<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
152 Käyttäjää paikalla!
0.0071651935577393
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985 1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1985_1 | A_1985_2 | A_1985_3 | A_1985_4 | A_1985_5 | B_1985_1 | B_1985_2 | C_1985_1 | C_1985_2 | D_1985 | E_1985_1 | E_1985_2 | E_1985_3 | E_1985_4 | E_1985_5 | E_1985_6 | E_1985_7 | F_1985_1 | F_1985_2 | Hak_1985 | PTK_1985_1 | PTK_1985_2 | PTK_1985_3 | PTK_1985_4 | PTK_1985_5 |
1: Vuoden 1985
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E 3
10: Raha-asia-aloitteet 1-681
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: Helsinki 1985. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: Raha-asia-aloitteet 1-681
24: (tehty yleisenä aloiteaikana)
25:
26: Sivu Sivu
27: 1 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 11 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
28: Seinäjoen-Vaasan tien sisääntuloväylän ra- moshaviJad Hashmonan rakennustöihin ... 11
29: kentamiseen Seinäjoella ................... .
30: 12 Almgren: Määrärahan osoittamisesta po-
31: 2 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ina- liisiveneen hankkimiseen Haminan poliisi-
32: rin saamelaismuseon suunnittelua vanen ... 2 piiriin .................................... . 12
33:
34: 3 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta mak-
35: sunomien televisiolupien myöntämiseksi py- 13 Almgren: Määrärahan osoittamisesta
36: syvästi liikuntakyvyttömille henkilöille ..... . 3 Miehikkälän rajajääkärikomppanian jäteve-
37: sien puhdistamiseksi ...................... . 13
38: 4 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamises-
39: ta ammatillisten oppilaitosten opettajien 14 Almgren: Määrärahan osoittamisesta
40: täydennyskoulutukseen ................... . '' terveyslinnake' '-hankkeen toteuttamiseksi
41: Kirkonmaan linnakkeella ................. . 14
42: 5 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamises-
43: ta eteläisten läänien, erityisesti Uudenmaan 15 Almgren: Määrärahan osoittamisesta val-
44: läänin tiemäärärahojen korottamiseksi ..... . 5 tion virastotalon rakentamiseksi Kotkaan ... 15
45:
46: 6 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamises-
47: ta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen ke- 16 Almgren ym. : Määrärahan osoittamisesta
48: hittämiseen ............................... . 6 teologian professorin viran perustamiseksi
49: Joensuun yliopistoon ...................... . 16
50: 7 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamises-
51: ta Keski-Uudenmaan meriviemärin rakenta- 17 Almgren: Määrärahan osoittamisesta
52: miseen ................................... . 7 Rautjärven pääkirjaston suunnittelua vanen 17
53:
54: 8 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamises- 18 Almgren: Määrärahan osoittamisesta
55: ta nuorille tarkoitetun vuokra-asuntotuotan- kurssikeskuksen suunnitteluun Kotkan puu-
56: non lisäämiseksi .......................... . 8
57: talousopiston yhteyteen ................... . 18
58:
59: 9 Alho: Määrärahan osoittamisesta säveltai-
60: teen harrastustoiminnan, erityisesti Suomen 19 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Sa-
61: Jazzliiton, tukemiseksi .................... . 9 vitaipaleen monitoimitalon suunnittelua
62: varten .................................... . 19
63: 10 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
64: humanitaariseen apuun lähetysjärjestöjen 20 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Ha-
65: kautta .................................... . 10 minan ja Kotkan Kyminlinnan linnoitusten
66: korjaustöihin ............................. . 20
67:
68: 428500120H
69: 4 Sisällysluettelo
70:
71: Sivu Sivu
72: 21 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 35 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
73: vapaille kirkko- ja seurakunnille kulttuuri- Pohjois-Suomen tutkimuslaitokselle ekatut-
74: ja sosiaalitoimintaa varten ................. . 21 kijan viran perustamiseen ................. . 35
75:
76: 22 Almgren: Määrärahan osoittamisesta val- 36 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
77: tion viljavaraston rakentamiseen Parikkalaan 22 valtatien n:o 5 rakentamisen jatkamiseen
78: Kajaanin kaupungin kohdalla ............. . 36
79: 23 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
80: porojen talviruokintakokeiluun ............ . 23 37 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
81: Kontiomäen-Oulun radan peruskorjauk-
82: seen ...................................... . 37
83: 24 Almgren: Määrärahan osoittamisesta ka-
84: lanviljelylaitoksen rakentamiseen Luumäelle 24
85: 38 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
86: Kainuun elinkeinotoiminnan tukemiseen ... 38
87: 25 Almgren: Määrärahan osoittamisesta kar-
88: tastoyksikön perustamiseen Kymen lääniin .. 25 39 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
89: pienyritystoiminnan aktivointikokeilun
90: 26 Almgren: Määrärahan osoittamisesta ar- aloittamiseksi Kajaanissa .................. . 39
91: boretum-metsikön hoidon tukemiseen Mus-
92: tilan kartanon alueella .................... . 26 40 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
93: korkea- ja erityiskoulutetun henkilökunnan
94: 27 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Ha- palkkaamiseksi pienyrityksiin .............. . 40
95: minan-Luumäen radan suunnitteluun ..... 27
96: 41 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
97: 28 Almgren: Määrärahan osoittamisesta maaseudun työpaikkatukikokeilun laajenta-
98: Mussalon satamahankkeen suunnittelua var- miseksi Kainuuseen ....................... . 41
99: ten........................................ 28
100: 42 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
101: 29 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiantajärven ja Vuokin rantojen puhdistuk-
102: pienteollisuuden korkotukilainoihin ....... . 29 seen Suomussalmella ...................... . 42
103:
104: 30 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 43 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamises-
105: ta Vantaalle rakennettavan tiedekeskuksen
106: Yhteiskunta Raittiiksi ry:lle sosiaalipalvelu-
107: perustamiskustannuksiin .................. . 43
108: ja toimintakeskusten perustamiseen ....... . 30
109: 44 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamises-
110: 31 Almgren ym. : Määrärahan osoittamisesta ta tanssin tiedotuskeskuksen perustamiseen 44
111: "Lähetysnuoret" -järjestön toiminnan tuke-
112: miseen ................................... . 31
113: 45 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamises-
114: ta Suomi-Amerikka yhdistysten liiton toi-
115: 32 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Pa- minnan tukemiseen ....................... . 45
116: rikkalan Siikalahden muodostamiseen pysy-
117: väksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutkimus- 46 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamises-
118: asemaksi ................................. . 32 ta päihdeongelmaisten odottavien äitien ter-
119: veyskasvatukseen ......................... . 46
120: 33 Astala: Määrärahan osoittamisesta uusien
121: virkojen perustamiseksi eräisiin työvoimatoi- 4 7 Drom berg ym. : Määrärahan osoittamises-
122: mistoihin ................................. . 33 ta nykyaikaisten keskoskehtojen hankkimi-
123: seksi Helsingin Lastenklinikalle ............ . 47
124: 34 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
125: kotimaisten maatalouskonehankintojen lii- 48 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamises-
126: kevaihtoverohelpotuksiin ................. . 34 ta Keravanjoen kunnostushankkeeseen ..... 48
127: Sisällysluettelo
128:
129: Sivu Sivu
130: 49 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta 62 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
131: rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan ... 49 Lempäälän vanhainkodin rakentamiseen .... 62
132:
133: 50 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta 63 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
134: Lylyn viestivarikon rakentamiseenJuupajoel- leukemian tutkimustyön lisäämiseksi ...... . 63
135: la ........................................ . 50
136: 64 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
137: 51 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta tion virastotilojen rakentamiseen Ulvilassa .. 64
138: MHD-tutkimuksen jatkamiseksi Tampereen
139: teknillisessä korkeakoulussa ............... . 51 65 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin
140: sairaanhoito-oppilaitoksen laajennustöihin .. 65
141: 52 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
142: Kurun kirjaston rakentamiseksi ............ . 52 66 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta ke-
143: vyen liikenteen väylien rakentamiseen Lu-
144: 53 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta vian keskustaan ........................... . 66
145: Lempäälän kunnan ja TVH:n yhteisen kes-
146: kusvaraston 1tukikohdan rakentamiseen ..... 53 67 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
147: Arantilan sillan rakentamiseksi Nakkilassa .. 67
148: 54 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
149: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirille teiden 68 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Frii-
150: kunnossapidon tehostamiseksi ............. . 54 talan sillan leventämiseksi Ulvilassa ........ . 68
151:
152: 69 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Meri-
153: 55 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
154: karvian laivaväylän rakentamiseen ......... . 69
155: maantien n:o 3413 parantamiseen ......... . 55
156: 70 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-
157: 56 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnan teollisuuspiirin perustamiseksi ..... . 70
158: Muroleen kanavan - Kurun - Ruoveden
159: maantien parantamiseen .................. . 56
160: 71 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kek-
161: sijäyhdistysten Keskusjärjestö ry:n toimin-
162: 57 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta nan tukemiseen .......................... . 71
163: Mustajärven-Visuveden kantatien paranta-
164: miseen ................................... . 57 72 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-
165: kunnan keskussairaalan teknisen keskuksen
166: 58 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustöiden aloittamiseksi ............. . 72
167: apuvälinetekniikan tutkimusryhmän perus-
168: tamiseksi VTT:n sairaalatekniikan laborato- 7 3 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
169: noon ..................................... . 58 kansallisille vapautusliikkeille annenavaan
170: tukeen ................................... . 73
171: 59 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
172: Suomen Keksintöjen Edistämissäätiölie 74 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
173: "Sähköä luonnonvoimilla" -projektin to- asetuotannon korvaamiseen muulla tuotan-
174: teuttamiseksi ............................. . 59 nolla ..................................... . 74
175:
176: 60 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta 75 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
177: ydinvoiman vaaroja koskevaan tiedotustoi- teattereiden lastenohjelmistotoiminnan tu-
178: mintaan .................................. . 60 kemiseen ................................. . 75
179:
180: 61 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta 76 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
181: selvityksen suorittamiseksi alkoholinoman chileläisten pakolaisten kulttuurin tukemi-
182: ravintolatoiminnan tukemisesta ........... . 61 seen ...................................... . 76
183: 6 Sisällysluettelo
184:
185: Sivu Sivu
186: 77 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 91 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
187: eläinsuojelutyön tukemiseen .............. . 77 väestönsuojelukoulun sijoittamiseksi Pieksä-
188: mäelle ................................... . 91
189: 78 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
190: ylimääräisen äitiyspäivärahan maksamiseen 92 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
191: lapsen syntymää edeltävältä ajalta ......... . 78 Suomen Kalamiesten Keskusliiton toimin-
192: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92
193: 79 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
194: Eläintarhanlahden ja Töölönlahden veden ja 93 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
195: rantojen puhdistamiseen .................. . 79 maantien n:o 453 perusparantamiseen välil-
196: lä Tihusniemi-Kuopion piirin raja ....... . 93
197: 80 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta
198: poikkitaiteelliseen lasten taidekasvatuskokei- 94 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
199: luun ..................................... . 80 sillan rakentamiseksi Väisälänsaareen Hir-
200: vensalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
201: 81 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta
202: Härkätien historian tutkimiseksi ........... . 81 95 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
203: dieselkäyttöisen kiskoautokaluston hankki-
204: 82 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
205: Lovon-Viitailan tien peruskorjaukseen ..... 82
206: 96 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
207: 83 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-Jyväskylän radan perusparan-
208: Minkiön-Kauppilan tien peruskorjaukseen 83 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96
209:
210: 84 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta 97 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
211: Tervakosken Teollisuusalue Oy:n osakepää- afasiapotilaiden kuntouttavaan lomatoimin-
212: oman korottamiseen ...................... . 84 taan....................................... 97
213:
214: 85 Hetemäki-Olander: Määrärahan osoitta- 98 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
215: misesta pääkaupunkiseudun nimeämiseen Jämsän nuorisotalon rakentamiseen.. . . . . . . . 98
216: asuntopoliittiseksi projektialueeksi ........ . 85
217: 99 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kun-
218: 86 Hetemäki-Olander: Määrärahan osoitta- tien kantokykyluokitusjärjestelmän epäoi-
219: misesta eräiden virkojen perustamiseksi Hel- keudenmukaisuuksien selvittämiseksi . . . . . . . 99
220: singin lastentarhanopettajaopistoon ....... . 86
221: 100 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta val-
222: 87 Hetemäki-Olander: Määrärahan osoitta- tion velkojen viivästymisestä kunnille aiheu-
223: misesta Paasikivi-opiston rakennushankkei- tuvien kustannusten lieventämiseksi . . . . . . . . 100
224: den rahoittamiseen ....................... . 87
225: 101 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta lu-
226: 88 Hetemäki-Olander: Määrärahan osoitta- kion opettajien eläkeikärajan väliaikaista
227: misesta kirjastonhoitajan palkkaamiseksi alentamista koskevaan selvitystyöhön . . . . . . . 101
228: Suomen taideakatemian kirjastoon ........ . 88
229: 102 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta ko-
230: 89 Hetemäki-Olander: Määrärahan osoitta- din ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä
231: misesta grafiikan museoamanuenssin toimen siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen
232: perustamiseksi Ateneumin taidemuseoon ... 89 työn korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
233:
234: 90 Hetemäki-Olander: Määrärahan osoitta- 103 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta
235: misesta apulaisintendentin toimen perusta- Suomen aerobiologian työryhmän siitepöly-
236: miseksi Sinebrychoffin taidemuseoon ...... . 90 tiedotteiden rahoittamiseksi................ 103
237: Sisällysluettelo 7
238:
239: Sivu Sivu
240: 104 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta sel- 117 Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta
241: vityksen tekemiseksi vanhusvoittoisten kun- valtion virastotalon rakentamiseksi Hyvin-
242: tien aseman helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 104 käälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
243:
244: 105 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta sel- 118 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta-
245: vityksen tekemiseksi opiskelijoiden kesähar- misesta Keski-Uudenmaan meriviemärin ra-
246: joittelupalkkojen vapauttamiseksi sosiaali- kentamiseen............................... 118
247: turvamaksuista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
248: 119 Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta
249: 106 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Ah- Hyvinkään pohjoisen ohikulkutien rakenta-
250: venanmaalle organisoitavan öljyntorjunta- misen jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
251: toiminnan suunnittelua vanen . . . . . . . . . . . . . 106
252: 120 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta-
253: 107 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Tu- misesta kappaletavaraliikenteen kuljetusjär-
254: run raakavesiongelman selvittämiseksi . . . . . . 107 jestelmän edellyttämiin kalustohankintoihin
255: Valtionrautateille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
256: 108 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan
257: osoittamisesta Koitsanlahden Hovin museon 121 Impiö: Määrärahan osoittamisesta
258: rakennusten korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 Enontekiön ja Kittilän kuntien haja-asutus-
259: alueiden vesihuoltotöiden rakentamiseen . . . 121
260: 109 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan
261: osoittamisesta Parikkalan maatalousoppilai- 122 Impiö: Määrärahan osoittamisesta ns.
262: toksen liikuntatilojen rakentamiseen. . . . . . . . 109 Ounasjokitien suunnitteluun.. . . . . . . . . . . . . . 122
263:
264: 110 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 123 Impiö: Määrärahan osoittamisesta Viita-
265: osoittamisesta Kymen aluetaidemuseon pe- rannan sillan rakennustöihin Savukoskella . . 12 3
266: rustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
267: 124 Impiö: Määrärahan osoittamisesta
268: 111 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan Enontekiön ja Kittilän kuntien elinkeinojen
269: osoittamisesta Työväen Sävel -nimisen mu- kehittämiseksi tehtäviin selvityksiin... . . . . . . 124
270: siikkijuhlan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
271: 125 Impiö: Määrärahan osoittamisesta opas-
272: 112 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan tuskeskusten rakentamiseksi Ounas-Pallas-
273: osoittamisesta Imatran kaupunginorkesterin tunturin kansallispuiston pohjoiseen osaan
274: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 ja Kilpisjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125
275:
276: 113 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 126 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
277: osoittamisesta Särkisalmen-Melkoniemen misesta Reservin Aliupseerien Liiton toimin-
278: tien kunnostusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
279:
280: 114 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 127 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
281: osoittamisesta Utulan-Kietävälän tien kun- misesta valtion virastotalon rakentamiseksi
282: nostamiseen Ruokolahdella . . . . . . . . . . . . . . . . 114 Noormarkkuun............................ 127
283:
284: 115 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 128 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
285: osoittamisesta teollisuuspiirin sivutoimipis- misesta polttoaineveroa vastaavan avustuk-
286: teen perustamiseen Imatralle . . . . . . . . . . . . . . . 115 sen suorittamiseksi invalideille . . . . . . . . . . . . . 128
287:
288: 116 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 129 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
289: osoittamisesta työllistämiskokeiluun Kouvo- misesta luokkien oppilasmäärien alentami-
290: lan työvoimapiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
291: 8 Sisällysluettelo
292:
293: Sivu Sivu
294: 130 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 142 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
295: misesta kyläkoulujen vähimmäisoppilasmää- misesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspii-
296: rien alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 rin perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142
297:
298: 131 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 143 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
299: misesta lukion perustamiseksi Noormark- misesta kantatien n:o 42 (Rauma-Huittis-
300: kuun...................................... 131 ten Raijala) parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
301:
302: 132 Joutsenlahti ym.: Määrärahan. osoitta- 144 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
303: misesta peruskoululaisten koulukyydityk- misesta lyhyemmän tieyhteyden aikaansaa-
304: seen kyyditykseen oikeuttavan kilometri- miseksi Etelä-Pohjanmaalta Kankaanpään
305: määrän alentamiseksi .. . .. . . .. .. .. .. . . .. . . . 132 kautta Helsingin suuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 144
306:
307: 133 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 145 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
308: misesta Karvianjoen perkaamiseen Lankos- misesta Anolan-Kaasmarkun tien rakenta-
309: ken ja jokisuun välillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 3 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145
310:
311:
312: 134 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 146 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
313: misesta asevelvollisten vanhempainpäivien misesta Eurakosken-Panelian maantien pe-
314: järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 rusparannuksen aloittamiseksi.............. 146
315:
316: 147 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
317: 135 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
318: misesta maantien rakentamiseksi välillä Hir-
319: misesta Merikarvian koulukeskuksen raken-
320: vilahti-Kyrönlahti Viljakkalassa . . . . . . . . . . . 147
321: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 5
322:
323: 148 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
324: 136 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
325: misesta maantien rakentamiseen välillä
326: misesta Suodenniemen keskustan Pohjaky-
327: Honkajoki-Pyntäinen-Siikainen . . . . . . . . . 148
328: län koulun rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 136
329: 149 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
330: 13 7 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- misesta Kankaanpään-Suodenniemen
331: misesta Parkanon Vahojärven urheiluseura maantien rakentamiseen välillä Kankaan-
332: Lennon toimitalon kunnostamiseen . . . . . . . . 13 7 pään raja-Taipaleen risteys.. . . . . . . . . . . . . . . 149
333:
334: 138 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 150 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
335: misesta Korvaluoman pienviljelijäyhdistyk- misesta maantien rakentamiseksi välillä
336: sen ja Niinisalon maamiesseuran talojen Kankaanpää-Verttuu-Tuunajärvi-Kai-
337: peruskorjauksiin Kankaanpäässä . . . . . . . . . . . . 138 rila-Lassila .. .. .. . .. . . .. . . .. . .. . .. .. .. . .. . 150
338:
339: 139 Joutsenlahti: Määrärahan osoittamisesta 151 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
340: Mikro-Maailma -tapahtuman tukemiseen misesta maantien rakentamiseksi välillä Kii-
341: Kankaanpäässä . .. .. .. . . .. .. . .. . . . .. .. . . . . . 139 koinen-Kiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
342:
343: 140 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 152 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
344: misesta maitotaloustuotteiden käytön edis- misesta maantien rakentamiseksi välillä La-
345: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 via-Kiikoinen . .. .. .. . . . .. .. . . . . .. .. .. .. .. 152
346:
347: 141 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 153 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
348: misesta keskuskalanviljelylaitoksen perusta- misesta Mansoniemen-Raivalan maantien
349: miseksi Pohjois-Satakuntaan . . . . . . . . . . . . . . . 141 rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 3
350: Sisällysluettelo 9
351:
352: Sivu Sivu
353: 154 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 166 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
354: misesta Santasten paikallistien korjaamiseksi 154 misesta psoriasis-potilaiden ilmaisten lääk-
355: keiden ja ulkomaan hoitomatkojen korvaa-
356: miseksi sairausvakuutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . 166
357: 155 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
358: misesta Suodenniemen Taipaleesta Hä-
359: meenkyrön-Häijään tielle ulottuvan maan- 167 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
360: tien rakentamisen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 15 5 misesta keliakiaa sairastavien erikoisruokava-
361: lion kustantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
362:
363: 156 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
364: 168 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
365: misesta maantien rakentamiseksi välillä
366: misesta korkotuen antamiseksi hyötyjättei-
367: Sävi-Vatula . . . .. . . .. . .. .. . . .. . . . . . .. . . .. . 156
368: den käsittelylaitosten investointien tukemi-
369: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
370: 15 7 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
371: misesta Arantilan sillan rakentamiseksi Nak- 169 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
372: kilassa .. . . .. .. . . . .. . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . . .. 15 7 Hoikan, Louhivaaran ja Sulkuvaaran yksi-
373: tyisteiden muuttamiseksi paikallistieksi . . . . . 169
374: 158 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
375: misesta Kilpinokan sillan rakentamisen 170 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
376: aloittamiseksi Vammalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 Huhmarisvaaran yksityistien peruskorjauk-
377: seen....................................... 170
378: 159 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
379: misesta uuden kunnalliskodin rakentamisek- 171 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
380: si Siikaisiin ........ , ...................... . 159 Hypönniemen-Varpasalon paikallistien pe-
381: ruskorjaukseen............................. 171
382:
383: 160 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 172 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
384: misesta Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdis- Kaatamon-Paloniemen paikallistien perus-
385: tyksen vanhainkodin kolmannen vaiheen ra- parantamiseen . . . .. .. .. .. . . .. . . .. . .. . .. . . . . 172
386: kentamiseksi ............................. . 160
387: 173 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
388: 161 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- Kansalan-Järvikylän maantien n:o 504 pe-
389: misesta invalidien vammoista johtuviin hoi- rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
390: tomenoihin ............................... . 161
391: 174 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
392: 162 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- Kiihtelysvaaran-Heinävaaran maantien pe-
393: misesta invalidien kuntoutuslaitoslomiin ... 162 rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174
394:
395:
396: 163 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 175 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
397: misesta kodinhoitajan virkojen perustami- Kiteen-Korkeakankaan maantien n:o 488
398: perusparantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175
399: seksi kuntiin .............................. . 163
400:
401: 176 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
402: 164 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- Kolmikannan-Perttivaaran-Sammalvaa-
403: misesta Rauman sotaveteraanien kuntoutuk- ran yksityisteiden muuttamiseksi paikallis-
404: sen tehostamiseen 164 tieksi Ilomantsissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176
405:
406: 165 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 177 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
407: misesta Porin diakonialaitoksen yhteyteen Korvenniemen-Hautakankaan-Majakum-
408: rakennettavalle sotainvalidien sairaskodille mun-Heinoniemen yksityistien muuttami-
409: ja kuntoutuskeskukselle ................... . 165 seksi paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177
410:
411: 2 428500120H
412: 10 Sisällysluettelo
413:
414: Sivu Sivu
415: 178 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 192 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
416: Kurenvaaran yksityistien muuttamiseksi pai- Valtimon-Sivakan maantien n:o 5284 pe-
417: kallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178 rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192
418:
419: 179 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 193 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
420: Kylyn-Hason paikallistien parantamiseen.. 179 Värtsilän-Hoilolan maantien perusparanta-
421: mtseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193
422: 180 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
423: Käsämän-Sotkuman maantien perusparan- 194 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
424: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180 Ylikylän-Karhunpään paikallistien raken-
425: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194
426: 181 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
427: Lieksan-Nurmijärven maantien peruspa- 195 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
428: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181 katsastusaseman perustamiseksi Outokum-
429: puun...................................... 195
430: 182 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
431: Liperin-Salonnenän paikallistien n:o 196 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
432: 15637 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182 Joensuun lentokentän kiitoradan jatkeen
433: suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 196
434: 183 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
435: Pahkavaaran ja Timoskan yksityisteiden 197 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
436: muuttamiseksi paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . 183 Joensuun lentokentän lentoaseman matkus-
437: tajatilojen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197
438: 184 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
439: Palokankaan yksityistien peruskorjaukseen . . 184 198 Jyrkilä ym. : Määrärahan osoittamisesta
440: asemarakennuksen rakentamiseen Onkamon
441: 185 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta liikennepaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198
442: Pirtun yksityistien peruskorjaukseen . . . . . . . . 185
443: 199 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
444: 186 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokumpuun sijoitettavan valtion konepa-
445: Rikkarannan yksityistien muuttamiseksi pai- jatekniikan laitoksen rakentamisen aloitta-
446: kallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186 miseksi.................................... 199
447:
448: 187 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 200 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
449: Romppalan-Tuopanjoen paikallistien pe- pienyrittäjien lomarahan korottamiseksi . . . . 200
450: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187
451: 201 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
452: 188 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry:n toiminnan
453: Suonrannan-Kalliojärven yksityistien pe- tukemiseen................................ 201
454: ruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188
455: 202 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
456: 189 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta nk. Rinteen mallin mukaisen työllistämisko-
457: Säimenen-Rönkönvaaran-Lammun pai- keilun aloittamiseksi Pohjois-Karjalan läänin
458: kallisteiden perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . 189 pohjoisosassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202
459:
460: 190 Jyrkilä ym. : Määrärahan osoittamisesta 203 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami-
461: Tuopanjoen paikallistien perusparantami- sesta maantieyhteyden parantamiseksi välillä
462: seen....................................... 190 Ta~vetti-Hamina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
463:
464: 191 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 204 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami-
465: Tuupovaaran-Huosionvaaran paikallistien sesta erityisalueiden tuotantotoiminnan tu-
466: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204
467: Sisällysluettelo 11
468:
469: Sivu Sivu
470: 205 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami- 219 Koivisto: Määrärahan osoittamisesta
471: sesta Kymen läänin kehitysyhtiön toiminnan maatalouden sääpalvelun vakinaistamiseen 221
472: tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205
473: 220 Koivisto: Määrärahan osoittamisesta
474: 206 Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perusparantamiseen . . . . . . 222
475: Kymen läänin kehittämisrahaksi. . . . . . . . . . . . 206
476: 221 Koivisto: Määrärahan osoittamisesta öl-
477: 207 Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta jyvahinkojen torjunta-alusten hankintaan... 223
478: Saimaan alueen rahtiliikenteen kehittämi-
479: seen....................................... 207 222 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
480: sesta valtion virastotalon rakentamiseen
481: 208 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami- Kuusamoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224
482: sesta opiskelija-asuntojen omaan pääomaan 208
483: 223 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
484: 209 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittami- sesta suunnitelman laatimiseksi Ylivieskan
485: sesta Orimattilan Tönnön koulun peruskor- ja Kalajoen Rahjan sataman välisen teolli-
486: jaukseen................................... 210 suusradan rakentamisedellytyksistä . . . . . . . . . 225
487:
488: 210 Kanerva ym.: Määrärahan osoittamises- 224 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
489: ta Sirppujoen perkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 211 sesta rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
490: nan tehostamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226
491: 211 Kanerva ym.: Määrärahan osoittamises-
492: 225 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
493: ta Lehmänkurkun tien rakentamiseen . . . . . . 212
494: sesta tunturialueiden jätehuollon tehostami-
495: seen....................................... 227
496: 212 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit-
497: tamisesta Hakasuon kalanviljelylaitoksen ra-
498: 226 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
499: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
500: sesta vesiensuojelun suunnittelun ja valvon-
501: nan tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228
502: 213 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit-
503: tamisesta maantien n:o 901 perusparantami- 227 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
504: seen välillä Kontiomäki-Naapurivaara..... 214 sesta Keravan nuorisovankilan henkilökun-
505: nan asuintalon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 229
506: 214 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit-
507: tamisesta Vuoreslahden paikallistien n:o 228 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
508: 19033 perusparantamiseen................. 215 sesta kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin . . . 230
509:
510: 215 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- 229 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
511: tamisesta Kontiomäen-Vuokatin radan pe- sesta varusmiesten päivärahan korottamisek-
512: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216 SI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231
513:
514: 216 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- 230 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
515: tamisesta Kontiomäen-Taivalkosken radan sesta Orimattilan kotitalousopiston navetta-
516: perusparantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217 rakennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 232
517:
518: 217 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- 231 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
519: tamisesta Ämmänsaaren kuntoutuslaitoksen sesta Artjärven kotiseutumuseon korjaami-
520: rakentamiseen Suomussalmella............. 218 seen....................................... 233
521:
522: 218 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- 232 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
523: tamisesta Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaa- sesta Artjärven maamiesseurantalon korjaa-
524: nissa -tapahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 219 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234
525: 12 Sisällysluettelo
526:
527: Sivu Sivu
528: 233 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 246 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
529: sesta Metsälinnan maamiesseurantalon kun- sesta ToukoJa-nimisen toimitalon kunnosta-
530: nostamiseen Mäntsälässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 35 miseen Mäntsälän Sulkavan kylässä . . . . . . . . . 248
531:
532: 234 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 247 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
533: sesta Anjärven Säilän nuorisoseurantalon sesta urheiluseura Sääksjärven Kiisto ry:n
534: perusko*ukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236 toimitilojen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . 249
535:
536: 235 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
537: 248 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
538: sesta Askolan Juomaan kylän nuorisoseuran- sesta selvityksen tekemiseksi tuotantosuun-
539: talon kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 37 taa muuttaneen viljelijän markkinointivai-
540: keuksista .. . . .. .. .. .. .. . . .. . .. .. .. .. .. .. . .. 250
541: 236 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
542: sesta Askolan Vahijärven nuorisoseurantalon
543: peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238 249 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
544: sesta markkinointiyhtiön perustamiseksi
545: maataloustuotteiden markkinoinnin edistä-
546: 237 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
547: miseksi.................................... 251
548: sesta Myrskyiän Majakan nuorisoseurantalon
549: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239
550: 250 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
551: 238 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta yksityisen kalanviljelyn ja kalatalouden
552: sesta Mäntsälän Nummisten kylän seuranta- tukemiseksi................................ 252
553: lon kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240
554: 251 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
555: 239 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Lanskinjoen suun ja Lapiokosken per-
556: sesta Kivistön nuorisoseurantalon kunnosta- kaamiseen . .. .. . . .. .. .. . . . .. .. .. . . .. .. .. . .. 2 53
557: miseen Pornaisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241
558: 252 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
559: 240 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Villikkajärven, Säyhteenjärven ja Pyhä-
560: sesta Kuusiston nuorisoseurantalon kunnos- järven välisten salmien perkaukseen . . . . . . . . 254
561: tamiseen Pornaisissa 242
562: 253 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
563: 241 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta vesakkojen raivaamiseksi muutoin kuin
564: sesta Pornaisten Laukkosken nuorisoseuran- vesakkomyrkkyjä käyttämällä............... 255
565: talon kunnostamiseen....................... 243
566: 254 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
567: 242 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
568: sesta luonnossa käytettävien torjunta-ainei-
569: sesta PukkiJan kirkonkylän nuorisoseuranta-
570: den sivuvaikutusten selvittämiseksi . . . . . . . . . 256
571: lon kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244
572:
573: 243 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 255 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
574: sesta PukkiJan Torpin kylän raittiusseuranta- sesta maitotaloustuotteiden käytön lisäämi-
575: lon viimeistelytöihin .. . . .. . . . . .. .. . . .. . . .. . 245 seksi . . . .. . . .. . . . .. . .. . . . . .. . .. . . . .. . .. . .. . 257
576:
577:
578: 244 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 256 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
579: sesta Myrskyiän Myrskyn toimitalon kunnos- sesta Hyvinkään-Kytäjän-Läyliäisten tien
580: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246 parantamiseen............................. 258
581:
582: 245 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 257 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
583: sesta Mäntsälän urheilijoiden seurantalon sesta HanaJan pysäkin käyttöönottamiseksi
584: peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247 Vantaalla.................................. 259
585: Sisällysluettelo 13
586:
587: Sivu Sivu
588: 258 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- - A271 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
589: sesta Urpian rautatiepysäkin käyttöönotta- Rauman musiikkiviikon Festivo-86 järjeste-
590: miseksi Vantaalla .. . . .. .. .. . . . . .. .. . .. .. . . . 260 lyihin .. .. .. .. . . .. . .. .. . . . .. .. .. .. . .. . .. . . . 273
591:
592: 259 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 272 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
593: sesta harvaan asuttujen alueiden postiauto- länsirannikon edustan merialueen Ja siitä
594: vuorojen säilyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261 pyydettävän silakan tutkimiseen............ 274
595:
596: 260 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 273 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
597: sesta käytettäväksi palkintoina keksijäin tu- Eurajoen kalatalouden ja virkistyskäyttöar-
598: kemiseen.................................. 262 von parantamiseen......................... 275
599:
600: 261 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 274 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
601: sesta keskisuurten ja pienten yritysten Iai- Rauman eteläisen sisääntulotien suunnitte-
602: nansaannin edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263 luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276
603:
604: 262 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 275 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
605: sesta ylimääräisen kotiuttamisrahan maksa- Rauman aseman työ- ja sosiaalitilojen kun-
606: miseksi asevelvollisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264 nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277
607:
608: 263 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 276 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
609: sesta puhelinkustannusten korvaamiseksi nä- tavaravaunuston tuotantoon................ 278
610: kövammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265
611: 277 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
612: Raumalle johtavan eteläisen sisääntuloväy-
613: 264 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
614: län suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
615: sesta kansanterveystyön menojen selvittämi-
616: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266
617: 278 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
618: lääkärien erikoistumispaikkojen lisäämiseksi 280
619: 265 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
620: sesta HYKS:n lastenklinikan osasto 10:n
621: 279 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
622: toimintaedellytysten parantamiseksi . . . . . . . . 267
623: sydämen ohitusleikkausten lisäämiseksi . . . . . 281
624: 266 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 280 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kihla-
625: sesta Uudenmaan ja Hämeen pienvesistöjen kunnanoikeuden lautamiesten koulutustoi-
626: Iuonnonsuojelullisen tilan arvioimiseksi. . . . . 268 mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282
627:
628: 267 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 281 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta
629: sesta Uudenmaan jokien puhdistustoimen- Seitsemän Veljeksen ulkoilureitin perusta-
630: piteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269 miseen Uudellemaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283
631:
632: 268 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 282 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kii-
633: sesta vähittäismaksuasuntojen rakentamisek- reellistä tutkimusta vaativien arkeologisten
634: si nuorille pareille ja vähävaraisille. . . . . . . . . . 270 kaivausten suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284
635:
636: 269 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 283 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Uu-
637: Rauman merenkulkuoppilaitoksen kaluston denmaan kuntien maataloussihteerien palk-
638: ja opetusvälineistön uusimiseen . . . . . . . . . . . . 271 kaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285
639:
640: 270 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 284 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Suo-
641: Rauman merenkulkuoppilaitoksen lisära- men Kalamiesten Keskusliiton toiminnan
642: kennuksen rakennustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . 272 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286
643: 14 Sisällysluettelo
644:
645: Sivu Sivu
646: 285 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta ke- 298 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
647: vyen liikenteen tien rakentamiseksi Vantaan misesta Ensi Kotien Liiton tehostetun perhe-
648: rajalta Klaukkalan Lahnuksentien risteyk- väkivaltaintervention toteuttamiseen . . . . . . . 300
649: seen....................................... 287
650: 299 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises-
651: 286 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Turun postikeskuksen rakentamiseen.. . . . 302
652: Hyvinkään-Karjaan radan perusparantami-
653: seen....................................... 288 300 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamises-
654: ta Valamon luostarin taideaatteiden entistä-
655: 287 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Mar- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303
656: tinlaakson radan jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 289
657: 301 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamises-
658: 288 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta ta ensikotien äitien opiskelumahdollisuuk-
659: rautatien alikulkutunnetien rakentamiseen sien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 304
660: Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290
661: 302 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
662: 289 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta teolli- misesta Keski-Suomen opiston III vaiheen
663: suuspiirin paikallistoimiston perustamiseksi rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305
664: Uudellemaalle............................. 291
665: 303 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
666: 290 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami- misesta rakennusavustuksena Sirola-Opistol-
667: sesta Tampereen-Porin radan perusparan-
668: le ............................. :............ 306
669: tamiseen ja sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 292
670: 304 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
671: 291 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
672: misesta Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen
673: misesta Työväenperinne-Arbetartradition
674: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307
675: ry:lle Työväen keskusmuseon perustamiseen 293
676:
677: 305 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
678: 292 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
679: misesta Kangasalan tiemestaripiirin Sarsan misesta Tarvaalan maaalousoppilaitoksen
680: tukikohdan peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . 294 laajennukseen ................. :. . . . . . . . . . . . 308
681:
682:
683: 293 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 306 P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
684: misesta maantien n:o 300 jatkamiseksi valta- Keski-Suomen keskusammattikoulun perus-
685: tieltä n:o 3 Kuruntielle Ylöjärvellä . . . . . . . . . 295 korjaukseen .. .. .. .. . .. .. .. . .. .. . .. .. . .. . .. 309
686:
687: 294 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 307 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
688: misesta maantien n:o 325 peruskorjaukseen misesta kantatien n:o 69 parantamiseen
689: välillä Pohja-Sahalahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296 Suolahdessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310
690:
691: 295 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 308 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
692: misesta maantien n:o 6031 parantamiseen misesta maantien n:o 641 parantamiseksi
693: välillä Hallinpenkki-Jämsä . . . . . . . . . . . . . . . . 297 välillä Hankasalmi kk-Ristilä.. . . . . . . . . . . . . 311
694:
695: 296 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 309 P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
696: misesta rautatieliikenteen hoitoon liittyvien maantien n:o 641 parantamiseksi välillä Ris-
697: rakennusten suunnitteluun ja rakentamiseen 298 tilä-Nujula............................... 312
698:
699: 297 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 310 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
700: misesta Oriveden rata-alueen työ- ja henki- misesta maantien n:o 659 parantamiseen
701: löstötilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 299 Viitasaarella ja Vesannolla. . . . . . . . . . . . . . . . . . 313
702: Sisällysluettelo 15
703:
704: Sivu Sivu
705: 311 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 324 Louekoski ym.: Määrärahan osoittami-
706: misesta maantien n:o 6411 parantamiseen sesta kurssikeskuksena toimivan työväen-
707: välillä Niemisjärvi-Piippaharju . . . . . . . . . . . . 314 talon kunnostamiseen Nummi-Pusulassa . . . 327
708:
709: 312 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 325 Louekoski ym.: Määrärahan osoittami-
710: misesta LiimatraJan vanhan tien parantami- sesta eritasoristeyksen rakentamiseksi Helsin-
711: seen....................................... 315 gin-Hangon tielle Kirkkonummella . . . . . . . 328
712:
713: 313 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 326 Louekoski ym.: Määrärahan osoittami-
714: misesta kevyen liikenteen väylän rakentami- sesta Valtionrautateiden talouden alijäämäi-
715: seksi välille Äänekoski-Suolahti . . . . . . . . . . . 316 syyden poistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329
716:
717: 314 P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta 327 Louekoski ym.: Määrärahan osoittami-
718: kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi sesta tilapäisessä työsuhteessa olevien työnte-
719: Kinnulan rakennuskaava-alueelle . . . . . . . . . . . 317 kijöiden vakinaistamiseksi Valtionrautateillä 330
720:
721: 315 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 328 Louekoski ym.: Määrärahan osoittami-
722: misesta eräiden pienvenesatamien rakenta- sesta teollisuuspiirin paikallistoimiston pe-
723: miseen Keski-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318 rustamiseksi Karjaalle 331
724:
725: 316 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 329 Louekoski ym.: Määrärahan osoittami-
726: misesta Jyväskylän lentoaseman terminaaliti- . sesta saariston ympäristönhoitoavustuksiin . . 332
727: lojen laajennukseen . .. .. .. .. .. .. . . . . .. . . .. . 319
728: 330 Louekoski ym. : Määrärahan osoittami-
729: 317 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- sesta pääkaupunkiseudun asuntotuotannon
730: misesta Äänekosken postitalon peruskor- erityisjärjestelyihin......................... 333
731: jaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320
732: 331 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami-
733: 318 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- sesta tietokonetomografialaitteiden hankki-
734: misesta Keuruun vanhainkodin rakentami- miseksi Kanta-Hämeen keskussairaalaan . . . . 334
735: seen....................................... 321
736: 332 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami-
737: 319 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- sesta Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahve-
738: ta Mäntän-Vilppulan maantien peruskor- niston sairaalarakennuksen peruskorjaukseen 335
739: jaukseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
740: 333 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami-
741: 320 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- sesta Pernunnummen ja Melkuttimien luon-
742: ta Oriveden-Huutijärven maantien perus- nonsuojelualueiden perustamiseksi . . . . . . . . . 336
743: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323
744: 334 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
745: 321 Louekoski ym.: Määrärahan osoittami- för avlönande av en potatiskonsulent i Ös-
746: sesta Keravan nuorisovankilan henkilökun- terbotten .. . . . .. .. . . . .. . .. . . .. . . . .. . . .. .. .. 337
747: nan asuintalon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 324
748: 334 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
749: 322 Louekoski ym.: Määrärahan osoittami- perunakonsulentin palkkaamiseen Österbot-
750: sesta Espoon-Vantaan teknillisen oppilai- tens Svenska Lantbrukssällskap -nimisen jär-
751: toksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325 jestön toiminta-alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338
752:
753: 323 Louekoski ym.: Määrärahan osoittami- 335 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
754: sesta Espoon hotelli- ja ravintolakoulun ra- för byggande av ett foderkök vid pälsdjurs-
755: kentamiseen............................... 326 skötarskolan i Korsholm.................... 339
756: 16 Sisällysluettelo
757:
758: Sivu Sivu
759: 335 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta 345 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
760: rehukeittiön rakentamiseksi Mustasaaren Kissakosken sillan parantamiseksi Hirvensal-
761: turkistarhaajakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340 mella...................................... 354
762:
763: 336 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 346 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
764: för reglering av Kyro älvs nedre lopp . . . . . . . 341 Joroisten lentokentän kiitoradan peruspa-
765: rantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355
766: 336 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
767: Kyrönjoen alajuoksun säännöstelyä varten . . 342
768: 347 J. Mikkola: Määrärahan osoittamisesta
769: Turun oikeustalon suunnittelua ja rakennus-
770: 337 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
771: töiden aloittamista vatten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356
772: för ombyggnad av vägkorsningen Strandvä-
773: gen - riksväg nr 8 i Korsholm . . . . . . . . . . . . . 343
774: 348 ). Mikkola ym.: Määrärahan osoittami-
775: 337 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta konsultin palkkaamiseksi Varsinais-
776: Rantatien ja valtatien n:o 8 risteyksen kor- Suomen Kalastajaliitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357
777: jaamiseksi Mustasaaressa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
778: 349 J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittami-
779: 338 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag sesta Kumpulan-Kemiön maantien· n:o
780: för grundförbättringsarbetena på avsnittet 1835 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358
781: Malax-Korsnäs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345
782: 350 J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittami-
783: 338 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Turun postikeskuksen rakentamiseksi.. 359
784: Maalahden ja Korsnäsin välisen tieosuuden
785: perusparantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346
786: 351). Mikkola ym.: Määrärahan osoittami-
787: sesta Turun seudun joukkoliikenteen kehit-
788: 339 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
789: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360
790: för grundförbättring av Österhankmo- och
791: Västerhankmo-vägarna i Korsholm . . . . . . . . . 347
792: 352 S. Mikkola: Määrärahan osoittamisesta
793: 339 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Lepaan puutarhaoppilaitoksen Ja emäntä-
794: Mustasaaressa sijaitsevien Österhankmon ja koulun laajennustöiden suunnitteluun . . . . . 361
795: Västerhankmon teiden perusparantamiseksi 348
796: 353 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises-
797: 340 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta ta YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin toi-
798: Haukivuoren pääkirjaston rakentamiseen . . . 349 minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362
799:
800: 341 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 354 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises-
801: valtatien n:o 5 rakentamiseen välillä ta nuoremman konstaapelin tointen perus-
802: Kymijärvi-Mikkelinläänin raja............ 350 tamiseksi pääkaupunkiseudulle............. 363
803:
804: 342 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
805: 355 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises-
806: maantien n:o 453 (Tihusniemi-Varkaus)
807: ta geriatrian professorin viran perustamiseksi
808: peruskorjausta vanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
809: Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364
810: 343 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
811: Juvan-Narilan-Virtasalmen maantien pe- 356 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises-
812: rusparantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352 ta Jasukon suomalaisen peruskoulun raken-
813: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365
814: 344 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
815: maantien n:o 4321 (Puntala-Parkkila) pe- 357 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises-
816: rusparantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353 ta uskonnollisten lehtien tukemiseen . . . . . . . 366
817: Sisällysluettelo 17
818:
819: Sivu Sivu
820: 358 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises- 370 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta-
821: ta sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoi- misesta Seinäjoen itäisen ohitustien suunnit-
822: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367 teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 379
823:
824: 359 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises- 371 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta-
825: ta vammaisten lääkinnälliseen ja sosiaaliseen misesta Nurmon kk:n-Kiikun maantien
826: kuntoutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380
827:
828: 360 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises- 372 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta-
829: ta vaikeavammaisten henkilökohtaisten misesta Paavolan-Vasunmäen-Mikkilän
830: avustajien palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369 maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381
831:
832: 373 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta-
833: 361 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises-
834: misesta Ilmajoen-Seinäjoen lentokentän
835: ta väkivaltaisten alkoholistien omaisten tur-
836: rakentamiseen ja ylläpitoon . . . . . . . . . . . . . . . . 382
837: vakotiverkoston perustamis- ja käyttökustan-
838: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 370
839: 374 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises-
840: ta Mustajärven luonnonravintolammen ra-
841: 362 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises- kentamiseen Evijärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383
842: ta Pertuomaan Kuortin kartanon syöpää
843: sairastavien lasten kurssikeskuksen käyttö- 375 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises-
844: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371 ta Metsäntutkimuslaitoksen Parkanoo tutki-
845: musaseman lisärakennuksen laajentamiseen 384
846: 363 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises-
847: ta huumeita käyttävien nuorten hoitokotien 376 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises-
848: perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372 ta tien rakentamiseen välillä Karvian Alk-
849: kia-Erkala-Kihniön keskusta . . . . . . . . . . . . 385
850: 364 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises-
851: ta rintamaveteraanien maksunoman kun- 377 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises-
852: toutuksen ja lääkinnällisen hoidon turvaa- ta Kiikoisten-Kiikan/Vammalan tien ra-
853: miseen.................................... 373 kentamiseen............................... 386
854:
855: 365 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises- 378 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises-
856: ta asuntojen rakentamiseen kehitysvammai- ta tien rakentamiseen välille Siikainen-
857: sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 374 Pyntäinen-Sammi-Kankaanpään raja . . . . 387
858:
859: 366 Muurman: Määrärahan osoittamisesta 379 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises-
860: ta vanhusten päivätoimintakeskuksen ja
861: Keravan tavaraterminaalin rakennushank-
862: vanhainkodin rakentamiseen Noormarkussa 388
863: keen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 5
864: 380 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises-
865: 367 Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta ta sotainvalidien ja rintamaveteraanien kun-
866: valtion virastotalon suunnitteluun ja raken- touttamiseen Kaunialan sotavammasairaa-
867: tamisen aloittamiseen Lohjalla . . . . . . . . . . . . . 376 lassa....................................... 389
868:
869: 368 Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta 381 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises-
870: kantatien n:o 53 parantamiseen välillä Loh- ta puunkyllästysaineiden haittavaikutusten
871: janharju-Lahja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377 selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390
872:
873: 369 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- 382 Nordman m.fl.: Om anvisande av an-
874: misesta Etelä-Pohjanmaan opiston raken- slag för anställande av en miljövårdsinspek-
875: nuslainojen hoitokuluihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . 378 tör vid länsstyrelsen i Vasa Iän.............. 391
876:
877: 3 428500120H
878: 18 Sisällysluettelo
879:
880: Sivu Sivu
881: 382 Nordman ymo: Määrärahan osoittami- 389 Norrback ymo: Määrärahan osoittami-
882: sesta ympäristönsuojelutarkastajan palkkaa- sesta Kristinestadsnejdens hemslöjdsföre-
883: miseksi Vaasan lääninhallitukseen oo oo 0 0 0 0 0 0 392 ning -nimiselle yhdistykselle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 406
884:
885: 383 Nordman moflo: Om anvisande av an- 390 Norrback moflo: Om anvisande av an-
886: slag för fiskarlån 0 0 .. 0 0 .. 0 .... 0 0 0 0 0 ...... 0.. 393 slag för planering och koordinering av den
887: arkeologiska verksamheten i svenska Öster-
888: 383 Nordman ymo: Määrärahan osoittami- botten 0 0 0 0o o o
889: 0 0 0 o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 407
890: sesta kalastajalainojen korkotukeen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 394
891: 390 Norrback ymo: Määrärahan osoittami-
892: 384 Nordman moflo: Om anvisande av an- sesta ruotsinkielisen Pohjanmaan arkeologi-
893: slag för "Projekt Poronkangas" vattenled- sen toiminnan suunnittelua ja järjestämistä
894: ningsarbeten 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 395 varten 0 0 0 0 0 0 o
895: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 408
896:
897: 384 Nordman ymo: Määrärahan osoittami- 391 Norrback moflo: Om anvisande av an-
898: sesta Poronkangas-projektin vesijohtotöihin 396 slag tili Svenska Byggmästareförbundet i
899: Finland rof. för publicering av en byggnad-
900: 385 Nordman moflo: Om anvisande av an- skalender .. 0 0 0 0 .. 0 0 0 .. 0 .... 0 0 0 0 0 0 .... 0 0 .. .. 409
901: slag för förbättringsarbetena på landsväg nr
902: 678 (Dalback-Petalax) o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 397 391 Norrback ymo: Määrärahan osoittami-
903: sesta Svenska Byggmästareförbundet i Fin-
904: 385 Nordman ymo: Määrärahan osoittami- land r.fo -nimiselle yhdistykselle rakennus-
905: sesta maantien n:o 678 (Dalback-Petolah- kalenterin julkaisemiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 411
906: ti) parantamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 398
907: 392 Norrback: Om anvisande av anslag för
908: 386 Nordman moflo: Om anvisande av an- grundförbättring av järnvägen mellan Seinä-
909: slag för förbättringsarbetena på landsväg joki och Kaskö .. o 0 0 0 .. 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 .. 0 413
910: nr 7252 (Kvevlax-Petsmo) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 399
911: 392 Norrback: Määrärahan osoittamisesta
912: 386 Nordman ymo: Määrärahan osoittami-
913: Seinäjoen ja Kaskisten välisen rautatien pe-
914: sesta maantien n:o 7252 (Koivulahti-Pets-
915: rusparantamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 414
916: mo) parantamiseen o 0 0 0 0 0 .... 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 400
917: 393 Nyby ymo: Määrärahan osoittamisesta
918: 387 Nordman moflo: Om anvisande av an-
919: sukupuolirooliajattelua ammatinvalinnassa
920: slag för anställande av en '' nordisk arbets-
921: vastustavaan ilmoituskampanjaan o o 0 0 0 0 0 0 0 0 415
922: förmedlare" vid V asa arbetskrafrsdistrikt 0 0 0 0 0 0 401
923:
924: 387 Nordman ymo: Määrärahan osoittami- 394 Nyby moflo: Om anvisande av anslag för
925: sesta "pohjoismaisen työnvälittäjän" palk- påbörjande av vattenväxlingsförbättrande
926: kaamiseksi Vaasan työvoimapiiriin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 402 åtgärder i Vasa och Närpes skärgård o 0 0 0 0 0 0 0 416
927:
928: 388 Norrback moflo: Om anvisande av an- 394 Nyby ymo: Määrärahan osoittamisesta
929: slag för planering av tillbyggnader vid Vasa veden vaihtumista edistävien töiden aloitta-
930: sjukvårdsläroanstalt o oo oo o.. o o oo 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 40 3 miseksi Vaasan ja Närpiön saaristossa 0 0 0 0 0 0 0 417
931:
932: 388 Norrback ymo: Määrärahan osoittami- 395 Nyby moflo: Om anvisande av anslag
933: sesta Vaasan sairaanhoito-oppilaitoksen lisä- som stöd åt forskning där man övergår från
934: tilojen suunnitteluun o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 404 djurförsök tili alternativa forskningsmetoder 418
935:
936: 389 Norrback moflo: Om anvisande av an- 395 Nyby ym 0: Määrärahan osoittamisesta
937: slag för Kristinestadsnejdens hemslöjdsföre- eläinkokeista muihin tutkimusmenetelmiin
938: nmg .. 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 .... 0 0 0 0 0 0 .. 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 405 siirtymistä koskevaan tutkimukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 419
939: Sisällysluettelo 19
940:
941: Sivu Sivu
942: 396 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för 407 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
943: planering av broförbindelse tili Replot . . . . . . 420 sesta lasten ja nuorten kuvataidekoulujen
944: toiminnan tukemiseen..................... 434
945: 396 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
946: siltayhteyden suunnitteluun Raippaluotoon 421 408 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
947: sesta Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston
948: 397 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 435
949: effektivering av den svenskspråkiga arbets-
950: platsinformationen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422 409 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta
951: Hyrylän urheilukeskuksen tekojääradan kat-
952: 397 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 436
953: ruotsinkielisen työpaikkatiedottamisen te-
954: hostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423 - 410 Paakkinen ym.: Määrärahojen osoitta-
955: misesta nuorisotyön tehostamiseksi . . . . . . . . . 43 7
956: 398 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för
957: avlönande av en forskare och en kanslist tili 411 Paakkinen ym. : Määrärahan osoittami-
958: projektet '' Alternativt Norden'' . . . . . . . . . . . . 424 sesta kansalaisjärjestöille rauhanpolitiikkaa
959: ja aseistariisumaa koskevan tiedotuksen
960: 398 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 438
961: henkilökunnan palkkaamiseen ' 'Alternativt
962: Norden" -nimistä hanketta varten . . . . . . . . . 425 412 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
963: sesta Tuusulantien perusparantamiseen . . . . . 439
964: 399 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
965: sesta opintotuen saantia rajaavan tarvehar- 413 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta
966: kinnan poistamiseen....................... 426 maantien rakentamiseksi välille Lähdetie-
967: Kulloontie Tuusulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440
968: 400 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta
969: Hyrylän koulukeskuksen laajennustöiden 414 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta
970: sekä kielistudion rakentamisen suunnitte- Fallbackantien jalankulku- ja pyöräteiden
971: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427 suunnitteluun Tuusulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441
972:
973: - 401 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta 415 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta
974: Hyökkälän koulun korjaustöihin Tuusulassa 428 alikulkutien rakentamiseksi Tuusulan-
975: Keravan maantielle Mattilan alueella . . . . . . . 442
976: 402 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta
977: Tuusulan Kirkonkylän ala-asteen koulun 416 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
978: korjauksen ja lisärakennuksen suunnitteluun 429 sesta postivirkamiesten työhönsidonnaisuu-
979: den vähentämiseksi . . . .. . . . .. . . . . .. . . . .. . . . 443
980: 403 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta
981: Tuusulan Vaunukankaan koulun rakentami- 417 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
982: seen....................................... 430 sesta Hyrylän terveysaseman III vaiheen
983: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444
984: 404 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
985: sesta alle 16-vuotiaiden taideopetuksen 418 Paakkinen ym.: Määrärahojen osoitta-
986: aloittamiseen kansalais- ja työväenopistoissa 431 misesta työrajoitteisten nuorten työllistämi-
987: seen....................................... 445
988: 405 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta
989: Tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen suunnit- 419 Paakkinen ym.: Määrärahojen osoitta-
990: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 432 misesta nuorten työllistämiseen . . . . . . . . . . . . 446
991:
992: - 406 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 420 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
993: sesta Teatteri Dromin tukemiseen . . . . . . . . . . 433 sesta asumistukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 7
994: 20 Sisällysluettelo
995:
996: Sivu Sivu
997: 421 Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta 434 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami-
998: Teatterikorkeakoulun toimitilojen suunnit- sesta ATK-pohjaisen opetuksen tehostami-
999: telemiseksi Helsinkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448 seen aikuisopetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461
1000:
1001: 422 Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta 435 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami-
1002: Biodynaamisen Yhdistyksen toiminnan tu- sesta Rauman merenkulkuoppilaitoksen lisä-
1003: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449 tilojen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462
1004:
1005: 423 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- 436 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami-
1006: sesta Haapamäen avovankilan r:lkennustöi- sesta Rauman pitsi-instituutin suunnitte-
1007: den käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450 luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463
1008:
1009: 424 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- 43 7 Pohjanoksa: Määrärahan osoittamisesta
1010: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- Rauman-Peipohjan radan perusparannuk-
1011: seen välillä Suolahti-Äänekoski . . . . . . . . . . . 451 seen....................................... 464 ·
1012:
1013: 425 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- 438 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami-
1014: sesta Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen sesta Rauman uuden meriväylän syventämi-
1015: radan sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452 seen....................................... 465
1016:
1017: 426 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- 439 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami-
1018: sesta kunnille ympäristönsuojelun edistämi- sesta Rauman kaupungin vanhan osan pe-
1019: seen....................................... 453 rusparannuslainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466
1020:
1021: 427 Piipari: Määrärahan osoittamisesta val- 440 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1022: tion virastotalon suunnittelua varten Kot- rintamaveteraanien asuntojen kunnostami-
1023: kaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454 seen....................................... 467
1024:
1025: 428 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 441 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1026: soitinpankin perustamiseksi Sibelius-Akate- sesta Laulu-Varkaus -tapahtuman tukemi-
1027: mian yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 455 seen....................................... 468
1028:
1029: 429 Piipari: Määrärahan osoittamisesta Ky- 442 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta
1030: menlaakson vedenhankintasuunnitelmaa Könönpellon työväentalon toiminnan tuke-
1031: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 456 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469
1032:
1033: 430 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 443 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta
1034: Valtionrautateiden työ- ja sosiaalitilojen ra- Mustinsalon-Riihirannan tieosuuden pe-
1035: kentamiseen ja kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . 457 rusparannustöiden käynnistämiseen . . . . . . . . 470
1036:
1037: 431 Piipari: Määrärahan osoittamisesta Kot- 444 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1038: kan Mussalon satamaradan suunnittelua ja sesta Varkauden katsastusaseman rakennus-
1039: rakentamista varten........................ 458 töiden käynnistämiseksi.................... 471
1040:
1041: 432 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 445 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta
1042: sesta Turun opettajankoulutuslaitoksen as- Suonenjoen teletoimipisteen suunnittelun
1043: sistentin viran perustamiseksi............... 459 käynnistämiseksi........................... 472
1044:
1045: 433 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 446 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1046: sesta Rauman opettajankoulutuslaitoksen sesta Varkauden Akonniemen varmuusvaras-
1047: kirjaston tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460 ton purkauspaikan siirtämiseksi . . . . . . . . . . . . 4 73
1048: Sisällysluettelo 21
1049:
1050: Sivu Sivu
1051: 447 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 460 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami-
1052: Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitoksen sesta Vallanjärven ja Saarioisjärven lunasta-
1053: lisärakennuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . 474 miseksi luonnonsuojelualueiksi Valkeakos-
1054: kella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487
1055: 448 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Luuk-
1056: kaansalmen sillan rakennustöiden aloittami- 461 Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta
1057: seksi . . . . . . . . .. .. . . . .. . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . 4 75 Mietoisten maamiesseuran talon korjaustöi-
1058: hin........................................ 488
1059: 449 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Kuti-
1060: lan kanavan suunnittelemiseksi............. 476 462 Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta
1061: Varsinais-Suomen Kalastajaliitto ry:n toi-
1062: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 489
1063: 450 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Sai-
1064: maan vesistöalueen piensatamaverkon kehit-
1065: 463 Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta
1066: tämiseksi . . . . . . .. . . .. . . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . 4 77
1067: tiepalvelutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 490
1068:
1069: 451 Ranta: Määrärahan osoittamisesta har- 464 Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta
1070: rasteilmailun tukemiseksi Lappeenrannassa 478 Suomen Keksintöjen Edistämissäätiön toi-
1071: minnan tukemiseen........................ 491
1072: 452 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
1073: Lappeenrannan veturitallin peruskorjauk- 465 Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta
1074: seen....................................... 479 ns. Rinteen työllistämiskokeilun ulottami-
1075: seksi keksijätoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 492
1076: 453 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Haa-
1077: pajärven kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480 466 Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta
1078: Kehitysaluerahastolle keksintöjen teolliseen
1079: 454 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- hyödyntämiseen . . . . .. . . .. . . . . .. . . . .. . . . .. . 493
1080: sesta Työväen Musiikkitapahtuman avusta-
1081: miseen.................................... 481 467 Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta
1082: Rintamamiesveteraanien Varsinais-Suomen
1083: piiriyhdistys ry:lle rintamamiesten asuntojen
1084: 455 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami-
1085: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494
1086: sesta valtionavun myöntämiseksi Valkeakos-
1087: ken, Pohjois-Helsingin ja Kemijärven mu-
1088: siikkioppilaitoksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482 468 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
1089: teollisuustoimikunnan sihteerin virkojen pe-
1090: rustamiseksi Uudenmaan, Turun ja Porin,
1091: 456 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Hämeen ja Kymen lääninhallituksiin . . . . . . . 495
1092: Valkeakosken, Toijalan, Viialan ja
1093: Lempäälän vesihuollon järjestämiseksi . . . . . . 483
1094: 469 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag tili
1095: Nylands brigad för effektivare informations-
1096: 457 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496
1097: sesta Valkeakosken-Pälkäneen tien perus-
1098: parantamiseen............................. 484 469 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
1099: Uudenmaan prikaatin tiedotustoiminnan te-
1100: 458 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- hostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497
1101: sesta Saviniemen-Perähuhdan tien perus-
1102: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 5 470 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för
1103: Solvalla idrottsinsitut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498
1104: 459 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta
1105: Konhon vuolteen maantiesillan rakentami- 470 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
1106: seksi .. . . . . . . .. .. .. . . . .. . . . . . . . . .. .. . . . .. .. 486 Solvallan urheiluopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499
1107: 22 Sisällysluettelo
1108:
1109: Sivu Sivu
1110: 471 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för 478 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
1111: en planskild korsning mellan stamväg nr 51 sesta kansanopiston perustamis- Ja käyttö-
1112: och vägen Kyrkslätt kyrkby-Obbnäs . . . . . . . 500 kustannuksiin eräissä kehitysmaissa . . . . . . . . . 513
1113:
1114: 4 71 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta 479 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
1115: kantatien n:o 51 ja Kirkkonummen kirkon- sesta väestönsuojelukoulutuskeskuksen
1116: kylän-Upinniemen tien risteyksen rakenta- suunnitteluun Pieksämäelle . . . . . . . . . . . . . . . . 514
1117: miseksi eritasoristeykseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 501
1118: 480 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
1119: 472 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för sesta Kerimäen kirkon paloturvallisuuslait-
1120: förbättring av stamväg nr 53 mellan Karis telslln . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 15
1121: och Hangö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502
1122: 481 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
1123: 472 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta romaaninuorten opintojen tukemiseen 516
1124: kantatien n:o 53 parantamiseen Karjaan ja
1125: Hangon välillä............................. 503 482 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
1126: sesta terveyskasvatuksen huumeaineiston
1127: 473 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för kustantamiseksi peruskouluille . . . . . . . . . . . . . 517
1128: förbättring av landsvägen nr 103 på sträckan
1129: Pojo kommungräns-Björsby . . . . . . . . . . . . . . 504 483 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
1130: sesta lastentarhanopettajaopiston perustami-
1131: 4 73 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta seksi Savonlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 518
1132: maantien n:o 103 parantamiseen välillä
1133: Pohjan kunnan raja-Björsby . . . . . . . . . . . . . . 505 484 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
1134: sesta Haukivuoren kunnankirjaston rakenta-
1135: 474 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519
1136: teollisuuspiirin to1mmnan kehittämiseksi
1137: Uudenmaan läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506 485 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
1138: sesta Väisälänsaaren sillan rakentamiseen
1139: 475 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag Hirvensalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520
1140: för inrättande av tjänster för miljövårdsin-
1141: spektörer vid Vasa länsstyrelse . . . . . . . . . . . . . . 507 486 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
1142: sesta alennusten antamiseen eläkeläisille
1143: 475 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises- linja-autoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521
1144: ta ympäristönsuojelutarkastajan virkojen pe-
1145: rustamiseksi Vaasan lääninhallitukseen . . . . . 508 487 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
1146: sesta saaristoliikenteen avustamiseen . . . . . . . . 522
1147: 476 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag
1148: för anskaffning av audivisuell utrustning 488 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
1149: och litteratur tili Dövskolan i Borgå . . . . . . . . 509 sesta elektronisten apuvälineiden hankkimi-
1150: seen näkövammaisille...................... 523
1151: 476 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises-
1152: ta audiovisuaalisten varusteiden ja kirjalli- 489 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
1153: suuden hankkimiseksi Porvoon kuurojen- sesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
1154: kouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510 kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 524
1155:
1156: 477 Renlund ym. : Määrärahan osoittamises- 490 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
1157: ta lievävammaisten sotainvalidien kuntout- sesta MS-potilaiden ja muiden neurologises-
1158: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 511 ti vammautuneiden kuntoutukseen......... 525
1159: Sisällysluettelo 23
1160:
1161: Sivu Sivu
1162: 491 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 505 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta
1163: sesta vammaisjärjestöille vaikeasti vammau- pienyrittäjäin vuosilomajärjestelmän kustan-
1164: tuneiden kuntoutusleirien järjestämiseen . . . 526 nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540
1165:
1166: 492 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 506 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta
1167: sesta Vihreä Keidas ry:n toiminnan tukemi- Keuhkovammaliiton toimesta järjestettävään
1168: seen....................................... 527 lomatoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541
1169:
1170: 493 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 507 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta
1171: sesta valtionavuksi Pelastusarmeijan raittius- Haukivuoren koulukeskuksen laajennus- ja
1172: työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 528 muutostöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542
1173:
1174: 494 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 508 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta
1175: sesta järjestöjen raittiustyöhön ja alkoholi- Otavan opistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543
1176: juomista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn . . . 529
1177: 509 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Itä-
1178: 495 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- Suomen järvikalastusmuseon toteuttamiseen 544
1179: sesta Lastenkoti Kotirauha ry:n omistaman
1180: lastenkodin lainanhoitokustannuksiin . . . . . . 530 510 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta
1181: Puumalansalmen sillan rakentamisen suun-
1182: 496 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta nitteluun.................................. 545
1183: Asevarikko 3:n rakentamiseen Vammalassa 531
1184: 511 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta
1185: 497 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan rakentamiseen . . . . . . . . 546
1186: Vammalan kirjastotalon rakentamiseen . . . . . 532
1187: 512 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta
1188: 498 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Helemi-radan yleissuunnitelman laatimiseen 547
1189: pienimuotoisten kansanmusiikki- ja perin-
1190: netapahtumien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 533 513 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta
1191: Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyh-
1192: 499 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta distys ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 548
1193: vuohenmaidon ja siitä valmistettavien tuot-
1194: teiden tunnetuksi tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . 534 514 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
1195: Vaasan poliisitalon rakentamisen aloittami-
1196: 500 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta seen....................................... 549
1197: Kiikoisten vesihuollon järjestämiseen . . . . . . . 535
1198: 515 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
1199: 501 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan korkeakoulun humanistisen tiede-
1200: Hautaan tien parantamiseen Vammalassa... 536 kunnan opetuksen tehostamiseksi . . . . . . . . . . 550
1201:
1202: 502 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 516 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
1203: Kiuralan-Krouvin-Lampisen maantien selvityksen laatimiseksi teknistieteellisen
1204: parantamiseen Vammalassa . . . . . . . . . . . . . . . . 537 koulutuksen aloittamisen edellytyksistä Vaa-
1205: san korkeakoulun yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . 551
1206: 503 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta
1207: Stormin-Vesilahden ja Vesilahden-Lem- 517 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
1208: päälän teiden parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 538 turkisopiston perustamiseksi Vaasan lääniin 552
1209:
1210: 504 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 518 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
1211: veslstoJen happamoitumishaittojen torju- Jurvan kotiteollisuusoppilaitokseen perustet-
1212: mista koskevaan selvitystyöhön . . . . .. . . . . . . . . 539 tavaa turkisjalostuslinjaa varten. . . . . . . . . . . . . 55 3
1213: 24 Sisällysluettelo
1214:
1215: Sivu Sivu
1216: 519 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 532 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami-
1217: kotiteollisuusneuvontajärjestöjen toiminnan sesta tekstipuhelimien hankkimiseksi lennä-
1218: tukemiseen................................ 554 tinlaitoksiin yleisöpuhelimiksi . . . . . . . . . . . . . . 567
1219:
1220: 520 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 533 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami-
1221: Teuvalla sijaitsevan Suksenjärven rakentami- sesta kuljetuspalvelujen järjestämiseksi kun-
1222: seen....................................... 555 nille suoritettaviin valtionavustuksiin . . . . . . . 568
1223:
1224: 534 Savolainen ym.: Määrärahojen osoitta-
1225: 521 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
1226: misesta alle 17 -vuotiaan lapsen hoitopäivä-
1227: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin työkohtei-
1228: ja poliklinikkakäyntimaksujen poistamiseksi 569
1229: siin työllisyysvaroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556
1230: 535 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami-
1231: 522 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta sesta sopeutumisvalmennusleirien järjestä-
1232: maantien n:o 665 (Tiukka-Perälä) raken- miseksi nuorille diabeetikoille . . . . . . . . . . . . . . 570
1233: nustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 7
1234: 536 Skinnari: Määrärahojen osoittamisesta
1235: 523 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Anianpellon ala-asteen ja Vääksyn koulura-
1236: maantien n:o 682 (Teuva-Bränback) ra- kennusten laajennustöihin ja peruskorjauk-
1237: kentamisen aloittamiseksi työllisyysvaroilla . . 55 8 seen....................................... 571
1238:
1239: 524 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 53 7 Skinnari: Määrärahojen osoittamisesta
1240: maantien n:o 6921 (Koskue-Yli valli) ra- Hollolan Kalliolan ala-asteen lisärakennuk-
1241: kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 559 sen rakennustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
1242:
1243: 538 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Pa-
1244: 525 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
1245: dasjoen kirkonkylän ala-asteen rakentami-
1246: maantien n:o 6991 rakentamisen jatkami-
1247: seen....................................... 573
1248: seen välillä Lapua-Kuortaneen Mäyry . . . . . 560
1249: 539 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta
1250: 526 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen ra-
1251: Suupohjan radan perusparantamiseen . . . . . . 561 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 574
1252:
1253: 527 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 540 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta
1254: kotimaisen energian tuotannon ja käyttöin- Kosken Hl. tiehankkeen (valtatie n:o 12)
1255: vestointien edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562 rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575
1256:
1257: 528 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 541 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Le-
1258: kotimaisen energian kuljetustukeen . . . . . . . . 563 vannon-Asikkalan tien suunnitteluun Ja
1259: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 576
1260: 529 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
1261: 542 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta
1262: sotavammaisten huolto- ja järjestötoimin-
1263: Lahden Launeen sivuterveysaseman rakenta-
1264: taan....................................... 564
1265: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577
1266:
1267: 530 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 543 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Pa-
1268: yrittäjien sairasajan toimeentuloturvan pa- dasjoen terveysaseman laajennukseen ja pe-
1269: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565 ruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578
1270:
1271: 531 Savolainen: Määrärahan osoittamisesta 544 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1272: sosiaalikuraattorin viran perustamiseksi Hä- valtion virastotalon rakentamiseen Pieksä-
1273: meenlinnan varuskuntaan.................. 566 mäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 579
1274: Sisällysluettelo 25
1275:
1276: Sivu Sivu
1277: - 545 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 55 8 Skön ym. : Määrärahan osoittamisesta
1278: Jyväskylän biologisen aseman laajennustöi- maantien n:o 417 perusparantamiseen välil-
1279: hin........................................ 580 lä Varpanen-Käävänkylä.. . . . . . . . . . . . . . . . . 593
1280:
1281: 546 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 559 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1282: Haukivuoren pääkirjaston rakentamiseen . . . 581 maantien n:o 43 7 perusparantamiseen välil-
1283: lä Linkola-Kolkonpää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 594
1284: 54 7 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1285: Saarijärven metsäkoulun rakennusten perus- 560 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1286: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582 maantien n:o 450 perusparantamiseen välil-
1287: lä Vaaliala-Suonenjoen raja............... 595
1288: 548 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1289: Suomen Karateliitto ry:n toiminnan tuke- 561 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1290: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583 Jäppiläo-Maaveden paikallistien n:o 15320
1291: perusparantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596
1292: 549 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1293: Pieksämäen ja ympäristökuntien urheiluseu- 562 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1294: rojen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 584 Säimenen-Rönkönvaaran tien perusparan-
1295: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
1296: 550 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1297: Pieksämäen Moottorikerho ry:n toiminnan 563 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1298: tukemiseen................................ 585 Korvenkylän paikallistien rakentamiseksi vä-
1299: lillä Virransalmi-Voikoski................. 598
1300: 551 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1301: Pieksämäen Nuorten Miesten Kristillisen 564 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1302: Yhdistyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 586 kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
1303: Huuhan ja Vaalialan väliselle tieosuudelle . . 599
1304: 552 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1305: toiminta-avustuksena Pieksämäen nuoriso- 565 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1306: seurantalolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 587 Saarensalmen sillan rakentamiseen Kinnu-
1307: lassa....................................... 600
1308: 553 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1309: Itä-Suomen järvikalastusmuseon toimitilo- 566 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1310: jen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588 Väisälänsaaren sillan rakentamiseen Hirven-
1311: salmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 1
1312: 554 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1313: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirille sorapin- 567 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1314: taisten maanteiden perusparantamiseen . . . . 589 Rutalahden laivalaiturin kunnostamiseen
1315: Leivonmäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602
1316: 555 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1317: valtatien n:o 5 rakentamiseen välillä Vieru- 568 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1318: mäki-Heinola............................ 590 PiispaJan veneilysataman rakentamiseen
1319: Kannonkoskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603
1320: 556 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1321: Pieksämäen-Suonenjoen maantien perus- 569 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1322: parantamlseen............................. 591 Mustaniemen veneilysataman rakentamiseen
1323: Äänekoskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 604
1324: 55 7 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1325: maantien n:o 406 perusparantamiseen välil- 570 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1326: lä Kultakivi-Särkilahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 592 Äänekosken katsastusaseman rakentamiseen 605
1327:
1328: 4 428500120H
1329: 26 Sisällysluettelo
1330:
1331: Sivu Sivu
1332: - 571 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 584 Surakka: Määrärahan osoittamisesta ma-
1333: Jyväskylän lentoaseman matkustajaterminaa- joitus- Ja ravitsemusalan korkeakoulutasoi-
1334: lin laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 606 sen koulutuksen aloittamiseksi Jyväskylässä 619
1335:
1336: 572 Skön ym. : Määrärahan osoittamisesta 585 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1337: Varkauden lentokentän kiitoradan peruspa- ammattijärjestöjen lehtien tukemiseen. . . . . . 620
1338: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607
1339: 586 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1340: 57 3 Skön ym. : Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden kappaletavaraliikenteen
1341: Valtionrautateiden Pieksämäen varikon ra- kuljetusjärjestelmän kehittämiseksi . . . . . . . . . 621
1342: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 608
1343: 587 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1344: 57 4 Skön ym. : Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveyslaitoksen perustamiseen Jyväs-
1345: Valtionrautateiden Pieksämäen varikon sa- kylään..................................... 622
1346: neeraukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609
1347: 588 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1348: 57 5 Skön ym. : Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kaskisten rautatien peruskor-
1349: Huutokosken-Savonlinnan rataosuuden jaukseen..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623
1350: perusparantamiseen........................ 610
1351: 589 Söderström m.fl.: Om anvisande av
1352: anslag för inlösning av Konstsamfundets
1353: 576 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1354: maaseudun sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 611 markområde i Dragsfjärds kommun . . . . . . . . 624
1355:
1356: 589 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
1357: 577 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1358: sesta Konstsamfundetin omistaman Drags-
1359: kuntien pienpuuvarastojen rakentamiseen . . 612
1360: fjärdin kunnassa SIJaitsevan maa-alueen
1361: lunastamiseksi..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625
1362: 578 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1363: Savonlinnan kaupungille yleisenä rahoitus-
1364: 590 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1365: avustuksena työttömyyden vähentämiseksi . . 613
1366: sesta vähävaraisille kunnille paikallisteiden
1367: aiheuttamiin menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 626
1368: 579 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1369: Pieksämäen nuorisotyöttömyyden poistami- 591 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1370: seen....................................... 614 sesta yksityisten teiden kunnossapitoon . . . . . 627
1371:
1372: 580 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 592 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1373: Heinolan kaupunginsairaalan laajennus- ja sesta yksityisten teiden tekemiseen tarkoitet-
1374: korjaustöiden suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . 615 tuun valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628
1375:
1376: 581 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 593 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1377: Pieksämäen rintamamiesveteraanien toimiti- sesta Lieksan-Kontiomäen rataosan perus-
1378: lojen korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616 parannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629
1379:
1380: 582 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 594 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1381: omistusasuntojen hankkimiseksi rintamave- sesta Joensuun aseman järjestelyratapihan
1382: teraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 7 rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 630
1383:
1384: 583 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 595 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1385: vähittäismaksuasuntojen rakentamiseen sesta Valtionrautateiden tavaravaunujen uu-
1386: nuorille pareille ja pienituloisille . . . . . . . . . . . 618 simiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 31
1387: Sisällysluettelo 27
1388:
1389: Sivu Sivu
1390: 596 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami- 609 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1391: sesta Pohjois-Karjalan elinkeinotoiminnan sesta Kolin matkailuhotellin peruskorjauk-
1392: tukemiseen................................ 632 seen ja laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 645
1393:
1394: 597 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami- 610 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1395: sesta haja-asutusalueiden vähittäiskaupan sesta maaseudun työpaikkakokeilun laajen-
1396: investointiavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 tamiseen koskemaan koko Pohjois-Karjalan
1397: lääniä..................................... 646
1398: 598 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1399: sesta haja-asutusalueiden kauppapalvelujen
1400: 611 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1401: saavutettavuuden turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . 634 sesta kunnille tai kuntainliitoille virkistys-
1402: alueiden perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 7
1403: 599 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1404: sesta vähittäiskaupan korkotukeen haja-asu-
1405: tusalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 635 612 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1406: sesta aluearkkitehtikokeiluun Ylä-Karjalan
1407: kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 648
1408: 600 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1409: misesta poliittisten naisjärjestöjen toimin-
1410: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636 613 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
1411: sesta Helsingin yliopiston matemaattis-luon-
1412: 601 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- nontieteellisen osaston kirjallisuushankinto-
1413: misesta Snellman-Instituutin toiminnan jen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 649
1414: käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 637
1415: 614 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
1416: 602 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta tutkijan viran perustamiseksi Kotimais-
1417: misesta Työväen Sivistysliitto ry:n Ranta- ten kielten tutkimuskeskukseen . . . . . . . . . . . . 650
1418: Toivalan kurssikeskuksen päärakennuksen
1419: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638 615 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
1420: sesta Imatran kaupungin musiikkikoulun
1421: 603 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- saattamiseksi valtionavun piiriin. . . . . . . . . . . . 651
1422: misesta Säteilyturvakeskuksen aluehallinto-
1423: yksikön perustamiseksi Kuopion lääniin . . . . 639 616 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
1424: sesta Taavetin ja Haminan välisen tien suun-
1425: 604 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- nitteluun.................................. 652
1426: misesta Lomakotien Liitto ry:n ja sen jäsen-
1427: järjestöjen lomakotien peruskorjaukseen . . . . 640
1428: 617 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
1429: sesta Simolan tiejärjestelyjen toteuttamiseksi
1430: 605 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1431: Lappeenrannassa........................... 653
1432: sesta omavaraisviljelyn edistämiseen . . . . . . . . 641
1433:
1434: 606 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 618 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
1435: sesta haja-asutuksen vedenhankinnan kehit- sesta Jäppilänniemen paikallistien kunnosta-
1436: tämiseen Pohjois-Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . . . 642 miseeen Imatralla.......................... 654
1437:
1438:
1439: 607 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 619 Uosukainen ym.: Määrärahojen osoitta-
1440: sesta Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman ko- misesta ajoharjoittelun ja liikennekoulutuk-
1441: rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643 sen kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655
1442:
1443: 608 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 620 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami-
1444: sesta Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken teh- sesta Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laa-
1445: taan korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644 jentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 656
1446: 28 Sisällysluettelo
1447:
1448: Sivu Sivu
1449: 621 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- 634 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1450: sesta nuorisotyöttömyyden seurausvaikutus- pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen lomatoi-
1451: ten lieventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 57 mintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670
1452:
1453: 622 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- 635 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1454: sesta Kokkolassa sijaitsevan Pohjoismaisen Keski-Uudenmaan meriviemärin rakentami-
1455: Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen . . . 658 seen....................................... 671
1456:
1457: 636 Varpasuo ym.: Määrärahan osoittami-
1458: 623 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami-
1459: sesta Nummelan liittymän liikennejärjeste-
1460: sesta Kannuksen Työväentalon peruskorjaa-
1461: lyihin valtatiellä n:o 2 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672
1462: miseen.................................... 659
1463: 637 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1464: 624 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta anslag för inrättande av en svenskspråkig
1465: Kokkolaan suunnitellun yhteisterminaalin professur i allmän medicin vid Helsingfors
1466: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 660 universitet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 3
1467:
1468: 625 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- 637 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta-
1469: sesta ajoharjoitteluratojen rakentamiseen . . . 661 misesta yleisen lääketieteen ruotsinkielisen
1470: professorin viran perustamiseksi Helsingin
1471: 626 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674
1472: sesta Kokkolan Ykspihlajan sataman väylän
1473: syventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 662 638 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1474: anslag för Lilla Teaterns verksamhet . . . . . . . . 675
1475: 627 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami-
1476: 638 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta-
1477: sesta Invalidiliitto ry:lle vammaisten loma-
1478: misesta Lilla Teaternin toiminnan tukemi-
1479: toiminnan järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 663
1480: seen....................................... 676
1481:
1482: 628 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 639 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1483: Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin järjestä- anslag för Finska Läkaresällskapets 150-års
1484: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664 historik. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677
1485:
1486: 629 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 639 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta-
1487: Keravan nuorisovankilan henkilökunnan misesta Suomen Lääkäriliiton 150-vuotishis-
1488: asuntojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 665 toriikin kirjoittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . 678
1489:
1490: 630 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 640 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1491: Hyrylän varuskunnan rakennustöihin anslag tili organisationen ''Läkare mot kärn-
1492: Tuusulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666 vapenkrig'' för deltagande i det internatio-
1493: nella arbetet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 679
1494: 631 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1495: 640 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta-
1496: Lopentien poikittaisliikenneyhteyden paran-
1497: misesta "Lääkärit ydinsotaa vastaan" -järjes-
1498: tamiseen välillä Lahnus-Klaukkala-Met-
1499: tön kansainväliseen työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . 680
1500: säkylä-Palojoki-Hyrylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 667
1501: 641 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1502: 632 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta anslag för en ellinje Nötö-Borstö-Utö.... 681
1503: Jokelan aseman seudun tiejärjestelyjä varten 668
1504: 641 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta-
1505: 633 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta sähkölinjan rakentamiseksi välille
1506: Hangon satamatoiminnan kehittämiseen . . . 669 Nötö-Borstö-Utö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682
1507: Sisällysluettelo 29
1508:
1509: Sivu Sivu
1510: 642 Westerlund moflo: Om anvisande av 652 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta
1511: anslag för regleringsprojektet Björnträsk- maantien n:o 130 perusparantamiseen Lo-
1512: Lill- och Stor-Lennox o 0 0 0 0 0 0 0 0 .... 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 683 pella 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 699
1513:
1514: 642 Westerlund ymo: Määrärahan osoittami- 653 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta
1515: sesta Björnträsk-Lill- och Stor-Lennox kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Lo-
1516: -nimisen säännöstelyhankkeen toteuttami- pen kunnan alueella 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 700
1517: seen 0 0 0 0 0o 0 0 0 0o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 684
1518: 654 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta
1519: 643 Westerlund moflo: Om anvisande av Perähuhdan risteyksen valaisemiseksi kanta-
1520: anslag för slutplanering av Tessjö ås vatten- tiellä n:o 54 0 .. 00 0 0 0 0 .. 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 701
1521: regleringsprojekt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 685
1522: 655 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta
1523: 643 Westerlund ymo: Määrärahan osoittami- Valtionrautateiden Riihimäen kappaletava-
1524: sesta Iesjoen säännöstelyhankkeen suunnit- raterminaalin peruskorjaukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 702
1525: telun loppuunsaattamiseen o 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 686
1526: 656 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta
1527: 644 Westerlund moflo: Om anvisande av Valtionrautateiden Riihimäen tavaravaunu-
1528: anslag för anläggande av Lovisa omfartsväg 687 korjaamon rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 703
1529:
1530: 644 Westerlund ymo: Määrärahan osoittami- 6 57 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta
1531: sesta Loviisan ohikulkutien rakentamiseen 0 0 689 pienteollisuusyritysten lainojen korkotukeen 704
1532:
1533: 658 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta
1534: 645 Westerlund moflo: Om anvisande av
1535: Etelä-Suomen teollisuuskylien korkotukeen 705
1536: anslag för inrättande av en lokalbyrå under-
1537: lydande Nylands industridistrikt iLovisa 0 0 0 0 691
1538: 659 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta
1539: Hausjärven terveyskeskus-vanhainkodin ra-
1540: 645 Westerlund ymo: Määrärahan osoittami-
1541: kentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 706
1542: sesta Uudenmaan teollisuuspiirin alaisen
1543: paikallistoimiston perustamiseksi Loviisaan 692
1544: 660 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta
1545: Pernunnummen-Kerityn luonnonsuojelu-
1546: 646 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta alueen lunastamiseen valtiolle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 707
1547: Riihimäen poliisitalon rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 693
1548: 661 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta
1549: 647 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi Nasto-
1550: Forssan kirjaston valtionapuun 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 694 laan 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 708
1551:
1552: 648 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 662 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta
1553: Riihimäen pääkirjaston valtionapuun 0 0 0 0 0 0 0 695 Asikkalan Anianpellon ala-asteen rakenta-
1554: miseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 709
1555: 649 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta
1556: Riihimäen tiemestaripiirin tukikohdan ra- 663 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta
1557: kentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 696 Nastolan Viilähteen koulun rakennustöiden
1558: suorittamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 710
1559: 650 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta
1560: moottonuen rakentamiseen välille Hel- 664 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta
1561: sinki-Hämeenlinna o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 697 Nastolan Kanervan koulun rakentamiseen 0 0 711
1562:
1563: 651 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 665 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Pa-
1564: Riihimäen ja Hausjärven välisen tieyhteyden dasjoen kirkonkylän ala-asteen rakentami-
1565: parantamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 698 seen 0 0 0 0 00 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 712
1566:
1567: 428500120H
1568: 30 Sisällysluettelo
1569:
1570: Sivu Sivu
1571: 666 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta 674 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Pa-
1572: Kujalan maatalousoppilaitoksen rakennus- dasjoen Kellosalmen sillan rakentamiseen 0 0 0 722
1573: töihin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 713
1574: 675 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta
1575: 667 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden ja Valkon välisen rataosuuden pe-
1576: Lahden eteläisen sisääntulotien rakentami- rusparantamiseen o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 72 3
1577: seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 714
1578: 676 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta
1579: 668 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta
1580: Lahden autokatsastuskonttorin laajentami-
1581: Kymijärven ja Vierumäen välisen tieosuu-
1582: seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 724
1583: den rakentamiseen moottoritieksi o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 716
1584:
1585: 669 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta 677 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Ve-
1586: valtatien n:o 12 parantamiseen Salpakan- sivehmaan lentokentän kehittämiseksi 0 0 0 0 0 0 725
1587: kaan kohdalla 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 00 00 00 0 0 0 0 0 0 0 71 7
1588: 678 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta tie-
1589: 670 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta palvelujärjestöjen ennaltaehkäisevään vapaa-
1590: Viilähteen liittymän rakentamiseen valtatiel- ehtoiseen liikenneturvallisuustyöhön 0 0 0 0 0 0 0 726
1591: le n:o 12 0 0 00 00 0 0 00 0 00 00 0 0 0 o 0 0 00 00 00 0 0 0 0 o 00 718
1592: 679 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta
1593: 671 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden sivuterveysaseman suunnitteluun 0 0 0 727
1594: Renkomäen ja Uudenmaan piirin rajan väli-
1595: sen tieosuuden parantamiseen o ooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 719
1596: 680 Väänänen ymo: Määrärahan osoittami-
1597: sesta Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen
1598: 672 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta
1599: sekä Kymen läänien kuntien kehittämispro-
1600: Kosken Hl. sisääntuloteiden liikenneturval-
1601: jekteihin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 728
1602: lisuuden parantamiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 720
1603:
1604: 673 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta ke- 681 Väänänen ymo: Määrärahan osoittami-
1605: vyen liikenteen väylän rakentamiseen Järve- sesta Orimattilan kotitalousopiston raken-
1606: lässäoo o ooo oo ooo ooooooooo oooo oooooooo
1607: 0 0 0 0 0 00 721 nustöiden aloittamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 729
1608: 1985 vp.
1609:
1610: Raha-asia-aloite n:o 1
1611:
1612:
1613:
1614:
1615: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Vaasan tien
1616: sisääntuloväylän rakentamiseen Seinäjoella
1617:
1618:
1619: Eduskunnalle
1620:
1621: Seinäjoen-Vaasan tien Vaasan suunnan si- Näin ollen liikenteen turvallisuuden lisäämi-
1622: sääntulon rakentaminen välillä Impivaara-Nie- seksi olisi kantatien n:o 64 Seinäjoen Vaasan
1623: mistö-Seinäjoki on TVL:n Vaasan piirin suunni- suunnan sisääntulon rakentamista huomattavasti
1624: telmissa jo valmiina ja on esitetty piirin inves- aiennettava ja aloitettava sen rakentaminen jo v.
1625: tointiohjelmassa 1980-luvulla toteutettavaksi. 1986. Tieosuuden kokonaiskustannusarvio on n.
1626: Tieosuus on osa kantatietä n:o 64, joka kulkee 19 milj. mk.
1627: Seinäjoen kaupungin läpi asemakaavoitetun alu-
1628: een koko pituudelta ja Seinäjoen pohjoispuolella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1629: tällä hetkellä läpi Heikkilänkylän taajaman. Ase- nioittaen,
1630: makaavoitetun alueen osuus on lähes koko pituu-
1631: deltaan rakennettu turvallisuusnormien mukai-
1632: sesti. Heikkilänkylän kohdalla vilkastunut ja yhä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1633: vilkastuva liikenne on aiheuttanut liikenneturmia 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
1634: ja useita vaaratilanteita. Lisäksi kantatie ylittää 31.24.77 19 000 000 markkaa Seinä-
1635: Seinäjoen-Vaasan radan tasoristeyksenä ja tältä joen-Vaasan tien sisääntulon rakentami-
1636: osinkin lisää vaaratilanteita. seen Seinäjoella.
1637:
1638: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1639:
1640: Markus Aaltonen Mats Nyby
1641:
1642:
1643:
1644:
1645: 428500120H
1646: 2 1985 vp.
1647:
1648: Raha-asia-aloite n:o 2
1649:
1650:
1651:
1652:
1653: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Inarin saamelaismuseon suun-
1654: nittelua varten
1655:
1656:
1657: Eduskunnalle
1658:
1659: Inarin saamelaismuseohanke on ollut vireillä luontoinen, mutta uuden valmistuessa sitä voitai-
1660: useiden vuosien ajan. Asia on hiljalleen edistynyt siin pitää auki ympäri vuoden. Parhaimmillaan
1661: ja Inarin kunta on lähtenyt mukaan 250 000 se myös työllistäisi kymmenkunta henkilöä ja
1662: markan määrärahalla museon esisuunnitteluun. olisi niin ikään huomattava turisti- ja kulttuuri-
1663: Tämä ei kuitenkaan riitä. kohde.
1664: Museo haluaa tallettaa jälkipolville katoavan Edellä esitetyn petusteella ehdotamme,
1665: saamelaisperinteen. Museon ideointi on annettu
1666: Tapio Wirkkalan suunnittelutoimiston tehtäväk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1667: si. Museosta on aikomus tehdä toimiva kokonai- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
1668: suus saamelaiskulttuurin vaalimiseksi. Nyt museo kan määrärahan Inarin saamelaismuseon
1669: on tilojen puutteessa pelkästään ulkomuseon suunnittelua varten.
1670:
1671: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
1672:
1673: Aimo Ajo Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen
1674: Reino Paasilinna Niilo Koskenniemi
1675: 1985 vp. 3
1676:
1677: Raha-asia-aloite n:o 3
1678:
1679:
1680:
1681:
1682: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien televisiolupien
1683: myöntämiseksi pysyvästi liikuntakyvyttömille henkilöille
1684:
1685:
1686: Eduskunnalle
1687:
1688: Pysyvästi liikuntakyvyttömät henkilöt kuuluvat laitosten ja yleisten töiden ministeriön päätöksen
1689: yhteiskunnassamme kaikkein vaikeimmissa olo- perusteella maksuton radiolupa. Vuonna 1977
1690: suhteissa eläviin kansalaisiin. Pääasiallisesti vuo- radiolupamaksu yhdistettiin televisiolupamak-
1691: teessa olevina he ovat toisten avusta riippuvaisia suun, josta lähtien liikuntakyvyttömätkin henki-
1692: päivittäisissä toiminnoissaan. Heidän kosketuk- löt ovat joutuneet maksamaan korkeampaa lupa-
1693: sensa ulkopuoliseen maailmaan jää hyvin vähäi- maksua. Viimeksi maksuttoman radioluvan sai
1694: seksi. Tällaisille henkilöille televisiolla on poik- runsaat 700 henkilöä. Maksutonta televisiolupaa
1695: keuksellisen suuri merkitys. Television avulla ei ole sen sijaan myönnetty useista aloitteista
1696: heillä on mahdollisuus seurata kulttuuria sekä huolimatta. Maksullisia televisiolupia oli vuoden
1697: saada virkistystä ja virikkeitä harrastuksiin. 1984 lopussa yhteensä runsaat 1 770 000 kappa-
1698: Useimmat liikuntakyvyttömät henkilöt ovat letta, joten liikuntakyvyttömille henkilöille
1699: vähävaraisia ja heidän ainoa toimeentulolähteen- myönnettävistä maksuttomista television katselu-
1700: sä on kansaneläke. Television korkeat katselulu- luvista koituva näennäinen tulonmenetys yhteis-
1701: pamaksut muodostavat heille kohtuuttoman vuo- kunnalle olisi vaatimatonta luokkaa.
1702: sittaisen taloudellisen rasituksen, vaikka itse vas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
1703: taanotin olisikin saatu esim. lahjoituksena. Kun taen,
1704: televisio on varsin keskeinen tiedotusväline yh-
1705: teiskunnassamme, niin myös liikuntakyvyttömille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1706: invalideille on mahdollistettava televisio-ohjel- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 31.55
1707: mien seuraaminen. uudelle momentille 750 000 markan
1708: Vuodesta 1948 lähtien liikuntakyvyttömille so- miiiirärahan käytettäväksi maksuttomien
1709: tainvalideille ja vuodesta 1949 lähtien liikuntaky- televisiolupien myöntämiseen pysyvästi
1710: vyttömille siviili-invalideille myönnettiin kulku- liikuntakyvy ttömzlle henkilözlle.
1711:
1712: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1713:
1714: Aimo Ajo Hannele Pokka Pentti Lahti-Nuuttila
1715: Jouko Tuovinen Reino Paasilinna Niilo Koskenniemi
1716: 4 1985 vp.
1717:
1718: Raha-asia-aloite n:o 4
1719:
1720:
1721:
1722:
1723: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilai-
1724: tosten opettajien täydennyskoulutukseen
1725:
1726:
1727: Eduskunnalle
1728:
1729: Ammatillisten oppilaitosten opettajien täyden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1730: nyskoulutus ja mahdollisuudet osallistua alansa nioittavasti,
1731: työpaikkaharjoitteluun ovat kärsineet määräraho-
1732: jen niukkuudesta. Opettajia on noin 15 000.
1733: Opettajien täydennyskoulutus on edellytys ope-
1734: tuksen pitämiseksi ajan tasalla. Jos jokainen opet- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1735: taja saisi vuosittain osallistua 5 päivän ajan täy- 1986 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
1736: dennyskoulutukseen, määrärahojen tarve olisi 25 markan määrärahan ammattllisten oppi-
1737: milj. markkaa. Tällainen 5 päivän koulutus olisi laitosten opettajien täydennyskoulutuk-
1738: vähimmäistavoite opetuksen tason turvaamiseksi. seen.
1739:
1740: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
1741:
1742: Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari Timo Roos
1743: Liisa Jaakonsaari Peter Muurman Kerttu Törnqvist
1744: 1985 vp. 5
1745:
1746: Raha-asia-aloite n:o 5
1747:
1748:
1749:
1750:
1751: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta eteläisten läänien, erityi-
1752: sesti Uudenmaan läänin tiemäärärahojen korottamiseksi
1753:
1754:
1755: Eduskunnalle
1756:
1757: Uudenmaan läänin tienpidon määrärahat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1758: olleet useiden vuosien aikana liian pienet. Sa- nioittavasti,
1759: maan aikaan kuitenkin läänin osuus valtakunnan
1760: liikennesuoritteista on kasvanut jatkuvasti. Ra-
1761: kennusmäärärahat ovat olleet riittämättömät. Li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1762: säksi kunnossapidon määrärahat ovat laskeneet. 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 000
1763: Etelä-Suomen tiepiirien nykyistä määrärahatasoa markkaa eteläisten läänien tienpidon ny-
1764: olisi vuosittain nostettava 300 miljoonalla mar- kyisen määrärahatason korottamiseksi ja
1765: kalla, josta 100 miljoonaa olisi ohjattava Uuden- että määrärahasta ohjattaisiin 100 000 000
1766: maan lääniin. markkaa Uudenmaan lääniin.
1767:
1768: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1769:
1770: Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen
1771: 6 1985 vp.
1772:
1773: Raha-asia-aloite n:o 6
1774:
1775:
1776:
1777:
1778: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun
1779: joukkoliikenteen kehittämiseen
1780:
1781:
1782: Eduskunnalle
1783:
1784: Useissa maissa pääkaupunkiseudun joukkolii- vien 750 000 ihmisen tarpeisiin ottaen huomioon
1785: kennejärjestelyt on katsottu niin keskeisiksi ja alueen erityisongelmat.
1786: erityistoimenpiteitä vaativiksi, että valtio tukee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1787: alueen joukkoliikennejärjestelyjä. Hyvänä esi- nioittavasti,
1788: merkkinä on Tukholman seutu.
1789: Helsingissä ja sen ympäristökunnissa liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1790: järjestelyt ovat toistaiseksi johtaneet huonosti 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
1791: toimiviin ja hajanaisiin ratkaisuihin. Liikenne- 31.99.30 8 000 000 markkaa pääkaupun-
1792: määrärahoja olisi välttämätöntä ohjata nykyistä k~seudun joukkoliikenteen kehittämisek-
1793: tasapuolisemmin myös pääkaupunkiseudulla asu- sz.
1794:
1795: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
1796:
1797: Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman
1798: 1985 vp. 7
1799:
1800: Raha-asia-aloite n:o 7
1801:
1802:
1803:
1804:
1805: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan meri-
1806: viemärin rakentamiseen
1807:
1808:
1809: Eduskunnalle
1810:
1811: Keski-Uudenmaan kuntien, Järvenpään, Kera- aloitteesta ja luottaen hallituksen lupauksen pe-
1812: van, Tuusulan ja Vantaan muodostaman Keski- rusteella alkuvuosien avustuslinjan, 20 % :n kus-
1813: Uudenmaan vesiensuojelun kuntainliiton meri- tannusosuuden jatkumiseen. Valtion rahoitus on
1814: viemäri on maan suurin vesiensuojeluhanke. Ve- kuitenkin viime vuosina ollut aikaisempaa niu-
1815: siensuojelun kannalta olisi tarpeen saada viimei- kempaa ja lisäksi katkonaista, mikä on hidasta-
1816: nen tunneliosuus valmiiksi vuoden 1986 loppuun nut projektin toteutumista.
1817: mennessä, sillä samaan aikaan valmistuu myös
1818: Helsingin kaupungin rakennuttama Katajaluo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1819: don purkutunneli ja Helsingin lähivesien tila nioittavasti,
1820: paranee olennaisesti. Mainintaa vuoden 1986
1821: valtion rahoituksesta ei ole budjetissa, vaikka
1822: kaikissa muissa vesiensuojelutöissä momentilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1823: 35.25.77 on esitetty myös tulevien vuosien rahoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
1824: tus. 35.25. 77 5 000 000 markkaa Keski-
1825: Kunnat ryhtyivät vuonna 1976 Keski-Uuden- Uudenmaan meriviemän"n ja puhdista-
1826: maan meriviemärin toteutukseen valtiovallan mon rakentamiseen.
1827:
1828: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
1829:
1830:
1831: Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman
1832: 8 1985 vp.
1833:
1834: Raha-asia-aloite n:o 8
1835:
1836:
1837:
1838:
1839: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorille tarkoitetun
1840: vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi
1841:
1842:
1843: Eduskunnalle
1844:
1845: Vuokra-asuntojen kysyntä on Uudellamaalla ja misvaltuuden käyttösuunnitelmaan tarvittalsun
1846: etenkin pääkaupunkiseudulla huomattava. Pää- lähivuosiksi määräraha myös 1 000 erityisen nuo-
1847: kaupunkiseudun ikärakenne on nuorempi kuin risoasunnon rakentamiseksi. Tämä määräraha tu-
1848: muualla maassa. Asuntojen kalleuden vuoksi lisi jakaa siten, että pääkaupunkiseudun ja Uu-
1849: nuorten vuokra-asumisen tarve on suuri. Myös denmaan nuorten asunto-ongelmia voitaisiin pi-
1850: 24 000 ulkokuntalaista opiskelijaa lisää vuokra- kaisesti korjata.
1851: asuntojen tarvetta, sillä opiskelija-asuntoja on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1852: tarjolla vain 15 000. nioittavasti,
1853: Valtion rahoittaman vuokra-asuntotuotannon
1854: määrä on viime vuosiin asti laskenut pääkaupun-
1855: kiseudulla. Vuonna 1976 myönnettiin aravalai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1856: naa 3 116 asunnon rakentamista varten, vuonna 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
1857: 1982 vastaava määrä oli 1 619. Vuonna 1984 markan määrärahan tuhannen erityisesti
1858: päästiin 2 834 asunnon tasolle. nuorisolle tarkoitetun vuokra-asunnon ra-
1859: Vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarviossa kentamiseksi ja että määrärahan jakami-
1860: myönnetään avustusta pääkaupunkiseudun kun- sessa otettaisiin huomt.oon Uudenmaan ja
1861: nille asunnottomien asunto-olojen parantami- pääkaupunkiseudun nuorten suuri
1862: seen. Valtioneuvoston asuntolainojen myöntä- vuokra-asuntotarve.
1863:
1864: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
1865:
1866: Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman
1867: 1985 vp. 9
1868:
1869: Raha-asia-aloite n:o 9
1870:
1871:
1872:
1873:
1874: Alho: Määrärahan osoittamisesta säveltaiteen harrastustoiminnan,
1875: erityisesti Suomen Jazzliiton, tukemiseksi
1876:
1877:
1878: Eduskunnalle
1879:
1880: Suomen Jazzliitto vetosi 5. 5.1984 valtioval- tämällä Porin jazzia ja Turun jazz -tapahtumaa
1881: taan. Jazzliitto ilmaisi huolensa suomalaisen jaz- varten tappion takuut.
1882: zin ja improvisoidun musiikin tulevaisuuden ja Jazzin ja improvisoidun musiikin esittämis-
1883: kehityksen turvaamisen puolesta. mahdollisuuksiin olisi kiireisesti kiinnitettävä
1884: huomiota. Vain esiintymistilaisuuksia riittävästi
1885: Vetoomuksessa kiinnitettiin huomiota mm.
1886: tarjoamalla voidaan taata jazzmusiikin ja koko
1887: suomalaisten jazzmuusikkojen työskentelyolosuh-
1888: alan kehitys. Tästä syystä tuen tuleekin keskittyä
1889: teisiin ja esiintymismahdollisuuksiin, jazzarkiston
1890: entistä enemmän konserttien ja tapahtumien
1891: ja -tutkimuksen aikaansaamisen välttämättömyy-
1892: taloudellisten ongelmien poistamiseen. Myös
1893: teen, levytystuotantoon sekä alan ainoan mielipi-
1894: koulutustoiminnalle kiertue- ja konserttitoimin-
1895: delehden RYTMin ilmestymisen varmistamiseen.
1896: taan on annettava laajemmin tukea. Nyt Suomen
1897: Vaikka myönteisiksi toimenpiteiksi voidaan Jazzliitolle myönnetty 117 000 markkaa kuluu
1898: kirjata sekä Uuden Musiikin Orkesterin (UMO) hallinto- ja toimistokuluihin ja näin ollen varsi-
1899: vakinaistaminen ja Sibelius-Akatemiassa alkanut nainen Suomen Jazzliiton toiminta kuten koulu-
1900: jazzopetus, yhteiskunnan tuki suomalaiselle jaz- tus, konserttitoiminta mm. valtakunnalliset jazz-
1901: zille on varsin vaatimatonta verrattuna muihin päivät, levytystoiminta jne. jää hyvin vähäiseksi.
1902: pohjoismaihin. Ruotsissa valtio tukee esimerkiksi Mainittakoon, että Suomen Jazzliitto järjestää
1903: Jazzliittoa noin puolen miljoonan markan arvos- tänä vuonna ensimmäiset jazzbändi-kilpailut.
1904: ta, josta noin puolet on osoitettu Jazzliiton Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1905: toimiston ja hallinnon kuluihin ja noin puolet taen,
1906: kiertue- ja konsentitoimintaa varten. Tämän li-
1907: säksi valtio tukee jazzarkistoa tuntuvasti kuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1908: myös Norjassa. Ruotsissa jaetaan yksittäisten 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
1909: muusikoiden lisäksi myös suoraan eri jazzyhtyeil- 29.90.52 220 000 markkaa säveltaiteen
1910: le 5,8 milj. kruunun arvosta apurahoja. Suomes- harrastustoimintaan erityisesti Suomen
1911: sa sitä vastoin jazzmusiikkia on Suomen Jazzlii- jazzliitolle konsertti-, kiertue- ym. koulu-
1912: tolle myönnetyn avustuksen lisäksi tuettu myön- tustoimintaa varten.
1913:
1914: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
1915:
1916:
1917: Arja Alho
1918: 10 1985 vp.
1919:
1920: Raha-asia-aloite n:o 10
1921:
1922:
1923:
1924:
1925: Almgen ym.: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen apuun
1926: lähetysjärjestöjen kautta
1927:
1928:
1929: Eduskunnalle
1930:
1931: Kehitysavun antaminen tapahtuu mm. huma- kautta, jotka ovat jo pitkään toimineet kehitys-
1932: nitaarista apua antamalla. Humanitaarinen apu maissa. Tällaisia järjestöjä ovat lähetysjärjestöt.
1933: käsittää mm. hätätilanteissa annettavan avun ja Niiden palveluksessa olevat työntekijät ovat
1934: muun kiireellisen avun. useimmissa tapauksissa hankkineet hyvän am-
1935: Humanitaarinen apu, jota käytetään hädän- mattikoulutuksen. Kehitysmaissa pitkään olleina
1936: alaisessa asemassa olevien ihmisten olojen lievit- he tuntevat erittäin hyvin myös paikalliset olo-
1937: tämiseen, eroaa luonteeltaan varsinaisesta kehi- suhteet ja ne kohteet, jotka erityisesti apua
1938: tysyhteistyöstä. Siinä ei aina olla yhteistyössä tarvitsevat.
1939: jonkin maan hallituksen kanssa. Kuitenkin kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1940: sainvälisessä tilastoinnissa humanitaarinen apu nioittaen,
1941: lasketaan kehitysavuksi siltä osin kuin sen koh-
1942: teet ovat kehitysmaissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1943: Eräiden kehitysavun muotojen haittapuolena 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
1944: on se, että varsinkin toiminnan alkuvaiheessa 24.1 0. 69 (Humanitaarinen apu kehitys-
1945: hallintomenot vievät suuren osan avustusmäärä- maille) 1 500 000 markkaa lähetysjärjes-
1946: rahoista. Tämän vuoksi olisi tuloksellisinta toi- töjen kautta anneftavaan humanitaari-
1947: mittaa apu sellaisten tuotettavien järjestöjen seen apuun.
1948:
1949: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
1950:
1951: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
1952: 1985 vp. 11
1953:
1954: Raha-asia-aloite n:o 11
1955:
1956:
1957:
1958:
1959: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta moshavi Jad Hashmonan
1960: rakennustöihin
1961:
1962:
1963: Eduskunnalle
1964:
1965: Maamme raJOJen ulkopuolella toimii monissa sesti ja yhteiskunnallisesti omaan ja keskinäiseen
1966: maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat katso- apuun perustuen,
1967: neet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa sille - järjestää ja kehittää yhteistaloutta lomaky-
1968: valtakunnalle, jonka alueella ne toimivat, ja län ja palvelusten pohjalta siten, että siitä tulee
1969: toisaalta eri tavoin auttaa ja tukea niitä suomalai- Suomesta Israeliin suuntautuvan matkailun koh-
1970: sia, jotka joko vierailevat tai jäävät pysyväisesti de, joka toimii myös muiden Israelissa olevien
1971: maahan asumaan. suomalaisten kotina ja keskuksena, ja
1972: Valtiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä - perustaa kurssikeskus sekä ylläpitää sitä
1973: järjestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalista erilaisia Raamattua ja Israelia koskevia kursseja
1974: ym. työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myönteisi- varten sekä antaa suomalaisille Israelia koskevia ja
1975: nä esimerkkeinä mm. kehitysyhteistyön nimissä israelilaisille Suomea koskevia tietoja.
1976: lähetysjärjestöille annettu tuki sekä Merimieslä- Moshavin alueelle on sen rekisteröimisen jäl-
1977: hetysseuralle annettu vuosittainen tuki.
1978: keen noussut useita parakkeja ja rakentaminen
1979: Eräs järjestö, joka on vielä kokonaan vailla
1980: jatkuu. Suunnitelmissa on mm. lomakylän ra-
1981: valtion tukea, on moshavi Jad Hashmona, joka kentaminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa
1982: toimii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin
1983: matkailua varten sekä kurssikeskuksen pystyttä-
1984: lähituntumassa. Israelin valtio on osoittanut ai-
1985: minen suomalaisille Israelia koskevien ja israeli-
1986: nutlaatuista myönteisyyttä Suomea kohtaan salli-
1987: laisille Suomea koskevien tietojen antamiseksi.
1988: malla perustaa alueelleen moshavin, jonka hal-
1989: linnassa on yli kymmenen hehtaaria maata. Jad Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan kui-
1990: Hashmonan moshavi on rekisteröity Israelissa tenkin muitakin kuin rakentajien omasta keskuu-
1991: 15.3.1971. destaan keräämiä ja lahjoituksina saatuja varoja.
1992: Moshavin tarkoituksena on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1993: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmona, nioittaen,
1994: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja henkiset
1995: kykynsä sekä omaisuutensa auttaakseen Israelin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1996: maan rakentamista ja tunnustaakseen kahdeksan 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30
1997: juutalaisen luovuttamisen sota-aikana Suomesta uudelle momentille 100 000 markkaa
1998: saksalaisten käsiin, moshavi ]ad Hashmonassa suoritettavien
1999: - järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoituk- rakennustöiden tukemiseen.
2000: senmukaisin ehdoin sivistyksellisesti, taloudelli-
2001:
2002: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2003:
2004: Esko Almgren Olavi Ronkainen
2005: 12 1985 vp.
2006:
2007: Raha-asia-aloite n:o 12
2008:
2009:
2010:
2011:
2012: Almgren: Määrärahan osoittamisesta poliisiveneen hankkimiseen
2013: Haminan poliisipiiriin
2014:
2015:
2016: Eduskunnalle
2017:
2018: Haminan poliisipiirin käyttöön tulisi saada väksi mm. pelastusoperaatioissa. Vesiliikenteen
2019: riittävän nopeakulkuinen ja turvallinen vene. valvonta ei nykyisellä kalustolla ole mahdollista.
2020: Samalla pitäisi saadas riittävä miehistö venettä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2021: varten. taen,
2022:
2023: Liikkuvan poliisin komennuskunnan lakkaut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2024: tamisen jälkeen Haminasta on siirretty pois no- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2025: peakulkuinen poliisivene. Se on annettu Meren- 26.75. 71 500 000 markkaa Haminan po-
2026: tutkimuslaitoksen käyttöön. Poliisilla ei tällä het- liisipiirin nopeakulkuisen moottoriveneen
2027: kellä ole riittävän merikelpoista venettä käytettä- hankintaan.
2028:
2029: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
2030:
2031: Esko Almgren
2032: 1985 vp. 13
2033:
2034: Raha-asia-aloite n:o 13
2035:
2036:
2037:
2038:
2039: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän rajajääkärikomp-
2040: panian jätevesien puhdistamiseksi
2041:
2042:
2043: Eduskunnalle
2044:
2045: Miehikkälän rajajääkärikomppanian komento- Valtion rakennushankkeissa vuosille 1985-88
2046: paikan alueella olevien rakennusten jätevesien on Miehikkälän rajajääkärikomppanian puhdista-
2047: puhdistaminen on toteutettu siten, että alueella mon uusinta merkitty toteutettavaksi vuonna
2048: olevan kolmen asunnon rivitalon jätevedet puh- 1988.
2049: distetaan biologista puhdistamista hyväksi käyt- Miehikkälän kunnan mielestä Miehikkälän ra-
2050: täen. Imeytyskentästä jätevedet ohjataan lasku- jajääkärikomppanian jätevedenpuhdistamon uu-
2051: ojan kautta Valkjärveen. sinta ja uuden puhdistamon rakentaminen olisi
2052: toteutettava jo vuoden 1986 aikana.
2053: Kuudentoista asunnon kerrostalon, kasarmira-
2054: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2055: kennuksen ja autotallin jätevedet ohjataan vie-
2056: taen,
2057: märiputkea pitkin suolle, johon jätevedet imey-
2058: tetään. Suosta menee laskuputki Valkjärveen.
2059: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2060: Valkjärven rannalla on rajajääkärikomppanian 1986 tulo- ja menoavioon momentille
2061: sauna ja uimapaikat, uimavesi on vielä uimakel- 26. 90. 74 1 5 00 000 markkaa Miehikkä-
2062: poista. Otettujen näytteitten mukaan Valkjärven län rajajääkärikomppanian jätevesien
2063: vesi huononee jatkuvasti. puhdistamista varten.
2064:
2065: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2066:
2067: Esko Almgren
2068: 14 1985 vp.
2069:
2070: Raha-asia-aloite n:o 14
2071:
2072:
2073:
2074:
2075: Almgren: Määrärahan osoittamisesta ''terveyslinnake' '-hankkeen
2076: toteuttamiseksi Kirkonmaan linnakkeella
2077:
2078:
2079: Eduskunnalle
2080:
2081: Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan toi- nusarvio on noin 800 000 markkaa. Koska suun-
2082: mesta on laadittu suunnitelma Kotkan rannikko- nitelma on toteutettavissa vähitellen, päästään
2083: patteriston linnakesaanen ympäristöhygienian alkuun parhaiten siten, että aloitetaan Kirkon-
2084: kehittämiseksi. Projekti on nimeltään "terveys- maan linnakkeesta. Sieltä saatuja kokemuksia
2085: linnake". Tarkoituksena on selvittää saaristolin- voitaisiin käyttää myöhemmin muissa saarissa.
2086: nakkeiden moninaiset ympäristöhygieeniset epä-
2087: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2088: kohdat ja puutteet sekä esittää kokonaissuunni-
2089: taen,
2090: telma asiantilan korjaamiseksi. Hankkeen tarkoi-
2091: tuksena on varmistaa makean veden saanti, elin-
2092: tarvikkeiden kuljetus ja varastointi sekä tehokas että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2093: jätehuolto ja saada aikaan energian säästöä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2094: Suunnitellut toimenpiteet pitäisi voida suorit- 27.27. 74 200 000 markkaa "terveyslin-
2095: taa Kirkonmaassa, Rankissa, Haapasaaressa ja nake ''-hankkeen alkuunpanemiseksi Kir-
2096: Vanhankylänmaassa. Hankkeen kokonaiskustan- konmaan linnakkeella.
2097:
2098: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2099:
2100: Esko Almgren
2101: 1985 vp. 15
2102:
2103: Raha-asia-aloite n:o 15
2104:
2105:
2106:
2107:
2108: Almgren: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakentami-
2109: seksi Kotkaan
2110:
2111:
2112: Eduskunnalle
2113:
2114: Valtion rakennusinvestointeja vuosina 1984- 1986-1988 siten, että suunnittelu käynnistyisi
2115: 1988 koskevissa rahoitustarvearvioissa Kotkan vi- vuonna 1986 ja rakentaminen vuonna 1987.
2116: rastotalon rakentamiseen on varauduttu 1980- Piirirakennustoimisto pitää tärkeänä, että hank-
2117: luvun jälkipuoliskolla. Kaupunki on puolestaan keen suunnittelu käynnistyy vuoden 1986 aikana
2118: varautunut luovuttamaan kaupungin keskustasta ja hanke toteutetaan suunnitelman mukaisessa
2119: tontin virastotaloa varten vuonna 1984. Kotkan aikataulussa. Hankkeen kustannusarvio on 31,6
2120: virastotalon rakentaminen on eri puolilla kau- miljoonaa markkaa. Hanke on tarkoitus rahoittaa
2121: punkia sijaitsevien valtion viranomaisten kokoa- momentin 28.64. 76 (Virastotalojen rakentami-
2122: miseksi samaan taloon hallinnon tehostamisen ja nen) määrärahalla.
2123: palvelutason parantamisen kannalta tärkeätä.
2124: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2125: Tällä hetkellä on varsin huomattava määrä taen,
2126: valtion virastoja vuokratiloissa eri puolilla Kotkan
2127: kaupunkia. Tällaisia ovat mm. verotoimisto,
2128: ulosottolaitos, Kansaneläkelaitos, työvoimatoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2129: misto, piirimetsälautakunta, liikevaihtoverotoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2130: misto, tullikamari, luotsipiiri ja henkikirjoittaja. 28. 64. 76 5 000 000 markkaa valtion vi-
2131: Valtion KTS-rakennusohjelmassa on Kotkan rastotalon rakentamisen aloittamiseksi
2132: virastotalo suunniteltu toteutettavaksi vuosina Kotkaan.
2133:
2134: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2135:
2136: Esko Almgren
2137: 16 1985 vp.
2138:
2139: Raha-asia-aloite n:o 16
2140:
2141:
2142:
2143:
2144: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta teologian professorin viran
2145: perustamiseksi Joensuun yliopistoon
2146:
2147:
2148: Eduskunnalle
2149:
2150: Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden osas- Joensuun korkeakoulussa voidaan suorittaa ai-
2151: tolla koulutetaan uskonnonopetukseen erikoistu- neenopettajien pätevyys matemaattis-luonnontie-
2152: neita luokanopettajia. Joensuu on ainoa opetta- teellisissä aineissa, useissa kielissä, historiassa ja
2153: jankoulutusyksikkö, jossa koulutetaan myös orto- maantiedossa. Puuttuvista aineenopettajien tut-
2154: doksisen uskonnon opetukseen erikoistuneita kinnoista on tärkein uskonnon aineenopettajan
2155: luokanopettajia. tutkinto.
2156: Koska Joensuun korkeakoulussa jo on uskon- Pohjois-Karjalan nuorten monipuolisen kou-
2157: nonopettajien koulutusta ja sitä varten on myös luttamisen kannalta olisi tärkeätä saada Joensuun
2158: perustettu opettajien virkoja ja toimia, olisi pe- korkeakouluun edellä mainittu teologian profes-
2159: rusteltua tämän koulutuksen jatkaminen ja laa- suuri tai apulaisprofessuuri. Tämä palvelisi mitä
2160: jentaminen. parhaimmalla tavalla myös maakunnan koulutoi-
2161: men kehittämistä.
2162: Uskonnon aineenopettajien valmistus Joen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2163: suun korkeakoulussa voitaisiin aloittaa, jos kor- nioittaen,
2164: keakouluun saataisiin yleisen teologian professo-
2165: rin tai apulaisprofessorin virka, joka olisi erikois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2166: tunut joko kirkkohistoriaan, systemaattiseen teo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2167: logiaan, eksegetiikkaan, käytännölliseen teologi- 29.10. 01 250 000 markkaa käytettäväksi
2168: aan, didaktiikkaan tai pedagogiikkaan. teologian professorin viran perustamiseen
2169: Oppilasainesta, joka haluaisi opiskella teologi- Joensuun yliopistoon vuoden 1986 alusta
2170: sia aineita, olisi runsaasti, mutta mahdollisuudet alkaen.
2171: puuttuvat.
2172:
2173: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2174:
2175: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2176: 1985 vp. 17
2177:
2178: Raha-asia-aloite n:o 17
2179:
2180:
2181:
2182:
2183: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Rautjärven pääkirjaston suun-
2184: nittelua varten
2185: \
2186:
2187:
2188: Eduskunnalle
2189:
2190: Rautjärven pääkirjasto t01m11 nykyisin osuus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2191: liikkeen liiketalon pohjakerroksessa vuokratilois- taen,
2192: sa. Nykyiset tilat on tarkoitettu väliaikaisiksi,
2193: eikä kirjasto voi niissä enää toimia. Pääkirjaston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2194: tila on ahdas ja epäkäytännöllinen. Muita kirjas- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2195: toksi sopivia tiloja Simpeleellä, kehittyvällä teol- 29.56.31 100 000 markkaa Rautjärven
2196: lisuuspaikkakunnalla, ei ole. pääkirjaston suunnittelua varten.
2197:
2198: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2199:
2200: Esko Almgren
2201:
2202:
2203:
2204:
2205: 2 428500120H
2206: 18 1985 vp.
2207:
2208: Raha-asia-aloite n:o 18
2209:
2210:
2211:
2212:
2213: .Al.nlgren: Määrärahan osoittamisesta kurssikeskuksen suunnitteluun
2214: Kotkan puutalousopiston yhteyteen
2215:
2216: "
2217: Eduskunnalle
2218:
2219: Metsä- ja puutalouden koulutus on näytellyt puolesta tehokkaaseen ja monipuoliseen opetuk-
2220: merkittävää osaa Suomen kehitysyhteistyössä. Jär- seen. Lisäksi sillä on muihin oppilaitoksiin verrat-
2221: jestetyssä kurssitoiminnassa on ollut heikkoutena tuna monia etuja.
2222: kiinteään koulutukseen tehokkaasti keskittyvän Kotkan puutalousopiston rakennuksissa kurssi-
2223: kurssikeskuksen puuttuminen. Valtioneuvosto on keskusta varten mahdollisesti tarvittavien pieneh-
2224: vuonna 1974 päättänyt suhtautua myönteisesti köjen muutostöiden takia kurssikeskus tulisi
2225: kurssikeskuksen perustamiseen kehitysmaista tu- suunnitella mahdollisimman pian. Kansainväli-
2226: levien opiskelijoiden kouluttamiseksi ja päättä- sestä kurssikeskuksesta on ammattikasvatushalli-
2227: nyt, että kansainvälistä koulutusta varten tarvitta- tus tehnyt esityksen opetusministeriölle.
2228: vat tilat sijoitettaisiin oppilaitokseen, jossa samal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2229: la annetaan myös alan suomenkielistä koulutus- taen,
2230: ta.
2231: Valtioneuvoston edellä mainittu päätös edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2232: lyttää kurssikeskuksen sijoittamista olemassa ole- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2233: van metsäoppilaitoksen yhteyteen. Kotkan 29. 72.74 1 000 000 markkaa kumikes-
2234: puutalousopisto kykenee rakennustensa, teknis- kuksen suunnitteluun Kotkan puutalous-
2235: ten välineidensä, koneidensa ja henkilökuntansa opiston yhteyteen.
2236:
2237: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2238:
2239: Esko Almgren
2240: 1985 vp. 19
2241:
2242: Raha-asia-aloite n:o 19
2243:
2244:
2245:
2246:
2247: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Savitaipaleen monitoimitalon
2248: suunnittelua varten
2249:
2250:
2251: Eduskunnalle
2252:
2253: Savitaipaleelle on suunniteltu monitoimitalo, ajoin, jotta rakentaminen voisi tapahtua pikaises-
2254: joka käsittäisi liikuntatiloja, nuoriso- ja kulttuuri- ti.
2255: tiloja sekä Savitaipaleen pääkirjaston. Monitoimi-
2256: talon rakentaminen sisältyy valtakunnalliseen lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2257: kuntapaikkaohjelmaan, lääninhallituksen ehdo- taen,
2258: tukseen kirjaston rakennusohjelmaksi ja kunta-
2259: suunnitelmaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2260: Nopeasti kehittyvän Savitaipaleen kunnan olisi 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2261: saatava monitoimitalonsa suunnitellussa aikatau- 29.91.50 100 000 markkaa Savitaipaleen
2262: lussa, ja suunnitelmat olisi laadittava hyvissä monitoimitalon suunnittelua varten.
2263:
2264: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2265:
2266: Esko Almgren
2267: 20 1985 vp.
2268:
2269: Raha-asia-aloite n:o 20
2270:
2271:
2272:
2273:
2274: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Haminan ja Kotkan Kyminlin-
2275: nan linnoitusten korjaustöihin
2276:
2277:
2278: Eduskunnalle
2279:
2280: Kotkan kaupungin alueella sijaitsee runsaasti denkin linnoitusten korjaustyö vaatisikin Hami-
2281: vanhoja linnoitusalueita. Näistä mainittakoon nan työsiinolan perustamista. Hanke on ollut
2282: erityisesti Kyminlinna. Sen saaminen kulttuuri- alunperin suunnitelmissa vuodelle 1980. Siitä
2283: ja matkailukäyttöön olisi merkittävä saavutus. huolimatta, että kokonaisratkaisua ei vielä nyt
2284: Töiden suorittamiseksi museoviraston tulisi kii- ole mahdollista saada aikaan, voidaan Kyminlin-
2285: reellisesti laadirottaa suunnitelmat linnakkeiden nan korjaustyön välttämättömimmät osat toteut-
2286: entisöimiseksi. Hankkeet soveltuisivat mainiosti taa tai ainakin panna alulle sellaiset työt, jotka
2287: esim. työllisyysvaroin tehtäviksi. ovat tarpeen jo siitä syystä, että eräät osat linnoi-
2288: Kyminlinnan alueen kokonaisratkaisuun liittyy tuksesta ovat osoittautuneet ohikulkijoidenkin
2289: museotoiminnan kehittäminen. Kymenlaakson ja kannalta vaarallisiksi sen tähden, että kiveys
2290: Kotkan museotoiminnan kehittämistä on pitkään inoaa eräistä kohdin äkkiarvaamatta.
2291: jarruttanut se, ettei lakisääteinen valtionapujär- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2292: jestelmä ole käynnistynyt suunnitelmien mukai- taen,
2293: sesti. Kyminlinnan alue muodostaisi luontevan
2294: kokonaisuuden ja lähtökohdan maakuntamuseo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2295: hankkeille Kymenlaaksossa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2296: Eräiden linnojen ja linnoitusten korjaustyöt 29.94. 75 1 500 000 markkaa Haminan ja
2297: ovat olleet jossain määrin sidoksissa työsiinoloi- Kotkan Kyminlinnan linnoitusten kor-
2298: den perustamiseen. Kyminlinnan ja eräiden mui- jaustöihin.
2299:
2300: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2301:
2302: Esko Almgren
2303: 1985 vp. 21
2304:
2305: Raha-asia-aloite n:o 21
2306:
2307:
2308:
2309:
2310: Almgre~ ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaille kirkko- ja seura-
2311: kunmlle kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten
2312:
2313:
2314: Eduskunnalle
2315:
2316: Vapaat kirkko- ja seurakunnat suorittavat mit- valtion budjetista jaettu yli 20 miljoonaa kruu-
2317: tavaa kulttuurityötä, sosiaalityötä, nuorisotyötä ja nua vuosittain kullekin niiden jäsenmäärää vas-
2318: ennalta ehkäisevää toimintaa alkoholismia, tupa- taavassa suhteessa.
2319: kointia ja muita terveydellisesti haitallisia elä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2320: mäntapoja vastaan. Nämä kirkko- ja seurakun- nioittaen,
2321: nat, Helluntaiherätys, Vapaakirkko, Pelastusar-
2322: meija, Baptistiyhdyskunta ja Adventtikirkko, ei-
2323: vät kokoa varoja verotuksella kuten valtionkirkot. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2324: Eräitten vapaitten seurakuntien taloutta rasittavat 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2325: kiinteistöistä perittävät kirkollis-, valtion- ja kun- 29.99.50 5 000 000 markkaa jaettavaksi
2326: nallisverot. Näille kirkko- ja seurakunnille voitai- vapatlle kirkko- ja seurakunntlle niiden
2327: siin myöntää varoja nimenomaan kulttuuri- ja kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten sekä
2328: sosiaalityötä sekä toimintakeskusten rakentamista toimintakeskusten rakentamiseen.
2329: vanen. Ruotsin vapaille seurakunnille on Ruotsin
2330:
2331: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2332:
2333: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2334: 22 1985 vp.
2335:
2336: Raha-asia-aloite n:o 22
2337:
2338:
2339:
2340:
2341: Almgren: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston rakenta-
2342: miseen Parikkalaan
2343:
2344:
2345: Eduskunnalle
2346:
2347: Viljavarastoista on maassamme suuri puute. On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että
2348: Tämä puute on havaittu erityisesti viime aikoina, myös Itä-Suomi saisi oman viljavarastonsa ja että
2349: jolloin maassamme on ollut runsas viljasato eikä se sijoitettaisiin yhteen Pohjois-Karjalan, Mikke-
2350: ylijäämäviljojen markkinointiin ole riittänyt val- lin ja Kymen läänin itäisimmistä kunnista, esim.
2351: tion varoja. Tasausvarastojen aikaansaaminen ja Parikkalan kuntaan.
2352: uusien viljavarastojen perustaminen on juuri nyt Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2353: erittäin ajankohtainen asia. taen,
2354: On todettava, että viljavarastojen rakentami-
2355: sessa jotkut maamme osat on jätetty vähemmälle
2356: huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jätetty täysin tyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2357: jäksi alueeksi. Viranomaisilta olisi odottanut tasa- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29
2358: puolisempaa ja oikeudenmukaisempaa käytän- uudelle momenttlle 4 000 000 markkaa
2359: töä, ollerikin kun myyntiviljelyä tapahtuu kaikki- valtion viljavaraston rakentamiseksi Parik-
2360: alla maassa, siis myös Itä-Suomessa. Tosiasiana kalan kuntaan tyydyttämään Itå"-Suomen
2361: on tietenkin myönnettävä se, että varsinaiset tarpeita.
2362: viljanviljelyalueet ovat Lounais- ja Länsi-Suomi.
2363:
2364: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2365:
2366: Esko Almgren
2367: 1985 vp. 23
2368:
2369: Raha-asia-aloite n:o 23
2370:
2371:
2372:
2373:
2374: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta porojen talviruokintako-
2375: keiluun
2376:
2377:
2378: Eduskunnalle
2379:
2380: Lapin elinkeinoista tärkeällä sijalla on porota- tärkeys porojen elimistölle ja lisäksi selvitetty
2381: lous. Sen, että tämä elinkeinonhaara rinnastetaan keinot näiden tärkeiden aineiden antamiseksi
2382: täysin luonnonvaraiseen talouteen, ei tarvitse muun rehun yhteydessä, on mahdollista käynnis-
2383: merkitä sitä, että kehittymistä ja kehittämistä ei tää talviruokinta käsittämään porojen pääasial-
2384: porotaloudessa tarvita. Päinvastoin näyttää siltä, linen ravinto talviaikana.
2385: että juuri porotaloudella on Lapin elinkeinoista Samalla avautuvat mahdollisuudet rehujen laa-
2386: parhaimpiin kuuluvat kehittymismahdollisuudet. jamittaiseen viljelyyn ja ruokinnan tekniseen ke-
2387: Porotalouden kehittämisessä keskeisellä paikal- hittämiseen. Tämä tekninen ja koneellinen ke-
2388: la on kysymys ympärivuotisen ravinnonsaannin hittämistyö on kuitenkin mahdollista vain valtion
2389: turvaamisesta. Kesällä ravintoa riittäisi nykyistä taloudellisen tuen turvin. Käytännössä asia voi-
2390: poromäärää runsaasti suuremmalle määrälle. Pul- taisiin hoitaa melko vähäisin kustannuksin käyn-
2391: lonkaulana on lähinnä pidettävä talven ruokinta- nistämällä rehuviljelyn ja talviruokinnan kehittä-
2392: mahdollisuuksia. Juuri tämän seikan parantami- mis- ja kokeilutoiminta yhden tai kahden palis-
2393: seen on tiede tullut porotaloudelle avuksi. Oulun kunnan alueelta valituilla kohteilla.
2394: yliopiston porotalouden tutkimusryhmä on yh-
2395: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2396: teistyössä Apukan tutkimusaseman kanssa tutki-
2397: nioittaen,
2398: nut porojen käyttämää ravintoa, niiden ruoan-
2399: käyttökykyä sekä mahdollisuuksia ravinnon kei-
2400: nolliseksi lisäämiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2401: Näkyvänä tuloksena mainituista tutkimuksista 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2402: on osittain talviruokinnan yleistyminen varsinkin 30.35.45 600 000 markkaa porojen talvi-
2403: metsäseutujen paliskunnissa. Kun on lopullisesti ruokintaan liittyvän kokezlutoiminnan
2404: saatu selvitetyksi jäkälän hivenaineiden merkitys jatkamiseen.
2405: ravinnon osana sekä yleensä jäkälän ja lupon
2406:
2407: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2408:
2409: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2410: 24 1985 vp.
2411:
2412: Raha-asia-aloite n:o 24
2413:
2414:
2415:
2416:
2417: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen rakenta-
2418: miseen Luumäelle
2419:
2420:
2421: Eduskunnalle
2422:
2423: Maassamme on kalatalouden kehittämiseen taisiin, järjestelmällisiin toimenpiteisiin ei toistai-
2424: laajoista vesistöistämme huolimatta kiinnitetty seksi ole ryhdytty. Maassamme tulisikin alueelli-
2425: toistaiseksi luvattoman vähän huomiota. Vesis- sesti kiinnittää tähän kasvavaa huomiota.
2426: tömme olivat vielä ennen vuotta 1940 huomatta- Luumäen kunnan alueella sijaitseva Urpalanjo-
2427: vasti kalarikkaampia kuin nykyisin. Kalastuslaki, ki olisi eräs tällainen kohde. Alueella on ollut
2428: joka säädettiin 16.2.1982, ei myöskään tuonut perkaustyö, joka omalta osaltaan on voinut myö-
2429: mitään ratkaisevaa muutosta tullessaan kalatalou- tävaikuttaa siihen, että kalanviljelyä joessa voi-
2430: temme kehittämistä ajatellen, vaikka laissa mää- daan hyvällä syyllä harjoittaa.
2431: rättuokin kalastuskunnille eräitä velvoitteita, joi-
2432: den perusteella olisi odottanut kalakannan ko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2433: hentamiseksi ryhdyttävän toimenpiteisiin. Vesien taen,
2434: likaantumisen estämiseksi olisi toimenpiteitä
2435: myös tehostettava. Eräs keino on kalatalouden ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2436: kalanviljelyn edistäminen siellä, missä sillä on 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2437: luontaiset edellytykset. 30.38. 74 600 000 markkaa kalanviljely-
2438: Viime vuosina on kalanviljelyä harrastettu pal- laitoksen rakentamiseksi Luumäen kun-
2439: jon yksityisestikin, mutta varsinaisiin suurisuun- nan Urpalanjokeen.
2440:
2441: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2442:
2443: Esko Almgren
2444: 1985 vp. 25
2445:
2446: Raha-asia-aloite n:o 25
2447:
2448:
2449:
2450:
2451: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kartastoyksikön perustamiseen
2452: Kymen lääniin
2453:
2454:
2455: Eduskunnalle
2456:
2457: Maanmittaushallitus on tähän mennessä haja- tui 15 000 maanmittaustoimitusten kantakarttaa
2458: sijoittanut kartastoyksikkönsä Oulun, Hämeen ja ja 27 000 toimitusasiakirjanidosta, joiden aiheut-
2459: Vaasan lääneihin. Sijoittamatta on vielä yksi taman puutteen korjaaminen olisi lopultakin
2460: yksikkö. Sen sijoittaminen tapahtunee lähivuosi- ajankohtainen ja voisi tapahtua kartastoyksikön
2461: na. Kartastoyksikön vahvuus on 25-30 henkeä. toimesta.
2462: Virkamiehinä on insinöörejä, teknikoita, kartoit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2463: tajia ja kartanpiirtäjiä. Yksikön tehtävänä on taen,
2464: lähinnä peruskartan täydentäminen ja muiden
2465: kartastotöiden suorittaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2466: Yksikön sijoittaminen Kymen lääniin olisi sitä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2467: kin edullisempaa, kun läänissä oleva maanjako- 30.60.211 500 000 markkaa kartastoyksi-
2468: kartasto on puutteellinen. Sotien aikana tuhou- kön perustamiseksi Kymen lääniin.
2469:
2470: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2471:
2472: Esko Almgren
2473: 26 1985 vp.
2474:
2475: Raha-asia-aloite n:o 26
2476:
2477:
2478:
2479:
2480: Almgren: Määrärahan osoittamisesta arboretum-metsikön hoidon
2481: tukemiseen Mustilan kartanon alueella
2482:
2483:
2484: Eduskunnalle
2485:
2486: Mustilan kartano Elimäellä pitää yllä ainutlaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2487: tuista arboretum-metsikköä. Tästä pohjoismaises- taen,
2488: ta harvinaisuudesta koituu ylläpitomenoja suh-
2489: teellisen paljon kartanolle, mutta tuloja ei juuri
2490: laisinkaan. Sitä vastoin metsänkasvatuksen koe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2491: alueena arboretum on hyödyksi koko valtakun- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 30.76
2492: nalle. Tämän johdosta olisi tärkeää, että yhteis- uudelle momentille 300 000 markkaa
2493: kunta toteaisi tämäntyyppiset laitokset valtakun- Mustzlan kartanon alueella olevan arbore-
2494: nalle tärkeiksi ja merkittäviksi ja ryhtyisi tuke- tum-metsikön hoidon tukemiseen.
2495: maan taloudellisesti niiden jatkuvuuden turvaa-
2496: mista.
2497:
2498: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2499:
2500: Esko Almgren
2501: 1985 vp. 27
2502:
2503: Raha-asia-aloite n:o 27
2504:
2505:
2506:
2507:
2508: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Haminan-Luumäen radan
2509: suunnitteluun
2510:
2511:
2512: ' Eduskunnalle
2513:
2514: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle tieyhteyksiä ei saada tehokkaiksi, on vaarana, että
2515: 1980 oli momentin 31. 90. 77 alamomentille 2 satamiin sijoitettuja varoja ei saada täysitehoiseen
2516: (Uusien ratojen tutkimukset ja rakentamisen käyttöön.
2517: aloittaminen) varattu 5 400 000 mk ja mainitussa Kauttakulku Neuvostoliitosta ja Neuvostoliit-
2518: kohdassa esitetty Juurikorven-Haminan radan toon lisääntyy jatkuvasti. Vuonna 1978 sen osuus
2519: rakennussuunnitteluun ja rakentamisen aloitta- Kotkan sataman liikennemäärästä oli noin
2520: miseen 3 400 000 mk sekä Helsingistä itään 325 000 tonnia. Koko maallemme on merkittä-
2521: suuntautuvan radan suunnitteluun 1 500 000 vää, että tämä palvelu, jota Kotkan ja Haminan
2522: mk. satamat hoitavat, suoritetaan hyvin. Tällöin suo-
2523: On kuitenkin havaittavissa, että asiakokonai- ralla rautatieyhteydellä Kotka-Hamina-Luu-
2524: suudesta puuttuu eräs oleellinen osa. Oikorata mäki on koko maamme kannalta huomattava
2525: välillä Luumäki-Hamina-Kotka muodostaa merkitys.
2526: yhdessä em. hankkeiden kanssa elimellisen koko- Hankkeen toteuttamista on tarkasteltava myös
2527: naisuuden, jota pitäisi tarkastella kokonaisuute- työttömyystilannetta ajatellen.
2528: na.
2529: Itä-Suomen teollisuuden vienti tapahtuu valta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2530: osin Kotkan ja Haminan satamista. Satamapalve- taen,
2531: lut tarvitsevat tehokkaan rautatieverkoston. Kot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2532: ka ja Hamina ovat investoineet satamiinsa erit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2533: täin huomattavat summat ja pitäneet satamansa 31.90.77 2 200 000 markkaa Haminan-
2534: kilpailukykyisinä. Kaupunkien tekemiä uhrauk- Luumäen radan suunnitteluun.
2535: sia pitäisi tukea valtiovallan toimesta. Jos rauta-
2536:
2537: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2538:
2539: Esko Almgren
2540: 28 1985 vp.
2541:
2542: Raha-asia-aloite n:o 28
2543:
2544:
2545:
2546:
2547: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Mussalon satamahankkeen
2548: suunnittelua varten
2549:
2550:
2551: Eduskunnalle
2552:
2553: Kotkan kaupungin tavoitteena on rakentaa Sillan rakentaminen liittyy paitsi satamahank-
2554: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama lähin- keeseen myös kaupungin kaukolämpö- ja kaavoi-
2555: nä irrotavaran käsittelyä varten. Satamaan joh- tussuunnitelmiin.
2556: dettaisiin mereltä 15 metrin kulkusyvyinen väylä Samaan aikaan Kotkan kaupunki on päättänyt
2557: sekä Kotkansaarelta noin 5 kilometrin pituinen kaavoittaa Mussalon saaren ja sijoittaa sinne huo-
2558: satamarata ratapihoineen. mattavan määrän asutusta 1980-luvun alusta lu-
2559: kien. Syväsatama, kaukolämmön toimittaminen
2560: Uuden satamaosan rakentaminen on niin suuri
2561: ja asutuksen laajeneminen edellyttävät siltayh-
2562: hanke, että se on toteutettavissa ainoastaan val-
2563: t~yksien rakentamista hankkeiden toteuttamisek-
2564: tion, kaupungin ja satamaa tarvitsevan teolli-
2565: SI.
2566: suuden yhteisesti rahoittamana. Satamahanke Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2567: kiinnostanee myös Neuvostoliiton talous- ja lii- taen,
2568: kenneviranomaisia.
2569: Sataman paikkaa, yleisjärjestelyjä sekä rauta- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2570: tien ja väylän linjausta on tutkittu vuodesta 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2571: 1979. Samoin on selvitetty uuden sataman talou- 32.10.77 5 000 000 markkaa Mussalon
2572: dellista perustaa. Ratkaisevaa hankkeen toteutu- satamahankkeen sekä siihen liittyvän sy-
2573: misessa on sillan valmistuminen Mussalon ja väväylän ja rautatien suunnittelua varten.
2574: Kotkansaaren välille.
2575:
2576: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2577:
2578: Esko Almgren
2579: 1985 vp. 29
2580:
2581: Raha-asia-aloite n:o 29
2582:
2583:
2584:
2585:
2586: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden korkotu-
2587: kilainoihin
2588:
2589:
2590: Eduskunnalle
2591:
2592: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- olisi tärkeätä, että pääomien saantia helpotettai-
2593: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta siin julkisin varoin. Hyvänä myönteisenä esi-
2594: muodostaa pääoman hankkiminen erityisesti merkkinä oli aikanaan Kehitysaluerahaston pe-
2595: pienyrittäjälle jatkuvan huolen aiheen. Tähänas- rustaminen, jonka tulisi ensisijaisesti tukea pie-
2596: tiset valtiovallan toimeenpiteet yritysten pää- nen ja keskisuuren kannattavan teollisuuden syn-
2597: oman saannin helpottamiseksi eivät ole olleet tymistä ja kehittämistä. Kuitenkin mainitut teol-
2598: riittäviä. Pienteollisuuslainat ovat, siirryttyään ai- lisuuusyritykset ovat käytännössä saaneet verrat-
2599: nakin osaksi investointirahaston alaisuuteen, saa- tain vähän tukea mainitulta rahastolta, suuryri-
2600: neet aikaisempaa epäedullisemman luonteen. tykset ovat siellä vetäneet varoista pidemmän
2601: Palveluelinkeinot ovat jääneet melkein kokonaan korren. Kun näin on ja kun palveluelinkeinot
2602: vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja liikenteen eivät lainkaan kuulu Kehitysaluerahaston piiriin
2603: suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta on jat- ja kun pienten ja keskisuurten yritysten tukemi-
2604: kuvassa nousussa ja niilläkin on merkittävä työlli- nen on tärkeää koko maassa, ehdotamme edellä
2605: syyttä välittömästi ja välillisesti lisäävä vaikutus. olevan perusteella kunnioittaen,
2606: Pääomien tarve koetaan siis erittäin kipeästi niin
2607: pienen ja keskisuuren teollisuuden kuin kaupan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2608: kin alalla. 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
2609: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman uudelle momentille 100 000 000 mark-
2610: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavallises- kaa pienteollisuuden korkotukilainoja
2611: ti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämisessä. varten.
2612: Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta katsoen
2613:
2614: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2615:
2616: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2617: 30 1985 vp.
2618:
2619: Raha-asia-aloite n:o 30
2620:
2621:
2622:
2623:
2624: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunta Raittiiksi
2625: ry:lle sosiaalipalvelu- ja toimintakeskusten perustamiseen
2626:
2627:
2628: Eduskunnalle
2629:
2630: Heinolassa on kokeiluluonteisesti t01mmut Ruokatavaramenot
2631: 1.9.1982 alkaen sosiaalipalvelu- ja toimintakes- 1.9.-31.12. 6 034 mk 46%
2632: kus, jossa pääperiaatteena on tukea päihdeongel- Palkkamenot 4 kk 2 400 mk 18 %
2633: maista tämän raittiina kautena. Toiminta sisältää Vuokrat 6 kk 2 784 mk 21%
2634: mm. keskustelua ja terapiaa (asiantuntijoiden Sekalaiset kulut 1 859 mk 14 %
2635: johdolla), yhdessäoloa (teemailtoja, kahvitarjoi- 13 077 mk, 3 269 mk/kk
2636: lua, retkiä), neuvontaa yhteyksien saamiseksi so-
2637: siaali- ja terveydenhuollon viranomaisiin, askarte- Kun palvelupäiviä oli 80, niin kustannukset
2638: lua ja työterapian tapaista harrastustoimintaa. päivää kohti olivat vain 163,46 mk. ·Tuona 4
2639: Sosiaalinen avustaminen jätetään sosiaalitoi- kk:n aikana tarjottiin kahviaamiaisia 676 kpl ja
2640: miston huoleksi, mutta kriisitilanteessa pyritään lounaita 186 kpl. Asiakkaita oli päivittäin keski-
2641: antamaan tilapäistä apua ruoan ja yösijan saami- määrin 10-12 henkeä.
2642: sessa. Samoin majoitusta järjestetään vain kriisiti- Yhteiskunta Raittiiksi ry. pystyy valtakunnalli-
2643: lanteissa. Päivätoimintakeskuksessa on kaikille sena raittiusjärjestönä organisoimaan koko maa-
2644: avoin seurusteluhuone, peseytymis- ja pyykinpe- han sosiaalipalvelu- ja toimintakeskusten verkos-
2645: sumahdollisuus. Asiakkaille tarjotaan kahvia ja ton. Uusia sosiaalipalvelu- ja toimintakeskuksia
2646: ruokaa. tulisi perustettavaksi seuraaville paikkakunnille:
2647: Hamina, Imatra, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Rii-
2648: Heinolan kokeiluprojektista saadut tulokset himäki, Pori, Tampere, Seinäjoki ja Rovaniemi.
2649: ovat erittäin myönteisiä. Kokeiluprojekti on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2650: osoittautunut myös taloudellisesti erittäin edulli- nioittaen,
2651: seksi, koska työ on eri seurakuntien ja kristillisten
2652: yhteisöjen vapaaehtoiseen toimintaan perustu-
2653: vaa. Palkattua henkilökuntaa tarvitaan vain
2654: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2655: murto-osa siitä, mitä heitä on kunnallisella tai
2656: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2657: valtiollisella PAV-huoltosektorilla. 33.32.30 500 000 markkaa Yhteiskunta
2658: Raittiiksi ry:lle kymmenen sosiaalipal-
2659: Esimerkkinä Heinolan toimintakeskuksen kus- velu- ja toimintakeskuksen perustami-
2660: tannuksista mainittakoon seuraavaa: seen.
2661:
2662: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2663:
2664: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2665: 1985 vp. 31
2666:
2667: Raha-asia-aloite n:o 31
2668:
2669:
2670:
2671:
2672: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta ''Lähetysnuoret' '-järjestön
2673: toiminnan tukemiseen
2674:
2675:
2676: Eduskunnalle
2677:
2678: ''Lähetysnuoret' '-niminen nuorisoJaqestö on ten auttamiseksi. Kunnostustyöt ovat meneil-
2679: toiminut 9 vuoden ajan nuorten parissa kaduilla, lään.
2680: kouluissa ja eri seurakunnissa. Katu- ja teetupa- Koska toiminta nuorten päihdeongelmaisten
2681: työn kautta on järjestön suojiin ja hoitoon tullut auttamiseksi pääsemään eroon alkoholista ja huu-
2682: kymmeniä alkoholisti- ja huumenuoria. Lähetys- meista ja aloittamaan uuden terveen ja rakenta-
2683: nuorilla on toiminnassa hoito- ja suojakoti nuo- van elämän on erittäin arvokasta sosiaalista toi-
2684: rille, jotka haluvat päästä eroon päihteistä ja mintaa, on yhteiskunnan syytä osallistua suojako-
2685: aloittaa uuden elämän. Tulokset ovat olleet roh- din perustamisesta ja ylläpidosta aiheutuviin kus-
2686: kaisevia. Tällä hetkellä suojakodissa on 15 nuor- tannuksiin.
2687: ta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2688: Lähetysnuoret toimivat vapaaehtoisen avustus- nioittaen,
2689: työn ja lahjoitusten varassa. Järjestöllä on palve-
2690: luksessaan 30 palkattua työntekijää, mutta suuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2691: osa työstä tehdään palkatta. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2692: Syksyllä 1980 "Lähetysnuoret" -järjestö osti 80 33.33.51 500 000 markkaa "Lähetysnuo-
2693: ha:n tilan Siuntiosta laajentaakseen tarpeelliseksi ret' '-järjestölle päihdevammaisten nuor-
2694: osoittautunutta suojakotitoimintaa päihdenuor- ten suojakotitoimintaa varten.
2695:
2696: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2697:
2698: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2699: 32 1985 vp.
2700:
2701: Raha-asia-aloite n:o 32
2702:
2703:
2704:
2705:
2706: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan Siikalahden muo-
2707: dostamiseen pysyväksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutkimusase-
2708: maksi
2709:
2710:
2711: Eduskunnalle
2712:
2713: Siikalahti sijaitsee Parikkalan keskustasta noin koulu on jatkuvasti suorittanut lahdella tutki-
2714: 3 km itään. Se on Laatokkaan laskevan Simpele- muksia.
2715: järven itäosan pohjois-etelä-suuntainen, noin 5
2716: Siikalahti muodostaa kuitenkin niin ainutlaa-
2717: km pitkä ja 0,3-1,5 km leveä lahti. Pinta-ala on
2718: tuisen tutkimuskohteen, että sen yhteyteen tulisi
2719: runsaat 500 ha.
2720: perustaa pysyvä lintu- ja kasvitieteellinen tutki-
2721: Siikalahdelle leimaa antavaa on sekä kasvuston
2722: musasema.
2723: että eläimistön monipuolisuus ja lajirunsaus.
2724: Kasvusto on erityisen rehevää. Lahden ydinosan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2725: muodostaa laaja noin 100 ha käsittävä yhtenäi- taen,
2726: nen osmankäämialue.
2727: Lahdella on suuri merkitys paitsi lintujen li-
2728: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2729: sääntymisalueena myös tärkeänä ja rauhallisena
2730: 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2731: muuttomatkojen levähdys- ja ruokailupaikkana.
2732: markkaa suunnitelmien laatt"miseksi Pa-
2733: Uusimpien tutkimusten mukaan Siikalahti on
2734: rikkalan Szi"kalahden muodostamiseksi
2735: Suomen monipuolisin ja lajirikkain lintujärvi.
2736: pysyväksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutki-
2737: Siikalahdella pesii yli 40 lintulajia.
2738: musasemaksi.
2739: Siikalahti on jo pitkään ollut lintutieteellisen
2740: tutkimuksen kohteena. Esim. Joensuun korkea-
2741:
2742: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
2743:
2744: Esko Almgren
2745: 1985 vp. 33
2746:
2747: Raha-asia-aloite n:o 33
2748:
2749:
2750:
2751:
2752: Astala: Määrärahan osoittamisesta yhden viran perustamiseksi ku-
2753: hunkin kahden työntekijän työvoimatoimistoon
2754:
2755:
2756: Eduskunnalle
2757:
2758: Vuoden 1985 alusta tuli voimaan työttömyys- jopa työttömien oikeusturva saattaa vaarantua,
2759: turvalaki, joka on merkinnyt muun muassa sitä, kun esimerkiksi toimeentuloturva-asioita ei pys-
2760: että jokaisessa työvoimatoimistossa on työvoima- tytä virkailijoiden vuosi-, sairaus- ym. lomien
2761: toimikunta, joka käsittelee ja antaa ns. sitovia aikana tehokkaasti hoitamaan.
2762: lausuntoja toimeentuloturvahakemuksista työttö-
2763: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2764: myyskassoille ja kansaneläkelaitoksen sosiaaliva-
2765: taen,
2766: kuutustoimikunnille. Koko maassa on edelleen
2767: kuitenkin seitsemän (7) sellaista työvoimatoimis-
2768: toa, joissa on vain kaksi (2) vakituista virkailijaa. että Eduskunta ottaisi val#on vuoden
2769: Turun työvoimapiirin alueella näitä kahden hen- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mar-
2770: gen työvoimatoimistoja on neljä. Vähäisen virkai- kan määrärahan yhden lisäviran perusta-
2771: lijamäärän vuoksi työttömien työnhakijoiden pal- miseksi kuhunkin em. seitsemään kahden
2772: velutaso on näissä toimistoissa puutteellinen ja työntekzjän työvoimatoimistoon.
2773:
2774: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2775:
2776: Heli Astala
2777:
2778:
2779:
2780:
2781: 3 428500120H
2782: 34 1985 vp.
2783:
2784: Raha-asia-aloite n:o 34
2785:
2786:
2787:
2788:
2789: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten maatalous-
2790: konehankintojen liikevaihtoverohelpotuksiin
2791:
2792:
2793: Eduskunnalle
2794:
2795: Maatalouden investoinneista v. 1980 (2 938,4 nen, omista koneistaan huolehtiva, vastaava ja
2796: milj. mk) kaksi kolmasosaa muodostui kone- ja päättävä viljelijä tuntisi yhteisen koneen hankin-
2797: laiteinvestoinneista, jotka olivat 2 081, S milj. nan ja yhteiskoneomistuksen mukanaan tuomat
2798: mk. Pientilavaltaisessa maataloudessa yksityinen pienet lisähuolehtimiset riittävän mielekkäiksi,
2799: tila joutuu hankkimaan kohtuuttoman suuren tulisi yhteiskonehankintaan liittyä selvä konkreet-
2800: konepääoman, mikäli aikoo hoitaa kaikki työt tinen etuus.
2801: tilan omilla koneilla. On monia konetöitä, joita
2802: samalla tilalla tehdään vuodessa vain muutamia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2803: kymmeniä tunteja, esim. lannan ajo ja levitys, nioittaen,
2804: hakkeen ja pilkkeiden teko, viljan puinti ja
2805: kuivaus, kasvinsuojelutuiskutukset jne. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2806: Tänä päivänä on ilmeistä, että viljelijöiden 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
2807: oma kiinnostus yhteisiin koneisiin on voimistu- markkaa kokeilumliärärahana järjestöjen
2808: massa. Halutaan etsiä kustannusten säästökohtei- (esim. maamiesseurojen) ja koneyhty-
2809: ta. mien kotimaisten maatalouskonehankin-
2810: Yhteiskonehankinnat ovat yhteiskunnan kan- tojen liikevaihtoverohelpotuksiin (pois-
2811: nalta tarkoituksenmukaisia. Mutta jotta yksityi- toon).
2812:
2813: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2814:
2815: Aarno von Bell Arvo Kemppainen Kari Rajamäki
2816: Aimo Ajo Pentti Kettunen Hannu Kemppainen
2817: 1985 vp. 35
2818:
2819: Raha-asia-aloite n:o 35
2820:
2821:
2822:
2823:
2824: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen tutkimus-
2825: laitokselle ekotutkijan viran perustamiseen
2826:
2827:
2828: Eduskunnalle
2829:
2830: Kansalaisten keskuudessa tunnetaan kasvavaa vaa toimintaa kohtaan. Pohjois-Suomen tutki-
2831: kiinnostusta vaihtoehtoisia elämäntyylejä ja elin- muslaitos tarvitsisi kuitenkin lisäresursseja tutki-
2832: keinoja kohtaan sekä kemiallisista torjunta- mustensa tehostamiseksi. Tutkimustulokset hyö-
2833: aineista vapaiden elintarvikkeiden tuottamiseen. dyttäisivät koko Suomen maa- ja metsätaloutta.
2834: Erilaatuisten allergisuuksien lisääntyminen on
2835: mm. lisännyt ihmisten tarvetta hankkia ns. eko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2836: nioittaen,
2837: viljelyllä tuotettuja elintarvikkeita.
2838: Suomussalmen kunta ekokuntana on jo useita
2839: vuosia toiminut edelläkävijänä sekä ekoviljelyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2840: menetelmin tuotettavien maataloustuotteiden 1986 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mar-
2841: tuottajana että tähän liittyvän tutkimustoimin- kan määrärahan Pohjois-Suomen tutki-
2842: nan alueena. muslaitokselle ekatutkijan viran perusta-
2843: Pohjois-Suomen tutkimuslaitos on tuntenut miseksi ympäristöystävällisten menetel-
2844: kasvavaa kiinnostusta tutkimustoiminnan lisää- mien tutkimiseen maa- ja metsätalouden
2845: miseksi Suomussalmen ekokunnassa harjoitetta- piirissä.
2846:
2847: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2848:
2849: Aamo von Bell Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
2850: Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen Mauno Manninen
2851: Liisa Jaakonsaari
2852: 36 1985 vp.
2853:
2854: Raha-asia-aloite n:o 36
2855:
2856:
2857:
2858:
2859: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 rakentami-
2860: sen jatkamiseen Kajaanin kaupungin kohdalla
2861:
2862:
2863: Eduskunnalle
2864:
2865: Valtioneuvosto on hyväksynyt Kainuun neu- tokohteeksi. Aloitetun tiehankkeen jatkaminen
2866: vottelukunnan ja Kostamus-urakan jälkihoitotoi- vaatii valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon
2867: menpiteiden seurantaa varten asetetun työryh- riittävän jatkorahoituksen.
2868: män esityksestä ehdotuksen Kostamus-urakan jäl-
2869: kihoitoa koskeviksi toimenpiteiksi vuosille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2870: 1984-1986. nioittavasti,
2871: Hyväksytyn toimenpideohjelman eräänä hank-
2872: keena on aloitettu valtatien n:o 5 rakentaminen
2873: Kajaanin kaupungin kohdalla. Valtion tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2874: menoarviossa on vuodelle 1985 tien rakentami- 1986 tulo- ja menoarvioon 19 000 000
2875: seen merkitty vain 5,07 milj. mk. markan määrärahan valtatien n:o 5 ra-
2876: Hankkeen kustannusarvio on 84 milj. mk. kentamisen jatkamiseen Kajaanin kau-
2877: Hanke soveltuu hyvin Kostamus-urakan jälkihoi- pungin kohdalla.
2878:
2879: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2880:
2881: Aarno von Bell Pentti Kettunen
2882: Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
2883: 1985 vp. 37
2884:
2885: Raha-asia-aloite n:o 37
2886:
2887:
2888:
2889:
2890: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-Oulun
2891: radan peruskorjauksen
2892:
2893:
2894: Eduskunnalle
2895:
2896: Raskas junaliikenne on alkanut Vartiuksen ra- Samalla tulisi huolehtia myös siitä, että koko
2897: dan ylityspaikan kautta. Tällä hetkellä 6 päivänä rataosan Oulu-Vartius liikennöinnistä huolehti-
2898: viikossa pellettejä tuova juna ajaa tämän osittain vat tasapuolisesti Ouluun ja Kontiomäelle sijoite-
2899: vain 43 kg/m omaavan heikkokuntoisen radan tut veturimiehistöt.
2900: kautta. Mikäli Suomeen tuleva pellettien tuonti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2901: kasvaa suunnitelmien mukaisesti ja mikäli Neu- nioittaen,
2902: vostoliitto aloittaa pellettien myynnin Ruotsiin ja
2903: Norjaan, lisääntyvät transitokuljetukset voimak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2904: kaasti ja rataosasta Kontiomäki-Oulu saattaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2905: muodostua liikenteen "pullonkaula". Tästä syys- 31.90.78 50 000 000 markan määrärahan
2906: tä olisi pikaisesti aloitettava Kontiomäen-Oulun Kontiomäen-Oulun rataosan peruspa-
2907: rataosan perusparannus ja kiskotuksen uusiminen rannuksen ja kiskotuksen uusimisen to-
2908: 60 kg 1m kiskoille. teuttamiseksi.
2909:
2910: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2911:
2912: Aarno von Bell Arvo Kemppainen J. Juhani Kortesalmi
2913: Kalevi Mattila Pentti Kettunen Hannu Kemppainen
2914: Liisa Jaakonsaari
2915: 38 1985 vp.
2916:
2917: Raha-asia-aloite n:o 38
2918:
2919:
2920:
2921:
2922: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun elinkeinotoimin-
2923: nan tukemiseen
2924:
2925:
2926: Eduskunnalle
2927:
2928: Kainuu on mm. Kostamuksen rakentamisen tyksiä. Myös on ryhdytty toimenpiteisiin yrittä-
2929: merkittävästä työllisyysvaikutuksesta huolimatta jyyden lisäämiseksi.
2930: ollut jatkuvasti maan vaikeimpia työttömyysalu- Itsensä työllistämisen ja pienyritystoiminnan
2931: eita. edistämiseksi Lapin läänissä toteutettavaa elinkei-
2932: Kostamuksen rakentaminen alkoi vuoden 1983 notoiminnan tukemiskokeilua tulisi laajentaa ko-
2933: syksystä nopeasti vähetä. Työvoiman kokonais- ko Kajaanin työvoimapiirin alueelle. Kokeilusta
2934: määrä on pudonnut viimeisen tilaston mukaan annettua asetusta ( 13 5/82) tulisi vastaavasti
2935: 148 työntekijään. Suurin osa on palannut Kajaa- muuttaa. Oulun lääninhallitukseen tulisi esitetyn
2936: nin työvoimapiirin alueelle. Kostamuksen raken- lisämäärärahan turvin palkata yksi henkilö hake-
2937: tamisen hiljetessä myös sen välillinen työllisyys- musten määräaikaisia käsittelytehtäviä varten.
2938: vaikutus Kainuussa vähenee. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2939: nioittaen,
2940: Kostamuksesta palaavalle työvoimalle ei ole
2941: tarjolla korvaavia työpaikkoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2942: Kajaanin työvoimapiirin alueella on viime vuo- 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
2943: sien aikana mm. työllisyyskoulutusvaroin paran- markkaa Kainuun elinkeinotoiminnan
2944: nettu yrittämisen ja itsensä työllistämisen edelly- tukemiseen.
2945:
2946: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2947:
2948: Aarno von Bell Arvo Kemppainen J. Juhani Kortesalmi
2949: Pentti Kettunen Hannu Kemppainen
2950: 1985 vp. 39
2951:
2952: Raha-asia-aloite n:o 39
2953:
2954:
2955:
2956:
2957: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritystoiminnan akti-
2958: vointikokeilun aloittamiseksi Kajaanissa
2959:
2960:
2961: Eduskunnalle
2962:
2963: Kajaanin kaupunki ei vaikeasta työllisyystilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2964: teesta huolimatta ole päässyt erityisaluekunnaksi. nioittaen,
2965: Kajaanin työpaikkakehitys on suuresti riippuvai-
2966: nen siitä, miten pienyritystoiminta kaupungin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2967: alueelle sijoittuu, menestyy ja pystyy lisäämään 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
2968: työntekijämääräänsä. markan määrärahan pienyritystoiminnan
2969: Kajaanin voidaan katsoa kuuluvan ns. taantu- aktivointtkokezlun aloittamiseksi Kajaa-
2970: vien teollisuuspaikkakuntien joukkoon. nin kaupungissa.
2971:
2972: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2973:
2974: Aarno von Bell Pentti Kettunen Arvo Kemppainen
2975: Hannu Kemppainen Liisa Jaakonsaari
2976: 40 1985 vp.
2977:
2978: Raha-asia-aloite n:o 40
2979:
2980:
2981:
2982:
2983: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta korkea- ja erityiskoulute-
2984: tun henkilökunnan palkkaamiseksi pienyrityksiin
2985:
2986:
2987: Eduskunnalle
2988:
2989: Maamme kehitysalueilla toimiville pienyrityk- markan avustus jokaisesta keskiasteen ammatti-
2990: sille muodostaa korkea- ja erityiskoulutetun hen- koulun tai korkeakoulun käyneestä työllistetystä
2991: kilökunnan saanti ja palkkaus erityisen ongel- työntekijästä varsinkin silloin, kun ko. työntekijä
2992: man. Korkeatasoinen ja varsinkin korkeaa taito- toimii tuotekehittelyn, viennin tai yrityssuunnit-
2993: tietoa omaava tuotantotoiminta ja tuotekehittely- telun piirissä.
2994: toiminta - mitä mm. kauppa- ja teollisuusmi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2995: nisteriö on viime vuosina pyrkinyt edistämään - nioittaen,
2996: on ilman tällaista henkilökuntaa vaikeata, jopa
2997: mahdotonta. Korkeakoulun käyneitä ja erityis-
2998: koulutuksen saaneita toimihenkilöitä eivät pien- ettå" Eduskunta ottaisz· valtion vuoden
2999: yritykset pysty taloudellisista syistä palkkaamaan. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3000: Näin ollen juuri nopeammin kasvavan yrityssek- 34.50. 61 10 000 000 markkaa korkea-
3001: torin kilpailu- ja vientiedellytykset kaventuvat. koulu-, opisto- tai vastaavan tasoisen tut-
3002: Työvoimaministeriön olisi luotava järjestelmä, kinnon suor#taneiden. työttömien työllis-
3003: jossa perusteitujen tarpeiden perusteella anne- tämisestä aiheutuviin menoihin valtio-
3004: taan pienyrityksille kehitysalueilla 2 000-5 000 neuvoston määräämin perustein.
3005:
3006: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
3007:
3008: Aarno von Bell Kari Rajamäki Arvo Kemppainen
3009: J. Juhani Kortesalmi Aimo Ajo Pentti Kettunen
3010: Hannu Kemppainen
3011: 1985 vp. 41
3012:
3013: Raha-asia-aloite n:o 41
3014:
3015:
3016:
3017:
3018: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun työpaikkatuki-
3019: kokeilun laajentamiseksi Kainuuseen
3020:
3021:
3022: Eduskunnalle
3023:
3024: Pysyvien työpaikkojen luomiseksi pienimuotoi- 1984 aikana vähensi entisestään työnsaantimah-
3025: sessa elinkeinotoiminnassa maaseudulla voidaan dollisuuksia omasta maakunnasta.
3026: valtion tulo- ja menoarviossa olevien määräraho- Maaseudun työpaikkatukikokeilu omalta osal-
3027: jen rajoissa myöntää tukea maaseudun työpaikka- taan kannustaa oma-aloitteisuutta ja luo uusia
3028: tukikokeiluasetuksessa säädetyin perustein. edellytyksiä työtilaisuuksien syntymiselle haja-
3029: Kainuussa kokeilukuntana on Hyrynsalmen asutusalueille.
3030: kunta. Kainuun olosuhteissa jokainen yksittäinenkin
3031: Kainuussa, Kajaanin työvoimapiirissä työttö- työtilaisuus on erittäin tärkeä. Kokeilu on alka-
3032: myysaste on maan korkein. Tällaisessa työllisyys- nut jo niissä Kainuun kunnissa, jotka on määrät-
3033: tilanteessa ei haja-asutusalueen väestölle voida ty valtioneuvoston päätöksellä ns. erityisaluekun-
3034: turvata työpaikkaa esim. kunnan keskustaajamis- niksi.
3035: sa. Vaihtoehdoiksi jäävät tällöin: Kokeilun laajentaminen koskemaan ·kaikkia
3036: - uusien työtilaisuuksien luominen haja-asu- Kainuun kuntia sekä niiden taajamia olisi erit-
3037: täin perusteltua. Samalla se palvelisi ns. Kosta-
3038: tusalueille
3039: muksen jälkihoidon tavoitteita.
3040: - siinyminen työhön Kainuun ulkopuolelle, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3041: lähinnä Etelä-Suomeen nioittaen,
3042: - siinyminen Ruotsin työmarkkinoille tai
3043: - jääminen kotiseudulle pitkäaikaistyöttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3044: mäksi. 1986 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
3045: Luonnollisesti vaihtoehdoista vain ensimmäistä markan määrärahan maaseudun työpaik-
3046: voidaan pitää hyväksyttävänä. Lisäksi rajantakai- katukikokezlun laajentamiseksi koske-
3047: sen Kostamus-työmaan loppuminen vuoden maan kaikkia Kainuun kuntia.
3048:
3049: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
3050:
3051: Aarno von Bell Arvo Kemppainen J. Juhani Konesalmi
3052: Pentti Kettunen Hannu Kemppainen Liisa Jaakonsaari
3053: 42 1985 vp.
3054:
3055: Raha-asia-aloite n:o 42
3056:
3057:
3058:
3059:
3060: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiantajärven ja Vuokin
3061: rantojen puhdistukseen Suomussalmella
3062:
3063:
3064: Eduskunnalle
3065:
3066: Suomussalmella Slja.J.tsevien Kiantajärven ja mussalmen työttömyyden kanssa kamppailevalle
3067: Vuokin rantojen puhdistus Suomussalmella on kunnalle.
3068: käynnistynyt valtion varoin. Hanke voidaan to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3069: teuttaa vain avovesiaikana, joten hankkeen lop- nioittaen,
3070: puun saattaminen kestää alustavien laskelmien
3071: mukaan neljä vuotta. Hanke on toteutettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3072: budjettivaroin, koska työllisyysvaroja ei kesäai- 1986 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
3073: kaan pystytä käyttämään. kan määrärahan Kiantajärven ja Vuokin
3074: Kokonaiskustannusarvio on noin 6 milj. mk ja rantojen puhdistustyön jatkamiseen Suo-
3075: hankkeella on merkittävä työllisyysvaikutus Suo- mussalmen kunnassa.
3076:
3077: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
3078:
3079: Aarno von Bell Pentti Kettunen Liisa Jaakonsaari
3080: J. Juhani Kortesalmi Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
3081: Mauno Manninen
3082: 1985 vp. 43
3083:
3084: Raha-asia-aloite n:o 43
3085:
3086:
3087:
3088:
3089: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaalle rakennettavan
3090: tiedekeskuksen perustamiskustannuksiin
3091:
3092:
3093: Eduskunnalle
3094:
3095: Vantaan kaupunginvaltuusto päätti 18.6.1984, elämän osalta Tiedekeskussäätiön suunnitelmien
3096: että kaupunki luovuttaa tiedekeskukselle tontin. mukaisesti.
3097: Kaupunki sitoutui osaltaan vastaamaan puolesta Vantaan kuntasuunnitelmassa on hankkeen ra-
3098: tiedekeskuksen ennakkoon esittämistä perusta- kentamiseen varattu 24,5 miljoonaa markkaa ja
3099: miskustannuksista. Kaupunki sitoutui samalla ot- inaimistoon 16 miljoonaa markkaa, yhteensä
3100: tamaan vuosien 1988-1989 talousarvioon tarvit- 40,5 miljoonaa markkaa.
3101: tavat määrärahat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3102: nioittaen,
3103: Tiedekeskuksen käyttökustannuksista Vantaan
3104: kaupunki sitoutui vastaamaan määrästä, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3105: vastaa kolmatta osaa vuotuisista käyttökustan- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3106: nuksista. Kaupunki myös edellytti, että hank- markkaa Vantaalle rakennettavan tiede-
3107: keen muu rahoitus järjestyy valtion ja elinkeino- keskuksen perustamiskustannuksiin.
3108:
3109: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
3110:
3111: Kaarina Dromberg Lea Kärhä Pirjo Rusanen
3112: Jouni J. Särkijärvi Veikko Saarto Reino Paasilinna
3113: Tauno Valo
3114: 44 1985 vp.
3115:
3116: Raha-asia-aloite n:o 44
3117:
3118:
3119:
3120:
3121: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta tanssin tiedotuskeskuk-
3122: sen perustamiseen
3123:
3124:
3125: Eduskunnalle
3126:
3127: Suomen tanssitaiteella on merkittäviä saavu- la. Tanssitaiteen sisäisen tiedottamisen tehosta-
3128: tuksia. Sen jatkuva kehittäminen ja tunnetuksi minen vaatii myös omat voimavaransa.
3129: tekeminen vaativat tiedotustoiminnan huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3130: vaa tehostamista. Tiedotustoiminta nykypäivänä nioittaen,
3131: on välttämätön keino eri taidelajien yleisön tie-
3132: toisuudessa pitämiseksi. Tanssitaiteesta tiedotta- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3133: minen jo koulujen tasolta lähtien antaa hyvät 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3134: mahdollisuudet sen kehittämiselle myös tulevai- 29.90.52 5 000 000 markkaa tanssin tie-
3135: suudessa. Suuren yleisön kiinnostus ja arvostus dotuskeskuksen perustamisen alkuunsaat-
3136: pystytään saamaan jatkuvalla tiedotustoiminnal- tamiseksi.
3137:
3138: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3139:
3140: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Lea Kärhä
3141: Pirjo Rusanen Helena Pesola Saara Mikkola
3142: 1985 vp. 45
3143:
3144: Raha-asia-aloite n:o 45
3145:
3146:
3147:
3148:
3149: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Amerikka yhdis-
3150: tysten liiton toiminnan tukemiseen
3151:
3152:
3153: Eduskunnalle
3154:
3155: Suomi-Amerikka yhdistysten liiton tounmta oman toimintansa ylläpitämiseen ja kehittämi-
3156: on ystävyystoimintaa kahden eri maan välillä. seen.
3157: Erityispiirteenä tälle ystävyystoiminnalle voidaan
3158: pitää lukuisten amerikansuomalaisten halua pitää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3159: yhteyttä kotimaahansa. Myös suomalaiset halu- nioittaen,
3160: avat olla yhteydessä Amerikassa asuviin sukulai-
3161: siinsa. Toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3162: seksi vaaditaan kuitenkin lisää taloudellisia voi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3163: mavaroja. Suomi-Amerikka yhdistysten liitolle 29.98.50 500 000 markkaa Suomi-Ame-
3164: on ensi vuoden tulo- ja menoarviossa osoitettu rikka yhdistysten liiton toimintaan erityi-
3165: ainoastaan 315 000 mk, kun muille ystävyysseu- sesti suhteiden ylläpitämiseksi amerikan-
3166: roille on osoitettu moninkertainen määräraha suomalaisiin.
3167:
3168: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3169:
3170: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Lea Kärhä
3171: Pirjo Rusanen Jouni J. Särkijärvi Helena Pesola
3172: Saara Mikkola Tauno Valo
3173: 46 1985 vp.
3174:
3175: Raha-asia-aloite n:o 46
3176:
3177:
3178:
3179:
3180: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta päihdeongelmaisten
3181: odottavien äitien terveyskasvatukseen
3182:
3183:
3184: Eduskunnalle
3185:
3186: Tiedot raskauden aikaisen alkoholin käytön kierteen katkaisuun ja raittiutta ylläpitävään hoi-
3187: haitoista ovat viimeisten kymmenen vuoden aika- toon.
3188: na lukuisissa kliinisissä ja epidemiologisissa tutki- Lääkintöhallituksen tulisi käynnistää suunnit-
3189: muksissa vähitellen täsmentyneet. Alkoholin telutyö äitiysneuvolassa annettavasta raskaudenai-
3190: käyttö raskauden aikana lisää keskenmenon ris- kaista alkoholinkäyttöä koskevasta terveyskasva-
3191: kiä, pienentää syntyvän lapsen kokoa ja runsas tustoiminnasta ja sen tulisi laatia ko. toiminnassa
3192: raskauden aikainen alkoholin käyttö lisää jyrkästi vaadittava terveyskasvatusaineisto.
3193: sikiövaurioiden riskiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3194: Lääkintöhallituksen asettaman työryhmän esi- nioittaen,
3195: tyksen mukaan äitiyshuollon puitteissa tulisi
3196: käynnistää terveyskasvatustoiminta alkoholin ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3197: heuttamien sikiöhaittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3198: tulisi kiinnittää erityistä huomiota raskaana ole- 33.73.21 1 000 000 markkaa päihdeon-
3199: vien alkoholin suurkuluttajien tunnistamiseen ja gelmaisten odottavien äitien terveyskasva-
3200: neuvontaan sekä mahdollisen alkoholinkäyttö- tukseen.
3201:
3202: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3203:
3204: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Lea Kärhä
3205: Pirjo Rusanen Jouni J. Särkijärvi Helena Pesola
3206: Saara Mikkola Tauno Valo
3207: 1985 vp. 47
3208:
3209: Raha-asia-aloite n:o 47
3210:
3211:
3212:
3213:
3214: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta nykyaikaisten keskoskeh-
3215: tojen hankkimiseksi Helsingin Lastenklinikalle
3216:
3217:
3218: Eduskunnalle
3219:
3220: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Las- Niistä 15 kpl on hankittu 15 vuotta sitten ja
3221: tenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla on niiden korjaus on mahdoton, koska varaosia ei
3222: tärkeä valtakunnallinen tehtävä mm. sydänvikais- enää ole saatavissa. Niiden sähkötekninen turval-
3223: ten vastasyntyneiden hoidossa ja vian määrittelys- lisuus on kyseenalainen ja puhtaanapito pintojen
3224: sä ennen leikkaushoitoa. Tämän teho-osaston kulumisen takia ongelmallista.
3225: suurin potilasryhmä on keskoslapset. Keskoshoito Yhden keskoskehdon tämänhetkinen hinta on
3226: on viime vuosina suuresti kehittynyt niin, että n. 50 000 mk. Lastenklinikan vastasyntyneiden
3227: jopa 3 kuukautta ennenaikaisesti syntyneistä alle teho-osaston varustamiseen riittävän nykyaikaisin
3228: 1 kg painavista lapsista pystytään pelastamaan keskoskehdoin tarvitaan näin ollen 1 000 000
3229: 3/4, ja eloonjääneistä valtaosa kehittyy normaa- mk.
3230: leiksi kansalaisiksi.
3231: Tämä tuloksellinen tehohoito on erittäin vaati- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3232: vaa paitsi henkilökunnan myös laitteiden suh- nioittaen,
3233: teen. Sairaiden vastasyntyneiden ja keskosten
3234: hoidossa on oleellisen tärkeä merkitys keskoskeh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3235: doilla, joiden teknillinen kehitys on ollut yksi 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3236: parantuneiden hoitotulosten edellytyksiä. Klini- markkaa nykyatkaisten keskoskehtojen
3237: kan ongelmana on tässä tehtävässä se, että kes- hankkimiseen Helsingin Lastenklinikan
3238: koskehdot ovat yli-ikäisiä ja niitä on vähän. vastasyntyneiden teho-osastolle.
3239:
3240: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3241:
3242: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Lea Kärhä
3243: Tauno Valo Helena Pesola Pirjo Rusanen
3244: Jouni J. Särkijärvi Saara Mikkola
3245: 48 1985 vp.
3246:
3247: Raha-asia-aloite n:o 48
3248:
3249:
3250:
3251:
3252: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravanjoen kunnostus-
3253: hankkeeseen
3254:
3255:
3256: Eduskunnalle
3257:
3258: Väestön kasvusta, vesien virkistysarvon koros- järven kautta Keravanjokeen. Toimenpiteiden
3259: tumisesta ja meriviemärihankkeen edistymisestä kokonaiskustannusarvio on 12 300 000 markkaa.
3260: johtuen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kun- Keravanjoen kunnostusta ja tulvasuojelua koske-
3261: tainliiton jäsenkunnat päättivät vuonna 1980 vien rakennustöiden toteuttamiseen sovittavan
3262: aloittaa Keravanjoen kunnostustöiden suunnitte- työnjaon puitteissa tulisi varata vähintään
3263: lun. Keravanjoen kunnostussuunnitelma valmis- 5 500 000 markkaa.
3264: tui syksyllä 1983 kuntainliiton toimesta. Suun-
3265: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3266: nitteluun osallistui myös Helsingin vesipiirin ve-
3267: nioittaen,
3268: sitoimisto.
3269: Kunnostuksen yleissuunnitelmassa ehdotetut
3270: vesistössä suoritettavat toimenpiteet sisältävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3271: muun muassa pohjapatojen, uimarantojen, vir- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 500 000
3272: kistysalueiden ja tulvaperkå.usten rakentamista ja markkaa Keravanjoen kunnostushankkee-
3273: lisävesien johtamista Päijänne-tunnelista Ridas- seen.
3274:
3275: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3276:
3277: Kaarina Dromberg Lea Kärhä Tauno Valo
3278: 1985 vp. 49
3279:
3280: Raha-asia-aloite n:o 49
3281:
3282:
3283:
3284:
3285: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou-
3286: tustoimin taan
3287:
3288:
3289: Eduskunnalle
3290:
3291: Vuoden 1983 alussa tuli voimaan laki rintama- käytännössä, olisi kuntien vastaavien määräraho-
3292: veteraanien kuntoutuksesta. Lain mukaan rinta- jen ohella valtion kuntoutustoimintaa varten
3293: maveteraanilla on mahdollisuus työ- ja toiminta- myöntämän määrärahan oltava nykyistä määrära-
3294: kykyä edistävään ja ylläpitävään kuntoutukseen. haa paremmassa suhteessa tarpeeseen.
3295: Koettua tarvetta kuntoutukseen on arvioitu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3296: olevan noin yhdellä kolmasosalla kaikista veteraa- taen,
3297: neista eli noin 100 000 veteraanilla. Tämän vuo-
3298: den valtion tulo- ja menoarvioon otettu määrära-
3299: ha rintamaveteraanien kuntoutustoimintaa var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3300: ten, 50 750 000 markkaa, ei vastaa läheskään 1986 tulo- ja menoarvioon 65 000 000
3301: tarvetta. Jotta kuntoutuslain rintamaveteraaneille markan määrärahan valtionapuna rinta-
3302: antama mahdollisuus kuntoutukseen toteutuisi maveteraanien kuntoutustoimintaan.
3303:
3304: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3305:
3306: Georg C. Ehrnrooth
3307:
3308:
3309:
3310:
3311: 4 428500120H
3312: 50 1985 vp.
3313:
3314: Raha-asia-aloite n:o 50
3315:
3316:
3317:
3318:
3319: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Lylyn Viestivarikon rakenta-
3320: miseen Juupajoella
3321:
3322:
3323: Eduskunnalle
3324:
3325: Lylyn Viestivarikon jatkorakentaminen kuuluu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3326: toimenpideohjelmaan. Varastotilan jatkorakenta- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3327: misen tarve koskee lähinnä ajanmukaistamista markan määrärahan ]uupajoen kunnan
3328: sekä samalla työllisyystilanteen helpottamista, sil- Lylyn Viestivarikon rakentamiseen.
3329: lä työttömiä on 6 % kunnan asukasluvusta.
3330: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3331:
3332: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3333:
3334: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
3335: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3336: 1985 vp. 51
3337:
3338: Raha-asia-aloite n:o 51
3339:
3340:
3341:
3342:
3343: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta MHD-tutkimuksen jatka-
3344: miseksi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa
3345:
3346:
3347: Eduskunnalle
3348:
3349: MHD-tutkimus liittyy osana niihin tutkimus- Tampereen teknillinen korkeakoulu on pitänyt
3350: ponnisteluihin, joiden avulla pyritään helpotta- velvollisuutenaan informoida Suomen viranomai-
3351: maan maailman raakaenergiavaroihin kohdistu- sia ja teollisuutta MHD-tutkimuksen avaamista
3352: via kulutuspaineita. MHD-tutkimus on siis säh- näköaloista ja yhteistyömahdollisuuksista. Tästä
3353: köenergian tuotantoprosessiin kohdistuvaa ener- syystä TTKK on järjestänyt kaksi MHD-seminaa-
3354: giansäästötutkimusta. Tämän lisäksi MHD-tutki- ria, joihin on osallistunut suomalaisten lisäksi
3355: mus auttaa niissä ponnistuksissa, joiden avulla myös asiantuntijoita Neuvostoliitosta. Yhden se-
3356: pyritään vähentämään sähköenergian tuotannon minaarin on järjestänyt IVTAN Moskovassa, jo-
3357: aiheuttamia saastevaikutuksia. hon TTKK:n välityksellä kutsuttiin osanottajiksi
3358: Tällä hetkellä TTKK:ssa on käynnissä kaksi myös Imatran Voiman, Nokian, Outokummun,
3359: MHD-alan tutkimusprojektia, joista toinen koh- Strömbergin ja Tampellan edustajia.
3360: distuu MHD-generaattorin elektrodien pintojen Kivihiilen kilpailuaseman kehittyminen on
3361: lähellä tapahtuviin sähköfysikaalisiin ilmiöihin ja MHD-tekniikan kannalta kiinnostavinta, koska se
3362: toinen virtauskanavan materiaalikysymyksiin. ratkaisee, milloin MHD-voimala nousee Suomes-
3363: Kolmas projekti päästäneen aloittamaan lähiai- sa kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi.
3364: koina, ja se kohdistetaan MHD-voimalan yhtey- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3365: dessä tarvittavaan vaihtosuuntaajaan. nioittaen,
3366: Asia on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen,
3367: sillä Neuvostoliitossa rakennetaan parhaillaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3368: 500 MW:n MHD-voimalaa, jossa sähköteho ja- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3369: kaantuu suunnilleen puoliksi MHD-generaatto- markkaa MHD-tekniikan tutkimuksen
3370: rille ja tavanomaiselle turbogeneraattorille. Tä- jatkamiseksi Tampereen teknillisessä kor-
3371: män voimalan on määrä valmistua 1980-luvulla. keakoulussa.
3372:
3373: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3374:
3375: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
3376: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3377: 52 1985 vp.
3378:
3379: Raha-asia-aloite n:o 52
3380:
3381:
3382:
3383:
3384: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun kirjaston rakentami-
3385: seksi
3386:
3387:
3388: Eduskunnalle
3389:
3390: Kurun työttömyysprosentti on vuosikymmenet kuitenkin enttam huono. Lääninhallituksenkin
3391: ollut selvästi maan keskiarvon yläpuolella. Kulu- taholta on esitetty, että kunnan tulisi kehittää
3392: van vuoden alussa työttömyysprosentti oli 9 ja kirjastopalveluja. Ensimmäisenä tehtävänä tässä
3393: elokuussa 6, 7. Kurussa työllisyyden hoitaminen olisi saada kirjasto pois nykyisistä ahtaista ja
3394: on aina ollut keskeinen tehtävä ja sen eteen on kirjastopalveluja ajatellen sivussa olevista tiloista.
3395: tehty kaikki voitava, esim. jokin vuosi sitten Lääninhallituksen taholta on kuitenkin todettu
3396: kunta työllisti kaikki työttömät nuoret kerralla. normaalin rakennusluvan saamisen uudelle kir-
3397: Ilman kunnan uhrauksia olisivat työttömyyspro- jastolle kestävän useita vuosia. Hallitus on esittä-
3398: sentit vuosien varrella olleet toisenlaiset. Kuiten- nyt eduskunnalle lainmuutosta, jonka mukaan
3399: kaan kunnan alueelle ei ole saatu mihinkään myös kirjastojen kohdalla olisi mahdollista saada
3400: hankkeeseen ylimääräistä työttömyysavustusta. jälkikäteisrahoitusta kuten peruskoulurakentami-
3401: Kunnan käsityksen mukaan tämä ei voi olla sessa. Tämän menettelyn käyttäminen helpottaisi
3402: oikein. Työttömyysrahojen jaossa olisi myös huo- huomattavasti, jos kunta saisi kirjastoa varten
3403: mioitava sellaiset kunnat, jotka toimivat aktiivi- valtionapua.
3404: sesti työllisyyden hoitamiseksi, mutta siitä huoli-
3405: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3406: matta työttömyysprosentti on jatkuvasti korkea,
3407: nioittaen,
3408: vaikka ei nousekaan valtakunnallisiin ennätyslu-
3409: kuihin.
3410: Kurun kunta on pystynyt tarjoamaan tyydyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3411: västi peruspalvelut laajalla ja harvaanasutulla alu- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3412: eellaan. Kirjastopalvelujen kohdalla tilanne on markkaa Kurun kirjaston rakentamiseksi.
3413:
3414: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3415:
3416: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
3417: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3418: 1985 vp. 53
3419:
3420: Raha-asia-aloite n:o 53
3421:
3422:
3423:
3424:
3425: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Lempäälän kunnan ja
3426: TVH:n yhteisen keskusvaraston tukikohdan rakentamiseen
3427:
3428:
3429: Eduskunnalle
3430:
3431: Lempäälän kunnan ja TVH:n kanssa on neuvo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3432: teltu yhteisen keskitetyn varastotilan rakentami- 1986 tulo- j'a menoarvioon 1 000 000
3433: sesta ja hanke kuuluu vuosien 1986-1987 toi- markan määrärahan Lempiiiilän kunnan
3434: menpideohjelmaan. Varastotilat tämän ajan tar- j'a TVH:n yhteisen keskusvaraston raken-
3435: peille ovat riittämättömät ja heikot. tamiseen.
3436: Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioit-
3437: taen,
3438:
3439: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3440:
3441: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
3442: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3443: 54 1985 vp.
3444:
3445: Raha-asia-aloite n:o 54
3446:
3447:
3448:
3449:
3450: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen tie- ja vesiraken-
3451: nuspiirille teiden kunnossapidon tehostamiseksi
3452:
3453:
3454: Eduskunnalle
3455:
3456: Pohjois-Hämeen yleisten teiden kunto kesto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3457: päällystettyjen teiden kohdalla on vuosien varrel- nioittavasti,
3458: la jäänyt hoitamatta määrärahan puutteen vuok-
3459: si. Määräraha sisältyy nyt Hämeen läänin toimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3460: pideohjelmaan vuosina 1986-1987. 1986 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
3461: Kyseisten teiden korjaukset ovat välttämättö- markan määrärahan yleisten tezden kun-
3462: miä hoitaa ja ottaen huomioon suuren työttö- nossapitoon ja kestopäällystettyjen teiden
3463: myyden tällä alueella, olisi määrärahan myöntä- kunnostukseen Hämeen tie- ja vesiraken-
3464: minen työllisyystilanteen helpottamista. nuspiirissä.
3465:
3466: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3467:
3468: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
3469: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3470: 1985 vp. 55
3471:
3472: Raha-asia-aloite n:o 55
3473:
3474:
3475:
3476:
3477: Eklu~d ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3413 paranta-
3478: miseen
3479:
3480:
3481: Eduskunnalle
3482:
3483: Maantien n:o 3413 (kantatie n:o 58-Korkea- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3484: koski) tiejärjestelyt vaativat tien oikaisua ja ke- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3485: vyen liikenteen väylän rakentamista. markan määrärahan maantien n:o 3413
3486: Tie on erittäin mutkallinen ja Kopransahan parantamiseen välillä kantatie n:o 58-
3487: kannalta tukkipuun ja sahatavaran kuljetuksen Korkeakoski.
3488: kannalta vaarallinen.
3489: Edellä olevin perustein ehdotamme,
3490:
3491: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3492:
3493: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
3494: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3495: 56 1985 vp.
3496:
3497: Raha-asia-aloite n:o 56
3498:
3499:
3500:
3501:
3502: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Muroleen kanavan-
3503: Kurun-Ruoveden maantien parantamiseen
3504:
3505:
3506: Eduskunnalle
3507:
3508: Muroleen kanavan-Kurun-Ruoveden maan- tön toimenpide vaikean työllisyystilanteen hel-
3509: tien n:o 337 parantaminen kuuluu Hämeen tie- pottamiseksi.
3510: ja vesirakennuspiirin toimenpideohjelmaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3511: vuonna 1987. Tie on luokiteltu "seudullista". nioittavasti,
3512: Mikäli tämän maantien parantaminen toteu-
3513: tuisi, merkitsisi se huomattavaa parannusta Män- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3514: tän teollisuuden Porin satamaan ym. suuntautu- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
3515: valle liikenteelle. markan miiärärahan Muroleen kanavan-
3516: Kurun-Ruoveden maantien parantami-
3517: Kyseisen maantien parantaminen on väittämä- seen.
3518:
3519: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3520:
3521: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
3522: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3523: 1985 vp. 57
3524:
3525: Raha-asia-aloite n:o 57
3526:
3527:
3528:
3529:
3530: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustajärven - Visuveden
3531: kantatien parantamiseen
3532:
3533:
3534: Eduskunnalle
3535:
3536: Mustajärven - Visuveden kantatien n:o 66 tön toimenpide vaikean työllisyystilanteen hel-
3537: parantaminen kuuluu Hämeen tie- ja vesiraken- pottamiseksi.
3538: nuspiirin toimenpideohjelmaan 1986. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3539: Tieosuus on noin 10 kilometriä pitkä. Se on
3540: erittäin mutkainen ja kapea sekä erittäin vaaralli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3541: nen. Ulosajot ovat lisääntyneet. 1986 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
3542: markan määrärahan Mustajärven- Visu-
3543: Kyseisen kantatien parantaminen on väittämä- veden kantatien parantamiseen.
3544:
3545: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3546:
3547: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
3548: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3549: 58 1985 vp.
3550:
3551: Raha-asia-aloite n:o 58
3552:
3553:
3554:
3555:
3556: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta apuvälinetekniikan tutki-
3557: musryhmän perustamiseksi VTI:n sairaalatekniikan laboratori-
3558: oon
3559:
3560:
3561: Eduskunnalle
3562:
3563: Sosiaali- ja terveysministeriön 30.6.1983 aset- Apuvälinetekniikan jaoston perustamisella tur-
3564: tama apuvälinetyöryhmä on jättänyt yksimielisen vataan alan tutkimus- ja testaustoiminnan jatku-
3565: muistionsa. Siinä on esitetty useita toimenpitei- vuus sekä luodaan perusta pitkäjännitteiselle
3566: tä, joista tärkeimmäksi on katsottu apuvälinetek- suunnittelulle ja tulokselliselle yhteistyölle.
3567: niikan tutkimus ja apuvälineiden testaus. Pidämme apuvälinetyöryhmän muistion apu-
3568: Muistion luvuissa 4, 5, 7 ja 8 on esitetty välinetekniikan tutkimuksen ja testauksen kehit-
3569: yksityiskohtaisesti apuvälinetekniikan tutkimus- tämistoimenpiteitä tärkeinä. Käsityksemme mu-
3570: ja testaustoiminnan heikko nykytila ja perusteltu kaan Tampereella on olemassa erinomaiset mah-
3571: kehittämistarpeet. dollisuudet ja edellytykset ehdotuksen toteutta-
3572: miseksi.
3573: Ryhmän keskeisiä tehtäviä ovat tutkimus- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3574: kehitystyö, laaduntarkkailu, testaus ja standardi- nioittaen,
3575: sointityöhön osallistuminen, tiedotus sekä kan-
3576: sallisten ja kansainvälisten yhteyksien ylläpito. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3577: Jo toteutettujen tutkimusprojektien ja käynnis- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 260 900
3578: tymässä olevan apuvälinetestauksen kautta on markkaa apuvälinetekniikan jaoston pe-
3579: luotu hyvät yhteydet vammaisjärjestöihin ja alan rustamiseksi VIT:n sairaalatekniikan la-
3580: pohjoismaisiin tutkimuslaitoksiin. boratorioon Tampereella.
3581:
3582: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3583:
3584: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
3585: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3586: 1985 vp. 59
3587:
3588: Raha-asia-aloite n:o 59
3589:
3590:
3591:
3592:
3593: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Keksintöjen Edis-
3594: tämissäätiölie ''Sähköä luonnonvoimilla'' -projektin toteuttami-
3595: seksi
3596:
3597:
3598: Eduskunnalle
3599:
3600: Suomen Keksintöjen Edistämissäätiö on to- Asiantuntijoina säätiötä avustavat Teknillisen
3601: teuttamassa ''Sähköä lunnonvoimilla' '-projektia korkeakoulun ja Tampereen teknillisen korkea-
3602: tuotekehittelyn ja toimivan prototyypin aikaan- koulun ao. laboratorioitten johtavat professorit.
3603: saamiseksi. Tarkoituksena on saada aikaan mm. Säätiö on suorituttanut tutkimuksen ja teettä-
3604: seuraavaa: nyt Tampereen TKK:n materiaaliopin laitoksessa
3605: - Omakotitalot, maatilataloudet ja kesäkodit lujuuslaskelmat suurille pumpuille. Niiden käyt-
3606: saavat sähköä ja lämpöä hankkimalla keksinnön töönotto mahdollistaa Euroopan suurimpienkin
3607: edellyttämät välineet. koskien voiman sähkön tuotantoon ottamisen
3608: - Koskien ja jokien hidaskin virtausvoima koskia tuhoamatta.
3609: voidaan sitoa sähköä tuottamaan. Kosket ja joet Projektin toimivuus on automaattista. Siihen
3610: jäävät luonnontilaa vastaavaan toimintaan. tarvittavien välineitten valmistus voidaan toteut-
3611: - Järvialtaita käytetään vesivarastoina siten, taa huokealla sarja- ja myöhemmin joukkotuo-
3612: että alemmasta pumpataan vettä ylempänä ole- tannolla.
3613: vaan järveen tuulen voimalla, josta vettä voidaan Yhden talouden valoon ja lämpöön tarvitta-
3614: juoksuttaa sähköksi entisten vesivoimaloinen ta- vien sijoitusten markkamäärä vastaa 8-15 vuo-
3615: valla. den sähkö- ja lämpölaskuja. Tämän jälkeen
3616: SITRA on suorittanut tutkimuksen rakenta- sähkö- ja lämpökulut ovat vain minimaaliset
3617: mattomista koskista. Sen mukaan vesivoimaa on laitteiden huoltokulut, arviolta 2-5 % aiemmis-
3618: lisättävissä 505 megawattia. Esittämämme kek- ta sähkölaskuista.
3619: sinnön avulla ja siihen liittyvin menetelmin on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3620: täysin mahdollista lisätä vesivoimalla (tuulen voi- nioittaen,
3621: ma mukaan luettuna) tuotettavansähkön määrä
3622: kahdenkertaiseksi. Vesivoima kattaa nykyään lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3623: hes 114 sähkön kokonaiskulutuksesta. Keksinnön 1986 tulo- ja menoarvioon 900 000 mark-
3624: avulla tuontipolttoaineiden käyttöä sähkön tuo- kaa Suomen Keksintöjen Edistämzssää-
3625: tantoon voidaan vähentää ja säästää valuuttame- tiölle "Sähköä luonnonvoimilla" -pro-
3626: nop. jektin toteuttamiseksi.
3627:
3628: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3629:
3630: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
3631: Heikki Riihijärvi Martti Ratu J. Juhani Kortesalmi
3632: 60 1985 vp.
3633:
3634: Raha-asia-aloite n:o 60
3635:
3636:
3637:
3638:
3639: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta ydinvoiman vaaroja kos-
3640: kevaan tiedotustoimintaan
3641:
3642:
3643: Eduskunnalle
3644:
3645: Suuret voimalat käyttävät miljoonia markkoja nan tukea myös ydinvoiman vaaroista tiedottavaa
3646: yleisen mielipiteen muokkaamiseen uuden, toimintaa.
3647: suunnitteilla olevan ydinvoimalaitoksen puolelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3648: Näistä varoista suuri osa on käytännössä veron- nioittaen,
3649: maksajien varoja, koska kysymyksessä ovat valtio-
3650: johtoiset yhtiöt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3651: Koska yhteiskunnan tehtävänä olisi keskeisissä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3652: asioissa tukea monipuolista tiedonvälitystä, jotta 32.55.27 500 000 markkaa ydinvoiman
3653: kansa voisi vapaasti ja riittävän tiedon perusteella vaaroista tiedottavaan toimintaan puolu-
3654: valita eri vaihtoehtojen välillä, tulisi yhteiskun- eettomille järjestözlle.
3655:
3656: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3657:
3658: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
3659: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3660: 1985 vp. 61
3661:
3662: Raha-asia-aloite n:o 61
3663:
3664:
3665:
3666:
3667: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suorittamiseksi
3668: alkoholiuoman ravintolatoiminnan tukemisesta
3669:
3670:
3671: Eduskunnalle
3672:
3673: Alkoholiuoman vaihtoehdon saattaminen al- nattavuuden takia. Myöhemmin tosin tassa toi-
3674: koholin kanssa kilpailukykyiseksi on yksi haittoja minnassa on ollut havaittavissa vähäistä elpymis-
3675: torjuvan alkoholipolitiikan menetelmistä. Mo- tä. Käytännössä voidaan kuitenkin maamme rait-
3676: nien maiden alkoholilainsäädäntöön sisältyy tässä tiusravintolaverkoston katsoa olevan vailla kilpai-
3677: tarkoituksessa määräyksiä, joiden mukaan alko- lukykyä verrattuna anniskeluravintoloihin, joiden
3678: holijuomien vähittäismyynti- ja anniskelupaikois- lisääntynyt osuus huvi- ja seuraelämässä sekä
3679: sa on oltava saatavilla riittävä valikoima alkoho- matkailussa on omiaan edistämään alkoholin
3680: liuomia juomia. Erityisesti anniskelussa on pyrit- käytön yleistymistä etenkin nuorilla aikuisilla ja
3681: ty saamaan alkoholittomien juomien hinnat naisilla. Voidaan myös todeta, että anniskelun
3682: edullisiksi alkoholijuomien hintoihin verrattuna. valvonnalla ei ole täysin pystytty ehkäisemään
3683: Suomen alkoholilainsäädännössä asiaa koskevat siihen kytkeytyviä kielteisiä ilmiöitä, kuten järjes-
3684: määräykset sisältyvät alkoholilain 46 §:ään ja tyshäiriöitä ja liikenteessä olemista alkoholin vai-
3685: keskioluesta annetun lain 30 §:ään. kutuksen alaisena.
3686: Myös raittiiden eli vailla alkoholitarjoilua ole- Raittiusravintolatoiminnan suomiin mahdolli-
3687: vien ravintoloiden, hotellien ja kahviloiden ta- suuksiin alkoholittomalle vaihtoehdolle tulisi
3688: loudellinen tukeminen perustamis- ja käyttökus- kiinnittää maassamme enemmän huomiota. Kun
3689: tannusten osalta on alkoholiuoman vaihtoehdon anniskeluravintolaverkostoa ei voida harventaa
3690: saatavuutta edistävä menetelmä. Norjassa ja siinä määrin, että tämä avaisi raittiusravintolatoi-
3691: Ruotsissa sitä toteutetaankin erilaisin avustus- ja minnalle automaattisesti toimintaedellytyksiä,
3692: rahastoinvestointijärjestelyin. Meillä Suomessa olisikin syytä selvittää, mitä mahdollisuuksia
3693: tällaista tukea raittiusravintolatoiminnalle sen si- maassamme olisi ryhtyä tukemaan tätä toimintaa
3694: jaan ei ole esiintynyt, koska aikaisemmin annis- taloudellisesti ja tehdä ehdotukset tarvittaviksi
3695: keluravintoloiden vähäinen määrä turvasi rait- toimiksi.
3696: tiusravintoloiden toimintamahdollisuudet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3697: Vuoden 1968 alkoholilainsäädäntöuudistus nioittaen,
3698: helpotti kuitenkin huomattavasti sekä kaikkia
3699: alkoholijuomia että keskiolutta myyvien anniske- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3700: lupaikkojen perustamista. Kun lisäksi anniskelu- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
3701: korvaukset maassamme kytkeytyvät anniskelta- kan määrärahan selvityksen suorittami-
3702: vien alkoholijuomien määrään, päädyttiin vuo- seksi mahdollisuuksista taloudellisesti tu-
3703: desta 1969 alkaen nopeasti siihen, että raittiusra- kea ja keinoista muutoin edistää alkoholi-
3704: vintolat ja -kahvilat vähenivät murto-osaan enti- tonta ravintola-, hotelli- ja kahvilatoi-
3705: sestään pääasiassa juuri heikon taloudellisen kan- mintaa.
3706:
3707: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3708:
3709: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi
3710: Martti Ratu Juhani Kortesalmi
3711: 62 1985 vp.
3712:
3713: Raha-asia-aloite n:o 62
3714:
3715:
3716:
3717:
3718: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Lempäälän vanhainkodin
3719: rakentamiseen
3720:
3721:
3722: Eduskunnalle
3723:
3724: Lempäälän kunnan tämän hetken vanhainkoti Vanhainkotisuunnitelma kuuluu Lempäälän
3725: käsittää kolme eri rakennusta. Vanhainkoti on kunnan toimenpidesuunnitelmiin 1986-1988.
3726: vanha puutalo ja tehtäväänsä erittäin puutteelli- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme,
3727: nen. Kolmannen rakennuksen siipirakennukseksi
3728: on parakkirakennusta muistuttava parakki raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3729: nettu väliratkaisuksi. Rakennus on henkilökun- 1986 tulo- ja menoarvioon 23 600 000
3730: nan asunnosta korjailtu vanhustenkodiksi. Tä- markan määrärahan Lempäälän kunnan
3731: män lisäksi talo on tulenarka. vanhaintalon rakentamista varten.
3732:
3733: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3734:
3735: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
3736: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
3737: 1985 vp. 63
3738:
3739: Raha-asia-aloite n:o 63
3740:
3741:
3742:
3743:
3744: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta leukemian tutkimustyön
3745: lisäämiseksi
3746:
3747:
3748: Eduskunnalle
3749:
3750: Leukemiaan eli verisyöpään sairastuu maassam- sen parantamiseen saatava riittävät määrärahat.
3751: me vuosittain runsaat 300 ihmistä. Sairastunei-
3752: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3753: den luuytimessä valkosolutasapaino järkkyy ja
3754: nioittaen,
3755: vähitellen normaalit verisolut häviävät sekä luu-
3756: ytimestä että verestä. Leukemiassa tapahtuu val-
3757: koisten verisolujen tai niiden esiasteiden pahan- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3758: laatuinen kasvu. 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
3759: Tämän johdosta olisi leukemian tutkimiseen ja kaa leukemian tutkimustyön lisäämiseksi.
3760:
3761: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3762:
3763: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
3764: Heikki Riihijärvi Martti Ratu J. Juhani Kortesalmi
3765: 64 1985 vp.
3766:
3767: Raha-asia-aloite n:o 64
3768:
3769:
3770:
3771:
3772: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotilojen rakentami-
3773: seen Ulvilassa
3774:
3775:
3776: Eduskunnalle
3777:
3778: Ulvila on väestömäärältään Satakunnan neljän- Valtion virastotilojen järjestäminen vottalSlm
3779: neksi suurin kunta (11 700 asukasta). Valtion toteuttaa yhdessä Ulvilan kunnan, valtion ja
3780: paikallishallinnon palvelut puuttuvat kuitenkin paikkakunnan yritysten kanssa. Poliisin toimipis-
3781: lähes poikkeuksetta Ulvilasta. Valtion paikallis- teen, Kelan sivutoimiston, Ulvilan verotoimis-
3782: hallinnon viranomaisista Ulvilassa on ainoastaan ton, Ulvilan postitoimiston ja työvoimatoimiston
3783: poliisilla toimipaikka. Sen sijaan mm. Ulvilan sivutoimiston yhteinen tilantarve on noin 2 000
3784: verotoimisto, työvoimatoimisto ja Kansaneläke- m 2 ja kustannusarvio 7,0 milj. mk.
3785: laitoksen toimisto ovat muualla.
3786: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3787: Satakunnan seutukaavan kokonaissuunnitel-
3788: man perusteella Ulvilan nykyiselle väestöpohjalle
3789: tyypillisiä hallintopalveluja olisivat mm. poliisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3790: toimipiste, Kelan sivutoimisto, verotoimisto, tie- 1986 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
3791: mestarin toimisto ja työvoimatoimiston sivutoi- markkaa valtion virastotzlojen rakentami-
3792: mtsto. sen aloittamiseksi Ulvzlassa vuonna 1986.
3793:
3794: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3795:
3796: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
3797: 1985 vp. 65
3798:
3799: Raha-asia-aloite n:o 65
3800:
3801:
3802:
3803:
3804: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sairaanhoito-oppilaitok-
3805: sen laajennustöihin
3806:
3807:
3808: Eduskunnalle
3809:
3810: Porin sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiset toi- toiminnassa sairaanhoito-oppilaitoksen kanssa li-
3811: mitilat on aikanaan suunniteltu n. 200 opiskeli- särakennuksen esisuunnitelman perustamissuun-
3812: jalle 13 ryhmässä. Nyt opiskelijoita on n. 450 ja nitelmaa varten. Suunnitelman mukaan raken-
3813: ryhmiä 23. Keskiasteen koulunuudistuksen yh- nettavaksi tulisi 3 265 m 2 :n lisärakennus. Liian
3814: teydessä opiskelijamäärä nousee 520:een ja 32 pienien ja epätarkoituksenmukaisten tilojen
3815: ryhmään (AKH:n päätös). muuttamiseksi vastaamaan oppilaitoksen tarpeita
3816: Tilanpuutteen vuoksi opetusta on annettu kel- on esitetty nykyisiin tiloihin tehtäväksi 930 m 2
3817: larikerroksessa olevassa ikkunattomassa tilassa, käsittävä peruskorjaus. Hankkeen kokonaiskus-
3818: neuvotteluhuoneessa, opetusvälinevarastossa ja tannukset ovat vuoden 1983 marraskuun hintata-
3819: auloissa. Nämä kaikki ovat sekä kooltaan että sossa n. 23 milj. markkaa.
3820: ilmastoinniltaan ja äänieristykseltään teoriaope-
3821: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3822: tukseen soveltumattomia.
3823: Oppilaitos sijaitsee omalla, valtion omistamal-
3824: la tontilla, jossa on rakennusoikeutta 15 000 m 2 • että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3825: Tästä on käyttämättä 8 500 m 2 • 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
3826: Jouduttaakseen hankkeen edistymistä teetti markkaa Porin sairaanhoito-oppzlaitoksen
3827: Porin kaupunki omalla kustannuksellaan yhteis- laajennuksen aloittamiseksi.
3828:
3829: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3830:
3831: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
3832:
3833:
3834:
3835:
3836: 5 428500120H
3837: 66 1985 vp.
3838:
3839: Raha-asia-aloite n:o 66
3840:
3841:
3842:
3843:
3844: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien raken-
3845: tamiseen Luvian keskustaan
3846:
3847:
3848: Eduskunnalle
3849:
3850: Keskustan kevyen liikenteen väylien rakenta- sen vilkkaasti liikennöity tie, jonka vaikutuspiiris-
3851: miseen TVL:n Turun piirin toimesta on laadittu sä sijaitsee kaikki kunnan palvelut ja mm. 220
3852: Luvian keskustan kevyen liikenteen suunnitelma oppilaan ala-aste, ei hankkeen toteuttamista voisi
3853: maantien linjauksen parantamisineen. Suunnitel- siirtää myöhäisemmäksi, vaan sitä pitäisi aikais-
3854: man laatimiseen ovat osallistuneet TVH ja sisä- taa, kun otetaan huomioon vielä se, että tieosalla
3855: asiainministeriö. Suunnittelutyö on ollut tavan- on vaarallinen ja selkiintymätön risteys sekä ns.
3856: omaista perusteellisempaa ja siinä on pyritty Vähä-Ruutin mutka. Kevyen liikenteen tiesuun-
3857: Luvian keskustan omaleimaisen kylänraittimil- nitelma on parhaillaan TVH:ssa vahvistettavana,
3858: jöön säilyttämiseen niin pitkälle kuin mahdollis- joten senkin puolesta toteuttamista olisi mahdol-
3859: ta. Suunnittelijoiden tarkoituksena on käyttää lista aikaistaa.
3860: Luvian keskustan kevyen liikenteen suunnitelmaa
3861: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3862: laadittaessa suunnitteluohjeita.
3863: Hanke koskee Luvian keskustan tiestöä 4, 5
3864: km:n matkalla ja on kustannusarvioitaan 3,4 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3865: milj. mk. Tie- ja vesirakennuspiirin toimenpide- 1986 tulo- ja menoarvioon 3 400 000
3866: ohjelmassa hankkeen toteuttaminen on ajoitettu markkaa Luvian keskustan kevyen lti'k.en-
3867: vuoteen 1987. Koska kysymyksessä on suhteelli- teen väylien rakentamiseen.
3868:
3869: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3870:
3871: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
3872: 1985 vp. 67
3873:
3874: Raha-asia-aloite n:o 67
3875:
3876:
3877:
3878:
3879: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Arantilan sillan rakentamiseksi
3880: Nakkilassa
3881:
3882:
3883: Eduskunnalle
3884:
3885: Arantilan silta on nakkilalaisten keräysvaroin kuntakysely vuonna 1980 sekä liikenneministeriö
3886: ostettu entinen rautatiesilta, joka on siirretty ja on myös vieraillut sanottuna vuonna tutustumas-
3887: rakennettu Kokemäenjoen ylitystä varten 1930- sa tähän pulmaan. Edelleen tie- ja vesirakennus-
3888: luvun lopussa. Liikennettä sillalla on jouduttu laitoksen pääjohtaja on ilmoittanut vuoden 1981
3889: rajoittamaan kieltämällä sillä ajoneuvojen koh- alussa TVH:n suunnitteluosaston ottaneen asiaan
3890: taaminen. Liikennöitsijät ovat lisäksi kieltäyty- kantaa kirjeessään liikenneministeriölle. Hanke
3891: neet lisäämästä linja-autovuoroja sillan kautta. on myös TVL:n Turun piirin ohjelmassa, jossa
3892: Viime vuosina sillä on sattunut onnettomuuksia sitä kuitenkin on siirretty vuonna 1987 toteutet-
3893: ja kuolemaankin johtanut onnettomuus. Sillan tavaksi. Rakennuskustannuksiksi on merkitty 4,2
3894: merkitystä korostaa myös se, että Satakunnan milj. markkaa. Nakkilan kunnanhallituksen mie-
3895: keskussairaalaan kuuluva Satalinnan sairaala si- lestä sillan rakentaminen olisi aloitettava jo vuon-
3896: jaitsee sillan pohjoispuolella ja sairaalain välinen na 1986. Tämä oli myös TVL:n edellisen toteut-
3897: liikenne kulkee sanotun sillan kautta. tamisohjelman mukainen aloittamisvuosi. Lisäksi
3898: Satakunnassa on ratkaistu pahimmat Koke- Nakkilan kunta katsoo, että sillan uudelleen
3899: mäenjoen siltapulmat lukuun ottamatta nyt kysy- rakentaminen on toteutettava siten, että se täyt-
3900: myksessä olevaa siltaa. Näillä rakennusratkaisuilla tää liikenteen nykyiset vaatimukset ja että se
3901: ei kuitenkaan voida korvata Arantilan sillan tar- toisaalta palvelee pitkälle myös tulevaisuuden
3902: vetta. Kuntien keskukset ja kysymyksessä olevat liikennetarpeita.
3903: sillat sijaitsevat noin 10 kilometrin välein ja ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3904: näin ollen jokainen välttämättömiä. nioittaen,
3905: Nakkilan kunnan toimesta on tehty lukuisia
3906: esityksiä eri viranomaisille sillan rakentamisesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3907: Mm. TVL:n Turun piirikonttorin ja kunnan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3908: välisessä neuvottelussa asia on ollut esillä jo 31.24.77 4 000 000 markkaa Arantzfan
3909: 23.10.1974. Sillan rakentamisesta on tehty edus- szflan rakentamiseksi Nakkilassa.
3910:
3911: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3912:
3913: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
3914: 68 1985 vp.
3915:
3916: Raha-asia-aloite n:o 68
3917:
3918:
3919:
3920:
3921: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Friitalan sillan leventämiseksi
3922: Ulvilassa
3923:
3924:
3925: Eduskunnalle
3926:
3927: Ulvilan kunnan Friitalan ja Vanhankylän asu- neuvoa ja vuonna 2010 13 600 moottoriajoneu-
3928: tustaajamia yhdistää Friitala 1-Ulvila -niminen voa.
3929: maantie n:o 2442. Taajamien etäisyys toisistaan Edellä mainitun selvityksen yhteydessä lasket-
3930: on noin 1 km. Kokemäenjoen yli johtava Friita- tiin ns. indeksiluku huomioon ottaen liikenne-
3931: lan silta sijaitsee tällä tieosuudella. määrät, tien poikkileikkaus, nopeusrajoitukset ja
3932: Silta on pullonkaulana Ulvilan keskustan, Frii- päällyste. Indeksiluvuksi saatiin 13,93. Kevyen
3933: talan ja Vanhankylän välisessä liikenteessä. liikenteen väylät katsotaan yleensä tarpeellisiksi,
3934: Ruuhka-aikana sillan molemmin puolin syntyy jos indeksiluku on suurempi kuin yksi. Friitalan
3935: jonoja, koska kevyt liikenne ja moottoriajoneuvot sillan leventäminen olisi siten ensisijaisen kiireel-
3936: eivät voi samanaikaisesti liikennöidä siltaosuudel- linen ja tarpeellinen hanke.
3937: la sen kapeuden vuoksi. Keväällä 1983 suoritet-
3938: Sillan leventämisestä aiheutuvat kustannukset
3939: tiin ko. sillalla liikennelaskenta Ulvilan tieverkon
3940: olisivat noin 3 milj. markkaa.
3941: runko- ja kehittämissuunnitelman laadinnan yh-
3942: teydessä. Liikennelaskennan tulokset olivat seu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3943: raavat: Moottoriajoneuvojen keskimääräinen vuo-
3944: rokausiliikennemäärä oli 4 458 ja kevyen liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3945: teen vastaava luku oli 2 322. 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
3946: Suunnittelukeskuksen laatiman ennusteen mu- markan määrärahan Friitalan sillan leven-
3947: kaan moottoriajon-euvoliikenne tulee kehitty- tämiseen ltikenneturvallisuuden ja -olo-
3948: mään sillalla siten, että vuonna 1990 keskimää- jen parantamiseksi.
3949: räinen vuorokausiliikenne on 9 400 moottoriajo-
3950:
3951: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3952:
3953: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
3954: 1985 vp. 69
3955:
3956: Raha-asia-aloite n:o 69
3957:
3958:
3959:
3960:
3961: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian laivaväylän raken-
3962: tamiseen
3963:
3964:
3965: Eduskunnalle
3966:
3967: Merikarvian kauppasatamaan johtaa 3,4 met- Merikarvian satamaan johtaa vuonna 1980 val-
3968: rin laivaväylä. Sataman käyttöä rajoittavat väylän mistunut tie. Satama-alue on asfaltoitu vuonna
3969: mataluus, kapeus, mutkaisuus ja heikot merkin- 1982. Satama-allas ei kaipaa väylähankkeen yh-
3970: nät. teydessä mainittavia kunnostustöitä. Laituri on
3971: Sataman liikenne käsittää pääasiassa sahatava- rakennettu 1960-luvulla ja on kunnostusten jäl-
3972: ran vientiä sataman yhteydessä sijaitsevalta Kouhi keen hyvässä kunnossa.
3973: Oy:n sahalta. Sahatavaran viejien yhteislaivaukset Väylähankkeen toteuttaminen merenkulkuhal-
3974: tulisivat väylän parantamisen myötä lisääntymään lituksen meriväyläohjelman mukaisesti vuonna
3975: ja lisäisivät näin merkittävästi sataman liikenne- 1986-87 on paikkakunnan ja lähiseutujen saha-
3976: määriä. Myös Merikarvian soilta nostettava kasvu- tavarateollisuuden kannalta kiireellinen hanke.
3977: turve tullee muodostamaan tärkeän vientitavara- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3978: ryhmän.
3979: Väylän yleissuunnitelman tarkistus valmistui että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3980: vuoden 1984 loppuun mennessä. Noin 4,5 met- 1986 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
3981: rin kulkusyvyiseksi rakennettavan väylän kustan- markkaa Merikarvian laivaväylän rakenta-
3982: nusarvio on noin 4 milj. markkaa. mtseen.
3983:
3984: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3985:
3986: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
3987: 70 1985 vp.
3988:
3989: Raha-asia-aloite n:o 70
3990:
3991:
3992:
3993:
3994: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan teollisuuspiirin
3995: perustamiseksi
3996:
3997:
3998: Eduskunnalle
3999:
4000: Satakunta kuuluu Turun ja Porin läänin teolli- suuruusluokaltaan hyvinkin vertailukelpoinen
4001: suuspiiriin muodostaen Porissa sijaitsevan alatoi- Turun piiritoimiston kanssa. Huomattava määrä
4002: miston toimialueen. Porin alatoimiston kontakteista kertyy Pohjois-
4003: Satakunta on yhtenäinen, voimakkaasti teolli- Satakunnasta alueen pienyritysvaltaisuuden ta-
4004: nen maakunta, eikä nykyinen Porin alatoimisto kia.
4005: pysty resurssien puuttuessa riittävästi tarjoamaan
4006: siltä kaivattuja palveluksia. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman
4007: Porin toimistossa on vuodesta 1979 lähtien teollisuuspiirityöryhmän muistiossa todetaan, et-
4008: työskennellyt neljä vakituista henkilöä ja Turun tä uuden teollisuuspiirin perustaminen on mah-
4009: toimistossa viisi henkilöä. Toimintoja näissä kah- dollista jakamalla lääni kahteen alueeseen. Sata-
4010: dessa saman läänin toimistossa osoittavat seuraa- kunnan teollisuuspiirin perustamisen yhteydessä
4011: vat luvut: olisi mahdollista delegoida toimintoja, esim.
4012: neuvontapalveluja, myös Pohjois-Satakuntaan,
4013: Porin Turun jossa erityisesti pienteollisuus niitä kipeästi tarvit-
4014: toimisto toimisto see.
4015: Yhteyksiä yrittäjiin 9 20) 4 425
4016: Muita yhteyksiä 1 187 2 570 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4017: Rahoitushakemuksia 299 307
4018: Yrityskoulutustilaisuuksia 12 9
4019: Koulutustilaisuusosanottajia 167 131 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4020: 1986 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
4021: Kuten edellä olevista luvuista voidaan nähdä, markkaa Satakunnan teollisuuspiirin pe-
4022: on Porin alatoimiston tapahtumien lukumäärä rustamiskustannuksia varten.
4023:
4024: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4025:
4026: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
4027: 1985 vp. 71
4028:
4029: Raha-asia-aloite n:o 71
4030:
4031:
4032:
4033:
4034: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdistysten Keskusjärjes-
4035: tö ry:n toiminnan tukemiseen
4036:
4037:
4038: Eduskunnalle
4039:
4040: Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö ry. on alueel- Kansainvälisessä kilpailussa panostetaan tällä
4041: listen keksijäyhdistysten valtakunnallinen keskus- hetkellä keksintöjen syntymisen ja hyödyntämi-
4042: järjestö. Keksijäyhdistysten Keskusjärjestön teh- sen välisen viiveen minimoimiseen.
4043: tävänä on tukea suomalaisia keksijöitä, tutkijoita
4044: ja tuotekehittäjiä sekä edistää ja kehittää kek- Keksijäyhdistysten Keskusjärjestön tehtävänä
4045: sintö- ja tutkimustoimintaa Suomessa sekä vasta- on tukea suomalaisia keksijöitä ja edistää suoma-
4046: ta alan kansainvälisistä suhteista. laisten keksintöjen saamista tuotantoon hyödyttä-
4047: Keksijäyhdistysten Keskusjärjestön toiminta mään Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
4048: kattaa sekä ns. riippumattomat keksijät että työ- Edellä esitetyn perusteella ja Keksijäyhdistys-
4049: suhdekeksijät. ten Keskusjärjestön toiminnan jatkuvuuden var-
4050: Merkittävimmät suomalaiset yritykset (Nokia, mistamiseksi ehdotamme kunnioittavasti,
4051: Partek, IBM, Kemira, Fiskars, Hackman jne.)
4052: ovat lähteneet tukemaan suomalaisten keksijöi-
4053: den ja yritysten yhteistyötä liittymällä Keksijäyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4054: distysten Keskusjärjestö ry:n kannattajajäseniksi. 1986 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
4055: Teollisesti hyödynnettävät keksinnöt ovat yli- markkaa käytettäväksz· Kekszjäyhdistysten
4056: voimaisesti tuottavin ja välttämätön osa suoma- Keskusjärjestö ry:n toiminnan tukemi-
4057: laista kansantaloutta. seen.
4058:
4059: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4060:
4061: Mikko Elo Kalevi Mattila Helena Pesola
4062: Mikko Jokela Olavi Martikainen Pertti Hietala
4063: 72 1985 vp.
4064:
4065: Raha-asia-aloite n:o 72
4066:
4067:
4068:
4069:
4070: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan keskussairaalan
4071: teknisen keskuksen rakennustöiden aloittamiseksi
4072:
4073:
4074: Eduskunnalle
4075:
4076: Satakunnan keskussairaalan tekninen keskus Rakennus sijoitetaan Satakunnan keskussairaa-
4077: joudutaan rakentamaan siitä syystä, että nykyi- lan omalle tontille, jossa on edelleen käyttämä-
4078: nen vuonna 1937 valmistunut ns. C-siipi, jossa töntä rakennusoikeutta. Rakennuksen paikka on
4079: tekninen keskus nyt sijaitsee, joudutaan purka- ensiapupoliklinikka- ja toimenpiderakennuksen
4080: maan sairaalan seuraavan laajennuksen tieltä. pohjoispuolella.
4081: Tekniseen keskukseen sijoitetaan tällä hetkellä
4082: sairaalan eri tiloissa sijaitsevat teknisen ja kiinteis- Satakunnan keskussairaalan kuntainliiton liit-
4083: töhuollon työtilat, höyrynkehitystilat, jätteiden tohallitus on 20.3.1984 lähettänyt teknisen kes-
4084: käsittelytilat, sosiaalitilat em. henkilökuntaryh- kuksen perustamissuunnitelma-asiakirjat sosiaali-
4085: mille sekä muun huollon henkilöstölle sekä kaik- ja terveysministeriölle, jossa ne ovat parhaillaan
4086: kien em. toimintojen edellyttämät varasto- ja käsiteltävinä. Valtakunnallisessa suunnitelmassa
4087: toimistotilat. Lisäksi tekniseen keskukseen sisäl- terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1984-
4088: tyy erillinen autosuojarakennus, jossa on sekä 1988 hanke on sijoitettu vuodelle 1986. Myös
4089: lämmintä että lämmittämätöntä tilaa. alueellisessa suunnitelmassa sekä kuntainliitto-
4090: Suunnitelmat teknisestä keskuksesta on laati- suunnitelmassa hanke on sijoitettu samalle vuo-
4091: nut arkkitehtitoimisto Veijo Martikainen. Suun- " delle. Rakennustyöt on suunniteltu aloitettavaksi
4092: nitelmien mukaan teknisen kerroksen bruttoker- tammikuussa 1986 valmistumisajan ollessa loka-
4093: rosala on 2 670 m 2 , joka sisältää yhdyskäytävän kuussa 1987. Valtionosuus jakaantuu mainituille
4094: ensiapupoliklinikka- ja toimenpiderakennukseen. vuosille siten, että se on vuonna 1986 2,5 milj.
4095: Lisäksi bruttokerrosalaan sisältyy erillinen auto- markkaa ja vuonna 1987 3,8 milj. markkaa.
4096: suojarakennus. Teknisen keskuksen kuutiotila- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4097: vuus on 9 200 m 3 kaikki em. tilat mukaan
4098: luettuna.
4099: Rakentamiskustannukset ovat 12,9 milj. mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4100: kaa rakennuskustannusindeksin ollessa 14 5 1986 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
4101: (1980 = 100), josta valtionosuus on 6,3 milj. markkaa Satakunnan keskussairaalan tek-
4102: markkaa. Kustannusarvio käsittää myös tarvitta- msen keskuksen rakennustöiden aloitta-
4103: vat laitteet, kiintokalusteet ja irtaimiston. mista varten.
4104:
4105: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4106:
4107: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
4108: 1985 vp. 73
4109:
4110: Raha-asia-aloite n:o 73
4111:
4112:
4113:
4114:
4115: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallisille vapautusliik-
4116: keille annettavaan tukeen
4117:
4118:
4119: Eduskunnalle
4120:
4121: Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioksi on kansal- muista maista niin järjestöiltä, kirkollisilta liik-
4122: listen vapautusliikkeiden avustamiseen varattu keiltä kuin myös eräiltä eurooppalaisilta hallituk-
4123: 3,5 milj. markkaa. Muiden pohjoismaiden vas- silta.
4124: taavaan apuun verrattuna Suomen tuki eteläisen Voidakseen saavuttaa muiden pohjoismaiden
4125: Mrikan vapautusliikeille, Namibian SWAPOlle tason tulisi Suomen hallituksen kehitysyhteis-
4126: ja Etelä-Afrikan ANC:lle, on valitettavan pieni. työavun kokonaismäärän ja sen sisällön ohella
4127: Kuitenkin rotusortojärjestelmää vastaan vapau- kiinnittää erityistä huomiota vapautusjärjestöille
4128: tustaistelua käyvät kansat tarvitsevat tukea juuri osoitettavan tuen vähintään vastaavaan kasvuun,
4129: nyt. Lisäksi Lounais-Mrikan vapautusliike SWA- sillä sorrettujen kansojen ja väestöryhmien tuke-
4130: PO tarvitsisi erityistä tukea Namibian itsenäisty- minen on perinteisesti muodostanut tärkeän osan
4131: misen lähestyessä voidakseen saada parhaat mah- humanitaarisesta avusta.
4132: dolliset valmiudet ottaa vastuu uuden itsenäisty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4133: vän maan hallintokoneistosta. nioittaen,
4134: Suomen valtio ei ole toistaiseksi antanut apua
4135: El Salvadorissa FDR-FMNL:n kontrolloimaila alu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4136: eella työtä tekevälle sosiaali- ja talousjärjestölle 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
4137: CIAS:lle (Centro de Investigacion y Accion So- 24.30.69 alamomentille 2 12 000 000
4138: cial). Sen sijaan useilla suomalaisilla järjestöillä markkaa kansallisille vapautusliikketlle
4139: on jo myönteiset kokemukset yhteistyöstä annettavaan tukeen sekä sisiillyttäisi tuen
4140: CIAS:n kanssa. Tämä järjestö saa apua myös saajiin myös Salvadorin CIAS-järjestön.
4141:
4142: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4143:
4144: Tarja Halonen Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen
4145: Saara-Maria Paakkinen Arja Alho Risto Ahonen
4146: Marjatta Stenius-Kaukonen
4147: 74 1985 vp.
4148:
4149: Raha-asia-aloite n:o 74
4150:
4151:
4152:
4153:
4154: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asetuotannon korvaami-
4155: seen muulla tuotannolla
4156:
4157:
4158: Eduskunnalle
4159:
4160: Asevarustelun välttämättömyyttä perustellaan siä kokemuksia sikäli, että toisen maailmansodan
4161: usein talouden ja työllisyyden turvaamisella. Kui- jälkeen muutettiin Suomessa aseteollisuutta sivii-
4162: tenkin monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on lituotannoksi, minkä seurauksena erityisesti me-
4163: osoitettu, että asevarustelun jatkaminen ei takaa talliteollisuus laajeni voimakkaasti.
4164: työllisyyttä, vaan pikemminkin lisää työttömyyt- On vielä todettava se, että Suomessa on ase-
4165: tä. Tähän on pääsyynä nykyaikaisen asetuotan- teollisuuden merkitys talouteen ja työllisyyteen
4166: non teknologia- ja pääomavaltaisuus, joka on nähden suhteellisen vähäinen. Puolustusministe-
4167: aiheuttanut sen, että aseteollisuus työllistää tällä riön laskelmien mukaan puolustuslaitoksen välit-
4168: hetkellä vähemmän ihmisiä kuin muu teollinen tömät hankinnat työllistävät Suomen teolli-
4169: toiminta. Asevarustelun keskeinen ongelma on suudessa noin 1 750 henkilöä. Jos mukaan lue-
4170: se, että varustelu ei taloudellisessa mielessä tuota taan kaikki kotimaiseen teollisuuteen vaikuttavat
4171: mitään, vaan syö resursseja siviilituotannolta. hankinnat, on työllisyysvaikutus 2 500 henkilöä.
4172: Asevarustelun aiheuttamien taloudellisten ja
4173: Asetuotannon korvaaminen muulla tuotannol-
4174: yhteiskunnallisten haittojen herättämänä on vii-
4175: la olisi näin ollen mahdollista. Sen vuoksi valtion
4176: me aikoina voimistunut keskustelu yhteiskunnan
4177: tulo- ja menoarvioon olisi otettava määräraha
4178: voimavarojen siirtämisestä sotilaallisesta siviili-
4179: muutostoimenpiteiden käynnistämiseksi. Määrä-
4180: käyttöön. Aseteollisuuden muuntaminen siviili-
4181: rahan turvin voitaisiin korvata mm. tuotekehitys-
4182: tuotannoksi ei ole aivan yksinkertainen toimenpi-
4183: toiminnasta, markkinoinnista ja henkilökunnan
4184: de, vaan siihen liittyy monia ongelmia. Lyhyellä
4185: uudelleenkoulutuksesta tuotantolaitoksille ensi
4186: tähtäyksellä tuotantolaitosten muuntaminen si-
4187: vaiheessa aiheutuvia kustannuksia.
4188: viilikäyttöön ja työntekijöiden uudelleenkoulut-
4189: taminen saattaa aiheuttaa taloudellisia ongelmia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4190: ja jopa työttömyyttä. Toisaalta muutostyön pit- nioittaen,
4191: kän tähtäyksen talousvaikutukset eivät lisää on-
4192: gelmia, vaan elvyttävät taloutta ja kohentavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4193: työllisyyttä. 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
4194: Näin ollen myös Suomessa olisi ajankohtaista markkaa käytettäväksi avustuksinaja kor-
4195: ryhtyä toimenpiteisiin asetuotannon korvaami- vauksina asetuotannon korvaamiseksi
4196: seksi muulla tuotannolla. Meillähän on myöntei- muulla tuotannolla.
4197:
4198: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4199:
4200: Tarja Halonen Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist
4201: Tuula Paavilainen Kalle Könkkölä Arja Alho
4202: 1985 vp. 75
4203:
4204: Raha-asia-aloite n:o 75
4205:
4206:
4207:
4208:
4209: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta teattereiden lastenohjel-
4210: mistotoiminnan tukemiseen
4211:
4212:
4213: Eduskunnalle
4214:
4215: Suomen Kansallisteatterin ja Kansallisooppe- myytyjä. On selvästi tarvetta lastenteatteritoimin-
4216: ran ohjelmiston suunnittelussa on jossain määrin nan laajentamiseen ja erityisen lastenteatterin
4217: pyritty ottamaan huomioon myös lapsiyleisön perustamiseen esimerkiksi Helsingin Kaupungin-
4218: tarpeet. Helsingissä on mm. Helsingin Kaupun- teatterin yhteyteen tai muutoin siten, että se
4219: ginteatteri pitänyt lisäksi jatkuvasti ohjelmistos- voisi palvella sekä pääkaupunkialueen lastenteat-
4220: saan vähintään yhtä lapsille tarkoitettua näytel- terina että toimia myös muille lastenteatteria
4221: mää. Tämän lisäksi ovat muut eri paikkakunnilla harjoittaville teattereille ja teatteriryhmille esiin-
4222: sijaitsevat laitosteatterit pyrkineet ottamaan huo- tymis- ja harjoittelupaikkana. Hankkeen suunnit-
4223: mioon lasten kasvattamisen teatterin ystäviksi. telussa ja toteuttamisessa tulisi ottaa huomioon
4224: Ilahduttavassa määrin ovat myös eri teatteriryh- myös valtakunnallisen toiminnan koordinointi ja
4225: mät sisällyttäneet ohjelmistoonsa lapsille ja nuo- tukipalvelujen tuottaminen.
4226: rille tarkoitettuja esityksiä, ovatpa eräät näistä
4227: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4228: ryhmistä jopa lähes yksinomaan keskittyneet las-
4229: nioittaen,
4230: tenohjelmien tuottamiseen. Yhtenä puutteena
4231: toimitilojen ja varojen puutteen lisäksi on ollut
4232: lapsille ja nuorille kirjoitettujen ja sävellettyjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4233: ohjelmien vähäisyys verrattuna siihen, mitä tuo- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
4234: tetaan aikuisyleisölle. markkaa teattereiden ja teatteriryhmien
4235: Ainakin pääkaupunkiseudulla on kuitenkin sekä oopperan lastenohjelmiston tukemi-
4236: havaittavissa, että eri teattereiden lastennäytän- seen sekä erityisen päå"kaupunkiin szjoi-
4237: nöt saattavat olla kuukausia etukäteen loppuun- tettavan lastenteatterin suunnitteluun.
4238:
4239: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4240:
4241: Tarja Halonen Kaarina Dromberg Arja Alho
4242: Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen Pertti Hietala
4243: Vieno Eklund Marjatta Stenius-Kaukonen
4244: 76 1985 vp.
4245:
4246: Raha-asia-aloite n:o 76
4247:
4248:
4249:
4250:
4251: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta chileläisten pakolaisten
4252: kulttuurin tukemiseen
4253:
4254:
4255: Eduskunnalle
4256:
4257: Suomen vastaanottaessa aikoinaan maahamme den heikentymisestä. Tämän vuoksi pakolaiset
4258: chileläisiä pakolaisia oli osa heistä lapsia. Moniin itse ovat toivoneet mahdollisuutta erityisen, vaik-
4259: pakolaisperheisiin on maassamme oleskelun aika- kapa lyhyenkin kesäkurssin järjestämiseen äidin-
4260: na syntynyt lisää lapsia. Näillä ei ole ollut kielensä ja alkuperäiskulttuurinsa ylläpitämiseksi.
4261: luonnollisesti maastamme käsin kovinkaan suuria Pakolaisten itsensä joukossa on useita ammatti-
4262: mahdollisuuksia ylläpitää eläviä suhteita kaukai- taitoisia pedagogeja ym. asiantuntijoita, joita
4263: sen kotimaansa kulttuuriin. Eräät chileläisistä voitaisiin käyttää kurssiohjelman läpiviemiseen.
4264: pakolaisista ovat avioituneet suomalaisten kanssa, Opetusministeriön taholta on oltu myönteisiä
4265: jolloin myös kotipiirin kulttuuri ja jopa käytettä- asian kehittelyn suhteen.
4266: vä kieli on suomalaistunut. Kaikkien lasten ja
4267: nuorten kohdalla on joka tapauksessa suomalai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4268: nen ystäväpiiri, koulu- ja kulttuurielämä ym. nioittaen,
4269: ympäristötekijät vaikuttaneet siihen, ettei näiden
4270: henkilöiden alkuperäinen chileläinen kulttuuri-
4271: perintö pysty kilpailemaan tasaveroisesti suoma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4272: laisen kulttuurin kanssa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4273: Chileläiset vanhemmat ja erityisesti chileläiset 29.99.50 BO 000 markkaa chtleläisten
4274: äidit ovat olleet huolissaan näiden kulttuurisitei- pakolaisten kulttuurin tukemiseen.
4275:
4276: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4277:
4278: Tarja Halonen Arja Alho Tuula Paavilainen
4279: Kerttu Törnqvist Saara-Maria Paakkinen Marjatta Stenius-Kaukonen
4280: 1985 vp. 77
4281:
4282: Raha-asia-aloite n:o 77
4283:
4284:
4285:
4286:
4287: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinsuojelutyön tukemi-
4288: seen
4289:
4290:
4291:
4292: Eduskunnalle
4293:
4294: Ottaen huomioon maamme eläinsuojelulain taa kaikki alan järjestöt hakemaan ko. avustusta
4295: heikkoudet ja osittain siitä johtuvan eläinten esim. maa- ja metsätalousministeriöltä.
4296: turvauoman aseman on hallituksen esityksessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4297: vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesitykseksi eläin- nioittaen,
4298: suojeluun varattu määräraha momentille
4299: 30.80.50 aivan liian pieni. Koska alan harrastus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4300: on voimakkaassa nousussa ja eläinsuojelutyön 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4301: tarve ilmeinen, tulisi määrärahaa lisätä ja oikeut- 30.80.50 280 000 markkaa eläinsuojelu-
4302: työn tukemiseen
4303:
4304: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4305:
4306: Tarja Halonen Kerttu Törnqvist Arja Alho
4307: Tuula Paavilainen Pertti Hietala Kalle Könkkölä
4308: Kaarina Dromberg
4309: 78 1985 vp.
4310:
4311: Raha-asia-aloite n:o 78
4312:
4313:
4314:
4315:
4316: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen äitiyspäivära-
4317: han maksamiseen lapsen syntymää edeltävältä ajalta
4318:
4319:
4320: Eduskunnalle
4321:
4322: Vanhempainlomajärjestelmää on kuluneen kyistä paremmin keskenään tasa-arvoiseen ase-
4323: vuoden aikana varsin nopeasti kehitetty. Sekä maan ylimääräisen vapautuksen saamisessa.
4324: lääkintöhallituksen että työmarkkinajärjestöjen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4325: taholta on kiinnitetty kuitenkin valtiovallan huo- nioittaen,
4326: miota siihen, että äitiyssuojelun kannalta olisi
4327: kiireellisesti lisättävä ennen synnytystä olevaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4328: lakisääteistä loma-aikaa. Tällä voitaisiin ehkäistä 1986 tulo- ja menoarvioon 90 000 000
4329: monia raskaus- ja synnytyskomplikaatioita sekä markkaa ylimääräisen äitiyspäivärahan
4330: asettaa eri ammateissa työskentelevät naiset ny- maksamiseksi nykyistä pidemmältä ajalta
4331: ennen lapsen syntymää·.
4332:
4333: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4334:
4335: Tarja Halonen Kaarina Dromberg Vieno Eklund
4336: Marjatta Stenius-Kaukonen Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen
4337: Pertti Hietala Risto Ahonen Arja Alho
4338: 1985 vp. 79
4339:
4340: Raha-asia-aloite n:o 79
4341:
4342:
4343:
4344:
4345: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläintarhanlahden ja Töö-
4346: lönlahden veden ja rantojen puhdistamiseen
4347:
4348:
4349: Eduskunnalle
4350:
4351: Helsingin asema maan pääkaupunkina asettaa distus- ja uudelleenkäyttösuunnitelman kohteek-
4352: lisävaatimuksia sen puisto- ja virkistysalueiden si, tulisi valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
4353: hoidolle. Vuosikymmenien kuluessa tapahtunut ottaa erityinen määräraha ympäristönsuojeluta-
4354: Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesien saastu- voitteiden toteuttamiseksi myös pääkaupunkialu-
4355: minen ja niiden rantojen likaantuminen on hai- een sydämessä.
4356: tallista sekä pääkaupunkiseudun asukkaille että
4357: myös Helsingissä vuosittain vierailevien lukuisien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4358: kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kan- nioittaen,
4359: nalta. Koska kyseisten alueiden puhdistaminen
4360: riittävästi uimis- ja muuhun ulkoilukäyttöön on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4361: Helsingin kaupungille varsin kallis kohde, on 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4362: pelättävissä, että hanketta lykätään liian kauan. markkaa suunnittelun aloittamiseksi Hel-
4363: Tällöin on vaarana, että koko alue tullaan menet- singin kaupungissa sijaitsevien Eläintar-
4364: tämään ulkoilu- ja virkistysmielessä. hanlahden ja Töölönlahden veden ja ran-
4365: Jotta Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesi tojen puhdistamiseksi uinti- ja virkistys-
4366: ja alueen rannat voitaisiin tehokkaasti saada puh- käyttöön kelpaaviksi.
4367:
4368: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4369:
4370: Tarja Halonen Saara-Maria Paakkinen Arja Alho
4371: Kalle Könkkölä Kaarina Dromberg Pertti Salolainen
4372: 80 1985 vp.
4373:
4374: Raha-asia-aloite n:o 80
4375:
4376:
4377:
4378:
4379: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta poikkitaiteelliseen lasten
4380: taidekasvatuskokeiluun
4381:
4382:
4383: Eduskunnalle
4384:
4385: Janakkalan, Hämeenlinnan, Rengon ja Riihi- ovat kustantaneet tmmmnan itse lukuun otta-
4386: mäen kunnissa on meneillään ylikunnallinen matta Hämeen läänin taidetoimikunnan 3 000
4387: poikkitaiteellinen /·lasten taidekasvatuskokeilu. markan avustusta.
4388: Kokeilussa on mukana lähes 100 alle kouluikäistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4389: lasta. 3-4-vuotiaiden ryhmillä on luovaa ilmai- nioittaen,
4390: sua ja elokuvia, 5-6-vuotiailla elokuvan lisäksi
4391: kuvataide, tanssi ja teatteri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4392: Toiminta on alkanut lokakuussa 1984. Kokeilu 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4393: on lähtenyt melko mukavasti käyntiin. Sekä 29.91.51 60 000 markkaa poikkitaiteelli-
4394: lapset että ohjaajat ovat olleet innokkaita. Kokei- sen lasten taidekasvatuskokeilun tukemi-
4395: lu tapahtuu Janakkalan kunnan tiloissa. Kunnat seen.
4396:
4397: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4398:
4399: Esko Helle Martti Lähdesmäki
4400: 1985 vp. 81
4401:
4402: Raha-asia-aloite n:o 81
4403:
4404:
4405:
4406:
4407: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Härkätien historian tutkimi-
4408: seksi
4409:
4410:
4411: Eduskunnalle
4412:
4413: Hämeen Härkätie on muodostunut käsitteeksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4414: Eikä ihme, onhan se ollut vuosisatoja, ehkä nioittaen,
4415: kauemminkin eräs suomalaisten elämänlangoista.
4416: Härkätietä pitkin on kulkenut niin suola kuin
4417: sanakin.
4418: Sen merkitys on siis suomalaisen yhteiskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4419: muotoutumisessa ja tapojen kulkeutumisessa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4420: kiistaton. Kuitenkin on niin, että kyseistä tietä ja 29.10.21 200 000 markkaa Härkätien
4421: sen merkitystä ei ole tutkittu systemaattisesti. historian tutkimiseksi.
4422: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4423:
4424: Esko Helle Martti Lähdesmäki Sirkka-Liisa Anttila
4425:
4426:
4427:
4428:
4429: 6 428500120H
4430: 82 1985 vp.
4431:
4432: Raha-asia-aloite n:o 82
4433:
4434:
4435:
4436:
4437: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Lovon-Viitailan tien perus-
4438: korjaukseen
4439:
4440:
4441: Eduskunnalle
4442:
4443: Maantie n:o 317 yhdistää Lammia ja Asikka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4444: laa. Väli Lovo-Viitaila on kuulunut vuosikausia nioittaen,
4445: tiepiirin rakentamisoh jelmiin.
4446: Kyseinen tie on mutkainen ja mäkinen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4447: kärsii paikoin routavaurioista. Tie on heikohko- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4448: kuntoinen soratie. Sitä käytetään suuressa määrin 31.24. 77 3 700 000 markkaa Lavan- Vii-
4449: työmatka- ja muuhunkin liikeenteeseen. tailan tiehankkeen toteuttamiseksi.
4450: Hanketta on siirretty eteenpäin ajatelluista
4451: toteutusajankohdista.
4452:
4453: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4454:
4455: Esko Helle Martti Lähdesmäki
4456: 1985 vp. 83
4457:
4458: Raha-asia-aloite n:o 83
4459:
4460:
4461:
4462:
4463: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Minkiön-Kauppilan tien
4464: peruskorjaukseen
4465:
4466:
4467: Eduskunnalle
4468:
4469: Maantie n:o 2813 yhdistää Jokioisten ja Kyse ei ole kovinkaan suurista summista Ja
4470: Humppilan keskustat. näillä voitaisiin parantaa ihmisten liikkumista
4471: Osa tiestä - Minkiö-Kauppila - on odotel- päivittäin Jokioisten ja Humppilan välillä ja sa-
4472: lut vuosikausia peruskorjausta. Hanke on ollut malla vähentää 2-tien liikennettä kyseiseltä osal-
4473: vuosikausia tiepiirin ohjelmissa, mutta on siirty- ta.
4474: nyt toistuvasti eteenpäin aiemmin ajatelluista
4475: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4476: ajankohdista.
4477: nioittaen,
4478: Tie on huonokuntoinen soratie, joka kärsii
4479: kelirikoista ja kapeudesta. Työmatkaliikenne ja
4480: muu liikenne käyttävät tästä huolimatta tietä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4481: melkoisesti. Liikenneluvut ovat suuria tien kun- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4482: non huomioon ottaen. On huomattava, että tien 31.24. 77 3 500 000 markkaa Minkiön-
4483: käyttö vähentää ilman muuta melko rasitetuo Kauppilan (Jokioinen-Humppzla) tie-
4484: Helsingin-Porin tien käyttöä. hankkeen toteuttamiseksi.
4485:
4486: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4487:
4488: Esko Helle Martti Lähdesmäki Sirkka-Liisa Anttila
4489: 84 1985 vp.
4490:
4491: Raha-asia-aloite n:o 84
4492:
4493:
4494:
4495:
4496: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervakosken Teollisuusalue
4497: Oy:n osakepääoman korottamiseen
4498:
4499:
4500: Eduskunnalle
4501:
4502: Suomen Pankki omistaa Tervakoski Oy:n Tervakoski-projektin kuluessa on ulospäin an-
4503: 95,7 o/o:sesti. Yhtiön kehittäminen jäi 1970- nettu monesti ymmärtää, että valtiovalta kantaa
4504: luvulla toissijaiseksi. 1970-luvun puolivälissä yh- erityistä huolta aiheuttamistaan ongelmista. Val-
4505: tiön työntekijämäärä oli lähes 1 600 henkeä. tiovallan osallisuus on kuitenkin jäänyt lähinnä
4506: Rajujen saneerausten seurauksena Tervakoski neuvojen asteelle lukuun ottamatta sitä, että
4507: Oy:n henkilöstöä on nyt enää vajaat 700. Terva- Tervakosken alue lainmuutoksen jälkeen muo-
4508: koski Oy on ollut kylän ainoa merkittävä työnan- dostettiin erityistukialueeksi.
4509: taja vuodesta 1818 alkaen. Tervakosken kyläyh-
4510: teisö on syntynyt "piipun juurelle". Valtion tulisi osallistua myös taloudellisesti
4511: Kun Tervakoski Oy ilmoitti huhtikuussa 1983 Tervakosken Teollisuusalue Oy:n toiminnan edis-
4512: vähentävänsä työvoimaansa syksyyn 1983 men- tämiseen.
4513: nessä 380 hengellä, muodostettiin Janakkalan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4514: kunnan, Tervakoski Oy:n ja useiden valtion vi- nioittaen,
4515: ranomaisten kesken ns. Tervakoski-projekti.
4516: Kyseisen projektin eräänä tuloksena on perus-
4517: tettu Tervakosken Teollisuusalue Oy, jonka osak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4518: kaina ovat Janakkalan kunnan lisäksi Tervakoski 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4519: Oy, Janakkalan Osuuspankki ja Kanta-Hämeen 32.51.46 4 000 000 markkaa Tervakosken
4520: Säästöpankki. Janakkalan kunnan osuus on yli Teollisuusalue Oy:n osakepääoman ko-
4521: 90%. rottamiseksi.
4522:
4523: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4524:
4525: Esko Helle Martti Lähdesmäki
4526: 1985 vp. 85
4527:
4528: Raha-asia-aloite n:o 85
4529:
4530:
4531:
4532:
4533: Hetemäki-Olander: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun
4534: nimeämiseen asuntopoliittiseksi projektialueeksi
4535:
4536:
4537: Eduskunnalle
4538:
4539: Asumistaso on noussut Uudellamaalla, etenkin selkä, Ylä-Savo ja Pohjois-Karjala. Näille alueille
4540: sen kaupungeissa, 1970-luvun aikana hitaammin on ohjattu valtioneuvoston ns. projektipäätösten
4541: kuin missään muussa läänissä. Ongelmien erilai- nojalla asuntolainakiintiöitä enemmän valtion
4542: suuden vuoksi ei asunto-olojen korjaamiseen voi- lainoja uusien asuntojen rakentamiseen. Sen li-
4543: da ryhtyä samoja periaatteita ja keinoja noudat- säksi nämä alueet ovat saaneet muuta maata
4544: taen kaikkialla Uudellamaalla. Asumistason kehi- runsaammin peruskorjauslainoja ja erilaisia muita
4545: tyksen jälkeenjääneisyyden ja poikkeuksellisen valtion avustuksia asuntojen korjauksiin.
4546: vaikean asuntotilanteen vuoksi on Uudenmaan
4547: Uudenmaan ja erityisesti pääkaupunkiseudun
4548: ongelmiin kiinnitettävä erityishuomiota lähivuo- asunto-ongelmiin viitaten ehdotan,
4549: sien asuntopolitiikassa. Välttämättömintä olisi
4550: ryhtyä erikoistoimenpiteisiin pääkaupunkiseudul-
4551: la. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4552: Valtioneuvosto on viime vuosina painottanut 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
4553: eräiden alueiden asuntotilanteen korjaamista markan määrärahan asuntopoliittisen
4554: muuta maata enemmän. Tällaisia projektialueita projektialueen suunnittelemiseksi ja
4555: ovat olleet Lappi, Iijokilaakso, Kainuu, Suomen- aloittamiseksi pääkaupunkiseudulla.
4556:
4557: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4558:
4559: Elsi Hetemäki-Olander
4560: 86 1985 vp.
4561:
4562: Raha-asia-aloite n:o 86
4563:
4564:
4565:
4566:
4567: Hetemäki-Olander: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen pe-
4568: rustamiseksi Helsingin lastentarhanopettajaopistoon
4569:
4570:
4571: Eduskunnalle
4572:
4573: Maamme suurimman - Helsingin - lasten- tajakunnan kokoonpanoa. Kuvaamataidon lehto-
4574: tarhanopettajaopiston rehtori ja opettajakunta rin opetusvelvollisuus täyttyisi opetussuunnitel-
4575: eivät voi vastata kolmivuotisen opetussuunnitel- massa esitetyistä tunneista.
4576: man toteuttamisesta ilman riittäviä resursseja. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4577: Opiskelijamäärän lisäyksen johdosta ja tarkoituk-
4578: taen,
4579: senmukaisen virkarakenteen aikaansaamiseksi
4580: ovat eräät toimet välttämättömiä.
4581: Uusi opetussuunnitelma on moninkertaistanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4582: suunnittelu-, arvioimis-, muokkaus- ja dokumen- 1986 tulo- ja menoarvioon 210 000 mark-
4583: tointityön. Työjärjestyksen laatiminen niin ikään kaa opintosihteerin (A 18}, apulaisrehto-
4584: vaatii entistä enemmän työtä ja kehittämistä. rin (A 20) ja lehtorin (kuvaamataito)
4585: Tarvitaan siis opintosihteeriä ja apulaisrehtoria. (C 47) ylimääräisten toimien perustami-
4586: Opetuksen syventämisen kannalta olisi kuvaama- seksi 1.1.1986 alkaen Helsingin lastentar-
4587: taidon lehtori oikea henkilö täydentämään opet- hanopettajaopistoon.
4588:
4589: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4590:
4591: Elsi Hetemäki-Olander
4592: 1985 vp. 87
4593:
4594: Raha-asia-aloite n:o 87
4595:
4596:
4597:
4598:
4599: Hetemäki-Olander: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-opiston ra-
4600: kennushankkeiden rahoittamiseen
4601:
4602:
4603: Eduskunnalle
4604:
4605: Valtioneuvosto myönsi Paasikivi-opistolle pe- ammattisivistävä koulutus on siten vastannut
4606: rustamisluvan 31.1.1980. Viime syksynä alkoi nuorison koulutuskysyntää.
4607: siten opiston viides toimintavuosi. Nuorena opis-
4608: tona Paasikivi-opisto on joutunut tekemään huo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4609: taen,
4610: mattavia investointeja opistorakennusten ja tilo-
4611: jen saattamiseksi ajanmukaisiksi ja toiminnaltaan
4612: tarkoituksenmukaisiksi. ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4613: Paasikivi-opistolla on tällä hetkellä 57 opiskeli- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
4614: japaikkaa, minkä lisäksi opistolla opiskelee 13 markkaa Paasikivi-opiston rakennushank-
4615: Turussa asuvaa opiskelijaa. Opistoon oli tänä keiden aiheuttamien lainojen lyhentiimi-
4616: vuonna 230 hakijaa, joista voitiin valita ainoas- seen ja korkojen maksamiseen sekii uu-
4617: taan 48. Opiston tarjoama yhteiskunnallinen ja sien rakennushankkeiden rahoittamiseen.
4618:
4619: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4620:
4621: Elsi Hetemäki-Olander
4622: 88 1985 vp.
4623:
4624: Raha-asia-aloite n:o 88
4625:
4626:
4627:
4628:
4629: Hetemäki-Olander: Määrärahan osoittamisesta kirjastonhoitajan
4630: palkkaamiseksi Suomen taideakatemian kirjastoon
4631:
4632:
4633: Eduskunnalle
4634:
4635: Ateneumin taidemuseon on pystyttävä vuosien kansallisesti ainutlaatuista materiaalia kuten esi-
4636: 1985-87 aikana, eli väliaikaisissa tiloissa toi- merkiksi näyttelyluettelojen kokoelman. Se on
4637: miessaan, luomaan valmiudet toiminnalle perus- kuitenkin ollut jakaantuneena kahteen paikkaan
4638: korjaruissa Ateneumin tiloissa. ja sitä on jouduttu hoitamaan muun museotyön
4639: Uudessa Ateneumissa on varattu tilat sellaisille oh~lla asiantuntemattoman ja osin tilapäisen työ-
4640: normaaleille museotoiminnoille, joille tähän voiman varassa.
4641: mennessä ei ole ollut paikkaa eikä työntekijöitä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4642: Kiireellisimpiä toimenpiteitä on taideakatemian taen,
4643: kirjaston yhdistäminen ja järjestäminen yleisölle
4644: ja tutkijoille käyttökelpoiseen kuntoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4645: Taideakatemian kirjasto on kuvataidealan kes- 1986 tulo- ja menoarvioon 90 000 mark-
4646: keinen erikoiskirjasto maassamme. Sen aineisto kaa kirjastonhoitajan toimen (A 20) pe-
4647: sisältää paljon tutkimuksen kannalta tärkeätä ja rustamiseksi Suomen taideakatemiaan.
4648:
4649: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4650:
4651: Elsi Hetemäki-Olander
4652: 1985 vp. 89
4653:
4654: Raha-asia-aloite n:o 89
4655:
4656:
4657:
4658:
4659: Hetemäki-Olander: Määrärahan osoittamisesta grafiikan museoama-
4660: nuenssin toimen perustamiseksi Ateneumin taidemuseoon
4661:
4662:
4663: Eduskunnalle
4664:
4665: Ateneumin taidemuseon on pystyttävä vuosien Inventoinnin loppuunsaattaminen vaatii useita
4666: 1985-87 aikana, eli väliaikaisissa tiloissa toi- vuosia ja sen jälkeenkin grafiikan tutkimus ja
4667: miessaan, luomaan valmiudet toiminnalle perus- näytteillepanot museossa edellyttävät alaan eri-
4668: korjatuissa Ateneumin tiloissa. koistuneen työntekijän jatkuvaa työpanosta.
4669: Taidemuseoon kuuluvien grafiikan kokoel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4670: mien inventointi- ja tutkimustyön jatkaminen on taen,
4671: yksi kiireellisimmistä toimenpiteistä. Ateneumin
4672: taidemuseon huomattava grafiikan kokoelma si-
4673: sältää arvokasta aineistoa 1500-luvulta alkaen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4674: Kokoelman inventointi ja tutkiminen saatiin 1986 tulo- ja menoarvioon 85 000 mark-
4675: 1970-luvulla alkuun tilapäistyövoimin, ja se on kaa grafiikan museoamanuenssin toimen
4676: osoittautunut erittäin tärkeäksi sekä kokoelman (A 18) perustamiseen Ateneumin taide-
4677: säilyttämisen että sen käytettävyyden kannalta. museoon 1.1.1986 alkaen.
4678:
4679: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4680: Elsi Hetemäki-Olander
4681: 90 1985 vp.
4682:
4683: Raha-asia-aloite n:o 90
4684:
4685:
4686:
4687:
4688: Hetemäki-Olander: Määrärahan osoittamisesta apulaisintendentin
4689: toimen perustamiseksi Sinebrychoffin taidemuseoon
4690:
4691:
4692: Eduskunnalle
4693:
4694: Sinebrychoffin taidemuseo totmu ttsenatsenä, niisti kunnostetun museon ulkoisia puitteita.
4695: vaikkakin Ateneumin taidemuseoon kuuluvana Sinebrychoffin taidemuseon vastuullisen hoidon
4696: museoyksikkönä, jolla on oma erityistehtävänsä: järjestäminen ja tutkimustyön kehittäminen on
4697: valtion ja Suomen taideakatemian vanhan ulko- kiireellinen tehtävä.
4698: maisen taiteen kokoelmien säilyttäminen, esittely
4699: ja tutkiminen. Tämän tehtävän hoidosta ei voida Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4700: asianmukaisesti vastata yhden tieteellisen museo- taen,
4701: työntekijän voimin. Tähänastinen kokemus osoit-
4702: taa, että sekä museon toiminta että tutkimustyö että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4703: kärsivät kohtuuttomasti tästä työvoimavajaukses- 1986 tulo- ia menoarvioon 120 000 mark-
4704: ta. kaa apulaisintendentin (A 23) toimen pe-
4705: Museon teokset ovat olleet täysin riittämättö- rustamiseksi Sinebrychoffin taidemuse-
4706: mästi tutkittuja. Sisäinen toiminta ei vastaa kau- oon 1.1.1986 alkaen.
4707:
4708: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4709:
4710: Elsi Hetemäki-Olander
4711: 1985 vp. 91
4712:
4713: Raha-asia-aloite n:o 91
4714:
4715:
4716:
4717:
4718: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelukoulun sijoit-
4719: tamiseksi Pieksämäelle
4720:
4721:
4722: Eduskunnalle
4723:
4724: Maaliskuussa 1983 mietintönsä jättänyt parla- teet mahdollistava laaja rautauensteys- Ja rata-
4725: mentaarinen väestönsuojelukomitea esitti mm., piha-alue sekä Naarajärven pienkenttä
4726: että väestönsuojelukoulutusta tulisi lisätä ja te- - Aluehälytyskeskuksen sijaintikunta
4727: hostaa muodostamaHa liikkuvia kouluttajaryhmiä - Hankkeelle on tarjolla useita sijoitusvaihto-
4728: sekä tutkimalla mahdollisuuksia perustaa pysyviä ehtoja, jotka kaupunki järjestäisi korvauksetta
4729: koulutuskeskuksia esimerkiksi Keski-Suomeen. (tontti ja kunnallistekniikka). Tarvittaessa kau-
4730: Pieksämäen kaupunki on kiinnostunut väes- punki rakentaisi tilat valtion viranomaisten hy-
4731: tönsuojelukoulutuskeskuksen perustamisesta väksymien suunnitelmien mukaan
4732: Pieksämäelle. Hankkeen paikkakunnalle saami- - Uusien pysyvien työpaikkojen saaminen
4733: sen tueksi on kaupunki tuonut esiin mm. seuraa- paikkakunnalle varsinkin, kun Valtionrautatei-
4734: via perusteita: den palveluksessa oleva henkilökunta jatkuvasti
4735: - Pieksämäen kaupungin maantieteellinen vähenee tulevina vuosina.
4736: sijainti keskellä Suomea Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4737: nioittaen,
4738: - Erinomaiset rautatie- ja maantieyhteydet
4739: joka suuntaan sekä lentoyhteydet Varkauden len-
4740: tokentältä (maakuljetus 40 km) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4741: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4742: Keskiasteen kaupunkikeskuksen tarjoa- 26.80.74 10 000 000 markkaa väes-
4743: mat monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut tönsuojelukoulun suunnittelemiseksi sekä
4744: sekä viihtyisä luonnonläheinen elinympäristö toteutuksen alkurahoitukseksi Pieksämä-
4745: - Todelliset koulutus- ja harjoitteluolosuh- elle.
4746:
4747: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4748:
4749: Pertti Hietala Pirjo Rusanen
4750: 92 1985 vp.
4751:
4752: Raha-asia-aloite n:o 92
4753:
4754:
4755:
4756:
4757: Hietala ym.: ·Määrärahan osoittamisesta Suomen Kalamiesten Kes-
4758: kusliiton toiminnan tukemiseen
4759:
4760:
4761: ·Eduskunnalle
4762:
4763: Vapaa-ajankalastus on voimakkaasti kasvanut On selvää, että maamme kalatalouden kehittä-
4764: kalatalouden osa-alue. Joka neljäs suomalainen minen edellyttää tasapuolisempaa suhtautumista
4765: käy ainakin kerran vuoden aikana kalassa, joten valtiovallan taholta kaikkiin kalataloutemme pii-
4766: kalastus on yleisimpiä harrastuksia maassamme. rissä toimiviin ryhmiin - ammattikalastajiin,
4767: Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöön - Suo- vapaa-ajankalastajiin ja kalaveden omistajiin.
4768: men Kalamiesten Keskusliittoon - kuuluu sen Näiden eri ryhmien tarvitsema kalataloudellinen
4769: valtakunnallisen toiminta-alueen puitteissa 18 neuvonta ja valistus myös eriytyy selvästi toisis-
4770: alueellista kalamiespiiriä ja niihin yli 650 kala- taan. Tasapuoliset toimintamahdollisuudet eivät
4771: seuraa ja -kerhoa. Näissä seuroissa ja kerhoissa on ole saavutettavissa käden käänteessä, sillä kalave-
4772: mukana 75 000 aktiivista kalastuksen harrastajaa. den omistajien ja ammattikalastajien neuvonnas-
4773: Maamme vapaa-ajankalastajista ovat juuri aktiivi- ta huolehtivalla keskusjärjestöllä on nykyisin pal-
4774: simmat harrastajat järjestäytyneet. Suomen Kala- veluksessaan valtionavun turvin yli 60 toimihen-
4775: miesten Keskusliitolle on valtiovalta osoittanut kilöä, kun vapaa-ajankalastuksen piirissä toimi-
4776: tehtäväksi sekä järjestäytyneisiin että vielä järjes- villa yhteisöillä heitä on 11.
4777: täytymättömiin vapaa-ajankalastajiin kohdistu- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
4778: van kalatalouden edistäruistoiminnan siihen liit- tamme,
4779: tyvine valistus- ja neuvontatehtävineen. Kuiten-
4780: kin valtion tulo- ja menoarvion asianomaiselta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4781: momentilta 30.3 7.49 (Kalatalouden järjestöjen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4782: toiminnan tukeminen) osoitetaan edellä mainit- 30.37.49 255 000 markkaa, josta alamo-
4783: tujen tehtävien hoitoon vapaa-ajankalastajien jär- mentille 1 180 000 markkaa käytettäväk-
4784: jestöille vain alle 20 % tämän momentin määrä- si Suomen Kalamiesten Keskusliittoon
4785: rahoista. Osoitetut määrärahat ovat räikeässä epä- tarvittavien kahden aluekalatalouskonsu-
4786: suhteessa asetettujen neuvonta- ja valistustyötä lentin palkkausmenoihin ja alamomentil-
4787: koskevien tavoitteiden ja harrastajajoukkojen le 2 75 000 markkaa näiden toimihenki-
4788: sekä järjestön kasvun kanssa. löiden muihin käyttömenoihin.
4789:
4790: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4791:
4792: Pertti Hietala Kari Rajamäki Matti Kuusio
4793: Pentti Skön Matti Louekoski Pirjo Rusanen
4794: 1985 vp. 93
4795:
4796: Raha-asia-aloite n:o 93
4797:
4798:
4799:
4800:
4801: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 453 peruspa-
4802: rantamiseen välillä Tihusniemi-Kuopion piirin raja
4803:
4804:
4805: Eduskunnalle
4806:
4807: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk- ovat antamissaan lausunnoissa ilmoittaneet, että
4808: seen on menokohdalle 31.24. 77 varattu ne tarvitsevat jatkuvasti raskaissa raaka-aine- ja
4809: 1 150 000 mk maantien n:o 453 välillä Tihus- tavarakuljetuksissa em. tieosuuksia ja kiirehtivät
4810: niemi-Kuopion piirin raja perusparantamiseen. teiden peruskorjausta.
4811: Tämän määrärahan avulla pystytään aloittamaan Samoin myös Oy Hackman Ab:n Sorsakosken
4812: työt sanotulla tieosuudella viimeistään tulevan tehtaiden tavarakuljetuksille Pieksämäelle ja siitä
4813: vuodenvaihteen tienoilla. Tien perusparannuksen edelleen sekä Jäppilästä Sorsakoskelie Suuntautu-
4814: kokonaiskustannukset ovat 5 150 000 mk, joten valie työpaikkaliikenteelle olisi mitä toivottavin-
4815: lisärahoitustarve on 4 Mmk. ta, että maantie n:o 533 perusparannettaisiin
4816: Samanaikaisesti tulisi perusparantaa myös samanaikaisesti Tihusniemestä Varkauteen suun-
4817: maantie n:o 533 välillä Tihusniemi-Kuopion tautuvan tieosuuden kanssa.
4818: piirin raja (Sorsakosken suunta) kunnossapito- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4819: määrärahalla. Maantie n:o 533 on jo aikaisem-
4820: min perusparannettu tieosuudella Sorsakoski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4821: Mikkelin läänin raja, mutta tieosuus Tihus- 1986 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
4822: niemi-Kuopion läänin raja on erittäin heikossa markkaa maantien n:o 453 perusparan-
4823: kunnossa. nustöiden suorittamiseksi loppuun välillä
4824: Varkaudessa toimivat tuotantolaitokset, kuten Tihusniemi-Kuopion piirin raja vuonna
4825: A. Ahlström Oy sekä Varkauden Osuusmeijeri 1986.
4826:
4827: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4828:
4829: Pertti Hietala Kari Rajamäki
4830: Pentti Poutaneo Pirjo Rusanen
4831: 94 1985 vp.
4832:
4833: Raha-asia-aloite n:o 94
4834:
4835:
4836:
4837:
4838: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Väisä-
4839: länsaareen Hirvensalmella
4840:
4841:
4842: Eduskunnalle
4843:
4844: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren Sillan rakentamiseen olisikin saatava määräraha
4845: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malvanie- valtion tulo- ja menoarvioon.
4846: men paikallistielle, on ollut liikenteessä useita Todettakoon vielä, että sillan rakentaminen ei
4847: vuosia. Sillan puuttuminen Väisälänsaaren ja korjaa ainoastaan Väisälänsaaren asukkaiden lii-
4848: Hirvensalmen puoleisen mantereen väliltä vai- kenneoloja, vaan se parantaa liikenneyhteyksiä
4849: keuttaa kuitenkin saaren asukkaiden asioimista myös Väisälänsaaren läheisyydessä oleviin muihin
4850: Hirvensalmen kunnan keskustassa olevissa palve- saariin.
4851: lupisteissä. Matka saaresta kunnan keskustaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4852: Mikkelin kautta on yli 60 km, kun se suorinta
4853: tietä sillan kautta olisi vajaat 20 km. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4854: Sillan rakentaminen mantereelta Häntänie- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4855: mestä Väisälänsaaren Sokkasenniemeen on ollut 31.24. 77 4 500 000 markkaa szllan raken-
4856: esillä jo silloin, kun tietä rakennettiin, mutta tamiseksi mantereelta Väisälänsaareen
4857: varojen puute on estänyt sillan rakentamisen. Hirvensalmen kunnassa.
4858:
4859: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4860:
4861: Pertti Hietala Pentti Poutanen
4862: Pentti Skön Pirjo Rusanen
4863: 1985 vp. 95
4864:
4865: Raha-asia-aloite n:o 95
4866:
4867:
4868:
4869:
4870: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselkäyttöisen kiskoauto-
4871: kaluston hankkimiseen
4872:
4873:
4874: Eduskunnalle
4875:
4876: Rautatiehallituksen toiminta- ja taloussuunni- selvittää mahdollisuudet taideliikenteen lisäämi-
4877: telmassa esitetään hankilöpaikallisliikennettä su- seksi.
4878: pistettavaksi vuosittain. Kun yhtenä perusteluna Päähuomio paikallisliikenteen jatkon osalta tu-
4879: käytetään nykyisen kiskoautokaluston ikää ja lee kiinnittää tässä liikenteessä käytettävän kalus-
4880: suunnitelmaan perustuvaa poistumaa, tulee hen- ton hankintaan sekä periaatepäätöksen saamiseksi
4881: kilöpaikallisliikenteen jatkaminen aiheuttamaan siitä, missä laajuudessa Valtionrautatiet tulee
4882: kaukojuniin varatun vaunukaluston käyttöä die- hoitamaan henkilöpaikallisliikennettä muualla
4883: selvetovoimalla. kuin Helsingin lähiliikenteessä.
4884: Mikäli paikallisliikennettä, joka on myös kau-
4885: Nykytilanteessa jouduttaneen yhteiskuntapo- kojunien jatkoliikennettä, tullaan hoitamaan
4886: liittisista ja kansantaloudellisista syistä tarkista- myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla, on
4887: maan aikaisempia suunnitelmia. Mm. polttoai-
4888: uuden paikallisliikenteeseen soveltuvan kaluston
4889: neiden hinnanmuodostus on liikennepolitiikassa-
4890: hankinta aloitettava kiireellisesti.
4891: kin muodostunut niin keskeiseksi tekijäksi, että
4892: Tämän johdosta on valtion tulo- ja menoarvi-
4893: koko yhteiskunnassa tapahtuvaa kuljetusjärjestel-
4894: oon varattava Valtionrautateiden vetokaluston ja
4895: mää tulee tarkastella myös kansantaloudellisesta
4896: vaunuston hankintaa ja valmistusta vanen erityis-
4897: näkökulmasta. määräraha.
4898: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tie- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4899: liikennelaboratorion suorittaman eri liikenne- nioittaen,
4900: muotojen energiakulutuksen venailun perusteel-
4901: la voidaan todeta, että rautateiden edullisuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4902: niin henkilöliikenteen hoitajana kuin tavaroiden 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4903: kuljettajanakio on kiistatta maakuljetuksista pa- 31.90.75 20 000 000 markkaa uuden
4904: ras vaihtoehto. Tähän perustuen tulisi luopua dieselkäyttöisen kiskoautokaluston hank-
4905: rautateiden paikallisliikenteen supistuksista ja kimiseksi.
4906:
4907: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4908:
4909: Penti Hietala Jouko Tuovinen Kari Rajamäki
4910: Matti Kuusio Anna-Liisa Piipari Aimo Ajo
4911: Sakari Knuutrila Matti Louekoski
4912: 96 1985 vp.
4913:
4914: Raha-asia-aloite n:o 96
4915:
4916:
4917:
4918:
4919: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-Jyväskylän
4920: radan perusparantamiseen
4921:
4922:
4923: Eduskunnalle
4924:
4925: Rautatielaitoksen investointien taso on jo hallinnon om1a työllistämismahdollisuuksia ja
4926: usean vuoden tulo- ja menoarvioissa alentunut tarpeita.
4927: huomattavasti. Rautateiden myönteisesti alkanut Rataosaston vakinaiselle tai vakinaisluonteiselle
4928: tekninen kehitys on pysähtynyt ja mm. ratojen henkilökunnalle on työllisyyden turvaamisen
4929: perusparantaminen on pysähtynyt ja on johta- vuoksi tärkeää, että laitokselle osoitetaan pitkä-
4930: massa selkeään taantumaan. jänteisen suunnitelman mukaisesti riittävästi
4931: Laitoksen teknisen kehittämisen jatkaminen ja määrärahoja ratojen ja ratapihojen perusparan-
4932: uudistavan toimintalinjan tekeminen sekä vaki- nustöihin. Hyödyt näistä investoinneista on saa-
4933: naisluontoisen työvoiman työllisyyden turvaami- tavissa vasta pitkällä aikavälillä.
4934: nen edellyttävät riittävää investointivarojen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4935: myöntämistä.
4936: Maan hallitus sekä eduskunta ovat ilmoittaneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4937: asettavansa työllisyyden hoidon erääksi keskeisek- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4938: si tavoitteekseen. Työllistämisvelvoitteen hoita- 31.90. 78 10 000 000 markkaa Pieksä-
4939: miseen on kuitenkin pyritty lähinnä yksityisen mäen-jyväskylän radan perusparanta-
4940: sektorin puitteissa ottamatta huomioon valtion- mista varten.
4941:
4942: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4943:
4944: Pertti Hietala Sakari Knuuttila Pirjo Rusanen
4945: 1985 vp. 97
4946:
4947: Raha-asia-aloite n:o 97
4948:
4949:
4950:
4951:
4952: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta afasiapotilaiden kuntoutta-
4953: vaan lomatoimintaan
4954:
4955:
4956: Eduskunnalle
4957:
4958: Suomessa on yli 10 000 afaatikkoa, jotka muo- Jotta tällaista kuntouttavaa lomatoimintaa voi-
4959: dostavat terveydenhuoltojärjestelmässämme vai- taisiin järjestää esim. viikon ajan 20 potilaalle,
4960: keasti hoidettavan ja laiminlyödyn ryhmän. Sekä olisi varoja oltava käytettävissä tällaista kurssia
4961: aikuis- että lapsiafaatikkojen kohdalla, joita vii- varten (henkilökuntamenot mukaan lukien)
4962: meksi mainittuja on noin 1 600, on paitsi vam- 60 000 mk. 100 hengen ryhmälle voitaisiin näin
4963: maisen myös hänen perheenjäsentensä saaminen ollen tarjota kuntouttava loma 300 000 markalla.
4964: mukaan kuntoutustoimintaan välttämätöntä. Afasiapotilaiden kuntoutukseen tarvitaan ki-
4965: Tästä syystä on tärkeää, että vaikeavammaisille peästi korjausta.
4966: afaatikoille ja heidän perheilleen voitaisiin järjes-
4967: tää kuntouttavaa lomatoimintaa. Afasialiitto r.y. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4968: on vuodesta 1979 toiminut afasiapotilaiden ja nioittaen,
4969: heidän omaistensa asioiden ajajana. Liitto pitää
4970: kuntouttavan lomatoiminnan järjestämistä ensi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4971: arvoisen tärkeänä laitoksissa oleville potilaille, 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
4972: kuntoutuksen ulkopuolelle jääville potilaille, yk- kaa osoitettavaksi Afosialiitto r.y:lle kun-
4973: sinäisille potilaille, lapsiperheille ja afaatikkojen touttavan lomatoiminnan järjestämiseksi
4974: omaisille, jotka hoitavat kotona vaikeasti vam- vaikeavammaisille afaatikoille ja heidän
4975: maisia potilaita. perheenjäsemlleen.
4976:
4977: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
4978:
4979: Liisa Hilpelä Helena Pesola Kalevi Mattila
4980: Aila Jokinen Matti Lahtinen Ensio Laine
4981:
4982:
4983:
4984:
4985: 7 428500120H
4986: 98 1985 vp.
4987:
4988: Raha-asia-aloite n:o 98
4989:
4990:
4991:
4992:
4993: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän nuorisotalon raken-
4994: tamiseen
4995:
4996:
4997: Eduskunnalle
4998:
4999: Jämsän kaupungin keskustassa, jossa asuu n. Nuorisotalohanke on kaupungin vaikean työl-
5000: 7 000 asukasta, ei ole lainkaan varsinaiseen har- lisyystilanteen vuoksi erittäin tärkeä. Vuodelle
5001: rastuskäyttöön soveltuvia tiloja nuorisolle. Ainoat 1986 ei kaupungilla ole muuta suurempaa raken-
5002: tilat ovat kolme pientä kerhotilaa, jotka sijaitse- nuskohdetta suunnitteilla ja mikäli nuorisotalon
5003: vat kerrostalojen alakerroissa, joissa ei voi järjes- rakentaminen siirtyisi, merkitsisi tämä usean
5004: tää kuin kokouksia. kymmenen kaupungin rakennustyöläisen lo-
5005: Jämsän nuorisotalohanke on ollut vireillä aina mauttamista.
5006: 40-luvulta saakka, ja vuodesta 1976 hankkeesta
5007: on tehty noin kaksi esitystä vuodessa. Erilaisia Jämsän kaupunki joutuu vuosina 1985-1986
5008: vaihtoehtoja on tutkittu kymmenkunta ja lopulta sitomaan varansa mm. maatalousoppilaitoksen
5009: on päädytty nuorisotalon suunnittelutoimikun- rakentamiseen ja terveyskeskuksen laajentami-
5010: nan esitykseen, joka pohjautuu arkkitehtikilpai- seen. Tämä merkitsee, että mikäli nuorisotaloa ei
5011: lun tulokseen. tässä vaiheessa ryhdytä toteuttamaan, saattaa lyk-
5012: Nuorisotalosuunnittelussa on ollut mukana käys kestää useampiakin vuosia, mikä käyttäjien
5013: 200 jämsäläistä eri alojen harrastajaa, joille ta- kannalta on varsin kohtuutonta.
5014: loon on suunniteltu toimitilat. Hankkeen toteut- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5015: taminen on myös valtakunnallisesti merkittävä,
5016: sillä tiettävästi aiemmin ei nuorisotilojen suun-
5017: nittelutyössä ole yhtä laajasti käytetty tilojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5018: tulevien käyttäjien asiantuntemusta ja panosta. 1986 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
5019: Hankkeesta saadut arkkitehtilausunnot puoltavat markan määrärahan ]ämsän kaupungin
5020: kohteen toteuttamista myös tässä mielessä. nuorisotalohankkeen aloittamiseksi.
5021:
5022: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
5023:
5024: Inger Hirvelä Helena Pesola
5025: 1985 vp. 99
5026:
5027: Raha-asia-aloite n:o 99
5028:
5029:
5030:
5031:
5032: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kuntien kantokykyluokitusjär-
5033: jestelmän epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi
5034:
5035:
5036: Eduskunnalle
5037:
5038: Aikaisemmin niin vauraana, teollistuneena ja Tämän vuoksi tulisi kiireellisesti selvittää mi-
5039: viljavana pidetyn Varsinais-Suomen alueella on ten kantokykyluokitusjärjestelmää voitaisiin kor-
5040: lukuisia kuntia, joiden paikalleen jähmettynyt jata.
5041: kantokykyluokka rasittaa voimakkaasti niiden ta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5042: loutta. Tämä koskee erityisesti maatalousvaltaisia taen,
5043: pieniä kuntia.
5044: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5045: Selvien epäoikeudenmukaisuuksien lisäksi kan- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5046: tokykyluokitusjärjestelmä on staattisena järjestel- markan määrärahan kuntien kantokyky-
5047: mänä aikansa elänyt. Valtionapujen jakautumista luokitusjärjestelmiin epiioikeudenmukai-
5048: epäoikeudenmukaisesti on lisännyt se, että kan- suuksz'a selvittävän ja korjausehdotuksia
5049: tokykyluokan alennus aina aiheuttaa jossakin Iaativan työryhmiin tai toimikunnan työn
5050: toisessa kunnassa korotuksen. rahoittamiseksi.
5051:
5052: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5053:
5054: Tapio Holvitie
5055: 100 1985 vp.
5056:
5057: Raha-asia-aloite n:o 100
5058:
5059:
5060:
5061:
5062: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta valtion velkojen viivästymisestä
5063: kunnille aiheutuvien kustannusten lieventärniseksi
5064:
5065:
5066: Eduskunnalle
5067:
5068: Hallitus käsittelee kuntia samalla tavalla kuin mään. Siihen on myös kuntien välttämätöntä
5069: yksityisiä verovelvollisiakin. Se pitää tiukasti kiin- varautua. Tällöin nousee erääksi keskeiseksi kysy-
5070: ni kuntien velvollisuuksista, mutta ei itse huoleh- mykseksi juuri valtion velkojen maksaminen kun-
5071: di omista velvoitteistaan. Suoritettujen laskel- nille. Velkojen suuruuden huomioon ottaen lie-
5072: mien mukaan valtio on tällä hetkellä velkaa nee valtiontaloudellisesti kuitenkin mahdollista
5073: kunnille viivästyneinä valtionosuuksina ja -avus- ainoastaan se, että velkojen takaisinmaksu ajoite-
5074: tuksina yhteensä noin 1 miljardi markkaa. Varo- taan muutamalle lähivuodelle. Viivästymisestä
5075: jen myöhästyminen aiheuttaa paitsi kunnille asi- kunnille aiheutuvia haittoja on kuitenkin kaikin
5076: oiden hoitamisen hankaloitumista ja taloudellisia tavoin pyrittävä lieventämään. Ongelmia helpot-
5077: lisärasitteita myös kuntien asukkaille palveluta- taisi merkittävästi se, että valtion budjetissa olisi
5078: son heikentymistä. erityinen määräraha, jolla vähennettäisiin val-
5079: Valtiovallan ja kuntien keskusjärjestöjen kes- tionosuuksien ja -avustuksien viivästymisestä
5080: ken on viimeksi viime vuonna laadittu ns. järjes- kunnille aiheutuvia haittoja.
5081: telyasiakirja, jossa molemmat osapuolet ilmoitta- Määräraha on hyvin ajankohtainen ensi vuo-
5082: vat hoitavansa omat tehtävänsä asiallisesti ja den budjetissa taloudellisissa vaikeuksissa kamp-
5083: oikea-aikaisesti. Sopimuksen henkeen ei sovi paileville kunnille valtionosuuksien maksatusten
5084: edellä mainittujen velkojen maksamisen viivytte- laajamittaisten siirtojen vuoksi.
5085: ly kuten ei myöskään se, että valtio käyttää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5086: velkojensa maksun välineenä kunnille kalliiksi taen,
5087: tulevia velkasitoumuksia, jotka saatetaan lunastaa
5088: jopa vasta monien vuosien kuluttua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5089: Kunnallistalouksia on hoidettu varsin hyvin 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
5090: johtuen osin myös vallinneesta taloudellisesta markkaa valtionosuuksien ja -avustusten
5091: aktiviteetista. Kuitenkin jo nyt on nähtävissä, viivästymisestä kunnzlle aiheutuvien lisä-
5092: että taloudelliset suhdanteet tulevat heikkene- rasitteiden lieventå"miseksi.
5093:
5094: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5095:
5096: Tapio Holvitie
5097: 1985 vp. 101
5098:
5099: Raha-asia-aloite n:o 101
5100:
5101:
5102:
5103:
5104: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta lukion opettajien eläkeikärajan
5105: väliaikaista alentamista koskevaan selvitystyöhön
5106:
5107:
5108: Eduskunnalle
5109:
5110: Peruskoulun toteutuessa alennettiin peruskou- huomattavan määrän omaa aikaansa ja työtänsä
5111: lun opettajien eläkeikä 63:sta 60:een vuoteen, selviytyäkseen opetukselle asetetuista vaatimuk-
5112: koska katsottiin, että vanhimpien opettajaikä- sista. Koulutettavien suuren määrän vuoksi ei ole
5113: luokkien ei voi edellyttää kouluttautuvan uuden tarkoituksenmukaista uhrata voimavaroja kaik-
5114: koulujärjestelmän vaatimuksiin. Mainitun pysy- kein vanhimpien rehtoreiden ja opettajien kou-
5115: vän eläkeiän alentamisen lisäksi alennettiin pe- luttamiseen eikä heiltä voi myöskään kohtuudella
5116: ruskoulun siirtymävaiheessa eläkeikää 58 vuoteen odottaa lukiouudistuksen vaatimaa omaa koulut-
5117: siten, että opettajalla oli mahdollisuus siirtyä tautumispanosta.
5118: eläkkeelle, jos hän oli mainitun iän täyttänyt Lukion opettajien työllisyystilanne puolestaan
5119: siirtymävaiheeseen mennessä. tukee vaatimuksia siirtymävaiheen eläkeiän alen-
5120: Keskiasteen koulunuudistus tuo mukanaan lu- tamisesta.
5121: kion opettajille huomattavan työskentelytapojen Asia olisi kiireellisesti selvitettävä, jotta tar-
5122: ja opetussisältöjen muutoksen. Valtioneuvoston peellisiin lainsäädäntö- ym. toimiin voitaisiin
5123: vahvistama lukusuunnitelma on nykyiseen verrat- ryhtyä.
5124: tuna sisällöllisesti erilainen. Oppisisällöt on kurs- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
5125: sitettu, mikä sinänsä jo on suuri muutos opetus- taen,
5126: työssä. Tämän lisäksi siirrytään jakso-opetukseen,
5127: jossa opettajan työmäärä ja opetusmenetelmät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5128: ovat kokonaan toisenlaiset kuin nykyjärjestelmäs- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
5129: sä. kan määrärahan selvitysten laatimiseksi
5130: Opettajat ja rehtorit tarvitsevat siirtymävai- lukion opettajien eläkeikärajan alentami-
5131: heessa perusteellisen täydennyskoulutuksen. seksi 60 ikävuoteen keskiasteen koulun-
5132: Edellisen lisäksi opettajat joutuvat käyttämään uudistuksen siirtymävaiheen ajaksi.
5133:
5134: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 198 5
5135:
5136: Tapio Holvitie
5137: 102 1985 vp.
5138:
5139: Raha-asia-aloite n:o 102
5140:
5141:
5142:
5143:
5144: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väliseen yhteis-
5145: ty?hön sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen työn korvaa-
5146: miseen
5147:
5148:
5149: Eduskunnalle
5150:
5151: Viime aikoina käydyssä koulukeskustelussa on Näiden juhlien ja iltojen valmistaminen ja
5152: todettu, että koulun työrauha ei ole vain koulun niihin osallistuminen on vaatinut opettajilta pal-
5153: ongelma. Se koskee myös koteja ja kaikkia kas- jonkin opetustuntien ulkopuolista työtä ja harras-
5154: vattajia. Se on suomalaisen yhteiskunnan ongel- tuneisuutta.
5155: ma.
5156: Mainittujen tilaisuuksien lisäksi on useita ti-
5157: Peruskoulujärjestelmän tultua nyt hallinnolli-
5158: lanteita, jolloin on tavattava oppilaiden vanhem-
5159: sesti toteutetuksi koko maassa on ryhdyttävä sen
5160: pia henkilökohtaisesti opetustuntien ulkopuolel-
5161: sisäiseen kehittämiseen ja parantamiseen. Oppi-
5162: lasikäryhmien pienentäminen tuo säästöä perus- la. Tällaisia tapaamisia on useimmiten järjestettä-
5163: koulumenoihin noin 50 milj. markkaa vuodessa. vä vasta iltaisin, jolloin vanhemmat ovat ansio-
5164: Vapautuvia resursseja on käytettävä kiireisesti työstään vapautuneet.
5165: koulun työskentelyolosuhteiden kaikinpuoliseen Samoin kuin vahempaintilaisuudet ovat tällai-
5166: parantamiseen. set henkilökohtaiset tapaamiset vaatineet opetta-
5167: Työrauhan turvaaminen on tässä työssä ehdo- jilta kohtuuttoman paljon opetustuntien ulko-
5168: ton alkuedellytys. Opetusryhmien pienentämisen puolista, palkatonta toimintaa.
5169: ohella pitäisi kiinnittää erityinen huomio kodin
5170: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5171: ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen ja
5172: taen,
5173: opettajien mahdollisuuksiin tehdä tätä tärkeää
5174: työtä.
5175: Opettajat ovat perinteisesti järjestäneet tiettyjä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5176: juhlia ja vanhempainiltoja, jotka ovat tähdänneet 1986 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
5177: kodin ja koulun lähentämiseen ja yhteistyöhön. markan miiiirärahan kodin ja koulun väli-
5178: Vanhemmille tarkoitetut tilaisuudet ovat lisään- sen yhteistyön kehittämiseen ja opettajil-
5179: tyneet peruskoulujärjestelmään siirryttäessä. le aiheutuvan työn korvaamiseen.
5180:
5181: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5182:
5183: Tapio Holvitie
5184: 1985 vp. 103
5185:
5186: Raha-asia-aloite n:o 103
5187:
5188:
5189:
5190:
5191: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Suomen aerobiologian työryh-
5192: män siitepölytiedotteiden rahoittamiseksi
5193:
5194:
5195: Eduskunnalle
5196:
5197: Suomen aerobiologian työryhmä on suoritta- johtuvat erilaisista laboratorio-, toimisto-, posti-,
5198: nut usealla paikkakunnalla ilman siitepölyjen ja matka- ja vastaavista sekalaisista kustannuksista.
5199: sieni-itiöiden säännöllistä mittausta vuodesta Työryhmän toiminnan kannalta merkittävät
5200: 1974 lähtien. Vuodesta 1976 alkaen näistä tie- palkkakustannukset ovat jo budjetoituja varoja,
5201: doista on allergioista poteville tehty radion ja mutta näistä varoista voidaan maksaa ainoastaan
5202: lehdistön välityksellä viikoittainen siitepölyra- palkkoja. Työryhmän sosiaali- ja terveysministeri-
5203: portti. Vuodesta 1981 alkaen tämä raportti on ölle esittämien perustelujen mukaan tarvitaan
5204: viikoittain esitetty myös televisiossa. Tällä hetkel- myös varat laitehankintoihin, huoltokuluihin,
5205: lä siitepölytiedote ja ennuste tehdään tiedoista, posti- ja puhelinkuluihin sekä matkakuluihin,
5206: jotka saadaan seuraavilta paikkakunnilta: Turku, jotka kaikki ovat toiminnan kannalta välttämät-
5207: Kuopio, Oulu, Sodankylä ja Kevo. tömiä.
5208: Toiminnan rahoitus oli aluksi vuosina 1976-
5209: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5210: 1978 Suomen Akatemian myöntämän tutkimus-
5211: taen,
5212: sopimusapurahan turvin tapahtuvaa. Vuodesta
5213: 1980 on toiminta rahoitettu lääkintöhallituksen
5214: määrärahamomentilta, jolla voidaan kattaa hen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5215: kilökunnan palkkausmenot. Vuoden 1981 aikana 1986 tulo- ja menoarvioon yhteensä
5216: on alkanut laitteiden kuluneisuudesta johtuen 245 000 markan määrärahan Suomen
5217: esiintyä käyttöhäiriöitä, jotka johtavat korjaus- aerobiologian työryhmän szitepölytiedot-
5218: kustannuksiin ja aiheuttavat laitekannan uusi- teen ja ennusteen tekemisestä aiheutuvzi"n
5219: mistarvetta. Muut toiminnasta aiheutuvat kulut kustannuksiin.
5220:
5221: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5222:
5223: Tapio Holvitie
5224: 104 1985 vp.
5225:
5226: Raha-asia-aloite n:o 104
5227:
5228:
5229:
5230:
5231: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi vanhus-
5232: voittoisten kuntien aseman helpottamiseksi
5233:
5234:
5235: Eduskunnalle
5236:
5237: Monet maakunnalliset yhteisöt ja kunnat ovat Valtioneuvostolla lienee moniakin toimenpide-
5238: toistuvasti kiinnittäneet huomiota vanhusvoit- mahdollisuuksia vanhusvoittoisten kuntien ase-
5239: toisten kuntien erityisongelmiin, joita ei ole man ja etujen turvaamiseksi. Eräänä keinona olisi
5240: otettu riittävästi huomioon valtakunnallisessa erityismäärärahan osoittaminen valtion tulo- ja
5241: päätöksenteossa. Osatekijänä vallitsevaan tilan- menoarviossa vanhusvoittoisimpien kuntien pal-
5242: teeseen lienee se, että maan vanhusvoittoisimmat velutuotannon kehittämistä ja taloudellisen rasi-
5243: kunnat sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suomessa, tuksen tasaamista varten. Niin ikään vanhusten
5244: huomattavalta osaltaan Turun ja Porin läänissä. vuokra- ja palvelutalojen rakentamista varten
5245: Käytännössä muuta maata huomattavasti kor- voidaan varata erillinen lainoituskiintiö jaettavak-
5246: keampi vanhusväestön osuus merkitsee kunnille si yksinomaan vanhusvoittoisissa kunnissa toteu-
5247: poikkeuksellisen vaativia velvoitteita vanhusten ja tettaviin hankkeisiin. Myös yleisten, harkinnan-
5248: pitkäaikaissairaiden avo- ja laitoshuollon järjestä- varaisten valtionavustusten suuntaaminen kun-
5249: misessä, mikä sitoo kuntien taloudellisia voima- tiin, joissa vanhustenhuollon ja sosiaalitoimen
5250: varoja ja vaikeuttaa niiden yleisiä kehitysedelly- rasitus on suurin, helpottaisi kyseessä olevien
5251: tyksiä. kuntien taloudellisia mahdollisuuksia.
5252: Vuoden 1978 virallisen tilaston mukaan van- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5253: hustenhuollon nettomenojen osuus oli koko taen,
5254: maassa keskimäärin 0,85 penniä veroäyrin hin-
5255: nasta. Turun ja Porin läänissä oli samana vuonna
5256: lähes 40 kuntaa, joissa kyseiset menot ylittivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5257: kaksinkertaisesti tai jopa enemmän koko maan 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
5258: keskiarvon. Todetuista vanhusvoittoisten kuntien kan määrärahan niiden enlaisten mah-
5259: erityisongelmista riippumatta valtionhallinnon dollisuuksien selvittämiseksi toimikun-
5260: monet resurssiratkaisut ovat kohdentuneet muu- nassa tai työryhmässä, joita vanhusvoit-
5261: alle kuin näihin kuntiin, mikä on edelleen kärjis- toisimpien kuntien aseman helpottami-
5262: tänyt niiden vaikeuksia. seksi on käytettävissä.
5263:
5264: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5265: Tapio Holvitie
5266: 1985 vp. 105
5267:
5268: Raha-asia-aloite n:o 105
5269:
5270:
5271:
5272:
5273: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi opiskeli-
5274: joiden kesäharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi sosiaaliturva-
5275: maksuista
5276:
5277:
5278: Eduskunnalle
5279:
5280: Teollisuuden ja liike-elämän vähentäessä voi- Näistä syistä opiskelijoiden keäharjoittelupal-
5281: makkaasti työvoimaansa 1980-luvulla opiskelijoi- kat tulisi vapauttaa sosiaaliturvamaksuista. Järjes-
5282: den kesäharjoittelupaikkojen saanti vaikeutuu tely ei kausiluontoisuutensa takia vähentäisi vaki-
5283: entisestään. tuista henkilökuntaa, vaan opettaisi tulevan su-
5284: Yhä suurempi määrä opiskelijoita valmistuu kupolven työntekoon ja käytännön ammattitai-
5285: suoraan työttömyyskortistoihin, koska heillä ei toon. Käytännön ammattitaidon hankkiminen
5286: ole ollut tilaisuutta saada ammattiaan vastaavaa helpottaisi opiskelijoiden valmistuttua heidän
5287: harjoittelua opiskeluaikanaan. työnsaantiaan ja oman yrityksen perustamista.
5288: Nuoren ihmisen parin vuoden työttömyys es- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5289: tää (esim. alkoholismin takia) monesti lopullises- taen,
5290: ti hänen työhönpääsynsä.
5291: Harjoittelijoiden opettaminen yrityksissä sitoo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5292: myös yrityksen vakinaista henkilökuntaa, ja kun 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
5293: harjoittelijoiden palkka- ja sosiaalikustannukset kan määrärahan selvityksen tekemiseksi
5294: ovat aikaansaatuun tuotokseen nähden monesti mahdollisuudesta vapauttaa opiskelijoi-
5295: suhteettoman korkeita, ei harjoittelijoiden työ- den kesäharjoittelupalkat sosiaaliturva-
5296: hönottoa suosita. maksuista.
5297:
5298: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5299:
5300: Tapio Holvitie
5301: 106 1985 vp.
5302:
5303: Raha-asia-aloite n:o 106
5304:
5305:
5306:
5307:
5308: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Ahvenanmaalle organisoitavan
5309: öljyntorjuntatoiminnan suunnittelua varten
5310:
5311:
5312: Eduskunnalle
5313:
5314: Ahvenanmaan keskeinen asema vesialueittem- koulutettua henkilöstöä myös uusia menetelmiä
5315: me risteyskohdassa tekee siitä merkittävän myös ja välineistöä mahdollisimman taloudellisesti tä-
5316: mahdollisen öljykatastrofin uhatessa maailman hän tärkeään työhön. Näin pystyttäisiin ratkaise-
5317: kauneinta saaristoa. Vallitsevat lounaistuulet siir- vasti kohottamaan valmiutta suurten öljyvahin-
5318: tävät Itämerellä tapahtuneen öljyvahingon tuhot kojen torjunnassa alueilla, joissa paikallistunte-
5319: muutamassa hetkessä Saaristomeren tuhansien muksella ja merelliseen elämään tottumisella on
5320: saarien sokkeloihin. Vaara on jatkuvasti ajankoh- aivan ratkaiseva merkitys.
5321: tainen erityisesti kesäisin turismista elävälle Ah- Koulutustoiminnan järjestämiseen on suhtau-
5322: venanmaalle ja sen vieressä levittäytyvälle Saaris- duttava Ahvenanmaan itsehallintolakia tiukasti
5323: tomeren kauniille ja laajalle saaristolle. kunnioittaen. Mainitun lain 6 luvun 34 §:n
5324: Ongelman uhka korostuu kun tiedämme, että mukaan ovat Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden
5325: tällä alueella on vain vähän tai ei ollenkaan omaavat velvollisia asevelvollisuuden sijasta pal-
5326: öljyntorjuntaan tarvittavaa välineistöä, materiaa- velemaan luotsi- ja majakkalaitoksessa taikka pal-
5327: lia ja henkilöstöä. Ahvenanmaalla olevalla hyvin velemaan muussa siviilihallinnossa niin kuin siitä
5328: koulutetulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla or- maakuntapäivien suostumuksella valtakunnan-
5329: ganisoidulla henkilöstöllä ja välineistöllä olisi siis lailla erikseen säädetään. Niin kauan kuin tällais-
5330: myös Suomen mannerta kohdanneen öljykatas- ta palvelusta ei ole järjestetty, ovat sanotut maa-
5331: trofin torjunnassa ratkaisevaa merkitystä. Teho- kunnan asukkaat vapautetut asevelvollisuuden
5332: kas torjunta on suoritettava jo ennen vahingon suorittamisesta.
5333: levittäytymistä tiheään saaristoon. Se vaatii kui-
5334: tenkin paljon enemmän koulutettua väkeä ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5335: välineistöä kuin nyt on Maarianhaminan ja mui- taen,
5336: den rannikkokaupunkien palokunnilla yhteensä.
5337: Puolustusvoimien ei voida edellyttää kovin perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5338: teellisesti paneutuvan öljyntorjuntaongelmiin, ei- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5339: kä sillä ole kalustoakaan laajamittaisiin torjunta- markkaa öljyntorjuntatoiminnan suunnit-
5340: suorituksiin. telua varten Ahvenanmaalle sopusoinnus-
5341: Ahvenanmaalle keskitetty ja organisoitu järjes- sa ja yhteistoiminnassa Ahvenanmaan it-
5342: telmällinen öljyntorjuntakoulutus tuottaisi paitsi sehallinnon kanssa.
5343:
5344: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5345:
5346: Tapio Holvitie
5347: 1985 vp. 107
5348:
5349:
5350: Raha-asia-aloite n:o 107
5351:
5352:
5353:
5354:
5355: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun raakavesiongelman sel-
5356: vittämiseksi
5357:
5358:
5359: Eduskunnalle
5360:
5361: . Turun kaupunki joutuu vuosittain, erityisesti Perusteellisen selvityksen aikaansaaminen eri-
5362: keväisin, kalliin ja vaikean käyttövesiongelman laisin vaihtoehdoin on sekä kiireellinen että kallis
5363: eteen. Aurajokilaakson runsas, mutta heikkolaa- tehtävä.
5364: tuinen raakavesi sisältää vastenmielisiä haju- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5365: makuhaittoja. Tähän asti suunnitellut toimet taen,
5366: vesitilanteen parantamiseksi ovat kohdanneet
5367: sekä taloudellisia että tunne- ja aluepoliittisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5368: vaikeuksia. 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5369: Paremman juoma- ja käyttöveden tarve on markan määrärahan erilaisten vaihtoehto-
5370: rurkulaisille krooninen huolenaihe, joka koh- jen selvittämiseksi paremman raakaveden
5371: tuuttomalla tavalla rasittaa Turun talousaluetta. saamiseksi Turun kaupungin käyttöön.
5372:
5373: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5374:
5375: Tapio Holvitie
5376: 108 1985 vp.
5377:
5378: Raha-asia-aloite n:o 108
5379:
5380:
5381:
5382:
5383: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koitsanlah-
5384: den Hovin museon rakennusten korjaukseen
5385:
5386:
5387: Eduskunnalle
5388:
5389: Parikkalassa Sl)altsee maamme ainoa jäljellä sanlahden Hovissa suoritettu pienehköjä kunnos-
5390: oleva lahjoitusmaakartano Koitsanlahden Hovi. sapitotöitä, joilla rakennuksen suoranainen tu-
5391: Hovin päärakennus on entistetty lahjoitusmaa- houtuminen on voitu estää. Jatkoksi tarvittaisiin
5392: museoksi. Rakennukset ja maa-alue ovat valtion kuitenkin täydellinen sisä- ja ulkopuolinen pe-
5393: omistuksessa, opetusministeriön ja museoviraston ruskorjaus.
5394: alaisuudessa. Museota ylläpitävät ja sen toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5395: nasta vastaavat Parikkalan, Rautjärven, Saaren ja nioittaen,
5396: Uukuniemen kunnat sekä Etelä-Karjalan Maa-
5397: kuntaliitto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5398: Koitsanlahden Hovin rakennukset vaatisivat 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
5399: huomattavia kunnostustöitä, jotta niiden jatkuva kaa Koitsanlahden Hovin lahjoitusmu- ~
5400: säilyminen ja museotoiminnan edellyttämä kun- seon rakennusten täydelliseen peruskor-
5401: to voitaisiin turvata. Kuluvana vuonna on Koit- jaukseen.
5402:
5403: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
5404:
5405: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
5406: Pekka Starast Olli Helminen Seppo Tikka
5407: Riitta Uosukainen
5408: 1985 vp. 109
5409:
5410: Raha-asia-aloite n:o 109
5411:
5412:
5413:
5414:
5415: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan
5416: maatalousoppilaitoksen liikuntatilojen rakentamiseen
5417:
5418:
5419: Eduskunnalle
5420:
5421: Parikkalan maatalousoppilaitoksen opetuksen Maatalousoppilaitoksen osuudeksi liikuntasa-
5422: ja oppilaiden vapaa-ajan vieton keskeisimmäksi lista on arvioitu 240 m 2 •
5423: haittatekijäksi on muodostunut liikuntatilojen
5424: puuttuminen koululta. Liikuntasalin rakentamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5425: ta on alustavasti suunniteltu mm. opetusministe- nioittaen,
5426: riön ja ammattikasvatushallituksen virkamiesten
5427: toimesta.
5428: Parikkalan kunta on valmis toteuttamaan lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5429: kuntahankkeen yhteistyössä valtion kanssa. Lii- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5430: kuntasali palvelisi myös lähellä sijaitsevaa perus- 29.64.34 1 000 000 markkaa Pankkalan
5431: koulun ala-astetta sekä kuntalaisten yleisiä lii- maatalousoppzlaitoksen lizkuntatzlojen ra-
5432: kuntatarpeita. kentamista varten.
5433:
5434: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
5435:
5436: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
5437: Pekka Starast Olli Helminen Seppo Tikka
5438: Riitta Uosukainen
5439: 110 1985 vp.
5440:
5441: Raha-asia-aloite n:o 110
5442:
5443:
5444:
5445:
5446: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen alue-
5447: taidemuseon perustamista varten
5448:
5449:
5450: Eduskunnalle
5451:
5452: Budjetissa on varattu taiteen tukemiseen vittava henkilöstö sekä suunniteltuna nimen-
5453: 17 412 000 markkaa, museovirasto estttl omaan aluetaidemuseotoimintaa palvelevat tai-
5454: 22 000 000 markkaa. Maahamme on opetusmi- demuseotilat. Imatran kuvataideperinteet ovat
5455: nisteriön toimesta rakennettu museohallinnon myös varsin vahvat jopa valtakunnan mittakaa-
5456: keskusmuseoverkosto, joka koostuu maakunta- vassa, säännöllistä kuvataiteen koulutustakin on
5457: museoista sekä aluetaidemuseoista. Verkostoa on paikkakunnalla annettu jo 40-luvulta lähtien.
5458: opetusministeriön tekemän suunnitelman mukai- Kymen läänin aluetaidemuseonimityksen anta-
5459: sesti laajennettu vuosittain siten, että historiallis- minen Imatran taidemuseolle vuoden 1985 ku-
5460: ten maakuntamuseoiden osalta se on jo kattava, luessa tulisi merkittävästi parantamaan koko lää-
5461: mutta aluetaidemuseoiden nimitykset ovat vielä nin kulttuuripalveluja, jolloin myös alueen kun-
5462: kesken. nissa asuva väestö tulisi säännöllisen kuvataide-
5463: Aluetaidemuseoiden tehtävä on toimia alueel- tarjonnan piiriin.
5464: laan kuvataiteen keskusmuseona, joka johtaa do-
5465: kumentointi-, valistus- ja näyttelytoimintaa sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5466: toimii yhdysyksikkönä valtion museoviranomai- nioittaen,
5467: siin. Opetusministeriön suunnitelma sisältää
5468: Imatran taidemuseon nimeämisen Kymen läänin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5469: aluetaidemuseoksi ja Imatran kaupunki on tätä 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
5470: silmällä pitäen kehittänyt tarvittavat valmiudet 29.90.52 5 000 000 markkaa taiteen tu-
5471: tähän tehtävään. Imatran taidemuseolla on Ky- kemiseen, johon sisältyisi Kymen aluetai-
5472: men läänin merkittävimmät taidekokoelmat, tar- demuseo Imatralle.
5473:
5474: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
5475:
5476: Sinikka Hurskainen-Leppänen Pekka Starast Olli Helminen
5477: Seppo Tikka Riitta Uosukainen
5478: 1985 vp. 111
5479:
5480: Raha-asia-aloite n:o 111
5481:
5482:
5483:
5484:
5485: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sä-
5486: vel -nimisen musiikkijuhlan tukemiseen
5487:
5488:
5489: Eduskunnalle
5490:
5491: Säveltaiteen harrastustoiminnan valtionavustus 1 000 nuorta laulamaan ja soittamaan. Musiikki-
5492: ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin koko ohjelmaan kuuluu noin 15 erilaista konserttia
5493: taidebudjetti. Tämä on vaikeuttanut säveltaiteen kuorolaulun, puhallinmusiikin, kamarimusiikin
5494: harrastajajärjestöjen palvelujen kehittämistä alati ja työväenlaulun alueilta. Myös korkeatasoisia
5495: lisääntyvässä musiikkiharrastuksessa. Erityisen kuoroja odotetaan Itävallasta ja Unkarista. Erilai-
5496: raskaaksi on muodostunut suurten musiikkijuh- set esiintymiset Imatran teollisuuslaitoksissa, van-
5497: lien toteuttaminen niin, että jokaisella laulajalla hainkodissa, toreilla ja puistoissa kuuluvat ku-
5498: ja soittajalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus il- vaan. Samoin suuri joukkojuhla päätöspäivänä.
5499: man suuria henkilökohtaisia taloudellisia uhrauk- Suurelle yleisölle Työväen Sävel tarjoaa lukui-
5500: sia osallistua näille juhlille. sia elävän musiikin konsertteja, joista osa pyri-
5501: Imatralla järjestetään 6.-8.6.1986 valtakun- tään järjestämään ilman pääsymaksuja ja osa
5502: nallinen musiikkijuhla nimellä Työväen Sävel. konsertteja ainoastaan muodollisella pääsymak-
5503: Tämä musiikkitapahtuma on työväestön perintei- sulla. Näin tahdotaan huolehtia siitä, että työ-
5504: nen tapa kokoontua yhteen laulamaan ja soitta- väen musiikkijuhlasta muodostuu suuri kansan
5505: maan aina muutaman vuoden väliajoin. Suomen musiikkijuhla.
5506: Työväen Musiikkiliitto harrastajineen on järjestä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5507: nyt näitä musiikkijuhlia aina 1980-luvulta al-
5508: kaen. Eri puolilta maata odotetaan noin 5 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5509: laulajaa ja soittajaa osanottajiksi. Mukana on 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
5510: tällä kertaa huomattava nuorison osuus, sillä kan määrärahan Työväen Sävel -nimisen
5511: maahamme on eri pohjoismaista tulossa noin musiikkijuhlan tukemiseen.
5512:
5513: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
5514:
5515: Sinikka Hurskainen-Leppänen Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari
5516: Riitta Uosukainen Timo Roos Antti Kalliomäki
5517: Reijo Lindroos Mikko Rönnholm Pekka Myllyniemi
5518: Kari Urpilainen Arja Alho Jouko Skinnari
5519: Matti Louekoski Maija Rajantie Martti Lähdesmäki
5520: Marja-Liisa Tykkyläinen Jussi Ranta Pirjo Ala-Kapee
5521: Seppo Tikka Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen
5522: Juhani Surakka Tuulikki Hämäläinen Riitta Järvisalo-Kanerva
5523: Pekka Leppänen Kari Rajamäki Jorma Rantanen
5524: Juhani Vähäkangas Lauha Männistö
5525: 112 1985 vp.
5526:
5527: Raha-asia-aloite n:o 112
5528:
5529:
5530:
5531:
5532: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran kau-
5533: punginorkesterin tukemiseen
5534:
5535:
5536: Eduskunnalle
5537:
5538: Imatran kaupunginorkesteri on yli 50 soittajan perusteella, että Kymen läänin alueella toimivat
5539: sinfoniaorkesteri, joka toimii myös viihde- ja muut kaupunginorkesterit ovat olleet jo pitkään
5540: kamariorkesterikokoonpanossa. Orkesterin ohjel- valtionavun piirissä. Eriarvoisuutta korostaa vielä
5541: misto ja konsertit kattavat musiikin kaikki eri se, että Imatran kaupunginorkesteri on eräs
5542: osa-alueet. Imatran kaupunginorkesteri järjestää maamme vanhimmista sinfoniaorkestereista. Se
5543: sinfonia-, kirkko-, kamari-, ooppera-, operetti-, on perustettu vuonna 1938, joten sillä on taka-
5544: vanhusten-, nuorison-, lasten- ja viihdekonsertte- naan lähes puolivuosisatainen taival.
5545: ja. Konserttien solisteina esiintyvät maan tunne-
5546: tuimmat tai ulkomaalaiset taiteilijat. Kaupun- Kymen läänin taidetoimikunta on tehnyt jo
5547: ginorkesteri esiintyy lisäksi erilaisissa juhlatilai- vuonna 1983 aloitteen Imatran kaupunginorkes-
5548: suuksissa, järjestää koululaiskonsertteja sekä terin saamiseksi suoran valtionavun piiriin. Ainoa
5549: Etelä-Karjalan alueorkesterina vastaa myös alue- Imatran orkesterille myönnettävä valtionapu tu-
5550: orkesteritoiminnasta ympäristökunnissa. lee läänin taidetoimikunnan myöntämänä toi-
5551: Imatran kaupunginorkesterin äänenjohtajina minta-avustuksena. Tämä avustus on pieni ja
5552: toimivat Imatran kaupungin musiikkikoulun taidetoimikunnalla ei ole ollut mahdollisuutta
5553: opettajat. Täten orkesterilla on ammattimuusi- korottaa avustussummaa viime vuosina.
5554: koista koostuva runko. Orkesterin kapellimestari- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5555: na toimii 40 vuoden kokemuksen omaava am- nioittaen,
5556: mattikapellimestari, joka on suorittanut opinton-
5557: sa Sibelius-Akatemiassa, Wienin ja Lontoon mu-
5558: siikkiakatemiassa, Geneven ja Pariisin konserva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5559: toriossa sekä New Yorkissa. 1986 tulo- ja menoarvioon 88 000 mar-
5560: Imatran kaupunginorkesterin kohdalla voidaan kan määrärahan Imatran kaupunginor-
5561: puhua suuresta alueellisesta eriarvoisuudesta sillä kesterin tukemiseen.
5562:
5563: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
5564:
5565: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari Riitta Uosukainen
5566: Esko Almgren Jussi Ranta Seppo Tikka
5567: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Antti Kalliomäki
5568: 1985 vp. 113
5569:
5570: Raha-asia-aloite n:o 113
5571:
5572:
5573:
5574:
5575: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkisal-
5576: men-Melkoniemen tien kunnostusta varten
5577:
5578:
5579: Eduskunnalle
5580:
5581: Parikkalan kunnan alueella oleva Särkisal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5582: men-Melkoniemen maantie on Melkoniemen nioittaen,
5583: asukkaille ainoa yhteysväylä kunnan keskustaan
5584: sekä läpikulkutie myös Parikkalasta Melkoniemen
5585: kautta Simpeleelle. Tien kunnostus on otettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5586: Kymen piirin tieverkoston suunnitelmiin 1980- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5587: luvulle, mutta Särkisalmen-Melkoniemen tie on 31.24.77 3 500 000 markkaa Särkisal-
5588: vilkasliikenteinen ja erityisen tarpeellinen alueen men-Melkoniemen tien kunnostamista
5589: asukkaille. varten.
5590:
5591: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
5592:
5593: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
5594: Pekka Starast Olli Helminen Seppo Tikka
5595: Riitta Uosukainen
5596:
5597:
5598:
5599:
5600: 8 428500120H
5601: 114 1985 vp.
5602:
5603: Raha-asia-aloite n:o 114
5604:
5605:
5606:
5607:
5608: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Utulan-
5609: Kietävälän tien kunnostamiseen Ruokolahdella
5610:
5611:
5612: Eduskunnalle
5613:
5614: Ruokolahden kunnan alueella oleva Utulan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5615: Kietävälän paikallistie on jatkeena Kyläniemen
5616: paikallistielle. Suunnitelmien mukaan tulisi Ky: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5617: läniemen tie kunnostettavaksi ja päällystettäväkst 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
5618: vielä tänä vuonna. Länsipään Utulan-Kietävä- kan määrärahan Utulan-Kietävälän tien
5619: län paikallistien kunnostus- ja päällystyssuunni- kunnostamista ja päällystämistä varten.
5620: telmat puuttuvat täysin.
5621: Utulan-Kietävälän tien käyttö Kyläniemen
5622: paikallistien jatkeena on vilkas.
5623:
5624: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
5625:
5626: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
5627: Pekka Starast Olli Helminen Seppo Tikka
5628: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
5629: 1985 vp. 115
5630:
5631: Raha-asia-aloite n:o 115
5632:
5633:
5634:
5635:
5636: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspii-
5637: rin sivutoimipisteen perustamiseen Imattalle
5638:
5639:
5640: Eduskunnalle
5641:
5642: Imatra kuuluu tällä hetkellä aluepoliittisten ten ongelmien keskellä kamppaillessaan tarvitsee
5643: tukien piiriin. Imatra on 4 B-tukivyöhyke sekä oman toimipisteen alueelleen.
5644: sen lisäksi erityistukialue. Näiden pohjalta ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5645: yritysten toimintamahdollisuudet Imatralla hel-
5646: pottuneet viime vuoden kuluessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5647: 1986 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar-
5648: Kymen läänin teollisuuspiirillä on Lappeenran- kan määrärahan kauppa- ja teollisuusmi-
5649: nassa toimisto, jonka tehtäväpiiriin Imatra kuu- nistenon teollisuuspiin·n· sivutoimipisteen
5650: luu. Kuitenkin Imatra erityistukineen sekä suur- perustamiseksi Imatralle.
5651:
5652: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
5653:
5654: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
5655: Pekka Starast Olli Helminen Seppo Tikka
5656: Riitta Uosukainen
5657: 116 1985 vp.
5658:
5659: Raha-asia-aloite n:o 116
5660:
5661:
5662:
5663:
5664: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllistämis-
5665: kokeiluun Kouvolan työvoimapiirin alueella
5666:
5667:
5668: Eduskunnalle
5669:
5670: Työllisyyden hoidossa tulisi kaikki keinot käyt- kokemuksia ja sen avulla on voitu sijoittaa pitkä-
5671: tää hyväksi. Kymen lääni on taantuva teollisuus- aikaistyöttömiä työhön, jonka seurauksena he
5672: lääni, josta on jo kehittymässä todella musta ovat saaneet jopa vakinaisia työsuhteita.
5673: muuttotappioalue. Työttömyysluvut ovat Kouvo-
5674: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5675: lan työvoimapiirin alueella pysytelleet vahvasti yli
5676: nioittavasti,
5677: maan keskitason eikä työllisyyden hoidossa alu-
5678: eella ole odotettavissa mitään suuria muutoksia
5679: parempaan lähitulevaisuudessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5680: Alueen työllisyyttä ei voida hoitaa kuin ainoas- 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
5681: taan vahvoin erityistoimenpitein ja yksi niistä on markan määrärahan, jonka avulla ulotet-
5682: ns. Rinteen kokeilu. Tästä kokeilusta on saatu taisiin Rinteen mallin mukainen kokeilu
5683: Porin työvoimapiirin alueella erittäin myönteisiä koko Kouvolan työvoimapzi'rin alueelle.
5684:
5685: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
5686:
5687: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
5688: Pekka Starast Olli Helminen Seppo Tikka
5689: Riitta Uosukainen
5690: 1985 vp. 117
5691:
5692: Raha-asia-aloite n:o 117
5693:
5694:
5695:
5696:
5697: Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken-
5698: tamiseksi Hyvinkäälie
5699:
5700:
5701: Eduskunnalle
5702:
5703: Rakennushallituksen suunnitelmissa on tarkoi- suunnittelu ja rakentamisen pikainen aloittami-
5704: tus aloittaa valtion virastotalon rakentaminen nen ovat tähdellisiä.
5705: Hyvinkäälie vuonna 1986. Hankkeen esisuunni-
5706: telma on vahvistettu marraskuussa 1983. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5707: taen,
5708: Valtion virastotaloon Hyvinkäälie sijoitetut toi-
5709: minnat ovat jo pitkään kärsineet ahtaista ja
5710: epätarkoituksenmukaisista tiloista. Tilanahtaus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5711: haittaa sekä talossa työskentelevää henkilöstöä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5712: että virastotalon palveluja käyttävää asiakaskun- 28. 64. 76 5 000 000 markkaa valtion Hy-
5713: taa. vinkään virastotalon jatkosuunnittelua
5714: Valtion virastotalon rakentaminen on siten varten ja rakentamisen aloittamista var-
5715: kiireellinen hanke. Sen vuoksi hankkeen jatko- ten.
5716:
5717: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
5718:
5719: Tuulikki Hämäläinen
5720: 118 1985 vp.
5721:
5722: Raha-asia-aloite n:o 118
5723:
5724:
5725:
5726:
5727: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan
5728: meriviemärin rakentamiseen
5729:
5730:
5731: Eduskunnalle
5732:
5733: Keski-Uudenmaan meriviemärihanke on mer- tuksessa loppuun saakka menv1emann suuren
5734: kittävä koko alueen vesiensuojelun kannalta. Val- seudullisen merkityksen takia. Hankkeen viiväs-
5735: tio on aikanaan lupautunut kuntien ohella osal- tyminen merkitsisi jätevesien lisäkuormitusta Uu-
5736: listumaan tämän vesihuoltotyön kustannuksiin. denmaan vesistössä.
5737: Keski-Uudenmaan kunnat Järvenpää, Kerava,
5738: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5739: Tuusula ja Vantaa ovat vuonna 1976 aloittaneet
5740: nioittaen,
5741: meriviemärin rakentamisen. Meriviemäristä on
5742: vielä rakentamatta viimeinen vaihe Vantaan Koi-
5743: vuhaan ja Helsingin Pihlajamäen välillä. Viimei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5744: sen vaiheen kustannuksiksi on arvioitu 50 milj. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5745: markkaa. Vesiensuojelun kannalta olisi tärkeää 30.40. 77 5 000 000 markkaa Keski-
5746: saada viimeinenkin tunnelin osuus valmiiksi. Uudenmaan meriviemärityön jatkon tur-
5747: Valtion tulisi myös olla mukana hankkeen rahoi- vaamiseksi.
5748:
5749: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
5750:
5751: Tuulikki Hämäläinen Tarja Halonen
5752: Matti Louekoski Saara-Maria Paakkinen
5753: 1985 vp. 119
5754:
5755: Raha-asia-aloite n:o 119
5756:
5757:
5758:
5759:
5760: Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään pohjoisen ohi-
5761: kulkutien rakentamisen jatkamiseen
5762:
5763:
5764: Eduskunnalle
5765:
5766: TVL:n Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin Tiehankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 45
5767: ohjelmaan vuosille 1984-1987 sisältyy Hyvin- mmk. Tien rakennustyöt on aloitettu vuonna
5768: kään pohjoisen ohikulkutien rakentaminen. Tä- 1984. Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on
5769: mä tiehanke on hyvin tärkeä sekä elinkeinopoli- hankkeelle osoitettu 16 mmk. Tiehankkeen to-
5770: tiikan että liikenteen turvallisuuden kannalta. teuttaminen keskeytyksettä ja viivytyksettä on
5771: Ohikulkutie on tarkoitettu ohjaamaan Hyvin- tärkeää.
5772: kään kaupungin pohjoisen teollisuusalueen lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5773: kenne pois kaupungin keskustasta. Ohikulkutie taen,
5774: on tärkeä myös Hausjärven suunnasta lisääntyvän
5775: soraliikenteen ohjaamiseksi pois Hyvinkään kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5776: kustasta. Hanke on paitsi liikenneturvallisuutta 1986 tulo- ja menoarvioon 18 000 000
5777: lisäävä myös liiketaloudellisesti kannattava. markkaa Hyvinkään pohjoisen ohikulku-
5778: tien rakentamisen jatkon turvaamiseen.
5779:
5780: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
5781:
5782: Tuulikki Hämäläinen
5783: 120 1985 vp.
5784:
5785: Raha-asia-aloite n:o 120
5786:
5787:
5788:
5789:
5790: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kappaletavaraliiken-
5791: teen kuljetusjärjestelmän edellyttämiin kalustohankintoihin Val-
5792: tionrautateille
5793:
5794:
5795: Eduskunnalle
5796:
5797: Valtion aikaisemmissa sekä vuoden 1985 tulo- Jotta vaadittu uudistus voidaan toteuttaa koko
5798: ja menoarviossa on Valtionrautateille saatettu laajuudessaan ja liikenteen kasvulle sekä tuloksen
5799: tavoitteeksi parantaa liikekirjanpidollista tulosta paranemiselle asetetut tavoitteet voidaan saavut-
5800: vuoteen 1991 mennessä 500 milj. markalla. taa, tulee uudistukselle luoda riittävät valmiudet.
5801: Edellä todettuun tilanteeseen on jouduttu sen
5802: Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa Valtion-
5803: vuoksi, että rautatielaitos on luopunut aikaisem-
5804: rautateiden momentin 31.90 perusteella esite-
5805: min hallussaan olleista linja- ja tilausliikennelu-
5806: tään yksityiskohtaisesti, että kappaletavaraliiken-
5807: vista. Tästä johtuen kappaletavaraliikenteen yh-
5808: teen kuljetusjärjestelmä tulee uudistaa. Edelleen
5809: teydessä tulee turvautua autokuljetusten käyt-
5810: todetaan, että mikäli tuloksen parantaminen ei
5811: töön vain niissä tapauksissa, joissa vaunukulje-
5812: tätä kautta onnistu, joudutaan toimintalinjaa
5813: tuksin ei saavuteta edellytettyä kuljetusnopeutta.
5814: voimakkaasti muuttamaan.
5815: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5816: Toimintalinjan voimakas muuttaminen aiheut- nioittavasti,
5817: taa sen, että Valtionrautateiden työt yksityistyvät
5818: ja saaduista tuotoista suuri osa joudutaan maksa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5819: maan ulkopuolisille yrityksille. Näin toiminnan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5820: tehostumisesta aiheutuva taloudellinen hyöty 31.90. 70 15 000 000 markkaa käytettä-
5821: suuntautuu aliurakoitsijoille rautateiden toimin- väksi kalustohankintothin Valtionrauta-
5822: nan kääntyessä aikaisempaa tappiollisemmaksi tetden kappaletavaralt'ikenteen kuljetus-
5823: kappaletavaraliikenteen osalta. järjestelmän uudistamiseksi.
5824:
5825: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
5826:
5827: Tuulikki Hämäläinen Kari Rajamäki Kerttu Törnqvist
5828: Timo Roos Tuula Paavilainen Matti Louekoski
5829: 1985 vp. 121
5830:
5831: Raha-asia-aloite n:o 121
5832:
5833:
5834:
5835:
5836: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Enontekiön ja Kittilän kuntien
5837: haja-asutusalueiden vesihuoltotöiden rakentamiseen
5838:
5839:
5840: Eduskunnalle
5841:
5842: Enontekiön ja Kittilän kunnat e1vat voineet järvi, Sonkamuotka, Kuttanen-Kultima, Näkkä-
5843: hyväksyä Ounasjoen erityissuojelulakia vuonna lä, Markkina, Maunu, Jatuni, Vähäniva, V-oja,
5844: 1983 säädettäessä sitä, ettei samanaikaisesti tehty Äijäjoki, Iitto sekä aivan yksittäiset talot ja talo-
5845: päätöksiä jokivarren elinkeinoelämän elvyttämi- ryhmät. Määrärahan tarve kokonaisuudessaan oli-
5846: sestä ja kehittämisestä, korvaavien työpaikkojen si noin 6,8 miljoonaa markkaa. Kittilän kunnassa
5847: perustamisesta eikä silloisten työpaikkojen säilyt- vesihuoltosuunnitelma sisältäisi seuraavat kylät:
5848: tämisestä ja luontaiselinkeinojen kehittämisestä. Tepasto, Raattama, Kinisjärvi, Rauhala, Hanhi-
5849: Enontekiön ja Kittilän kunnanhallitukset ovat maa, Kiistala, Kuivasalmi, Jeesiöjärvi, Tepsa,
5850: lokakuussa vuonna 1984 lähettäneet valtioneu- Kelontekemä, Kallo, Molkojärvi, Helppi, Mau-
5851: vostolle laajahkot selvitykset ja ehdotukset Ou- nujärvi. Vesihuoltotyön kokonaiskustannus edel-
5852: nasjoen suojelusta aiheutuneiden menetysten lä olevissa tapauksissa on noin 12 miljoonaa
5853: korvaamiseksi suoritettavista toimenpiteistä. markkaa. Lisäksi tulee seuraavien pienten haja-
5854: Kunnat edellyttävät, että haja-asutusalueiden ve- asuttujen kylien ja taloryhmien osalta huolehtia
5855: sihuoltotöiden rakentamista varten valtio osoittaa erityistoimenpitein talokohtaisista vesihuoltojär-
5856: jokaiselle kunnalle vuosittain 3 miljoonaa mark- jestelyistä: Pulju, Pokka, Vesmajärvi, Horma-
5857: kaa vuoteen 1989 saakka mainittu vuosi mukaan kumpu-Kuusajoki, muut yksittäiset talot ja talo-
5858: lukien. Tämä merkitsisi molemmissa kunnissa ryhmät, kokonaisuudessaan noin 3,5 miljoonaa
5859: suurempien kylien saattamista yhteisen vesihuol- markkaa.
5860: lon piiriin ja pienten haja-asuttujen kylien ja
5861: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5862: taloryhmien osalta huolehtimista erityisjärjeste-
5863: taen,
5864: lyin talokohtaisista vesihuoltotoimenpiteistä.
5865: Enontekiön kunnassa edellä mainittuja ns.
5866: suurempia kyliä olisivat: Nunnanen, Peltovuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5867: ma, Vuontisjärvi, Leppäjärvi, Palojoensuu, Kaa- 1986 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
5868: resuvanto ja Kilpisjärvi. Kokonaiskustannusarvio markkaa vesihuoltotöihin Enontekiön ja
5869: olisi noin 8,6 miljoonaa markkaa. Pienten haja- Kittilän kunnissa Ounasjoen suojelulaista
5870: asuttujen kylien ja taloryhmien luettelo olisi johtuvien elinkeinoelämän ja elintoimin-
5871: seuraava: Ketomella, Ylikyrö, Palojärvi, Muotka- tojen elvyttämiseksi.
5872:
5873: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5874:
5875: Lauri Impiö
5876: 122 1985 vp.
5877:
5878: Raha-asia-aloite n:o 122
5879:
5880:
5881:
5882:
5883: Impiö: Määrärahan osoittamisesta ns. Ounasjokitien suunnitteluun
5884:
5885:
5886: Eduskunnalle
5887:
5888: Enontekiön ja Kittilän kunnat elVat voineet Edellä mamtttu pitkä tie on rakentamisen
5889: hyväksyä Ounasjoen erityissuojelulakia vuonna tasolta ja nykyiseltä kunnoltaan hyvin kirjava. Se
5890: 1983 säädettäessä sitä, ettei samanaikaisesti tehty johtuu luonnollisesti lähinnä nykyisistä liikenne-
5891: päätöksiä jokivarren elinkeinoelämän elvyttämi- määristä. Mikäli tulevaisuudessa liikennettä tul-
5892: sestä ja kehittämisestä, korvaavien työpaikkojen laan mm. matkailullisessa mielessä markkinoin-
5893: perustamisesta eikä silloisten työpaikkojen säilyt- nilla ohjaamaan Ounasjokivartta pohjoiseen Kit-
5894: tämisestä ja luontaiselinkeinojen kehittämisestä. tilän Sirkasta, on huomattava määrä tiesuunnitel-
5895: Kittilän ja Enontekiön kunnananhallitukset mia kohdistettava välille Köngäs-Peltovuoma.
5896: ovat lokakuussa vuonna 1984 lähettäneet valtio- Lisäksi on kiinnitettävä huomiota tieosuudelle
5897: neuvostolle laajat selvitykset ja ehdotukset Ou- tuleviin ja siltä lähteviin Ounasjoen ylittäviin
5898: nasjoen suojelusta aiheutuneiden menetysten siltoihin. Ennen kuin pitemmälle meneviin käy-
5899: korvaamiseksi suoritettavista toimenpiteistä. tännön ratkaisuihin voidaan mennä, on tehtävä
5900: Kunnat edellyttävät, että valtioneuvosto tekee periaateratkaisu ja ryhdyttävä suunnittelutöihin.
5901: periaatepäätöksen Rovaniemi-Kittilä-Sirkka- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5902: Köngäs-Tepasto-Raattama-Ketomella-Pel- taen,
5903: tovuoma-Hetta välisen tien nimeämisestä "Ou-
5904: nasjokitieksi". Tieviranomaisten tehtäväksi anne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5905: taan tarpeellisten toimenpiteiden suorittaminen. 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5906: Mainitun tieosuuden parannustyöt ja tieosuudel- markkaa "Ounasjokitien" ja szltojen pe-
5907: le tulevien ja siitä lähtevien Ounasjoen ylittävien rusparannussuunnitteluun Ounasjoen
5908: siltojen rakentaminen pyritään suorittamaan ko- suojelulakiin liittyvänä elinkeinojen ja
5909: konaisuudessaan vuoteen 1990 mennessä. elinolosuhteiden elvyttämiseksi.
5910:
5911: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5912:
5913: Lauri Impiö
5914: 1985 vp. 123
5915:
5916: Raha-asia-aloite n:o 123
5917:
5918:
5919:
5920:
5921: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Viitarannan sillan rakennustöihin
5922: Savukoskella
5923:
5924:
5925: Eduskunnalle
5926:
5927: Vastauksessaan kirjalliseen eduskuntakyselyyni vesirakennushallitus tulee tekemään maa- ja met-
5928: n:o 478/1984 vp. liikenneministeri Matti Lutti- sätalousministeriölle ehdotuksen sillan rakenta-
5929: nen toteaa mm.: "Liikenneministeriön kirjeen misen rahoittamiseksi. Aikaisin aloittamisajan-
5930: perusteella tie- ja vesirakennuslaitos on aloittanut kohta on siis vuonna 1986."
5931: Viitarannan sillan tie- ja siltasuunnittelun. Sil- Viitarannan sillan rakentaminen liittyy Vuotos-
5932: taan liittyvän tien osalta suunnittelut ovat tielain alueen elvyttämistoimiin. Koillis-Lapissa on to-
5933: mukaisessa käsittelyssä, sillan osalta siltapaikka- dettu, että Vuotoksen alueen elvytysvaroja on
5934: tutkimukset on tehty. Sen sijaan vesioikeuskäsit- kuluneina vuosina myönnetty odotettua niukem-
5935: tely ja varsinainen siltasuunnittelu on vielä teke- min. Koska alueen monet elvytystoimet ovat
5936: mättä. Tämän hetken arvion mukaan Viitaran- osittain kiinni Viitarannan sillan rakentamisesta,
5937: nan sillan suunnitelmat valmistuvat aivan vuo- on rakentamisen aloittamista syytä kiirehtiä. On
5938: den 1985 lopulla tai vuoden 1986 alussa. Sillan käytettävä hyväksi aikaisinta mahdollista aloitta-
5939: rakennustyö tulisi ajoittaa siten, että silta keskei- misajankohtaa eli syksyä vuonna 1986.
5940: siltä osiltaan olisi valmiina ennen jäiden lähtöä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5941: Näin ollen sopivin rakennusajankohta olisi syk- taen,
5942: systä 1986 kevääseen 1987. Sillan kustannusarvio
5943: on noin 4,5 miljoonaa markkaa vuoden 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5944: arvioidussa kustannustasossa, jolloin rahoitustar- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5945: ve vuonna 1986 olisi noin 1,5 miljoonaa markkaa 30.99.41 1 500 000 markkaa Vzitarannan
5946: ja vuonna 1987 noin 3 miljoonaa markkaa. Kun sillan rakentamisen aloittamiseksi Savu-
5947: sillan suunnitelmat ovat riittävän pitkällä, tie- ja kosken kunnassa.
5948:
5949: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5950:
5951: Lauri Impiö
5952: 124 1985 vp.
5953:
5954: Raha-asia-aloite n:o 124
5955:
5956:
5957:
5958:
5959: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Enontekiön ja Kittilän kuntien
5960: elinkeinojen kehittämiseksi tehtävään selvitykseen
5961:
5962:
5963: Eduskunnalle
5964:
5965: Enontekiön ja Kittilän kunnat e1vat voineet tam1sta vuosittain aina vuoteen 1989 saakka.
5966: hyväksyä Ounasjoen erityissuojelulakia vuonna Erityisen merkittävänä on kuntien alueiden mat-
5967: 1983 säädettäessä sitä, ettei samanaikaisesti tehty kailukeskusten peruspalvelujen rakentamisesta ai-
5968: päätöksiä jokivarren elinkeinoelämän elvyttämi- heutuvien kustannusten saattaminen valtion va-
5969: sestä ja kehittämisestä, korvaavien työpaikkojen roista suoritettavaksi. Ehdotuksiin kuuluu mer-
5970: perustamisesta eikä silloisten työpaikkojen säilyt- kittäviä tienrakennustöitä, vesihuoltotöitä, opas-
5971: tämisestä ja luontaiselinkeinojen kehittämisestä. tuskeskuksia jne.
5972: Enontekiön ja Kittilän kunnanhallitukset ovat Suurisuuntaiset elinkeinoelämän kehittämisen
5973: lokakuussa 1984 lähettäneet valtioneuvostolle vaatimukset eivät etene ilman huolellista selvit-
5974: laajat selvitykset ja ehdotukset Ounasjoen suoje- tely- ja suunnittelutyötä. Kunnilla taas ei ole
5975: lusta aiheutuneiden menetysten korvaamiseksi taloudellisesti siihen merkittäviä mahdollisuuk-
5976: suoritettavista toimenpiteistä. Keskeisessä ase- sia.
5977: massa tällöin on monipuolinen elinkeinoelämän Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5978: kehittäminen. Kunnat ehdottavat, että valtio- taen,
5979: neuvosto periaatepäätöksellään veivoittaisi minis-
5980: teriöt kuntien alueilla olevia investointihankkeita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5981: käsitellessään noudattamaan aikaisempaa jousta- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5982: vampaa käsittelymenettelyä ja myöntämään val- markkaa Enontekiön ja Kitttlän kuntien
5983: tion rahoituksen lain saliimien maksimimäärien elinkeinojen kehittämiseksi suoritettavista
5984: mukaisesti. Edelleen esitetään matkailun markki- selvittely- ja suunnittelutöistä azheutuvzi'n
5985: noinnin järjestämiseksi valtion avustuksen myön- kustannuksiin.
5986:
5987: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
5988:
5989: Lauri Impiö
5990: 1985 vp. 125
5991:
5992: Raha-asia-aloite n:o 125
5993:
5994:
5995:
5996:
5997: lmpiö: Määrärahan osoittamisesta opastuskeskusten rakentamiseksi
5998: Ounas-Pallastunturin kansallispuiston pohjoiseen osaan ja Kil-
5999: pisjärvelle
6000:
6001:
6002: Eduskunnalle
6003:
6004: Enontekiön kunta ei ole voinut hyväksyä Ou- vaa kaikenlaista retkeily- ym. t01mmtaa. Opas-
6005: nasjoen erityissuojelulakia vuonna 1983 säädet- tuskeskusten tehtävänä on myös huolehtia ja
6006: täessä sitä, ettei samanaikaisesti tehty päätöksiä hoitaa alueilla olevat ulkoilureitit. Opastuskes-
6007: jokivarren elinkeinoelämän elvyttämisestä ja ke- kuksiin tulee voida palkata valtion varoin riittävä
6008: hittämisestä, korvaavien työpaikkojen perustami- määrä työntekijöitä. Kunta on arvioinut, että
6009: sesta eikä silloisten työpaikkojen säilyttämisestä ja opastuskeskusten rakentamiskustannukset yh-
6010: luontaiselinkeinojen kehittämisestä. teensä ovat noin 5 miljoonaa markkaa.
6011: Enontekiön kunnanhallitus on lokakuussa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6012: vuonna 1984 lähettänyt valtioneuvostolle selvi- taen,
6013: tyksen ja ehdotuksen Ounasjoen suojelusta ai-
6014: heutuneiden menetysten korvaamiseksi suoritet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6015: tavista toimenpiteistä. Ehdotusten joukossa on 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
6016: opastuskeskusten rakentaminen Ounas-Pallastun- kaa Ounas-Pallastunturin kansallispuis-
6017: turin kansallispuiston pohjoiseen osaan (Pyhäke- ton pohjoiseen osaan ja Kilpisjärven alu-
6018: ron alue) sekä Kilpisjärven alueelle. Opastuskes- eelle rakennettavien opastuskeskusten
6019: kusten tarkoituksena on palvella alueilla tapahtu- suunnittelutöihin.
6020:
6021: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6022:
6023: Lauri Impiö
6024: 126 1985 vp.
6025:
6026: Raha-asia-aloite n:o 126
6027:
6028:
6029:
6030:
6031: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Reservin Aliupseerien
6032: Liiton toiminnan tukemiseen
6033:
6034:
6035: Eduskunnalle
6036:
6037: Reserviläisjärjestöt levittävät jäsenistölleen ja Kysymyksessä on koko kansan yhteinen, politii-
6038: kaikille kansalaispiireille täsmällistä tietoa rauhan kan ulkopuolella oleva asia.
6039: ylläpitämiseen tähtäävästä Suomen virallisesta Rahallisten resurssien rajallisuus on kuitenkin
6040: turvallisuus- ja yhteistyöpolitiikasta. Reserviläis- ollut esteenä riittävän laajan turvallisuuspoliitti-
6041: järjestöt vapaaehtoisina kansalaisjärjestöinä pyrki- sen tiedotusohjelman toteuttamiselle ja maan-
6042: vät kaikessa toiminnassaan vakiinnuttamaan ja puolustustietouden syventämiselle mahdollisim-
6043: syventämään asiallista ja tosiasioihin perustuvaa man laajoissa kansalaispiireissä.
6044: tietoutta maanpuolustuksemme olemuksesta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6045: rauhanomaisista tavoitteista. nioittaen,
6046: Liittojen järjestämissä eri tapahtumissa, maan-
6047: puolustusjuhlissa, koulutuspäivillä ja tiedotusti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6048: laisuuksissa kävi viime vuonna yli 100 000 kansa- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
6049: laista. Liittojen piiriin ovat tervetulleita kaikkien kaa Reservin Aliupseerien Liitolle maan-
6050: kansalaispiirien ja mielipidesuuntien edustajat. puolustustyön tukemiseen.
6051:
6052: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6053:
6054: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Lea Mäkipää
6055: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6056: 1985 vp. 127
6057:
6058: Raha-asia-aloite n:o 127
6059:
6060:
6061:
6062:
6063: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
6064: rakentamiseksi Noormarkkuun
6065:
6066:
6067: Eduskunnalle
6068:
6069: Noormarkun kunnassa sijaitsee useita valtion Virastotalon rakentaminen toisi Pohjois-Sata-
6070: virastoja, jotka sijaitsevat vuokratiloissa ja erillään kunnan kuntien erittäin korkeaan työttömien ja
6071: toisistaan, ja useat virastoista ovat lisäksi epäajan- erityisesti rakennustyöläisten työttömien määrään
6072: mukaisissa tiloissa. omalta osaltaan helpotusta.
6073: Viraston rakentaminen olisi välttämätöntä, jot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6074: ta Noormarkussa sijaitsevat valtion virastot, joita nioittaen,
6075: ovat verotoimisto, sairausvakuutustoimisto, kan-
6076: saneläketoimisto, nimismiespiirin kanslia, poliisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6077: asema, posti- ja lennätintoimisto ja mahdollinen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6078: tiepiirin toimisto, pääsisivät muuttamaan ajan- 28.64.76 500 000 markkaa valtion viras-
6079: mukaisiin tiloihin valtion omistamassa rakennuk- totalon rakentamisen aloittamiseksi
6080: sessa ja voisivat sijaita keskitetysti. Noormarkussa.
6081:
6082: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6083:
6084: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6085: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6086: 128 1985 vp.
6087:
6088: Raha-asia-aloite n:o 128
6089:
6090:
6091:
6092:
6093: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoaineveroa vastaa-
6094: van avustuksen suorittamiseksi invalideille
6095:
6096:
6097: Eduskunnalle
6098:
6099: Invalidit ovat paljossa vähemmälle osalle jää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6100: nyt ihmisryhmä muihin verrattuna. Siksi heidän nioittaen,
6101: asemansa parantamiseksi olisi tehtävä kaikki
6102: mahdollinen. Tämän vuoksi olisi myös heidän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6103: maksamastaan auton polttoaineesta saatava valti- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
6104: onvero pois, jottei heidän tarvitsisi sitä maksaa, markkaa polttoaineveron osuutta vastaa-
6105: kuten heidän ei tarvitse maksaa autoveroakaan van avustuksen suorittamiseksi invalideil-
6106: ainakaan kokonaan. le.
6107:
6108: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6109:
6110: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Lea Mäkipää
6111: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6112: 1985 vp. 129
6113:
6114: Raha-asia-aloite n:o 129
6115:
6116:
6117:
6118:
6119: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta luokkien oppilas-
6120: määrien alentamiseksi
6121:
6122:
6123: Eduskunnalle
6124:
6125: Koululaitoksessamme syntyy monenlaisia vai- j<;>_s luokkien kokoja nykyisestään pienennettäi-
6126: keuksia, koska koululuokat ovat useasti liian sun.
6127: suuria. Kurinpidolliset asiat ovat usein ongelmal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6128: lisia. Oppimistehokkuus muodostuu heikoksi. nioittaen,
6129: Erityisryhmien muodostuminen on myös vaikeaa,
6130: koska erikoisempiin, harvempien valitsemiin ryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6131: miin ei löydy tarpeeksi osanottajia. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6132: 29.46.30 500 000 markkaa arviomäärära-
6133: Opettajien kohdalla on myös nykyisin usein hana luokkien oppzlasmiiiirien alentami-
6134: vaikea työllisyystilanne, joka osaltaan helpottuisi, seksi.
6135:
6136: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6137:
6138: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Lea Mäkipää
6139: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6140:
6141:
6142:
6143:
6144: 9 428500120H
6145: 130 1985 vp.
6146:
6147: Raha-asia-aloite n:o 130
6148:
6149:
6150:
6151:
6152: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kyläkoulujen vähim-
6153: mäisoppilasmäärien alentamiseen
6154:
6155:
6156: Eduskunnalle
6157:
6158: Kyläkoulu on kaikinpuolisesti paras ratkaisu suuksia, jotta myös nuoret lapsia synnyttävät
6159: niin opintien ensiaskelten ottajan turvallisuuden ihmiset saisivat kylissä toimeentulonsa. Ennen
6160: kannalta kuin myös koko kyläkunnan kannalta, kaikkea on koulujen jatkamiseen tarvittavia oppi-
6161: sillä kylä ilman koulua on kuin keskuksensa, lasmääriä edelleen alennettava, jotta säästyttäisiin
6162: sydämensä menettänyt. Kyläkoulustahan säteilee ikäviltä kyläkoulujen lakkauttamisilta.
6163: monenlaisia vaikutteita ympäristön elämään, siel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6164: lä voidaan kokoontua erilaisten harrastusten mer- nioittaen,
6165: keissä, mikä osaltaan lisää kyläläisten yhteenkuu-
6166: luvaisuuden henkeä ja auttaa myös viihtymään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6167: paremmin. 1986 tulo- fa menoarvioon momentzlle
6168: Kuitenkin yhä useammin joudutaan kyläkou- 29.46.30 500 000 markkaa arviomäärära-
6169: luja lopettamaan. Tämän vuoksi olisi tehtävä hana kyläkoulu/en lakkauttamisen estä-
6170: kaikki mahdollinen näiden koulujen toiminnan miseksi vähimmäisoppzlasmäärää alenta-
6171: jatkamiseksi. Kyliin olisi luotava työmahdolli- malla.
6172:
6173: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6174:
6175: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Lea Mäkipää
6176: Liisa Arranz Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
6177: Vieno Eklund
6178: 1985 vp. 131
6179:
6180: Raha-asia-aloite n:o 131
6181:
6182:
6183:
6184:
6185: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perustamiseksi
6186: Noormarkkuun
6187:
6188:
6189: Eduskunnalle
6190:
6191: Noormarkun kunta on kehittyvä lähes 6 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6192: asukkaan kunta Satakunnassa, jossa on runsaasti nioittaen,
6193: oppilaita peruskoulun yläasteella. Kunnassa on
6194: todettu puutteeksi, että paikkakunnalta puuttuu
6195: jatko-opiskelumahdollisuus peruskoulun käyneil-
6196: le oppilaille. Tämän vuoksi olisi tarpeellista, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6197: kuntaan perustettaisiin lukio. Kun siihen on jo 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6198: periaatteessa saatu lupakin, olisi tarpeellista kou- 29.46.34 1 000 000 markkaa lukion toi-
6199: lun aloittamiseksi saada määräraha. minnan aloittamiseksi Noormarkussa.
6200:
6201: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6202:
6203: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6204: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6205: 132 1985 vp.
6206:
6207: Raha-asia-aloite n:o 132
6208:
6209:
6210:
6211:
6212: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoululaisten kou-
6213: lukyyditykseen kyyditykseen oikeuttavan kilometrimäärän alen-
6214: tamiseksi
6215:
6216:
6217: Eduskunnalle
6218:
6219: Nykyisin lasten koulutie on tullut yhä vaaralli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6220: semmaksi jatkuvasti lisääntyvän liikenteen ai- nioittaen,
6221: heuttaman vaaran vuoksi. Siksi on perin vaarallis-
6222: ta kulkea kapeilla teillä hyvin usein vielä pimeäs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6223: sä. Erityisesti nuorimmat koululaiset ovat vaaroil- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6224: le alttiina. Siksi olisikin nykyistä kyyditysjärjestel- 29.46.30 500 000 markkaa peruskoulu-
6225: mää muutettava niin, että 3 km:stä lähtien laisten koulukyydityksiin oikeuttavan
6226: voitaisiin kyyditä lapsia kouluun nykyisen 5 km:n matkan alentamisesta kolmeen kilomet-
6227: sijasta. riin johtuviin lisäkustannukszin.
6228:
6229: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6230:
6231: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Mikko Vainio
6232: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6233: 1985 vp. 133
6234:
6235: Raha-asia-aloite n:o 133
6236:
6237:
6238:
6239:
6240: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen perkaami-
6241: seen Lankosken ja jokisuun välillä
6242:
6243:
6244: Eduskunnalle
6245:
6246: Viime vuosina on havaittu, että Karvianjoen juoksun ruoppaamiseksi Lankoskesta mereen asti,
6247: suupuoli on huolestuttavassa määrin madaltu- joten perkaustyöt voitaisiin hyvin aloittaa.
6248: nut. Kun vesistön virtaama-alue on laaja, niin se
6249: kerää vuosien mittaan lietettä aina joen latvoilta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6250: alkaen. Liete kerääntyy alajuoksun osalle, maclai- nioittaen,
6251: taa joen syvyyttä ja lisää tulvavaaroja laajasti koko
6252: vesistön alueella. Niinpä Karvianjoen alajuoksul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6253: la joutuu vuosittain tulvien peittämäksi noin 600 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6254: ha peltoa. 30.40. 77 500 000 markan määrärahan
6255: Tämän tulvan estämiseksi on joen alajuoksu jo Karvianjoen perkaamiseksi Lankoskesta
6256: punnittu ja suunnitelmia on laadittu joen ala- mereen tulvavahinkojen estämiseksi.
6257:
6258: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6259:
6260: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Helvi Koskinen
6261: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6262: 134 1985 vp.
6263:
6264: Raha-asia-aloite n:o 134
6265:
6266:
6267:
6268:
6269: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten van-
6270: hempainpäivien järjestämiseksi
6271:
6272:
6273: Eduskunnalle
6274:
6275: Asevelvollisuuden suorittaminen on kansalais- Tämän mahdollistamiseksi olisi valtion vuoden
6276: velvollisuus kuten myös yleisen maanpuolustus- 1986 tulo- ja menoarvioon otettava määräraha
6277: hengen omaksuminen. Tätä myönteistä maan- vanhempainpäivien entistä useammin tapahtuvaa
6278: puolustushenkeä voidaan lisätä myös niissä hen- ja monipuolisempaa järjestämistä varten.
6279: kilöissä, jotka eivät enää ole asevelvollisuuttaan
6280: suorittamassa tai eivät koskaan Suomen lakien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6281: mukaan pääse sitä suorittamaankaan. Näinhän nioittaen,
6282: on ennen kaikkea asianlaita naishenkilöiden koh-
6283: dalla, mutta sekä naiset että vanhemmat mies-
6284: puoliset voisivat saada arvokasta tietoutta vierai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6285: lemalla entistä useammin järjestettävillä vanhem- 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
6286: pien päivillä katsomassa omaa poikaansa ja tä- kaa asevelvollisten vanhempainpcti"vien
6287: män palveluympäristöä varuskunnassa. järjestämisen lisäämiseksi varuskunnissa.
6288:
6289: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6290:
6291: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Lea Mäkipää
6292: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6293: Urho Pohto
6294: 1985 vp. 135
6295:
6296: Raha-asia-aloite n:o 135
6297:
6298:
6299:
6300:
6301: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian koulukes-
6302: kuksen rakentamiseen
6303:
6304:
6305: Eduskunnalle
6306:
6307: Merikarvian koululaitos toimii jopa 60 vuotta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6308: vanhoissa tiloissa, jotka käytännössä ovat lop- nioittaen,
6309: puunkuluneet. Tästä syystä uuden koulukeskuk-
6310: sen saaminen on välttämätöntä, mutta Turun ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6311: Porin läänin saamien koulunrakentamisrahojen 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6312: perusteella on rakentamisen aloittaminen siirty- markkaa Merikarvian koulukeskuksen ra-
6313: mässä vuosikymmenen vaihteeseen. kentamisen aloittamiseksi.
6314:
6315: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6316:
6317: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Urho Pohto
6318: 136 1985 vp.
6319:
6320: Raha-asia-aloite n:o 136
6321:
6322:
6323:
6324:
6325: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen keskus-
6326: tan Pohjakylän koulun rakentamiseksi
6327:
6328:
6329: Eduskunnalle
6330:
6331: Suodenniemen kunta vaatii kirkonkylän kes- Hallintoelimet ovat keskustelleet jopa koulun
6332: kustan ala-asteen, Pohjakylän koulun rakennus- rakentamisesta jälkirahoituksen turvin. Tähän
6333: lupaa lääninhallitukselta jo ensi syksyksi. Läänin- menettelyyn valtiovalta on viime vuosina suun-
6334: hallituksen ohjelmissa koulun rakentaminen on nannut yhä enemmän rahoitusta. Tästä menette-
6335: sijoitettu pari vuotta myöhäisemmäksi. Suoden- lystä Suodenniemellä kuitenkin luovutaan kun-
6336: niemellä joudutaan kuitenkin kestämättömään nanhallituksen päätöksellä. Sen sijaan kunnan-
6337: tilanteeseen, ellei koulun rakentamiseen päästä. hallitus anoo, että lääninhallitus aikaistaisi raken-
6338: Suodenniemen kunnalla on kiireelleen vankka nushanketta, sekä urheilutalon liikuntatilojen
6339: peruste. Pohjakylän ala-asteen oppilasmäärä ki- peruskorjausta. Pohjakylän uusi koulu aiotaan
6340: puaa tasaisesti ylöspäin. Jo ensi syksynä koulu tehdä kunnan haltuun siirtyneen urheilutalon
6341: muuttuu pysyvästi kolmiopettajaiseksi. Nykyisin naapuritontille.
6342: Pohjakylän koulussa on vain kaksi luokkaa. Pohjakylän koulun rakennuskustannuksiksi ar-
6343: Vuonna 1984 Pohjakylän koulussa oli 37 oppi- vioidaan kaksi miljoonaa markkaa. Kunta saa
6344: lasta, mutta syksyllä 1985 jo 42. Seuraavana kuitenkin hankkeeseen valtion avustuksina ja
6345: vuonna oppilasmäärä nousee 52:een ja ylittää lainoina 89 prosenttia kustannuksista.
6346: tämän vuosikymmenen lopussa 60 oppilaan ra-
6347: jan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6348: Kunta on pyrkinyt vanhassa kiinteistössä toi- nioittaen,
6349: mivan Pohjakylän ala-asteen uudisrakentamiseen
6350: pian parikymmentä vuotta. Toistuvista anomuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6351: sista huolimatta lupaa ei ole hellinnyt rakentami- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6352: seen. 29.46.34 2 000 000 markkaa Suodennie-
6353: Tällä hetkellä koulu on yhdeksännellä sijalla men kirkonkylän Pohjakylän koulun ra-
6354: läänin kiireellisyysjärjestyksessä. kentamiseksi.
6355:
6356: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6357:
6358: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
6359: Vieno Eklund Urho Pohto
6360: 1985 vp. 137
6361:
6362: Raha-asia-aloite n:o 137
6363:
6364:
6365:
6366:
6367: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon Vahojärven
6368: urheiluseura Lennon toimitalon kunnostamiseen
6369:
6370:
6371: Eduskunnalle
6372:
6373: Parkanon Vahojärven urheiluseura Lento on nen korjaukseen nopeuttaisi talon monipuoli-
6374: rekisteröity yhdistys jo vuodesta 1936. Seuran sempaa käyttöönottoa monipuoliseen toimintaan
6375: toiminnan piristämiseksi on vuonna 1983 hankit- kuten urheilun ja näytelmäpiirin harjoitustiloik-
6376: tu toimitalo vastapäätä Jaakkolan koulua Ku- si. Samoin sitä on tarkoitus vuokrata erilaisten
6377: run-Parkanon tien varrelta keskeiseltä paikalta tilaisuuksien pitopaikaksi.
6378: kyläkuntaa. Talossa on aiemmin toiminut koulu
6379: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6380: ja se on ollut paikallisen pienviljelijäyhdistyksen
6381: nioittaen,
6382: omistuksessa aiemmin.
6383: Talon hankkimiseksi on otettu lainaa, jota on
6384: lyhennetty kilpailujen, keräysten ja huutokaup- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6385: pojen tuottojen avulla. Nyt talo tarvitsisi korjaus- 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
6386: ta, esim. lattiat, muurit ja ikkunat on uusittava. kaa Parkanon Vahojärven urhetluseura
6387: Talosta puuttuu myös sähkö. Avustuksen saami- Lennon toimitalon korjaukseen.
6388:
6389: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6390:
6391: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
6392: 138 1985 vp.
6393:
6394: Raha-asia-aloite n:o 138
6395:
6396:
6397:
6398:
6399: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Korvaluoman pienvil-
6400: jelijäyhdistyksen ja Niinisalon maamiesseuran talojen peruskor-
6401: jauksiin Kankaanpäässä
6402:
6403:
6404: Eduskunnalle
6405:
6406: Kankaanpään Korvaluomalla ja Jokivarrella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6407: Niinisalossa on kummassakin kylässä talkoovoi- nioittaen,
6408: min ylläpidetty kyläläisten uhrautuvaisuudella
6409: maamiesseurantaloja, jotka kumpikin ovat entisiä
6410: kansakouluja. Jotta ahkera taikootoiminta saisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6411: julkista tunnustusta ja innostaisi kyläläisiä entistä 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6412: enemmän huolehtimaan yhteisistä maamiesseu- 29.99.51 9 000 markkaa Kankaanpiiässä
6413: rantaloistaan, olisi yhteiskunnan tunnustuspal- olevien Korvaluoman pienviljeltjäyhdis-
6414: kintona annettava näiden talojen kunnostami- tyksen ja Niinisalon maamiesseuran talo-
6415: seen pieni avustusmääräraha. jen kunnostamiseen.
6416:
6417: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 198)
6418:
6419: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
6420: Vieno Eklund Urho Pohto
6421: 1985 vp. 139
6422:
6423: Raha-asia-aloite n:o 139
6424:
6425:
6426:
6427:
6428: Joutsenlahti: Määrärahan osoittamisesta Mikro-Maailma -tapahtu-
6429: man tukemiseen Kankaanpäässä
6430:
6431:
6432: Eduskunnalle
6433:
6434: Mikro-Maailma Kankaanpäässä on koko maan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6435: käsittävä kesätapahtuma, jossa esitellään nyky- taen,
6436: ajan tietokone- ja elektroniikan tuotteita tavalli-
6437: sen ihmisen tasolle tuoden. Koska tapahtumalla
6438: on merkitystä tietotekniikan sovellutusten levittä- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6439: misessä tavallisen ihmisen saataville, olisi myös 1986 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mark-
6440: valtiovallan tultava mukaan tukemaan tätä kesä- kaa Mikro-Maazlma -tapahtuman tukemi-
6441: tapahtumaa. seen Kankaanpåasså·.
6442:
6443: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6444:
6445: Anssi Joutsenlahti
6446: 140 1985 vp.
6447:
6448: Raha-asia-aloite n:o 140
6449:
6450:
6451:
6452:
6453: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maitotaloustuotteiden
6454: käytön edistämiseksi
6455:
6456:
6457: Eduskunnalle
6458:
6459: Jatkuvasti tuodaan esiin, että maassamme olisi jotta kansalaiset oppisivat ymmärtämään erilais-
6460: liikatuotantoa maitotaloustuotteiden kohdalla. ten maitotaloustuotteiden ravintoarvot ja sen,
6461: Tämä ei pidä paikkaansa, koska maahamme miten niitä voidaan monipuolisesti käyttää ja
6462: tuodaan ravintorasvoja margariinien valmistamis- niiden kulutusta lisätä esimerkiksi juuri juusto-
6463: ta varten enemmän kuin maastamme viedään jen, jugurttien, viitien ja muiden tuotteiden
6464: voita ulkomaille. Kuitenkin tämän johdosta on kohdalla.
6465: maassamme ruvettu keräämään markkinoimis-
6466: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6467: maksuja, jotka rasittavat ennestäänkin ahdinkoti-
6468: nioittaen,
6469: lanteessa olevia perheitä ja pienviljelijöitä. Jotta
6470: markkinoimismaksujen keräämiseltä voitaisiin
6471: välttyä, olisi kaikin mahdollisin keinoin edistettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6472: vä kotimaisten maitotaloustuotteiden käyttöä, ja 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 30.30
6473: tässä olisi nimenomaan lisättävä maitotaloustuot- uudelle momentzlle 500 000 markkaa
6474: teita erilaisten yhteiskunnan laitosten ruokavali- maitotaloustuotteiden käytön edistämi-
6475: oissa, jolloin tulevat kysymykseen esimerkiksi seksi yhteiskunnan eri laitoksissa ja käyt-
6476: koulut, sairaalat, vankilat, varuskunnat, päiväko- töä lisäävän valistustoiminnan tehostami-
6477: dit, virastot jne. Myös valistustyötä tarvittaisiin, seksi.
6478:
6479: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6480:
6481: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Mikko Vainio
6482: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6483: 1985 vp. 141
6484:
6485: Raha-asia-aloite n:o 141
6486:
6487:
6488:
6489:
6490: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta keskuskalanviljelylai-
6491: toksen perustamiseksi Pohjois-Satakuntaan
6492:
6493:
6494: Eduskunnalle
6495:
6496: Koska Pohjois-Satakunta on vesirikasta eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6497: alueella ole kalanviljelylaitosta, niin olisi tällai- nioittaen,
6498: nen laitos saatava aikaan. On suoranainen häpeä,
6499: että tuhatjärvien maahan tuodaan vuosittain
6500: useita satoja miljoonia kiloja kalaa, kun kotimai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6501: nen tuotanto on vain noin 100 miljoonaa kiloa, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6502: ja kuitenkin Suomessa olisi erinomaiset luontai- 30.38. 74 500 000 markkaa keskuskalan-
6503: set edellytykset kalanjalostustoiminnan harjoitta- viljelylaitoksen perustamiseksi Pohjois-
6504: miseksi. Satakuntaan.
6505:
6506: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6507:
6508: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6509: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6510: 142 1985 vp.
6511:
6512: Raha-asia-aloite n:o 142
6513:
6514:
6515:
6516:
6517: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- Ja
6518: vesirakennuspiirin perustamiseksi
6519:
6520:
6521: Eduskunnalle
6522:
6523: Satakunnan oman tiepiirin perustamista puol- sa. Liikennetiheys on maan suurimpia Satakun-
6524: tavat monet seikat. TVL:n Turun piiriä sanotaan nassa.
6525: liian suureksi. Siihen kuuluu kaikkiaan 26 tie- Jos tarkastellaan piirin työntekijämäärää ja ko-
6526: mestaripiiriä, kun piireissä on keskimäärin vain nekantaa, säilyisi Satakunnan tiepiiri edelleen
6527: 12 tiemestaripiiriä. Lisäksi satakuntalaiset ovat elinkelpoisena. Turun piirissä on 1 600 työnteki-
6528: jatkuvasti jääneet toiselle sijalle piirin määräraho- jää, joista vajaa puolet Satakunnassa. Koneyksi-
6529: ja jaettaessa. Esimerkiksi tulevan kesän päällystys- köitä on 346, joista 173 Satakunnassa.
6530: ohjelmassa Satakunta saa 35 kilometriä uutta Näinkin asiaa tarkastellessa ovat perusteet
6531: tienpäällystettä, Varsinais-Suomi sen sijaan 140 omalle tiepiirille olemassa.
6532: kilometriä.
6533: Satakunnassa on jo hyvät ja nykyaikaiset varas- Oman tie- ja vesirakennuspiirin perustaminen
6534: totilat, jotka soveltuvat piirivaraston tarpeisiin. palvelisi . jo ennakkoon mahdollisesti perustetta-
6535: Porissa on oma pieni suunnittelutoimisto ja van Satakunnan läänin ajatusta.
6536: TVH:n oma toimisto. Kovinkaan paljoa ei tarvit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6537: taisi enää lisää, jotta tiepiirin organisaatio tulisi nioittaen,
6538: toimivaksi.
6539: Mikäli Satakunnan tiepiiri toteutuisi, kuuluisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6540: siihen 13 tiemestaripiiriä eli enemmän kuin pii- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
6541: reissä keskimäärin on. Tiekilometrejä nykyisessä kaa Satakunnan tie- ja vesirakennuspti'rin
6542: piirissä on 9 100, joista noin puolet Satakunnas- perustamisen aloittamiseksi.
6543:
6544: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6545:
6546: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6547: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6548: 1985 vp. 143
6549:
6550: Raha-asia-aloite n:o 143
6551:
6552:
6553:
6554:
6555: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 42
6556: (Rauma-Huittisten Raijala) parantamiseksi
6557:
6558:
6559: Eduskunnalle
6560:
6561: Etelä-Satakunnan tieverkon yksi pahimmista voimakkaasti kasvanut niin, että vuonna 1982
6562: epäkohdista on Raijalasta Raumalle johtavan Rauma oli liikenteen määrillä mitaten Suomen
6563: kantatien n:o 42 alhainen tekninen taso. Kuten kunnallisista satamista neljännellä tilalla Helsin-
6564: tunnettua, tie rakennettiin 1950-luvulla olosuh- gin, Kotkan ja Haminan jälkeen. Yhä kasvava
6565: teissa, jolloin ankaraa työttömyyttä torjuttiin tei- osa tästä liikenteestä suuntautuu Rauman sata-
6566: tä rakentamalla. Raijalan-Rauman tie oli suun- maan Pohjois-Hämeestä, jonka teollisuus perin-
6567: niteltu vanhentuneita 1930-luvun normeja käyt- teisesti käyttää Rauman satamaa. Esimerkiksi Yh-
6568: täen, mutta koska siinä kiireessä ei uuttakaan tyneet Paperitehtaat Oy:n vientiliikenteen pääosa
6569: suunnitelmaa ehditty tehdä, pantiin toteutus kulkee Rauman sataman kautta. Tämä yhtiö on
6570: käyntiin olemassa olevan suunnitelman mukaan. yhdessä Rauma-Repola Oy:n kanssa luonut Rau-
6571: Näin tiestä tuli alun alkaen vanhanaikainen: man satamaan voimakkaan ahtaus- ja huoliotaor-
6572: kapea, jyrkkäluiskainen sekä harjaoteiltaan varsin ganisaation investoiden useita kymmeniä miljoo-
6573: pienillä kaarresäteillä tasoitettu, joten sen liiken- ~~a markkoja rakennuksiin, koneisiin ja laittei-
6574: neturvallisuus on kyseenalainen. Eritoten Lappi sun.
6575: Tl:n kunnan alueella sijaitseva n. 6 km:n pitui- Rauman kaupunginhallitus on maaliskuussa
6576: nen tieosuus Kullanperän kylän ja Vuorenmaan 1983 tehnyt tie- ja vesirakennushallitukselle
6577: tienhaaran välillä on vaarallinen ja kaipaisi no- aloitteen kantateiden n:ot 41 ja 42 muodostaman
6578: peita kohennustoimia. Sanotulla välillä on tien tieyhteyden Tampere-Huittinen-Rauma luoki-
6579: valmistumisen jälkeen 1950-luvun loppupuolelta tuksen muuttamiseksi niin, että niistä muodos-
6580: lähtien tapahtunut toistakymmentä kuolonuhreja tettaisiin vai ta tie.
6581: vaatinutta liikenneonnettomuutta. Kevyt liikenne välillä Rauma-Vuorenmaan
6582: Rauman sataman liikenne on kantatien n:o 42 tieliittymä Lappi Tl:ssä olisi nopeasti saatava pois
6583: valmistumisen jälkeen nelinkertaistunut ja rekka-autojen joukosta ajotieltä, ja itse ajotietä
6584: Rauma-Repola Oy:n puunjalostustuotanto sa- olisi levitettävä ja oiottava tien koko pituudelta
6585: moin merkittävällä tavalla kasvanut. Molempien Huittisten Raijalaan asti.
6586: pääliikennevirrat suuntautuvat Raumalle sisä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6587: maasta päin pitkin kantatietä n:o 42. Parhaillaan nioittaen,
6588: on Rauman satamassa viimeistelyvaiheessa mitta-
6589: va uudisrakennushanke. Valtion uusi meriväylä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6590: on valmistunut ja kaksi uutta satamanosaa, Ulko- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6591: Petäjäksen joukkotavarasatama ja Iso-Hakunin 31. 24. 77 1 000 000 markkaa perusparan-
6592: vientiterminaalisatama, ovat valmistuneet ja otet- nustyön aloittamiseksi kantatiellä n:o 42
6593: tu käyttöön. Meriliikenne sataman kautta on (Rauma-Huittinen).
6594:
6595: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6596:
6597: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6598: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6599: 144 1985 vp.
6600:
6601: Raha-asia-aloite n:o 144
6602:
6603:
6604:
6605:
6606: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lyhyemmän tieyhtey-
6607: den aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalta Kankaanpään kautta
6608: Helsingin suuntaan
6609:
6610:
6611: Eduskunnalle
6612:
6613: Ns. Pohjanmaan ja Satakunnan tie Kauhajoel- ja on myös rakennettava, mutta sen ei tarvitsisi
6614: ta Honkajoen, Kankaanpään ja Lavian kautta välttämättä olla yhteydessä Pohjanmaan-Sata-
6615: Vammalaan ja Punkalaitumelle ja edelleen Hel- kunnan tiehankkeeseen, ja se voisi toteutua pi-
6616: singin tielle Murronharjuun on tärkeä koko alu- kaisesti ilman sitäkin.
6617: eelle ja lyhentää alueen yhteyksiä Helsinkiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6618: kymmeniä kilometrejä. Siksi tie olisikin laaditta- nioittaen,
6619: va mahdollisimman suoraksi.
6620: Tietä on rakennettu osalla Honkajoki-Kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6621: kaanpää sekä Kankaanpään ja Lavian Susikosken 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6622: välillä. Laviasta eteenpäin on lyhin yhteys suo- 31.24.77 5 000 000 markkaa lyhyem-
6623: raan Suodenniemen Putajaan, josta edelleen suo- män tieyhteyden rakentamiseksi Etelä-
6624: raan Vammalaan ja edelleen Punkalaitumelle ja Pohjanmaalta Helsingin tielle Honka-
6625: Helsingin tielle Murronharjuun. Nykyisin suun- joen, Kankaanpään, Lavian, Suodennie-
6626: nitteilla oleva tieyhteys Laviasta Kiikoisiin ja men, Putajan, Vammalan, Punkalaitu-
6627: Kiikkaan on myös huonojen tieyhteyksien takana men ja MuTTonharjun kautta.
6628:
6629: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6630:
6631: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Helvi Koskinen
6632: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6633: 1985 vp. 145
6634:
6635: Raha-asia-aloite n:o 145
6636:
6637:
6638:
6639:
6640: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Anolan-Kaasmarkun
6641: tien rakentamiseen
6642:
6643:
6644: Eduskunnalle
6645:
6646: Anolan-Kaasmarkun tie Nakkilan ja Ulvilan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6647: kunnissa on kipeän korjausrakentamisen tarpees- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
6648: sa. kaa Anolan-Kaasmarkun tien rakenta-
6649: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- misen aloittamiseksi.
6650: nioittaen,
6651:
6652: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6653:
6654: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Urho Pohto
6655:
6656:
6657:
6658:
6659: 10 428500120H
6660: 146 1985 vp.
6661:
6662: Raha-asia-aloite n:o 146
6663:
6664:
6665:
6666:
6667: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurakoskeo-Paoeliao
6668: maantien perusparaooukseo aloittamiseksi
6669:
6670:
6671: Eduskunnalle
6672:
6673: Kiukaisteo kunnan alueella oleva teollisuus lisäksi on otettava huomioon myös ao. tietä
6674: sijoittuu pääasiassa kunnan toiseen päätaajamaan käyttävä työssäkäyoti- ja muu liikenne.
6675: Paoeliaao. Siellä sijaitsevat mm. Jaakko Tehtaat, Paoeliassa olevat edellä mainitut yritykset ovat
6676: Jaakko-Tuote Oy, Oy Fioobrass Ab, Paoeliao useissa eri yhteyksissä korostaneet tieyhteyden
6677: Kooeliike, Hakalan Konepaja, Harjavallan Saha parantamista ja joissakin tapauksissa se on asetet-
6678: sekä uusimpana toimintaaosa aloittelevaoa ra- tu ehdoksi yritystoiminnan laajentumiselle. Mie-
6679: keoousliimoja valmistava Emmer Oy. Edellä mai- lestämme pitäisi saada pikaisesti tutkituksi, mikä
6680: nitut teollisuuslaitokset edustavat kevyttä ja kes- olisi oikea ja käyttökelpoisin tiesuunta Eurakos-
6681: kiraskasta metalliteollisuutta, puunjalostusteolli- kelta Paoeliaao, ja tämän jälkeen laatia nopeasti
6682: suutta sekä liimateollisuutta. Raaka-aineiden yksityiskohtaiset suunnitelmat, minkä jälkeen
6683: sekä valmiiden tuotteiden kuljetukset tapahtuvat kunnan toimesta voitaisiin aloittaa toimenpiteet
6684: maaoteitse autokuljetuksia hyväksi käyttäen. Täl- hankkeen eteenpäin viemiseksi sen rahoittamista
6685: lä hetkellä ei ole tiedossamme niitä tonoimääriä, ajatellen.
6686: joita vuosittain tällä tavoin kuljetetaan, mutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6687: sen sijaan tiedämme, että raskaan liikenteen nioittaen,
6688: määrä Paneliaan johtavalla "jokiahteeo" tiellä
6689: on erittäin suuri. Tien linjaus sekä sen kunto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6690: eivät läheskään vastaa sitä käyttömäärää, joka 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6691: tiellä tällä hetkellä on. Itse Paoeliao taajamassa 31.24. 77 500 000 markkaa Eurakos-
6692: asuu noin 900 henkeä sekä Paoeliao asemalla ken-Panelian maantien perusparannuk-
6693: noin 700 henkeä.' Näin ollen raskaan liikenteen sen aloittamiseksi.
6694:
6695: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6696:
6697: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6698: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6699: 1985 vp. 147
6700:
6701: Raha-asia-aloite n:o 147
6702:
6703:
6704:
6705:
6706: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
6707: seksi välillä Hirvilahti-Kyrönlahti Viljakkalassa
6708:
6709:
6710: Eduskunnalle
6711:
6712: Hirvilahden-Kyrönlahden maantien (n:o että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6713: 2771) rakentaminen parantaisi ratkaisevasti Vil- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6714: jakkalan heikkoja tieyhteyksiä ja auttaisi myös 31.24.77 300 000 markkaa maantien ra-
6715: läpikulkuliikennettä Karheen suunnasta Viljak- kentamisen aloittamiseksi välillä Hirvi-
6716: kalaan, sillä nykyinen tie ei enää sovi nykyaikai- lahti-Kyrönlahti Viljakkalassa.
6717: selle liikenteelle.
6718: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6719: nioittaen,
6720:
6721: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6722:
6723: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6724: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6725: 148 1985 vp.
6726:
6727: Raha-asia-aloite n:o 148
6728:
6729:
6730:
6731:
6732: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
6733: seen välillä Honkajoki-Pyntäinen-Siikainen
6734:
6735:
6736: Eduskunnalle
6737:
6738: Pohjois-Satakunnassa sijaitsevat suuret turveva- välillä, jolloin tieyhteys parantui Tampereen-
6739: rat. Niiden hyväksikäyttöä ollaan jatkuvasti lisää- Vaasan tielle. Samoin loppuunrakennetaan par-
6740: mässä. Yhtenä esteenä ovat tällä hetkellä alueen haillaan väliä Siikainen-Tuorila.
6741: huonot tieolosuhteet. Yhteys Karviasta rannikol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6742: le on raskaille turveautoille huonosti soveltuvien nioittaen,
6743: teiden varassa.
6744: Tieyhteys Karvian Kantista on rakennettu ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6745: kyajan vaatimuksia vastaavaksi Honkajoen kir- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6746: konkylään. Parantamista on Pyntäisten ja Siikais- 31.24. 77 300 000 markkaa maantien ra-
6747: ten kirkonkylän välillä. Loppuun on myös saatet- kentamisen aloittamiseksi välillä Honka-
6748: tu tienrakennus Karvian ja Parkanon keskusten joki-Pyntäinen-Siikainen.
6749:
6750: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6751:
6752: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6753: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6754: 1985 vp. 149
6755:
6756: Raha-asia-aloite n:o 149
6757:
6758:
6759:
6760:
6761: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään-Suo-
6762: denniemen maantien rakentamiseen välillä Kankaanpään raja-
6763: Taipaleen risteys
6764:
6765:
6766: Eduskunnalle
6767:
6768: Tieyhteys Kankaanpäästä Suodenniemelle pal- Edellä· olevan perusteella ehdotamme kun-
6769: velee myös laajaa kauttakulkuliikennettä Kan- nioittaen,
6770: kaanpään suunnasta Vammalan alueelle ja yhte-
6771: nä erittäin runsaasti käytettynä vaihtoehtona
6772: myös Tampereen alueelle. Tie on Kankaanpään
6773: puolella rakennettu ja päällystetty, nyt myös ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6774: Suodenniemeltä Taipaleen risteykseen tie on 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6775: työn alla. Näin ollen tieyhteydestä jää tämän 31.24.77 500 000 markkaa Kankaan-
6776: jälkeen heikkokuntoiseksi väli Taipale-Kan- piiiin-Suodenniemen maantien rakenta-
6777: kaanpään raja, joka olisi näin ollen saatava pikai- misen aloittamiseksi viilillii Kankaanpiiiin
6778: sesti rakennetuksi. raja- Taipaleen risteys.
6779:
6780: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6781:
6782: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6783: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6784: 150 1985 vp.
6785:
6786: Raha-asia-aloite n:o 150
6787:
6788:
6789:
6790:
6791: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
6792: seksi välillä Kankaanpää-Verttuu-Tuunajärvi-Kairila-Lassi-
6793: la
6794:
6795:
6796: Eduskunnalle
6797:
6798: Tieyhteydet Kankaanpään kaupungista Poroar- keskustaan, jotta alueen heikot tieolot saataisiin
6799: kun Tuunajärvelle ja Noormarkun Kairilaan ja kuntoon ja myös vaikeaa työllisyyskysymystä voi-
6800: Lassilaan ovat heikohkot. Samoin näistä kylistä taisiin helpottaa.
6801: maantieyhteys Noormarkun keskustaan on heik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6802: kojen ja mutkaisten teiden varassa. Kun lisäksi nioittaen,
6803: näissä kylissä sijaitsee kaksi huomattavaa sahalai-
6804: tosta, joista on puutavaraliikennettä Porin suun-
6805: taan, jonne lyhin yhteys on Noormarkun kautta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6806: olisi rakennettava maantie Kankaanpäästä Vert- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6807: tuun tien - kaupungin omistaman Perkiön 31. 24. 77 5 00 000 markkaa maantien ra-
6808: tien - Kaupin yksityistien kautta Pomarkun kentamisen aloittamiseksi välzllä Kan-
6809: Tuunajärven kylään, josta edelleen Noormarkun kaanpää- Verttuu- Tuunajärvi-Kairzla
6810: Kairiian ja Lassilan kylien kautta Noormarkun -Lasszla.
6811:
6812: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6813:
6814: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6815: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6816: 1985 vp. 151
6817:
6818: Raha-asia-aloite n:o 151
6819:
6820:
6821:
6822:
6823: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
6824: seksi välillä Kiikoinen-Kiikka
6825:
6826:
6827: Ed uskonnalle
6828:
6829: Maantieyhteys välillä Lavia-Kiikoinen-Kiik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6830: ka on tärkeä ja nykyisellään kapea ja mutkainen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6831: siitä huolimatta, että väli Lavia-Kiikoinen on 31.24.77 500 000 markkaa maantien ra-
6832: juuri päällystetty. Alueen yhteydet varsinkin kentamisen aloittamiseksi välzllä Kzikoi-
6833: Vammalan suuntaan ovat tärkeät ja myös siksi nen-Kiz"kka.
6834: olisi tie saatava rakennetuksi.
6835: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6836: nioittaen,
6837:
6838: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6839:
6840: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6841: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6842: 152 1985 vp.
6843:
6844: Raha-asia-aloite n:o 152
6845:
6846:
6847:
6848:
6849: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
6850: seksi välillä Lavia-Kiikoinen
6851:
6852:
6853: Eduskunnalle
6854:
6855: Maantien Lavia-Kiikoinen rakentaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6856: tarpeellinen paitsi paikallisliikenteen myös kaut- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6857: takulkuliikenteen takia, koska Laviaan on jo hyvä 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
6858: tieyhteys Kankaanpään suunnasta. Tien valmis- rakentamisen aloittamiseksi välzllä La-
6859: tuttua avautuisi valmis tieyhteys kantatielle via-Kiikoinen.
6860: Pori-Tampere.
6861: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6862: nioittaen,
6863:
6864: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6865:
6866: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6867: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6868: 1985 vp. 153
6869:
6870: Raha-asia-aloite n:o 153
6871:
6872:
6873:
6874:
6875: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Mansoniemen-Raiva-
6876: lan maantien rakentamiseksi
6877:
6878:
6879: Eduskunnalle
6880:
6881: Ikaalisten Mansoniemestä Parkanoo Raivataan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6882: johtava maantie n:o 264 lyhentää yhteyttä Po- nioittaen,
6883: rin-Parkanon tieltä Tampereen-Vaasan tielle
6884: ja siitä edelleen rakennettavana olevan Luhalah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6885: den-Viljakkalan tien kautta aina Tampereelle 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6886: saakka. Koska tie on päällystämätön ja siten 31.24. 77 500 000 markkaa tien rakenta-
6887: nykyajan liikenteen vaatimuksia vastaamaton, misen aloittamiseksi välillä Mansoniemi
6888: olisi tie saatava nopeasti rakennetuksi. (Ikaalinen)-Raivala (Parkano).
6889:
6890: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6891:
6892: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6893: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6894: 154 1985 vp.
6895:
6896: Raha-asia-aloite n:o 154
6897:
6898:
6899:
6900:
6901: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Santasten paikallistien
6902: korjaamiseksi
6903:
6904:
6905: Eduskunnalle
6906:
6907: Santasten paikallistie n: o 13 219 on kovan käy- tasta Honkajoen-Kankaanpään maantielle n:o
6908: tön kohteena, koska tien kautta kulkee laajamit- 271.
6909: tainen turvekuljetus. Tie on kuitenkin heikkora- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6910: kenteinen ja kelirikkaaikana tiellä on painorajoi- nioittaen,
6911: tuksiakin. Tämän johdosta olisi tie pikaisen uu-
6912: delleenrakentamisen tarpeessa. Kun kelirikkaai- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6913: kana turvelastit kulkevat Honkajoen kirkonkylän 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6914: kautta ja kun tien Honkajoen puoleisessa päässä 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Santasten
6915: on myös kasvava teollisuusalue, olisi tieltä joh- paikallistien uudelleenrakentamisen aloit-
6916: dettava ohikulkutie pois Honkajoen ydinkeskus- tamiseksi.
6917:
6918: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6919:
6920: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6921: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6922: 1985 vp. 155
6923:
6924: Raha-asia-aloite n:o 155
6925:
6926:
6927:
6928:
6929: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen Taipa-
6930: leesta Hämeenkyrön-Häijään tielle ulottuvan maantien raken-
6931: tamisen aloittamiseksi
6932:
6933:
6934: Eduskunnalle
6935:
6936: Paikalliset tieyhteydet Suodenniemeltä Hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6937: meenkyrön suuntaan ovat heikonlaisen tien va- nioittaen,
6938: rassa. Kun nyt kuitenkin Suodenniemen keskus-
6939: tasta rakennetaan tie päällystyskuntoiseksi Taipa-
6940: leen risteykseen saakka ja kun myös Hämeenky· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6941: rössä on rakennettu tie Vesajärveltä Hämeenky- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6942: rön keskustaan Tampereen-Vaasan tielle, olisi 31.24.77 500 000 markkaa Suodennie-
6943: myös väli Suodenniemen Taipale-Hämeenkyrön men Taipaleen ja Hå"meenkyrön Vesajär-
6944: Vesajärvi saatava nopeasti rakenne.tuksi ja päällys- ven sekä edelleen Nukarin ja Kuustenlat-
6945: tetyksi, jolloin yhteydet Suodenmemen suunnas- van kautta Hämeenkyrön-Häzj"ään tielle
6946: sa parantuisivat huomattavasti Tampereen-Vaa- ulottuvan maantien rakennustyön aloitta-
6947: san tielle. miseksi.
6948:
6949: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6950:
6951: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6952: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6953: 156 1985 vp.
6954:
6955: Raha-asia-aloite n:o 156
6956:
6957:
6958:
6959:
6960: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
6961: seksi välillä Sävi-Vatula
6962:
6963:
6964: Eduskunnalle
6965:
6966: Suodenniemeltä on päällystetty tieyhteys Po- teitä hyväksi käyttäen, joista väli Vatula-Kilvak-
6967: rin-Tampereen tielle. Yhteys Hämeenkyröön kala on jo rakennettu, samoin Suodenniemi-
6968: Tampereen-Vaasan tielle on myös saatavissa, Taipale.
6969: samoin Kankaanpäähän melko lyhyin tienraken-
6970: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6971: tamistehtävin.
6972: nioittaen,
6973: Tieyhteydet Suodenniemeltä Ikaalisten kau-
6974: pungin suuntaan Tampereen-Vaasan tielle ovat
6975: nykyisin pienten heikkokuntoisten teiden varas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6976: sa. Siksi olisi myös tämä yhteys rakennettava 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6977: nykyaikaiseksi kestopäällystetieksi. Tämä yhteys 31. 24. 77 5 00 000 markkaa maantien ra-
6978: tulisi rakentaa jo olemassa olevia Suodennie- kentamisen aloittamiseksi välillä Sävi-
6979: men-Sävin-Ikaalisten Vatulan-Kilvakkalan Vatula.
6980:
6981: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
6982:
6983: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6984: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
6985: 1985 vp. 157
6986:
6987: Raha-asia-aloite n:o 157
6988:
6989:
6990:
6991:
6992: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Arantilan sillan raken-
6993: tamiseksi Nakkilassa
6994:
6995:
6996: Eduskunnalle
6997:
6998: Nakkilan keskustassa on ns. Arantilan silta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6999: rakennettu vuonna 1938 ja on siis nykyaikaiselle nioittaen,
7000: liikenteelle täysin sopimaton, koska sillalla on
7001: vain yksi ajokaista moottoriliikenteelle. Silta yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7002: distää Nakkilan kirkonkylän keskustan Kokemä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7003: enjoen yli Viikkalaan ja on vilkkaasti liikennöity. 31.24.77 2 000 000 markkaa Arantilan
7004: Tämän vuoksi olisi uuden sillan rakentaminen sillan rakentamisen aloittamiseksi Nakki-
7005: entisen heikon sillan tilalle kiireinen ja välttämä- lassa.
7006: tön tehtävä.
7007: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7008:
7009: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7010: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
7011: 158 1985 vp.
7012:
7013: Raha-asia-aloite n:o 158
7014:
7015:
7016:
7017:
7018: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kilpinokan sillan
7019: rakentamisen aloittamiseksi Vammalassa
7020:
7021:
7022: Eduskunnalle
7023:
7024: Vammalassa on jo pitkään puhuttu Kilpinokan nalta siihen tarvittavat varat, noin 10,5 miljoonaa
7025: sillasta, joka tulee yhdistämään Vammalan kau- markkaa.
7026: pungin alueita lähes 500 metrin levyisen järven
7027: yli toisiinsa Kilpinokasta nykyisen Tervakallion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7028: leirintäalueen pohjoispuolelle. Sillasta on suun- nioittaen,
7029: niteltu pituudeltaan yli 200-metristä.
7030: Jotta kaupungin liikenneoloja suuresti helpot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7031: tava silta, joka edesauttaa myös Vammalan kaut- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7032: ta kulkevaa läpikulkuliikennettäkin, saataisiin 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Kilpinokan
7033: nopeasti rakennettua, tulisi hallituksen ottaa sil- sillan rakentamisen aloittamiseksi Vam-
7034: lan rakentaminen ohjelmaansa ja anoa eduskun- malan kaupunkiin.
7035:
7036: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7037:
7038: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7039: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
7040: 1985 vp. 159
7041:
7042: Raha-asia-aloite n:o 159
7043:
7044:
7045:
7046:
7047: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden kunnalliskodin
7048: rakentamiseksi Siikaisiin
7049:
7050:
7051: Eduskunnalle
7052:
7053: Siikaisten kunnalliskoti sijaitsee entisessä vuon- kupuolella kuntakeskukseen. Uuteen kunnallis-
7054: na 197 3 peruskorjatussa Pyntäisten kansakoulus- kotiin tarvittaisiin noin 40 hoitopaikkaa ja sen
7055: sa. Laitoksen paikkaluku on 24, joista yleisellä kustannukset olisivat 4 milj. mk. Laitoksen yh-
7056: osastolla on 10 paikkaa ja sairasosastolla 14 teistilat ja mitoitus tulisi suunnitella siten, että se
7057: paikkaa. Lisäksi entisessä kunnalliskodissa sijait- tuottaa palveluja myös kodeissaan asuville van-
7058: sevat laitoksen keittiö, pesula- ja muut huoltoti- huksille. Kunnalliskotia suunniteltaessa tulee sel-
7059: lat sekä henkilökunnan asunnot. Kunnalliskoti vittää myös, voisiko laitos toimia työikäisten
7060: sijaitsee 7 km:n päässä kirkonkylästä ja on tarkoi- alkoholiongelmaisten katkaisuhoitoa tuottavana
7061: tukseensa liian pieni. Kunnalliskodissa on jatku- palvelu pisteenä.
7062: vasti jouduttu pitämään asukkaita ylipaikoilla. Suunnittelutoimikunta totesi myös, että
7063: Laitoksessa on 30 asukasta. uuden kunnalliskodin rakentamisen rahoitus
7064: Vuoden 1979 alussa kunnassa oli 65 vuotta edellyttää valtion osallistumista hankkeeseen.
7065: täyttäneitä noin 19 % väestöstä. Väestöennus- Hankkeen toteuttamiseen voitaneen ryhtyä vasta
7066: teen mukaan vanhusten suhteellinen määrä li- sitten, kun siihen saadaan vastaavat valtionavut
7067: sääntyy vuoteen 1985 mennessä noin 6 %. Vuo- kuin saadaan kansanterveystyössä rakennusinves-
7068: den 1985 jälkeen vanhusten määrä ei enää mer- tointeihin. Suunnittelutoimikunta katsoo kuiten-
7069: kittävästi lisäänny. kin, että rakennushankkeen mitoitus ja huone-
7070: Vanhimpien vanhusryhmien kasvaessa pitkä- . tilaohjelma sekä luonnospiirustukset ja rakennus-
7071: aikaisesti sairaiden hoidon tehostamiseen on kiin- paikka tulisi selvittää valmiiksi mahdollisimman
7072: nitettävä kunnassa erityistä huomiota. Pitkäaikai- pian, jotta kunnalla olisi valmius hankkeen käyn-
7073: sesti sairaita hoidetaan edelleen sekä terveyden- nistämiseen välittömästi sitten kun rahoitus saa-
7074: huollon että sosiaalihuollon toimesta. daan järjestymään. !
7075: Vaikka avohuoltopalveluja on pyritty kunnassa 1
7076:
7077:
7078:
7079:
7080: Uuden kunnalliskodin valmisuimisen jälkeen
7081: voimakkaasti kehittämään, on tarve laitoshoidon
7082: nykyiseen kunnalliskotiin voit~siin perustaa
7083: tehostamiseen ja hoitopaikkojen lisäämiseen kii-
7084: pienimuotoinen päihdeongelmaisten huoltokoti.
7085: reellinen.
7086: Entisen kunnalliskodin tiloihin olisi pyrittävä
7087: Tavoitesuunnittelutyön yhteydessä tarkasteltiin
7088: saamaan kehitysvammaisten suojatyöpaikka eri-
7089: kahta vaihtoehtoa hoitopaikkojen lisäämiseksi.
7090: tyishuollon toimintayksikkönä. Osa nykyisistä ti-
7091: Toisaalta pohdittiin uuden kunnalliskodin raken-
7092: loista soveltunee käytettäväksi mm. turveteolli-
7093: tamista kuntakeskukseen ja toisaalta nykyisen
7094: suuden väliaikaisina asuntoina.
7095: kunnalliskodin laajentamista. Nykyisen kunnal-
7096: liskodin laajentamista ei pidetty tarkoituksen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7097: mukaisena ratkaisuna, koska kunnalliskoti sijait- nioittaen,
7098: see etäällä ja on puurakenteinen. Kunnalliskodin
7099: laajentamisen kustannus olisi noin 1 milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7100: Suunnittelutoimikunta päätyi sosiaalilautakun- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7101: nan esityksen mukaisesti esittämään uuden kun- 33.32.31 3 000 000 markkaa uuden kun-
7102: nalliskodin rakentamista suunnittelukauden al- nalliskodin rakentamiseksi Stikaisiin.
7103:
7104: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7105:
7106: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7107: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
7108: 160 1985 vp.
7109:
7110: Raha-asia-aloite n:o 160
7111:
7112:
7113:
7114:
7115: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen Van-
7116: hustenkotiyhdistyksen vanhainkodin kolmannen vaiheen raken-
7117: tamiseksi
7118:
7119:
7120: Eduskunnalle
7121:
7122: Kroonikko-ongelma Punkalaitumella on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7123: mattava. Väestöstä n. 19 % on 65 vuotta täyttä- nioittaen,
7124: neitä. Vanhusten määrä pysyy vielä vuonna 2000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7125: samansuuruisena nykyisten ennusteiden mukaan. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7126: Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistys ry:llä 33.33.52 1 000 000 markkaa Punkalaitu-
7127: on vireillä ns. kolmas rakennusvaihe. Nyt asunto- men Vanhustenkotiyhdistyksen vanhain-
7128: ja on 40. Kunta on puoltanut hankkeen toteutta- kodin kolmannen vaiheen rakentamisek-
7129: mista. SI.
7130:
7131:
7132: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7133:
7134: Anssi Joutsenlahti LeaMäkipää
7135: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
7136: 1985 vp. 161
7137:
7138: Raha-asia-aloite n:o 161
7139:
7140:
7141:
7142:
7143: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien vammoista
7144: johtuviin hoitomenoihin
7145:
7146:
7147: Eduskunnalle
7148:
7149: Invalidit ovat usein ilman omaa syytään joutu- hankkiessaan itselleen välttämättömiä liikkumis-
7150: neet huonompaan asemaan kuin muut ihmiset ja välineitä tai hoitoa.
7151: joutuvat kärsimään. He ovat terveeropien ihmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
7152: ten avun tarpeessa ja varsinkin vaikean vamman oittaen,
7153: tai vian vuoksi joutuvat tarvitsemaan jokapäiväi-
7154: sessä elämässään toisen ihmisen apua. He joutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7155: vat päivittäin myös muiden terveen osaksi tule- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7156: mattomien kulujen maksajiksi liikkuessaan tai markkaa invalidien vammoista johtuvia
7157: hoitomenoja ja muita kuluja varten.
7158:
7159: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7160:
7161: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Helvi Koskinen
7162: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
7163:
7164:
7165:
7166:
7167: 11 428500120H
7168: 162 1985 vp.
7169:
7170: Raha-asia-aloite n:o 162
7171:
7172:
7173:
7174:
7175: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien kuntoutus-
7176: laitoslomiin
7177:
7178:
7179: Eduskunnalle
7180:
7181: Valtaosa invalideista tarvitsisi välttämättä kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7182: toutusta säilyttääkseen edes vähäisenkin toimin- nioittaen,
7183: takykynsä ennallaan. Tämän vuoksi tulisi jokai-
7184: sen vammaisen saada vuosittain mahdollisuus
7185: tehostettuun kuntoutukseen pääsylle 2-3 vii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7186: koksi. Lisäksi tällainen kuntoutus antaisi myös 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7187: invalidia hoitavalle tervetulleen lepotauon ehkä markkaa invalidien vuosittaisen kah-
7188: vuosia tai jopa vuosikymmeniäkin keskeytyksettä den-kolmen vizkon pituisen kuntoutus-
7189: jatkuneen auttamisen väliin. laitosloman azkaansaamiseksi.
7190:
7191: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7192:
7193: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Helvi Koskinen
7194: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
7195: 1985 vp. 163
7196:
7197: Raha-asia-aloite n:o 163
7198:
7199:
7200:
7201:
7202: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinhoitajan virkojen
7203: perustamiseksi kuntiin
7204:
7205:
7206: Eduskunnalle
7207:
7208: Monilla paikkakunnilla on vanhusten luku- pysty palkkaamaan kotiavustajia. Siksi olisikin
7209: määrä koko asukasmäärästä huomattavan suuri. saatava kodinhoitajia tällaisiin kuntiin yksi 500
7210: Tällaisissa kunnissa tarvittaisiin kodinhoitohenki- asukasta kohden, jolloin vanhusten kotihoito
7211: lökuntaa, johon saadaan valtionavustus, keski- saataisiin paremmin ratkaistua kuin nykyisin.
7212: määräistä huomattavasti enemmän. Vanhukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7213: haluavat yleensä olla omissa kodeissaan niin nioittaen,
7214: kauan kuin mahdollista, ja vanhusten hoito ko-
7215: deissaan tulee myös yhteiskunnalle paljon hal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7216: vemmaksi kuin laitoshoito. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7217: Tällaisissa vanhusvoittoisissa kunnissa on keski- 33.56.30 1 000 000 markkaa uusien ko-
7218: määräinen henkilöä kohden tuleva äyrimäärä dinhoitajan virkojen perustamiseksi kun-
7219: erittäin alhainen, joten kunta ei omilla varoillaan tzin.
7220:
7221: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7222:
7223: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Liisa Arranz
7224: Vieno Eklund Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
7225: 164 1985 vp.
7226:
7227: Raha-asia-aloite n:o 164
7228:
7229:
7230:
7231:
7232: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman sotaveteraa-
7233: nien kuntoutuksen tehostamiseen
7234:
7235:
7236: Eduskunnalle
7237:
7238: Veteraanien kuntoutukseen on valtion budje- osastoille esim. Rauman Sotaveteraaniyhdistyk-
7239: tissa saatu vuosittain melkoisia lisäyksiä SMP:n selle, joka vapaaehtoisin varoin on jo avustanut
7240: vaikutuksesta. Kuitenkin määrärahat ovat täysin veteraanien kuntoutusta.
7241: riittämättömät ja siksi monelta muultakin taholta
7242: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7243: on ohjattu rahoja tähän tärkeään sodissa olleiden
7244: nioittaen,
7245: kuntouttamiseen, esim. kunnat, seurakunnat ja
7246: veteraanijärjestöt ovat tässä kantaneet kortensa
7247: kekoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7248: Jotta veteraaneilla olisi entistä enemmän mah- 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
7249: dollisuutta päästä kuntoutukseen, olisi saatava kaa Rauman Sotaveteraanien yhdistyksel-
7250: avustusta esim. veteraanijärjestöille ja yksityisille le veteraanien kuntoutusta varten.
7251:
7252: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7253:
7254: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Urho Pohto
7255: 1985 vp. 165
7256:
7257: Raha-asia-aloite n:o 165
7258:
7259:
7260:
7261:
7262: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin diakonialaitok-
7263: sen yhteyteen rakennettavalle sotainvalidien sairaskodille ja kun-
7264: tou tuskeskukselle
7265:
7266:
7267: Eduskunnalle
7268:
7269: Porin diakonialaitoksen yhteyteen aletaan ra- män johdosta olisi saatava myös valtion rahoitus-
7270: kentaa sotainvalideille tarkoitettua sairaskotia ja ta edes muutaman paikan rakentamiseksi.
7271: kuntoutuskeskusta laitokselta vapautuneisiin pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7272: ruskorjattaviin tiloihin, joita laajennetaan yli 500 nioittaen,
7273: m 2 lisärakennukselle. Yhden sairaskotipaikan
7274: hinnaksi tulee 40 000 mk. Koti käsittää Sotainva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7275: lidien Satakunnan piirin toimialueen eli 34 kun- 1986 tulo- ja menoarvioon 120 000 mark-
7276: taa, jotka osallistuvat kustannuksiin. Valtion ta- kaa Porin diakonialaitoksen yhteyteen ra-
7277: paturmavirasto tulee vastaamaan laitoksen ylläpi- kennettavan sotainvalidien sairaskodin ja
7278: dosta. Tämän johdosta laitos olisi saatava nopeas- kuntoutuskeskuksen kolmen paikan kus-
7279: ti rakennetuksi ja kustannukset katettaviksi. Tä- tannusten maksamiseksi.
7280:
7281: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7282:
7283: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
7284: 166 1985 vp.
7285:
7286: Raha-asia-aloite n:o 166
7287:
7288:
7289:
7290:
7291: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta psoriasis-potilaiden
7292: ilmaisten lääkkeiden ja ulkomaan hoitomatkojen korvaamiseksi
7293: sairausvakuutuksesta
7294:
7295:
7296: Eduskunnalle
7297:
7298: Psoriasis-sairaus on perin ikävä ja vaikeasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7299: hoidettava. Siksi olisi tehtävä kaikki voitava sai- nioittaen,
7300: rauden parantamiseksi eikä sairastavia tulisi ran-
7301: gaista lääkkeiden omavastuuosuuksilla, vaan
7302: kaikki lääkkeet olisi saatava sairausvakuutuksen
7303: korvausten alaisiksi. Tutkimuksissa on todettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7304: sairauden lähes ainoana parantamiskeinona ole- 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
7305: van auringon valon ja lämmön, jossa tarkoituk- markkaa psoriasis-potzfaiden lääkkeiden
7306: sessa etelän aurinkorannoille tehtävät terveysmat- korvauksiin ja terveyttä tuovien aurinko-
7307: kat olisivat tarpeellisia. matkojen kustannukszi'n.
7308:
7309: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7310:
7311: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Vieno Eklund
7312: 1985 vp. 167
7313:
7314: Raha-asia-aloite n:o 167
7315:
7316:
7317:
7318:
7319: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta keliakiaa sairastavien
7320: erikoisruokavalion kustantamiseen
7321:
7322:
7323: Eduskunnalle
7324:
7325: Keliakia on vaikea sairaus, joka vaatii siihen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7326: sairastuneita käyttämään erikoisruokavaliota, joka nioittaen,
7327: on 39 % kalliimpaa kuin tavallinen ruoka, koska
7328: on käytettävä erikoismaitojauhetta ja -jauhoja ja
7329: monet normaaliruokavalioon kuuluvat ruoat ovat
7330: kiellettyjä. Lapset 16 vuoteen asti saavat korvaus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7331: ta, mutta sitä vanhemmat ihmiset eivät saa 1986 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
7332: mitään korvausta. Tämän vuoksi olisi myös 16 kaa keliakiaa sairastavien korvauksiksi eri-
7333: vuotta täyttäneille annettava korvausta erikois- koisruokavalion noudattamisesta synty-
7334: ruokavalion noudattamiseksi. viin ylimääräistin menoihin.
7335:
7336: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7337:
7338: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Liisa Arranz
7339: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen Vieno Eklund
7340: 168 1985 vp.
7341:
7342: Raha-asia-aloite n:o 168
7343:
7344:
7345:
7346:
7347: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotuen antamiseksi
7348: hyötyjätteiden käsittelylaitosten investointien tukemiseksi
7349:
7350:
7351: Eduskunnalle
7352:
7353: Hyötyjätteiden hyväksikäyttö on kansantalou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7354: dellisesti hyödyllistä ja siten erittäin kannatetta- nioittaen,
7355: vaa. Täten myös ympäristö saadaan säilymään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7356: siistimpänä ja myös painetta kaatopaikoilla vä- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7357: hennetään. Siksi olisi hyötyjätteiden jälleenkäsit- 35.1 0. 63 1 000 000 markkaa korkotuen
7358: telylaitosten investointeja suosittava ja annettava antamiseksi hyötyjättezden kiisittelylaitos-
7359: tähän tarkoitukseen korkotukea ja lainoja. ten investointien tukemiseksi.
7360:
7361: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7362:
7363: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Liisa Arranz
7364: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen Vieno Eklund
7365: 1985 vp. 169
7366:
7367: Raha-asia-aloite n:o 169
7368:
7369:
7370:
7371:
7372: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hoikan, Louhivaaran Ja
7373: Sulkuvaaran yksityisteiden muuttamiseksi paikallistieksi
7374:
7375:
7376: Eduskunnalle
7377:
7378: Hoikan yksityistie ja Louhivaaran yksityistie Edellä mammujen yksityisteiden peruskorjaa-
7379: sekä Sulkuvaaran yksityistie Tuupovaaran kun- minen ja muuttaminen maantieksi tulisi kiireelli-
7380: nassa tulisi peruskorjata ja muuttaa paikallistiek- senä toteuttaa Tuupovaaran vaikean työllisyysti-
7381: sL lanteen helpottamiseksi.
7382: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7383: Tuupovaaran kunta on tehnyt paikallistiealoit-
7384: nioittavasti,
7385: teen v. 1980 edellä mainittujen yksityisteiden
7386: muuttamiseksi paikallistieksi.
7387: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7388: Kyseisen paikallistien rakentaminen mahdollis- 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
7389: taisi poikittaistieyhteyden Tuupovaaran-Öllölän kan määrärahan Hozkan, Louhivaaran ja
7390: maantien ja Tuupovaaran-Kinnasniemen pai- Sulkuvaaran yksityisteiden muuttamiseksi
7391: kallistien n:o 15627 sekä Kinnasniemen-Petro- paikallistieksi sekä rakentamisen suunnit-
7392: vaaran paikallistien välillä. teluun ja tietöiden aloittamiseen.
7393:
7394: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7395:
7396: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7397: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7398: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7399: Martti Ratu
7400: 170 1985 vp.
7401:
7402: Raha-asia-aloite n:o 170
7403:
7404:
7405:
7406:
7407: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Huhmarisvaaran yksityistien
7408: peruskorjaukseen
7409:
7410:
7411: Eduskunnalle
7412:
7413: Huhmarisvaaran yksityistie Polvijärven kunnas- tie tulisi ensi tilassa saada peruskorjatuksi ja
7414: sa välittää liikennettä Kuorevaaran paikallistien muutetuksi paikallistieksi.
7415: ja Huhmarisvaaran lomakeskuksen sekä tien vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7416: kutuspiirissä asuvan väestön välillä. nioittaen,
7417: Huhmarisvaaran lomakeskus on Pohjois-Karja-
7418: lan suurimpia matkailu- ja lomailukeskuksia. ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7419: Lomakeskuksessa on huomattava määrä ympä- 1986 tulo- ja menoarvioon 350 000 mark-
7420: rivuotisia majoitustiloja, ja eläkeläisjärjestöt sekä kaa Huhmarisvaaran yksityistien perus-
7421: ammattiyhdistysväki käyttävät runsaasti Huhma- korjaukseen ja muuttamiseen pazkallis-
7422: risvaaran lomakeskuksen palveluja, joten yksityis- tieksi.
7423:
7424: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7425:
7426: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7427: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7428: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7429: Martti Ratu
7430: 1985 vp. 171
7431:
7432: Raha-asia-aloite n:o 171
7433:
7434:
7435:
7436:
7437: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hypönniemen-Varpasalon
7438: paikallistien peruskorjaukseen
7439:
7440:
7441: Eduskunnalle
7442:
7443: Hypönniemen-Varpasalon paikallistie, pituu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7444: deltaan noin 15 km, Rääkkylän kunnassa on nioittaen,
7445: heikossa kunnossa. Paikallistiellä tulisi kiireelli-
7446: sesti suorittaa savialustan peruskorjausta ja tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7447: oikomista sekä paikoitellen leikkauksia. Paikallis- 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
7448: tien peruskorjaus olisi välttämätöntä häiriöttä- kan määrärahan Hypönniemen- Varpa-
7449: män liikenteen turvaamiseksi. salon paikallistien peruskorjaukseen.
7450:
7451: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7452:
7453: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7454: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7455: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7456: Martti Ratu
7457: 172 1985 vp.
7458:
7459: Raha-asia-aloite n:o 172
7460:
7461:
7462:
7463:
7464: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaatamon-Paloniemen
7465: paikallistien perusparantamiseen
7466:
7467:
7468: Eduskunnalle
7469:
7470: Paikallistie Kaatamo-Paloniemi Liperin kun- minen ja tien päällystäminen sekä muuttaa pai-
7471: nassa toimii paikallisen asutuksen ja Liperin- kallistiestä maantieksi.
7472: Heinäveden maantien sekä Joensuun-Varkau-
7473: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7474: den valtatien yhdystienä.
7475: nioittavasti,
7476: Tie on rakennettu vuosikymmeniä sitten ja on
7477: hyvin jyrkkine mutkineen hidas ja vaarallinen
7478: liikenneturvallisuudelle. Tiellä on suuri paikallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7479: ia kauttakulkuliikennetarve. Kaatamon-Palo- 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
7480: niemen paikallistie on vesistön länsipuolinen kan määrärahan Kaatamon-Paloniemen
7481: poikkitie Liperin-Heinäveden ja Joensuun- paikallistien suunnitteluun ja peruspa-
7482: Varkauden maanteiden välillä, joten tiellä olisi rantamiseen sekä muuttamiseen maan-
7483: kiireellisesti tarvetta suorittaa peruskorjaus, oiko- tieksi.
7484:
7485: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7486:
7487: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7488: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7489: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7490: Martti Ratu
7491: 1985 vp. 173
7492:
7493: Raha-asia-aloite n:o 173
7494:
7495:
7496:
7497:
7498: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kamalan-Järvikylän maan-
7499: tien n:o 504 perusparantamiseen
7500:
7501:
7502: Eduskunnalle
7503:
7504: Kuusjärven-Kolin maantie n:o 504 välillä osalla. TVL:n Pohjois-Karjalan punn toimen-
7505: Kamala-Järvikylä Polvijärven kunnassa toimii pideohjelmassa peruskorjaus ajoittuu rahanpuut-
7506: tärkeänä kauttakulkutienä välillä Martonvaara- teen takia vasta vuodelle 1986.
7507: Ahmovaara-Koli. Kyseinen maantie johtaa Autojen rikkoutumisia on odotettavissa jo tänä
7508: kauttakulkuliikennettä Kuopion, Varkauden, keväänä kyseisellä tien osalla, joten tällä perus-
7509: Outokummun, Liperin ja Polvijärven suunnista korjauksella on erittäin kiire ja varat olisi saatava
7510: matkailukeskukseen Kolille sekäJoeasuun-Nur- välttämättä tähän tarkoitukseen jo kuluvan vuo-
7511: meksen valtatielle. den lisämenoarviossa.
7512: Maantietä on routa pahasti nostellut ja tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7513: päällyste on rikkoutunut välillä Kansala-Järvi- nioittavasti,
7514: kylä. Tien routaantuminen on nostanut jopa 20
7515: cm korkeita pahkoja ja ajoneuvoilla ajettaessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7516: tuntuu kuin ajaisi kynnöspellolla. 1986 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mar-
7517: Maantien peruskorjaus tulisi kiireellisesti käyn- kan määrärahan Kansalan-järvikylän
7518: nistää kyseisellä noin 5 km:n pituisella maantien maantien perusparantamiseen.
7519:
7520: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7521:
7522: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7523: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7524: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7525: Martti Ratu
7526: 174 1985 vp.
7527:
7528: Raha-asia-aloite n:o 174
7529:
7530:
7531:
7532:
7533: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiihtelysvaaran-Heinävaa-
7534: ran maantien perusparantamiseen
7535:
7536:
7537: Eduskunnalle
7538:
7539: Kiihtelysvaaran-Heinävaaran maantie n:o Maantien peruskorjauksen aloittaminen olisi
7540: 494 on elintärkeä liikenneväylä Kiihtelysvaaran välttämättä saatava aloitetuksi myöskin Kiihtelys-
7541: kuntakeskuksen ja Joensuun-Ilomantsin päätien vaaran vaikean työllisyyden hoidon helpottami-
7542: välillä. seksi.
7543: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7544: Kyseinen tie on kapea ja huonokuntoinen. nioittavasti,
7545: Tien peruskorjaustyö tulisi kiireellisesti saada
7546: käynnistymään. Tien peruskorjaus sisältyy Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7547: jois-Karjalan läänin toimenpideohjelmaan vuosil- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7548: le 1985-86. Tietyön suunnittelun loppuun saat- markan määrärahan Kzi"htelysvaaran-
7549: taminen ja tien peruskorjaus tulisi kiireellisesti Heinävaaran maantien perusparantami-
7550: saada työn alle. seen.
7551:
7552: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7553:
7554: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7555: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7556: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7557: Martti Ratu
7558: 1985 vp. 175
7559:
7560: Raha-asia-aloite n:o 175
7561:
7562:
7563:
7564:
7565: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiteen-Korkeakankaan
7566: maantien n:o 488 perusparantamiseen
7567:
7568:
7569: Eduskunnalle
7570:
7571: Kiteen-Korkeakankaan maantien n:o 488 pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7572: rusparantaminen on Pohjois-Karjalan läänin toi- nioittavasti,
7573: menpideohjelmassa ajoitettu vuosille 1985-86.
7574: Maantie Kitee-Korkeakangas on tärkeä yh-
7575: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7576: dystie, joka välittää liikennettä Värtsilän, Toh-
7577: 1986 tulo- ja menoarvioon 3 5 00 000
7578: majärven ja Kiteen laajalta rajaseutualueelta sekä
7579: markan määrärahan Kiteen-Korkeakan-
7580: kauttakulkuliikennettä talousalueen keskukseen
7581: kaan maantien perusparantamiseen.
7582: Kiteen kirkonkylään.
7583: Tien perusparantaminen on välttämätön Ja
7584: kiireellisesti toteutettava työkohde.
7585:
7586: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7587:
7588: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7589: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7590: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7591: Martti Ratu
7592: 176 1985 vp.
7593:
7594: Raha-asia-aloite n:o 176
7595:
7596:
7597:
7598:
7599: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolmikannan-Perttivaa-
7600: ran-Sammalvaaran yksityisteiden muuttamiseksi paikallistieksi
7601: Ilomantsissa
7602:
7603:
7604: Eduskunnalle
7605:
7606: Kolmikannan-Perttivaaran-Sammalvaaran vittaisiin suuri määrä yksityisteiden peruskorjauk-
7607: yksityisteiden muuttamisesta paikallistieksi Ilo- sia ja muuttamista paikallisteiksi.
7608: mantsin kunnassa on vuonna 1977 tehty paikal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun.
7609: listiealoi te. nioittavasti,
7610: Ilomantsin kunta pitää hyvin tärkeänä, että
7611: kyseinen yksityistie peruskorjattaisiin ja muutet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7612: taisiin paikallistieksi. 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
7613: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan läänissä on kan määrärahan Kolmikannan-Pertti-
7614: maapinta-alaltaan 2 770,4 km 2 , ja asukkaita kun- vaaran-Sammalvaaran yksityisteiden
7615: nassa on noin 8 675. Tiestön rakennustarve Ilo- muuttamiseksi pazkallistieksi sekä raken-
7616: mantsin kunnassa on tavattoman suuri, joten tamisen suunnitteluun ja tietöiden aloit-
7617: liikennetarpeen vuoksi Ilomantsin kunnassa tar- tamiseen.
7618:
7619: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7620:
7621: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7622: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7623: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7624: Martti Ratu
7625: 1985 vp. 177
7626:
7627: Raha-asia-aloite n:o 177
7628:
7629:
7630:
7631:
7632: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Korvenniemen-Hautakan-
7633: kaan-Majakummun-Heinoniemen yksityistien muuttamiseksi
7634: paikallistieksi
7635:
7636:
7637: Eduskunnalle
7638:
7639: Korvenniemen-Hautakankaan-Majakummun luokittelusuunnitelmassa todetaan yhteyspuute
7640: -Heinoniemen yksityistie sijaitsee Kesälahden ja välillä Heinoniemi-Villala.
7641: Kiteen kunnissa. Kyseinen yksityistie tulisi kiireellisesti perus-
7642: Kesälahden kunta on tehnyt paikallistiealoit- korjata ja muuttaa paikallistieksi.
7643: teen v. 1978.
7644: Tien vaikutuspiirissä oleva asutus kärsii puut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7645: teellisesta tieyhteydestä. Pohjois-Karjalan seutu- nioittavasti,
7646: kaavaluonnoksessa tien vaikutusalueella vesistön
7647: rantamilla ennakoidaan jo olemassa olevan loma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7648: asutuksen huomattavasti laajenevan ja tiivisty- 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
7649: vän. kan määrärahan Korvenniemen-Hauta-
7650: TVL:n Pohjois)(arjalan piirin ja Pohjois-Karja- kankaan-Majakummun-Heinoniemen
7651: lan Seutukaavaliiton työryhmän pientieverkoston yksityistien paikallistieksi muuttamiseen.
7652:
7653: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7654:
7655: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7656: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7657: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7658: Martti Ratu
7659:
7660:
7661:
7662:
7663: 12 428500120H
7664: 178 1985 vp.
7665:
7666: Raha-asia-aloite n:o 178
7667:
7668:
7669:
7670:
7671: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurenvaaran yksityistien
7672: muuttamiseksi paikallistieksi
7673:
7674:
7675: Eduskunnalle
7676:
7677: Kurenvaaran yksityistie, pituudeltaan noin 4 korjaus ja muuttaminen paikallistieksi olisi vält-
7678: km, Liperin kunnassa välittää paikallisen asuja- tämätöntä.
7679: miston liikennettä ja Liperin-Joensuun maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7680: tien sekä Mattisenlahden paikallistien välistä nioittaen,
7681: kauttakulkuliikennettä.
7682: Yksityistie tulisi peruskorjata ja muuttaa pai- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7683: kallistieksi, mutta tieosakkaiden varoilla tehtävä 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
7684: on ylivoimainen suorittaa. Tiellä on paikallisten kan määrärahan Kurenvaaran yksityistien
7685: maatilojen raskasta liikennettä sekä huomattavaa suunnitteluun pazkallistieksi ja tien pe-
7686: kauttakulkuliikenettä, joten yksityistien perus- ruskorjaukseen.
7687:
7688: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7689:
7690: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7691: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7692: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7693: Martti Ratu
7694: 1985 vp. 179
7695:
7696: Raha-asia-aloite n:o 179
7697:
7698:
7699:
7700:
7701: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylyn-Hason paikallistien
7702: parantamiseen
7703:
7704:
7705: Eduskunnalle
7706:
7707: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin ja Pohjois-Karja- Eddlä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7708: lan Seutukaavaliiton yhteinen työryhmä on esit- nioittavasti,
7709: tänyt Rasisalon-Kylyn paikallistien n:o 15674
7710: Rääkkylän kunnassa ja Hason paikallistien n:o
7711: 15 586 Tohmajärven kunnassa yhdystien rakenta-
7712: mista Kylystä lähtien Hason paikallistielle, jol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7713: loin saataisiin liikenneyhteys Joensuun-Lap- 1986 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar-
7714: peenrannan valtatien ja Tolosenmäen-Rääkky- kan määrärahan Kylyn-Hason paikallis-
7715: län maantien välille paikallisen asujamiston ja tien rakentamisen suunnitteluun ja tie-
7716: kauttakulkuliikenteen turvaamiseksi. töiden aloittamiseen.
7717:
7718: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7719:
7720: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7721: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7722: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7723: Martti Ratu
7724: 180 1985 vp.
7725:
7726: Raha-asia-aloite n:o 180
7727:
7728:
7729:
7730:
7731: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Käsämän-Sotkuman maan-
7732: tien perusparantamiseen
7733:
7734:
7735: Eduskunnalle
7736:
7737: Käsämän-Sotkuman maantie n:o 5031 Lipe- joiden ja maansiirtokoneyrittäjien vaikean työlli-
7738: rin ja Polvijärven kunnissa välittää liikennettä syystilanteen helpottamiseksi, kuten Pohjois-Kar-
7739: Joensuun-Kuopion valtatieltä ja Liperin kirkon- jalan Maakuntaliitto on esittänyt TVL:n Pohjois-
7740: kylän suunnasta sekä Joensuun-Polvijärven Karjalan piirille.
7741: maantielle, josta edelleen Polvijärven kuntakes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7742: kukseen, Juukaan ja Kolin matkailukeskukseen. nioittavasti,
7743: Kyseisen maantien peruskorjaus sisältyy Poh-
7744: jois-Karjalan läänin toimenpideohjelmaan vuosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7745: na 1986-87. 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
7746: Käsämän-Sotkuman maantien peruskorjaus- markan määrärahan Käsämän-Sotku-
7747: työn aloittamista tulisi kiirehtiä kuorma-autoili- man maantien perusparantamiseen.
7748:
7749: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7750:
7751: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7752: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7753: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7754: Martti Ratu
7755: 1985 vp. 181
7756:
7757: Raha-asia-aloite n:o 181
7758:
7759:
7760:
7761:
7762: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan-Nurmijärven
7763: maantien perusparantamiseen
7764:
7765:
7766: Eduskunnalle
7767:
7768: Lieksan-,--Nurmijärven maantien n:o 524 pe- Eddlä olevan perusteella ehdotamme kun-
7769: ruskorjaus sisältyy Pohjois-Karjalan läänin toi- nioi!:.avasti,
7770: menpideohjelmaan vuosina 1985-1987.
7771: Lieksan-Nurmijärven maantie jatkuu Rastin-
7772: kylään asti, jossa se yhtyy Nurmeksesta tulevaan
7773: tiehen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7774: Kyseisen maantien peruskorjaus on välttämä- 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
7775: tön Lieksan vaikean työllisyystilanteen helpotta- markan määrärahan Lieksan-NurmiJär-
7776: miseksi. ven maantien perusparantamiseen.
7777:
7778: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7779:
7780: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7781: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7782: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7783: Martti Ratu
7784: 182 1985 vp.
7785:
7786: Raha-asia-aloite n:o 182
7787:
7788:
7789:
7790:
7791: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Liperin-Salonnenän paikal-
7792: listien n:o 15637 parantamiseen
7793:
7794:
7795: Eduskunnalle
7796:
7797: Liperin-Salonnenän paikallistie n: o 15 6 37 Li- poistaa tien alustasta savea ja lisätä tilalle soraa.
7798: perin kunnassa välittää liikennettä pitkällä nie- Varhaisesta keväästä lähtien aina myöhäissyksyyn
7799: mellä sijaitsevassa kylässä, jossa sijaitsee 60 vaki- asti tiellä on paljon liikennettä, joten tien perus-
7800: naista taloutta, 170 huvila-asuntoa ja 2 kalastaja- korjaus tulisi kiireellisesti saada toteutetuksi.
7801: taloutta. Tietä käytetään maatalouden, työssä-
7802: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7803: käynnin, vapaa-ajan, kalastus- ja marjastus- sekä
7804: nioittavasti,
7805: vesille suuntautuvaan maamatkan liikenteeseen.
7806: Tiellä on ympäri vuoden vilkasta liikennettä.
7807: Liperin-Salonnenän paikallistie sijaitsee osittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7808: saviperäisellä maalla, ja tiellä on vaarallisia mut- 1986 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar-
7809: kia, joten paikallistiellä sijaitsevia mutkia tulisi kan määrärahan Liperin-Salonnenän
7810: oikoa ja pahimmin routaantuvilta kohdilta pitäisi paikallistien perusparantamiseen.
7811:
7812: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7813:
7814: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7815: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7816: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7817: Martti Ratu
7818: 1985 vp. 183
7819:
7820: Raha-asia-aloite n:o 183
7821:
7822:
7823:
7824:
7825: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pahkavaaran ja Timoskan
7826: yksityisteiden muuttamiseksi paikallistieksi
7827:
7828:
7829: Eduskunnalle
7830:
7831: Pahkavaaran yksityistie ja Timoskan yksityistie Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7832: sijaitsevat Kontiolahden ja Enon kunnissa. nioittavasti,
7833: Pahkavaaran ja Timoskan yksityistiet tulisi pe-
7834: ruskorjata ja muuttaa paikallistieksi, jolloin saa-
7835: taisiin yhdystie Novikan-Kuusjärven paikallis-
7836: tien n:o 15741 ja Kontiolahden-Heinävaaran että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7837: paikallistien n:o 15 727 välille. 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
7838: Edellä mainittujen yksityisteiden peruskorjaus kan määrärahan Pahkavaaran ja Timos-
7839: ja paikallistieksi muuttaminen olisi erittäin tär- kan yksityisteiden muuttamiseksi paikal-
7840: keä hanke yhdystien aikaansaamiseksi paikallisen listieksi sekä rakentamisen suunnitteluun
7841: asutuksen ja kauttakulkuliikenteen hoitamiseksi. ja tietöiden aloittamiseen.
7842:
7843: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7844:
7845: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7846: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7847: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7848: Martti Ratu
7849: 184 1985 vp.
7850:
7851: Raha-asia-aloite n:o 184
7852:
7853:
7854:
7855:
7856: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokankaan yksityistien
7857: peruskorjaukseen
7858:
7859:
7860: Eduskunnalle
7861:
7862: Polvijärven kunta on vuonna 1976 tehnyt pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7863: kal1istiealoitteen Palokankaan yksityistien muut- nioittavasti,
7864: tamiseksi paikallistieksi.
7865: Palokankaan yksityistie lähtee Polvijärven kir-
7866: konkylästä ja kulkee Höytiäisen ranta-alueille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7867: sijoittuneen asutuksen kautta ja yhtyy Kuorevaa- 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
7868: rassa kulkevaan paikallistiehen n:o 15781. kan määrärahan Palokankaan yksityistien
7869: Palokankaan yksityistie tulisi peruskorjata ja peruskorjauksen suunnitteluun ja muut-
7870: muuttaa paikallistieksi. tamiseen paikallistieksi.
7871:
7872: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7873:
7874: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7875: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7876: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7877: Martti Ratu
7878: 1985 vp. 185
7879:
7880: Raha-asia-aloite n:o 185
7881:
7882:
7883:
7884:
7885: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirtun yksityistien peruskor-
7886: jaukseen
7887:
7888:
7889: Eduskunnalle
7890:
7891: Pirtu-niminen yksityistie Nurmeksen kaupun- liikenteen takia. Sanotun yksityistien peruskor-
7892: gissa lähtee Petäiskylän paikallistieltä Kapiosta jaus ja muuttaminen paikallistieksi on välttämä-
7893: yhtyen Viekin-Lipinvaaran-Nurmeskylän pai- tön, jotta Petäiskylän paikallistien ja Nurmesky-
7894: kallistiehen Lipinvaarassa. Yksityistie on pituu- län-Lipinvaaran-Viekin paikallistien välttämä-
7895: deltaan 8,9 km, tien vaikutuspiirissä on 48 tön yhdysliikenne saataisiin turvatuksi paikallisen
7896: asukasta ja metsähallituksen äskettäin laajentama liikenteen ohella.
7897: metsäautotieverkosto yhtyy yksityistiehen. Pirtun Nurmeksen kaupungin työttömyysaste on jat-
7898: yksityistien tuntumassa sijaitsee suuria sora-aluei- kuvasti ollut yli 10 %, joten tien peruskorjauk-
7899: ta ja leirintäalueita sekä Kuohatin-järven ympä- sella ja muuttamisella paikallistieksi olisi myös
7900: rillä noin 30 huvila-asukasta. Kyseinen yksityistie työllisyyttä parantava vaikutus.
7901: välittää puutavaran ajoa metsähallituksen metsä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7902: autotieverkostosta, huomattavaa soranajoa ja nioittaen,
7903: posti-, maidonkuljetus-, myymäläauto- ja teuras-
7904: kuljetusajoa sekä jatkuvasti lisääntyvää loma-asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7905: tus-, virkistys-, kalastus-, metsästys- ja marjastus- 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
7906: liikennettä. 8,9 km:n yksityistien tienhoito on kan määrärahan Pirtun yksityistien perus-
7907: tieosakkaille kohtuuttoman raskas ja ylivoimai- korjaukseen ja muuttamiseen paikallis-
7908: nen tehtävä jatkuvasti lisääntyvän ulkopuolisen tieksi.
7909:
7910: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7911:
7912: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7913: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7914: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7915: Martti Ratu
7916: 186 1985 vp.
7917:
7918: Raha-asia-aloite n:o 186
7919:
7920:
7921:
7922:
7923: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rikkarannan yksityistien
7924: muuttamiseksi paikallistieksi
7925:
7926:
7927: Eduskunnalle
7928:
7929: Rikkarannan yksityistie sijaitsee Outokummun Kuopion valtatien välille osana Maarianvaaran-
7930: kaupungissa. Outokummun kaupunki on tehnyt Kuusjärven yhdystietä.
7931: paikallistiealoitteen v. 1979 Rikkarannan yksityis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7932: tien muuttamiseksi paikallistieksi. Pohjois-Karja- nioittaen,
7933: lan Seutukaavaliitto on puoltanut paikallistie-
7934: aloitteen toteuttamista. ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7935: Rikkarannan yksityistien peruskorjaus ja muut- 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
7936: taminen paikallistieksi on tärkeä hanke, koska kan määrärahan Rikkarannan yksz"tyz"stz"en
7937: tällöin muodostuu yhdystie Outokummun-Rik- paz"kallz"stieksi suunnitteluun ja tietyön
7938: karannan paikallistien n:o 15673 ja Joensuun- aloittamiseen.
7939:
7940: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7941:
7942: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7943: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7944: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7945: Martti Ratu
7946: 1985 vp. 187
7947:
7948: Raha-asia-aloite n:o 187
7949:
7950:
7951:
7952:
7953: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Romppalan-Tuopanjoen
7954: paikallistien perusparantamiseen
7955:
7956:
7957: Eduskunnalle
7958:
7959: Romppalan-Tuopanjoen paikallistie n:o tulisi ottaa kiireellisesti peruskorjattavaksi ja
7960: 15730 Kontiolahden kunnassa yhtyy Juuan kun- muuttaa maantieksi.
7961: nan puolella Tuopanjoen paikallistiehen n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7962: 15802. nioittavasti,
7963: Kontiolahden kunta on tehnyt maantiealoit-
7964: teen v. 1981, jolloin Romppalan-Tuopanjoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7965: paikallistie n:o 15 7 30 on esitetty perusparannet- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
7966: tavaksi ja muutettavaksi maantieksi. kan määrärahan Romppalan-Tuopan-
7967: Kyseisen paikallistien liikenteellinen merkitys joen paikallistien perusparantamiseen ja
7968: on huomattavan suuri, joten kokoojatienä se muuttamiseksi maantz"eksi.
7969:
7970: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
7971:
7972: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
7973: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
7974: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
7975: Martti Ratu
7976: 188 1985 vp.
7977:
7978: Raha-asia-aloite n:o 188
7979:
7980:
7981:
7982:
7983: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonrannan-Kalliojärven
7984: yksityistien peruskorjaukseen
7985:
7986:
7987: Eduskunnalle
7988:
7989: Pyhäselän kunta on vuonna 1980 tehnyt pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7990: kallistiealoitteen Suonrannan-Kalliojärven yksi- nioittavasti,
7991: tyistien muuttamiseksi paikallistieksi.
7992: Kyseinen yksityistie alkaa Jukajärven paikallis-
7993: tien n:o 15694 päästä ja yhtyy Rasivaaran-Kum-
7994: mun paikallistiehen n:o 15691. että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7995: Yksityistien peruskorjaus ja muuttaminen pai- 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
7996: kallistieksi on välttämätöntä paikallisen asutuk- kan määrärahan Suonrannan-Kalliojär-
7997: sen ja yhdystien Kiihtelysvaara-Reijola välisen ven yksityistien perusparantamiseen ja
7998: kauttakulkuliikenteen hoitamiseksi. muuttamiseksi paikallistieksi.
7999:
8000: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8001:
8002: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8003: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
8004: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
8005: Martti Ratu
8006: 1985 vp. 189
8007:
8008: Raha-asia-aloite n:o 189
8009:
8010:
8011:
8012:
8013: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Säimenen-Rönkönvaaran-
8014: Lammun paikallisteiden perusparantamiseen
8015:
8016:
8017: Eduskunnalle
8018:
8019: Rönkönvaaran paikallistie (Säimen-Rönkön- Savonrannan kunnassa on tyottomyysaste
8020: vaara) n:o 15415 Savonrannan kunnassa ja Rön- 20 %, eikä muita suurempia investointeja ole
8021: könvaaran-Lammun paikallistie n:o 15644 Sa- vireillä, joten näiden edellä mainittujen paikallis-
8022: vonrannan ja Liperin kunnissa toimivat paikalli- teiden muuttamisella maantieksi voitaisiin Sa-
8023: sen asutuksen sekä Savonlinnan-Savonrannan vonrannan pienen ja vähävaraisen kunnan vai-
8024: suunnasta ja Liperin-Heinäveden maantien keata työllisyystilannetta ratkaisevasti helpottaa.
8025: suunnasta tulevan kauttakulkuliikenteen yhdys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8026: tienä. Savonlinnan-Savonrannan ja Joensuuo- nioittavasti,
8027: Liperin talousalueiden välistä kauttakulkumatkaa
8028: voitaisiin huomattavasti lyhentää, mikäli Savon- että Eduskunta ottarsi valtion vuoden
8029: rannan-Vihtarin maantie n:o 474 ja Liperin- 1986 tulo- ja menoarvioon momentrlle
8030: Heinäveden maantie yhdistettäisiin Säimenen- 31.24.77 350 000 markan määrärahan
8031: Rönkönvaaran-Lammun yhdystiellä muuttamal- Säimenen-Rönkönvaaran-Lammun
8032: la edellä mainitut paikallistiet n:ot 15415 ja par'kalltsteiden muuttamrseksi maantieksi
8033: 15644 maantieksi, jolloin liikenneyhteys lyhen- sekä em. terden suunnitteluun ja perus-
8034: tyisi 15-20 kilometriä. parantamrseen.
8035:
8036: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8037:
8038: Reino Jyrkilä Vieno Eklund Pentti Skön
8039: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist
8040: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
8041: 190 1985 vp.
8042:
8043: Raha-asia-aloite n:o 190
8044:
8045:
8046:
8047:
8048: Jyrkilä ym.: Mää!ärahan osoittamisesta Tuopanjoen paikallistien
8049: perusparantam1seen
8050:
8051:
8052: Eduskunnalle
8053:
8054: Tuopanjoen paikallistie n:o 15802 Juuan kun- hyvin tärkeä ja tie tulisi saada peruskorjauksen
8055: nassa on liikenteellisesti hyvin tärkeä~ Juuan alaiseksi ja muuttaa maantieksi.
8056: kunta on tehnyt vuonna 1980 aloitteen paikallis-
8057: tien muuttamisesta maantieksi ja tien peruskor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8058: nioittaen,
8059: jauksesta.
8060: Tuopanjoen paikallistie toimii yhdystienä Jo-
8061: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8062: ensuun-Kajaanin valtatien ja Romppalan-
8063: 1986 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
8064: Tuopanjoen paikallistien sekä Kansalan-Ahmo-
8065: kan määrärahan Tuopanjoen paikallistien
8066: vaaran maantien välillä. perusparantamiseen ja muuttamiseksi
8067: Kyseisen paikallistien merkitys liikenteelle on maantieksi.
8068:
8069: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8070:
8071: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8072: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
8073: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
8074: Martti Ratu
8075: 1985 vp. 191
8076:
8077: Raha-asia-aloite n:o 191
8078:
8079:
8080:
8081:
8082: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuupovaaran-Huosionvaa-
8083: ran paikallistien perusparantamiseen
8084:
8085:
8086: Eduskunnalle
8087:
8088: Tuupovaaran-Huosionvaaran paikallistie n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8089: 15625 Tuupovaaran kunnassa on kokoojatie, jos- nioittaen,
8090: ta on tehty v. 1979 maantiealoite, johon Tuupo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8091: vaaran kunta on yhtynyt v. 1983. 1986 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar-
8092: Tämä liikenteellisesti tärkeä paikallistie tulisi kan määrärahan Tuupovaaran-Huosion-
8093: kiireellisesti saattaa peruskorjaukseen ja muuttaa vaaran paikallistien maantieksi muutta-
8094: maantieksi. miseen ja peruskorjaustyön aloittamiseen.
8095:
8096: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8097:
8098: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8099: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
8100: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
8101: Martti Ratu
8102: 192 1985 vp.
8103:
8104: Raha-asia-aloite n:o 192
8105:
8106:
8107:
8108:
8109: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtimon-Sivakan maan-
8110: tien n:o 5284 perusparantamiseen
8111:
8112:
8113: Eduskunnalle
8114:
8115: Valtimon-Sivakan maantien n:o 5284 perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8116: parantaminen sisältyy Pohjois-Karjalan läänin nioittaen,
8117: toimenpideohjelmaan vuosille 1985-87.
8118: Kyseinen maantie välittää liikennettä Kuhmon
8119: suuntaan yhtyen Kainuun puolella Rastinkylässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8120: 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8121: Lieksan-Nurmijärven maantiehen sekä toimii
8122: markan määrärahan Valtimon-Sivakan
8123: hyvin laajalta maaseutualueelta kokoojateiden maantien perusparantamiseen.
8124: pääväylänä Joensuun-Kajaanin valtatielle.
8125: Tien perusparannus on välttämätöntä raskaan
8126: liikenteen hoitamiseksi.
8127:
8128: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8129:
8130: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8131: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
8132: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
8133: Martti Ratu
8134: 1985 vp. 193
8135:
8136: Raha-asia-aloite n:o 193
8137:
8138:
8139:
8140:
8141: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Värtsilän-Hoilolan maan-
8142: tien perusparantamiseen
8143:
8144:
8145: Eduskunnalle
8146:
8147: Värtsilän-Hoilolan maantien n:o 500 perus- läänin toimenpideohjelmassa tien peruskorjaus
8148: korjaus tulisi kiireellisesti saada toteutetuksi. sisältyy vuosille 1986-87.
8149: Tien vaikutuspiiriin kuuluvat Värtsilän, Tuupo- Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto esmaa tien
8150: vaaran ja Ilomantsin kunnat. peruskorjauksen aikaistamista yhdellä vuodella ja
8151: Tien vaikutuspiirissä on useita matkailualan töiden alkuunpanoa v. 1986.
8152: yrityksiä ja ns. Runon ja Rajan tie on kuuluisa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8153: matkailuväylä, joten elinkeinojen edistämiseksi nioittavasti,
8154: tien perusparantamisella on suuri merkitys. Värt-
8155: silän, Tuupovaaran ja Ilomantsin kuntien vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8156: kean työllisyystilanteen helpottamiseksi olisi vält- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8157: tämätöntä saada tämän tiekohteen aloittaminen markan määrärahan Värtstlän-Hotlolan
8158: aikaistetuksi yhdellä vuodella. Pohjois-Karjalan maantien perusparantamiseen.
8159:
8160: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8161:
8162: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8163: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
8164: Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi Martti Ratu
8165: Kerttu Törnqvist
8166:
8167:
8168:
8169:
8170: 13 428500120H
8171: 194 1985 vp.
8172:
8173: Raha-asia-aloite n:o 194
8174:
8175:
8176:
8177:
8178: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylikylän-Karhunpään pai-
8179: kallistien rakentamiseen
8180:
8181:
8182: Eduskunnalle
8183:
8184: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin ja Pohjois-Karja- hanke paikallisen väestön ja kauttakulkuliiken-
8185: lan Seutukaavaliiton yhteinen työryhmä on to- teen hoidon kannalta.
8186: dennut tieyhteyspuutteen Valtimon kunnassa vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8187: lillä Ylikylä-Karhunpää. nioittavasti,
8188: Joensuun-Kajaanin valtatieltä n:o 18 ei ole
8189: poikittaisyhteyttä Ylikylän paikallistien n:o että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8190: 15928 ja Ylikylän-Saramon paikallistien n:o 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
8191: 15931 välillä. kan määriirahan Ylikylän-Karhunpliän
8192: paikallistien suunnitteluun ja tietyön
8193: Poikittaistien rakentaminen olisi erittäin tärkeä aloittamiseen.
8194:
8195: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8196:
8197: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8198: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
8199: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
8200: Martti Ratu
8201: 1985 vp. 195
8202:
8203: Raha-asia-aloite n:o 195
8204:
8205:
8206:
8207:
8208: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman perustami-
8209: seksi Outokumpuun
8210:
8211:
8212: Eduskunnalle
8213:
8214: Viime vuonna oli Outokummussa katsastetta- punki, johon korvaavia työpaikkoja pitäisi saada
8215: via autoja 3 088 kpl ja perävaunuja 322 kpl. välttämättä.
8216: Polvijärvellä oli autoja 1 757 kpl ja perävaunuja Autorekisterikeskuksen johtajan Mauri Kuitu-
8217: 168 kpl. Liperin, Tuusniemen ja Kaavin Outo- sen vieraillessa Outokummussa kävi keskusteluis-
8218: kumpuun rajoittuvilla alueilla on katsastettavia sa ilmi, että kaupunki olisi suostuvainen rakenta-
8219: ajoneuvoja noin 1 000 kpl vuosittain. Kun laske- maan tarvittavat tilat, jolloin valtiolle jäisi katsas-
8220: taan noin 25 % :n katsastuksista päättyvän hyl- tusaseman kalustohankinnat ja henkilöstön palk-
8221: käykseen ja toiseen käyntikertaan, niin Outo- kausmenot hoidettavaksi.
8222: kummun talousalueen vuosittainen katsastus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8223: käyntimäärä on noin 7 500-8 000 kpl. nioittaen,
8224: Katsastusaseman perustaminen Outokumpuun
8225: olisi laajan talousalueen kannalta erittäin tarpeel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8226: linen. 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8227: markkaa katsastusaseman perustamisra-
8228: Outokumpu on ehtyvän kaivostoiminnan kau- hoitukseen Outokummun kaupunkiin.
8229:
8230: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8231:
8232: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8233: Pentti Skön Vieno Eklund LeaMäkipää
8234: Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi Martti Ratu
8235: 196 1985 vp.
8236:
8237: Raha-asia-aloite n:o 196
8238:
8239:
8240:
8241:
8242: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lentokentän kiito-
8243: radan jatkeen suunnitteluun ja rakentamiseen
8244:
8245:
8246: Eduskunnalle
8247:
8248: Joensuun lentokentän kiitoradan on monissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8249: yhteyksissä todettu olevan liian lyhyt. Pohjois- nioittaen,
8250: Karjalan matkailun kannalta olisi myös välttämä-
8251: töntä kiitoradan jatkaminen, jotta kookkaam-
8252: matkin lentokoneet voisivat käyttää Joensuun
8253: lentokenttää. ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8254: Joensuun lentokentän kiitoradan jatkeen suun- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8255: nittelu tulisi käynnistää kiireellisesti, jotta mah- markkaa Joensuun lentokentå·n kzi.tora-
8256: dolliseen kiitoradan jatkeen rakentamiseen voi- dan jatkeen suunnitteluun ja rakentami-
8257: taisiin päästä jo tulevana kesänä. seen.
8258:
8259: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8260:
8261: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8262: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
8263: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
8264: Martti Ratu
8265: 1985 vp. 197
8266:
8267: Raha-asia-aloite n:o 197
8268:
8269:
8270:
8271:
8272: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lentokentän lento-
8273: aseman matkustajatilojen laajentamiseen
8274:
8275:
8276: Eduskunnalle
8277:
8278: Joensuun lentomatkustajien määrän ja liiken- puutteellinen vilkkaasti liikennöidyn lentokentän
8279: teen voimakkaan kasvun vuoksi olisi kiireellisesti tarpeisiin.
8280: lentoaseman matkustajatiloja laajennettava mat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8281: kustajien määrän nopeaa kasvua vastaavaksi. nioittaen,
8282:
8283: Joensuun lentoasemalla on tehty vain pieniä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8284: parannuksia ja saneerauksia, mutta matkustajati- 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 .mark-
8285: loihin ei ole saatu lisätiloja. Nykyinen lentomat- kaa Joensuun lentoaseman matkustajati-
8286: kustajille varattu tila on täysin riittämätön ja lojen laajentamiseen.
8287:
8288: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8289:
8290: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8291: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
8292: Pentti Kettunen Martti Ratu Heikki Riihijärvi
8293: 198 1985 vp.
8294:
8295: Raha-asia-aloite n:o 198
8296:
8297:
8298:
8299:
8300: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta asemarakennuksen rakenta-
8301: miseen Onkamon liikennepaikalle
8302:
8303:
8304: Eduskunnalle
8305:
8306: Tohmajärven kunnassa sijaitsevan Onkamon asuvan kaikkiaan noin 10 000 ihmistä, olisi vält-
8307: liikennepaikan kehittäminen on ollut pysähdyk- tämätöntä rakentaa ainakin pieni lämmitettävä
8308: sissä. Useimmat Joensuun ja Helsingin välillä asemarakennus matkustajien odotustiloja ja mah-
8309: liikennöivät matkustajajunat pysähtyvät tällä lii- dollista lipunmyyntiä varten. Varsinkin talvisai-
8310: kennepaikalla ja liikennettä varten rakennettiin kaan matkustajat eivät muutoin pysty käyttä-
8311: myös matkustajalaituri. mään Onkamon liikennepaikan palveluja.
8312: Onkamo~ikennepaikka palvelee Tohmajär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8313: ven asukkai en lisäksi myös kaikkia Värtsilän nioittaen,
8314: kuntalaisia ekä suurta osaa Rääkkylän ja Kiihte-
8315: lysvaaran kuntien asukkaita. Onkamo on lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8316: risteysasema, josta haarautuu rautatie jatkuvasti 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
8317: kasvavalle Niiralan raja-asemalle. Koska Onka- kaa asemarakennuksen rakentamiseen
8318: mon liikennepaikan vaikutuspiirissä on laskettu Onkamon liikennepaikalle.
8319:
8320: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8321:
8322: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8323: Pentti Skön Vieno Eklund LeaMäkipää
8324: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
8325: Martti Ratu
8326: 1985 vp. 199
8327:
8328: Raha-asia-aloite n:o 199
8329:
8330:
8331:
8332:
8333: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokumpuun sijoitettavan
8334: valtion konepajatekniikan laitoksen rakentamisen aloittamiseksi
8335:
8336:
8337: Eduskunnalle
8338:
8339: Kehitysalueiden elinkeinopohjan monipuolis" Kiireellisesti olisi nyt ryhdyttävä selvittämään
8340: tamisessa metalliteollisuudella eri muodoissaan valtion konepajatekniikan laitoksen perustami-
8341: on hyvin suuri merkitys. Kehitysalueiden omiin seen liittyvää suunnittelua. Perustamista selvittä-
8342: voimavaroihin perustuvan teollistamisen yksi pe- mään olisi kiireellisesti asetettava työryhmä, jo-
8343: rusedellytys on konepajateollisuuden uusimpien hon tulisi nimetä kauppa- ja teollisuusministe-
8344: työmenetelmien taitamisen olennainen lisäämi- riön, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, Jo-
8345: nen tehokkaan keskitetyn koulutus- ja tutkimus- ensuun yliopiston sekä Outokummun kaupungin
8346: toiminnan kautta. Outokummun kaupunki on edustus.
8347: 4.8.1980 esittänyt kaivospaikkakuntien seuranta-
8348: ryhmälle, että se esittäisi erityisesti Itä-Suomea Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8349: varten perustettavaksi konepajatekniikan laitosta, nioittaen,
8350: jonka tehtävänä olisi metalliteollisuuden mene-
8351: telmien tutkiminen, kehittäminen sekä siihen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8352: liittyvä koulutus ja kurssitoiminta ja joka sijoitet- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
8353: taisiin Outokummun kaupunkiin rakennettavan kaa Outokumpuun sijoitettavan valtion
8354: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mineraali- konepajatekniikan laitoksen suunnitte-
8355: tekniikan laboratorion rinnakkaisyksiköksi. luun ja alkurahoitukseen.
8356:
8357: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8358:
8359: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8360: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
8361: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
8362: Martti Ratu
8363: 200 1985 vp.
8364:
8365: Raha-asia-aloite n:o 200
8366:
8367:
8368:
8369:
8370: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien lomarahan
8371: korottamiseksi
8372:
8373:
8374: Eduskunnalle
8375:
8376: Pienyrittäjät saavat vuosilomarahaa noin 850 sinkertaiseksi ja nostaa valtionverotuksessa vuosi-
8377: markkaa vuodessa, mikäli verotuksessa vuositulo tulon alarajaa.
8378: ei ylitä 30 100 markkaa. Vuosiloman saamisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8379: ehtona on lisäksi, että vieraalla teetettyjä työpäi- nioittaen,
8380: viä ei saa olla vuodessa enempää kuin 252.
8381: Taksi- ja kuorma-autoilijat, kyläkauppiaat,
8382: korjaamotoimintaa ym. harjoittavat pienyrittäjät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8383: ovat kiistattomasti vuosiloma-asiassa pahasti kuo- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
8384: passa, joten pienyrittäjien nykyinen vuosilomara- markkaa pienyrittäjien lomarahan korot-
8385: ha tulisi mahdollisimman nopeasti korottaa kak- tamiseen.
8386:
8387: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8388:
8389: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8390: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
8391: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
8392: Martti Ratu
8393: 1985 vp. 201
8394:
8395: Raha-asia-aloite n:o 201
8396:
8397:
8398:
8399:
8400: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Sydänpiiri
8401: ry:n toiminnan tukemiseen
8402:
8403:
8404: Eduskunnalle
8405:
8406: Sydänsairaudet ovat koetelleet maassamme Sydänpiirien toiminta voisi olla vieläkin tehok-
8407: monia perheitä. kaampaa, jos niiden toimintaa tuettaisiin enem-
8408: Sydänsairauksien hoidossa on tapahtunut pal- män taloudellisesti vaitionkin taholta.
8409: jon edistymistä ja sydänsairauksien ennaltaehkäi-
8410: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8411: syllä ruokavaliota muuttamalla on myöskin voitu nioittavasti,
8412: tilannetta parantaa.
8413: Sydänpiirien toiminta eri puolilla maatamme
8414: on tukenut monin tavoin sydänsairautta potevia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8415: ja sydänpiirit tekevät arvokasta työtään sydänsai- 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
8416: rauteen sairastuneiden ja heidän perheittensä kan määrärahan Pohjois-Karjalan Sydän-
8417: parissa. pziri ry:n toiminnan tukemiseen.
8418:
8419: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8420:
8421: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8422: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
8423: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
8424: Martti Ratu
8425: 202 1985 vp.
8426:
8427: Raha-asia-aloite n:o 202
8428:
8429:
8430:
8431:
8432: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta nk. Rinteen mallin mukai-
8433: sen työllistämiskokeilun aloittamiseksi Pohjois-Karjalan läänin
8434: pohjoisosassa
8435:
8436:
8437: Eduskunnalle
8438:
8439: Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8440: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin nioittavasti,
8441: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että
8442: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös
8443: valtiontaloudellisesti kannattavaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8444: Pohjois-Karjalan läänin pohjoisosassa Valti- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
8445: mon, Nurmeksen, Juuan, Lieksan ja Enon kun- markan määrärahan nk. Rinteen työllistä-
8446: nissa työttömyys on jatkuvasti ollut yli 10 % :n miskokeilun käynnistämiseksi Pohjois-
8447: suuruinen, joten työllistämiskokeilusta tulisi saa- Karjalan läänin pohjoisosan kuntien alu-
8448: da Pohjois-Karjalan läänin em. kunnat kattava. eella.
8449:
8450: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
8451:
8452: Reino Jyrkilä Urho Pohto Reino Karpola
8453: Pentti Skön Vieno Eklund Lea Mäkipää
8454: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
8455: Martti Ratu
8456: 1985 vp. 203
8457:
8458: Raha-asia-aloite n:o 203
8459:
8460:
8461:
8462:
8463: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden paran-
8464: tamiseksi välillä Taavetti-Hamina
8465:
8466:
8467: Eduskunnalle
8468:
8469: Liikenteeseen kohdistuvat investoinnit ovat vii- vuorokaudessa. Suuri osa näistä autoista on ras-
8470: me vuosien aikana vähentyneet. Investointime- kaan liikenteen kalustoa, ja tämä tieyhteys onkin
8471: nojen vähentäminen kuvaa sitä tosiseikkaa, että eräs merkittävimpiä raskaan liikenteen väyliä ko-
8472: maantieverkostomme alkaa keskeisimmiltä osil- ko maassa. Yhteys on kuitenkin kapea, mutkai-
8473: taan olla riittävän tiheä, mutta edelleen on nen, mäkinen ja keväisin useiden viikkojen ajan
8474: joitakin yhteyksiä, joita ei ole rakennettu liiken- routainen. Tien puutteiden takia raskas liikenne
8475: teen asettamia vaatimuksia vastaaviksi. Tällainen ei ole voinut toteuttaa muilla tieyhteyksillä mah-
8476: on maantieyhteys Taavetin ja Haminan välillä. dollisia kuljetuksen taloudellisuutta parantavia ja
8477: Hamina ja Kotka ovat sekä tuonnin että vien- energiaa säästäviä toimenpiteitä.
8478: nin kannalta merkittävä satamaryhmä. Niiden Kun tulevaisuudessakin suurin osa viennistäm-
8479: kautta kulkee suuri osa ulkomaankaupastamme me tapahtuu meritse ja kun Saimaan alueella
8480: ja koko kansantalouden kannalta se on avainase- sijaitseva teollisuus on pääsääntöisesti vientiteolli-
8481: massa. Rautatieyhteys näihin satamiin on paran- suutta, on mainitun tieyhteyden parantaminen
8482: tunut sen jälkeen, kun Kouvolan ratapihalla on suoranainen välttämättömyys.
8483: suoritettu liikennettä parantavia ja joustavuutta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8484: lisääviä toimenpiteitä. Mutta maantieyhteys, joka
8485: yhdistää Saimaan alueen kuljetukset satamiin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8486: vaatii selviä parannuksia. 1986 tulo- ja menoaroioon momentzlle
8487: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilomet- 31.24. 77 5 000 000 markan määrärahan
8488: rin pituinen tieyhteys on vilkkaasti liikennöity. Taavetin-Haminan tieyhteyden suun-
8489: Sen liikennetiheydeksi on laskettu 1 500 auroa nittelua varten.
8490:
8491: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8492:
8493: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen
8494: 204 1985 vp.
8495:
8496: Raha-asia-aloite n:o 204
8497:
8498:
8499:
8500:
8501: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisalueiden tuotanto-
8502: toiminnan tukemiseen
8503:
8504:
8505: Eduskunnalle
8506:
8507: Erityisalueiden tuotantotoiminnan tukemiseen on ollut vuodesta 1975 negatiivista ja kun työttö-
8508: on vuoden 1984 budjetissa osoitettu vajaat 18 myysaste on pysynyt jatkuvasti hyvin korkeana,
8509: miljoonaa markkaa. Koko alueelliseen tukeen on perusteltua nimetä Kotkan kaupunki pikaises-
8510: käytettävästä noin 1,5 miljardin markan suurui- ti erityisalueeksi.
8511: sesta summasta erityisalueiden osuus on mitättö- Erityisalueiden tuotantotoiminnan tukemiseen
8512: män pieni osa. Summa on täysin riittämätön jo varattujen määrärahojen lisäämisen ohella on
8513: siitä syystä, että valtioneuvosto on vuoden 1982 entistä enemmän kiinnitettävä huomiota julkisen
8514: aikana päättänyt nimetä peräti 34 kuntaa erityis- hallinnon toimenpiteisiin, niiden mitoitukseen ja
8515: alueeksi. ajoitukseen silloin, kun ne kohdistuvat erityisalu-
8516: Aluepoliittisen tuen tarkoituksenmukainen ja- eelle. Erityisalueet on asetettava julkisen vallan
8517: kaminen edellyttää, että erityisalueille suunna- ·investointipolitiikassa etuoikeutettuun asemaan,
8518: taan nykyistä huomattavasti enemmän määrära- niin ikään elinkeinopoliittisten keinojen nykyistä
8519: hoja. Samalla valtioneuvoston tulisi huolehtia parempi yhteensovittaminen aluepoliittisten kei-
8520: siitä, että erityisalueisiin kuuluvien kuntien luku- nojen kanssa silloin, kun on kyseessä erityisalue,
8521: määrä rajattaisiin siten, että toimenpiteet kohdis- takaa nopeamman ja varmemman tavan selviytyä
8522: tuisivat vain ns. taantuville teollisuuspaikkakun- äkillisiksi koetuista ongelmista.
8523: nille. Lisäksi tuki tulisi rajata keskimäärin kahden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8524: vuoden aikana tapahtuvaksi, jolloin voitaisiin
8525: erityisalueille suunnattuja toimenpiteitä toteut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8526: taa nykyistä huomattavasti tehokkaammin. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8527: Teollisuuden rakenteessa tapahtuvat muutok- 32.51.46 50 000 000 markan määrärahan
8528: set ovat tuoneet ongelmia vanhoille teollisuus- valtionapuna erityisalueiden tuotantotoi-
8529: paikkakunnille. Tyyppiesimerkki on Kotka, jossa minnan tukemiseen ja näin aikaisemmas-
8530: työpaikat ovat vähentyneet viimeisten kymmenen ta poiketen painottaisi aluepoliittista tu-
8531: vuoden aikana noin 3 OOO:lla. Kun väestökehitys kea ja lisäisi erityisalueiden tukea.
8532:
8533: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8534:
8535: Heikki Järvenpää Matti Lahtinen Anna-Kaarina Louvo
8536: Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen
8537: 1985 vp. 205
8538:
8539: Raha-asia-aloite n:o 205
8540:
8541:
8542:
8543:
8544: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin kehitysyh-
8545: tiön toiminnan tehostamiseen
8546:
8547:
8548: Eduskunnalle
8549:
8550: Rakenteellisista syistä johtuvat Kymen läänin läänin elinkeinoelämän mukaantuloa hankkee-
8551: taloudelliset ongelmat tulevat säilymään pitkälle seen täysimääräisesti.
8552: tulevaisuuteen ilman määrätietoisia toimenpitei- Maan alueellisesti tasapainoista kehitystä vaa-
8553: tä. Epäedullisen kehityssuunnan muuttamiseksi rantavat toisaalta taantumailmiöt kehitysalueiden
8554: on läänin potentiaaliset voimavarat hyödynnettä- I- ja II-vyöhykkeellä ja toisaalta pääkaupunkiseu-
8555: vä nykyistä tehokkaammin. dun voimakas kehittyminen. Tässä tilanteessa on
8556: Vuonna 1984 perustettiin Kymen läänin kehi- ilmeinen vaara, että Kymen läänin, Hämeen
8557: tysyhtiö. Varsinaisen yritystoimintaa hyödyntävän läänin sekä Turun ja Porin läänin kaltaiset ns.
8558: toiminnan asteelle ei kuitenkaan viime vuonna väli-Suomeen sijoittuvat alueet jäävät kehitykses-
8559: päästy siksi, että budjetissa varattu 1, 5 miljoonan tä jälkeen. Kehitysyhtiön kaltainen projekti on
8560: markan määräraha oli aivan liian pieni. Yhtiön omiaan estämään kuvatunlaisen kielteisen kehi-
8561: toiminnan vauhdittamiseksi onki.n täysin välttä- tyksen.
8562: mätöntä, että valtiovalta varaa omana osuute- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8563: naan vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon huo-
8564: mattavasti suuremman määrärahan. Luonnollista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8565: on, että samanaikaisesti on huolehdittava alueen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8566: omaehtoisten ponnistelujen tehostamisesta niin, 32.51.88 10 000 000 markan määrärahan
8567: että kehitysyhtiö täyttää sen laaja-alaisuudelle Kymen läänin kehitysyhtiön osakkeiden
8568: asetetut vaatimukset. Tämä merkitsee kuntien ja merkitsemistä varten.
8569:
8570: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8571:
8572: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen
8573: 206 1985 vp.
8574:
8575: Raha-asia-aloite n:o 206
8576:
8577:
8578:
8579:
8580: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin kehittämisra-
8581: haksi
8582:
8583:
8584: Eduskunnalle
8585:
8586: Aluepolitiikka on ennen kaikkea esteiden pois- tana on pidettävä Kymen läänissä jo vuosia
8587: tamista. Aluepolitiikan keskeisenä tavoitteena pi- jatkunutta negatiivista väestökehitystä. Vaikka
8588: tää olla sellaisten yleisten olosuhteiden ja sellai- aluepolitiikkaan ei tehtäisi suurempia periaatteel-
8589: sen yhteiskuntarakenteen synnyttäminen, missä lisia korjauksia, on täysin välttämätöntä, että
8590: elinkeinoelämä voi menestyksellisesti toimia. Jul- Kymen läänin tapaisten alueiden asemaa paran-
8591: kisen vallan toimenpiteet on keskitettävä sellais- netaan.
8592: ten seikkojen parantamiseen, jotka ovat tarpeelli- Eräänlaisena uutena aluepoliittisen tuen muo-
8593: sia jokaisen talousmaakunnan ja läänin näkökul- tona on vuonna 1985 ollut Lapin läänin kehittä-
8594: masta katsottuna. misraha. Edellä kuvaamistani syistä on perustel-
8595: Nykyistä voimallisemmin on aluepoliittinen tua vastaavan tapaisen, läänin omiin päätöksiin
8596: järjestelmä rakennettava tukemaan läänien ja pohjautuvan kehittämisrahan käyttöön ottami-
8597: maakuntien sekä myös kuntien itsenäistä aloit- nen myös Kymen läänissä.
8598: teellista toimintaa omien olojensa kehittämiseksi
8599: siten, että pysyvä tuen tarve poistuu. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8600: Sekä valtioneuvoston piirissä että muutoin on taen,
8601: äskettäin aloitettu alupoliittisen lainsäädännön
8602: uudistustarpeiden selvittely. Tässä työssä on yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8603: deksi painopisteistä otettava ns. väli-Suomen ke- 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
8604: hittäminen ja siellä vallitsevien taantumailmiöi- markkaa Kymen läänin kehittämisrahak-
8605: den poistaminen. Perustavan laatuisena epäkoh- sz.
8606:
8607: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8608:
8609: Heikki Järvenpää
8610: 1985 vp. 207
8611:
8612: Raha-asia-aloite n:o 207
8613:
8614:
8615:
8616:
8617: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Saimaan alueen tahtiliiken-
8618: teen kehittämiseen
8619:
8620:
8621: Eduskunnalle
8622:
8623: Suomalaisten rahtilaivojen kuljettaman tavara- Saimaan kanavan käytön tehostamisessa on
8624: määrän osuus jäi Saimaan kanavalla vuonna 1984 ratkaisevassa asemassa myös ns. eteläinen teolli-
8625: alle neljän prosentin. Suomalaisten tahtilaivojen suusrata, joka johtaa runkoradasta Mustolan sata-
8626: määrä Saimaan kanavalla ja Saimaan vesiliiken- maan. Rautatien rakentamisella jo aikaisemmin
8627: teessä on viime vuosina pudonnut romahdusmai- päätettyä aikataulua nopeammin edistettäisiin
8628: sesti. Kotimaisen pientonniston asemaa ja kilpai- koko Saimaan alueen kuljetuksia, millä seikalla
8629: lukykyä on pikaisesti parannettava. on kansantaloudellisesti suuri merkityksensä.
8630: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8631: Suomalaisen pientonniston kehittäminen on taen,
8632: mahdollista vain siinä tapauksessa, että alusten
8633: rahoitus- ja luottoehtoja sekä miehityskäytäntöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8634: muutetaan ja saatetaan vastaamaan tärkeimmissä 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
8635: kilpailijamaissa omaksuttua käytäntöä. Valtion markku erityisten pientonnistolainojen
8636: tulo- ja menoarvioon olisikin otettava erityinen myöntämiseksi ja että samalla kiirehdi-
8637: määräraha kooltaan pienempien alusten hankki- tiiiin rautatieyhteyden sumista Mustolan
8638: miseksi. satamun.
8639:
8640: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8641:
8642: Heikki Järvenpää
8643: 208 1985 vp.
8644:
8645: Raha-asia-aloite n:o 208
8646:
8647:
8648:
8649:
8650: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
8651: omaan pääomaan
8652:
8653:
8654: Eduskunnalle
8655:
8656: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten omaan paaomaan 5 miljoonan markan määrära-
8657: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riittä- han. Tämä määräraha on vastannut noin 2, 7
8658: vää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- prosenttia opiskelija-asuntojen hankinta-arvosta.
8659: asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen vuoden Vuoden 1983 budjettiin eduskunta päätti varata
8660: ajan tästä tuotannosta ovat vastanneet lähes yk- 10 miljoonaa markkaa. Tällä määrärahalla pääs-
8661: sinomaan opiskelijajärjestöjen ja kuntien petusta- tiin opiskelija-asuntotoimikunta 1980:n asetta-
8662: mat ja hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näi- maan 5 prosentin omapääomaosuustavoitteeseen.
8663: den toimesta on rakennettu vuosittain 2 500- Paitsi että vuosien 1980, 1981 ja 1982 aunto-
8664: 4 500 asuntopaikkaa. Opiskelijamäärien kasvu tuotantomäärärahoista rahoitettavien opiskelija-
8665: sekä opiskelijoille soveltuvien muiden vuokra- asuntojen lähtövuokrat ovat olleet noin 0,50
8666: asuntojen voimakas väheneminen ovat aiheutta- markkaa/ m 2 / kk halvempia, kuin mitä ne olisivat
8667: neet sen, että opiskelija-asuntojen määrä ei voi- ilman valtion oman pääoman osuutta, on valtion
8668: makkaasta tuotannosta huolimatta ole tänä päi- omalla pääomalla ollut myös muita positiivisia
8669: vänä läheskään riittävä. seurannaisvaiku tuksia.
8670: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun-
8671: ta 1980:n mietinnössä on määritelty opiskelija- Kunnat, joiden alueella opiskelija-asuntotuo-
8672: asuntotuotannon alueellisesti tasapainotetut vuo- tantoa on harjoitettu, ovat suhtautuneet tähän
8673: teen 1986 ulottuvat vuotuiset tuotantotavoitteet. tuotantoon aikaisempaa myönteisemmin ja ovat
8674: Toimikunta esittää, että vuosina 1981-86 tulee omalta osaltaan antaneet omaa pääomaa opiske-
8675: vuosittain tuottaa 3 750 asuntopaikkaa eli 1 500 lija-asuntotuotantoon. Samoin rahoittajien asen-
8676: asuntoa. Vuosina 1981-83 tätä tavoitetta ei ne on muuttunut positiivisemmaksi, mikä johtuu
8677: kuitenkaan saavutettu, vaan tuotanto jäi vuosina opiskelija-asuntojen vakavaraisuuden parantumi-
8678: 1981 ja 1982 noin 3 100 ja vuonna 1983 noin sesta.
8679: 2 500 opiskelija-asuntopaikkaan. Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun-
8680: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuotan- ta 1980:n suosituksissa opiskelija-asuntotuotan-
8681: to on ollut kokonaisuudessaan valtion osalainoit- non rahoitusrakenteen korjaamiseksi esitetään,
8682: tamaa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaasti. että valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-asunto-
8683: Asumismenot muodostavatkin varsin suuren osan jen rakentamiseen omaa pääomaa kummatkin
8684: opiskelijoiden kokonaismenoista. Varsinkin uu- 5 %. Vuodelle 1984 ennakoitu tuotanto edellytti
8685: sien opiskelija-asuntojen vuokrien kohotessa ovat edelleen noin 10 miljoonan markan omapääoma-
8686: myös asumiskustannukset kohonneet huolimatta määrärahan varaamista vuoden 1984 valtion tulo-
8687: asumistuen ja asumislisän alentavasta vaikutuk- ja menoarvioon. Rahoitusrakenteen korjaaminen
8688: sesta. Vuokrien korkeuden pääsyynä on pääoma- näin yhdessä kuntien omapääomaosuuden kanssa
8689: kustannusten korkeus. Opiskelija-asuntoyhteisöt alentaisi uusien opiskelija-asuntojen vuokria noin
8690: ovat rahoittaneet rakentamisensa lähes yksin- 2,5 mk/m 2 /kk eli noin 55 markalla asuntopaik-
8691: omaan velkapääoman turvin. Tästä syystä pää- kaa kohti kuukaudessa. Hallituksen esityksessä
8692: omakustannusten osuus vuokrista on kohonnut valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1984 esi-
8693: uusimmissa opiskelija-asunnoissa jo yli puoleen tettiin kuitenkin opiskelija-asuntotuotannon
8694: ollen tällä hetkellä 10 mk/m 2 /kk. omaan pääomaan edelleen vain 5 miljoonaa
8695: Vuonna 1980 eduskunta hyväksyi valtion tulo- markkaa.
8696: ja menoarvioon opiskelija-asuntotuotannon Edellä olevan petusteella ehdotamme,
8697: 1985 vp. - RA n:o 208 209
8698:
8699: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden asuntojen omaan pääomaan opiskelzja-
8700: 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle asuntojen vuokratason kohoamisen estä-
8701: 35.45.51 5 000 000 markkaa opiskelija- miseksi.
8702:
8703: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8704:
8705: Heikki Järvenpää Matti Lahtinen Anna-Kaarina Louvo
8706: Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen
8707:
8708:
8709:
8710:
8711: 14 428500120H
8712: 210 1985 vp.
8713:
8714: Raha-asia-aloite n:o 209
8715:
8716:
8717:
8718:
8719: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan Tönnön
8720: koulun peruskorjaukseen
8721:
8722:
8723: Eduskunnalle
8724:
8725: Orimattilan Tönnön koulun huono kunto on lyttää Tönnön koulun pikaista peruskorjausta ja
8726: pitkään huolestuttanut alueen väestöä ja koulua laajentamista.
8727: käyvien lasten vanhempia. Muun muassa koulun
8728: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8729: lämmöneristyksen puutteellisuus aiheuttaa sen,
8730: nioittavasti,
8731: että kylminä talvipäivinä putoaa lämpö luokkati-
8732: loissa lähelle 10 astetta celsiusta.
8733: Koulua ympäröivä asutusalue on laajenemassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8734: käsittäen n. 150 uutta omakoti- ja 50 rivitaloa. 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
8735: Alueelle muuttavat perheet ovat valtaosaltaan markkaa on·mattzlan Tönnön koulun pe-
8736: nuoria lapsiperheitä. Näin ollen kouluoloihin ruskorjauksen ja laajennuksen suon"ttami-
8737: alueella kohdistuu kasvavaa painetta, mikä edel- seen.
8738:
8739: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8740:
8741: Antti Kalliomäki Matti Louekoski
8742: 1985 vp. 211
8743:
8744: Raha-asia-aloite n:o 210
8745:
8746:
8747:
8748:
8749: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Sirppujoen perkaukseen
8750:
8751:
8752: Eduskunnalle
8753:
8754: Kustannusarvion mukaan Sirppujoen perkaus veden laatu saattaa jälleen huonontua. Haittojen
8755: maksaa noin 9 miljoonaa markkaa, josta valtion torjuntaan onkin tämän hankkeen yhteydessä
8756: osuus on noin 8 miljoonaa markkaa ja loppuosan syytä kiinnittää erityisen paljon huomiota.
8757: kustannuksista maksavat hyödyn saajat. Hanke
8758: on saanut jo vuoden 1982 valtion tulo- ja meno- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8759: arviossa alkurahoituksensa. Hanke on kuitenkin taen,
8760: kiireellinen, sillä Sirppujoki on viime vuosina
8761: tulvinut kahdesti vuodessa pelloille ja teille Laiti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8762: lan ja Kalanoin alueilla. 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8763: Perkauksista on myös haittoja. Joki laskee markkaa Sirppujoen perkaushankkeen to-
8764: Uudenkaupungin makeanvedenaltaaseen, jonka teuttamiseksi.
8765:
8766: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8767:
8768: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä Tapio Holvitie
8769: 212 1985 vp.
8770:
8771: Raha-asia-aloite n:o 211
8772:
8773:
8774:
8775:
8776: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien raken-
8777: tamiseen
8778:
8779:
8780: Eduskunnalle
8781:
8782: Alueen kannalta merkittävä yhdys- ja matkai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8783: lutie Kustavin pohjoiskärjestä Lokalahdelle olisi taen,
8784: kohtuullisin kustannuksin aloitettavissa pikaises-
8785: tikin. Lehmänkurkun tie tulisi oleellisella tavalla
8786: lyhentämään mantereen ja saariston yhteyksiä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8787: Kyseinen tie on välttämätön edellytys saariston 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
8788: asukkaiden ja elinkeinoelämän toimeentulomah- markkaa Lehmänkurkun tien rakentami-
8789: dollisuuksien parantamiseksi. seen.
8790:
8791: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
8792:
8793: Ilkka Kanerva Ensio Laine Pertti Salolainen
8794: Helena Pesola Saara Mikkola Tuulikki Petäjäniemi
8795: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie
8796: 1985 vp. 213
8797:
8798: Raha-asia-aloite n:o 212
8799:
8800:
8801:
8802:
8803: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hakasuon kalan-
8804: viljelylaitoksen rakentamiseen
8805:
8806:
8807: Eduskunnalle
8808:
8809: Hakasuon kalanviljelylaitoksen laajentaminen siksi rakennushanke on alkuperäisestä aikataulus-
8810: ja uudistaminen on koko Kainuun ja laajemmin- ta jo pahasti viivästynyt.
8811: kin Pohjois-Suomen kalatalouden kehittämisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8812: kannalta tärkeä hanke. Sen rakennussuunnitel- nioittaen,
8813: mat ovat valmistuneet ja maanrakennustyöt ovat
8814: jo käynnistyneet. Hankkeen kokonaiskustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8815: arvio on 30,6 milj. mk ja siihen oli v. 1980-83 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8816: osoitettu 4,8 milj. mk. Vuoden 1985 tulo- ja 30.38. 74 9 500 000 markkaa Hakasuon
8817: menoarviossa siihen ei osoitettu lisää rahaa ja kalanviljelylaitoksen rakentamista varten.
8818:
8819: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8820:
8821: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
8822: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
8823: 214 1985 vp.
8824:
8825: Raha-asia-aloite n:o 213
8826:
8827:
8828:
8829:
8830: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 901
8831: peruparantamiseen välillä Kontiomäki-Naapurivaara
8832:
8833:
8834: Eduskunnalle
8835:
8836: Maantien n:o 901 vaikutuspiirissä välillä Kon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8837: tiomäki-Naapurivaara asuu noin 800 henkeä. nioittaen,
8838: Tie on erittäin huonokuntoinen ja näin ollen
8839: kaikki liikennöinti tiellä on hankalaa. Meijeri-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8840: myymälä- ja kirjastoautojen samoin kuin muun 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8841: henkilö- ja tavarankuljetuskaluston liikennöinti 31. 24. 77 7 500 000 markkaa Kainuun
8842: on kelirikkojen vuoksi keväisin ja syksyisin vai- tie- ja vesirakennuspti'rzlle maantien n:o
8843: keaa ja ajoittain jopa mahdotonta. Tien peruspa- 901 perusparantamiseen vältllä Kontio-
8844: rannukseen tulisi kiireellisesti ryhtyä. mäki-Naapunvaara.
8845:
8846: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8847:
8848: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
8849: Aarno von Bell Hannu Kemppainen
8850: 1985 vp. 215
8851:
8852: Raha-asia-aloite n:o 214
8853:
8854:
8855:
8856:
8857: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuoreslahden
8858: paikallistien n:o 19033 perusparantamiseen
8859:
8860:
8861: Eduskunnalle
8862:
8863: TVL:n Kainuun piirissä Kajaanin kaupungin ja TVL:n Kainuun punn suunitelman mukaan
8864: Vuolijoen kunnan alueella sijaitsee Vuoreslahden tien perusparannuksen kustannusarvio on 12,4
8865: paikallistie n:o 19033. Se on erittäin heikkokun- milj. mk.
8866: toinen, savipohjainen ja lähes ympäri vuoden
8867: kelirikossa. Sen vaikutusalueella asuu kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8868: sekä maatalousväestöä että Kajaanissa työssä kul- nioittaen,
8869: kevaa väestöä. Vapaa-ajan asutus lisääntyy jatku-
8870: vasti ja liikennemäärät kasvavat. Kelirikon vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8871: tie on usein täysin liikenteeltä poikki, mistä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8872: aiheutuu ylipääsemättömiä vaikeuksia mm. työs- 31.24.77 6 000 000 markkaa Kainuun
8873: sä käynnin, meijeriauton ja myymäläauton lii- tie- ja vesirakennuspiinlle paikallistien
8874: kennöimiselle. n:o 19033 perusparannukseen.
8875:
8876: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8877:
8878: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
8879: Aarno von Bell Hannu Kemppainen
8880: 216 1985 vp.
8881:
8882: Raha-asia-aloite n:o 215
8883:
8884:
8885:
8886:
8887: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-
8888: Vuokatin radan perusparanamiseen
8889:
8890:
8891: Eduskunnalle
8892:
8893: Kontiomäen-Vuokatin välinen rataosuus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8894: osa Joensuun ja Oulun välistä rautatieyhteyttä. nioittaen,
8895: Liikenteellisesti se on näin ollen varsin merkittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8896: vä. Rataosuuden heikko kunto on kuitenkin 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8897: liikenteen lisäämisen esteenä. Raskasta tavaralii- 31.90. 78 2 000 000 markkaa Kontio-
8898: kennettä ei voida lisätä, ellei rataosuutta perus- mäen--Vuokatin rataosan perusparan-
8899: korjata. nustöitä varten.
8900:
8901: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8902:
8903: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
8904: Aarno von Bell Hannu Kemppainen
8905: 1985 vp. 217
8906:
8907: Raha-asia-aloite n:o 216
8908:
8909:
8910:
8911:
8912: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-Tai-
8913: valkosken radan perusparantamiseen
8914:
8915:
8916: Eduskunnalle
8917:
8918: Kontiomäen-Taivalkosken välinen rataosuus minen tulee lisäämään huomattavasti tavaralii-
8919: on heikkokuntoinen. Henkilöliikenne lopetettiin kennettä myös ko. rataosuudella. Siksi radan
8920: rataosuudelta VR:n kannalta katsoen kannatta- peruskorjaustöihin tulisi osoittaa riittävästi rahaa.
8921: mattomana, vaikka korvaavaa liikennettä ei kaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8922: kien rataosuuden varrella olevien osalle kuiten- nioittaen,
8923: kaan voitu järjestää. Henkilöliikenteen palautta-
8924: minen olisi edelleen tärkeää. Myös radan käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8925: minen tavarakuljetuksiin on puutteellista radan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8926: huonon kunnon vuoksi. 31.90.78 8 500 000 markkaa Kontio-
8927: Haapalan sahan samoin kuin Rautaruukin mäen-Taivalkosken radan peruskorjaus-
8928: Mustavaaran ja Taivalkosken tehtaiden valmistu- ta varten.
8929:
8930: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8931:
8932: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
8933: Aarno von Bell Hannu Kemppainen
8934: 218 1985 vp.
8935:
8936: Raha-asia-aloite n:o 217
8937:
8938:
8939:
8940:
8941: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ämmänsaaren
8942: kuntoutuslaitoksen rakentamiseen Suomussalmella
8943:
8944:
8945: Eduskunnalle
8946:
8947: Lääketieteellisen kuntoutuksen merkitys ter- maattiyhdistykselle rahoitushakemuksen. Siellä
8948: veydenhuollossa tunnustetaan yhä suuremmaksi. hanke ei kuitenkaan ole vielä ollut myönteisesti
8949: Mahdollisuudet kuntoutustoiminnan järjestämi- etenemässä, mutta voisi tulla kyseeseen lähivuo-
8950: seen ovat kuitenkin vielä varsin puutteelliset sie~ rahoitusohjelmassa.
8951: koko maassa ja erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomes- Ammänsaaren kuntoutuslaitoshanke on otettu
8952: sa. Varsinkin Kainuussa puute kuntoutusta anta- mukaan valtioneuvoston hyväksymään Kosta-
8953: vista laitoksista on suuri. Kunnalliset palvelut muksen jälkihoito-ohjelmaan. Rakennustöitä ja
8954: eivät kykene tyydyttämään vielä kuin pienen uusia pysyviä työpaikkoja tarvitaan kipeästi koko
8955: osan kuntoutustarpeesta. Kainuussa ja erityisesti Suomussalmen kunnassa,
8956: Suomussalmen kuntaan Ämmänsaareen on ol- jossa työttömyysaste on jopa 25 %.
8957: lut jo useita vuosia vireillä kuntoutuslaitoksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8958: rakentaminen. Hanketta on ollut ajamassa Kai- nioittaen,
8959: nuun Kuntoloma r.y., jossa jäseninä ovat mm.
8960: Suomussalmen kunta, Lomaliitto, Maaseututyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8961: väen liitto ja Suomen Mielenterveysseura. Se on 1986 tulo- ja menoarvioon 5 500 000
8962: laatinut suunnitelmat kuntoutuslaitoksen raken- markkaa kuntoutuslaitoksen rakentami-
8963: tamisesta Ämmänsaareen ja esittänyt Raha-auto- seksi Ämmänsaareen.
8964:
8965: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
8966:
8967: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
8968: Aarno von Bell Hannu Kemppainen
8969: 1985 vp. 219
8970:
8971: Raha-asia-aloite n:o 218
8972:
8973:
8974:
8975:
8976: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sana Ja sävel
8977: kalevalaisessa Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen
8978:
8979:
8980: Eduskunnalle
8981:
8982: Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa on Suo- -juhlilla on huomattava merkitys myös kirjalli-
8983: men ainoa lausunnalle ja puhetaidolle omistettu suuden tunnetuksi tekemisessä.
8984: valtakunnallinen tapahtuma. Tapahtumaa on Sanan rinnalla soi myös sävel. Juhlien aikana
8985: vietetty jo yhdeksänä kesänä, ja se on saavuttanut on järjestetty sekä klassisen että kevyemmän
8986: lausuntataiteilijoiden jakamattoman hyväksyn- musiikin konsertteja. Vuosien varrella on maam-
8987: nän koko valtakunnassa. Lausuntataiteen kielira- me eturivin oopperataiteilijoiden ohella esiinty-
8988: joituksista huolimatta tapahtumaan on saatu neet myös kevyemmän musiikin ja kansanmusii-
8989: myös kansainvälistä väriä ja eri maiden lausujien kin taiteilijoita.
8990: välistä yhteistyötä, kun mm. viime kesänä tapah- Esitystoimintaan on Sana ja sävel -juhlilla
8991: tumassa oli unkarilaisia vieraita. Yheistyö Neu- liittynyt kiinteä opetustoiminta. Yhteistyössä
8992: vostoliittoon Karjalan alueelle on ollut säännöl- Suomen Lausujain Liiton kanssa on järjestetty
8993: listä. Esiintyjiä on ollut myös muista neuvostota- kesäkurssit Kainuun opistolla Paltamossa.
8994: savalloista mm. Gruusiasta ja Moldaviasta. Kainuun kesäyliopisto on järjestänyt tapahtu-
8995: Kuhmon kamarimusiikkifestivaalien ohella Sa- maan liittyneenä seminaareja ja ilmaisutaidon
8996: na ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa on Oulun kursseja. Kajaanin kansalaisopistolla on samoin
8997: läänin merkittävin kesän kulttuuritapahtuma. juhlien aikana kurssitoimintaa.
8998: Sana ja sävel -tapahtuma pitää yllä kainuulais-
8999: Vuonna 1977 pidetyistä ensimmäisistä juhlista ta ja valtakunnallista sanankäytön perinnettä.
9000: alkaen on Sana ja sävel saanut ohjelmistoonsa Tapahtuman pitopaikalla on väkevä yhteys suo-
9001: Suomen parhaiden lausuntataiteilijoiden esityk- malaiseen sanankäyttöön ja kulttuurihistoriaan.
9002: siä. Huipputaiteilijoiden ohella tapahtumassa on Piirilääkäri Lönnrot teki pitkän, merkittävän päi-
9003: kiinnitetty erityistä huomiota nuoren polven vätyön Kajaanissa Kalevalan keräystyössään. Ka-
9004: edustajien esiinmarssiin. Vuoden Nuoren lausu- levalan juhlavuoden viettäminen vuonna 1985
9005: jan ensi-ilta Kajaanissa on merkittävä kanava antaa lisää pontta tapahtuman järjestelyille. Eino
9006: nuorten lausujien pääsemiseksi yleisön tietoisuu- Leinon tuotannolla on vahvat juurensa kainuulai-
9007: teen. sessa maaperässä ja Eino Leino on ollut näkyvästi
9008: Lausunnan lisäksi sanankäyttöä on juhlilla esillä tapahtuman ohjelmistossa.
9009: kuultu lisäksi monessa muussakin muodossa. Tähän saakka juhlien käytännön järjestelyt on
9010: Kolmena vuonna on ohjelmassa ollut Kajaanin toimistotyön osalta hoidettu työllisyysvaroilla pal-
9011: Puhe. Yleisölle on myös järjestetty Hyde Park katuin voimin. Toiminta on tapahtunut paljolti
9012: -muotoinen vapaa puhetilaisuus. Runopirtti on taikoohengessä ja palkkakustannukset on tärkeä
9013: vienyt lausunnan intiimiin ympäristöön kaupun- kohta, jossa on pyritty säästämään.
9014: gin keskustan ulkopuolelle. Runosymposiumissa Opetusministeriöltä on saatu avustusta vuodes-
9015: on tarkasteltu laajemmin runon taustaa ja tek- ta 1982 alkaen, mutta tapahtuma ei ole vielä
9016: niikkaa, kirkkoilta on koonnut runon ja puheen saanut omaa momenttiaan valtion tulo- ja meno-
9017: ääreen vuosi vuodelta suuremman yleisön. Erityi- arvioon. Taloudellinen epävarmuus on pakotta-
9018: sen arvostettuna ohjelmakohtana ovat olleet Ka- nut ohjelmavarauksissa hyvin varovaiseen linjaan.
9019: jaanin kaupungin kansalaisopiston ennen lausun- Samaa linjaa on ollut pakko noudattaa varsinkin
9020: tailtoja järjestämät esitelmät. Esitelmin on valais- tiedotuksessa ja mainostuksessa.
9021: tu kulloinkin esillä olevaa kirjailijaa, hänen taus- Jo asemansa vakiinnuttaneen, Suomessa ainoa-
9022: taansa, tuotantoaan ja aikakauttaan. Sana ja sävel laatuisen tapahtuman kehittäminen vaatii valtion
9023: 220 1985 vp. - RA n:o 218
9024:
9025: tuen vakinaistamista ja lisäämistä. Tämä tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9026: taan erityisesti siksi, että pystytään takaamaan 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
9027: korkeatasoisen ohjelmatarjonnan jatkuminen. kaa Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa
9028: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- -tapahtuman tukemiseen.
9029: nioittaen,
9030:
9031: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
9032:
9033: Hannu Kemppainen Arvo Kemppainen Aarno von Bell
9034: 1985 vp. 221
9035:
9036: Raha-asia-aloite n:o 219
9037:
9038:
9039:
9040:
9041: Koivisto: Määrärahan osoittamisesta maatalouden sääpalvelun vaki-
9042: naistamiseen
9043:
9044:
9045: Eduskunnalle
9046:
9047: Maataloustuotannon riskien vähentämiseksi on mäksi varaamaila s1ta varten erillinen 500 000
9048: Maatalouskeskusten liiton ja Ilmatieteen laitok- markan määräraha.
9049: sen toimesta käynnistetty kokeilunluonteinen' Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
9050: projekti nimeltään ''Maatalouden sääpalvelu''. taen,
9051: Kokeilusta on saatu myönteisiä kokemuksia. Sää-
9052: palvelun on todettu vähentävän sekä viljelijän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9053: yksityistaloudellista riskiä että valtion varoista 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 31.50
9054: maksettavien katokorvausten määrää. Maatalou- uudelle momentrfle 500 000 markkaa
9055: den sääpalvelu tulisi saattaa pysyväksi järjestel- maatalouden sääpalvelun vakinaistami-
9056: seen.
9057:
9058: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
9059:
9060: Juho Koivisto
9061: 222 1985 vp.
9062:
9063: Raha-asia-aloite n:o 220
9064:
9065:
9066:
9067:
9068: Koivi~to: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perusparanta-
9069: miseen
9070:
9071:
9072: Eduskunnalle
9073:
9074: Suupohjan radan kunto on nykyisellään erit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9075: täin huono. Kiskotuksen uusiminen sekä rata- taen,
9076: penkereen vahvistaminen tulisivat maksamaan
9077: 100 milj. markkaa.
9078: Suupohjan alueen elinkeinoelämälle on erit-
9079: täin tärkeätä rataosuuden peruskorjaaminen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9080: tavarakuljetusten jatkuvuuden turvaaminen rau- 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
9081: tateitse. Radan heikko kunto ja epävarmuus 31.90. 78 alamomentzlle 1 20 000 000
9082: tulevaisuudesta ovat selvä este alueen kehityksel- markkaa Suupohjan radan perusparanta-
9083: le. mzseen.
9084:
9085: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
9086:
9087: Juho Koivisto
9088: 1985 vp. 223
9089:
9090: Raha-asia-aloite n:o 221
9091:
9092:
9093:
9094:
9095: Koivisto: Määrärahan osoittamisesta öljyvahinkojen torjunta-alusten
9096: hankintaan
9097:
9098:
9099: Eduskunnalle
9100:
9101: Moottorialus Eiran karilleajo Vaasan saariston Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9102: edustalla toi esille vakavia puutteita torjunnan taen,
9103: johto-organisaatiossa ja torjuntakalustossa.
9104: Jos tapahtumapaikalle olisi nopeasti saatu öl-
9105: jynkeräilykalustoa, olisi syntyneiltä vahingoilta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9106: suurelta osin säästytty. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9107: Öljynkerääjäaluksia tulisi nopeasti hankkia 3 35.26. 70 JOO 000 000 markkaa öljyva-
9108: kappaletta, joista yksi tulisi sijoittaa Vaasaan. hinkojen torjunta-alusten hankintaan.
9109:
9110: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
9111:
9112: Juho Koivisto
9113: 224 1985 vp.
9114:
9115: Raha-asia-aloite n:o 222
9116:
9117:
9118:
9119:
9120: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
9121: rakentamiseen Kuusamoon
9122:
9123:
9124: Eduskunnalle
9125:
9126: Valtion rakennushankkeiden vuosien 1984- sia ja mahdollisesti osa postia ovat ensi kädessä
9127: 1988 investointisuunnitelmassa on Kuusamon uusien tilojen tarpeessa.
9128: valtion viraston uudisrakennus sijoitettu vasta Kuusamon keskeisenä ongelmana on ollut vii-
9129: vuosille 1986-1988 ja tarkoitukseen on varattu me vuosina erittäin korkea työttömyys. Vuonna
9130: määrärahaa 7, 5 miljoonaa markkaa. 1979 työttömiä oli keskimäärin 18 %, vuonna
9131: Uudisrakennuksen paikaksi on Kuusamon 1980 13 %, vuonna 1981 13,5 % ja vuonna
9132: kunta tarjonnut kunnan hallintokeskuksesta ton- 1982 14,9 %. Vastaavana aikana Oulun työvoi-
9133: tin (6 800 m 2 ), joka sijaitsee vastapäätä uutta mapiirin keskimääräinen työttömyys on ollut
9134: linja-autoasemaa ja on paikkana paras mahdolli- noin 7 %. Kevään 1983 aikana työttömyys oli
9135: nen kyseiseen tarkoitukseen. jälleen nousemassa Kuusamossa vuoden 1979
9136: Kuusamon kunta pitää valtion virastotalon huippulukuihin. Vuoden 1983 lopulla
9137: rakennustöiden aientamista välttämättömänä ja (30.12.83) Kuusamon työttömyysprosentti oli
9138: onkin tarjonnut valtion virastotaloa ainoaksi koh- 17,1 % eli työttömiä oli 1 199 henkilöä, joista
9139: teekseen niin sanottuun Iijoki-projektiin. Kuusa- alle 25-vuotiaita oli 553 ja yli vuoden työttömänä
9140: mon kunnanhallituksen mielestä virastotalon pi- olleita 192.
9141: täisi olla valmis viimeistään vuonna 1986. Yksistään myös työttömyyden helpottamiseksi
9142: Hankkeen aientaminen ei ole kiinni ainakaan Kuusamon kunnanhallitus pitää valtion virastota-
9143: tontista. Kuusamossa katsotaan, että tässä tilan- lon rakentamisen aloittamista perusteltuna ja
9144: teessa se on kiinni enemmänkin hyvästä tahdos- kiireellisenä.
9145: ta. Asia pitäisi ratkaista periaatteessa pikaisesti ja
9146: panna hanke suunnitteluun, Kuusamon kunnas- Edellä olevan perusteella ehdotammekin kun-
9147: ta todetaan. nioittaen,
9148: Kuusamon kunta on jo useaan kertaan kiireh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9149: tinyt virastotalon suunnittelun aloittamista, kos- 1986 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
9150: ka mm. vuokratiloissa olevat työvoimahallinto ja markkaa valtion virastotalon suunnitte-
9151: maanmittaustoimisto, puutteellisissa tiloissa ole- luun ja rakentamisen aloittamiseen Kuu-
9152: vat Kuusamon tuomiokunta sekä myös osa polii- samossa.
9153:
9154: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
9155:
9156: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Ulla Lehtinen
9157: Helvi Koskinen Vieno Eklund
9158: 1985 vp. 225
9159:
9160: Raha-asia-aloite n:o 223
9161:
9162:
9163:
9164:
9165: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimi-
9166: seksi Ylivieskan ja Kalajoen Rahjan sataman välisen teollisuusra-
9167: dan rakentamisedellytyksistä
9168:
9169:
9170: Eduskunnalle
9171:
9172: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto on yh- menpttetta varten. Ratahanke olisi saatava Val-
9173: dessä VR:n Seinäjoen liikennepiirin ja Kalajoen tionrautateiden suunnitelmiin.
9174: kunnan kanssa tehnyt selvityksen Ylivieskasta Kalajoen kunta toivoo tämän merkittävän ta-
9175: Rahjan satamaan rakennettavan noin 45 km:n voitteen toteutumista mahdollisismman pian.
9176: pituisen teollisuusradan tarpeellisuudesta ja ra-
9177: kentamiskustannuksista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9178: Radan rakentamiskustannukset ovat noin nioittaen,
9179: 96 000 000 mk ja lasketut kuljetusmäärät
9180: 400 000-700 000 tonnia vuodessa, mikä merkit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9181: see noin kahta junaa jokaisena arkipäivänä. Kul- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9182: jetukset muodostuisivat pääasiassa puutavaran markan määrärahan suunnitelman teettä-
9183: kuljetuksista. Lisäksi malmirikasteet, metallituot- miseksi Ylivieskan ja Kalajoen Rahjan
9184: teet ja irtotavara, mm. vilja ja maantiesuola, ovat sataman välisen teollisuusradan rakenta-
9185: merkittäviä kuljetuskohteita. misedellytyksistä Oulun läänin eteläosan,
9186: Selvitys osoitti, että rautatien rakentamishanke Kainuun ja Ylä-Savon talousalueiden
9187: Ylivieskasta Kalajoen Rahjan satamaan on ajan- kuljetusolosuhteiden kohentamiseksi ja
9188: kohtainen ja kansantaloudellisesti tarkoituksen- elinkeinoelämän kehitysedellytysten pa-
9189: mukainen. Selvitys on toimitettu VR:lle jatkotoi- rantamiseksi.
9190:
9191: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
9192:
9193: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Heikki Riihijärvi
9194: Lea Mäkipää Urho Pohto Reino Jyrkilä
9195: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen Pentti Kettunen
9196: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
9197:
9198:
9199:
9200:
9201: 15 428500120H
9202: 226 1985 vp.
9203:
9204: Raha-asia-aloite n:o 224
9205:
9206:
9207:
9208:
9209: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
9210: kuntoutustoiminnan tehostamiseksi
9211:
9212:
9213: Eduskunnalle
9214:
9215: Maamme yli 300 OOO:sta rintamasotilas- Rintamaveteraaneista yhä useampi tarvitsisi näitä
9216: tubnnuksen ja yli 30 OOO:sta rintamapalvelutun- palveluita. Kotimaassa on viime vuosina kuntou-
9217: nuksen haltijasta vain pieni murto-osa on saanut tuslaitosten määrä tuntuvasti lisääntynyt, sekä
9218: osakseen laitospalveluita. parhaillaan rakenteilla olevien laitosten valmis-
9219: Fysikaalisella kuntoutuksella on tutkimuksen tuttua toiminnan tuntuvaan lisäämiseen on ole-
9220: mukaan voitu auttaa rintamaveteraaneja niissä massa edellytykset.
9221: vaivoissa ja sairauksissa, joista he eniten kärsivät,
9222: eli tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Hoitoon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9223: liittyvillä terveystarkastuksilla on myös tärkeä nioittavasti,
9224: merkitys monien piilevien sairauksien ja terveys-
9225: riskien toteamisessa.
9226: On valitettavaa, että lain edellyttämiin avohoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9227: don palveluihin ei ole voitu osoittaa määrärahaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9228: lainkaan kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa. 33.84.56 50 000 000 markkaa valtion-
9229: Iän karttuessa terveydenhuollon ja kuntoutuk- apuun rintamaveteraanien kuntoutustoi-
9230: sen palvelujen tarve lisääntyy erittäin nopeasti. mintaan.
9231:
9232: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
9233:
9234:
9235: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio Ulla Lehtinen
9236: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Reino Jyrkilä
9237: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund
9238: 1985 vp. 227
9239:
9240: Raha-asia-aloite n:o 225
9241:
9242:
9243:
9244:
9245: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tunturialueiden jäte-
9246: huollon tehostamiseen
9247:
9248:
9249: Eduskunnalle
9250:
9251: Lapin tunturialueiden roskaantumista ja jäte- jöiden valistusta. Myös jätehuollon avulla voitai-
9252: huoltoa on selvitelty Maailman Luonnon Säätiön siin roskaantumisongelmia vähentää. Jätehuoltoa
9253: Suomen Rahaston järjestämässä ja sisäasiainmi- tulisi tehostaa ainakin siellä, missä se teknisesti ja
9254: nisteriön rahoittamassa tutkimuksessa. taloudellisesti on mahdollista ja kannattavaa.
9255: Kesällä 1983 tutkijat tarkastivat yli 1 000 kilo-
9256: metrin taipaleet Lapin suosituimmilta retkeily- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9257: alueilta sekä 78 autiotuvan ympäristön. nioittavasti,
9258: Joka kolmannen Lapin autiotuvan ympäristö
9259: on selvästi roskaantunut. Poluista joka viidennen
9260: varsia pilaavat kulkijoiden jättämät jäljet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9261: Roskaantuneimmat polut sijaitsevat joukkoret- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9262: keilyalueilla Urho Kekkosen, Pallas-Ounastuntu- 35.10.61 350 000 markan määrärahan
9263: rin ja Lemmenjoen kansallispuistoissa sekä Ylläs- tunturialueiden jätehuollon tehostami-
9264: tunturin alueella. Tutkituista autiotuvista 23 pro- seen siten, että 250 000 markkaa käyte-
9265: senttia luokiteltiin erittäin roskaantuneiksi. tään jätteiden keruuseen ja 100 000
9266: Tutkijoiden mielestä Lapin erämaiden roskaan- markkaa retketltj'öiden valistus- ja opas-
9267: tumista voitaisiin vähentää tehostamalla retkeili- tustoimintaan jätteidenkäsittelyasioissa.
9268:
9269: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
9270:
9271: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pentti Skön
9272: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
9273: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
9274: Mikko Vainio Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
9275: 228 1985 vp.
9276:
9277: Raha-asia-aloite n:o 226
9278:
9279:
9280:
9281:
9282: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta vesiensuojelun suunnit-
9283: telun ja valvonnan tehostamiseen
9284:
9285:
9286: Eduskunnalle
9287:
9288: Keski-Suomen Selluloosa Oy on Lievestuoreel- keila. Yhtiön kemianteollisuuden tehtaista pääsi
9289: la lähes viiden vuoden ajan ylittänyt vesioikeu- vuonna 1982 vesistöön suolahappoa ja hypokriit-
9290: den sille myöntämän kuormituksen 2-3-kertai- tia, mistä yhtiö ei tehnyt ilmoitusta viranomai-
9291: sesti. Asia on paljastunut syksyllä 1983, jolloin sille. Myrkyt aiheuttivat Metsäliiton työntekijöille
9292: Lievestuoreen tehdas itse - laboratoriohenkilö- silmien kirvelyä ja muitakin haittoja. Tämäkin
9293: kunnan vaihtuessa - alkoi epäillä kuormituslu- tapaus osoittaa, että teollisuuden jäte- ja myrkky-
9294: kujensa paikkansapitävyyttä. Vesiensuojelun val- päästöjen valvontaa on tehostettava.
9295: vontaviranomainen - vesihallitus ja Keski-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9296: men vesipiiri - ei omissa tarkkailussaan ollut nioittavasti,
9297: pystynyt tätä huomattavaa kuormituksen ylitystä
9298: havaitsemaan. Samanlaiset tilanteet muillakin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9299: tehtailla lienevät mahdollisia, koska vesiviran- 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
9300: omainen on täysin hyväksynyt sen moraalisesti 35.25.23 alamomentille 3 10 000 000
9301: arveluttavan tarkkailumenettelyn, jossa luvansaa- markkaa maamme vesiensuojelun suun-
9302: ja itse tarkkailee lupaehtojensa toteuttamista. nitteluun ja valvontaan kohdistaen pai-
9303: Tammikuussa 1985 Keski-Suomen lääninrikos. nopistettä erityisesti teollisuuden jäte- ja
9304: poliisi sai loppusuoralle tutkimuksensa Metsälii- myrkkypäästöjen vahinkojen ennalta eh-
9305: ton Teollisuus Oy:n myrkkypäästöistä Äänekos- käisyyn.
9306:
9307: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
9308:
9309:
9310: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Lea Mäkipää
9311: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä Urho Pohto
9312: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
9313: Liisa Arranz Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
9314: 1985 vp. 229
9315:
9316: Raha-asia-aloite n:o 227
9317:
9318:
9319:
9320:
9321: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan
9322: henkilökunnan asuintalon rakentamiseen
9323:
9324:
9325: Eduskunnalle
9326:
9327: Keravan nuorisovankilan henkilökunnan asun- vät myös henkilökunnalle tarkoitetun asuintalon
9328: totilanne on täysin epätyydyttävä. Erityisen heik- rakentamista tarpeellisena.
9329: ko tilanne on perheasuntoa kipeimmin kaipaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9330: vien nuorten lapsiperheiden kohdalla. Myös val- nioittaen,
9331: tiontilintarkastajat ovat vuoden 1982 tarkastus-
9332: kertomuksessaan puuttuneet vankilan henkilö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9333: kunnan vaikeaan asuntotilanteeseen. Tilintarkas- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9334: tajat esittivät henkilökunnalle tarkoitetun vas- 25.50. 74 500 000 markkaa Keravan
9335: taanottoasuutolan pikaista rakentamista ja pitä- nuorisovankilan henkilökunnan asuzn-
9336: talon rakentamisen aloittamiseen.
9337:
9338: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9339:
9340: Helvi Koskinen Pentti Skön Pentti Kettunen
9341: Lea Mäkipää Ulla lehtinen
9342: 230 1985 vp.
9343:
9344: Raha-asia-aloite n:o 228
9345:
9346:
9347:
9348:
9349: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitus-
9350: avustuksiin
9351:
9352:
9353: Eduskunnalle
9354:
9355: Nimenomaan kehitysalueiden ja sivualueiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9356: kunnat ovat ajautumassa aina vain suurempiin nioittaen,
9357: taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä merkitsee väistä-
9358: mättä veroäyrin hinnan nousua, mikä on kohtuu-
9359: tonta taloudellisissa vaikeuksissa olevia kuntalai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9360: sia ajatellen. Lisäksi tällainen tilanne vain kiih- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
9361: dyttää autioitumista, ja myös työttömyys väestön 26.97.30 3 000 000 markkaa kuntien
9362: vähenemisestä huolimatta kasvaa. yleisiä rahoitusavustuksia varten.
9363:
9364: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9365:
9366: Helvi Koskinen Pentti Skön Pentti Kettunen
9367: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
9368: 1985 vp. 231
9369:
9370: Raha-asia-aloite n:o 229
9371:
9372:
9373:
9374:
9375: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten päivärahan
9376: korottamiseksi
9377:
9378:
9379: Eduskunnalle
9380:
9381: Asevelvollisuuttaan suorinavien päiväraha ei puolustuslaitoksen tarkoitus. Tasavertaisuuden ja
9382: enää vastaa niitä vaatimuksia, jotka sille on oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi on varus-
9383: asetettava. Millään tavoin ei korotuksissa ole miesten päivärahaa korotettava.
9384: otettu huomioon hintojen eikä vallankaan mat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9385: kakustannusten nousua. Pienien päivärahojen nioittaen,
9386: vuoksi joutuvat vähävaraisimmat varusmiehet ti-
9387: lanteeseen, josta on seurauksena kotilomien esty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9388: minen tai ainakin harveneminen, kun sitä vas- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9389: toin henkilöt, joilla on varakas koti, voivat käydä 27.14.02 26 000 000 markkaa varus-
9390: siellä jopa viikoittain. Nykyinen päivärahakäytän- miesten päivärahan korottamiseksi kah-
9391: tö on omiaan luomaan varusmiesten keskuuteen della markalla päivältä vuoden 1986 alus-
9392: eriarvoisuutta. Tämä ei voi olla tervehenkisen ta lähtien.
9393:
9394: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9395:
9396: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Lea Mäkipää
9397: J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
9398: 232 1985 vp.
9399:
9400: Raha-asia-aloite n:o 230
9401:
9402:
9403:
9404:
9405: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan kotitalous-
9406: opiston navettarakennuksen rakentamiseen
9407:
9408:
9409: Eduskunnalle
9410:
9411: Orimattilan kotitalousopisto odottaa edelleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9412: uuden karjarakennuksen rakentamista. Nykyinen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9413: karjarakennus ei ole enää ajanmukainen opetus- 29. 79.74 600 000 markkaa Orimattilan
9414: tarkoitukseen. Alueen etu vaatii hankkeen no- kotitalousopiston navettarakennuksen ra-
9415: peaa käynnistämistä. kentamiseen.
9416: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9417: nioittavasti,
9418:
9419: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9420:
9421: Helvi Koskinen Pentti Kettunen
9422: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
9423: 1985 vp. 233
9424:
9425: Raha-asia-aloite n:o 231
9426:
9427:
9428:
9429:
9430: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven kotiseutumu-
9431: seon korjaamiseen
9432:
9433:
9434: Eduskunnalle
9435:
9436: Artjärven kotiseutumuseo on päässyt ajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9437: myötä capistumaan pahasti. Museoalueen puiset nioittavasti,
9438: rakennukset tarvitsevat pikaista korjausta, jotta
9439: rakennukset eivät mene niin huonoon kuntoon,
9440: että niiden korjaaminen ei ole enää mahdollista.
9441: Nämä rakennukset ovat historiallisesti arvokkaita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9442: ja säilyttämisen arvoisia. Artjärven kunta on 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
9443: köyhä, ja tässä asiassa avun saamiseksi on kään- kaa Artjärven kotiseutumuseon korjaami-
9444: nyttävä valtiovallan puGleen. seen.
9445:
9446: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9447:
9448: Helvi Koskinen Pentti Kettunen
9449: J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
9450: 234 1985 vp.
9451:
9452: Raha-asia-aloite n:o 232
9453:
9454:
9455:
9456:
9457: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven maamiesseu-
9458: rantalon korjaamiseen
9459:
9460:
9461: Eduskunnalle
9462:
9463: Artjärven maamiesseurantalo tarvitsee remont- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9464: tirahaa talon saattamiseksi hyvään kuntoon. Maa- nioittavasti,
9465: miesseurantalolla on keskeinen asema Artjärvellä,
9466: siellä artjärveläiset mieluiten pitävät paikallisia ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9467: yksityisiä juhla- ym. tilaisuuksia. Maamiesseuran- 1986 tulo- ja menoarvioon momentz'/le
9468: talo on vanha rakennus, josta löytyy aina korjat- 29.99.51 50 000 markkaa Artjärven
9469: tavaa. maamiesseurantalon_ korjaamiseen.
9470:
9471: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9472:
9473: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Ulla Lehtinen
9474: 1985 vp. 235
9475:
9476: Raha-asia-aloite n:o 233
9477:
9478:
9479:
9480:
9481: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsälinnan maamiesseu-
9482: rantalon kunnostamiseen Mäntsälässä
9483:
9484:
9485: Eduskunnalle
9486:
9487: Mäntsälän Kaanaan kylässä sijaitseva Metsälin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9488: nan maamiesseurantalo on päässyt pahasti rapis- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
9489: tumaan. Talo kaipaa pikaisesti kunnostamista, kaa Mäntsälän Kaanaan kylässä sijaitsevan
9490: jotta siellä voitaisiin asiallisissa tiloissa jatkaa Metsälinnan maamiesseurantalon kun-
9491: vireää toimintaa. nostamiseen.
9492: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
9493: vasti,
9494:
9495: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9496:
9497: Helvi Koskinen Pentti Kettunen
9498: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
9499: 236 1985 vp.
9500:
9501: Raha-asia-aloite n:o 234
9502:
9503:
9504:
9505:
9506: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Säilän nuoriso-
9507: seurantalon peruskorjaukseen
9508:
9509:
9510: Eduskunnalle
9511:
9512: -Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9513: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion nioittavasti,
9514: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
9515: suuksien mukaan. Yksi kipeästi apua tarvitseva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9516: seuratalo on Artjärven Säilän nuorisoseurantalo, 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
9517: joka heikkokuntoisena ja vireästi toimivana kai- kaa Artjärven Säilän nuorisoseurantalon
9518: paa kipeästi tukea kunnostusta varten. peruskorjausta varten.
9519:
9520: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9521:
9522: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Ulla Lehtinen
9523: 1985 vp. 237
9524:
9525: Raha-asia-aloite n:o 235
9526:
9527:
9528:
9529:
9530: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Askolan Juomaan kylän
9531: nuorisoseurantalon kunnostamiseksi
9532:
9533:
9534: Eduskunnalle
9535:
9536: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9537: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion nioittavasti,
9538: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
9539: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi
9540: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9541: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9542: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- kan määrärahan Askolan juomaan kylän
9543: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. nuorisoseurantalon kunnostamiseksi.
9544:
9545: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9546:
9547: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Ulla Lehtinen
9548: 238 1985 vp.
9549:
9550: Raha-asia-aloite n:o 236
9551:
9552:
9553:
9554:
9555: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Askolan Vahijärven nuo-
9556: risoseurantalon peruskorjaamiseen
9557:
9558:
9559: Eduskunnalle
9560:
9561: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9562: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion nioittavasti,
9563: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
9564: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi
9565: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9566: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9567: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- kan määrärahan Askolan Vahijärven nuo-
9568: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. risoseurantalon peruskorjaamiseen.
9569:
9570: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9571:
9572: Helvi Koskinen Pentti Kettunen
9573: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
9574: 1985 vp. 239
9575:
9576: Raha-asia-aloite n:o 237
9577:
9578:
9579:
9580:
9581: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Myrskyiän Majakan nuo-
9582: risoseurantalon kunnostamiseen
9583:
9584:
9585:
9586:
9587: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9588: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion nioittavasti,
9589: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
9590: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi
9591: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9592: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9593: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- kan määrärahan Myrskyiän Majakan nuo-
9594: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. risoseurantalon kunnostamiseen.
9595:
9596: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9597:
9598: Helvi Koskinen Pentti Kettunen
9599: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
9600: 240 1985 vp.
9601:
9602: Raha-asia-aloite n:o 238
9603:
9604:
9605:
9606:
9607: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän Nummisten
9608: kylän seurantalon kunnostamiseen
9609:
9610:
9611: Eduskunnalle
9612:
9613: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9614: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion nioittavasti,
9615: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9616: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9617: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot kan määrärahan Mäntsälän Nummisten
9618: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- kylän nuorisoseuran ja urheiluseuran yh-
9619: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- teisesti omistaman seurantalon kunnosta-
9620: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. mtseen.
9621:
9622: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9623:
9624: Helvi Koskinen Pentti Kettunen
9625: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
9626: 1985 vp. 241
9627:
9628: Raha-asia-aloite n:o 239
9629:
9630:
9631:
9632:
9633: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivistön nuorisoseuranta-
9634: lon kunnostamiseen Pornaisissa
9635:
9636:
9637: Eduskunnalle
9638:
9639: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9640: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion nioittavasti,
9641: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
9642: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9643: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9644: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- kan miilirärahan Pornaisten Halkian kylän
9645: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- Kivistön nuorisoseurantalon kunnostami-
9646: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. seen.
9647:
9648: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9649:
9650: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Ulla Lehtinen
9651:
9652:
9653:
9654:
9655: 16 428500120H
9656: 242 1985 vp.
9657:
9658: Raha-asia-aloite n:o 240
9659:
9660:
9661:
9662:
9663: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusiston nuorisoseuran-
9664: talon kunnostamiseen Pornaisissa
9665:
9666:
9667: Eduskunnalle
9668:
9669: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9670: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion nioittavasti,
9671: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
9672: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9673: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9674: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- kan määrärahan Pornaisten Kuusisto-
9675: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- mmzsen nuorisoseurantalon kunnostami-
9676: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. seen.
9677:
9678: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9679:
9680: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Ulla Lehtinen
9681: 1985 vp. 243
9682:
9683: Raha-asia-aloite n:o 241
9684:
9685:
9686:
9687:
9688: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pornaisten Laukkosken
9689: nuorisoseurantalon kunnostamiseen
9690:
9691:
9692: Eduskunnalle
9693:
9694: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9695: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion nioittavasti,
9696: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
9697: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi
9698: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9699: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9700: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- kan määrärahan Pornaisten Laukkosken
9701: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. nuorisoseurantalon kunnostamiseen.
9702:
9703: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9704:
9705: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Ulla Lehtinen
9706: 244 1985 vp.
9707:
9708: Raha-asia-aloite n:o 242
9709:
9710:
9711:
9712:
9713: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pukkilan kirkonkylän
9714: nuorisoseurantalon kunnostamiseen
9715:
9716:
9717: Eduskunnalle
9718:
9719: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9720: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion nioittavasti,
9721: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
9722: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi
9723: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9724: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9725: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- kan määrärahan Pukkilan kirkonkyliin
9726: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. nuonsoseurantalon kunnostamt"seen.
9727:
9728: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9729:
9730: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Lea Mäkipää
9731: Ulla Lehtinen
9732: 1985 vp. 245
9733:
9734: Raha-asia-aloite n:o 243
9735:
9736:
9737:
9738:
9739: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta PukkiJan Torpin kylän
9740: raittiusseurantalon viimeistelytöihin
9741:
9742:
9743: Eduskunnalle
9744:
9745: PukkiJan Torpin kylän vanha raittiusseurantalo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9746: paloi täydellisesti jokin aika sitten. nioittavasti,
9747: Nyt on aloitettu uuden raittiusseurantalon ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9748: kentaminen entisen tilalle. Uuden raittiusseuran- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9749: talon rakentaminen on jo pitkällä, mutta varoja kan määrärahan Pukkilan Torpin kylän
9750: tarvittaisiin vielä talon viimeistelytöihin. uuden raittiusseurantalon viimeistelytöi-
9751: hin.
9752: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9753:
9754: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Lea Mäkipää
9755: Ulla L.ehtinen
9756: 246 1985 vp.
9757:
9758: Raha-asia-aloite n:o 244
9759:
9760:
9761:
9762:
9763: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Myrskyiän Myrskyn toimi-
9764: talon kunnostamiseen
9765:
9766:
9767: Eduskunnalle
9768:
9769: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9770: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion nioittavasti,
9771: olisi tätä atvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
9772: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9773: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9774: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- kan mäCiriirahan Myrsky/iin Kiparkattzin
9775: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- urhezluseura Myrskyn toimitalon kunnos-
9776: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. tamiseen.
9777:
9778: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9779:
9780: Helvi Koskinen Pentti Kettunen
9781: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
9782: 1985 vp. 247
9783:
9784: Raha-asia-aloite n:o 245
9785:
9786:
9787:
9788:
9789: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän urheilijoiden
9790: seurantalon peruskorjaamiseen
9791:
9792:
9793: Eduskunnalle
9794:
9795: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9796: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion nioittavasti,
9797: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
9798: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi
9799: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9800: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9801: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- kan määrärahan Mäntsälän urhezlzjoiden
9802: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. seurantalon peruskorjaamiseen.
9803:
9804: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9805:
9806: Helvi Koskinen Pentti Skön Lea Mäkipää
9807: Ulla Lehtinen Pentti Kettunen
9808: 248 1985 vp.
9809:
9810: Raha-asia-aloite n:o 246
9811:
9812:
9813:
9814:
9815: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Toukola-nimisen toimita-
9816: lon kunnostamiseen Mäntsälän Sulkavan kylässä
9817:
9818:
9819: Eduskunnalle
9820:
9821: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9822: takel poisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion nioittavasti,
9823: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9824: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9825: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot kan määrärahan Mäntsälän Sulkavan ky-
9826: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- lå'n Toukota-nimisen urheiluseuran ja
9827: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- maamiesseuran yhteisesti omistaman toi-
9828: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. mitalon kunnostamiseen.
9829:
9830: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9831:
9832: Helvi Koskinen Pentti Kettunen
9833: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
9834: 1985 vp. 249
9835:
9836: Raha-asia-aloite n:o 247
9837:
9838:
9839:
9840:
9841: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluseura Sääksjärven
9842: Kiisto ry:n toimitilojen peruskorjaukseen
9843:
9844:
9845: Eduskunnalle
9846:
9847: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- täydellisen peruskorjauksen ja etenkin koulun
9848: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion sosiaaliset tilat ovat kehnot.
9849: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
9850: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
9851: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi
9852: vasti,
9853: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot
9854: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko-
9855: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9856: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9857: Tällainen on mm. urheiluseura Sääksjärven kan määrärahan urheiluseura Sääksjärven
9858: Kiisto ry:n omistama toimitalo Mäntsälässä (enti- Kiista ry:n omistaman toimitilan perui-
9859: nen Purolan koulu Sääksjärvellä). Talo tarvitsee korjaamiseen.
9860:
9861: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9862:
9863: Helvi Koskinen Pentti Kettunen
9864: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
9865: 250 1985 vp.
9866:
9867: Raha-asia-aloite n:o 248
9868:
9869:
9870:
9871:
9872: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi
9873: tuotantosuuntaa muuttaneen viljelijän markkinointivaikeuksista
9874:
9875:
9876: Eduskunnalle
9877:
9878: Maassamme on viime vuosina keskusteltu pal- sen viljelijän hänen muuttaessaan tuotantosuun-
9879: jon maataloutemme rakenteen kehittämisestä. taa. Edellä mainitusta huomaamme miten suuret
9880: Tässä asiassa on laadittu jopa pakkolakeja, joilla vaikeudet ovat. Sama vaatija, joka vaatii tuotan-
9881: määrätään, mitä saisi tuottaa ja mitä ei. Pakot ja non suunnanmuutosta, toimii niin, että ulko-
9882: pakkolait eivät auta, ellei asioita hoideta muilta mailta tuoden saadaan taas aikaan ylituotanto
9883: osin. Maamme eri puolilta löytyy mitä erilaisim- uusine epävarmuustekijöineen, jotka eivät ole
9884: pia esimerkkejä miten käy, kun muuttaa tuotan- tässäkään tapauksessa väliaikaiset.
9885: tosuuntaa. Hyvin suuressa määrin Keski-Suomen
9886: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9887: ja Pohjanmaan alueelta tuotettiin ja tuotetaan
9888: nioittaen,
9889: edelleen mm. heinänsiementä. Tämä tuotanto-
9890: suunnan muutos johti tuotteen viljelijäin käsiin
9891: jäämiseen. Samanaikaisesti valtion toimeksian- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9892: nosta tuotiin maahamme ulkomaista, monessa 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
9893: suhteessa epävarmaa heinänsiementä. Muun kaa sen selvittämiseksi, että tuotanto-
9894: muassa Pohjanmaalla jäi ensiluokkaista kotimais- suuntaa muuttaneen viljelijän uuden
9895: ta timoteinsiementä myymättä tuhansia kiloja. tuotteen markkinointia ei estetä ja vai-
9896: Tämä on vain yksi osoitus, miten käy suomalai- keuteta saman tuotteen ulkoa tuonnzlla.
9897:
9898: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9899:
9900: Helvi Koskinen Pentti Skön Pentti Kettunen
9901: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
9902: 1985 vp. 251
9903:
9904: Raha-asia-aloite n:o 249
9905:
9906:
9907:
9908:
9909: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta markkinointiyhtiön pe-
9910: rustamiseksi maataloustuotteiden markkinoinnin edistämiseksi
9911:
9912:
9913: Eduskunnalle
9914:
9915: Maassamme on tällä hetkellä näennäistä yli- Tähän kysymykseen tulee kiinnittää riittavasti
9916: tuotantoa karjataloustuotteista. Tämän on saanut huomiota. Asian korjaamiseksi on aikaansaatava
9917: aikaan jatkuva samojen elintarvikkeiden tuonti organisaatio, joka ei ole sidoksissa mihinkään
9918: ulkoa, joita tuotamme itse. Kauppapoliittisten keskusjobtoiseen organisaatioon, vaan on itsenäi-
9919: syiden sanotaan olevan tuonnin perustana. Tosi- nen kaupallinen laitos. Tällöin ei tule eturistirii-
9920: asiassa on kyse paremmin suoritetusta markki- ~oja, eikä tarvetta käyttää valtiota tukien maksa-
9921: noinnista. Meidän maassamme ei kiinnitetä riit- Jana.
9922: tävästi huomiota maataloustuotteiden markki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9923: nointiin. Osasyy vallitsevaan tilanteeseen on kar- nioittaen,
9924: jataloustuotantomme myynnin ja yleensä markki-
9925: noinnin monopoli Valio. Onhan tosiasia, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9926: markkinoiltamme ei aina ole saatavissa mm. 1986 tulo- ja menoarvioon 15 0 000 mark-
9927: elintarvikkeita, joiden saman alueen tuotantoa kaa maataloustuotteiden kotimaisen ja
9928: on täytynyt lopettaa. Näin on mm. vuohenmai- ulkomaisen markkinoinnin edistämiseksi
9929: don ja -juuston suhteen. Samanlaisia esimerkkejä suunnittelemalla ja perustamalla erityi-
9930: löytyy muualtakin maataloustuotannon alalta. nen markkinointiyhtiö.
9931:
9932: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9933:
9934: Helvi Koskinen Pentti Skön Pentti Kettunen
9935: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
9936: 252 1985 vp.
9937:
9938: Raha-asia-aloite n:o 250
9939:
9940:
9941:
9942:
9943: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisen kalanviljelyn ja
9944: kalatalouden tukemiseksi
9945:
9946:
9947: Eduskunnalle
9948:
9949: Suomi on kymmenientuhansien järvien maa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9950: Meri on laajalti valtakuntamme rajana. Kuiten- nioittaen,
9951: kin kalanviljely ja kalatalouden hyväksikäyttö että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9952: maassamme on laajalti laiminlyöty. On käsittä- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9953: mätöntä, että vuodesta vuoteen on keskustapuo- 30.37.27 300 000 markkaa kalanviljelyn
9954: lueen johdolla näin voinut tapahtua. Asiantilaan ja kalatalouden kehittämiseksi yrityspoh-
9955: on siis saatava kiireellinen korjaus, sillä tuodaan- jalta maassamme todella kiireellisesti
9956: han ulkomailta suurin osa ravinnoksi käyttämäs- koko kansamme etujen mukaisesti ja
9957: tämme kalasta. Tämä on luonnotonta. myös työllisyyttä silmällä pitäen.
9958: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9959:
9960: Helvi Koskinen Pentti Skön Pentti Kettunen
9961: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
9962: 1985 vp. 253
9963:
9964: Raha-asia-aloite n:o 251
9965:
9966:
9967:
9968:
9969: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lanskinjoen suun ja
9970: Lapiokosken perkaamiseen
9971:
9972:
9973: Eduskunnalle
9974:
9975: Artjärven-Porlammen alueella on pullonkau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9976: lana vesijärjestelyissä Lanskinjoen suu, joka on nioittaen,
9977: matala ja huonosti vetävä. Samoin on Pyhäjärves- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9978: tä laskeva joki Lapiokoski alentamisen tarpeessa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9979: Nämä tekijät vaikeuttavat maatalouden menesty- 30.40.77 250 000 markkaa Lanskinjoen
9980: mistä nostaen vesiä tulviin asti märkinä aikoina. suun ja Lapiokosken perkaustointen aloit-
9981: tamiseen.
9982: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
9983:
9984: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Ulla Lehtinen
9985: 254 1985 vp.
9986:
9987: Raha-asia-aloite n:o 252
9988:
9989:
9990:
9991:
9992: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Villikkajärven, Säyhteen-
9993: järven ja Pyhäjärven välisten salmien perkaukseen
9994:
9995:
9996: Eduskunnalle
9997:
9998: Maassamme on viime vuosina tehty suuria kohdalla. Pikaisesti puhdistustoimenpiteitä vaati-
9999: vesipoliittisia toimia, joiden haittavaikutukset sivat Villikkajärven-Säyhteenjärven ja Säyhteen-
10000: ovat useimmiten jääneet hoitamatta. Metsien järven-Pyhäjärven väliset salmet, joista on muo-
10001: valtava ojittaminen on aikaansaanut maatalou- dostunut alueen kohdalla ongelmakysymys. Tun-
10002: delle ongelmia. Sulamis- ja sadevedet syöksyvät netusti alue on voimakasta maatalousaluetta,
10003: nopeasti jokiin ja järviin, joiden läpäisykyky on joten sen tarpeet on otettava huomioon.
10004: useasti rajallinen. Vesien rehevöityminen vie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10005: märi- ym. syistä on lisääntynyt. Tällöin luontaiset nioittavasti,
10006: veden kulkuväylät ovat tukkeentuneet. Samoin
10007: salaojirukset peltoalueilla nopeuttavat tulvahuip- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10008: pujen syntymistä. Tällöin ovat tulvat omiaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10009: vaikeuttamaan maataloutta mm. tukkimaila kal- 30.40. 77 500 000 markan määrärahan
10010: liisti hankittuja salaojia samalla vaikeuttaen Vzllikkajärven, Säyhteenjärven ja Pyhäjär-
10011: muokkaus-, korjuu- ym. töitä. Yksi tällainen ven välisten salmien perkaustyön aloitta-
10012: alue on muodostunut Artjärven ym. kuntien miseksi.
10013:
10014: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10015:
10016: Helvi Koskinen Pentti Kettunen
10017: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
10018: 1985 vp. 2))
10019:
10020: Raha-asia-aloite n:o 253
10021:
10022:
10023:
10024:
10025: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen raivaamiseksi
10026: muutoin kuin vesakkomyrkkyjä käyttämällä
10027:
10028:
10029: Eduskunnalle
10030:
10031: Vesakkomyrkytys on kiireellisesti lopetettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10032: terveydelle ja luonnolle vaarallisena maassamme, 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10033: niin kuin on tapahtunut Ruotsissa. Samalla olisi 30.76.24 5 000 000 markkaa vesakkojen
10034: edistettävä muunlaista vesakkojen raivausta myös raivauksen edistämiseksi muulla tavoin
10035: työtä kansallemme antavana. kuin myrkkyjä käyttämällä.
10036: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10037: nioittaen,
10038:
10039: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10040:
10041: Helvi Koskinen J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön
10042: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi
10043: Mikko Vainio Veikko Vennamo Ulla Lehtinen
10044: Vieno Eklund
10045: 256 1985 vp.
10046:
10047: Raha-asia-aloite n:o 254
10048:
10049:
10050:
10051:
10052: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnossa käytettävien
10053: torjunta-aineiden sivuvaikutusten selvittämiseksi
10054:
10055:
10056: Eduskunnalle
10057:
10058: Maamme yhä lisääntyvä erilaisten myrkkyjen määrättiin salaisiksi. Terveydellä näyttää olevan
10059: käyttö alkaa nousta kansainvälisen tason huippu- maassamme yhä vähemmän painoa, kun vasta-
10060: lukuihin. Tämän tosiasian pitäisi herättää näke- painona ovat myrkkyjen valmistajat. Vallitsevaan
10061: mään yhteiskuntamme ne vaarat, joihin olemme tilanteeseen on saatava nopeasti korjaus.
10062: joutumassa. Tehostettu tutkimus on muualla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10063: maailmassa johtanut monien vielä meillä yleises- nioittavasti,
10064: sä käytössä olevien myrkkyjen käyttökieltoihin.
10065: Yleinen mielipide maassamme on valveutuneem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10066: paa kuin asioista päättävillä. Erilaisilla myrkyillä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10067: näyttää olevan yhteisiä vaikutuspiirteitä meillä 30.99.20 400 000 markkaa torjunta-
10068: lisääntyvästi esiintyvien erilaisten uussairauksien aineiden ym. luonnossa käytettävien
10069: kanssa. Vaikka muualta maailmasta saamme tut- myrkkyjen sivuvaikutusten selvittämiseksi
10070: kimustuloksia, jotka todistavat suuria vaarateki- ja sellaisten myrkkyjen poistamiseksi käy-
10071: jöitä, niin meillä eletään välinpitämättöminä. töstä, jotka muissa maissa on poistettu,
10072: Vastuuttominta on se, että mm. maanviljelijöille sekä selvityksen antamiseksi myrkkyjen
10073: näitä tietoja ei anneta, vaan tutkimustulokset aiheuttamista haitoista.
10074:
10075: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10076:
10077: Helvi Koskinen Pentti Kettunen
10078: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
10079: 1985 vp. 257
10080:
10081: Raha-asia-aloite n:o 255
10082:
10083:
10084:
10085:
10086: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maitotaloustuotteiden
10087: käytön lisäämiseksi
10088:
10089:
10090: Eduskunnalle
10091:
10092: Jatkuvasti tuodaan esiin, että maassamme olisi jotta kansalaiset oppisivat ymmärtämään erilais-
10093: liikatuotantoa maitotaloustuotteiden kohdalla. ten maitotaloustuotteiden ravintoarvot ja sen,
10094: Tämä ei pidä paikkaansa, koska maahamme miten niitä voidaan monipuolisesti käyttää ja
10095: tuodaan ravintorasvoja margariinien valmistamis- niiden kulutusta lisätä esimerkiksi juuri juusto-
10096: ta varten enemmän kuin maastamme viedään jen, jogurttien, viilien ja muiden tuotteiden
10097: voita ulkomaille. Kuitenkin tämän johdosta on kohdalla.
10098: maassamme ruvettu keräämään markkinoimis-
10099: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10100: maksuja, jotka rasittavat ennestäänkin ahdinkoti- nioittavasti,
10101: lanteessa olevia perheitä ja pienviljelijöitä. Jotta
10102: markkinoimismaksujen keräämiseltä voitaisiin
10103: välttyä, olisi kaikin mahdollisin keinoin edistettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10104: vä kotimaisten maitotaloustuotteiden käyttöä, ja 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 30.99
10105: tässä olisi nimenomaan lisättävä maitotaloustuot- uudelle momentille 150 000 markkaa
10106: teita erilaisten yhteiskunnan laitosten ruokavali- maitotaloustuotteiden käytön edistämi-
10107: oissa, jolloin tulevat kysymykseen esimerkiksi seksi yhteiskunnan eri laitoksissa ja käyt-
10108: koulut, sairaalat, vankilat, varuskunnat, päiväko- töä lisäävän valistustoiminnan tehostami-
10109: dit, virastot jne. Myös valistustyötä tarvittaisiin, seksi.
10110:
10111: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10112:
10113: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
10114: Pentti Skön Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
10115:
10116:
10117:
10118:
10119: 17 428500120H
10120: 258 1985 vp.
10121:
10122: Raha-asia-aloite n:o 256
10123:
10124:
10125:
10126:
10127: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään-Kytäjän-
10128: Läyliäisten tien parantamiseen
10129:
10130:
10131: Eduskunnalle
10132:
10133: Hyvinkään kaupunki on huomattava palvelu- yhteyksistä. Tästä syystä tulisi nopeasti saada
10134: ja työllistäjäkeskus. Yhteydet lähikunnista eivät parannetuksi tieyhteydet Hyvinkään-Kytäjän-
10135: kuitenkaan ole sellaiset kuin niiden pitäisi. Hy- Läyliäisten tieosuudella.
10136: vinkää on läänien rajakaupunki ja kuten aina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10137: läänin raja muodostaa yhteyksien osittaisen kat- nioittavasti,
10138: kon. Näin on myös Hyvinkään suhte~n mm.
10139: Lopen Läyliäisten suuntaan. Kymmenillä loppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10140: laisilla on työpaikka Hyvinkäällä. Kymmenillä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10141: hyvinkääläisillä on vapaa-ajanviettopaikka Lopel- 31.24. 77 250 000 markkaa Hyvinkiiiin-
10142: la. Näin on kanssakäyminen puolin ja toisin Kytiijiin-Läyltåisten tien perusparanta-
10143: vilkasta. Molempien alueiden yritystoiminta ja misen jatkamiseksi myös Hämeen läänin
10144: muut kuten palveluelinkeinot kärsivät heikoista puolella Läyliäisiin saakka.
10145:
10146: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10147:
10148: Helvi Koskinen Pentti Skön
10149: Pentti Kettunen Ulla Lehtinen
10150: 1985 vp. 259
10151:
10152: Raha-asia-aloite n:o 257
10153:
10154:
10155:
10156:
10157: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hanalan pysäkin käyt-
10158: töönottamiseksi Vantaalla
10159:
10160:
10161: Eduskunnalle
10162:
10163: Hanalan rautatiepysäkkiä Vantaalla Helsingin kään hidastaisi tai muuten vaikeuttaisi paikallis-
10164: lähistöllä ovat käyttäneet päivittäin tuhannet ih- tai kaukojunaliikennettä.
10165: miset. Nyt pysäkki on jo muutaman vuoden ollut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
10166: suljettuna vastoin alueen asukkaiden etuja. Tu- vasti,
10167: hansien ihmisten työ- ym. matkustaminen vai-
10168: keutuu kohtuuttomasti. Pysäkin avaamista lu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10169: pailtiin sen jälkeen, kun kolmas raide rataosuu- 1986 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
10170: della avataan. Nyt kolmas raide on avattu, mutta markkaa Vantaalla sijaitsevatJ Hanalan
10171: Hanalan pysäkkiä ei lupauksista huolimatta ole rautatiepysäkin avaamiseksi jzmaliiken-
10172: avattu liikenteelle. Pysäkin avaaminen ei myös- teelle.
10173:
10174: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10175:
10176: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Ulla Lehtinen
10177: 260 1985 vp.
10178:
10179: Raha-asia-aloite n:o 258
10180:
10181:
10182:
10183:
10184: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Urpian rautatiepysäkin
10185: käyttöönottamiseksi Vantaalla
10186:
10187:
10188: Eduskunnalle
10189:
10190: Urpian rautatiepysäkkiä Vantaalla Helsingin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10191: lähistöllä ovat käyttäneet päivittäin tuhannet ih- nioittavasti,
10192: miset. Nyt pysäkki on ollut jo muutaman vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10193: suljettuna vastoin alueen asukkaiden etuja. Tu- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10194: hansien ihmisten työ- ym. matkustaminen vai- 31.90.78 4 000 000 markkaa Vantaalla
10195: keutuu kohtuuttomasti. sifaitsevan Urpian rautatiepysäkin avaa-
10196: miseksi junaliikenteelle.
10197: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10198:
10199: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Ulla Lehtinen
10200: 1985 vp. 261
10201:
10202: Raha-asia-aloite n:o 259
10203:
10204:
10205:
10206:
10207: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta harvaan asuttujen aluei-
10208: den postiautovuorojen säilyttämiseksi
10209:
10210:
10211: Eduskunnalle
10212:
10213: Posti- ja telelaitoksen postiautoliikennepalve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10214: lut ovat harvaan asutuilla alueilla yhteiskunnan nioittavasti,
10215: peruspalveluja. Siksi on tärkeää, että posti- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10216: telelaitos ei lopeta tai ratkaisevasti vähennä posti- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 31.94
10217: autovuoroliikennettä, vaan päinvastoin pyrkii pa- uudelle momentille 1 000 000 markkaa
10218: rantamaan kehitys- ja sivualueilla asuvien palve- harvaan asuttujen alueiden postiautovuo-
10219: luja. rojen säilyttämiseksi ja uudelleen käyn-
10220: nistämiseksi.
10221: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10222:
10223: Helvi Koskinen Pentti Skön Pentti Kettunen
10224: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
10225: 262 1985 vp.
10226:
10227: Raha-asia-aloite n:o 260
10228:
10229:
10230:
10231:
10232: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi palkintoina
10233: keksijäin tukemiseen
10234:
10235:
10236: Eduskunnalle
10237:
10238: Keksintöjen merkitystä kansalaisten keskuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10239: dessa ei saa väheksyä ja aliarvioida. Päinvastoin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10240: näitä keksintöjä olisi tehokkaasti edistettävä mo- 32.46.50 JOO 000 markkfi(J käytettäväksi
10241: nopolisoituvassa ja byrokratisoituvassa yhteiskun- palkintoina suomalaisten keksijäin tuke-
10242: nassa. miseksi.
10243: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10244: nioittaen,
10245:
10246: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10247:
10248: Helvi Koskinen Pentti Skön Pentti Kettunen
10249: LeaMäkipää J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
10250: 1985 vp. 263
10251:
10252: Raha-asia-aloite n:o 261
10253:
10254:
10255:
10256:
10257: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskisuurten ja pienten
10258: yritysten Iainansaannin edistämiseksi
10259:
10260:
10261: Eduskunnalle
10262:
10263: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10264: monesti hyvin vaikea saada lainaa. Tämä puoles- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
10265: taan on ylläpitänyt jopa työttömyyttä hyvänäkin uudelle momentille 2 000 000 markkaa
10266: aikana. Tämän vuoksi pienen ja keskisuuren käytettäväksi sopivalla tavalla keskisuuren
10267: yritystoiminnan lainansaantia olisi helpotettava. ja pienen yritystoiminnan Iainansaannin
10268: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- edistämiseen kansamme elintason ja toi-
10269: meentulon turvan pysyväksi parantami-
10270: nioittavasti,
10271: seksi.
10272: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10273:
10274: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Lea Mäkipää
10275: J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
10276: 264 1985 vp.
10277:
10278: Raha-asia-aloite n:o 262
10279:
10280:
10281:
10282:
10283: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kotiuttamis-
10284: rahan maksamiseksi asevelvollisille
10285:
10286:
10287: Eduskunnalle
10288:
10289: Asevelvollisten kotiuttamisraha on liian pieni. 33.23.50 5 000 000 markkaa arviomää-
10290: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- rärahana kiiytettr:ivå"ksi ylimäårå"isenå· ko-
10291: nioittaen, tiuttamisrahana kotiuttamzsrahan korot-
10292: tamzseksi yhteensä 500 markkaan.
10293: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10294: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10295:
10296: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10297:
10298: Helvi Koskinen Pentti Skön Pentti Kettunen
10299: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
10300: 1985 vp. 265
10301:
10302: Raha-asia-aloite n:o 263
10303:
10304:
10305:
10306:
10307: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta puhelinkustannusten kor-
10308: vaamiseksi näkövammaisille
10309:
10310:
10311: Eduskunnalle
10312:
10313: Näkövammaisille puhelin on välttämättömyys, kulut. Summalla ei ole suurta valtiontaloudellista
10314: jota ilman ei voi tulla toimeen. Puhelin edesaut- merkitystä, mutta se olisi merkittävä kädenojen-
10315: taa myös näkövammaisten mahdollisuuksia selvi- nus näkövammaisille.
10316: tä itse ilman laitoshoito- ja muita palveluja, mikä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10317: on sekä yhteiskunnan talouden että inhimillisyy- nioittavasti,
10318: den kannalta kiistaton etu. Puhelinkustannukset
10319: ovat kuitenkin maassamme siksi korkeat, että ne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10320: estävät monen näkövammaisen mahdollisuuksia 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10321: hankkia itselleen puhelin tai ainakin käyttää sitä 33.44.54 100 000 markkaa puhelinkus-
10322: tarpeellisessa määrin. Yhteiskunnan tulisikin kor- tannusten korvaamiseen maamme näkö-
10323: vata näkövammaisille puhelimesta aiheutuneet vammatsille.
10324:
10325: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10326:
10327: Helvi Koskinen Pentti Skön Pentti Kettunen
10328: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
10329: 266 1985 vp.
10330:
10331: Raha-asia-aloite n:o 264
10332:
10333:
10334:
10335:
10336: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanterveystyön meno-
10337: jen selvittämiseksi
10338:
10339:
10340: Eduskunnalle
10341:
10342: Toimeenpantu kansanterveystyö on asettamas- vän valtion ymmärtää laskea tasovaatimuksia
10343: sa monet kunnat kuntainliittojäseninä suuriin asialliselle tasolle. Kun se ei kerran itse pysty
10344: taloudellisiin vaikeuksiin. Erityisen raskaita ta- vastaamaan omalla talouspanoksellaan vaatimuk-
10345: loudellisesti ovat kunnille rakentamisvelvoitteet. sistaan, ei sitä voida vaatia kunnaltakaan.
10346: Yleinen käsitys on, että mainitussa rakennustoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10347: minnassa ovat vaatimukset liian korkeat. Vaati- nioittaen,
10348: mukset johtavat osaltaan käytännölle liian kallii-
10349: seen kerskarakentamiselle vivahtavaan käytän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10350: töön. Tämä on erikoisesti tullut esille tapaukses- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10351: sa, jossa jäsenkunta joutuu rakentamaan tiloja 33.78.31 50 000 markkaa kansanterveys-
10352: vuokrattavaksi omalla alueellaan kansanterveys- työn menotalouden tutkimiseksi raken-
10353: kuntainliiton käyttöön. nus- ja hankintamäärärahojen osalta nzin,
10354: Kuntien joutuessa yhä tiukempaan talous- että vältytään kerskarakentamiselta ym.
10355: vastuuseen näissä asioissa tulee vastuusta vetäyty- tarpeettomalta tuhlaamiselta.
10356:
10357: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10358:
10359: Helvi Koskinen Pentti Skön Pentti Kettunen
10360: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
10361: 1985 vp. 267
10362:
10363: Raha-asia-aloite n:o 265
10364:
10365:
10366:
10367:
10368: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta HYKS:n lastenklinikan
10369: osasto 10:n toimintaedellytysten parantamiseksi
10370:
10371:
10372: Eduskunnalle
10373:
10374: Vuoden 1984 budjettiin oli hyväksytty 100 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10375: markan määräraha Helsingin yliopistollisen kes- nioittavasti,
10376: kussairaalan osasto 10:n eli lasten syöpäosaston
10377: toiminnan tukemiseen. Kun lasten syöpähoito on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10378: edelleen Suomessa puutteellista, on tärkeää, että 1986 tulo- ja menoaroioon 5 00 000 mark-
10379: ensi vuoden budjetissa turvataan HYKS:ssa syö- kaa HYKS:n lastenklinikan osasto IO:n
10380: pää sairastavien lasten mahdollisimman tehokas toiminnan tukemiseen mm. laitehankin-
10381: hoito. toja varten.
10382:
10383: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10384:
10385: Helvi Koskinen Pentti Skön Pentti Kettunen
10386: J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
10387: 268 1985 vp.
10388:
10389: Raha-asia-aloite n:o 266
10390:
10391:
10392:
10393:
10394: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan ja Hämeen
10395: pienvesistöjen luonnonsuojelullisen tilan arvioimiseksi
10396:
10397:
10398: Eduskunnalle
10399:
10400: Uudenmaan ja Hämeen pienvesistöt ovat jou- liian korkeaksi kohonneena aiheuttaa kalakan-
10401: tuneet saastumissyistä uhanalaisiksi. Se, että niitä noille. Määrätyt kemikaalit aiheuttavat liiallista
10402: saastuttaa yhä lisääntyvät ympäristössä, metsissä rehevöitymistä, joka saa aikaan veden happitilan-
10403: ja maataloudessa käytettävät erilaiset suoranaiset teessa kielteisiä muutoksia.
10404: myrkyt ja tuotannon lisäykseen käytettävät kemi-
10405: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10406: kaalit ei enää riitä, uuden uhan tuovat niin
10407: nioittaen,
10408: sanotut happamat sateet.
10409: Tähän kysymykseen ei ole kiinnitetty riittävästi
10410: huomiota. Meidän tulee suhtautua tähän kysy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10411: mykseen vakavasti. Meillä ei ole varaa laskea 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10412: asioita niin pitkälle kuin naapurimaissamme on 35.10.15 200 000 markkaa Uudenmaan
10413: tapahtunut. ja Hämeen pienvesistöjen Iuonnonsuoje-
10414: Mainitut pienvesistöt ovat erittäin tärkeitä Iu/Iisen tilanteen kiireelliseksi selvittämi-
10415: mm. vapaa-ajan käytön kohdalla. Jo nyt on seksija tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhty-
10416: selvästi havaittavissa ne haitat, jotka happamuus mistä varten.
10417:
10418: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10419:
10420: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Ulla Lehtinen
10421: 1985 vp. 269
10422:
10423: Raha-asia-aloite n:o 267
10424:
10425:
10426:
10427:
10428: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan jokien puh-
10429: distustoimenpiteisiin
10430:
10431:
10432: Eduskunnalle
10433:
10434: Eteläisimmän Suomen vesistöt ovat kaikenlai- saakka aivan viime vuosien aikana. Puhdistustoi-
10435: sen saastumisen kohteena. Tähän liittyy myös menpiteitä tulee jatkaa ja tehostaa.
10436: merialueittemme saastuminen. Erityistä huolta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10437: tulee kantaa mereen laskevien jokien puhdista- nioittavasti,
10438: misesta. Tässä kohdassa nousee esiin kaksi kysy-
10439: mystä, vesistöjen puhdistaminen ja jokiin nouse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10440: vien kalakantojen luonnonmukainen uudistumi- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
10441: nen. Uudenmaan joista ainakin osa tarjoaa vielä kaa käytettäväksi Uudenmaan jokien ve-
10442: puhdistuessaan kaiakannoille mahdollisuuksia. sien puhdistustoimenpiteiden toteutta-
10443: Takavuosina mm. Porvoonjokeen ei noussut lohi miseksi päämääränä jokien saattaminen
10444: lainkaan. Kyseinen joki on puhdistunut jo siinä siihen kuntoon, että jokiin nousevien
10445: määrin, että joitakin lohia on havaittu nousevan kalakantojen paluu nizhin tulee mahdol-
10446: sen alajuoksulle Grönsbergin voimalaitokselle liseksi.
10447:
10448: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10449:
10450: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Ulla Lehtinen
10451: 270 1985 vp.
10452:
10453: Raha-asia-aloite n:o 268
10454:
10455:
10456:
10457:
10458: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäismaksuasuntojen
10459: rakentamiseksi nuorille pareille ja vähävaraisille
10460:
10461:
10462: Eduskunnalle
10463:
10464: Nuorten parien ja vähävaraisten tulisi myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10465: voida saada omistusasunto. Tämä tapahtuu par- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
10466: haiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jolloin uudelle momentzlle 10 000 000 markkaa
10467: asunnon hinta maksetaan vähitellen jälkikäteen vähittäismaksuasuntojen rakentamiseksi
10468: vuokran yhteydessä. nuorille parezlle ja vähävaraiszlle, jolloin
10469: omarahoitusosuus on enintään 5 % ja
10470: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- asunnon hinta maksetaan jälkikäteen
10471: nioittavasti, vuokraa maksettaessa.
10472:
10473: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10474:
10475: Helvi Koskinen Pentti Skön Pentti Kettunen
10476: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
10477: 1985 vp. 271
10478:
10479: Raha-asia-aloite n:o 269
10480:
10481:
10482:
10483:
10484: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkulkuoppi-
10485: laitoksen kaluston ja opetusvälineistön uusimiseen
10486:
10487:
10488: Eduskunnalle
10489:
10490: Merenkulkuoppilaitokset saivat rakentamisen muksen täydennyksiin sekä eduskunnan sivistys-
10491: myötä varsin uudenaikaisen laitteiston. Opetus valiokunnan lausuntoon. Rauman merenkul-
10492: on sujunut vaivattomasti. Nyt ollaan kuitenkin kuoppilaitos perustellusti esittää opetusvälineit-
10493: tilanteessa, jossa pitää todeta, että kehittämis- tensä uusimisesta johdonmukaiset perustelut.
10494: työssä on jääty jälkeen. Tekniikka on kehittynyt
10495: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10496: valtavasti sen jälkeen ja se tuntuu laadussa sekä
10497: hinnassa. Hyviä laitteita on saatavilla kohtuuhin-
10498: taan. Tärkeintä on pitää huoli turvallisuuskoulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10499: tuksesta, joten opetusvälineistön uusimisella al- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
10500: kaa olla kiire. Samalla pitää viitata merenkulku- markkaa Rauman merenkulkuoppilaitok-
10501: järjestön (IMO) keväällä 1984 voimaan tulleen sen kaluston ja opetusvälineistön uusimi-
10502: koulutusta ja vahdinpitoa koskevan yleissopi- seen.
10503:
10504: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10505:
10506: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos
10507: 272 1985 vp.
10508:
10509: Raha-asia-aloite n:o 270
10510:
10511:
10512:
10513:
10514: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkulkuoppi-
10515: laitoksen lisärakennuksen rakennustöihin
10516:
10517:
10518: Eduskunnalle
10519:
10520: Merenkulkuoppilaitokset saivat uusia raken- edellyttänyt välttämätön tarve toimia valtioneu-
10521: nuksia 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. voston vahvistamien tavoitteiden mukaisesti. Op-
10522: Tällaiset rakentamiset loivat kunnon mahdolli- pimisen laadullinen taso joutuu koetukselle ja
10523: suudet sekä hyvään opettamiseen että opiske- näinkin ollen ajan h1luminen asettaa kiireen.
10524: luun. Aika on kulunut ja näin ollen Rauman
10525: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10526: merenkulkuoppilaitos on esittänyt vajaan 1 000
10527: m 2 :n suuruista lisärakentamista työnopetus- ja
10528: harjoittelutiloiksi. Hankkeiden kustannusarvio että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10529: on tänä päivänä noin 7 milj. markkaa. Rakenta- 1986 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
10530: miseen kuluisi vajaat 6 milj. markkaa ja korjaa- markkaa Rauman merenkulkuoppzfaitok-
10531: miseen reilu miljoona markkaa. Rakennushan- sen lisärakennuksen suunnitteluun ja kor-
10532: ketta on esitetty useampia kertoja, mitä on jaukseen sekä varsinaiseen rakentamiseen.
10533:
10534: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10535:
10536: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos
10537: 1985 vp. 273
10538:
10539: Raha-asia-aloite n:o 271
10540:
10541:
10542:
10543:
10544: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman musiikkiviikon
10545: Festivo-86 järjestelyihin
10546:
10547:
10548: Eduskunnalle
10549:
10550: Rauman musiikkiviikon Festivo-86 -tapahtu- hyvät akustiset tilat kotimaisten ja kansainvälis-
10551: maa ollaan järjestämässä kolmatta kertaa. Vuon- ten huippujen musisoinnille. Tapaus hakee muo-
10552: na 1984 tämä raumalainen kulttuuritapahtuma tojaan sekä linjojaan. Raumalaissyntyisenä pro-
10553: keräsi lähes viisituhatta musiikin harrastajaa ja fessori Gothoni tuntee hyvin seutukunnan mah-
10554: ihailijaa tilaisuuksiinsa. Festivo-musiikkitapahtu- dollisuudet samoin kuin laajat kotimaiset ja ul-
10555: ma sopii hyvin kesäisen Rauman luonteeseen ja komaiset taiteilijat, jotka tulevat tulevaisuudessa
10556: palvelee monin eri tavoin seutukuntaa. Musiikki- esiintymään Raumalla.
10557: viikon taiteellisena johtajana toimii professori
10558: Ralf Gothoni. Tapahtuma kokoaa hyvin rauma- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10559: laiset musiikkivoimat. Hyvin monipuolisesti kau-
10560: punki pystyy tarjoamaan tiloja käyttöön. Vanha että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10561: kirkko ja samoin taidemuseon tilat omalla osuu- 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
10562: dellaan liittyvät saumattomasti viikon tilaisuuk- kan määrärahan Rauman musiikkiviikon
10563: siin. Uusi vasta valmistunut konserttisali antaa Festivo-86 järjestelyihin.
10564:
10565: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
10566:
10567: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos
10568:
10569:
10570:
10571:
10572: 18 428500120H
10573: 274 1985 vp.
10574:
10575: Raha-asia-aloite n:o 272
10576:
10577:
10578:
10579:
10580: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta länsirannikon edustan meri-
10581: alueen ja siitä pyydettävän silakan tutkimiseen
10582:
10583:
10584: Eduskunnalle
10585:
10586: Länsirannikon edustan merialue on tärkeä ka- maan minkäänlaista katastrofia, toivomme tutki-
10587: lastuksen harjoittamiselle. Eräs saaliinosa on si- muksen aloittamista mitä pikimmin.
10588: lakka, joka perinteisesti kuuluu särpimenä mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10589: nen talouden ruokapöytään. Nyt ovat jo pitem-
10590: män ajan kalastajat valittaneet silmä- ja leuka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10591: puolisilakoiden tuloa pyydyksiin. Kalastajille ti- 1986 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar-
10592: lanne on aiheuttanut taloudellista menetystä. kan miiiirärahan merialueen ja silakan
10593: Mitä se aiheuttaa silakan syöjille, ihmisille ja ttlan tutkimiseen länsirannikon merialu-
10594: eläimille, ei vielä tiedetä. Ettei pääsisi tapahtu- eella.
10595:
10596: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10597:
10598: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos
10599: 1985 vp. 275
10600:
10601: Raha-asia-aloite n:o 273
10602:
10603:
10604:
10605:
10606: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurajoen kalatalouden Ja
10607: virkistyskäyttöarvon parantamiseen
10608:
10609:
10610: Eduskunnalle
10611:
10612: Säkylän Pyhäjärvestä Pohjanlahteen laskeva edelleen suunnitellaan. Tällaisista vesistöjen kun-
10613: Eurajoki on eräs maamme kuormitetuimmista nostustoimenpiteistä on jo kokemusperäistä posi-
10614: joista. Joen vaikutusalueeseen kuuluvat mm. Sä- tiivista tietoa olemassa.
10615: kylän, Euran, Köyliön, Kiukaisten, Eurajoen, Kun ympäristön suojeluun ja ihmisten elinym-
10616: Rauman mlk:n kunnat ja Rauman kaupunki. päristön laadulliseen parantamiseen yhä enene-
10617: Jokivarren asutus on tiheätä ja sen vaikutusalu- vässä määrin kiinnitetään huomiota, olisi tärkeä-
10618: eella harjoitetaan laajaa tehoviljelystä. tä parantaa Eurajoen raakaveden tasoa.
10619: Siitä huolimatta, että kunnat ovat varsin te- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10620: hokkaasti rakentaneet jäteveden puhdistuslaitok-
10621: sia, on Eurajoen vesi yhä edelleen virkistyskäyttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10622: arvoltaan vähäinen ja yhdyskuntien raakavesi lä- 1986 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark-
10623: hes kelpaamatonta. kaa Eurajoen raakaveden tason paranta-
10624: Väestön etujen mukaista olisi kohottaa joen mista, kalatalouden elvyttämistä ja virkis-
10625: virkistys- ja hyötykäyttöarvoa sellaisin toimenpi- tyskäyttöarvon kohottamista koskevan
10626: tein, joita muualla maassamme on sovellettu ja suunnitelman laatimiseen.
10627:
10628: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10629:
10630: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos
10631: 276 1985 vp.
10632:
10633: Raha-asia-aloite n:o 274
10634:
10635:
10636:
10637:
10638: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman eteläisen sisääntu-
10639: lotien suunnitteluun
10640:
10641:
10642: Eduskunnalle
10643:
10644: Yksi valtatiehen n:o 8 liittyviä suurimpia pul- puutteelliset, paikallinen liikenne ja pitkämat-
10645: makysymyksiä Rauman seudulla ovat Rauman kainen liikenne on puutteellisesti erotettu toisis-
10646: eteläisen sisääntulotien liikennejärjestelyt. Valta- taan ja valtatien standardi on alhainen.
10647: tietä n:o 8 pitkin etelästä suuntautuvat puuta- Edellä mainittu hanke sisältyy Turun tie- ja
10648: vara- ja satamakuljetukset, jotka päätyvät kau- vesirakennuspiirin tienpidon toimenpideohjel-
10649: pungin lounaisosiin, kulkevat nykyisin tarpeetto- maan 1985-90 samoin kuin Rauman kaupunki-
10650: masti kaupungin katuverkon kautta. Liikenteen seudun tie- ja katuverkon runko- ja kehittämis-
10651: kasvaessa voimakkaasti koetaan epäkohdat vuosi suunnitelmaan, joka on laadittu yhteistyössä
10652: vuodelta yhä vaikeampina. Liikennelaskentojen TVL:n ja alueen kuntien kanssa. Hankkeen kus-
10653: perusteella esim. täysperäkuorma-autojen määrä tannusarvio on 21 Mmk.
10654: päivässä on noussut 1970-luvun 140:stä 175 :een Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10655: huippulukemien noustessa 220:stä 260:een. Lii-
10656: kennemäärien lisääntyessä ovat myös onnetto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10657: muudet kasvaneet. Sisääntulotien lähialueella on 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10658: vuosina 1978-80 tapahtunut 14 poliisin tietoon 31. 24. 77 1 000 000 markan määrärahan
10659: saatettua onnettomuutta. Lisäksi valtatien poik- Rauman eteläisen sisääntulotien suunnit-
10660: kisuunnassa kevyen liikenteen järjestelyt ovat teluun.
10661:
10662: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
10663:
10664: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos
10665: 1985 vp. 277
10666:
10667: Raha-asia-aloite n:o 275
10668:
10669:
10670:
10671:
10672: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman aseman työ- Ja
10673: sosiaalitilojen kunnostamiseen
10674:
10675:
10676: Eduskunnalle
10677:
10678: Rauman ratapihan saneerauksen yhteydessä Mmk. Mainittakoon vielä, että Valtionrautatiellä
10679: vuosina 1985-86 tulevat aseman puutteelliset on työsuojeluviranomaisten velvoite saattaa ny-
10680: henkilöstö-, toimisto- ja työtilat jäämään ratapi- kyiset tilat mitä pikimmin asianmukaiseen kun-
10681: hauudistuksen alle. Valtionrautatiet on ostanut toon.
10682: vuonna 1984 ratapiha-alueeseen rajoittuvan ton- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10683: tin rakennuksineen käytettäväksi em. tiloiksi.
10684: Uusien tilojen kunnostaminen ostettuun ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10685: kennukseen olisi aloitettava heti vuoden 1986 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10686: tammikuussa, jotta ne saadaan valmiiksi ennen 31.90.13 3 000 000 markan määrärahan
10687: ratapihan saneerauksen jatkamista vuoden 1986 Rauman aseman henktlöstö-, toimisto- ja
10688: keväällä. Saneeraustöiden kustannusarvio on 3,0 työtilojen kunnostamiseen.
10689:
10690: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
10691:
10692: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos
10693: 278 1985 vp.
10694:
10695: Raha-asia-aloite n:o 276
10696:
10697:
10698:
10699:
10700: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta tavaravaunuston tuotantoon
10701:
10702:
10703: Eduskunnalle
10704:
10705: Valtionhallinnossa budjetin osalta yleiseksi rautatielaitoksen työllisyyteen. Ensisijaisesti vai-
10706: muodostuvan valtion menotalouden supistuslin- kutus näkyy investoinneissa, mutta myöhemmin
10707: jan läpivienti sellaisenaan ei ole virastojen ja myös liikenteenhoidossa ja laitoksen kilpailuky-
10708: laitosten erityistarpeita huomioiva. Budjetissa tu- vyn heikkenemisessä.
10709: lisi huomioida investointimäärärahojen merkitys
10710: viraston ja laitoksen toiminnan kehittämiselle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10711: Valtionrautateiden osalta on erityisesti alijäämäi- nioittaen,
10712: syyden supistamisvaatimusten yhteydessä pyrittä-
10713: vä edistämään sellaisia toimenpiteitä, joilla lai-
10714: toksen tuloutusta voitaisiin lisätä. Kuljetuskalus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10715: ton uusiminen ja nykyaikaistaminen on toimin- 1986 tulo- ja menoa1'1Jioon momentzlle
10716: nan kannalta välttämätöntä. 31. 90. 73 5 000 000 markan määrärahan
10717: Konepajojen investointi ja vaunurakennusmää- tavaravaunuston uustuotantoon ja muu-
10718: rärahojen supistukset vaikuttavat suoranaisesti tostöihin.
10719:
10720: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10721:
10722: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos
10723: 1985 vp. 279
10724:
10725: Raha-asia-aloite n:o 277
10726:
10727:
10728:
10729:
10730: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Raumalle johtavan eteläisen
10731: sisääntuloväylän suunnitteluun
10732:
10733:
10734: Eduskunnalle
10735:
10736: Rauman sataman kehitys on ollut enttam daan todeta, että Raumalle johtava syvempi väylä
10737: myönteistä kuluvan vuosikymmenen ajan. Tästä sijoittuu kulkusyvyydessä vasta jaetulle 17. tilalle.
10738: on osoituksena se, että satama sijoittui liikenne- Aluskoko on jatkuvasti kasvamassa lähinnä
10739: määrältään vuoden 1983 tilaston mukaan kuu- kuljetustaloudellisista syistä. Mikäli Rauman si-
10740: dennelle sijalle maamme satam.ien joukossa oltu- sääntuloväylä syvennettäisiin nykyisestä 9 m:stä
10741: aan vielä vuonna 1980 10. tilalla. Kokonaislii- 10 m:iin aiheuttaisi tämä nykyisillä liikennemää-
10742: kenne oli vuonna 1984 yhteensä 3,3 milj. tonnia. rillä kuljetustaloudellisia säästöjä 20 vuoden aika-
10743: Varsinaisten yleissatamien joukossa Rauman sijoi- na diskontattuna väylän valmistumishetkeen
10744: tus oli neljäs heti Helsingin, Kotkan ja Haminan 6 % :n korkokannalla yhteensä noin 63 Mmk
10745: satamien jälkeen. Paikallisen ja alueellisen merki- väylän parannuskustannusten ollessa TVH:n vesi-
10746: tyksen lisäksi Rauman Satamalla on myös huo- tieosaston meriväyläjaoston saadun tiedon mu-
10747: mattavaa valtakunnallista merkitystä säännöllis- kaan noin 47 Mmk.
10748: ten linjaliikenne- ja hyvien maaliikenneyhteyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10749: siensä sekä keskeisen sijaintinsa vuoksi. nioittaen,
10750: Rauman satamaan johtaa kaksi kauppameren-
10751: kululle tarkoitettua sisääntuloväylää, joiden sy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10752: vyydet ovat 6,5 ja 9,0 metriä. Jälkimmäisen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10753: väylän syvennys valmistui vuonna 1981. Vertail- 31. 27. 77 2 000 000 markan määrärahan
10754: taessa liikenteellisesti Suomen suurimpien meri- Raumalle johtavan eteläisen sisääntulo-
10755: satamien sisääntuloväylien kulkusyvyyksiä, voi- väylän suunnittelutöihin.
10756:
10757: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
10758:
10759: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos
10760: 280 1985 vp.
10761:
10762: Raha-asia-aloite n:o 278
10763:
10764:
10765:
10766:
10767: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkärien erikoistumispaik-
10768: kojen lisäämiseksi
10769:
10770:
10771: Eduskunnalle
10772:
10773: Rauman aluesairaalan röntgenlääkärin virka on sairaalan ja terveyskeskuksen käyttöalueilta pitäisi
10774: ollut haettavana monta kertaa. Hakijoita ei ole valtiovallan toimenpiteillä nopeasti selvittää syyt
10775: ollut. Vuonna 1983 kuvauksia oli yli 30 000. edellä kerrottuun tilanteeseen. Sormituntumalla
10776: Aluesairaalan ja terveyskeskuksen kuvaukset ovat ja paikallisesti arvioiden tepsivä lääke olisi eri-
10777: sopimuksen mukaan yhdistetyt. Jonot tänä päivä- koistumispaikkojen lisääminen ja samalla kiin-
10778: nä ovat kuudenkin viikon pituisia. Yleinen huo- nostuksen lisääminen näille aloille pyrkiville.
10779: lestuminen rasittaa seutukuntaa. Kun aluesairaa-
10780: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10781: lan ja terveyskeskuksen röntgenosastot toimivat
10782: nioittaen,
10783: eri paikoissa, ei jonoja syntynyt. Palvelut toimi-
10784: vat päivittäisesti. Käyttäjäkunta oli tyytyväinen.
10785: Vielä voidaan todeta, että samassa aluesairaalassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10786: myös anestesialääkärin virka on ollut haettavana 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
10787: monta kertaa. Hakijoita ei ole ollut. Virkoja on kan määrärahan lääkärien röntgen- ja
10788: yhteensä kolme, joista yksi on täyttämättä. Aja- anestesian erikoistumispaikkojen lisäämi-
10789: tellen yleisen huolestumisen poistamista näil'tä seen.
10790:
10791: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10792:
10793: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos
10794: Aimo Ajo Jorma Rantanen Olli Helminen
10795: Kari Rajamäki Martti Lähdesmäki Anna-Liisa Piipari
10796: 1985 vp. 281
10797:
10798: Raha-asia-aloite n:o 279
10799:
10800:
10801:
10802:
10803: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta sydämen ohitusleikkausten
10804: lisäämiseksi
10805:
10806:
10807: Eduskunnalle
10808:
10809: Suomalainen verisuonikirurgia on maailman pystytään leikkaamaan noin puolet. Leikkauska-
10810: huippuluokkaa. Sydämen ohitusleikkauksia teh- pasiteettia lisättiin Helsingin yliopistollisessa kes-
10811: dään vuosittain noin 500. Tällä hetkellä kaikki kussairaalassa henkilöstöresursseja lisäämällä. Sa-
10812: yliopistolliset keskussairaalat tekevät niitä. Kysei- maa toivotaan muihinkin leikkauspaikkoihin.
10813: nen leikkaus on osoittautunut tuloksiltaan hyväk-
10814: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10815: si ja monet ovat saaneet pysyväisluonteisen avun
10816: nioittaen,
10817: ja työkyvynsä takaisin.
10818: Leikkauksen hyvät tulokset ovat johtaneet sii-
10819: hen, että sen kysyntä on nopeasti kasvanut. Tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10820: hetkellä leikkausjono on lähes kahden vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10821: mittainen. Leikkaustarpeeksi on arvioitu noin markan määrärahan sydämen ohitusleik-
10822: 1 600 vuodessa, joista nykyisellä kapasiteetilla kausten lisäämiseen.
10823:
10824: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
10825:
10826: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos
10827: Aimo Ajo Kari Rajamäki Jorma Rantanen
10828: Martti Lähdesmäki Anna-Liisa Piipari Olli Helminen
10829: 282 1985 vp.
10830:
10831: Raha-asia-aloite n:o 280
10832:
10833:
10834:
10835:
10836: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kihlakunnanoikeuden lautamies-
10837: ten koulutustoimintaan
10838:
10839:
10840: Eduskunnalle
10841:
10842: Suomen oikeuskäytännössä on katsottu, että On kuitenkin välttämätöntä, että kihlakun-
10843: kihlakunnanoikeuden lautamiehet eivät ole kun- nanoikeuden lautamiehet saavat omalta alaltaan
10844: nallisia luottamushenkilöitä, vaikka kunnanval- koulutusta tutustuakseen lain valmistelun nyky-
10845: tuustot valitsevat lautamiehet tehtäviinsä. Tämä tilanteeseen, oikeushallinnon kehitysnäkymiin,
10846: käy selville mm. lautamiesten kelpoisuusehdois- eri lakeihin sekä ennen kaikkea kihlakunnanoi-
10847: ta. Samaa mieltä on ollut hallitus esityksessään keuden lautakunnasta ja sen tehtävistä annettui-
10848: n:o 13/1969 vp. ja lakivaliokunta mietinnössään hin määräyksiin. Kun he eivät voi saada puheena
10849: n:o 6/1969 vp. Tähän kantaan on yhtynyt myös olevaa koulutusmäärärahaa kaupunkien ja kun-
10850: oikeuskansleri kirjeessään 2534/30/81. Toisin sa- tien luottamushenkilöiden koulutukseen vara-
10851: noen voidaan katsoa, että lautamiehet ovat val- tuista määrärahoista, olisi valtion osoitettava lau-
10852: tion luottamushenkilöitä. tamiesten koulutukseen tarvittavat varat, jotka
10853: Palkkionsa kihlakunnanoikeuden lautamiehet tulisivat Suomen Lautamiesten Yhdistyksen käy-
10854: saavat kuitenkin kunnanvaltuustoilta. Kun lauta- tettäväksi sanottuun tarkoitukseen.
10855: miehet ovat viimeksi mainitun tosiasian vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10856: pyytäneet asianomaisilta kunnanvaltuustoilta taen,
10857: koulutusmäärärahoja lautamiespäivien järjestä-
10858: mistä varten, on heidän anomuksiaan hylätty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10859: Kaupungit ja kunnat ovat katsoneet, että he 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
10860: eivät osallistu lautamiesten eli valtion luottamus- kaa kihlakunnanoikeuden lautamiesten
10861: henkilöiden koulutuskustannuksiin. koulutustoimintaan.
10862:
10863: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
10864:
10865: Lea Kärhä
10866: 1985 vp. 283
10867:
10868: Raha-asia-aloite n:o 281
10869:
10870:
10871:
10872:
10873: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Seitsemän Veljeksen ulkoilu-
10874: reitin perustamiseen Uudellemaalle
10875:
10876:
10877: Eduskunnalle
10878:
10879: Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven syntymän tuuriseutujen halki mm. Nurmijärven Palojoella
10880: 150-vuotispäivänä 10.10.1984 Seitsemän Veljek- Aleksis Kiven syntymäkodin kautta. Seitsemän
10881: sen reitin järjestelytoimikunta -niminen järjestö Veljeksen ulkoilureitti tarjoaisi näin ollen asuk-
10882: jätti Uudenmaan lääninhallitukselle esityksen, kaille paitsi liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia
10883: jossa pyydettiin lääninhallitusta ryhtymään toi- myös tilaisuuden tutustua uusmaalaiseen luon-
10884: menpiteisiin Seitsemän Veljeksen ulkoilureitin toon ja vielä säilyneisiin vanhoihin kulttuurimai-
10885: aikaansaamiseksi Uudellemaalle. Seitsemän Vel- sem11n.
10886: jeksen ulkoilureitti ulottuisi Helsingin Keskus- Seitsemän Veljeksen ulkoilureitillä on valta-
10887: puistosta aina Hyvinkäälie saakka. kunnallista merkitystä. Onnistuakseen sen suun-
10888: Lääninhallitus piti järjestön aloitetta merkittä- nittelu tarvitsee riittävästi sekä taloudellisia että
10889: vänä ja kannatettavana. Toteuduttuaan se olisi henkilöresursseja.
10890: ensimmäinen mittava ylikunnallinen ulkoilureitti
10891: Uudenmaan läänin alueella ja sillä olisi huomat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10892: tava merkitys läänin väestön liikunta- ja virkistys- nioittaen,
10893: käyttötarpeiden kannalta. Hankkeella on myös
10894: valtakunnallista merkitystä, koska se liittyy välit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10895: tömänä jatkona maakunnalliseen ulkoilureittiin 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
10896: Hausjärvi-Valkeakoski, mikä jatkuu aina Keski- kaa Seitsemän Veljeksen ulkozlureitin
10897: Suomeen saakka. Reitti kulkisi vanhojen kult- suunnittelua varten Uudellemaalle.
10898:
10899: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
10900:
10901: Lea Kärhä Tauno Valo
10902: 284 1985 vp.
10903:
10904: Raha-asia-aloite n:o 282
10905:
10906:
10907:
10908:
10909: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kiireellistä tutkimusta vaativien
10910: arkeologisten kaivausten suorittamiseen
10911:
10912:
10913: Eduskunnalle
10914:
10915: Suomessa on arkeologian kannalta kiireellisiä kautinen asuinpaikka (soranottoalue), 1 + 2 kk;
10916: tutkimuksia vaativia kaivauskohteita muun mu- Sotkamo Tipasoja, kivikautinen asuinpaikka,
10917: assa seuraavat kivi- ja rautakautiset asuin· ja (kesämökkialue), 2 + 4 kk.
10918: hautapaikat: Määrärahojen niukkuuden vuoksi ei museovi-
10919: Espoo Bolarskog, kivikautinenasuinpaikka (so- raston esihistorian laitos kuitenkaan pysty kohtei-
10920: ranottoalue), 4 kk maastossa, 8 kk jälkitöitä; den vaatimasta kiireellisyydestä huolimatta aloit-
10921: Kotka Pykinkoski, kivikautinen asuinpaikka tamaan niiden kaivaustöitä. Tästä on seuraukse-
10922: (soranottoalue), 2 + 4 kk; na, että lääninhallitus useassa tapauksessa on
10923: Turku Kaarina Kirkkomäki, rautakautinen kal- pakotettu myöntämään maanomistajalle hake·
10924: misto (hautausmaan laajennusalue), 2 + 4 kk; muksesta kajoamisluvan. Mikäli kajoamislupaa ei
10925: Mynämäki Pyheensilta, kivikautinen asuin- myönnetä, on hakijalla oikeus korvauksiin, mikä
10926: paikka (soranottoalue), 2 + 4 kk; merkitsee puolestaan huomattavia korvausvaati-
10927: Kaustinen Kangas, kivikautinen asuinpaikka muksia valtiolle.
10928: (soranotto- ja tiealue), 6 + 12 kk (koko alueen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10929: tutkiminen vie vielä 3 + 6 kk); taen,
10930: Nousiainen Kirjupaju, kivikautinen asuinpaik-
10931: ka (soranottoalue), 2 + 4 kk; että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10932: Lempäälä Kirjakka, rautakautinen röykkiöhau- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10933: ta (yksityinen rakennusalue ), 1/2 + 1 kk; 29.94.21 800 000 markkaa kiireellisissä
10934: Pieksämäki mlk Vemmelahti, kivi- ja rauta- kaivaustehtävissä tarvittavan henkilöstön
10935: kautinen asuinpaikka (kesämökkialue), 2 + 4 kk; palkkauksesta sekä matka- ym. kaivaus-
10936: Alahärmä Haaruskangas ja Ekokangas, kivi- tehtävistä johtuviin kuluihin.
10937:
10938: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
10939:
10940: Lea Kärhä
10941: 1985 vp. 285
10942:
10943: Raha-asia-aloite n:o 283
10944:
10945:
10946:
10947:
10948: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan kuntien maatalous-
10949: sihteerien palkkaukseen
10950:
10951:
10952: Eduskunnalle
10953:
10954: Lakiin maatalouslautakunnista (8 7 171) lisättiin laadittavana maatalouden perusselvitys ja kehit-
10955: vuonna 1976 yhdeksänteen pykälään väliaikaises- tämissuunnitelma, jonka laatimisessa ja erityisesti
10956: ti neljäs momentti, jota vuonna 1978 päätettiin toteuttamisessa maataloussihteeri olisi välttämä-
10957: jatkaa vuoden 1983 loppuun saakka. Momentissa tön. Sen vuoksi on maatalouselinkeinojen kehit-
10958: todetaan, että kunnalle suoritetaan valtionosuut- tämiseksi vuoden 1976 jälkeen perustettu useisiin
10959: ta sikäli, kuin se koskee maataloussihteerin palk- Uudenmaan pieniin kuntiin koko- tai puolipäi-
10960: kaa ja siihen liittyviä menoja sekä maatalous- vätoimisia maataloussihteerin virkoja ilman val-
10961: sihteerin eläkekustannuksia, kokouspalkkioita nonapua.
10962: ym. valtion tulo- ja menoarvion rajoissa, jos
10963: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10964: kunta on ottanut maataloussihteerin 31 päivän
10965: taen,
10966: joulukuuta 1976 jälkeen.
10967: Viime vuosina on Uudenmaan läänin pieneh-
10968: köissä kunnissa yleisesti todettu maatalouden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10969: merkitys kunnan peruselinkeinona sekä haja-asu- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10970: tusalueiden asuttuna pitämiselle. Tästä syystä on 30.08.30 BO 000 markkaa valtionapuna
10971: lähes kaikissa näissä kunnissa laadittu tai ollut maataloussihteerien palkkausmenoihin.
10972:
10973: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
10974:
10975: Lea Kärhä
10976: 286 1985 vp.
10977:
10978: Raha-asia-aloite n:o 284
10979:
10980:
10981:
10982:
10983: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kalamiesten Keskuslii-
10984: ton toiminnan tukemiseen
10985:
10986:
10987: Eduskunnalle
10988:
10989: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on JafJestoJen saamaan tukeen verrattuna. Laajene-
10990: varattu perinteelliseen tapaan määrärahoja myös van vapaa-aikatoiminnan osana on tätäkin kalas-
10991: kalastusalan järjestöjen toiminnan tukemiseen tuksen sektoria tuettava oikeassa suhteessa sen
10992: momentille 30.37.49. Näistä varoista ohjataan merkitykseen.
10993: valtaosa sellaisille järjestöille, jotka vedenomista- Kalatalousalan järjestöjen tukemiseen ohjatta-
10994: jien ja ammattikalastajien elinkeinotoimintaan vien valtion varojen kohdentumiseen tulisi puut-
10995: liittyvää neuvontatyötä hoitamalla parantavat tua ja ohjata enemmän varoja juuri vapaa-ajanka-
10996: näiden kalatalouden sektorien toiminnallisuutta. lastajien järjestöjen toimintaan. Mm. asianomai-
10997: Laajojen kansalaispiirien harrastuksena kalastuk- nen tulo- ja menoarvion momentti tulisi jakaa
10998: sella on myös huomattavaa merkitystä niin sitä alamomentteihin siten, että esimerkiksi Suomen
10999: harrastaville henkilöille kuin myös vapaa-ajanka- Kalamiesten Keskusliitolle ja sen järjestöverkolle
11000: lastajia palvelevissa ammateissa toimiville. Toisil- suunnattu määräraha näkyisi selvästi eikä nykyi-
11001: le siis merkitys on hyvässä harrastuksessa ja toisil- sellä tavalla hukkuisi vedenomistajien ja ammat-
11002: le toimeentulossa. tikalastajien järjestöille tarkoitettuihin määrära-
11003: Yhteiskunnan kannalta on tärkeätä, että va- hoihin. Omalla alamomentillaan tämän vapaa-
11004: paa-ajankalastusta kehitetään ja ohjataan tämän ajankalastajille osoitetun määrärahan osuus ei
11005: kalastussektorin merkityksen kannalta oikealla ta- jäisi myöskään edustajilta huomaamatta.
11006: valla. Järjestäytyneet aktiiviset vapaa-ajankalasta- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
11007: jat muodostavat laajapohjaisen keskusjärjestönsä tan,
11008: - Suomen Kalamiesten Keskusliiton - kautta
11009: merkittävän vapaa-ajankalastajiin ja kalastukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11010: vaikuttavan yhteisön. Valtiovalta on tukenut tä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
11011: täkin järjestöä, mutta tämä tuki on jäänyt huo- 30.37.49 uudelle alamomentzlle 450 000
11012: mattavasti jälkeen niin itse harrastuksen ja järjes- markkaa Suomen Kalamiesten Keskuslii-
11013: tön laajenemisen suhteen kuin myös muiden ton toiminnan tukemiseen.
11014:
11015: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
11016:
11017: Lea Kärhä
11018: 1985 vp. 287
11019:
11020: Raha-asia-aloite n:o 285
11021:
11022:
11023:
11024:
11025: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen tien rakentami-
11026: seksi Vantaan rajalta Klaukkalan Lahnuksentien risteykseen
11027:
11028:
11029: Eduskunnalle
11030:
11031: Klaukkalan taajama Nurmijärven kunnassa on joka on erittäin vilkkaasti liikennöity ja samalla
11032: Helsingin läheisyydestä johtuen kasvava kylä, tapaturma-altis tie.
11033: joka sijaitsee Nurmijärven kunnan eteläosassa Lopentien liikenteen kasvu edellyttäisi jalan-
11034: Vantaan ja Espoon kaupunkien rajanaapurina. kulkijain turvallisuuden vuoksi pikaisesti kevyen
11035: Kylässä on noin 8 000 asukasta ja vaikurusalu- liikenteen tien rakentamista Vantaan rajalta poh-
11036: eineen yli 10 000 asukasta. Klaukkalan peruskou- joiseen päin.
11037: lun ala- ja yläasteilla on oppilaita noin 1 200.
11038: Kunnan toimesta on kylään kaavoitettu uusia Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
11039: teollisuusalueita, joita kunta markkinoi. Teolli-
11040: suutta ja yritystoimintaa onkin viime vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11041: tullut runsaasti ja on edelleen tulossa. Liike-elä- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11042: mä on vilkasta, muutaman vuoden aikana on 31. 24. 77 1 65 0 000 markkaa kevyen lii-
11043: tullut kymmenittäin uusia yrityksiä. Kylän halki kenteen tien rakentamiseksi maantien
11044: kulkee valtaväylänä Keimolan-Vihtijärven n:o 130 viereen Vantaan rajalta Klaukka-
11045: maantie, nk. Lopentie, kaavassa Klaukkalantie, lan Lahnuksentien risteykseen.
11046:
11047: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11048:
11049: Lea Kärhä
11050: 288 1985 vp.
11051:
11052: Raha-asia-aloite n:o 286
11053:
11054:
11055:
11056:
11057: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään-Karjaan radan
11058: perusparantamiseen
11059:
11060:
11061: Eduskunnalle
11062:
11063: Suomen ensimmäisen rautatien Helsinki- ollut monien ongelmien ja vaikeuksien johdosta
11064: Hämeenlinna valmistuttua vuoden 1861 lopussa heikosti rakennettu rata.
11065: ryhdyttiin suunnittelemaan sille jatkoyhteyttä jo- Tällä hetkellä sanotun radan rataosa Hyvin-
11066: honkin sopivaan satamaan. Vuonna 1871 pääs- kääitä Karjaalle on sorarata, jonka kiskopaino on
11067: tiinkin suunnitelmissa niin pitkälle, että suoritet- K43. Pääosa kiskotuksesta on valssattu 1930-
11068: tujen tutkimusten jälkeen saatettiin aloittaa uu- luvulla ja toisen ikäryhmän muodostavat 1950-
11069: den rannikolle johtavan rautatien rakennustyöt. luvulla valssatut kiskot.
11070: Rautatien toiseksi päätepisteeksi valittiin Hangon
11071: Radan alusrakenne on huomattavalta osaltaan
11072: satama ja toiseksi Hyvinkää.
11073: routivaa johtuen suurista soista, kuten edellä
11074: Hangon-Hyvinkään rataa rakennettaessa se
11075: olevasta ilmeni. Rataosa kuuluu niihin ongelma-
11076: kohtasi monenlaisia vaikeuksia. Sitä rakentamas-
11077: ratoihin, joiden kunnossapitotasoa ei enää pysty-
11078: sa oli monia kansalaisuuksia, joiden järjestyksen-
11079: tä turvaamaan käytettävissä olevin kunnossapito-
11080: pito oli heikkoa. Aliurakoitsijat lisäsivät vaikeuk-
11081: varoin. Rataosalla on jo nykyään liikennerajoituk-
11082: sia pistämällä rahoja omiin taskuihinsa. Niin
11083: sia. Perusparannuksen ja kiskonvaihdon kustan-
11084: ikään rakennustöissä sattui monia muitakin vai-
11085: nusarvio vuoden 1983 hintatasossa on noin 80
11086: keuksia, joista pahimpia oli Katinhännän suon
11087: miljoonaa markkaa.
11088: ylitys, jossa ratavalli ensimmäisen koekäytön jäl-
11089: keen vajosi seuraavana yönä suohon. Radan val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11090: mistumisen jälkeenkin suo aiheutti monia häiri- nioittaen,
11091: öitä liikenteelle. Radan rakennuttanut yhtiö huo-
11092: masi radan valmistuttua vuonna 1873 olevansa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11093: konkurssitilassa ja yritti huutokaupata rataa, 1986 tulo- ja menoarvioon momenti//e
11094: mutta tuloksetta. Lopulta valtio lunasti radan 31.90.78 20 000 000 markkaa Hyvin-
11095: itsellensä. Edellä kerrotusta voitaneen päätellä, kään-Karjaan radan perusparannus- ja
11096: että Hyvinkään-Karjaan rataosa on alunperin kiskonvaihtotyön aloittamiseen.
11097:
11098: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
11099:
11100: Lea Kärhä Kaarina Dromberg
11101: Tauno Valo Päivi Varpasuo
11102: 1985 vp. 289
11103:
11104: Raha-asia-aloite n:o 287
11105:
11106:
11107:
11108:
11109: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Martinlaakson radan jatkamiseen
11110:
11111:
11112: Eduskunnalle
11113:
11114: Rautatieliikenteen kehittämiseen pttatst sen tuksen avustamina vuonna 1975 yleispiieteisen
11115: saasteettomuuden vuoksi kiinnittää erityistä huo- selvityksen Martinlaakson radan jatkamisesta
11116: miota joukkokuljetusvälineenä myöskin työmat- Klaukkalaan ja Vantaan lentokentän-Hiekka-
11117: kaliikenteessä. Tämä on tärkeätä varsinkin pää- harjun suuntaan.
11118: kaupunkiseudulla, jossa ilman saastuneisuuden
11119: tila on paikka paikoin jo huolestuttava. Olisi Tämä suunnittelutyö päätyi toteamukseen, et-
11120: tutkittava ja suunniteltava, mitä mahdollisuuksia tä päätös ratojen toteuttamisesta voisi olla mah-
11121: on pääkaupunkiseudulla rautatieliikenteen laa- dollinen ja ajankohtainen 1980-luvulla. Martin-
11122: jentamiseen ja jatkamiseen. laakson radan jatkamisen taloudellinen kannatta-
11123: Paikallisliikenne on pääkaupunkiseudulla eni- vuus ja lopullinen linjaus olisi kuitenkin selvitet-
11124: ten ruuhkautunut Helsingin-Nurmijärven tien tävä nopeasti.
11125: suunnalla ja liikenneruuhkat tulevat entisestään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11126: kasvamaan, sillä tuolla suunnalla kaavoitetaan taen,
11127: edelleen uusia asuntoalueita. Avun liikenteen
11128: ruuhkautumiseen ja ilman saastumisen ehkäisyyn
11129: toisi Martinlaakson paikallisliikenneradan jatka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11130: mmen. 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11131: Helsingin seutukaavaliitto, Vantaan kaupunki markan määrärahan käytettäväksi Martin-
11132: ja Nurmijärven kunta ovat tehneet rautatiehalli- laakson radan jatkamisen suunnitteluun.
11133:
11134: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
11135:
11136: Lea Kärhä
11137:
11138:
11139:
11140:
11141: 19 428500120H
11142: 290 1985 vp.
11143:
11144: Raha-asia..aloite n:o 288
11145:
11146:
11147:
11148:
11149: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien alikulkutunnelien
11150: rakentamiseen Uudellamaalla
11151:
11152:
11153: Eduskunnalle
11154:
11155: Uudellamaalla sijaitsee pääradan varrella nope- Rakennuslain 136 a §:n mukaan liikennemi-
11156: asti kasvaneita vilkkaita kaupunkeja ja kuntia, nisteriö voi harkinnan mukaan antaa valtionavus-
11157: joiden alueella on useita vaarallisia rautatien tusta rautatien alikulkutuoneleiden rakentami-
11158: tasoristeyksiä. Näitä kaupunkeja ovat mm. Hy- seen. Avustuksen tulisi olla puolet rautatien
11159: vinkää, Järvenpää ja Kerava, joilla on valmiita alikulkutuoneleiden rakennuskustannuksista.
11160: suunnitelmia radan alittavista tunneleista ja nii-
11161: hin liittyvistä liikennesuunnitelmista. Nämä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11162: suunnitelmat ovat kuitenkin kohdanneet rahoi- nioittaen,
11163: tusvaikeuksia ja jääneet sen vuoksi toteuttamatta.
11164: Erittäin tarpeellisia liikenneturvallisuuden kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11165: nalta olisivat Hyvinkään ja Järvenpään kaupun- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11166: kien alueilla olevien vaarallisten rautatien tasoris- 31.99.31 5 000 000 markkaa valtionavus-
11167: teyksien poistaminen ja korvaaminen radan alit- tukseksi tasoristeyksien poistamisjärjeste-
11168: tavilla tunneleilla. lyzhin Uudellamaalla.
11169:
11170: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
11171:
11172: Lea Kärhä Kaarina Dromberg
11173: Tauno Valo Päivi Varpasuo
11174: 1985 vp. 291
11175:
11176: Raha-asia-aloite n:o 289
11177:
11178:
11179:
11180:
11181: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspiirin paikallistoimiston
11182: perustamiseksi Uudellemaalle
11183:
11184:
11185: Eduskunnalle
11186:
11187: Uudenmaan läänin teollisuuspiirin toiminta- pisteiden perustaminen on läänin pienteollisuu-
11188: alueella on noin 400 teollisuusyritystä, minkä den kehittämiselle.
11189: vuoksi teollisuuspiirin mahdollisuudet nykyisin Järvenpään kaupunki on ottanut kuntasuunni-
11190: voimavaroin tarjota yrityksille neuvonta- ja kou- telmaansa mukaan valmiuden teollisuuspiirin
11191: lutuspalveluja ovat hyvin rajoitetut. Uudenmaan paikallistoimiston saamiseksi sanottuun kaupun-
11192: läänin teollisuuspiirin palvelujen tarjontaa yrityk- kiin. Kaupungilla on tarvittaessa mahdollisuus
11193: sille rajoittaa lisäksi se, ettei lääniin ole perustet- osoittaa teollisuuspiirin paikallistoimistolle sen
11194: tu teollisuuspiirin keskustoimipaikan alaisia pai- vaatimat tilat.
11195: kallistoimistoja. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11196: taen,
11197: Uudenmaan läänin pienen ja keskisuuren teol-
11198: lisuuden kehittämiseksi ja teollisuustyöpaikkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11199: lisäämiseksi on tärkeää, että lääniin saadaan riit- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11200: tävä, läänin elinkeinoelämän tarpeita vastaava 32. 02.01 500 000 markkaa teollisuuspii-
11201: määrä teollisuuspiirin paikallisia toimipisteitä. rin paikallistoimiston perustamiseksi Uu-
11202: Erityisen tärkeää teollisuuspiirin paikallistoimi- dellemaalle.
11203:
11204: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11205:
11206: Lea Kärhä
11207: 292 1985 vp.
11208:
11209: Raha-asia-aloite n:o 290
11210:
11211:
11212:
11213:
11214: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Porin ra-
11215: dan perusparamamiseen ja sähköistämiseen
11216:
11217:
11218: Eduskunnalle
11219:
11220: Tampereen-Porin radan perusparannustyöt koluodon rata on myös valmistunut ja myös tämä
11221: on aloitettu vuonna 1979. Töiden kustannusarvio rataosuus lisää tavarankuljetuksia rautateitse.
11222: nousee tällä hetkellä uudelleenkiskotuksineen ja Tahkoluodon syväsatama toteutuu kauppa- ja
11223: ratapihatöineen noin 253,5 miljoonaan mark- teollisuusministeriön asettaman työryhmän esit-
11224: kaan. Tähän mennessä töihin on budjetoitu tämällä tavalla eli vuonna 1985. Rata tulisi
11225: yhteensä 107,5 miljoonaa markkaa ja vuodelle peruskorjauksen yhteydessä myös sähköistää mis-
11226: 1985 on valtion tulo- ja menoarviossa osoitettu tä toistaiseksi ei ole tehty lopullisia päätöksiä.
11227: 17,9 miljoonan markan määräraha. Osoitetuilla
11228: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11229: määrärahoilla ja tämän hetkisellä työnopeudella
11230: peruskorjauksen arvioitu valmistumisvuosi on
11231: 1992. Rataosan perusparannustyön nopeuttamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11232: ta puoltavat useat seikat. Radan kuljetustaloudel- 1986 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
11233: linen merkitys on oleellisesti lisääntynyt Jyväsky- markkaa Tampereen-Porin rautatien pe-
11234: län-Tampereen radan valmistuttua. Tällä het- rusparannustöiden nopeuttamiseksi ja va-
11235: kellä suuri osa uuden oikoradan tavarankuljetuk- rautumiseksi radan såhköistyksen toteut-
11236: sista suuntautuu Porin ja Rauman satamiin. Tah- tamiseen.
11237:
11238: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11239:
11240: Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa
11241: 1985 vp. 293
11242:
11243: Raha-asia-aloite n:o 291
11244:
11245:
11246:
11247:
11248: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväenperinne -
11249: Arbetartradition ry:lle Työväen keskusmuseon perustamiseen
11250:
11251:
11252: Eduskunnalle
11253:
11254: Viime vuosien aikana käydyssä kulttuuri- ja Kysymyksessä on suuri ja vaativa tehtävä, jon-
11255: perinnepoliittisessa keskustelussa on aivan erityi- ka toteuttaminen edellyttää yhteiskunnalta vah-
11256: sesti painotettu työväen ja työväenliikkeen ai- vaa taloudellista panosta. Työväen keskusmuseon
11257: neellisen ja henkisen perinteen vaalimisen merki- osalta se merkitsee sekä valtiovallan että valitta-
11258: tystä. Sekä viranomaistahalla - lähinnä opetus- van museopaikkakunnan taloudellista osallistu-
11259: ministeriön piirissä - että työväenjärjestöjen ja mista sekä museon perustamisessa että sen jatku-
11260: historiaan ja perinteeseen liittyvien yhteisöjen van toiminnan turvaamisessa.
11261: taholta on tehty selvityksiä ja luotu valmiuksia
11262: eräiden keskeisinä pidettävien hankkeiden to- Tehtyjen selvitysten pohjalta olisi nyt päästävä
11263: teuttamiseksi. käytännön toteutustoimenpiteisiin, mihin työ-
11264: Työväenperinnettä tutkivan, tallentavan ja hön museon ylläpitäjäksi hahmoteltu Työväen-
11265: esittelevän keskusmuseon perustaminen on täl- perinne - Arbetartradition ry. on siis ryhtymäs-
11266: löin tullut korostetusti esille. Äskettäin mietin- sä. Tämän työn taloudellinen mahdollistaminen
11267: tönsä luovuttaneen Työväenperinne-työryhmä voidaan nähdä yhteiskunnan vastuuseen kuulu-
11268: II:n loppuraportissa pidettiin toimenpiteitä Työ- vaksi alueeksi.
11269: väen keskusmuseon perustamiseksi ajankohtaisi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11270: na. nioittaen,
11271: Työväenliikkeen omassa keskuudessa tehtävään
11272: on valmistauduttu perustamalla v. 1983 Työ-
11273: väenperinne - Arbetartradition ry. -niminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11274: yhdistys, joka säännöissään on ottanut tehtäväk- 1986 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
11275: seen mm. Työväen keskusmuseon yllä pitämisen. kan määrärahan osoitettavaksi Työväen-
11276: Hiljan yhdistyksen hallitus päätti ryhtyä tarpeelli- perinne - Arbetartradition ry://e Työ-
11277: siin toimenpiteisiin työväenliikkeen keskuskirjas- väen keskusmuseon perustamistoimenpi-
11278: ton ja Työväen keskusmuseon perustamiseksi. teistä aiheutuviin kustannukszin.
11279:
11280: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
11281:
11282: Pentti Lahti-Nuuttila Aarno von Bell Martti Lähdesmäki
11283: Pertti Hietala Jouko Tuovinen Aimo Ajo
11284: Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist Timo Roos
11285: Reino Paasilinna Anna-Liisa Pii pari Risto Ahonen
11286: Saara-Maria Paakkinen Tuula Paavilainen Jouko Skinnari
11287: Paavo Lipponen Heli Astala Kati Peltola
11288: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
11289: Mikko Kuoppa Arvo Kemppainen Sten Söderström
11290: Seppo Toiviainen Esko Helle Osmo Vepsäläinen
11291: Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen Niilo Koskenniemi
11292: Ensio Laine Juhani Vähäkangas Matti Kautto
11293: Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä Terho Pursiainen
11294: 294 1985 vp.
11295:
11296: Raha-asia-aloite n:o 292
11297:
11298:
11299:
11300:
11301: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasalan tiemes-
11302: taripiirin Sarsan tukikohdan peruskorjaukseen
11303:
11304:
11305: Eduskunnalle
11306:
11307: Jo vuosia Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin Hankkeen kustannusarvio on yhteensä noin viisi
11308: Kangasalan tiemestaripiirin Sarsan tukikohta on miljoonaa markkaa, joten peruskorjaustyö on
11309: ollut laajan peruskorjauksen tarpeessa. Nykyisel- ajoitenava kahdelle vuodelle.
11310: lään se ei täytä edes alkeellisia vaatimuksia ajatel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11311: len tukikohdan vastuuta alueensa tiestön hoidos- nioittavasti,
11312: sa, ylläpidossa ja kehittämisessä. Sekä toiminnal-
11313: lisesti että työsuojelullisesti tilat ovat ala-arvoiset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11314: ja todella epäkäytännölliset. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11315: Näin ollen on välttämätöntä, että tukikohdan 31.24. 74 1 500 000 markkaa Kangasalan
11316: päärakennuksen ja siihen liittyvien rakennusten tiemestarzpiin'n Sarsan tukikohdan perus-
11317: saneeraus aloitetaan viimeistään vuonna 1986. teelliseen korjaukseen.
11318:
11319: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11320:
11321: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva
11322: Matti Maijala Mikko Kuoppa Jorma Rantanen
11323: 1985 vp. 295
11324:
11325: Raha-asia-aloite n:o 293
11326:
11327:
11328:
11329:
11330: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 300
11331: jatkamiseksi valtatieltä n:o 3 Kuruntielle Ylöjärvellä
11332:
11333:
11334: Eduskunnalle
11335:
11336: Valtatien n:o 3 perusparantaminen välillä mitkä toimenpiteet omalta osaltaan vaikuttavat
11337: Tampere-Ylöjärvi tulee suoritetuksi ja rahoite- liikennemäärien kasvuun pohjoiseen suuntaan
11338: tuksi kuluvana vuonna. Tämän tärkeän tienra- Ylöjärven läpi.
11339: kennustyön jälkeen olisi taloudellista ja monesta Tien jatkeen välittömässä läheisyydessä on ra-
11340: syystä tarkoituksenmukaista toteuttaa myös lii- kenteilla oleva mikroautorata, joka tulee palvele-
11341: kenneturvallisuutta kohentavana Ylöjärven kun- maan Tampereen ympäristökuntien tarpeita.
11342: nan esittämä maantien n:o 300 jatkaminen valta- Aloitteessa esitettävän tiehankkeen rakentaminen
11343: tieltä n:o 3 Kuruntielle. Hankkeen pikaista to- parantaisi yhteyttä myös sinne.
11344: teuttamista puoltavat useat näkökohdat. Ylö-
11345: TVL:n Hämeen piirikonttori tekee yleissuun-
11346: järven teollisuusalueelta lisääntyvä liikenne Ylö-
11347: nittelua ko. tieosuudelle jo kuluvan vuoden aika-
11348: järven rautatieasemalle tulisi hoitaa ko. maantien
11349: na ja rakennussuunnittelu jatkuu sen jälkeen,
11350: n:o 300 jatketta· myöten. Ylöjärven kunnan Roti-
11351: jolloin rakentamiseen olisi mahdollisuus ryhtyä
11352: kon alueella alkaa laajamittainen rakentaminen
11353: välittömästi suunnittelun päätyttyä. Hankkeen
11354: kuluvana vuonna ja jatkuu useita vuosia. Tämän
11355: kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 17 miljoonaa
11356: alueen liikenne tulisi hoitaa ko. maantien n:o
11357: markkaa, joista lunastuskustannukset ovat noin
11358: 300 jatketta myöten. Tampereen läntinen ohitus-
11359: 1,5 miljoonaa markkaa.
11360: tie valmistuu moottoritieltä Ylöjärvelle asti vuo-
11361: den 1986 aikana. Tällöin Ylöjärveltä Kuruun ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11362: Viljakkalaan johtava liikenne voisi jatkaa Ylöjär- nioittaen,
11363: ven keskustan ohittaen. Liikennevaikeudet Ylö-
11364: järven keskustassa, mistä myöskin lukuisat onnet" että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11365: tomuustapaukset kertovat, ovat suuret. Kurun 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11366: maantie parannetaan kuluvan vuoden ja ensi 31. 24. 77 5 000 000 markkaa maantien
11367: vuoden aikana sekä parannusta jatketaan Kurusta n:o 300 jatkamisen aloittamiseksi valta-
11368: Virroille ja uusitaan tieosuus Kuru-Ruovesi, tieltä n:o 3 Kuruntielle.
11369:
11370: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11371:
11372: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Pirjo Ala-Kapee
11373: Matti Maijala Mikko Kuoppa Jorma Rantanen
11374: Kari Rajamäki
11375: 296 1985 vp.
11376:
11377: Raha-asia-aloite n:o 294
11378:
11379:
11380:
11381:
11382: Lahti-Nuuttila yrn.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 325
11383: peruskorjaukseen välillä Pohja-Sahalahti
11384:
11385:
11386: Eduskunnalle
11387:
11388: Kangasalta Kuhmoisiin suuntautuva tie on leventäminen on tie- ja vesirakennushallituksen
11389: tärkeä työssäkäyntireitti Kuhmalahden ja Saha- ohjelmassa vasta ensi vuosikymmenen lopulla,
11390: lahden asukkaille sekä Kangasalan ja Tampereen joten päällystyksellä saataisiin merkittävä paran-
11391: suunnasta Sahalahdella työssäkäyville. Elinkeino- nus tien kuntoon.
11392: elämän kuljetuksille tie on niin ikään tärkeä. Se Ottaen huomioon liikenteen määrän ja tien
11393: on kuitenkin erittäin huonokuntoinen erityisesti kunnon on Pohjan ja Sahalahden väliselle osuu-
11394: Sahalahdelta Kuhmalahdelle. Tien kunto aiheut- delle saatava liikenneoloihin pikainen korjaus.
11395: taa vaaraa liikenteelle varsinkin talvella, koska
11396: tien reunat ovat pahasti painuneet. Tietä päällys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11397: tetään vuonna 1985 välillä Pelisalmi-Sahalahti. nioittaen,
11398: Merkittävimmin liikenneyhteyksiä välillä
11399: Pohja-Sahalahti parantaisi tien päällystäminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11400: ja kunnostus. Kustannukset ovat tämänhetkisen 1986 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
11401: hintatason mukaan noin 15 miljoonaa markkaa. markan määrärahan käytettäväksi tien
11402: Kuhmalahden kunta on pitänyt kunnostamista n:o 325 kunnostukseen ja päällystämi-
11403: erittäin kiireellisenä. Tien perusparantaminen ja seen välillä Pohja-Saha/ahti.
11404:
11405: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11406:
11407: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Matti Maijala
11408: Mikko Kuoppa Jorma Rantanen
11409: 1985 vp. 297
11410:
11411: Raha-asia-aloite n:o 295
11412:
11413:
11414:
11415:
11416: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6031
11417: parantamiseen välillä Hallinpenkki-Jämsä
11418:
11419:
11420: Eduskunnalle
11421:
11422: Hallin-Jämsän maantiellä n:o 6031 on kes- - Hallin varuskunnan henkilökunnasta asuu
11423: keinen merkitys Kuoreveden kunnan tulevalle Jämsässä noin 30 henkeä. Työmatkaliikennöinoin
11424: kehitykselle. Nykyisellään heikkokuntoinen tie turvallisuuden vuoksi ja henkilökunnan valmius-
11425: vaikeuttaa monin tavoin kuntalaisten ja muiden- vaatimuksista johtuen tieyhteys tulisi saada nope-
11426: kin liikennöintiä. Se muodostaa myös keskeisen asti kuntoon.
11427: esteen uuden yritystoiminnan sijoittumiselle - Varusmiehiä paikkakunnalla on noin 450
11428: paikkakunnalle puhumattakaan Kuorevedellä jo henkeä. Heistä puolet matkustaa iltalomailtoina
11429: toimivien yritysten ja laitosten toiminnan vaikeu- Jämsään. Huono tie ja nuorten usein vähäinen
11430: tumisesta tämän tien heikkokuntoisuuden vuok- ajokokemus juuri huonolla tiellä ovat aiheutta-
11431: si. Tien parannustarve on entisestään lisääntynyt neet kyseisellä tiellä lukuisia onnettomuuksia.
11432: Valmet Oy:n Kuoreveden tehtaan työpaikkamää- Huomattava osa varuskuntaan tulevista rauta-
11433: rän pudottua lentokoneteollisuudessa tapahtu- tiekuljetuksista on jouduttu suuntaamaanJämsän
11434: neiden saneerausten vuoksi noin 100:lla. Tien sijasta Vilppulaan, koska kuljettajina toimivat
11435: huono kunto muodostaa pullonkaulan elinkeino- vielä vähäisen ajokokemuksen omaavat varusmie-
11436: elämän välttämättömälle kehittämiselle. het ja tie Jämsään on erittäin vaarallinen. Lisäksi
11437: Tieyhteyden parantamista kiirehtivät edellä näin on voitu merkittävästi säästää puolustusvoi-
11438: olevan lisäksi seuraavat yksilöitävät syyt: mien kalustoa.
11439: Vahvistetun tiesuunnitelman mukainen hank-
11440: - Valmet Oy:n Kuoreveden tehtaan kuljetus- keen kustannusarvio Hämeen läänin alueelle si-
11441: ten suuntautuessa huomattavalta osin Keski-Suo- joittuvalta osalta on 4 730 000 markkaa ja Keski-
11442: meen ja toisaalta lähimmän rautatieaseman sijai- Suomen läänin alueelle sijoittuvalta osalta
11443: tessa Jämsässä huonosta tieyhteydestä aiheutuu 4 120 000 markkaa.
11444: tehtaalle lisäkustannuksia rikkoutuneina lähetyk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11445: sinä sekä kohonneina kuljetus- ja vakuutus- taen,
11446: maksuina.
11447: - Yhtyneet Paperitehtaat Oy suorittaa tiellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11448: puutavarakuljetuksia noin 20 000-30 000 m 1 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
11449: vuodessa. Ylimääräisiä kustannuksia yhtiölle ai- markan määrärahan käytettäväksi maan-
11450: heutuu mm. siksi, että kelirikkaaikoina autoissa tien n:o 6031 parantamiseen välzllä Hal-
11451: e1 voida käyttää perävaunua. linpenkki-Jämsä.
11452:
11453: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11454:
11455: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Jorma Rantanen
11456: Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Maijala Mikko Kuoppa
11457: 298 1985 vp.
11458:
11459: Raha-asia-aloite n:o 296
11460:
11461:
11462:
11463:
11464: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieliikenteen
11465: hoitoon liittyvien rakennusten suunnitteluun ja rakentamiseen
11466:
11467:
11468: Eduskunnalle
11469:
11470: Rautatielaitoksen liikenteen hoitoon ja radan ongelmat muodostuvat nykyaikaiseen liikenteen-
11471: kunnossapitoon sekä materiaali- ja tuotantotoi- hoitoon soveltumattomista ja epäkäytännöllisistä
11472: mintaan liittyvien rakennusten suunnittelua, ra- työtiloista, joissa yleisesti joudutaan työskentele-
11473: kentamista ja peruskorjausta varten varattuja mään työturvallisuuden kannalta epätyydyttävissä
11474: määrärahoja on viime vuosina merkittävästi su- työolosuhteissa.
11475: pistettu valtion budjetissa. Vuoden 1985 tulo- ja Teknisten välineiden puuttuminen tai niiden
11476: menoarviossa on näiden määrärahojen osuus soveltumattomuus vanhanaikaisiin tiloihin luo
11477: alentunut entisestään. Budjetissa tulisi huomioi- tarpeita uusille investoinneille. Nykyaikainen
11478: da näiden määrärahojen merkitys laitoksen toi- tekniikka edellyttää vanhojen tavaraterminaalien
11479: minnan kehitykselle. ja varikoiden uusimista sekä laajentamista, jotta
11480: Valtionrautateillä on vanhana laitoksena erityi- liikenteenhoidon vaatimukset voitaisiin täyttää.
11481: sen suuria tarpeita rakennus- ja kalustoinvestoin- Näiden toimenpiteiden keskeyttäminen tai myö-
11482: teihin. Vanhat sosiaali- ja työtilat ovat kiireellis- hentäminen aiheuttavat suoranaisia ongelmia
11483: ten saneerausten ja peruskorjausten tarpeessa, henkilöstöpolitiikassa ja liikenteenhoidossa.
11484: mm. energiapoliittiset syyt puoltavat näiden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11485: määrärahojen säilyttämistä ainakin entisellään.
11486: Vanhoihin rakennuksiin, rakenteisiin, koneisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11487: ja muuhun materiaalitoimintaan on investoitava, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11488: jotta kuljetuslaitos voisi pysyä ajan tasalla ja 31.90. 74 20 000 markan määrärahan käy-
11489: pystyä tasapäiseen kilpailuun myös kuljetusmark- tettäväksi rautatieliikenteen hoitoon ja
11490: kinoilla. radan kunnossapitoon sekä materiaali- ja
11491: Liikenneosaston toimintaa koskevat budjetti- tuotantotoimintaan liittyvien rakennus-
11492: poliittiset toimet heijastuvat suoranaisesti sekä ten suunnittelua, rakentamista ja perus-
11493: seurannaisvaikutusten kautta. Liikenneosastolla korjausta varten.
11494:
11495: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11496:
11497: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
11498: Timo Roos Jouko Tuovinen
11499: 1985 vp. 299
11500:
11501: Raha-asia-aloite n:o 297
11502:
11503:
11504:
11505:
11506: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden rata-alu-
11507: een työ- ja henkilöstötilojen rakentamiseen
11508:
11509:
11510: Eduskunnalle
11511:
11512: Oriveden rata-alueen henkilöstötilat eivät täytä veden rata-alueen vastaiseen kohtaloon. Kaikki
11513: henkilöstötiloille asetettavia vaatimuksia. Epä- seikat kuitenkin osoittavat, että mahdollisista
11514: kohtia ja puutteita löytyy runsaasti. Vallitsevat organisaatiomuutoksista huolimatta Orivesi on
11515: puutteet tiloissa tulivat esille Hämeen työsuojelu- järkevää säilyttää kokoontumispaikkana ja raken-
11516: piirin tarkastuksessa jo vuonna 1980. Tampereen nusmestarin tukikohtana, jolloin Oriveden rata-
11517: ratapiiri esitti aikanaan uusien ja jo suunniteltu- alueen henkilömäärä säilyy vähintään nykyisenä.
11518: jen työ- ja henkilöstötilojen rakentamista mah- Oriveden kohdalla sitä paitsi jo työturvallisuus-
11519: dollisimman nopeasti. lain perusteella sosiaalitilojen rakentaminen on
11520: Ilmoituksessaan Hämeen työsuojelupiirin työ- pakollista, koska nykyisiä sosiaalitiloja ei voida
11521: suojelutoimistolle Rautatiehallituksen rataosaston parantaa asianmukaisiksi rakennuksen huonon
11522: johtaja Erkki Tattari mainitsi 20.5.1983, että kunnon ja laadun vuoksi. Viimeksi laadittu val-
11523: Oriveden rata-alueen työntekijöiden henkilöstöti- mis kustannusarvio hankkeelle oli miljoona
11524: lahanke ''tullaan esittämään johonkin lähiajan markkaa, mikä summa käyttäen Oriveden rata-
11525: työohjelmaan, viimeistään vuodelle 1985". Han- alueelle saadaan rakennettua kunnolliset työ- ja
11526: ketta ei ole kuitenkaan mainittu vuoden 1985 henkilöstötilat.
11527: alustavassa työohjelmassa. Saamiemme tietojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11528: mukaan hankkeesta ollaan jälleen tekemässä nioittaen,
11529: uusia suunnitelmia ja laskelmia, mikä luonnolli-
11530: sesti entisestään viivyttää hankkeen toteuttamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11531: ta. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11532: Hankkeen toteuttamismahdollisuuksiin kytket- 31.90.74 1 000 000 markkaa Oriveden
11533: tiin 1980-luvun alkuvuosina VR:n organisaatio- rata-alueen työ- ja henkzlöstötilojen ra-
11534: uudistus, minkä väitettiin vaikuttavan mm. Ori- kentamiseen.
11535:
11536: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11537:
11538: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Timo Roos
11539: Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Maijala Mikko Kuoppa
11540: Jorma Rantanen
11541: 300 1985 vp.
11542:
11543: Raha-asia-aloite n:o 298
11544:
11545:
11546:
11547:
11548: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensi Kotien Liiton
11549: tehostetun perheväkivaltaintervention toteuttamiseen
11550:
11551:
11552: Eduskunnalle
11553:
11554: Perheväkivallan kohteeksi joutuneita ja uhan- leet sekä Töölön A-klinikka että Helsingin kau-
11555: alaisia perheenjäseniä varten on maassamme toi- pungin lastensuojeluviraston ensihuolto-yksikkö.
11556: minut vuodesta 1979 turvakoteja. Ensi Kotien Muilla turvakotipaikkakunnilla mammua
11557: Liitto toteutti aluksi 3-vuotisen kokeilun neljällä kriisi-interventiota seurataan kiinnostuksella.
11558: paikkakunnalla. Kokeilusta tehtiin kaksikin an- Niilläkin yhteistyö poliisin kanssa on tiivistynyt
11559: siokasta seurantatutkimusta. poliisien jakaessa apulähteille, mm. turvakotiin
11560: Kokeilun aikana perustettiin jo muutama tur- ohjaavaa informaatiota niille lapsiperheille, joita
11561: vakoti. Tällä hetkellä Ensi Kotien Liiton jäsenyh- se tapaa asuntohälytysten yhteydessä.
11562: distyksillä on kahdeksalla paikkakunnalla (Hel- Ensi Kotien Liitto jäsenyhdistyksineen on il-
11563: sinki, Imatra, Kotka, Lahti, Oulu, Rovaniemi, moittanut olevansa halukas toteuttamaan kriisi-
11564: Tampere ja Turku) sekä valmistuu yhdeksännelle interventiokokeilun valtakunnallisena siten, että
11565: (Jyväskylä) syksyllä 1985 turvakoti. yksityiskohtainen suunnitelma perustuu 1 osan
11566: kokemuksiin ja johtopäätöksiin ja samanaikaisesti
11567: Turvakotitoiminta on vakiintunutta. Se tarjoaa
11568: . 9 paikkakunnalla yhteisesti sovitulla ohjelmalla
11569: palvelujaan sijainti- ja ympäristökunnille, jotka
11570: vuoden 1986 aikana arvioidaan tämänkaltaisen
11571: ostavat palvelut saaden siihen SVOL:n mukaisen
11572: poliisin ja sosiaalityöntekijän tehostetun yhteis-
11573: valtionavun. Yhdistysten avo- ja jälkihuoltopal-
11574: työn mahdollisuudet.
11575: veluihin yhdistykset ovat saaneet jonkin verran
11576: RAY-varoja. Kokeilu voitaisiin toteuttaa olemassa olevissa
11577: toimipisteissä. Ainoa varsinainen lisäys tapahtuisi
11578: Edelleen on turvakotitoiminnalle ominaista ke- kokeilua toteuttavien sosiaalityöntekijöiden paik-
11579: hittämis- ja kokeilutoiminta. Perheväkivaltaa kaamisessa. Kokeilun ohjaus, seuranta ja koulu-
11580: kohdattaessa nousee uusia haasteita ja ilmenee tus- ja työnohjaus aiheuttavat jonkin verran lisä-
11581: aukkopaikkoja. Kehittämistoimintaan ei ole voi- kustannuksia.
11582: tu osoittaa riittävästi varoja. Ensi Kotien Liitto jäsenyhdistyksineen edustaa
11583: Eräs yritys vastata kaikkein vaikeimmassa ase- perinteistä lastensuojelutyötä. Uuden lastensuo-
11584: massa olevien perheiden avuntarpeeseen on syk- jelulain mukaista on kehittää asiakkaiden akuut-
11585: syllä 1984 Ensi Kotien Liiton toimesta aloitettu ja teihin tarpeisiin vastaavaa päivystyspalvelua.
11586: pääosin Pääkaupungin Turvakoti -yhdistyksen Perhesovittelu tulisi saattaa sinne, missä kriisit-
11587: toimesta toteutettava poliisi-sosiaalityöntekijä- kin ovat. Tässä poliisin turvaamassa interventios-
11588: yhteistyökokeilu. Kokeilu on oloissamme ainut- sa päästään useinkin ratkaisevaan akuuttiin tilan-
11589: laatuinen, sillä siinä poliisin ja sosiaalityönteki- teeseen. Poliisin ollessa sosiaalityöntekijän kanssa
11590: jäin yhteisellä väliintulolla pyritään saamaan aut- yhteistyössä vähenee hänen pidätys- ja virkavalta-
11591: tavien toimenpiteiden äärelle ne lapsiperheet, ominaisuutensa.
11592: joihin itse asiassa aiemmin vain poliisi on saanut Poliisin ja sosiaalityöntekijän yhteistyöllä osoi-
11593: asuntohälytyksen. tetaan perheillä olevan mahdollisuuksia lähteä
11594: Kokeilu kestää syksyyn 1985. Tästä kriisi-inter- itse ratkaisemaan tilannettaan ja lasten huo~
11595: ventiosta laaditaan raportti ja sitä pyritään hyö- taanoton tai alkoholiongelmaisen vanhemman
11596: dyntämään mahdollisimman monipuolisesti. Jo vapauden riiston uhka vähenee.
11597: kokeilun neljän ensimmäisen kuukauden aikana Poliisi-sosiaalityöntekijä-yhteistyökokeilu vies-
11598: havaittiin sen tuottama runsas tiedon anti. Tur- tii perheille sen, ettei puuttuva taho lähde etsi-
11599: vakotiyhdistyksen yhteistyökumppaneina ovat ol- mään vaikeuksien syyksi sairautta, rikosta eikä
11600: 1985 vp. - RA n:o 298 301
11601:
11602: moralisoi asettaen toisia perheenjäseniä toisiaan Toiminnan käynnistämisen määrärahantarve
11603: vastaan. on 700 000 markkaa, mikä jakaantuisi eri toteut-
11604: Kun toteuttajarahana on vapaaehtoinen järjes- tajatasoille:
11605: tö, on byrokratia minimissään ja kokeilua voi- sosiaalityöntekijätyövoiman
11606: daan joustavasti ohjata. Ensi Kotien Liitto pitää lisäämiseen poliisin kanssa
11607: edelleen tärkeänä sitä, että kokeilu suoritetaan suoritettavaan kotikäyntipäi-
11608: valtakunnallisena yhteistyössä sosiaali- ja terveys- vystykseen 9 paikkakunnalla
11609: ministeriön ja sisäasiainministeriön ja sosiaalihal- 9 X 5 000,-/kk eli 9X
11610: lituksen kanssa ja vastaavasti jäsenyhdistykset 60 000,- vuodessa, yhteensä 540 000,-
11611: toteuttavat sen yhteistyössä paikallisten ao. viran- yhdistysten työnohjaus-, kou-
11612: omaisten kanssa. lutus- ja muihin järjestelyku-
11613: Vuoden 1986 aikana toteutettavaksi suunnitel- luihin 9 x 4 000,- ........ .. 36 000,-
11614: lulla valtakunnallisella kokeilulla saadaan nope- Ensi Kotien Liiton ohjaus- ja
11615: asti tietoa siitä, voidaanko tällä välittömällä ja raportointikuluihin ......... . 124 000,-
11616: vaikeuksissa olevien perheiden kannalta nopealla
11617: väliintulolla auttaa perheitä selvittämään perhe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11618: väkivaltana puhjenneita pulmiaan. nioittaen,
11619: Kokeilu olisi myös kansainvälisesti mitattuna
11620: ainutlaatuinen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11621: Tavoitteet ovat lasten ja perheiden turvallisuu- 1986 tulo- ja menoarvioon 700 000 mar-
11622: den lisääminen, perheväkivallan vähentäminen ja kan määrärahan Ensi Kotien Liiton tehos-
11623: sosiaalityön palvelujen välitön tarjonta, jotta per- tetun perheväkivaltaintervention toteut-
11624: heet kykenisivät tulokselliseen itseratkaisuun vai- tami.seen sosiaalityöntekzjäin ja poliisin
11625: keissakin tilanteissa. yhteistyöllä.
11626:
11627: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
11628:
11629: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Timo Roos
11630: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tarja Halonen Tuulikki Hämäläinen
11631: Antti Kalliomäki Reijo Lindroos Jorma Rantanen
11632: Kari Rajamäki Sten Söderström Martti Lähdesmäki
11633: Ulla Lehtinen Urho Pohto Tuula Paavilainen
11634: Lea Savolainen Jouko Tuovinen
11635: 302 1985 vp.
11636:
11637: Raha-asia-aloite n:o 299
11638:
11639:
11640:
11641:
11642: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun postikeskuksen
11643: rakentamiseen
11644:
11645:
11646: Eduskunnalle
11647:
11648: Turun postin lajittelukeskus to1mu nykyisin toineen lisäämässä kaaosta. Näiden joukossa ta-
11649: vuonna 1932 rakennetussa postitalossa, jossa pos- pahtuu autojen purkaus ja lastaus trukkien, perä-
11650: tin käsittely on erittäin hankalaa. Käsittely on lautanostureiden ja haarukkavaunujen avulla,
11651: pakosta jakautunut epäkäytännöllisiin ja ahtaisiin koska pihalla ei ole minkäänlaista laituria.
11652: tiloihin neljään eri kerrokseen. Lisäksi piha-alue Turun uuden postikeskuksen rakentamista tu-
11653: on erittäin ahdas ja siitä johtuen erittäin vaaralli- lisi kiirehtiä ja varata vähintään 15 milj. markan
11654: nen ja tapaturma-altis työskentelypaikka. määräraha tulevan vuoden tulo- ja menoarvioon.
11655: Pahimpina ruuhka-aikoina saattaa postitalon Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11656: muutaman sadan neliömetrin pihalla olla kolmi-
11657: senkymmentä kuorma- ja pakettiautoa, joiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11658: lisäksi vielä muutama suuri ajoneuvoyhdistelmä. 1986 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
11659: Edellä mainittujen lisäksi ovat työpäivien postin markkaa kå"ytettiivå"ksi Turun postikes-
11660: aukioloaikana yksityiset suurasiakkaat omine au- kuksen rakentamiseen.
11661:
11662: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
11663:
11664: Ensio Laine Heli Astala
11665: 1985 vp. 303
11666:
11667: Raha-asia-aloite n:o 300
11668:
11669:
11670:
11671:
11672: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valamon luostarin taide-
11673: aatteiden entistämiseksi
11674:
11675:
11676: Eduskunnalle
11677:
11678: Valamon Heinävedellä sijaitsevan luostarin tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11679: deaarteet ja vanhat asiapaperit ovat korvaamatto- nioittavasti,
11680: mia aarteita Suomelle. Niiden pitäisi säilyä jälki-
11681: polville. Osa aarteista on jo alkanut rapistua ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11682: on vaara, että ne ovat pian niin huonossa kun- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
11683: nossa, että niitä ei voida enää entistämiselläkään kaa Heinäveden Valamon luostarin taide-
11684: saada kuntoon. aarteiden entistämiseksi.
11685:
11686: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11687:
11688: Ulla Lehtinen J. Juhani Kortesalmi
11689: Pentti Skön Helvi Koskinen
11690: 304 1985 vp.
11691:
11692: Raha-asia-aloite n:o 301
11693:
11694:
11695:
11696:
11697: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ensikotien äitien opiskelu-
11698: mahdollisuuksien parantamiseen
11699:
11700:
11701: Eduskunnalle
11702:
11703: Helsingin ensikodissa asuvat nuoret äidit ovat dollisuus kohtuullisesti hankkia itselleen ammatti
11704: useimmiten joutuneet aikoinaan keskeyttämään tai ainakin helpottaa sitä.
11705: opiskelunsa tai eivät ole vielä edes ehtineet
11706: mitään koulutusta itselleen alkaa hankkia, kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11707: nioittavasti,
11708: o.vat joutuneet nuorina äideiksi ja yksinhuoltajik-
11709: Sl.
11710: Näiden nuorten äitien opiskelumahdollisuudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11711: ovat nykyisellään melkoisen kehnot. Ensikotien 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
11712: nuorille äideille tulisi järjestää pysyvää opiskelu- kaa ensikotien äitien opiskelumahdolli-
11713: ja koulutustukea, jotta heillekin suotaisiin mah- suuksien parantamiseksi Helsingissä.
11714:
11715: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11716:
11717: Ulla Lehtinen Mikko Vainio Helvi Koskinen
11718: 1985 vp. 305
11719:
11720: Raha-asia-aloite n:o 302
11721:
11722:
11723:
11724:
11725: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen opiston
11726: 111 vaiheen rakentamiseen
11727:
11728:
11729: Eduskunnalle
11730:
11731: Keski-Suomen opisto hakee rakentamisavus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11732: tusta opetusm1mstenon määrärahoista vuodelle nioittaen,
11733: 1986 opiston laajennusohjelman III vaiheen to-
11734: teuttamista varten. Kustannusarvio on n. 3,5
11735: milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11736: Lisäksi opiston on tarkoitus saneerata vanha 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11737: päärakennus, jonka kustannusarvio on n. 1,5 29.57.52 5 000 000 markkaa Keski-Suo-
11738: milj. mk. men opiston II! vaiheen rakentamiseen.
11739:
11740: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11741:
11742: Pekka Leppänen Helena Pesola Matti Lahtinen
11743: Tuula Paavilainen
11744:
11745:
11746:
11747:
11748: 20 428500120H
11749: 306 1985 vp.
11750:
11751: Raha-asia-aloite n:o 303
11752:
11753:
11754:
11755:
11756: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena
11757: Sirola-Opistolle
11758:
11759:
11760: Eduskunnalle
11761:
11762: Eduskunta on useana aikaisempana vuonna kiessään säilyttämään rakennukset Sirola-Opisto
11763: tunnustanut Sirola-Opiston tekemän työn mer- on joutunut velkaantumaan kohtuuttomasti.
11764: kittävyyden ja toisaalta ne erityiset kustannukset, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11765: jotka aiheutuvat kulttuurihistoriallisesti merkittä- nioittaen,
11766: vän rakennuskokonaisuuden säilyttämisestä jälki-
11767: polville käyttämällä sitä sellaisessa muodossa, ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11768: joka sallii rakennuksen säilymisen ja toisaalta 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11769: tarjoaa mahdollisuuden nimenomaan työväestön 29.57.52 1 000 000 markkaa rakennus-
11770: sivistyksellisen tason kohottamiseen. Laitoksen avustuksena Sirola-Opistolle aikaisem-
11771: ylläpidon erityiskustannuksen huomioon ottaen pien rakennushankkeiden lainojen lyhen-
11772: on perusteltua sisällyttää myös ensi vuoden tulo- tämiseen ja korkojen maksuun sekä
11773: ja menoarvioon määräraha Sirola-Opistolle. Pyr- uusien rakennushankkeiden rahoituk-
11774: seen.
11775:
11776: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11777:
11778: Pekka Leppänen Lauha Männistö
11779: Esko Helle Ulla-Leena Alppi
11780: 1985 vp. 307
11781:
11782: Raha-asia-aloite n:o 304
11783:
11784:
11785:
11786:
11787: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan maata-
11788: lousoppilaitoksen rakentamiseen
11789:
11790:
11791: Eduskunnalle
11792:
11793: Pihtiputaan maatalousoppilaitokselle on val- Investoinnilla olisi myös hyvin huomattava
11794: tioneuvosto myöntänyt perustamisluvan vaikutus työllisyyteen paikkakunnalla, sillä työt-
11795: 21.7.1983. tömyysaste on Pihtiputaalla tällä hetkellä 10 %.
11796: Maanhankinta on suoritettu 1984. Edellä olevan perusteella- ehdotamme kun-
11797: nioittaen,
11798: Suunnittelutyö on menossa.
11799: Rakentamisaikataulun on ajateltu ajoittuvan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11800: vuosille 1985-1986. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11801: Koulun merkitys on hyvin tärkeä pohjoiselle 29.63. 74 5 000 000 markkaa Pihtzpu-
11802: Keski-Suomelle sekä myöskin pohjoiselle Pohjan- taan maatalousoppzlaitoksen rakentami-
11803: maalle. seen.
11804:
11805: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11806:
11807: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
11808: 308 1985 vp.
11809:
11810: Raha-asia-aloite n:o 305
11811:
11812:
11813:
11814:
11815: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalous-
11816: oppilaitoksen laajennukseen
11817:
11818:
11819: Eduskunnalle
11820:
11821: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen laajennuk- Metalliverstaan laajennuksen pinta-ala on noin
11822: sen tarpeellisuus on selvitetty ja osoitettu. Sen 500m 2 •
11823: kustannusarvio on noin 1,3 milj. markkaa. Tar-
11824: vaalan maatalousoppilaitoksessa maatalouskone- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11825: asentajan jatkolinja alkaa viimeistään vuonna nioittaen,
11826: 1984.
11827: Tätä varten oppilaitoksen olisi ehdottomasti että Eduskunta ottaisi valtion t uoden
11828: 1
11829:
11830: saatava lisää metalliverstastilaa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11831: Ammattikasvatushallituksessa on laajennusta 29.63.74 1 300 000 markkaa Tarvaalan
11832: suunniteltu oppilaitoksen esityksestä. maatalousoppzlaitoksen laajennukseen.
11833:
11834: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11835:
11836: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola
11837: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen
11838: 1985 vp. 309
11839:
11840: Raha-asia-aloite n:o 306
11841:
11842:
11843:
11844:
11845: P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen keskusam-
11846: mattikoulun peruskorjaukseen
11847:
11848:
11849: Eduskunnalle
11850:
11851: Keski-Suomen keskusammattikoulun peruspa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11852: rannus on vasta alullaan. Hanke on saanut 3,0 taen,
11853: Mmk tälle vuodelle, mutta tarve olisi 12,1 Mmk
11854: ja vuonna 1986 10,7 Mmk. Jotta peruskorjaus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11855: voitaisiin suorittaa, tulisi tämän rahoitus ottaa 1986 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
11856: huomioon lisätalousarvioissa ja vuoden 1986 markkaa Keski-Suomen keskusammatti-
11857: tulo- ja menoarviossa. koulun peruskorjaukseen.
11858:
11859: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
11860:
11861: Pekka Leppänen
11862: 310 1985 vp.
11863:
11864: Raha-asia-aloite n:o 307
11865:
11866:
11867:
11868:
11869: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69
11870: parantamiseen Suolahdessa
11871:
11872:
11873: Eduskunnalle
11874:
11875: Valmetin teollisuusalueen ja Teollisuuskylä Mainituilla perusteilla kunnioittaen ehdotam-
11876: Il:n kautta Suolahdessa kulkee kantatie n:o 69. me,
11877: Tieosalta on kaksi risteystä Suolahteen, toinen
11878: Kaura-ahossa ja toinen Sirkkaharjussa. Näihin
11879: risteyksiin olisi rakennettava kaistoitukset. Lisäksi
11880: liikenneturvallisuuden parantamiseksi olisi raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11881: nettava jalankulku-pyörätie Nakertajasta Valme- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 700 000
11882: tin traktoritehtaalle. markkaa kevyen Hikenteen väylän raken-
11883: Suolahdessa ei ole ollut valtion työkohteita tamiseksi Suolahden Nakertajasta Valme-
11884: juuri lainkaan viime vuosien aikana. Niiden tin traktoritehtaalle ja Kaura-ahon ja
11885: merkitys olisi erikoisen suuri varsinkin Metsä-Bot- Sirkkaharjun risteysalueiden lisäkaistojen
11886: nian jälkihoitona. rakentamiseen.
11887:
11888: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11889:
11890: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola
11891: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen
11892: 1985 vp. 311
11893:
11894: Raha-asia-aloite n:o 308
11895:
11896:
11897:
11898:
11899: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 641
11900: parantamiseksi välillä Hankasalmi kk-Ristilä
11901:
11902:
11903: Eduskunnalle
11904:
11905: Maantien perusparantaminen välillä Hankasal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11906: mi kk-Ristilä on perusteltua aloittaa mahdolli- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11907: simman pian jo työllisyysperusteilla. Suunnitel- 31.24.77 3 000 000 markkaa maantien
11908: mat on jo laadittu 1Vl:n toimesta. n:o 641 parantamiseen välillä Hankasal-
11909: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- mi kk-Ristilä.
11910: nioittaen,
11911:
11912: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11913:
11914: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
11915: 312 1985 vp.
11916:
11917: Raha-asia-aloite n:o 309
11918:
11919:
11920:
11921:
11922: P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 641 paranta-
11923: miseksi välillä Ristilä-Nujula
11924:
11925:
11926: Eduskunnalle
11927:
11928: Maantien perusparantaminen välillä Ristilä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11929: Nujula Hankasalmen kunnassa on perusteltua 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11930: aloittaa mahdollisimman pian työllisyys- ja lii- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa maantien
11931: kenneturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. n:o 641 parantamiseen välzflä Ristzlä-
11932: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- Nujula.
11933: taen,
11934:
11935: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
11936:
11937: Pekka Leppänen
11938: 1985 vp. 313
11939:
11940: Raha-asia-aloite n:o 310
11941:
11942:
11943:
11944:
11945: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 659
11946: parantamiseen Viitasaarella ja Vesannolla
11947:
11948:
11949: Eduskunnalle
11950:
11951: Maantie n:o 659 muodostaa tieyhteyden aloitettavaksi v. 1988. Mielestämme turvallisuus-
11952: Keski-Suomen läänissä olevan Viitasaaren kun- ja työllisyysnäkökohdat huomioon ottaen työ tu-
11953: nan ja Kuopion läänissä olevan Vesannon kun- lisi aloittaa jo v. 1986.
11954: nan välillä. Tie on välillä Kymönkoski-Kuopion
11955: läänin raja vanhaa, mutkaista ja maastoa myötäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11956: levää tietä. Se on sorapintaista, huonosti ojitettua nioittaen,
11957: tietä, jossa on useita liikenteellisesti erittäin vaa-
11958: rallisia kohtia.
11959: Tietä käyttää normaalin liikenteen lisäksi pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11960: jon raskas liikenne, koska tien vaikutusalueella 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11961: on puiden pudotuspaikkoja. 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien
11962: Tien perusparannus on TVL:n Keski-Suomen n:o 659 perusparantamiseen Viitasaarella
11963: piirin toimenpideohjelmassa v. 1983, suunniteltu ja Vesannolla.
11964:
11965: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11966:
11967: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
11968: 314 1985 vp.
11969:
11970: Raha-asia-aloite n:o 311
11971:
11972:
11973:
11974:
11975: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6411
11976: parantamiseen välillä Niemisjärvi-Piippaharju
11977:
11978:
11979: Eduskunnalle
11980:
11981: Maantien perusparantaminen välillä Niemis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11982: järvi-Piippaharju on perusteltua jo työllisyys- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11983: syistä. Tie on erittäin heikkokuntoinen ja vaaral- 31.24.77 2 000 000 markkaa maantien
11984: linen mutkaisuuden ja mäkien vuoksi. n:o 6411 parantamiseen välillä Niemis-
11985: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- järvi-Piippaharju.
11986: nioittaen,
11987:
11988: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
11989:
11990: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
11991: 1985 vp. 315
11992:
11993: Raha-asia-aloite n:o 312
11994:
11995:
11996:
11997:
11998: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liimattalan vanhan
11999: tien parantamiseen
12000:
12001:
12002: Eduskunnalle
12003:
12004: Liimattalan vanhan tien perusparannus on pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12005: rusteltua Metsä-Botnian jälkihoitona seutukun- nioittaen,
12006: nalla olevan korkean työttömyyden vuoksi.
12007: Kunnan tärkeimmät matkailukohteet ovat ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12008: seisen tien varrella: Käpykolo, Taidekoti ja ma- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12009: joitustilat sekä paljon kesäasutusta ja uutta oma- 31. 24. 77 6 000 000 markkaa Liimattalan
12010: kotiasutusta. vanhan tien parantamiseen.
12011:
12012: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12013:
12014: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
12015: 316 1985 vp.
12016:
12017: Raha-asia-aloite n:o 313
12018:
12019:
12020:
12021:
12022: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
12023: väylän rakentamiseksi välille Äänekoski-Suolahti
12024:
12025:
12026: Eduskunnalle
12027:
12028: Äänekoskelta Suolahteen johtavaa maantteta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12029: käyttää päivittäin useita satoja henkilöitä polku- nioittaen,
12030: pyöräilemällä joko työmatkanaan tai sitten va-
12031: paa-ajan liikuntaa varten. Tiellä on vilkas autolii-
12032: kenne, joka vaarantaa pyöräilijöiden turvallisuut-
12033: ta. Pyöräilijöiden määrä taas kasvaisi, jos kevyen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12034: liikenteen väylä olisi rakennettu. 1986 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
12035: Rakentamiseen ei ole olemassa tällä hetkellä kaa Äänekosken-Suolahden välisen ke-
12036: esteitä. vyen litkenteen väylän rakentamiseen.
12037:
12038: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12039:
12040: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
12041: Helena Pesola Matti Lahtinen
12042: 1985 vp. 317
12043:
12044: Raha-asia-aloite n:o 314
12045:
12046:
12047:
12048:
12049: P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
12050: rakentamiseksi Kinnulan rakennuskaava -alueelle
12051:
12052:
12053: Eduskunnalle
12054:
12055: Taajamajärjestelyt on Keski-Suomen tienpidon kaistettavaksi vuodelle 1987. Hanke sopisi työlli-
12056: toimenpideohjelmassa ajoitettu vasta vuodelle syysvaroin toteutettavaksi.
12057: 1990. Vuoden 1984 hintatason mukaan hank- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12058: keen kustannusarvio on 3 700 000 mk. Ottaen taen,
12059: huomioon kirkonkylän rakennuskannan merkit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12060: tävän tiivistymisen ja erikoisesti yritystoiminnan 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12061: kehittymisen olisi hanketta liikenneturvallisuus- markkaa kevyen liikenteen väylän raken-
12062: syistä aikaistettava. tamiseen Kinnulan rakennuskaava-alueel-
12063: Kunnan puolesta on suunnitelmaa esitetty ai- le.
12064:
12065: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12066:
12067: Pekka Leppänen
12068: 318 1985 vp.
12069:
12070: Raha-asia-aloite n:o 315
12071:
12072:
12073:
12074:
12075: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden pienvenesata-
12076: mien rakentamiseen Keski-Suomessa
12077:
12078:
12079: Eduskunnalle
12080:
12081: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
12082: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suunni- nioittaen,
12083: telmia venesatamien rakentamisesta Kannonkos-
12084: kelie kaksi, Kinnulaan, Muurameen, Suolahteen
12085: ja Äänekoskelle. Keski-Suomessa on sovittu vesi-
12086: piirin ja tie- ja vesirakennuspiirin kesken työn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12087: jaosta pienvenesatamien rakentamisessa. Näin on 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12088: edellytykset ja perusteet niiden rakennustöiden 31.24. 77 2 000 000 markan määrärahan
12089: aloittamiseksi. Edellä mainittujen kohteiden yh- Kannonkosken kahden, Kinnulan, Muu-
12090: teinen kustannusarvio on noin 2 000 000 mark- ramen, Suolahden ja Aänekosken venesa-
12091: kaa. tamien rakentamiseen.
12092:
12093: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12094:
12095: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola
12096: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen
12097: 1985 vp. 319
12098:
12099: Raha-asia-aloite n:o 316
12100:
12101:
12102:
12103:
12104: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoase-
12105: man terminaalitilojen laajennukseen
12106:
12107:
12108: Eduskunnalle
12109:
12110: Ilmailuhallituksen asettama työryhmä, jonka Terminaalirakennuksen laajennustarve toi-
12111: tehtävänä oli selvittää Jyväskylän lentoaseman misto- yms. tiloineen on noin 970 hyöty-m 2 •
12112: kehittämistarpeet, antoi mietintönsä toukokuussa Työryhmän mielestä suunnittelu olisi pitänyt
12113: 1982. Tehdyn selvityksen mukaan tärkein kehit- aloittaa välittömästi ja rakennustyöt vuoden 1984
12114: tämiskohde Jyväskylän lentoasemalla on matkus- aikana. Alustava kustannusarvio on 7 500 000
12115: tajaterminaalitilojen lisääminen. Tätä ovatkin mk (vuoden 1982 kustannustasossa). Jyväskylän
12116: Keski-Suomen lääninhallitus, maakuntaliitto ja kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta ovat esittä-
12117: useat kunnat, ennen kaikkea Jyväskylän kaupun- neet olevansa valmiit osallistumaan terminaalin
12118: ki ja Jyväskylän maalaiskunta, jo useita vuosia rakennusaikaiseen rahoitukseen siten, että valtio
12119: vaatineet. maksaisi kuntien rahoitusosuuden korkoineen
12120: Jyväskylän terminaalin yleisötilat ovat selvästi myöhemmin takaisin.
12121: ahtaimmat verrattuna muihin samaan suuruus- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun-
12122: luokkaa oleviin lentoasemiin. Nykyisiä yleisötilo- nioittaen,
12123: ja, n. 350 m 2 , työryhmä esitti laajennettavaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12124: 500 m 2 :llä. Myös muut terminaalin tilat ovat 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12125: hyvin ahtaat. Lisäksi lentoaseman tilapäisiksi tar- markkaa Jyväskylän lentoaseman termi-
12126: koitetut hallintotilat ovat rakennusteknisesti huo- naalirakennuksen laajennuksen suunnit-
12127: nokuntoiset. teluun ja rakentamisen aloittamiseen.
12128:
12129: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12130:
12131: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
12132: 320 1985 vp.
12133:
12134: Raha-asia-aloite n:o 317
12135:
12136:
12137:
12138:
12139: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Äänekosken postitalon
12140: peruskorj aukseen
12141:
12142:
12143: Eduskunnalle
12144:
12145: Äänekosken postitalon perusparannus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12146: PTL:n toiminnan kannalta aiheellinen ja tulisi nioittaen,
12147: käynnistää jo vuoden 1985 aikana. Hankkeen
12148: ajoituksessa ensi vuonna tulee kiinnittää erityistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12149: huomiota Äänekosken työllisyystilanteeseen, jot- 1986 tulo- ja menoarvioon mo."!Zentille
12150: ta hanke otollisimmalla tavalla auttaisi Metsä- 31.94. 74 1 800 000 markkaa Ati"nekos-
12151: Botnian hankkeen työllistämisen vähenemisessä. ken postitalon peruskorjaukseen.
12152:
12153: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12154:
12155: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
12156: 1985 vp. 321
12157:
12158: Raha-asia-aloite n:o 318
12159:
12160:
12161:
12162:
12163: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun vanhainko-
12164: din rakentamiseen
12165:
12166:
12167: Eduskunnalle
12168:
12169: Keuruun kunta on käynnistänyt vanhainkodin vaiheen toteuttamisen aloitettavaksi vuonna
12170: rakennussuunnittelun. Tarkoituksena on siirtää 1986.
12171: Pohjoisjärven vanhainkoti nykyiseltä paikaltaan
12172: Keuruun-Multian kansanterveystyön kuntainlii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12173: ton terveyskeskuksen viereiselle tontille. Tontin nioittaen,
12174: omistaa Keuruun kunta. Hankesuunnittelu on
12175: käynnissä. Rakennussuunnitelmat valmistuvat tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12176: nä vuonna. 1986 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
12177: Sosiaalihallitus on hyväksynyt omassa valta- markkaa Keuruun vanhainkodin rakenta-
12178: kunnallisessa suunnitelmassaan vanhainkodin 1 mtseen.
12179:
12180: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12181:
12182: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
12183:
12184:
12185:
12186:
12187: 21 428500120H
12188: 322 1985 vp.
12189:
12190: Raha-asia-aloite n:o 319
12191:
12192:
12193:
12194:
12195: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän-Vilppulan
12196: maantien peruskorjaukseen
12197:
12198:
12199: Eduskunnalle
12200:
12201: Mäntän-Vilppulan maantien n:o 347 merki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12202: tys on voimakkaasti kasvanut. G. A. Serlachius nioittaen,
12203: Oy:n puutavaraliikenne sekä Mäntän tehtaille
12204: että Vilppulan Pohjan sahalle rasittaa varsin voi-
12205: makkaasti todella heikkokuntoista tietä. Tehdyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12206: "ensiapukorjaukset" eivät asiaa ratkaise. Ko. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12207: maantien perusparantaminen pitäisi näin ollen 31.24. 77 7 000 000 markkaa Mäntän-
12208: saada mahdollisimman pian toteutetuksi. Vzlppulan maantien perusparantamiseen.
12209:
12210: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
12211:
12212: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
12213: 1985 vp. 323
12214:
12215: ·Raha-asia-aloite n:o 320
12216:
12217:
12218:
12219:
12220: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden-Huutijärven
12221: maantien peruskorjaukseen
12222:
12223:
12224: Eduskunnalle
12225:
12226: Oriveden-Huutijärven maantien merkitys on · pian tienpidon ohjelmaan ja samalla olisi harkit-
12227: voimakkaasti kasvanut ja sen kautta suuntautuu tava tien muuttamista kantatieksi. Silloin tie
12228: mm. runsaasti kaukoliikennettä sekä Hämeenlin- voisi mahdollisesti jatkua Laitikkalan (Pälkäne)
12229: nan-Helsingin suuntaan että myös Lahden ja - Hämeenlinnan maantien osalta päättyen Hä-
12230: Kotkan suuntaan. Tie on tärkein kokoojatie ky- meenlinnaan.
12231: seisellä alueella ja lähentelee kantatien tärkeyttä.
12232: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12233: Ilmeinen tosiasia on, että liikenne yhä lisääntyy
12234: ja eräs sen lisääjä on mm. kantatie n:o 66, kun se
12235: tulee kokonaisuudessaan valmiiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12236: Oriveden-Huutijärven maantien keskimääräi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12237: nen liikenne on vuonna 1982 ollut noin 1 500 31.24. 77 8 300 000 markkaa Orive-
12238: ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantien perusparan- den-Huutzjärven maantien pemsparan-
12239: taminen pitäisi näin ollen saada mahdollisimman nuksen aloittamiseksi.
12240:
12241: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
12242:
12243: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
12244: 324 1985 vp.
12245:
12246: Raha-asia-aloite n:o 321
12247:
12248:
12249:
12250:
12251: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan
12252: henkilökunnan asuintalon rakentamiseen ·
12253:
12254:
12255: Eduskunnalle
12256:
12257: Keravan nuorisovankilassa on tällä hetkellä valtion tulo- ja menoarvioon. Tulosta ei kuiten-
12258: palveluksessa yli 170 henkeä, joiden työskente- kaan ole tullut.
12259: lyyn liittyvät olosuhteet ovat aiheuttaneet erittäin Vankeinhoitolaitoksen omissa suunnitelmissa
12260: suuren vaihtuvuuden. Vaihtuvuuden takia on rakennushankkeelle on tehty valmiit suunnitel-
12261: varsinaisten tehtävien hoitamisessa hankaluuksia. mat niin pitkälle, että se voitaisiin toteuttaa heti
12262: Aina on peruskoulutuksessa suuri joukko uutta rahoituksen tultua järjestykseen. Hankkeen suun-
12263: väkeä. Tehtävien psyykkinen ja fyysinen rasitta- nitteluvaiheen, sen asuntopoliittisen kiireellisyy-
12264: vuus näin helposti kasautuu kokeneemmalle var- den ja Keravan nuorisovankilan varsinaisiin toi-
12265: tijakunnalle, joka sekin helposti irtautuu olosuh- mintoihin keskeisesti vaikuttavan luonteen vuok-
12266: teiden vuoksi muihin tehtäviin tai ainakin muille si ehdotamme,
12267: paikkakunnille.
12268: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12269: Eräänä perussyynä nopeaan vaihtuvuuteen on 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12270: vankilan henkilökunnan kurja asuntotilanne. markan määrärahan Keravan nuorisovan-
12271: Vuosia on henkilöstön toimesta ajettu uuden kilan henkilökunnan asuintalon rahoitta-
12272: rivitalomuotoisen asuntorakennuksen määrärahaa miseen.
12273:
12274: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
12275:
12276: Matti Louekoski Arja Alho Pekka Myllyniemi
12277: 1985 vp. 325
12278:
12279: Raha-asia-aloite n:o 322
12280:
12281:
12282:
12283:
12284: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon-Vantaan teknil-
12285: lisen oppilaitoksen rakentamiseen
12286:
12287:
12288: Eduskunnalle
12289:
12290: Eteläisen Suomen työvoimapiireissä, enty1sesti tuksen paikkoja juuri pääkaupunkiseudulle. Kun
12291: pääkaupunkiseudulla, on ilmennyt jatkuvaa am- lukio-opetuksen taholla on viime aikoina myös
12292: matillisen työvoiman puutetta, jota on aika ajoin ollut selvästi supistavia toimia viranomaistaholla,
12293: jouduttu tyydyttämään epäterveenä pidettävällä ovat keskiasteen koulutusta kaipaavien nuorten
12294: suoranaisella työvoiman värväyksellä ympäri maa- koulutusmahdollisuudet kurjistuneet epäterveellä
12295: ta. Erityisesti teknisten alojen ammatillisen kou- tavalla.
12296: lutuksen paikkojen vajaus on eräänä syynä työ-
12297: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
12298: voiman puutteeseen.
12299: Kun pääkaupunkiseudun ammatilliseen kou-
12300: lutukseen hakeutuvien määrä on suurempi kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12301: tarjolla olevien paikkojen määrä ja kun alan 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
12302: työvoiman puute on jatkuvaa, on paras keino markan määrärahan Espoon- Vantaan
12303: sekä koulutus- että työvoimapolitiikan kannalta teknillisen oppzlaitoksen suunnitteluun ja
12304: perustaa kysyntää vastaavasti ammatillisen koulu- rakennustöiden aloittamiseen.
12305:
12306: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
12307:
12308: Matti Louekoski Olli Helminen
12309: Impi Muroma Kaarina Dromberg
12310: 326 1985 vp.
12311:
12312: Raha-asia-aloite n:o 323
12313:
12314:
12315:
12316:
12317: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon hotelli- ja ravin-
12318: tolakoulun rakentamiseen
12319:
12320:
12321: Eduskunnalle
12322:
12323: Uudenmaan läänin nuorisolle tarkoitettujen tuonti Uudellemaalle muualta Suomesta siellä
12324: ammattikoulupaikkojen määrä on suhteessa mui- paremmin saatavilla olevista ammattikoulutus-
12325: den läänien vastaaviin lukuihin aivan liian alhai- paikoista ei vastaa aluepolitiikan eikä koulutus-
12326: nen. Kun läänissä samalla on supistettu mahdol- sen paremmin kuin järkevän työllisyyspolitiikan-
12327: lisuuksia aloittaa lukio-opinnot, on nuorison kaan vaatimuksia.
12328: koulutusmahdollisuuksiin syntynyt aukko, jonka Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
12329: korjaaminen on erittäin tarpeellista ja ajankoh-
12330: taista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12331: Eteläisen Suomen elinkeinoelämän tunnettu 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12332: ammattitaitoisen työvoiman tarve ei tule tyydyte- markan määrärahan Espoon hotelli- ja
12333: tyksi muutoin kuin juuri ammatillisen koulutuk- ravintolakoulun suunnitteluun ja raken-
12334: sen lisäämisellä. Ammattitaitoisen työvoiman tamisen aloittamiseen.
12335:
12336: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
12337:
12338: Matti Louekoski Arja Alho Impi Muroma
12339: 1985 vp. 327
12340:
12341: Raha-asia-aloite n:o 324
12342:
12343:
12344:
12345:
12346: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssikeskuksena toimi-
12347: van työväentalon kunnostamiseen Nummi-Pusulassa
12348:
12349:
12350: Eduskunnalle
12351:
12352: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry:n Muutostöiden yhteydessä on ulkorakennukseen
12353: omistuksessa ja hallinnassa on työväentalo Karis- tehty myös sauna suihkutiloineen.
12354: järven kylässä Nummi-Pusulan kunnassa. Talo vaatisi pikaisia energiataloudellisia kun-
12355: Ahonpään ja Karisjärven Työväenyhdistys luo- nostustoimenpiteitä (ikkunat, ovet, välikatto ja
12356: vutti talon lahjakirjalla piirille 1976. Lahjakirjassa seinät). Tarkoituksena on anoa Nummi-Pusulan
12357: on säännös, että työväentaloa tulee käyttää piirin kunnalta energiataloudellisten muutostöiden
12358: jäsenten koulutus- ja virkistyskäyttöön. Paikalli- määrärahaa.
12359: sella yhdistyksellä on lisäksi oikeus käyttää taloa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12360: omassa toiminnassaan. nioittavasti,
12361: Työväentalo on rakennettu uudestaan tulipa-
12362: lon jälkeen 1950-luvun alussa. Se on talkoilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12363: muutettu kurssitoimintaan soveltuvaksi. Opetus- 1986 tulo- ja menoarvioon 180 000 mark-
12364: ja ruokailutilojen lisäksi majoitustilaa on n. 30 kaa Uudenmaan Sosialidemokraattinen
12365: hengelle. Lisämajoitustiloina 16 hengelle on pi- Piiri ry:n kurssikeskuksen kunnostustöi-
12366: hapiiriin sijoitettu 4 kpl piirin "vaalimökkejä". hin.
12367:
12368: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
12369:
12370: Matti Louekoski Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen
12371: Tuulikki Hämäläinen Arja Alho Pirjo Ala-Kapee
12372: 328 1985 vp.
12373:
12374: Raha-asia-aloite n:o 325
12375:
12376:
12377:
12378:
12379: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen rakenta-
12380: miseksi Helsingin-Hangon tielle Kirkkonummella
12381:
12382:
12383: Eduskunnalle
12384:
12385: Kirkkonummen kirkolta Upinniemeen johta- Tieviranomaiset ovat suunnitelleet risteyksen
12386: van tien ja Helsingin-Hangon valtatien risteys rakentamisen eritasoiseksi jo aikoja sitten. Liiken-
12387: Kirkkonummella on eräs Uudenmaan tiepiirin teen jatkuva kasvu on tehnyt suunnitelman hyvin
12388: vilkkaimmin liikennöityjä risteyksiä. Samalla ris- ajankohtaiseksi. Siksi ei eritasoliittymän rakenta-
12389: teys monien liikenteellisten seikkojen ja mm. mista tulisi enää viivyttää hetkeäkään.
12390: maantieteellisen aseman ja paikallisen maanmuo-
12391: dostuksen takia on tullut erittäin vaaralliseksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12392: Helsingistä tultaessa ryhmittyvät autot risteykses-
12393: sä, jossa ei ole valo-ohjausta, peräti kolmelle
12394: kaistalle. Risteävää tietä liikkuva ei voi tarkoin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12395: arvioida, kuinka kukin ryhmittyneen ajoneuvon 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
12396: kuljettaja aikoo ajoaan jatkaa. Kun risteyksessä markan määrärahan Kirkkonummen-
12397: käytetyt nopeudet ovat vielä kohtuuttoman suu- Upinniemen tien ja Helsingin-Hangon
12398: ria siinä syntyviin liikennetilanteisiin nähden, tien risteyksen rakentamiseksi eritasoris-
12399: ovat vahingot jatkuvasti hyvin todennäköisiä. teykseksi.
12400:
12401: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
12402:
12403: Matti Louekoski Olli Helminen Arja Alho
12404: Kaarina Dromberg Veikko Saarto
12405: 1985 vp. 329
12406:
12407: Raha-asia-aloite n:o 326
12408:
12409:
12410:
12411:
12412: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden talou-
12413: den alijäämäisyyden poistamiseen
12414:
12415:
12416: Eduskunnalle
12417:
12418: Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa asetettiin periaatteita vastaavaksi, sekä samalla mahdollisen
12419: ValtionrautatCille erityinen liikekirjanpidollisen alijäämän osalta ns. avoimen budjetoinnin peri-
12420: alijäämän supistamistavoite. Mainitun tavoitteen aatteen toteuttaminen. Avoin budjetointi on
12421: asettamisen yhteydessä ei valtiovallan taholta ole omiaan ohjaamaan valtiovallan päätöksentekoa
12422: kuitenkaan riittävästi huomioitu niitä tehtäviä, kansantaloudellisesti edullisempaan suuntaan.
12423: joita rautatielaitokselle on asetettu yleisen ja Valtiontilintarkastajat ovat myös kertomuksissaan
12424: yhteiskuntapoliittisen edun nimissä hoitaa mää- vaatineet yleisen edun tulkinnan ja korvausme-
12425: rätyn tyyppistä palvelutehtävää. Näin ollen Val- nettelyn täsmentämistä. Valtion menot eivät kor-
12426: tionrautatiet maksaa oman budjettinsa kautta vausmenettelyn myötä kasvaisi, mutta tulo- ja
12427: yhteiskuntapoliittisesti tärkeiden toimintojen yl- menoarvion kautta saatava informaatio liikenne-
12428: läpitämisen omista liikennetuloistaan. Alijäämän lajin kustannuksista ja sen saamasta yhteiskunnan
12429: pysyttäminen nykyisellä tasolla olisi edellyttänyt tuesta lisääntyisivät.
12430: rautateiden tariffien korottamista 21 prosentilla. Liikenneministeriön kanta ns. avoimeen bud-
12431: Näin suureen korotukseen ei ole katsottu olevan jetointiin on myönteinen. Eduskunta on vuoden
12432: mahdollisuuksia, vaan tariffien jälkeenjääneisyyt- 1985 tulo- ja menoarviopäätöksessään asettanut
12433: tä on tarkoitus tasoittaa tulevina vuosina. määräajaksi vuoden 1986 avoimen budjetoinnin
12434: Näin todetessaan on valtiovalta osaltaan tun- käytännön aloittamiselle.
12435: nustanut Valtionrautateiden yleisen yhteiskunta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12436: poliittisen palvelulaitosluonteen ja on näin
12437: myöntänyt osan alijäämästä muodostuvan yleisis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12438: tä yhteiskuntapoliittisista syistä. 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 31.57
12439: Liikenneministeriön hallinnonalan yleissuuuni- uudelle momentzlle 5 00 000 000 mark-
12440: telmassa 1981-84 on asetettu tavoitteeksi liike- kaa Valtionrautateiden yleisistä yhteis-
12441: laitosten liikekirjanpidon periaatteiden kehittä- kuntapoliittisista syistä aiheutuvan alzjää-
12442: minen nykyistä enemmän kustannuslaskennan mäisyyden korvaamiseksi.
12443:
12444: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
12445:
12446: Matti Louekoski Arja Alho
12447: Jussi Ranta Pertti Hietala
12448: 330 1985 vp.
12449:
12450: Raha-asia-aloite n:o 327
12451:
12452:
12453:
12454:
12455: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisessä työsuhteessa
12456: olevien työntekijöiden vakinaistamiseksi Valtionrautateillä
12457:
12458:
12459: Eduskunnalle
12460:
12461: Valtionrautateillä rataosasto työllisti tammi- Tämän määrän vakinaistaminen ei itse asiassa
12462: elokuussa 1984 keskimäärin noin 4 200 työnteki- aiheuta muita muutoksia kuin sen, että palk-
12463: jää. Näistä osa, noin 2 600, on ns. vakinaisia kausmäärärahat voitaisiin osoittaa nykyisten in-
12464: työntekijöitä. Muu osa työntekijöistä on tilapäistä vestointi- ja työllisyysmäärärahojen sijaan suoraan
12465: työvoimaa. Näiden työntekijöiden osalta tilapäi- palkkausmomentilta.
12466: syyttä on jatkunut muutaman kuukauden tai Edellä olevan johdosta ehdotamme,
12467: enintään vuoden pituisin määräaikaisin työsuh-
12468: tein useiden vuosien ajan. Tilanne johtaa siihen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12469: että työntekijät ovat jatkuvassa epävarmuudessa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12470: työn jatkumiseen nähden ja jäävät eräiltä osin 31.90.01 242 000 000 markan lisämäärä-
12471: vaille vakinaiselle työntekijälle kuuluvia etuuksia. rahan, jonka puitteissa Valtionrautateillä
12472: Rataosasto voisi vakinaistaa nykyisin noin nykyisiä tzlapäisessä työsuhteessa olevia
12473: 2 600 henkilön lisäksi noin 800 henkilöä. henkilöitä voitaisiin vakinaistaa noin 600
12474: henkzlöä.
12475: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1985
12476:
12477: Matti Louekoski Arja Alho
12478: Jussi Ranta Pertti Hietala
12479: 1985 vp. 331
12480:
12481: Raha-asia-aloite n:o 328
12482:
12483:
12484:
12485:
12486: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspiirin paikallis-
12487: toimiston perustamiseksi Karjaalle
12488:
12489:
12490: Eduskunnalle
12491:
12492: Läntisen Uudenmaan teollisuuspaikkakunnat seen nähden ovat aivan riittämättömät, minkä
12493: ovat viimeksi kuluneiden vuosien aikana menet- kauppa- ja teollisuusministeriökin on selvitysten-
12494: täneet suuren osan perinteisistä perusteollisuu- sä nojalla jo todennut. Mm. eduskuntakyselyihin
12495: den työpaikoista. Samaan aikaan on myös pien- annetut vastaukset ovat sisältäneet ilmoituksia
12496: teollisuuden ja pienyritteliäisyyden toimintaedel- siitä, että puutteet ovat ministeriön tiedossa.
12497: lytyksiin tullut puutteita, joissa valtiovallan näky-
12498: vä tuki voi olla suuntaa muuttavana ratkaisijana. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12499: Ennen muuta pienyrittäjien neuvonta sekä muut-
12500: kin teollisuuden menetettyjä työpaikkoja korvaa-
12501: vat toimet olisivat varsin vähäisellä panostuksella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12502: aikaansaatavissa alueella, jossa on yrittämisen ja 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12503: teollisuuden vahva perinne olemassa. markan määrärahan Uudenmaan teolli-
12504: Uudenmaan läänin teollisuuspiirin resurssit suuspiirin Karjaan patkallistoimiston pe-
12505: asukaslukuun ja edellä jo hahmotettuun tarpee- rustamiseen.
12506:
12507: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
12508:
12509: Matti Louekoski Impi Muroma Arja Alho
12510: 332 1985 vp.
12511:
12512: Raha-asia-aloite n:o 329
12513:
12514:
12515:
12516:
12517: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta saariston ympäristönhoi-
12518: toavustuksiin
12519:
12520:
12521: Eduskunnalle
12522:
12523: Suomen merellinen saaristo on ainutlaatuinen valtion tulo- ja menoarviossa noussut suhteellisen
12524: koko maailmassa. Sen luonto on kuitenkin her- hitaasti, vaikka tarvetta saariston ympäristönhoi-
12525: kästi vahingoittuvaa. Saariston luonnon rasituk- don tehostamiseen eittämättä on.
12526: set ovat lisääntyneen venematkailun ja kesä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12527: mökkiasutuksen vuoksi kasvaneet. Saariston ym- nioittaen,
12528: päristönhoidolle aiheutuu tästä syystä vaativia
12529: tehtäviä. Vuonna 1981 voimaan tulleen, saaris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12530: ton kehityksen edellytyksistä säädetyn lain mu- 1986 tulo- ja menoarvioon inomentzlle
12531: kaan saariston kunnat ovat oikeutettuja ympäris- 35.15.62 50 000 markkaa saariston ym-
12532: tönhoitoavustuksiin. Niiden määrä on kuitenkin päristönhoitoavustuksiin.
12533:
12534: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
12535:
12536: Matti Louekoski Arja Alho Antti Kalliomäki
12537: Pekka Myllyniemi Jussi Ranta
12538: 1985 vp. 333
12539:
12540: Raha-asia-aloite n:o 330
12541:
12542:
12543:
12544:
12545: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun
12546: asuntotuotannon erityisjärjestelyihin
12547:
12548:
12549: Eduskunnalle
12550:
12551: Valtion tulo- ja menoarvioiden linjana on Pääkaupunkiseudun asuntojanoissa on jatku-
12552: viime vuosina ollut asuntotuotantovarojen osalta vasti yli 10 000 kunnallista vuokra-asuntoa jonot-
12553: voimakas supistuminen. Erityisen kovasti tämä tavaa ruokakuntaa, mikä luku omasta puolestaan
12554: toimenpidesuunta on kohdistunut pääkaupunki- kertoo tilanteen karmeuden, kun koko maassa
12555: seudun asunto-oloihin. Vuosina 1981-1982 oli aiotaan rakentaa vuonna 1984 vain 7 000 arava-
12556: pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotuotanto vain lainoitettua vuokra-asuntoa.
12557: 1 600 asuntoa vuodessa, kun vielä kaudella Aravamäärärahojen niukkuus merkitsee erityi-
12558: 1976-1980 se oli noin 2 100 asuntoa vuodessa. sesti niukkuutta kohtuuhintaisten perheasunto-
12559: Tämäkään tuotantomäärä ei silloin tyydyttänyt jen tarjonnassa. Se nostaa puolestaan myös kovan
12560: asunnontarvetta, joka on koko 1970-luvun lopun rahan asuntojen hintoja ja aivan erityisesti koval-
12561: ja 1980-luvun alun ajan vain kärjistynyt. la rahalla rakennettujen pien- ja perheasuntojen
12562: Nykyään asuu pääkaupunkiseudulla puutteel- hintoja. Puute ja hintojen nousu kohdistuvat
12563: lisesti n. 130 000 henkilöä, joista ahtaasti asuvia siksi erityisen voimakkaasti asutuskeskuksiin, var-
12564: - kansallisen mittapuun mukaan mitattuna - sinkin pääkaupunkiseudulle, ja asutuskeskuksissa
12565: on 45 000 henkilöä ja varustetasoltaan puutteelli- nuoriin ja nuoriin lapsiperheisiin sekä puutteelli-
12566: sesti asuvia 85 000 henkilöä. Alivuokralaisina sissa oloissa asuviin ruokakuntiin, sanalla sanoen
12567: asuu runsaat 10 000 henkilöä ja asunnon tarpees- pienituloisiin.
12568: sa olevia laitosasukkeja on 2 200 henkilöä. Koko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12569: naan vailla asuntoa on yli 6 500 henkilöä. nioittaen,
12570: Keskimääräisesti viimeisten 15 vuoden aikana
12571: selvästi kohentunut asuntotilanne koko maassa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12572: myös pääkaupunkiseudulla on tuonut entistä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12573: selkeämmin esille ne asumistasoerot, jotka erityi- 35.45.83 40 000 000 markkaa pääkau-
12574: sesti pääkaupunkiseudun asukkaita rasittavat. punkiseudun asunto-olojen vaatimiin eri-
12575: Hyvien asunto-olojen rinnalla on koko maatakin tyisjärjestelyihin nuorten, nuorten lapsi-
12576: ajatellen sekä määrällisesti että laadullisesti kaik- perheiden ja puutteellisesti asuvien asun-
12577: kein suurimpia puutteita varsin runsaasti. totzlanteen korjaamiseksi.
12578:
12579: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
12580:
12581: Matti Louekoski Arja Alho Antti Kalliomäki
12582: 334 1985 vp.
12583:
12584: Raha-asia-aloite n:o 331
12585:
12586:
12587:
12588:
12589: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta tietokonetomografia-
12590: laitteiden hankkimiseksi Kanta-Hämeen keskussairaalaan
12591:
12592:
12593: Eduskunnalle
12594:
12595: Tietokonetomografiasta on tullut monissa ta- milj. markkaa. Uusia virkoja ei oman tietokone-
12596: pauksissa korvaamaton ja korkeatasoinen tutki- tomografiatoiminnan aloittamiseksi tarvitsisi
12597: musmenetelmä, jonka käyttöalue yhä kasvaa. Kanta-Hämeen keskussairaalaan perustaa. Myös-
12598: Paitsi keskushermoston tutkimuksiin, sitä käyte- kin tarvittavat tilat ovat olemassa.
12599: tään enenevässä määrin myös muihin tarkoituk- Nykyinen tilanne on taloudellisesti epätarkoi-
12600: siin, kuten urologisiin selvityksiin ja vatsaontelon tuksenmukainen. Lisäksi se on epäoikeudenmu-
12601: tutkimuksiin. Myös ortopedian alalla sillä on kainen kantahämätäisiä potilaita kohtaan, koska
12602: merkittävää käyttöä. Huomattava on myös, että esimerkiksi päivystysluontoisten tietokonetomo-
12603: tietokonetomografiaa tarvitaan yhä useammin grafiatutkimusten mahdollisuus puuttuu.
12604: akuuteissa ja päivystystapauksissa. On selvää, että
12605: jokainen keskussairaalamme tarvitsee tietokone- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12606: tomografian tarjoamat diagnostiset mahdollisuu- nioittaen,
12607: det.
12608: Omien laitteiden puuttuessa mm. Kanta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12609: Hämeen keskussairaala joutuu ostamaan nämä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12610: palvelut ulkopuolisilta. Tulevana vuonna tähän 33.79.31 3 500 000 markan määrärahan
12611: arvioidaan tarvittavan varoja noin 1 milj. mark- tietokonetomografialaitteiden hankkimi-
12612: kaa. Oman laitteen hankinta maksaisi noin 3, 5 seksi Kanta-Hämeen keskussairaalaan.
12613:
12614: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12615:
12616: Martti Lähdesmäki Sirkka-Liisa Anttila Esko Helle
12617: 1985 vp. 335
12618:
12619: Raha-asia-aloite n:o 332
12620:
12621:
12622:
12623:
12624: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanta-Hämeen keskus-
12625: sairaalan Ahveniston sairaalarakennuksen peruskorjaukseen
12626:
12627:
12628: Eduskunnalle
12629:
12630: Valtion viranomaisten ja nykyisen Kanta- kentaminen. Lisäksi Ahveniston sairaalan yhtey-
12631: Hämeen keskussairaalakuntainliiton välillä syntyi teen on suunniteltu 8 sairaansijaa käsittävä las-
12632: 1960-luvun jälkipuoliskolla valmistuneiden suun- tenpsykiatrian vuodeosasto.
12633: nitelmien perusteella kokonaisratkaisu, jonka Valtion tämänhetkisten suunnitelmien mu-
12634: mukaan keskussairaalan uudisrakennus rakenne- kaan yhden vuodeosaston (27 sairaansijaa) sekä
12635: taan Ahveniston tuberkuloosiparantolan tontille hissitornin, yleisönpalvelutilan ja lastenpsykiat-
12636: ja Ahveniston sairaala käytetään osana keskussai- rian vuodeosaston (8 sairaansijaa) peruskorjaami-
12637: raalaa. Tällöin sovittiin, että Ahveniston paranto- nen ja rakentaminen siirtyy aina tulevan vuosi-
12638: la peruskorjataan keskussairaalaksi sitä mukaa, kymmenen vaihteeseen. Edellä todettujen hank-
12639: kuin Lahden keskussairaalan valmistuminen ja keiden kokonaiskustannus on yhteensä tämän
12640: Kanta-Hämeen keskussairaalan uudisrakennuk- hetken hintatason mukaan noin 15 miljoonaa
12641: sen käyttöönotto antavat siihen mahdollisuuden. markkaa ilman irtaimistoa.
12642: Valtion viranomaisten ja kuntainliiton välillä Kuitenkin Ahveniston sairaalarakennuksen pe-
12643: syntynyt kokonaisratkaisu on edelleen avoinna ruskorjauksen loppuunsaattaminen, asianmukais-
12644: Ahveniston sairaalan peruskorjauksen osalta, jon- ten liikennejärjestelyjen toteuttaminen sekä las-
12645: ka työn jälkeen keskussairaala on vasta siinä tenpsykiatrian vuodeosaston (8 sairaansijaa) ra-
12646: laajuudessa, kuin silloisen Hämeenlinnan keskus- kentaminen ovat keskussairaalan kuntainliiton
12647: sairaalan 22.4.1970 perustamis- ja toimintasuun- kannalta sellaisia hankkeita, että niiden valmis-
12648: nitelma kokonaisuudessaan edellytti. tuttua voidaan todeta sairaalan olevan siinä laa-
12649: Uusi keskussairaalarakennus otettiin käyttöön juudessa kuin alunperin vuonna 1970 hyväksytys-
12650: 18.4.1979 eli kyseinen rakennus on toiminut sä perustamis- ja toimintasuunnitelmassa oli
12651: noin 5 vuotta. edellytetty.
12652: Ahveniston vanhasta parantolarakennuksesta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12653: on vuosina 1982-1984 peruskorjattu noin 23
12654: miljoonan markan suuruisella määrärahalla noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12655: 213. Edelleen on sairaalasta peruskorjaamatta 2 1986 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
12656: vuodeosastokerrosta käsittäen yhteensä 54 sai- markkaa Kanta-Hämeen keskussairaalan
12657: raansijaa sekä toiminnan vaatimien hissijärjestely- Ahveniston sairaalarakennuksen perus-
12658: jen sekä asianmukaisten yleisönpalvelutilojen ra- korjauksen loppuun saattamiseen.
12659:
12660: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12661:
12662: Martti Lähdesmäki Sirkka-Liisa Anttila Esko Helle
12663: 336 1985 vp.
12664:
12665: Raha-asia-aloite n:o 333
12666:
12667:
12668:
12669:
12670: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pernunnummen Ja
12671: Melkuttimien luonnonsuojelualueiden perustamiseksi
12672:
12673:
12674: Eduskunnalle
12675:
12676: Kanta-Hämeen ensimmäiseen seutukaavaan Näille alueille kohdistuu parhaillaan suuria
12677: liittovaltuusto teki aluevarauspäätökset 8. 6.1979 rantarakentamispaineita. Vireillä on laajoja ran-
12678: mm. Pernunnummen kansallispuistoalueen ja takaavoitushankkeita. Samanaikaisesti on Kor-
12679: Melkuttimien alueen varaamisesta SUl-alueina. keimman hallinto-oikeuden päätöksen
12680: Sisäasiainministeriö vahvisti liittovaltuuston pää- 31.12.1984 kautta syntynyt tilanne, jossa vahvis-
12681: töksen sanotulta osin 24.8.1982 SU-alueina. Kor- tetun ja noudatettavaksi v. 1982 määrätyn seutu-
12682: kein hallinto-oikeus palautti 31.12.1984 anta- kaavan rakennuslain mukaiset oikeusvaikutukset
12683: massaan päätöksessä asian ministeriölle uudelleen ovat poistuneet. Eteläisen Suomen arvokkaimmat
12684: käsiteltäväksi. erämaa-alueet ovat nyt "lainsuojattomina".
12685: Kyseiset alueet on valtakunnallisissakin selvi- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
12686: tyksissä todettu Etelä-Suomen merkittävimmiksi nioittavasti,
12687: vielä lähes rakentamattomina säilyneiksi alueiksi,
12688: joilla on poikkeuksellisen hyvät ominaisuudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12689: kansallispuistotarkoituksiin sekä retkeilytarkoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12690: tuksiin. Alueet sisältyvät kansallispuistokomitean 35.20.88 5 000 000 markkaa Pernun-
12691: mietintöön sekä alueen pohjoisosa valtioneuvos- nummen ja Melkuttimien luonnonsuoje-
12692: ton vahvistamaan harjujensuojeluohjelmaan. Li- lualueiden toteuttamiseksi siten, että
12693: säksi Pernunnummen ja Kerityn alueet sisältyvät hankkeen toteuttaminen aloitettaisiin
12694: valtioneuvoston selontekoon eduskunnalle ympä- Riitalan yhteismetsän ja Oy Kymi Ab:n
12695: ristönsuojelusta 28.9.1984. omistamzlta aluezlta, jotka ovat tällä het-
12696: kellä pahimmin uhattuina.
12697: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12698:
12699: Martti Lähdesmäki Tuulikki Hämäläinen Esko Helle
12700: 1985 rd. 337
12701:
12702: Finansmotion nr 334
12703:
12704:
12705:
12706:
12707: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en potatis-
12708: konsulent i Österbotten
12709:
12710:
12711: Till Riksdagen
12712:
12713: Arligen kommer i handeln ca 150-200 milj. sigt har de bästa förutsättningarna för odling av
12714: kg matpotatis i vårt land. Av denna mängd kvalitativt god vara.
12715: eroduceras ca 20 % eller 30 milj kg i svenska
12716: 0 För den nödvändiga fältgranskningen och för
12717: Österbotten. Odlingsarealen uppgår till ca 1 550 en allsidig rådgivning behövs det speciella pota-
12718: ha av landets totala 8 000 ha matpotatisodlingar. tiskonsulenter. Eftersom det handlar om kvalitet
12719: I och med detta är svenska Österbotten landets på livsmedel och eftersom det måste anses som
12720: näst största odlingsområde av matpotatis. ett bredare intresse än enbart ett jordbruksintres-
12721: Under de senaste åren har man fäst allt större se så skulle det vara naturligt att statsmakten
12722: vikt vid kvaliteten på matpotatis. Fordringarna skulle stå för kostnaderna för nämnda konsulent-
12723: har skärpts men trots detta kommer det fortfa- tjänster.
12724: rande ut en del undermålig vara i handeln. Av Hänvisande till ovanstående föreslår under-
12725: hela arealen matpotatis i landet fältgranskas nu tecknade,
12726: ca hälften. För att åstadkomma bättre kvalitet på
12727: potatisen anses fältgranskningen vara en av att Riksdagen i statsförslaget för år
12728: grundförutsättningarna. Därtill är det väsentligt 1986 upptar 100 000 mark för avlönande
12729: att odlarna kan erhålla rådgivning och upplys- av en potatiskonsulent vid Österbottens
12730: ning så att de både odlingstekniskt och sortmäs- Svenska Lantbrukssällskap.
12731:
12732: Helsingfors den 13 februari 1985
12733:
12734: Håkan Malm Boris Renlund
12735: Ole Norrback Håkan Nordman
12736:
12737:
12738:
12739:
12740: 22 428500120H
12741: 338 1985 vp.
12742:
12743: Raha-asia-aloite n:o 334 Suomennos
12744:
12745:
12746:
12747:
12748: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta perunakonsulentin palkkaa-
12749: miseen Österbottens Svenska Lantbrukssällskap -nimisen järjes-
12750: tön toiminta-alueelle
12751:
12752:
12753: Eduskunnalle
12754:
12755: Maassamme tulee ruokaperunaa kauppaan Kentällä tapahtuvaa välttämätöntä tarkastusta
12756: vuosittain n. 150-200 milj. kg. Tästä määrästä ja monipuolista neuvontaa varten tarvitaan erityi-
12757: tuotetaan n. 20 % eli 30 milj. kg Pohjanmaan siä perunakonsulentteja. Koska kyse on elintar-
12758: ruotsinkielisillä alueilla. Viljelyala on n. 1 550 ha vikkeiden laadusta ja koska on katsottava, että
12759: maamme koko ruokaperunan viljelyalasta, joka kyse on laajemmasta kuin ainoastaan maanviljeli-
12760: on 8 000 ha. Näin ollen ruotsinkielinen Pohjan- jän edusta, olisi luonnollista, että valtiovalta
12761: maa on maamme lähinnä suurin ruokaperunan ottaisi vastatakseen edellä mainitusta konsulent-
12762: viljelyalue. tien toimien perustamisesta aiheutuvista kustan-
12763: Viime vuosina on yhä suurempaa huomiota nuksista.
12764: kiinnitetty ruokaperunan laatuun. Vaatimuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12765: on tiukennettu, mutta siitä huolimatta tulee nioittavasti,
12766: kauppaan jatkuvasti ala-arvoista tavaraa. Parem-
12767: man laadun aikaansaamiseksi pidetään eräänä
12768: perusedellytyksenä kentällä tapahtuvaa tarkastus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12769: ta. Tämän lisäksi on olennaista, että viljelijät 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
12770: voivat saada neuvoja ja opastusta niin, että heillä kaa yhden perunakonsulentin palkkaami-
12771: on viljelyksellisesti ja laadullisesti parhaat edelly- seksi Österbottens Svenska Lantbrukssä/1-
12772: tykset laadultaan hyvän perunan viljelyyn. skap -nimisen järjestön toiminta-alueelle.
12773:
12774: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
12775:
12776: Håkan Malm Boris Renlund
12777: Ole Norrback Håkan Nordman
12778: 1985 rd. 339
12779:
12780: Finansmotion nr 335
12781:
12782:
12783:
12784:
12785: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av ett foderkök
12786: vid pälsdjursskötarskolan i Korsholm
12787:
12788:
12789: Tili Riksdagen
12790:
12791: Pälsdjursskolan på Korsholms skolor i Vasa har maskineroas användning, skötsel och reparation.
12792: under många år utbildat elever till pälsdjursfar- Detta är praktiskt taget omöjligt på de vanliga
12793: mare, till skötare på farmer och till foderköksar- foderköken.
12794: betare. På skolan finns nu en undervisningsfarm Eftersom det kommer att föreligga ett allt
12795: med ca 1 000 avelsminkar, ca 100 avelsrävar vars större behov av kunnigt folk på foderköken och
12796: antal är avsett att utökas och ca 100 avelsillrar. eftersom kunskapen om fodret är viktigt i den
12797: Undervisningsfarmen fungerar bra, är väl utrus- praktiska pälsdjursskötseln, är det ett krav att det
12798: tad och fyller väl sin uppgift för den praktiska finns ett foderkök för undervisningen på päls-
12799: undervisningen. djursskolan på Korsholm. Enligt pianeroa skulle
12800: En stor brist på pälsdjursskolan är avsaknaden byggnaden bli ca 800 m 2 stor. Den skulle inne-
12801: av ett eget foderkök för undervisningen. Som en hålla foderkök och pälseri med sociala utrym-
12802: del i undervisningen ingår fodertillverkningen, men. Den beräknade totala kostnaden är ca 4
12803: fodrets sammansättning och foderkomponenter- milj. mk.
12804: na. 1 dag måste den praktiska undervisningen Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
12805: förläggas till omkringliggande kommersiella fo- dertecknade
12806: derkök. Avstånden till dessa är rätt långa och det
12807: är svårt att övervaka undervisningen. Därtill kan att Riksdagen i statsförslaget för år
12808: man inte kräva att ett vanligt foderkök skall 1986 upptar 1 000 000 mark för påbör-
12809: kunna förmedla den undervisning eleveroa skulle jandet av byggnadsarbetena på ett foder-
12810: ha behov av. kök med päisen· för undervisningsända-
12811: Utöver den egentliga fodertillverkningen finns mål vid pälsdjursskötarskolan på Kors-
12812: det behov av att undervisa eleveroa i foderköks- holms skolor.
12813:
12814: Helsingfors den 13 februari 1985
12815:
12816: Håkan Malm Boris Renlund
12817: Ole Norrback Håkan Nordman
12818: 340 1985 vp.
12819:
12820: Raha-asia-aloite n:o 335 Suomennos
12821:
12822:
12823:
12824:
12825: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta rehukeittiön rakentamiseksi
12826: Mustasaaren turkistarhaajakouluun
12827:
12828:
12829: Eduskunnalle
12830:
12831: Mustasaaren turkistarhaajakoulu Vaasassa on hoitoa ja korjausta. Tämä on käytännöllisesti
12832: usean vuoden ajan kouluttanut oppilaita turkis- katsoen mahdotonta tavallisissa rehukeittiöissä.
12833: tarhaajiksi, hoitajiksi tarhoille ja rehukeittiön
12834: työntekijöiksi. Koululla on opetustarha, jossa on Koska rehukeittiöt tulevat yhä enemmän tar-
12835: n. 1 000 siitosminkkiä, 100 siitoskettua, joiden vitsemaan ammattitaitoista henkilökuntaa ja kos-
12836: määrää on tarkoitus lisätä, ja n. 100 siitoshilleriä. ka rehua koskeva tietous on tärkeätä käytännön
12837: Opetustarha toimii hyvin, se on hyvin varustettu turkistarhaustyössä, on välttämätöntä, että Mus-
12838: ja täyttää hyvin käytännön opetuksen vaatimuk- tasaaren turkistarhaajakoulussa on rehukeittiö
12839: set. opetusta varten. Suunnitelmien mukaan raken-
12840: Turkistarhaajakoulun huomattava puute on nuksen koko olisi 800 m 2 • Se sisältäisi rehukeit-
12841: opetustarkoituksiin käytettävä oma rehukeittiö. tiön ja nahkomon sekä sosiaaliset tilat. Arvioidut
12842: Osana opetukseen kuuluu rehun valmistus, re- kokonaiskustannukset ovat n. 4 mmk.
12843: hun koostumus ja rehun osa-aineet. Tällä hetkel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12844: lä täytyy käytännön koulutuksen tapahtua lähei-
12845: syydessä sijaitsevissa kaupallisissa rehukeittiöissä.
12846: Matkat näihin ovat verraten pitkät ja opetusta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12847: vaikeata valvoa. Sitäpaitsi ei voida vaatia, että 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12848: tavallinen rehukeittiö pystyisi antamaan sellaista markkaa Mustasaaren turkistarhaajakou-
12849: opetusta, jota oppilaat tarvitsevat. lun opetusrehukeittiön ja siihen kuulu-
12850: Varsinaisen rehun valmistuksen lisäksi täytyy van nahkomon rakennustöiden aloittami-
12851: oppilaille opettaa rehukeittiökoneiden käyttöä, seksi.
12852:
12853: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
12854:
12855: Håkan Malm Boris Renlund
12856: Ole Norrback Håkan Nordman
12857: 1985 rd. 341
12858:
12859: Finansmotion nr 336
12860:
12861:
12862:
12863:
12864: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för reglering av Kyro älvs
12865: nedre lopp
12866:
12867:
12868: Tili Riksdagen
12869:
12870: Under de senaste åren har i statsförslagen bäcken ökat avsevärt på grund av fortsatt torr-
12871: upptagits anslag för vattenarbeten i Kyro älv. läggning av ovanförliggande skogar.
12872: Större delen av anslagen har gått tili arbeten i Det är väsentligt att vattenarbetena i Kyro älvs
12873: älvens övre del. Anslagen för arbeten i den nedre nedre belopp utförs i snabbare takt än hittills.
12874: delen har varit minimala. Arbeten har utförts Detta är ett livsvilikor för jordbrukarna i områ-
12875: endast på vissa mindre begränsade projekt. De det.
12876: egentliga vattenarbetena är halvfärdiga.
12877: Detta har lett tili att framför alit jordbruket Hänvisande tili ovanstående föreslår under-
12878: blivit lidande. Planerade och utlovade arbeten tecknade
12879: har inte kunnat utföras. Upprensningen av Vas-
12880: sorbäcken väntar på att arbetena i den egentliga att Riksdagen i statsförslaget för år
12881: flodfåran skall utföras med påföljd att odlings- 1986 upptar2 000 000 markförreg/en.ng
12882: marken vid Vassor-fjärden inte kan dräneras av Kyro älvs nedre lopp så att arbetena
12883: ordentligt. Därtili har vattenmassorna i Vassor- kan s/utföras under år 1987.
12884:
12885: Helsingfors den 13 februari 1985
12886:
12887: Håkan Malm Boris Renlund
12888: Ole Norrback Håkan Nordman
12889: 342 1985 vp.
12890:
12891: Raha-asia-aloite n:o 336 Suomennos
12892:
12893:
12894:
12895:
12896: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen alajuoksun sään-
12897: nöstelyä varten
12898:
12899:
12900: Eduskunnalle
12901:
12902: Viime vuosien aikana on valtion tulo- ja meno- saantynyt huomattavasti Vassorin purossa sen
12903: arvioon otettu määrärahoja Kyrönjoen vesitöitä yläpuolella tapahtuneen metsien jatkuvan kuiva-
12904: varten. Suuri osa määrärahoista on mennyt joen tuksen takia.
12905: yläjuoksulla tehtäviin töihin. Alajuoksun vesitöi- On tärkeätä, että vesityöt Kyrönjoen alajuok-
12906: tä varten osoitetut määrärahat ovat olleet vähäi- sulla suoritetaan tähänastista nopeammin. Tämä
12907: set. Vain aivan pienten hankkeiden töitä on on alueen maanviljelijöiden elinehto.
12908: tehty. Varsinaiset vesityöt ovat puolivalmiita.
12909: Tämä on johtanut ennen kaikkea siihen, että Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12910: maanviljely on kärsinyt. Suunniteltuja ja luvattu-
12911: ja töitä ei ole voitu suorittaa. Vassorin puron että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12912: purkaus odottaa varsinaisen jokiuoman töiden 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12913: suorittamista, mistä seurauksena Vassorin selän markkaa Kyrönjoen alajuoksun säännös-
12914: äärillä olevia viljelymaita ei pystytä kunnolla telyä varten niin, että työt voidaan saat-
12915: kuivaamaan. Tämän lisäksi veden määrä on li- taa loppuun vuoden 1987 aikana.
12916:
12917: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
12918:
12919: Håkan Malm Boris Renlund
12920: Ole Norrback Håkan Nordman
12921: 1985 rd. 343
12922:
12923: Finansmotion nr 337
12924:
12925:
12926:
12927:
12928: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för ombyggnad av vägkors-
12929: ningen Strandvägen - riksväg nr 8 i Korsholm
12930:
12931:
12932: Till Riksdagen
12933:
12934: Den s.k. "Strandvägens" anslutning till riks- ning med långa köer som följd. Dessa köer har
12935: väg nr 8 i Korsholm har blivit en synnerligen visat sig vara farliga i trafiken och alltför ofta
12936: farlig vägkorsning. Trafiken ökar årligen på de visat sig medföra olyckstillbud och olyckor.
12937: båda vägarna och den enkla plankorsning som nu Dessa omständigheter gör det nödvändigt med
12938: finns gör korsningen farlig och svår att passera. en snar ombyggnad av ovan nämnda vägkors-
12939: Att korsningen finns i en svag kurva förvärrar ning. Det måste göras säkrare att komma in på
12940: situationen ytterligare. Trots Stop-märke från riksvägen från Strandvägen än vad nu är fallet.
12941: Strandvägen händer alltför många olyckor i kors- Hänvisande till ovanstående föreslår under-
12942: mngen. tecknade
12943: Utöver den normala trafiken har vi många
12944: pendlare från Korsnäs-Petalax-Malax-Solv att Riksdagen i statsförslaget för år
12945: som arbetar i Vasa. Under rusningstid varje 1986 upptar 500 000 mark för påbörjan-
12946: morgon när dessa pendlare skall från Strand- det av ombyggnaden av vägkorsningen
12947: vägen in på riksvägen uppstår ofta trafikstock- Strandvägen - riksväg nr 8 i Korsholm.
12948:
12949: Helsingfors den 12 februari 1985
12950:
12951: Håkan Malm Boris Renlund
12952: Ole Norrback Håkan Nordman
12953: 344 1985 vp.
12954:
12955: Raha-asia-aloite n:o 337 Suomennos
12956:
12957:
12958:
12959:
12960: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Rantatien ja valtatien n:o 8
12961: risteyksen korjaamiseksi Mustasaaressa
12962:
12963:
12964: Eduskunnalle
12965:
12966: Ns. ''Rantatien'' liittymästä valtatiehen n:o 8 mä jonot ovat osoittautuneet liikenteelle vaaralli-
12967: Mustasaaressa on tullut varsin vaarallinen tienris- siksi ja niiden seurauksena on sattunut hyvin
12968: teys. Liikenne lisääntyy vuosittain kummallakin usein liikenneonnettomuuksia.
12969: tiellä ja tasoristeys tekee tien vaaralliseksi ja Edellä mainitut olosuhteet tekevät tienristeyk-
12970: vaikeakulkuiseksi. Tilanteen tekee lisäksi vielä sen pikaiset muutostyöt välttämättömiksi. Ranta-
12971: huonommaksi se, että risteys on !oivassa mutkas- tieltä valtatielle pääsy on tehtävä nykyistä turval-
12972: sa. Rantatieltä tuleville tarkoitetusta pakollisesta lisemmaksi.
12973: pysähdysmerkistä huolimatta risteyksessä tapah-
12974: tuu liikaa onnettomuuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12975: Tavallisen liikenteen lisäksi tiellä liikkuu
12976: edestakaisin useita Mustasaaresta, Petolahdelta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12977: Maalahdelta ja Sulvasta kotoisin olevia Vaasassa 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
12978: työssä käyviä ihmisiä. Joka aamu näiden sukkula- kaa Mustasaaressa st/aitsevan Ranta-
12979: liikennöijien pyrkiessä Rantatieltä valtatielle syn- tien ja t'altatien n:o 8 risteyksen muutos-
12980: tyy usein liikenneruuhkia pitkine jonoineen. Nä- töiden aloittamiseksi.
12981:
12982: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
12983:
12984: Håkan Malm Boris Renlund
12985: Ole Norrback Håkan Nordman
12986: 1985 rd. 345
12987:
12988: Finansmotion nr 338
12989:
12990:
12991:
12992:
12993: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättringsarbetena
12994: på avsnittet Malax-Korsnäs
12995:
12996:
12997: Till Riksdagen
12998:
12999: Den s.k. Strandvägen från riksväg nr 8 i former, den lätta trafiken är på den grunden
13000: Korsholm genom Malax och Korsnäs till Närpes livlig i båda riktningarna. Därtill används denna
13001: är en livligt trafikerad landsväg. Vägen nybygg- väg ofta också när det gäller trafik från de södra
13002: des under 1950-talet. Den grundförbättrades och delarna av Korsholm och från Malax söderut. En
13003: breddades på sträckan riksvägen-Malax i början livlig och farlig trafik på denna väg är oljetrans-
13004: av 1970-talet. Avsnittet Korsnäs-Närpes bygg- porterna för växthusnäringen söder om Vasa.
13005: des i ett senare skede och på den sträckan är Det är synnerligen viktigt att Strandvägen är i
13006: vägen i ett tillfredsställande skick och har tillräck- gott skick och att framför allt avsnittet Malax-
13007: lig bredd. Korsnäs grundförbättras.
13008: Vägavsnittet Malax-Korsnäs är däremot i ett
13009: synnerligen dåligt skick med beaktande av trafik- Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
13010: tätheten. Vägen är för smal för den livliga och dertecknade
13011: tunga trafiken. Därtill har den ställvis dålig
13012: grund och en svag beläggning. att Riksdagen i statsförslaget för år
13013: Trafiken från Korsnäs går till största delen på 1986 upptar 500 000 mark för påbörjan-
13014: denna väg mot Vasa. Korsnäs har samarbete med det av grundförbättringsarbetena på av-
13015: Malax när det gäller många korumunala service- snittet Malax-Korsnäs av Strandvägen.
13016:
13017: Helsingfors den 14 februari 1985
13018:
13019: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
13020: 346 1985 vp.
13021:
13022: Raha-asia-aloite n:o 338 Suomennos
13023:
13024:
13025:
13026:
13027: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahden Ja Korsnäsin
13028: välisen tieosuuden perusparantamista varten
13029:
13030:
13031: Eduskunnalle
13032:
13033: Mustasaaressa oleva Maalahden ja Korsnäsin lahden kanssa; tästä syystä kevyt, molempiin
13034: kautta Närpiöön valtatieltä n:o 8 johtava ns. suuntiin tapautuva liikenne on vilkas. Tämän
13035: Rantatie on vilkkaasti liikennöity. Tie rakennet- lisäksi tätä tietä käytetään usein myös Mustasaa-
13036: tiin 1950-luvulla. Se on perusparannettu ja sitä ren eteläosista ja Maalahdesta etelään tapahtuvas-
13037: on levennetty valtatien ja Maalahden välisellä sa liikenteessä. Tämän tien vilkas ja vaarallinen
13038: osuudella 1970-luvun alussa. Korsnäsin ja När- liikennemuoto on öljyn kuljetus Vaasan etelä-
13039: piön välinen osuus rakennettiin myöhemmin ja puolella oleville kasvihuoneille.
13040: tämä tieosuus on tyydyttävässä kunnossa ja riittä- On varsin tärkeätä, että Rantatie on hyvässä
13041: vän leveä. kunnossa ja että ennen kaikkea Maalahden ja
13042: Maalahden ja Korsnäsin välinen osuus on sitä- Korsnäsin välinen osuus perusparannetaan.
13043: vastoin erittäin huonossa kunnossa liikenneti- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13044: heyttä ajatellen. Tie on liian kapea vilkkaalle ja
13045: raskaalle liikenteelle. Sitäpaitsi sen pohja on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13046: paikoitellen huono ja päällystys heikko. 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
13047: Liikenne Korsnäsista Vaasaan kulkee suurim· kaa Rantatien Maalahden ja Korsnäsin
13048: maksi osaksi tätä tietä. Korsnäsilla on useita välisen osuuden perusparannustöiden
13049: kunnallisia palveluja koskevaa yhteistyötä Maa- aloittamiseksi.
13050:
13051: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13052:
13053: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
13054: 1985 rd. 347
13055:
13056: Finansmotion nr 339
13057:
13058:
13059:
13060:
13061: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
13062: Österhankmo- och Västerhankmo-vägarna i Korsholm
13063:
13064:
13065: Tili Riksdagen
13066:
13067: Kostnaderna för vägbyggande och -underhåli dygn. Trafiken förutsätter, enligt gäliande nor-
13068: är exceptionellt höga inom Vasa väg- och vatten- mer, att vägarna skulie vara permanentbelagda.
13069: byggnadsdistrikt, specielit i kustregionen. Land- Den livliga trafiken på Hankmo-vägarna ut-
13070: skapet utgörs långt av gammalt sjöbotten vilket görs dels av transporter tili lantbruket, och päls-
13071: gör att grunden är svag och kräver dyra lösningar djursnäringen, dels av en livlig pendeltrafik tili
13072: för dagens trafikbeläggning. Detta har gjort att arbetsplatser i Kvevlax och Vasa. So~ läget är nu
13073: distriktet har många grusvägar med stor trafiktät- är vägarna hart när oframkomliga vissa tider av
13074: het som är i synnerligen dåligt skick. Vid fördel- året, något som inte kan accepteras. Grundför-
13075: ningen av anslag för vägbyggande och -underhåli bättring och beläggning är ofrånkomligt för att
13076: borde detta faktum beaktas i högre grad än utkomsten och servicen tili befolkningen skali
13077: hittilis. kunna tryggas.
13078: Två vägar som är typexempel på ..dessa dåliga
13079: grusvägar är bygdeväg nr 17813 tili Osterhankmo Hänvisande tili ovanstående mm:iveringar före-
13080: och nr 17 819 tili Västerhankmo i Korsholms slår undertecknade
13081: kommun. Den förra är 10,2 km och den senare
13082: 3,2 km lång och båda har sin början från den att Riksdagen i statsförslaget för år
13083: s.k. Petsmo-vägen. Trafiktätheten på Öster- 1986 upptar 500 000 mark för påbörjan-
13084: hankmo-vägen är 430 fordon per dygn med hela det av grundförbättringsarbetena och be-
13085: 485 fordon på de 8 första kilometerna. Trafiktät- läggningen av Österhankmo- och Väster-
13086: heten på Västerhankmo-vägen är 258 fordon per hankmo-vägarna i Korsholm.
13087:
13088: Helsingfors den 14 februari 1985
13089:
13090: Håkan Malm Boris Renlund
13091: Ole Norrback Håkan Nordman
13092: 348 1985 vp.
13093:
13094: Raha-asia-aloite n:o 339 Suomennos
13095:
13096:
13097:
13098:
13099: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustasaaressa sijaitsevien
13100: Österhankmon ja Västerhankmon teiden perusparantamiseksi
13101:
13102:
13103: Eduskunnalle
13104:
13105: Teiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset voimassa olevien normien mukaan sitä, että tiet
13106: ovat poikkeuksellisen korkeat Vaasan tie- ja vesi- olisivat päällystetyt.
13107: rakennuspiirissä, erityisesti rannikkoalueella. Hankmo-teiden liikenteen vilkkaus johtuu
13108: Alue on suureksi osaksi vanhaa merenpohjaa, osittain maatalouden ja turkistarhauksen kulje-
13109: mistä johtuu, että perusta on heikko ja vaatii tuksista, osittain vilkkaasta edestakaisesta liiken-
13110: kalliita ratkaisuja vastatakseen tämän päivän lii- teestä Koivulahdella ja Vaasassa sijaitseviin työ-
13111: kenteen vaatimuksia. Tästä on ollut seurauksena, paikkoihin. Tätä nykyä tiet ovat lähes liikenne-
13112: että piirissä on paljon sorateitä, joiden liikenneti- kelvottomia joinakin aikoina vuodesta, mitä ei
13113: heys on suuri ja jotka ovat varsin huonossa voida hyväksyä. Perusparannus ja päällystys on
13114: kunnossa. Jaettaessa määrärahoja teiden rakenta- väistämätöntä, jotta väestön toimeentulo ja pal-
13115: miseen ja ylläpitoon tämä tosiasia tulisi ottaa velut voitaisiin turvata.
13116: huomioon tähänastista suuremmassa määrin.
13117: Kaksi malliesimerkkiä tällaisista huonoista so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13118: rateistä ovat kylätiet n:o 17813 Österhankmoon nioittavasti,
13119: ja n:o 17819 Västerhankmoon, molemmat Mus-
13120: tasaaren kunnassa. Edellisen pituus on 10,2 km että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13121: ja jälkimmäisen 3,2 km ja molemmat alkavat ns. 1986 tulo- fa menoarvioon 500 000 mar-
13122: Petsmon tiestä. Österhankmon tien liikenneti- kan määrärahan Mustasaaressa sijaitsevien
13123: heys on 430 ajoneuvoa vuorokaudessa määrän Österhankmon fa Västerhankmon teiden
13124: ollessa peräti 485 ajoneuvoa kahdeksan ensim- perusparantamisen fa pällystämisen aloit-
13125: mäisen kilometrin matkalla. Liikenne edellyttää tamiseksi.
13126:
13127: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13128:
13129: Håkan Malm Boris Renlund
13130: Ole Norrback Håkan Nordman
13131: 1985 vp. 349
13132:
13133: Raha-asia-aloite n:o 340
13134:
13135:
13136:
13137:
13138: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren pääkirjaston
13139: rakentamiseen
13140:
13141:
13142: Eduskunnalle
13143:
13144: Kouluhallitus on hyväksynyt Haukivuoren välttämätöntä, että Haukivuoren pääkirjaston ra-
13145: kunnan kirjastohankkeen toteuttamiseksi ohjel- kennustöihin päästään heti ensi vuoden alussa.
13146: man ensimmäisen vaiheen, jonka mukaan kirjas- Hankkeen toteuttamista puoltaa myös Haukivuo-
13147: totilojen suuruudeksi tulee noin 300 neliömetriä. ren jatkuvasti heikkenevä työllisyystilanne.
13148: Hankkeen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa
13149: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13150: markkaa. taen,
13151: Haukivuoren kirjaston rakentaminen on Mik-
13152: kelin läänin kirjastohankkeista ensimmäisellä si-
13153: jalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13154: Koska kunnan nykyinen pääkirjasto, yhteisti- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 800 000
13155: loiltaan vajaa 100 neliömetriä, on erittäin ahdas markan määrärahan Haukivuoren pääkir-
13156: ja se sijaitsee huonokantaisessa rakennuksessa, on jaston rakentamista varten.
13157:
13158: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13159:
13160: Mauri Miettinen
13161: 350 1985 vp.
13162:
13163: Raha-asia-aloite n:o 341
13164:
13165:
13166:
13167:
13168: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 rakentamiseen
13169: välillä Kymijärvi-Mikkelin läänin raja
13170:
13171:
13172: Eduskunnalle
13173:
13174: Valtatiellä n:o 5 osuus Lahti-Heinola ja siitä miljoonan markan määräraha tieosuuden Kymi-
13175: edelleen Lusiin on erittäin vaarallinen. Lukuisat järvi-Mikkelin läänin raja rakennustöiden aloit-
13176: liikenneonnettomuudet ja ihmishenkien mene- tamiseksi. Hanke tulisi aikaistaa siten, että ko.
13177: tykset valitettavalla tavalla osoittavat, että ko. väli rakennettaisiin valmiiksi vuosina 1986-1989
13178: väli on liikenneturvallisuuden kannalta kaikkein ja että Mikkelin tiepiiri puolestaan tekisi oman
13179: riskialttein ja vaarallisin Helsingin ja Heinolan osuutensa rajalta Vierumäelle vuosina 1988-
13180: välillä. Tästä johtuen aiemmin on perustellusti 1989. Osuuden Kymijärvi-Mikkelin läänin raja
13181: suunniteltu, että väli Lahti-Heinola pitää ra- kokonaiskustannusarvio on 110 miljoonaa mark-
13182: kentaa moottoriliikennetieksi ennen väliä Lahti- kaa ja osuuden Mikkelin läänin raja-Vierumäki
13183: Mäntsälä. Valtion viranomaiset ovat kuitenkin 30 miljoonaa markkaa. Nykyisten erittäin paho-
13184: muuttaneet muutama vuosi sitten tässä suhteessa jen liikenteellisten pullonkaulojen poistamiseksi
13185: kantaansa niin, että liikenneturvallisuuden kan- ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi on vält-
13186: nalta vähemmän vaarallinen väli Lahti-Mäntsälä tämätöntä, että tieosuutta Vierumäki-Lusi ryh-
13187: rakennetaaukio ensin. dyttäisiin rakentamaan välittömästi sen jälkeen,
13188: Valtatien n:o 5 rakentaminen Lahden Kymijär- kun moottoriliikennetie Vietumäelle saadaan val-
13189: veltä pohjoiseen Hämeen ja Mikkelin läänin miiksi. Kymijärven-Lusin tieosuus esitetään
13190: rajalle on Hämeen tiepiirin ohjelmissa merkitty myös muutettavaksi moottoritieksi.
13191: vuosille 1987-1990. Mikkelin tiepiirin tarkoi- Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon,
13192: tuksena on rakentaa omalta osaltaan jatko em. että liikenneministeriössä ollaan suunnittelemas-
13193: tieosuudelle Vierumäelle asti nykysuunnitelmien sa ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioon
13194: mukaisesti valmiiksi vuosina 1989-1990. Tule- teiden rakentamiseen osoitettavaksi 300 miljoo-
13195: van moottoriliikennetien kallein osuus Vierumä- naa markkaa enemmän rahaa kuin tänä vuonna,
13196: eltä Lusiin on vielä toimenpideohjelmiin merkit- ehdotan kunnioittaen,
13197: semättä, mutta sisältyy kylläkin pitkän tähtäimen
13198: suunnitelmiin vuosille 1990-2000. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13199: Monet seikat puoltavat kuitenkin viitestien 1986 tulo- ja menoarvioon 14 000 000
13200: rakentamisen kiirehtimistä. Niinpä Heinolan markan määrärahan valtatien n:o 5 ra-
13201: kaupunki ja viimeksi Päijät-Hämeen Maakunta- kentamis- ja parannustöiden aloittami-
13202: liitto ovat esittäneet liikenneministeriölle, että seksi välzllä Kymzjärvi-Mikkelin läänin
13203: valtion ensi vuoden budjettiin otettaisiin 14 ra;a.
13204:
13205: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13206:
13207: Mauri Miettinen
13208: 1985 vp. 351
13209:
13210: Raha-asia-aloite n:o 342
13211:
13212:
13213:
13214:
13215: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 453 (Tihus-
13216: niemi-Varkaus) peruskorjausta varten
13217:
13218:
13219: Eduskunnalle
13220:
13221: Pieksämäen-Jäppilän-Tihusniemen maan- tänyt myös Jäppilän elinkeinon ja matkailun
13222: tieosuus on uudelleen päällystetty viime vuosina, kehittämissuunnitelmia.
13223: mutta edelleen kunnostamatta on Tihusnie- Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon
13224: men-Varkauden maantieosuus. Ko. tieosuus on lisäksi Jäppilän kunnan heikon työllisyystilanteen
13225: päällystetty öljysoralla parikymmentä vuotta sit- ehdotan kunnioittaen,
13226: ten ja tien kunto on nykyään erittäin heikko ja
13227: liikenneturvallisuus tieosuudella huono. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13228: Kyseessä oleva tieosuus on pääväylä Jäppilästä 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13229: esimerkiksi Varkauden aluesairaalaan, lääkärei- markan määrärahan Tihusniemen- Var-
13230: den vastaanotoille, lukioon ja eri ammatillisiin kauden tieosuuden perusparannustöiden
13231: oppilaitoksiin. Tiestön heikko kunto on heiken- aloittamista varten Jäppzlän kunnassa.
13232:
13233: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13234:
13235: Mauri Miettinen
13236: 352 1985 vp.
13237:
13238: Raha-asia-aloite n:o 343
13239:
13240:
13241:
13242:
13243: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Juvan-N arilan-Virtasal-
13244: men maantien perusparantamiseksi
13245:
13246:
13247: Eduskunnalle
13248:
13249: Juvan-Narilan-Virtasalmen maantie on tär- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13250: keä yhdystie Savonlinnaan johtavalle valtatielle. taen,
13251: Tiestön kunto on kuitenkin erittäin heikko. Tie
13252: on lisäksi varsin mutkainen ja siten liikennetur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13253: vallisuuden kannalta vaarallinen. Tien peruspa- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13254: rantaminen onkin välttämätöntä. Hanketta puol- markan määrärahan juvan-Narilan-
13255: taa ja kiirehtii lisäksi erityisesti Virtasalmen kun- Virtasalmen maantien perusparannustöi-
13256: nan heikko työllisyystilanne. den aloittamiseksi.
13257:
13258: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13259:
13260: Mauri Miettinen
13261: 1985 vp. 353
13262:
13263: Raha-asia-aloite n:o 344
13264:
13265:
13266:
13267:
13268: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4321 (Pun-
13269: tala-Parkkila) perusparantamiseksi
13270:
13271:
13272: Eduskunnalle
13273:
13274: Puntalan-Parkkilan maantie alkaa Ristiinasta lisikin mitä pikimmin perusparantaa ja kesto-
13275: valtatieltä n:o 13/15 ja päättyy Anttolan kunnan päällystää.
13276: Parkkilan kylässä kantatiehen n:o 62. Tien pituus Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13277: on 15 kilometriä. Nykyinen tie on huonokuntoi- taen,
13278: nen, vanha sorapäällysteinen tie. Tie on paikoit-
13279: tain erittäin huono liikenneturvallisuuden kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13280: nalta, koska tien linjaus niin vaaka- kuin pystyta- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13281: sossakin on vaihtelevaa sisältäen lyhyitä suoria ja markan määrärahan Puntalan-Parkkzfan
13282: jyrkkiä, pienisäteisiä kaarteita. Tiellä on joka maantien perusparannustöiden aloittami-
13283: vuosi kelirikkoaikana pairtorajoitus. Tieosuus tu- seksi Ristiinan kunnassa.
13284:
13285: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13286:
13287: Mauri Miettinen
13288:
13289:
13290:
13291:
13292: 23 428500120H
13293: 354 1985 vp.
13294:
13295: Raha-asia-aloite n:o 345
13296:
13297:
13298:
13299:
13300: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Kissakosken sillan parantami-
13301: seksi Hirvensalmella
13302:
13303:
13304: Eduskunnalle
13305:
13306: Kissakosken kanavan yli johtava silta Hirven- massa paikkakunnalle 15 työpaikkaa, joten yri-
13307: salmen kunnan Vahvamäen paikallistiellä on ka- tyksen toimintaedellytysten turvaamiseksi Kissa-
13308: pea ja erittäin heikkorakenteinen. Kyseistä tietä kosken kanavan yli johtavan sillan parantaminen
13309: käytetään paljon raskaaseen liikenteeseen, mm. on välttämätöntä.
13310: puutavarankuljetuksiin. Sillan heikon kunnon
13311: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13312: vuoksi sille asetettu painorajoitus rajoittaa raskas-
13313: taen,
13314: ta liikennettä, joka joutuu kiertämään Hirvensal-
13315: men kirkonkylän kautta aina kun kuljetettavana
13316: on raskas puutavaralasti satamiin tai teollisuuslai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13317: toksiin. On huomattava, että kyseisen sillan käyt- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13318: tö tulee lisääntymään kuluvan vuoden lopulla markan määrärahan Kissakosken szllan
13319: kun Kissakoskella sijaitsevan puun kyllästämön ja parannustöiden aloittamiseksi Hirvensal-
13320: sahan toiminta tehostuu. Teollisuuslaitos on tuo- men kunnassa.
13321:
13322: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13323:
13324: Mauri Miettinen
13325: 1985 vp. 355
13326:
13327: Raha-asia-aloite n:o 346
13328:
13329:
13330:
13331:
13332: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Joroisten lentokentän kiitora-
13333: dan perusparantamiseksi
13334:
13335:
13336: Eduskunnalle
13337:
13338: Joroisten lentokentän kiitotie on ilmailuhalli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13339: tuksen toimesta suoritetussa katselmuksessa to- taen,
13340: dettu kunnoltaan heikoksi ja keväisin alttiiksi
13341: routavaurioille. On vaarana, että kiitotien heikko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13342: kunto saattaisi katkaista lentoliikenteen jopa 1- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
13343: 2 kuukaudeksi. Kiitotien perusparantamisesta on markan määrärahan Joroisten lentoken-
13344: olemassa parannussuunnitelma. tän kiitoradan perusparantamiseksi.
13345:
13346: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13347:
13348: Mauri Miettinen
13349: 356 1985 vp.
13350:
13351: Raha-asia-aloite n:o 347
13352:
13353:
13354:
13355:
13356: J. Mikkola: Määrärahan osoittamisesta Turun oikeustalon suunnitte-
13357: lua ja rakennustöiden aloittamista varten
13358:
13359:
13360: Eduskunnalle
13361:
13362: Turussa sijaitsevat alioikeudet toimivat hajal- Piikkiön tuomiokunta ja oikeusministeriön Tu-
13363: laan ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. Tästä run hovioikeuspiirin maksupiste ja mahdollisesti
13364: aiheutuu haittaa niin tuomioistuinten omalle muitakin oikeudenhoitoon liittyviä toimitiloja.
13365: työlle kuin tuomioistuimissa asioiville henkilöil- Oikeustalon suunnittelu on mm. säilytettävän
13366: le. korkkitehtaan kiinteistön johdosta vaativa ja ai-
13367: Turussa on valtiolla omistuksessaan osoitteessa kaa vaativa tehtävä. Kun uusilla toimitiloilla on
13368: Linnankatu 43 (Turun kaupungin 8. kaupungin- jo nyt kiire, olisi toimenpiteisiin ryhdyttävä pi-
13369: osa, VIII kortteli, tomit 2 ja 3) oikeustalon kaisesti. Hankkeelta puuttuvat kuitenkin määrä-
13370: tarpeisiin tarkoitettu rakennuspaikka. Tällä pai- rahat.
13371: kalla sijaitsee myös ns. korkkitehtaan kiinteistö, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13372: joka on säilytettävä rakennus, ja se on tarkoitus vasti,
13373: saneerata osaksi oikeustaloa. Korkkitehtaan kiin-
13374: teistön hallinta siirtyy valtiolle 1986. Lisäksi oi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13375: keustaloa varten tarvitaan uusi rakennettava osa, 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
13376: koska oikeustaloon on ajateltu sijoitettavaksi Tu- markkaa Turun oikeustalon suunnittelua
13377: run raastuvanoikeus, kaupunginviskaalinvirasto, ja rakennustöiden aloittamista varten.
13378:
13379: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
13380:
13381: Jukka Mikkola
13382: 1985 vp. 357
13383:
13384: Raha-asia-aloite n:o 348
13385:
13386:
13387:
13388:
13389: ). Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta konsultin palkkaamiseksi
13390: Varsinais-Suomen Kalastajaliitolle
13391:
13392:
13393: Eduskunnalle
13394:
13395: Vuoden 1983 alusta tuli voimaan uusi kalas- Varsinais-Suomen alueen kalastuskuntien jär-
13396: tuslaki (286/82), jonka 3 §:n mukaan useille jestäytyminen ja sääntöjen hyväksymiskokoukset
13397: kiinteistöille kuuluvan kalaveden osakkaat muo- sekä kalastusalueiden toiminnan aloittaminen tu-
13398: dostavat kalastuskunnan. Sen on järjestäydyttävä levat kalastuskuntien suuren lukumäärän takia
13399: ja hyväksyttävä itselleen säännöt (49 §). Kalata- olemaan mittava työ. Siinä tarvitaan kalatalou-
13400: louden edistämistä ja muiden kalastuslaissa tar- dellista asiantuntemusta ja neuvontaa.
13401: koitettujen tavoitteiden toteuttamista varten vesi- Kalastajaliiton taholla on ilmaistu syvä huoli
13402: alueet jaetaan niiden omistussuhteista riippumat- siitä, ettei liiton toimesta pystytä antamaan työ-
13403: ta kalastusalueisiin. Kalastusaluehallinto, jossa voiman vähyyden takia riittävästi asiantuntevaa
13404: päätäntävalta pääosin on vesialueen omistajilla, ohjausta alueen kalastuskuntien järjestäytymisek-
13405: on kokonaan uusi organisaatiotaso. Kalastusalu- si ja kalastusalueiden toiminnan käynnistämisek-
13406: eiden toimintaan saattamisen edellytyksenä on si. Kalastajaliiton henkilöstö on jo entisten tehtä-
13407: kalastuskuntien järjestäytyminen. Lain mukaan vien hoitamisessa ylityöllistetty.
13408: toiminta tulee aloittaa viipymättä. Jotta Varsinais-Suomen kalastuskunnat ja ka-
13409: Varsinais-Suomen alueella kalastuskuntia lie- lastusalueet saataisiin toimiviksi, Varsinais-Suo-
13410: nee noin 2000, joista järjestäytymättömiä on men Kalastajaliitto ry:lle tulisi osoittaa varat
13411: noin 1300. Lisäksi yksityisiä vesialuelohkoja on lisähenkilökunnan palkkaamiseen.
13412: noin 2000. Lukumääräisesti kalastuskuntia on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13413: enemmän kuin missään muualla maassamme nioittaen,
13414: verrattuna vesialueen pinta-alaan. Suuri luku-
13415: määrä on seurausta 1950-1970-luvuilla suorite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13416: tuista vesialuejaoista ja sen jälkeen tehdyistä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13417: tonttikaupoista. Kalastusalueita Varsinais-Suo- 30.37.49 100 000 markkaa konsulentin
13418: messa muodostettaneen lähes 20. palkkaamiseksi Varsinais-Suomen Kalas-
13419: tajaliitolle.
13420: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
13421:
13422: Jukka Mikkola Paula Eenilä Pertti Paasio
13423: 358 1985 vp.
13424:
13425: Raha-asia-aloite n:o 349
13426:
13427:
13428:
13429:
13430: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kumpulan-Kemiön
13431: maantien n:o 1835 peruskorjaukseen
13432:
13433:
13434: Eduskunnalle
13435:
13436: Kumpulan-Kemiön maantie n:o 1835 on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13437: suurelta osalta erittäin huonokuntoinen ja siten nioittavasti,
13438: pikaisen parantamisen tarpeessa. Nykykunnossa
13439: tie on vaikeasti liikennöitävissä ja liikenneturval-
13440: lisuus tiellä on huono. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13441: Pikaista rakenteen ja päällysteen parantamista 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
13442: tie vaatii noin 20 kilometrin matkalla. Arvioitu markkaa maantien n:o 1835 (Kumpula-
13443: kustannusarvio on noin 15 milj. markkaa. Kemiö) rakenteen ja päällysteen paran-
13444: Parannettavan tieosuuden suunnittelu on vielä nustöiden aloittamiseksi sekä suunnitte-
13445: osittain kesken. lun loppuun saattamiseksi.
13446:
13447: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
13448:
13449: Jukka Mikkola Paula Eenilä Pertti Paasio
13450: 1985 vp. 359
13451:
13452: Raha-asia-aloite n:o 350
13453:
13454:
13455:
13456:
13457: ). Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun postikeskuksen
13458: rakentamiseksi
13459:
13460:
13461: Eduskunnalle
13462:
13463: Turun postikeskushanketta on lykätty ja vii- senkymmentä kuorma- ja pakettiautoa, joiden
13464: meisin tieto postikeskuksen valmistumisajankoh- lisäksi on vielä muutama suuri ajoneuvoyhdistel-
13465: dasta on vuoden 1988 syksy. Tähän ajankohtaan mä. Edellä mainittujen lisäksi ovat työpäivinä
13466: mennessä Turun postikonttori on täysin tukahtu- postin aukioloaikana yksityiset suurasiakkaat
13467: nut ja maan lounaisosa jäänyt vaille maan suu- omine autoineen lisäämässä kaaosta. Näiden jou-
13468: rimman kuljetusliikkeen - postilaitoksen - kossa tapahtuu autojen purkaus ja lastaus truk-
13469: palveluja. kien, perälautanostureiden ja haarukkavaunujen
13470: Turun lajittelukeskus toimii nykyisin postita- avulla, koska pihalla ei ole minkäänlaista laituria.
13471: lossa (rakennusvuosi 1932), jossa postin käsittely Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13472: on erittäin hankalaa. Käsittely on pakosta jakau- nioittavasti,
13473: tunut epäkäytännöllisiin ja ahtaisiin tiloihin nel-
13474: jään eri kerrokseen. Lisäksi piha-alue on ahdas ja
13475: ahtaudesta johtuen vaarallinen ja tapaturma-altis että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13476: työskentelypaikka. 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
13477: Pahimpina ruuhka-aikoina saattaa postitalon markkaa Turun postikeskuksen rakenta-
13478: muutaman sadan neliömetrin pihalla olla kolmi- miseksi.
13479:
13480: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
13481:
13482: Jukka Mikkola Paula Eenilä Pertti Paasio
13483: 360 1985 vp.
13484:
13485: Raha-asia-aloite n:o 351
13486:
13487:
13488:
13489:
13490: ). Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun joukkolii-
13491: kenteen kehittämiseen
13492:
13493:
13494: Eduskunnalle
13495:
13496: Turun seudun liikenneongelmat ovat korostu- mys, että valtion tulisi osallistua sen kustannuk-
13497: neet sitä mukaa kuin alueen väkiluku on kasva- siin.
13498: nut. Tällä hetkellä Turussa ja sen ympäristökun-
13499: nissa asuu noin 250 000 ihmistä. Alueen liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13500: nioittavasti,
13501: nejärjestelyjen hajanaisuus on johtanut kalliisiin,
13502: mutta silti huonosti toimiviin ratkaisuihin.
13503: Turun seudulle on saatava aikaan yhtenäinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13504: joukkoliikenteen hoito-organisaatio ja koko seu- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
13505: dulla kelpa~va matkalippu. Joukkoliikenteen ke- kaa Turun seudun joukkoliikenteen ke-
13506: hittäminen Turun seudulla on niin tärkeä kysy- hittämiseen.
13507:
13508: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
13509:
13510: Jukka Mikkola Paula Eenilä Pertti Paasio
13511: 1985 vp. 361
13512:
13513: Raha-asia-aloite n:o 352
13514:
13515:
13516:
13517:
13518: S. Mikkola: Määrärahan osoittamisesta Lepaan puutarhaoppilaitok-
13519: sen ja emäntäkoulun laajennustöiden suunnitteluun
13520:
13521:
13522: Eduskunnalle
13523:
13524: Ammattikasvatushallituksen t01m1nta- ja ta- Ammattikasvatushallituksen toiminta- ja ta-
13525: loussuunnitelmassa (KTS 1984-88) on varau- loussuunnitelmassa on investointien suunnittelua
13526: duttu sekä Lepaan puutarhaoppilaitoksen että varten varattu rahoitusta vuodelle 1986. Koko
13527: Lepaan emäntäkoulun laajentamiseen keskiasteen rakentamishanke pyritään toteuttamaan niin, et-
13528: koulunuudistuksen johdosta. AKH on 31. 1.1984 tä rakentamistoimenpiteet on loppuun suoritettu
13529: asettanut työryhmän hankkeiden suunnittelun vuoden 1988 loppuun mennessä.
13530: käynnistämiseksi. Edelleen AKH on tehnyt pää-
13531: töksen 30.1.1984 Lepaan emäntäkoulun opinto- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
13532: linjoista ja oppilasmääristä. Tämän mukaan taen,
13533: emäntäkoulun oppilasmäärä lisääntyy 276 oppi-
13534: laaseen vuoteen 1988 mennessä. Lepaan puutar-
13535: haoppilaitoksen opintolinjoista ja oppilasmääristä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13536: AKH teki päätöksen 6.3.1984. Tämän mukaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13537: puutarhaoppilaitoksen oppilasmäärä lisääntyy 29. 79. 74 500 000 markkaa käytettäväksi
13538: 290 oppilaaseen. Molempien oppilaitosten oppi- Lepaan puutarhaoppzlaitoksen ja emäntä-
13539: lasmäärät siis suunnilleen kaksinkertaistuvat koulun laajentamisen suunnittelua var-
13540: suunnittelukaudella. ten.
13541:
13542: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
13543:
13544: Saara Mikkola
13545: 362 1985 vp.
13546:
13547: Raha-asia-aloite n:o 353
13548:
13549:
13550:
13551:
13552: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n pakolaisasiain pää-
13553: komissaarin toiminnan tukemiseen
13554:
13555:
13556: Eduskunnalle
13557:
13558: Maailman pakolaisongelma vaikeutuu entises- Pakolaisongelmiin liittyvät kysymykset tulisi
13559: tään. Toimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi ei- hoitaa YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin (UN-
13560: vät sitä vastoin ole olleet riittäviä. Pakolaisten HCR) välityksellä tukemalla järjestön toimintaa
13561: määrän jatkuvasti kasvaessa suurin osa jää kaiken raha- ja muilla varoilla.
13562: avun ulkopuolelle. Näiden pakolaisten pelasta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13563: miseksi nälkäkuolemalta ja aliravitsemuksen ai- nioittaen,
13564: heuttamilta pysyviltä haitoilta tarvitaan katastro-
13565: fiapua pakolaisten päivittäiseen huoltoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13566: 1986 tulo- ja menoarvioon momentil/e
13567: On ilmeistä, että laajat kansalaispiirit ovat 24.30.69 24 000 000 markkaa YK:n pa-
13568: valmiit lisäämään Suomen valtion virallista pako- ko/aisasiain pääkomissaarin (UNHCR)
13569: laisapua. toiminnan tukemiseen.
13570:
13571: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
13572:
13573: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13574: Riitta Uosukainen Tapio Holvitie Lea Kärhä
13575: Eeva Turunen Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
13576: Lea Mäkipää Vieno Eklund Liisa Kulhia
13577: 1985 vp. 363
13578:
13579: Raha-asia-aloite n:o 354
13580:
13581:
13582:
13583:
13584: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta nuoremman konstaapelin
13585: toimen perustamiseksi pääkaupunkiseudulle
13586:
13587:
13588: Eduskunnalle
13589:
13590: Yleinen järjestys ja turvallisuus erityisesti pää- kiseudulla on keskimääräistä nopeampaa. Vain
13591: kaupunkiseudulla on heikentynyt viime vuosina. harvat hakeutuvat poliisin palvelukseen pääkau-
13592: Väestömäärän kasvun vuoksi poliisin työtaakka punkiseudulle. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan
13593: on kasvanut. Uutena järjestystä uhkaavana tekijä- pikaisia toimia.
13594: nä ovat kuvaan tulleet nuorisojengien aiheutta-
13595: mat pahoinpitelyrikokset. Poliisipalvelut eivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13596: kuitenkaan ole kehittyneet ja monipuolistuneet nioittaen,
13597: tarpeita vastaavasti. Tämä heijastuu poliisin työ-
13598: taakan kohtuuttomana kasvuna ja kansalaisten
13599: turvallisuuden heikentymisenä. Poliisin hälytys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13600: valmius ja ennalta ehkäisevä partioimi on nykyti- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13601: lanteessa riittämätöntä. 26.75.01 4 000 000 markkaa 20 uuden
13602: Miehistöpulan ja siitä johtuvan työn rasitta- nuoremman konstaapelin toimen perus-
13603: vuuden vuoksi poliisien vaihtuvuus pääkaupun- tamiseksi pääkaupunkiseudun poliisiin.
13604:
13605: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
13606:
13607: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13608: Riitta Uosukainen Juho Koivisto Eva-Riitta Siitonen
13609: Lea Kärhä Ritva Laurila Kaarina Dromberg
13610: Liisa Arranz Iiro Viinanen
13611: 364 1985 vp.
13612:
13613: Raha-asia-aloite n:o 355
13614:
13615:
13616:
13617:
13618: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta geriatrian professorin viran
13619: perustamiseksi Helsingin yliopistoon
13620:
13621:
13622: Eduskunnalle
13623:
13624: Vanhusten osuus maamme väestöstä on viime samme. Geriatrian erikoisalan kehittämisestä on
13625: vuosina jatkuvasti kasvanut. Yli 65-vuotiaita on myönteisiä kansantaloudellisia tuloksia ja inhi-
13626: jo nyt 10 % väestöstä ja vanhusten osuus kasvaa millisen hoidon kannalta myönteisiä kokemuksia
13627: edelleen 1980-luvulla. Helsingissä vanhusten yli 30 vuoden ajalta. Esimerkiksi Englannissa
13628: osuus on vielä keskimääräistä suurempi. sairaansijatarve vanhusten kohdalla on vain noin
13629: !kääntymisen myötä voimavarat vähenevät ja 113 siitä, mikä se on Pohjoismaissa.
13630: kunto heikkenee. Vanhuuteen liittyvät monet On ilmeistä, että geriatrian erikoisalan asian-
13631: samanaikaiset sairaudet kuten sydämentoimin- tuntemuksen kasvun ansiosta pystytään sairaudet
13632: nanvajaus, sokeritauti, verisuonten kalkkeutumi- toteamaan ja hoitamaan jo varhaisvaiheessa. Täl-
13633: nen, nivelkulumat ja virtsatietulehdukset. Myös löin ehkäistään vaikeiden ja palautumattomien
13634: psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat vähenevät, ja komplikaatioiden syntyminen. Tämä osaltaan
13635: mielenterveyteen kohdistuva rasitus kasvaa. johtaa sairaalahoidon tarpeen myöhentymiseen ja
13636: Monesti on vaikea erottaa erilaiset sairaustilat vähentymiseen. Näin saadaan aikaan huomatta-
13637: normaaliin vanhenemiseen kuuluvista ilmiöistä. via kansantaloudellisia säästöjä ja lisätään myös
13638: Vanhuksilla sairausoireet, niiden vaatima tutki- ikääntyneen väestönosan elämän inhimillisyyttä
13639: mus ja hoito ovat ratkaisevasti erilaiset kuin ja mielekkyyttä.
13640: muilla ikäryhmillä. Esimerkiksi vanhuksen ma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13641: sennus- ja sekavuustila saattaa olla varoitus uh- nioittaen,
13642: kaavasta fyysisestä sairaudesta. Hoidon viivästy-
13643: minen tällaisessa tilanteessa johtaa monesti pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13644: lautumattomiin vaurioihin. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13645: Vanhusten hoidon tason turvaaminen ja kehit- 29.1 0. 01 300 000 markkaa geriatrian pro-
13646: täminen edellyttää geriatrian erikoisalan asian- fessorin viran perustamiseksi Helsingin
13647: tuntemusta. Maassamme ei ole kuitenkaan kuin yliopiston lääketieteelliseen tiedekun-
13648: yksi geriatrian erikoisalan professuuri yliopistois- taan.
13649:
13650: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
13651:
13652: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13653: Riitta Uosukainen Eva-Riitta Siitonen Lea Kärhä
13654: Eeva Turunen Ritva Laurila Kaarina Dromberg
13655: Vieno Eklund Liisa Kulhia
13656: l985 vp. 365
13657:
13658: Raha-asia-aloite n:o 356
13659:
13660:
13661:
13662:
13663: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta Jasukon suomalaisen pe-
13664: ruskoulun rakentamiseen
13665:
13666:
13667: Eduskunnalle
13668:
13669: Jasukon kaupungissa Japanissa toimiva suoma- Koulua ylläpitäville suomalaisille lähetysjärjes-
13670: lainen koulu on ainoa suomalaislasten koulu töille rakennuskustannukset ovat ylivoimaiset ja
13671: Japanissa. Koulu on hyväksytty peruskoulua vas- järjestöt ovat etsineet Japanissa rahoittajia hank-
13672: taavaksi yksityiskouluksi, joka noudattaa suoma- keelle. Rakennusta varten pyritään saamaan lah-
13673: laisen peruskoulun 9-vuotista opetussuunnitel- joituksia ensisijaisesti niiltä yrityksiltä, jotka har-
13674: maa. Koulu on saanut ulkomailla toimivasta joittavat tuontia Suomeen. Mikäli tämä keräys ei
13675: peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta annetun tuota riittävää tulosta, on tarkoitus vedota paikal-
13676: lain mukaista valtionapua opettajien palkkaus- liseen japanilaiseen väestöön. Kuitenkin riittävän
13677: menoihin sekä ylimääräistä valtionapua oppima- rahasumman hankkiminen keräystietä on varsin
13678: teriaalikustannuksia varten. epätodennäköistä, ja koska suomalaisen koulun
13679: toiminta vaarantuu, ellei rakentamista voida to-
13680: Keväällä 1984 koulussa oli 32 oppilasta. Ensi
13681: teuttaa asetetussa aikataulussa, on erittäin tärkeä-
13682: vuonna koulun oppilasmäärä on oppilasennus-
13683: tä, että rakentamiseen saadaan valtion tukea.
13684: teen mukaan yli 40 oppilasta.
13685: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13686: Koulu on tähän asti toiminut parakissa. Nyt nioittavasti,
13687: Japanin viranomaiset vaativat parakin poistamista
13688: sekä uuden koulun rakentamista paikallisen vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13689: timustason mukaisesti. Uuden koulun rakenta- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 29.46
13690: mista varten on myönnetty rakennuslupa paikal- uudelle momentzlle 5 000 000 markkaa
13691: listen viranomaisten laatimien piirustusten perus- (kertameno) jasukon, Japanin suomalai-
13692: teella. Uudisrakennuksen virallinen kustannusar- sen peruskoulua vastaavan yksityiskoulun
13693: vto on 5,2-5,7 miljoonaa markkaa. rakentamiseen.
13694:
13695: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
13696:
13697: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13698: Riitta Uosukainen Tapio Holvitie Sirkka-Liisa Anttila
13699: Lea Kärhä Eeva Turunen Kaarina Dromberg
13700: Vieno Eklund
13701: 366 1985 vp.
13702:
13703: Raha-asia-aloite n:o 357
13704:
13705:
13706:
13707:
13708: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta uskonnollisten lehtien
13709: tukemiseen
13710:
13711:
13712: Eduskunnalle
13713:
13714: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon on Määräraha on jaettu yhä useammille lehdille ja
13715: varattu uskonnollisten lehtien tukemiseen 1, 5 näin yksittäisten lehtien osuus on senkin vuoksi
13716: milj. markkaa. Määräraha on vuodesta vuoteen pienentynyt.
13717: pysynyt lähes saman suuruisena. Inflaation ja
13718: kohonneiden posti- ja painatuskustannusten joh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13719: dosta määräraha on riittämätön. nioittaen,
13720: Maassamme ilmestyy useita kymmeniä sekä
13721: ruotsin- että suomenkielisiä uskonnollisia lehtiä.
13722: Avustussummat ovat vaihdelleet n. 2 000 mar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13723: kasta 190 000 markkaan. Useimpien lehtien vält- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13724: tämättömän tuen tarve olisi kuitenkin ollut kak- 29.99.56 5 000 000 markkaa uskonnol-
13725: sinkertainen jaettavaan määrärahaan verrattuna. listen lehtien tukemiseen.
13726:
13727: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
13728:
13729: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13730: Riitta Uosukainen Tapio Holvitie Sirkka-Liisa Anttila
13731: Lea Kärhä Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
13732: Lea Mäkipää Vieno Eklund
13733: 1985 vp. 367
13734:
13735: Raha-asia-aloite n:o 358
13736:
13737:
13738:
13739:
13740: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden
13741: kuntou tustoimintaan
13742:
13743:
13744: Eduskunnalle
13745:
13746: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien olisi vähintäänkin kohtuullista, että heille turva-
13747: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoi- taan riittävän usein toistuvat ja kyllin pitkät
13748: taan. Näin he ovat suorittaneet arvokasta yhteis- kuntoutus-, virkistys- ja lomajaksot.
13749: kunnallista palvelustyötä. Mutta myös sotainvali-
13750: dimiehiään hoitavat naiset ikääntyvät, heidän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13751: voimansa vähenevät ja he ovat itsekin kipeästi nioittaen,
13752: loman, virkistyksen ja kuntoutuksen tarpeessa.
13753: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että he jaksa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13754: vat hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteiskun- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13755: nan tukea. 33.22.56 4 000 000 markkaa sotainvali-
13756: Koska sotainvalidien puolisot tekevät työtä, dien puolisoiden kuntoutuksen sekä vir-
13757: joka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtäviin, kistys- ja lomajaksojen järjestämiseen.
13758:
13759: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
13760:
13761: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13762: Riitta Uosukainen Juho Koivisto Eva-Riitta Siitonen
13763: Lea Kärhä Eeva Turunen Aino Pohjanoksa
13764: Ritva Laurila Kaarina Dromberg Pirkko Ikonen
13765: Lea Mäkipää Vieno Eklund Liisa Kulhia
13766: Iiro Viinanen
13767: 368 1985 vp.
13768:
13769: Raha-asia-aloite n:o 359
13770:
13771:
13772:
13773:
13774: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lääkinnälli-
13775: seen ja sosiaaliseen kuntoutukseen
13776:
13777:
13778: Eduskunnalle
13779:
13780: Eri tavoin vammautuneille ihmisille on yhteis- myyntitulot peittävät näiden työpaikkojen me-
13781: kunnan taholta pyrittävä luomaan tasavertaiset noista tavallisesti yli 80 %.
13782: toiminta- ja elämisen mahdollisuudet terveiden Monet normaalista työelämästä sivuun joutu-
13783: kanssa. Avohoito ja kuntoutus vammaisten osalta neet vammautuneet tarvitsisivat suojatyötä jo
13784: tulisi järjestää niin, että mahdollisimman moni yksinomaan mielenterveyden kannalta. Paitsi
13785: vammainen voisi elää mahdollisimman normaalia työtuloja, vajaatyökykyinen saa suojatyön kautta
13786: elämää. Useiden vammaisten ainoa elinpaikka- mielekkyyttä elämäänsä. Suojatyö lykkää työky-
13787: mahdollisuus on vanhainkoti, vaikka he sopivasti vyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja jouduttaa siir-
13788: koulutettuina voisivat osallistua työelämään. Sik- tymistä laitoshoidosta osallistuvaan yhteiskun-
13789: si tarvittaisiin vammaisille tarkoitettua ammatti- taan. Suojatyöpaikkojen lisääminen on perustel-
13790: ja uudelleenkoulutusta sekä suojatyöpaikkoja. tua ennen kaikkea siksi, että tällä tavoin pyritään
13791: Vajaatyökykyisiä varten tarvittaisiin n. 10 000 ihmisen kuntouttamiseen, vammaisen mahdolli-
13792: suojatyöpaikkaa, kun niitä tällä hetkellä on vain simman itsenäiseen elämään ja elämän laadulli-
13793: n. 1 000. Tarve on siis kymmenkertainen olemas- seen kohottamiseen.
13794: sa oleviin paikkoihin nähden. Nykyisin suojatyö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13795: keskusten ylläpitäjinä toimivat eri yhdistykset ja nioittaen,
13796: säätiöt. Olisi toivottavaa, että myös yhteiskunta
13797: osallistuisi merkittävällä panoksella suojatyöpaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13798: kojen perustamiseen ja ylläpitoon, koska tarve on 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13799: moninkertainen ja suojatyön myönteiset puolet 33.32.30 20 000 000 markan määrära-
13800: kuntoutettaville ja vajaatyökykyisille ovat erittäin han vammaisten lääkinnällisen ja sosiaali-
13801: suuret. Suojatyöpaikkojen moninkertaistamisen sen kuntoutuksen tehostamiseen ja suoja-
13802: yhteiskunnan toimesta ei pitäisi olla taloudelli- työpaikkojen perustamiseen vammautu-
13803: sestikaan mahdotonta, sillä suojatyöpaikkojen netfle henkilözlle.
13804:
13805: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
13806:
13807: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13808: Riitta Uosukainen Lea Kärhä Juho Koivisto
13809: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg
13810: Lea Mäkipää Vieno Eklund
13811: 1985 vp. 369
13812:
13813: Raha-asia-aloite n:o 360
13814:
13815:
13816:
13817:
13818: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten henki-
13819: lökohtaisten avustajien palkkaamiseen
13820:
13821:
13822: Eduskunnalle
13823:
13824: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväistä vaikeavammainen e1 Itse kykene suoriutumaan.
13825: suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri tavoin. Koska henkilökohtaisen avustajan ja vammaisen
13826: Kuntien kotipalvelun ja osin kotisairaanhoidon suhde on hyvin tiivis ja edellyttää molemmin-
13827: avulla voidaan mahdollistaa niiden henkilöiden puolista luottamusta, on tärkeätä, että vammai-
13828: eläminen kotona, jotka eivät tarvitse ympärivuo- nen saa itse palkata avustajansa. On perusteltua,
13829: rokautista apua. että avustaja on vammaisen palveluksessa ja vam-
13830: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla pal- maiselle korvataan tästä aiheutuvat kustannukset.
13831: kannut vaikeavammaisia koululaisia varten kou- Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti
13832: luavustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia ja saada kokonaan valtionavulliseksi toiminnaksi ja
13833: jotka tarvittaessa avustavat useampaakin vam- palkkausperusteena voitaisiin käyttää esimerkiksi
13834: maista koululaista. Samoin päivähoidossa toimii kunnallisen kotiavustajan palkkausta. Henkilö-
13835: avustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia avusta- kohtaisen avustajan palkkaamismahdollisuuden
13836: jia. järjestäminen merkitsisi ratkaisevaa apua vam-
13837: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain nojalla maisille ja uutta askelta kohti täyttä osallistumis-
13838: vammainen voi saada tuen henkilökohtaisen ta ja tasa-arvoa. Avustajaa tarvitsevien vammais-
13839: avustajan palkkaamiseen. Tämä onkin maassam- ten määrä on suhteellisen pieni ja toiminnan
13840: me ainoa laki, joka suoranaisesti mahdollistaa aiheuttamat kustannukset eivät ole valtiontalou-
13841: henkilökohtaisen avustajan palkkaamisen yhteis- dellisesti suuret. Avustajatoiminnan tuottamat
13842: kunnan kustannuksella. säästöt mm. laitosten hoitomaksuissa sen sijaan
13843: Eräät kunnat ovat omana toimiotanaan kus- olisivat melkoiset. Uudistus merkitsisi vammaisil-
13844: tantaneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen le uutta mahdollisuutta selviytyä kotona.
13845: avustajan. Kokeiluista on saatu myönteisiä koke-
13846: muksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13847: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan niissä ti- nioittaen,
13848: lanteissa, jolloin kotipalvelun ja -sairaanhoidon
13849: keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoitaa vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13850: keavammaisen avustamista. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13851: Vammaisen itsensä yhteiskunnan tuen avulla 33.32.30 20 000 000 markkaa vaikea-
13852: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa vammaisten henkilökohtaisten avustajien
13853: vammaista niissä jokapäiväisissä tehtävissä, joista palkkaamiseen.
13854:
13855: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
13856:
13857: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13858: Riitta Uosukainen Juho Koivisto Lea Kärhä
13859: Eeva Turunen Kaarina Dromberg Lea Mäkipää
13860: Vieno Eklund Liisa Kulhia
13861:
13862:
13863:
13864:
13865: 24 428500120H
13866: 370 1985 vp.
13867:
13868: Raha-asia-aloite n:o 361
13869:
13870:
13871:
13872:
13873: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaisten alkoholistien
13874: omaisten turvakotiverkoston perustamis- ja käyttökustannuksiin
13875:
13876:
13877: Eduskunnalle
13878:
13879: Ensi Kotien liitto ylläpitää suuremmilla paik- turvattomuus ja suoranaisen fyysisen väkivallan
13880: kakunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoholis- uhka. Valtiovallan tulisi huolehtia täysimääräises-
13881: tien omaisille. Turvakotijärjestelmästä on saatu ti turvakotijärjestelmän kustannuksista.
13882: hyviä kokemuksia, mikä puolustaa toiminnan
13883: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13884: laajentamista.
13885: nioittaen,
13886: Valtio kerää alkoholinkäyttäjiltä alkoholijuo-
13887: maverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle vuosit-
13888: tain yli 3 miljardia markkaa. Valtion velvollisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13889: tena olisi huolehtia myös alkoholinkäytöstä ai- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13890: heutuvien haittojen torjunnasta. Eräs tällainen 33.32.30 20 000 000 markkaa käytettä-
13891: inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava haitta on al- väksi väkivaltaisten alkoholistien omaisil-
13892: koholin vaikutuksen alaisena väkivaltaisesti käyt- le tarkoitetun turvakotiverkoston perusta-
13893: täytyvän henkilön perheenjäsenilleen aiheuttama mis- ja käyttökustannuksiin.
13894:
13895: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
13896:
13897: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13898: Riitta Uosukainen Sirkka-Liisa Anttila Eva-Riitta Siitonen
13899: Lea Kärhä Eeva Turunen Päivi Varpasuo
13900: Ritva Laurila Kaarina Dromberg Lea Mäkipää
13901: Vieno Eklund Liisa Kulhia Iiro Viinanen
13902: 1985 vp. 371
13903:
13904: Raha-asia-aloite n:o 362
13905:
13906:
13907:
13908:
13909: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta Pertunmaan Kuortin kar-
13910: tanon syöpää sairastavien lasten kurssikeskuksen käyttökustan-
13911: nuksiin
13912:
13913:
13914: Eduskunnalle
13915:
13916: Leukemiaa sairastavia lapsia ja heidän vanhem- hoitaa sairasta lastaan. Tämä kurssikeskus on
13917: piaan varten perustettiin kolmisen vuotta sitten saatu aikaan kansalaisten taloudellisen tuen tur-
13918: keräysvaroin 40-paikkainen virkistys- ja kurssikes- vin. Nyt olisi valtiovallan vuoro tulla vastaan ja
13919: kus Pertunmaalle. Nyt tämä kurssikeskus on turvata kurssikeskuksen taloudelliset toiminta-
13920: tyhjänä ja käyttämättömänä varojen puutteen edellytykset ja tunnustaa siten laajan vapaaeh-
13921: vuoksi. Kurssikeskuksen välttämätön huolto on toistyön merkitys leukemialasten aseman paran-
13922: hoidettu lähes vapaaehtoistyön turvin, ja keskuk- tamisessa.
13923: sen palveluksessa on nykyisin vain talonmies, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13924: koska henkilökuntaa ei voida palkata rahapulan nioittavasti,
13925: vuoksi.
13926: Leukemialapset ja heidän vanhempansa tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13927: sevat Pertunmaan Kuortinkartanon kaltaista kes- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13928: kusta sopeutumisleirejä, lepoa sekä virkistystä 33.33.51 1 000 000 markkaa Pertunmaan
13929: varten, jotta he jaksaisivat kestää koko perhettä Kuortinkartanon syöpää sairastavien las-
13930: koettelevan sairauden aiheuttaman rasituksen ja ten kurssikeskuksen käyttökustannuksiin.
13931:
13932: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
13933:
13934: Impi Muroma Päivi Varpasuo Riitta Uosukainen
13935: Eva-Riitta Siitonen Ritva Laurila Aila Jokinen
13936: Kaarina Dromberg Olavi Ronkainen Lea Mäkipää
13937: Vieno Eklund Liisa Arranz Liisa Kulhia
13938: Iiro Viinanen
13939: 372 1985 vp.
13940:
13941: Raha-asia-aloite n:o 363
13942:
13943:
13944:
13945:
13946: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta huumeita käyttävien nuor-
13947: ten hoitokotien perustamiseksi
13948:
13949:
13950: Eduskunnalle
13951:
13952: Maassamme on arvoiden mukaan kymmeniä- Maassamme on puute huumeiden käyttäjien
13953: tuhansia huumeiden käyttäjiä. Huumeongelma hoitopaikoista ja erityisesti nuorten hoitopaikois-
13954: on viime vuosina yleistynyt ja vaikeutunut enti- ta. Lisäksi pitkäaikaisten käyttäjien auttaminen
13955: sestään niin, että se ei enää rajoitu vain pääkau- on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Käytäntö
13956: punkiseudulle ja muiden suutten kaupunkien on osoittanut, että pysyvien hoitotulosten saavut-
13957: alueelle. Yhä useammat ja yhä nuoremmat ko- tamiseksi tarvitaan erittäin voimakas hoitomoti-
13958: keilevat huumeita jouduttuaan huumekauppiai- vaatio. Tällaiseksi on osoittautunut esimerkiksi
13959: den tehokkaan myyntiverkoston tarjousten uh- kristilliseen uskoon perustuva pysyvä elämänkat-
13960: reiksi. Yhä useampi kokeilija ajautuu vakituiseksi somuksen muutos. Kristillisellä pohjalla tehdystä
13961: huumeiden käyttäjäksi ja siirtyy pian lievistä huumetyöstä on siten saatu pysyviä hoitotuloksia.
13962: aineista ns. koviin aineisiin. Sen vuoksi maahamme tulisi perustaa kristillisel-
13963: Vuosittain kuolee kymmeniä nuoria huumei- tä pohjalta toimivia huumeiden käyttäjien hoito-
13964: den vuoksi jäätyään ilman apua. Ongelman vaka- koteja.
13965: vuudesta huolimatta maassamme ei ole kyetty
13966: Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13967: järjestämään riittävän tehokasta hoitoa nuorten nioittavasti,
13968: pelastamiseksi.
13969: Huumeiden käyttöön liittyy myös omaisuus- ja
13970: väkivaltarikollisuuden kasvu. Vakituinen huu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13971: meiden käyttäjä ei pysty laillisin keinoin turvaa- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13972: maan päivittäisen huumeannoksensa saantia, 33.33.51 6 000 000 markan määrärahan
13973: vaan hän joutuu turvautumaan rikoksiin, joskus kristilliseltä pohjalta toimivien hoitoko-
13974: jopa vakaviin henkirikoksiin, saadakseen huume- tien perustamiseen huumeita käyttäville
13975: annoksensa. nuonlle.
13976:
13977: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
13978:
13979: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
13980: Riitta Uosukainen Tapio Holvitie Sirkka-Liisa Anttila
13981: Juho Koivisto Eva-Riitta Siitonen Lea Kärhä
13982: Aino Pohjanoksa Eeva Turunen Päivi Varpasuo
13983: Aila Jokinen Ritva Laurila Kaarina Dromberg
13984: Pirkko Ikonen Lea Mäkipää Vieno Eklund
13985: Iiro Viinanen
13986: 1985 vp. 373
13987:
13988: Raha-asia-aloite n:o 364
13989:
13990:
13991:
13992:
13993: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien mak-
13994: suuoman kuntoutuksen ja lääkinnällisen hoidon turvaamiseen
13995:
13996:
13997: Eduskunnalle
13998:
13999: Tutkimusten mukaan suurin osa sotiimme veteraanien eläkkeet monessa tapauksessa ovat
14000: osallistuneista rintamaveteraaneista on terveyden- vielä varsin alhaisia.
14001: tilaltaan muihin ikätovereihinsa nähden huono-
14002: kuntoisia sekä erityisen kuntoutuksen ja hoidon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14003: tarpeessa. Rintamaveteraanien kuntoutusta var- nioittaen,
14004: ten maassamme toimii useita kuntoutuslaitoksia.
14005: Ongelmana on kuitenkin, että nämä kuntoutus-
14006: laitokset joutuvat perimään potilailtaan varsin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14007: huomattavia maksuja. Kuntoutuksen tarpeessa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14008: oleva veteraani jää varojen puutteen vuoksi usein 33.84.56 70 000 000 markkaa maksutlo-
14009: ilman tarvitsemaansa hoitoa. man kuntoutuksen ja muun tarvittavan
14010: Veteraanien tarvitsema kuntoutus ja hoito tu- lääkinnällisen hoidon turvaamiseksi so-
14011: lee kokonaan kustantaa valtion varoista, koska tiemme veteraanezlle.
14012:
14013: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
14014:
14015: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
14016: Riitta Uosukainen Tapio Holvitie Sirkka-Liisa Anttila
14017: Juho Koivisto Eva-Riitta Siitonen Lea Kärhä
14018: Eeva Turunen Päivi Varpasuo Ritva Laurila
14019: Kaarina Dromberg Pirkko Ikonen Lea Mäkipää
14020: Vieno Eklund Liisa Kulhia Iiro Viinanen
14021: 374 1985 vp.
14022:
14023: Raha-asia-aloite n:o 365
14024:
14025:
14026:
14027:
14028: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentamiseen
14029: kehitysvammaisille
14030:
14031:
14032: Eduskunnalle
14033:
14034: Suurin osa maamme kehitysvammaisista selviy- vammahuollon tarjoamia tukipalveluja. Tällaisia
14035: tyisi avohoitopalveluihin tukeutuen itsenäisesti henkilöitä on sekä kehitysvammaisten hoitolai-
14036: kotona, jos heillä olisi sopivia asuntoja. Ongel- toksissa että etenkin kunnalliskodeissa ja mielisai-
14037: mana on kuitenkin kehitysvammaisille soveltu- raaloissa. Kehitysvammaisten laioshoidosta yh-
14038: vien asuntojen puute sekä ns. päivähoitopalvelu- teiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat mo-
14039: jen järjestäminen. ninkertaiset verrattuna avohoitopalvelujen ja so-
14040: lnvaliidihuoltolain mukaan kunnat voivat saa- pivien asuntojen aikaansaamisesta aiheutuviin
14041: da valtionavustusta vammaisten asuntojen raken- kustannuksiin.
14042: tamiseen. Mutta tähän tarkoitukseen varattu Avohoito antaisi kehitysvammaisille mahdolli-
14043: määräraha on nykyisellään täysin riittämätön. suuden elää kodissaan ja se on siten yksilön
14044: Maassamme on arvioiden mukaan noin 5 000 kannalta inhimillinen vaihtoehto. Tämän vuoksi
14045: asunnon tarpeessa olevaa kehitysvammaista, mut- on tärkeää, että valtion tulo- ja menoarvioon
14046: ta heille soveltuvia asuntola- ja tukiasuntopaikko- varataan määräraha, jonka avulla kehitysvam-
14047: ja on vain murto-osa tästä. maisten asuntopulaa voitaisiin helpottaa. Sovel-
14048: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yh- tuvan asunnon saannin turvaaminen olisi vähin-
14049: teiskunnan yhteyteen heille soveltuviin asuntoi- tä, mitä yhteiskunta voisi tehdä tämän väestöryh-
14050: hin, asuntaloihin tai tukiasuntoihin edistäisi ke- män hyväksi.
14051: hitysvammaisten mahdollisuuksia osallistua työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14052: elämään. Tämä edistäisi heidän mielenterveyt- nioittaen,
14053: tään ja saisi heidät tuntemaan itsensä hyödyllisik-
14054: si kansalaisiksi. Myös hoitokustannukset vähenisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14055: vät. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14056: Tällä hetkellä hoidetaan laitoksissa suuri määrä 35.45.83 30 000 000 markan määrärahan
14057: kehitysvammaisia, jotka selviytyisivät omin käytettäväksi asuntojen rakentamiseen
14058: avuin, mikäli heillä olisi sopiva asunto ja kehitys- kehitysvammaisille.
14059:
14060: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
14061:
14062: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
14063: Riitta Uosukainen Juho Koivisto Eva-Riitta Siitonen
14064: Lea Kärhä Eeva Turunen Ritva Laurila
14065: Kaarina Dromberg Pirkko Ikonen Lea Mäkipää
14066: Vieno Eklund Liisa Kulhia Iiro Viinanen
14067: 1985 vp. 375
14068:
14069: Raha-asia-aloite n:o 366
14070:
14071:
14072:
14073:
14074: Muurman: Määrärahan osoittamisesta Keravan tavaraterminaalin
14075: rakennushankkeen suunnitteluun
14076:
14077:
14078: Eduskunnalle
14079:
14080: Kerava ympäristöineen on viime vuosina ollut Keravan tavara-asema säilyy Pasilan terminaa-
14081: voimakkaasti kasvavaa aluetta myös teollisuuden lin valmistumisen jälkeenkin merkittävänä kap-
14082: ja kaupan osalta. Tämän seurauksena kappaleta- paletavaroiden keräily- ja jakelupaikkana. Auto-
14083: varalähetykset ovat vuosi vuodelta kasvaneet Ke- kuljetuksiin sen nykytilat ovat epäkäytännölliset
14084: ravan tavara-asemalla. ja riittämättömät.
14085: Keravan tavara-asema on rakennettu 1920- Keravan tavaraterminaalin rakentaminen olisi
14086: luvulla eikä se 1970-luvun lopulla tehtyjen laa- otettava valtion työohjelmaan heti Pasilan tavara-
14087: jennustöiden jälkeenkään täytä nykytilanteen terminaalin valmistumisen jälkeen.
14088: vaatimuksia. Vaikein tilanne on katettujen lajit-
14089: telutilojen puuttuminen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14090: VR:nuudessa kappaletavaraorganisaatiossa Ke- taen,
14091: ravan tavara-asema kuuluu Helsingin kappaleta-
14092: vara-alueeseen. Kuljetukset Keravalta ja Keraval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14093: le hoidetaan tulevaisuudessa Pasilan terminaalin 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
14094: valmistumisen jälkeen pääosin autokuljetuksin kaa käytettäväksi Keravan tavaratermi-
14095: Pasilasta. naalin rakennushankkeen suunnitteluun.
14096:
14097: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
14098:
14099: Peter Muurman
14100: 376 1985 vp.
14101:
14102: Raha-asia-aloite n:o 367
14103:
14104:
14105:
14106:
14107: Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnit-
14108: teluun ja rakentamisen aloittamiseen Lohjalla
14109:
14110:
14111: Eduskunnalle
14112:
14113: Lohja on kuulunut valtion virastotalojen ra- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
14114: kentamisen 1 kiireellisyysryhmään vuodesta 1973 taen,
14115: alkaen. Hankkeen toteutusta on kuitenkin val-
14116: tion investointisuunnitelmissa jatkuvasti siirretty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14117: Valtion virastotalon rakentaminen Lohjalle on 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14118: valtion investointisuunnitelmissa ajoitettu vuosil- 28.64. 76 2 000 000 markan määrärahan
14119: le 1986-88. Hankkeen kustannusarvio on 30 Lohjan virastotalon suunnittelua ja raken-
14120: milj. markkaa. tamisen aloittamista varten.
14121:
14122: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14123:
14124: Pekka Myllyniemi
14125: 1985 vp. 377
14126:
14127: Raha-asia-aloite n:o 368
14128:
14129:
14130:
14131:
14132: Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 parantami-
14133: seen välillä Lohjanharju-Lohja
14134:
14135:
14136: Eduskunnalle
14137:
14138: Liikenteen huippujen aikana muodostuu kan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
14139: tatiellä n:o 53 välillä Lohjanharju-Lohja ruuh- taen,
14140: kia, jotka voitaisiin mitä ilmeisimmin välttää
14141: parantamalla sanotun tien liikennöitävyyttä. Lii-
14142: kenteen kulku muodostuisi joustavammaksi ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14143: sujuvammaksi, jos tiehen rakennettaisiin tieltä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14144: kääntyvien ja tielle tulevien ajoneuvojen liityntä- 31. 24. 77 1 000 000 markan määrärahan
14145: kaistoja. Myös ns. vesitornin liittymän rakentami- kantatien n:o 53 parantamisen aloittami-
14146: nen eritasoliittymäksi parantaisi tien liikennöitä- seksi välillä Lohjanharju-Lahja siten, et-
14147: vyyttä. Mainituilla toimenpiteillä. paranisi myös tä tien liikennöitävyys ja lzi"kenneturvalli-
14148: liikenneturvallisuus huomattavasti. suus paranisi nykyisestään.
14149:
14150: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14151:
14152: Pekka Myllyniemi
14153: 378 1985 vp.
14154:
14155: Raha-asia-aloite n:o 369
14156:
14157:
14158:
14159:
14160: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
14161: opiston rakennuslainojen hoitokuluihin
14162:
14163:
14164: Eduskunnalle
14165:
14166: Ilmajoen kunnassa olevalla Etelä-Pohjanmaan Valtio onkin edellisvuosina antanut avustusta
14167: opistolla on suoritetty viime vuosina laajaa uudis- opiston rakennuslainojen hoitoon, mutta lisätar-
14168: rakentamista. Päärakennuksen saneeraus on lähi- ve on kipeä.
14169: vuosina välttämättä edessä. Aikaisempien raken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14170: nushankkeiden kustannukset rasittavat kuitenkin nioittaen,
14171: opiston taloutta niin, että perusparantamiseen
14172: ryhtyminen on ylivoimaista tässä tilanteessa. En- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14173: sin olisi aikaisempien rakennuslainojen rasitus 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
14174: saatava pienenemään. kaa Etelä-Pohjanmaan opistolle raken-
14175: nuslainojen hoitokuluihin.
14176:
14177: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14178:
14179: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski Urho Pohto
14180: Juho Koivisto Markus Aaltonen Jukka Vihriälä
14181: Aapo Saari Juhani Tuomaala
14182: 1985 vp. 379
14183:
14184: Raha-asia-aloite n:o 370
14185:
14186:
14187:
14188:
14189: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen
14190: ohitustien suunnitteluun
14191:
14192:
14193: Eduskunnalle
14194:
14195: Tampereen-Vaasan valtatieltä etelä-pohjois- tienrakentamisen 5-vuotissuunnitelmaa vastaan,
14196: liikenne Kokkolan suuntaan tapahtuu Jalasjär- koska kyseistä ohitustietä ei siihen ole otettu.
14197: ven-Seinäjoen maantien valmistumisen jälkeen Asian merkitystä kuvaa mm. se, että kansalai-
14198: Seinäjoen keskustan katuverkon kautta. Tämä set ovat omatoimisesti laatineet asian kiirehtimis-
14199: ruuhkauttaa ja hidastaa liikennettä. tä koskevan aloitteen ja sen on allekirjoittanut
14200: Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan lii- tuhansiin nouseva henkilömäärä.
14201: kenneverkon kehittäminen, kaavalliset perusrat-
14202: kaisut ja osittain rakennustoimintakin, ovat edel- Tietäen suunnittelumäärärahojen vähäisyyden
14203: leen kiinni alueen ohitustieratkaisusta. ehdotamme tässä tapauksessa erikoisesti,
14204: Kuluvan vuoden tammikuussa Nurmon kunta
14205: on tämän johdosta päättänyt kääntyä tie- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14206: vesirakennushallituksen puoleen ohitustien ra- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
14207: kentamisen kiirehtimiseksi. Samoin Seinäjoen kan määrärahan Seinäjoen itäisen ohitus-
14208: kaupunginhallitus on vuoden 1985 tammikuussa tien suunnitteluun Seinäjoen kaupungis-
14209: tehnyt muistutuksen Vaasan tie- ja vesipiirin sa ja Nurmon kunnassa.
14210:
14211: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14212:
14213: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski Urho Pohto
14214: Juho Koivisto Jukka Vihriälä Juhani Tuomaala
14215: 380 1985 vp.
14216:
14217: Raha-asia-aloite n:o 371
14218:
14219:
14220:
14221:
14222: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmon kk:n-Kii-
14223: kun maantien parantamiseen
14224:
14225:
14226: Eduskunnalle
14227:
14228: Nurmon kk:n-Kiikun välinen maantie on Tien parantaminen on välttämätön. Tiesuun-
14229: liikenteen raskaudesta huolimatta itse asiassa ra- nitelmat ovat valmiit.
14230: kentamaton. Maanviljelijöiden lähinnä viljelys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14231: käyttöön tekemä tie on vähäisten parannusten nioittaen,
14232: seurauksena saanut nykyisen rakenteensa.
14233: Tien kestävyys on joutunut kovalle koetukselle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14234: Osuusteurastamo !tikan aloitettua Nurmossa toi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14235: mintansa v. 1983. Lisäksi usein tulvien aikana 31.24. 77 500 000 markkaa Nurmon
14236: koko Seinäjoen-Vaasan välinen maantieliikenne kk:n-Kiikun maantien parantamiseen
14237: on jouduttu ohjaamaan tämän tien kautta. Nurmon kunnassa.
14238:
14239: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14240:
14241: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski Urho Pohto
14242: Juho Koivisto Markus Aaltonen Jukka Vihriälä
14243: Juhani Tuomaala
14244: 1985 vp. 381
14245:
14246: Raha-asia-aloite n:o 372
14247:
14248:
14249:
14250:
14251: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan-Vasun-
14252: mäen-Mikkilän maantien rakentamiseen
14253:
14254:
14255: Eduskunnalle
14256:
14257: Vilkasliikenteinen ja n. 1 000 asukkaan ainoa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14258: na ulosmenotienä oleva Paavolan-Mikkilän- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14259: Vasunmäen tie on erittäin heikkokuntoinen. Ke- 31.24. 77 500 000 markkaa Paavolan-
14260: lirikkoaikoina tavallisesti jopa kulkukelvoton. Vasunmäen-Mikktlän tien rakentami-
14261: Tiesuunnitelmat ovat osaksi valmiina ja osaksi seen Lapuan kaupungissa ja Kuortaneen
14262: valmistumassa, joten tietyön aloittaminen olisi kunnassa.
14263: välittömästi mahdollista.
14264: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14265: nioittaen,
14266:
14267: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14268:
14269: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski Urho Pohto
14270: Juho Koivisto Markus Aaltonen Aapo Saari
14271: Juhani Tuomaala
14272: 382 1985 vp.
14273:
14274: Raha-asia-aloite n:o 373
14275:
14276:
14277:
14278:
14279: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen-Seinäjoen
14280: lentokentän rakentamiseen ja ylläpitoon
14281:
14282:
14283: Eduskunnalle
14284:
14285: Vuonna 1977 perustivat useat yhteisöt, merkit- ylläpitoon. Asiaa valtiovarainvaliokunnassa käsi-
14286: tävimpinä jäseninä ja taloudellisen vastuun kan- teltäessä on tarkoituksena ollut se, että hallitus
14287: tajina Seinäjoen kaupunki sekä Ilmajoen, Perä- tulo- ja menoarviossa vuosittain budjetissa nimel-
14288: seinäjoen, Jalasjärven ja Nurmon kunnat, Ren- tä mainiten osoittaisi määrärahat Seinäjoen-
14289: gonharju-säätiön alueellisen lentokenttätarpeen Ilmajoen lentokentälle. Siksi valiokunta onkin
14290: tyydyttämiseksi. myöntäessään rahat vuoden 1985 budjettiin to-
14291: Tämän jälkeen on lentokenttä rakennettu ja dennut, että ''Ylläpidon avustamisen edellytyk-
14292: sille helmikuussa 1983 aloitettu liikenne Wasa- senä on säännöllisen reittiliikenteen harjoittami-
14293: vings -mm1sen yhtiön toimesta kahdella nen''.
14294: edestakaisella vuorolla Helsinkiin arkipäivisin.
14295: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14296: Matkustajamäärät ovat osoittaneet kentän tar-
14297: nioittaen,
14298: peellisuuden.
14299: Valtion osuus lentokentän rakentamiseen ja
14300: ylläpitoon on ollut varsin vaatimaton. Eduskunta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14301: on kuitenkin vuosien 1984 ja 1985 valtion tulo- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14302: ja menoarvioihin osoittanut 0,5 ja 0,35 miljoo- markkaa Ilmajoen-Seinäjoen lentoken-
14303: nan markan määrärahat kentän rakentamiseen ja tän rakentamiseen ja ylläpitoon.
14304:
14305: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14306:
14307: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski Urho Pohto
14308: Juho Koivisto Markus Aaltonen Jukka Vihriälä
14309: Juhani Tuomaala
14310: 1985 vp. 383
14311:
14312: Raha-asia-aloite n:o 374
14313:
14314:
14315:
14316:
14317: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustajärven luonnonra-
14318: vintolammen rakentamiseen Evijärvellä
14319:
14320:
14321: Eduskunnalle
14322:
14323: Evijärven kuntaan on suunnitteilla Mustajär- vausongelmat, lammen rakentaminen tulisi aloit-
14324: ven Iuonnonravintolampi kalojen velvoiteistutuk- taa mahdollisimman nopeasti.
14325: siin. Kohde sisältyy alueellisiin ja valtakunnalli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
14326: siin suunnitelmiin. Kohteen käynnistämiseen ei vasti,
14327: ole vielä myönnetty määrärahoja. Ottaen huo-
14328: mioon Evijärven kunnan vaikean työllisyystilan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14329: teen, runsaat kalojen velvoiteistutukset sijainti- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
14330: alueella ja maanviljelystä vaikeuttavat pellonkui- kaa Mustajärven luonnonravintolammen
14331: rakentamisen aloittamiseen Evijärvellå".
14332:
14333: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
14334:
14335: Lea Mäkipää Pentti Skön Mikko Vainio
14336: 384 1985 vp.
14337:
14338: Raha-asia-aloite n:o 375
14339:
14340:
14341:
14342:
14343: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitoksen
14344: Parkanoo tutkimusaseman lisärakennuksen laajentamiseen
14345:
14346:
14347: Eduskunnalle
14348:
14349: Metsäntutkimuslaitoksen Parkanoo tutkimus- Edellä mainituin petustein ehdotamme kun-
14350: aseman toiminta-alue käsittää Satakunnan, Etelä- nioittaen,
14351: Pohjanmaan sekä Pirkka-Hämeen alueet.
14352: Uudisrakennukset valmistuivat vuonna 1975 ja
14353: esimerkiksi varastotiloja pienentämällä saatiin sil-
14354: loin kuudelle tutkijalle työtilat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14355: Työtiloja tarvitaan tällä hetkellä 10 tutkijalle, 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
14356: koska tutkimustehtävät ovat lisääntyneet ja mo- kaa Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon
14357: net niistä sopivat erityisen hyvin tutkimusasemal- tutkimusaseman lisärakennuksen laajen-
14358: le selvitettäviksi. tamisen aloittamista varten.
14359:
14360: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
14361:
14362: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
14363: 1985 vp. 385
14364:
14365: Raha-asia-aloite n:o 376
14366:
14367:
14368:
14369:
14370: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen välillä
14371: Karvian Alkkia-Erkala-Kihniön keskusta
14372:
14373:
14374: Eduskunnalle
14375:
14376: Tie välillä Karvian Alkkia-Erkala-Kihniön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14377: kirkonkylä on huonokuntoinen soratie, sen sijaan 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
14378: Alkkiasta Karvian keskustaan on tie rakennettu kaa töiden jatkamiseksi välzllä Karvian
14379: nykyajan vaatimuksia vastaavaksi päällystetyksi Alkkia-Erkala-Kihniön keskusta.
14380: tieksi.
14381: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14382: taen,
14383: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
14384:
14385: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
14386:
14387:
14388:
14389:
14390: 25 428500120H
14391: 386 1985 vp.
14392:
14393: Raha-asia-aloite n:o 377
14394:
14395:
14396:
14397:
14398: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiikoisten-Kiikan/Vam-
14399: malan tien rakentamiseen
14400:
14401:
14402: Eduskunnalle
14403:
14404: Useissa yhteyksissä on korostettu ja TVH:nkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14405: taholta myönnetty Pirkanmaan pohjoisosien erit- nioittaen,
14406: täin huonot tieolot, sekä yleensä maakunnan
14407: tiestön selvä jälkeenjääneisyys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14408: Tiehanke Vammalan seudulla tulisi vihdoin 1986 tulo- ja menoarvioon 5 00 QOO mark-
14409: toteuttaa, Pohjanmaan tie välillä Kiikoinen- kaa tieosuuden Kzi'koinen-Kzi'kka!Vam-
14410: Kiikka/Vammala. Rakentamista on lykätty vuo- mala rakentamishankkeen aloittamista
14411: desta toiseen. varten.
14412:
14413: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
14414:
14415: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
14416: 1985 vp. 387
14417:
14418: Raha-asia-aloite n:o 378
14419:
14420:
14421:
14422:
14423: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen välille
14424: Siikainen-Pyntäinen-Sammi-Kankaanpään raja
14425:
14426:
14427: Eduskunnalle
14428:
14429: Tiesuunnitelmat Siikainen-Pyntäinen- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14430: Sammi-Kankaanpään Alahonkajoki ovat val- taen,
14431: miina, mutta rakennusajankohta on siirtymässä
14432: vuodelta toiselle. Kankaanpään puolta rakenne-
14433: taan, samoin Siikaisten Tuoriian rakennettavalle
14434: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14435: 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14436: tielle määrärahat ovat valmiina.
14437: markkaa tien rakentamiseksi välzlle Sii-
14438: Jotta koko tie voisi palvella täysipainoisesti tien
14439: käyttäjiä, olisi myös väli Siikainen-Pyntäinen-
14440: kainen-Pyntäinen-Sammi-Kankaan-
14441: pään raja.
14442: Sammi rakennettava aikataulua nopeammin
14443: Kankaanpään rajalle asti.
14444:
14445: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
14446:
14447: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
14448: 388 1985 vp.
14449:
14450: Raha-asia-aloite n:o 379
14451:
14452:
14453:
14454:
14455: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten päivätoiminta-
14456: keskuksen ja vanhainkodin rakentamiseen Noormarkussa
14457:
14458:
14459: Eduskunnalle
14460:
14461: Noormarkun kunnassa on tällä hetkellä yli Vanhainkoti sijaitsee 8 kilometrin päässä kes-
14462: 65-vuotiaita 11,28 % koko asukasmäärästä. kustasta ja osittain tämän takia on vanhainkotiin
14463: Vuonna 1990 arvioidaan vastaavan määrän ole- ollut vaikea viime aikoina saada henkilökuntaa.
14464: van 10,77 %. Lukumääräisesti yli 65-vuotiaat Lisäksi vanhusten osallistuminen keskustassa tar-
14465: kuitenkin lisääntyvät vuoteen 1990 mennessä jottaviin toimintoihin ja palveluihin on sijainnin
14466: noin 40 henkilöä. Noormarkun vanhainkodin takia hankalaa.
14467: vahvistettu paikkaluku on 30.
14468: Perusteluina uuden vanhainkodin rakentami- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14469: selle on mm. se, että yhden hengen huoneisiin nioittaen,
14470: on jouduttu sijoittamaan kaksi, 19-20 m 2 :n
14471: huoneisiin jopa viisi vanhusta.
14472: Vanhainkodin hoitotilat ovat epätarkoituksen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14473: mukaisia, esim. ovet ovat liian kapeita ja raken- 1986 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
14474: nuksessa on paljon portaita. Vanhainkodin keit- markkaa vanhusten päivätoimintakeskuk-
14475: tiö on tiloiltaan ahdas eikä siinä ole mahdolli- sen ja vanhainkodin aloittamishanketta
14476: suutta ajanmukaisiin välineisiin ja koneisiin. varten.
14477:
14478: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
14479:
14480: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
14481: 1985 vp. 389
14482:
14483: Raha-asia-aloite n:o 380
14484:
14485:
14486:
14487:
14488: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien ja rintama-
14489: veteraanien kuntouttamiseen Kaunialan sotavammasairaalassa
14490:
14491:
14492: Eduskunnalle
14493:
14494: Kaunialan sotavammasairaalassa tehdään arvo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14495: kasta ja tärkeää työtä sotiemme invalidien ja 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
14496: veteraanien kuntouttamiseksi. kaa käytettäväksi sotainvalidien ja rinta-
14497: Työ tarvitsee mahdollisimman paljon yhteis- maveteraanien kuntouttamiseen Kauni-
14498: kunnan tukea. alan sotavammasairaalassa.
14499: Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
14500: nioittaen,
14501:
14502: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
14503:
14504: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
14505: J. Juhani Kortesalmi
14506: 390 1985 vp.
14507:
14508: Raha-asia-aloite n:o 381
14509:
14510:
14511:
14512:
14513: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta puunkyllästysaineiden
14514: haittavaikutusten selvittämiseen
14515:
14516:
14517: Eduskunnalle
14518:
14519: Pentakloori-fenolivalmisteita ja lindaania käy- vesieliöille ei ole määrärahojen puuttuessa riittä-
14520: tetään yleisesti sahoilla puunsuoja-aineina sinisty- västi tutkittu. Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä
14521: misen estämiseen ja tuhohyönteisten torjuntaan. asian laajuuden ja vakavuuden selvittämiseksi.
14522: Ne ovat kloorattuja hiilivetyvalmisteita, joita ei Tulisi myös selvittää, millä tavoin sahat estävät
14523: luonnostaan ympäristössä esiinny ja joiden hajoa- ympäristölle vaarallisten puunsuoja-aineiden pää-
14524: minen luonnossa on hyvin hidasta. Lindaanilla syn vesistöihin.
14525: on DDT:n tapaan ominaisuus rikastua ravinto- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
14526: ketjussa ja se varastoimu helposti rasvakudoksiin. nioittaen,
14527: Myrkky kerääntyy kasveihin, joista se joutuu
14528: eläinten ravintoon. Pentakloori-fenolit ovat myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14529: akuutisti myrkyllisiä. Sahoilla kyllästysprosessi 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
14530: sekä kyllästysaineiden kuljetus ja käsittely aiheut- kaa käytettäväksi sahojen puunkyllästysai-
14531: tavat vaaran pinta- ja pohjavesille, kaloille ja neiden aiheuttamien haittojen tutkimi-
14532: muulle ympäristölle. Kyllästysaineiden haittoja seksi.
14533:
14534: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
14535:
14536: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
14537: J. Juhani Kortesalmi
14538: 1985 rd. 391
14539:
14540: Finansmotion nr 382
14541:
14542:
14543:
14544:
14545: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för anställande av en
14546: miljövårdsinspektör vid länsstyrelsen i Vasa Iän
14547:
14548:
14549: Tili Riksdagen
14550:
14551: De senaste åren har en rad lagar som reglerar falishanteringen, luftskyddslagen samt förverkli-
14552: miljövården tillkommit. Verkstäliigheten av gandet av naturskyddet. Enbart vid Vasa läns
14553: dessa lagar har dock blivit bristfäliig. Många miljöskyddsbyrå skulie behövas sex inspektörer
14554: tillståndsärenden har hopat sig i förvaltningen. för att sköta avfalishanteringslagens uppgifter
14555: Följden av detta är att sakägarnas rättsskydd blir och tre för luftskyddet.
14556: lidande, oskäliga ekonomiska förluster uppstår
14557: Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
14558: för näringsidkare och i sista hand att tilitron tili
14559: vördsamt,
14560: myndigheterna och lagstiftningen minskar me-
14561: dan miljön inte skyddas på det sätt lagstiftningen
14562: förutsatt. att Riksdagen i statsförslaget för år
14563: Miljöförvaltningen behöver stora tiliäggsresur- 1986 upptar 100 000 mark för anställan-
14564: ser på tjänstesidan på regional och lokal nivå. de av en inspektör vid miljövårdsbyrån
14565: Speciellt gälier detta för verkställigheten av av- vid länsstyrelsen i Vasa Iän.
14566:
14567: Helsingfors den 12 februari 1985
14568:
14569: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
14570: Håkan Malm Ole Norrback
14571: 392 1985 vp.
14572:
14573: Raha-asia-aloite n:o 382 Suomennos
14574:
14575:
14576:
14577:
14578: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelutarkas-
14579: tajan palkkaamiseksi Vaasan lääninhallitukseen
14580:
14581:
14582: Eduskunnalle
14583:
14584: Viime vuosina on säädetty useita ympäristön- suojelulakia sekä luonnonsuojelun toteuttamista.
14585: suojelua sääoteleviä lakeja. Näiden lakien täytän- Pelkästään Vaasan läänin ympäristönsuojelutoi-
14586: töönpano on kuitenkin jäänyt puutteelliseksi. mistoon tarvittaisiin kuusi tarkastajaa jätehuolto-
14587: Useita lupa-asioita on kasaantunut hallintoon. lain edellyttämiin tehtäviin ja kolme ilmansuoje-
14588: Tämän seurauksena asianomistajien oikeussuoja luun.
14589: kärsii, elinkeinonharjoittajille aiheutuu kohtuut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14590: tomia taloudellisia vahinkoja ja viime kädessä nioittaen,
14591: luottamus viranomaisiin ja lainsäädäntöön vähe-
14592: nee, kun ympäristöä ei suojella lainsäädännön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14593: edellyttämällä tavalla. 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
14594: Ympäristöhallinto tarvitsee huomattavia lisäva- kaa yhden tarkastajan palkkaamiseksi
14595: roja sekä alueellisia että paikallisia virkoja varten. Vaasan lääninhallituksen ympäristönsuo-
14596: Erityisesti tämä koskee jätteiden huoltoa, ilman- jelutoimistoon.
14597:
14598: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14599:
14600: Håkan Nordman Ole W'lsz-Höckert
14601: Håkan Malm Ole N·xrback
14602: 1985 rd. 393
14603:
14604: Finansmotion nr 383
14605:
14606:
14607:
14608:
14609: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för räntestöd för fiskarlån
14610:
14611:
14612: Till Riksdagen
14613:
14614: Det är billigt att upprätthålla arbetsplatser långt när till för inlämnade ansökningar och
14615: inom yrkesfisket. En yrkesfiskare beräknas direkt fiskehamnarnas upprustning borde kunna ske i
14616: och indirekt sysselsätta 4,5 andra personer. Ex- snabbare takt. År 1985 beviljas högst 11 000 000
14617: empelvis i Vasa län får ungefär 1 500 personer en mk i fiskarlån.
14618: betydande del av sin inkomst som fiskare. Nya
14619: Med hänvisning till det ovan anförda föreslås
14620: näringsidkare har tillkommit, men fortfarande
14621: vördsamt,
14622: finns det rum för flera. Dessa möjligheter bör
14623: tillvaratas. Värdet av den årliga fångsten längs
14624: Vasa läns kust uppgår till 25-30 miljoner mark. att Rtksdagen i statsförslaget för år
14625: För att fiskerinäringen skall kunna utvecklas 1986 på moment 30.37.47 undermoment
14626: behövs det statliga stödåtgärder, bl. a. för olika 1 upptar 1 800 000 mark för att fiskerilå-
14627: slags investeringar, i större utsträckning än för net kan beviljas ttll högst 13 000 000
14628: närvarande. Anslaget för fiskarlån räcker inte på mark.
14629:
14630: Helsingfors den 12 februari 1985
14631:
14632: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
14633: Håkan Malm Ole Norrback
14634: 394 1985 vp.
14635:
14636: Raha-asia-aloite n:o 383 Suomennos
14637:
14638:
14639:
14640:
14641: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastajalainojen korko-
14642: tukeen
14643:
14644:
14645: Eduskunnalle
14646:
14647: Työpaikkojen ylläpitäminen ammattikalastuk- ei läheskään riitä kattamaan hakemuksia ja kalas-
14648: sen piirissä on halpaa. Ammattikalastajan arvioi- tussatamien varustamisen pitäisi tapahtua no-
14649: daan työllistävän suoraan tai epäsuorasti 4, 5 peammin. Vuonna 1985 myönnetään kalastaja-
14650: muuta henkilöä. Esimerkiksi Vaasan läänissä n. lainoja enintään 11 000 000 markkaa.
14651: 1 500 henkilöä saa merkittävän osan tuloistaan
14652: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14653: kalastajana. Uusia elinkeinonharjoittajia on tul-
14654: nioittaen,
14655: lut, mutta vielä on tilaa useammille. Tämä
14656: mahdollisuus on otettava huomioon. Vaasan lää-
14657: nin rannikon vuosittaisen saaliin arvo on 25-30 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14658: miljoonaa markkaa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
14659: Jotta kalastuselinkeino kehittyisi, tarvitaan val- 30.37.47 alamomentzlle 1 1 800 000
14660: tion tukitoimia, mm. erilaisiin investointeihin markkaa kalastajalainojen määrän korot·
14661: nykyistä enemmän. Kalastajalainojen määräraha tamiseksi enintään 13 000 000 markkaan.
14662:
14663: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14664:
14665: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
14666: Håkan Malm Ole Norrback
14667: 1985 rd. 395
14668:
14669: Finansmotion nr 384
14670:
14671:
14672:
14673:
14674: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för "Projekt Poronkan-
14675: gas'' vattenledningsarbeten
14676:
14677:
14678: Tili Riksdagen
14679:
14680: Korsholm, Laihela och Vasa kommuner har i försörjnings/vattenvårdsarbete, vilket innebär att
14681: samarbete med vattenstyrelsen och Vasa vatten- kommunerna står för materialkostnaderna och
14682: distrikts vattenbyrå utarbetat en pian över områ- staten för arbetskostnaderna. Vasa vattendistrikt
14683: dets vattenförsörjning, eftersom vattenverkens förordar en sådan lösning. Enligt planerna skulle
14684: kapacitet börjar bli otillräcklig. För Vasa stads del förverkligandet ske under tre år. Projektet är
14685: handlar det om kristida behov. nödvändigt, eftersom varken yt- eller grundvat-
14686: Projekt innebär att grundvatten skallledas från tenreserver finns inom kommunens eget område.
14687: Jurva, Poronkangas. Vattnet är av god kvalitet
14688: Med hänvisning tili ovanstående föreslås vörd-
14689: och tillgången tillräcklig för en ökad förbrukning
14690: samt,
14691: ett trettiotal år framåt. Kommunerna har bildat
14692: ett särskilt bolag för ändamålet, Poronkankaan
14693: Vesi Oy. att Riksdagen i statsförslaget för år
14694: Kostnaderna stiger till ca 25 000 000 mark. 1986 på moment 30.40.31 upptar
14695: För att projektet skall kunna genomföras är det 2 500 000 mark för påbörjande av vatten-
14696: nödvändigt att det utförs som s.k. statligt vatten- ledningsarbeten (projekt Poronkangas).
14697:
14698: Helsingfors den 12 februari 1985
14699:
14700: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback
14701: 396 1985 vp.
14702:
14703: Raha-asia-aloite n:o 384 Suomennos
14704:
14705:
14706:
14707:
14708: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Poronkangas-projektin
14709: vesijohtotöihin
14710:
14711:
14712: Eduskunnalle
14713:
14714: Mustasaaren, Laihian ja Vaasan kunnat ovat työnä, mikä merkitsee sitä, että kunnat vastaavat
14715: yhteistyössä vesihallituksen ja Vaasan vesipiirin materiaalikustannuksista ja valtio työkustannuk-
14716: vesitoimiston kanssa laatineet alueen vesihuoltoa sista. Vaasan vesipiiri on puoltanut tällaista rat-
14717: koskevan suunnitelman, koska vesilaitosten kapa- kaisua. Suunnitelmien mukaan tämä toteutettai-
14718: siteetti alkaa olla riittämätön. Vaasan kaupungin siin vuosina 1983-86, mikä ei ole onnistunut.
14719: osalta kysymyksessä on kriisiajan tarve. Valtion osuus on noin 8 milj. mk. Projekti on
14720: Projekti merkitsee sitä, että pohjavettä johdet- välttämätön, koska kuntien omalla alueella ei ole
14721: taisiin Poronkankaalta Jurvasta. Vesi on hyvälaa- pinta- eikä pohjavesivarantoja.
14722: tuista ja sitä on riittävästi kasvavaa kulutusta
14723: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14724: varten noin 30 vuodeksi eteenpäin. Kunnat ovat
14725: taen,
14726: perustaneet tätä tarkoitusta varten erityisen Po-
14727: ronkankaan vesi Oy -nimisen yhtiön.
14728: Alkuperäisen kustannuslaskelman mukaan, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14729: ka on vuoden 1982 tammikuulta, kustannukset 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14730: nousevat 20 790 000 markkaan. Jotta projekti 30.40.31 2 500 000 markkaa Poronkan-
14731: voitaisiin toteuttaa, on välttämätöntä, että se gas-projektin vesijohtotöiden aloittamista
14732: tehdään ns. valtiollisena vesihuolto 1vesienhoito- varten.
14733:
14734: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14735:
14736: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback
14737: 1985 rd. 397
14738:
14739: Finansmotion nr 385
14740:
14741:
14742:
14743:
14744: Nordman m.fl.: Om aavisande av anslag för förbättringsarbetena
14745: på landsväg nr 678 (Dalback-Petalax)
14746:
14747:
14748: Till Riksdagen
14749:
14750: Landsväg nr 678 Dalback-Petalax, som för- neburit avbrott i transporterna och drabbat speci-
14751: binder Strandvägen och riksväg nr 8, är i oför- ellt näringsidkarna. Malax kommun har länge
14752: svarligt skick. All trafik till och från Petalax är efterlyst åtgärder. Vägen finns med i åtgärds-
14753: beroende av denna väg. På orten finns för program för väghållningen 1984-1990. Vägplan
14754: området viktiga inrättningar såsom högstadiesko- är under uppgörande.
14755: la, gymnasium, medborgarinstitut och skatteby-
14756: rå, arbetsplatser och specialaffärer som förutsätter Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
14757: fungerande busstrafik. vördsamt,
14758: Jordbruket, pälsdjursodlingen och växthusod-
14759: lingen samt en del industrier är dagligen bero- att Riksdagen i statsförslaget för år
14760: ende av tunga transporter. 1986 upptar 1 000 000 mark för påbör-
14761: Under de senaste åren har vägen varit viktbe- jande av förbättringsarbetena på landsväg
14762: gränsad under svåraste menförestider, vilket in- nr 678 (Dalback-Petalax).
14763:
14764: Helsingfors den 12 februari 1985
14765:
14766: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback
14767: 398 1985 vp.
14768:
14769: Raha-asia-aloite n:o 385 Suomennos
14770:
14771:
14772:
14773:
14774: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 678 (Dal-
14775: back-Petolahti) parantamiseen
14776:
14777:
14778: Eduskunnalle
14779:
14780: Maantie n:o 678, Dalback-Petolahti, joka na, mikä on keskeyttänyt kuljetukset ja aiheutta-
14781: yhdistää Rantatien ja valtatien n:o 8, on perin nut haittaa erityisesti elinkeinonharjoittajille.
14782: huonossa kunnossa. Koko Petolahteen ja sieltä Maalahden kunta on kauan vaatinut toimenpitei-
14783: suuntautuva liikenne on riippuvainen tästä ties- tä. Tie sisältyy tienpidon toimenpideohjelmaan
14784: tä. Paikkakunnalla on alueen kannalta tärkeitä 1984-1990. Tiesuunnitelmaa laaditaan.
14785: laitoksia kuten yläasteen koulu, lukio, kansalais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14786: opisto ja verotoimisto sekä työpaikkoja ja erikois- nioittaen,
14787: liikkeitä, joiden kannalta toimiva linja-autolii-
14788: kenne on tarpeen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14789: Maanviljely, turkistarhaus ja vihannesten vilje- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14790: ly sekä eräät teollisuuslaitokset tarvitsevat päivit- markkaa Dalbackin-Petolahden maan-
14791: täin raskaita kuljetuksia. Viime vuosina on tiellä tien n:o 678 parannustöiden aloittami-
14792: ollut painorajoituksia vaikeimpina kelirikkoaikoi- seen.
14793:
14794: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14795:
14796: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback
14797: 1985 rd. 399
14798:
14799: Finansmotion nr 386
14800:
14801:
14802:
14803:
14804: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättringsarbetena
14805: på landsväg nr 7252 (Kvevlax-Petsmo)
14806:
14807:
14808: Till Riksdagen
14809:
14810: Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt har fått framom dyra nybyggen, även om komplette-
14811: en relativt liten andel av väghållningsanslagen ringar behövs. Landsväg nr 7252 mellan Kvevlax
14812: under årens lopp. Den förhållandevis låga arbets- och Petsmo i Korsholm kommun kräver åtgärder
14813: lösheten - tack vare företagsamhet och p.g.a. snarast möjligt, innan dess skick försämras ytterli-
14814: emigrationen i området - har inverkat menligt gare. Vägen som är 10,5 km lång är livligt
14815: på tilldelningen. Fortsatt faktisk minskning är trafikerad, 570 fordon/ dygn. Den är delvis per-
14816: alarmerande med hänsyn till vägnätets kvalitet i manentbelagd. Ny beläggning fordras i samband
14817: länet. med byggnadsarbetena. Vägplanen blir klar
14818: För kustområdets del bör beaktas att de ytterli- 1985. Projektet beräknas kosta ca 8 miljoner
14819: ga förutsättningarna för vägbyggen är relativt mark.
14820: ogynnsamma med åtföljande högre kostnader än Med hänvisning till det ovan anförda föreslås
14821: normalt. Grundförhållandena är besvärliga och vördsamt,
14822: tillgången på vägbyggnadsmaterial begränsad.
14823: Därtill kräver skärgårdens kommunikationer sär- att Riksdagen i statsförslaget för år
14824: skilda ekonomiska resurser. 1986 upptar 1 000 000 mark för påbör-
14825: Ioom ramen för tillgängliga resurser måste jande av förbättringsarbetena på landsväg
14826: grundförbättringar och underhåll prioriteras nr 7252 Kvevlax-Petsmo.
14827:
14828: Helsingfors den 12 februari 1985
14829:
14830: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback
14831: 400 1985 vp.
14832:
14833: Raha-asia-aloite n:o 386 Suomennos
14834:
14835:
14836:
14837:
14838: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7252
14839: (Koivulahti-Petsmo) parantamiseen
14840:
14841:
14842: Eduskunnalle
14843:
14844: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri on vuosien kalliisiin uudisrakennuksiin nähden. Mustasaa-
14845: kuluessa saanut suhteellisen pienen osan tienpi- ressa oleva Koivulahden ja Petsmon välinen tie
14846: tomäärärahoista. Melko alhainen työttömyys - n:o 7252 on pikaisten toimenpiteiden tarpeessa,
14847: yritteliäisyydestä ja alueella tapahtuvasta maasta- ennen kuin sen kunto entisestään heikkenee. Tie
14848: muutosta johtuva - on vaikuttanut jakoon epä- on 10,5 km pitkä ja vilkkaasti liikennöity, 570
14849: edullisesti. Jatkuva tosiasiallinen määrärahojen ajoneuvoa vuorokaudessa. Se on osittain kesto-
14850: väheneminen on hälyttävää, kun otetaan huo- päällystetty. Uusi päällystys on tarpeen rakennus-
14851: mioon läänin tieverkon kunto. töiden yhteydessä. Tiesuunnitelma valmistuu
14852: Rannikkoalueen osalta on otettava huomioon vuonna 1985. Hankkeen arvioidaan maksavan n.
14853: se, että teiden rakentamisen ulkoiset edellytykset 8 miljoonaa markkaa.
14854: ovat suhteellisen huonot ja kustannukset vastaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14855: vasti normaalia korkeammat. Perusolosuhteet nioittaen,
14856: ovat hankalat ja teiden rakennusmateriaalin saa-
14857: tavuus rajoitettu. Tämän lisäksi saariston liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14858: neyhteydet vaativat erityisiä taloudellisia resursse- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14859: Ja. markkaa Koivulahden-Petsmon välisen
14860: Käytettävissä olevien varojen puitteissa täytyy maantien n:o 7252 parannustöiden aloit-
14861: perusparannustöille ja ylläpidolle antaa etusija tamiseksi.
14862:
14863: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14864:
14865: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback
14866: 1985 rd. 401
14867:
14868: Finansmotion nr 387
14869:
14870:
14871:
14872:
14873: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för anställande av en
14874: '' nordisk arbetsförmedlare'' vid Vasa arbetskraftsdistrikt
14875:
14876:
14877: Tili Riksdagen
14878:
14879: Arbetskraftsförvaltningen behöver mera perso- ningskommunerna ta ett ökat ansvar för dylik
14880: nai. Mera tid för rådgivning och uppsökande rådgivning.
14881: verksamhet fordras för en framgångsrik arbetsför- Förslag har framförts om att orter i Finland
14882: medling. Genom närmare samarbete med arbets- skulle kopplas tili det speciella datasystem, som
14883: givare kunde nya arbetsplatser åstadkommas och finns i Sverige för det här ändamålet. På så sätt
14884: arbetssökande lättare placeras. Men arbetskrafts- kunde informationen intensifieras i båda rikt-
14885: byråerna skall inte bara hjälpa tili vid ordnande ningarna. Oberoende av hur verksamheten läggs
14886: av arbetsplats. Det gälier vid återflyttning och upp skulie Vasa arbetskraftsdistriktsbyrå lämpa
14887: byte av boendeort, när arbetssökande bör få en sig för försöksverksamhet - för utbyggd nordisk
14888: saklig information om möjligheter tili bostad, arbetsförmedling. För ändamålet skulle behövas
14889: barndagvård, skolgång, skattefrågor m.m. en särskild tjänst, en nordisk arbetsförmedlare.
14890: Den nordiska flyttningsrörelsen via Vasa ar-
14891: betskraftsdistriktsbyrå är mycket omfattande: år Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås,
14892: 1983 anmälde sig 792 arbetssökande, varav 198
14893: fick arbete med byråns hjälp. 1 Sverige informe- att Rik.sdagen i statsförslaget för år
14894: ras flyttande människor ~ångsidigt om för- 1986 upptar JOO 000 mark. för an.rtällan-
14895: håliandena på annan ort. Aven i vårt land bör de av en "nordisk. arbetsförmedlare" vzd
14896: arbetskraftsbyråerna i samarbete med inflytt- Vasa arbetsk.raftsdistrik.ts byrå.
14897:
14898: Helsingfors den 12 februari 1985
14899:
14900: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
14901: Håkan Malm Ole Norrback
14902:
14903:
14904:
14905:
14906: 26 428500120H
14907: 402 1985 vp.
14908:
14909: Raha-asia-aloite n:o 387 Suomennos
14910:
14911:
14912:
14913:
14914: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta "pohjoismaisen työnvä-
14915: littäjän'' palkkaamiseksi Vaasan työvoimapiiriin
14916:
14917:
14918: Eduskunnalle
14919:
14920: Työvoimahallinto tarvitsee lisää henkilökun- On ehdotettu, että eräitä Suomen paikkakun-
14921: taa. Tarvitaan enemmän aikaa neuvontaan ja tia liitettäisiin erityiseen tietokonejärjestelmään,
14922: käynteihin, jotta työnvälitys menestyisi. Lähei- joka on Ruotsissa tätä tarkoitusta varten. Tällä
14923: semmässä yhteistyössä työnantajien kanssa voitai- tavoin voitaisiin tiedottamista tehostaa kumpaan-
14924: siin luoda uusia työpaikkoja ja sijoittaa helpom- kin suuntaan. Riippumatta siitä, miten toiminta
14925: min työnhakijoita. Työnhakijan tulee hänen järjestetään, voisi Vaasan työvoimapiirin toimisto
14926: muuttaessaan takaisin kotimaahan tai asuinpaik- olla sopiva kokeilutoimintaa eli laajaa pohjois-
14927: kaa vaihtaessaan saada asiallista tietoa mahdolli- maista työnvälitystä varten. Tätä tarkoitusta var-
14928: suuksista saada asunto, lasten päivähoidosta, ten tarvittaisiin erityinen pohjoismaisen työnvä-
14929: koulukäynnistä, verokysymyksistä jne. littäjän toimi.
14930: Vaasan työvoimatoimiston kautta tapahtuva
14931: pohjoismainen muuttoliike on hyvin mittava: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14932: vuonna 1983 ilmoittautui 792 työnhakijaa, joista
14933: 198 sai työtä toimiston kautta. Ruotsissa anne-
14934: taan muunaville ihmisille monipuolista tietoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14935: toisen paikkakunnan oloista. Myös meidän maas- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
14936: samme tulee työvoimatoimistojen yhdessä maa- kaa ''pohjoismaisen työnvälittäjän '' palk-
14937: hanmuuttokuntien kanssa ottaa suurempi vastuu kaamiseksi Vaasan työvoimapiirin toimis-
14938: tällaisesta tiedottamisesta. toon.
14939:
14940: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
14941:
14942: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
14943: Håkan Malm Ole Norrback
14944: 1985 rd. 403
14945:
14946: Finansmotion nr 388
14947:
14948:
14949:
14950:
14951: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av tillbygg-
14952: nader vid Vasa sjukvårdsläroanstalt
14953:
14954:
14955: Till Riksdagen
14956:
14957: Vasa sjukvårdsläroanstalt är en av de två läro- Yrkesutbildningsstyrelsen har emellertid inte ta-
14958: anstalter där svenskspråkiga sjukvårdare utbildas. git med tillbyggnaden i sin långsiktsplanering.
14959: Med tanke på hur viktig vården på modersmålet Eftersom sjukvårdsläroanstalten är mycket be-
14960: är, bör man betrakta utbildningen av svenska tydelsefull och eftersom behovet av tillbyggnad
14961: sjukvårdare som synnerligen viktig. Då sjukvår- är akut, är det nödvändigt att tillbyggnaden
14962: dare med svenska som modersmål mycket ofta är inleds senast år 1986. Endast på det sättet kan
14963: tvåspråkiga, kan de ge fullgod vård åt patienter, man garantera att utbildningen också i fortsätt-
14964: oberoende av om dessa har finska eller svenska ningen kan ges på en kvalitativt li~a hög nivå
14965: som språk. som hittills. Förberedande åtgärder borde alltså
14966: redan nu börja vidtas. Ritningar bör uppgöras,
14967: De utrymmen där Vasa sjukvårdsläroanstalt i utrymmena planeras och dessutom är det nöd-
14968: dag verkar är trånga, och kommer att vara helt vändigt att göra överenskommelser med Vasa
14969: otillräckliga när mellanstadiereformen inom sjuk- stad och med Vasa centralsjukhus kommunalför-
14970: vårdsutbildningen genomförs enligt planerna år bund om förstoring av tomten.
14971: 1987. Från sjukvårdsläroanstalten har man gjort Med hänvisning till ovanstående anhåller un-
14972: framställningar om att skolan skall utbyggas, och dertecknade om
14973: att medel för ändamålet skall reserveras i statens
14974: långsiktiga planering. Länsstyrelsen har föreslagit att Rik.sdagen i statsförslaget för år
14975: att medel för tillbyggnaden skall reserveras i 1986 upptar 200 000 mark. för planen.ng
14976: statsbudgeterna för åren 1986-89. Avsikten är av nödiga tillbyggnader vid Vasa sjuk.-
14977: alltså att tillbyggnaden skulle vara klar år 1989. vårdsläroanstalt i Vasa.
14978:
14979: Helsingfors den 13 februari 1985
14980:
14981: Ole Norrback Håkan Malm
14982: 404 1985 vp.
14983:
14984: Raha-asia-aloite n:o 388 Suomennos
14985:
14986:
14987:
14988:
14989: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan sairaanhoito-oppi-
14990: laitoksen lisätilojen suunnitteluun
14991:
14992:
14993: Eduskunnalle
14994:
14995: Vaasan sairaanhoito-oppilaitos on toinen kah- vuonna 1989. Ammattikasvatushallitus puoles-
14996: desta oppilaitoksesta, joissa koulutetaan ruotsin- taan ei ole ottanut lisärakennusta pitkän tähtäi-
14997: kielisiä sairaanhoitajia. Ottaen huomioon miten men suunnitelmaansa.
14998: tärkeätä hoito omalla äidinkielellä on, tulee ruot- Koska sairaanhoito-oppilaitos on tärkeä ja sen
14999: sinkielisten sairaanhoitajien koulutusta pitää hy- lisärakennuksen tarve ajankohtainen, on tarpeel-
15000: vin tärkeänä. Kun äidinkieleltään ruotsinkieliset lista, että sen rakennustyöt aloitetaan viimeistään
15001: sairaanhoitajat usein ovat kaksikielisiä, he voivat vuonna 1986. Vain siten voidaan taata opetuksen
15002: tarjota täysipainoisen hoidon potilaille siitä riip- yhtä korkea laadullinen taso kuin tähän saakka.
15003: pumatta, ovatko nämä suomen- vai ruotsinkieli- Valmisteleviin toimenpiteisiin pitäisi siis ryhtyä
15004: siä. jo nyt. On tehtävä piirustukset, suunniteltava
15005: Vaasan sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiset ti- tilat ja sitä paitsi on välttämätöntä laajentaa
15006: lat ovat ahtaat ja tulevat olemaan täysin riittä- tonttia sopimaila asiasta Vaasan kaupungin ja
15007: mättömät, kun sairaanhoidon keskiasteen koulu- Vaasan keskussairaalan kuntainliiton kanssa.
15008: tuksen uudistus suunnitelmien mukaisesti toteu-
15009: tetaan vuonna 1987. Sairaanhoito-oppilaitos on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15010: esittänyt koulun tilojen laajentamista ja että
15011: siihen varattaisiin varat valtion pitkäntähtäimen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15012: suunnittelussa. Lääninhallitus on ehdottanut, et- 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
15013: tä varat lisärakennusta varten varattaisiin valtion kan määrärahan tarvittavien iisätzlojen
15014: vuosien 1986-89 tulo- ja menoarvioissa. Tarkoi- suunnittelemiseksi Vaasan sairaanhoito-
15015: tuksena on siis, että lisärakennus valmistuisi oppzlaitokselle.
15016:
15017: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
15018:
15019: Ole Norrback Håkan Malm
15020: 1985 rd. 405
15021:
15022: Finansmotion nr 389
15023:
15024:
15025:
15026:
15027: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för Kristinestadsnejdens
15028: hemslöjdsförening
15029:
15030:
15031: Tili Riksdagen
15032:
15033: Hemslöjdstraditionerna i svenska Sydösterbot- omfattande emigration. För att kunna bereda så
15034: ten är omfattande. Såväl när det gäller textil- många arbetsplatser som möjligt i hemregionen
15035: som trä- och metallslöjd har aktiviteterna varit bör alla åtgärder vidtas. Utveckling av hemslöj-
15036: omfattande, och också idag är intresset stort. den är en sådan åtgärd, där man med förhållan-
15037: Kristinestadsnejdens hemslöjdsförening har ge- devis små ekonomiska satsningar kan få tili stånd
15038: nom åren utfört ett förtjänstfullt arbete. Ekono- en kompletterande inkomstkälla för många.
15039: miska svårigheter har emellertid under en tid
15040: gjort att föreningens verksamhet varit av mindre Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
15041: omfattning. Nu finns det emellertid vilja att vördsamt
15042: återutveckla verksamheten med sikte på en bred
15043: aktivitet. Meningen är att man så småningom
15044: skall få tili stånd en s.k. rådgivningsstation för att Riksdagen i statsförslaget för år
15045: hemslöjd, som skulle förläggas tili Kristinestad. 1986 upptar 100 000 mark ttll stöd för
15046: Svenska Sydösterbotten har visat på en oro- Kristt'nestadsnejdens hemslöjdsförenings
15047: väckande arbetslöshet, som tidigare ledde tili en verksamhet.
15048:
15049: Helsingfors den 13 februari 1985
15050:
15051: Ole Norrback Håkan Malm
15052: 406 1985 vp.
15053:
15054: Raha-asia-aloite n:o 389 Suomennos
15055:
15056:
15057:
15058:
15059: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristinestadsnejdens
15060: hemslöjdsförening -nimiselle yhdistykselle
15061:
15062:
15063: Eduskunnalle
15064:
15065: Ruotsinkielisen Etelä-Pohjanmaan kotiteolli- min johti laajaan maastamuuttoon. Mahdollisim-
15066: suusperinteet ovat laajat. Toiminta on ollut laa- man monen työpaikan luomiseksi kotiseudulle
15067: jaa sekä tekstiili-, puu- että metallityön osalta. on ryhdyttävä kaikkiin toimenpiteisiin. Eräs täl-
15068: Myös tänä päivänä kiinnostus on suuri. lainen toimenpide on kotiteollisuuden kehittä-
15069: Kristinestadsnejdens hemslöjdsförening -nimi- minen, jolloin suhteellisen vähäisin taloudellisin
15070: nen yhdistys on kautta vuosien tehnyt ansiokasta panoksin voidaan aikaansaada monille täydentä-
15071: työtä. Taloudelliset vaikeudet ovat kuitenkin jo vä tulolähde.
15072: jonkin aikaa aiheuttaneet sen, että yhdistyksen
15073: toiminta on ollut suppeampaa. Nyt on kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15074: halua kehittää toimintaa jälleen siten, että se
15075: tulisi olemaan mahdollisimman laajaa. Tarkoi-
15076: tuksena on saada vähitellen aikaan nk. kotiteolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15077: suuden neuvonta-asema, joka sijoitettaisiin Kris- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
15078: tiinankaupunkiin. kan määrärahan Knstinestadsne;dens
15079: Ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla on ollut hemslöjdsförening -nimzsen yhdistyksen
15080: hälyttävän paljon työttömyyttä, joka aikaisem- toiminnan tukemzseen.
15081:
15082: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
15083:
15084: Ole Norrback Håkan Malm
15085: 1985 rd. 407
15086:
15087: Finansmotion nr 390
15088:
15089:
15090:
15091:
15092: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för planering och koordi-
15093: nering av den arkeologiska verksamheten i svenska Österbotten
15094:
15095:
15096: Tili Riksdagen
15097:
15098: År 1975 utlystes tili ett österbottniskt fornmin- kunde det grundläggande planeringsarbetet ske
15099: nesår av ett antal landskapsorganisationer. Avsik- inom Svenska Österbottens landskapsförbund,
15100: ten med fornminnesåret var dels att upplysa som har erfarenheter av försöksverksamhet inom
15101: alimänheten om att alla fornminnen är fredade i olika områden. Tili de första konkreta åtgärderna
15102: lag och därför inte får röras, dels att få tili.~tånd kunde bl.a. höra att insamla och göra en sam-
15103: arkeologisk forskningsverksamhet i svenska Oster- manstälining av det skriftliga material, som be-
15104: botten. handlar olika arkeologiska skeden i landskapet.
15105: Det visade sig snabbt att intresset för forntiden Detta material skulie utgöra embryot tili ett
15106: var större än man vågat räkna med. Under arkeologiskt forskningsbibliotek.
15107: senaste tioårsperiod har arkeologiska utgräv- Under försöksperioden bör den arkeologiska
15108: ningar och inventeringar påbörjats i så gott som verksamheten ta sikte på att utarbeta systematis-
15109: varje kommun i svenska Österbotten. Forsknings- ka planer för den framtida forskningen. För
15110: arbetets vetenskapliga del har utförts av forskare, närvarande genomförs arkeologiska utgrävningar
15111: som godkänts av museiverket. En del av forsk- mer elier mindre slumpmässigt. Som ett konkret
15112: ningen har handhafts av museiverkets egna exempel på arbetsuppgifter kan nämnas att man
15113: arkeologer. inledningsvis kunde genomföra en serie pollen-
15114: För det mesta har utgrävningarna genomförts och fosfatanalyser för att man skali få en klarare
15115: som kurser inom ramen för Vasa sommaruniversi- bild än hittilis av bebyggelsens utbredning under
15116: tet och lokala medborgarinstitut. Det praktiska olika förhistoriska perioder. Denna typ av
15117: arbetet har utförts av hundratals amatörarkeolo- arkeologisk forskning kan genomföras utan att
15118: ger. lnventeringarna av kända fornminnen och man behöver igångsätta ett omfattande utgräv-
15119: upptäckten av tidigare icke kända fornminnen ningsarbete.
15120: och fornminnesområden har uteslutande gjorts Under försöksperioden bör konkreta planer
15121: av amatörarkeologer. uppgöras för hur den arkeologiska verksamheten
15122: Den arkeologiska verksamheten i svenska Ös- i svenska Österbotten skali organiseras t.ex. inom
15123: terbotten har nu fått en sådan omfattning att Österbottens högskola och genom intimt samar-
15124: ändamålsenlighetssynpunkter talar för att den bete med andra vetenskapliga institutioner och
15125: arkeologiska forskningsverksamheten och långsik- med museiverket.
15126: tiga forskningsplaneringen, som berör svenska
15127: Österbotten, bör få en fastare organisation. Som Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
15128: en paralleli kan nämnas att de förhistoriska vördsamt,
15129: kunskaperna om mellersta och övre Norrland i
15130: Sverige har förändrats radikalt sedan den arkeo- att Riksdagen i statsförs/aget för år
15131: logiska forskningsverksamheten byggdes upp vid 1986 upptar 120 000 mark tili Svenska
15132: Umeå universitet. Österbottens /andskapsförbund för p/ane-
15133: Målet bör vara att samordna den arkeologiska ring och koordinering av den arkeo/ogis-
15134: verksamheten i landskapet. 1 ett inledande skede ka verksamheten i svenska Österbotten.
15135:
15136: Helsingfors den 12 februari 1985
15137:
15138: Ole Norrback Håkan Malm
15139: 408 1985 vp.
15140:
15141: Raha-asia-aloite n:o 390 Suomennos
15142:
15143:
15144:
15145:
15146: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen Pohjan-
15147: maan arkeologisen toiminnan suunnittelua ja järjestämistä var-
15148: ten
15149:
15150:
15151: Eduskunnalle
15152:
15153: Eräät maakuntajärjestöt julistivat vuoden 1975 voisi perustava suunnittelutyö tapahtua Svenska
15154: pohjalaiseksi "muinaismuistovuodeksi". Vuoden Österbottens landskapsförbundissa, jolla on ko-
15155: tarkoituksena oli osittain valistaa yleisöä siitä, kemusta erilaisista koetoiminnoista. Ensimmäi-
15156: että kaikki muinaismuistot on rauhoitettu lailla siin konkreettisiin toimenpiteisiin voisi mm.
15157: ja että niihin ei tästä syystä saa koskea, ja osittain kuulua maakunnan eri arkeologisia vaiheita käsit-
15158: saada aikaan arkeologista tutkimustoimintaa televän kirjallisen materiaalin kerääminen ja yh-
15159: Pohjanmaalla. distely. Tämä materiaali olisi arkeologisen tutki-
15160: Pian osoittautui, että kiinnostus menneisyyttä muskirjaston alkiona.
15161: kohtaan oli suurempi kuin oli uskallettu odottaa.
15162: Koeaikana arkeologisen toiminnan tulee luoda
15163: Viime vuosikymmenen aikana on arkeologisia
15164: järjestelmälliset suunnitelmat tulevaa tutkimusta
15165: kaivauksia ja inventointeja aloitettu lähes jokai-
15166: varten. Tällä hetkellä arkeologisia kaivauksia suo-
15167: sessa ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnassa. Tut-
15168: ritetaan kutakuinkin sattumanvaraisesti. Työteh-
15169: kimustyön tieteellisen puolen ovat hoitaneet mu-
15170: tävistä voisi konkreettisena esimerkkinä mainita
15171: seoviraston hyväksymät tutkijat. Osan tutkimuk-
15172: sen, että aluksi voitaisiin tehdä sarja siitepöly- ja
15173: sista ovat suorittaneet museoviraston omat arkeo-
15174: fosfaattianalyyseja, jotta voitaisiin saada nykyistä
15175: logit.
15176: selvempi kuva asutuksen lajuudesta eri esihisto-
15177: Enimmäkseen on kaivaukset suoritettu kurssei-
15178: riallisina aikakausina. Tämäntapainen arkeologi-
15179: na Vaasan kesäyliopiston puitteissa ja paikallisten
15180: nen tutkimus voidaan suorittaa ilman, että laajaa
15181: kansalaisopistojen toimesta. Sadat harrastelija-
15182: kaivaustyötä tarvitsee käynnistää.
15183: arkeologit ovat tehneet käytännön työt. Tunnet-
15184: tujen ja aikaisemmin tuntemattomien muinais- Koeaikana tulee tehdä konkreettiset suunnitel-
15185: muistojen ja -muistoalueiden inventoinnin ovat mat siitä, miten ruotsinkielisen Pohjanmaan ar-
15186: suorittaneet yksinomaan amatööriarkeologit. keologinen toiminta tullaan organisoimaan esim.
15187: Ruotsinkielisen Pohjanmaan arkeologinen toi- Pohjanmaan korkeakoulun puitteissa ja läheisessä
15188: minta on nyt saanut sellaiset mittasuhteet, että yhteistyössä muiden tieteellisten laitosten ja mu-
15189: tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat puoltavat si- seoviraston kanssa.
15190: tä, että ruotsinkielistä Pohjanmaata koskevan
15191: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15192: arkeologisen tutkimustoiminnan ja pitkän täh-
15193: nioittaen,
15194: täyksen tutkimuksen suunnittelun tulisi saada
15195: kiinteä järjestömuoto. Vertauksen vuoksi voidaan
15196: mainita, että Ruotsissa ovat Keski- ja Pohjois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15197: Nordannin esihistorialliset tiedot muuttuneet pe- 1986 tulo- ja menoarvioon 120 000 mark-
15198: f\lSteellisesti sen jälkeen, kun arkeologinen tutki- kaa Svenska Österbottens landskapsför-
15199: mustyö liitettiin Uumajan yliopistoon. bundille ruotsinkielisen Pohjanmaan ar-
15200: Päämääränä tulee olla maakunnan arkeologi- keologisen toiminnan suunnittelua ja jär-
15201: sen toiminnan yhtenäistäminen. Alkuvaiheessa jestämistä varten.
15202:
15203: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
15204:
15205: Ole Norrback Håkan Malm
15206: 1985 rd. 409
15207:
15208: Finansmotion nr 391
15209:
15210:
15211:
15212:
15213: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag till Svenska Byggmästareför-
15214: bundet i Finland r.f. för publicering av en byggnadskalender
15215:
15216:
15217:
15218: Till Riksdagen
15219:
15220: Tryckning och utgivning av facklitteratur i små melserna är den avdelning eleverna mest använ-
15221: upplagor blir ofta oproportionerligt dyr. Facklit- der. Här finns publicerat Byggnadslagen och
15222: teratur på svenska säljs sällan i stora upplagor i förordningen, Byggnads bestämmelsesamlingen,
15223: vårt land. För att kunna ge ut facklitteratur Marktäktslagen o.s.v. Här framträder kalenderns
15224: behövs ofta olika stödformer. karaktär som handbok tydligt, en mängd mate-
15225: Svenska Byggmästareförbundet i Finland r.f. ria! samlat inom samma pärmar som eleverna
15226: ger årligen ut en bok som heter Byggnadskalen- skulle vara tvungna att skaffa ändå. Eleverna
15227: dern. sparar pengar genom att köpa BK! Avdelningen
15228: Avtal och arvoden föreslås årligen utvidgad med
15229: Ändamålet med BK har varit detsamma ända
15230: bl.a. byggmästarnas kollektivavtal men trots flera
15231: sedan 1929, att betjäna medlemmarna och andra
15232: försök tillåter inte Yksityistoimialojen rakennus-
15233: som har med praktisk byggnadsverksamhet att
15234: mestariliitto att deras avtal publiceras med moti-
15235: göra. Idag kan man säga att kalendern betjänar
15236: veringen att det är endast medlemmar som får ta
15237: a) medlemmarna, b) elever och lärare vid tek-
15238: del av det. Bygglexikon avser att hjälpa alla som
15239: niska- och yrkesskolor, c) kommunala och statliga
15240: har svårigheter med finska. Att döma av de
15241: myndigheter, d) byggnadsfirmor och e) personer
15242: telefonsamtal som kommit är statsrådets översätt-
15243: som sysslar med praktisk byggnadsverksamhet.
15244: ningsbyrå den som har det största behovet!
15245: Innehållet i kalendern har under de gångna åren
15246: Ursprungligen var det meningen att kalendern
15247: i princip varit detsamma åtminstone tili en del.
15248: skull~ vara ett hjälP.medel för eleverna vid de
15249: Detta beror på att i kalendern samlats just sådana
15250: tekmska skolorna. Overraskande nog är kalen-
15251: uppgifter som användarna har nytta av. Trots att
15252: dern i stor användning även bland yrkesskolorna!
15253: tekniken gått framåt med stormsteg, byggs ett
15254: hus i dag på samma sätt som på 1920-talet. De tre avdelningarna som inte betjänar elever-
15255: Därför har innehållet i kalendern varit detsamma na är kallade Byggkunskap, Egnahemsbyggande
15256: under hela tiden. Allt från början har kalendern och Matrikel. 1 avdelningen Byggkunskap ingår
15257: använts i de tekniska skolorna. Under åren som en artikel som förklarar bestämmelserna om be-
15258: gått har innehållet utökats så att det allt bättre tongkonstruktioner som även eleverna använder.
15259: och bättre lämpar sig för eleverna vid de tekniska Finansieringen av Byggnadskalendern har
15260: skolorna. Kalendern har åtta avdelningar varav alltid varit problematisk. Trots att en betydande
15261: speciellt fem är nyttiga för eleverna. Det är del av kostnaderna kan täckas med annonser har
15262: avdelningarna Matematik, Konstruktion, Be- det blivit svårt att kunna täcka kostnaderna.
15263: stämmelser, Avtal och arvoden samt Bygg- Eftersom kalendern används som bok i undervis-
15264: lexikon. SBF har beaktat skolornas behov bl.a. ningen i de svenska tekniska läroanstalterna i vårt
15265: genom att en representant för Vasa Tekniska land vore det rimligt att staten skulle stöda
15266: läroanstalt sitter med i redaktionen för kalen- utgivningen.
15267: dern. Hans önskemål har bl.a. lett till att avdel-
15268: ningen Matematik har omarbetats och utökats så Med ovanstående motivering anhåller under-
15269: att den bättre motsvarar dagens behov. Tabeller- tecknade om
15270: na i avdelningen Konstruktion är unika. Bestäm-
15271: 410 1985 rd. - FM nr 391
15272:
15273: att Riksdagen i statsförslaget för år Byggmästareförbundet i Finland r.f för
15274: 1986 på moment 29.99.50 upptar utgivning av Byggnadskalendern.
15275: 200 000 mark som bidrag tili Svenska
15276:
15277: Helsingfors den 13 februari 1985
15278:
15279: Ole Norrback Håkan Malm
15280: 1985 vp. 411
15281:
15282: Raha-asia-aloite n:o 391 Suomennos
15283:
15284:
15285:
15286:
15287: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Byggmästareför-
15288: bundet i Finland r.f. -nimiselle yhdistykselle rakennuskalenterin
15289: julkaisemiseen
15290:
15291:
15292:
15293: Eduskunnalle
15294:
15295: Ammattikirjallisuuden painattaminen ja jul- ovat ainutlaatuisia. Määräykset ovat ehkä oppilai-
15296: kaiseminen pieninä painoksina tulee usein suh- den eniten käyttämä osasto. Siinä on julkaistu
15297: teettoman kalliiksi. Ruotsinkielistä ammattikir- rakennuslaki ja -asetus, rakennusmääräyskokoel-
15298: jallisuutta myydään harvoin suurina painoksina ma, uusi maa-aineslaki jne. Tästä selviää kalente-
15299: maassamme. Ammattikirjallisuuden julkaisemi- rin luonne käsikirjana; samoihin kansiin on koot-
15300: seksi tarvitaan usein erilaisia tukitoimia. tuna suuri määrä materiaalia, joka oppilaiden
15301: Svenska Byggmästareförbundet i Finland rf. olisi joka tapauksessa pakko hankkia. Oppilaat
15302: julkaisee vuosittain Byggnadskalendern-nimistä säästävät ostamalla BK:n! Sopimuksia ja palkki-
15303: kirjaa. oita käsittelevää osastoa ehdotetaan vuosittain
15304: laajennettavaksi sisällyttämällä siihen mm. raken-
15305: BK:n tarkoitus on ollut sama vuodesta 1929 nusmestareiden työehtosopimus, mutta lukuisista
15306: lähtien, nimittäin palvella jäseniä ja muita, jotka yrityksistä huolimatta yksityistoimialojen raken-
15307: ovat tekemisissä käytännön rakennustoiminnan nusmestariliitto ei salli sopimustaan julkaistavan
15308: kanssa. Tällä hetkellä voidaan kalenterin sanoa perustellen sitä sillä, että ainoastaan heidän omat
15309: palvelevan a) jäseniä, b) teknillisten koulujen ja jäsenensä ovat oikeutetut saamaan sen tietoonsa.
15310: ammattikoulujen oppilaita ja opettajia, c) kun- Rakennussanakirjan tarkoituksena on auttaa kaik-
15311: nan ja valtion virkamiehiä, d) rakennusliikkeitä kia, joilla on vaikeuksia suomen kielessä. Lukui-
15312: ja e) henkilöitä, jotka ovat tekemisissä käytännön sista puhelinsoitoista päätellen suurin tarve olisi
15313: rakennustoiminnan kanssa. Kalenterin sisältö on valtioneuvoston käännöstoimistolla! Alunperin
15314: kuluneiden vuosien aikana ollut ainakin osittain oli tarkoitus, että kalenteri olisi teknillisten kou-
15315: periaatteessa sama. Tämä johtuu siitä, että kalen- lujen apuväline. Yllättävää kyllä, kalenteri on
15316: teriin on kerätty juuri sellaisia tietoja, joista sen yleisessä käytössä myös ammattikouluissa!
15317: käyttäjille on hyötyä. Vaikka tekniikka on valta-
15318: vasti edistynyt, talot rakennetaan tällä hetkellä Kalenterin kolme osastoa, jotka eivät ole avuk-
15319: samalla tavalla kuin 1920-luvulla. Tästä syystä si oppilaille, ovat nimeltään Rakennustieto,
15320: kalenterin sisältö on ollut koko ajan sama. Aivan Omakotirakentaminen ja Matrikkeli. Rakennus-
15321: alusta saakka on kalenteria käytetty teknillisissä tieto-osastoon sisältyy artikkeli, jossa selvitetään
15322: kouluissa. Kalenterissa on kahdeksan osastoa, betonirakennelmia koskevia määräyksiä; tätä ar-
15323: joista erityisesti viisi on oppilaiden kannalta hyö- tikkelia käyttävät myös oppilaat.
15324: dyllisiä. Nämä osastot ovat Matematiikka, Raken-
15325: taminen, Määräykset, Sopimukset ja palkkiot ja Byggnadskalenderin rahoitus on aina ollut on-
15326: Rakennussanakirja. SBF on ottanut koulujen tar- gelmallinen. Vaikka huomattava osa kustannuk-
15327: peet huomioon mm. siten, että Vaasan teknilli- sista voidaan peittää ilmoitustuloilla, kaikkien
15328: sen oppilaitoksen edustaja on mukana kalenterin kustannusten kattaminen on tullut yhä vaikeam-
15329: toimituksessa. Hänen toivomuksestaan on mate- maksi. Koska kalenteria käytetään oppikirjana
15330: matiikan osasto BK 83:ssa laadittu uudelleen ja maamme ruotsinkielisissä teknillisissä oppilaitok-
15331: sitä on lisätty vastaamaan paremmin tämän päi- sissa, olisi kohtuullista, että valtio tukisi sen
15332: vän vaatimuksia. Rakentamisosaston taulukot julkaisemista.
15333: 412 1985 vp. - RA n:o 391
15334:
15335: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29.99.50 200 000 markkaa Svenska Bygg-
15336: nioittavasti, mästareförbundet i Finland rf:lle Bygg-
15337: nadskalendern-nimisen teoksen julkaise-
15338: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden misen tukemiseksi.
15339: 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15340:
15341: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
15342:
15343: Ole Norrback Håkan Malm
15344: 1985 rd. 413
15345:
15346: Finansmotion nr 392
15347:
15348:
15349:
15350:
15351: Norrback: Om anvisande av anslag för grundförbättring av järn-
15352: vägen mellan Seinäjoki och Kaskö
15353:
15354:
15355: Tili Riksdagen
15356:
15357: Järnvägen mellan Seinäjoki och Kaskö har på transportkostnaderna för företagen, är den
15358: länge varit i akut behov av en grundförbättring. rådande situationen ogynnsam.
15359: Längs järnvägen transporteras bl.a. en hei del Risken för olyckor är självfallet också större då
15360: kemikalier för industrins behov. Vidare transpor- järnvägen är i så dåligt skick.
15361: teras bl.a. virke och andra tunga varor.
15362: Enligt undersökningar som gjorts är näringslivet Med hänvisning tili ovanstående föreslås här-
15363: berett att öka användningen av järnvägen ifall med
15364: den skulle grundförbättras och transporterna där-
15365: med bli snabbare. att Riksdagen i statsförslaget för år
15366: P.g.a. banans skick kör tågen med starkt 1986 upptar 4 000 000 mark för grund-
15367: nedsatt hastighet och inte med fullastade vagnar. förbättring av järnvägen mellan Seinäjoki
15368: För järnvägens lönsamhet, men också med tanke och Kaskö.
15369:
15370: Helsingfors den 14 februari 1985
15371:
15372: Ole Norrback
15373: 414 1985 vp.
15374:
15375: Raha-asia-aloite n:o 392 Suomennos
15376:
15377:
15378:
15379:
15380: Norrback: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen ja Kaskisten välisen
15381: rautatien perusparantamiseen
15382:
15383:
15384: Eduskunnalle
15385:
15386: Seinäjoen ja Kaskisten välinen rautatie on jo rautatien kannattavuuden samoin kuin yritysten
15387: kauan ollut pikaisen perusparannuksen tarpeessa. kuljetuskustannusten kannalta epäsuotuisa.
15388: Rautatiellä kuljetetaan mm. melkoisia määriä
15389: kemikaaleja teollisuuden tarpeisiin. Edelleen kul- Onnettomuusvaara on luonnollisesti suuri rau-
15390: jetetaan mm. puutavaraa ja muita raskaita tava- tatien huonon kunnon vuoksi.
15391: roita. Edellä olevan perusteella ehdotan,
15392: Suoritettujen tutkimusten mukaan elinkeino-
15393: elämä on valmis lisäämään rautatien käyttöä, jos
15394: se perusparannetaan ja kuljetukset tulevat täten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15395: nopeammiksi. 1986 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
15396: Radan kunnon vuoksi junat ajavat hyvin hi- markkaa Seinäjoen ja Kaskisten väiise11
15397: taasti ja vajain vaunuin. Vallitseva tilanne on rautatien perusparantamiseksi.
15398:
15399: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15400:
15401: Ole Norrback
15402: 1985 vp. 415
15403:
15404: Raha-asia-aloite n:o 393
15405:
15406:
15407:
15408:
15409: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta sukupuolirooliajattelua am-
15410: matinvalinnassa vastustavaan ilmoituskampanjaan
15411:
15412:
15413: Eduskunnalle
15414:
15415: Peruskoululaisten suunnitellessa jatko-opinto- Keskiasteella tapahtuvat jatko-opintojen valin-
15416: vaihtoehtoja, valintaan vaikuttavat monet tekijät. nat ovat todennäköisesti hyvin sidottuja suku-
15417: Tärkein tekijä on kuitenkin sukupuoli. Tytöt puoleen. Joissakin maissa opetusministeriöt to-
15418: valitsevat edelleen opintopaikat hoito- ja talous- teuttavat laajaa ilmoituskampanjaa nuorisoleh-
15419: aloilta kun pojat useimmiten hakeutuvat teknisil- dissä. Ilmoitusten tarkoituksena on vähentää su-
15420: le aloille. Metsä- ja puuteollisuus on myös mies- kupuolirooliajattelua ammatinvalinnan yhteydes-
15421: valtainen ala. sä.
15422: Sukupuolirooliajattelu opitaan hyvin varhain.
15423: Yhteiskunnan velvollisuus on myötävaikuttaa sii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15424: hen, että ammatinvalinnasta muodostuu - läh- nioittaen,
15425: tien nuoren omista toiveista ja mielenkiinnosta
15426: - niin vapaa kuin mahdollista. Useimmat nais-
15427: valtaiset alat ovat matalapalkka-aloja. On myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15428: hyvin valitettavaa, jos hoitoaloista kiinnostuneet 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15429: ja siihen taipumusta omaavat pojat, ainoastaan 29.01.29 500 000 markan määrärahan su-
15430: vanhentuneen sukupuolirooliajattelun vuoksi, kupuolirooliajattelua ammatinvalinnassa
15431: hakeutuvat teknisille aloille. vastustavaan ilmoituskampanjaan.
15432:
15433: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15434:
15435: Mats Nyby Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen
15436: Tarja Halonen Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari
15437: Aarno von Bell Pekka Myllyniemi Jussi Ranta
15438: Aimo Ajo Kaj Bärlund Kari Urpilainen
15439: 416 1985 rd.
15440:
15441: Finansmotion nr 394
15442:
15443:
15444:
15445:
15446: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av vattenväx-
15447: lingsförbättrande åtgärder i Vasa och Närpes skärgård
15448:
15449:
15450: Tili Riksdagen
15451:
15452: Den kraftiga landhöjningen i Österbotten gör Köklot 200 000 mark, Sundomområdet (Penikar
15453: att viktiga sund och strömmar långsamt stängs. I ström och Granö ström) en miljon mark samt
15454: vissa områden påskyndas utvecklingen av indu- Svartö ström i Pjelax fjärden 300 000 mark.
15455: striutsläpp. Det här medför att vattnets självre- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
15456: ning försvåras och att fiskeproduktionen avtar. vi vördsamt
15457: Sunden utnyttjas också som småbåtsfarleder både
15458: av yrkesfiskare och för rekreation. En pian för ett att Riksdagen i statsförslaget för år
15459: projekt som skulie förbättra vattenväxlingen i 1986 på momentet 30.40. 77 upptar
15460: Vasa och Närpes skärgård är utarbetad. Hela 1 000 000 mark för påbörjande av vatten-
15461: projektet är kostnadsberäknat tili 1, 5 miljoner växlingsförbättrande åtgärder i Vasa och
15462: mark, fördelade enligt följande: Storströmen i Närpes skärgård.
15463:
15464: Helsingfors den 14 februari 1985
15465:
15466: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
15467: 1985 vp. 417
15468:
15469: Raha-asia-aloite n:o 394 Suomennos
15470:
15471:
15472:
15473:
15474: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta veden vaihtumista edistävien
15475: töiden aloittamiseksi Vaasan ja Närpiön saaristossa
15476:
15477:
15478: Eduskunnalle
15479:
15480: Pohjanmaalla tapahtuva voimakas maan ko- strömmen 200 000 markkaa, Sundomin alue (Pe-
15481: hoaminen aiheuttaa sen, että monet tärkeät sal- nikarin virta ja Granön virta) 1 000 000 markkaa
15482: met ja virtapaikat kasvavat vähitellen umpeen. sekä Pjelaxin selän Svartön virta 300 000 mark-
15483: Eräillä alueilla kehitystä jouduttavat teollisuuden kaa.
15484: jätepäästöt. Tästä on seurauksena, että veden
15485: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15486: puhdistuminen itsestään vaikeutuu ja kalan tuo-
15487: nioittavasti,
15488: tos vähenee. Salmia käytetään myös pienten
15489: veneiden väylinä ja niitä käyttävät sekä ammatti-
15490: kalastajat että virkistyskäyttäjät. Suunnitelma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15491: Vaasan saariston ja-Närpiön saariston veden vaih- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15492: telun parannushankkeeksi on valmiina. Koko 30.40. 77 1 000 000 markkaa veden vaih-
15493: hankkeen kustannusarvio on 1,5 miljoonaa mark- tumista edistävien töiden aloittamiseksi
15494: kaa ja se jakautuu seuraavasti: Köklotin Stor- Vaasan ja Närpiön saaristossa.
15495:
15496: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15497:
15498: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
15499:
15500:
15501:
15502:
15503: 27 428500120H
15504: 418 1985 rd.
15505:
15506: Finansmotion nr 395
15507:
15508:
15509:
15510:
15511: Nyby m.fl.: Om anvisande av ansiag som stöd åt forskning där man
15512: övergår från djurförsök till alternativa forskningsmetoder
15513:
15514:
15515: Tiii Riksdagen
15516:
15517: Årligen dör 400 000 försöksdjur i 140 finiänds- 3) Djurförsök får ej göras ifali det är möjiigt
15518: ka Iaboratorier. En del av forskningen har som att göra ifrågavarande experiment med alternati-
15519: måi att ta fram mediciner åt människor och djur. va metoder eller de har bevisiigen gjorts tidigare
15520: En del av den forskning som bedrivs med 4) Piågsamma djurförsök måste göras med
15521: försöksdjur syftar också till att testa oiika kosme- tillhjäip av anestesi och försöksdjuren bör aviivas
15522: tiska preparat. Det borde vara en sjäivkiarhet att före narkosen upphör.
15523: försök på djur inte genomförs om andra metoder Det borde omedeibart skapas ekonomiska
15524: kan användas. 1 många fall finns det alternativa förutsättningar för att övergå till alternativa
15525: forskningsmetoder. forskningsmetoder.
15526: 1 övriga Nordiska Iänder har djurförsöksiagen På basis av det ovan anförda föresiår vi vörd-
15527: förnyats för många år sedan. Det är nödvändigt samt
15528: att snabbt stadga en djurförsöksiag också i vårt
15529: Iand viiken uppfyller föijande villkor: att Riksdagen i statsförslaget för Jr
15530: 1) Djurförsöken skall vara beroende av till- 1986 på moment 30.80.50 upptar
15531: stånd 100 000 mark som stöd åt forskning där
15532: 2) Djurförsöken skall begränsas till försök som man övergår från djurförsök tzll alternati
15533: är till nytta för människors eller djurs häisa va forskningsmetoder.
15534:
15535: Helsingfors den 14 februari 1985
15536:
15537: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
15538: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert
15539: 1985 vp. 419
15540:
15541: Raha-asia-aloite n:o 395 Suomennos
15542:
15543:
15544:
15545:
15546: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinkokeista muihin tutki-
15547: musmenetelmiin siirtymistä koskevaan tutkimukseen
15548:
15549:
15550: Eduskunnalle
15551:
15552: Vuosittain kuolee 400 000 koe-eläintä 140 suo- 3) Eläinkokeita ei saa tehdä, jos on mahdollis-
15553: malaisessa laboratoriossa. Osalla tutkimuksesta ta tehdä kyseiset kokeet vaihtoehtoisin menetel-
15554: on tavoitteena ihmisiä ja eläimiä varten tarkoitet- m~n tai jos ne on todistettavasti tehty aikaisem-
15555: tujen lääkkeiden aikaansaaminen. Osa koe-eläi- mm.
15556: millä tapahtuvasta tutkimuksesta tähtää kuiten- 4) Tuskalliset eläinkokeet on tehtävä käyttä-
15557: kin myös erilaisten kosmeettisten valmisteiden mällä nukutusta ja koe-eläimet tulee lopettaa
15558: kokeiluun. Tulisi olla itsestään selvää, ettei eläin- ennen nukutuksen lakkaamista.
15559: kokeita tehdä, jos muita menetelmiä voidaan Olisi välittömästi luotava taloudelliset edelly-
15560: käyttää. Useissa tapauksissa on vaihtoehtoisia tykset vaihtoehtoisiin tutkimusmenetelmiin siir-
15561: tutkimusmenetelmiä. tymiseksi.
15562: Muissa pohjoismaissa on eläinkokeita koskeva Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15563: laki uudistettu jo monta vuotta sitten. On välttä- nioittavasti,
15564: mätöntä säätää nopeasti myös meidän maaham-
15565: me eläinkokeita koskeva laki, joka täyttää seuraa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15566: vat ehdot: 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15567: 1) Eläinkokeiden tulee olla luvanvaraisia. 30.80.50 100 000 markkaa tutkimuksm
15568: 2) Eläinkokeet tulee rajoittaa kokeisiin, joista tukemiseksi, jonka avulla siirrytään eläin-
15569: on hyötyä ihmisten tai eläinten terveyden kan- kokeista vaihtoehtoisrin tutkimusmene-
15570: nalta. telmiin.
15571:
15572: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15573:
15574: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
15575: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert
15576: 420 1985 rd.
15577:
15578: Finansmotion nr 396
15579:
15580:
15581:
15582:
15583: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av broförbindel-
15584: se tili Replot
15585:
15586:
15587: Tili Riksdagen
15588:
15589: Goda kommunikationer är en grundförutsätt- ningen av planeringsanslag brukar utgöra endast
15590: ning för en levande skärgård. Många viktiga 7-8 % av det totala anslaget.
15591: broprojekt fördröjs nu osäkligt på grund av På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
15592: alltför knappa planeringsanslag. Ett sådant pro- samt,
15593: jekt är en broförbindelse tili Replon De replot-
15594: bor som har sin arbetsplats i Vasa är dagligen att Riksdagen i statsförs/aget /ör år
15595: hänvisade tili färjförbindelsen, vilket innebär 1986 upptar 500 000 mark som används
15596: köer och väntetid. Vägnätet i Vasa Iän utgör för planering av broförbindelse tzll Rep-
15597: 9,6 % av landets vägnät men den årliga tilidel- lot.
15598:
15599: Helsingfors den 14 februari 1985
15600:
15601: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
15602: 1985 vp. 421
15603:
15604: Raha-asia-aloite n:o 396 Suomennos
15605:
15606:
15607:
15608:
15609: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta siltayhteyden suunnitteluun
15610: Raippaluotoon
15611:
15612:
15613: Eduskunnalle
15614:
15615: Hyvät liikenneyhteydet ovat elävän saariston telumäärärahojen jako-osuus on tavallisesti vatn
15616: perusedellytys. Moni tärkeä siltahanke viivästyy 7-8 % koko määrärahasta.
15617: nyt tarpeettomasti liian vähäisten suunnittelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15618: määrärahojen takia. Eräs tällainen hanke on nioittavasti,
15619: Raippaluodon siltayhteys. Vaasassa työskentele-
15620: vien raippaluotolaisten on päivittäin turvaudutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15621: va lossiliikenteeseen, mikä merkitsee jonoja ja 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
15622: odotusaikaa. Vaasan läänin tieverkko on 9,6 % kaa käytettäväksi Raippaluodon siltayh-
15623: maamme tieverkosta, mutta vuotuisten suunnit- teyden suunnittelua varten.
15624:
15625: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15626:
15627: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
15628: 422 1985 rd.
15629:
15630: Finansmotion nr 397
15631:
15632:
15633:
15634:
15635: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för effektivering av den
15636: svenskspråkiga arbetsplatsinformationen
15637:
15638:
15639: Till Riksdagen
15640:
15641: Arbetsplatsförvaltningens platstidningar fung- arbetskraftsministeriet gjort framställningar för
15642: erar nu bristfälligt och delvis t.o.m. mycket statsbudgeterna för åren 1984 och 1985 om
15643: dåligt på svenska. I riksplatstidningen Työmark- anslag och behövliga tjänster för att utveckla den
15644: kinat-Arbetsmarknaden och i Helsingfors ar- svenskspråkiga tryckta arbetsplatsinformationen.
15645: betskraftsdistrikts platstidning Uudenmaan työ- Dessa framställningar har ej lett till resultat.
15646: paikat är bara en bråkdel av de på finska tryckta En effektivering av den svenskspråkiga arbets-
15647: lediga arbetsplatserna på svenska eller tvåspråkiga platsinformationen i riksplatstidningen Työmark-
15648: orter översatta och publicerade på svenska. kinat-Arbetsmarknaden kräver tilläggsanslag
15649: Också de övriga tvåspråkiga arbetskraftsdistrik- om 300 000 mark.
15650: tens svenska platsinformation behöver utvecklas.
15651: Också vid arbetsförmedling av återvandrare från Med hänvisning till ovanstående motivering
15652: Sverige är det en mycket stor nackdel att riks- föreslår undertecknade,
15653: platstidningen fungerar bristfälligt på svenska.
15654: Utgående dels från att service och information att Riksdagen i statsförslaget för år
15655: som gäller arbete och utkomst bör fungera lika 1986 under moment 34.01.29 upptar ett
15656: väl på bägge språken och dels från kravet att anslag om 300 000 mark för effektivering
15657: arbetskraftsförvaltningens mest centrala verksam- av den svenskspråkiga arbetsplatsinforma-
15658: hetsform, arbetsförmedlingen och dess platsin- tionen i tidningen Työmarkkinat-
15659: formation, bör fungera väl även på svenska, har Arbetsmarknaden.
15660:
15661: Helsingfors den 14 februari 1985
15662:
15663: Mats Nyby Elisabeth Rehn Boris Renlund
15664: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert
15665: 1985 vp. 423
15666:
15667: Raha-asia-aloite n:o 397 Suomennos
15668:
15669:
15670:
15671:
15672: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen työpaikkatie-
15673: dottamisen tehostamiseen
15674:
15675:
15676: Eduskunnalle
15677:
15678: Työvoimahallinnon työpaikkalehdet totmtvat lun, tulee toimia hyvin myös ruotsiksi, työvoima-
15679: tällä hetkellä puutteellisesti ja jopa hyvin huo- ministeriö on tehnyt esityksiä määrärahojen otta-
15680: nosti niiden ruotsinkielistä kieliasua ajatellen: miseksi vuosien 1984 ja 1985 tulo- ja menoarvioi-
15681: valtakunnallisessa Työmarkkinat-Arbetsmarkna- hin sekä tarpeellisten virkojen perustamiseksi
15682: den -työpaikkalehdessä ja Helsingin työvoimapii- ruotsiksi painettavan työpaikkatiedottamisen ke-
15683: rin Uudenmaan työpaikat -lehdessä julkaistuista hittämiseksi.
15684: suomenkielisistä vapaista työpaikoista on vain Nämä esitykset eivät ole johtaneet tulokseen.
15685: murto-osa käännetty ja julkaistu ruotsinkielisillä Valtakunnallisessa Työmarkkinat-Arbets-
15686: tai kaksikielisillä paikkakunnilla. Myös muiden marknaden -työpaikkalehdessä tapahtuvan ruot-
15687: kaksikielisten työvoimapiirien ruotsinkielistä pai- sinkielisen työpaikoista tiedottamisen tehostami-
15688: kallistiedottamista tulee kehittää. - Myös Ruot- nen vaatii 300 000 markan lisämäärärahan.
15689: sista palaavien työnvälityksen kannalta on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15690: mattava epäkohta, että valtakunnallinen työpaik- nioittavasti,
15691: kalehti toimii ruotsin kielen kannalta puutteelli-
15692: sesti. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15693: Lähtien siitä, että työtä ja toimeentuloa koske- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15694: van palvelun ja tiedottamisen täytyy toimia yhtä 34.01.29 300 000 markkaa Työmarkki-
15695: hyvin kummallakin kielellä, sekä toisaalta siitä, nat-Arbetsmarknaden -nimisessä leh-
15696: että työvoimahallinnon keskeisimmän toiminta- dessä tapahtuvan ruotsinkielisen työpaik-
15697: muodon, työnvälityksen ja sen työpaikkailmoitte- katiedottamisen tehostamista varten.
15698:
15699: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15700:
15701: Mats Nyby Elisabeth Rehn Boris Renlund
15702: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert
15703: 424 1985 rd.
15704:
15705: Finansmotion nr 398
15706:
15707:
15708:
15709:
15710: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en forskare
15711: och en kanslist tili projektet '' Alternativt Norden''
15712:
15713:
15714: Tili Riksdagen
15715:
15716: Utvecklingen i Norden har i hög grad påver- ningar. Naturskyddsorganisationerna, kyrka,
15717: kats av förhållandena på kontinenten. Den stora fredsrörelsen och fackföreningsrörelsen har ställt
15718: befolkningskoncentrationen och kapitalkoncen- sig bakom projektet. Stortinget i Norge har
15719: trationen där gynnar storskaliga verksamhets- anslagit 1,2 miljoner kronor för forskning och
15720: former inom både jordbruk och industri. Man administration av projektet. Finlands insats hit-
15721: bor längre borta från naturen än i Norden. 1 tills består i att en civiltjänstgörare anställts för
15722: många fall är de "importerade" samhällsmodel- organisatoriska uppgifter. Också i Finland behövs
15723: lerna mindre lämpliga i de Nordiska länderna, en forskare och en kanslist för att projektet skall
15724: där den spridda befolkningen gynnar småskaliga fungera.
15725: lösningar. Mot denna bakgrund har ett internor-
15726: På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
15727: diskt forskningsprojekt inletts, närmast på norskt
15728: samt
15729: initiativ. Projektet ett "Alternativt Norden"
15730: försöker studera resultaten, finna ut vad som
15731: varit positivt och negativt jämfört med de verk- att Riksdagen i statsförslaget för Jr
15732: samhetsformer som har varit genuina hos oss. 1986 pJ ett nytt moment under kap.
15733: Avsikten är att man på basen av forskningsresul- 35.99 upptar 130 000 mark för avlönan-
15734: taten skall styra in utvecklingen i banor som i de av en forskare och en kanslist ttll
15735: mindre grad kännetecknas av negativa verk- projektet "Aiternativt Norden".
15736:
15737: Helsingfors den 14 februari 1985
15738:
15739: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
15740: 1985 vp. 425
15741:
15742: Raha-asia-aloite n:o 398 Suomennos
15743:
15744:
15745:
15746:
15747: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökunnan palkkaami-
15748: seen "Alternativt Norden" -nimistä hanketta varten
15749:
15750:
15751: Eduskunnalle
15752:
15753: Pohjolan kehitykseen ovat suuresti vaikutta- jestöt, kirkko, rauhanliike ja ammattiyhdistyslii-
15754: neet mannermaalla vallitsevat olosuhteet. Suuret ke tukevat hanketta. Norjan suurkäräjät ovat
15755: väestö- ja pääomakeskitykset suosivat siellä maan- myöntäneet 1,2 miljoonaa kruunua hankkeen
15756: viljelyn ja teollisuuden laajamittaista toimintaa. tutkimustyötä ja hallintoa varten. Suomen panos
15757: Asutaan kauempana luonnosta kuin Pohjolassa. on toistaiseksi yhden siviilityöntekijän ottaminen
15758: Useissa tapauksissa ovat "tuodut" yhteiskunta- palvelukseen organisatorisia tehtäviä varten.
15759: mallit sopimattomia pohjoismaiden olosuhteisiin Myös Suomessa tarvitaan tutkija ja kanslisti, jotta
15760: niiden hajanaisen väestön suosiessa pienipuittei- hanke voisi toimia.
15761: sia ratkaisuja. Tätä taustaa vasten on aloitettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15762: pohjoismaiden välinen tutkimushanke lähinnä nioittavasti,
15763: Norjan aloitteesta. Hanke nimeltään '' Alterna-
15764: tivt Norden'' pyrkii tutkimaan tuloksia, selvittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15765: mään sen, mikä on ollut myönteistä tai kielteistä 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 35.99
15766: meidän alkuperäisiin toimintamuotoihimme ver- uudelle momentille 130 000 markkaa
15767: rattuna. Tarkoituksena on tutkimustulosten no- tutkzjan ja kanslistin palkkaamiseksi ''AI-
15768: jalla ohjata kehitys uriin, joissa kielteiset vaiku- ternativt Norden'' -nimistä hanketta var-
15769: tukset tuntuvat vähemmän. Luonnonsuojelujär- ten.
15770:
15771: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15772:
15773: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
15774: 426 1985 vp.
15775:
15776: Raha-asia-aloite n:o 399
15777:
15778:
15779:
15780:
15781: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen saantia rajaa-
15782: van tarveharkinnan poistamiseen
15783:
15784:
15785: Eduskunnalle
15786:
15787: Täysi-ikäisellä ja vanhempiensa kodin ulko- yhteiskunnan taloudellista tukea. Näin vaikeutuu
15788: puolella asuvalla opiskelijalla otetaan edelleen nuoren itsenäistyminen.
15789: huomioon opintorahan asumislisää myönnettäes- Epäoikeudenmukaisen tarveharkinnan vuoksi
15790: sä vanhempien tulot ja varallisuus, jollei opiskeli- moni opiskelija joutuu siirtämään opintojensa
15791: ja ennen opintovuoden alkua ole täyttänyt aloittamisen tai hakeutumaan opiskelun aikana
15792: 22 vuotta. Alle 20-vuotiaalla kodin ulkopuolella tilapäistyöhön mikä puolestaan pitkittää opintoja
15793: asuvalla opiskelijalla opintorahan perusosaa ja ja valmistumista.
15794: asumislisää myönnettäessä otetaan huomioon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15795: vanhempien tulot ja varallisuus. nioittaen,
15796: Asumislisän aleneminen tarveharkinnan vuoksi
15797: merkitsee opintotuen vähenemistä ratkaisevasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15798: juuri sellaisilta opiskelijoilta, jotka ikänsä ja 1986 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
15799: oman taloutensa johdosta eivät enää kuulu van- markkaa opintotuen saantia rajaavan
15800: hempiensa huoltovelvollisuuden piiriin ja jotka tarveharkinnan poistamiseksi 18 vuotta
15801: olosuhteittensa vuoksi tarvitsisivat ehkä eniten täyttäneiltä, vanhempiensa kodin ulko-
15802: puolella asuviita opiskelzjoilta.
15803:
15804: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
15805:
15806: Saara-Maria Paakkinen Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen
15807: Antti Kalliomäki Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
15808: 1985 vp. 427
15809:
15810: Raha-asia-aloite n:o 400
15811:
15812:
15813:
15814:
15815: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän koulukeskuksen laa-
15816: jennustöiden sekä kielistudion rakentamisen suunnitteluun
15817:
15818:
15819: Eduskunnalle
15820:
15821: Hyrylän koulukeskuksessa totmu sekä yläaste Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 4 mil-
15822: että lukio. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä joonaa markkaa.
15823: rakennuksissa oli toiminut yhteiskoulu. Raken-
15824: nukset ovat iältään jo verraten vanhoja ja kunnol- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15825: taan heikkoja. Koulujärjestelmän kehittyessä tilat taen,
15826: ovat jääneet myös ajanmukaisuudeltaan vanhan-
15827: aikaisiksi ja tulleet ahtaiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15828: Tuusulan kunnan viisivuotissuunnitelmaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15829: Hyrylän koulukeskuksen saneeraus ja laajennus 29.46.34 70 000 markkaa Hyrylän kou-
15830: on sijoitettu vuosille 1987-88. Samalla on suun- lukeskuksen saneeraus- ja laajennustöi-
15831: niteltu kouluun toteutettavaksi ajanmukainen den sekä kielistudion rakentamisen suun-
15832: kielistudio. nitteluun.
15833:
15834: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
15835:
15836: Saara-Maria Paakkinen
15837: 428 1985 vp.
15838:
15839: Raha-asia-aloite n:o 401
15840:
15841:
15842:
15843:
15844: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta Hyökkälän koulun korjaus-
15845: töihin Tuusulassa
15846:
15847:
15848: Eduskunnalle
15849:
15850: Tuusulan kunnan Hyökkälän koululla on tar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15851: peen toteuttaa rakennusteknillisiä muutoksia. taen,
15852: Koulun tilat ovat epätarkoituksenmukaiset ja
15853: uusien koululakien myötä ovat korjaukset tulleet
15854: ajankohtaisiksi toteuttaa tällä vuosikymmenellä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15855: Tuusulan kunnan viisivuotissuunnitelmaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15856: Hyökkälän koulun korjaus on merkitty vuodelle 29.46.34 70 000 markkaa Hyökkälän
15857: 1987. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on koulun korjaustöiden suunnitteluun ja
15858: 1 360 000 markkaa. töiden aloittamiseen.
15859:
15860: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
15861:
15862: Saara-Maria Paakkinen
15863: 1985 vp. 429
15864:
15865: Raha-asia-aloite n:o 402
15866:
15867:
15868:
15869:
15870: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan Kirkonkylän ala-
15871: asteen koulun korjauksen ja lisärakennuksen suunnitteluun
15872:
15873:
15874: Eduskunnalle
15875:
15876: Tuusulan Kirkonkylän ala-asteen koulu on Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 8,6 miljoo-
15877: toiminut vanhentuneissa tiloissa jo pitkään. Kou- naa markkaa.
15878: lua ei ole saneerattu tai peruskorjattu peruskou-
15879: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15880: lun edellyttämälle tasolle, vaikka peruskoulun
15881: taen,
15882: opetussuunnitelman mukaan on toimittu jo koh-
15883: ta kymmenen vuoden ajan. Tilat ovat epäkäytän-
15884: nölliset, ahtaat ja vanhentuneet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15885: Koulun saneeraus ja peruskorjaus on sijoitettu 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15886: Tuusulan kunnan viisivuotissuunnitelmassa vuo- 29.46.34 46 000 markkaa Tuusulan Kir-
15887: sille 1987-88. Tällöin on suunniteltu toteutetta- konkylän ala-asteen koulun saneerauksen
15888: vaksi myös tarvittavien lisätilojen' rakentaminen. ja lisärakennuksen suunnitteluun.
15889:
15890: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
15891:
15892: Saara-Maria Paakkinen
15893:
15894: -.. ·...
15895: 430 1985 vp.
15896:
15897: Raha-asia-aloite n:o 403
15898:
15899:
15900:
15901:
15902: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan Vaunukankaan
15903: koulun rakentamiseen
15904:
15905:
15906: Eduskunnalle
15907:
15908: Tuusulan kunnan väkiluvun kasvaessa on myös Hankkeen kustannusarvio on koulutoimen
15909: koulua käyvien lasten lukumäärä lisääntynyt osalta 13,2 milj. markkaa. Kiinteistön rakentami-
15910: niin, että koulutilat ovat käyneet riittämättömik- nen on ajoitettu Tuusulan kuntasuunnitelmassa
15911: si. Ennusteiden mukaan väkiluvun kasvu jatkuu vuosille 1985-86. Lisäksi on varattu suunnitte-
15912: lähes 1 000 asukkaan vuosivauhdilla. lumäärärahaa vuosille 1983-84. Hankkeen tar-
15913: Tuusulan kunnan suunnitelmiin sisältyy Vau- peellisuus on lääninhallituksen viranomaisten tie-
15914: nukankaan koulun rakentaminen Paijalan ala- dossa.
15915: asteen piiriin alueen nopean ja suuren oppilas-
15916: määrän kasvun vuoksi. Alueelle kaavoitetaan ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15917: rakennetaan edelleen runsaasti lisää asuntoaluei- taen,
15918: ta.
15919: Rakennushanke on suunniteltu toteutettavaksi
15920: yhteistoimin koulu-, sosiaali- ja nuorisotoimen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15921: kanssa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15922: Kiinteistöön rakennetaan kuusi perusope- 29.46.34 2 450 000 markkaa Tuusulan
15923: tusryhmää käsittävä ala-asteen koulu, lasten päi- Vaunukankaan koulun perustamiskustan-
15924: vähoitotiloja sekä nuorisotiloja. nuksiin.
15925:
15926: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15927:
15928: Saara-Maria Paakkinen
15929: 1985 vp. 431
15930:
15931: Raha-asia-aloite n:o 404
15932:
15933:
15934:
15935:
15936: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alle 16-vuotiaiden taide-
15937: opetuksen aloittamiseen kansalais- ja työväenopistoissa
15938:
15939:
15940: Eduskunnalle
15941:
15942: Kansalais- ja tyovaenopistojen antama taide- Koululaitos ei yksin kykene täyttämään taide-
15943: opetus on laajaa. Siihen osallistuu varsin paljon opetuksen tarvetta. Taideopetuksen järjestämistä
15944: nuoria opiskelijoita. Valtionapua opistot eivät kaikille kansalaisille kansalais- ja työväenopistois-
15945: kuitenkaan voi saada alle 16-vuotiaille annetta- sa ovat varsin monet tahot puoltaneet ja hallitus
15946: van taideopetuksen musiikinopetusta lukuun ot- on itsekin suhtautunut siihen sangen myönteises-
15947: tamatta. ti kulttuuripoliittisessa selonteossaan.
15948: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15949: Kouluikäisten nuorten taide- ja kulttuurihar- nioittaen,
15950: rastuksia tulisi kuitenkin kaikin tavoin tukea,
15951: luohan kulttuuri myönteisiä tunne-elämyksiä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15952: voi näin toimia väylänä rakentavaan kasvuun, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15953: virittäjänä omaehtoiselle taideharrastukselle ja 29.57.30 26 000 000 markkaa alle 16-
15954: ennen kaikkea vastavoimana kaupalliselle massa- vuotiaiden taideopetuksen järjestämiseen
15955: kulttuurille. kansalais- ja työväenopistoissa.
15956:
15957: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15958:
15959: Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen Timo Roos
15960: Marja-Liisa Tykkyläinen Antti Kalliomäki Tuula Paavilainen
15961: 432 1985 vp.
15962:
15963: Raha-asia-aloite n:o 405
15964:
15965:
15966:
15967:
15968: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan sosiaalialan oppi-
15969: laitoksen suunnitteluun
15970:
15971:
15972: Eduskunnalle
15973:
15974: Sosiaalialan oppilaitoksen saaminen Keski- Hanke on sijoitettu myös ammattikasvatushalli-
15975: Uudellemaalle on todettu tarpeelliseksi alan kou- tuksen ja opetusministeriön suunnitelmiin.
15976: lutetun työvoiman tarpeen tyydyttämiseksi alu-
15977: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15978: eella ja laajemminkin Uudellamaalla.
15979: taen,
15980: Tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen rakentami-
15981: nen on ajoitettu kunnan ja läänin suunnitelmissa
15982: vuosille 1987-1988 niin, että koulu olisi valmis että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15983: aloittamaan toimintansa uusissa tiloissa 1.8.1988. 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
15984: Sosiaalialan koulutusta annetaan jo nyt Tuusulas- kaa Tuusulan sosiaalialan oppzlaitoksen
15985: sa ns. väliaikaisena ammatillisena koulutuksena. suunnitteluun.
15986:
15987: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
15988:
15989: Saara-Maria Paakkinen
15990: 1985 vp. 433
15991:
15992: Raha-asia-aloite n:o 406
15993:
15994:
15995:
15996:
15997: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatteri Dromin tukemi-
15998: seen
15999:
16000:
16001: Eduskunnalle
16002:
16003: Teatteri Dromin juuret lähtevät vuonna 1978 Taon kivestä hevosen ja tulossa oleva Rautayöt.
16004: valmistetusta näyttämörunoelmasta Muistan elä- Teatteri Drom on Teatterikeskuksen jäsen. Se on
16005: neeni. Teatterin kannatusyhdistyksen rekisteröi- saanut v. 1981 Teatterikeskuksen tunnustuspal-
16006: mispaperit lähetettiin yhdistysrekisteriin jo sama- kinnon.
16007: na vuonna. Yhteistyössä Teatterikorkeakoulun, Teatteri Dromin toimintaa ovat kuitenkin ko-
16008: ammattikasvatushallituksen ja työvoimaministe- ko ajan varjostaneet taloudelliset huolet. Ryh-
16009: riön kanssa järjestettiin tammikuussa 1981 en- mällä ei ole kiinteitä harjoitustiloja eikä esitys-
16010: simmäinen mustalaisteatterikurssi, jolla oli mu- paikkaa. Toimintansa aikana Drom on pääkau-
16011: kana sekä aikaisemmin toiminnassa mukana ol- punkiseudun lisäksi kiertänyt useilla eri paikka-
16012: leita näyttelijöitä että uusia näyttelijäoppilaita. kunnilla ja osallistunut Kansainvälisille musta-
16013: Koulutusta on sen jälkeen jatkettu ja ryhmä on laisfestivaaleille Hampurissa.
16014: ollut mm. kevään 1984 koulutuksessa.
16015: Vuoden 1984 kurssin jälkeen uhkaa teatterin
16016: Teatteri Drom perustettiin ylläpitämään ja
16017: työntekijöitä lomautus joksikin aikaa varojen
16018: kehittämääm mustalaisten rikasta henkistä kult-
16019: puutteen vuoksi.
16020: tuuria teatterin keinoin sekä toisaalta taiteen
16021: keinoin hälventämään vieläkin vallitsevia ennak- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
16022: koluuloja kulttuurien välillä. Perimmäisenä ta-
16023: voitteena on löytää mustalaiskulttuurissa vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16024: ilmenevä luonnon ja ihmisen välinen yhteys ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16025: tätä kautta saada työlle yleismaailmallista merkit- 29.90.52 700 000 markkaa Teatteri Dro-
16026: tävyyttä. min toiminnan tukemiseen ja 300 000
16027: Teatteri Drom on esittänyt useita näytelmiä, markkaa Teatteri Dromin kiertueiden
16028: joista mainittakoon Musta ruoska, Nälkäkurjet, avustamiseen.
16029:
16030: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16031:
16032: Saara-Maria Paakkinen Timo Roos Tarja Halonen
16033: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
16034:
16035:
16036:
16037:
16038: 28 428500120H
16039: 434 1985 vp.
16040:
16041: Raha-asia-aloite n:o 407
16042:
16043:
16044:
16045:
16046: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten kuva-
16047: taidekoulujen toiminnan tukemiseen
16048:
16049:
16050: Eduskunnalle
16051:
16052: Maassamme toimii yli 60 lasten ja nuorten jäänyt kansalais- Ja työväenopistojen opetuksen
16053: kuvataidekoulua, jotka ovat harrastuspohjaisia ulkopuolelle.
16054: 3-16-vuotiaiden ikäryhmille tarkoitettuja kou- Opetus kuvataidekouluissa on luonteeltaan
16055: luja. Vuonna 1984 näistä sai harkinnanvaraista vuodesta toiseen etenevää ja tapahtuu pienryh-
16056: valtionapua 29 koulua. Ensimmäisen kerran kou- missä. Useilla kouluilla on selkeät ja yksityiskoh-
16057: lut saivat valtionapua vuonna 1982. taiset tulevaisuuden suunnitelmat opintojen ete-
16058: Kuvataidekoulut ovat syntyneet 1970-luvun nemisestä ja sisällöstä.
16059: lopulla ja kuluvan vuosikymmenen alussa. Mer- Lasten ja nuorten kuvataidekoulutus on etene-
16060: kittävästi näiden kuvataidekoulujen syntymiseen mässä ja etsimässä hallinnollista muotoaan. Nyt
16061: voidaan sanoa vaikuttaneen kuvaamataidon ase- käytännössä olevista kunnallisista ja yksityisistä
16062: man heikkeneminen peruskoulu-uudistuksen yh- malleista on kaikista löydettävissä sekä hyviä että
16063: teydessä. huonoja puolia.
16064: Kuvataidekouluja ei ole kuitenkaan tarkoitettu Taiteen keskustoimikunta on osaltaan käsitel-
16065: yksinomaan paikkaamaan peruskoulun puutteel- lyt lasten ja nuorten kuvataidekoulutusta ja nä-
16066: lista tuntimäärää, vaan koulut tarjoavat harras- kee syntyneiden koulujen toiminnan merkityksel-
16067: tusmahdollisuuden kuvaamataiteista kiinnostu- liseksi lasten ja nuorten kehityksen kannalta.
16068: neille lapsille ja nuorille. Kouluja on toiminnassa Taiteen keskustoimikunnan mielestä valtion tuli-
16069: eri puolilla maata. Hallinnollisesti koulut toimi- sikin kantaa vastuuta koulujen toiminnasta osoit-
16070: vat monella eri pohjalla. On olemassa kunnallisia tamalla niiden toimintaan taloudellista tukea.
16071: kuvataidekouluja, kannatusyhdistysten kouluja, Tulo- ja menoarvioesityksen määräraha on riit-
16072: taiteilijayhdistysten ylläpitämiä kuvataidekouluja tämätön eikä turvaa varsinkaan kannatusyhdistys-
16073: ja jopa yksityisten henkilöiden ylläpitämiä kou- pohjaisten koulujen toimintaa.
16074: luja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16075: Toiminta kuvataidekouluissa on yleensä peri- nioittaen,
16076: aatteessa avointa kaikille lapsille ja nuorille, jotka
16077: ovat kuvataiteista kiinnostuneita. Tämä käy sel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16078: ville mm. siitä, että kouluihin ei valita '' eteväm- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16079: myyden'' perusteella vaan yleensä ilmoittautu- 29.90.52 700 000 markkaa lasten ja
16080: misjärjestyksessä tai arpomalla. Opetus kuvatai- nuorten kuvataidekoulujen toimintamah-
16081: dekouluissa suuntautuu ikäluokkaan, joka on dollisuuksien turvaamiseksi.
16082:
16083: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16084:
16085: Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen Anna-Liisa Piipari
16086: Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Hämäläinen Pertti Hietala
16087: Timo Roos Kaj Bärlund Marja-Liisa Tykkyläinen
16088: · Antti Kalliomäki Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
16089: Kaarina Dromberg
16090: 1985 vp. 435
16091:
16092: Raha-asia-aloite n:o 408
16093:
16094:
16095:
16096:
16097: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskisen Uudenmaan
16098: musiikkiopiston valtionapuun
16099:
16100:
16101: Eduskunnalle
16102:
16103: Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto on toimi- Oppilaitoksessa opiskeli lukuvuonna 1982-83
16104: nut vuodesta 1972 lähtien ja saanut toimintaansa yli 600 oppilasta ja opetustunteja oli viikossa
16105: vaatimattoman vain noin viiden prosentin suu- yhteensä 550.
16106: ruisen harkinnanvaraisen valtionavun. Keskisen
16107: Uudenmaan musiikkiopisto täyttää valtionavus- Oppilaitos tulisi saada vakituisen valtionavun
16108: tuksesta annetun lain edellytykset. piiriin mahdollisimman pian.
16109: Opisto on aloittanut toimintansa kannatusyh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16110: distyspohjaisena. Se kunnallistettiin 1. 8.1981. nioittaen,
16111: Ylläpitäjäkuntia ovat Tuusula ja Järvenpää. Opis-
16112: tossa opiskelee oppilaita myös Sipoosta, Keraval-
16113: ta ja Mäntsälästä. Opisto on ainoa opistotasoinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16114: musiikkioppilaitos keskisellä Uudellamaalla. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16115: Opistossa noudatetaan valtakunnallista opetus- 29.90.54 1 200 000 markkaa Keskisen
16116: suunnitelmaa yleiskirjeen 2873/11.1.1978 mu- Uudenmaan musiikkiopiston hyväksymi-
16117: kaan. seksi vakituisen valtionavun piinin.
16118:
16119: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16120:
16121: Saara-Maria Paakkinen Matti Louekoski
16122: Antti Kalliomäki Kaarina Dromberg
16123: 436 1985 vp.
16124:
16125: Raha-asia-aloite n:o 409
16126:
16127:
16128:
16129:
16130: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän urheilukeskuksen
16131: tekojääradan kattamiseen
16132:
16133:
16134: Eduskunnalle
16135:
16136: Hyrylän urheilukeskus on Tuusulan keskeisten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16137: urheilutoimintojen alue, jossa on muutaman taen,
16138: vuoden ajan toiminut kattamaton tekojäärata.
16139: Luisteluharrastuksen lisäännyttyä keskisen Uu-
16140: denmaan alueella merkittävästi on jääradan kat-
16141: taminen tullut välttämättömäksi. ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16142: Tuusulan kunnan viisivuotissuunnitelmassa te- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16143: kojääradan kattaminen on ajoitettu vuosille 29.91.50 1 000 000 markkaa Hyrylän ur-
16144: 1986-87. Kokonaiskustannusarvio on 4,5 mil- heilukeskuksen tekojääradan kattami-
16145: joonaa markkaa. seen.
16146:
16147: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
16148:
16149: Saara-Maria Paakkinen
16150: 1985 vp. 437
16151:
16152: Raha-asia-aloite n:o 410
16153:
16154:
16155:
16156:
16157: Paakkinen ym.: Määrärahojen osoittamisesta nuorisotyön tehostami-
16158: seksi
16159:
16160:
16161: Eduskunnalle
16162:
16163: Nuorisojärjestöjen taloudelliset edellytykset Nuorisotilat ovat tärkeä osa nuorisotoiminnan
16164: ovat kuluneiden kymmenen viime vuoden aikana edellytyksiä. Nuorisotilojen suunnittelua ja ra-
16165: laskeneet erityisesti niiden piirijärjestöjen osalta. kentamista voitaisiin kehittää siten, että nuoret
16166: Piiritason toiminnan tehostaminen edellyttää eri- itse osallistuisivat työhön. On tärkeää, että valtio-
16167: tyisesti päätoimisten työntekijöiden saamista pii- valta osaltaan on valmis edistämään tätä toimin-
16168: rijärjestöihin. Nuorisojärjestöjen toiminnan tuke- taa.
16169: minen on erityisen tärkeää. Nuorisojärjestöt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16170: muodostavat merkittävän kasvatuksellisen voima- nioittaen,
16171: varan yhteiskunnassamme, jossa lapset ja nuoret
16172: ovat enemmän erillään muista sukupolvista kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16173: milloinkaan aikaisemmin ja jossa sosiaalinen kon- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16174: trolli on heikompi kuin milloinkaan aikaisem- 29.91.51 valtakunnallisen nuonsotyön
16175: min. Järjestöjen luomien kontaktien ja toimin- valtionavusta annetun lain (1035173)
16176: nan kasvatuksellinen merkitys lasten ja nuorten 3 §:n mukazszin menoihin 40 000 000
16177: elämässä ja vapaa-ajan toimintojen tuottajina on markkaa ja kuntien nuorisotilojen perus-
16178: tunnustettavissa turvaamalla järjestöille kunnolli- tamzskustannuksiin 12 000 000 markkaa,
16179: set toimintamahdollisuudet. mistä 2 000 000 markkaa nuonson lein'-
16180: ja kurssikeskusten avustamzseen.
16181:
16182: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16183:
16184: Saara-Maria Paakkinen Timo Roos Sakari Knuuttila
16185: Marja-Liisa Tykkyläinen Antti Kalliomäki Tarja Halonen
16186: Tuula Paavilainen
16187: 438 1985 vp.
16188:
16189: Raha-asia-aloite n:o 411
16190:
16191:
16192:
16193:
16194: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöille rau-
16195: hanpolitiikkaa ja aseistariisumaa koskevan tiedotuksen edistämi-
16196: seen
16197:
16198:
16199: Eduskunnalle
16200:
16201: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodesta neet yksityiset henkilöt. Tämä ei ole tyydyttävä
16202: 1981 ollut määräraha kansalaisjärjestöjen käytet- asiaintila. Järjestöillä ei ole tarvittavia varoja, ja
16203: täväksi rauhanpolitiikasta ja aseidenriisunnasta yksityisin varoin matkustaminen rajaa osallistu-
16204: tiedottamiseen. Hallituksen esityksessä vuodelle mismahdollisuuden vain niille, joilla on huomat-
16205: 1985 määräraha on 200 000 markkaa. tavat henkilökohtaiset varat käytettävissään. Mää-
16206: Rauhanliike on tullut luonteeltaan yhä kan- rärahojen puutteen vuoksi opetusministeriö on
16207: sainvälisemmäksi. Jo vanhoilla rauhanjärjestöillä joutunut epäämään kaikki rauhantapahtumien
16208: on ollut kansainvälistä yhteistyötä. Uudet rau- järjestämiseen liittyvät matka-apuraha-anomuk-
16209: hanliikkeet, jotka eivät ole niin tiukasti organi- set. Tämän vuoksi olisi tarpeen, että kansalaisjär-
16210: soituneita, ovat yleensä jo alkujaan kansainväli- jestöille tarkoitettuihin rauhanpolitiikan ja asei-
16211: siä. Tämä on ilmennyt esimerkiksi naisten rau- denriisunnan tiedottamisvaroihin lisätään 50 000
16212: hanmarsseina, joissa useiden maiden naiset ovat markkaa ja käyttötarkoitusta laajennetaan kansa-
16213: yhdessä marssineet eri maiden läpi tuoden esille laisjärjestöjen kansainvälisten suhteiden ylläpitä-
16214: tavoitteitaan. Samoin kansainvälisesti yhdessä miseen.
16215: ovat toimineet lääkärit ydinsotaa vastaan. Useissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16216: maissa järjestetään rauhanaktioita samoihin ai- nioittaen,
16217: koihin ja yhteisin tunnuksin. Tällainen yhteistyö
16218: edellyttää kuitenkin myös yhteistä suunnittelua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16219: Tarvitaan eri maiden järjestäjien välisiä tapaami- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzile
16220: sia. Järjestöjen edustajien matkat ovat olleet joko 29.99.50 50 000 markkaa kansalaisjärjes-
16221: erittäin niukoin varoin toimivien järjestöjen tuen tözile rauhanpolitizkkaa ja aseistanisuntaa
16222: varassa tai matkojen kustannuksista ovat vastan- koskevan tiedotuksen edistämiseen.
16223:
16224: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16225:
16226: Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen Marja-Liisa Tykkyläinen
16227: Antti Kalliomäki Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
16228: 1985 vp. 439
16229:
16230: Raha-asia-aloite n:o 412
16231:
16232:
16233:
16234:
16235: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulantien peruspa-
16236: rantamiseen
16237:
16238:
16239: Eduskunnalle
16240:
16241: Tuusulantien perusparantamisen tarve on kii- Suomeen asti. Tuusulantien liikenneongelmat
16242: reellinen. Tien parantamissuunnitelmia on tehty ovat myös vaikeuttamassa Keski-Uudenmaan,
16243: jo yli kahden vuosikymmenen ajan. erityisesti Tuusulan ja Järvenpään elinkeinotoi-
16244: Tuusulantien kaksikaistainen osuus on erittäin mintaa ja yritysten toimintaedellytyksiä.
16245: ruuhkainen ja liikenteellisesti vaarallinen. Tiellä
16246: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16247: liikkuu tavallisinakio arkipäivinä yli 19 000 hen- nioittaen,
16248: kilöajoneuvoyksikköä vuorokaudessa ja viikon lo-
16249: pulla perjantaisin vastaavat luvun saattavat nous-
16250: ta yli 21 000 henkilöajoneuvoyksikön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16251: Tuusulantien suunnitelun hitaus ja suunnitel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16252: mien jatkuva muuttuminen on kummastuttanut 31.24.77 1 000 000 markkaa Tuusulan-
16253: alueen asukkaita. Työmatka- ja opiskeluliikenne tien perusparantamisen aloittamiseen,
16254: alueelta pääkaupunkiseudulle ja takaisin on vil- suunnittelun jatkamiseen ja yhteyslziken-
16255: kasta. Tie on myös julkisen liikenteen reitti nejärjestelyjen toteuttamiseen Järvenpään
16256: pääkaupungista ulos maaseudulle pitkälle Keski- ja Hyvinkään suuntaan.
16257:
16258: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
16259:
16260: Saara-Maria Paakkinen Kaj Bärlund
16261: Antti Kalliomäki Sakari Knuuttila
16262: 440 1985 vp.
16263:
16264: Raha-asia-aloite n:o 413
16265:
16266:
16267:
16268:
16269: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi vä-
16270: lille Lähdetie-Kulloontie Tuusulassa
16271:
16272:
16273: Eduskunnalle
16274:
16275: Tuusulassa on raskas liikenne eräs tiheästi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
16276: rakennetun keskustataajaman ongelma, joka ai- vasti,
16277: heuttaa liikenteellisesti vaarallisia tilanteita var-
16278: sinkin jalankulkijoille ja muulle kevyelle liiken-
16279: teelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16280: Maantien rakentaminen Lähdetien ja Kulloon- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16281: tien välille ohjaisi suuren osan teollisuusalueen 31.24. 77 800 000 markkaa käytettäväksi
16282: raskaasta liikenteestä pois keskustataajamasta, Lähdetien-Kulloontien välisen maan-
16283: mikä on välttämätöntä myös ympäristönsuojelul- tien suunnitteluun ja rakentamisen aloit-
16284: lisista näkökohdista lähtien. tamiseen.
16285:
16286: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
16287:
16288: Saara-Maria Paakkinen
16289: 1985 vp. 441
16290:
16291: Raha-asia-aloite n:o 414
16292:
16293:
16294:
16295:
16296: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta Fallbackantien jalankulku- ja
16297: pyöräteiden suunnitteluun Tuusulassa
16298:
16299:
16300: Ed uskonnalle
16301:
16302: Tuusulassa Hyryiästä Saviolle johtaa Fall- liikenteen tiet liikenneturvallisuuden varmistami-
16303: backantie, joka on Hyrylän teollisuusalueen kul- seksi. Vahvistettuihin TVL:n suunnitelmiin
16304: jetuksia ja työmatkaliikennettä palveleva ainoa hanke ei kuitenkaan sisälly lainkaan. Hankkeen
16305: väylä. Tien parantamiseksi sekä jalankulku- ja kustannukset ovat noin 5 milj. markkaa.
16306: pyörätien rakentamiseksi on kunta teettänyt tie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16307: suunnitelman tien länsiosasta ja TVL laatii par- taen,
16308: haillaan suunnitelmaa tien itäosasta. Tuusulan
16309: kuntasuunnitelmassa hanke on sijoitettu vuosille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16310: 1987-88. Lisääntyvän teollisuuden ja teollisten 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16311: työpaikkojen vuoksi tien kunnostaminen tässä 31. 24. 77 100 000 markkaa Fallbackan-
16312: aikataulussa on välttämätöntä. Varsinaista tien jalankulku- ja pyöriiteiden suunnit-
16313: tiealuetta kiireellisemmin on toteutettava kevyen telua varten.
16314:
16315: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16316:
16317: Saara-Maria Paakkinen
16318: 442 1985 vp.
16319:
16320: Raha-asia-aloite n:o 415
16321:
16322:
16323:
16324:
16325: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta alikulkutien rakentamiseksi
16326: Tuusulan-Keravan maantielle Mattilan alueella
16327:
16328:
16329: Eduskunnalle
16330:
16331: Tuusulan kirkonkylästä Keravan keskustaan sen tuntumassa välttämätön. Alikulku on raken-
16332: johtavan tien liikenne on hyvin vilkas. Tien nettava mahdollisimman pian.
16333: varrella on taajaan asutettuja alueita sekä päivä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16334: koti ja ala-asteen koulu. Tien vartta kulkeva taen,
16335: kevyen liikenteen tie on samalla puolella tietä
16336: kuin koulu, mutta vastakkaisella puolella kuin että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16337: päiväkoti ja suuret kerrostaloalueet. Tien ylittä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16338: minen aiheuttaa vilkkaan ja raskaan liikenteen 31.24. 77 320 000 markkaa alikulkutien
16339: vuoksi jatkuvasti vaaratilanteita lapsille. Vaarojen rakentamiseksi Tuusulan-Keravan maan-
16340: vähentämiseksi on alikulkutie tiheimmän asutuk- tielle Hirsitienmäen asuntoalueen tuntu-
16341: maan Mattilan alueella.
16342:
16343: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16344:
16345: Saara-Maria Paakkinen
16346: 1985 vp. 443
16347:
16348: Raha-asia-aloite n:o 416
16349:
16350:
16351:
16352:
16353: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta postivirkamiesten työ-
16354: hönsidonnaisuuden vähentämiseksi
16355:
16356:
16357: Eduskunnalle
16358:
16359: Postin asiakaspalvelutehtävissä on postivirka- työvoimaa. Työntekijöiden vaihtuvuus on verra-
16360: miehiä, joilla kolmen viikon jaksossa on 10-12 ten suuri heikosta palkkauksesta johtuen.
16361: tunnin työhönsidonnaisuuksia jopa yli kymme- Postivirkamiehet ovat asettaneet tavoitteek-
16362: nen kertaa jakson aikana. Tilanne näyttää vuo- seen, ettei heillä saisi olla yli tunnin mittaisia
16363: den 1980 jälkeen huonontuneen. ruokataukoja. Mikäli niitä kuitenkin jouduttai-
16364: Ongelma on tiedostettu pitkään ja sitä on siin joissain äärimmäisissä tapauksissa käyttä-
16365: käsitelty mm. valtion työmarkkinalaitoksen työai- mään, olisi yli tunnin menevältä osuudelta mak-
16366: katyöryhmässä noin kymmenen vuoden ajan. settava korvauksena yksinkertainen tuntipalkka.
16367: Työhönsidonnaisuuden vähentäminen merkit-
16368: Työhönsidonnaisuus venyy kohtuuttoman pit- see lisätyövoiman paikkaamista postin asiakaspal-
16369: käksi paikkakunnilla, missä postin aukioloaika on velutehtäviin.
16370: porrastettu niin että keskipäivän tunteina posti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16371: toimisto on suljettuna. Varsinkin eräillä Uuden- nioittaen,
16372: maan alueilla postivirkamiehillä saattaa olla niin
16373: pitkä matka kotiin, ettei ns. lepotauon aikana ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16374: mahdollista käydä kotona. 1986 tulo- ja menoarvioon 900 000 mark-
16375: Postivirkamiesten epämukavien työaikojen li- kaa postivirkamiesten työhönsidonnai-
16376: säksi työhönsidonnaisuus vaikuttaa heikentävästi suuden vähentämisen edellyttämiin toi-
16377: postin palvelutasoon. Näihin tehtäviin joudutaan menpiteisiin ja lisätyövoiman palkkaami-
16378: yhä enemmän ottamaan myös kouluttamatonta seen asiakaspalvelutehtäviin.
16379:
16380: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
16381:
16382: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Pentti Lahti-Nuuttila
16383: Jouko Skinnari Matti Louekoski Pertti Hietala
16384: Timo Roos Kaj Bärlund Marja-Liisa Tykkyläinen
16385: Antti Kalliomäki Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
16386: Kaarina Dromberg
16387: 444 1985 vp.
16388:
16389: Raha-asia-aloite n:o 417
16390:
16391:
16392:
16393:
16394: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän terveysaseman
16395: III vaiheen suunnitteluun
16396:
16397:
16398: Eduskunnalle
16399:
16400: Tuusulan terveyskeskuksen Hyrylän terveysase- Hyrylän terveysaseman kuormitusprosentti on
16401: man III vaiheen toteuttaminen on tullut kiireelli- kasvanut vuodesta 1979 viime vuoteen mennessä
16402: seksi kunnan väestömäärän rajun lisääntymisen ja 92,9 o/o:sta 101,3 o/o:iin. Vaativaa perushoitoa
16403: pitkäaikaissairaiden lukumäärän kasvun vuoksi. tarvitsevia potilaita terveyskeskuksen vuodeosas-
16404: Tuusulan kunnan väkiluku on viime vuosina tolla on paljon, sillä muista sairaaloista (HYKS ja
16405: kasvanut 700-800 asukkaalla ja tämänhetkisten HYSS) tulee entistä vaikeahoitoisempia potilaita
16406: ennusteiden mukaan kasvu tulee jatkumaan sa- hoitoon.
16407: malla vauhdilla koko vuosikymmenen lopun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16408: ajan. nioittaen,
16409: Tällä hetkellä sairaansijoja on 90. Ennusteiden
16410: mukaan sairaansijatarve on vuonna 1990 135 ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16411: vuonna 2000 150. Kun pitkäaikaissairaiden luku- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16412: määrä samanaikaisesti kasvaa niin, että vuonna 33. 79.31 BO 000 markkaa Hyrylän ter-
16413: 1990 arvioidaan 1 280:stä 65-74-vuotiaasta veysaseman !II vaiheen suunnitteluun ko.
16414: 128:n tarvitsevan sairaansijan ja 990:stä yli 75- hankkeen szjoittamiseksi kansanterveys-
16415: vuotiaasta 376:n tarvitsevan sairaansijan, tulee työn viisivuotissuunnitelmaan vuosille
16416: paikkatarve räjähdysmäisesti kasvamaan. 1987-89.
16417:
16418: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
16419:
16420: Saara-Maria Paakkinen Tauno Valo Kaarina Dromberg
16421: 1985 vp. 445
16422:
16423: Raha-asia-aloite n:o 418
16424:
16425:
16426:
16427:
16428: Paakkinen ym.: Määrärahojen osoittamisesta työrajoitteisten nuor-
16429: ten työllistämiseen
16430:
16431:
16432: Eduskunnalle
16433:
16434: Fyysisten, psyykkisten tai sosiaalisten syiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16435: johdosta työrajoitteisten nuorten sijoittaminen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16436: työelämään on erityisen vaikeaa. 34.30.02 50 000 000 markkaa ja mo-
16437: Tähän tarkoitukseen tarvitaan esitettyjä enem- mentzlle 34.30.62 84 500 000 markkaa
16438: män määrärahoja sekä valtionhallintoon työllis- työrajoitteisten työhönsijoittamiseksi sekä
16439: tettävien osalta että yrityksiin työllistettävien työ- valtionhallintoon että yrityksiin, niin, että
16440: hönsijoittamiseksi. nuorten työhönsijoittamistoimia tehoste-
16441: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- taan.
16442: nioittaen,
16443:
16444: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16445:
16446: Saara-Maria Paakkinen Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen
16447: Antri Kalliomäki Tarja Halonen Tuula Paavilainen
16448: Sakari Knuuttila
16449: 446 1985 vp.
16450:
16451: Raha-asia-aloite n:o 419
16452:
16453:
16454:
16455:
16456: Paakkinen ym.: Määrärahojen osoittamisesta nuorten työllistämiseen
16457:
16458:
16459: Eduskunnalle
16460:
16461: Nuorten yhteiskuntatakuuta tullaan tulo- ja tyottomat nuoret, JOista työvoimaviranomaisilla
16462: menoarvioehdotuksen mukaan jatkamaan nykyis- ei ole kovin tarkkaa käsitystä. Yhteiskuntatakuu-
16463: ten säädösten pohjalta. Yhteiskuntatakuu koskee järjestelmää pitää kaiken aikaa kehittää ja laajen-
16464: koko maata. Nuorten työllistämistoimia onkin taa, jotta kaikille nuorille voitaisiin taata koulu-
16465: käynnistetty vuoden 1984 aikana verraten ripeäs- tus- ja työpaikka. On varattava lisää määrärahoja
16466: ti. Perinteiset keinot, nuorten työllistämistuki, myös uudenlaiseen kokeilevampaan nuorisotyöt-
16467: perehdyttämistuki ja harjoittelutuki sekä kunnal- tömyyden hoitoon, sillä käyttösuunnitelman
16468: linen työllistämistuki ovat osaltaan varsin kattavia kohdasta "muu valtionapu" iso osa on jo etukä-
16469: ja oikeaan osuneita. teen sidottu.
16470: Aloitetuilla toimenpiteillä ei kuitenkaan vielä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16471: ole riittävää tehoa vaikeimmin työllistyviin nuor- nioittaen,
16472: ten ryhmiin.
16473: On todennäköistä, että valtion tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16474: arvioesitykseen sisältyvällä määrärahalla ei kyetä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16475: toteuttamaan aloitettuja toimenpiteitä edes tä- 34.50. 61 nuorten yhteiskuntatakuuseen
16476: mänvuotisessa laajuudessa. Ongelmana ovat li- 150 000 000 markkaa ja kohtaan "muu
16477: säksi työvoimakortistojen ulkopuolella olevat valtionapu'' 30 000 000 markkaa.
16478:
16479: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16480:
16481: Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen Timo Roos
16482: Marja-Liisa Tykkyläinen Antti Kalliomäki Tuula Paavilainen
16483: Sakari Knuuttila
16484: 1985 vp. 447
16485:
16486: Raha-asia-aloite n:o 420
16487:
16488:
16489:
16490:
16491: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asumistukeen
16492:
16493:
16494: Eduskunnalle
16495:
16496: Asumistukeen arvioidaan tulevana vuonna tar- kaikki tuen tarpeessa todella olevat ryhmät tulisi-
16497: vittavan määrärahoja samalle määrälle ruokakun- vat asumistuen piiriin. Tuen myöntämisperustee-
16498: tia kuin kuluvanakin vuonna. Kun asumiskustan- na tulisi olla vain todellinen taloudellisen tuen
16499: nusten arvioidaan nousevan hitaammin kuin an- tarve. Näin helpotettaisiin alempiin tuloryhmiin
16500: siotason, esittää hallitus asumiskustannusmäärä- kuuluvien, esimerkiksi nuorten, asunto-ongel-
16501: rahaan vain lievää nousua. Asumistuen myöntä- mta.
16502: misperusteiden muutosta esitykseen ei sisälly.
16503: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16504: Asumiseen kohdistuvan tuen painopisteen siir-
16505: nioittaen,
16506: ryttyä yhä enemmän verotuksen kautta ohjautu-
16507: vaan suuntaan ja näin jo kohtuullisen asumista-
16508: son omaavan väestönosan asumiskustannuksia ta- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16509: saamaan, on erityisen tärkeätä parantaa myös 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16510: asuntosektorin kautta tulevaa asuntotukea poista- 35.45.54 750 000 000 markkaa asumis-
16511: malla asumistuen keinotekoisia rajoituksia, jotta tukeen.
16512:
16513: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16514:
16515: Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen Timo Roos
16516: Marja-Liisa Tykkyläinen Antti Kalliomäki Tuula Paavilainen
16517: 448 1985 vp.
16518:
16519: Raha-asia-aloite n:o 421
16520:
16521:
16522:
16523:
16524: Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta Teatterikorkeakoulun toimiti-
16525: lojen suunnittelemiseksi Helsinkiin
16526:
16527:
16528: Eduskunnalle
16529:
16530: Maassamme annettava teattentruteen korkea- sijoittamisen olemassa oleviin tiloihin, joista kiin-
16531: koulutus perustuu 26.1.1979 annettuun lakiin teistön Arkadiankatu 24 (koulurakennus) ympä-
16532: teatterikorkeakoulusta. Korkeakoulun kotipaik- rille rakentuvat vaihtoehdot sekä kiinteistöihin
16533: kana on mainitun lain perusteella Helsingin Bulevardi 23-27 (Oopperatalo) ja Bulevardi 29
16534: kaupunki. Opetusministeriön esittämän, lukui- (Vanha kemia) liittyvä ratkaisu. Kysymyksen rat-
16535: siin asiantuntijalausuntoihin perustuvan kannan kaiseminen edellyttää kaikissa mainituissa vaihto-
16536: mukaan tulee Teatterikorkeakoulun myös jatkos- ehdoissa rakentamistoimenpiteitä.
16537: sa pysyä Helsingissä. Näin on ministeriö omalta
16538: Edellä olevaan viitaten ja korostaen sitä, että
16539: osaltaan vienyt päätökseen sen keskustelun, joka
16540: on kansallisesti merkittävää, että Teatterikorkea-
16541: suomalaista teatteriväkeä vavahduttavalla tavalla
16542: koulun kaltaisen keskeisen kulttuurilaitoksen toi-
16543: kehkeytyi korkeakoulun sijaintipaikkakunnasta.
16544: mitilakysymys ratkaistaan mahdollisimman pikai-
16545: Tällä hetkellä sijaitsevat Teatterikorkeakoulun
16546: sesti, ehdotan kunnioittavasti,
16547: toimitilat hajallaan useassa toimipisteessä. Tilat
16548: ovat ahtaat ja puutteelliset. Korkeakoulun toi-
16549: minta- ja kehittämisedellytysten turvaamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16550: onkin välttämätöntä, että sille hankitaan Helsin- 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
16551: gin kantakaupungista toiminnan vaatimusten mentille 29.34. 74 300 000 markan
16552: mukaiset pysyvät toimitilat. Tältä osin on Teatte- suunnittelumäärärahan pysyvien toimiti-
16553: rikorkeakoulun tilatyöryhmä tuonut esille toisaal- lojen saamiseksi Teatterikorkeakoululle
16554: ta uudisrakennusratkaisun, toisaalta pääasiallisen Helsingissä.
16555:
16556: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16557:
16558: Reino Paasilinna
16559: 1985 vp. 449
16560:
16561: Raha-asia-aloite n:o 422
16562:
16563:
16564:
16565:
16566: Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta Biodynaamisen Yhdistyksen
16567: toiminnan tukemiseen
16568:
16569:
16570: Eduskunnalle
16571:
16572: Maassamme on jo n. 80 biodynaamista viljelyä Maamme elintarvikehuollon ylläpitäminen
16573: harjoittavaa tilaa, joiden viljelijät tarvitsevat neu- kriisiaikoina on nykyisin maatalousmenetelmin
16574: vontaa viljelymenetelmien parantamiseksi. Asi- riskialtista. Maatalous toimii huomattavalta osal-
16575: anmukainen neuvontatyö on kuitenkin järjestä- ta ulkopuolisten tuontipanosten varassa. Lisäksi
16576: mättä, vaikka biodynaamista viljelyä voidaan va- biodynaamisen viljelymenetelmän avulla myrkyt
16577: rauksitta pitää ihmisen ja ympäristön kannalta elintarviketuotannossa vähenevät. Nitraattien ja
16578: ratkaisevasti parempana viljelymenetelmänä kuin muiden ravinteiden huuhtoutuminen pohjave-
16579: ns. kemiallista viljelyä. Lisäksi viljely tapahtuu siin loppuu.
16580: miltei ilman ulkopuolisia tuotantopanoksia, mi-
16581: kä nostaa käyttökatetta ja vähentää ulkomaista Koska viljelmät sijaitsevat hajallaan eri puolilla
16582: riippuvuutta. valtakuntaa, on yksityinen neuvontatyö hankalaa
16583: Biodynaamisesti viljellyt tilat ovat noin 10-15 ja kustannuksia vaativaa. On kuitenkin välttämä-
16584: vuoden aikana saavuttaneet korkean omavarai- töntä, että ihmistä ja ympäristöä suojeleva ja
16585: suusasteen. Viljely tapahtuu lähes kokonaan il- vähäisiä ulkopuolisia panoksia tarvitseva viljely-
16586: man ulkopuolisia tuotantopanoksia. Satotaso ar- menetelmä yleistyisi. Myös toimintaa tukevaa
16587: vioidaan n. 10-15 % pienemmäksi kuin kemi- tutkimusta kaivataan.
16588: allisessa viljelyssä. Toisaalta tuotteiden varastoita- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16589: vuus lisääntyy, joten keväällä lopputulos on lähes taen,
16590: sama.
16591: Eräiden tietojen mukaan n. 85 % maatalou-
16592: den tuloista kuluu menojen kattamiseen, joten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16593: arviolta 15 % jää maatalousyrittäjän käyttöön. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16594: Biodynaamisessa viljelyssä pyritään kasvattamaan 30.30.40 150 000 markan miilirärahan
16595: katetta säästämällä sisäänostoissa ja käyttämällä Biodynaamisen Yhdistyksen toiminnan
16596: luonnon omaa tuotantovoimaa. Näin saavutetaan kehittämistä ja neuvojan paikkaamista
16597: lähes yhtä suuri tulos kuin kemiallisella menetel- varten, jolloin kyseinen summa voitaistin
16598: mällä tilan rahataloutta samalla tervehdyttäen, siirtiili maatilatalouden kehittämisvarois-
16599: mutta ylituotantoa jopa vähentäen. ta.
16600:
16601: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16602:
16603: Reino Paasilinna
16604:
16605:
16606:
16607:
16608: 29 428500120H
16609: 450 1985 vp.
16610:
16611: Raha-asia-aloite n:o 423
16612:
16613:
16614:
16615:
16616: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen avovanki-
16617: lan rakennustöiden käynnistäiDiseksi
16618:
16619:
16620: Eduskunnalle
16621:
16622: Keuruun kunnan Haapamäen kylään sijoitetta- Haapamäen varavankilahankkeen nopeuttami-
16623: van avovankilan perustamissuunnitelma valmis- nen edellyttäisi vankeinhoitolaitokselle myönnet-
16624: tui oikeusministeriössä kuluvan vuoden kesä- tävien rakentamismäärärahojen lisäämistä tai
16625: kuussa. Tämän suunnitelman mukaan Haapa- vaihtoehtoisesti rakennustöiden rahoittamista ai-
16626: mäeltä vuonna 1982 tarkoitukseen hankitulle nakin osittain työllisyysmäärärahoin.
16627: tontille rakennettaisiin 90-paikka:inen avovankila. Haapamäen kylä on kasvanut rautateitten ris-
16628: Vankilan hyötypinta-ala olisi noin 8 000 m 2 ja teyskohtaan. Rautatiet ovat tuoneet elannon mo-
16629: arvioidut rakentamiskustannukset 34 milj. mk. nille perheille. Nyt kun liikenne Haapamäelle
16630: Valtion talonrakennushankkeiden suunnittelua tulevilla rataosuuksilla on vähentynyt ja myös
16631: ja toteuttamista koskevien säädösten mukaan näitten rataosuuksien kunnossapito on jäänyt
16632: vankilan suunnittelun jatkaminen edellyttää val- heitteille, kylä on alkanut taantua ja hiljetä.
16633: tion rakennusasiainneuvottelukunnan puoltavaa Kylällä on eräänlaista kulttuurihistoriallistakin
16634: lausuntoa perustamissuunnitelmasta. Rakennus- merkitystä.
16635: asiainneuvottelukunta on viime vuoden syyskuus- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
16636: sa palauttanut sille toimitetun perustamissuunni- nioittaen,
16637: telman ilman lausuntoa, koska se on pitänyt
16638: asian käsittelyä tässä vaiheessa ennenaikaisena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16639: Neuvottelukunta on perustellut kantaansa sillä, 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16640: että hankkeen toteuttaminen alkaisi valtion kes- 25.50.74 10 000 000 markkaa Haapa-
16641: kipitkän aikavälin rakentamisohjelman mukaan mäen avovankilan rakennustöiden aloit-
16642: vasta kuluvan vuosikymmenen lopussa. tamiseen jo vuoden 1986 aikana.
16643:
16644: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16645:
16646: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
16647: Helena Pesola Pekka Leppänen
16648: 1985 vp. 451
16649:
16650: Raha-asia-aloite n:o 424
16651:
16652:
16653:
16654:
16655: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
16656: län rakentamiseen välillä Suolahti-Äänekoski
16657:
16658:
16659: Eduskunnalle
16660:
16661: Kuusan-Äänekosken maantie n:o 642 tulee Edellä sanottuun vedoten ehdotamme kun-
16662: entistä käytetymmäksi Metsä-Botnia Oy:n käyn- nioittavasti,
16663: nistyessä, sillä Suolahden kautta tulee ajamaan
16664: viitisenkymmentä rekkaa edestakaisin päivittäin
16665: tuodessaan puutavaraa Metsä-Botnia Oy:lle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16666: Suolahti ja Äänekoski ovat yhtenäistä työssä- 1986 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
16667: käyntialuetta monille ihmisille ja kaupunkien markkaa kevyen hikenteen väylän raken-
16668: väli, n. 8 km, muodostuu monille työ- ja asioin- tamiseen välzllä Suolahden kaupunki-
16669: timatkaksi. Äänekosken kaupunki.
16670:
16671: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16672:
16673: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
16674: Helena Pesola Mauri Pekkarinen
16675: 452 1985 vp.
16676:
16677: Raha-asia-aloite n:o 425
16678:
16679:
16680:
16681:
16682: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Jyväsky-
16683: län-Pieksämäen radan sähköistämiseen
16684:
16685:
16686: Eduskunnalle
16687:
16688: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen radan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16689: sähköistäminen on VR:n suunnitelmissa siirretty taen,
16690: ensi vuosikymmenelle. VR:n investoinnit Keski-
16691: Suomessa ovat vähentyneet huomattavasti.
16692: Vuonna 1977 ne olivat 126 milj. mk ja vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16693: 1983 vain 16 milj. mk. 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16694: Raidekuljetusten kilpailukyvyn ja samalla koko markan siirtomäärärahan käytettäväksi
16695: Keski-Suomen kehittämisen turvaamiseksi olisi- Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen ra-
16696: vat investoinnit rautateihin erittäin tärkeät. dan sähköistämisen aloittamiseen.
16697:
16698: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16699:
16700: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
16701: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
16702: 1985 vp. 453
16703:
16704: Raha-asia-aloite n:o 426
16705:
16706:
16707:
16708:
16709: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ympäristön-
16710: suojelun edistämiseen
16711:
16712:
16713: Eduskunnalle
16714:
16715: Kunnallishallinto on ympäristönsuojelun to- tymattomän ympäristönsuojelulainsäädännön ai-
16716: teuttamisen yhteiskunnallinen perustaso, jolla ta- kana. Viranhaltijain saaminen tehostaisi olennai-
16717: pahtuvasta toiminnasta paljolti riippuvat ympä- sesti kunnallishallinnon mahdollisuuksia ympä-
16718: ristön tila ja sen kehittäminen maassa. Kunnallis- ristönsuojelussa ja lisäisi sen kykyä palvella asuk-
16719: hallinnon mahdollisuuksien parantaminen ympä- kaita ympäristöasioissa.
16720: ristönsuojelun alalla lisää myös kuntien asukkai- Kunnissa toimivien ympäristönsuojelujärjestö-
16721: sen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia jen tukeminen lisäisi taloudellisesti · edullisella
16722: heidän omaa elinympäristöään koskevien asioi- tavalla ympäristöasioiden tiedottamismahdolli-
16723: den hoitoon. s~uksia ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuk-
16724: Ympäristön tilaa koskevia perusselvityksiä on s1a.
16725: tähän mennessä laadittu ainoastaan muutamissa
16726: maamme kunnissa. Vain tällaisten selvitysten, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16727: joiden tulisi kattaa sekä alkuperäinen luonto,
16728: rakennettu ympäristö, luonnonvarain suojelu että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16729: ympäristön pilaantuminen, perusteella on mah- 1986 tulo- ja menoarvioon 4 500 000
16730: dollista edetä suunnitelmalliseen ympäristön hy- markkaa käytettäväksi avustuksiin kunnzl-
16731: väksikäyttöön ja suojelemiseen. le nziden ympäristön tzlan perusselvityk-
16732: Ympäristönsuojeluun laajasti perehtyneitä sekä siin, kunnan ympäristönsuojelun yleis-
16733: sen suunnittelua ja yhteensovittamista hoitavia suunnittelua ja -valvontaa sekä ympäris-
16734: viranhaltijoita on toistaiseksi alle kymmenessä töasioiden yhteensovittamista haitavien
16735: kunnassa. Tämän puutteen on todettu selvästi henkilözden palkkaamiseen ja paikallisten
16736: haitanneen kuntien mahdollisuuksia edistää ym- ympäristönsuojeluyhdistysten tukemi-
16737: päristönsuojelua erityisesti nykyisen, vielä kehit- seen.
16738:
16739: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16740:
16741: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
16742: Helena Pesola Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen
16743: 454 1985 vp.
16744:
16745: Raha-asia-aloite n:o 427
16746:
16747:
16748:
16749:
16750: Piipari: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnittelua
16751: varten Kotkaan
16752:
16753:
16754: Eduskunnalle
16755:
16756: Kuntaliitoksen sekä vanhojen kaupunkien eri- Hankkeen suunnittelussa vottatsun ottaa huo-
16757: tyisrasitusten poistamisesta aiheutuneiden valtion mioon myös valtion muiden virastojen tai laitos-
16758: ja kaupungin virastojen ja laitosten toimipistei- ten tai Kotkan kaupungin tarpeet.
16759: den muutosten tapahduttua jäi vielä huomattava Edellä olevaan viitaten ehdotan,
16760: määrä valtion virastoja vuokratiloihin eri puolille
16761: Kotkan kaupunkia. Tällaisia ovat verotoimisto, ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16762: ulosottolaitos, Kansaneläkelaitos, työvoimatoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16763: misto, piirimetsälautakunta, liikevaihtoverotoi- 28.64. 74 500 000 markkaa valtion viras-
16764: misto, tullipiiri, luotsipiiri ja henkikirjoittaja. totalon suunnittelua varten Kotkaan.
16765:
16766: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16767:
16768: Anna-Liisa Piipari
16769: 1985 vp. 455
16770:
16771: Raha-asia-aloite n:o 428
16772:
16773:
16774:
16775:
16776: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta soitinpankin perustamiseksi
16777: Sibelius-Akatemian yhteyteen
16778:
16779:
16780: Eduskunnalle
16781:
16782: Musiikin opiskelijoiden opiskelukustannukset Soittimia voisivat lainata muutkin kuin korkea-
16783: ovat muiden alojen vastaaviin kuluihin verrattu- koulun opiskelijat. Erityinen lautakunta päättäisi
16784: na poikkeuksellisen suuret lähinnä siitä syystä, kalleimpien soittimien käytöstä samalla tavoin,
16785: että opiskelijat joutuvat omalla kustannuksellaan kuin nykyisin on laita Akatemian huippusoitti-
16786: hankkimaan sekä pääaineensa että pakollisten mien kohdalla.
16787: sivuaineittensa instrumentit. Tilannetta helpot- Soitinpankin perustamiseen tarvittaisiin aluksi
16788: taisi huomattavasti lainasoitinten soitinpankin kahden miljoonan markan määräraha. Tällä han-
16789: perustammen. kinaisiin 8-10 korkealaatuista jousisoitinta, hin-
16790: Soitinpankin merkitys olisi kahtalainen. Toi- ta keskimäärin 150 000 mk/kpl, ja riittävä vali-
16791: saalta tarvittaisiin huippuluokan soittimia par- koima tavallisia lainasoittimia, lähinnä eri orkes-
16792: haimmille jousisoitinten opiskelijoille. Parhaim- terisoittimia (400 000 mk). Määrärahasta tarvit-
16793: pien nuorten opiskelijoinemme taso on viime taisiin 100 000 markkaa arvosoittimien vakuutta-
16794: vuosina noussut selvästi ja on nykyisin vertailu- miseen. Opiskelijoilla ei ole varoja korkeiden
16795: kelpoinen lähes minkä tahansa muun maan kans- vakuutusmaksujen maksamiseen, eikä riskiä soit-
16796: sa. Toisaalta tulisi lyhyellä tähtäimellä pyrkiä timien vioittumisesta voida jättää lainaajille mah-
16797: siihen, että musiikin alan ammattiin tähtäävät dollisen korvauksen suuruuden vuoksi. Vastaava
16798: opiskelijat saisivat ilmaiseksi käyttöönsä tarvitse- määräraha tulisi osoittaa vakuutuksiin vuosittain.
16799: mansa pakolliset sivuinstrumentit, jotka he voisi- Lainasoitinpankin perustaminen on sisältynyt
16800: vat myöhemmin hankkia itselleen. Kierrättämäl- Sibelius-Akatemian tulo- ja menoarvioehdotuk-
16801: lä samoja soittimia säästyttäisiin myös päällekkäi- seen vuodesta 1980 lähtien.
16802: siltä investoinneilta. Pitkällä tähtäimellä tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16803: päästä vihdoin tilanteeseen, jolloin valtio, kuten
16804: eräissä muissakin maissa on asian laita, antaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16805: soittimet musiikinalan ammattiin aikoville joko 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16806: lainaksi tai pitkin maksuajoin. markkaa käytettäväksi soitinpankin pe-
16807: Soitinpankki sijoittuisi toiminnallisesti luonte- rustamiseen Sibelius-Akatemian yhtey-
16808: vimmin Sibelius-Akatemian kirjaston yhteyteen. teen.
16809:
16810: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16811:
16812: Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila
16813: Risto Ahonen Tuula Paavilainen Kari Rajamäki
16814: Martti Lähdesmäki Matti Kuusio Pertti Hietala
16815: Aimo Ajo Mats Nyby
16816: 456 1985 vp.
16817:
16818: Raha-asia-aloite n:o 429
16819:
16820:
16821:
16822:
16823: Piipari: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson vedenhankinta-
16824: suunnitelmaa varten
16825:
16826:
16827: Eduskunnalle
16828:
16829: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeilla ja Veh- Vedenhankintaprojektin kustannusarvio on
16830: kalahden kunnalla on vireillä vedenhankinta- noin 100 milj. markkaa.
16831: suunnitelma. Tarkoituksena on korvata nykyinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16832: Kymijoesta otettava raakavesi tekopohjavedellä. taen,
16833: Tekniset selvitykset on suoritettu. Huhtikuussa
16834: 1984 on Itä-Suomen vesioikeudelle jätetty veden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16835: ottamista koskeva lupahakemus. Parhaillaan on 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
16836: valmisteilla suoja-alueita koskeva lupahakemus, 30.40. 77 1 000 000 markan määrärahan
16837: jonka jälkeen suoritetaan hanketta koskeva kat- Kymenlaakson vedenhankintasuunnitel-
16838: selmustoimitus. maa varten.
16839:
16840: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16841:
16842: Anna-Liisa Piipari
16843: 1985 vp. 4)7
16844:
16845: Raha-asia-aloite n:o 430
16846:
16847:
16848:
16849:
16850: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden työ- ja
16851: sosiaalitilojen rakentamiseen ja kunnostamiseen
16852:
16853:
16854: Eduskunnalle
16855:
16856: Kustannustason yleinen kohoaminen ja Valti- musten mukaiseen kuntoon, olisi tata varten
16857: onrautateiden vanhojen rakennusten kunnostus- varattava määräraha valtion budjettiin.
16858: töiden laiminlyönti takavuosina edellyttäisivät Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
16859: työ- ja sosiaalitilojen rakentamiseen ja kunnos- nioittaen,
16860: tukseen varattavien määrärahojen huomattavaa
16861: lisäämistä. Näillä toimenpiteillä parannetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16862: myös työllisyyttä Valtionrautateillä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16863: 31.90.74 10 000 000 markan määrärahan
16864: Jotta Valtionrautateiden työ- ja sosiaalitilat Valtionrautateiden kiireellistksi katsotta~
16865: saataisiin yleisesti hyväksyttyjen ohjeiden ja lakien vien työ- ja sosiaalitilojen rakentamiseen
16866: sekä liikenteen edellyttämien palvelutasovaati- ja kunnostamiseen.
16867:
16868: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16869:
16870: Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila
16871: Risto Ahonen Tuula Paavilainen Kari Rajamäki
16872: Martti Lähdesmäki Matti Kuusio Pertti Hietala
16873: Aimo Ajo Mats Nyby
16874: 458 1985 vp.
16875:
16876: Raha-asia-aloite n:o 431
16877:
16878:
16879:
16880:
16881: Piipari: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon satamaradan
16882: suunnittelua ja rakentamista varten
16883:
16884:
16885: Eduskunnalle
16886:
16887: Suomen toiseksi suurimman julkisen sataman myös valtakunnallista merkitystä, koska metsä-
16888: Kotkan kehityksessä on saavuttu vaiheeseen, jossa teollisuutemme suurimman vientisataman suo-
16889: kuivan ja nestemäisen irtotavaran käsittelyä pal- tuisa kehitys on avainasemassa kaikissa suhdanne-
16890: velevat satamanosat tulee uusia tämän päivän vaiheissa. Uuteen satamanosaan johtavan radan
16891: vaatimuksia vastaaviksi. Ratkaisuksi on valittu liikenne tulee olemaan jo alkuvaiheessa yli mil-
16892: kokonaan uuden satamanosan rakentaminen joona tonnia vuodessa, mikä tekee siitä taloudel-
16893: kaupunkikeskuksen ulkopuolelle. Uuteen sata- lisesti kannattavan. Kotkan kaupunki on ilmoit-
16894: manosaan tulee saada kulkuväylät mereltä ja tanut halukkuutensa osallistua radan kustannuk-
16895: maalta. Hinnaltaan hyvin edullinen syväväylä on siin noin kolmanneksella. - Rata on saatava
16896: väylästön kehittämisohjelmassa. Noin 5 kilomet- valmiiksi vuoden 1988 loppuun mennessä, jol-
16897: rin pituisen ja 54 milj. mk maksavan radan loin liikenteen satamassa lasketaan alkavan.
16898: alkurahoitukseen on VR esittänyt määrärahaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
16899: vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon momentille taen,
16900: 31.90. 78 500 000 markkaa Mussalon satamara-
16901: dan suunnittelua ja rakentamista varten. Edus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16902: kunnalle esitettyyn tulo- ja menoarvioon määrä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16903: raha ei kuitenkaan sisältynyt. 31.90.78 500 000 markan määrärahan
16904: Mussalon satamahanke on liikennepoliittisesti Kotkan Mussalon satamaradan suunnitte-
16905: merkittävin koko itäisessä Suomessa. Sillä on lua ja rakentamista varten.
16906:
16907: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
16908:
16909: Anna-Liisa Piipari
16910: 1985 vp. 459
16911:
16912: Raha-asia-aloite n:o 432
16913:
16914:
16915:
16916:
16917: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun opettajankoulu-
16918: tuslaitoksen assistentin viran perustamiseksi
16919:
16920:
16921: Eduskunnalle
16922:
16923: Tutkinnonuudistuksen yhteydessä o~et~ajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16924: koulutuslaitokset eivät saaneet edes t01mmnan nioittaen,
16925: joustavaan ylläpitämiseen tarpeellisia virkoja. Tu-
16926: run opettajankoulutuslaitoksessa ei ole vieläkään
16927: assistentin virkaa, vaikka se on jo pitkään ollut
16928: Turun yliopiston virkajärjestyksessä kiireellisyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16929: dessä alkupäässä. Turun opettajankoulutuslaitok- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16930: sesta valmistuu vuosittain 64 projektitutkimusta, 29.1 0. 01 60 000 markkaa Turun opetta-
16931: joissa assistentin työpanos on opiskelijoiden kan- jankoulutuslaitoksen assistentin viran pe-
16932: nalta ratkaiseva. rustamiseksi.
16933:
16934: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
16935:
16936: Aino Pohjanoksa Liisa Hilpelä Tapio Holvitie
16937: Riitta Uosukainen Impi Muroma Kaarina Dromberg
16938: 460 1985 vp.
16939:
16940: Raha-asia-aloite n:o 433
16941:
16942:
16943:
16944:
16945: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman opettajankou-
16946: lutuslaitoksen kirjaston tukemiseen
16947:
16948:
16949: Eduskunnalle
16950:
16951: Turun yliopiston kirjastoon liittyvä Rauman laitoksen kirjastoa johtuen koko yliopiston kirja-
16952: opettajankoulutuslaitoksen kirjasto on vuonna määrärahojen niukkuudesta.
16953: 1896 perustetun Rauman seminaarin vanhasta Vuoden 1981 valtiontilintarkastajat huomaut-
16954: kirjastosta uudistettu tieteellinen laitoskirjasto. tivat Rauman opettajankoulutuslaitoksen kirjas-
16955: Kirjaston tulisi palvella noin 450 opiskelijaa, ton vaikeasta tilanteesta. Puutteellinen ja palve-
16956: jotka opiskelevat peruskoulun luokanopettajaksi, luksiltaan vähäinen kirjasto vaikeuttaa opiskeli-
16957: teknisen työn opettajaksi sekä lastentarhanopet- joiden opintojaksojen suorittamista sekä saattaa
16958: tajaksi. Sama kirjasto huoltaa myös Rauman heidät eriarvoiseen asemaan muiden maan opet-
16959: normaalikoulun kirjaston. tajankoulutuslaitosten opiskelijoiden keskuudes-
16960: Rauman seminaari liitettiin vuonna 1974 Tu- sa.
16961: run yliopiston filiaaliksi. Rauman opettajankou-
16962: lutuslaitos joutui kirjaston kohdalla alkamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16963: lähes alusta, sillä uudella opettajankoulutuksella nioittaen,
16964: on myös tutkimustehtäviin liittyviä opiskelujak-
16965: soja. Nykyisen kirjaston tulisi olla kolmea opiske- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16966: luohjelmaa palveleva tieteellinen kirjasto. 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
16967: Tähän asti Turun yliopisto on pystynyt tuke- kaa Rauman opettajankoulutuslaitoksen
16968: maan vain niukasti Rauman opettajankoulutus- kirjaston tukemiseen.
16969:
16970: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
16971:
16972: Aino Pohjanoksa Tapio Holvitie Riitta Uosukainen
16973: Impi Muroma Ilkka Suominen Kaarina Dromberg
16974: 1985 vp. 461
16975:
16976: Raha-asia-aloite n:o 434
16977:
16978:
16979:
16980:
16981: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta ATK-pohjaisen opetuk-
16982: sen tehostamiseen aikuisopetuksessa
16983:
16984:
16985: Eduskunnalle
16986:
16987: Tietoyhteiskunnan haasteisiin kuuluu jatkuva ATK-opetus vaatii runsaasti konekantaa ja siksi
16988: automatisoituminen. Tietojen käsittely, siirtämi- erillistä määrärahaa opetuksen antamiseksi.
16989: nen ja tallentaminen tapahtuvat tietokoneilla.
16990: Yhä useammat toimistot, teollisuuslaitokset, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16991: kauppa jne. siirtyvät uuteen tietoyhteiskunnan nioittaen,
16992: viestintään. Koulut ottavat ATK-opetuksen ope-
16993: tussuunnitelmiinsa. Jotta myös keski-ikäisellä
16994: väestöllä olisi mahdollisuus oppia tietojenkäsitte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16995: lyä, olisi siihen annettava tilaisuus. Kaikki aikuis- 1986 tulo- ja menoarvioon · 2 000 000
16996: opetuslaitokset, erityisesti kesäyliopistot, voisivat markkaa ATK-opetukseen ja -välineisiin
16997: olla antamassa ko. opetusta. aikuiskoulutuksessa.
16998:
16999: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
17000:
17001: Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo Liisa Hilpelä
17002: Tapio Holvitie Matti Lahtinen Riitta Uosukainen
17003: Impi Muroma Eva-Riitta Siitonen Lea Kärhä
17004: Ilkka Suominen Sirpa Pietikäinen Kaarina Dromberg
17005: Timo Roos
17006: 462 1985 vp.
17007:
17008: Raha-asia-aloite n:o 435
17009:
17010:
17011:
17012:
17013: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkul-
17014: kuoppilaitoksen lisätilojen suunnitteluun
17015:
17016:
17017: Eduskunnalle
17018:
17019: Rauman kaupunki on lahjoittanut lisätilantar- ollaan jo myöhässä. Suunnittelumääräraha tulee
17020: peen tyydyttämiseksi tontin valtiolle liitettäväksi saada vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon.
17021: Rauman merenkulkuoppilaitoksen tonttiin.
17022: Välttämättömien työnopetus- ja oppilaiden so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17023: siaalitilojen (n. 970 m 2 ) rakentamis- ja peruskor- nioittaen,
17024: jaushanke on ollut vireillä vuodesta 1981. Am-
17025: mattikasvatushallitus on vahvistanut oppilas-
17026: määrän suunnittelun pohjaksi jo vuonna 1982 ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17027: opetusministeriö puolestaan tarkistanut tilanteen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17028: vuonna 1983. 29. 74.74 500 000 markkaa Rauman me-
17029: Ammattikasvatushallituksen KTS:ssa suunnit- renkulkuoppzlaitoksen lisätilojen suun-
17030: telu on esitetty aloitettavaksi vuonna 1984. Tästä nitteluun.
17031:
17032: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17033:
17034: Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg
17035: 1985 vp. 463
17036:
17037: Raha-asia-aloite n:o 436
17038:
17039:
17040:
17041:
17042: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman pitsi-instituu-
17043: tin suunnitteluun
17044:
17045:
17046: Eduskunnalle
17047:
17048: Raumalla elää pitsinnypläysperinne. Tätä pe- Valtion tulisi olla osaltaan edistämässä tata
17049: rinnekulttuuria vaalitaan lähinnä harrastustoi- kulttuurin haaraa tukien instituutin perustamista
17050: mintana. Pitsinnypläyksen opettajista on puutet- ja suunnittelua.
17051: ta. Raumalle tulisi perustaa Rauman pitsi-insti-
17052: tuutti, joka hoitaisi pitsinnypläyksen opetustoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17053: minnan, tutkimustoiminnan ja markkinoinnin. nioittaen,
17054: Tämä instituutti olisi verrattavissa musiikkiperin-
17055: neinstituutteihin ja näin osaltaan se olisi viemäs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17056: sä suomalaista käsityö- ja kulttuuriperinnettä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17057: eteenpäin. Raumalla pitsinnypläyksestä voisi ke- 29.82.30 300 000 markkaa Rauman
17058: hittyä myös ammatillinen tekijä. pitsi-instituutin perustamiseen.
17059:
17060: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17061:
17062: Aino Pohjanoksa Tapio Holvitie Riitta Uosukainen
17063: Impi Muroma Eva-Riitta Siitonen Lea Kärhä
17064: likka Suominen Sirpa Pietikäinen Kaarina Dromberg
17065: 464 1985 vp.
17066:
17067: Raha-asia-aloite n:o 437
17068:
17069:
17070:
17071:
17072: Pohjanoksa: Määrärahan osoittamisesta Rauman-Peipohjan radan
17073: perusparannukseen
17074:
17075:
17076: Eduskunnalle
17077:
17078: Valtionrautateiden nykyisissä suunnitelmissa man sataman välillä. Rauman satama on neljän-
17079: Rauman-Peipohjan radan työt aJOlttuvat vasta neksi suurin kauppasatama maassamme.
17080: 1990-luvun vaihteeseen. Rauman-Peipohjan ra- Rauman-Peipohjan radan sepelöinti ja perus-
17081: ta on huonokuntoinen, routiva, sorapohjainen parannus on kiireellinen työkohde. Se auttaisi
17082: rata. Tärkein työ olisi saada tämän rataosuuden myös Rauman seudun vaikeassa työttömyystilan-
17083: perusparannus suoritettua sepelipohjaiseksi. teessa. Perusparannusmääräraha on saatava jo
17084: Radan varren asukkaiden huolenaiheena on vuoden 1986 menoarvioon.
17085: jatkuvasti lisääntyvä raskaasti kuormitettujen ju-
17086: nien aiheuttama onnettomuusriski, koska rata- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17087: osuudella kuljetetaan myös kemikaaleja, joissa on taen,
17088: myrkyllisiä aineita. Radalla on henkilöliikennet-
17089: tä, vaikka radan kunto tekee sen vaikeaksi. ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17090: Radan käyttö on huomattavasti lisääntynyt, 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17091: sillä Rauman satama kasvaa jatkuvasti. Rata on markkaa Rauman-Peipohjan radan pe-
17092: huomattava kulkuyhteys Keski-Suomen ja Rau- rusparannukseen.
17093:
17094: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
17095:
17096: Aino Pohjanoksa
17097: 1985 vp. 465
17098:
17099: Raha-asia-aloite n:o 438
17100:
17101:
17102:
17103:
17104: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman uuden meri-
17105: väylän syventämiseen
17106:
17107:
17108: Eduskunnalle
17109:
17110: Rauman uusi meriväylä valmistui vuonna vaatii sataman syväyksen ja väylien olevan alusten
17111: 1980. Tämän jälkeen on sataman käyttö lisäänty- vaatimalla tasolla.
17112: nyt sataman laajentamisen ja uuden meriväylän Rauman uusi meriväylä tulisi ottaa seuraavaksi
17113: ansiosta suhteellisesti enemmän kuin koko Suo- toimintakohteeksi, joka tutkitaan ja suunnitel-
17114: men satamaliikenne muissa satamissa. Vuonna laan sataman vaatimuksia vastaavaksi.
17115: 1980 Rauman satama oli 8. tilalla Suomen kaup- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17116: pasatamien suuruusjärjestyksessä, kun se vuonna nioittaen,
17117: 1983 oli jo neljäntenä.
17118: Nykyisen kasvun oletetaan jatkuvan niin, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17119: nykyinen 2,5 miljoonan tonnin ulkomaan liiken- 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
17120: teen kokonaismäärä nousee vuoteen 1995 aina 3 kaa Rauman uuden meriväylän syventä-
17121: miljoonaan tonniin. Jatkuvasti kasvava liikenne misen tutkimiseen ja suunnitteluun.
17122:
17123: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
17124:
17125: Aino Pohjanoksa Liisa Hilpelä
17126: Tapio Holvitie Ilkka Suominen
17127: 466 1985 vp.
17128:
17129: Raha-asia-aloite n:o 439
17130:
17131:
17132:
17133:
17134: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman kaupungin
17135: vanhan osan perusparannuslainoihin
17136:
17137:
17138: Eduskunnalle
17139:
17140: Rauman vanha kaupunginosa, joka on laajin Rakennusten kunnostuksen lisäksi tulisi erityi-
17141: yhtenäinen keskiaikainen säilynyt puukaupunki sinä projekteina aloittaa mm. pihapiireihin olen-
17142: koko Pohjoismaissa, sai v. 1981 vahvistetun suo- naisesti kuuluvien ulkorakennusten pelastaminen
17143: jelukaavan. Alue on n. 40 ha:n suuruinen. Sen vesivaurioilta, katujen kunnostus ja kivetys ym.
17144: 600 puurakennuksesta on 343 kpl merkitty S- Kaikkeen tähän Rauman kaupungin vanha osa
17145: merkillä, siis purkaminen on kielletty ilman tarvitsee alueen arvoa vastaavaa valtion tukea.
17146: pakottavaa syytä ja 65 kpl H-merkinnällä, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17147: tarkoittaa, että säilyttäminen on suotavaa. Näin nioittaen,
17148: laaja puukaupunki on raskas ylläpidettävä. Asun-
17149: tohallituksen peruskorjausmäärärahojen lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17150: olisi saatava erityinen peruskorjauslainamäärära- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17151: ha, sillä korjaustoiminta ja entisöinti tapahtuvat 35.45.86 5 000 000 markkaa Rauman
17152: nykyisin lähinnä yksityisin varoin. kaupungin vanhan osan perusparannus-
17153: lainoihin.
17154:
17155: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17156:
17157: Aino Pohjanoksa Tapio Holvitie Riitta Uosukainen
17158: Impi Muroma Eva-Riitta Siitonen Lea Kärhä
17159: likka Suominen Sirpa Pietikäinen Kaarina Dromberg
17160: 1985 vp. 467
17161:
17162: Raha-asia-aloite n:o 440
17163:
17164:
17165:
17166:
17167: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien asunto-
17168: jen kunnostamiseen
17169:
17170:
17171: Eduskunnalle
17172:
17173: Maassamme on paljon sotiemme veteraaneja ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17174: invalideja, joilla on puutteelliset asunto-olot. taen,
17175: Asunnot ovat kylmiä ja varsinkin maaseudulta
17176: puuttuvat nykyajan mukavuudet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17177: Veteraanien asuntoja on maaseudulla joitakin 1986 tulo- ja menoaroioon 2 000 000
17178: kunnostettu jopa talkoovoimin, mutta tarvikkei- markan aroiomäärärahan sotiemme inva-
17179: den hankinnassa on ollut suuria rahallisia vai- lidien ja rintamamiesten asuntojen kor-
17180: keuksia. jaamiseksi.
17181:
17182: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17183:
17184: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
17185: Vieno Eklund Pentti Skön
17186: 468 1985 vp.
17187:
17188: Raha-asia-aloite n:o 441
17189:
17190:
17191:
17192:
17193: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Laulu-Varkaus -tapahtu-
17194: man tukemiseen
17195:
17196:
17197: Eduskunnalle
17198:
17199: Suomalaisten laulujuhlien tarjontaa täydentää si ko. tapahtuman avulla ehdotamme kunnioitta-
17200: laulelmamusiikin varaan rakennettu Laulu-Var- vasti,
17201: kaus -tapahtuma. Laulelman suomalaista katsel-
17202: musta tarkoittava tapahtuma oli ensimmäisen
17203: kerran kesällä 1984. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17204: 1986 tulo- ja menoarvioon 40 000 mar-
17205: Kesän 1985 teemana on Kalevalan 150-vuotis-
17206: kan määrärahan vuonna 1986 järjestettä-
17207: juhlavuosi, juhlavuoden tunnuksella ''Rahvaan
17208: ja uusrahvaan laulut''.
17209: vaa valtakunnallista laulelmamusiikin
17210: katse/musta, Laulu- Varkaus -tapahtumaa
17211: Suomalaisten kansanlaulelmien voimistamisek- varten.
17212:
17213: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17214:
17215: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
17216: 1985 vp. 469
17217:
17218: Raha-asia-aloite n:o 442
17219:
17220:
17221:
17222:
17223: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Könönpellon työväentalon
17224: toiminnan tukemiseksi
17225:
17226:
17227: Eduskunnalle
17228:
17229: Könönpellon sos.dem. työväenyhdistys ry. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17230: omistaa v. 1953 valmistuneen suurimmaksi osaksi taen,
17231: talkoilla rakennetun työväentalon. Tällä hetkellä
17232: tilojen vuokratulot eivät kata kaikkia käyttökus-
17233: tannuksia. Talon ylläpito on sen vuoksi käynyt
17234: erittäin raskaaksi yhdistykselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17235: Yhdistyksellä on talon ylläpidosta huomattavat 1986 tulo- ja menoarvioon 25 ·aoo mark-
17236: velat. Taloudellisesti huono tilanne estää mm. kaa käytettäväksi Könönpellon työväen-
17237: välttämättömän lämmitysjärjestelmän uusimisen. talon toiminnan turvaamiseksi.
17238:
17239: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17240:
17241: Kari Rajamäki
17242: 470 1985 vp.
17243:
17244: Raha-asia-aloite n:o 443
17245:
17246:
17247:
17248:
17249: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Mustinsalon-Riihirannan tie-
17250: osuuden perusparannustöiden käynnistämiseen
17251:
17252:
17253: Eduskunnalle
17254:
17255: Leppävirran kunnassa on tieosuus Mustin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17256: salo-Riihiranta erittäin huonossa kunnossa. 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
17257: Tien käyttö ja merkitys korostaa tieosuuden pe- kan miiiiriirahan tieosuuden Mustinsalo-
17258: rusparantamisen tärkeyttä. Riihiranta perusparannustöiden käynnis-
17259: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen, tiimiseksi vuonna 1986.
17260:
17261:
17262: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17263:
17264: Kari Rajamäki
17265: 1985 vp. 471
17266:
17267: Raha-asia-aloite n:o 444
17268:
17269:
17270:
17271:
17272: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden katsastusase-
17273: man rakennustöiden käynnistämiseksi
17274:
17275:
17276: Eduskunnalle
17277:
17278: Varkauden autokatsastusasema toimii nykyisin Varkauden työllisyystilanne on jo pitkään ollut
17279: Käsityökadun teollisuusalueena yksityisissä vuok- sangen huono. Työttömyysaste on viiden viime
17280: ratiloissa. Aseman käytössä on noin 400 m 2 :n vuoden aikana ollut ylimmillään 14,4 % v. 1978
17281: halli, jossa katsastustapahtumien kokonaismäärä ja alimmillaan 7, 7 % v. 1980. Tällä hetkellä
17282: on ollut n. 20 000. Nykyiset tilat ovat ahtaat ja Varkauden työttömyysaste on yli 10 %. Varkaus
17283: epäkäytännölliset ja lisäksi niitä koskeva vuokra- on myös nimetty erityistukikunnaksi. Sen vuoksi
17284: sopimus on päättymässä vuonna 1986. katsastusaseman rakentaminen olisi kiireesti saa-
17285: tava liikkeelle.
17286: Varkauden kaupunki on kaavoittanut ja varan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17287: nut Hasintien teollisuusalueelta noin 1, 3 hehtaa- nioittavasti,
17288: rin suuruisen tontin VII/704/4 uutta katsastus-
17289: asemaa varten. Tontin omistusoikeus valtiolle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17290: maanvaihdon kautta on kaupunginvaltuustossa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17291: hyväksytty 28.3.1983. Kysymykseen tulisi ns. 31.40. 74 (katsastusasemien rakentami-
17292: miniasema, joka käsittää kuiluradan, nosturin ja nen) 1 000 000 markkaa Varkauden kat-
17293: kylmän dynamometrikatoksen. Mainitunlaisen sastusaseman rakennustöiden kiiynnistii-
17294: aseman kustannusarvio on noin 3 milj. markkaa. miseksi.
17295:
17296: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17297:
17298: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
17299: 472 1985 vp.
17300:
17301: Raha-asia-aloite n:o 445
17302:
17303:
17304:
17305:
17306: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen teletoimipisteen
17307: suunnittelun käynnistämiseksi
17308:
17309:
17310: Eduskunnalle
17311:
17312: Posti- ja telelaitoksen Suonenjoen teletoimin- Tonttijärjestelyt on neuvoteltu. Entinen varik-
17313: tapiste on PTI:n KTS:ssa ja on parhaillaan ko on vanha ja jäämässä "teollisuuden jalkoi-
17314: käsittelyssä ohjelmoitu vuosille 1987-88. Hank- hin" keskustassa.
17315: keen koko kustannusarvio on 2 750 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17316: kaa. Hanketta käsitellään ko. vuosina työllisyysra- vasti,
17317: hoituskohteena. Työllisyyspoliittisesti tämäkin
17318: hanke on tukemassa Suonenjoen kaupungin eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17319: tyiskuntaratkaisun mukaisia toimia, minkä vuok- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17320: si sen suunnitteluun tulisi osoittaa vuoden 1986 31.94.74 200 000 markan määrärahan
17321: tulo- ja menoarviossa suunnittelumäärärahat. Suonenjoen teletoimipisteen suunnitte-
17322: lun käynnistämiseksi.
17323:
17324: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17325:
17326: Kari Rajamäki
17327: 1985 vp. 473
17328:
17329: Raha-asia-aloite n:o 446
17330:
17331:
17332:
17333:
17334: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden Akonniemen
17335: varmuusvaraston purkauspaikan siirtämiseksi
17336:
17337:
17338: Eduskunnalle
17339:
17340: Varkauden Akonniemessä on runsaat kymme- tilanteeseen, jossa toiminnan jatkaminen nykyi-
17341: nen vuotta toiminut valtion varmuusvarasto ja sellään ei ole mahdollista, ellei ongelmien poista-
17342: Oy Shell Ab:n aluevarasto. Näitä palvelevan miseen välittömästi ryhdytä. Tämä merkitsisi
17343: rautatiepurkauspaikan laitteineen omistaa valtio käytännössä sitä, että nykyinen purkauspaikka
17344: (KTM), joka korvausta vastaan on luovuttanut siirrettäisiin varastoalueen viereen n. 500 metrin
17345: niitä Oy Shell Ab:n käyttöön. Lisäksi KTM on päähän nykyisestä paikasta.
17346: vuokrannut alueelta säiliötilaa Nesteelle käsittely- Hankkeen toteuttaminen tapahtuisi siten, että
17347: kustannuksineen. kaupunki ja VR kustannuksellaan jatkaisivat ra-
17348: Purkauspaikka toteutettiin aikoinaan lähinnä dan ja KTM purkauspaikan omistajana suorittaisi
17349: keskitisleisen dieseleöljyn ja kevyen polttoöljyn sen siirron edellyttämät työt.
17350: purkamiseksi. Tänä päivänä aluetta kuitenkin
17351: käytetään myös bensiinin läpijuoksutukseen, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17352: käsiteltävien polttonesteiden määrä on alkuvuo- nioittavasti,
17353: sista kasvanut kolminkertaiseksi ollen tällä het-
17354: kellä n. 250 000 m 3 /v. Rautatiepurkaustapahtu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17355: mia alueella on n. 300 kertaa/v. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17356: Polttonesteiden laadun ja määrän suhteen ta- 32. 06. 77 (Varmuusvarastointt) 2 400 000
17357: pahtuneet huomattavat muutokset vuosien mit- markkaa Varkauden Akanniemen pur-
17358: taan palo-, työ-, tuote- ja ympäristöturvallisuu- kauspaikan siirtämisen toteuttamiseksi
17359: den suhteen ovat aiheuttaneet sen, että on tultu vuonna 1986.
17360:
17361: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
17362:
17363: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
17364: 474 1985 vp.
17365:
17366: Raha-asia-aloite n:o 447
17367:
17368:
17369:
17370:
17371: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan sairaanhoito-
17372: oppilaitoksen lisärakennuksen suunnitteluun
17373:
17374:
17375: Eduskunnalle
17376:
17377: Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitos on Lap- koituksenmukaisten mutta taysm kuormitettu-
17378: peenrannassa vuodesta 1955 toiminut valtion jen tilojensa lisäksi lisärakennus uusia opiskelija-
17379: sairaanhoito-oppilaitos. Oppilaitoksesta valmis- ryhmiä varten siten, että rakennus on käytössä
17380: tuu terveydenhuoltoalan ammattihenkilöstöä keskiasteen uudistuksen toteutuessa v. 1987-88.
17381: neljältä eri linjalta: sairaanhoitajia, lääkintävoi- Lappeenrannan kaupunki on käynnistämässä
17382: mistelijoita, kuntohoitajia ja apuhoitajia. Lisäksi omalta puoleltaan toimenpiteitä suunnittelun
17383: oppilaitos järjestää erikoiskoulutusta sairaanhoi- aloittamiseksi.
17384: tajille sekä täydennyskoulutusta terveydenhuolto- Oppilaitos pitää tärkeänä järjestää opetusta
17385: alan eri ammattiryhmille. Oppilaitoksessa on nykyisillä ja suunnitelluilla opintolinjoilla, koska
17386: opiskelijoita yli 400 ja henkilökuntaa lähes 60 voimavarat opetuksen järjestämiseen ovat erittäin
17387: henkeä. hyvät ja ammatillisen pätevyyden omaavan hen-
17388: Terveydenhuoltoalan ammatillisen koulutuk- kilöstön tarve alueella on jatkuva.
17389: sen siirtymisen keskiasteen uudistuksen piiriin on Edellä olevan perusteella ehdotan,
17390: määrä tapahtua vuoteen 1987 mennessä. Uudis-
17391: tus merkitsee em. oppilaitokselle huomattavaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17392: opiskelijaryhmien lisääntymistä ja oppilasmäärän 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17393: kasvua, mikäli tähänastiset määrälliset ja laadulli- 29.83.74 500 000 markan määrärahan
17394: set suunnitelmat toteutuvat. Uudistus merkitsee Lappeenrannan sairaanhoito-oppzlaitok-
17395: oppilaitokselle kuitenkin sitä, että tilan tarve sen lisärakennuksen suunnittelun käyn-
17396: kasvaa. Oppilaitoksen on saatava nykyisten tar- nistiimiseksi vuonna 1986.
17397:
17398: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17399:
17400: Jussi Ranta
17401: 1985 vp. 475
17402:
17403: Raha-asia-aloite n:o 448
17404:
17405:
17406:
17407:
17408: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Luukkaansalmen sillan rakennus-
17409: töiden aloittamiseksi
17410:
17411:
17412: Eduskunnalle
17413:
17414: Pappilansalmen lossi Lappeenrannasta Taipal- Tullisalmen sillan valmistuminen on myös lisän-
17415: saarelle johtavalla ns. Ampujalantiellä on eräs nyt liikennettä tällä tiellä.
17416: maamme kuormitetuimmista losseista. Tien käyt- Lauritsalan yli 10 000 asukkaalle silta merkitsi-
17417: täjiä hidastavat jatkuvasti erityisesti kesäaikana si suoria yhteyksiä puhtaitten vesien äärelle Lau-
17418: lossista johtuvat pitkät jonot. ritsalan edustan vesialueen ollessa täysin jäteve-
17419: sien pilaama.
17420: Taipatsaaren kunnan kannalta tieyhteys nopeut-
17421: Edellä olevan perusteella ehdotan,
17422: taisi asiointia ja työssäkäyntiä sekä Taipatsaaren
17423: taajamiin että Lappeenrantaan. Tietä voitaisiin
17424: käyttää hyväksi myös turpeen kuljetuksessa Imat-
17425: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17426: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17427: ran suuntaan.
17428: 31.24.77 10 000 000 markkaa Luukkaan-
17429: Edelleen sillalla olisi suuri merkitys Taipatsaa- salmen sillan rakennustöiden aloittami-
17430: ren matkailijaliikenteelle ja yritystoiminnalle. seksi.
17431:
17432: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17433:
17434: Jussi Ranta
17435: 476 1985 vp.
17436:
17437: Raha-asia-aloite n:o 449
17438:
17439:
17440:
17441:
17442: Ranta:. Määrärahan osoittamisesta Kutilan kanavan suunnittelemi-
17443: seksi
17444:
17445:
17446: Eduskunnalle
17447:
17448: Etelä-Saimaan alue muodostaa matkailun ja Hankkeen toteuttaminen edellyttää kuitenkin
17449: veneilyn kannalta erittäin tärkeän sisävesialueen. sen huolellista suunnittelemista, sillä epätyydyt-
17450: Saimaa on kuitenkin pahoin saastunut eteläisim- tävä ratkaisu heikentäisi alueella kalastusmahdol-
17451: män alueen osalta, mikä heikentää Suur-Saimaan lisuuksia, häiritsisi loma-asutusta ja saattaisi ai-
17452: alueen matkailullista vetovoimaa. Nykyiset Suur- heuttaa vesistöolosuhteissa kielteisiä muutoksia
17453: Saimaalle johtavat väylät ovat myös pitkiä ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17454: toisaalta eräissä tuuliolosuhteissa ne eivät ole taen,
17455: suojaisia. Veneilyn ja matkailun edistämiseksi
17456: olisikin perusteltua rakentaa Taipalsaaren kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17457: nan alueella Rehulan kylässä kanava yhdistämään 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17458: Pien-Saimaata ja Suur-Saimaata toisiinsa. Tämä 31.27. 77 500 000 markan määrärahan
17459: hanke on kulkenut Kutilan kanavan nimellä. Kutilan kanavan suunnittelemiseen.
17460:
17461: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17462:
17463: Jussi Ranta
17464: 1985 vp. 477
17465:
17466: Raha-asia-aloite n:o 450
17467:
17468:
17469:
17470:
17471: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Saimaan vesistöalueen piensata-
17472: maverkon kehittämiseksi
17473:
17474:
17475: Eduskunnalle
17476:
17477: Suur-Saimaan alue muodostaa virkistysvenei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17478: lyn kannalta monipuolisen kokonaisuuden. Jotta taen,
17479: veneily voisi tapahtua turvallisesti ja ympäristöä
17480: haavoittamatta, Saimaalla tulisi kehittää erityistä
17481: piensatamaverkkoa. Uusia laitureita asianmukai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17482: sine lisävarusteineen tarvittaisiin risteilyliiken- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17483: teen, veneilyn, kalastuksen ja virkistäytymisen 31.27.77 500 000 markan määrärahan
17484: tarpeisiin erityisesti Ruok~lahden, Ta~palsaaren, Saimaan vesistöalueen piensatamaverkon
17485: Savitaipaleen ja Suomenmemen kuntHn. kehittämiseksi.
17486:
17487: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17488:
17489: Jussi Ranta
17490: 478 1985 vp.
17491:
17492: Raha-asia-aloite n:o 451
17493:
17494:
17495:
17496:
17497: Ranta: Määrärahan osoittamisesta harrasteilmailun tukemiseksi Lap-
17498: peenrannassa
17499:
17500:
17501: Eduskunnalle
17502:
17503: Lappeenrannan lentokentällä toimii runsaasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17504: eri ilmailualojen harrastajia. Harrastetilat ovat 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17505: kuitenkin hajanaisesti sijoittuneita, varustelul- 31.47.41 1 000 000 markkaa Lappeen-
17506: taan puutteellisia ja ohjaavat harrastetoiminnan rannan harrasteilmailun edellytysten pa-
17507: lentomelun kannalta epätoivottaville alueille. rantamiseksi.
17508: Edellä olevan perusteella ehdotan,
17509:
17510: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17511:
17512: Jussi Ranta
17513: 1985 vp. 479
17514:
17515: Raha-asia-aloite n:o 452
17516:
17517:
17518:
17519:
17520: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan veturitallin perus-
17521: korjaukseen
17522:
17523:
17524: Eduskunnalle
17525:
17526: Lappeenrannan rautatievarikon veturitalli on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17527: lämpötaloudellisilta ratkaisuiltaan epätaloudelli- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17528: nen ja työolot tallissa tavattoman epäterveeiliset 31.90.74 1 000 000 markkaa Lappeen-
17529: ja muutenkin puutteelliset. Talli kaipaa nopeasti rannan veturitallin peruskorjaukseen.
17530: saneerausta.
17531: Edellä olevan perusteella ehdotan,
17532:
17533: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17534:
17535: Jussi Ranta
17536: 480 1985 vp.
17537:
17538: Raha-asia-aloite n:o 453
17539:
17540:
17541:
17542:
17543: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Haapajärven kunnostamiseksi
17544:
17545:
17546: Eduskunnalle
17547:
17548: Lappeenrannan Haapajärvi kuuluu Suomen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17549: kymmenen parhaan lintujärven joukkoon. Jäte- vasti,
17550: vedet ovat pilanneet järveä ja aiheuttavat myös
17551: luonnon saastumisen lisäksi oleellista haittaa alu-
17552: een pysyvälle asutukselle.
17553: Lappeenrannan kaupunki on yhdessä Kymen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17554: vesipiirin kanssa selvittänyt Haapajärven kunnos- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17555: tusvaihtoehtoja. Järven tilan parantamista on 35.25. 77 1 000 000 markan määrärahan
17556: pidettävä kiireellisenä toimenpiteenä. Haapajärven kunnostamiseksi.
17557:
17558: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17559:
17560: Jussi Ranta
17561: 1985 vp. 481
17562:
17563: Raha-asia-aloite n:o 454
17564:
17565:
17566:
17567:
17568: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkitapah-
17569: tuman avustamiseen
17570:
17571:
17572: Eduskunnalle
17573:
17574: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut yh- naiskasvu jouduttu kuitenkin rahoittamaan pää-
17575: deksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtumista asiassa oman rahoitusosuuden kasvattamisella.
17576: ja se on kesän ainoa valtakunnallinen työväen- Epävarma talous on osaltaan vaikuttanut myös
17577: kulttuurin tapahtuma. Kymmeniintuhansiin ko- siihen, että kansainvälistä vuorovaikutusta ei ole
17578: hoavat yleisöjoukot on käsitettävä kyseisen tapah- voitu riittävässä laajuudessa toteuttaa, vaikka ko-
17579: tuman tarpeellisuuden osoitukseksi. Tapahtumaa timaisten esiintyjien kannalta tällainen kulttuuri-
17580: on vuosittain pyritty kehittämään ja monipuolis- vaihto koetaan hyvinkin kehittävänä ja tarpeelli-
17581: tamaan ja sille on jatkuvasti etsitty uusia ilmene- sena.
17582: mismuotoja. Kehittämistyössä on ohjeena käytet- Vuosien 1981-1984 valtionavustuksen Työ-
17583: ty yleisön ja esiintyjien havaintoja ja toivomuksia väen Musiikkitapahtuma sai suoraan valtion tulo-
17584: sekä myös julkisen sanan arvosteluja. ja menoarviosta. Tämä on myönteinen asia ta-
17585: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja mo- pahtuman valmistelun kannalta suunnittelun ta-
17586: nipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä on ol- pahtuessa pääsääntöisesti kahden vuoden, osin
17587: lut epävarma talous. Pitkäjänteisempi suunnitte- pidemmälläkin aikavälillä.
17588: lu ja siihen liittyvät sitoumukset vaativat var- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17589: muutta myös taloudesta. Tapahtuman periaat- nioittaen,
17590: teen mukaisesti kaikki siihen liittyvät työt suori-
17591: tetaan talkootyönä, siis ilman palkkiota. Tästä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17592: huolimatta kustannukset kohoavat jatkuvasti. Tä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17593: mä johtuu esiintyjien määrän sekä osatapahtu- 29.90.52 500 000 markkaa Työväen Mu-
17594: mien määrän kasvusta. Vaikka valtion tuki onkin szikkitapahtumalle annettavaksi valtion-
17595: markkamääräisesti vuosittain noussut, on koko- avustukseksi.
17596:
17597: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17598:
17599: Jorma Rantanen Pirjo Ala-Kapee Martti Lähdesmäki
17600: Liisa Jaakonsaari Anna-Liisa Piipari
17601:
17602:
17603:
17604:
17605: 31 428500120H
17606: 482 1985 vp.
17607:
17608: Raha-asia-aloite n:o 455
17609:
17610:
17611:
17612:
17613: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavun myöntämi-
17614: seksi Valkeakosken, Pohjois-Helsingin ja Kemijärven musiikki-
17615: oppilaitoksille
17616:
17617:
17618: Eduskunnalle
17619:
17620: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksista an- yleiset edellytykset täyttävät Pohjois-Helsingin,
17621: netun lain (147/68, muut. 1076/75 ja 935/82) Valkeakosken ja Kemijärven musiikkioppilaitok-
17622: mukaan valtionavustusta voidaan myöntää niille set, joita kouluhallitus on puoltanut hyväksyttä-
17623: musiikkioppilaitoksille, joiden antama opetus on väksi lakisääteisen valtionosuuden piiriin. Nämä
17624: maan musiikkiopetuksen kannalta tarkoituksen- musiikkioppilaitokset ovat myös alueellisesti hy-
17625: mukaista. Lisäksi musiikkioppilaitosten tulee vin sijoittuneet.
17626: täyttää yleiset edellytykset. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17627: Valtion tulo- ja menoarvion momentilla nioittaen,
17628: 29.90.54 oli vuonna 1983 7 000 000 markan
17629: määräraha musiikkioppilaitosten ja musiikin kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17630: kiasteen ammatillisen koulutuksen valtionapuun, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17631: vuonna 1984 oli määräraha 5 000 000 markkaa ja 29.90.54 1 000 000 markkaa Valkeakos-
17632: vuodelle 1985 on esitetty 1 000 000 markan ken, Pohjois-Helsingin ja Kemtjärven
17633: määrärahaa. musiikkioppzlaitosten saamiseksi lakisää-
17634: Uusia musiikkioppilaitoksia tulisi saada laki- teisen valtionavun piiriin 1. 8.1986 läh-
17635: sääteisen valtionosuuden piiriin. Lain mukaiset tien.
17636:
17637: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17638:
17639: Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
17640: Pirjo Ala-Kapee Risto Ahonen
17641: Tarja Halonen Arja Alho
17642: Aimo Ajo Martti Lähdesmäki
17643: 1985 vp. 483
17644:
17645: Raha-asia-aloite n:o 456
17646:
17647:
17648:
17649:
17650: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken, Toijalan, Vii-
17651: alan ja Lempäälän vesihuollon järjestämiseksi
17652:
17653:
17654: Eduskunnalle
17655:
17656: Puhdas juoma- ja talousvesi kuuluu jokaisen minta- ja taloussuunnitelmissa ajoitettu aloitetta-
17657: suomalaisen perusoikeuksiin. Toijalan kaupunki vaksi vuonna 1986.
17658: ottaa raakavetensä teollisuuden saastuttamasta Edellä olevan perusteella ehdotan,
17659: Vanajavedestä. Nykyisillä puhdistusmenetelmillä
17660: ei päästä kohtuullisilla kustannuksilla läheskään ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17661: tyydyttäviin juomavedelle asetettuihin puhtaus- 1986 tulo- ja menoarvioon 18 600 000
17662: vaatimuksiin. markan mii/iriirahan Valkeakosken, Toija-
17663: Hanke on maa- ja metsätalousministeriön toi- lan, Viialan ja Lempiiiiliin vesihuollon
17664: turvaamiseksi.
17665:
17666: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17667:
17668: Jorma Rantanen
17669: 484 1985 vp.
17670:
17671: Raha-asia-aloite n:o 457
17672:
17673:
17674:
17675:
17676: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken-Pälkä-
17677: neen tien perusparantamiseen
17678:
17679:
17680: Eduskunnalle
17681:
17682: Valkeakoskelta Pälkäneen suuntaan liikenne Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17683: on vilkasta ja tieosuus tulee säilymään merkittä- nioittaen,
17684: vänä tulevaisuudessakin ainoana tieyhteytenä tä-
17685: hän suuntaan. Asutuksen määrän lisääntyminen
17686: ja kasvava liikennetiheys erityisesti puutavaran että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17687: osalta ovat asettaneet kyseisen tieosuuden suurel- 1986 tulo- ja menoaroioon 1 500 000
17688: le rasitukselle. Valkeakosken-Pälkäneen tie- markan mlilirärahan Valkeakosken-Päl-
17689: osuuden perusparantaminen on välttämätöntä käneen tien perusparantamisen aloittami-
17690: tien keston sekä liikenneturvallisuuden kannalta. seksi.
17691:
17692: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17693:
17694: Jorma Rantanen Martti Lähdesmäki
17695: 1985 vp. 485
17696:
17697: Raha-asia-aloite n:o 458
17698:
17699:
17700:
17701:
17702: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saviniemen-Perähuh-
17703: dan tien perusparantamiseen
17704:
17705:
17706: Eduskunnalle
17707:
17708: Urjalan kunnasta liikennöinti on vilkasta tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17709: osuudella Saviniemi-Perähuhta pituudeltaan n.
17710: 20 km. Sen kautta Hyvinkään suuntaan tapahtuu
17711: linja-autoliikenne säännöllisesti.
17712: Erityisesti tien heikko kunto on asettanut rajoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17713: tuksia teollisuuden kuljetuksiin. Tästä johtuen 1986 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
17714: teollisuuden kustannukset ovat kasvaneet tar- markan määrärahan Saviniemen-Perä-
17715: peettomasti. huhdan tien perusparantamiseen.
17716:
17717: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17718:
17719: Jorma Rantanen Martti Lähdesmäki
17720: 486 1985 vp.
17721:
17722: Raha-asia-aloite n:o 459
17723:
17724:
17725:
17726:
17727: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Konhon vuolteen maantiesil-
17728: lan rakentamiseksi
17729:
17730:
17731: Eduskunnalle
17732:
17733: Konhon vuolteen rautatie- ja maantieliiken- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17734: teen yhteissilta on muodostunut liikenteelliseksi
17735: tulpaksi Valkeakosken talousalueen sisällä ja sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17736: kautta tapahtuvaan liikenteeseen. Liikenteen tur- 1986 tulo- ja menoarvioon 6 200 000
17737: vallisuutta ja taloudellisuutta edistääksemme sil- markan mlilirlirahan Konhon vuolteen
17738: lan rakentaminen on välttämätöntä. m(J(Jntiestllan rakentamiseksi.
17739:
17740: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
17741:
17742: Jorma Rantanen
17743: 1985 vp. 487
17744:
17745: Raha-asia-aloite n:o 460
17746:
17747:
17748:
17749:
17750: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vallanjärven ja Saariois-
17751: järven lunastamiseksi luonnonsuojelualueiksi Valkeakoskella
17752:
17753:
17754: Eduskunnalle
17755:
17756: Ympäristöpolitiikka on t01mmtaa ympäristön erityisesti lintuharrastajille ulkoiluun, eläin- ja
17757: suojelemiseksi ja kehittämiseksi. Luonnonsuoje- kasvitieteen tutkimustyöhön ja harrastukseen.
17758: lulla säilytetään luonnon toimintakyky ja vaali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17759: taan häviämässä olevia maa- ja vesistöalueita. nioittaen,
17760: Valkeakosken kaupungin alueella sijaitsevat Val-
17761: lanjärvi sekä entisen Sääksmäen kunnan alueella ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17762: Saarioisjärvi ovat arvokkaita lintujärviä. Näiden 1986 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
17763: järvien ja ranta-alueiden säilyttäminen luonnon- kaa Vallanjärven ja Saarioisjiirven lunasta-
17764: tilaisina antaisi mahdollisuuden kuntalaisille ja miseen luonnonsuojelualueeksi Valkea-
17765: koskella.
17766:
17767: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1985
17768:
17769: Jorma Rantanen Martti Lähdesmäki
17770: 488 1985 vp.
17771:
17772: Raha-asia-aloite n:o 461
17773:
17774:
17775:
17776:
17777: Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta Mietoisten maamtesseuran
17778: talon korjaustöihin
17779:
17780:
17781: Eduskunnalle
17782:
17783: Mietoisten maamiesseuran talo on kulttuuri- ran varallisuus ei siihen riitä, vaikka talkoolaisia
17784: historiallisesti arvokas, mutta se on päässyt viime korjaustöihin kyllä olisi tulossa aivan riittävästi.
17785: vuosina pahasti rappeutumaan. Käyttöä sillä olisi Jopa pientä tarveaineapuakin on luvassa, mutta
17786: paljon enemmän, kuin mitä voidaan sen nyky- ei likimainkaan riittävästi.
17787: kunto huomioon ottaen sallia. Mm. sitä käyttävät Edellä sanottuun viitaten ehdotammekin,
17788: naapurikuntien- Mynämäen ja Vehmaan- eri
17789: piirit kuten urheiluseurat, nuorisoseurat, raittius- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17790: yhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt. Pienet nä- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
17791: penelykorjaukset eivät enää riitä, vaan olisi saata- kaa kiiytettiiviiksi Mietoisten maamiesseu-
17792: va aikaan kunnollinen peruskorjaus. Maamiesseu- ran talon korjaus- ja kunnostustöihin.
17793:
17794: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17795:
17796: Martti Ratu Reino Jyrkilä
17797: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund
17798: 1985 vp. 489
17799:
17800: Raha-asia-aloite n:o 462
17801:
17802:
17803:
17804:
17805: Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen Kalastaja-
17806: liitto ry:n toiminnan tukemiseen
17807:
17808:
17809: Eduskunnalle
17810:
17811: Varsinais-Suomen Kalastajaliitto ry:n toiminta- Kalastajaliitto ei nykyisillä premisseillään pysty
17812: alueella on viimeisen kymmenen vuoden kulues- hoitamaan jäsentensä elinkeinoa uhkaavia haitta-
17813: sa tapahtunut mm. silakkasaaliiden huomattavaa tekijöitä, ellei se saa tukea toiminnalleen rahalli-
17814: pienenemistä, josta mm. turkulaiset silakanystä- sessa muodossa.
17815: vät ovat joutuneet kärsimään. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17816: Naantalin aukon ja Luonnonmaan alueilla ti-
17817: lanne on jopa muodostunut katastrofaaliseksi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17818: kun kirjolohen "vallaton" kasvatus on ajanut 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
17819: silakan pois, joskin sama vakava tilanne on kaa Varsinais-Suomen Kalastajaliitto ry:n
17820: muillakin ko. kalastajaliiton toiminta-alueilla. toiminnan tukemiseen.
17821:
17822: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17823:
17824: Martti Ratu Reino Jyrkilä
17825: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund
17826: 490 1985 vp.
17827:
17828: Raha-asia-aloite n:o 463
17829:
17830:
17831:
17832:
17833: Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta tiepalvelutoiminnan tukemi-
17834: seen
17835:
17836:
17837: Eduskunnalle
17838:
17839: Tiepalvelu lienee pitemmittä puheitta melkein Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17840: jokaisen kansalaisen hyväksymää ja arvostamaa nioittavasti,
17841: tärkeätä vapaaehtoista palvelutoimintaa. Vapaa-
17842: ehtoisuudestaan huolimatta se - kuten moni
17843: muukin vapaaehtoinen palvelutyö - tarvitsee
17844: kuitenkin sivullistenkin tukea. Valtio taas ei itse että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17845: asiassa ole edes sivullinen, vaan päinvastoin yksi 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17846: osapuolista, koska se nostaa vuosittain suuret 31.99.40 100 000 markkaa jaettavaksi
17847: summat autonkäyttäjilta valtion kukkaroon. Siksi Autolti"tto ry:n, Helsingin Tiepalveluker-
17848: katsomme vähintään kohtuulliseksi, että valtio ho ry:n, Rahtarit ry:n, FHRA:n, Suomen
17849: tukee tiepalvelua jollakin summalla, mikä silloin Tiepalvelumies Liitto ry:n ja Suomen Tie-
17850: osoittaisi, että valtio katsoo tiepalvelun arvosta- palvelumiehet STM ry:n tiepalvelutoi-
17851: misen arvoiseksi toiminnaksi. mintaan
17852:
17853: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17854:
17855: Martti Ratu Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi
17856: Vieno Eklund
17857: 1985 vp. 491
17858:
17859: Raha-asia-aloite n:o 464
17860:
17861:
17862:
17863:
17864: Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Keksintöjen Edistä-
17865: missäätiön toiminnan tukemiseen
17866:
17867:
17868: Eduskunnalle
17869:
17870: Suomi tukee huonosti keksijöiden tmmtntaa. ole olemassakaan kukoistavaa talouselämää. Lop-
17871: Esim. Ruotsiin verrattuna maamme panostaa pujen lopuksi ilman talouselämän apua eivät
17872: keksintötyöhön alle kolmanneksen. Toki Ruotsi- tieteet ja taiteet voisi nyky-yhteiskunnassa ollen-
17873: kaan ei ole mikään mallimaa, sillä pientä on sen kaan menestyä.
17874: keksintöjen tukitoiminta vaikkapa USA:han tai Suomen Keksintöjen Edistämissäätiö tekee
17875: Japaniin verrattuna. epäkiitollista työtä melko vaikeissa olosuhteissa
17876: On hyvä, että maamme tukee monin tavoin saaden mielestämme liian vähän tukea valtioval-
17877: humaanisia tieteitä ja erilaisia taiteita melkoisin lalta. Siksi ehdotammekin,
17878: summin. On kuitenkin oudoksuttavaa, että kek-
17879: sintöjen tukemiseen sijoitetaan aivan minimaali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17880: sia summia, vaikka koko teknologinen kehitys 1986 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
17881: perustuu keksijöiden erinomaisiin oivalluksiin; markkaa Suomen Keksintöjen Edistämis-
17882: ilman korkealle kehittynyttä teknologiaa ei taas säätiön toiminnan tukemiseen.
17883:
17884: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17885:
17886: Martti Ratu Reino Jyrkilä
17887: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund
17888: 492 1985 vp.
17889:
17890: Raha-asia-aloite n:o 465
17891:
17892:
17893:
17894:
17895: Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Rinteen työllistämiskokei-
17896: lun ulottamiseksi keksijätoiminnan tukemiseen
17897:
17898:
17899: Eduskunnalle
17900:
17901: Ns. Rinteen mallin avulla suoritetaan maas- maassamme muutenkaan suuresti tueta, joten
17902: samme työttömyyden vähentämiseen tähtääviä tässä avautuisi yksi tie tilanteen helpottamiseen.
17903: toimenpiteitä. Yksi näkökohta voitaisiin tätä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17904: mallia sovellettaessa ottaa myös huomioon: Jos nioittaen,
17905: kokeilualueilla on keksijöitä, joilla on käytäntöön
17906: soveltuvia keksintöjä, uusia työideoita tai muuta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17907: vastaavaa, pitäisi ne voida ottaa huomioon. Se 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17908: merkitsee, että käytännön keksintö- ja ideaihmi- 34.50.44 50 000 markkaa Rinteen työl-
17909: sille pitäisi antaa mahdollisuudet yrittää antamal- listämiskokeilun ulottamiseksi sellaisten
17910: la heille rahaa tietyin edellytyksin. Eipä keksijöitä keksintöjen ja ideoiden tukemiseen, jozlla
17911: olisi selvästi työllistäväii vaikutusta.
17912:
17913: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17914:
17915: Martti Ratu Reino Jyrkilä
17916: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund
17917: 1985 vp. 493
17918:
17919: Raha-asia-aloite n:o 466
17920:
17921:
17922:
17923:
17924: Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysaluerahastolle keksin-
17925: töjen teolliseen hyödyntämiseen
17926:
17927:
17928: Eduskunnalle
17929:
17930: Kehitysalueitten autioitumisen välttämiseksi keksijöitä p1ta1Sl aina auttaa ja tukea. Hehän
17931: olisi erittäin tärkeätä saada niihin pienteollisuut- eivät useinkaan ole mitään kirjanoppineita, jotka
17932: ta. Se tuskin suuressa määrin onnistuu konven- osaavat täyttää kaikenmaailman '' planketteja''
17933: tionaalisen pienteollisuuden pohjalla. Siksipä oli- sivistynein ja kultivoiduin sanakääntein, mutta
17934: si kehitysalueilla tuettava kaikkea mahdollista heillä on usein mitä parhaimpia oivalluksia, joita
17935: innovaatiota, ts. kekseliäitten ihmisten uusien pitäisi nopeasti tukea eikä monin tavoin viivyttää
17936: tuoteideoitten soveltamista teolliseen toimintaan. tai suorastaan tyrmätä.
17937: Tietääkseni tällaista toimintaa Kera kyllä jo jon-
17938: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17939: kin verran tukeekin, mutta sen olisi saatava
17940: nioittaen,
17941: enemmän rahaa tähän toimintaan - ja nimen-
17942: omaan momentille keksintöjen ja kaiken inno-
17943: vaation tukemiseen tuotannollisessa toiminnassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17944: Suomessa kyllä riittää aivoja, mutta tässä maassa 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 32.49
17945: tuetaan keksimistoimintaa vähemmän kuin mis- uudelle momentille 100 000 markkaa
17946: sään teollisesti kehittyneessä maassa. Jarruja kyllä Kehitysaluerahastolle jaettavaksi keksi-
17947: pidetään päällä esim. patentti- ja rekisterihalli- jötlle, joilla on valmis esitys keksinnös-
17948: tuksessa patentteja keksinnöille haettaessa ja täiin, tuotannon alkamisen tukemiseen
17949: maksuja niille määrättäessä ja unohdetaan, että tai vastaavaan tarkoitukseen.
17950:
17951: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17952:
17953: Martti Ratu Reino Jyrkilä
17954: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund
17955: 494 1985 vp.
17956:
17957: Raha-asia-aloite n:o 467
17958:
17959:
17960:
17961:
17962: Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien Var-
17963: sinais-Suomen piiriyhdistys ry:lle rintamamiesten asuntojen kor-
17964: jaukseen
17965:
17966:
17967: Eduskunnalle
17968:
17969: On tosiasia, että monien rintamamiesten kodit Ne veljet, joilla vielä voimaa ja pontta on, ovat
17970: ovat enenevässä määrin kunnostamisen tarpeessa, valmiita tukemaan taikootöin heikompia veljiään
17971: vaikka rintamamiesten rivit harvenevatkin. Jäljel- periaatteenaan ehkä jo kulunutkin sanonta: Vel-
17972: le jäävien ponnekkuus ja tarmo kuitenkin jatku- jeä ei jätetä!
17973: vasti pienenevät, joten omatoimisuus monien
17974: kohdalla sammuu ja yhä enemmän tarvitaan Edellä kerrottuun viitaten ehdotammekin,
17975: ulkopuolista apua.
17976: Me suomalaiset rintamamiehet olemme myös
17977: sellaisia, ettemme mielellämme lähde kodistam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17978: me, olkoon se kuinka vaatimaton tahansa, erilai- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
17979: siin vanhainkoteihin. Tämä jopa koituu yhteis- kaa annettavaksi Rintamamiesveteraanien
17980: kunnan eduksi, mutta kyllä se toisaalta edellyt- Varsinais-Suomen piiriyhdistys ry:lle käy-
17981: tää, että rintamamiesten kodit sentään pidetään tettäväksi rintamaveteraanien asuntojen
17982: siedettävässä asumiskunnossa. kunnostukseen.
17983:
17984: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
17985:
17986: Martti Ratu Reino Jyrkilä
17987: Heikki Riihijärvi Vieno Eklund
17988: 1985 vp. 495
17989:
17990: Raha-asia-aloite n:o 468
17991:
17992:
17993:
17994:
17995: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuustoimikunnan sihtee-
17996: rin virkojen perustamiseksi Uudenmaan, Turun ja Porin, Hä-
17997: meen ja Kymen lääninhallituksiin
17998:
17999:
18000: Eduskunnalle
18001:
18002: Suomessa on pitkään vallinnut kehitys, jossa tehostamisessa. Niiden työtä on haitannut vaki-
18003: teolliset työpaikat ovat vähentyneet Etelä-Suo- naisen valmisteluhenkilöstön puute.
18004: men teollistuneissa lääneissä, samalla kun ne
18005: koko maassa ovat edelleen lisääntyneet. Kehitys Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18006: liittyy yleismaailmalliseen teollisuuden teknologi-
18007: seen murrokseen, joka Suomessa on ensinnä
18008: kohdannut teollistuneita alueita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18009: Tilanne edellyttää voimakasta panostamista 1986 tulo- ja menoarvioon 460 000 mar-
18010: teollisuuspoliittiseen kehitystyöhön maan teollis- kan määrärahan teollisuustoimikunnan
18011: tuneilla alueilla. sihteerin virkojen (pl. A 22) perustami-
18012: Läänin teollisuustoimikunnat ovat osoittautu- seksi Uudenmaan, Turun ja Pon·n, Hä-
18013: neet tehokkaasti välineeksi teollisuuspolitiikan meen sekä Kymen lääninhallituksiin.
18014:
18015: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
18016:
18017: Elisabeth Rehn Pertti Salolainen
18018: 496 1985 rd.
18019:
18020: Finansmotion nr 469
18021:
18022:
18023:
18024:
18025: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag tili Nylands brigad för
18026: effektivare informationsverksamhet
18027:
18028:
18029: Tili Riksdagen
18030:
18031: Nylands brigad i Dragsvik erbjuder den rare har uppmärksammats, även officersutbild-
18032: svenskspråkiga ungdomen möjlighet att avtjäna ningen bör presenteras genom saklig informa-
18033: värnplikten med modersmålet som huvudspråk. tion.
18034: Det är synnerligen viktigt att informationen För framställning av ovan nämnda informa-
18035: om brigaden är tidsenlig och kan nå så många tionsmaterial bör specielit anslag ställas tili briga-
18036: som möjligt av de svensk- och tvåspråkiga pojkar- dens förfogande.
18037: na inför värnpliktstiden. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18038: Detfinnsen broschyr om Nylands brigad, som samt
18039: dessvärre hålier på att ta slut, varför en ny
18040: upplaga bör tryckas. Inom brigaden planerar att Riksdagen i statsförslaget /ör år
18041: man även annat informationsmaterial för att 1986 på moment 27.12.29 upptar 60 000
18042: kunna ge en mångsidig bild av brigadens verk- mark för framställning av informations-
18043: samhet, sådant materia! är t.ex. diaserier för bl.a. material om Nylands brigad och dess
18044: skolornas bruk. Eristen på svenskspråkiga office- verksamhet.
18045:
18046: Helsingfors den 14 februari 1985
18047:
18048: Elisabeth Rehn Ole Norrback
18049: 1985 vp. 497
18050:
18051: Raha-asia-aloite n:o 469 Suomennos
18052:
18053:
18054:
18055:
18056: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan prikaatin tiedo-
18057: tustoiminnan tehostamiseksi
18058:
18059:
18060: Eduskunnalle
18061:
18062: Dragsvikissa oleva Uudenmaan prikaati tarjoaa Iisten upseerien puute on havaittu; myös upseeri-
18063: ruotsinkieliselle nuorelle mahdollisuuden suorit- koulutus tulee esitellä tiedottamalla siitä asialli-
18064: taa asevelvollisuutensa äidinkieli pääkielenään. sesti.
18065: On perin tärkeätä, että prikaatia koskeva tie- Edellä olevaa tiedotusmateriaalia varten tulee
18066: dottaminen on ajan tasalla ja että se saavuttaa prikaatin käyttöön osoittaa erityinen määräraha.
18067: niin monta asevelvollisuusiässä olevaa ruotsin- ja
18068: kaksikielistä poikaa kuin mahdollista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18069: Uudenmaan prikaatia koskeva esite on olemas- nioittavasti,
18070: sa, mutta se on valitettavasti loppumassa, mistä
18071: syystä on otettava uusi painos. Prikaatin puitteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18072: sa suunnitellaan myös muuta tiedotusmateriaalia 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18073: monipuolisen kuvan antamiseksi prikaatista; täl- 27.12.29 60 000 markkaa Uudenmaan
18074: laista materiaalia ovat esim. diasarjat, jotka on prikaatia ja sen toimintaa koskevan tiedo-
18075: tarkoitettu mm. koulujen käyttöön. Ruotsinkie- tusmateriaalin laatimiseksi.
18076:
18077: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
18078:
18079: Elisabeth Rehn Ole Norrback
18080:
18081:
18082:
18083:
18084: 32 428500120H
18085: 498 1985 rd.
18086:
18087: Finansmotion nr 470
18088:
18089:
18090:
18091:
18092: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för Solvalla idrottsinstitut
18093:
18094:
18095: Tili Riksdagen
18096:
18097: Solvalla idrottsinstitut är det enda institutet Framför allt amorteringsbördan har kraftigt
18098: för utbildning av svenskspråkiga idrottsinstruktö- belastat institutets ekonomi tillsammans med
18099: rer, dessutom bedriver institutet en omfattande kostnaderna för verksamheten.
18100: kursverksamhet. För att kunna möta de krav
18101: tidsenlig utbildning ställer också på de yttre På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18102: kraven på verksamheten, har institutet under de samt
18103: senaste åren varit rvungen att investera i omfat-
18104: tande nybyggen och anläggningsförbättringar.
18105: Dessa har givetvis varit ekonomiskt synnerligen att Riksdagen i statsförslaget för år
18106: betungande, då inkomsterna i ett jämförelsevis 1986 på momentet 29.91.50 upptar
18107: litet institut i motsvarande grad är rätt blygsam- 100 000 mark som amorten'ngs- och verk-
18108: ma. samhetsbidrag för Solvalla idrottsinstitut.
18109:
18110: Helsingfors den 14 februari 1985
18111:
18112: Elisabeth Rehn Ole Norrback
18113: 1985 vp. 499
18114:
18115: Raha-asia-aloite n:o 470 Suomennos
18116:
18117:
18118:
18119:
18120: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Solvallan urheiluopistolle
18121:
18122:
18123: Eduskunnalle
18124:
18125: Solvallan urheiluopisto on ainoa opisto, jossa jen kuoletustaakka on voimakkaasti rasittanut
18126: koulutetaan ruotsinkielisiä urheiluohjaajia. Tä- opiston taloutta toimintakustannusten ohella.
18127: män lisäksi opiston kurssitoiminta on laajaa.
18128: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18129: Vastatakseen ajanmukaisen koulutuksen myös ul-
18130: koiselle toiminnalle asettamia vaatimuksia opis-
18131: ton on viime vuosina täytynyt investoida laajoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18132: hin uudisrakennuksiin ja laiteparannuksiin. Nä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18133: mä ovat luonnollisesti olleet taloudellisesti varsin 29.91.50 JOO 000 markkaa velkojen kuo-
18134: raskaita, koska verrattain pienen opiston tulot letus- ja toiminta-avustukseksi Solvallan
18135: ovat varsin vaatimattomat. Ennen kaikkea velko- urheiluopistoa varten.
18136:
18137: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
18138:
18139: Elisabeth Rehn Ole Norrback
18140: 500 1985 rd.
18141:
18142: Finansmotion nr 471
18143:
18144:
18145:
18146:
18147: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för en planskild korsning
18148: melian stamväg nr 51 och vägen Kyrkslätts kyrkby-Obbnäs
18149:
18150:
18151: Tili Riksdagen
18152:
18153: Redan 1974 har Nylands väg- och vattenbygg- invånare som ligger klart över medeltalet i det
18154: nadsdistrikts distriktskonror vänt sig tili Kyrks- övriga Nyland.
18155: lätts kommun med anhålian om utlåtande be- För första gången har den planskilda kors-
18156: träffande planeringen av en planskild korsning ningen upptagits i VoV:s åtgärdsprogram men
18157: mellan stamväg nr 51 och vägen Kyrkslätts cenr- först för planering 1990-1991. Detta trots att
18158: rum-Obbnäsvägen. Dessa planer byggde på att Kyrkslätts kommun redan 1981 föreslog åtgärden
18159: korsningen befunnits farlig ur trafiksäkerhetssyn- tili 1983. Även Västra Nylands regionplansför-
18160: punkt, flera alivarliga olyckor hade inrräffat där. bund har påskyndat planeringen.
18161: Det är knappast riktigt ur trafiksäkerhetssyn-
18162: Sedan dess har trafiken starkt ökat. Kyrkslätt punkt att uppskjuta planeringen av denna kors-
18163: är strukturerad så att cenrrum av kommun har en ning tilis någon ny, alivarlig olycka sker. Ur
18164: stark koncenrration av servicepunkter, vilket drar kommunens synpunkt är det dessutom väsentligt
18165: invånarna från glesbygderna tili kyrkbyn, cent- att de för korsningen behövliga markreservering-
18166: rum, nästan dagligen. Obbnäs garnison och arna planeras, för att övrig planering av det
18167: Finska socker längs med Obbnäsvägen har en berörda området kan ske.
18168: stark arbetsresetrafik, och det har visat sig att Med hänsyn tili det ovanstående föreslås vörd-
18169: under rusningstid vardagar samt lördag förmid- samt,
18170: dag och söndag eftermiddag är det synnerligen
18171: svårt för bilister att komma ut på stamväg nr 51, att Riksdagen i statsförs/aget för år
18172: med farliga risktagningar som följd. Nämnas bör 1986 upptar 1 000 000 markför in/edan-
18173: också att på grund av kommunens bosättnings- de av p/aneringen av en p!ansktld kors-
18174: struktur och rätt svaga bussförbindelser tili gles- ning me//an stamväg nr 51 och vägen
18175: bygderna har Kyrkslätt en bilstam per 1 000 Kyrks!ätts kyrkby-Obbnäs.
18176:
18177: Helsingfors den 12 februari 1985
18178:
18179: Elisabeth Rehn Päivi Varpasuo
18180: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
18181: 1985 vp. 501
18182:
18183: Raha-asia-aloite n:o 471 Suomennos
18184:
18185:
18186:
18187:
18188: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 51 ja Kirkko-
18189: nummen kirkonkylän-Upinniemen tien risteyksen rakentami-
18190: seksi eritasoristeykseksi
18191:
18192:
18193: Eduskunnalle
18194:
18195: Jo vuonna 1974 Uudenmaan tie- ja vesiraken- 1 000 asukasta kohden huomattavasti muun
18196: nuspiirin piiritoimisto on kääntynyt Kirkkonum- Uudenmaan keskimäärää korkeammaksi.
18197: men kunnan puoleen ja pyytänyt lausuntoa Ensi kerran on eritasoristeys otettu TVL:n toi-
18198: suunnitelmasta, joka koskee kantatien n:o 51 ja menpideohjelmaan mutta vain suunnittelun
18199: Kirkkonummen keskustan-Upinniemen tien osalta 1990-1991. Tämä siitäkin huolimatta,
18200: eritasoliittymää. Nämä suunnitelmat johtuivat että Kirkkonummen kunta jo vuonna 1981 eh-
18201: siitä, että risteys oli todettu liikenneturvallisuu- dotti tätä toimenpidettä vuodelle 1983. Myös
18202: den kannalta vaaralliseksi siinä tapahtuneiden Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto on kiirehtinyt
18203: useiden vakavien liikenneonnettomuuksien vuok- suunnittelua.
18204: SI.
18205: Liikenneturvallisuutta ajatellen on tuskin syytä
18206: Edellä mainitusta ajankohdasta lähtien liiken-
18207: enää lykätä tämän risteyksen suunnittelua siksi,
18208: ne on tuntuvasti kasvanut. Kirkkonummi on
18209: kunnes jokin uusi vakava onnettomuus tapahtuu.
18210: rakenteeltaan sellainen, että sen palvelupisteet
18211: Kunnan kannalta on lisäksi olennaista suunnitel-
18212: ovat voimakkaasti keskittyneet kunnan keskus-
18213: la risteykseen tarvittavien maa-alueiden varaamis-
18214: taan, mistä johtuen kunnan harvaan asuttujen
18215: ta, jotta kyseisen alueen muu suunnittelu voisi
18216: alueiden asukkaat tulevat kirkonkylään lähes päi-
18217: tapahtua.
18218: vittäin. Upinniemen varuskunnan ja Suomen
18219: Sokerin Upinniemen tietä pitkin tapahtuva työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18220: matkaliikenne on vilkasta, ja on osoittautunut nioittavasti,
18221: vaikeaksi sekä arkisin ruuhka-aikoina että lauan-
18222: taiaamupäivisin ja sunnuntai-iltapäivisin päästä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18223: kantatielle n:o 51 vaarantamatta itseään. On 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18224: syytä myös mainita, että kunnan asutusrakentees- markan määriirahan kantatien n:o 51 ja
18225: ta ja varsin heikoista linja-autoyhteyksistä kun- Kirkkonummen kirkonkylän- Upinnie-
18226: nan harvaan asumille alueille on ollut seuraukse- men eritasoliittymän suunnittelun aloit-
18227: na Kirkkonummen autokannan muodostuminen tamiseksi.
18228:
18229: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18230:
18231: Elisabeth Rehn Päivi Varpasuo
18232: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
18233: 502 1985 rd.
18234:
18235: Finansmotion nr 472
18236:
18237:
18238:
18239:
18240: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av stamväg
18241: nr 53 mellan Karis och Hangö
18242:
18243:
18244: Till Riksdagen
18245:
18246: Väg- och vattenbyggnadsverket har förverkligat Västra Nylands Handelskammare har speciellt
18247: omfartsvägens byggande på stamväg nr 53 vid påskyndat en förbättring av stamväg nr 53 med
18248: Karis. Däremot har VoV inte ansett att trafiktät- hänsyn till industrins och handelns starka andel
18249: heten på stamväg nr 53 vidare mot Hangö skulle av trafiken på vägen.
18250: i detta skede föranleda åtgärder för att förbättra Även Västra Nylands regionalplansförbund har
18251: den smala och krokiga vägen, som på vissa uttalat sig för en omedelbar förbättring av vägav-
18252: sträckor är synnerligen trafikfarlig. snittet.
18253: Trafikräkningen uppvisar motsättningar: VoV En ytterligare omständighet, som försvårar tra-
18254: har kommit till en biltäthet som är endast ca fiksäkerheten även sommartid är turismens starka
18255: hälften av motsvarande tal vid räkning utförd av andel i Hangö: utebliven trafik vid företagens
18256: Hangö stad. sommarledigheter kompenseras väl av kraftig
18257: Den nya djuphamnen i Hangö och tågfärjan bilturism.
18258: Railship II ökar ytterligare den tunga trafiken på
18259: Trots det ovanstående har detta vägavsnitt helt
18260: denna väg. Nämnas kan att en stor del av strukits ur åtgärdsprogrammet 1984-90..
18261: Finlands bilimport sker över Hangö, dessa bilar
18262: skall transporteras vidare längs landsvägen. Dess- Undertecknade anser att förbättringen av
18263: utom har Hangönejden tung industri, som för stamväg nr 53 bör inledas år 1986.
18264: sin del belastar vägen med ovanligt tunga for- Med anledning av ovanstående föreslås vörd-
18265: don. samt,
18266: Den smala och ställvis mycket krokiga vägen
18267: ger stora problem för lättrafikens säkerhet, obser- att Riksdagen i statsförslaget för år
18268: veras bör att förutom normal lättrafik belastas 1986 upptar 4 000 000 mark för plane-
18269: detta vägavsnitt starkt även av truppförband i ring av förbättringsarbeten på stamväg
18270: förflyttning. nr 53 från Karis vidare tzll Hangö.
18271:
18272: Helsingfors den 12 februari 1985
18273:
18274: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
18275: 1985 vp. 503
18276:
18277: Raha-asia-aloite n:o 472 Suomennos
18278:
18279:
18280:
18281:
18282: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 parantami-
18283: seen Karjaan ja Hangon välillä
18284:
18285:
18286: Eduskunnalle
18287:
18288: Tie- ja vesirakennuslaitos on toteuttanut kan- Länsi-Uudenmaan Kauppakamari C?n erityisesti
18289: tatien n:o 53 Karjaan ohitustien rakentamisen. kiirehtinyt kantatien n:o 53 parantamista, koska
18290: TVL ei sitä vastoin ole katsonut, että liikenneyh- teollisuuden ja kaupan osuus on tällä tiellä
18291: teys kantatiellä n:o 53 Hangon suunnassa antaisi huomattava.
18292: aihetta tässä vaiheessa toimenpiteisiin kapean ja Myös Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto on
18293: mutkaisen tien parantamiseksi, vaikka sen eräät lausunut, että tieosuutta tulisi parantaa mitä
18294: osuudet ovat varsin vaarallisia. pikimmin.
18295: Liikennelaskenta osoittaa ristiriitaisuuksia: TVL Seikka, joka edelleen heikentää liikenneturval-
18296: on tullut laskennassaan tulokseen, jonka mukaan lisuutta etenkin kesäaikaan, on Hangon matkai-
18297: autotiheys on ainoastaan puolet Hangon kaupun- lun vilkkaus: yritysten kesälomien takia pois
18298: gin suorittaman laskennan tuloksesta. jäävän liikenteen korvaa autoturismi runsain mi-
18299: Hangon uusi syväsatama ja junalautta Railship toin.
18300: II lisäävät edelleen tämän tien raskasta liikennet- Tästä huolimatta tämä tieosuus on kokonaan
18301: tä. On syytä mainita, että suuri osa Suomen poistettu vuosien 1984-90 toimenpideohjel-
18302: autotuonnista tapahtuu Hangon kautta; nämä masta.
18303: autot kuljetetaan edelleen maanteitse. Tämän Katsomme, että kantatien n:o 53 parantami-
18304: lisäksi Hangon seudulla on raskasta teollisuutta, nen tulee aloittaa vuonna 1986.
18305: joka osaltaan rasittaa tietä tavallista raskaammilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18306: ajoneuvoilla. nioittaen,
18307: Kapea ja paikoitellen hyvin mutkainen tie
18308: aiheuttaa huomattavia pulmia kevyen liikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18309: turvallisuuden kannalta; on syytä ottaa huo- 1986 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
18310: mioon, että tavallisen kevyen liikenteen lisäksi markkaa kantatien n:o 53 suunnittelua ja
18311: tätä tieosuutta rasittaa myös joukko-osastojen parannustöitä varten Karjaan ja Hangon
18312: siirto. välisellä tieosuudella.
18313:
18314: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18315:
18316: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
18317: 504 1985 rd.
18318:
18319: Finansmotion nr 473
18320:
18321:
18322:
18323:
18324: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av landsvägen
18325: nr 103 på sträckan Pojo kommungräns-Björsby
18326:
18327:
18328: Tili Riksdagen
18329:
18330: Landsväg nr 103 är asfalterad från Ekenäs intili - ytan bör beläggas med asfalt
18331: kommungränsen mot Pojo, men från denna Landsväg nr 103 har redan länge funnits med i
18332: gräns tili Björsby där vägen ansluter sig tili vägförbättringsprogrammet för Nylands Iän, men
18333: landsväg nr 101 är vägen i ett synnerligen ständigt framskjutits. Senast skedde detta vid
18334: trafikfarligt skick. årsskiftet 83/84, då reparationernas påbörjande
18335: Vägen är mycket smal och har flera skarpa och uppsköts tili år 1989 från 1986.
18336: farliga kurvor, som kraftigt försvårar trafiken och Pojo kommun har i ett utlåtande 6. 2. 1984
18337: tili en väsentlig del omöjliggör trafik med tunga klart framlagt att vägens iståndsättande skall
18338: lastbilar med släpvagn. Dessa tunga transporter vara slutfört inom 1980-talet.
18339: är nödvändiga inte minst för lant- och skogsbru-
18340: Även Västra Nylands regionplansförbund har
18341: kets nödvändiga funktioner.
18342: uttalat sig för att grundförbättringen av denna
18343: Av de 350 personer som är bosatta inom
18344: väg bör påskyndas.
18345: vägområdet arbetar ca en tredjedel på annan ort.
18346: Dessutom används vägen av de personer som är Framskjutandet av detta för de berörda invå-
18347: bosatta inom Ekenäs-området och dagligen arbe- narna och för västnyländskt företagande viktiga
18348: tar i Pojo industrier. förbättringsprojekt rimmar beklagligt väl med de
18349: Även de talrika varutransporterna från rådande tendenserna att för Nyland bevilja stats-
18350: Hangö-Ekenäs tili Pojo industriområden kräver medel för vägförbättringar i en alitför liten
18351: en förbättring av vägen med beaktande av trafik- proportion tili trafikbelastningen i länet.
18352: säkerheten. På grund av det ovanstående föreslås vörd-
18353: Vid vägförbättringen borde följande åtgärder samt,
18354: vidtas:
18355: - den nuvarande vägsträckningen kan i hu- att Riksdagen i statsförs/aget för år
18356: vudsak följas, med uträtning av de skarpaste 1986 på moment 31.24.77 upptar
18357: kurvorna 500 000 mark för p/anering och in/edan-
18358: de alitför smala avsnitten bör breddas de av vägförbättringen på /andsväg nr
18359: - grunden måste stälivis förstärkas 103 från Pojo kommungräns tili Björsby.
18360:
18361: Helsingfors den 12 februari 1985
18362:
18363: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
18364: 1985 vp. 505
18365:
18366: Raha-asia-aloite n:o 473 Suomennos
18367:
18368:
18369:
18370:
18371: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 103 parantami-
18372: seen välillä Pohjan kunnan raja - Björsby
18373:
18374:
18375: Eduskunnalle
18376:
18377: Maantie n:o 103 on asfaltoitu Tammisaaresta Maantie n:o 103 on jo kauan ollut Uuden-
18378: Pohjan kunnan rajalle saakka, mutta tästä rajasta maan teiden parannussuunnitelmassa, mutta sen
18379: Björsbyhyn, jossa tie liittyy maantiehen n:o 101, toteuttamista on jatkuvasti lykätty. Viimeksi tä-
18380: se on liikenteellisesti erittäin vaarallisessa kunnos- mä tapahtui vuodenvaihteessa 1983/84, kun kor-
18381: sa. jaustöiden aloittaminen lykättiin vuodesta 1986
18382: Tie on hyvin kapea ja siinä on useita jyrkkiä ja vuoteen 1989.
18383: vaarallisia mutkia, jotka tuntuvasti vaikeuttavat Pohjan kunta on lausunnossaan 6.2.1984 sel-
18384: liikennettä ja tekevät sen osittain mahdottomaksi västi esittänyt, että tien kunnostamisen tulee olla
18385: raskaille kuorma-autoille, joilla on perävaunu. loppuun suoritettu 1980-luvulla.
18386: Nämä raskaat kuljetukset ovat välttämättömiä Myös Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto on
18387: etenkin maa- ja metsätaloudelle tarpeellisten toi- lausunut, että tämän tien perusparantamista tuli-
18388: mintojen kannalta. si kiirehtiä.
18389: Tien alueella asuvista 350 henkilöstä n. kol-
18390: masosa on työssä toisella paikkakunnalla. Tietä Tämän asianosaisten asukkaiden ja Länsi-
18391: käyttävät sitä paitsi ne ihmiset, jotka asuvat Uudenmaan yritystoiminnan kannalta tärkeän
18392: Tammisaaren alueella ja käyvät päivittäin työssä parannushankkeen lykkääminen on ikävällä ta-
18393: Pohjan teollisuuslaitoksissa. valla vallitsevan käytännön mukainen; Uudelle-
18394: Myös lukuisat tavarankuljetukset Hangosta ja maalle myönnetään teiden parantamiseen aivan
18395: Tammisaaresta Pohjan teollisuusalueelle edellyt- liian vähän valtion varoja suhteessa läänin liiken-
18396: tävät tien parantamista liikenteen turvallisuuden nekuormitukseen.
18397: takaamiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18398: Tietä parannettaessa tulisi ryhtyä seuraaviin nioittavasti,
18399: toimenpiteisiin:
18400: - nykyistä tien suuntaa voidaan paaas1assa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18401: noudattaa, mutta jyrkimmät mutkat on oikaista- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
18402: va 31.24.77 500000 markkaa maantien
18403: liian kapeita osuuksia on levennettävä n:o 103 Pohjan kunnan rajan ja Björsbyn
18404: tien pohjaa on paikoittain vahvistettava välisen osuuden suunnittelemiseksi ja pa-
18405: pinta tulee päällystää asfaltilla. rannustöiden aloittamiseksi.
18406:
18407: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1984
18408:
18409: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
18410: 506 1985 vp.
18411:
18412: Raha-asia-aloite n:o 474
18413:
18414:
18415:
18416:
18417: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspiirin toiminnan
18418: kehittämiseksi Uudenmaan läänissä
18419:
18420:
18421: Eduskunnalle
18422:
18423: Uudenmaan läänissä on kauppa- ja teollisuus- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
18424: ministeriön teollisuuspiireillä henkilö 492 yritystä
18425: kohden, maassa keskimäärin henkilö 134 yritystä
18426: kohden. Lääni on Keski-Suomen ohella maan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18427: ainoa lääni, jossa teollisuuspiirillä ei ole aluetoi- 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
18428: mistoja. kan määrärahan Uudenmaan läänin teol-
18429: Teollisuus on jo pitkään taantunut monella lisuuspiirin aluetoimistojen perustamisek-
18430: läänin teollisuuspaikkakunnalla. Taantuma on si Karjaalle ja Loviisaan ja että teollisuus-
18431: ollut niin huomattava, että koko läänin teolliset piirin Helsingissä sijaitsevan piiritoimis-
18432: työpaikat ovat alkaneet vähetä. Tilanne edellyt- ton resurssien vahvistamiseksi osoitettai-
18433: tää muiden toimenpiteiden ohella teollisuuden siin määrärahat kolmen yritystutkzjan
18434: kehittämispalveluiden voimistamista. palkkaamiseksi.
18435:
18436: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
18437:
18438: Elisabeth Rehn Pertti Salolainen Kaarina Dromberg
18439: 1985 rd. 507
18440:
18441: Finansmotion nr 475
18442:
18443:
18444:
18445:
18446: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av tjänster
18447: för miljövårdsinspektörer vid Vasa länsstyrelse
18448:
18449:
18450: Tili Riksdagen
18451:
18452: Riksdagen har stiftat en avfalishanteringslag, behov under behandlingstiden (6-12 mån.) för
18453: som trädde i kraft år 1979. Lagens planerings- anmälningarna. Tili Vasa länsstyrelse skulie man
18454: och tiliståndssystem trädde i kraft år 1981. Enligt behöva 3, 5 nya inspektörstjänster för ett halvt års
18455: lagen bör idkare av sådan verksamhet som produ- behandlingstid. Dessa tjänster borde grundas
18456: cerar avfall göra en avfalishanteringsplan. 1 Vasa under åren 1985 och 1986. Dessutom skulie man
18457: Iän kommer tili länsstyrelsen för godkännande ca behöva allt som alit 3 tillfäliiga inspektörstjänster
18458: 900 st. Bearbetningstillstånd av problemavfali för att klara av det anhopningstilistånd som det
18459: utfärdas också av länsstyrelsen. gradvisa ikraftträdandet förorsakar. Tjänsterna
18460: Ioom miljöministeriet har man på möjligast kunde dock utgå i slutet av 1980-talet.
18461: tillförlitliga sätt på basen av erfarenhet utrett Regeringens proposition tili 1985 års statsför-
18462: resursbehoven för avfalishanteringen. För år 1985 slag innehåller inga nya tjänster för luftskydd och
18463: borde man utöka personalen med två personer avfallshanteringsuppgifter vid Vasa länsstyrelse.
18464: vid Vasa länsstyrelse. Detta trots att de beslut som förutsätts enligt
18465: Luftskyddslagen trädde i kraft i oktober 1982. ikraftvarande lagar förhindras p.g.a. brist på
18466: Lagen innehålier stadganden med vilkas hjälp arbetskraft och sålunda förorsakar ojämlikhet
18467: man försöker säkra bevarandet och om möjligt inför lagen, har negativa konsekvenser för före-
18468: också förbättra Finlands luftkvalitet. Lagens es- tagsverksamheten och förhindrar den miljövårds-
18469: sentielia del gäller anmälningsskyldighet för in- verksamhet som riksdagen beslutat om.
18470: rättningar som förorenar luften. Anmälan ges tili På basis av ovanstående föreslår vi vördsamt
18471: länsstyrelsen, som gör ett beslut i frågan. Ett
18472: beslut som kräver ett omfattande förberedelsear- att Riksdagen i statsförslaget /ör år
18473: bete som stadgar om anmälarens luftskyddsverk- 1986 på moment 26.05.01 upptar
18474: samhet. 280 000 mark för inrå"ttande av tre in-
18475: Arbetsgruppen för luftskyddsresurser, som ver- spektörstjänster, A 22 (2 för avfallshante-
18476: kade vid miljöministeriet, räknade på basen av rings- och 1 /ör luftskyddsuppgifter) vid
18477: praktiska erfarenheter länsstyrelsernas personal- Vasa länsstyrelse.
18478:
18479: Helsingfors den 13 februari 1985
18480:
18481: Boris Renlund Ole Norrback
18482: Håkan Malm Gunnar Jansson
18483: 508 1985 vp.
18484:
18485: Raha-asia-aloite n:o 475 Suomennos
18486:
18487:
18488:
18489:
18490: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelutarkasta-
18491: jan virkojen perustamiseksi Vaasan lääninhallitukseen
18492:
18493:
18494: Eduskunnalle
18495:
18496: Eduskunta on säätänyt jätehuoltolain, joka tuli siin 3, 5 uutta tarkastajan virkaa puolen vuoden
18497: voimaan vuonna 1979. Lain suunnittelu- ja lupa- käsittelyaikaa silmällä pitäen. Nämä virat tulisi
18498: järjestelmä tuli voimaan vuonna 1981. Lain mu- perustaa vuosina 1985 ja 1986. Sitä paitsi tarvit-
18499: kaan tulee jätteitä tuottavan toiminnan harjoitta- taisiin kaikkiaan 3 tilapäistä tarkastajan virkaa,
18500: jan tehdä jätehuoltosuunnitelma. Vaasan läänin jotta selvittäisiin lain asteittaisen voimaantulon
18501: lääninhallituksen hyväksyttäväksi tulee näitä n. aiheuttamasta ruuhkatilanteesta. Virat voitaisiin
18502: 900 kpl. Ongelmajätteiden käsittelyluvan antaa kuitenkin lakkauttaa 1980-luvun lopulla.
18503: myös lääninhallitus. Hallituksen esitys vuoden 1985 tulo- ja meno-
18504: Ympäristöministeriössä on mahdollisimman arvioksi ei sisällä yhtään uutta Vaasan lääninhalli-
18505: luotettavasti selvitetty kokemusten pohjalta jäte- tukseen perostettavaa virkaa ilmansuojelua ja
18506: huoltoa varten tarvittavien varojen tarvetta. jätehuoltotehtäviä varten. Näin siitäkin huoli-
18507: Vuonna 1985 tulisi Vaasan lääninhallituksen matta, että voimassa olevien lakien toteuttami-
18508: henkilökuntaa lisätä kahdella henkilöllä. nen estyy työvoiman puutteen takia ja aiheuttaa
18509: Ilmansuojelulaki tuli voimaan lokakuussa siten eriarvoisuutta lain kannalta ja sillä on
18510: 1982. Laki sisältää säännöksiä, joiden nojalla yritystoiminnalle kielteisiä vaikutuksia ja se estää
18511: pyritään varmistamaan ja jos mahdollista paran- ympäristönsuojelutoimintaa, josta eduskunta on
18512: tamaan Suomen ilman laatua. Lain olennainen päättänyt.
18513: osa koskee sellaisten laitosten ilmoitusvelvolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·-
18514: suutta, jotka saastuttavat ilmaa. Ilmoitus anne- nioittavasti,
18515: taan lääninhallitukselle, joka tekee asiasta pää-
18516: töksen. Päätös vaatii huomattavat esityöt ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18517: sääntelee ilmoittajan ilmansuojelutoimintaa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18518: Ilmansuojeluvarojen ympäristöministeriössä 26. 05.01 280 000 markkaa kolmen A 22
18519: työskennellyt työryhmä laski käytännön koke- palkkaluokan tarkastajan viran perusta-
18520: musten perusteella lääninhallitusten henkilökun- miseksi (2 jiitehuoltoa ja 1 zlmansuojelu-
18521: nan tarpeen ilmoitusten käsittelyaikana (6-12 tehtåviä varten) Vaasan lääninhallituk-
18522: kuukautta). Vaasan lääninhallitukseen tarvittai- seen.
18523:
18524: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
18525:
18526: Boris Renlund Ole Norrback
18527: Håkan Malm Gunnar Jansson
18528: 1985 rd. 509
18529:
18530: Finansmotion nr 476
18531:
18532:
18533:
18534:
18535: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av audivi-
18536: sueli utrustning och litteratur tili Dövskolan i Borgå
18537:
18538:
18539: Tili Riksdagen
18540:
18541: Dövskolan i Borgå är för närvarande landets som på undervisningsmaterial. Krav som inte
18542: enda svenska internatskola för döva. Bristen på alitid tilifredsstälits från myndigheternas sida.
18543: svenska kurser är skriande och kraven på att Det är i alla fali av utomordenligt stor betydelse
18544: Dövskolan skali utvidga sin verksamhet är stora. att också de finlandssvenska döva samt grupper
18545: Kurser behövs i dag för praktiskt taget alla som kan bistå dem erbjuds en möjlighet tili
18546: samhälisområden. Förutom kurser som direkt utbildning, samvaro och andra former av akti-
18547: riktar sig tili de döva, behövs det också tolkkurser viteter som kan höja de dövas livskvalitet.
18548: på svenska, kommunikationskurser för döva Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
18549: barns föräldrar, teckenspråkskurser osv.
18550: Dövskolan i Borgå har också strävat tili att att Riksdagen i statsförslaget för år
18551: utveckla skolan tili ett levande kulturcentrum 1986 upptar 60 000 mark för införskaf
18552: och en levande teckenspråksmiljö för de svenska fande av audivisuell utrustning och litte-
18553: döva. Detta ställer stora krav såväl på lokaliteter ratur tzfl Dövskolan i Borgå.
18554:
18555: Helsingfors den 13 februari 1985
18556:
18557: Boris Renlund Gunnar Jansson
18558: Ole Norrback Håkan Malm
18559: 510 1985 vp.
18560:
18561: Raha-asia-aloite n:o 476 Suomennos
18562:
18563:
18564:
18565:
18566: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta audiovisuaalisten varustei-
18567: den ja kirjallisuuden hankkimiseksi Porvoon kuurojenkouluun
18568:
18569:
18570: Eduskunnalle
18571:
18572: Porvoon kuurojenkoulu on tällä hetkellä sekä toimitiloille että opetusmateriaalille. Näitä
18573: maamme ainoa ruotsinkielinen kuurojen sisä- vaatimuksia eivät viranomaiset ole aina tyydyttä-
18574: oppilaitos. Ruotsinkielisten kurssien puute on neet. On kuitenkin erittäin tärkeätä, että myös
18575: huutava ja vaatimukset kuurojen koulun toimin- maamme ruotsinkielisille kuuroille sekä heitä
18576: nan laajentamiseksi huomattavat. auttaville ryhmille on tarjolla koulutusta, yhdes-
18577: Tällä hetkellä tarvitaan käytännöllisesti katsoen säoloa ja muita toimintoja, jotka voivat parantaa
18578: kaikkien yhteiskunnan alojen kursseja. Paitsi suo- kuurojen elämän laatua.
18579: raan kunnille tarkoitettuja kursseja tarvitaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18580: myös ruotsinkielisiä tulkkikursseja, viestintäkurs-
18581: seja kuurojen lasten vanhemmille, viittomakielen
18582: kursseja jne. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18583: Porvoon kuurojenkoulu on pyrkinyt kehittä- 1986 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
18584: mään koulua eläväksi kulttuurikeskukseksi ja kaa audiovisuaalisten varusteiden ja kir-
18585: ruotsinkielisten kuurojen eläväksi viittomakieli- jallisuuden hankkimiseksi Porvoon kuu-
18586: ympäristöksi. Tämä asettaa suuret vaatimukset rojenkoululle.
18587:
18588: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
18589:
18590: Boris Renlund Gunnar Jansson
18591: Ole Norrback Håkan Malm
18592: 1985 vp. 511
18593:
18594: Raha-asia-aloite n:o 477
18595:
18596:
18597:
18598:
18599: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta lievävammaisten sotainva-
18600: lidien kuntouttamiseen
18601:
18602:
18603: Eduskunnalle
18604:
18605: Sotilasvammalain perusteella korvataan kun- mojen tai sairauksien takia myös lievävammaisten
18606: toutuksena työ- tai toimintakyvyn palauttamisek- ryhmässä. Lievänkin sotavamman aiheuttama pit-
18607: si tai säilyttämiseksi tarpeellinen lääkinnällinen käaikaisrasitus liittyneenä yleissairauksiin luo hei-
18608: hoito ja harjoitus. Edellytyksenä sotilasvamma- dän kohdallaan tuntuvaa kuntoutustarvetta, josta
18609: lain mukaiselle kuntoutukselle on, että sen tarve huolehtiminen parantaa heidän itsenäistä toi-
18610: johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta. Va- meentuloaan ja avohoitokelpoisuuden säilymistä.
18611: hingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka sotilas- Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vuoden
18612: vammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vä- 1984 sotilasvammatyöryhmä on 30.3.1984 jättä-
18613: hintään 30 prosenttia, voidaan kuntoutus korvata mässään osamietinnössä esittänyt yhtenä nykyisen
18614: silloinkin, kun jokin sotilasvammalain mukaan sotilasvammakorvausjärjestelmän kiireellisimpänä
18615: korvaamatta jäävä vamma tai sairaus aiheuttaa uudistushankkeena lievävammaisten sotainvali-
18616: kuntoutuksen tarvetta. dien kuntoutuksen aloittamista. Työryhmän esi-
18617: Rintamaveteraaneille tarkoitetun kuntoutuk- tyksen mukaan lievävammaisille tulisi antaa oi-
18618: sen yhteydessä on osalla lievävammaisista sotain- keus kolmen viikon kuntoutushoitoon kerran
18619: valideista ollut mahdollisuus päästä kuntoutuk- neljässä vuodessa, vaikka sen tarve johtuisikin
18620: seen muiden rintamaveteraanien tavoin kunta- muusta kuin korvatusta vammasta tai sairaudes-
18621: kohtaisesti rintamaveteraani-ikäluokkiin kuulu- ta. Kuntoutukseen pääsemisen työryhmä on eh-
18622: vien lukumäärän mukaisessa suhteessa mutta il- dottanut porrastettavaksi vamman vaikeusasteen
18623: man, että sotavammaisuudesta aiheutuvat kun- mukaan siten, että oikeus kuntoutukseen olisi
18624: toutuksen erityistarpeet voitaisiin ottaa kuntou- ensimmäisenä vuonna vähintään 25 prosentin,
18625: tukseen pääsyn perusteina huomioon. Tämä ensi toisena vuonna vähintään 20 prosentin, kolman-
18626: sijassa vammautumattomille tarkoitettu kuntou- tena vuonna vähintään 15 prosentin ja neljäntenä
18627: tus ei riitä palvelemaan sodassa vammautuneita, vuonna vähintään 10 prosentin työkyvyttömyys-
18628: joiden vähentynyt toimintakyky ja nopeutuva asteen omaavilla sotainvalideilla. Kuntoutuksen
18629: fyysinen rappeutuminen rajoittavat heidän mah- ajalta suoritettaisiin lievävammaisille sotainvali-
18630: dollisuuksiaan itsenäiseen elämiseen ja avohoito- deille elinkorko heidän pysyvän työkyvyttömyys-
18631: kelpoisuuden säilyttämiseen. Myös rintamavete- asteensa perusteella. Uudistuksen kustannukset
18632: raanien kuntoutuksessa ilmenevät puutteet, ku- olisivat vuonna 1986 noin 10,5 milj. markkaa.
18633: ten pitkät odotusajat ja kuntoutuksen tosiasialli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18634: nen kertaluonteisuus korostuvat juuri erityisesti nioittavasti,
18635: sotavammaisten kohdalla.
18636: Sotainvalidien keski-ikä oli tämän vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18637: alussa jo 68 vuotta. Suoritetut tutkimukset osoit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18638: tavat työ- ja toimintakykyä elvyttävän ja säilyttä- 33.22.50 10 500 000 markkaa käytettä-
18639: vän kuntoutuksen tarpeen olevan jatkuvasti li- väksi lievävammaisten sotainvalidien
18640: sääntymässä muutoinkin kuin korvattujen vam- kuntoutukseen.
18641:
18642: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
18643:
18644: Boris Renlund Håkan Malm Henrik Westerlund
18645: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Håkan Nordman
18646: 512 1985 vp. -- RA n:o 477
18647:
18648: Ole Norrback Gunnar Jansson Anna-Kaarina Louvo
18649: Sampsa Aaltio Tuulikki Petäjäniemi Pär Stenbäck
18650: Mats Nyby Pentti Mäki-Hakola Georg C. Ehrnrooth
18651: Kaarina Dromberg Eeva Turunen Toivo T. Pohjala
18652: Martti Tiuri Juho Koivisto Impi Muroma
18653: Jouni J. Särkijärvi Hannu Kemppainen Lea Mäkipää
18654: Ulla Lehtinen Esko Almgren Saara-Maria Paakkinen
18655: Anna-Liisa Piipati Reino Paasilinna Kerttu Törnqvist
18656: Martti Ratu Olavi Ronkainen Lea Sutinen
18657: Matti Lahtinen Paavo Vesterinen
18658: 1985 vp. 513
18659:
18660: Raha-asia-aloite n:o 478
18661:
18662: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanopiston perusta-
18663: mis- ja käyttökustannuksiin eräissä kehitysmaissa
18664:
18665:
18666: Eduskunnalle
18667:
18668: Pohjoismainen kansanopistoliike on levinnyt kehitysyhteistyöosastoon ja kouluhallitukseen yh-
18669: myös kehitysmaihin joko pohjoismaista käsin tai teyttä intialainen tri B. D. Purohit tarkoitukse-
18670: pohjoismaiden kansanopistoihin tutustuneiden naan perustaa Rajahstanin osavaltioon kansan-
18671: henkilöiden aloitteesta. Liikettä ovat olleet tuke- opisto. Purohit on väitellyt tohtoriksi Helsingin
18672: massa pohjoismaiset kansanopistot ja pohjoismai- yliopistossa ja osaa auttavasti myös suomea. Hän
18673: set kehitysyhteistyöyhteisöt: tanskalainen DANI- on osavaltionsa maaseudun kehittämisprojektin
18674: TA, norjalainen NORAD, ruotsalainen SIDA ja johtaja. Samassa tarkoituksessa on tutustunut
18675: kovin vaatimattomasti suomalainen FINIDA. lukuisiin maamme kansanopistoihin ja ottanut
18676: Kansanopistoliike syntyi Tanskassa ja sai kon- yhteyttä viranomaisiin intialainen Delhin yliopis-
18677: kreettisen toteuttamisensa jo 1844, kun perustet- tossa työskentelevä tri R. C. Bradhan perustaak-
18678: tiin ensimmäinen tanskalainen kansanopisto. Lii- seen kansanopiston Biharin osavaltion pääkau-
18679: ke levisi sieltä pian Norjaan, Ruotsiin ja Suo- pungin Patnan lähistölle maaseutuympäristöön.
18680: meen. Kansanopisto on levinnyt yleiseksi kaikissa Kenialainen aikuiskasvatuksen edustaja Mululu
18681: pohjoismaissa ja Saksan Iiittotasavallassa, jonkin on tutustuttuaan tanskalaiseen ja suomalaiseen
18682: verran myös muissa läntisen Euroopan maissa. kansanopistoon suunnitellut suomalaisen kansan-
18683: DANITA on tukenut Ghanan ja Bangladeshin opiston esikuvan mukaisten kansanopistojen pe-
18684: sekä Intian osavaltion Karnatakan, NORAD rustamista maahansa.
18685: Sambian ja SIDA Tansanian kansanopistoliiket- Kysymys kaikissa näissä tapauksissa on alkami-
18686: tä. Tansania on liikkeen kehityksessä pisimmällä. sen rahoittamisesta. Kehitysmaissa tarvittaisiin
18687: Siellä on 52 kansan opistoa, Sambiassa 31, Karna- välttämättä perustamiskustannusten ja ensim-
18688: takassa 12, Bangladeshissa 5 ja Ghanassa 3. mäisten työvuosien käyttökustannusten rahoitta-
18689: Edellisten lisäksi on Biharin osavaltiossa Intiassa mista jonkin pohjoismaan kehitysyhteistyövarois-
18690: kansanopisto. Sitä tukee Svenska Föreningen för ta. Perustamiskustannukset ovat kehitysmaissa
18691: Indisk Byfolkhögskola. varsin vaatimattomat, samoin vuosittaiset käyttö-
18692: Yhteistä kaikille on se, että opistot työskente- kust!Lnnukset opistoa kohti. Suomalaiset lähetys-
18693: levät maalaiskylissä ja niiden tarkoitus on palvella järjestöt ovat valmiita toimintaan asiantuntijoina
18694: maaseudun asukkaiden taloudellista, henkistä ja ja toteuttajina, mutta ulkoministeriön päätöksen
18695: sosiaalista nousua lukutaidon opettamisesta läh- mukaan tukea tällaisiin tarkoituksiin voidaan
18696: tien. myöntää järjestöille yleensä enintään 60 % hank-
18697: Esimerkiksi Bangladeshin äsken perustetut keen kokonaiskustannuksista. Tämän päätöksen
18698: opistot eivät ole varsinaisia sisäoppilaitoksia ku- ollessa voimassa ne eivät kykene aloittamistyö-
18699: ten pohjoismaiset kansanopistot, vaan pikem- hön.
18700: minkin päivä- ja iltakouluja, aikuiskasvatuskes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18701: kuksia. Ne toimivat kaikki maalaiskylissä ja ovat nioittaen,
18702: tarkoitetut palvelemaan köyhintä väestönosaa,
18703: talonpoikia, maattornia ja naisten vapautusliiket- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18704: tä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18705: Keniassa ja Intiassa on osoitettu kiinnostusta 24.30.67 4 000 000 markkaa käytettäväk-
18706: suomalaisen kansanopistoliikkeen siirtämiseen si kansanopzston perustamts- ja käyttö-
18707: näiden maiden maaseutuongelmien ratkaisuja kustannuksiin Indonesiassa, Kiinassa, Ke-
18708: palvelemaan. Vuonna 1983 otti ulkoministeriön massa sekä yhdessä Inttan osavaltiossa.
18709:
18710: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
18711:
18712: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
18713: 33 428500120H
18714: 514 1985 vp.
18715:
18716: Raha-asia-aloite n:o 479
18717:
18718:
18719:
18720:
18721: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelukoulutus-
18722: keskuksen suunnitteluun Pieksämäelle
18723:
18724:
18725: Eduskunnalle
18726:
18727: Maaliskuussa 1983 mietintönsä jättänyt parla- teet mahdollistava laaja rautauensteys- Ja rata-
18728: mentaarinen väestönsuojelukomitea esitti mm., piha-alue sekä Naarajärven pienkenttä
18729: että väestönsuojelukoulutusta tulisi lisätä ja te- - Aluehälytyskeskuksen sijaintikunta
18730: hostaa muodostamaHa liikkuvia kouluttajaryhmiä - Hankkeelle on tarjolla useita sijoitusvaihto-
18731: sekä tutkimalla mahdollisuuksia perustaa pysyviä ehtoja, jotka kaupunki järjestäisi korvauksetta
18732: koulutuskeskuksia esimerkiksi Keski-Suomeen. (tontti ja kunnallistekniikka). Tarvittaessa kau-
18733: Pieksämäen kaupunki on kiinnostunut väes- punki rakentaa tilat valtion viranomaisten hyväk-
18734: tönsuojelukoulutuskeskuksen perustamisesta symien suunnitelmien mukaan.
18735: Pieksämäelle. Hankkeen paikkakunnalle saami- - Uusien pysyvien työpaikkojen saaminen
18736: sen tueksi esitämme kunnioittavasti mm. seuraa- paikkakunnalle, varsinkin kun Valtionrautatei-
18737: via perusteluja: den palveluksessa oleva henkilökunta jatkuvasti
18738: - Pieksämäen kaupungin maantieteellinen vähenee tulevina vuosina.
18739: sijainti keskellä Suomea Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18740: nioittaen,
18741: - Erinomaiset rautatie- ja maantieyhteydet
18742: joka suuntaan sekä lentoyhteydet Varkauden len-
18743: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18744: tokentältä (maakuljetus 40 km)
18745: 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 26. BO
18746: - Keskiasteen kaupunkikeskuksen tarjoamat uudelle momentille 1 000 000 markkaa
18747: monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut sekä käytettäväksi väestönsuojelukoulutuskes-
18748: viihtyisä luonnonläheinen elinympäristö kuksen suunnitteluun Pieksämäen kau-
18749: - Todelliset koulutus- ja harjoitteluolosuh- punkiin.
18750:
18751: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
18752:
18753: Olavi Ronkainen Pirjo Rusanen
18754: 1985 vp. 515
18755:
18756: Raha-asia-aloite n:o 480
18757:
18758:
18759:
18760:
18761: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen kirkon palo-
18762: turvallisuuslaitteisiin
18763:
18764:
18765: Eduskunnalle
18766:
18767: Kerimäellä oleva maailman suurin puukirkko Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18768: on eräs koko maan huomattavimpia nähtävyyk- nioittaen,
18769: siä. Seurakunta toteuttaa parhaillaan mittavaa
18770: suunnitelmaa kirkon paloturvallisuuden paranta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18771: miseksi. Hankkeen kustannukset ovat noin 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 29.02
18772: 1,5 miljoonaa mk, jonka katteesta puuttuu vielä uudelle momentille 400 000 markkaa
18773: noin 600 000 mk. Ken"mäen kirkon paloturvallisuuden var-
18774: mistamiseksi.
18775:
18776: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
18777:
18778: Olavi Ronkainen Impi Muroma Pirjo Rusanen
18779: 516 1985 vp.
18780:
18781: Raha-asia-aloite n:o 481
18782:
18783:
18784:
18785:
18786: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta romaaninuorten opinto-
18787: jen tukemiseen
18788:
18789:
18790: Eduskunnalle
18791:
18792: Nuorten Opintorahaston varojen turvin Musta- vua koulunkäyntiä kohtaan. Kaikki koulutus-
18793: laislähetys r.y. tukee yritteliäiden ja lahjakkaiden mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole romaani-
18794: romaaninuorten perus-, jatko- ja yleissivistävää nuorten ulottuvilla. Tällöin yksityinen järjestö
18795: sekä ammatillista koulutusta. Mustalaislähetys voi ojentaa auttavan kätensä ja helpottaa eteen-
18796: r.y:n hallitus myöntää rahastosta tarveharkintaan päin pyrkivien koulutietä ja siloittaa heidän elä-
18797: perustuen ja anojan muut mahdolliset rahoitus- määnsä tulevaisuudessa.
18798: lähteet tutkien sopiviksi katsomiaan avustussum- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18799: mia. Tarkoituksena on auttaa lukukausimaksujen nioittaen,
18800: maksamisessa, kirjojen ostamisessa, koulumat-
18801: koissa, musiikki- ym. instrumenttien hankkimi- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18802: sessa jne. niitä romaaninuoria, joilla ei muista 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 23.39
18803: lähteistä ole riittävästi saatavissa taloudellista tu- uudelle momenti//e 100 000 markkaa
18804: kea koulunkäyntinsä loppuun saattamiseksi. käytettäväksi romaaninuorten opintojen
18805: Romaaninuorissa on viimeksi kuluneiden vuo- tukemiseen Mustalaislähetys r.y:n Nuor-
18806: sien aikana ollut havaittavissa mielenkiinnon kas- ten Opintorahaston kautta.
18807:
18808: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
18809:
18810: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
18811: 1985 vp. 517
18812:
18813: Raha-asia-aloite n:o 482
18814:
18815:
18816:
18817:
18818: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen huu-
18819: meaineiston kustantamiseksi peruskouluille
18820:
18821:
18822: Eduskunnalle
18823:
18824: Huumeet, niiden käyttö ja kauppa ovat olleet Kansion hinta on nyt 150 mk/ kpl. Jos niitä
18825: yleensä suurten kaupunkien ongelma. Viime ai- toimitettaisiin kaikille peruskouluille (3 000 kou-
18826: koina huumetapauksia on tullut ilmi lähes koko lulle), tarvittaisiin varoja 450 000 mk. Jakelu
18827: maassa, myös maaseudulla niillä paikkakunnilla, tapahtuisi Raittiuskasvatusliiton ja kouluhallituk-
18828: joilla ei juuri uskottu huumeongelman olemassa- sen yhteistoimin.
18829: oloon. Huumeiden käyttö varsinkin koululaisten Koska huumeongelma on erittäin ajankohtai-
18830: ja muun nuorison parissa on lisääntynyt merkit- nen ja koska opetusaineisto on jo valmiina, olisi
18831: tävästi. Vanhempien ja huoltajien ohella lähinnä suotavaa, että maamme kaikilla opettajilla olisi
18832: ammattikasvattajat, opettajat, voivat valistaa mahdollisuus antaa samantasoista opetusta ja
18833: nuoria huumeista edellyttäen, että heillä itsellään valistusta oppilailleen huumeiden käytöstä ja
18834: on siihen kyllin tietoja. niihin liittyvistä vaaroista.
18835: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18836: Raittiuskasvatusliitto on tuottanut koulujen nioittavasti,
18837: käyttöön huumausaineita käsittävän opetusai-
18838: neiston v. 1980. Aineisto on kouluhallituksen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18839: lääkintöhallituksen hyväksymä. Kuitenkin vain 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18840: noin 10 prosentilla maamme peruskonluista on 29.41.23 2 100 000 markan arviomäärä-
18841: ollut varaa hankkia tämä opetusaineisto koulujen rahan käytettäväksi terveyskasvatuksen
18842: ja raittiuslautakuntien niukkojen käyttövarojen huumeaineiston kustantamiseen perus-
18843: vuoksi. kouluzlle.
18844:
18845: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
18846:
18847: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
18848: 518 1985 vp.
18849:
18850: Raha-asia-aloite n:o 483
18851:
18852:
18853:
18854:
18855: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lastentarhanopettaja-
18856: opiston perustamiseksi Savonlinnaan
18857:
18858:
18859: Eduskunnalle
18860:
18861: Lastentarhanopettajien koulutusta on annettu hallitukselle ja korkeakouluille v. 1983. Mikäli
18862: väliaikaisena korkeakoulujen opettajankoulutus- opetusministeriön uudet suunnitelmat koulutuk-
18863: laitoksissa jo noin 10 vuoden ajan. Tavoitteena sen järjestämisestä kuitenkin toteutuisivat, tulisi
18864: on ollut, että väliaikaisuudesta päästäisiin koulu- Savonlinnaan perustaa lastentarhanopettajaopis-
18865: tusajan pidentämisen ja muuhun opettajankou- to, sillä nykyisellään opistoja ei ole lainkaan
18866: lutukseen niveltämisen yhteydessä. Samalla on Itä-Suomessa.
18867: ollut tarkoitus rurvata lastentarhanopettajien
18868: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18869: mahdollisuudet edetä kandidaattitasoiseen tut- nioittaen,
18870: kintoon.
18871: Opettajankoulutuslaitospaikkakunnat ja maa-
18872: kuntaliitot ovatkin voimakkaasti vastustaneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18873: opetusministeriön suunnitelmia väliaikaisen kou- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 29.51
18874: lutuksen lakkauttamisesta ja koulutuksen siirtä- asianomaiszlle momentezlle 5 000 000
18875: misestä takaisin lastentarhanopettajaopistoihin, markkaa lastentarhanopettajaopiston pe-
18876: mitä koskevat ohjeensa ministeriö antoi koulu- rustamiseksi Savonlinnaan.
18877:
18878: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
18879:
18880: Olavi Ronkainen Pirjo Rusanen
18881: 1985 vp. 519
18882:
18883: Raha-asia-aloite n:o 484
18884:
18885:
18886:
18887:
18888: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren kunnan-
18889: kirjaston rakentamiseen
18890:
18891:
18892: Eduskunnalle
18893:
18894: Haukivuoren kunnankirjasto on auttamatto- lämpötila lainaussalin työpöydän ääressä on tal-
18895: man pieni. Se käsittää kaikkine varasto- ja sosiaa- vella 13-17"C.
18896: lisine tiloineen 98 m 2 :n huoneiston. Huoneiden Kaikki edellä koruttomasti kerrottu osoittaa,
18897: epätarkoituksenmukainen sijoittelu lisää tilanah- että Haukivuori tarvitsee pikaisesti uuden kirjas-
18898: tautta. Kuitenkin kirjastoa käytetään runsaasti. ton. Suunnitelmat kirjaston rakentamiseksi ovat
18899: Vuoden 1984 aikana kirjastossa oli 23 000 käyn- valmiit, kunhan vain raha löytyy. Haukivuoren
18900: tiä, lukusalin ja lainaussalin kaikki istuimet ovat kunta ei pysty omalla kustannuksellaan eikä edes
18901: iltaisin käytössä, päivittäiset oppilasryhmät työs- valtion jälkirahoituksen avulla kirjastoa rakenta-
18902: kentelevät kirjastossa, välitunneilla on 20-30 maan. Sen tähden tarvitaan valtion suora tuki
18903: oppilasta kirjastossa palveltavana ja valvonta kir- kirjaston rakentamiseen.
18904: jastossa on mahdotonta. Kirjahyllyjä seitsemän Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18905: päällekkäin, ylimmät 195-215 cm:n korkeudes-
18906: sa ja kaikki täynnä kirjoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18907: 1986 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
18908: Kirjasto on iltaisin paikkakunnan nuorison markkaa käytettäväksi Haukivuoren kun-
18909: ainoa kokoontumispaikka. Huoneisto on kylmä, nankirjaston rakentamiseen.
18910:
18911: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
18912:
18913: Olavi Ronkainen Pentti Poutaneo Maija Rajantie
18914: Pertti Hietala Pentti Skön Timo Kietäväinen
18915: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
18916: 520 1985 vp.
18917:
18918: Raha-asia-aloite n:o 485
18919:
18920:
18921:
18922:
18923: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan
18924: rakentamiseen Hirvensalmella
18925:
18926:
18927: Eduskunnalle
18928:
18929: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren estänyt sillan rakentamisen. Varat tuleekin osoit-
18930: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malvanie- taa valtion tulo- ja menoarviossa.
18931: men paikallistielle, on ollut liikennöitävässä kun- Väisälänsaaren sillan rakentaminen ei korjaa
18932: nossa useita vuosia. Sillan puuttuminen Väisälän- ainoastaan tämän saaren asukkaiden liikenneolo-
18933: saaren ja Hirvensalmen puoleisen mantereen vä- ja, vaan se parantaa liikenneyhteyksiä myös Väi-
18934: liltä vaikeuttaa kuitenkin saaren asukkaiden asi- sälänsaaren läheisyydessä oleviin muihin saatiin.
18935: oimista Hirvensalmen kunnan keskustassa olevis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18936: sa palvelupisteissä. Matkaa saaresta kunnan kes- nioittaen,
18937: kustaan Mikkelin kautta on yli 60 km, kun se
18938: suoraa tietä sillan kautta olisi alle 20 km. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18939: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18940: Sillan rakentaminen Häntäniemestä Väisälän- 31.24.77 2 000 000 markkaa käytettä-
18941: saaren Sokkasenniemeen on ollut esillä jo silloin väksi Väisälänsaaren sillan rakentamiseen
18942: kun tietä rakennettiin, mutta varojen puute on Hirvensalmen kunnassa.
18943:
18944: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
18945:
18946: Olavi Ronkainen Impi Muroma
18947: Esko Almgren Pirjo Rusanen
18948: 1985 vp. 521
18949:
18950: Raha-asia-aloite n:o 486
18951:
18952:
18953:
18954:
18955: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta alennusten antamiseen
18956: eläkeläisille linja-autoissa
18957:
18958:
18959: Eduskunnalle
18960:
18961: Henkilöliikenteen matkalippujen hinnat ovat palveluja. Tämän vuoksi eläkeläisten matkakus-
18962: maassamme useastakin syystä tavanomaista kal- tannukset sattavat kohota hyvinkin korkeiksi.
18963: liimmat. Yksi syy on se, että maamme on Verrattuna työikäiseen väestöön eläkeläiset ovat
18964: harvaan asuttu ja välimatkat ovat pitkiä. Valtio siinäkin suhteessa huonommassa asemassa, että
18965: perii ajoneuvoliikenteestä huomattavia määriä he eivät voi vähentää matkakuluja verotettavasta
18966: erilaisina veroina ja maksuina. Maamme ilmastol- tulostaan. Näin ollen olisi paikallaan, että yhteis-
18967: listen olojen vuoksi ajoneuvokaluston on oltava kunta tukisi sopivalla tavalla eläkeläisten mah-
18968: ensiluokkaista. Korkeista matkalippujen hinnois- dollisuuksia käyttää hyväkseen yleisiä kulkuneu-
18969: ta joutuvat kuitenkin kärsimään erityisesti vähä- voja. Tästä aiheutuvat nettomenot saattaisivat
18970: varaiset ja ne, joiden liikkuminen muuten kuin jäädä alhaisiksikin, sillä eläkeläiset voivat ajoittaa
18971: kulkuneuvoja käyttäen on vaikeaa. Tällainen ryh- liikkumisensa sellaiseen vuorokauden aikaan, jol-
18972: mä ovat erityisesti eläkeläiset. loin kalusto on muuten vajaakäytössä. Koska ei
18973: Eläkeläisten liikkumisen helpottamiseksi Val- voida olettaa, että vaikeassa kustannuskriisissä
18974: tionrautatiet myöntää kansaneläkeläisille 50 % :n kamppailcva yksityinen linja-autoliikenne myön-
18975: alennuksen kotimaan liikenteessä. Sama alennus täisi vapaaehtoisesti alennuksia eläkeläisille, olisi
18976: on voimassa myös Pohjolan Liikenteen linja- valtion tulo- ja menoarvioon otettava määräraha
18977: autoissa, joissa muutenkin voidaan käyttää Val- alennuslippujen järjestämiseksi eläkeläisille linja-
18978: tionrautateiden matkalippuja. Myös eräät kun- autoliikenteessä.
18979: nalliset liikennelaitokset myöntävät eläkeläisille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18980: ja invalideille alennuksia normaalista lipun hin- nioittaen,
18981: nasta. Sen sijaan yksityinen linja-autoliikenne
18982: perii eläkeläisiltä normaalin kuljetusmaksun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18983: Toisaalta eläkeläiset joutuvat turvautumaan 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 31.99
18984: julkisiin liikennepalveluihin muuta väestöä huo- uudelle momentille 15 000 000 markkaa
18985: mattavasti useammin. Hehän joutuvat asioimaan käytettäväksi alennuslippujen järjestämi-
18986: mm. lääkäreissä ja noutamaan erilaisia sosiaali- seen eläkeläisille linja-autoissa.
18987:
18988: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
18989:
18990: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
18991: 522 1985 vp.
18992:
18993: Raha-asia-aloite n:o 487
18994:
18995:
18996:
18997:
18998: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta saaristoliikenteen avus-
18999: tamiseen
19000:
19001:
19002: Ed uskonnalle
19003:
19004: Saariston asukkaiden suurimpia ongelmia ovat Varoja ei ole lisätty edes inflaatiokehitystä vastaa-
19005: liikenteeseen liittyvät pulmat. Liikennetiheys jää vasti. Siksi saaristoliikenteen kehitystarvetta on
19006: yleensä hyvin alhaiseksi, koska liikennepalveluja runsaasti.
19007: käyttävien ihmisten määrä on vähäinen. Heikon
19008: kannattavuuden vuoksi liikennettä harjoittavien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19009: ei ole mahdollista ilman tukea lisätä palveluja. nioittaen,
19010: Tästä syystä valtiovallan tulisi tajuta velvollisuu-
19011: tensa saaristossa asuvia ihmisiä kohtaan. Myös
19012: saariston säilymisen asuttuna tulee olla tärkeä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19013: tavoite. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19014: Saaristoliikenteen avustaminen on tulo- ja me- 32.1 0. 40 2 000 000 markkaa saanstolti-
19015: noarvioissa vuosien mittaan heikosti kehittynyt. kenteen avustamzseen.
19016:
19017: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19018:
19019: Olavi Ronkainen Esko Almgren
19020: Impi Muroma Pirjo Rusanen
19021: 1985 vp. 523
19022:
19023: Raha-asia-aloite n:o 488
19024:
19025:
19026:
19027:
19028: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta elektronisten apuväli-
19029: neiden hankkimiseen näkövammaisille
19030:
19031:
19032: Eduskunnalle
19033:
19034: Näkövamma merkitsee, että ihmisen tärkein mis-, -välittämis- ja -vastaanottojärjestelmiin
19035: tietoa välittävä elin - silmä - ei toimi tai toimii mahdollistavat näkövammaisille moninkertaisen
19036: erittäin rajoitetusti. Ihminen tarvitsee silmän vä- tiedonsaannin nykyiseen tilanteeseen verrattuna.
19037: littämää tietoa lähes kaikessa toiminnassaan, ku- Ne avaavat näkövammaisille mahdollisuuden
19038: ten päivittäisten asioiden hoitamisessa, yhteis- mm. joukkoviestinnän entistä tehokkaampaan
19039: kunnallisessa osallistumisessa, koulunkäynnissä, hyväksikäyttöön.
19040: työssä ja vapaa-ajan toiminnoissa. Näkövammais- Elektronisten apuvälineiden hankkiminen on
19041: ten tiedonsaannin parantaminen on näkövam- näkövammaisille itselleen kohtuuttoman kallista.
19042: maisten kannalta keskeinen asia pyrittäessä Vam- Yhteiskunnan tulisikin osallistua niistä aiheutu-
19043: maisten vuoden teeman ''Täysi osallistuminen ja viin kuluihin. Tuetaanhan valtion varoista myös
19044: tasa-arvo'' toteutumiseen. tavanomaisten tiedotusvälineiden julkaisemista.
19045: Tällä hetkellä näkövammaisille tuotetaan
19046: muutamaa piste- ja kasettilehteä, joita julkaisevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19047: lähinnä näkövammaisjärjestöt. Paikallisia kasetti- nioittaen,
19048: lehtiä ilmestyy muutamia, mutta niiden toimit-
19049: taminen on sattumanvaraista sekä taloudelliselta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19050: että toimitukselliselta kannalta katsoen. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19051: Uudet elektroniset apuvälineet: pistenauhurit, 33.44.54 JO 000 000 markkaa käytettä-
19052: puhuvat atk-päätteet, lukutelevisiot jne. yhdis- väksi elektronisten apuvälineiden hankki-
19053: tettynä tietotekniikan tarjoamiin tiedontallenta- miseen näkövammaiszlle.
19054:
19055: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19056:
19057: Olavi Ronkainen Esko Almgren
19058: Impi Muroma Pirjo Rusanen
19059: 524 1985 vp.
19060:
19061: Raha-asia-aloite n:o 489
19062:
19063:
19064:
19065:
19066: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilo-
19067: majärjestelmän kustannuksiin
19068:
19069:
19070: Eduskunnalle
19071:
19072: Pienyrittäjien vuosilomalain mukaan yhteis- korvaus tulevat pienituloisille pienyrittäjille suu-
19073: kunta turvaa omaa työtään tekevälle pienyrit- reen tarpeeseen. Tämän vuoksi budjetissa tulisi
19074: täjälle vuosiloman. Tähän tarkoitukseen on vai· olla niin suuri määräraha, että se riittäisi loma-
19075: tion tulo- ja menoarviossa varattu määräraha. korvaukseen. Lomajärjestelmää tulisi myös laa-
19076: Määrärahan pienuudesta johtuen kaikki vuosilo- jentaa nykyisestään ja samalla lisätä loman pi-
19077: marahaan oikeutetut eivät ole kuitenkaan pysty- tuutta.
19078: neet pitämään lomaa. Vuosilomakorvaus on kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19079: tenkin sangen vähäinen. Se riittää vain viikon nioittaen,
19080: mittaiseen vuosilomaan, kun palkansaajien pai-
19081: kallinen loma on tällä hetkellä jo vähintään neljä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19082: viikkoa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19083: Pienyrittäjien lomarahan saamisen ehdot ovat 33.57.42 23 000 000 markkaa käytettä-
19084: esimerkiksi vuositulojen osalta varsin tiukat. väksi pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
19085: Näin ollen loma ja siitä maksettava yhteiskunnan kustannuksiin.
19086:
19087: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19088:
19089: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
19090: 1985 vp. 525
19091:
19092: Raha-asia-aloite n:o 490
19093:
19094:
19095:
19096:
19097: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta MS-potilaiden ja mui-
19098: den neurologisesti vammautuneiden kuntoutukseen
19099:
19100:
19101: Eduskunnalle
19102:
19103: Multippeliskleroosia eli keskushermoston pesä- Kuntoutuksen heikentämisestä valtiontaloudelle
19104: kekovettumatautia sairastaa maassamme noin aiheutuvat säästöt ovat varsin vähäiset verrattuna
19105: 4 000 henkilöä. Paras hoito MS-taudissa on aktii- niihin menoihin, joita aiheutuu MS-potilaiden
19106: vinen kuntoutus ja liikunta sekä sopeutuminen joutumisesta täysin laitoshoidon varaan. MS-poti-
19107: muuttuvaan työ- ja toimintakykyyn. Tehokkaalla laiden kuntoutusta olisikin päinvastoin edelleen
19108: lääkintävoimistelulla ja kuntoilemalla pyritään tehostettava ja käytettävä terveyskeskuksia nykyis-
19109: pitämään potilaan lihakset kunnossa ja säilyttä- tä tehokkaammin MS-potilaiden fysikaalisessa
19110: mään hänen toimintakykynsä mahdollisimman hoidossa.
19111: pitkään täysitehoisena.
19112: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19113: Invalidihuoltolain nojalla kunnille ja yksityisil-
19114: nioittaen,
19115: le yhteisöille on voitu voitu myöntää tukea ja
19116: avustusta kuntoutuksen järjestämiseen. Nyt näitä
19117: etuisuuksia on kuitenkin sosiaalihallituksen toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19118: mesta ryhdytty kaventamaan kohdistamalla val- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19119: tiontalouden säästötoimia kuntoutusmäärärahoi- 33.78.30 11 000 000 markkaa MS-poti-
19120: hin. Tämä suuntaus on kuitenkin täysin virheelli- laiden ja muiden neurologisesti vammau-
19121: nen, koska kuntoutuksen heikkeneminen välittö- tuneiden pottlaiden kuntoutuksen ja hoi-
19122: mästi vaikuttaa kielteisesti taudin kehitykseen. don tehostamiseen.
19123:
19124: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19125:
19126: Olavi Ronkainen Esko Almgren
19127: Impi Muroma Pirjo Rusanen
19128: 526 1985 vp.
19129:
19130: Raha-asia-aloite n:o 491
19131:
19132:
19133:
19134:
19135: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisjärjestöille vai-
19136: keasti vammautuneiden kuntootusleirien järjestämiseen
19137:
19138:
19139: Eduskunnalle
19140:
19141: Kuntootusmahdollisuudet ovat viime vuosina jne. Tarpeeseen nähden leirejä on liian vähän ja
19142: lukumääräisesti parantuneet, mutta vaikeasti ne ovat liian lyhyitä.
19143: vammautuneet, jotka ovat riippuvaisia toisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19144: ihmisen avusta, saavat kuntoutusta niukasti, jos nioittaen,
19145: ollenkaan.
19146: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19147: Lähes ainoita kuntootusmahdollisuuksia ovat 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19148: omien vammaisyhdistysten järjestämät kuntou- 33.95.50 1 000 000 markkaa myönnettä-
19149: tusleirit. Näitä järjestävät mm. MS-yhdistykset, väksi vammaisjärjestöille kuntoutusleirien
19150: Polioinvalidit, reumayhdistykset, Invalidiliitto järjestämiseen vaikeasti vammautuneille.
19151:
19152: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19153:
19154: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
19155: 1985 vp. 527
19156:
19157: Raha-asia-aloite n:o 492
19158:
19159:
19160:
19161:
19162: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Keidas ry:n
19163: toiminnan tukemiseen
19164:
19165:
19166: Eduskunnalle
19167:
19168: Huumausaineiden käyttö on saavuttanut maas- JarJestetaan nuonen auttamiseen tähtävää toi-
19169: samme huolestuttavat mittasuhteet. Eräiden tut- mintaa. Kipeänä tarpeena koetaan kuitenkin tee-
19170: kimusten mukaan ainakin kerran kokeilumielessä tupatoiminnan aloittaminen erityisesti yömyöhäl-
19171: huumeita käyttäneitä on noin 50 % kaikista lä liikkuvien, huonossa kunnossa olevien koulu-
19172: nuorista. Kokeilijoita, jotka käyttävät huumeita laisten auttamiseksi. Tähän ei ole ollut riittävästi
19173: silloin tällöin, on 12-15 % nuoristamme ja varoja aikaisemmin.
19174: varsinaisia käyttäjiä 2-3 %. Erityisesti keski- Vihreällä Keitaalla on vapaaehtoisia työnteki-
19175: oluen on todettu vaikuttavan kynnystä madalta- jöitä noin 40 ja lisää tulisi heti teetupatoiminnan
19176: vasti huumeiden käytön aloittamisessa. alettua. Palkattuja työntekijöitä on ollut 3-5.
19177: Huumeiden käyttö on epäsuorasti vaikuttanut Vakansseja olisi viittä työntekijää varten, mutta
19178: myös väkivaltarikollisuuden kasvuun. Vakinainen rahat eivät ole kaikin ajoin riittäneet palkkakus-
19179: huumeiden käyttäjä ei kykene saamaan laillisin tannuksiin.
19180: keinoin riittävästi rahaa huumausaineiden os- Merkittävää työtä Vihreä Keidas tekee valistus-
19181: toon, vaan hänen on hankittava rahaa esim. toiminnan antamisessa kouluilla. Työ- ja kuntoo-
19182: omaisuusrikoksin tai ryöstöin. tusleirejä järjestämällä sekä suojatyöpaikkoja
19183: Huumeiden käyttäjien auttaminen irti tottu- hankkimalla Vihreä Keidas on auttanut monia
19184: muksestaan on osoittautunut varsin vaikeaksi. uuden elämän alkuun.
19185: Parhaita tuloksia tässä työssä ovat saavuttaneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19186: kristillisellä pohjalla toimineet järjestöt, jotka nioittaen,
19187: pyrkivät huumenuoneo kaikinpuoliseen auttami-
19188: seen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19189: Eräs vanhimmista huumenuoneo parissa työtä 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
19190: tekevistä järjestöistä on Vihreä Keidas ry., jonka k~ Vihreä Keidas ry:n toiminnan tuke-
19191: keskuspaikka on Kampinkatu 8:ssa. Toimitiloissa mzseen.
19192:
19193: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19194:
19195: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
19196: 528 1985 vp.
19197:
19198: Raha-asia-aloite n:o 493
19199:
19200:
19201:
19202:
19203: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Pelastusar-
19204: meijan raittiustyöhön
19205:
19206:
19207: Eduskunnalle
19208:
19209: Alkoholilakeja hyväksyttäessä v. 1968 alkoholi- Pelastusarmeija tekee tehokasta sekä auttavaa
19210: lakivaliokunta mietintönsä perusteluissa totesi, että pelastavaa raittiustyötä jo alkoholiongelmaan
19211: että elintason nousu ja alkoholikaupan muutok- joutuneiden keskuudessa, sekä miesten että nais-
19212: set tulevat joka tapauksessa lisäämään kulutusta, ten kohdalla, ja ehkäisevää raittiustyötä nuorten
19213: joten valistus- ja ohjaustyön merkitystä on pidet- ja lasten kohdalla.
19214: tävä entistä tähdellisempänä.
19215: Tänä päivänä voidaan todeta ennusteen täytty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19216: neen täsmälleen. nioittaen,
19217: Julkinen juopumus on lisääntynyt ja sen myötä
19218: erilaiset haittatekijät. Varsinkin lapset ja nuoriso
19219: joutuvat helposti alkoholisoitumisen vaaroille alt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19220: tiiksi. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19221: Tämän vuoksi raittiustyötä on tehostettava ja 33.89.50 200 000 markkaa myönnettä-
19222: asennekasvatusta raittiiden ja terveiden elämän- väksi Pelastusarmezjalle raittius- ja alko-
19223: tapojen edistämiseksi on voimistettava. holistien huoltotyöhön.
19224:
19225: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19226:
19227: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
19228: 1985 vp. 529
19229:
19230: Raha-asia-aloite n:o 494
19231:
19232:
19233:
19234:
19235: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta JaqestoJen rrutuustyö-
19236: hön ja alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn
19237:
19238:
19239: Eduskunnalle
19240:
19241: Alkoholikomitean vuonna 1978 jättämän mie- vioon merkittyä määrärahaa tulee seuraavassa
19242: tinnön mukaisesti on raittiusjärjestöjen toimin- tulo- ja menoarviossa tuntuvasti korottaa.
19243: taan tarkoitettuja määrärahoja vuosittain lisätty.
19244: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19245: Näin on määrärahaa pyritty korottamaan inflaa-
19246: nioittaen,
19247: tiota vastaavasti.
19248: Alkoholin haittojen ehkäisyyn tähtääviä toimia
19249: on viime vuosina maassamme edistetty myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19250: lainsäädäntötoimin. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19251: Nämä toimet eivät kuitenkaan ole olleet riittä- 33.89.50 12 000 000 markkaa käytettä-
19252: viä, koska alkoholin haittavaikutukset kasvavat väksi järjestöjen raittiustyöhön ja alkoho-
19253: nopeammin kuin niiden torjuntaan käytettävät ltjuomista aiheutuvien haittojen ehkäise-
19254: voimavarat. Siksi vuoden 1984 tulo- ja menoar- mzseen.
19255:
19256: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19257:
19258: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
19259:
19260:
19261:
19262:
19263: 34 428500120H
19264: 530 1985 vp.
19265:
19266: Raha-asia-aloite n:o 495
19267:
19268:
19269:
19270:
19271: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lastenkoti Kotirauha
19272: ry:n omistaman lastenkodin lainanhoitokustannuksiin
19273:
19274:
19275: Eduskunnalle
19276:
19277: Lastenkoti Kotirauha on yksi viidestä lastenko- milj. mk lainaa eri pankeilta. Kyetäksemme
19278: dista, jotka ovat toiminnassa Mikkelin läänissä. selviytymään veloistamme käännyimme kunnioit-
19279: Lastenkodeista kolme on kunnallista ja kaksi taen teidän puoleenne.
19280: yksityistä. Lastenkoti Kotirauha ry:n omistama Edellä olevan viitaten ehdotamme kunnioitta-
19281: lastenkoti on yksityinen. Lastenkoti on 16-paik- vasti,
19282: kainen, kesällä uusiin tiloihin muuttanut. Ikäja-
19283: kauma nykyisin on 2-19 vuotta. Suurin osa
19284: lapsista ja nuorista tulee Mikkelin läänin alueeel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19285: ta. 1986 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
19286: Viime kesänä pääsimme muuttamaan uusiin kaa käytettäväksi Lastenkoti Kotirauha
19287: tiloihin uudisrakennuksen valmistuttua. Uudisra- ry:n omistaman lastenkodin uudisraken-
19288: kennusta varten jouduimme ottamaan n. 1, 5 nuksen lainanhoitokustannuksiin.
19289:
19290: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19291:
19292: Olavi Ronkainen Impi Muroma
19293: 1985 vp. 531
19294:
19295: Raha-asia-aloite n:o 496
19296:
19297:
19298:
19299:
19300: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Asevarikko 3:n rakentamiseen
19301: Vammalassa
19302:
19303:
19304: Ed u s kunnalle
19305:
19306: Viime sodista asti on Vammalassa tmmmut täin tarpeellisiksi, joten niiden muuttaminen
19307: puolustusvoimain asevarikko, Asevarikko 3. Viisi- esim. korjaamotarkoituksiin ei olisi mielekästä.
19308: kymmentäluvun lopulta asti on varikolle suunni- Paikkakunnan kannalta on tietysti tärkeätä,
19309: teltu rakennettavaksi uusi korjaamo. Tällä het- että jo pitkään Vammalassa sijainnut varikko saisi
19310: kellä sen tarve on aivan välttämätön. Suunnitel- edelleen mahdollisuudet jatkaa siellä toimintaan-
19311: mat tilanteen korjaamiseksi on tehty mutta sen sa. Merkittävää myös on, että paikkakunnalla
19312: pidemmälle hanke ei ole edistynyt. toimivat ammatti- ja kotiteollisuuskoulut voivat
19313: Jo nyt on varikoita jouduttu lopettamaan sinis- metallilinjojensa oppilaita ruotivoida opiskeluun
19314: tys, hiekkapuhallus ja maalaus. Näiden tarvitse- paikkakunnalta löytyvällä, hyvämaineisella työ-
19315: mat tilat eivät enää täyttäneet esim. työsuojelu- paikalla.
19316: normeja. Paikkakuntalainen ISORA valmistaa varikon
19317: käyttöönkin sopivaa hallia, johon myöhemmin
19318: Nykyisen korjaushallin tilat eivät täytä säädök-
19319: on mahdollisuus lisätä jatkoa sitä myöten kuin
19320: sissä valtion työpaikoille asetettuja vaatimuksia
19321: tarvetta on. Varikon alue eivätkä sillä nyt olevat
19322: alkuunkaan. rakennukset aseta uusille tiloille rajoituksia.
19323: Uusien ja ajanmukaisten tilojen saanti mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19324: dollistaisi nyt lopetettujen toimintojen palautta-
19325: misen varikkoon sekä erilaisten puolustusvoimain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19326: tarpeiden tyydyttämisen nykyistä laajemminkin. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19327: Kertausharjoitustoiminnan kasvu on osoittanut 27.27. 74 3 000 000 markkaa Asevankka
19328: nykyiset kasarmitilat siihenkin tarkoitukseen erit- 3:n uudisrakentamiseen.
19329:
19330: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19331:
19332: Timo Roos Mikko Elo Matti Kuusio
19333: 532 1985 vp.
19334:
19335: Raha-asia-aloite n:o 497
19336:
19337:
19338:
19339:
19340: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Vammalan kirjastotalon ra-
19341: kentamiseen
19342:
19343:
19344: Eduskunnalle
19345:
19346: Vammalan kaupunginkirjasto toimii tällä het- Muussa tapauksessa tiedossa on vaikea työttömyys
19347: kellä vuokratiloissa. Tilat ovat paitsi riittämättö- rakennusalalla, sillä mitään muuta isompaa ra-
19348: mät myös kaikin tavoin kirjastokäyttöön sopimat- kennushanketta kaupungissa ei ole tiedossa.
19349: tomat. Kirjastovirkailijain työskentelyolot eivät
19350: nekään vastaa nykyajan vaatimuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19351: nioittavasti,
19352: Kaupungin uuden kirjastotalon piirustukset
19353: ovat jo luonnosasteella. Valmius rakentaa talo on
19354: sellainen, että vuonna 1986 rakentaminen voitai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19355: siin aloittaa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19356: Myös kaupungin rakennusohjelma edellyttäisi 29.56.31 4 000 000 markkaa Vammalan
19357: hankkeen aloittamista tuon vuoden aikana. kaupungin kirjastotalon rakentamiseen.
19358:
19359: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19360:
19361: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
19362: Matti Kuusio Mikko Elo
19363: 1985 vp. 533
19364:
19365: Raha-asia-aloite n:o 498
19366:
19367:
19368:
19369:
19370: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta pienimuotoisten kansan-
19371: musiikki- ja perinnetapahtumien tukemiseen
19372:
19373:
19374: Eduskunnalle
19375:
19376: Maassamme järjestetään suurien musiikkijuh- dellisesti myös osoituksena siitä arvostuksesta,
19377: lien lisäksi myös pienimuotoisia, lähinnä kansan- jota asiaa kohtaan tunnetaan.
19378: musiikin varaan tukeutuvia musiikkitapahtumia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19379: Tavallisesti nämä ovat kestoltaan yhden viikon- nioittaen,
19380: vaihteen mittaisia. Tyypillistä näille tapahtumille
19381: on myös se, että työt tehdään talkoilla eikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19382: tavoitteena ole taloudellinen hyöty. Pienikin yh- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19383: teiskunnan taholta tuleva tuki olisi tämäntapais- 29.90.52 50 000 markkaa pienimuotois-
19384: ten tapahtumain järjestäjille tarpeen paitsi talou- ten, epäkaupallisten kansanmusiikki- ja
19385: perinnetapahtumain tukemiseen.
19386:
19387: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19388:
19389: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
19390: Matti Kuusio Mikko Elo
19391: 534 1985 vp.
19392:
19393: Raha-asia-aloite n:o 499
19394:
19395:
19396:
19397:
19398: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vuohenmaidon ja siitä valmis-
19399: tettavien tuotteiden tunnetuksi tekemiseen
19400:
19401:
19402: Eduskunnalle
19403:
19404: Useat tilat maassamme ovat viime vuosina ja siitä valmistenavat tuotteet nykyistä paremmin
19405: erikoistuneet vuohitiloiksi. Tässä tarkoituksessa saatettaisiin ostavan yleisön tietoon.
19406: on myös tehty huomattava määrä investointeja.
19407: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19408: Maitoallergikoille vuohenmaito on välttämä-
19409: nioittaen,
19410: töntäkin. Vuohenmaidosta valmistettu juusto on
19411: arvokas lisä suomalaiseen ruokapöytään. Nyt
19412: näyttää kuitenkin siltä, että vuohitiloista varsin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19413: monet ovet pakotettuja vuohenpidosta luopu- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
19414: maan, sillä vuohenmaidon ja siitä valmistettujen kaa käytettäväksi vuohenmaidon ja siitä
19415: tuotteiden markkinointi ei toimi niin kuin pitäi- valmistettavien tuotteiden tunnetuksi te-
19416: si. Asiaa parantaisi varmasti se, että vuohenmaito kemiseen.
19417:
19418: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19419:
19420: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
19421: Matti Kuusio Mikko Elo
19422: 1985 vp. 535
19423:
19424: Raha-asia-aloite n:o 500
19425:
19426:
19427:
19428:
19429: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiikoisten vesihuollon järjes-
19430: tämiseen
19431:
19432:
19433: Eduskunnalle
19434:
19435: Kiikoisten kunnan tavoitteena on vedenhan- laadun parantamiseksi sekä myös kunnan yhä
19436: kintaosa järjestämiseksi ottaa ja johtaa pohjavettä huonommaksi käyvän työllisyyden takia. Hanke
19437: Äetsän kunnan puolelta Kiikoisten kunnan taaja- pitäisi siis saada vuodelle 1986 Tampereen vesi-
19438: miin ja suunnitellun runkovesijohdon varrella piirin käyttösuunnitelmaan.
19439: oleville haja-asutusalueille. Linjan pituus on 13
19440: kilometriä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19441: nioittaen,
19442: Kunta on teettänyt vuoden 1984 aikana asiaan
19443: liittyvän runkovesijohtosuunnitelman sekä ve-
19444: denottamosuunnitelma-asiakirjat. Hankkeen kus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19445: tannusarvio tällä hetkellä on 2,6 miljoonaa mark- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19446: kaa. 30.40. 77 1 500 000 markkaa käytettäväk-
19447: Hankkeen toteuttaminen on kunnalle perin si Kiikoisten kunnan vesihuoltohankkeen
19448: tärkeä ja välttämätön veden nykyisen huonon toteuttamiseen.
19449:
19450: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19451:
19452: Timo Roos Mikko Elo Matti Kuusio
19453: 536 1985 vp.
19454:
19455: Raha-asia-aloite n:o 501
19456:
19457:
19458:
19459:
19460: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Hautaan tien parantamiseen
19461: Vammalassa
19462:
19463:
19464: Eduskunnalle
19465:
19466: Vammalan kaupungissa sijaitseva Hautaan pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19467: kallistie n:o 12995 on raskaan liikenteen lisäänty- nioittaen,
19468: essä joutunut korvaamaan entisen maantien ni-
19469: menomaan raskaan liikenteen väylänä.
19470: Syynä siihen on vanhan maantien mäkisyys ja
19471: mutkaisuus. Hautaan tien pituus on 4,2 km. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19472: Määrärahalla pitäisi Hautaan tie parantaa ja pääl- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19473: lystää. Samalla pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin tien 31. 24. 77 2 100 000 markkaa Hautaan
19474: muuttamiseksi paikallistiestä maantieksi. tien parantamiseen ja päällystämiseen.
19475:
19476: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19477:
19478: Timo Roos Mikko Elo Matti Kuusio
19479: 1985 vp. 537
19480:
19481: Raha-asia-aloite n:o 502
19482:
19483:
19484:
19485:
19486: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiuralan-Krouvin-Lampi-
19487: sen maantien parantamiseen Vammalassa
19488:
19489:
19490: Eduskunnalle
19491:
19492: Vammalan kaupungissa sijaitseva maantiejakso Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19493: Kiurala-Krouvi-Lampinen on huonokuntoi- nioittaen,
19494: nen, mutkainen ja mäkinen. Tiellä kuitenkin on
19495: varsin vilkas liikenne, onhan se eräs käytetyimpiä
19496: Ellivuoren matkailuhotellille ja Ellivuoren hiihto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19497: keskukseen johtavista teistä. Tie muodostuu kol- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19498: mesta osuudesta, n:ot 2495, 2501 ja 2496. Pituus 31.24.77 4 700 000 markkaa Kiuralan-
19499: on noin 8 km. Määrärahan tarkoituksena on Krouvin-Lampisen maantiejakson pa-
19500: mahdollistaa kyseisen tien paramammen. rantamiseen.
19501:
19502: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19503:
19504: Timo Roos Mikko Elo Matti Kuusio
19505: 538 1985 vp.
19506:
19507: Raha-asia-aloite n:o 503
19508:
19509:
19510:
19511:
19512: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Stormin-Vesilahden ja Vesi-
19513: lahden-Lempäälän teiden parantamiseen
19514:
19515:
19516: Eduskunnalle
19517:
19518: Vammalan Stormin-Vesilahden ja Vesilah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19519: den-Lempäälän tiet n:ot 299 ja 298 ovat huo- nioittaen,
19520: nokuntoisia mutta sijaintinsa tähden varsin käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19521: tettyjä. Osuuden yhteinen pituus on noin 18 km. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19522: Teiden saattaminen nykyistä käyttöä vastaavaan 31.24.77 10 800 000 markkaa Stormin-
19523: kuntoon olisi tarpeellinen toimenpide. Vesilahden ja Veszlahden-Lempäälän
19524: teiden parantamiseksi.
19525:
19526: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19527:
19528: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
19529: Matti Kuusio Mikko Elo
19530: 1985 vp. 539
19531:
19532: Raha-asia-aloite n:o 504
19533:
19534:
19535:
19536:
19537: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vesistöjen happamoitumishait-
19538: tojen torjumista koskevaan selvitystyöhön
19539:
19540:
19541: Eduskunnalle
19542:
19543: Maaperän ja veslStoJen happamoituminen on teet ovat tämän vuoksi kiireellisiä. Ruotsissa suo-
19544: viimeisten vuosien tutkimusten perusteella osoit- ritetusta laajamittaisesta järvien kalkitustoimin-
19545: tautunut hälyttäväksi ongelmaksi myös Suomes- nasta saatujen kokemusten perusteella Suomessa
19546: sa. Esimerkiksi vesihallituksen vedenlaaturekiste- tehdyt kokeet ovat antaneet niin myönteisiä
19547: rin mukaan kymmenessä prosentissa vesistön tuloksia, että sijaintinsa vuoksi arvokkaiden hap-
19548: tarkkailupisteitä veden happamuus on kalatalou- pamoituneiden järvien koeluontoista kunnostus-
19549: den kannalta vahingollinen (pH alle 5, 5). Hap- toimintaa tulisi valtion toimesta kiireellisesti te-
19550: pamuus voi olla luontaista, mutta yhä useammin hostaa. Tärkeätä on selvittää minkä tyyppisissä
19551: se johtuu ihmisen toiminnasta, ilman saastumi- tapauksissa happamuushaittojen vähentäminen
19552: sesta ja sadeveden mukana tulevasta happamuu- on tarpeen ja mahdollista ja mitä keinoja vesistön
19553: desta taikka metsäojituksista tai turvetuotannos- tilan parantamiseen on käytettävissä.
19554: ta.
19555: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19556: Happamoitumisen aiheuttamien vakavien seu-
19557: rausvaikutusten estäminen on kokonaisuudessaan
19558: mahdollista ainoastaan rajoittamalla tehokkaasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19559: haittaa aiheuttavia tekijöitä, erityisesti rikkipääs- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19560: töjä ilmaan. On kuitenkin lukuisia tapauksia, 35.25. 77 500 000 markkaa erzllisenä
19561: missä happamoituminen rajoittaa merkittävällä määrärahana vesistöjen happamoitumis-
19562: tavalla paikallisesti arvokkaiden järvien käyttökel- haittojen torjumista koskevaa selvitys- ja
19563: poisuutta ja missä vesistöjen kunnostustoimenpi- koetoimintaa varten.
19564:
19565: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
19566:
19567: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
19568: Matti Kuusio Mikko Elo
19569: 540 1985 vp.
19570:
19571: Raha-asia-aloite n:o 505
19572:
19573:
19574:
19575:
19576: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjäin vuosilomajärjes-
19577: telmän kustannuksiin
19578:
19579:
19580: Eduskunnalle
19581:
19582: Pienyrittäjille tärkeä vuosilomakorvaus ei tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19583: hänastisten kokemusten mukaan ole ollut riittä- nioittaen,
19584: vä. Erityisen vaikeaksi tilanne on muodostunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19585: niissä kunnissa, joissa pienyritystoimintaa on run- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19586: saasti. Todellista tarvetta nykyisillä määrärahoilla 33.57.42 20 000 000 markkaa käytettä-
19587: ei ole voitu tyydyttää. väksi pienyrittäjäin vuoszlomajärjestelmå"n
19588: kustannukstin.
19589:
19590: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19591:
19592: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
19593: Matti Kuusio Mikko Elo
19594: 1985 vp. 541
19595:
19596: Raha-asia-aloite n:o 506
19597:
19598:
19599:
19600:
19601: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliiton toimesta
19602: järjestettävään lomatoimintaan
19603:
19604:
19605: Eduskunnalle
19606:
19607: Vapaa-ajan hyödyllinen, ihmistä kehittävä valiota, liikkumisvaikeuksia eikä vammaisten
19608: käyttö on erityisen tärkeätä vammaisille. Monen- välttämättä tarvitseman avustajan mukanaoloa.
19609: laiset vaikeudet juuri heidän kohdallaan ovat Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että vam-
19610: siihen esteenä. Näin on asianlaita erityisesti vai- maisuus aiheuttaa ao. henkilölle taloudellisia
19611: keavammaisten kohdalla. Vaarana on mielenter- lisärasituksia samoin kuin vaikeuksia keskimääräi-
19612: veyden ja itsensäkehittämisen kannalta haitalli- sen elintason ja elämisen laadun ylläpitämiseksi.
19613: nen syrjäänjäämisen tunne. Valtion tukea siis tarvitaan, jotta vammaiset
19614: Keuhkovammaliitto monine jäsenyhdistyksi- saisivat tarvitsemiaan kohtuuhintaisia, eräissä ta-
19615: neen on lähinnä kesänviettopaikoissa järjestänyt pauksissa ilmaisiakio lomapalveluja itselleen.
19616: monipuolista lomanviettoa. Vammaisten virkisty- Edellä olevan viitaten ehdotamme kunnioit-
19617: miskeskusten ylläpito on muodostunut taloudel- taen,
19618: lisesti varsin raskaaksi. Näin on kuitenkin katsot-
19619: tu välttämättömäksi menetellä. Yleiset palvelut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19620: ovat tarkoitetut pääasiassa terveille. Tämän joh- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19621: dosta niiden järjestämisessä ei ole otettu riittäväs- 33.97.50 650 000 markkaa käytettäväksi
19622: sä määrin huomioon vammaisten useasti vaikeata Keuhkovammahiton järjestämään loma-
19623: allergisuutta, heidän tarvitsemaansa erityisruoka- toimintaan.
19624:
19625: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19626:
19627: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
19628: Mikko Elo Reijo Lindroos
19629: 542 1985 vp.
19630:
19631: Raha-asia-aloite n:o 507
19632:
19633:
19634:
19635:
19636: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren koulukeskuksen
19637: laajennus- ja muutostöitä varten
19638:
19639:
19640: Eduskunnalle
19641:
19642: Haukivuoren aseman koulukeskuksen laajen- Lisätilojen osuus on 765 m 2 ja muutostöiden
19643: nus- ja muutostöiden hanke . on ollut vireillä 823 m 2 • Kustannusarvio on yhteensä 6,0 miljoo-
19644: vuodesta 1974 lähtien. naa markkaa.
19645: Valtion budjettiin sisältyneiden koulujen ra-
19646: Yläaste ja lukio toimivat ahtaissa ja osittain
19647: kentamisrahojen niukkuuden vuoksi hanke ei
19648: erittäin ala-arvoisissa yksityiselle oppikoululle ai-
19649: päässyt myöskään vuoden 1985 rakennusohjel-
19650: koinaan rakennetuissa tiloissa.
19651: maan.
19652: Tämä on johtanut siihen, että työsuojelutar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19653: kastaja on vaatinut keväällä 1984 kunnalta pikai- taen,
19654: sia toimenpiteitä mm. kotitalouden tilojen kor-
19655: jaamiseksi. Kun rakennushanke oli läänin listalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19656: ensimmäisenä ja näytti siltä, että työt päästäisiin 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19657: käynnistämään jo vuoden 1984 aikana, ei kun- markkaa Haukivuoren koulukeskuksen
19658: nostustöihin kuitenkaan ryhdytty. laajennus- ja muutostöitä varten.
19659:
19660: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1985
19661:
19662: Pirjo Rusanen
19663: 1985 vp. 543
19664:
19665: Raha-asia-aloite n:o 508
19666:
19667:
19668:
19669:
19670: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Otavan opistolle
19671:
19672:
19673: Eduskunnalle
19674:
19675: Otavan opisto on v. 1892 perustettu gruntvigi- Opiston lainojen kokonaismäärä onkin n. 3,6
19676: lainen kansanopisto ja -korkeakoulu. Alueellisesti milj. mk. Lainat ovat erittäin lyhytaikaisia ja
19677: opiston toiminta-alue on ensisijaisesti Mikkelin korkeakorkoisia. Huomioon ottaen Otavan opis-
19678: lääni ja Itä-Suomi, joskin joillakin linjoilla on ton toiminnan laajuuden, n. 4 milj. mk:n vuosi-
19679: opiskelijoita ympäri maata. Otavan opiston pää- budjetti, on lainojen koroista ja lyhennyksistä
19680: asiallisia opetusalueita ovat sosiaaliala (kodinhoi- selviäminen erittäin vaikeaa. Samalla pitäisi pys-
19681: tajakoulu), kansainvälisyyskasvatus, tiedotus- ja tyä suorittamaan myös muissa rakennuksissa vält-
19682: viestintäala sekä perinteisen oppivelvollisuutensa tämättömät kunnostustyöt.
19683: päättäneille nuorille tarkoitettu yleissivistävä Valtion budjetissa v. 1983 myönnettiin opiston
19684: koulutus. Lisäksi kesäisin järjestetään opiston rakennuskustannuksiin 400 000 ja vuonna 1984
19685: opetusaluetta lähellä olevia lyhytkursseja. Varsi- 200 000 markkaa. Vuoden 1985 budjettiin ei
19686: naisessa kansanopistossa ja -korkeakoulussa on määrärahaa sisältynyt.
19687: oppilaita vuosittain n. 125 ja kesäaikaisilla lyhyt-
19688: Jotta Otavan opiston toimintaa ei vaarannettai-
19689: kursseilla n. 450. si, vaan turvattaisiin jatkossakin sen toiminta-
19690: Otavan opiston rakennuskanta on hyvin eri-
19691: mahdollisuudet, tulisi valtion tulo- ja menoarvi-
19692: ikäistä. Vanhin, opiston päärakennus, on jo vuo-
19693: ossa 1986 myöntää vielä lisärahoitusta.
19694: delta 1901. Opiston oppilasasuntolarakennus on
19695: vuodelta 1929 ja sen saneeraus on valmistunut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19696: kuluvana vuonna. taen,
19697: Lisäksi opistolla on muita myöhempinä vuosi-
19698: na rakennettuja rakennuksia. Oppilasasuntolan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19699: saneeraus aiheutti opistolle erittäin raskaan talou- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19700: dellisen rasitteen. Saneerauskustannukset olivat 29.57.52 500 000 markkaa Otavan opis-
19701: yhteensä n. 3,6 milj. mk. Saneerauskustannukset ton rakennustöiden kustannusavustuk-
19702: on jouduttu pääasiassa rahoittamaan lainavaroin. szzn.
19703:
19704: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1985
19705:
19706: Pirjo Rusanen
19707: 544 1985 vp.
19708:
19709: Raha.asia·aloite n:o 509
19710:
19711:
19712:
19713:
19714: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Itä·Suomen järvikalastusmu-
19715: seon toteuttamiseen
19716:
19717:
19718: Eduskunnalle
19719:
19720: Itä-Suomen järvikalastusmuseo on Kerimäen jelma, ts. rakentaa museon uusi päärakennus,
19721: kunnan ylläpitämä erityismuseo, joka perustet- itäsuomalainen kalastajakylä sekä saneerata hal-
19722: tiin vuonna 1982. Museo tallentaa sisävesikalas- linnolliset tilat. Tavoitteena on tieteellisesti ja
19723: tukseen liittyvää aineistoa ja esineistöä ja tutkii museaalisesti korkeatasoinen kokonaisuus, mutta
19724: kalastuksen ja muun yhteiskunnan suhteita men- Kerimäen kunta ei pysty tätä noin 7 miljoonan
19725: neisyydestä nykypäivään. Museon toiminta-aluee- markan hanketta toteuttamaan yksin. Valtion
19726: na on Itä-Suomi, ensisijaisesti Puruveden, Pyhä- osallistuminen toteuttamiskustannuksiin on vält-
19727: järven ja Pihlajaveden altaat. tämätöntä.
19728: Museo sijaitsee Kerimäen kirkonkylässä Puro-
19729: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19730: veden rannalla noin 2 ha:n alueella. Alueella
19731: taen,
19732: ovat tällä hetkellä Kerimäen kotiseutumuseon
19733: rakennukset sekä ns. Romu-Heikin talo, jossa
19734: sijaitsevat museon hallinnolliset toimitilat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19735: Museon toiminnan on toistaiseksi rahoittanut 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19736: yksinomaan Kerimäen kunta. V. 1984-88 on markkaa Itä-Suomen ;arvikalastusmuseo-
19737: tarkoitus toteuttaa museon kokonaisrakennusoh- hankkeen toteuttamiseen.
19738:
19739: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19740:
19741: Pirjo Rusanen
19742: 1985 vp. 545
19743:
19744: Raha-asia-aloite n:o 510
19745:
19746:
19747:
19748:
19749: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Puumalansalmen sillan raken-
19750: tamisen suunnitteluun
19751:
19752:
19753: Eduskunnalle
19754:
19755: Mikkelin läänissä sijaitseva Puumalansalmi on kenteelle, julkiselle liikenteelle ja jakelukuljetuk-
19756: eräs vilkkaimmin liikennöityjä sisävesien syväväy- sille myös paikkakunnan elinkeinoelämän kehit-
19757: liä. Samalla salmen ylittävä lossi on Suomen tymiselle.
19758: toiseksi vilkkaimmin liikennöity ja ainoa kanta-
19759: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19760: tiellä oleva ja näillä näkymin säilyvä lossi.
19761: taen,
19762: Koska vilkkain purjehdus- ja uittokausi ajoit-
19763: tuu samalle ajanjaksolle kuin vilkkain ajoneuvo-
19764: liikenne maantiellä, muodostuu lossille kesäai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19765: kaan päivittäin pitkiä jonoja odotusaikojen veny- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19766: essä kohtuuttomiksi. Kiinteän tieyhteyden puut- 31.24. 77 300 000 markkaa Puumalansal-
19767: tuminen aiheuttaa huomattavaa haittaa paitsi men szllan suunnittelun aloittamista var-
19768: asukkaiden päivittäiselle asiointi- ja työmatkalii- ten.
19769:
19770: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1985
19771:
19772: Pirjo Rusanen
19773:
19774:
19775:
19776:
19777: 35 428500120H
19778: 546 1985 vp.
19779:
19780: Raha-asia-aloite n:o 511
19781:
19782:
19783:
19784:
19785: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan rakenta-
19786: miseen
19787:
19788:
19789: Eduskunnalle
19790:
19791: Sillan rakentaminen Hirvensalmen kunnan neuvoston päätöksellä on Hirvensalmen kunta
19792: Väisälänsaaresta Hirvensalmen puoleiselle mante- määrätty saariston kehittämisestä annetun lain
19793: reelle on ollut TVL:n Mikkelin piirin tienpidon (494/81) 9 §:n mukaiseksi saaristokunnaksi, siksi
19794: toimenpideohjelmassa jo vuodelle 1984. tulisi saaristolain periaatteetkin huomioon ottaen
19795: Silloin hanketta siirrettiin vuodelle 1986, mut- pyrkiä edistämään saaristo-olosuhteissa toimivan
19796: ta suunnittelutyö saatettiin loppuun sekä hankit- kunnan kehitystä.
19797: tiin Itä-Suomen vesioikeuden lupa. Sillan rakentamisella varmistetaan asutuksen
19798: TVL:n Mikkelin piirin 1.11.1984 julkaistussa säilyminen saarissa sekä niissä olevien tilojen
19799: tienpidon toimenpideohjelmassa 1984-90 on elinkelpoisuuden jatkuminen.
19800: sillan rakentamista edelleen lykätty vuodelle
19801: 1989. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19802: Väisälänsaaressa ja sen läheisyydessä olevissa taen,
19803: saarissa asuu yli 100 henkilöä, jotka joutuvat
19804: kiertämään oman kuntansa keskustassa oleviin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19805: palvelukohteisiin Mikkelin mlk:n alueen kautta 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19806: yli 60 km:n matkan, kun matka rakennettavan markkaa Väisälänsaaren szllan rakentami-
19807: sillan kautta tulisi olemaan vajaat 20 km. Valtio- seen.
19808:
19809: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1985
19810:
19811: Pirjo Rusanen
19812: 1985 vp. 547
19813:
19814: Raha-asia-aloite n:o 512
19815:
19816:
19817:
19818:
19819: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Helemi-radan yleissuunnitel-
19820: man laatimiseen
19821:
19822:
19823: Eduskunnalle
19824:
19825: Mikkelin läänin Maakuntaliitto ry:n nimeämä Heinola-Mäntyharju maksaa 362 mmk ja Lah-
19826: Helemi-ratatyöryhmä, jossa olivat mukana myös den-Heinolan radan perusparannus maksaa 153
19827: rautatiehallitus ja liikenneministeriö, sai työnsä mmk.
19828: valmiiksi syyskuussa 1983. Yhteydet Savosta pääkaupunkiseudulle nopeu-
19829: Sen toimesta valmistui kolme Helemi-ratahan- tuvat noin 30-40 minuuttia Helemi-radan an-
19830: ketta koskenutta osaselvitystä: siosta. Henkilöliikenteen aikatauluihin rata vai-
19831: - Helemi-radan aluevarausselvitys välillä Hei- kuttaa kahdella tavalla. Ensiksi junan kulun
19832: nola-Mäntyharju, Savon radan oikaisu välillä nopeutuminen lyhentää matka-aikoja Savon ja
19833: Lahti-Mikkeli, 1982 Etelä-Suomen välillä. Toiseksi nopeutumisen
19834: - Helemi-radan ympäristöselvitys välillä Hei- mukanaan tuomat uudet matkustajat tekevät
19835: nola-Mäntyharju, 1983 mahdolliseksi junatarjonnan lisäämisen.
19836: - Helemi-radan vaikutusselvitys, 1983 Liikenneturvallisuuteen rata vaikuttaa merkit-
19837: Helemi-radan liikenteellisten vaikutusten alue tävästi, koska sen avulla voidaan poistaa tasoris-
19838: käsittää radan pohjoispäässä Savon, Kainuun ja teyksiä Lahden ja Heinolan välillä ja vähentää
19839: osia Keski-Suomesta. Eteläpäässä vaikutusaluee- liikennöintiä niillä muilla rataosilla. Nykyisin
19840: seen kuuluvat Uusimaa, Etelä-Häme ja osia Var- Savonradalla välillä Lahti-Mäntyharju on 84
19841: sinais-Suomesta. Näillä alueilla asuu yhteensä tasoristeystä. Helemi-radalla niitä olisi vastaavalla
19842: noin puolet Suomen väestöstä. Radan lähivaiku- välillä alle 10.
19843: tusalueella ovat merkittäviä lisäksi alueelliset ja
19844: työllisyysvaikutukset. Lähivaikutusalueeseen kuu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19845: luu 26 kuntaa ja niissä on asukkaita yhteensä taen,
19846: 294 000. Rata tekee mahdolliseksi saattaa Heino-
19847: lan kaupunki uudelleen henkilöliikenteen pii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19848: riin. 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
19849: Laaditun aluevarausselvityksen perusteella ovat kaa Helemi-radan yleissuunnitelman laa-
19850: radan kustannukset 515 mmk. Uusi rata välille timiseen.
19851:
19852: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
19853:
19854: Pirjo Rusanen
19855: 548 1985 vp.
19856:
19857: Raha-asia-aloite n:o 513
19858:
19859:
19860:
19861:
19862: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Eteläpohjalaiset Spelit Kan-
19863: sanmusiikkiyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
19864:
19865:
19866: Eduskunnalle
19867:
19868: Eteläpohjalainen kansanmusiikkitapahtuma sekä vanhaa uudestisyntynyttä kansanmusiikkia
19869: "Spelit" syntyi eteläpohjalaisen perinnekulttuu- että uusia sävelteoksia.
19870: riin olennaisesti kuuluvana kansanmusiikin säi- Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyhdistys
19871: lyttämiseksi ja sen perinteen edelleen kehittämi- ry. on ensisijaisesti vastannut taloudellisesti tilai-
19872: seksi. Ensimmäiset Spelit järjestettiin v. 1972 suuksien järjestelyistä. Yhdistyksen talous on jo-
19873: Kauhajoella, ja tapahtuman järjestäminen on ka vuosi vaikeuksissa, vaikka esim. kunnat ovat
19874: siirtynyt eteläpohjalaisten kuntien vastuulle vuo- mahdollisuuksiensa mukaan myös osallistuneet
19875: ro vuosin. kustannusten peittämiseen. Valtion avustus yh-
19876: distykselle on kustannustason nousun myötä jää-
19877: Spelien järjestäminen on melkoinen urakka,
19878: nyt liian vähäiseksi. Se on vain noin 25 prosenttia
19879: joka hoidetaan pääosin talkoohenkisesti. Järjestä-
19880: kokonaiskuluista. Vuonna 1984 valtion tuki oli
19881: vän kunnan sekä paikkakunnalla toimivien järjes-
19882: määrältään 57 000 markkaa. Verrattuna moniin
19883: töjen toiminta-apu on välttämätöntä. Juhlille
19884: muihin vastaavanlaisiin tilaisuuksiin valtion tuki
19885: tulevien osanottajien määrä on ollut vuosittain
19886: on Spelien kohdalla jäänyt muista selvästi jäl-
19887: yli 1 000 henkilöä ja noussut jopa 2 000 henki-
19888: keen.
19889: löön. Kansanmusiikin ystäviä juhlat ovat kerän-
19890: Me allekirjoittaneet pidämme välttämättömä-
19891: neet tilaisuuksiin vuosittain vähintään 10 000
19892: nä, että Spelien järjestämiseen viime vuosina
19893: henkilöä.
19894: myönnettyä määrärahaa korotetaan samalle tasol-
19895: Juhlien luonne ja niiden tavoitteet kansan- le, kuin muillekin vastaaville perinteisille tilai-
19896: perinteen kehittämiseksi ja säilyttämiseksi ovat suuksille on myönnetty ottaen huomioon myös
19897: pysyviä. Koska juhlien järjestäminen on kiertänyt kustannusten nousu.
19898: paikkakunnalta toiselle, on samalla syntynyt ar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19899: vokkaita tuloksia ko. paikkakunnan kulttuurin
19900: kehittämiseksi muutoinkin. Tällaisina saavutuksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19901: na ovat useiden paikkakuntien kansanmusiikin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19902: perinteeseen liittyvät nuottikirjat ja erilaiset mu- 29.90.52 150 000 markkaa Eteläpohjalai-
19903: siikkiteokset, joita voidaan pitää jo nyt kansallisi- set Spelit Kansanmusiikkiyhdistys ry:lle
19904: na aarteina. Eräille spelipaikkakunnille on perus- avustuksena vuonna 1986 järjestettävien
19905: tettu musiikkiopistoja ja lisää ollaan perustamas- kansanmustikktjuhlien kustannuksien
19906: sa. Vuonna 1983 järjestetty sävellyskilpailu tuotti osittaiseksi kattamiseksi.
19907:
19908: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
19909:
19910: Aapo Saari Helge Saarikoski Markus Aaltonen
19911: Kari Urpilainen Heimo Linna Pentti Mäki-Hakola
19912: Jukka Vihriälä Håkan Malm Jussi Ranta
19913: 1985 vp. 549
19914:
19915: Raha-asia-aloite n:o 514
19916:
19917:
19918:
19919:
19920: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan poliisitalon rakenta-
19921: misen aloittamiseen
19922:
19923:
19924: Eduskunnalle
19925:
19926: Vaasaan on jo vuosia pyritty saamaan poliisi- ja Rakennusliikkeet K. E. Nyman ja Mattinen &
19927: oikeustalo. Kyseessä olisi noin 5 000-6 000 Niemelä ovat syksyllä 1984 jättäneet rakennus-
19928: m 2 :n hanke. Mm. Vaasan lääninhallituksen polii- hallitukselle tarjouksen rakentaa Vaasan poliisita-
19929: sin toiminta- ja taloussuunnitelmassa on Vaasan lo ja vuokrata se sen jälkeen valtiolle. Hanke olisi
19930: uuden poliisitalon aikaansaaminen asetettu en- toteutettu K. E. Nymanin omistamalle tontille
19931: simmäiselle sijalle koko läänissä. Myös Vaasan Ratakadulle. Rakennushallitus ei hyväksynyt esi-
19932: kaupunki on esittänyt useiden eri ministeriöiden tettyä tarjousta, mitä täytyy suuresti ihmetellä.
19933: ja keskusvirastojen edustajille useampia vaihtoeh- Tarjous olisi otettava heti uuteen käsittelyyn.
19934: toja poliisitalon rakentamiseksi. Edelleen poliisi- Jos uutta poliisitaloa ei pikaisesti saada, joudu-
19935: piirin neuvottelukunnan taholta on kiinnitetty taan poliisilaitosta hajauttamaan entisestään. Po-
19936: asiaan huomiota ja kiirehditty talon rakentamis- liisilaitoksen rikososastolle on löydettävä jostain
19937: ta. Kuitenkaan edes rakennuksen suunnitteluun kaupungilta noin 500 m 2 :n vuokratilat. Tämä
19938: ei toistaiseksi ole myönnetty määrärahoja. aiheuttaa suurta hankaluutta poliisin toiminnassa
19939: Vaasan poliisitaloon tulisi näillä näkymin Vaa- sekä yleisön asioinnissa poliisin kanssa.
19940: san poliisilaitos, Mustasaaren nimismiespiiri, kes-
19941: kusrikospoliisin ja liikkuvan poliisin Vaasan lää- Vaasan poliisin toimitilat eivät tänään alkuun-
19942: ninosastot sekä suojelupoliisin toimisto. kaan vastaa ajan vaatimuksia määrältään, kun-
19943: noltaan eivätkä varustetasoltaan. Uuden poliisi-
19944: Kylmänä talvena hatarissa tiloissa lämpötila
19945: ja oikeustalon rakennushanke tulee saada kifeel-
19946: laskee sekä työhuoneissa että pidätettyjen tiloissa
19947: lisesti työn alle, sillä asiasta on puhuttu jo 20
19948: jopa + 10 asteeseen. Lisälämmittimillä ei saada
19949: vuotta ja on korkea aika ryhtyä sanoista tekoihin.
19950: lisää lämpöä, sillä sähköjohdot eivät kestä lisä-
19951: Suunnitelmat ovat valmiina ja viivyttely ainoas-
19952: kuormitusta.
19953: taan lisää projektin rahoitustarvetta rakennuskus-
19954: Pidätettyjä ei voi säilyttää 10 asteen tiloissa ja tannusten noustessa.
19955: näin poliisi joutuu viemään pidätettyjä ja päihty-
19956: neitä lähipiirien poliisiasemille. Poliisitalon tilan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19957: tarve on kaikkiaan noin 8 000 m 2 ja arvioitu taen,
19958: kustannusarvio 30-35 miljoonaa markkaa.
19959: Rakennusaika olisi 2 vuotta, joten vuodelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19960: 1986 tarvittaisiin 15-17 miljoonaa ja vuodelle 1986 tulo- ja menoarvioon 16 000 000
19961: 1987 15-17 miljoonaa markkaa, jolloin poliisi markan määrärahan uuden poltisi- ja oi-
19962: saisi asianmukaiset toimitilat vuoden 1987 lopul- keustalon rakentamisen aloittamiseen
19963: la. Vaasaan.
19964:
19965: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
19966:
19967: Helge Saarikoski
19968: 550 1985 vp.
19969:
19970: Raha-asia-aloite n:o 515
19971:
19972:
19973:
19974:
19975: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan korkeakoulun huma-
19976: nistisen tiedekunnan opetuksen tehostamiseksi
19977:
19978:
19979: Eduskunnalle
19980:
19981: Vaasan korkeakoulun humanistinen yksikkö on vesitettynä, että pyytämänsä soveltavan kielitie-
19982: pienin alan yksikkö Suomessa. Sen vastuulla on teen professorin viran sijasta korkeakoulu sai alan
19983: toisaalta korkeakoulun muiden alojen (kauppa- yliassistentin toimen.
19984: tieteellinen, yhteiskuntatieteellinen) kielenope- Jotta humanistisen yksikön tehtävien hoito
19985: tuksen antaminen, toisaalta kielenkääntäjän kou- ylipäänsä olisi mahdollista kasvavan opetusvelvol-
19986: lutusohjelmasta huolehtiminen sekä erityisesti lisuuden paineessa, pitää tulevaisuudessa Vaasan
19987: ammattikieliin ja terminologiaan kohdistuvan korkeakoulun resurssitarpeista huolehtia nykyistä
19988: tutkimuksen tekeminen. Kun yksikkö on nuori, oleellisesti paremmin. Vuoden 1986 tulo- ja
19989: se on myös pieni. Vaasan korkeakoulun humanis- menoarvioesityksessä tulee korkeakoulun esitys
19990: tisessa yksikössä on 2 professorin, 1 apulaisprofes- luento-, tunti- ja dosenttiopetuksen tarvitsemasta
19991: sorin, 5 kääntäjäkoulutukseen tarkoitetun lehto- määrärahasta ottaa sellaisenaan huomioon.
19992: rin virkaa ja 1 assistentin toimi. Seuraavaksi
19993: pienimmässää eli Oulun yliopiston humanistises- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
19994: sa yksikössä vastaavat luvut ovat 10, 9, 23 ja 16.
19995: Vaasan korkeakoulun humanistisella yksiköllä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19996: on monia resurssitarpeita, joista on huolehdittu 1986 tulo- ja menoarvioon 2 405 100
19997: erittäin huonosti. Esim. vuoden 1984 tulo- ja markan määrärahan käytettäväksi Vaasan
19998: meqparviossa yksikkö ei saanut ainuttakaan uutta korkeakoulun humanistisen tiedekunnan
19999: virkfa, vuonna 1985 yhden viran ja senkin siten luento-, tunti- ja dosenttiopetukseen.
20000:
20001: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20002:
20003: Helge Saarikoski
20004: 1985 vp. 551
20005:
20006: Raha-asia-aloite n:o 516
20007:
20008:
20009:
20010:
20011: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi tek-
20012: nistieteellisen koulutuksen aloittamisen edellytyksistä Vaasan
20013: korkeakoulun yhteydessä
20014:
20015:
20016: Eduskunnalle
20017:
20018: Valtioneuvoston 24.1.1985 vahvistamassa Kor- tuksen aloittamisen edellytyksiä Vaasan korkea-
20019: keakoululaitoksen kehittämissuunnitelmassa koulun yhteydessä.
20020: 1985-1986 sanotaan (s. 18): "Suunnittelukau- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
20021: della selvitetään, onko tarkoituksenmukaista ja
20022: taloudellisesti perusteltua laajentaa teknistieteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20023: listä koulutusta aloittamalla alan koulutus Vaa- 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
20024: sassa.'' kaa käytettäväksi tutkimusryhmän muo-
20025: Selvitystyö tulee saada nopeasti käyntiin. Tä- dostamiseen selvittämään teknistieteelli-
20026: män vuoksi esitetään, että tutkimusryhmä muo- sen koulutuksen aloittamisen edellytyksiä
20027: dostetaan selvittämään teknistieteellisen koulu- Vaasan korkeakoulun yhteydessä.
20028:
20029: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20030:
20031: Helge Saarikoski
20032: 552 1985 vp.
20033:
20034: Raha-asia-aloite n:o 517
20035:
20036:
20037:
20038:
20039: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta turkisopiston perustamiseksi
20040: Vaasan lääniin
20041:
20042:
20043: Eduskunnalle
20044:
20045: Kuluvalla turkisten myyntikaudella viedään jatkojalostuskoulutusta. Näin siitäkin syystä, että
20046: maastamme turkiksia noin 2 miljardin markan Vaasan läänissä koulutuksen tulisi olla kaksikie-
20047: edestä. Turkiksista jalostetaan kotimaassa vain listä.
20048: noin 2 prosenttia. Maassamme tuotetuista turkik- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20049: sista tuotetaan Vaasan läänissä yli 80 prosenttia. taen,
20050: Valtioneuvosto on päättänyt, että maahamme
20051: perustetaan kaksi turkisjalostusopistoa. Toinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20052: perustetaan Helsinkiin ja toinen Kemijärvelle. 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20053: Erittäin suurta hämmästystä on herättänyt se, markan määrärahan Vaasan läänzin
20054: että turkisten päätuotantoalueelle, Vaasan lää- perustettavan turkisjalostusopiston perus-
20055: niin, ei päätetty perustaa minkäänlaista turkisten tamiskustannuksiin.
20056:
20057: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
20058:
20059: Helge Saarikoski
20060: 1985 vp. 553
20061:
20062: Raha-asia-aloite n:o 518
20063:
20064:
20065:
20066:
20067: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Jurvan kotiteollisuusoppilai-
20068: tokseen perostettavaa turkisjalostuslinjaa varten
20069:
20070:
20071: Eduskunnalle
20072:
20073: Vaasan läänissä tuotetaan maamme turkiksista Koulutuksen aloittamista puoltaa lisäksi tieto
20074: yli 80 prosenttia. Vuotuiset valuuttatulot ovat siitä, että maailman turkisteollisuusmarkkinoita
20075: viime vuosina koko maassa olleet noin 1 000 ollaan parhaillaan muovaamassa aivan uuteen
20076: miljoonaa markkaa. Asiantuntijoiden arvioiden uskoon, koska turkisten levyttäminen eli yhteen-
20077: mukaan olisi turkisten jalostusastetta mahdollista ompeleminen on kyetty automatisoimaan ja on
20078: huomattavasti nostaa kotimaassa. ilmeistä, että aikaisemmin markkinoita hallin-
20079: Suomessa tuotettujen turkisten jalostaminen neet halpatyövoiman maat tulevat kärsimään me-
20080: kotimaassa on erittäin vähäistä. Vain noin kaksi netyksiä korkean tiedon ja taidon sekä teknisen
20081: prosenttia maassamme tuotetuista turkiksista jat- valmiuden omaaville maille.
20082: kojalostetaan asusteiksi tai muiksi sellaisiksi tuot- Maamme turkisten ylivoimaisella päätuotanto-
20083: teiksi. Turkisten jalostaminen saattaisi merkitä alueella, Vaasan läänissä, ei ole, eikä sinne valtio-
20084: maamme saamien turkisvientitulojen nousemista vallan toimesta ole suunniteltukaan perustaa
20085: nykyisestä noin kahdesta miljardista markasta opistotasoista turkiskoulutusta.
20086: hyvinkin huomattavasti.
20087: Jurvan kotiteollisuusoppilaitos toimii koulu- ja
20088: Tällöin tulisi kysymykseen erityisesti turkisten
20089: opistotasoisena. Kotiteollisuusoppilaitosten ta-
20090: ompelu valmiiksi vaatteeksi, mutta mahdollisesti
20091: voin se kouluttaa erittäin korkeatasoisen käsityön
20092: myös turkisten muokkaus. Turkisten jalostusas-
20093: taitajia, käsityötuotteiden tuotesuunnittelijoita ja
20094: teen kohottaminen olisi perusteltua erityisesti
20095: alan yrittäjiä. Turkisten jatkojalostamiskoulutus
20096: siitä syystä, että raakaturkisten tuotannon laajen-
20097: soveltuisi näin muodoin erittäin hyvin Jurvan
20098: taminen markkinoiden ja rehun rajallisuudesta
20099: kotiteollisuusoppilaitokseen.
20100: johtuen on tulevaisuudessa erittäin vaikeaa. Va-
20101: luuttatulot olisi jalostusastetta kohottamalla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20102: mahdollista nostaa jopa moninkertaisiksi. Samal- taen,
20103: la luotaisiin turkisteollisuuteen ja sen seurannais-
20104: elinkeinoihin jopa tuhansia uusia työpaikkoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20105: Turkisten jalostamisen esteenä on kuitenkin 1986 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
20106: pääomapulan ohella ollut ennen kaikkea jalosta- markan määrärahan ]urvan kotiteollisuus-
20107: miseen liittyvän tiedon puute. Tästä syystä olisi- oppilaitoksen laajennusrakennuksen ra-
20108: kin mitä pikimmin ryhdyttävä toimiin alan kou- kentamiseksi oppilaitokseen perustettavaa
20109: lutuksen saamiseksi turkisteollisuutta varten. opistotasoista turkisjalostuslinjaa varten.
20110:
20111: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
20112:
20113: Helge Saarikoski
20114: 554 1985 vp.
20115:
20116: Raha-asia-aloite n:o 519
20117:
20118:
20119:
20120:
20121: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusneuvontajärjes-
20122: töjen toiminnan tukemiseen
20123:
20124:
20125: Eduskunnalle
20126:
20127: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1985 on tämistä, koska sitä kautta olisi erinomaisia edelly-
20128: momentissa 29.86. 51 osoitettu kotiteollisuuden tyksiä luoda uusia työtilaisuuksia kaiken kokoisil-
20129: edistämiseen 10 955 000 markkaa. Avustuksen le paikkakunnille. Niin ikään on perusteltua
20130: turvin voidaan palkata enintään 159 valtionapu- todeta, että koti- ja pienteollisuuden edistämisen
20131: paikkaista henkilöä. Neuvontajärjestöillä on kui- kautta maahamme on menneinä aikoina ja var-
20132: tenkin noin 70 jo palkattua henkilöä, jotka masti tulevaisuudessakin luotu hyvin suuri jouk-
20133: periaatteessa olisivat oikeutettuja saamaan val- ko aikaa myöten merkittäviksi kasvaneita yrityk-
20134: tionapua, mikäli valtion tulo- ja menoarviossa siä.
20135: olisi riittävästi määrärahoja tähän tarkoitukseen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20136: Lisäksi kymmenillä paikkakunnilla on suuri tarve taen,
20137: perustaa uusia neuvonta-asemia.
20138: Sen ohella, että eri yhdistykset ovat joutuneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20139: kotiteollisuuden valtionapujen suhteen eriarvoi- 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
20140: seen asemaan, olisi mm. työllisyyspoliittisesti markkaa käytettäväksi kotiteollisuus-
20141: ensiarvoisen tärkeää tukea kotiteollisuuden edis- neuvontajärjestöjen valtionapuun.
20142:
20143: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20144:
20145: Helge Saarikoski
20146: 1985 vp. 555
20147:
20148: Raha-asia-aloite n:o 520
20149:
20150:
20151:
20152:
20153: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Teuvalla sijaitsevan Suksen-
20154: järven rakentamiseen
20155:
20156:
20157: Eduskunnalle
20158:
20159: Teuvan kunta on enttam vesistököyhä kunta Suunnitelmat ovat jo osittain valmiina Vaasan
20160: pientä jokea lukuun ottamatta. vesipiirissä.
20161: Kunnassa on ollut joskus kaksi pientä järveä,
20162: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20163: jotka on kuivattu 1800-luvulla lähinnä heinän ja
20164: taen,
20165: rehun saamiseksi sen ajan tarpeisiin. Toinen
20166: näistä järvistä oli nimeltään Suksenjärvi.
20167: Teuvan kuntalaisten ja Teuvan kunnan yhtei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20168: sen aloitteen pohjalta on ryhdytty toimenpiteisiin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20169: Suksenjärven veden uudelleen nostamiseksi ja 30.40. 77 300 000 markkaa Teuvan kun-
20170: järven saattamiseksi virkistys-, kalastus- ja luon- nassa sijaitsevan Suksenjärven rakenta-
20171: nonsuojelukäyttöön. mzseen.
20172:
20173: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20174:
20175: Helge Saarikoski
20176: 556 1985 vp.
20177:
20178: Raha-asia-aloite n:o 521
20179:
20180:
20181:
20182:
20183: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesirakennus-
20184: piirin työkohteisiin työllisyysvaroista
20185:
20186:
20187: Eduskunnalle
20188:
20189: Työttömyys lisääntyy uhkaavasti Vaasan läänis- syysvarat pots JO v. 1983 ja tilanne vain huono-
20190: sä. Varsinaisia tienrakennusmäärärahoja on Vaa- nee. Tilanne on käsittämätön ja kestämätön
20191: san tie- ja vesirakennuspiiriltä vähennetty niin, työttömyyden koko piirin alueella yhä lisääntyes-
20192: että koko rakentaminen uhkaa arveluttavasti sä. Tilanteeseen on saatava nopeasti korjaus pa-
20193: taantua ja vähentyä piirin alueella. lauttamalla piirin työllisyysvarojen taso vähin-
20194: Varsinaisten tienrakennusmäärärahojen lisäksi täänkin menneitten vuosien keskimäärää vastaa-
20195: piiri on saanut ns. työllisyysvaroja seuraavasti: vaksi. Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin teitä ja
20196: muitakin kohteita on rakennettava tulevaisuudes-
20197: Vuonna 1976 13,4 milj. mk sa entistä enemmän myös työllisyysvaroilla.
20198: 1977 7,85
20199: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20200: 1978 13,9 taen,
20201: 1979 16,1
20202: 1980 13,09
20203: 1981 14,01 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20204: 1982 10,81 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
20205: 1983 0,9 markkaa työllisyysmäärärahana Vaasan
20206: tie- ja vesirakennuspiirin työkohteita var-
20207: Kuten selvityksestä näkyy, on Vaasan tie- ja ten piirin vaikeimmzlla työttömyysaluezJia
20208: vesipiiriitä käytännöllisesti katsoen otettu työlli- käytettäväksi.
20209:
20210: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20211:
20212: Helge Saarikoski
20213: 1985 vp. 557
20214:
20215: Raha-asia-aloite n:o 522
20216:
20217:
20218:
20219:
20220: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 665 (Tiukka-
20221: Perälä) rakennustöiden aloittamiseen
20222:
20223:
20224: Eduskunnalle
20225:
20226: Maantie n:o 665 johtaa Teuvan Peräiästä ran- huonokuntoisuuden takia ei tien rakenteen pa-
20227: nikolle Kristiinankaupunkiin ja sen varrella on rantamista voida odottaa vuoteen 1989 saakka,
20228: suuria asutustaajamia mm. Teuvan Perälän kyläs- jolloin tämän tien parantaminen on merkitty
20229: sä, Karijoella Myrkyn kylä ja ennen Kristiinan- alkavaksi Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toi-
20230: kaupunkia Tiukan kylä. menpideohjelmassa, vaan tietä on alettava raken-
20231: Asutus on vankkaa maanviljelysseutua. Alueel- taa aikaisemmin, sillä muussa tapauksessa tiellä
20232: la on lasinalaista kasvihuoneviljelystä sekä pien- liikennöiminen voi loppua kokonaan.
20233: teollisuutta. Tietä käyttää huomattavasti myös
20234: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20235: Kaskisissa sijaitseva Metsä-Botnian selluloosateh-
20236: taen,
20237: das raaka-ainekuljetuksiinsa.
20238: Tie on erittäin mutkainen ja sen takia suoras-
20239: taan vaarallinen ja hidas liikkua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20240: Tie on erittäin huonokuntoinen maapohjan 1986 tulo- ja menoarvioon 3 800 000
20241: pehmeyden takia ja kantavat kerrokset ovat aiko- markkaa työllisyysmäärärahana maantien
20242: ja sitten kuluneet pois. Tien painumisen ja n:o 665 rakentamisen aloz'ttamiseksi.
20243:
20244: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20245:
20246: Helge Saarikoski
20247: 558 1985 vp.
20248:
20249: Raha-asia-aloite n:o 523
20250:
20251:
20252:
20253:
20254: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 682 (Teuva-
20255: Bränback) rakentamisen aloittamiseksi työllisyysvaroilla
20256:
20257:
20258: Eduskunnalle
20259:
20260: Teuvan kunnassa on työllisyystilanne jatkuvasti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20261: huonontunut ollen jo Vaasan läänin keskitasoa taen,
20262: huonompi. Asiantilan korjaamiseksi pitäisi avata
20263: uusia työllisyyskohteita. Eräs tällainen työkohde että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20264: olisi maantie n:o 682 välillä Teuva-Bränback eli 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20265: ns. Horonkylän tie, jonka rakentamissuunnitel- 34.50. 02 2 500 000 markkaa maantien
20266: mat ovat valmiina, ja rakentaminen olisi aloitet- n:o 682 (Teuva-Bränback) rakentamisen
20267: tava työllisyysvaroilla jo vuonna 1986 Teuvan aloittamiseksi vuoden 1986 työllisyys-
20268: pahenevan työllisyystilanteen helpottamiseksi. varoilla.
20269:
20270: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20271:
20272: Helge Saarikoski
20273: 1985 vp. 559
20274:
20275: Raha-asia-aloite n:o 524
20276:
20277:
20278:
20279:
20280: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6921 (Kos-
20281: kue-Ylivalli) rakennustöiden aloittamiseksi
20282:
20283:
20284: Eduskunnalle
20285:
20286: Jalasjärven kunta on joutunut työttömyyden Maantie johtaa Seinäjoen-Parkanon radalla
20287: rajun lisääntymisen vuoksi suuriin vaikeuksiin olevalle Ylivallin lastauspaikalle, jota Vapo Oy
20288: työttömyysprosentin ollessa jo lähes 10 %. Tämä erittäin paljon käyttää turpeen lastaamiseen. Tur-
20289: taas johtuu siitä, että Jalasjärvellä on useita vetta ajetaan Haukinevan turvetehtaan alueelta,
20290: huomattavia yrityksiä mennyt konkurssiin. Kun- jopa Kauhajoen Korvanevalta saakka.
20291: nan vaikeudet johtuvat myös siitä, että se on Tie on nyt sorapintainen, kuoppainen, mut-
20292: tukenut useita näistä yrityksistä ollen aktiivisesti kainen ja erittäin huonossa kunnossa.
20293: mukana uusia työpaikkoja luomassa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20294: Vaikean työttömyystilanteen korjaamiseksi olisi taen,
20295: työllisyysvaroin aloitettava heti maantien n:o
20296: 6921 (Koskue-Ylivalli) rakentaminen, jonka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20297: kustannusarvio on 5,9 milj. mk ja jonka suunni- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20298: telmat ovat valmiit. Vaasan tie- ja vesirakennus- 34.50. 02 2 000 000 markkaa työllisyysva-
20299: piiri puoltaa suunnitelmaa ja käynnistää työt, jos roja maantien n:o 6921 (Koskue- Ylival-
20300: työllisyysvaroi a saadaan. lz) rakennustöiden aloittamiseen.
20301:
20302: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20303:
20304: Helge Saarikoski
20305: 560 1985 vp.
20306:
20307: Raha-asia-aloite n:o 525
20308:
20309:
20310:
20311:
20312: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6991 rakenta-
20313: misen jatkamiseen välillä Lapua-Kuortaneen Mäyry
20314:
20315:
20316: Eduskunnalle
20317:
20318: Kun Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella lääninhallitus sekä Lapuan kaupunki ja Kuorta-
20319: olevan maantien n:o 6991, joka johtaa Lapualta neen kunta. Vaikea työllisyystilanne kiirehtii
20320: Kuortaneelle, rakennustyöt ovat keskeytyneet myös tien rakentamista.
20321: vuonna 1983 ja kun on epävarmaa, saadaanko
20322: tänäkään vuonna tähän kohteeseen työllisyysmää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20323: rärahojakaan, olisi tien erittäin heikon kunnon taen,
20324: vuoksi tien rakentamisaikataulua aikaistettava
20325: niin, että työt voisivat alkaa mahdollisimman että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20326: pian uudestaan ja jatkua koko tien loppuun- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 100 000
20327: rakentamiseen asti keskeytymättä. markan määrärahan maantien n:o 6991
20328: Tiellä on erittäin suuri liikenteellinen merkitys rakentamisen jatkamiseen välillä Lapua-
20329: ja siksi sen rakentamista kiirehtii myös Vaasan Kuortaneen Mäyry.
20330:
20331: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20332:
20333: Helge Saarikoski
20334: 1985 vp. 561
20335:
20336: Raha-asia-aloite n:o 526
20337:
20338:
20339:
20340:
20341: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perusparan-
20342: tamiseen
20343:
20344:
20345: Eduskunnalle
20346:
20347: Suupohjan rata johtaa Seinäjoelta Kaskisiin tonnia. Liikennöinti tapahtuu nykyään korkein-
20348: Metsä-Botnian selluloosatehtaalle ja satamaan. taan 17 tonnin kuormilla, jolloin nopeusrajoituk-
20349: Nykyisellään tämä noin 70 vuotta vanha rata on sena on 35 km/t. Liikenne radalla on kuitenkin
20350: erittäin huonossa kunnossa. Radan heikkokuntoi- moninkertaistunut viimeksi kuluneiden noin 10
20351: suus on uhka liikenteen jatkuvuudelle ja radan- vuoden aikana. Rajoituksista ja huonosta kunnos-
20352: varren tiheän asutuksen turvallisuudelle Metsä- ta johtuen liikennöinti on kalliimpaa kuin nor-
20353: Botnialle tapahtuvien huomattavien kloori- ym. maaliradoilla. Näyttää siltä, että rautatiehallitus
20354: myrkyllisten aineiden kuljetusten vuoksi. Onnet- ei pysty nykyisillä määrärahoillaan ottamaan Suu-
20355: tomuuden sattuessa seuraukset olisivat tuhoisat. pohjan rataa kunnostusohjelmaansa. Valtionrau-
20356: On myös aivan selvää, että huonokuntoisten ja tateiltä ja alueen elinkeinoelämältä saatujen tie-
20357: vajaita kuormia ajavien junien käyttäminen ei saa tojen mukaan Suupohjan rata olisi täysin itsensä
20358: alueen elinkeinoelämää suopeaksi rautatiekulje- kannattava, jos rata saataisiin sellaiseen kuntoon,
20359: tusten lisäämiselle, vaikka radan välittömässä että radalla voidaan kuljettaa normaaleja tavara-
20360: läheisyydessä on runsaasti rautatiepalveluksiin ai- kuormia. Tässä ei silloin ole vielä otettu huo-
20361: koinaan tukeutuneita suuryrityksiä. Näistä voi- mioon sitäkään, että Suupohjan rata johtaa Kas-
20362: daan mainita Metsä-Botnian Kaskisten selluloosa- kisissa erääseen Suomen merialueen parhaaseen
20363: tehdas, Rauma-Repola Oy:n Kauhajoen puutalo- luonnonsatamaan, jota parhaillaan ollaan kehit-
20364: tehdas, Strömberg Oy:n Kauhajoen liesitehdas, tämässä ja väylää syventämässä.
20365: Onninen Oy:n konepaja Kauhajoella, Lohja Maamme metsäteollisuudelle ja Suupohjan ra-
20366: Oy:n asuntovaunutehdas Teuvalla, Parainen dan varren eteläpohjalaiselle elinkeinoelämälle
20367: Oy:n tiilitehdas Kurikassa, Velsa Oy:n konepaja olisikin mitä tärkeintä, että Suupohjan rata saa-
20368: Kurikassa, Alko Oy:n viinatehdas Koskenkorval- taisiin heti turvalliseksi ja tarpeita vastaavaan
20369: la ja Ilko Oy:n konepaja Ilmajoella. Lisäksi on ajokuntoon. Radan perusparantaminen mukaan
20370: monia muita pienempiä teollisuuslaitoksia ja lukien loppuunkuluneiden kiskojen vaihto mak-
20371: erittäin voimakas ja paljon kuljetuksia tarvitseva saisi yhteensä noin 110 miljoonaa markkaa.
20372: maatalous. Tuntuukin suorastaan hämmästyttä- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
20373: vältä, että Suupohjan rata on päästetty eräällä taen,
20374: valtakunnan elinvoimaisimmalla alueella rappeu-
20375: tumaan, samanaikaisesti kun maantiestö uhkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20376: raskaan liikenteen alla vaurioitua ennenaikaisesti. 1986 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
20377: Suupohjan radan kantavuus on 15 tonnia, kun markkaa Suupohjan radan perusparanta-
20378: kansallinen yleinen ratojen kantavuus on 20 misen jatkamiseksi vuonna 1986.
20379:
20380: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20381:
20382: Helge Saarikoski
20383:
20384:
20385:
20386:
20387: 36 428500120H
20388: 562 1985 vp.
20389:
20390: Raha-asia-aloite n:o 527
20391:
20392:
20393:
20394:
20395: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen energian tuotan-
20396: non ja käyttöinvestointien edistämiseen
20397:
20398:
20399: Eduskunnalle
20400:
20401: Valtioneuvosto on hyväksynyt energiapoliitti- kaan. Jatkuvasti enemmän taikka vähemmän kär-
20402: sessa ohjelmassaan kotimaiselle energialle huo- jistyneessä maailman energiapoliittisessa tilan-
20403: mattavasti nykyistä käyttöä korkeamman tason teessa ei maamme energiahuolto tule riittävästi
20404: kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Tä- turvatuksi, jos kotimaisen energian tuotannon
20405: mä suuntaus onkin valtakuntamme edun mukai- edistämisestä luovutaan.
20406: nen. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesitykses- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20407: sään valtioneuvosto on kuitenkin poikennut taen,
20408: oleellisesti energiapoliittisesta linjastaan, jonka
20409: eduskunta on kuluvan vuoden tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20410: arviota käsitellessään hyväksynyt. Valtioneuvosto 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20411: esittää kotimaisen energian tuotannon ja käytön 32.55.40 30 000 000 markkaa kotimaisen
20412: edellyttämien investointiavustusten pienentämis- energian tuotannon ja käyttöinvestoin-
20413: tä 60 miljoonasta markasta 30 miljoonaan mark- tien avustamiseen.
20414:
20415: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20416:
20417: Helge Saarikoski
20418: 1985 vp. 563
20419:
20420: Raha-asia-aloite n:o 528
20421:
20422:
20423:
20424:
20425: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen energian kuljetus-
20426: tukeen
20427:
20428:
20429: Eduskunnalle
20430:
20431: Kotimaisen kiinteän polttoaineen, entytsesti joudutaan joka tilanteessa maksamaan täysi kul-
20432: turpeen, kilpailukyky riippuu ratkaisevasti kulje- jetusrahti. Turpeen ja mahdollisesti muidenkin
20433: tusmatkojen lyhyydestä. Turvetuotantoalueet si- kotimaisten kiinteiden polttoaineiden saattami-
20434: jaitsevat maassamme suurelta osin etäällä suurista seksi tasaveroiseen asemaan ulkomaisiin pohtoai-
20435: kulutuspisteistä. Niinpä turve on monessa ta- neisiin nähden olisi kotimainen kiinteä polttoai-
20436: pauksessa jäänyt kilpailussa toiseksi ulkomaisten ne saatettava kuljetustuen piiriin.
20437: polttoaineiden kanssa. Jos kyseessä olisi avoin
20438: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20439: kilpailutilanne kaikilta osin, tilanteeseen olisi
20440: taen,
20441: kaikin puolin perusteltua tyytyä. Mutta kun
20442: öljytuotteille taataan yhtenäishinta kaikkialla
20443: maassa kuljetusetäisyydestä riippumatta ja maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20444: kaasuputken rakentamisen lasketaan kuuluvan 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20445: valtion rahoitettavaksi ilman, että kaasuputken 32.51.48 10 000 000 markan määrärahan
20446: investointikustannuksia perittäisiin maakaasun kotimaisen energian kuljetustukea var-
20447: käyttäjiltä, on tilanne epäreilu, kun turpeesta ten.
20448:
20449: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20450:
20451: Helge Saarikoski
20452: 564 1985 vp.
20453:
20454: Raha-asia-aloite n:o 529
20455:
20456:
20457:
20458:
20459: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta sotavammaisten huolto- Ja
20460: järjestötoimintaan
20461:
20462:
20463: Eduskunnalle
20464:
20465: Sotainvalidit ovat oivaltaen omatoimisuuden ja tarpeiden vaatlmten laitospalvelujen ja huollon
20466: järjestöllisen yhteistyön merkityksen oman järjes- toimintojen toteuttamiseksi.
20467: tönsä, Sotainvalidien Veljesliiton, sen valtakun- Sotavammaisten ikääntyessä ja heidän huollon
20468: nallisen toimintaorganisaation sekä sen perusta- tarpeittensa samalla kasvaessa keräystoiminnnan
20469: mien ja ylläpitämien laitosten avulla saattaneet hoitaminen on nykyisessä laajuudessaan kuiten-
20470: voimakkaasti myötävaikuttaa huoltonsa ja sen kin käymässä liitolle ja sen jäsenkunnalle ylivoi-
20471: edellytysten parantamiseen. Näin sotainvalidit maiseksi, jolloin palveluun ja huoltoon tarvitta-
20472: ovat merkittävällä tavalla täydentäneet valtioval- vien varojen saanti on tyrehtymässä. Liiton piiri-
20473: lan järjestämiä huoltotoimenpiteitä ja -palveluja. yhdistysten ja osastojen toiminta on sen takia eri
20474: Valtio tukee tätä Sotainvalidien Veljesliiton toi- tahoilla joutunut monenlaisiin vaikeuksiin, usein
20475: mintaa korvaamalla liiton laitosten käyttötalous- juuri siellä missä apua eniten ja kipeimmin
20476: menot sekä myöntämällä Raha-automaattiyhdis- tarvittaisiin. Tämän vuoksi olisikin liiton järjestö-
20477: tyksen varoista rajoitettua toiminta-avustusta. organisaation ylläpitämiä palvelu- ja huoltotoi-
20478: mintoja tuettava valtion varoin.
20479: Toimintojaan vanen liiton jäsenyhdistyksineen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20480: on jo neljän vuosikymmenen ajan ollut kerättävä taen,
20481: varoja mm. jokavuotisin syyskeräyksin. Keräysten
20482: tuotolla onkin voitu erittäin merkittävästi auttaa että Eduskunta ottaisi valtt"on vuoden
20483: kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia sotavam- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20484: maisia sekä tukea järjestön kenttäorganisaation markan määrärahan käytettäväksi sota-
20485: toimintaa samalla, kun liitto ja sen jäsenyhdis- vammaisten huolto- ja järjestötoimin-
20486: tykset ovat edelleen ponnistelleet lisääntyvien taan.
20487:
20488: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20489:
20490: Helge Saarikoski
20491: 1985 vp. 565
20492:
20493: Raha-asia-aloite n:o 530
20494:
20495:
20496:
20497:
20498: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta yrittäjien sairasajan toimeen-
20499: tuloturvan parantamiseen
20500:
20501:
20502: Eduskunnalle
20503:
20504: Sairastuminen aiheuttaa yrittäjälle slta vai- seuravasta päivästä lukien silloin, kun työkyvyttö-
20505: keamman ongelman, mitä pienimuotoisemmasta myys kestää yli seitsemän päivää.
20506: yritystoiminnasta on kyse. Yrittäjä joutuu palk- Mm. yrittäjien sosiaaliturvatoimikunnan mie-
20507: kaamaan itselleen sijaisen - mikäli sellainen tinnössä (komiteanmietintö 1984:41) on arvioitu,
20508: ylipäänsä on mahdollista- ja kaikissa tapauksis- että edellä esitetty järjestely aiheuttaisi 17 milj.
20509: sa yritystoiminnan harjoittaminen vaikeutuu. markan lisäkustannuksen. Nettokustannukset oli-
20510: Seurauksena saattaa olla yrittäjän tulojen oleelli- sivat verotuksen johdosta kuitenkin vain n. 10
20511: nen väheneminen tai peräti niiden tilapäinen milj. markkaa vuodessa. Kysymys ei siis ole
20512: loppuminen kokonaan. valtiontalouden kannalta oleellisesta menoerästä,
20513: mutta järjestelmän merkitys pienyrittäjien kan-
20514: Koska sairauspäivärahan maksaminen aloite- nalta olisi keskeinen.
20515: taan vasta seitsemän päivän kuluttua sairastumi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
20516: sesta, merkitsee se omaa työtään tekeville yrittä- taen,
20517: jille toimeentuloturvan vaarantumista. Tämän
20518: vuoksi olisi oikein ja kohtuullista maksaa sellai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20519: selle yrittäjälle, joka ei saa jollain muulla perus- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20520: teella sairausajan palkkaa sairausvakuutuksen 33.18.60 2 300 000 markkaa yrittä;ien
20521: omavastuuajalta, päivärahaa sairastumispäivää ns. ehdollisen karenssin toteuttamiseksi.
20522:
20523: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20524:
20525: Helge Saarikoski
20526: )66 1985 vp.
20527:
20528: Raha-asia-aloite n:o 531
20529:
20530:
20531:
20532:
20533: Savolainen: Määrärahan osoittamisesta sosiaalikuraattorin viran pe-
20534: rustamiseksi Hämeenlinnan varuskuntaan
20535:
20536:
20537: Eduskunnalle
20538:
20539: Suomen varuskunnissa on yksi sosiaalikuraatto- miesten toimesta. Varusmiesasiamiehiltä ei voida
20540: rin virka. Tämä virka on ruotsinkielisessä Drags- odottaa ammattitaitoa tämänlaatuisten asioiden
20541: vikin varuskunnassa. Lisäksi Hämeenlinnan ja hoitamisessa.
20542: Kajaanin varuskunnissa on toiminut työvoimami- Koska kokemukset sosiaalikuraattorin työstä
20543: nisteriön työllisyysmäärärahoilla palkatut sosiaali- ovat hyvin myönteiset, on tarkoituksenmukaista
20544: kuraattorit. perustaa vakinainen sosiaalikuraattorin virka, jol-
20545: Hämeenlinnan varuskunta on asevelvollisten loin työ? jatkuvuus taataan nykyistä järjestelyä
20546: lukumäärään nähden maan suurimpiin kuuluva. paremmm.
20547: Vuosittain Hämeenlinnan varuskunnasta kotiu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20548: tuu yli 3 000 varusmiestä, joista n. 30 % on taen,
20549: sellaisia, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa
20550: palveluksen jälkeen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20551: Sosiaalikuraattorin työ on osoittautunut hyvin 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20552: tarpeelliseksi. Ongelmallisia yksilötapauksia, jot- 27.12. 01 90 000 markkaa sosiaalikuraat-
20553: ka näyttävät lisääntyvän, on ollut mahdollista torin viran perustamiseksi Hämeenlinnan
20554: hoitaa paremmin tuloksin kuin varusmiesasia- varuskuntaan.
20555:
20556: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20557:
20558: Lea Savolainen
20559: 1985 vp. 567
20560:
20561: Raha-asia-aloite n:o 532
20562:
20563:
20564:
20565:
20566: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tekstipuhelimien hank-
20567: kimiseksi lennätinlaitoksiin yleisöpuhelimiksi
20568:
20569:
20570: Eduskunnalle
20571:
20572: Kuulovammaisilla on runsaasti vaikeuksia toksissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa,
20573: kommunikoidessaan muiden henkilöiden kanssa. joissa kuulovammaisia on runsaasti.
20574: Tekstipuhelimet ovat tuoneet huomattavan mah- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20575: dollisuuden kommunikoinnissa. Tekstipuhelimia nioittaen,
20576: ei kuitenkaan ole yleisöpuhelimina monessakaan
20577: kaupungissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20578: Tekstipuhelimen ollessa merkittävä apuväline 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
20579: kuulovammaiselle olisi tarkoituksenmukaista, et- kaa tekstipuhelimien hankkimiseksi len-
20580: tä niitä olisi myös yleisöpuhelimina lennätinlai- nätinlaitoksiin yleisöpuhelimiksi.
20581:
20582: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20583:
20584: Lea Savolainen Risto Ahonen Tarja Halonen
20585: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos
20586: 568 1985 vp.
20587:
20588: Raha-asia-aloite n:o 533
20589:
20590:
20591:
20592:
20593: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuljetuspalvelujen jär-
20594: jestämiseksi kunnille suoritettaviin valtionavustuksiin
20595:
20596:
20597: Eduskunnalle
20598:
20599: Invalidihuoltolain mukaan järjestetään vaikea- palveluja ja myös vähentää laitoshoidon palvelu-
20600: vammaisille henkilöille työssä käymisen, opiske- jen tarvetta ja käyttöä. Vähävaraisuuden ja pieni-
20601: lun, virkistyksen, yhteiskunnallisen osallistumi- tuloisuuden takia asuvat vammaiset keskimäärin
20602: sen tai muun vastaavan syyn vuoksi tarpeellisia muuta väestöä syrjäisemmissä paikoissa ja pit-
20603: kuljetuksia, joihin käytetään tavallisia takseja ja kienkin etäisyyksien päässä tarpeellisista palvelu-
20604: ns. invatakseja tai poikkeustapauksissa kuntien pisteistä.
20605: omaa kuljetuskalustoa. Laskelmien mukaan 1, 5 miljoonan markan
20606: Valtionavun turvin vaikeavammaisten kuljetus- kuljetuspalvelumääräraha enintään turvaisi ny-
20607: palveluja järjestetään nykyään 190 kunnassa, jo- kyisen kuljetuspalvelujen tason ja tekisi mahdol-
20608: ten huomattava määrä vaikeavammaisia jää tä- liseksi kuljetuspalvelujen järjestämisen osassa nii-
20609: män palvelun ulkopuolelle, koska asuinkunnassa tä kuntia, joissa tätä toimintaa ei ole vielä
20610: ei tätä palvelumuotoa ole olemassa. Kuntien järjestetty. Silti jäisi vielä paljon kuntia tämän
20611: kiinnostus tämän palvelun järjestämiseen on sel- toiminnan ulkopuolelle.
20612: västi lisääntynyt.
20613: Valtioneuvoston asettama vammaisten vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20614: komitea korosti vammaisten osallistumisen mer- nioittaen,
20615: kitystä. Kuljetuspalveluilla onkin voitu vähentää
20616: vaikeavammaisten eristäytymistä, joka on todettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20617: varsinkin vaikevammaisille lapsille ja nuorille 1986 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000
20618: erittäin haitalliseksi kehitysesteeksi. Kuljetuspal- markan määrärahan vaikevammaisten
20619: veluilla voidaan edistää vammaisten mahdolli- kuljetuspalvelujen järjestämisestä kunnil-
20620: suuksia käyttää hyväkseen yhteiskunnan yleisiä le suoritettaviin valtionavustuksiin.
20621:
20622: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20623:
20624: Lea Savolainen Risto Ahonen
20625: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee
20626: 1985 vp. 569
20627:
20628: Raha-asia-aloite n:o 534
20629:
20630:
20631:
20632:
20633: Savolainen ym.: Määrärahojen osoittamisesta alle 17-vuotiaan lap-
20634: sen hoitopäivä- ja poliklinikkakäyntimaksujen poistamiseksi
20635:
20636:
20637: Eduskunnalle
20638:
20639: Lasten toimeentuloturvaetuudet ovat alhaisem- noin 30 000 hoitopäivää sekä mielisairaaloissa
20640: mat kuin millään muulla ikäryhmällä. Perus- noin 10 000 hoitopäivää vuodessa. Avopalveluis-
20641: eruutena maksettavat lapsilisät ovat päivää kohti ta ovat lapsille maksullisia vain keskus-, alue- ja
20642: laskettuna vain 4-7 markkaa. paikallissairaaloiden poliklinikkakäynnit, joita ar-
20643: Ottaen huomioon lasten terveyden- ja sairaan- vioidaan olevan yhteensä noin 300 000 vuosit-
20644: hoidon merkityksen lapsille itselleen, perheille ja tain.
20645: koko yhteiskunnalle tulisi lasten terveyskeskuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20646: sessa tapahtuvan hoidon sekä erikoissairaanhoito-
20647: låitoksessa tapahtuvan hoidon ja poliklinikka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20648: käyntien olla maksuttomia. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20649: Maksullisista vuodeosastopalveluista lapset 33.75.30 400 000 markkaa ja momentille
20650: käyttävät keskussairaaloissa noin 360 000 hoito- 33.76.30 12 000 000 markkaa alle 17-
20651: päivää, alue- ja paikallissairaaloissa noin 660 000 vuotiaan lapsen hoitopäivä-ja polzklinik-
20652: hoitopäivää sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla kakäyntimaksujen poistamiseksi.
20653:
20654: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20655:
20656: Lea Savolainen Tarja Halonen
20657: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos
20658: 570 1985 vp.
20659:
20660: Raha-asia-aloite n:o 535
20661:
20662:
20663:
20664:
20665: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sopeutumisvalmennus-
20666: leirien järjestämiseksi nuorille diabeetikoille
20667:
20668:
20669: Eduskunnalle
20670:
20671: Diabetes on nuorille monella tapaa hankala Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20672: sairaus. Työelämään siirtyminen on nuorelle vai- nioittaen,
20673: he, jossa sairauden haitat vaikeuttavat nuoren
20674: mahdollisuuksia uudessa, merkittävässä elämän-
20675: tilanteessa.
20676: Olisi tarkoituksenmukaista järjestää nuorille, ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20677: vuoden ammatillisessa oppilaitoksessa olleille 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
20678: noin viikon mittaisia sopeutumisvalmennusleire- kaa nuorten dtabeetz'koiden sopeutumis-
20679: jä. valmennusleirien järjestämiseen.
20680:
20681: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20682:
20683: Lea Savolainen Risto Ahonen Tarja Halonen
20684: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos
20685: 1985 vp. 571
20686:
20687: Raha-asia-aloite n:o 536
20688:
20689:
20690:
20691:
20692: Skinnari: Määrärahojen osoittamisesta Anianpellon ala-asteen ja
20693: Vääksyn koulurakennusten laajennustöihin ja peruskorjaukseen
20694:
20695:
20696: Eduskunnalle
20697:
20698: Asikkalan kunnan Vääksyn piirin Anianpellon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20699: ala-asteen uuden koulurakennuksen ja nykyisen taen,
20700: Vääksyn koulurakennuksen saneeraus tulisi to-
20701: teuttaa vuoden 1986 elokuun loppuun mennes-
20702: sä. Vääksyssä toimivat ala-aste ja siihen liittyen
20703: erityiskoulu kaikkiaan neljässä toimipisteessä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20704: tämä aiheuttaa toiminnan kannalta ongelmia. 1986 tulo- ja menoarvioon 2 115 000
20705: Kokonaiskustannuksiltaan 1 200 m 2 :n laajennus markkaa valtionosuutta ja 765 000 mark-
20706: ja saneeraus ovat 6,5 mmk, josta valtionosuus on kaa valtion lainaa Vääksyn piirin Anian-
20707: 3,055 mmk ja valtion lainan 1,105 mmk. Hanke pellon ala-asteen uuden koulurakennuk-
20708: on tarkoitus toteuttaa vuosien 1985-1986 aika- sen ja nykyisen Vääksyn koulurakennuk-
20709: na. sen saneeraukseen.
20710:
20711: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20712:
20713: Jouko Skinnari
20714: 572 1985 vp.
20715:
20716: Raha-asia-aloite n:o 537
20717:
20718:
20719:
20720:
20721: Skinnari: Määrärahojen osoittamisesta Hollolan Kalliolan ala-asteen
20722: lisärakennuksen rakennustöihin
20723:
20724:
20725: Eduskunnalle
20726:
20727: Hollolan Kalliolan ala-asteen rakentaminen on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20728: kiireellistä alueen koulutilojen sekä hankkeeseen taen,
20729: liittyvien liikunta- ja kirjasto- sekä nuorisotilojen
20730: riittämättömyyden vuoksi alueella. Hankkeen ko-
20731: konaiskustannusarvio on lisärakennuksen ja sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20732: neerauksen osalta 8,350 mmk, josta valtion- 1986 tulo- ja menoarvioon 610 000 mark-
20733: osuustarve on 2,350 mmk ja valtion lainoitustar- kaa valtionosuutta ja 370 000 markkaa
20734: ve 1,240 mmk. Hanke käsittää 1 350 huoneisto- valtion lainaa Hollolan Kalliolan ala-
20735: m2 ja 1 890 brutto-m2. Hankkeen suunnittelu asteen lisärakennuksen rakentamiseen lii-
20736: toteutuu kuluvan vuoden aikana. kunta-, kirjasto- ja nuorisotiloineen.
20737:
20738: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20739:
20740: Jouko Skinnari
20741: 1985 vp. 573
20742:
20743: Raha-asia-aloite n:o 538
20744:
20745:
20746:
20747:
20748: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kirkonkylän ala-
20749: asteen rakentamiseen
20750:
20751:
20752: Eduskunnalle
20753:
20754: Padasjoen kouluolot kaipaavat kohennusta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20755: Kirkonkylän ala-asteen rakentaminen tulee käyn- taen,
20756: nistää vuonna 1986, mikäli hanketta ei saada jo
20757: vuoden 1985 aikana aloitettua. Hanke sisältää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20758: normaalihintaista suuremmat liikuntatilat ja 1986 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
20759: hankkeen kokonaiskustannusarvio on 8 mmk ja markkaa Padasjoen kirkonkylän ala-
20760: valtionosuustarve 3,5 mmk. asteen rakentamiseen.
20761:
20762: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20763:
20764: Jouko Skinnari
20765: 574 1985 vp.
20766:
20767: Raha-asia-aloite n:o 539
20768:
20769:
20770:
20771:
20772: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen keskuskalanvilje-
20773: lylaitoksen rakentamiseen
20774:
20775:
20776: Eduskunnalle
20777:
20778: Etelä-Suomen keskuskalanviljelylaitos -hanket- Tavoitteena on, että perustamissuunnitelma
20779: ta on suunniteltu Lammilie runsaat kymmenen saadaan hyväksytyksi niin, että vesioikeudelliset
20780: vuotta. Koko ajan on vain vahvistunut näkemys lupahakemukset voidaan jättää syksyllä 1986.
20781: siitä, että Etelä-Suomen vesialueiden tuotannon Vuodelle 1986 tarvittava määräraha on 1,5
20782: ja kalataloudellisen hyväksikäytön lisääminen milj. markkaa suunnittelun jatkamiseen sekä ra-
20783: edellyttää hoidon kohteena olevien kalalajien ja kentamistöiden aloittamiseen. Tähän määrära-
20784: -kantojen mädin ja poikasten tuotannon voima- haan sisältyvät mm. korvaukset luoastettavasta
20785: kasta lisäämistä. padosta.
20786: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20787: Kaikki Etelä-Suomen kalataloudesta vastaavat
20788: vasti,
20789: tahot ovat voimakkaasti hankkeen takana.
20790: Hanke on edennyt siihen vaiheeseen, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20791: laitoksen perustamissuunnitelma on maa- ja met- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
20792: sätalousministeriön tarkastettavana, mistä se ke- markan määrärahan Etelä-Suomen kes-
20793: vään 1985 kuluessa siirtyy rakennusasiain neuvot- kuskalanviljelylaitoksen rakentamiseksi
20794: telukunnan käsittelyyn. Lammi/le.
20795:
20796: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20797:
20798: Jouko Skinnari
20799: 1985 vp. 575
20800:
20801: Raha-asia-aloite n:o 540
20802:
20803:
20804:
20805:
20806: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Kosken Hl. tiehankkeen (valta-
20807: tie n:o 12) rakentamiseen
20808:
20809:
20810: Eduskunnalle
20811:
20812: Kosken Hl. sisääntuloteiden liittymät valtatiel- myksessä ovat ns. pienet hankkeet, ei rakenta-
20813: tä ovat liikenneturvallisuuden kannalta hyvin mista tulisi enää jakaa kahdelle vuodelle, vaan
20814: vaaralliset. Myös kevyen liikenteen väylien puut- kumpikin tulisi toteuttaa vuoden 1986 aikana.
20815: tuminen on entisestään lisännyt onnettomuusris-
20816: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20817: kejä. Mm. maakuntaliiton toimesta on kyseisiä
20818: vasti,
20819: hankkeita esitetty useita kertoja, mutta vieläkään
20820: ne eivät ole toteutuneet. Ne ovat nyt kuitenkin
20821: mukana Hämeen piirin ohjelmassa vuosille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20822: 1986-1987 ja kustannusarvio on 2,83 mmk. 1986 tulo- ja menoarvioon 2 830 000
20823: Vuodelle 1986 on ajoitettu kevyen liikenteen markan määrärahan Kosken Hl. (valtatie
20824: väylän rakentaminen, 1,7 mmk, ja vuodelle 1987 n:o 12) tiehankkeen toteuttamiseen ko-
20825: risteyksen parantaminen, 1,13 mmk. Kun kysy- konaisuudessaan vuoden 1986 aikana.
20826:
20827: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20828:
20829: Jouko Skinnari
20830: 576 1985 vp.
20831:
20832: Raha-asia-aloite n:o 541
20833:
20834:
20835:
20836:
20837: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Levannon-Asikkalan tien
20838: suunnitteluun ja rakentamiseen
20839:
20840:
20841: Eduskunnalle
20842:
20843: Seudullisista teistä maakuntaliitto pitää tärkeä- si ja toisaalta liikenneturvallisuuden kannalta
20844: nä maantien n:o 295 (Levanto-Koski Hl.- vaaralliseksi.
20845: Asikkala) rakentamista. Kyseinen hanke on tie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20846: osuudella Levanto-Koski Hl. Hämeen piirin taen,
20847: pitkäntähtäimen luonnoksessa ajoitettu vuosille
20848: 1990-1991. Tien rakentaminen tulisi aloittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20849: Levannon-Järvelän osuudella mahdollisimman 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
20850: nopeasti, koska liikennemäärät ovat voimakkaasti markan määrärahan Levannon-Asikka-
20851: lisääntyneet ja etenkin Nesteen ja Koskisen sahan lan (mt n:o 295) tiehankkeen suunnitte-
20852: raskaan liikenteen hoitaminen on käynyt vaikeak- luun ja rakentamiseen.
20853:
20854: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20855:
20856: Jouko Skinnari
20857: 1985 vp. 577
20858:
20859: Raha-asia-aloite n:o 542
20860:
20861:
20862:
20863:
20864: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden Launeen sivuterveysase-
20865: man rakentamiseen
20866:
20867:
20868: Eduskunnalle
20869:
20870: Launeen sivuterveysaseman toteuttaminen on käynnistää mahdollisimman nopeasti, vumets-
20871: Lahdessa tärkeää lääkäripalvelujen vajauksen tään vuonna 1987.
20872: poistamiseksi. Hankkeen kokonaiskustannukset Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20873: ovat rakennuskustannusten osalta 14,08 mmk ja taen,
20874: toimintainvestointien osalta 2,128 mmk. Hyöty-
20875: pinta-alaltaan hanke on 1 783 m 2 ja se käsittää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20876: yhdeksän lääkärin avovastaanottotilat tarvittavine 1986 tulo- ja menoarvioon 4 503 000
20877: muine tiloineen. Rakentaminen on tarkoitus markan miiiiriirahan Lahden Launeen si-
20878: vuterveysaseman rakentamista varten.
20879:
20880: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20881:
20882: Jouko Skinnari
20883:
20884:
20885:
20886:
20887: 37 428500120H
20888: 578 1985 vp.
20889:
20890: Raha-asia-aloite n:o 543
20891:
20892:
20893:
20894:
20895: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen terveysaseman laa-
20896: jennukseen ja peruskorjaukseen
20897:
20898:
20899: Eduskunnalle
20900:
20901: Asikkalan ja Padasjoen kansanterveystyön kun- missuunnitelman mukaan ovat vuonna 1986 to-
20902: tainliiton Padasjoen terveysaseman laajennushan- teutettavan osuuden kustannukset 2,2 mmk.
20903: ke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 1986- Hankkeeseen liittyy vuonna 1987 perustettavaksi
20904: 1987. Laajennushanke sisältää 25 sairaansijan tulevat 20 uutta virkaa
20905: vaatimat potilas- ja aputilat sekä tarvittavat avo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20906: hoidon tilat. Hankkeen laajuudeksi on arvioitu taen,
20907: 1 300 m 2 ja kustannukset laajennuksesta ovat 5, 7
20908: mmk. Laajennuksen yhteydessä on suunniteltu ettei Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20909: toteutettavaksi vanhojen tilojen peruskorjaus, 1986 tulo- ja menoarvioon 1 144 000
20910: jonka kustannukset ovat 3, 7 mmk. Kokonaiskus- markan määrärahan Padasjoen terveysase-
20911: tannukset hankkeesta ovat 9,7 mmk ja toteutta- man laajennukseen ja peruskorjaukseen.
20912:
20913: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20914:
20915: Jouko Skinnari
20916: 1985 vp. 579
20917:
20918: Raha-asia-aloite n:o 544
20919:
20920:
20921:
20922:
20923: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakenta-
20924: miseen Pieksämäelle
20925:
20926:
20927: Eduskunnalle
20928:
20929: Virastotalon rakentaminen Pieksämäen kau- Valtion virastotalon rakentamista varten Piek-
20930: pungissa tulisi aloittaa vuoden 1986 aikana. Piek- sämäen kaupunki on varannut tontin, jonka
20931: sämäellä toimivat erittäin puutteellisissa ja ah- rakennushallitus on hyväksynyt. Rakennushalli-
20932: taissa tiloissa nimismiehen kanslia, Pieksämäen tus on myös aloittanut rakennussuunnittelun,
20933: tuomiokunnan kanslia ja käräjäsali, Pieksämäen joka on lähes loppusuoralla.
20934: verotoimisto sekä Pieksämäen työvoimatoimisto. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20935: Ainoastaan verotoimiston tilat ovat yhdessä pai- nioittavasti,
20936: kassa, muut toimivat erillään. Osa näistä toimii
20937: myöskin vuokratiloissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20938: 1986 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
20939: Vuokrat ovat erittäin korkeat ja pääomakulut markkaa valtion Pieksämäen virastotalon
20940: joutuu vuokranmaksaja kuolettamaan 8-10 vuo- rakentamisen aloittamiseen vuoden 1986
20941: dessa, mikä ei tunnu järkevältä. aikana.
20942:
20943: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20944:
20945: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
20946: 580 1985 vp.
20947:
20948: Raha-asia-aloite n:o 545
20949:
20950:
20951:
20952:
20953: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän biologisen aseman
20954: laajennustöihin
20955:
20956:
20957: Eduskunnalle
20958:
20959: Jyväskylän yliopiston biologisen aseman laajen- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
20960: nus Konnevedellä on kesken määrärahojen puut- vasti,
20961: teen vuoksi. Asemalla tehtävän tutkimustyön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20962: tason ja laajuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi 1986 tulo- ia menoarvioon 1 5 00 000
20963: laajennuksen loppuunsaattaminen on ensiarvoi- markkaa Jyväskylän biologisen aseman
20964: sen tärkeää. laa;'ennuksen loppuun saattamiseen Kon-
20965: nevedellä.
20966:
20967: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20968:
20969: Pentti Skön Reino Jyrkilä
20970: 1985 vp. 581
20971:
20972: Raha-asia-aloite n:o 546
20973:
20974:
20975:
20976:
20977: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren pääkirjaston
20978: rakentamiseen
20979:
20980:
20981: Eduskunnalle
20982:
20983: Haukivuoren pääkirjaston rakentaminen tulisi 1984. Hankkeen kustannusarvio on nom
20984: aloittaa jo vuoden 1986 aikana. Haukivuoren 1 600 000 markkaa.
20985: kunta on hakenut rakennuslupaa vuonna 1984. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20986: Kouluhallitus on hyväksynyt kirjastohankkeen to- nioittavasti,
20987: teuttamisohjelman 1 vaiheen, jonka mukaan kir-
20988: jastotilojen suuruudeksi tulee 295 m 2 • Haukivuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20989: ren kirjaston rakentaminen on Mikkelin läänin 1986 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
20990: kirjastohankkeista ensimmäisellä sijalla. Kirjasto- markkaa Haukivuoren pääkirjaston ra-
20991: talon suunnitelmat ovat valmiina jo lokakuussa kentamisen aloittamiseksi.
20992:
20993: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
20994:
20995: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
20996: 582 1985 vp.
20997:
20998: Raha-asia-aloite n:o 547
20999:
21000:
21001:
21002:
21003: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkoulun ra-
21004: kennusten peruskorjaukseen
21005:
21006:
21007: Eduskunnalle
21008:
21009: Saarijärven metsäkoulun rakennukset ovat ra- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
21010: pistuneessa kunnossa ja näin ollen peruskorjauk- vasti,
21011: sen tarpeessa. Metsäkoulun tilat ovat myöskin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21012: puutteelliset ja ahtaat, joten laajennus olisi vält- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 800 000
21013: tämätön koulun toiminnan kehittämisen ja suju- markkaa Saanjärven metsäkoulun raken-
21014: vuuden kannalta. nusten peruskorjaukseen ja laajennuk-
21015: seen.
21016:
21017: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21018:
21019: Pentti Skön Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
21020: 1985 vp. 583
21021:
21022: Raha-asia-aloite n:o 548
21023:
21024:
21025:
21026:
21027: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Karateliitto ry:n
21028: toiminnan tukemiseen
21029:
21030:
21031: Eduskunnalle
21032:
21033: Karate on Suomessa etenkin nuorten punssa lisiin arvokilpailuihin. Karateliittoon kuuluvat
21034: suurta suosiota saavuttanut kunto- ja kilpaurhei- seurat ovatkin joutuneet suhteettoman paljon
21035: lulaji. Suomalaiset ovat kansainvälisesti menesty- kustantamaan esimerkiksi joukkueiden ulko-
21036: neet erinomaisesti karatessa viime vuosina: Suo- maanmatkoja kansainvälisiin arvokilpailuihin,
21037: men tietotoimiston laskelmien mukaan karate oli koska Karateliitolla ei tähän ole ollut varoja.
21038: vuoden 1983 menestyksekkäin laji kansainvälises- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21039: ti mitattuna Suomessa. nioittavasti,
21040: Suomen Karateliitto ry:llä on tällä hetkellä
21041: kuitenkin vakavia taloudellisia vaikeuksia toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21042: nassaan. Liitolle on mm. palkattu kokopäivätoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21043: minen valmennus- ja koulutuspäällikkö ja liiton 29.91.50 20 000 markkaa Suomen Kara-
21044: tulisi kustantaa joukkueita ulkomaille kansainvä- teliitto ry:n toiminta-avustukseksi.
21045:
21046: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21047:
21048: Pentti Skön Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
21049: 584 1985 vp.
21050:
21051: Raha-asia-aloite n:o 549
21052:
21053:
21054:
21055:
21056: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen ja ympäristökun-
21057: tien urheiluseurojen toiminnan tukemiseen
21058:
21059:
21060: Eduskunnalle
21061:
21062: Pieksämäen kaupungissa ja sen ympäristökun- tämä aloite käsittää useita rekisteröityjä urheilu-
21063: nissa toimii urheiluseuroja, jotka tekevät arvokas- seurop.
21064: ta nuorisokasvatustyötä. Seurat kasvattavat pojis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21065: ta ja tytöistä henkisesti ja fyysisesti terveitä yh- nioittavasti,
21066: teiskunnan jäseniä. Yhteiskunnan kuntien kautta
21067: nuorisotyöhön kohdistama taloudellinen tuki ei ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21068: ole riittävä, ja koska on kyse terveistä harrastuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21069: sista, pieni erillinen lisätuki on oikeaan osunut, 29.91.50 30 000 markkaa urhezluseuro-
21070: varsinkin kun vuosi 1985 on nuorisovuosi,jolloin jen Savon-Pallo, Pieksämäen Pyn.ntö,
21071: päätös tehdään koskien ensi vuoden määrärahoja. Pieksämäen ]udokat, Haapakosken Pynn-
21072: Ettei aloitteiden määrä paisuisi kovin suureksi, tö, jääkarhut ja Pieksämäen Veikot toi-
21073: minta-avustukseksi.
21074:
21075: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21076:
21077: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21078: 1985 vp. 585
21079:
21080: Raha-asia-aloite n:o 550
21081:
21082:
21083:
21084:
21085: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen Moottorikerho
21086: ry:n toiminnan tukemiseen
21087:
21088:
21089: Eduskunnalle
21090:
21091: Pieksämäen kaupungissa ja maalaiskunnassa perusteelliselle opetukselle asetettavat vaatimuk-
21092: toimii Pieksämäen Moottorikerho ry. Moottori- set. Moottorikerhon toiminta on ollut täysin
21093: kerhon toiminta on ollut erittäin vilkasta ja omarahoitteista, eikä toiminta-avustusta ole yh-
21094: ennen kaikkea nuorisoa ohjaavaa hyvän liikenne- teiskunnalta saatu. Avustus käytettäisiin sosiaali-
21095: kulttuurin luomiseksi. Tällä toiminnalla on tilojen rakentamiseen.
21096: kauaskantoinen vaikutus, koska se vähentää lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21097: kennevahinkoja ja estää ihmishenkien menetyk- nioittavasti,
21098: siä.
21099: Pieksämäen Moottorikerhon tarkoituksena on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21100: edelleen kehittää opetus- ja harjoitusmahdolli- 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
21101: suuksia päällystämällä Paitasen soramontulla ole- kaa Pieksämäen Moottorikerho ry:n toi-
21102: vat heikkokuntoiset radat, jotta ne täyttäisivät minta-avustukseksi.
21103:
21104: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21105:
21106: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21107: 586 1985 vp.
21108:
21109: Raha-asia-aloite n:o 551
21110:
21111:
21112:
21113:
21114: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen Nuorten Miesten
21115: Kristillisen Yhdistyksen toiminnan tukemiseen
21116:
21117:
21118: Eduskunnalle
21119:
21120: Pieksämäen kaupungissa ja sen ympäristökun- saa paljon. Koska seuralla on myös II-sarjan ja
21121: nissa toimii Pieksämäen Nuorten Miesten Kristil- naisten pelejä sekä nuoret harrastajajoukkueet,
21122: linen Yhdistys. Pieksämäen NMKY:n toiminta niin toimintaan tarvitaan paljon rahaa. Harjoi-
21123: on ollut vilkasta ja ennen kaikkea nuorisoa oikei- tussalimaksut ym. menot ovat vieneet seuran
21124: den harrastusten piiriin ohjaavaa. Pieksämäen talouden niin heikkoon tilaan, että sen tulisi
21125: NMKY tunnetaan myös kansainvälisesti, sillä saada ulkopuolista apua. Nykyisin yrittäjiltä tule-
21126: seura on osallistunut Eurooppa Cupiin ja sijoittu- va ulkopuolinen tuki on vähäistä, koska pyytäjiä
21127: nut aina kolmen ensimmäisen joukkoon. Seura on paljon. Seuran verorästit ovat noin 100 000
21128: on kasvattanut huippulentopalloilijoita edusta- markkaa.
21129: maan Suomea maaotteluissa ja kyseinen seura
21130: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21131: varsinaisesti nosti Suomen lentopallon huipulle. nioittavasti,
21132: Seuralla on seitsemän perättäistä suomenmesta-
21133: ruutta, viimeisin vuodelta 1982. Nykyisin seura
21134: on vahvistunut ja taistelee taas ensi vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21135: mitaleista. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21136: Pieksämäen NMKY:llä on kuitenkin taloudel- 29.91.50 50 000 markkaa Pieksämäen
21137: lisia vaikeuksia, sillä pitkät pelimatkat verottavat Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen
21138: kukkaroa, koska linja-auto kulkuvälineenä mak- toiminta-avustukseksi.
21139:
21140: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21141:
21142: Pentti Skön Reino Jyrkilä
21143: Lea Mäkipää Pertti Hietala
21144: 1985 vp. 587
21145:
21146: Raha-asia-aloite n:o 552
21147:
21148:
21149:
21150:
21151: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta toiminta-avustuksena Pieksä-
21152: mäen nuorisoseurantalolle
21153:
21154:
21155: Eduskunnalle
21156:
21157: Pieksämäen nuorisoseurantalo toimii alueen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21158: ihmisten kokoontumis- ja ajanviettopaikkana. nioittavasti,
21159: Tämä nuorisoseurantalo on viime vuosina ollut
21160: taloudellisissa vaikeuksissa varojen puutteen
21161: vuoksi. Rahoituksen saaminen tälle talolle olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21162: erittäin tärkeää, sillä se palvelee tasapuolisesti 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 mark-
21163: kaikkia kansalaisryhmiä, minkä vuoksi yhteiskun- kaa toiminta-avustuksena Pieksämäen
21164: nan tulisi tarjota apuaan. nuorisoseurantalolle.
21165: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21166:
21167: Pentti Skön Lea Mäkipää Pertti Hietala
21168: Reino Jyrkilä
21169: 588 1985 vp.
21170:
21171: Raha-asia-aloite n:o 553
21172:
21173:
21174:
21175:
21176: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen järvikalastusmu-
21177: seon toimitilojen rakentamiseen
21178:
21179:
21180: Eduskunnalle
21181:
21182: Itä-Suomen järvikalastusmuseo on Kerimäen väinen museonhoitaja ja työllistämistuella palkat-
21183: kunnan ylläpitämä erityismuseo, joka perustet- tu kokopäivätoiminen museotekninen apulainen.
21184: tiin vuonna 1982. Itä-Suomen järvikalastusmuseo Museon toiminnan on toistaiseksi rahoittanut
21185: on kulttuuriekologinen museo, joka tallentaa lähes yksinomaan Kerimäen kunta. Vuosina
21186: sisävesikalastukseen liittyvää aineistoa ja esineis- 1984-1988 on tarkoituksena toteuttaa museon
21187: töä ja tutkii kalastuksen ja muun yhteiskunnan kokonaisrakennusohjelma, jonka tuloksena synty-
21188: suhteita menneisyydestä nykypäivään. Museon vät museon uusi päärakennus, itäsuomalainen
21189: toimialueena on Itä-Suomi, ensisijaisesti Puruve- kalastajatila ja saneerattu Romu-Heikin talo hal-
21190: den, Pyhäjärven ja Pihlajaveden altaat. linnollisiksi tiloiksi. Tällaista hanketta ei Keri-
21191: mäen kunta pysty yksin toteuttamaan.
21192: Museoesineiden keruu on ollut käynnissä toista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21193: vuotta ja esineistöä on tällä hetkellä yli 400. nioittavasti,
21194: Museo sijaitsee Kerimäen kirkonkylässä Purove-
21195: den rannalla noin kahden hehtaarin alueella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21196: Alueella ovat tällä hetkellä Kerimäen kotiseutu- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21197: museon rakennukset sekä ns. Romu-Heikin talo, markkaa Itä-Suomen järvzkalastusmuseon
21198: jossa sijaitsevat museon hallinnolliset toimitilat. kokonaisrakennusohjelman toteuttami-
21199: Museossa työskentelevät tällä hetkellä puolipäi- seksi.
21200:
21201: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21202:
21203: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21204: 1985 vp. 589
21205:
21206: Raha-asia-aloite n:o 554
21207:
21208:
21209:
21210:
21211: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin tie- ja vesirakennus-
21212: piirille sorapintaisten maanteiden perusparantamiseen
21213:
21214:
21215: Eduskunnalle
21216:
21217: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirille ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21218: myönnetty riittävässä määrin määrärahoja teiden 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
21219: perusparantamiseen. Mikkelin läänin tieverkosto markkaa Mzkkelin tie- ja vesirakennuspii-
21220: on sorapintaista vanhaa tiestöä ja vaatisi pikaisesti rille vanhojen sorapintaisten maanteiden
21221: peruskorjausta kymmenillä tieosuuksilla. perusparantamista varten.
21222: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21223: nioittavasti,
21224:
21225: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21226:
21227: Pentti Skön Pertti Hietala
21228: 590 1985 vp.
21229:
21230: Raha-asia-aloite n:o 555
21231:
21232:
21233:
21234:
21235: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 rakentamiseen
21236: välillä Vierumäki-Heinola
21237:
21238:
21239: Eduskunnalle
21240:
21241: Valtatien n:o 5 rakentaminen tulisi aloittaa entta.tn pahaa työttömyysaluetta, joten tämä
21242: välillä Vierumäki-Heinola Heinolan maalais- seikka tulisi myös ottaa huomioon tiemäärärahoja
21243: kunnassa. Kyseinen tieosuus olisi noin kolmen myönnettäessä.
21244: kilometrin pituinen, kustannusarvio on 30 mil- TVL:n Mikkelin piirin valmistelujen osalta työt
21245: joonaa markkaa. voidaan aloittaa vuoden 1986 puolella.
21246: Kyseinen väli on erittäin vaarallinen mäkisyy-
21247: tensä vuoksi. Tämä osuus tiestä kuuluu TVL:n Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
21248: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirille, joka on vasti,
21249: jäänyt tiemäärärahojen jaossa jälkeen toisista lää-
21250: neistä, koska Mikkelin läänin edustus puuttuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21251: hallituksesta. 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
21252: Vaikka valtatien n:o 5 liikenne on paljolti markkaa valtatien n:o 5 rakentamisen
21253: ohikulkuliikennettä, on tien rakentamisella tietty aloittamiseen välillä Vierumäki-Heino-
21254: merkitys työllisyyteen. Heinolan talousalue on la.
21255:
21256: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21257:
21258: Pentti Skön Reino Jyrkilä
21259: Lea Mäkipää Pertti Hietala
21260: 1985 vp. 591
21261:
21262: Raha-asia-aloite n:o 556
21263:
21264:
21265:
21266:
21267: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-Suonenjoen
21268: maantien perusparantamiseen
21269:
21270:
21271: Eduskunnalle
21272:
21273: Pieksämäen-Suonenjoen maantien paranta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21274: minen Pieksämäen maalaiskunnassa on kesken- taen,
21275: eräinen välillä Vaaliala-läänin raja. Tällä hetkel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21276: lä väli Vaalialasta läänin rajalle on erittäin huo- 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
21277: nossa kunnossa. Tällä tieosuudella on vilkas lii- markkaa käytettäväksi Pieksämäen-Suo-
21278: kenne, joka ohjautuu voimakkaasti suunnalle nenjoen maantien perusparantamisen
21279: Kangasniemi-Joutsa ja Pieksämäki-Mikkeli. aloittamiseen Pieksämäen maalaiskunnas-
21280: sa.
21281:
21282: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21283:
21284: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21285: 592 1985 vp.
21286:
21287: Raha-asia-aloite n:o 557
21288:
21289:
21290:
21291:
21292: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 406 perusparan-
21293: tamiseen välillä Kultakivi-Särkilahti
21294:
21295:
21296: Eduskunnalle
21297:
21298: Maantien n:o 406 välillä Kultakivi-Särkilahti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21299: perusparannus aloitettiin ja vuonna 1976. Perus- nioittaen,
21300: parannettavan tien kokonaispituus on 27,8 km ja
21301: kustannusarvio 13 600 000 markkaa. Tiestä val-
21302: mistui talvikausina 1976-1979 10,4 km. Lop-
21303: puosa tiestä tulisi rakentaa vuosina 1985-1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21304: eikä pitkittää asiaa vuoteen 1987 saakka. Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21305: 1985 tulo- ja menoarvioon ei ole varattu kyseisen 31.24. 77 3 500 000 markkaa maantien
21306: tieosuuden perusparannukseen lainkaan määrära- n:o 406 perusparannustöiden jatkamiseen
21307: haa välillä Kultakivi-Särkilahti.
21308:
21309: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21310:
21311: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21312: 1985 vp. 593
21313:
21314: Raha-asia-aloite n:o 558
21315:
21316:
21317:
21318:
21319: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 417 perusparan-
21320: tamiseen välillä Varpanen-Käävänkylä
21321:
21322:
21323: Eduskunnalle
21324:
21325: Maantie n:o 417 välillä Varpanen-Käävänkylä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21326: on erittäin heikkokuntoinen ja perusparannuksen nioittavasti,
21327: piiriin kuuluvia maanteitä. Määrärahojen puut-
21328: tuminen on ollut esteenä suunnitelmien laatimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21329: selle ja perusparantamiseen ryhtymiselle. Hoito- 1986 tulo- ja menoarvioon momentt'lle
21330: kustannukset ovat korkeat siitä syystä, että tien 31.24.77 1 000 000 markkaa maantien
21331: kunto on erittäin heikko ja liikennemäärät ovat n:o 417 suunnitteluun ja perusparanta-
21332: kasvaneet. misen aloittamiseen välillä Varpanen-
21333: Käävänkylä.
21334:
21335: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21336:
21337: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21338:
21339:
21340:
21341:
21342: 38 428500120H
21343: 594 1985 vp.
21344:
21345: Raha-asia-aloite n:o 559
21346:
21347:
21348:
21349:
21350: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 437 perusparan-
21351: tamiseen välillä Linkola-Kolkonpää
21352:
21353:
21354: Eduskunnalle
21355:
21356: Maantie n:o 437 välillä Linkola-Kolkonpää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21357: on perusparantamisen tarpeessa. Kyseisellä tie- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21358: osuudella on paljon raskasta liikennettä ja myös markkaa maantien n:o 437 perusparanta-
21359: yleinen liikenne on vilkasta. miseksi välillä Linkola-Kolkonpää Sul-
21360: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- kava/la ja Rantasalmella.
21361: nioittaen,
21362:
21363: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21364:
21365: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21366: 1985 vp. 595
21367:
21368: Raha-asia-aloite n:o 560
21369:
21370:
21371:
21372:
21373: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 450 perusparan-
21374: tamiseen välillä Vaaliala- Suonenjoen raja
21375:
21376:
21377: Eduskunnalle
21378:
21379: Maantie n:o 450 välillä Vaaliala - Suonen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21380: joen raja Pieksämäen maalaiskunnan alueella on nioittavasti,
21381: erittäin heikkokuntoinen ja ajoittain jopa
21382: vaarantaa liikenneturvallisuutta. Vesisadetta tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21383: vanha öljysorapinta ei kestä lainkaan. Kyseinen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21384: tieosuus on tärkeä poikittaisliikenteen kannalta 31.24.77 3 500 000 markkaa maantien
21385: välillä Kuopio-Suonenjoki-Pieksämäki-Kan- n:o 450 perusparantamisen jatkamiseksi
21386: gasniemi-Joutsa-Heinola-Helsinki. välillä Vaaliala- Suonenjoen raja.
21387:
21388: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21389:
21390: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21391: 596 1985 vp.
21392:
21393: Raha-asia-aloite n:o 561
21394:
21395:
21396:
21397:
21398: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäppiläo-Maaveden paikal-
21399: listien n:o 15320 perusparantamiseen
21400:
21401:
21402: Eduskunnalle
21403:
21404: Jäppiläo-Maaveden paikallistie n:o 15320 tu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21405: lisi perusparantaa ja kestopäällystäasekä muuttaa nioittavasti,
21406: maantieksi. Kyseiset toimenpiteet tämän heikko-
21407: kuntoisen tien osalta olisivat tärkeitä, sillä puuta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21408: varaa ja soraa kuljetetaan kyseisellä tieosuudella 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21409: kasvavia määriä. Tie kulkee osittain soraharjan- markkaa }äppilän-Maaveden pazkallis-
21410: teita pitkin, mistä syystä tien parantaminen on tien n:o 15320 perusparantamiseksi ja
21411: edullisempaa kuin savipohjaisilla alueilla. kestopäällystämiseksi sekä kyseisen tie-
21412: osuuden muuttamiseksi maantieksi.
21413:
21414: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21415:
21416: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21417: 1985 vp. 597
21418:
21419: Raha-asia-aloite n:o 562
21420:
21421:
21422:
21423:
21424: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Säimenen-Rönkönvaaran
21425: tien perusparantamiseen
21426:
21427:
21428: Eduskunnalle
21429:
21430: Rönkönvaaran paikallistie (Säimen-Rönkön- tellut suunnitelmat, että työt voidaan aloittaa
21431: vaara) n:o 15415 Savonrannan kunnassa tulisi vaikka jo tämän vuoden lopulla.
21432: perusparantaa ja muuttaa maantieksi.
21433: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21434: Savonrannan kunnassa on työttömyysaste jat- nioittavasti,
21435: kuvasti 12-22 % eikä suuria investointihankkei-
21436: ta ole vireillä, joten tämän edellä mainitun
21437: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21438: paikallistien muuttamisella maantieksi voitaisiin
21439: 1986 tulo- ja menoarvioon 450 000 mar-
21440: Savonrannan pienen ja vähävaraisen kunnan vai-
21441: kan määrärahan Säimenen-Rönkönvaa-
21442: keata työllisyystilannetta ratkaisevasti helpottaa.
21443: ran paikallistien perusparantamiseksi ja
21444: Mikkelin tie- ja vesirakennuslaitos on valmis- muuttamiseksi maantieksi.
21445:
21446: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21447:
21448: Pentti Skön Pertti Hietala
21449: 598 1985 vp.
21450:
21451: Raha-asia-aloite n:o 563
21452:
21453:
21454:
21455:
21456: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Korvenkylän paikallistien
21457: rakentamiseksi välillä Virransalmi-Voikoski
21458:
21459:
21460: Eduskunnalle
21461:
21462: Korvenkylään tulisi rakentaa uusi paikallistie Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21463: välille Virransalmi-Voikoski. Tien pituudeksi nioittavasti,
21464: tulisi 9 kilometriä ja sen kustannukset olisivat
21465: 7 000 000 markkaa. Korvenkylän tieyhteys on
21466: tärkeä osa siitä Mäntyharjun-Voikosken-Kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21467: volan tien parannushankkeesta, johon liittyvä 1986 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
21468: Virtasalmen sillan rakentaminen aloitetaan vuo- markkaa Korvenkyliin paikallistien raken-
21469: den 1984 syksyllä. tamiseksi välillä Virransalmi- Voikoski.
21470:
21471: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21472:
21473: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21474: 1985 vp. 599
21475:
21476: Raha-asia-aloite n:o 564
21477:
21478:
21479:
21480:
21481: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
21482: rakentamiseen Huuhan ja Vaalialan väliselle tieosuudelle
21483:
21484:
21485: Eduskunnalle
21486:
21487: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä kentaminen kyseiselle tieosuudelle on välttämä-
21488: Huuha-Vaaliala Pieksämäen maalaiskunnassa töntä ja tarpeellista.
21489: on erittäin tarpeellista. Huuhasta ja Pieksämäen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21490: kaupungista käy paljon ihmisiä töissä Vaalialan nioittavasti,
21491: vammaisten keskuslaitoksessa. Työ on vuorotyötä
21492: ja työntekijät käyttävät kulkuvälineenä polkupyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21493: rää hoitaakseen tällä tavalla yleiskuntoaan. Maan- 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
21494: tie on kuitenkin erittäin vaarallinen kevyelle markkaa kevyen hikenteen väylän raken-
21495: liikenteelle, joten kevyen liikenteen väylän ra- tamiseen välille Huuha- Vaaliala Pieksä-
21496: mäen maalaiskunnassa.
21497:
21498: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21499:
21500: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21501: 600 1985 vp.
21502:
21503: Raha-asia-aloite n:o 565
21504:
21505:
21506:
21507:
21508: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarensalmen sillan rakenta-
21509: miseen Kinnulassa
21510:
21511:
21512: Eduskunnalle
21513:
21514: Saarensalmen sillan rakentaminen Kinnulassa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
21515: on tieliikenteen sujumisen kannalta ensiarvoisen vasti,
21516: tärkeää. Sillan puuttuminen vaikeuttaa huomat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21517: tavasti alueen asukkaiden pääsyä palvelujen ää- 1986 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
21518: reen. markkaa Saarensalmen sillan rakentami-
21519: seen Kinnulassa.
21520:
21521: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21522:
21523: Pentti Skön Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
21524: 1985 vp. 601
21525:
21526: Raha-asia-aloite n:o 566
21527:
21528:
21529:
21530:
21531: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan rakenta-
21532: miseen Hirvensalmella
21533:
21534:
21535: Eduskunnalle
21536:
21537: Väisälänsaaren silta Hirvensalmen kunnassa oli silloin, kun kunnan kehitystä pyritään edistä-
21538: tarkoitus rakentaa vuonna 1984, mutta hanke mään.
21539: siirtyi vuodelle 1986. Sillan suunnittelu on käyn- Sillan rakentamisella varmistetaan asutuksen
21540: nissä ja rakentamiseen tarvittava Itä-Suomen vesi- säilyminen saarissa sekä niissä olevien tilojen
21541: oikeuden lupa saatu, joten sillan rakentaminen elinkelpoisuuden jatkuminen.
21542: voidaan aloittaa vuonna 1986, jos rahoitus on
21543: järjestyksessä. Väisälänsaaressa ja sen läheisyydes- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21544: sä olevissa saarissa asuu yli 100 henkilöä, jotka taen,
21545: joutuvat kiertämään oman kuntansa keskustassa
21546: oleviin palvelukohteisiin Mikkelin maalaiskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21547: nan alueen kautta yli 60 kilometrin matkan, kun 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
21548: matka rakennettavan sillan kautta on 20 kilomet- markkaa Väisälänsaaren sillan rakentami-
21549: riä. Saaristolain periaatteen huomioon ottaen sen aloittamiseen vuoden 1986 loppu-
21550: tulee kunnan saaristo-olosuhteet ottaa huomioon puolella Hirvensalmella.
21551: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21552:
21553: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21554: 602 1985 vp.
21555:
21556: Raha-asia-aloite n:o 567
21557:
21558:
21559:
21560:
21561: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Rutalahden laivalaiturin kun-
21562: nostamiseen Leivonmäellä
21563:
21564:
21565: Eduskunnalle
21566:
21567: Leivonmäen kunnan Rutalahden laivalaiturin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
21568: kunnostaminen ja uusiminen olisi tärkeää kaak- vasti,
21569: koisen Keski-Suomen elinkeinoelämän ja sisäve-
21570: sien järvimatkailun kehittämisen kannalta. Ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21571: kyinen Rutalahden laivalaituri ei palvele tämän- 1986 tulo- ja menoarvioon 235 000 mark-
21572: hetkistä eikä tulevaa tarvetta. kaa Rutalahden laivalaiturin kunnostami-
21573: seen ja uusimiseen Leivonmiien kunnassa.
21574:
21575: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21576:
21577: Pentti Skön Reino Jyrkilä
21578: 1985 vp. 603
21579:
21580: Raha-asia-aloite n:o 568
21581:
21582:
21583:
21584:
21585: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Piispalan veneilysataman
21586: rakentamiseen Kannonkoskella
21587:
21588:
21589: Eduskunnalle
21590:
21591: Piispalasta Kannonkosken kunnassa puuttuu Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
21592: veneilysatama. Paitsi kunnan asukkaiden virkis- vasti,
21593: tystarpeita venesatama palvelisi myös Piispalan
21594: kansainvälistä nuorison leirikeskusta. Leirikeskuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21595: sen toiminnan kehittämisen ja laajentamisen 1986 tulo- ja menoarvioon 90 000 mark-
21596: kannalta olisi välttämätöntä, että myös seudun kaa Pzispalan veneilysataman rakentami-
21597: vesialueet saadaan tehokkaaseen käyttöön. seen Kannonkosken kunnassa.
21598:
21599: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21600:
21601: Pentti Skön Reino Jyrkilä
21602: 604 1985 vp.
21603:
21604: Raha-asia-aloite n:o 569
21605:
21606:
21607:
21608:
21609: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustaniemen veneilysataman
21610: rakentamiseen Äänekoskella
21611:
21612:
21613: Eduskunnalle
21614:
21615: Äänekoski on laaja ja kehittyvä järvenranta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
21616: kaupunki. Kaupungista puuttuu kuitenkin täysin vasti,
21617: veneilysatama, johon yksityiset kuntalaiset voisi-
21618: vat sijoittaa veneensä. Mustaniemi olisi ihanteel-
21619: linen paikka tällaisen veneilysataman rakentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21620: seen. Veneilysataman rakentamisella olisi alueen 1986 tulo- ja menoarvioon 550 000 mark-
21621: asukkaille erittäin suuri merkitys sisävesien venei- kaa Mustaniemen veneilysataman raken-
21622: lyn ja virkistyskäytön kannalta. tamiseen Äänekoskella.
21623:
21624: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21625:
21626: Pentti Skön Reino Jyrkilä
21627: 1985 vp. 605
21628:
21629: Raha-asia-aloite n:o 570
21630:
21631:
21632:
21633:
21634: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Äänekosken katsastusaseman
21635: rakentamiseen
21636:
21637:
21638: Eduskunnalle
21639:
21640: Äänekosken katsastusaseman rakennussuunai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
21641: telmat Suolahden kunnassa ovat valmiina. Tämä vasti,
21642: uusi rakennettava katsastusasema palvelisi tasa-
21643: puolisesti Ää~~kosken ja Suolahden talousaluei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21644: ta. Nykyisen Aänekosken katsastusaseman kapa- 1986 tulf!: ja menoarvioon 4 000 000
21645: siteetti ei riitä tyydyttämään alueen tarpeita. markkaa Aänekosken katsastusaseman ra-
21646: kentamiseen Suo/ahde/la.
21647:
21648: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21649:
21650: Pentti Skön Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
21651: 606 1985 vp.
21652:
21653: Raha-asia-aloite n:o 571
21654:
21655:
21656:
21657:
21658: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoaseman mat-
21659: kustajaterminaalin laajennukseen
21660:
21661:
21662: Eduskunnalle
21663:
21664: Jyväskylän lentokenttä on maamme vilkkaim- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
21665: min liikennöity sisämaakenttä. Lentoaseman vasti,
21666: matkustajaterminaali ei nykyisellään vastaa yhä
21667: lisääntyvän matkustajamäärän tarpeita ja on täy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21668: sin tarkoitukseensa soveltumaton tilanpuutteen 1986 tulo- ja menoarvioon 10 500 000
21669: vuoksi. markkaa Jyväskylän lentoaseman matkus-
21670: tajaterminaalin laajennukseen.
21671:
21672: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21673:
21674: Pentti Skön Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
21675: 1985 vp. 607
21676:
21677: Raha-asia-aloite n:o 572
21678:
21679:
21680:
21681:
21682: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden lentokentän kiito-
21683: radan perusparantamiseen
21684:
21685:
21686: Eduskunnalle
21687:
21688: Varkauden lentokentän kiitoradan peruspa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21689: rantaminen Joroisten kunnassa olisi suoritettava 1986 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
21690: erittäin kiireellisesti. Lentoturvallisuus kyseisellä markkaa Varkauden Ientokentiin kiitora-
21691: kentällä on kiitoradan huonon kunnon vuoksi jo dan perusparantamiseen Joroisten kun-
21692: tällä hetkellä uhattuna ja kevään tullessa riskit nassa.
21693: vielä suurenevat.
21694: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21695: nioittavasti,
21696:
21697: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21698:
21699: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21700: 608 1985 vp.
21701:
21702: Raha-asia-aloite n:o 573
21703:
21704:
21705:
21706:
21707: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Pieksä-
21708: mäen varikon rakentamiseen
21709:
21710:
21711: Eduskunnalle
21712:
21713: Valtion aikaisempien vuosien tulo- ja menoar- suunnitelmien mukaisesti, koska muuten työpai-
21714: vioista on poistettu varatut määrärahat VR:n kat siirtyvät Pieksämäeltä muualle.
21715: Pieksämäen varikon rakentamiseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21716: Koska kyseisen varikon rakentamisen katsotaan nioittavasti,
21717: soveltuvan Pieksämäelle, joka on risteysasema, ja
21718: parhaiten palvelevan VR:n huoltopisteenä, tulisi että' Eduskunta ottaisi valtzon vuoden
21719: vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon varata varikon 1986 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
21720: rakentamista varten rahoitus uutena määrärahana markkaa VR:n Pieksämäen vartkon raken-
21721: ja varikko tulisi rakentaa entisten valmiiden tamisen aloittamiseksi.
21722:
21723: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21724:
21725: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21726: 1985 vp. 609
21727:
21728: Raha-asia-aloite n:o 574
21729:
21730:
21731:
21732:
21733: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Pieksä-
21734: mäen varikon saneeraukseen
21735:
21736:
21737: Eduskunnalle
21738:
21739: VR:n Pieksämäen varikon saneerauksen on 1986 tulo- ja menoarviossa taata loppurahoituk-
21740: arvioitu maksavan noin 18 000 000 markkaa. sen osuus.
21741: Saneeraus aloitettaneen vuonna 1985 ja aloitus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21742: on tarkoitus rahoittaa Valtionrautateiden uudis- nioittavasti,
21743: tusrahastosta 3 000 000 markan osalta. Kokonais-
21744: arviosta jää puuttumaan 15 000 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21745: 1986 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
21746: Koska kyseisen varikon katsotaan sopivan Piek- markkaa VR:n Pieksämäen varikon sanee-
21747: sämäelle, joka on risteysasema, tulisi vuoden raukseen.
21748:
21749: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21750:
21751: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21752:
21753:
21754:
21755:
21756: 39 428500120H
21757: 610 1985 vp.
21758:
21759: Raha-asia-aloite n:o 575
21760:
21761:
21762:
21763:
21764: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Huutokosken-Savonlinnan
21765: rataosuuden perusparantamiseen
21766:
21767:
21768: Eduskunnalle
21769:
21770: Huutokosken-Savonlinnan rataosan kiskotus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21771: tulisi uusia, jolloin rataosan liikennettä voitaisiin nioittaen,
21772: eri tavoin kehittää. Savonlinnan alue voitaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21773: siirtää Pieksämäen rautatiepiiriin. Nykyisellään 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21774: rataosa on niin heikkokuntoinen, että se kuluttaa 31.90.78 3 000 000 markkaa Huutokos-
21775: kuljetuskalustoa kohtuuttomasti, mikä kostau- ken-Savonlinnan rataosuuden peruspa-
21776: tuu menoina kaluston hl.!oltopuolella. rantamista varten.
21777:
21778: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21779:
21780: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21781: 1985 vp. 611
21782:
21783: Raha-asia-aloite n:o 576
21784:
21785:
21786:
21787:
21788: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämiseen
21789:
21790:
21791: Eduskunnalle
21792:
21793: Suomessa on vielä joitakin alueita ilman säh- rakentamisen kustannuksissa tällaisia syrjäseutu-
21794: köä. Vaikka sähkön saanti on nykyisin teknisesti Ja.
21795: mahdollista syrjäistenkin alueiden ihmisten tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21796: peita tyydyttämään, niin taloudellisesti se tuottaa nioittavasti,
21797: monille sähkön tarvitsijoille ylivoimaisia esteitä.
21798: Monilta elinkelpoisilta maatiloilta puuttuu sähkö että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21799: ja ellei asiaa pian hoideta kuntoon, eivät viljelijät 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21800: kykene tasapuolisesti kilpailemaan ja saavutta- 32.55.41 5 000 000 markkaa sähköver-
21801: maan riittävää toimeentuloa puutteellisissa olo- koston rakentamiseen niille aluezlle, jozl-
21802: suhteissa. Valtion tulee auttaa sähköverkoston ta se puuttuu.
21803:
21804: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21805:
21806: Pentti Skön Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
21807: 612 1985 vp.
21808:
21809: Raha-asia-aloite n:o 577
21810:
21811:
21812:
21813:
21814: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien pienpuuvarastojen
21815: rakentamiseen
21816:
21817:
21818: Eduskunnalle
21819:
21820: Kotimaisen energian hyväksikäyttö on lähes kanssa pienpuun hyötykäyttöön polttohakkeena.
21821: laiminlyöty maassamme. Ulkomaisen energian Pienpuun käytöllä polttohakkeena saadaan ai-
21822: saannin helppous on johtanut tärkeiden omien kaan suuri kansantaloudellinen säästö ja poiste-
21823: energiavarojen hylkimiseen. Vain soiden eli tur- taan osaltaan työttömyyttä, joten hanke tulisi
21824: peen hyväksikäyttöön on riittävässä määrin kiin- toteuttaa mitä pikimmin.
21825: nitetty huomiota. Turpeenotto on kuitenkin suu-
21826: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21827: rimmaksi osaksi suurteollisuutta ja sillä on omat
21828: nioittaen,
21829: riskitekijänsä. Kotimaisen uudistuvan energian
21830: hyväksikäyttöä on vierastettu ja valtion toimenpi-
21831: teet ovat olleet riittämättömät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21832: Työllisyyden parantamiseksi tulisi ehdottomas- 1986 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
21833: ti kuntien ja valtion avulla luoda mahdollisuus markkaa käytettäväksi kuntien pienpuu-
21834: yhteistyössä pienyrittäjien ja maanomistajien varastojen rakentamista varten.
21835:
21836: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21837:
21838: Pentti Skön Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
21839: 1985 vp. 613
21840:
21841: Raha-asia-aloite n:o 578
21842:
21843:
21844:
21845:
21846: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan kaupungille
21847: yleisenä rahoitusavustuksena työttömyyden vähentämiseksi
21848:
21849:
21850: Eduskunnalle
21851:
21852: Savonlinnan kaupunki ja sen ympäristökunnat le alueelle. Sisävesikalatalouden järkevällä käyn-
21853: kamppailevat vakavan työttömyyden kanssa. Yli nistämisellä luotaisiin uusia ansiomahdollisuuksia
21854: 10 prosentin työttömyysluvut pakottavat alueen koko maatakin silmällä pitäen.
21855: ihmiset katsomaan syvästi huolestuneina tulevai-
21856: suuteen jota ei ole, ellei valtiovalta ojenna autta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21857: vaa kättä uusien työpaikkojen luomiseksi tälle taen,
21858: talousalueelle. Näistä syistä Savonlinnan kaupun-
21859: ki tarvitsee rahoitusavustusta, jota on myönnetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21860: kunnille. 1986 tulo- ja menoarvioon 700 000 mark-
21861: Tätä avustusta tarvittaisiin erityisesti kalanja- kaa Savonlinnan kaupungin kuntien
21862: lostusteollisuuden luomiseksi tälle vesistörikkaal- yleistä rahoitusavustusta varten.
21863:
21864: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21865:
21866: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21867: 614 1985 vp.
21868:
21869: Raha-asia-aloite n:o 579
21870:
21871:
21872:
21873:
21874: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen nuorisotyöttö-
21875: myyden poistamiseen
21876:
21877:
21878: Eduskunnalle
21879:
21880: Mikkelin läänin kunnista Pieksämäen kaupun- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21881: ki on läänin synkintä nuorisotyöttömyysaluetta. taen,
21882: Pieksämäen kaupunki on itse jatkuvasti korotta-
21883: nut työttömyysmäärärahoja. Kaupungin resurssit
21884: eivät kuitenkaan enää riitä nuorisotyöttömyyden
21885: vähentämiseen kaupungin menetettyä valtion- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21886: apuja kantokykyluokan menetyksen myötä. Piek- 1986 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
21887: sämäen kaupungin alle 25-vuotiaiden työttö- markkaa käytettäväksi Pieksämäen kau-
21888: myysluvut ovat hälyttävät, sillä ne ovat jatkuvasti pungin nuorisotyöttömyyden poistami-
21889: 35-40 prosentin luokkaa. seen.
21890:
21891: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21892:
21893: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21894: 1985 vp. 615
21895:
21896: Raha-asia-aloite n:o 580
21897:
21898:
21899:
21900:
21901: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kaupunginsairaalan
21902: laajennus- ja korjaustöiden suunnitteluun
21903:
21904:
21905: Eduskunnalle
21906:
21907: Heinolan kaupunginsairaalan laajennus- ja sa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21908: neeraushankkeen toteuttamisajankohtaa on eh- nioittaen,
21909: dottomasti aikaistettava siten, että vuosiksi
21910: 1987-1988 aiottu vuodeosaston rakentaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21911: aloitetaan jo vuoden 1985 lopulla. Sairaalan 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21912: toiminnan kannalta suurin hankaluus on pitkäai- 33.78.31 2 000 000 markkaa Heinolan
21913: kaissairaansijojen täydellinen puuttuminen Hei- kaupunginsairaalan laajennus- ja sanee-
21914: nolasta. raushankkeen suunnittelua varten.
21915:
21916: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21917:
21918: Pentti Skön Reino Jyrkilä
21919: 616 1985 vp.
21920:
21921: Raha-asia-aloite n:o 581
21922:
21923:
21924:
21925:
21926: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen rintamamiesvete-
21927: raanien toimitilojen korjaukseen
21928:
21929:
21930: Eduskunnalle
21931:
21932: Pieksämäen seudun rintamamiesveteraaneilla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21933: on maja Lahnasella Pieksämäen maalaiskunnassa. nioittavasti,
21934: Maja on kunnoltaan rapistunut ja vuoden 1986
21935: aikana on tarkoitus korjata majan katto sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21936: tiivistää ikkunat. Vaikka työ tehdään osin talkoil- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 mark-
21937: la, tarvikkeet maksavat, ja kun samanaikaisesti kaa toiminta-avustuksena Pieksämäen
21938: kunnostetaan majalle johtava sivutie, tulisi jos- seudun rintamamiesveteraanien majalle
21939: tain saada lisärahoitusta. Pieksämäen maalaiskunnassa.
21940:
21941: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21942:
21943: Pentti Skön Reino Jyrkilä
21944: Lea Mäkipää Pertti Hietala
21945: 1985 vp. 617
21946:
21947: Raha-asia-aloite n:o 582
21948:
21949:
21950:
21951:
21952: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta omistusasuntojen hankkimi-
21953: seksi rintamaveteraaneille
21954:
21955:
21956: Eduskunnalle
21957:
21958: Omistusasunnon hankkiminen on monelle so- teen esimerkiksi vuoden 1983 jälkeen hankituista
21959: tiemme veteraanille erittäin ongelmallista, koska asunnoista.
21960: halpakorkoisten lainojen osuus asunnon koko- Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kun-
21961: naishankintahintaan verrattuna on vähäinen. nioittavasti,
21962: Mikkelin läänin alueella ovat veteraanit esittä-
21963: neet toivomuksen, että valtio ottaisi tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21964: menoarvioon määrärahan, josta myönnettäisiin 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
21965: avustusta veteraanien oman asunnon hankkimista kaa sotiemme veteraanien omistusasunto-
21966: varten. Avustusta voitaisiin maksaa myös jälkikä- jen hankkimista varten.
21967:
21968: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21969:
21970: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pertti Hietala
21971: 618 1985 vp.
21972:
21973: Raha-asia-aloite n:o 583
21974:
21975:
21976:
21977:
21978: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäismaksuasuntojen ra-
21979: kentamiseen nuorille pareille ja pienituloisille
21980:
21981:
21982: Eduskunnalle
21983:
21984: Nuonen parien ja pienituloisten tulisi pystyä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21985: hankkimaan omistusasunto. Tämä tapahtuisi 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
21986: parhaiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jolloin markkaa vähittäismaksuasuntojen raken-
21987: asunnon hinta maksetaan vähitellen jälkikäteen tamiseksi nuorille pareille ja pienituloistl-
21988: vuokran yhteydessä. le, jolloin omarahoitusosuus on enintään
21989: 5 prosenttia ja asunnon hinta maksetaan
21990: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21991: jälkikäteen vuokraa maksettaessa.
21992: nioittavasti,
21993:
21994: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
21995:
21996: Pentti Skön Reino Jyrkilä
21997: Lea Mäkipää Pertti Hietala
21998: 1985 vp. 619
21999:
22000: Raha-asia-aloite n:o 584
22001:
22002:
22003:
22004:
22005: Sutakka: Määrärahan osoittamisesta maJOltus- ja ravitsemusalan
22006: korkeakoulutasoisen koulutuksen aloittamiseksi Jyväskylässä
22007:
22008:
22009: Eduskunnalle
22010:
22011: Majoitus- ja ravitsemusalalla ei ole entytstä Tällaisena oppilaitoksena voisi hyvin to1m1a
22012: korkeakouluasteista tutkintoa. Kuitenkin alalla Jyväskylän Hotelli- ja ravintolakoulu, joka yhteis-
22013: tarvitaan korkeakouluasteen koulutuksen saaneita työssä Jyväskylän yliopiston kanssa voisi käytän-
22014: henkilöitä tutkimus-, kehittämis-, opetus-, nössä hoitaa alan korkeakoulutasoisen koulutuk-
22015: johto- ja suunnittelutehtävissä. Nykyisin antavat sen.
22016: neljä erikoisopistoa (Hotelli- ja ravintolaopisto)
22017: koulutusta majoitus-, ravitsemus- ja matkailun Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
22018: johto-, suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimus- vasti,
22019: tehtäviin.
22020: Oppilaitosten antama koulutus ei kuitenkaan
22021: ole tieteellisesti niin painottunut kuin korkea- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22022: koulujen antama opetus. Ei ole oikein se, että 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22023: puhtaasti työnantajien omistamiin opistoihin vie- markkaa suunnitteluun korkeakoulutasoi-
22024: dään korkeakouluopetusta, vaan opetus tulisi sen koulutuksen aloittamiseksi]yväskylän
22025: järjestää valtion omistamassa oppilaitoksessa. Hotelli- ja ravintolakoulussa.
22026:
22027: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22028:
22029: Juhani Surakka
22030: 620 1985 vp.
22031:
22032: Raha-asia-aloite n:o 585
22033:
22034:
22035:
22036:
22037: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattijärjestöjen lehtien
22038: tukemiseen
22039:
22040:
22041: Eduskunnalle
22042:
22043: Ammattijärjestöjen lehtien mahdollisuudet ay-lehtien tukemiseen. Tarkoitukseen olisi varat-
22044: hoitaa merkittävää yhteiskunnallista tehtäväänsä tava 1 000 000 mk.
22045: ovat voimakkaasti kohonneiden kustannusten, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22046: erityisesti kuljetus- ja jakelukustannusten takia
22047: heikentymässä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22048: On välttämätöntä, että valtion vuoden 1986 1986 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
22049: tulo- ja menoarvioon sisällytetään oma momentti markkaa ay-lehtien tukemiseen.
22050:
22051: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22052:
22053: Juhani Surakka Tarja Halonen
22054: Timo Roos Jukka Mikkola
22055: 1985 vp. 621
22056:
22057: Raha-asia-aloite n:o 586
22058:
22059:
22060:
22061:
22062: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden kappa-
22063: letavaraliikenteen kuljetusjärjestelmän kehittämiseksi
22064:
22065:
22066: Eduskunnalle
22067:
22068: Valtion aikaisemmissa sekä vuoden 1984 tulo- tilanteeseen on jouduttu sen vuoksi, että rauta-
22069: ja menoarviossa on asetettu Valtionrautateille tielaitos on luopunut aikaisemmin hallussaan
22070: tavoitteeksi parantaa liikekirjanpidollista tulosta olleista linja- ja tilausliikenneluvista. Tästä joh-
22071: seuraavan 10 vuoden aikana noin 500 miljoonalla tuen kappaletavaraliikenteen uudistuksen yhtey-
22072: markalla. dessä tulee turvautua autokuljetusten käyttöön
22073: Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa Valtion- vain niissä tapauksissa, joissa vaunukuljetuksin ei
22074: rautateiden momentin 31.90 perusteella esite- saavuteta edellytettyä kuljetusnopeutta.
22075: tään edelleen yksityiskohtaisesti, että kappaleta- Kappaletavaraliikenteen uuden kuljetusjärjes-
22076: varaliikenteen kuljetusjärjestelmä uusitaan vai- telmän laajentumisesta tulee luopua siihen asti,
22077: heittain vuoden 1984 loppuun mennessä. Rauta- kunnes valtiovallan taholta kuljetusjärjestelmän
22078: teille epätarkoituksenmukainen liikenne siirre- edellyttämien investointien toteutuminen ja tar-
22079: tään hoidettavaksi kuorma-autoilla. vittavien tilaus- ja liikennelupien saanti Valtion-
22080: Ongelmaksi muodostuu ulkopuolisen työvoi- rautateiden omalle kalustolle saadaan toteutet-
22081: man ja yksityisen autokaluston laajentuva käyttö tua.
22082: Valtionrautateillä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22083: Edelleen tämä aiheuttaa sen, että Valtionrau-
22084: tateiden työt yksityistyvät ja saaduista tuotoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22085: suuri osa joudutaan maksamaan ulkopuolisille 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22086: yrityksille, jolloin toiminnan tehostumisesta ai- 31.90.70 10 000 000 markkaa autohan-
22087: heutuva taloudellinen hyöty suuntautuu aliura- kintavaroihin käytettäväksi tarvittaviin
22088: kaitsijoille rautateiden toiminnan kääntyessä ai- kalustohankintoihin kappaletavaraliiken-
22089: kaisempaa tappiollisemmaksi. Edellä mainittuun teen kuljetusjärjestelmän uudistamiseksi.
22090:
22091: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22092:
22093: Juhani Surakka Tarja Halonen Timo Roos
22094: Jukka Mikkola Liisa Jaakonsaari
22095: 622 1985 vp.
22096:
22097: Raha-asia-aloite n:o 587
22098:
22099:
22100:
22101:
22102: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveyslaitoksen
22103: perustamiseen Jyväskylään
22104:
22105:
22106: Eduskunnalle
22107:
22108: Keski-Suomi on määritelty kuuluvaksi toistai- nisiä laitteistoja ja koulutettua henkilökuntaa.
22109: seksi Kuopion aluetyöterveyslaitoksen toimialu- Näin ollen perustettavan aluelaitoksen laborato-
22110: eeseen, johon Kuopion läänin lisäksi kuuluu rioinvestoinneissa voidaan rajoittua minimitasolle
22111: Pohjois-Karjalan lääni. Ottaen huomioon alueen ja ostaa tarvittavat mittaus- ja analyysipalvelut
22112: laajuuden ja elinkeinoelämän rakenteen Keski- paikallisilta valtionhallinnon piiriin kuuluvilta
22113: Suomi näyttää jäävän omine erityisongelmineen laitoksilta.
22114: Kuopion laitoksen toiminnassa toissijaiseen ase- 2. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen
22115: maan. ja liikuntatieteellisen tiedekunnan piirissä on
22116: Jyväskylä on yksi niitä paikkakuntia, jonne perinteitä työelämään liittyvän tutkimuksen suo-
22117: alun perin olisi pitänyt perustaa alueellinen työ- rittamisessa. Mm. psykologian, yhteiskuntapoli-
22118: terveyslaitos. Keski-Suomeen on sijoittunut huo- tiikan, taloustieteen ja terveystieteen laitosten
22119: mattava määrä erityyppisiä metalli- ja konepaja- piirissä työskentelee näihin kysymyksiin perehty-
22120: teollisuuden ja mekaanisen sekä kemiallisen neitä tutkijoita, joiden asiantuntemus on käytet-
22121: puunjalostusteollisuuden laitoksia sekä tätä laaja- tävissä yhteistyöhön työterveyslaitokseen päin sen
22122: alaisemmin runsaasti pienteollisuuden työpaikko- tullessa ajankohtaiseksi.
22123: ja. Maakunnan rurveteollisuus on niinikään syytä 3. Eri aluetyöterveyslaitoksille on määritelty
22124: ottaa huomioon omia erityisongelmiaan tuottava- jokin tutkimuksellinen erikoistumistehtävänsä.
22125: na alana, jolla on luonnollisia yhteyksiä perintei- Näyttäisi perustellulta määritellä Jyväskylän
22126: siin peruselinkeinoihin, maa- ja metsätalouteen. aluetyöterveyslaitoksen erikoistehtäväksi tutki-
22127: Palvelu-, toimisto- ja koulutusaloilla samoin kuin mustoiminta palvelutoimialoilla. Sen erityinen
22128: liikenteen piirissä työskentelee läänin alueella painotus tulisi olemaan kysymyksissä, jotka kos-
22129: huomattava määrä työvoimasta. Kuopion aluelai- kevat psykososiaalisia työolosuhteita sekä tietoko-
22130: toksen mahdollisuudet palvella näillä aloilla ovat neistumisen mukanaan tuomia ongelmia eri
22131: jo sen erikoistumissuunnan (maa- ja metsätalous) tyyppisissä työympäristöissä (toimistot, tuotanto-
22132: vuoksi vähäiset ajattelemattakaan fyysisten etäi- laitokset, tietotehtaat, koulut jne.). Paikalliset
22133: syyksien aiheuttamia vaikeuksia. olosuhteet - niin henkiset kuin fyysisetkin -
22134: Keski-Suomen alueella tarjoutuvat fyysiset ja tarjoavat tälle määrittelylle erinomaiset peruste-
22135: henkiset voimavarat antavat poikkeuksellisen lut.
22136: edulliset lähtökohdat aluetyöterveyslaitoksen pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22137: rustamishankkeelle:
22138: 1. Jyväskylän yliopiston piirissä toimivilla lai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22139: toksilla on tarjottavanaan erinomaiset fyysis-tek- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22140: niset edellytykset palvella perostettavaa aluetyö- markan määrärahan aluetyöterveyslaitok-
22141: terveysyksikköä. Niillä on käytettävissä tähän tek- sen perustamiseksi Jyväskylään.
22142:
22143: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22144:
22145: Juhani Surakka Tarja Halonen
22146: 1985 vp. 623
22147:
22148: Raha-asia-aloite n:o 588
22149:
22150:
22151:
22152:
22153: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kaskisten rauta-
22154: tien peruskorjaukseen
22155:
22156:
22157: Eduskunnalle
22158:
22159: Seinäjoen-Kaskisten rautatien peruskorjaami- että rataosuus peruskorjattaisiin pikaisesti. Täl-
22160: seen on vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarvios- löin myös ihmisten kulkuyhteydet muualle Suo-
22161: sa varattu 2 milj. markkaa. Koko peruskorjaus- meen paranisivat.
22162: hankkeen toteuttamiseksi tulisi rahaa varata kai- Peruskorjaushanke voitaisiin suorittaa moni-
22163: ken kaikkiaan 100 miljoonaa markkaa, joten vuotisena projektina esim. siten että neljän vuo-
22164: varattu määräraha riittää vain töiden alkuun den aikana peruskorjaushankkeeseen myönnettäi-
22165: panoon. siin 25 miljoonaa markkaa vuodessa.
22166: Rautatien tärkeys alueellisen elinkeinon kehit-
22167: tämiseksi on selviö. Mahdollisuudet lisätä puun- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22168: kuljetuksia alueen puunjalostusteollisuudessa li-
22169: sääntyisivät, mahdollisuudet valmiiden tuottei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22170: den kuljetuksiin niin merisatama Kaskisiin kuin 1986 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
22171: rautateitse mm. Neuvostoliittoon ja muihin SEV- markkaa Seinäjoen-Kaskisten rautatien
22172: maihin lisääntyisivät merkittävästi. peruskorjausta varten ja että samalla pää-
22173: Näin alueen asukkaille voitaisiin luoda edelly- tettäiszin koko peruskorjaushankkeen to-
22174: tykset työllisyyden parantamiseen. Edelleen hen- teuttamisen aikatauluksi vuodet 1986-
22175: kilöliikenteen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, 89.
22176:
22177: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22178:
22179: Sten Söderström
22180: 624 1985 rd.
22181:
22182: Finansmotion nr 589
22183:
22184:
22185:
22186:
22187: Söderström: Om anvisande av anslag för inlösning av Konstsamfun-
22188: dets markområde i Dragsfjärds kommun
22189:
22190:
22191: Tili Riksdagen
22192:
22193: Stiftelsen Konstsamfundet har för avsikt att i tilivarata befolkningens intressen. Staten måste
22194: bred omfattning exploatera vackra skärgårdsom- gå in för att lösa in det ifrågavarande området.
22195: råden i skärgårdshavet. Området befinner sig i
22196: Dragsfjärds kommun som oberoende av politisk På basen av ovanstående föreslår underteckna-
22197: de,
22198: part har ställt sig avvisande tili stiftelsens exploa-
22199: teringsplaner. Dessutom ligger området i ome-
22200: delbara närhet av Skärgårdshavets nationalpark. att Riksdagen i statsförslaget för år
22201: Att privata intressen av Konstsamfundets ka- 1986 upptar 5 000 000 mark för inlös-
22202: raktär, utan att det minsta beakta befolkningens ning av Konstsamfundets markområde i
22203: åsikt, kan utföra dylika åtgärder borde kunna Dragsfjärds kommun, som samfundet i
22204: förhindras. Om planeringen förverkligas enligt fråga ämnar exploatera i försäljningssyfte
22205: samfundets planer - vilket för närvarande är och att resterande medel för inlösningen
22206: troligt - finns det bara en möjlighet tili att reserveras i kommande statsförslag.
22207:
22208: Helsingfors den 14 februari 1985
22209:
22210: Sten Söderström Ensio Laine
22211: 1985 vp. 625
22212:
22213: Raha-asia-aloite n:o 589 Suomennos
22214:
22215:
22216:
22217:
22218: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta Konstsamfundetin
22219: omistaman Dragsfjärdin kunnassa sijaitsevan maa-alueen lunas-
22220: tamiseksi
22221:
22222:
22223: Eduskunnalle
22224:
22225: Konstsamfundet-niminen säätiö aikoo suuressa luultavaa - jää jäljelle vain yksi mahdollisuus
22226: mitassa käyttää hyväkseen saaristomeren kauniita ottaa väestön edut huomioon. Valtion täytyy
22227: saaristoalueita. Alue sijaitsee Dragsfjärdin kun- päättää kyseisen alueen lunastamisesta.
22228: nassa, joka poliittisiin kantoihin katsomatta on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22229: asettunut vastustamaan säätiön hyödyntämis-
22230: suunnitelmia. Alue sijaitsee sitä paitsi Saaristo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22231: meren kansallispuiston välittömässä läheisyydes- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22232: sä. markkaa Konstsamfundetin Dragsfjärdin
22233: Tällaisten yksityisten, Konstsamfundetin etu- kunnassa omistaman alueen lunastami-
22234: jen mukaisten toimenpiteiden suorittaminen, seksi, jota aluetta kyseinen säätiö aikoo
22235: jolloin väestön mielipidettä ei vähimmässäkään hyödyntää myyntimielessä, ja että loput
22236: määrin oteta huomioon, tulisi voida estää. Jos lunastusta varten tarvittavista varoista
22237: suunnittelu toteutetaan Konstsamfundetin suun- myönnetään tulevissa valtion tulo- ja
22238: nitelmien mukaisesti - mikä tällä hetkellä on menoarvioissa.
22239:
22240: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22241:
22242: Sten Söderström Ensio Laine
22243:
22244:
22245:
22246:
22247: 40 428500120H
22248: 626 1985 vp.
22249:
22250: Raha-asia-aloite n:o 590
22251:
22252:
22253:
22254:
22255: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisille kunnille
22256: paikallisteiden aiheuttamiin menoihin
22257:
22258:
22259: Eduskunnalle
22260:
22261: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22262: varattu 2 000 000 markan määräraha käytettä- nioittaen,
22263: väksi valtionapuna erityisesti vähävaraisille kun-
22264: nille tielain perusteella määrättyjen paikallistei-
22265: den tekemisestä ja kunnossapidosta aiheutuvien
22266: kustannusosuuksien alentamiseen. Tarpeeseen ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22267: nähden määräraha on riittämätön. Jo kustannus- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22268: ten nousu ja avustushakemusten lisääntyminen 31.24.31 4 000 000 markkaa viihiivaraisil-
22269: vaatisivat huomattavan lisämäärärahan ottamista le kunmlle paikallistetden atheuttamzin
22270: valtion budjettiin. menothin.
22271:
22272: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22273:
22274: Jouko Tuovinen Reino Karpola Reino Jyrkilä
22275: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
22276: 1985 vp. 627
22277:
22278: Raha-asia-aloite n:o 591
22279:
22280:
22281:
22282:
22283: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden kun-
22284: nossapitoon
22285:
22286:
22287: Eduskunnalle
22288:
22289: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22290: varattu 63 000 000 markan määräraha käytettä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22291: väksi yksityisistä teistä annetun lain mukaisiin 31.24.50 70 000 000 markan määrära-
22292: valtionapuihin. han yksityisten teiden kunnossapitoon
22293: Kustannustason nousun ja teiden määrän li- tarkoitettuun lakimääräz'seen valtion-
22294: sääntymisen vuoksi määräraha on liian pieni. apuun.
22295: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22296: nioittaen,
22297:
22298: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22299:
22300: Jouko Tuovinen Reino Karpola Reino Jyrkilä
22301: Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila Lea Sutinen
22302: 628 1985 vp.
22303:
22304: Raha-asia-aloite n:o 592
22305:
22306:
22307:
22308:
22309: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden tekemi-
22310: seen tarkoitettuun valtionapuun
22311:
22312:
22313: Eduskunnalle
22314:
22315: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22316: varattu 17 000 000 markkaa yksityisistä teistä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22317: annetun lain mukaisiin valtionapuihin. Tarpee- 31.24.51 23 000 000 markan määrära-
22318: seen nähden määräraha on riittämätön. han yksityisistä teistä annetun lain mu-
22319: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kaisiin valtionapuihin.
22320: nioittavasti,
22321:
22322: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22323:
22324: Jouko Tuovinen Reino Karpola
22325: Reino Jyrkilä Lea Sutinen
22326: 1985 vp. 629
22327:
22328: Raha-asia-aloite n:o 593
22329:
22330:
22331:
22332:
22333: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan-Kontiomäen
22334: rataosan perusparannukseen
22335:
22336:
22337: Eduskunnalle
22338:
22339: Pohjois-Karjalan alueella on useita VR:n tär- nopeuksien lisäämistä. Rataosan vaikutuspiirissä
22340: keitä rakennuskohteita, jotka maakunnan kan- toimivat mm. Kaukaan Nurmeksen saha, Serlac-
22341: nalta olisi pikaisesti toteutettava. Tärkeimpiä hiuksen Höljäkän kyllästämö, Enso-Gutzeitin
22342: näistä on Lieksan-Nurmeksen-Kontiomäen ra- Pankakosken ja Lieksan tehtaat sekä Veitsiluodon
22343: dan peruskorjaus, kiskoovaihto ja sepelöinti. Kevätniemen saha. Ennen kaikkea radan paran-
22344: Lieksan-Kontiomäen rataosuudella on suori- taminen vaikuttaisi edistävästi uuden teolli-
22345: tettu vuosien mittaan työllisyysvaroin pieniä pa- suuden syntymiseen ko. alueelle.
22346: rannustöitä, mutta raskasta kiskotusta radalle ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22347: vieläkään ole saatu, vaikka asia on vuosittain nioittaen,
22348: esitetty liikenneministeriölle ja rautatiehallituk-
22349: selle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22350: Nykyisin radalla ei voida ajaa raskailla kuor- 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
22351: milla eikä suurilla nopeuksilla. Kuitenkin alueen markan määrärahan Lieksan-Kontio-
22352: raakapuun ja teollisuuden kuljetukset edellyttä- mäen rataosan kiskonvaihto- ja peruspa-
22353: vät nykyistä raskaampia kuormia ja myös junien rannustözhin.
22354:
22355: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22356:
22357: Jouko Tuovinen Reino Karpola Reino Jyrkilä
22358: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
22359: 630 1985 vp.
22360:
22361: Raha-asia-aloite n:o 594
22362:
22363:
22364:
22365:
22366: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun aseman järj este-
22367: lyratapihan rakentamiseen
22368:
22369:
22370: Eduskunnalle
22371:
22372: Joensuun rautatieaseman järjestelyratapiha on man järjestelyratapiha on rakennettava mahdolli-
22373: jo kauan osoittautunut aivan liian ahtaaksi ja simman pikaisesti.
22374: epäkäytännölliseksi jatkuvasti kasvavaa tavaralii-
22375: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22376: kennettä palvelemaan.
22377: nioittavasti,
22378: Muun muassa Suomen ja Neuvostoliiton rauta-
22379: tieliikenne on voimakkaasti kasvanut vuodesta
22380: toiseen ja sama kehitys näyttää jatkuvan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22381: Myös öljyn hinnan nopea nousu on lisännyt 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22382: VR:n tavarakuljetuksia voimakkaasti. Näistä, 31. 90. 78 10 000 000 markan määrära-
22383: sekä Imatralta lähivuosina Joensuuhun ulottuvas- han Valtionrautateiden Joensuun aseman
22384: ta ratojen sähköistämisestä johtuen Joensuun ase- järjestelyratapihan rakentamiseksi.
22385:
22386: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22387:
22388: Jouko Tuovinen Reino Karpola Reino Jyrkilä
22389: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
22390: 1985 vp. 631
22391:
22392: Raha-asia-aloite n:o 595
22393:
22394:
22395:
22396:
22397: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden tava-
22398: ravaunujen uusimiseksi
22399:
22400:
22401: Eduskunnalle
22402:
22403: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1985 on luston uusiminen ja nykyaikaistaminen on toi-
22404: asetettu tavoite parantaa liikekirjanpidollista tu- minnan kannalta välttämätöntä.
22405: losta vuoteen 1991 mennessä 500 miljoonalla Konepajojen investointi- ja vaunurakennus-
22406: markalla. määrärahojen supistukset vaikuttavat suoranaises-
22407: ti rautatielaitoksen työllisyyteen. Ensisijaisesti
22408: Valtionhallinnossa budjetin osalta yleiseksi vaikutus näkyy investoinneissa, mutta myöhem-
22409: muodostuvan valtion menotalouden supistuslin- min myös liikenteenhoidossa ja laitoksen kilpai-
22410: jan läpivienti sellaisenaan ei ole virastojen ja lukyvyn heikkenemisessä.
22411: laitosten erityistarpeita huomioiva. Budjetissa tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22412: lisi huomioida investointimäärärahojen merkitys nioittaen,
22413: viraston ja laitoksen toiminnan kehittämiselle.
22414: Valtionrautateiden osalta on erityisesti alijäämäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22415: syyden supistamisvaatimusten yhteydessä pyrittä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22416: vä edesauttamaan sellaisia toimenpiteitä, joilla 31. 90. 73 5 000 000 markkaa tavaravau-
22417: laitoksen tuloutusta voitaisiin lisätä. Kuljetuska- nuston uustuotantoa varten.
22418:
22419: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22420:
22421: Jouko Tuovinen Anna-Liisa Piipari Pentti Lahti-Nuuttila
22422: Kari Rajamäki Kerttu Törnqvist Risto Ahonen
22423: Pertri Hietala Aimo Ajo
22424: 632 1985 vp.
22425:
22426: Raha-asia-aloite n:o 596
22427:
22428:
22429:
22430:
22431: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan elinkei-
22432: notoiminnan tukemiseen
22433:
22434:
22435: Eduskunnalle
22436:
22437: Pohjois-Karjala on syrjäinen kehitysaluelääni, sin aluepoliittisin tukitoimenpitein yhä vaikeam-
22438: joka on perinteisesti ollut raaka-aineiden tuotan- maksi. Maakunnan luonnonvarojen jalostukses-
22439: toaluetta. Elinkeinorakenteen, tulotason, asumis- sa on muutoinkin koettu kipeitä takaiskuja. Mal-
22440: tason ja muiden alueellista kehittyneisyyttä ku- mivarojen ehtyminen uhkaa lopettaa kaivostoi-
22441: vaavien tunnuslukujen perusteella Pohjois-Karja- minnan kokonaan. Maatilatalouden rajoitustoi-
22442: la on maamme jälkeenjääneimpiä alueita. Poh- met ovat samaan aikaan katkaisemassa maakun-
22443: jois-Karjalan edellytykset tuotantorakenteensa nan aluerakenteelle ja raaka-ainehuollolle erittäin
22444: monipuolistamiseen ja väestönsä elintason kohot- tärkeät maatalouden kehittämishankkeet sekä py-
22445: tamiseen ovat 1970-luvulla parantuneet. Alueen säyttämässä lähes kokonaan maatilatalouden tu-
22446: omat rahoituspääomat eivät kuitenkaan riitä levaisuuden kannalta välttämättömän sukupol-
22447: 1980-luvun uusien ja suurien haasteiden edessä. venvaihdoksen.
22448: Ilman erityistoimia läänin väestökehitys on Toisaalta Pohjois-Karjalan läänissä on viime
22449: ikärakenteellisista syistä kääntymässä jälleen tap- vuosina pyritty voimakkaaseen omatoimiseen ke-
22450: piolliseksi jo 1980-luvun lopulla. Erityisen synk- hittämistyöhön. Lääniin on perustettu äskettäin
22451: kää tulevaisuutta väestöennusteet lupaavat läänin oma kehitysyhtiö ilman valtion varoja, tehty
22452: itä- ja pohjoisosien haja-asutusalueille, syrjäisim- päätös tietoteknologiakeskuksen perustamisesta
22453: mät kylät ovat autioitumassa. Työikäisen väestön ja Joensuun yliopisto on yhdessä työvoimapiirin
22454: vanhentuminen ja eläkeläisten osuuden voimakas ja läänin kuntien kanssa käynnistänyt yrittäjäkou-
22455: kasvu ovat ajamassa kunnallistalouden kriisiin lutuksen. Kunnat ovat pyrkineet myös voimak-
22456: monen kunnan osalta. kaasti kehittämään liitännäiselinkeinojaan perin-
22457: Elinkeinoelämän kehittämistoimista huolimat- teisen maatalouden tueksi ja palkanneet tätä
22458: ta Pohjois-Karjalan työllisyystilanne on vaikeim- varten eri alojen neuvontahenkilökuntaa. Nämä
22459: pia maassamme. Tulevinakaan vuosina työttö- kehittämistoimet on rahoitettu pääasiallisesti
22460: myys ei näytä hellittävän, vaan saattaa pahim- kuntien omin varoin.
22461: massa tapauksessa johtaa ainakin nuoren työvoi- Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk-
22462: man osalta uuteen muuttoaaltoon. sessä on erikseen huomioitu Lapin läänin vaikeu-
22463: Pohjois-Karjalan yrityselämän keskeisiä ongel- det varaamaila alueen kehittämiseen erillinen 30
22464: mia on se, että läänin yritystoiminnan tärkeimpiä mmk:n määräraha. Vähintään yhtä vaikean kehi-
22465: aloja johdetaan ulkoapäin. Ulkopuolinen omistus tysalueläänin, Pohjois-Karjalan, kehittäminen
22466: on useilla aloilla viime vuosina lisääntynyt. Näin olisi ehdottomasti huomioitava samalla tavalla.
22467: huomattava osa luonnonvarojen tuotosta vuotaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22468: alueen ulkopuolelle eikä hyödytä täysimääräisesti nioittaen,
22469: maakunnan omaa elinkeinoelämää. Läänin eräi-
22470: den tuotantolaitosten lopettamiset ja toiminta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22471: vaikeudet ovat merkinneet jalostustyöpaikkojen 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
22472: 1970-luvulla vallinneen ripeän kasvun pysähty- markan määrärahan Pohjois-Kar.falan lä"ä-
22473: mistä. ninhallituksen kå'ytettäväksi valtioneuvos-
22474: Myös pienten ja keskisuurten yritysten perusta- ton määräämin perustein Pohjois-Karja-
22475: minen ja laajentaminen on osoittautunut nykyi- lan elinkeinotoiminnan tukemiseen.
22476: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22477:
22478: Jouko Tuovinen Reino Karpola Reino Jyrkilä
22479: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
22480: 1985 vp. 633
22481:
22482: Raha-asia-aloite n:o 597
22483:
22484:
22485:
22486:
22487: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden vä-
22488: hittäiskaupan investointiavustuksiin
22489:
22490:
22491: Eduskunnalle
22492:
22493: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen toi- palvelut on haettava asutuskeskuksista. Mikäli
22494: minnan loppuminen on viime vuosina ollut var- vähittäiskaupan investointien tukemiseen ei saa-
22495: sin yleistä johtuen ylläpitokustannusten jatkuvas- da riittävästi valtion varoja, tulevat kauppakuole-
22496: ta noususta ja ostokykyisen väestön muuttamises- mat edelleen jatkumaan.
22497: ta pois paikkakunnalta. Kaupan lisärasitteena Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22498: ovat olleet myös työsuojelu- ja terveysviranomais- nioittavasti,
22499: ten asettamat velvoitteet, jotka osaltaan ovat
22500: vaikuttaneet kaupan lopettamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22501: Kaupan palvelujen loppuminen varsinkin 1986 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
22502: maaseudulla merkitsee ainakin vanhuksille pak- markan määrärahan vähittäiskaupan in-
22503: komuuttoa asutustaajamiin. Myös muille ihmisil- vestointien tukemiseen haja-asutusaluetl-
22504: le se merkitsee lisääntyviä kuluja, koska kaupan la.
22505:
22506: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22507:
22508: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Kerttu Törnqvist
22509: Pentti Lahti-Nuuttila Lea Sutinen
22510: 634 1985 vp.
22511:
22512: Raha-asia-aloite n:o 598
22513:
22514:
22515:
22516:
22517: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden
22518: kauppapalvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi
22519:
22520:
22521: Eduskunnalle
22522:
22523: Hallitus esittää valtion vuoden 1985 tulo- ja kuljetuksissa on haja-asutusalueiden asukkaille
22524: menoarvioesityksessään käytettäväksi 4 200 000 välttämätöntä. Muutoin kustannukset nousevat
22525: markkaa haja-asutusalueiden vähittäiskaupan kohtuuttoman korkeiksi.
22526: kiinteiden myymälöiden ja myymäläautojen toi-
22527: Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
22528: mintatukeen sekä tavaroiden kotiinkuljetus-
22529: nioittaen,
22530: tukeen.
22531: Kyseinen rahasumma on aivan liian pieni tur-
22532: vaamaan haja-asutusalueiden kaupan palvelut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22533: kaikkein syrjäisimmillä asutusalueilla. Onhan 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22534: mm. Pohjois-Karjalassa alueita, joissa lähimmät 32.61.42 6 000 000 markan määrärahan
22535: kaupan palvelut ovat kolmenkymmenen kilomet- haja-asutusalueiden kauppapalvelujen
22536: rin päässä. Tällöin kaupan saama tuki tavaroiden saavutettavuuden turvaamiseksi.
22537:
22538: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22539:
22540: Jouko Tuovinen Reino Karpola Reino Jyrkilä
22541: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
22542: 1985 vp. 635
22543:
22544: Raha-asia-aloite n:o 599
22545:
22546:
22547:
22548:
22549: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäiskaupan korkotu-
22550: keen haja-asutusalueilla
22551:
22552:
22553: Eduskunnalle
22554:
22555: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen toi- palvelut on haettava asutuskeskuksista. Mikäli
22556: minnan loppuminen on viime vuosina ollut var- vähittäiskaupan investointeihin ei saada riittäväs-
22557: sin yleistä johtuen ylläpitokustannusten jatkuvas- ti korkotukea, tulevat kauppakuolemat edelleen
22558: ta noususta ja ostokykyisen väestön muuttamises- jatkumaan.
22559: ta pois paikkakunnalta. Kaupan lisärasitteena Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
22560: ovat olleet myös työsuojelu- ja terveysviranomais- nioittavasti,
22561: ten asettamat velvoitteet, jotka osaltaan ovat
22562: vaikuttaneet kaupan lopettamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22563: Kaupan palvelujen loppuminen varsinkin 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22564: maaseudulla merkitsee ainakin vanhuksille pak- markan määrärahan käytettäväksi haja-
22565: komuuttoa asutustaajamiin. Myös muille ihmisil- asutusalueiden vähittäiskaupan korko-
22566: le se merkitsee lisääntyviä kuluja, koska kaupan tukeen.
22567:
22568: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22569:
22570: Jouko Tuovinen Reino Karpola Reino Jyrkilä
22571: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
22572: 636 1985 vp.
22573:
22574: Raha-asia-aloite n:o 600
22575:
22576:
22577:
22578:
22579: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta poliittisten naisjärjes-
22580: töjen toiminnan tukemiseen
22581:
22582:
22583: Eduskunnalle
22584:
22585: Naisten osuus kunnallisessa ja valtiollisessa Valtion tulo- ja menoarviossa poliittisen toi-
22586: J?.äätöksenteossa on viime vuosina kasvanut. minnan avustamiseen tarkoitetuista varoista osoi-
22587: Aänestäjät luottavat yhä enemmän naisten asian- tetaan osa poliittisten naisjärjestöjen käyttöön.
22588: tuntemukseen arkielämän ongelmista sekä ta- Vuonna 1985 summa on 4 300 000 markkaa.
22589: paan lähestyä niitä. Kehityksestä huolimatta Kun otetaan huomioon naisjärjestöjen toiminnan
22590: naisten osuus luottamustehtävissä ei silti vielä aktivoituminen ja siihen kohdistuva selvä yhteis-
22591: vastaa läheskään heidän osuuttaan väestöstä. kunnallinen tarve, on naisjärjestöjen toiminta-
22592: Naisten osallistumisen tiellä on ehkä yhä enem- mahdollisuudet turvattava jatkossakin.
22593: män esteitä kuin miesten.
22594: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
22595: Poliittiset naisjärjestöt tekevät arvokasta työtä vasti,
22596: naisten yhteiskunnallisen tietoisuuden herättämi-
22597: seksi, heidän aktivoimisekseen sekä kouluttami-
22598: sekseen yhteiseen toimintaan. Keskeisellä sijalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22599: naisjärjestöjen toiminnassa ovat niin ikään kan- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22600: sainväliseen yhteisvastuuseen ja rauhankasvatuk- 23.27.50 6 500 000 markan määrärahan
22601: seen liittyvät tavoitteet sekä kulttuuriharrastusten käytettäväksi poliittisten naisjärjestöjen
22602: vaaliminen. toiminnan tukemiseen.
22603:
22604: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22605:
22606: Marja-Liisa Tykkyläinen Vieno Eklund Elisabeth Rehn
22607: Tuulikki Petäjäniemi Marjatta Väänänen Aimo Ajo
22608: Marjatta Stenius-Kaukonen
22609: 1985 vp. 637
22610:
22611: Raha-asia-aloite n:o 601
22612:
22613:
22614:
22615:
22616: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Snellman-Instituutin
22617: toiminnan käynnistämiseen
22618:
22619:
22620: Eduskunnalle
22621:
22622: Kuopiossa on perustettu 7.9.1983 Snellman- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22623: Instituutin kannatusyhdistys, jonka tarkoituksena nioittaen,
22624: on ylläpitää Snellman-Instituutti -nimistä tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22625: muslaitosta, joka harjoittaa ja edistää ensisijaises- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
22626: ti Pohjois-Savoon liittyvää humanistista, yhteis- kan määrärahan Snellman-Instituutin toi-
22627: kunnallista ja taloudellista tutkimustyötä. minnan käynnistämisestä aiheutuviin
22628: kustannukszi"n.
22629:
22630: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22631:
22632: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Lauha Männistö
22633: Katri-Helena Eskelinen Heikki Riihijärvi Erkki Moisander
22634: Olavi Martikainen Osmo Vepsäläinen
22635: 638 1985 vp.
22636:
22637: Raha-asia-aloite n:o 602
22638:
22639:
22640:
22641:
22642: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliitto
22643: ry:n Ranta-Toivalan kurssikeskuksen päärakennuksen peruskor-
22644: jaukseen
22645:
22646:
22647: Eduskunnalle
22648:
22649: Työväen Sivistysliitto ensin vuokrasi vuonna Honkapirtin käyttömahdollisuuksia myös yhden
22650: 1972 ja muutaman vuoden kuluttua osti Kuo- päivän ja jopa yhden illan tilaisuuksiin.
22651: pion kaupungilta Ranta-Toivalan vanhan käytös- On osoittautunut, että Ranta-Toivalan palve-
22652: tä poistetun kansakoulun lähinnä kurssitoimin- luilla on kysyntää paitsi TSL:n kurssitoiminnassa
22653: taansa varten. Liitto kunnosti koulun, rakensi myös Ranta-Toivalan kyläläisten kulttuuritarpei-
22654: asuntosolut 24 oppilaalle kahden hengen huo- den tyydyttämisessä. Kuopion kansalaisopisto on
22655: neissa, rakensi vaatimattoman mutta käytännölli- jo tähänkin mennessä käyttänyt kurssikeskuksen
22656: sen ja viihtyisän rantasaunan ja siirsi paikalle tiloja omien opintopiiriensä toimintaan. Kyläläis-
22657: lahjoituksena saamansa Jyrkän vanhan ja komean ten pienen lukumäärän takia on tuskin luultavaa,
22658: hongista tehdyn työväentalon. Päärakennuksen että kylälle, 17 kilometrin päähän Kuopion kes-
22659: lisäksi myös Honkapirttiä, kuten työväentaloa nyt kustasta, rakennettaisiin mitään muuta ihmisten
22660: kutsutaan, käytetään kurssitoiminnassa. Työväen yhteiskäyttöön sopivaa tilaa.
22661: Sivistysliitto on kunnostanut Ranta-Toivalan
22662: kurssikeskuksensa täysin omin varoin ilman val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22663: tion tai muun julkisyhteisön tukea. nioittavasti,
22664: Ranta-Toivalan ongelmaksi on muodostunut
22665: liian pieni kapasiteetti, mikä estää käyttämästä että Eduskunta ottaisi valtion 1986
22666: kysynnän huippukausia ja Honkapirtin antamia tulo- ja menoarvioon momenttlle
22667: mahdollisuuksia täysimääräisesti hyväksi. Ottaen 29.57.54 2 500 000 markan määrärahan
22668: huomioon päärakennuksessa sijaitsevat kaksi kah- ert'tyisavustuksena Työväen Sivistysliitto
22669: den hengen oppilashuonetta Ranta-Toivalaan TSL ry:lle liiton Ranta-Toivalan kurssikes-
22670: mahtuu yhdellä kerralla vain yksi 28 opiskelijan kuksen päärakennuksen peruskunnostus-
22671: useampipäiväinen kurssi. Erittäin paha epäkohta ta sekä sosiaalitilojen ja oppzlaitten asun-
22672: on, että Honkapirtin yhteydestä puuttuvat täysin tolasolujen rakentamista varten kursstkes-
22673: kaikki sosiaalitilat. Se rajoittaa vakavalla tavalla kukseen.
22674:
22675: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22676:
22677: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Mats Nyby
22678: Timo Roos Antti Kalliomäki Aarno von Bell
22679: Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen Martti Lähdesr.;:äki
22680: Kari Urpilainen Tuulikki Hämäläinen Paavo Lipponen
22681: Aimo Ajo Mikko Elo Risto Ahonen
22682: Tarja Halonen Pertti Hietala Lea Savolainen
22683: Pertti Paasio Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Piipari
22684: Kerttu Törnqvist Sakari Knuuttila Reino Paasilinna
22685: Saara-Maria Paakkinen Jouko Skinnari
22686: 1985 vp. 639
22687:
22688: Raha-asia-aloite n:o 603
22689:
22690:
22691:
22692:
22693: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Säteilyturvakeskuksen
22694: aluehallintoyksikön perustamiseksi Kuopion lääniin
22695:
22696:
22697: Eduskunnalle
22698:
22699: Säteilyturvallisuuslaitoksen hallintotoimikunta Edellä olevaan viitaten ehdotamme Kunnioit-
22700: (1982:70) katsoo, että mikäli myös säteilyturva- taen,
22701: keskuksen toimialan osalta päädytään toimivallan
22702: ja tehtävien alueelliseen hajauttamiseen, voitai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22703: siin se toteuttaa lääninhallitusorganisaation poh- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
22704: jalta. Mahdolliset aluehallintoyksiköt voitaisiin kan määrärahan Sätezlyturvakeskuksen
22705: perustaa Ouluun, Kuopioon ja Tampereelle lää- aluehallintoykszkön ja sen tarvitsemien
22706: ninhallitusten yhteyteen. virkojen perustamiseksi Kuopion läänzin.
22707:
22708:
22709: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22710:
22711: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Lauha Männistö
22712: Katri-Helena Eskelinen Erkki Moisander
22713: 640 1985 vp.
22714:
22715: Raha-asia-aloite n:o 604
22716:
22717:
22718:
22719:
22720: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lomakotien Liitto ry:n
22721: ja sen jäsenjärjestöjen lomakotien peruskorjaukseen
22722:
22723:
22724: Eduskunnalle
22725:
22726: Lomakotien Liitto ry:n jäsenjärjestöjen omis- Peruskorjauksin on tarpeellista saada lomako-
22727: tuksessa on 27 lomakotia eri puolilla maata. teihin huonekohtaisia saniteettitiloja, ajanmu-
22728: Lomakotien kiinteistöt ovat kannatusyhdistysten kaistaa keittiötiloja ja lisätä majoitushuoneiden
22729: omistuksessa ja toiminta niiden ylläpitämää. Lo- viihtyvyyttä.
22730: makodit on suurimmaksi osaksi hankittu 40-50 Voittoa tavoittelemattomina, ei liiketoimintaa
22731: luvulla. Lomakotien Liitto ry:n jäsenjärjestöjen harjoittavina yhteisöinä ovat nämä lomakotien
22732: lomakotien toiminta on pääasiallisesti sosiaalisen kannatusyhdistykset ylivoimaisen tilanteen
22733: lomatoiminnan harjoittamista. edessä. Ellei edellä kuvattuja peruskorjauksia voi-
22734: Vuosittain näissä lomakodeissa on tuetulla tai da suorittaa, on monien lomakotien toiminnan
22735: ilmaisella lomalla noin 6 000 henkilöä, joiden jatkaminen uhanalaista.
22736: lomantarve perustuu vähävaraisuuteen tai muu- Käsityksemme mukaan Lomakotien Liiton lo-
22737: toin terveydellisiin seikkoihin, elämän eri kriisei- makodeissa tehtävä työ kohdentuu henkilöryh-
22738: hin. Näin ollen voidaan katsoa, että Lomakotien miin, jotka ovat monessa suhteessa väliinputoajia
22739: Liiton lomakodeissa toimitaan yhteiskunnan sosi- yhteiskunnan palveluihin nähden. Tällaisia ryh-
22740: aali- ja terveydenhoidon palveluja tukien, ennal- miä ovat vähävaraiset lapsiperheet, yksinäiset
22741: taehkäisevän terveydenhoidon, mielenterveystyön vanhukset, sairasta omaista hoitavat henkilöt sekä
22742: ja sosiaalisen kuntoutuksen hyväksi. vammaiset ja heidän omaisensa.
22743: Koko toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Lisäksi käsityksemme mukaan on arvokasta
22744: Näin myös kiinteistöjen ylläpito ja hoito on tukea tämänkaltaisen toiminnan kautta rahassa
22745: suoritettu ratkaisevassa määrin vapaaehtoisella mittaamattoman arvokasta vapaaehtoistyötä.
22746: työ panoksella. Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
22747: Viime vuosina on kuitenkin syntynyt näiden nioittavasti,
22748: lomakotien toiminnan jatkamisen kannalta erit-
22749: täin vaikea tilanne: mm. kuntien lisääntyvän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22750: panostuksen vuoksi, tämänkaltaisen, pienimuo- 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
22751: toisen lomakotitoiminnan tarve on kasvanut, kan määrårahan käytettäväksi Lomako-
22752: mutta hyvin monien lomakotien rakennukset tien Liitto ry:n jäsenjärjestöjen lomako-
22753: ovat yhtäaikaisesti perusteellisten korjausten tar- tien peruskorjauksiin.
22754: peessa.
22755:
22756: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22757:
22758: Marja-Liisa Tykkyläinen Pertti Hietala Sakari Knuuttila
22759: Saara-Maria Paakkinen Antti Kalliomäki Tuula Paavilainen
22760: Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Piipari Kerttu Törnqvist
22761: 1985 vp. 641
22762:
22763: Raha-asia-aloite n:o 605
22764:
22765:
22766:
22767:
22768: Törnc;tvist ym.: Määrärahan osoittamisesta omavaraisviljelyn edistä-
22769: miseen
22770:
22771:
22772: Eduskunnalle
22773:
22774: Maassamme on tällä hetkellä noin 200 000 omavaraisviljelylle on tarjolla vain lapsiperheisiin
22775: markkinatuotantoa harjoittavaa viljelijäperhettä. kohdistuvaa neuvontaa, jota sitäkään ei ole saata-
22776: Sen lisäksi on lähes 900 000 palsta- ja puutarha- villa kaikissa kunnissa.
22777: viljelmää, joiden hoitajia nimitetään tässä oma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22778: varaisviljelijöiksi. nioittavasti,
22779: Omavaraisviljelyllä on taloudellista merkitystä
22780: erityisesti suuriperheisille ja pienituloisille sekä
22781: eläkeläisille. Sen tarjoamia mahdollisuuksia ter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22782: veelliseen vapaa-ajan viettoon ei myöskään voi 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22783: arvioida. markan määrärahan käytettäväksi niille
22784: Markkinatuotantoa harjoittavien käytettävissä järjestöille, jotka nyt toimivat omavarais-
22785: on yleis- ja erikoisneuvontajärjestöjä ja lisäksi viljelyn hyväksi sekä luonnonvaraisten
22786: voimakkaat kaupalliset neuvontaorganisaatiot. hyötykasvien käytön edistämiseksi.
22787: Lukumäärältään yli neljä kertaa suuremmalle
22788:
22789: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22790:
22791: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Lea Sutinen
22792: Eeva Turunen Jouko Tuovinen Timo Roos
22793: Kari Rajamäki
22794:
22795:
22796:
22797:
22798: 41 428500120H
22799: 642 1985 vp.
22800:
22801: Raha-asia-aloite n:o 606
22802:
22803:
22804:
22805:
22806: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutuksen veden-
22807: hankinnan kehittämiseen Pohjois-Karjalassa
22808:
22809:
22810: Eduskunnalle
22811:
22812: Maamme vesihuollossa (vedenhankinta ja vie- Viemäröinti on yleensä hoidettava talouskohtai-
22813: märöinti) päähuomio on kiinnitetty asutustaaja- sesti, mutta vedenhankinnassa on monesti tarkoi-
22814: miin. Aivan viime aikoina on havaittu tarpeelli- tuksenmukaista mennä yhteisiin ratkaisuihin.
22815: seksi myös haja-asutuksen vesihuollon tarkastelu. Näitä varten vesitoimisto on suorittanut jo usean
22816: Maa- ja metsätalousministeriön asettama Haja- vuoden ajan vedenottopaikkatutkimuksia työlli-
22817: asutuksen vesihuoltotyöryhmä on mietinnössään syysvaroin. Toimintaa on tarkoitus jatkaa kunnit-
22818: 1983 arvioinut, että vuonna 1984-95 olisi ajan- tain sitä mukaa kuin käyttövesitilanneselvitys
22819: mukaistettava 550 000 haja-asutusalueen asuk- etenee ja tarpeet tulevat esille.
22820: kaan eli noin 200 000 talouden vesihuolto. Kus-
22821: tannukset olisivat yli 4 miljardia markkaa. Toisaalta maamme käyttökelpoisia pohjavesi-
22822: Pohjois-Karjalan lääninhallituksen asettama varoja ei riittävästi tunneta. Ympäristöministe-
22823: Haja-asutusalueiden vesihuoltoselvitystyöryhmä riön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosiksi
22824: on puolestaan (vuonna 1983) katsonut, että Poh- 1985-88 mainitaankin, että jo kartoitettujen
22825: jois-Karjalan maaseudulla olisi noin 7 500 talout- tärkeiden pohjavesialueiden lisäksi suunnittelu-
22826: ta saatettava asianmukaisen vesihuollon piiriin. kaudella on tarkoitus selvittää myös muut käyttö-
22827: Tämä merkitsisi lähes 200 milj. markan kustan- kelpoiset ja merkitykselliset pohjavesivarat.
22828: nuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22829: Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimisto on nioittaen,
22830: käynnistänyt haja-asutuksen käyttövesitilannetta
22831: koskevan selvityksen yhteistyössä kuntien ja kylä-
22832: toimikuntien kanssa. Selvitys tehdään periaat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22833: teessa talo talolta kylittäin. Ensimmäisenä työ on 1986 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar-
22834: tehty Liperin kunnassa. kan mäå"rårahan haja-asutuksen veden-
22835: Haja-asutuksen vesihuolto-ongelmista pahin hankinnan kehittämiseen Pohjois-Karja-
22836: on riittämätön tai laadultaan huono käyttövesi. lassa.
22837:
22838: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22839:
22840: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Lea Sutinen
22841: Eeva Turunen Jouko Tuovinen
22842: 1985 vp. 643
22843:
22844: Raha-asia-aloite n:o 607
22845:
22846:
22847:
22848:
22849: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n osake-
22850: pääoman korottamiseksi
22851:
22852:
22853: Eduskunnalle
22854:
22855: Viimeksi kuluneiden vuosien aikana Enon lisuudet Enso-Gutzeit Oy:lle tarvittavien inves-
22856: kuntaa on koetellut erittäin vaikea työttömyys. tointien suorittamiseen. Tämä voisi tapahtua esi-
22857: Kokonaisuudessaan työttömyystilanne Pohjois- merkiksi siten, että valtion budjetissa nostettai-
22858: Karjalan läänissä on vaikein juuri Enon kunnassa, siin Enso-Gutzeit Osakeyhtiön osakepääomaa ja
22859: jossa työttömyysprosentti korkeimmillaan on ol- lainanottovaltuuksia ja näin saadut varat ohjattai-
22860: lut noin 19 % :n tienoilla. Teollisten työpaikko- siin Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun tehtaiden
22861: jen määrä Enossa on vuodesta 1980 lähtien jatkojalostuksen toteuttamiseen.
22862: jatkuvasti laskenut. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22863: Enossa sijaitsee Enso-Gutzeit Oy:n Uimahar- nioittaen,
22864: jun saha ja selluloosatehdas. Tehtaan ja sahan
22865: kehittäminen ja laajentaminen on elinehto Enon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22866: kunnalle ja sen asukkaille. Sen vuoksi onkin 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
22867: välttämätöntä, että pikaisesti ryhdytään Enso- markan määrärahan Enso-Gutzeit Oy:n
22868: Gutzeit Osakeyhtiön Uimaharjun tehtaiden jat- osakepääoman korottamiseksi tarkoituk-
22869: kojalostuksen toteuttamiseen. sena aloittaa Enso-Gutzeit Oy:n Uima-
22870: Tehtaan laajentaminen ja jatkojalostuksen li- harjun tehtailla jatkojalostuksen suunnit-
22871: sääminen edellyttää, että valtiovalta luo mahdol- telu ja rakentaminen.
22872:
22873: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
22874:
22875: Kerttu Törnqvist Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä
22876: 644 1985 vp.
22877:
22878: Raha-asia-aloite n:o 608
22879:
22880:
22881:
22882:
22883: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n
22884: Pankakosken tehtaan korkotukeen
22885:
22886:
22887: Eduskunnalle
22888:
22889: Pankakosken kartonkitehtaan uudistustöiden Toimintaan sidotun paaoman korot ovat yli
22890: rahoittaminen tehtiin mahdolliseksi lailla 8361 20 Mmk vuodessa ja ne ovat jääneet edellä esitet-
22891: 77. Keskeisinä perusteluina lakia säädettäessä tyjen tappioiden lisäksi kattamatta. Käyttökat-
22892: olivat: teen (v. 1983 12,5 %, v. 1984 noin 14 %) tulisi
22893: - tehdas oli loppuun ajettu, vaihtoehtoina olla noin 10 % nykyistä korkeampi, ennen kuin
22894: lopettaminen tai uusiminen kaikki pääomakulut pystyttäisiin kattamaan.
22895: - yhtiö ei nähnyt uusimista omin avuin mah-
22896: dolliseksi, koska laadittu yhtiön rahoitusmahdol- Pankakosken tehtaat ovat edelleen, niin kuin
22897: lisuudet ylittävä investointiohjelma ei riittänyt uudistusprojektia suunniteltaessa ja korkotuki-
22898: tekemään tehdasta liiketaloudellisesti kannatta- lakia säädettäessä on nähty, rasituksena koko
22899: vaksi yhtiön taloudelle. Kapasiteetin käyttöastetta,
22900: - paikkakunnan työllisyyden hoidon kannal- tuotevalikoimaa ja sisäistä tehokkuutta voidaan
22901: ta tehtaan työpaikkojen säilyttäminen oli välttä- parantaa vähitellen, mutta se vaatii jatkuvaa ja
22902: mätöntä. Tehtaan sulkeminen olisi merkinnyt pitkäiänteistä ponnistelua koko henkilöstöltä.
22903: koko Pankakosken taajaman loppua. Epävarmuus tehtaan toiminnan jatkumisesta ai-
22904: Uudistusprojekti ei olisi toteutunut ilman lain heuttaa levottomuutta henkilöstön keskuudessa
22905: 836/77 lupaamaa korkotukea. eikä ole omiaan luomaan yrityshenkistä ilmapii-
22906: Projektin toteutunut rahankäyttö ja tuloskehi- riä, jota parhaaseen mahdolliseen tulokseen pää-
22907: tys on ollut seuraava: seminen edellyttäisi. Tehtaan kehittämisprojek-
22908: - investoinnin rahankäyttö oli 197 Mmk eli tin tukeminen täysimääräisesti säädetyn lain suo-
22909: 55 Mmk suunniteltua enemmän. Tärkein syy mien mahdollisuuksien puitteissa on tässä tilan-
22910: ylitykseen aiheutui siitä, että vanhoja koneistoja teessa ensiarvoisen tärkeää. Työttömyysaste Liek-
22911: ei voitu käyttää hyödyksi niin laajasti kuin oli sassa on tällä hetkellä n. 14,8 %. Pankakosken
22912: suunniteltu, mm. molempien kartonkikoneiden tehtaan n. 500 työpaikkaa edustavat noin neljäs-
22913: kuivatusosat jouduttiin uusimaan lähes koko- osaa Lieksan teollisista työpaikoista, joten myös
22914: naan, kun vanhat kuivatussylinterit eivät läpäis- alueen työllisyystilanteen kannalta on tehtaan
22915: seet paineastiatarkastusta. työpaikkojen säilyttäminen välttämätöntä.
22916: - Kartonkikoneiden tuotannossa on suunni-
22917: teltu 75 000 t/a taso saavutettu. Työn tuottavuus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22918: t/henkilö/vuosi on kaksinkertaistunut. Taloudel- nioittavasti,
22919: linen tulos ei kuitenkaan ole ollut riittävä. Tuot-
22920: to ennen korkokustannuksia on ollut seuraava
22921: (Mmk): että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22922: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22923: 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 32.51.45 8 700 000 markan määrärahan
22924: -13,1 -22,2 -25,3 -20,3 -14,0 -7,3 -0,3 Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken tehtaan
22925: korkotukea varten.
22926:
22927:
22928: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22929:
22930: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Lea Sutinen
22931: Eeva Turunen Jouko Tuovinen
22932: 1985 vp. 645
22933:
22934: Raha-asia-aloite n:o 609
22935:
22936:
22937:
22938:
22939: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolin matkailuhotellin
22940: peruskorjaukseen ja laajennukseen
22941:
22942:
22943: Eduskunnalle
22944:
22945: Kolin matkailuhotelli on valtion omistama Hankkeen alustavaksi kustannusarvioksi on esi-
22946: kiinteistö, joka on vuokrattu Suomen Matkailu- tetty 15 milj. mk.
22947: liitolle hotelli- ja ravintolatoimintaa varten. Pohjois-Karjalan läänin investointimuistiossa
22948: Matkailuhotellin merkitys Kolin matkailun ke- hanke on esitetty toiseksi kiireellisimpänä niistä
22949: hittämiselle on merkittävä. Nykyisellään kiinteis- hankkeista, jotka eivät sisälly valtion pitkän täh-
22950: tön majoitustilat ovat riittämättömät ja liian täyksen suunnitelmiin. Valtion vuoden 1984
22951: vähäiset suhteessa ravintolan kapasiteettiin. Myös tulo- ja menoarviossa on hankkeeseen myönnetty
22952: kiinteistön kunto on päässyt heikentymään. 3 milj. markkaa.
22953: Kolin matkailullisten edellytysten hyödyntämi-
22954: nen edellyttäisi hotellin tilojen laajentamista ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22955: kunnostamista. nioittaen,
22956: Hotellin saneerausta ja laajennusta tutkineen
22957: työryhmän suunnitelma on parhaillaan lausun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22958: nolla rakennushallituksessa. Valtion työllisyys- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22959: ohjelmassa (kevät 1983) myönnettiin hankkeen markan miiiiriirahan Kolin matkailuhotel-
22960: suunnittelun aloittamiseen 200 000 mk. Suunni- lin peruskorjauksen ja laajennuksen jat-
22961: telma valmistui vuonna 1984. kamiseen.
22962:
22963: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
22964:
22965: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Lea Sutinen
22966: Eeva Turunen Jouko Tuovinen
22967: 646 1985 vp.
22968:
22969: Raha-asia-aloite n:o 610
22970:
22971:
22972:
22973:
22974: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun työpaikka-
22975: kokeilun laajentamiseen koskemaan koko Pohjois-Karjalan lääniä
22976:
22977:
22978: Eduskunnalle
22979:
22980: Pysyvien työpaikkojen luomiseksi pienimuotoi- Maaseudun työpaikkatukikokeilu luo omalta
22981: sessa elinkeinotoiminnassa maaseudulla voidaan osaltaan uusia edellytyksiä uusien työtilaisuuk-
22982: valtion tulo- ja menoarviossa olevien määräraho- sien luomiseksi haja-asutusalueille. Mm. Polvijär-
22983: jen rajoissa myöntää tukea maaseudun työpaikka- ven kunnassa on kokeilun aikana pystytty luo-
22984: tukikokeiluasetuksessa säädetyin perustein. maan 10 uutta työtilaisuutta. Pohjois-Karjalan
22985: Valtioneuvoston kanslia on 1.9.1982 määrän- oloissa jokainen yksittäinenkin työtilaisuus on
22986: nyt kokeilun kohteena olevat kunnat. erittäin tärkeä.
22987: Pohjois-Karjalan läänistä kokeilukuntia ovat Kokeilun laajentaminen koskemaan Pohjois-
22988: Ilomantsi, Tuupovaara, Polvijärvi ja Liperi. Karjalan läänin kaikkia kuntia olisi erittäin pe-
22989: Pohjois-Karjalan läänin työttömyysaste on rusteltua.
22990: maamme korkeimpia Ooensuun työvoimapiiri).
22991: Tällaisessa työllisyystilanteessa ei haja-asutus- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
22992: alueen väestölle voida turvata työpaikkaa esim. nioittaen,
22993: taaja-alueilta, vaan vaihtoehtoina ovat: uusien
22994: työtilaisuuksien luominen haja-asutusalueelle, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22995: siirtyminen työhön muualle kuin Pohjois-Karja- 1986 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
22996: laan tai pitkäaikainen työttömyys. Luonnollisesti markan määrärahan maaseudun työpaik-
22997: vaihtoehdoista vain ensimmäistä voidaan pitää katukzkokeilun laajentamiseksi koske-
22998: hyväksyttävänä. maan koko Pohjois-Karjalan lääniä.
22999:
23000: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23001: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Lea Sutinen
23002: Eeva Turunen Jouko Tuovinen
23003: 1985 vp. 647
23004:
23005: Raha-asia-aloite n:o 611
23006:
23007:
23008:
23009:
23010: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille tai kuntainlii-
23011: toille virkistysalueiden perustamiseen
23012:
23013:
23014: Eduskunnalle
23015:
23016: Luonnon yleiskäyttöoikeudella eli jokamiehen- lun palvelu- ja tukialueita sekä ulkoilureittejä,
23017: oikeudella on keskeinen merkitys ulkoilussa ja joissa jokamiehenoikeudella tapahtuva ulkoilu
23018: muussa luonnon virkistyskäytössä. Jokamiehen- toteutuu. Erityisesti taajamien läheisyydessä sijat-
23019: oikeus sisältää periaatteessa verraten laajan oikeu- sevat alueet, joihin kohdistuu huomattavaa ul-
23020: den liikkua ja oleskella sekä tilapäisesti leiriytyä koilupainetta, on kuitenkin hankittava pääsään-
23021: toisen omistamilla luonnontilaisilla maa- ja vesi- töisesti yhteiskunnan omistukseen, kuten mm.
23022: alueilla. Ulkoiluun soveltuvia alueita on maas- virkistysaluekomitea on mietinnössään todennut
23023: samme, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena, (Komiteanmietintö 1973:143).
23024: runsaasti. Rakentamisen ja muun maankäytön Seutukaavaliittojen laajamittainen virkistys- ja
23025: seurauksena ulkoiluun soveltuvat alueet ovat kui- suojelualueita koskeva suunnittelutyö on valmis-
23026: tenkin nopeasti vähentymässä etenkin Etelä-Suo- tumisvaiheessa. Valtaosa seutukaavaliittojen vir-
23027: men taajamissa ja niiden lähiympäristössä. Etäi- kistys- ja suojeluvaihekaavoista on tällä hetkellä
23028: syydet taajamista luonnontilaisille alueille kasva- joko vahvistettu tai vahvistamisvaiheessa. Vahvis-
23029: vat. Tämä heikentää etenkin yksityisautoa omis- tettuihin kaavoihin sisältyvät aluevaraukset on
23030: tamauoman väestön ulkoilumahdollisuuksia. pyrittävä toteuttamaan. Ensisijaisesti tulisi to-
23031: Työelämän ja vapaa-ajan muutokset vaikutta- teuttaa taajamien läheisyydessä sijaitsevat alueet,
23032: vat osaltaan siihen, että ulkoilun ja yleensäkin jotka on hankittava yhteiskunnan omistukseen.
23033: liikunnan osuus saa yhtä tärkeämmän sijan kan- Päävastuu hankinnasta kuuluu kunnille. Virkis-
23034: salaisten vapaa-ajan harrastuksissa. Ulkoilumah- tysaluevarausten toteuttaminen vaatii kuitenkin
23035: dollisuuksien parantamiseksi tarvitaan etenkin myös valtion tukitoimia.
23036: ulkoilun painealueilla erilaatuisia palveluja, ku-
23037: Sisäasiainministeriö tukee tällä hetkellä valta-
23038: ten levähdys- ja majoitustiloja sekä jätehuollon
23039: kunnallisesti merkitystä omaavien ulkoilureittien
23040: järjestämistä. Ulkoilusta ympäristölle aiheutuvien
23041: mahdollisten haitta- ja häiriötekijöiden vähentä- perustamista kunnissa. Ensi vuoden aikana olisi-
23042: kin myönnettävä valtionavustusta harkinnan mu-
23043: miseksi liikkumista on ohjattava siihen parhaiten
23044: kaan kunnille sellaisten vahvistetun seutukaavan
23045: soveltuville paikoille rakentamalla ulkoilureittejä
23046: mukaisten virkistysalueiden toteuttamiseen, joilla
23047: ja -teitä.
23048: on seudullista tai valtakunnallista merkitystä.
23049: Ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja pa-
23050: rantaminen sekä ympäristönsuojelun näkökoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23051: tien riittävä huomioon ottaminen luonnon virkis- nioittaen,
23052: tyskäytössä edellyttävät ulkoilun erityisalueiden
23053: hankkimista ja rakentamista tarpeellisessa laajuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23054: dessa. Virkistysalueilla pyritään siihen, että kai- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 35.15
23055: killa kansalaisilla olisi asuinpaikasta riippumatta uudelle momentille 3 000 000 markkaa
23056: mahdollisimman tasavertaiset ulkoilumahdolli- avustuksina kunnzlle tai kuntainliitotlle
23057: suudet. seudulle tai valtakunnalle merkityksellis-
23058: Tarvittavien alueiden säilyminen ulkoilukäy- ten virkistysalueiden toteuttamista var-
23059: tössä voidaan osittain turvata perustamalla ulkoi- ten.
23060:
23061: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23062:
23063: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Lea Sutinen
23064: Eeva Turunen Jouko Tuovinen Timo Roos
23065: 648 1985 vp.
23066:
23067: Raha-asia-aloite n:o 612
23068:
23069:
23070:
23071:
23072: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehtikokeiluun
23073: Ylä-Karjalan kunnissa
23074:
23075:
23076: Eduskunnalle
23077:
23078: Nurmeksen kaupunki hakee Ylä-Karjalan kun- Ylä-Karjalan kuntien alueella on kaksi peruspa-
23079: tia, Nurmeksen kaupunkia sekä Juuan ja Valti- rannuskokeilualuetta. Lisäksi alueella on runsaas-
23080: mon kuntia aluearkkitehtikokeilun piiriin. Ark- ti peruskorjaustoimintaa ja maaseudun rakenta-
23081: kitehdin sijaintikuntana tulisi olemaan Nurmek- misen ohjausta.
23082: sen kaupunki. Aluearkkitehtikokeilua valvovan Tämän lisäksi Ylä-Karjalan kuntien kaavoitus-
23083: työryhmän mietinnön (31.3 .1984) ehdotuksissa tilanteen parantaminen vaatii lisäresursseja pää-
23084: lähdetään toiminnan vakinaistamisesta ja asteit- töksenteon ja kuntalaisten avustamiseksi.
23085: taisesta laajentamisesta vuoden 1986 alusta. Ylä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23086: Karjalan kunnat toivovat aluearkkitehtitoimin- nioittaen,
23087: nan käynnistyvän alueellaan jo vuoden 1985
23088: alusta. Ylä-Karjalan talousalueeseen kuuluu run- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23089: saat 23 000 asukasta. Koko alueen kehittämistä 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
23090: ympäristö- ja kaavoituskysymyksissä haittaa, pait- kaa aluearkkitehtikokeilun käynnistämi-
23091: si taloudelliset resurssit, myös asiantuntijapula. seksi Ylä-Karjalan kunnissa.
23092:
23093: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23094:
23095: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Lea Sutinen
23096: Eeva Turunen Jouko Tuovinen
23097: 1985 vp. 649
23098:
23099: Raha-asia-aloite n:o 613
23100:
23101:
23102:
23103:
23104: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
23105: matemaattis-luonnontieteellisen osaston kirjallisuushankintojen
23106: lisäämiseksi
23107:
23108:
23109: Eduskunnalle
23110:
23111: Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontie- Kaikki mahdolliset laitosten sisäiset säästötoi-
23112: teellisen osaston laitokset ja laitoskirjastot ovat met on tehty. Useita maahamme ainoina kappa-
23113: ajautuneet kriisiin jo usean vuoden ajan jatku- leina tulleita lehtiä ja sarjoja on jouduttu lopetta-
23114: neen tieteellisen kirjallisuuden rajun hinnannou- maan. Jatkuvasti alkaa ilmestyä uusia tärkeitä
23115: sun takia. sarjoja, joiden hankkimiseen ei ole mahdolli-
23116: Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontie- suuksia.
23117: teellisen osaston laitoskirjaston kirjallisuushan- Tieteellisen kirjallisuuden ja tieteellisten aika-
23118: kintamääräraha nousi vuodesta 1982 vuoteen kaus- ja muiden julkaisusarjojen puute on me-
23119: 1983 vain 6,7 %. Samana aikana luonnontieteel- nestyksellisen tieteellisen työn harjoittamisen es-
23120: listen julkaisujen hinnat nousivat yli 30 %. te.
23121: Erittäin vakavaksi tilanteen tekee se, että jo
23122: usean vuoden kirjallisuuden hankintahinnat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23123: nousseet nopeammin kuin määrärahat. Tämän nioittaen,
23124: johdosta tieteellisten kirjojen hankinta on jou-
23125: duttu supistamaan lähes olemattomiin. Tieteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23126: listen sarjojen ja lehtien osuus kirjastojen hankin- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23127: tamenoista on jo 80-90 %, ja niiden kallistumi- 29.10.21 545 000 markkaa Helsingin yli-
23128: nen n. 30 % :n vuosivauhdilla vaikuttaa ratkaise- opiston matemaattis-luonnontieteellisen
23129: vasti kirjaston hankintamahdollisuuksiin. osaston laitoskirjastomäärärahoihin.
23130:
23131: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
23132:
23133: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Martti Tiuri
23134: Aino Pohjanoksa Impi Muroma Pekka Starast
23135: Heikki Järvenpää Iiro Viinanen Tapio Holvitie
23136: Saara Mikkola Helena Pesola Olavi Ronkainen
23137: Elsi Hetemäki-Olander Eeva Turunen Lea Kärhä
23138: Eva-Riitta Siitonen
23139: 650 1985 vp.
23140:
23141: Raha-asia-aloite n:o 614
23142:
23143:
23144:
23145:
23146: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan viran perusta-
23147: miseksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen
23148:
23149:
23150: Eduskunnalle
23151:
23152: Vuosi 1985 on Kalevalan juhlavuosi. Tästä jen turvin. Peruskoulun ja lukion äidinkielen
23153: syystä olisi tärkeää panna paino äidinkielen ope- opetukseen liittyy olennaisesti lukion päättökoe,
23154: tuksen tutkimukseen. Myös tietoyhteiskunnan ylioppilastutkinto. Se rakentuu uusien oppimää-
23155: vaatimukset asettavat äidinkielen opetuksen erit- räsuunnitelmien varaan; niiden sisällössä uusilla
23156: täin tärkeään asemaan. tieteen sovelluksilla on näkyvä sija.
23157: Maassamme ei ole toistaiseksi osoitettu sään- Lukion äidinkielen opetus ei kuitenkaan olisi
23158: nöllistä, jatkuvaa tukea äidinkielen opetusta pe- tutkijan ainoa työala. Yhtä tärkeä olisi kaikkien
23159: ruskoulussa, lukiossa eikä muissa keskiasteen asteiden yleissivistävä ja ammatillinen koulutus.
23160: kouluissa palvelevalle, kielitieteen ja kirjallisuu- Samoin äidinkielen opettajien täydennyskoulutus
23161: dentutkimuksen tuloksia opetukseen soveltavalle liittyisi tutkijan tehtäviin mm. niiltä osin, kuin
23162: tutkimukselle. Kuitenkin nopeasti kehittyvän koulutukseen tarvitaan koulutusmateriaaleja.
23163: kieli- ja kirjallisuustieteen merkitys on opetuksel- Tutkijan taustaryhmiä olisivat ylioppilastut-
23164: le entistä suurempi. Akateemisen tutkimuksen kintolautakunta, Kotimaisten kielten tutkimus-
23165: tuloksia ei aina voi sellaisinaan käyttää opetuksen keskus, kouluhallitus ja Äidinkielen opettajain
23166: tarpeisiin, ja siksi soveltavan tutkimuksen tarve liitto. Näin tutkijalla olisi koko ajan tuntuma
23167: on ilmeinen. Soveltavan aineteorian tutkimuksen siihen, millaista tietoa tarvitaan.
23168: käyttöön ei kuitenkaan ole osoitettu työvoimaa.
23169: Kielitieteen ja kirjallisuuden tutkimuksen tu- Tutkijan toimeen tulisi asettaa pätevyysvaati-
23170: loksia äidinkielen opetukseen soveltavan tutkijan mukseksi ainakin lukion vanhemman lehtorin
23171: viran sopiva paikka olisi Kotimaisten kielten pätevyys. On myös edellytettävä kokemusta käy-
23172: tutkimuskeskus. Siellä on käytettävissä riittävät tännön koulutyöstä ja tutkijankoulutusta.
23173: tilat, hyvä alan kirjasto ja välitön kontakti mui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23174: hin alaa sivuaviin tutkijoihin. Ratkaisu olisi ta- nioittaen,
23175: loudellinen. Sieltä käsin tutkija voisi olla luonte-
23176: vasti yhteydessä kouluhallitukseen, ylioppilastut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23177: kintolautakuntaan, äidinkielen opettajiin ja yli- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23178: opistoihin. 29.89.01 150 000 markkaa tutkzjan viran
23179: Tutkijan työn konkreettisena lähtökohtana oli- perustamiseen Kotimaisten kielten tutki-
23180: si ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen kehit- muskeskuksen yhteyteen äidinkielen ope-
23181: täminen, joka on aloitettu tilapäisten määräraho- tuksen tutkimusta varten.
23182:
23183: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta, 1985
23184:
23185: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Martti Tiuri
23186: Aino Pohjanoksa Heikki Kokko Jussi Ranta
23187: Impi Muroma Sinikka Hurskainen-Leppänen Pekka Starast
23188: Olavi Ronkainen Heikki Järvenpää Jukka Vihriälä
23189: Riitta Jouppila Iiro Viinanen Päivi Varpasuo
23190: Tapio Holvitie Saara Mikkola Helena Pesola
23191: Elsi Hetemäki-Olander Eeva Turunen Lea Kärhä
23192: Eva-Riitta Siitonen Sirpa Pietikäinen Ilkka Suominen
23193: 1985 vp. 651
23194:
23195: Raha-asia-aloite n:o 615
23196:
23197:
23198:
23199:
23200: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran kaupungin
23201: musiikkikoulun saattamiseksi valtionavun piiriin
23202:
23203:
23204: Eduskunnalle
23205:
23206: Imatran kaupungissa toimiva Imatran kaupun- kaan ei ole päässyt lakisääteisen valtionavun pii-
23207: gin musiikkikoulu (entinen Imatran Orkesteri- riin. Yhtä lailla merkille pantavaa on Imatran
23208: koulu 1945-1952 ja Imatran Musiikkiopisto kaupungin erittäin kireä kunnallistaloudellinen
23209: 1952-1981) on toiminut monipuolisesti ja tai- tilanne.
23210: teellisia tuloksia saavuttaen paikkakunnan mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23211: siikkielämän hyväksi. Kauttaaltaan on taidehal- nioittaen,
23212: linnon eri portaissa tunnustettu, että Imatran
23213: kaupungin musiikkikoulu täyttää ne edellytykset, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23214: jotka vaaditaan musiikkikoulun pääsemiseksi la- 1986 tulo- ja menoarvioon momentz'lle
23215: kisääteisen valtionosuuden piiriin. 29.90.54 500 000 markkaa Imatran kau-
23216: Huomattavaa on, että kyseessä on maan vii- pungin musiikkikoulun saattamiseksi la-
23217: denneksi vanhin musiikkioppilaitos, joka kuiten- kisääteisen valtionosuuden piiriin.
23218:
23219: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
23220:
23221: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Martti Tiuri
23222: Aino Pohjanoksa Jussi Ranta Sinikka Hurskainen-Leppänen
23223: Pekka Starast Heikki Järvenpää Riitta Jouppila
23224: Iiro Viinanen Eeva Turunen Lea Kärhä
23225: Eva-Riitta Siitonen
23226: 652 1985 vp.
23227:
23228: Raha-asia-aloite n:o 616
23229:
23230:
23231:
23232:
23233: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taavetin ja Haminan
23234: välisen tien suunnitteluun
23235:
23236:
23237: Eduskunnalle
23238:
23239: Kymen läänissä on laajalti pantu merkille, Sekä Haminan satama että Kotkan satama ovat
23240: ettei Taavetin ja Haminan välinen maantieyhteys tuonnin ja viennin kannalta merkittäviä kansan-
23241: vastaa liikenteen asettamia vaatimuksia. Kysei- taloudellisesti. Kun myös tulevaisuudessa suurin
23242: nen maantie, joka yhdistää mm. Saimaan alueen osa viennistämme tapahtuu meritse ja kun Sai-
23243: teollisuuden kuljetukset satamiin, vaatii selviä maan alueella sijaitseva teollisuus on pääasial-
23244: parannuksia. lisesti vientiteollisuutta, on Taavetin ja Haminan
23245: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilomet- välisen tien parantaminen suorastaan välttämä-
23246: rin pituinen tie on vilkkaasti liikennöity, suoras- töntä. Tien suunnittelun pikainen käynnistämi-
23247: taan valtatien tapaan. Autoista suuri osa on nen koetaan erittäin tärkeäksi ja perustelluksi.
23248: raskaan liikenteen kalustoa, ja tämä tieyhteys Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23249: onkin yksi merkittävimmistä raskaan liikenteen nioittaen,
23250: väylistä maassamme. Tie on kuitenkin kapea,
23251: mäkineo ja mutkainen ja keväisin useiden viikko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23252: jen ajan routainen. Tien puutteiden takia raskas 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23253: liikenne ei ole voinut toteuttaa muilla teillä 31.24.771000000 markkaa Taavetinja
23254: m~dollisia taloudellisia ja energiaa säästäviä toi- Haminan välisen tien suunnittelua varten
23255: mia. tieyhteyden parantamiseksi.
23256:
23257: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
23258:
23259: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Heikki Kokko
23260: Jussi Ranta Pekka Starast Sinikka Hurskainen-Leppänen
23261: Iiro Viinanen
23262: 1985 vp. 653
23263:
23264: Raha-asia-aloite n:o 617
23265:
23266:
23267:
23268:
23269: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Simolan tiejärjestelyjen
23270: toteuttamiseksi Lappeenrannassa
23271:
23272:
23273: Eduskunnalle
23274:
23275: Lappeenrannan kaupungissa Simolan tiejärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23276: telyjä on suunniteltu niin pitkälle, että töiden nioittaen,
23277: aloittaminen olisi mahdollista ja mielekästä.
23278: Rautatiesiltaan liittyvien vaikeiden tiejärjeste-
23279: lyjen, jotka koskevat maantietä n:o 3872 ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23280: ennen muuta Rikkiiän paikallistierä (paikallistie 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23281: n:o 14811), suorittaminen olisi paikallaan jo 31.24. 77 1 500 000 markkaa Simolan tie-
23282: vuonna 1986, joten kyseisen vuoden budjettiin järjestelyjen (paikallistie n:o 14811} to-
23283: olisi saatava 1,5 miljoonan markan määräraha teuttamiseksi ja töiden aloittamiseksi
23284: töiden aloittamiseksi. vuonna 1986.
23285:
23286: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
23287:
23288: Riitta Uosukainen Heikki Kokko Jussi Ranta
23289: Heikki Järvenpää Pekka Starast Sinikka Hurskainen-Leppänen
23290: Iiro Viinanen
23291: 654 1985 vp.
23292:
23293: Raha-asia-aloite n:o 618
23294:
23295:
23296:
23297:
23298: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisestaJäppilänniemen paikal-
23299: listien kunnostamiseen Imatralla
23300:
23301:
23302: Eduskunnalle
23303:
23304: Imatran kaupungissa sijaitseva Jäppilänniemen lousarvioon otettaisiin määräraha rakentamis- ja
23305: paikallistie (n:o 14870) on osoittautunut erittäin parantamistöiden aloittamiseksi suunnitelmien
23306: huonokuntoiseksi. Tien käyttäjille, muiden asuk- mukaan.
23307: kaiden ohella Jäppilänniemen rajavartioasemalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23308: työskenteleville ja asuville, on tullut liikenneon- nioittaen,
23309: gelmia toistuvasti. Onkin myönteistä, että tien
23310: perusparannussuunnitelmien laadintaan on ryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23311: dytty. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23312: Imatran alueen vaikean työllisyystilanteen ja 31. 24. 77 7 000 000 markkaa Jäppzlännie-
23313: Jäppiläntietä käyttämään joutuvien edun vuoksi men paikallistien (n:o 14870) kunnostuk-
23314: olisi erittäin suotavaa, että jo vuoden 1986 ta- seen.
23315:
23316: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
23317:
23318: Riitta Uosukainen Heikki Kokko Jussi Ranta
23319: Heikki Järvenpää Pekka Starast Sinikka Hurskainen-Leppänen
23320: Iiro Viinanen
23321: 1985 vp. 655
23322:
23323: Raha-asia-aloite n:o 619
23324:
23325:
23326:
23327:
23328: Uosukainen ym.: Määrärahojen osoittamisesta ajoharjoittelun ja
23329: liikennekoulutuksen kehittämiseksi
23330:
23331:
23332: Eduskunnalle
23333:
23334: Liikenneministeriön asettama ajoharjoittelura- teena hankkeeseen nom 4 miljoonan markan
23335: tatyöryhmä on ilmoittanut, että Etelä-Karjalaan avustus.
23336: sijoitetaan yksi ns. liukkaan kelin ajoharjoittelu- Myönteisenä seikkana on tässä yhteydessä to-
23337: rata. dettava, että Lappeenrannan kaupunki ja Joutse-
23338: Imatran kaupungin toimeksiannosta on val- non kunta ovat ilmoittaneet puoltavansa tarkoi-
23339: mistunut Imatran liikennekoulutuskeskuksen tukseen osoitettavien valtion avustusten kohden-
23340: yleissuunnitelma. Maantieteellisesti hanke sijoit- tamista Imatralle.
23341: tuu Imatran ajoista tunnetulle Linnankosken alu- Imatran monistakin syistä ajankohtaisen liiken-
23342: eelle. Toiminnallisesti se sisältää alkeisopetuksen nekoulutuskeskushankkeen toteuttaminen ennen
23343: ja liukkaan kelin harjoittelun, ammattikoulujen muita ajoharjoitteluratatyöryhmän suunnittele-
23344: kuntainliiton kuljettajakoulutuksen, moottori- mia harjoitteluratoja ja liikennekoulutuskeskuk-
23345: pyöräkilpailut ja -harjoittelun, mikroautoharjoit- sia olisi tärkeää siksi, että Imatran liikennekoulu-
23346: telun sekä näyttely- ja messutilaisuudet. tuskeskuksesta saataisiin välttämättömiä koke-
23347: Liikennekoulutuskeskuksen ensimmäisen vai- muksia valtakunnallista liikennekoulutuskeskus-
23348: heen rakennuskustannukset ovat noin 17,6 mil- verkostoa varten.
23349: joonaa markkaa, josta ajoharjoittelun osuus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23350: noin 4,8 miljoonaa markkaa ja moottoriurheilun nioittaen,
23351: osuus noin 6,8 miljoonaa markkaa kunnallistek-
23352: niikan ja maanlunastusten aiheuttaessa loput että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23353: arvioiduista kustannuksista. 1986 tulo- ja menoarvioon 4 800 000
23354: Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan valtion markkaa ajoharjoitteluradan, mikroauto-
23355: avustusta ajoharjoitteluradan, mikroautoradan radan sekä kuljettajakoulutusalueen ra-
23356: sekä kuljettajakoulutusalueen rakentamiseen. Li- kentamiseen Imatran kaupunkiin sekä
23357: säksi moottoriurheilun tukemiseen tulisi valtion 4 000 000 markkaa moottoriurheilun tu-
23358: myöntää läänin liikuntapaikkasuunnitelman ul- kemi.reen ns. erillisenä valtakunnallisena
23359: kopuolelta ns. erillisenä valtakunnallisena koh- kohteena.
23360:
23361: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23362:
23363: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Martti Tiuri
23364: Aino Pohjanoksa Jussi Ranta Sinikka Hurskainen-Leppänen
23365: Pekka Starast Eva-Riitta Siitonen Heikki Järvenpää
23366: Iiro Viinanen Eeva Turunen Lea Kärhä
23367: 656 1985 vp.
23368:
23369: Raha-asia-aloite n:o 620
23370:
23371:
23372:
23373:
23374: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan kes-
23375: kussairaalan laajentamiseen
23376:
23377:
23378: Eduskunnalle
23379:
23380: Keski-Pohjanmaan keskussairaala aloitti toi- sijoja monia sairaanhoitotoimintoja varten, jotka
23381: mintansa Kokkolassa vuonna 1969. Sairaalassa on keskussairaalapiiristä puuttuvat täysin mutta joi-
23382: kaikkiaan 281 sairaansijaa kokonaistilavuuden ol- den nykyajattelun mukaisesti katsotaan kuuluvan
23383: lessa 84 900m2 • Keski-Pohjanmaan keskussairaa- jokaisen keskussairaalapiirin toimintoihin. Tällai-
23384: lan omavarainen sairaansijatiheys on maan alin, sia ovat iho- ja sukupuolitaudit, keuhkosairau-
23385: eli vain 2,3 sairaansijaa 1 000 asukasta kohden, det, neurologia sekä yleissairaalapsykiatria. Sai-
23386: kun maan keskiarvo on yli 5 sairaansijaa tuhatta raansijalisäys olisi yhteensä 97, josta 85 olisi
23387: asukasta kohden. Nykyisten palvelujen turvaami- uudisrakennuksen puolella ja 12 nykyisessä kiin-
23388: seksi ja toisaalta palveluvarustuksen kehittämi- teistössä. Koko sairaalan sairaansijojen yhteismää-
23389: seksi olisikin perusteltua laajentaa sairaalaa. Vaa- rä olisi laajennuksen jälkeen 368 sairaansijaa.
23390: san lääninhallitus on asettanut Keski-Pohjan-
23391: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23392: maan keskussairaalan laajennushankkeen kiireel-
23393: lisyysohjelmissaan ensimmäiselle sijalle. Läänin-
23394: hallituksen mielestä laajennushanke tulisi toteut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23395: taa kuluvan vuosikymmenen puolivälissä. 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23396: Laajennushanke sisältää yhden 3-kerroksisen markkaa Keski-Pohjanmaan keskussairaa-
23397: rakennussiiven, jonka hyötypinta-ala on noin lan laajennuksen suunnittelutöiden aloit-
23398: 3 200 m 2 • Laajennukseen on suunniteltu sairaan- tamiseen.
23399:
23400: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1985
23401:
23402: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Paavilainen
23403: 1985 vp. 657
23404:
23405: Raha-asia-aloite n:o 621
23406:
23407:
23408:
23409:
23410: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden
23411: seurausvaikutusten lieventämiseen
23412:
23413:
23414: Eduskunnalle
23415:
23416: Nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmä on laa- mielekkään toiminnan piiriin. Monet ovat akti-
23417: jennettu koskemaan koko maata. Yhteiskuntata- vointileirien myötä löytäneet itselleen elämän-
23418: kuu on merkittävä askel nuorten työttömyyson- ikäisen harrastuksen ao. järjestöjen parista. Lei-
23419: gelman ratkaisemisessa. Nuorten työttömyyttä ei rien luonteeseen on työn ohella kuulunut myös
23420: kuitenkaan onnistuta kokonaan poistamaan. yhteiskunnallisten asioiden, ennen kaikkea työt-
23421: Nuorisojärjestöt ja kuntien nuorisolautakunnat tömyyden syiden pohdinta ja selvittely.
23422: ovat järjestäneet nuorille työttömille ja kesätyötä Ei ole myöskään vailla vähäistä merkitystä se,
23423: vailla oleville aktivointileirejä. Leirien rahoitus on että työleirikohteet ovat olleet järjestäjille tärkei-
23424: järjestetty valtion budjetissa momentilla 29.91.61 tä; toisin sanoen osallistujille mielekkäitä. Näi-
23425: (Nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieven- den kohteiden määrä on kokemusten myötä
23426: täminen). Vuonna 1983 tähän tarkoitukseen oli lisääntynyt koko ajan.
23427: osoitettu kolme miljoonaa markkaa, mutta vuo- Järjestetyt leirit ovat olleet kaikille työttömille
23428: delle 1984 eduskunta ei myöntänyt määrärahoja nuorille ja kesätyötä vailla oleville avoimia ja
23429: tähän tarkoitukseen. pääosa nuorista on tullut leireille työvoimatoi-
23430: Aktivointileirejä järjestettiin vuoden 1983 ai- mistojen välityksellä.
23431: kana seuraavasti: Lukuisat kunnat ja järjestöt ovat suunnitelleet
23432: Nuorisolautakunnat vastaavien leirien järjestämistä myös ensi kesänä.
23433: 152 kuntaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23434: 3 200 osallistujaa nioittaen,
23435: Nuorisojärjestöt
23436: 26 järjestöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23437: 44 kohdetta 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23438: 829 osallistujaa. 29.91.61 3 000 000 markkaa nuorisotyöt-
23439: Yhteensä siis noin 4 000 nuorta työtöntä tai tömyyden seurausvaikutusten lieventämi-
23440: kesätyötä vailla olevaa pääsi vähintään viikoksi seen.
23441:
23442: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23443:
23444: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Liisa Jaakonsaari
23445: Timo Roos Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
23446: Mats Nyby
23447:
23448:
23449:
23450:
23451: 42 428500120H
23452: 658 1985 vp.
23453:
23454: Raha-asia-aloite n:o 622
23455:
23456:
23457:
23458:
23459: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolassa sijaitsevan
23460: Pohjoismaisen Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen
23461:
23462:
23463: Eduskunnalle
23464:
23465: Kokkolassa aloitti toimintansa Pohjoismainen määrän ollessa 40. Opetuskieli on pääosin ruotsin
23466: Kuvataidekoulu tammikuussa 1984. Oppilaitos kieli. Opetuksesta tulee huolehtimaan pieni,
23467: tulee olemaan keskiasteen ammatillista opetusta kiinteä opettajakunta, jonka lisäksi opetUsta tule-
23468: antava kuvataidekoulu. Kaksivuotisen Pohjois- vat antamaan vierailevat opettajat kaikista Poh-
23469: maisen Kuvataidekoulun tarkoituksena on antaa joismaista. Näin koulu tulee konkreettisesti lisää-
23470: perusopetusta kuvallisen taiteen alueella ja tuot- mään Pohjoismaiden keskinäistä vuorovaikutusta
23471: taa oppilaille sellaisia valmiuksia, että he voisivat nuorisomme keskuudessa.
23472: koulun pohjalta pyrkiä taidekorkeakouluihin
23473: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23474: Pohjoismaissa ja että he voisivat toimia vapaina
23475: nioittaen,
23476: taiteilijoina koulun jälkeen sekä työskennellä
23477: esim. seuraavilla aloilla: muotoilu, lavastus, teks-
23478: tiilisuunnittelu ja opetus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23479: Koulu on tarkoi.tettu yli 18-vuotiaille nuorille 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
23480: kaikista Pohjoismaista. Kouluun on tarkoitus kaa Kokkolassa szjaitsevan Pohjoismaisen
23481: ottaa vuosittain 20 opiskelijaa koko opiskelija- Kuvatazdekoulun toiminnan tukemiseen.
23482:
23483: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1985
23484:
23485: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
23486: Sakari Knuuttila Mats Nyby
23487: 1985 vp. 659
23488:
23489: Raha-asia-aloite n:o 623
23490:
23491:
23492:
23493:
23494: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannuksen Työväen-
23495: talon peruskorjaamiseen
23496:
23497:
23498: Eduskunnalle
23499:
23500: Kannuksen Työväentalon syntyyn ja sen alku- Talon kuntoonsaattaminen edellyttää mittavia
23501: vaiheisiin liittyy läheisesti eräs Suomen poliittisen ponnisteluja. Peruskorjaustyöt nousevat useisiin
23502: historian merkkimiehistä, Oskari Tokoi. Paikal- satoihin tuhansiin, joten paikallisin voimin hank-
23503: listen kulttuuripiirien aloitteesta uhanalaisena ol- keen toteuttaminen ei onnistu. Työväentalon
23504: lut Työväentalo suojeltiin Vaasan lääninhallituk- merkittävää kulttuurihistoriallista taustaa ja koko
23505: sen päätöksellä keväällä 1983 puoleksi vuodeksi. suomalaista yhteiskuntaa ajatellen olisi perustel-
23506: Suojelua puolsi museovirasto tammikuussa 1983. tua, että valtiovalta osallistuisi peruskorjauskus-
23507: Museovirasto totesi talon olevan kulttuurihistori- tannuksiin.
23508: allisesti arvokas erityisesti Oskari Tokoin ansiosta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23509: ja myös siitä syystä, että sillä on merkitystä nioittaen,
23510: kannuslaisessa rakennuskulttuurissa sekä maise-
23511: mallista arvoa sijaiten Kannuksessa keskeisellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23512: paikalla. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23513: Vaasan lääninhallitus on suojellut Kannuksen 29.99.51 300 000 markkaa kulttuurihis-
23514: Työväentalon 15.9.1983 tekemällään päätöksellä. torialltsesti merkittävän Kannuksen Työ-
23515: Päätös odottaa valtioneuvoston vahvistamista. väentalon peruskorjaukseen.
23516:
23517: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23518:
23519: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
23520: Sakari Knuuttila Mats Nyby
23521: 660 1985 vp.
23522:
23523: Raha-asia-aloite n:o 624
23524:
23525:
23526:
23527:
23528: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kokkolaan suunnitellun yh-
23529: teisterminaalin rakentamiseen
23530:
23531:
23532: Eduskunnalle
23533:
23534: Vuonna 1976 asettivat Valtionrautatiet ja Kok- tavaran käsittelylle asetettavia vaatimuksia. Tä-
23535: kolan kaupunki yhteisen työryhmän selvittämään män päivän vaatimustasoa vastaavien terminaali-
23536: suurehkon yhteisterminaalin sijoittamista Kokko- tilojen myötä voitaisiin Kokkolassa päästä paitsi
23537: laan Keski-Pohjanmaalle. Työryhmän selvitysten nykyistä tehokkaampaan kappaletavaran käsitte-
23538: pohjalta laaditut suunnitelmat ovat edenneet lyyn ja kilpailuedellytysten kohentamiseen myös
23539: niin pitkälle, että liikenneministeriö on tehnyt parempaan taloudelliseen tulokseen. Lisäksi on
23540: päätöksen sijoittaa Keski-Pohjanmaan kappaleta- todettava, että nykyinen VR:n tavara-asema si-
23541: varaterminaalitoiminnot Kokkolaan. Selvitysten jaitsee liikenneturvallisuuden kannalta todella
23542: mukaan Kokkola on liiketaloudellisesti edullisin vaarallisella paikalla.
23543: kappaletavaraterminaalin sijoituspaikka Keski- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23544: Pohjanmaalla. taen,
23545: Seinäjoen-Oulun rataosan sähköistyksen yh-
23546: teydessä jouduttiin monilla eri tahoilla totea- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23547: maan, että Valtionrautateiden nykyinen tavara- 1986 tulo- ja menoarvioon 23 000 000
23548: asema on aikansa elänyt. 1800-luvulla rakennettu markkaa Keski-Pohjanmaalle suunnitel-
23549: hirsirakenteinen tavara-asema ei voi mitenkään lun yhteisterminaalin rakentamiseksi
23550: vastata 1990-luvulla tavaraliikenteelle ja kappale- Kokkolaan.
23551:
23552: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23553:
23554: Kari Urpilainen
23555: 1985 vp. 661
23556:
23557: Raha-asia-aloite n:o 625
23558:
23559:
23560:
23561:
23562: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ajoharjoitteluratojen
23563: rakentamiseen
23564:
23565:
23566: Eduskunnalle
23567:
23568: Liikenneministeriö päätti 5.10.1981 asettaa Näil!i:: :adoilla voitaisiin huomattavasti tehostaa
23569: työryhmän, jonka tehtävänä oli: myc ;: ~L1 vapaaehtoista kuljettajien jatkokoulu-
23570: 1. Selvittää ajoharjoitteluratojen tarve ottaen tusta, joka nyt on ollut paljon riippuvaista siitä,
23571: huomioon mm. kuljettajaopetuksen uudistamis- onko tähän tarkoitukseen jostain ollut löydettä-
23572: suunnitelmat ja vapaaehtoisen autoilun jatko- vissä sopiva harjoittelupaikka.
23573: koulutuksen tehostaminen. Vaikka esimerkiksi maamme pohjoisosissa voi-
23574: 2. Laatia yleisohjeet ajoharjoitteluratojen taisiin käyttää niin sanottuja luonnonjäitä har-
23575: suunnittelua ja rakentamista varten. joitteluun, on tässä törmätty vastakkain luonnon-
23576: 3. Tehdä ehdotus ratojen lukumäärästä ja si- suojelijoiden kanssa. Lisäksi on todettava, että
23577: joittamispaikoista. mahdollisuudet harjoitella järven jäällä ovat il-
23578: 4. Selvittää ratojen perustamis- ja käyttökus- mastosta johtuen rajalliset.
23579: tannukset. Kuljettajaopetuksen jatkotyöryhmä, joka jätti
23580: 5. Selvittää ratojen perustamiseen ja rakenta- välimietintönsä 31.3. 1981, päätyi esittämään
23581: miseen mukaan tulevat tahot sekä tehdä ehdotus niin sanottua kaksivaiheista ajokorttitutkintoa.
23582: kustannusten jaosta eri osapuolten kesken. Toinen vaihe suoritettaisiin 12-24 kuukauden
23583: Työryhmä sai työnsä valmiiksi ja luovutti mie- kuluttua ensimmäisestä tutkinnosta. Tämä toi-
23584: tintönsä 31.5.1983 liikenneministeriölle. nen vaihe sisältäisi myös harjoittelun poikkeuk-
23585: Kartoittaessaan tehtäväänsä työryhmä totesi, sellisissa oloissa, toisin sanoen liukkaankelin har-
23586: että maamme hyvinkin vaikeat liikennöimisolo- joitteluradalla.
23587: suhteet edellyttävät muulta liikenteeltä rauhoi- Jotta nämä tavoitteet voitaisiin toteuttaa ja sitä
23588: tettua tilaa, jossa voidaan harjoitella ajamista kautta pienentää uusien kuljettajien onnetto-
23589: poikkeavissa olosuhteissa. Työryhmä selvitti muusriskiä, edellyttää se, että maahamme saa-
23590: myöskin tilanteen muissa Pohjoismaissa. Selvi- daan mahdollisimman nopeasti työryhmän esittä-
23591: tyksen tuloksena todettiin, että Suomi on ainoa mät 26 ajoharjoittelurataa.
23592: Pohjoismaista, jossa ei ole yhtään niin sanottua Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23593: liukkaankelin harjoitusrataa. nioittaen,
23594: Selvittelytyössä kävi myös ilmi, että uusien
23595: kuljettajien yleisin onnettomuussyy on ajoneuvon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23596: hallinnan menettäminen huonoissa olosuhteissa. 1986 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
23597: Näitä onnettomuuslukuja voitaisiin huomattavas- markkaa ajoharjoitteluratatyöryhmän
23598: ti pienentää, mikäli kuljettajakoulutuksen aikana mietinnön mukaisten harjoitteluratojen
23599: voitaiisiin antaa opetusta liukkaalla ajamisessa. aikaansaamiseksi.
23600:
23601: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1985
23602:
23603: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Knuuttila
23604: Timo Roos Mats Nyby
23605: 662 1985 vp.
23606:
23607: Raha-asia-aloite n:o 626
23608:
23609:
23610:
23611:
23612: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan Ykspihlajan
23613: sataman väylän syventämiseen
23614:
23615:
23616: Eduskunnalle
23617:
23618: Kokkolan satamaan johtaa 9,5 metrin väylä. van noin 1,0 miljoonaan tonniin, josta kaukolii-
23619: Satama sijaitsee Ykspihlajassa ja se jakautuu kennettä on 440 000 tonnia. Teollisuussataman
23620: kolmeen osaan: kuivalastisatamaan, öljylastisata- tavaraliikenteen kasvu ja toisaalta kilpailukyvyn
23621: maan ja teollisuussatamaan. Teollisuussatamassa turvaaminen edellyttävät Kokkolan väylän syven-
23622: on Outokumpu Oy:n ja Kemira Oy:n tuotanto- tämistä. Esim. merenkulkuhallitus pitää väylän
23623: laitokset ja kummallakin yhtiöllä on omat laitu- syventämistä 11 metriin kuljetustaloudellisesti
23624: rinsa. Vuonna 1980 sataman kokonaisliikenne oli erittäin kannattavana. Väylän syventäminen 11
23625: 1,9 miljoonaa tonnia. Tärkein vientiartikkeli oli metriin nykyisestä 9, 5 metristä maksaisi alustavan
23626: puutavara. Tuonti muodostui mm. malmirikas- arvion mukaan 32,3 miljoonaa markkaa. Myös
23627: teista, lannoitusaineista ja öljystä. Kokkolan kaupunki on varautunut osallistumaan
23628: Teollisuussataman tavaraliikenteessä on tapah- investointikustannuksiin omassa kuntasuunnitel-
23629: tumassa lähivuosina sekä kuljetusmäärien että massaan.
23630: kuljetusmatkojen huomattavaa kasvua. Outo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23631: kumpu Oy:n meriliikenteen kokonaismäärän yh-
23632: tiö on arvioinut olevan vuosikymmenen lopulla että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23633: runsaat 900 000 tonnia vuodessa, josta on kauko- 1986 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
23634: liikennettä 750 000 tonnia. Kemira Oy on arvioi- markkaa Kokkolan Ykspihlajan sataman
23635: nut vastaavasti kokonaisliikennemääränsä kohoa- väylän syvennystöitä varten.
23636:
23637: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1985
23638:
23639: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby
23640: 1985 vp. 663
23641:
23642: Raha-asia-aloite n:o 627
23643:
23644:
23645:
23646:
23647: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitto ry:lle
23648: vammaisten lomatoiminnan järjestämiseen
23649:
23650:
23651: Eduskunnalle
23652:
23653: Työajan lyheneminen ja vapaa-ajan lisääntymi- 56 479 lomavuorokautta. Tämän lisäksi on ke-
23654: nen on tuonut mukanaan uusia vaatimuksia sänviettopaikkoja käyttänyt vuorokautta lyhyem-
23655: lomatoiminnalle. Yhteiskunta onkin tukenut ta- män ajan 61 350 henkilöä. Ilmaisten lomien
23656: loudellisesti yleistä lomatoimintaa, koska lomaa tarjonta ei kuitenkaan vastaa kasvavaa tarvetta.
23657: pidetään työstä aiheutuvan fyysisen ja psyykkisen Lomanviettomahdollisuuksien turvaaminen vam-
23658: rasituksen lieventäjänä. maisille edellyttää sen vuoksi yhteiskunnan tu-
23659: Loman virkistävä ja kuntouttava vaikutus ko- kea. Ilman sitä monet vammaiset jäävät koko-
23660: rostuu kun on kysymys vammaisista. Työelämässä naan osattomiksi lomapalveluista. lnvalidiliiton
23661: he joutuvat muita enemmän ponnistelemaan ja sen jäsenyhdistysten voimavarat ovat hyvin
23662: voimiensa äärirajoilla. Vammaisten mahdollisuu- rajoitetut myös käytössä olevien lomapaikkojen
23663: det kodin ulkopuolella tapahtuvaan lomanviet- kunnossapitoon ja uusien rakentamiseen 46 000
23664: toon ovat kuitenkin rajoitetut. Yleisissä loman- jäsenen sekä heidän perheittensä palvelemiseksi.
23665: viettopaikoissa on liikuntaesteitä. Myös asenteel- Yhteiskunnan taloudellisella tuella voitaisiin
23666: liset ja psyykkiset tekijät asettavat rajoituksia tarjota vammaisille yhtäläiset mahdollisuudet vir-
23667: vammaisten mahdollisuuksille käyttää niitä. kistykseen ja lomanviettoon kuin muilla kansalai-
23668: Vammaisten lomanvietto onnistuu parhaiten hei- silla. Vammaisten lomapalvelujen lisääminen
23669: tä varten suunnitelluissa ja rakennetuissa paikois- edistäisi heidän selviytymistään työelämässä ja
23670: sa, joissa on otettu huomioon erityisesti vam- osallistumismahdollisu uksiaan yh teiskunnassam-
23671: maisten tarpeet. me.
23672: Invalidiliitto ry. jäsenyhdistyksineen on koko Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
23673: toimintansa aikana harjoittanut sosiaalista loma- nioittaen,
23674: toimintaa. Lomapalvelujen kysyntä on vuosi vuo-
23675: delta kasvanut. Taloudellisten voimavarojen mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23676: kaisesti Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
23677: järjestäneet vähävaraisille vammaisille ilmaisia lo- uudelle momentille 400 000 markan
23678: mia ja muita lomapalveluja. Vuonna 1983 kertyi määrärahan Invalidiliitto ry:lle käytettä-
23679: liiton ja sen jäsenyhdistysten 50:ssä eri puolilla väksi vammaisten lomatoiminnan järjes-
23680: maata sijaitsevissa kesänviettopaikoissa yhteensä tämiseen.
23681:
23682: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23683:
23684: Kari Urpilainen Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
23685: Mats Nyby Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Mikkola
23686: 664 1985 vp.
23687:
23688: Raha-asia-aloite n:o 628
23689:
23690:
23691:
23692:
23693: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kamarimusiikkifesti-
23694: vaalin järjestämiseksi
23695:
23696:
23697: Eduskunnalle
23698:
23699: Kuhmon kamarimusiikkifestivaali on muodos- miseksi yhtä korkeana kuin tähänkin saakka tar-
23700: tunut jo käsitteeksi. Yli 15 vuoden ajan se on vitaan säännöllistä valtion tukea, jotta järjestäjät
23701: koonnut Kuhmoon joukon maailman konsertti- uskaltavat suunnitella kesän ohjelmistoa.
23702: taiteen huippuja, jotka ovat esiintymistensä lisäk-
23703: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23704: si avustaneet musiikin opetuksessa.
23705: nioittaen,
23706: Hankkeen rahoitus on ollut tapahtuman järjes-
23707: täjien, kunnan ja valtion avustuksen varassa.
23708: Tehtävä on vaatinut paljon vapaaehtoista työtä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23709: joka on leimannut koko tapahtumaa. Kuhmon 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23710: kunta on antanut konsertti- ja harjoitustilat sekä 29.90.52 300 000 markkaa Kuhmon ka-
23711: avustanut rahallisesti. Taiteellisen tason säilyttä- manmusiikkitapahtuman järjestämiseen.
23712:
23713: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
23714:
23715: Sakari Valli Riitta Jouppila Aarno von Bell
23716: 1985 vp. 665
23717:
23718: Raha-asia-aloite n:o 629
23719:
23720:
23721: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan hen-
23722: kilökunnan asuntojen rakentamiseen
23723:
23724:
23725: Eduskunnalle
23726:
23727: Keravan nuorisovankilan päälaitoksen alueella vankiloihin tai kokonaan pois vankeinhoitolai-
23728: on tällä hetkellä vajaat 40 ns. perheasuntoa, toksen palveluksesta. Tilannetta kuvaavat parhai-
23729: joiden yhteinen asuntopinta-ala on 2 450 m 2 , ten seuraavat tiedot: viimeisten kymmenen vuo-
23730: johon sisältyy yksi ns. poikamiesasuntola. Henki- den aikana on vankilan palveluksesta eronnut
23731: lökunnan asunnoista on seitsemän sekä pinta- yhteensä 47 vartijatutkinnon suorittanutta varti-
23732: alaltaan että laatutasoltaan parhaimpiin kuuluvaa jaa ja 44 muihin henkilökuntaryhmiin kuuluvaa
23733: huoneistoa varattu virka-asunnoiksi loppujen ol- henkilöä. Tilanne on huolestuttava siitä syystä,
23734: lessa vuokra-asuntoja. että laitoksen palveluksesta poistuu tällaisten -
23735: Vaikka virka-asuntojen määrä perheasuntojen sinänsä ymmärrettävien - sosiaalisten syiden
23736: kokonaismäärästä on vain 18 %, niin pinta-alal- vuoksi alalle hyvin soveltuvaa ja tehtäviin koulu-
23737: taan ne muodostavat jo runsaan neljänneksen eli tettua henkilökuntaa. Prosessi jatkunee tulevai-
23738: 26 % päälaitoksen alueella olevien perheasunto- suudessakin samanlaisena, ellei tilanteeseen saa-
23739: jen kokonaispinta-alasta. Tämä merkitsee puoles- da pikaista korjausta.
23740: taan sitä, että vuokra-asuntojen keskipinta-alat Laitoksen palveluksesta eronneiden määrä on
23741: ovat melko pieniä ja että perheasunnoiksi sovel- eräs mittari tilanteen vakavuudesta. Lisäksi on
23742: tuvia asuntoja on päälaitoksen alueella vain muu- otettava huomioon se, että merkittävä osa alalle
23743: tamia. Lisäksi osaa vuokra-asunnoista on pyritty hakijoista vetää hakemuksensa takaisin tai peruu
23744: käyttämään ns. työsuhdeasuntoina määrätyille tulonsa tehtäviin, kun henkilökunnan heikko
23745: virkanimikeryhmille sekä osa on jouduttu luovut- asuntotilanne selviää. Toisin sanoen Keravan
23746: tamaan vastaanottoasunnoiksi, mikä vielä pie- nuorisovankila ei pysty kilpailemaan pysyvästä
23747: nentää yleiseen käyttöön tarkoitettujen vuokra- työvoimasta pääkaupunkiseudulla.
23748: asuntojen määrää. Valtiontilintarkastajat ovat puuttuneet vuoden
23749: Kun viimeisin asuintalo Keravan nuorisovanki- 1981 tarkastuskertomuksessaan vankilan henkilö-
23750: lan alueella 1948 rakennettiin, työskenteli vanki- kunnan vaikeaan asuntotilanteeseen. Tilintarkas-
23751: lassa vain noin kolmasosa laitoksen tämänhetki- tajat esittävät korjausta tilanteeseen ensinnäkin
23752: sestä henkilökuntamäärästä. Tuolloin vankila tar- uudelle henkilökunnalle tarkoitetulla vastaan-
23753: josi lähes jokaiselle halukkaalle vuokra-asunnon. ottoasuntolan pikaisella rakentamisella ja pitävät
23754: Tällä hetkellä voidaan tarjota ainoastaan neljäs- myös henkilökunnalle tarkoitetun asuintalon ra-
23755: osalle henkilökunnasta vastaavaa etuutta. Niin kentamista tarpeellisena.
23756: ikään yleiset vuokra-asuntomarkkinat ovat kiristy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23757: neet pääkaupunkiseudulle suuntautuneen muut- nioittaen,
23758: toliikkeen johdosta.
23759: Erityisen heikko tilanne on perheasuntoa ki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23760: peimmin kaipaavien nuorten lapsiperheiden koh- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23761: dalla. Pienen lähtöpalkan ja vuokra-asuntojen 25.50.74 4 500 000 markkaa käytettä-
23762: kalleuden ja vaikean saannin vuoksi monet van- väksi Keravan nuorisovanktlan vastaan-
23763: kilan palvelukseen tulleet henkilöt ovat eronneet ottoasuntolan ja henktlökunnalle tarkoi-
23764: vankilan palveluksesta ja siirtyneet joko muihin tetun asuintalon rakentamista varten.
23765:
23766: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
23767:
23768: Tauno Valo Lea Kärhä Päivi Varpasuo
23769: Saara-Maria Paakkinen Elsi Hetemäki-Olander Martti Tiuri
23770: Kaarina Dromberg
23771: 666 1985 vp.
23772:
23773: Raha-asia-aloite n:o 630
23774:
23775:
23776:
23777:
23778: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän varuskunnan raken-
23779: nustöihin Tuusulassa
23780:
23781:
23782: Eduskunnalle
23783:
23784: Tuusulassa SIJaitsevan Hyrylän varuskunnan on toiminut lähes 20 vuotta tilapäistiloissa Hel-
23785: välttämättöminä lähivuosien rakennushankkeina singin ilmatorjuntarykmentin rakennuksissa.
23786: on pidetty mm. ilmatorjuntakoulun ja huolto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23787: keskusvaraston rakentamista, korjaamon laajen- nioittaen,
23788: nusta ja taistelukoulun asuinrakennusten perus-
23789: korjausta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23790: 1986 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
23791: Kiireellisimpänä hankkeena on puolustusvoi- markkaa Hyrylän varuskuntaan suunni-
23792: main Tuusulan kiinteistönhoitopiirin taholta tellun zlmatorjuntakoulun rakentami-
23793: nähty ilmatorjuntakoulun rakentaminen. Koulu seen.
23794:
23795: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
23796: Tauno Valo Pekka Myllyniemi Impi Muroma
23797: Lea Kärhä Elisabeth Rehn Päivi Varpasuo
23798: Saara-Maria Paakkinen Martti Tiuri Elsi Hetemäki-Olander
23799: Pertti Salolainen Kaarina Dromberg
23800: 1985 vp. 667
23801:
23802: Raha-asia-aloite n:o 631
23803:
23804:
23805:
23806:
23807: Vaio ym.: Määrärahan osoittamisesta Lopentien poikittaisliiken-
23808: neyhteyden parantamiseen välillä Lahnus-Klaukkala-Metsä-
23809: kylä-Palojoki-Hyrylä
23810:
23811:
23812: Eduskunnalle
23813:
23814: Klaukkalan taajama on Helsingin läheisyydestä Esitämme tällaiseksi poikittaisyhteydeksi lin-
23815: johtuen nopeasti kasvava kylä, joka sijaitsee Nur- jausta Espoon keskus-Lahnus-Klaukkala-
23816: mijärven kunnan eteläosassa Vantaan ja Espoon Metsäkylä-Palojoki-Hyrylä, josta tie jatkuisi
23817: rajanaapurina. valmista väylää Porvooseen. Tiellä olisi tärkeä
23818: seudullinenkin merkitys yhdistäessään kehätienä
23819: Klaukkalassa on 7 500 asukasta ja vaikutus-
23820: suuret asutustaajamat ja Helsingistä poispäin
23821: alueineen yli 10 000 asukasta. Kunnan toimesta
23822: suuntautuvat valtaväylät. Tie voisi suurelta osin
23823: on kylään kaavoitettu uusia teollisuusalueita,
23824: noudattaa olemassa olevia tieväyliä, esim. Lah-
23825: joita kunta markkinoi. Teollisuutta ja yritystoi-
23826: nus-Klaukkala ja Palojoki-Hyrylä. Myös suun-
23827: mintaa onkin tulossa runsaasti lisää. Liike-elämä
23828: nitellun Martinlaakson sähköradan (aluevaraus
23829: on vilkasta, muutaman vuoden sisällä on tullut
23830: yleiskaavassa) jatkaminen Klaukkalaan edellyttää
23831: kymmenittäin uusia yrityksiä. Tyäpaikkaomava-
23832: em. tieyhteyden toteuttamista. Se palvelisi erin-
23833: raisuus on kuitenkin vain 2 5 % . Tämän vuoksi
23834: omaisesti liityntäliikennettä.
23835: klaukkalalaiset joutuvat liikkumaan paljon, joten
23836: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23837: yritystoiminnan lisäksi myös asukkaille hyvät lii-
23838: nioittaen,
23839: kenneyhteydet ovat tärkeitä.
23840: Kylän halki kulkee valtaväylänä Keimolan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23841: Vihtijärven maantie, nk. Lopentie, kaavassa 1986 tulo- ja menoarvioon 700 000 mark-
23842: Klaukkalantie. Klaukkalan poikittaisyhteydet Lo- kaa Lopentien poikittaisyhteyden paran-
23843: pentiehen nähden ovat erittäin puutteelliset. tamiseen välillä Lahnus-Kiaukkala-
23844: Poikittaisyhteyksien tarve on kuitenkin suuri. Metsäkylä-Palojoki-Hyrylä.
23845:
23846: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
23847:
23848: Tauno Valo Lea Kärhä Päivi Varpasuo
23849: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Dromberg
23850: 668 1985 vp.
23851:
23852: Raha-asia-aloite n:o 632
23853:
23854:
23855:
23856:
23857: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokelan aseman seudun tiejär-
23858: jestelyjä varten
23859:
23860:
23861: Eduskunnalle
23862:
23863: Maantie Järvenpää-Jokela-Hyvinkää muo- vuoden 1986 osalle. Valtionrautatiet olisi valmis
23864: dostaa pääradan varressa kulkevan tieyhteyden toteuttamaan hankkeen jo aikaisemmin.
23865: Keski-Uudenmaan alueelta pohjoiseen Hyvin- Tiejärjestelyt ovat tarpeen tämän ns. radanvar-
23866: käälle. Tie on suuntaukseltaan ja rakenteeltaan sitien liikennöitävyyden parantamiseksi välillä
23867: suhteellisen hyvälaatuinen lukuun ottamatta Jo- Järvenpää-Hyvinkää. Järjestelyt parantavat mer-
23868: kelan aseman seutua, jolla tie on kapea ja kittävästi myös Jokelan keskustan liikenneoloja
23869: mutkainen sekä risteävän Nukarin-Ridasjärven ohjaamalla läpikulkuliikenteen omalle väyläl-
23870: maantien liikenneturvallisuuden kannalta huo- leen. Kevyen liikenteen yhteydet ja turvallisuus
23871: nossa paikassa. Tuusulan kunta ja Uudenmaan paranevat uuden rautatien alittavan väylän an-
23872: tie- ja vesirakennuspiiri ovat yhteistyönä teettä- siosta.
23873: neet tiesuunnitelman, johon sisältyy ko. tien
23874: oikaisu, risteyssilta Nukarin-Ridasjärven maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23875: tien yli sekä kevyen liikenteen alikulku Järven- nioittavasti,
23876: pään-Hyvinkään maantien ja pääradan alitse.
23877: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 7,4 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23878: mmk, josta VR:n osuus on n. 0,8 mmk. Uuden- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23879: maan tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideohjel- markkaa Jokelan asemanseudun tiejärjes-
23880: massa hanke on vuosina 1985-1986 painottuen telyjen aloittamiseksi Tuusulan kunnassa.
23881:
23882: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
23883:
23884: Tauno Valo Lea Kärhä Päivi Varpasuo
23885: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Dromberg
23886: 1985 vp. 669
23887:
23888: Raha-asia-aloite n:o 633
23889:
23890:
23891:
23892:
23893: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon satamatoiminnan
23894: kehittämiseen '\1
23895:
23896:
23897:
23898:
23899: Eduskunnalle
23900:
23901: Vuonna 1974 Hanko osti valtiolta sataman. tilanteeseen, jossa ajoittain tulevaisuudessa mah-
23902: Siitä lähtien sitä on paranneltu ja mm. ulkosata- dollisesti joudutaan rajoittamaan jäänsärkijöiden
23903: maan on vaiheittairi. rakennettu Railship-junalau- käyttöaikaa. Tällöin Hangon sataman merkitys
23904: talle sopiva laituri, raiteet ym. laitteet. 1980- talvisatamana kasvaa.
23905: luvun suunnitelmana on parhaillaan tutkimuk- Hangon sataman kehittämissuunnitelmien
23906: sen alaisena syvälaiturin kannattavuus ja rakenta- mukaan pitäisi satamaan rakentaa syvälaituri ja
23907: minen länsisatamaan samoin kuin tehokkaam- satamanosturikapasiteettia lisätä. Mielestämme
23908: man nosturikapasiteetin hankkiminen. tulisi valtion tukea voimakkaasti näitä maamme
23909: Hangon satamatoiminnan kehittämisessä on tavarahuollon kannalta keskeisen sataman kehit-
23910: pyrittävä siihen, että satamaan saadaan ympäri- tämissuunnitelmia.
23911: vuotinen liikenne ja mahdollisimman paljon lin-
23912: jaliikennettä, koska Hangon satama on maamme Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
23913: ainoa luonnollinen talvisatama. Vaikka Hangon nioittaen,
23914: sataman kehittämiseen vaadittavat investoinnit
23915: vaikuttavat suurilta, on kansantaloudellisesti jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23916: kevää kehittää juuri Hangon satamaa. Jään mur- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23917: taminen on valtiolle kallista, ja kun polttoainei- markkaa Hangon sataman kehittämisen
23918: den hinnat yhä kohoavat, voi olla, että tullaan tukemiseksi.
23919:
23920: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
23921:
23922: Tauno Valo Pekka Myllyniemi Impi Muroma
23923: Lea Kärhä Elisabeth Rehn Päivi Varpasuo
23924: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Dromberg
23925: 670 1985 vp.
23926:
23927: Raha-asia-aloite n:o 634
23928:
23929:
23930:
23931:
23932: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjäväestön lomajärjes-
23933: töjen lomatoimintaa varten
23934:
23935:
23936: Eduskunnalle
23937:
23938: Pienyrittäjän mahdollisuudet irtautua päivit- Koska lakisääteisesti on huolehdittu yritysten
23939: täisestä työstään virkistäytymis- ja terveydenhoi- palveluksessa olevan henkilöstön työterveyden-
23940: totarkoituksessa tuottavat usein ylipääsemättömiä huollosta sekä loma- ja virkistäytymismahdolli-
23941: vaikeuksia. Kun kesä erityisesti palveluammateis- suuksista, olisi oikeudenmukaista turvata valtio-
23942: sa toimiville pienyrittäjille merkitsee yritystoi- vallan toimin vastaavat edut myös pienyrittäjä-
23943: minnan korkeasuhdannetta, yrityksen sulkemi- kunnalle. Tämä ei kuitenkaan nykyisen lainsää-
23944: nen on mahdotonta. Pienyrittäjille pienyrittäjien dännön puitteissa ole mahdollista, ellei pienyrit-
23945: vuosilomarahalain perusteella maksettava korvaus täjien vuosilomajärjestelmän piiriin kuulumisen
23946: ei riitä kompensoimaan sijaisen palkkaa edes ehtoja nykyisestä ratkaisevasti väljennetä ja pien-
23947: lyhyen loman ajaksi. Tästä syystä lomat jäävät yrittäjien vuosilomarahalain mukaista korvausta
23948: usein pienyrittäjäväestön kohdalla käyttämättä, moninkertaisteta.
23949: mikä heijastuu mm. pienyrittäjien vuosilomara-
23950: haa hakeneiden lukumäärässä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23951: Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin ensiar- nioittaen,
23952: voisen tärkeätä, että pienyrittäjäväestön virkistäy-
23953: tymis- ja terveydenhoitomahdollisuuksista huo-
23954: lehdittaisiin. Yrittäjän ammatin raskaus yhtynee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23955: nä puutteellisiin lomanviettomahdollisuuksiin ai- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23956: heuttaa mm. sen, ettei ennaltaehkäisevä tervey- 33.57.58 5 000 000 markkaa valtionapu-
23957: denhoito ole riittävä. Tästä johtuu esimerkiksi na pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen lo-
23958: suuri poistuma pienyrittäjäkunnan keskuudesta. matoimintaa varten.
23959:
23960: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
23961:
23962: Tauno Valo Iiro Viinanen Matti Viljanen
23963: Lea Kärhä Helge Saarikoski Päivi Varpasuo
23964: Kaarina Dromberg
23965: 1985 vp. 671
23966:
23967: Raha-asia-aloite n:o 635
23968:
23969:
23970:
23971:
23972: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan meriviemä-
23973: rin rakentamiseen
23974:
23975:
23976: Eduskunnalle
23977:
23978: Keski-Uudenmaan kunnat Järvenpää, Kerava, ettei jätevesien mahdollisesta ylivuodosta aiheu-
23979: Tuusula ja Vantaa ryhtyivät vuonna 1976 toteut- du uhkaa Keravanjoen alaosan ja Vantaanjoen
23980: tamaan Keski-Uudenmaan meriviemärihanketta. vesistön tilalle ja hyväksikäytölle.
23981: Investoinneista on vuoden 1984 loppuun men- Jotta meriviemäri olisi mahdollista saada val-
23982: nessä toteutettu noin 105 000 000 mk. Hankkee- miiksi vuoden 1986 loppuun mennessä, tarvittai-
23983: seen on myönnetty vuosina 1975-83 vesiensuo- siin vesihuoltotyön toteuttamiseen valtion avus-
23984: jeluavustuksia 4 000 000 mk, korkotukilainaa tusta 5 000 000 mk. Täten valtio tulisi osallistu-
23985: 16 400 000 mk sekä osatöinä toteutettuina val- maan yhteensä 50 000 000 markan hankkeeseen
23986: tion vesihuoltotöinä 6 500 000 mk. 7 000 000 markalla eli 14 prosentilla, mikä vas-
23987: Käynnissä olevan Koivuhaan-Pihlajamäen taa likimain valtion hankkeen alkuvuosina to-
23988: osahankkeen kustannusarvio on noin 50 000 000 teuttamaa avustusosuutta. Näin menetellen han-
23989: mk. ke ei viivästyisi.
23990: Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on osoitet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23991: tu 2 000 000 mk:n määräraha ympäristöministe- nioittaen,
23992: riön momentille 35.25.77 (vesiensuojelu, vesien-
23993: suojelutyöt). Hanke on tarkoitus saada valmiiksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23994: vuoden 1986 loppuun mennessä samanaikaisesti 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23995: Helsingin kaupungin rakennuttaman Katajaluo- 35.25. 77 5 000 000 markan määrärahan
23996: don purkutunnelin kanssa. Hanke on kiireellinen Keski-Uudenmaan meriviemärin rakenta-
23997: osittain käytössä olevan meriviemärin jätevesien misen jatkamista varten Vantaalla ja Hel-
23998: asianmukaisen viemärin varmistamiseksi siten, singissä vältllä Koivuhaka-Pihlajamäki.
23999:
24000: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
24001:
24002: Tauno Valo Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
24003: Lea Kärhä Marjatta Väänänen Saara-Maria Paakkinen
24004: Pekka Myllyniemi Elisabeth Rehn
24005: 672 1985 vp.
24006:
24007: Raha-asia-aloite n:o 636
24008:
24009:
24010:
24011:
24012: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Nummelan liittymän
24013: liikennejärjestelyihin valtatiellä n:o 2
24014:
24015:
24016: Eduskunnalle
24017:
24018: Valtatien n:o 2 risteys Nummelan kohdalla on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24019: liikenneturvallisuuden kannalta vaarallinen. Tie- nioittaen,
24020: piirin tienpidon toimenpideohjelmassa on Num- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24021: melan liittymän parantaminen ja liikenneturval- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24022: lisuusjärjestelyt ajoitettu vasta vuodelle 1988. 31.24. 77 460 000 markkaa Nummelan
24023: liittymän lizkennejärjestelyihin.
24024:
24025: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24026:
24027: Päivi Varpasuo Elisabeth Rehn
24028: 1985 rd. 673
24029:
24030: Finansmotion nr 63 7
24031:
24032:
24033:
24034:
24035: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en
24036: svenskspråkig professur i allmän medicin vid Helsingfors univer-
24037: sitet
24038:
24039:
24040: Tili Riksdagen
24041:
24042: Läkarutbildningen bör giva garantier för pri- nödvändigt för att giva garantier för vård på
24043: märvårdens yrkeskunskap. Detta sker i övriga modersmålet vid hälsocentralerna.
24044: nordiska länders medicinska fakulteter under På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
24045: ledning av en professor i allmän medicin. samt
24046: Vid Helsingfors universitet har år 1984 inrät-
24047: tats en finskspråkig professur i allmän medicin. att Riksdagen i statsförslaget för år
24048: Den "svenska studielinjen" som i Finland ansva- 1986 på momentet 29.10.01 upptar
24049: rar för svenskspråkig läkarutbildning kräver nu 120 000 mark för inrättande av en
24050: en motsvarande professur med svenska som ut- svenskspråkig professur i allmän medicin
24051: bildningsspråk för läkarutbildningen och special- vid medicinska fakulteten vid Helsingfors
24052: handledning inom allmän medicin. Detta är universitet.
24053:
24054: Helsingfors den 12 februari 1985
24055:
24056: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Ole Norrback
24057: Håkan Malm Boris Renlund Henrik Westerlund
24058: Mats Nyby Gunnar Jansson
24059:
24060:
24061:
24062:
24063: 43 428500120H
24064: 674 1985 vp.
24065:
24066: Raha-asia-aloite n:o 637 Suomennos
24067:
24068:
24069:
24070:
24071: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen lääketieteen
24072: ruotsinkielisen professorin viran perustamiseksi Helsingin yliopis-
24073: toon
24074:
24075:
24076: Eduskunnalle
24077:
24078: Lääkärikoulutuksen tulee antaa takeet alkeis- takeet siitä, että terveyskeskuksissa annetaan hoi-
24079: hoidon ammattitaidosta. Tämä tapahtuu muiden toa äidinkielellä.
24080: pohjoismaiden lääketieteellisissä tiedekunnissa
24081: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24082: yleisen lääketieteen professorin johdolla.
24083: nioittavasti,
24084: Helsingin yliopistoon on vuonna 1984 perus-
24085: tettu suomenkielinen yleisen lääketieteen profes-
24086: sorin virka. ''Ruotsinkielinen linja'', joka Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24087: messa vastaa ruotsinkielisestä lääkärinkoulutuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24088: sesta, tarvitsee nyt vastaavanlaisen professorin 29.10.01 120 000 markkaa yleisen lääke-
24089: viran, jonka opetuskieli on ruotsi, yleisen lääke- tieteen ruotsinkielisen professorin viran
24090: tieteen lääkärikoulutusta ja erikoistumisopastusta perustamista varten Helsingin yliopis-
24091: varten. Tämä on välttämätöntä, jotta saataisiin toon.
24092:
24093: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24094:
24095: Ole Wasz-Höckert Ole Norrback
24096: Håkan Malm Henrik Westerlund
24097: Gunnar Jansson
24098: 1985 rd. 675
24099:
24100: Finansmotion nr 638
24101:
24102:
24103:
24104:
24105: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för Lilla Teaterns
24106: verksamhet
24107:
24108:
24109: Tili Riksdagen
24110:
24111: Lilla Teatern i Helsingfors är en av våra mest gen. För att Lilla Teatern tili fullo skall kunna
24112: mångsidiga teatrar, som också försöker sig på fortsätta med sin mångsidiga verksamhet, krävs
24113: nya, mer eller mindre experimentella försök det också utökade statsanslag.
24114: inom teatervärlden. Det ställer höga krav inte
24115: minst vad de personelia resurserna beträffar. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
24116: samt
24117: Lilla Teatern har också konsekvent gått ut med
24118: en repertoar såväl på svenska som på finska, och
24119: på ett förtjänstfullt sätt bidragit tili att kontak- att Riksdagen i statsförslaget /ör år
24120: terna över språkgränsen ökat. 1986 på momentet 29.90.52 upptar
24121: Det här är fakta som kanske inte alltid tillräck- 5 000 000 mark för Lilla Teaterns verk-
24122: ligt beaktas vid fördelningen av de statliga bidra- samhet.
24123:
24124: Helsingfors den 12 februari 1985
24125:
24126: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Ole Norrback
24127: Håkan Malm Boris Renlund Henrik Westerlund
24128: Mats Nyby Gunnar Jansson
24129: 676 1985 vp.
24130:
24131: Raha-asia-aloite n:o 638 Suomennos
24132:
24133:
24134:
24135:
24136: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Lilla Teaternin toi-
24137: minnan tukemiseen
24138:
24139:
24140: Eduskunnalle
24141:
24142: Helsingissä sijaitseva Lilla Teatern on yksi kaik- Lilla Teatern voisi täysipainoisesti jatkaa moni-
24143: kein monipuolisempia teattereitamme, joka puolista toimintaansa, tarvitaan myös valtion-
24144: myös tekee kokeiluja teatterimaailman epäsovin- avun lisäämistä.
24145: naisilla alueilla. Tämä asettaa varsinkin henkilö-
24146: kunnalle suuret vaatimukset. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24147: nioittavasti,
24148: Lilla Teatern on myös johdonmukaisesti esittä-
24149: nyt sekä ruotsin- että suomenkielisiä ohjelmia ja
24150: vaikuttanut ansiokkaasti kielirajan ylittävien yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24151: teyksien lisääntymiseen. 1986 tulo- ja menoarvioon momentz/le
24152: Näitä tosiasioita ei ehkä aina ole tarpeeksi 29.90.52 5 000 000 markkaa Lilla Tea-
24153: otettu huomioon valtionapua jaettaessa. Jotta tern -nimisen teatterin toimintaa varten.
24154:
24155: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24156:
24157: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Ole Norrback
24158: Håkan Malm Boris Renlund Henrik Westerlund
24159: Mats Nyby Gunnar Jansson
24160: 1985 rd. 677
24161:
24162: Finansmotion nr 639
24163:
24164:
24165:
24166:
24167: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för Finska Läkaresäll-
24168: skapets 150-års historik
24169:
24170:
24171: Tili Riksdagen
24172:
24173: Finska Läkaresällskapet fyller 150 år den 11 bellt c .ch statistik, vilka illustrerar sällskapets
24174: oktober 1985. Sällskapet räknas som det tredje i verksa.uhet samt en matrikel över sällskapets
24175: ordningen av Finlands lärda samfund och dess medlemmar sedan år 18 35.
24176: 150-års jubileum är en nationellt betydande En stor del av skriften ägnas den medicinska
24177: tilldragelse. Sällskapet är en vetenskaplig före- utvecklingen i landet och de framsteg tili vilka
24178: ning, vars syften är att utveckla den medicinska sällskapets ledamöter aktivt bidragit. Publikatio-
24179: vetenskapen och hälso- och sjukvården, att fort- nen har således stort medicinhistoriskt och kul-
24180: bilda läkare samt att understöda medicinsk pub- turhistoriskt värde.
24181: likationsverksamhet. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
24182: Med anledning av jubileet ämnar sällskapet samt
24183: utge en historik över sin verksamhet. Den förfat-
24184: tas av Helsingfors universitets kansler, professor att Riksdagen i statsförslaget /ör år
24185: Nils Oker-Blom, och kommer att omfatta ca 300 1986 på momentet 29.99.50 upptar
24186: sidor samt tryckas i 1 500 exemplar. Förutom ren 100 000 mark /ör utgivande av Finska
24187: historik ingår ett representativt bildmaterial, ta- Läkaresällskapets 150-års historik.
24188:
24189: Helsingfors den 7 februari 1985
24190:
24191: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Håkan Malm
24192: Boris Renlund Ole Norrback Jutta Zilliacus
24193: Henrik Westerlund Håkan Nordman Gunnar Jansson
24194: 678 1985 vp.
24195:
24196: Raha-asia-aloite n:o 639 Suomennos
24197:
24198:
24199:
24200:
24201: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Lääkärilii-
24202: ton 150-vuotishistoriikin kirjoittamista varten
24203:
24204:
24205: Eduskunnalle
24206:
24207: Suomen Lääkäriliitto täyttää 11 päivänä loka- toimintaa sekä liiton jäsenmatrikkelin vuodesta
24208: kuuta 1985 150 vuotta. Liittoa pidetään arvojär- 1835.
24209: jestyksessä kolmantena Suomen oppineiden seu- Suuri osa kirjoituksista koskee maamme lääke-
24210: roista ja sen 150-vuotisriemujuhla on kansallinen tieteen kehitystä ja edistystä, johon liiton jäsenet
24211: merkkitapaus. Liitto on tieteellinen yhdistys, jon- ovat aktiivisesti myötävaikuttaneet. Julkaisulla on
24212: ka tarkoituksena on kehittää lääketiedettä ja näin ollen huomattava lääketieteellis- ja kulttuu-
24213: terveyden- ja sairaanhoitoa, antaa lääkäreille jat- rihistoriallinen arvo.
24214: kokoulutusta sekä tukea lääketieteellistä julkaisu-
24215: toimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24216: Riemujuhlan johdosta liitto aikoo julkaista nioittavasti,
24217: toimintansa historiikin. Sen laatii Helsingin yli-
24218: opiston kansleri, professori Nils Oker-Blom, ja se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24219: tulee olemaan 300 sivun laajuinen, painoksen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24220: määrä on 1 500 kappaletta. Paitsi pelkkää histo- 29.99.50 100 000 markkaa Suomen Lää-
24221: riikkia teos sisältää edustavaa kuvamateriaalia, kärzlziton 150-vuotishistoriikin kirjoitta-
24222: taulukoita ja tilastoja, jotka ilmentävät liiton mista varten.
24223:
24224: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
24225:
24226: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Håkan Malm
24227: Boris Renlund Ole Norrback Jutta Zilliacus
24228: Henrik Westerlund Håkan Nordman Gunnar Jansson
24229: 1985 rd. 679
24230:
24231: Finansmotion nr 640
24232:
24233:
24234:
24235:
24236: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag tili organisationen
24237: ''Läkare mot kärnvapenkrig'' för deltagande i det internationelia
24238: arbetet
24239:
24240:
24241: Tili Riksdagen
24242:
24243: Riksdagen beviljade för år 1984 ett anslag tili gande i internationella kongresser och arbete i
24244: organisationen ''Läkare mot kärnvapenkrig'' övrigt behöver ett kontinuerat understöd.
24245: 430 000 mark i bidrag för genomförande av den På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
24246: stora internationelia kongress, som organisatio- samt,
24247: nen höll i Helsingfors under året. Ett bidrag om att Riksdagen i statsförslaget för år
24248: 50 000 mark i 1985 års budget täcker organisatio- 1986 på momentet 29.99.50 upptar
24249: nens internationelia medlemsavgifter och förplik- 50 000 mark i understöd tzll organisatio-
24250: telser. nen ''Liikare mot kärnvapenkng '' för del-
24251: Organisationens fortgående arbete och delta- tagande i det internationella arbetet.
24252:
24253: Helsingfors den 12 februari 1985
24254:
24255: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Ole Norrback
24256: Håkan Malm Boris Renlund Henrik Westerlund
24257: Mats Nyby Gunnar Jansson
24258: 680 1985 vp.
24259:
24260: Raha-asia-aloite n:o 640 Suomennos
24261:
24262:
24263:
24264:
24265: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta "Lääkärit ydinsotaa
24266: vastaan'' -järjestön kansainväliseen työhön
24267:
24268:
24269: Eduskunnalle
24270:
24271: Eduskunta otti vuoden 1984 tulo- ja pidettäviin kansainvälisiin kongresseihin ja muu-
24272: menoarvioon lääkärien ydinsotaa vastustavalle hun työhön, järjestö tarvitsee varoja ja tukea.
24273: järjestölle 430 000 markkaa saman vuoden aikana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24274: Helsingissä pidettyä suurta kansainvälistä kong- nioittavasti,
24275: ressia varten. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon
24276: sisältyvä 50 000 markan määräraha kattaa järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24277: tön kansainväliset jäsenmaksut ja velvoitteet. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
24278: 29.99.50 50 000 markkaa lääkärien
24279: Järjestön kansainvälinen työ jatkuu, ja jotta me ydinsotaa vastuslavalle järjestölle sen kan-
24280: voisimme Suomen puolesta osallistua vuosittain sainväliseen työhön osallistumista varten.
24281:
24282: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24283:
24284: Ole Wasz-Höckert Ole Norrback
24285: Håkan Malm Henrik Westerlund
24286: Gunnar Jansson
24287: 1985 rd. 681
24288:
24289: Finansmotion nr 641
24290:
24291:
24292:
24293:
24294: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för en ellinje Nötö-
24295: Borstö-Utö
24296:
24297:
24298: Tili Riksdagen
24299:
24300: I Finland finns fortfarande en del områden, anslås för att elektrifiera öar med bofast befolk-
24301: som inte har tillgång tili elektrisk ström. ning på linjen Nötö, Borstö, Utö.
24302: På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
24303: Ett av dessa områden är delar av Åbolands samt
24304: sydvästra skärgård. I avsikt att underlätta den
24305: bofasta befolkningens villkor i detta område, att Riksdagen i statsförslaget för år
24306: liksom även tjänstemän (sjöbevakning, militär) 1986 på momentet 32.55.41 upptar
24307: för vilka arbetsförhållandena skulle underlättas 500 000 mark för e/ek!rtfiering av linjen
24308: om elström finns, föreslås att budgetmedel måtte Nötö-Borstö-Utö i Abolands skärgård.
24309:
24310: Helsingfors den 12 februari 1985
24311:
24312: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Ole Norrback
24313: Jutta Zilliacus Håkan Malm Boris Renlund
24314: Henrik Westerlund
24315: 682 1985 vp.
24316:
24317: Raha-asia-aloite n:o 641 Suomennos
24318:
24319:
24320:
24321:
24322: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta sähkölinjan rakenta-
24323: miseksi välille Nötö-Borstö-Utö
24324:
24325:
24326: Eduskunnalle
24327:
24328: Suomessa on edelleen alueita, joilla ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24329: sähköä. nioittavasti,
24330: Yksi näistä alueista on Turunmaan lounainen
24331: saaristo. Tällä alueella pysyvästi asuvan väestön
24332: samoin kuin virkamiesten (merivartioston, armei-
24333: jan) elinehtojen helpottamiseksi ja työolosuhtei- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24334: den keventämiseksi sähkön saannin myötä ehdo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24335: tamme, että tulo- ja menoarvioon otettaisiin 32.55.41 500 000 markkaa Turunmaan
24336: määräraha pysyvästi asutettujen saarten sähköis- saanston suunnan Nötö-Borstö-Utö
24337: täiDiseksi linjalle Nötö-Borstö-Utö. sähközstämzseksi.
24338:
24339: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24340:
24341: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Ole Norrback
24342: Jutta Zilliacus Håkan Malm Boris Renlund
24343: Henrik Westerlund
24344: 1985 rd. 683
24345:
24346: Finansmotion nr 642
24347:
24348:
24349:
24350:
24351: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för regleringsprojektet
24352: Björnträsk-Lili- och Stor-Lennox \
24353:
24354:
24355: Tili Riksdagen
24356:
24357: Björnträsket med Lill- och Stor-Lennox vatten- na tili det fyrdubbla. Dessa ovan nämnda värden
24358: regleringsprojekt i Sjundeå och Kyrkslätt kom- torde dock med tanke på att uppskattningen
24359: muner borde med det snaraste regleras enligt de gjordes för 2 år sedan förhöjas med 15-20 %.
24360: föreliggande planerna. Markbeloppet, som skulie motsvara främjandet
24361: Avsikten med projektet är att minska över- av rekreationsmöjligheterna, har man inte kun-
24362: svämningar inom vattendraget, iståndsätta sjöar nat uppskatta.
24363: och förbättra möjligheterna att använda dem för Vattenlagsenlig syneförrättning slutfördes re-
24364: rekreation. Enligt planerna kommer man att dan år 1978 och tili vattenrätten riktade anmärk-
24365: sänka översvämningsnivån med 0,5-0,7 m. De ningar samt bemötande gjordes år 1979. Den
24366: lägsta vattenståndsnivåerna under somrarna höjs slutliga tillståndsresolutionen är redan klar.
24367: med i medeltal 0,2 m i syfte att främja sjöarnas Ur miljösynpunkt förbättras situationen avse-
24368: iståndsättande och användning för rekreation. värt genom en reglering, då de stora variationer-
24369: Kostnadsförslaget för projektet är ca 600 000 na i vattennivån på detta sätt kan undvikas. För
24370: mk, varav andelen för rensning och dämnings- jordbruket i bygden har regleringen stor betydel-
24371: konstruktioner utgör ca 450 000 mk samt för se, nu försvårar förekomsten av ett rikligt flödvat-
24372: utdikning 40 000 mk. Avsikten är att förverkliga ten en ändamålsenlig jordbruksdrift.
24373: projektet inom ramen för statens vattendragsar- Med hänvisning tili det ovanstående föreslås
24374: beten. vördsamt,
24375: Nyttoområdet, som erhålies genom skydd mot
24376: översvämningar, är 315 ha. 1 detta tai ingår att Riksdagen i statsförslaget för år
24377: forutom lant- och skogsbruksområden även 41 1986 på moment 30.40. 77 (Vattendrags-
24378: tomter avsedda närmast för semesterbebyggelse. arbeten) upptar JOO 000 mark för inle-
24379: Nyttao av skyddet mot översvämningar beräknas dandet av Björnträsk-Lz/1- och Stor-Len-
24380: utgå med 1 040 000 mk då åkermarkens gängse nox vattenregleringsprojekt inom Sjun-
24381: pris uppskattas tili 15 000 mk/ha och tomtpriser- deå och Kyrkslätt kommuner.
24382:
24383: Helsingfors den 13 februari 1985
24384:
24385: Henrik Westerlund Håkan Malm
24386: 684 1985 vp.
24387:
24388: Raha-asia-aloite n:o 642 Suomennos
24389:
24390:
24391:
24392:
24393: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Björnträsk-Lill- och
24394: Stor-Lennox -nimisen säännöstelyhankkeen toteuttamiseen
24395:
24396:
24397: Eduskunnalle
24398:
24399: Siuntion ja Kirkkonummen kunnissa sijaitse- kertaisena. Näitä arvoja tulisi kuitenkin korottaa
24400: van Björnträskin säännöstely siihen liittyvine Lill- 15-20 %, koska arvio tehtiin kaksi vuotta sit-
24401: ja Stor-Lennoxin vedensäännöstelyhankkeineen ten. Virkistyskäytön edistämisestä aiheutuvan
24402: tulisi toteutua mitä pikimmin valmiina olevien hyödyn markkamäärää ei ole voitu arvioida.
24403: suunnitelmien mukaisesti. Vesilain mukainen katselmus suoritettiin lop-
24404: Hankkeen tarkoituksena on vesistön tulvien puun vuonna 1978 ja vesioikeudelle osoitetut
24405: vähentäminen, järvien kunnostaminen ja niiden muistutukset ja vastineet käsiteltiin vuonna
24406: virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. 1979. Lopullinen lupapäätös lienee jo valmis.
24407: Suunnitelmien mukaisesti tullaan tulvarajaa Ympäristön kannalta tilanne paranee säännös-
24408: alentamaan 0,5-0,7 m. Alimpia kesävedenkor- telyn kautta huomattavasti, kun suuret veden
24409: keuksia korotetaan keskimäärin 0,2 m järvien korkeuden vaihtelut voidaan sen avulla välttää.
24410: kuntoon saattamisen edistämiseksi ja niiden käyt- Seudun maanviljelylle säännöstelyllä on huomat-
24411: tämiseksi virkistystarkoituksiin. tava merkitys; tällä hetkellä veden runsas tulvi-
24412: Hankkeen kustannusarvio on 600 000 mark- minen vaikeuttaa tarkoituksenmukaista maata-
24413: kaa, josta perkaustöiden ja patorakenteiden louden harjoittamista.
24414: osuus on n. 450 000 markkaa ja ojituksen osuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24415: 40 000 markkaa. Tarkoituksena on toteuttaa nioittavasti,
24416: hanke valtion vesistötöiden puitteissa.
24417: Hyötyalue, joka syntyy rakentamalla suoja tul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24418: via vastaan, on 315 ha. Tähän lukuun sisältyy 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24419: maa- ja metsätalousalueiden lisäksi myös 41 tont- 30.40. 77 (Vesistötyöt) JOO 000 markkaa
24420: tia, jotka on lähinnä tarkoitettu loma-asutuk- Björnträsk-Lzfl- och Stor-Lennox -nimi-
24421: seen. Tulvasuojan hyöty arvioidaan 1 040 000 sen vedensäännöstelyhankkeen töiden
24422: markaksi, kun peltomaan käypänä hintana pide- aloittamiseksi Siuntion ja Kirkkonum-
24423: tään 15 000 markkaa/haja tonttien hintaa nelin- men kuntien alueella.
24424:
24425: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
24426:
24427: Henrik Westerlund Håkan Malm
24428: 1985 rd. 685
24429:
24430: Finansmotion nr 643
24431:
24432:
24433:
24434:
24435: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för slutplanering av
24436: Tessjö ås vattenregleringsprojekt
24437:
24438:
24439: Tili Riksdagen
24440:
24441: Vattenstyrelsen har uppgjort projek för Tessjö karaktär. I medeltal under åren täcker översväm-
24442: ås vattenreglering. Kostnaderna för förverkligan- ningarna ca 10 % av odlingarna, men under
24443: det av projektet har uppskattats tili ca 17,3 milj. svåra år är översvämningseffekten flerfaldig. Ar-
24444: mk, varvid de uppnådda fördelarna klart översti- betet med vattenregleringsprojektet kan påbörjas
24445: ger denna summa. Förverkligandet av vattenreg- omedelbart efter det att Västra Finlands Vatten-
24446: leringsföretaget skulle eliminera översvämnings- domstol har godkänt vattenstyrelsens ansökan,
24447: olägenheterna för ett område om ca 2 700 ha vilket beräknas ske i god tid under detta års
24448: enbart i Strömfors, Lappträsk och Elimä kommu- förlopp.
24449: ner. Översvämningsområdena är nästan i sin
24450: Hänvisande tili ovanstående föreslås vördsamt
24451: helhet odlade åkrar. Därtill kunde Tessjö ås
24452: avrinning ökas ca 8-10 gånger från den nuva-
24453: rande samt förutsättningar skapas för vattenom- att Riksdagen i statsförslaget för år
24454: rådets användning för rekreationsändamål i nu- 1986 på moment 30.40. 77 (Vattendrags-
24455: varande vattendrag utan sjöar. arbeten) måtte uppta ett anslag om
24456: Den relativa andel av odlingar, som besväras 1 000 000 mark för slutplanering av Tes-
24457: av översvämningar, är i Tessjö ås vattendrag störst sjö ås vattenregleringsprojekt samt för på-
24458: i vårt land med tanke på såväl omfattning som börjandet av vattenregleringsarbetet.
24459:
24460: Helsingfors den 14 februari 1985
24461:
24462: Henrik Westerlund Håkan Malm
24463: 686 1985 vp.
24464:
24465: Raha-asia-aloite n:o 643 Suomennos
24466:
24467:
24468:
24469:
24470: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tesjoen säännöstely-
24471: hankkeen suunnittelun loppuunsaattamiseen
24472:
24473:
24474: Eduskunnalle
24475:
24476: Vesihallitus on tehnyt suunnitelman Tesjoen keina vuosina, kuten muutamana viime vuotena,
24477: veden säännöstelemiseksi. Hankkeen toteuttami- tulvan vaikutus on moninkertainen. Työt vesien
24478: sen kustannukset arvioidaan n. 15,5 milj. mar- säännöstelemiseksi voidaan aloittaa välittömästi
24479: kaksi, jolloin saavutetut edut selvästi nousevat sen jälkeen, kun Länsi-Suomen vesioikeus on
24480: tätä summaa suuremmiksi. Veden säännöstelytoi- hyväksynyt vesihallituksen hakemuksen, minkä
24481: met poistaisivat tulvahaitat n. 2 700 ha:n suurui- arvioidaan tapahtuvan hyvissä ajoin ennen tämän
24482: selta alueelta pelkästään Ruotsinpyhtään, Lapin- vuoden loppua.
24483: järven ja Elimäen kunnissa. Tulva-alueet ovat
24484: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24485: lähes kokonaisuudessaan viljeltyjä peltoja. Tä-
24486: nioittavasti,
24487: män lisäksi Tesjoen virtaamaa voitaisiin lisätä
24488: 8-10-kertaiseksi nykyisestään ja luoda edellytyk-
24489: set vesialueen käyttämiseksi virkistykseen tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24490: hetkellä järvettömässä vesistössä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24491: Tesjoen vesistön tulvien vaivaamien viljelysten 30.40. 77 (Vesistötyöt) 1 000 000 mark-
24492: suhteellinen osuus on maamme suurin sekä laa- kaa Tesjoen säännöstelysuunnitelmien
24493: juudeltaan että laadultaan. Tulvat peittävät vuo- loppuunsaattaamiseksi ja vesien säännös-
24494: sittain keskimäärin 10 % viljelyksistä, mutta vai- telyn aloittamiseksi.
24495:
24496: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
24497:
24498: Henrik Westerlund Håkan Malm
24499: 1985 rd. 687
24500:
24501: Finansmotion nr 644
24502:
24503:
24504:
24505:
24506: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för anläggande av Lovisa
24507: omfartsväg
24508:
24509:
24510: Tili Riksdagen
24511:
24512: Redan under åren 1963-66 undersöktes riks- Den genom Lovisa dirigerade alit tyngre och
24513: vägens Helsingfors-Fredrikshamn förbi Lovisa livligare trafiken utgör, förutom att den är skad-
24514: förbättringsplan. Tili detta vägförbättringspro- lig för gamla hus, också en mycket stor trafikfara.
24515: jekt hörde Lovisa stads omfartsväg, som anknyter Då man dessutom tar i beaktande Mannerheim-
24516: sig tili riksväg nr 7, stadens infartsvägar väster- gatans, som betjänar genomfartstrafiken, relativt
24517: ifrån med broar och österifrån samt förbindelse- branta lutning och den lokala hastighetsbegräns-
24518: vägen tili Valkom hamn och vägen, som leder tili ningen, blir genomfartstrafiken såväl tidsmässigt
24519: La_P.pträsk. som på grund av energiförbrukningen national-
24520: Ar 1973 blev förbindelsevägen tili Valkom ekonomiskt ofördelaktig.
24521: färdig, den västliga infartsvägen med broar och
24522: vägen norrut i riktning mot Lappträsk. Däremot Då man undersökt Lovisa omfartsvägs verk-
24523: avsod man från att bygga den redan planerade ningar, har man försökt utreda trafikmängderna
24524: och viktigaste, dvs. stadens omfartväg, fastan på infartsvägarna tili Lovisa och härtill skilja åt
24525: Lovisa och Pernå kommun redan hade fällt skog i den trafik som stannar i Lovisa och den som kör
24526: och för att underlätta vägbyggnadsarbetena. Man igenom staden. I utredningen har man använt
24527: uppgav att orsaken härtill var att den kommande sig av beräkningar utförda år 1974, den av
24528: mototvägen Helsingfors-Kotka skulie fungera ingengörbyrån Viatek år 1970 utförda vägunder-
24529: som omfartsväg. sökningen inom ramen för Nylands vägnät och
24530: Eftersom dessa vägplaner numera avsevärt för- den år 1973 av Östra Nylands regionplaneför-
24531: ändrats och byggs enligt helt andra sträcknings- bund utförda trafikundersökningen. Resultaten
24532: linjer, som inte ens kommer att tangera Lovisa finns i tabelien.
24533: stad, kan självfaliet omfartsvägen kring Lovisa
24534: inte mera uppskjutas. Trafiken genom Lovisa Vid uppskattningen av genomfartstrafiken har
24535: växer enormt, som av föreliggande uppgifter man använt sig av Nylands vägnätsundersökning,
24536: framgår. Riksväg nr 7 elier E3 betjänar som känt enligt viiken av trafiken i riktning öster-väster
24537: förutom trafiken melian orterna också den allt- 74 % går genom staden och av den från Lapp-
24538: jämt växande internationella trafiken. träsk stannar 8 5 % i staden.
24539:
24540:
24541: Tabe/1 förv. personbzlsenheter och dess utveckling
24542: 1974 1975 1980 1985 1990 2000
24543: västra infarten .................................. 5 100 5 500 7 200 9 000 11 000 13 400
24544: Östra infarten ................................... 4 500 5 000 7 000 9 000 10 000 11 500
24545: Lappträsk-Lovisa .............................. 1 900 1 900 2 100 2 300 2 600 3 100
24546: genomfart: öst-väst riktning ............ ·....... 3 600 3 900 5 300 6 700 7 800 9 200
24547: genomfart: LaEEträsk riktning • . . • • • • • • • • . • • . . 0. 300 300 300 300 400 500
24548: Tilisammans •••••••••• 0 00 0 ••••••••••••••••••••• 3 900 4 200 5 600 7 000 8 200 9 700
24549: 688 1985 rd. - FM nr 644
24550:
24551:
24552:
24553: I Lovisa stannar:
24554: öst-väst riktning ••• 0. 0 ••••••••• 0 •••••••••• 0. 0. 1 300 1 400 1 800 2 300 2 700 3 500
24555: I.a~pträsk riktning 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 600 1 600 1 800 2 000 2 300 2 600
24556: Tillsammans •••••••• 0 ••••••• 0 •• •••••••• 0. 0 ••••• 2 900 3 000 3 600 4 300 5 000 6 100
24557: Därtill bör observeras att ovan nämnda riktvärden numera visat sig vara klart underdimensioneradeo
24558:
24559: Om förverkligandet av projektet ytterligare Med hänvisning till det ovan anförda föreslås
24560: uppskjuts medför detta förutom betydande olä- vördsamt,
24561: genheter oskäliga kostnader för en stad av Lovisas
24562: storleko Av föreliggande utredningar framgår att Rzksdagen i statsförslaget för år
24563: även att förverkligandet av projektet vore väl 1986 på moment 31024077 upptar
24564: motiverat även ut nationalekonomisk synpunkto 1 000 000 mark för påbörjandet av om-
24565: fartsvå'gen förbi Lovisa stado
24566:
24567: Helsingfors den 14 februari 1985
24568:
24569: Henrik Westerlund Elsi Hetemäki-Olander
24570: 1985 vp. 689
24571:
24572: Raha-asia-aloite n:o 644 Suomennos
24573:
24574:
24575:
24576:
24577: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Loviisan ohikulkutien
24578: rakentamiseen
24579:
24580:
24581: Eduskunnalle
24582:
24583: Jo vuosina 1963-1966 tutkittiin Helsingin- kuntien välistä liikennettä myös jatkuvasti kasva-
24584: Haminan Loviisan ohi kulkevan kantatien paran- vaa kansainvälistä liikennettä.
24585: tamista. Tähän tiesuunnitelmaan kuului Loviisan Loviisan kaupungin kautta ohjautuva yhä ras-
24586: kaupungin ohitustie, joka liittyy kantatiehen n:o kaampi ja vilkkaampi liikenne muodostaa, paitsi
24587: 7, kaupunkiin lännestä tulevat tiet siltoineen ja että se on vanhojen talojen kannalta haitallinen,
24588: idästä päin tulevat tiet sekä Valkon satamaan myös huomattavan liikenteellisen vaaran. Kun
24589: vievä yhteystie ja Lapinjärvelle vievä tie. vielä otetaan huomioon kauttakulkukiikennettä
24590: Valkon yhteystie tuli valmiiksi vuonna 1973, palvelevan Mannerheimintien suhteellisen suuri
24591: samoin kuin läntinen tulotie siltoineen sekä poh- kaltevuus sekä paikallinen nopeusrajoitus, kaut-
24592: joiseen Lapinjärven suuntaan vievä tie. Sitä vas- takulkuliikenne muodostuu sekä ajankäytön että
24593: toin luovuttiin rakentamasta jo suunniteltua ja kansantalouden kannalta epäedulliseksi.
24594: tärkeintä eli kaupungin ohitustietä, vaikka Lovii- Tutkittaessa Loviisan kauttakulkuliikenteen
24595: san kaupunki ja Pernajan kunta jo olivat kaata- vaikutuksia on yritetty selvittää Loviisaan tulevien
24596: neet metsää tien rakentamistöiden helpottami- teiden liikenteen määrä ja tällä tavoin erottaa
24597: seksi. Syyksi tähän ilmoitettiin, että tuleva Hel- siitä Loviisaan jäävien ja edelleen matkaa jatka-
24598: singin-Kotkan moottoritie tulisi toimimaan vien ajoneuvojen määrät toisistaan. Tutkimuksis-
24599: ohitustienä. sa on käytetty vuoden 1974 arvioita, insinööritoi-
24600: Koska näitä tiesuunnitelmia nyttemmin on misto Viatekin vuonna 1970 suorittamaa tietutki-
24601: huomattavasti muutettu ja niitä toteutetaan nou- musta Uudenmaan tieverkon puitteissa ja Itä-
24602: dattaen aivan toisia tiesuuntia, jotka eivät edes Uudenmaan seutukaavaliiton vuonna 1973 suo-
24603: tule sivuamaan Loviisan kaupunkia, ei Loviisan rittamaa tietutkimusta. Tulokset ilmenevät tau-
24604: ohitustie luonnollisestikaan saa olla riippuvainen lukosta.
24605: näin epävarmoista suuntavalinnoista, eikä tätä Arvioitaessa kauttakulkuliikennettä on käytetty
24606: tiesuunnitelmaa voida enää lykätä. Loviisan kaut- Uudenmaan tieverkkotutkimusta, jonka mukaan
24607: ta tapahtuva liikenne kasvaa suunnattomasti, liikenteestä itä-länsisuunnassa kulkee 74 %
24608: kuten oheisista tiedoista käy ilmi. Kantatie n:o 7 kaupungin läpi ja Lapinjärven suunnalta tulevas-
24609: eli E 3 palvelee, kuten tunnettua, paitsi paikka- ta 85 % jää kaupunkiin.
24610:
24611:
24612: Taulukko henktlöautoista ja niiden määrien kehityksestä:
24613:
24614: 1974 1975 1980 1985 1990 2000
24615: läntinen tuloväylä .............................. 5 100 5 500 7 200 9 000 11 000 13 400
24616: itäinen tuloväylä ................................ 4 500 5 000 7 000 9 000 10 000 11 500
24617: Lapinjärvi-Loviisa ............................. 1 900 1 900 2 100 2 300 2 600 3 100
24618: kauttakulku: itä-länsisuunta ................... 3 600 3 900 5 300 6 700 7 800 9 200
24619: kauttakulku: LaQinjärven suunta ................ 300 300 300 300 400 500
24620: yhteensä ....................................... 3 900 4 200 5 600 7 000 8 200 9 700
24621:
24622:
24623:
24624: 44 428500120H
24625: 690 1985 vp. - RA n:o 644
24626:
24627: 1974 1975 1980 1985 1990 2000
24628: Loviisaan jää:
24629: itä-länsisuunta ................................ 1 300 1 400 1 800 2 300 2 700 3 500
24630: LaEinjärven suunta ............................. 1 600 1 600 1 800 2 000 2 300 2 600
24631: yhteensä •••••••••••••••••••••••••••••• 0 0 0 2 900 3 000 3 600 4 300
24632: •• •••• 5 000 6 100
24633: Tämän lisäksi on todettava, että yllä mainitut arvionumerot ovat osoittautuneet selvästi alimitoitetuiksi.
24634:
24635: Jos hankkeen toteuttamista edelleen lykätään, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24636: aiheutuu siitä Loviisan kokoiselle kaupungille nioittaen,
24637: huomattavien haittojen lisäksi myös kohtuutto-
24638: mia kustannuksia. Käytettävistä selvityksistä käy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24639: myös ilmi, että projektin toteuttaminen olisi 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24640: hyvin perusteltavissa myös kansantaloudelliselta 31.24.77 1 000 000 markkaa Lovzisan
24641: kannalta. ohikulkutien töiden aloittamista varten.
24642:
24643: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
24644:
24645: Henrik Westerlund Elsi Hetemäki-Olander
24646: 1985 rd. 691
24647:
24648: Finansmotion nr 645
24649:
24650:
24651:
24652:
24653: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en
24654: lokalbyrå underlydande Nylands industridistrikt i Lovisa
24655:
24656:
24657: Tili Riksdagen
24658:
24659: Det nyländska industridistriktet är utan kon- Främst gäller det att urveckla de små och
24660: kurrens landets största såväl vad beträffar befolk- medelstora företagens verksamhetsbetingelser och
24661: ningsmängd som antalet företagare. Trots detta nyetablering. Östra Nyland och inte minst Lovisa
24662: faktum finns det tillsvidare inte en enda lokalby- stad har en arbetslöshet, som tidvis är mycket
24663: rå i hela distriktet. En viss aktivitet i dessa frågor betungande för de enskilda kommunerna. 1 Lovi-
24664: har dock lett tili att man bl.a. kommer att utreda sa stad, som har den högsta arbetslösheten i
24665: förutsättningarna för inrättandet av en lokalbyrå Nylands Iän, ligger arbetslöshetsprocenten för
24666: i Karis, vilket måste ses som ytterst positivt. På så närvarande på drygt 5, 5.
24667: sätt kommer ju västra delen av Nyland att Personalbehovet vid en lokalbyrå iLovisa kun-
24668: aktiveras för en ökad industrietablering. de i varje fall tili en. början delvis skötas genom
24669: Ett liknande beslut borde även erhållas för en temporär överflyttning av tjänst eller tjänster
24670: länets östliga delar. Såväl Östra Nylands region- från distriktskontoret i Helsingfors.
24671: plansförbund som Uudenmaan Maakuntaliitto Med hänvisning tili det ovanstående föreslås,
24672: r.y. har bl.a. i skrivelser tili handels- och indus-
24673: triministeriet påtalat bristen av industrilokalby- att Riksdagen i statsförslaget för år
24674: råer i Nyland. För länets Östra del har speciellt 1986 på moment 32.02.01 upptar
24675: Lovisa nämnts som en synnerligen lämplig place- JOO 000 mark så att verksamhetsbetingel-
24676: ringsort för en industrilokalbyrå. Nylands indust- serna inom det nyländska industridistrik-
24677: ridistrikt har därtill redan för 3-4 år sedan tet kan förbättras och att en lokalbyrå
24678: föreslagit att ett regionkontor skulle grundas i underlydande Nylands industridistrikt in-
24679: Lovisa. riittas i Lovisa stad.
24680:
24681: Helsingfors den 13 februari 1985
24682:
24683: Henrik Westerlund Elsi Hetemäki-Olander
24684: 692 1985 vp.
24685:
24686: Raha-asia-aloite n:o 645 Suomennos
24687:
24688:
24689:
24690:
24691: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan teollisuus-
24692: piirin alaisen paikallistoimiston perustamiseksi Loviisaan
24693:
24694:
24695: Eduskunnalle
24696:
24697: Uudenmaan teollisuuspiiri on ylivoimaisesti Ensi sijassa on kyse pienten ja keskisuurten
24698: maan suurin sekä väestön että yrittäjien määrän yritysten toimintaedellytyksistä ja perustamisesta.
24699: huomioon ottaen. Tästä tosiasiasta huolimatta Itä-Uudellamaalla ja varsinkin Loviisassa on työt-
24700: koko piirissä ei toistaiseksi ole ainoatakaan pai- tömyyttä, joka aika-ajoin huomattavasti rasittaa
24701: kallistoimistoa. Tietynlainen aktiivisuus on kui- yksittäisiä kuntia. Loviisan kaupungin työttö-
24702: tenkin johtanut siihen, että mm. tullaan selvittä- myysprosentti on yli 5,5, ja se on Uudenmaan
24703: mään edellytykset perustaa paikallistoimisto Kar- läänin korkein.
24704: jaalle, mitä on pidettävä erittäin myönteisenä Loviisan paikallistoimiston henkilökuntakysy-
24705: asiana. Tällä tavalla tullaan juuri Uudenmaan mys voitaisiin joka tapauksessa aluksi hoitaa siir-
24706: länsiosa aktivoimaan teollisuuden lisäämiseksi. tämällä tilapäisesti yksi tai useampia toimia Hel-
24707: Vastaavanlainen päätös tulisi saada aikaan kos- singin piirikonttorista.
24708: kemaan läänin itäosia. Sekä Itä-Uudenmaan seu-
24709: tukaavaliitto että Uudenmaan Maakuntaliitto r. y. Edellä olevan perusteella ehdotamme.
24710: ovat mm. kauppa- ja teollisuusministeriölle
24711: osoittamassaan kirjelmässä arvostelleet teolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24712: suuden paikallistoimistojen puuttumista Uudel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24713: tamaalta. Läänin itäosaa ajatellen on erityisesti 32.02.01 100 000 markkaa Uudenmaan
24714: Loviisa mainittu hyvin sopivana teollisuuden pai- teollisuuspzirin toimintaedellytysten pa-
24715: kallistoimiston sijoituspaikkana. Uudenmaan rantamiseksi ja Uudenmaan teollisuuspii-
24716: teollisuuspiiri on sitäpaitsi jo 3-4 vuotta sitten rin alaisen paikallistoimiston perustami-
24717: ehdottanut aluekonttorin perustamista Loviisaan. seksi Loviisaan.
24718:
24719: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
24720:
24721: Henrik Westerlund Elsi Hetemäki-Olander
24722: 1985 vp. 693
24723:
24724: Raha-asia-aloite n:o 646
24725:
24726:
24727:
24728:
24729: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen poliisitalon raken-
24730: tamiseen
24731:
24732:
24733: Eduskunnalle
24734:
24735: Riihimäen poliisilaitos toimii vanhassa valtion Tar'.;.;;.:.. _J.ksenmukainen ratkaisu olisi rakentaa uu-
24736: virastotalossa jo alkujaankin epäkäytännöllisiksi si pv.,lsitalo esim. uudemman valtion virastota-
24737: suunnitelluissa tiloissa. Poliisin päivystystoimin- lon yhteyteen, johon on kaavoituksellinen val-
24738: taan liittyvät tapahtumat ovat asioivan yleisön mius olemassa.
24739: vapaasti nähtävissä ja kuultavissa, mikä sinänsä
24740: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24741: loukkaa niin pidätettyjen kuin poliisilaitoksella
24742: taen,
24743: asioivien oikeusturvaa. Henkilökunnan sosiaaliti-
24744: lat ovat niinikään tasoltaan ala-arvoiset eivätkä
24745: vastaa läheskään nykyajan vaatimuksia. Oikeussa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24746: lin siirryttyä uusiin tiloihin pois samasta kiinteis- 1986 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
24747: töstä aiheutuu siitäkin poliisin toiminnalle lisä- markkaa Rzi'himäen polti'sitalon rakenta-
24748: haittaa jatkuvan pidätettyjen siirtelyn vuoksi. mzseen.
24749:
24750: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24751:
24752: Iiro Viinanen
24753: 694 1985 vp.
24754:
24755: Raha-asia-aloite n:o 647
24756:
24757:
24758:
24759:
24760: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Forssan kirjaston valtionapuun
24761:
24762:
24763: Eduskunnalle
24764:
24765: Hämeen lääni on toistuvasti jäänyt ilman suh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24766: teellista osuuttaan jaettaessa valtionavustuksia taen,
24767: kirjastojen rakentamiseen. Niinpä mm. Forssassa
24768: kirjasto toimii puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa,
24769: jotka eivät vastaa nykyajan vaatimuksia. Hämeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24770: lääninhallitus on asettanut Forssan kirjaston ra- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24771: kentamisen aivan kärkipäähän kiireellisyysjärjes- 29.56.31 3 000 000 markkaa Forssan kir-
24772: tyksessä. jaston valtionapuun.
24773:
24774: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
24775:
24776: Iiro Viinanen
24777: 1985 vp. 695
24778:
24779: Raha-asia-aloite n:o 648
24780:
24781:
24782:
24783:
24784: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen pääkirjaston val-
24785: tionapuun
24786:
24787:
24788: Eduskunnalle
24789:
24790: Hämeen lääni on viime vuosina jatkuvasti det rakennustöiden aloittamiseen välittömästi
24791: jäänyt ilman suhteellista osuuttaan jaettaessa val- valtionavustuspäätöksen saatuaan.
24792: tionavustuksia kirjastojen rakentamiseen. Riihi-
24793: mäen kirjaston rakentaminen on siksi lykkäänty- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24794: taen,
24795: nyt vuosi vuodelta ja tällä hetkellä tilanne toi-
24796: minnan ja henkilökunnan työolosuhteiden osalta
24797: on tullut kestämättömäksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24798: Hämeen lääninhallitus on asettanut Riihimäen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24799: ensimmäiselle tilalle tärkeysjärjestyksessä koko 29.56.31 2 000 000 markkaa Riihimäen
24800: läänin alueella ja kaupunki omaa hyvät valmiu- kirjaston valtionapuun.
24801:
24802: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
24803:
24804: Iiro Viinanen
24805: 696 1985 vp.
24806:
24807: Raha-asia-aloite n:o 649
24808:
24809:
24810:
24811:
24812: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen tiemestaripiirin
24813: tukikohdan rakentamiseen
24814:
24815:
24816: Eduskunnalle
24817:
24818: Riihimäen tiemestaripiiri to1m11 tällä hetkellä Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
24819: vanhoissa ja ahtaissa tiloissa kaupunkialueen si- taen,
24820: sällä. Uuden tukikohdan rakentamista on kaa·
24821: vailtu jo vuosikausia toimintojen järkeistämisen
24822: ja asutuskeskuksen sisältä pois siirtymisen vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24823: Uudelle tukikohdalle on Kirjauksen alueella osoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24824: tettu alue, jonka tuntumaan on vastikään saatu 31. 24. 74 5 000 000 markkaa Rzihimäen
24825: myös kunnallistekniikka, joten rakentamiselle on tiemestaripiirin tukikohdan rakentami-
24826: kaupungin taholta luotu hyvät edellytykset. seen.
24827:
24828: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24829:
24830: Iiro Viinanen
24831: 1985 vp. 697
24832:
24833: Raha-asia-aloite n:o 650
24834:
24835:
24836:
24837:
24838: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta moottoritien rakentamiseen
24839: välille Helsinki-Hämeenlinna
24840:
24841:
24842: Eduskunnalle
24843:
24844: Valtatie n:o 3 on nykyisellään Etelä-Suomen ja eteläpäähän, mutta rakennustyön jatkumisen
24845: vilkkaimmin liikennöity valtatie, jolla liikennevä- turvaamiseksi tulee rahoitus työn jatkumiseksi
24846: lityskyky ylittyy jo tavallisina arkipäivinäkin use- osoittaa myös pohjoisemmille tieosuuksille.
24847: aan kertaan. Liikennemäärät kasvavat vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24848: yli 5 % mikä aiheuttaakio sen, että vuosikymme- taen,
24849: nen lopulla välityskyky ylittyy kaikkina vuorokau-
24850: den aikoina. Kyseinen valtaväylä Helsingistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24851: pohjoiseen on myös raskaan liikenteen runsaasti 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24852: käyttämä palvellen tien vaikutuspiirissä olevan 31. 24. 77 200 000 000 markkaa mootto-
24853: teollisen ja muun elinkeinoelämän tarpeita. ritien rakentamiseen välzlle Helsinki-
24854: Moottoritien rakentamiseen onkin osoitettu varo- Hämeenlinna.
24855:
24856: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24857:
24858: Iiro Viinanen
24859: 698 1985 vp.
24860:
24861: Raha-asia-aloite n:o 651
24862:
24863:
24864:
24865:
24866: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen ja Hausjärven väli-
24867: sen tieyhteyden parantamiseen
24868:
24869:
24870: Eduskunnalle
24871:
24872: Riihimäen ja Hausjärven välisten tieyhteyksien nykyisellä paikallaan kunnostettuna, päällystetty-
24873: parantamiseksi on jo lukuisia vuosia haettu rat- nä ja pitäen se TVL:n hoidossa.
24874: kaisua. Nykyisin ainoastaan yhteys kantatien n:o
24875: 54 kautta täyttää nykyisille liikennemäärille ase- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24876: taen,
24877: tettavat vaatimukset, mutta ainoastaan Riihi-
24878: mäen ja Oitin välillä, jättäen Hausjärven kunnan
24879: Hikiän taajaman ympäristöineen hankalan tieyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24880: teyden taakse. Tämän asiantilan korjaamiseksi 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24881: tulisi pikaisesti selvittää tieyhteyden parantami- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Riihimäen
24882: nen Riihimäeltä Karhiin samalla huolehtien siitä, ja Hausjärven välisen tieyhteyden paran-
24883: että eteläinen yhteys Selänojan kautta säilytetään tamiseen.
24884:
24885: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
24886:
24887: Iiro Viinanen
24888: 1985 vp. 699
24889:
24890: Raha-asia-aloite n:o 652
24891:
24892:
24893:
24894:
24895: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 130 perusparan-
24896: tamiseen Lopella
24897:
24898:
24899: Eduskunnalle
24900:
24901: Maantien n:o 130 merkitys Lopen kunnalle on kyistä tielinjaa, jottei alueen pääelinkeinon, maa-
24902: elintärkeä sen välittäessä liikennettä pääkaupun- talouden, harjoittaminen kyseisillä alueilla tar-
24903: kiseudun ja Lopen välillä sekä osin myös Karkki- peettomasti vaikeudu.
24904: lan suuntaan. Koska lisäksi valtatie n:o 3 lisää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24905: ruuhkaisuutensa takia liikennemääriä kyseisellä taen,
24906: tieosuudella, tulisi sen rakentaminen ja peruspa-
24907: rantaminen käynnistää ensitilassa. Samalla tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24908: perusparantaa väli Läyliäinen-Karkkila. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24909: Suunnittelussa tulee lisäksi huomioida, että 31.24.77 5 000 000 markkaa maantien
24910: pyritään seuraamaan mahdollisimman paljon ny- n:o 130 perusparantamiseen.
24911:
24912: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
24913:
24914: Iiro Viinanen
24915: 700 1985 vp.
24916:
24917: Raha-asia-aloite n:o 653
24918:
24919:
24920:
24921:
24922: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
24923: rakentamiseen Lopen kunnan alueella
24924:
24925:
24926: Eduskunnalle
24927:
24928: Lopen kunnan alueelle on kovin niukasti osoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24929: tettu määrärahoja rakennuskaava-alueilla olevien taen,
24930: kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Lisäksi
24931: Launosten alueelle on nopeasti kasvanut laaja
24932: omakotialue, jossa on runsaasti nuoria pareja ja
24933: lapsia, joiden liikkuminen yleisillä maanteillä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24934: suuri turvallisuusriski. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24935: Siksi onkin tarkoituksenmukaista ryhtyä pikai- 31.24.74 500 000 markkaa kevyen lii-
24936: siin toimenpiteisiin kevyen liikenteen liikenne- kenteen väylien rakentamiseen Lopen
24937: turvallisuuden parantamiseksi kyseisillä alueilla. kunnassa.
24938:
24939: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
24940:
24941: Iiro Viinanen
24942: 1985 vp. 701
24943:
24944: Raha-asia-aloite n:o 654
24945:
24946:
24947:
24948:
24949: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Perähuhdan risteyksen valaise-
24950: miseksi kantatiellä n:o 54
24951:
24952:
24953: Eduskunnalle
24954:
24955: Kantatien n:o 54 ja Turun-Hämeenlinnan samalla myös muutaman asuintalon saamtsen
24956: valtatien risteys on osoittautunut pimeällä erit- sähköistyksen piiriin.
24957: täin vaaralliseksi huonon näkyvyyden vuoksi. Eri-
24958: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24959: tyisesti Riihimäen suunnasta risteystä ei merkeistä taen,
24960: huolimatta ole helppo havaita ja toistuvasti esim.
24961: korokkeella olevat liikennemerkit ajetaan nurin
24962: hätäjarrutusten seurauksena. Risteyksen havaitse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24963: misessa on samanlaisia ongelmia myös muista 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24964: suunnista ajettaessa. Oleellisen parannuksen saisi 31.24. 77 200 000 markkaa Perähuhdan
24965: aikaan risteyksen valaiseminen, joka edellyttäisi risteyksen valaisemiseen kantatiellä
24966: parin kilometrin sähkölinjan vetoa mahdollistaen n:o 54.
24967:
24968: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24969:
24970: Iiro Viinanen
24971: 702 1985 vp.
24972:
24973: Raha-asia-aloite n:o 655
24974:
24975:
24976:
24977:
24978: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Riihimäen
24979: kappaletavaraterminaalin peruskorjaukseen
24980:
24981:
24982: Eduskunnalle
24983:
24984: Riihimäen kappaletavaraterminaali toimii Hä- naalissa ja siksi olisikin pikaisesti osoitettava varat
24985: meenlinnan, Lohjan, Hyvinkään ja Riihimäen vanhan terminaalin perusparannukseen.
24986: alueiden kappaletavaran kuljetuskeskuksena. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24987: Toimintojen voimakkaasti laajentuessa on nykyi- taen,
24988: sen terminaalin vanha osa osoittautunut epäkäy-
24989: tännölliseksi ja kunnoltaan kehnoksi. Työnteki- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24990: jöiden sosiaaliset tilat ovat niin ikään ala-arvoiset. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24991: Valtionrautateiden toimintojen tehostaminen ei 31.90.74 2 000 000 markkaa Valtionrau-
24992: voi onnistua nykyisessä kunnossa olevassa termi- tateiden Rzihimäen kappaletavaratermi-
24993: naalin korjaamiseen.
24994:
24995: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24996:
24997: Iiro Viinanen
24998: 1985 vp. 703
24999:
25000: Raha-asia-aloite n:o 656
25001:
25002:
25003:
25004:
25005: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Riihimäen
25006: tavaravaunukorjaamon rakentamiseen
25007:
25008:
25009: Eduskunnalle
25010:
25011: Tavaravaunukorjaamo tormu nykyisin puut- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25012: teellisissa tiloissa Peltosaaren asuntoalueen kes- taen,
25013: kellä. Lisäksi kevyen liikenteen pääkulkuväylä
25014: asuntoalueelle kulkee vaunukorjaamon pihan
25015: halki, mistä aiheutuu haittaa sekä vaunukorjaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25016: mon toiminnalle että asuntoalueen asukkaille, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25017: puhumattakaan vaaratilanteista. Siksi vaunukor- 31.90.74 10 000 000 markkaa Valtion-
25018: jaamon siirto uuteen paikkaan tulisi pikaisesti rautateiden Rzi"himäen tavaravaunukor-
25019: toteuttaa. jaamon rakentamiseen.
25020:
25021: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
25022:
25023: Iiro Viinanen
25024: 704 1985 vp.
25025:
25026: Raha-asia-aloite n:o 657
25027:
25028:
25029:
25030:
25031: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuusyritysten laino-
25032: jen korkotukeen
25033:
25034:
25035: Eduskunnalle
25036:
25037: Pienen ja keskisuuren teollisuuden rahoitus- Kyseinen järjestelmä on kuitenkin lopetettu jo
25038: tilanteen helpottamiseksi sekä uusien yritysten vuosia sitten, vaikka sen merkitys valtiontalou-
25039: perustamisen kannustamiseksi oli 1960-luvulla ja dessa oli vähäinen ja kaikinpuolin terveempi
25040: vielä 1970-luvun alussa käytössä nk. korkotuki- järjestelmä kuin nykyisen avustuslinjan käyttämi-
25041: luottojärjestelmä. Sen mukaisesti valtion korko- nen.
25042: tuki oli lainan ottohetkellä suurimmillaan piene- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25043: ten laina-ajan loppua kohti. Laina sai PKT-yritys- taen,
25044: ten varauksettoman tuen etenkin kun KTM:n
25045: asiantuntevalla opastuksella ja hakemusten jous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25046: tavalla käsittelyllä Iainansaanti yleensä toteutui 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25047: ilman liiallista byrokratiaa. 32.50.90 10 000 000 markkaa pienteolli-
25048: suusyn.tysten lainojen korkotukeen.
25049:
25050: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
25051:
25052: Iiro Viinanen
25053: 1985 vp. 705
25054:
25055: Raha-asia-aloite n:o 658
25056:
25057:
25058:
25059:
25060: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen teollisuuskylien
25061: korkotukeen
25062:
25063:
25064: Eduskunnalle
25065:
25066: Tehtäessä päätöstä teollisuuskylien perustami- Etelä-Suomen teollisuuskylien kehittymisen ja
25067: sesta Etelä-Suomeen luvattiin järjestää myös kor- rahoitusaseman turvaamiseksi olisi tärkeää, että
25068: kotuki kylien rahoitusaseman tukemiseksi. hankkeisiin voitaisiin saada korkotukea varsinkin,
25069: Käytännössä kuitenkin teollisuuskylät saavat kun markkamääräinen vaikutus on valtion budje-
25070: ainoastaan INRA:n rahoitusta normaalien laina- tissa perin vähäinen.
25071: ehtojen puitteissa. Varsinaisesta taloudellisesta Vanhojen n. 45 milj. markan lainojen osalta
25072: tuesta ei siis ole kyse. korkotuki on vajaat 2 milj. markkaa vuodessa ja
25073: Teollisuuskyläpäätösten jälkeen on tehty pää- arviolta n. 15 milj. markan suuruisten uusien
25074: töksiä erityistukialueista Etelä-Suomessa ja näin lainojen osalta tuki olisi n. 1 milj. markkaa.
25075: ollen mm. Valkeakosken kaupunki on päässyt Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25076: samaisen INRA:n rahoituksen piiriin. taen,
25077: Kokemukset työllisyyden kohentamisessa ky-
25078: seisillä paikkakunnilla ovat pelkästään myöntei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25079: siä. Mm. Riihimäelle on näin voitu luoda 450 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25080: uutta pysyvää työpaikkaa PKT -yrityksiin, jotka 32.50.91 2 500 000 markkaa Etelä-Suo-
25081: on perustettu teollisuuskylään. men teollisuuskylien korkotukeen.
25082:
25083: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
25084:
25085: Iirn Viinanen
25086:
25087:
25088:
25089:
25090: 45 428500120H
25091: 706 1985 vp.
25092:
25093: Raha-asia-aloite n:o 659
25094:
25095:
25096:
25097:
25098: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Hausjärven terveyskeskus-
25099: vanhainkodin rakentamiseen
25100:
25101:
25102: Eduskunnalle
25103:
25104: Hausjärvelle on jo vuosikausia ollut suunnit- suutta, ja näin ollen Hausjärven kunta on erittäin
25105: teilla vanhainkodin rakentaminen, sillä erittäin suurissa vaikeuksissa etenkin vanhushuollon suh-
25106: vanhat ja puutteelliset tilat ovat lisäksi paikka- teen.
25107: määrältään täysin riittämättömät. Koska saman-
25108: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25109: aikaisesti on ollut vireillä terveyskeskuksen raken-
25110: taen,
25111: taminen, päädyttiin läänin- ja valtion viran-
25112: omaisten kanssa ratkaisuun, jossa kokeiluluontei-
25113: sesti molemmat laitokset päätettiin rakentaa yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25114: teishankkeena saavutettavien käyttökustannus- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
25115: säästöjen vuoksi. Lupauksia saatiinkin siitä, että 33.32.31 5 000 000 markkaa Hausjärven
25116: hanke voitaisiin käynnistää jo vuonna 1985. Bud- terveyskeskus-vanhainkodin valtionosuu-
25117: jettiesitys ei kuitenkaan anna tähän mahdolli- teen.
25118:
25119: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
25120:
25121: Iiro Viinanen
25122: 1985 vp. 707
25123:
25124: Raha-asia-aloite n:o 660
25125:
25126:
25127:
25128:
25129: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Pernunnummen-Kerityn
25130: luonnonsuojelualueen lunastamiseen valtiolle
25131:
25132:
25133: Eduskunnalle
25134:
25135: Kymi Kymmene Oy on 8.11.1982 esittänyt toimenpiteisiin alueiden pikaisesti lunastamiseen
25136: Hämeen lääninhallitukselle rantakaavan laatijaa käyvästä hinnasta valtiolle.
25137: hyväksymistä omistamilleen Keritynjärven ja Ki-
25138: vijärven, Tervalammen ja Lehmilammen ranta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25139: alueille Lopen kunnan Salon ja Hunsalan kylissä. taen,
25140: Rantakaavoitukseen rajattu alue on sisäasiain-
25141: ministeriön vahvistamassa Kanta-Hämeen seutu-
25142: kaavan 1. vaihekaavassa varattu SU-alueeksi, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25143: osana kuuluu Pernunnummen-Kerityn kansal- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25144: lispuistovarauksiin. 35.15. 88 5 000 000 markkaa Pernun-
25145: Koska rantakaavoitus vaikeuttaa seutukaavan nummen-Kerityn luonnonsuojelualu-
25146: myöhempää toteuttamista tulisi valtion ryhtyä een lunastamisen alkurahoitukseen.
25147:
25148: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1985
25149:
25150: Iiro Viinanen
25151: 708 1985 vp.
25152:
25153: Raha-asia-aloite n:o 661
25154:
25155:
25156:
25157:
25158: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakentami-
25159: seksi Nastolaan
25160:
25161:
25162: Eduskunnalle
25163:
25164: Nastolan kunnan väkiluku, sen viimeaikainen taisi nimismiespiirin ja verotuksen paikallishallin-
25165: nopea kasvu, elinkeinorakenne, kunnan sijainti topalvelujen sijoittamisen paikkakunnalle.
25166: ja kehittymisedellytykset huomioon otettuina Virastotalon tilantarve on n. 1 000 m 2 ja
25167: Nastola tulisi nähdä itsenäisenä yksikkönä myös kustannusarvio on n. 4,5 milj. markkaa.
25168: valtion palvelujen osalta. Edellä olevan perusteella ehdotan,
25169:
25170: Virastotalon rakentaminen mahdollistaisi pos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25171: tin, työvoimatoimiston ja Kansaneläkelaitoksen 1986 tulo- ja menoarvioon 5 300 000
25172: Nastolassa jo sijaitseville toimipisteille pysyvät ja markkaa valtion virastotalon rakentamista
25173: tarkoituksenmukaiset tilat ja samalla mahdollis- varten Nastolaan.
25174:
25175: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25176:
25177: Matti Viljanen
25178: 1985 vp. 709
25179:
25180: Raha-asia-aloite n:o 662
25181:
25182:
25183:
25184:
25185: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Anianpellon ala-
25186: asteen rakentamiseen
25187:
25188:
25189: Eduskunnalle
25190:
25191: Asikkalan keskustaajaman, Vääksyn, väkiluvun Edellä olevan perusteella ehdotan,
25192: kasvu sekä Kanavan koulun huono kunto ja
25193: ahtaus edellyttävät uuden ala-asteen pikaista ra-
25194: kentamista.
25195: Rakennushankkeen kustannusarvio on 4,6 ·että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25196: milj. markkaa ja hanke on ajoitettu vuosille 1986 tulo- ja menoarvioon 4 700 000
25197: 1984-85. Valtionosuus hankkeesta olisi 2,07 markan mliiiriirahan Asikkalan Anianpel-
25198: milj. markkaa. lon ala-asteen rakentamista varten.
25199:
25200: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25201:
25202: Matti Viljanen
25203: 710 1985 vp.
25204:
25205: Raha-asia-aloite n:o 663
25206:
25207:
25208:
25209:
25210: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Villähteen koulun
25211: rakennustöiden suorittamiseen
25212:
25213:
25214: Eduskunnalle
25215:
25216: Mielestäni koulutusta palvelevien hankkeiden Nastolan Villähteen koulun rakennustyöhanke
25217: kiireellisyyden ratkaisevana perusteena tulee olla on lääninhallituksessa aloituslupakäsittelyssä. Ko-
25218: koulutustarve, oppilaiden oikeus tarkoituksen- konaiskustannusarvio on 7,6 mmk.
25219: mukaiseen opetukseen ja opiskelutiloihin. Työt-
25220: tömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat täysin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25221: toinen asia. Nämä seikat ovat aivan liikaa vaikut- taen,
25222: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi-
25223: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistuksel-
25224: le välttämättömien koulurakennusten rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25225: mista mm. Päijät-Hämeen kunnissa. Myös kirjas- 1986 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
25226: tojen rakentaminen ja kirjastoautojen saanti on kaa valtionosuutena Nastolan Viilähteen
25227: ollut vaikeata. koulun rakennustyöhön.
25228:
25229: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25230:
25231: Matti Viljanen
25232: 1985 vp. 711
25233:
25234: Raha-asia-aloite n:o 664
25235:
25236:
25237:
25238:
25239: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Kanervan koulun
25240: rakentamiseen
25241:
25242:
25243: Eduskunnalle
25244:
25245: Mielestäni koulutusta palvelevien hankkeiden tojen rakentaminen ja kirjastoautojen saanti on
25246: kiireellisyyden ratkaisevana perusteena tulee olla ollut vaikeata.
25247: koulutustarve, oppilaiden oikeus tarkoituksen-
25248: mukaiseen opetukseen ja opiskelutiloihin. Työt- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25249: taen,
25250: tömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat täysin
25251: toinen asia. Nämä seikat ovat aivan liikaa vaikut-
25252: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25253: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistuksel- 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
25254: le välttämättömien koulurakennusten rakenta- markkaa valtionosuutena Nastolan Ka-
25255: mista mm. Päijät-Hämeen kunnissa. Myös kirjas- nervan koulun rakentamiseen.
25256:
25257: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25258:
25259: Matti Viljanen
25260: 712 1985 vp.
25261:
25262: Raha-asia-aloite n:o 665
25263:
25264:
25265:
25266:
25267: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kirkonkylän ala-
25268: asteen rakentamiseen
25269:
25270:
25271: Eduskunnalle
25272:
25273: Mielestäni koulutusta palvelevien hankkeiden tojen rakentaminen ja kirjastoautojen saanti on
25274: kiireellisyyden ratkaisevana perusteena tulee olla ollut vaikeata.
25275: koulutustarve, oppilaiden oikeus tarkoituksen-
25276: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25277: mukaiseen opetukseen ja opiskelutiloihin. Työt-
25278: taen,
25279: tömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat täysin
25280: toinen asia. Nämä seikat ovat aivan liikaa vaikut-
25281: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25282: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistuksel- 1986 tulo- ja menoarvioon 4 700 000
25283: le välttämättömien koulurakennusten rakenta- markkaa valtionosuutena Padasjoen kir-
25284: mista mm. Päijät-Hämeen kunnissa. Myös kirjas- konkylän ala-asteen rakennustöihin.
25285:
25286: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25287:
25288: Matti Viljanen
25289: 1985 vp. 713
25290:
25291: Raha-asia-aloite n:o 666
25292:
25293:
25294:
25295:
25296: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Kujalan maatalousoppilaitok-
25297: sen rakentamiseen
25298:
25299:
25300: Eduskunnalle
25301:
25302: Kujalan maatalousoppilaitos tmmu tällä het- kentaminen olisi tarkoituksenmukaista ajoittaa
25303: kellä puutteellisissa tiloissa, mikä haittaa oppilai- kahdelle vuodelle.
25304: toksen toimintaa. Maamieskoululle vuonna 1978
25305: rakennetut ns. viipalerakennukset ovat osoittau- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25306: tuneet epäkelvoiksi. Rakennusten katot vuotavat taen,
25307: eikä rakennushallitus ole katsonut rakennuksia
25308: korjauskelpoisiksi. Maatalousoppilaitos tarvitsisi
25309: viipaleiden tilaan uuden koulurakennuksen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25310: oppilasasuntolan 60 oppilaalle. 1986 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
25311: Hankkeen kokonaisneliömetrimäärä on 2 325 markan miiiiriirahan Kujalan maatalous-
25312: m 2 ja kustannusarvio 6,975 milj. markkaa. Ra- oppzlaitoksen rakentamistöitii varten.
25313:
25314: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25315:
25316: Matti Viljanen
25317: 714 1985 vp.
25318:
25319: Raha-asia-aloite n:o 667
25320:
25321:
25322:
25323:
25324: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden eteläisen sisääntulotien
25325: rakentamiseen
25326:
25327:
25328: Eduskunnalle
25329:
25330: Lahden ohitusteiden tiesuunnitelman teon al- korvaisivat todennäköisesti moninkertaisesti uu-
25331: kuvaiheessa v. 1972 on alustavasti sovittu kau- den sisääntulotien rakentamiskustannukset.
25332: pungin ja TVH:n vastuualueiden rajat kaikilla
25333: hankkeeseen liittyvillä sisääntuloteillä. Tämän Se, että nämä ja muutkin aikaisemmat perus-
25334: pohjalta Lahden eteläinen sisääntulotie suunni- teet ovat jääneet nyttemmin riittämättömälle
25335: teltiin ohitustiekokonaisuuden osana ja tiesuun- huomiolle selittynee sillä, että kaupunki neuvot-
25336: nitelman vahvistamiseen liittyen sovittiin myös teli ratkaisun ja sopimuksen aikoinaan TVH:n
25337: han.kkeen kustannusjako kaupungin ja TVH:n tiesuunnitteluosaston kanssa, ja TVH:n organi-
25338: kesken. Sisääntulotien rahoitus on sittemmin saatiomuutoksen jälkeen on näissä asioissa ollut
25339: otettu tienpidon ohjelmiin ohitustien välin Vilja- neuvotteluosapuolena TVH:n talousosasto.
25340: niemi-Nikkilä osana. Lahden kaupunki on joutunut jo toistakym-
25341: mentä vuotta toimimaan sovitun tiesuunnitel-
25342: Tämän jälkeen ovat TVH ja Suomen kaupun- man mukaisesti. TVH:n silloiset standardivaati-
25343: kiliitto laatineet yhteisen suosituksen tienpidon mukset ovat johtaneet rinnakkaisen tiestön ra-
25344: kustannusjaosta kuntien ja valtion kesken. Lah- kentamiseen (Orimattilankatu 1,5 km ja Luhdan-
25345: den kaupungin ja TVH:n kesken käytiin vuoden taustankatu 1,3 km). Kaupunki on tehnyt pituu-
25346: 1980 alussa neuvottelu siitä, voitaisiinko kustan- deltaan rakentamatta olevan TVH:n sisääntulo-
25347: nusjakoperusteita tarkistaa sen vuoksi, että ohi- tieosuuden verran rinnakkaistiestöä, joka sopi-
25348: tusteitä koskeva sopimus on kaupungille eräiltä muksesta johtuen ei sovellu suuntaukseltaan eikä
25349: osin nyttemmin tehtyä suositusta epäedullisem- sijainniltaan sisääntuloliikenteelle. Kaupungin
25350: pi. TVH:n edustajat vetosivat tällöin suositukses- omana ratkaisuna (ilman rinnakkaistiestöä) olisi
25351: sa olevaan mainintaan, jonka mukaan uutta alueen liikenneverkko ja maankäytön rakenne
25352: suositusta sovelletaan teiden tekemistä koskeviin ollut paljon yksinkertaisempi ja sisääntulotien
25353: hankkeisiin, joiden kustannusjako neuvotellaan lisäinvestointitarve olisi nyt paljon pienempi.
25354: ja suunnitelma vahvistetaan 1.9.1979 jälkeen.
25355: Tällöin todettiin, että aikaisempaa sopimusta ei Jäljellä oleva osa sisääntulotien rakentamisesta
25356: voida muuttaa. TVH ei kuitenkaan katsonut maksanee TVH:n osalta 12-15 mmk. Kaupunki
25357: sopimuksen sitovan itseään, vaan poisti olennai- on aloittanut em. sopimuksen mukaisen oman
25358: simman osan sisääntulotien rahoituksesta. osuutensa rakentamisen Rautatientorin eritasoris-
25359: teyksellä, joka maksaa noin 10 mmk (valtionapu
25360: Kun uutta valtatie 4:ää {mt n:o 5) aikanaan 3,6 mmk). Loppuosa kaupungin sisääntulotie-
25361: suunniteltiin, todettiin, että sellainen tielinjaus, osuudesta maksanee noin 8 mmk, johon on
25362: jossa Lahden eteläisen liikennesuunnan sisääntu- tarkoitus anoa valtionapua. Kaupungin osuutta
25363: lo säilytettäisiin vanhalla paikallaan {vt n:ot 4 ja sisääntulotiestä ei voida tehdä ilman TVH:n
25364: 5), johtaisi erittäin kalliiseen tien rakentamiseen osuuden rakentamista ainakin osittain. Kum-
25365: Lahden ja Luhtikylän välillä. Siirtämällä uutta mankin osuudella on nykyisen väylän parantami-
25366: valtatietä itäänpäin päästiin helpompaan maas- nen tarpeen liikenneturvallisuus- ja kapasiteetti-
25367: toon, mutta samalla tultiin Lahden kaupungin syistä jo nykyisen liikenteen vallitessa. Vaikka
25368: alueelle sellaisessa kohdassa, että vanhaa sisään- edellä mainittuja jo rakennettuja rinnakkaistie-
25369: tuloväylää {vt n:ot 4 ja 5) ei voitu käyttää, vaan osuuksia ei otetakaan huomioon, on kaupungin
25370: suunnitelmiin oli otettava uusi eteläinen sisään- osuus uuden sisääntulotien rakentamisessa huo-
25371: tulotie. Lahden eteläpuolella saavutetut säästöt mattavan suuri.
25372: 1985 vp. - RA n:o 667 715
25373:
25374: Ohitusteiden rakentamisen helpottamiseksi sisääntulotien ensimmäisen vaiheen standardin
25375: kaupunki ja TVH laativat vuosina 1977-78 alentamiseen ja ehkä myös olemassa olevan katu-
25376: yhteistyössä selvityksen rakentamiskustannusten verkon hyväksikäyttöön. Kaupungin osuudella
25377: alentamismahdollisuuksista ja vaiherakentamises- on sisääntulotien paikka täysin sidottu ja siitä
25378: ta. Renkomäessä (sisääntulotien alkupisteessä) johtuu, että myös TVH:n osuuden pohjoisosa on
25379: saavutettiin ehkä 4-5 miljoonan markan säästö joka tapauksessa rakennettava jo alkuvaiheessa.
25380: siirtämällä eritasoliittymää noin 500 metriä ete- Tällä alueella on kuitenkin pehmeikkö, joka
25381: lään. Säästöt tulivat kokonaan TVH:n hyväksi edellyttää rakentamisen ajoittumisen kahdelle
25382: eikä liittymän siirrolla ole sanottavaa vaikutusta vuodelle. Näin ollen TVH:n olisi varattava vuo-
25383: sisääntuloliikenteen reitinvalintaan. Ohitustien den 1984 talousarvioon 3-4 mmktöiden aloitta-
25384: nyt valmistuvaan järjestelyyn liittyen TVH on jo mista varten. Hankkeen sisältö tulee kokonaisuu-
25385: rakentanut pituudeltaan noin kolmanneksen so- dessaan selvitetyksi hyvissä ajoin ennen vuoden
25386: vitusta sisääntulotieosuudestaan mt n:o 167:n 1983 loppua, jolloin loppurahoitus on tehtävissä
25387: osana. vuoden 1985 talousarviota vanen. Kaupunki on
25388: Kaupunki ja TVH ovat käynnistäneet selvityk- jo varautunut oman osuutensa rahoittamiseen
25389: sen vielä toteutumatta olevan sisääntulotien tar- vuoden 1984 talousarviota valmisteltaessa.
25390: kistamiseksi. Keskusteluissa on todettu, että si-
25391: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25392: sääntuloreittejä on useita, mutta ohitustien si-
25393: taen,
25394: jainnista johtuen eteläinen sisääntulotie on ilman
25395: muuta oleva olennaisesti merkittävin. Liikenne-
25396: turvallisuus- ja kapasiteettisyistä eteläinen sisään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25397: tulo olisi parannettava siten, että se valmistuu 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25398: samaan aikaan kuin uuden vt n:o 4:n osuus 31.24. 77 10 000 000 markkaa Lahden
25399: välillä Viljaniemi-Nikkilä eli syksyllä 1985. eteläisen sisääntulotien rakentamista var-
25400: Mahdolliset parannusvaihtoehdot rajoittunevat ten.
25401:
25402: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25403:
25404: Matti Viljanen
25405: 716 1985 vp.
25406:
25407: Raha-asia-aloite n:o 668
25408:
25409:
25410:
25411:
25412: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Kymijärven ja Vierumäen
25413: välisen tieosuuden rakentamiseen moottoritieksi
25414:
25415:
25416: Eduskunnalle
25417:
25418: Lahden ohikulkutie välillä Renkomäki-Hol- ennen Lahden eteläpuolisia tieosia, jotka nyt
25419: ma valmistui vuoden 1983 aikana. Parhaillaan on ohjelman mukaan valmistuvat vuonna 1985.
25420: käynnissä valtatien n:o 4 rakentaminen moottori- Merkille pantavaa on myös, että Lahden ohi-
25421: liikennetieksi välillä Mäntsälä (pohj.) - Renko- kulkutiestä saadaan varsinainen hyöty vasta sit-
25422: mäki. Tämä osuus valmistuu TVL:n toimenpide- ten, kun Kymijärven-Vierumäen tieosuus on
25423: ohjelman mukaan vuonna 1985, jolloin päästään valmistunut.
25424: uutta tietä yhtäjaksoisesti Mäntsälän eteläpuolel- Koska tieosan Renkomäki-Holrna rakentami-
25425: ta Lahden ohi Kymijärvelle ja edelleen Holman nen saatiin päätökseen vuoden 1983 aikana, olisi
25426: risteykseen. tarkoituksenmukaisinta jatkaa töitä välittömästi
25427: Moottoriliikennetien jatkaminen Kymijärveltä
25428: tämän jälkeen tieosalla Kymijärvi-Vierumäki.
25429: edelleen Vierumäelle tapahtuisi TVL:n Hämeen
25430: piirin toimenpideohjelman mukaan vasta vuosina Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25431: 1986-89, mutta mahdollisesti tulisi viivästy- taen,
25432: mään vielä tästäkin.
25433: Kyseinen tieosuus on kuitenkin standardiosa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25434: puolesta heikko ottaen huomioon tien liikenne- 1986 tulo- ja menoarvz'oon 5 000 000
25435: määrän ja valtakunnallisestikin huomattavan markkaa töiden aloittamiseksi ja Kymijär-
25436: merkityksen. Eräässä vaiheessa suunniteltiin Ky- ven- Vierumäen välisen tieosuuden ra-
25437: mijärven-Vierumäen tieosan rakentamista jo kentamiseen moottoritieksi.
25438:
25439: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25440:
25441: Matti Viljanen
25442: 1985 vp. 717
25443:
25444: Raha-asia-aloite n:o 669
25445:
25446:
25447:
25448:
25449: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 parantamiseen
25450: Salpakankaan kohdalla
25451:
25452:
25453: Eduskunnalle
25454:
25455: Salpakankaan-Lahden tieosuus vaatisi ruuh- Edt~lä olevan perusteella ehdotan,
25456: kautumisesta johtuen nopeita rakentamistoimen-
25457: piteitä. Salpakankaan kohdalla tulisi suorittaa
25458: liikennevalo- ja liittymisjärjestelyt sekä Messiiän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25459: tien jatkaminen valtatielle. Valtatien n:o 12 1986 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
25460: Hämeen piirin parantamisaikataulu on vuosina markkaa valtatien n:o 12 parantamiseen
25461: 1986-87. Salpakankaan kohdalla.
25462:
25463: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25464:
25465: Matti Viljanen
25466: 718 1985 vp.
25467:
25468: Raha-asia-aloite n:o 670
25469:
25470:
25471:
25472:
25473: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Villähteen liittymän rakenta-
25474: miseen valtatielle n:o 12
25475:
25476:
25477: Eduskunnalle
25478:
25479: Lahden ohitusteistä on vt n:o 12 Nastolan Viilähteen uuden liittymän sijainti on suunnitel-
25480: kohdalla aiheuttanut liikeoteeilisen ongelman. tu yhteistyössä TVH:n, TVL:n ja Nastolan kun-
25481: Välillä Lahti-Nastola 1 jää osuus Joutjärven nan kanssa Viilähteen kylään aivan Lahden kau-
25482: liittymä-Nastola 1 ilman liittymää. Tällöin ko- pungin rajan lähelle.
25483: ko Viilähteen kylä sekä Orimattilasta tuleva mt:n Edellä olevan perusteella ehdotan,
25484: n:o 169 liikenne Lahteen ja Kouvolaan on mt:n
25485: n:o 312 varassa. Lisäksi muodostaa erityisongel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25486: man viitoitus Viilähteen kylään mt:lle n:o 169, 1986 tulo- ja menoarvioon 1 900 000
25487: joka on Lahden päässä hoidettu Joutjärven liitty- markkaa Viilähteen liittymän rakentami-
25488: mässä ja Nastolan päässä Nastola 1 liittymässä. seksi valtatt'elle n:o 12.
25489:
25490: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25491:
25492: Matti Viljanen
25493: 1985 vp. 719
25494:
25495: Raha-asia-aloite n:o 671
25496:
25497:
25498:
25499:
25500: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Renkomäen ja Uudenmaan
25501: piirin rajan välisen tieosuuden parantamiseen
25502:
25503:
25504: Eduskunnalle
25505:
25506: Lahden-Orimattilan tien perusparantaminen Edellä olevan perusteella ehdotan,
25507: tulisi aloittaa Hämeen piirin puolella samanaikai-
25508: sesti Uudenmaan piirin kanssa. Se on ajoittanut
25509: hankkeen aloitettavaksi vuodelle 198 5.
25510: Tieosuus Renkomäki-Uudenmaan piirin raja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25511: tulisi perusparantaa vuosina 1985-86 ja valtion 1986 tulo- ja menoarvioon 1 600 000
25512: vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon tulisi varata markkaa Renkomäen-Uudenmaan pii-
25513: 1,6 mmk. Hankkeen kustannusarvio on 6,5 rin rajan välisen tieosuuden perusparan-
25514: mmk. tamiseen.
25515:
25516: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25517:
25518: Matti Viljanen
25519: 720 1985 vp.
25520:
25521: Raha-asia-aloite n:o 672
25522:
25523:
25524:
25525:
25526: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Kosken Hl sisääntuloteiden
25527: liikenneturvallisuuden parantamiseksi
25528:
25529:
25530: Eduskunnalle
25531:
25532: Valtatie n:o 12 on valtakunnallisena liikenne- mäen risteysten kanavointi ja valaiseminen (Kos-
25533: väylänä erittäin vilkasliikenteinen, joten liikenne- ken Hl sisääntulotiet) pikaisesti toteutetaan.
25534: turvallisuuskysymykset nousevat keskeisiksi. Erit- Edellä olevan perusteella ehdotan,
25535: täin ongelmallinen tilanne on Kosken Hl kun-
25536: nan sisääntuloväylien osalta. Liikenneturvallisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25537: den kannalta on tärkeää, että vt:n n:o 12 ja mt:n 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
25538: n:o 3172 Hankalan-Hyväneulan ja Ojasten- kan määrärahan Kosken Hl sisääntulotei-
25539: den parantamista varten.
25540:
25541: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25542:
25543: Matti Viljanen
25544: 1985 vp. 721
25545:
25546: Raha-asia-aloite n:o 673
25547:
25548:
25549:
25550:
25551: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän raken-
25552: tamiseen Järvelässä
25553:
25554:
25555: Eduskunnalle
25556:
25557: Kärkölän kuntakeskuksesta Järvelästä n. 2, 5 Edellä olevan perusteella ehdotan,
25558: km:n päässä sijaitsee teollisuusalue, jossa on mm.
25559: Koskisen Oy:n lautatarha. Alueella käy Järvelästä
25560: päivittäin runsaasti henkilöitä työssä. Alue sijait-
25561: see maantien n:o 295 varrella, eikä sinne johda että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25562: kevyen liikenteen väylää. Maantien kapeudesta ja 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
25563: mutkaisuudesta johtuen kevyen ja raskaan liiken- markan määrärahan kevyen liikenteen
25564: teen sijoittuminen samalle väylälle on erittäin väylän rakentamista varten }ärvelästä Kos-
25565: vaarallista. kisen Oy:n lautatarhalle.
25566:
25567: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25568:
25569: Matti Viljanen
25570:
25571:
25572:
25573:
25574: 46 428500120H
25575: 722 1985 vp.
25576:
25577: Raha-asia-aloite n:o 674
25578:
25579:
25580:
25581:
25582: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen Kellosalmen sillan
25583: rakentamiseen
25584:
25585:
25586: Eduskunnalle
25587:
25588: Kellosalmen lossin korvaaminen sillalla on jo rakentaminen olisi tarkoituksenmukaista aloittaa
25589: pitkään ollut mukana TVL:n Hämeen piirin jo vuonna 1984.
25590: toimenpideohjelmissa. Viimeisimmässä ohjel- Edellä olevan perusteella ehdotan,
25591: massa hanke on ajoitettu vuosille 1985-86 ja
25592: sen kustannusarvio on 4,3 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25593: Vicmailan saaressa on vakituisen asutuksen 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
25594: lisäksi runsaasti loma-asutusta ja saaresta ajetaan markan määrärahan Kellosalmen szllan
25595: myös paljon puutavaraa. Tästä johtuen sillan rakentamista varten.
25596:
25597: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25598:
25599: Matti Viljanen
25600: 1985 vp. 723
25601:
25602: Raha-asia-aloite n:o 675
25603:
25604:
25605:
25606:
25607: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden Ja Valkon välisen
25608: rataosuuden perusparantamiseen
25609:
25610:
25611: Eduskunnalle
25612:
25613: Lahden-Valkon radan liikennerajoitukset Hankkeen kustannusarvio on noin 50 milj.
25614: haittaavat kuljetusten taloudellista hoitoa Valkon markkaa ja se ajoittuu vuosille 1983-85. Valtion
25615: sataman kautta. Nykyinen nopeusrajoitus aiheut- vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon varatulla 10
25616: taa tavarajunille aikakustannusten kaksinkertais- milj. markan määrärahalla työt on päästy aloitta-
25617: tumisen normaaliarvoon nähden. Erityistä huolta maan.
25618: on tuottanut se teknisesti yhä todennäköisem- Edellä olevan perusteella ehdotan,
25619: mäksi tuleva mahdollisuus, että rata rikkoutuu
25620: niin, ettei kuljetuksia voida lainkan suorittaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25621: Hanke käsittää radan perusparannuksen, pen- 1986 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
25622: kereen vahvistamistoimenpiteitä ja kiskoavaih- markkaa Lahden- Valkon rataosan perus-
25623: don 30 kg/m kiskoista 43 kg/m kiskoiksi. parantamista varten.
25624:
25625: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25626:
25627: Matti Viljanen
25628: 724 1985 vp.
25629:
25630: Raha-asia-aloite n:o 676
25631:
25632:
25633:
25634:
25635: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden autokatsastuskonttorin
25636: laajentamiseen
25637:
25638:
25639: Eduskunnalle
25640:
25641: Lahden autokatsastuskonttori, joka palvelee mmen tulisi päästä aloittamaan viimeistään
25642: Lahden kaupungin lisäksi Hollolan, Nastolan, vuonna 1984.
25643: Kosken Hl., Kärkölän, Asikkalan ja Padasjoen Edellä olevan perusteella ehdotan,
25644: kuntia, toimii tällä hetkellä erittäin ahtaissa ti-
25645: loissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25646: i 986 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
25647: Laajennustarve on 200 m 2 ja sen kustannusar- markan määrärahan Lahden autokatsas-
25648: vio on 2,2 milj. markkaa. Suunniteltu rakenta- tuskonttorin laajennusta varten.
25649:
25650: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25651:
25652: Matti Viljanen
25653: 1985 vp. 725
25654:
25655: Raha-asia-aloite n:o 677
25656:
25657:
25658:
25659:
25660: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Vesivehmaan lentokentän ke-
25661: hittämiseksi
25662:
25663:
25664: Eduskunnalle
25665:
25666: Vesivehmaan lentokentän keskeisen SIJamnin pääkiitotien päällys. Kuluvalle vuodelle on
25667: johdosta on Päijät-Hämeessä keskitytty sen kehit- myönnetty avustusta 50 000 mk. Kuitenkin ken-
25668: tämiseen maakunnan keskuskenttänä, jonka pal- tän kehittäminen pääasiassa kuntien avustusten
25669: veluksia useimmat kunnat voivat käyttää hyväk- ja lainojen varassa on hyvin hidasta. Toisaalta
25670: seen. kehittämispaine on kova: Maakunnasta puuttuu
25671: Kentän edelleen kehittämiseksi on suunniteltu kevytliikennekenttä ja liikenne on varsin vilkas.
25672: rullaus- ja seisonta-alueiden rakentaminen sekä Parannuskohteet ovat paikoitus- ja koekäyttöalu-
25673: kiitotien jatkaminen ja sen päällysteen leventä- eiden rullausteiden ja pääkiitotien päällystämi-
25674: minen ja kentän varustaminen mittarilentokel- nen sekä NDP-majakan siirtäminen.
25675: poiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25676: Kentän kehittämistoimenpiteiden kustannuk-
25677: taen,
25678: set ovat noin 0,5 milj. markkaa.
25679: Päijät-Häme on ainoana maakuntana lentolii-
25680: kenteen tyhjiö. Yli 200 000 asukkaan alue ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25681: reittiliikenteen piirissä. Sen "pääkenttä" Vesi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25682: vehmaa on saanut avustuksia 1970-luvulla yh- 31.47.41 500 000 markkaa Vesivehmaan
25683: teensä 180 000 mk, kohteina kiitotievalot ja lentokentän kehittämiseen.
25684:
25685: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25686:
25687: Matti Viljanen
25688: 726 1985 vp.
25689:
25690: Raha-asia-aloite n:o 678
25691:
25692:
25693:
25694:
25695: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta tiepalvelujärjestöjen ennaltaeh-
25696: käisevään vapaaehtoiseen liikenneturvallisuustyöhön
25697:
25698:
25699: Eduskunnalle
25700:
25701: Tiepalvelutoiminta perustuu vapaaehtoiseen Tiepalvelutoiminnan tehokkaan päivystyksen
25702: työhön, jota suorittaa kuusi järjestöä: Autoliitto luomiseksi ja liikenneturvallisuuden edistämisek-
25703: ry:n tiepalvelu, Helsingin tiepalvelukerho ry., si ehdotan tiepalvelujärjestöjen toiminnan tuke-
25704: Rahtarit ry:n tiepalvelujaos, FHRA:n tiepalvelu- miseen 600 000 markan määrärahaa ensi vuoden
25705: jaos, Suomen tiepalvelumiesliitto ry. ja Suomen tulo- ja menoarvioon.
25706: tiepalvelumiehet STM ry. Toiminta vaatii kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25707: kin taloudellisia voimavaroja, mm. koulutuk- taen,
25708: seen, polttoainehankintoihin, radiopuhelimiin ja
25709: niiden käyttömaksuihin, viestintälaitteisiin, ensi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25710: apu-, raivaus- sekä alkusammutuskalustohankin- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25711: toihin ja työkaluihin. Toistaiseksi toiminnalla ei 31.99.40 600 000 markkaa tiepalvelujär-
25712: ole pysyvää taloudellista tukea. jestöjen ennalta ehkäisevään vapaaehtoi-
25713: seen lizkenneturvallisuustyöhön.
25714:
25715: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25716:
25717: Matti Viljanen
25718: 1985 vp. 727
25719:
25720: Raha-asia-aloite n:o 679
25721:
25722:
25723:
25724:
25725: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden sivuterveysaseman
25726: suunnitteluun
25727:
25728:
25729: Eduskunnalle
25730:
25731: Launeen sivuterveysaseman rakennushanke si- Kaupungin KTS:ssa on hanke ajoitettu raken-
25732: sältää hyötypinta-alaltaan noin 1 760 m 2 :n suu- nettavaksi vuosina 1985-86. Rakennussuunnit-
25733: ruisen uudisrakennuksen toteuttamisen. telu suoritettiin vuoden 1984 aikana. Seuraaville
25734: Uudisrakennukseen tulevat tilat lääkäriasemaa, vuosille tulisi varata SVOL:n mukaiset valtion-
25735: aikuisneuvontaa, kotisairaanhoitoa, kuntoutusta osuudet hankkeen toteuttamiseksi.
25736: ja laboratoriota varten.
25737: Aseman rakennuspaikka sijaitsee Launeenka- Edellä olevan perusteella ehdotan,
25738: dun varrella Launeen sairaalan pohjoispuolella.
25739: Perustamissuunnitelman mukainen kustannus-
25740: ennuste on 12,77 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25741: Kaupungin vuoden 1983 talousarviossa on 1986 tulo- ja menoarvioon 8 590 000
25742: hankkeen suunnittelua varten varattu 100 000 markan määrärahan Lahden sivuterveys-
25743: markan määräraha. aseman suunnittelua varten.
25744:
25745: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
25746:
25747: Matti Viljanen
25748: 728 1985 vp.
25749:
25750: Raha-asia-aloite n:o 680
25751:
25752:
25753:
25754:
25755: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan, Turun ja
25756: Porin, Hämeen sekä Kymen läänien kuntien kehittämisprojek-
25757: teihin
25758:
25759:
25760: Eduskunnalle
25761:
25762: Valtion ja kuntien keinot eri alueiden kehittä- Määrärahaa pitäisi voida käyttää sekä elinkei-
25763: miseen ovat nykyisen aluepoliittisen lainsäädän- notoimintojen kehittämiseen että kerta- ja pro-
25764: nön keinoin riittämättömät. Lääninhallitusten jektityyppisiin palvelujen ja elinolosuhteiden ke-
25765: mahdollisuutta vaikuttaa alueensa kehittämiseen hittämiseen. Määrärahan käyttömahdollisuuden
25766: tulisi lisätä. tulisi olla nykyisiä aluepoliittisia tukia selvästi
25767: Uudenmaan läänissäkin on useita pieniä maa- laajempi.
25768: seutukuntia, joissa tulotaso on alhainen, elinkei-
25769: norakenne yksipuolinen ja väestökehitys tappiol- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25770: linen ja jotka ovat olosuhteiltaan verrattavissa
25771: varsinaisten kehitysalueiden kuntiin. Erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25772: tällaisten Etelä-Suomen kuntien kehitys on uhan- 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
25773: alainen, koska aluepoliittiset tukitoimet eivät markan määrärahan Uudenmaan, Turun
25774: kohdistu näihin kuntiin. Tämän vuoksi läänin ja Porin, Hämeen sekä Kymen lääninhal-
25775: kehittämismäärärahan soveltaminen tulisi aloit- litukszlle läänien ja nziden kuntien kehit-
25776: taa eteläisen Suomen lääneistä. tämisprojekteihin.
25777:
25778: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
25779:
25780: Marjatta Väänänen Elsi Hetemäki-Olander Lea Kärhä
25781: Kaarina Dromberg Sirkka-Liisa Anttila Einari Nieminen
25782: Matti Louekoski Tauno Valo Pertti Salolainen
25783: Tuulikki Hämäläinen
25784: 1985 vp. 729
25785:
25786: Raha-asia-aloite n:o 681
25787:
25788:
25789:
25790:
25791: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan kotitalous-
25792: opiston rakennustöiden aloittamiseen
25793:
25794:
25795: Eduskunnalle
25796:
25797: Orimattilan kotitalousopiston tehtäväksi tulee menoarvioista ovat kuitenkin puuttuneet raken-
25798: keskiasteen koulutuksen uudistamisen yhteydessä tamismäärärahat. Kun rakentaminen viivästyy,
25799: maatilaemäntien ja maatalousyrittäjien koulutuk- on oppilaitoksen vaikea vastata koulumiudistuk-
25800: sesta huolehtiminen. Opiston nykyiset tilat, sen aiheuttamista uusista velvoitteista. Maatalou-
25801: etenkin kotieläinrakennus on yli-ikäinen, ope- den opetus kärsii myös tilanteesta.
25802: tuksellisesti ja maatalouden harjoittamisen kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25803: nalta epäkäytännöllinen. Tämä rakennus sijaitsee nioittaen,
25804: sitäpaitsi noin kilometrin päässä muista koulutus-
25805: tiloista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25806: Opisto on saanut suunnittelumäärärahan uu- 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
25807: den kotieläinrakennuksen ja muiden tarvittavien markan määrärahan rakennustöiden
25808: tilojen suunnitteluun. Suunnitelma on valmistu- aloittamiseksi Orimattilan kotitalousopis-
25809: nut. Valtion vuosien 1984 ja 1985 tulo- ja tossa. /
25810:
25811: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
25812: 1
25813:
25814:
25815:
25816:
25817: Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg Tauno Valo
25818:
25819:
25820:
25821:
25822: 47 428500120H
25823:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025