o 485
19733:
19734:
19735:
19736:
19737: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahasta Pohjois-Pohjanmaan met-
19738: sänparannusrahoitukseen
19739:
19740:
19741: Eduskunnalle
19742:
19743: Pohjois-Pohjanmaan metsät ovat suotuisassa, tetty. Metsänparannusrahoituksen merkitys Poh-
19744: mutta mittavia metsienhoitotöitä vaativassa kehi- jois-Pohjanmaalla vajaatuottoisten alueiden uu-
19745: tysvaiheessa. Alueen kasvuolosuhteiden takia distamisessa on ratkaiseva. Puukaupan häiriötön
19746: metsänparannusvaroilla on merkittävä vaikutuk- kulku noususuhdanteessa on välttämätöntä.
19747: sensa puuntuotantoon. Metsänparannusvarojen
19748: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19749: puute on noussut vakavimmin metsien hoitoteh-
19750: täviä estäväksi tekijäksi. Välttämättömät hoito- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19751: muksen,
19752: tehtävät rästiytyvät ja Pohjois-Pohjanmaa on jää-
19753: mässä metsänparannusvarojen suhteen väliinpu-
19754: toajan asemaan. Metsänparannusvarojen puute että hallitus suunnitellessaan vuoden
19755: vaikuttaa voimakkaasti myös metsureiden ja met- 1986 tulo- ja menoarviota lisäisi tuntu-
19756: säkoneurakoitsijoiden työllisyyteen. Valmiita vasti valtion metsänparannusrahoitusta
19757: suunnitelmia on, mutta rahoitusta ei ole järjes- Pohjois-Pohjanmaalle.
19758:
19759: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19760:
19761: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen Juhani Alaranta
19762: 524 1985 vp.
19763:
19764: Toivomusaloite n:o 486
19765:
19766:
19767:
19768:
19769: Jyrkilä ym.: Lammastalouden elvyttämisestä
19770:
19771:
19772: Eduskunnalle
19773:
19774: Pohjois-Karjalassa kuten muuallakin kehitys- Koska maahamme tuodaan ulkomaista villaa ja
19775: alueilla pienviljelmille tarvittaisiin kipeästi lisätu- lammasturkiksia, niin kotimaisen lammastalou-
19776: loa, kun luontaiselle maidontuotannolle on ase- den kehittämiselle on edellytyksiä.
19777: tettu ahtaat tilakohtaiset tuotantokiintiöt.
19778: Liitännäiselinkeinoksi sopisi lammastalous mo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
19779: nille tiloille. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19780: Lammastalouden laajentumisen esteenä on ol-
19781: lut laiduntamisessa aitauksen suuret kustannuk-
19782: set ja villan tuottajahinnan alhaisuus. että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
19783: Lampaiden laiduntamisessa paimenpoikatan- lammastalouden elvyttämiseksi kotimai-
19784: galla on päästy hyviin tuloksiin, joten lammasta- sen villan tuotantohintaa parantamalla ja
19785: louden kehittämiselle on tätä kautta avautunut lampaan vuotien käytön edistämiseksi
19786: tuotantomahdollisuuksia. asusteteollisuudessa.
19787:
19788: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
19789:
19790: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
19791: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
19792: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
19793: Martti Ratu
19794: 1985 vp. 525
19795:
19796: Toivomusaloite n:o 487
19797:
19798:
19799:
19800:
19801: H. Kemppainen ym.: Lammastalouden tukemisesta Ja kehit-
19802: tämisestä
19803:
19804:
19805: Eduskunnalle
19806:
19807: Maatalouden ylituotantotilanne ja sen aiheut- tavoitehintaa. Tuotantoavustusta olisi korotettava
19808: tamat tuotannonrajoittamistoimenpiteet uhkaa- siten, että tavoitehintatasoon voitaisiin päästä.
19809: vat jäädä kohtalokkaiksi kehitysalueiden maata- Lampaanlihantuotannon haittana on myös koet-
19810: loudelle. Kun maidontuotannon ohella luonnon- tu teurastamoiden taholta pitkät kuljetusmatkat
19811: olosuhteista johtuen kovin monia vaihtoehtoja ei harvaan asutuilla seuduilla ja kehitysalueilla, jois-
19812: ole, tulisi kaikki olemassa olevat vaihtoehdot sa lammastaloutta erityisesti tarvittaisiin. Lapin
19813: käyttää tehokkaasti hyväksi, jotta maatalouden läänissä keräilyä varten on voitu osoittaa kuljetus-
19814: elinkeinoperusta, joka on edelleen yksi kehitys- tukea. Kuljetustuen antaminen olisi pikaisesti
19815: alueiden pääelinkeinoista, säilyisi, jotta runko- laajennettava ainakin Kainuun ja Koillismaan
19816: asutus ja kylät voisivat säilyä elinvoimaisina. alueille.
19817: Lammastalous on eräs käyttökelpoinen vaihto-
19818: ehto ja tuotantosuunta. Esteitä lammastalouden Villan ja lihantuotannon lisäksi lammastalout-
19819: kehittämisen tieltä olisi aktiivisesti rajattava pois. ta olisi tuettava myös muutoin, esimerkiksi ro-
19820: Erityisesti aluelainsäädännön mukaisissa erityis- dunjalostus- ja turkistuotannossa on vielä käyttä-
19821: aluekunnissa lammastaloutta olisi pystyttävä ke- mättömiä mahdollisuuksia.
19822: hittämään. Neuvonta- ja suunnitteluapua tulisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19823: lisätä, jotta mahdollistettaisiin kehittämis- ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19824: käynnistysavustusten tehokas hyväksikäyttö. muksen,
19825: Villan tuotantopalkkiohin oli vuoden 1984
19826: budjetissa 1, 7 milj. markkaa. Lammastuotantoa
19827: häiritsi kuitenkin pahasti se, että budjettirahojen että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
19828: loputtua suuri osa villan tuottajista sai maksun menpiteisiin lammastalouden tukemisek-
19829: tuottamastaan villasta vasta vuoden lopussa. Ku- si ja kehittämiseksi siten, että erityisalue-
19830: luvana vuonna tällaista epäoikeudenmukaisuutta kunnissa lammastaloutta lisättäisiin, että
19831: ei saa antaa syntyä. Varattu 1,9 milj. markkaa villantuotantotukirahoja varataan rzittä-
19832: villan tuotantotukea saattaa osoittautua myös västi ja että ne maksetaan ajallaan ja että
19833: tänä vuonna liian pieneksi, koska lampaiden lihantuotantoa nostetaan siten, että ta-
19834: määrä on lisääntynyt. voitehintataso voitaistin saavuttaa, sekä
19835: Suuri epäkohta lampaantuottajille on myös se, että hallitus muutoinkin edistäisi lam-
19836: että lihantuotannossa ei ole päästy lähellekään mastalouden kehitystä.
19837:
19838: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
19839:
19840: Hannu Kemppainen Aapo Saari Tytti Isohookana-Asunmaa
19841: Matti Maijala Arvo Kemppainen Aarno von Bell
19842: 526 1985 vp.
19843:
19844: Toivomusaloite n:o 488
19845:
19846:
19847:
19848:
19849: Kokko: Uukuniemen ammattikalastajien mahdollisuuksista kalastaa
19850: myös Pyhäjärven Neuvostoliiton puoleisilla vesillä
19851:
19852:
19853: Eduskunnalle
19854:
19855: Uukuniemen Pyhäjärvi on yksi maamme par- perustuvien elinkeinojen kehittämistä Uukunie-
19856: haista muikkuvesistä. Kuntaan on valmistunut mellä. Koko järven tuleminen kalastuksen ja
19857: hiljakkoin kalasatama saaliin vastaanotto- ja kä- kalavesien hoitotoimien kohteeksi olisi molem-
19858: sittelyjärjestelyineen. Kalastuselinkeinon ja ka- pien maiden kannalta hyödyllistä. Vastaavasta
19859: lanjalostuksen kehittämisellä on kunnassa pitkät kalastussopimuksesta on jo kokemuksia esim.
19860: perinteet ja edelleen hyvät kehitysedellytykset. Virolahden Huovarinsaaren lähivesien osalta.
19861: Osa Pyhäjärvestä sijaitsee Neuvostoliiton val-
19862: tion alueella. Kyseisellä rajantakaisella alueella ei Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
19863: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19864: laajamittaisempaa kalastusta harjoiteta, eikä se
19865: Neuvostoliiton puolelta ole ilmeisesti jatkossa-
19866: kaan tarkoituksenmukaista pitkien etäisyyksien ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19867: korpiolosuhteiden vuoksi. selvittääkseen Uukuniemen ammattika-
19868: Suomalaisten kalastajien kalastusmahdolli- lasta;i"en mahdollisuudet kalastaa myös
19869: suuksien ulottaminen Neuvostoliiton puoleiselle Pyhäjärven Neuvostoliiton puoleisilla ve-
19870: vesialueelle parantaisi huomattavasti kalastukseen sillä.
19871: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19872:
19873: Heikki Kokko
19874: 1985 vp. 527
19875:
19876: Toivomusaloite n:o 489
19877:
19878:
19879:
19880:
19881: Kortesalmi ym.: Ns. Lapin lain säännösten ulottamisesta koskemaan
19882: myös Kainuuta
19883:
19884:
19885: Eduskunnalle
19886:
19887: Kainuu kuten Koillis-Suomikin on ns. ylihak- Lapin ja Koillis-Suomen osalta laki Lapin va-
19888: kuualuetta. Lisäksi Kainuussa työttömyys on hy- jaatuottoisten metsien uudistamisesta korvaa
19889: vin ankara. Esim. Kuhmon kunnassa työttömyys Pohjois-Suomen huomattavasti huonompaa
19890: oli toukokuussa 1984 25,4 prosenttia. puun hintaa, mutta Kainuuta kyseinen laki ei
19891: Kainuun piirimetsälautakunnan laatima met- koske. Aiheellisesti Kainuussa kysytäänkin, miksi
19892: säsuunnitelma talouskairalle 1984-1993 osoittaa Kainuu on pudonnut väliin.
19893: metsän rakenteen. Sen mukaan uudistusalojen ja
19894: -taimikkojen osuus on 80 prosenttia, nuorten ja Olisikin oikeudenmukaista, että Lapin laki
19895: varttuneiden kasvatusmetsikköjen osuus on kum- ulotettaisiin koskemaan myös Kainuuta, ainakin
19896: mankin osalta noin 10 prosenttia. Näin ollen sen pahimpia työttömyysalueita. Näin Kainuun
19897: Kainuusta ei löydy varsinaisia hakkuusäästöjä, unohdetut vajaatuottoiset metsät saataisiin kas-
19898: joita valtakunnan metsien inventoijat väittävät vukuntoon, työtä työttömille sekä myös hieman
19899: runsaasti kertyneen. Tämä merkitsee suuria vai- korvausta Etelä-Suomea heikompiin kantohintoi-
19900: keuksia Kainuun metsääomistaville pienviljeli- hin.
19901: jöille ja työttömille metsätilallisille. Edellä olevan olevan perusteella ehdotamme
19902: Uudessa puun hintasopimuksessa on selvästi kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19903: mainittu Etelä-Suomen kantohinnat, esimerkiksi vomuksen,
19904: havukuitupuun hinta paikkakunnasta riippuen
19905: on 75,50-83,50 markkaa/m 3 • Pohjois-Suomen
19906: osalta on sovittu pistehinnat tehtaille. Hinnasta että hallitus ryhtyisi toimzi'n Lapin va-
19907: on vähennettävä korjuukustannukset, jotka muo- jaatuottoisten metsien uudistamista kos-
19908: dostuvat metsälöiden pienuuden, harvuuden ja kevan ns. Lapin lain ulottamiseksi koske-
19909: heikon järeyden vuoksi suuriksi, sekä lisäksi kul- maan myös Kainuuta tai ainakin nzi'tä
19910: jetusmaksut tehtaalle. Vähimmäishinnaksi havu- Kainuun alueita, joissa on eniten vajaa-
19911: kuitupuulle on määrätty 48,50 markkaa/m 3 . tuottoisia metsiä ja työttömiä.
19912:
19913: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
19914:
19915: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Heikki Riihijärvi
19916: Urho Pohto Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
19917: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
19918: Mikko Vainio Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
19919: 528 1985 vp.
19920:
19921: Toivomusaloite n:o 490
19922:
19923:
19924:
19925:
19926: Lindroos ym.: Juupajoen siirtämisestä maatalouden aluejaossa III-
19927: vyöhykkeen kunnaksi
19928:
19929:
19930: Eduskunnalle
19931:
19932: Epäedullinen työpaikkakehitys on johtanut na kuntana IV-vyöhykkeeseen eli ns. Etelä-Suo-
19933: väestön jatkuvaan vähenemiseen Juupajoella. men vyöhykkeeseen. Kuitenkin ilmaston ja kas-
19934: Väestö on vähentynyt viimeksi kuluneen kymme- vuolosuhteiden sekä maaperän laadun puolesta
19935: nen vuoden aikana lähes 300 hengellä eli vähen- Juupajoen tulisi ehdottomasti kuulua samalle
19936: nystä on tapahtunut tänä aikana 11 prosenttia. tukivyöhykkeelle kuin muut kunnat, joissa olo-
19937: Vuosien 1980, 1981 ja 1982 aikana väestö on suhteet maatalouden harjoittamiselle vastaavat
19938: edelleen vähentynyt lähes yhden prosentin vuosi- Juupajoen olosuhteita. Tämä tarkoittaa käytän-
19939: vauhdilla. nössä sitä, että Juupajoen kunta tulisi siirtää
19940: Väestön väheneminen on viime vuosiha perus- maatalouden aluejaossa III-vyöhykkeen kunnaksi.
19941: tunut poismuuttaneiden enemmyyteen suhteessa
19942: Juupajoelle muuttaneisiin ja luonnollinen väes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19943: tönkehitys on ollut lievästi positiivinen. Tästäkin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19944: voidaan päätellä, että väestön väheneminen joh- muksen,
19945: tuu ensi sijassa negatiivisesta työpaikkakehityk-
19946: sestä. Kunnan tavoitteena on luonnollisesti saada
19947: väestömäärä vähintäänkin vakiintumaan nykyisel- että hallitus ryhtyisi toimenpttezszzn
19948: le tasolle. juupajoen kunnan siirtämiseksi maata-
19949: Juupajoki kuuluu myös maatalouden '' aluepo- louden aluejaossa III-vyöhykkeen kun-
19950: liittisessa'' vyöhykejaossa maamme pohjoisimpa- naksi.
19951:
19952: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
19953:
19954: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
19955: 1985 rd. 529
19956:
19957: Hemställningsmotion nr 491
19958:
19959:
19960:
19961:
19962: Malm m.fl.: Om garanterad produktion av inhemskt vallfrö
19963:
19964:
19965: Till Riksdagen
19966:
19967: Den gynnsamma utveckling som skett inom 1986, men får lov att importera betydande
19968: odlingen av vallfrö av inhe~ska sorter har känn- frömängder inför sådden 1987.
19969: bart minskat importen av frö. Därmed har od- En sådan utveckling är olycklig med tanke på
19970: lingssäkerheten ökat på de stora arealer som ännu odlingssäkerheten på vailama och användningen
19971: används för vallodling. De överskott som upp- av landets åkerareal tili grödor som inte medför
19972: stått under ett par goda skördeår för fröodlingen överskott och exportbehov.
19973: stoppar dock upp kontraktsodlingen enligt lagen Då åtgärder som kunde vända denna olyckliga
19974: om främjande av fröodlingen. Under en lång utveckling i en sund riktning vore att antingen
19975: följd av år har en dylik situation kunnat undvikas ersätta kostnaderna för lagringen eller överta
19976: och den självfinansierade riskutjämningen på dessa utjämningslager i och för en jämn mark-
19977: basen av marknadsföringsavgifter har fungerat
19978: nadsföring. De drygt 3 miljoner kg överåriga
19979: tillfredsställande. De lager som nu belastar i lager av vallfrö som nu finns i fröaffärernas lager
19980: synnerhet centralaffärerna har medfört att dessa medför en årskostnad om 15 miljoner mk och
19981: stoppat upp anläggningen av nya frövallar redan lagrens kapitalvärde är ca 60 miljoner mk. Ett
19982: 1984. I jämförelse med genomsntttet för nyan-
19983: statsanslag om 60 miljoner mk skulle med andra
19984: läggningar kan minskningen konstateras vara ca
19985: ord kunna stabilisera den inhemska fröproduk-
19986: 3 000 ha. Delvis som en följd av denna minsk- tionen och undvika stigande överskott av lant-
19987: ning plus inverkan av det normala behovet är bruksprodukter.
19988: behovet av nya frövallar i år 3 000 ha timotej,
19989: 500 ha ängssvingel, 400 ha engelskt rajgräs och Med hänvisning tili ovanstående omständig-
19990: 1 000 ha rödklövervallar. På grund av att fröhan- heter föreslås aktningsfullt att riksdagen måtte
19991: deln förfogar över i genomsnitt två års behov av hemställa
19992: de vanligaste vallfröslagen är inställningen att
19993: man inte kan anlägga nya vallar i år. En sådan att regeringen skulle vidta åtgärder för
19994: kontraktsteckningspolitik medför med stor säker- att produktionen av inhemskt vallfrö ga-
19995: het att man visserligen klarar fröförsörjningen år ranteras på längre sikt.
19996:
19997: Helsingfors den 14 februari 1985
19998:
19999: Håkan Malm Henrik Westerlund
20000:
20001:
20002:
20003:
20004: 67 4285002025
20005: 530 1985 vp.
20006:
20007: Toivomusaloite n:o 491 Suomennos
20008:
20009:
20010:
20011:
20012: Malm ym.: Nurmikasvien kotimaisen siementuotannon turvaami-
20013: sesta
20014:
20015:
20016: Eduskunnalle
20017:
20018: Kotimaisten nurmikasvien siementuotannon sen, että vaikka vuoden 1986 siementarve voi-
20019: suotuisa kehitys on tuntuvasti vähentänyt sie- daan tyydyttää, vuoden 1987 kylvöä varten on
20020: menten tuontia. Täten on viljelyn varmuus taat- pakko tuoda maahan huomattava määrä siemen-
20021: tu suurilla alueilla, joita vielä käytetään nurmi- tä.
20022: kasvien viljelyyn. Parin viime vuoden hyvästä Tällainen kehitys ei ole menestyksekäs nur-
20023: sadosta aiheutunut ylijäämä pysäyttää kuitenkin mien viljelyvarmuutta ja maamme sellaista pelto-
20024: nurmikasvien viljelyn edistämisestä annetun lain alan viherkasvikäyttöä ajatellen, mistä ei aiheudu
20025: mukaisen sopimusviljelyn. Useiden perättäisten ylijäämää eikä vientitarvetta.
20026: vuosien aikana on tällainen tilanne voitu välttää Toimenpiteinä tämän onnettoman kehityksen
20027: ja omaan rahoitukseen perustuva riskin tasaus, kääntämiseksi terveeseen suuntaan olisi joko va-
20028: joka perustuu markkinoimismaksuihin, on toimi-
20029: rastoimiskustannusten korvaaminen tai näiden
20030: nut tyydyttävästi. Varastot, jotka nyt rasittavat
20031: tasausvarastojen haltuun ottaminen tasaista
20032: erityisesti keskusliikkeitä, ovat aikaansaaneet sen, markkinointia varten. Nurmikasvien ylivuotisten,
20033: että nämä ovat lopettaneet uusien nurmiviljel- runsaan 3 miljoonan kilon varastojen kustannuk-
20034: mien perustamisen jo vuonna 1984. Uusiin pe-
20035: set ovat 15 miljoonaa markkaa ja varastojen
20036: rustettuihin viljelmiin keskimäärin verrattuna
20037: pääoma-arvo 60 miljoonaa markkaa. Valtion
20038: voidaan vähennyksen todeta olevan n. 3 000 ha.
20039: myöntämä 60 miljoonan markan määräraha va-
20040: Osittain tämän vähentymisen seurauksena ja nor-
20041: kauttaisi kotimaisen siementuotannon ja siten
20042: maalista tarpeesta johtuen on uusien siemennur-
20043: vältyttäisiin maataloustuotteiden kasvavalta yli-
20044: mien tarve tänä vuonna timotein osalta 3 000 ha,
20045: jäämältä.
20046: niittynadan 500 ha, englantilaisen tairuohon 400
20047: ha ja puna-apilan 1 000 ha. Koska siemenkau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
20048: palla on käytettävissään keskimäärin yli kahden nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20049: vuoden varasto tavallisimpien nurmikasvien sie-
20050: meniä, on asenne se, ettei uusia nurmiviljelmiä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20051: voida perustaa tänä vuonna. Tällainen sopimuk- nurmikasvien kotimaisen siementuotan-
20052: sentekopolitiikka aikaansaa todennäköisimmin non turvaamiseksi pitkällä tähtäyksellä.
20053:
20054: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20055:
20056: Håkan Malm Henrik Westerlund
20057: 1985 vp. 531
20058:
20059: Toivomusaloite n:o 492
20060:
20061:
20062:
20063:
20064: Manninen ym.: Kuusamon kalastusalueen kalatalouden kokeilu- ja
20065: tutkimusprojektin toteuttamisesta
20066:
20067:
20068: Eduskunnalle
20069:
20070: Kalastuslain mukaan perustettavien kalastus- Perusteilla oleva Kuusamon kalastusalue muo-
20071: alueiden tehtävänä on laatia alueelleen kalave- dostaa yhtenäisen kalataloudellisen kokonaisuu-
20072: sien hoito- ja käyttösuunnitelma. den, josta on mahdollisuus kokeilun ja tutki-
20073: Erityisesti sisävesien tulevan kalatalouden kehi- muksen avulla kehittää edellä mainitun kaltainen
20074: tyksen kannalta on ratkaisevaa, että lakisääteisten mallikalastusalue. Tällaisesta kaikkien intressita-
20075: tehtävien lisäksi kalastuskuntien yhteistyö toteu- hojen yhteistyönä suoritetusta esim. viiden vuo-
20076: tuu mahdollisimman laaja-alaisesti ja tehokkaasti den kokeilu- ja tutkimusprojektista tulisi ole-
20077: kalastusalueen puitteissa. Jotta kunkin kalastus- maan merkittävä hyoty koko maan kalatalouden
20078: alueen vesistä saataisiin mahdollisimman suuri kehitykselle.
20079: kalataloudellinen hyöty, tulisi sen selvittämiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20080: jossakin maamme kalastusalueessa suorittaa pe- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20081: rusteellinen sekä biologinen että ekonomineo muksen,
20082: kokeilu ja tutkimus. Tällaisella mallikalastus-
20083: alueella tulisi mahdollisimman tasapainoisesti
20084: yhteensovittaa ja hyödyntää luonnonkalakannat, että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
20085: luonnonravintolammikkoviljely ja kalankasvatus. Kuusamon kalastusalueen kalatalouden
20086: Samalla olisi aloitettava kalankuljetus, -jalostus ja kokeilu- ja tutkimusprojektin toteuttami-
20087: markkinointi mm. matkailuelinkeinon kautta. seksi.
20088:
20089: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20090:
20091: Mauno Manninen Juhani Tuomaala Heimo Linna
20092: Liisa Jaakonsaari Aarno von Bell
20093: 532 1985 vp.
20094:
20095: Toivomusaloite n:o 493
20096:
20097:
20098:
20099:
20100: Mattila ym.: Ylivieskan maatalouspiirin vakinaistamisesta
20101:
20102:
20103: Eduskunnalle
20104:
20105: Maataloushallinnosta annetun asetuksen mu- palvelussuhteen ehtojen tarkistukset eivät kuiten-
20106: kaan maataloushallinnon piirihallintoa varten kaan kaikilta myönteisiltä vaikutuksiltaan ulottu-
20107: maa jaetaan maatalouspiireihin, joiden rajat, neet vakinaistamatta olevien maatalouspiirien
20108: nimet ja hallintopaikat valtioneuvosto määrää. henkilökuntaan. Ylimääräiset piirit jäivät näistä
20109: Valtioneuvoston päätöksen mukaan Ylivieskan järjestelyistäkin paitsi.
20110: maatalouspiiri on eräiden· muiden vastaavien Huomattavaa on vielä, että eduskunnan kan-
20111: kanssa ylimääräinen. Ylivieskan maatalouspiiri nanoton mukaan Ylivieskan maatalouspiirin alu-
20112: perustettiin aikoinaan todellisen tarpeen sanele- eelle on perustettu Keski-Pohjanmaan maata-
20113: mana Vaasan ja Oulun läänin raja-alueille. Maa- louskeskus. Luonnollista olisi, että pysyvän maa-
20114: talouspiirin maataloustoimiston suorittamat teh- talouskeskuksen rinnalla toimisi myös vakinainen
20115: tävät ovat vuosien varrella voimakkaasti lisäänty- maatalouspiiri.
20116: neet. Piiri kuuluukin tehtävämääriltään maamme
20117: suurimpiin, joka sekin osoittaa piirin todellista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20118: tarpeellisuutta alueella. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20119: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk- muksen,
20120: sen momentille 30.08.01 liittyi eräitä maatalous-
20121: piirien maataloustoimistojen henkilöstörakenteen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20122: kehittämistoimia vastaamaan suoritettavia tehtä- menpiteisiin Ylivieskan maatalouspiirin
20123: viä. Ehdotukseen liittyvät palkkausjärjestelyt sekä vakinaistamiseksi vuoden 1986 aikana.
20124:
20125: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
20126:
20127: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
20128: 1985 vp. 533
20129:
20130: Toivomusaloite n:o 494
20131:
20132:
20133:
20134:
20135: Mäkipää ym.: Luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyneiden viljelijöiden
20136: tukemisesta
20137:
20138:
20139: Eduskunnalle
20140:
20141: Luonnollisen eli biodynaamisen viljelyn suosio ei saada pidettyä kurissa. Luonnosta löytyvät sen
20142: kasvaa jatkuvasti. Saasteeton ja puhdas elintarvi- omat lääkkeet rikkaruohoihin ja tuhohyönteisiin-
20143: ke on niin kuluttajan kuin tuottajankin yhteinen kin.
20144: etu. SMP:n mielestä onkin tulevaisuudessa entistä
20145: Luonnonmukainen viljely perustuu maan enemmän paneuduttava myrkyttömiin viljelyme-
20146: omaan kasvuvoimaan: vuoroviljelyyn, kompos- netelmiin. Luonnonmukaisesti viljelty tuote on
20147: tointiin ja luonnon dynamiikkaan (aurinko, turvallinen ja terveellinen. Siinä ei ole mitään
20148: kuun kierto, vuodenajat). torjunta-aineista ja lannoitteista johtuvia kemial-
20149: Biodynaaminen viljely on elämäntapa, jossa lisen teollisuuden myrkkyjä. Tulevaisuuden saas-
20150: luonnon-, ympäristön- ja ihmisensuojelu sekä teeton ja luonnonmukainen viljely on tuottajien
20151: pehmeä teknologia ja energian säästäminen ovat ja kuluttajien yhteiseen etuun perustuva viljely-
20152: päällimmäisinä asioina. muoto.
20153: Nykyisestä lannoitteiden liikakäytöstä aiheu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20154: ~uu mm. tuholaisten. ja. t.au.~~~n lisääntymistä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20155: JOnka seurauksena myos vtljeltJan sadot ptenene- sen,
20156: vät. Samalla kuluttajalle tarjotaan vain määrää
20157: laadun kustannuksella. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
20158: Lisääntyneet allergiatat>aukset ja syöpäsairau- jozlla tuettaiszi'n vapaaehtoista szi'rtymistä
20159: det ovat jo nyt selvä osottus teollisen maatalou- kemiallisesta viljelystä luonnonmukaiseen
20160: den tuotteiden ihmisen terveydelle aiheuttamista viljelyyn siten, että maatalousyrittäjän
20161: vakavista vaaroista. Kemiallinen lannoiteviljely toimeentulo ei tämän siirtymisen johdos-
20162: köyhdyttää myös ennen pitkää viljelymaan käyt- ta ja erityisesti szirtymävaiheen aikana
20163: tökelvottomaksi, samalla kun kaikkia tuholaisia heikkene.
20164:
20165: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
20166:
20167: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
20168: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
20169: 534 1985 vp.
20170:
20171: Toivomusaloite n:o 495
20172:
20173:
20174:
20175:
20176: Mäkipää ym.: Sisävesikalatalouden opetuksen järjestämisestä
20177:
20178:
20179: Eduskunnalle
20180:
20181: Vaikka Suomi on kymmenientuhansien järvien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20182: maa, niin valtaosa käyttämästämme kalasta tuo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20183: daan ulkomailta. Kalastusasioittemme hoito on sen,
20184: siis pahasti laiminlyöty. Tämä johtuu siitä, että
20185: maassamme ei ole huolehdittu riittävästi sisävesi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin si-
20186: kalatalouden opetuksesta. sävesikalatalouden opetuksen aikaansaa-
20187: Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä. miseksi maassamme.
20188:
20189: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
20190:
20191: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
20192: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
20193: 1985 vp. 535
20194:
20195: Toivomusaloite n:o 496
20196:
20197:
20198:
20199:
20200: Nieminen: Kohtuullistamissäännösten sisäll yttämisestä maidon kak-
20201: sihintajärjestelmään
20202:
20203:
20204: Eduskunnalle
20205:
20206: Maidon kaksihintajärjestelmää koskeva laki tuli meentulo turvata ja jotta suoritetut investoinnit
20207: voimaan vuoden 1985 alusta yksivuotisena. saataisiin maidontuotantotuloilla maksetuksi.
20208: Lain toteuttaminen käytännössä vaatii laajan
20209: valmistelun ja eri viljelijät ovat huolestuneita Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
20210: hyväksyttäväksi toivomuksen,
20211: todetessaan, että he saattavat joutua lain edessä
20212: eriarvoiseen asemaan.
20213: Kun valtioneuvosto joutuu ,almistelemaan tä- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
20214: män vuoden aikana uuden jatkolakiesityksen, kohtuullistamispykälän sisällyttämiseksi
20215: olisi valmistelun yhteydessä otettava huomioon maidon kakszhintalain jatkamista tarkatt-
20216: esille tulleet epäkohdat, jotta maidontuotantoti- tavaan esitykseen, jotta laki palvelisi kaik-
20217: loilla jatkossa voitaisiin viljelijäperheiden toi- kia maidontuottaJia oikeudenmukaisesti.
20218:
20219: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
20220:
20221: Einari Nieminen
20222: 536 1985 rd.
20223:
20224: Hemställningsmotion nr 497
20225:
20226:
20227:
20228:
20229: Nyby: Om grundande av ett tvåspråkigt pälsförädlingsinstitut
20230: Jakobstad
20231:
20232:
20233: Till Riksdagen
20234:
20235: Pälsbranschen i Finland har blivit känd främst är en utpräglat tvåspråkig ort och dels för att
20236: genom sin omfattande pälsdjursuppfödning. De bygden har traditionell småföretagarverksamhet
20237: producerade skinnen har hittills exporterats till inom hantverk. Eftersom en stor skinnproduk-
20238: utlandet främst som råvara. Endast drygt 2 % av tion förekommer i Jakobstadsnejden finns också
20239: den årliga skinnproduktionen har förädlats inom både sakkunskap och kapitalbildning som kan
20240: landet. Skolningen inom pälsberedning har hit- främja etablering av nya företag. 1. Jakobstad
20241: tills i det närmaste uteslutande skett på arbets- finns långt framskridn planer på en läroanstalt
20242: platserna. För att utvidga produktioneo och höja inom pälsförädlingen. 1 läroanstalten skulle verka
20243: kvaliteten är det nödvändigt att organisera den en tvåårig skola och ett treårigt institut. Vid full
20244: yrkesutbildande grundskolningen inQm pälsbe- beläggning skulle 104 elever studera vid läroin-
20245: redning. Om man vill utveckla möjligheterna till rättningen. Staden Jakobstad har erbjudit sig att
20246: förädling inom pälsbranschen kan Vasa län be- helt på egen bekostnad iordningsställa undervis-
20247: traktas som ett naturligt tillväxtområde på grund ningsutrymmena samt att inte inkräva statsun-
20248: av den omfattande pälsdjursuppfödningen i lä- derstöd för undervisningsutrymmenas hyresvärde
20249: net. Allmänt kan konstateras att även den för tiden 1.8.1986-31.12.1989.
20250: svenskspråkiga befolkningen bör kunna erhålla Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
20251: institututbildning inom pälsbranschen på sitt dertecknade att riksdagen måtte hemställa,
20252: modersmål. En tvåspråkig läroanstalt är ända-
20253: målsenlig för att få en institution som till sitt att regeringen vidtar åtgärder /ör
20254: omfång är livskraftig och utvecklingsduglig. Ja- grundande av ett tvåspråkigt pälsföräd-
20255: kobstad är naturlig placeringsort för ett tvåsprå- lingsinstitut i Jakobstad vars verksamhet
20256: kigt pälsförädlingsinstitut dels för att Jakobstad kan inledas 1. 8.1986.
20257:
20258: Helsingfors den 14 februari 1985
20259:
20260: Mats Nyby
20261: 1985 vp. 537
20262:
20263: Toivomusaloite n:o 497 Suomennos
20264:
20265:
20266:
20267:
20268: Nyby: Kaksikielisen turkisjalostusopiston perustamisesta Pietar-
20269: saareen
20270:
20271:
20272: Eduskunnalle
20273:
20274: Suomen turkisala on tullut tunnetuksi ennen ta, ja toisaalta, koska seudulla on perinteista
20275: kaikkea laajan turkistarhauksen vuoksi. Tuotetut käsityöalan pienyrittäjätoimintaa. Koska nahko-
20276: nahat on tähän mennessä viety ulkomaille etu- jen tuotanto Pietarsaaren seudulla on suuri, siellä
20277: päässä raaka-aineeksi. Ainoastaan vähän yli 2 % on myös uusien yritysten perustamista edistävää
20278: vuotuisesta nahkojen tuotannosta on jalostettu asiantuntemusta ja pääomaa. Pietarsaaressa on
20279: kotimaassa. Turkisten muokkauskoulutus on tä- turkisjalostusalan oppilaitoksen suunnittelu jo
20280: hän saakka tapahtunut lähes yksinomaan työpai- pitkällä. Oppilaitoksessa toimisi kaksivuotinen
20281: koilla. Tuotannon laajentamiseksi ja laadun ko- koulu ja kolmivuotinen opisto. Oppilaitoksessa
20282: hottamiseksi on välttämätöntä järjestää turkisja- opiskelisi enimmillään 104 oppilasta. Pietarsaa-
20283: lostuksen ammattikasvatuksellinen peruskoulu- ren kaupunki on tarjoutunut järjestämään koko-
20284: tus. Jos halutaan kehittää turkisalan jalostusmah- naan omalla kustannuksellaan opetustilat sekä
20285: dollisuuksia, voidaan Vaasan lääniä pitää luon- olemaan vaatimatta valtionapua opetustilojen
20286: nollisena kehittämisalueena läänin laajan turkis- vuokria varten 1.8.1986-31.12.1989 väliseltä
20287: tarhauksen vuoksi. Yleisesti voidaan todeta, että ajalta.
20288: myös ruotsinkielisen väestön tulee voida saada
20289: Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
20290: turkisalan opistotasoista koulutusta äidinkielel-
20291: hyväksyttäväksi toivomuksen,
20292: lään. Kaksikielinen oppilaitos on tarkoituksen-
20293: mukainen, jotta saataisiin laitos, joka on laajuu-
20294: deltaan elinvoimainen ja kehityskelpoinen. Pie- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
20295: tarsaari on luonnollinen kaksikielisen turkisjalos- kaksikielisen turkisjalostusopiston perus-
20296: tusopiston sijoituspaikka toisaalta siksi, että Pie- tamiseksi Pietarsaareen niin, että opiston
20297: tarsaari on korostetusti kaksikielinen paikkakun- toiminta voitaisiin aloittaa 1. 9.1986.
20298:
20299: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20300:
20301: Mats Nyby
20302:
20303:
20304:
20305:
20306: 68 4285002025
20307: 538 1985 rd.
20308:
20309: Hemställningsmotion nr 498
20310:
20311:
20312:
20313:
20314: Nyby m.fl.: Om anläggande av en fiskodlingsanstalt i Larsmo
20315:
20316:
20317: Till Riksdagen
20318:
20319: Larsmo skärgård, ett mynningsområde för tre fiskyngel är större än produktionen. För att få
20320: år, har varit ett viktigt produktionsområde för avsett resultat vid fiskutplanteringar är det av
20321: fiskyngel med inverkan på hela Bottniska viken. största vikt att utplanteringarna görs med lokala
20322: De ökade föroreningarna av vattnen på 1950- och fiskstammar som genom århundraden anpassat
20323: 1960-talen, samt invallningen av Larsmosjön har sig till respektive område. De största utplante-
20324: kraftigt minskat yngelproduktionen i området. ringarna i Vasa Iän görs i området mellan Nykar-
20325: För att sköta fiskodlingen upprätthåller statsmak- leby och Karleby.
20326: ten runt om i landet ett antal fiskodlingsanstal- Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
20327: ter. Anstalternas uppgift är att trygga tillgången dertecknade att riksdagen måtte hemställa,
20328: på rom och fiskyngel, produktion för vidareupp-
20329: födning, att bevara hotade arter av värdefisk med att regen·ngen vidtar åtgärder för an-
20330: odlingsåtgärder, samt forskning och försöksverk- läggandet av en fiskodlingsanstalt i Lars-
20331: samhet vid fiskodling och fiskbeståndens vård. mo med uppgift att i första hand ta ttll
20332: De stora fiskutplanteringsålägganden som vatten- vara och förbättra de österbottniska fisk-
20333: domstolarna har dömt till vid olika ingrepp i stammar som ännu finns kvar, närmast
20334: vattenmiljöerna har gjort, att efterfrågan på sik, ha", lake och gädda.
20335: Helsingfors den 14 februari 1985
20336:
20337: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
20338: 1985 vp. 539
20339:
20340: Toivomusaloite n:o 498 Suomennos
20341:
20342:
20343:
20344:
20345: Nyby ym.: Kalanjalostuslaitoksen perustamisesta Luotoon
20346:
20347:
20348: Eduskunnalle
20349:
20350: Luodon saaristo, joka on kolmen joen suisto- päästäisiin aiotmun tulokseen, on erittäin tärkeä-
20351: alue, on ollut tärkeä kalanpoikasten tuotosalue, tä, että istutukset tapahtuvat käyttämällä paikal-
20352: ja sen vaikutus on kohdistunut koko Pohjanlah- lisia kalakantoja, jotka vuosisatojen kuluessa ovat
20353: teen. Veden saastumisen lisäännyttyä 1950- ja sopeutuneet kyseisille alueille. Suurimmat Vaa-
20354: 1960-luvuilla sekä Luodon järven pengerrys ovat san läänin istutukset tapahtuvat Uudenkaarle-
20355: voimakkaasti vähentäneet alueen kalanpoikasten pyyn ja Kokkolan välisellä alueella.
20356: tuotosta. Kalanviljelyä vanen valtio ylläpitää eri
20357: puolilla maata useita kalanviljelylaitoksia. Laitos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
20358: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20359: ten tehtävänä on turvata mädin ja kalanpoikasten
20360: saatavuus, tuotanto jatkokasvatusta varten, uhan-
20361: alaisten arvokalalajien säilyttäminen viljelytoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ka-
20362: min sekä tutkimus- ja kokeilutoiminta ja kala- lanjalostuslaitoksen perustamiseksi Luo-
20363: kannan hoito. Vesioikeuksien vesiympäristöihin don kuntaan ja että laitoksen ensisijaise-
20364: tapahtuneiden kajoamistoimenpiteiden johdosta na tehtävänä olisi vielä jäljelläolevien
20365: tuomitsemat suuret kalanistutusvelvoitteet ovat pohjalaisten kalakantojen, lähinnä siika-,
20366: aiheuttaneet sen, että kalanpoikasten kysyntä on ham·-, made- ja haukikantojen säzlyttä-
20367: suurempi kuin tarjonta. Jotta kalanistutuksilla minen ja parantaminen.
20368:
20369: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20370:
20371: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
20372: 540 1985 vp.
20373:
20374: Toivomusaloite n:o 499
20375:
20376:
20377:
20378:
20379: Pekkarinen ym.: Maidon kuljetusavustusten lisäämisestä
20380:
20381:
20382: Eduskunnalle
20383:
20384: Keski-Suomi on runsasJarvmen ja mäkinen milläkin tiloilla ja syrjäisemmilläkin kylillä. Tä-
20385: maakunta. Pientilavaltainen maatalous on levit- mä on tärkeää myös kylien elinvoiman säilyttämi-
20386: täytynyt aika tasaisesti ympäri koko maakunnan sen kannalta.
20387: sen kaikkiin kyliin. Keskisuomalaisessa maatalou- Keski-Suomen osuus maidon kuljetusavustuk-
20388: dessa on maidontuotannolla edelleenkin tärkein sista on ollut kohtuuttoman alhainen edellä sa-
20389: asema. notut maantieteelliset tekijät huomioon ottaen.
20390: Sanotut luonnonolosuhteet huomioon ottaen Samalla kun kuljetusavustuksiin varattua määrä-
20391: ja niistä johtuen muodostuvat maidon kuljetus- rahaa tulisi jatkossa lisätä, tulisi erityisesti ottaa
20392: kustannukset erittäin korkeiksi. huomioon tuen lisäämistarpeet Keski-Suomen
20393: Valtiovalta pyrkii omalta osaltaan hieman hel- läänin alueella.
20394: pottamaan kuljetuskustannuksia. Kuluvan vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20395: den valtion tulo- ja menoarviossa on maidon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20396: kuljetustukeen momentilla 30.34.40.1. varattu muksen,
20397: n. 37,8 milj. mk tähän tarkoitukseen. Määrära-
20398: hassa on kuitenkin vähennystä edellisen vuoden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20399: lukuihin verrattuna. Suuntauksen tulisi kuiten- maidon kuljetusavustusten lisäämiseksi
20400: kin olla toinen: Kuljetustukea tulisi lisätä, jotta yleensä ja erityisesti Keski-Suomen läänin
20401: maidontuotannon edellytykset turvataan pienem- alueella.
20402:
20403: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
20404:
20405: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
20406: 1985 vp. 541
20407:
20408: Toivomusaloite n:o 500
20409:
20410:
20411:
20412:
20413: Pekkarinen ym.: Ukonniemen kalasataman rakentamisesta Pihtipu-
20414: taalla
20415:
20416:
20417: Eduskunnalle
20418:
20419: Kolimajärvi Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntien tä kalastuselinkeinon tarpeista asiaa tarkastellen.
20420: alueella on tunnettu kalajärvi. Kalastuksen ja Toisaalta hankkeen pikaisella toteuttamisella olisi
20421: muidenkin vesiliikennettä merkitsevien toiminto- myös Pihtiputaan vaikeata työllisyystilannetta
20422: jen tarpeisiin Kolimajärven rantaan on useiden helpottava vaikutus.
20423: vuosien ajan puuhattu kalasataman rakentamista.
20424: TVL:n Keski-Suomen piirin toimenpideohjel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20425: massa hanke on ollut vuodesta 1983 lähtien. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20426: Huolimatta siitä, että laaja selvitys kalasataman muksen,
20427: käyttötarpeesta keräily- ja jatkokäsittelypisteenä
20428: osoitti sataman rakentamisen kannattavaksi, asia että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
20429: ei ole vielä edennyt. piteisiin Ukonniemen kalasataman raken-
20430: Rakennustöiden käyntiin saattaminen vielä tamiseksi Kolimajiirven rantaan Pihtipu-
20431: vuoden 1985 kuluessa olisi välttämätöntä yhtääl- taalla.
20432:
20433: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
20434:
20435: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Pirkko Ikonen
20436: 542 1985 vp.
20437:
20438: Toivomusaloite n:o 501
20439:
20440:
20441:
20442:
20443: Pohto ym.: Hukkakauran hävittämisestä aiheutuvien kustannusten
20444: korvaamisesta
20445:
20446:
20447: Eduskunnalle
20448:
20449: Hukkakaura on levinnyt laajoille alueille maas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20450: samme. Se on tullut ulkomailta tuotetun siemen- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20451: viljan mukana maahamme joskus vuonna 1968. muksen,
20452: Valtio ottaa nykyisin osaa hukkakauran hävit-
20453: tämistoimenpiteisiin 50 % :lla. Hävittämistoi- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
20454: menpiteet ovat viljelijöille taloudellisesti ylivoi- ylimääräisten avustusten saamiseksi vilje-
20455: maisen raskaat. Ellei valtio kokonaisuudessaan lijöille hukkakauran hävittämisestä johtu-
20456: korvaa viljelijöille näitä kustannuksia, ei hukka- vien kustannusten täysimääräiseksi kor-
20457: kauraa maastamme pystytä hävittämään koskaan. vaamiseksi.
20458:
20459: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
20460:
20461: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
20462: 1985 vp. 543
20463:
20464: Toivomusaloite n:o 502
20465:
20466:
20467: Poutaneo ym.: Nuorten viljelijäin käynnistysavustuksen myöntämis-
20468: perusteiden väljentämisestä
20469:
20470:
20471: Eduskunnalle
20472:
20473: Vuodesta 1981 alkaen on alettu maksaa käyn- tapahtua vasta silloin, kun esimerkiksi tilan jat-
20474: nistysavustusta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä kaja on ennättänyt täyttää jo 35 vuotta. Tämä
20475: ensimmäisen kooltaan elinkelpoisen maatilan varsinkin, jos poika on välillä ollut jo muissa
20476: hankkineelle viljelijälle, joka iältään on ollut alle ammateissa mutta siirtyy viljelemään omistuk-
20477: 35-vuotias. Alussa tätä ns. starttirahaa sovellettiin seensa siirtyvää tilaa. Mielestämme 35 vuoden
20478: Lapin läänissä ja laissa (532/81) määritellyissä ikärajaa ei saisi tulkita liian ahtaasti, vaan sellai-
20479: erityisaluekunnissa. Myöhemmin laki on ulotettu sissa tapauksissa, joissa tilan omistuksen siirtämi-
20480: koskemaan koko maata. nen ei ole ollut mahdollista tai muuten järkevää,
20481: Starttirahan suuruus on enintään 50 000 mk. tulisi starttirahaa voida myöntää vielä alle 40-
20482: Siitä on 6 000 mk saanut ilman erittelyä, muu vuotiaalle viljelijälle. Onhan esimerkiksi 39-vuo-
20483: osa on maksettu laskujen mukaan 20-40 pro- tias viljelijä parhaassa työiässä, hänen henkinen
20484: sentin suuruisina tilan kuntoonpanokustannuk- vireytensä sekä taloudellinen kokemuksensa ja
20485: sista sekä kone- ja laitehankinnoista. Myös lai- harkintansa ovat ehkä parhaimmillaan.
20486: nanhoitomenoihin eli korkojen ja kuoletusten
20487: maksuun normaalikorkoisista lainoista on voinut Se, etteivät starttimäärärahat ole riittäneet kai-
20488: saada enintään 30 000 mk aiemmin mainitusta kille, ei saa olla esteenä järjestelmän kehittämi-
20489: 50 000 mk:n starttirahasta. Kuluvan vuoden val- selle ja parantamiselle. Mikäli määrärahoihin ei
20490: tion tulo- ja menoarviossa on tätä tarkoitusta saada riittäviä lisäyksiä, on niitä tarveharkintai-
20491: varten varattu 110,5 miljoonan markan määrära- sesti käytettävä niihin tapauksiin, jotka sitä ki-
20492: ha. peimmin tarvitsevat, sekä sen suuruusluokan ti-
20493: Vaikka käynnistysavustusjärjestelmä on ollut loille, joille 60 000 mk:n käynnistämisavustuksel-
20494: voimassa useita vuosia, on avustuksen enimmäis- la on suhteellisesti ottaen enemmän merkitystä.
20495: määrä pysynyt samana huolimatta samana aikana Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20496: tapahtuneesta useiden kymmenien prosenttien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20497: suuruisesta kustannusten noususta, joka koskee sen,
20498: maatalouden hankintojakin. Myös maan hinta on
20499: tuntuvasti noussut aiheuttaen velkarasituksen li-
20500: sääntymistä sekä velanhoitomenojen kasvua. että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn,
20501: Jotta starttiraha vastaisi edes jotenkin sille joilla ns. nuorten viljeltjöiden käynnistys-
20502: alunperin asetettua tarkoitusta, tulisi sen enim- avustuksen (starttirahan) enimmäismää-
20503: mäismäärä nostaa ainakin 60 000 mk:aan. Tilan rää nostettaisiin 60 000 markkaan sekä
20504: kunnostuksen yhteydessä kertyvien erittelemättö- siitä myönnettäväksi 10 000 markkaa tl-
20505: mien kulujen korvaamiseksi tarkoitettu 6 000 mk man erittelyä, sekä ikärajan nostamiseksi
20506: tulisi samanaikaisesti nostaa 10 000 mk:aan. 40 vuoteen stlloin, kun tilan omistuksen
20507: Eräissä tapauksissa tilan omistuksen siirtämi- siirtäminen ei ole ollut mahdollista tai
20508: nen vanhemmilta seuraavalle sukupolvelle voi muuten tarkoituksenmukaista.
20509:
20510: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
20511:
20512: Pentti Poutaneo Matti Maijala Mauno Manninen
20513: Mikko Jokela Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
20514: Seppo Pelttari Heikki Kokko Pirkko Ikonen
20515: Heimo Linna Lea Sutinen
20516: 544 1985 rd.
20517:
20518: Hemställningsmotion nr 503
20519:
20520:
20521:
20522:
20523: Renlund m.fl.: Om byggande av en fiskyngelproduktionsanstalt i
20524: Larsmo
20525:
20526:
20527: Till Riksdagen
20528:
20529: Behovet av utplanteringsfisk i Jakobstads/Kar- och erbjudit sig att ställa nödvändiga markområ-
20530: leby-regionen är mycket stort. Detta dels beroen- den till förfogande för eventuella landinstallatio-
20531: de på de stora utplanteringsålägganden som ner. Dessutom har invallningen av Larsmo/Öja-
20532: vattendomstolen ålagt sökandena i anslutning till sjön medfört att tillgången till sött och brack
20533: olika regleringsåtgärder, dels beroende på de vatten av god kvalitet är färdigt tryggad. Ytterli-
20534: frivilliga fiskevårdsåtgärder som vidtagits inom gare kan tilläggas att en aktiv fiskarkår i regionen
20535: fiskenäringen. utgör ett bra stöd för anläggningen, samt att
20536: De av vattendomstolen ålagda utplanteringar- byggandet av en fiskyngelproduktionsanstalt
20537: na i regionen torde sammanräknade vara de skulle stöda det kommunalutvecklingsprojekt
20538: största i hela landet. Erfarenheterna visar att som med stöd av arbetskraftsministeriet satts
20539: resultaten av utplanteringarna blir avsevärt bättre igång i kommunen.
20540: om de lokala fiskstammarnas genmaterial kan Med hänvisning till det ovan anförda föreslås
20541: användas. Detta talar för att det behov av nätfisk att riksdagen måtte besluta hemställa om
20542: som finns i regionen borde tillgodoses från en
20543: egen odlingsanstalt. att regeringen vid uppgörandet av
20544: De naturliga förutsättningarna för byggandet statsförslaget för år 1986 går in /ör att
20545: av en fiskyngelodlingsanstalt i Larsmo är goda, stöda byggandet av en fiskyngelproduk-
20546: bl.a. har kommunen tagit egna initiativ i ärendet tionsanstalt i Larsmo.
20547:
20548: Helsingfors den 13 februari 1985
20549:
20550: Boris Renlund Gunnar Jansson
20551: Ole Norrback Håkan Malm
20552: 1985 vp. 545
20553:
20554: Toivomusaloite n:o 503 Suomennos
20555:
20556:
20557:
20558:
20559: Renlund ym.: Kalanpoikasten tuotantolaitoksen rakentamisesta
20560: Luotoon
20561:
20562:
20563: Eduskunnalle
20564:
20565: lstutusta varten tarvittavien kalanpoikasten tar- on mm. tehnyt asian johdosta omia aloitteita ja
20566: ve on hyvin suuri Pietarsaaren/Kokkolan alueel- tarjoutunut luovuttamaan välttämättömiä maa-
20567: la. Tämä johtuu osittain vesituomioistuimen eri- alueita maalle ~ahdollisesti s~joitettavia laitteita
20568: laisten vesien säännöstelytoimenpiteiden yhtey- varten. Sitäpaitsi on Luodon/Ojajärven pengerrys
20569: dessä hakijoille asettamista velvoitteista ja osit- aikaansaanut, että hyvänlaatuista makeaa ja mur-
20570: tain vapaaehtoisista kalanhuollollisista, kalustus- tovettä on riittävästi saatavissa. Edelleen voidaan
20571: elinkeinon puitteissa tapahtuvista toimenpiteistä. lisätä, että seudun aktiiviset kalastajat ovat lai-
20572: Vesituomioistuimen alueelle asettamat istutus- toksen hyvänä tukena sekä että kalanpoikasten
20573: velvoitteet lienevät yhteensä koko maan suurim- tuotantolaitos tukisi työvoimaministeriön viime
20574: mat. Kokemukset ovat osoittaneet, että istutuk- vuonna aloittamaa kunnan kehittämishanketta.
20575: set onnistuvat huomattavasti paremmin, jos käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20576: tetään paikallisten kalakantojen geenimateriaalia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20577: Tämä puolustaa sitä kantaa, että paikallisen verk-
20578: kokalan tarve tulisi tyydyttää oman kalanviljely- että hallitus laatiessaan vuoden 1986
20579: laitoksen turvin. valtion tulo- ja menoarviota päättäisi tu-
20580: Kalanviljelylaitoksen Luodon kuntaan rakenta- kea kalanpoikasten tuotantolaitoksen ra-
20581: misen luonnolliset edellytykset ovat hyvät. Kunta kentamista Luodon kuntaan.
20582:
20583: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
20584:
20585: Boris Renlund Gunnar Jansson
20586: Ole Norrback Håkan Malm
20587:
20588:
20589:
20590:
20591: 69 4285002025
20592: 546 1985 vp.
20593:
20594: Toivomusaloite n:o 504
20595:
20596:
20597:
20598:
20599: Riihijärvi ym.: Hevoskasvatuksen lisäämiseksi tarvittavista tukitoi-
20600: mista
20601:
20602:
20603: Eduskunnalle
20604:
20605: Hevoskanta on maassamme vähentynyt huoles- kasvatus otettava tukitoimien purun. Parhaiten
20606: tuttavasti. Jos hevoskantaa aiotaan lisätä, niin tuloksiin päästään tukemalla siitostamman pitä-
20607: viimeiset hetket ovat käsillä. Hevosen kasvatuk- mistä. Valtion tuen tulisi olla samansuuruinen
20608: sessa tarvittava tieto ja taitokin ovat häviämässä. kaikille hevosroduille, kuitenkin niin, että tam-
20609: Koska kuitenkin hevosella on edelleenkin käyttöä man tulee olla rekisteröity.
20610: sekä työssä että lisääntyvässä vapaa-ajan vietossa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20611: niin on kaikin keinoin pyrittävä turvaamaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20612: maassamme tarvittava hevoskanta. Hevosten ul- sen,
20613: komaisen tuonnin sijasta voimme kehittyä hevo-
20614: sia vieväksi maaksi, sillä olosuhteet maassamme että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
20615: korkealuokkaisten hevosten kasvatukseen ovat hevoskannan elvyttämiseksi siten, ettå' re-
20616: hyvät. Koska yhteiskunnan taholta on jo kauan kisteröidystä siitostammasta maksetaan
20617: ohjattu kotieläintuotantoa, niin on myös hevos- hoitotukea 3 000 markkaa vuodessa.
20618:
20619: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
20620:
20621: Heikki Riihijärvi Paavo Vesterinen ] . Juhani Kortesalmi
20622: Pentti Kettunen Aapo Saari Reino Jyrkilä
20623: Vieno Eklund Martti Ratu
20624: 1985 vp. 547
20625:
20626: Toivomusaloite n:o 505
20627:
20628:
20629:
20630:
20631: Skön ym.: Valtion viljavaraston laajentamisesta Pieksämäellä
20632:
20633:
20634: Eduskunnalle
20635:
20636: Maassamme harjoitettu maatalouspolitiikka on Kiireellinen ja tärkeä tehtävä on, että maa-
20637: johtanut siihen, että leipä- ja rehuviljan tuotanto hamme rakennetaan uusia tai laajennetaan jo
20638: on ollut jatkuvasti ulkomaisen tuonnin varassa. olemassa olevia valtion viljavarastoja niin, että
20639: Samanaikaisesti maailmanlaajuinen ydinsodan esimerkiksi leipäviljavarastojen kapasiteetti riittää
20640: uhka vaanii kansakuntia ja kriisitilanteen sattues- 2-3 vuodeksi.
20641: sa mm. meillä Suomessa on vain muutamien Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
20642: kuukausien viljavarannot käytettävissä. Toimen- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20643: piteiden tulisi tämä kokonaistilanne huomioon
20644: ottaen olla kiireellisiä. Myöskin työllisyystekijät että hallitus ryhtyisi toimtin Pieksä-
20645: tulisi tällöin ottaa huomioon. mäen kaupungissa szj"aitsevan valtion vil-
20646: javaraston laajentamiseksi.
20647:
20648: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20649:
20650: Pentti Skön Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
20651: Mikko Vainio
20652: 548 1985 vp.
20653:
20654: Toivomusaloite n:o 506
20655:
20656:
20657:
20658:
20659: Skön ym.: Ukonniemen kalasataman rakentamisesta Pihtiputaalla
20660:
20661:
20662: Eduskunnalle
20663:
20664: Ukonniemelle Pihtiputaan kuntaan tulisi ra- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
20665: kentaa kalasatama. Kyseinen kalasatama auttaisi vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20666: toteutuessaan huomattavasti sisävesikalastuksen
20667: elpymistä ja edelleen kehittämistä maassamme.
20668: Kalasatama palvelisi samalla myös alueen veneili- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimzin
20669: jöitä, joten sillä olisi runsaasti käyttöä myös Ukonniemen kalasataman rakentamisen
20670: virkistystarkoituksiin. aloittamiseksi Pihtiputaalla.
20671:
20672: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20673:
20674: Pentti Skön Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
20675: Mikko Vainio
20676: 1985 vp. 549
20677:
20678: Toivomusaloite n:o 507
20679:
20680:
20681:
20682:
20683: Söderström: Läänikohtaisen selvityksen laatimisesta alkutuotanto-
20684: tuotteiden jalostamisesta Vaasan läänissä
20685:
20686:
20687: Eduskunnalle
20688:
20689: Vaasan läänissä kymmenet tuhannet ihmiset alueellisten tuottajajärjestöjen ja muiden toimi-
20690: saavat toimeentulonsa ns. alkutuotannosta. elinten kanssa tehdä selvitys mahdollisuuksista
20691: Kalastus, maatalous, vihannesviljely, minkki- jalostaa alkutuotteita Vaasan läänissä ja tältä
20692: tarhaus, sokerijuurikkaan ja perunan viljely ym. pohjalta perustaa alueellinen valtionyhtiö alku-
20693: alkutuotantosektorit on kuitenkin suhteellisen tuotteiden jalostamiseksi Vaasan läänissä.
20694: suunnittelemattomasti järjestetty varsinaisen al-
20695: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
20696: kutuotteen jalostamiseksi. Osa tuotteista viedään
20697: hyväksyttäväksi toivomuksen,
20698: sellaisena ulkomaille, vaikka kaikki edellytykset
20699: tuotteiden jalostamiselle olisivat kotimaassa. Tä-
20700: mä koskee erityisesti turkisalaa. Myös kotimaassa että hallitus ryhtyisi toimiin läänikoh-
20701: jalostusyksiköt alkutuotannossa ovat keskittyneet taisen selvityksen tekemiseksi Vaasan lää-
20702: erityisesti Etelä-Suomeen. nissä yhteistyössä tuottajajärjestöjen ja
20703: Vaasan läänissä on kuitenkin kaikki edellytyk- muiden alueellisten toimielinten kanssa
20704: set jalostustoiminnan edistämiseen ja näin alueel- alkutuotantotuotteiden jalostamisesta
20705: le voitaisiin luoda runsaasti uusia työpaikkoja. Vaasan läänissä ja että hallitus tämän
20706: Jotta yksityiseen voitontavoitteluun perustuvalta tutkimuksen pohjalta perustaisi läänzin
20707: keinottelulta ja anarkistiselta kehitykseltä voitai- valtion yn'tyksen tämän toiminnan to-
20708: sun välttyä, tulisi valtion toimesta yhteistyössä teuttamiseksi.
20709:
20710: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20711:
20712: Sten Söderström
20713: 550 1985 vp.
20714:
20715: Toivomusaloite n:o 508
20716:
20717:
20718:
20719:
20720: Tuomaala ym.: Pitkän aikavälin ohjelman laatimisesta hevostalou-
20721: den kehittämiseksi
20722:
20723:
20724: Eduskunnalle
20725:
20726: Suomalainen hevoskanta oli aikoinaan pitkään sessä. Laajat hevosmiespiirit kokevat epäkohtana
20727: uhanalaisena. Joitakin vuosia sitten pystyttiin myös sen, jos jommankumman rodun varsarahaa
20728: kuitenkin aallonpohjasta nousemaan lähinnä vil- korotetaan enemmän kuin toisen rodun rahaa tai
20729: kastuneen raviurheilun mukanaan tuomien kehi- jos ne pidemmän aikaa pidetään eriarvoisella
20730: tyspiirteiden ansiosta. tasolla.
20731: Sanotussa myönteisessä kehityksessä vaikuttavi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20732: na tekijöinä olivat mm. suomenhevosen jalostuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20733: sen pitkälle viety ammattitaito sekä lämminveri- muksen,
20734: hevosten maahantuonti.
20735: Molempien rotujen kehittämistoiminnassa on että hallitus ryhtyisi toimenpttemzn
20736: ns. vatsarahoilla ollut oleellinen merkitys. Varsa- pitkän aikavälin ja tasapuolisesti sekä
20737: rahaahan voi saada emähevosen tasosta riippuen suomen- että lämminverihevosten kasvat-
20738: aina 4 000 markkaan saakka. Ongelmana on tajia kohtelevan kehittämisohjelman laa-
20739: kuitenkin ollut suunnitelmallisuuden ja pitkäjän- timiseksi ns. varsarahan kehittämistä var-
20740: teisyyden puute vatsarahajärjestelmän kehittämi- ten.
20741:
20742: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20743:
20744: Juhani Tuomaala Aapo Saari
20745: Einari Nieminen Marjatta Väänänen
20746: 1985 vp. 551
20747:
20748: Toivomusaloite n:o 509
20749:
20750:
20751:
20752:
20753: Uosukainen ym.: Hevoskasvatuksen ja sitä tukevan rakennustoimin-
20754: nan edistämisestä
20755:
20756:
20757: Eduskunnalle
20758:
20759: Maatalouden ylituotanto on valtakunnan ki- tällaisen yrityksen tai laajentaa olemassa olevaa
20760: peimpiä ongelmia. Eri puolilla maata pitäisi yritystään.
20761: löytää maatalouden sivuelinkeinoja, jotka olisivat Hevosten kasvatus ja hoito on kannatettava
20762: luonteenomaisia kullekin seudulle, parantaisivat sivuelinkeino estämään eräiltä osin maasew:lun
20763: toimeentuloturvaa ja auttaisivat pikaisesti maata- autioitumista. Se voi olla myös kannattavaa. Sitä
20764: louselinkeinon kannattavaan harjoittamiseen. paitsi hevosista ei koidu ylituotanto-ongelmia,
20765: Esimerkiksi Etelä-Karjala on vanhastaan kuu- vaan päinvastoin ne kuluttavat mm. viljavuorta.
20766: lua hevosaluetta. Maakunnassa on myös tätä Hevostenhoitoa harrastava joutuu kuitenkin
20767: nykyä tunnettu yhä kasvavaa kiinnostusta hevos- erikoiseen ja eriarvoiseen tilanteeseen, mikäli hän
20768: ten hoitoa kohtaan. Mielenkiinto on suuntautu- haluaa laajentaa yritystään ottamalla hoitaakseen
20769: nut niin lämminverisiin kuin suomenhevosiin- lisää hevosia tai aikoo perustaa vaikkapa ns.
20770: kin. sairastallin. Tällainen toiminta vaatii tiloja. Mi-
20771: käli huolenpito kohdistuu erityishuolenpitoa ja
20772: Kaikkiaan hevosmäärä Suomessa oli vuoden työtä vaativiin suomenhevosiin, tilanne käy yhä
20773: 1981 lopussa ensimmäisen kerran kolmeenkym- hankalammaksi varojen puutteen vuoksi.
20774: meneen vuoteen suurempi kuin edellisen vuoden Toimintaan ei näet saa maatilalain mukaista
20775: lopulla. Hevosmäärä on viime vuosina vakiintu- lainoitusta, ei siinäkään tapauksessa, että hevos-
20776: nut vajaaksi 33 000 hevoseksi. Suomenhevosten kasvatuksen sivuelinkeinokseen valinnut maanvil-
20777: määrä on kuitenkin edelleen vähentynyt. Suo- jelijä laajentamistoimien jälkeen voisi tarjota työ-
20778: menhevonen on lajiharvinaisuus, josta tulee pitää paikkoja myös perheen ulkopuolisille työnteki-
20779: huolta: sillä on käyttötarkoitus ravi- ja ratsastus- jöille.
20780: urheilun piirissä, sitä voi mielekkäästi käyttää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20781: myös maa- ja metsätalouden alalla eikä sen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20782: merkitystä kriisiaikoina tule väheksyä. sen,
20783: Ravi- ja ratsastusurheiluun kohdistuva, yhä
20784: kasvava kiinnostus luo työtilaisuuksia ja hyvää että hallitus ryhtyisi toimtin, joiden
20785: vapaa-ajan toimintaa. Hevosten hoito ja kasvatus nojalla hevoskasvatus ja siihen liittyvä
20786: on oivallista erikoismaataloutta. Tästä syystä rakentaminen otetaan suunniteltujen
20787: myös hevosten kasvattajat ja hoitajat tulisi ottaa maaseudun elinkeinotoiminnan edistä-
20788: varteen siinä vaiheessa, kun he haluavat perustaa mistoimien Ptiriin.
20789:
20790: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
20791:
20792: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Martti Tiuri
20793: Heikki Kokko Jussi Ranta Sinikka Hurskainen-Leppänen
20794: Impi Muroma Pekka Starast Olavi Ronkainen
20795: Heikki Järvenpää Einari Nieminen Jukka Vihriälä
20796: Riitta Jouppila Iiro Viinanen Juho Koivisto
20797: Eeva Turunen Esko Aho Helena Pesola
20798: Tapio Holvitie Saara Mikkola Elsi Hetemäki-Olander
20799: Lea Kärhä Eva-Riitta Siitonen
20800: 552 1985 vp.
20801:
20802: Toivomusaloite n:o 510
20803:
20804:
20805:
20806:
20807: Vainio ym.: Saasteettomien elintarvikkeiden tuottamisesta
20808:
20809:
20810: Eduskunnalle
20811:
20812: Selvästi syöpä leviää maassamme aina vain vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20813: enemmän siitä syystä, että elintarvikkeita on
20814: käsitelty vaarallisilla keinotekoisilla lannoitteilla että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20815: yms. menpiteiszin sen seikan selvittämiseksi,
20816: Kuitenkin kotimainen elintarviketuotantomme millä tavoin elintarviketuotteista voidaan
20817: voidaan turvata ilman, että toteutetaan elintar- poistaa vaaralliset aineet ja tuottaa maas-
20818: vikkeiden myrkyttämisen linjaa samalla myös samme saasteettomia elintarvikkeita sekä
20819: syöpää viljelijöiden keskuuteen levittäen. kuluttajien että viljelijöiden etujen mu-
20820: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- kaisesti.
20821:
20822: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
20823:
20824: Mikko Vainio Helvi Koskinen
20825: Pentti Skön Jouko Skinnari
20826: 1985 vp. 553
20827:
20828: Toivomusaloite n:o 511
20829:
20830:
20831:
20832:
20833: Vainio ym.: Päijänteen kalatalouden elvyttämisestä ja korvausten
20834: jälkeenjääneisyyden poistamisesta
20835:
20836:
20837: Eduskunnalle
20838:
20839: Luonnonvarojen hyödyntäminen on tavan- tarkkailua että valvontaa vesipiirien suoritettavak-
20840: omaisesti merkinnyt ympäristön muutoksia ja se si, joka on likaajaan verrattuna puolueeton elin.
20841: on tapahtunut rakentamisena sekä tuotannon Jos ei tehtävästä koituvia kustannuksia määrätä
20842: että työllisyyden hyväksi. Yhteiskunnan arvostus- likaajalle, tulee vesipiirien toimintaedellytyksiä
20843: ten muuttuessa rakentamista suosivasta näkemyk- lisätä budjettiteitse. Eri painostusryhmät esittä-
20844: sestä ympäristöystävälliseksi on avainkysymyksek- vät, että säännöstelypäätös tarkistetaan vastaa-
20845: si muodostunut, kuinka rakentamisesta, tuotan- maan tasapuolisesti eri yhteiskuntapoliittisia pe-
20846: nosta tms. ympäristölle ja ihmisille koituvat hai- rustuotannon, kalatalouden, virkistyksen, mat-
20847: tat korvataan. Tämä kysymys kiinnostaa Päijät- kailun, voimatalouden jne. kehitystavoitteita.
20848: Hämeen väkeä, jonka kanta on edelleen se, että Kymijoen juoksutuskapasiteetin lisäämistä on
20849: Päijänteen säännöstelyhaitoista ei voimataloudel- myös kiirehdittävä mm. nopeuttamaHa vireillä
20850: ta saada riittävää korvausta. Vastaavanlainen ti- olevan kanavoinuin suunnittelua ja Kalkkisten
20851: lanne on ikävästi toistumassa Metsä-Botnian koh- kosken pysyvää rauhoittamista nykytilaansa vas-
20852: dalla, sillä vesioikeuden päätös osoittaa näkemys- taavaksi.
20853: tä, että saastumishaittoja syntyisi vain tietyn ajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20854: kuluessa ja vain tietyillä etäisyyksillä tuotantolai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20855: toksesta. Itä-Suomen vesioikeudelle jättämässään sen,
20856: kannanotossa myös maakuntaliitto korostaa, että
20857: korvausjärjestelmän tulee olla jatkuva ja korvauk- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
20858: sen todetun haitan mukainen. Haittoja ei voida Päijänteen kalatalouden elvyttå"miseksi
20859: edes ennakoida vain osaa Päijänteestä koskeviksi. tähänastisten korvausten jälkeenjäänei-
20860: Kalastuskunnat ovat esittäneet sekä jätevesien syyden poistamiseksi.
20861:
20862: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
20863:
20864: Mikko Vainio Pentti Skön
20865: J. Juhani Kortesalmi Jouko Skinnari
20866: 554 1985 vp.
20867:
20868: Toivomusaloite n:o 512 ·
20869:
20870:
20871:
20872:
20873: Vainio ym.: Energiametsien luomisesta
20874:
20875:
20876: Eduskunnalle
20877:
20878: Maassamme on lyhytnäköisesti ajauduttu lähes teittain nostetaan kotimaisen energian osuutta
20879: kokonaan ulkomaisesta energiapolttoaineesta kokonaisenergian käytössä kolmessa vuodessa
20880: riippuvaisiksi. SMP:n varoituksista huolimatta 20 % :iin.
20881: kotimaisen energian käytön edistäminen on edel- Laadittavassa energiaohjelmassa tulee moni-
20882: leen puutteellista. Öljyä korvaavaa energiaa ei ole puolisesti ottaa huomioon puun käyttö energia-
20883: saatu riittävästi käyttöön. Myöskään ulkomaiseen raaka-aineena unohtamatta tulevaisuuden energia-
20884: energiaraaka-aineeseen perustuva ydinvoima ei metsiä.
20885: ole oikea ratkaisu lisäenergian saamiselle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20886: Nyt on viimeinen hetki ryhtyä todella tehok- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20887: kaasti kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin koti- muksen,
20888: maisen energian osuuden ratkaisevaksi nostami-
20889: seksi. SMP katsoo, että on laadittava kiireellisesti että hallitus ryhtyisi tozmttn energia-
20890: ilman byrokratiaa uusi koko maatamme käsittävä metsien suunnitelmallisen luomisen ja
20891: energiaohjelma, jonka toteuttamisen avulla as- hyväksikäytön toteuttamiseksi.
20892:
20893: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
20894:
20895: Mikko Vainio Pentti Skön
20896: 1985 vp. 555
20897:
20898: Toivomusaloite n:o 513
20899:
20900:
20901:
20902:
20903: Valli ym.: Metsämarjojen v1enmn edistämisestä
20904:
20905:
20906: Eduskunnalle
20907:
20908: Metsämarjojen poiminta on perinteisesti lisän- sen marjan 19 % :n vientietuuteen, jota vielä
20909: nyt maaseudun asukkaiden sivutuloja. Monille pienemmät rahtikustannukset lisäävät.
20910: kehitysalueiden perheille on marjojen poimin- Kaupan keskusliikkeet ovat jo luopuneet met-
20911: nasta tullut säännöllinen harrastus - jopa osit- sämarjojen viennistä. Toimintaa harjoittaa vielä
20912: tainen ammattikin. Keran tutkimuksen mukaan kaksi yritystä, jotka ovat pian tekemässä samoin,
20913: marjojen poiminta työllisti kohtalaisena marja- koska vienti ei kannata.
20914: vuotena Kainuussa 1 400 henkilöä ympärivuoti- Liikevaihtoveron poistaminen jättäisi vielä
20915: siksi työpaikoiksi laskettuna. ruotsalaiselle marjalle 3 prosenttiyksikön edun,
20916: Osa näistä työpaikoista on marjojen jalostuslai- joka pitäisi tasoittaa muulla vientituella.
20917: toksissa, joita on rakennettu valtion tuella. Kan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20918: santaloudellisesti edullista on pyrkiä siihen, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20919: metsämarjoja viedään vain puhdistettuina ja pa- sen,
20920: kastettuina. Kuitenkin marjojen vienti on viime
20921: vuosina romahtanut. Ruotsin valtio on vuodesta että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
20922: 1978 alkaen poistanut liikevaihtoveron metsä- metsämarjojen viennin esteiden poistami-
20923: marjoista, mikä on puolestaan johtanut ruotsalai- seksi.
20924:
20925: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
20926:
20927: Sakari Valli Riitta Jouppila Aarno von Bell
20928: 556 1985 vp.
20929:
20930: Toivomusaloite n:o 514
20931:
20932:
20933: Alaranta ym.: Vaikeasti sairaan lapsen hoitoavustusten jakoperustei-
20934: den tarkistamisesta
20935:
20936:
20937: Eduskunnalle
20938:
20939: Vaikeasti sairaan lapsen hoidosta ja kuntoutuk- Vaikeana sairautena tässä yhteydessä pidetään
20940: sesta aiheutuvan ansionmenetyksen tai muiden leukemiaa ja muita pahanlaatuisia kasvaimia,
20941: kulujen korvaukseksi myönnetään lapsen van- vaikeita synnynnäisiä sydänvikoja, vaikeita tapa-
20942: hemmille avustusta valtion tulo- ja menoarviossa turmia tai palovammoja, vaikeasti tasapainotetta-
20943: osoitettujen määrärahojen rajoissa valtioneuvos- via sokeritauteja, sokeritaudin hoidon aloitusvai-
20944: ton päätöksen (107/84) nojalla. hetta sekä vaikeita psykiatrisia sairauksia. Vaikea-
20945: Avustusta voidaan maksaa sairausvakuutuslais- na sairautena voidaan pitää myös näihin sairauk-
20946: sa (364/63) tarkoitetulle Suomessa asuvalle hen- siin vaikeusasteeltaan verrattavia sairauksia.
20947: kilölle jokaiselta sellaiselta arkipäivältä, jona hän Valtioneuvoston päätöksen käytäntöön sovelta-
20948: on alle 16-vuotiaan lapsensa vaikean sairauden minen on muodostunut niin tiukaksi, että suurin
20949: vuoksi osallistunut lääkärin määräyksestä sairaa- osa vaikeasti sairaita lapsia hoitavista perheistä jää
20950: lassa tai sairaanhoidon jälkeen sairaalan poliklini- tuen ulkopuolelle. Näin on käynyt usein opiske-
20951: kalla lapsensa sairaanhoitoon tai kuntoutukseen lijaperheille tai työttömyydestä kärsiville perheil-
20952: taikka lapsensa lääkintähuollon tarkoituksien saa- le.
20953: vuttamiseksi tarpeelliseen opastukseen. Sama Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarviossa
20954: koskee edellä mainitun päätöksen mukaan myös tähän tarkoitukseen varatuista 13 milj. markasta
20955: vaikeasti vammaiselle lapselle annettua kuntoo- oli käytetty 10 ensimmäisen kuukauden aikana
20956: tushoitoa ja sopeutumisvalmennusta invaliidi- vain noin 5 %. Tästä seurasi, että vuoden 1985
20957: huoltolain (907/46) 9 a tai 9 b § :ssä tarkoitetuil- budjettiesityksessä momentilta esitettiin vähen-
20958: la tai kansanterveyslain (66/72) 14 §:n tai kun- nettäväksi 9 milj. markkaa "arviointiperusteiden
20959: nallisista yleissairaaloista annetun lain (561165) muuttumisen johdosta''. Eduskunta hyväksyi esi-
20960: 1 §:n nojalla järjestetyillä kuntoutus- ja sopeutu- tyksen ja tarkoitukseen on nyt käytössä 4 milj.
20961: misvalmennuskursseilla taikka kurssilla, jonka markkaa.
20962: kustannukset suoritetaan sairausvakuutuslain 60
20963: §:n 2 momentissa tai kansaneläkelain (347/56) Sairaan lapsen syntyminen on perheelle sellai-
20964: 34 §:ssä tarkoitetuista varoista, sekä kehitysvam- nen kriisi, jossa se tarvitsee myös yhteiskunnalta
20965: maisten erityishuollosta annetun lain (519/77) tuntuvaa tukea. Vanhemmilla tulee olla runsaasti
20966: 2 §:n nojalla kurssimuotoisena järjestettyä oh- aikaa sekä lapselleen että myös toisilleen voidak-
20967: jausta ja neuvontaa, joka kiinteästi liittyy lapsen seen sopeutua tilanteeseen. Sopeutumisvalmen-
20968: hoitoon ja kuntoutukseen. nuskurssit ovat olleet yksi arvokas apu, mutta
20969: nekin uhkaavat loppua tuen saajien vähyyteen.
20970: Valtioneuvoston päätöksen (107/84) mukaan
20971: avustusta voidaan suorittaa edellyttäen, että avus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20972: tukseen edellä mainittujen lakien perusteella oi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20973: keutettu henkilö on estynyt tekemästä ansiotyö- muksen,
20974: tään ja että hänelle on katsottava tämän vuoksi
20975: aiheutuneen huomattavaa ansionmenetystä. että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
20976: Avustusta voidaa suorittaa myös henkilölle, jolla vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntou-
20977: ei ole ansiotyötä, jos hänelle on aiheutunut tusta varten myönnettävien avustusten
20978: merkittävästi muita kuluja lapsensa hoidosta tai jakoperusteiden muuttamiseksi perhezlle
20979: kuntoutuksesta. nykyistä edullisemmiksi.
20980: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
20981:
20982: Juhani Alaranta Aapo Saari Tytti Isohookana-Asunmaa
20983: Vappu Säilynoja Liisa Jaakonsaari Aarno von Bell
20984: 1985 vp. 557
20985:
20986: Toivomusaloite n:o 515
20987:
20988:
20989:
20990:
20991: Alaranta ym.: Vanhainkodin rakentamisesta Merijärvelle
20992:
20993:
20994: Ed u·sku nn alle
20995:
20996: Vuoden 1984 alusta voimaan tulleen sosiaali- keskuksen vuodeosastolla ns. ylipaikoilla. Kaikki
20997: huoltolain mukaan kunnalla tulee olla laitospaik- vanhukset toivovat, että saisivat elämänsä viimei-
20998: koja, joista osa toteutetaan vanhainkotitoiminta- setkin vuodet viettää kotipaikkakunnallaan. Van-
20999: na. hainkoti on tarkoitettu jatkuvaa ja monipuolista
21000: Merijärven kunnalla ei ole omassa kunnassa ympärivuorokautista apua tarvitseville vanhuksil-
21001: eikä muualla vanhainkotipaikkoja. Käyttöoikeus le, jotka eivät tule toimeen omassa kodissaan
21002: on sekä Kalajoen että Oulaisten vanhainkoteihin. eivätkä vanhustentalossakaan mutta jotka eivät
21003: Vanhusten avohoito on Merijärvellä järjestetty ole sairaalamaisen hoidon tarpeessa.
21004: hyvin. Vanhustentaloalueen ateria-, sauna- ja
21005: Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kun-
21006: pesulapalveluja välitetään myös sivukylillä asu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21007: vien vanhusten hyväksi. sen,
21008: Merijärven väestörakenne on vanhusvoittoinen.
21009: Laitoshoitoa tarvitsevien vanhusten määrä on vii-
21010: me vuosina noussut hyvin jyrkästi. Omien laitos- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
21011: paikkojen puuttuessa kunta on joutunut hoidat- vanhainkodin rakentamiseksi Merijärven
21012: tamaan vanhuksiaan aluesairaalassa sekä terveys- kuntaan.
21013:
21014: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21015:
21016: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
21017: Vappu Säilynoja Aarno von Bell
21018: 558 1985 vp.
21019:
21020: Toivomusaloite n:o 516
21021:
21022:
21023:
21024:
21025: Alaranta ym.: Maaseudun työpaikkatukikokeilun ulottamisesta Kär-
21026: sämäelle
21027:
21028:
21029: Eduskunnalle
21030:
21031: Maaseutualueiden työpaikkatukikokeiluun hal- karjatalous ei enää takaa riittävästi työpaikkoja
21032: litus esitti vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk- haja-asutusalueilla.
21033: sessään 20 miljoonaa markkaa. Eduskunta korotti
21034: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21035: määrärahaa 1,5 miljoonalla markalla.
21036: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21037: Kärsämäen kunta on anonut päästä mukaan
21038: muksen,
21039: kokeiluun. Anomustaan kunta on perustellut
21040: sillä, että se on laaja-alaisena kuntana varsinaista
21041: haja-asutusaluetta ja perinteistä maaseutua. Kun- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
21042: nan peruskylien elinkelpoisuuden turvaamiseksi maaseutualueiden työpaikkatukikokeilun
21043: tulisi voida luoda uusia työpaikkoja taajaman laajentamiseksi Oulun läänissä Kärsä-
21044: lisäksi myös sivukylille. Perinteinen maatalous- mäen kuntaan.
21045:
21046: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21047:
21048: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
21049: Vappu Säilynoja Aarno von Bell
21050: 1985 vp. 559
21051:
21052: Toivomusaloite n:o 517
21053:
21054:
21055:
21056:
21057: Anttila: Ohjelman laatimisesta viljelijäväestön sosiaaliturvan kehit-
21058: tämiseksi
21059:
21060:
21061: Eduskunnalle
21062:
21063: Hallitusohjelmassa luvataan laatia viljelijäväes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
21064: tön sosiaaliturvan kehittämiseksi tavoiteohjelma. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21065: Viljelijäväestön sosiaaliturvan kehittämistä varten
21066: on valmistunut ministeri Marjatta Väänäsen aset-
21067: taman komitean pohjalta mietintö, jossa epäkoh- että hallitus ryhtyisi pikaistin toimen-
21068: dat ja puutteet on selkeästi kartoitettu. Hallituk- piteisiin hallitusohjelman mukaisesti vil-
21069: sen tulee kiireisesti laatia näiden tietojen pohjalta jelt/äväestön sosiaaliturvan kehittämiseksi
21070: ohjelma ja sen toteuttamisaikataulu. tarvittavan ohjelman laatimiseksi.
21071:
21072: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21073:
21074: Sirkka-Liisa Anttila
21075: 560 1985 vp.
21076:
21077: Toivomusaloite n:o 518
21078:
21079:
21080:
21081:
21082: Anttila ym.: Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden koti-
21083: hoidon tuen saattamisesta saajalle maksuttomaksi
21084:
21085:
21086: Eduskunnalle
21087:
21088: VALTAVA-uudistuksen mukana toteutui van- sa maksujen perinnän vaihdellessa hyvinkin suu-
21089: husten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden koto- resti. Samanaikaisesti on muistettava, että van-
21090: na tapahtuvan hoidon tukeminen. Tämä kotihoi- husten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hoito
21091: to on yksi osa normaalia sosiaalihuollon kotipal- laitoksessa maksaa todellisten kustannusten mu-
21092: velutoimintaa. Kunta tai kuntainliitto tekee van- kaan laskettuna 4 000-8 000 markkaa kuukau-
21093: husta, vammaista tai pitkäaikaissairasta hoitavan dessa. Näin ollen vanhusten kotihoidon tukea
21094: henkilön kanssa hoitosopimuksen, jossa määrä- tulee voimakkaasti laajentaa, koska se on van-
21095: tään hoitajan tehtävät ja velvollisuudet sekä siitä hukselle inhimillinen ja myöskin yhteiskunnalle
21096: maksettava korvaus. Hoitajalle maksettava kuu- hyvin taloudellinen vaihtoehto. Omalta osaltaan
21097: kausikorvaus on tänä vuonna enintään 2 000 tätä toimintaa vauhdittaisi se, että vanhusten ja
21098: markkaa. Sosiaalihuoltoasetuksen 9 §:n 1 mo- vammaisten kotihoidon tuki määrätään palvelu-
21099: mentin 3 kohdassa tarkoitetusta kotona tapahtu- jen saajalle maksuttomaksi.
21100: vasta hoidosta voidaan muulta kuin vähävaraisel-
21101: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21102: ta palvelujen saajalta periä maksu, joka on enin-
21103: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21104: tään puolet kodinhoitajan tai kotiavustajan anta·
21105: muksen,
21106: masta kotipalvelusta perittävästä maksusta. Kun-
21107: nan oikeudesta jättää perimättä määrätty maksu
21108: tai alentaa sitä, on säädetty sosiaalihuoltolain että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
21109: 28 §:n 3 momentissa. Maksuista päättäväliä vi- piteisiin vanhusten, vammaisten ja pitkä-
21110: ranomaisella on siis melko laaja mahdollisuus aikaissairaiden kotona tapahtuvan hoidon
21111: tapauskohtaiseen harkintaan. Maksut eri korvaus- saattamiseksi palvelujen saajalle koko-
21112: luokissa vaihtelevat vuoden 1984 markkamäärillä naan maksuttomaksi ottaen huomioon
21113: mitattuna 90:stä 675 markkaan. Tästä johtuen tämän hoz.tomuodon inhimzllisyyden ja
21114: kansalaiset eri kunnissa ovat eriarvoisessa asemas- taloudellisuuden.
21115:
21116: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21117:
21118: Sirkka-Liisa Anttila Väinö Raudaskoski
21119: Pirkko Ikonen Tytti Isobaokana-Asunmaa
21120: 1985 vp. 561
21121:
21122: Toivomusaloite n:o 519
21123:
21124:
21125:
21126:
21127: Arranz ym.: Lapsilisien korottamisesta
21128:
21129:
21130: Eduskunnalle
21131:
21132: Tutkimusten mukaan riittävillä lapsilisillä voi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21133: daan taloudellisimmin ja tarkoituksenmukaisim-
21134: min nostaa lapsiperheitä köyhyysloukusta. Halli-
21135: tukset ovat kuitenkin vuodesta vuoteen esittäneet että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21136: lapsilisiin vain näennäisiä korjauksia. Lapsilisien miin lapszlisien korottamiseksi nzin, että
21137: reaaliarvo on jopa alentunut. lapsiperheet ja yksinhuoltajat pelastuvat
21138: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta- köyhyysloukusta.
21139:
21140: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21141:
21142: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
21143:
21144:
21145:
21146:
21147: 71 4285002025
21148: 562 1985 vp.
21149:
21150: Toivomusaloite n:o 520
21151:
21152:
21153:
21154:
21155: Eklund ym.: Vanhusten avohuollon kehittämisestä
21156:
21157:
21158: Eduskunnalle
21159:
21160: Vanhusten sosiaalipalveluista kotisairaanhoito- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21161: palvelujen järjestäminen avohuoltona on yhteis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21162: kunnalle huomattavasti halvempaa kuin kallis ja muksen,
21163: monesti epätarkoituksenmukainen ja epäinhimil-
21164: linenkin laitoshoito. Avohuoltoa ei kuitenkaan
21165: ole riittävästi edistetty, vaikka se tarjoaisi myös
21166: lukuisia uusia pysyviä työpaikkoja kerrannaisvai- että hallitus ryhtyisi toimiin vanhusten
21167: kutuksineen oikein hoidettuna. avohuollon edistämiseksi.
21168:
21169: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21170:
21171: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
21172: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
21173: 1985 vp. 563
21174:
21175: Toivomusaloite n:o 521
21176:
21177:
21178:
21179:
21180: Eklund ym.: Rintamaveteraanien kuntoutuksen tehostamisesta
21181:
21182:
21183: Eduskunnalle
21184:
21185: Sotiemme veteraaneja on elossa yli 300 000 ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21186: he ovat rasitusten vuoksi melkeinpä poikkeukset- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21187: ta enemmän tai vähemmän sairaita. muksen,
21188:
21189: SMP ei voi hyväksyä sotiemme veteraanien ja että hallitus ryhtyisi pikaisiin totmttn
21190: invalidien syrjintää. Rahasta tämän asian korjaa- rintamaveteraanien kuntouttamisasian hoi-
21191: minen ei voi olla kiinni. tamiseksi.
21192:
21193: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21194:
21195: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
21196: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
21197: 564 1985 vp.
21198:
21199: Toivomusaloite n:o 522
21200:
21201:
21202:
21203:
21204: Eklund ym.: Asuntojen hankkimisesta rintamaveteraaneille
21205:
21206:
21207: Eduskunnalle
21208:
21209: Rintamaveteraanien asunto-olojen parantami- että hallitus ryhtyisi toimiin asuntojen
21210: nen on paljolti laiminlyöty. Tähän asiaan olisi hankkimiseksi mitä tarvitseville rintama-
21211: saatava pikainen korjaus. veteraaneille ja heidän perheilleen.
21212: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21213: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21214: muksen,
21215:
21216: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21217:
21218: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
21219: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
21220: 1985 vp. 565
21221:
21222: Toivomusaloite n:o 523
21223:
21224:
21225:
21226:
21227: Eskelinen ym.: Perhepoliittisten tarpeiden huomioon ottamisesta
21228: työaikaa lyhennettäessä
21229:
21230:
21231: Eduskunnalle
21232:
21233: Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei työehtosopimuksissa, vaan tarvitaan lainsäädän-
21234: ole kehittynyt perheiden toivomalla tavalla. Pa- töteitse tapahtuvat toimenpiteet.
21235: rannusta toi kylläkin laki, joka sallii jo jomman- Tasapainoinen perhe-elämä tarvitsee kuitenkin
21236: kumman vanhemman hoitaa lastaan tämän kol- yhdessäolon aikaa, eikä ole oikeudenmukaista,
21237: meen ikävuoteen asti työsuhteen katkeamatta. että esim. lapsiperheet joutuvat tekemään toisen
21238: työpäivän kotona työajan jälkeen. Lyhennetyllä
21239: Nyt ollaan suunnittelemassa työajan lyhentä-
21240: työpäivällä ei luonnollisestikaan saa heikentää
21241: mistä työmarkkinajärjestöjen taholla. Siinä ei ole
21242: asianomaisen eläke- ja sosiaaliturvaa.
21243: suunniteltu otettavaksi huomioon perhepoliittisia
21244: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21245: tarpeita, vaikka tutkimukset osoittivat selvästi,
21246: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21247: että ne henkilöt, joilla on kotonaan hoidettavia
21248: lapsia tai muita hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia,
21249: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21250: olivat selvästi päivittäisen työajan lyhentämisen
21251: niiden työntekzjoiden päivittäisen työajan
21252: kannalla.
21253: lyhentämiseksi, joilla on kotona hoidetta-
21254: Näitä asioita eivät meidän työmarkkinaosapuo- via pieniä lapsia tai muita hoitoa ja
21255: lemme ole aikaisemminkaan ottaneet huomioon huolenpitoa tarvitsevia.
21256:
21257: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21258:
21259: Katri-Helena Eskelinen Olavi Martikainen
21260: Mikko Jokela Pentti Poutanen
21261: 566 1985 vp.
21262:
21263: Toivomusaloite n:o 524
21264:
21265:
21266:
21267:
21268: Hietala ym.: Fysikaalisen hoidon vaatiman ajan saattamisesta sai-
21269: rausvakuutuspäivärahaan oikeuttavaksi
21270:
21271:
21272: Eduskunnalle
21273:
21274: Sairausvakuutuslain tulkinnan mukaan fysikaa- kointi vähentää mitä todennäköisimmin tulevia
21275: liseen hoitoon määrätylle ei suoriteta sairausva- sairauslomia ja näin myös mitä ilmeisimmin
21276: kuutuspäivärahaa, koska häntä ei yleensä katsota keventää sairausvakuutuslain perusteella aiheutu-
21277: työkyvyttömäksi. Vain poikkeustapauksissa, mi- via kustannuksia.
21278: käli lääkäri on katsonut työntekijän työkyvyttö-
21279: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21280: mäksi ja sen jälkeen työkyvyttömyysaikana työn-
21281: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21282: tekijä on ollut fysikaalisessa hoidossa, on voitu
21283: suorittaa samalta ajalta sairausvakuutuspäiväraha.
21284: Näissäkin tapauksissa tulkinnat ovat olleet vaih- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
21285: televat ja yleensä lääkärit eivät ole kirjoittaneet jotta fysikaalisessa hoidossa oloaika ja vas-
21286: hoidon ajalle sairauslomaa. taava ennalta ehkäisevä hoitotoimenpide
21287: Fysikaalinen ja vastaavanlainen hoitotoimenpi- katsottaisiin sairausvakuutuslain tarkoit-
21288: de on katsottava sairautta ennalta ehkäiseväksi tamaksi sairausvakuutuspäivärahaan oz-
21289: toimenpiteeksi. Riittävän ajoissa tapahtuva enna- keuttavaksi työkyvyttömyysajaksi.
21290:
21291:
21292: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21293:
21294: Pertti Hietala Kari Rajamäki Anna-Liisa Piipari
21295: Martti Lähdesmäki Lea Savolainen Pentti Skön
21296: Pirjo Rusanen
21297: 1985 vp. 567
21298:
21299: Toivomusaloite n:o 525
21300:
21301:
21302:
21303:
21304: Hietala ym.: Työsopimuslain yleissitovuussäännöstön ensisijaisuu-
21305: desta
21306:
21307:
21308: Eduskunnalle
21309:
21310: Työsopimuslain eduskuntakäsittelyssä lain sa mielessä yleissitova työehtosopimus, työtuo-
21311: 17 §:n 1 momenttiin otettiin lakialoitteiden poh- mioistuin on pitänyt asiaan vaikuttavana seikka-
21312: jalta ns. vähimmäispalkkasäännös, jonka mukaan na sitä, voiko yksityinen työnantaja sopimuksen
21313: yleiseksi katsottavat valtakunnalliset työehtosopi- solmineen työnantajayhdistyksen sääntöjen mu-
21314: mukset on säädetty yleissitoviksi. Yleissitovuutta kaan liittyä jäseneksi yhdistykseen ja siten tulla
21315: ei ole rajoitettu koskemaan vain palkkamääräyk- työehtosopimukseen sidotuksi työehtosopimus-
21316: siä, vaan työehtosopimusten sitovuuspiirin ulko- lain 4 § :n nojalla.
21317: puolella olevat työnantajat on velvoitettu sovelta- Korkein oikeus on tuomiossaan todennut, että
21318: maan kaikkia muitakin työehtosopimusten ehto- laatunsa puolesta yksityisessä päiväkodissa tehty
21319: ja. Puheena olevien säännösten ottamisella työso- työ on ollut kaupunkien ja kauppaJoiden työeh-
21320: pimuslakiin tarkoitettiin saattaa järjestäytymättö- tosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa. Koska
21321: mät työnantajat velvollisiksi noudattamaan toi- tuota työehtosopimusta ei kuitenkaan sen takia,
21322: mialansa mukaan määräytyvää valtakunnallista että siihen sidotut määräytyvät kunnallisista työ-
21323: työehtosopimusta. Työsopimuslain 17 §:n 1 mo- ehtosopimuksista annetun lain 1 §:n mukaan,
21324: mentin säätämisellä haluttiin siis taata, että työn- eikä yksityisen päiväkodin pitäjä sen enempää
21325: antaja siitä riippumatta, onko hän muuten työ- kuin muukaan yksityinen työnantaja voi työehto-
21326: ehtosopimukseen sidottu vai ei, työsopimuksessa sopimuslain 4 §:n nojalla tulla siihen sidotuksi,
21327: tai työsuhteessa muuten noudattaa vähintään ole pidettävä sellaisena työehtosopimuksena, jota
21328: tiettyjä palkka- ja muita ehtoja. työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla olisi
21329: Yleissitovaksi työehtosopimukseksi on yleensä sovellettava edellä mainittuun työsuhteeseen.
21330: katsottu sopimus jos,
21331: Yleissitovuussäännöksen lainsäädännöllinen
21332: 1) kysymyksessä on asianomaisen alan työehto-
21333: muuttaminen on välttämätöntä muun muassa
21334: sopimus,
21335: sen tähden, että perinteisillä kunnallisilla toimi-
21336: 2) sopimus on valtakunnallinen ja aloilla, joita ovat esimerkiksi lasten päiväkodit,
21337: 3) sopimusta voidaan pitää soveltamisalalla vanhainkodit yms. hoitolaitokset, toimii myös
21338: yleisenä. yksityisiä työnantajia, jotka em. KKO:n päätök-
21339: Korkein oikeus on antanut työsopimuslain sen perusteella eivät tule sidotuksi kunnallisiin
21340: 17 §:n tulkinnasta tuomion (n:o 4872/81) pyy- työehtosopimuksiin, vaikka heidän palvelukses-
21341: dettyään asiasta ensin työtuomioistuimen lausun- saan olevien työntekijöiden työ kuuluu laatunsa
21342: non. Tuomio on annettu jutussa, jossa eräs puolesta kunnallisten sopimusten soveltamispii-
21343: henkilö on ollut yksityisen työnantajan palveluk- riin. Lisäksi vuoden 1984 alusta voimaan tullut
21344: sessa tämän Helsingin kaupungissa pitämässä VALTAVA (kuntien ja kuntainliittojen valtion-
21345: Keskustan Päiväkoti -nimisessä lastenhoitolaitok- apua koskeva) -lainsäädäntö saattaa lisätä huo-
21346: sessa ensin lastenhoitoharjoittelijana ja sen jäl- mattavastikin yksityisiä hoito- ja huoltolaitoksia
21347: keen laitosapulaisena. maassamme. Tämänkin vuoksi on välttämätöntä
21348: Työtuomioistuin on lausunnossaan ensiksi to- saada edellä mainitut yksityiset työnantajat lain-
21349: dennut, että puheena olevassa tapauksessa työ on säädäntöteitse noudattamaan työsopimuksissa
21350: kuulunut laatunsa puolesta kunnallisten työehto- niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka sisältyvät
21351: sopimusten soveltamispiiriin. Ratkaistessaan sitä kysymyksessä olevan asianomaisen alan valtakun-
21352: kysymystä, onko kunnallinen työehtosopimus nallisiin ja soveltamisalallaan yleisiin työehtosopi-
21353: työsopimuslain 17 §:n 1 momentin tarkoittamas- muksiin.
21354: 568 1985 vp. - TA n:o 525
21355:
21356: Edellä todettuun viitaten ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
21357: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- työsopimuslain 17 §:n sisältämän yleissi-
21358: muksen, tovuussäännöstön muuttamiseksi siten,
21359: että se tulisi ensisijaiseksi verrattuna työ-
21360: ehtosopimuslain 4 §:ään.
21361:
21362: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21363:
21364: Pertti Hietala Kari Rajamäki
21365: 1985 vp. 569
21366:
21367: Toivomusaloite n:o 526
21368:
21369:
21370:
21371:
21372: Hietala ym.: Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden
21373: vuosilomakorvausoikeuden tehostamisesta
21374:
21375:
21376: Eduskunnalle
21377:
21378: Voimassa olevan vuosilomalain 12 §:n mukaan lisesti sairastuneiden lasten hoitolomien sijaisina.
21379: lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijäin Monissa tapauksissa työnantajat ovat pyrkineet
21380: eläkelain ( 134162) soveltamispiiriin kuuluvilla pitempiäkin sijaisuuksia hoitamaan alle neljän-
21381: työntekijöillä, joiden työsuhde on jatkunut niin toista työpäivän työsuhteilla, jotta välttyisivät
21382: lyhyen ajan, ettei heille ole syntynyt oikeutta suorittamasta sijaisille vuosilomakorvausta.
21383: vuosilomaan (alle 14 työpäivää kalenterikuukau-
21384: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21385: dessa), on oikeus saada kahdeksan ja puolen
21386: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21387: prosentin suuruinen lomakorvaus.
21388: muksen,
21389: Vuosilomalain 10 §:ssä on taasen säädetty
21390: muiden eläkelain alaisten lomakorvaus työsuh-
21391: teen päättyessä. Lain 10 §:ssä edellytetäänkin, että hallitus ryhtyisi toimenpttemzn
21392: että lomakorvauksen saamisen edellytys lyhyissä vuosilomalain määräyksien muuttamisek-
21393: työsuhteissa on 14 työpäivän palvelussuhde ka- si siten, että vuosilomakorvausotkeus ly-
21394: lenterikuukaudessa. hytaikaisissa työsuhteissa koskisi 12 §:n.
21395: Lyhyiden työsuhteiden määrä on viime aikoina edellyttämällä tavalla kaikkia lyhytatkai-
21396: lisääntynyt huomattavasti vuosilomalain 10 §:n sessa työsuhteessa olevia työntektjöitä
21397: tarkoittamilla aloilla. Tällaisia työntekijöitä käy- riippumatta siitä, minkä eläkelain tar-
21398: tetään varsin yleisesti esim. sairauslomien ja äkil- koittama/ta alalla he työskentelevät.
21399:
21400: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21401:
21402: Pertti Hietala Kari Rajamäki
21403:
21404:
21405:
21406:
21407: 72 4285002025
21408: 570 1985 vp.
21409:
21410: Toivomusaloite n:o 527
21411:
21412:
21413:
21414:
21415: Ikonen ym.: Perhehoitajalain aikaansaamisesta
21416:
21417:
21418: Eduskunnalle
21419:
21420: Maassamme on n. 13 000 perhehoitajaa, jotka turvaamiseksi. Hoitomuotona perhehoito on ylei-
21421: hoitavat kuntien tai kuntainliittojen kanssa teh- sesti hyväksytty ja on ilmeistä, että perhehoito-
21422: tyjen hoitosopimusten mukaisesti vanhuksia, pit- paikkojen tarve ikärakenteen muuttumisesta ym.
21423: käaikaissairaita ja vammaisia, toimivat lastensuo- seikoista johtuen tulee lähivuosina kasvamaan.
21424: jelun sijaishuollon perhehoitajina, psykiatristen Näin ollen on tärkeätä, että perhehoitajien työoi-
21425: potilaiden perhehoitajina tai muissa perhehoito- keudellinen asema selkiytetään ja turvataan heille
21426: tehtävissä. Perhehoidossa oli v. 1982 n. 17 500 riittävät sosiaalietuudet. Perhehoitajalaki tulisi
21427: henkilöä. Hoitomuotona perhehoito on laitoshoi- saattaa voimaan kiireellisenä ja viimeistään vuo-
21428: toa osittain korvaavaa tai tukevaa, joko ennalta- den 1987 alusta.
21429: ehkäisevää tai jälkihoitoa. Lastensuojelussa se on
21430: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21431: oma erillinen hoitomuotonsa, jonka avulla tarjo-
21432: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21433: taan kotia vastaavat kasvuolosuhteet huostaanote-
21434: muksen,
21435: mille lapsille.
21436: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama perhe-
21437: hoitajatoimikunta esittää 31.10.1984 valmistu- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
21438: neessa mietinnössään erillisen perhehoitajalain piteisiin perhehoitajalain aikaansaamisek-
21439: säätämistä perhehoitajien työoikeudellisen ase- si ja että laki tulisi voimaan viimeistään
21440: man selkeyttämiseksi ja vähimmäissosiaaliturvan vuoden 1987 alusta.
21441:
21442: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21443:
21444: Pirkko Ikonen Hannele Pokka Tuula Paavilainen
21445: Sirkka-Liisa Anttila Helena Pesola Tytti Isohookana-Asunmaa
21446: Impi Muroma
21447: 1985 vp. 571
21448:
21449: Toivomusaloite n:o 528
21450:
21451:
21452:
21453:
21454: Ikonen ym.: Perhehoitajien palkkiojärjestelmän yhdenmukaistami-
21455: sesta
21456:
21457:
21458: Eduskunnalle
21459:
21460: Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden yhtenevät ja sitovat ohjeet palkkioiden tasosta ja
21461: ja kustannuskorvausten määrät vaihtelevat suu- kustannusten korvaamisesta.
21462: resti hoitomuodoittain ja alueellisesti. Useissa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21463: tapauksissa kunnat eivät maksa perhehoidosta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21464: hoitopalkkiota lainkaan. Palkkauksen epäyhte- sen,
21465: näisyys ja ongelmallisuus ovat suurina esteinä
21466: perhehoidon kehittymiselle. Tämän vuoksi olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21467: kiireellisesti ryhdyttävä selvittämään hoitoaJoit- perhehoitajille maksettavien hoitopalk-
21468: tain perhehoidon palkkaus- ja hoitokorvausperus- kioiden ja kustannuskorvausten yhden-
21469: teet sekä laadittava kunnille ja kuntainliitoille mukaistamiseksi.
21470:
21471: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21472:
21473: Pirkko Ikonen Hannele Pokka Tuula Paavilainen
21474: Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Kokko Jukka Vihriälä
21475: Sirkka-Liisa Anttila Helena Pesola Matti Lahtinen
21476: Impi Muroma Mauri Pekkarinen Matti Maijala
21477: 572 1985 vp.
21478:
21479: Toivomusaloite n:o 529
21480:
21481:
21482:
21483:
21484: Ikonen ym.: Allergiaa sairastavan lapsen hoidon helpottamisesta
21485:
21486:
21487: Eduskunnalle
21488:
21489: Allergiaa sairastava perheenjäsen aiheuttaa seksi. Sen sijaan työllisyysvaroin palkattuna se
21490: monenlaisia muutoksia kodissa. Se on mm. sa- olisi käyttäjälle helpompaa ja avaisi monia työ-
21491: neerattava sairauden ehdoilla. Allergiaa saieasta- paikkoja työttömille nuorille.
21492: vaa lasta ei aina voi viedä päivähoitoon; koska Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
21493: pienikin ulkopuolinen ärsyke voi häiriinnyttää nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21494: hyvään alkuun päässeen hoitotyön ja paranemi-
21495: sen. Taloudellisesti ei aina ole mahdollista, että ettei hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin al-
21496: jompikumpi vanhemmista jää kotiin hoitamaan lergiaa sairaslavan lapsen hoidon helpot-
21497: lasta, vaan sinne palkataan ulkopuolinen henki- tamiseksi siten, että kotiin voidaan palka-
21498: lö. Tämä tulee monille taloudellisesti ylivoimai- ta työllisyysvarozn nuoria työttömiä.
21499:
21500: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21501:
21502: Pirkko Ikonen Hannele Pokka Tuula Paavilainen
21503: Sirkka-Liisa Anttila Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä
21504: Helena Pesola Matti Lahtinen Impi Muroma
21505: Mauri Pekkarinen Väinö Raudaskoski
21506: 1985 vp. 573
21507:
21508: Toivomusaloite n:o 530
21509:
21510:
21511:
21512:
21513: Ikonen ym.: Kuulovammaisten viestinnän edistämisestä
21514:
21515:
21516: Eduskunnalle
21517:
21518: Kuuloaistin menettammen, osittain tai koko- tuntuvasti varsinkin, kun kojeidea huolto on
21519: naan, ei ulkonaisesti tai näennäisesti ole kovin kunnossa ja ympäristöhäiriöt on eliminoitu pois.
21520: dramaattista tai huomiota herättävää. Usein ih- Nykyisellään kuulovammaiset eivät voi käyttää
21521: minen yrittää jopa itse peitellä kuulovammaansa. television tarjoamia mahdollisuuksia täysipainoi-
21522: Tästä osin johtuu, että asemansa ja tarpeensa sesti hyväkseen virkistäytymiseen ja tiedonsaan-
21523: tiedostavista kuulovammautuneista tuntuu, että tiin tekstityksen puuttuessa. Kuulovammaiset pi-
21524: he ovat usein unohdettuja silloin, kun yhteiskun- tävätkin tärkeänä tekstityksen saamista kaikkiin
21525: nassa suunnitellaan myös vammautuneiden nä- televisio-ohjelmiin.
21526: kökohtien huomioon ottamista yhteiskuntasuun-
21527: nittelussa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21528: Tämän päivän kehitys on luonut monenlaisia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21529: teknisiä apuvälineitä kuulovammautuneiden muksen,
21530: viestinnän edistämiseksi. Nämä tekniset ratkaisut
21531: ovat kuulovammaisille hyvin arvokkaita ja välttä- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
21532: mättömiä. Kuulokojeidea ja muiden apuvälinei- kuulovammaisten kuulemistzlanteiden
21533: den avulla viestintämahdollisuudet paranevat parantamiseksi erilaisin keinoin.
21534:
21535: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21536:
21537: Pirkko Ikonen Matti Maijala Jukka Vihriälä
21538: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen Helena Pesola
21539: Väinö Raudaskoski Sirkka-Liisa Anttila
21540: 574 1985 vp.
21541:
21542: Toivomusaloite n:o 531
21543:
21544:
21545:
21546:
21547: Ikonen ym.: Vaikeavammaisten asuntopalvelujen kehittämisestä
21548:
21549:
21550: Eduskunnalle
21551:
21552: Maassamme on useita tuhansia vaikeavammai- kuntien varautua esim. asuntopalveluja kehittä-
21553: sia, jotka ovat voineet asua kotonaan 30-50 mällä.
21554: vuoden ikäisiksi vanhempiensa suuren työpanok- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21555: sen turvin. Tähän asti onkin vältytty monien nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21556: kohdalla laitokseen sijoittamiselta. Väestön ikära- muksen,
21557: kenteesta johtuen kehitysvammahuollon palve-
21558: luita aletaan entisestään tarvita. Tähän tulisi ettå" hallitus ryhtyisi kehittämään asun-
21559: topalveluja vaikeavammaiszlle.
21560:
21561: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21562:
21563: Pirkko Ikonen Impi Muroma Tytti lsohookana-Asunmaa
21564: Matti Lahtinen Helena Pesola Pekka Leppänen
21565: Sirkka-Liisa Anttila
21566: 1985 vp. 575
21567:
21568: Toivomusaloite n:o 532
21569:
21570:
21571:
21572:
21573: Ikonen ym.: Osa-aikaviljelijöiden sijaisavun saannin helpottamisesta
21574:
21575:
21576: Eduskunnalle
21577:
21578: Osa-aikaviljelijällä ei ole samoja mahdollisuuk- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
21579: sia sijaisavun saantiin kuin päätoimisella viljeli- maatalouden sijatsavun saannin helpotta-
21580: jällä. Heille ei voida myöskään samoin perustein mzseksi osa-azkavil.felijöiden kohdalla si-
21581: osoittaa työllisyysvaroin palkattua työapua sai- ten, että sinne voidaan osoittaa työlliSyys-
21582: raustapauksissa. varoin palkattua työvoimaa.
21583: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21584: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21585:
21586: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21587:
21588: Pirkko Ikonen Hannele Pokka Sirkka-Liisa Anttila
21589: Paavo Vesterinen Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Kokko
21590: Jukka Vihriälä Väinö Raudaskoski Heimo Linna
21591: 576 1985 vp.
21592:
21593: Toivomusaloite n:o 533
21594:
21595:
21596:
21597:
21598: Ikonen ym.: Maa- ja metsätalouden työsuojelun toimintaohjeiston
21599: täydentämisestä
21600:
21601:
21602: Eduskunnalle
21603:
21604: Maatalouden työsuojelutyötä on toteutettu ny- metsätalousalalla vuonna 1982 sattui 46,5 työta-
21605: kyhallinnossa yli kymmenen vuoden ajan. Toi- paturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Vastaava
21606: minnan painopiste on kohdistunut työolosuhtei- luku kaikilla toimialoilla oli keskimäärin 32,6.
21607: den patantamiseen, tapaturmien ehkäisyyn sekä Pääasiallisin syy on puutteet työsuojelutoimin-
21608: työsopimuskysymysten hoitoon. Tehtävät ovat nassa.
21609: voimakkaasti painottuneet työsuhteisten työsuo- Maa- ja metsätalouden työsuojelun patantami-
21610: jeluun työsuojelusta annetun valvontalain nojal- seksi olisi ratkaisevaa saada täsmennetymmät toi-
21611: la. Työsuojeluhallinnossa, TSH ja kuntataso, on mintaohjeet aina maa- ja metsätalouden työsuo-
21612: vajaat 600 virkaa ja tointa. Kokonaiskustannukset jelupiirejä myöten toimintalinjojen selkeyttämi-
21613: ovat 54 miljoonaa markkaa. Suoraan maatalou- seksi.
21614: den työsuojelutehtävissä toimii 12 viranhaltijaa. Edellä kerrotun perusteella ehdotamme kun-
21615: Tämä vastaa määrältään ja kustannuksiltaan n. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21616: 3-3,5 % :a koko hallintoa koskevista luvuista. muksen,
21617: Kuitenkin työtapaturmatilastojen mukaan maa-
21618: ja metsätalous ovat elinkeinoelämämme vaatalli- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
21619: simpia ammatteja. Maatilataloudessa n. 16 000 valmiste/emalla täsmennetyt toimintaoh-
21620: maatalousyrittäjää ja lähes 2 000 työsuhteista jeet maa- ja metså"ta/ouden työsuojelun
21621: joutuu vuosittain tapaturman uhriksi. Maa- ja parantamiseksi.
21622:
21623: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
21624:
21625: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Helena Pesola
21626: Väinö Raudaskoski Sirkka-Liisa Anttila Tytti Isohookana-Asunmaa
21627: Heimo Linna Einati Nieminen
21628: 1985 vp. 577
21629:
21630: Toivomusaloite n:o 534
21631:
21632:
21633:
21634:
21635: Isohookana-Asunmaa ym.: Alimman sairauspäivärahan korottami-
21636: sesta pysyväishoidossa olevien hoitomaksujen huojentamiseksi
21637:
21638:
21639: Eduskunnalle
21640:
21641: Sairaus on ihmiselämään kuuluva tila, josta - joutuu maksamaan ''viimeistä penniä'' myö-
21642: ihminen itse ei voi päättää. Sairaiden ihmisten ten hoitopäivämaksuja. Inhimillisesti olisi oikeu-
21643: taloudelliset ongelmat ovat yhä suuret, vaikka denmukaisempaa, jos sairaalamaksut perustuisi-
21644: lainsäädäntöä on kehitetty jatkuvasti. vat tasamaksujärjestelmään tai hoitomaksukatto
21645: Alin sairauspäiväraha ei yleensä riitä miten- olisi huomattavasti nykyistä alempi ..
21646: kään kattamaan sairaudesta aiheutuvia kuluja.
21647: Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
21648: Sairausvakuutuksen lääkkeistä ja matkoista mak-
21649: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21650: settavat omavastuuosuudet rasittavat juuri pieni-
21651: muksen,
21652: tuloisia. On aiheellista kysyä, onko s~irausvakuu
21653: tuslain alkuperäinen tarkoitus vesittymässä.
21654: Pysyväisestä laitoshoidosta peritään tulojen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
21655: mukainen maksu. Kun pitkäaikainen sairaus tai piteisiin alimman sairausvakuutuspäivära-
21656: vanhuus yleensä voivat pakottaa potilaan pitkäk- han korottamiseksi tuntuvasti ja samalla
21657: sikin aikaa laitoshoitoon, tuntuu epäinhimillisel- alentaisi pysyväishoidossa olevien pottfai-
21658: tä se, että potilas - jälleen juuri pienituloinen den hoitopäivämaksukattoa.
21659:
21660: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21661:
21662: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen
21663: Aapo Saari Juhani Alaranta
21664:
21665:
21666:
21667:
21668: 73 4285002025
21669: 578 1985 vp.
21670:
21671: Toivomusaloite n:o 535
21672:
21673:
21674:
21675:
21676: Isohookana-Asnnmaa ym.: Ammatillisten oppilaitosten opettajien
21677: eläkeiän tilapäisestä alentamisesta
21678:
21679:
21680: Eduskunnalle
21681:
21682: Keskiasteen koulunuudistus vaatii opettajilta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21683: lisäkoulutusta ja lisätyötä. Eläkeikää lähellä ole- sen,
21684: vat opettajat eivät aina ole motivoituneet suureen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
21685: koulunuudistukseen. Peruskoulun uudistuksen piteisti'n lain säiitämiseksi ammatzllisten
21686: siirtymävaiheessa peruskoulunopettajien eläke- oppilaitosten opetta;i"en eläkeiän tilapäi-
21687: ikää alennettiinkin erityislailla 58 vuoteen. Sama seksi alentamiseksi siten, että näzllä opet·
21688: järjestelmä voitaisiin toteuttaa nyt keskiasteen tajtila on oikeus keskiasteen koulunuudis-
21689: koulunuudistuksen yhteydessä. tuksen siirtymävaiheen aikana jäädä eläk-
21690: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- keelle täytettyään 58 vuotta.
21691:
21692: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
21693:
21694: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen Mauno Manninen
21695: Aapo Saari Juhani Alaranta
21696: 1985 vp. 579
21697:
21698: Toivomusaloite n:o 536
21699:
21700:
21701:
21702:
21703: Jouppila ym.: Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmän epäkoh-
21704: tien korjaamisesta
21705:
21706:
21707: Eduskunnalle
21708:
21709: Sotiemme veteraanien varhaiseläkkeelle siirty- ta eläkkeeseen oikeuttaviksi työvuosiksi, kuten
21710: mistä on tuettava niin, että jokainen rintamasoti- tapahtuu julkisen sektorin puolella.
21711: lastunnuksen omaava veteraani voi todella halu-
21712: tessaan siirtyä varhaiseläkkeelle. Tällä hetkellä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21713: työelämässä olevia veteraaneja vajaat 60 000. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21714: sen,
21715: Heistä suurin osa kuuluu yksityisten eläkevakuu-
21716: tusjärjestelmien piiriin, jolloin heidän eläkkeensä
21717: suuruudeksi tulisi vain 20-38 % työtulosta. että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn,
21718: Tämä seikka estää useiden veteraanien varhais- että yksityisen palveluksessa oleville rinta-
21719: eläkkeelle siirtymisen. Samoin epäkohtana yksi- maveteraaneille taataan samat eläke-edut
21720: tyisen palveluksessa olevilla veteraaneilla on se kuin julkisen sektorin palveluksessa ole-
21721: seikka, että rintamapalvelusvuosia ei heillä laske- villa on.
21722:
21723: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
21724:
21725: Riitta Jouppila Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen
21726: 580 1985 vp.
21727:
21728: Toivomusaloite n:o 537
21729:
21730:
21731:
21732:
21733: Juhantalo ym.: Y rittäjäpolvenvaihdoseläkettä koskevan esityksen
21734: antamisesta
21735:
21736:
21737: Eduskunnalle
21738:
21739: Pienten yritysten merkitys on keskeinen koko vät yrittäjät voisivat luopua yrityksistään järkeväs-
21740: Suomen kansantaloudelle. Niiden merkitys ko- sä vaiheessa ja heidän toimeentulonsa turvattai-
21741: rostuu entisestään meneillään olevassa murrokses- siin eläkkeen muodossa. Järjestelmän perustar-
21742: sa, joka aiheutuu uuden tekniikan käyttöönotos- koituksena olisi turvata yrittäjän vaihtuessa alka-
21743: ta. Kansainvälisten selvitysten mukaan valtaosa van yrittäjän ja yrityksen palveluksessa mahdolli-
21744: uusista työpaikoista syntyy nykyisin pieniin ja sesti olevien palkansaajien työllisyys ja yleisesti
21745: keskisuuriin yrityksiin. yritystoiminnan jatkuvuus.
21746: · Pienten yritysten toimintaedellytyksiä kaventa- Y rittäjäpolvenvaihdoseläkkeellä voitaisiin estää
21747: vat meillä mm. yrittäjien sosiaaliturvaan liittyvät myös yritysten epäterve keskittyminen yritys-
21748: epäkohdat. Esimerkiksi pienyrittäjien puutteelli- kauppojen kautta. Kun luopujan toimeentulo
21749: nen eläketurva on yksi syy yritystoiminnan keskit- tulisi turvatuksi, yrityksen luovutushintaa ei olisi
21750: tymiseen. Sukupolvenvaihdostilanteessa luopujan tarvetta nostaa niin suureksi, että se estää tavalli-
21751: on nykyisin turvattava eläketurvansa pääasiassa sen pienyrittäjän mahdollisuudet jatkaa yrityksen
21752: yrityksen myynnistä saaduilla tuloilla. hoitoa.
21753: Pienyrittäjien sosiaaliturvan puutteita on sel- Yrittäjien sosiaaliturvatoimikunta ehdotti työ-
21754: vittänyt mm. viime keväänä työnsä valmiiksi ryhmän asettamista selvittämään yrittäjältä puut-
21755: saanut yrittäjien sosiaaliturvatoimikunta. Se teki tuvan yrittäjäpolvenvaihdoseläkejärjestelmän luo-
21756: ehdotuksia mm. yrittäjäeläkkeen suutuuteen ja mista ja sen rahoitustapaa.
21757: sen määräytymisperusteisiin, yrittäjän sairausajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21758: toimeentuloturvan parantamiseen ja yrittäjien ta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21759: paturmavakuutukseen liittyvistä kysymyksistä. muksen,
21760: Edelleen toimikunta teki ehdotuksia erityisen
21761: yrittäjäpolvenvaihdoseläkkeen toteuttamisesta. että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
21762: Yrittäjäpolvenvaihdoseläkkeellä olisi tarkoitus yrittäjäpolvenvaihdoseläkettä koskevan
21763: turvata yrityksen siirtyminen riittävän varhaisessa lakiehdotuksen antamiseksi eduskunnal-
21764: vaiheessa uudelle yrittäjälle. Sen myötä ikäänty- le.
21765:
21766: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21767:
21768: Kauko Juhantalo Lea Sutinen Mikko Jokela
21769: Hannu Kemppainen Pentti Poutaneo Jukka Vihriälä
21770: Heimo Linna Aapo Saari Pirkko Ikonen
21771: Mauno Manninen Reino Karpola Matti Maijala
21772: Seppo Pelttari Väinö Raudaskoski Sirkka-Liisa Anttila
21773: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
21774: Olavi Martikainen Kalevi Mattila Katri-Helena Eskelinen
21775: Juhani Tuomaala Hannu Tenhiälä Einari Nieminen
21776: 1985 vp. 581
21777:
21778: Toivomusaloite n:o 538
21779:
21780:
21781:
21782:
21783: Jyrkilä ym.: Silmälasien ja hammasproteesien saattamisesta sairaus-
21784: vakuutuksen piiriin
21785:
21786:
21787: Eduskunnalle
21788:
21789: Silmälasit ja hammasproteesit ovat hankittaes- sisällyttää sairausvakuutuksen perusteella korvat-
21790: sa melkoisen kallishintaisia. Ne ovat välttämättö- taviksi.
21791: miä niitä tarvitseville ihmisille, mutta ne eivät
21792: Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
21793: sisälly sairausvakuutuksen perusteella korvattaviin
21794: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21795: hankintoihin.
21796: muksen,
21797: Monissa perheissä silmälaseja saattavat tarvita
21798: useatkin perheenjäsenet ja hammasproteeseja
21799: etenkin ikääntyneemmät kansalaiset. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sil-
21800: Koska silmälasien ja hammasproteesien käyttä· mälasien ja hammasproteesien saattami-
21801: jistä suurin osa on pienituloisia, niin ne tulisi seksi sairausvakuutuslain piiriin.
21802:
21803: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
21804:
21805: Reino Jyrkilä Pentti Skön Lea Mäkipää
21806: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
21807: Martti Ratu
21808: 582 1985 vp.
21809:
21810: Toivomusaloite n:o 539
21811:
21812:
21813:
21814:
21815: Jyrkilä ym.: Määrärahasta rintamaveteraanien kuntoutushenkilö-
21816: kunnan koulutuksen tehostamiseen
21817:
21818:
21819: Eduskunnalle
21820:
21821: Rintamaveteraanien ikääntyessä lisääntyy kun- hoitaa rinnan muun väestön kuntoutuksen kans-
21822: toutuksen tarve suuresti. Kuntoutuslaitoksissa ja sa.
21823: terveyskeskuksissa on lääkintävoimistelijoista, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21824: kuntohoitajista ja hierojista pulaa ja avoimia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21825: työpaikkoja on paljon. Kuntien ja kuntainliitto- muksen,
21826: jen terveyskeskuksiin pitäisi perustaa uusia virko-
21827: ja ja samanaikaisesti lisätä kuntoutukseen tarvit- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
21828: tavan henkilöstön riittävää koulutusta, jotta rin- 500 000 markan määrärahan ottamiseksi
21829: tamaveteraanien välttämätön kuntoutus voitaisiin lääkintävoimistelijoiden, kuntohoita;i.en
21830: ja hierojien koulutuksen lisäämiseen.
21831:
21832: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
21833:
21834: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
21835: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
21836: Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi Martti Ratu
21837: 1985 vp. 583
21838:
21839: Toivomusaloite n:o 540
21840:
21841:
21842:
21843:
21844: Jyrkilä ym.: Määrärahasta pienyrittäjien lomarahan korottamiseen
21845:
21846:
21847: Eduskunnalle
21848:
21849: Pienyrittäjät saavat vuosilomarahaa 850 mark- sinkertaiseksi ja nostaa valtionverotuksessa vuosi-
21850: kaa vuodessa, mikäli verotuksessa vuositulo ei tulon alarajaa.
21851: ylitä 30 100 markkaa. Vuosiloman saamisen eh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21852: tona on lisäksi, että vieraalla teetettyjä työpäiviä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21853: ei saa olla vuodessa enempää kuin 252 työpäivää. muksen,
21854: Taksi- ja kuorma-autoilijat, kyläkauppiaat,
21855: korjaamotoimintaa ym. harjoittavat pienyrittäjät että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
21856: ovat kiistattomasti vuosiloma-asiassa pahasti kuo- 2 000 000 markan määrärahan ottamisek-
21857: passa, joten pienyrittäjien nykyinen vuosilomara- si lisäyksenä pienyn"ttäjien lomarahan ra-
21858: ha tulisi mahdollisimman nopeasti korottaa kak- hoittamiseen.
21859:
21860: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
21861:
21862: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
21863: Vieno Eklund Lea Mäkipää Pentti Kettunen
21864: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
21865: 584 1985 vp.
21866:
21867: Toivomusaloite n:o 541
21868:
21869:
21870:
21871:
21872: Jyrkilä ym.: Raskaissa ja kuluttavissa ammateissa toimivien eläkeikä-
21873: rajan alentamisesta 55 vuoteen
21874:
21875:
21876: Eduskunnalle
21877:
21878: Maassamme on raskaissa ja kuluttavissa amma- mään. Näin ollen raskaissa ja kuluttavissa amma-
21879: teissa toimivia henkilöitä, joiden terveys on en- teissa toimivien eläkeikäraja tulisi alentaa 55
21880: nenaikaisesti heikentynyt mutta sairaudet ovat vuoteen.
21881: sen laatuisia, että eläkelaitoksien lääkärit eivät
21882: Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
21883: oikeuta heitä työkyvyttömyyseläkkeelle. Näin sai-
21884: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21885: rauksia kärsivien työssä toimiminen on muodos-
21886: muksen,
21887: tunut tuskalliseksi ja eräissä. tapauksissa inhimilli-
21888: sesti katsoen jopa ihmisrääkkäykseksi. Samanai-
21889: kaisesti työttöminä ilman omaa syytään on maas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21890: samme suuri määrä nuoria, terveitä ja koulutuk- menpiteisiin raska/ssa ja kuluttavissa am-
21891: sen saaneita henkilöitä, jotka voisivat siirtyä mateissa toimivien eläkeikärajan alenta-
21892: "loppuun käytettyjen" ihmisten tilalle työelä- miseksi 55 vuoteen.
21893:
21894: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
21895:
21896: Reino Jyrkilä Pentti Skön Lea Mäkipää
21897: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
21898: Martti Ratu
21899: 1985 vp. 585
21900:
21901: Toivomusaloite n:o 542
21902:
21903:
21904:
21905:
21906: Jyrkilä ym.: Työllistämiskokeilun ulottamisesta Pohjois-Karjalaan
21907:
21908:
21909: Eduskunnalle
21910:
21911: Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21912: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21913: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että
21914: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21915: valtiontaloudellisesti kannattavaa. Myös inhimil- nk. Rinteen mallin mukaisen työllistä-
21916: linen näkökulma vaatii erityisen huomion kiin- miskokezlun laajentamiseksi Pohjois-Kar-
21917: nittämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen. jalan alueelle. ·
21918:
21919: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
21920:
21921: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
21922: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
21923: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
21924: Martti Ratu
21925:
21926:
21927:
21928:
21929: 74 4285002025
21930: 586 1985 vp.
21931:
21932: Toivomusaloite n:o 543
21933:
21934:
21935:
21936:
21937: Kettunen ym.: Verovapaan perustoimeentuloturvan turvaamisesta
21938:
21939:
21940: Eduskunnalle
21941:
21942: SMP katsoo, että jokaisen kansalaisen on voita- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21943: va elää ihmisarvoisissa oloissa. Jokaiselle kansalai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21944: selle on turvattava riittävä toimeentulo samalla
21945: välttämätöntä ostokykyä kansantaloutemme etu-
21946: jen mukaisesti ylläpitäen. Kansalaisen perustoi- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin,
21947: meentuloturva, elipä tämä sitten työpaikan, yrit- jotta kansalaisille taattaisiin indeksisidon-
21948: täjätulon, työttömyysturva- tai sairauspäivärahan nainen verovapaa perustoimeentuloturva,
21949: tai eläketulon turvin, olisi indeksisidonnaisesti jonka suuruus tällä hetkellä tulisi olla
21950: saatava verottomaksi. 2 000 markkaa kuukaudessa.
21951:
21952: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21953:
21954: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön
21955: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Veikko Vennamo
21956: Ulla Lehtinen Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
21957: Helvi Koskinen Vieno Eklund
21958: 1985 vp. 587
21959:
21960: Toivomusaloite n:o 544
21961:
21962:
21963:
21964:
21965: Kettunen ym.: Silmälasien hankintakustannusten saattamisesta sai-
21966: rausvakuutuskorvausten piiriin
21967:
21968:
21969: Eduskunnalle
21970:
21971: Syyskuun 26 pa1vanä 1984 jättämääni raha- kansanosaamme koskevan uudistuksen ja paran-
21972: asia-aloitteeseen, joka koski silmälasien hankinta- nuksen aikaansaamiselle. Valtiolta näyttää rahaa
21973: kulujen korvaamista sairausvakuutuksen piiristä, löytyvän moniin paljon huonompiin asioihin ai-
21974: on sosiaali- ja terveysministeriö 23.10.1984 vas- na vaikeuksissa olevan kansan vihaamia puolue-
21975: tannut sanatarkasti seuraavaa: tukiaisia ja mm. oopperataloa myöten.
21976: "Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty
21977: Siksi ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
21978: mahdollisuuksia silmälasien korvaamiseksi sai-
21979: hyväksyttäväksi toivomuksen,
21980: rausvakuutusjärjestelmästä. Valtiontaloudellisista
21981: syistä sairausvakuutusta ei ole mahdollista laajen-
21982: taa tältä osin. Aloite ei näin ollen antane aihetta että hallitus ryhtyisi kansan etujen mu-
21983: toimenpiteisiin.'' kazsesti toimzin ntin, että szlmälasien
21984: Käsitykseni mukaan valtiontaloudelliset syyt hankintakustannukset saatettazszin sai-
21985: eivät saa olla esteenä näin tärkeän ja suurta rausvakuutuksen piirzstä korvattaviksi.
21986:
21987: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21988:
21989: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
21990: Lea Mäkipää Pentti Skön Mikko Vainio
21991: Aarno von Bell Arvo Kemppainen
21992: 588 1985 vp.
21993:
21994: Toivomusaloite n:o 545
21995:
21996:
21997:
21998:
21999: Kettunen ym.: Eläkeläisten ostaman bensiinin hinnan alentamisesta
22000:
22001:
22002: Eduskunnalle
22003:
22004: Sekä sotiemme veteraanien ja invalidien kuin kotimaan kulutuksessakaan ja etenkin vaikeuksis-
22005: myös siviili-invalidiemme asema on monesti hy- sa olevien mm. invalidien osalta.
22006: vin heikko.
22007: Yhteiskunnan tehtävänä on pitää huolta hei- Edelliseen perustuen ehdotammekin kunnioit-
22008: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22009: kompiosaisistaan. Mm. invalidien tukemisen
22010: muotoja on monia. Jos invalidi työnsä vuoksi
22011: tarvitsee autoa, hänellä on oikeus eräin edellytyk- että hallitus ryhtyisi viipymättä toimiin
22012: sin saada autoverosta palautusta. bensiinin hinnan tuntuvaksi alentamisek-
22013: Kun valtiolla ja Neste Oy:llä on varaa viedä si kotimaan kulutuksessa etenkin vai-
22014: bensiiniä jatkuvasti polkuhinnalla ulkomaille, ei keuksissa olevien eläkeläisten, sotiemme
22015: luulisi olevan vaikeuksia alentaa bensiinin hintaa veteraanien ja invalidien osalta.
22016:
22017: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22018:
22019: Pentti Kettunen Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
22020: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Mikko Vainio
22021: 1985 vp. 589
22022:
22023: Toivomusaloite n:o 546
22024:
22025:
22026:
22027:
22028: Kettunen ym.: Ns. Rinteen mallin toteuttamisesta Kajaanin työvoi-
22029: mapiirin alueella
22030:
22031:
22032: Eduskunnalle
22033:
22034: Ns. Rinteen kokeilusta on saatu myönteisiä maankaan ehditä saada riittävän nopeasti voi-
22035: tuloksia mm. Satakunnan alueelta. Kokeilun maan, olisi paikallaan, että ns. Rinteen suoran
22036: tuloksena on lähes kaikki pitkäaikaistyöttömät ja työllistämistuen malli toteutettaisiin pikaisesti
22037: nuoret työttömät saatu työllistettyä. koko Kajaanin työvoimapiirin alueella.
22038: Kainuun alue on työttömyyden osalta maam-
22039: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22040: me synkimpiä alueita. Joissakin kunnissa työttö-
22041: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22042: myysprosentti ylittää 20 % :n rajan. Erityisen on-
22043: gelman muodostavat nuoret työttömät, jolloin
22044: on vaarana, että syntyy kokonainen sukupolvi, että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimiin
22045: jolle ei suoda perustuslaillista työnteon oikeutta. ns. Rinteen suoran työllistämistuen mal-
22046: Koska työvoimaministeriön ja ministeri Leppä- lin toteuttamiseksi Kajaanin työvoimapii-
22047: sen esittämää työllisyys- ja nuorisolakia ei var- rin alueella.
22048:
22049: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22050:
22051: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
22052: Lea Mäkipää Pentti Skön Mikko Vainio
22053: Aarno von Bell Arvo Kemppainen
22054: 590 1985 vp.
22055:
22056: Toivomusaloite n:o 547
22057:
22058:
22059:
22060:
22061: Kietäväinen ym.: Ns. uinuvan eläkeoikeuden piiriin tulleiden
22062: emäntien eläke-etujen parantamisesta
22063:
22064:
22065: Eduskunnalle
22066:
22067: Vuoden 1985 alusta voimaan tullut kansanelä- sään jäävät muita samana ajankohtana sukupol-
22068: keuudistuksen III vaihe vaikuttaa uusiin sukupol- venvaihdoseläkkeelle jääviä heikompaan ase-
22069: venvaihdoseläkkeisiin. Uudistus merkitsee sato- maan.
22070: jen markkojen lisäystä kuukausieläkkeisiin. Näiden emäntien eläkkeiden nostaminen uu-
22071: Uudistus ei kuitenkaan koske ennen 1.1.1985 sien eläkkeiden tasolle aiheuttaisi valtiolle
22072: myönnettyjä sukupolvenvaihdoseläkkeitä. Ulko- MELA:n laskelmien mukaan 3,5 milj. markan
22073: puolelle jäävät myös tammikuun alun jälkeen menon vuodessa.
22074: varsinaisiksi eläkkeiksi muuntuvat ns. uinuvat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
22075: eläkkeet, mikäli eläkeoikeus on myönnetty ennen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22076: em. ajankohtaa.
22077: Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) las- että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimen-
22078: kelmien mukaan uudistuksen korotusvaikutuksen piteisiin korjatakseen ennen 1.1.1985 ui-
22079: ulkopuolelle jääviä em. ns. uinuvan eläkeoikeu- nuvan eläkeozkeuden piinin tulleiden
22080: den piiriin kuuluvia on kaikkiaan n. 350 emän- emäntien eläkettä vastaamaan 1.1.1985
22081: tää. Heidän asemansa on hyvin epäoikeudenmu- jälkeen sukupolvenvaihdoseläkkeelle jää-
22082: kainen, koska he varsinaiselle eläkkeelle siirtyes- vien eläkettä.
22083:
22084: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22085:
22086: Timo Kietäväinen Hannu Kemppainen Heikki Kokko
22087: Mauno Manninen Reino Karpola Jukka Vihriälä
22088: Marjatta Väänänen Einari Nieminen Hannele Pokka
22089: Pentti Poutanen Heimo Linna
22090: 1985 vp. 591
22091:
22092: Toivomusaloite n:o 548
22093:
22094:
22095:
22096:
22097: Kuoppa ym.: Pirkkalan vanhainkodin peruskorjauksen ja laajen-
22098: nuksen toteuttamisesta
22099:
22100:
22101: Eduskunnalle
22102:
22103: Pirkkalan kunnan vanhainkoti on rakennettu hukset volSlvat mahdollisimman kauan asua
22104: ja otettu käyttöön 1954. Kunnan asukasluku oli omissa asunnoissaan, tulisi turvata riittävät perus-
22105: silloin alle kuusituhatta asukasta. Asukasluku on palvelut palvelutalon muodossa. Vanhainkodin
22106: kasvanut kunnassa suhteellisen voimakkaasti ja laajennuksen yhteyteen tulee rakentaa palveluta-
22107: on nyt yli kymmenentuhatta henkeä. Ikäjakautu- lo, joka palvelisi läheisyydessä asuvia vanhuksia,
22108: ma on kunnan kannalta katsottuna pysynyt var- mikä mahdollistaisi heidän asumisensa omissa
22109: sin edullisena, nuoria on muuttanut kuntaan asunnoissaan turvallisesti mahdollisimman
22110: suhteellisen runsaasti. Vaikka muuttajista pääosa kauan.
22111: on nuoria, on väestön kasvun johdosta myös Vahvistetussa valtion terveyden- ja sosiaali-
22112: vanhusten määrällinen lisäys erittäin huomatta- huollon viisivuotissuunnitelmassa ei ole vielä
22113: va. Vanhusten huollon tilat eivät ole kunnassa Pirkkalan vanhainkodin peruskorjausta ja laajen-
22114: oleellisesti lisääntyneet ja tilanne pahenee hoito- nusta mukana. Rakentaminen tulisi aloittaa jo
22115: paikkojen määrän puutteesta johtuen varsin no- vuoden 1986 aikana, jotta tilanne vanhusten
22116: peasti. Vanhainkoti on myös rakenteellisesti käy- huollon osalta pystyttäisiin asiallisesti hoitamaan.
22117: nyt vanhanaikaiseksi ja epäkäytännölliseksi eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22118: vastaa nykyajan vaatimuksia. Vanhainkoti olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22119: pikaisesti peruskorjattava ja rakennettava tarpeel- sen,
22120: linen laajennus, jotta voitaisiin turvata hoitoa
22121: tarvitsevien vanhusten hoito nykyisiä vaatimuksia että hallt'tus ryhtyisi toimenpztezsztn
22122: vastaavasti. Pirkkalan vanhainkodin saneerauksen ja
22123: Nykyisen vanhainkodin välittömässä läheisyy- laajennuksen toteuttamiseksi ja töiden
22124: dessä on vanhusten vuokra-asuntoja. Jotta van- aloittamiseksi vuoden 1986 aikana.
22125:
22126: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
22127:
22128: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
22129: 592 1985 vp.
22130:
22131: Toivomusaloite n:o 549
22132:
22133:
22134:
22135:
22136: Kärhä ym.: Vanhuspoliittisen periaateohjelman laatimisesta
22137:
22138:
22139: Eduskunnalle
22140:
22141: Maassamme on liki 600 000 yli 65-vuotiasta. rontologisen ja etenkin geriatrisen tiedon lisäämi-
22142: Vanhusväestön osuus koko väestöstä on nykyään nen terveydenhuollon henkilökunnan koulutuk-
22143: 12 % ja sen on arvioitu nousevan 24 % :iin sessa on edelleen kesken. Tiettyyn ikään liittyvän
22144: vuoteen 2030 mennessä. kaavamaisen eläkkeelle jäämisen seurauksia ei ole
22145: Vanhusväestön määrän kasvuun liittyy omat vielä tutkittu verrattuna joustavaan eläkejärjestel-
22146: erityispiirteensä ja ongelmansa. Suomalaisessa mään. Onnellisen vanhuuden kannalta tärkeistä
22147: yhteiskunnassa viime vuosikymmeninä tapahtu- toiminnoista ei yhteiskuntasuunnittelijoilla juuri-
22148: neen rakennemuutoksen myötä on vanhuksista kaan ole tietoa. Kartoittamatta ja tutkimatta on
22149: tullut oma erillinen ryhmänsä ja sen seurauksena eläkeläisten halukkuus ja mahdollisuus toimia
22150: yksityiset vanhukset ovat yhä enemmän jääneet vapaaehtoistyössä, yhteiskunnallisessa toiminnas-
22151: syrjään muusta väestöstä. Näin ei kuitenkaan sa, osa-aikatyössä tai opiskelussa sekä tämänkal-
22152: saisi tapahtua. Yhteiskunnan yhtenä tavoitteena taisten harrastusten vaikutus heidän henkiseen ja
22153: on pidettävä integroitua yhteiskuntaa, jossa mi- ruumiilliseen virkeyteensä. Vanhuspolitiikan pe-
22154: tään väestöryhmää ei eristetä iän, rodun tai riaateohjelman tavoitteena on siis poistaa tai
22155: muun seikan perusteella. · ainakin vähentää väestön ikärakenteen vanhene-
22156: Jotta vanhuksemme säilyisivät yhteiskuntaam- misen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia sekä
22157: me kiinteästi kuuluvana ja toimivana osana, vanhusten itsensä kohdalla että koko yhteiskun-
22158: tarvitaan sellaista yhteiskuntasuunnittelua, jossa nassa.
22159: vanhuspolitiikan näkökohdat otetaan riittävästi
22160: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22161: huomioon. Näiden periaatteiden saavuttamiseksi
22162: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22163: on YK:nvanhenemista käsittelevä maailmankon-
22164: sen,
22165: ferenssi suositellut oman vanhuspoliittisen ohjel-
22166: man luomista jokaiseen maahan.
22167: Vaikka tilastot kertovat Suomen vanhusväestön että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22168: määrän jatkuvasta noususta, ei tätä tilannetta ole piteisiin vanhuspolitiikan periaateohjel-
22169: toistaiseksi pohdittu maassamme riittävästi. Ge- man laatimiseksi Suomeen.
22170:
22171: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
22172:
22173: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg
22174: Helena Pesola Pirjo Rusanen
22175: 1985 vp. 593
22176:
22177: Toivomusaloite n:o 550
22178:
22179:
22180:
22181:
22182: Kärhä: Työeläkkeen jakamisesta avioeron yhteydessä kotona työs-
22183: kennelleen aviopuolison aseman turvaamiseksi
22184:
22185:
22186: Eduskunnalle
22187:
22188: Työeläketurvaa saattaa perheessä karttua vain la. Sama työryhmä selvitti jatkotoimeksiannon
22189: toiselle, ansiotyötä tekevälle puolisolle. Ansiotu- perusteella työeläkkeen jakamista 1. 7.1980 päivä-
22190: lon korvaava työeläke ja puolison kuoleman jäl- tyssä muistiossa.
22191: keen maksettava perhe-eläke turvaavat normaali- Työryhmä ehdotti avioeron yhteydessä toi-
22192: tapauksessa myös kotona olleen puolison toi- meenpantavaksi tarkoitettua menettelyä eli osi-
22193: meentulotason jatkuvuuden. Jos pitkäaikainen tusta, joka parantaisi ratkaisevasti kotona työs-
22194: avioliitto kuitenkin päättyy eroon, kotona työs- kennelleen henkilön eläketurvaa erotilanteen va-
22195: kennellyt puoliso voi jäädä jopa kokonaan vaille ralta lisäämättä oleellisesti työeläkekustannuksia.
22196: työeläketurvaa. Epäkohta on tullut polttavaksi
22197: Useassa maassa on saatu toteutettua edellä
22198: niissä tapauksissa, joissa pitkään avioliitossa ollut
22199: ja kotityöt hoitanut, lähinnä lastenhoidon vuoksi kerrotunlainen työeläkkeen jakaminen, joka tur-
22200: vaa perheenemäntien eläketurvan. Meillä asia on
22201: ansiotyöstä poissa ollut perheenäiti joutuu avio-
22202: kuitenkin jäänyt kesken.
22203: erotapauksen kohteeksi.
22204: Edellä mainitun epäkohdan korjaamiseksi on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22205: sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä asiaa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22206: selvitetty Eläketurvakeskuksessa. Tehtävää varten
22207: asetettu työryhmä antoi 8. marraskuuta 1977 että hallitus ryhtyisi toimenpztezmn
22208: päivätyssä raportissaan ehdotuksia pienten lasten työeläkkeen jakamiseksi avioeron yhtey-
22209: hoitoon käytetyn ajan )momioon ottamiseksi työ- dessä kotona työskennelleen aviopuolison
22210: eläkkeissä perheenemäntien eläketurvan kohdal- eläkeoikeuden turvaamiseksi.
22211:
22212: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
22213:
22214: Lea Kärhä
22215:
22216:
22217:
22218:
22219: 75 4285002025
22220: 594 1985 vp.
22221:
22222: Toivomusaloite n:o 551
22223:
22224:
22225:
22226:
22227: Kärhä: Perhe-eläkeoikeuden säilymisestä uuden avioliiton solmimi-
22228: sesta huolimatta
22229:
22230:
22231: Eduskunnalle
22232:
22233: Vanhusväestön lukumäärän on Suomessa en- mahdollisuuden solmia uutta avioliittoa. Näille
22234: nustettu kasvavan voimakkaasti. Tilastokeskuksen usein iäkkäässä iässä oleville henkilöille on henki-
22235: ennusteessa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuo- sesti vaikeata, jopa mahdotonta ajatella yhdessä
22236: desta 1980 vuoteen 2010 yhteensä 200 OOO:lla. asumista ilman virallista avioliittoa. Näiden hen-
22237: Perhe-eläkkeiden saajien kohdalla tapahtuu niin kilöiden samoin kuin koko yhteiskunnan eduksi
22238: ikään voimakasta kasvua edellä kerrotusta sekä olisi, jos yksin jääneet ihmiset voisivat muodostaa
22239: yksityisellä työeläkesektorilla järjestelmän voi- parisuhteen
22240: .. .. ja .tukea toinen toistaan elämänsä
22241: maantulovaiheen takia. Työeläkepuolella on tällä v11me1smä vuosma.
22242: hetkellä maksussa olevia perhe-eläkkeitä yli Edellä kerrotuista syistä on eläkelakeja vastaan
22243: 140 000 ja määrän odotetaan kaksinkertaistuvan noussut perhe-eläkkeen saajien taholta voimakas-
22244: vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Erityisesti ta muutostarvetta. Eläkelakeja olisi muutettava
22245: leskille maksettavien eläkkeiden määrä kasvaa. siten, että perhe-eläkettä saava leski ei menettäisi
22246: Geriatristen hoitomenetelmien lisäännyttyä perhe-eläkettään uuden avioliiton solmimisen
22247: ovat eläkeläiset entistä pirteämpiä ja aktiivisem- myötä. Yhteiskunnalle tämä muutos tuskin tulee
22248: pia. He hakeutuvat monenlaisiin harrastuksiin, mitään maksamaan, koska avioliitossa elävät van-
22249: omiin eläkeläiskerhoihinsa ja tapaavat kanssaih- hukset pystyvät yhdessä asuen paremmin pitä-
22250: misiä. Näin ollen avioliitossaan leskeksi jääneet mään huolta toisistaan ja laitoshoidon tarve yh-
22251: eläkeläiset kohtaavat yhä useammin vastaavanlai- teiskunnassa täten vähenee.
22252: sessa tilanteessa olevia ikätovereitaan. Monet Edellä mainitun perusteella ehdotan kunnioit-
22253: perhe-eläkettä nauttivat lesket haluaisivat uuden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22254: elämäntoverin löydettyään solmia uuden avio-
22255: liiton. Eläkelakien nojalla kuitenkin oikeus että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22256: perhe-eläkkeen saamiseen lakkaa lesken osalta, lesken perhe-eläkkeen säzlyttämiseksi
22257: kun hän on solminut uuden avioliiton. Tämän uuden avioliiton solmimisesta huolimat-
22258: lain kohta estää monelta perhe-eläkkeen saajalta ta.
22259:
22260: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
22261:
22262: Lea Kärhä
22263: 1985 vp. 595
22264:
22265: Toivomusaloite n:o 552
22266:
22267:
22268:
22269:
22270: Kärhä ym.: Perhe-eläkkeen suorittamisesta edunsaajien Suomessa
22271: asumisen perusteella
22272:
22273:
22274: Eduskunnalle
22275:
22276: Perhe-eläkelain 1 §:n mukaan suoritetaan sa- vaan "kenelle". Tasapuolisuus ja kohtuullisuus
22277: notussa laissa säädettyä perhe-eläkettä ulkomai- vaatinee perheelle samanlaista oikeutta ja etua
22278: sen edunjättäjän jälkeen vain, jos hän on asunut jokaisessa tapauksessa, olipa edunjättäjä sitten
22279: Suomessa viimeiset 5 vuotta ennen kuolemaansa. suomalainen tai ulkomaalainen ja asuiko hän
22280: Tämän nojalla on hylätty sellaisten lasten eläke, Suomessa vai ulkomailla.
22281: jotka lapset ovat ehkä kymmenenkin vuotta asu- Perhe-eläkelakia olisikin muutettava siten, että
22282: neet Suomessa suomalaisen äitinsä kanssa mutta perhe-eläkkeen suorittamisen pohjaksi otettaisiin
22283: joiden ulkomainen isä on asunut täällä vain edunsaajan asuminen Suomessa.
22284: tilapäisesti.
22285: Mainittu lain kohta saattaa Suomessa asuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22286: lapset eriarvoiseen asemaan. Perhe, joka huolta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22287: jan kuoleman johdosta jää taloudellisesti hädän- muksen,
22288: alaiseen asemaan, ei voi ymmärtää miksi Suomes-
22289: sa asuneen perheen pitäisi kärsiä siitä, että edun- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22290: jättäjä ei ole asunut täällä määrättyä aikaa ennen piteiszin perhe-eläkelain muuttamiseksi
22291: kuolemaansa. Elossaolevien perheenjäsenien hy- siten, että edunjättäjän ollessa ulkomaan
22292: vinvointi pitäisi kai olla tärkeämpi tekijä kuin kansalainen perhe-eläkettä suoritettaisiin
22293: kuolleen edunjättäjän viimeisten elinvuosien edunsaajien Suomessa asumisen perus-
22294: asuinkunta. Tärkeintä ei liene "kenen jälkeen" teella.
22295:
22296: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
22297:
22298: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg
22299: Helena Pesola Pirjo Rusanen
22300: 596 1985 vp.
22301:
22302: Toivomusaloite n:o 553
22303:
22304:
22305:
22306:
22307: Kärhä ym.: Ulkomailla ansaitun eläkkeen siirtämisestä Suomeen
22308: eläkkeensaajan muuton yhteydessä
22309:
22310:
22311: Eduskunnalle
22312:
22313: Sotien jälkeen ovat tuhannet suomalaiset siir- Edellä luetelluiden maiden lisäksi on Keski-
22314: tyneet asumaan ja työhön maan rajojen ulkopuo- Euroopassa muitakin sellaisia maita, joihin suo-
22315: lelle ennen kaikkea Pohjoismaihin mutta myös malaiset ovat siirtyneet töihin. Esimerkkinä voisi
22316: muihin Euroopan maihin, varsinkin Keski- mainita Sveitsin, jossa asuviita suomalaisilta on
22317: Eurooppaan. tullut toivomuksia saada siirtää eläkkeensä Suo-
22318: Varsin monet ulkomaille työhön muuttaneet meen, mikä toimenpide mahdollistaisi heidän
22319: suomalaiset ovat tulleet tai ovat juuri tulemassa muuttoosa syntymämaahan. Olisikin erittäin tär-
22320: eläkeikään. Monet heistä eivät ole pystyneet keätä saada kiireesti solmittua sosialiturvasopi-
22321: juurtumaan uuteen maahansa vaan haluaisivat mukset kaikkien niiden maiden välillä, joista
22322: palata takaisin Suomeen, jossa edelleen asuu Suomeen on tullut tämänkaltaisia pyyntöjä.
22323: heidän lähisukulaisiaan. Tämän muuttamisen te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22324: kee kuitenkin mahdottomaksi se, että he eivät nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22325: voi siirtää eläkettään Suomeen. muksen,
22326: Suomi on tehnyt kolme kansainvälistä sosiaali-
22327: turvasopimusta, jotka tekevät mahdolliseksi ulko- että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimen-
22328: mailla ansaitun eläke-edun siirtämisen Suomeen. piteisiin sellaisten kansainvälisten
22329: Tällaisia sopimuksia on tällä hetkellä voimassa sosiaaliturvasopimusten laajentamiseksi,
22330: Pohjoismaiden välinen sosiaaliturvasopimus, Sak- jotka tekevät mahdolliseksi ulkomazlla
22331: san liittotasavallan kanssa solmittu sekä Ison-Bri- ansaitun eläkkeen siir"tämisen Suomeen
22332: tannian kanssa solmittu sosiaaliturvasopimus. eläkkeensaajan muuton yhteydessä.
22333:
22334: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
22335:
22336: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa Helena Pesola
22337: Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen
22338: 1985 vp. 597
22339:
22340: Toivomusaloite n:o 554
22341:
22342:
22343:
22344:
22345: Kärhä ym.: Rintamalisän suorittamisesta rintamaveteraanien var-
22346: haiseläkkeen saajille
22347:
22348:
22349: Eduskunnalle
22350:
22351: Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmä Ellei veteraanien varhaiseläkejärjestelmää muu-
22352: säädettiin eduskunnassa vuoden 1981 syksyllä. Jo teta nopeasti sellaiseksi, että se takaisi paremman
22353: ennen lain voimaantuloa voitiin kuitenkin havai- toimeentulon veteraaneille, koko veteraanien var-
22354: ta, että laki sisälsi monia puutteellisuuksia. Yksi haiseläkejärjestelmä tulee jäämään historiaan lä-
22355: pettymyksen aihe on ollut rintamaveteraanieläk- hes merkityksettömänä eläkejärjestelmänä. Tämä
22356: keen pienuus, mikä on johtunut siitä, että sen ei liene ollut lainsäätäjien tarkoitus.
22357: ohessa ei ole mahdollisuutta saada kansaneläkettä Veteraanien varhaiseläkkeen pienuuteen saisi
22358: eikä rintamalisää ennen kuin veteraani on täyttä- nopeimmin korjauksen aikaan suorittamalla heil-
22359: nyt 65 vuotta. le rintamalisä, joka on tällä hetkellä 149 markkaa
22360: Syksyn 1984 tilaston mukaan veteraanien var- kuukaudessa.
22361: haiseläkelautakunnalle oli tullut 14 000 veteraa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22362: nien varhaiseläkehakemusta. Kuitenkin vain kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22363: 7 600 veteraanieläkettä on maksussa. Tämä osoit-
22364: taa, että veteraanit eivät ole eläkkeen pienuuden että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
22365: vuoksi voineet jäädä eläkkeelle vaan ovat jatka- rintamalisän suorittamiseksi veteraanien
22366: neet ansiotyötään. varhaiseläkkeen saajille.
22367:
22368: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
22369:
22370: Lea Kärhä Helge Saarikoski
22371: Helena Pesola Pirjo Rusanen
22372: 598 1985 vp.
22373:
22374: Toivomusaloite n:o 555
22375:
22376:
22377:
22378:
22379: Laaksonen: Määrärahasta vanhusten päivätoimintakeskuksen ja van-
22380: hainkodin rakentamiseksi Noormarkkuun
22381:
22382:
22383: Eduskunnalle
22384:
22385: Noormarkun kunnassa on tällä hetkellä yli vun ja nykyisen tarpeen perusteella, tulisi uuden
22386: 65-vuotiaita 11,28 prosenttia koko asukasmääräs- vanhainkodin olla noin 45-paikkainen. Vanhain-
22387: tä. Vuonna 1990 arvioidaan vastaavan määrän kotipaikkojen määrä tulisi tällöin olemaan 6, 7
22388: olevan 10,77 prosenttia. Lukumääräisesti yli 65- prosenttia vuonna 1985 arvioidusta yli 65-vuoti-
22389: vuotiaat kuitenkin lisääntyvät vuoteen 1990 men- aiden määrästä.
22390: nessä noin 40 henkilöllä. Noormarkun vanhain- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
22391: kodin vahvistettu paikkaluku on 30. Vuosien hyväksyttäväksi toivomuksen,
22392: 1981-1983 ajan vanhainkoti on toiminut 7
22393: lisäpaikan turvin. Lisäpaikat huomioiden on että hallitus ottaisi valtion vuoden
22394: Noormarkun kunnassa ollut käytössä vanhainko- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen Val-
22395: tipaikkoja 5,6 prosenttia yli 65-vuotiaiden mää- tava-lainsäädännön mukaisen valtion-
22396: rästä. Vanhainkotipaikkaa on odottanut keski- osuuden vanhusten päivätoimintakeskuk-
22397: määrin 10 henkilöä. Mikäli uuden vanhainkodin sen ja vanhainkodin rakentamiseksi
22398: hoitopaikkatarve arvioidaan vanhusväestön kas- Noormarkkuun.
22399:
22400: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22401:
22402: Timo Laaksonen
22403: 1985 vp. 599
22404:
22405: Toivomusaloite n:o 556
22406:
22407:
22408:
22409:
22410: Laaksonen: Määrärahasta Satakunnan työvoimapiirin perustamiseksi
22411:
22412:
22413: Eduskunnalle
22414:
22415: Porin kaupungin ja Satakunnan maakunnallis- voimavaihtelut 1970-luvulla ovat aiheuttaneet
22416: ten yhteisöjen taholta esitettiin jo vuonna 1980 erityisongelmia. Mm. tällä hetkellä on työttö-
22417: oman työvoimapiirin perustamista Satakuntaan. myysaste Porin kaupungin alueella 9,6 % (ilman
22418: Tällä hetkellä Satakunta jakaantuu kahteen työ- lomautettuja) ja Porin työvoimatoimiston alueel-
22419: voimapiiriin. Rauman, Euran ja Huittisten työ- la 8,9 %. Tällaiselle alueelle on tärkeää, että sitä
22420: voimatoimistot kuuluvat Turun työvoimapiiriin voidaan käsitellä yhtenä alueena ja kokonaisuute-
22421: ja muut työvoimatoimistot Tampereen työvoima- na valtion työvoimaviranomaisten ja työvirastojen
22422: piiriin. Lisäksi Turun ja Porin läänin kunnista taholta.
22423: Suodenniemi ja Mouhijärvi kuuluvat Hämeen
22424: Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
22425: läänissä olevaan Nokian työvoimatoimiston alu-
22426: hyväksyttäväksi toivomuksen,
22427: eeseen. Esityksessä on todettu, että on nähtävis-
22428: sä, että työvoimahallinnolla tulee olemaan vastai-
22429: suudessa hyvin keskeinen asema elinkeino- ja että hallitus ottaisi valtion vuoden
22430: työllisyyspolitiikassa. Lisäksi esityksissä on todet- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
22431: tu, että Satakunta on työllisyyspoliittinen on- rahan Satakunnan työvoimapiirin perus-
22432: gelma-alue. Suurteollisuuden huomattavat työ- tamiseen.
22433:
22434: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22435:
22436: Timo Laaksonen
22437: 600 1985 vp.
22438:
22439: Toivomusaloite n:o 557
22440:
22441:
22442:
22443:
22444: Lehtinen ym.: Kokonaan korvattavien lääkkeiden määrän lisäämi-
22445: sestä vanhuksille ja pitkäaikaissairaille
22446:
22447:
22448: Eduskunnalle
22449:
22450: Vanhuksille ja pitkäaikaissairaille ja vähävarai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22451: sille tulisi kokonaan korvattavien lääkkeiden muksen,
22452: määrää nostaa entisestään. Edellä mainituille
22453: ryhmille lääkkeet tulevat kohtuuttoman kalliiksi
22454: ja niiden käyttö on yleensä jatkuvaa. että hallitus ryhtyisi toimiin kokonaan
22455: korvattavien lääkkeiden määrän lisäämi-
22456: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seksi vanhukszlle ja pitkäaikaissairaille.
22457:
22458: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22459:
22460: Ulla Lehtinen Pentti Skön
22461: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
22462: 1985 vp. 601
22463:
22464: Toivomusaloite n:o 558
22465:
22466:
22467:
22468:
22469: Lehtinen ym.: Lisätutkimuskulujen korvaamisesta vanhuksille Ja
22470: vammaisille
22471:
22472:
22473: Eduskunnalle
22474:
22475: Paljon sairauspalveluja käyttävät vanhukset ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22476: vammaiset joutuvat usein erilaisiin lisätutkimuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22477: siin, jotka ovat aikaa vieviä, monimutkaisia ja muksen,
22478: erittäin kalliita. Valtion pitäisi antaa lisää tukea
22479: em. ryhmille erilaisten lisätutkimusten suoritta-
22480: miseksi ja niiden korkeiden kustannusten korvaa- että hallitus ryhtyisi toimiin vanhuk-
22481: miseksi. Lisätutkimuksiin joutuvien vanhuksien sien ja vammaisten lisätutkimuskulujen
22482: ja vammaisten tulisi vaivattomammin saada näitä korvausten lisiiiimiseksi ja lisätutkimuk-
22483: palveluja etenkin suurilla paikkakunnilla. seen piiiisemisen helpottamiseksi.
22484:
22485: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22486:
22487: Ulla Lehtinen ]. Juhani Kortesalmi
22488: Pentti Skön Helvi Koskinen
22489:
22490:
22491:
22492:
22493: 76 4285002025
22494: 602 1985 vp.
22495:
22496: Toivomusaloite n:o 559
22497:
22498:
22499:
22500:
22501: Lehtinen ym.: Sotainvalidien sairaskodin saamisesta Helsingin alu-
22502: eelle
22503:
22504:
22505: Eduskunnalle
22506:
22507: Helsingin seudulla ei ole yhtään sotainvalideil- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22508: le tarkoitettua sairaskotia, vaikka sotainvalidit
22509: tarvitsisivat invaliditeettinsa vuoksi siihen sovel- ettå" hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22510: tuvan hoitokodin. miin sotainvalidien sairaskodin aikaansaa-
22511: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- miseksi Helsingin alueelle.
22512:
22513: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22514:
22515: Ulla Lehtinen J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön
22516: Mikko Vainio Helvi Koskinen
22517: 1985 vp. 603
22518:
22519: Toivomusaloite n:o 560
22520:
22521:
22522:
22523:
22524: Martikainen ym.: Esityksen antamisesta sukupolvenvaihdoseläkejär-
22525: jestelmän jatkamiseksi
22526:
22527:
22528: Eduskunnalle
22529:
22530: Kansaneläkeuudistuksen III vaiheen toteutues- on jo myönnetty aikaisemmin. Erityisen korostu-
22531: sa vuoden 1985 alusta korjaantui myös sukupol- neena epäoikeudenmukaisuus on koettu niissä
22532: venvaihdoseläkkeiden taso varsinkin suhteellisen tapauksissa, joissa eläkeratkaisu on tapahtunut
22533: pienten tilojen luovuttajien osalta. Viime vuosina vain vähän ennen vuoden vaihdetta tai joissa
22534: sukupolvenvaihdoseläkkeen saajien alaikäraja on myönnetty eläke on ollut uinuvaa niin, että se
22535: ollut 55 vuotta, mikä aikaisempaan verrattuna on todellisuudessa tulee voimaan kuluvana vuonna
22536: olennaisesti yhdessä nyt toteutuneen sukupolven- tai sen jälkeen huolimatta eläkkeen myöntämis-
22537: vaihdoseläkkeiden tason korjaantumisen kanssa hetkestä. Samalla kun sukupolvenvaihdoseläke-
22538: lisännyt sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän käyt- järjestelmän jatkamisesta säädetään, olisi myös
22539: tökelpoisuutta joustavien sukupolvenvaihdosten aikaisemmin myönnettyjen sukupolvenvaihdos-
22540: edistäjänä. Olisi tärkeää, että sukupolvenvaihdos- eläkkeiden taso korjattava.
22541: eläkejärjestelmää jatkettaisiin vuoden 1986 alus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22542: ta nykyisen järjestelmän olennaisimmat piirteet nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22543: säilyttäen. Koska sukupolvenvaihdoseläkkeisiin muksen,
22544: on pysyvä tarve maatalouden piirissä ja järjestel-
22545: mästä on jo riittävästi kokemusta, olisi tarkoituk- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
22546: senmukaista säätää sukupolvenvaihdoseläkkeistä tyksen sukupolvenvaihdoseläkejärjestel-
22547: vuoden 1986 alusta pysyvällä lailla. män jatkamisesta nykyiseltä pohjalta vuo-
22548: Sukupolvenvaihdoseläkkeiden tason korjaantu- den 1986 alusta alkaen pysyvällä lailla ja
22549: minen vuoden 1985 alusta koski vain niitä eläk- samassa yhteydessä tekisi tarvittavat eh-
22550: keitä, jotka myönnetään kuluvan vuoden aikana. dotukset kuluvaa vuotta aikaisemmin
22551: Tämä on tuntunut käsittämättömältä ja epäoi- myönnettyjen sukupolvenvaihdoseläkkei-
22552: keudenmukaiselta niistä edunsaajista, joille eläke den tason korjaamiseksi.
22553:
22554: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22555:
22556: Olavi Martikainen Mauno Manninen Kalevi Mattila
22557: Mikko Jokela Katri-Helena Eskelinen Pentti Poutaneo
22558: Matti Maijala
22559: 604 1985 vp.
22560:
22561: Toivomusaloite n:o 561
22562:
22563:
22564:
22565:
22566: Mattila ym.: Osa-aikatyötä tekevien eläke- ja vuosilomaetuuksien
22567: parantamisesta
22568:
22569:
22570: Eduskunnalle
22571:
22572: Osa-aikaiseksi työ määritellään Suomessa, jos yli-, lisä- ja sivutöitä. Osa-aikatyöntekijöiden ete-
22573: normaalityöaika jää viikossa alle 30 tunnin. Osa- neruismahdollisuudet ovat varsin vähäiset. Hei-
22574: aikatyön yleistyttyä osa-aikatyön käsite on myös dän työnsä on keskimääräistä yksinäisempää,
22575: useissa maissa muuttunut väljemmäksi määräai- heillä on vähemmän työtovereita ja työ tehdään
22576: kaisuuden ja vapaaehtoisuuden suhteen. Tilasto- epämukavana työaikana. Ammatillinen järjestäy-
22577: keskuksen vuoden 1981 työvoimatutkimuksen tyneisyys on myös alhaisempaa kuin kokoaika-
22578: mukaan osa-aikatyötä teki 162 000 suomalaista. työntekijöillä.
22579: Osa-aikalaisten osuus kaikista työllisistä oli Keskeisinä osa-aikatyöntekijöiden sosiaaliturva-
22580: 6,9 %. Vuoden 1982 työvoimatutkimuksessa ongelmina ovat tutkimuksen mukaan työsuhteen
22581: osa-aikatyöntekijöitä oli 179 000. jääminen eläketurvan rajaussäännösten ulkopuo-
22582: Osa-aikatyötä tekevien henkilöiden osuus kai- lelle, työttömyysturvan puuttuminen sekä vuosi-
22583: kista työllisistä on Suomessa vielä vähäinen. lomaoikeuden puuttuminen ja lomakorvauksen
22584: Oheisessa taulukossa muutamia lukuja OECD:n jälkeenjääneisyys. Eläketurvan ulkopuolelle jää-
22585: viime keväisen raportin pohjalta: vät lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien eläkelain
22586: määrittelemisen alojen työsuhteita lukuun otta-
22587: Osa-aikatyötä tekevien
22588: Maa osuus työllisistä % matta kaikki alle kuukauden kestävät työsuhteet
22589: ja pidemmistä työsuhteista ne, joissa työansio jää
22590: Norja .................... . 28,3 alle 6 37 markan kuukaudessa.
22591: Ruotsi ................... . 25,2
22592: Tanska ................... . 20,8 Työttömyysturvan tavoin vuosilomasäännökset
22593: Hollanti .................. . 19,4 kohtelevat osa-aikatyöntekijöitä eri tavoin työajan
22594: Iso-Britannia ............. . 15,4 jaksotuksesta riippuen. Vähintään 14 päivää kuu-
22595: USA ..................... . 14,4 kaudessa työskenteleväliä on oikeus vuosilomaan.
22596: Japani ................... . 10,0 Alle 14 päivää kuukaudessa tekevä saa vain
22597: lomakorvauksen.
22598: Edellä oleva kertoo siitä, että osa-aikaista työtä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22599: tekevien määrä on meilläkin nykyisestään kasva- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22600: massa. muksen,
22601: Osa-aikatyön sosiaaliturvatoimikunnan vuonna
22602: 1983 valmistuneen tutkimuksen mukaan osa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi,
22603: aikatyöntekijöiden työsuhde on useimmiten mää- menpiteisiin osa-aikatyötä tekevien eläke-
22604: räaikainen. Valtaosa heistä on tuntipaikkaisia ja ja vuoszlomaetuuksien saattamiseksi sa-
22605: tuntiansio on yleensä pienempi kuin kokoaikai- malle tasolle jatkuvassa työsuhteessa ole-
22606: silla. Muita useammin osa-aikatyöntekijät tekevät vien kanssa.
22607:
22608: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
22609:
22610: Kalevi Mattila Matti Maijala
22611: 1985 vp. 605
22612:
22613: Toivomusaloite n:o 562
22614:
22615:
22616:
22617:
22618: Mattila ym.: Nuorisotyöttömyyden poistamiseksi tarvittavista toi-
22619: menpiteistä
22620:
22621:
22622: Eduskunnalle
22623:
22624: Työmarkkinoilla ovat nuoret alakynnessä siitä myyskortiston asemesta. Näin osaltaan alennet-
22625: huolimatta, että heillä olisikin muodollista kou- taisiin kynnystä koululaitoksen ja työelämän vä-
22626: lutusta. Ilman työkokemusta on vaikea saada lillä.
22627: työtä ja toisaalta kokemusta ei saada ilman en- Käytännössä tämä saattaisi tapahtua niinkin,
22628: simmäistä työpaikkaa. Lisääntyvä nuorisotyöttö- että ammatilliseen koulutukseen liitettäisiin mää-
22629: myys on haaste kaikille päätök~entekijöille eten- räaikainen työpaikkaharjoittelujakso, jonka palk-
22630: kin näin kansainvälisenä nuonsovuotena. kakustannuksiin osallistuisivat sekä valtio että
22631: Nuorten yhteiskuntatakuuta kokeiltiin vuosina työnantaja. Nuorten perus- ja jatkokoulutusmah-
22632: 1981-83 paikkakuntakohtaisten kokeilujen dollisuuksiakin on luonnollisesti lisättävä. Sitä
22633: muodossa. Viime vuoden alusta lukien se laajen- edellyttää myös yhteiskunnallinen muutos. Uutta
22634: nettiin koko maan kattavaksi järjestelmäksi. teknologiaa aletaan yhä laajemmin soveltaa työ-
22635: Näin periaatteessa jokainen koulunsa päättänyt elämässä. Kaikki tämä vaatii lisää resursseja.
22636: nuori on oikeutettu joko jatkokoulutus- tai työ- Vastapainona on otettava huomioon työttömyys-
22637: paikkaan. Käytännössä po~nis~~~uista hu~~imatta korvauksesta näin vapautuvat resusrssit.
22638: ei yhteiskuntatakuun tavotttetsun ole paasty.
22639: Järjestelmän toimivuutta on yritetty tehostaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22640: perustamalla työvoimatoimistoihin nuor~en e!i- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22641: tyispalveluyks~köitä. Tällä ~etkellä onktn mt~ä
22642: muksen,
22643: välttämättömtntä tarttua entoten alle 20-vuott-
22644: aitten työllisyyden hoitoon. Ennen muuta on että hallitus ryhtyisi kzi'reellisesti toi-
22645: helpotettava koulutuksen jälkeisen ensimmäisen menpiteiszin nykyistä tehokkaamman jär-
22646: työpaikan saantia, jotta nuorilla olisi edes määrä- jestelmän aikaansaamiseksi nuorisotyöttö-
22647: ajaksi mahdollisuus hakeutua työelämään työttö- myyden poistamiseksi.
22648:
22649: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
22650:
22651: Kalevi Mattila Matti Maijala
22652: 606 1985 vp.
22653:
22654: Toivomusaloite n:o 563
22655:
22656:
22657:
22658:
22659: Mattila ym.: Maaseudun työpaikkatukikokeilun laajentamisesta ko-
22660: ko maata koskevaksi
22661:
22662:
22663: Eduskunnalle
22664:
22665: Maaseudun työpaikkatukikokeilu on vuosien Rahallisten resurssien puutteessa tukikokeilun
22666: 1982-84 aikana osoittautunut myönteiseksi. laajentaminen kaikkiin maaseutukuntiin ei ole
22667: Niinpä esim. Oulun läänissä on osatyöpaikka tällä hetkellä mahdollista minkään läänin osalta.
22668: toteutunut 250-300 hengen ja vakinainen työ- Saadut kokemukset osoittavat kuitenkin maaseu-
22669: paikka 60-70 hengen osalta. dun työpaikkatukikokeilun erääksi tehokkaim-
22670: Kaikki lääninhallitukset ovat valitettavasti jou- mista maaseudun kehittämistoimista. Tähänasti-
22671: tuneet jakamaan hyvistä tuloksista huolimatta sen kokemuksen valossa on myös mahdollista
22672: niukkuutta. Ensimmäisenä kokeiluvuotena pys- luoda sellaiset yhtäläiset ohjeet, jotka soveltuvat
22673: tyttiin tukea antamaan keskimäärin 50-prosentti- kaikkiin maaseutualueisiin ja maaseutukuntiin.
22674: sena. Vuoden 1983 aikana tuki oli noin 32 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22675: prosenttia ja viime vuonna enää 20 prosentin nioittavasti eduskunnan hyväksyttä.väksi toivo-
22676: luokkaa. Kiinnostus kokeilua kohtaan on suuri. muksen,
22677: Yksin Oulun läänin osalta hakemuksia on tälle
22678: vuodelle tullut lähes 8,5 milj. markan edestä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22679: Mielenkiintoista on ollut todeta, että suurimmat menpiteisti'n maaseudun työpaikkatuki-
22680: hakijamäärät löytyvät suurten työttömyyskuntien kokeilun laajentamiseksi koko maan kat-
22681: alueilta. tavaksi jo vuoden 1986 alusta lukien.
22682:
22683: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
22684:
22685: Kalevi Mattila Matti Maijala
22686: 1985 vp. 607
22687:
22688: Toivomusaloite n:o 564
22689:
22690:
22691:
22692:
22693: S. Mikkola: Kotitalouswöntekijöiden palvelussuhteen vähimmäiseh-
22694: tojen määrittelemisestä
22695:
22696:
22697: Eduskunnalle
22698:
22699: Kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun tuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen kussakin
22700: lain (951/77) 12 §:n 1 momentin mukaan: yksittäistapauksessa vaikuttavat tekijät. Tällaisina
22701: "Työnantajan on noudatettava, mitä työsopi- tekijöinä voitiin hallituksen käsityksen mukaan
22702: muslain 17 §:n 1 momentissa on työsopimuksessa pitää ainakin työntekijän koulutusta, kokemusta
22703: tai työsuhteessa säädetty noudatettavaksi.'' Sään- ja ikää sekä työntekijälle mahdollisesti kuuluvia
22704: nöksen 2 momentin mukaan: ''Jollei kotitalous- luontoisetuja. Hallitus ilmoitti perusteluissa, että
22705: työtä koskevaa työsopimuslain 17 §:n 1 momen- se tulee tarkasti seuraamaan niitä vaikutuksia,
22706: tissa tarkoitettua yleissitovaa työehtosopimusta joita säännöksellä käytännössä on, ja tarvittaessa
22707: ole voimassa, valtioneuvosto voi työntekijäin oi- ryhtymään toimenpiteisiin lain tarkoituksenvas-
22708: keudenmukaisen ja kohtuullisen toimeentulon taisen kehityksen estämiseksi.
22709: turvaamiseksi vahvistaa vähimmäispalkkaa ja tar- Hyväksyessään hallituksen esityksen eduskunta
22710: peellisiksi katsomiaan työsuhteen muita ehtoja edellytti, että hallitus seuraa kotitaloustyönteki-
22711: koskevat määräykset.'' jän työsuhteesta annetun lain käytännön toteutu-
22712: Puheena olevaa täydennettyä vähimmäispalk- mista. Eduskunta piti tärkeänä, että kotitalous-
22713: kasäännöstä pidettiin lain säätämisvaiheessa var- työntekijän säännöllistä työaikaa koskeva säännös
22714: sin tärkeänä. Hallituksen esityksen (HE n:o 19/ tarkistettaisiin viimeistään viiden vuoden kulut-
22715: 1975 II vp.) perusteluissa todettiin paitsi se, että tua lain voimaanpanosta vastaamaan paremmin
22716: kotitalousalalta puuttui valtakunnallinen työsopi- yleisesti noudatettua työaikaa. Hallituksen tuli
22717: mus, niin myös, että epätietoisuus kotitalousalal- myös pikaisesti selvittää kotiavustajien lainsää-
22718: la yleensä maksettavista palkoista on aiheuttanut dännöllinen asema ja ryhtyä tarvittaviin toimen-
22719: epätasaisuutta palkkauksessa ja johtanut samalla piteisiin. Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta
22720: monissa tapauksissa ilmeiseen alipalkkaukseen. tuli voimaan 1 päivänä elokuuta 1978.
22721: Tämä puolestaan on vähentänyt kotiapulaisen
22722: Vähimmäispalkkapäätöksen puuttumisesta ai-
22723: ammatin arvostusta ja hakeutumista alalle. Koti-
22724: heutuu käytännössä monia vaikeuksia ja suurta
22725: apulaisen ansiotason nostamiseksi olisi myös koti-
22726: sekavuutta kotitaloustyöntekijöiden paikoissa ja
22727: talousalalla voitava turvata tietty vähimmäispalk-
22728: muissa työsuhteen ehdoissa.
22729: kataso. Näillä perusteilla hallitus ehdotti vähim-
22730: mäispalkkasäännöstä siten täydennettynä, että Edellä mainitun perusteella ehdotan kunnioit-
22731: työnantaja voitaisiin sen nojalla työsopimuksen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22732: puuttuessa velvoittaa noudattamaan erityisiä vä-
22733: himmäispalkkaa koskevia ehtoja, jotka valtioneu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22734: vosto tarvittaessa vahvistaisi. Vähimmäispalkkaa kotitaloustyöntekzjoiden palvelussuhteen
22735: määrättäessä olisi otettava huomioon palkan koh- vähimmäisehtojen määrittelemiseksi.
22736:
22737: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
22738:
22739: Saara Mikkola
22740: 608 1985 vp.
22741:
22742: Toivomusaloite n:o 565
22743:
22744:
22745:
22746:
22747: S. Mikkola: Lottapalvelun laskemisesta eläkkeeseen oikeuttavaksi
22748: ajaksi
22749:
22750:
22751: Eduskunnalle
22752:
22753: Lottapalveluun osallistuneet naiset suontuvat pumatta siitä, mitä tietä he ovat sotatoimiin
22754: rintamaolosuhteissa merkittävää työtä maamme tulleet. Eroa ei tehdä siitä, onko heidät määrätty
22755: puolustuksen kannalta. Lottapalvelun ajalta mak. palvelukseen asevelvollisuuslain perusteella tai
22756: soi palkkaa joko suoraan valtio tai esimerkiksi esimerkiksi vapaaehtoisina taikka saivatko he va-
22757: Rajatoimisto tai Suojeluskuntajärjestö. Riippu- kinaista vaiko vain päivärahaa.
22758: matta maksajasta joutuivat lotat rintamaolosuh-
22759: teissa toimimaan täysin samanlaisissa tehtävissä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
22760: Kuitenkaan heidän eläkeikäänsä ei lasketa lotta· eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22761: palvelua samanlaisin perustein, eli esimerkiksi
22762: suojeluskuntapiirin palveluksessa ollut ei saa las- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22763: kea eläkkeeseen vaikuttavaksi ajaksi lottapalvelu· jotta lottana toimineiden naisten elä-
22764: aikaa. Asianomaisella itsellään ei ollut mahdolli- keaikaan vazkuttavaksi ajaksi lasketaan
22765: suutta päättää eikä aina edes tietää, minkä toi- kaikki rintamaolosuhteissa palveltu azka
22766: miston kautta päivärahat tai palkka maksettiin. kuten miesten kohdalla tapahtuu etkä se
22767: Miesten osalta sodanaikainen palvelu lasketaan olisi riippuvainen päivärahan tai palkan
22768: eläkeikään yhtäläisten perusteiden mukaan riip- maksajasta.
22769:
22770: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
22771:
22772: Saara Mikkola
22773: 1985 vp. 609
22774:
22775: Toivomusaloite n:o 566
22776:
22777:
22778:
22779:
22780: Muroma ym.: Lääkärin maaraamten ulkomaisten hoitomatkojen
22781: korvaamisesta sairausvakuutuksesta
22782:
22783:
22784: Eduskunnalle
22785:
22786: Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, koska sairausvakuutus ei korvaa ulkomaan hoito-
22787: että avohoidolla on ulkomailla lämpimässä aurin- matkasta aiheutuvia kustannuksia.
22788: gonvalon vaikutuksesta saatu paremmat hoito- Psoriasispotilaiden elämää olennaisesti helpot-
22789: tulokset kuin vastaavassa hoidossa kotimaassa tavan hoidon mahdollistamiseksi tulisi sairaus-
22790: psoriasispotilaiden oireiden lievityksessä. vakuutuksen korvaukset ulottaa myös edellä mai-
22791: Psoriasispotilaat tarvitsevat etenkin pitkien nitunlaiseen lääkärin määräämään hoitomatkaan.
22792: syys- ja talvikausien aikana sairaalahoidon lisäksi Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22793: ja sijasta tehokasta aurinkohoitoa, jota ei ole nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22794: muksen,
22795: tarjolla Suomessa maamme ilmastollisten tekijöi-
22796: den vuoksi.
22797: että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
22798: Läheskään kaikki psoriasispotilaat eivät oman lääkärin määräämien ulkomaisten hoito-
22799: tai perheensä taloudellisen aseman vuoksi PY.Sty matkojen saattamiseksi sairausvakuutus-
22800: kustantamaan toistuvia hoitojaksoja ulkomadla, lain mukaisen korvauksen piiriin.
22801:
22802: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22803:
22804: Impi Muroma Päivi Varpasuo Eva-Riitta Siitonen
22805: Riitta Uosukainen Ritva Laurila Aila Jokinen
22806: Kaarina Dromberg Olavi Ronkainen Lea Mäkipää
22807: Vieno Eklund Liisa Arranz Liisa Kulhia
22808: Iiro Viinanen
22809:
22810:
22811:
22812:
22813: 77 4285002025
22814: 610 1985 vp.
22815:
22816: Toivomusaloite n:o 567
22817:
22818:
22819:
22820:
22821: Mäkipää ym.: Työrajoitteisten oman elinkeinotoiminnan tu-
22822: kemisesta
22823:
22824:
22825: Eduskunnalle
22826:
22827: Työrajoitteisten työhönsijoittaminen on aikai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22828: sempina vuosina jäänyt vaille tehokasta hoitoa. sen,
22829: Yksi keskeinen keino tällä alalla olisi työrajoit-
22830: teisten oman elinkeinotoiminnan käynnistämis-
22831: että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
22832: avustus eli ns. starttiraha.
22833: työra;oitteisten oman elinkeinotoiminnan
22834: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- käynnistämisen avustamiseksi.
22835:
22836: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
22837:
22838: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
22839: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
22840: 1985 vp. 611
22841:
22842:
22843: Toivomusaloite n:o 568
22844:
22845:
22846:
22847:
22848: Mäkipää ym.: Vanhainkotien paloturvallisuuden parantamisesta
22849:
22850:
22851: Eduskunnalle
22852:
22853: Kunnalliset vanhainkodit ovat vielä laajalti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22854: maassamme puutteelliset, ei vähiten paloturvalli- sen,
22855: suuden kannalta. Jopa ihmishenkiä on menetetty
22856: yleistä mielipidettä tyrmistyttävissä paloissa.
22857: että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
22858: Kiireelliset korjaukset ovat välttämättömiä.
22859: vanhainkotien saattamiseksi paloturvalli-
22860: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- siksi.
22861:
22862: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
22863:
22864: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
22865: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
22866: 612 1985 vp.
22867:
22868: Toivomusaloite n:o 569
22869:
22870:
22871:
22872:
22873: Mäkipää ym.: Kunnalliskodin peruskorjauksesta Eurajoella
22874:
22875:
22876: Eduskunnalle
22877:
22878: Eurajoen kunnalliskotina toimii vuonna 1836 Saneerauksen kustannukset ovat 2-3 miljoo-
22879: rakennettu ja vuonna 1936 kunnalliskotikäyttöön naa markkaa.
22880: otettu Vuojoen kartanon päärakennus, joka on
22881: nykyiseen käyttötarkoitukseensa epäkäytännölli- Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
22882: nen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22883: Hoitopaikkojen puutetta on voitu jossain mää- sen,
22884: rin lieventää sillä, että vanhuksia varten on
22885: rakennettu 30 huoneistoa käsittävät rivitaloasun-
22886: not ja lisäksi saman verran on rivitaloasuntoja että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
22887: voitu järjestää muista pienehköistä osakeasun- kunnalliskodin saneeraamiseksi Eurajoel-
22888: noista. la.
22889:
22890: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
22891:
22892: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
22893: 1985 vp. 613
22894:
22895: Toivomusaloite n:o 570
22896:
22897:
22898:
22899:
22900: Paasio ym.: Lasten kunnallisten hoitopaikkojen määrän lisäämisestä
22901: kysyntää vastaavaksi
22902:
22903:
22904: Eduskunnalle
22905:
22906: Lasten kotihoidon tuesta annetulla lailla ja tua kunn~n järjestämän tai valvoman päivähoi-
22907: lailla lasten päivähoidosta annetun lain muutta- don yhteydessä. Koska vastuun lasten hoidon
22908: misesta on turvattu alle kolmivuotiaiden lasten järjestämisestä kaikissa tapauksissa tulee olla kun-
22909: hoito viimeistään vuonna 1990. nilla, on kuntien kiinnitettävä huomiota varsinai-
22910: Muiden alle kouluikäisten ja pienimpien kou- sen päivähoidon lisäksi myös erityistä hoitoa ja
22911: luikäisten lasten vanhemmat joutuvat edelleen kasvatusta tarvitsevien lasten asemaan ja huoleh-
22912: ratkaisemaan lastensa hoitojärjestelyt usein epä- dittava vanhempien tukemisesta kasvatustehtä-
22913: tyydyttävällä tavalla. Tämän lapsiryhmän päivä- vässä.
22914: hoidon kehittämistä on edelleen jatkettava vas- Kehitettäessä lastenhoidon eri muotoja on seu-
22915: taamaan sekä määrällisesti että laadullisesti kun- rattava kustannusten kehittymistä eri hoitomuo-
22916: nissa esiintyvää todellista tarvetta. Päivähoitoon toja käyttävissä perheissä ja taattava perheiden
22917: osoitettavien resurssilisäysten on tulevilla suunni- tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu.
22918: telmakausilla oltava sellaisia, että myös yli kolmi- Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
22919: vuotiaiden lasten päivähoitoa voidaan kehittää. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22920: Mikäli näin ei tapahdu, joutuvat useat perheet muksen,
22921: lapsen täyttäessä kolme vuotta järjestämään hoi-
22922: don epätyydyttävällä tavalla tai toinen vanhem- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22923: mista joutuu ilman valintamahdollisuutta 'jää- menpiteiszin kaikkien kodin ulkopuolista
22924: mään pois työelämästä. hoitoa tarvitsevien lasten hoitomahdolli-
22925: Myös vallitsevia alueellisia eroja vanhempien suuksien järjestämiseksi yhteiskunnan toi-
22926: mahdollisuuksissa saada kunnan järjestämä tai menpitein niin, että laadullisesti korkea-
22927: valvoma päivähoito lapselle olisi tasattava. tasoisten, mutta kohtuuhintaisten kun-
22928: Lapsen tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi nallisten hoitopaikkojen tarjonta vastaisi
22929: on tärkeätä, että vanhempia tuetaan kasvatus- ja alueellisesti tasapainoisesti hoitopaikko-
22930: hoitotehtävässä myös silloin, kun se ei voi tapah- jen kysyntää.
22931:
22932: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22933:
22934: Pertti Paasio Markus Aaltonen Risto Ahonen
22935: Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee Arja Alho
22936: Aarno von Bell Kaj Bärlund Paula Eenilä
22937: Mikko Elo Tarja Halonen Olli Helminen
22938: Pertti Hietala Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen
22939: Liisa Jaakonsaari Riitta Järvisalo-Kanerva Antti Kalliomäki
22940: Sakari Knuuttila Matti Kuusio Pentti Lahti-Nuuttila
22941: Erkki Liikanen Reijo Lindroos Paavo Lipponen
22942: Matti Louekoski Martti Lähdesmäki Jukka Mikkola
22943: Peter Muurman Pekka Myllyniemi Mats Nyby
22944: Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna Tuula Paavilainen
22945: Anna-Liisa Piipari Kari Rajamäki Maija Rajantie
22946: Jussi Ranta Jorma Rantanen Timo Roos
22947: Mikko Rönnholm Lea Savolainen Jouko Skinnari
22948: Pekka Starast Juhani Surakka Seppo Tikka
22949: Jouko Tuovinen Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist
22950: Kari Urpilainen
22951: 614 1985 vp.
22952:
22953: Toivomusaloite n:o 571
22954:
22955:
22956:
22957:
22958: Paasio ym.: Eläkepalkan laskutavan muuttamisesta
22959:
22960:
22961: Eduskunnalle
22962:
22963: Työntekijäin eläkelain mukaan eläkkeen perus- seessä on työntekijän viimeinen työsuhde ennen
22964: teena oleva palkka lasketaan kustakin työsuhtees- eläkkeelle siirtymistä. Työntekijäin eläkelain
22965: ta erikseen valitsemalla neljästä viimeisestä kalen- 7 §:n 2 momentin mukaan eläkepalkkaa voi-
22966: terivuodesta ansiotasoltaan kaksi keskimmäistä. daan harkinnan mukaan tarkistaa, mikäli se
22967: Tämä laskutapa johtaa tietyissä tapauksissa huo- poikkeuksellisesta syystä on ollut normaalia alhai-
22968: mattavasti alhaisempaan eläkkeeseen kuin mitä sempi, jos tällä seikalla on ollut olennainen
22969: samassa työsuhteessa ollut vakiintunut ansiotaso vaikutus eläketurvaan. Aikaisempiin työsuhtei-
22970: edellyttäisi. siin säännöstä ei voida soveltaa. Nykyisen kor-
22971: Työsuhteen ansiotason ja siitä saadun eläkkeen jausmahdollisuuden rajoittuneisuus korostuu sil-
22972: ero konkretisoituu varsinkin sellaisissa pitkähköis- loin, kun pitkää työsuhdetta seuraa lyhyitä työ-
22973: sä työsuhteissa, joissa työsuhteen loppuaikoina suhteita. Nämä estävät poikkeussäännöksen so-
22974: on ollut pitkiä lomautus- tai sairausjaksoja, pal- veltamisen, jolloin seurauksena on eläketurvan
22975: kattornia virkavapaita, äitiyslomia jne., jotka ovat olennainen heikkeneminen.
22976: alentaneet ansiotasoa. Eläkepalkan nykyisestä las-
22977: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22978: kutavasta johtuen eläketurva jää näissä tapauksis-
22979: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22980: sa yleensä pienemmäksi kuin aikaisempi vakiin-
22981: muksen,
22982: tunut ansiotaso. Neljän vuoden sääntö on pitkis-
22983: sä työsuhteissa niin lyhyt aikaväli, etteivät sen
22984: aikaiset ansiot aina vastaa vakiintunutta ansiota- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszm
22985: soa ja sääntö johtaa näin ollen eläketurvan heik- eläketurvan korjaamiseksi vastaamaan
22986: kenemiseen. työssäolon aikaista ansiotasoa laajenta-
22987: Työeläkkeen tavoitteena on antaa työntekijälle malla poikkeussäännöksen soveltamisalaa
22988: sellainen eläketurva, joka vastaa mahdollisimman myös viimeistä työsuhdetta edeltäneisiin
22989: pitkälle hänen työhistoriansa ansiotasoa. Työelä- työsuhteisiin ja samalla selvittäisi mah-
22990: ke on työntekijän palkkaa, jota maksetaan vasta dollisuudet pidentää nykyistä nel;än vuo-
22991: eläkkeelle siirryttyä. Edellä mainituissa tapauksis- den tarkastelujaksoa eläkepalkkaa mää-
22992: sa työeläkkeen tavoite ei aina toteudu. rättäessä, jolloin tilapäiset vaihtelut an-
22993: Edellä mainittu epäkohta voidaan poistaa lais- siotasossa eivät pääsisi vaikuttamaan eläk-
22994: sa olevalla poikkeussäännöksellä silloin, kun ky- keen perusteena olevaan palkkaan.
22995:
22996: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22997:
22998: Pertti Paasio Markus Aaltonen Risto Ahonen
22999: Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee Arja Alho
23000: Aarno von Bell Kaj Bärlund Paula Eenilä
23001: Mikko Elo Tarja Halonen Olli Helminen
23002: Pertti Hietala Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen
23003: Liisa Jaakonsaari Riitta Järvisalo-Kanerva Antti Kalliomäki
23004: Sakari Knuuttila Matti Kuusio Pentti Lahti-Nuuttila
23005: Erkki Liikanen Reijo Lindroos Paavo Lipponen
23006: Matti Louekoski Martti Lähdesmäki Jukka Mikkola
23007: Peter Muurman Pekka Myllyniemi Mats Nyby
23008: 1985 vp. - TA n:o 571 615
23009:
23010: Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna Tuula Paavilainen
23011: Anna-Liisa Piipari Kari Rajamäki Maija Rajantie
23012: Jussi Ranta Jorma Rantanen Timo Roos
23013: Mikko Rönnholm Lea Savolainen Jouko Skinnari
23014: Pekka Starast Juhani Surakka Seppo Tikka
23015: Jouko Tuovinen Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist
23016: Kari Urpilainen
23017: 616 1985 vp.
23018:
23019: Toivomusaloite n:o 572
23020:
23021:
23022:
23023:
23024: Paasio ym.: Työttömyysturvan rahoitusjärjestelmän uudistamisesta
23025:
23026:
23027: Eduskunnalle
23028:
23029: Laki vuodelta 1985 suoritettavastå julkisoikeu- essa tulisi kuitenkin lähtökohtana olla, että kun-
23030: dellisen työnantajan kansaneläke- ja sairausva- takohtaisesti takaisin perittävät verotulot ainakin
23031: kuutusmaksusta (1016/84) tuli voimaan 1 päivä- likimääräisesti vastaavat kunnan saamaa verotulo-
23032: nä tammikuuta 1985. Lain mukaan kunnat, jen lisäystä. Takaisinperimään ei tulisi siten liit-
23033: kuntainliitot ja seurakunnat, niiden liikelaitoksia tää aluepoliittisia tai kuntien tulojen tasaukseen
23034: lukuun ottamatta maksavat vuonna 1985 sosiaali- liittyviä tavoitteita. Siihen ei myöskään saa liittää
23035: turvamaksunsa 3,05 prosenttiyksiköllä korotettu- kuntien työvoiman käyttöä hankaloittavaa me-
23036: na. Tällä menettelyllä kunnilta ja kuntainliitoilta nettelyä.
23037: peritään takaisin työttömyysturvauudistuksen Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän
23038: johdosta kertyvät lisäverotulot. selvittämään uutta ja pysyvää järjestelmää kun-
23039: Hyväksyessään lain eduskunta edellytti halli- tien saamien lisäverotulojen takaisinperinnäksi.
23040: tuksen antavan kevätistuntokauden 1985 kulues- Työryhmän on tehtävä esityksensä 31.5.1985
23041: sa eduskunnalle esityksen työttömyysturvan ra- mennessä. Jotta hallitus voisi antaa esityksensä
23042: hoittamisen pysyväksi järjestämiseksi. Eduskunta järjestelmän uudistamiseksi hyvissä ajoin edus-
23043: edellytti myös, että järjestelmän tulee kohdella kunnan kevätistuntokaudella, olisi työryhmän
23044: kuntia tasapuolisesti ja siten, että menettelyyn ei annettava esityksensä vähintään kuukautta ennen
23045: sisälly kunnallisten palvelujen kehittämisen kan- työryhmälle asetettua määräaikaa.
23046: nalta haitallisia vaikutuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23047: Eduskunnan vastaus antaa pääsuuntaviivat sil- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23048: le, miten verotulojen takaisinperintä on pysyvästi muksen,
23049: järjestettävä, samoin kuin uuden järjestelmän
23050: luomisen kiireellisyydestä. Kuntien on hyvissä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23051: ajoin talousarvioidensa suunnittelua varten saata- menpiteisiin työttömyysturvan rahoitus-
23052: va tietää, miten ja minkä määräisesti lisäverotulot järjestelmän uudistamiseksi siten, että
23053: peritään takaisin vuonna 1986 ja siitä eteenpäin. kunmlta järjestelmän rahoittamiseen ta-
23054: Eduskunnan vastauksessa ei tarkemmin määri- kaisin perittävä! määrät kuntakohtaisesti
23055: tellä, mitä kuntien tasapuolinen kohtelu käytän- vastaisivat mahdollisimman hyvin kunml-
23056: nössä tarkoittaa. Uutta järjestelmää suunnitelta- te kertyviä lisäverotuloja.
23057:
23058: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23059:
23060: Pertti Paasio Markus Aaltonen Pirjo Ala-Kapee
23061: Aarno von Bell Kaj Bärlund Paula Eenilä
23062: Mikko Elo Tarja Halonen Olli Helminen
23063: Pertti Hietala Liisa Jaakonsaari Antti Kalliomäki
23064: Sakari Knuuttila Matti Kuusio Matti Louekoski
23065: Martti Lähdesmäki Jukka Mikkola Peter Muurman
23066: Saara-Maria Paakkinen Tuula Paavilainen Anna-Liisa Piipari
23067: Kari Rajamäki Timo Roos Lea Savolainen
23068: Jouko Skinnari Juhani Surakka Jouko Tuovinen
23069: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen
23070: 1985 vp. 617
23071:
23072: Toivomusaloite n:o 573
23073:
23074:
23075:
23076:
23077: Paavilainen ym.: Äitiysavustuksen antamisesta adoptiovanhemmille
23078:
23079:
23080: Eduskunnalle
23081:
23082: Nykyisen lain mukaan äitiysavustuksen saami- Adoptioperhe saa tietää lapsen saamisesta hy-
23083: sen ehtona on, että äiti käy raskauden aikana vin myöhään. Ensimmäisen lapsen kohdalla kaik-
23084: neuvolassa. Tähän tulisi saada poikkeus adoptio- ki hankinnat tulevat yhtäkkiä, koska lapsesta ei
23085: äideille. Eduskunnassa on jo aiemmin tehty tätä voida ilmoittaa ennen kuin hän on syntynyt ja
23086: asiaa koskeva ponsi. äiti on antanut luvan sijoittaa hänet perheeseen.
23087: Adoptiovanhemmat tekevät merkittävää yh-
23088: Ottolapsilain mukaan äidiltä voidaan saada teiskunnallista työtä. Heidän asemansa verrattu-
23089: luovutus lapsesta, kun lapsi on 12 viikon ikäinen, na biologisten vanhempien asemaan ei kuiten-
23090: minkä jälkeen adoptio voidaan vahvistaa. Nykyi- kaan ole yhtä hyvä.
23091: sen käytännön mukaan monet lapsista sijoitetaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23092: tulevaan perheeseen jo suoraan laitokselta. Kun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23093: lapset saadaan suoraan sairaalasta, toivomus olisi, muksen,
23094: että se tapahtuisi hyvin nopeasti. Monet luovut-
23095: tavat äidit haluavat sijoittaa lapsensa heti perhee- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
23096: seen, ettei lapselle tulisi lastenkotiaikaa. Tästä on piteisiin mahdollistaakseen äitiysavustuk-
23097: säästöä myös kunnille. sen saannin adoptiovanhemmzlle.
23098:
23099: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23100:
23101: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
23102: Helena Pesola Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
23103: Pirjo Ala-Kapee
23104:
23105:
23106:
23107:
23108: 78 4285002025
23109: 618 1985 vp.
23110:
23111: Toivomusaloite n:o 574
23112:
23113:
23114:
23115:
23116: Peltola ym.: Komitean asettamisesta selvittämään kohtuullisen
23117: perustoimeentulon turvaamista
23118:
23119:
23120: Eduskunnalle
23121:
23122: Kansaneläkelain perusteella jokaisella on oi- Sosiaalivakuutuksen hallinnon hajanaisuus vai-
23123: keus henkilökohtaiseen peruseläkkeeseen, joka keuttaa etuoksien hakemista ja saamista. Kansan-
23124: turvaa useimmille eläkeläisille välttämättömän eläkkeen ja ansioeläkkeen myöntämisperusteiden
23125: toimeentulon. Työkyvyttömyyseläkkeelle pääse- erilaisuus aiheuttaa edelleen erilaista käytäntöä.
23126: minen on kuitenkin vaikeata. Vaikeasti sairaat Sairauspäivärahan, eläkkeen ja invalidietuuksien
23127: ihmiset joutuvat jatkuvasti odottamaan vuosikau- yhteensovittaminen on monimutkaista. Käytän-
23128: sia eläkkeen myöntämistä. Monet heistä jäävät nössä ihminen voi jäädä vaille mitään sosiaalitur-
23129: kaiken toimeentuloturvan ulkopuolelle ja joutu- vaa monien virastojen ja käsittelijäiden viidakos-
23130: vat turvautumaan perheensä elatukseen, vaikka sa.
23131: takana olisi pitkä työkausi. Vielä vaikeampaa
23132: tuntuu olevan työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy Muutamia sosiaaliavustuksia on jätetty edel-
23133: niillä, jotka eivät ole pystyneet olemaan työssä leen kuntien sosiaalitoimen hoidettavaksi, vaikka
23134: pitkiä aikoja sairasteluosa tai perheen hoidon Kansaneläkelaitoksella on selvästi kehittyneempi
23135: takia. rahallisten etuoksien käsittelyjärjestelmä. Kun-
23136: tien hoidettavaksi pitäisi jättää vain harkinnanva-
23137: Sairauspäivärahan ja työttömyyspäivärahan uu- rainen rahan ja palvelujen jakaminen.
23138: distuksessa alin korvaustaso jätettiin niin alhai-
23139: seksi, että se ei turvaa pienituloisten tai tulotto- Lakisääteisen sosiaalivakuutuksen kautta mak-
23140: mien toimeentuloa. Pienimpiä päivärahoja saavat setaan ansioiden mukaan porrastettuja eläke- ja
23141: opiskelijat, lapsiaan hoitaneet vanhemmat, pit- päivärahaetuuksia, jotka nousevat huipputulois-
23142: kään työttöminä olleet ja paljon sairastelleet ten ihmisten kohdalla erittäin korkeiksi. Tämä
23143: ihmiset. Perusteluna heidän toimeentuloturvansa aiheuttaa myös keinottelua. Eläkkeelle pian läh-
23144: mataluudelle tai puuttumiselle on esitetty, että tevä suurituloinen voidaan siirtää juuri ennen
23145: heidän toimeentulonsa ei heikkene sairauden tai lähtöä korkeammin palkattuon tehtävään, jotta
23146: työttömyyden takia vaan tulee edelleen samasta myös eläke nousisi. Tunnetaan myös tapauksia,
23147: lähteestä kuin aikaisemminkin. Tämä merkitsee joissa ihminen on perustanut itselleen korkea-
23148: esimerkiksi opiskelijalla lainakuorman kasvamista paikkaisen tehtävän vain saadakseen huippueläk-
23149: ja opiskeluajan pidentymistä tai turvautumista keen.
23150: vanhempien apuun. Perheet joutuvat yleensäkin
23151: huolehtimaan näihin ryhmiin kuuluvien elatuk- Lakisääteisen sosiaalivakuutuksen tulisi turvata
23152: sesta. Vain kaikkein pienituloisimmat saavat toi- jokaiselle ihmiselle kohtuullinen toimeentulo sil-
23153: meentulotukea, jota ei yleensä osata käyttää. loin, kun hän ei pysty saamaan sitä omilla
23154: ansioillaan. Tähän tarvitaan yhtenäinen sosiaali-
23155: Pienituloisten ja tulottomien toimeentulotur- vakuutusjärjestelmä, jossa perustaso on yhtäläi-
23156: van alhaisuus ja aukollisuus kasvattavat huono- nen toimeentuloturvan tarpeen syistä riippumat-
23157: osaisten ja hyväosaisten selviytymiseroja. Hyvätu- ta. Sosiaalivakuutus voi myös turvata osittain
23158: loinen voi suhtautua tilapäiseen sairauteen ja saavutettua tulotasoa, mutta korkeimmilla ansio-
23159: työttömyyteen luottavaisesti, koska toimeentulo - tasoilla ansioturva tulisi jättää yksityisvakuutuk-
23160: ei siitä merkittävästi heikkene. Pienituloinen tai sen varaan. Yhteiskunnan sosiaaliturvan tehtävä-
23161: tuloton joutuu vaikeasti sairaanakio etsimään nä ei ole ylläpitää kohtuuttomia tuloeroja.
23162: jokapäiväistä leipäänsä monilta luukuilta ja kärsii
23163: jatkuvaa niukkuutta, joka estää häneltä tervey- Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
23164: delle välttämättömän turvallisuuden. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23165: 1985 vp. - TA n:o 574 619
23166:
23167: että hallitus asettaisi parlamentaarisen taan kohtuullinen perustoimeentulo ja
23168: komitean valmistelemaan sosiaaliturvan että tulojen mukaan porrastetuzlle etuuk-
23169: uudistamista niin, että jokaiselle turva- szlle asetetaan katto.
23170:
23171: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23172:
23173: Kati Peltola Heli Astala Sten Söderström
23174: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi
23175: Niilo Koskenniemi Esko Helle Vappu Säilynoja
23176: Timo Laaksonen Arvo Kemppainen Pekka Leppänen
23177: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen
23178: 620 1985 vp.
23179:
23180: Toivomusaloite n:o 575
23181:
23182:
23183:
23184:
23185: Pohto ym.: Paikallisen lastenhoitoloman järjestämisestä isälle äidin
23186: sairastuessa
23187:
23188:
23189: Eduskunnalle
23190:
23191: Monessa lapsiperheessä on tuottanut vaikeuk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23192: sia saada lapsille kotiin hoitaja äidin sairastuttua.
23193: Tämän epäkohdan poistamiseksi tulisi puolisolla että hallitus ryhtyisi kzireelliszin toi-
23194: olla mahdollisuus jäädä paikalliselle lomalle hoi- menpiteiszin paikallisen loman järjestä-
23195: tamaan lapsia äidin sairauden ajaksi. miseksi isälle lapsien hoitamista varten
23196: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- äidin sairauden ajaksi.
23197:
23198: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23199:
23200: Urho Pohto Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti
23201: Vieno Eklund Pentti Skön
23202: 1985 vp. 621
23203:
23204: Toivomusaloite n:o 576
23205:
23206:
23207:
23208:
23209: Pohto ym.: Ylimääräisen rintamasotilaslisän korottamisesta kaksin-
23210: kertaiseksi
23211:
23212:
23213: Eduskunnalle
23214:
23215: Sotiemme veteraanien rintamasotilaslisä tulee nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23216: kaksinkertaistaa entisestä indeksisidonnaisena ja muksen,
23217: tämän tulee olla etuoikeutettua tuloa, johon
23218: muut eläkkeet eivät vaikuta. että hallitus ryhtyisi toimzin ylimääräi-
23219: sen rintamasotilaslisän korottamiseksi
23220: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kaksinkertaiseksi.
23221:
23222: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23223:
23224: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
23225: 622 1985 vp.
23226:
23227: Toivomusaloite n:o 577
23228:
23229:
23230:
23231:
23232: Pokka ym.: Maatalousyrittäjän mahdollisuudesta saada sijaisapua
23233: asevelvollisuusaikana
23234:
23235:
23236: Eduskunnalle
23237:
23238: Osa maamme maatiloista on sellaisia, joiden tulo- ja elämäntilanne kansalaisvelvollisuuden
23239: toiminta on riippuvainen sellaisen henkilön työ- suorittamisesta heille ja heidän omaisilleen ai-
23240: panoksesta, joka ei ole vielä suorittanut asevelvol- heutuvat rasitteet jäävät vähäisiksi''.
23241: lisuuttaan. Kasvinviljelytaloutta harjoittavien Kaikkien ammatinharjoittajien ja yrittäjien
23242: kohdalla mahdollisesti esille tulevat ongelmat elinkeinotoiminnan tulee voida jatkua asevelvol-
23243: voidaan osittain poistaa sijoittamalla palveluk- lisuusaikana. Työpaikan pitää voida säilyä, vaik-
23244: seenastumismääräys tilan toimintojen kannalta kei tuloa asevelvollisuusajalta muodostuisikaan.
23245: sopivaan aikaan ja myöntämällä asevelvolliselle Kun maatilalla karjanhoito on ratkaisevasti riip-
23246: työlomia. Sen sijaan karjatiloilla on tullut esille puvainen asevelvollisen työpanoksesta, tilan toi-
23247: ongelmia. Erityisesti tilanne on vaikea yksin tilaa mintojen jatkuvuus voidaan turvata sijaisavulla.
23248: hoitavan yrittäjän kohdalla, koska maatalous- Taloudellisten edellytysten osalta tarvitaan myös
23249: yrityksen tuotto ei yleensä riitä sijaisen palkkaa- sotilasavustuslainsäädännön muuttamista.
23250: miseen asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi. Asevelvollisuusajan lomituksesta yrittäjältä pe-
23251: Asevelvollisuuden suorittaminen ei oikeuta rittäisiin loma- ja sijaisapulain mukaista maksua.
23252: saamaan sijaisapua. Myöskään sotilasavusrukseen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23253: ei ole oikeutta muutoin kuin eräissä poikkeusta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23254: pauksissa. muksen,
23255: Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea
23256: on vuonna 1981 jättämässään mietinnössä että hallitus valmistelisi viipymättä sel-
23257: (1981:1) todennut, että "varusmiesten palvelu- laisen maatalousyrittäjien loma- ja sijais-
23258: olosuhteita sekä sosiaalista ja taloudellista asemaa apulain muutosesityksen, joka mahdollis-
23259: on parannettava siten, että ottaen huomioon taisi sijatsavun saannin asevelvollzsuus-
23260: varusmiespalvelusta suorittavien yleinen toimeen- aikana.
23261:
23262: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23263:
23264: Hannele Pokka Hannu Tenhiälä Lea Sutinen
23265: Hannu Kemppainen Pirkko Ikonen Aapo Saari
23266: Timo Kietäväinen
23267: 1985 vp. 623
23268:
23269:
23270: Toivomusaloite n:o 578
23271:
23272:
23273:
23274:
23275: Pokka: Metsätyömiesten eläkeiän alentamisesta
23276:
23277:
23278: Eduskunnalle
23279:
23280: Metsätyömiehen ammatti on erittäin raskas ja työkyky on alentunut, ei ole tarjolla. Tällaisen
23281: vaarallinen. Työ tapahtuu urakkatyönä usein vai- henkilön on mentävä työttömyyskortistoon.
23282: keissa olosuhteissa syrjäseudulla. Työ on fyysisesti Metsätyömiehen ammatissa eläkeiän alentami-
23283: kuluttavaa. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet nen on ollut jo pitkään perusteltua.
23284: ovat yleisiä sekä lisäksi sydänviat ja verenkierto- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioittavasti
23285: häiriöt. Tunnettua on, ettei monikaan metsätyös- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23286: sä olevista jaksa tässä raskaassa työssä eläkeikään
23287: asti. Työkyvyttömyys hyvin nuorella iällä on että hallitus pikaisesti valmistelisi sel-
23288: metsätyössä yleistä. Sellaisia työvaiheita tai -tapo- laisen lakiesityksen, jolla metsätyömies-
23289: ja, jotka sopisivat ikääntyvälle metsurille, jonka ten eläkeiäksi säädetään 55 vuotta.
23290:
23291: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23292:
23293: Hannele Pokka
23294: 624 1985 vp.
23295:
23296: Toivomusaloite n:o 579
23297:
23298:
23299:
23300:
23301: Pokka ym.: Kotihoidon tuen avulla kotona hoitotyötä tekevien
23302: sosiaali- ja eläketurvan järjestämisestä
23303:
23304:
23305: Eduskunnalle
23306:
23307: Vammaisen, vanhuksen tai pitkäaikaissairaan Kotihoidon tuen ja kotihoidon laajentuessa on
23308: kotihoidon tukea maksetaan vuoden 1984 alusta perhehoitajien oikeudellisen aseman selkiinnyttä-
23309: voimaan tulleiden sosiaalihuoltolain (71 0/82) minen käynyt erittäin ajankohtaiseksi. Julkisen
23310: sekä sosiaalihuoltoasetuksen (607 /83) perusteel- tuen piirissä olevassa perhehoidossa so. kotihoi-
23311: la. Ennen vuotta 1984 kotihoidon tukea makset- dossa hoitaja tekee kunnan toimeksiantosopi-
23312: tiin valtion tukeman kokeilutoiminnan puitteissa muksen. Tällä hetkellä näiden perhehoitajien
23313: sekä kuntien omin varoin. Vuoden 1984 alusta sosiaali- ja eläketurva on täysin järjestämättä.
23314: lähtien vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissai- Perhehoitajien lomajärjestelmän toteuttaminen
23315: raiden kotihoidon tukeminen sisältyy sosiaali- lienee helpoimmin järjestettävissä, koska jo tällä
23316: huollon valtakunnallisiin viisivuotissuunnitel- hetkellä toteutetaan tietyssä laajuudessa perhe-
23317: miin. Jo voimaan tulleeseen sosiaalihuollon uu- hoitoa suorittavien henkilöiden lomitusta. Elä-
23318: teen lainsäädäntöön liittyy kiinteästi siten toi- keturvan osalta rahoituskysymykset vaativat sel-
23319: minnan siirtäminen yhä enemmän laitospalve- vittelyä.
23320: luista avopalveluihin. Perhehoidolla on sosiaalihuollon avohoidon
23321: On erittäin arvokasta, että lisääntyvässä määrin kehittämisen kannalta erittäin laaja merkitys.
23322: maassamme on perheitä: omaisia ja ulkopuolisia, Tästä syystä on perusteltua edellyttää, että valtio-
23323: jotka kykenevät ja haluavat hoitaa ja huolehtia vallan toimesta huolehditaan niiden henkilöiden,
23324: vanhuksesta tai vammaisesta ja siten mahdollistaa jotka julkisista varoista maksettavan kotihoidon
23325: hoidettavalle henkilölle elämisen perhepiirissä tuen turvin hoitavat vanhusta, vammaista tai
23326: tutussa ympäristössä. Perhehoidolla on osaltaan pitkäaikaissairasta perheessä, asianmukaisesta so-
23327: erittäin tärkeä merkitys hoidettavan omatoimi- siaali- ja eläketurvasta.
23328: suuden säilyttämistä ja henkisen vireyden säily-
23329: mistä ajatellen. Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kunnioit-
23330: Äskettäin tehdyn selvityksen (perhehoitajatoi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23331: mikunnan mietintö, sosiaali- ja terveysministeriö
23332: 1984:57) mukaan julkista tukea saavan perhehoi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
23333: don piirissä oli sosiaali- ja terveydenhuollon eri piteisiin riittävän sosiaali- ja eläketurvan
23334: osa-alueilla hoidettavia henkilöitä yhteensä noin järjestämiseksi nizlle henkzlöille, jotka
23335: 16 000. Hoitajien lukumääräksi arvioidaan noin julkisista varoista maksettavan kotihoidon
23336: 13 000. Lähivuosien aikana arvioidaan hoitajien tuen turvin hoitavat perheessä vanhusta,
23337: lukumäärän nousevan noin 20 000 henkilöön. vammaista tai pitkäaikaissairasta.
23338:
23339: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23340:
23341: Hannele Pokka Einari Nieminen Impi Muroma
23342: Sirkka-Liisa Anttila Lea Sutinen Hannu Kemppainen
23343: Pirkko Ikonen
23344: 1985 vp. 625
23345:
23346: Toivomusaloite n:o 580
23347:
23348:
23349:
23350:
23351: Poutanen ym.: Ennen vuotta 1985 myönnettyjen sukupolvenvaih-
23352: doseläkkeiden korottamisesta
23353:
23354:
23355: Eduskunnalle
23356:
23357: Sukupolvenvaihdoseläkelain tavoitteena on jat- tilansa nuoremmille jo ennen kuluvaa vuotta,
23358: kamiskelpoisten tilojen siirtäminen nuorille isän- eivät nyt saakaan korotettua eläkettä. Mielestäm-
23359: nille jo ennen kuin vanha yrittäjäpolvi tulee me tässä tehdään vääryyttä heitä kohtaan. Varsin-
23360: vanhuuseläkeikään. Lain tarkoitus on turvata luo- kin silloin, kun sukupolvenvaihdoseläkkeelle läh-
23361: pujan toimeentulo ainakin eläkeikään saakka. tö on tapahtunut vain vähän ennen vuoden
23362: Sukupolvenvaihdoseläkelailla pyritään myös vaihdetta ja eläke jää sen takia olennaisesti pie-
23363: maatilan luovutukseen siinä vaiheessa, jossa nuo- nemmäksi, on tämä koettu viljelijäin keskuudes-
23364: ren isännän edellytykset kehittää yritystään ovat sa epäoikeudenmukaisena ja erityistä katkeruutta
23365: parhaimmillaan. Tällä järjestelmällä on samalla herättävänä.
23366: maaseudun työllisyyttä edistävä vaikutus. Lain
23367: voimaantulosta v. 1974 vuoden 1983 loppuun Vaikka valtiontaloudelliset syyt voidaan selittää
23368: mennessä oli sukupolvenvaihdoseläke myönnetty esteeksi sukupolvenvaihdoseläkkeiden taannehti-
23369: 15 624 maatalousyrittäjälle, heistä naisia oli 63 vaan korottamiseen, niin kohtuullisen eläketur-
23370: prosenttia. Vuoden 1983 lopussa sukupolven- van sekä tasapuolisuuden saavuttamiseksi suku-
23371: vaihdoseläkkeitä oli voimassa 9 379 kpl ja heille polvenvaihdoseläkkeet tulisi myös vanhojen eläk-
23372: maksettiin eläkkeenä 134,3 miljoonaa markkaa. keiden kohdalta nostaa nykysäännösten tasolle.
23373: Kuluvan vuoden alusta korjattiin sukupolven- Sitäpaitsi eläkemenothan vanhojen eläkkeiden
23374: vaihdoseläkkeen määräytymissäännöstöä, minkä kohdalla vuosittain pienenevät.
23375: sanotaan johtuneen kansaneläkeuudistuksesta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23376: Muutosten johdosta vuonna 1985 tai myöhem- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23377: min alkavat sukupolvenvaihdoseläkkeet muodos- muksen,
23378: tuvat ainakin kolmanneksen suuremmiksi kuin
23379: aikaisempina vuosina alkaneet sukupolvenvaih-
23380: doseläkkeet. Eläkkeen saaneen avioparia kohdal- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23381: la tämä useissa tapauksissa on tuhannen markan menpiteisiin ennen vuotta 1985 myön-
23382: luokkaa. nettyjen sukupolvenvaihdoseläkkeiden
23383: Ne viljelijät, jotka ovat viivyttelemättä noudat- korottamiseksi szlle tasolle, mitä ne ovat
23384: taneet annettuja ohjeita ja ovat luovuttaneet vuoden 1985 säännösten mukaan.
23385:
23386: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23387:
23388: Pentti Poutanen Matti Maijala Mauno Manninen
23389: Mikko Jokela Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
23390: Seppo Pelttari Heikki Kokko Pirkko Ikonen
23391: Heimo Linna Lea Sutinen Pirjo Rusanen
23392:
23393:
23394:
23395:
23396: 79 4285002025
23397: 626 1985 vp.
23398:
23399: Toivomusaloite n:o 581
23400:
23401:
23402:
23403:
23404: Rajamäki ym.: Eläketurvan kehittämisestä
23405:
23406:
23407: Eduskunnalle
23408:
23409: Suomessa on TEL- ja LEL-eläkkeistä n. 54 000 eläketuloa suurempaan kansaneläkkeen pienentä-
23410: alle 500 markan eläkettä sekä sen ylittäviä mutta miseen.
23411: kuitenkin alle 1 000 markan eläkkeitä n. 46 000. Pieneen eläkkeeseen johtaneita syitä on useita.
23412: Eli siis 100 000 suomalaista saa alle 1 000 mark- Vanhat eläkejärjestelmät sekä eläkkeen määräyty-
23413: kaa työeläkettä kuukaudessa. Nämä pääsääntöi- misen epäkohdat viimeisten vuosien työtulolas-
23414: sesti ns. vanhat työeläkeläiset ovat jääneet suori- kennassa jne.
23415: tetuissa kansaneläkeuudistuksissa jatkuvasti heik- Eläketurvan kehittäminen vaatii ehdottomasti
23416: koon eläketurvaan. Korotukset eivät ole suuntau- pientä työeläkettä saavien aseman tuntuvaa pa-
23417: tuneet heidän toimeentuloturvansa parantami- rantamista.
23418: seen. Päinvastoin suoritetuissa eläkeuudistuksissa Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittavasti
23419: pienikin työeläke on pienentänyt kansaneläkettä, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23420: kun sen sijaan omaisuus- ja yritystulot ovat olleet
23421: etuoikeutettuja. Samoin myös työeläkkeen vaiku- että hallitus ryhtyisi pikaisesti pientä
23422: tuksessa kansaneläkkeeseen käytetään indeksiker- työeläkettä saavien toimeentulo- ja elä-
23423: toimia, jotka johtavat todellisuudessa saatavaa keturvaa parantaviin toimenpiteiszin.
23424:
23425: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23426:
23427: Kari Rajamäki Aarno von Bell
23428: 1985 vp. 627
23429:
23430: Toivomusaloite n:o 582
23431:
23432:
23433:
23434:
23435: Riihijärvi ym.: Sairaaloiden eräiden työntekijäryhmien eläkeiän
23436: alentamisesta
23437:
23438:
23439: Eduskunnalle
23440:
23441: Sairaalalaitoksen palveluksessa on työntekijöi- on, että työntekijät eivät tee työtään viimeisillä
23442: tä, joiden lukumäärä on pieni verrattuna muihin voimillaan vaan pääsevät oikeaan aikaan eläk-
23443: työntekijäryhmiin, ja siksi heidät helposti unoh- keelle. Toisin sanoen eläkeiän on oltava työn
23444: detaan. Näin on sairaaloiden emäntien, keittä- raskautta ja vastuullisuutta vastaava.
23445: jien, keittiöapulaisten ja pesulahenkilökunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23446: laita mm. eläkeikää määriteltäessä. Sairaaloiden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23447: keittiöissä ja pesuloissa tehtävä työ on raskasta ja sen,
23448: erittäin suurta huolellisuutta vaativaa. Keittiön ja
23449: pesulan työntekijöiden huolellisuus työssään on että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
23450: sairaaloiden yleisen hygienian kannalta ensiarvoi- sairaaloiden emäntien, keittäjien, keittä-
23451: sen tärkeää ja on siten myös merkittävä tekijä jäapulaisten ja pesulahenkzlökunnan elä-
23452: sairauksien parantamisessa. Raskas ja vastuullinen keiän alentamiseksi 58 vuoteen tai vaih-
23453: työ on henkisesti ja ruumiillisesti kuluttavaa. Siksi toehtoisesti joustavaan eläkeikäjärjestel-
23454: sekä sairaaloiden että työntekijöiden yhteinen etu mään siirtymiseksi.
23455:
23456: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
23457:
23458: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
23459: Pentti Kettunen Vieno Eklund Martti Ratu
23460: 628 1985 vp.
23461:
23462: Toivomusaloite n:o 583
23463:
23464:
23465:
23466:
23467: Saari ym.: Eräiden sukupolvenvaihdoseläkkeiden korottamisesta
23468:
23469:
23470: Edus.kunnalle
23471:
23472: Uinuvalta varsinaiselle sukupolvenvaihdoseläk- jopa 800 mk/ kk. Tällaisesta sääntöjen kankeu-
23473: keelle siirtyvät emännät eivät saa korotusta eläk- desta joutuu kärsimään noin 350 emäntää.
23474: keisiinsä, mikäli eläkepäätös on tehty aikaisem- Näiden emäntien eläkkeiden nostaminen uu-
23475: min kuin 1985. Noin 350 maatilojen emäntää sien eläkkeiden tasolle on lähinnä poliittisesta
23476: kärsii byrokraattisten säännösten vuoksi. Vuoden tahdosta kiinni. Valtiolle aiheutuisi korotuksesta
23477: 1985 alusta voimaan tullut kansaneläkeuudistuk- Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen laskelmien
23478: sen III vaihe heijastaa vaikutuksensa uusiin suku- mukaan runsaan 3 milj. markan meno vuodessa.
23479: polvenvaihdoseläkkeisiin. Laskutavan muutos tie-
23480: t~.ä satojen markkojen lisäystä kuukausieläkkei-
23481: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23482: snn. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23483: Uudistus ei kuitenkaan koske vanhoja, ennen sen,
23484: vuodenvaihdetta myönnettyjä sukupolvenvaihdos-
23485: eläkkeitä. Ulkopuolelle jäävät myös tammikuun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ui-
23486: alun jälkeen varsinaisiksi eläkkeiksi muuntuvat nuvasta sukupolvenvaihdoseläkkeestä var-
23487: uinuvat eläkkeet, mikäli eläkeoikeus on myön- sinaiseksi sukupolvenvaihdoseläkkeeksi
23488: netty viime vuoden puolella. Maatalousyrittäjien tammzkuun 1985 jälkeen muuttuvien
23489: eläkelaitoksen laskelmien mukaan eläkemenetys eläkkeiden korottamiseksi vuoden 1985
23490: saattaa olla eläkkeensaajaa kohti korkeimmillaan alun eläkepäätösten mukaiselle tasolle.
23491:
23492: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23493:
23494: Aapo Saari Heimo Linna
23495: Juhani Tuomaala Jukka Vihriälä
23496: 1985 vp. 629
23497:
23498: Toivomusaloite n:o 584
23499:
23500:
23501:
23502:
23503: Saarikoski: Työsopimuslain minimipalkkasäännösten kumoamisesta
23504:
23505:
23506: Eduskunnalle
23507:
23508: Suomen työlainsäädännössä minimipalkkaperi- nyt, mihin nuorisotyottomyyteen kohdistetut
23509: aate on toteutettu siten, että työsopimuslain monet tilapäistoimet ovat saattaneet osaltaan
23510: 17 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on vaikuttaa. Näillä tilapäistoimilla ongelmaa ei
23511: noudatettava työsuhteessa vähintään niitä kuitenkaan voida pysyvästi ratkaista, ellei puutu-
23512: palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta ta sen todellisiin syihin ja helpoteta nuorten
23513: tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asian- työntekijöiden työllistymistä.
23514: omaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnalli- Nuorisotyöttömyyden kasvu merkitsee erittäin
23515: sessa työehtosopimuksessa on noudatettavaksi suurta vaaratekijää koko yhteiskunnan rauhan-
23516: määrätty. omaiselle kehitykselle. Kun nuorella näyttää ole-
23517: Käytännössä siis asianomaisen alan ruinimi- van edessään todennäköisimpänä vaihtoehtona
23518: palkka määräytyy alan työehtosopimuksen palk- valmistautuminen työttömyyteen, on tästä aiheu-
23519: kamääräysten mukaan. Tästä aiheutuu pienessä tuvalla tarpeettomuuden tunteella hyvin laajavai-
23520: yrityksessä monenlaisia ongelmia, jotka käytän- kutteisia seurauksia. Nuorison itsensä kohdalla se
23521: nössä merkitsevät työllistämisen vaikeutumista ja aiheuttaa erilaisten nuoriso-ongelmien lisäänty-
23522: työttömyyden lisääntymistä. Erityisesti säännök- mistä ja pahentumista. Pitkän päälle tämä näkyy
23523: sen vaikutus nuorisotyöttömyyden kasvuun on haitallisina vaikutuksina koko suhtautumisessa
23524: merkinnyt yhteiskunnan keskeisen ongelman yhteiskuntaan. Ei voida olettaa mukautumisen
23525: käymistä entistä polttavammaksi. Tämä johtuu yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi tapahtu-
23526: siitä, että alakohtaisissa työehtosopimuksissa alle van sujuvasti, jos yhteiskunta antaa sellaisen
23527: 18-vuotiaiden nuorten työntekijöiden palkat on kuvan, ettei se edes halua maclaitaa sen täysivai-
23528: nostettu joko kokonaan varttuneiden työntekijöi- taiseksi jäseneksi siirtymisen tiellä olevaa kynnys-
23529: den palkkojen tasolle tai ainoastaan hiukan nii- tä vaan päinvastoin korottaa sitä entisestään.
23530: den alapuolelle. 18-vuotiaan työntekijän palkka Myös kansalaismielipiteessä ja nuorten keskuu-
23531: on sama kuin varttuneemmallakin työntekijällä. dessa on yleistymässä käsitys minimipalkkasään-
23532: Kun aloittelevan nuoren työntekijän työpanos ja nöksen kielteisestä vaikutuksesta. Tätä osoittaa
23533: ammattitaito kuitenkaan eivät ole likimainkaan esimerkiksi Suomen Työnantajain Keskusliiton
23534: tätä palkkaa vastaavalla tasolla, jää nuori työnte- vuonna 1982 Gallup Oy:llä teettämä tutkimus.
23535: kijä kilpailussa työpaikoista selvästi heikompaan Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan esi-
23536: asemaan kuin varttunut työntekijä. Nuoren työn- merkiksi valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että
23537: tekijän kohdalla työllistämiskynnys on nostettu jos palkkaero vasta koulusta päässeen nuoren ja
23538: kohtuuttoman korkeaksi ja hänen palkkaamisen- kokeneemman työntekijän välillä on pieni, yri-
23539: sa tehty työnantajalle kannattamattomaksi van- tykset palkkaavat mieluummin kokeneemman.
23540: haan ammattinsa osaavaan työntekijään verrattu- Tutkimuksen mukaan koko väestöstä täysin tai
23541: na. osittain samaa mieltä oli 93 %. Yritysjohdon
23542: Minimipalkkasäännöksellä on katkaistu nuoren osalta vastaava luku oli 96 % ja 18-25-vuotiai-
23543: työntekijän perinteinen väylä päästä työuransa den 91 %.
23544: alkuun käytännön kokemuksen kautta vähitellen Kysyttäessä kantaa väitteeseen, että nuorten
23545: ammattitaitoa lisäten siten, että palkka kehittyy olisi parempi tehdä työtä vaikka pienemmällä
23546: ammattitaidon kehitystä vastaavasti. palkalla kuin jäädä kokonaan ilman työtä, koko
23547: Alle 25-vuotiaitten osuus työttömien kokonais- väestöstä oli täysin tai osittain samaa mieltä
23548: määrästä on kauan ollut noin kolmannes. Tällä 94 %. Nuorten kohdalla vastaava luku oli 85 %
23549: hetkellä suhteellinen määrä on hieman pienenty- ja yritysjohdon kohdalla 97 % . Yritysjohdosta
23550: 630 1985 vp. - TA n:o 584
23551:
23552: 72 % katsoi, että pienemmän harjoittelijapalkan tyksestä parlamentaarisessa vastuussa oleva halli-
23553: käyttöönotto yrityksissä toisi uusia työpaikkoja tus ryhtyy asiassa kiireellisiin toimenpiteisiin.
23554: nuorille paljon tai jonkin verran. Samaa mieltä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23555: oli 67 o/o 18-25-vuotiaista. hyväksyttäväksi toivomuksen,
23556:
23557: Ongelma on siis tiedostettu varsin selvästi, että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
23558: mutta erityisesti työmarkkinajärjestöiltä puuttuu työsopimuslain 17 §:n 1 ja 2 momentin
23559: asenteetlista valmiutta sen ratkaisemiseksi. Näin eli minimipalkkasäännösten kumoami-
23560: ollen on välttämätöntä, että maan kokonaiskehi- seksi.
23561:
23562: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23563:
23564: Helge Saarikoski
23565: 1985 vp. 631
23566:
23567: Toivomusaloite n:o 585
23568:
23569:
23570:
23571:
23572: Savolainen ym.: Vanhainkotien avohuoltopalvelujen kehittämisestä
23573:
23574:
23575: Eduskunnalle
23576:
23577: Nykyisessä vanhustyössä painotetaan laitoksissa Laitos antaisi ruoka- sekä muita virkistyspalveluja
23578: olevien vanhusten hyvinvointia. On rakennettu ympäristössä asuville vanhuksille. Laitos toimisi
23579: uusia vanhainkoteja ja vanhusten asuintaloja. myös vanhusten neuvontapisteenä ja paikkana,
23580: Huolimatta tästä suuntauksesta jää suuri joukko josta kohdennetaan eri lähimmäistyömuotoja lä-
23581: vaille näitä laitospaikkoja, eikä heidän saatavil- hiympäristön vanhuksille. Vanhustyön sisällölli-
23582: Iaan ole myöskään avohoitopalveluja. Niiden sessä kehittämisessä on erityistä huomiota kiinni-
23583: vanhusten määrä kasvaa jatkuvasti, jotka jäävät tettävä vuorovaikutusmahdollisuuksien lisäämi-
23584: kokonaan yhteiskunnan vanhustyön ulkopuolel- seen eri-ikäisten kanssa.
23585: le. Uudet vanhainkoti-investoinnit ovat osaltaan
23586: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23587: olleet myös heikentämässä jo nykyisten vanhain- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23588: kotien avohoitopalvelujen kehittämistä. sen,
23589: Nykyisiin vanhainkoteihin on pienillä inves-
23590: toinneilla mahdollisuus kehittää toimivia palve-
23591: lukeskuksia, jotka antaisivat palvelujaan myös että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
23592: lähiympäristön vanhuksille. Valtion taloudelli- nykyisin olemassa olevien vanhainkotien
23593: nen tuki ja Raha-automaattiyhdistyksen varat on kehittämiseksi myös vanhuksia palvele-
23594: tulevaisuudessa suunnattava niin, että ne mah- vi/ui avohuoltopistezksi, jotka tarjoaisivat
23595: dollistavat nykyisin olemassa olevien laitosten ruoka- ja muita palveluja ympäristössä
23596: kehittämistä myös toimiviksi avohuoltopisteiksi. asuvzlle vanhukszlle.
23597:
23598: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23599:
23600: Lea Savolainen Tarja Halonen
23601: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos
23602: 632 1985 vp.
23603:
23604: Toivomusaloite n:o 586
23605:
23606:
23607:
23608:
23609: Skinnari: Määrärahasta Kärkölän vanhainkodin rakentamisen to-
23610: teuttamiseksi
23611:
23612:
23613: Eduskunnalle
23614:
23615: Kärkölässä on vanhustenhuollon järjestämisek- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23616: si vanhainkodin saneeraus ja laajentaminen vält- hyväksyttäväksi toivomuksen,
23617: tämätön toimenpide. Kunnan ikärakenne on
23618: poikkeuksellisen vanhusvoittoinen, heidän osuu-
23619: tensa väestöstä on 17 % .
23620: Kokonaiskustannuksiltaan 11,6 mmk:n hank- että" hallitus ottaisi valtion vuoden
23621: keen rakentaminen on tarkoitus aloittaa syyskuus- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen tarvit-
23622: sa 1987. Kokonaispinta-alaltaan vanhainkoti tu- tavat varat Kärkölän vanhainkodin raken-
23623: lee olemaan 3 129 m 2 ja käsittää 43 paikkaa. tamisen toteuttamiseksi suunnitellussa ai-
23624: Hanketta ei saa enää siirtää. kataulussa.
23625:
23626: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23627:
23628: Jouko Skinnari
23629: 1985 vp. 633
23630:
23631: Toivomusaloite n:o 587
23632:
23633:
23634:
23635:
23636: Skön ym.: Tuloerojen kaventamisesta luopumalla suurituloisia
23637: suosivasta palkankorotusten prosenttilinjasta
23638:
23639:
23640: Eduskunnalle
23641:
23642: Tuloerot ovat Suomessa kansainvälisestikin Mainituilla petusteilla ehdotamme kunnioit-
23643: erittäin suuret koko kansantaloutemme vahin- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23644: goksi. Työehtosopimusten prosenttilinja on
23645: omiaan ylläpitämään ja jopa lisäämään palkan- että hallitus kiireesti selvityttäisi, millä
23646: saajien tuloeroja suurituloisten hyötyessä pieni- ja tavoin tuloeroja voitaisiin kaventaa luo-
23647: keskituloisten kustannuksella. Sama epäsuhde ja pumalla pieni- ja keskituloisten kustan-
23648: vääristymä on ansioihin suhteutetuissa työ- ja nuksella suuntuloista suosivasta palkan-
23649: virkaeläkkeissä. korotusten prosentttlinj'asta, jolloin yli-
23650: suuna palkkoja ja eläkkeitä tulee leikata.
23651:
23652: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23653:
23654: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
23655: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi
23656: Mikko Vainio Veikko Vennamo Ulla Lehtinen
23657: Helvi Koskinen Vieno Eklund
23658:
23659:
23660:
23661:
23662: 80 4285002025
23663: 634 1985 vp.
23664:
23665: Toivomusaloite n:o 588
23666:
23667:
23668:
23669:
23670: Skön ym.: Täyttä eläkettä nauttivien henkilöiden työelämään
23671: paluun rajoittamisesta
23672:
23673:
23674: Eduskunnalle
23675:
23676: Työttömyys etenkin nuorten, vasta ammattiin eläkettä nauttivat, joiden taloudellinen toimeen-
23677: valmistuneiden keskuudessa on erittäin vaikea. tulo on turvattu. Koska kuitenkaan työn tekemis-
23678: On myös valitettavaa, että avoimiin työpaikkoi- tä ei voida lailla kieltää, niin on muutettava
23679: hin hakeutuvat täyttä eläkettä nauttivat valtaavat järjestelmää siten, että täyttä eläkettä nauttivat
23680: nuorilta, päteviltä työnhakijoilta vapaana olevat uudelleen työelämään siirtyvät henkilöt menettä-
23681: työpaikat. vät eläkkeestään 70 prosenttia. Jos maatamme
23682: Tilastotietojen perusteella armeijan palveluk- uhkaisi työvoimapula, palattaisiin takaisin. van-
23683: sesta eläkkeelle siirtyneistä on maamme siviiliam- haan käytäntöön. Eläkkeeseen ei puututtaisi, jos
23684: mateissa noin 7 000 henkilöä eri tuotantotehtä- kyse olisi omasta yrityksestä.
23685: vissä ja viroissa. Seurakuntien papistoa on eri
23686: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
23687: koulujen uskonnonopetuksessa noin 6 000 henki- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23688: löä. Akateemisen oppiarvon suorittaneista on
23689: työttömänä noin 4 700 henkilöä. Poliiseista on
23690: pula useilla alueilla, mutta miksi eläkkeelle siir- että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla voi-
23691: tyneitä poliiseja pidetään vielä siviiliammateissa? taisiin rajoittaa täyttä eläkettä nauttivien
23692: Vaikka työnteko ei ole rikos ja työntekijöitä on työelämään paluu vähentämällä eläkkees-
23693: kunnioitettava, niin on kuitenkin otettava huo- tä 70 prosenttia esimerkiksi nuorten työt-
23694: mioon inhimilliset tekijät ja saatettava nuorten tömien työllistämiseksi, ellei kyse ole
23695: työnsaanti etusijalle ja toiselle sijalle ne täyttä omasta yn.tyksestä.
23696:
23697: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23698:
23699: Pentti Skön Reino Jyrkilä
23700: Lea Mäkipää Mikko Vainio
23701: 1985 vp. 635
23702:
23703: Toivomusaloite n:o 589
23704:
23705:
23706:
23707:
23708: Skön ym.: Metsurien eläkeiän alentamisesta
23709:
23710:
23711: Eduskunnalle
23712:
23713: Metsätyö on raskasta ja kuluttavaa työtä, min- tosin naisia ei ole alalla kuin joku harva, koska
23714: kä voi havaita jo siitäkin, että normaalille van- fyysinen rasitus rajoittaa naisten tuloa metsurin
23715: huuseläkkeelle pääsee vain ani harva metsuri. ammattiin.
23716: Yleisimmin metsuri joutuu ennenaikaiselle työ- Vaikka metsurit työskentelevät raaka-aineiden
23717: kyvyttömyyseläkkeelle jo 50 vuotta, jopa 30-40 lähteellä, joka on koko maamme talouselämän
23718: vuotta täytettyään. perusta, ei metsurin työtä ole toistaiseksi arvos-
23719: Metsureita vaivaavat nykyisin monenlaiset eri tettu Suomen tasavallassa. Näillä esitetyillä pe-
23720: sairaudet, joiden syynä on erittäin raskas työ. rusteilla katsomme, että 65 vuoden eläkeikä on
23721: Selkäsairaudet ja erilaiset liikuntaelimiin kohdis- metsurien kohdalla kohtuuton. Kysymys on to-
23722: tuvat vaivat ovat yleisiä. Myöskään ns. tärinäsai- dellisuudessa jo hätätilasta metsurien terveyden-
23723: raudet eivät ole vähentyneet vaan päinvastoin tilan kannalta.
23724: lisääntyneet. Metsureiden työvaiheista raskain on Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
23725: puiden kasaus, se on verrattavissa hevosen työhön nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23726: paksussa lumihangessa, kun joudutaan kanta- muksen,
23727: maan puita ajotien varteen. Louhikkoiset ja kalli-
23728: oiset metsät tekevät metsurin työn vaikeaksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23729: Edellä kuvattua kehitystä on omalta osaltaan miin sellaisen lain valmistelemiseksi, jolla
23730: ollut edesauttamassa se, että metsätyö on urakka- säädettäisiin metsurien eläkeiäksi 55
23731: työtä, mikä johtaa työtahdin kiristymiseen. Met- vuotta erillisenä varhaiseläkkeestä, jota
23732: sureina eivät selviä kuin valiomiehet tai -naiset, nykyisin valmistellaan.
23733:
23734: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23735:
23736: Pentti Skön Reino Jyrkilä
23737: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
23738: 636 1985 vp.
23739:
23740: Toivomusaloite n:o 590
23741:
23742:
23743:
23744:
23745: Skön ym.: Ammatillisten oppilaitosten opettajien eläkeiän alenta-
23746: misesta
23747:
23748:
23749: Eduskunnalle
23750:
23751: Ammatillisten oppilaitosten opettajat ovat hei- laisia asenteita eikä hän käsitä, että nämä asen-
23752: kommassa asemassa kuin muiden oppilaitosten teet kääntyvät myöhemmässä vaiheessa häntä
23753: opettajat eläke- ym. etuisuuksien suhteen. Työ- itseään vastaan. Ammatillisten oppilaitosten
23754: määrät ovat jo lukuvuoden osalta erilaiset. opettajille jää näin ollen suuri vastuu hyvin
23755: Ammatillisen koulutuksen arvostusta tulisi li- laajasta tulevasta työntekijäryhmästä, jota tämä
23756: sätä niin, että myös opettajien arvostus lisääntyi- maa tarvitsee. Ammatillisten oppilaitosten opet-
23757: si. Arvoasteikkojen asettamisella ei saavuteta am- tajien eläkeikä tulee laskea 60 vuoteen.
23758: matilliselle koululle asetettuja tavoitteita. Opet-
23759: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
23760: tajien työn rasittavuutta lisää myös se seikka,
23761: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23762: etteivät oppilaiksi hakevat ja heidän vanhempan-
23763: sa useinkaan arvosta ammatillisia oppilaitoksia
23764: riittävästi. Niinpä oppilaiksi hakeutuu keskiarvol- että hallitus ryhtyisi toimiin ammatil-
23765: taan heikohkoa oppilasainesta. Tämä ei tieten- listen oppzlaitosten opettajien eläkeiän
23766: kään aina tarkoita sitä, että oppilaat olisivat muuttamiseksi 63 vuodesta 60 vuoteen ja
23767: heikkoja vaan että nuorella oppilaalla on tietyn- erityisopetta;i'en 55 vuoteen.
23768:
23769: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23770:
23771: Pentti Skön Mikko Vaino J. Juhani Kortesalmi
23772: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
23773: 1985 vp. 637
23774:
23775: Toivomusaloite n:o 591
23776:
23777:
23778:
23779:
23780: Skön ym.: Asumistuen maksamisesta joustavasti muuttuneita olo-
23781: suhteita vastaavasti
23782:
23783:
23784: Eduskunnalle
23785:
23786: Asumistukea maksetaan tällä hetkellä väärä- - jos työttömäksi ei jäädä tahallisesti - maksaa
23787: mielisesti, sillä asumistuen maksussa ei oteta asumistuki senhetkisten tulojen perusteella eikä
23788: huomioon muuttuneita olosuhteita, mistä kärsi- vanhojen tulojen mukaisesti. Asumistukea lasket-
23789: vät mm. perheelliset opiskelijat. Usein nuorien taessa tulisi laskea mahdollisten opiskeluajan
23790: kohdalla käy niin, että valmistuminen ammattiin useampien asuntojen vuokrat yhteen.
23791: vaatii täydennyskoulutusta, joka voi kestää vuo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
23792: denkin. Tämä usein toistuu: kun toinen perheen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23793: vanhemmista on täydentänyt opintojaan, niin
23794: toinen jatkaa. että hallitus ryhtyisi toimzi'n asumis-
23795: On otettava huomioon, että lähes poikkeukset- tuen maksamisjärjestelmän muuttamisek-
23796: ta opiskelu tapahtuu toisella paikkakunnalla, si siten, että opiskelijoiden ja työttömäksi
23797: mistä on seurauksena myös paljon lisää kuluja joutuneiden asumistuki maksettaisiin ai-
23798: asunnon ja ruuan suhteen. Työttömäksi joutuvat na muuttuneiden olosuhteiden mukaises-
23799: ovat samanlaisia väliinputoajia. Niinpä tulisikin ti.
23800:
23801: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23802:
23803: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
23804: Lea Mäkipää Mikko Vainio
23805: 638 1985 vp.
23806:
23807: Toivomusaloite n:o 592
23808:
23809:
23810:
23811:
23812: Stenius-Kaukonen: Ohjelman laatimisesta vähimmäistoimeentulo-
23813: järjestelmän luomiseksi
23814:
23815:
23816: Eduskunnalle
23817:
23818: 1980-luvulla Suomen taloudellisen kehityksen ovat eri suuruiset. Kun etuudet on vielä monilta
23819: tulokset ovat olleet ristiriitaiset. Toisaalta on osin pantu verolle, voi tilanne olla se, että
23820: viime vuosina tapahtunut voimakas taloudellinen esimerkiksi perusturvaa saava työtön maksettuaan
23821: kasvu. Toisaalta työtätekevän väestönosan toi- veron saa niin vähän käteen, että hän voi mennä
23822: meentulossa ei ole nähtävissä taloudellista kasvua sosiaalitoimistoon hakemaan suurinpiirtein sa-
23823: vastaavaa kehitystä. Huolimatta voimakkaan man suuruisen summan toimeentulotukena. Mo-
23824: noususuhdanteen vuosista työttömien määrä on nien eri järjestelmien olemassaolo ja etuuksien
23825: edelleen virallisten lukujenkin mukaan lähes verotus vain lisää byrokratiaa ja ihmisten jatkuvaa
23826: 150 000. Todellinen työttömien määrä on noin kontrollointia. Taloudellisen kasvun tulokset ja
23827: neljännesmiljoona ja välillisesti työttömyys kos- uuden tekniikan soveltamisesta koituva hyöty on
23828: kee ainakin puolta miljoonaa suomalaista. ohjattava työtätekevän väestön elinolojen paran-
23829: Harjoitetun politiikan seurauksena taloudelli- tamiseksi mukaan lukien vanhukset, .vammaiset,
23830: sen kasvun tulokset ovat jääneet pääomapiirien työttömät, sairaat ja opiskelijat. Elinoloja on
23831: haltuun. helpotettava ja työtä halukkaille järjestettävä
23832: Tämän turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä ajet- yleistä työaikaa lyhentämällä ja muilla työaikajär-
23833: tiin läpi pääomapiirien jo vuosia huolellisesti jestelyillä sekä eläkeikää alentamalla.
23834: valmisteleroa suurisuuntainen hanke sosiaali- 1980-luvun uudistuspolitiikan ensisijaisen ta-
23835: etuuksien sitomisesta ansioihin ja niiden saatta- voitteen on oltava kaikenkattavan vähimmäistoi-
23836: misesta veronalaisiksi. Tähän hankkeeseen ryh- meentulojärjestelmän luominen. Sen tehtävänä
23837: dyttiin sen estämiseksi, että kasvavan eläkeläis- on riittävän turvan takaaminen kaikissa niissä
23838: ten, työttömien ja muista syistä työvoiman ulko- olosuhteissa, joissa ihminen ei voi osallistua työ-
23839: puolella olevan joukon toimeentulon turvaami- elämään ja saada siitä toimeentuloaan. Se koskisi
23840: nen supistaisi pääomapiirien itselleen kahmimaa esimerkiksi työttömyyden ja sairauden aikaista
23841: osuutta kansantulosta. Tarkoitus oli suorittaa toimeentuloa, eläketurvaa ja vammaisten toi-
23842: uusi tulonjako työikäisten ja eläkeläisten kesken meentuloa, opintotukea ja lapsiperheiden vähim-
23843: siten, että pääomatulot jäävät koskematta. mäistoimeentuloa. Järjestelmän tulisi estää te-
23844: Kommunistien taholta varoitettiin suurina hokkaasti kaikkien erilaisten "köyhyysloukku-
23845: uudistuksina markkinoitujen hankkeiden kieltei- jen'' ja väliinputoajaryhmien muodostuminen.
23846: sistä seurauksista. Nyt tämän sosiaalipoliittisen Kokonaan verottoman tulon raja on nostettava
23847: linjan seuraukset ovat kaikkien nähtävissä. Tulo- vähintään vastaamaan vähimmäistoimeentulo-
23848: erojen tasoittamisen sijasta sosiaalipolitiikasta on turvaa. Samanaikaisesti tulisi säätää myös vähim-
23849: tehty väline tuloerojen ylläpitämiseksi. Sosiaali- mäispalkasta.
23850: turvasta huomattava osa menee hyväosaisten ase-
23851: man turvaamiseen, kun taas ne, jotka ennestään- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23852: kin ovat heikossa asemassa, ovat saattaneet jou- hyväksyttäväksi toivomuksen,
23853: tua entistä heikommille. Sosiaalietuuksien vä-
23854: himmäismäärät eivät riitä turvaamaan toimeen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23855: tuloa, mutta niiden varaan on kuitenkin jätetty menpiteisiin ohjelman laatimiseksi kai-
23856: satoja tuhansia kansalaisia. kenkattavan, riittävän toimeentulon ta-
23857: Sosiaalietuuksien järjestelmä on erittäin moni- kaavan vähimmäistoimeentulojärjestel-
23858: mutkainen ja vähimmäisetuudet eri järjestelmissä män luomiseksi asteittain.
23859: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23860:
23861: Marjatta Stenius-Kaukonen
23862: 1985 vp. 639
23863:
23864: Toivomusaloite n:o 593
23865:
23866:
23867:
23868:
23869: Stenius-Kaukonen ym.: Työsuhdeturvaa koskevan lainsäädännön
23870: uudistamisesta
23871:
23872:
23873: Eduskunnalle
23874:
23875: Syyskuun 1 päivänä 1984 tuli voimaan laki ettei tällaisia tntsanomtsta lakiuudistuksen jäl-
23876: työsopimuksen irtisanomismenettelystä ( 124/84), keen juurikaan ole tapahtunut vaan työnantajat
23877: samalla kun eräitä työsopimuslain säännöksiä irtisanomisen asemesta nykyään turvautuvat työ-
23878: uudistettiin (125/84). Tähänastiset kokemukset sopimusten purkamiseen ilman irtisanomisaikaa.
23879: uudesta lainsäädännöstä ovat osoittaneet siinä Tämä monimutkaistaa työntekijöiltä edellytettyjä
23880: useita vakavia puutteita. Kuten mm. Oy Nokia toimenpiteitä entisestään, kun nämä purkuta-
23881: Ab:n kumitehtaan irtisanomistapansten yhtey- pauksissa inisanomismenettelylain mukaan jou-
23882: dessä havaittiin, ei työntekijöillä ole käytännössä tuvat riitauttamaan työsuhteen päättämisen kah-
23883: tehokkaita oikeussuojakeinoja lainvastaisesti ta- teen eri kenaan. Tämä ongelma ratkeaisi yksin-
23884: pahtunutta työsuhteen katkaisemista vastaan. Oi- kertaisesti sillä, että laajennettaisiin lain sovelta-
23885: keusvarmuus ja kokemukset toisista teollistuneis- misalaa koskemaan kaikkia työsuhteen päättämis-
23886: ta maista puoltavat niin sanottuun työsuhteen tapauksia.
23887: jatkuvuusperiaatteeseen perustuvaa työsuhdetur- Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
23888: vaa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23889: Jo tähän mennessä on myös havaittu, että
23890: alunperin jatkuvuusperiaatetta varten kehitetyt että hallitus ryhtyisi lainvalmistelutoi-
23891: lyhyet määräajat ovat johtaneet oikeudenmene- miin irtisanomismenettelylain soveltamis-
23892: tyksiin, kun työntekijät epähuomiossa tai tietä- alan laajentamiseksi koskemaan kaikkia
23893: mättömyyttään ovat jättäneet tekemättä inisano- työsuhteen päättämistapauksia sekä irtisa-
23894: mismenettelylain 10 §:ssä edellytetyn riitautusil- nomismenettelylain ja työsopimuslain
23895: moituksen. Myös liitot ovat lähes säännönmukai- uudistamiseksi työsuhteen jatkuvuusperi-
23896: sesti joutuneet sopimaan liittoneuvotteluille vara- aatteen pohjalta nizden suuntavzivojen
23897: tun kuuden viikon määräajan pidentämisestä. mukaan, jotka zlmenevät mm. Laaksosen
23898: Inisanomismenettelylaki koskee vain työnteki- ym. vuoden 1984 valtiopäivzllä tekemästä
23899: jästä johtuvia inisanomisia. Merkillepantavaa on, lakialoitteesta n:o 97.
23900:
23901: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
23902:
23903: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen
23904: 640 1985 vp.
23905:
23906: Toivomusaloite n:o 594
23907:
23908:
23909:
23910:
23911: Surakka ym.: Työtetveyshuoltoon sisältyvän hammashuollon kor-
23912: vaamisesta työnantajille
23913:
23914:
23915: Eduskunnalle
23916:
23917: Sairausvakuutuslain nykyisten säännösten pe- jalle maksettaisiin kotvausta hammashuollon kus-
23918: rusteella ei työnantajan järjestämästä työtetveys- tannuksista, milloin työnantaja ja työntekijä ovat
23919: huollosta suoriteta kotvausta siltä osin, kuin sopineet hammashoidon sisällyttämisestä työter-
23920: työnantaja on lakisääteisten velvoitteiden lisäksi veyshuoltoon.
23921: järjestänyt työtetveyshuoltona hammashoitoa.
23922: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23923: Väestöstä on lasten ja nuorten hammashuolto
23924: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23925: yhteiskunnan tuen piirissä, mutta aikuisväestön
23926: hammashuollon kustannusten subventointi on
23927: järjestämättä. Hammashoidon kustannukset ai- että' hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23928: heuttavat monille ylivoimaisia taloudellisia rasi- sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten,
23929: tuksia. Monet työikäiset joutuvat tämän vuoksi että työnantajalle maksettaisiin työter-
23930: luopumaan tarpeellisesta hammashoidosta, mikä veyshuollon kustannuksista korvausta
23931: vaikuttaa haitallisesti asianomaisen koko tetvey- myös siltä osin, kuin työterveyshuoltoon
23932: dentilaan. Tilanteen parantamiseksi olisi sairaus- sisältyy työntekzjözlle järjestettyä ham-
23933: vakuutuslakia täydennettävä siten, että työnanta- mashuoltoa.
23934:
23935: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23936:
23937: Juhani Surakka Tarja Halonen Timo Roos
23938: Jukka Mikkola Liisa Jaakonsaari
23939: 1985 vp. 641
23940:
23941: Toivomusaloite n:o 595
23942:
23943:
23944:
23945:
23946: Surakka ym.: Ammattitautilain muutostarpeiden selvittämisestä
23947: yhdessä ammattiliittojen kanssa
23948:
23949:
23950: Eduskunnalle
23951:
23952: Nykyinen ammattitautilakimme säädettiin mattavia taloudellisia menetyksiä. Ammattiyh-
23953: vuonna 1967. Lain säätämisen jälkeen on työelä- distysliike on kiinnittänyt jo pitemmän aikaa
23954: mässä tapahtunut kaikilla aloilla huomattava tek- huomiota ammattitautilain epäoikeudenmukai-
23955: ninen kehitys. Teknisen kehityksen lisäksi käyte- suuteen. Useat ammattiliitot ovat kokouspäätök-
23956: tään työelämässä ammattitautilain säätämisai- sin, julkilausumin, kirjelmin ja lähetystöin vaati-
23957: kaan nähden huomattavasti enemmän kemiallisia neet ammattitautilain pikaista uudistamista.
23958: tuotteita. Teknisen kehityksen mukanaan tuomat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23959: uudet työtavat ja lisääntynyt kemiallisten ainei- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23960: den käyttö aiheuttavat työntekijöille ammatista muksen,
23961: johtuvia sairauksia.
23962: Ammattitautilakimme vanhentuneisuus ja siitä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti yhdes-
23963: omaksutut työntekijöille epäedulliset tulkinnat sä ammattiliittojen kanssa selvittämään
23964: aiheuttavat sen, että merkittävä osa todellisista ammattitautilain muutostarpeita ja antai-
23965: ammattitaudeista jää ammattitautikäsitteen ulko- si pzkaisesti eduskunnalle tarpeelliset la-
23966: puolelle. Tästä aiheutuu työntekijöille mm. huo- kiesitykset.
23967:
23968: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23969:
23970: Juhani Surakka Tarja Halonen Timo Roos
23971: Jukka Mikkola Liisa Jaakonsaari
23972:
23973:
23974:
23975:
23976: 81 4285002025
23977: 642 1985 vp.
23978:
23979: Toivomusaloite n:o 596
23980:
23981:
23982:
23983:
23984: Sutinen ym.: Sotilasvammaelinkoron koskemattomuuden palautta-
23985: misesta ja pitkäaikaishoidon hoitomaksujen määräytymisperus-
23986: teiden tarkistamisesta
23987:
23988:
23989: Eduskunnalle
23990:
23991: Viime vuosina toteutettujen eläke- ja sosiaali- terveydenhuoltopalvelujen maksuun vaikuttavak-
23992: lainsäädännön uudistusten yhteydessä on synty- si tuloksi. Näihin vaikuuavaan tuloon on säädet-
23993: nyt epäkohtia, jotka sotavammaisten ja muiden ty kuuluvaksi myös rintamalisä, mikä rintamave-
23994: rintamaveteraanien kohdalla koetaan saavutetun teraanien keskuudessa koetaan suurena epäoikeu-
23995: edun poistamisena. denmukaisuutena.
23996: Vuonna 1948 annetun sotilasvammalain kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23997: vausjärjestelmän peruslähtökohta on pysyväksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23998: haittakorvaukseksi säädetyn elinkoron koskemat- muksen,
23999: tomuuden periaate. Sotilasvammaelinkorko ei
24000: näin ollen saisi rajoittaa muilla perusteilla annet- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
24001: tavien eläkkeiden tai muun tuen saantia. Kuiten- piteiszi'n sotzlasvammaelinkoron koske-
24002: kin elinkorko on rinnastamaila se ansioeläkkeisiin mattomuuden palauttamiseksi sekä pit-
24003: säädetty kansaneläkkeen lisäosaa vähentäväksi tu- käaikaishoidon hoitomaksujen mäiiriiyty-
24004: loksi. Elinkorko on muutettu myös sosiaali- ja misperusteiden tarkistamiseksi.
24005:
24006: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24007:
24008: Lea Sutinen Paavo Vesterinen Reino Karpola
24009: Taisto Tähkämaa Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24010: Helvi Koskinen Pentti Skön Tauno Valo
24011: Pentti Poutanen Heimo Linna Ole Wasz-Höckert
24012: 1985 vp. 643
24013:
24014: Toivomusaloite n:o 597
24015:
24016:
24017:
24018:
24019: Tenhiälä: Maatalousyrittäjien vuosiloma- ja Sl)a1saput01mmnan
24020: kehittämisestä ja lomittajapulan poistamisesta
24021:
24022:
24023: Eduskunnalle
24024:
24025: Maatalousyrittäjien lomituspalveluihin kuuluu että lomituspalvelujen pqestammen tuli ensi-
24026: vuosiloma- ja sijaisaputoiminta, joka pysyväistet- sijaisesti kunnan velvollisuudeksi. Sen mukaan
24027: tiin v. 1978 säädetyllä lailla (102/78, muutettu kunnan tulee ottaa palvelukseensa tarpeellinen
24028: 64/81). Lomituspalveluihin kuuluu myös maa- määrä maatalouslomittajia.
24029: talousyrittäjien viikkovapaatoiminta, jota on har- Vuonna 1979 toistaiseksi kuntaan työsuhtee-
24030: joitettu vuodesta 1981 alkaen kokeilunluonteises- seen otettuja lomittajia oli n. 1 200. Vuoden
24031: ti yli 200 kunnassa. Maatalousyrittäjien on myös 1981 lokakuun loppuun mennessä heidän mää-
24032: mahdollista käyttää kunnan lomittajia työapuna ränsä oli noussut 1 430:een. Lainsäädännön em.
24033: maksamalla lomittajan palkkauksesta aiheutu- muutos alkoi vaikuttaa täydellä teholla vasta
24034: neet kustannukset kokonaan. vuoden 1982 aikana, sillä ko. vuoden joulukuun
24035: Lomituspalvelujen tarkoituksena on turvata lopussa lomittajien määrä oli kasvanut n.
24036: yrityksen toiminnan jatkuminen. Lomittaja huo- 3 OOO:een. Tuolloin päätoimisia lomittajia arvioi-
24037: lehtii maatalousyrityksen karjatalouteen säännöl- tiin yrittäjien kysynnän perusteella tarvittavan
24038: liesti kuuluvista ja muista yrityksen hoitoon liit- lisää n. 1 900. Kertomusvuoden aikana päätoi-
24039: tyvistä välttämättömistä tehtävistä. Sijaisapu- misten lomittajien määrän arvioidaan edelleen
24040: lomituksissa lomittajan tehtäviin kuuluvat myös lisääntyneen n. 1 OOO:lla.
24041: yrittäjän säännölliseen kodin- ja taloudenhoitoon Lomittajapula on vaikuttanut lähinnä sijais-
24042: liittyvät tehtävät. apu- ja viikkovapaatoiminnan kokeilun toteutta-
24043: Sijaisavun soveltamisala on laajempi kuin vuo- miseen. Vuonna 1982 sijaisapupyyntöjä tehtiin
24044: silomatoiminnan. Oikeus sijaisapuun määräytyy n. 35 600. Niistä lähes 800 pyyntöä hylättiin sen
24045: pääosin senhetkisten olosuhteiden mukaan, jol- vuoksi, ettei lomittajaa voitu järjestää.
24046: loin sijaisavun tarve syntyy. Laki edellyttää, että
24047: yrittäjä saa sijaisavun hakemisajankohtana pää- Päätoimisten lomittajien lisätarpeen arvioidaan
24048: asiallisen toimeentulonsa maataloudesta. etuuksien sisällöllisestä kehittämisestä (vuosi-
24049: Maatalousyrittäjän vuosiloma- ja sijaisapulain loman pituus, viikkovapaan pysyväistäminen, si-
24050: perusteluissa on todettu, että sijaisaputoiminta jaisavun soveltamisalan laajentaminen) riippuen
24051: on paljolti verrattavissa hoitoapuun. Sijaisavusta olevan n. 1 000 vuodessa. Tavoitteen saavuttami-
24052: perittäviä maksuja määrättäessä noudatetaaukio nen riippuu kuntien asenteista, yrittäjien haluk-
24053: samoja periaatteita kuin kunnallisesta kodinhoi- kuudesta käyttää vierasta henkilöä lomittajanaan
24054: dosta perittävissä maksuissa. Maksuperusteet vah- ja ammattiin hakeutumisesta.
24055: vistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Sijaisavusta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
24056: peritään muilta kuin vähävaraisilta kohtuullinen hyväksyttäväksi toivomuksen,
24057: korvaus. Maksut ovat samat riippumatta siitä,
24058: mistä syystä sijaisapua annetaan. että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
24059: Vuoden 1981 huhtikuun alusta lukien lakia yhdessä kuntien ja maatalousyrittäjien
24060: maatalousyrittäjäin vuosiloman ja sijaisavun jär- yhteisöjen kanssa lomittajapulan poista-
24061: jestämisestä (102/78) muutettiin siten (64/81), miseksi.
24062:
24063: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
24064:
24065: Hannu Tenhiälä
24066: 644 1985 vp.
24067:
24068: Toivomusaloite n:o 598
24069:
24070:
24071:
24072:
24073: Tennilä: Ulkotöiden teettämisen kieltämisestä kovilla pakkasilla
24074:
24075:
24076: Eduskunnalle
24077:
24078: Monissa työtehtävissä työntekijät joutuvat työs- Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24079: kentelemään ulkona. Erittäin suuri epäkohta on muksen,
24080: se, ettei ole säädetty kaikkia ulkotöitä koskevaa
24081: pakkasrajaa. Pakkasrajan puuttuminen on johta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24082: nut siihen, että monia ulkotöitä teetetään ja työntektjöiden terveyden suojelemiseksi
24083: joudutaan tekemään kovillakin pakkasilla. Tämä antamalla esityksen katkkien ulkotöiden
24084: johtaa siihen, että työntekijöiden terveys vaaran- teettämisen kieltämisestä pakkasen nous-
24085: tuu. tua -20 asteen pakkasrajaan.
24086:
24087: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
24088:
24089: Esko-Juhani Tennilä
24090: 1985 vp. 645
24091:
24092: Toivomusaloite n:o 599
24093:
24094:
24095:
24096:
24097: Tennilä: Työttömyyspäivärahan maksamisesta jokaiselta viikon päi-
24098: vältä
24099:
24100:
24101: Eduskunnalle
24102:
24103: Työttömyysturva on maassamme ollut erittäin maksetaan vain viideltä päivältä viikossa. Ei voi
24104: heikko, eivätkä vuoden 1985 alussa tapahtuneet olla olemassa mitään perustetta sille, että työttö-
24105: muutokset tuoneet odotettua korjausta tilantee- mät jätetään kokonaan tulottomiksi lauantaisin,
24106: seen. Päinvastoin työttömät saatettiin eriarvoi- sunnuntaisin ja juhlapyhinä.
24107: seen asemaan ja ryhtymällä veronamaan työttö-
24108: Työttömien aseman parantamiseksi ehdotan-
24109: myyspäivärahoja estettiin päivärahojen riittävä
24110: kin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24111: kohoaminen edes tyydyttävän toimeentulon var-
24112: mistamiseksi työttömyysajalta. Lukuisten työttö-
24113: mien osalta on käteen jäävä tulo jopa pudonnut. että" hallitus antaisi eduskunnalle esi-
24114: Työttömät pitävät, ja aiheellisesti, suurena tyksen työttömyyspäivärahan maksami-
24115: vääryytenä myös sitä, että työttömyyspäivärahaa seksi jokaiselta vizkon päivältä.
24116:
24117: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
24118:
24119: Esko-Juhani Tennilä
24120: 646 1985 vp.
24121:
24122: Toivomusaloite n:o 600
24123:
24124:
24125:
24126:
24127: Tennilä: Eläkeiän alentamisesta
24128:
24129:
24130: Eduskunnalle
24131:
24132: Eläkeikä Suomessa on aivan liian korkea. ·Sitä tamiseksi. Kun jo pitkään työelämässä olleet
24133: tulisikin alentaa niin, että yleiseksi eläkeiäksi saisivat hyvin ansaitsemansa eläkkeet, työttömänä
24134: tulisi 60 vuotta. Raskaissa ja kuluttavissa amma- olevat nuoret saisivat puolestaan työtä.
24135: teissa, kuten metsätöissä, rakennustöissä, tehtais- Edellä olevan petusteella ehdotan eduskunnan
24136: sa, kauppaliikkeissä, ravintoloissa jne. työnteki- hyväksyttäväksi toivomuksen,
24137: jöiden eläkeiän tulisi olla tätäkin alempi eli
24138: 55 vuotta. ettå" hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
24139: Eläkeiän alentaminen on tarpeellista kiristy- antaakseen kiireellisesti eduskunnalle esi-
24140: neen työtahdin vuoksi työn muututtua yhä ku- tyksen eläkeiän alentamisesta 60 vuoteen
24141: luttavammaksi. Mutta eläkeiän alentaminen olisi ja raskaissa ja kuluttavissa ammateissa
24142: välttämätöntä myös nuorisotyöttömyyden helpot- 55 vuoteen.
24143:
24144: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
24145:
24146: Esko-Juhani Tennilä
24147: 1985 vp. 647
24148:
24149: Toivomusaloite n:o 601
24150:
24151:
24152:
24153:
24154: Turunen ym.: Vajaakuntoiselle myönnettävän elinkeinoavun mark-
24155: kamäärien korottamisesta
24156:
24157:
24158: Eduskunnalle
24159:
24160: Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuk- lisäksi siitä, että laitteet saadaan omiksi vasta
24161: sen toimintamuotona on mm. elinkeinoapu, jol- seurannan jälkeen. Avun markkamääräinen koro-
24162: la pyritään auttamaan vajaakuntoisen työhön- tus kannustaisi nykyistä enemmän itsenäiseen
24163: sijoitusta joko itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi yrittämiseen ja toisi tasavertaisuutta sellaisen yri-
24164: tai tukemalla yritystoimintaa. tystoiminnan kanssa, joka saa rahoituksensa
24165: Elinkeinoavun saajien määrä ei ole kovin suuri. KTM:n erilaisten rahoituskanavien kautta.
24166: Esimerkiksi vuonna 1983 sai noin 200 asiakasta,
24167: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24168: joista useimmat olivat vammaisia, elinkeinoapua
24169: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24170: yritystoiminnan käynnistämiseen. muksen,
24171: Elinkeinoavun enimmäismäärä on tällä hetkel-
24172: lä 30 000 mk, josta 10 000 mk on avustusta ja
24173: 20 000 mk lainaa. Vaikka laina onkin korotoma että hallitus ryhtyisi toimenpitemtn
24174: ja takaisinmaksuaika on viisi vuotta, on apu vajaakuntoisten elinkeinoavun markka-
24175: vaatimaton. Epävarmuutta avun saajalle tulee miiiirien korottamiseksi.
24176:
24177: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24178:
24179: Eeva Turunen Lea Sutinen Lea Kärhä
24180: Päivi Varpasuo Reino Karpola Jouko Tuovinen
24181: Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä
24182: 648 1985 vp.
24183:
24184: Toivomusaloite n:o 602
24185:
24186:
24187:
24188:
24189: Vainio ym.: Syöpäpotilaiden sairauskulujen saamisesta sairaus-
24190: vakuutuksen piiriin
24191:
24192:
24193: Eduskunnalle
24194:
24195: Sairausvakuutuslain puutteet ovat johtaneet keiden kustannuksista muodostavat syöpälääk-
24196: nurinkurisuuksiin syöpäsairaiden kulujen kor- keet noin 2 prosenttia.
24197: vauksissa. Myös kunnat ovat jo ottaneet erilaisia Kysymys yhteiskunnan osallistumisesta poti-
24198: kantoja syöpäpotilaiden kulujen korvauksissa. laan hoitokustannuksiin SMP:n mielestä on sekä
24199: Esimerkkinä voisi mainita, että jos sairastut syö- eettinen että käytännöllinen kysymys. Näitä
24200: pään Vantaalla, saat kaupungilta taloudellista asioita pohtiessa nousevat väkisin esille seuraavat
24201: tukea hoitokukuihin, jos sairasrut syöpään Hel- kysymykset ja kannanotot: Syöpäsairaudet kuulu-
24202: singissä, et saa kaupungilta ropoakaan - ellet vat vakavimpiin sairauksiin. Ilman hoitoa on
24203: mene sosiaalihuoltoon. prognoosi toivoton ja kuolema tulee suhteellisen
24204: Moni kunta varmasti tukisi syöpäpotilaitaan, lyhyessä ajassa. Hoidolla voidaan pelastaa 113,
24205: mutta lakiteknisesti se tuntuu olevan erittäin 113 saa lievitystä ja lisäaikaa. Hoidon inhimilli-
24206: vaikeaa. Esimerkkinä kuntien toiminnasta tässä- nen välttämättömyys on ilmeinen, kun otetaan
24207: kin Kurikan tilintarkastajat valittivat valtuuston huomioon edellä mainitut seikat. Kukaan potilas
24208: päätöksestä Vaasan lääninoikeuteen, joka yhtyi tai omainen ei jätä eikä hänen voida edellyttää
24209: valittajien kantaan. Lääninoikeuden mielestä syö- jättävän tarttumatta tähän oljenkorteen, maksoi
24210: päkulujen maksaminen ei kuulu kunnallislain mitä maksoi. Syöpäpotilaiden kohderyhmä on
24211: tarkoittamaan kunnan toimialaan. kuitenkin suhteellisen pieni SV:n kokonaiskus-
24212: Lakien ristiriitaisuus ja epävarmuus siitä, onko tannuksiin nähden, ja rahat ovat järjestettävissä
24213: kunnilla oikeutta korvata joitakin lääkkeitä tai sisäisin järjestelyin. Tasavertaisuuteen pitää pyr-
24214: hoitoja, on sekava. Pitäisi ehdottomasti valtioval- kiä ei vain pykälien vaan myös seurausten suh-
24215: lan puuttua asiaan ja valtiovallan toimesta korja- teen. Tällä hetkellä on kyllä SV-korvauksen epä-
24216: ta näin raskas virhe. oikeudenmukaisuus räikeintä juuri syöpäpotilai-
24217: Sytostaattihoito (solumyrkyt) kuuluu satapro- den kohdalla, koska sairauden vakavuus, potilaan
24218: senttisesti SV-palautuksen piiriin vain noin 6-7 pelko ja kärsimys ja hoidon pois jäämisen kohta-
24219: syöpälajin kohdalla, muiden (25-30) kohdalla lokkuus ovat erityisen suuret, samalla kun kus-
24220: annetaan vain tavanomainen 50 prosentin palau- tannukset ovat kaikista sairausryhmistä suurim-
24221: tus. Koska lääkkeet ovat niin kalliit, on tämä pia.
24222: 50 prosentin omavastuuosa useimmille potilaille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24223: melkein ylipääsemättömän kallista, noin 700- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24224: 2 000 markan summia on esitetty kuukaudessa muksen,
24225: kuluviksi.
24226: Syöpäpotilaita on tiettavasti elossa noin että" hallitus ryhtyisi toimzi"n syöpå·-
24227: 67 000. Näistä saa noin 113 ilmaislääkityksen potilaiden sairauskulujen ottamiseksi sai-
24228: SV :n piiristä. Loppuosan lääkekulut olisivat noin rausvakuutuksen piinin kokeiluna Lah-
24229: 25 miljoonaa markkaa vuodessa. Myytyjen lääk- dessa.
24230:
24231: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24232:
24233: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
24234: 1985 vp. 649
24235:
24236: Toivomusaloite n:o 603
24237:
24238:
24239:
24240:
24241: Vainio ym.: Invalidien Ja vammaisten suojatyöpaikkojen
24242: lisäämisestä
24243:
24244:
24245: Eduskunnalle
24246:
24247: Invalidit ja vammaiset tarvitsevat yhteiskunnan osallistua täysipainoisesti yhteiskuntamme raken-
24248: järjestämiä työpaikkoja. Näitä työpaikkoja ei tällä tamiseen. Kehittyneen yhteiskunnan omatunto
24249: hetkellä ole riittävästi. edellyttää myös tällaisten työpaikkojen riittävää
24250: Invaliidihuoltolain ja kehitysvammaisten huol- järjestämistä.
24251: tolain tarkoittamia suojatyöpaikkoja tarvittaisiin
24252: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24253: lähes joka kunnassa. Näiden molempien lakien
24254: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24255: mukaiset suojatyöpaikat tulisi järjestää joustavasti muksen,
24256: niin, että samassa työpaikassa työskentelevät ke-
24257: hitysvammaiset ja invalidit voisivat joustavasti
24258: osallistua työhön. että hallitus ryhtyisi toimiin invalidien
24259: Tällaisten työpaikkojen luominen on erityisen ja vammaisten suojatyöpazkkojen lisåä'mi-
24260: hyvää työllistämistä, kun vammaiset voivat näin seksi.
24261:
24262: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24263:
24264: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
24265:
24266:
24267:
24268:
24269: 82 4285002025
24270: 650 1985 vp.
24271:
24272: Toivomusaloite n:o 604
24273:
24274:
24275:
24276:
24277: Vainio ym.: Pienyrittäjän lomarahan turvaamisesta
24278:
24279:
24280: Eduskunnalle
24281:
24282: Koska pienyrittäjät ovat yhteiskunnan kannalta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
24283: erittäin tärkeitä työllistäjinä ja tuottajina, on vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24284: myös heidän asioitaan ajettava. Heidän vuosi-
24285: lomarahansa siitä huolimatta, että vain hyvin
24286: rajoitettu osa yrittäjistä on pienyrittäjien vuosi- että hallitus ryhtyisi kti'reellisiin toi-
24287: lomajärjestelmän piirissä, on joka vuosi loppunut menpiteisiin lomarahan saamisen turvaa-
24288: kesken ja monet ovat jääneet täysin ilman hyvin miseksi jokaiselle vuosilomajiirjestelmän
24289: ansaitsemaansa lomarahaa. pit"riin kuuluvalle pienyrittäjälle.
24290:
24291: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24292:
24293: Mikko Vainio Pentti Skön
24294: Jouko Skinnari Helvi Koskinen
24295: 1985 vp. 651
24296:
24297: Toivomusaloite n:o 605
24298:
24299:
24300:
24301:
24302: Vainio ym.: Työttömien nuorten työllistämisestä lehdesten, korttei-
24303: den ja luonnonheinän keruuta järjestämällä
24304:
24305:
24306: Eduskunnalle
24307:
24308: Maassamme on vuosikausia vallinnut suuri ja lehdesten, kortteiden ja luonnonheinän keruu-
24309: laajamittainen työttömyys, josta näyttää tulleen seen, josta täten saataisiin poroille talviravintoa.
24310: pysyvä ilmiö ainakin niin kauan, kuin kansan- Tähän luonnonravinnon keruuseen voitaisiin erit-
24311: rintamapuolueet ovat olleet hallitusvastuussa. täin hyvin käyttää mm. työttömiä opiskelijoita
24312: Kuitenkaan työttömyyttä ei tarvitsisi ylläpitää kesäiseen aikaan. Nykyinen nuoriso on luonto-
24313: maassamme, jos terveitä ja tehokkaita keinoja ystävällistä, haluaa mielellään olla luonnossa ja
24314: käytettäisiin sen lieventämiseksi ja poistamiseksi. suosii muutenkin ns. pehmeää teknologiaa.
24315: Suomen Maaseudun Puolue on vuosien mittaan Täten juuri kesällä tapahtuva luonnonravinnon
24316: esittänyt lukuisia ja yhä taas uusia keinoja työttö- keruu olisi mitä sopivinta työtä työttömille nuo-
24317: myyden poistamiseksi. SMP:n kansanedustajat rille.
24318: ovat saaneet laajoilla puhekierroksilla ja evästys- Kentällä ollaan toistuvasti sitä mieltä, nimit-
24319: matkoillaan sekä laajan henkilökohtaisen koske- täin poronhoitajien piirissä, että kesällä olisi
24320: tuksen kautta Suomen kansalta eri puolilta maata tehostettava lehdesten ja luonnonheinän sekä
24321: erittäin hyviä ja varteenotettavia uusia keinoja kortteiden keruuta porojen talviruokintaa varten
24322: työttömyyden poistamiseksi. Yksi tällainen työt- sekä siten tarjottava mielekästä ja terveellistä
24323: tömyyden poistamisen keino poronhoitoalueella kesätyötä erityisesti työttömille nuorille. Edus-
24324: Pohjois-Suomessa olisi se, että porojen talviruo- kunnan olisi vauhditettava tätä asiaa ja tehtävä
24325: kintaa varten järjestettäisiin luonnonrehun kerää- tältä osin lisäys budjettiin.
24326: minen työllisyysvaroilla. Juuri porotalouden pii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24327: ristä löytyisi työtä mm. kesätyöttömille nuorille. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24328: Kun porojen talvilaitumet ovat paljolti eri puolil- sen,
24329: la poronhoitoaluetta ehtyneet, on poromiesten
24330: täytynyt kesällä ryhtyä tekemään poroille heinää että hallitus ryhtyisi tozmzzn työttö-
24331: ja leikkaamaan lehdeksiä talvikauden sisäruokin- mien nuorten työllistämiseksi siten, että
24332: taa varten. heille järjestetään kesäisin yhdessä poro-
24333: Erityisesti eteläisellä poronhoitoalueella, mm. paliskuntien kanssa lehdesten, korttezden
24334: Oulun läänissä, on esitetty, että valtiovallan olisi ja muun luonnonheinän keruuta porojen
24335: käytettävä työttömyysvaroja kesällä tapahtuvaan talviravinnoksi.
24336:
24337: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24338:
24339: Mikko Vainio Pentti Skön
24340: 652 1985 vp.
24341:
24342: Toivomusaloite n:o 606
24343:
24344:
24345:
24346:
24347: Vainio ym.: Ns. Rinteen mallin mukaisen työllistämiskokeilun
24348: laajentamisesta Etelä-Hämeeseen
24349:
24350:
24351: Eduskunnalle
24352:
24353: Ns. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24354: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24355: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että muksen,
24356: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös
24357: valtiontaloudellisesti kannattavaa. Myös inhimil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ns.
24358: linen näkökulma vaatii erityisen huomion kiin- Rinteen mallin mukaisen työllistå'mis-
24359: nittämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen. kokeilun laajentamiseksi Etelä-Hämeen
24360: alueella.
24361:
24362: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24363:
24364: Mikko Vainio Jouko Skinnari Pentti Skön
24365: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
24366: 1985 vp. 653
24367:
24368: Toivomusaloite n:o 607
24369:
24370:
24371:
24372:
24373: Vainio ym.: Ylimääräisen eläkkeen maksamisesta ennenaikaiselle
24374: eläkkeelle siirtyjille
24375:
24376:
24377: Eduskunnalle
24378:
24379: Kaikki ovat sitä mieltä, että on mieletöntä maassamme erityisesti raskaassa työssä olleita aja-
24380: pitää nuorisoamme rappeuttavassa työn ja toi- tellen.
24381: meentulon puutteessa, mutta samanaikaisesti sai-
24382: raat ja vanhat joutuvat käymään pakkotyössä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24383: koska he eivät vielä ole saavuttaneet riittävää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24384: eläkeikää. Kaiken kukkuraksi tämän seurauksena sen,
24385: suurin osa eläkkeeseen oikeutetuista ei pääse
24386: koskaan nauttimaan eläkevuosista, vaikka ovat
24387: tätä varten säästäneet rahaa yhteiskunnan hal- että hallitus ryhtyisi toimzin ylimääräi-
24388: tuun vuodesta vuoteen. Nämäkin heidän rahansa sen eläkkeen maksamiseksi vapaaehtoises-
24389: uppoavat yhteiskunnan pohjattomaan pussiin. ti ennenaikaiselle eläkkeelle siirty;ille ja
24390: SMP:n mielestä on todella kiireellisesti toteu- ennen kaikkea raskaassa ja kuluttavassa
24391: tettava vapaaehtoinen eläkeikärajan alentaminen työssä olleille.
24392:
24393: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24394:
24395: Mikko Vainio Pentti Skön
24396: 654 1985 vp.
24397:
24398: Toivomusaloite n:o 608
24399:
24400:
24401:
24402:
24403: Vainio ym.: Ylimääräisen eläkkeen myöntämisestä rintamaveteraa-
24404: neille
24405:
24406:
24407: Eduskunnalle
24408:
24409: Moni sotiemme veteraani on kipeästä tarpeesta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24410: huolimatta vailla eläkettä tai eläke on liian pieni. miin ni'ttå'viin ylimäiiråisen eläkkeen
24411: Tämä on kiitos maamme itsenäisyyden ja vapau- myöntämiseksi sairauden ja muun tällai-
24412: den pelastajille. Sitä ei voida hyväksyä. sen syyn vuoksi sitä tarvitsevzlle sotavete-
24413: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- raanezlle.
24414: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24415:
24416: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24417:
24418: Mikko Vainio Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
24419: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
24420: 1985 vp. 655
24421:
24422: Toivomusaloite n:o 609
24423:
24424:
24425:
24426:
24427: Vainio ym.: Ylimääräisten varhaiseläkkeiden myöntämisestä koti-
24428: rintamalla työskennelleille
24429:
24430:
24431: Eduskunnalle
24432:
24433: Sotiemme aikana monet joutuivat raatamaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24434: kotirintamalla ylettömästi. Tämän seurauksena muksen,
24435: on terveys ja työkyky menetetty ennenaikaisesti.
24436: SMP katsoo, että tällaisille henkilöille olisi
24437: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24438: myönnettävä ylimääräinen eläke aikaisemmin.
24439: Paitsi, että tämä on inhimillisesti oikein, se miin ylimääräisten varhaiseläkkeiden
24440: edistäisi maassamme oikeudenmukaisesti välttä- myöntämiseksi sotiemme aikana kotirin-
24441: tamalla työskennelleiden, puutteellisissa
24442: mätöntä ostokykyä.
24443: oloissa elävien toimeentulon turvaami-
24444: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seksi.
24445:
24446: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24447:
24448: Mikko Vainio Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
24449: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
24450: 656 1985 vp.
24451:
24452: Toivomusaloite n:o 610
24453:
24454:
24455:
24456:
24457: Vainio ym.: Ylimääräisen eläkkeen maksamisesta asutus- ja jälleen-
24458: rakennustehtävissä työskennelleille
24459:
24460:
24461: Eduskunnalle
24462:
24463: Toisen maailmansodan jälkeen siirtoväen ja isänmaallisesta työstänsä, niin kuin on syrjitty ja
24464: rintamasotilaiden asutustehtävissä ja jälleenra- rangaistu sotiemme veteraaneja isänmaamme pe-
24465: kennustehtävissä työskennelleet ovat eläkeasioissa lastamisesta.
24466: joutuneet räikeän syrjinnän ja kohtuuttomuuden Asiantilaan olisi siis kiireellisesti saatava lopul-
24467: alaisiksi. Monikaan ei ole näistä raskaista työvuo- ta korjaus.
24468: sista saanut minkäänlaista eläkettä, ja vain har- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24469: voissa poikkeustapauksissa on näistä vuosista nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24470: myönnetty edes ylimääräistä eläkettä. sen,
24471: SMP ja allekirjoittaneet ovat monia eri teitä, ei
24472: vähiten eduskunnan kautta, yrittäneet saada asi- että hallitus ryhtyisi toimiin ylimääräi-
24473: aan korjausta aikaan. Mutta kylmyyden ja välin- sen elå"kkeen maksamiseksi toisen maatf-
24474: pitämättömyyden seinä on ollut vastassa. mansodan jälkeen siirtoväen ja rintama-
24475: Tuntuu aivan siltä, että elintärkeässä jälleenra- sottlaiden asutus- ja jälleenrakennusteh-
24476: kennustyössä mukana olleita rangaistaan tästä tävissä työskennelletlle.
24477:
24478: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24479:
24480: Mikko Vainio Pentti Skön
24481: 1985 vp. 657
24482:
24483: Toivomusaloite n:o 611
24484:
24485:
24486:
24487:
24488: Vihriälä ym.: Pientä eläkettä saavien rintamaveteraanien eläketur-
24489: van parantamisesta
24490:
24491:
24492: Eduskunnalle
24493:
24494: Rintamaveteraanien mahdollisuuksia siirtyä eläkkeen antamasta turvasta. Tämä veteraanien
24495: varhaiseläkkeelle on viime vuosina olennaisesti enemmistö kokee epäoikeudenmukaiseksi sen,
24496: parannettu kehittämällä rintamasotilaseläkejär- ettei heille millään tavalla lueta erityisesti hyväksi
24497: jestelmää sekä toteuttamalla vuodesta 1982 rinta- sotapalvelusvuosia eläketurvaa patantavana teki-
24498: maveteraanien varhaiseläkejärjestelmä, jota on jänä. Näiden rintamaveteraanien kannalta ei ny-
24499: sen jälkeen jo useaan kertaan parannettu ja kymuotoinen rintamalisä anna riittävää erityistur-
24500: tullaan edelleen parantamaan vuoden 1986 alus- vaa, vaikka rintamalisän katsottaisiinkin olevan
24501: ta. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä ole- riittävä sen veteraanien vähemmistön kannalta,
24502: vien rintamaveteraanien eläketurvaa on huomat- jolle muutenkin on järjestynyt hyvä virkaeläke-
24503: tavalla tavalla parantanut kansaneläkeuudistus, tai työeläketurva.
24504: kun se saattoi pienituloisen rintamaveteraanien Epäkohta voitaisiin korjata esimerkiksi maksa-
24505: enemmistön vihdoinkin vähimmäiseläketurvan malla pientä eläkettä saaville veteraaneille yli-
24506: piiriin. Näiden rintamaveteraanien erityiseläke- määräistä korotusta rintamalisään. Näin järjestet-
24507: etuuna on rintamalisä, jota maksetaan kaikille tynä kompensaatio voitaisiin ulottaa kattavasti
24508: yhtä suurena. kaikkiin veteraaneihin, joiden eläketurva on syys-
24509: Osa rintamaveteraaneista on saavuttanut tyy- tä tai toisesta jäänyt heikoksi.
24510: dyttävän tai hyvän työeläketurvan. Näin on voi-
24511: nut käydä esim. virkaeläkejärjestelmiin kuulu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24512: vien veteraanien kohdalla, jotka eräissä tapauksis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24513: sa ovat voineet saada lukea myös sotapalvelusvuo- muksen,
24514: tensa hyväkseen virkaeläkkeen suuruutta määrät-
24515: täessä. Myös yksityisen sektorin työeläkejärjestel- että hallitus antaisi pikaisesti eduskun-
24516: mistä osa veteraaneista on voinut saavuttaa tyy- nalle esityksen rintamalisäjärjestelmän
24517: dyttävän työeläketason. kehittämisestä" nzin, että kaikzlle pientä
24518: Rintamaveteraanien suurelle enemmistölle työ- kokonaiseläkettä saavzlle veteraanezlle
24519: eläketurva on kuitenkin jäänyt puutteelliseksi maksettaisiin ylimääräinen korotus rinta-
24520: niin, että heidän kokonaiseläketurvansa riippuu malisään sotapalvelusvuosien kompensaa-
24521: joko kokonaan tai enimmältä osaltaan kansan- tiona.
24522:
24523: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24524:
24525: Jukka Vihriälä Lea Sutinen Pentti Mäki-Hakola
24526: Aapo Saari Timo Kietäväinen Paavo Vesterinen
24527: Väinö Raudaskoski Riitta Uosukainen Boris Renlund
24528: Juhani Tuomaala Matti. Maijala Pirkko Ikonen
24529: Juho Koivisto Urho Pohto Impi Muroma
24530: Juhani Alaranta Seppo Pelttari
24531:
24532:
24533:
24534:
24535: 83 4285002025
24536: 658 1985 vp.
24537:
24538: Toivomusaloite n:o 612
24539:
24540:
24541:
24542:
24543: Vähäkangas ym.: Asumistuen kehittämisohjelman laatimisesta
24544:
24545:
24546: Eduskunnalle
24547:
24548: SKDL:n eduskuntaryhmä tähdentää, että osa- saattaminen tuen jälkeen 10 % :n tasolle lisäisi
24549: na asumiskustannusten alentamista on kehitettä- vuodessa valtion menoja 45-50 miljoonaa mark-
24550: vä asumistukea. Asuntoneuvosto on mm. toden- kaa. Pinta-ala- ja neliövuokranormin poistami-
24551: nut, että vähimmäistoimeentulotason mukaista nen taas maksaisi noin 40-50 miljoonaa mark-
24552: palkkaa saavan asumiskustannukset eivät saisi kaa.
24553: ylittää 10 prosenttia käytettävissä olevista tulois- Koska asumistuki kohdemuu muita asumisen
24554: ta. Kohtuullisen asumistasonormin mukaisessa tukimuotoja sosiaalisemmin, sen määrää tulisi
24555: asumisessa asumiskustannukset eivät saisi ylittää lisätä ja sitä tulisi painottaa muihin tukimuotoi-
24556: 20 prosenttia millään tulotasolla. Keskimäärin hin nähden. Tällöin asumismeno-osuuksia tulisi
24557: asumismenot ovat nykyään noin 15 prosenttia alentaa ja samalla laajentaa tuen saajien piiriä.
24558: asumistuen ja muiden tukimuotojen jälkeen.
24559: Välttämättömänä on pidettävä sitä, että asu-
24560: Noin neljännes yksinhuoltajista maksaa kuiten-
24561: mistuen kehittämiselle laaditaan toteutusaikatau-
24562: kin asumisestaan 20 prosenttia. Tuloviidenneksit-
24563: lu.
24564: täin tarkastellen asumistuen jälkeen I tuloviiden-
24565: nes maksoi asumismenoja 18,6 % ja korkein Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
24566: tuloviidennes 9 % tuloistaan. toivomuksen,
24567: Asumistuen myöntämiseen liittyy myös rajoi-
24568: tuksia, joita ei voi pitää perusteltuina. Hallinta- että hallitus valmistelisi asumistuen ke-
24569: muotorajoitusten (alivuokralaiset, asuntoloissa hittämisohjelman, jossa määriteltäisiin
24570: asuvat) ja ruokakuntarajoirusten poistaminen li- nykyzstä alemmat asumrsmeno-osuudet ja
24571: säisi valtion menoja vuodessa noin 30-45 mil- pozstettazsiin perusteettomat ruokakunta-
24572: joonaa markkaa. Pienituloisten asumismenojen rajoitukset ja hallintamuotorajoz"tukset.
24573:
24574: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
24575:
24576: Juhani Vähäkangas Lauha Männistö Sten Söderström
24577: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi
24578: Niilo Koskenniemi Esko Helle Vappu Säilynoja
24579: Arvo Kemppainen Pekka Leppänen Mikko Kuoppa
24580: Seppo Toiviainen Osmo Vepsäläinen
24581: 1985 vp. 659
24582:
24583: Toivomusaloite n:o 613
24584:
24585:
24586:
24587:
24588: Väänänen: Kotihoitoa antavien henkilöiden sosiaaliturvan järjestä-
24589: misestä
24590:
24591:
24592: Eduskunnalle
24593:
24594: Yhteiskunnassa lisääntyy vanhusten, vammais- Tämä epäkohta tulisi mahdollisimman pian
24595: ten ja lasten kotona tapahtuva hoito, jota yhteis- pyrkiä poistamaan.
24596: kunta tukee. Tuki on aiheellinen, koska näin
24597: voidaan laitoshoidon rinnalla järjestää hoidetta- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
24598: ville tilaisuus asua ja elää omassa, totutussa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24599: kotiympäristössä, mikä lisää asianomaisten viihty-
24600: vyyttä. Kotona tapahtuva hoito on yhteiskunnal- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24601: le erittäin edullista, huomattavasti edullisempaa menpiteisiin vanhuksia, vammaisia ja
24602: kuin hoitotyö laitoksissa. Epäkohta kuitenkin on, vastaavia ns. kotihoidon tuen puitteissa
24603: ettei kotona hoitotyötä tekevä henkilö voi arvok- haitavien henkzlöiden sosiaaliturvan jär-
24604: kaasta työstään saada riittävää sosiaaliturvaa. jestämiseksi.
24605:
24606: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
24607:
24608: Marjatta Väänänen
24609: 660 1985 vp.
24610:
24611: Toivomusaloite n:o 614
24612:
24613:
24614:
24615:
24616: Väänänen: Työvaltaisen teollisuuden ohjaamisesta Uudenmaan syr-
24617: jäalueiden kuntiin
24618:
24619:
24620: Eduskunnalle
24621:
24622: Uudenmaan pääkaupunkiseudun ja uusien viisi kuntaa maan 50 pienituloisimman kunnan
24623: teollistuvien kuntien ohessa läänissä on ns. van- joukossa.
24624: hoja teollisuuskuntia ja pieniä, maatalousvaltaisia Nämä Uudenmaan kunnat tarvitsevat kipeästi
24625: kuntia, joilla on suuria vaikeuksia elinkeinojen, valtiovallan toimenpiteitä asemansa parantami-
24626: väestön, kunnallistalouden sekä elintason suh- seksi.
24627: teen. Molemmat kuntatyypit kärsivät muuttotap- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
24628: pioista, yksipuolisesta elinkeinorakenteesta ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24629: väestörakenteesta sekä vähenevistä verotuloista.
24630: Näiden kuntien velkaantuneisuus esimerkiksi että' hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24631: pienten maatalouskuntien osalta on varsin suuri menpitezsiin työvaltazsen teollzsuuden
24632: ja käyttömenojen osuus usein jopa 16,5 penniä ohjaamzseksi työpaikkakadosta kärsivzin
24633: veroäyristä. Palvelut ovat vähäiset. Valtion teke- Uudenmaan syrjäalueitten kuntiin ja työ-
24634: mien tulonsiirtojen jälkeenkin Uudeltamaalta oli paikkatukikokeilun laajentamzseksi lää-
24635: nin piemin maatalouskuntti'n.
24636:
24637: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
24638:
24639: Marjatta Väänänen
24640: 1985 rd. 661
24641:
24642: Hemställningsmotion nr 615
24643:
24644:
24645:
24646:
24647: Zilliacus m.fl.: Om förenhetligande av systemet med arbetslöshets-
24648: ersättning
24649:
24650:
24651: Tili Riksdagen
24652:
24653: Vårt lands socialpolitiska experter har återkom- heltäckande och rättvist reformförslag tili arbets-
24654: mande försökt väcka diskussion kring problemet lösas ersättningssystem. Det verkar tvärtom som
24655: med personer som antingen faller emellan olika om just de som mest är i behov av hjälp genom
24656: sodalsystem eller av någon orsak helt utelämnas kommitteernas rekommendationer skulle hamna
24657: från socialskyddet. Samtidigt som vi kontinuer- i en ännu sämre situation, emedan de fackföre-
24658: ligt bygger ut och förstärker "varmans social- ningsanslutna arbetslösas intressen i alla sam-
24659: skydd'' blir en del människor helt utanför intres- manhang prioriteras. På detta sätt ökas klyftan
24660: sesfären. Tili denna människogrupp som s.a.s. mellan de fackanslutna och de icke fackanslutna,
24661: faller mellan samtliga system hör sådana arbets- vilket ju på intet sätt kan försvåras.
24662: lösa som av någon orsak inte åtnjuter en tillräck-
24663: lig grundtrygghet. Svårast är det för dem som Undertecknad har återkommande genom
24664: står utanför de statsunderstödda arbetslöshetskas- skriftliga spörsmål eller motioner försökt väcka
24665: sorna. Medlemmar i fackföreningar har ett betyd- såväl riksdagens som regeringens intresse för
24666: ligt bättre arbetslöshetsskydd än de som står problemet, men har icke lyckats däri.
24667: utanför. Ändå kan enligt de medborgerliga rät- Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
24668: tigheterna och friheterna ingen mot sin vilja dertecknade vördsamt att riksdagen ville hemstäl-
24669: tvingas ansluta sig tili någon arbetsmarknadsor- la,
24670: ganisation. Också unga arbetslösa, som ännu inte
24671: haft möjlighet att ansluta sig tili något förbund,
24672: har det ilia ställt. Kvinnor och män blir också att regeringen vidtar åtgärder för att
24673: ojämlikt behandlade - ofta p.g.a. deras civils- förnya och förenhetliga systemet med
24674: tånd - när det gäller arbetslöshetsunderstödets arbetslöshetsersättning så att alla arbets-
24675: olika former. lösa oberoende av fockanslutning, kön
24676: Kommitteer har försökt reda ut situationen, eller civzlstånd skall kunna åtnjuta en
24677: men de har inte lyckats ena sig omkring något tillräcklig social grundtrygghet.
24678:
24679: Helsingfors den 14 februari 1985
24680:
24681: Jutta Zilliacus Ole Norrback Håkan Nordman
24682: Gunnar Jansson Håkan Malm Henrik Westerlund
24683: 662 1985 vp.
24684:
24685: Toivomusaloite n:o 615 Suomennos
24686:
24687:
24688:
24689:
24690: Zilliacus ym.: Työttömyyskorvausjärjestelmän yhtenäistämisestä
24691:
24692:
24693: Eduskunnalle
24694:
24695: Maamme sosiaalipolitiikan asiantuntijat ovat yksimielisyyteen kattavasta ja oikeudenmukaises-
24696: toistuvasti yrittäneet saada aikaan kekustelua pul- ta työttömien korvausjärjestelmän uudistusehdo-
24697: masta, joka koskee joko kahden sosiaalijärjestel- tuksesta. Vaikuttaa päinvastoin siltä kuin juuri
24698: män väliin putoavia tai kokonaan sosiaaliturvan ne, jotka ovat eniten avun tarpeessa, joutuisivat
24699: ulkopuolelle jääviä henkilöitä. Samalla kun me komiteoiden suositusten perusteella vielä huo-
24700: jatkuvasti laajennamme ja vahvistamme ''joka- nompaan asemaan, koska ammattijärjestöihin
24701: miehen sosiaaliturvaa'' , jäävät eräät ihmiset ko- kuuluvien työttömien edut aina asetetaan ensi
24702: konaan etupiirin ulkopuolelle. Tähän ryhmään, sijalle. Tällä tavoin syvenee kuilu ammattijärjes-
24703: joka ts. putoaa kaikkien järjestelmien väliin, töön kuuluvien ja kuulumattomien välillä, mikä
24704: kuuluvat sellaiset työttömät, joilla jostakin syystä ei ole millään tavoin puolustettavissa.
24705: ei ole riittävää perusturvaa. Vaikeinta on niillä, Olemme toistuvasti yrittäneet kirjallisin kysy-
24706: jotka jäävät valtion tukemien työttömyyskassojen myksin tai aloittein kiinnittää sekä eduskunnan
24707: ulkopuolelle. Ammattijärjestöjen jäsenillä on että hallituksen huomiota tähän pulmaan siinä
24708: huomattavasti parempi työttömyysturva kuin ul- kuitenkaan onnistumatta.
24709: kopuolisilla. Kuitenkaan ei ketään voida heidän
24710: nauttimiensa kansalaisoikeuksien ja vapauden Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
24711: vuoksi pakottaa liittymään johonkin työmarkki- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24712: najärjestöön. Myös nuoret työttömät, joilla ei
24713: vielä ole ollut mahdollisuutta liittyä johonkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24714: liittoon, ovat vaikeuksissa. Naisia ja miehiä koh- työttömyyskorvausjärjestelmän uudista-
24715: dellaan myös eriarvoisesti - useasti heidän sivii- miseksi ja yhtenäistämiseksi siten, että
24716: lisäätynsä vuoksi - kun on kyse työttömyyskor- kaikki työttömät ammattijärjestösidon-
24717: vauksen eri muodoista. naisuuteen, sukupuoleen tai siviilisäätyyn
24718: Toimikunnat ovat yrittäneet selvittää tilannet- katsomatta tulisivat osallisiksi riittävästä
24719: ta, mutta ne eivät ole onnistuneet pääsemään sosiaalisesta perusturvallisuudesta.
24720:
24721: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
24722:
24723: Jutta Zilliacus Ole Norrback Håkan Nordman
24724: Gunnar Jansson Håkan Malm Henrik Westerlund
24725: 1985 vp. 663
24726:
24727: Toivomusaloite n:o 616
24728:
24729:
24730:
24731:
24732: Ahonen ym.: Valtionrautateiden liikennehenkilökunnan lisäämi-
24733: sestä
24734:
24735:
24736: Eduskunnalle
24737:
24738: Rautatielaitoksessa vallitsee varsinkin liiken- täsmentyisivät. Muutos ei myöskään aiheuttaisi
24739: teen piirissä toimivien osalta virkojen ja toimien lisäkustannuksia mutta supistaisi huomattavasti
24740: määrän sekä tehtävissä toimivien välillä ilmeinen turhia kirjaamis- ja laskentatoimintoja.
24741: epäsuhde. Todellisten tehtävässä toimivien ja
24742: budjetin palkkausperusteiden mukaisten perus- Edellä · olevan perusteella ehdotamme edus-
24743: palkkaisten virkojen ja toimien määrän tasapai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24744: nottaminen edellyttäisi mm. järjestelymestarei-
24745: den, konduktöörien, vaihde- ja junamiesten, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24746: autonkuljettajien, huoltomiesten ja sähköasenta- Valtionrautateiden virkarakenteen kehit-
24747: jien virkojen ja toimien lisäystä. Tilastollista tämiseksi todellisia toimenkuvia vastaa-
24748: säästöä voitaisiin saada aikaan mm. asemamies- vaksi siten, että perustettavaksi tulisi pe-
24749: ten ja tallimiesten toimien supistamisella. ruspalkkaisina virkoina JOO järjestelymes-
24750: Todellisten tehtävissä toimivien määrän ja va- tarin (A 14), 350 konduktöönn (A 10),
24751: kinaisten virkojen ja toimien määrän keskinäisel- 20 kuormausmestan·n (A 10), 35 asetin-
24752: lä suhteuttamisella saavutettaisiin useita merkit- laitemiehen (A 10), 600 junamiehen
24753: täviä etuja. Työntekijäin palvelussuhteen ehtoi- (A 6), 150 autonkuljettajan (A 7) ja 70
24754: hin liittyvät kysymykset selkeytyisivät ja tulkin- huoltomiehen virkaa, jollotn vastaavasti
24755: nan tarpeet vähenisivät samalla, kun palkkauk- voitaisiin mm. asemamiesten ja tallimies-
24756: seen liittyvät kysymykset yksinkertaistuisivat ja ten toimia vähentää.
24757:
24758: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
24759:
24760: Risto Ahonen Anna-Liisa Piipari Pentti Lahti-Nuuttila
24761: 664 1985 vp.
24762:
24763: Toivomusaloite n:o 617
24764:
24765:
24766:
24767:
24768: Alaranta ym.: Paavolan-Saarikosken alueen paikallisteiden perus-
24769: korjaamisesta Ruukissa
24770:
24771:
24772: Eduskunnalle
24773:
24774: Ruukin kunnassa on useita maantietä ja pai- Paavolan-Saarikosken alueen tiet ovat jääneet
24775: kallisteitä, jotka ovat kelirikkojen aikana läpipää- kunnostamatta, kun TVL on odottanut Paavo-
24776: semättömiä. Teiden huono kunto estää muun lan-Rantsilan-Temmeksen alueen tiejärjeste-
24777: muassa maatalousalueen elinkeinojen kehittymi- lyn perusselvityksen valmistumista.
24778: sen. Myös koululaiskuljetus on huonoilla teillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24779: kaikkina aikoina vaikeata. Tästä järkyttävänä esi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24780: merkkinä on Ruukin kunnassa joulun 1984 alla muksen,
24781: tapahtunut rekka-auton ja koululaisbussin yh-
24782: teentörmäys, jossa kuoli kolme pientä koululais- että" hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
24783: ta. Onnettomuus tapahtui kapealla tiellä Paavo- Ruukin kunnassa Paavolan-Saarikosken
24784: lan kirkonkylän ja Saarikosken kylän välillä. alueen patkallisteiden peruskorjaamiseksi
24785: mahdollisimman nopeasti.
24786:
24787: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24788:
24789: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Aarno von Bell
24790: 1985 vp. 665
24791:
24792: Toivomusaloite n:o 618
24793:
24794:
24795:
24796:
24797: Alaranta ym.: Tuomiojan-Pattijoen maantien peruskorjaamisesta
24798:
24799:
24800: Eduskunnalle
24801:
24802: Kun henkilöliikenne Raahen ja Tuomiojan Työssäkäynti tien vaikutusalueelta suuntautuu
24803: välisellä rautatieosuudella lakkasi, valtiovallan ta- Raaheen, mutta tien mutkaisuus ja heikkous
24804: holta annettiin lupauksia, että Tuomiojan-Pat- vaikeuttaa tuntuvasti työpaikkaliikennettä.
24805: tijoen maantie kunnostetaan nopeasti. Tien pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24806: ruskorjaus on ollut TVL:n toimenpidelistalla, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24807: mutta sitä on jatkuvasti siirretty, ja nyt kunnos- muksen,
24808: tuksen sanotaan siirtyneen kokonaan pois tämän
24809: vuosikymmenen ohjelmista. Koko alue on jää- että hallitus ryhtyisi kti'reellisiin toi-
24810: mässä liikennemottiin. menpiteisti'n Tuomiojan-Pattijoen maan-
24811: tien peruskorjaamiseksi.
24812:
24813: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24814:
24815: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
24816: Vappu Säilynoja Aarno von Bell
24817:
24818:
24819:
24820:
24821: 84 4285002025
24822: 666 1985 vp.
24823:
24824: Toivomusaloite n:o 619
24825:
24826:
24827:
24828:
24829: Almgren: Etelä-Karjalan pikajunayhteyksien parantamisesta
24830:
24831:
24832: Eduskunnalle
24833:
24834: Rautateiden merkitys Etelä-Karjalan ja Helsin- täin. Sekä Imatran suunnasta Helsinkiin että
24835: gin välisessä henkilöliikenteessä on jatkuvasti kas- Helsingin suunnasta Etelä-Karjalaan tulisi saada
24836: vanut. Rautateiden keskeinen asema pääkaupun- uusi express-junayhteys aamuisin siten, että juna
24837: kiin suuntautuvassa matkustamisessa edellyttää olisi perillä nykyisiä aamujunia ainakin tuntia
24838: myös sitä, että junat palvelevat kaikkia rauta- aikaisemmin. Maanantaiaamuisin ajettu junavuo-
24839: tieyhteyden piirissä olevia keskuspaikkoja Etelä- ro on osoittanut, että uusi aamujunavuoro olisi
24840: Karjalassa matkustustarpeita vastaavalla tavalla. hyvin tarpeellinen.
24841: Lappeenrannan ja Imatran sekä risteysasema Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
24842: Parikkalan ohella tärkeitä pysähdyspaikkoja ovat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24843: myös Taavetti, Joutseno, Simpele ja Saari. Näi-
24844: den osalta pikajunien palvelut ovat vielä puut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
24845: teellisia. Etelä-Karjalan pikajunayhteyksien paran-
24846: Helsingin ja Imatran välisiä pikajunayhteyksiä tamiseksi ja eräiden asutustaajamien saat-
24847: tulisi parantaa ainakin yhdellä lisävuorolla päivit- tamiseksi pikajunapalvelujen piiriin.
24848:
24849: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
24850:
24851: Esko Almgren
24852: 1985 vp. 667
24853:
24854: Toivomusaloite n:o 620
24855:
24856:
24857:
24858:
24859: Anttila: Valtatien n:o 3 peruskorjaamisesta
24860:
24861:
24862: Eduskunnalle
24863:
24864: Kanta-Häme sij_ait~ee maamme asutuksen ja neturvallisuusjärjestelyjä. Jotta valtatien n:o 3 pe-
24865: taloudellisen tolmtnnan painopistealueella. ruskorjaamiseen aiotussa aikataulussa päästäisiin,
24866: Kanta-Häme kytkeytyy keskeisesti valtakunnalli- tulee ensimmäisenä selvittää yhteistoiminnassa
24867: siin toimintoihin. Valtatie n:o 3 on valtakunnal- alueen väestön kanssa tien mahdolliset parhaat
24868: linen väylä, joka yhdistää useita talousalueita linjausvaihtoehdot.
24869: toisiinsa ja pääkaupunkiseutuun. Tien vaikutus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
24870: alueella sijaitsee 114 maan kaupungeista ja 113 eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24871: maamme väestöstä. Tämä valtatie on osoittautu-
24872: nut liikenteelle nykyisin todelliseksi pullonkau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24873: laksi. Hämeen tie- ja vesirakennuspiirissä teh- valtatien n:o 3 liikennevälityskyvyn pa-
24874: dään valtatien n:o 3 liikennevälityskyvyn paran- rantamiseksi tarvittavan rahoituksen hoi-
24875: tamiseksi suunnitelmia. Tänä vuonna valtatien tamiseksi siten, että hanke voidaan to-
24876: n:o 3 suunnalla toteutetaan kiireellisimpiä liiken- teuttaa 1990-luvun alkuun mennessä.
24877:
24878: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
24879:
24880: Sirkka-Liisa Anttila
24881: 668 1985 vp.
24882:
24883: Toivomusaloite n:o 621
24884:
24885:
24886:
24887:
24888: Anttila ym.: Maantien n:o 130 (Loppi-Uudenmaan punn raja)
24889: rakenteen parantamisesta
24890:
24891:
24892: Eduskunnalle
24893:
24894: Hämeen tiepunn rahoitusosuus koko maan Tämän tien peruskorjaus vähentäisi paineita
24895: tienpidon määrärahoista ei vastaa sitä liikenteen omalta osaltaan myös valtatieltä n:o 3.
24896: tasoa, joka piirin alueella on. Tästä johtuen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24897: piirin alueella jäädään vuosi vuodelta jälkeen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24898: siitä ohjelmasta, joka on laadittu toteutettavaksi muksen,
24899: ja jonka tienpito vaatisi.
24900: että hallitus ryhtyisi pikaistin toimen-
24901: Maantien n:o 130 (Loppi-Uudenmaan piirin piteisiin maantien n:o 130 (Loppi-
24902: raja) rakenteen parantaminen on kiireellinen Uudenmaan ptirin raja) rakenteen paran-
24903: syystä, että tiellä on erittäin vilkas liikenne. tamiseksi vuosina 1986-1987.
24904:
24905: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
24906:
24907: Sirkka-Liisa Anttila Esko Helle
24908: 1985 vp. 669
24909:
24910: Toivomusaloite n:o 622
24911:
24912:
24913:
24914:
24915: Anttila ym.: Maantien n:o 2813 (Jokioinen-Humppila) peruskor-
24916: jauksesta
24917:
24918:
24919: Eduskunnalle
24920:
24921: Maantien n:o 2813 (Jokioinen-Humppila) Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24922: perusparannus on toteutettu jo Humppilan puo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24923: leisesta päästä, josta ko. tietä on rakennettu lähes muksen,
24924: Jokioisten kunnan rajalle asti. Tiesuunnitelmat
24925: loppuosasta ovat valmistuneet. Kyseisen maan- että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimen-
24926: tien kunto on erittäin huono, tie on kuoppainen piteisiin maantien n:o 2813 (fokioinen-
24927: ja mutkainen. Koululaiset, jotka viitenä päivänä Humppzla) peruskorjaamiseksi tehtyjen
24928: viikossa matkustavat linja-autolla kouluun Jokioi- suunnitelmien mukaisesti vuosina 1986-
24929: siin ja Forssaan, kärsivät tilanteesta eniten. 1987.
24930:
24931: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
24932:
24933: Sirkka-Liisa Anttila Esko Helle
24934: 670 1985 vp.
24935:
24936: Toivomusaloite n:o 623
24937:
24938:
24939:
24940:
24941: Anttila ym.: Maantien n:o 2844 (Saviniemi-Perähuhta) peruskor-
24942: jauksesta
24943:
24944:
24945: Eduskunnalle
24946:
24947: Maantien n:o 2844 (Saviniemi-Perähuhta) nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24948: peruskorjaaminen ja rakentaminen tulee aloittaa sen,
24949: vuonna 1986. Tien pituus on 24,6 km ja se on
24950: vilkkaasti liikennöity tie, joka on suorin tieyhteys
24951: Riihimäeltä Urjalaan ja Punkalaitumelle. Nykyi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
24952: nen soratie on mutkainen ja kuoppainen. piteiszin maantien n:o 2844 (Savzniemi-
24953: Perähuhta) peruskorjaamiseksi vuosina
24954: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 1986-1988.
24955:
24956: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
24957:
24958: Sirkka-Liisa Anttila Esko Helle
24959: 1985 vp. 671
24960:
24961: Toivomusaloite n:o 624
24962:
24963:
24964:
24965:
24966: Anttila ym.: Forssan-Jokioisten maantien toteuttamisen kiirehti-
24967: misestä
24968:
24969:
24970: Eduskunnalle
24971:
24972: Jo pitemmän aikaa on suunniteltu ja tehty Forssan-Jokioisten maantien rakentaminen to-
24973: erilaisia linjausvaihtoehtoja Forssan ja Jokioisten teutuisi vasta 1980-luvun loppupuolella. Samassa
24974: välisen maantieyhteyden aikaansaamiseksi, jotta yhteydessä on muistettava, että Forssan kaupunki
24975: näin voitaisiin vähentää liikennekuormitusta val- on saanut teollisuuskyläoikeudet ja tämä teolli-
24976: tatieltä n:o 10. Tie- ja vesirakennuspiiri on suuskylä omalta osaltaan tulee lisäämään liiken-
24977: valmistellut linjausvaihtoehdot, joista Forssan nöintitarvetta.
24978: kaupungin päätöksentekoelimet ovat valinneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24979: oman vaihtoehtonsa. Forssan ja Jokioisten väli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24980: nen maantie palvelisi nimenomaan sekä työssä- muksen,
24981: käyntiliikennettä että alueen yritystoimintaa.
24982: Suunnitellun linjausvaihtoehdon välittömään lä- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
24983: heisyyteen sijoittuvat sekä Pilvenmäen teolli- piteisiin Forssan-jokioisten maantien ra-
24984: suusalue että Jokioisten kunnan ostama maa- kentamisen kiirehtimiseksi siten, ettå· ra-
24985: alue, jonka kunta on kaavoittamassa teollisuus- kentaminen voitaisiin aloittaa ja vuonna
24986: alueeksi. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan 1986.
24987:
24988: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
24989:
24990: Sirkka-Liisa Anttila Esko Helle
24991: 672 1985 vp.
24992:
24993: Toivomusaloite n:o 625
24994:
24995:
24996:
24997:
24998: Anttila ym.: Uuden rautatieasemarakennuksen rakentamisesta
24999: Viialan kuntaan
25000:
25001:
25002: Eduskunnalle
25003:
25004: Viialan rautatieasema tarvitsee kiistatta uudet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25005: toimitilat. Nykyinen asemarakennus on niin huo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25006: nokuntoinen, ettei sen korjaus ole taloudellisesti sen,
25007: järkevää. Tämä vanha asemarakennus on histo-
25008: riallisesti arvokas ja se tulisi säilyttää. Museoviras-
25009: ton saaminen mukaan kunnostaruiskustannuksiin että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
25010: olisi yksi vaihtoehto. Rautatieaseman rakentamis- Viialan rautatieasemalle ja poliisin päi-
25011: kysymyksessä Valtionrautatiet ovat ottaneet yh- vystyspisteelle tarvittavien ttlojen rakenta-
25012: teyttä Viialan kuntaan viime syksynä. Kunnassa miseksi yhteistyössä Viialan kunnan kans-
25013: on asetettu toimikunta asiaa valmistelemaan. sa sekä. ryhtyisi toimenpiteisiin Vtialan
25014: Rakennukseen on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen, arvokkaan asemarakennuksen
25015: myös poliisin päivystyspiste, tilat matkahuoliolle, suojelemiseksi ja kunnostamiseksi museo-
25016: taksille ja linja-autoasemalle. viraston toimesta.
25017:
25018: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
25019:
25020: Sirkka-Liisa Anttila Esko Helle
25021: 1985 vp. 673
25022:
25023: Toivomusaloite n:o 626
25024:
25025:
25026:
25027:
25028: Arranz ym.: Liljendalin-Myrskylän tien n:o 1671 perusparantami-
25029: sesta
25030:
25031:
25032: Eduskunnalle
25033:
25034: Liljendalin ja Myrskyiän välinen tie n:o 1671 vaarallinen iSOJen rekkojen, linja-autojen Ja
25035: on vilkkaasti liikennöity mutta erittäin huono- muun liikenteen käyttämä tie.
25036: kuntoinen. Jokakeväiset tulvat estävät tien käy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
25037: tön pitkäksikin ajaksi. Mickelspiltonista asukkai- vasti eduskunnan toivomuksen,
25038: den täytyy mennä Potlammen-Lapinjärven
25039: kautta, mikäli haluavat asioida Liljendalin kes- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimzi'n
25040: kustassa. Tie on mutkainen, huonokuntoinen ja tien n:o 1671 perusparannustöiden aloit-
25041: tamiseksi.
25042:
25043: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
25044:
25045: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
25046:
25047:
25048:
25049:
25050: 85 4285002025
25051: 674 1985 vp.
25052:
25053: Toivomusaloite n:o 627
25054:
25055:
25056:
25057:
25058: Arranz ym.: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Sammatin
25059: kirkolta Leikkiiän tienhaaraan
25060:
25061:
25062: Eduskunnalle
25063:
25064: Sammatin kirkonkylän läpi kulkeva tie on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
25065: vanha, mutkikas ja vilkkaasti liikennöity. Kirkon- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25066: kylällä asioivat ovat usein hengenvaarallisessa
25067: tilanteessa. Sammatin kunta on lunastanut jo että hallitus kzi'rehtisi kevyen lz'zkenteen
25068: maa-alueet tien viereltä kevyen liikenteen väylää väylän toteuttamista Sammatin kirkolta
25069: varten. Leikkiiiin tienhaaraan.
25070:
25071: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
25072:
25073: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
25074: 1985 vp. 675
25075:
25076: Toivomusaloite n:o 628
25077:
25078:
25079:
25080:
25081: Arranz ym.: Valtion osallistumisesta rakentamiskustannuksiin laa-
25082: jennettaessa metroa Espooseen päin
25083:
25084:
25085: Eduskunnalle
25086:
25087: Helsingin ja Espoon välinen julkinen liikenne Jotta kustannukset eivät rasittaisi pääkaupun-
25088: on tällä hetkellä kovin epätyydyttävästi järjestet- kiseudun kaupunkeja kohtuuttomasti, olisi val-
25089: ty. Pääkaupunkiseudun pahimpia liikenteellisiä tion tultava mukaan metron rakennuskustannuk-
25090: pullonkauloja on läntinen suunta. sun.
25091: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25092: Nykyisessä tilanteessa on välttämätöntä, että nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25093: Helsingin metroa laajennetaan niin pian kuin muksen,
25094: mahdollista länteen Espooseen saakka, mikä hel-
25095: pottaisi huomattavasti Länsiväylän liikennepai- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
25096: netta ja samalla hyvin hoidettuna liikennepalve- valtion osallistumiseksi metrorakentami-
25097: luna parantaisi espoolaisten matkustusmahdolli- sen kustannukszin laajennettaessa metro-
25098: suuksia Helsinkiin ja päinvastoin. verkostoa länsisuuntaan Espooseen.
25099:
25100: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
25101:
25102: Liisa Arranz Liisa Kulhia Helvi Koskinen
25103: 676 1985 vp.
25104:
25105: Toivomusaloite n:o 629
25106:
25107:
25108:
25109:
25110: Arranz ym.: Sijaisjärjestelmän perustamisesta Helsingin postipiiriin
25111: virkoja lisäämällä
25112:
25113:
25114: Eduskunnalle
25115:
25116: Koko postltOfmesta Helsingin postipiirillä on 9-10 tunnin ajan, 250 henkilöä 10-12 tunnin
25117: noin 55 % :n osuus. Helsingin postipiirissä pää- ajan sekä kaksi yli 12 tunnin ajan. Tulokset
25118: kaupunkiseudulla postimiesten poissaoloista 7,9 osoittivat myös sen, että pitkä työhönsidonnai-
25119: % korvattiin ylitöillä, kun vastaava luku muissa suus on erityisesti pääkaupunkiseudun ongelma.
25120: piireissä on 4,4 %. Eräillä pääkaupunkiseudun Laskelmien mukaan Helsingin postipiiri mak-
25121: postialueilla luku nousi jopa 20 % :iin. Esimer- soi vaihtuvuudesta ylimääräisiä menoja, tarkoit-
25122: kiksi teollisuudessa pyritään pitämään ylityöt alle taen tällä perehdyttämis- ja alkeiskoulutuksen
25123: 2 % :n, jonka jälkeen ylityön on arvioitu olevan sekä myös ns. tehottomuusajan eli työsuhteen
25124: taloudellisesti kannattamatonta. Toimimista il- alussa ja lopussa olevia kustannuksia, vuonna
25125: man sijaisia tai poissaolon korvaamista ylitöillä 1983 noin 5 miljoonaa markkaa. Näin ollen tulee
25126: voidaan yleensä sietää kyllä tilapäisesti, mutta luoda ja vakiinnuttaa pysyvästi sijaisjärjestelmä ja
25127: pitkään jatkuessaan ne aiheuttavat paineita hen- lisätä vakansseja. Sijaisten saatavuusongelman ai-
25128: kilöstölle ja heikentävät palvelutasoa. Samoin heuttamat häiriöt on poistettava ainakin pääosin.
25129: vaikuttaa viime käden sijaisilla korvaaminen sil- Pysyvän sijaisjärjestelmän aikaansaaminen myös
25130: loin, kun sijaiset vaihtuvat tiheään. Viime vuon- lisää huomattavasti palvelutehoa ja -tasoa.
25131: na koko postitoimen henkilöstön poistuma oli Postitoimen rationalisoinnilla aivan selvästi nyt
25132: 1 352, joista 512 henkilöä oli sijaisia. Tähän voitot revitään työntekijöiden selkänahasta alhai-
25133: lukuun pääsivät ainoastaan sijaiset, jotka olivat silla palkoilla ja huonoilla työaikajärjestelyillä.
25134: olleet postitoimen palveluksessa yli kolme kuu- Postin tuoton arvioidaan vuonna 1984 olevan
25135: kautta. Helsingin piirissä poistuma oli 768 henki- noin 40 miljoonaa markkaa.
25136: löä, joista sijaisia yli 51 %. Tarkemmin sanottu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
25137: na ja kiinteytettynä poistuma koko henkilöstön vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25138: osalta oli Helsingin postipiirissä viime vuonna
25139: 11,2 %, mutta sijaisten kohdalla vastaava luku että hallitus ryhtyisi kzi"reellisestz" toi-
25140: oli 73 %. miin, jotta Helsingin postipiiriin saadaan
25141: On osoitettu, että tutkimusajanjaksona touko- 570 sijaisvakanssia, joista 427 postimie-
25142: kuussa 1979 asiakaspalvelussa toimivista postivir- hille, 109 postivirkamiehille ja 34 auton-
25143: kamiehistä 961 oli sidottu työhönsä päivittäin kuljettajzlle.
25144:
25145: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
25146:
25147: Liisa Arranz Pentti Skön Pentti Kettunen
25148: 1985 vp. 677
25149:
25150: Toivomusaloite n:o 630
25151:
25152:
25153:
25154:
25155: Dromberg ym.: Tiemäärärahojen lisäämisestä Uudellamaalla
25156:
25157:
25158: Eduskunnalle
25159:
25160: Yleisimmät maan eri osien tiemäärärahojen Rasitus näkyy ja aivan selvästi pahoina urautumi-
25161: vertailuun käytetyt mittarit osoittavat Uuden- na teillä. Teiden paikkaoksilla ei ole pyritty
25162: maan tiemäärärahaosuuden huomattavan alhai- pitämään teitä edes kohtuullisessa ajokunnosssa,
25163: seksi. Uudenmaan valtakunnallinen asema, osuus vaan ollaan ajautumassa ajonopeuksien alentami-
25164: väestöstä ja työpaikoista, autojen määrä, tiestön seen. Liikenneturvallisuuden kannalta on ehdot-
25165: liikennemäärät, liikennesuoritteet ja teknillinen toman välttämätöntä, että tiet korjataan asian-
25166: kunto sekä katujen ja pientiestön ylläpidon ja mukaiseen kuntoon.
25167: kehittämisen vastuunjaon muuttaminen oikeu-
25168: denmukaisemmaksi edellyttävät Uudenmaan tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25169: määrärahaosuuden nostamista liikennesuorite- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25170: osuuden mukaiseksi noin 19 prosentiksi. Uuden-
25171: maan piirin osuus koko maan tiemäärärahoista
25172: on tiepiirin toimenpideohjelman mukaan vain 13 että hallitus osoittaisi liikennesuorittei-
25173: prosenttia. ta vastaavasti teiden rakentamis- ja kun-
25174: Uudenmaan päätiestö on kolme kertaa kuor- nostamismäärärahoja Uudenmaan tie- ja
25175: mitetumpaa kuin maan päätiestö keskimäärin. vesirakennuspiirille.
25176:
25177: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
25178:
25179: Kaarina Dromberg Lea Kärhä
25180: Jouni J. Särkijärvi Saara-Maria Paakkinen
25181: 678 1985 vp.
25182:
25183: Toivomusaloite n:o 631
25184:
25185:
25186:
25187:
25188: Dromberg ym.: Valtion osallistumisesta pääkaupunkiseudun jouk-
25189: koliikenteen rahoitukseen
25190:
25191:
25192: Eduskunnalle
25193:
25194: Pääkaupunkiseudun kuntien Helsingin, Es- pääkaupunkiseudun sisäistä liikennettä. Joukko-
25195: poon, Kauniaisten ja Vantaan joukkoliikenneyh- liikenneyhteistyön toteutuessa eivät nykyisten jär-
25196: teistyön valmistelu on ollut käynnissä useita vuo- jestelyehdotusten mukaan sähköjunaliikenteen
25197: sia. Yhteistyön käynnistämistä ja yhteisen lippu- menot tai tulot muuttuisi nykytilanteeseen ver-
25198: ja tariffijärjestelmän voimaan saattamista koskeva rattuna.
25199: esitys YTV-lain muuttamisesta on parhaillaan Joukkoliikenneyhteistyön voimaansaattaminen
25200: eduskuntakäsittelyssä. Yhteistyön käynnistymi- ja tähän liittyvän lippujärjestelmän käyttöönotto
25201: nen helpottaisi erityisesti työmatkaliikennettä ja lisäävät valtion verotuloja, koska työmatkaliiken-
25202: vähentäisi näin myös painetta liikenneväylien teen matkakustannusten verovähennysoikeus pie-
25203: rakentamiseen. nenee kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien sub-
25204: Nykyisistä joukkoliikenteen kuntakohtaisista ventoidessa lippujen hintoja.
25205: järjestelmistä yhteiseen järjestelyyn siirtymisen Valtion osallistuminen pääkaupunkiseudun
25206: yhtenä keskeisenä esteenä on rahoituksen järjes- joukkoliikenteen rahoitukseen on perusteltua,
25207: täminen. Pääkaupunkiseudun nykyisten joukko- kun otetaan huomioon myös valtion pääkaupun-
25208: liikennepalvelujen kustannukset ovat noin 950 kiseudulta keräämä runsas tieliikenteen erityisve-
25209: milj. mk. Yhteiseen lippujärjestelmään ja koko rojen ja veronluonteisten maksujen tuotto.
25210: seudun kattavaan sopimusliikenteeseen siirtymi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25211: nen tulisi kasvattamaan muilla kuin lipputuloilla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25212: katettavan osuuden 450-500 milj. markkaan sen,
25213: vuodessa.
25214: Valtio ei nykyisin osallistu joukkoliikenteen että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimen-
25215: rahoitukseen pääkaupunkiseudulla muuta kautta piteisiin valtion osallistumiseksi pääkau-
25216: kuin ylläpitämällä sähköjunaliikennettä, josta ai- punkiseudun joukkoliikenteen rahoituk-
25217: noastaan Martinlaakson radan liikenne on täysin seen.
25218:
25219: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
25220:
25221: Kaarina Dromberg Tarja Halonen Veikko Saarto
25222: Reino Paasilinna Pertti Salolainen
25223: 1985 vp. 679
25224:
25225: Toivomusaloite n:o 632
25226:
25227:
25228:
25229:
25230: Eklund ym.: Maantien n:o 3482 perusparantamisesta Vilppulassa
25231:
25232:
25233: Eduskunnalle
25234:
25235: TVL:n Hämeen punn toimenpideohjelmaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25236: vuosiksi 1984-89 sisältyy välttämättömänä ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25237: kiireellisenä hankkeena maantien n:o 3482 pe- muksen,
25238: rusparantaminen välillä Kolho-Haapamäki
25239: Vilppulan kunnassa. Kustannusarvio on 4,9 mil-
25240: joonaa markkaa ja töiden toteuttamisaika 1985-
25241: 86. että hallitus ryhtyisi toimzin maantien
25242: Valtion tulo- ja menoarvioesityksestä on ko. n:o 3482 perusparannustöiden aloittami-
25243: työkohde kuitenkin jäänyt pois yleisten töiden seksi välzllä Kolho-Haapamäki Vilppu-
25244: tekemisen käyttösuunnitelmasta. lan kunnassa.
25245:
25246: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
25247:
25248: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
25249: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
25250: 680 1985 vp.
25251:
25252: Toivomusaloite n:o 633
25253:
25254:
25255:
25256:
25257: Elo ym.: Valtatien n:o 2 parantamisesta välillä Tikkula-Tiilimäki
25258:
25259:
25260: Eduskunnalle
25261:
25262: Porin seudun tieverkosta puuttuu nykyisin val- vähentyminen. Uuden valtatieosuuden ja sen
25263: tatieyhteys Helsingin ja Turun suunnista Vaasan rinnalle jäävän nykyisen Mäntyluodontien liiken-
25264: suuntaan, minkä vuoksi kauttakulkuliikenne on nemäärien on arvioitu olevan vuonna 1990 Ruu-
25265: ohjattu katuverkon kautta. Ongelman poistami- tukuopan-Tiilimäen välillä yhtä suuret, noin
25266: seksi on aloitettu Porin läntisen ohikulkutien eli 8 600 autoa vuorokaudessa. Suunniteltujen tie-
25267: Länsitien rakentaminen Mäntyluodontien ja Vaa- järjestelyjen myötä syntyy Länsitiehen liittyvä
25268: santien välille. Tien valmistuttua vuonna 1986 eteläinen ohikulkutie, jolloin Porin kaupunkiseu-
25269: pääosa kaupungin ohittavasta liikenteestä siirtyy dun ulkoinen tieverkko on valmis keskeisiltä
25270: sille ja kaupungin eteläpuolisille valtatieosille osiltaan.
25271: Ruutukuopan ja Tiilimäen kiertoliittymien kaut- Rakennettavien yleisten teiden pituus on yh-
25272: ta. Näiden liittymien toimivuuden turvaamisek- teensä 5,0 km, katujen 1,3 km sekä kevyen
25273: si, valtatiejärjestelyjen yhtenäistämiseksi sekä liikenteen väylien 5,0 km. Hankkeen toteutta-
25274: kaupunki- ja valtatieliikenteen erottelemiseksi on miskustannukset on arvioitu 42,8 milj. markaksi.
25275: Turun tie- ja vesirakennuspiirissä laadittu tie- Porin kaupunginvaltuusto on 1.10.1984 antanut
25276: suunnitelma valtatien n:o 2 parantamiseksi välil- asiasta lausunnon TVL:n Turun piirille. Lausun-
25277: lä Tikkula-Tiilimäki. nossaan kaupunginvaltuusto on sitoutunut mm.
25278: Suunnitellut valtatien n:o 2 parantamistoi- tielain edellyttämällä tavalla osallistumaan kus-
25279: menpiteet nopeuttavat Porin pohjoispuolelle tannuksiin ja korvauksiin. Kaupunginvaltuuston
25280: suuntautuvaa ohikulkuliikennettä ja Meri-Porin 20.8.1984 hyväksymään Porin yleiskaavaan sisäl-
25281: yhteyksiä samalla mahdollistaen valtatiereitin tyvät myös tarpeelliset varaukset.
25282: suosimisen sekä hitaan kaupunkiliikenteen ja
25283: nopean valtatieliikenteen erottelun omille väylil- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
25284: leen Ruutukuopan ja Tiilimäen välille. Tämä on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25285: välttämätöntä mm. Porin syväsataman joustavan
25286: liikennöimisen varmistamiseksi. Syväsatama val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25287: mistuu syksyllä 1985. Valtatien n:o 2 parantamis- valtatien n:o 2 parantamisen turvaami-
25288: toimenpiteiden seurauksena on lisäksi mm. lii- seksi välillä Tikkula-Titlimäki siten, että
25289: kenneturvallisuuden lisääntyminen, kaupungin rakennustöihin voitaisiin ryhtyä vuonna
25290: katuverkon kuormituksen ja ympäristöhaittojen 1986 välittömästi Länsitien valmistuttua.
25291:
25292: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
25293:
25294: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
25295: 1985 vp. 681
25296:
25297: Toivomusaloite n:o 634
25298:
25299:
25300:
25301:
25302: Elo ym.: Laitakarin paikallistien jatkamisesta
25303:
25304:
25305: Eduskunnalle
25306:
25307: Laitakarin paikallistien (3,2 km) parantaminen mainittakoon Pirskerin merivartioasema, kalasta-
25308: ja päällystäminen on merkitty TVL:n toimenpi- jat ja puutavarakuljetukset.
25309: deohjelmaan vuosille 1985-1986 kustannusarvi- Luvian kunnanhallitus pitää erittäin tärkeänä,
25310: oltaan 390 000 markkaa. Laitakarin paikallistie että Laitakarin paikallistietä jatkettaisiin edellä
25311: päättyy n. 300 metriä ennen merenrantaa ja esitetyllä 300 metrin tieosuudella sekä siihen
25312: yleisessä käytössä olevaa laituria. Kyseinen tie- liittyvällä laiturilla. Tämän ehdotuksen hyväksy-
25313: osuus ja laituri ovat Luvian kunnan toimesta mistä puoltaa jo tienpidon tarkoituksenmukai-
25314: kunnossapidettyjä. Luvian kunta on v. 1983- suuskin.
25315: 1984 peruskorjannut em. yksityistien ja siihen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25316: liittyvän laiturin ja ne ovat paikallistietasoisessa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25317: kunnossa. Nyt kysymyksessä oleva Laitakarin pai-
25318: kallistie, sen jatke ja laituri ovat vilkkaassa ylei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
25319: sessä käytössä ja Luvian saaristoon ja saaristosta Laitakarin paikallistien jatkamiseksi 300
25320: tapahtuva liikenne tapahtuu suurelta osin ko. m:n osuudella sekä szihen lzittyvällä laitu-
25321: laiturin ja tien välityksellä. Eräinä käyttäjinä rzlla.
25322:
25323: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
25324:
25325: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
25326:
25327:
25328:
25329:
25330: 86 4285002025
25331: 682 1985 vp.
25332:
25333: Toivomusaloite n:o 635
25334:
25335:
25336:
25337:
25338: Hirvelä.: Määrärahasta valtatien n:o 4 perusparannustöiden aloitta-
25339: miseen välillä Jämsä-Kuhmoinen
25340:
25341:
25342: Eduskunnalle
25343:
25344: Yleiseurooppalainen valtatie, nk. Eurooppa 4, saasti matkailukapasiteettia, jonka käyttöaste ja
25345: on tieosuudeltaan Jämsä-Kuhmoinen erittäin sitä kautta menestyminen ovat ratkaisevasti yh-
25346: heikossa kunnossa. Eräiden arvioiden perusteella teydessä liikenneoloihin. Matkailukohteiden si-
25347: mainittu osuus määritellään koko Suomea halkai- joituspäätökset on suurelta osin tehty juuri lii-
25348: sevan tien heikoimmaksi osuudeksi. Tien vaaral- kenteellisin perustein. Myös maisemallisesti tie
25349: lisuutta, joka johtuu kapeudesta ja mutkaisuu- on merkittävä matkailun kannalta. Päijänteen
25350: desta sekä heikosta yleiskunnosta, osoittaa mm. länsipuolella, välittömästi tien vaikutusalueen
25351: se, että noin 12 viimeisen vuoden aikana on piirissä olevissa kunnissa asuu n. 50 000 asukasta.
25352: tapahtunut lukuisia liikenneonnettomuuksia, joi- Työllisyysnäkökulmasta hanke, jonka kustan-
25353: den seurauksena on yli 20 kuolanuhria sekä nusarvio on 19 milj. markkaa, on puolustettavis-
25354: lukuisia vaikeita loukkaantumisia. sa, sillä Jämsänkosken tehtaan uudisrakentamisen
25355: Valtatien n:o 4 parantaminen välillä Jämsä- päätyttyä ovat alueen kuorma-autoilijat jo kahte-
25356: Kuhmoinen on jo vuosikausia todettu välttämät- na talvena olleet erittäin vaikean työttömyyden
25357: tömäksi liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Ny- alaisia.
25358: kyisellään tie ei vastaa valtatielle asetettua tasoa.
25359: Tien perusparantamista edellyttää myös tieluo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
25360: kan säilyttäminen valtatienä sekä kansainvälisessä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25361: luokituksessa.
25362: Valtatietason yhteys on erittäin merkittävä ettå' hallitus ottaisi valtion vuoden
25363: Jämsänjokilaaksossa, Mäntässä, Säynätsalossa ja 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen aloi-
25364: Asikkalassa sijaitsevien puunjalostusteollisuuslai- tusmäärärahan käytettäväksi valtatien n:o
25365: tosten raskaiden kuljetusten vuoksi. Päijänteen 4 perusparantamiseen välillä Jämsä-
25366: länsipuolisiin kuntiin on rakennettu myös run- Kuhmoinen.
25367:
25368: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
25369:
25370: Inger Hirvelä
25371: 1985 vp. 683
25372:
25373:
25374: Toivomusaloite n:o 636
25375:
25376:
25377:
25378:
25379: Hirvelä: Määrärahasta maantien n:o 6031 parantamiseen välillä
25380: Heräkulma-Hämeen piirin raja
25381:
25382:
25383: Eduskunnalle
25384:
25385: Maantie n:o 6031 palvelee seudullista yhteyttä Jämsän maantiellä vuosittain 20 000 m 3 eli 500
25386: Jämsästä Halliin. Tien alku- ja loppupää on jo perävaunukuormaa. Tien perusparantamisen kus-
25387: perusparannettu, mutta välille jäävä osuus on tannusarvio on 4,12 milj. markkaa.
25388: erittäin mutkainen ja vaarallinen. Tietä käyttää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
25389: Hallissa sijaitseva puolustuslaitos päivittäin tava-
25390: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25391: rakuljetuksiin Jämsän asemalle. Varusmiehet ja
25392: varuskunnan henkilökunta käyttävät tietä asioi-
25393: miseen ja työmatkaliikenteeseen. Valmetin lento- että hallitus ottaisi valtion vuoden
25394: konetehdas ja Yhtyneet Paperitehtaat käyttävät 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen aloi-
25395: tietä kalusto- ja puutavarakuljetuksiin. Yhtyneet tusmäärärahan tien n:o 6031 perusparan-
25396: Paperitehtaat Oy:llä on puutavara-ajoa Hallin- tamiseksi.
25397:
25398: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
25399:
25400: Inger Hirvelä
25401: 684 1985 vp.
25402:
25403: Toivomusaloite n:o 637
25404:
25405:
25406:
25407:
25408: Holvitie ym.: Ns. transpoint-kuljetusjärjestelmän haittojen estämi-
25409: sestä
25410:
25411:
25412: Eduskunnalle
25413:
25414: VR:n ja Oy Pohjolan Liikenne Ab:n yhteistyö- Edellä mainitun perusteella olisi syytä tutkia,
25415: nä kehitetty transpoint-kuljetusjärjestelmä otet- millä keinoin transpoint-kuljetusjärjestelmässä
25416: tiin käyttöön 1. tammikuuta 1985. Järjestelmän saavutetaan em. rahtietu vai sisällytetäänkö alihin-
25417: tavoitteena on lisätä transpoint-yritysten markki- noittelusta mahdollisesti aiheutuvat tappiot VR:n
25418: naosuutta Suomen tavarakuljetuksissa. miljardin markan vuosialijäämään.
25419: Transpoint-kuljetusjärjestelmän hinnoittelu Mikäli Valtionrautatiet ja Pohjolan Liikenne
25420: antaa aiheen olettaa, että valtio on lähtenyt tulevat lähitulevaisuudessa lisäämään kuljetuksi-
25421: kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa tavaralii- aan ja kalustoaan "halpamyynnin" ja mainon-
25422: kenteen markkinaosuuksista '' piilosu bventoiduil- nan tuloksena aikana, jolloin ammattimaisessa
25423: la'' hinnoilla, joihin kannattavuusperiaatteella kuorma-autoliikenteessä on huomattava määrä
25424: toimivilla yrityksillä ei ole mitään mahdollisuutta ylikapasiteettia, on kilpailutilanne sairas.
25425: vastata.
25426: Rautatiehallituksen liikenneosaston kappaleta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25427: varajohtaja P. J. Kopperin mukaan transpoint- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25428: kuljetusjärjestelmän tariffitaso on määritelty sel- sen,
25429: laiseksi, että se kaikissa painoluokissa jää alle
25430: tavaralinjaliikenteen taksan. Tämän lisäksi trans- että hallitus ryhtyisi toimiin estääkseen
25431: point-kuljetusjärjestelmään liittyy rahtiluotto, transpoint-ku/jetusjärjestelmän kaltaisen
25432: joka merkitsee asiakkaille keskimäärin yhden kilpazlutzfanteen valtion ja yksityisen lii-
25433: kuukauden pituista maksuaikaa. kenteen vå"lzJki.
25434:
25435: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
25436:
25437: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo
25438: 1985 vp. 685
25439:
25440: Toivomusaloite n:o 638
25441:
25442:
25443:
25444:
25445: Ikonen ym.: Haja-asutusalueiden tieverkon kunnostamisesta
25446:
25447:
25448: Eduskunnalle
25449:
25450: Maamme tiestön kunto on viime vuosina mel- hentynyt eikä näin ollen ole riittänyt tiestön
25451: koisesti rapistunut. Etenkin paikallistiet ja maan- kunnosta huolehtimiseen.
25452: tiet sorapintaisina vaatisivat huomattavasti ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25453: kyistä enemmän huomiota kunnossapitoon. Nä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25454: mä tiet sijaitsevat pääosin maaseudulla, jossa sen,
25455: liikennetiheys on vähäisempi kuin kanta- ja val-
25456: tateillä. Paikallis- ja maantiet ovat kuitenkin että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
25457: maaseudulla asuville tärkeitä ja muodostavat ai- pazkallisteiden ja maanteiden kunnossa-
25458: noan liikenneverkon jokapäiväiselle toiminnalle. pidon kohentamiseksi, että haja-asutus-
25459: Tiemestaripiirien kalusto on viime vuosina vä- aluezlle elintärkeät yhteydet voitaisiin
25460: taata ainakin nykytasoisina.
25461:
25462: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
25463:
25464: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Helena Pesola
25465: Väinö Raudaskoski Tytti Isohookana-Asunmaa Einari Nieminen
25466: 686 1985 vp.
25467:
25468: Toivomusaloite n:o 639
25469:
25470:
25471:
25472:
25473: Ikonen ym.: Maantien n:o 652 (Kivijärvi-Möttönen) peruskorjaa-
25474: misesta
25475:
25476:
25477: Eduskunnalle
25478:
25479: Maantie n:o 652 (Kivijärvi-Möttönen) on myös tärkeä matkailuelinkeinon kannalta,
25480: Kivijärven ja Perhon kunnissa muodostaa tärkeän sillä tien varrella sijaitsevat Koirajärven urheilu-
25481: seudullisen yhteyden Kivijärven ja Perhon kunta- kalastusalue sekä Salamaperän luonnonpuisto ja
25482: keskuksissa. Tie on heikkokuntoinen ja keväisin Salamajärven kansallispuisto.
25483: ja syksyisin kelirikon pahasti vaivaama. Kivijär-
25484: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25485: ven kunnan alueella tien vatrella sijaitsevat lähi-
25486: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25487: palveluksista ala-asteen koulu ja kauppa. Kylien
25488: sen,
25489: kehittäminen alueella riippuu ratkaisevasti lii-
25490: kenneolosuhteista.
25491: Paikallinen teollisuus käyttää maantietä kulje- että hallitus ryhtyisi toimenpttetszzn
25492: tusväylänä satamiin. Teollisuuden raaka-aineita maantien n:o 652 (Kivijärvi-Möttönen)
25493: kuljetetaan runsaasti tien vaikutusalueelta. Tie peruskorjaamiseksi.
25494:
25495: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
25496:
25497: Pirkko Ikonen Helena Pesola Heimo Linna
25498: 1985 vp. 687
25499:
25500: Toivomusaloite n:o 640
25501:
25502:
25503:
25504:
25505: Ikonen ym.: Valtionrautateiden opiskelijalippujen myöntämisperus-
25506: teiden väljenrämisestä
25507:
25508:
25509: Eduskunnalle
25510:
25511: Opiskelijat muodostavat yhden heikoimmin VR:n matkustajamääriä ja siten toisivat myös
25512: toimeentulevista ryhmistä Suomessa. VR antaa tuloa VR:lle, joten kysymyksessä ei ole pelkkä
25513: opiskelijoille alennuksen koti- ja opiskelupaikka- kustannuserä. Kyseinen uudistus parantaisi jon-
25514: kunnan väliselle, yli 75 kilometrin matkalle. kin verran opiskelijoiden heikkoa taloudellista
25515: Nykyisessä alennuslippukäytännössä on opiskeli- tilannetta.
25516: joiden kannalta puutteita. Lippuja ei myydä Edellä kerrottuun viitaten ehdotamme kun-
25517: kesäaikana eikä muille kuin koti- ja opiskelupaik- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25518: kakunnan välisille matkoille. Opiskelijalippukäy- muksen,
25519: täntöä tulisikin laajentaa koskemaan kaikkia
25520: VR:n matkoja sekä tehdä alennus ympärivuoti- että hallitus ryhtyisi toimenprtetsun
25521: seksi. Esimerkiksi eläkeläisillä on oikeus alennus- uudistamalla opiskelijoiden opprlaslippu-
25522: lippuun kaikilla reiteillä arkipäivinä. Laajenta- käytäntöä koskemaan VR:n kaikkia mat-
25523: malla nykyistä käytäntöä opiskelijat lisäisivät koja ympärivuotisesti.
25524:
25525: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
25526:
25527: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Mauri Pekkarinen
25528: Helena Pesola Sirkka-Liisa Anttila Tytti Isohookana-Asunmaa
25529: Pekka Leppänen
25530: 688 1985 vp.
25531:
25532: Toivomusaloite n:o 641
25533:
25534:
25535:
25536:
25537: Impiö: Määrärahasta Lapin tie- Ja vesirakennuspiirin käyttöön
25538:
25539:
25540: Eduskunnalle
25541:
25542: Vuonna 1960 vallitsi valtakunnassa tilanne, kunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että
25543: missä tienkäytöstä perityt verot ja maksut vastasi- valtakunnan päätiestön rakenteellinen kunto ja
25544: vat niitä määrärahoja, joita käytettiin tien raken- liikenteellinen palvelutaso ovat nopeasti heikke-
25545: tamiseen ja kunnossapitoon. Tämä kustannusvas- nemässä. Eräiltä osin parantamistoimenpiteitä on
25546: taavuusperiaate on 25 vuoden aikana jatkuvasti ja jo siinä määrin lykätty, että tilanteesta aiheutuu
25547: oleellisesti muuttunut. Vuosia sitten perittiin merkittäviä liikennetaloudellisia haittoja sekä
25548: tienkäytöstä veroja ja maksuja enemmän kuin turvallisuusriskien nousua. Valiokunta edellyttää,
25549: kaksi kertaa se määrä, mikä sijoitettiin valtion että hallitus pikaisesti ryhtyy toimenpiteisiin pää-
25550: toimesta teiden rakentamiseen ja kunnossapi- tiestön liikenteenvälityskyvyn ja rakenteellisen
25551: toon. Verovaroja on katsottu hallituksen toimesta kunnon saattamiseksi sen liikennepoliittisen mer-
25552: voitavan käyttää muuallekin kuin vain tien yllä- kityksen mukaiseen tasoon. Koska myös muun
25553: pitoon. Tämä on tullut toistuvasti esille mm. tieverkon kunnossa on runsaasti puutteita, valio-
25554: eduskuntakyselyissä ja niihin annetuissa vastauk- kunta edellyttää, että päätieverkon ongelmien
25555: sissa. Vuosi vuodelta on havaittu se, miten tei- poistamiseksi lisätään tieinvestointien kokonaisra-
25556: den, myös pääteiden kunto on heikentynyt. hoitusta lähivuosina huomattavasti, jolloin myös
25557: Vastaavana ajankohtana on maansiirtokoneiden alempiasteisen tieverkon kehittäminen voidaan
25558: ja kuorma-autojen työllisyys heikentynyt siltä edelleen turvata.''
25559: osalta, mikä liittyy tien rakentamiseen. Kuorma- Pikainen silmäys vuoden 1985 tulo- ja menoar-
25560: autoalan yrittäjien työttömyysprosentit ovat liik- vioon osoittaa, miten eduskunnan vaatimus tie-
25561: kuneet aika ajoin mm. Lapin läänin alueella määrärahojen huomattavasta korottamisesta on
25562: 50-60 prosentin paikkeilla. Äärimmäinen sil- paikallaan. Liikenneministeriön hallinnonalalla
25563: miini osunut prosenttimäärä on 3. 7.1984 Kolarin kaikkein keskeisimmät tulot muodostuvat kol-
25564: kuorma-autoilijat ry:n Kolarin kunnanhallituk- mesta verosta: polttoainevero lähes 4,2 miljardia,
25565: selle osoittamassa kirjeessä. Siinä sanotaan, että auto- ja moottoripyörävero 2,9 miljardia ja moot-
25566: Kolarin kunnan kuorma-autoilijoista kirjeen kir- toriajoneuvovero 470 miljoonaa markkaa eli yh-
25567: joittamisen hetkellä on työttömänä 97 prosenttia. teensä yli 7,5 miljardia markkaa. Pääluokan me-
25568: Kirjeessä jatketaan: "Julkistettujen työohjelmien noista teiden keskeiset menoerät ovat: yleisten
25569: mukaan Kolarin kuntaan ei ole näkyvissä työlli- teiden kunnossapito 1,4 miljardia, yleisten tei-
25570: syyttä parantavia työkohteita, jotka olisivat den tekeminen vajaat 1, 3 miljardia markkaa.
25571: edesauttamassa kuorma-autoilijoiden vaikeaa Yhteensä nämä päämenot ovat noin 2, 7 miljar-
25572: työllisyyttä.'' Samanaikaisesti Kolarin kunnan dia markkaa. Eduskunnan valtiovarainvalio-
25573: osalta voidaan kertoa, miten Rautaruukki Oy ja kunnasta lähteneelle kannanotolle on ollut ole-
25574: Partek Oy, pitäjän suurimmat työnantajat, ovat massa täysi syy.
25575: vähentämässä työntekijöitään. Vaikka esimerkki
25576: Lapin osaltakin on äärimmäinen, on se suuntaa Määrärahat teiden rakentamiseen ja kunnossa-
25577: antava ja äärimmäisen huolestuttava. pitoon ovat pienentyneet. Etelä-Suomessa syyte-
25578: tään Pohjois-Suomea siitä, että kaikki määrärahat
25579: Eduskunta on ensimmäistä kertaa vuosikym- käytetään siellä. Pohjois-Suomessa ja Lapissa syy-
25580: meniin ottanut valtiovarainvaliokunnan mietin- tös on päinvastainen, että Etelä-Suomi vie entistä
25581: nössä vuoden 1985 tulo- ja menoarviota käsitel- suuremman osan tien rakentamisen rahoista.
25582: lessään niin pitkälle menevän kannanoton kuin Asia ei korjaannu, ellei koko totuus tule esille,
25583: nyt on tapahtunut. Liikenneministeriön hallin- eli tieltä perityt verot ja maksut on käytettävä
25584: nonalan kohdalla (31.24 tiet) lausutaan: "Valio- teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. Kysy-
25585: 1985 vp. - TA n:o 641 689
25586:
25587: mys ei ole vain työstä ja yrittäjien toimeentulosta ettå. hallitus ottaisi valtion vuoden
25588: vaan myös liikenneverkoston kohtalokkaasta rap- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen Lapin
25589: peutumisesta ja erittäin merkittävästä liikenne- tie- ja vesirakennuspiirin käyttöön edus-
25590: turvallisuuden riskistä. kunnan kannanoton mukaisesti nykyistä
25591: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen huomattavasti suuremman määrärahan.
25592: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25593:
25594: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
25595:
25596: Lauri Impiö
25597:
25598:
25599:
25600:
25601: 87 4285002025
25602: 690 1985 vp.
25603:
25604: Toivomusaloite n:o 642
25605:
25606:
25607:
25608:
25609: Impiö: Työllisyysvarojen sijoittamisesta matkailullisesti merkittävien
25610: tieosuuksien rakentamiseen ja peruskorjaukseen Lapissa
25611:
25612:
25613: Eduskunnalle
25614:
25615: Valtioneuvosto on tehnyt 24.5.1984 merkittä- taholta vuonna 1984 esitetaan valtatien n:o 5
25616: vän periaatepäätöksen Lapin työllisyystilanteen tieluokan alentamista kantatieksi välillä
25617: parantamiseksi. Valtion vuoden 1985 työ- ja Kemijärvi-Sodankylä. Eduskunnan edellä mai-
25618: työllisyysohjelman valmistelu ei ole täyttänyt nii- nittu kannanotto edellyttää sitä, että päätiever-
25619: tä toiveita, joita mainittuun periaatepäätökseen kossa ei määrärahoja sillä tavalla supisteta, koska
25620: Lapissa asetettiin. Näyttää siltä, että työvoima- se johtaa edellä mainittuun huopaamiseen ja
25621: vahvuudet tulevat putoamaan edellisvuosien ta- soutamiseen.
25622: solta. Työ- ja työllisyysohjelma olisi painotettava
25623: siten, että ohjelmalla olisi selvästi alueellisia Lapin matkailun kehittämisen kannalta on
25624: työttömyyseroja tasaava vaikutus. aivan ensiarvoista se, että myös alempiasteisen
25625: Erityisen merkittävänä Lapin alueella on koet- tieverkon kehittäminen jatkuu, kuten eduskunta
25626: budjettivastauksessaan edellyttää. Matkailun kan-
25627: tu tiemäärärahojen jatkuva suhteellinen vähene-
25628: minen. Kun eduskunta on ottanut kantaa vuo- nalta on viime aikoina kehitetty sekä Kittilän että
25629: den 1985 tulo- ja menoarviovastauksessaan, on se Kolarin matkailupisteitä. Onpa jonkinasteinen
25630: sisällöltään samanlaatuinen, mitä Lapissa on jo lentoyhteyskin Kittilän lentokentälle saatu ai-
25631: vuosien ajan edellytetty. Eduskunta edellyttää kaan. Kittilän-Ylläsjärven välinen tieyhteys ly-
25632: pääluokan 31 luvussa 24 tiet seuraavaa: ''Valio- hentää oleellisesti matkaa Yllästunturin hiihto-
25633: kunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että keskuksesta Kittilän kentälle. Itä-Lapissa vastaa-
25634: valtakunnan päätiestön rakenteellinen kunto ja vasti Sallan matkailualan yrittäjät ovat suoritta-
25635: liikenteellinen palvelutaso ovat nopeasti heikke- neet merkittäviä investointeja. Olisi lyhytnäköistä
25636: nemässä. Eräiltä osin parantamistoimenpiteitä on jättää Sallan ja Kuusamon tieyhteys saattamatta
25637: siinä määrin lykätty, että tilanteesta aiheutuu ajantasalle tien pohjoispään osalta. Viime vuosi-
25638: merkittäviä liikennetaloudellisia haittoja sekä na on Aavasaksan ja lso-Syötteen matkailukes-
25639: kuksia kehitetty tiestön jäädessa ympärillä luvat-
25640: turvallisuusriskien nousua. Valiokunta edellyttää,
25641: että hallitus pikaisesti ryhtyy toimenpiteisiin pää- toman huonoon kuntoon. Aavasaksan ja Kanto-
25642: maanpään välinen tie on päässyt mukaan valtion
25643: tiestön liikenteenvälityskyvyn ja rakenteellisen
25644: kunnon saattamiseksi sen liikennepoliittisen mer- rahoitussuunnitelmiin, mutta täysin riittämättö-
25645: kityksen mukaiseen tasoon. Koska myös muun mällä vauhdilla.
25646: tieverkon kunnossa on runsaasti puutteita, valio-
25647: Matkailun kannalta merkittävää uutta tieyh-
25648: kunta edellyttää, että päätieverkon ongelmien
25649: teyttä välillä Kajaani-Rovaniemi on markkinoi-
25650: poistamiseksi lisätään tieinvestointien kokonaisra-
25651: tu ilman, että matkailukeskus Iso-Syöte olisi
25652: hoitusta lähivuosina huomattavasti, jolloin myös
25653: riittävän hyvin kunnollisten tieyhteyksien ulottu-
25654: alempiasteisen tieverkon kehittäminen voidaan
25655: villa. Sen vuoksi Ranuan ja Pudasjärven kuntien
25656: edelleen turvata.''
25657: välillä Kuhan-Rytingin tieosuus on sekä matkai-
25658: Vain muutama vuosi sitten tie- ja vesiraken- lun että työllisyyden kannalta ensiarvoinen työ-
25659: nushallitus teki merkittävän myönteisen ratkai- kohde. Kuorma-autoilijoiden työllisyystilanne
25660: sun valtatien n:o 5 osalta. Valtatietä päätettiin niin Ylitornion kuin Ranuan kunnissa on kiistat-
25661: jatkaa Kemijärveltä Pelkosenniemen kautta So- ta läänin heikoimpiin kuuluva.
25662: dankylään. Pienyritystoiminta ja matkailu ovat
25663: pyrkineet hyödyntämään tätä tulevaisuuden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
25664: suunnitelmaa. On vaikea ymmärtää, että samalta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25665: 1985 vp. - TA n:o 642 691
25666:
25667: että hallitus periaatepäätöksensä Kittzlä- Ylläsjärvz~ Salla-Kuusamo (tien
25668: 24.5.1984 mukaisesti varaisi riittävästi pohjoispää), Kemijärvi-Sodankylä (val-
25669: työllisyysvaroja mm. matkazlullisesti mer- tatz'en n:o 5 osana säzlyttäen), Aava-
25670: kittävien tieosuuksien rakentamiseen ja saksa-Kantomaanpää ja Kuha-Rytinki.
25671: peruskorjaamiseen Lapissa seuraavasti:
25672:
25673: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
25674:
25675: Lauri Impiö
25676: 692 1985 vp.
25677:
25678: Toivomusaloite n:o 643
25679:
25680:
25681:
25682:
25683: Impiö: Työllisyysvarojen osoittamisesta Mutkavaaran paikallistien
25684: sillan rakentamiseksi Savukoskella
25685:
25686:
25687: Eduskunnalle
25688:
25689: Vastatessaan eduskuntakyselyyni n:o 478/1984 tyottomyysaste on viimeisten kolmen vuoden
25690: vp. liikenneministeri Matti Luttinen toteaa mm. aikana ollut keskimäärin noin 16 prosenttia.
25691: seuraavaa: ''Savukosken lossin tilalle on myös Lapin tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon toi-
25692: suunniteltu siltaa Mutkavaaran (Mukkavaaran) menpideohjelmassa vuosille 1984-1990 esitetyt
25693: paikallistielle. Tien osalta suunnitelmat ovat tie- tie- ym. hankkeet Savukosken kunnassa eivät
25694: lain mukaisessa käsittelyssä. Sillan vesioikeuskä- sisällä Savukosken sillan toteuttamisajankohtaa.
25695: sittely on kesken. Siltasuunnitelmia arvioidaan Kunta on kuitenkin asettanut Hihnavaaran-
25696: valmistuvan vuoden 1985 aikana. Tienpidon toi- Martin tien jälkeen toiselle sijalle Savukosken
25697: menpideohjelmassa vuosille 1984-90 Savukos- sillan ja Tanhuan kylätien. Kuten eduskuntaky-
25698: ken silta on ajoitettu muiden Lapin kiireellisero- selyn vastauksessa todetaan, on siltasuunnitel-
25699: pien hankkeiden vuoksi 1990-luvulle. Mikäli esi- mien tekemisessä kiitettävällä tavalla kiiruhdettu.
25700: merkiksi työllisyyssyistä Lapin piirin alueella tien- Kun yhtäältä työttömyysprosentti kunnassa on
25701: pidon rahoitusta lisätään, saattaa tämän sillan suuri ja toisaalta UK-kansallispuiston lakiperuste-
25702: toteuttaminen olla mahdollista jo lähitulevaisuu- luissa oleva lausuma kunnan tieverkon kunnos-
25703: dessa työllisyysvaroilla. Tämän vuoksi tämän sil- tustöiden kiirehtiruisestä odottaa monilta osilta
25704: lan suunnitelmat on laadittu jo nyt, jotta hanke toteutumista, on työllisyysvaroja syytä kohdistaa
25705: tarvittaessa voidaan ottaa työllisyysohjelmiin. '' Mutkavaaran paikallistien siltahankkeeseen.
25706: Savukosken kunnan alueella on viime vuosina
25707: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
25708: esiintynyt erittäin runsaassa määrässä ongelmia
25709: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25710: valtion työkohteiden osalta. Aivan erityisesti on
25711: painotettava sitä, että UK-kansallispuiston työ-
25712: paikkamenetykset edelleen ovat korvaamatta. että hallitus st/oittaisi mahdollisimman
25713: Yritykset kompensaatioiden ja korvaamisten löy- pian työllisyysohjelmiin Savukosken kir-
25714: tämiseksi ovat edelleen työn alla. Nykyisen kal- konkylässä olevan Mutkavaaran Iassin
25715: taiseen viivyttelyyn ei ole enää varaa. Kunnan korvaamisen szlla/la.
25716:
25717: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
25718:
25719: Lauri Impiö
25720: 1985 vp. 693
25721:
25722: Toivomusaloite n:o 644
25723:
25724:
25725:
25726:
25727: lmpiö: Kaukopuhelumaksujen saattamisesta tasahintaisiksi koko
25728: maassa
25729:
25730:
25731: Eduskunnalle
25732:
25733: Posti- ja telelaitos on kertonut viime vuoden otossa. Samalla taholla lausutaan, että lisäksi
25734: ylijäämän nousevan 600 miljoonaan markkaan. nykyjärjestelmä vaikeuttaa runsaasti tietoliiken-
25735: Tällaisia ylijäämiä laki ei välttämättä edellytä nepalveluja käyttävien yritysten sijoittumista ke-
25736: laitokselta. On kysyttävä, ovatko tämän suuruus- hitysalueille. Telemaksuissa olisi päästävä tasa-
25737: luokan voitot enää sopusoinnussa harjoitetun hintaan koko maassa polttonesteiden tapaan rat-
25738: aluepolitiikan kanssa. Posti- ja telelaitoksen yli- kaistuna, sanotaan Lapin läänin kauppakamarin
25739: jäämä on markkamäärältään samaa tasoa, kuin eräässä aluepoliittisessa kannanotossa.
25740: minkä hallitus ja eduskunta ovat varanneet Valtiolle tulevat kaukopuhelumaksut tuskin
25741: KTM:n käyttöön aluepoliittisten lakien toteutta- saavat olla niin korkeita, etteivätkö samoilta
25742: miseen. Tuskin on sattuma, että kaukopuhelu- ihmisiltä ja muilta kansalaisilta perityt veromar-
25743: maksut koetaan erityisen korkeiksi juuri kehitys- kat edistäisi aluepolitiikkaa ja yritystoimintaa
25744: alueilla ja sielläkin erityisesti yritystoiminnan ja eivätkä vain PTL:n liiketaloudellista luonnetta.
25745: elinkeinoelämän piirissä. On otettava huomioon myös yhteiskunnallinen
25746: On huomattava, että PTL saa kaukopuhelutu- oikeudenmukaisuus, johon jo vuosikymmenien
25747: loista 4/5 päivällä käytettävästä nk. korkeammas- ajan on pyritty mm. aluepolitiikan avulla.
25748: ta taksasta. Juuri siihen aikaan elinkeinoelämä
25749: käyttää puheena olevia palveluja. Onko televeron Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
25750: periminen ensikädessä se toimenpide, jota kehi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25751: tysalueella tarvitaan, vai kaukopuhelumaksujen
25752: merkittävä alentaminen, on jatkuvan keskustelun että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
25753: aiheena, mutta selvittämättä. piteiszi'n kaukopuhelumaksujen saattami-
25754: Tietotekniikan kehityksen myötä alueelliset seksi tasahintaisiksi koko maassa ratkais-
25755: erot telekustannuksissa entisestään korostuvat, tuna samantapaisesti, kuin polttonestei-
25756: todetaan mm. Lapin kauppakamarin kannan- den osalta on jo tapahtunut.
25757:
25758: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
25759:
25760: Lauri Impiö
25761: 694 1985 vp.
25762:
25763: Toivomusaloite n:o 645
25764:
25765:
25766:
25767:
25768: lsohookana-Asunmaa ym.: Maantien rakentamisesta välillä
25769: Somerovaara-Yli-Ii
25770:
25771:
25772: Eduskunnalle
25773:
25774: Ylikiimingin Somerovaara on jäänyt huonojen Maantie edistäisi myös Somerovaaran kylän ke-
25775: tieyhteyksien varaan. Kun kylän läpi ei ole maan- hittymistä.
25776: tietä, ei esimerkiksi julkinen liikenne ulotu sin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25777: ne. Niin ikään maa- ja metsätalouden harjoitta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25778: minen kärsii alueella puutteellisten tieyhteyksien muksen,
25779: vuoksi. Oulun-Kuusamon valtatieltä olisi mah-
25780: dollista rakentaa maantie Somerovaaran kautta että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
25781: Yli-Iihin. Tästä maantiestä olisi em. kunnille ja maantien rakentamiseksi välzllä
25782: niiden elinkeinoelämälle positiivista merkitystä. Somerovaara- Yli-Ii.
25783:
25784: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
25785:
25786: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen Juhani Alaranta
25787: 1985 vp. 695
25788:
25789: Toivomusaloite n:o 646
25790:
25791:
25792:
25793:
25794: Isohookana-Asunmaa ym.: Eräiden siltojen rakentamisesta Kiimin-
25795: kiin
25796:
25797:
25798: Eduskunnalle
25799:
25800: Kiimingin kunnassa on sen kahdessa kylässä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25801: Huttukylässä ja Tirinkylässä, Kiiminkijoen yli nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25802: kevytrakenteiset ns. renkkusillat. Kiimingin kun- muksen,
25803: ta on tehnyt suunnitelmat ja tutkimukset mo-
25804: lempien kylien siltojen muuttamiseksi kiinteiksi. että hallitus ryhtyisi pikaistin toimen-
25805: Erityisesti kelirikkaaikana kevytrakenteiset sillat piteistin Kiimingin kunnan Huttukylän
25806: aiheuttavat suuria hankaluuksia asukkaille. Joen sillan ja Tirin stllan rakentamiseksi vuon-
25807: ylitys on monin paikoin vaikeaa. na 1986.
25808:
25809: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
25810:
25811: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen Juhani Alaranta
25812: 696 1985 vp.
25813:
25814: Toivomusaloite n:o 647
25815:
25816:
25817:
25818:
25819: Isohookana-Asunmaa ym.: Kauhakosken sillan rakentamisesta Yli-
25820: kiiminkiin
25821:
25822:
25823: Eduskunnalle
25824:
25825: Ylikiimingin Nuorittan kylä on muodostunut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25826: molemmin puolin jokea. Joen ylikulkua varten nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25827: on rakennettu purettava silta, joka erityisesti muksen,
25828: kelirikkoaikana aiheuttaa suuria hankaluuksia
25829: kulkemiselle. Yhteydet saattavat olla välistä ko-
25830: konaankin poikki. Tästä aiheutuu hankaluuksia
25831: mm. koululaisille. Ylikiimingin kunta on tehnyt että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
25832: suunnitelmat Nuorittan kylään rakennettavasta Kauhakosken szllan rakentamiseksi Ylikii-
25833: Kauhakosken kiinteästä sillasta. mingin Nuorittaan.
25834:
25835: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
25836:
25837: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen Juhani Alaranta
25838: 1985 rd. 697
25839:
25840: Hemställningsmotion nr 648
25841:
25842:
25843:
25844:
25845: Jansson: Om anläggande och upprätthållande av sjöfarleder
25846:
25847:
25848: Tili Riksdagen
25849:
25850: Sjöfarten är av livsviktig betydelse för vårt aktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
25851: land. En säker och smidig sjöfart förutsätter
25852: förutom annat fungerande farleder. Dessa an-
25853: läggs och upprätthålls av samhället. I denna att regeringen vid anläggande och
25854: verksamhet måste staten ta hänsyn tili alla fakto- upprätthållande av sjöfarleder verkar un-
25855: rer som inverkar på farledsdragningarna varvid der största öppenhet och tar hänsyn inte
25856: lokalbefolkningens och naturens förutsättningar bara tili sjöfartens behov utan också ttll
25857: är av största betydelse. befolkningens vid farlederna vtllkor och
25858: Hänvisande tili ovanstående föreslår jag hög- inte minst ttll naturen.
25859:
25860: Helsingfors den 14 februari 1985
25861:
25862: Gunnar Jansson
25863:
25864:
25865:
25866:
25867: 88 4285002025
25868: 698 1985 vp.
25869:
25870: Toivomusaloite n:o 648 Suomennos
25871:
25872:
25873:
25874:
25875: Jansson: Merenkulkuväylien perustamisesta Ja ylläpitämisestä
25876:
25877:
25878: Eduskunnalle
25879:
25880: Merenkulun merkitys on maallemme elintär- hyväksyttäväksi toivomuksen,
25881: keä. Varma ja joustava merenkulku edellyttää
25882: muun ohella toimivia väyliä. Näitä perustaa ja
25883: ylläpitää yhteiskunta. että hallitus perustaessaan ja ylläpitäes-
25884: Tässä toiminnassaan valtion tulee ottaa huo- saan merenkulkuväyliä toimisi täysin
25885: mioon kaikki tekijät, jotka vaikuttavat väylien avoimesti ja ottaisi huomioon merenku-
25886: suuntaamiseen, jolloin paikallisen väestön ja lun tarpeiden ohella myös väylien varrella
25887: luonnon asettamat edellytykset ovat ensisijaisia. asuvan väestön elinehdot sekä tietenkin
25888: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskunnan luonnon.
25889:
25890: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
25891:
25892: Gunnar Jansson
25893: 1985 vp. 699
25894:
25895: Toivomusaloite n:o 649
25896:
25897:
25898:
25899:
25900: Jyrkilä ym.: Ristinpohjan-Kaarnalammen tien peruskorjaamisesta
25901: Liperissä
25902:
25903:
25904: Eduskunnalle
25905:
25906: Liperin kunnassa Ristinpohjan-Kaarnalam- paikallistieksi olisi välttämätön paikallisen asuja-
25907: men yksityistie välittää liikennettä yksityistien miston, metsäautotien ja kauttakulkuliikenteen
25908: tuntumassa asuvien ja Ristin, Liperin, Taipaleen sekä työssä käyvien liikennetarpeiden turvaami-
25909: ja Komperon kylissä asuvien sekä kauttakulkulii- seksi.
25910: kennettä huomattavassa määrin Varkauden- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
25911: Joensuun maantien suunnasta ja Ristonkan- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25912: kaan-Komperon paikallistien suunnasta. Tietä
25913: käyttävät Joensuussa, Outokummussa, Liperissä, että hallitus ryhtyisi toimiin Ristinpoh-
25914: Ylämyllyllä ja Viinijärvellä työssä käyvät sekä jan-Kaarnalammen yksityistien perus-
25915: maidonkeräily-, myymälä-, kirjasto- ja teurasau- korfaamiseksi ja yksityistien muuttami-
25916: tot. Yksityistien peruskorjaus ja muuttaminen seksi paikallistieksi.
25917:
25918: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
25919:
25920: Reino Jyrkilä Pentti Skön Lea Mäkipää
25921: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
25922: Martti Ratu
25923: 700 1985 vp.
25924:
25925: Toivomusaloite n:o 650
25926:
25927:
25928:
25929:
25930: Jyrkilä ym.: Viinijärven-Siikakosken-Komperon th paikallistien
25931: peruskorjaamisesta Liperissä
25932:
25933:
25934: Eduskunnalle
25935:
25936: Paikallistiet Siikakoski-Viinijärvi ja Siika- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
25937: koski-Komperon th välittävät paikallista liiken- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25938: nettä Viinijärven asutustaajamaan ja kauttakul-
25939: kuliikennettä Joensuun-Kuopion maantien ja
25940: Joensuun-Varkauden maantien välillä. Keli-
25941: rikko- ja sadekausina kauttakulkuliikennettä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25942: haittaa tien huono kunto, joten paikoitellen Viinz/ärven-Siikakosken ja Siikakos-
25943: savipohja-alustaa tulisi peruskorjata ja saada tie ken-Komperon th patkallistien perus-
25944: päällystetyksi paikallistien suuren käyttömäärän korjaamiseksi ja tien päällystämiseksi Li-
25945: kestäväksi. perin kunnassa.
25946:
25947: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
25948:
25949: Reino Jyrkilä Pentti Skön Lea Mäkipää
25950: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
25951: Martti Ratu
25952: 1985 vp. 701
25953:
25954: Toivomusaloite n:o 651
25955:
25956:
25957:
25958:
25959: Kettunen ym. : Maantien n: o 8 34 (Ylikiiminki-Laitasaari) peruspa-
25960: rantamisesta
25961:
25962:
25963: Eduskunnalle
25964:
25965: TVH:n pihistyslinja pohjoisen tiestömme hoi- masti saatava sulku ja teittemme kunnostusta ja
25966: toon ja nykyaikaistamiseen on johtamassa siihen, kestopäällystämistä tulisi jatkaa.
25967: että nimenomaan syrjäisten alueiden tiestö rap- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25968: peutuu eikä välttämätöntä tiestön kunnostusta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25969: voida hoitaa vaikka tieliikenteeltä jatkuvasti peri-
25970: tään enemmän maksuja ja rahaa. että hallitus ryhtyisi toimzin maantien
25971: n:o 834 (Yiikziminki-Laitasaan) perus-
25972: Tähän valitettavaan kehitykseen olisi ehdotto- parantamiseksi ja kestopäällystämiseksi.
25973:
25974: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
25975:
25976: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
25977: Lea Mäkipää Pentti Skön Aarno von Bell
25978: Arvo Kemppainen
25979: 702 1985 vp.
25980:
25981: Toivomusaloite n:o 652
25982:
25983:
25984:
25985:
25986: Kietäväinen ym.: Valtionrautateiden opiskelija-alennuksen myöntä-
25987: misen laajentamisesta ympärivuotiseksi
25988:
25989:
25990: Eduskunnalle
25991:
25992: Valtionrautatiet antaa opiskelijoille alennuksen teen. Valtiolle kustannukset olisivat varsin pie-
25993: koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle yli 75 net. Siirtyminen laajempaan opiskelijalippujen
25994: km:n matkalle. VR:n myymistä lipuista opiskeli- myyntiin helpottuu, kun vuoden 1986 keväällä
25995: jalippuja oli 11 % eli noin puoli miljoonaa kaikilla opiskelijoilla on yhtenäinen opiskelija-
25996: lippua. Nykyisessä alennuslippukäytännössä on kortti.
25997: opiskelijan kannalta oleellisia puutteita: lippuja
25998: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25999: ei myydä kesäaikana eikä muulle kuin koti- ja
26000: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26001: opiskelupaikkakunnan väliselle matkalle. Esimer-
26002: kiksi eläkeläisillä on oikeus alennuksiin kaikilla
26003: reiteillä arkipäivisin. että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
26004: Opintotuen pienestä määrästä ja sen suuresta ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
26005: lainapainotteisuudesta johtuen opiskelijan talou- dessä ryhtyisi toimiin VR:n opiskeltja-
26006: dellinen tilanne on usein varsin heikko. VR:n alennuskå"ytårmön laajentamiseksi ympå·-
26007: alennuskäytännön laajentaminen toisi pienen rivuotiseksi ja koskemaan kaikkia yli 75
26008: mutta näkyvän parannuksen opiskelijan talou- km:n matkoja.
26009:
26010: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26011:
26012: Timo Kietäväinen Hannu Kemppainen Esko Aho
26013: Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä Pentti Poutanen
26014: Mauri Pekkarinen Mauno Manninen Pirjo Rusanen
26015: 1985 vp. 703
26016:
26017: Toivomusaloite n:o 653
26018:
26019:
26020:
26021:
26022: Kokko: Nuijamaan ja Konnunsuon välisten teiden n:ot 392 ja 3921
26023: parantamisesta
26024:
26025:
26026: Eduskunnalle
26027:
26028: Nuijamaan rajanylityspaikan kokonaisvaltai- Konnunsuon tien kehno kunto vaikeuttaa koh-
26029: seen uudistamiseen liittyy kiinteästi Nuijamaan tuuttomasti myös paikallisen väestön työssäkäyn-
26030: ja Konnunsuon välisten teiden n:ot 392 ja 3921 tiä ja asiointia Joutsenon ja Imatran suunnille.
26031: oikaiseminen ja parantaminen. Valtaosa Itä- ja
26032: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
26033: Pohjois-Suomen liikenteestä Neuvostoliittoon ta-
26034: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26035: pahtuu juuri Nuijamaan raja-aseman kautta.
26036: Konnunsuon ja Nuijamaan välisen tien huo-
26037: non kunnon vuoksi nykyisin mm. pohjoisesta että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
26038: tuleva linja-autoliikenne joutuu Nuijamaalle tul- Nutj"amaan ja Konnunsuon välisten tei-
26039: lessaan kiertämään ylimääräisen mutkan den n:ot 392 ja 3921 suunnittelu- ja
26040: Lappeenrannan kaupungin kautta. Nuijamaan- perusparannustöiden aloittamiseksi.
26041:
26042: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26043:
26044: Heikki Kokko
26045: 704 1985 vp.
26046:
26047: Toivomusaloite n:o 654
26048:
26049:
26050:
26051:
26052: Kokko: Partakosken-Kärnäkosken tien parantamisesta Savitaipa-
26053: leella
26054:
26055:
26056: Eduskunnalle
26057:
26058: Savitaipaleelta Partakosken kautta Suomennie- maisemallisesti kaunis matkailureitti. Tien piiris-
26059: melle johtavan maantien vaikutusalueella asuu sä ovat äskettäin avattuun Kaakkois-Suomen lin-
26060: runsaasti väestöä, joka tarvitsee kunnolliset kul- noitusreittiin kuuluvat Kärnäkosken ja Partakos-
26061: kuyhteydet kuntien virastoihin, kouluihin, ter- ken linnoitukset. Tien vaikutuspiirissä on myös
26062: veyskeskukseen ja työpaikkoihin. Tie on tällä merkittäviä matkailualan yrityksiä ja huomatta-
26063: hetkellä paikoin erittäin huonokuntoinen ja lii- vasti loma-asutusta. Partakosken tien tähänastiset
26064: kenneturvallisuuden kannalta vaarallinen. Erityi- kunnostustoimet ovat tapahtuneet pelkästään
26065: sesti tiestä edelleen päällystämättä oleva väli kunnossapitomäärärahoin.
26066: Luotolahti-Kärnä olisi kunnostettava pikaisesti. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
26067: Tie on vuosisatoja vanha, historiallinen kulku- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26068: reitti, jonka osaa Partakoski-Kärnäkoski on esi-
26069: tetty kunnostettavaksi ja parannettavaksi erityise- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26070: nä museotienä historiallisia arvoja ja maisemaa Partakosken-Kärnäkosken tien suunnit-
26071: kunnioittaen. Partakosken tie on myös tärkeä ja telemiseksi ja toteuttamiseksi.
26072:
26073: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26074:
26075: Heikki Kokko
26076: 1985 vp. 705
26077:
26078: Toivomusaloite n:o 655
26079:
26080:
26081:
26082:
26083: Kokko: Simpeleen-Särkilahden tien perusparantamisesta
26084:
26085:
26086: Eduskunnalle
26087:
26088: Punkaharjun kunnassa SIJaitsevaan Saimaan paikallistietä ja Sarajärveltä Särkilahdelle jatkuva
26089: Pihlajaveden Särkilahteen on ryhdytty laajapoh- osuus yksityistietä. Satama· ja teollisuushanketta
26090: jaisena alueellisena yhteistyönä kehittelemään varten koko tieosuus olisi peruskorjattava.
26091: merkittävää syväsatama- ja teollisuushanketta.
26092: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
26093: Hanke perustuu alueen omiin luonnonvaroihin.
26094: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26095: Hankkeen olennaisena edellytyksenä on liiken-
26096: neyhteyksien parantaminen nykyisestään Simpe-
26097: leen ja Särkilahden välillä. Simpeleen ja Särkilah- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26098: den tieosasta ·Simpeleen ja Ruokolahden kunnas- Simpeleen-Särkzlahden tien suunnitte-
26099: sa sijaitsevan Sarajärven kylän välinen osuus on lemiseksi ja tiehankkeen toteuttamiseksi.
26100:
26101: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26102:
26103: Heikki Kokko
26104:
26105:
26106:
26107:
26108: 89 4285002025
26109: 706 1985 vp.
26110:
26111: Toivomusaloite n:o 656
26112:
26113:
26114:
26115:
26116: Kokko: Särkisalmen-Melkoniemen tien perusparantamisesta
26117: Parikkalassa
26118:
26119:
26120: Eduskunnalle
26121:
26122: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Kymen piirin leiriytyjää. Tien merkitys Parikkalan kunnan ra-
26123: tienpidon toimenpideohjelmassa vuosille 1984- kenteellisen kehittämisen kannalta on erittäin
26124: 89 Särkisalmen-Melkoniemen maantien n:o 405 huomattava, sillä Melkoniemen-Peruspohjan
26125: rakenteen parantaminen 15 km: n matkalla on alue on muita talouskyliä pitemmän tieyhteyden
26126: ajoitettu vuosille 1986-87. Hankkeen kustan- päässä kunnan taajamasta.
26127: nusarvio on n. 6 milj. markkaa. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
26128: Maantie n:o 405 yhdistää Melkoniemen kylän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26129: Parikkalan kunnan keskustaan ja jatkuu toisaalta
26130: läpikulkutienä Rautjärven kunnan Simpeleen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26131: taajamaan. Kyseisen tien kautta ovat yhteydet Parikkalan kunnassa sijaitsevan Särkisal-
26132: Saimaalle ja Mikkelin läänin puolelle. Tien mer- men-Melkoniemen tien perusparannus-
26133: kitystä lisäävät runsaat puutavara-ajot Simpeleel- suunnitelman toteuttamiseksi niin, että
26134: le sekä Kansan Raamattuseuran Odonmyllyn lei- työt saataistin kå"yntzin jo vuoden 1986
26135: rikeskukseen, jossa käy vuosittain runsaat 20 000 aikana.
26136:
26137: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26138:
26139: Heikki Kokko
26140: 1985 vp. 707
26141:
26142: Toivomusaloite n:o 657
26143:
26144:
26145:
26146:
26147: Kuusio ym.: Rauman-Raijalan maantien kunnostustöiden käyn-
26148: nistämisestä
26149:
26150:
26151: Eduskunnalle
26152:
26153: Raumalta sisämaahan johtava pääyhteys, kan- jetukset kulkevat huomattavalta osm tätä Rau-
26154: tatie n:o 42 (Rauma-Raijala), on suunniteltu ja man-Raijalan tietä.
26155: rakennettu kymmenien vuosien takaisilla periaat- Rauman sataman liikenne on jatkuvasti lisään-
26156: teilla. Tie ei enää vastaa nykyajan vaatimuksia, tynyt. Satamaan on valmistunut uusi syväväylä ja
26157: vaan se on liian kapea ja pystykaarteet ovat liian valtion viljavarasto, muita sataman laajennustöitä
26158: jyrkät. Tien rakentamisen jälkeen on liikenteen on edelleen tekeillä. Näitten odotetaan entises-
26159: määrä Rauman ja sisämaan välillä lisääntynyt tään lisäävän liikennettä Rauman ja sisämaan
26160: niin, että liikenneturvallisuus on vaarallisesti hei- välillä ja kasvattavan painetta Rauman-Raijalan
26161: kentynyt. tien kunnostukseen.
26162: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26163: Rauman kehittyminen huomattavaksi teolli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26164: suus- ja satamakaupungiksi asettaa omat vaati-
26165: muksensa kaupungin ja sisämaan välisille liiken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26166: neyhteyksille. Kaupungissa sijaitsevien Rauma- Rauman-Raijalan maantien kunnostus-
26167: Repola Oy:n puunjalostuslaitosten raaka-ainekul- töiden käynnistämiseksi.
26168:
26169: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26170:
26171: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos
26172: Anssi Joutsenlahti Einari Nieminen Aila Jokinen
26173: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala
26174: 708 1985 vp.
26175:
26176: Toivomusaloite n:o 658
26177:
26178:
26179:
26180:
26181: Kärhä ym.: Ajokortin antamisesta takaisin huumausaineiden käyt-
26182: töön syyllistyneelle
26183:
26184:
26185: Eduskunnalle
26186:
26187: Suomessa on huumeiden käyttö lisääntynyt, den vaikutuksen alaisena, voi hän maaraaJan
26188: mutta julkisuudessa ei ole näkynyt kannanottoja kuluttua hakea uudelleen ajokorttia. Hänen ha-
26189: huumeiden käytön vaarallisuudesta autolla kiessaan uudelleen ajokorttia ei nykyisen lain
26190: aJoon. nojalla voida kontrolloida, käyttääkö hän edel-
26191: Ruotsissa sen sijaan on kiinnitetty vakavaa leen huumeita. Kuitenkin voitaisiin riittävän
26192: huomiota huumeiden väärinkäyttöön ja ajokortin usein tehtyjen virtsanäytteiden perusteella tode-
26193: antamiseen huumeidenkäyttäjille. Sosiaalihalli- ta, onko henkilö pystynyt luopumaan huumei-
26194: tuksen ohjeessa jo vuodelta 1975 mainitaan, että den käytöstä.
26195: narkomania tai alkoholismi tai muu vakava kes- Tieliikennelakiin olisikin saatava edellä kerrot-
26196: kushermostoon vaikuttavan aineen väärinkäyttö tuja tapauksia varten lääkärintodistuksen esittä-
26197: aiheuttaa säännönmukaisesti ajokortin saamisen misvelvollisuus, joka koskisi huumeidenkäyttäjiä
26198: esteen. Ruotsissa on todettu, että hasiksen poltta- tai henkilöä, joka on menettänyt määräajaksi
26199: jan on osoitettava olleensa vähintään 6 kuukautta ajokorttinsa huumeiden vuoksi. Kuuden kuukau-
26200: todistettavasti huumeista vapaa, ennen kuin hä- den aikana riittävän usein suoritettu virtsanäyte
26201: nelle voitaisiin ajokortti myöntää. antaa selvän todistuksen siitä, onko henkilö pys-
26202: Huumeiden käyttö aikaansaa psyykkisiä oirei- tynyt irrottautumaan huumeiden käytöstä.
26203: ta, jotka pysyvästi heikentävät henkilön ajokykyä.
26204: On olemassa tutkimuksia, jotka osoittavat, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26205: kykenemättömyys toimia liikenteessä jatkuu usei- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26206: ta tunteja esimerkiksi kannabiksen polttamisen muksen,
26207: jälkeen. Huumeidenkäyttäjät kokevat itsensä
26208: huumeista vapaaksi autoa ajaessaan, elleivät he ettå" hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
26209: ole ottaneet huumeannosta välittömästi ennen tieliikennelain muuttamiseksi siten, että
26210: ajotilannetta. Nämä henkilöt eivät myönnä sitä, se veivoittaisi huumeidenkäyttäjän osoit-
26211: että huume pysyy pitkään heidän kudoksissaan. tamaan olleensa vähintään kuusi kuu-
26212: Jos henkilö on määrätty määräajaksi ajokiel- kautta todistettavasti huumeista vapaa
26213: toon moottoriajoneuvon kuljettamisesta huumei- saadakseen takaisin ajokorttinsa.
26214:
26215: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
26216:
26217: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg
26218: Helena Pesola Pirjo Rusanen
26219: 1985 vp. 709
26220:
26221: Toivomusaloite n:o 659
26222:
26223:
26224:
26225:
26226: Kärhä ym.: Postivirkamiesten päivittäisen työhönsidonnaisuuden
26227: vähentämisestä
26228:
26229:
26230: Eduskunnalle
26231:
26232: Eräissä Uudenmaan postitoimipaikoissa mm. Edellä kenotusta epäkohdasta johtuu varsinkin
26233: Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä postivirka- nuorten postivirkamiesten suuri vaihtuvuus. Hel-
26234: miesten päivittäinen työhönsidonnaisuus saattaa singissä postin palvelukseen puheena olevaan
26235: kestää jopa 10-12 tuntia. Tämä johtuu siitä, työhön tulleista vaihtuu ensimmäisen vuoden
26236: että postivirkamiesten päivittäinen lepotauko on aikana 75 %. Tämä on erittäin kallista myös
26237: venytetty 2-4 tuntiin päivittäin. postin kannalta, joka joutuu kouluttamaan uu-
26238: Vuonna 1980 tehdyn työhönsidonnaisuustie- det työntekijät.
26239: dustelun mukaan on postin asiakaspalvelutehtä-
26240: vissä postivirkamiehiä, joilla kolmen viikon jak- Kerrottua epäkohtaa on yritetty neuvotteluteit-
26241: sossa on 10-12 tunnin työhönsidonnaisuuksia se korjata ja on ehdotettu postivirkamiehille
26242: 5-9 jopa yli 10 kertaa jakson aikana. Postin suoritettavaksi työhönsidonnaisuuslisää, joka olisi
26243: henkilökunnan mielestä tilanne ei vuoden 1980 7 markkaa jokaiselta sellaiselta työtuntijärjestel-
26244: jälkeen ole helpottunut, päinvastoin näyttää pa- män mukaisesti jaetulta työvU.orolta, jonka osien
26245: henevan. välinen aika on vähintään 2 tuntia. Työhönsidon-
26246: Päivittäiset pitkät työhönsidonnaisuudet saat- naisuuslisää eli mainittua 7 markkaa kultakin
26247: tavat olla sopivia pienillä ja harvaanasutuilla työvuorolta ei maksettaisi osa-aikatyötä tekeville
26248: seuduilla, joissa posti sijaitsee kenties samassa eikä sellaisille, joiden päivittäinen työaika on
26249: talossa, missä postivirkamies asuu. Suurilla paik- viran tekotaulukon mukaan alle 7, 5 tuntia. On
26250: kakunnilla asia on kuitenkin toinen. Nimen- selvää, että tuo 7 markan kertakaikkinen korvaus
26251: omaan Uudellamaalla ongelmaksi muodostuvat ei tule tyydyttämään postivirkamiehiä. Asiassa
26252: pitkät työmatkat. Päivittäisen 2-4 tunnin lepo- olisikin päästävä sellaiseen ratkaisuun, joka ly-
26253: tauon aikana työntekijä ei ehdi käydä kotonaan, hentää postivirkamiesten päivittäisen työhön-
26254: vaan hän joutuu viettämään pitkän lepotaukonsa sidonnaisuuden "normaaliksi" työpäiväksi.
26255: vieraalla paikkakunnalla. Kun asiakaspalveluteh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26256: tävissä olevat postivirkamiehet usein ovat nuoria nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26257: perheeliisiä henkilöitä, useimmiten naisia, kasva- muksen,
26258: vat päivittäiset lastenhoito-ongelmat ylipääsemät-
26259: tömän vaikeiksi. Tilannetta sivusta seuraten tun-
26260: tuu ihmeelliseltä, että Uudenmaan suurilla posti- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
26261: toimipaikoilla ei työvuoroja saada järjestymään piteisiin postivirkamiesten päivittäisen
26262: siten, että päivittäiset työhönsidonnaisuudet oli- kohtuuttoman työhönsidonnaisuuden ly-
26263: sivat edellä kerrottuja lyhempiä. hentämiseksi.
26264:
26265: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
26266:
26267: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg
26268: Pirjo Rusanen Helena Pesola
26269: 710 1985 vp.
26270:
26271: Toivomusaloite n:o 660
26272:
26273:
26274:
26275:
26276: Könkkölä: Vaikeavammaisille soveltuvien vaunuJen saamisesta
26277: Vai tionrau tateille
26278:
26279:
26280: Eduskunnalle
26281:
26282: Vaikeavammaisen henkilön on Suomessa erit- nukset helpottaisivat paitsi vammaisia henkilöitä
26283: täin hankalaa liikkua junalla. Erityisen suuria myös pienten lasten kanssa liikkuvia.
26284: ongelmia on niillä henkilöillä, jotka joutuvat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
26285: liikkumaan pyörätuolin avulla. Muissa Pohjois- hyväksyttäväksi toivomuksen,
26286: maissa on jo kehitetty sellaisia junavaunuja, joi-
26287: hin sisäänpääsy on kaikille helppoa. Niissä on että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
26288: vaunukohtainen nostolaite, riittävän väljä mitoi- vaikeavammaisille soveltuvien vaunu;en
26289: tus ja tarpeeksi suuri WC. Edellä mainitut paran- saamiseksi Valtionrautatezlle.
26290:
26291: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1985
26292:
26293: Kalle Könkkölä
26294: 1985 vp. 711
26295:
26296: Toivomusaloite n:o 661
26297:
26298:
26299:
26300:
26301: Könkkölä: Valtionrautateiden opiskelija-alennuslippujen myöntä-
26302: misperusteiden muuttamisesta
26303:
26304:
26305: Eduskunnalle
26306:
26307: Valtionrautatiet antaa opiskelijoille alennuksen teen. Valtiolle kustannukset olisivat varsin pie-
26308: koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle yli 75 net. Siirtyminen laajempaan opiskelijalippujen
26309: km:n matkalle. VR:n myymistä lipuista opiskeli- myyntiin helpottuu, kun vuoden 1986 keväällä
26310: jalippuja oli 11 % eli noin puoli miljoonaa kaikilla opiskelijoilla on yhtenäinen opiskelija-
26311: lippua. Nykyisessä alennuslippukäytännössä on kortti.
26312: opiskelijan kannalta oleellisia puutteita: lippuja
26313: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
26314: ei myydä kesäaikana eikä muulle kuin koti- ja
26315: hyväksyttäväksi toivomuksen,
26316: opiskelupaikkakunnan väliselle matkalle. Esimer-
26317: kiksi eläkeläisillä on oikeus alennuksiin kaikilla
26318: reiteillä arkipäivisin. että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
26319: Opintotuen pienestä määrästä ja sen suuresta ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
26320: lainapainotteisuudesta johtuen opiskelijan talou- dessä ryhtyisi toimiin VR:n opiskelzja-
26321: dellinen tilanne on usein varsin heikko. VR:n alennuskå"ytännön laajentamiseksi ympä-
26322: alennuskäytännön laajentaminen toisi pienen rivuotiseksi ja koskemaan kazkkia yli 75
26323: mutta näkyvän parannuksen opiskelijan talou- km:n matkoja.
26324:
26325: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26326:
26327: Kalle Könkkölä
26328: 712 1985 vp.
26329:
26330: Toivomusaloite n:o 662
26331:
26332:
26333:
26334:
26335: Laaksonen: Määrärahasta Kokemäenjoen yli johtavan Friitalan sillan
26336: leventämiseksi
26337:
26338:
26339:
26340: Eduskunnalle
26341:
26342: Ulvilan kunnan Friitalan ja Vanhankylän asu- 9 400 moottoriajoneuvoa ja vuonna 2100 13 600
26343: tustaajamia yhdistää Friitala-Ulvila -niminen moottoriajoneuvoa. Edellä mainitun selvityksen
26344: maantie n:o 2442. Taajamien etäisyys toisistaan yhteydessä laskettiin ns. indeksiluku huomioon
26345: on noin yksi kilometri. Kokemäenjoen yli johta- ottaen liikennemäärät, tien poikkileikkaus, no-
26346: van: Friitalan silta sijaitsee tällä tieosuudella. peusrajoitukset ja päällyste. Indeksiluvuksi saa-
26347: Silta on pullonkaulana Ulvilan keskustan, Friita- tiin 13,93. Kevyen liikenteen väylät katsotaan
26348: lan ja Vanhankylän välisessä liikenteessä. yleensä tarpeellisiksi, jos indeksiluku on suurem-
26349: Ruuhka-aikana sillan molemmin puolin syntyy pi kuin 1. Friitalan sillan leventäminen olisi siten
26350: jonoja, koska kevyt liikenne ja moottoriajoneuvot ensisijaisen kiireellinen ja tarpeellinen hanke.
26351: eivät voi samanaikaisesti liikennöidä siltaosuudel- Sillan leventämisestä aiheutuvat kustannukset
26352: la sen kapeuden vuoksi. Keväällä 1983 suoritet- olisivat noin 3 miljoonaa markkaa.
26353: tiin ko. sillalla liikennelaskenta Ulvilan tieverkon
26354: Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
26355: runko- ja kehittämissuunnitelman yhteydessä.
26356: hyväksyttäväksi toivomuksen,
26357: Liikennelaskennan tulokset olivat seuraavat:
26358: moottoriajoneuvojen keskimääräinen vuorokausi-
26359: liikennemäärä oli 4 458 ja kevyen liikenteen että hallitus ottaisi valtion vuoden
26360: vastaava luku oli 2 322. Suunnittelukeskuksen 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
26361: laatiman ennusteen mukaan moottoriajoneuvolii- rahan Fn"italan sillan leventämiseen lii-
26362: kenne tulee kehittymään sillalla siten, että vuon- kenneturvallisuuden ja -olojen paranta-
26363: na 1990 keskimääräinen vuorokausiliikenne on miseksi.
26364:
26365: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26366:
26367: Timo Laaksonen
26368: 1985 vp. 713
26369:
26370: Toivomusaloite n:o 663
26371:
26372:
26373:
26374:
26375: Laaksonen: Määrärahasta Leineperin paikallistien n:o 12903 kun-
26376: nostamiseksi
26377:
26378:
26379: Eduskunnalle
26380:
26381: Liikenneturvallisuuden kannalta tulisi kiireesti että hallitus ottaisi valtion vuoden
26382: kunnostaa mutkainen ja muutoinkin huonokun- 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen nittä-
26383: toinen Leineperin paikallistie numero 12903 vä- vän määrärahan Leineperin paikallistien
26384: lillä Kaasmarkku-Kullaa. kunnostamisen aloittamiseksi vuoden
26385: Edellä olevaan viitaten ja alueen työllisyyden 1986 arkana.
26386: huomioon ottaen ehdotan eduskunnan hyväksyt-
26387: täväksi toivomuksen,
26388:
26389: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
26390:
26391: Timo Laaksonen
26392:
26393:
26394:
26395:
26396: 90 4285002025
26397: 714 1985 vp.
26398:
26399: Toivomusaloite n:o 664
26400:
26401:
26402:
26403:
26404: Lahtinen ym.: Vaajakosken-Palokan kehätien rakentamisesta
26405:
26406:
26407: Eduskunnalle
26408:
26409: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin työ- missaan varautunut tulevaan Vaajakosken-Palo-
26410: ohjelmassa on Ruokeen-Palokan tieosuuden kan tieyhteyteen, joka kunnan kehityksen kan-
26411: perusparantaminen, ja työ valmistunee v. 1985. nalta on ensiarvoisen tärkeä ja kiireellinen hanke.
26412: Jatko-osuutena tälle olisi tärkeää varautua Palo- Tämä n. 10 kilometriä pitkä tieyhteys palvelee ja
26413: kasta Vaajakoskelle suuntautuvan tien rakentami- nopeuttaa myös liikenneyhteyksiä Vaajakosken
26414: seen. Kunnan suurimpien taajamien Vaajakos- suunnalta Tikkakoskelie sijaitsevalle Luonetjärven
26415: ken-Jyskän (n. 12 000 asukasta) ja Palokan (n. lentoasemalle.
26416: 6 000 asukasta) välinen sisäinen liikenne sekä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
26417: valtateiltä n:o 13 ja 9 suuntautuva liikenne vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26418: pohjoiseen 4-tielle kulkevat nykyisin Jyväskylän
26419: kaupungin kautta rasittaen muutenkin ylikuor- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26420: mitettuja katu- ja tieverkkoja siellä. Jyväskylän Vaajakosken-Palokatz kehå'tien rakenta-
26421: maalaiskunta on omissa maankäytön suunnitel- misen aloittamiseksi pzkaisesti.
26422:
26423: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
26424:
26425: Matti Lahtinen Helena Pesola
26426: Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
26427: 1985 vp. 715
26428:
26429: Toivomusaloite n:o 665
26430:
26431:
26432:
26433:
26434: Lahti-Nuuttila ym.: Pistotaiteen rakentamisesta Ylöjärven rata-
26435: pihalta Vaasantien varre11a olevi11e teo11isuusaluei11e
26436:
26437:
26438: Eduskunna11e
26439:
26440: Ylöjärven kunnan elinkeinopoliittisen kehityk- olisi perusteltua toteuttaa samassa yhteydessä,
26441: sen kannalta on viime vuosina noussut tärkeäksi jo11oin maantien n:o 300 jatkaminen toteutetaan
26442: hankkeeksi teo11isuusraiteen rakentaminen palve- valtatieltä n:o 3 Kuruntie11e.
26443: lemaan junakuljetuksia käyttävää teo11isuutta. Jo Hankkeen toteuttaminen on perusteltua suo-
26444: tä11ä hetke11ä Huurre Oy ja Ylö-Tehtaat Oy rittaa valtion varoin, koska si11ä on yleistä merki-
26445: käyttäisivät pistoraidetta sen sijaan, että ne nyt tystä ajateilen liikenneturva11isuutta, Valtionrau-
26446: joutuvat kuljettamaan tuotteensa Ylöjärven ase- tateiden kuljetuspalveluiden käytön lisääntymistä
26447: ma11e kapeaa ja mutkaista tietä. Kun kunta on ja myös väli11isiä vaikutuksia Tampereen lähiseu-
26448: perustamassa vielä uutta teo11isuusaluetta Vaa- dun työllisyyden paranemiseksi. On kohtuutonta
26449: san-tien pohjoispuole11e, on teo11isuusraiteen ra- edellyttää Ylöjärven kunnalta muuta kuin muo-
26450: kentaminen Ylöjärven ratapihalta teo11isuusalu- do11ista rahoitusta pistotaiteen rakentamiseen.
26451: ee11e entistäkin välttämättömämpää. Pistotaiteen Ede11ä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
26452: pituuden tulisi ensimmäisessä vaiheessa o11a noin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26453: kolme (3) kilometriä, jo11oin kustannusarvioksi
26454: muodostuu noin neljä (4) miljoonaa markkaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26455: Kun se ulotetaan myös Vaasantien eteläpuole11e, pistoraiteen rakentamiseksi Ylö/ärven
26456: missä teo11isuuslaitokset nyt pääasia11isesti sijait- ratapihalta Vaasantien molemmilla puo-
26457: sevat, kustannusarvio on noin kolmetoista (13) lilla oleville teollisuusalueille Ylö/ärven
26458: miljoonaa markkaa. Pistotaiteen rakentaminen kunnassa.
26459:
26460: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
26461:
26462: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
26463: 716 1985 vp.
26464:
26465: Toivomusaloite n:o 666
26466:
26467:
26468:
26469:
26470: Lahti-Nuuttila ym.: Valtiomaoteiden opiskelija-alennuslippujen
26471: myöntämisperusteiden muuttamisesta
26472:
26473:
26474: Eduskunnalle
26475:
26476: Valtionrautatiet antaa opiskelijoille alennuksen teen. Valtiolle kustannukset olisivat varsin pie-
26477: koti- ja opiskelupaikkunnan väliselle yli 75 km:n net. Siirtyminen laajempaan opiskelijalippujen
26478: matkalle. VR:n myymistä lipuista opiskelijalip- myyntiin helpottuu, kun vuoden 1986 keväällä
26479: puja oli 11 % eli noin puoli miljoonaa lippua. kaikilla opiskelijoilla on yhtenäinen opiskelija-
26480: Nykyisessä alennuslippukäytännössä on opiskeli- kortti.
26481: jan kannalta oleellisia puutteita: lippuja ei myy-
26482: Edellä olevan perusteeella ehdotamme edus-
26483: dä kesäaikana eikä muulle kuin koti- ja opiskelu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26484: paikkakunnan väliselle matkalle. Esimerkiksi elä-
26485: keläisillä on oikeus alennuksiin kaikilla reiteillä
26486: arkipäivisin. että hallitus valtion vuoden 1986 tulo-
26487: Opintotuen pienestä määrästä ja sen suuresta ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
26488: lainanpainotteisuudesta johtuen opiskelijan ta- dessä ryhtyisi toimiin VR:n opiskelt/a-
26489: loudellinen tilanne on usein varsin heikko. VR:n alennuskå"ytårmön laajentamiseksi ym-
26490: alennuskäytännön laajentaminen toisi pienen pårivuotiseksi ja koskemaan kaikkia yli 75
26491: mutta näkyvän parannuksen opiskelijan talou- km:n matkoja.
26492:
26493: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
26494:
26495: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Arja Alho
26496: 1985 vp. 717
26497:
26498: Toivomusaloite n:o 667
26499:
26500:
26501:
26502:
26503: P. Leppänen ym.: Postin palvelujen parantamisesta ja laajentami-
26504: sesta
26505:
26506: Eduskunnalle
26507:
26508: Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan postin edellä mainitun tasa-arvoisuusperiaatteen jyrkkää
26509: piirissä ollaan suorittamassa organisaatiomuutos- loukkaamista.
26510: ta, joka tulee merkitsemään huononnuksia varsin Posti- ja telelaitos on viime aikoina pyrkinyt
26511: suuetenkin postialueiden osalta mm. Keski-Suo- aktiivisesti tarjoamaan palvelujaan mm. kunnille
26512: messa. Esitetyt toimenpiteet eivät ole enää mi- ja kuntalaisille. Sitä voitaisiin haja-asutusalueilla
26513: tään hallinnollisia järjestelyjä vaan merkitsevät käyttää mm. pankkipalveluihin, varaosapalvelui-
26514: selvää postipalvelujen tason alentumista. Posti- hin, kaikkeen muunlaiseen tavarapalveluun,
26515: palvelut heikentyisivät usein juuri haja-asutusalu- lääkelähetysten lähettämiseen jne.
26516: eilla, joilla pitäisi kaikin keinoin pyrkiä saamaan
26517: palvelutaso edes välttäväksi koko maan tasoa Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
26518: ajatellen. Esitykset postin organisaation muutta- toivomuksen,
26519: miseksi ovat arveluttavia myös siksi, että postilai-
26520: tos on yksi valtion kansalaisiaan varten ylläpitämä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26521: palveluyksikkö. Sen toiminta-ajatuksena tulisikin menpiteiszin posti- ja telelaitoksen toi-
26522: olla kansalaisten tasapuolinen palveleminen, eikä mintojen laajentamiseksi uuszlla palvelu-
26523: sen toiminnassa voida koskaan lähteä jokaisen muodozlla eritoten maaseudulla palvelu-
26524: toimintayksikön itsekannattavuudesta ilman jen supistamisen sijasta.
26525:
26526: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26527:
26528: Pekka Leppänen Lauha Männistö Kati Peltola
26529: Timo Laaksonen Niilo Koskenniemi Heli Astala
26530: Matti Kautto Reijo Lindroos Sten Söderström
26531: Esko Helle Osmo Vepsäläinen Seppo Toiviainen
26532: Tuula Paavilainen Arvo Kemppainen Esko:Juhani Tennilä
26533: Juhani Vähäkangas Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
26534: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen
26535: Terho Pursiainen
26536: 718 1985 vp.
26537:
26538: Toivomusaloite n:o 668
26539:
26540:
26541:
26542:
26543: Mattila ym.: Haapajärven-Jyväskylän rataosuuden peruskorjauksen
26544: loppuunsaattamisesta
26545:
26546:
26547: Eduskunnalle
26548:
26549: Useilta eri tahoilta on viime vuosina korostettu myksiä valtion taholta on osoitettukin alueen
26550: Haapajärven-Jyväskylän rataosuuden uudelleen kehittämiseksi. Mm. Keski-Suomen ja Oulun
26551: käyttöönottoa. Haapajärven-Suolahden rataosa läänin eteläosan eräiden kuntien siirtäminen ke-
26552: otettiin liikenteeseen kesäkuussa 1960. Välittö- hitysalueiden ensimmäiseen vyöhykkeeseen oli
26553: mästi tämän jälkeen alkoi tavara- ja henkilölii- niiden kehitystä edistävä toimenpide. Ns. Suo-
26554: kenne tällä rataosuudella aina Jyväskylään saak- menselkä-projektin asettaminen on nähtävä myös
26555: ka, mutta jo v. 1968 lakkautettiin henkilöjunalii- valtiovallan pyrkimyksenä kartoittaa alueen on-
26556: kenne välillä Haapajärvi-Saarijärvi. Tätä ennen, gelmakohdat. Uusien pysyvien työpaikkojen
26557: toukokuussa 1967, oli otettu käyttöön uusi supis- määrätietoinen luominen tällä alueella kuitenkin
26558: tettu aikataulu, jonka vuorot eivät sopineet mar- "ontuu" rautatieliikenteen puuttumisen vuoksi,
26559: kustavan yleisön työ-, opiskelu-, koulu- ym. koska rautatien palvelutaso ko. alueen kannalta
26560: matkojen suorittamiseen puhumattakaan kauko- tarkastellen on lähes olematon.
26561: liikenteestä. Näillä toimenpiteillä saatiin rauta- Haapajärven-Jyväskylän rautatien osalle on
26562: tieliikenteen taloudellinen tulos po. rataosuudel- suunniteltu parannustoimenpiteitä, mutta rata-
26563: la kannattamattomaksi ja näihin vedoten lakkau- jakson peruskorjaus ja liikenteen tehostamistoi-
26564: tettiin henkilöliikenne rataosuudella Haapa- met eivät ole edistyneet toivotulla tavalla. Päin-
26565: järvi-Saarijärvi ja välille Saarijärvi-Jyväskylä jäi vastoin takaiskuja on sen suhteen koettu. Kun-
26566: supistettu henkilöliikenne. nostustyöt, jotka olivat jo hyvällä alulla, on
26567: Parhaimmillaan 1960-luvun alkupuolella Haa- lopetettu. Raskaampi kiskotus on jäänyt vaihta-
26568: pajärven-Jyväskylän rataosalla liikennöi päivit- matta ja arvovaltaisten lausuntojen mukaan ny-
26569: täin neljä henkilöjunaparia ja yhden vakinaisen kyinenkin kiskotus joutaa pian "rullalle". Tällai-
26570: tavarajunaparin lisäksi joitakin ylimääräisiä tava- nen kehitys on todella valitettavaa 1970-luvulla
26571: rajunia. Tällä hetkellä rataosuus on lähes käyttä- virinneen aluepoliittisen ajattelun ilmapiirissä.
26572: mättömänä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26573: Haapajärven-Jyväskylän rautatien vaikutus nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26574: niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteenkin muksen,
26575: osalta ulottuu valtakunnallisesti laajalle alueelle.
26576: Yksinomaan radan lähivaikutusalueella on noin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26577: 170 000 asukasta. Alue, jota Haapajärven- toimenpiteisiin Haapajärven-Jyväskylän
26578: Jyväskylän rautatie palvelee, on pääosiltaan sitä rataosuuden peruskorjaustoimenpiteiden
26579: aluetta, johon aluepoliittisten toimien tulisi täy- loppuunsaattamiseksi ja rautatieliiken-
26580: sitehoisesti kohdistua. Monia myönteisiä pyrki- teen tehostamiseksi tällä rataosuudella.
26581:
26582: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
26583:
26584: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
26585: 1985 vp. 719
26586:
26587: Toivomusaloite n:o 669
26588:
26589:
26590:
26591:
26592: Mattila ym.: Ylivieskan ja Kalajoen sataman välisen rautatien
26593: rakentamissuunnitelmien laatimisesta
26594:
26595:
26596: Eduskunnalle
26597:
26598: Vuosikymmenien aikana on toistuvasti otettu Kaavaillun rautatielinjauksen mukaan raken-
26599: esille Ylivieskan-Kalajoen sataman rautatien ra- nettavan radan pituudeksi tulisi noin 50 km.
26600: kentaminen. Kyseisestä hankkeesta on laadittu Samalla radan varren muu elinkeinoelämä hyö-
26601: selvitykset sekä alustava rautatien linjaus yhteis- tyisi uudesta kuljetusmuodosta. Tällä hetkellä
26602: työssä Kalajoen kunnan, Pohjois-Pohjanmaan tavaraliikenne satamaan ja sieltä poispäin hoide-
26603: seutukaavaliiton sekä Seinäjoen ratapiirin toimes- taan pelkästään maanteitse.
26604: ta. Hankkeen toteutusta ovat osaltaan kiirehti-
26605: neet mm. Kalajoen kunnan, Oulun lääninhalli- Ottaen huomioon laaditut selvitykset sekä
26606: tuksen, Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton, alueen vastaisen kehittämisen kannalta saadut
26607: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton, Kalajoki- selvitykset rautatien elvyttävästä toiminnasta tun-
26608: laakson talousalueen liiton sekä Keski-Pohjan- tuisi aluepoliittisestikin tarkoituksenmukaiselta
26609: maan maakuntaliiton ja kauppakamarin monet ryhtyä konkreettisiin toimiin Ylivieskan ja Kala-
26610: esitykset. joen sataman välisen rautatien rakentamissuunni-
26611: Laadituissa selvityksissä on korostettu aiheelli- telmien toteuttamiseen mahdollisimman pian.
26612: sesti Kalajoen sataman liikenteen vilkastumista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26613: kuljetettavan rahtitavaran kasvamisen myötä. nioittavasti eduskunnalle hyväksyttäväksi toivo-
26614: Yhdistettynä kuljetusmuotona rautatie-laivalii- muksen,
26615: kenne muodostaa kansantaloudellisestikin edulli-
26616: simman kuljetusmuodon kaikkina aikoina. Kala-
26617: joen satama on jo nyt varsin laajan alueen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26618: puutavaran kuljetuksen keskuspaikka ja sillä on menpiteiszi'n Ylivieskan-Kalajoen sata-
26619: kaikki mahdollisuudet monipuolistaa toimin- man välisen rautatien yksityiskohtaisem-
26620: taansa rautatien tarjoamien lisämahdollisuuksien pien rakentamissuunnitelmien laatimi-
26621: myötä. seksi.
26622:
26623: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
26624:
26625: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
26626: 720 1985 vp.
26627:
26628: Toivomusaloite n:o 670
26629:
26630:
26631:
26632:
26633: Myllyniemi: Espoon-Lohjan-Salon radan väylävaraoksista luopu-
26634: misesta
26635:
26636:
26637: Eduskunnalle
26638:
26639: Espoon-Lohjan-Salon rautatien rakentamis- ELSA-radan rakentaminen ei näillä näkymillä
26640: ta koskevan päätöksen puuttuminen ja tästä toteutune koskaan, koska nyt ollaan sijoittamassa
26641: syystä epävarmojen väylävarausten sisällyttämi- suurehkoja rahamääriä ns. rantaradan perus-
26642: nen Lohjan kunnan kaavoitukseen vaikeuttavat parantamiseen.
26643: kohtuuttomasti kaavoitusta ja tuovat samalla mu-
26644: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
26645: kanaan erilaisten tilapäisratkaisujen käyttämisestä
26646: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26647: pysyvän tilanteen. Rautatien toteuttaminen ai-
26648: heuttaisi erittäin suuria ympäristömuutoksia ja
26649: vaikuttaisi ratkaisevalla tavalla erityisesti liittymä- että hallitus ryhtyisi toimiin päätök-
26650: alueella, liikenteen solmukohdissa ja asema-alu- sen tekemiseksi Espoon-Lohjan-Salon
26651: eella maankäytön perusratkaisuihin. radan väylävarauksista luopumiseksi.
26652:
26653: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26654:
26655: Pekka Myllyniemi
26656: 1985 vp. 721
26657:
26658: Toivomusaloite n:o 671
26659:
26660:
26661:
26662:
26663: Mäkipää ym.: Tien rakentamisesta Järvi-Suomen tieltä Parkanon
26664: asemalle
26665:
26666:
26667: Eduskunnalle
26668:
26669: Järvi-Suomen tieltä olisi saatava tieyhteys Par- Tieyhteys palvelisi mm. Linnankylän kylätaaja-
26670: kanon asemaUe, jo11oin yhteys lyhentyisi huomat- maa, edistäisi Pioneerivarikon kuljetuksia Keu-
26671: tavasti ja samalla helpottaisi linja-autojen liiken- ruun suuntaan sekä lyhentäisi Virroilta ja Kihni-
26672: nöimistä aseman kautta. östä Parkanon rautatieasemaUe kulkevien mat-
26673: kaa.
26674: Paras suunta tulevalle tielle olisi Harjulan- Ede11ä mainitui11a perusteilla ehdotamme kun-
26675: Isokankaan yksityistien pohjaa hyväksi käyttäen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26676: Isokankaan pysäkiUe, josta Porin-Haapamäen sen,
26677: (Isokangas-Riuttaskorpi) radan vanhaa pohjaa
26678: Parkanon asemaUe. Myös vaara11inen radan ylittä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26679: minen tulisi tarpeettomaksi, jos asennettaisiin tien rakentamiseksi Järvi-Suomen tieltä
26680: alikulku tunneli. Parkanon asemalle.
26681: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
26682:
26683: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
26684:
26685:
26686:
26687:
26688: 91 4285002025
26689: 722 1985 vp.
26690:
26691: Toivomusaloite n:o 672
26692:
26693:
26694:
26695:
26696: Mäkipää ym.: Kokemäenjoen yli johtavan Friitalan sillan leventämi-
26697: sestä
26698:
26699:
26700: Eduskunnalle
26701:
26702: Ulvilan kunnan Friitalan ja Vanhankylän asu- Keväällä 1983 suoritettiin ko. sillalla liikenne-
26703: tustaajamia yhdistää Friitala 1-Ulvila -niminen laskenta, jolloin vuorokausiliikennemäärä oli
26704: maantie n:o 2442. Taajamien etäisyys toisistaan 4 458 ja kevyen liikenteen luku oli 2 322.
26705: on noin 1 km. Kokemäenjoen yli johtava Friita- Sillan leventämisestä aiheutuvat kustannukset
26706: lan silta sijaitsee tällä tieosuudella. olisivat noin 3 milj. markkaa.
26707: Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
26708: Silta on pullonkaula Ulvilan keskustan, Friita- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26709: lan ja Vanhankylän välisessä liikenteessä. sen,
26710: Ruuhka-aikana sillan molemmin puolin syntyy
26711: jonoja, koska kevyt liikenne ja moottoriajoneuvot että hallitus ryhtyisi toimenpztezmn
26712: eivät voi samanaikaisesti liikennöidä siltaosuu- Kokemåenjoen yli johtat'an Fni.talan
26713: della sen kapeuden vuoksi. szllan leventämiseksi.
26714:
26715: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
26716:
26717: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
26718: 1985 vp. 723
26719:
26720: Toivomusaloite n:o 673
26721:
26722:
26723:
26724:
26725: Mäkipää ym.: Porin-Haapamäen radan peruskorjauksesta
26726:
26727:
26728: Eduskunnalle
26729:
26730: Porin-Parkanon-Haapamäen rataosuus on palauttamiseen radalle olisi Porin puoleisessakin
26731: valmistunut vuonna 1938. Radan pituus on 194 päässä nykyajan vaatimuksia vastaava valmius.
26732: kilometriä ja rata kulkee yhdeksän kunnan kaut- Tavaraliikenne Keski-Suomesta Porin satamaan
26733: ta. Asukkaita näissä on n. 140 000, ja radan ja tietenkin satamasta sisämaahan on melko run-
26734: varrella sijaitsee Isonkankaan Pioneerivarikko, sasta mm. sahatavaran kuljetusta.
26735: Niinisalon varuskunta ja useita teollisuuslaitok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26736: sia. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26737: sen,
26738: Rautatie on kipeästi peruskorjauksen tarpeessa
26739: ja etenkin kiskotus olisi saatava raskaammaksi, että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
26740: jotta vilkas rataa käyttävä tavaraliikenne voisi Parin-Haapamäen radan peruskunnos-
26741: nostaa nopeuttaan ja jotta henkilöjunaliikenteen tuksen kiirehtimiseksi.
26742:
26743: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
26744:
26745: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
26746: 724 1985 vp.
26747:
26748: Toivomusaloite n:o 674
26749:
26750:
26751:
26752:
26753: Paasilinna: Ajopiinureiden käyttöpakosta linja- ja kuorma-autoissa
26754:
26755:
26756: Eduskunnalle
26757:
26758: Ajopiinurin asennuspakon tultua voimaan kai- kuin muuallakin maailmassa. Piirturi näyttäisi
26759: kissa kuorma- ja linja-autoissa eräitä poikkeuksia myös jarrutuksen alkamisajankohdan ajoneuvois-
26760: lukuun ottamatta vuoden 1983 alusta, olisi pe- sa, joihin asennetaan lukkiintumattomat jarrut.
26761: rusteltua, että saataisiin voimaan myös piinurin Silloinhan jarrutusjälkiä on vaikea havaita. Lait-
26762: käyttöpakko kyseisissä ajoneuvoissa. On väärin, teesta on moninaista hyötyä onnettomuustapaus-
26763: että autoissa edellytetään olevan varusteita, joita ten todistusaineistolla sekä tilastoinnin ja lasken-
26764: ei kuitenkaan tarvitse käyttää. Kuljetusalan työ- nan apuvälineenä.
26765: suojeluneuvottelukunta on kahdesti suositellut Väitteet piinureiden kustannuksia nostavasta
26766: käyttöpakkoa ja samaa mieltä on ollut myös merkityksestä ovat perusteettomia. Liikenteelle ei
26767: sosiaali- ja terveysministeriö. tule lisälaskua siitä, että jo asennettuja ajopiinu-
26768: Käyttöpakko voitaisiin toteuttaa asetuksen reita käytetään. Myöskään omistajakuljettajien
26769: muutoksella lisäämällä asiaa koskeva säännös ajo- saattaminen työaikasäädösten alaisiksi ei voi tuot-
26770: neuvoasetukseen, jolloin sen vaikutus ulottuisi taa lisäkustannuksia, koska ns. omistajakuljetta-
26771: myös ns. omistajakuljettajiin ja poliisilla olisi jat joutuvat jo nytkin liikennelupaehtojen mu-
26772: mahdollisuus normaalin liikennevalvonnan yh- kaan noudattamaan työaikasäädöksiä.
26773: teydessä toteuttaa myös liikennelupaehtojen val- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
26774: vontaa. hyväksyttäväksi toivomuksen,
26775: Ajopiinurin käyttöpakolla on ratkaiseva merki-
26776: tys moottoriajoneuvon kuljettajien työaikasään- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
26777: nösten valvonnan kannalta. Työaikojen noudat- menpiteisiin, että ajopiirtureiden asen-
26778: taminen parantaa myös osaltaan liikenneturvalli- nuspakon tultua voimaan tietyissä linja-
26779: suutta. Ajopiinurin käyttöpakko on voimassa ja kuorma-autoissa siiädettäisiin myös nzi'-
26780: lähes kaikissa teollisuusmaissa niin Euroopassa den käyttöpakko.
26781:
26782: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
26783:
26784: Reino Paasilinna
26785: 1985 vp. 725
26786:
26787: Toivomusaloite n:o 675
26788:
26789:
26790:
26791:
26792: Pekkarinen ym.: Ns. Suomenselkätien suunnittelemisesta ja raken-
26793: tamisesta
26794:
26795:
26796: Eduskunnalle
26797:
26798: Liikenneyhteydet Suomenselällä ovat enttam kuntajoukkoa monipuolisesti kuntien kehittymis-
26799: puutteelliset. Alueelta puuttuvat etelä-pohjois- edellytyksiä parantaen.
26800: suuntaiset pääväylät, ja Suomenselän eteläosan
26801: itä-länsisuuntaiset tiet ovat heikkoja. Varsinkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26802: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26803: Suomenselän Keski-Suomen läänin kuntien osal- muksen,
26804: ta kunnollisen yhteysverkon puuttuminen on
26805: vaikeuttanut merkittävästi kuntien kehittymistä.
26806: Päätieverkon keskeinen kehittämiskohde alueella että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ns.
26807: on etelä-pohjoissuuntaisen ns. Suomenselkätien Suomenselkätien suunnittelemiseksi ja
26808: aikaansaaminen. Tämä tieyhteys palvelisi välillä rakentamiseksi välillä Keuruu-Multia-
26809: Keuruu-Multia-Pylkönmäki-Karstula-Kivi- Pylkönmäki-Karstula-Kivijärvi-Kin-
26810: järvi-Kinnula-valtatie n:o 4 kulkien laajaa nula-Haapajärvi.
26811:
26812: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26813:
26814: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
26815: 726 1985 vp.
26816:
26817: Toivomusaloite n:o 676
26818:
26819:
26820:
26821:
26822: Pekkarinen ym.: Maantien n:o 659 peruskorjauksesta välillä Ky-
26823: mönkoski-Kuopion piirin raja
26824:
26825:
26826: Eduskunnalle
26827:
26828: Maantie n:o 659 välillä Kymönkoski-Kuo- Tarvittavat suunnitelmat valmistunevat vuo-
26829: pion piirin raja muodostaa tärkeän tieyhteyden teen 1986 mennessä. Alustavien tietojen mukaan
26830: Viitasaarelta ja 4-tieltä itään Kuopion läänin peruskorjauksen kustannukset tällä 25,5 km:n
26831: suuntaan. Samoin tieyhteys on elintärkeä Viita- matkalla ovat noin 20 milj. mk.
26832: saaren itäosien kylille normaalin asiointiliiken-
26833: teen tarpeisiin. Kunnossapidon varatyönä tietä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26834: on korjattu välillä Ilolanmäki-Kymönkoski. Väli nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26835: Kymönkoski-Kuopion piirin raja on TVL:n muksen,
26836: Keski-Suomen piirin suunnitelmien mukaan tar-
26837: koitus aloittaa vasta joskus 1990-luvulla. Tien että hallitus ryhtyisi pikaistin toimen-
26838: nykyinen heikko kunto huomioon ottaen perus- piteistin peruskorjaustöiden käynnistämi-
26839: korjaustyöt tulisi saada käyntiin huomattavasti seksi maantiellä n:o 659 vältllä Kymön-
26840: aikaisemmin. koski-Kuopion piirin raja.
26841:
26842: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26843:
26844: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
26845: 1985 vp. 727
26846:
26847: Toivomusaloite n:o 677
26848:
26849:
26850:
26851:
26852: Pekkarinen ym.: Maantien n:o 760 perusparantamisesta välillä
26853: Pihtipudas-Muurasjärvi
26854:
26855:
26856: Eduskunnalle
26857:
26858: Maantie n:o 760 välillä Pihtipudas-Muuras- massa tienpidon toimenpideohjelmassa peruspa-
26859: järvi yhdistää Pihtiputaan ja Reisjärven kuntakes- rannus on tarkoitus suorittaa vasta tämän vuosi-
26860: kukset. Tie lähtee 4-tieltä Pihtiputaan kirkonky- kymmenen puolenvälin jälkeen. Hankkeen tällai-
26861: län pohjoispuolelta. Matkaa sieltä Reisjärven ra· nen viivyttäminen ei ole perusteltua enempää
26862: jalle on n. 36 km ja Reisjärven kirkonkylään n. tienpidon kuin myöskään työllisyyspolitiikan nä-
26863: 50 km. Tie on tärkein yhdystie pohjoisen Keski- kökohdilla. Perusparannustyöt tulisikin valtion
26864: Suomen ja Pohjanlahden rannikon välillä. Pihti- budjettirahoituksen turvin aloittaa jo vuonna
26865: putaan kunnan sisäisessä liikenteessä tie on eni- 1986. Tarvittavat suunnitelmat ovat valmiit. Vä-
26866: ten liikennöity maantie. häisiä töitä tiellä suoritetaan työllisyystöinä jo
26867: Tietä pitkin hoidetaan myös valtaosa Pihtipu- tällä hetkellä. Hankkeen kustannusarvioksi on
26868: taan öljynkuljetuksista ja noin 1/3 kunnan alu- laskettu n. 15,2 milj. markkaa.
26869: eelta lähtevästä puutavarasta ajetaan sen kautta.
26870: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26871: Runsaan liikenteen ja tien rakenteen heikkou-
26872: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26873: den, mutkaisuuden ja mäkisyyden vuoksi tien muksen,
26874: kuntoa ei ole kyetty pitämään liikennemääriä
26875: vastaavalla tasolla. Tieosuus kaipaa pikaista pa-
26876: rannusta. että hallz"tus ryhtyisi toimenpttetsttn
26877: TVL:n Keski-Suomen p11nn alkuperäisten maantien n:o 760 perusparannustöiden
26878: suunnitelmien mukaan tien perusparannus piti aloittamiseksi välillä Pihtipudas-Muu-
26879: suoritettaman heti 1980-luvun alussa. Uusim- rasjärvi viimeistäå"n vuonna 1986.
26880:
26881: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26882:
26883: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
26884: 728 1985 vp.
26885:
26886: Toivomusaloite n:o 678
26887:
26888:
26889:
26890:
26891: Pekkarinen ym.: Kivijärven-Perhon maantien perusparannus-
26892: töiden aloittamisesta
26893:
26894:
26895: Eduskunnalle
26896:
26897: Maantie n:o 652 Kivijärvi-Möttönen Kivijär- ke ei kuitenkaan sisälly. Tästä huolimatta hanke
26898: ven ja Perhon kunnissa muodostaa tärkeän tulisi saattaa töiden alle, vaikkapa työllisyysvaroin
26899: seudullisen kokoojatien mainitut kuntakeskukset mahdollisimman pian.
26900: yhdistäen. Tie on kuitenkin erittäin huonokun-
26901: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26902: toinen, mutkainen ja kelirikon vaivaama. Nykyi-
26903: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26904: sessä kunnossaan se vaikeuttaakio suuresti ko.
26905: muksen,
26906: seudun merkittäviä puutavarakuljetuksia, työ-
26907: matkaliikennettä ja koululaiskuljetuksia sekä
26908: muuta asiointiliikennettä. että" hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
26909: Keski-Pohjanmaan piirin (1VL) suunnitelmissa Kivijärven-Perhon maantien perus-
26910: on aloittaa tien kunnostus v. 1986-87. 1VL: n parannustöiden aloittamiseksi työllisyys-
26911: Keski-Suomen piirin toimenpideohjelmaan han- varoin mahdollisimman pikaisestt·.
26912:
26913: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26914:
26915: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Pirkko Ikonen
26916: 1985 vp. 729
26917:
26918: Toivomusaloite n:o 679
26919:
26920:
26921:
26922:
26923: Pekkarinen ym.: Teollisuusraiteen rakentamisesta Muuramen
26924: teollisuuskylään
26925:
26926:
26927: Eduskunnalle
26928:
26929: Muurame ja Muuramen teollisuuskylä sijaitse- tOlmmeet ponnekkaasti teollisuusraiteen saami-
26930: vat vajaan 20 km:n etäisyydellä Jyväskylästä, seksi teollisuuskylään. VR ei kuitenkaan vielä ole
26931: Jyväskylän-Tampereen radan varressa. Viimeis- katsonut kuljetusmääriä riittäviksi. Keski-Suo-
26932: ten kymmenen vuoden aikana Muuramen teollis- men läänissä on kuitenkin vankka usko siihen,
26933: tuminen, uusien teollisten työpaikkojen synty, että raiteen rakentaminen lisäisi Muuramen teol-
26934: on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Muuramen lisuuskylän edelleen kehittymistä niin, että jo
26935: teollisuuskylässä sijaitseekin tällä hetkellä lähes muutaman vuoden kuluessa raiteen rakentami-
26936: 50 teollista yritystä. Teollisuustyöpaikkoja on nen kävisi myös VR:n talouden kannalta kannat-
26937: paikkakunnalla jo yli 700. tavaksi.
26938: Muuramen teollistuminen ja teollisuuskylän
26939: edelleen kehittyminen ovat hyvässä vauhdissa. Muuramen teollisuusraiteen kustannusarvio on
26940: Ratkaisevaksi pullonkaulaksi monessa tapauksessa 2,5 milj. mk.
26941: on kuitenkin muodostunut teollisuusraiteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26942: puuttuminen. Rata kyllä kulkee vieressä, mutta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26943: tavaran raiteille saaminen onnistuu vain Jyväsky- muksen,
26944: lästä käsin. Varsinkin raskaamman teollisuuden
26945: kiinnostumiselle paikkakunnalle sijoittumiseen
26946: on raiteen puuttuminen ollut merkittävä este. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
26947: Jo useamman vuoden ajan ovat Muuramen piteisiin Muuramen teollisuusraiteen
26948: kunta ja Keski-Suomen maakunnalliset elimet rakentamiseksi.
26949:
26950: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26951:
26952: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
26953:
26954:
26955:
26956:
26957: 92 4285002025
26958: 730 1985 vp.
26959:
26960: Toivomusaloite n:o 680
26961:
26962:
26963:
26964:
26965: Pekkarinen ym.: Postin palvelujen parantamisesta haja-asutus-
26966: alueilla
26967:
26968:
26969: Eduskunnalle
26970:
26971: Vuoden 1982 alusta voimaan tullut aluepoliit- siin postitoimistoiksi, useita postitoimistoja posti-
26972: tinen lainsäädäntö antoi valtion viranomaisille ja toimipaikoiksi ja monelta kylältä postin palvelu-
26973: laitoksille entistä enemmän velvollisuuksia tasa- pisteet häviäisivät kokonaan. Voikin kysyä, mitä
26974: painoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi. mahdollisuutta valtiovallalla on velvoittaa yksityi-
26975: Aluepoliittisen yleislain 4 §:n mukaan valtioneu- siä palvelulaitoksia sijoittumaan kehitysalueille,
26976: voston kanslian ja ministeriöiden, niiden alaisten jollei valtio itse pidä syrjäseuduistaan huolta.
26977: virastojen ja laitosten sekä valtion muiden hallin- Sitä yllättävämmiksi postipalvelusten heikentä-
26978: toviranomaisten tulee tehdä aloitteita, valmistella mispyrkimykset muodostuvat, kun muistetaan,
26979: ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä ja muuten- että postin toiminta on viime vuosina ollut
26980: kin edistää alueellisesti tasapainoista kehitystä. liiketaloudellisestikin varsin hyvin kannattavaa.
26981: Eräiden valtion palvelulaitosten kohdalla em.
26982: lain velvoitetta on noudatettu erittäin huonosti. Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
26983: Erityisesti postin käynnistämät toimenpiteet toi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26984: mintansa rationalisoimiseksi merkitsevät postin muksen,
26985: työvoiman vähenemistä ja palvelujen tosiasiallista
26986: heikkenemistä juuri syrjäisimmillä alueilla, siellä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26987: missä valtion laitoksen tulisi päinvastoin lujittaa postin palvelujen parantamiseksi entyi-
26988: alueellista kehitystä. sesti haja-asutusaluezlla ja maaseudulla ja
26989: Varsinkin Keski-Suomelle kaavailut postin että hallitus pysäyttäisi suunnitelmat pos-
26990: "organisaation muuttamiseksi" olisivat perin tin organisaation muuttamiseksi postin
26991: turmiollisia. Useita postikonttoreita muutettai- palveluksia heikentäväitä tavalla.
26992:
26993: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
26994:
26995: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
26996: 1985 vp. 731
26997:
26998: Toivomusaloite n:o 681
26999:
27000:
27001:
27002:
27003: Pesola ym.: Valtatien n:o 4 perusparantamisesta välillä Jämsä-
27004: Kuhmoinen
27005:
27006:
27007: Eduskunnalle
27008:
27009: Jämsän-Kuhmoisten tieosuuden perusparan- kaulan. Jämsän ja Kuhmoisten välillä tapahtuu
27010: nus on ollut tienpidon toimenpideohjelmassa edellä mainittujen syiden takia liikenneonnetto-
27011: vuodesta 1977 lähtien. Hanke on jatkuvasti lyk- muuksia keskimääräistä enemmän. Nykyisellään
27012: kääntynyt. tie ei vastaa valtatielle asetettua tasoa.
27013: Valtatien n:o 4 parantaminen mainitulla osuu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27014: della on vuosikausia todettu välttämättömäksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27015: liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Tie on pääs- sen,
27016: syt osittain rappeutumaan. Lisäksi se tältä osin on
27017: kapea, mutkainen ja mäkinen muodostaen var- että hallitus kiirehtisi valtatien n:o 4
27018: sinkin raskaalle liikenteelle talviolosuhteissa vai- per~sparantamista välzllä Jämsä-Kuh-
27019: kean osuuden ja koko tien välityskyvylle pullon- moznen.
27020:
27021: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27022:
27023: Helena Pesola Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
27024: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
27025: Mauri Pekkarinen
27026: 732 1985 vp.
27027:
27028: Toivomusaloite n:o 682
27029:
27030:
27031:
27032:
27033: Pesola ym.: Jyväskylän rantaväylän rakennustöiden aloittamisesta
27034:
27035:
27036: Eduskunnalle
27037:
27038: Jyväskylän rantaväylä on valtakunnallisesti kesäkuussa 1984. Koko rantaväylän kustannus-
27039: merkittävä liikennejärjestelyhanke. Kahdeksan arvio on noin 190 000 000 mk.
27040: valtatietä päättyy liikenteellisesti ahtaaseen kes-
27041: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27042: kustan ruutukaava-alueeseen. Rantaväylän noin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27043: 4 km:n osuus yhdistäisi jo valmiin eteläisen si- sen,
27044: sääntulotien ja parhaillaan työn alla olevan poh-
27045: joisen sisääntulotien.
27046: Rantaväylästä on hyväksytty yksityiskohtainen että hallitus kiirehtisi Jyväskylän ranta-
27047: kevennetty suunnitelma kaupunginvaltuustossa väylän rakennustöiden aloittamista.
27048:
27049: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27050:
27051: Helena Pesola Matti Lahtinen
27052: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
27053: 1985 vp. 733
27054:
27055: Toivomusaloite n:o 683
27056:
27057:
27058:
27059:
27060: Pesola ym.: Lastausraiteen rakentamisesta Muuramen teollisuus-
27061: kylään
27062:
27063:
27064: Eduskunnalle
27065:
27066: Pieksämäen ratapiiri on laatinut suunnitelman luominen. Muuramen teollisuuskylässä raiteen
27067: teollisuusalueen lastausraiteen rakentamiseksi vaikutusalueella on noin 600 työpaikkaa.
27068: Muuramen kuntaan. Raiteen vaikutusalueella on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27069: noin 40 yritystä, joista suurin osa on metallialan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27070: yrityksiä. Lastausraide on erittäin tärkeä yritysten sen,
27071: kuljetustarpeen kannalta.
27072: että hallt'tus ryhtyisi toimenpztemzn
27073: Rakentamista tukee painavasti myös nykyisen teollisuusalueen lastausraiteen rakentami-
27074: työllisyyden säilyttäminen ja uusien työpaikkojen seksi Muurameen.
27075:
27076: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27077:
27078: Helena Pesola Matti Lahtinen Tuula Paavilainen
27079: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
27080: 734 1985 vp.
27081:
27082: Toivomusaloite n:o 684
27083:
27084:
27085:
27086:
27087: Pesola ym.: Valtionrautateiden opiskelija-alennuslippujen myöntä-
27088: misperusteiden väljentämisestä
27089:
27090:
27091: Eduskunnalle
27092:
27093: VR antaa opiskelijoille alennuksen koti- ja taa opiskelijalippukäytäntöä koskemaan kaikkia
27094: opiskelupaikkakunnan väliselle yli 75 kilometrin VR:n matkoja ympärivuotisesti.
27095: matkalle. Vuonna 1983 VR:n myymistä kaukoli- Opiskelijat muodostavat edelleen yhden hei-
27096: puista 11 % oli opiskelijalippuja. Lukumääränä koimmin toimeentulevista kansalaisryhmistä Suo-
27097: tämä tarkoittaa 1 12 miljoonaa lippua ja noin messa. Täysi opintotukikaan ei riitä peittämään
27098: miljoonaa matkaa. Tuloja opiskelijaliput tuotti- kohtuullisia elinkustannuksia. Erityiset opiske-
27099: vat VR:lle noin 26,5 miljoonaa markkaa vuonna lija-alennusjärjestelmät ovat siten erinomaisen
27100: 1983. tärkeitä tiukassa opiskelijataloudessa.
27101: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27102: Nykyisessä alennuslippukäytännössä on opiske-
27103: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27104: lijoiden kannalta puutteita. Lippuja ei myydä
27105: sen,
27106: kesäaikana eikä muille kuin koti- tai opiskelu-
27107: paikkakunnan välisille matkoille. Esimerkiksi elä-
27108: keläisillä on oikeus alennuslippuun kaikilla rei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27109: teillä arkipäivinä. opiskelzjalippukå"ytännön laajentamiseksi
27110: koskemaan kaikkia VR:n matko;a ympä-
27111: Opiskelijajärjestöt pitävät tarpeellisena laajen- rivuotisesti.
27112:
27113: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27114:
27115: Helena Pesola Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
27116: 1985 vp. 735
27117:
27118: Toivomusaloite n:o 685
27119:
27120:
27121:
27122:
27123: Pesola ym.: Keski-Suomen ilmailumuseon rakennuksen peruskor-
27124: jauksesra
27125:
27126:
27127: Eduskunnalle
27128:
27129: Keski-Suomen ilmailumuseon toiminta on matkailullisten seikkojen kehittämiseksi uudet
27130: osoittautunut erittäin merkitykselliseksi. Museos- toimitilat olisi saatava pikaisesti kuntoon. Erityi-
27131: ta on tullut merkittävä matkailunähtävyys. Mu- sesti varastointitilanne on tällä hetkellä täysin
27132: seon yhteydessä on vilkasta kerho- ja harrastustoi- kestämätön.
27133: mintaa. Kansalaisopiston lentokoneenentisöinti-
27134: linja, lennokki- ja pienoismallikerhot toimivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27135: hyvin vilkkaasti. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27136: Vuonna 1983 ostettiin museon tarkoituksiin sen,
27137: tyhjilleen jäänyt elementtitehdas Tikkakoskelta.
27138: Alkuperäinen tarkoitus oli kunnostaa tilat työlli-
27139: syysvaroin, mutta hanke ei ole lähtenyt käyntiin. että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
27140: Museon toiminnan jatkumisen turvaamiseksi, Keski-Suomen zlmazlumuseon rakennuk-
27141: tärkeiden kansallisten arvojen pelastamiseksi ja sen peruskorjaamiseksi.
27142:
27143: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27144:
27145: Helena Pesola Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
27146: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
27147: 736 1985 vp.
27148:
27149: Toivomusaloite n:o 686
27150:
27151:
27152:
27153:
27154: Pohjanoksa ym.: Tampereen-Rauman valtatien rakentamisesta
27155:
27156:
27157: Eduskunnalle
27158:
27159: Teollisuuden ja kaupan yhteistyö Pirkanmaan maan voimakkaan ahtaus- ja huoliotaorganisaa-
27160: ja Rauman välillä on entisestään voimakkaasti tion investoiden useita kymmeniä miljoonia
27161: lisääntynyt. Rauman satama on äskettäin markkoja rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin.
27162: kokenut kaksi mittavaa laajennusvaihetta, kun Jotta tieverkko yllä selostetuista syistä vastaisi
27163: kaksi uutta satamanosaa, Ulkopetäyksen joukko- voimakkaasti kasvaneen liikenteen vaatimuksia ja
27164: tavarasatama ja Iso-Hakunin vientiterminaalisata- palvelutasotarvetta, olisi kantatien n:o 42 teknis-
27165: ma ovat valmistuneet ja otettu käyttöön. Merilii- tä tasoa parannettava. Kantateiden n:ot 41 ja 42
27166: kenne sataman kautta on voimakkaasti kasvanut muodostama tieyhteys tulisi muodostaa valtatie-
27167: niin, että vuodesta 1982 alkaen Rauma oli liiken- tason yhteydeksi. Päätieverkkoon muodostuisi
27168: teen määrillä mitaten Suomen kunnallisista sata- tällöin Tampereen-Rauman valtatieyhteys.
27169: mista neljännellä tilalla Helsingin, Kotkan ja
27170: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27171: Haminan jälkeen. Yhä kasvava osa tästä liiken-
27172: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27173: teestä suuntautuu Rauman satamaan Pohjois- sen,
27174: Hämeestä, jonka teollisuus perinteisesti käyttää
27175: Rauman satamaa. Esimerkiksi Yhtyneet Paperi-
27176: tehtaat Oy:n vientiliikenteen pääosa kulkee Rau- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
27177: man sataman kautta. Tämä yhtiö on yhdessä Tampereen-Rauman valtatien rakenta-
27178: Rauma-Repola Oy:n kanssa luonut Rauman sata- miseksi
27179:
27180: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
27181:
27182: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Timo Roos
27183: 1985 vp. 737
27184:
27185: Toivomusaloite n:o 687
27186:
27187:
27188:
27189:
27190: Pohjanoksa ym.: Työllisyysmäärärahojen käyttämisestä Satakunnan
27191: tiestön kunnostamiseksi
27192:
27193:
27194: Eduskunnalle
27195:
27196: Satakunnan monet syrjäseudun tiet ovat varsin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27197: heikossa kunnossa. Koko Satakunnan pitäminen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27198: asuttuna ja toimivana vaatii tiestön kunnon ko- sen,
27199: hottamista ja sen kunnon pitämistä hyvänä.
27200: Etelä-Suomessa on neljän tiepiirin osuus koko että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
27201: maan tiestön rahoituksesta hieman yli 40 pro- työllisyysperustein jaettujen määräraho-
27202: senttia, kun taas liikennesuoritteesta vastaavasti jen suuntaamiseksi Satakunnan syrjäseu-
27203: yli 50 prosenttia on tällä alueella. tujen tiestön rakentamiseen ja kunnos-
27204: tukseen.
27205:
27206: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
27207:
27208: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Timo Roos
27209:
27210:
27211:
27212:
27213: 93 4285002025
27214: 738 1985 vp.
27215:
27216: Toivomusaloite n:o 688
27217:
27218:
27219:
27220:
27221: Pohjanoksa: Raumalle johtavien teiden viitoituksen parantamisesta
27222:
27223:
27224: Eduskunnalle
27225:
27226: Monet tievutoltusta selventävät informaatio- viitoitus tulisi selventää kohtuullisen etäältä al-
27227: taulut kertovat ainoastaan teiden päättymispai- kaen.
27228: kat. Tämä ei tee oikeutta tienvarsilla oleville Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
27229: pienemmille paikkakunnille. Viitoituksen selkey- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27230: teen tulisi kiinnittää entistä suurempaa huomiota
27231: sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27232: takia. Erityisesti on huomattu Raumalle johta- Raumalle ;ohtavien teiden viitoituksen
27233: vien teiden viitoituksen heikkous, joten tämä selventämiseksi.
27234:
27235: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
27236:
27237: Aino Pohjanoksa
27238: 1985 vp. 739
27239:
27240: Toivomusaloite n:o 689
27241:
27242:
27243:
27244:
27245: Pohto ym.: Ns. Alarannan tien peruskorjauksesta Kortesjärvellä
27246:
27247:
27248: Eduskunnalle
27249:
27250: Kortesjärven kunnassa oleva ns. Alarannantie nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27251: (12 km), joka lähtee Voltin-Kortesjärven tiestä muksen,
27252: ja päättyy Kortesjärven-Kauhavan tiehen, on
27253: vilkasliikenteinen ja erittäin huonokuntoinen. että hallitus ryhtyisi toimiin ns. Ala-
27254: rannan tien peruskorjauksen ja päällystä-
27255: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- misen aloittamiseksi.
27256:
27257: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27258:
27259: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
27260: 740 1985 vp.
27261:
27262: Toivomusaloite n:o 690
27263:
27264:
27265:
27266:
27267: Pohto ym.: Ns. ABisen tien peruskorjauksesta Isossakyrössä Ja
27268: Laihialla
27269:
27270:
27271: Eduskunnalle
27272:
27273: ABisen tie (15 km), joka lähtee Isonkyrön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27274: Ventälän kylästä valtatien n:o 16 Naarajoen ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27275: ABisen kylien kautta ja päättyy Laihian Jakkulan muksen,
27276: kylässä valtatielle n:o 3, on mutkainen ja huono-
27277: kuntoinen ja näin ollen kiireellisen korjauksen että hallitus ryhtyisi kiireesti tozmzzn
27278: tarpeessa. ns. Ailisen tien peruskorjauksen ja pääl-
27279: lystämisen aloittamiseksi.
27280:
27281: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27282:
27283: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
27284: 1985 vp. 741
27285:
27286: Toivomusaloite n:o 691
27287:
27288:
27289:
27290:
27291: Pohto ym.: Hirvijoen-Lakaluoman tien peruskorjauksesta Lapualla
27292:
27293:
27294: Eduskunnalle
27295:
27296: Lapuan kunnan alueella oleva Hirvijoen- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27297: Lakaluoman tie (n:o 7112) lähtee Hirvijoelta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27298: valtatieltä n:o 16 ja päättyy Lakaluomalla kanta-
27299: tielle n:o 66.
27300: Tie, joka on noin 9 km:n pituinen, on Hirvi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27301: joen puoleisesta päästä päällystetty jo noin 4 km. menpiteisiin Hirvijoen-Lakaluoman tien
27302: Tien korjaamaton osa on erittäin heikossa kun- peruskorjaustöiden loppuunsaattamisek-
27303: nossa. sz.
27304: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27305:
27306: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
27307: Vieno Eklund Pentti Skön
27308: 742 1985 vp.
27309:
27310: Toivomusaloite n:o 692
27311:
27312:
27313:
27314:
27315: Pohto ym.: Ns. Jokisalon tien peruskorjaamisesta Laihialla
27316:
27317:
27318: Eduskunnalle
27319:
27320: Laihian kunnan alueella oleva ns. Jokisalon tie, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27321: joka lähtee valtatieltä n:o 3 suuntaoaan Jukaja- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27322: Jokisalo ja päättyy Jurvan tiehen (tien pituus muksen,
27323: noin 9 km), on vilkasliikenteinen ja erittäin
27324: huonokuntoinen. Tien varrella on mm. TVH:n että hallitus ryhtyisi toimiin ns. Jokisa-
27325: ja yksityisten hiekanottoalueita. lon tien peruskorjaamisen ja päällystämi-
27326: sen aloittamiseksi.
27327:
27328: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27329:
27330: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
27331: 1985 vp. 743
27332:
27333: Toivomusaloite n:o 693
27334:
27335:
27336:
27337:
27338: Pohto ym.: Lapuan-Kitinojan tien peruskorjauksesta
27339:
27340:
27341: Eduskunnalle
27342:
27343: Lapuan ja Ylistaron kuntien alueella sijaitseva Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27344: ns. Karhunmäen tie välillä Lapua-Kitinoja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27345: (edelleen Seinäjoelle, 16 km) on kapea, mäkinen muksen,
27346: ja mutkainen. Tiellä on sattunut kaksi kuolon-
27347: kolaria. Tien varrella sijaitsevat Malkamäen, Kar- että hal/z'tus ryhtyisi toimiin Lapuan-
27348: hunmäen ja Rautakorven kylät sekä Karhunmäen Kitinojan maantien n:o 7034 peruskor-
27349: opisto ja Lapuan yleisradioasema. jauksen ja päällystämisen aloittamiseksi.
27350: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27351:
27352: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Mäki-Hakola
27353: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön
27354: 744 1985 vp.
27355:
27356: Toivomusaloite n:o 694
27357:
27358:
27359:
27360:
27361: Pohto ym.: Pyymäen-Liikajärven-Sulkavan tien peruskorjauk-
27362: sesta
27363:
27364:
27365: Eduskunnalle
27366:
27367: Jalasjärven kunnassa on noin 14 kilometrin tä. Tien vaikutuspiiriin kuuluu mm. Vapon
27368: pituinen Pyymäen-Liikajärven-Sulkavan yksi- vuokraamia suoalueita. Lisäksi metsähallituksella
27369: tyistie, joka kulkee Yli-Vallin paikallistieltäJalas- on tien varressa runsaasti metsäalueita.
27370: järven Vallinkylästä Peräseinäjoen kautta Kih-
27371: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27372: niön Jokikylään maantielle Isoniemi-Kihniö.
27373: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27374: Tämä yksityistie tulisi peruskorjata ja muuttaa
27375: muksen,
27376: paikallistieksi.
27377: Kyseisellä tiellä on runsaasti raskasta läpi-
27378: kulkuliikennettä. Myös Liikajärvellä ja Kihniön että hallitus ryhtyisi totmttn Pyy-
27379: puolella sijaitsevien järvien vapaa-ajan asutus ja mäen-Liikajärven-Sulkavan yksityis-
27380: yleinen virkistyskäyttö ovat muodostuneet varsin tien perusparannuksen aloittamiseksi ja
27381: huomattaviksi, mikä lisää kyseisen tien liikennet- tien muuttamiseksi paikallistieksi.
27382:
27383: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27384:
27385: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
27386: 1985 vp. 745
27387:
27388: Toivomusaloite n:o 695
27389:
27390:
27391:
27392:
27393: Pohto ym.: Liipantönkän-Kitinojan tien peruskorjauksesta Ylista-
27394: rossa
27395:
27396:
27397: Eduskunnalle
27398:
27399: Ylistaron kunnan alueella oleva Liipantön- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27400: kän-Kitinojan-Halkosaaren tie lähtee Vaa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27401: san-Jyväskylän tiestä n:o 16 ja päättyy Seinä- muksen,
27402: joen-Vaasan tiehen n:o 64 Halkosaaressa. Tie-
27403: osuudella Liipantönkkä-Kitinoja (noin 11 km)
27404: ei ole tehty vielä P.erusparannusta. Tie on mut- että hallitus ryhtyisi toimiin Liipantön-
27405: kainen, kapea ja vilkkaasti liikennöity ja kiireelli- kiin-Kitinojan maantien peruskorjaami-
27406: sen korjauksen tarpeessa. sen ja pää/lystiimisen kiiynnistämiseksi.
27407:
27408: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27409:
27410: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Mäki-Hakola
27411: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön
27412:
27413:
27414:
27415:
27416: 94 4285002025
27417: 746 1985 vp.
27418:
27419: Toivomusaloite n:o 696
27420:
27421:
27422:
27423:
27424: Pohto ym.: Tuomikylän-Neiron tien peruskorjauksesta Ilmajoella
27425:
27426:
27427:
27428: Eduskunnalle
27429:
27430: Ilmajoen kunnan alueella oleva Tuomikylän- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27431: Neiron maantie n:o 6925 (n. 9,5 km) on mutkai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27432: nen ja erittäin huonokuntoinen.
27433: Tien varrella asuu n. 180 taloutta. että. ka((itus ryh!yisi kiiree(lisiin toi-
27434: Liikenneselvitysten mukaan parannettavan tie- menpttetsttn Tuomtkylän-Netron maan-
27435: osan liikenne on 290 autoa/vrk. tien peruskorjaustöiden aloittamiseksi.
27436:
27437: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27438:
27439: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
27440: Vieno Eklund Pentti Skön
27441: 1985 vp. 747
27442:
27443: Toivomusaloite n:o 697
27444:
27445:
27446:
27447:
27448: Pohto ym.: Tuuralan-Hiiripellon tien peruskorjauksesta
27449:
27450:
27451: Eduskunnalle
27452:
27453: Kyrönjoen pohjoispuolella olevan maantien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27454: välillä Tuurala (Isokyrö)-Hiiripelto (Vähäkyrö) nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27455: (8 km) korjaustyöt ovat vielä suorittamatta. Mai- muksen,
27456: nittu tie on jo päällystetty Vähästäkyröstä Hiiri-
27457: peltoon sekä toiselta puolelta Ylistarosta Isoonky- että hallitus ryhtyisi tozmzzn Tuura-
27458: röön. Korjaamattomalla tieosuudella on runsaasti lan-Hiiripellon tieosuuden peruskorjaa-
27459: asutusta ja se on erittäin huonokuntoinen. miseksi ja päällystämisen aloittamiseksi.
27460:
27461: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27462:
27463: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
27464: 748 1985 vp.
27465:
27466: Toivomusaloite n:o 698
27467:
27468:
27469:
27470:
27471: Pohto ym.: Untamalan-Rapalakson tien peruskorjauksesta Ylista-
27472: rossa
27473:
27474:
27475: Eduskunnalle
27476:
27477: Untamalan-Rapalakson tie lähtee Ylistaron Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27478: pitäjän Untamalan kylästä Rapalaksoon ja sieltä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27479: edelleen Harjun kylän kautta Ylihärmään. Unta- muksen,
27480: malan-Rapalakson tieosuus (n. 2 km) on vilk-
27481: kaasti liikennöity, jo yksinomaan Kokkoonkan- että hallitus ryhtyisi toimiin Untama-
27482: kaalla olevien soramonttujenkin takia. lan-Rapalakson maantien peruskorjaa-
27483: miseksi ja piiiillystämiseksi.
27484:
27485: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27486:
27487: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Mäki-Hakola
27488: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön
27489: 1985 vp. 749
27490:
27491: Toivomusaloite n:o 699
27492:
27493:
27494:
27495:
27496: Pohto ym.: Jyväskylän lentoaseman kehittämisestä
27497:
27498:
27499: Eduskunnalle
27500:
27501: Jyväskylän lentoasema kuuluu maan vilkkaim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27502: piin lentokenttiin. Kuitenkin sen yleisötilat ovat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27503: selvästi ahtaimmat verrattuna muihin samaa suu- muksen,
27504: ruusluokkaa oleviin lentoasemiin. Jyväskylän len-
27505: toaseman kehittäminen, erityisesti terminaalira- että hallitus ryhtyisi kzi'reestt' totmttn
27506: kennuksen laajennus, olisi saatava pikaisesti Jyväskylän lentoaseman kehittämistöiden
27507: käyntiin. aloittamiseksi.
27508:
27509: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27510:
27511: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
27512: 750 1985 vp.
27513:
27514: Toivomusaloite n:o 700
27515:
27516:
27517:
27518:
27519: Pohto ym.: Maksuuoman matkustusoikeuden järjestämisestä rinta-
27520: maveteraaneille
27521:
27522:
27523: Eduskunnalle
27524:
27525: Sotiemme rintamatunnuksen omaaville vete- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27526: raaneille tulee antaa sotilaskortti, joka oikeuttaa muksen,
27527: heidät vapaaseen matkustamiseen yleisissä kulku-
27528: välineissä maamme rajojen sisäpuolella. että hallitus ryhtyisi toimiin rintamave-
27529: teraanien maksuttoman matkustusotkeu-
27530: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- den kiireelliseksi järjestämiseksi.
27531:
27532: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27533:
27534: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
27535: 1985 vp. 751
27536:
27537: Toivomusaloite n:o 701
27538:
27539:
27540:
27541:
27542: Pohto ym.: Suomen Ilmailumuseon näyttelytilojen lisäämisestä
27543:
27544:
27545: Eduskunnalle
27546:
27547: Valtioneuvosto on syyskuun 13 päivänä 1979 Museon omistama Lockheed 18 Lodestar -mal-
27548: liikenneministeriöstä tapahtuneesta esittelystä oi- minetsintäkone on pakko säilyttää ulkotiloissa.
27549: keuttanut ilmailuhallituksen vuokraamaan Ilmai- Samoin jouduttaisiin ulkotiloihin sijoittamaan
27550: lumuseoyhdistys ry:lle ilmailuhallituksen hallin- yhdistyksen hallintaan luovutettu Karair Oy:n
27551: nassa olevasta Vantaan kaupungin Veromiehen omistama lentokelpoinen DC-3 -kone.
27552: kylässä olevasta tilasta määräalan valtakunnallisen Yhdistyksen omistuksessa tai hallinnassa on
27553: ilmailumuseon maapohjaksi. Vuokrasopimus on lisäksi eri puolilla maata useita koneita, joita ei
27554: allekirjoitettu lokakuun 15 päivänä 1979. voida asettaa sisätilojen puuttuessa lainkaan näyt-
27555: Ilmailumuseoyhdistys ry:n toimesta on alueelle teille museoon.
27556: rakennettu ja syyskuun 24 päivänä 1981 käyttöön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27557: otettu Suomen Ilmailumuseon ensimmäinen mu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27558: seohalli, joka on osoittautunut erinomaiseksi tar- muksen,
27559: koitukseensa. Museohallin tilat tiedettiin kuiten-
27560: kin alusta alkaen riittämättömiksi. Niinpä yhdis- että hallitus ryhtyisi tozmun Suomen
27561: tyksen hallintaansa saarnat Finnair Oy:n omista- Ilmazlumuseon toisen näyttelyhallin osa-
27562: ma Convair Metropolitan -kone ja Tekniikan rahoituksen järjestämiseksi.
27563:
27564: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27565:
27566: Urho Pohto Reino Jyrkilä Pentti Skön
27567: 752 1985 vp.
27568:
27569: Toivomusaloite n:o 702
27570:
27571:
27572:
27573:
27574: Pout~nen ym.: ~ksityistieavustusten myöntämisperusteiden säilyttä-
27575: misestä nykyisellään
27576:
27577:
27578: Eduskunnalle
27579:
27580: Lakia yksityisteistä (358/62) muutettiin vuon- ole kuin yksi tai kaksi koko vuoden asuttua taloa
27581: na 1977. (728/7?). Uudistetun lain 93 §:n 1 vaikka tie pituutensa mukaan olisikin valtio~
27582: momentissa määntellään valtion varoista annetta- apuun oikeutettu.
27583: vat ~vustukset tien kunnossapitoon, jos tien hoi- Mikäli valtionavut lakkaisivat, vaikeutuisi tei-
27584: t~lsta varten on perustettu tiekunta ja tiellä on den hoito ja se edistäisi entisestään maaseudun
27585: palkkakunnalla huomattava liikenteellinen mer- haja-asutusalueiden autioitumista, mikä ei kai
27586: kitys tai se on tarpeellinen pysyvän asutuksen liene enää valtiovallankaan tarkoitus. Myös puu-
27587: pääsytienä. tavaran kuljetukset ja metsien moninaiskäyttö
27588: Sittemmin on liikenneministeriö kirjeellään kuten marja~tus j.a sienestys edellyttävät myös
27589: ~.:.? .5145 ~ 78 t.ie- ja v~sirakennushallitukselle ja kohtuukuntOlsta nestöä.
27590: l~amnhalhtuksllle tulkmnut pysyvän asutusmää-
27591: ntelmän, kun tien tarvitsijoita on useita. TVH on Kuluneen vuoden aikana liikenneministeri on
27592: lääninhallituksille antamissaan lausunnoissa vuo- todennut yksityistielain uudistuksen merkinneen
27593: rostaan katsonut, ettei kaksi pysyvää asuntoa avustettavien yksityisteiden lukumäärän kasvua
27594: muodosta po. lain 93 §:n 1 momentissa tarkoi- vuoden 1977 lopusta vuoden 1983 loppuun
27595: tettua pysyvää asutusta. Myös korkein hallinto- 8 742 kappaleesta ja 34 046 kilometristä 14 600
27596: oikeus on 5. 3.1979 katsonut, ettei kaksi pysyvästi kappaleeseen ja 48 500 kilometriin. Liikennemi-
27597: asuttua taloutta muodosta laissa tarkoitettua py- nisterin ilmoituksen mukaan myös keskimääräi-
27598: syvää asutusta. nen avustusprosentti on noussut 37 % :sta
27599: 53 % :ii~. Kulune~n vuoden valtion tulo- ja
27600: . Asetuksen muutoksella (805/80) 43 §:ssä on menoarviossa tarkoitukseen oli varattu 58 miljoo-
27601: Jatkettu avustuksen piirin siirtymäaikaa niiden naa markkaa.
27602: yksityisten teiden osalta, joilla on avustuspäätös
27603: 31.12.1977 vuoden 1987 loppuun saakka. Liikenneministeri oli 27.6.1984 eduskunnalle
27604: Vuonna 1987 päättyy siis yksityisteille annettu jättämässään kirjallisen kysymyksen vastauksessa
27605: siirtymäaika ja ennen ko. vuoden alkua tulee myös tehnyt erilaisia laskelmia avustusjärjestel-
27606: tehdä uusi hakemus lääninhallitukselle valtion män laajentamisesta ja sen rahoituksesta ja arveli
27607: avustuksen säilyttämiseksi. Mikäli hakemusta ei samalla, ettei huomattaviin laajennuksiin ole
27608: tehdä, putoaa tie automaattisesti pois valtion valtiontaloudellisia mahdollisuuksia. Jos säilyte-
27609: kunnossapitoavustuksen piiristä. tään nykyinen avustettu yksityistiestö valtionavun
27610: piirissä .. ei ole kysymys tieavustuspiirin laajenemi-
27611: . Voi!fiassa oleva~ säädökset yksityisteille ovat: sesta e1kä myöskään sanottavasti valtion tuke-
27612: nen, Joka saa vainon kunnossapitoavustusta, tu-
27613: mien yksityistiemäärärahojen lisäämisestä.
27614: l~e olla vähintään yhden kilometrin pituinen ja
27615: nen varrella tulee olla vähintään kolme koko Jos taas harvaanasuttujen seutujen yksityistie-
27616: vuoden asuttua taloa. avustukset loppuvat ja valtakunnassa avustettavat
27617: Yksityisteiden vaikutusalueilla, mutta etenkin tiet lisääntyvät, niin kehitys tapahtuu väärän-
27618: Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa, asutus on vä- suuntaisesti, sillä juuri harvaanasutuilla seuduilla
27619: hentynyt ja alue on ennestäänkin harvaanasut- sekä valtakunnan äärialueilla kipeimmin tarvi-
27620: tua. Kun nyt joudutaan valtionapu uudelleen taan tukea myös tiestön hoitamiseen. Silti asuk-
27621: anomaan, tietää se sitä, että moni nyt valtion kaille vielä jää omakustannusosuutta, vaikka tie-
27622: avustusta saava tiekunta tulee saamaan hylkää- avustusta saataisiinkin.
27623: mispäätöksen sillä perusteella, ettei tien varrella Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27624: 1985 vp. - TA n:o 702 753
27625:
27626: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- tusten säilyminen silloinkin, kun tien
27627: sen, vaikutuspzirissä on vain yhden tai kahden
27628: talon pysyvä asutus.
27629: että hallitus ryhtyisi toimenpzterszzn,
27630: joilla turvattaisiin valtion yksityistieavus-
27631:
27632: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27633:
27634: Pentti Poutaneo Matti Maijala Mauno Manninen
27635: Mikko Jokela Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
27636: Seppo Pelttari Heikki Kokko Pirkko Ikonen
27637: Heimo Linna Lea Sutinen Pirjo Rusanen
27638:
27639:
27640:
27641:
27642: 95 4285002025
27643: 754 1985 rd.
27644:
27645: Hemställningsmotion nr 703
27646:
27647:
27648:
27649:
27650: Rehn: Om höjda anslag för vägunderhåll speciellt i södra Finland
27651:
27652:
27653: Tili Riksdagen
27654:
27655: Under de senaste åren har vägnätet i vårt land vägar som just byggts trafiksäkra även vid högre
27656: inte underhållits i den grad som vore nödvändigt hastigheter. Under en lång tid har Nyland till-
27657: för att trygga trafiksäkerheten, smidiga lands- delats en i förhållande tili trafikbelastningen
27658: vägstransporter och vettiga kostnader för bilarnas alideles för liten del av de totala väganslagen.
27659: underhåll och bränsle. Att vägunderhållet varit En målsättning för vägunderhåliet borde ju
27660: så pass bristfälligt beror inte på VoV:s bristande rimligtvis vara trygg och ekonomisk trafik, med
27661: vilja, snarare på alltför knappa anslag för detta dagens väganslagspolitik äventyras sådana mål-
27662: ändamål. sättningar.
27663: Speciellt de nyländska vägarna har lidit allvar-
27664: lig skada av bristande vägunderhåll, ett beklag- På grund av det ovanstående föreslås vördsamt
27665: ligt exempel på följderna av sparsamhet i vägför- att riksdagen måtte besluta hemstälia,
27666: bättringar är de ryktbara lappningsarbetena på
27667: spårslitage, som visat sig vara kortvariga tili sin att regeringen måtte vidta åtgärder för
27668: effekt och i dag bildar en uppenbar trafikfara. att i nästa års statsförslag vägnätets un-
27669: Som en följd av dessa spårslitagelappningar har derhållsanslag kraftigt förhöjs, och att
27670: viktiga motorleder belagts med hastighetsbe- därvid speciell uppmärksamhet fästs på
27671: gränsningar som inte för övrigt är motiverade på vägnätet i södra Finland.
27672:
27673: Helsingfors den 14 februari 1985
27674:
27675: Elisabeth Rehn
27676: 1985 vp. 755
27677:
27678: Toivomusaloite n:o 703 Suomennos
27679:
27680:
27681:
27682:
27683: Rehn: Teiden kunnossapitomäärärahojen korottamisesta etenkin
27684: Etelä-Suomessa
27685:
27686:
27687: Eduskunnalle
27688:
27689: Maamme tieverkkoa ei viime vuosina ole pi- nopeuksille liikenneturvallisiksi rakennetuilla
27690: detty riittävän hyvässä kunnossa, kun otetaan teillä. Uudellemaalle on kauan aikaa myönnetty
27691: huomioon liikenteen turvallisuus, joustavat sen liikennekuormitukseen nähden aivan liian
27692: maantiekuljetukset ja autojen ylläpidon ja polt- pieni osa kaikista tiemäärärahoista.
27693: toaineen aiheuttamat kohtuulliset kustannukset. Yhtenä teiden kunnossapidon tavoitteena tuli-
27694: TVL:n hyvän tahdon puutteesta ei ole johtunut, si kohtuudella olla turvallinen ja taloudellinen
27695: että teiden kunnossapito on ollut näin puutteel- liikenne; tämän päivän tiemäärärahapolitiikka on
27696: lista, vaan pikemminkin aivan liian niukoista vaaraksi tällaisille tavoitteille.
27697: määrärahoista.
27698: Etenkin Uudenmaan tiet ovat pahoin vaurioi- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
27699: tuneet kunnossapidon riittämättömyyden johdos- hyväksyttäväksi toivomuksen,
27700: ta; valitettava esimerkki säästäväisyyden seurauk-
27701: sista teitä kunnostettaessa ovat kuuluisat kulu- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
27702: misurien paikkaustyöt, joiden vaikutus on lyhyt- ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvio-
27703: aikainen ja jotka tällä hetkellä ovat liikenteelle esitystä valmistellessaan tieverkon kun-
27704: suoranaisesti vaarallisia. Näiden kulumisurien nossapidon määrärahojen korottamiseksi
27705: paikkausten seurauksena on tärkeiden moottori- voimakkaasti ja että tällöin kiinnitettäi-
27706: teiden nopeuksia rajoitettu tavalla, joka ei yleen- siin erityistä huomiota Etelä-Suomen tie-
27707: sä ole perusteltua nimenomaan myös suurille verkkoon.
27708:
27709: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
27710:
27711: Elisabeth Rehn
27712: 756 1985 rd.
27713:
27714: Hemställningsmotion nr 704
27715:
27716:
27717:
27718:
27719: Renlund m.fl.: Om grundförbättring av landsväg nr 7496 på
27720: sträckan Tjäru-Bodö i Karleby
27721:
27722:
27723: Tili Riksdagen
27724:
27725: I nyskiftesförrättningarnas släptåg följer oftast flere turer dagligen utgör vägens miserabla skick
27726: stora virkesavverkningar för att skogsägarna skall ett allvarligt men för lokalbefolkningen. Dänill
27727: klara av de stora skogslikvider som åsamkas dem är vägen sommartid ett omtyckt turiststråk som
27728: på grund av nyskiftet. Virkestransponerna från en avstickare från den vackra skärgårdsvägen
27729: dylika storavverkningar tär inte endast på skogs- mellan Karleby och Jakobstad.
27730: bilvägarna utan också på allmänna bygde- och Med hänvisning tili ovan anförda föreslås vörd-
27731: landsvägar, vilka utgör en förlängning på skogs-
27732: samt att riksdagen ville besluta hemställa,
27733: bilvägarna ut tili riksvägar. En sådan landsväg
27734: utgör Tjäru-Bodö, som under flere år utstått
27735: stora påfrestningar av virkestransporterna och att regeringen i skyndsam ordning
27736: vägen är nu närmast slutkörd och kräver en måtte vidta åtgärder som syftar tili att i
27737: grundlig grundförbättring. Då vägen därtill är brådskande ordning grundförbättra väg-
27738: livligt trafikerad av personer på väg tili arbete i sträckan Tjiiru-Bodö, landsviig nr 7496
27739: såväl privata bilar som bussar och skolbussen kör i Karleby stad.
27740:
27741: Helsingfors den 13 februari 1985
27742:
27743: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Malm
27744: 1985 vp. 757
27745:
27746: Toivomusaloite n:o 704 Suomennos
27747:
27748:
27749:
27750:
27751: Renlund ym.: Maantien n:o 7496 perusparantamisesta välillä
27752: Tjäru-Bodö Kokkolassa
27753:
27754:
27755: Eduskunnalle
27756:
27757: Uusjakotoimitusten seurauksena on usein suu- että linja-autoilla ja koulubussi ajaa useita vuoro-
27758: ria metsänhakkuita, jotta metsänomistajat selviäi- ja päivässä, tien huono kunto muodostaa vakavan
27759: sivät uusjaon aiheuttamista hakkuumaksuista. haitan paikalliselle väestölle. Tämän lisäksi tie on
27760: Puutavaran kuljetukset tällaisilta suurilta hak- pidetty matkailuväylä poikettaessa Kokkolan ja
27761: kuualueilta kuluttavat sekä metsäautoteitä että Pietarsaaren väliseltä kauniilta saaristotieltä.
27762: myös yleisiä paikallis- ja maanteitä, jotka muo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
27763: dostavat metsäautoteiden jatkon valtateille. Täl- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27764: lainen tie on Tjärun-Bodön maantie, jota on
27765: useiden vuosien ajan huomattavasti rasitettu
27766: puutavaran kuljetuksilla, ja tie on nyt lähes että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27767: loppuun kulutettu ja perusparannuksen tarpees- menpiteistin maantien n:o 7496 peruspa-
27768: sa. Kun tie on lisäksi vilkkaasti liikennöity ihmis- rantamiseksi Tjärun-Bodön välisellä tie-
27769: ten liikkuessa työpaikoilleen sekä yksityisautoilla osuudella Kokkolassa.
27770:
27771: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
27772:
27773: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Malm
27774: 758 1985 vp.
27775:
27776: Toivomusaloite n:o 705
27777:
27778:
27779:
27780:
27781: Rusanen ym.: Mikkelin lentokentän kehittämisestä
27782:
27783:
27784: Eduskunnalle
27785:
27786: Mikkelin lentokenttä on ainoa säännöllisen Tämän vuoksi kentän ylläpitoon tulisi turvata
27787: reittiliikenteen piirissä oleva lentokenttä, jonka riittävät resurssit, jotta liikenteen palvelutasoa
27788: hoidosta vastaa kaupunki. Vaikka valtio tukeekin voitaisiin parantaa.
27789: kentän hoitoa pienkenttien avustuksiin osoite- Työryhmä katsoi, että nykyinen hoitojärjestely
27790: tuista määrärahoista, on kaupungin katettavaksi on valtion kannalta ylivoimaisesti taloudellisin
27791: jäävä osa kustannuksista varsin huomattava. vaihtoehto ja että kentän ylläpitoon ja tarpeelli-
27792: Liikenneministeriön asettama työryhmä on sel- siin investointeihin tulisi turvata täysimääräinen
27793: vittänyt vaihtoehtoja Mikkelin nykyisen kentän valtionavustus. Työryhmä suositteli myös, että
27794: ylläpidon järjestämiseksi sekä uuden lentokentän Mikkelin lentokentän valtionapu merkittäisiin
27795: rakentamistarvetta. Työryhmä ei päässyt yksimie- tulo- ja menoarvioon erikseen tätä tarkoitusta
27796: lisyyteen uuden lentokentän rakentamistarpeesta varten varatulle momentille.
27797: mutta esitti kuitenkin, että Mikkelin seudun
27798: Tasapuolisuus edellyttäisi, että myös Mikkelin
27799: kunnat ryhtyisivät toimenpiteisiin tarvittavien
27800: maa-alueiden varaamiseksi ja että asia otettaisiin lentokenttä siirrettäisiin valtion hoitoon. Valtion
27801: uudelleen selvitettäväksi viimeistään vuonna kannalta taoudellisimpana ratkaisuna on kuiten-
27802: kin päädytty nykyisen käytännön jatkamiseen.
27803: 1987. Työryhmä siis katsoi uuden kentän raken-
27804: tamisen pitkällä tähtäimellä tarpeelliseksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27805: Uuden kentän rakentaminen valtion toimesta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27806: ei liene tällä vuosikymmenellä mahdollista, ja sen,
27807: kaupungin tai edes Mikkelin seudun kuntien
27808: yhteisillä resursseilla rakentamista ei voida ajatel- että hallitus ryh~yisi pikaiszi"n toimen-
27809: la. piteisiin Mzkke/in lentokentän ylläpidon
27810: Tämän hetken näkymien valossa tulee toimin- turvaamiseksi ja lentoliikenteen kehittä-
27811: ta nykyisellä kentällä jatkumaan varsin pitkään. miseksi.
27812:
27813: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
27814:
27815: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
27816: 1985 vp. 759
27817:
27818: Toivomusaloite n:o 706
27819:
27820:
27821:
27822:
27823: Saarto ym.: Uudenmaan tiepiirin tienpidon määrärahojen korotta-
27824: misesta
27825:
27826:
27827: Eduskunnalle
27828:
27829: Uudenmaan läänin tienpidon määrärahat ovat rahoillaan. Valtiovarainvaliokunta on edellyttä-
27830: vuosikausia olleet liian pienet. Uudenmaan osuus nyt määrärahojen tuntuvaa lisäämistä.
27831: määrärahoista on vuodesta 1980 laskenut Riittämättömien rakennusmääärahojen lisäksi
27832: 14,2 %:sta vuonna 1984 12,8 o/o:iin. Samaan tiestön kunnossapidon määrärahat ovat Uudell~
27833: aikaan läänin osuus valtakunnan liikennesuorit- maalla jatkuvasti laskeneet. Tällä vuosikymme-
27834: teesta on jatkuvasti noussut. Autoliikenne näyt- nellä määrärahaosuus on tasaisesti laskenut
27835: tää joka vuosi kasvavan yli puolta nopeammin 12,4 % :sta nykyiseen 11,2 % :iin.
27836: kuin maassa keskimäärin. Viime aikoina yleisten teiden suunnittelu taa-
27837: Läänin tienpidon määrärahat ovat tarpeeseen jamiin ja kaupunkeihin on kohdannut asukkai-
27838: nähden liian pienet. Tiepiirin tienpidon kehittä- den vastustusta TVL:n sovellettua suunnittelussa
27839: missuunnitelma vuosille 1986-2000 esittää vuo- maaseudulle tarkoitettuja standardeja.
27840: sittaiseksi investointitarpeeksi 390 mmk. Vuoden Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioitta-
27841: 1985 tulo- ja menoarviossa on tarkoitukseen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27842: varattu 192 mmk ja tienpidon toimenpideohjel-
27843: ma 1985-1990 esittää keskimäärin 249 mmk:aa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27844: vuotta kohden. Uudenmaan tiepiirin tienpzdon määrä-
27845: Valtion omien tiehankkeiden rahoituksen li- rahojen korottamiseksi vuositasolla
27846: säksi ovat myös Rakl 136 a §:n mukaisten ylei- 100 000 000 markalla ja tiestön suunnit-
27847: sessä käytössä olevien asemakaavateiden rakenta- telustandardien uudistamiseksi ottaen
27848: misavustuksiin tarkoitetut määrärahat olleet liian huomioon lzikenneministeriön ja tie- ja
27849: pienet, sillä kunnat ovat joutuneet yhä useam- vesirakennushallituksen asiassa tekemät
27850: min rakentamaan yleisiä teitä katuina omilla esitykset.
27851:
27852: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
27853:
27854: Veikko Saarto Kaarina Dromberg Pirjo Ala-Kapee
27855: Tarja Halonen Reino Paasilinna Kaj Bärlund
27856: Marjatta Väänänen Pertti Salolainen
27857: 760 1985 vp.
27858:
27859: Toivomusaloite n:o 707
27860:
27861:
27862:
27863:
27864: Skön ym.: ValtionrautateidenJyväskylän asemarakennuksen korjaa-
27865: misesta
27866:
27867:
27868: Eduskunnalle
27869:
27870: Valtionrautateiden Jyväskylän asemarakennus Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
27871: on saneerattu, mutta sosiaalitiloja tulisi vielä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27872: korjata ja laajentaa, sillä ne eivät tällä hetkellä
27873: ole riittävät ja varustetasossa on toivomisen varaa.
27874: Valtionrautateiden henkilöliikenteen kehittämi-
27875: sen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että ase- että hallitus ryhtyisi tozmttn Valtion-
27876: mien välttämättömät sosiaalitilat olisivat kunnos- rautateiden Jyväskylän asemarakennuksen
27877: sa ja riittävät. laajentamiseksi ja korjaamiseksi.
27878:
27879: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
27880:
27881: Pentti Skön Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
27882: Mikko Vainio
27883: 1985 vp. 761
27884:
27885: Toivomusaloite n:o 708
27886:
27887:
27888:
27889:
27890: Skön ym.: Valtionrautateiden opiskelija-alennuslippujen myöntä-
27891: misperusteiden laajentamisesta
27892:
27893:
27894: Eduskunnalle
27895:
27896: Valtionrautatiet antaa opiskelijoille alennuksen teen. Valtiolle kustannukset olisivat varsin pie-
27897: koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle yli 75 net. Siirtyminen laajempaan opiskelijalippujen
27898: km:n matkalle. VR:n myymistä lipuista opiskeli- myyntiin helpottuu, kun vuoden 1986 keväällä
27899: jalippuja oli 11 % eli noin puoli miljoonaa kaikilla opiskelijoilla on yhtenäinen opiskelija-
27900: lippua. Nykyisessä alennuslippukäytännössä on kortti.
27901: opiskelijan kannalta oleellisia puutteita: lippuja
27902: ei myydä kesäaikana eikä muulle kuin koti- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27903: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27904: opiskelupaikkakunnan väliselle matkalle. Esimer-
27905: kiksi eläkeläisillä on oikeus alennuksiin kaikilla
27906: reiteillä arkipäivisin. että hallitus ryhtyisi valtion vuoden
27907: Opintotuen pienestä määrästä ja sen suuresta 1986 tulo- ja menoarvioesityksen laadin-
27908: lainapainotteisuudesta johtuen opiskelijan talou- nan yhteydessä toimiin VR:n opiskelija-
27909: dellinen tilanne on usein varsin heikko. VR:n alennuskäytännön laajentamiseksi ympä-
27910: alennuskäytännön laajentaminen toisi pienen rivuotiseksi ja koskemaan kaikkia yli 75
27911: mutta näkyvän parannuksen opiskelijan talou- km:n matkoja.
27912:
27913: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
27914:
27915: Pentti Skön Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
27916: Reino Jyrkilä .Lea Mäkipää
27917:
27918:
27919:
27920:
27921: 96 4285002025
27922: 762 1985 vp.
27923:
27924: Toivomusaloite n:o 709
27925:
27926:
27927:
27928:
27929: Starast: Maantien n:o 416 perusparantamisesta välillä Huhdasjärvi
27930: - Nurmaa
27931:
27932:
27933: Eduskunnalle
27934:
27935: Maantie n:o 416 muodostaa tieyhteyden Ky- rallisia kohtia. Tie on mutkainen ja siinä on
27936: men läänissä olevan Jaalan kunnan ja Mikkelin useita vaarallisia nousuja ja laskuja. Näissä pai-
27937: läänissä olevan Mäntyharjun kunnan välillä. Tie koissa ei ole vältytty kuolemaan johtaneilta on-
27938: on pituudeltaan 50 kilometriä ja se on vanhaa, nettomuuksilta.
27939: mutkaista ja maastoa myötäilevää tietä. Tietä on Välin Huhdasjärvi - Nurmaa pituus on 17
27940: tehostetun tienparannusohjelman puitteissa pa- kilometriä. Kun tien sekä Jaalan että Mäntyhar-
27941: rannettu kummastakin päästään väleillä Jaalan jun puoleiset päät on kunnostettu, tulisi välille
27942: kirkonkylä - Huhdasjärvi sekä Nurmaa {läänin- kunnostamatta jäänyt 17 kilometrin tieosuuskin
27943: raja) - Mäntyharju. Näin on saatu nämä 35 saada pikaisesti korjatuksi.
27944: kilometrin mittaiset tieosuudet liikenteellisesti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
27945: tyydyttävään kuntoon. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27946: Maantien keskivaiheilla on kuitenkin väli Huh-
27947: dasjärvi - Nurmaa (lääninraja), joka on kunnol- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toz~
27948: taan tieyhteyden muuta osuutta tuntuvasti huo- menpiteisiin maantien n:o 416 peruspa-
27949: nompi. Se on sorapintaista, huonosti ojitettua rantamiseksi våltllå' Huhdasjiirvi - Nur-
27950: tietä, jossa on useita liikenteellisesti erittäin vaa- maa.
27951:
27952: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
27953:
27954: Pekka Starast
27955: 1985 vp. 763
27956:
27957: Toivomusaloite n:o 710
27958:
27959:
27960:
27961:
27962: Starast: Kymintehtaan paikallistien parannustöiden aloittamisesta
27963:
27964:
27965: Eduskunnalle
27966:
27967: Kymintehtaan paikallistien n:o 14594 eli Ahl- peellista. Huomattava osa julkisesta liikenteestä
27968: mannimien parantamisesta on valmistunut käyttää Ahlmannintietä. Tietä pitkin suuntautuu
27969: suunnitelma. Samoin on valmistunut suunnitel- myös raskasta ajoneuvoliikennettä Kymi-Ström-
27970: ma Ahlmannimien jatkeen Ekholmintien kor- bergin tuotantolaitoksille.
27971: jauksesta. Paikallistien ja sen jatkeen parantamisen on
27972: Nämä tieyhteydet muodostavat Pohjois- arvioitu aiheuttavan noin 13,6 miljoonan markan
27973: Kymenlaakson kaupunkiseudun liikenneverkossa kustannukset.
27974: Kuusaantien ohella toisen Kouvolan ja Kuusan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
27975: kosken keskustojen välisen pääyhteyden. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27976: Paikallistien parantaminen ja jatkoyhteyksien
27977: rakentaminen paikallistien päätekohdasta Kuu- ettå. hallitus ryhtyisi kti'reellisti'n toi-
27978: sankosken keskustaan on liikenneturvallisuuden menpiteisiin Kymintehtaan paikallistien
27979: ja liikenteen sujuvuuden kannalta erittäin tar- n:o 14594 parannustöiden aloittamiseen.
27980:
27981: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
27982:
27983: Pekka Starast
27984: 764 1985 vp.
27985:
27986: Toivomusaloite n:o 711
27987:
27988:
27989:
27990:
27991: Sutinen ym.: Yksityisteiden kunnossapidon valtionavustusperustei-
27992: den laajentamisesta
27993:
27994:
27995: Eduskunnalle
27996:
27997: Syrjäisissä maakunnissa ollaan huolestuneita kuitenkin lääninhallituksen päätöksellä lakkau-
27998: korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnasta, joka tettava, jos tie olosuhteiden muuttumisen joh-
27999: koskee yksityisteiden kunnossapidon valtionavus- dosta ei enää täytä valtionavustuksen saamisen
28000: tuksia yksityistielain 93 §:n 1 momentin ja yksi- edellytyksiä.
28001: tyistieaseruksen 13 §:n 2 momentin mukaan. Yksityistieasetuksen 43 § 4 momentti määrää,
28002: KHO tulkitsee sanonnan "pysyvä asutus" siten, että niiden yksityisteiden tiekuntien, joille kun-
28003: että se tarkoittaa vähintään kolmea pysyvästi nossapidon avustuksen määrä on vahvistettu en-
28004: asuttua taloutta yksityistien varrella, ennen kuin nen 1.1.1978, on haettava valtionavustusta uu-
28005: valtionosuutta voidaan myöntää tien kunnossapi- delleen v. 1987. Jos em. talouksien määrä ei ole
28006: toon. Eduskunnan tarkoitus yksityistiesäännöksiä tällöin riittävä, valtionavustusta ei enää myönne-
28007: muutettaessa v. 1977 lienee kuitenkin ollut, että tä.
28008: pysyväksi asutukseksi olisi hyväksytty yksikin ta- Jos yksityisteiden kunnossapidon valtion-
28009: lous. osuussäännökset pidetään nykyisellään, tulevat
28010: Pohjois-Karjalan alueella on yksityisteitä noin valtionavustusten menetykset v. 1987 esim. Poh-
28011: 1 180 kpl yhteispituudeltaan noin 4 000 kilomet- jois-Karjalassa olemaan huomattavat. Silloin mo-
28012: riä. 1-2 pysyvän talouden yksityisteitä on noin net tiekunnat joutuvat vaikeuksiin, sillä on koh-
28013: 40 kpl tällä hetkellä ja 3 pysyvän talouden teitä tuutonta, että esim. köyhät kunnat tai tiekunnat
28014: noin 170 kpl. 1-2 pysyvän talouden teistä on joutuisivat kokonaan maksamaan nämä kustan-
28015: ns. pääsyteitä noin 15 kpl, joita uhkaa valtion- nukset.
28016: avustuksen menetys KHO:n omaksuman tulkin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28017: nan mukaan. Kolmenkin pysyvän talouden tiet nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28018: ovat sikäli "vaaravyöhykkeessä", että pysyvä asu- muksen,
28019: rus saattaa pudota esim. kahteen talouteen, jol-
28020: loin valtionavustus nykyisten säädösten mukaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28021: lakkaa näiltä teiltä, mikäli tie on vain ns. pääsy- menpiteisiin yksityistielainsäädännön
28022: tie. Tällaisissa tapauksissa avustuspäätös tosin muuttamiseksi siten, että kunnossapidon
28023: pysyy voimassa, ellei ao. viranomainen eri pää- valtionavustusta voidaan myöntää myös
28024: töksellä avustusta lakkauta. Yksityistieasetuksen sellaiselle yksityistielle, jonka varrella on
28025: 18 §:n 2 momentin mukaan valtionavustus on vain 1-2 pysyvästi asuttua taloutta.
28026:
28027: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
28028:
28029: Lea Sutinen Reino Karpola Reino Jyrkilä
28030: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
28031: Paavo Vesterinen
28032: 1985 vp. 765
28033:
28034: Toivomusaloite n:o 712
28035:
28036:
28037:
28038:
28039: Söderström: Valtionrautateiden toimintaedellytysten parantamisesta
28040:
28041:
28042: Eduskunnalle
28043:
28044: Valtionrautateiden saneeraustoimet ovat, mi- sen tärkeyden vuoksi koko kansantaloutemme
28045: käli ne nykymuodossaan viedään loppuun, johta- kannalta.
28046: massa tuhansien työpaikkojen häviämiseen. Vuo- VR:lle tulisi pikaisesti hankkia uusi paikallisju-
28047: den 1985 valtion tulo- ja menoarviossa hallitus nakalusto ja näin paikallisjunatoimintaa tulisi
28048: esitti n. 600 työpaikan lopettamista Valtionrauta- elvyttää, heikot rataosuudet tulisi peruskorjata,
28049: teillä. kappaletavaraliikenne säilyttää junakuljetuksina
28050: VR:n kaavailuissa on paikallisjunaliikenteen jne.
28051: radikaali vähentäminen (yli 70 vuoroa), siirtymi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
28052: nen yksinajoon viimeistään v. 1986, kappaletava- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28053: raliikenteen siirtäminen autokuljetuksiksi kone-
28054: pajojen saneeraus, jonka yhteydessä Vaasan ja että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimiin
28055: Kuopion konepajat tulisi lopettaa. VR:n toimintaedellytysten parantamiseksi
28056: VR tulisi kuitenkin nähdä Jaajana palvelumuo- muuhun kuljetustoimintaan verrattuna
28057: tona niin elinkeinojen kehittämiseksi kuin kansa- siten, että paikatlisjunakalustoa hankitaan
28058: laisten matkapalvelujen tarjoajana. Tiukan liike- ja szftä pohjalta elvytetään pazkatlisjuna-
28059: taloudellisen tuloksen vaatiminen erityisesti ti- lzikennettä, että konepajatoimintaa kehi-
28060: lanteessa, jossa VR on asetettu muita kuljetus- tetään kazkzfla kuudelta konepajalta nii-
28061: muotoja heikompaan asemaan, ei ole oikein. den toimintaedellytysten parantamiseksi
28062: Päinvastoin VR:lle tulisi antaa suosituimmuus- ja ettei enää yksityisza· alihankkzjoita käy-
28063: asema verrattuna muuhun kuljetustoimintaan tettäisi VR:n puitteissa.
28064:
28065: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
28066:
28067: Sten Söderström
28068: 766 1985 vp.
28069:
28070: Toivomusaloite n:o 713
28071:
28072:
28073:
28074:
28075: Tuomaala: Seinäjoen-Ilmajoen lentokentän kehittämisestä
28076:
28077:
28078: Eduskunnalle
28079:
28080: Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan lentokent- kyetty päällystämään. Lisäksi parhaillaan on ra-
28081: täpalvelut ovat edelleen hyvin puutteelliset. Var- kenteilla halli lentokoneiden säilytystä varten.
28082: sinkin Seinäjoen talousalueen tarpeet ovat tässä Kentän pidentäminen, laitteiden hankinta ja
28083: suhteessa jääneet hoitamatta alueen kauppaka- muut kehittämistoimet vaativat kuitenkin vielä
28084: marin, maakuntaliiton ja monien muiden yhtei- runsaasti varoja. Ongelmana on ollut erityisesti
28085: söjen vuosia kestäneistä ponnisteluista huolimat- valtion rahoituksen suunnitelmallisuuden puute.
28086: ta.
28087: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28088: Rengonharjun lentokenttäsäätiön kunnat, var-
28089: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28090: sinkin Ilmajoen kunta, ovat käyttäneet huomat-
28091: muksen,
28092: tavia varoja Rengonharjulle rakennetun lentoken-
28093: tän kehittämiseen, jonka tarkoitus on palvella
28094: koko suomenkielistä Etelä-Pohjanmaata, lähinnä että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
28095: Seinäjoen talousaluetta. pitkän aikavälin rahoitusohjelman teke-
28096: Rengonharjun kentän saatua valtiolta tukea miseksi Seinäjoen-Ilmajoen reittilento-
28097: kentän parantamiseen on tuen turvin kenttä kentän kehittämiseksi.
28098:
28099: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
28100:
28101: Juhani Tuomaala Aapo Saari Jukka Vihriälä
28102: 1985 vp. 767
28103:
28104: Toivomusaloite n:o 714
28105:
28106:
28107:
28108:
28109: Tuomaala: Kokonaisohjelman laatimisesta ns. Suupohjan radan ja
28110: eräiden muiden rautatieosuuksien kunnossapitämiseksi
28111:
28112:
28113: Eduskunnalle
28114:
28115: Etelä-Pohjanmaalla ns. Suupohjan radalla Sei- Suurin määrärahantarve on kuitenkin itse ra-
28116: näjoelta Ilmajoen, Kurikan, Kauhajoen ja Teu- dan peruskorjaamisessa. Se lienee yhteensä 110-
28117: van läpi Kaskisiin kuljetetaan lähinnä Metsä-Bot- 120 mmk. Kun rata on, paitsi sen varrella
28118: nialle vuosittain n. 20 000 tonnia klooria. Kloori- sijaitsevien yritysten myös yhteiskunnan kannalta
28119: vaunuja kulkee radalla yleensä kolme kertaa välttämätön, on sen keskeytynyt korjaaminen
28120: viikossa, välillä kuormana on rikkidioksidia. saatava viipymättä jatkumaan. Eri puolilla maa-
28121: Koska kloori herkästi räjähtävänä, erittäin vaa- tamme on myös eräitä muita vastaavia rataosuuk-
28122: rallisena kemikaalina voi saattaa vaaraan radan sia, joiden korjaamista eduskunta on Valtionrau-
28123: varrella sijaitsevia taajamia asukkaineen, on Suu- tateiltä edellyttänyt.
28124: pohjan radan kuljetusten turvallisuutta kiireelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28125: sesti parannettava. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28126: On myös huomattava, että klootintorjunnassa muksen,
28127: tarvittavia suojaimia, suuria tehoruiskuja ja muu-
28128: ta kalustoa voidaan käyttää edellä mainitun ohel- että hallitus ryhtyisi eduskunnan edel-
28129: la muihinkin tarkoituksiin. lyttämällä tavalla toimenpiteisti"n koko-
28130: Kun lisäksi Suupohjan radan korjaus- ja paran- naisohjelman laatimzseksi ns. Suupohjan
28131: nustyöt on saatu alkuun, on samassa yhteydessä radan ja muiden yhteiskuntataloudellises-
28132: järkevää hoitaa myös radan turvallisuuden ko- ti kannattavien rautatieosuuksien kun-
28133: hennustyöt. nossapitämtseksi.
28134:
28135: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
28136:
28137: Juhani Tuomaala Aapo Saari Einari Nieminen
28138: 768 1985 vp.
28139:
28140: Toivomusaloite n:o 715
28141:
28142:
28143:
28144:
28145: Tuomaala ym.: Autopikajunan lastauspaikan järjestämisestä Seinä-
28146: joen asemalle
28147:
28148:
28149: Eduskunnalle
28150:
28151: Valtionrautatiet on Jaqestänyt autopikajunille liitettäisiin junaan. Tällaista järjestelyä on kokeil-
28152: lastauspaikkoja eri puolille maatamme. Tällaisia tu mm. Kuopiossa. On hyvin todennäköistä, että
28153: lastausasemia käyttäviä autopikajunan vaunuja autoja kuljettavalla vaunulla ja autopikajunan
28154: on VR:llä käytössä kaiken kaikkiaan 24 kap- lastauspaikan olemassaololla olisi Seinäjoen ase-
28155: paletta. malla riittävästi kysyntää.
28156: Pohjanmaalta puuttuu autopikajunien lastaus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28157: paikka, vaikka esimerkiksi Seinäjoen rautatiease-
28158: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28159: ma on liikenteensä vilkkauden osalta aivan kärki- muksen,
28160: pään asemia koko maassa viiden rautatien solmu-
28161: kohtana. Lähimmät lastauspaikat ovat eteläpoh-
28162: jalaisten ja Vaasan läänin muiden asukkaiden että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
28163: kannalta Tampereella ja Oulussa. autopikajunan lastauspaikan ja sen tarvit-
28164: Autopikajunaa ei voi lastata matkan aikana, seman vaunu- ym. välineistön järjestämi-
28165: vaan Seinäjoelle tarvittaisiin oma vaunu, joka seksi Seinäjoen rautatieasemalle.
28166:
28167: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28168:
28169: Juhani Tuomaala Aapo Saari Jukka Vihriälä
28170: 1985 vp. 769
28171:
28172: Toivomusaloite n:o 716
28173:
28174:
28175:
28176:
28177: Törnqvist ym.: Lossiliikenteen turvaamisesta Pohjois-Karjalassa
28178: kaikkina vuorokauden aikoina
28179:
28180:
28181: Eduskunnalle
28182:
28183: Tie- ja vesirakennuslaitos on ilmoittanut eräille sämän ja Mönnin tapauksissa jouduttaisiin käyt-
28184: Pohjois-Karjalan kunnille, että se suunnittelee tämään pitkiä kiertoteitä. Kunnilla on myös
28185: lossiliikenteen huomattavia rajoituksia maakun- yhteistoiminta-alueita (eläinlääkäri- ja lääkäripäi-
28186: nan alueella. Supistukset tulisivat koskemaan vystys), joiden vuoksi tarvitaan ympärivuorokau-
28187: mm. Käsämän (Liperi), Mönnin (Kontiolahti), tisia lossiyhteyksiä. Tämä koskee mm. Liperiä ja
28188: Paalasmaan (Juuka), Ihalansalmen (Rääkkylä) ja Polvijärveä Käsämän lossin osalta.
28189: Piikkeensalmen (Kesälahti) losseja. Tarkoitukse- Lossiliikenteen supistamissuunnitelmat ovat
28190: na näyttää olevan, että öisin klo 23.00-05.00 hämmästyttäviä myös sikäli, että Pohjois-Karja-
28191: välisenä aikana lossit eivät lainkaan liikennöisi ja lan alueella melkein kaikki lossit aiotaan korvata
28192: päivisin ne kulkisivat vain aikataulun mukaisesti. silloilla vielä tämän vuosikymmenen aikana.
28193: 1VL:n Pohjois-Karjalan piiri on ilmoittanut näil- Tämä koskee ainakin Paalasmaan, Käsämän, Iha-
28194: lä supistuksilla saavutettavan huomattavia lansalmen ja Piikkeensalmen losseja. Käsityksem-
28195: säästöjä. me mukaan saavutettavat säästöt muodostuvat
28196: Ko. kunnat ovat ymmärrettävästi ilmaisseet tämän vuoksi ja muutenkin aiheutuviin haittoi-
28197: suuren huolestuneisuutensa lossiliikenteen supis- hin verrattuna hyvin pieniksi.
28198: tamissuunnitelmien johdosta ja ilmoittaneet jyr-
28199: kästi vastustavansa niitä. Myös maakuntaliiton Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28200: mielestä kunnat ovat aivan oikeassa kannanotois- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28201: saan, sillä huonomaahan lossiliikenteen supista- muksen,
28202: minen pahasti ko. lossien vaikutuspiirissä asuvien
28203: ihmisten elinolosuhteita. Paalasmaan, Ihalansal- että hallitus ryht_'Visi toimenpztetszzn
28204: men ja Piikkeensalmen kohdalla lossin kautta Iomiiikenteen turvaamiseksi Pohjois-Kar-
28205: kulkeva tieyhteys on ainoa, joten esimerkiksi jalassa kaikkina vuorokauden aikoina,
28206: hätätapauksissa (sairaus, onnettomuus, tulipalo) kunnes ko. lossit on saatu korvattua szl-
28207: avun saaminen kuntakeskuksista vaarantuu. Kä- lozlla.
28208:
28209: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28210:
28211: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Jyrkilä
28212: Eeva Turunen Jouko Tuovinen
28213:
28214:
28215:
28216:
28217: 97 4285002025
28218: 770 1985 vp.
28219:
28220: Toivomusaloite n:o 717
28221:
28222:
28223:
28224:
28225: Törnqvist ym.: Tele- Ja puhelinmaksujen yhtenäistämisestä koko
28226: maassa
28227:
28228:
28229: Eduskunnalle
28230:
28231: Maamme eri osat ovat tele- ja puhelinpalvelu- maailmaan. Tämän kontaktin luomista rajoitta-
28232: maksujen suhteen hyvin eriarvoisessa asemassa vat kalliit puhelinmaksut.
28233: keskenään. Kun suurin osa keskusvirastoista si- Tele- ja puhelinmaksujen yhtenäistäminen ko-
28234: jaitsee Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseu- ko maassa samanlaisiksi auttaisi tasa-arvon to-
28235: dulla, tulevat esimerkiksi Itä-Suomen kuntien teuttamisessa maan eri osien kesken.
28236: yhteydenotot eri virastoihin huomattavasti kal-
28237: liimmiksi kuin Etelä-Suomen kuntien. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28238: Myös monien Itä- ja Pohjois-Suomeen sijoittu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28239: neiden yritysten pääkonttorit sijaitsevat Etelä- muksen,
28240: Suomessa ja yritysten toiminnassa puhelin on
28241: muutenkin tärkeä apuväline. Tele- ja puhelin- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
28242: maksujen kalleus Itä- ja Pohjois-Suomessa voi tele- ja puhelinmaksujen yhtenäistämi-
28243: vaikuttaa jopa olennaisesti yrityksen kannatta- seksi samansuuruisiksi koko maassa verk-
28244: vuuteen. koryhmistä ja välimatkoista riippumatta,
28245: Monille eläkeläisille ja vammaisille henkilöille kuten postimaksujen osalta jo on käytän-
28246: puhelin on monta kertaa ainut kontakti ulko- tö.
28247:
28248: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28249:
28250: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
28251: Eeva Turunen Jouko Tuovinen Kari Rajamäki
28252: 1985 vp. 771
28253:
28254: Toivomusaloite n:o 718
28255:
28256:
28257:
28258:
28259: Urpilainen ym.: Yli-Lestiitä Reisjärvelle johtavan ns. Jokelan tien
28260: perusparantamisesta
28261:
28262:
28263: Eduskunnalle
28264:
28265: Keskipohjalaisesta Lestijärven kunnan Yli-Les- TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin voimassa olevas-
28266: tin kylästä johtaa naapurikuntaan Reisjärvelle ns. sa viisivuotissuunnitelmassa. Näin siis siitä huoli-
28267: Jokelan tie. Tie muodostaa varsin tärkeän yhdys- matta, vaikka todellista tarvetta on tien kunnos-
28268: tien alueen väestön päivittäisessä elämässä. Tien tamiseksi.
28269: tunnustettu huono kunto vaikeuttaa sen käyttöä,
28270: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28271: minkä vuoksi liikennemäärät ovat laskeneet.
28272: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28273: Luontaista painetta tien käytön lisäämiseksi on
28274: sen,
28275: olemassa, kunhan se vain olisi liikennöitävässä
28276: kunnossa.
28277: Jo pitkään on viranomaisten taholta annettu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28278: ymmärtää, että tie on perusparannuksen tarpees- menpiteisiin Yli-Lesttltä Reisjärvelle joh-
28279: sa. Silti käytännössä ei ole ryhdytty tien paran- tavan ns. Jokelan tien perusparantamisek-
28280: nustoimenpiteisiin. Hanke ei ole tällä hetkellä st.
28281:
28282: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28283:
28284: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
28285: Sakari Knuuttila Mats Nyby
28286: 772 1985 vp.
28287:
28288: Toivomusaloite n:o 719
28289:
28290:
28291:
28292:
28293: Urpilainen ym.: Veneilyreittien liikenneturvallisuuden parantami-
28294: sesta Uudenkaarlepyyn ja Kokkolan välillä
28295:
28296:
28297: Eduskunnalle
28298:
28299: Huomattava osa Keski-Pohjanmaan asutukses- Veneilyn pahimmat esteet ko. alueella ovat
28300: ta välillä Uusikaarlepyy-Kokkola on keskittynyt - kivikkoiset vedet,
28301: Pohjanlahden rannikon välittömään läheisyyteen.
28302: - venereittien poikkeava merkintä merimer-
28303: Lisäksi Keski-Pohjanmaa on vähäjärvistä. Näistä keistä,
28304: syistä merenrannikolle, sen edustalla olevaan
28305: saaristoon sekä Luodon-Öjanjärvelle kohdistuu - venesatamien sekä maihinnousupaikkojen
28306: virkistyskäyttöpainetta. Pääosa Keski-Pohjan- puute.
28307: maan loma-asunnoista on edellä sanotulla ranni- Koska veneilyn suosio on viimeisten yhdeksän
28308: kon osalla sekä Luodon-Öjanjärven ympäristössä. vuoden aikana kasvanut lähes 50 % :lla ja koska
28309: Tietoisuuden lisääminen veneilyreiteistä, satamis- ko. alueen veneilyreitit ovat yleisen turvallisuu-
28310: ta ym. sekä toisaalta turvallisen veneilyväylän denkin kannalta nykymuodossaan turvattomia,
28311: ruoppaaminen ovat monella tavalla lisäämässä olisi perusteltua pikaisesti ryhtyä turvallisuutta
28312: veneilyn merkitystä vapaa-ajankäyttömuotona. lisääviin toimenpiteisiin.
28313: Alueella on useita vilkkaasti toimivia pursiseuro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28314: ja. Uudenkaarlepyyn ja Kokkolan kaupunkien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28315: välisen rantaviivan kokonaispituus on 1 200 km, sen,
28316: mukaan luettuna saarten rannat. Rannikkoalue
28317: on Keski-Pohjanmaan tiheimmin asuttua aluetta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28318: Vuoden 1980 Uudenkaarlepyyn ja Kokkolan väli- menpiteisiin Uudenkaarlepyyn ja Kokko-
28319: sellä alueella, mainitut kaupungit mukaan luet- lan välisellä osuudella olevien veneilyreit-
28320: tuna, asui runsaat 81 000 ihmistä. tien lizkenneturvallisuuden lisäämiseksi.
28321:
28322: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28323:
28324: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby
28325: 1985 vp. 773
28326:
28327: Toivomusaloite n:o 720
28328:
28329:
28330:
28331:
28332: Urpilainen ym.: Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvien Valtion-
28333: rautateiden toimintaohjeiden tarkistamisesta
28334:
28335:
28336: Eduskunnalle
28337:
28338: Valtion tulo- ja menoarvwtssa vuosille 1982, Valtionhallinnossa budjetin osalta yleiseksi
28339: 1983 ja 1984 on asetettu Valtionrautateille tavoi- muodostuvan valtion menotalouden supistuslin-
28340: te parantaa liikekirjanpidollista tulosta vuoteen jan läpivienti sellaisenaan ei ole virastojen ja
28341: 1991 mennessä )00 miljoonalla markalla. Alijää- laitosten erityistarpeita huomioon ottava. Budje-
28342: män pysyttäminen nykyisellä tasolla olisi edellyt- tissa tulisi ottaa huomioon investointimääräraho-
28343: tänyt rautateiden tariffien korottamista noin 21 jen merkitys viraston ja laitoksen toiminnan ke-
28344: prosentilla. Näin suureen korotukseen ei ole hittämiselle. Valtionrautateiden osalta on erityi-
28345: katsottu olevan edellytyksiä. Mainitun budjetin sesti alijäämäisyyden supistamisvaatimusten yh-
28346: perustelun mukaan taloudellisen kasvun turvaa- teydessä pyrittävä edesauttamaan sellaisia toi-
28347: minen ja inflaation hillitseminen edellyttävät, menpiteitä, joilla laitoksen tulomusta voitaisiin
28348: että rautateiden tariffeja korotetaan siten, että lisätä. Valtionrautateillä on vanhana valtion lai-
28349: niiden hintoja korottava vaikutus jää muut ta- toksena erityisen suuria tarpeita rakennus- ja
28350: voitteet huomioon ottaen mahdollisimman vä- kalustoinvestointeihin. Investointien epämääräi-
28351: häiseksi. Tariffien jälkeenjääneisyyttä on tarkoi- nen siirtyminen vaikeuttaa laadittujen uudistus-
28352: tus tasoittaa tulevina korkeasuhdannevuosina. suunnitelmien toteuttamista. Vanhojen ja epä-
28353: käytännöllisten rakennusten ja laitteiden sekä
28354: Mainitun )00 miljoonan markan alijäämän kuljetuskaluston uusiminen ja nykyaikaistaminen
28355: supistamisvaatimus on johtanut rautatiehallituk- on toiminnan kannalta välttämätöntä.
28356: sen talous- ja toimintasuunnitelman mukaan toi-
28357: Konepajojen investointien ja vaununrakennus-
28358: minnoittaiseen supistamistavoitteeseen, jonka
28359: määrärahojen supistukset vaikuttavat suoranaises-
28360: perusteella pyritään suunnittelukauden aikana
28361: ti rautatielaitoksen työllisyyteen. Ensisijaisesti
28362: supistamaan henkilökunnan määrää käyttötoi-
28363: vaikutus näkyy investoinneissa, mutta myöhem-
28364: minnasta noin 2 )00 henkilöllä. Supistukset koh-
28365: min myös liikenteenhoidossa ja laitoksen kilpai-
28366: distuvat liikenteen hoitoon (1 420 henkilöä),
28367: lukyvyn heikkenemisessä. Rataosaston vakinaisel-
28368: kaluston kunnossapitoon (310 henkilöä), radan ja le tai vakinaisluonteiselle henkilökunnalle on
28369: rakennusten kunnossapitoon (320 henkilöä) ja
28370: työllisyyden turvaamisen vuoksi tärkeää, että lai-
28371: yleisiin tehtäviin (280 henkilöä). Tähän henkilös-
28372: tokselle osoitetaan pitkäjänteisen suunnitelman
28373: tömäärän supistukseen on katsottu välttämättö-
28374: mäksi rautatiehallituksen toimesta ryhtyä sen mukaisesti riittävästi määrärahoja ratojen ja rata-
28375: pihojen perusparannustöihin sekä talonrakennu-
28376: vuoksi, ettei tulojen lisääminen vaadituo )00
28377: sinvestointeihin. Hyöty näistä investoinneista on
28378: miljoonan markan alijäämän supistamiseksi ole
28379: saatavissa vasta pitkällä aikavälillä.
28380: mahdollista. Näin ollen osa säästöistä on rauta-
28381: tiehallituksen käsityksen mukaan saatava henki- Vuoden 1983 tulo- ja menoarvion yhteydessä
28382: lökunnan määrää ja toimintoja supistamalla. on rautatielaitoksen luvun kohdalla edellytetty,
28383: että asetettuun taloudellisuustavoitteeseen pyri-
28384: Maan hallitus sekä eduskunta ovat ilmoittaneet tään kehittämällä toimintaa siten, että henkilö-
28385: asettavansa työllisyyden hoidon yhdeksi keskei- kunnan määrää pystytään asteittain supistamaan
28386: seksi tavoitteekseen. Työllistämisvelvoitteen hoi- käyttäen hyväksi luonnollista poistumaa ja töiden
28387: tamiseen on kuitenkin pyritty lähinnä yksityisen uudelleen järjestelyjä. Vaikka mainitussa tekstissä
28388: sektorin puitteissa ottamatta huomioon valtion- todetaan, että irtisanomisia ei järjestelyjen takia
28389: hallinnon omia työllistämismahdollisuuksia ja suoriteta, tietää kyseinen budjettiin kirjattu su-
28390: tarpeita. pistussuunnitelma rautatielaitoksen toimintojen
28391: 774 1985 vp. - TA n:o 720
28392:
28393: näivettymistä. Tuottojen lisääminen estyy ja ras- tyiskohtaisten toimenpide-ehdotusten
28394: kaat kiinteät kustannukset tulevat korostetusti sekä henktlöstön supistamisvaatimusten
28395: esiin rautatielaitoksen kirjanpidossa. Tästä joh- poistamiseksi ja alt/älimän supistamisen
28396: tuen tulisikin budjetin perusteluissa rautatielai- toteuttamiseksi rautatielaitoksen tulou-
28397: toksen luvun kohdalla mainitut yksityiskohtaiset tusta lisäämällä sekå· suon.tettuja inves-
28398: toimintaohjeet eduskunnan toimesta muuttaa tointejct hyödyntämällä sekä samalla ala-
28399: yleisiksi tehostamisvelvoitteiksi, jolloin rautatie- momentetlla vetokaluston ja vaunuston
28400: laitoksen toiminta- ja kehittämismahdollisuudet hankkimiseen ja valmistukseen, talonra-
28401: kannattavuuden parantamiseksi säilyisivät. kennukseen sekä ratojen parantamiseen
28402: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ja teollisuusraiteiden rakentamiseen osoi-
28403: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- tettavien määrärahojen mitoittamiseksi
28404: sen, siten, että laitoksen kehittämiselle ja työ-
28405: paikkojen turvaamiselle asetettavat ta-
28406: että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn voitteet työllisyysnäkökohdat huomioon
28407: valtion tulo- ja menoarvion luvun 31.90 ottaen tulevat turvatutksi.
28408: yleisissä perusteluissa mainittujen yksi-
28409:
28410: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1985
28411:
28412: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos
28413: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Mats Nyby
28414: 1985 vp. 775
28415:
28416:
28417: Toivomusaloite n:o 721
28418:
28419:
28420:
28421:
28422: Vainio ym.: Lahden eteläisen sisääntulotien suunnittelusta ja raken-
28423: tamisesta
28424:
28425:
28426: Eduskunnalle
28427:
28428: Lahden ohitustiesuunnitelmaan kuuluva ete- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28429: läinen sisääntuloväylä tulisi toteuttaa vuosina
28430: 1985-86. Vasta tämän jälkeen saataisiin liiken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28431: ne joustavasti ohjatuksi kaupungin ohi. Lahden eteläisen sisääntulotien suunnit-
28432: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- telun ja rakentamisen aloittamiseksi.
28433:
28434: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28435:
28436: Mikko Vainio Pentti Skön
28437: 776 1985 vp.
28438:
28439: Toivomusaloite n:o 722
28440:
28441:
28442:
28443:
28444: Vainio ym.: Lahden-Orimattilan tien perusparamamisesta
28445:
28446:
28447: Eduskunnalle
28448:
28449: Lahden-Orimattilan tien perusparantaminen että hallitus ryhtyisi kzireellisiin toi-
28450: tulisi aloittaa Hämeen piirin puolella samanaikai- menpiteisiin Lahden-Orimattilan tien
28451: sesti Uudenmaan piirin kanssa. Se on ajoittanut perusparantamisen aloittamiseksi saman-
28452: hankkeen aloittamisen vuodelle 1985. aikaisesti Hämeen ja Uudenmaan piireis-
28453: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- sä.
28454: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28455: muksen,
28456:
28457: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28458:
28459: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
28460: 1985 vp. 777
28461:
28462: Toivomusaloite n:o 723
28463:
28464:
28465:
28466:
28467: Vainio ym.: Tiehankkeesta Uudenkylän Ja Kymen läänin raJan
28468: välillä
28469:
28470:
28471: Eduskunnalle
28472:
28473: Valtatie n:o 12 valmistui vuonna 1984 välillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28474: Villähde-Nastolan kirkonkylä ja samanaikaisesti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28475: valmistui myös Uudenkylän ohitus. Tämän jäl- muksen,
28476: keen jää edelleen käyttöön vanha tieosuus Nasto-
28477: lan kirkonkylästä Uuteenkylään, joka tulee ruuh- että hallitus ryhtyiJi pikaisesti toimen-
28478: kauttamaan liikenteen. Samoin jää rakentamatta piteiszi'n tiehankkeen suunnittelemiseksi
28479: tieosuus Uudestakylästä Kymen läänin rajalle. ja toteuttamiseksi välillä Uusikylä-
28480: Kymen läänin raja.
28481:
28482: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28483:
28484: Mikko Vainio Jouko Skinnari Pentti Skön
28485:
28486:
28487:
28488:
28489: 98 4285002025
28490: 778 1985 vp.
28491:
28492: Toivomusaloite n:o 724
28493:
28494:
28495:
28496:
28497: Vainio ym.: Kopsuon tien rakentamisesta Asikkalaan
28498:
28499:
28500: Eduskunnalle
28501:
28502: Suomessa ei liene niin mutkaista eikä niin mältä, että näin huonolla tieosuudella ei ole vielä
28503: mäkistä tietä kuin Asikkalassa nk. Kopsuon tie, suurempia liikennevahinkoja tapahtunut. Tie-
28504: joka yhdistää kuntakeskukseen Vääksyn ja Kalk- suunnitelman laatimiseksi nykyisiä tarpeita sil-
28505: kisten taajaman. Tämä heikkokuntoinen tie on mällä pitäen olisi välittömästi ryhdyttävä tien
28506: Kalkkisten alueen asukkaiden ainoa tieyhteys, rakennustöihin.
28507: joka on heille elintärkeä. Sen lisäksi, että tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28508: varrella on kymmeniä talouksia, Kopsuon tien
28509: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28510: liikenne vilkastuu erityisesti kesäkausina sen sen,
28511: vuoksi, että alueella on erittäin runsaasti kesä-
28512: loma-asutusta. Tiellä tapahtuva moottoriliikenne
28513: sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvalli- . että hallit~s ryhtyis~· toimti'n Kops~on
28514: suus edellyttävät pikaisia toimenpiteitä tien pa- tten suunnzttelun ;a rakennustötden
28515: rantamiseksi. Tuntuukin melkein käsittämättö- aloittamiseksi.
28516:
28517: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28518:
28519: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
28520: 1985 vp. 779
28521:
28522: Toivomusaloite n:o 725
28523:
28524:
28525:
28526:
28527: Vainio ym.: Sisääntuloteiden liittymien suunnittelemisesta ja raken-
28528: tamisesta Kosken Hl. kirkonkylässä
28529:
28530:
28531: Eduskunnalle
28532:
28533: Kosken Hl. kirkonkylän sisääntuloteiden liitty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28534: mät valtatielt~ n:o 12. ovat ~yvin I;m~tteelliset ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28535: tämän vuoks1 vaaralhset. Luttymtsta puuttuvat muksen,
28536: kääntymiskaistat ja ne ovat ilman valaistusta.
28537: Näkyvyys etenkin Lahden suuntaan on erittäin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin si-
28538: heikko. Kunnan toimesta on valmistunut kirkon- sääntuloteiden ltittymien suunnittelemi-
28539: kylän kevyen liikenteen rakentamissuunnitelma, seksi ja rakentamisen aloittamiseksi Hä-
28540: jonka kustannusarvio on 2,1 miljoonaa markkaa. meen läänin Kosken kirkonkylässä.
28541: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28542:
28543: Mikko Vainio Jouko Skinnari Pentti Skön
28544: Helvi Koskinen
28545: 780 1985 vp.
28546:
28547: Toivomusaloite n:o 726
28548:
28549:
28550:
28551:
28552: Vainio ym.: Vihtijärven ja Joentaan välisen tieosuuden perusparan-
28553: tamisesta
28554:
28555:
28556: Eduskunnalle
28557:
28558: Viime vuosina on käyty keskustelua maantie- liikenneonnettomuuksia, joissa on kuollut
28559: osuudesta Vihtijärvi-Joentaka. Tässä keskuste- useampiakin henkilöitä. Aineelliset vahingot
28560: lussa on saatu jatkuvasti lupauksia ko. tien perus- ovat vuosittain huomattavat. Liikenneturvalli-
28561: korjauksen toteuttamisesta. Hanketta on kuiten- suustilanne tiellä heikkenee ennestään ratkaise-
28562: kin siirretty vuosi pari kerrallaan eteenpäin. Siir- vasti, kun Lopen puolelta myydyistä sora-alueista
28563: ron perusteeksi on esitetty varojen puute. aletaan kuljettaa Helsingin suuntaan soraa. Käyt-
28564: Tällä tieosuudella tilanne on erittäin vaikea. töön otettavat alueet ovat satojen hehtaarien
28565: Tie on liikenteellisesti niin ala-arvoisessa kunnos- luokkaa, joten tämäkään liikenne ei ole vähäistä.
28566: sa, että raskaan liikenteen ajoneuvot eivät sitä Tien Vihtijärven puoleisessa päässä on nyt jo
28567: käytä kuin pakkotilanteissa. Ne ajavat Riihimäel- tilanne ajoittain hyvin vaikea, kun tiehen koske-
28568: le ja siitä eteenpäin Hämeenlinnan-Helsingin vaa Ylimmäisen sora-aluetta on hyödynnettävä.
28569: tietä etelän suuntaan, tietä, joka on hyvin suures- Tällaisessa tapauksessa ei työn toimeenpanoa saa
28570: ti ylikuormitettu. Näin Vihtijärven-Joemaan enää viivyttää, vaan sitä on kiirehdittävä. Tästä-
28571: tien heikko kunto ohjaa lisäliikennettä ylikuor- kin eteenpäin voidaan väittää yhdenkin ihmis-
28572: mitetulle Tampereen-Helsingin tielle. hengen menetyksen johtuvan viivyttelystä. Inhi-
28573: Vihtijärven-Joemaan tien heikko kunto on millisyyden nimissä siihen ei ole varaa.
28574: vaikea pullonkaula myös loppitaisille yrittäjille ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28575: heidän yrityksilleen Lopen kirkonkylässä, Jokinie- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28576: messä, Sajaniemessä ja etenkin Läyliäisissä, koska muksen,
28577: kuljetusyhteydet Helsinkiin ja yleensä eteläsuun-
28578: taan ovat vaikeat. että hallitus ryhtyisi toimiin Vihtzjär-
28579: Oman perustelunsa nopealle korjausvaatimuk- ven ja }oentaan välisen tieosuuden suun-
28580: selle osoittaa myös heikko liikenneturvallisuus. nittelun ja perusparantamisen erittäin
28581: Viime vuosina on jatkuvasti tieosuudella sattunut kiireelliseksi toteuttamiseksi.
28582:
28583: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28584:
28585: Mikko Vainio Pentti Skön
28586: 1985 vp. 781
28587:
28588: Toivomusaloite n:o 727
28589:
28590:
28591:
28592:
28593: Vainio ym.: Alikulkutunnelin rakentamisesta valtatielle n:o 12
28594: Uudessakylässä
28595:
28596:
28597: Eduskunnalle
28598:
28599: Vuonna 1982 valmistui alkukesästä Uudesta- kun ohitustiet valmistuvat, onko enää aihetta
28600: kylästä pohjoiseen lähtevä uusi tie, joka lähtee sulkea koko ylikäytävää, koska suurin osa liiken-
28601: pohjoiseen päin vain kaksi kilometriä ennen teestä siirtyy uusille ohitusteille. Tätä ei hyväksyt-
28602: itäistä tasoristeystä. Heti tien valmistuttua suljet- ty. Toinen vaihtoehto oli, että tunnelista tehtäi-
28603: tiin itäinen tasoristeys, jolloin tuli jo Uuteen- siin pari metriä leveämpi, jolloin siitä saisivat
28604: kylään kiertoa neljä kilometriä, kun suoraan olisi kulkea henkilöautot ja traktorit. Tätäkään ei
28605: ollut vain sata metriä, sillä uusi tie kulkee niin hyväksytty sen takia, että se tulee kalliiksi ja
28606: lähellä rautatien itäisen tasoristeyksen kohdalla. siihen paikkaan ei sovi leveämpää tunnelia. Kol-
28607: Siihen on rakennettu tunneli pyörä- ja jalankul- mas vaihtoehto oli, että annettaisiin kulkulupa
28608: kijoita varten. vain edellä mainituille kulkuneuvoille, ja asuk-
28609: Helmikuussa 1983 aloitettiin jo rakentaa Män- kaat perustelivat sitä sillä, että liikenne tunnelissa
28610: tysen tasoristeyksen tunneli, josta tulee kulke- tulisi olemaan melko vähäistä. Tässä yhteydessä
28611: maan uusi Uudenkylän ohitustie itään. Uuden voidaan todeta, että valtateilläkin on saman le-
28612: tien valmistuttua suljetaan välittömästi myöskin vyisiä tunneleita, joita käyttävät suuretkin ajo-
28613: läntinen tasoristeys, ja silloin tuleekin jo kiertoa neuvot. Tätäkään ei hyväksytty. Tunnelin leveys
28614: Uuteenkylään noin 9-10 kilometriä. Uuden- on nyt 5 metriä, joten tämäkin leveys riittäisi, jos
28615: kylän keskustassa on kuusitoista yrittäjää, joista vain saisi kulkuluvan. Edellä mainittujen vaihto-
28616: suurimmat ovat kaksi pankkia sekä kaksi osuus- ehtojen lisäksi TVL ja VR rakentaisivat eri tunne-
28617: kauppaa. Näiden kaikkien elinkeino on vaarassa lin henkilöautoille noin 200 metriä em. tasoris-
28618: ns. mottiin jäämisen takia. Näiden liikkeiden teyksestä itään. Paikka olisi niin edullinen, ettei
28619: asiakkaita on radan pohjoispuolella Uuteen- tunneli tulisi kalliiksi.
28620: kylään kuuluvan alueen lisäksi seitsemän muuta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28621: kylää, sekä kesällä on suuri määrä huvila-asukkai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28622: ta, jotka käyttävät Uudenkylän liikkeiden palve- muksen,
28623: luja.
28624: Alueen asukkaat ovat esittäneet kolme vaihto- että hallitus ryhtyisi toimiin alikulku-
28625: ehtoa. Yksi esitys oli, että ei vielä tässä vaiheessa tunnelin rakentamiseksi valtatien n:o 12
28626: tasoristeystä hävitettäisi, vaan tutkittaisiin ensin, kohdalta itään Uudessakylässä.
28627:
28628: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28629:
28630: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
28631: 782 1985 vp.
28632:
28633: Toivomusaloite n:o 728
28634:
28635:
28636:
28637:
28638: Vainio ym.: Sillan rakentamisesta Pulkkilanharjun Käkisalmeen
28639:
28640:
28641: Eduskunnalle
28642:
28643: Pulkkilanharjulla (Asikkala) sijaitseva liiken- korkea silta. Kolmantena, edellisiä huonompana
28644: teellisesti kapea Käkisalmen silta tultaisiin vaihtoehtona pidämme matalan läppäsillan ra-
28645: TVH:n suunnitelman mukaan purkamaan ja kor- kentamista, joka myös mahdollistaisi laiva- ja
28646: vaamaan matalalla 4 m:n sillalla. Mikäli tämä purjeveneliikenteen sillan kautta.
28647: suunnitelma toteutuu, loppuisi laiva- ja purjeve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28648: neliikenne sillan kautta. Allekirjoittaneiden mie- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28649: lestä tulisi ensisijaisesti tutkia nykyisen sillan muksen,
28650: leventämismahdollisuus, koska nykyisen sillan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n sil-
28651: säilyttäminen on maisemallisten näkökohtien ja lan rakentamiseksi Pu!kkilanharjun Käki-
28652: veneilijöiden kannalta hyvin tärkeä. Mikäli leven- salmeen siten, että se palvelisi yhteiskun-
28653: täminen ei ole mahdollista, tulisi rakentaa uusi nan tarpeita mahdollisimman hyvin.
28654: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28655:
28656: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
28657: 1985 vp. 783
28658:
28659: Toivomusaloite n:o 729
28660:
28661:
28662:
28663:
28664: Vainio ym.: Räyskälän lentokeskuksen ja -opiston toimintaedellytys-
28665: ten kehittämisestä
28666:
28667:
28668: Eduskunnalle
28669:
28670: Lopen kunnassa sijaitsee Räyskälän lentokes- laispiirien palvelujen parantamista. Samainen
28671: kus. Siitä on kehittynyt kansainvälisestikin mer- keskus toimii myös moninaisten muiden harras-
28672: kittävä ilmailun opiskelijoiden ja harrastajien tusten toimipaikkana. Sen sijainti Tammelan
28673: koulutuskeskus nyt, kun sinne sijoitettiin siviili- ylängön järviseudulla on herättänyt myös monen-
28674: ilmailuopisto. Tämän opiston ja yleensä keskuk- laisia toimintoja sinänsä.
28675: sessa olevan toiminnan kehitystä jarruttavat rajoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28676: tetut taloudelliset voimavarat. Tästä syystä sen
28677: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28678: työllistävä vaikutus on jäänyt vähäiseksi, samoin muksen,
28679: myös tehokkuus kärsii varojen puutteesta. Tässä
28680: tilanteessa tulisikin valtiovallan lisätä taloudellis-
28681: ta tukeaan Räyskälän lentokeskuksessa suoritetta- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
28682: valle työlle. Tämä toiminta ei enää nykypäivänä Räyskiiliin lentokeskuksen ja lento-opis-
28683: ole varakkaan eliitin palvelua, vaan yhäti suu- ton toimintaedellytysten kehittämiseksija
28684: remmassa määrin koko kansan ja kaikkien kansa- monipuolistamiseksi.
28685:
28686: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28687:
28688: Mikko Vainio Jouko Skinnari
28689: Pentti Skön Helvi Koskinen
28690: 784 1985 vp.
28691:
28692: Toivomusaloite n:o 730
28693:
28694:
28695:
28696:
28697: Vainio ym.: Paikallislehtien toiminnan turvaamisesta
28698:
28699:
28700: Eduskunnalle
28701:
28702: Paikallislehtien kuljetuskustannukset ovat jat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
28703: kuvasti nousseet. Tämä vaarantaa maassamme vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28704: vapaan paikallisen tiedotustoiminnan. SMP ei voi
28705: hyväksyä sitä, että raskailla rasituksilla puo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28706: lueeton tiedotustoiminta nujerretaan ja Suo- paikallislehtien toiminnan turvaamiseksi
28707: men kansa saatetaan yksisilmäisen ja pimentä- maassamme ja valtion avustuksien maksa-
28708: vän tiedotustoiminnan aivopesun alaiseksi. miseksi niille.
28709:
28710: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28711:
28712: Mikko Vainio Pentti Skön
28713: 1985 vp. 785
28714:
28715: Toivomusaloite n:o 731
28716:
28717:
28718:
28719:
28720: Vepsäläinen ym.: Kuoppasorvihallin rakentamisesta Valtionrauta-
28721: teiden Kuopion konepajalle
28722:
28723:
28724: Eduskunnalle
28725:
28726: VR:n Kuopion konepaja on läänin ainoa ras- tava konepajojen kehittämissuunnitelman
28727: kaskonepaja alueellaan. Siinä oli vuonna 1984 1983-2000 pohjalta.
28728: noin 700 metallialan työpaikkaa. Konepajan säi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28729: lyttäminen ja kehittäminen on erityisen tärkeää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28730: Kuopion kaupungin työllisyydelle ja VR:n kalus-
28731: ton huolto- ja korjaustoiminnalle. VR:nKuopion että hallitus ryhtyisi toimzin kuoppa-
28732: konepajan toiminta on turvattava ja sitä kehitet- sorvihallin rakentamissuunnitelman to-
28733: teuttamzseksi VR:nKuopion konepajal/e.
28734:
28735: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
28736:
28737: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö Kari Rajamäki
28738:
28739:
28740:
28741:
28742: 99 4285002025
28743: 786 1985 vp.
28744:
28745: Toivomusaloite n:o 732
28746:
28747:
28748:
28749:
28750: Vepsäläinen ym.: Valtionrautateiden opiskelija-alennuslippujen
28751: myöntämisperusteiden laajentamisesta
28752:
28753:
28754: Eduskunnalle
28755:
28756: Valtionrautatiet antaa opiskelijoille alennuksen teen. Valtiolle kustannukset olisivat varsin pie-
28757: koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle yli 75 net. Siirtyminen laajempaan opiskelijalippujen
28758: km:n matkalle. VR:n myymistä lipuista opiskeli- myyntiin helpottuu, kun vuoden 1986 keväällä
28759: jalippuja oli 11 % eli noin puoli miljoonaa kaikilla opiskelijoilla on yhtenäinen opiskelija-
28760: lippua. Nykyisessä alennuslippukäytännössä on kortti.
28761: opiskelijan kannalta oleellisia puutteita: lippuja
28762: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28763: ei myydä kesäaikana eikä muulle kuin koti- ja
28764: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28765: opiskelupaikkakunnan väliselle matkalle. Esimer-
28766: kiksi eläkeläisillä on oikeus alennuksiin kaikilla
28767: reiteillä arkipäivisin. että hallitus valmistellessaan valtion
28768: Opintotuen pienestä määrästä ja sen suuresta vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitystä
28769: lainapainotteisuudesta johtuen opiskelijan talou- ryhtyisi toimiin VR:n opiskeltja-alennus-
28770: dellinen tilanne on usein varsin heikko. VR:n k.å"ytännön laajentamiseksi ympän"vuoti-
28771: alennuskäytännön laajentaminen toisi pienen seksi ja koskemaan kaikkia yli 75 km:n
28772: mutta näkyvän parannuksen opiskelijan talou- matkoja.
28773:
28774: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28775:
28776: Osmo Vepsäläinen Ulla-Leena Alppi Arvo Kemppainen
28777: Terho Pursiainen Kati Peltola Heli Astala
28778: Esko Helle Lauha Männistö
28779: 1985 rd. 787
28780:
28781: Hemställningsmotion nr 733
28782:
28783:
28784:
28785:
28786: Westerlund m.fl.: Om inledande av grundförbättringsarbeten på
28787: landsväg nr 155 Ebbo-Gäddrag
28788:
28789:
28790: Tili Riksdagen
28791:
28792: Senaste höst har förbättrings- och asfalterings- breddas, uträtas och asfalteras, helst före motor-
28793: arbetena på vägen söderut från Borgå tili Suni- vägen Rita-Forsby blir klar tili avtaget i Böle
28794: sund slutförts samtidigt som den fasta vägförbin- (Sannäs), vilket leder tili en del av den söder-
28795: delsen tili Pellinge öppnats. Detta innebär att gående trafiken via Ylike tili Tirmo. Denna
28796: vägen mellan Stensböle tili Virvik-vägskäl i Ebbo sträcka är ca 6 km lång.
28797: nu är i gott skick, likaså sträckan Gäddrag- Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
28798: Sunisund. Däremot har sträckan Ebbo-Gäddrag dertecknade att riksdagen måtte besluta
28799: inte medtagits i det nu genomförda programmet. hemstälia,
28800: Detta medför en ojämn trafikbelastning då en
28801: stor del av den södergående trafiken kommer att att regeringen i skyndsam ordning skn·-
28802: gå via den längre vägsträckan Stensböle-(Fager- der tili erforderliga åtgärder syftande tili
28803: sta)-Vålax-Grännäs. att grundforbättn'ngar av landsvägen nr
28804: För att utjämning skali ske vore det viktigt att 155 på sträckan Ebbo-Gäddrag i Borgå
28805: landsväg nr 155 melian Ebbo och Gäddrag skulie landskommun kan inledas.
28806:
28807: Helsingfors den 13 februari 1985
28808:
28809: Henrik Westerlund Elsi Hetemäki-Olander
28810: 788 1985 vp.
28811:
28812: Toivomusaloite n:o 733 Suomennos
28813:
28814:
28815:
28816:
28817: Westerlund ym.: Epoon-Gäddragin maantien n:o 155 perusparan-
28818: nuksen aloittamisesta
28819:
28820:
28821: Eduskunnalle
28822:
28823: Viime syksynä on suoritettu loppuun Porvoosta levennettäisiin, oikaistaisiin ja asfaltoitaisiin,
28824: etelään Sunisundiin vievän tien parannus- ja mieluimmin ennen kuin Ritan-Koskenkylän
28825: asfaltointityöt samalla, kun kiinteä tieyhteys Pel- moottoritie tulee valmiiksi Bölen (Sannäs) tien-
28826: linkiin on avattu. Tämä merkitsee sitä, että haaraan, josta osa etelään suuntautuvasta liiken-
28827: Stensbölen ja Virvikin tienristeyksen välinen tie teestä menee Yliken kautta Tirmoon. Tämä
28828: Epoossa on nyt hyvässä kunnossa, samoin Gäd- osuus on n. 6 km:n pituinen.
28829: dragin-Sunisundin tieosuus. Sitä vastoin tie-
28830: osuus Epoo-Gäddrag ei ole ollut mukana nyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28831: toteutetussa ohjelmassa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28832: muksen,
28833: Tästä on seurauksena liikenteen kuormituksen
28834: epätasapainoisuus, kun suuri osa etelään suun-
28835: tautuvasta liikenteestä tulee menemään pitem- että hallitus ryhtyisi kti"reellisesti tar-
28836: män tieosuuden Stensböle-(Fagersta)-Voo- peellisiin toimenpiteisti"n Porvoon maa-
28837: lahti-Grännäs kautta. laiskunnassa sijaitsevan maantien n:o 155
28838: Tilanteen tasapainottamiseksi olisi tärkeätä, et- perusparantamisen aloittamiseksi osuu-
28839: tä Epoon ja Gäddragin välistä maantietä n:o 155 della Epoo-Gäddrag.
28840:
28841: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
28842:
28843: Henrik Westerlund Elsi Hetemäki-Olander
28844: 1985 vp. 789
28845:
28846: Toivomusaloite n:o 734
28847:
28848:
28849:
28850:
28851: Vihriälä ym.: Maantien n:o 694 (Peräseinäjoen kk - Hämeen
28852: läänin raja) perusparantamisesta
28853:
28854:
28855: Eduskunnalle
28856:
28857: Maantie n:o 694 Peräseinäjoen kirkolta Hä- Raskas liikenne on lisääntynyt voimakkaasti ja tie
28858: meen läänin rajalle on 25 km pitkä. Tie toimii on heikkokuntoinen.
28859: yhdystienä ns. Järvi-Suomen tielle. Seinäjoen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28860: talousalueelle tiellä on hyvin keskeinen merkitys. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28861: Liikennemäärät ovat kasvaneet huomattavasti muksen,
28862: mm. siksi, että Seinäjoki-Peräseinäjoki, Ala-
28863: vus-Peräseinäjoki, kunnan eteläraja - Järvi- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
28864: Suomen tie ja Isoniemi-Kihniön kk väliset maantien n:o 694 (Peräseinäjoen kk -
28865: osuudet on perusparannettu ja päällystys uusittu. Hämeen låanin raja) perusparantamiseksi
28866: mahdollisimman pian.
28867:
28868: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28869:
28870: Jukka Vihriälä Aapo Saari Matti Maijala
28871: 790 1985 vp.
28872:
28873: Toivomusaloite n:o 735
28874:
28875:
28876:
28877:
28878: Vihriälä ym.: Maantien n:o 699 peruskorjauksesta välillä Paavola-
28879: Vasunmäki-Mikkilä
28880:
28881:
28882: Eduskunnalle
28883:
28884: Maantie n:o 699 (Kovero-Vasunmäki-Mik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28885: kilä) on perusparannettu työllisyysvaroin. Perus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28886: parannus on suoritettu välillä Kovero-Paavola. muksen,
28887: Tieosuus Paavola-Vasunmäki on erittäin huono-
28888: kuntoinen ja tieosuus on tiheään asuttu. Alue on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28889: vahvaa maatalousseutua ja raskasta maatalous- menpiteisiin Paavolan- Vasunmåen-
28890: kalustoa, mm. maidonkuljetusautoja liikennöi Mikkzlän maantien (n:o 699) peruskor-
28891: tiellä runsaasti. jauksen aloittamiseksi.
28892:
28893: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
28894:
28895: Jukka Vihriälä Aapo Saari
28896: 1985 vp. 791
28897:
28898: Toivomusaloite n:o 736
28899:
28900:
28901:
28902:
28903: Vihriälä: Maantien n:o 714 (Hoisko-Levijoki) peruskorjaamisesta
28904:
28905:
28906: Eduskunnalle
28907:
28908: Alajärven kunnan alueella oleva maantie n:o Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
28909: 714 (Hoisko-Levijoki) on erittäin huonokuntoi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28910: nen. Raskas puutavaraliikenne Soinin suunnasta
28911: Pietarsaareen sekä toisaalta kalkin ajo Viropelistä
28912: kuormittavat sitä runsaasti. Mutkaisuudesta joh-
28913: tuen tie on vaarallinen ja kelirikkaaikoina aiheu- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
28914: ruu haittaa sekä läpikulku- että paikallisliiken- maantien n:o 714 (Hoisko-Levijoki) pe-
28915: teelle. ruskorjaamiseksi.
28916:
28917: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28918:
28919: Jukka Vihriälä
28920: 792 1985 vp.
28921:
28922: Toivomusaloite n:o 737
28923:
28924:
28925:
28926:
28927: Vihriälä: Maantien n:o 7013 (Könni-Halkosaari) peruskorjaami-
28928: sesta
28929:
28930:
28931: Eduskunnalle
28932:
28933: Ilmajoen huonokuntoisin maantie on tällä het- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28934: kellä maantie n:o 7013 (Könni-Halkosaari).
28935: Kelirikkoaikana ovat tien kautta yhteydet koko-
28936: naan poikki Ilmajoelta Ylistaroon ja Halkosaa- että hallitus ryhtyisi pikaiszi'n toimen-
28937: reen. Ainoat yhteydet toimivat kiertoteitse Seinä- piteisiin maantien n:o 7013 (Könni-
28938: joen kautta. H_alkosaari) peruskorjauksen aloittamisek-
28939: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta- sz.
28940:
28941: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28942:
28943: Jukka Vihriälä
28944: 1985 vp. 793
28945:
28946: Toivomusaloite n:o 738
28947:
28948:
28949:
28950:
28951: Vihriälä: Maantien n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitinoja) parantami-
28952: sesta
28953:
28954:
28955: Eduskunnalle
28956:
28957: Maantie n:o 7033 on osiltaan kehnoimpia Ie liikenteelle sekä tärkeyden kauttakulkuliiken-
28958: sorapäällysteisiä maantietä Ylistaron kunnan alu- teelle olisi tietyö kokonaisuudessaan saatettava
28959: eella. Tämä tulee erityisen selvästi näkyviin keli- päätökseen. ·
28960: rikkoaikoina. Tien rakennetta on parannettu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
28961: Lapuan tiemestaripiirin toimesta kunnossapitova- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28962: roilla ns. varatyökohteena osuudella Malkamäen
28963: tienhaara-Kitinoja. Aikaisemmin on lähinnä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28964: työllisyysvaroilla parannettu osuus Kitinoja- maantien n:o 7033 (Liipantönkkä-
28965: Halkosaari. Ottaen huomioon Liipantönkän- Kitinoja) rakenteen parantamiseksi koko-
28966: Kitinojan maantien merkityksen kunnan sisäisel- naisuudessaan mahdollisimman pian.
28967:
28968: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
28969:
28970: Jukka Vihriälä
28971:
28972:
28973:
28974:
28975: 100 4285002025
28976: 794 1985 vp.
28977:
28978: Toivomusaloite n:o 739
28979:
28980:
28981:
28982:
28983: Vihriälä: Maantien n:o 7231 peruskorjauksesta välillä Lehmäjoki-
28984: Kaurajärvi
28985:
28986:
28987: Eduskunnalle
28988:
28989: Isonkyrön keskustan-Lehmäjoen maantien olevalle Isonkyrön keskustan-Lehmäjoen maan-
28990: n:o 7201 perusparannustyö tulee valmiiksi tule- tielle, tuntuisi luonnolliselta, että työtä voitaisiin
28991: van syksyn aikana. Lehmäjoen-Kaurajärven jatkaa.
28992: maantie on jatkoa edellä mainitulle tielle siten,
28993: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
28994: että siitä tulee läpikulku Vöyrin-Ylihärmän tiel-
28995: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28996: le. Lehmäjoen-Kaurajärven tien varrella sijaitse-
28997: vat kaikki isokyröläisten sora-alueet ja pääasial-
28998: linen asutus Lehmäjoen kylästä on mainitun tien että' hallt'tus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28999: varrella. Koska tie on erittäin huonokuntoinen ja menpiteisiin Lehmäjoen-Kaurajärven
29000: vaikeasti kunnossa pidettävä soratie ja kun se on maantien (n:o 7231) peruskorjauksen
29001: suoranainen jatke perusparannustyön alaisena aloittamiseksi.
29002:
29003: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
29004:
29005: Jukka Vihriälä
29006: 1985 vp. 795
29007:
29008: Toivomusaloite n:o 740
29009:
29010:
29011:
29012:
29013: Vihriälä ym.: Paikallistien n:o 17467 (Teppo-Isokoski) peruskor-
29014: jaamisesta
29015:
29016:
29017: Eduskunnalle
29018:
29019: Tieolot ovat parantuneet huomattavasti Nur- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29020: mossa viime vuosina. Kunnan alueella on kuiten- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29021: kin joukko erittäin huonokuntoisia paikallisteitä. muksen,
29022: Varsinkin kelirikkoaikana aiheutuu liikenteelle ja
29023: ihmisille suuria ongelmia. Paikallistie n:o 17467 että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
29024: (Teppo-Isokoski) on mutkainen ja heikko sora- paikallistien n:o 17467 (Teppo-Isokos-
29025: tie. kt) peruskorjaamiseksi mahdollisimman
29026: nopeasti.
29027:
29028: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
29029:
29030: Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola
29031: 796 1985 vp.
29032:
29033: Toivomusaloite n:o 741
29034:
29035:
29036:
29037:
29038: Vihriälä: Paikallistien n:o 17743 (Ojaniemi-Miekka) peruskorjauk-
29039: sesta
29040:
29041:
29042: Eduskunnalle
29043:
29044: Tie Kyrönjoen pohjoispuolella, Vähäkyrö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
29045: Merikaarto, on erittäin vilkasliikenteinen. Huo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29046: mattava osa kunnan asutuksesta on keskittynyt
29047: tien varteen. Sorapäällysteisen tien kantavuus on että' hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29048: huono ja varsinkin kelirikkoaikoina on suuret paikallistien n:o 17743 (Ojaniemi-
29049: ongelmat. Paikallistie n:o 17743 (Ojaniemi- Miekka) peruskorjaamiseksi mahdollisim-
29050: Miekka) olisi pikaisesti peruskorjattava. man pian.
29051:
29052: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
29053:
29054: Jukka Vihriälä
29055: 1985 vp. 797
29056:
29057: Toivomusaloite n:o 742
29058:
29059:
29060:
29061:
29062: Vihriälä: Pokelan paikallistien n:o 17775 peruskorjaamisesta Viro-
29063: pelissä
29064:
29065:
29066: Eduskunnalle
29067:
29068: Viropelin kunnanvaltuusto on määritellyt Po- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
29069: kelan paikallistien peruskorjauksen yleisen tiever- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29070: kon kehittämissuunnitelmassa kiireellisesti toteu-
29071: tettavaksi. Pokelan paikallistie n:o 17775 on että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
29072: vilkasliikenteinen ja erittäin huonokuntoinen. Pokelan paikallistien n:o 17775 peruskor-
29073: Tie tulisi perusparantaa ja päällystää öljysoralla. jaamiseksi Vimpelin kunnassa.
29074:
29075: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
29076:
29077: Jukka Vihriälä
29078: 798 1985 vp.
29079:
29080: Toivomusaloite n:o 743
29081:
29082:
29083:
29084:
29085: Vihriälä: Paikallistien n:o 17833 (Itäkylä-Huopana) peruskorjauk-
29086: sesta
29087:
29088:
29089: Eduskunnalle
29090:
29091: TVL:n Vaasan piirin kunnossapitotoimiala suo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
29092: rittaa parhaillaan rakenteen parannustöitä paikal- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29093: listien n:o 17833 osuudella Itäkylä-Kuoppala.
29094: Työt on tarkoitus saada päätökseen v. 1986.
29095: Liikenneyhteyksien parantamiseksi Keski-Pohjan-
29096: maan suuntaan tulisi rakenteen parantamistöitä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n
29097: jatkaa Kuoppalasta Huopanan risteykseen. Sa- pazkallistien n:o 17833 (Itäkylä-Huopa-
29098: massa yhteydessä tulisi koko paikallistie n:o na) peruskorjaamiseksi mahdollisimman
29099: 17833 päällystää öljysoralla. pian.
29100:
29101: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
29102:
29103: Jukka Vihriälä
29104: 1985 vp. 799
29105:
29106: Toivomusaloite n:o 744
29107:
29108:
29109:
29110:
29111: Vihriälä: Palonkylän-Pohjanluoman paikallistien peruskorjauk-
29112: sesta
29113:
29114:
29115: Eduskunnalle
29116:
29117: Lentotoiminnan vilkastuttua Seinäjoen-Ilma- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen
29118: joen Rengonharjun lentokentällä on liikenne eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29119: kentälle Ilmajoen ja Kurikan suunnasta paikallis-
29120: tiellä Palonkylä-Pohjanluoma lisääntynyt huo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29121: mattavasti. Tien kautta ohjautuu myös liikenne Palonkylän-Pohjanluoman paikallistien
29122: Ilmajoelta valtatielle n:o 3 (Tampere-Vaasa). peruskorjauksen aloittamiseksi.
29123:
29124: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
29125:
29126: Jukka Vihriälä
29127: 800 1985 vp.
29128:
29129: Toivomusaloite n:o 745
29130:
29131:
29132:
29133:
29134: Vihriälä ym.: Jalasjärven liikennepaikan asemarakenteiden paranta-
29135: misesta
29136:
29137:
29138: Eduskunnalle
29139:
29140: Valtionrautatiet tekee vuonna 1986 laajan ai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29141: kataulujen uudistuksen. Tässä yhteydessä on sen,
29142: mahdollista, että myös Jalasjärven liikennepaikal-
29143: le saadaan joidenkin pikajunien pysähdys. Se että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
29144: edellyttäisi kuitenkin Jalasjärven asemalaiturin Jalasjärven liikennepaikan asemalaiturin
29145: pidentämistä junapituuksia vastaavaksi. jatkamiseksi ja uusien SUOJakatosten ra-
29146: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kentamiseksi.
29147:
29148: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
29149:
29150: Jukka Vihriälä Aapo Saari
29151: 1985 vp. 801
29152:
29153: Toivomusaloite n:o 746
29154:
29155:
29156:
29157:
29158: Viinanen: Teollisuusradan rakentamismahdollisuuksien selvittämi-
29159: sestä välille Humppila-Jokioinen-Forssa
29160:
29161:
29162: Eduskunnalle
29163:
29164: Forssan talousaluetta on viime vuosina vaivan- alueen liittäminen rautatieverkon piiriin nähdään
29165: nut huomattavan korkea työttömyysaste johtuen Forssan alueella tärkeänä toimenpiteenä. Siksi
29166: mm. suurteollisuuden rationalisointitoimenpi- olisikin tarkoituksenmukaista tutkia teollisuus-
29167: teistä. Uusia yrityksiä ei ole riittävästi alueelle rautatieyhteyden rakentamismahdollisuus välille
29168: perustettu tai muualta siirtynyt ja näin ei vapau- Humppila-Jokioinen-Forssa.
29169: tuneelle työvoimalle ole löytynyt korvaavia työ-
29170: Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
29171: paikkoja. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29172: Teollisuuskyläpaikkakunnaksi nimeämisen ta-
29173: voitteena on saada monipuolistettua Forssan elin-
29174: keinorakennetta työllisyystilanteen kohentami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29175: seksi sekä samalla vahvistaa suhdanteiden kesto- teollisuusrautatieyhteyden rakentamis-
29176: kykyä. Teollisuuden sijoittumisen edistämiseksi mahdollisuuksien selvittämiseksi välille
29177: tulisi kuitenkin liikenteellisiä oloja kehittää ja Humppila-]okioinen-Forssa.
29178:
29179: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
29180:
29181: Iiro Viinanen
29182:
29183:
29184:
29185:
29186: 101 4285002025
29187: 802 1985 vp.
29188:
29189: Toivomusaloite n:o 747
29190:
29191:
29192:
29193:
29194: Vähäkangas: Lehto pään-Turulan paikallistien perusparantamisesta
29195: Oulaisissa
29196:
29197:
29198: Eduskunnalle
29199:
29200: Oulaisten kaupungissa olevan Lehtopään- kuitenkin huonokuntoinen sorapäällysteinen tie,
29201: Turulan paikallistien merkitys on jatkuvasti li- mikä on erityisen kiusallista syksyisin ja keväisin.
29202: sääntynyt. Tie on tärkeä liikenneväylä Piipsjärven Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
29203: kylältä kaupungin keskustaan. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29204:
29205: Piipsjärvi on ainoa Oulaisten kaupungissa ole- että. hallitus pikaisesti kåynniståisi Leh-
29206: va mainittavampi vesistö ja sen ympärille on topäiin-Turulan pazkallistien perus-
29207: syntymässä runsaasti asutusta. Kyseinen tie on parannuksen Oulaisten kaupungissa.
29208:
29209: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
29210:
29211: Juhani Vähäkangas
29212: 1985 vp. 803
29213:
29214: Toivomusaloite n:o 748
29215:
29216:
29217:
29218:
29219: Väänänen: Maantien n:o 151 (Pornainen-Monninkylä) korjaus-
29220: hankkeen aikaistamisesta
29221:
29222:
29223: Eduskunnalle
29224:
29225: Uudenmaan syrjäalueitten myöhästettyjä tie- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
29226: hankkeita on maantie n:o 151 osuudella Pornai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29227: nen-Monninkylä. Viimeksi se oli toimenpide-
29228: ohjelmissa vuosina 1983-1984 mutta on jälleen
29229: siirretty, nyt vuosille 1987-1988. Tiellä on kui- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29230: tenkin Pornaisten ja Askolan kunnille ja väestölle menpiteisiin maantien n:o 151 (Pornai-
29231: keskeinen merkitys. Tien huono kunto vaikeuttaa nen-Monninkylä) korjaushankkeen si-
29232: liikenteen sujumista ja on haittana kuntien elin- sällyttämiseksi jo vuoden 1986 toimen-
29233: keinoelämän kehittymiselle. pzdeohjelmaan.
29234:
29235: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
29236:
29237: Marjatta Väänänen
29238: 804 1985 vp.
29239:
29240: Toivomusaloite n:o 749
29241:
29242:
29243:
29244:
29245: Alaranta ym.: Raahen sotilaspiirin säilyttämisestä
29246:
29247:
29248: Eduskunnalle
29249:
29250: Puolustuslaitos julkisti vuoden 1984 joulu- Raahen sotilaspiiri on tehnyt uraauurtavaa työ-
29251: kuussa organisaatiouudistusta koskevan suunni- tä maanpuolustushengen hyväksi. Sotilaspiirin
29252: telman. Se merkitsee toteutuessaan muun muas- esikunnan aktiivinen yhteydenpito alueen siviili-
29253: sa pienimpien sotilaspiirien lakkauttamista. Uu- hallintoon, liike-elämään ja järjestöihin on ollut
29254: distuksen tavoitteena on helpottaa henkilöstöpu- jatkuvaa ja järjestelmällistä. Maanpuolustushenki
29255: laa. Raahen sotilaspiirin alueella on korkealla. Sotilas-
29256: Maassamme on 23 sotilaspiiriä. Pohjois-Suo- piirin lakkauttaminen mitätöisi tämän hyväksi
29257: men sotilasläänissä Raahen sotilaspiiri on asukas- tehdyn työn.
29258: luvultaan toiseksi suurin sotilaspiiri. Sen alueen
29259: asukasluku on vähän yli 130 000 asukasta. Tätä Raahen sotilaspiirin lakkauttamisella olisi
29260: pienempiä ovat Rovaniemen, Savonlinnan, Ka- myös sen sijaintikunnan, Oulaisten kaupungin,
29261: jaanin, Kemin, Mikkelin ja Kokkolan sotilas- kehitykselle ja ilmapiirille erittäin tuhoisa vaiku-
29262: piirit. tus. Sotilaspiiri on paitsi aluepoliittisesti tärkeä
29263: Raahen sotilaspiirin säilyttämistä voidaan pe- tekijä myös merkittävä työllistäjä Oulaisten kau-
29264: rustella muun muassa sillä, että Vaasan ja Oulun pungissa.
29265: väliselle alueelle ei ole sijoitettu joukko-osastoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29266: Raahen sotilaspiiri ja sen esikunta Oulaisissa on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29267: täten painoarvoltaan huomattavasti normaalia muksen,
29268: merkittävämpi. Raahen sotilaspiiri on toiminnal-
29269: lisesti yhtenäinen alue. Myös siihen kuuluva
29270: Kalajokilaakso on perinteisesti suuntautunut toi- että hallitus turvaisi Raahen sotzlas-
29271: minnoissaan Pohjois-Pohjanmaalle. piirin toiminnan nykyisellään.
29272:
29273: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
29274:
29275: Juhani Alaranta Aarno von Bell Tytti Isohookana-Asunmaa
29276: 1985 vp. 80S
29277:
29278: Toivomusaloite n:o 750
29279:
29280:
29281:
29282:
29283: Alho ym.: Määrärahasta puolustusvoimien Ylöjärven laboratorioi-
29284: den laajentamiseksi
29285:
29286:
29287: Eduskunnalle
29288:
29289: Suomen puolustusvoimat on luovuttanut Hel- ympäristö- ja ihmisten terveysturvallisuus kemian
29290: singin kaupungin käyttöön Harakka-nimisen saa- laboratorioiden siirryttyä pois saarelta.
29291: ren. Aikanaan tehtiin sopimus, jonka mukaan Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
29292: Helsingin kaupunki rakentaa puolustusvoimain nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29293: virkamiehille asuntoja sekä saa käyttöönsä mm. muksen,
29294: Harakan saaren. Helsinki on täyttänyt oman
29295: osuutensa sopimuksesta. Puolustusvoimat ei ole että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
29296: kuitenkaan vieläkään muuttanut kokonaan saa- tyksen nittävän suuruisen määrärahan ot-
29297: rella toimivaa laboratoriotaan Ylöjärvelle. Jotta tamisesta valtion vuoden 1986 tulo- ja
29298: Harakan saari saataisiin helsinkiläisten virkistys- menoarvioon Yläjärven laboratorioiden
29299: käyttöön ja vuonna 1978 tehty sopimus tulisi laajentamiseksija näin ollen Harakka-saa-
29300: myös käytännössä voimaan, tulee vuoden 1986 ren vapauttamiseksi puolustusvoimain
29301: tulo- ja menoarviossa osoittaa Ylöjärven laborato- käytöstä ja siirtämiseksi Helsingin kau-
29302: riorakennusten rakentamiseen riittävästi määrä- pungin virkistyskäyttöön sopimusten mu-
29303: rahoja. Samalla tulee turvata Harakan saaren kaisesti.
29304:
29305: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
29306:
29307: Arja Alho Tarja Halonen
29308: 806 1985 vp.
29309:
29310: Toivomusaloite n:o 751
29311:
29312:
29313:
29314:
29315: Almgren: Huonokuntoisten varuskuntarakennusten peruskorjauk-
29316: sesta Kymenlaaksossa
29317:
29318:
29319: Eduskunnalle
29320:
29321: Varuskuntarakennusten huonokuntoisuuden Koria kasarmien ja esikunnan peruskor-
29322: vuoksi olisi varuskuntien rakentamismäärärahoja jaus, varastot ja koulutushalli
29323: kohdennettava tähänastista enemmän Kymen-
29324: laaksoon. Kouvolassa, Utissa, Korialla, Kotkassa Utti lentokalustohuoltola, lentokone-
29325: ja Haminassa on näillä perusteilla löydettävissä ja helikopterihallit, keskusvarasto
29326: useita ko. varuskuntien toiminnan ja kehittämi- Kotka ja
29327: sen kannalta tärkeitä hankkeita, jotka rahoituk- Hamina useita varastoja
29328: sellisista syistä eivät ole mahtuneet ministeriön
29329: KTS:iin. Myös Kymenlaakson uusin varuskunta Veka-
29330: Vuosikymmeniä jatkuneesta rakennusmäärära- ranjärvi odottaa varasto- ja huoltotilojen lajen-
29331: hojen alimitoittamisesta johtuen ovat Kymen- nusta.
29332: laakson vanhat varuskunnat rappeutuneet ja mo- Harjoitus- ja ampuma-alueen hankkiminen
29333: net rakenteet niissä menettäneet käyttöarvonsa. Haminan varuskunnan tarpeisiin on merkittävä
29334: Tilanteen korjaamiseksi tulisi puolustushallinnon kiinteistö-investointi, joka tulisi toteuttaa mah-
29335: vuosi- ja peruskorjausmäärärahat sekä uudisra- dollisimman pian.
29336: kentamiseen tarkoitetut varat moninkertaistaa. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
29337: Vanhojen varuskuntien tärkeimmät rakennus- hyväksyttäväksi toivomuksen,
29338: kohteet ovat seuraavat:
29339: että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
29340: - Kouvola ilmatorjuntakoulutushalli, eri- Kymenlaaksossa olevien vanhojen varus-
29341: koisluokat, varastot, autohuoltola kuntien heikkokuntoisten rakennusten
29342: ja ajoneuvokatos kunnostamiseksi.
29343:
29344: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
29345:
29346: Esko Almgren
29347: 1985 vp. 807
29348:
29349: Toivomusaloite n:o 752
29350:
29351:
29352:
29353:
29354: Ikonen ym.: Asevarikko 2:n varasto- ja huoltohallin rakentamisesta
29355:
29356:
29357: Eduskunnalle
29358:
29359: Toivakaa kunnassa sijaitseva asevarikko 2 on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29360: esittänyt varasto- ja huoltohallin (450 m 2) raken- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29361: tamista. Varastotila on lataamon toiminnalle muksen,
29362: välttämätön, sillä tällä hetkellä laukaisuelemen-
29363: tit ovat varastoituna Hartolassa, jonne on matkaa
29364: 50 km yhteen suuntaan. Rakennettava halli toi-
29365: misi myös kylmän materiaalin huoltotilana, mikä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
29366: tila varikoita puuttuu. Hanke on ensimmäisellä piteistin Toivakan kunnassa sijaitsevan
29367: tilalla asevarikko 2:n hankkeista ja kuuluu myös asevarikko 2:n varasto- ja huoltohallin
29368: puolustusvoimien KTS:ään. rakentamiseksi.
29369:
29370: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
29371:
29372: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
29373: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
29374: 808 1985 vp.
29375:
29376: Toivomusaloite n:o 753
29377:
29378:
29379:
29380:
29381: Ikonen ym.: Pelastushallinnon koulutuskeskuksen perustamisesta
29382: Toivakkaan
29383:
29384:
29385: Eduskunnalle
29386:
29387: Parlamentaarisen väestönsuojelukomitean mie- Alue- ja koulutuspoliittisesti olisi erittäin pe-
29388: tinnössä (1983: 22) on esitetty kahden pysyvän rusteltua perustaa toinen pelastushallinnon kou-
29389: väestönsuojelun koulutuskeskuksen perustamista. lutuskeskus Keski-Suomessa sijaitsevaan Toivakan
29390: Näissä tapahtuisi sekä palo- ja pelastustoimen kuntaan.
29391: että väestönsuojelun koulutusta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29392: Kuntien palo- ja pelastustoimelle on saatu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29393: useita uusia virkoja. Näihin ei ole kuitenkaan sen,
29394: koulutuksen puutteen vuoksi löytynyt useinkaan
29395: muodollisesti päteviä hakijoita. Koulutukseen tu- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
29396: lon helpottamiseksi ja koulutuksen laajentami- pelastushallinnon toisen koulutuskeskuk-
29397: seksi olisi Pelastushallinnon koulutuskeskuksen sen perustamiseksi Keski-Suomessa sijait-
29398: toimintaa hajautettava. sevaan Toivakan kuntaan.
29399:
29400: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
29401:
29402: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Helena Pesola
29403: Sakari Knuuttila Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen
29404: 1985 vp. 809
29405:
29406: Toivomusaloite n:o 754
29407:
29408:
29409:
29410:
29411: Kalliomäki: Väestönsuojelutyöhön tarkoitettujen määrärahojen
29412: lisäämisestä
29413:
29414:
29415: Eduskunnalle
29416:
29417: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1985 on Kestämättöruin tilanne lienee väestönsuojelu-
29418: väestönsuojelulain 25 §:n mukaisten korvausten lain 24 §:n mukaisten valtion lainojen tai avus-
29419: maksamiseen kunnille tai muille yhteisöille tai tusten kohdalla, joiden tulisi kohdistua väes-
29420: yksityisille myönnetty rahaa 300 000 markkaa. tönsuojien rakentamiseen (yleiset suojat, johto-
29421: Kyseisen suuruisella määrärahalla on mahdo- keskukset, viestiliikenteen suojat).
29422: ton korjata edes osittainkaan niitä väestönsuoje-
29423: lukalustoon (naamarit, säteilymittarit, suojapu- Tulo- ja menoarvion kyseiselle momentille on
29424: vut jne.) kohdistuvia puutteita, jotka kyseisten merkitty näihin menoihin vain 350 000 markkaa,
29425: yhteisöjen ja yksityisten suojeluvalmiutta merkit- kun jo maksamatta jääneet summat nousevat
29426: tävästi rajoittavat. noin satakertaisiksi tästä.
29427: Vielä vähemmän mahdollista on, että määrära- Edellä mainittujen selvien ja erityisesti poik-
29428: halla kyettäisiin helpottamaan väestönsuojien ra- keusoloissa kansalaisten turvallisuutta vaaranta-
29429: kentamisesta usein aiheutuvia huomattavan yli- vien väestönsuojelullisten puutteiden lieventämi-
29430: suuria kustannuksia esimerkiksi kuntien kantoky- seksi ehdotan kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
29431: kyluokkaan nähden. syttäväksi toivomuksen,
29432: Mainittakoon, että keväällä 1983 mietintönsä
29433: jättäneen väestönsuojelukomitean mukaan ky-
29434: seessä oleva määrärahatarve olisi useita kymmeniä että hallitus vuoden 1986 tulo- ja me-
29435: miljoonia markkoja. noarvioesityksen valmistelutyössä ottaisi
29436: Vastaavanlainen on tilanne väestönsuojelulain huomioon aiempina vuosina maan väes-
29437: 22 §:n mukaisten korvausten maksamisen koh- tönsuojelullisessa valmiudessa kasaantu-
29438: dalla. Momentille merkitty summa on aikaisem- neet ongelmat lisäämällä valtiovallan ta-
29439: pien vuosien tapaan 1 000 000 markkaa, kun loudellista osuutta merkittävästi tällä
29440: käsiteltävänä olevien korvaushakemusten yhteis- kaikkia kansalaisia koskettavalla toiminta-
29441: määrä on useita miljoonia markkoja. lohkolla.
29442:
29443: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
29444:
29445: Antti Kalliomäki
29446:
29447:
29448:
29449:
29450: 102 4285002025
29451: 810 1985 vp.
29452:
29453: Toivomusaloite n:o 755
29454:
29455:
29456:
29457:
29458: Kärhä: Lisätyövoiman paikkaamisesta puolustusvoimiin työttömyy-
29459: den helpottamiseksi
29460:
29461:
29462: Eduskunnalle
29463:
29464: Suomen puolustusvoimat potevat jatkuvaa työ- Mitä sitten tulee edellä selostetun uuden työ-
29465: voiman tarvetta. Työvoiman puuttuessa puolus- voiman ohjaukseen ja työpaikkakoulutukseen, on
29466: tusvoimain omaisuus rappeutuu, on jo osaltaan puolustusvoimien oman ilmoituksen mukaan sen
29467: rappeutunut korjauskelvottomaksi. Työvoiman palveluksessa työnjohto-organisaatio, joka kyke-
29468: vähyydestä johtuvan puutteellisen huollon seu- nee hoitamaan uuden työvoiman työpaikkakou-
29469: rauksena tuhlautuu vuosittain suuri määrä val- lutuksen ja ohjauksen. Mainitut 3 000 uutta
29470: tion omaisuutta rakennuksina, laitteinaja konei- työntekijää voidaan siis sijoittaa puolustusvoi-
29471: na. Puolustusvoimien ilmoituksen mukaan puo- mien palvelukseen nopeasti ja edullisesti.
29472: lustusvoimilla on tarjolla työtä vähintään 3 000
29473: uudelle työntekijälle. Huolto- ja korjaustyön Työttömien lukumäärää ei ole saatu pienen-
29474: ohella puolustusvoimilla on tarve saada värvättyä nettyä huolimatta monenlaisista kokeiluista ja
29475: henkilöstöä hoitamaan myös vartiotehtäviä. määrärahojen lisäyksistä. Työttömien lukumää-
29476: Monilla varuskunta-alueilla on jäänyt puolus- rän suuruus on niin huolestuttava, että valtion
29477: tusvoimien virkamiesasuntoja tyhjiksi kantahen- taholta olisi kaikin keinoin pyrittävä estämään
29478: kilökunnan hakeuduttua joko omistusasuntoihin sen edelleen lisääntyminen.
29479: tai vuokra-asuntoihin varuskunta-alueen ulko- Edellä mainitun perusteella ehdotan kunnioit-
29480: puolelle. Tämä asia ilmenee mm. eduskunnan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29481: oikeusasiamiehen kertomuksesta toiminnastaan
29482: vuodelta 1982. Näin ollen puolustusvoimien pal-
29483: velukseen mahdollisesti palkattavan työvoiman että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
29484: asuntotarpeeseen on löydettävissä edullisia ja menpiteisiin lisätyövoiman palkkaami-
29485: käyttökelpoisia ratkaisuja tyhjinä seisovista val- seksi puolustusvoimtin työttömyyden hel-
29486: tion virka-asunnoista. pottamiseksi.
29487:
29488: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
29489:
29490: Lea Kärhä
29491: 1985 rd. 811
29492:
29493: Hemställningsmotion nr 756
29494:
29495:
29496:
29497:
29498: Nyby m.fl.: Om inrymmande av oljebekämpning i försvarsmaktens
29499: utbildningsprogram
29500:
29501:
29502: Tili Riksdagen
29503:
29504: Erfarenheterna visar att svårigheterna vid olje- initialsvårigheterna vid en oljeolycka. För att
29505: bekämpning är största kort efter oljeolyckan. Det arbetet skall fungera friktionsfritt bör dock olje-
29506: är svårt att snabbt mobilisera upp personai och bekämpning tas med i det militära utbildnings-
29507: transportmedel. Utbespisningen är svår att ordna programmet och förbanden bör vara inställda på
29508: och i många fall har man kunnat märka ovana att med kort varsel rycka ut vid en oljeolycka.
29509: vid organisatoriskt arbete. Efter en tid börjar Oljebekämpningen skulle därtill medföra en öv-
29510: bekämpningen löpa bättre. De första dagarna ning i samverkan med civila myndigheter, något
29511: kan dock vara av avgörande betydelse för be- som nu inte ingår i de militära övningarna.
29512: gränsningen av följderna av en oljeolycka tili havs
29513: Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
29514: eller i en insjö. Här kunde de militära förbanden
29515: dertecknade att riksdagen måtte hemställa,
29516: i kust- och insjöområdena vara tili stor hjälp.
29517: Försvarsmakten har mat, transportfordon, köks-
29518: utrustning och arbetskläder som med kort varsel att regeringen vidtar åtgiirder för att
29519: kan tas i användning. Personalen är övad att oljebekiimpning tas med i det mzlitiira
29520: kunna samverka i olika operationer och det finns utbildningsprogrammet och att försvars-
29521: en vana att kunna ge och ta order. Allt detta makten uppriitthåller beredskap /ör olje-
29522: kunde vara tili stor hjälp för att övervinna bekiimpning.
29523:
29524: Helsingfors den 14 februari 1985
29525:
29526: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
29527: 812 1985 vp.
29528:
29529: Toivomusaloite n:o 756 Suomennos
29530:
29531:
29532:
29533:
29534: Nyby ym.: Öljyntorjunnan sisällyttämisestä puolustusvoimien kou-
29535: lutusohjelmiin
29536:
29537:
29538: Eduskunnalle
29539:
29540: Kokemus on osoittanut, että öljyntorjunnan maan käskyjä. Kaikka tämä voisi olla suureksi
29541: suurimmat vaikeudet ilmenevät hieman öljyon- avuksi öljyonnettomuuden alkuvaikeuksien voit-
29542: nettomuuden jälkeen. On vaikeata nopeasti mo- tamiseksi. Jotta työ sujuisi kitkattomasti, täytyy
29543: bilisoida henkilökuntaa ja kuljetusvälineitä. On öljyntorjunta kuitenkin ottaa sotilaalliseen koulu-
29544: vaikeata järjestää muonitusta ja useissa tapauksis- tusohjelmaan ja joukko-osastojen tulee olla val-
29545: sa on voitu todeta tottumattomuutta järjestel- miit lähtöön nopeasti öljyonnettomuuden tapah-
29546: mälliseen työhön. Jonkin ajan kuluttua torjunta duttua. Öljyntorjunta olisi samalla yhteistyöhar-
29547: alkaa luistaa paremmin. Ensimmäiset päivät saat- joitus siviiliviranomaisten kanssa; tällainen ei
29548: tavat olla ratkaisevia öljyonnettomuuden seuraus- nykyisin kuulu sotilaallisiin harjoituksiin.
29549: ten rajoittamiseksi merellä tai järvellä. Tässä Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
29550: voisivat meren rannikolla tai järvialueella sijaitse- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29551: vat joukko-osastot olla suureksi avuksi. Puolus-
29552: tusvoimilla on ruokaa, kuljetusvälineitä, keittiö-
29553: varusteita ja työvaatteita, jotka lyhyen ajan kulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin öl-
29554: essa voidaan ottaa käyttöön. Henkilökunta on jyntorjunnan ottamiseksi sotilaalliseen
29555: harjaantunutta toimimaan erilaisissa yhteistoi- koulutusohjelmaan ja että puolustusvoi-
29556: missa ja se on tottunut antamaan ja noudatta- mat ylläpitäisi valmiutta ö/jyntorjuntaan.
29557:
29558: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
29559:
29560: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
29561: 1985 vp. 813
29562:
29563: Toivomusaloite n:o 757
29564:
29565:
29566:
29567:
29568: Vainio ym.: Lisäyksestä vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon varus-
29569: kunnan rakennusten peruskorjauksen jatkamiseksi
29570:
29571:
29572: Eduskunnalle
29573:
29574: Lahden varuskunnan kehittämisohjelma uudis- KTS-kaudella Lahden varuskunnan määrärahat
29575: rakennuksineen ja peruskorjauksineen laahaa mitoitetaan todellisten kehittämistarpeiden mu-
29576: useita vuosia aikataulusta jäljessä. Tämä jälkeen- kaisesti sekä täysimääräisesti.
29577: jääneisyys on rakentamismäärärahojen niukkuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29578: den vuoksi lisääntynyt. Nykyisellä KTS-kaudella nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29579: ei rakennuskantaa voida saattaa edes tyydyttävät- sen,
29580: Ie tasolle, jollei määrärahoja voida huomattavasti
29581: nostaa. Varuskunta investointitarpeineen on että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
29582: edelleenkin ainoa valtion laajempi toimipiste tyksen tarpeellisten määrärahojen ottami-
29583: koko maakunnan alueella. Tästä syystä valtion sesta lisäyksenä valtion vuoden 1985 tulo-
29584: investointien tasapainottaminen maakuntien kes- ja menoarvioon Lahden varuskunnan
29585: ken edellyttää ehdottomasti, että valtion vuoden asuin-, kasarmi- ja varastorakennusten
29586: 1985 tulo- ja menoarviossa samoin kuin koko peruskorjauksen jatkamiseksi.
29587:
29588: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
29589:
29590: Mikko Vainio Pentti Skön Jouko Skinnari
29591: 814 1985 vp.
29592:
29593: Toivomusaloite n:o 758
29594:
29595:
29596:
29597:
29598: Paasilinna: Henkilötietojen rekisteröintiä koskevan lainsäädännön
29599: aikaansaamisesta
29600:
29601:
29602: Eduskunnalle
29603:
29604: Kansalaisia ja heidän elinolosuhteitaan koske- kin Suomessa, jossa ei ole yhtenäistä henkilötie-
29605: vien tietojen rekisteröinti on jatkuvasti lisäänty- tojen rekisteröintiä koskevaa lainsäädäntöä. Hen-
29606: nyt niin valtionhallinnossa kuin yksityiselläkin kilötietoja luovutetaan mitä erilaisimpiin tarkoi-
29607: sektorilla. Työntekijöiden poliittisten mielipitei- tuksiin ilman, että rekisteröity itse edes tietää
29608: den rekisteröinti on vanhastaan tunnettu syrjin- häntä koskevien tietojen tallentamisesta.
29609: nän keino työelämässä. Ongelmana koetaan ny- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
29610: kyisin myös voimakas kaupallinen manipulaatio, hyväksyttäväksi toivomuksen,
29611: jonka toteuttamiseen käytetään jopa viranomais-
29612: ten pitämiä rekistereitä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29613: Automaattisen tietojenkäsittelyn laajeneminen menpiteisiin henkilötietojen rekisteröin-
29614: sekä henkilötunnuksen käyttö yhä useamman tiä ja muuta tietosuojaa koskevan lainsää-
29615: rekisterin hakutietona aiheuttavat vakavan vaaran dännön sekä tarpeellisen valvonnan ai-
29616: kansalaisten yksityiselämän suojalle. Näin eten- kaansaamiseksi.
29617:
29618: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
29619:
29620: Reino Paasilinna
29621: 1985 vp. 815
29622:
29623: Toivomusaloite n:o 759
29624:
29625:
29626:
29627:
29628: Tenhiälä: Eläkkeiden ulosmittausta koskevan lainsäädännön muut-
29629: tamisesta
29630:
29631:
29632: Eduskunnalle
29633:
29634: Ulosottolain 4 luvun 7 §:n 1 momentin (394/ Eläketurva on vuosikymmenten kuluessa olen-
29635: 73) mukaan työsuhteen tai virkasuhteen taikka naisesti parantunut. Tämä koskee erityisesti niin
29636: julkisen palvelussuhteen perusteella suoritettavaa sanottuja ansaintaeläkkeitä. Ei voida pitää oikeu-
29637: eläkettä, perhe-eläkettä tai elinkorkoa ei saa denmukaisena, että pienikin palkka on ulos-
29638: ulosmitata. Ulosmittaamatta on jätettävä myös mittauskelpoinen, mutta ei edes suuri eläke.
29639: muu sellainen eläke, korvaus tai avustus, josta Eläkekin saattaa olla huomattavan suuri. Tätä ei
29640: erikseen on niin säädetty, sekä avustuskassan tai voida pitää oikeudenmukaisena velkojia kohtaan
29641: työttömyyskassan antama avustus, jos kassalla on ja yleistä oikeustajua tyydyttävänä. Muissa poh-
29642: oikeus saada apurahaa valtiolta. Pykälän 3 mo- joismaissa eläke ja muut toimeentuloetuudet rin-
29643: mentin mukaan valtioneuvosto voi päättää, että nastetaan palkkaan ulosmittauksessa.
29644: muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua eläkettä Ajankohtaiseksi eläkkeiden ulottamisen ulos-
29645: tai elinkorkoa tai henkivakuutussummaa, jota ottotoimien piiriin tekee varsinkin se, että eräissä
29646: jokin eläke-, elinkorko- tai henkivakuutuslaitos vireillä olevissa talousrikoksissa ovat joutuneet tai
29647: suorittaa, ei saa ulosmitata. Edellä tarkoitettu joutumassa korvausvelvollisiksi eräät sellaiset
29648: eläke, elinkorko ja henkivakuutussumma voidaan henkilöt, joilla on hyvin suuret eläketulot, mutta
29649: kuitenkin ulosmitata puolisolle tai lapselle taikka ei muuta omaisuutta. Nykyisin ei tällaisilta hen-
29650: avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle tai kilöiitä voida eläkkeestä, vaikka se olisi useita
29651: vahingonkorvauksena lapselle maksettavan ela- kymmeniätuhansia markkoja, ulosmitata valtiolle
29652: tusavun perimiseksi (7 b §). tuomittuja korvauksia. Tämän vuoksi lainsäädän-
29653: Eläkkeiden ulosmittauskiellot johtuvat siitä, nön pikainen muuttaminen on hyvin tärkeää ja
29654: että vuonna 1897 voimaan tulleen ulosottolain ajankohtaista.
29655: säätämisen aikaan eläkkeiden lukumäärä oli pieni Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
29656: ja eläkkeiden markkamäärät vähäisiä. Tällöin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29657: katsottiin, että suojaamaila eläke pakkoperinnäi-
29658: tä vältytään siltä, että toimeentulomahdollisuuk- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
29659: sia vaille jäävät eläkkeensaajat joutuisivat yhteis- menpiteisiin eläkkeiden ulosmittausta
29660: kunnan huollettaviksi. koskevan lainsäädännön muuttamiseksi.
29661:
29662: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
29663:
29664: Hannu Tenhiälä
29665: 1
29666: 1
29667: 1
29668: 1
29669: 1
29670: 1
29671: 1
29672: 1
29673: 1
29674: 1
29675: 1
29676: 1
29677: 1
29678: 1
29679: 1
29680: 1
29681: 1
29682: 1
29683: 1
29684: 1
29685: 1
29686: 1
29687: 1
29688: 1
29689: 1
29690: 1
29691: 1
29692: 1
29693: 1
29694: