<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

152 Käyttäjää paikalla! 0.0068378448486328

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1985_1 | A_1985_2 | A_1985_3 | A_1985_4 | A_1985_5 | B_1985_1 | B_1985_2 | C_1985_1 | C_1985_2 | D_1985 | E_1985_1 | E_1985_2 | E_1985_3 | E_1985_4 | E_1985_5 | E_1985_6 | E_1985_7 | F_1985_1 | F_1985_2 | Hak_1985 | PTK_1985_1 | PTK_1985_2 | PTK_1985_3 | PTK_1985_4 | PTK_1985_5 |

1: Vuoden 1985
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E4
10: Raha-asia-aloitteet 682-1400
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: Helsinki 1985. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: Raha-asia-aloitteet 682-1400
24:
25: Sivu Sivu
26: 682 Aaltio: Määrärahan osoittamisesta 692 Aho: Määrärahan osoittamisesta Chyde-
27: maantien n:o 310 parantamiseksi välillä nius-instituutin toiminnan tukemiseen . . . . . 742
28: Savo-Ranta-Koivisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 731
29: 693 Aho ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
30: 683 Aaltio: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Suomen Kansanmusiikkiliiton
31: maantien n:o 3041 (Lempäälä-Valkeakos- koulutustoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 743
32: ki) parantamiseksi välillä Lempäälä-Rantoo 732
33:
34: 684 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 694 Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta
35: sesta Suomen SiirtoJapuutarhaliiton toimin- Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kannatus-
36: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 733 yhdistys ry:lle juhlakeskuksen rakentamiseen 744
37:
38: 685 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 695 Aho ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
39: sesta Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakenta- tamisesta Suomen Rauhanpuolustajat ry:n
40: miseen kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-- valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 745
41: Kuortaneen tien välillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 34
42: 696 Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta
43: 686 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- Keski-Pohjanmaan alueellista elinkeinojen
44: sesta kantatien n:o 67 linjauksen siirtämi- kehittämishanketta varten.................. 746
45: seen Seinäjoella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 735
46:
47: 687 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta 697 Ahonen ym.: Koeotetun määrärahan
48: Koskuen-Ylivallin tien (n:o 6921) rakenta- osoittamisesta rakennuslain 136 a §:n mu-
49: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 736 kaisiin valtionapuihin katujen ja kaavarei-
50: den rakentamiseen......................... 747
51: 688 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami-
52: sesta Kitinojan-Liipantönkän tien paranta- 698 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
53: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 737 Lehmänkurkun tien rakentamisen suunnit-
54: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 748
55: 689 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami-
56: sesta Valtionrautateiden alijäämäisyyden
57: 699 Ahonen ym.: Korotetun määrärahan
58: korvaamiseen ja vähäliikenteisten ratojen yl-
59: osoittamisesta vesihuoltotöiden loppuunsuo-
60: läpitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738
61: rittamiseen Kaiannin-Uudenkaupungin
62: 690 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- sekä Lemun ym. kuntien alueella. . . . . . . . . . . 749
63: sesta Geologian tutkimuskeskuksen Seinä-
64: joen aluetoimiston suunnittelua varten . . . . . 739 700 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
65: Merimieseläkeläisyhdistysten Keskusliitto
66: 691 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 750
67: sesta syöpäpotilaiden lomatoiminnan avus-
68: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 741 701 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
69: raamatunsuomennostyötä varten . . . . . . . . . . . 751
70:
71: 428500120H
72: 4 Sisällysluettelo
73:
74: Sivu Sivu
75: 702 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 716 Ala-Kapee ym.: Koeotetun määrärahan
76: taideaineiden opettajien jatko- ja täydennys- osoittamisesta näyttämötaiteelliseen harras-
77: koulutukseen Lapin korkeakoulussa ....... . 752 tustoimintaan 769
78:
79: 703 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 717 Alaranta: Määrärahan osoittamisesta
80: raittiuskasvatuksen opetusvalmiuden tehos- Merijärven Kotiseutuyhdistykselle Tähjän
81: tamiseen opettajankoulutuslaitoksissa 753 ulkomuseoalueen kunnostamiseen ......... . 770
82:
83: 704, Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapin 718 Alaranta ym. : Määrärahan osoittamises-
84: kultamuseon henkilökunnan palkkoihin .... 754 ta Oravis- ja Viirretjärven luonnonravinto-
85: lammikoiden rakentamiseen .............. . 771
86: 705 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
87: Työläisnuorison Kasvatus, Retkeily ja Tuki 719 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
88: ry:lle työleirien järjestämiseen ............. . 755 ta maantien n:o 18217 kunnostamiseen vä-
89: lillä Oulainen-Kastari-Ojala ............ . 772
90: 706 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Ounas-
91: jokitoimikunnat ry:n toiminnan tukemiseen 756 720 Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
92: tamisesta taidemuseoille .................. . 773
93: 707 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
94: Norinter Oy:lle rajakaupan toimeenpanoon 757 721 Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
95: tamisesta taiteenalan valtakunnallisille eri-
96: 708 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta koismuseoille ............................. . 774
97: kaivostoiminnan aloittamiseen Soklissa ..... 758
98: 722 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
99: 709 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzin koulutustoimintaan ................ . 775
100: Raajärv~n konepajan lunastamiseksi Kemi-
101: 723 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
102: järven upungille ........................ . 759
103: Suomi-Nicaragua-Seuran toiminnan tuke-
104: i miseen ................................... .
105: 710 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 776
106: !ainoiksi ja avustuksiksi raittiushotellien,
107: 724 Almgren: Määrärahan osoittamisesta
108: :mot~llien j~ -ravintoloiden perustamiseen
109: Keksijäyhdistysten Keskusjärjestölle ....... . 777
110: Ja laaJentamiseen ......................... . 761
111: 725 Almgren: Määrärahan osoittamisesta
112: 71! Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittami- kunnille keksijätoiminnan edistämiseksi .... 778
113: sesta Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön
114: Asunnottomien vuoden 1987 rahastolle ke- 726 Almgren ym.: Määrärahan osoittamises-
115: hitysmaita koskevaan asuntotutkimukseen .. 762 ta pakettiauton hankkimiseksi Lehtomäen
116: Narkomaanikodin käyttöön ............... . 779
117: 712 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittami-
118: sesta ylimääräiseen tukeen opintolainojen 727 Almgren ym.: Määrärahan osoittamises-
119: kor~otukiajan pidentämiseksi ............. . 763 ta Yksinhuoltajien Liitolle toimiston perus-
120: tamista varten ............................ . 780
121: 713 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittami-
122: sesta opintorahan suorittamiseksi 18 vuotta 728 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan
123: täyttäneelle muualla kuin kotona asuvalle osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden
124: vanhempien varallisuudesta riippumatta .... 764 opintorahan korottamiseen ................ . 781
125:
126: 714 'Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan 729 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan
127: osoittamisesta kesälukiotoiminnan tukemi- osoittamisesta avustuksena Yrjö Kallisen
128: seen ...................................... . 765 rauhanopiston Rauhankasvatusinstituutille .. 783
129:
130: 715 Ala-Kapee ym.: Koeotettujen määrära- 730 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan
131: hojen osoittamisesta teatteri- ja tanssiryh- osoittamisesta nuorten yhteiskuntatakuu-
132: mien tukemiseen ......................... . 766 seen ...................................... . 785
133: Sisällysluettelo 5
134:
135: Sivu Sivu
136: 731 Anttila: Koroteron määrärahan osoitta- 744 Anttila: Korotetun määrärahan osoitta-
137: misesta Kylmäkoskelie sijoitettavan Hämeen misesta siittona maatilatalouden kehittämis-
138: lääninvankilan suunnitteluun ooo ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 786 rahastoon 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 800
139:
140: 732 Anttila: Korotetun määrärahan osoitta- 745 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
141: misesta maaseutualueiden työpaikkatukiko- Hauhonreitin rantapengerrysten aloittami-
142: keiluun 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 787 seksi0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 801
143:
144: 733 Anttila ym Määrärahan osoittamisesta 0 : 746 Anttila: Määrärahan osoittamisesta yh-
145: julkisyhteisöjen laskentatoimen apulaispro- teisen vedenjakelujärjestelmän rakentami-
146: fessuurin perustamiseksi Tampereen yliopis- seen Valkeakosken ja Toijalan kaupungeille
147: ton julkisen hallinnon opetusjaostoon 0 0 0 0 0 0 788 sekä Lempäälän kunnalle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 802
148:
149: 734 Anttila: Määrärahan osoittamisestaJoki- 747 Anttila: Määrärahan osoittamisesta van-
150: läänin lukion perustamiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 790 hemman tutkijan viran perustamiseksi Maa-
151: talouden tutkimuskeskukseen o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 803
152: 735 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Fors-
153: san ja Riihimäen kirjastojen jälkirahoitteis- 748 Anttila ymo: Korotetufi määrärahan
154: ten hankkeiden kuoletus- ja korkomenoihin 791 osoittamisesta maatalouden sääpalvelun ke-
155: hittämiseen 0 , 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 804
156: 736 Anttila: Määrärahan osoittamisesta kah-
157: den sairaanhoidon opettajan toimen perus- 749 Anttila: Korotetun määrärahan osoitta-
158: tamiseen Lahden sairaanhoito-oppilaitok- misesta yleisten teiden kunnossapitoon 0 0 0 0 0 805
159: seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 792
160: 750 Anttila: Korotetun määrärahan osoitta-
161: 737 Anttila: Määrärahan osoittamisesta misesta maantien n:o 130 rakenteen paran-
162: käyttöhevosten hankkimiseen Ypäjän maa- tamiseen ja tien rakentamiseen välillä
163: talousoppilaitokselle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 793 Loppi-Uudenmaan piirin raja 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 806
164:
165: 738 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Le- 751 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
166: paan puutarhaoppilaitoksen sekä Mustialan maantien n:o 2813 peruskorjaamiseen välillä
167: maatalousoppilaitoksen rakentamistarpeisiin 794 Jokioinen-Humppila 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 807
168:
169: 739 Anttila ym 0: Määrärahan osoittamisesta 752 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
170: eräiden Etelä-Hämeen musiikkioppilaitosten maantien rakentamiseen ja peruskorjaami-
171: saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden seen välillä Saviniemi-Perähuhta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 808
172: piiriin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 795
173: 753 Anttila: Määrärahan osoittamisesta uu-
174: 740 Anttila: Määrärahan osoittamisestaJoki- den sillan suunnitteluun Tammelan Saaren-
175: oisten museorautatien toiminnan tukemi- salmen sillan rinnalle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 809
176: seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 796
177: 754 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Vii-
178: 741 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Pe- alan rautatieaseman suunnitteluun 0 0 0 0 0 0 0 0 0 810
179: räjoen urheilutalon ja Nuorisoseurantalo
180: Rehtiiän peruskorjaushankkeisiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 797 755 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
181: maksuttomien television katselulupien
182: 742 Anttila ymo: Määrärahan osoittamisesta myöntämiseksi pysyvästi laitoshoidon tar-
183: kengityssepän ja konekirjoittajan toimen pe- peessa oleville henkilöille o oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 811
184: rustamiseen Valtion hevosjalostuslaitokseen 798
185: 756 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
186: 743 Anttila: Korotetun määrärahan osoitta- luonnonvarojen tutkimustoiminnan edistä-
187: misesta nuonen viljelijöiden tukemiseen o 0 0 0 799 miseen 0 00 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 00 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 00 00 0 0 0 812
188: 6 Sisällysluettelo
189:
190: Sivu Sivu
191: 757 Anttila: Määrärahan osoittamisesta toi- 770 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
192: sen ammatinvalinnanohjaajan toimen perus- Alkoholistihuoltotyön tukiyhdistys ry:n Sy-
193: tamiseksi Forssan työvoimatoimistoon . . . . . . 813 väpuron hoitokodin perusparannustöiden
194: suunnitteluun ja aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . 826
195: 758 Arranz: Määrärahan osoittamisesta Es-
196: poon Meripelastusyhdistyksen pelastusalus- 771 Arranz: Määrärahan osoittamisesta
197: hankinnan osarahoittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 814 Nuorten Palvelu ry:n toiminnan tukemiseen 827
198:
199: 759 Arranz: Määrärahan osoittamisesta avus- 772 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
200: tuksena Minotauruksen kannatusyhdistys Ini Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen 828
201: ry:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815
202: 77 3 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
203: 760 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan tuke-
204: suomalaista sarjakuvaa tukevan säätiön pe- mlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 829
205: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816
206: 774 Arranz ym.: Korotetun määrärahan
207: 761 Arranz: Määrärahan osoittamisesta Lil- osoittamisesta tyottomien työllistämiseen
208: jendalin kunnan nuorisotalon perusparan- valtion virastoissa ja laitoksissa... . . . . . . . . . . . 830
209: nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 817
210: 775 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
211: 762 Arranz: Määrärahan osoittamisesta Tor- yhteisöasumishalukkuuden selvittämiseen . . 831
212: pinkylän raittiusseurantalon rakentamisen
213: 776 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
214: avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 818
215: piirihallintoviranomaisten hallinnon demok-
216: 763 Arranz: Määrärahan osoittamisesta Es- ratisoimiskokeilun aloittamiseksi Turun ja
217: panjankielisten koululaisten vanhempien Porin läänissä.............................. 832
218: yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 819
219: 777 Astala ym.: Korotetun määrärahan
220: osoittamisesta kuntien yhdistymisavustusten
221: 764 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
222: korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 833
223: luonnonmukaisesti ja biodynaamisesti viljel-
224: tyjen tuotteiden laatuvaatimusten aikaan- 778 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
225: saamlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820 Turun ja Porin läänin kehittämisrahaa var-
226: ten........................................ 834
227: 765 Arranz: Määrärahan osoittamisesta tien
228: n:o 1671 (Liljendal-Myrskylä) perusparan- 779 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
229: nustöiden suunnitteluun ja aloittamiseen . . . 821 rauhantutkimuksen ja kansainvälisten suh-
230: teiden professorin viran perustamiseksi Tu-
231: 766 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta run yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 835
232: Saukkolan ja Pusulan taajamien liikennejär-
233: jestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 822 780 Astala ym.: Korotetun määrärahan
234: osoittamisesta opintotuen opintorahan pe-
235: 767 Arranz: Määrärahan osoittamisesta ke- rusosan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 7
236: vyen liikenteen väylän rakentamisen aloitta-
237: miseksi Sammatin kirkolta Leikkiiän tien- 781 Astala ym.: Korotetun määrärahan
238: haaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 823 osoittamisesta opintotuen opintorahan asu-
239: mislisän muuttamiseen ympärivuotiseksi. . . . 839
240: 768 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
241: tv-vastaanottimien hankkimiseen Kaunialan 782 Astala ym.: Korotetun määrärahan
242: sotavammasairaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824 osoittamisesta kirjastojen perustamiskustan-
243: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840
244: 769 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
245: Kaunialan sotavammasairaalan potilaiden 783 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
246: yhdistys Toverikunnan toiminnan tukemi- Turun seudun itäisen ammattikoulun suun-
247: seen....................................... 825 nittelun aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 841
248: Sisällysluettelo 7
249:
250: Sivu Sivu
251: 784 Astala ym.: Koeotetun määrärahan 797 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta
252: osoittamisesta näyttämötaiteellisen harras- Kansainvälisen Teatteri-instituutin ja Poh-
253: tustoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 842 joismaisen teatteriunionin Suomen keskuk-
254: sen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 855
255: 785 Astala ym.: Koeotettujen määrärahojen
256: osoittamisesta teatteriryhmien ja tanssiryh- 798 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
257: mien toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 843 Porvoonseudun musiikkiopiston saattami-
258: seksi lakisääteisen valtionosuuden piiriin. . . . 856
259: 786 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 799 Bärlund: Om visande av anslag för
260: vanhan Suunori-alueen rakennusten perus- grundförbättring av väg nr 11893 (Eski-
261: tusten vahvisrustöiden aloittamiseksi Turussa . 844 lom-Mörskom)........................... 857
262:
263: 787 Astala ym.: Korotetun määrärahan 799 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien
264: osoittamisesta Vapaa-ajattelijain Liiton tuke- n:o 11893 (Eskilom-Myrskylä) perusparan-
265: miseen.................................... 845 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 858
266:
267: 788 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 800 Bärlund: Om anvisande av anslag för
268: työväenperinteen keräämiseen ja tutkimi- inledande av grundförbättringen av vägen
269: seen ...................................... . 846 Sandnäsudd-Rösund-Brokatls i Snapper-
270: tuna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 859
271: 789 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 800 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien
272: Turun seudun kuntien joukkoliikenneyh- Sandnäsudd-Rösund-Brokarls peruspa-
273: teistyön tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 7 rannuksen aloittamiseksi Snappenunassa . . . 860
274:
275: 790 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 801 Bärlund: Om visande av anslag för en
276: maakaasuputken rakentamissuunnittelun led för lätt trafik längs riksväg nr 7 på
277: aloittamiseksi Varsinais-Suomen osalta. . . . . . 848 sträckan Mellungsbacka-Söderkulla . . . . . . . 861
278:
279: 791 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 801 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta ke-
280: neuvostokaupan tutkimuksen ja koulutuk- vyen liikenteen väylän rakentamiseksi valta-
281: sen kehittämiseksi Turussa . . . . . . . . . . . . . . . . . 849 tien n:o 7 varteen Mellunmäen ja Söderkul-
282: lan välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 862
283: 792 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 802 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta
284: Kurjenrahkan kansallispuiston maanhankin- kolmen esittelijän toimen perustamiseksi
285: taa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 850 Uudenmaan lääninoikeuteen . . . . . . . . . . . . . . . 863
286:
287: 793 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 803 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
288: vanhusten asuntojen rakentamiseksi Turun sesta poliisin toimen lisäämiseen Uudella-
289: ja Porin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 851 maalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 864
290:
291: 794 von Bell ym.: Koeotetun määrärahan 804 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta
292: osoittamisesta kuntien kulttuuritoimen vir- luokanopettajien poikkeuskoulutukseen
293: koihin maksettavia valtionosuuksia vanen . . 852 Helsingin yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 865
294:
295: 805 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta
296: 795 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- Ruotsinpyhtään Ruukin miljöön säilyttämi-
297: ta Kainuun työväenliikkeen historia -projek- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 866
298: tin tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 853
299: 806 Dromberg ym.: Koeotettujen määrära-
300: 796 von Bell ym.: Korotetun määrärahan hojen osoittamisesta rakennuslain 136 a §:n
301: osoittamisesta Kainuun tie- ja vesirakennus- mukaisten katujen ja kaavateiden valtion-
302: piirille yleisten teiden rakentamiseen . . . . . . . 854 apuun..................................... 867
303: 8 Sisällysluettelo
304:
305: Sivu Sivu
306: 807 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami- 821 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
307: sesta positronikuvauslaitteiden hankkimisek- haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämi-
308: si HYKS:iin syövän tutkimusta varten . . . . . . 868 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 883
309:
310: 808 Eenilä: Määrärahan osoittamisesta liit- 822 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
311: tymien rakentamiseen Rauman moottoritiel- yritysten ja korkeakoulujen välisen tutki-
312: le .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 869 musyhteistyön kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 884
313:
314: 809 Ehrnrooth: Korotetua määrärahan 823 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
315: osoittamisesta asuntosäästöpalkkioihin . . . . . . 871 naistyövoiman keskuudessa esiintyvien mie-
316: lenterveydellisten sairauksien selvittämiseksi . . 88 5
317: 810 Ehrnrooth: Korotetua määrärahan
318: osoittamisesta opiskelijoiden opintorahan
319: 824 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
320: perusosan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 872
321: alle kouluikäisten lasten äitien työajan ly-
322: hentämismahdollisuuksien selvittämiseksi . . 886
323: 811 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta
324: luonnonmukaisen viljelyn neuvojien palk-
325: kaamiseksi maatalouskeskuksiin . . . . . . . . . . . . 8 73 825 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
326: kriisiapuun perheväkivallan poistamiseksi... 887
327: 812 Ehrnrooth: Koeotetun määrärahan
328: osoittamisesta vaikeavammaisten sotainvali- 826 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
329: dien elinkoron maksamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 874 kotihoidontuen maksamiseksi vanhusta tai
330: invalidiamaistaan kotihoidossa hoitavalle
331: 813 Ehrnrooth: Korotetua määrärahan henkilölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888
332: osoittamisesta sotainvalidien sairaskotipaik-
333: kojen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 875 827 Eklund ym.: Korotetun määrärahan
334: osoittamisesta liikennejuoppojen aiheutta-
335: 814 Ehrnrooth: Koeotetun määrärahan mien vammautuneiden ja kuolanuhrien
336: osoittamisesta valtionapuna sotainvalidien omaisten virkistys- ja kuntoutustaimimaa
337: puolisoiden kuntoutustaimimaan . . . . . . . . . . 876 varten..................................... 889
338:
339: 815 Ehrnrooth: Korotetua määrärahan 828 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
340: osoittamisesta entisten sotavankien terveys- avoterveydenhuollon henkilökunnan lisää-
341: tarkastukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 77 miseksi Tampereella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 890
342:
343: 816 Ehrnrooth: Korotetua määrärahan 829 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
344: osoittamisesta sydänkirurgin virkojen perus- naisten asemaa parantamaan pyrkiville nai-
345: tamiseksi yliopistollisiin keskussairaaloihin . . 8 78 sjärjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 891
346: 817 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta
347: 830 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
348: lääkärin virkojen perustamiseksi sairaaloiden
349: korkeakoulu- ja opistotasoisen koulutuksen
350: sädehoito-osastoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 879
351: saaneiden työttömien työllistämiseksi . . . . . . . 892
352: 818 Ehrnrooth: Korotetun määrärahan
353: osoittamisesta veteraanikotien rakentami- 831 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
354: seen tarkoitetuiksi asuntoiainoiksi . . . . . . . . . . 880 radankaasun aiheuttamien terveydellisten
355: haittavaikutuksien selvittämiseen........... 893
356: 819 Ehrnrooth: Koeotetun määrärahan
357: osoittamisesta puutteellisesti asuvien rinta- 832 Elo: Määrärahan osoittamisesta Merikar-
358: maveteraanien asuntojen peruskorjauksiin . . 881 vianjoen järjestelysuunnitelman toteuttami-
359: seen....................................... 894
360: 820 Eklund ym. : Määrärahan osoittamisesta
361: keskustietokoneen hankintaa varten Tampe- 833 Elo: Määrärahan osoittamisesta Aranti-
362: reen teknilliseen korkeakouluun . . . . . . . . . . . . 882 lan sillan rakentamiseksi Nakkilassa . . . . . . . . 895
363: Sisällysluettelo 9
364:
365: Sivu Sivu
366: 834 Elo: Korotetun määrärahan osoittami- 848 Halonen ym.: Määrärahan osoittamises-
367: sesta Lielahden-Porin/Rauman radan per- ta rauhanjärjestöjen yhteisen rauhanleirin
368: usparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896 järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 911
369:
370: 835 Elo: Määrärahan osoittamisesta Tekno- 849 Halonen ym.: Määrärahan osoittamises-
371: logian kehittämiskeskuksen alueyksikön per- ta chileläisten pakolaisten paluumuuttora-
372: ustamiseksi Poriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 897 haksi ........................... \.......... 912
373:
374: 836 Elo: Määrärahan osoittamisesta Sata- 850 Halonen ym.: Määrärahan osoittamises-
375: kunnan työvoimapiirin perustamisjärjestelyi- ta Elatusvelvollisten Liiton ja Yksinhuolta-
376: hin........................................ 899 jien Liiton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 913
377:
378: 837 Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta 851 Helle: Määrärahan osoittamisesta ns.
379: Pohjois-Savon Opiston rakennusvelkojen ly- VaioLe-vesihankkeen aloittamiseksi . . . . . . . . 914
380: hentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 900
381: 852 Helle ym.: Korotetun määrärahan osoit-
382: 838 Eskelinen ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta maan hankkimiseksi luonnonsu-
383: sesta kotiteollisuuden tuotesuunnitteluun ja ojelutarkoituksiin.......................... 915
384: kehittämiseen kotiteollisuusyhdistyksissä.... 901
385: 853 Hellström m.fl.: Om anvisande av höjt
386: 839 Eskelinen ym.: Määrärahan osoittami- anslag såsom understöd för Lärkkulla stiftel-
387: sesta Riuttalan talomuseon kunnostamiseen 902 sens sanerings- och byggnadskostnader . . . . . 91 7
388: 840 Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta 853 Hellström ym.: Korotetun määrärahan
389: Karttulan kunnalle Riuttalan rakennusten osoittamisesta avustuksena Lärkkulla stiftel-
390: kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 903 sen -nimiselle säätiölle korjaus- ja rakennus-
391: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 918
392: 841 Halonen ym.: Korotetun määrärahan
393: osoittamisesta kansallisille vapautusliikkeille
394: 854 Hellström: Om anvisande av anslag för
395: annettavaan tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904
396: anställande av två sjukvårdslärare och en
397: 842 Halonen ym.: Korotetun määrärahan byråsekreterare vid Ekenäs sjukvårdsskola . . . 919
398: osoittamisesta ylimääräiseen kansanopistojen
399: 854 Hellström: Määrärahan osoittamisesta
400: ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden
401: kahden sairaanhoidon opettajan ja yhden
402: opintorahan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 905
403: toimistosihteerin palkkaamiseen Ekenäs
404: 843 Halonen ym.: Määrärahan osoittamises- sjukvårdsskola -nimiseen oppilaitokseen . . . . 920
405: ta liikenneopettajien koulutuksen kehittä-
406: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906 855 Hellström m.fl.: Om anvisande av an-
407: slag såsom understöd för Västnyländska
408: 844 Halopen ym.: Määrärahan osoittamises- Ungdomsringen r.f. för arkivutrymmen..... 921
409: ta Työväen Näyttämöiden Liiton toiminnan
410: tukemiseen................................ 907 855 Hellström ym.: Määrärahan osoittami-
411: sesta avustuksena Västnyländska Ungdoms-
412: 84 5 Halonen ym.: Määrärahan osoittamises- ringen rf. -nimiselle yhdistykselle arkisto-
413: ta Työväen Teatterisunnuntai -tapahtuman tiloja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 922
414: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908
415: 856 Hellström: Om anvisande av anslag för
416: 846 Halonen ym.: Korotetun määrärahan påbörjande av byggnadsarbetena på Karis
417: osoittamisesta elokuvajärjestöille . . . . . . . . . . . 909 västra omfartsväg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 923
418:
419: 84 7 Halonen ym. : Korotetun määrärahan 856 Hellström: Määrärahan osoittamisesta
420: osoittamisesta taideteosten hankkimiseen Karjaan läntisen ohikulkutien rakennustöi-
421: julkisiin rakennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 910 den aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924
422:
423: 2 428500120H
424: 10 Sisällysluettelo
425:
426: Sivu Sivu
427: 8)7 Hellström: Om anvisande av anslag för 867 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan
428: påbörjande av förbättringsarbeten på stam- osoittamisesta konservaattorin viran perusta-
429: väg nr )3 på avsnittet Virkby-Mjölbolsta . . 92) miseksi museovirastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 939
430:
431: 8) 7 Hellström: Määrärahan osoittamisesta 868 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
432: kantatien n:o 53 parannustöiden aloittami- väestönsuojelukoulun sijoittamiseksi Pieksä-
433: seen Virkkalan ja Meltolan välillä. . . . . . . . . . . 926 mäelle . . . . . .. .. . . . . .. . . .. .. . . .. .. . .. .. . . . . 940
434:
435: 8)8 Hellström: Om anvisande av anslag för 869 Hietala ym.: Koeotetun määrärahan
436: påbörjande av vägförbättringsarbeten på osoittamisesta läänien kehittämismäärära-
437: landsväg nr 101) mellan Backgränd och haan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 941
438: Lönnhammar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 927
439: 870 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
440: 8)8 Hellström: Määrärahan osoittamisesta
441: vajaamielis- ja mielisairaanhoitajien koulu-
442: maantien n:o 101) parannustöiden aloitta-
443: tuspaikkojen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 942
444: miseen Backgrändin ja Linhamarin välillä . . . 928
445:
446: 859 Hellström m.fl.: Om anvisande av höjt 8 71 Hietala ym. : Määrärahan osoittamisesta
447: anslag för räntestöd som beviljats för anskaf- Haukivuoren-Porsaskosken maantien pe-
448: fande av ägarbostad. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929 rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943
449:
450: 859 Hellström ym.: Koeotetun määrärahan 872 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
451: osoittamisesta oman asunnon hankintaan sillan rakentamiseksi Väisälänsaareen Hir-
452: myönnettyjen lainojen korkotukeen . . . . . . . . 930 vensalmella .. .. .. .. . .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. .. . 944
453:
454: 860 Helminen ym.: Määrärahan osoittami- 873 Hietala ym.: Koeotetun määrärahan
455: sesta Kymenlaakson vedenhankinnan yleis- osoittamisesta Valtionrautateille henkilölii-
456: suunnitelman toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 931 kenteen tappioiden korvaamiseksi . . . . . . . . . . 94)
457:
458: 861 Helminen ym.: Määrärahan osoittami- 874 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
459: sesta maanteiden n:ot 3543 ja 356 paranta- Valtionrautateiden Pieksämäen vetokalusto-
460: miseen välillä Ummeljoki-Uudenmaan lää- hallin rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 946
461: nin raja Anjalankoskella .. . . . .. .. . .. . . . . . . . 932
462: 8 7) Hietala ym. : Koeotetun määrärahan
463: 862 Helminen ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Pieksämäen-Jyväskylän ra-
464: sesta Kehitysvammaliiton toiminnan avusta- dan perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 7
465: miseen.................................... 933
466: 876 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
467: 863 Hetemäki-Olander ym.: Koeotetun
468: Savonlinnan-Huutokosken radan kiskotuk-
469: määrärahan osoittami~esta ylimääräisiin tai-
470: sen vaihdon suorittamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 948
471: teilija- ja sanomalehtimieseläkkeisiin . . . . . . . 935
472:
473: 864 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan 877 Hilpelä ym.: Koeotetun määrärahan
474: osoittamisesta Paasikivi-Opiston rakennus- osoittamisestaYK:nNaisten Kehitysrahasto,
475: hankkeiden rahoittamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 936 Suomen Yhdistys-Finska Riksföreningen
476: för FN:s Utvecklingsfond för Kvinnor ry:lle 949
477: 86) Hetemäki-Olander ym.: Koeotetun
478: määrärahan osoittamisesta kulttuuritoimin- 878 Hilpelä ym.: Koeotetun määrärahan
479: taan tarvittavia tiloja ja laitteita varten... . . . 93 7 osoittamisesta valtion ammatillisten oppilai-
480: tosten laitehankintoihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9)0
481: 866 Hetemäki-Olander ym.: Koeotetun
482: määrärahan osoittamisesta läänien taidetoi- 879 Hilpelä ym.: Määrärahojen osoittami-
483: mikunnille käytettäväksi taiteen edistämi- sesta kunnallisten ammatillisten oppilaitos-
484: seen....................................... 938 ten kehittämiseen.. . .. .. . .. . .. .. . . .. .. . . . .. 9)1
485: Sisällysluettelo 11
486:
487: Sivu Sivu
488: 880 Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan 895 Holvitie ym.: Korotetun määrärahan
489: osoittamisesta ammatillisten oppilaitosten osoittamisesta henkilökunnan palkkaamisek-
490: opettajien jatko- ja täydennyskoulutukseen 95 3 si kalastuspiireihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 968
491:
492: 881 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta 896 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
493: Varsinais-Suomen Kalastajaliitto ry:lle yh- sotainvalidien sairaskotipaikkojen lisäämi-
494: den toimihenkilön palkkaamiseksi . . . . . . . . . . 954 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 969
495:
496: 882 Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan 897 Holvitie ym.: Korotetun määrärahan
497: osoittamisesta järvien syvyyskanoituksiin ja osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjes-
498: pohjavesiselvityksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 5 telmän kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 970
499:
500: 883 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta 898 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
501: Pidä Saaristo Siistinä ry. - Håll Skärgården Saaristomeren kansallispuiston suunnitte-
502: Ren rf:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 956 luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 971
503: 884 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta 899 Hämäläinen ym.: Korotetun määrära-
504: eräiden kansallisten vapautusliikkeiden han osoittamisesta näyttämötaidejärjestöjen
505: kautta annettavaan kehitysapuun. . . . . . . . . . . 95 7 valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972
506: 885 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta 900 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta-
507: saamelaisteatteritoiminnan edistämiseksi . . . 958 misesta eräiden lastenteattereiden valtion-
508: apuun..................................... 973
509: 886 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
510: Jämsän nuorisotalon rakentamiseen......... 959 901 Hämäläinen ym.: Korotetun määrära-
511: han osoittamisesta Metsäntutkimuslaitoksen
512: 887 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
513: siirtotarpeen selvittämiseksi ja vaihtoehtois-
514: valtion viljavaraston rakentamiseksiJämsään 960
515: ten sijoituspaikkojen kanoittamiseksi . . . . . . . 974
516: 888 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
517: valtatien n:o 4 perusparannustöiden aloitta- 902 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
518: miseksi välilläJämsä-Kuhmoinen . . . . . . . . . 961 väestönsuojelun koulutuskeskuksen perusta-
519: miseksi Toivakkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 975
520: 889 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta ke-
521: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi tie- 903 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
522: osuudelle Kaipola-Olkkola . . . . . . . . . . . . . . . 962 Tammijärven koulun laajentamiseen . . . . . . . 976
523:
524: 890 Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan 904 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
525: osoittamisesta PTI:n Jämsän laitesuojan ra- Jyväskylän kuulovikaisten koululle tietoko-
526: kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 963 neen hankkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 977
527:
528: 891 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta 905 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
529: kansallispuistojen palveluvarustuksen raken- Keski-Suomen kotitalousopettajaopistolle
530: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 964 huonekalujen entistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 978
531:
532: 892 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta 906 Ikonen ym. : Määrärahan osoittamisesta
533: peruskoulurakentamisen valtionosuuksiin Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston li-
534: Turun ja Porin läänissä..................... 965 särakennuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . 979
535:
536: 893 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta 907 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
537: jazzin koulutustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 966 Jyväskylän talouskoulun laajennustöihin . . . . 980
538:
539: 894 Holvitie ym.: Korotetun määrärahan 908 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
540: osoittamisesta musiikkiopistojen valtion- maaseutuneuvojan toimen perustamiseksi
541: apuun..................................... 967 Keski-Suomen Maatalouskeskukseen........ 981
542: 12 Sisällysluettelo
543:
544: Sivu Sivu
545: 909 Ikonen ym.: Koeotetun määrärahan 923 Impiö: Kordtetun määrärahan osoitta-
546: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi- misesta Lapin tie- ja vesirakennuspiirille
547: seen....................................... 982 yleisten teiden tekemiseen ja peruskorjauk-
548: seen....................................... 996
549: 910 Ikonen ym. : Määrärahan osoittamisesta
550: kalatalouden kehittämiseen Keski-Suomen 924 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta
551: kalastuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 3 Aavasaksan-Koivistonpään tieosuuden pe-
552: ruskorjaukseen Ylitorniolla . . . . . . . . . . . . . . . . . 997
553: 911 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 925 Impiö: Määrärahan osoittamisesta Mut-
554: ns. lipeälammen hävittämiseen Lievestuo- kavaaran paikallistien sillan rakentamiseksi
555: reella...................................... 984 Savukoskella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 998
556:
557: 912 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 926 Impiö ym.: Koeotetun määrärahan
558: maantien n:o 641 parantamiseksi Hankasal- osoittamisesta rintamaveteraanien ylimääräi-
559: men keskustassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 985 seen rintamalisään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999
560:
561: 913 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 927 Impiö ym.: Koeotetun määrärahan
562: maantien n:o 652 (Kivijärvi-Möttönen) pe- osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou-
563: ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 986 tustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1000
564:
565: 928 Impiö: Määrärahan osoittamisesta Ou-
566: 914 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta nasjoen suojelulaista aiheutuvien menetyk-
567: maantien n:o 6181 perusparantamiseksi vä- sien korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1001
568: lillä Toivakka-Leppälahti . . . . . . . . . . . . . . . . . 987
569: 929 Isohookana-Asunmaa ym.: Koeotetun
570: 915 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta määrärahan osoittamisesta kirjastotieteen ja
571: maantien parantamiseksi välillä Kuikka- informatiikan koulutuksen suunnittelijan vi-
572: Uuraisten kunnan raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 988 ran perustamiseen Oulun yliopistoon....... 1002
573:
574: 916 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 930 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan
575: Viisarinmäen-Ruuhimäen maantien paran- osoittamisesta kuvaamataidon opettajien
576: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 989 kouluttamiseen Oulussa.................... 1003
577:
578: 931 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan
579: 917 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
580: osoittamisesta Kärsämäen kunnan kotiseutu-
581: kuulovammaisten viestinnän edistämiseen . . 990 ja kirjastotalon suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . 1004
582:
583: 918 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 932 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan
584: retkeilyalueen perustamiseksi Leivonmäelle 991 osoittamisesta Kalajoen kristillisen kansan-
585: opiston uudisrakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1005
586: 919 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
587: Heretyn kämpän kunnostamiseksi opastus- 9 33 Isohookana-Asunmaa ym. : Määrärahan
588: keskukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 992 osoittamisesta Maaseudun Sivistysliitolle an-
589: nettavaan erityisavustukseen . . . . . . . . . . . . . . . 1006
590: 920 Impiö: Korotetun määrärahan osoitta-
591: 934 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan
592: misesta alueellisen kalatalouden kehittämi-
593: osoittamisesta kurssitoimenjohtajan viran
594: seen Tornionjoen taimenen pelastamiseksi . . 993
595: perustamiseksi Oulun sairaanhoito-oppilai-
596: tokseen.................................... 1007
597: 921 Impiö: Määrärahan osoittamisesta kalas-
598: tuksen valvonnan tehostamista varten . . . . . . 994 93 5 Isohookana-Asunmaa ym. : Määrärahan
599: osoittamisesta Oulun läänin kunnille am-
600: 922 Impiö: Korotetun määrärahan osoitta- mattioppilaitosten oppilaiden matkakustan-
601: misesta peruskartoituksen tehostamiseen. . . . 995 nuksiin.................................... 1008
602: Sisällysluettelo 13
603:
604: Sivu Sivu
605: 936 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun 950 Jaakonsaari: Korotetun määrärahan
606: määrärahan osoittamisesta Suomen elokuva- osoittamisesta namibialaisten koulutus-, ter-
607: arkistolle dokumenttiarkiston ostamiseen . . . 1009 veydenhuolto-, ravitsemus- ja tutkimus-
608: apuun..................................... 1023
609: 937 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan
610: osoittamisesta Suomen Nuorison Liiton toi- 951 Jaakonsaari: Korotetun määrärahan
611: minnan tukemiseen........................ 1010 osoittamisesta opiskelijoiden opintorahan
612: korottamiseksi samanmääräiseksi kaikilla
613: 938 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan koulutusasteilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1024
614: osoittamisesta konservaattorin viran perusta-
615: miseksi Oulun maakunta-arkistoon......... 1011 952 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
616: Pohjolan opiston peruskorjaukseen . . . . . . . . . 1025
617: 939 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan
618: osoittamisesta Keskustan Koulutuspoliitti- 953 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
619: sen Liiton toiminnan tukemiseen........... 1012 Kuhmon kamarimusiikkifestivaalien järjes-
620: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026
621: 940 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan
622: osoittamisesta Vihannin kotiseutukeskuksen 954 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami-
623: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1013 sesta Hetan Musiikkipäivien tukemiseksi.... 1027
624:
625: 941 Isohookana-Asunmaa ym. : Määrärahan 955 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami-
626: osoittamisesta Pohjois-Suomen keskuskalan- sesta Suomen Elokuvakerhojen Liiton toi-
627: viljelylaitoksen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . 1014 minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028
628:
629: 942 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan 956 Jaakonsaari: Korotetun määrärahan
630: osoittamisesta kalanviljely-yksikön sijainti- osoittamisesta Näkövammaisten Keskuslii-
631: paikan selvittämiseen Perämerellä . . . . . . . . . . 1015 tolle kulttuuripäivien järjestämiseen . . . . . . . . 1029
632:
633: 943 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan 95 7 Jaakonsaari: Koeotetun määrärahan
634: osoittamisesta Oijärven säännöstelypadon osoittamisesta Suomen Rauhan liitolle
635: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1016 Huippukokous-tapahtuman järjestämiseen.. 1030
636:
637: 944 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan 958 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
638: osoittamisesta Oijärven kunnostamiseen . . . . 1017 kalataloudellisiin rakentamis- ja kunnostus-
639: töihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1031
640: 945 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan
641: osoittamisesta maantien n:o 862 (Syöte- 959 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
642: kylä-Virkkunen) rakentamiseen........... 1018 vaelluskalakantojen elvyttämiseksi . . . . . . . . . . 1032
643:
644: 946 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan 960 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami-
645: osoittamisesta maantien n:o 8121 peruspa- sesta rintasyövän seulontatutkimukseen..... 1033
646: rantamiseen välillä Tuomioja-Relletti . . . . . 1019
647: 961 Jaakonsaari ym. : Korotetun määrärahan
648: 947 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkoilureittien perustamiseen 1034
649: osoittamisesta Siuruan alueen tiestön kun-
650: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1020 962 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami-
651: sesta valtion lainoittaman asuntotuotannon
652: 948 Jaakonsaari: Korotetun määrärahan jälkeenjääneisyyden tasoittamiseksi Pohjois-
653: osoittamisesta lähetysjärjestöjen kehitysyh- Pohjanmaalla.............................. 1035
654: teistyötoiminnan tukemiseen............... 1021
655: 963 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt
656: 949 Jaakonsaari: Korotetun määrärahan anslag för statsunderstöd åt medborgar- och
657: osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kehitysyh- arbetarinstitut inom kommuner med svag
658: teistyötoiminnan tukemiseen............... 1022 ekonomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1036
659: 14 Sisällysluettelo
660:
661: Sivu Sivu
662: 963 Jansson ym.: Korotetun määrärahan 970 Jokela ym.: Määrärahan osoittamisesta
663: osoittamisesta valtion avustuksena heikossa Rovalan Kannatusyhdistys ry:lle rakennus-
664: taloudellisessa tilanteessa olevissa kunnissa lainojen maksamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1050
665: toimiville kansalais- ja työväenopistoille . . . . 103 7
666: 971 Jokela: Määrärahan osoittamisesta Lapin
667: 964 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt Nuorison Liitto ry:lle toimitilojen hankkimi-
668: anslag för statsunderstöd för centralorganisa- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051
669: tioner som representerar det institutions-
670: bundna bildningsarbetet................... 1038
671: 972 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
672: osoittamisesta Tuodan tieteellisen laitoksen
673: 964 Jansson ym. : Korotetun määrärahan
674: tilojen kunnostamiseen Kaarinassa . . . . . . . . . 1052
675: osoittamisesta laitosmuotoisen sivistystyön
676: keskusjärjestöjen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . 1039
677: 973 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
678: 965 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kulttuuri-
679: anslag för utgifter i enlighet med lagen om ohjaajien palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1053
680: statsbidrag för arkiv av privat karaktär . . . . . . 1040
681: 974 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
682: 965 Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Esperantoliiton toiminnan tu-
683: osoittamisesta yksityisluonteisten arkistojen kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1054
684: valtionavusta annetun lain mukaisiin me-
685: noihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1041 975 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
686: osoittamisesta vesakkojen hävittämiseen il-
687: 966 Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag man vesakkomyrkkyjä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1056
688: för finansiering av en instruktionsbok i
689: barnteater att disponeras av UBF . . . . . . . . . . . 1042
690: 976 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
691: osoittamisesta Turun tie- ja vesirakennuspii-
692: 966 Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta
693: rin poikittaisteiden suunnitteluun ja raken-
694: Ungdomsföreningsrörelsens barnförbund
695: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1058
696: UBF rf. -nimiselle järjestölle käytettäväksi
697: lastenteatterin opaskirjan rahoittamiseen . . . 1043
698: 977 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
699: 967 Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag osoittamisesta Marttilan-Yläneen tien
700: för att understöda företag med exportstöd suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 1059
701: för förädlad fisk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1044
702: 978 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
703: 967 Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta jalankulku- ja polkupyörätei-
704: jalostetun kalan vientitukeen............... 1045 den verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin
705: asutuskeskuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1060
706: 968 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt
707: anslag för planering och byggande av ett 979 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
708: televisionsdistributionsnät. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1046 osoittamisesta Turun kaupungin lähiliiken-
709: teen järjestämiseksi Valtionrautateiden toi-
710: 968 Jansson ym.: Korotetun määrärahan
711: mesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1061
712: osoittamisesta televisiojakeluverkoston suun-
713: nitteluun ja rakentamiseen................. 1047
714: 980 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
715: 969 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt osoittamisesta paikallisluontoisen sähköju-
716: anslag för höjning av andelen eget kapital i naliikenteen aikaansaamiseksi Turun seu-
717: bostäder för studerande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1048 dulla...................................... 1062
718:
719: 969 Jansson ym.: Korotetun määrärahan 981 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
720: osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapää- osoittamisesta alkoholinoman hotelli- ja ra-
721: omaosuuden korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1049 vintolatoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 1063
722: Sisällysluettelo 15
723:
724: Sivu Sivu
725: 982 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 995 Joutsenlahti: Määrärahan osoittamisesta
726: osoittamisesta ylimääräisiksi lisiksi vuoro- ja toimihenkilön palkkaamiseksi Satakunnan
727: yötyötä tekevien työntekijäin eläkeikärajan kotiteollisuusneuvontajärjestölle.... . . . . . . . . 1077
728: alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1064
729: 996 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
730: 983 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan misesta Kaustisen kansanmusiikki-instituu-
731: osoittamiseksi alkoholittomien juomien hin- tin juhlakentän rakentamiskustannuksiin . . . 1078
732: tojen alentamiseksi ravintoloissa . . . . . . . . . . . . 106 5
733: 997 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrära-
734: 984 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan han osoittamisesta kuntien valtionosuuksiin
735: osoittamisesta tyhjillään olevien arava-asun- urheiluseurojen toiminnan tukemiseen . . . . . 1079
736: tojen järjestämiseksi vähävaraisille . . . . . . . . . . 1066
737: 998 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
738: 985 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamises- misesta lossiliikenteen aloittamiseksi Ikaalis-
739: ta Haapaveden emäntäkoulun uuden koulu- ten Kyrösjärven yli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1080
740: rakennuksen rakentamisen aloittamiseksi . . . 1067
741: 999 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
742: 986 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamises- misesta katumaksurasituksen jakautumistut-
743: ta vesistöihin kohdistuvan kokonaiskuormi- kimukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1081
744: tuksen tutkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1068
745: 1000 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
746: misesta Reposaaren kalasataman II vaiheen
747: 987 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamises-
748: rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1082
749: ta Siuruan allasalueen tiestön perusparan-
750: nukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069
751: 1001 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
752: misesta Porin-MäntyJuodon rataosan pe-
753: 988 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamises-
754: rusparannukseen........................... 1083
755: ta sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkä-
756: rin virkojen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1070 1002 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
757: misesta Porin ratapihan saneeraukseen...... 1084
758: 989 Jouppila ym.: Koeotetun määrärahan
759: osoittamisesta yliopistollisille keskussairaa- 1003 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
760: loille sepelvaltimo-ohitusleikkausten määrän misesta Pomarkun vanhainkodin rakentami-
761: lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1071 sen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1085
762:
763: 990 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 1004 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
764: misesta Elinvoimainen maaseutu -tutkimus- misesta Parkanon metsämuseon perustami-
765: ohjelman aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1072 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1086
766:
767: 991 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 1005 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
768: misesta yhteisen sotilaspapin viran perusta- misesta Satakunnan työvoimapiirin perusta-
769: miseksi Riihimäen ja Hyrylän varuskuntiin.. 1073 miseksi.................................... 1087
770:
771: 992 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 1006 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
772: misesta raamatunkäännösyksikön työskente- misesta pitkäaikaistyöttömien työllistämistu-
773: lyyn....................................... 1074 kikokeilun laajentamiseen koko maahan . . . . 1088
774:
775: 993 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 1007 Joutsenlahti ym.: Koeotetun määrära-
776: misesta Karhumäen kristillisen kansanopis- han osoittamisesta nuorten työtupien perus-
777: ton rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1075 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1089
778:
779: 994 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrära- 1008 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta
780: han osoittamisesta metsäalan ammattikurssi- Kankaanpään Taidekoulun opetusvälineis-
781: toiminnan ylläpitämiseksi.................. 1076 tön hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090
782: 16 Sisällysluettelo
783:
784: Sivu Sivu
785: 1009 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1023 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoitta-
786: kalatalouslaitoksen suunnittelemiseksi Ilo- misesta Vantaanjoen vesistöalueen kunnos-
787: mantsin Hiiskoskelle....................... 1091 tamiseen virkistyskäyttöä varten . . . . . . . . . . . . 1105
788:
789: 1010 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1024 Kanerva: Korotetun määrärahan osoit-
790: suunnitteilla olevan Metsä-Karelia-yhtiön tamisesta opintolainojen ylimääräiseen kor-
791: valtion osuuden rahoittamiseksi . . . . . . . . . . . . 1092 kotukeen tuen suorittamisajan pidentämi-
792: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1106
793: 1011 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
794: Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry:n toi- 1025 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta
795: minnan tukemiseen........................ 1093 ylimääräiseen opintorahaan opintotuen saat-
796: tamiseksi riippumattomaksi vanhempien
797: 1012 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta varallisuudesta............................. 1107
798: Rintamaveteraanit Pohjois-Karjalan pnn
799: ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1094 1026 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta
800: Turun ja Porin läänin koulurakennushank-
801: 1013 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta keiden rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108
802: Nurmes-Valtimon Sotainvalidit ry:n toi-
803: minnan tukemiseen 00 00 •••• 1095
804: 00 00 ••• 00 00 00 • • • 1027 Kanerva: Koeotetun määrärahan osoit-
805: tamisesta Salon seudun evankelisen opiston
806: 1014 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta rakentamiseen............................. 1109
807: Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry:n toimin-
808: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1096 1028 Kanerva: Koeotetun määrärahan osoit-
809: tamisesta vesihuoltolinjan rakentamiseksi
810: 1015 Jyrkilä ym.: Koeotetun määrärahan välille Kaianti-Uusikaupunki . . . . . . . . . . . . . 1110
811: osoittamisesta kunnille ja kuntainliitoille
812: työttömyyden lieventämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1097 1029 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta
813: Lepäisen-Lyökin tien rakentamiseen...... . 1111
814: 1016 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
815: työllisyyttä turvaaviin rakennushankkeisiin.. 1098 1030 Kanerva: Koeotetun määrärahan osoit-
816: tamisesta opiskelija-asuntojen omapääoma-
817: 1017 Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta osuuden kattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1112
818: rahtiliikenteen kehittämiseen ja pientonnis-
819: ton aseman parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1099 10 31 Karpola ym. : Koeotetun määrärahan
820: osoittamisesta läänien kehittämiseen. . . . . . . . 1113
821: 1018 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoitta-
822: misesta Keravan nuorisovankilan henkilö- 1032 Karpola ym.: Määrärahan osoittamises-
823: kunnan asuintalon rakentamiseen . . . . . . . . . . 1100 ta Kiteen evankeliselle kansanopistolle ra-
824: kennuskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1114
825: 1019 Kalliomäki ym.: Koeotetun määrära-
826: han osoittamisesta pelastuspalvelun menoi- 1033 Karpola ym.: Määrärahan osoittamises-
827: hin ........................................ 1101 ta syöttövesijohdon rakentamiseen Suorlah-
828: den kylästä Kiteen kirkonkylään . . . . . . . . . . . . 1115
829: 1020 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoitta-
830: misesta luokanopettajien valmistamiseksi 1034 Kautto ym.: Määrärahan osoittamises-
831: Helsingin yliopistosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1102 ta Lahden kaupunginteatterin valtionapuun 1116
832:
833: 1021 Kalliomäki ym.: Korotetun määrära- 1035 Kautto: Koeotetun määrärahan osoit-
834: han osoittamisesta avustukseen Urheilijoi- tamisesta museoviraston palkkauksiin . . . . . . . 111 7
835: den ammattienedistämissäätiölle . . . . . . . . . . . 1103
836: 1036 Kautto ym.: Määrärahan osoittamises-
837: 1022 Kalliomäki ym.: Koeotetun määrära- ta pienille ja keskisuurille tiloille lannoittei-
838: han osoittamisesta Pajulahden Urheiluopis- den ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin osto-
839: tolle pururadan valaistuksen hankkimiseksi 1104 todisteisiin . 00 00 00 00. 00 00 1118
840: 00 00 00 ••• 00.......
841: Sisällysluettelo 17
842:
843: Sivu Sivu
844: 1037 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1051 H. Kemppainen ym.: Määrärahan
845: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi- osoittamisesta vähempiarvoisen kalalajiston
846: seen ....................................... 1119 pyyntiä edistäväan tutkimukseen . . . . . . . . . . . 1133
847:
848: 1038 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1052 H. Kemppainen ym.: Määrärahan
849: osoittamisesta siirtona maatilatalouden ke- osoittamisesta maantien n:o 907 peruspa-
850: hittämisrahastoon.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1120 rantamiseen välillä Iivantiira-Moisiovaara.. 1134
851: 1039 Kautto ym.: Korotetun määrärahan
852: osoittamisesta avustuksiin energiataloudelli- 1053 H. Kemppainen ym.: Määrärahan
853: seen korjaustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121 osoittamisesta Torvelan-Hannusrannan
854: maantien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 113 5
855: 1040 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan
856: osoittamisesta avustuksiin taloudellisissa vai- 1054 H. Kemppainen ym.: Määrärahan
857: keuksissa oleville vuokrataloille . . . . . . . . . . . . . 112 2 osoittamisesta Keskustan Terveysliiton toi-
858: minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1136
859: 1041 Kautto ym.: Korotetun määrärahan
860: osoittamisesta peruskorjaus- ja perusparan- 1055 H. Kemppainen ym.: Määrärahan
861: nuslainoihin............................... 1123 osoittamisesta vanhusten ja vammaisten ko-
862: tihoitajien kurssikokeiluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 7
863: 1042 A. Kemppainen ym.: Määrärahan
864: osoittamisesta alueellisten jazztapahtumien
865: 1056 H. Kemppainen ym.: Määrärahan
866: tukemiseen................................ 1124
867: osoittamisesta Allergialiiton toiminnan tu-
868: 1043 A. Kemppainen ym.: Koeotetun mää- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1138
869: rärahan osoittamisesta sijoitusmenoihin työl-
870: lisyyden turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1125 105 7 H. Kemppainen ym.: Määrärahan
871: osoittamisesta nuorten työllistämiseen . . . . . . 1139
872: 1044 H. Kemppainen ym.: Korotetun mää-
873: rärahan osoittamisesta Kainuun matkailuyri- 1058 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
874: tysten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126 sesta Oulun yliopistolle Kajaanin opettajan-
875: koulutuslaitoksen rakennustöiden suunnit-
876: 1045 H. Kemppainen ym.: Korotetun mää- teluun ja aloitukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1140
877: rärahan osoittamisesta maatilateknisen kou-
878: lutuksen aloittamiseksi Ristijärvellä......... 1127
879: 1059 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
880: 1046 H. Kemppainen ym.: Määrärahan sesta Kaustisen kansanmusiikkifestivaalien
881: osoittamisesta Seppälän maatalousoppilai- tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1141
882: toksen rakennustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1128
883: 1060 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
884: 1047 H. Kemppainen ym.: Määrärahan sesta Oulun läänin alueella toimivien nuori-
885: osoittamisesta Kuhmon kamarimusiikkifesti- soseurojen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 1142
886: vaalin järjestämiseksi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129
887: 1061 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
888: 1048 H. Kemppainen ym.: Korotetun mää- sesta Nivalan Maliskylän nuorisoseuran toi-
889: rärahan osoittamisesta Vuokatin urheilu- minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1143
890: opistolle tutkimusvälineistön hankintaan . . . 1130
891:
892: 1049 H. Kemppainen ym.: Määrärahan 1062 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
893: osoittamisesta maanmittausinsinöörin viran sesta maakunta-arkeologin palkkaamiseksi
894: perustamiseksi Kainuun maatalouspiiriin . . . 1131 Kainuun museolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1144
895:
896: 1050 H. Kemppainen ym.: Korotetun mää- 1063 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
897: rärahan osoittamisesta poroaitojen rakenta- sesta Kajaanin maatalouspiirille maanmit-
898: miseen viljelystenympärille . . . . . . . . . . . . . . . . 1132 tausinsinöörin viran perustamiseen . . . . . . . . . 1145
899:
900: 3 428500120H
901: 18 Sisällysluettelo
902:
903: Sivu Sivu
904: 1064 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami- 1077 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
905: sesta ylimääräisenä avustuksena Suomussal- sesta Pekkalanniemen sillan rakentamiseen
906: men kunnalle ekavaraston rakentamista var- Puolangalla 00 o.. o..
907: 0 .. 0 1159
908: 0 0 0 .. 0 0 00 0 0 .... 00 .. 0
909:
910:
911:
912:
913: ten0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1146
914: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
915:
916:
917:
918:
919: 1078 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
920: 1065 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami- sesta Kainuun syrjäisten alueiden sähköis-
921: sesta lisämaiden hankkimiseen maatiloille 114 7 0 0 tyksen loppuun saattamiseksi oo ooo ooo 1160 0 0 0 0 0 0 0
922:
923:
924:
925:
926: 1066 Kettunen ymo: Korotetun määrärahan 1079 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
927: osoittamisesta Hallan ymo paliskunnille Hy- sesta Kainuun ja Koillismaan matkailun
928: rynsalmella ja Suomussalmella poroaitojen tukemiseen 0 0 0 0 0 01161
929: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
930:
931:
932:
933:
934: rakentamiseen 1148
935: 00 0 00 0 00 00 0 0 0 00 00 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0
936:
937:
938:
939:
940: 1080 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
941: 1067 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami- sesta lomasetelijärjestelmän käyttöönottami-
942: sesta Kainuun vesipiirille venesatamien ra- seksi Lapissa 0 0 0 0 0 01162
943: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
944:
945:
946:
947: kentamiseksi Kainuun haja-asutusalueille 1149 0 0 0
948:
949:
950:
951:
952: 1081 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
953: 1068 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami- sesta silmälasien korvaamiseksi sairausvakuu-
954: sesta Iijoen keski- ja yläjuoksun koskien tuksesta0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 116 3
955: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
956:
957:
958:
959: entisöintiin ja uittolaitteiden purkamiseen 1150 0 0
960:
961:
962:
963:
964: 1082 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
965: 1069 Kettunen ym 0: Määrärahan osoittami- sesta verovelvollisten sairaus- ja korkokulu-
966: sesta Kainuun vesipiirille Ontojärven ranto- jen omavastuita vastaavaan korvaukseen vai-
967: jen raivaamiseen Kuhmossa 1151 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
968:
969: keimmassa asemassa oleville o o 1164 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
970:
971:
972:
973:
974: 1070 Kettunen ymo: Korotetun määrärahan
975: 1083 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
976: osoittamisesta TVL:n Kainuun piirin kun-
977: sesta rintamalisän ylimääräisiin korotuksiin 1165
978: nossapitomäärärahojen korottamiseksi 1152 0 0 0 0 0 0
979:
980:
981:
982:
983: 1084 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
984: 1071 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
985: sesta sotainvalidien kuntouttamisen erityis-
986: sesta Kainuun kunnille talviaurauksen avus-
987: korvauksiin .. 1166
988: tamiseen 115 3
989: 00 0 0 0 0 .. 0 0 0 .... 00 00 0 ...... 00 0 0
990:
991: 00 0 .. 0 0 0 .... 0 0 0 0 .... 0 0 0 0 .. 00 0 0 0 0 0 0
992:
993:
994:
995:
996: 1072 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami- 1085 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
997: sesta Kivarin-Pärjänsuon yksityistien perus- sesta Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun
998: parannukseen ja osittain uudelleen rakenta- piirin tukemiseen 1167
999: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1000:
1001:
1002:
1003:
1004: miseen Pudasjärven kunnassa 1154 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1005:
1006:
1007:
1008: 1086 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
1009: 1073 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami- sesta Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun
1010: sesta tien n:o 907 (Iivantiira-Moisiovaara) piirin avustamiseen 1168 0 .... 0 .... 0 0 0 00 .. 0 .... 0 0
1011:
1012:
1013:
1014:
1015: peruskorjaukseen ja päällystämiseen 1155 0 0 0 0 0 0 0 0
1016:
1017:
1018:
1019: 1087 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
1020: 1074 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami- sesta Sotainvalidien Veljesliiton Piippolan,
1021: sesta tien n:o 5284 (Kuhmo-Vaitimo) pe- Pyhännän, Kärsämäen ja Kestiiän paikallis-
1022: ruskorjaukseen ja kestopäällystykseen 1156 0 0 0 0 0 0 0
1023: osastojen toiminnan tukemiseen 1169 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1024:
1025:
1026:
1027:
1028: 1075 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami- 1088 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
1029: sesta Nivan-Lentiiran tien suunnitteluun ja sesta Kainuun Rintamamiesveteraanien toi-
1030: rakentamisen aloittamiseen Kuhmossa 115 7 0 0 0 0 0 0
1031: minnan tukemiseen oo oo ooo ooo oo 1170 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1032:
1033:
1034:
1035:
1036: 1076 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami- 1089 Kettunen ymo: Määrärahan osoittami-
1037: sesta Ollilan tien kestopäällystämiseen sesta Rintamanaisten Liitolle Kainuun Rin-
1038: Kuhmossa 0 0 0 1158
1039: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 tamanaisten toiminnan tukemiseen oo oo 1171 0 0 0 0 0
1040: Sisällysluettelo 19
1041:
1042: Sivu Sivu
1043: 1090 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1103 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1044: sesta Sotainvalidien Veljesliiton Lapin piirin misesta Hirvensalmen kirkonkylän vesihuol-
1045: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 72 totöiden rahoittamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1185
1046:
1047: 1091 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1104 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1048: sesta Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen toi- misesta maantien n:o 437 parantamiseksi
1049: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 73 välillä Linkola-Kolkonpää . . . . . . . . . . . . . . . . 1186
1050:
1051: 1092 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1105 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1052: sesta työllisyyden hoitoon Suomussalmella misesta tieosuuden Järvenpää-Levänomai-
1053: Kajaani Oy:n Suomussalmen sahan toimin- sen th.-Koikkala-Risulahti rakentamiseen
1054: nan supistamisen vuoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1174 Juvalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187
1055:
1056: 1093 Kettunen ym.: Koeotetun määrärahan 1106 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1057: osoittamisesta suoran työllistämistuen misesta Väisälänsaaren sillan rakentamiseen
1058: kokeiluun Kajaanin työvoimapiirin alueella 1175 Hirvensalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1188
1059:
1060: 1094 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1107 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1061: sesta työllisyyden hoitoon Vaalassa Sotka misesta rataosan Savonlinna-Huutokoski
1062: Oy:n Nuojuan parruaseman lopettamisen perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1189
1063: vuoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1176
1064: 1108 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1065: 1095 Kettunen ym.: Koeotetun määrärahan misesta Mikkelin Teknologiakeskus Oy:n
1066: osoittamisesta työllisyyttä edistäviin Inves- toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1190
1067: tointeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 77
1068: 1109 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1069: 1096 Kietäväinen ym.: Koeotetun määrära- sesta Keski-Suomen läänin kehittämiseen . . . 1191
1070: han osoittamisesta asevelvollisten päivärahan
1071: korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1178 1110 Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan
1072: osoittamisesta Tilastokeskukselle ammatti-
1073: 1097 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- ja elinkeinotutkimuksen tekemiseen........ 1192
1074: misesta ylimääräiseen opintotukeen valmis-
1075: tumisen jälkeisen korkotuen suorittamisajan 1111 Knuuttila ym.: Koeotetun määrärahan
1076: pidentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1179 osoittamisesta työväen- ja seurantalojen kor-
1077: jauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1193
1078: 1098 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1079: misesta ylimääräiseen opintotukeen sen saat- 1112 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1080: tamiseksi riippumattomaksi vanhempien sesta valtionapuun Jyväskylän kaupungille
1081: varallisuudesta............................. 1180 Jyväsjärven sillan rakentamiseksi............ 1194
1082:
1083: 1099 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- 1113 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1084: misesta Maaseudun Kehittämiskeskus Parta- sesta kehitysalueiden seutukaavaliittojen li-
1085: la -yhdistykselle kalustohankintoihin . . . . . . 1181 sättyyn valtionapuun... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1195
1086:
1087: 1100 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- 1114 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoit-
1088: misesta Puumalan Luontaistuote Oy:lle ka- tamisesta kansainvälisen kehitysyhteistyön
1089: luston hankkimiseksi....................... 1182 elintarvikeohjelmiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1196
1090:
1091: 1101 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- 1115 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoit-
1092: han osoittamisesta nuorten viljelijöiden tu- tamisesta poliisin ajoneuvojen hankkimisek-
1093: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1183 si ......................................... 1197
1094:
1095: 1102 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- 1116 Koivisto: Määrärahan osoittamisesta
1096: misesta saimaannorpan suojeluun ja tutki- Vaasan korkeakouluun perustettavan teknil-
1097: mukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1184 lisen tiedekunnan suunnitteluun . . . . . . . . . . . 1198
1098: 20 Sisällysluettelo
1099:
1100: Sivu Sivu
1101: 1117 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoit- 1131 Komsi ym. : Korotetun määrärahan
1102: tamisesta kulttuuriympäristön suojelusta ai- osoittamisesta YK:n lastenrahastolle (UNI-
1103: heutuviin menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1199 CEF) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1213
1104:
1105: 1118 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoit- 1132 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1106: tamisesta nuorten viljelijöiden tukemiseen . . 1200 tarvikeapuun (non-food items) Maailman
1107: elintarvikeohjelmalle (WFP) . . . . . . . . . . . . . . . 1214
1108: 1119 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoit-
1109: 1133 Komsi ym.: Koeotetun määrärahan
1110: tamisesta siinona maatilatalouden kehittä-
1111: osoittamisesta Kansainväliselle maatalouden
1112: misrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1201
1113: kehittämisrahastolle (IFAD)................ 1215
1114: 1120 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoit- 1134 Komsi ym. : Määrärahan osoittamisesta
1115: tamisesta Vaasan läänin yleisten teiden kun- kahdenväliseen lahjamuotoiseen kehitys-
1116: nossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1202 apuun ns. SADCC-maille.................. 1216
1117:
1118: 1121 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoit- 1135 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1119: tamisesta yksityisten teiden tekemiseen . . . . . 1203 misesta maanpuolustus- ja sotilasaikakaus-
1120: lehtien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 7
1121: 1122 Koivisto: Korotetun määrärahan osoit-
1122: tamisesta Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin 1136 Konesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1123: yleisten teiden tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1204 misesta ulkomaisen kirjallisuuden hankki-
1124: miseksi Oulun yliopiston pääkirjastoon . . . . . 1218
1125: 1123 Kokko: Määrärahan osoittamisesta
1126: Parikkalan maatalousoppilaitoksen liikunta- 1137 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1127: salin rakennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . 1205 misesta epäpoliittisten nuorisojärjestöjen tu-
1128: kemiseen.................................. 1219
1129: 1124 Kokko: Määrärahan osoittamisesta
1130: 1138 Konesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1131: Ruokolahden metsäkoulun rakennushank-
1132: misesta metsämarjojen viljelyn edistämiseksi 1220
1133: keen suunnitteluun........................ 1206
1134: 1139 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1135: 1125 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta tukipalkkioiden maksamiseksi mui-
1136: Lemin Musiikkipäivien tukemiseen . . . . . . . . . 1207 kun pyytäjille.............................. 1221
1137:
1138: 1126 Kokko: Määrärahan osoittamisesta 1140 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1139: Melkoniemen tiehankkeen suunnitteluun ja misesta kalankasvatuskoulutuksen aloittami-
1140: tiestön rakentamiseen...................... 1208 seksi Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylai-
1141: toksella Taivalkoskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1222
1142: 1127 Kokko: Määrärahan osoittamisesta Par-
1143: takosken-Kärnäkosken tien peruskorjaami- 1141 Konesalmi ym.: Korotetun määrära-
1144: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1209 han osoittamisesta Siikajokisuun ruoppausta
1145: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1223
1146: 1128 Kokko: Määrärahan osoittamisesta
1147: 1142 Konesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1148: Simpeleen-Särkilahden tien peruskorjauk-
1149: misesta Iijoen vesistöalueen perusparantami-
1150: seen....................................... 1210
1151: seen....................................... 1225
1152: 1129 Kokko: Määrärahan osoittamisesta Äit- 1143 Konesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1153: saaren-Härskiänsaaren paikallistien raken- misesta metsäalan koeaseman perustamiseksi
1154: tamiseksi.................................. 1211 Kainuuseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1226
1155:
1156: 1130 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta 1144 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1157: rautatien eritasoristeyksen rakentamiseksi misesta maanteiden varsien raivaamiseksi ri-
1158: Hytin-Vainikkalan maantielle . . . . . . . . . . . . 1212 suista ja vesakoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1227
1159: Sisällysluettelo 21
1160:
1161: Sivu Sivu
1162: 114 5 Kortesalmi ym. : Määrärahan osoitta- 1159 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1163: misesta maantien n:o 842 perusparantami- misesta Kaatuneiden Omaisten Liitolle vir-
1164: seen välillä Karhunoro-Kuolionvaara...... 1228 kistystoiminnan järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . 1242
1165:
1166: 1146 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1160 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1167: misesta maantien n:o 858 perusparantami- misesta Vapaussodan Invalidien Liitolle vir-
1168: seen välillä Kuha-Oulun läänin raja....... 1229 kistysleirin järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1243
1169:
1170: 1147 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1161 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1171: misesta maantien n:o 8693 perusparantami- misesta suoran työllisyyskokeilun laajenta-
1172: seen välillä Käylä-Liikanen . . . . . . . . . . . . . . . 1230 miseen Oulun ja Lapin lääneissä. . . . . . . . . . . . 1244
1173:
1174: 1148 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1162 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1175: misesta maantien rakentamiseksi Pudasjär- misesta irtisanottujen työntekijöiden työllis-
1176: ven Syötekylästä Taivalkosken Virkkuseen . . 1231 tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1245
1177: 1149 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1163 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1178: misesta Siuruan alueen tiestön perusparan- misesta veteraanien palvelutalojen rakenta-
1179: tamiseen Pudasjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1232 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1246
1180: 1150 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1164 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoitta-
1181: misesta rakennustoiminnan kilpailuolosuh- misesta Aavasaksan-Kantomaanpään tien
1182: teiden selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 33 parantamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124 7
1183: 1151 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1184: 1165 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoitta-
1185: misesta käytettäväksi avustuksina tuuliener-
1186: misesta kaivostoiminnan aloittamiseen Sok-
1187: giahankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1234 lissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1248
1188: 1152 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1189: 1166 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1190: misesta malmivarojen etsimiseen Pohjois- ja
1191: sesta luotettavaan äänestysmerkintätapaan
1192: Itä-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1235
1193: siirtymisen selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1249
1194: 1153 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1195: misesta Lapin muuttamiseksi vapaakauppa- 1167 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta
1196: alueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1236 Artjärven Vuorenmäen liikuntahallin raken-
1197: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1250
1198: 1154 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1199: misesta Lapin sotaveteraanipiirin toiminnan 1168 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta
1200: tukemiseen................................ 1237 Ruotsinpyhtään Tesjoen urheilukentän ra-
1201: kentamiseen............................... 1251
1202: 1155 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1203: misesta Rintamamiesveteraanien Oulun pii- 1169 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta
1204: riyhdistykselle virkistysleirin järjestämiseen.. 1238 Artjärven Kotiseutumuseon viljamakasiinin
1205: korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1252
1206: 1156 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1207: misesta Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraani- 1170 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta
1208: piirille virkistysleirin järjestämiseen . . . . . . . . . 1239 Askolan Huuvarin kylän nuorisoseurantalon
1209: peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1253
1210: 115 7 Kortesalmi ym. : Määrärahan osoitta-
1211: misesta Rintamanaisten Liitolle virkistystoi- 1171 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta
1212: minnan järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1240 PukkiJan nuorisoseurantalon rakennustöihin 1254
1213:
1214: 1158 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1172 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta
1215: misesta Sotavangit ry:lle virkistysleirin järjes- Ruotsinpyhtään maamiesseurantalon korjaa-
1216: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1241 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1255
1217: 22 Sisällysluettelo
1218:
1219: Sivu Sivu
1220: 117 3 Koskinen: Korotetun määrärahan 1186 Koskinen: Korotetun määrärahan
1221: osoittamisesta 4H-kerhojen toiminnan tuke- osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden
1222: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1256 kuntoutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1269
1223:
1224: 1174 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1187 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta
1225: sesta maidon kiintiöjärjestelmän johdosta Sotainvalidien Keskusliiton Artjärven osas-
1226: taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille viljeli- tolle kuntoutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1270
1227: jöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1257
1228: 1188 Koskinen ym.: Korotetun määrärahan
1229: 1175 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta työrajoitteisten työhön sijoit-
1230: Niinikosken-Artjärven tieosuuden rakenta- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1271
1231: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1258
1232: 1189 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1233: 117 6 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta sesta sinilevän esiintymisen selvittämiseen . . 1272
1234: Niinikosken-Hiitelän tieosuuden rakenta-
1235: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1259 1190 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami-
1236: sesta valtion virastotalon suunnittelemiseksi
1237: 1177 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Nokialle................................... 1273
1238: Orimattilan-Kuivannon tieosuuden raken-
1239: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1260 1191 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan
1240: osoittamisesta Nokian Linnavuoren ja Totti-
1241: 1178 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- järven ala-asteiden peruskorjauksiin ja lii-
1242: sesta Porvoon-Sääksjärven maantien perus- kuntatilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1274
1243: parantamiseen Mäntsälässä................. 1261
1244: 1192 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan
1245: 1179 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta järjestöjen vapaaseen sivistys-
1246: Ratulan-Uudenkylän tien perusparantami- työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1275
1247: seen ...................................... . 1262
1248: 1193 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami-
1249: 1180 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta kivenjalostuksen ammattikoulun pe-
1250: sesta Siikalan-Pilpalan tieosuuden perus- rustamiseksi Kuruun....................... 1276
1251: parantamiseen............................. 1263
1252: 1194 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami-
1253: 1181 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien n:o 302 parantamiseen välil-
1254: sesta Autoalan Ruosteenestoliikkeiden Kes- lä Pirkkalan Reippi-Nurmi . . . . . . . . . . . . . . . 1277
1255: kusliitto ry:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1264
1256: 1195 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami-
1257: 1182 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta katsastusaseman rakentamiseksi Noki-
1258: sesta kotimaisen energian käyttöönoton alle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1278
1259: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1265
1260: 1196 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami-
1261: 1183 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta sähköjunien tilaamiseksi Valmetin
1262: sesta hammaslääkäripalvelujen saatavuuden Tampereen tehtailta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1279
1263: selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1266
1264: 1197 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami-
1265: 1184 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta sesta uudenaikaisen johdinautomallin suun-
1266: yrittäjien ns. ehdollisten karenssien toteutta- nittelemiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1280
1267: miseen sairausvakuutuksessa . . . . . . . . . . . . . . . 1267
1268: 1198 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami-
1269: 1185 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Pirkanmaalla sijaitsevien valtioenem-
1270: sesta hoitomaksun määräytymisperusteen mistöisten yhtiöiden henkilökunnan työlli-
1271: selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1268 syyden turvaamiseksi....................... 1281
1272: Sisällysluettelo 23
1273:
1274: Sivu Sivu
1275: 1199 Kuoppa ym.: Koeotetun määrärahan 1213 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami-
1276: osoittamisesta osa-aikatyön muuttamiseksi sesta vammaisten oman poliittisen toimin-
1277: kokopäivätoimiseksi eräissä tapauksissa . . . . . 1282 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1297
1278:
1279: 1200 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1214 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan
1280: sesta ympäristön- ja luonnonsuojelun tutki- osoittamisesta ns. ASP-järjestelmän mukais-
1281: musaseman suunnittelemiseksi ja rakenta- ten asuntosäästöpalkkioiden ylimääräiseen
1282: miseksi Kuruun .. .. . . . . . . . .. . .. . . . . . . . .. .. 1283 korotukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1298
1283:
1284: 1201 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1215 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan
1285: sesta pikkujärvien puhdistuskokeiluun osoittamisesta opintorahan korottamiseksi . . 1299
1286: Kurussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1284
1287: 1216 Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan
1288: 1202 Kuusio: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta opintotukeen sen myöntämi-
1289: Vanhan Rauman säilyttämiseen . . . . . . . . . . . . 1285 seksi täysi-ikäiselle opiskelijalle vanhempien
1290: varallisuudesta riippumatta . . . . . . . . . . . . . . . . 1300
1291: 1203 Kuusio ym.: Korotetun määrärahan
1292: osoittamisesta Yrjö Kallisen rauhanopiston 1217 Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan
1293: avustamiseen .. .. . . .. . .. .. .. . . . . . . .. .. .. .. . 1286 osoittamisesta opiskelijoiden asumislisään
1294: sen maksamiseen ympärivuotisena.......... 1301
1295: 1204 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta
1296: korttelipoliisi- ja partiopoliisitoiminnan laa- 1218 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan
1297: jentamiseen .. .. .. .. .. .. .. .. . . . . . . . . .. .. .. . 1287 osoittamisesta kesälukiotoiminnan tukemi-
1298: seen....................................... 1302
1299: 1205 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1300: Helsingin yliopiston päärakennuksen perus- 1219 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami-
1301: korjaustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1288 sesta opettajien kansainvälisyys- ja rauhan-
1302: kasvatuksen jatko- ja täydennyskoulutuk-
1303: 1206 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kou- seen....................................... 1303
1304: lunkäyntiavustajien palkkaamiseen harjaan-
1305: tumiskoululaisille.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1290 1220 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami-
1306: sesta kirjastojen videokokeilun tueksi . . . . . . . 1304
1307: 1207 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Ra-
1308: jamäen metsätyönjohtajakoulun rakentamis- 1221 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan
1309: hankkeeseen............................... 1291 osoittamisesta Näkövammaisten kirjaston
1310: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1305
1311: 1208 Kärhä: Koeotetun määrärahan osoitta-
1312: misesta Klaukkalan keskustan liikennejärjes- 1222 Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan
1313: telyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1292 osoittamisesta näyttämötaiteellista harrastus-
1314: toimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1306
1315: 1209 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Val-
1316: tionrautateiden Keravan tavaraterminaalin 1223 Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan
1317: rakennustöiden aloittamiseksi ............. . 1293 osoittamisesta kotimaisen elokuvan tuotan-
1318: totukeen ................................. . 1307
1319: 1210 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta pää-
1320: kaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien 1224 Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan
1321: Uudenmaan kuntien lasten päiväkotien val- osoittamisesta elokuvajärjestöille elokuvako-
1322: tionapuun ................................ . 1294 pioiden tarjonnan lisäämiseen ............. . 1308
1323:
1324: 1211 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1225 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan
1325: Vantaanjoen koskimiljöiden kehittämiseen 1295 osoittamisesta elokuvajärjestöille korkeata- ----
1326: soisten elokuvien levityksen turvaamiseksi .. 1309
1327: 1212 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta
1328: puhdistuksen tarpeessa olevien vesistöjen 1226 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami-
1329: kunnostamiseen .......................... . 1296 sesta ateljeetalojen rakentamiseen ......... . 1310
1330: 24 Sisällysluettelo
1331:
1332: Sivu Sivu
1333: 1227 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan 1241 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami-
1334: osoittamisesta mielipidelehtien tukemiseen 1311 sesta Kansan Sivistystyön Liiton toiminnan
1335: tukemiseen................................ 1325
1336: 1228 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami-
1337: sesta kahden luonnonmukaisen viljelyn neu- 1242 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami-
1338: vojanpalkkaamiseen....................... 1312 sesta Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön toi-
1339: minnan tukemiseen........................ 1326
1340: 1229 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami-
1341: sesta viljan vientitukeen elintarvikeapuna . . . 1313 1243 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami-
1342: sesta Rauhankasvatusinstituutin toiminnan
1343: 1230 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan tukemiseen................................ 1327
1344: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi-
1345: seen........................................ 1314 1244 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami-
1346: sesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin
1347: 1231 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1328
1348: osoittamisesta kotimaisen lämmitysenergian
1349: käytön lisäämiseksi maatiloilla. . . . . . . . . . . . . . 1315 1245 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami-
1350: sesta Tampereen-Porin radan perusparan-
1351: 1232 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan tamiseen ja sähköistämiseen................ 1329
1352: osoittamisesta sanomalehdistön tukemiseen 1316
1353: 1246 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami-
1354: 1233 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan sesta valtionapuun ammattiyhdistysliikkeen
1355: osoittamisesta rautateiden sähköistämisen lomajärjestöjen lomatoimintaa varten....... 1330
1356: nopeuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1317
1357: 1247 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami-
1358: 1234 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan sesta Satakunnan työvoimapiirin perustamis-
1359: osoittamisesta vähäliikenteisten ratojen vah- ta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1331
1360: vistamis- ja muutostöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1318
1361: 1248 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1362: 1235 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien n:o 630 parantamiseen välil-
1363: sesta kaupunkien ja taajamien liikennesa- lä Kuikka-Uuraisten kunnan raja . . . . . . . . . 1332
1364: neeraukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1319
1365: 1249 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1366: 1236 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan sesta Palokan-Seppälänkankaan-Vaaja-
1367: osoittamisesta linja-autoliikenteen tukemi- kosken kehätien rakentamiseen............. 1333
1368: seen....................................... 1320
1369: 1250 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1370: 1237 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- sesta Kärkistensalmen sillan rakennustöiden
1371: sesta valtion vammaisneuvoston perustami- aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1334
1372: seen....................................... 1321
1373: 1251 Lahtinen ym.: Korotetun määrärahan
1374: 1238 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Palokan terveysaseman II vai-
1375: sesta sosiaalipoliittisten tuki- ja rohkaisupis- heen rakentamiseen........................ 1335
1376: teiden toimintakuluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1322
1377: 1252 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrä-
1378: 1239 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta ylimääräisiin taiteilija-
1379: sesta tointen perustamiseksi opintokeskuk- eläkkeisiin ja ylimääräisiin sanomalehtimies-
1380: sun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1323 eläkkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 36
1381:
1382: 1240 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami- 1253 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
1383: sesta Helsingin Kulttuuritalo Oy:n juhlasa- tamisesta nuorisotyön apulaisprofessuurin
1384: lin kalusteiden uusimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1324 perustamiseksi Tampereen yliopistoon...... 1337
1385: Sisällysluettelo 25
1386:
1387: Sivu Sivu
1388: 1254 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrä- 1267 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami-
1389: rahan osoittamisesta opintorahan asumisli- sesta maakaasuputkijohdon rakentamisen
1390: sän muuttamiseen ympärivuotiseksi . . . . . . . . 1339 aloittamiseen välillä Riihimäki-Uusikau-
1391: punki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1354
1392: 1255 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
1393: tamisesta Voionmaan opistolle rakennus- 1268 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami-
1394: avustukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1340 sesta Suomen ja Neuvostoliiton tuotannol-
1395: lista yhteistyötä edistävän rahoitus- ja neu-
1396: 1256 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- vontapalvelukeskuksen perustamiseen . . . . . . 13 55
1397: tamisesta Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön
1398: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1341 1269 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami-
1399: sesta taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton
1400: kanssa edistävän toimiston perustamiseksi
1401: 125 7 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
1402: Turkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1356
1403: tamisesta Suomen Työväen Musiikkiliiton
1404: toimitilan hankinnan avustamiseen . . . . . . . . . 1342
1405: 1270 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami-
1406: sesta Suomen ja Neuvostoliiton taloudelli-
1407: 1258 Lahti-Nuuttila ym.: Koeotettujen mää- sen yhteistyön tutkimus- ja kehittämisinsti-
1408: rärahojen osoittamisesta teatteritoiminnan tuutin perustamiseksi Turkuun............. 1357
1409: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1344
1410: 1271 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami-
1411: 1259 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- sesta ylimääräisen insinöörin toimen perus-
1412: tamisesta "Kivi ja muoto 87" -tapahtuman tamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin... 1358
1413: tukemiseen Kurussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1346
1414: 1272 E. Laine ym.: Koeotetun määrärahan
1415: 1260 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrä- osoittamisesta työttömyyden torjuntaan vai-
1416: rahan osoittamisesta Nokian sisällyttämiseksi keimmilla työttömyysalueilla............... 1359
1417: taantuvien teollisuusalueiden tukikokeiluun 1347
1418: 1273 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami-
1419: 1261 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- sesta Saaristomeren alueen ja Lounais-Suo-
1420: tamisesta Eläkkeensaajien Keskusliiton kurs- men saariston öljyntorjunnan kehittämiseen 1360
1421: sitoiminnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1348
1422: 1274 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami-
1423: 1262 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami- sesta vuokra-asuntotuotannon lainoittami-
1424: sesta Turun ja Porin läänin kuntien perus- seen Turun ja Porin läänissä................ 1361
1425: koulurakennushankkeiden valtionosuuksiin 1349
1426: 1275 E. Laine ym.: Koroteron määrärahan
1427: 1263 E. Laine ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin.............. 1362
1428: osoittamisesta raittiustyöntekijöiden täyden-
1429: 1276 Laurila ym.: Korotetun määrärahan
1430: nyskoulutukseen........................... 1350
1431: osoittamisesta Helsingin yliopiston matkus-
1432: tusmäärärahoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1363
1433: 1264 E. Laine ym.: Koeotettujen määräraho-
1434: jen osoittamisesta nuorisonkasvatustyön tu- 1277 Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1435: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 51 sydänlääkärien ja sydänkirurgien sekä avus-
1436: tavan henkilökunnan erikoiskoulutukseen . . 1364
1437: 1265 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami-
1438: sesta Turun yliopiston opettajankoulutuslai- 1278 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1439: toksen lastentarhanopettajakoulutuksen va- sesta Helsingin seudun uuden Steiner-kou-
1440: kinaistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1352 lun toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1365
1441:
1442: 1266 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1279 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1443: sesta Uudenkaupungin-Forssan tieyhtey- sesta Tapulikaupungin-Tapanilan-Mal-
1444: den rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . 13 53 min tieosuuden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1366
1445:
1446: 4 428500120H
1447: 26 Sisällysluettelo
1448:
1449: Sivu Sivu
1450: 1280 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1294 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1451: sesta Helsingin rautatieaseman laiturikatos- sesta pysäköintialueiden suunnittelua koske-
1452: ten rakentamisen suunnitteluun............ 1367 vien ohjeiden laatimiseksi.................. 1381
1453:
1454: 1281 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1295 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1455: sesta perus- ja autokouluihin soveltuvan en- sesta selvityksen suorittamiseksi Malmin len-
1456: siapukurssin suunnitteluun. . . . . . . . . . . . . . . . . 1368 tokentän alueen soveltuvuudesta asuntotuo-
1457: tantoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1382
1458: 1282 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1459: sesta Kurkimäen sotaveteraanitalon rakenta- 1296 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1460: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1369 sesta ympäristövaikutusten ottamiseksi huo-
1461: mioon jo suunnitteluvaiheessa.............. 1383
1462: 1283 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1463: sesta vanhuksia hoitavien kotiavustajien 1297 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1464: palkkaamiseen .. . . . .. .. . .. .. . .. .. . . . . .. .. .. 13 70 misesta Haapamäen varavankilan suunnitte-
1465: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1384
1466: 1284 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1467: sesta Kuulonhuoltoliitolle viittomakielen 1298 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1468: opettajien koulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 71 misesta Jyväskylän yliopiston Konneveden
1469: tutkimusaseman laajentamiseen . . . . . . . . . . . . 1385
1470: 1285 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1471: sesta keskoslasten sairaalamaksujen korvaa- 1299 P. Leppänen: Määrärahan osoittami-
1472: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 72 sesta Kinnulan lukion rakentamiseen . . . . . . . 1386
1473:
1474: 1300 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1475: 1286 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1476: misesta Hankasalmen pääkirjaston rakenta-
1477: sesta Yksinhuoltajien Liiton toimintaedelly-
1478: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1387
1479: tysten parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1373
1480: 1301 P. Leppänen ym.: Korotetun määrära-
1481: 1287 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1482: han osoittamisesta kansalais- ja työväenopis-
1483: sesta Ensi Kotien Liitolle yksinhuoltajaäi-
1484: tojen käyttökustannusten valtionapuun . . . . . 1388
1485: deille tarkoitettujen kurssien järjestämiseen 1374
1486: 1302 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1487: 1288 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- misesta alle 16-vuotiaiden taide- ja taitoai-
1488: sesta SOS-lapsikylä ry:n toiminnan tukemi- neopetukseen.............................. 1389
1489: seen ....................................... 1375
1490: 1303 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1491: 1289 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- misesta Saarijärven metsäkoulun rakentami-
1492: sesta hoitotyötä helpottavien laitteiden ke- seen....................................... 1390
1493: hittämiseen .. .. . .. .. .. . . .. .. .. .. .. . . . . . .. .. 13 76
1494: 1304 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1495: 1290 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- misesta Leppäveden palloiluhallin rakenta-
1496: sesta kesälapsitoiminnan tukemiseen . . . . . . . 13 77 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1391
1497: 1291 Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan 1305 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1498: osoittamisesta nuorten työtupien perustami- misesta kantatien n:o 69 parantamiseen vä-
1499: seen ....................................... 1378 lillä Konneveden kk-Kivisalmi . . . . . . . . . . . . 1392
1500:
1501: 1292 Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan 1306 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1502: osoittamisesta vammaisten työllistämiseksi misesta Koskenpään-Keuruun tien paran-
1503: yrityksissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 79 tamiseen . .. .. .. . .. .. . . . . .. . . . .. .. .. .. . . . . . 1393
1504:
1505: 1293 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1307 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1506: sesta kansalaisjärjestöille jätteiden hyöty- misesta tien parantamiseen välillä Sumiai-
1507: käyttöä edistävien kokeilujen tukemiseen . . . 1380 nen-Matilanvirta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1394
1508: Sisällysluettelo 27
1509:
1510: Sivu Sivu
1511: 1308 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1322 Lndroos ym.: Määrärahan osoittami-
1512: misesta Suolahden-Ruotinkylän maantien sesta Längelmäen kiviainesvarojen tutkimi-
1513: parantamiseen............................. 1395 seen....................................... 1410
1514:
1515: 1309 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1323 Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta
1516: misesta kevyen liikenteen väylän rakentami- Viljami Kalliokosken muistomerkin rahoit-
1517: seen välilleJämsä-Kaipola . . . . . . . . . . . . . . . . 1396 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1411
1518:
1519: 1310 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1324 Lipponen ym.: Määrärahan osoittami-
1520: misesta teollisuusraiteen rakentamiseen sesta Työväen Akatemialle opettajien palk-
1521: Muuramessa............................... 1397 kaamiseen................................. 1412
1522:
1523: 1311 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1325 Lipponen ym.: Määrärahan osoittami-
1524: misesta ylimääräisiin lapsilisiin !isien korot- sesta rakennusavustukseen Työväen Akate-
1525: tamiseksi ja maksuajan pidentämiseksi...... 1398 mialle..................................... 1413
1526:
1527: 1312 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1326 Lipponen: Korotetun määrärahan
1528: misesta päiväkodin rakentamiseen Korpilah- osoittamisesta Suomi-Neuvostoliitto-Seuran
1529: delle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1399 valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1414
1530:
1531: 1313 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1327 Lipponen ym.: Määrärahan osoittami-
1532: misesta Multian vanhainkodin rakentami- sesta Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys
1533: seen....................................... 1400 ry:lle Rauhanaseman kunnostamiseksi . . . . . . 1415
1534:
1535: 1314 Liikanen: Korotetun määrärahan osoit- 1328 Lipponen: Määrärahan osoittamisesta
1536: tamisesta STETEn (Suomen toimikunta Eu- Epilepsialiitolle vammaisten lomatoiminnan
1537: roopan turvallisuuden edistämiseksi) toi- järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1416
1538: minnan tukemiseen........................ 1401
1539: 1329 Lipponen ym.: Korotetun määrärahan
1540: 1315 Liikanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksinäisten asunnottomien
1541: osoittamisesta läänien kehittämiseen........ 1403 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141 7
1542:
1543: 1316 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1330 Lipponen ym.: Määrärahan osoittami-
1544: sesta puolustusvoimien Nokian Kaikun kul- sesta ylimääräiseen asumistukeen sen myön-
1545: jetusvälinevarikon rakentamiseen........... 1404 tämiseksi yhteiskäyttöisissä asunnoissa asu-
1546: ville....................................... 1418
1547: 1317 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami-
1548: sesta apuhoitajakoulun perustamiseksi 1331 Lipponen ym.: Määrärahan osoittami-
1549: Mänttään..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1405 sesta asuntojen hankkimiseen asunnottomil-
1550: le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1419
1551: 1318 Lindroos ym.: Korotetun määrärahan
1552: osoittamisesta Työväenperinne-Arbetartra- 1332 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1553: dition ry:n toiminnan tukemiseen.......... 1406 Reitkallin puutarhurikoulun päärakennuk-
1554: sen entistämis- ja kunnostustyöhön . . . . . . . . . 1420
1555: 1319 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami-
1556: sesta Vilppulan Kolhosta Mänttään kulke- 1333 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1557: van vesireitin merkitsemiseen . . . . . . . . . . . . . . 1407 Naisten Raittiuskeskus ry:n koulutusmateri-
1558: aalin valmistamiseen päihdeongelmaisten
1559: 1320 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- hoitoonohjaus- ja hoitohenkilöstön koulu-
1560: sesta Keurusselän satamien rakentamiseen . . 1408 tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1422
1561:
1562: 13 21 Lindroos ym. : Määrärahan osoittami- 1334 Louvo ym.: Korotetun määrärahan
1563: sesta laivalaiturin rakentamiseen Längel- osoittamisesta jätehuollon suunnitteluun ja
1564: mäen Länkipohjaan... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1409 valvontaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1423
1565: 28 Sisällysluettelo
1566:
1567: Sivu Sivu
1568: 1335 Louvo ym.: Koeotetun määrärahan 1345 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
1569: osoittamisesta yksityismaille muodostetta- avustuksena Finlands Svenska Ungdomsför-
1570: vien suojelualueiden perustamiseen . . . . . . . . 1424 bund rf. -nimisen järjestön harrastajateatte-
1571: ritoimintaan............................... 143 7
1572: 1336 Lähdesmäki: Määrärahan osoittamises-
1573: ta Hämeenlinnan lyseon peruskorjaukseen . . 1425 1346 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
1574: tili Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f.
1575: 1337 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoitta- för främjande av finlandssvensk populärmu-
1576: misesta Hämeenlinnan ratapihan lisäraitei- sik . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1438
1577: den rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1426
1578: 1346 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
1579: 1338 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoitta- avustuksena Finlands Svenska Ungdomsför-
1580: misesta kolmen valvontapaikan rakentami- bund rf. -nimiselle järjestölle suomenruotsa-
1581: seksi HYKS:n Meilahden sairaalaan kolman- laisen populaarimusiikin edistämiseen . . . . . . 1439
1582: nelle kirurgian klinikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1427
1583: 1347 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt
1584: 1339 Lähdesmäki: Määrärahan osoittamises- anslag för stödjande av unga odlare. . . . . . . . . 1440
1585: ta Kerityn-Pernunnummen ja Melkutti-
1586: mien luonnonsuojelualueiden toteuttami- 134 7 Malm ym. : Koeotetun määrärahan
1587: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1428 osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi-
1588: seen....................................... 1441
1589: 1340 Maijala ym.: Määrärahan osoittamises-
1590: ta Suomen Puhallinorkesteriliiton toimin- 1348 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
1591: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1429 för avlönande av en forskningsassistent vid
1592: Martens grönsaksforskningsstation . . . . . . . . . . 1442
1593: 1341 Maijala ym.: Määrärahan osoittamises-
1594: 1348 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
1595: ta Suomen Harrastajateatteriliiton toimin-
1596: tutkimusassistentin palkkaamiseksi Maata-
1597: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1430
1598: louden tutkimuskeskuksen Martensin
1599: vihannestutkimusasemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . 1443
1600: 1342 Maijala ym.: Korotetun määrärahan
1601: osoittamisesta tanssin harrastustoiminnan
1602: 1349 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt
1603: tukemiseen................................ 1431
1604: anslag för byggande av allmänna vägar inom
1605: Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt . . . . . . . 1444
1606: 1343 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
1607: för anställande av en svenskspråkig maskin-
1608: 1349 Malm ym.: Koeotetun määrärahan
1609: skriverska vid skolstyrelsen . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 32 osoittamisesta yleisten teiden tekemiseen
1610: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirissä . . . . . . . . . . 1445
1611: 1343 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
1612: ruotsinkielisen konekirjoittajan palkkaami- 1350 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
1613: seksi kouluhallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1433 för påbörjande av ombyggnadsarbetena på
1614: landsväg nr 7175 och bygdevägarna nr
1615: 1344 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt 17785 och nr 17743 i Korsholm . . . . . . . . . . . . 1446
1616: anslag såsom understöd för musikinstitut . . . 1434
1617: 1350 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
1618: 1344 Malm ym.: Koeotetun määrärahan maantien n:o 7175 ja paikallisteiden n:ot
1619: osoittamisesta avustuksena musiikkioppilai- 17785 ja 17743 uudelleenrakentamisen
1620: toksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1435 aloittamiseen Mustasaaressa . . . . . . . . . . . . . . . . 1447
1621:
1622: 1345 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 1351 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt
1623: för Finlands Svenska Ungdomsförbund rf:s anslag för ersättande av skador som fridlysta
1624: amatörteaterverksamhet.................... 1436 djur föeorsakat.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1448
1625: Sisällysluettelo 29
1626:
1627: Sivu Sivu
1628: 1351 Malm ym.: Koeotetun määrärahan 1365 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
1629: osoittamisesta rauhoitettujen eläinten ai- ta Suomen Maakuntakirjailijat ry:n toimin-
1630: heuttamien vahinkojen korvaamiseen. . . . . . . 1449 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1464
1631:
1632: 1352 Manninen ym.: Määrärahan osoittami- 1366 Mattila ym.: Koeotetun määrärahan
1633: sesta matkailutukeen Koillismaan matkailu- osoittamisesta yksityisteiden rakentamiseen 1465
1634: yrityksille....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1450
1635: 1367 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
1636: 1353 Manninen ym.: Määrärahan osoittami- ta Suomenselkätien suunnittelun käynnistä-
1637: sesta Kuusamo-Natura 86 luonto- ja kult- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1466
1638: tuuritapahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 1451
1639: 1368 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
1640: 1354 Manninen: Korotetun määrärahan ta Ylivieskan lentopaikan ylläpidon avusta-
1641: osoittamisesta luonnonvarainneuvoston toi- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1467
1642: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1452
1643: 1369 Mattila ym.: Korotetun määrärahan
1644: 1355 Manninen ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta ympäristönsuojeluneuvoston
1645: sesta luonnonhoitotilojen perustamiskokei- toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1468
1646: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1453
1647: 1370 Miettinen: Koeotetun määrärahan
1648: 1356 Manninen ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta läänien kehittämiseen........ 1469
1649: sesta poronvasavahinkojen korvaamiseen Oi-
1650: vangin paliskunnassa....................... 1454 1371 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
1651: maantien n:o 414 (Heinolan kk-Voikoski)
1652: 1357 Manninen ym.: Määrärahan osoittami-
1653: parantamiseen............................. 1470
1654: sesta vaelluskalakantojen turvaamiseksi . . . . . 1455
1655: 1372 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
1656: 1358 Martikainen ym.: Määrärahan osoitta-
1657: Suurlahden-Hurissalon paikallistien (n:o
1658: misesta karjakon ja kolmen karjanhoitajan
1659: 11321) parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1471
1660: toimen perustamiseksi Kuopion yliopistoon 1456
1661: 1373 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
1662: 1359 Martikainen ym.: Määrärahan osoitta-
1663: Korvenkylän paikallistien rakentamiseen
1664: misesta Ameriikan hevosajoneuvomuseon
1665: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1457 Mäntyhaejulia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1472
1666:
1667: 1360 Martikainen ym. : Määrärahan osoitta- 1374 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
1668: misesta Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitolle Kultakiven-Särkilahden maantien peruspa-
1669: toimitilojen hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1458 rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1473
1670:
1671: 1361 Martikainen ym. : Määrärahan osoitta- 1375 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
1672: misesta Iisalmen lentokentän rakennusavus- Savonlinnan-Huutokosken rataosan kisko-
1673: tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1459 tuksen vaihdon suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . 1474
1674:
1675: 1362 Martikainen ym.: Määrärahan osoitta- 1376 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
1676: misesta maanviljelijöiden työterveysprojek- Mikkelin keskussairaalan laajennuksen vaati-
1677: tin henkilöstön palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . 1460 mien lisävirkojen perustamiseen . . . . . . . . . . . . 1475
1678:
1679: 1363 Martikainen ym.: Määrärahan osoitta- 13 77 ]. Mikkola ym. : Korotetun määrärahan
1680: misesta eräiden sukupolvenvaihdoseläkkei- osoittamisesta Siirtolaisuusinstituutin toi-
1681: den ylimääräiseen korottamiseen . . . . . . . . . . . 1462 minnan tukemiseen........................ 1476
1682:
1683: 1364 Mattila ym. : Koeotetun määrärahan 1378 S. Mikkola ym.: Määrärahan osoitta-
1684: osoittamisesta laitosmuotoisen sivistystyön misesta Lempäälän, Toijalan ja Valkeakos-
1685: keskusjärjestöjen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . 1463 ken vedenjakeluhankkeen aloittamiseksi . . . . 1477
1686: 30 Sisällysluettelo
1687:
1688: Sivu Sivu
1689: 13 79 Moisander: Määrärahan osoittamisesta 1390 Muroma ym.: Määrärahan osoittami-
1690: Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastuslii- sesta vammaisten kuljetuspalvelujen järjestä-
1691: tolle vesilläliikkumisen turvallisuuden edis- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1489
1692: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1478
1693: 1391 Muroma ym.: Määrärahan osoittami-
1694: 1380 Moisander ym.: Määrärahan osoittami- sesta vammaisten lomatoiminnan järjestämi-
1695: sesta Kuopion yliopistoalueen palvelutalon seen....................................... 1490
1696: rakentamiseksi............................. 1479
1697: 1392 Muroma ym.: Määrärahan osoittami-
1698: sesta avustuksena kunnille mammografiatut-
1699: 1381 Moisander: Koeotetun määrärahan
1700: kimusten järjestämiseen.................... 1491
1701: osoittamisesta ammatillisten oppilaitosten
1702: kirjastojen kehittämiseen.... . . . . . . . . . . . . . . . 1480
1703: 1393 Muroma ym.: Määrärahan osoittami-
1704: sesta sädehoitolaitteiden hankkimista ja uu-
1705: 1382 Moisander: Määrärahan osoittamisesta simista varten.............................. 1492
1706: uuden koulutusyksikön perustamiseen Kuo-
1707: pion teknilliseen oppilaitokseen . . . . . . . . . . . . 1481 1394 Muroma ym.: Määrärahan osoittami-
1708: sesta erikoislääkärien ja -sairaanhoitajien
1709: 1383 Moisander: Koeotetun määrärahan palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien lasten
1710: osoittamisesta Kuopion läänin yleisten tei- erikoishoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1493
1711: den ja valtatien n:o 5 päällystämiseen . . . . . . 1482
1712: 1395 Mustonen ym.: Määrärahan osoittami-
1713: 1384 Moisander: Määrärahan osoittamisesta sesta edellytysten luomiseksi uusien läänien
1714: Järvi-Suomen kunnille öljyntorjuntakaluston perustamiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1494
1715: hankkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1483
1716: 1396 Mustonen ym.: Koeotetun määrärahan
1717: 1385 Moisander: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta Kainuun tie- ja vesirakennus-
1718: opiskelijoiden erillisasuntojen hankintaan . . 1484 piirille tiestön perusparannukseen . . . . . . . . . . 1495
1719:
1720: 1397 Mustonen ym.: Määrärahan osoittami-
1721: 1386 Muroma ym.: Koeotetun määrärahan
1722: sesta Pihlajapuron-Mustolanmutkan tien
1723: osoittamisesta kulttuurihistoriallisesti arvok-
1724: kaiden rakennusten kunnostamiseen ja pe- parantamiseen Sotkamossa . . . . . . . . . . . . . . . . . 1496
1725: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1485 1398 Mustonen ym.: Määrärahan osoittami-
1726: sesta Outokumpu Oy:n osakepääoman ko-
1727: 1387 Muroma ym.: Koeotetun määrärahan rottamiseksi Sotkamon Talvivaaran kaivok-
1728: osoittamisesta saamenkielisen julkaisutoi- sen avaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1497
1729: minnan tukemiseen... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1486
1730: 1399 Mustonen ym.: Koeotetun määrärahan
1731: 1388 Muroma ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen
1732: osoittamisesta uskonnollisten lehtien tuke- tukemiseen................................ 1498
1733: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1487
1734: 1400 Mustonen: Määrärahan osoittamisesta
1735: 1389 Muroma ym.: Määrärahan osoittami- työttömyyden lieventämiseksi lisäämällä
1736: sesta kunnille puhelimien hankkimiseksi metsänhoitotöitä Pohjois-Pohjanmaalla..... 1499
1737: vanhuksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1488
1738: 1985 vp. 731
1739:
1740: Raha-asia-aloite n:o 682
1741:
1742:
1743:
1744:
1745: Aaltio: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 310 parantamiseksi
1746: välillä Savo-Ranta-Koivisto
1747:
1748:
1749: Eduskunnalle
1750:
1751: Tie n:o 310 välillä Savo-Ranta-Koivisto on Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
1752: lähes koko pituudeltaan huonokuntoinen, mut- vasti,
1753: kainen ja altis kelirikolle. Paikallistien käytön
1754: lisäksi tiellä on huomattava merkitys puutavaran
1755: kuljetukselle johtuen alueen tuntumassa sijaitse-
1756: vista laajoista metsäalueista sekä Kangasalan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1757: Valkeakosken väliselle moninaiselle liikenteelle. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
1758: Tietä käytetään myös työpaikkaliikenteeseen Val- 31.24.77 1 600 000 markkaa maantien
1759: keakoskelle, Kangasalle ja Tampereelle, ja lisäksi n:o 310 parantamiseksi vältllä Savo-
1760: tien tuntumassa on runsaasti kesäasuntoja. Ranta-Koivisto.
1761:
1762: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
1763:
1764: Sampsa Aaltio
1765: 732 1985 vp.
1766:
1767: Raha-asia-aloite n:o 683
1768:
1769:
1770:
1771:
1772: Aaltio: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3041 (Lempäälä-
1773: Valkeakoski) parantamiseksi välillä Lempäälä-Rantoo
1774:
1775:
1776: Eduskunnalle
1777:
1778: Huonokuntoisen maantien n:o 3041 paranta- tia päällystetty. Sorapintaisia näistä teistä on
1779: mista välillä Lempäälä-Rantoo on jostain syystä tiettävästi enää 553 km. Koska liikennemäärä
1780: lykätty jatkuvasti TVL:n toimenpideohjelmassa. tällä tiellä ilmeisesti vuoden 1982 jälkeen on
1781: Kun työn alkuperäisten kaavailujen mukaisesti noussut, on Lempäälän-Rantoon osuus ehkä
1782: piti alkaa jo vuonna 1985, on työn aloittamista eniten liikennöity soratie Suomessa.
1783: TVL:n toimenpideohjelmissa lykätty jatkuvasti Tien parantamisen yhteydessä tulisi myös
1784: eteenpäin siten, että viimeisen ohjelman mukaan Lempäälän ja Valkeakosken rajalla sijaitsevat
1785: työt alkaisivat vasta vuonna 1989. maisemaa pilaavat soranottoalueitten jäännökset
1786: Vuonna 1982 suoritetun liikennelaskennan maisemoida, jolloin runsaasti arvostelua herättä-
1787: mukaisesti liikennemäärä tällä tiellä välillä nyt epäkohta tulisi poistettua.
1788: Lempäälä-Lipon tienhaara oli 800 ajoneuvoa
1789: Lempäälän-Rantoon tie vaatisi erittäin huo-
1790: vuorokaudessa. Jos tie olisi päällystetty, osa
1791: nokuntoisena nopeita toimenpiteitä tien oleelli-
1792: Lempäälän ja Valkeakosken välisestä liikenteestä
1793: seksi parantamiseksi.
1794: siirtyisi kolmostietä lyhyemmälle Lempäälän-
1795: Rantoon paikallistielle, jolloin myös kolmostien Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
1796: kuormitus vähentyisi.
1797: Näin ollen Lempäälän-Rantoon tien liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1798: määrä myös nousisi nykyisestä huomattavasti. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
1799: TVL:lta saatujen tietojen mukaan sellaisista 31. 24. 77 3 400 000 markkaa maantien
1800: teistä, joilla liikennemäärä on 800 ajoneuvoa n:o 3041 (Lempäälä-Valkeakoskz) pa-
1801: vuorokaudessa tai enemmän, on noin 98 prosent- rantamiseksi vältllä Lempäälä-Ran(oo.
1802:
1803: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
1804:
1805: Sampsa Aaltio
1806: 1985 vp. 733
1807:
1808: Raha-asia-aloite n:o 684
1809:
1810:
1811:
1812:
1813: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siirtolapuutarha-
1814: liiton toiminnan tukemiseen
1815:
1816:
1817: Eduskunnalle
1818:
1819: Suomen Siirtolapuutarhaliitto on yli viisikym- Siirtolapuutarhaviljely on runsaasti lisäänty-
1820: mentä vuotta jatkuneen toimintansa aikana toi- mässä, siitä antavat selviä viitteitä eri puolilla
1821: minut siirtoJapuutarhatoimintaa harrastavien vil- Suomea ko. käyttöön tapahtuvat maavaraukset.
1822: jelijöiden ja yhdistysten yhdyssiteenä. Liiton toi- Lisääntyvä toiminta vaatii myös lisääntyvää oh-
1823: mintaperiaatteisiin kuuluu edistää ja kehittää jaus- ja valistustyötä, jotta olemassa olevat sekä
1824: terveitä vapaa-ajan harrastuksia ja elämäntapoja uudet alueet tulisivat oikein hoidetuiksi. Uusien
1825: jäsenistönsä parissa. Toimintamuotoina on valis- alueiden suunnitteluvaiheessa joutuvat liiton
1826: tustilaisuuksien ja kurssien järjestäminen sekä edustajat käymään neuvotteluja kuntien viran-
1827: opetus- ja neuvontatyö. Valtakunnallisena liitto- omaisten kanssa. Mahdollisuus edes osapäivätoi-
1828: na toiminta on maan kattava. Niinpä jo pelkäs- misen neuvojan palkkaamiseen olisi suureksi
1829: tään matkakustannukset ovat huomattava meno- avuksi tässä työssä. Jo vuosia on ollut tavoitteena
1830: erä vuosittain. valmistaa yhtenäinen neuvontaohjeisto, joka aut-
1831: Liiton toimesta julkaistaan kuusi kertaa vuo- taisi kuntien viranomaisia suunnittelutyössä. Va-
1832: dessa ilmestyvää SiirtoJapuutarha-nimistä lehteä, rojen puuttumisen takia on suunnitelmista kui-
1833: jossa alan asiantuntijat kirjoituksillaan antavat tenkin jouduttu luopumaan.
1834: ohjeita ja neuvoja pienpuutarhojen hoidossa.
1835: Liiton toimintaa tuettiin aikaisempina vuosina Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1836: valtion toimesta, kuten tapahtuu muissakin Eu- nioittavasti,
1837: roopan maissa. Vuoden 1967 jälkeen, jolloin
1838: valtion tuki lopetettiin, on liiton toimintaa hoi-
1839: dettu pelkästään palkattomana harrastetyönä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1840: Jälleen viime vuonna eduskunta varasi kuluvan 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
1841: vuoden tulo- ja menoarvioon 150 000 markan 30.30.47 180 000 markan miiiiriirahan
1842: määrärahan Siirtolapuutarhaliiton toiminnan tu- Suomen Siirtolapuutarhaliiton toiminnan
1843: kemiseen. tukemiseen.
1844:
1845: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
1846:
1847: Markus Aaltonen Arja Alho Kari Urpilainen
1848: Pekka Myllyniemi Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari
1849: Pentti Lahti-Nuuttila Mats Nyby
1850: 734 1985 vp.
1851:
1852: Raha-asia-aloite n:o 685
1853:
1854:
1855:
1856:
1857: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohikul-
1858: kutien rakentamiseen kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-Kuorta-
1859: neen tien välillä
1860:
1861:
1862: Eduskunnalle
1863:
1864: Seinäjoen itäinen ohikulkutie tulee suunnitel- vat turvallisuusriskit nopeasti lisääntymään ah-
1865: mien mukaan ohjaamaan nyt Seinäjoen kaupun- taitten katujärjestelyjen johdosta.
1866: gin läpi menevän pitkämatkaisen etelä-pohjois- Seinäjoen kaupunki ja Nurmon kunta ovat
1867: suuntaisen liikenteen kantatien n:o 64 ja kanta- yhteisessä uudessa yleiskaavassaan tehneet väylä-
1868: tien n:o 67 välillä pois kaupunkialueelta kaupun- varauksen itäistä ohikulkutietä varten. Tieosuus
1869: gin itä- ja eteläpuolitse. Kun Jalasjärven-Seinä- suunnitellaan mainittujen kuntien ja TVL:n yh-
1870: joen-Ylistaron tie vuoden 1979 toukokuussa on teistoimin, ja se saadaan täten toteuttamisedelly-
1871: muutettu luokittelultaan kantatieksi, on etenkin tyksiltään vastaamaan sekä tien rakentajan että
1872: raskas liikenne lisääntynyt mainitulla osuudella. kaupunkiseudun näkemyksiä. Molempien kun-
1873: Kun kantatien n:o 67 rakentaminen välillä Ytter- tien kunnanhallitusten yhdenmukainen kanta on
1874: jeppo-Alahärmä saadaan lähivuosina loppuun itäisen ohikulkutien mahdollisimman pikainen
1875: suoritetuksi, tulee raskas liikenne Kokkolan ja toteuttaminen.
1876: Tampereen tiesuuntien välillä suuntautumaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1877: Seinäjoen kautta kantateitten n:o 64 ja 67 ris-
1878: teyksenä. Tämä liikenne tulee nykyisten väylien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1879: mukaisesti kulkemaan koko Seinäjoen asemakaa- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
1880: voitetun alueen halki. Tämä aiheuttaa huomatta- 31. 24. 77 22 000 000 markkaa Seinäjoen
1881: vasti ylimääräistä häiriötä sekoittuessaan muuhun itäisen ohikulkutien ensimmäisen osuu-
1882: Seinäjoen kaupungin ja kaupunginseudun liiken- den toteuttamiseksi kantatien n:o 64 ja
1883: teeseen. Lisäksi Törnävän kaupunginosassa tule- Seinä;oen-Kuortaneen tien välzllä.
1884:
1885: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
1886:
1887: Markus Aaltonen Mats Nyby Kari Urpilainen
1888: 1985 vp. 735
1889:
1890: Raha-asia-aloite n:o 686
1891:
1892:
1893:
1894:
1895: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 67 linjauk-
1896: sen siirtämiseen Seinäjoella
1897:
1898:
1899: Ed u s kunnalle
1900:
1901: Seinäjoen kaupunki on TVL:n Vaasan piirin olisi tarpeen rauhoittaa nykyinen Suupohjantie
1902: kanssa laadituttanut yleissuunnitelman kantatien kaupungin sisäiseksi väyläksi ja siirtää kantatie
1903: n:o 67 eli Suupohjantien linjauksen siirtämisestä radan varteen paikalle, joka jo luonnonoloistakin
1904: Seinäjoen kaupunkialueella keskustan ja Alaky- johtuen (tulva-alue) tulee olemaan kaupungin
1905: län välillä nykyiseltä paikaltaan Suupohjan radan siihen suuntaan laajentumisen raja.
1906: varteen. Kantatien sisääntulon siirto tällä tavalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1907: olisi tulevan kaupunkikehityksen kannalta erit- nioittaen,
1908: täin keskeinen toimenpide. Nykyisen Suupohjan-
1909: tien ja radan välinen alue tullaan kaavoittamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1910: pääasiallisesti teollisuuden ja liiketoiminnan tar- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
1911: peisiin, mikä enenevästi tuo nykyiselle Suupoh- 31.24. 77 6 000 000 markkaa kantatien
1912: jantielle kaupungin sisäistä liikennettä. Liiken- n:o 67 linjauksen siirtämiseen Seinäjoen
1913: teellisen välityskyvyn ja turvallisuuden kannalta kaupungin alueella.
1914:
1915: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
1916:
1917: Markus Aaltonen Mats Nyby Kari Urpilainen
1918: 736 1985 vp.
1919:
1920: Raha-asia-aloite n:o 687
1921:
1922:
1923:
1924:
1925: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Koskuen-Ylivallin tien (n:o
1926: 6921) rakentamiseen
1927:
1928:
1929: Eduskunnalle
1930:
1931: Koskuen-Ylivallin tien (mt n:o 6921) raken- joten tien runkorakenne on joutunut "mahdot-
1932: tamishanke on sijoitettu TVL:n Vaasan piirin tomalle" rasitukselle.
1933: toimenpideohjelmassa vuosille 1990-91. Vaihtoehtoinen kuljetussuunta on Kihniön Ra-
1934: Vapo Oy on v. 1983 rakentanut Ylivalliin tikylä, jonne matka on 20 km pitempi ja lisäksi
1935: lastauspaikan, jota se suunnittelee myöhemmin tämä liikenne tukkii Koskuen-Ratikylän välillä
1936: edelleen laajennettavaksi. VR sai niin ikään v. valtatietä n:o 3. Suunnitelman mukaisen 9 km:n
1937: 1984 valmiiksi pistoraiteen em. lastauspaikalle. jakson kustannusarvio on 7 milj. mk.
1938: Vapo Oy:n turvetoimitukset Tampereelle ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1939: lisääntyvässä määrin tapahtuneet Jalasjärven taen,
1940: alueen soilta, koska Alavuden suunnan jyrsintur-
1941: peessa on liikaa puumaisia osia. Vuotuiset toimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1942: tukset Ylivallin lastauspaikan kautta nousevat 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlte
1943: 700 000-800 000 kuutiometriin jyrsinturvetta. 31. 24. 77 7 000 000 markkaa Koskuen-
1944: Suurin osa tästä tapahtuu roudattomana aikana, Yit'vallin tien (n:o 6921) rakentamiseen.
1945:
1946: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
1947:
1948: Markus Aaltonen
1949: 1985 vp. 737
1950:
1951: Raha-asia-aloite n:o 688
1952:
1953:
1954:
1955:
1956: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kitinojan-Liipantönkän
1957: tien parantamiseen
1958:
1959:
1960: Eduskunnalle
1961:
1962: Maantie n:o 7033 kulkee Halkosaaresta kanta- linja-autovuoroa. Hanhikosken kylässä t01mu
1963: tieltä n:o 64 Kitinojan ja Hanhikosken kautta myös kymmenisen henkilöä työllistävä huoneka-
1964: Liipantönkälle. Tie on pituudeltaan 18 km. Ky- lualan yritys. Tiellä on myös läpikulkuliikennet-
1965: seinen maantie peruskorjattiin vuosina 1978- tä. Kunnollisen tieyhteyden saaminen on kylän
1966: 1979 Kitinojan ja Halkosaaren väliseltä 8 kilo- toimintojen ja palvelujen kannalta välttämätöntä.
1967: metrin osuudelta. Peruskorjaus on toisen puolen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1968: osalta suorittamatta. Peruskorjaamattoman tie-
1969: osuuden kuntoonsaattaminen on erityisen tärkeä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1970: tä Hanhikosken turkistalautta harjoittavalle maa- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
1971: talousvaltaiselle kylälle, jossa on noin 400 asukas- 31.24. 77 4 200 000 markkaa Kitin-
1972: ta. Tietä käyttää päivittäin neljä edestakaista ojan-Liipantönkiin tien parantamiseen.
1973:
1974: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
1975:
1976: Markus Aaltonen Mats Nyby Kari Urpilainen
1977:
1978:
1979:
1980:
1981: 93 428500120H
1982: 738 1985 vp.
1983:
1984: Raha-asia-aloite n:o 689
1985:
1986:
1987:
1988:
1989: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden alijää-
1990: mäisyyden korvaamiseen ja vähäliikenteisten ratojen ylläpitoon
1991:
1992:
1993: Eduskunnalle
1994:
1995: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä liikelaitosten liikekirjanpidon periaatteiden ke-
1996: asetetaan Valtionrautateille erityinen liikekirjan- hittäminen nykyistä enemmän kustannuslasken-
1997: pidollisen alijäämän supistamistavoite. Mainitun nan periaatteita vastaavaksi, sekä samalla mah-
1998: tavoitteen asettamisen yhteydessä ei valtiovallan dollisen alijäämän osalta ns. avoimen korvauksen
1999: taholta ole kuitenkaan riittävästi otettu huo- periaatteen toteuttaminen. Avoin budjetointi on
2000: mioon niitä tehtäviä, joita rautatielaitokselle on omiaan ohjaamaan valtiovallan päätöksentekoa
2001: asetettu yleisen ja yhteiskuntapoliittisen edun kansantaloudellisesti edullisempaan suuntaan.
2002: nimissä hoitaa määrätyn tyyppistä palvelutehtä- Valtiontilintarkastajat ovat myös kertomuksissaan
2003: vää. Näin ollen Valtionrautatiet maksaa oman vaatineet yleisen edun tulkinnan ja korvausme-
2004: budjettinsa kautta yhteiskuntapoliittisesti tärkei- nettelyn täsmentämistä. Valtion menot eivät kor-
2005: den toimintojen ylläpitämisen omista liikennetu- vausmenettelyn myötä kasvaisi, mutta tulo- ja
2006: loistaan. menoarvion kautta saatava informaatio liikenne-
2007: Alijäämän pysyttäminen nykyisellä tasolla olisi lajin kustannuksista ja sen saamasta yhteiskunnan
2008: edellyttänyt vuoden 1983 TMA:n mukaan rauta- tuesta lisääntyisivät.
2009: teiden tariffien korottamista noin 25 prosentilla. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2010: Näin suureen korotukseen ei ole katsottu olevan
2011: mahdollisuuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2012: Näin todetessaan on valtiovalta osaltaan tun- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 31.57
2013: nustanut Valtionrautateiden yleisen yhteiskunta- uudelle momentille 110 000 000 markan
2014: poliittisen palvelulaitosluonteen ja on näin määrärahan yleisistä yhteiskuntapolti'tti-
2015: myöntänyt osan alijäämästä muodostuvan yleisis- sista syistä aiheutuvan Valtionrautateiden
2016: tä yhteiskuntapoliittisista syistä. ali:fäämäisyyden korvaamiseksi ja kiiytet-
2017: Liikenneministeriön hallinnonalan yhteissuun- täväksi vähälitkenteisten ratojen kunnos-
2018: nitelmassa 1981-1984 on asetettu tavoitteeksi sapitoon ja perusparannuksiin.
2019:
2020: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
2021:
2022: Markus Aaltonen Mats Nyby Kari Urpilainen
2023: Pekka Myllyniemi Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari
2024: 1985 vp. 739
2025:
2026: Raha-asia-aloite n:o 690
2027:
2028:
2029:
2030:
2031: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Geologian tutkimus-
2032: keskuksen Seinäjoen aluetoimiston suunnittelua varten
2033:
2034:
2035: Eduskunnalle
2036:
2037: Geologian tutkimuskeskus tutkii ja kartoittaa tutkimuskeskuksen malminetsintään ja sitä edis-
2038: Suomen maankamaraa sekä etsii sen sisältämiä tävään tutkimustoimintaan. Kallioperäkartoitus,
2039: raaka-ainevaroja kaivosteollisuuden ja muun elin- matalalentomittaukset ja geokemiallinen kartoi-
2040: keinoelämän tarpeisiin. Geologista perustutki- tus ovat näistä tukitoiminnoista tärkeimmät.
2041: musta harjoitetaan myös korkeakouluissa ja sovel- Laatokan-Perämeren vyöhyke on edelleen tär-
2042: lettua tutkimusta useissa muissa laitoksissa ja kein värillisten metallien etsintäalue. Malminet-
2043: yhtiöissä, joiden kaikkien kanssa Geologian tut- sinnän muut painopisteet sijaitsevat Keski-Lapin,
2044: kimuskeskuksella on yhteistyötä. Tutkimus- Kainuun ja Pohjanmaan liuskealueilla. Toimin-
2045: keskuksessa on kallio- ja maaperätutkimuksen nan tärkeimmät kehittämiskohteet ovat malmin-
2046: osastoryhmä sekä malmitutkimuksen osastoryh- etstntaan liittyvä monimenetelmätulkinta,
2047: mä, yleinen osasto ja informaatiotoimisto. Alu- uraani- ja teollisuusmineraalitutkimukset sekä
2048: eellista toimintaa varten on aluetoimistot Kuopi- geokemiallinen analyysipalvelu. Kaivosyhtiöiden
2049: ossa ja Rovaniemellä. kanssa harjoitettavaan yhteistyöhön kiinnitetään
2050: Geologian tutkimuskeskuksen toimintaa on erityistä huomiota pyrkimällä aikaansaamaan val-
2051: viimeksi kuluneena kymmenvuotiskautena huo- takunnallinen malminetsintäohjelma.
2052: mattavasti tehostettu. Tutkimuslaitoksen määrä- Malmintutkimusten henkilöstölisäysten tarve
2053: rahat, jotka v. 1973 olivat 22 milj. mk, ovat lähivuosina lienee kymmeniä henkilötyövuosia.
2054: käsillä olevassa budjettiehdotuksessa 130 milj.
2055: mk. Määrärahat ovat sanottuna aikana kasvaneet Malminetsinnän edistämiseksi pyritään maam-
2056: keskimäärin neljä prosenttia reaalisesti. Huomat- me kallioperä saamaan kartoitetuksi mittakaavas-
2057: tavimpia toiminnan kehittämiskohteita on ollut sa 1:100 000 vuosisadan vaihteeseen mennessä.
2058: malmitutkimusten ja turvetutkimusten tehosta- Maaperäkartoitus tehostuu tuntuvasti, kun 60-
2059: mmen. 70 maanmittaushallituksen kartoittajaa koulute-
2060: taan yhteistyösopimuksen perusteella maaperä-
2061: Tutkimuskeskuksen toiminnan painopiste on
2062: kartoitukseen. Hiekka- ja soravarojen arvioinnissa
2063: käytännöllis-geologisissa tutkimuksissa. Malmi-
2064: kiireisenä jatkotehtävänä on saven- ja moreenin-
2065: tutkimusten osuus toiminnan kokonaisrahoituk-
2066: alaisten piiloesiintymien etsintä, pohjaveden
2067: sesta on 60 prosenttia; kallio- ja maaperätutki-
2068: alaisten ainesmäärien arviointi sekä soraa ja hiek-
2069: muksen osuus on 30 prosenttia. Alueellisesti
2070: kaa korvaavien ainesten kartoittaminen. Erityises-
2071: toiminta on aikaisemmin keskitetty malmikriitti-
2072: ti rannikon taajamien hupenevat soraesiintymät
2073: sille alueille Pohjois- ja Keski-Suomeen. Viime
2074: edellyttävät merenpohjan esiintymien kartoitta-
2075: aikoina on toiminnan painopistettä suunnattu
2076: mista.
2077: voimakkaasti Pohjanmaalle.
2078: Maamme lähes kaikki toiminnassa olevat kai- Kallio- ja maaperätutkimusten tehostaminen
2079: vokset lopettavat toimintansa vuosisadan lop- edellyttänee lähivuosina n. 30 henkilötyövuoden
2080: puun mennessä. Useimpien kaivosten osalta on lisäystä. Tähän sisältyvät pari vuotta sitten aloite-
2081: kysymyksessä tunnettujen malmivarojen loppu- tun kallioperäkartoituksen tehostamisohjelman
2082: minen, mutta myös teollisuuden kustannustason jatkaminen sekä maa-ainestutkimusten ja maape-
2083: nousu on kohottanut malmien louhittavuuspitoi- räkartoituksen laajentaminen.
2084: suuden kannattavuusrajaa. Vaikka maamme kai- Geologian tutkimuskeskuksen toiminnan laa-
2085: vosyhtiötkin harjoittavat malminetsintää, on ai- jentuessa ja painopisteen siirtyessä aikaisempaa
2086: heellista kiinnittää erityistä huomiota Geologian enemmän läntiseen Suomeen olisi uuden Länsi-
2087: 740 1985 vp. - RA n:o 690
2088:
2089: Suomen (tai Pohjanmaan) aluetoimiston perusta- henkilöstön aikaisempaa useammat kotonakäyn-
2090: minen tarkoituksenmukaista. nit ja olisi niin myös henkilöstöpoliittisesti perus-
2091: Keskeisen liikennemaantieteellisen asemansa teltu toimenpide.
2092: vuoksi Seinäjoen kaupunki sovelruisi hyvin uu-
2093: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2094: den aluetoimiston sijaintipaikaksi. Myös yhteis- nioittaen,
2095: työ Seinäjoella toimivan maanmittaushallituksen
2096: kartoitusyksikön kanssa voitaisiin järjestää jousta-
2097: vasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2098: Seinäjoelle perustettavalta aluetoimistolla voi- 1986 tulo- ja menoa1'//ioon momentille
2099: taisiin säästää niitä kustannuksia, joita kenttä- 32.40. 74 1 000 000 markkaa Geologian
2100: henkilöstön matkustamisesta aiheutuu. Uusi toi- tutkimuskeskuksen Seinäjoen aluetoimis-
2101: mipiste mahdollistaisi myös kenttätyötä tekevän ton suunnittelua varten.
2102:
2103: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
2104:
2105: Markus Aaltonen Mats Nyby Kari Urpilainen
2106: 1985 vp. 741
2107:
2108: Raha-asia-aloite n:o 691
2109:
2110:
2111:
2112:
2113: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden lomatoi-
2114: minnan avustamiseen
2115:
2116:
2117: Eduskunnalle
2118:
2119: Maassamme toimii 11 eri läänien syöpäyhdis- roista, aiheuttaa lomatoimintaan osallistuminen
2120: tystä. Nämä syöpäyhdistykset ovat järjestäneet syöpäpotilaalle itselleen edelleen huomattavia
2121: syöpäpotilaille kuntoutus- ja lomaviikkoja osit- kustannuksia. Valtion tulo- ja menoarvioon on
2122: tain Kansaneläkelaitoksen kuntoutusvaroilla ja vuodesta 1981 lähtien otettu määräraha syöpäpo-
2123: osittain itse keräämillään varoilla. Lomatoimintaa tilaiden lomatoiminnan järjestämistä varten. Vii-
2124: on järjestetty ensisijaisesti syöpäjärjestöjen omassa me vuonna määräraha oli 300 000 mk. Näiden
2125: kuntoloma- ja kurssikeskuksessa Kyyrönkaidassa määrärahojen turvin on voitu järjestää n. 2 400
2126: Ristiinan kunnassa. Kysymyksessä on ollut sekä syöpäpotilaalle ohjelmoitu loma- ja virkistysviik-
2127: fyysinen että psyykkinen kuntoutus. ko.
2128: Vuosittain Suomessa todetaan n. 16 000 uutta Edellä selostetun perusteella ehdotamme,
2129: syöpätapausta. Elossa olevien syöpää sairastanei-
2130: den määrä kasvaa ja on nyt n. 80 000. Osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2131: potilaista on täysin parantunut, osa osittain inva- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 33.94
2132: lidisoitunut ja osa täysin työkyvyttömiä. Vaikka uudelle momentzlle 400 000 markan
2133: syöpäpotilaiden kurssi- ja lomatoimintaa on tuet- määrärahan käytettäväksi ohjattuun syö-
2134: tu Kansaneläkelaitoksen ja syöpäjärjestöjen va- päpotilaiden lomatoimintaan.
2135:
2136: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
2137:
2138: Markus Aaltonen Arja Alho Mats Nyby
2139: Kari Urpilainen Pekka Myllyniemi Saara-Maria Paakkinen
2140: Anna-Liisa Piipari Pentti Lahti-Nuuttila
2141: 742 1985 vp.
2142:
2143: Raha-asia-aloite n:o 692
2144:
2145:
2146:
2147:
2148: Aho: Määrärahan osoittamisesta Chydenius-instituutin toiminnan
2149: tukemiseen
2150:
2151:
2152: Eduskunnalle
2153:
2154: Chydenius-instituutti on Kokkolassa toimiva erikseen projekteittain budjetoiduin apurahoin.
2155: tutkimuslaitos, jota ylläpitää kannatusyhdistys ja Vakituisen henkilökunnan muodostavat tutki-
2156: jonka tarkoituksena on Keski-Pohjanmaan maa- musjohtaja ja toimistonhoitaja. Tutkijoiden ja
2157: kuntaan kohdistuvalta tutkimustyöllä ja koulu- tutkimusapulaisten työsuhteet ovat määräaikaisia
2158: tustoiminnalla edistää maakunnan elinkeino- ja ja tilapäisiä. Pysyvä tutkijakunta, yksi tai kaksi
2159: kulttuurielämän kehitystä. Instituutti on toimi- vakinaista tutkijaa toiminnanjohtajan lisäksi, olisi
2160: nut vuodesta 1978 alkaen. välttämätön edellytys laitoksen kehittämiselle
2161: Laitos on kaksikielinen ja sillä on oma julkaisu- tutkijayhteisönä ja tutkijakoulutuspaikkana.
2162: sarja, jossa julkaistaan tutkimuksia suomen ja
2163: ruotsin kielellä. Instituutin tutkimustoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2164: painopistealueita kaudella 1985-88 ovat koulu- taen,
2165: tusjärjestelmään kohdistuva tutkimus, työvoima-
2166: tutkimus sekä maaseutu- ja kaupunkitutkimus.
2167: Instituutti tekee myös tunnetuksi Anders Chyde- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2168: niuksen elämäntyötä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2169: Tutkimustoiminta on projektikohtaista. Rahoi- 29.88.53 200 000 markkaa Chydenius-
2170: tus kuhunkin tutkimushankkeeseen järjestetään instituutin toiminnan tukemiseen.
2171:
2172: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
2173:
2174: Esko Aho
2175: 1985 vp. 743
2176:
2177: Raha-asia-aloite n:o 693
2178:
2179:
2180:
2181:
2182: Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Kansan-
2183: musiikkiliiton koulutustoiminnan tukemiseen
2184:
2185:
2186: Eduskunnalle
2187:
2188: Suomen Kansanmusiikkiliitto tekee tyota Heikoimmassa asemassa ovat nuoret kansan-
2189: oman perinnemusiikkimme vaalimiseksi ja kehit- musiikin harrastajat, joiden lukumäärä on viime
2190: tämiseksi. Liitto ja sen 18 maakuntayhdistystä vuosina voimakkaasti kasvanut.
2191: järjestävät erilaisia koulutus- ja juhlatilaisuuksia Suomen Kansanmusiikkiliitto saa vuonna 1985
2192: sekä toimittavat alan harrastajia palvelevia julkai- valtiolta yleisavustuksena 127 000 markkaa, joka
2193: suja. Samalla liitto toimii maamme kansanmusii- kattaa noin neljänneksen toiminnan kokonaisku-
2194: kin harrastajien yhdyssiteenä ja tiedotuskanava- luista. Niukkojen taloudellisten voimavarojen ta-
2195: na. kia kansanmusiikin harrastajien koulutusta ei ole
2196: Maamme kansanmusiikin harrastajien tukemi- kyetty järjestämään tarvetta vastaavaksi.
2197: nen on keskeisesti Suomen Kansanmusiikkiliiton
2198: toiminnan varassa. Musiikkioppilaitokset eivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2199: anna varsinaista kansanmusiikin koulutusta. nioittaen,
2200: Kansalais- ja työväenopistojen mahdollisuuksia
2201: tukea alan harrastajia rajoittaa pätevän opettaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2202: kunnan sekä käytettävissä olevien tuntimäärien 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2203: niukkuus. Kansanmusiikin alan instituutit ovat 29.90.52lisäyksenä 50 000 markkaa Suo-
2204: keskittyneet ensi sijassa tutkimus- ja julkaisutoi- men Kansanmusiikkiliiton koulutustoi-
2205: mintaan sekä ammattitason koulutustoimintaan. minnan tukemiseen.
2206:
2207: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
2208:
2209: Esko Aho Kalevi Mattila Tytti Isohookana-Asunmaa
2210: Heikki Riihijärvi Timo Roos
2211: 744 1985 vp.
2212:
2213: Raha-asia-aloite n:o 694
2214:
2215:
2216:
2217:
2218: Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmusiikkijuh-
2219: lien kannatusyhdistys ry:lle juhlakeskuksen rakentamiseen
2220:
2221:
2222: Eduskunnalle
2223:
2224: Vuodesta 1967 lähtien järjestetyistä Kaustisen musiikkijuhlien järjestäjien ja Kaustisen kunnan
2225: kansanmusiikkijuhlista on tullut kansallisesti ja voimavaroihin nähden kyse oli varsin mittavasta
2226: kansainvälisesti merkittävä kulttuuritapahtuma. hankkeesta.
2227: Kansanmusiikkijuhlille osallistuu vuosittain noin Kaustisen juhlakeskus on rakennettu ensi sijas-
2228: 2 500 koti- ja ulkomaista esiintyjää. Yleisömäärä sa valtakunnallisen ja kansainvälisen kulttuurita-
2229: nousee noin 80 OOO:een. Alueen vankan kansan- pahtuman tarpeita varten. Olisikin perusteltua,
2230: musiikkiharrastuksen sekä kansanmusiikkijuhlien että valtio ottaisi kannettavakseen osan hankkeen
2231: ansiosta Kaustisesta on tullut maamme kansan- kustannuksista. Eräiden muiden vastaavantyyp-
2232: musiikkitoiminnan keskus. pisten juhla-alueiden rakentamiseen tällaista
2233: Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kannatusyh- avustusta on saatu.
2234: distys ja Kaustisen kunta ovat ryhtyneet toimen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2235: piteisiin juhla-alueen kehittämiseksi, jotta mm. nioittaen,
2236: esiintymis- ja katsomotilat paremmin vastaisivat
2237: kansanmusiikkijuhlien nykyisiä tarpeita. Juhla- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2238: keskuksen rakentaminen on käynnistynyt valta- 1986 tulo- ja menoaroioon momentille
2239: kunnallisen arkkitehtikilpailun perusteella hyväk- 29.90.52 500 000 markkaa avustuksena
2240: sytyn suunnitelman pohjalta. Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kanna-
2241: Juhlakeskuksen ensimmäisen vaiheen rakenta- tusyhdistys ry:lle juhlakeskuksen rakenta-
2242: minen maksoi noin 1,3 milj. markkaa. Kansan- mzsta varten.
2243:
2244: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
2245:
2246: Esko Aho Kari Urpilainen Kalevi Mattila
2247: Olavi Martikainen Tytti Isohookana-Asunmaa Aapo Saari
2248: 1985 vp. 745
2249:
2250: Raha-asia-aloite n:o 695
2251:
2252:
2253: Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan-
2254: puolustajat ry:n valtionapuun
2255:
2256:
2257: Eduskunnalle
2258:
2259: Hallituksen tulo- ja menoarvioesitykseen vuo- paikallistason toimintaedellytyksiä, kasvaneilla
2260: delle 1986 on sisällytetty Suomen Rauhanpuolus- kansainvälisen toiminnan kustannuksilla sekä va-
2261: tajat r.y:lle 950 000 markan määräraha. kavasti jälkeenjääneen työntekijöidensä palkkata-
2262: Suomen Rauhanpuolustajat r.y. on maamme son kuoppakorotuksella. Korotuksen toteutumi-
2263: laajapohjaisin ja suurin rauhanjärjestö, jonka or- nen olisi myös mahdollistanut sen, ettei olisi
2264: ganisaatio ulottuu koko maahan. Järjestöllä on ollut tarvetta korottaa eduskuntakäsittelyn aikana
2265: 16 piirijärjestöä sekä suuri määrä paikkakunta- järjestölle esitettyä määrärahaa, kuten viime vuo-
2266: kohtaisia ja alueellisia rauhantoimikuntia. sina on toistuvasti tapahtunut.
2267: Suomen Rauhanpuolustajien johtoelimissä ja Nyt hallituksen Suomen Rauhanpuolustajat
2268: jäsenkunnassa ovat edustettuina kaikki merkittä- r.y:lle esittämä 950 000 markan määräraha ei jätä
2269: vimmät yhteiskunnalliset mielipidesuunnat. Jär- ainoastaan huomiotta järjestön perusteltuja esi-
2270: jestö toimii moottorina ja aloitteentekijänä erit- tyksiä, vaan merkitsee määrärahan suoranaista
2271: täin laajaksi kasvaneessa kansalaistoiminnassa alentamista viime vuodesta. Vuoden 1985 tulo-
2272: rauhan ja solidaarisuuden puolesta. ja menoarviossa Suomen Rauhanpuolustajat
2273: Tämän lisäksi Suomen Rauhanpuolustajat r.y. r.y:lle osoitettiin eduskunnan päätöksellä
2274: tekee arvokasta kansainvälistä rauhantyötä, mm. 990 000 markkaa.
2275: yleiseurooppalaisen vuoropuhelun käynnistämi- Mikäli esitystä ei saada eduskuntakäsittelyn
2276: seksi maanosamme eri rauhanjärjestöjen ja rau- aikana korotettua, se merkitsee Suomen Rauhan-
2277: hanliikkeen suuntausten kesken. Eräs esimerkki puolustajat r.y:n toiminnan reaalista supistumis-
2278: tästä on Euroopan rauhanvoimien dialogikokous ta. Tämä tapahtuisi YK:n julistamana kansainvä-
2279: kuluvan vuoden lokakuussa Suomessa. lisenä rauhan vuonna 1986, jonka eräänä keskei-
2280: Tämä ei kuitenkaan ole heijastunut riittävästi senä tavoitteena on katsottu olevan rauhantyön
2281: siinä taloudellisessa tuessa, jota Suomen Rauhan- voimistaminen.
2282: puolustajat r.y. saa valtiovallalta. Järjestön valti- Koska järjestö joutuu joka tapauksessa suoritta-
2283: onapua ei ole nostettu edes samassa suhteessa maan palkkojen kuoppakorotuksen, edellyttää
2284: kuin rauhantyön määrärahoja yleensä. Mitatta- toiminnan nykytasollakin pitäminen vähintään
2285: koon rauhantyön kenttää ja Suomen Rauhanpuo- 350 000 markan korotusta valtionapuun.
2286: lustajien asemaa siinä millä kriteerillä tahansa on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2287: ilmeistä, että järjestö saa toimintansa laajuuteen taen,
2288: ja monipuolisuuteen nähden vähiten määräraho-
2289: ja valtionavun piirissä olevista rauhanjärjestöistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2290: Suomen Rauhanpuolustajat r.y. anoi opetus- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2291: ministeriöltä v. 1986 toimintaan yhteensä 350 000 markkaa Suomen Rauhanpuo-
2292: 1 665 000 markan avustusta ja perusteli tasokoro- lustajat r.y:n valtionapuun.
2293: tuksen toteuttamista tarpeella voimistaa piiri- ja
2294:
2295: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
2296:
2297:
2298: Esko Aho Marjatta Stenius-Kaukonen Ole Wasz-Höckert
2299: Hannu Kemppainen Sirpa Pietikäinen Olavi Martikainen
2300: Ilkka Kanerva Anna-Liisa Piipari Pentti Skön
2301: Saara-Maria Paakkinen Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi
2302: 94 428500120H
2303: 746 1985 vp.
2304:
2305: Raha-asia-aloite n:o 696
2306:
2307:
2308:
2309:
2310: Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan alueellista
2311: elinkeinojen kehittämishanketta varten
2312:
2313:
2314: Eduskunnalle
2315:
2316: Keski-Pohjanmaan Kauppakamari on käynnis- suutta tukevien erityispalvelujen kehittämiseen
2317: tänyt yhteistyössä muiden maakunnallisten järjes- sekä yrityskohtaiseen kehittämistyöhön. Työn on-
2318: töjen kanssa alueellisen elinkeinojen kehittämis- nistumisen kannalta on välttämätöntä, että pro-
2319: projektin. Sen tavoitteena on alueen yritystoi- jektin jatko voisi käynnistyä suunnitellulla tavalla
2320: minnan kehittäminen etenkin sen teknologista keväällä 1986.
2321: tasoa nostamalla sekä yritystoiminnan yleisten
2322: toimintaedellytysten parantaminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2323: Syyskuussa 1985 valmistui projektiin liittyvä nioittaen,
2324: perusselvitys. Liiketaloustieteellinen Tutkimuslai-
2325: tos suoritti kauppa- ja teollisuusministeriön ra-
2326: hoittamana tutkimuksen, jolla selvitettiin Keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2327: Pohjanmaan teollisuuden tilaa ja kehittämisedel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2328: lytyksiä. 32.50.47 lisäyksenä 445 000 markkaa
2329: Perusselvityksen pohjalta on valmisteltu pro- Keski-Pohjanmaan alueellista e/z'nkeino-
2330: jektin toinen vaihe, jolla pyritään mm. teolli- jen kehittämishanketta varten.
2331:
2332: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
2333:
2334: Esko Aho Kari Urpilainen
2335: 1985 vp. 747
2336:
2337: Raha-asia-aloite n:o 697
2338:
2339:
2340:
2341:
2342: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennuslain
2343: 136 a §:n mukaisiin valtionapuihin katujen ja kaavateiden
2344: rakentamiseen
2345:
2346:
2347: Eduskunnalle
2348:
2349: Valtion tulo- ja menoarvioon v. 1986 on Käsitellessään vuoden 1985 tulo- ja menoarvi-
2350: ehdotettu otettavaksi 21 000 000 markan suurui- ota eduskunta yksimielisesti hyväksyi ponnen,
2351: nen määräraha valtionapuun katujen ja teiden jonka mukaan tälle momentille tarkoitettuja
2352: rakentamiseen. määrärahoja on tuntuvasti lisättävä.
2353: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2354: Avustuksen edellytykset täyttäviä hakemuksia nioittaen,
2355: on liikenneministeriössä kuitenkin niin runsaasti,
2356: ettei ehdotettu määräraha riitä edes avustuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2357: piirissä jo olevien kohteiden jatkorahoitukseen. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2358: Määrärahan korottamisella voidaan turvata uu- 31.24.34 lisäyksenä 31 000 000 markkaa
2359: sien avustuskelpoisten kohteiden ottaminen mu- käytettäväksi rakennuslain 136 a §:n tar-
2360: kaan avustuksen piiriin sekä turvata jo mukana koittamiin valtionapuihin katujen ja kaa-
2361: olevien kohteiden jatkorahoitus. vateiden rakentamiseen.
2362:
2363: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
2364:
2365: Risto Ahonen Jorma Rantanen Liisa Jaakonsaari
2366: Mats Nyby Reino Paasilinna Timo Laaksonen
2367: 748 1985 vp.
2368:
2369: Raha-asia-aloite n:o 698
2370:
2371:
2372:
2373:
2374: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien raken-
2375: tamisen suunnitteluun
2376:
2377:
2378: Eduskunnalle
2379:
2380: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on ollut syystä, että Uudessakaupungissa sijaitsevat monet
2381: vireillä jo vuodesta 1957 lähtien, ja virallinen kustavilaisten käyttämät ja tarvitsemat palvelut,
2382: aloite tien rakentamiseksi on tehty Kustavin ja kuten mm. aluesairaala, ammattikoulu, kauppa-
2383: Lokalahden kuntien toimesta vuonna 1967. oppilaitos ja kaupalliset sekä teolliset palvelut.
2384: Vuosille 1978-1990 laaditusta tieverkon Lehmänkurkun tien rakentamisen merkitys ei ole
2385: runko- ja kehittämissuunnitelmasta ilmenee, että vähäinen myöskään matkailun ja kalastuksen
2386: Lehmänkurkun tie on merkitty vuosien 1984- kehittämiselle.
2387: 1990 hankeluetteloon. Tien pituus on 8 km ja Tiehankkeen suunnittelu tulisi saada käyntiin
2388: vuonna 1980 kustannuksiksi arvioitiin 15 milj. mahdollisimman pian, sillä aikaisemmat suunni-
2389: markkaa. telmat ovat osittain vanhentuneet. Tätä suunnit-
2390: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta on telutyötä varten tulisi vuoden 1986 valtion tulo-
2391: Lehmänkurkun tie tärkeimpiä tiehankkeita ja menoarvioon saada 3 milj. markan määräraha.
2392: alueella. Se on tärkeä palveluvarustuksen saavu-
2393: tettavuuden turvaamiseksi alueen kaikkien kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2394: tien asukkaille edes lähimain tasavertaisesti. nioittaen,
2395: Suunniteltu tie lyhentäisi oleellisesti matkaa Kus-
2396: tavista Uuteenkaupunkiin ja helpottaisi kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2397: asukkaiden asiointia. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2398: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhentäisi 31.24.77 3 000 000 markkaa Lehmän-
2399: Uudenkaupungin ja Kustavin välistä matkaa kurkun tien rakentamisen suunnittelu-
2400: noin 30 kilometriä. Tämä on jo merkittävää siitä työtä varten.
2401:
2402: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
2403:
2404: Risto Ahonen Liisa Hilpelä Martti Ratu
2405: Mikko Rönnholm Ilkka Kanerva Paula Eenilä
2406: Timo Roos
2407: 1985 vp. 749
2408:
2409: Raha-asia-aloite n:o 699
2410:
2411:
2412:
2413:
2414: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesihuoltotöi-
2415: den loppuunsuorittamiseen Kaiannin-Uudenkaupungin sekä
2416: Lemun ym. kuntien alueella
2417:
2418:
2419: Eduskunnalle
2420:
2421: Varsinais-Suomen rannikkoalueilla on makeaa ehdotetaan mainittuihin vesihuoltotöihin
2422: pohjavettä saatavissa erittäin niukasti. Näihin varattavaksi lisää määrärahaa 960 000 markkaa.
2423: päiviin saakka on eräitten asutustaajamien ma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2424: keanveden huolto ollut autoilla kuljetettujen nioittaen,
2425: siirtosäiliöiden varassa.
2426: Alueella onkin käynnissä laaja makeanveden
2427: siirtoverkoston rakennustyö, joka nyt uhkaa kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2428: keytyä ja lykkääntyä, koska vuoden 1986 tulo- ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2429: menoarvioon esitetty määräraha on mitoitettu 30.40. 77 lisäyksenä 960 000 markkaa
2430: liian pieneksi. Jotta alueen asukkaitten oikeus Kaiannin-Uudenkaupungin sekä Le-
2431: saada makeaa vettä toteutuisi suunnitellulla aika- mun, Maskun, Mietoisten, Mynämäen ja
2432: taululla ja jotta valmiiksi kaavoitettujen asunto- Nousiaisten kuntien vesihuoltotöiden
2433: alueiden rakentamisen aloittaminen ei viivästyisi, loppuunsuorittamiseen.
2434:
2435: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
2436:
2437: Risto Ahonen Jorma Rantanen
2438: Ukka Kanerva Liisa Hilpelä
2439: Martti Ratu Mikko Rönnholm
2440: Paula Eenilä Jukka Mikkola
2441: 750 1985 vp.
2442:
2443: Raha-asia-aloite n:o 700
2444:
2445:
2446:
2447:
2448: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Merimieseläkeläisyhdistys-
2449: ten Keskusliitto ry:n toiminnan tukemiseen
2450:
2451:
2452: Eduskunnalle
2453:
2454: Suurimpien satamakaupunkien alueella toimi- kohta varmistamaan merimieseläkeläisten vapaa-
2455: vat merimieseläkeläisyhdistykset perustivat vuo- ajan toimintojen määrää ja laatua. Vapaa-ajan
2456: den 1983 alkupuoliskolla valtakunnallisen kes- toimintojen kehittämisen lisäksi tulisi keskusjär-
2457: kusjärjestön, joka merkittiin yhdistysrekisteriin jestö paneutumaan myös vanhushuoltoon.
2458: 30. 6 .198 3. Merimieseläkeläisyhdistysten Keskus- Merimies-Unioni ja Merimieseläkeläisyhdistys-
2459: liiton toiminta käynnistettiin Suomen Merimies- ten Keskusliitto ovat kääntyneet sosiaali- ja ter-
2460: Unionin tuella, koska paikallisyhdistyksillä ei veysministeriön puoleen ja esittäneet 13.6.1985
2461: ollut resursseja riittävästi. päivätyssä kirjeessään, että ministeriö varaisi val-
2462: Keskusjärjestö on kantanut muodollista jäsen- tion budjetissa Merimieseläkeläisyhdistysten Kes-
2463: maksua, jolla on pystytty peittämään hallituksen kusliitolle toiminnan käynnistämiseen 30 000
2464: kokouksista syntyneet kulut. Merimies-Unioni on markan suuruisen määrärahan. Asia ei kuiten-
2465: mahdollistanut keskusliiton toiminnan omissa ti- kaan ole edennyt ministeriössä.
2466: loissaan ja antanut vähäisessä määrin toimisto- ja Jos jäljempänä ehdottamamme määräraha
2467: postitusapua. merkittäisiin momentille 33. 98. 51, olisi momen-
2468: Keskusliiton toiminnan varmistamiseksi tulisi tin nimike samalla muutettava muotoon Valtion
2469: liiton taloudellinen asema kyetä rurvaamaan yh- osuus merimiespalvelutoimiston menoista ja val-
2470: teiskunnan toimesta. Suomessa toimii useita val- tion avustus Merimieseläkeläisyhdistysten Kes-
2471: takunnallisia eläkeläisjärjestöjä, jotka saavat varo- kusliitolle.
2472: ja valtiolta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2473: Merenkulkijat eivät ole kuitenkaan perinteises- nioittaen,
2474: ti menneet mukaan nk. poliittisiin eläkeläisjärjes-
2475: töihin, vaan ovat perustaneet oman järjestön. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2476: Merimies-Unioni ammattijärjestönä ei ole kat- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2477: sonut velvollisuudekseen ryhtyä tukemaan elä- 33.98.51 30 000 markkaa käytettäväksi
2478: keläisjärjestöä suuremmassa määrin ja katsookin Merimieseläkeläisyhdistysten Keskuslzi"tto
2479: yhteiskunnan tuen olevan ainoa perusteltu lähtö- r.y:n toiminnan tukemiseen.
2480:
2481: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
2482:
2483: Risto Ahonen Liisa Jaakonsaari Mats Nyby
2484: Reino Paasilinna Timo Laaksonen Jukka Mikkola
2485: Jorma Rantanen
2486: 1985 vp. 751
2487:
2488: Raha-asia-aloite n:o 701
2489:
2490:
2491:
2492:
2493: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunsuomennostyötä var-
2494: ten
2495:
2496:
2497: Eduskunnalle
2498:
2499: Uusi virallinen raamatunsuomennos on valmis- Valmistuessaan vuosikymmenen lopulla raa-
2500: tumassa. Kesäkuussa laadituo laskelman mukaan matunsuomennos on eri tahojen vapaassa käytös-
2501: raamatunkäännöskomitea oli saanut yksiköissään sä oleva teos. Mikäli käännöshanke tulisi tässä
2502: valmiiksi 65 % Vanhan ja 70 % Uuden testa- vaiheessa kokonaan luterilaisen kirkon kustannet-
2503: mentin kirjoista. Suomennoshankkeen puitteissa tavaksi, tämä merkitsisi muutosta hankkeen
2504: ovat useat nuoremmat tutkijat ja kirjailijat saa- luonteessa. Yhteistyössä nimitoimiston kanssa
2505: neet tilaisuuden antaa kokotoimisen panoksensa komitea suorittaa yleisen nimistönhuollon kan-
2506: luovaan, kansallisia ominaispiirteitämme ylläpi- nalta merkittävää Raamatun nimistön oikeinkir-
2507: tävään ja kehittävään työhön. joituksen ja taivutuksen tarkistustyötä.
2508: Evankelis-luterilainen kirkko on viime vuosina Edellä sanottuun viitaten kunnioittavasti ehdo-
2509: kantanut vastuun lähes kokonaan tämän myös tamme,
2510: yhteiskunnan kannalta tärkeän hankkeen rahoi-
2511: tuksesta eli noin miljoonan markan menoerän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2512: vuodessa. Suomen valtio on vuosina 1976-85 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
2513: antanut työlle määrärahan, kuluvana vuonna mentille 29.02.51 200 000 markan mää-
2514: 100 000 mk. rärahan raamatunsuomennostyötä varten.
2515:
2516: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1985
2517:
2518: Aimo Ajo Heikki Kokko Olavi Ronkainen
2519: Boris Renlund Anna-Kaarina Louvo Hannele Pokka
2520: Pirjo Rusanen Mikko Vainio Anna-Liisa Piipari
2521: Saara-Maria Paakkinen Heikki Riihijärvi Impi Muroma
2522: Seppo Pelttari Mauno Manninen Reino Paasilinna
2523: Olli Helminen Kerttu Törnqvist Paavo Vesterinen
2524: 752 1985 vp.
2525:
2526: Raha-asia-aloite n:o 702
2527:
2528:
2529:
2530:
2531: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta taideaineiden opettajien jatko-
2532: ja täydennyskoulutukseen Lapin korkeakoulussa
2533:
2534:
2535: Eduskunnalle
2536:
2537: Yleissivistävältä ja ammatilliselta koulutukselta vastuuta opettajien täydennys- ja lisäkoulutukses-
2538: vaaditaan tänään oppilaiden luovuuden kehittä- ta. Useissa opettajankoulutusta antavissa korkea-
2539: mistä ja ylläpitämistä. Peruskoulu asettaa melkoi- kouluissa, mm. Lapin korkeakoulussa, toimii
2540: sia vaatimuksia kuvaamataidon ja musiikin ope- oma erillinen täydennyskoulutusyksikkö, joka
2541: tukselle. Usein juuri näiden aineiden kautta pyrkii koulutuksellaan vastaamaan ajankohtaisiin
2542: pyritään luovuutta virittämään. koulutustarpeisiin.
2543: Esteen peruskoulun musiikin ja kuvaamatai- Täydennyskoulutuskeskukset voisivat kouluttaa
2544: don tavoitteiden saavuttamiseksi muodostaa pä- musiikin ja kuvaamataidon aineopettajia. Tällai-
2545: tevien taideaineiden opettajien puute. Erityisen sen koulutuksen kohteena tulisi olla sellaiset
2546: selvästi tämä puute tuntuu Pohjois-Suomessa. luokanopettajan koulutusohjelman suorittaneet,
2547: Tällainen tilanne on otollinen myös peruskoulul- jotka ovat musiikkiin tai kuvaamataitoon erikois-
2548: le kilpailevien koulutussisältöjen muodostumisel- tuneita. Näiden opettajien sekä pedagoginen että
2549: le, mm. luovuutta korostavien Steiner-koulujen aineenhallinnan valmius on siksi hyvä, että yh-
2550: perustamishankkeet lisääntyvät ympäri maata. den lukuvuoden mittaiset opinnot varmasti an-
2551: Maassamme on 11 opettajankoulutusyksikköä, taisivat pätevyyden ko. aineiden aineenopettajan
2552: jotka valmistavat opettajia peruskoulun ala- tehtäviin.
2553: asteelle. Opettajankoulutuksen perusopintoihin
2554: kuuluu kahden vuoden ajan musiikin ja kuvaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2555: mataidon opintoja. Lisäksi luokanopettajiksi val-
2556: mistuvilla on mahdollisuus erikoistua kuvaama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2557: taidon tai musiikin opetukseen suoritettuaan 15 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
2558: opintoviikon opinnot sekä opetusharjoittelun ko. markkaa musiikin- ja kuvaamataidon-
2559: aineissa. opetta;i"en koulutuksen 1 käynnistiimiseksi
2560: Osana korkeakoulujen opetusta opettajankou- jatko- ja täydennyskoulutuksena Lapin
2561: lutusyksiköille ollaan antamassa yhä enemmän korkeakoulussa.
2562:
2563: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1985
2564:
2565: Aimo Ajo Mikko Jokela
2566: Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
2567: 1985 vp. 753
2568:
2569: Raha-asia-aloite n:o 703
2570:
2571:
2572:
2573:
2574: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiuskasvatuksen opetusval-
2575: miuden tehostamiseen opettajankoulutuslaitoksissa
2576:
2577:
2578: Eduskunnalle
2579:
2580: Raittiuskasvatus on ollut kodin tehtävä, mutta tuntemuksessa omalla luentotoiminnallaan. Vii-
2581: viime aikoina tämäkin kasvatustehtävä on siirty- me aikoina tästä luentotoiminnasta on täytynyt
2582: nyt kodeilta kouluille ammattikasvattajien työksi. luopua, koska Raittiuskasvatusliitolla ei ole ollut
2583: Raittiuskasvatuskomitea toteaakin mietinnössään siihen varoja valtionavun pienuuden takia.
2584: 29.4.1980: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2585: '' Raittiuskasvatustyön tekeminen kouluope- nioittavasti,
2586: tuksen ja -kasvatuksen osana edellyttää valmen-
2587: tautumista opettajakoulutuksen yhteydessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2588: Opettajankoulutuslaitosten terveys- ja raittiuskas- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2589: vatusvalmiuksien antaminen valmistuville opetta- 29.50.28 200 000 markan määrärahan
2590: jille on vähäistä ja epäyhtenäistä.'' käytettäväksi tulevien opettajien raittius-
2591: Aikaisempina vuosina Raittiuskasvatusliitto on kasvatuksen opetusvalmiuden tehostami-
2592: kouluttanut opettajakokelaita raittiuskasvatuksen seen opettajankoulutuslaitoksissa.
2593:
2594: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
2595:
2596: Aimo Ajo Olavi Ronkainen
2597: Boris Renlund Anna-Kaarina Louvo
2598: Hannele Pokka
2599:
2600:
2601:
2602:
2603: 95 428500120H
2604: 754 1985 vp.
2605:
2606: Raha-asia-aloite n:o 704
2607:
2608:
2609:
2610:
2611: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapin kultamuseon henkilökunnan
2612: palkkoihin
2613:
2614:
2615: Eduskunnalle
2616:
2617: Lapin kultamuseo t01m11 Sodankylän Tanka- otettu myös opetusministeriön museotyöryhmän
2618: vaatassa vanhojen kullanhuuhdonta-alueiden luetteloon, eli se kuuluu 33 museon listalle,
2619: keskellä. Sen tarkoituksena on säilyttää kullan- joista osa on valtakunnallisia ja osa erikoismuse-
2620: huuhdontaperinne jälkipolville ja olla yhdyslenk- oita.
2621: kinä yleensä tämän alan museoiden kesken. Sillä Valtion mukanaolo on välttämätöntä, jot~~
2622: on myös kansainvälistä merkitystä. Museo on kannatusyhdistyksen vatassa oleva museo vo1s1
2623: luonnollisesti myös valtakunnallinen. jatkossakin toimia.
2624: Aikanaan valtio antoi museon perustamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotan,
2625: rahaa. Sitten tuli tauko ja alkoi pallottelu Sodan-
2626: kylän kunnan kanssa, kuka maksaa ja mitä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2627: Tarkoituksena on, että kunta kustantaisi raken- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
2628: nukset, valtio henkilökunnan palkat ja museo- kaa Lapin kultamuseon kannatusyhdis-
2629: yhdistys muut kulut. Nyt on kunta tehnyt osal- tykselle museohenkilökunnan palkkoihin
2630: taan myönteisen päätöksen. Lapin kultamuseo on käytettäväksi.
2631:
2632: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1985
2633:
2634: Aimo Ajo
2635: 1985 vp. 755
2636:
2637: Raha-asia-aloite n:o 705
2638:
2639:
2640:
2641:
2642: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työläisnuorison Kasvatus,
2643: Retkeily ja Tuki ry:lle työleirien järjestämiseen
2644:
2645:
2646: Eduskunnalle
2647:
2648: Työläisnuorison Kasvatus, Retkeily ja Tuki ry. Anottavan määrärahan avulla voitaisiin järjes-
2649: tekee merkittävää sosiaalista sekä ennen kaikkea tää kaksi valtakunnallista kahden viikon pituista,
2650: kasvatustyötä nuorison keskuudessa. Erityisen yhteensä 80 nuorelle tarkoitettua työleiriä.
2651: mittavan työkentän tänä päivänä muodostaa yh-
2652: distykselle nuorisotyöttömyys. Työ- ja virkistyslei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2653: rien järjestäminen nuorille työttömille onkin nioittaen,
2654: muodostanut viime vuosina yhdistykselle mitta-
2655: van sektorin. Työleirien avulla, jotka pidetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2656: kesäisin, halutaan katkaista työttömyyden aiheut- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2657: tamaa joutilaisuutta sekä aktivoida nuoria opas- 29.91.51 160 000 markkaa Työläisnuori-
2658: tettujen työtehtävien ja ohjatun virkistystoimin- son Kasvatus, Retkeily ja Tuki ry:lle työ-
2659: nan avulla sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä leirien järjestämiseksi nuorille kesäaikais-
2660: omaehtoiseen työn hakuun. ta työtä vailla oleville ja työttömille.
2661:
2662: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
2663:
2664: Aimo Ajo Jouko Tuovinen Tuula Paavilainen
2665: Kaj Bärlund Kari Urpilainen Pertti Hietala
2666: Seppo Tikka Pekka Myllyniemi Arja Alho
2667: 756 1985 vp.
2668:
2669: Raha-asia-aloite n:o 706
2670:
2671:
2672:
2673:
2674: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokitoimikunnat ry:n toimin-
2675: nan tukemiseen
2676:
2677:
2678: Eduskunnalle
2679:
2680: Ounasjoki on lailla rauhoitettu voimalaraken- jatkuu paikallisten asiantuntijain vapaaehtoisin
2681: tamiselta. Tämä laki syntyi laajojen kansalaispii- voimin. Tätä asiantuntemusta on Ounasjokitoi-
2682: rien työn tuloksena. Suurena apuna lakia aikaan- mikunnilla. Toimikuntien jäsenet asuvat kuiten-
2683: saataessa olivat Ounasjokitoimikunta -nimiset va- kin hajallaan laajassa Lapissa ja matkat vaativat
2684: paat kansalaisjärjestöt. kustannuksia. Näin ollen toimikuntien työn tu-
2685: Ounasjokitoimikunnat on nykyisin rekisteröity keminen on tarpeellista. Vapaaehtoisena itse työ
2686: yhdistys. Vaikka laki onkin säädetty, ei toimi- on palkatonta.
2687: kuntien työ ole jäänyt tarpeettomaksi. Ounas- Ounasjokitoimikunnat ry. haluaa osallistua jo-
2688: jokilaaksoa, sen elinkeinoja ja kulttuuria on edel- kivarren elinkeinojen elvyttämiseen, kalatalou-
2689: leen kehitettävä. Kehittämisellä korvataan se den kehittämiseen ynnä muuhun Ounasjokilaak-
2690: mahdollinen tappio, joka koitui energiataloudel- son elämän parantamiseen.
2691: le. Tämän vuoden tulo- ja menoarviossa on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2692: Ounasjoen luonnontaloudellisen kehittämissuun- vasti,
2693: nitelman laatimiseen myönnetty 500 000 mark-
2694: kaa ja ehdotuksessa vuodelle 1986 70 000 mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2695: kaa, koska suunnitelma valmistuu tulevana vuon- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2696: na. Koska tämä rahoitus, joka on virkamiestyötä 30.99.50 50 000 markkaa Ounasjokitoi-
2697: varten, päättyy, on sitä tärkeämpää, että työ mikunnat ry:n toiminnan tukemiseen.
2698:
2699: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
2700:
2701: Aimo Ajo
2702: 1985 vp. 757
2703:
2704: Raha-asia-aloite n:o 707
2705:
2706:
2707:
2708:
2709: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Norinter Oy:lle rajakaupan
2710: toimeenpanoon
2711:
2712:
2713: Eduskunnalle
2714:
2715: Rovaniemellä toimii Norinter Oy, jonka tehtä- läänin tuotantorakenne on sellainen, että vain
2716: väksi on asetettu erityisesti edistää pohjoista raja- harvat täkäläiset yritykset, jos nekään - kykene-
2717: kauppaa Neuvostoliittoon Murmanskin alueelle. vät vastaamaan koko monimutkaisesta operaati-
2718: Yhtiö on pääasiallisesti pohjoissuomalaisten kun- osta, olisi välttämätöntä, että osapuolten välissä
2719: tien omistuksessa. Yhtiön toiminta ei ole ollut olisi yhteisö, joka voisi ottaa osavastuun kulloi-
2720: niin tuloksekasta kuin olisi ollut perusteltua senkin kauppahankkeen onnistumisesta. Vastuun
2721: odottaa. Olennainen syy tuloksettomuuteen on, kantamisessa merkittävää olisi mahdollisuus ottaa
2722: ettei sanotulla yhtiöllä ole ollut käytettävissä tappioriski taloudellisessa mielessä '' laajemmille
2723: varoja viennin ostamiseen, so. tuonnin mahdol- hartioille" siksi, kunnes toiminta itsessään tuot-
2724: listen taloudellisten riskien rahoitukseen. taisi tarvittavat resurssit.
2725: Nykyisellään menestyksekäs hanke näet edel-
2726: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2727: lyttää, että Suomen puolelta löytyy ostaja joka
2728: "maksaa" viennin arvon eli vastaa siitä (viennin
2729: ehtona on vastaava tuonti ja käytännössä vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2730: pitää löytää Suomesta yritys joka voi tuoda: joko 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
2731: itse hyödyntää ao. tavaran tai realisoi sen ilman markkaa Norinter Oy:lle riskirahaksi raja-
2732: tappioita). Kun esim. puutavara on valtakunnal- kaupan toimeenpanoon Lapin ja Kuolan
2733: lisessa runkosopimuksessa ja kun esim. Lapin alueen välillä.
2734:
2735: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1985
2736:
2737: Aimo Ajo Mikko Jokela
2738: Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari
2739: 758 1985 vp.
2740:
2741: Raha-asia-aloite n:o 708
2742:
2743:
2744:
2745:
2746: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloittamiseen
2747: Soklissa
2748:
2749:
2750: Eduskunnalle
2751:
2752: Sokli on geologinen esiintymä, joka SlJaltsee Ottaen huomioon Koillis-Lapin vaikean työttö-
2753: Koillis-Lapissa Savukosken kunnassa. Pääaineena myyden ja muut aluepoliittiset näkökohdat tulisi
2754: on apatiitti, josta saadaan lannoitteena käytettä- kaivostoiminta Soklissa aloittaa. Kansantaloudel-
2755: vää fosfaattirikastetta. Apatiittia tiedetään olevan lisesti tätä voidaan pitää perusteltuna. Rauta-
2756: Soklissa yli 100 milj. tonnia. Suomen koko ruukki Oy on saamiemme tietojen mukaan val-
2757: fosfaatinkulutus on 600 000-700 000 tonnia mis aloittamaan Sokiin fosfaattiesiintymän hyö-
2758: vuodessa. Sokiin apatiitin keskimääräinen P20 5- dyntämisen heti, jos hankkeelle annetaan tuotan-
2759: pitoisuus on noin 21 % , kun se maamme muissa totoiminnan alueellisesta tukemisesta annetun
2760: tiedossa olevissa fosfaattiesiintymissä jää alle lain (533/81) mukaiset investointi- ja käynnistys-
2761: 5 %:n. avustukset.
2762: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2763: Rautaruukki Oy on vuodesta 1967 alkaen suo-
2764: rittanut Soklissa tutkimuksia ja lisäksi suorittanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2765: koerikastusta. Näiden perusteella Rautaruukki 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2766: Oy on tehnyt v. 1980 kauppa- ja teollisuusminis- 32.51.49 20 000 000 markan määrära-
2767: teriölle esityksen kaivostoiminnan aloittamisesta han kaivostoiminnan aloittamiseksi Sok-
2768: Soklissa edellytyksellä, että valtio tukee hanketta. lissa.
2769:
2770: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
2771:
2772: Aimo Ajo Hannele Pokka
2773: 1985 vp. 759
2774:
2775: Raha-asia-aloite n:o 709
2776:
2777:
2778:
2779:
2780: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Raajärven konepajan lunasta-
2781: miseksi Kemijärven kaupungille
2782:
2783:
2784: Eduskunnalle
2785:
2786: Otanmäki Oy aloitti kaivostoiminnan Kemijär- toon Otanmäen vaunutehtaalle tai yhtiön muille
2787: ven Kärväsvaaran alueella vuonna 1958 ja toi- toimipaikoille.
2788: minta loppui siellä vuonna 1967. Vastaavasti Lopettamispäätöksen jälkeen Raajärven teh-
2789: kuitenkin kaivostoiminta alkoi Raajärven alueella taan henkilöstöä on jäänyt eläkkeelle tai siirtynyt
2790: vuonna 1964 kestäen vuoteen 1975 saakka. Kai- Otanmäen vaunutehtaalle ja yhtiön muille toimi-
2791: vostoiminnan aikana henkilöstön määrä oli keski- paikoille. Tehtaalla oli kesäkuun alussa vielä
2792: määrin vajaat 200 henkilöä. työssä 34 henkilöä. Pääosa heistä siirtynee Otan-
2793: Rautaruukki Oy aloitti Raajärvellä kaivostoi- mäen vaunutehtaalle. Tämä merkitsee sitä, että
2794: mintaa korvaavana tuotantona konepajatoimin- keskeiseksi ongelmaksi muodostuukin, ei niin-
2795: nan korjaamon tiloissa vuonna 1975. Konepaja- kään määrällisesti suuri työttömäksi jäävien mää-
2796: toiminta on vuosina 1975-1984 työllistänyt kes- rä, vaan menetettävien työpaikkojen korvaami-
2797: kimäärin 70 henkilöä. nen.
2798: Rautaruukki Oy:n Raajärven tehtaalla on val- Raajärven tehdasalue sijaitsee Kemijärven kau-
2799: mistettu varaosia ja teräsrakenteita yhtiön muille pungin eteläosassa. Maaoteitse on Kemijärven
2800: toimipaikoille sekä vähäisessä määrin myös ulko- keskustaan noin 50 kilometriä ja Rovaniemelle
2801: puolisille tilaajille. noin 70 kilometriä. Misin asemalle on maantie-
2802: etäisyys runsaat 10 kilometriä ja Rovaniemen-
2803: Raajärven tehtaan toiminta on koko toiminta- Kemijärven valtatielle noin 20 kilometriä. Rova-
2804: ajan ollut liiketaloudellisesti kannattamatonta niemen-Kemijärven rataosuudesta lähtenyt pis-
2805: johtuen mm. yritykselle aiheutuneista yhdyskun- torata Raajärven tehdasalueelle on jo aiemmin
2806: takustannuksista. Rautaruukki Oy on pyrkinyt purettu.
2807: parantamaan Raajärven tehtaan kannattavuutta Rautaruukki Oy omistaa maa-alueet, joilla
2808: erityisesti 1980-luvun alkupuolella mm. tehosta- asuntoalue ja tehdasalue sijaitsevat. Tämän lisäk-
2809: malla konepajan teknistä suorituskykyä, ohjaa- si Rautaruukki Oy:n omistuksessa on alueella
2810: malla tehtaalle erityisesti sen tuotannolle sopivia noin 400 hehtaaria metsämaata. Yhteensä yhtiön
2811: tilauksia yhtiön piiristä ja tarjoamalla kapasiteet- omistuksessa on 500 hehtaarin maa-alue, joka
2812: tia ulkopuolisille asiakkaille. Tuotanto ei kuiten- rajoittuu pääasiassa metsähallituksen hallinnassa
2813: kaan ole muuttunut kannattavaksi. oleviin valtion maa-alueisiin, sekä noin 10 heh-
2814: Rautaruukki Oy aloitti keväällä 1983 yhteistoi- taarin vesialueet.
2815: mintalain mukaiset neuvottelut Raajärven teh- Raajärven tehdasalueen asuntoalueelia on 33
2816: taan toimintaedellytyksistä. Tällöin kuitenkin perheasuntoa (rivitaloissa) ja 2 yhteisasuntoa,
2817: tehtyjen selvitysten ja käytyjen neuvottelujen joissa on 14 kahden hengen huonetta ja 14
2818: pohjalta ei löytynyt sellaisia ratkaisuja, jotka kolmen hengen huonetta sekä 3 kahden hengen
2819: olisivat tehneet Raajärven toiminnan liiketalou- vierashuonetta. Asunnoista noin 70-80 % on
2820: dellisesti kannattavaksi. peruskorjattu vuosina 1977-1983. Lisäksi asun-
2821: Rautaruukki Oy:n hallintoneuvosto päätti toalueelia on yhteinen lämpökeskus, ruokala ja
2822: 25.1.1984 Raajärven tehtaan toiminnan lopetta- huoltorakennus. Lämmitys tapahtuu kevyellä
2823: misesta asteittain 1. 7.1985 mennessä. Samalla polttoöljyllä. Alueella on lisäksi vesi-, viemäri- ja
2824: hallintoneuvosto kuitenkin päätti, että tehtaan sähköverkosto.
2825: henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus vanhoina Teollisuusalueella on neljässä rakennuksessa
2826: työntekijöinä siirtyä yhtiön erikoisvaunutuotan- tuotanto- ja toimistotiloja sekä varastotilaa yh-
2827: 760 1985 vp. - RA n:o 709
2828:
2829: teensä lähes 5 000 m 2 • Lämpimän tilan osuus työpaikkaa, sillä konepajatoiminnan aikana on
2830: tästä on noin 4 400 m 2 • keskimäärin työllistetty 70 henkilöä.
2831: Raajärven yhdyskunnassa on posti, joka toimii Kemijärven kaupungin alueella on teollisia
2832: teollisuusalueen konttorikeskuksessa. Kemijärven työpaikkoja noin 1 000, joten Raajärven konepa-
2833: kaupunki on myös ylläpitänyt kirjasto-, lasten jan lakkaaminen merkitsee nyt noin 7 % :n me-
2834: päivähoito- ja terveydenhuoltopalveluja, jotka netystä teollisissa työpaikoissa. Jos otetaan huo-
2835: lakkaavat Raajärveltä yhdessä postipalvelujen mioon kaivostoiminnan ja konepajatoiminnan
2836: kanssa. Samoin Kemijärven kaupungin Ulkunie- keskimääräinen työllisyysvaikutus, niin teollisten
2837: men ala-aste, jossa raajärveläiset ovat peruskou- työpaikkojen menetys on noin 13-14 %.
2838: lun ala-asteen käyneet, on lakkautusuhanalainen. Menetettävät työpaikat eivät merkitse vain
2839: Raajärven asuntoalueelia on myös yksityisen Raajärven yhdyskunnan autioitumista, vaan hei-
2840: omistama liikerakennus, jossa aikaisemmin toimi kentävät myös lähialueiden sekä koko Kemijär-
2841: kauppa. ven kaupungin ja Koillis-Lapin kehitysedellytyk-
2842: Kemijärven kaupunki on Koillis-Lapin keskus. siä. Korvaavista työpaikoista ei kuitenkaan ole
2843: Koillis-Lappi kuuluu Lapin läänin vaikeimpiin päätöksiä olemassa. Työllisyyden ja kehityksen
2844: työttömyysalueisiin ja Kemijärveä lukuun otta- kannalta olisi tärkeä korvaavien työpaikkojen saa-
2845: matta alueen muut kunnat ovat erityisaluekuntia minen vähintään 70 työpaikan tasoon, joka Rau-
2846: aluepoliittisen lainsäädännön mukaan. Pelkosen- taruukki Oy:llä on ollut keskimäärin kaivostoi-
2847: niemen, Sallan ja Savukosken työttömyysaste oli minnan työpaikkoja korvaamassa.
2848: vuonna 1984 noin 16-19 % ja Kemijärven Raajärven tehtaalla olevien tuotantotilojen ja
2849: kaupungin 13 %. Jos otetaan huomioon työlli- asuntojen tulevaa käyttöä on Rautaruukki Oy
2850: syysvaroin palkatut henkilöt, niin myös Kemijär- selvittänyt yhteistyössä mm. Kemijärven kaupun-
2851: ven työttömyysaste olisi ollut vähintäänkin 17 % gin ja Lapin lääninhallituksen kanssa. Kuiten-
2852: ja muissa alueen kunnissa yli 20 o/o. Lähivuosina kaan käyttökelpoista ratkaisua ei ole toistaiseksi
2853: ei ole ennakoitavissa oleellista parannusta Koillis- saavutettu.
2854: Lapin työllisyystilanteeseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2855: Kärväsvaaran ja Raajärven kaivostoiminnan ai-
2856: kana vuosina 1963-1975 työllisyysvaikutus oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2857: keskimäärin vajaat 200 henkilöä. Kaivostoimin- 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
2858: nalla oli merkittävä vaikutus Kemijärven ja Koil- markkaa Kemzj(irven kaupungzlle Raajiir-
2859: lis-Lapin kehitykseen. Raajärven konepajatoimin- ven konepajan lunastamiseksi Rautaruuk-
2860: ta alkoi vuonna 1975 korvaavana toimintana ki Oy:ltä ja korvaavien työpaikkojen luo-
2861: kaivostoiminnalle. Työpaikkamenetys oli kuiten- miseksi sen avulla Kemzjärven teollisuus-
2862: kin tuolloin kaivostoimintaan verrattuna yli 100 kylän puitteissa.
2863:
2864: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1985
2865:
2866: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
2867: 1985 vp. 761
2868:
2869: Raha-asia-aloite n:o 710
2870:
2871:
2872:
2873:
2874: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi ja avustuksiksi raittius-
2875: h~tellien, -motellien ja -ravintoloiden perustamiseen ja laajenta-
2876: miseen
2877:
2878:
2879: Eduskunnalle
2880:
2881: Alkoholipolitiikan päämääriin kuuluu alkoho- Norjassa on tällaisesta toiminnasta saatu edul-
2882: lilain 5 §:n mukaan alkoholista aiheutuvien hait- lisia kokemuksia. Norjan valtion "Statens Fond
2883: tojen supistaminen mahdollisimman vähiin. Va- for alkoholifrie hoteller, andre herberger och
2884: litettavasti maan hotelli- ja ravintolaoloja ei ole bevertninger'' -nimistä lainarahastoa hoitaa so-
2885: voitu kehittää siten, että ne palvelisivat tätä siaaliministeriö, jonka apuna laina-anomuksien
2886: tarkoitusta. Ensiluokkaisilla hotelleilla ja ravinto- ratkaisemisessa on asiantuntijavaliokunta. Lainoja
2887: loilla on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta myönnetään hotellien, matkustajakotien ja ravin-
2888: anniskeluoikeudet. Runsas neljännes alkoholijuo- toloiden perustamiseen, laajentamiseen ja uusi-
2889: mien kulutuksesta tapahtuu ravintoloissa. miseen. Laina-aika on korkeintaan 20 vuotta.
2890: Anniskeluravintoloita on pyritty suosimaan eri- Lainoista peritään valtion muiden vastaavien ra-
2891: tyisesti sen perusteella, että alkoholijuomien hastojen korko, 2 1/z %. Lainaa myönnetään
2892: nauttimisen niissä on katsottu tapahtuvan val- yleensä 10-30 % koko rahoitustarpeesta.
2893: vonnan alaisena ja olevan siksi muualla tapahtu- Norjassa tämä lainarahasto on yhdessä sikäläi-
2894: vaa nauttimista hillitympää. Juha Partasen suorit- sen raittiusravintoloiden, -kahviloiden ja -hotel-
2895: tama ravintolakäyttäytymistä koskeva tutkimus lien valtakunnallisen järjestön kanssa myötävai-
2896: on asettanut tämän käsityksen vähintään kyseen- kuttanut korkeatasoisten alkoholittomien hotelli-
2897: alaiseksi. ja ravintolayritysten lisääntymiseen huomattavasti
2898: kaikkialla maassa. Yleisesti tunnustetaan, että
2899: Keskioluen anniskeluluvan saamisen jälkeen tällä toiminnalla on huomattava kansanraittiutta
2900: lähes kaikki aikaisemmin siistit ja viihtyisät kah- edistävä merkitys, erityisesti nuorison osalta.
2901: vilat, jopa maitobaarit muuttuivat rähjäisiksi Ruotsissa on valtion komitea viime vuonna eh-
2902: olutpaikoiksi. dottanut, että siellä Norjan mallin mukaan ru-
2903: Varsinkin nuorison raittiiden elämäntapojen vettaisiin antamaan valtion tukea raittiushotel-
2904: edistämiseksi ja myös matkailuolojen kehittämi- leille, -motelleille ja -ravintoloille.
2905: seksi olisi tärkeätä saada maahan riittävästi hyvä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2906: tasoisia raittiusravintoloita ja -hotelleja. Tällaiset nioittaen,
2907: yritykset eivät kuitenkaan ole yleensä yhtä kan-
2908: nattavia kuin ne, joissa harjoitetaan myös annis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2909: kelua. Siksi niitä ei ole riittävästi perustettu. 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
2910: Tämän johdosta olisi tarpeellista, että valtiolla markan määrärahan /ainoiksi ja avustuk-
2911: olisi rahasto, josta myönnettäisiin huokeakorkoi- szksi raittiushotellien, -motellien ja
2912: sia lainoja raittiushotellien ja -ravintoloiden pe- -ravintoloiden perustamiseen sekä laajen-
2913: rustamista ja laajentamista varten. tamiseen ja uudistamiseen.
2914:
2915: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
2916:
2917: Aimo Ajo Sakari Knuuttila
2918:
2919:
2920:
2921:
2922: 96 428500120H
2923: 762 1985 vp.
2924:
2925: Raha-asia-aloite n:o 711
2926:
2927:
2928:
2929:
2930: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansainvälisen Soli-
2931: daarisuussäätiön Asunnottomien vuoden 1987 rahastolle kehitys-
2932: maita koskevaan asuntotutkimukseen
2933:
2934:
2935: Eduskunnalle
2936:
2937: Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut vuo- mahdollisuutta saattaa hankkeista saadut
2938: den 1987 kansainväliseksi asunnottomien vuo- kokemukset sekä kehitysmaiden että avunantaja-
2939: deksi. Vuoden aikana on tarkoitus kiinnittää maiden tietoisuuteen.
2940: huomiota erityisesti kehitysmaissa asuvien ihmis- Tähän liittyen Kansainvälinen Solidaarisuus-
2941: ten heikkoon asuntotilanteeseen ja etsitään kei- säätiö on perustanut Asunnottomien vuoden
2942: noja tämän tilanteen parantamiseksi. 1987 rahaston, jonka tarkoituksena on tukea
2943: Suomessa vuotta 1986 vietetään rakentamisen asuntojen rakentamiseen liittyviä hankkeita kehi-
2944: vuotena, joka osaltaan on valmistautumista asun- tysmaissa. Rahaston sääntöjen mukaan sen varoja
2945: nottomien vuoteen 1987. voidaan käyttää rakennushankkeiden suunnitte-
2946: Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö toteuttaa luun ja toteuttamiseen, rakennustarvikkeiden ja
2947: yhdessä Työväen Sivistysliiton kanssa tällä hetkel- työkalujen toimittamiseen kehitysmaissa toteu-
2948: lä namibialaisten pakolaisten leirillä Kwanza Su- tettaviin rakennushankkeisiin, rakennusten suun-
2949: lissa, Angolassa asuntorakentamishanketta, joka nitteluun ja tuotekehittelyyn sekä tähän liitty-
2950: tuo pysyvää parannusta leirin noin 40 000 asuk- vään julkaisutoimintaan.
2951: kaan vaikeaan asumistilanteeseen. Hankkeen tar- Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön Asunnot-
2952: koituksena on kunnollisten asuntojen rakentami- tomien vuoden 1987 rahasto tukee ensisijaisesti
2953: nen ja rakentamisessa tarvittavien taitojen opetta- sellaisia rakennushankkeita, joiden tarkoitus on
2954: minen. Asuntojen rakentamisessa käytetään kehitysmaiden köyhimpien väestönosien asumis-
2955: mahdollisimman paljon paikallisia raaka-aineita. olojen parantaminen tai pakolaisten auttaminen.
2956: Asunnot rakennetaan tiilistä, jotka valmistetaan Rakennushankkeiden toteuttamisessa käytetään
2957: paikallisesta savesta käyttämällä sellaisia työ- mahdollisuuksien mukaan hyväksi kehitysmaiden
2958: menetelmiä ja laitteita, jotka olivat Suomessa omia raaka-aineita ja voimavaroja. Hankkeisiin
2959: käytössä muutamia kymmeniä vuosia sitten. liittyvän koulutuksen ja työnteon avulla kohote-
2960: Tähän hankkeeseen on liittynyt suuri määrä taan tiedon ja taidon tasoa niin, että avun
2961: tutkimus- ja suunnittelutyötä ja hanke on herät- tarvitsijat kykenevät auttamaan itse itseään.
2962: tänyt varsin laajaa kansainvälistä huomiota. Mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2963: Nairobissa toimiva YK:n ympäristöjärjestö on
2964: ottanut hankkeen yhdeksi kansainvälisen asun- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2965: nottomien vuoden seurantahankkeeksi. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2966: On ilmeistä, että tämäntyyppiset, mahdolli- 24.30.67 500 000 markan määrärahan
2967: simman pitkälti paikallisten raaka-aineiden käyt- Kansainvälisen Solidaansuussäätiön
2968: töön perustuvat hankkeet ovat kehitysmaiden Asunnottomien vuoden 1987 rahastolle
2969: nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ainoa keino, kehitysmaiden asuntotilanteen paranta-
2970: jolla pystytään suhteellisen nopeasti parantamaan mzseen tåhtäåvään tutkimus- ja suunnzt-
2971: suurten ihmisjoukkojen asumistilannetta. telutyöhön, tuotekehittelyyn sekä hank-
2972: Asuntotilanteen parantamiseen tähtäävät keisiin liittyvään, kehitysmaille ja kehi-
2973: hankkeet edellyttävät jatkosuunnittelua ja -tutki- tysavun antajamazlle suuntautuvaan tie-
2974: musta, uusia koehankkeita eri kehitysmaissa sekä dotus- ja koulutustoimintaan.
2975:
2976: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
2977:
2978: Pirjo Ala-Kapee Reijo Lindroos Marja-Liisa Tykkyläinen
2979: Martti Lähdesmäki Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Hämäläinen
2980: Antti Kalliomäki Tuula Paavilainen Kaj Bärlund
2981: Tarja Halonen Arja Alho
2982: 1985 vp. 763
2983:
2984: Raha-asia-aloite n:o 712
2985:
2986:
2987:
2988:
2989: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen tukeen
2990: opintolainojen korkotukiajan pidentämiseksi
2991:
2992:
2993: Eduskunnalle
2994:
2995: Vastavalmistuneiden opiskelijoiden taloudelli- teena tulee olla myös opintotukilain 7 §:n 2
2996: nen asema on monesti vaikea. Opintojen päätty- momentin ja opintotukiasetuksen 11 §:n 1 koh-
2997: miseen liittyy mahdollisesti työttömyyttä, per- dan muuttaminen. Korkotuki- ja takaisinmaksu-
2998: heen perustaminen, asunnon hankkiminen ym. aikaa pidennettäisiin hakijan ja hänen perheensä
2999: taloudellisesti rasittavaa. Vastavalmistuneiden tulojen ja omaisuuden perusteella siten, että
3000: velkataakka oli vuonna 1984 keskimäärin yli vuosittain pidennystä voisi saada noin puolet
3001: 35 000 mk, ja tilastojen perusteella on ennustet- korkotuen saajista.
3002: tavissa lainataakan huomattava kohoaminen lähi-
3003: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3004: vuosina opintolainojen enimmäismäärän ja opis-
3005: keluaikojen kasvun myötä.
3006: Opintotukilain (28/72) mukaisesti opintotuen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3007: myöntämisen perusteena on hakijan vähävarai- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3008: suus. Esitämmekin, että opintolainojen korkotu- 29.39.52 18 000 000 markkaa ylimääräi-
3009: kiaikaa ja takaisinmaksuaikaa voidaan opintotuen seksi tueksi opintolainojen korkotuen pi-
3010: saajan hakemuksesta pidentää vuosi kerrallaan dentämiseksi harkinnanvaraisesti vuosi
3011: nykyisestä 1,5 vuodesta neljään vuoteen. Tavoit- ke"allaan enintään neljään vuoteen.
3012:
3013: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3014:
3015: Pirjo Ala-Kapee Mats Nyby Antti Kalliomäki
3016: Timo Roos Aarno von Bell Tarja Halonen
3017: Arja Alho
3018: 764 1985 vp.
3019:
3020: Raha-asia-aloite n:o 713
3021:
3022:
3023:
3024:
3025: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan suorittami-
3026: seksi 18 vuotta täyttäneelle muualla kuin kotona asuvalle van-
3027: hempien varallisuudesta riippumatta
3028:
3029:
3030: Eduskunnalle
3031:
3032: Opintotuen sääntelyssä käytetään opintorahan hemmistaan vielä saavutettuaan täysi-ikäisyyden
3033: perusosan ja asumislisän osalta 18 vuoden ikära- muutoin.
3034: jasta poikkeavia ikärajoja siinäkin tapauksessa, Täysi-ikäisyysrajaa, 18 vuotta, tulisi soveltaa
3035: että opintorahan hakija asuu kodin ulkopuolella. myös opintotuen saantiperusteena.
3036: Alle 22-vuotias kodin ulkopuolella asuva naima- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3037: ton opiskelija joutuu esittämään vanhempiensa nioittavasti,
3038: tulo- ja varallisuustiedot, jotka puolestaan vai-
3039: kuttavat hänen saamansa opintotuen määrään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3040: Tämä 22 vuoden ikäraja on keinotekoinen ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3041: poikkeaa täysin muusta täysi-ikäisyysmääritelmäs- 29.39.55 13 000 000 markan lisämääriira-
3042: tä. Se on myös tuulesta temmattu ja pakottaa han 22 vuoden ikärajan korvaamiseksi
3043: osan nuorista keinotekoiseen riippuvuuteen van- 18 vuoden ikärajalla opintotuen opinto-
3044: rahan saantiperusteena.
3045:
3046: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3047:
3048: Pirjo Ala-Kapee Mats Nyby Antti Kalliomäki
3049: Timo Roos Aarno von Bell Tarja Halonen
3050: Arja Alho
3051: 1985 vp. 765
3052:
3053: Raha-asia-aloite n:o 714
3054:
3055:
3056:
3057:
3058: Ala-Kapee ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kesälukiotoi-
3059: minnan tukemiseen
3060:
3061:
3062: Eduskunnalle
3063:
3064: Kesälukiotoiminta tarjoaa yhä useammille Kiinnostus kesälukioita ja muita Kesälukioseu-
3065: nuorille monipuolisen vaihtoehdon kehittää ra ry:n piirissä järjestettäviä ohjelmia kohtaan on
3066: omia valmiuksiaan ja suunnitella tulevaisuut- jatkuvasti kasvanut. Kaikilla halukkailla ei ole
3067: taan. Kesälukiot kokoavat eri puolilta maata ollut mahdollisuutta päästä toimintaan mukaan.
3068: tulevat koululaiset opiskelemaan myös sellaisia Samaan aikaan on määrärahojen vähyyden takia
3069: aineita ja asioita, joihin ei varsinaisessa koulussa jouduttu karsimaan keskiasteen koulutusuudis-
3070: voida tutustua. Näin kesälukio innostaa nuoria tusta täydentäviä opetus- ja kasvatuskokeiluja.
3071: kehittämään luovuuttaan, opettaa heitä näke- Kesälukioseura ry:n kurssi- ja kokeilutoimin-
3072: mään omat mahdollisuutensa työyhteisönsä jäse- nan keskusjärjestönä saama valtionapu on jatku-
3073: ninä ja ohjaa heitä jatkuvaan oppimiseen. vasti ollut riittämätön ja ratkaisevasti muiden
3074: Kesälukio on kokeilukoulu, jonka toteuttami- sivistysjärjestöjen saamia avustuksia pienempi.
3075: sessa ovat mukana yhtä hyvin opettajat kuin Hallitus esittää vuoden 1986 tulo- ja menoar-
3076: oppilaatkin. Heidän lisäkseen voivat kursseilla vioon kesälukiotoiminnan momentille 120 000
3077: toteutettaviin opetus- ja nuorisotoimintakokeilui- markkaa. Markkamäärältään määräraha pysyisi jo
3078: hin osallistua Kesälukioseura ry:n jäseninä olevat neljättä vuotta saman suuruisena kustannusten
3079: nuoriso-, opiskelija-, opettaja- ja sivistysjärjestöt. noususta ja lisääntyneestä toiminnasta huolimat-
3080: Myös kouluviranomaiset ovat esityksissään koros- ta. Esitys ei vastaa reaalisesti edes puolta siitä
3081: taneet kesälukiotoiminnan merkitystä uudistetta- määrärahasta, joka kesälukiotoiminnalle ensi ker-
3082: van keskiasteen koulutuksen oppisisältöjä ja työ- ran varattiin vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa.
3083: menetelmiä kehitettäessä. Kesälukiolla on nähty Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
3084: myös olevan tärkeä tehtävä koulujen kerho- ja kunnioittaen,
3085: oppilaskuntatoimintaa voimistettaessa.
3086: Kesälukioiden lisäksi järjestää Kesälukioseura että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3087: ry. myös ulkosuomalaisille nuorille tarkoitettua 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3088: kurssitoimintaa Suomessa. Näiden kurssien yh- 29.43.52 lisäyksenä JOO 000 markkaa
3089: teydessä tehdään laajaa ulkosuomalaisten lasten kesälukiotoiminnan ja sen keskusjärjestön
3090: omakielisen opetusohjelman kehittämistyötä. Kesälukioseura ry:n tukemiseen.
3091:
3092: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3093:
3094: Pirjo Ala-Kapee Mats Nyby Antti Kalliomäki
3095: Timo Roos Aarno von Bell Heikki Riihijärvi
3096: Jukka Vihriälä Tytti Isohookana-Asunmaa Katri-Helena Eskelinen
3097: Olavi Ronkainen Martti Tiuri Eva-Riitta Siitonen
3098: Pähr-Einar Hellström Tapio Holvitie Inger Hirvelä
3099: Liisa Jaakonsaari Olavi Martikainen Tarja Halonen
3100: Arja Alho
3101: 766 1985 vp.
3102:
3103: Raha-asia-aloite n:o 715
3104:
3105:
3106:
3107:
3108: Ala-Kapee ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta teatteri-
3109: ja tanssiryhmien tukemiseen
3110:
3111:
3112:
3113:
3114: Eduskunnalle
3115:
3116: Ammattimaiset teatten- Ja tanssiryhmät ovat budjettiin (Opetusministeriön työryhmien muis-
3117: kahden vuosikymmenen mittaan luoneet siksi tioita 1983:1, s. 15). Tämä esitys ei ole toteutu-
3118: vahvan toiminnallisen aseman ja tiiviin yleisösuh- nut, eikä teatteriryhmien avustuksissa ole pidem-
3119: teen maahamme, että niitä ei ole enää syytä mällä aikavälillä tapahtunut reaalista nousua:
3120: tarkastella minään irrallisena tai tilapäisenä saa- Vuosien 1978 (alueteattereiden vakinaistami-
3121: rekkeena teatterielämässämme. nen) ja 1983 (tanssiteatteriryhmät vielä teatteri-
3122: Teatterialan tilastoinuin piirissä olevat 13 teat- ryhmien alamomentilla) välillä kaikkien teatterei-
3123: teri- ja tanssiteatteriryhmää antavat vuosittain den saama valtion toiminta-avustus kasvoi 30
3124: runsaat 1 800 esitystä yli 280 000 katsojalle ym- milj. mk ( 106 % ), kunnanavustus ilman kiinteis-
3125: päri maata. Niiden esitysmäärä kattaa 16 % tömenoja 41 milj. mk (64 %) ja teattereiden
3126: maamme teatteritarjonnasta ja katsojaosuus on julkinen toiminta-avustus näin ollen 71 milj. mk
3127: 11 % koko teatteriyleisöstämme vuosittain. {78 % ). Tämä julkisen tuen markkamääräinen
3128: Olennaista teatteri- ja tanssiryhmien toiminta- lisäys jakautui suhteellisesti eri teatterityyppien
3129: tavassa on se, että ryhmien kotikaupunkien ulko- kesken seuraavasti: 1) kiinteille ammattiteatte-
3130: puolelle suuntautuva kiertuetoiminta muodostaa reille (v. 1978 30/ 1983 27 teatteria) 55 %
3131: 213 niiden yhteisestä toimintavolyymista niin valtionavustuksen, 71 % kunnanavustuksen ja
3132: esitysten kuin katsojien osuutena. Runsaat 1 000 67 % koko julkisen tuen lisäyksestä; 2) alueteat-
3133: kiertue-esitystä levittäytyy lääneittäin hyvin kat- tereille (v. 1978 3/ 1983 6 teatteria) 37 %
3134: tavasti maan eri osiin tavoittaen 200 000 kiinteän valtionavustuksen, 26 % kunnanavustuksen ja
3135: teatteritoiminnan ulottumattomissa olevaa katso- 23 % koko julkisen tuen kasvusta; 3) teatteriryh-
3136: jaa. Näin teatteriryhmät luovat alueteatterijärjes- mille (v. 1978 8/ 1983 13 teatteria) 8 % valtion-
3137: telmää täydentävän joustavan määrällisen ja sisäl- avustuksen, 3 % kunnanavustuksen ja 6 % koko
3138: löllisen toimintavaihtoehdon. Toinen merkittävä teatterin julkisen toimintatuen lisäyksestä tällä
3139: toiminta-ajatus teatteriryhmien työssä on se, että 6-vuotisperiodilla.
3140: 70 % niiden esityksistä on suunnattu lapsille ja Vuoden 1984 valtion toiminta-avustuksesta 12
3141: nuorille. teatteriryhmää sai 6 % (14,95 mk/pääsylippu),
3142: Erityyppiset vertailevat tilastot osoittavat, että kun 8 alueteatteria sai 28 % (54,50 mk/pääsylip-
3143: teatteri- ja tanssiteatteriryhmät ovat jääneet alta- pu) ja 25 kiinteää teatteria 66 % (21,30 mk/pää-
3144: vastaajan asemaan teatterin julkisessa avustuspo- sylippu). Teatteriryhmien kotikunnat ovat lähte-
3145: litiikassa. Niiden valtionavustuksen taso ei vastaa neet perinteisesti hyvin penseästi ryhmien talou-
3146: nykyisellään niiden toiminnan valtakunnallista ja den takuumieheksi, tapahtuuhan niiden toimin-
3147: teatterikasvatuksellista merkitystä. Tähän kiinnit- ta valtaosin muualla. Vuonna 1984 teatteriryh-
3148: ti yksimielisesti huomiota jo opetusministeriön mät saivat 2 % (7 ,05 mk/pääsylippu), alueteat-
3149: asettama teattereiden valtionosuustyöryhmä, joka terit 20 % (74,05 mk/pääsylippu) ja kiinteät
3150: vuoden 1983 muistiossaan esitti teatteriryhmille teatterit 78 % (48,00 mk/pääsylippu) teatterei-
3151: 1 miljoonan markan tasokorotusta vuoden 1984 den kunnanavustuksesta ilman kiinteistömenoja.
3152: 1985 vp. - RA n:o 715 767
3153:
3154: Julkisen tuen ruttamattomyys aiheuttaa sen, dessä mahdollisesti jäävä järjestelyvara tulee käyt-
3155: että teatteriryhmien tulonmuodostuksessa oma tää olemassaolevien teatteriryhmien aseman tasa-
3156: tulosvastuu nousee kohtuuttoman suureksi mui- vertaistamiseksi, kuten alan asiantuntijaelimet
3157: hin teatterityyppeihin verrattuna ja suhteessa ovat jo aiemmin esittäneet. Ko. alamomentilla
3158: muita alhaisempaan lippujen keskihintaan. tulee jatkossakin olemaan keskeinen teatteri-
3159: Vuonna 1984 pääsylipputulojen osuus oli teat- poliittinen merkitys silloin, kun halutaan
3160: teriryhmien tulonmuodostuksessa 38 %, kun se kanavoida tukea uuteen ja kokeelliseen teatteri-
3161: alueteattereissa oli 10 % ja ei-kunnallisissa kiin- toimintaan maassamme ja siten säilyttää teatterin
3162: teissä teattereissa 27 %. monipuolisuus ja elinvoima.
3163: Vuodesta 1980 alkaen teatteriryhmät ovat saa- '' Teatteriryhmien kiertuetukeen ja laitehan-
3164: neet erillistä kiertuetukea kiertuetoiminnasta ai- kintoihin'' valtion tulo- ja menoarviossa esitetään
3165: heutuvien yksilöityjen kulujen (matka-, majoi- 720 000 markkaa, mikä sekin osoittaa 2, 7 %
3166: tus- ja päivärahakulujen) kattamiseen. Tämä tuki laskua kuluvaan vuoteen verrattuna. Määräraha
3167: on mahdollistanut sen, että ryhmät ovat voineet ei ole osoittautunut nykyiselläänkään riittäväksi
3168: pitää esityshinnat samansuuruisina kiertueiden kattamaan teatteriryhmien vuosittain tilittämiä
3169: pituudesta riipp~m~tt~. -r:uki on koitunu~ s~ora kuljetus-, matkustus- ja päivärahakuluja, mistä
3170: naiseksi subventwkst tilaaJakunnalle, varsmatsek- syystä paine näiden kulujen laskuttamiseen tilaa-
3171: si toimintatueksi teatteriryhmien liikkuvalle toi- jilta, köyhiltä kunnilta on kasvanut. Kunnallis-
3172: minnalle se ei ole kehittynyt. taloudessa viime vuosina tapahtunut kehitys on
3173: Valtiolla on ensisijainen tehtävä teatteri- ja jo puolestaan selvästi vähentänyt teatteriesitysten
3174: tanssiryhmien toimintaedellytysten turvaamisessa tilaamiseen varattuja määrärahoja, etenkin syrjä-
3175: ja kehittämisessä, onhan niiden toiminta pääosin seutujen pienissä kunnissa.
3176: valtakunnallista. Teatteriryhmien keskeisiä vai- ''Säännöllisesti toimivien tanssiryhmien tuke-
3177: keuksia ovat esitystoiminnan laajuuteen nähden miseen" valtion tulo- ja menoarviossa esitetään
3178: riittämätön henkilökunta ja kiertuetyöstä aiheu- 1 450 000 markkaa. Alamomentti osoittaa keski-
3179: tuvat erityisongelmat, mistä syystä toimitaan jat- määräistä suhteellista nousua taidebudjetissa.
3180: kuvasti sekä aineellisten että henkisten resurssien Määrärahan jaon piirissä oli kuluvana vuonna
3181: äärirajoilla. Toimintaedellytysten saattaminen resursseiltaan ja toimintansa vakiintumiselta 7
3182: valtiollisen tuen kohtuullisen lisäyksen avulla hyvin erityyppistä tanssiteatteri- ja tanssiryhmää.
3183: teatteriryhmien toiminta-aktiviteettia vastaavalle Alan valtiollisen toimikunnan ja oman määrära-
3184: tasolle mahdollistaisi niiden pidemmän tähtäyk- han perustamisen myötä paine tanssitaiteen val-
3185: sen henkilöstöllisen ja taiteellisen kehityksen, tionavustusta kohtaan on rajusti kasvanut. Tästä
3186: samoin kuin riittävän, työehtosopimusten edel- syystä pienet markkamääräiset määrärahanlisäyk-
3187: lyttämän palkkatason saavuttamisen. ~yös tea~ set eivät turvaa pidempään ammattimaisen taide-
3188: teriryhmien kohdeyleisön kannalta vaatimus toi- tanssin ja tanssiteatterin parissa työtä tehneiden
3189: mintaedellytysten tasavertaistamisesta on aiheelli- vakiintuneiden ryhmien taloudellista kehitystä.
3190: nen. ''Tanssiryhmien kiertuetukeen'' valtion tulo-
3191: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle ja menoarviossa esitetään 200 000 markkaa, jossa
3192: 1986 esitetaan teatteriryhmien tukemiseen summassa on lisäystä ainoastaan 20 000 markkaa.
3193: 3 350 000 markkaa, mikä merkitsee 16,3 % las- Tämän määrärahan kautta maan eri osat pääsevät
3194: kua kuluvaan vuoteen verrattuna. Alamomentilta kokemaan tasavertaisina muuten suurkaupunkei-
3195: sai toiminta-avustuksensa kuluvana vuonna 13 hin keskittyneiden ammattimaisten tanssiryh-
3196: teatteriryhmää. Esitys osoittaa, että uusia lasten- mien esityksistä. Määrärahn.<I tuntuvampi, pieni-
3197: teatterihankkeita ollaan toteuttamassa jo olemas- kin markkamääräinen iisäys vahvistaisi tanssin
3198: saolevien lasten- ja nuortenteattereiden ja mui- asemaa suomalaisten taideharrastuksissa ympäri
3199: den liikkuvien ammattiteattereiden kustannuk- maata.
3200: sella. Tosiasiassa yksi tai kaksikaan, valtaosin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3201: kiinteään toimintatapaan perustuvaa uutta las- nioittavasti,
3202: tenteatteria ei voi saavuttaa sitä valtakunnallista
3203: toimintalaajuutta, jonka teatteriryhmät nykyisel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3204: lään yhdessä kattavat. Siksi uusien teattereiden 1986 tulo- ;a menoarvioon momentzlle
3205: perustamisen tulee tapahtua uusilla veikkaus- ja 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
3206: raha-arpajaisten voittovaroilla, ja samassa yhtey- ''teatteriryhmien tukemiseen'', 80 000
3207: 768 1985 vp. - RA n:o 715
3208:
3209: markkaa ''teatteriryhmien kiertuetukeen tukemiseen", sekii 100 000 markkaa
3210: ja laitehankintoihin' ', 100 000 markkaa ''tanssiryhmien kiertuetukeen' '.
3211: ''säännöllisesti toimivien tanssiryhmien
3212: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3213:
3214: Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen Mats Nyby
3215: Antti Kalliomäki Timo Roos Aarno von Bell
3216: Heikki Riihijärvi Jukka Vihriälä Liisa Jaakonsaari
3217: Arja Alho Tapio Holvitie Tytti Isohookana-Asunmaa
3218: Katri-Helena Eskelinen Olavi Ronkainen Martti Tiuri
3219: Eva-Riitta Siitonen Pähr-Einar Hellström Inger Hirvelä
3220: 1985 vp. 769
3221:
3222: Raha-asia-aloite n:o 716
3223:
3224:
3225:
3226:
3227: Ala-Kapee ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötai-
3228: teelliseen harrastustoimintaan
3229:
3230:
3231: Eduskunnalle
3232:
3233: Suomi on kansainvälisesti enttam tunnettu jateatteri on ainoa näyttämötaidetta edustava
3234: korkeatasoisesta ja vilkkaasta teatteriharrastukses- yhteisö. Harrastajateatteri joutuu erityisesti vas-
3235: ta. Harrastajateatteritoimintaa harjoittavat liitot taamaan teatteritarjonnasta niillä alueilla, joille
3236: ovat omalta osaltaan tukeneet näyttämöitä arvok- ammattiteatterin tarjonta ei ulotu. Harrastajateat-
3237: kaalla tavalla niiden pyrkiessä vakiinnuttamaan teriliitot joutuvat varsinaisen näyttämötoiminnan
3238: toimintaansa, kohentamaan taiteellista tasoaan ja ohella hoitamaan myös koulutus-, julkaisu- ja
3239: laajentamaan asteikkoaan pystyäkseen yhä vaati- tiedotustoimintaa. Nykyisen toimintansa voimak-
3240: vampiin tehtäviin. kaan laajentumisen vuoksi harrastajateatteriliitot
3241: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1986 ovat taloudellisesti joutuneet yhä ahtaammalle.
3242: tulo- ja menoarviossa näyttämötaiteelliseen har- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3243: rastustoimintaan 2 600 000 mk (v. 1985 nioittaen,
3244: 2 500 000 mk). Määrärahan hyväksyminen halli-
3245: tuksen esittämässä muodossa merkitsisi harrasta-
3246: jateatterijärjestöille toiminnan ja palvelujen su- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3247: pistamista tuntuvasti. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3248: Hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi har- 29.90.52 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
3249: rastajateatteritoiminnan lamaantumista ja tason näyttämötaiteellista haTTastustoimintaa
3250: voimakasta laskua paikkakunnilla, joilla harrasta- varten.
3251:
3252: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3253:
3254: Pirjo Ala-Kapee Mats Nyby Antti Kalliomäki
3255: Timo Roos Aarno von Bell Heikki Riihijärvi
3256: Tytti Isohookana-Asunmaa Katri-Helena Eskelinen Olavi Ronkainen
3257: Eva-Riitta Siitonen Pähr-Einar Hellström Tapio Holvitie
3258: Inger Hirvelä Liisa Jaakonsaari Olavi Martikainen
3259: Tarja Halonen Arja Alho
3260:
3261:
3262:
3263:
3264: 97 428500120H
3265: 770 1985 vp.
3266:
3267: Raha-asia-aloite n:o 717
3268:
3269:
3270:
3271:
3272: Alaranta: Määrärahan osoittamisesta Merijärven Kotiseutuyhdistyk-
3273: selle Tähjän ulkomuseoalueen kunnostamiseen
3274:
3275:
3276: Eduskunnalle
3277:
3278: Merijärven kunta hankki vuonna 1981 omis- elvyttää riihen puintia ja siihen liittyvää perin-
3279: tukseensa erään Merijärven vanhimpiin kuuluvan nettä.
3280: asuinpaikan, Tähjän talon pihapiireineen. Pai-
3281: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3282: kallisten kotiseutuihmisten talkootyönä aluetta ja
3283: taen,
3284: taloa on kunnostettu ja siitä on tullut koko
3285: pitäjän sekä lähiseudun yhteisesti suosima, pai-
3286: kallista perinnettä ja kulttuuria vaaliva, toimiva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3287: kotiseututalo. Lähiajan suunnitelmissa olisi seu- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
3288: raavaksi kunnostaa Tähjän ympäristöä sekä täy- kaa Merijärven Kotiseutuyhdistykselle
3289: dentää sen ulkomuseoaluetta muun muassa siir- Tähjän kotiseututalon ulkomuseoalueen
3290: tämällä pihapiiriin vanha riihi ja sen kautta kunnostamiseen.
3291:
3292: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
3293:
3294: Juhani Alaranta
3295: 1985 vp. 771
3296:
3297: Raha-asia-aloite n:o 718
3298:
3299:
3300:
3301:
3302: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Oravis- Ja Viirretjärven
3303: luonnonravintolammikoiden rakentamiseen
3304:
3305:
3306: Eduskunnalle
3307:
3308: Pyhäjoen kunnan aloitteesta ja Oulun vesipii- nusarvio on 1,1 miljoonaa ja Viirretjärven lammi-
3309: rin toimesta on laadittu suunnitelmat luonnonra- kon kustannusarvio 1, 7 miljoonaa markkaa.
3310: vintolammikoiden rakentamiseksi Pyhäjoen kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3311: nan alueella Viirretjärvelle ja Oravisjärvelle. Lam- nioittaen,
3312: mikoilla pyrittäisiin vahvistamaan Perämeren sii-
3313: kakantaa, millä olisi erityistä merkitystä alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3314: kalastajille. Oravisjärven luonnonravintolammi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3315: kon arvioitu poikastuotto olisi 277 000 siianpoi- 30.37. 77 1 000 000 markkaa käytettä-
3316: kasta vuosittain ja Viirretjärven lammikko olisi väksi Oravisjärven ja Vzirretjärven luon-
3317: puolta suurempi. Oravisjärven lammikon kustan- nonravintolammikozden rakentamiseen
3318: Pyhäjoen kunnassa.
3319:
3320: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
3321:
3322: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
3323: 772 1985 vp.
3324:
3325: Raha-asia-aloite n:o 719
3326:
3327:
3328:
3329:
3330: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 18217
3331: kunnostamiseen välillä Oulainen-Kastari-Ojala
3332:
3333:
3334: Eduskunnalle
3335:
3336: Maantie n:o 18217 välillä Oulainen-Kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3337: tari-Ojala eli niin sanottu Irvan tie on nykyisin nioittaen,
3338: erittäin huonokuntoinen. Kyseinen tie on päivit-
3339: täin merkittävä yhteys sivukylien asukkaille sekä
3340: Oulaisten kaupungin keskustaan että Merijärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3341: kunnan kuntakeskukseen päin. Tie palvelee sekä 1986 tulo- ja menoarvioon momentz'lle
3342: työpaikka- että asiointiliikennettä. Tien matkai- 31. 24. 77 /z'siiyksenä 200 000 markkaa Ir-
3343: lullinen merkitys on jatkuvasti kasvanut, sillä tie van tien (maantie n:o 18217} kunnostus-
3344: on aikoinaan rakennettu kulkemaan Pyhäjoen töiden aloittamiseen välz'llä Oulaz'nen-
3345: rantaa pitkin. Kastart'- Ojala.
3346:
3347: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
3348:
3349: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
3350: 1985 vp. 773
3351:
3352: Raha-asia-aloite n:o 720
3353:
3354:
3355:
3356:
3357: Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta taidemuseoille
3358:
3359:
3360: Eduskunnalle
3361:
3362: Maamme taidemuseot tOimivat hyvin aktiivi- roinen valtionavustus vuosittain. Kun käytettävis-
3363: sesti järjestäen merkittäviä kotimaisen ja ulko- sä olevan määrärahan kasvu on kuitenkin ollut
3364: maisen taiteen näyttelyitä eri puolilla maatam- kovin hidas, ei aluetaidemuseoille ole pystytty
3365: me. Myös taidemuseoittemme tutkimustoiminta turvaamaan sellaisia toimintamahdollisuuksia,
3366: on aktiivista. Uusia taidemuseoita on rakennettu joista järjestelmää luotaessa on ollut puhe. Valtio-
3367: vilkkaasti ja museoiden henkilökunta on lisäänty- valta on kuitenkin asettanut tiukat edellytykset
3368: nyt. Tämä on erityisesti kuntien lisääntyneen aluetaidemuseon nimityksen ehdoksi. Aluetaide-
3369: rahoituksen ansiota. Museoiden valtionapu on museot ovat ehdot täytettyään tunteneet tulleen-
3370: edelleen harkinnanvaraista. Museoiden valtion- sa johdetuksi harhaan, kun valtion tuki ei ole-
3371: apulakia odoteltaessa museotointa on kehitetty kaan vastannut suunnitelmia.
3372: valtioneuvoston päätöksen perusteella. Päätöksen
3373: perusteella opetusministeriö on vahvistanut maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3374: hamme neljäntoista aluetaidemuseon verkoston.
3375: Tähän mennessä näistä tulevista neljästätoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3376: museosta on jo yksitoista nimetty aluetaidemu- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3377: seoksi. Tarkoituksena on ollut, että kullekin 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markan
3378: nimetylle aluetaidemuseolle turvataan samanve- määrärahan taidemuseoille.
3379: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3380:
3381: Arja Alho Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee
3382: 774 1985 vp.
3383:
3384: Raha-asia-aloite n:o 721
3385:
3386:
3387:
3388:
3389: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taiteenalan valta-
3390: kunnallisille erikoismuseoille
3391:
3392:
3393: Eduskunnalle
3394:
3395: Uusista museoista näkyvimpiä ovat olleet pää- Sen saarnat avustukset ovat kovin vähäisiä. Mu-
3396: kaupunkiseudulla monet taiteenalan erikoismu- seon toiminnan kehittämisestä on nyt valmisteltu
3397: seot. Taideteollisuusmuseo ja Rakennustaiteen perusteelliset suunnitelmat, joiden toteuttami-
3398: museo ovat erityisesti julkaisu- ja näyttelytoimin- nen edellyttää lisää avustuksia tälle merkittävää
3399: nassaan olleet näkyvästi esillä. Valtio on tukenut valtakunnallista perinnettä tutkivalle, tallentaval-
3400: taiteenalan valtakunnallisia erikoismuseoita le ja esittävälle museolle.
3401: omalla määrärahallaan. Siitä on myönnetty avus- Taiteenalan valtakunnallisten erikoismuseoi-
3402: tuksia lähinnä Taideteollisuusmuseolle, Raken- den valtionavustusmääräraha on kuitenkin nous-
3403: nustaiteen museolle, Suomen valokuvataiteen sut viime vuosina niin niukasti, että erityisesti
3404: museolle ja eräille muille museoille sekä myös edellä mainittujen kahden museon toiminnan
3405: Hvitträsk-säätiölle ja Ainola-säätiölle. Pääosan kehittämiseen tarvittavia avustuksen lisäyksiä ei
3406: tuesta ovat saaneet Taideteollisuus- ja Rakennus- ole mahdollista myöntää ellei määräraha kasva
3407: taiteen museo. Tuen avulla ne ovat pystyneet merkittävästi.
3408: näyttäviin saavutuksiin. Valokuvataiteen museo Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3409: on jatkuvasti kamppaillut taloudellisissa vaikeuk- nioittaen,
3410: sissa. Nyt se on saamassa Helsingin kaupungin
3411: avustuksella uusia tiloja ja ensi vuonna museon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3412: on tarkoitus järjestää suuri suomalaisen valoku- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3413: van näyttely, josta samalla tulee museon perus- 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markan
3414: näyttely. Teatterimuseo on tullut viimeksi kysei- määrärahan taiteenalan valtakunnallisille
3415: sestä määrärahasta annettavan avustuksen piiriin. erikpismuseozlle.
3416:
3417: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3418:
3419: Arja Alho Pirjo Ala-Kapee Arvo Kemppainen
3420: 1985 vp. 775
3421:
3422: Raha-asia-aloite n:o 722
3423:
3424:
3425:
3426:
3427: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzin koulutustoimintaan
3428:
3429:
3430: Eduskunnalle
3431:
3432: Suomen Jazzliitto r. y. on esittänyt valtiovallal- vähän esiintymismahdollisuuksia ja joita ei vielä
3433: le jo useana vuotena toivomuksen siitä, että tunneta. Bändikisoihin ovat voineet osallistua
3434: maassamme kiinnitettäisiin yhteiskunnan taholla yhtyeet, jotka soittavat jazzia laajasti ymmärretty-
3435: enemmän huomiota jazzin ja erityisesti nuorten nä. Tyylisuunta on ollut vapaavalintainen, sa-
3436: jazzmuusikoiden asemaan. moin soittimet.
3437: Jazzliitto onkin tehnyt arvokasta työtä. Jazzliit- Jazzliitto ei ole saanut koulutustoimintaansa
3438: to on järjestänyt jazzmuusikoille workshop-tyylis- eikä myöskään bändikisojen järjestämiseen yh-
3439: tä koulutusta, työtilaisuuksia ja nuorille muusi- teiskunnan tukea. Kun kuitenkin tällä toimin-
3440: koille tarkoitetut bändikisat. nalla on erittäin suuri merkitys suomalaisen jazz-
3441: Viime vuoden syksystä lähtien Jazzliiton kou- musiikin kehittymiselle ja ennen muuta nuorten
3442: lutusyksikkönä on toiminut Sound and Fury jazzmuusikoiden rekrytoimisessa, tulisi jazzin
3443: -yhtye. Se on noussut lyhyessä ajassa kotimaiseksi harrastamisen edistämiseksi avata opetusministe-
3444: edustusyhtyeeksi. Sound and Furyn toiminnassa riön taiteen tukemiseen suunnatuista varoista
3445: ovat keskeisellä sijalla koulutukselliset tavoitteet. oma käyttösuunnitelman kohta jazzin koulutus-
3446: Opetus ei jää pelkkien nuottien opettelemiseen toiminnan edistämiseen.
3447: vaan opetuksessa on olennainen osa uudenlaisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3448: improvisoinnin, fraseerauksen ja kokonaisvaltai- nioittaen,
3449: sen näkemyksen kehittämisessä.
3450: Jazzliitto järjesti myös viime vuonna toista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3451: kertaa bändikisat. Bändikisoihin osallistui noin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3452: 20 yhtyettä eri puolilta maata. Kilpailun tarkoi- 29.90.52 200 000 markkaa jazzin koulu-
3453: tuksena on saada esille yhtyeitä, joilla on ollut tustoimintaan.
3454:
3455: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1985
3456:
3457: Arja Alho Seppo Toiviainen Liisa Jaakonsaari
3458: Tarja Halonen Arvo Kemppainen Kari Urpilainen
3459: Ville Komsi Jouni J. Särkijärvi Ole Wasz-Höckert
3460: Jouko Skinnari Pirjo Ala-Kapee
3461: 776 1985 vp.
3462:
3463: Raha-asia-aloite n:o 723
3464:
3465:
3466:
3467:
3468: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Nicaragua-Seuran toi-
3469: minnan tukemiseen
3470:
3471:
3472: Eduskunnalle
3473:
3474: Suomi-Nicaragua-Seuran tehtävänä on tehdä suustyön tarpeista ja haluaa nam olla jokaisen
3475: Nicaraguaa Suomessa tunnetuksi, mutta ennen Nicaragua-solidaarisuustyöstä kiinnostuneen kan-
3476: muuta järjestää solidaarisuustyötä Nicaraguan jäl- salaisen palveluksessa. On tullut välttämättömäk-
3477: leenrakentamistyön hyväksi. Suomi-Nicaragua- si perustaa seuralle sekä toimisto että palkata
3478: Seura onkin jo muutaman vuoden ajan lähettä- seuralle työntekijä. Tähän saakka toimintaa on
3479: nyt Nicaraguaan kuusihenkisen terveydenhuollon pyöritetty vapaaehtoisvoimin jäsenmaksutuotto-
3480: prikaatin ja kerännyt lääkkeitä ja muita tervey- jen varassa. Seuraan kohdistuvat palveluodotuk-
3481: denhuollossa tarvittavia tarvikkeita lähetettäväksi set edellyttävät seuran toiminnan uudelleenorga-
3482: Nicaraguaan. nisoimista. Mainittakoon, että seura kokoaa laa-
3483: Seuran tehtäväkenttä on laajentunut merkittä- japohjaisesti eri yhteiskuntapiirejä poliittisista
3484: västi kuluneen vuoden aikana. Seuralla on laajat puolueista kirkkoon ja ammattiyhdistysliikkee-
3485: kansainväliset kontaktit sekä Pohjoismaiden että seen.
3486: myös Euroopan tasolla. Nicaragua-solidaarisuus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3487: työtä tekevät järjestöt koordinoivat nimittäin nioittaen,
3488: maailmanlaajuista solidaarisuuskampanjaa ''Ni-
3489: caraguan on saatava elää". Samoin seura on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3490: käynnistänyt sadonkorjuuprikaatien lähettämisen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3491: vuosittain kahvi- ja puuvillasadon keruun yhtey- 29.98.50 lisäyksenä 150 000 markkaa
3492: dessä. Seura välittää ja valmistaa myös itse erilais- kohdistettavaksi Suomi-Nicaragua-Seuran
3493: ta materiaalia Nicaraguan tilanteesta ja solidaari- toiminnan tukemiseen.
3494:
3495: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3496:
3497: Arja Alho Seppo Toiviainen Hannu Kemppainen
3498: Pirjo Ala-Kapee Arvo Kemppainen Timo Laaksonen
3499: Kari Urpilainen Liisa Jaakonsaari Ville Komsi
3500: Ole Wasz-Höckert Jouko Skinnari Tarja Halonen
3501: 1985 vp. 777
3502:
3503: Raha-asia-aloite n:o 724
3504:
3505:
3506:
3507:
3508: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdistysten Keskusjär-
3509: jestölle
3510:
3511:
3512: Eduskunnalle
3513:
3514: Työllisyyden parantamiseksi tarvitaan uusia vuus pääsevät kirvoittamaan koko kansantalout-
3515: tuotteita. Uusien tuotteiden keksiminen on pal- tamme.
3516: jolti riippuvainen siitä tuesta, jota valtiovalta voi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3517: antaa yksityisille keksijöille ja heidän keskusjär- taen,
3518: jestölleen. Suomessa keksijöiden tukeminen on
3519: jäänyt vaille huomiota. Oivallukset tapahtuvat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3520: nimenomaan yksilötasolla ja valtiovallan tehtävä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3521: nä on huolehtia siitä, että aloitteellisuus ja luo- 32.46. 41 1 200 000 markkaa Keksijäyh-
3522: distysten Keskusjärjestö/le.
3523:
3524: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3525:
3526: Esko Almgren
3527:
3528:
3529:
3530:
3531: 98 428500120H
3532: 778 1985 vp.
3533:
3534: Raha-asia-aloite n:o 725
3535:
3536:
3537:
3538:
3539: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kunnille keksijätoiminnan
3540: edistämiseksi
3541:
3542:
3543: Eduskunnalle
3544:
3545: Työllisyystilanne ei parane muutoin kuin anta- neet huomattavia summia erilaisten hallien ra-
3546: malla yrityksille mahdollisuus kehittää uusia kentamiseen. Nyt on aika sijoittaa kuntien kautta
3547: tuotteita. Tähän asti vain suurimmilla yrityksillä keksintötoiminnan hyväksi.
3548: on ollut mahdollisuus laajamittaisempaan tutki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3549: mustoimintaan ja keksintöjen kehittämiseen. Nyt taen,
3550: tulisi suunnata huomio pienyrityksiin. Yksityisen
3551: henkilön luovuus voi päästä parhaimmilleen, jos että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3552: sitä kannustetaan oikealla tavalla. 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 32.46
3553: Kuntien ja yritysten yhteistoiminta on jo anta- uudelle momentille 10 000 000 markkaa
3554: nut joissakin tapauksissa hyviä tuloksia. Kunnat kunnzlle keksintötoiminnan tukemiseksi
3555: ovat riittävän lähellä yrittäjiä. Ne ovatkin sijoitta- yrityksissä kunnan alueella.
3556:
3557: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3558:
3559: Esko Almgen
3560: 1985 vp. 779
3561:
3562: Raha-asia-aloite n:o 726
3563:
3564:
3565:
3566:
3567: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pakettiauton hankkimi-
3568: seksi Lehtomäen Narkomaanikodin käyttöön
3569:
3570:
3571: Eduskunnalle
3572:
3573: Itä-Suomen ev.lut. Jengi- ja Katulähetys pitää uusia hoitotarpeessa olevia henkilöitä. Näitä mat-
3574: yllä Lehtomäen Narkomaanikotia Nilsiässä. Yh- koja varten tarvittaisiin henkilökuljetuksiin sopi-
3575: distys on ostanut Nilsiän kunnalta vanhan koulu- va, asianmukaisesti varutettu pakettiauto.
3576: talon ja rakentanut sekä metalli- että puutyövers-
3577: taan. Yhdistys, jonka työntekijät tekevät työtään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3578: palkatta, auttaa mm. vankilasta vapautuneita nioittaen,
3579: huumeenkäyttäjiä pysymään "kuivilla" ja kou-
3580: luttaa heitä myös työtehtäviin, sekä puu- että
3581: metallialan töihin. Narkomaanikodin tuotteilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3582: onkin ollut varsin hyvä kysyntä, koska myytäväksi 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3583: tehdyt artikkelit ovat hyvälaatuisia ja hinnaltaan 33.33.51 70 000 markkaa henkilökulje-
3584: edullisia. tuksiin soveltuvan pakettiauton hankki-
3585: Työterapian lisäksi yhdistys tekee matkoja eri miseksi Lehtomäen Narkomaanikodin
3586: puolille maakuntaa, jotta voitaisiin tavoittaa yhä käyttöön.
3587:
3588: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
3589:
3590: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
3591: 780 1985 vp.
3592:
3593: Raha-asia-aloite n:o 727
3594:
3595:
3596:
3597:
3598: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitolle
3599: toimiston perustamista varten
3600:
3601:
3602: Eduskunnalle
3603:
3604: Yksinhuoltajien Liitto r. y pyrkii parantamaan tään vapaaehtoisvoimin saada sitä kantavuutta,
3605: yksinhuoltajien ja varsinkin heidän lastensa ase- mitä nykyaikainen toiminta edellyttäisi.
3606: maa ja oikeusturvaa. Viime vuosina liiton asian-
3607: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3608: tuntemusta on käytetty mm. eduskunnan valio-
3609: nioittaen,
3610: kunnissa. Kun liiton tarkoituksena on kehittää
3611: asiantuntemustaan ja monipuolistaa perhepoliit-
3612: tisia ja lastensuojelullisia näkemyksiään on tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3613: koituksenmukaista, että valtiovalta antaa tukensa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3614: liiton toiminnalle. 33.93.50 70 000 markkaa toimintatuen
3615: Nykyisin liiton tehtävät suoritetaan talkoovoi- saamiseksi Yksinhuolta;ien Lzitolle toimi-
3616: min. Kun yksinhuoltajien taakkana ovat yksin- henkilön palkkaamiseksi toimistotehtäviä
3617: huoltajien velvollisuudet, ei toiminta voi pelkäs- varten.
3618:
3619: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
3620:
3621: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
3622: 1985 vp. 781
3623:
3624: Raha-asia-aloite n:o 728
3625:
3626:
3627:
3628:
3629: Alppi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluopis-
3630: kelijoiden opintorahan korottamiseen
3631:
3632:
3633: Eduskunnalle
3634:
3635: Hallituksen esityksessä eduskunnalle opintotu- lähinnä opintolainaosuutta korottamalla, jolloin
3636: kea koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE opintorahan reaaliarvo on alentunut huomatta-
3637: n:o 121/71) todetaan seuraavaa: "Mitä laajem- vasti enemmän kuin koko tuen reaaliarvo.
3638: miksi ja monipuolisemmiksi koulutuspalvelut ke-
3639: hittyvät, sitä keskeisemmäksi muodostuu toimin- Tilastokeskuksen tutkimuksen (KO 1983: 7)
3640: ta koulunkäynnin taloudellisten edellytysten tur- mukaan hankittava koulutustaso riippuu van-
3641: vaamiseksi. Tavoitteena tulee olla opintososiaalis- hempien koulutustasosta ja sosiaalisesta asemas-
3642: ten olosuhteitten kehittäminen siten, että kaikil- ta. Voidaan siis olettaa, että opiskelemaan ha-
3643: la on mahdollisuus sosiaalisista, taloudellisista ja keutumiseen vaikuttaa monia muitakin syitä
3644: alueellisista tekijöistä riippumatta kouluttaa it- kuin opintotuen taso. Kuitenkaan opintotuen
3645: sensä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta taso ei saisi olla esteenä sille, että nuori hakeutuu
3646: tarkoituksenmukaisella tavalla. opintielle ja suorittaa tutkinnon, jos hän haluaa
3647: itselleen vanhempiaan paremman koulutuksen.
3648: Esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edellyt- Tärkein sosiaalista liikkuvuutta ylläpitävä tekijä
3649: tää selkeän lainsäädännöllisen perustan luomista yh_teiskunnassa on edelleen koulutuksen hankki-
3650: kokonaisvaltaisen opintotukijärjestelmän ja opin- mmen.
3651: totuen sisällön asteittaiseksi kehittämiseksi siten,
3652: että opintotuki antaa yksilölle mahdollisuuden Tutkimusten ja selvitysten mukaan opintotuen
3653: ammatinvalintaan eikä saata häntä valitsemaan suurin ongelma on tuen riittävyys, opintotuen
3654: ansiotyöhön menoa ammattitaidottomana. Ko- enimmäismäärienkään varassa on miltei mahdo-
3655: konaisvaltainen opintotukijärjestelmä merkitsee tonta opiskella täysiä lukuvuosia. Ongelmaa on
3656: oppivelvollisuuskoulun jälkeen opintojaan jatka- kärjistänyt opiskelutahdin kiristyminen. Velkaan-
3657: vien henkilöiden opiskeluaikaisen toimeentulon tuminen ja lasten elatuksesta aiheutuvat rasitteet
3658: turvaamista mahdollisimman keskitetysti yhden ovat merkittävästi vähentäneet tuen riittävyyttä.
3659: yhtenäisen opintotukilain nojalla.'' Tilanne edellyttää pikaista korjausta, koska mit-
3660: Opintotuen tavoitteina voidaan edelleen pitää: kään koulutus- ja työvoimapoliittiset syyt eivät
3661: 1. Opiskeluedellytysten parantaminen yhteis- edellytä omavastuuosuuksien sisällyttämistä opin-
3662: kunnan koulutustavoitteiden saavuttamiseksi vä- totukeen opiskelijan itsensä, hänen vanhempien-
3663: hentämällä alueellisten ja taloudellisten taustate- sa tai perheenjäsentensä kannettaviksi. Erityisen
3664: kijöiden vaikutusta peruskoulun jälkeiseen kou- epäoikeudenmukainen tilanne on niiden opiske-
3665: lutukseen hakeutumisessa; lijoiden osalta, jotka vanhempien vähävaraisuu-
3666: 2. Opiskeluajan toimeentulokustannusten kat- den takia eivät voi saada muuta taloudellista
3667: taminen erilaisten opintotukimuotojen avulla, tukea opinnoilleen kuin opintotuen.
3668: 3. Vanhemmille lasten koulutuksesta aiheutu- Opintorahan mitoituksessa on pidettävä kes-
3669: vien kustannusten vähentäminen. keisenä lähtökohtana myös velkaantumiskehityk-
3670: Opintotuen tavoitteiden toteuttamista on hai- sen pysäyttämistä. Opintorahan taso olisi luonte-
3671: tannut opintotuen enimmäismäärien rcaaliarvon vaa nostaa samalle tasolle kuin sairauspäivärahan
3672: aleneminen. Opintotuen enimmäismäärien reaa- vähimmäismäärä, jotta opintotuki turvaisi vä-
3673: liarvo on noin 10 prosenttia alhaisempi kuin himmäistoimeentulon opintovuoden aikana. Täl-
3674: seitsemänkymmentäluvun alkupuolella, ja keski- löin opintorahan täyden määrän osuus täysimää-
3675: määräisen tuen reaaliarvo on alentunut noin 16 räisestä opintotuesta olisi lähes 50 prosenttia.
3676: prosenttia. Opintotuen tasoa on pidetty yllä Opiskelijoiden velkaantumista saataisiin myös
3677: 782 1985 vp. - RA n:o 728
3678:
3679: hillittyä. Opintorahan määrän korotus edellyttäi- 29.39.55 lisäyksenä 143 000 000 markkaa
3680: si maksatuksen kehittämistä. käytettäväksi korkeakouluopiskelijoiden
3681: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- opintorahan korottamiseksi sairauspäivä-
3682: nioittaen, rahan vähimmäismäärän suuruiseksi 1
3683: päiviistå" heinäkuuta 1986 lukien.
3684: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3685: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3686:
3687: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
3688:
3689: Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja Inger Hirvelä
3690: Irma Rosnell Pentti Lahti-Nuuttila Kati Peltola
3691: Reijo Lindroos
3692: 1985 vp. 783
3693:
3694: Raha-asia-aloite n:o 729
3695:
3696:
3697:
3698:
3699: Alppi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta avustuksena Yrjö
3700: Kallisen rauhanopiston Rauhankasvatusinstituutille
3701:
3702:
3703: Eduskunnalle
3704:
3705: ''Yhdistyneitten kansakuntien perustamisen asenteiden muutosta väkivallattomalle toiminnal-
3706: 40-vuotispäivän pikaisesti lähestyessä järjestön jä- le myönteisiksi sekä harjaantumista rauhanomais-
3707: senvaltioiden on todettava, että sen peruskirjassa ten keinojen käyttöön ristiriitatilanteissa niin val-
3708: määritelty perustavoite 'säästää tulevat sukupol- tioiden sisällä kuin niiden välilläkin. Rauhankas-
3709: vet sodan vitsaukselta, joka kahdesti elinaika- vatuksen avulla voidaan edellä mainittuja tavoit-
3710: namme on aiheuttanut kuvaamatoota murhetta teita asteittain saavuttaa.
3711: ihmiskunnalle,' on edelleen saavuttamatta. Vaik- Rauhankasvatusta tarvitaan kaikilla koulutus-
3712: ka onkin totta, että uusi maailmanpalo on tähän järjestelmän alueilla ja myös aikuiskoulutuksessa.
3713: asti vältetty, emme voi väittää, että rauha vallitsi- Rauhankasvatus on toteutettavissa läpäisyperiaat-
3714: si kaikkialla maailmassa. Päinvastoin yksikään teella eri aineiden yhteydessä, mutta se merkitsee
3715: maa ei voi välttyä traumaattiselta sodan pelolta. myös elämäntapaa, tapaa suhtautua toisiin ihmi-
3716: Yksikään maa ei voi täysin eristäytyä ratkaisemat- siin ja ympäröivään maailmaan.
3717: tomien kansainvälisten jännitystilojen ja ristiriito- Vuonna 1981 perustettu Yrjö Kallisen Rau-
3718: jen mahdollisista seurauksista tai valtavien aseis- hanopiston Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä
3719: tautumiskustannusten aiheuttamilta voimavaro- Rauhankasvatusinstituutti on keskittynyt rauhan-
3720: jen kulumiselta. Ennen kaikkea kukaan ei voi kasvatuksen edistämiseen: koulutustilaisuuksien
3721: paeta ydinaseiden käytön globaalisia vaikutuksia, järjestämiseen kasvattajille, kokeilujen järjestämi-
3722: mikäli tämän katastrofin joskus annetaan tapah- seen, rauhankasvatuksen tutkimustulosten kerää-
3723: tua. miseen ja tiedon levittämiseen kasvattajille, rau-
3724: Tällä hetkellä ei vaadita ainoastaan huolta hankasvatuksesta tiedottamiseen jne. Toimintaa
3725: sodan mahdollisuudesta vaan myös, enemmän on harjoitettu vapaaehtoisten voimien varassa;
3726: kuin koskaan aikaisemmin, viisautta, lujuutta ja ainoastaan osa-aikaisia sihteereitä on voitu käyt-
3727: kovaa työtä sen estämiseksi. Tässä tilanteessa niin tää. Varojen puutteesta johtuen vain murto-osa
3728: monien ilmaiseman rauhan tahdon tulisi johtaa rauhankasvatusta koskevista koulutustoiveista on
3729: meidät laajaan ja tehokkaaseen toimintaan. Ku- voitu täyttää.
3730: ten usein on sanottu, rauhan tulisi merkitä Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
3731: paljon enemmän kuin vain sodan ja väkivallan vioksi on vuodelle 1986 ehdotettu momentille
3732: poissaoloa. Rauhaa tulisi edistää valtioiden ja 29.99.50 Yrjö Kallisen Rauhanopiston avustami-
3733: kansojen yhteistyöhön, keskinäiseen luottamuk- seen 80 000 markkaa, mikä ei riitä tarvittavan
3734: seen, ymmärtämykseen ja oikeudenmukaisuu- lisähenkilöstön palkkaamiseen.
3735: teen perustuvina positiivisina suhteina.'' Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3736: Näin todetaan YK:n kansainvälisen rauhan-
3737: vuoden 1986 ohjelmaluonnoksessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3738: Tähän saakka ristiriitoja on ratkaistu pääasiassa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3739: väkivallalla ja sodilla. Ihmiset ovat tottuneet 20.99.50 150 000 markkaa lisäavustukse-
3740: luottamaan aseiden voimaan ja vahvemman voit- na Yrjö Kallisen Rauhanopiston Kanna-
3741: toon. Rauhan saavuttamiseksi tarvitaan tietoja tusyhdistys r.y:n ylläpitämälle Rauhan-
3742: rauhanomaisten ratkaisujen mahdollisuudesta, kasvatusinstituutzlle.
3743:
3744: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
3745: 784 1985 vp. - RA n:o 729
3746:
3747: Ulla-Leena Alppi Esko Helle Vappu Säilynoja
3748: Inger Hirvelä Timo Laaksonen Ensio Laine
3749: Tytti Isohookana-Asunmaa Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen
3750: Jouko Skinnari Irma Rosnell Juhani Vähäkangas
3751: Liisa Jaakonsaari Pirjo Rusanen Pentti Lahti-Nuuttila
3752: Mikko Rönnholm Kari Urpilainen Osmo Vepsäläinen
3753: Heikki Mustonen Mikko Kuoppa Matti Kautto
3754: Aila Jokinen Marja-Liisa Salminen Seppo Toiviainen
3755: Sten Söderström Kati Peltola Reijo Lindroos
3756: Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen Veikko Saarto
3757: Marjatta Stenius-Kaukonen Arvo Kemppainen
3758: 1985 vp. 785
3759:
3760: Raha-asia-aloite n:o 730
3761:
3762:
3763:
3764:
3765: Alppi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta nuorten yhteis-
3766: kuntatakuuseen
3767:
3768:
3769: Eduskunnalle
3770:
3771: Jotta kaikille alle 25-vuotiaille voitaisiin taata Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3772: kokoaikainen työpaikka yhdeksi vuodeksi, on nioittaen,
3773: kunnallisen työllistämistuen, ammatillisen kou-
3774: lutuksen ja nuorisotakuun määrärahoja korotetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3775: va. Tavoitetta on ryhdyttävä täyttämään elokuus- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3776: ta 1986 lukien, minkä johdosta nuorisotakuun 34.50.61lisäyksenä 205 000 000 markkaa
3777: määrärahaa on korotettava 205 milj. mk. nuorten yhtez'skuntatakuuseen.
3778:
3779: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
3780:
3781: Ulla-Leena Alppi Juhani Vähäkangas Irma Rosnell
3782: Osmo Vepsäläinen Heikki Mustonen Mikko Kuoppa
3783: Matti Kautto Marja-Liisa Salminen Seppo Toiviainen
3784: Esko Helle Sten Söderström Timo Laaksonen
3785: Pekka Leppänen Pirkko Turpeinen Kati Peltola
3786: Inger Hirvelä Arvo Kemppainen Marjatta Stenius-Kaukonen
3787:
3788:
3789:
3790:
3791: 99 428500120H
3792: 786 1985 vp.
3793:
3794: Raha-asia-aloite n:o 731
3795:
3796:
3797:
3798:
3799: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kylmäkoskelie sijoi-
3800: tettavan Hämeen lääninvankilan suunnitteluun
3801:
3802:
3803: Eduskunnalle
3804:
3805: Hämeen lääninvankilan sijoittamisesta Kylmä- tultua vielä tänä vuonna hyväksytyksi, tulisi bud-
3806: koskelle on eduskunta tehnyt päätöksen jo vuon- jetissa olla ensi vuodelle suunnittelumääräraha
3807: na 1979. Kylmäkosken kunta on oikeusministeri- suunnitelmien jatkamista varten. Rakennustöihin
3808: ölle jättämällään kirjeellä kiirehtinyt hankkeen on tarkoitus päästä vuoden 1987 aikana.
3809: aloittamista jo vuonna 1986, kuten Hämeen
3810: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3811: läänin investointimuistiossakin todetaan. Hä-
3812: taen,
3813: meen lääninvankilan.kunto on sellainen, että ne,
3814: jotka ovat kyseiseen laitokseen tutustuneet, ovat
3815: todenneet sen todella surkeakuntoiseksi, ihmis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3816: ten asumiseen kelpaamattomaksi. Hämeen lää- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3817: ninvankilan perustamissuunnitelma on valmis ja 25.50. 74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
3818: menee lähiviikkoina rakennusasiain neuvottelu- Kylmå"koskelle sz/oitettavan Hå"meen lää-
3819: kunnan käsiteltäväksi. Perustamissuunnitelman ninvanktlan suunnitteluun.
3820:
3821: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3822:
3823:
3824: Sirkka-Liisa Anttila
3825: 1985 vp. 787
3826:
3827: Raha-asia-aloite n:o 732
3828:
3829:
3830:
3831:
3832: Anttila: Koeotetun määrärahan osoittamisesta maaseutualueiden
3833: työpaikkatukikokeiluun
3834:
3835:
3836: Eduskunnalle
3837:
3838: Valtio on tukenut viime vuosina maaseudun Rahoituksen hoitamiseksi voitaisun vähentää
3839: muuta maatalouden yhteydessä ja siitä erillään työvoimaministeriön pääluokan menokohdalta
3840: olevaa elinkeinotoimintaa erityisellä maaseudun 34.50.30 Valtionapu kunnille ja kuntainliitoille
3841: työpaikkatuella, jonka piiriin nykyisin kuuluu n. työttömyyden lieventämiseen 60 milj. markkaa.
3842: 70 kuntaa. Tähän tukemiseen on ensi vuodelle Menokohdalle 34.50.30 Valtionapu kunnille ja
3843: esitetty budjetissa ainoastaan 14,5 milj. markkaa, kuntainliitoille työttömyyden lieventämiseen jäisi
3844: mikä on 7 milj. mk vähemmän kuin tänä vuon- tällöin jäljelle 590 milj. markkaa.
3845: na. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3846: taen,
3847: Maaseudun työpaikkatuki tulee saattaa lakisää-
3848: teiseksi ja koko maan kattavaksi pienyritystoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3849: nan käynnistämiseen tähtääväksi tueksi. Budjet- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3850: tiehdotuksen määräraha ei riitä koko maata kat- 26.98.40 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
3851: tavaksi ja siksi esitänkin ko. momentille 60 milj. koko maaseudun saattamiseksi työpaikka-
3852: markan lisämäärärahaa. tuen piini'n.
3853:
3854: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3855:
3856: Sirkka-Liisa Anttila
3857: 788 1985 vp.
3858:
3859: Raha-asia-aloite n:o 733
3860:
3861:
3862:
3863:
3864: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta julkisyhteisöjen laskentatoi-
3865: men apulaisprofessuurin perustamiseksi Tampereen yliopiston
3866: julkisen hallinnon opetusjaostoon
3867:
3868:
3869: Eduskunnalle
3870:
3871: Tampereen yliopistossa on tähän mennessä läheisyys uudistuksessa heikkene. Niin ikään yli-
3872: suoritettu opetusjaostoissa noin 8 000 tutkintoa opiston tulee pyrkiä siihen, että opetusjaostot
3873: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun puitteissa vuo- säilyvät edelleen ennen muuta ylioppilastutkin-
3874: teen 1966 ja sen jälkeen Tampereen yliopistoksi toa suorittamattomien väylänä.''
3875: muuttuneessa korkeakoulussa. Opetusjaostotutkintojen osalta on tilanne vii-
3876: Opetusjaostoihin ovat perinteellisesti päässeet me vuosien aikana selkiintynyt siltäkin osin, että
3877: opiskelemaan muutkin kuin ylioppilastutkinnon vuonna 1982 annetun asetuksen mukaan (200/
3878: suorittaneet henkilöt. Nykyisin on opetusjaosto- 82) opetusjaostotutkinnot ovat korkeakoulutut-
3879: jen opiskelijoistakin valtaosa ylioppilastutkinnon kintoja alempien korkeakoulututkintojen ryh-
3880: suorittaneita. mässä.
3881: Hallituksen esityksen (HE n:o 2021 1965 vp.)
3882: Kansanedustaja ]. Laineen ym. kirjallisessa
3883: tultua hyväksytyksi eduskunnassa ja Yhteiskun-
3884: kysymyksessä n:o 428 vuoden 1980 valtiopäivillä
3885: nallisen Korkeakoulun nimen muuttuessa Tam-
3886: on kiinnitetty huomiota opetusjaostojen aseman
3887: pereen yliopistoksi eduskunta vastauksessaan hal-
3888: parantamiseen.
3889: lituksen esitykseen lausui edellyttävänsä, ''että
3890: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun tähänastinen Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan ym. toi-
3891: tehtävä säilytetään Tampereen yliopistossa ja että vomusaloitteessa n:o 82211983 vp. ja kansan-
3892: yliopiston kaikissa opetusyksiköissä pidetään, edustaja Vieno Eklundin ym. raha-asia-alaitteessa
3893: niin kuin hallituksen esityksen perusteluissa on n:o 478/1983 vp. on kiinnitetty huomio samaan
3894: lausuttu, nykyiseen tapaan opintie avoinna myös asiaan, kuten myös kansanedustaja Sampsa Aal-
3895: lahjakkaille ylioppilastutkintoa Suorittamattomil- tion ym. toivomusaloitteessa vuoden 1984 valtio-
3896: le opiskelijoille''. päiville n:o 116711984 vp. ja kansanedustaja
3897: Opetusministeriö on antanut kirjelmällään Matti Maijalan raha-asia-alaitteessa n:o 271 vuo-
3898: 7. 3.1979 opetusjaostotutkintojen kehittämisestä den 1985 tulo- ja menoarvioon.
3899: suunnitteluohjeet. Niissä sanotaan mm.: "Ta- Osoituksena siitä, että opetusjaostot ovat edel-
3900: voitteena on siis opetusjaostotutkintojen säilyttä- leen tärkein väylä ei-ylioppilaille päästä harjoitta-
3901: minen toistaiseksi ammatillis-tieteellisinä aiempi- maan korkeakouluopintoja, on Tampereen yli-
3902: na korkeakoulututkintoina. . . Muutoinkin on opistossa vuonna 1983 suoritettu selvitys. Maini-
3903: huolehdittava siitä, ettei opetusjaostotutkintojen tun selvityksen mukaan, joka koski oppilasvalin-
3904: perinteisesti vahva ammatillisuus ja käytännön taa vuonna 1983, oli tilanne seuraava:
3905:
3906: Oppilasvalinta 198 3
3907: Ei-ylioppilaita
3908: Hakijoita Kokonais· Ilmoittautui Osallistui Hyväksyttiin
3909: yhteensä sisäänotto valimakok. valintakok. valimakok.
3910: Yhteiskuntatiet. tiedekunta ........... . 2 129 234 26 12 2~
3911: Julk. hall. opetusjaosto ............... . 1011 132 242 147 42
3912:
3913: x) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ottaa lisäksi ilman valimakoetta
3914: a) rajoituksetta opetusjaostotutkinnon vaadituntasoisesti suorittaneita ei-ylioppilaita (9 kpl v. 1983) ja
3915: b) ns. erikoistapauksia (jollaisina v. 1983 haki 14 ei-ylioppilasta, joista hyväksyttiin 4).
3916: 1985 vp. - RA n:o 733 789
3917:
3918: Kuten selvityksestä ilmenee, on yhteiskuntatie- itselleen, siirretään virkaa esittäneen opetusyksi-
3919: teellisen tiedekunnan valitsemien ei-ylioppilai- kön virka. Tiedekunnat ovat kuitenkin samassa
3920: den määrä ollut hyvin vähäinen julkisen hallin- asemassa kuin opetusjaostotkin, eli niiden turva-
3921: non opetusjaostoon verrattuna. Valtaosa tiede- na on kummallakin Tampereen yliopistosta voi-
3922: kunnan valitsemista ei-ylioppilaista on vielä tul- massa oleva laki (44 51 73) ja nimenomaan sen
3923: lut opetusjaostotutkintojen kautta (9 kpl). 4 §.
3924: Opetusjaostotutkinnot ovat siis ei-ylioppilaille Viran siirtäminen valtioneuvostossa opetusjaos-
3925: edelleen miltei ainoa väylä, jota myöten he tosta tiedekuntaan tuntuu oudolta siinäkin valos-
3926: pääsevät korkeakouluopiskelijoiksi ja nimen- sa, että opetusjaostotutkintojen ominaisluonteen
3927: omaan ylempää korkeakoulututkintoa opiskele- ja ammatillisuuden säilyttäminen mm. oma tut-
3928: maan. kintoasetus antamalla kuuluvat valtioneuvoston
3929: Tampereen yliopiston valtuuston esityksessä 24.1.1985 vahvistamassa korkeakoululaitoksen
3930: valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioksi esitet- kehittämissuunnitelmassa v. 1985-86 mainittui-
3931: tiin Tampereen yliopiston julkisen hallinnon hin kehittämistavoitteisiin.
3932: opetusjaostoon perustettavaksi julkisyhteisöjen Muutamien vuosien ajan on tulo- ja menoarvi-
3933: laskentatoimen apulaisprofessorin virka (A 25 ossa ollut maininta siitä, että mm. Tampereen
3934: pl. ). Se oli Tampereen yliopiston henkilöstö- yliopiston opetusjaostot eivät kuuluisikaan kor-
3935: suunnitelmassa vuodelle 1986 tärkeysjärjestyssi- keakoulujen kehittämislain piiriin. Laista tai sen
3936: jalla 2. Kun hallituksen esitys eduskunnalle vuo- valmisteluasiakirjoista ei saa kuitenkaan tukea
3937: den 1986 tulo- ja menoarvioksi sitten tuli julki- tällaiselle tulkinnalle.
3938: suuteen, huomattiin, että mainittu virka sisältyi Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3939: esitykseen, mutta se oli siirretty yliopiston talou- nioittavasti,
3940: dellis-hallinnolliseen tiedekuntaan.
3941: Tämä tuntuu kovin oudolta, koska taloudellis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3942: hallinnollinen tiedekunta ei ole kyseistä virkaa 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3943: esittänyt lainkaan. Julkisen hallinnon opetusjaos- 29.1 0. 01 200 000 markkaa julkisyhteisö-
3944: to on virkaa esittänyt jo yli kymmenen vuoden jen laskentatoimen apulaisprofessorin vi-
3945: ajan. ran (A 25) perustamiseksi Tampereen yli-
3946: Tuntuu ihmeelliseltä, että yliopiston toiselle opiston julkisen hallinnon opetusjaos-
3947: opetusyksikölle, joka ei ole virkaa edes esittänyt toon.
3948:
3949: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3950:
3951: Sirkka-Liisa Anttila Matti Maijala Esko-Juhani Tennilä
3952: Mauri Pekkarinen Marjatta Stenius-Kaukonen
3953: 790 1985 vp.
3954:
3955: Raha-asia-aloite n:o 734
3956:
3957:
3958:
3959:
3960: Anttila: Määrärahan osoittamisestaJokiläänin lukion perustamiseksi
3961:
3962:
3963: Eduskunnalle
3964:
3965: Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kunnat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3966: perustamassa omaa lukiota Jokioisten kuntaan. 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3967: Hämeen läänissä on 13 aloitusluokan vajaus lu- markkaa jokzlliänin lukion perustamista
3968: kiokoulutuksessa verrattuna maan keskiarvoon. varten.
3969: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3970: taen,
3971:
3972: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3973:
3974: Sirkka-Liisa Anttila
3975: 1985 vp. 791
3976:
3977: Raha-asia-aloite n:o 735
3978:
3979:
3980:
3981:
3982: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Forssan ja Riihimäen kirjastojen
3983: jälkirahoitteisten hankkeiden kuoletus- ja korkomenoihin
3984:
3985:
3986: Eduskunnalle
3987:
3988: Forssan kaupunginkirjasto totmu todella ah- maksetaan korkoa. Näin ollen tämä nyt 11 kuu-
3989: taissa ja vanhentuneissa tiloissa. Forssan kirjasto- kautta voimassa ollut laki synnytti pahoja väliin-
3990: olot lienevät Hämeen läänin kehnoimmat, mitä putoajia, joita ovat mm. Forssa ja Riihimäki.
3991: omalta osaltaan todistavat Forssan kirjaston tilas- Rahallisesti 15 vuoden takaisinmaksuaika ilman
3992: toluvut, jotka ovat läänin huonoimmat. Kirjas- korkoa merkitsee molemmille kaupungeille mel-
3993: tolle on saatu peruskorjauslupa opetusministe- koisia rahanmenetyksiä.
3994: riöltä keväällä 1984. Uudet, ajanmukaiset tilat Näin ollen tarvitaan lisärahoitusta vuonna
3995: peruskorjataan Oy Finlayson Ab:ltä kaupungin 1986 500 000 markkaa.
3996: ostamiin entisen kehräämön tiloihin. Samanai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3997: kaisesti kirjastohanke on toteutumassa Riihimäel- taen,
3998: lä myöskin jälkirahoitteisena. Jälkirahoitusaika
3999: olisi opetusministeriön päätöksen mukaan 15 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4000: vuotta ja ilman korkoa. Kuitenkin vuoden 1986 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 29.56
4001: alusta alkaen jälkirahoituksen maksuperusteet uudelle momentzlle 500 000 markkaa
4002: huomattavasti nykyisestään paranevat: jälkirahoi- Forssan ja Riihimäen kirjastojen jälkira-
4003: tusaika on joko 7 tai 10 vuotta hankkeen valmis- hoitusjärjestelmän muuttamiseksi vuonna
4004: tumisesta ja maksamattomalle valtionosuudelle 1986 voimaan tulevan lain mukaiseksi.
4005:
4006: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4007:
4008: Sirkka-Liisa Anttila
4009: 792 1985 vp.
4010:
4011: Raha-asia-aloite n:o 736
4012:
4013:
4014:
4015:
4016: Anttila: Määrärahan osoittamisesta kahden sairaanhoidon opettajan
4017: toimen perustamiseen Lahden sairaanhoito-oppilaitokseen
4018:
4019:
4020: Eduskunnalle
4021:
4022: Lahden sairaanhoito-oppilaitoksen opiskelija- raanhoito-oppilaitoksessa liian vähän opettajan
4023: määrä on nyt 270 oppilasta. Oppilaitoksessa on toimia.
4024: tällä hetkellä rehtori ja 15 opettajaa.
4025: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4026: Tällä hetkellä kurssien oppilasmäärä on suuri:
4027: taen,
4028: 32 oppilasta. Tavoitteena tulee olla yksi opettaja
4029: 20 oppilasta kohti. Samalla on otettava huo-
4030: mioon se, että nykyisin sairaanhoito-oppilaitos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4031: ten opiskelija-aines on pohjakoulutukseltaan ja 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4032: oppimiskyvyltään entistä kirjavampaa, mistä joh- 29.60.01 300 000 markan määrärahan
4033: tuen tukiopetuksen ja opiskelijoiden henkilökoh- kahden sairaanhoidon opettajan toimen
4034: taisen ohjauksen tarpeet ovat entisestään korostu- perustamiseksi Lahden sairaanhoito-oppi-
4035: neet. Oppilasmäärään nähden on Lahden sai- laitokseen.
4036:
4037: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4038:
4039: Sirkka-Liisa Anttila
4040: 1985 vp. 793
4041:
4042: Raha-asia-aloite n:o 737
4043:
4044:
4045:
4046:
4047: Anttila: Määrärahan osoittamisesta käyttöhevosten hankkimiseen
4048: Ypäjän maatalousoppilaitokselle
4049:
4050:
4051: Eduskunnalle
4052:
4053: Ypäjän maatalousoppilaitoksessa toimii !-vuo- Ypäjän maatalousoppilaitos on esmanyt vuo-
4054: tinen erikoistumislinja, jolla koulutetaan hevos- den 1986 valtion tulo- ja menoarvioon 2 milj.
4055: tenhoitajia sekä !-vuotinen maatalouskoneasen- markan määrärahaa käyttöhevosten hankkimista
4056: tajan jatkolinja, jolla koulutetaan maatilaseppiä. varten. Ammattikasvatushallitus on esittänyt
4057: Hevostenhoitajakoulutukseen otetaan vuosittain edelleen 480 000 markan määrärahaa valtion
4058: 20 ylioppilas- ja 20 peruskoulupohjaista opiskeli- tulo- ja.menoarvioon käyttöhevosten hankkimista
4059: jaa. Syksyllä 1986 aloitetaan hevostenhoitajalin- varten. Valtiovarainministeriön budjettikäsitte-
4060: jaan perustuva hevosten valmentajakoulutus, jo- lyssä opetusministeriön budjettiehdotuksesta on
4061: hon otetaan 8 ravivalmentajaoppilasta ja 8 ratsu- tämä määräraha karsittu kokonaan pois. Ilman
4062: valmentajaoppilasta. Ratsastukseen suuntautu- käyttöhevosia, koulutuksen tärkeintä opetusväli-
4063: neet oppilaat voivat edelleen jatkaa opintojaan nettä, ei uuden koulutuksen aloittaminen ole
4064: Ypäjällä sijaitsevassa Suomen Ratsastusopistossa. mahdollista.
4065: Oppilaitos sijaitsee samoissa tiloissa maatilahalli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4066: tuksen alaisen Valtion hevosjalostuslaitoksen taen,
4067: kanssa, joka toimii koulutilana. Hevosjalostuslai-
4068: toksen ansiosta oppilaat voivat tutustua moni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4069: puolisesti hevosten kasvatus- ja hoitotoimenpitei- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4070: siin sekä tutkimustoimintaan, mutta varsinaisista 29.60.29 2 000 000 markkaa käyttöhe-
4071: opetukseen tarvittavista käyttöhevosista on huu- vosten hankkimiseksi Ypäjän maatalous-
4072: tava pula. oppilaz"tokselle.
4073:
4074: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4075:
4076: Sirkka-Liisa Anttila
4077:
4078:
4079:
4080:
4081: 100 428500120H
4082: 794 1985 vp.
4083:
4084: Raha-asia-aloite n:o 738
4085:
4086:
4087:
4088:
4089: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Lepaan puutarhaoppilaitoksen
4090: sekä Mustialan maatalousoppilaitoksen rakentamistarpeisiin
4091:
4092:
4093: Eduskunnalle
4094:
4095: Lepaan puutarhaoppilaitoksen lisärakennuksen Edellä olevan perusteella ehdotan ktmnioit-
4096: ja asuntolan rakentaminen tulee aloittaa jo vuon- taen,
4097: na 1986. Näin ollen tarvitaan lisärahoitusta bud- että Edu.skunta ottaisi valtion vuoden
4098: jettiin 1, 5 milj. markkaa. 0 0 0 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4099: Mustialan maatalousoppdattoksen vuokrattlo- 29o60o 74 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
4100: jen rakentaminen ja asuntolan perus~orjaus t~lte Lepaan puutarhaoppilaitoksen rak(mta-
4101: aloittaa myöskin vuonna 19860 Almtusrahortus- mistarpeifiin sekä 2 000 000 markkaa
4102: tarve on 2 miljo markkaa, joka tulee ottaa Mustial~n maatalousoppilaitoksen raken-
4103: määrärahan kororuksena budjettiehdorukseeno tamistarpeisiin
4104: 0
4105:
4106:
4107:
4108:
4109: Helsingissä 1 päivänä lokaku~ta 1985
4110:
4111: Sirkka-Liisa Anttila
4112: 1985 vp. 795
4113:
4114: Raha-asia-aloite n:o 739
4115:
4116:
4117:
4118:
4119: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Etelä-Hämeen mu-
4120: siikkioppilaitosten saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden pii-
4121: riin
4122:
4123:
4124: Eduskunnalle
4125:
4126: Maassamme musiikkiopetus lähti 1970-luvun oppilaitoksia. Tämän eriarvoisuuden poistami-
4127: alussa myönteisesti toteutumaan säädettyjen la- seksi ja suuren opetustarpeen tyydyttämiseksi
4128: kien tukemana. Musiikkioppilaitokset ovat viime valtion tulee kiireisesti omalta osaltaan löytää
4129: vuosina runsaasti lisääntyneet ja ne ovat sijoittu- resursseja voimakkaasti virinneen arvokkaan kult-
4130: neet maan eri osiin mukaan luettuina myöskin tuuriharrastuksen laajentamiseksi.
4131: kiitettävästi haja-asutusalueet. Musiikinopetus on Forssan kaupunki on yhteistyössä ympäristö-
4132: suosittua ja pyrkijöitä on huomattavasti enem- kuntien kanssa perustanut Forssan musiikkikou-
4133: män kuin oppilaitoksiin voidaan ottaa. Kunnalli- lun, joka on jo useana vuonna anonut mahdolli-
4134: set musiikkioppilaitokset rikastuttavat alueellista suutta päästä lakisääteiseksi musiikkioppilaitok-
4135: kulttuuritoimintaa ja antavat nuorille harrastus- seksi. Etelä-Hämeessä ovat IisäksiJanakkalan mu-
4136: mahdollisuuksia sekä toimivat verkostona, josta siikkikoulu, Riihimäen musiikkiopisto ja Valkea-
4137: nuoret lahjakkuudet opastetaan eteenpäin musii- kosken musiikkiopisto oppilaitoksia, jotka ovat
4138: kin saralla. Toiminnan edelleen kehittämisessä saaneet harkinnanvaraista valtionapua, mutta ei-
4139: on ongelmana kuitenkin varojen puute, koska vät lakisääteistä. Kaikkien näiden osalta on mää-
4140: vain osa kouluista on lakisääteisen valtionavun rätietoisesti pyritty lakisääteisen valtionavun pii-
4141: piirissä. Musiikkikoulujen ja -opistojen harkin- riin, mutta toistaiseksi turhaan.
4142: nanvarainen valtionapu on vain 7-30 %. Sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4143: manaikaisesti meillä valtion budjetin kautta tue- nioittaen,
4144: taan kansalais- ja työväenopistojen toimintaa
4145: 70 % :n valtionavulla. Kansalais- ja työväenopis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4146: tojen valtionapuun tulee syrjäisillä alueilla vielä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4147: 15 %:n syrjäseutulisä ja tällöin valtion tuki on- 29.90.54 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
4148: kin jo 85 % kansalais- ja työväenopistojen toi- Forssan musiikkikoulun, Janakkalan mu-
4149: minnalle. Samanaikaisesti meillä on 41 lakisää- siikkikoulun, Rzi"himäen musiikkiopiston
4150: teistä ja 52 harkinnanvaraista valtionapua nautti- sekä Valkeakosken musiikkiopiston saa-
4151: vaa musiikkioppilaitosta ja suurin osa on koko- miseksi lakisääteisen valtionosuuden pii-
4152: naan valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevia riin 1. 1.1986 alkaen.
4153:
4154: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4155:
4156: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
4157: 796 1985 vp.
4158:
4159: Raha-asia-aloite n:o 740
4160:
4161:
4162:
4163:
4164: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Jokioisten museorautatien toi-
4165: minnan tukemiseen
4166:
4167:
4168: Eduskunnalle
4169:
4170: Jokioisten kunnassa toimii Suomen ainoa mu- Vuosittaisen toiminta-avustuksen tarve on 35 000
4171: seorautatie, jolla on säännöllistä höyryveturilii- mk.
4172: kennettä. Museorautatietoimintaa ylläpitävä voi- Jokioisten museorautatieyhdistyksellä on myös
4173: ma on museorautatieyhdistyksen vapaaehtoinen kapearaidemuseo, joka sijaitsee Minkiön alkupe-
4174: talkootyö, josta ei makseta lainkaan korvausta. räisellä asema-alueella rakennuksineen. Museon
4175: Kaikki tehtävät radan kunnostustyöstä liiken- kokoelmissa on esineistöä eri kapearaiteisilta rau-
4176: nöintiin perustuvat talkootoimintaan. Museorau- tateiltä maastamme ja kirjasto. Ulkomuseoalueel-
4177: tatien ja kapeataidemuseon elinehtona tähän la ja kalustohalleissa aseman ympäristössä on
4178: saakka on ollut juuri palkaton työ. Nyt kuitenkin useita. ainutlaatuisia höyry- ja moottorivetureita
4179: museorautiellä on edessään melkoisia investointe- sekä vaunukalustoa, resiinoita ym., joista esi-
4180: ja, joista ei selvitä pelkästään talkootyöllä. Mu- merkkinä mm. entisen Loviisan Vesijärven rauta-
4181: seorautatien höyryvetureista yksi on ehdottomasti tien höyryveturi n:o 6 sekä Finlayson-Forssa Oy:n
4182: saatava korjatuksi syystä, että tällä hetkellä toimi- sähköveturi vuodelta 1905. Tämä kapeataidemu-
4183: taan yhden höyryveturin varassa. Mikäli tämä seo on myös avoinna yleisölle aivan samoin kuin
4184: höyryveturi jostakin syystä menee rikki, tarvitaan museorautatie, jolla museojuna kesäkautena ajaa.
4185: tilalle varahöyryveturi. Höyryveturin korjaamisen Tubize-höyryveturi on korjattavana Kuopiossa
4186: loppuunsuorittamiseksi tarvitaan 250 000 mk. VR:n konepajalla, ja rahantarve on 250 000
4187: Museorautatieyhdistyksen liikevaihto vuosita- markkaa.
4188: solla on tällä hetkellä 300 000 mk, jossa meno- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4189: erässä ei ole markkaakaan palkkamenoja, koska taen,
4190: toiminta todella tapahtuu talkoovoimin. Museo-
4191: rautatietoimintaa on ollut vuodesta 1978 alkaen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4192: ja suurella uurastuksella talkoovoimin on Jokiois- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 29.94
4193: ten museorautatieyhdistys saanut toiminnan ny- uudelle momentzlle 250 000 markkaa
4194: kyiseen laajuuteen. Jokioisten museorautatieyh- käytettäväksi jokioisten museorautatieyh-
4195: distyksen toiminnan jatkumiselle on välttämä- distyksen höyryveturin kunnostamiseen
4196: töntä saada myöskin vuosittaista toimintatukea. sekä 35 000 markkaa jokioisten museo-
4197: Jokioisten kunta avustaa tällä hetkellä museorau- rautatieyhdistykselle myönnettävää vuosi-
4198: tatieyhdistystä, mutta tämä tuki ei yksinään riitä. avustusta varten.
4199:
4200: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4201:
4202: Sirkka-Liisa Anttila
4203: 1985 vp. 797
4204:
4205: Raha-asia-aloite n:o 741
4206:
4207:
4208:
4209:
4210: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Peräjoen urheilutalon ja Nuori-
4211: soseurantalo Rehtiiän peruskorjaushankkeisiin
4212:
4213:
4214: Eduskunnalle
4215:
4216: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen talolla Jokioisissa. Peruskorjaus on aloitettu, nyt
4217: urheilun ja liikuntakasvatuksen tukemiseen eh- on vuorossa sosiaalitilojen saneeraus.
4218: dotetaan myönnettäväksi tulo- ja menoarvioesi-
4219: tyksen momentille 29.91.50 yhteensä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4220: 278 540 000 markkaa. Forssan kaupungissa sijait- taen,
4221: see Peräjoen urheilutalo, joka on hyvin vilkkaasti
4222: kyläläisten erilaisten harrastustoimintojen käytös-
4223: sä. Peräjoen urheilutalo on aikanaan rakennettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4224: eri tahojen talkoovoimin. Talon isäntänä toimii 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4225: tällä hetkellä urheiluseura Forssan Salaman pai- 29.91.50 lisäyksenä 150 000 markkaa Pe-
4226: kallinen alaosasto. Talo olisi peruskorjauksen tar- räjoen urheilutalon peruskorjausta varten
4227: peessa. sekä momentille 29.99.51 150 000
4228: Samoin on peruskorjauksen loppuunsuoritta- markkaa Nuorisoseurantalo Rehtzlän pe-
4229: mista varten määrärahan tarve Rehtiiän seurojen- ruskorjauksen loppuunsaattamista varten.
4230:
4231: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4232:
4233: Sirkka-Liisa Anttila
4234: 798 1985 vp.
4235:
4236: Raha-asia-aloite n:o 742
4237:
4238:
4239:
4240:
4241: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kengityssepän ja konekir-
4242: joittajan tointen perustamiseen Valtion hevosjalostuslaitokseen
4243:
4244:
4245: Eduskunnalle
4246:
4247: Valtion hevosjalostuslaitoksessa hevosten ja op- tarvitsee aivan välttämättä konekirjoittajan toi-
4248: pilasmäärien kaksinkertaistumisesta johtuen ovat men, jotta voidaan selvitä toimisto- ja tutkimus-
4249: kengityssepän työt lisääntyneet siinä määrin, että työn velvoitteista.
4250: on välttämätöntä saada pikaisesti Valtion hevos-
4251: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4252: jalostuslaitokseen kengityssepän toimi, siis toinen
4253: nioittaen,
4254: toimi, jotta hevosten kaviohoidosta voitaisiin sel-
4255: vitä asianmukaisella tavalla. Valtion hevosjalos-
4256: tuslaitoksen hevosmäärä oli vuonna 1974 124 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4257: hevosta ja tänä vuonna 230 hevosta. Vuonna 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4258: 1974 oli hevostalouskoulussa 24 ja maatalous- 30.17.01 lisäyksenä 150 000 markkaa
4259: seppäkoulussa 11 oppilasta. Tällä hetkellä vastaa- kengityssepän toimen samoin kuin kone-
4260: vat oppilasmäärät ovat hevostalouskoulussa 40 ja kir:foittajan toimen perustamiseksi Val-
4261: maatalouskoulussa 20. Samoin hevosjalostuslaitos tion hevosjalostuslaitokseen.
4262:
4263: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4264:
4265: Sirkka-Liisa Anttila Päivi Varpasuo
4266: 1985 vp. 799
4267:
4268: Raha-asia-aloite n:o 743
4269:
4270:
4271:
4272:
4273: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden
4274: tukemiseen
4275:
4276:
4277: Eduskunnalle
4278:
4279: Nuorten viljelijöiden tukemiseen myönnettä- Lisärahoituksen tarve vuonna 1985 on noin 20
4280: vää määrärahaa saadaan käyttää nuorille viljeli- milj. markkaa.
4281: jöille tilanpidon aloittamisen. yhteydessä makset- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4282: taviin käynnistysavustuksiin valtioneuvoston tar- taen,
4283: kemmin määräämin perustein. Nuorten viljelijöi-
4284: den starttirahajärjestelmä tulee lakisääteistää ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4285: momentilla tulee myöntää riittävästi rahoitusta, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4286: jotta kaikki starttirahaan oikeutetut ja sitä hake- 30.33.40 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
4287: neet hyväksytyt hakemukset voidaan maksaa. nuorten viljelijöiden tukemiseen.
4288:
4289: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4290:
4291: Sirkka-Liisa Anttila
4292: 800 1985 vp.
4293:
4294: Raha-asia-aloite n:o 744
4295:
4296:
4297:
4298:
4299: Anttila: Koeotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou-
4300: den kehittämisrahastoon
4301:
4302:
4303: Eduskunnalle
4304:
4305: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista tämättömän rakennekehityksen turvaamiseksi tu-
4306: suoritetaan maatilalain mukaisesta maanostotoi- lee siirron maatilatalouden kehittämisrahastoon
4307: minnasta ja sen sekä porotilalain, luontaiselinkei- olla budjetissa esitettyä suurempi.
4308: nolain ja kohtalain mukaisesta lainoitustoimin-
4309: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4310: nasta aiheutuvat menot. Muina sijoitusmenoina
4311: taen,
4312: rahastosta suoritetaan oikeudesta hankkia maa- ja
4313: metsätalousmaata annetun lain mukaisia lunas-
4314: tushintoja sekä pakkohuutokauppojen lunastus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4315: hintoja. Hallituksen budjettiehdotuksessa maati- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4316: latalouden kehittämisrahastoon siirtoon osoitettu 30.33.60 lisäyksenä 200 000 000 markkaa
4317: määräraha on 90 milj. markkaa pienempi kuin siirtona maatziatalouden kehittämisrahas-
4318: vuoden 1984 tilinpäätös ja 50 milj. mk pienempi toon maatziatalouden välttämättömän ra-
4319: kuin vuoden 1985 määräraha. Maatalouden vält- kennekehityksen turvaamiseksi.
4320:
4321: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4322:
4323: Sirkka-Liisa Anttila
4324: 1985 vp. 801
4325:
4326: Raha-asia-aloite n:o 745
4327:
4328:
4329:
4330:
4331: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hauhonreitin rantapengerrysten
4332: aloittamiseksi
4333:
4334:
4335: Eduskunnalle
4336:
4337: Hauhonreitin rantapengerrykset koskettavat mäisistä suunnitelmista on tarkoitus yksi aloittaa
4338: 10-20 erillistä pengerrysaluetta lähinnä Hauhon jo vuonna 1986, minkä jälkeen voitaisiin toteut-
4339: ja Tuuloksen kunnissa. Hankkeiden tarkoitukse- taa 2-3 hanketta vuosittain. Työn aloittamiseen
4340: na on suojata pysyvässä maatalouskäytössä olevat tarvittaisiin vuonna 1986 200 000 markkaa.
4341: alavat rantamaat Hauhonreitin haitallisilta tulvii-
4342: ta. Hauhonreitin kunnat ovat pitäneet tärkeänä, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4343: taen,
4344: että vesiviranomaiset ryhtyisivät kiireellisesti toi-
4345: menpiteisiin tulvahaittojen poistamiseksi nopeas-
4346: ti toteutettavissa olevien rantapengerrysten avul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4347: la. Alustavan arvion mukaan rantapengerrysten 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4348: kokonaiskustannusarvio on noin 3 milj. markkaa. 30.40. 77 200 000 markkaa Hauhonreitin
4349: Toimeenpano ajoittuu 5-10 vuodelle. Ensim- rantapengerrystöiden aloittamista varten.
4350:
4351: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4352:
4353: Sirkka-Liisa Anttila
4354:
4355:
4356:
4357:
4358: 101 428500120H
4359: 802 1985 vp.
4360:
4361: Raha-asia-aloite n:o 746
4362:
4363:
4364:
4365:
4366: Anttila: Määrärahan osoittamisesta yhteisen vedenjakelujärjestel-
4367: män rakentamiseen Valkeakosken ja Toijalan kaupungeille sekä
4368: Lempäälän kunnalle
4369:
4370:
4371: Eduskunnalle
4372:
4373: Valkeakosken kaupunki, Toijalan kaupunki ja markan kokonaiskustannuksista. Vesihuoltohank-
4374: Lempäälän kunta ovat yhtäpitävillä päätöksillä keen toteuttamisen edellytyksenä on valtion mu-
4375: vuoden 1984 lopussa päättäneet toteuttaa yhtei- kaantulo, koska muutoin kuntien yksin kustan-
4376: sen vedenjakelujärjestelmän rakentamisen maini- nettava osuus nousee näiden kuntien kantokyvyn
4377: tuille kunnille. Samaiset kunnat ovat vuoden huomioon ottaen kohtuuttoman suureksi.
4378: 1985 alussa pyytäneet vesihallitusta osallistumaan Edellä ·olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4379: ns. valtion vesihuoltotyönä yhteisen vedenjakelu- taen,
4380: järjestelmän rakentamiseen Valkeakoskelle, Toi-
4381: jalaan ja Lempäälään. Hankkeella on erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4382: Toijalan raakavesiongelmien vuoksi kiire, minkä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4383: johdosta valtion rahoitus olisi aloitettava vuoden 30.40. 77 lz'siiyksenå' 2 400 000 markkaa
4384: 1986 tulo- ja menoarviossa. Tämä hanke sisältyy valtion vesihuoltotyönä toteutettavan yh-
4385: vuodesta 1986 alkaen maa- ja metsätalousminis- teisen vedenjakelujärje.ftelmän rakenta-
4386: teriön keskipitkän tähtäyksen ohjelmaan. Valtion mz'seen Valkeakosken ja Tozjoian kaupun-
4387: osuus on arvioitu 9,6 milj. markaksi 30,4 milj. geille sekä Lempäälän kunnalle.
4388:
4389: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4390:
4391: Sirkka-Liisa Anttila
4392: 1985 vp. 803
4393:
4394: Raha-asia-aloite n:o 747
4395:
4396:
4397:
4398:
4399: Anttila: Määrärahan osoittamisesta vanhemman tutkijan viran pe-
4400: rustamiseksi Maatalouden tutkimuskeskukseen
4401:
4402:
4403: Eduskunnalle
4404:
4405: Maatalouden tutkimuskeskus Jokioisissa on Lisärahoituksen tarve on 100 000 markkaa.
4406: anonut saada vanhemman tutkijan virkaa, A 21
4407: palkkaluokka. Karjalan tutkimusaseman uuden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4408: tutkimustehtävän suunnittelu ja toteuttaminen taen,
4409: edellyttävät projektin vetäjäksi tutkijaa. Edellä
4410: mainitun hankkeen lisäksi tutkijan tehtäviin
4411: kuuluisi naudanlihan tuotannossa käytettävän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4412: eläinaineksen soveltuvuustutkimukset ja yleensä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4413: naudanlihan tuotantoon liittyvän tutkimuksen 30. 70. 01 lisäyksenä 100 000 markkaa
4414: koordinointi. Kotieläinhoito ja kotieläinjalostus- vanhemman tutkijan viran perustamiseen
4415: osaston nykyiset tutkijaresurssit eivät riitä lisään- Maatalouden tutkimuskeskukseen jokioi-
4416: tyvän tutkimusalueen edellyttämiin tehtäviin. sttn.
4417:
4418: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4419:
4420: Sirkka-Liisa Anttila
4421: 804 1985 vp.
4422:
4423: Raha-asia-aloite n:o 748
4424:
4425:
4426:
4427:
4428: Anttila ym: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalouden
4429: sääpalvelun kehittämiseen
4430:
4431:
4432: Eduskunnalle
4433:
4434: Maatalouden kasvukauden aikaista sää- ja neu- menoja vastaavasti, jos puhelinpalvelun päivittäi-
4435: vontapalvelua on kehitetty neljän vuoden ajan. nen keskimääräinen käyttöaste on viisi prosent-
4436: Vuoden 1985 aikana palvelun piirissä on ollut tia. Vuonna 1986 tarvitaan 1 315 000 markan
4437: Kanta-Häme ja Uusimaa. Toiminnasta on saatu lisämääräraha maatalouden sääpalvelun edelleen
4438: tähän asti erittäin myönteisiä kokemuksia. Auto- kehittämiseen ja laajentamiseen koskemaan Ny-
4439: maattiseen puhelinvastaajaan on tänä vuonna lands svenska lantbrukssällskapetin, Pirkanmaan,
4440: tullut 170 000 puhelua. Päivittäin sääpalvelua Satakunnan, Keski-Suomen ja Itä-Hämeen maa-
4441: käyttää keskimäärin yli 6 % alueen maanviljeli- talouskeskusten alueita.
4442: jöistä. Sääpalvelua on suunniteltu laajennetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4443: vaksi asteittain niin, että se kattaisi koko maan nioittaen,
4444: vuonna 1991. Suunnitelman toteuttaminen
4445: vuonna 1986 edellyttää yhteensä 3 240 000 mar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4446: kan määrärahaa. Hallituksen esityksessä on tar- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4447: koitukseen osoitettu 1 925 000 markkaa. Vuonna 30.70.29 lisäyksenä 1 315 000 markkaa
4448: 1991 toiminnasta aiheutuvat menot on arvioitu maatalouden sääpalvelun kehittämiseen
4449: 4 390 000 markaksi. Toiminnasta kertyy tuloja suunnitelmien mukaisesti.
4450:
4451: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4452:
4453: Sirkka-Liisa Anttila Sampsa Aaltio Reino Jyrkilä
4454: Henrik Westerlund Väinö Raudaskoski Helvi Koskinen
4455: Juho Koivisto Hannele Pokka Juhani Alaranta
4456: Paavo Vesterinen Einari Nieminen Iiro Viinanen
4457: Toivo T. Pohjala Hannu Tenhiälä Lea Mäkipää
4458: Marjatta Väänänen Heikki Kokko Seppo Pelttari
4459: Aapo Saari
4460: 1985 vp. 805
4461:
4462: Raha-asia-aloite n:o 749
4463:
4464:
4465:
4466:
4467: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten teiden kun-
4468: nossapitoon
4469:
4470:
4471: Eduskunnalle
4472:
4473: Maantieverkoston rakentaminen ja kunnossapi- liukkailla keleillä todellisia surmanloukkuja.
4474: to on yksi tärkeimmistä valtion tehtävistä. Liiken- Eduskuntakäsittelyssä tiemäärärahat on saatava
4475: teen suunniteltua nopeampi kasvu on asettanut vastaamaan tieverkon järkevän hoidon tasoa.
4476: tieverkostomme kestävyyden kovalle koetukselle. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4477: Tieverkostomme rappeutuminen alkaa olla tosi- taen,
4478: asia. Hallituksen budjettiehdotuksessa ei ole
4479: myönnetty riittävästi määrärahoja teiden kunnos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4480: sapitoon. Edellisinä vuosina on säästetty mm. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4481: juuri tiemäärärahoissa ja jo nyt jäljet näkyvät. 31.24.141isäyksenä 100 000 000 markkaa
4482: Esimerkiksi urapaikkaukset vilkasliikenteisillä tieverkon järkevän hoidon toteuttamista
4483: maanteillämme tulevat olemaan ensi talvena varten.
4484:
4485: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4486:
4487: Sirkka-Liisa Anttila
4488: 806 1985 vp.
4489:
4490: Raha-asia-aloite n:o 750
4491:
4492:
4493:
4494:
4495: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantien n:o 130
4496: rakenteen parantamiseen ja tien rakentamiseen välillä Loppi-
4497: Uudenmaan piirin raja
4498:
4499:
4500: Eduskunnalle
4501:
4502: Maantie n:o 130 Lopelta Helsinkiin on erittäin Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 36,4 milj.
4503: vilkasliikenteinen. Tien kunto on tällä hetkellä markkaa.
4504: huono. Tie on hyvin mutkainen ja kapea. Valta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4505: tie n:o 3 Hämeenlinnasta Helsinkiin on suunni- taen,
4506: telmissa peruskorjata 1990-luvun alussa. Valta- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4507: tien n:o 3 kuormitusta vähentäisi huomattavasti 1986 tulo- ja menoarvioon momentz"lle
4508: maantien n:o 130 rakenteen parantaminen ja 31.24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
4509: tien rakentaminen. Suunnitelmat ovat valmistu- maantien n:o 130 rakenteen parantami-
4510: neet. seen ja tien rakentamiseen välz"llä Loppi-
4511: Rahaa on budjetissa varattu 6,2 milj. markkaa. Uudenmaan pzirin raja.
4512:
4513: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4514:
4515: Sirkka-Liisa Anttila
4516: 1985 vp. 807
4517:
4518: Raha-asia-aloite n:o 751
4519:
4520:
4521:
4522:
4523: Antti~a: Mä~~~r~an ~sc;>ittamisesta maantien n:o 2813 peruskorjaa-
4524: miseen vahlla Jokwmen-Humppila
4525:
4526:
4527: Eduskunnalle
4528:
4529: Maantie n:o 2813 välilläJokioinen-Humppila Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4530: on . ~yvin vil~kaasti liik~nnöi~y Humppilan ja taen,
4531: Jokioisten välinen yhdystle. Tien rakentaminen
4532: on aloitettu Humppilan keskustaajamasta ja tällä
4533: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4534: hetkellä on enää rakentamatta vajaa kilometri
4535: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4536: Humppilan kunnan puolella olevaa tieosuutta.
4537: 31.24.77 5 000 000 markkaa maantien
4538: Tiesuunnitelma on vahvistettavana ja tien raken-
4539: n:o 2813 peruskorjaamiseen välzllä jokioi-
4540: tamista tulisi voida jatkaa. Maantiellä n:o 2813
4541: nen-Humppzla.
4542: Jokioisista Humppilaan kulkee päivittäin mm.
4543: suuri joukko koululaisia.
4544:
4545: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4546:
4547: Sirkka-Liisa Anttila
4548: 808 1985 vp.
4549:
4550: Raha-asia-aloite n:o 752
4551:
4552:
4553:
4554:
4555: Anttila: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseen ja pe-
4556: ruskorjaamiseen välillä Saviniemi-Perähuhta
4557:
4558:
4559: Eduskunnalle
4560:
4561: Maantie välillä Saviniemi-Perähuhta on huo- Teuron kylässä raskas liikenne aiheuttaa tien
4562: nokuntoinen ja kapea, mutta hyvin vilkkaasti varren taloissa jytinää, erityisesti sillan ympäris-
4563: liikennöity. Urjalan kunnan samoin kuin Forssan tössä. Asukkaat kärsivät tästä tilanteesta.
4564: kaupungin Koijärven alueella olevien asukkaiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4565: liikenneyhteydet läänin pääkaupunkiin Hämeen- taen,
4566: linnaan paranisivat huomattavasti maantien Savi- ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4567: niemi-Perähuhta peruskorjaamisen myötä. Erit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4568: täin vaikeasti liikennöitävä kohta tällä hetkellä 31. 24. 77 3 000 000 markkaa maantien
4569: on kyseisellä maantiellä mm. Teuron kylän koh- rakentamiseen ja peruskorjaamiseen välil-
4570: dalla. Tien suunnitelmat ovat laadinnan alla. lä Saviniemi-Perähuhta.
4571:
4572: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4573:
4574: Sirkka-Liisa Anttila
4575: 1985 vp. 809
4576:
4577: Raha-asia-aloite n:o 753
4578:
4579:
4580:
4581:
4582: Anttila: Määrärahan osoittamisesta uuden sillan suunnitteluun
4583: Tammelan Saarensalmen sillan rinnalle
4584:
4585:
4586: Eduskunnalle
4587:
4588: Saarensalmen silta Tammelan kunnassa Saaren Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4589: kansanpuiston alueella on historiallisesti arvokas, taen,
4590: mutta liikenteellisesti liian matala ja kapea nyky-
4591: ajan liikennevaatimuksia ajatellen. Saarensalmen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4592: sillan sekä leveys että korkeus sulkevat pois 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4593: liikennemahdollisuuden korkeammilta kuorma- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
4594: autoilta ja kaikilta vähänkin leveämmiltä kulje- uuden sillan suunnitteluun nykyisen Saa-
4595: tuksilta. Sillalla ei ole kuin yksi ajokaista ja sekin rensalmen szllan välittömään läheisyyteen
4596: on kapea. Tammelan kunnassa.
4597:
4598: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4599:
4600: Sirkka-Liisa Anttila
4601:
4602:
4603:
4604:
4605: 102 428500120H
4606: 810 1985 vp.
4607:
4608: Raha-asia-aloite n:o 754
4609:
4610:
4611:
4612:
4613: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Viialan rautatieaseman suunnit-
4614: teluun
4615:
4616:
4617: Eduskunnalle
4618:
4619: Viialan rautatieasema tarvitsee uudet tolmltl- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4620: lat. Nykyinen asemarakennus on niin huonokun- taen,
4621: toinen, ettei sen korjaaminen ole enää taloudelli-
4622: sesti järkevää. Tämä vanha asemarakennus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4623: historiallisesti arvokas ja se tulisikin säilyttää. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
4624: Rautatieaseman rakentamiskysymyksessä on ase- 31.90. 74 lisåyksenä 1 000 000 markkaa
4625: tettu vuoden 1984 syksyllä toimikunta asiaa val- Viialan rautatieaseman rakentamissuun-
4626: mistelemaan. Rakennukseen suunnitellaan sijoi- nittelun käynnistämiseen.
4627: tettavaksi myös poliisin päivystys sekä tilat Mat-
4628: kahuollolle, taksille ja linja-autoasemalle.
4629:
4630: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4631:
4632: Sirkka-Liisa Anttila
4633: 1985 vp. 811
4634:
4635: Raha-asia-aloite n:o 755
4636:
4637:
4638:
4639:
4640: Anttila: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien television katse-
4641: lulupien myöntämiseksi pysyvästi laitoshoidon tarpeessa oleville
4642: henkilöille
4643:
4644:
4645: Eduskunnalle
4646:
4647: Maamme vanhainkodeissa ja terveyskeskus- nä pitkinä päivinä. Vanhainkodit, terveyskeskus-
4648: ten vuodeosastoilla sekä erilaisissa sairaaloissa on ten vuodeosastot ja sairaalat maksavat tv:n katse-
4649: kymmeniätuhansia vanhuksia, jotka ovat pysyväs- luluvat osastoittain. Osaston potilaiden omien
4650: ti laitoshoidon tarpeessa. Suurin osa näistä van- tv-lähettimienkin katseleminen on mahdollistet-
4651: huksista on pienen eläketulon varassa toimeentu- tava osaston luvalla. Tämä on tulonmenetyksenä
4652: levia. Nykyisen hoitomaksujärjestelmän johdosta, valtiolle vaatimaton markkamäärä n. 250 000
4653: joka perustuu potilaan toistuvaistuloihin, van- mk.
4654: hukselle itselleen ei jää käyttörahaa muuta kuin
4655: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4656: kansaneläkkeen pohjaosa, joka on alle 300 mk/
4657: taen,
4658: kk. Näin pienellä tulolla vanhus ei pysty mm.
4659: maksamaan televisiolupamaksua vaikka hänellä
4660: televisio olisikin. Hyvin monella vanhuksella on että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4661: oma televisio, mutta ei ole mahdollisuutta sitä 1986 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mar-
4662: katsella televisiolupamaksun puuttuessa. kan määrärahan maksuttomien televisioi-
4663: Televisio on tänä päivänä hyvin tärkeä tiedo- den katselulupien myöntämiseen pysyväs-
4664: tusväline yhteiskunnassamme. Se on samalla van- ti laitoshoidon tarpeessa oleville henki-
4665: hukselle ajanvietettä omassa huoneessa vietettävi- löille.
4666:
4667: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4668:
4669: Sirkka-Liisa Anttila
4670: 812 1985 vp.
4671:
4672: Raha-asia-aloite n:o 756
4673:
4674:
4675:
4676:
4677: Anttila: Määrärahan osoittamisesta luonnonvarojen tutkimus-
4678: toiminnan edistämiseen
4679:
4680:
4681: Eduskunnalle
4682:
4683: Luonnonvarojen tutkija Leo Suvenmaa hän itse ei vaadi mttaan. Yleiskustannukset ja
4684: Somerolta on jäänyt eläkkeelle, mutta eläkepäivi- päivärahat olisivat yhteensä noin 7 500 mk/ kk.
4685: nään hän haluaisi edelleen toimia luonnonvaro-
4686: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4687: jen tutkimuksen edistämiseksi. Tätä varten hän
4688: taen,
4689: tarvitsisi tukea yleisistä valtion varoista saadak-
4690: seen käyttöönsä keskimäärin kolme apumiestä
4691: kartoituksiin ja geofysikaalisiin mittauksiin. Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4692: moin hän tarvitsisi asunnon eri kuntien alueella 1986 tulo- ja menoarvioon 30 000 mar-
4693: työskennellessään ja varoja tutkimusauton ja ka- kan määrärahan luonnonvarojen tutki-
4694: luston ylläpitämiseen, mutta sen sijaan palkkaa mustoiminnan edistämiseen.
4695:
4696: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4697:
4698: Sirkka-Liisa Anttila
4699: 1985 vp. 813
4700:
4701: Raha-asia-aloite n:o 757
4702:
4703:
4704:
4705:
4706: Anttila: Määrärahan osoittamisesta toisen ammatinvalinnanohjaajan
4707: toimen perustamiseksi Forssan työvoimatoimistoon
4708:
4709:
4710: Eduskunnalle
4711:
4712: Forssan työvoimatoimistoon on useiden vuo- Lisärahoituksen tarve vuonna 1986 on 150 000
4713: sien aikana anottu toista ammatinvalinnanohjaa- mk.
4714: jaa. Väestöpohja Forssan toimiston alueella on
4715: 34 000. Peruskoulujen ja lukioiden lähtöluokilla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4716: oppilaita on 620. Alueella ammatillisia oppilai- taen,
4717: toksia on seitsemän. Lisäksi on työkeskus, 120
4718: paikkaa ja työttömiä alle 25-vuotiaita nuoria on
4719: ollut lähes 200. Nykyisin toimiva yksi ohjaaja voi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4720: käyttää ainoastaan minimiohjelmaa, esimerkiksi 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4721: tiedotuksissa vain pakollisia tiedotteita, joita on 34.06.011isäyksenä 150 000 markkaa toi-
4722: yhteensä n. 50 vuodessa. Tiedotuksen lisäämis- sen ammatinvalinnanohjaajan palkkaami-
4723: tarvetta on. seksi Forssan työvoimatoimistoon.
4724:
4725: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4726:
4727: Sirkka-Liisa Anttila ·
4728: 814 1985 vp.
4729:
4730: Raha-asia-aloite n:o 758
4731:
4732:
4733:
4734:
4735: Arranz: Määrärahan osoittamisesta Espoon Meripelastusyhdistyksen
4736: pelastusalushankinnan osarahoittamiseksi
4737:
4738:
4739: Eduskunnalle
4740:
4741: Espoon Meripelastusyhdistyksen pv Nokkala II tauluksi valittiin kevät 1987, jolloin uus1 vene
4742: on tällä hetkellä ollut aktiivisessa meripelastus- tulisi saada käyttöön.
4743: käytössä toistakymmentä vuotta. Tilasto vuodelta Venesuunnittelutyöryhmä on laatinut nykyistä
4744: 1984 kuvaa hyvin pv NokkaJan vuotuista käyttö- pv NokkaJaa vastaavan pelastusaluksen rakennus-
4745: tarvetta ja -astetta. Suomen Meripelastusseuran erittelyn, joka joulukuussa 1984 toimitettiin 15
4746: tilasto vuodelta 1983 osoittaa kiistattomasti va- telakalle tarjouspyynnön muodossa. Tarjousten
4747: paaehtoisen meripelastustyön merkityksen maas- perusteella venesuunnittelutyöryhmä laatii vuo-
4748: samme ja erityisesti Espoon osuuden laajuuden den 1985 kuluessa rakennuserittelyn niille tela-
4749: valtakunnallisestikin tarkasteltuna. Lisääntyvä ve- koille, joilla katsotaan olevan mahdollisuuksia
4750: neily Espoon vesialueilla asettaa Espoon Meripe- toimittaa pelastusalus vuosien 1986-87 aikana.
4751: lastusyhdistykselle toiminnallisia vaatimuksia, Pv NokkaJan kokoinen pelastusalus ilman meren-
4752: jotka edellyttävät erityisesti: kulku-, viesti- ja meripelastusvarustusta on saata-
4753: - toimintavarmaa ja toimintakuntoista vene- vissa syksyn 1984 hintatason mukaan hintaan n.
4754: kalustoa sekä 600 000 mk. Veneen varustaminen nostaa hin-
4755: taa, minkä vuoksi sopivasti varustettu meripelas-
4756: - hyvää toimintavalmiutta nopeutta vaativis- tusalus suunniteltuna Espoon olosuhteisiin mak-
4757: sa hälytystehtävissä. saa vuoden 1985 hintatasossa n. 750 000 mk.
4758: Pv Nokkalan ylläpitokustannukset ovat iän Pv Nokkala on yhdessä Espoon Meripelastusyh-
4759: myötä kasvaneet ja vene olisi peruskorjauksen distyksen etsintälaivueen kanssa avustanut yli 450
4760: tarpeessa täyttääkseen hyvän toimintavarmuuden venettä ja niissä olleita yli 1 100 ihmistä viimeis-
4761: vaatimukset. Kun Espoon Meripelastusyhdistyk- tään 15 vuoden aikana. Yhdistys ei harjoita
4762: sen toimintavalmius on päivystys- ja partioimijär- taloudellista toimintaa.
4763: jestelyin saatu parhaaksi mahdolliseksi, on häly- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4764: tystehtävien suoritus nopeutettavissa vain veneka- taen,
4765: luston nopeusvaatimusta nostamalla. Koska sekä
4766: toimintavarmuus että nopeuden lisääminen ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4767: parhaiten hoidettavissa venekalustoa uusimalla, 1986 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
4768: on Espoon Meripelastusyhdistyksen hallitus ryh- kaa Espoon Meripelastusyhdistyksen Nok-
4769: tynyt toimenpiteisiin veneen hankkimiseksi pv kala II -pelastusaluksen korvaavan aluk-
4770: Nokkala II:n tilalle. Reaaliseksi hankkeen aika- sen hankinnan osarahoittamiseksi.
4771:
4772: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
4773:
4774: Liisa Arranz
4775: 1985 vp. 815
4776:
4777: Raha-asia-aloite n:o 759
4778:
4779:
4780:
4781:
4782: Artanz: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Minotauruksen kan-
4783: natusyhdistys ry:lle
4784:
4785:
4786: Eduskunnalle
4787:
4788: Minotauruksen kannatusyhdistys ry:n tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4789: tuksena on tukea Minotaurus-nimistä teatteria ja taen,
4790: edistää teatteriharrastusta ja -tuntemusta, samoin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4791: yhdistyksen tarkoituksena on edist~ä j~ t~kea 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4792: etenkin nukketeatterityötä lasten Ja atkmsten 29.90.52 50 000 markkaa avustuksena
4793: parissa. Teatteri Minotauruksen kannatusyhdistys
4794: ry:lle.
4795: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
4796:
4797: Liisa Arranz
4798: 816 1985 vp.
4799:
4800: Raha-asia-aloite n:o 760
4801:
4802:
4803:
4804:
4805: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaista sarjakuvaa tuke-
4806: van säätiön perustamiseen
4807:
4808:
4809: Eduskunnalle
4810:
4811: Sarjakuvien tekeminen on oma taiteenlajinsa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4812: Tänä päivänä Suomeen tuotetaan huomattavan taen,
4813: paljon ulkomaisia sarjakuvia, samalla kun suoma-
4814: laisen sarjakuvan tilanne on hyvin heikko. Asiaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4815: voitaisiin parantaa luomalla Elokuvasäätiön mal- 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
4816: lin mukainen Sarjakuvasäätiö tukemaan sarjaku- mentzlle 100 000 markan mäå1iirahan
4817: vien tekemistä, jotta kotimaista sarjakuvaa saatai- Sarjakuvasäätiön perustamiseksi tuke-
4818: siin samaan hintaan kuin kuin ulkomaista. Saa- maan suomalaisen sarjakuvan tekemistä
4819: han suomalaista elokuvaakio katsoa samalla hin- niin, että sitä saisi samaan hintaan kuin
4820: nalla kuin ulkomailta tuotua elokuvaa. ulkomaista.
4821:
4822: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
4823:
4824: Liisa Arranz Mikko Vainio Martti Ratu
4825: 1985 vp. 817
4826:
4827: Raha-asia-aloite n:o 761
4828:
4829:
4830:
4831:
4832: Arranz: Määrärahan osoittamisesta Liljendalin kunnan nuorisotalon
4833: perusparannustöiden aloittamiseksi
4834:
4835:
4836: Eduskunnalle
4837:
4838: Liljendalin kunnan entinen palokunnantalo on vuoden, mikäli tilat saatettaisiin ajanmukaiseen
4839: nykyisin nuorisotoimen omistuksessa. kuntoon.
4840: Tilat palokunnantalossa ovat jatkuvassa käytös-
4841: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4842: sä, mutta talo ei vastaa nykyajan vaatimuksia ja taen,
4843: se on remontin tarpeessa. Talossa on erittäin
4844: ohut vuoraus kylmää vastaan ja talo on puuläm-
4845: mittemen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4846: Talon huono kunto rajoittaa talon käyttöä 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
4847: etenkin talvisin. Talo sijaitsee keskellä Liljendalin kaa Liljendalin kunnan nuorisotalon pe-
4848: kuntaa ja sille löytyisi käyttäjiä kunnasta ympäri rusparannustöiden aloittamiseksi.
4849:
4850: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
4851:
4852: Liisa Arranz
4853:
4854:
4855:
4856:
4857: 103 428500120H
4858: 818 1985 vp.
4859:
4860: Raha-asia-aloite n:o 762
4861:
4862:
4863:
4864:
4865: Arranz: Määrärahan osoittamisesta Torpinkylän raittiusseurantalon
4866: rakentamisen avustamiseen
4867:
4868:
4869: Eduskunnalle
4870:
4871: Torpinkylän raittiusseurantalo Pukkilan kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4872: nassa on rakennettu lähes valmiiksi kuntalaisten taen,
4873: taikootyöllä ja vapaaehtoisin avustuksin. Raken-
4874: nuksen jo kenaalleen valmistuttua tulipalo tuho- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4875: si työn tuloksen. Kylän asukkaiden aktiviteetilla 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
4876: työt saatiin uudelleen käyntiin. kaa Torpinkylitn raittiusseurantalon ra-
4877: kentamisen avustamiseen.
4878:
4879: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
4880:
4881: Liisa Arranz
4882: 1985 vp. 819
4883:
4884: Raha-asia-aloite n:o 763
4885:
4886:
4887:
4888:
4889: Arranz: Määrärahan osoittamisesta Espanjankielisten koululaisten
4890: vanhempien yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
4891:
4892:
4893: Eduskunnalle
4894:
4895: Espanjankielisten koululaisten vanhempien yh- ja näin ollen espanjalaisen opettajan paikkaami-
4896: distys ry:n päämääränä on auttaa koulua ratkaise- nen tuottanee vaikeuksia.
4897: maan Suomessa asuvien espanjalaisten oppilai-
4898: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4899: den opetukselliset ongelmat sekä pyrkiä erityises-
4900: taen,
4901: ti ylläpitämään ja kehittämään Helsingissä ja sen
4902: ympäristössä asuvien Espanjan kansalaisuuden
4903: omaavien lasten espanjan kielen taitoa ja espan- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4904: jankielistä kulttuuria sekä helpottamaan näiden 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
4905: oppilaiden mahdollista paluuta kouluun Espan- kaa Espanjankielisten koululaisten van-
4906: jassa. Toimintaa rajoittaa rahoituksen vähäisyys. hempien yhdistys ry:n toiminnan tuke-
4907: Onhan se täysin vanhempien aktiviteetista kiinni mzseen.
4908:
4909: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4910:
4911: Liisa Arranz
4912: 820 1985 vp.
4913:
4914: Raha-asia-aloite n:o 764
4915:
4916:
4917:
4918:
4919: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisesti ja biody-
4920: naamisesti viljeltyjen tuotteiden laatuvaatimusten aikaansaami-
4921: seen
4922:
4923:
4924: Eduskunnalle
4925:
4926: Yhä useammat kuluttajat haluavat biody- on määriteltävä ja 3) myrkky-apulanta-linjan
4927: naamisesti tai muuten luonnonmukaisesti viljel- tuotteet halpaa haluaville.
4928: tyjä tuotteita. Jotta kuluttajat saisivat hyvin viljeltyjä, terveei-
4929: Valtaosa elintarvikkeistamme viljellään myrk- lisiä ja ravitsevia elintarvikkeita, niistä on makset-
4930: kyjä ja apulantoja käyttäen. Kuluttajat ovat to- tava selvästi korkeampi hinta kuin myrkky-apu-
4931: denneet laadun huonoksi. Luonnonmukaisesti tai lanta-linjan tuotteista. Biodynaaminen viljelijä ei
4932: biologisesti viljelty on suosittua, biodynaaminen voi hoitaa niin suurta pinta-alaa kuin myrkky-
4933: suosituinta. apulanta-viljelijä. Vain kunnolliset hinnat lisää-
4934: vät biodynaamista viljelyä maassamme. Elleivät
4935: Luonnonmukaisesti, biologisesti tai puhtaasti
4936: hinnat ole riittäviä ja laatu taattua, ei biodynaa-
4937: viljelty on hieman epämääräinen käsite. Jotkut
4938: minen viljely koskaan kasva niin suureksi, että se
4939: kuvittelevat tuotteen kuuluvan mainittuun ryh-
4940: voi tyydyttää jatkuvasti kasvavan kysynnän. Bio-
4941: mään silloin, kun myrkkyjä ei ole käytetty. Joku
4942: dynaamisen tuotteen ostaja saa hyvää tavaraa
4943: voi lannoittaa maansa raa'alla sian Iietelannalla ja
4944: kuitenkin koko rahalla. Myrkky-apulanta-linjan
4945: kertoa olevansa biologinen viljelijä. Näin saatu
4946: tuotteista aina pienempi tai suurempi osa joudu-
4947: tuote ei ole korkealaatuinen.
4948: taan panemaan suoraan roskiin tai kaatopaikalle.
4949: Biodynaaminen viljelytapa on selkeästi määri-
4950: teltyä ja tuotteet ovat tunnetusti hyviä. Myrkkyjä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4951: ja apulantoja ei käytetä, maata hoidetaan hyvin taen,
4952: kompostilla ja biodynaamisilla preparaateilla.
4953: Noudatetaan edullisimpia kylvö- ja korjuuaikoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4954: sekä toteutetaan vuoroviljelyä. 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
4955: Laatukysymykset on selkeästi määriteltävä. Ja- kan määrärahan puhtaasti, luonnonmu-
4956: ko voisi olla: 1) biodynaamiset tuotteet, joilla on kaisesti ja biodynaamisesti viljeltyjen
4957: Biodynaamisen yhdistyksen myöntämä laatu- tuotteiden laatuvaatimusten aikaansaami-
4958: merkki, 2) biologiset tuotteet, joiden viljelytapa seksi.
4959:
4960: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
4961:
4962: Liisa Arranz Pentti Skön
4963: 1985 vp. 821
4964:
4965: Raha-asia-aloite n:o 765
4966:
4967:
4968:
4969:
4970: Arranz: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 1671 (Liljendal-Myrs-
4971: kylä) perusparannustöiden suunnitteluun ja aloittamiseen
4972:
4973:
4974: Eduskunnalle
4975:
4976: Liljendalin ja Myrskyiän välinen tie n:o 1671 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4977: on vilkkaasti liikennöity mutta erittäin huono- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4978: kuntoinen. Jokakeväiset tulvat estävät tien käy- 31.24. 77 1 500 000 markkaa tien n:o
4979: tön pitkäksikin ajaksi. Tie on mutkainen, huono- 1671 (Liljendai-Myrskylä) perusparan-
4980: kuntoinen ja vaarallinen isojen rekkojen, linja- nustöiden suunnitteluun ja aloittami-
4981: autojen ja muun liikenteen käyttämä tie. seen.
4982: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4983: taen,
4984:
4985: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
4986:
4987: Liisa Arranz
4988: 822 1985 vp.
4989:
4990: Raha-asia-aloite n:o 766
4991:
4992:
4993:
4994:
4995: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Saukkolan ja Pusulan taaja-
4996: mien liikennejärjestelyihin
4997:
4998:
4999: Eduskunnalle
5000:
5001: Nummi-Pusulan kunnan Saukkolan taajaman niin tiehankkeisiin luokiteltavat hankkeet on
5002: tiejärjestelyihin kuuluvat maantien n:o 109 erita- ajoitettu vasta vuodelle 1987. Saukkolan ja Pusu-
5003: soliittymän rakentaminen, yksityistiejärjestelyt, lan taajamien kevyen liikenteen turvallisuuden
5004: kevyen liikenteen väylän jatkaminen, maantien parantamiseksi on tärkeää, että em. hankkeet
5005: n:o 1072 liittymän parantaminen ja kevyen lii- voidaan aloittaa jo vuonna 1986.
5006: kenteen alikulun rakentaminen. Näiden yhtei-
5007: nen kustannusarvio on 5 300 000 markkaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5008: nioittavasti,
5009: Pusulan taajaman tiejärjestelyihin kuuluvat
5010: maantien n:o 127 parantaminen ja liittymäjärjes-
5011: telyt ja kevyen liikenteen järjestelyt, joiden kus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5012: tannusarvio on 3 500 000 markkaa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5013: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin toimen- 31.24. 77 9 000 000 markkaa Saukkolan
5014: pideohjelmassa vuosille 1984-1990 nämä pie- ja Pusulan lizkennejärjestelyihin.
5015:
5016: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5017:
5018: Liisa Arranz Martti Ratu
5019: 1985 vp. 823
5020:
5021: Raha-asia-aloite n:o 767
5022:
5023:
5024:
5025:
5026: Arranz: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän raken-
5027: tamisen aloittamiseksi Sammatin kirkolta Leikkiiän tienhaaraan
5028:
5029:
5030: Eduskunnalle
5031:
5032: Sammatin kirkonkylän läpi kulkeva tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5033: vanha, mutkikas ja vilkkaasti liikennöity. Kirkon- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5034: kylällä asioivat ovat useasti hengenvaarallisessa 31. 24. 77 1 000 000 markkaa kevyen lii-
5035: tilanteessa. Sammatin kunta on lunastanut jo kenteen väylän rakentamisen aloittami-
5036: maa-alueet tien viereltä kevyen liikenteen väylää seksi Sammatin kirkolta Leikkzlän tien-
5037: varten. haaraan.
5038: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5039: taen,
5040:
5041: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
5042:
5043: Liisa Arranz
5044: 824 1985 vp.
5045:
5046: Raha-asia-aloite n:o 768
5047:
5048:
5049:
5050:
5051: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta tv-vastaanottimien hankki-
5052: miseen Kaunialan sotavammasairaalaan
5053:
5054:
5055: Eduskunnalle
5056:
5057: Kaunialan sotavammasairaalassa on lahjoituk- siin siirtää potilaiden huoneisiin tarpeen mu-
5058: sin saatu tv-vastaanottimia potilaiden käyttöön. kaan.
5059: Osa kuitenkin on jo huonokuntoisia ja toisaalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5060: on muistettava, etteivät kaikki potilaat suinkaan nioittaen,
5061: jaksa siirtyä käytävälle seuraamaan tv-ohjelmia
5062: vaan mieluummin seuraisivat ohjelmia vuotees- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5063: taan. Kaunialan sotavammasairaalaan tulisi 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
5064: hankkia lisää tv-vastaanottimia joita myös voitai- kaa Kaunialan sotavammasairaalalle tv-
5065: vastaanottimien hankkimiseen.
5066:
5067: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
5068:
5069: Liisa Arranz Lea Mäkipää
5070: Vieno Eklund Ulla Lehtinen
5071: Martti Ratu
5072: 1985 vp. 825
5073:
5074: Raha-asia-aloite n:o 769
5075:
5076:
5077:
5078:
5079: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaunialan sotavammasairaa-
5080: lan potilaiden yhdistys Toverikunnan toiminnan tukemiseen
5081:
5082:
5083: Eduskunnalle
5084:
5085: Kaunialan sotavammasairaalassa toimii potilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5086: den oma yhdistys, Toverikunta, joka järjestää 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
5087: retkiä teattereihin, konsertteihin ja eri kohteisiin kaa Kaunialan sotavammasairaalan poti-
5088: ja tilaisuuksiin. Toverikunta esittää myös eloku- laiden yhdistys Toverikunnan toiminnan
5089: via sekä muutoinkin vastaa virkistys- ja vapaa- tukemiseen.
5090: ajan toiminnasta.
5091: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5092: nioittaen,
5093:
5094: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
5095:
5096: Liisa Arranz Lea Mäkipää
5097: Vieno Eklund Ulla Lehtinen
5098: Martti Ratu
5099:
5100:
5101:
5102:
5103: 104 428500120H
5104: 826 1985 vp.
5105:
5106: Raha-asia-aloite n:o 770
5107:
5108:
5109:
5110:
5111: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkoholistihuoltotyön tuki-
5112: yhdistys ry:n Syväpuron hoitokodin perusparannustöiden suun-
5113: nitteluun ja aloittamiseen
5114:
5115:
5116: Eduskunnalle
5117:
5118: Alkoholistihuoltotyön tukiyhdistyksen ylläpitä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5119: mä Syväpuron hoitokoti toimii vanhassa puukou- 1986 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
5120: lurakennuksessa ja on näin ollen erittäin huonos- kaa Alkoholt'stthuoltotyön tukiyhdistys
5121: sa kunnossa. Vanhassa rakennuksessa on valtava r.y:n Syväpuron hoitokodin perusparan-
5122: lämmönhukka, vuotava katto sekä paloturvalli- nustöiden suunnitteluun ja aloittami-
5123: suusriski joka erityisesti vaatii peruskorjausta. seen.
5124: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5125: nioittaen,
5126:
5127: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
5128:
5129: Liisa Arranz Mikko Vainio
5130: 1985 vp. 827
5131:
5132: Raha-asia-aloite n:o 771
5133:
5134:
5135:
5136:
5137: Arranz: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Palvelu ry:n toiminnan
5138: tukemiseen
5139:
5140:
5141: Eduskunnalle
5142:
5143: Nuorten Palvelu ry. on valtakunnallinen nuor- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5144: ten vapaaehtoista sosiaalityötä toteuttava yhdis- taen,
5145: tys. Nuorten Palvelu ry:n työ kohdistuu lähinnä
5146: niihin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat joutuneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5147: elämässään vaikeuksiin joko päihteiden väärin- 1986 tulo- ;"a menoarvioon 100 000 mark-
5148: käytön tai muiden syiden vuoksi. kaa Nuorten Palvelu ry:n toiminnan tu-
5149: kemiseen.
5150:
5151: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
5152:
5153: Liisa Arranz
5154: 828 1985 vp.
5155:
5156: Raha-asia-aloite n:o 772
5157:
5158:
5159:
5160:
5161: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Irti Huumeista ry:n toimin-
5162: nan tukemiseen
5163:
5164:
5165: Eduskunnalle
5166:
5167: Irti Huumeista ry. on vanhempainyhdistys, käytön leviäminen ja nykyiset käyttäjät hoidon
5168: joka toimii koko valtakuntamme alueella infor- kautta pääsisivät irti huumeiden käytöstä.
5169: moiden ja valistaen huumeiden vaaroista ja vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5170: kutuksista sekä nuorille että myös vanhemmille, nioittaen,
5171: pitäen tiedotustilaisuuksia, koulutustilaisuuksia
5172: ja seminaareja, jakaen valistusmateriaalia sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5173: pyrkien vaikuttamaan niin lehdistöön kuin päät- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
5174: täjiin, jotta huumeongelma tiedostettaisiin ja kaa Irti Huumeista ry:n toiminnan tuke-
5175: pyrittäisiin kaikin keinoin torjumaan huumeiden mzseen.
5176:
5177: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
5178:
5179: Liisa Arranz Martti Ratu
5180: 1985 vp. 829
5181:
5182: Raha-asia-aloite n:o 773
5183:
5184:
5185:
5186:
5187: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n
5188: toiminnan tukemiseen
5189:
5190:
5191: Eduskunnalle
5192:
5193: Vanhempainyhdistys Vapaaksi Huumeista ry. telyiden ohella tuettava myös yksityisiä yhdistyk-
5194: suorittaa ensiarvoisen tärkeää työtä huumenuor- siä, jotka tekevät korvaamattoman arvokasta työ-
5195: ten ja heidän perheittensä - vanhempien autta- tä tällä alalla.
5196: miseksi. Toiminta on kaksitahoista, sekä suoraa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5197: auttamista, tukemista ja hoitamista kuin myös nioittaen,
5198: informointia ja valistusta.
5199: Koska kansakunnan elinjuuria ja kokeilunha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5200: Juista nuorisoa jäytävä huumeiden käyttö on 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
5201: torjuttava ja huumeiden uhreille on annettava kaa Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan
5202: tehokas erityishoito, on valtiovallan omien järjes- tukemiseen.
5203:
5204: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
5205:
5206: Liisa Arranz Martti Ratu
5207: 830 1985 vp.
5208:
5209: Raha-asia-aloite n:o 774
5210:
5211:
5212:
5213:
5214: Arranz ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta työttömien työl-
5215: listämiseen valtion virastoissa ja laitoksissa
5216:
5217:
5218: Eduskunnalle
5219:
5220: Työttömissä henkitöissä on useita satoja sellai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5221: sia, jotka voisivat hyödyttää valtiota työskentele- nioittavasti,
5222: mällä valtion virastoissa tai laitoksissa sen sijaan,
5223: että yhteiskunta ei käytä hyväkseen heidän työpa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5224: nostaan. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5225: Kuten toisaalta tiedämme, valtion virastoissa ja 34.50.02 50 000 000 markan lisämäärä-
5226: laitoksissa on paljon tekemätöntä työtä ja pape- rahan työttömien työllistämiseksi valtion
5227: reiden kulku päättäjille asti on hidasta. virastoissa ja laitoksissa.
5228:
5229: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5230:
5231: Liisa Arranz Ulla Lehtinen Martti Ratu
5232: Vieno Eklund
5233: 1985 vp. 831
5234:
5235: Raha-asia-aloite n:o 775
5236:
5237:
5238:
5239:
5240: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteisöasumishalukkuuden
5241: selvittämiseen
5242:
5243:
5244: Eduskunnalle
5245:
5246: Asumiseen tarvitaan vaihtoehtoja. Perinteisten on eri asia; se on vahva pienessä kylässä, mutta
5247: asumismuotojen lisäksi kansalaiset ovat myös kuihtuu helposti isossa kerrostalossa.
5248: kiinnostuneita yhteisöasumisesta, vaikka sen Tanskassa ja Ruotsissa on saatu kokemuksia
5249: määritteleminen voikin olla hieman vaikea. Yh- nykyaikaisesta yhteisöasumisesta. Meilläkin kan-
5250: teisöasumismuotojen on sanottu voivan vaihdella nattaisi asiaa ainakin selvittää. Asiasta voitai-
5251: lentopalloporukasta perheiden täydelliseen yh- siin vähintään keskustella, mutta kumminkaan
5252: teistalouteen. sitä ei liene syytä tuputtaa. Ruokakuntien yhteis-
5253: Nykyisten lakien mukaan valtio ei voi lainoit- tilat voivat olla hyvät ja edustavat; siitä ei ole
5254: taa sellaisten kiinteistöjen rakentamista, jotka kuitenkaan hyötyä, jos niiden käyttäjien kanssa-
5255: omistaisivat koko asuntoalueen käyttöön tulevia käyminen rajoittuu arkaan tervehtimiseen.
5256: yhteistiloja. Ennen kuin uusien säädösten tar- Kuitenkin vaihtoehtojen luominen asumiseen
5257: peesta tulee asuntoviranomaisten päänsärky, kan- on erittäin tärkeää.
5258: nattaisi tutkia, miten suurta halua yhteisöasumi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5259: seen on olemassa. taen,
5260: Yhteisöasumisesta on puhuttu vanhan suoma-
5261: laisen kyläyhteisön kaupunkilaisena sovellutukse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5262: na. Jos yhteisöasumisen perustana on perheiden 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
5263: välinen yhteistalous, sillä ei ole juuri tekemistä mentille 10 000 markan määrärahan sen
5264: perhekohtaisiin yksityistalooksiin perustuvien seikan selvittämiseen, minkälaiseen yhtei-
5265: maalaiskylien kanssa. Naapureiden ahkerasta ta- söasumiseen on halukkuutta maassamme
5266: paamisesta kasvava vastuuntunto lähimmäisistä ja kuinka laajalti.
5267:
5268: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
5269:
5270: Liisa Arranz Pentti Skön
5271: 832 1985 vp.
5272:
5273: Raha-asia-aloite n:o 776
5274:
5275:
5276:
5277:
5278: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta piirihallintoviranomaisten
5279: hallinnon demokratisoimiskokeilun aloittamiseksi Turun ja Porin
5280: läänissä
5281:
5282:
5283: Eduskunnalle
5284:
5285: Väliportaan hallinnon demokratisointia koske- tulisi harkita sellaisten osauudistusten tekemistä,
5286: van keskustelun yhteydessä on lääninhallitusten jotka edesauttavat ja tukevat myöhemmin toi-
5287: lisäksi kiinnitetty huomiota piirihallintoviran- meenpantavaa väliportaanhallinnon kokonais-
5288: omaisten hallintoon ja laajempien kuntainliitto- uudistusta. Piirihallintoviranomaisille tulisi aset-
5289: jen hallintoon. taa neuvottelukunnat tai toimikunnat johtamaan
5290: Nykyisellään on lääninhallitusten päätöksente- viranomaisten työtä. Tämä toimenpide olisi tär-
5291: ko jo osittain demokratisoitu. Useiden tehtävien keä myös lääninhallitusten työn kannalta, jolloin
5292: alalle on asetettu eri mielipidesuuntia ja alueita lääninhallituksen yhteensovittavalla ja koordinoi-
5293: edustavia lautakuntia, toimikuntia ja neuvottelu- valla suunnittelulla olisi huomattavasti paremmat
5294: kuntia. Esimerkkinä mainittakoon läänin nuori- lähtökohdat piirihallintoviranomaisten työn poh-
5295: solautakunta sekä sosiaali- ja terveyshuollon neu- jautuessa yhteiskunnallisesti eri mielipidesuuntia
5296: vottelukunta. Lisäksi v. 1982 lääneihin asetettiin ja alueita edustavien elinten päätöksiin.
5297: valtioneuvoston kanslian päätöksellä aluepoliitti-
5298: set neuvottelukunnat, jotka antavat lausuntonsa Piirihallintoviranomaisten hallinnon demokra-
5299: läänin kehittämistä koskevista tavoite- ja toimen- tisoimiskokeilu voitaisiin aloittaa esim. Turun ja
5300: pidesuunnitelmista sekä muista läänin kehittämi- Porin läänissä.
5301: sen kannalta laajakantoisista kysymyksistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5302: Piirihallintoviranomaiset on jätetty kokonaan nioittaen,
5303: demokraattisen kontrollin ulkopuolelle, vaikka
5304: ne käyttävät valtion tulo- ja menoarviossa lääneil-
5305: le varatuista määrärahoista suurimman osan. Esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5306: merkiksi Turun ja Porin läänissä pelkästään TVL 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 26. 05
5307: käyttää lääniin menevistä valtion suorien inves- uudelle momenttlle 100 000 markan
5308: tointien määrärahoista n. 60 % eli 240 milj. mk. määrärahan piirihallintoviranomaisten
5309: Koska näyttää siltä, että väliportaan hallin- hallinnon demokratisoimiskoketlun aloit-
5310: touudistus ei toteudu vielä aivan lähivuosina, tamiseksi Turun ja Porin läänissä.
5311:
5312: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5313:
5314: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
5315: 1985 vp. 833
5316:
5317: Raha-asia-aloite n:o 777
5318:
5319:
5320:
5321:
5322: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yhdisty-
5323: misavustusten korottamiseksi
5324:
5325:
5326: Eduskunnalle
5327:
5328: Turun ja Porin lääni on maan pienkuntavaltai- estamassä tasa-arvon, demokratian ja yhteiskun-
5329: sin lääni. Maan yli 150 kunnasta 94 sijaitsee tässä tapoliittisesti tasapainoisen kehityksen edistämis-
5330: läänissä. Kunnista on alle 4 000 asukkaan kuntia tä. Seurauksena on ollut mm. päätösvallan siirty-
5331: yli puolet ja alle 2 000 asukkaan kuntia vajaa minen monien palvelujen osalta kuntainliitoille.
5332: neljäsosa. Lähes kaikki alle 2 000 asukkaan kun- Nykytilanteen yhteiskuntapoliittisia heijastus- ja
5333: nat sijaitsevat Varsinais-Suomessa. Sisäasiainmi- vaikutussuhteita tulisi tarkastella ennakkoluulot-
5334: nisteriön luokituksen mukaan Varsinais-Suomen tomasti.
5335: nykyisistä kunnista suurin osa ei yllä kuntakes- Kuntauudistus on Varsinais-Suomessa ollut py-
5336: kustasolle, vaan ne ovat palveluvarustuksen pe- sähdyksissä. Uudistusta vaativat perustekijät eivät
5337: rusteella paikallistason keskuksia. kuitenkaan ole muuttuneet. Siksi tulisi löytää
5338: Väestöpohjaltaan pienet Varsinais-Suomen uusia keinoja kuntien vapaaehtoisen yhdistymi-
5339: kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Tämä sen edistämiseksi Varsinais-Suomessa.
5340: ilmenee mm. kuntien velkaantumisen lisäänty- Valtion tulisi tukea liitoksia riittävillä yhdisty-
5341: misenä ja veroäyrin hintaan kohdistuvana painee- misavustuksilla. Valtion tulo- ja menoarviossa ko.
5342: na. Vaikka kuntalaisten verorasitus on korkea, määrärahoja on jatkuvasti supistettu.
5343: pienet kunnat eivät pysty kuitenkaan tarjoamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5344: samanlaisia palveluja kuin varakkaammat kun- nioittaen,
5345: nat.
5346: Nykyisestä vallitsevasta tilanteesta on muodos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5347: tumassa yhteiskuntapoliittinen ongelma, mikä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5348: estää pienten kuntien sekä kuntalaisten palvelu- 26.97.32 1 500 000 markan määrärahan
5349: jen kehittymisen ja on siten yhtenä tekijänä kuntien yhdistymisavustuksia varten.
5350:
5351: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
5352:
5353: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
5354:
5355:
5356:
5357:
5358: 105 428500120H
5359: 834 1985 vp.
5360:
5361: Raha-asia-aloite n:o 778
5362:
5363:
5364:
5365:
5366: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun Ja Porin läänin
5367: kehittämisrahaa varten
5368:
5369:
5370: Eduskunnalle
5371:
5372: Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on Lapin LAKS-työn yhteydessä on alueellisen kehittämi-
5373: läänille myönnetty momentilla 26.98.43 ns. lää- sen avainkysymykseksi noussut läänin kehittämis-
5374: nin kehittämisrahaa 30 milj. mk. Läänin kehittä- raha, jonka käyttösuunnitelmaa on muun muassa
5375: misrahaa on vuoden 1986 budjetissa esitetty 53 luonnosteltu. Tällä hetkellä voidaan arvioida,
5376: milj. mk myönnettäväksi myös Mikkelin, Ky- että Turun ja Porin lääninhallitus sekä läänin
5377: men, Pohjois-Karjalan sekä Oulun ja Lapin lää- aluepoliittinen neuvottelukunta omaavat perus-
5378: ninhallitusten käytettäväksi läänin elinkeinotoi- valmiudet läänin kehittämisrahan käyttösuunni-
5379: minnan tukemiskokeiluun. telman päättämiseen. Lisäksi lääninhallitus on
5380: Turun ja Porin lääninhallitus on määrätietoi- toivonut, että aloitettaessa viralliset lääninneu-
5381: sesti kokeillut läänin aluepoliittisen neuvottelu- vostokokeilut eräissä lääneissä kokeiluraportti
5382: kunnan käyttämistä lääninneuvoston tai luotta- pyydettäisiin myös Turun ja Porin läänin aluepo-
5383: musmiehistä valitun lääninhallituksen esiasteena liittisen neuvottelukunnan kokemuksista.
5384: jo yli kahden vuoden ajan. Läänin aluepoliittinen
5385: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5386: neuvottelukunta on käsitellyt kaikki tärkeimmät
5387: nioittaen,
5388: yhteiskuntapolitiikkaan ja aluepolitiikkaan liitty-
5389: vät kysymykset. Maaherra Paavo Aitio noudatti
5390: tämän poliittisesti edustavan toimielimen pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5391: töksiä myös äänestyspäätösten jälkeen. Läänin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5392: aluepoliittinen neuvottelukunta on luonnollisesti 26.98.43 30 000 000 markkaa Turun ja
5393: johtanut LAKS-työtä sen kaikissa vaiheissa. Porin läänin kehittämisrahaa varten.
5394:
5395: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5396:
5397: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
5398: 1985 vp. 835
5399:
5400: Raha-asia-aloite n:o 779
5401:
5402:
5403:
5404:
5405: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhantutkimuksen ja kan-
5406: sainvälisten suhteiden professorin viran perustamiseksi Turun
5407: yliopistoon
5408:
5409:
5410: Eduskunnalle
5411:
5412: Turun yliopistossa ei tällä hetkellä ole ainutta- Keskittyminen nimenomaan rauhan ja kan-
5413: kaan virkaa, joka keskittyisi kansainvälisten suh- sainvälisen yhteistyön ongelmiin on perusteltua
5414: teiden alan opetukseen ja sen tutkimuksen kehit- myös valtakunnallisesti siinä mielessä, että mis-
5415: tämiseen. Sen sijaan sekä Helsingin että Tampe- sään yliopistossa ei ole rauhantutkimukseen eri-
5416: reen yliopistoissa on kummassakin kansainvälisen tyisesti keskittynyttä virkaa. Kun siihen yhdistet-
5417: politiikan professorin virat ja lisäksi Tampereella täisiin kansainvälinen yhteistyö ja erityisesti kan-
5418: kansainvälisen politiikan apulaisprofessorin virka. sainvälisten suhteiden rauhanomaisten muotojen
5419: Tässä suhteessa siis Turun yliopisto on kahdesta tutkimus ja kansainväliseen kanssakäymiseen liit-
5420: muusta suuresta yliopistosta jäljessä. tyvä opetus, palvelisi tällainen virka myös Suo-
5421: men ulkopolitiikkaa ja liittyisi läheisesti Suomen
5422: On kuitenkin sekä yhteiskuntapoliittisesti että omaksumaan rooliin kansainvälisissä suhteissa.
5423: tiedepoliittisesti perusteltua katsoa kansainvälis-
5424: ten kysymysten kuuluvan korkeampaan opetuk- Turun yliopistossa on myös kymmenen vuoden
5425: seen sellaisessakin koulutusyksikössä kuin Turun perinne kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa,
5426: yliopisto on. Yhteiskuntatieteellisessä koulutuk- joka painottuu rauhan ja kansainvälisen yhteis-
5427: sessa tulisi nykyaikana kansainvälisyyteen koulut- työn tutkimukseen. Tämä on ala, jolla ei korkea-
5428: tamisella ja kansainvälisten suhteiden jonkinkal- kouluopetusta Suomessa anneta järjestelmällises-
5429: taisella tuntemuksella olla sijansa. Samoin on ti. Kansainvälisen kanssakäymisen muotojen ja
5430: perusteltua se, että yhteiskuntatieteellisessä kou- painoalueiden tutkimus ja opetus liittyisivät kes-
5431: lutusyksikössä myös annetaan erityisopetusta ja keisesti kansainvälisten suhteiden kehittymiseen
5432: tieteellistä jatkokoulutusta kansainvälisten kysy- ja kattavat alati merkitykseltään kasvavan alueen
5433: mysten alalta. sisältäen esimerkiksi alueellisen yhteistyön, eri
5434: yhteiskunnallisten järjestelmien välisen yhteis-
5435: Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiede- työn muodot, kansainvälisen kehityspolitiikan,
5436: kunta on useana vuonna esittänyt kansainvälisen kansainvälisten järjestöjen ja niiden merkityksen
5437: politiikan professorin viran perustamista valtio- kasvun sekä yleensä kansainvälisen järjestelmän
5438: opin laitokseen. Tämä virka on sijoitettu myös rauhanomaisten muotojen kehittämisen.
5439: Turun yliopiston virkabudjetissa sangen korkeal-
5440: le, mutta valtion tulo- ja menoarvioon sitä ei ole Parhaiten tätä voitaisiin edistää perustamalla
5441: sisällytetty. Voidaan siis perustellusti sanoa, että Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiede-
5442: Turun yliopisto näkee tämän alan kehittämisen kuntaan rauhantutkimuksen ja kansainvälisten
5443: tärkeänä. Sitä korostaa myös, että yliopiston suhteiden professorin virka erityisalana kansain-
5444: tutkimuspoliittisessa ohjelmassa kansainväliset välinen yhteistyö. Tämän varaan voitaisiin raken-
5445: suhteet on esitetty eräänä yliopiston kehittämisen taa opetusta ja kehittää tutkimusta ja perustaa
5446: mahdollisesti myöhemmin myös jatko- ja täyden-
5447: painoaloista.
5448: nyskoulutusta kansainvälisen yhteistyön alallaan-
5449: Jos ajatellaan Turun yliopistossa tehtyä kan- tava yksikkö. On nimittäin selvää, että kun
5450: sainvälisten suhteiden alan tutkimusta, niin alan meidänkin yhteiskuntamme tulevaisuudessa yhä
5451: vastainen kehittäminen voisi perustua erityisesti enemmän joutuu kansainvälistymään ja kun eri-
5452: rauhan ja kansainvälisen yhteistyön tutkimuk- tyisesti talouskehityksemme yhä enemmän ehdol-
5453: seen. Nämä molemmat alat ovat nimittäin lei- listuu maailmantalouden kehityslinjoista, niin
5454: manneet Turussa tehtyä tutkimusta. ammatillisia valmiuksia kansainvälisestä toimin-
5455: 836 1985 vp. - RA n:o 779
5456:
5457: nasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä tarvitaan 29.10. 01 100 000 markkaa rauhantutki-
5458: lisää. muksen ja kansainvälisten suhteiden pro-
5459: Edellä olevan perusteella ehdotamme, fessorin peruspalkkaisen viran, erityisala-
5460: na kansainvälinen yhteistyö, perustami-
5461: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden seksi 1. 7.1986 lukien Turun yliopiston
5462: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan.
5463:
5464: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5465:
5466: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
5467: 1985 vp. 837
5468:
5469: Raha-asia-aloite n:o 780
5470:
5471:
5472:
5473:
5474: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotuen opin-
5475: torahan perusosan korottamiseen
5476:
5477:
5478: Eduskunnalle
5479:
5480: Hallituksen esityksessä eduskunnalle opintotu- lun muuttumisen aiheuttamia tarpeita. Esimer-
5481: kea koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE kiksi korkeakoulujen tutkinnonuudistuksen to-
5482: n:o 121/71 vp.) todetaan seuraavaa: teuttaminen ei aiheuttanut opintotuen kehittä-
5483: ''Mitä laajemmiksi ja monipuolisemmiksi kou- mistä. Opintotuen tasoa on pidetty yllä pääasias-
5484: lutuspalvelut kehittyvät, sitä keskeisemmäksi sa opintolainaosuutta korottamalla, jolloin opin-
5485: muodostuu toiminta koulunkäynnin taloudellis- torahojen reaaliarvo on alentunut huomattavasti
5486: ten edellytysten turvaamiseksi. Tavoitteena tulee enemmän kuin koko opintotuen reaaliarvo.
5487: olla opintososiaalisten olosuhteiden kehittäminen Tilastokeskuksen tutkimuksen (KO 1983:7)
5488: siten, että kaikilla on mahdollisuus sosiaalisista, mukaan hankittava koulutustaso riippuu van-
5489: taloudellisista ja alueellisista tekijöistä riippumat- hempien sosiaalisesta asemasta ja koulutustasos-
5490: ta kouluttaa itsensä sekä yksilön että yhteiskun- ta. Voidaan siis olettaa, että opiskelemaan ha-
5491: nan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. keutumiseen vaikuttaa monia muitakin syitä
5492: Esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edellyt- kuin opintotuen taso. Kuitenkaan opintotuen
5493: tää selkeän lainsäädännöllisen perustan luomista taso ei saisi olla esteenä opintielle hakeutumi-
5494: kokonaisvaltaisen opintotukijärjestelmän ja opin- seen, jos nuori haluaa hankkia itselleen vanhem-
5495: totuen sisällön asteittaiseksi kehittämiseksi siten, piaan paremman koulutuksen. Tärkein sosiaalista
5496: että opintotuki antaa yksilölle mahdollisuuden liikkuvuutta ylläpitävä tekijä yhteiskunnassa on
5497: ammatinvalintaan eikä saata häntä valitsemaan edelleen koulutuksen hankkiminen.
5498: ansiotyöhön menoa ammattitaidottomana. Ko-
5499: konaisvaltainen opintotukijärjestelmä merkitsee Tutkimusten ja selvitysten mukaan opintotuen
5500: oppivelvollisuuskoulun jälkeen opintojaan jatka- suurin ongelma on tuen riittämättömyys: opinto-
5501: vien henkilöiden opiskeluaikaisen toimeentulon tuen enimmäismäärienkin varassa on miltei mah-
5502: turvaamista mahdollisimman keskitetysti yhden dotonta opiskella täysiä lukuvuosia. Ongelmaa
5503: yhtenäisen opintotukilain nojalla.'' on kärjistänyt opiskelutahdin kiristyminen. Vel-
5504: Opintotuen tavoitteena voidaan edelleen pi- kaantuminen ja lasten elatuksesta aiheutuvat ra-
5505: tää: sitteet ovat merkittävästi vähentäneet tuen riittä-
5506: vyyttä.
5507: 1. Opiskeluedellytysten parantaminen yhteis-
5508: kunnan koulutustavoitteiden saavuttamiseksi vä- Opintotukilaki lähtee ajatuksesta, että opinto-
5509: hentämällä alueellisten ja taloudellisten taustate- tukea myönnetään vähävaraisten opiskelijoiden
5510: kijöiden vaikutusta peruskoulun jälkeiseen kou- opiskelun tukemiseen, jolloin poistamalla talou-
5511: lutukseen hakeutumisessa, dellisia opiskeluesteitä voidaan saavuttaa yleisesti
5512: 2. Opiskeluajan toimeentulokustannusten kat- hyväksyttyjä koulutuspoliittisia tavoitteita. Kui-
5513: taminen erilaisten opintotukimuotojen avulla, tenkin viimeaikainen keskustelu on keskittynyt
5514: 3. Vanhemmille lasten koulutuksesta aiheutu- kysymykseen opintotuen tarveharkinnasta. Opin-
5515: vien kustannusten vähentäminen. totuen pääasiallisena tehtävänä on nähty olevan
5516: Opintotuen tavoitteiden toteutumista on hai- nuorison itsenäistymiskehityksen turvaaminen.
5517: tannut tuen reaaliarvon aleneminen, joka on Samalla on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että
5518: pysähtynyt viime vuosina, mutta tuen taso on opintotuen enimmäismäärien varassa tulisi pystyä
5519: jäänyt noin 10 % alhaisemmaksi kuin mitä tuki opiskelemaan koko lukuvuosi.
5520: oli seitsemänkymmentäluvun alkupuolella. Tuen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5521: enimmäismäärissä ei ole otettu huomioon opiske- nioittaen,
5522: 838 1985 vp. - RA n:o 780
5523:
5524: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden rottamiseen 330 markkaan opiskelukuu-
5525: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille kautta kohden 1 päivästä heinäkuuta
5526: 29.39.55 lisäyksenä 127 000 000 markkaa 1986 lukien.
5527: käytettäväksi opintorahan perusosan ko-
5528:
5529: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5530:
5531: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
5532: 1985 vp. 839
5533:
5534: Raha-asia-aloite n:o 781
5535:
5536:
5537:
5538:
5539: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotuen opin-
5540: torahan asumislisän muuttamiseen ympärivuotiseksi
5541:
5542:
5543: Eduskunnalle
5544:
5545: Opiskelijoille myönnetään opintorahan yhtey- kunnalla. Vaikka opiskelija onnistuisikin vuok-
5546: dessä asumislisää opiskelukuukausilta, pääsään- raamaan opiskelija-asuntonsa pois kesäajaksi, hä-
5547: töisesti yhdeksältä kuukaudelta vuodessa. nellä on kuitenkin asumismenoja työntekemis-
5548: Kesäajalta asumislisää myönnetään muun opinto- paikkakunnan asunnosta.
5549: tuen yhteydessä, jos opiskelija opiskelee myös 28 000 opiskelija-asunnossa asuvaa saa asumis-
5550: kesäkuukaudet. lisää.
5551: Lapsiperheiden asumistukea sekä kansaneläke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5552: lain nojalla myönnettävää asumistukea myönne- nioittaen,
5553: tään ympärivuotisesti. Tähän nähden on merkit-
5554: tävä epäkohta, että opiskelijat eivät saa tukea että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5555: asumiseensa kesäajalle, vaikka suuri osa opiskeli- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5556: joista joutuu maksamaan vuokraa kesäajalta, eri- 29.39.55 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
5557: tyisesti opiskelija-asunnoista. opiskelija-asunnoissa asuvien opiskelijoi-
5558: Huomattava osa opiskelijoista joutuu maksa- den asumislisän muuttamiseen ympän·-
5559: maan kesäajalta vuokraa kahdesta asunnosta, kos- vuotiseksi 1 päivästä kesäkuuta 1986 lu-
5560: ka harjoittelupaikat eivät sijaitse opiskelupaikka- kien.
5561:
5562: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5563:
5564: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
5565: 840 1985 vp.
5566:
5567: Raha-asia-aloite n:o 782
5568:
5569:
5570:
5571:
5572: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen perus-
5573: tamiskustannuksiin
5574:
5575:
5576: Eduskunnalle
5577:
5578: Tiedontarve tulee lähivuosina lisääntymään sä, missä määrärahojen suhteellinen osuus on
5579: nopeasti. Tiedonvälitys ja -hallinta tulevat moni- jatkuvasti olennaisesti alittanut läänin väes-
5580: puolistumaan ja kehittymään. töosuuden. Esimerkiksi tänä vuonna lääniin saa-
5581: Uusia informaatiokanavia tulee vanhojen rin- tiin vain yksi rakennushanke pienehköjen läänin-
5582: nalle. Yleisillä kirjastoilla tulee olemaan entistä hallituksen päätettävissä olevien hankkeitten li-
5583: suurempi vastuu ihmisten tiedontarpeen tyydyt- säksi sekä kaksi kirjastoautoa. Läänissä on tällä
5584: täjänä. Kirjastotoimen kehittämisen kannalta hetkellä odottamassa 15-25 hanketta.
5585: suurimmat epäkohdat ovat kirjastoautojen han- Kirjastotoimen kehittäminen Turun ja Porin
5586: kintaan varattujen määrärahojen sekä kirjastora- läänissä muun maan tasolle vaatii määrärahojen
5587: kentamiseen varattujen määrärahojen pienuus. suhteellisen osuuden nostamista useaksi vuodeksi
5588: Määrärahoihin nähden tarve on moninkertainen. läänin väestöosuutta korkeammalle tasolle.
5589: Suurin osa kirjastoautoista on hankittu kym- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5590: menisen vuotta sitten ja autotoiminnan jatkumi- nioittaen,
5591: sen edellytyksenä on auton uusiminen. Mikäli
5592: määrärahoja ei saada nostettua, joudutaan useas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5593: sa kunnassa harkitsemaan autotoiminnan lopetta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5594: mista kokonaan, mistä joutuisivat eniten kärsi- 29.56.31 kirjastojen perustamiskustan-
5595: mään haja-asutusalueiden asukkaat, joilla muu- nuksiin 40 000 000 markkaa, josta
5596: tenkin on heikoimmat palvelut. Tilanne on koet- varataan Turun ja Porin läänille neljä
5597: tu erittäin huolestuttavaksi Turun ja Porin läänis- rakentamislupaa.
5598:
5599: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
5600:
5601: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
5602: 1985 vp. 841
5603:
5604: Raha-asia-aloite n:o 783
5605:
5606:
5607:
5608:
5609: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun itäisen am-
5610: mattikoulun suunnittelun aloittamiseksi
5611:
5612:
5613: Eduskunnalle
5614:
5615: Laissa ammatillisen koulutuksen määrällisestä prosessi- ja laboratoriotekniikan sekä koti- ja
5616: kehittämisestä vaaditaan, että ammatillisiin oppi- laitostalouden peruslinjoilla.
5617: laitoksiin on varattava aloituspaikkoja niin pal- Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuksen
5618: jon, että jokaisella peruskoulun tai lukion päättä- aloituspaikat ovat jakaantuneet sikäli epätasaises-
5619: väliä on mahdollisuus päästä ammatilliseen kou- ti, että Turun seudun itäisiltä kunnilta puuttuu
5620: lutukseen. Lisäksi aloituspaikat on jaettava eri yleinen ammattikoulu. Näissä kunnissa väes-
5621: koulutusaloille ja -asteille yhteiskunnan ja työ- tönkasvu on voimakasta ja koulutuspaikkojen
5622: elämän koulutusperiaatteiden mukaisesti. tarve on suuri myös pitkällä tähtäyksellä. Nykyi-
5623: Ammatillisen koulutuksen tarvetta Varsinais- sellään suuri osa oppilaista hakeutuu lukioon,
5624: Suomessa vuosina 1979-1988 selvittävässä tutki- koska seudulla ei ole riittävästi ammatillisen
5625: muksessa todettiin aloituspaikkavajausta esiinty- koulutuksen aloituspaikkoja. Tämä ei liene ke-
5626: vän kaikkina tarkasteluajanjakson vuosina. Va- nenkään kannalta tarkoituksenmukaista.
5627: jauksen vaihteluväli on 600-1 400 aloituspaik-
5628: kaa. Ikäluokkien pienenetnisen myötä aloitus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5629: paikkavajaus vähenee siten, että se on pienim- nioittavasti,
5630: millään vuonna 1988. Suurinta aloituspaikkava-
5631: jausta Varsinais-Suomessa on maatilatalouden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5632: peruslinjalla. Tämä puute korjaantunee uuden 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5633: maatalousoppilaitoksen perustamisella Salon seu- 29. 71.33 500 000 markan suunnittelu-
5634: dulle. Huomattavaa aloituspaikkavajausta on määrärahan Turun seudun itäisen am-
5635: myös auto- ja kuljetustekniikan, puutekniikan, mattikoulun suunnittelun aloittamiseksi.
5636:
5637: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5638:
5639: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
5640:
5641:
5642:
5643:
5644: 106 428500120H
5645: 842 1985 vp.
5646:
5647: Raha-asia-aloite n:o 784
5648:
5649:
5650:
5651:
5652: Astala ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteelli-
5653: sen harrastustoiminnan tukemiseen
5654:
5655:
5656: Eduskunnalle
5657:
5658: Maamme harrastajateatteritoiminta on jatku- nan harrastajateatterityöhön osoittamista määrä-
5659: vasti kasvanut ja vilkastunut. Mm. Työväen rahoista.
5660: Näyttämöiden Liiton piirissä toimii tällä hetkellä Hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi har-
5661: 170 aktiivista harrastajateatteria. Osoituksena täs- rastajateatteritoiminnan lamaantumista ja tason
5662: tä aktiivisuudesta ja korkeasta taiteellisesta tasos- voimakasta laskua paikkakunnilla, joilla on oltu
5663: ta voidaan mainita Mikkelin Työväen Näyttämö- riippuvaisia ohjaaja- ja kouluttajatyövoiman
5664: päivät, Lasten ja Nuorten Teatteripäivät Oulussa, saannista Työväen Näyttämöiden Liitosta.
5665: TNL:n teattereiden osallistuminen Seinäjoen Hallituksen esitys merkitsisi kehityksen pysäh-
5666: Harrastajateatterikesään ja valtakunnallinen, vuo- tymistä. Voimakas aikuisteatteri tarvitsee vireän
5667: sittainen Työväen Teatterisunnuntai -tapahtuma. lasten ja nuorten toiminnan rinnalleen.
5668: Työväen Teatterisunnuntai järjestettiin ensim- Eduskunnan tulisikin nostaa näyttämötaiteelli-
5669: mäisen kerran syksyllä 1983 ja siihen osallistui seen harrastustoimintaan varattu määräraha
5670: useita kymmeniä TNL:n jäsenteattereita eri puo- 3 700 000 markkaan, josta varataan Työväen
5671: lilla Suomea. Näyttämöiden Liitolle 1 800 000 mk.
5672: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1986 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5673: tulo- ja menoarviossa näyttämötaiteelliseen har- nioittaen,
5674: rastustoimintaan 2 600 000 mk (v. 1984
5675: 2 400 000 mk). Määrärahan hyväksyminen halli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5676: tuksen esittämässä muodossa merkitsisi harrasta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5677: jateatterijärjestöille, erityisesti Työväen Näyttä- 29.90.52 kaikkiaan 3 700 000 markan
5678: möiden Liitolle, toiminnan ja palvelujen supista- määrärahan näyttämötaiteelliseen ha"as-
5679: mista tuntuvasti. Liiton harrastajateatteritoimin- tustoimintaan, josta varataan Työväen
5680: taa ei nimittäin tueta millään muilla määrära- Näyttämöiden Ltitolle 1 800 000 mark-
5681: hoilla, vaan se on täysin riippuvainen eduskun- kaa.
5682:
5683: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5684:
5685: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
5686: 1985 vp. 843
5687:
5688: Raha-asia-aloite n:o 785
5689:
5690:
5691:
5692:
5693: Astala ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta teatteriryh-
5694: mien ja tanssiryhmien toiminnan tukemiseen
5695:
5696:
5697: Eduskunnalle
5698:
5699: Nykyiset ammattiteatteriryhmät ovat syntyneet reiksi. Kahta teatteriryhmää lukuun ottamatta
5700: täydentämään suomalaisen teatterikentän koko- kunnan avustus vaihtelee 0-15 prosenttiin.
5701: naisuutta. Samalla kun teatteriryhmät ovat eri- Liikkuvien ammattiteattereiden saama tuki toi-
5702: koistuneet palvelemaan mm. lasten ja nuorten minnan kannalta olennaiseen kiertämiseen kattaa
5703: teatteritarpeita, kehittämään mahdollisuuksia tällä hetkellä ainoastaan matkustamisesta ja ma-
5704: ammattimaisen tanssitaiteen harjoittamiseen sekä joittumisesta aiheutuvat välittömät kustannukset.
5705: ottamaan mukaan myös vähemmistökulttuurien Nykyisen käytännön mukaan kiertuetuki ei ole
5706: tarpeet, ovat teatteriryhmät erikoistumisen ohella varsinaisesti tukea teattereille vaan lähinnä sub-
5707: kyenneet luomaan aktiivisesti uutta teatteriylei- ventio tilaajille.
5708: söä laajalla kiertuetoiminnalla sekä tuomalla oh- Kiertuetukitoimin ta -avustusta myönnettäessä
5709: jelmistossa tavoitteellisesti uuden suomalaisen ja varainkäyttöä valvottaessa tulisi noudattaa ta-
5710: näytelmäkirjallisuuden saavutuksia esiin. Kan- vanomaista toiminta-avustuskäytäntöä.
5711: sainvälisen vierailutoiminnan ansiosta teatteriryh- Ammattiteatteriryhmien toiminnan valtion-
5712: mät ovat luoneet kuvaa tämän päivän suomalai- avun nykytason heikkoudesta johtuen on välttä-
5713: sesta teatteritaiteesta. mätöntä nostaa '' kuoppakorotuksella'' teatteri-
5714: Teatteriryhmät ovat varsin vaikeista taloudelli- ryhmien valtionavun tasoa.
5715: sista olosuhteista huolimatta pitäneet yllä korke- Muiden kuin jo vakiintuneiden toimintojen
5716: aa ammatillista tasoa. avustamisen tulee tapahtua erilliseltä momentil-
5717: Liikkuvat ammattiteatterit muodostavat sekä ta, jonka tarve on ilmeinen uusien yksiköiden
5718: toiminnallisesti että taloudellisesti omaleimaisen jatkuvasti lisääntyessä.
5719: osan teatterikenttää. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5720: Teatteriryhmien tulonmuodostuksen kaksi
5721: merkittävintä osatekijää ovat teattereiden omat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5722: pääsylipputulot sekä valtion myöntämät avustuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5723: set. Runsaasta kiertuetoiminnasta johtuen eivät 29.90.52 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
5724: teattereiden kotikunnat ole katsoneet kohtuulli- teatteriryhmien sekä musiikkiteatterin tu-
5725: seksi tukea teatteriryhmiä laitosteatteritasoa vas- kemiseen, sekä samalle momentille li-
5726: taavasti. Näin ne kuntien toimesta on epäsuorasti säyksenä 500 000 markkaa säännöllisesti
5727: luokiteltu luonteeltaan valtakunnallisiksi teatte- toimivien tanssiryhmien tukemiseen.
5728:
5729: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5730:
5731: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
5732: 844 1985 vp.
5733:
5734: Raha-asia-aloite n:o 786
5735:
5736:
5737:
5738:
5739: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhan Suurtori-alueen
5740: rakennusten perustusten vahvistustöiden aloittamiseksi Turussa
5741:
5742:
5743: Eduskunnalle
5744:
5745: Vanha Suurtorin alue Turussa edustaa vanhin- Turun kaupunginhallitus asetti kaksi vuotta
5746: ta kulttuurihistoriaa maassamme. Vanhan valta- sitten ns. Suurtori-toimikunnan, jonka tehtävänä
5747: kunnan keskuksen arvokkaat rakennukset ja ym- oli laatia suunnitelma siitä, miten aluetta raken-
5748: päristö tulee säilyttää jälkipolville. nuksineen tullaan käyttämään. Toimikunta asetti
5749: Vanha Suurtori on rakennettu nykyiseen muo- tavoitteekseen kulttuurihistoriallisten rakennus-
5750: toonsa vuonna 1831 kaupunginarkkitehti P. J. ten ja miljöön säilyttämisen ja alueen käytön
5751: Gylichin laatimien piirustusten mukaan. Raken- aktivoimisen. Toimikunta pyrkii avoimeen kes-
5752: nuksen muurit olivat olemassa jo ennen Turun kusteluun kaupunkilaisten kanssa alueen suun-
5753: paloa, sillä jo 1700-luvulla oli Karjakadun ja nitteluperiaatteista. C. J. Gardberg on laatinut
5754: Raatihuoneenkadun kulmassa kaksikerroksinen rakennusten historiasta lyhyen selvityksen. Ra-
5755: kivi talo. kennukset on inventoitu, perustusten ja rakentei-
5756: Ensimmäinen raatihuone rakennettiin ilmei- den selvitys tehty. Tämänhetkisten selvitysten
5757: sesti tälle paikalle 1320-luvulla. Vuosina 1734- perusteella perustusten vahvistamisen korjauskus-
5758: 35 rakennettiin tämän päivän rakennuksen pai- tannukset pohjautuvat siihen, että Brinkkalan ja
5759: kalle kaksikerroksinen kivinen raatihuone. Turun Hjeltin talot paalutetaan ja vanha raatihuone
5760: palon jälkeen rakennusta kunnostettiin. Taloon sekä Hämeenkatu 15 injektoidaan. Kokonaiskus-
5761: liittyy rauhan- ja kansainvälispoliittisia perintei- tannukset ovat noin 5 milj. markkaa, josta Brink-
5762: tä. Raatihuoneen kulmahuoneessa solmittiin kalan talon osuus on lähes puolet.
5763: mm. Turun rauha v. 1743. Koska Suurtori-alue on valtakunnallisesti mer-
5764: Ns. Brinkkalan talo mainitaan jo 1500-luvulla kittävää kulttuurihistoriaa, onhan se valtakunnan
5765: kaupungin ehkä hienoimpana talona. Keisari vanha keskus, tulisi myös valtion osallistua raken-
5766: Aleksanteri I asui tässä talossa käydessään Turussa nusten säilyttämiseen.
5767: v. 1809. Turun palon jälkeen tuli P. J. Gylichin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5768: piirustusten mukaisesta talosta uusi raatihuone.
5769: "Luostarin välikatu" on ilmeisesti peräisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5770: 1320-luvulta, jolloin Kroopin eteläpuolella oleva 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5771: kaupunginosa kaavoitettiin. Katu johti luostaris- 29.94.50 2 000 000 markan määrärahan
5772: ta Tuomiokirkkoon. Turun palon jälkeen katu jäi Turun vanhan Suurtori-alueen rakennus-
5773: takapihaksi Brinkkalan talon ja Ruotsalaisen klas- ten perustusten vahvistustöiden aloitta-
5774: sillisen lyseon väliin. miseen.
5775:
5776: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5777:
5778: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
5779: 1985 vp. 845
5780:
5781: Raha-asia-aloite n:o 787
5782:
5783:
5784:
5785:
5786: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajattdijain
5787: Liiton tukemiseen
5788:
5789:
5790: Eduskunnalle
5791:
5792: Vapaa-ajattelijain Liitto ry. on Suomen ainoa liiton puolustaessa yli 300 000 kansalaisen etuja
5793: uskonnottomien etu· ja oikeusturvajärjestö. Kir- tässä maassa.
5794: kosta eronneita on maassamme lähes 400 000,
5795: joista ei-uskovaisia on yli 300 000. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5796: Vapaa-ajattelijain Liiton toiminta tarvitsee vä- nioittavasti ,
5797: hintään kaksi uutta päätoimista henkilöä nykyi-
5798: sen yhden lisäksi. Myös lisäresursseja perustoi-
5799: mintojen takaamiseksi on lisättävä kuten tilavam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5800: man Helsingin toimiston vuokraamiseksi (nyk. n. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5801: 20 m 2). 29.99.50 kaikkiaan 300 000 markan mää-
5802: Liiton oman budjetin vaje on suuri. Valtion rärahan avustuksena Vapaa-ajattelijain
5803: tulisi tukea rahoitusavustuksella tärkeätä työtä Liitto ry:/le sen työn tukemiseen.
5804:
5805: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
5806:
5807: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
5808: 846 1985 vp.
5809:
5810: Raha-asia-aloite n:o 788
5811:
5812:
5813:
5814:
5815: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenperinteen keräämi-
5816: seen ja tutkimiseen
5817:
5818:
5819: Eduskunnalle
5820:
5821: Työväenkulttuuria koskevan aineellisen ja hen- tutkimiseen ovat myös saattaneet alkuun ja tuke-
5822: kisen perinteen tallentaminen, kerääminen ja neet kansalaisjärjestöjen ja yksityisten harrastajien
5823: tutkiminen on kasvanut voimakkaasti viime vuo- arvokasta kansallisen kulttuurimme tallennustyö-
5824: sina maamme arkisto- ja museolaitoksen, tutki- tä.
5825: joiden sekä perinteenharrastajien piirissä. Edus- Käynnissä olevien hankkeiden loppuun saatta-
5826: kunta on vuodesta 1981 lähtien myöntänyt vuo- miseksi sekä alan harrastajien tutkimustyön tuke-
5827: sittain määrärahan alan tutkimus- ja keruutoi- miseksi olisi välttämätöntä ottaa hallituksen tulo-
5828: mintaan. Vuonna 1984 on tämä määräraha ollut ja menoarvioon vuodelle 1986 tarpeellinen mää-
5829: 550 000 markkaa. Määrärahoilla on turvattu räraha.
5830: edellytykset useille tärkeille alan keruu- ja tutki- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5831: mushankkeille. Aloitetuista hankkeista ovat val- nioittaen,
5832: takunnallisen työväen keskusmuseon suunnittelu
5833: sekä perinnelaitosten suuri yhteinen hanke muis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5834: titietoaineksen hakutiedoston luomiseksi vielä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5835: kesken. Vuosittain määrärahasta jaetut avustuk- 29.99.50 550 000 markkaa työviien-
5836: set paikallisen työväenperinteen tallentamiseen ja perinteen keräämistä ja tutkimista varten.
5837:
5838: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5839:
5840: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
5841: 1985 vp. 847
5842:
5843: Raha-asia-aloite n:o 789
5844:
5845:
5846:
5847:
5848: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kuntien
5849: joukkoliikenneyhteistyön tukemiseksi
5850:
5851:
5852: Eduskunnalle
5853:
5854: Turun seudulla joukkoliikenne olisi parasta Olisi perustettava Turun seudun kuntien toimi-
5855: järjestää seudun kuntien yhteistoimin, koska kunta, jossa olisi myös liikenneministeriön edus-
5856: kuntarajat ylittävä työssäkäynti- ja muu liikenne taja, suunnittelemaan yhteisen liikenteenhoito-
5857: on yleistä. Mm. Raision kaupunki on tehnyt organisaation perustamista ja käynnistämään tar-
5858: aloitteen Turun seudun kuntien yhteisen joukko- vittavaa kokeilutoimintaa.
5859: liikenneyhtiön perustamiseksi. Tällaiseen hank-
5860: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5861: keeseen voisivat osallistua Turku, Naantali,
5862: Rusko, Lieto, Kaarina, Piikkiö, Raisio ja Parai-
5863: nen. Samalla tulisi selvittää myös VR:n mukaan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5864: tulo yhteistoimintaan. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5865: Valtion olisi edistettävä joukkoliikenteen pal- 31.99.30 400 000 markkaa Turun seu-
5866: velutasoa parantavaa kuntien yhteistyötä anta- dun kuntien joukkolzikenneyhteistyön
5867: malla asiantuntija-apua ja taloudellista tukea. tukemiseksi.
5868:
5869: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5870:
5871: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
5872: 848 1985 vp.
5873:
5874: Raha-asia-aloite n:o 790
5875:
5876:
5877:
5878:
5879: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakentamis-
5880: suunnittelun aloittamiseksi Varsinais-Suomen osalta
5881:
5882:
5883: Eduskunnalle
5884:
5885: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että maa- paattanyt kiireellisesti toimeenpanna yhteistoi-
5886: kaasun lisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi useita minnassa Turun kauppakamarin kanssa yritysky-
5887: merkittäviä etuja mm. kansantalouden kannalta. selyn helmi-maaliskuun 1983 aikana maakaa-
5888: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämi- sun mahdollisesta käytöstä toimialueellaan. Ko-
5889: sen pääongelmaksi on meillä noussut tuonnin konaistulokset toimitetaan Neste Oy:lle sekä
5890: lisääminen. Sopiva kohde on maakaasu. Maakaa- kauppa- ja teollisuusministeriölle. Samalla on
5891: sun lisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi erittäin päätetty merkitä maakaasun johtolinjaus vaihe-
5892: edullisia työllisyys- ja kauppapoliittisia seurauk- kaava II:een seutukaava I:n linjauksen mukaises-
5893: sia. Se auttaisi myös tasapainottamaan nykyistä ti.
5894: epätasapainoa bilateraalikaupassa Neuvostoliiton Varsinais-Suomessa toivotaan, että nyt vireillä
5895: kanssa. Tämä kauppa tarjoaa runsaasti uusia olevassa maakaasukysymyksessä kauppa- ja teolli-
5896: mahdollisuuksia. Valtakunnallisen maakaasuver- suusministeriössä otetaan erityisen selvityksen
5897: koston laajentaminen Kouvolasta Etelä-Suomeen kohteeksi maakaasuputkilinjan rakentaminen
5898: ja Varsinais-Suomeen avaisi rikkaita kehitysnäky- Varsinais-Suomeen. Tällöin on selvitettävä tämän
5899: miä. saasteettoman energian käyttö Suomen suurilla
5900: Maakaasu on täydellisesti palavana ja olemat- maatalouden keskellä sijaitsevilla teollisuusalueil-
5901: toman rikki- ja tuhkapitoisuutensa vuoksi ihan- la sekä uuden energialähteen antama korvike
5902: teellinen polttoaine. Maakaasun lisätuonti ja län- läntisen Suomen uusteollistamiselle.
5903: nestä tuotavan öljyn ainakin osittainen korvaami- Kemiran Uudenkaupungin tehtaitten, sen
5904: nen maakaasulla monipuolistaisi myös energia- mahdollisen uuden ammoniakkitehtaan, sen ym-
5905: huoltoa ja tekisi energiahuoltomme ja taloutem- päristön talousalueen ja koko Länsi-Suomen kan-
5906: me vähemmän riippuvaiseksi lännen kriisitalou- nalta ajatellen toivoisi, että vireillä oleva maakaa-
5907: desta. suhanke toteutuisi pikaisesti.
5908: Maakaasu tarjoaa runsaasti käyttömahdolli-
5909: suuksia. Sitä voi raaka-aineena käyttää mm. Maakaasun saanti Länsi-Suomeen loisi erin-
5910: kemian teollisuus. Se on erityisen sovelias energi- omaiset edellytykset alueen taloudelliselle kasvul-
5911: anlähteenä useilla teollisuudenaloilla. le ja kehitykselle. Tiedossa oleviin kaasun käyttö-
5912: Maakaasu parantalSl mahdollisuuksiamme määriin löytyy varmasti lisäkasvua ja siitä saaduil-
5913: myös silloin, kun Länsi-Eurooppa pääsee maakaa- le tuotteille jatkojalostusta niin olemassa olevista
5914: suenergian piiriin. kuin uusistakin tuotantolaitoksista.
5915: Maakaasuputken ulottamisesta Lounais-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5916: meen oltiin kiinnostuneita jo vuonna 1972, jol- nioittaen,
5917: loin Varsinais-Suomen seutukaavaliitto teki alus-
5918: tavan selvityksen maakaasun käyttömahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5919: suuksista täällä. 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
5920: Maakaasuputken ulottaminen Varsinais-Suo- kaa maakaasuputken rakentamissuunnit-
5921: meen on tullut uudestaan ajankohtaiseksi. Varsi- telun aloittamiseksi Varsinais-Suomen
5922: nais-Suomen seutukaavaliitto on mm. 28.1.1983 osalta.
5923:
5924: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
5925:
5926: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
5927: 1985 vp. 849
5928:
5929: Raha-asia-aloite n:o 791
5930:
5931:
5932:
5933:
5934: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta neuvostokaupan tutkimuk-
5935: sen ja koulutuksen kehittämiseksi Turussa
5936:
5937:
5938: Eduskunnalle
5939:
5940: Turun ja Porin lääni on Suomen tärkeintä Eurooppaan tuleva kaasuputki merkitsee. Kaasu-
5941: vientialuetta. läänin teollisuustuotannosta suun- putki merkitsee mm. länsieurooppalaisen tekno-
5942: tautui n. 2 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa logian siirron nopeutumista.
5943: suurempi osuus vientimarkkinoille. Viennin Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan ke-
5944: osuus teollisuustuotannosta oli v. 1981 n. 31 %. hitysedellytysten turvaaminen edellyttää jatkuvaa
5945: Myös Suomen Neuvostoliittoon suuntautuvasta informaation saamista Neuvostoliiton tuotanto-
5946: viennistä Turun ja Porin lääni ja sen teollisuus on elämästä, markkinoista ja kaupan organisaatioi-
5947: keskeisessä asemassa. Neuvostoliiton kaupan den toiminnasta. Kaupan laajentaminen edellyt-
5948: osuus läänin viennistä oli v. 1981 n. 28 %. tää tutkimusta uusista tuotteista ja yhteistyökoh-
5949: Neuvostoliittoon viedään läänin keskeisiltä toi- teista. Myös puute Neuvostoliiton kaupan ns.
5950: mialoilta. Tärkein ala on metalli- ja konepaja- perustutkimuksesta maassamme on huutava.
5951: teollisuus, jonka viennistä lähes puolet viedään Olemme suureksi osaksi riippuvaisia muissa länsi-
5952: Neuvostoliittoon. Myös ns. TEVANAKE-teolli- maissa tehdystä Neuvostoliitto-tutkimuksesta, jo-
5953: suuden osuus on merkittävä. Sen viennistä kol- ka ei ole meidän kannaltamme aina tarkoituksen-
5954: masosa suuntautuu itäiseen naapurimaahamme. mukaista.
5955: Toisin sanoen Neuvostoliiton kaupan merkitys Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5956: läänin ja sen teollisuuden kehitykselle on ollut ja nioittaen,
5957: tulee myös tulevaisuudessa olemaan elintärkeä.
5958: Esitetyn arvion mukaan Neuvostoliiton kaupan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5959: välilliset ja välittömät työllisyysvaikutukset yh- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
5960: teensä Turun ja Porin läänissä ovat noin 24 000 kan määrärahan Neuvostoliiton kaupan
5961: työpaikkaa. tutkimuslaitoksen esimiehen viran perus-
5962: Neuvostoliiton kaupan kehittämisessä on nyt tamiseksi Turkuun ja 100 000 markan
5963: kuitenkin tultu vaiheeseen, jossa joudutaan etsi- määrärahan suunnittelun käynnistämi-
5964: mään uusia kaupan edelleenkehittämisen teitä ja seksi idänkaupan koulutuslinjan perusta-
5965: mahdollisuuksia. Suomen saavuttaman suhteelli- miseksi korkeakoulutasaisena Turun
5966: sen edun säilyttäminen Neuvostoliiton kaupassa kauppakorkeakouluun tai opistotasaisena
5967: tulee olemaan entistä vaikeampaa mm. niitten johonkin Varsinais-Suomen kauppaoppi-
5968: muuttuvien taloussuhteiden vuoksi, joita länsi- laitoksista, esim. Loimaalle.
5969:
5970: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
5971:
5972: Heli Astala Anna-liisa Jokinen Ensio laine
5973:
5974:
5975:
5976:
5977: 107 428500120H
5978: 850 1985 vp.
5979:
5980: Raha-asia-aloite n:o 792
5981:
5982:
5983:
5984:
5985: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurjenrahkan kansallispuis-
5986: ton maanhankintaa varten
5987:
5988:
5989: Eduskunnalle
5990:
5991: Kansallispuistokomitean mietinnössä sekä kan- seutukaavassa osoitettujen suojelualueiden to-
5992: sallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmassa teuttaminen vaat1s1 vuosittain n. 10-15 milj.
5993: on mukana Kurjenrahkan kansallispuiston perus- markkaa, jotta ne toteutuisivat vuoteen 2000
5994: taminen. Tämän kansallispuiston toteuttaminen mennessä.
5995: on jo lähtenyt käyntiin. Kurjenrahkan kansallis- Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata ny-
5996: puistoa koskeva lakiesitys on odotettavissa. kyistä huomattavasti suurempi määräraha suoje-
5997: Kurjenrahkan kansallispuiston pinta-ala on lualueiden lunastamiseen.
5998: 1 400 ha. Kurjenrahkan soiden luonnontilaa uh-
5999: kaa paikoin metsäojitustoiminta. Valtion tulisi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6000: kin kiireellisesti ostaa nämä suot. Valtio on
6001: vähitellen ostanut maata kansallispuiston alueel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6002: ta, mutta alueesta on vielä n. 40 % ostamatta. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6003: Kurjenrahkan kansallispuiston maiden hankin- 35.20.88 3 000 000 markkaa Kurjenrah-
6004: ta valtiolle on tärkeää. Sitä varten budjettiin on kan kansallispuiston maanhankintaa var-
6005: varattava riittävä määräraha. Varsinais-Suomen ten.
6006:
6007: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6008:
6009: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
6010: 1985 vp. 851
6011:
6012: Raha-asia-aloite n:o 793
6013:
6014:
6015:
6016:
6017: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten asuntojen raken-
6018: tamiseksi Turun ja Porin läänissä
6019:
6020:
6021: Eduskunnalle
6022:
6023: Vanhusten asuntotilanteen suhteen on valta- Turun ja Porin läänin väestö on ikärakenteel-
6024: kunnallisena vähimmäistavoitteena järjestää ny- taan maan vanhinta. Vuonna 1983 läänin väes-
6025: kyaikainen vuokra-asunto 10 % :lle yli 65-vuoti- töstä oli yli 65-vuotiaiden osuus 13,9 %, kun
6026: aasta väestöstä. Vuoden 1980 tilastotietojen mu- vastaava luku koko maassa oli 12,4 %.
6027: kaan Turun ja Porin läänin 65-vuotiaasta väes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6028: töstä vain 6,2 % asui vanhuksille tarkoitetuissa nioittaen,
6029: asunnoissa. Koko maan vastaava luku oli 6,9 %.
6030: Turun ja Porin läänissä kasvaa vanhusten luku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6031: määrä nopeammin kuin heille tarkoitettujen 1986 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
6032: asuntojen määrä. markan määrärahan vanhusten asuntojen
6033: rakentamiseksi Turun ja Pon'n läänissä.
6034:
6035: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6036:
6037: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
6038: 852 1985 vp.
6039:
6040: Raha-asia-aloite n:o 794
6041:
6042:
6043:
6044:
6045: von Bell ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kuntien kult-
6046: tuuritoimen virkoihin maksettavia valtionosuuksia varten
6047:
6048:
6049: Eduskunnalle
6050:
6051: Vuonna 1981 voimaan tullut kulttuuritoimin- enimmäismääräksi on esitetty vatn viisi uutta
6052: talaki on tuntuvasti parantanut kuntien mahdol- päävirkaa.
6053: lisuuksia tukea paikallista kulttuuritoimintaa. Kuntiin on tällä hetkellä perustettu jo noin
6054: Kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että lain 290 kulttuuritoimen virkaa. Valtionosuutta mak-
6055: tavoitteiden toteuttamisen kannalta kulttuurisih- setaan kuluvan vuoden alusta 162 virkaan. Val-
6056: teeri tai muu työntekijä on kunnissa tarpeellinen, tionosuuden piiriin pääsyä odottaa näin ollen
6057: usein jopa välttämätön käytännön edellytys. Li- lähes 130 sellaista kulttuuritoimen virkaa, jotka
6058: sääntyvää kulttuuritoimintaa ja -hallintoa ei voi- periaatteessa täyttävät laissa asetetut valtionosuu-
6059: da hoitaa yksinomaan talkootyönä, vaan tarvitaan den saamisen ehdot. Useimmissa tapauksissa on
6060: henkilöitä, jotka voivat päätoimisesti tai osan kysymyksessä kunnan ainoan kulttuurityönteki-
6061: ajastaan palkattuina huolehtia kulttuuriasioista jän viran saaminen valtionosuuden piiriin. Val-
6062: kunnallishallinnossa ja toisaalta tehokkaasti tukea tion hitaasta vastaantulosta huolimatta kunnat
6063: ja palvella paikallisia kulttuurijärjestöjä, ammat- ovat aktiivisesti perustaneet uusia kulttuurivirko-
6064: titaiteilijoita ja harrastajia. ja, joihin hyvin perustein odotetaan valtion-
6065: osuutta.
6066: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6067: (1045/80, muut. 948/81) 5 §:n 1 momentin nioittaen,
6068: perusteella kunnille voidaan myöntää valtion-
6069: osuutta kulttuuritoimen virkojen palkkaus- ym. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6070: kustannuksiin. Valtionosuus vaihtelee kantokyky- 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
6071: luokasta riippuen 39-75 prosenttiin. Valtion- 29.90.30 alamomentzlle 1 lisäyksenä
6072: osuuden piiriin otetaan vuosittain saman pykälän 1 200 000 markkaa käytettäväksi 20 uu-
6073: 3 momentin perusteella tulo- ja menoarviossa den kulttuuritoimen pääviran ottamiseen
6074: vahvistettu enimmäismäärä virkoja. Hallituksen valtionosuuden piiriin vuoden 1986 alus-
6075: esityksessä vuoden 1986 tulo- ja menoarvioksi ta lukien.
6076:
6077: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6078:
6079: Aarno von Bell Mats Nyby Kari Urpilainen
6080: Inger Hirvelä Arvo Kemppainen Sakari Valli
6081: Pentti Kettunen Kari Rajamäki Hannu Kemppainen
6082: Heikki Mustonen Arja Alho Tuulikki Hämäläinen
6083: Tarja Halonen Tuula Paavilainen Pekka Starast
6084: Liisa Jaakonsaari Timo Roos Jouko Skinnari
6085: 1985 vp. 853
6086:
6087: Raha-asia-aloite n:o 795
6088:
6089:
6090:
6091:
6092: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun työväenliikkeen
6093: historia -projektin tukemiseen
6094:
6095:
6096: Eduskunnalle
6097:
6098: Kainuussa on ollut jo vuodesta 1978 lähtien Tällaisen maakunnallisen historiateoksen ai-
6099: vireillä hanke Kainuun työväenliikkeen historia kaansaaminen on erittäin merkittävä koko valta-
6100: -teoksen kirjoittamiseksi. Samaan hankkeeseen kuntaakio ajatellen. Teoksen kirjoittaja ja tutki-
6101: liittyy työväestön elinoloja, toimeentuloa, elä- mustyön suorittaja on valtiotieteen lisensiaatti
6102: mäntapoja, järjestön toimintaa jne. käsittävän Reijo Heikkinen Kajaanista. Teoksen on arvioitu
6103: muistitiedon keruu, joka on myös ollut käynnis- valmistuvan vuonna 1986 riippuen kuitenkin
6104: sä. Kainuun museon toimesta on suoritettu työ- hankkeen rahoituksen järjestymisestä.
6105: väentalojen kartoitusta, samoin kuin on myös
6106: tehty nuoriso- ja urheiluseurojen talojen kartoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6107: tustyötä. nioittaen,
6108: Kainuun työväenliikkeen historia on kaavailtu
6109: n. 400-sivuiseksi teokseksi, joka valaisee työväen-
6110: liikkeen toimintaa viime vuosisadan lopulta ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6111: kypäiviin saakka. Hankkeen kustannusarvio on n. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6112: 300 000 markkaa. Kainuun kunnat osallistuvat 29.99.50 50 000 markkaa Kainuun työ-
6113: hankkeen rahoittamiseen 1 markka/ asukas mää- väenliikkeen historia -projektin rahoitta-
6114: rällä. miseksi.
6115:
6116: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6117:
6118: Aarno von Bell Pirjo Ala-Kapee Aimo Ajo
6119: Sakari Knuuttila Niilo Koskenniemi Lea Savolainen
6120: Timo Roos Antti Kalliomäki Inger Hirvelä
6121: Kari Urpilainen Arvo Kemppainen Kari Rajamäki
6122: Heikki Mustonen Tarja Halonen Tuula Paavilainen
6123: Pekka Starast Liisa Jaakonsaari Jouko Skinnari
6124: 854 1985 vp.
6125:
6126: Raha-asia-aloite n:o 796
6127:
6128:
6129:
6130:
6131: von Bell ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja
6132: vesirakennuspiirille yleisten teiden rakentamiseen
6133:
6134:
6135: Eduskunnalle
6136:
6137: Kainuu on ollut jo pitkään maan pahinta jaani 3,0 milj. mk (aloitusmääräraha);
6138: työttömyysaluetta. Työttömyystilanne ei ole hel- 2) Maantie Alajärvi-Leväkoski välillä Ala-
6139: pottunut edes noususuhdanteen aikana. Kosta- järvi-Vääkiö, Suomussalmi 2,0 milj. mk;
6140: muksen rakennustyömaan loppuminen ja teolli- 3) Valtatie n:o 5 Koivukosken silta-Komila
6141: suuden rationalisointi perinteisillä teollisuuden kevyen liikenteen järjestely, Kajaani 2,0 milj. mk
6142: aloilla on tuonut kasvavia työllisyysongelmia. ( aloitusmääräraha);
6143: Valtion tulo- ja menoarvioehdotus ei vastaa 4) Valtatie n:o 5 Pyykönpuro-Kuluntalahti,
6144: yleisten teiden rakentamisen osalta Kainuussa Kajaani 3,0 milj. mk lisärahoitusta (budjetissa on
6145: vallitsevaa tarvetta, ei huomioi riittävästi vaikeaa 18,0 milj. mk).
6146: työllisyystilannetta eikä suunnitteluvalmiutta töi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6147: den aloittamisen osalta. Muutoinkin määrärahat nioittaen,
6148: ovat reaaliarvoltaan osoittaneet laskevaa kehitystä.
6149: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon on tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6150: tuksenmukaista lisätä Kainuun tie- ja vesiraken- 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
6151: nuspiirille 10 miljoonaa markkaa suunnittelun 31. 24. 77 alamomentille 12 lisäyksenä
6152: osalta toteutettavissa olevien seuraavien hankkei- 10 000 000 markkaa Kainuun tie- ja vesi-
6153: den rahoittamiseksi: rakennuspiirille yleisten teiden rakenta-
6154: 1) Sokajärven paikallistien parantaminen, Ka- mtseen.
6155:
6156: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6157:
6158: Aarno von Bell Arvo Kemppainen Sakari Valli
6159: Pentti Kettunen Hannu Kemppainen Heikki Mustonen
6160: 1985 vp. 855
6161:
6162: Raha-asia-aloite n:o 797
6163:
6164:
6165:
6166:
6167: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta Kansainvälisen Teatteri-insti-
6168: tuutin ja Pohjoismaisen teatteriunionin Suomen keskuksen toi-
6169: minnan tukemiseen
6170:
6171:
6172: Eduskunnalle
6173:
6174: ITI:n ja PTU:n Suomen keskus (Kansainväli- asiain sihteeri. Järjestön palveluksessa to1m1vat
6175: sen Teatteri-instituutin ja Pohjoismaisen teatteri- myös osa-aikaisesti Suomen Teatterijärjestöjen
6176: unionin Suomen keskus) hoitaa teatterialan kan- Keskusliiton neljä työntekijää.
6177: sainvälisiä yhteyksiä Suomessa. Saatujen toiminta-avustusten määrä ei ole kui-
6178: Järjestö on perustettu vuonna 1950 professori tenkaan ollut viime vuosina riittävä, vaikka toi-
6179: Arvi Kivimaan aloitteesta. Järjestö viettää siis nyt minnassa on noudatettu ankaraa säästäväisyyttä.
6180: 35-vuotisjuhlavuottaan. Vuoden 1984 tilinpäätöksessä oli siirtyvä alijäämä
6181: Järjestön jäseninä ovat kaikki 20 teatterialan - 45 455,81 markkaa ja vuoden 1985 alijäämäksi
6182: järjestöä Suomessa. Sen tehtäväkenttään kuuluu uhkaa muodostua 50 000 markkaa. Syynä alijää-
6183: laajasti ottaen suomalaisesta teatterista tiedotta- män kertymään on se, että vuonna 1982 saatiin
6184: minen ulkomaille ja ulkomaisesta teatterista tie- lupa opetusministeriöltä kansainvälisten asiain
6185: dottaminen Suomeen. Järjestö julkaisee englan- viran perustamiseen, mutta toiminta-avustukseen
6186: nin- ja ranskankielistä tiedotuslehteä ja se valitsee ei saatu palkkausmenoja vastaavaa korotusta.
6187: stipendiaatteja opintomatkoille sekä omien vaih- Edellä olevan perusteella ehdotan,
6188: tosopimustensa puitteissa että yleensä kansainvä-
6189: lisiin alan seminaareihin ja kokouksiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6190: ITI:n ja PTU:n Suomen keskus on saanut 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6191: toiminta -avustusta opetusministeriöltä näyttämö- 29.90.52 JOO 000 markkaa avustuksena
6192: taidejärjestöjen momentilta sekä kansainväliseltä ITI:n ja PTU:n (Kansainvält'nen Teatteri-
6193: osastolta. Tuen turvin on vuodesta 1982 lähtien instituutti ja Pohjoismainen teatteriuni-
6194: voitu palkata kokopäivätoiminen kansainvälisten oni) Suomen keskuksen toimintaan.
6195:
6196: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6197:
6198: Kaj Bärlund
6199: 856 1985 vp.
6200:
6201: Raha-asia-aloite n:o 798
6202:
6203:
6204:
6205:
6206: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoonseudun musiikki-
6207: opiston saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden piiriin
6208:
6209:
6210: Eduskunnalle
6211:
6212: Laki musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta joka siis jää Porvoon seudun veronmaksajien
6213: on peräisin vuodelta 1968. Laki ja siihen kuuluva tappioksi.
6214: asetus uusittiin perusteellisesti vuonna 1977. Kysymys ei ole pelkästään rahasta. Opiston
6215: Alunperin lakisääteisen valtionavun piiriin asemaa ei ole määritelty, sillä se tapahtuu vasta
6216: otettiin yhdeksän laitosta. Kehitys oli 1970-luvul- valtionosuuden myöntämisen yhteydessä. Epä-
6217: la nopeaa, mutta hidastui 80-luvulla miltei py- määräinen asema vaikeuttaa toimintaa ja jatko-
6218: sähtymispisteeseen. Tilanne on muodostunut opintoja suunnittelevien musiikkiopistotasoiset
6219: erittäin epäoikeudenmukaiseksi sellaisille laitok- kurssitutkinnot on varmuuden vuoksi suoritettu
6220: sille, jotka varsinkin viimeisten viiden vuoden laitoksissa, jotka saavat valtionosuutta.
6221: aikana ovat voimakkaasti kehittäneet toimintaan-
6222: Porvoonseudun musiikkiopiston toiminta-alue
6223: sa. Tilanne on tällainen esim. Porvoossa.
6224: käsittää nykyisellään 11 kuntaa. Valtionosuuden
6225: Porvoonseudun musiikkiopistossa on rehtorin
6226: eräänä myöntämisperusteena on se, miten laitos
6227: viran lisäksi kaksi lehtorin, viisi musiikkiopiston
6228: alueellisesti tarjoaa opiskelumahdollisuuksia
6229: opettajan ja yksi musiikkikoulun opettajan virka,
6230: myös ammattiopintoihin aikoville opiskelijoille.
6231: jotka yhtä lukuun ottamatta on täytetty vakinai-
6232: Tässä suhteessa vain valtionosuuden saaminen
6233: sesti. Opettajia on kaikkiaan 32, joista seitsemäl-
6234: turvaa opiston tulevaisuuden.
6235: lä lehtorin kelpoisuus, yhdeksällä musiikkiopis-
6236: ton opettajan, yhdellä musiikkikoulun ja yhdellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6237: musiikkileikkikoulun opettajan kelpoisuus. nioittaen,
6238: Porvoonseudun musiikkiopistolle on kuluvan
6239: vuoden harkinnanvaraisena valtionapuna myön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6240: netty 165 000 mk. (v. 1984 160 000 mk). Se on 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6241: talousarvion mukaan 8,25 % kokonaismenoista. 29.90.54 lisäyksenä 750 000 markkaa
6242: Lakisääteistä valtionosuutta saaden prosenttiluku Porvoonseudun musiikkiopiston saatta-
6243: olisi 45 ja summana n. 900 000 mk. Erotus on miseksi lakisääteisen valtionosuuden pzi"-
6244: varovaisenkin arvion mukaan yli 700 000 mk, run.
6245:
6246: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6247:
6248: Kaj Bärlund Henrik Westerlund
6249: 1985 rd. 857
6250:
6251: Finansmotion nr 799
6252:
6253:
6254:
6255:
6256: Bärlund: Om anvisande av anslag för grundförbättring av väg nr
6257: 11893 (Eskilom-Mörskom)
6258:
6259:
6260: Tili Riksdagen
6261:
6262: Lokalvägen nr 11893 Eskilom-Mörskom är en vårarna och höstarna är den på många ställen
6263: viktig faktor i kontakterna mellan centralorterna i svårframkomlig.
6264: de norra delarna av östligaste Nyland. Vägen har På basis av det ovan anförda föreslår jag
6265: särskild betydelse för de tre små kommunerna
6266: Liljendal, Mörskom och Lappträsk. Vägen är att Rzksdagen i statsförslaget för år
6267: sammanlagt 18 kilometer lång. 1986 på momentet 31.24. 77 i tzllägg
6268: upptar 500 000 mark /ör påbörjandet av
6269: För närvarande är vägens skick inte sådant att grundförbättringsarbetena på lokalvägen
6270: den klarar en kritisk granskning. Särskilt under mellan Eskzlom och Mörskom.
6271:
6272: Helsingfors den 1 oktober 1985
6273:
6274: Kaj Bärlund
6275:
6276:
6277:
6278:
6279: 108 428500120H
6280: 858 1985 vp.
6281:
6282: Raha-asia-aloite n:o 799 Suomennos
6283:
6284:
6285:
6286:
6287: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 11893 (Eskilom-
6288: Myrskylä) perusparantamiseen
6289:
6290:
6291: Eduskunnalle
6292:
6293: Paikallistie n:o 11893 Eskilom-Myrskylä on Edellä olevan perusteella ehdotan,
6294: tärkeä tekijä itäisimmän Uudenmaan pohjois-
6295: osien asutuskeskusten välisissä yhteyksissä. Tiellä
6296: on erityinen merkitys kolmelle pienelle kunnalle,
6297: Liljendalille, Myrskylälle ja Lapinjärvelle. Tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6298: yhteensä 18 kilometrin pituinen. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6299: Tällä hetkellä tien kunto ei ole kriittistä tarkas- 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa Es-
6300: telua kestävä. Erityisesti keväisin ja syksyisin se kilomin ja Myrskyiän välisen paikallistien
6301: on monin paikoin vaikeakulkuinen. perusparannustöiden käynnistämiseen.
6302:
6303: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6304:
6305: Kaj Bärlund
6306: 1985 rd. 859
6307:
6308: Finansmotion nr 800
6309:
6310:
6311:
6312:
6313: Bärlund: Om anvisande av anslag för inledande av grundförbätt-
6314: ringen av vägen Sandnäsudd-Rösund-Brokarls i Snappertuna
6315:
6316:
6317: Tili Riksdagen
6318:
6319: En av de viktigaste metoderna för att hålia den Det finns alitså flera motiv tili att kalla vägen
6320: fasta befolkningen kvar i vår skärgård är att ner tili Sandnäsudd från Brokarls via Rösund för
6321: anordna ordentliga trafikförbindelser tili skärgår- den verkliga skärgårdsvägen i Snappertuna skär-
6322: den. Härvid är det av särskild vikt att de vägar gård. Därför är det svårt att förstå varför vägen
6323: hålls i skick och repareras som är av den största fortsättningsvis är i mycket dåligt skick och
6324: betydelsen för de aktuella skärgårdsområdena. svårframkomlig.
6325: 1 Snappertuna skärgård har trafiken av flera På basis av det ovan anförda föreslår jag
6326: orsaker under senare år blivit livligare. Särskilt
6327: kajplatserna vid Sandnäsudd har börjat utnyttjas att Riksdagen i statsförslaget för år
6328: flitigt för tyngre transporter tili och från statens 1986 på momentet 31.24.77 upptar
6329: omlastningskaj, men också för lättare trafik vid 1 000 000 mark för inledande av grund-
6330: småbåtskajen. Utöver den fast bosatta skärgårds- förbättring av väg nr 11051 Sandnäs-
6331: befolkningen anlitar sommargästerna flitigt vä- udd-Rösund-Brokarls i Snappertuna.
6332: gen tili Sandnäsudd.
6333:
6334: Helsingfors den 1 oktober 1985
6335:
6336: Kaj Bärlund
6337: 860 1985 vp.
6338:
6339: Raha-asia-aloite n:o 800 Suomennos
6340:
6341:
6342:
6343:
6344: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien Sandnäsudd-Rösund-
6345: Brokarls perusparannuksen aloittamiseksi Snappertunassa
6346:
6347:
6348: Eduskunnalle
6349:
6350: Eräs tärkeimmistä toimenpltelstä, joilla saa- väestön lisäksi kesävieraat käyttävät ahkerasti
6351: ristomme vakinainen asutus voidaan säilyttää, on Sandnäsuddiin vievää tietä.
6352: kunnollisten liikenneyhteyksien järjestäminen On siis useita syitä kutsua Brokarlsista Rösun-
6353: saaristoon. Tällöin on erityisen tärkeätä, että din kautta Sandnäsuddiin vievää tietä Snappertu-
6354: teiden kunnossapito ja korjaaminen kohdistuu nan saariston todelliseksi saaristotieksi. Tästä
6355: varsinaisten saaristoalueiden kannalta tärkeim- syystä on vaikeata ymmärtää, miksi tie on yhä
6356: piin teihin. hyvin huonossa kunnossa ja vaikeakulkuinen.
6357: Edellä olevan perusteella ehdotan,
6358: Snappertunan saaristossa liikenne on useista
6359: syistä viime vuosina tullut vilkkaammaksi. Erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6360: sesti Sandnäsuddin laituripaikkoja on alettu käyt- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6361: tää ahkerasti sekä raskaisiin kuljetuksiin valtion 31.24.77 1 000 000 markkaa tien n:o
6362: jälleenlastauslaiturille että sieltä saaristoon, mut- 11051 Sandnäsudd-Rösund-Brokarls
6363: ta myös kevyeen liikenteeseen, joka tapahtuu perusparantamisen aloittamiseen Snap-
6364: pienvenelaiturilta. Kiinteästi asuvan saariston pertunassa.
6365:
6366: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6367:
6368: Kaj Bärlund
6369: 1985 rd. 861
6370:
6371: Finansmotion nr 801
6372:
6373:
6374:
6375:
6376: Bärlund: Om anvisande av anslag för en led för lätt trafik längs riks-
6377: väg nr 7 på sträckan Mellungsbacka-Söderkulla
6378:
6379:
6380: Tili Riksdagen
6381:
6382: SöderkuHa området i Sibbo har under de senas- skulle inte lösa mer än en del av nuvarande svårig-
6383: te åren vuxit kraftigt. Samtidigt som invånaranta- heter. För den skull är det nödvändigt att anslag
6384: let ökar har servicen i området blivit mångsidiga- för förverkligande av leden från Mellungsbacka
6385: re. Längs riksväg nr 7 tili och från Helsingfors fö- fram tili SöderkuHa medtas.
6386: rekommer dagligen en livlig trafik tili skolor, dag- På basis av det ovan anförda föreslår jag
6387: hem, postkontor, hälsostation osv. Södra Sibbos
6388: största arbetsplats finns också vid vägen. att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
6389: 1 väg- och vattenbyggnadsdistriktets årgärds- på momentet 31.24. 77 upptar 2 000 000
6390: program finns en lättrafikled för sträckan mark för byggande av lättrafikleden mel-
6391: Mellungsbacka-Östersundom inskriven. En så- lan Mellungsbacka och Söderkulta längs
6392: dan stympad lösning av lätta trafikens problem riksväg nr 7.
6393:
6394: Helsingfors den 1 oktober 1985
6395:
6396: Kaj Bärlund
6397: 862
6398: 1985 vp.
6399:
6400: Raha-asia-aloite n:o 801 Suomennos
6401:
6402:
6403:
6404:
6405: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän raken-
6406: tamiseksi valtatien n:o 7 varteen Mellunmäen ja Söderkullan vä-
6407: lille
6408:
6409: Eduskunnalle
6410:
6411: Sipoon Söderkullan alue on viime vuosina kas- osan nykyisistä hankaluuksista. Tästä syystä on
6412: vanut voimakkaasti. Samalla kun asukkaiden lu- välttämätöntä myöntää määräraha väylän jatkami-
6413: kumäärä on lisääntynyt, alueen palvelut ovat mo- seksi Mellunmäestä Söderkullaan saakka.
6414: nipuolistuneet. Valtatiellä n:o 7 Helsinkiin ja siel- Edellä olevan perusteella ehdotan,
6415: tä takaisin on päivittäin vilkas liikenne kouluihin,
6416: päiväkoteihin, postitoimipaikkaan, terveysase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6417: malle jne. Etelä-Sipoon suurin työpaikka on myös 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6418: tien varrella. 31.24. 77 2000000 markkaa kevyen lii-
6419: Tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideohjel- kenteen väylän rakentamiseksi Mellun-
6420: maan on otettu kevyen liikenteen väylä Mellun- mäen ja Söderkullan välille valtatien n:o 7
6421: mäestä Östersundomiin. Tällainen kevyen liiken- varteen.
6422: teen pulmien suppea ratkaisu ei poistaisi kuin
6423:
6424: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6425:
6426: Kaj Bärlund
6427: 1985 vp. 863
6428:
6429: Raha-asia-aloite n:o 802
6430:
6431:
6432:
6433:
6434: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta kolmen esittelijän toimen pe-
6435: rustamiseksi Uudenmaan lääninoikeuteen
6436:
6437:
6438: Eduskunnalle
6439:
6440: Vuoden 1986 rulo- ja menoarvioehdotuksessa vajausta jaostojen esittelijänvakanssien osalta. Uu-
6441: hallitus on pääluokassa 26.05, Lääninhallitukset, den jaoston perustaminen ilman vastaavaa esitteli-
6442: esittänyt Uudenmaan lääninoikeuden verovalitus- jätyövoimaa ei siten oleellisesti parantaisi ratkaisu-
6443: asiain määrän pysyttyä korkealla tasolla ja valitus- kapasiteettia, mikä on keskeinen päämäärä tässä
6444: ten käsittelyajan siksi muodostuttua kohtuutto- asiassa.
6445: man pitkäksi, uuden jaoston perustamista kysei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6446: seen lääninoikeuteen. Tätä varten on ehdotettu taen,
6447: lääninneuvoksen, nuoremman lääninasessorin ja
6448: yhden nuoremman lääninsihteerin virkojen perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6449: tamista. Esitys on tavoitteeseen nähden oikealin- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6450: jainen. Jaostolle ei kuitenkaan ole esitetty perus- 26.05.01 222 264 markkaa kolmen yli-
6451: tettavaksi vastaavia varsinaisia esittelijän virkoja määräisen esittelijän totinen (A 20) perus-
6452: tai toimia. Uudenmaan lääninoikeudella on jo nyt tamiseksi Uudenmaan lääninoikeuteen.
6453:
6454: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
6455:
6456: Kaarina Dromberg
6457: 864 1985 vp.
6458:
6459: Raha-asia-aloite n:o 803
6460:
6461:
6462:
6463:
6464: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin tointen lisäämi-
6465: seen Uudellamaalla
6466:
6467:
6468: Eduskunnalle
6469:
6470: Uudenmaan lääni ja entytsesti pääkaupunki- jen tarjontaa Espoon ja Vantaan nimismiespiireis- ,
6471: seutu ja muut läänin kasvukeskukset ovat viime sä heikentänyt erityisesti nuorten poliisimiesten
6472: vuosina olleet huomattavan maassamuuton koh- keskimääräistä suurempi vaihtuvuus. Tähän ovat
6473: teina. Läänin nettomuuttovoitto on viime vuosina vaikuttaneet poliisimiesten asuntojen saannin vai-
6474: ollut keskimäärin yli 5 000 henkilöä. Väestömää- keudet, pääkaupunkiseudulta poliisikoulutuk-
6475: rän kasvusta ja vaihtuvuudesta johtuen on julkis- seen hakeutuvien vähäisyys ja työolosuhteiden ko-
6476: ten palvelujen kuten poliisipalvelujen kysyntä keminen epämieluisiksi. Pääkaupunkiseudun ul-
6477: kasvanut voimakkaasti. Erityisesti voimakas väes- kopuolelta kotoisin olevat nuoret poliisimiehet
6478: tönkasvu ja vaihtuvuus ovat lisänneet poliisipalve- ovatkin näistä syistä hakeutuneet muualla avoinna
6479: lujen kysyntää muuttovoittoalueilla. Tähän on oleviin poliisin toimiin, lähinnä omalle kotiseu-
6480: osaltaan vaikuttanut se, että eriasteinen rikolli- dulleen. Tämä poliisimiespoistuma on luonteen-
6481: suus ja järjestyshäiriöt ovat kasvukeskuksissa olleet omaista myös Helsingille.
6482: keskimääräisesti yleisempiä kuin muualla maassa. Vaikka poliisin tehtävämäärä Uudenmaan kas-
6483: Uudenmaan poliisitoimen henkilöstöresurssien vukeskuksissa on lisääntynyt huomattavasti, ei uu-
6484: lisääminen ei ole vastannut läänin väestömäärän sia vakansseja ole perustettu työmäärän edellyttä-
6485: kasvusta ja vaihtuvuudesta aiheutunutta poliisi- mää määrää vastaavasti. Näin ollen Uudenmaan,
6486: palvelujen kysyntää ja tarvetta. Yhteiskuntakehi- erityisesti Keski-Uudenmaan alueen sekä Espoon
6487: tyksen mukanaan tuomat tekijät ja voimakas väes- ja Vantaan nimismiespiireissä poliisin mahdolli-
6488: tönkasvu ovat olleet nähtävissä myös poliisin kans- suudet nykyisin henkilöstövoimavaroin poliisipal-
6489: liatyön lisääntymisenä. Paikallispoliisin kanslia- velujen tarjontaan ovat heikentyneet, eikä poliisi-
6490: henkilökunnan vähyyden vuoksi on kansliatehtä- palveluja ole lisättävissä kysyntää vastaavasti. Mi-
6491: viin joutunut osallistumaan myös varsinaisiin po- käli edelleenkään väestönkasvun jatkuessa voi-
6492: liisitoimen tehtäviin koulutettua henkilökuntaa. makkaana poliisin henkilöstöä ei lisätä, ei poliisin
6493: Poliisitoimen henkilökunnan vähäisyys on on- hälytysvalmius ja tarpeellinen ennakolta ehkäise-
6494: gelma kaikissa Uudenmaan läänin poliisipiireissä, vä partioimimahdollisuus tule olemaan riittä-
6495: mutta suurimmat ongelmat henkilöstövajaus ai- vää.
6496: heuttaa kuitenkin Keski-Uudenmaan alueen sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6497: Espoon ja Vantaan nimismiespiireissä. taen,
6498: Espoon ja Vantaan kaupunkien väestön kasvu-
6499: vauhti on viime vuosina ollut nopeinta koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6500: maassa. Näissä läänin suurissa kasvukeskuksissa on 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6501: poliisitoimen henkilöstön määrän lisääminen ol- 26. 75. 01 1 000 000 markkaa poliisin
6502: lut aivan liian hidasta. Edelleen on poliisipalvelu- tointen lisäämiseksi Uudellamaalla.
6503:
6504: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6505:
6506: Kaarina Dromberg Martti Tiuri
6507: 1985 vp. 865
6508:
6509: Raha-asia-aloite n:o 804
6510:
6511:
6512:
6513:
6514: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta luokanopettajien poikkeus-
6515: koulutukseen Helsingin yliopistossa
6516:
6517:
6518: Eduskunnalle
6519:
6520: Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan tai erityisopettajana, koska oman aineen tehtäviä
6521: kaupunkien kouluviranomaiset ovat huolestunei- ei ole tarjolla. Lisäksi näissä tehtävissä on paljon
6522: na kiinnittäneet huomionsa siihen, että pääkau- joko kouluaineissa tai kasvatustieteellisissä aineis-
6523: punkiseudulla ei ole mahdollista riittävästi saada sa korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä.
6524: päteviä viranhakijoita luokanopettajien ja erityis- Edellä olevan perusteella opetusministeriön tu-
6525: luokanopettajien tehtäviin. lisi
6526: Lukuvuonna 1984-85 oli pääkaupunkiseudun 1) ryhtyä kiireellisesti toimenpiteisiin luokan-
6527: kunnissa väliaikaisia luokanopettajia ja kokovuoti- opettajien valmistamiseksi Helsingin yliopistossa
6528: sia viransijaisia 324, joista 215 muodollisesti epä- siten, että muun kuin luokanopettajan kelpoisuu-
6529: päteviä. Erityisopetuksen osalta vastaava luku oli den omaava opettaja saisi luokanopettajan kelpoi-
6530: 100, epäpätevien määrän ollessa 88. Lyhytaikai- suuden kohtuullisin lisäopinnoin joko
6531: siin viransijaisuuksiin ei ole ollut mahdollista saa- - erivapaudella tai
6532: da lainkaan muodollisesti kelpoisia luokanopet- - poikkeuskoulutuksella,
6533: tajia. 2) jatkaa erityisluokanopettajien poikkeuskou-
6534: Lähivuosina tilanne on entistä huolestuttavam- lutusta mm. Helsingin yliopistossa.
6535: pi: oppilaiden määrä kasvaa ja samanaikaisesti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6536: eläkkeelle siirtyy n. 250 luokanopettajaa ja n. 20 taen,
6537: erityisluokanopettajaa.
6538: Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osastolta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6539: saadun arvion mukaan valmistuvien luokanopet- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6540: tajien määrät tulevat olemaan huomattavasti vuo- 29.37.26 300 000 markkaa opetta;i"en
6541: sittaista sisäänottoa (80) pienempiä. poikkeuskoulutukseen ja opettajankoulu-
6542: Useilla väliaikaisina ja kokovuotisina sijaisina tusykszköiden opettaja- ja täydennyskoulu-
6543: toimivilla luokanopettajilla on kelpoisuus johon- tukseen em. koulutuksen aloittamiseksi
6544: kin muuhun opettajan virkaan. Heistä moni on Helsingin yliopistossa viimeistään syyslu-
6545: toiminut jo usean vuoden ajan luokanopettajana kukaudesta 1986 alkaen.
6546:
6547: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6548:
6549: Kaarina Dromberg
6550:
6551:
6552:
6553:
6554: 109 428500120H
6555: 866 1985 vp.
6556:
6557: Raha-asia-aloite n:o 805
6558:
6559:
6560:
6561:
6562: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään Ruukin mil-
6563: jöön säilyttämiseksi
6564:
6565:
6566: Eduskunnalle
6567:
6568: Ruotsinpyhtään vanhaa rautaruukin maisemaa ovat sitä mieltä, että rakennukset tulisi säilyt-
6569: uhkaa hidas häviäminen. Aina 1600-luvulta pe- tää.
6570: riytyvä tehdasyhdyskunta ei pysty taloudellisesti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6571: selviytymään tarvittavista peruskorjauksista. Ruu- taen,
6572: kin maat kuuluvat A. Ahlström Osakeyhtiölle.
6573: Ruukin tuntumassa on muitakin säilyttämisen ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6574: voisia ja kunnostusta kaipaavia rakennuksia, ku- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6575: ten 1700-luvulla rakennetut pappila ja varastora- 29.94.50 500 000 markkaa Ruotsinpyh-
6576: kennus. tään Ruukin miljöön korjausten aloittami-
6577: Ruukin miljööseen tutustuneet museoviraston, seksi.
6578: rakennushallituksen ja kunnan viranomaiset
6579:
6580: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6581:
6582: Kaarina Dromberg
6583: 1985 vp. 867
6584:
6585: Raha-asia-aloite n:o 806
6586:
6587:
6588:
6589:
6590: Dromberg ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta rakennus-
6591: lain 136 a §:n mukaisten katujen ja kaavateiden valtionapuun
6592:
6593:
6594: Eduskunnalle
6595:
6596: Uudenmaan tieverkon kehittämisen määrära- tujen ja kaavateiden rakentamisen harkinnanva-
6597: hoista suurin osa kohdistuu muiden kuin kaupun- rainen valtionapumääräraha kunnille ei ole viime
6598: kien ja taajamien tiehankkeisiin. Tämän vuoksi vuosina kehittynyt sen liikennepoliittisen merki-
6599: ovat Uudenmaan kunnat, erityisesti kaupunki- tyksen mukaisesti. Perustellusti avustettavissa ole-
6600: kunnat pääkaupunkiseudulla, joutuneet rakenta- via hankkeita on yli kaksinkertainen määrä nykyi-
6601: maan sellaisia hankkeita, joista muualla vastaa sen määrärahan mahdollistamaan tasoon verrattu-
6602: valtio. na. Monet momentin määrärahalla avustettavat
6603: Valtio on osallistunut rakennuslain 136 a §:n katuhankkeet ovat liikenteelliseltä merkityksel-
6604: mukaisten katujen ja kaavateiden rakentamiseen tään tärkeimpien tiehankkeiden veroisia. Valio-
6605: myöntämällä valtionapua kuntien hankkeisiin. kunta katsoo, että tie- ja katuverkon hallinnolli-
6606: Viime vuosina tarkoitukseen varatut määrärahat nen erilaisuus ei saa muodostua esteeksi tieliiken-
6607: eivät ole olleet riittäviä tarpeeseen nähden. neolojen tasapuoliselle kehittämiselle. Valiokunta
6608: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on edellyttää, että momentin määrärahoja lisätään
6609: varattu momentille 31.24.33 3 000 000 markkaa, jatkossa tuntuvasti.''
6610: jossa ei ole lisäystä kuluvan vuoden määrärahoihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6611: lainkaan, ja momentille 31.24.34 21 000 000 tavasti,
6612: markkaa, jossa on vähennystä 10 500 000 markkaa
6613: eli 33 %. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6614: vuoden 1985 budjetista on momentin 31.24.34 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6615: määrärahoja esitetty lisättäväksi tuntuvasti. Mie- 31.24.33 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
6616: tinnössä todetaan momentin 31.24.34 (Valtion- ja momentille 31.24.34 lisäyksenä
6617: apu katujen rakentamiseen) seuraavaa: 20 000 000 markkaa rakennuslain 136 a
6618: "Valiokunta kiinnittää hallituksen huomiota §:n mukaisten katujen ja kaavateiden val-
6619: siihen, että rakennuslain 136 a §:n mukainen ka- tionapuihin.
6620:
6621: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
6622:
6623: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Pekka Myllyniemi
6624: Tauno Valo Pirkko Turpeinen AnttiKalliomäki
6625: Elsi Hetemäki-Olander Pertti Salolainen Lea Kärhä
6626: Reino Paasilinna Ritva Laurila Päivi Varpasuo
6627: Helvi Koskinen Impi Muroma Pirjo Ala-Kapee
6628: Tuulikki Hämäläinen Ole Wasz-Höckert Marja-Liisa Salminen
6629: Eva-Riitta Siitonen Saara-Maria Paakkinen Ben Zyskowicz
6630: Kaj Bärlund
6631: 868
6632: 1985 vp.
6633:
6634: Raha-asia-aloite n:o 807
6635:
6636:
6637:
6638:
6639: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta positronikuvauslaitteiden
6640: hankkimiseksi HYKS:iin syövän tutkimusta varten
6641:
6642:
6643: Eduskunnalle
6644:
6645: Syövän hoitoennusteet ja isotooppitutkimus Edellä mainitussa kuvauksessa positronikuvaus-
6646: ovat ratkaisevasti parantuneet positronikuvauksen laite on kuvausherkkyydeltään jopa tuhatkenai-
6647: ansiosta. Laite paljastaa syövän jo ennen kasvain- nen gammakuvauslaitteisiin verrattuna.
6648: vaihetta. Muutaman millimetrin alueesta tarkkaa Positronikuvaus mahdollistaa tiedon alkavasta
6649: tietoa antava laite soveltuu muidenkin sairauksien syöpäsairaudesta, ennen kuin se on ehtinyt kasvai-
6650: havaitsemiseen ajoissa. Laitteen avulla pystytään men asteelle tai aiheuttanut mitään anatomisia
6651: tutkimaan syövän lisäksi mm. neurologisia sai- muutoksia. Tämä merkitsee luonnollisesti entistä
6652: rauksia ja psyyken häiriöitä, jotka ovat myös li- paljon parempia hoitoennusteita. Tarkka mene-
6653: sääntymässä. Suomessa näitä laitteita ei vielä ole, telmä on eduksi myös hoitoa annettaessa. Hoito
6654: mutta suomalaiset lääkärit ovat perehtyneet näi- voidaan suunnata tarkoin oikeille alueille. Edelli-
6655: hin laitteisiin ulkomailla. Heidän asiantuntemuk- sestä johtuen syövän hoito tulee yhteiskunnalle ta-
6656: sensa on riittävä laitteen käyttöön ottoon myös loudellisesti huomattavasti edullisemmaksi hoito-
6657: Suomessa. Ruotsissa positronikuvauslaitteita on 3 aikojen lyhentyessä.
6658: kappaletta. Positronikuvauslaitteiden kestoikä on kaksin-
6659: Positronikuvauslaitteella päästään tutkimaan kertainen verrattuna nykyisiin Suomessa oleviin
6660: elinten pienimpiäkin osasia. Siinä missä gamma- kerroskuvauslaitteisiin.
6661: kamera parhaimmillaankin antaa tarkkaa tietoa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6662: vain noin kahden, kolmen sentin alueelta, posit- taen,
6663: ronikuvauslaitteella pystytään tarkentamaan niin-
6664: kin pieneen alueeseen kuin kuusi millimetriä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6665: Professori Brownellin kehittämällä uusimmalla ai- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6666: vojen kuvaukseen käytettävällä laitteella päästään 33.76.30 (Valtionosuus kunnille erikoissai-
6667: jopa kolmeen millimetriin. Positronikuvaus on raanhoitolaitosten käyttökustannuksiin)
6668: luonteeltaan myös tomografista eli poikkileik- 7 000 000 markkaa positronikuvauslait-
6669: kauskuvausta. teiden hankkimiseksi HYKS:tin.
6670:
6671: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6672:
6673: Kaarina Dromberg Martti Tiuri
6674: 1985 vp. 869
6675:
6676: Raha-asia-aloite n:o 808
6677:
6678:
6679:
6680:
6681: Eenilä: Määrärahan osoittamisesta liittymien rakentamiseen Rauman
6682: moottoritielle
6683:
6684:
6685: Eduskunnalle
6686:
6687: Noin 170 miljoonaa markkaa maksava Naanta- man uutta Naantali-Raisio-Turku-tietä, sillä
6688: li-Raisio-Turku-tie, Helsinki-Turku-Naan- esimerkiksi rautateitse ollaan aloittamassa kokei-
6689: tali -välille suunnitellun moottoritien eli niinsa- lun muodossa työpaikkaliikennettä alueelle Tu-
6690: notun Turpiinaden alku, on hyvää vauhtia toteu- run ympäristökunnista. Erittäin merkittävä vaiku-
6691: tumassa. Kuitenkin tietä on ainakin Turun osalta tus tulee olemaan parhaillaan toteutettavalla Pan-
6692: pidettävä selvästikin tarpeettomana, ja siis huk- siontien nelikaistaistamisella. Sitäkin merkittä-
6693: kainvestointina. Se olisi nimittäin voitu korvata vämpi, kun tämän tien nelikaistaistamista ei lain-
6694: rakentamalla Suikkilantieltä Rauman moottori- kaan ole otettu huomioon Naantali-Raisio-
6695: tielle Turun suuntaan kaksi vähäistä liittymää. Turku-tietä muinoin suunniteltaessa. Kun Pan-
6696: Kun nämä liittymät puuttuvat - niitä ei milloin- siontie nyt nelikaistaisena tulee ''vetämään'' te-
6697: kaan ole edes anottu rakennettaviksi, vaikka liitty- hokkaasti liikennettä, ei uutta Naantali-Raisio
6698: mät Rauman suuntaan rakennettiin - ei Turun -Turku-tietä kaiken järjen mukaan enää lain-
6699: keskustaan Pansion suunnalta tuleva Rauman kaan tarvittaisi. Ei ainakaan, mikäli Rauman
6700: moottoritie milloinkaan ole voinut palvella Pan- moottoritielle rakennettaisiin puuttuvat liittymät
6701: sion suunnan liikennettä, joka on jäänyt yksin- Turun suuntaan.
6702: omaan Pansiontien varaan. Asujaimiston viihtyvyyden ja vähäisten virkis-
6703: Uuden Naantali-Raisio-Turku-tien rakenta- tysalueiden säilymisen kannalta onkin välttämä-
6704: mista on kuitenkin perusteltu nimenomaan Pan- töntä luopua pikaisesti koko tiehankkeesta nyt,
6705: sion alueen liikenteen tarpeilla. Ko. alueen liiken- kun se käytännössä on mahdollista, ilman että vie-
6706: neongelmat on koettu mahdollisiksi ratkaista ai- lä mitään vahinkoa luonnolle ja asujaimistolle on
6707: noastaan rakentamalla Naantali-Raisio-Turku aiheutettu, kun rakentamiseen ei ole vielä ryhdyt-
6708: -välille uusi nelikaistainen tie Rauman moottori- ty. -Ei puolentoista kilometrin levyisellä alueel-
6709: tien välittömään läheisyyteen. Ilmeisesti liittymät- la mitenkään voida tarvita kolmea nelikaistaista
6710: kin on jätetty tästä syystä rakentamatta Rauman tietä rinnakkain- ja kahta rautatietä välissä. Mil-
6711: moottoritielle. - Pansion alueen liikenneongel- lään yhteiskunnalla ei milloinkaan voi olla varaa
6712: mat johtuvat siitä, että alueelle on syntynyt monia moiseen suunnitteluun.
6713: suuria työpaikkoja, erityisesti Wärtsilän telakka, Vastustus Naantali-Raisio-Turku-tietä jako-
6714: mutta joustavaa ja palvelevaa joukkoliikennettä ei ko Helsinki-Turku-Naantali -moottoritiehan-
6715: työpaikoille ole suostuttu järjestämään. Se olisi ketta (Turpiinatietä) kohtaan onkin kaiken aikaa
6716: kuitenkin helppo järjestää niin busseilla kuin rau- ollut voimakasta ja perusteltua, vastustajia ei kui-
6717: tateitsekin. Myöskään työn alkamis- ja päättymis- tenkaan ole kuultu. - Onhan hanke myös Turun
6718: aikoja eri yrityksissä ei ole "porrastettu", vaikka ja Helsingin väliseltä osuudelta täysin tarpeetto-
6719: tällaisenkin järjestelyn avulla liikenneruuhkilta maksi katsottava, mikäli vastuullisesta yhteiskun-
6720: työmatkoilla voitaisiin helposti välttyä. Vaikka tasuunnittelusta halutaan pitää kiinni. Ja näinhän
6721: monet käyttävät työmatkoilla polkupyörää, kun on tehtävä, kun kansalaisilta kerätyillä verovaroil-
6722: pyörätiet on alueelle lopultakin saatu, ovat liiken- la jotakin suunnitellaan ja rakennetaan. - Jo
6723: neruuhkat aamuin illoin Pansiantiellä melkoiset ''haudattu'' moottoritiehanke kaivettiin äskettäin
6724: erittäin runsaan yksityisauton käytön johdosta. yllättäen esille omalaatuisella tavalla ja tien raken-
6725: Työmatkaliikenteen aiheuttamat liikenneruuh- tamiseen esitettiin otettavaksi pohjoismaista lai-
6726: kat ovat kuitenkin parhaillaan vähenemässä, lii- naa monta sataa miljoonaa markkaa. Esim. luon-
6727: kenneongelmat Pansion alueella ratkeamassa il- nonsuojelijat ovatkin jälleen kääntyneet valtio-
6728: 870 1985 vp. - RA n:o 808
6729:
6730: neuvoston puoleen vaatien moottoritiehankkeesta Kun en halua alistua näin mielettömään yhteis-
6731: luopumista. - Onhan turha rakentaa Helsingin kuntasuunnitteluun ja -kehitykseen, vaan pidän
6732: ja Turun välille moottoritie, kun nykyinen tie pal- sitä verovarojen väärinkäyttönä, esitän tässä vai-
6733: velisi hyvin maantieliikenteen tarpeita, jos se pe- heessa, että Naantali-Raisio-Turku-tiehanke
6734: ruskorjattaisiin ja sille rakennettaisiin riittävästi Turun osalta korvattaisiin rakentamalla Rauman
6735: ohituskaistoja. Onhan olemassa rautatieyhteys- moottoritielle siltä puuttuvat liittymät, jotta tietä
6736: kin, eikä enää tulevaisuudessa voida ajatella ohja- voitaisiin käyttää tarkoitukseensa. Onhan se
6737: ta liikennettä painottumaan yksipuolisesti maan- kalliisti rakennettu. Näin korjattuna tie yhdessä
6738: teille, kuten tähän asti on tehty. Pansiontien nelikaistaistamisen kanssa tekisi uu-
6739: Helsinki-Turku-Naantali -moottoritiehanke den Naantali-Raisio-Turku-tien tarpeettomak-
6740: edustaakin kokonaisuudessaan ihmiselle ja luon- si. Siksi esitän, että sen rakentamisesta luovuttai-
6741: nolle tuhoisaa liikennesuunnittelua. Maankäytön, siin.
6742: energia- ja ympäristönsuojelupolitiikan näkökul- Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
6743: mastakaan moottoritiehankkeelle ei löydy järkeviä taen,
6744: eikä oikeutettuja perusteluja. Kansantalouden nä-
6745: kökulmasta tarkasteltuna hanke on suorastaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6746: mieletön. Moottoritiehanke on syytä todeta niin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6747: vanhentuneille ja tuhoisille arvostuksille rakentu- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Rauman
6748: vaksi, ettei sen toteuttaminen enää mitenkään so- moottoritieltä Turun suunnasta Suikkilan-
6749: vi nykyaikaan. Siksi koko Turpiinatiehanke onkin tielle tulevien lti#ymien rakentamiseen.
6750: lopullisesti haudattava.
6751:
6752: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6753:
6754: Paula Eenilä
6755: 1985 vp. 871
6756:
6757: Raha-asia-aloite n:o 809
6758:
6759:
6760:
6761:
6762: Ehrnrooth: Koeotetun määrärahan osoittamisesta asuntosäästöpalk-
6763: kioihin
6764:
6765:
6766:
6767: Eduskunnalle
6768:
6769: Ensiasunnon hankinnan helpottamiseksi tulivat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6770: vuonna 1981 voimaan asuntosäästöpalkkiolaki ja taen,
6771: korkotukijärjestelmä. ASP-järjestelmällä ei ole
6772: juurikaan kyetty helpottamaan ensiasunnon saan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6773: tia. Ongelmana ovat olleet liian matalat hankinta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6774: hintojen ylärajat korkotukea myönnettäessä sekä 28.87.53 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
6775: varsin vähäinen säästöpalkkio. asuntosäästöpalkkiolain mukaiszin palk-
6776: Nuorten asunnonhankintamahdollisuuksien kioihin.
6777: parantamiseksi tulisi asuntopalkkioihin varattavaa
6778: määrärahaa korottaa.
6779:
6780: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
6781:
6782: Georg C. Ehrnrooth
6783: 872 1985 vp.
6784:
6785: Raha-asia-aloite n:o 810
6786:
6787:
6788:
6789:
6790: Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden
6791: opintorahan perusosan korottamiseen
6792:
6793:
6794: Eduskunnalle
6795:
6796: Opintotuen riittämättömyydestä ja sen raken- tusasteilla 143 markasta 250 markkaan kuukau-
6797: teellisesta heikkoudesta johtuen opiskelijoiden dessa.
6798: palkkatyö lukukausien aikana on jatkuvasti lisään- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6799: tynyt. Tällainen kehitys ei yhteiskunnallisestikaan taen,
6800: ole tarkoituksenmukaista. Lisäksi opintolainan ja
6801: koko opintorahan välinen suhde on noin 70:30. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6802: Opintolainan ja opintorahan keskinäinen suhde 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6803: tulisi saattaa tasapainoisemmaksi. 29.39.55 lisäyksenä 130 000 000 markkaa
6804: Edellä mainitun johdosta tulisi opintorahan pe- opintorahan perusosan korottamiseksi
6805: rusosa korottaa 1. 7.1986 lukien kaikilla koulu- 3 000 markkaan.
6806:
6807: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
6808:
6809: Georg C. Ehrnrooth
6810: 1985 vp. 873
6811:
6812: Raha-asia-aloite n:o 811
6813:
6814:
6815:
6816:
6817: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen viljelyn
6818: neuvojien palkkaamiseksi maatalouskeskuksiin
6819:
6820:
6821: Eduskunnalle
6822:
6823: Luonnonmukainen viljely pyrkii tuottamaan luonnonmukaisen viljelyn neuvojan tointa maata-
6824: mahdollisimman korkeatasoisia ja haitallisista ai- louskeskuksiin.
6825: neista vapaita elintarvikkeita sekä säilyttämään ja Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioittaen,
6826: kohottamaan maan luontaista viljavuutta.
6827: Luonnonmukaisen viljelyn kehittämisen esteitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6828: ovat mm. koulutuksen ja neuvonnan puute sekä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6829: luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden markki- 30.30.40 lisäyksenä 1500 000 markkaa 19
6830: noinnin järjestämättömyys. luonnonmukaisen viljelyn neuvojan palk-
6831: Edellä mainitun johdosta tulisi perustaa 19 kaamiseksi maatalouskeskukszin.
6832:
6833: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
6834:
6835: Georg C. Ehrnrooth
6836:
6837:
6838:
6839:
6840: 110 428500120H
6841: 874 1985 vp.
6842:
6843: Raha-asia-aloite n:o 812
6844:
6845:
6846:
6847:
6848: Ehrnrooth: Koeotetun määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten
6849: sotainvalidien elinkoron maksamiseen
6850:
6851:
6852: Eduskunnalle
6853:
6854: Vuoden 1986 budjetissa esitetään vaikeavam- vuodessa on liian raskas isku ja muillekin sotainva-
6855: maisten sotainvalidien aseman heikentämistä ka- lideille kohtuuton.
6856: ventamalla heidän lakisääteisiä oikeuksiaan. Soti- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6857: lasvammalakia on tarkoitus muuttaa siten, että taen,
6858: vaikeavammaisilta, yli 30 % :n haitta-asteen
6859: omaaviita sotainvalideilta poistetaan heillä vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6860: desta 1948 ollut oikeus saada kuntouttamisajalta 1986 tulo- ja . menoarvioon momentille
6861: elinkorko täysimääräisenä. Vaikeavammaisia so- 33.22.50 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
6862: tainvalideja on noin 19 000. Osalle vaikeavam- vaikeavammaisten sotainvalidien elinko-
6863: maisista tämä keskimäärin 1 200 markan menetys ron maksamiseen.
6864:
6865: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
6866:
6867: Georg C. Ehrnrooth
6868: 1985 vp. 875
6869:
6870: Raha-asia-aloite n:o 813
6871:
6872:
6873:
6874:
6875: Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sai-
6876: raskotipaikkojen lisäämiseen
6877:
6878:
6879: Eduskunnalle
6880:
6881: Sotainvalidien ikääntyessä sairaskotipaikkojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6882: tarve nopeasti kasvaa. Sairaskotipaikkojen tarve taen,
6883: on 150 vuodessa ja vuosikymmenen loppuun
6884: mennessä tarvitaan 800 paikkaa. Lisäksi on syytä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6885: todeta, että sotainvalidien hoitomenetelmät poik- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6886: keavat suuresti normaalista sairaalahoidosta, joten 33.22.50 lisäyksenä 3 000 000 markkaa so-
6887: sairaskotipaikkojen lisääminen on nopeasti toteu- tainvalidien sairaskotipaikkojen lisäämi-
6888: tettava. seksi.
6889:
6890: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
6891:
6892: Georg C. Ehrnrooth
6893: 876 1985 vp.
6894:
6895: Raha-asia-aloite n:o 814
6896:
6897:
6898:
6899:
6900: Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna so-
6901: tainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
6902:
6903:
6904: Eduskunnalle
6905:
6906: Koska sotainvalidien puolisoiden kuntotustoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6907: mintaa on laajennettava ja kustannukset ovat 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6908: nousseet, on tarpeellista ottaa vuoden 1986 bud- 33.22.56lisäyksenä 3 000 000 markkaa val-
6909: jettiin lisäyksenä 3 000 000 markkaa. tionapuna sotainvalidien puolisoiden kun-
6910: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- toutustoimintaan.
6911: taen,
6912:
6913: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
6914:
6915: Georg C. Ehrnrooth
6916: 1985 vp. 877
6917:
6918: Raha-asia-aloite n:o 815
6919:
6920:
6921:
6922:
6923: Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta entisten sotavan-
6924: kien terveystarkastukseen
6925:
6926:
6927: Eduskunnalle
6928:
6929: Vuosina 1939-45 sotavankeuteen joutui 2 840 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6930: henkilöä. Vuonna 1984 aloitetussa terveystarkas- taen,
6931: tuksessa on käynyt n. 500 sotavankia.
6932: Tarkastettavien yleiskunto on monessa tapauk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6933: sessa erittäin huono ja näin ollen terveystarkastuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6934: set pitäisi suorittaa vuoden 1986 aikana. 33.22.58 lisiiyksenii 200 000 markkaa en-
6935: Tarkastuksen toteuttamiseksi aikataulun mu- tisten sotavankien terveystarkastukseen.
6936: kaisesti määrärahan tarve olisi 700 000 markkaa.
6937:
6938: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
6939:
6940: Georg C. Ehrnrooth
6941: 878 1985 vp.
6942:
6943: Raha-asia-aloite n:o 816
6944:
6945:
6946:
6947:
6948: Ehrnrooth: Koeotetun määrärahan osoittamisesta sydänkirurgin vir-
6949: kojen perustamiseksi yliopistollisiin keskussairaaloihin
6950:
6951:
6952: Eduskunnalle
6953:
6954: Maamme yliopistollisten keskussairaaloiden re- Leikkausmahdollisuuksien parantamiseksi tuli-
6955: surssit ovat niin niukat, että sepelvaltimotaudin si vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon ottaa
6956: hoidossa ylivoimaisesti parhaaksi todettuja ohitus- 6 milj. markan määräraha sydänkirurgien virkojen
6957: leikkauksia ei voida suorittaa lähimainkaan kaikil- perustamiseksi yliopistollisiin keskussairaaloi-
6958: le hoitoa tarvitseville potilaille. Alle puolet angina hin.
6959: pectoriksesta eli sepelvaltimotaudista kärsivistä, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6960: ohituskirurgiaa tarvitsevista pystytään leikkaa- taen,
6961: maan. Asiantuntijan tekemän laskelman mukaan
6962: tarvitsee vuosittain miljoonaa suomalaista kohden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6963: noin 400 ohitusleikkauksen voidakseen elää ja pa- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6964: lata työelämään oireettomina. Varsin vaatimatto- 33. 79.32lisäyksenä 6 000 000 markkaa yli-
6965: malla määrärahalla pystyttäisiin poistamaan sepel- opistollisten keskussairaaloiden sydänki-
6966: valtimotaudin hoitomahdollisuuksien puute. rurgien virkojen perustamiseen.
6967:
6968: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
6969:
6970: Georg C. Ehrnrooth
6971: 879
6972: 1985 vp.
6973:
6974: Raha-asia-aloite n:o 817
6975:
6976:
6977:
6978:
6979: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta lääkärin virkojen perustami-
6980: seksi sairaaloiden sädehoito-osastoille
6981:
6982:
6983: Eduskunnalle
6984:
6985: Suomalaistenkin eläessä keskimäärin yhä kor- 50 uutta lääkärinvirkaa. Yhden viran vuosikustan-
6986: keampaan ikään ja suurten ikäluokkien tullessa lä- nukset ovat n. 150 000 markkaa, ja ensi vuoden
6987: hivuosina siihen ikään, jossa syöpäriski on huo- tulo- ja menoarvioon sisällytettävä määrärahan
6988: mattavan suuri, kasvaa syöpään sairastuneiden lu- korotus hallituksen esitykseen verrattuna on näin
6989: kumäärä entistä suuremmaksi. Kun nyt on n. ollen 7, 5 miljoonaa markkaa.
6990: 16 000-17 000 uutta syöpätapausta vuodessa, ar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6991: vioidaan tapausten kasvavan vuosisadan loppuun vasti,
6992: mennessä yli 50 prosenttia. Tämä kehitys asettaa
6993: erittäin suuria vaatimuksia sairaalalaitokselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6994: Jotta syöpäpotilaat pystyttäisiin asianmukaisella 1986 tulo- ja menoarvioon 7 500 000
6995: tavalla hoitamaan, tulisi yliopistollisiin ja muihin markkaa yliopistollisiin ja muihin
6996: keskussairaaloihin joissa on sädehoito-osasto (vii- sädehoito-osaston sisältäviin keskussairaa-
6997: meksi mainitut sijaitsevat Vaasassa, Jyväskylässä, loihin syöpähoitotapauksia varten perus-
6998: Kotkassa ja Lappeenrannassa) perustaa yhteensä tettaviin lääkärinvirkozhin.
6999:
7000: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
7001:
7002: Georg C. Ehrnrooth
7003: 880 1985 vp.
7004:
7005: Raha-asia-aloite n:o 818
7006:
7007:
7008:
7009:
7010: Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta veteraanikotien ra-
7011: kentamiseen tarkoitetuiksi asuntoiainoiksi
7012:
7013:
7014: Eduskunnalle
7015:
7016: Monien rintamaveteraanien liikuntakunto on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7017: huono ja useat heistä eivät kykene hoitamaan edes 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7018: jokapäiväisiä askareitaan. Tilanteen korjaamiseksi 35.45.83 lisäyksenä 75 000 000 markkaa
7019: ikääntyneiden veteraanien kohdalta tulisikin veteraanzkotien rakentamiseen tarkoite-
7020: osoittaa vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon vete- tuzksi lainozksi.
7021: raanikotien rakentamiseen 75 milj. mk lainoina.
7022: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7023: taen,
7024:
7025: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
7026:
7027: Georg C. Ehrnrooth
7028: 1985 vp. 881
7029:
7030: Raha-asia-aloite n:o 819
7031:
7032:
7033:
7034:
7035: Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta puutteellisesti asu-
7036: vien rintamaveteraanien asuntojen peruskorjauksiin
7037:
7038:
7039: Eduskunnalle
7040:
7041: Varsinkin Lapin, Pohjois-Karjalan ja Oulun lää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7042: neissä ovat lukuisten rintamaveteraanien asunto- taen,
7043: olot erittäin huonot. Monista asunnoista puuttu-
7044: vat esim. lämpöeristykset ja sosiaalitilat koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7045: naan. Myös muualla maassa esiintyy veteraanien 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7046: asunto-oloissa kiireesti korjattavia puutteellisuuk- 35.45.86 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
7047: sia. Asiaintilan parantamiseksi tulisi ensi vuoden käytettäväksi puutteellisesti asuvien rinta-
7048: tulo- ja menoarvioon varata 30 milj. markkaa. maveteraanien asuntojen peruskorjauksiin.
7049:
7050: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
7051:
7052: Georg C. Ehrnrooth
7053:
7054:
7055:
7056:
7057: 111 428500120li
7058: 882 1985 vp.
7059:
7060: Raha-asia-aloite n:o 820
7061:
7062:
7063:
7064:
7065: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta keskustietokoneen hankin-
7066: taa varten Tampereen teknilliseen korkeakouluun
7067:
7068:
7069: Eduskunnalle
7070:
7071: Tampereen teknillinen korkeakoulu on yksi Jotta Tampereen teknillinen korkeakoulu voisi
7072: niistä maamme arvostetuista teknillisistä korkea- nopeuttaa ja keventää opetusmenetelmiään kuten
7073: kouluista, joka kouluttaa korkean ammattitaidon muut vastaavat oppilaitokset, ehdotamme kun-
7074: omaavia nuoria vaativaan nykyajan yhteiskuntaan nioittaen,
7075: jopa tulevaisuuden alaa varten.
7076: Kuitenkin Tampereen teknillinen korkeakoulu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7077: joutuu toimimaan puolitehoisesti niukoilla mää- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7078: rärahoilla, mistä on seurauksena opettajien ja 29.1 0. 70 5 000 000 markkaa keskustieto-
7079: henkilökunnan puute, puhumattakaan siitä, että koneen hankintaa varten Tampereen tek-
7080: korkeakoulu omistaisi ne palveluvälineet, jotka nilliselle korkeakoululle.
7081: muualla jo kauan sitten ovat olleet käytettävissä,
7082: kuten keskustietokoneen.
7083:
7084: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
7085:
7086: Vieno Eklund Ulla Lehtinen
7087: Lea Mäkipää Mikko Vainio
7088: Matti Maijala
7089: 1985 vp. 883
7090:
7091: Raha-asia-aloite n:o 821
7092:
7093:
7094:
7095:
7096: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden vesi-
7097: huollon kehittämiseksi
7098:
7099:
7100: Eduskunnalle
7101:
7102: Maamme haja-asutusalueilla elää noin 550 000 rusedellytys ja maitotaloustiloille vielä elinkeinon-
7103: ihmistä puutteellisen vesihuollon varassa. Heidän kin harjoittamisen ehto.
7104: jokapäiväinen ongelmansa on talousveden huono Esitämme, että vuonna 1986 valtion toimesta
7105: laatu tai riittämättömyys. Tilanteen korjaaminen edistettäisiin erityisesti haja-asutuksen vedenhan-
7106: yhteisesti järjestettävällä vedenhankinnalla on ny- kintaa varaamaila tarkoitukseen vuosittain 10 mil-
7107: kyisin vaikeata. Pitkät etäisyydet nostavat vesijoh- joonan markan määräraha käytettäväksi avustuksi-
7108: don rakennuskustannukset yksittäisen talouden na yhteisten vesilaitosten toteuttamiseen. Avus-
7109: kannalta monesti niin suuriksi, että useat vain tukset tulisi voida kohdentaa myös nykyistä pie-
7110: jonkinasteista haittaa kärsivät luopuvat hankkees- nemmille vesihuoltoyhtymille. Yksittäisen avus-
7111: ta, jolloin tilanne vettä aivan välttämättä tarvitse- tuksen suuruus saisi olla enintään 50 % hankkeen
7112: vien kohdalla jää edelleen ratkaisematta. Haja- hyväksyttävistä toteuttamiskustannuksista.
7113: asutusalueiden ja taajamien välinen palvelutaso- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7114: ero korostuu täten myös vesihuollon alalla, sillä taen,
7115: taajamien vesihuollon kunnat ovat yleensä jo jär-
7116: jestäneet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7117: Tällä hetkellä on mahdollista saada valtion 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
7118: avustusta yli kahdenkymmenen talouden yhteisen markkaa haja-asutusalueiden vesihuollon
7119: vesihuollon järjestämiseen. Kunnollinen talousve- kehittämiseksi.
7120: si on kuitenkin jokaiselle asumisen ja elämisen pe-
7121:
7122: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
7123:
7124: Vieno Eklund Matti Maijala
7125: 884 1985 vp.
7126:
7127: Raha-asia-aloite n:o 822
7128:
7129:
7130:
7131:
7132: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta yritysten ja korkeakoulujen
7133: välisen tutkimusyhteistyön kehittämiseksi
7134:
7135:
7136: Eduskunnalle
7137:
7138: Suomalainen pieni tai keskisuuri yrittäjä on Kuitenkin parhaat neuvojat ovat toiset yrittäjät ja
7139: 30-50-vuotias mies, jonka pohjakoulutuksena liikekumppanit, toimialajärjestöt sekä pankit.
7140: on vanha kansa- tai kansalaiskoulu. Hän on hank- Jotta yritystoiminta voisi kehittyä, tulisi yritys-
7141: kinut käytännön kokemuksen kautta ammatilli- ten ja korkeakoulujen välistä tutkimusyhteistyötä
7142: sen koulutuksensa, mutta on usein myös käynyt kehittää.
7143: ammattikoulun tai ammattikursseja. Joka neljäs Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7144: on suorittanut tältä pitkän linjan pohjalta myös taen,
7145: opistotason tutkinnon.
7146: Näiden yrittäjien koulutustarpeen on selvityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7147: sissä havaittu olevan jatkuvaa ja laaja-alaista. Se 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
7148: kohdistuu voimakkaimmin ajankohtaisia erityis- määrärahan pienten ja keskisuurten yritys-
7149: kysymyksiä käsittelevään sekä ammattitaitoa pa- ten sekä korkeakoulujen ja y/z'opistojen vä-
7150: rantavaan koulutukseen. Tästä on pääteltävissä, lisen tutkimustoiminnan kehittämiseksi,
7151: ettei yliopistojen ja korkeakoulujen yrittäjäkoulu- jotta yliopistojen ja korkeakoulujen pk-
7152: tus saavuta tarpeellisessa laajuudessa kohteitaan. tutkimusrahoitus saataisiin alkuun ja jotta
7153: Yrittäjä saakin yritystoimintansa kehittämiseen myös yritykset olisivat valmiimpia panosta-
7154: tarpeellisia tietoja ja neuvoja pääasiassa viran- maan enemmän tutkimus- ja tuotekehitte-
7155: omaisten taholta, tärkeimpinä veroviranomaiset, ly työhön.
7156: kuntien elinkeinoasiamiehet ja teollisuuspiirit.
7157:
7158: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
7159:
7160: Vieno Eklund Ulla Lehtinen Matti Maijala
7161: 1985 vp. 885
7162:
7163: Raha-asia-aloite n:o 823
7164:
7165:
7166:
7167:
7168: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta naistyövoiman keskuudessa
7169: esiintyvien mielenterveydellisten sairauksien selvittämiseksi
7170:
7171:
7172: Eduskunnalle
7173:
7174: Suomalainen yhteiskunta vaatii naisjäseneltään rauksia, että ne johtavat mielenterveydellisiin vai-
7175: entistä raskaampaa työpanosta. Tästä seurauksena keuksiin, on yhteiskunnan toki ryhdyttävä työsuo-
7176: ovat stressisairauksien huomattava nousu ja muut jelun alalla sellaisiin uudistuksiin, joilla edellä
7177: psyykkiset vaikeudet. Liukuhihnatyö tai kuivan mainitun kehityksen vaikeudet eliminoidaan
7178: kylmä automaattinen tietojenkäsittelytyö ovat pois, ennen kuin ne heijastuvat tuleviin sukupol-
7179: vailla kaikkea inhimillisyyttä. Tämä on johtamas- viin lisääntyvänä väkivaltana ja yhteiskunnanvas-
7180: sa myös naisten työelämässä vaikeuksiin, joiden taisuutena.
7181: lopputuloksena ovat mielenterveydelliset sairau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7182: det. Nykypäivän työelämä vieroksuu naista, joka taen,
7183: haluaa jatkaa perinteistä suomalaisen naisen teh-
7184: tävää, kasvaa äidiksi ja kasvattajaksi. Tällainenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7185: käytäntö on omiaan luomaan henkisiä paineita ja 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7186: patoutumia, joista ei selvitä yli. Suomalainen nai- 33.03.22 500 000 markkaa työsuojelun
7187: nen ei voi alistua tunteettomaksi koneenosaksi, tehostamiseksi nzi'n, että ennen muuta
7188: joksi häntä tänä päivänä vaaditaan. naistyövoimamme keskuudessa yhäti li-
7189: Silloin, kun yhteiskunnan hyvinvointi vaatii yk- sääntyvät mielenterveydelliset sairaudet
7190: silöltään niin suuria henkisiä ja ruumiillisia uh- voidaan estää.
7191:
7192: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
7193:
7194: Vieno Eklund Ulla Lehtinen
7195: Mikko Vainio Matti Maijala
7196: 886 1985 vp.
7197:
7198: Raha-asia-aloite n:o 824
7199:
7200:
7201:
7202:
7203: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta alle kouluikäisten lasten
7204: äitien työajan lyhentämismahdollisuuksien selvittämiseksi
7205:
7206:
7207: Eduskunnalle
7208:
7209: Perhepolitiikka on maassamme monilta osin teuttamiseksi on ryhdyttävä toimenp1te1sun alle
7210: uudistusvaiheissaan joutunut suureen murroskau- kouluikäisten lasten äitien työajan lyhentämiseksi
7211: teen. Herää kysymys, onko aina kiinnitetty huo- kuuteen tuntiin päivässä samalla noudattaen
7212: miota asioihin ja yksityiskohtiin, joilla riittävästi myös liukuvaa työaikaa.
7213: voidaan helpottaa vanhempien kasvatuksellisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7214: tehtävien suorittamista. Onhan luonnollisesti tär- taen,
7215: keintä hoitaa asioita niin, että ainakin äidille an-
7216: netaan mahdollisuus hoitaa lastaan itse. Tällöin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7217: on perhepoliittisten ratkaisujen luotava pohja en- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
7218: tistä paremmille mahdollisuuksille etenkin työelä- kaa sen selvittämiseksi, miten voidaan alle
7219: mässä mukana olevien naisten kohdalla toteuttaa kouluikäisten lasten äitien päivittäinen
7220: äidin ja kasvattajan roolia. Tämän tavoitteen to- työaika alentaa kuuteen tuntiin.
7221:
7222: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
7223:
7224: Vieno Eklund Ulla Lehtinen Mikko Vainio
7225: 1985 vp.
7226: 887
7227:
7228: Raha-asia-aloite n:o 825
7229:
7230:
7231:
7232:
7233: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta kriisiapuun perheväkivallan
7234: poistamiseksi
7235:
7236:
7237: Eduskunnalle
7238:
7239: Perheväkivalta on maassamme lisääntymässä. tion tulo- ja menoarviossa osoittaa tehtävää varten
7240: Tästä syystä ollaan etsimässä keinoja, joilla tilan- riittävästi varoja. Perheväkivallan hoitaminen ja
7241: netta voitaisiin helpottaa. Helsingin alueella on sen alentaminen ei saa olla kiinni määrärahojen
7242: suoritettu kokeilua poliisin ja sosiaalityöntekijöi- puutteesta.
7243: den yhteistyöstä perheväkivallan alalla. Tämä ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7244: keilu päättyi viime huhtikuussa. Toiminnan jat- taen,
7245: kamisen edellytyksenä on, että turvakodit saavat
7246: varoja sosiaalityöntekijäin lisäämiseksi. Kokeilun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7247: aikana työskenneltiin tältä osin kokonaan vapaa- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7248: ehtoisin sosiaalityöntekijävoimin, työntekijäin va- markkaa kriisiapuun perheväkivallan pois-
7249: paa-aikana. Tällainen toiminta tulisi ensisijaisesti tamiseksi poliisin ja sosiaalityöntekijät"n
7250: ulottaa suurimpiin kaupunkeihin. Siksi tulee val- yhteistyöllä.
7251:
7252: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
7253:
7254: Vieno Eklund Ulla Lehtinen
7255: 888 1985 vp.
7256:
7257: Raha-asia-aloite n:o 826
7258:
7259:
7260:
7261:
7262: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta kotihoidontuen maksami-
7263: seksi vanhusta tai invalidiomaistaan kotihoidossa hoitavalle hen-
7264: kilölle
7265:
7266: Eduskunnalle
7267:
7268: Tämän päivän Suomessa on vanhusten huolto omainen kotioloissa. Tällaiseen hoitoon ei voida
7269: ja hoito järjestetty pääpiirteissään hyvin. Se on yh- ketään velvoittaa, mutta voitaisiin tarjota yhtenä
7270: teiskunnalle hyvin kallista toimintaa, maksaahan vaihtoehtona kotihoitokorvausta. Tällöin voisi
7271: vanhainkodin hoitopaikka yhteiskunnalle n. huoltaja harkita jäämistä pois työelämästä ja jäädä
7272: 5 000 markkaa hoidokkia kohti. Näihinkin hoito- kotiin hoitamaan hoidon tarpeessa olevaa henki-
7273: laitoksiin on nykyään pitkät jonot ja odotusajat. löä. Kun esim. tällaisessa tapauksessa maksettai-
7274: Tätä asiaa voitaisiin helpottaa nojaurumalla van- siin 1 000 markan hoitokorvaus, niin ainakin maa-
7275: huksen kotihoitoon. Tätä varten on olemassa kyl- seudulla se toisi sekä työpaikan että hoitopaikan
7276: läkin kotiavustajat, mutta eivät he ole aina paikal- laitokseen kipeämmin sitä tarvitsevalle.
7277: la. Kokonaan oman kysymyksensä muodostavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7278: sellaiset vanhukset, jotka eivät tule yksin toimeen. taen,
7279: Näiden sijoittaminen on vaikeaa; useimmin on
7280: seurauksena ainakin maaseutukunnissa, että hei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7281: dät on kroonikkoina sijoitettu paikallisen terveys- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7282: keskuksen sairasosastolle. Monissa tällaisissa ta- markkaa katzhoidontuen maksamiseksi
7283: pauksissa yhteiskunta säästäisi, jos vanhuksen tai henktlötlle, jotka ryhtyvät hoitamaan van-
7284: sairaan omaisilla olisi mahdollisuus hoitaa asian- husta tai invalidiamaistaan kotihoidossa.
7285:
7286: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
7287:
7288: Vieno Eklund Ulla Lehtinen Mikko Vainio
7289: 1985 vp. 889
7290:
7291: Raha-asia-aloite n:o 827
7292:
7293:
7294:
7295:
7296: Eklund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikennejuoppo-
7297: jen aiheuttamien vammautuneiden ja kuolonuhrien omaisten
7298: virkistys- ja kuntoutustoimintaa varten
7299:
7300: Eduskunnalle
7301:
7302: Liikennejuopumuksen seurauksena on liian ei ole järjestetty auttamis- tai tukitoimintaa. Myös
7303: usein onnettomuuden aiheuttama viattoman hen- tapahtuman johdosta aiheutuvat asioimiset viras-
7304: kilön kuolema tai vakava vammautuminen. toissa ja tuomioistuimissa ovat vaikeita. Tapahtu-
7305: Liikennejuopumukseen syyllistyneistä tuomit- miin kohdistuu voimakkaita tunne-elämyksiä ja
7306: tiin v. 1983 17 502. Liikennejuopumuksesta ai- asenteita.
7307: heutuneiden onnettomuuksien uhreista kuoli 41 Erityisesti liikennetapaturmien uhrien fyysisen
7308: ja vakavasti vammautui 189 (Suomen virallinen ti- kuntoutuksen aikana sekä heille että heidän omai-
7309: lasto 20/111 A 120 ja Tilastokeskus, Alioikeuksissa silleen tulisi luoda mahdollisuudet myös psyykki-
7310: syytetyt 83/01 1984:7). V. 1984 kuolonuhrien lu- seen kuntoutukseen ja kokemuksien läpikäymi-
7311: kumäärä on ollut 34 ja vammautuneita 183 henki- seen. Tämän erityisryhmän kuntoutus sekä siihen
7312: löä (Tilastokeskus OI 1985:2 - Poliisin tietoon tärkeänä osana liittyvä virkistystoiminta on järjes-
7313: tuleet rikokset). tämättä.
7314: Rattijuopon aiheuttama lapsen kuoleman tuot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7315: tamus jättää vanhemmille elinikäisen psyykkisen taen,
7316: vamman. Esim. isille tapahtuma on järkytys, mikä
7317: tulee esille useita vuosia tapahtuman jälkeen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7318: Oma liikenneonnettomuuksissa vammautuneit- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
7319: ten erityisryhmä ovat rullatuolipotilaat, joitten 150 000 markan määrärahan lzikennejuop-
7320: kohdalla elämän raju muutos on pysyvä. pojen uhreina vammautuneiden, heidän
7321: Liikenneonnettomuuden uhreille, heidän omaistensa ja kuolanuhrien omaisten ryh-
7322: omaisilleen tai jälkeen jääneille perheenjäsenille mävirkistys-ja kuntoutustoimintaa varten.
7323:
7324: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
7325:
7326: Vieno Eklund Ulla Lehtinen Matti Maijala
7327:
7328:
7329:
7330:
7331: 112 428500120H
7332: 890 1985 vp.
7333:
7334: Raha-asia-aloite n:o 828
7335:
7336:
7337:
7338:
7339: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta avoterveydenhuollon hen-
7340: kilökunnan lisäämiseksi Tampereella
7341:
7342:
7343: Eduskunnalle
7344:
7345: Aikuisneuvonta ja kotisairaanhoito on tällä het- Kotisairaanhoidossa tarvitaan kotisairaanhoi-
7346: kellä suurin avoterveyshuollon sektori. Siitä huoli- dosta kiinnostuneita ja kokonaisvaltaisesti asen-
7347: matta ne ovat vailla omaa henkilökuntaa sekä lää- noituvia lääkäreitä. Tämän lisäksi tarvitaan omia
7348: käreitä. lääkintävoimistelijoita ja kuntohoitajia kotisai-
7349: Tällä hetkellä Tampereen kaupungin valvotussa raanhoitoon. Henkilöstön vajaus on suuri. Puut-
7350: kotisairaanhoidossa on 1 806 potilasta kirjoilla. tuu 19 terveydenhoitajaa, 30 apuhoitajaa ja n.
7351: Potilasmäärä paisuu ja tämän lisäksi vastaanotolla 100 kotiavustajaa.
7352: kävijöiden määrä kasvaa. Kuntoutuspalveluja ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7353: saa juuri nimeksikään. Apuvälinearviointia ja taen,
7354: kuntoutushoitoja saa odottaa toista kuukautta.
7355: Kun potilas kotiutuu sairaalasta, kuntoutuspal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7356: veluja tulisi saada heti. Myöhemmin annettavalla 1986 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
7357: hoidolla ei ole enää merkitystä. Tällä hetkellä vain markkaa kotisairaanhoidon ja kuntoutus-
7358: 10 lääkäriä toimii osittain kotisairaanhoidossa. palvelun liiiikäreitä ja hoitohenkzfökuntaa
7359: Lääkäreiden vaihtuvuus on suuri. varten Tampereen kaupungille.
7360:
7361: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
7362:
7363: Vieno Eklund Ulla Lehtinen
7364: Lea Mäkipää Matti Maijala
7365: 1985 vp. 891
7366:
7367: Raha-asia-aloite n:o 829
7368:
7369:
7370:
7371:
7372: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta naisten asemaa parantamaan
7373: pyrkiville naisjärjestöille
7374:
7375:
7376: Eduskunnalle
7377:
7378: Suomessa yhteiskunnan varoja käytetään edus- toimintaa naisjärjestöt suorittavat vaatimattomin
7379: kunnan päätöksin myös monien "ruohonjuurita- resurssein.
7380: son'' järjestöjen ja yhteisöjen toiminnan tukemi- Naisilla on vähemmän vapaa-aikaa käytettävis-
7381: seen. sään ja heidän tulonsa ovat pienemmät. Yleisen
7382: Opetusministeriön pääluokassa on eri otsikoilla tiedontason noustessa kohdistuu myös naisjärjes-
7383: osoitettu avustuksia uskonnolliseen toimintaan, töjen toimintaan ja informaation välittämisky-
7384: mielipidelehtien tukemiseen, kulttuurin erilais- kyyn yhä suurempia odotuksia. Myös järjestöjen
7385: ten toimintojen tukemiseen, nuorisojärjestöjen kansainvälinen toiminta vilkastuu.
7386: toimintaan, urheilusta puhumattakaan. Naisjärjestöt jäävät tänä päivänä kuitenkin il-
7387: Edellä mainittujen tukimuotojen osalta on tut- man valtion myöntämää tukea. Mikäli yhteiskun-
7388: kimuksiin perustuvaa tietoa, että ne koituvat suu- ta arvostaa, niin kuin se juhlapuheiden mukaan
7389: remmassa määrin miesten kehityksen ja elämän- tekee, naisen tasa-arvoista panosta yhteiskunnan
7390: laadun hyväksi. Naiset ovat järjestö- ja yhteistyös- kehittäjänä ja elämäntavan muotoutumiseen
7391: sä sekä vapaa-ajan harrastuksissa vähemmän mu- oleellisesti vaikuttavana tekijänä, tulee meidän
7392: kana. tällöin myös huolehtia siitä, että naisilla on nais-
7393: Kasvuvaiheessa ja nuoruusvuosina pojat suosi- kulttuurin omilla ehdoilla ja omilla alueilla va-
7394: vat toimintoja sekä urheilussa joukkuepelejä, ku- paan harrastus- ja järjestötoiminnan alueella yhtä
7395: ten jääkiekkoa ja jalkapalloa, jotka kaikki kehittä- hyvin ulkonaisia edellytyksiä toimintaansa kuin
7396: vät myöhemmin työelämässä niin tärkeätä yhteis- muilla väestöryhmillä.
7397: toimintakykyä. Tytöt sen sijaan ovat vastaavana Kun nyt on aika harkita tekoja naisten aseman
7398: aikana enimmäkseen vuorovaikutuksessa yhden parantamiseksiYK:nnaisten vuosikymmenen jäl-
7399: ystävättären kanssa kerrallaan. keen, on naisjärjestöjen toimintamahdollisuuk-
7400: Monet naiset opettelevat ryhmätoimintaa, it- sien kehittäminen eräs tärkeä muoto. Näin naiset
7401: sensä ilmaisemista ja yhteiskunnallista vaikutta- voivat itse kehittyä osallistujiksi yhteiskunnan
7402: mista ensi kertaa jossakin naisjärjestössä. päätöksenteossa eivätkä jää vain tehtyjen päätös-
7403: Tutustumalla toisiinsa ja löytämällä kanssa- ten kohteiksi.
7404: sisaria, jotka ajattelevat samoin, naiset vähitellen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7405: saavat käytännön kokemusta järjestötoiminnassa taen,
7406: ja kehittyvät täyteen osallistumiseen yhteiskun-
7407: nassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7408: Naisjärjestöjen t01m1nnan tavoitteet ovat 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
7409: useimmiten naisen yhteiskunnallinen ja henkinen kaa jaettavaksi naisjärjestötlle, jotka pyrki-
7410: kehittäminen, naisen, lapsen ja perheen aseman vät toiminnassaan edistämään naisen ase-
7411: kehittäminen, tukeminen ja edistäminen. Tätä maan lti'ttyviä asioita.
7412:
7413: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
7414:
7415: Vieno Eklund Ulla Lehtinen
7416: 892 1985 vp.
7417:
7418: Raha-asia-aloite n:o 830
7419:
7420:
7421:
7422:
7423: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- ja opistotasoi-
7424: sen koulutuksen saaneiden työttömien työllistämiseksi
7425:
7426:
7427: Eduskunnalle
7428:
7429: Korkeakoulu- ja opistotasoisen koulutuksen ensimmäistä työpaikkaa. Työelämässä kokemusta
7430: saaneiden työttömien ja ammattiaan vastaamatto- saaneiden on helpompi sijoitrua seuraaviin työ-
7431: missa töissä olevien määrä on huolestuttavasti paikkoihin.
7432: nousussa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7433: Yhteiskunta ja henkilöt itse ovat kuitenkin uh- nioittavasti,
7434: ranneet koulutukseen runsaasti rahoja. Työttö-
7435: myyden ylläpitäminen yleensäkään ei ole viisasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7436: - vielä järjettömämpää on olla käyttämättä pit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7437: källe koulutettujen työpanosta yhteiskuntamme 34.50. 61 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
7438: kehittämisessä. valtionapuun työttömyyden lieventämi-
7439: Kouluistaan vastavalmistuneiden ja työttömänä seen korkeakoulu- ja opistotasoisen koulu-
7440: jo pitemmän aikaa olleiden henkilöiden pysyvän tuksen saaneiden työttömien työllistämi-
7441: työllistymisen esteenä on usein juuri vaikeus saada seksi yrityksissä.
7442:
7443: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
7444:
7445: Vieno Eklund Ulla Lehtinen Matti Maijala
7446: 1985 vp.
7447: 893
7448:
7449: Raha-asia-aloite n:o 831
7450:
7451:
7452:
7453:
7454: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta radonkaasun aiheuttamien
7455: terveydellisten haittavaikutuksien selvittämiseen
7456:
7457:
7458: Eduskunnalle
7459:
7460: Maassamme on havaittu huoneilmassa hyvin nykyajan rakennusmateriaaleilla, joiden syyllisyys
7461: suuria radonkaasumääriä, joiden vaikutus on ha- radonin syntyyn on ollut joissakin maissa suuri.
7462: vaittu terveydelle vaaralliseksi. Maamme kohdalla Meillä onkin todettu, että asukkaiden omatoimi-
7463: on todettu radonin aiheuttavan vuosittain 200- suus on ollut tehokkaampaa kuin viranomaisten
7464: 600 keuhkosyöpätapausta, joka on vuosittain 10 toiminta. Tästä syystä on radonin aiheuttamat
7465: -30 % kaikista keuhkosyöpätapauksista. Aivan haitat ja niiden estäminen saatava perusteellisen
7466: viime aikoina on valmistunut suositus, jonka mu- tarkkailun alaiseksi.
7467: kaan rakennuksen korjaamista tulisi harkita pitoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7468: suuden noustessa 200 Bq/m 3 (becquereliä kuutio- taen,
7469: metrissä). Vanhoista rakennuksista löytyy jopa vii-
7470: sinkenaisia pitoisuuksia uusiin nähden. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7471: Tämän terveydelle vaarallisen asian selvittelyyn 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
7472: ei ole paneuduttu niin vakavasti kuin asia vaatisi. kaa radankaasun aiheuttamien terveydel-
7473: Selviä ohjeita ei ole olemassa rakentajille. Samoin listen haittavaikutuksien selvittämiseksi ja
7474: puuttuu selvää ja johdonmukaista selvitystä ja se/vien ohjeiden antamisen nopeuttami-
7475: myös tutkimusta siitä, mikä vaikutus asiaan on seksi.
7476:
7477: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
7478:
7479: Vieno Eklund Mikko Vainio
7480: 894 1985 vp.
7481:
7482: Raha-asia-aloite n:o 832
7483:
7484:
7485:
7486:
7487: Elo: Määrärahan osoittamisesta Merikarvianjoen järjestelysuunnitel-
7488: man toteuttamiseen
7489:
7490:
7491: Eduskunnalle
7492:
7493: Merikarvianjoki on Lankosken alapuolelta pe- paitsi Merikarvianjoen tulvien poistamisen, tulva-
7494: rattu osaksi jo 1930-luvulla ja työ on saatu päätök- virtaamien pienentämisen etenkin Pohjajoella,
7495: seen vuonna 1952. Merikarvianjoen suuosalla Syy- mutta myös Noormarkunjoella. Kevättalven ve-
7496: löön-Strikan ja Kuuskerinsuntin välillä on tehty denkorkeuksien pitäminen nykyistä ylempänä Iso-
7497: ruoppauksia 1960-luvun lopulla. Suuosan lasku- järvessä ja Isojärven tulvakorkeuksien laskeminen
7498: uomat ovat pahoin tukkoisia, myös 1960-luvulla myös mahdollistuu.
7499: ruopattu päähaara. Suunnitelmassa esitetään lisäksi pohjapatojen
7500: Yläpuolisessa Karvianjoen vesistössä on tehty rakentamista Merikarvianjoen kesävedenpintojen
7501: mittavia järjestely- ja kuivatustöitä. Nykyään Me- kohottamiseksi. Samoin tulvauomaan järjestetään
7502: rikarvianjoki, suuosa mukaan luettuna, on riittä- riittävä vesisyvyys kynnyksiä jättämällä. Säännös-
7503: mätön yläpuolisesta vesistöstä nopeasti putkautu- telypadolla jaetaan virtaamat nykyisen uoman ja
7504: ville tulvavesille. Paitsi kevättulvista Merikarvian- tulvauoman kesken periaatteena johtaa tulvauo-
7505: joen varrella kärsitään lähes jokavuotisista hyyde- maan liiat vedet.
7506: tulvista. Merikarvianjoen järjestelyn toteuttamiskustan-
7507: Laajimmillaan tulva peittää Merikarvianjoella nukset ovat arviolta 12 milj. markkaa (III/1984),
7508: alleen runsaat 400 ha peltoa. Tulvahaittoja esiin- kun tulvauoman mitoituksessa on otettu huo-
7509: tyy myös Vassan asutullaalueella Merikarvian kir- mioon edellä mainitut yläpuolisen vesistön tar·
7510: konkylässä. peet.
7511: Merikarvian pelloista suuri osa on Merikarvian- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
7512: joen varrella; maatalous elinkeinona on vajaa 113 vasti,
7513: Merikarvian elinkeinorakenteessa.
7514: Tampereen vesipiirissä on valmistunut vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7515: 1984 aikana Merikarvianjoen järjestelysuunnitel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7516: ma. Suunnitelma sisältää tulvauoman rakentami- 30.40. 77 4 000 000 markkaa Merikar-
7517: sen Lankosken alapuolelta Syylöön-Strikkaan ja vianjoen järjestelysuunnitelman toteutta-
7518: suuosan ruoppauksen. Mitoitus mahdollistaa, mzseen.
7519:
7520: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
7521:
7522: Mikko Elo
7523: 1985 vp. 895
7524:
7525: Raha-asia-aloite n:o 833
7526:
7527:
7528:
7529:
7530: Elo: Määrärahan osoittamisesta Arantilan sillan rakentamiseksi Nak-
7531: kilassa
7532:
7533:
7534: Eduskunnalle
7535:
7536: Arantilan silta on nakkilalaisten keräysvaroin myös vieraillut sanottuna vuonna tutustumassa
7537: ostettu entinen rautatiesilta, joka on siirretty ja ra- tähän pulmaan. Edelleen tie- ja vesirakennuslai-
7538: kennettu Kokemäenjoen ylitystä varten 1930-lu- toksen pääjohtaja on ilmoittanut vuoden 1981
7539: vun lopussa. Liikennettä sillalla on jouduttu ra- alussa TVH:n suunnitteluosaston ottaneen asiaan
7540: joittamaan kieltämällä sillä ajoneuvojen kohtaa- kantaa kirjeessään liikenneministeriölle. Hanke
7541: minen. Liikennöitsijät ovat lisäksi kieltäytyneet li- on myös TVL:n Turun piirin ohjelmassa, jossa sitä
7542: säämästä linja-autovuoroja sillan kautta. Viime kuitenkin on siirretty vuonna 1987 toteutetta-
7543: vuosina sillä on sattunut onnettomuuksia ja kuo- vaksi. Rakennuskustannuksiksi on merkitty 4,2
7544: lemaankin johtanut onnettomuus. Sillan merki- milj. markkaa. Nakkilan kunnanhallituksen mie-
7545: tystä korostaa myös se, että Satakunnan keskussai- lestä sillan rakentaminen olisi aloitettava jo vuon-
7546: raalaan kuuluva Satalinnan sairaala sijaitsee sillan na 1986. Tämä oli myös 1VL:n edellisen toteutta-
7547: pohjoispuolella ja sairaalain välinen liikenne kul- misohjelman mukainen aloittamisvuosi. Lisäksi
7548: kee sanotun sillan kautta. Nakkilan kunta katsoo, että sillan uudelleen ra-
7549: Satakunnassa on ratkaistu pahimmat Koke. kentaminen on toteutettava siten, että se täyttää
7550: mäenjoen siltapulmat lukuunottamatta nyt kysy- liikenteen nykyiset vaatimukset ja että se toisaalta
7551: myksessä olevaa siltaa. Näillä rakennusratkaisuilla palvelee pitkälle myös tulevaisuuden liikennetar-
7552: ei kuitenkaan voida korvata Arantilan sillan tar- peita.
7553: vetta. Kuntien keskukset ja kysymyksessä olevat Liikenteelliset seikat puoltavat Arantilan sillan
7554: sillat sijaitsevat noin 10 kilometrin välein ja ovat rakentamista jo vuonna 1986.
7555: näin ollen jokainen välttämättömiä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7556: Nakkilan kunnan toimesta on tehty lukuisia taen,
7557: esityksiä eri viranomaisille sillan rakentamisesta.
7558: Mm. 1VL:n Turun piirikonttorin ja kunnan väli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7559: sessä neuvottelussa asia on ollut esillä jo 23.10. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7560: 1974. Sillan rakentamisesta on tehty eduskunta- 31. 24. 77 4 000 000 markkaa Arantilan
7561: kysely vuonna 1980, ja liikenneministeriö on sillan rakentamiseksi Nakkilassa.
7562:
7563: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
7564:
7565: Mikko Elo
7566: 896
7567: 1985 vp.
7568:
7569: Raha-asia-aloite n:o 834
7570:
7571:
7572:
7573:
7574: Elo: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lielahden-Porin/Rau-
7575: man radan perusparantamiseen
7576:
7577:
7578: Eduskunnalle
7579:
7580: Rautatielaitoksen investointien taso on jo usean Rataosaston vakinaiselle tai vakinaisluonteiselle
7581: vuoden tulo- ja menoarvioissa alentunut huomat- henkilökunnalle on työllisyyden turvaamisen
7582: tavasti. Rautateiden myönteisesti alkanut tekni- vuoksi tärkeää, että laitokselle osoitetaan pitkä-
7583: nen kehitys on pysähtynyt ja mm. ratojen perus- jänteisen suunnitelman mukaisesti riittävästi mää-
7584: parantaminen on pysähtynyt ja on johtamassa sel- rärahoja ratojen ja ratapihojen perusparannustöi-
7585: keään taantumaan. hin. Hyödyt näistä investoinneista on saatavissa
7586: Laitoksen teknisen kehittämisen jatkaminen ja vasta pitkällä aikavälillä.
7587: uudistavan toimintalinjan tekeminen sekä vaki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
7588: naisluontoisen työvoiman työllisyyden turvaa- vasti,
7589: minen edellyttävät riittävää investointivarojen
7590: myöntämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7591: Maan hallitus ja eduskunta ovat ilmoittaneet 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7592: asettavansa työllisyyden hoidon erääksi keskeiseksi 31.90. 78 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
7593: tavoitteekseen. Työllistämisvelvoitteen hoitami- Lielahden-Porin!Rauman radan perus-
7594: seen on kuitenkin pyritty lähinnä yksityisen sekto- parantamista varten.
7595: rin puitteissa huomioimatta valtion hallinnon
7596: omia työllistämismahdollisuuksia ja tarpeita.
7597:
7598: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
7599:
7600: Mikko Elo
7601: 1985 vp. 897
7602:
7603: Raha-asia-aloite n:o 835
7604:
7605:
7606:
7607:
7608: Elo: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehittämiskeskuksen
7609: alueyksikön perustamiseksi Poriin
7610:
7611:
7612: Eduskunnalle
7613:
7614: Satakunnan talousalueella on kaikkiaan run- Satakuntaan. Satakuntalainen yritystmmmta on
7615: saat 1 300 teollisuustoimialalla toimivaa yritys- ollut aloitteellista itse ja on sitä varmasti jatkossa-
7616: tä. Teollisuus työllistää Satakunnassa noin 40 000 kin.
7617: henkilöä. Teollisuuden sisäinen toimiala- ja koko- Satakuntalaisen yritystoiminnan aloitteellisuut-
7618: rakenne on monipuolinen ja jatkuvasti kehittyvä. ta ja halua kehittää tuotteitaan parantaisi erityi-
7619: Viime vuosina on tässä kehityksessä ollut silmiin- sesti· Teknologian kehittämiskeskuksen (TEKES)
7620: pistävänä piirteenä pienten teollisuustoimipaik- alaisen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön pe-
7621: kojen lukumäärän huomattava lisääntyminen ja rustaminen Poriin. Näiden alueyksikköjen perus-
7622: uusien tuotantoteknisten sovellutusten käyt- tamisessa on Porin kaupunginhallituksen mielestä
7623: töönotto. Satakuntalaisista teollisuusyrityksistä ainakin osittain tähän mennessä toteutettu oikean·
7624: peräti 1 200 on alle 50 henkilöä työllistäviä yksi- suuntaista ajattelua perustaa yksikkö johonkin sel-
7625: köitä. laiseen läänin kaupunkiin, joka ei ole läänin pää-
7626: Satakuntalainen teollisuus on myös varsin nuor- kaupunki vaan talousalueen keskeinen yrittäjä-
7627: ta ja uusiutuvaa: teollisuustoimipaikkojen nettoli- kaupunki. Tällaisia esimerkkejä ovat Seinäjoelle ja
7628: säys alueella on vuosittain noin 30 teollisuusyritys- Lappeenrantaan perustetut alueyksiköt.
7629: tä. Teollisuustyöntekijöiden lukumäärä on kui- Valtiovallan olisikin oltava myös Turun ja Porin
7630: tenkin vähentynyt vuosittain huomattavasti. Ko- läänin yksikköä perustettaessa aluepoliittinen ta-
7631: konaismäärän pieneneminen on aiheutunut en- saaja, joka olisi samalla myös esim. työllisyyskehi-
7632: nen kaikkea suurteollisuuden työpaikkojen vähe- tyksessä heikomman talousmaakunnan puolella.
7633: nemisestä, josta suurin osa on tapahtunut Porissa Satakuntaa voidaan monelta osin verrata myös
7634: ja Raumalla. Kainuun alueeseen: se on varsin itsenäinen ja toi-
7635: Satakunnan talousalueella on kuitenkin erin- miva talousmaakunta, jossa yritteliäisyys on kor-
7636: omainen teollisuusyritysten kasvupohja. Alueen kea ja kuitenkin työllisyysluvut ovat pysyneet huo-
7637: teollinen rakenne ja teollisuuden tuoterakenne on lestuttavina. Valtakunnallisestikin Satakunta on
7638: terve ja monipuolinen. Alueen keskiasteen oppi- vahvaa teollisuusaluetta ja tätä asemaa tulisi myös
7639: laitosverkosto on kattava ja myös Tampereen tek- kehittää siten, että Teknologian kehittämiskes-
7640: nillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkea- kuksen alueyksikkö perustettaisiin Poriin.
7641: koulun alainen Porin koulutus- ja tutkimuskeskus Alueyksikköä tarvittaisiin satakuntalaisen teol-
7642: voi edesauttaa yritysten kehittämistä. lisuuden tueksi myös siitä syystä, että alueella ei
7643: Turun ja Porin läänin sisällä Satakunta on kui- ole olemassa teknillistä korkeakoulua eikä toistai-
7644: tenkin useimmiten jäänyt valtiovallan toimen- seksi omaa lääninhallintoa. Porin kaupunginhalli-
7645: piteiden sivustakatsojan asemaan. Alueella on tus uskoo, että valtiovalta näkee myös jatkossa Sa-
7646: myös korkeasuhdanteen aikana jatkuvasti korkea, takunnan tarvitsevan valtion toimenpiteitä pys-
7647: noin 10 % :n työttömyys. Alueen kehittämisen tyäkseen työllistämään ammattitaitoista ja pysty-
7648: kannalta keskeisin asema on ollut pkt-yritysten vää väestöään.
7649: voimistumisella. Pienet, uudet ja nykyaikaista Satakunta on yksi Suomen teollistuneimmista
7650: tuotantoteknologiaa hyväksikäyttävät yritykset alueista. Suurimman kansantaloudellisen hyödyn
7651: ovat viime vuosina tarjonneet Satakunnassa run- Teknologian kehittämiskeskuksen alueyksiköt
7652: saasti uusia teollisia työpaikkoja siitä huolimatta, tuottavat alueilla, joiden tuotantorakenne tarjoaa
7653: ettei valtiovallan aluepoliittinen tuki ole miten- teknologian kehittämiselle riittävän perustan.
7654: kään kattavasti tai suuressa määrin kohdistunut Tätä taustaa vasten tällainen yksikkö tulisi perus-
7655:
7656: 113 428500120H
7657: 898 1985 vp. - RA n:o 835
7658:
7659: taa juuri Satakuntaan, jossa on erinomaiset kehit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7660: tämisedellytykset ja toisaalta todellinen kehittä- taen,
7661: mistarve. Edellytyksiä ovat mm. voimakas suurteol-
7662: lisuus, hyvät liikenneyhteydet kehittyvine satami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7663: neen, työvoima ja ammattikoulutus. Poikkeuksel- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 32.44
7664: lisen suurta kehittämistarvetta taas aiheuttaa teol- uudelle momentille 3 000 000 markkaa
7665: lisuuden rakennemuutoksesta johtuvan keskimää- Teknologian keht"ttämiskeskuksen alueyk-
7666: räistä korkeamman työttömyyden aiheuttama stkön perustamiseksi Poriin.
7667: elinkeinorakenteen monipuolistamisvaatimus.
7668:
7669: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
7670:
7671: Mikko Elo
7672: 1985 vp. 899
7673:
7674: Raha-asia-aloite n:o 836
7675:
7676:
7677:
7678:
7679: Elo: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoimapiirin perusta-
7680: misjärjestelyihin
7681:
7682:
7683: Eduskunnalle
7684:
7685: Satakunnan alue on työvoimahallinnollisesti ja- Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuonna
7686: kaantunut kahteen osaan siten, että pohjoisosa 1981 sisältyi maininta siitä, että Satakunnan
7687: kuuluu Tampereen työvoimapiiriin ja eteläosa alueen työvoimapalvelujen kehittämistarpeen
7688: Turun työvoimapiiriin. Hallinnollinen hajanai- vuoksi laaditaan vuoden 1981 aikana selvitys Po-
7689: suus on luonnollisesti osaltaan heikentämässä Sa- rin työvoimapiirin perustamisesta.
7690: takunnan alueelle tulevia työvoimahallinnon pal- Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen n:o
7691: veluja. 6911982 vp. työvoimaministeri Jouko Kajanoja
7692: Satakunta on myös kärsinyt voimakkaasta työt- myös kertoi, että luvattu selvitys oli laadittu. Sel-
7693: tömyydestä viime vuosina. Niinpä Pohjois-Sata- vityksen mukaan Porin työvoimapiirin perustami-
7694: kunta ja erityisesti Merikarvian työvoimatoimiston nen aiheuttaisi vuositasolla noin 2,8 milj. markan
7695: alue on jatkuvasti kärsinyt suuresta työttömyydes- hallintomenojen lisäyksen. Edelleen työvoimami-
7696: tä eikä työttömyystilanne ole helpottunut edes nisteri Kajanoja lupasi, että työvoimaministeriö
7697: noususuhdanteen aikana. Myös Porin alueella on tekee jo vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen
7698: kärsitty jatkuvasta huonosta työllisyystilanteesta, Porin työvoimapiirin perustamisesta tarpeelliset
7699: koska teollisuuden rakenne on yksipuolisesti suur- esitykset.
7700: teollisuusvaltaista ja teollisuuden rationalisoidessa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7701: työpaikat ovat voimakkaasti vähentyneet. Myös taen,
7702: Rauman seudulla on tapahtunut samanlaista työ-
7703: paikkojen vähenemistä kuin Porissa ja tämä on että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7704: osaltaan aiheuttanut alueelle suuria työllisyyson- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 34. 06
7705: gelmia. Erityisesti Satakunnassa niin kuin muual- uudelle momentille yhteensä" 3 500 000
7706: lakin ovat nuoret työttömät joutuneet kärsimään markkaa käytettäväksi Satakunnan työvoi-
7707: vallitsevasta tilanteesta. mapiirin perustamiseen.
7708:
7709: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
7710:
7711: Mikko Elo
7712: 900 1985 vp.
7713:
7714: Raha-asia-aloite n:o 837
7715:
7716:
7717:
7718:
7719: Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon Opiston raken-
7720: nusvelkojen lyhentämiseen
7721:
7722:
7723: Eduskunnalle
7724:
7725: Maamme 87 kansanopistosta on Kuopion lää- rauksena opisto on velkaantunut. Mikäli opiston
7726: nissä vain kaksi, Lapinlahden kristillinen kan- toiminta joudutaan ylivoimaisen velkaantumisen
7727: sanopisto ja Pohjois-Savon kansanopisto. Näistä takia lakkauttamaan, tietää se opettajien, henki-
7728: Pohjois-Savon kansanopisto kuuluu niin sanottu- lökunnan ja oppilaidenkin työttömyyttä.
7729: jen suurten opistojen joukkoon; nykyisin siellä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7730: opiskelee yli 100 opiskelijaa ja n. 300 kesäkurssi- taen,
7731: laista.
7732: Vanha opistorakennus oli rakennettu vuonna että Eduskunta ottaisz· val#on vuoden
7733: 1900 eikä pitkään aikaan enää vastannut opetusti- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7734: loille asetettavia vaatimuksia. Nyt opistolle on 29.57.50 200 000 markkaa Pohjois-Savon
7735: saatu rakennetuksi uudisrakennus, joka on nyt Opistolle uusien rakennusten velkojen ly-
7736: myös korkeakoulu. Rakentamiseen saatu valtion- hentämiseen.
7737: apu on kuitenkin ollut riittämätön, minkä seu-
7738:
7739: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
7740:
7741: Katri-Helena Eskelinen
7742: 1985 vp. 901
7743:
7744: Raha-asia-aloite n:o 838
7745:
7746:
7747:
7748:
7749: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuuden tuote-
7750: suunnitteluun ja kehittämiseen kotiteollisuusyhdistyksissä
7751:
7752:
7753: Eduskunnalle
7754:
7755: Kotiteollisuusyhdistysten toimialueella työs- vät voi niitä toteuttaa, sillä siihen tarvitaan usei-
7756: kentelee maassamme tuhansia kansanperinteisen den ihmisten yhteistyötä ja taloudellisia mahdolli-
7757: käsityön taitajia. Tällä työllä on hyvin suuri elin- suuksia.
7758: keino-, kulttuuri- ja sosiaalipoliittinen merkitys, Nykyinen, vatsin vaatimaton valtionapu ei riitä
7759: joka tulee vain kasvamaan automaation lisääntyes- toiminnan kannalta tärkeimmän, tuotekehittämi-
7760: sä. Sitä on valtion varoin tuettu huomattavalla ta- sen, aikaansaamiseen.
7761: valla ja rahamäärällä. Koti- ja käsiteollisuutta on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7762: pidetty tavallisesti alana, jolle tuotekehitys ja tuo-
7763: tesuunnittelu on tyypillistä. Sen pathaana puole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7764: na katsotaan olevan, että se pyrkii jatkuvasti uu- 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
7765: distamaan ja kehittämään uusia tuotteita perin- 29. 76.51 alamomentille 2 100 000 mark-
7766: teen pohjalta. Näin tapahtuu alan oppilaitoksissa kaa tuotesuunnitteluun ja kehittämiseen
7767: ja yhdistysten neuvonta-asemien piirissä. kotiteollisuusyhdistyksissä.
7768: Usein kuitenkin henkilöt, joilla olisi ideoita, ei-
7769:
7770: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
7771:
7772: Katri-Helena Eskelinen Timo Roos Eva-Riitta Siitonen
7773: 902 1985 vp.
7774:
7775: Raha-asia-aloite n:o 839
7776:
7777:
7778:
7779:
7780: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan talomuseon
7781: kunnostamiseen
7782:
7783:
7784: Eduskunnalle
7785:
7786: Valtiovallan, Kuopion kaupungin, Karttulan pungin ja Karttulan kunnan yhteensä 85 000 mar-
7787: kunnan ja eräiden Kuopion läänin kuntien ja kan avustusten avulla, ja museovirastolta on anot-
7788: maakuntaliiton yhteistoimenpitein toteutettiin tu avustuksia kunnostustöitä varten. Museoviras-
7789: vuosina 1973-74 Karttulan kunnassa sijaitsevan ton mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin rajalli-
7790: Riuttalan talonpoikaiskartanon hankkiminen pe- set.
7791: rustetun säätiön nimiin. Siitä alkaen talomuseota Säätiön hallinnon tueksi on muodostettu eri
7792: on kunnostettu osittain valtion työllisyysvaroin ja taustayhteisöjen edustajista sekä kehittämistoimi-
7793: osittain Karttulan kunnan ja Kuopion kaupungin kunta että laajempi seurantaryhmä, joten Riutta-
7794: myöntämin avustuksin. Avustusta on saatu myös lan talomuseo on kuntien ja maakunnan hallin-
7795: museovirastolta. nassa. Sen lopulliseen kuntoon saattamiseksi ei
7796: Riuttalan talomuseon kehittämiseksi on laadit- kuitenkaan ole varoja.
7797: tu yksityiskohtaiset suunnitelmat, joiden mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7798: rakennusten kunnostamiseen ja entistämiseen tar-
7799: vitaan yli 800 000 markkaa. Työt tapahtuvat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7800: suunnitelman mukaan saatavien määrärahojen 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
7801: turvin asteittain useiden vuosien aikana. määrärahan Riuttalan talomuseon kunnos-
7802: Talomuseon taloudellinen tilanne on heikko. tustöiden jatkamista varten.
7803: Juoksevat kulut on turvattu v. 1985 Kuopion kau-
7804:
7805: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
7806:
7807: Katri-Helena Eskelinen Olavi Martikainen
7808: Heikki Riihijärvi Kari Rajamäki
7809: Veikko Vennamo
7810: 1985 vp. 903
7811:
7812: Raha-asia-aloite n:o 840
7813:
7814:
7815:
7816:
7817: Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Karttulan kunnalle Riuttalan
7818: rakennusten kunnostamiseksi
7819:
7820:
7821: Eduskunnalle
7822:
7823: Karttulan kunnassa sijaitseva Riuttala-säätiön Kun Riuttala sijaitsee Karttulassa, olisi luoote-
7824: talo on erittäin hyvin säilynyt kokonaisuus ja ker- viota Karttulan kunnan olla toimeenpanevana
7825: too oikealla ja hyvällä tavalla vuosisadan alun elä- kuntana Riuttalaa kehitettäessä. Silläkään ei tässä
7826: mänmuodosta Pohjois-Savossa. Riuttalan talon- vaiheessa ole mahdollisuutta kustantaa suunnitte-
7827: poikaiskulttuurisäätiö on voinut sitä myös kun- lua ja toiminnan aloittamista.
7828: nostaa aikaisemmin saaduilla työllistämisvaroilla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7829: Säätiön jäsenistön mielestä siitä tulisi luoda toimi- taen,
7830: va kokonaisuus, sen tulisi elää ja toimia vuosisa-
7831: dan alun elämäntapojen mukaan. Jäsenistö on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7832: kuitenkin ilmoittanut, ettei sillä ole mahdolli- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
7833: suutta taloudelliseen mukaantuloon. Ainoastaan kaa Karttulan kunnalle Riuttala-säätiön ta-
7834: Karttulan kunta ja eräs toinen säätiön jäsen ovat lon kunnostamista koskevien suunnitel-
7835: halunneet olla mukana myös taloudellisesti toi- mien ja toimintojen alkuun saattamiseksi
7836: mintaa kehitettäessä. Talon sijainti on melko syr- Riuttala-säätiön jäsenistön toivomalla ta-
7837: jäinen, eikä säätiö kykene nykyisillä pienillä avus- valla.
7838: tuksilla turvaamaan kallisarvoisen, noin kolme-
7839: kymmentä rakennusta käsittävän Riuttalan ole-
7840: massaoloa.
7841:
7842: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
7843:
7844: Katri-Helena Eskelinen
7845: 904
7846: 1985 vp.
7847:
7848: Raha-asia-aloite n:o 841
7849:
7850:
7851:
7852:
7853: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansallisille va-
7854: pautusliikkeille annettavaan tukeen
7855:
7856:
7857: Eduskunnalle
7858:
7859: Hallituksen esityksessä vuoden 1986 tulo- ja kan vapautusjärjestöjen kautta on osoittautunut
7860: menoarvioksi on kansallisten vapautusliikkeiden tehokkaaksi tavaksi auttaa äärimmäisessä hädässä
7861: avustamiseen ehdotettu 7 000 000 markkaa, jossa olevaa väestöä. Näin saatujen kokemusten perus-
7862: on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 3 000 000 teella olisi samaa periaatetta käytettävä myös
7863: markkaa. Muiden pohjoismaiden vastaavaan muualla samantapaisissa tilanteissa. Lähinnä täl-
7864: apuun verrattuna korotuskin huomioon ottaen löin tulee kyseeseen Keski-Amerikassa El Salvado-
7865: Suomen tuki eteläisen Afrikan vapautusliikkeille: rin vapautetulla alueella työskentelevä sosiaali- ja
7866: Namibian SWAPOlle ja Etelä-Afrikan ANC:lle talousjärjestö CIAS eli Centro de lnvestigaci6n y
7867: on valitettavan pieni. Kuitenkin rotusortojärjes- Acci6n Social.
7868: telmää vastaan vapautustaistelua käyvät kansat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7869: tarvitsevat apua juuri nyt aseellisen toiminnan en- taen,
7870: nakoivasti kiihtyessä alueella, kuten hallitus itse-
7871: kin perustelee avustustarvetta. Namibian itsenäis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7872: tymisen lähestyessä tarvitsee erityisesti SWAPO 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7873: tukea saadakseen parhaat mahdolliset valmiudet 24.30. 69 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
7874: itsenäistyvän maan hallintokoneistosta vastuun kansallistfle vapautusliikkeille anneftavaan
7875: ottamiseksi. tukeen.
7876: Humanitäärisen avun antaminen eteläisen Afri-
7877:
7878: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
7879:
7880: Tarja Halonen Liisa Jaakonsari Jorma Rantanen
7881: Marjatta Stenius-Kaukonen Pirjo Ala-Kapee Arvo Kemppainen
7882: Kati Peltola
7883: 1985 vp. 905
7884:
7885: Raha-asia-aloite n:o 842
7886:
7887:
7888:
7889:
7890: Halonen ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen
7891: kansanopistojen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden
7892: opintorahan korottamiseen
7893:
7894: Eduskunnalle
7895:
7896: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä on aikataulun toteutumisesta ei ole mitään takeita.
7897: otettu aivan oikea askel opintotuen kehittämisessä Näin ollen ainakin lukuvuonna 1986-87 tulee
7898: korottamalla opintorahaa huomattavasti yli inf- suuri osa keskiasteen opiskelijoista elämään pää-
7899: laation - mutta vain korkeakouluopiskelijoilla. osin opintotuen varassa.
7900: Korkeakoulu-, kansanopisto- ja ammatillisten op- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7901: pilaitosten opiskelijoiden opintoraha on perintei-
7902: sesti ollut saman suuruinen. Ymmärrettävästi ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7903: opiskelukustannuksetkin kutakuinkin yhtäläiset den 1986 tulo- ja menoarvioon momen-
7904: eri koulurusaloilla. tille 29.39.55 d kohtaan lisäyksenä
7905: Keskiasteen opiskelijoiden sosiaalisia etuja kos- 31 200 000 markkaa kansanopistojen ja
7906: keva lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 1987 ammatzllisten oppzlaitosten opiskelijoiden
7907: alusta lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomesta alkaen. opintorahan perusosien enimmäismäärien
7908: Suunnitelmien mukaan järjestelmän tulisi olla korottamiseksi 1. 7. 1986lukien 270 mark-
7909: voimassa vuoden 1988 alussa koko maassa, mutta kaan kuukaudessa.
7910:
7911: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
7912:
7913: Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen
7914: Arja Alho Pirjo Ala-Kapee Paavo Lipponen
7915:
7916:
7917:
7918:
7919: 114 428500120H
7920: 906 1985 vp.
7921:
7922: Raha-asia-aloite n:o 843
7923:
7924:
7925:
7926:
7927: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneopettajien koulu-
7928: tuksen kehittämiseksi
7929:
7930:
7931: Eduskunnalle
7932:
7933: Kuljettajakoulutus on tarkoitus uudistaa lähiai- Tämän johdosta esitämme, että liikenneopetta-
7934: koina annettavan kuljettajaopetuksen jatkotyö- jien koulutus tulee em. komiteanmietinnön näke-
7935: ryhmän mietinnön mukaisesti. Tämän lisäksi on mysten mukaisesti pikaisesti muuttaa muuta am-
7936: pyrittävä siihen, että C-luokan kuljettajakoulutus mattikoulun opettajatoimintaa vastaavaksi 2-vuo-
7937: siltä osin, mikä koskee kuljettajan ammatissa toi- tiseksi koulutukseksi.
7938: mimista, siirretään ammattikoulussa tapahtuvaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7939: suunnitelmien mukaisesti. Tämä kaikki merkitsee taen,
7940: liikenneopettajille asetettavien vaatimusten li-
7941: sääntymistä.Jo nyt on havaittavissa, että ammatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7942: kouluissa toimivat muut aineenopettajat ilman 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7943: riittävää liikenne- ja kuljetusalan ammattitunte- markkaa lizkenneopettajien koulutuksen
7944: musta pyrkivät liikenneopettajakoulutukseen eri- kehittiimiseksi perusteluissa esitetyllii ta-
7945: vapausteitse. Tämä ei voi olla vaarantamatta tule- valla nykyisten oppzlaitosten puitteissa,
7946: vaa liikennealan opetusta ja liikenneturvallisuut- kunnes jo aikaisemmin esitetty valtion lii-
7947: ta. kenneopisto saadaan azkaan.
7948:
7949: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
7950:
7951: Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
7952: Tuula Paavilainen Pirjo Ala-Kapee
7953: 1985 vp. 907
7954:
7955: Raha-asia-aloite n:o 844
7956:
7957:
7958:
7959:
7960: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyttämöiden
7961: Liiton toiminnan tukemiseen
7962:
7963:
7964: Eduskunnalle
7965:
7966: Maamme harrastajateatteritoiminta on jatku- nottaa harrastajateatteritoiminnassaan vuonna
7967: vasti kasvanut ja vilkastunut. Työväen Näyttämöi- 1986 ohjaajakoulutusta (vuonna 1985 ensimmäi-
7968: den Liiton piirissä toimii tällä hetkellä 170 aktii- sellä kolmen kuukauden harrastajateatteriohjaaja-
7969: vista harrastajateatteria. Osoituksena tästä aktiivi- kurssilla Voionmaan Opistolla on 17 oppilasta,
7970: suudesta ja korkeasta taiteellisesta tasosta voidaan kesällä 1986 on suunnitteilla ay-väelle ohjaaja-
7971: mainita Mikkelin Työväen Näyttämöpäivät, Las- kurssi Kiljavalla), julkaisutoimintaa (harrastaja-
7972: ten ja nuorten teatteripäivät Oulussa, TNL:n teat- kentälle teatteritoiminnan opas, ensimmäinen
7973: tereiden osallistuminen Seinäjoen Harrastajateat- laatuaan koko maassa, Työväen Näyttämö -lehti,
7974: terikesään ja pohjoismaisiin ja kansainvälisiin fes- nuorisonäytelmien tilaaminen kirjailijoilta) ja
7975: tivaaleihin ja katselmuksiin sekä valtakunnallinen nuorten teatteritoimintaa. Ensimmäiset nuoriso-
7976: Työväen Teatterisunnuntaitapahtuma. Työväen teatterileirit pidetään kesällä 1986 Helsingissä,
7977: Teatterisunnuntain viettoon osallistuu syksyisin Tampereella ja Rovaniemellä.
7978: useita kymmeniä TNL:n jäsenteattereita eri puo- Hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi Työ-
7979: lilla Suomea. väen Näyttämöiden Liiton palvelujen vähentymis-
7980: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1986 tä ja kehittämissuunnitelmien pysähtymistä ja
7981: tulo- ja menoarvioksi näyttämötaiteelliseen har- siirtämistä tulevaisuuteen.
7982: rastustoimintaan 2 600 000 mk (vuonna 1984 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7983: 2 500 000 mk). Määrärahan hyväksyminen halli- nioittaen,
7984: tuksen esittämässä muodossa merkitsisi erityisesti
7985: Työväen Näyttämöiden Liitolle toiminnan ja pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7986: velujen supistamista. 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
7987: Tällä hetkellä liitto tarvitsisi lisää henkilökun- 800 000 markkaa Työväen Näyttämöiden
7988: taa pystyäkseen suoriutumaan kaikkein välttämät- Liiton toiminnan ylläpitämiseen ja kehit-
7989: tömimmästä jäsenteattereiden ohjaus- ja koulu- tämiseen.
7990: tustarpeesta. Työväen Näyttämöiden Liitto pai-
7991:
7992: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
7993:
7994: Tarja Halonen Paavo Lipponen
7995: 908
7996: 1985 vp.
7997:
7998: Raha-asia-aloite n:o 845
7999:
8000:
8001:
8002:
8003: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Teatterisunnuntai
8004: -tapahtuman tukemiseen
8005:
8006:
8007: Eduskunnalle
8008:
8009: Maassamme vietetään kolmatta valtakunnallista Yhteistyökumppanina päivän järjestelyissä toi-
8010: Työväen Teatterisunnuntaita 17 päivänä marras- mii SAK-lainen ammattiyhdistysliike. Pyrkimyk-
8011: kuuta 1985. Päivän aikana kerrotaan monimuo- senä on saada ammattiyhdistysliikkeen jäsenistö
8012: toisin tapahtumin työväestön rikkaasta teatteripe- osallistumaan työväennäyttämöiden toimintaan
8013: rinteestä ja sen elävästä nykypäivästä. Tapahtuma sekä itse harrastamaHa teatterityötä että tulemaHa
8014: järjestetään vuosittain marraskuun kolmantena katsomaan toisten harrastustoimintaa.
8015: sunnuntaina ja siihen osallistuvat Työväen Näyt- Työväen Näyttämöiden Liittoon kuuluu 170
8016: tämöiden Liiton jäsennäyttämöt. harrastajanäyttämöä ja 27 ammattiteatteria. Työ-
8017: Työväen Teatterisunnuntain ohjelmaan kuuluu väen Teatterisunnuntain toivotaan omalta osal-
8018: näyttämökohtaisesti keskustelutilaisuuksia, semi- taan lisäävän paikkakunnan väestön, päätöksente-
8019: naareja, näyttämön tilanteeseen liittyviä kursseja, kijöiden ja teatterilaisten välistä vuorovaikutusta.
8020: perinteisiä iltamia, esiintymisiä laitoksissa, näytte- Taloudelliset mahdollisuudet tapahtuman
8021: lyitä, avointen ovien päiviä, avoimia harjoituksia edelleen kehittämiseen ja laajentamiseen ovat
8022: ja tietenkin esityksiä. Valtakunnallinen päätapah- Työväen Näyttämöiden Liiton taloudellisen tilan-
8023: tuma järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea teen huomioon ottaen huonot.
8024: yhteistyössä jonkin jäsenteatterin kanssa. Työväen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8025: Teatterisunnuntaista on tarkoitus toimittaa tiedo- nioittaen,
8026: tuspaketti, jota näyttämöt voivat hyödyntää omas-
8027: sa toiminnassaan. Tänä vuonna päätapahtuma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8028: järjestetään Saarijärven Työväen Näyttämöllä. 1986 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
8029: TNL:n ammattiteatterit ovat tänä syksynä ensim- kaa Työväen Teatterisunnuntai -tapahtu-
8030: mäistä kertaa mukana Työväen Teatterisunnun- man valtakunnalliseen ja paikalliseen
8031: tain vietossa. koulutus- ja tiedotustoimintaan.
8032:
8033: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8034:
8035: Tarja Halonen Paavo Lipponen
8036: 1985 vp. 909
8037:
8038: Raha-asia-aloite n:o 846
8039:
8040:
8041:
8042:
8043: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elokuvajärjes-
8044: töille
8045:
8046:
8047: Eduskunnalle
8048:
8049: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar- laskua elokuvajärjestöjen toiminnan rahoitukses-
8050: vioksi vuodelle 1986 on momentille 29.90.52 sa.
8051: (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai- Elokuvakulttuurijärjestöt hoitavat Suomessa
8052: teen tukemiseen) esitetty elokuvajärjestöille monia tehtäviä, jotka yhteiskunnallisen luonteen-
8053: 500 000 markkaa. sa vuoksi useissa sivistysmaissa kuuluvat valtiolli-
8054: Elokuvajärjestöjen toimintaa on tähän mennes- sille tai puolivaltiollisille organisaatioille. Tällai-
8055: sä tuettu kahdesta lähteestä: opetusministeriön sen työn merkitystä korostetaan muun muassa
8056: kautta veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- UNESCO:n ohjelmissa ja monissa kotimaisissa
8057: roista sekä momentilta 29.90.57 (Elokuvataiteen mietinnöissä ja opetusohjelmissa. Tällä hetkellä
8058: tukeminen) Suomen elokuvasäätiön kautta. Tä- elokuvajärjestöjen työ on entisestään korostunut
8059: män momentin varoja on käytetty myös muuten kuvallisen viestinnän osuuden jatkuvasti kasvaes-
8060: elokuvakulttuurin tukemiseen. sa. Elokuvakulttuurijärjestöt tarjoavat vaihtoehto-
8061: Viime syksynä opetusministeriön esityksestä ja kaupalliselle tarjonnalle. Ne vastaavat meillä
8062: tuen jakoa kuitenkin muutettiin siten, että minis- suureksi osaksi esimerkiksi lasten ja nuorten elo-
8063: teriö tästä lähtien jakaa yksin toiminta-avustukset kuvakasvatuksesta, kotimaisen lyhytelokuvan levi-
8064: ja Suomen elokuvasäätiö avustaa järjestöjen erilai- tyksestä ja tunnetuksitekemisestä, elokuvakerho-
8065: sia projekteja. Vuoden 1985 osalta jako hoidettiin liikkeestä, alan ammattilaisten jatkokoulutukses-
8066: siirtymävaiheessa kuitenkin vielä siten, että mo- ta, toimien monissa kysymyksissä edelläkävijöinä.
8067: mentilla 29.90.52 olleiden 360 000 markan lisäksi Järjestöjen toiminnan laaja-alaisuuteen ja niille
8068: lohkaistiin momentin 29.90.57 varoista 600 000 asetettuihin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin näh-
8069: markkaa järjestötukeen. Ministeriön yhtenä pää- den niiden yhteiskunnalta saama tuki on tähän
8070: perusteluna jaon keskittämiselle oli saada järjestö- mennessä ollut riittämätön. Jos elokuvajärjestöjen
8071: jen toiminnan tukeminen vakaalle pohjalle - tuki toteutuu valtion vuoden 1986 tulo- ja me-
8072: riippumattomaksi elokuvataiteen tukimomentis- noarvioesityksen mukaisesti, kaventuvat järjestö-
8073: ta, jota viime vuosina on koko ajan pyritty pienen- jen toimintamahdollisuudet ratkaisevasti.
8074: tämään vedoten elokuvaveron tuoton laskuun. Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme,
8075: Kuitenkin vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi-
8076: tyksessä on elokuvajärjestöille esitetty vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8077: 500 000 markkaa. Kun samanaikaisesti moment- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8078: tiin 29.90.57 on ehdotettu 1,2 miljoonan mar- 29.90.52 1200 000 markkaa elokuvajär-
8079: kan vähennystä, niin tämä merkitsee jyrkkää jestöjen toiminnan tukemiseen.
8080:
8081: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8082:
8083: Tarja Halonen Anna-Kaarina Louvo Jorma Rantanen
8084: Kalle Könkkölä Marjatta Väänänen Sirpa Pietikäinen
8085: Ole Wasz-Höckert Arja Alho Pirjo Ala-Kapee
8086: Arvo Kemppainen Ville Komsi Paavo Lipponen
8087: Pähr-Einar Hellström Elsi Hetemäki-Olander Esko Almgren
8088: Helena Pesola
8089: 910
8090: 1985 vp.
8091:
8092: Raha-asia-aloite n:o 847
8093:
8094:
8095:
8096:
8097: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taideteosten
8098: hankkimiseen julkisiin rakennuksiin
8099:
8100:
8101: Eduskunnalle
8102:
8103: Valtion julkisiin rakennuksiin hankitaan vuosit- Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1986
8104: tain taideteoksia erityisen toimikunnan, valtion tulo- ja menoarvioksi on tarkoitukseen varattu
8105: taideteostoimikunnan avulla. Toimikunta hankkii 2 300 000 markkaa. Lisäystä viime vuoden tulo- ja
8106: irrallisia taideteoksia ja erityisesti monumentaali- menoarvioesitykseen ei ole edes kustannustason
8107: teoksia valtion huomattavimpiin rakennuksiin. nousua edellyttävää määrää. Yksi prosentti val-
8108: Ministeriöt, keskusvirastot, suurlähetystöt ja yli- tion uudisrakennuskustannuksista olisi tiettävästi
8109: opistot sekä muut suuret oppilaitokset ovat kes- nyt hallituksen esittämään nähden noin kymmen-
8110: keisiä taideteosten sijoituskohteita. Taideteoksia kertainen. Julkisiin rakennuksiin hankittavien tai-
8111: hankkimalla voidaan valtion usein vähemmän es- deteosten määrän pitämiseksi edes suhteessa en-
8112: teettisistä rakennuksista tehdä sekä taloissa työs- nallaan tulee määrärahaa nostaa nyt hallituksen
8113: kenteleville että niissä asioiville virikkeellisiä ym- esittämästä.
8114: päristökokonaisuuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8115: Eduskunta on aikanaan hyväksynyt ponnen yh- taen,
8116: den prosentin suuruisen osuuden valtion vuotui-
8117: sesta uudisrakennustoimintaan varatusta määrära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8118: hasta käytettäväksi taideteosten hankkimiseen. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8119: Tämä tapahtui v. 1939. Syttynyt sota kuitenkin 29.90.52 lisäyksenä' 800 000 markkaa tai-
8120: esti hankkeen toteuttamisen. Vuodesta 1956 on deteosten hankkimiseksi julkisiin raken-
8121: toiminnassa ollut järjestelmä, jossa kulloisessakin nuksiin.
8122: budjetissa olevalla määrärahalla hankitaan taidet-
8123: ta.
8124:
8125: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8126:
8127: Tarja Halonen Jorma Rantanen
8128: Marjatta Stenius-Kaukonen Pirjo Ala-Kapee
8129: Helena Pesola
8130: 1985 vp. 911
8131:
8132: Raha-asia-aloite n:o 848
8133:
8134:
8135:
8136:
8137: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhanjärjestöjen yhteisen
8138: rauhanleirin järjestämiseksi
8139:
8140:
8141: Eduskunnalle
8142:
8143: Vuotta 1986 vietetään maailmanlaajuisesti heen vapaamuotoinen kesänvietto ja rauhantah-
8144: YK:n julistamana Rauhan vuotena. Suomessa jär- toineo sisältö. Se järjestetään pääkaupunkiseudun
8145: jestävät maamme rauhanjärjestöt vuoden pääta- ulkopuolella. Osanottajamääräksi arvioidaan n.
8146: pahtumana Rauhanleirin kesä-heinäkuun vaih- 20 000 henkeä. Tapahtuman ohjelman muodosta-
8147: teessa. vat konsertit, seminaarit, keskustelutilaisuudet ja
8148: Rauhanleirin valmistelujen pohjana on se yh- erilaiset teema- ja toimintakeskukset. Leirille kut-
8149: teistyö, jota rauhanjärjestöt ovat harjoittaneet sutaan myös huomattavia kansainvälisiä rauhan-
8150: "Suomi rauhan edelläkävijäksi" -toimintaliik- liikkeen edustajia eri puolilta maailmaa.
8151: keen puitteissa mm. nimenkeräysvetoomuksen ja Tapahtuman rahoittamiseksi tullaan tarvitse-
8152: keväällä järjestetyn ''Rauhan Finlandia'' -tapah- maan valtion tukea. Sen lisäksi on välttämätöntä
8153: tuman muodossa. Toimintaliikkeen vetoomuksen saada avustusta myös kunnallisilta viranomaisilta
8154: ensimmäisinä allekirjoittajina ovat seuraavat rau- leirin tapahtumapaikkakunnalla. Osa kustannuk-
8155: hanjärjestöt: Journalistien rauhantoimikunta, sista joudutaan kattamaan osallistumismaksuilla,
8156: Naisten kansainvälinen rauhan ja vapauden Iiit- jotka eivät kuitenkaan tapahtuman luonteen huo-
8157: to/Suomen osasto, Nuorallatanssi-nuorten rau- mioon ottaen voi olla suuria.
8158: hanjärjestö, PAND- Taiteilijat rauhan puolesta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8159: Psykologien rauhantoimikunta, Suomen fyysikko- taen,
8160: seuran ydinaseriisunnan jaos, Suomen Rauhan-
8161: puolustajat, Suomen Sadankomitealiitto, Tek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8162: niikka elämää palvelemaan ja Työpaikkojen rau- 1986 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark-
8163: hantoimikunta. kaa rauhanjärjestöjen yhteisen "Suomi
8164: Rauhanleirin ajatuksena on järjestää 3-4 päi- rauhan edelläkävijäksi'' -toimintaliikkeen
8165: vää kestävä tapahtuma, jossa yhdistyy koko per- rauhanleirin järjestämiseen kesällä 1986.
8166:
8167: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
8168:
8169: Tarja Halonen Kati Peltola Ville Komsi
8170: Kalle Könkkölä Pirjo Ala-Kapee Arja Alho
8171: Jorma Rantanen Marjatta Stenius-Kaukonen
8172: 912 1985 vp.
8173:
8174: Raha-asia-aloite n:o 849
8175:
8176:
8177:
8178:
8179: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta chileläisten pakolaisten pa-
8180: luumuuttorahaksi
8181:
8182:
8183: Eduskunnalle
8184:
8185: Sotilasdiktatuurin tultua Chilessä valtaan on simman turvallisesti se myös tehdä. Sekä Chile-
8186: Suomi myöntänyt turvapaikkaoikeuden kaikkiaan Democratico että lukuisat suomalaiset järjestöt,
8187: vähän yli sadalle poliittiselle pakolaiselle. Suurin joiden joukossa on mm. Suomi-Chile Seura, ovat
8188: osa näistä pakolaisista tuli maahamme heti vallan- toistuvasti esittäneet sekä Suomen hallituksel-
8189: kaappauksen jälkeen. Osa Suomessa olleista pako- le että sen eri jäsenille vetoomukset, että chile-
8190: laisista on vuosien mittaan lähtenyt kolmansiin läisten pakolaisten paluumuuttoa varten varattai-
8191: maihin, mutta vain harvat ovat palanneet takaisin siin määräraha. Tällä voitaisiin mahdollistaa pa-
8192: Chileen. Kiinnostus paluumuuttoon Chileen on kolaisten mahdollisimman turvallinen uuden elä-
8193: kasvanut huomattavasti sen jälkeen, kun poliitti- män alkuunpääsy Chilessä, jossa on turvallisuus-
8194: sen opposition voimistuttua sotilashallinto on ol- riskien lisäksi erittäin vaikea työllisyystilanne ja
8195: lut pakotettu myöntämään useille maasta karkote- korkea inflaatio. Kun useat täällä olleista chileläi-
8196: tuille poliittisille aktivisteille normaalin Chilen sistä pakolaisista ovat olleet ainakin osan aikaa an-
8197: passin ja tätä kautta myös paluumuuttoluvan. siotyössä maksaen normaalit verot ja sosiaaliturva-
8198: Johtuen monien pakolaisten aikaisemmista ko- maksut, olisi muuttorahan maksaminen myös oi-
8199: kemuksista Chilestä tai heidän perhesuhteistaan, keudenmukainen palaute näistä Suomeen jäävistä
8200: ei ole todennäköistä, että kovinkaan moni Suo- yhteisen sosiaaliturvamme maksamiseen tarkoite-
8201: messa olevista chileläisistä pakolaisista haluaisi pa- tuista varoista.
8202: lata vanhaan kotimaahansa. Lisäksi pakolaisten Edellä olevan petusteella ehdotamme,
8203: kokonaismäärä on esimerkiksi Ruotsissa oleviin
8204: pakolaisiin verrattuna häviävän pieni. Kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8205: niillä, joille tällainen mahdollisuus Chilestä suo- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
8206: daan ja joilla on itsellään halua paluumuuttoon, kan määrärahan chzleläisten pakolaisten
8207: tulisi inhimillisesti katsoen olla oikeus mahdolli- paluumuuttorahaksi.
8208:
8209: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8210:
8211: Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen
8212: Marjatta Stenius-Kaukonen Ole Wasz-Höckert Arja Alho
8213: Pirjo Ala-Kapee Arvo Kemppainen Kati Peltola
8214: Timo Laaksonen
8215: 1985 vp. 913
8216:
8217: Raha-asia-aloite n:o 850
8218:
8219:
8220:
8221:
8222: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Elatusvelvollisten Liiton ja
8223: Yksinhuoltajien Liiton toiminnan tukemiseen
8224:
8225:
8226: Eduskunnalle
8227:
8228: Avioliitossaan ongelmiin joutuneiden sekä Liittojen työ tehdään tällä hetkellä vapaaeh-
8229: eronneiden ja heidän lastensa auttaminen on kau- toisvoimin. Luottamushenkilöillä on liiton teh-
8230: pungistuvassa yhteiskunnassa tärkeä tehtävä, jo- tävien ohella myös omat yksityiset perhetehtä-
8231: hon ei ole osoitettu tarpeeksi yhteiskunnan voi- vänsä. Ensisijaisesti liitot tarvitsisivat palkatun
8232: mavaroja. Tällä saralla työskentelevät Yksinhuol- henkilön puhelinpalvelun järjestämiseksi säännöl-
8233: tajien Liitto ry ja Elatusvelvollisten Liitto ry. Yksi- liseksi.
8234: tyisten ihmisten auttamisen ohella järjestöt ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8235: myös vaikuttaneet valmisteitavaan lainsäädäntöön taen,
8236: lausunnonantajayhteisöinä.
8237: Kun liittojen toiminta on vakiintunut, on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8238: tehtäväkenttä kasvanut. Monipuolistaakseen edel- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
8239: leen perhepoliittista tuotemustaan liitot ovat kaa Elatusvelvollisten Liitto ry:n ja Yksin-
8240: myös ryhtyneet yhteistoimintaan lapsi-, perhe- ja huoltajien Liitto ry:n toiminnan tukemi-
8241: sosiaalialan järjestöjen kanssa ja ovat jäseninä seen.
8242: mm. Lastensuojelun Keskusliitossa.
8243:
8244: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8245:
8246: Tarja Halonen Ville Komsi Marjatta Stenius-Kaukonen
8247: Pirjo Ala-Kapee Helena Pesola Kati Peltola
8248: Tuulikki Hämäläinen Tuulikki Petäjäniemi Liisa Jaakonsaari
8249: Anna-Kaarina Louvo Jorma Rantanen Kalle Könkkölä
8250: Kari Rajamäki Arvo Kemppainen Hannele Pokka
8251: Aapo Saari Kalevi Mattila Hannu Kemppainen
8252: Ole Wasz-Höckert
8253:
8254:
8255:
8256:
8257: 115 428500120H
8258: 914 1985 vp.
8259:
8260: Raha-asia-aloite n:o 851
8261:
8262:
8263:
8264:
8265: Helle: Määrärahan ososittamisesta ns. VaToLe-vesihankkeen aloitta-
8266: miseksi
8267:
8268:
8269: Eduskunnalle
8270:
8271: Toijalan kaupungin juomavesitilanne on erit- Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle
8272: täin huolestuttava. Valkeakosken tehtaiden ala- 1986 ei kuitenkaan yllättäen ole työn aloittami-
8273: puolineo vesistö on saastunut. Vedessä on havait- seen tarvittavaa valtion osuutta eli 600 000 mark-
8274: tu jopa syöpää aiheuttavia aineita. kaa.
8275: Jo vuosia on suunniteltu kuntien yhteistoimin Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
8276: raakaveden ottoa Mallasvedestä eli em. tehtaiden
8277: yläpuolelta. Hankkeessa ovat mukana Valkeakos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8278: ki, Toijala ja Lempäälä, mistä lyhenne VaToLe. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8279: Koko hankkeen nykyinen kustannusarvio on 30.40. 77 600 000 markan miiå'rärahan
8280: noin 30 mmk, josta valtionosuus on noin 8 mmk. VaToLe-vesihankkeen aloittamiseksi.
8281: Toteutukseen on ollut määrä päästä vuonna 1986.
8282:
8283: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8284:
8285: Esko Helle
8286: 1985 vp. 915
8287:
8288: Raha-asia-aloite n:o 852
8289:
8290:
8291:
8292:
8293: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankkimisek-
8294: si luonnonsuojelutarkoituksiin
8295:
8296:
8297: Eduskunnalle
8298:
8299: Valtioneuvosto on tehnyt neljää suojeluohjel- laatiokorotusta. Luonnonsuojelualueiden perusta-
8300: maa koskevat periaatepäätökset. Nämä ovat roistoimikunta esitti jo v. 1981 III mietinnössään
8301: 24.2.1978 tehty kansallis- ja luonnonpuistoverkon (1981:41), että valtion tulo- ja menoarvioon tulee
8302: kehittämistä koskeva periaatepäätös siihen vuosittain sisällyttää 77 milj. markan suuruinen
8303: 2.4.1980 ja 2.9.1980 tehtyine täydennyksineen, määräraha luonnonsuojelualueiden ostoihin ja
8304: 19.4.1979 tehty soidensuojelun perusohjelmaa alueiden rauhoittamisesta johtuviin korvauksiin.
8305: koskeva periaatepäätös siihen 26. 3.1981 tehtyine Käytettävissä olevien resurssien ja todellisen tar-
8306: täydennyksineen, 3.6.1982 tehty lintuvesien suo- peen epäsuhde on näin ollen erittäin suuri. Luon-
8307: jeluohjelmaa koskeva periaatepäätös ja 3. 5.1984 nonsuojeluliitto ja Maataloustuottajain Keskus-
8308: vahvistettu harjujen suojeluohjelma. liitto kiinnittivät jo 1.6.1982 yhteisessä kirjelmäs-
8309: Kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan periaa- sään valtiovarainministeriölle huomiota tähän
8310: tepäätöksen tarkoittamien alueiden maapinta-ala epäkohtaan.
8311: on noin 545 000 ha, josta yksityisten omistamia Korvausmäärärahoja hallitus ei esitä korotetta-
8312: alueita on noin 11 500 ha. Soidensuojelun perus- vaksi ollenkaan eli ne säilyisivät entisenä 2,2 milj.
8313: ohjelmaan sisältyvien alueiden suopinta-ala puo- markkana. Tilanne saattaa aiheuttaa koko kor-
8314: lestaan on noin 488 500 ha, josta yksityisten omis- vausmenettelyllä tehtävien aluerahoitusten pysäh-
8315: tamia alueita on noin 149 500 ha. Lintuvesien tymisen tai vinoutumisen siten, että korvausmää-
8316: suojeluohjelmaan sisältyy 83 500 ha maa- ja vesi- rärahojen riittävyys ensisijaisesti sanelee rauhoi-
8317: alueita, joista valtaosa on yksityisomistuksessa. tusten toteutumisen eikä suojelutarve, vaikka
8318: Harjujen suojeluohjelmaan kuuluu 159 kohdetta, luonnonsuojelulaki selkeästi määrää korvaukset
8319: pinta-alaltaan yhteensä 96 000 ha. Lisäksi valtio- maksettaviksi kun maanomistaja niitä haluaa.
8320: neuvosto on ympäristöpoliittisessa selonteossaan On todettava, että suojeluohjelmien toteutta-
8321: eduskunnalle 28.9.1984 luvannut selvittää kym- minen kestää nykyisellä vauhdilla yli 20 vuotta.
8322: menen alueen osalta luonnonsuojelualueitten pe- Tästä aiheutuu maanomistajille monenlaista hait-
8323: rustamistarpeen ja -tavan sekä kolmen kansallis- taa ja epätietoisuutta, valtiolle lisäkustannuksia
8324: puiston laajentamismahdollisuudet. maan hinnan kohotessa, ja lopulta erilaisten mui-
8325: Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat den maankäyttömuotojen lisääntyminen vaaran-
8326: tullaan yksityismaiden osalta toteuttamaan joko taa suojelun toteuttamisen. Suojeluohjelmien to-
8327: hankkimalla ohjelmiin sisältyvät kohteet valtion teuttamista onkin nopeutettava merkittävästi ny-
8328: omistukseen tai maksamalla suojelualueen muo- kyisestään. Se vaatii tähän tarkoitukseen osoitetta-
8329: dostamisesta sen omistajalle aiheutuvasta talou- vien määrärahojen tuntuvaa korottamista sekä
8330: dellisen hyödyn menetyksestä korvaus. Harjujen myös näitä asioita hoitavan henkilöstön lisäämistä
8331: suojeluohjelma toteutetaan etupäässä maa-aines- lääninhallituksissa ja ympäristöministeriössä. Val-
8332: lain avulla. tion hallinnassa olevia maa-alueita on myös jous-
8333: Suojeluohjelmien toteuttamisen suurimpina es- tavasti voitava käyttää vastikemaana luonnonsuo-
8334: teinä ovat olleet suojelualueiden osto- ja korvaus- jelualueita muodostettaessa, koska vaihtomaame-
8335: varojen niukkuus sekä ostotoimintaa hoitavan nettely on usein maanomistajalle mieluisa vaih-
8336: henkilöstön puute. Kuluvan vuoden valtion tulo- toehto. On vielä lopuksi korostettava, että vain
8337: ja menoarviossa ostovaroja on varattu 38 milj. mk. edellä mainituilla keinoilla on mahdollista vähen-
8338: Ensi vuodelle hallitus esittää vain 40 milj. mk, mi- tää niitä tarpeettomia ristiriitoja ja epäluuloja, joi-
8339: kä ei vastaa edes maan hinnoissa tapahtunutta inf- ta maanomistajien sekä luonnonsuojelutahon vä-
8340: 916 1985 vp. - RA n:o 852
8341:
8342: lille eri puolilla maata on syntynyt. Ristiriidat tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8343: levat vastaisuudessa vain kärjistymään, ellei suoje- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä mo-
8344: luohjelmien toteuttamismenettelyä paranneta mentille 35.20.88 15 000 000 markkaa
8345: oleellisesti nykyisestään, ja kokemusten perusteel- maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar-
8346: la lopullisena kärsijänä ovat aina korvaamattomat koituksiin sekä lisäyksenä momentille
8347: luonnonarvot. 35.15. 41 2 800 000 markkaa korvaukszin
8348: Jäljempänä esitettyjä summia tulisi vastaisuu- maanomista;ille suojelualueiden perusta-
8349: dessa korottaa vuosittain vähintään inflaatiokehi- misesta aiheutuvista taloudellisen hyödyn
8350: tyksen verran. menetyksistä.
8351: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
8352: nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
8353: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
8354: taen,
8355:
8356: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
8357:
8358: Esko Helle Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna
8359: Mats Nyby Marja-Liisa Salminen Pertti Salolainen
8360: Mauno Manninen Ville Komsi
8361: 1985 rd. 917
8362:
8363: Finansmotion nr 853
8364:
8365:
8366:
8367:
8368: Hellström m.fl.: Om anvisande av höjt anslag såsom understöd för
8369: Lärkkulla stiftelsens sanerings- och byggnadskostnader
8370:
8371:
8372: Till Riksdagen
8373:
8374: Lärkkulla stiftelsens sanerings- och tillbygg- fostrare av den unga generationen och emedan
8375: nadskostnader uppgick till 12 800 000 mk. Vid stiftelsens verksamhet nu avsevärt försvåras av den
8376: planeringen av ovan nämnda projekt utgick Stif- ansträngda ekonomiska situationen föreslås att ett
8377: telsen från att staten - enligt preliminära diskus- tilläggsanslag beviljas.
8378: sionsresultat - skulle bidra med 2 700 000 mk. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
8379: Tills dato har det statliga stödet uppgått till samt
8380: 1 250 000 mk. I 1986 års budget har 200 000 mk
8381: intagits. att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
8382: Stiftelsens skulder uppgår till 7 050 000 mk per på momentet 29.57.52 i tillägg upptar
8383: den 15.9.1985 och de årliga räntekostnaderna till 300 000 mark såsom understöd för Lärk-
8384: 798 680 mk. kulla stiftelsens byggnads- och sanerings-
8385: Emedan Lärkkulla stiftelsen spelar en viktig roll kostnader.
8386: i vårt lands kulturliv, i folkbildningen och som
8387:
8388: Helsingfors den 24 september 1985
8389:
8390: Pähr-Einar Hellström Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
8391: 918 1985 vp.
8392:
8393: Raha-asia-aloite n:o 853 Suomennos
8394:
8395:
8396:
8397:
8398: Hellström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksena
8399: Lärkkulla stiftelsen -nimiselle säätiölle korjaus- ja rakennuskus-
8400: tannuksiin
8401:
8402: Eduskunnalle
8403:
8404: Lärkkulla stiftelsen -nimisen säätiön korjaus- ja osuus maamme kulttuurielämässä, kansansivistyk-
8405: lisärakennuskustannukset kohosivat 12 800 000 sessä ja nuoren sukupolven kasvattajana, ja kun
8406: markkaan. Suunnitellessaan edellä mainittua säätiön toiminta nyt on huomattavasti vaikeutu-
8407: hanketta lähti säätiö siitä, että valtio - alustavien nut kireän taloudellisen tilanteen takia, ehdotam-
8408: keskustelujen lopputuloksen mukaisesti - myön- me lisämäärärahan myöntämistä.
8409: täisi 2 700 000 markan avustuksen. Tähän päivään Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8410: mennessä on valtion tuki ollut 1 250 000 markkaa. nioittaen,
8411: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon on esitetty
8412: 200 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8413: Säätiön velat ovat 7050000 markkaa 15.9.1985, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8414: ja vuotuiset korkokustannukset ovat 798 680 29.57.52/isäyksenä 300 000 markkaa avus-
8415: markkaa. tuksena Lärkkulla stiftelsen -nimisen sää-
8416: Kun Lärkkulla stiftelsen -säätiöllä on tärkeä tiön rakennus- ja korjauskustannuksiin.
8417:
8418: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
8419:
8420: Pähr-Einar Hellström Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
8421: 1985 rd. 919
8422:
8423: Finansmotion nr 854
8424:
8425:
8426:
8427:
8428: Hellström: Om anvisande av anslag för anställande av två sjuk-
8429: vårdslärare och en byråsekreterare vid Ekenäs sjukvårdsskola
8430:
8431:
8432: Tili Riksdagen
8433:
8434: 1 tjänstekvoten för Ekenäs sjukvårdsskola sjukvårdsskola, varvid Åbo-filials uppgifter
8435: har två sjukvårdslärarbefattningar mrattats kan överföras av den nya befattningsinnehavaren.
8436: fr.o.m. den 1.8.1986. Samtliga kurser inom den Lönen med 3 ålderstillägg utgör 57 481 mark per
8437: två och ett halftåriga sjukskötarutbildningen blir år.
8438: emellertid ordinariekurser fr.o.m. den 1.1.1986, De sammanlagda kostnaderna uppgår således
8439: varför även befattningarna måste bekostas från tili 162 466 mark.
8440: årets början. Kostnaderna för de två befattningar- På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
8441: na under tiden 1.1.-31. 7.1986 går tili 104 985 samt
8442: mark med 3 ålderstillägg.
8443: De administrativa uppgifterna vid läroanstalten att Rzksdagen i statsförslaget för år 1986
8444: har ökat i och med att utbildningsprogrammet ut- måtte på moment 29.60.01 uppta 162500
8445: vidgats. Vid sjukvårdsläroanstaltens filial i Åbo mark för bestridande av två sjukvårdslä-
8446: sköts kansliuppgifterna för närvarande av en biträ- rartjänster under tzden 1.1.-31. 7.1986
8447: dande kanslist, avlönad med temporära budget- samt för en byråsekreterarstjänst fr.o.m.
8448: medel. Från den 1.1.1986 finns inga medel att den 1.1.1986 vzd Ekenäs sjukvårdsskola.
8449: tillgå. Därför bör en byråsekreterartjänst i löne-
8450: klass A 8 inrättas fr.o.m. den 1.1.1986 vid Ekenäs
8451:
8452: Helsingfors den 27 september 1985
8453:
8454: Pähr-Einar Hellström
8455: 920 1985 vp.
8456:
8457: Raha-asia-aloite n:o 854 Suomennos
8458:
8459:
8460:
8461:
8462: Hellström: Määrärahan osoittamisesta kahden sairaanhoidon opetta-
8463: jan ja yhden toimistosihteerin palkkaamiseen Ekenäs sjukvårds-
8464: skola -oppilaitokseen
8465:
8466: Eduskunnalle
8467:
8468: Ekenäs sjukvårdsskola -oppilaitoksen vir- luokan A 8 toimistosihteerin toimi, jolloin uusi
8469: kakiintiössä on 1. 8.1986 lukien perustettu kahden toimenhaltija voisi huolehtia Turun toimipisteen
8470: sairaanhoidon opettajan toimet. Kaikki kaksi- ja tehtävistä. Palkka kolmella ikälisällä on 57 481
8471: puolivuotisen sairaanhoitajakoulutuksen kurssit markkaa vuodessa.
8472: muuttuvat kuitenkin 1.1.1986 lukien vakinaisik- Yhteenlasketut kustannukset ovat 162 466
8473: si, mistä syystä myös toimiin tulee varata määrära- markkaa.
8474: hat vuoden alusta. Kahden toimen kustannukset Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
8475: ajalle 1.1.-31. 7.1986 ovat 104 985 markkaa kol- taen,
8476: men ikälisän mukaan laskien.
8477: Oppilaitoksen hallinnolliset tehtävät ovat li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8478: sääntyneet, kun koulutusohjelmaa on laajennet- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8479: tu. Sairaanhoitajaoppilaitoksen Turun toimipis- 29.60.01 162500 markkaa kahden sai-
8480: teessä on kansliatehtävät järjestetty yhden tilapäi- raanhoidon opettajan palkkaamiseen ajak-
8481: sin budjettivaroin palkatun apulaiskansiistin va- si 1.1.-31. 7.1986 sekä yhden toimistosih-
8482: raan. Varoja ei 1.1.1986 lukien ole lainkaan käy- teerin palkkaamiseen 1.1.1986 lukien
8483: tettävissä. Siksi on 1.1.1986 Ekenäs sjukvårds- Ekenäs sjukvårdsskola -oppilaitokseen.
8484: skola -oppilaitokseen perustettava palkkaus-
8485:
8486: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
8487:
8488: Pähr-Einar Hellström
8489: 1985 rd. 921
8490:
8491: Finansmotion ru 855
8492:
8493:
8494:
8495:
8496: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för Väst-
8497: nyländska Ungdomsringen rf. för arkivutrymmen
8498:
8499:
8500: Tili Riksdagen
8501:
8502: Svenska litteratursällskapets nämnd för histo- komster kan ordnas i kombination med närliggan-
8503: rieforskning bedriver i samarbete med Finlands de hotell.
8504: svenska kommunförbund och Finlands svenska Av tummen inreds två tili arkivutrymmen för
8505: hembygdsförbund en kampanj som går ut på att slutuppbevaring av västnyländska föreningars
8506: åstadkomma flera lokalhistoriska arkiv i Svensk- handlingar. För att göra handlingarna tillgängliga
8507: Finland. för forskning inreds också ett forskarrum.
8508: Västnyländska Ungdomsringen har av Ekenäs Totalkostnaderna för husets sanering uppgår
8509: stad hyn en byggnad som utvecklas tili ett Väst- tili ca 500 000 mk.
8510: nyländskt kulturhus. Byggnaden är uppförd i te- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
8511: gel i tre våningar med sammanlagt 19 rum, vå- samt
8512: ningsyta 1 820 m 3 och en golvyta om 345 m 2 •
8513: Byggnaden ligger i andra stadsdelen i Ekenäs att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
8514: stad på Barckens udde och har förklarats vara kul- på momentet 29.99.50 upptar 50000
8515: rurhistoriskt värdefull. Utrymmena kan utnyttjas mark såsom understöd för Västnyländska
8516: för smärre kurser. Större seminarier och samman- Ungdomsringen rf. för arkivutrymmen.
8517:
8518: Helsingfors den 24 september
8519:
8520: Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn
8521: Gunnar Jansson C>le Norrback
8522: C>le ~asz-H~ert
8523:
8524:
8525:
8526:
8527: 116 428500120H
8528: 922 1985 vp.
8529:
8530: Raha-asia-aloite n:o 855 Suomennos
8531:
8532:
8533:
8534:
8535: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Västny-
8536: ländska Ungdomsringen rf. -nimiselle yhdistykselle arkistotiloja
8537: varten
8538:
8539: Eduskunnalle
8540:
8541: Svenska litteratursällskapet -yhdistyksen histo- kouksia voidaan järjestää yhteistyössä läheisen ho-
8542: riantutkimuksen lautakunnalla on yhdessä Fin- tellin kanssa.
8543: lands svenska kommunförbund ja Finlands svens- Huoneista kaksi sisustetaan arkistotiloiksi länsi-
8544: ka hembygdsförbund -yhteisöjen kanssa käynnissä uusmaalaisten yhdistysten asiakirjojen säilytystä
8545: kampanja, joka tähtää useiden paikallishistorial- varten. Jotta asiakirjat olisivat tutkijoiden käytet-
8546: listen arkistojen aikaansaamiseen Suomen ruotsin- tävissä, sisustetaan lisäksi tutkijainhuone.
8547: kielisille alueille. Talon kunnostuksen kokonaiskustannukset ko-
8548: Västnyländska Ungdomsringen on vuokrannut hoavat noin 500 000 markkaan.
8549: Tammisaaren kaupungilta rakennuksen, josta tul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8550: laan kehittämään Länsi-Uudenmaan kulttuurita- tavasti,
8551: lo. Talo on rakennettu tiilestä, se on kolmikerrok-
8552: sinen, huoneiden määrä on yhteensä 19, kuutioti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8553: lavuus 1820 m 3 ja lattiapinta-ala 345 m 2 • 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8554: Talo on Tammisaaren toisessa kaupunginosassa 29.99.50 50 000 markkaa avustuksena
8555: Barckenin niemellä ja se on julistettu kulttuuri- Västnyländska Ungdomsringen rf. -nimi-
8556: historiallisesti arvokkaaksi. Tiloja voidaan käyttää selle yhdistykselle arkistotzloja varten.
8557: pieniä kursseja varten, ja suuria seminaareja jako-
8558:
8559: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
8560:
8561: Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn
8562: Gunnar Jansson Ole Norrback
8563: Ole Wasz-Höckert
8564: 1985 rd. 923
8565:
8566: Finansmotion nr 856
8567:
8568:
8569:
8570:
8571: Hellström: Om anvisande av anslag för påbörjande av byggnads-
8572: arbetena på Karis västra omfansväg
8573:
8574:
8575: Tili Riksdagen
8576:
8577: Den tunga trafiken mellan industrin i Pojo och järnvägskorsningar, av vilka två helt saknar säker-
8578: Hangö udd passerar Karis stads gatunät, varvid hetsanläggningar.
8579: bosättningen allvarligt störs, trafikfarliga kors- Byggnadskostnader uppgår tili 9,3 miljoner
8580: ningar används med fara för ytterligare trafik- mark.
8581: olyckor som följd. Dessutom utsätts innerstadens På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
8582: gator för ett oskäligt stort slitage, vilket orsakar samt
8583: höga underhållskostnader. Gatunätet är nämligen
8584: inte dimensionerat för tung trafik. Vägsträckan att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
8585: förlängs därutöver, vilket betyder större transport- på moment 31.24. 77 måtte uppta 950 000
8586: kostnader för industrin. mark för påbörjande av Karis västra om-
8587: Den obyggda delen av Karis västra omfartsled fortsvägs byggnadsarbeten.
8588: är ca 2,6 km lång. Då vägen byggs försvinner tre
8589:
8590: Helsingfors den 27 september 1985
8591:
8592: Pähr-Einar Hellström
8593: 924 1985 vp.
8594:
8595: Raha-asia-aloite n:o 856 Suomennos
8596:
8597:
8598:
8599:
8600: Hellström: Määrärahan osoittamisesta Karjaan läntisen ohikulkutien
8601: rakennustöiden aloittamiseen
8602:
8603:
8604: Eduskunnalle
8605:
8606: Pohjan teollisuuslaitosten ja Hankoniemen vä- osuus on 2,6 km:n mittainen. Tämän tien raken-
8607: linen raskas liikenne kulkee Karjaan kaupungin taminen merkitsisi kolmen kokonaan turvalaittei-
8608: katuverkon kautta, mistä on seurauksena vakavat ta vailla olevan rautatietasoristeyksen poistamista.
8609: häiriöt asukkaille. Liikenteellisesti vaarallisia ris- Rakennuskustannukset ovat 9,3 miljoonaa
8610: teyksiä käytetään, mistä aiheutuu yhä uusien lii- markkaa.
8611: kenneonnettomuuksien vaara. Lisäksi joutuvat Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
8612: keskustan kadut alttiiksi kohtuuttoman suurelle taen,
8613: kulutukselle, mikä aiheuttaa korkeat ylläpitokus-
8614: tannukset. Katuverkko ei nimittäin ole mitoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8615: raskaalle liikenteelle. Tilanne aiheuttaa myös ajo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8616: matkojen pitenemistä, mikä merkitsee suurempia 31.24.77 950000 markkaa Karjaan län-
8617: kuljetuskustannuksia teollisuudelle. tisen ohzkulkutien rakennustöiden aloitta-
8618: Karjaan läntisen ohikulkutien rakentamaton mtseen.
8619:
8620: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
8621:
8622: Pähr-Einar Hellström
8623: 1985 rd. 925
8624:
8625: Finansmotion nr 857
8626:
8627:
8628:
8629:
8630: Hellström: Om anvisande av anslag för påbörjande av förbättringsar-
8631: beten på stamväg nr 53 på avsnittet Virkby-Mjölbolsta
8632:
8633:
8634: Tili Riksdagen
8635:
8636: Slutförandet av vägförbättringsarbetena på snitten bör ur trafiksäkerhetssynpunkter omedel-
8637: stamväg nr 53 mellan Virkby och Mjölbolsta är bart förbättras och uträtas.
8638: fortfarande högst aktuellt. Den mycket krokiga På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
8639: vägsträckan på stamväg nr 53 mellan Mjölbolsta samt
8640: och Svartå samt mellan Svartå och Virkby har un-
8641: der de senaste 5 åren utgjort olycksplatsen för flera att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
8642: svåra trafikolyckor. Bl.a. har två långtradare vält på moment 31.24. 77 måtte uppta 750000
8643: omkull. De övriga vägavsnitten på sträckan Virk- mark för påbörjande av vägförbättringsar-
8644: by-Karis har redan iståndsatts och uträtats. beten på stamväg nr 53 på avsnitten Mjöl-
8645: De ovan nämnda synnerligen trafikfarliga av- bolsta-Svartå och Svartå-Virkby.
8646:
8647: Helsingfors den 27 september 1985
8648:
8649: Pähr-Einar Hellström
8650: 926 1985 vp.
8651:
8652: Raha-asia-aloite n:o 857 Suomennos
8653:
8654:
8655:
8656:
8657: Hellström: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 parannustöi-
8658: den aloittamiseen Virkkalan ja Meltolan välillä
8659:
8660:
8661: Eduskunnalle
8662:
8663: Kantatien n:o 53 parannustöiden loppuunsaat- Iiset osuudet tulee liikenneturvallisuussyistä välit-
8664: taminen Virkkalan ja Meltolan välillä on edelleen tömästi parantaa ja oikaista.
8665: mitä ajankohtaisinta. Kantatien n:o 53 erittäin Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
8666: mutkainen osuus Meltolan ja Mustion välillä, sa- taen,
8667: moin kuin Mustion ja Virkkalan välillä, on vii-
8668: meksi kuluneiden viiden vuoden aikana ollut ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8669: useiden vakavien liikenneonnettomuuksien ta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8670: pahtumapaikkana. Muun muassa kaksi kertaa on 31.24. 77 750 000 markkaa tienparannus-
8671: rekka-auto kaatunut. Muut osuudet Virkkalan ja töiden aloittamiseen kantatiellä n:o 53
8672: Karjaan välillä on jo kunnostettu ja oikaistu. Meltolan ja Mustion sekä Mustion ja Virk-
8673: Edellä mainitut liikenteellisesti erityisen vaara!- kalan villisillä osuuksilla.
8674:
8675: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
8676:
8677: Pähr-Einar Hellström
8678: 1985 rd. 927
8679:
8680: Finansmotion nr 858
8681:
8682:
8683:
8684:
8685: Hellström: Om anvisande av anslag för påbörjande av vägför-
8686: bättringsarbeten på landsväg nr 1015 mellan Backgränd och
8687: Lönnhammar
8688:
8689: Tili Riksdagen
8690:
8691: Republiken Finlands sämsta landsväg löper från På basen av det ovan anförda föreslår jag vörd-
8692: Billnäs via Backgränd tili Lönnhammar. Vägen är samt
8693: i så uruselt skick att den inte mera kan trafikeras
8694: med bussar, vilket medfört problem för den fast att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
8695: bosatta befolkningen i Backgränd, Bondby och på moment 31.24. 77 måtte uppta 500 000
8696: Lönnhammar. mark för påbörjande av vägförbättringsar-
8697: Vägen mellan Billnäs och Backgränd har i nå- beten på landsväg nr 1015 mellan Back-
8698: gon mån förbättrats men det sämsta avsnittet mel- gränd och Lönnhammar.
8699: lan Backgränd, Bondby och Lönnhammar bör för-
8700: sättas i sådant skick att busstrafik blir möjlig.
8701:
8702: Helsingfors den 27 september 1985
8703:
8704: Pähr-Einar Hellström
8705: 928 1985 vp.
8706:
8707: Raha-asia-aloite n:o 858 Suomennos
8708:
8709:
8710:
8711:
8712: Hellström: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1015 parannus-
8713: töiden aloittamiseen Backgrändin ja Linhamarin välillä
8714:
8715:
8716: Eduskunnalle
8717:
8718: Suomen tasavallan huonoin maantie kulkee Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
8719: Pinjaisista Backgrändin kautta Linhamariin. Tie taen,
8720: on niin kurjassa kunnossa, etteivät linja-autot voi
8721: enää liikennöidä sillä, mikä aiheuttaa ongelmia
8722: Backgrändin, Bondbyn ja Linhamarin vakituisille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8723: asukkaille. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8724: Pinjaisten ja Backgrändin välistä tietä on jonkin 31.24. 77 500 000 markkaa maantien n:o
8725: verran parannettu, mutta huonoin osuus Back- 1015 parannustöiden aloittamiseen Back-
8726: grändin, Bondbyn ja Linhamarin välillä tulee grändin ja Linhamarin välillä.
8727: saattaa sellaiseen kuntoon, että linja-autoliikenne
8728: tulee mahdolliseksi.
8729:
8730: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
8731:
8732: Pähr-Einar Hellström
8733: 1985 rd. 929
8734:
8735: Finansmotion nr 859
8736:
8737:
8738:
8739:
8740: Hellström m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för räntestöd som
8741: beviljats för anskaffande av ägarbostad
8742:
8743:
8744: Tili Riksdagen
8745:
8746: Bostadssparpremien i regeringens budgetför- För att minska denna effekt bör statens ränte-
8747: slag för 1986 föreslås höjas till2 500 mark och 500 stöd korrigeras med minst 112 procentenhet
8748: mark per barn, och denna premie kommer att in- från 1. 7.1986.
8749: räknas i låntagarens sparandel. Detta leder tili att På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
8750: förhåliandet mellan det som låntagaren sparar och samt
8751: det han efter att lånet erhållits måste amortera och
8752: betala i ränta ökar. Det kan inte anses skäligt att
8753: öka denna differens kraftigt. Man bör sträva tili att Rzksdagen i statsforslaget för år 1986
8754: att minska skilinaden melian det låntagaren spa- på momentet 35.45.53 i tzllägg upptar
8755: rar per månad och betalar igen per månad. Denna 8 500 000 mark för en höjning av ränte-
8756: skilinad kan minskas genom att öka räntestödet. stödet for anskaffande av ägarbostad tzll
8757: Den ovan nämnda kostnadsökningen drabbar 5,5 %.
8758: proportionelit sett värst de låntagare som tar små
8759: lån.
8760:
8761: Helsingfors den 27 september 1985
8762:
8763: Pähr-Einar Hellström Håkan Nordman Saara-Maria Paakkinen
8764: Ole Wasz-Höckert Timo Kietäväinen Martti Tiuri
8765: Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen Liisa Hilpelä
8766: Ben Zyskowicz Sirkka-Liisa Anttila Henrik Westerlund
8767: Mats Nyby
8768:
8769:
8770:
8771:
8772: 117 428500120H
8773: 930 1985 vp.
8774:
8775: Raha-asia-aloite n:o 859 Suomennos
8776:
8777:
8778:
8779:
8780: Hellström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oman asunnon
8781: hankintaan myönnettyjen lainojen korkotukeen
8782:
8783:
8784: Eduskunnalle
8785:
8786: Esityksessä valtion vuoden 1986 tulo- ja me- Mainitun vaikutuksen pienentämiseksi tulee
8787: noarvioksi ehdotetaan asuntosäästöpalkkiota ko- valtion korkotukea korottaa vähintään 112 pro-
8788: rotettavaksi 2 500 markkaan lisättynä 500 markal- senttiyksiköllä 1. 7.1986 lukien.
8789: la lasta kohti, ja tämä palkkio lasketaan lainanot- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8790: tajan säästöosuuteen. Tämä johtaa siihen, että nioittaen,
8791: suhteessa säästöihin lainan nostamisen jälkeen
8792: kuoletuksiin ja korkoihin menevä summa kasvaa.
8793: Tämän eron voimakasta kasvattamista ei voida pi- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8794: tää järkevänä. On pyrittävä pienentämään eroa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8795: lainanottajan kuukausisäästöjen ja kuukausittais- 35.45.53 lisäyksenä 8 500 000 markkaa
8796: ten velanhoitomenojen välillä. Tätä eroa voidaan oman asunnon hankintaan myönnetty-
8797: supistaa korottamalla korkotukea. jen lainojen korkotuen korottamiseksi
8798: Edellä mainittu kustannusten nousu kohdistuu 5,5 %:iin.
8799: suhteellisesti pahimmin niihin lainanottajiin, joi-
8800: den lainat ovat pieniä.
8801:
8802: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
8803:
8804: Pähr-Einar Hellström Håkan Nordman Saara-Maria Paakkinen
8805: Ole Wasz-Höckert Timo Kietäväinen Martti Tiuri
8806: Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen Liisa Hilpelä
8807: Ben Zyskowicz Sirkka-Liisa Anttila Henrik Westerlund
8808: Mats Nyby
8809: 1985 vp. 931
8810:
8811: Raha-asia-aloite n:o 860
8812:
8813:
8814:
8815:
8816: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson veden-
8817: hankinnan yleissuunnitelman toteuttamiseksi
8818:
8819:
8820: Eduskunnalle
8821:
8822: Vuonna 1970 valmistuneessa Kymijoen vesien- vetenä ns. Utin alueelta ja vedenhankinnan kus-
8823: suojelun yleissuunnitelman toisessa osassa esitet- tannukset olisivat tällöin 70 milj. markan luok-
8824: tiin alustava suunnitelma ja kustannusarvio Ky- kaa. Veden toimittaminen Kuusankoskelle ja
8825: menlaakson vedenhankinnan toteuttamisesta Kouvolaan jäisi tässä vaiheessa pois.
8826: muodostamaila tekopohjavettä sisempään Sal- Nyt esillä olevan vedenhankinnan kokonais-
8827: pausselkään kuuluvalla Selänpään alueella ja joh- suunnitelman toteuttaminen on Kymenlaakson
8828: tamalla vesi kalliotunnelissa Kouvolaan ja edel- kannalta erityisen tärkeää ja kiireellistä, vaikka
8829: leen Kotkan seudulle. Kymenlaakson vedenhan- yleissuunnitelmaa joudutaankin alkuperäiseen
8830: kintatoimikunta on em. kokonaissuunnitelman nähden muuttamaan. Työn toteuttamiseksi olisi
8831: pohjalta jatkanut vedenhankinnan suunnittelua kuitenkin saatava- valtiolta riittävästi varoja joko
8832: niin, että on päädytty yleissuunnitelmatasolle v. työllisyysvaroina tai siten, että toimenpiteet toteu-
8833: 1973. tettaisiin vesihuoltoryhmän esityksen mukaisena
8834: Keskitetyn vedenhankinnan piiriin oli suunni- valtion vesihuoltotyönä.
8835: telmassa liitetty seuraavat kunnat: Kuusankoski, Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
8836: Kouvola, Anjalankoski ja Kotka. Lisäksi on tarkas- tamme,
8837: teltu Haminan ja Vehkalahden liittämistä yhteis-
8838: järjestelmään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8839: Kun yleissuunnitelmaa on sittemmin tarkistet- 1986 tulo- ja menoarvioon 6 5 00 000 mar-
8840: tu yksityisten vedenkulutusennusteiden mukai- kan määrärahan käytettäväksi Kymenlaak-
8841: seksi, on havaittu, että tarvittavat vesimäärät ovat son vedenhankinnan yleissuunnitelman
8842: vain noin puolet alunperin arvioidusta. Suorite- toteuttamiseksi, mikä tarkoittaa pohjave-
8843: tuissa kustannusvertailuissa onkin havaittu, että den ottamista Salpausselän alueelta ja sen
8844: veden hankkiminen Salpausselän alueelta Utista johtamista Kymtjoki-va"en taajamiin ensi
8845: on huomattavasti aikaisempaa ns. Selänpää-pro- vaiheessa Anjalankosken ja Kotkan kau-
8846: jektia edullisempi. Jatkoselvittelyissä on todettu, pungeissa, tai että tähän tarkoitukseen
8847: että Keski- ja Etelä-Kymenlaakson tarvitsema raa- edellytettäisiin käytettäväksi ainakin vas-
8848: kavesi on saatavissa edullisimmin pohja- ja teko- taava määrä työllisyysvaroja.
8849:
8850: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
8851:
8852: Olli Helminen Seppo Tikka Anna-Liisa Piipari
8853: 932 1985 vp.
8854:
8855: Raha-asia-aloite n:o 861
8856:
8857:
8858:
8859:
8860: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:ot 3543 ja
8861: 356 parantamiseen välillä Ummeljoki-Uudenmaan läänin raja
8862: Anjalankoskella
8863:
8864: Eduskunnalle
8865:
8866: Anjalankosken kaupungin taajamien yhteys- nen ja sille on viime vuosina kerääntynyt huomat-
8867: teistä länteen eli Elimäen, Porvoon ja Helsingin tava määrä raskasta liikennettä. Erityisesti myös
8868: suuntaan on edelleen parantamatta väli Ummel- TVL:n maansiirtoliikennettä tapahtuu tämän tien
8869: joki-Muhniemi, josta kuitenkin Muhniemeltä kautta. Tie olisi näin ollen otettava TVL:n perus-
8870: Myllykosken suuntaan on aikaisemmin uudestaan parannusohjelman piiriin, se olisi kestopäällystet-
8871: rakennettu tietä noin 1,8 kilometrin pituudelta. tävä ja mahdollisesti vaikeimpien mutkapaikkojen
8872: Tie olisi syytä parantaa noin 6,8 kilometrin mat- kohdalla olisi tien suuntausta parannettava. Tien
8873: kalla Ummeljoelle saakka, jolloin Myllykosken- pituus on 11,2 kilometriä, josta 10,6 kilometriä
8874: Ummeljoen teollisuustaajaman yhteydet länteen pitäisi ottaa perusparannuskohteeksi.
8875: saataisiin parantumaan ja myös Anjalan-Um- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8876: meljoen-Korian maantie tulisi kytketyksi näihin
8877: yhteyksiin. Myllykosken-Ummeljoen taajamasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8878: ja erityisesti Myllykoski Oy:n tehtaalta suuntau- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8879: tuu jatkuvasti vilkasta liikennettä länteen ja päin- 31. 24. 77 1 000 000 markan määrärahan
8880: vastoin. Toisaalta Inkeroisten ja toisaalta Korian Ummeljoen-Muhniemen maantien n:o
8881: kautta kulkevat liikenneyhteydet ovat kuitenkin 3543 ja edelleen sen jatkon Muhniemi-
8882: hankalat ja aiheuttavat turhia ajokilometrejä. Tä- Ahvio-Uudenmaan läänin raja eli maan-
8883: män tien johdonmukainen jatko Muhniemeltä tien n:o 356 parannustöiden aloittamisek-
8884: Ahvion kautta Vastilaan on erittäin huonokuntoi- sz.
8885: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
8886:
8887: Olli Helminen Seppo Tikka Anna-Liisa Piipari
8888: 1985 vp. 933
8889:
8890: Raha-asia-aloite n:o 862
8891:
8892:
8893:
8894:
8895: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaliiton toi-
8896: minnan avustamiseen
8897:
8898:
8899: Eduskunnalle
8900:
8901: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuodesta 1978 ten kehitetään ja sovitetaan oloihimme sopivia ar-
8902: lähtien merkitty määräraha kehitysvammaisten viointimenetelmiä, kuntoutusohjelmien raken-
8903: erityishuollosta annetun lain 16 §:n 3 momentin netta, kuntoutuksen ohjausta sekä koko toimin-
8904: mukaiseen valtakunnalliseen tutkimus-, kokeilu- nan arviointia.
8905: ja kehittämistoimintaan. Vuodesta 1984 lähtien Uudistetun peruskoululainsäädännön nojalla
8906: sanottu määräraha on momentilla 33.33.51 (Val- pääosa kehitysvammaisista on siirtynyt peruskou-
8907: tionavustus yksityisten sosiaalihuollon palvelujen luun. Laaja ja monipuolinen sekä pitkähkö seu-
8908: tuottajien käyttökustannuksiin). rantatutkimus on välttämätöntä paitsi uudistuk-
8909: Tämän lisäksi on eduskunta neljänä viime sen tulosten arvioimiseksi myös sosiaalitoimen
8910: vuonna hyväksynyt momentille ehdollisen määrä- alaisuuteen jäävien syvästi ja vaikeasti kehitysvam-
8911: rahan, vuodelle 1982 Kehitysvammaliitolle maisten opetuksen jatkosuunnitelmien ja myö-
8912: 200 000 markkaa, vuodelle 1983 kehitysvamma- hemmän mahdollisen peruskouluun siirtymisen
8913: huollon tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimin- valmistelemiseksi.
8914: taan 150 000 markkaa, vuodelle 1984 Kehitys- Yleisen elintason, hoidon ja kuntoutuksen ko-
8915: vammaliitolle 150 000 markkaa sekä vuodelle hotessa myös kehitysvammaisten elinikä nousee.
8916: 1985 Kehitysvammaliiton toimintaan 200 000 Tästä seuraa mm. kotona asuvien kehitysvam-
8917: markkaa. Määräraha on kehitysvammahuoliolle maisten määrän kasvu ja siten perheisiin kohdis-
8918: erittäin merkityksellinen ja taannut tutkimuksen, tuvien paineiden lisääntyminen. Tilanteesta ei ole
8919: kokeilun ja kehittämisen jatkuvuuden ylläpitämi- aivan tarkkaa kuvaa. Kuvan selkeyttäminen ja rat-
8920: sen ja tehostamisen sekä neuvonta- ja koulutustoi- kaisuvaihtoehtojen selvittäminen yhdessä viran-
8921: minnan edistämisen. omaisten kanssa on tärkeätä. Tähän liittyy yleisesti
8922: Kehitysvammaliiton tutkimusta, kokeilua ja mm. asumisen vaihtoehtojen täsmentäminen ja
8923: kehittämistä on toteutettu koko ajan maan eri ratkaisuvaihtoehtojen tutkiminen, kokeilu ja ke-
8924: osissa Lapista Uudellemaalle tiiviissä yhteydessä hittäminen.
8925: käytännön kehitysvammatyön kanssa. Sisällöllise- Kehitysvammalaitoksissa ja avohuollossa toimi-
8926: nä tavoitteena on ollut selvittää kehitysvammais- van henkilökunnan työtilanteiden, työmenetel-
8927: ten mahdollisimman itsenäistä sopeutumista yh- mien ja täydennyskoulutuksen tarpeiden sekä me-
8928: teiskuntaan. netelmien tutkiminen ja kehittäminen on entistä
8929: Lähivuosina Kehitysvammaliiton tutkimuksen, tarpeellisempaa mm. siksi, että avohuollon osuu-
8930: kokeilun, kehittämisen ja koulutustoiminnan pai- den kasvaessa laitoksiin jäävät vaikeimmin vam-
8931: nopisteet ovat varhaiskuntoutuksessa, vaikeasti ja maiset. Näin myös avohuollon asiakkaiden määrät
8932: syvästi kehitysvammaisten opetuksessa ja muussa kasvavat. Ympärivuorokautinen hoito vaikeutuu
8933: kuntoutuksessa, työ- ja ammatillisessa kuntoutuk- ja edellyttää henkilöresurssien kehittämisen lisäksi
8934: sessa, aikuiskasvatuksessa sekä kehitysvammaisten nykyistä kehittyneempiä menetelmiä.
8935: asumisessa ja elämänlaadussa vapaa-aikatoi- Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kokeilutoi-
8936: mintoineen. minnan tulokset julkaistaan omassa sarjassa. Jul-
8937: Varhaiskuntoutuksen tavoitteena on laatia Suo- kaisusarjassa on tähän mennessä ilmestynyt 34 ra-
8938: men oloihin sopivia toimintatapoja varhaiskun- porttia. Työn alla on parhaillaan 8 raporttia.
8939: toutuksen järjestämiseksi eri palvelujärjestelmien Seitsemän vuotta jatkunut tavoitteellinen ja
8940: yhteistyönä. Painopiste on alle kolmivuotiaitten, määrätietoinen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämis-
8941: kotona asuvien lasten kuntouttamisessa. Tätä var- toiminta on kasvattanut myös omaisten, alan hen-
8942: 934 1985 vp. - RA n:o 862
8943:
8944: kilöstön ja yleisten palvelujen antajien jatkuvaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8945: täydennyskoulutustarvetta, mihin liittyy kansain- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8946: välisen tiedon ja kokemuksen sekä uusien kasva- 33.33.51 300 000 markan määrärahan
8947: tusmenetelmien kehittäminen ja välittäminen. käytettäväksi Kehitysvammaliiton toimin-
8948: T~mä edellyttää voimavaroja myös koulutustoi- nan avustamiseen.
8949: mmtaan.
8950: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8951: nioittavasti,
8952:
8953: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
8954:
8955: Olli Helminen Mauno Manninen
8956: Boris Renlund Pentti Skön
8957: 1985 vp. 935
8958:
8959: Raha-asia-aloite n:o 863
8960:
8961:
8962:
8963:
8964: Hetemäki-Olander ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta yli-
8965: määräisiin taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeisiin
8966:
8967:
8968: Eduskunnalle
8969:
8970: Uusien valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkei- merkitys. Näin on siitäkin huolimatta, että niiden
8971: den määrä on pudotettu kerralla 62 :sta kolmeen- perusluonne on tunnustus, mikä kenties on eläk-
8972: kymmeneen. Vastaavasti ylimääräisten lehtimies- keiden verollepanon yhteydessä päässyt unohtu-
8973: eläkkeiden määrä on pudonnut 28:sta viiteentois- maan.
8974: ta. Perusteluissa on vedottu ns. freelancer-eläke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8975: järjestelmän voimaan saattamiseen vuoden 1986 taen,
8976: alusta sekä yleisen työeläkejärjestelmän mukaisen
8977: toimeentuloturvan kehittymiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8978: Pudotus eläkkeiden osalta on liian jyrkkä. Yrit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8979: täjäeläkelaki toimii taiteitten piirissä epätyydyttä- 28.07.06 lisäyksenä 500 000 markkaa yli-
8980: västi ja puolinaisesti. Siksi sekä täys- että puoli- määräisiin taiteilzja- ja sanomalehtimies-
8981: eläkkeillä on edelleen huomattava kompensoiva eläkkeisiin.
8982:
8983: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8984:
8985: Elsi Hetemäki-Olander Marjatta Väänänen Liisa Hilpelä
8986: Henrik Westerlund Päivi Varpasuo Helena Pesola
8987: 936 1985 vp.
8988:
8989: Raha-asia-aloite n:o 864
8990:
8991:
8992:
8993:
8994: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-Opiston
8995: rakennushankkeiden rahoittamiseen
8996:
8997:
8998: Eduskunnalle
8999:
9000: Valtioneuvosto myönsi Paasikivi-Opistolle pe- vistävä koulutus on siten hyvin vastannut nuori-
9001: rustamisluvan 31.1.1980. Tänä syksynä alkoi siten son koulutuskysyntää.
9002: opiston kuudes toimintavuosi. Nuorena opistona Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9003: Paasikivi-Opisto on joutunut tekemään huomatta- taen,
9004: via investointeja opistorakennusten ja tilojen saat-
9005: tamiseksi ajanmukaisiksi ja toiminnaltaan tarkoi- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9006: tuksenmukaisiksi. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9007: Paasikivi-Opistolla on tällä hetkellä 80 opiskeli- 29.57.52 1 500 000 markkaa Paasikivi-
9008: japaikkaa, minkä lisäksi opistolla opiskelee 10 Tu- Opiston rakennushankkeiden aiheutta-
9009: russa asuvaa opiskelijaa. Opistoon oli tänä vuonna mien lainojen lyhentämiseen ja korkojen
9010: 377 hakijaa, joista voitiin valita ainoastaan 48. maksamiseen sekå' uusien rakennushank-
9011: Opiston tarjoama yhteiskunnallinen ja ammattisi- keiden rahoittamiseen.
9012:
9013: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
9014:
9015: Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä
9016: Päivi Varpasuo Helena Pesola
9017: Tuulikki Petäjäniemi
9018: 1985 vp. 937
9019:
9020: Raha-asia-aloite n:o 865
9021:
9022:
9023:
9024:
9025: Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kult-
9026: tuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten
9027:
9028:
9029: Eduskunnalle
9030:
9031: Kulttuuritoimintalain 8 §:n mukaisia avustuk- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
9032: sia ja lainoja voidaan myöntää ainoastaan valtion taen,
9033: tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan rajoissa.
9034: Viime vuonna rakennushankkeisiin ja hankintoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9035: hin osoitetusta määrärahasta jaettiin avustuksia 11 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9036: läänin alueelle yhteensä 57 kohteeseen. Jaossa hy- 29.90.30 lisäyksenä 1000000 markkaa
9037: lättäväksi esitetyistä 100 hakemuksesta huomatta- kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja
9038: va osa voitaisiin ottaa uudelleen käsiteltäväksi, laitteita varten.
9039: mikäli tarkoitusta varten saataisiin määräraha vuo-
9040: den 1986 ja sitä seuraavien vuosien budjetteihin.
9041:
9042: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9043:
9044: Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä
9045: Henrik Westerlund Päivi Varpasuo
9046: Helena Pesola
9047:
9048:
9049:
9050:
9051: 118 428500120H
9052: 938 1985 vp.
9053:
9054: Raha-asia-aloite n:o 866
9055:
9056:
9057:
9058:
9059: Hetemäki-Olander ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta lää-
9060: nien taidetoimikunnille käytettäväksi taiteen edistämiseen
9061:
9062:
9063: Eduskunnalle
9064:
9065: Läänien taidetoimikuntien taiteen edistämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9066: seen merkittävät varat ovat pysyneet muuttu- taen,
9067: mattomina. Täten ei esimerkiksi voida lain-
9068: kaan lisätä apurahojen määrää eikä perustaa yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9069: tään uutta läänintaiteilijan virkaa. Alueelli- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9070: sen kulttuuritoiminnan tukemiseksi olisi välttä- 29.90.52lisäyksenä 1 000 000 markkaa lää-
9071: m~töntä edes vähäinenkin lisäresurssien myöntä- nien taidetoimikuntien käytettäväksi tai-
9072: mmen. teen edistämiseen.
9073:
9074: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9075:
9076: Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä
9077: Henrik Westerlund Päivi Varpasuo
9078: Helena Pesola
9079: 1985 vp. 939
9080:
9081: Raha-asia-aloite n:o 867
9082:
9083:
9084:
9085:
9086: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta konservaattorin
9087: viran perustamiseksi museovirastoon
9088:
9089:
9090: Eduskunnalle
9091:
9092: Museovirasto ei toistuvista yrityksistä huolimat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9093: ta ole saanut rakennuskonservaattorin virkaa. Vä- taen,
9094: liaikaisilla järjestelyillä palkattu erittäin pätevä
9095: konservaattori on hakeutumassa pois huonon pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9096: kan vuoksi. Tämän jälkeen museovirastossa ei ole 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9097: ainuttakaan ammattimiestä mm. keskiaikaisten 29.94.01 130000 markkaa A21 palk-
9098: kalkkimaalausten ja muiden kansallisten kulttuu- kausluokan konservaattorin viran perusta-
9099: riaarteiden hoitoon ja valvontaan. miseksi museovirastoon.
9100: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
9101:
9102: Elsi Hetemäki-Olander Marjatta Väänänen Tarja Halonen
9103: Liisa Hilpelä Päivi Varpasuo Henrik Westerlund
9104: Helena Pesola
9105: 940 1985 vp.
9106:
9107: Raha-asia-aloite n:o 868
9108:
9109:
9110:
9111:
9112: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelukoulun sijoit-
9113: tamiseksi Pieksämäelle
9114:
9115:
9116: Eduskunnalle
9117:
9118: Maaliskuussa 1983 mietintönsä jättänyt parla- mahdollistava laaja rautauensteys- Ja ratapiha-
9119: mentaarinen väestönsuojelukomitea esitti mm., alue sekä Naarajärven pienkenttä
9120: että väestönsuojelukoulutusta tulisi lisätä ja tehos- - Aluehälytyskeskuksen sijaintikunta
9121: taa muodostamalla liikkuvia kouluttajaryhmiä se- - Hankkeelle on tarjolla useita sijoitusvaih-
9122: kä tutkimalla mahdollisuuksia perustaa pysyviä toehtoja, jotka kaupunki järjestäisi korvauksetta
9123: koulutuskeskuksia esimerkiksi Keski-Suomeen. (tontti ja kunnallistekniikka). Tarvittaessa kau-
9124: Pieksämäen kaupunki on kiinnostunut väestön- punki rakentaisi tilat valtion viranomaisten hyväk-
9125: suojelukoulutuskeskuksen perustamisesta Pieksä- symien suunnitelmien mukaan.
9126: mäelle. Hankkeen paikkakunnalle saamisen tuek- - Uusien pysyvien työpaikkojen saaminen
9127: si on kaupunki tuonut esiin mm. seuraavia perus- paikkakunnalle varsinkin kun Valtionrautateiden
9128: teita: palveluksessa oleva henkilökunta jatkuvasti vähe-
9129: - Pieksämäen kaupungin maantieteellinen si- nee tulevina vuosina.
9130: jainti keskellä Suomea Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9131: - Erinomaiset rautatie- ja maantieyhteydet jo- taen,
9132: ka suuntaan sekä lentoyhteydet Varkauden lento-
9133: kentältä (maakuljetus 40 km) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9134: - Keskiasteen kaupunkikeskuksen tarjoamat 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9135: monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut sekä 26. 80. 74 10 000 000 markkaa väestönsuo-
9136: viihtyisä luonnonläheinen elinympäristö jelukoulun suunnittelemiseksi sekä toteu-
9137: - Todelliset koulutus- ja harjoitteluolosuhteet tuksen alkurahoitukseksi Pieksämäelle.
9138:
9139: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
9140:
9141: Pertti Hietala Pirjo Rusanen
9142: 941
9143: 1985 vp.
9144:
9145: Raha-asia-aloite n:o 869
9146:
9147:
9148:
9149:
9150: Hietala ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
9151: mismäärärahaan
9152:
9153:
9154: Eduskunnalle
9155:
9156: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla menokoh- Perttusen komitea on edellyttänyt. Näin ollen oli-
9157: dalla 26.98.43 (Läänien kehittäminen) on varattu si tälle momentille lisättävä rahaa vähintään 20
9158: 53 miljoonaa markkaa. Kun tästä määrärahasta milj. markkaa, jolloin kullekin kokeiluläänille oli-
9159: tullaan käyttämään 3 milj. markkaa Lapin läänin si mahdollista myöntää n. 10 milj. markkaa.
9160: matkailun tukemiseen ja kun on oletettavissa, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9161: Lapin läänin osuus tulee olemaan tästä määrära- taen,
9162: hasta 30 milj. markkaa, jäisi neljän uuden kokei-
9163: luläänin kesken jaettavaksi 20 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9164: Koska em. määrärahasta näiden läänien kesken 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9165: tasan jaettuna tulisi lääniä kohti vain 5 milj. 26. 98.43 ltsäyksenä 20 000 000 markkaa
9166: markkaa, on selvää, ettei näin vähäisen määrära- läänien kehittämiseen esitetyn 53 000 000
9167: han turvin tultaisi saavuttamaan sitä elinkeino- ja markan lisäykseksi.
9168: työllisyyspoliittista tulosta, jota kansliapäällikkö
9169:
9170: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
9171:
9172: Pertti Hietala Jorma Rantanen
9173: Mauri Miettinen Riitta Uosukainen
9174: Pirjo Rusanen
9175: 942 1985 vp.
9176:
9177: Raha-asia-aloite n:o 870
9178:
9179:
9180:
9181:
9182: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta vajaamielis- ja mielisairaan-
9183: hoitajien koulutuspaikkojen lisäämiseksi
9184:
9185:
9186: Eduskunnalle
9187:
9188: Koulutetun hoitohenkilökunnan saanti pää- Merkittävä osasyy edellä mammuun kehityk-
9189: kaupunkiseudun suuriin kehitysvammahuollon ja seen on kyseisten ammattiryhmien koulutuksen
9190: psykiatrisen sairaanhoidon laitoksiin on muodos- riittämättömyys Etelä-Suomen alueella ja koulu-
9191: tunut vaikeaksi. Tämä koskee varsinkin vajaamie- tuksen aloituspaikkojen vähäisyys. Lisäämällä kii-
9192: lishoitajien ja mielisairaanhoitajien virkoja ja toi- reellisesti koulutettavien määrää ja kohdentamalla
9193: mia. Tämä on johtamassa tilanteeseen, että tällä hakumenettely pääkaupunkiseudulla asuviin nuo-
9194: hetkellä kohtuulliseksi katsottava hoidon taso vaa- riin henkilöstöpula voidaan poistaa ja näin luoda
9195: rantuu. kohtuulliset toimintaedellytykset pääkaupunki-
9196: Esimerkiksi Rinnekodin keskuslaitoksessa ja seudun kehitysvammahuollon ja psykiatrisen sai-
9197: Nikkilän sairaalassa tilanne on kärjistynein, sillä raanhoidon laitoksille. Uusia koulutuspaikkoja
9198: kummassakin laitoksessa kyseisistä viroista tai toi- tulisi saada kiireellisesti vähintään 20.
9199: mista on lähes 25 % täyttämättä koulutetulla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9200: henkilöstöllä (määrällisesti yli 100) ja osa koko- taen,
9201: naan vailla sijaista.
9202: Seurauksena on lisäksi, että koulutettu hoito- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9203: henkilökunta on hakeutumassa pois kyseisistä lai- 1986 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
9204: toksista kohtuuttomaksi muodostuneen työpai- kaa vajaamielishoitajien ja mielisai-
9205: neen johdosta. Henkilökunnan sairaslomat ovat raanhoitajien koulutuspazkkojen lisäämi-
9206: myös huomattavasti lisääntyneet. seksi.
9207:
9208: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9209:
9210: Pertti Hietala Liisa Jaakonsaari
9211: Aarno von Bell Maija Rajantie
9212: Kaj Bärlund
9213: 1985 vp. 943
9214:
9215: Raha-asia-aloite n:o 871
9216:
9217:
9218:
9219:
9220: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren-Porsaskosken
9221: maantien perusparantamiseen
9222:
9223:
9224: Eduskunnalle
9225:
9226: Pieksämäen seudun kuntien yhteistyötoimi- kylä, joka myös Etelä-Savon seutukaavaliiton
9227: kunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että Hau- suunnitelmien mukaan tulee säilymään omana ta-
9228: kivuoren ja Pieksämäen maalaiskunnassa olevalla louskylänä, sijaitsee Haukivuoren-Porsaskosken
9229: Haukivuoren-Porsaskosken maantiellä (Mt n:o maantien varrella.
9230: 4474) suoritettaisiin perusparannus ja että työt Nykälän talouskyläå;n kuuluvan Taipaleen ky-
9231: aloitettaisiin mahdollisimman pian. Perusteluina län asukkaiden liikenneyhteydet kuntakeskukseen
9232: yhteistyötoimikunta esittää seuraavaa: ovat erittäin heikot. Taipaleen kylän aseman pa-
9233: Haukivuoren kunnan ja Pieksämäen maalais- rantaminen kuntakeskukseen nähden edellyttää
9234: kunnan alueella olevan noin 31 kilometrin pitui- kaukaisen sijainnin takia hyväkuntoisia teitä. Tai-
9235: sen Haukivuoren-Porsaskosken maantien perus- paleen kylästä kuntakeskukseen on suoritettu vii-
9236: parantaminen on erittäin tärkeää tien huonokun- me vuosina joukkoliikennekokeiluja, jotka myös
9237: toisuuden ja runsaan liikenteen takia. vaativat perusparannettua maantietä. Hyvien tie-
9238: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri on vuonna yhteyksien luominen kuntakeskukseen edistää ta-
9239: 1979 suorittanut liikennelaskennan ja sen mukaan louskylän kehittymistä.
9240: edellä mainitun maantien keskimääräinen vuoro- Haukivuoren-Porsaskosken maantien perus-
9241: kausiliikenne oli 169/24. Tieosuuksittain keski- parantaminen on tärkeää myös kunnan koululai-
9242: määräinen vuorokausiliikenne ja kesän keskimää- toksen kannalta, sillä Nykälästä ja sen ympäristös-
9243: räinen vuorokausiliikenne oli vuonna 1979 seuraa- tä kyyditään maaoteitse Haukivuoren Asemaky-
9244: va: lään noin 50 yläasteen oppilasta ja tien vaikutus-
9245: piirissä olevat ala-asteen oppilaat lähimpään ala-
9246: Tieosuus: kvl: kkvl:
9247: asteen kouluun. Lisäksi maantiellä on säännölli-
9248: Kantatie 72- Kurkisensaaren
9249: nen linja-auto-, myymäläauto- ja maitoautolii-
9250: th ................... . 458/51 644/43
9251: kenne, joten se on hyvin raskaasti liikennöity tie.
9252: Kurkisensaaren th-Pohja-
9253: Erityisesti tämä tulee esille keväisin ja syksyisin ke-
9254: lahden th ............... . 171/30 243/28
9255: lirikkojen aikoina.
9256: Pohjalahden th-Porsaskoski 144/19 197/15
9257: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9258: Kunnanhallitus korostaa maantien perusparan- taen,
9259: tamisen tärkeyttä, sillä sen vaikutuspiirissä on täl-
9260: lä hetkellä noin 270 taloutta. Maantien merkitys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9261: korostuu kesäaikana entisestään, sillä Haukivuo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9262: ren kunnan alueella sijaitsevista loma-asunnoista 31.24. 77 2 000 000 markan määrärahan
9263: suuri osa on tämän tien vaikutuspiirissä. Haukivuoren-Porsaskosken maantien
9264: Haukivuoren kuntaan kuuluva Nykälän talous- perusparannuksen aloittamiseksi.
9265:
9266: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
9267:
9268: Pertti Hietala Pirjo Rusanen Pentti Poutaneo
9269: 944 1985 vp.
9270:
9271: Raha-asia-aloite n:o 872
9272:
9273:
9274:
9275:
9276: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Väi-
9277: sälänsaareen Hirvensalmella
9278:
9279:
9280: Eduskunnalle
9281:
9282: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren kentamiseen olisikin saatava määräraha valtion
9283: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malvanie- tulo- ja menoarvioon.
9284: men paikallistielle, on ollut liikenteessä useita Todettakoon vielä, että sillan rakentaminen ei
9285: vuosia. Sillan puuttuminen Väisälänsaaren ja Hir- korjaa ainoastaan Väisälänsaaren asukkaiden lii-
9286: vensalmen puoleisen mantereen väliltä vaikeuttaa kenneoloja, vaan se parantaa liikenneyhteyksiä
9287: kuitenkin saaren asukkaiden asioimista Hirvensal- my~~ Väisälänsaaren läheisyydessä oleviin muihin
9288: men kunnan keskustassa olevissa palvelupisteissä. saarun.
9289: Matkaa saaresta kunnan keskustaan Mikkelin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9290: kautta on yli 60 km, kun se suorinta tietä sillan
9291: kautta olisi vajaat 20 km. ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9292: Sillan rakentaminen mantereelta Häntäniemes- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9293: tä Väisälänsaaren Sokkasenniemeen on ollut esillä 31. 24. 77 4 5 00 000 markkaa szllan ra-
9294: jo silloin kun tietä rakennettiin, mutta varojen kentamiseksi mantereelta Väisälänsaareen
9295: puute on estänyt sillan rakentamisen. Sillan ra- Hirvensalmen kunnassa.
9296:
9297: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
9298:
9299: Pertti Hietala Pirjo Rusanen Pentti Poutanen
9300: 1985 vp. 945
9301:
9302: Raha-asia-aloite n:o 873
9303:
9304:
9305:
9306:
9307: Hietala ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta Valtionrautateille
9308: henkilöliikenteen tappioiden korvaamiseksi
9309:
9310:
9311: Eduskunnalle
9312:
9313: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä ase- Lisäksi kesäkuussa 1985 on liikenneministeriö
9314: tetaan edelleen Valtionrautateille erityisen liike- eduskunnan päätöksen mukaisesti asettanut par-
9315: kirjanpidollisen alijäämän supistamistavoite. Mai- lamentaarisen VR-komitean, jonka tehtävänä on
9316: nitun tavoitteen asettamisen yhteydessä ei valtio- selvittää mm. valtionrautateiden liikennepoliitti-
9317: vallan taholta ole kuitenkaan riittävästi otettu nen asema yhteiskunnassa.
9318: huomioon niitä tehtäviä, joita rautatielaitokselle Komitealle tulee antaa asialliset mahdollisuu-
9319: on asetettu yleisen ja yhteiskuntapoliittisen edun det suorittaa toimeksiantoosa mukaiset tehtävät.
9320: nimissä hoitaa määrätyntyyppistä palvelutehtä- Tämä tulee myös huomioida vuoden 1986 tulo- ja
9321: vää. Valtion yleisistä varoista osoitettavat korvauk- menoarviota käsiteltäessä.
9322: set eri toimintojen tukemiseksi eivät riitä katta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9323: maan mainituista toiminnoista aiheutuvia kustan-
9324: nuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9325: Vuoden 1985 keväällä eduskunta teki päätök- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9326: sen jäädyttää henkilöpaikallisliikenteen supista- 31.57.40 35 000000 markkaa yleisen
9327: misesitykset vuoden 1985 osalta. Vuoden 1986 edun edellyttämän henkilöpaikallislitken-
9328: tulo- ja menoarviossa ei ole otettu huomioon tä- teen ylläpidosta aiheutuvien tappioiden
9329: män jäädytyspäätöksen edellyttämää rahoitusta, korvaamiseksi Valtionrautatetlle.
9330: joka kuitenkin on edelleen tarkoitus pysyttää voi-
9331: massa.
9332:
9333: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
9334:
9335: Pertti Hietala Kari Rajamäki Jussi Ranta
9336: Timo Roos Jorma Rantanen Pekka Starast
9337: Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen
9338: Jouko Skinnari Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
9339: Anna-Liisa Piipari Pentri Poutanen Pirjo Rusanen
9340: Olavi Ronkainen Maija Rajantie Pentti Skön
9341: Erkki Liikanen Marjatta Stenius-Kaukonen Juhani Surakka
9342: Mikko Rönnholm Liisa Jaakonsaari Mauri Pekkarinen
9343:
9344:
9345:
9346:
9347: 119 428500120H
9348: 946 1985 vp.
9349:
9350: Raha-asia-aloite n:o 874
9351:
9352:
9353:
9354:
9355: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Pieksä-
9356: mäen vetokalustohallin rakentamista varten
9357:
9358:
9359: Eduskunnalle
9360:
9361: Valtion vuoden 1984 toisen lisämenoarvion pe- gin edustajien kesken käydyissä neuvotteluissa
9362: rusteluissa menokohdan 31. 90.72 osalta todetaan sovittu, että VR:nPieksämäen vetokalustohalli to-
9363: seuraavaa: teutetaan uudisrakennuksena.
9364: "31.90.72. Sähkölaitteiden hankkiminen (siir- VR:n Pieksämäen uuden vetokalustohallin ra-
9365: tomääräraha). Momentin perusteluiden mukaan kentamiseen on em. 10 000 000 markan siirrosta
9366: on tarkoituksena ratkaista Joensuun uuden ratapi- huolimatta käytettävissä siirtomäärärahoja runsas
9367: han sijaintikysymys ennen kuin sähköistystyöt 5 milj. markkaa edellyttäen, että näitä varoja voi-
9368: ulotetaan Joensuuhun saakka tai vaihtoehtoisesti daan käyttää sanottuun saneeraustarkoitukseen.
9369: ryhdytään toimenpiteisiin ratapihatoimintojen Kun Pieksämäen nykyisen varikon tilat ovat
9370: hajauttamiseksi. Perusteluissa todetaan edelleen, erittäin huonossa kunnossa, mikä johtuu juuri sii-
9371: että vastaavasti voidaan peruuttaa Pieksämäen ve- tä, että on varauduttu uusien tilojen rakentami-
9372: tokalustohallin rakentamiseen momentille seen, mihin huonoon kuntoon ovat mm. työsuo-
9373: 31.90. 74 myönnetystä siirtomäärärahasta jeluviranomaiset kiinnittäneet jatkuvaa huomio-
9374: 10 000 000 markkaa, mikä on otettu huomioon ta, olisi em. rakennustöiden aloittamiseen varau-
9375: momentilla 12.39.04. - Valiokunta toteaa, että duttava viimeistään vuoden 1986 aikana. Tähän ei
9376: Pieksämäen vetokalustohallin rakentamisvaih- ole kuitenkaan varauduttu vuoden 1986 tulo- ja
9377: toehtoja selvitellään parhaillaan ja asiasta voidaan menoarvioesityksessä.
9378: päättää aivan lähitulevaisuudessa. Valiokunta kat- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
9379: soo, että Pieksämäen vetokalustohallihanke on to-
9380: teutettava ensi tilassa rakentamisvaihtoehtojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9381: selvitystyön valmistuttua, ja tämän vuoksi edellyt- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9382: tää, että Pieksämäen vetokalustohallin riittävä ja 31.90.74 14 000 000 markan määrärahan
9383: oikea-aikainen rahoitus turvataan muista ratkai- käytettäväksi Pieksämäen uuden vankka-
9384: suista riippumatta.'' rakennuksen rakennustöiden aloittamista
9385: Sen jälkeen kun em. perustelulausuma on kir- varten.
9386: joitettu, on liikenneministeriön, VR:n ja kaupun-
9387:
9388: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
9389:
9390: Pertti Hietala Jorma Rantanen Pentti Poutanen
9391: 1985 vp. 947
9392:
9393: Raha-asia-aloite n:o 875
9394:
9395:
9396:
9397:
9398: Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-
9399: Jyväskylän radan perusparantamiseen
9400:
9401:
9402: Eduskunnalle
9403:
9404: Rautatielaitoksen investointien taso on jo usean hallinnon omia työllistämismahdollisuuksia ja tar-
9405: vuoden tulo- ja menoarvioissa alentunut huomat- peita.
9406: tavasti. Rautateiden myönteisesti alkanut tekni- Rataosaston vakinaiselle tai vakinaisluonteiselle
9407: nen kehitys on pysähtynyt ja mm. ratojen perus- henkilökunnalle on työllisyyden turvaamisen
9408: parantaminen on pysähtynyt ja on johtamassa sel- vuoksi tärkeää, että laitokselle osoitetaan pitkä-
9409: keään taantumaan. jänteisen suunnitelman mukaisesti riittävästi mää-
9410: Laitoksen teknisen kehittämisen jatkaminen ja rärahoja ratojen ja ratapihojen perusparannustöi-
9411: uudistavan toimintalinjan tekeminen sekä vaki- hin. Hyödyt näistä investoinneista ovat saatavissa
9412: naisluontoisen työvoiman työllisyyden turvaa- vasta pitkällä aikavälillä.
9413: minen edellyttävät riittävää investointivarojen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9414: myöntämistä.
9415: Maan hallitus sekä eduskunta ovat ilmoitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9416: neet asettavansa työllisyyden hoidon erääksi kes- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9417: keiseksi tavoitteekseen. Työllistämisvelvoitteen 31.90.78 lisäyksenä 2000000 markkaa
9418: hoitamiseen on kuitenkin pyritty lähinnä yksi- Pieksämäen-jyväskylän radan peruspa-
9419: tyisen sektorin puitteissa huomioimatta valtion rantamista varten.
9420:
9421: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
9422:
9423: Pertti Hietala Jorma Rantanen Juhani Surakka
9424: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Paavo Vesterinen
9425: Pentti Poutaneo Sakari Knuuttila Inger Hirvelä
9426: 948 1985 vp.
9427:
9428: Raha-asia-aloite n:o 876
9429:
9430:
9431:
9432:
9433: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan-Huutokosken
9434: radan kiskotuksen vaihdon suorittamiseen
9435:
9436:
9437: Eduskunnalle
9438:
9439: Savonlinnan-Huutokosken rataosalla on suo- että kiskotuksen vaihto on erittäin miestyövaltais-
9440: ritettu välillä Savonlinna-Kerisalo (55 km) pe- ta ja kiskotuksen vaihto työllistää miehiä huomat-
9441: rusparannustöitä, jotka ovat parantaneet radan tavasti enemmän kuin tietyöt.
9442: routimiskestävyyttä niin, että kiskotuksen vaihto Lisäksi voidaan todeta, että rataosan Savonlin-
9443: tällä rataosalla voidaan suorittaa ilman muuta. na-Huutokoski kiskotuksen vaihto on ollut Val-
9444: Välillä Kerisalo-Huutokoski (20 km) voidaan tionrautateiden KTS:ssa.
9445: kiskotuksen vaihto suorittaa vähäisten peruspa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9446: rannustöiden jälkeen. Kun otetaan huomioon, et- taen,
9447: tä kysymyksessä olevalla rataosalla pelkällä kiskon-
9448: vaihdolla voidaan rataosaa nostaa ryhmään B1, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9449: niin työn suorittaminen muodostuisi kustannuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9450: siltaan varsin edulliseksi. Samoin on Valtionrauta- 31. 90.78 3 000 000 markkaa Savonlin-
9451: teillä mahdollisuus sijoittaa rataosaan muualla nan-Huutokosken rataosan kiskotuksen
9452: käytettyjä kiskoja (43-54 kg), joten uusia kiskoja vaihtamisen aloittamista varten.
9453: ei tarvitse hankkia. Erityisesti on syytä korostaa,
9454:
9455: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
9456:
9457: Pertti Hietala Jorma Rantanen
9458: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
9459: Pentti Poutaneo
9460: 1985 vp. 949
9461:
9462: Raha-asia-aloite n:o 877
9463:
9464:
9465:
9466:
9467: Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n Naisten
9468: Kehitysrahasto, Suomen Yhdistys - Finska Riksföreningen för
9469: FN:s Utvecklingsfond för Kvinnor ty:lle
9470:
9471: Eduskunnalle
9472:
9473: Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa myönnet- nissä ja uusia on perusteilla. Edellä mainittuun
9474: tiin ehdollisena 100 000 markan määräraha YK:n YK:n rahastoon on yhdistys vuosina 1982-84
9475: Naisten Kehitysrahastolle. Tämä oli ensimmäinen suorittanut valtioiden ulkopuolelta tulleista avus-
9476: kerta, jolloin yhdistys sai avustusta tältä momen- tuksista, 242 287 dollarista, lähes puolet.
9477: tilta, jolta muita vastaavassa asemassa olevia yh- Toiminta tapahtuu vapaaehtoisin voimin, mut-
9478: distyksiä on jo aikaisemmin avustettu. ta yhä laajenevan työkentän jatkuva palveleminen
9479: YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdis- edellyttää toimintakeskuksen ylläpitoa ja jatkuvaa
9480: tys perustettiin vuoden 1981 helmikuussa maail- yhteydenpitoa paikallistaimikuntiin eri puolilla
9481: man ensimmäisenä kansallisena yhdistyksenä tu- Suomea.
9482: kemaan YK:npääsihteerin alaisenYK:nNaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9483: Vuosikymmenen vapaaehtoisen rahaston välityk- taen,
9484: sellä kaikkein köyhimpien kehitysmaiden naisten
9485: omatoimisia pyrkimyksiä omien ja perheittensä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9486: elinolojen parantamiseksi maaseudulla ja kaupun- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9487: kien vähätuloisten keskuudessa. 24.99.50 lisäyksenä 150 000 markkaa
9488: Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan tiedotuksen ja YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen
9489: varainhankinnan avulla. Yhdistys - Finska Riksföreningen /ör
9490: Yhdistyksen toiminta on ollut tuloksellista. FN:s Utvecklingsfond för Kvinnor ry:lle
9491: Paikallistaimikuntia on jo vähintään yksi joka lää- annettavaksi valtionavuksi.
9492:
9493: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
9494:
9495: Liisa Hilpelä Eva-Riitta Siitonen Riitta Uosukainen
9496: Eeva Turunen Helena Pesola Marjatta Väänänen
9497: Tytti Isohookana-Asunmaa Aila Jokinen Kaarina Dromberg
9498: Arja Alho Ulla Puolanne Pirjo Rusanen
9499: Sirpa Pietikäinen Tarja Halonen Vieno Eklund
9500: Tuulikki Petäjäniemi Päivi Varpasuo Ritva Laurila
9501: Hannele Pokka Aino Pohjanoksa Riitta Jouppila
9502: Anna-Liisa Jokinen Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo
9503: Kati Peltola Liisa Arranz Inger Hirvelä
9504: Ulla-Leena Alppi
9505: 950 1985 vp.
9506:
9507: Raha-asia-aloite n:o 878
9508:
9509:
9510:
9511:
9512: Hilpelä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtion ammatil-
9513: listen oppilaitosten laitehankintoihin
9514:
9515:
9516: Eduskunnalle
9517:
9518: Opetusministeriön tekemien laskelmien mu- Kone- ja kalustohankintaan tarkoitettuja mää-
9519: kaan keskiasteen koulunuudistuksen toteuttami- rärahoja on tuntuvasti lisättävä. Samalla on myös
9520: nen eduskunnan säätämän keskiasteen koulutuk- käytettävä hyväksi vuokrauksen ja leasing-sopi-
9521: sen kehittämisestä annetun lain velvoitusten mu- musten käyttömahdollisuudet. Tämä on tarkoi-
9522: kaisesti edellyttää, että valtion budjettiin varataan tuksenmukaista erityisesti nopean teknisen kehi-
9523: vuosittain noin 500 miljoonan markan käyttöme- tyksen kohteena olevien laitteiden sekä hankinta-
9524: nojen lisäys. Uudistuksen toteutuminen on kui- menoiltaan hyvin kalliiden, mutta käyttöasteel-
9525: tenkin vaarassa, jollei vuoden 1986 tulo- ja me- taan vähäisten laitteiden hankkimiseksi.
9526: noarvioesityksen määrärahoja koroteta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9527: Valtion ammatillisten oppilaitosten erityisenä taen,
9528: ongelmana on opetus- ja muun kaluston hankki-
9529: miseen tarkoitettujen määrärahojen vähäisyys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9530: Pääosin 1970-luvun alussa ostettu peruskalusto on 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9531: jo uusimisen tarpeessa. Varsinkin teknologian ke- 29. 60.29 lisäyksenå· 17 000 000 markkaa
9532: hitys ja opetuksen laatuun panostaminen edellyt- käytettäväksi valtion ammatillisten oppi-
9533: tävät nykyaikaisen kone- ja laitekannan hankki- laitosten kone- ja laitekannan uusimiseksi.
9534: mista.
9535:
9536: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9537:
9538: Liisa Hilpelä Pirjo Rusanen Eeva Turunen
9539: Saara Mikkola Pentti Mäki-Hakola Aino Pohjanoksa
9540: Lauri Impiö Tapio Holvitie Kaarina Dromberg
9541: Riitta Uosukainen Heikki Järvenpää Jouni J. Särkijärvi
9542: 1985 vp. 951
9543:
9544: Raha-asia-aloite n:o 879
9545:
9546:
9547:
9548:
9549: Hilpelä ym.: Määrärahojen osoittamisesta kunnallisten ammatillis-
9550: ten oppilaitosten kehittämiseen
9551:
9552:
9553: Eduskunnalle
9554:
9555: Valtionosuuden piiriin hyväksyttyjen uusien tasoa (4,5% käyttömenoista) korkeampana. Ka-
9556: virkojen määrä on ollut erittäin niukka jo monena luston iän kasvaessa uusintatarve kasvaa, mitä
9557: perättäisenä vuotena. Vuoden 1985 TMA:ssa uu- käyttömenoihin sidottu nykyinen normi ei ota
9558: sia opettajan virkoja kunnallisiin ammattikoului- huomioon.
9559: hin tuli 15; väliaikaisen koulutuksen vakinaista- Vuoden 1985 TMA:n yhteydessä otettiin kun-
9560: misen kautta valtionosuuden piiriin tuli 14 uutta nallisten ammattioppilaitosten rakentamisen val-
9561: opettajaa. Pitkään jatkunut niukka virkakehitys tionrahoituksessa käyttöön jälkirahoitus. Samalla
9562: on ollut opetuksen kehittämisen kannalta hyvin vähennettiin entuudestaankin riittämättömiä ns.
9563: epätarkoituksenmukainen. Se on vaikeuttanut pä- normaalirahoitukseen varattuja määrärahoja 11
9564: tevien opettajien saantia opetustehtäviin, lisännyt miljoonalla markalla. Tämä merkitsi taloudellisen
9565: opettajien vaihtuvuutta ja jättänyt monet pitkään rasituksen siinämistä valtiolta kunnallisille omis-
9566: toimineet opettajat epätyydyttävään asemaan. tajille.
9567: Keskiasteen uudistuksen toteutuksen yhteydes- Jälkirahoitus olisi perusteltua vain, jos sen tur-
9568: sä myös muun kuin opetushenkilöstön tarve kas- vin lisättäisiin vuosittain toteutettavien rakennus-
9569: vaa. Oppilaanohjaukseen ja oppilashuoltoon tar- hankkeiden määrää nykyisestä ja nopeutettaisiin
9570: vitaan lisää henkilöstöä. Sekä opettajanvirkojen ammatillisten oppilaitosten investointisuunnitel-
9571: että muun henkilöstön määrää on tulevina vuosi- mia. Jälkirahoitusta käytettäessä tulisi rakennus-
9572: na tuntuvasti lisättävä, jotta useita vuosia jatku- hankkeisiin liittyvää valtion lupa- ja päätöksente-
9573: neen niukan virkakehityksen synnyttämä jälkeen- komenettelyä keventää nykyisestä hankkeiden
9574: jääneisyys saadaan korjatuksi. jouduttamiseksi. Kuntien ja kuntainliittojen
9575: Vuoden 1986 alusta voimaan tulevan rahoitus- maksamien lainakorkojen taso huomioon ottaen
9576: lain mukaan ei kunnallisten ammattikoulujen tulisi korkohyvitystä korottaa.
9577: muuta henkilöstöä enää oteta tulo- ja menoar- Vuoden 1986 alusta voimaan tuleva laki amma-
9578: vioon virkoina, vaan niistä aiheutuvat kustannuk- tillisten oppilaitosten rahoituksesta (496183) mer-
9579: set otetaan huomioon keskimääräisissä käyttökus- kitsee huomattavaa periaatteellista muutosta ra-
9580: tannuksissa. Laskennallisia perusteita vahvistet- kennusinvestointien valtionrahoitukseen, koska
9581: taessa on lisäksi otettava huomioon ne lisäkustan- aikaisemman lain (1075 175) mukaan periaatteessa
9582: nukset, joita aiheutuu koulutussopimusjärjestel- harkinnanvarainen valtionavustus muuttuu laki-
9583: män puitteissa järjestettävässä työpaikkakoulutuk- sääteiseksi valtionosuudeksi. Kuntien ja kuntain-
9584: sessa opettajien valvontamatkoista, oppilaiden liittojen valtionosuuksista ja -avustuksista anne-
9585: ruokailusta koulun ulkopuolella sekä toiminnan tun lain (35/73) 16 §:n mukaan valtionosuudesta
9586: vaatimasta hallinnollisesta lisätyöstä. on maksettava ennakkoa töiden edistymisen mu-
9587: Yleisenä periaatteena laskennallisia perustei- kaan ja loppuerä töiden päätyttyä. Näin ollen
9588: ta vahvistettaessa tuleekin olla se, että kaikkiin noudatetun käytännön mukainen valtionavustuk-
9589: uusina käynnistyviin toimintoihin varataan myös sen maksaminen tulo- ja menoarvion rajoissa ei
9590: riittävät määrärahat. Muutoin niistä aiheutuvat ole mahdollinen, vaan valtionosuus tulee maksaa
9591: kustannukset jäävät yksin omistajan kannetta- KVOL:n 16 §:n mukaisesti. Tämä lisää määrära-
9592: viksi. hatarvetta.
9593: Vanhojen ammattikoulujen kaluston uusinta- Määrärahatarpeen arvioinnissa ei ole riittävässä
9594: hankintatarve tulee ottaa laskennallisissa valtion- määrin otettu huomioon, että keskimääräiset val-
9595: apuperusteissa huomioon nykyistä riittämätöntä tionosuusprosentit nousevat nykyiseen valtion-
9596: 952 1985 vp. - RA n:o 879
9597:
9598: avustukseen verrattuna, mikä tietyn siirtymäkau- vanut jo vuosittain käytettävissä olevaa määrära-
9599: den jälkeen lisää määrärahatarvetta. haa suuremmaksi eikä ongelmaa enää kyetä rat-
9600: Kunnallisten ammattioppilaitosten kalustohan- kaisemaan hankkeita siirtämällä.
9601: kintamäärärahat ovat jo usean vuoden ajan olleet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9602: täysin riittämättömät. Mm. eduskunta on kiinnit- taen,
9603: tänyt asiaan huomiota jo vuoden 1982 TMAE:stä
9604: antamassaan lausunnossa. Myös ammattikasvatus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9605: hallitus on toistuvasti esittänyt määrärahan nosta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9606: mista tarvetta vastaavalle tasolle. 29.65.30 190000000 markkaa, ja mo-
9607: Määrärahavaje on kertynyt usean perättäisen mentzlle 29.65.37 10 000 000 markkaa
9608: vuoden aikana. Ongelmaa pystyttiin aiemmin käytettäväksi kunnallisten ammattllisten
9609: hoitamaan siirtämällä loppuvuoden valtionavus- oppzlaitosten kehittämiseen.
9610: tuksia seuraavaan vuoteen. Vaje on kuitenkin kas-
9611:
9612: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
9613:
9614: Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen Ritva Laurila
9615: Ben Zyskowicz Pentti Mäki-Hakola Sirpa Pietikäinen
9616: Anna-Kaarina Louvo Mauri Miettinen Eeva Turunen
9617: Martti Tiuri Pertti Salolainen Toivo T. Pohjala
9618: Saara Mikkola Helena Pesola Pirjo Rusanen
9619: Tauno Valo Ilkka Kanerva Päivi Varpasuo
9620: Jouni J. Särkijärvi Iiro Viinanen Juho Koivisto
9621: Tuulikki Petäjäniemi Sakari Valli Aino Pohjanoksa
9622: Helge Saarikoski Eva-Riitta Siitonen Sampsa Aaltio
9623: Matti Viljanen Kaarina Dromberg Riitta Jouppila
9624: Matti Lahtinen Lea Kärhä Kimmo Sasi
9625: Tapio Holvitie Aila Jokinen Erkki Moisander
9626: Ulla Puolanne Lauri Impiö Heikki Järvenpää
9627: 1985 vp. 953
9628:
9629: Raha-asia-aloite n:o 880
9630:
9631:
9632:
9633:
9634: Hilpelä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta ammatillisten
9635: oppilaitosten opettajien jatko- ja täydennyskoulutukseen
9636:
9637:
9638: Eduskunnalle
9639:
9640: Keskiasteen koulunuudistus tuo mukanaan toksissa, tietotekniikan tulo opetukseen, läpäisy-
9641: vaatimuksen koulun pedagogisesta uudistamises- periaatteella opetettu aine jne. Tämän vuoksi
9642: ta. Työelämän vaatimusten lisääntyminen ja eri opettajien jatko- ja täydennyskoulutukseen varat-
9643: ammattien muuttuminen aiheuttavat uusia kehi- tavia määrärahoja on tuntuvasti lisättävä, koska
9644: tysvaateita ammatilliseen koulutukseen. Opetta- opetuksen laadullinen ja sisällöllinen kehittämi-
9645: jien on jatkuvasti kehitettävä opetustaan pysyäk- nen ei ilman sitä tule onnistumaan.
9646: seen työelämän vaatimusten tasolla, mikä aiheut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9647: taa kasvavaa opettajien jatko- ja täydennyskoulu- taen,
9648: tustarvetta.
9649: Opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksen tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9650: ve on sekä pedagogisten valmiuksien kehittämisen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9651: että ammattialalla tapahtuvan kehityksen alueella 29.76.28 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
9652: tärkein, mutta tarvetta ovat lisänneet myös monet käytettäväksi ammatzllisten oppzlaitosten
9653: muut seikat. Tällaisia ovat mm. oppilasaineksen opetta;i'en ja muun henkzlökunnan jatko-
9654: heterogeenisuuden lisääntyminen, ylioppilaiden ja täydennyskoulutukseen.
9655: määrän kasvu keskiasteen ammatillisissa oppilai-
9656:
9657: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9658:
9659: Liisa Hilpelä Pirjo Rusanen Eeva Turunen
9660: Saara Mikkola Pentti Mäki-Hakola Riitta Uosukainen
9661: Aino Pohjanoksa Lauri Impiö Tapio Holvitie
9662: Kaarina Dromberg Heikki Järvenpää Jouni J. Särkijärvi
9663:
9664:
9665:
9666:
9667: 120 428500120H
9668: 954 1985 vp.
9669:
9670: Raha-asia-aloite n:o 881
9671:
9672:
9673:
9674:
9675: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen Kalastaja-
9676: liitto ry:lle yhden toimihenkilön palkkaamiseksi
9677:
9678:
9679: Eduskunnalle
9680:
9681: Vuoden 1983 alusta voimaan tulleen uuden ka- tusalueet saataisiin toimiviksi ja neuvontatoimi
9682: lastuslain mukainen kalastuskuntien järjestäyty- asianmukaisesti suoritetuksi, tulisi vuoden 1986
9683: minen ja sääntöjen hyväksymiskokoukset sekä ka- tulo- ja menoarviossa osoittaa määräraha Varsi-
9684: lastusalueiden toiminnan aloittaminen tulee ole- nais-Suomen Kalastajaliitto r. y:lle yhden lisätoi-
9685: maan mittava työ, jossa tarvitaan kalataloudellista mihenkilön palkkaamiseksi.
9686: asiantuntemusta ja neuvontaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9687: Varsinais-Suomen Kalastajaliiton toimisto on taen,
9688: nykyisellään ylityöllistetty uusien tehtäväalueiden
9689: rasittaessa sen vähälukuista henkilöstöä, joten sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9690: taholta ei pystytä antamaan riittävästi asiantunte- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9691: vaa ohjausta alueen kalatalouden hoitamiseksi, 30.37.49 100 000 markkaa Varsinais-
9692: kuten kalastuskuntien järjestäytymiseksi ja kalas- Suomen Kalastajaliitto r.y:lle yhden toi-
9693: tusalueiden toiminnan käynnistämiseksi. mihenkilön palkkaamiseksi.
9694: Jotta Varsinais-Suomen kalastuskunnat ja kalas-
9695:
9696: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
9697:
9698: Liisa Hilpelä Ensio Laine Ilkka Kanerva
9699: Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen
9700: Mikko Rönnholm Martti Ratu
9701: 1985 vp. 955
9702:
9703: Raha-asia-aloite n:o 882
9704:
9705:
9706:
9707:
9708: Hilpelä ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta järvien syvyyskar-
9709: toituksiin ja pohjavesiselvityksiin
9710:
9711:
9712: Eduskunnalle
9713:
9714: Hallitus esittää tärkeän, vesien tutkimiseen liit- Edellä mainituista syistä tulisikin määrärahoja
9715: tyvän kohdan määrärahojen rajua supistusta. Kui- tähän tarkoitukseen lisätä sekä vuoden 1986 että
9716: tenkin huomioon ottaen Etelä-Suomen ja erityi- ainakin kahden seuraavan vuoden talousarvioissa.
9717: sesti Varsinais-Suomen yhdyskuntien ja haja-asu- Lisämäärärahaa tulisi osoittaa myös Lounais- ja
9718: tuksen vesihuoltoon liittyvät ongelmat tulisi poh- Etelä-Suomen pohjavesivarojen maastotutkimuk-
9719: javesien tutkimukseen panostaa nykyistä enem- sia varten.
9720: män. Varsinais-Suomen asutuksen pääosa nojau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9721: tuu edelleenkin erittäin heikkolaatuisen ja mo- taen,
9722: nien riskien alaisena olevan pintaveden tai niuk-
9723: kojen sekä usein laadultaan heikohkojen pohjave- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9724: sien varaan. Alueella on kuitenkin myös käyttä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9725: mättömiä pohjavesivaroja, joiden runsautta ja laa- 30.40.231isäyksenä 1 000 000 markkaa jär-
9726: tua ei ole voitu riittävän perusteellisesti tarkistaa vien syvyyskartoitukszi"n ja pohjavesiselvi-
9727: tutkimusmäärärahojen puutteen vuoksi. tyksiin.
9728:
9729: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
9730:
9731: Liisa Hilpelä Ensio Laine llkka Kanerva
9732: Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen
9733: Jukka Mikkola Martti Ratu Mikko Rönnholm
9734: 956 1985 vp.
9735:
9736: Raha-asia-aloite n:o 883
9737:
9738:
9739:
9740:
9741: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pidä Saaristo Siistinä ry. -
9742: Håll Skärgården Ren rf: n toiminnan tukemiseen
9743:
9744:
9745: Eduskunnalle
9746:
9747: Pidä Saaristo Siistinä r. y. - Håll Skärgården Tässä yhteydessä on syytä mainita yksi valtion
9748: Ren r.f:n toiminta on kehittynyt voimakkaasti vii- tulolähde: valtio saa vuosittain kertakäyttöjuoma-
9749: me vuosina. Vuosittain on yhdistykseen liittynyt pakkauksista verotuloja useita miljoonia markkoja
9750: 600-700 uutta jäsentä. Kokonaisjäsenmäärä on (vuonna 1983 11 miljoonaa). Pakkaukset roskaa-
9751: 5 400. vat luontoa huomattavasti. Kuitenkin esim. en-
9752: Omaehtoinen varainhankinta on aktiivista, naltaehkäisevään ympäristönsuojelutyöhön vero-
9753: mutta toiminnan kehittäminen ja laajentaminen tuloja on käytetty hyvin vähäisessä määrin.
9754: sekä jatkuvuus riippuu kuitenkin ratkaisevasti val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9755: tion myöntämästä vuotuisesta tuesta. taen,
9756: Jo nykyisellä toimintalaajuudella saariston jäte-
9757: huoltoon tarvittaisiin paljon enemmän taloudel- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9758: lista tukea kuin yhdistys on saanut. Jätehuoltover- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9759: koston laajentaminen koko Suomen saaristoalueil- 35.13.61 lisäyksenä 120 000 markkaa Pidä
9760: le ja sen laadun parantaminen ovat Pidä Saaristo Saaristo Siistinä r.y. - Hå/1 Skärgården
9761: Siistinä r. y:n tärkeimpiä tehtäviä. Lisäksi varoja Ren r.fn toiminnan tukemiseen.
9762: tarvitaan ennaltaehkäisevään asennekasvatustyö-
9763: hön.
9764:
9765: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
9766:
9767: Liisa Hilpelä Ensio Laine Ilkka Kanerva
9768: Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen
9769: Jukka Mikkola Mikko Rönnholm Martti Ratu
9770: 1985 vp. 957
9771:
9772: Raha-asia-aloite n:o 884
9773:
9774:
9775:
9776:
9777: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kansallisten vapau-
9778: tusliikkeiden kautta annettavaan kehitysapuun
9779:
9780:
9781: Eduskunnalle
9782:
9783: Suunnilleen kymmenen vuoden ajan Suomi on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9784: antanut taloudellista tukea kansallisille vapautus- taen,
9785: järjestöille, ensi sijassa Etelä-Afrikassa sijaitseville
9786: liikkeille. Kun Etelä-Afrikan tasavalta on itsepäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9787: sesti kieltäytynyt noudattamasta YK:n Namibiaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
9788: koskevaa päätöstä ja lukemattomia suosituksia, 24.30. 69 alamomentzfle 2 24 000 000
9789: jotka tarkoittavat taloudellisen ja rotupoliittisen markkaa, joka jakautuisi seuraavasti: Afri-
9790: sorron lopettamista itse Etelä-Afrikassa, mikä on kan National Congress 8 000 000 mk,
9791: kiristänyt Etelä-Afrikan tilannetta, on Suomen SWAPO 8 000 000 mk sekä Afrikan ulko-
9792: kaltaisen laajaa kauppaa Etelä-Afrikan kanssa käy- puolella toimivat vapautusjärjestö!, joita
9793: vän maan moraalinen velvollisuus tukea kansan OAU ei hyväksy, 8 000 000 mk.
9794: vapaustaistelua.
9795:
9796: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9797:
9798: Inger Hirvelä Marja-Liisa Salminen Kati Peltola
9799: Timo Laaksonen Irma Rosnell Ensio Laine
9800: Heikki Mustonen Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen
9801: Anna-Liisa Jokinen Ville Komsi
9802: 958 1985 vp.
9803:
9804: Raha-asia-aloite n:o 885
9805:
9806:
9807:
9808:
9809: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaisteatteritoiminnan
9810: edistämiseksi
9811:
9812:
9813: Eduskunnalle
9814:
9815: Maassamme asuu noin 4 500 kolmeen eri kie- tokeinon ja Jokkmokin saamelaisteatteriryhmät
9816: liryhmään kuuluvaa saamelaista. Omaan kieleen saavat valtiolta suoraa avustusta, mikä on mahdol-
9817: pohjautuvan elävän saamelaiskulttuurin perus- listanut mm. pätevän ohjaaja-avun saamisen ja
9818: taminen riippuu valtion erityistoimista, sillä saa- suunnitelmallisen koulutustoiminnan. Tavoittee-
9819: melaiset elävät taloudellisesti vaikeissa oloissa na on myös yhteistyön kehittäminen Pohjoismai-
9820: luontaiselinkeinojen harjoittamisen vaikeudut- den saamelaisteatteriryhmien kesken ja pysyvän
9821: tua ja työttömyyden ollessa Lapissa yleensäkin saamelaisteatterin rakentaminen.
9822: suurempaa kuin muualla maassa. Pieni väestö- Myös Suomessa toimii mm. Utsjoen Outakos-
9823: määrä ei myöskään tarjoa itsestään samanlaisia kella saamelaisten oma teatteriryhmä, jonka toi-
9824: edellytyksiä taloudellisesti kannattavan lehtien mintaedellytyksiä tulisi valtion tuella edistää. Tär-
9825: ja kirjallisuuden kustannustoiminnan, teatteri- keä näkökohta on myös, että Suomen saamelaisil-
9826: laitoksen ja monen muun vastaavan henkisen la olisi tasavertainen lähtökohta saamelaisteatteri-
9827: kulttuurin toiminnan harjoittamiseen siinä mitas- toiminnan yhteistyömuotojen kehittämisessä Poh-
9828: sa ja runsaudessa kuin se on pääväestölle mahdol- jolassa.
9829: lista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9830: Saamelaisten keskuudessa, ennen kaikkea Nor-
9831: jassa ja Ruotsissa, on noussut vireä teatteritoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9832: ta, joka edelleen on kasvussa. Norjan valtio on 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9833: myöntänyt erityisen määrärahan saamelaisteatte- 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa saa-
9834: rin kehittämiseen. Myös Ruotsissa toimivat Kau- melaisteatteritoiminnan edistämiseksi.
9835:
9836: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9837:
9838: Inger Hirvelä Ville Komsi
9839: 1985 vp. 959
9840:
9841: Raha-asia-aloite n:o 886
9842:
9843:
9844:
9845:
9846: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän nuorisotalon raken-
9847: tamiseen
9848:
9849:
9850: Eduskunnalle
9851:
9852: Jämsän kaupungin keskustassa, jossa asuu n. ole yhtä laajasti käytetty tilojen tulevien käyttäjien
9853: 7 000 asukasta, ei ole riittävästi harrastuskäyttöön asiantuntemusta ja panosta. Hankkeesta saadut
9854: soveltuvia tiloja nuorisolle. Ainoat tilat ovat kol- arkkitehtilausunnot puoltavat kohteen toteutta-
9855: me pientä kerhotilaa, jotka sijaitsevat kerrostalo- mista myös tässä mielessä.
9856: jen alakerroissa, joissa ei voi järjestää kuin ko- Jämsän kaupunki joutuu vuosina 1985-1986
9857: kouksia. sitomaan varansa mm. maatalousoppilaitoksen ra-
9858: Jämsän nuorisotalohanke on ollut vireillä aina kentamiseen ja terveyskeskuksen laajentamiseen.
9859: 40-luvulta saakka, ja vuodesta 1976 hankkeesta on Tämä merkitsee, että mikäli nuorisotaloa ei tässä
9860: tehty noin kaksi esitystä vuodessa. Erilaisia vaih- vaiheessa ryhdytä toteuttamaan, saattaa lykkäys
9861: toehtoja on tutkittu kymmenkunta ja lopulta on kestää useampiakin vuosia, mikä käyttäjien kan-
9862: päädytty nuorisotalon suunnittelutoimikunnan nalta on varsin kohtuutonta.
9863: esitykseen, joka pohjautuu arkkitehtikilpailun tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9864: lokseen.
9865: Nuorisotalosuunnittelussa on ollut mukana 200 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9866: jämsäläistä eri alojen harrastajaa, joille taloon on 1986 tulo- ja menoarvioon 2 200 000 mar-
9867: suunniteltu toimitilat. Hankkeen toteuttaminen kan määrärahan jämsän kaupungin nuon·-
9868: on myös valtakunnallisesti merkittävä, sillä tiettä- sotalohankkeen aloittamiseksi.
9869: västi aiemmin ei nuorisotilojen suunnittelutyössä
9870:
9871: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9872:
9873: Inger Hirvelä Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
9874: Helena Pesola Juhani Surakka Mauri Pekkarinen
9875: Matti Lahtinen
9876: 960 1985 vp.
9877:
9878: Raha-asia-aloite n:o 887
9879:
9880:
9881:
9882:
9883: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston rakenta-
9884: miseksi Jämsään
9885:
9886:
9887: Eduskunnalle
9888:
9889: Jämsän seutukunta on perinteisesti ollut ja tu- taavasti sieltä tuotetaan tänne huomattavia määriä
9890: lee olemaan yksi maamme luontaisimmista ja voi- rehu- ja siemenviljaa, joten viljan edestakainen
9891: maperäisimmistä viljanviljelyalueista. Keski- kuljettaminen muodostaa suuret kustannukset.
9892: Suomessa tuotetusta leipäviljasta noin 80 % viljel- Tämän vuoksi valtion viljavaraston perustaminen
9893: lään Jämsän seudulla ja siemenvilja lähes koko- Jämsään on perusteltua. Aloite asiasta on tehty jo
9894: naan. Jämsässä viljan vastaanottoa harjoittavat useita vuosia sitten Valtion viljavarastolle. Jämsän
9895: liikkeet ovat ottaneet viljaa vastaan vuosittain kes- edullisuutta varaston sijoituspaikkana puoltavat
9896: kimäärin 7,5 milj. kg, joka vastaa noin 20 000 myös paikkakunnan keskeinen sijainti sekä erin-
9897: ha:n viljelysalaa. Viljaa on toimitettu liikkeisiin omaiset maantie- ja rautatieliikenneyhteydet.
9898: Jämsästä (kokonaispeltoala 7 500 ha), Jämsänkos- Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotamme,
9899: kelta (2 500 ha), Korpilahdelta (5 200 ha), Kuh-
9900: moisista (3 800 ha), Kuorevedeltä (2 800 ha), Län- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9901: gelmäeltä sekä muista lähialueen kunnista. Koska 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
9902: liikkeillä on pienet varastot ja kahdella liikkeellä kan määrärahan viljavaraston suunnittelua
9903: ei ole vastaanottovarastoa lainkaan, on vilja kulje- varten Jämsään.
9904: tettava Etelä ja Lounais-Suomen varastoihin. Vas-
9905:
9906: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9907:
9908: Inger Hirvelä Ville Komsi
9909: 1985 vp. 961
9910:
9911: Raha-asia-aloite n:o 888
9912:
9913:
9914:
9915:
9916: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 perusparan-
9917: nustöiden aloittamiseksi välillä Jämsä-Kuhmoinen
9918:
9919:
9920: Eduskunnalle
9921:
9922: Yleiseurooppalainen valtatie, nk. Eurooppa 4, lä on myös kansainvälistä merkitystä ammattilii-
9923: on tieosuudeltaan Jämsä-Kuhmoinen erittäin kenteen lisäksi myös yksityisen turistiliikenteen
9924: heikossa kunnossa. Eräiden arvioiden perusteella käytössä. Tien valmistumisen jälkeen ei ole varsi-
9925: mainittu osuus määritellään koko Suomea halkai- naista perusparannusta suoritettu siitä huolimat-
9926: sevan tien heikoimmaksi osuudeksi. Tien vaaralli- ta, että tietä ei alunperin ole rakennettu nykypäi-
9927: suutta, joka johtuu kapeudesta ja mutkaisuudesta vän liikenneoloja vastaamaan.
9928: sekä heikosta yleiskunnosta, osoittaa mm. se, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9929: noin 11 viimeisen vuoden aikana on tapahtunut
9930: lukuisia liikenneonnettomuuksia, joiden seurauk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9931: sena on 23 kuolonuhria sekä lukuisia vaikeita 1986 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar-
9932: loukkaantumisia. kan määrärahan valtatien n:o 4 peruspa-
9933: Tie on erittäin vilkkaassa ammattiliikenteen rannustöiden aloittamiseksi välzllä Jämsä
9934: käytössä - kulkeehan kaikki rekka-autokuljetus -Kuhmoinen.
9935: etelästä pohjoiseen juuri tätä osuutta pitkin. Tiel-
9936:
9937: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9938:
9939: Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen
9940:
9941:
9942:
9943:
9944: 121 428500120H
9945: 962 1985 vp.
9946:
9947: Raha-asia-aloite n:o 889
9948:
9949:
9950:
9951:
9952: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakenta-
9953: miseksi tieosuudelle Kaipola-Olkkola
9954:
9955:
9956: Eduskunnalle
9957:
9958: Jämsän kaupungin Kaipolan-Olkkolan tie- kauan odottaneet, että tieosuus peruskorjattaisiin
9959: osuus on vilkasliikenteinen väylä, jota käyttää ne- ja sen viereen rakennettaisiin pyöräilijöille ja ja-
9960: lostien ja Kaipolan tehtaan välille suuntautuva lankulkijoille turvallinen väylä.
9961: kuorma- ja rekka-autoliikenne, mutta myös run- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
9962: sas määrä koululaisia koko Olkkolan asuntoalueel-
9963: ta. ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9964: Tie on erittäin kapea ja erityisesti talvisaikaan 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
9965: pimeällä ja liukkaalla hengenvaarallinen koulutie 1 000 000 markan määrärahan kevyen lzi'-
9966: pienille lapsille. Monet lapset asuvat niin kaukana kenteen väylän rakentamiseksi tieosuudel-
9967: koulusta, jopa 4-5 km:n päässä, ettei heiltä voi le Kaipola-Oikkola.
9968: kieltää pyörällä ajoa kouluun. Asukkaat ovat jo
9969:
9970: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9971:
9972: Inger Hirvelä
9973: 1985 vp. 963
9974:
9975: Raha-asia-aloite n:o 890
9976:
9977:
9978:
9979:
9980: Hirvelä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta PTI:nJämsän lai-
9981: tesuojan rakentamiseksi
9982:
9983:
9984: Eduskunnalle
9985:
9986: Jämsän laitesuojan rakentamista on laitoksen miljoonaa markkaa pienempi kuin vuoden 1983
9987: toiminnan kann2.lta pidettävä ajankohtaisena. Li- tilinpäätöksessä ja noin kolme miljoonaa markkaa,
9988: säksi rakennustyö parantaa merkittävästi Jämsän pienempi kuin vuoden 1984 menoarviossa.
9989: seudun työllisyyttä. Rakennustyön aloituksessa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9990: samalla syytä kiinnittää huomiota odotettavissa taen,
9991: olevaan alueen työllisyyskehitykseen, jottaJämsän
9992: seudulle voitaisiin turvata tasainen ja mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9993: simman korkea työllisyys. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9994: Valtiontaloudellisilla syillä ei Jämsän laitesuo- 31.94.74 lisäyksenä 5500000 markkaa
9995: jan rakentamisen lykkäämistä voi perustella, on- PTL:n jämsän laitesuojan rakentamiseksi.
9996: han momentin loppusumma lähes parikymmentä
9997:
9998: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9999:
10000: Inger Hirvelä Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
10001: Helena Pesola Juhani Surakka Mauri Pekkarinen
10002: Matti Lahtinen
10003: 964 1985 vp.
10004:
10005: Raha-asia-aloite n:o 891
10006:
10007:
10008:
10009:
10010: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallispuistojen palveluva-
10011: rustuksen rakentamiseen
10012:
10013:
10014: Eduskunnalle
10015:
10016: 1.1.1982 lukien perustettiin mm. Isojärven Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10017: kansallispuisto Kuhmoisten kuntaan. Puistoon on taen,
10018: sittemmin laadittu ja vahvistettu runkosuunnitel-
10019: ma sekä yksityiskohtaisia suunnitelmia, joiden to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10020: teuttaminen on riittävien määrärahojen puuttu- 1986 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar-
10021: misen takia erittäin hidasta. Kansallispuistojen kan sti"rtomiiiirärahan kå'y te ttåvå'ksi
10022: tarkoitus ei toteudu, ellei puistokohtaista varus- 1.1.1982 perustettujen kansallispuistojen
10023: tusta saada rakennetuksi kuntoon. palveluvarustuksen rakentamiseen.
10024:
10025: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
10026:
10027: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Matti Lahtinen
10028: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Helena Pesola
10029: Juhani Surakka Mauri Pekkarinen
10030: 1985 vp. 965
10031:
10032: Raha-asia-aloite n:o 892
10033:
10034:
10035:
10036:
10037: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulurakentamisen
10038: valtionosuuksiin Turun ja Porin läänissä
10039:
10040:
10041: Eduskunnalle
10042:
10043: Monien eteläisten läänien tavoin Turun ja Porin si havaitut koulurakennushankkeet toteutuvat
10044: läänin peruskoulurakennushankkeihin on viime vuosina 2080-2090. Tilanne uhkaa koko läänin
10045: vuosina saatu lähes symboliset valtionavut. Talou- peruskoulutoimintaa vakavalla tavalla.
10046: dellinen tilanne on pysäyttänyt kiireellisetkin ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10047: kennustarpeet ruuhkaan, jota kuntien talous ei taen,
10048: ole sallinut omin varoin purkaa. Ministeriön lupaa
10049: ja valtionosuutta odottaa tällä hetkellä lähes 160 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10050: rakennushanketta. Määrärahat ovat läänin alueel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
10051: la pudonneet jyrkästi vuoden 1980 22, 1 milj. 29.46.34 5 000 000 markkaa Turun ja Po-
10052: markasta muutamaan miljoonaan, jolla voidaan rin läänin peruskoulurakennushankkeiden
10053: toteuttaa vain 1-2 rakennushanketta läänin rakentamiseen valtionosuuksina.
10054: alueella. Tällä vauhdilla viimeiset nyt tarpeellisek-
10055:
10056: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
10057:
10058: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen
10059: Anna-Liisa Jokinen Timo Roos
10060: Liisa Hilpelä
10061: 966 1985 vp.
10062:
10063: Raha-asia-aloite n:o 893
10064:
10065:
10066:
10067:
10068: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzin koulutustoimintaan
10069:
10070:
10071:
10072: Eduskunnalle
10073:
10074: SuomenJazzliitto r. y. on esittänyt valtiovallalle esiintymismahdollisuuksia ja joita ei vielä tunne-
10075: jo useana vuotena toivomuksen siitä, että maas- ta. Bändikisoihin ovat voineet osallistua yhtyeet,
10076: samme kiinnitettäisiin yhteiskunnan taholla jotka soittavat jazzia laajasti ymmärrettynä. Tyyli-
10077: enemmän huomiota jazzin ja erityisesti nuorten suunta on ollut vapaavalintainen, samoin soitti-
10078: jazzmuusikoiden asemaan maassamme. met.
10079: Jazzliitto onkin tehnyt arvokasta työtä. Jazzliit- Jazzliitto ei ole saanut koulutustoimintaansa ei-
10080: to on järjestänyt jazzmuusikoille workshop- kä myöskään bändikisojen järjestämiseen yhteis-
10081: tyylistä koulutusta, työtilaisuuksia ja nuorille kunnan tukea. Kun kuitenkin tällä toiminnalla
10082: muusikoille tarkoitetut bändikisat. on erittäin suuri merkitys suomalaisen jazzmusii-
10083: Viime vuoden syksystä lähtienJazzliiton koulu- kin kehittymiselle ja ennen muuta nuorten jazz-
10084: tusyksikkönä on toiminut Sound and Fury -yhtye. muusikkojen rekrytoimisessa, tulisi jazzin harras-
10085: Se on noussut lyhyessä ajassa kotimaiseksi edus- tamisen edistämiseksi avata opetusministeriön tai-
10086: tusyhtyeeksi. Sound and Furyn toiminnassa ovat teen tukemiseen suunnatuista varoista oma käyt-
10087: keskeisellä sijalla koulutukselliset tavoitteet. Ope- tösuunnitelman kohta jazzin koulutustoiminnan
10088: tus ei jää pelkkien nuottien opettelemiseen, vaan edistämiseen.
10089: opetuksessa on olennainen osa uudenlaisen imp- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10090: rovisoinnin, fraseerauksen ja kokonaisvaltaisen taen,
10091: näkemyksen kehittämisessä.
10092: Jazzliitto järjesti myös viime vuonna toista ker- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10093: taa bändikisat. Bändikisoihin osallistui noin 20 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10094: yhtyettä eri puolilta maata. Kilpailun tarkoitukse- 29.90.52 200 000 markkaa jazzin koulu-
10095: na on saada esille yhtyeitä, joilla on ollut vähän tustoimintaan.
10096:
10097: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
10098:
10099: Tapio Holvitie Ilkka Kanerva Arja Alho
10100: Risto Ahonen Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen
10101: Timo Roos Pirjo Ala-Kapee Eva-Riitta Siitonen
10102: AnttiKalliomäki
10103: 1985 vp. 967
10104:
10105: Raha-asia-aloite n:o 894
10106:
10107:
10108:
10109:
10110: Holvitie ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta musiikkiopisto-
10111: jen valtionapuun
10112:
10113:
10114: Eduskunnalle
10115:
10116: Vuonna 1968 annettu laki on osaltaan vaikutta- kuntien, yksityisten ja kohoavien oppilasmaksu-
10117: nut musiikkiopistotoiminnan laajenemiseen voi- jen varaan. Näin monen oppilaitoksen taloudelli-
10118: makkaasti viime vuosikymmeninä. Tämän lain nen asema vaikeutuu entisestään.
10119: mukaan lähes 200 musiikkioppilaitoksen joukosta Musiikkioppilaitosten suosion kasvu sekä tällai-
10120: osa saa lakisääteistä valtionavustusta, osa harkin- sen harrastus- ja taidekasvatuksen tarpeellisuus
10121: nanvaraista valtionavustusta ja osa on kokonaan edellyttävät riittäviä määrärahoja jo yhtenä par-
10122: avustusjärjestelmän ulkopuolella. Lakisääteistä haimmista nuorisotyön muodoista.
10123: valtionapua maksetaan 45 prosenttia ja harkin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10124: nanvaraista avustusta 8 prosenttia menoista. taen,
10125: Harkinnanvaraisten avustusmäärien niukkuus
10126: synnyttää eriarvoisuutta samantasoisten musiikki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10127: oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden kesken. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10128: Kun budjetissa on maininta, ettei uusia musiikki- 29.90.54 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
10129: oppilaitoksia hyväksytä lakisääteisten valtion- musiikkiopistojen valtionapuihin.
10130: osuuksien piiriin, toiminnan laajentaminen jää
10131:
10132: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
10133:
10134: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Anna-Liisa Jokinen
10135: Eva-Riitta Siitonen Olavi Ronkainen Pirjo Ala-Kapee
10136: AnttiKalliomäki Liisa Hilpelä
10137: 968 1985 vp.
10138:
10139: Raha-asia-aloite n:o 895
10140:
10141:
10142:
10143:
10144: Holvitie ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta henkilökunnan
10145: palkkaamiseksi kalastuspiireihin
10146:
10147:
10148: Eduskunnalle
10149:
10150: Kalastuslainsäädäntö uudistettiin vuoden 1983 Kalastusviranomainen onkin tehnyt perusteltuja
10151: alussa. Uusi kalastuslaki (286/82) ei merkinnyt esityksiä kalastuspiirien henkilöstön lisäämiseksi.
10152: pelkästään pilkkimisen sallimista jokamieskalasta- Vuoden 1986 tulo- ja menoarvio ei kuitenkaan si-
10153: jalle, vaan lain tavoitteet loivat edellytykset kehit- sällä yhtään uutta piiritason virkaa tai tointa. Kui-
10154: tää maamme kalastusoloja nykyhetken tarpeita ja tenkin keskeinen paine kalataloutta kehitettäessä
10155: odotuksia vastaaviksi. Kalatalouden alalla viime kohdistuu yhä voimakkaammin juuri kalastuspii-
10156: vuosina tapahtunut myönteinen kehitys on osoit- reihin, joiden on eräissä lääneissä kolmen virka-
10157: tanut, että alan kehittämismahdollisuuksia ei ole miehen voimin ehdittävä valvomaan tuhansien
10158: kaikilta osin vielä riittävästi hyödynnetty. Tästä kalastuskuntien toimintaa ja kyettävä antamaan
10159: esimerkkinä vaikkapa lohen palauttaminen vesis- neuvontaa kenties yli sadalletuhannelle kalastus-
10160: tönä jo menetetyksi katsotmun Vantaanjokeen. kortin lunastaneelle vapaa-ajankalastajalle. Tässä
10161: Kalastus elinkeinona on viime vuosikymmene- tilanteessa on täysin kohtuutonta odottaa, että ky-
10162: nä kokenut perusteellisia muutoksia. Perinteisten seiset virkamiehet vielä aktiivisesti voisivat vaikut-
10163: paikallisiin olosuhteisiin sopeutettujen kalastusta- taa saariston väestön kalastusolojen edelleen ke-
10164: pojen rinnalle on kehittynyt uusia, avomeren ka- hittämiseen. Kalastuslain (286/82) 1 §:n samoin
10165: lavarojen hyväksikäyttöön suuntautuneita kalas- kuin saariston kehittämisestä annetun lain
10166: tusmuotoja. Vaikka tämän seurauksena osa kalas- (494/81) 2 §:n tavoitteiden saavuttaminen on
10167: tajista tukeutuu asutuskeskuksiin, kalastus on vaarantumassa, ellei kalastuspiireillä ole käytettä-
10168: edelleen yksi niin meren- kuin sisäsaariston väes- vissä riittävää määrää alan koulutuksen saaneita
10169: tön toimeentulon kulmakivistä. Saaristoalueiden kalastuslain 86 §:ssä mainittuja virkamiehiä.
10170: tulevaisuus on kuitenkin edelleen vaakalaudalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10171: Vuoden 1981 aikana voimaan tulleen saaristolain taen,
10172: (494181) tavoitteena oli saariston nykyisen väestö-
10173: pohjan säilyttäminen. Tuo tavoite on jo saavutet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10174: tu eräillä Turunmaan saariston alueilla. Saaristo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10175: alueiden kalataloutta kehittämällä tuo tavoite on 30.3 7. 01 lisäyksenä 1 700 000 markkaa
10176: helpommin saavutettavissa muillakin saaristo- kåytettäviiksi 11 johtavan biologin (A22)
10177: alueilla. viran perustamiseksi kaikkiin kalastuspii-
10178: Uuden kalastuslain mukanaan tuomia uudis- reihin ja 6 kalastusmestarin (A14) toimen
10179: tuksia toteuttava läänikohtainen kalastusviran- perustamiseksi Kuopion, Lapin, Mikkelin,
10180: omainen, kalastuspiiri, sai perustamisvaiheessa Turun, Uudenmaan ja Vaasan kalastuspzi-
10181: henkilöstöä ainoastaan uuden organisaation käyn- reihin.
10182: nistämiseen, ei sen ylläpitoon tai kehittämiseen.
10183:
10184: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10185:
10186: Tapio Holvitie Sten Söderström Liisa Hilpelä
10187: Mats Nyby Håkan Nordman Reino Paasilinna
10188: 1985 vp. 969
10189:
10190: Raha-asia-aloite n:o 896
10191:
10192:
10193:
10194:
10195: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskoti-
10196: paikkojen lisäämiseksi
10197:
10198:
10199: Eduskunnalle
10200:
10201: !kääntyvät sotainvalidit tarvitsevat tulevina vetta, jolloin ikääntymisestä vaikeutuva invalidi-
10202: vuosina yhä enemmän sairaskotipaikkoja. Vuotui- teetti on vaikeimmillaan.
10203: nen tarve on n. 130-180 paikkaa. Vuosikymme- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10204: nen loppuun mennessä tarpeen arvioidaan olevan taen,
10205: n. 1 000 sairaskotipaikkaa.
10206: Sotainvalidien hoitomenetelmät poikkeavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10207: paljon tavanomaisesta sairaalahoidosta mutta hoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10208: to ei ole taloudellisesti niin kallista. Sairaskoti- 33.22.50 2 000 000 markkaa sotainvali-
10209: paikkojen vuosittain tapahtuva lisääntyminen oli- dien sairaskotipaikkojen lisäämiseksi.
10210: si pelastamassa vuosikymmenen lopun suurta tar-
10211:
10212: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
10213:
10214: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Anna-Liisa Jokinen
10215: Liisa Hilpelä Timo Roos Eva-Riitta Siitonen
10216: Olavi Ronkainen Aarno von Bell Jukka Vihriälä
10217: Martti Tiuri
10218:
10219:
10220:
10221:
10222: 122 428500120H
10223: 970 1985 vp.
10224:
10225: Raha-asia-aloite n:o 897
10226:
10227:
10228:
10229:
10230: Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
10231: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
10232:
10233:
10234: Eduskunnalle
10235:
10236: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain rempi kuin hakijoiden määrä - monet kerran
10237: (408/77) mukaan pienyrittäjä on oikeutettu val- turhaan lomarahaa hakeneet eivät hae sitä uudel-
10238: tion tulo- ja menoarvion puitteissa vuosilomara- leen- määrärahan tulisi olla sen suuruinen, että
10239: haan, jonka turvin hän vapautuu yritystoiminnas- ainakin kaikki lomarahaan oikeutetut hakijat sen
10240: ta vuosilomalle vaarantamatta omaa ja perheensä saisivat.
10241: toimeentuloa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10242: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varat- taen,
10243: tu määräraha jättää inflaatiotarkistuksienkin jäl-
10244: keen n. 2 000 lomarahaan oikeutettuaanojaa lail- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10245: lista korvausta vaille. Kun on lisäksi todennäköis- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10246: tä, että lomarahaan oikeutettujen pienyrittäjien 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
10247: lukumäärä on todellisuudessa huomattavasti suu- pienyrittäjien lomarahoihin.
10248:
10249: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
10250:
10251: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Anna-Liisa Jokinen
10252: Eva-Riitta Siitonen Olavi Ronkainen Martti Tiuri
10253: Liisa Hilpelä
10254: 1985 vp. 971
10255:
10256: Raha-asia-aloite n:o 898
10257:
10258:
10259:
10260:
10261: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallispuis-
10262: ton suunnitteluun
10263:
10264:
10265: Eduskunnalle
10266:
10267: Saaristomeren kansallispuistosta ei ensi vuoden Maanhankinta ja paikallisen väestön osallistumi-
10268: valtion tulo- ja menoarviossa ole mainintaa. Laki nen hankkeen toteutumiseen vaatisi uskottavaa
10269: Saaristomeren kansallispuistosta on kohta 3 vuotta suunnitelmaa kansallispuiston tulevaisuudelle.
10270: vanha. Puiston yksityiskohtainen suunnittelu ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10271: hoito ei kuitenkaan ole vieläkään päässyt alkuun. taen,
10272: Saaristolaisten jatkuva väheneminen alueelta ja
10273: toisaalta veneilyn jatkuva kasvu vaativat nopeita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10274: toimia kansallispuiston hoidon ja suunnittelun 1986 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark-
10275: aloittamiseksi. kaa Saaristomeren kansallispuiston suun-
10276: Hankkeen toteutumisen kannalta olennaiseksi nitteluun.
10277: on noussut koko suunnitelman uskottavuus.
10278:
10279: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
10280:
10281: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Anna-Liisa Jokinen
10282: Eva-Riitta Siitonen Olavi Ronkainen Martti Tiuri
10283: Liisa Hilpelä
10284: 972 1985 vp.
10285:
10286: Raha-asia-aloite n:o 899
10287:
10288:
10289:
10290:
10291: Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötai-
10292: dejärjestöjen valtionapuun
10293:
10294:
10295: Eduskunnalle
10296:
10297: Näyttämötaidejärjestöjen valtionapuun ehdote- erilaista valtakunnallista yhteydenpitoa. Monet
10298: taan ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioesityk- järjestöjen suorittamista tehtävistä palvelevat suo-
10299: sessä 1 520 000 markkaa, mikä merkitsee 5,6 % :n ranaisesti valtiovallan päätöksentekoa.
10300: lisäystä kuluvan vuoden määrärahaan. Teatteritoiminnan kehittyessä näyttämötaide-
10301: Tämän määrärahan jakavat harkinnanvaraisina järjestöille on asetettu yhä eneneviä velvoitteita,
10302: avustuksina parikymmentä teatterialan järjestöä, joiden täyttämiseen järjestöillä ei ole mahdolli-
10303: mm. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto, suuksia niukan ja jatkuvasti pienenevän määrära-
10304: Suomen Teatteriliitto, Työväen Näyttämöiden han turvin. Useat järjestöistä ovat pahasti velkaan-
10305: Liitto, Suomen Näyttelijäliitto, Centralförbundet tuneet.
10306: för Finlands Svenska Teaterorganisationer, Kan- Vuodelle 1986 ehdotettu määräraha jää jälleen
10307: sainvälisen Teatteri-instituutin ITI:n Suomen kes- jälkeen taidemäärärahojen muusta kasvusta eikä
10308: kus, Suomen Teatterijohtajaliitto jne. Avustukset riitä peittämään edes kasvavan inflaation aiheut-
10309: vaihtelivat järjestökohtaisesti vuonna 1985 5 000 tamaa kustannusten lisäystä.
10310: markasta 343 000 markkaan. Edellä olevan johdosta ehdotamme,
10311: Nämä järjestöt suorittavat monenlaisia tärkeitä
10312: tehtäviä maamme teatteritaiteen hyväksi. Niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10313: toiminnassa hoidetaan teatteripoliittista suunn- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10314: nittelua, teatteritoiminnan kansainvälisiä suhtei- 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa käy-
10315: ta, teatterialan tilastointia, näytelmänvälitystä, tettäväksi näyttämötatdejärjestöjen val-
10316: osaa koulutustoiminnasta, työehtosopimuksia ja tionapuun.
10317:
10318: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10319:
10320: Tuulikki Hämäläinen Arja Alho Tarja Halonen
10321: 1985 vp. 973
10322:
10323: Raha-asia-aloite n:o 900
10324:
10325:
10326:
10327:
10328: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden lastenteatterei-
10329: den valtionapuun
10330:
10331:
10332: Eduskunnalle
10333:
10334: Tulo- ja menoarvioesityksessä on merkitty mo- mentille varattava esitetyn lisäksi 600 000 mark-
10335: mentille 29.90.52 3 milj. mk lastenteattereiden kaa.
10336: valtionapuun. Määrärahalla on tarkoitus tukea Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10337: kahta käynnistysvaiheessaan olevaa lastenteatteri- taen,
10338: hanketta, Tampereen Työväen Teatterin Teatteri
10339: 2000:ta ja Intimiteatterin hanketta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10340: Teatteri 2000:n valtionavustustarve on 1 milj. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10341: mk ja Intimiteatteri on rakentanut suunnitelman- 29.90.52 1 000 000 markkaa Tampereen
10342: sa 2,6-2, 7 milj. markan valtionavustuksen va- Työväen Teatterin yhteydessä toimivan
10343: raan. Lastenteatteri 2000:n valtionavustukseen
10344: Jotta odotetut lastenteatterit voisivat käynnistää ja 2 600 000 markkaa Intimiteatterin las-
10345: toimintansa suunnitelmien mukaisesti, olisi mo- tenteatterin avustukseen.
10346:
10347: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10348:
10349: Tuulikki Hämäläinen Riitta Järvisalo-Kanerva Lea Savolainen
10350: Kari Rajamäki Pirjo Ala-Kapee Reijo Lindroos
10351: Timo Roos Mats Nyby Päivi Varpasuo
10352: Paavo Vesterinen Liisa Arranz Sakari Valli
10353: Marja-Liisa Salminen Arja Alho
10354: 974 1985 vp.
10355:
10356: Raha-asia-aloite n:o 901
10357:
10358:
10359:
10360:
10361: Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Metsäntut-
10362: kimuslaitoksen siirtotarpeen selvittämiseksi ja vaihtoehtoisten
10363: sijoituspaikkojen kanoittamiseksi
10364:
10365:
10366: Eduskunnalle
10367:
10368: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar- luksi ja tarpeelliseksi. Esille on noussut mm.
10369: vioksi vuodelle 1986 esitetään metsäntutkimuslai- laitoksen mahdollinen sijoittuminen Hyvinkääl-
10370: toksen keskusyksikön siirtämistä pääkaupunkiseu- le, jota laitos pitää Joensuuta parempana vaih-
10371: dulta Joensuuhun. Tässä tarkoituksessa on budjet- toehtona.
10372: tiesitykseen sisällytetty kohtaan Metsäntutkimus- Siirtotarpeen perusteelliseksi selvittämiseksi ja
10373: laitos, Talonrakennukset momentille 30. 76.74 vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen (mm. Hyvinkää)
10374: 100 000 markan määräraha Joensuuhun tarkoite- kartoittamiseksi olisi momentille saatava lisäystä
10375: tun keskusyksikön suunnittelua varten. 50 000 markkaa.
10376: Metsäntutkimuslaitoksen taholta on kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10377: arvioitu siirron vaikeuttavan kaikkea metsän- tavasti,
10378: tutkimustoimintaa ja toteutuessaan vievän tutki-
10379: musvaroja myös alueellisilta tutkimusasemilta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10380: On ilmeistä, että keskusyksikön siirron tarpeita ja 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10381: vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty. Ei ole myös- 30. 76. 74 lisäyksenä 50 000 markkaa met-
10382: kään tehty kartoitusta vaihtoehtoisista, vähem- säntutkimuslaitoksen szirtotarpeen selvit-
10383: män tutkimustoimintaa vaarantavista sijoitus- tämiseksija vaihtoehtoisten sijoituspaikko-
10384: paikoista, jos siirto ylipäänsä katsotaan perustel- jen kartoittamiseksi.
10385:
10386: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
10387:
10388: Tuulikki Hämäläinen Arja Alho
10389: 1985 vp. 975
10390:
10391: Raha-asia-aloite n:o 902
10392:
10393:
10394:
10395:
10396: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelun koulutus-
10397: keskuksen perustamiseksi Toivakkaan
10398:
10399:
10400: Eduskunnalle
10401:
10402: Parlamentaarisen väestönsuojelukomitean mie- tarvittavat tilat. Metsähallitus omistaa välittömäs-
10403: tinnössä (1983:22) on esitetty kahden pysyvän sä läheisyydessä maita, joita on mahdollisuus
10404: väestönsuojelun koulutuskeskuksen perustamista. käyttää maastoharjoitteluun. Asevarikko 2 sijain-
10405: Toinen sijoitettaisiin Keski-Suomen lääniin ja toi- tinsa johdosta on ratkaisulle eduksi.
10406: nen Oulun lääniin. Väestönsuojelu on viime ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10407: koina ollut erittäin kaupunkipainotteista ja eten- taen,
10408: kään maaseutukunnissa väestönsuojelutoiminta ei
10409: ole päässyt sille kuuluvaan tärkeään asemaan. On että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10410: sen vuoksi erityisen tärkeätä, että väestönsuojelun 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
10411: koulutusta mitä pikimmin laajennetaan ja hajau- kaa väestönsuojelukoulutuksen tehostami-
10412: tetaan. seen ja Toivakkaan sijoitettavan väestön-
10413: Keski-Suomessa Toivakan kunta on ilmoittanut suojelun koulutuskeskuksen suunnitte-
10414: olevansa kiinnostunut tarjoamaan koulutukseen luun.
10415:
10416: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
10417:
10418: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
10419: Helena Pesola Sakari Knuuttila
10420: 976 1985 vp.
10421:
10422: Raha-asia-aloite n:o 903
10423:
10424:
10425:
10426:
10427: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammijärven koulun laa-
10428: jentamiseen
10429:
10430:
10431: Eduskunnalle
10432:
10433: Luhangan kunnassa sijaitsevalta Tammijärven tettava myös Tammijärven sivukirjaston tilauudis-
10434: koululta puuttuu liikuntatilat tällä hetkellä koko- tus. Tällä hetkellä sivukirjasto toimii koululuokas-
10435: naan. Koko kunnassa ei ole olemassa lentopallo- sa ollen tästä huolimatta kuitenkin suurin ja toi-
10436: kentän kokoista sisäliikuntatilaa. Teknisten ainei- mivin kirjasto kunnassa.
10437: den opetus tapahtuu entisessä talousrakennukses- Hanke on suunniteltu rahoitettavaksi osaksi
10438: sa kyseenalaisissa olosuhteissa. Samoin ovat oppi- valtionosuuden, osaksi kunnan oman rahoituksen
10439: laiden saniteettitilat erittäin heikot. varassa.
10440: Tammijärven koulun laajennushankkeesta on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10441: tilatarpeen tutkimus tehty. 1 vaiheen asiakirjat taen,
10442: ovat tällä hetkellä kouluhallituksessa. Rakennus-
10443: töihin olisi tarpeen päästä viimeistään vuoden että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10444: 1986 alusta. 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
10445: Koulun liikuntatilojen laajennus tulisi toteut- markkaa Tammzjärven koulun laajennus-
10446: taa siinä laajuudessa, että se palvelisi koko kylä- hankkeeseen.
10447: kunnan tarpeita. Hankkeen yhteydessä on toteu-
10448:
10449: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
10450:
10451: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
10452: Helena Pesola Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
10453: Tuula Paavilainen
10454: 1985 vp. 977
10455:
10456: Raha-asia-aloite n:o 904
10457:
10458:
10459:
10460:
10461: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kuulovikaisten
10462: koululle tietokoneen hankkimiseksi
10463:
10464:
10465: Eduskunnalle
10466:
10467: APPLE II C -mikrotietokonetta tarvitaan puhu- mutta laite puuttuu ja siihen tarvittava määrä-
10468: mattomille lapsille kehitettyjen Bliss-ohjelmien raha.
10469: opettamisessa. Bliss-menetelmä perustuu merkki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10470: kielen käyttöön ja se kuuluu kuulovammaisten taen,
10471: koulun opetussuunnitelmaan. Bliss-kieltä opete-
10472: taan sellaisille puhumattomille lapsille, jotka ei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10473: vät ole pystyneet oppimaan edes viittomakieltä. 1986 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
10474: Bliss-kieli on kansainvälinen kieli ja siitä on saatu kaa Jyväskylän kuulovikaisien koulun op-
10475: hyviä tuloksia kuulovammaisten lasten opetukses- pzlaiden opetuksessa tarvittavan mikrotie-
10476: sa. tokoneen hankkimista varten.
10477: Jyväskylän kuulovikaisten koulun opettajat on
10478: koulutettu käyttämään Bliss-tietokoneohjelmia,
10479:
10480: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
10481:
10482: Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila Matti Lahtinen
10483:
10484:
10485:
10486:
10487: 123 428500120H
10488: 978 1985 vp.
10489:
10490: Raha-asia-aloite n:o 905
10491:
10492:
10493:
10494:
10495: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotitalous-
10496: opettajaopistolle huonekalujen entistämiseen
10497:
10498:
10499: Eduskunnalle
10500:
10501: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston emän- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10502: täkoulurakennuksen saneeraus saatetaan päätök- taen,
10503: seen ensi vuoden aikana. Kouluun joudutaan
10504: hankkimaan uusia kalusteita. Kalustohankintaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10505: voidaan keventää vanhoilla kalusteilla. 1986 tulo- ja menoarvioon 70 000 markkaa
10506: Osa koulun entisistä kalusteista on vanhaa ja Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston
10507: kuvaa eri aikakausien tyylisuuntia. Nämä kauniit, emäntäkoulurakennuksen vanhojen huo-
10508: perinteiset huonekalut käyttökelpoisina sopivat nekalujen entistämiseen.
10509: peruskorjattuun kouluun, kunhan ne saadaan
10510: kunnostettua ja entistettyä.
10511:
10512: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
10513:
10514: Pirkko Ikonen Helena Pesola Matti Lahtinen
10515: 1985 vp. 979
10516:
10517: Raha-asia-aloite n:o 906
10518:
10519:
10520:
10521:
10522: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotitalous-
10523: opettajaopiston lisärakennuksen suunnitteluun
10524:
10525:
10526: Eduskunnalle
10527:
10528: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston ope- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10529: tustilat ovat ahtal!.t ja puutteelliset. Tilat on mitoi- nioittaen,
10530: tettu 124 oppilaalle. Oppilasmäärä tulee kasva-
10531: maan vuoteen 1988 mennessä runkokapasiteetin ettii Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10532: mukaan. Oppilasmäärä on silloin 464 oppilasta. den 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000
10533: Opetustilojen vuokraaminen on vaikeaa koulun markkaa Keski-Suomen kotitalousopetta-
10534: etäisyyden ja opetuksen laaja-alaisuuden vuoksi. jaopiston lisärakennuksen esisuunnitte-
10535: Perustamissuunnitelma on laadittu vuonna luun.
10536: 1984. Nyt olisi päästävä suorittamaan esisuunnit-
10537: telua, mutta määrärahat puuttuvat.
10538:
10539: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
10540:
10541: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen
10542: Helena Pesola Sakari Knuuttila
10543: Mauri Pekkarinen
10544: 980 1985 vp.
10545:
10546: Raha-asia-aloite n:o 907
10547:
10548:
10549:
10550:
10551: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän talouskoulun laa-
10552: jennustöihin
10553:
10554:
10555: Eduskunnalle
10556:
10557: Jyväskylän talouskoulun tilat on rakennettu Uuden tarvittavan tilan pinta-ala on 900 m 2 ja
10558: 80:lle talouskoululinjan oppilaalle. Koulun lisära- kustannusarvio 4,8 milj. markkaa. Opetusminis-
10559: kennustarve kasvaa keskiasteen koulu-uudistuk- teriö on hyväksynyt perustamis- ja esisuunnitel-
10560: sen myötä. Vuonna 1985 alkavat 48 oppilaan koti- man.
10561: ja laitostalouden peruslinjan yleisjakso, 60 oppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10562: laan talouskoululinja sekä vuonna 1986 16 oppi- taen,
10563: laan laitoshuoltolinja ja 16 oppilaan pesulatyönte-
10564: kijän linja. Yhteensä näillä tulee olemaan 140 op- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10565: pilasta. Uudet linjat eivät mahdu entisiin tiloihin. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10566: Vanhoissa tiloissa ei ole laitoskeittiötä, jota nyt 29.65.37 1 000 000 markkaa Jyväskylän
10567: tarvitaan, koska uusilla linjoilla on teoriatunteja talouskoulun laajennustözhin.
10568: runsaasti ja opetuskeittiöopetusta vähemmän.
10569:
10570: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
10571:
10572: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Helena Pesola
10573: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
10574: Tuula Paavilainen
10575: 1985 vp. 981
10576:
10577: Raha-asia-aloite n:o 908
10578:
10579:
10580:
10581:
10582: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseutuneuvojan toimen
10583: perustamiseksi Keski-Suomen Maatalouskeskukseen
10584:
10585:
10586: Eduskunnalle
10587:
10588: Keski-Suomen Maatalouskeskukseen tulisi pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10589: rustaa valtion avun turvin maaseutuneuvojan toi- taen,
10590: mi, jonka erityisneuvonnan kohteena olisi puu-
10591: tarha-ala. Keski-Suomessa on jo nyt varsin laaja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10592: vihannes- ja marjaviljely, joiden lisäkehittelyyn on 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10593: edellytyksiä. Samoin ympäristönsuunnittelu kai- 30.30.47 BO 000 markkaa maaseutuneu-
10594: paa puutarha-alan asiantuntemusta. vojan toimen perustamiseksi Keski-
10595: Keski-Suomen Maatalouskeskus on tällä hetkel- Suomen Maatalouskeskukseen.
10596: lä ainoa maatalouskeskus, jolla ei ole puutarha-
10597: alan toimihenkilöä.
10598:
10599: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
10600:
10601: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Helena Pesola
10602: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
10603: Mauri Pekkarinen
10604: 982 1985 vp.
10605:
10606: Raha-asia-aloite n:o 909
10607:
10608:
10609:
10610:
10611: Ikonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöi-
10612: den tukemiseen
10613:
10614:
10615: Eduskunnalle
10616:
10617: Nuoneo viljelijöiden tukemiseen myönnettä- särahoituksen tarve vuonna 1986 on n. 30 miljoo-
10618: vää määrärahaa saadaan käyttää nuorille viljelijöil- naa markkaa.
10619: le tilanpidon aloittamisen yhteydessä maksetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10620: viin käynnistymisavustuksiin valtioneuvoston tar- taen,
10621: kemmin määräämin perustein. Nuorten viljelijöi-
10622: den starttirahajärjestelmä tulee lakisääteistää ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10623: momentille tulee myöntää riittävästi rahoitusta, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10624: jotta kaikki stantirahaan oikeutetut ja sitä hake- 30.33.40 ltsäyksenä 30 000 000 markkaa
10625: neet hyväksytyt hakemukset voidaan maksaa. Li- nuorten viljelijöiden tukemiseen.
10626:
10627: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
10628:
10629: Pirkko Ikonen Hannele Pokka Sirkka-Liisa Anttila
10630: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä Hannu Kemppainen
10631: Mauri Pekkarinen
10632: 1985 vp. 983
10633:
10634: Raha-asia-aloite n:o 910
10635:
10636:
10637:
10638:
10639: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouden kehittämiseen
10640: Keski-Suomen kalastuspiirin alueella
10641:
10642:
10643: Eduskunnalle
10644:
10645: Kalatalouden suunnitelmallinen tarkastelu ja teuttaminen ja vireillepano edellyttää niin läänis-
10646: kehittäminen tehostui ratkaisevasti 1970-luvun sä olevia omia voimavaroja kuin valtion tai kun-
10647: loppuvuosina. Silloin käynnistyi kalatalouden tien tukitoimenpiteitä. Osa on toteutettavissa jo
10648: alueellinen suunnittelu eräillä kalataloudellisesti olemassa olevien tukijärjestelmien puitteissa,
10649: merkittävillä alueilla, ja nykyisin tämä suunnittelu mutta osa edellyttää nykyisiin tukijärjestelmiin ja
10650: kattaa jo valtaosan maastamme. Suunnitteluoh- kalatalouden määrärahoihin soveltumattomia ra-
10651: jelman laati aikanaan maa- ja metsätalousministe- hoitusjärjestelyjä. Esimerkiksi Keski-Suomen lää-
10652: riön asettama vesien käytön suunnittelun kalata- nin alueellisen kalataloussuunnitelman mukaan
10653: loustyöryhmä. Kalatalouden tavoitekomitea mie- tarvittavien vuotuisten investointien tarve on 1,2
10654: tinnössään vuodelta 1979 piti tätä suunnittelua milj. mk, ja tästä toimenpiteiden aikaansaamisek-
10655: varsin tarpeellisena kalataloudelle asetettujen si ja nopeaksikin virittämiseksi tarvitaan uusia ra-
10656: yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kalatalou- hoitusmahdollisuuksia noin 50 %:He esitetystä
10657: den alueellinen suunnittelu tapahtuu nykyisin varojen tarpeesta.
10658: valtion tulo- ja menoarviossa olevilla tähän tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10659: tukseen varatuilla määrärahoilla, ja vastuu suun- taen,
10660: nittelusta on vuonna 1983 voimaan tulleen kalas-
10661: tuslain mukaisesti perustetuilla kalastuspiireillä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10662: Viime vuosina on valmistunut useita eri aluei- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10663: den kalatalouden alueelliseen suunnitteluun liit- 30.37.23 600 000 markkaa alueellisissa
10664: tyviä osasuunnitelmia sekä koko lääniä kattavana kalataloussuunnitelmissa esitettyjen toi-
10665: mm. Keski-Suomen läänin alueellinen kalatalous- menpiteiden ja hankkeiden rahoitukseen
10666: suunnitelma. Tähän kalataloussuunnitelmaan mm. Keski-Suomen kalastuspiirin alueel-
10667: liittyy useita toimenpidesuosituksia, joiden to- la.
10668:
10669: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
10670:
10671: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Helena Pesola
10672: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
10673: Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen Inger Hirvelä
10674: 984 1985 vp.
10675:
10676: Raha-asia-aloite n:o 911
10677:
10678:
10679:
10680:
10681: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. lipeälammen hävittämi-
10682: seen Lievestuoreella
10683:
10684:
10685: Eduskunnalle
10686:
10687: Ympäristöä saastuttavan Lievestuoreen "lipeä- että Eduskunta ottatsi valtion vuoden
10688: lammen'' hävittäminen ei ole onnistunut nykyi- 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
10689: sillä toimenpiteillä. Tarvitaan suunnittelua tehok- määrärahan suunnitelmien laatimtseen ns.
10690: kaammille toimenpiteille. lipeälammen hävittiimiseksi Lievestuoreel-
10691: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- la.
10692: taen,
10693:
10694: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
10695:
10696: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Helena Pesola
10697: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
10698: Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen
10699: 1985 vp. 985
10700:
10701: Raha-asia-aloite n:o 912
10702:
10703:
10704:
10705:
10706: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 641 paranta-
10707: miseksi Hankasalmen keskustassa
10708:
10709:
10710: Eduskunnalle
10711:
10712: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Suomen kusta lieneekin ainoa laatuaan koko Keski-Suo-
10713: piirin tienpidon toimenpideohjelmassa vuosille messa, jossa jalkakäytävät ovat vielä rakentamatta.
10714: 1984-1990 vuonna 1986 toteutettavaksi suunni- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10715: teltu maantien n:o 641 tierakenteen parantami- taen,
10716: nen ja jalkakäytävien rakentaminen Hankasalmen
10717: keskustassa on tiepiirin ilmoituksen mukaan pois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10718: tettu toteuttamisohjelmasta. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10719: Vaikka kirkonkylän liikenne on suorastaan hen- 31.24.77 500000 markan määrärahan
10720: genvaarallinen jalkakäytävien puuttuessa, on maantien n:o 641 tierakenteen paranta-
10721: suunnitelman toteuttamista vuodesta vuoteen ly- mista ja jalkakäytävien rakentamt'sta varten
10722: kätty tulevaisuuteen. Hankasalmen kunnan kes- Hankasalmen keskustassa.
10723:
10724: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
10725:
10726: Pirkko Ikonen Helena Pesola
10727: Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen
10728:
10729:
10730:
10731:
10732: 124 428500120H
10733: 986 1985 vp.
10734:
10735: Raha-asia-aloite n:o 913
10736:
10737:
10738:
10739:
10740: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 652 (Kivijär-
10741: vi-Möttönen) peruskorjaamiseen
10742:
10743:
10744: Eduskunnalle
10745:
10746: Maantie n:o 652 (Kivijärvi-Möttönen) Kivijär- myös tärkeä matkailuelinkeinon kannalta, sillä
10747: ven ja Perhon kunnissa muodostaa tärkeän seu- tienvarrella sijaitsevat Koirajärven urheilukalas-
10748: dullisen yhteyden Kivijärven ja Perhon kuntakes- tusalue sekä Salamaperän luonnonpuisto ja Sala-
10749: kuksissa. Tie on heikkokuntoinen ja keväisin ja majärven kansallispuisto.
10750: syksyisin kelirikon pahasti vaivaama. Kivijärven Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10751: kunnan alueella tienvarrella sijaitsevat lähipalve- taen,
10752: luista ala-asteen koulu ja kauppa. Kylien kehittä-
10753: minen alueella riippuu ratkaisevasti liikenneolo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10754: suhteista. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10755: Paikallinen teollisuus käyttää maantietä kulje- 31.24.77 1 000 000 markkaa maantien
10756: tusväylänä satamiin. Teollisuuden raaka-aineita n:o 652 (Kivijärvi-Möttönen) peruskor-
10757: kuljetetaan runsaasti tien vaikutusalueelta. Tie on jaamiseen.
10758:
10759: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
10760:
10761: Pirkko Ikonen Heimo Linna Paavo Vesterineo
10762: Matti Lahtinen Helena Pesola Pekka Leppänen
10763: 1985 vp. 987
10764:
10765: Raha-asia-aloite n:o 914
10766:
10767:
10768:
10769:
10770: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6181 peruspa-
10771: rantamiseksi välillä Toivakka-Leppälahti
10772:
10773:
10774: Eduskunnalle
10775:
10776: Maantien n:o 6181 (Toivakka-Leppälahti) pi- TVL:n Keski-Suomen punn viimetstmmtssa
10777: tuus on 20 km. Tie on sorapintainen. Se on raken- tienpidon toimenpideohjelmissa tienparannus on
10778: nettu vuosina 1950-51. Mitään perusparannuk- siirtynyt siirrymistään ja se on tarkoitus toteuttaa
10779: sia tielle ei ole suoritettu. Se on erittäin huono- vasta ensi vuosikymmenen puolella. Viitaten edel-
10780: kuntoinen, paikkapaikoin mutkainen, koska ra- lä sanottuun tulisi hanke kuitenkin käynnistää jo
10781: kentamisen jälkeen tietä ei ole peruskorjattu ja aikaisemmin.
10782: normaalit hoitotyötkin ovat olleet vähäisiä. Raskas Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10783: puutavara- ym. kuljetus rasittaa tietä, mikä var- taen,
10784: sinkin kelirikon aikana aiheuttaa tielle vaurioita.
10785: Tienvarsiasukkaat joutuvat päivittäin käyttämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10786: tätä tietä työ- ja asioimismatkoillaan Jyväskylään, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10787: joka on alueen talouskeskus. Matka Toivakka- 31.24.77 1000000 markkaa maantien
10788: Leppälahti-Jyväskylä on lyhyempi kuin tietä n:o n:o 6181 perusparannukseen välillä Toi-
10789: 13 käyttäen. Se on myös yhdystie Jyväskylän- vakka-Leppä/ahti.
10790: Kuopion valtatielle.
10791:
10792: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
10793:
10794: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
10795: Helena Pesola Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
10796: Mauri Pekkarinen
10797: 988 1985 vp.
10798:
10799: Raha-asia-aloite n:o 915
10800:
10801:
10802:
10803:
10804: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseksi
10805: välillä Kuikka-Uuraisten kunnan raja
10806:
10807:
10808: Eduskunnalle
10809:
10810: Maantie välillä Kuikka-Uuraisten kunnan raja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10811: on erittäin huonokuntoinen. Vilkasliikenteinen 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10812: tie on tärkein tieyhteys läänin talouskeskukseen 31. 24. 77 1 000 000 markkaa maantien
10813: Jyväskylään. Tien käyttäjänä on myös ilmavoi- parantamiseen välillä Kuikka- Uuraisten
10814: mien esikunta lukuisine ajoneuvoineen. Huono- kunnan raja.
10815: kuntoinen, mutkainen tie on riskialtis liikenneon-
10816: nettomuuksille.
10817: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10818: taen,
10819:
10820: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
10821:
10822: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Helena Pesola
10823: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
10824: 1985 vp. 989
10825:
10826: Raha-asia-aloite n:o 916
10827:
10828:
10829:
10830:
10831: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viisarinmäen-Ruuhimäen
10832: maantien parantamiseen
10833:
10834:
10835: Eduskunnalle
10836:
10837: Viisarinmäen-Toivakan-Ruuhimäen maan- Kun Toivakan kunnan työttömyysaste elokuus-
10838: tie on teiden toiminnallisen luokituksen mukaan sa 1985 oli 7,5, mikä on korkein Jyväskylän työssä-
10839: nykyisellään kokoojatie. Tie yhdistää Toivakan käyntialueella, ja lisäksi Lievestuoreen tehtaan lo-
10840: kirkonkylän ja Lievestuoreen kuntakeskustasoiset pettaminen kasvattaa työttömyyslukua 0,8 % :lla,
10841: taajamat toisiinsa. Nykyinen tieyhteys on puut- on työllisyyden hoidonkin kannalta perusteltua,
10842: teellinen. Se on 18,5 km pitkä, mäkinen ja mut- että po. tiehanke toteutetaan Keski-Suomen tie-
10843: kainen sekä sorapäällysteinen. piirin toimenpideohjelman 1982 mukaisesti.
10844: Viisarinmäen-Toivakan-Ruuhimäen maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10845: tiellä on myös valtakunnallista merkitystä. Lahden taen,
10846: ja Kuopion välinen etäisyys yleistä tietä myöten
10847: on lyhin tätä kautta, kun maantietä jatketaan val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10848: tatielle n:o 13 saakka. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10849: Hanke on jo useaan otteeseen ollut TVL:n toi- 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
10850: menpideohjelmassa, mutta sitä on aina siirretty. Vtisarinmäen-Ruuhimäen maantien pa-
10851: Nykyisellään hanke sisältyy Keski-Suomen tiepii- rantamiseksi.
10852: rin toimenpideohjelmaan vuosille 1986-87 ja pi-
10853: dämme erittäin tärkeänä hankkeen toteuttamista
10854: esitetyn aikataulun mukaisesti.
10855:
10856: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
10857:
10858: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
10859: Helena Pesola Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
10860: Mauri Pekkarinen
10861: 990 1985 vp.
10862:
10863: Raha-asia-aloite n:o 917
10864:
10865:
10866:
10867:
10868: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuulovammaisten viestin-
10869: nän edistämiseen
10870:
10871:
10872: Eduskunnalle
10873:
10874: Kuuloaistin menettäminen, osittain tai koko- tuntuvasti varsinkin silloin, kun kojeiden huolto
10875: naan, ei ulkonaisesti tai näennäisesti ole kovin on kunnossa ja ympäristöhäiriöt on eliminoitu
10876: dramaattista tai huomiota herättävää. Usein ihmi- pois.
10877: nen yrittää jopa peitellä kuulovammaansa. Tästä Nykyisellään kuulovammaiset eivät voi käyttää
10878: osin johtuu, että asemansa ja tarpeensa tiedosta- television tarjoamia mahdollisuuksia täysipainoi-
10879: vista kuulovammautuneista tuntuu, että he ovat sesti hyväkseen virkistäytymisen ja tiedonsaannin
10880: usein unohdettuja silloin, kun yhteiskunnassa alueella tekstityksen puuttuessa. Kuulovammaiset
10881: suunnitellaan myös vammautuneiden näkökoh- pitävätkin tärkeänä tekstityksen saamista kaikkiin
10882: tien huomioon ottamista yhteiskuntasuunnitte- televisio-ohjelmiin.
10883: lussa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10884: Tämän päivän kehitys on luonut monenlaisia taen,
10885: teknisiä apuvälineitä kuulovammautuneiden vies-
10886: tinnän edistämiseksi. Nämä tekniset ratkaisut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10887: ovat kuulovammaisille hyvin arvokkaita ja välttä- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
10888: mättömiä. Kuulokojeiden ja muiden apuvälinei- kaa kuulovammaisten viestinnän edistämi-
10889: den avulla viestintämahdollisuudet paranevat seen.
10890:
10891: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
10892:
10893: Pirkko Ikonen Matti Maijala Paavo Vesterinen
10894: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Helena Pesola
10895: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Hannu Kemppainen
10896: 1985 vp. 991
10897:
10898: Raha-asia-aloite n:o 918
10899:
10900:
10901:
10902:
10903: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta retkeilyalueen perustami-
10904: seksi Leivonmäelle
10905:
10906:
10907: Eduskunnalle
10908:
10909: Leivonmäen kunnassa sijaitsevan Haapasuon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10910: Rutajärven alueen käytön kehittämiseksi on Kes- taen,
10911: ki-Suomen lääninhallitus esittänyt ympäristömi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10912: nisteriölle, että Leivonmäelle perustettaisiin den 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10913: ulkoilulain mukainen valtion retkeilyalue retkei- 500 000 markkaa retketlyalueen perusta-
10914: lyreitteineen ja virkistyskalastusalueineen jne. miseksi Leivonmäen kuntaan.
10915:
10916: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
10917:
10918: Pirkko Ikonen Paavo Vesterineo Matti Lahtinen
10919: Helena Pesola Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
10920: 992 1985 vp.
10921:
10922: Raha-asia-aloite n:o 919
10923:
10924:
10925:
10926:
10927: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heretyn kämpän kunnosta-
10928: miseksi opastuskeskukseksi
10929:
10930:
10931: Eduskunnalle
10932:
10933: Isojärven kansallispuistossa sijaitsee Heretyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10934: kämppä, joka on tarkoituksenmukaista kunnostaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10935: opastuskeskukseksi. Metsähallitus on laatinut 35.20. 74 200 000 markkaa Heretyn käm-
10936: kunnostamisesta suunnitelman, joka saatettaneen pän kunnostamiseksi opastuskeskukseksi.
10937: ympäristöministeriön vahvistettavaksi.
10938: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10939: taen,
10940:
10941: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
10942:
10943: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Helena Pesola
10944: Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen Inger Hirvelä
10945: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen
10946: 1985 vp. 993
10947:
10948: Raha-asia-aloite n:o 920
10949:
10950:
10951:
10952:
10953: Impiö: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueellisen kalatalou-
10954: den kehittämiseen Tornionjoen taimenen pelastamiseksi
10955:
10956:
10957: Eduskunnalle
10958:
10959: Kalatalouden punssa on tänä syksynä kerrot- Suomen osuus on hoidettava asiantuntemuksella
10960: tu uutinen, joka on lajissaan hälyttävin. Tor- välittömästi.
10961: nionjoen vähentyvä taimenkanta on niin lopus- Tulo- ja menoarvion perusteita on muutettava
10962: sa, että kuluvana syksynä ei ole saatu ainutta- momentilla 30.37.23 niin, että alueelliseen kala-
10963: kaan emokalaa, joka voisi jatkaa sukua. Tulevai- talouden kehittämiseen voidaan merkitä mukaan
10964: suus on niiden emokalojen varassa, jotka ovat jo myös Tornionjoen alue, mikä tapahtuu parhaiten
10965: kalanviljelylaitoksilla. Eduskunta on tekemisissä määrärahaa myönnettäessä momentin 3. kohdan
10966: sukupuuttoon kuolevan taimenen pelastusbudje- kirjoittamisella näin: 3. Tornionjoen taimenen
10967: tin kanssa. säilymisen turvaaminen ja siihen liittyvät toimen-
10968: Kun Tornionjoen oma perinteinen lohikanta piteet.
10969: on vaarassa eikä sen hyväksi tulo- ja menoarvio Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10970: hallituksen esittämänä anna mitään, on asiaa kos- taen,
10971: kevilla aloitteilla suuri ja tärkeä asema. Mutta yli-
10972: voimaisesti tärkein meille suomalaisille on itsel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10973: lemme kuuluva Perämeren ja Tornionjoen tai- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10974: men, sen vaaliminen. Se käy merimatkansa vain 30.37.23 lisäyksenä 300 000 markkaa Tor-
10975: Pohjanlahdella ja siten sen säilyminen ja tulevai- nionjoen taimenen pelastamiseksi suku-
10976: suus on Suomen ja Ruotsin käsissä. Näin ollen puuttoon kuolemiselta.
10977:
10978: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10979:
10980: Lauri lmpiö
10981:
10982:
10983:
10984:
10985: 125 428500120H
10986: 994 1985 vp.
10987:
10988: Raha-asia-aloite n:o 921
10989:
10990:
10991:
10992:
10993: Impiö: Määrärahan osoittamisesta kalastuksen valvonnan tehosta-
10994: mista varten
10995:
10996:
10997: Eduskunnalle
10998:
10999: Lohikantojen säätelytoimikunnan mtetmnossa tioston tehtäväksi. Rajajokikomission sihteeri jul-
11000: ehdotetaan perustellusti kalastuksen valvonnan kisen sanan haastattelussa myöntää luvattoman
11001: tehostamista Tornion-Muonionjoen, Simojoen ja pyynnin olemassaolon ja valvonnan heikkouden
11002: Kiiminkijoen varsilla ja näiden jokien suualueilla sekä sen puutteen, mikä on viranomaisilla, kun he
11003: erityisesti avovesikautena. eivät voi puuttua toisen valtakunnan alueen osalta
11004: Aivan viime päivinä on julkisessa sanassa Tor- valvontaan. Näin ollen yhteisvalvonnan kehittä-
11005: nionjoen osalta puututtu tähän asiaan mm. Tor- minen on tarpeen. Suomen on omalta puolen vas-
11006: nion- ja Muonionjoki-seuran edustajien taholta. tattava voimavarojen lisäämisestä.
11007: Näin varsinkin sen jälkeen, kun on havaittu, ettei Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11008: ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä ole otet- taen,
11009: tu huomioon niitä vakavia vetoomuksia, joita Tor-
11010: nionlaaksosta on valtiovallan tietoon tullut Tor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11011: nionjoen lohikannan pelastamiseksi. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11012: Edellä mainitun seuran lisäksi ovat riista- ja ka- 30.37.29 lisäyksenä 300 000 markkaa ka-
11013: latalouden tutkijat painottaneet järjestetyn val- lastuksen valvontaan Tornion-Muonion-
11014: vonnan merkitystä salakalastuksen ehkäisijänä. joen, Simojoen ja Kiimt"nkijoen vamlla ja
11015: Rajajokikomissio on keskittänyt kalastuksen näiden jokien suualueilla.
11016: valvonnan Tornionjoella poliisin, tullin ja rajavar-
11017:
11018: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
11019:
11020: Lauri Impiö
11021: 1985 vp. 995
11022:
11023: Raha-asia-aloite n:o 922
11024:
11025:
11026:
11027:
11028: Impiö: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskartoituksen te-
11029: hostamiseen
11030:
11031:
11032: Eduskunnalle
11033:
11034: Maanmittaushallitus on esittänyt valtion tulo- Edellisten lisäksi maa- ja metsätalousministeriö
11035: ja menoarvioon Pohjois-Suomen peruskartoituk- on 20.12.1982 kiinnittänyt maanmittaushallituk-
11036: sen tehostamiseen 624 000 mk sekä pysyvää lisäys- sen huomiota Pohjois-Suomen peruskartoituksen
11037: tä perus- ja maaperäkarttojen painamiseen kehittämiseen. Pohjois-Suomen kansanedustajat
11038: 1 025 000 markan määräisenä, mitkä esitykset ei- ovat jatkuvasti saaneet eri tahoilta kehotuksia
11039: vät ole johtaneet tulokseen tulo- ja menoarvioesi- määrärahojen lisäämistoimenpiteisiin.
11040: tyksessä. Kun perustellut esitykset ovat menneet maan-
11041: Se tarve, mikä kipeänä koetaan eri käyttäjäta- mittaushallituksen kartografiselta osastolta bud-
11042: hoilla, on tullut kartoitetuksi mm. virallisissa jettiviranomaisille ja ovat myös eduskunnan saata-
11043: aloitteissa, joita on olemassa ainakin seuraavasti: vissa, edellä oleva perustelu riittänee.
11044: 1. Valtiontilintarkastajien kertomuksessa v. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11045: 1980 taen,
11046: 2. Lapin läänin- ja piirihallintoviranomaisten
11047: kirjeessä maa- ja metsätalousministeriölle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11048: maanmittaushallitukselle 1. 2.1982 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11049: 3. Verohallituksen kirjeessä kartastoasiain neu- 30.60.21 lisäyksenä 1649 000 markkaa,
11050: vottelukunnalle 9. 3. 1984 josta 624 000 markkaa Pohjois-Suomen pe-
11051: 4. Metsähallinnon viranomaisten 12.3.1985 ruskartoituksen tehostamiseen ja 1 025 000
11052: kirjelmässä. Mukana ovat metsähallinnon Perä- markkaa peruskarttojen ja maaperäkartto-
11053: Pohjolan piirikuntakonttori, Lapin ja Koillis- jen painamiseen tarvittavaa pysyvää lisäys-
11054: Suomen piirimetsälautakunnat sekä Rovaniemen tä varten.
11055: ja Kemijärven metsänparannuspiirit.
11056:
11057: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
11058:
11059: Lauri Impiö
11060: 996 1985 vp.
11061:
11062: Raha-asia-aloite n:o 923
11063:
11064:
11065:
11066:
11067: Impiö: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapin tie- ja vesiraken-
11068: nuspiirille yleisten teiden tekemiseen ja peruskorjaukseen
11069:
11070:
11071: Eduskunnalle
11072:
11073: Eduskunta edellytti vuoden 1985 tulo- ja me- Aivan erityisen merkittäväksi on noussut tie-
11074: noarvion käsittelyn yhteydessä, että hallitus lisää hanke Utsjoen ja Kaamasen välillä sen jälkeen,
11075: huomattavasti tulevina vuosina tiemäärärahoja. kun pohjoismaisen yhteistyön merkeissä hahmo-
11076: Lisäystä on toki tapahtunut, vaikka sitä ei voitane teltiin pohjoismaisten yhteyksien parantamista eri
11077: pitää niin huomattavana kuin mitä eduskunta puolilla. Kun hanke ei ole saanut alkuinnostusta
11078: edellytti. Näin on epäilemättä asianlaita Lapin pitemmälle meneviä päätöksiä voimavarojen
11079: läänin osalta sen alueen kansanedustajien mieles- myöntämiseksi, on Suomen valtion syytä sitä tie-
11080: tä. yhteyttä, mikä edellä mainittiin, perusparantaa
11081: Tulo- ja menoarvioesitys sallii myös työllisyysva- joka tapauksessa ja kiireellisesti.
11082: rojen käytön tietöihin kuitenkin varsin tiukkojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11083: rajojen puitteissa. Lapissa on perusteita saada työl- taen,
11084: lisyysvaroja budjettiesityksen mukaan, mutta uu-
11085: sien hankkeiden aloittamisen rajat koetaan liian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11086: ahtaina esitetyn määrärahan ja momentin perus- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11087: telujen puitteissa. Siksi esim. matkailullisesti ja 31. 24. 77 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
11088: toki muutoinkin tärkeiden hankkeiden alkaminen Lapin tie- ja vesirakennuspiinlle yleisten
11089: edellyttänee perusteiden väljentämistä. Tällaisia teiden peruskorjaukseen ja tekemiseen
11090: hankkeita ovat mm. Kittilä-Ylläsjärvi, Salla- aloitteen mukaisesti.
11091: Kuusamo (tien pohjoispää) ja Kuha-Rytinki.
11092:
11093: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
11094:
11095: Lauri Impiö
11096: 1985 vp. 997
11097:
11098: Raha-asia-aloite n:o 924
11099:
11100:
11101:
11102:
11103: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Aavasaksan-Koivistonpään
11104: tieosuuden peruskorjaukseen Ylitorniolla
11105:
11106:
11107: Eduskunnalle
11108:
11109: Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa oli osoitet- ja vesirakennuspiirin määrärahaa korotetaan sillä
11110: tuna 600 000 markan määräraha pitkään vireil- perusteella, mitä eduskunta lausui jo vuoden
11111: lä olleeseen perusparannushankkeeseen välillä 1985 tulo- ja menoarviota käsiteltäessä ja mikä La-
11112: Aavasaksa-Koivistonpää Ylitornion kunnassa. pin läänin osalta on jäänyt toteutumatta, että
11113: Kaikista myönteisistä kannanotoista poiketen ja määrärahoja tuntuvasti lisätään.
11114: suureksi yllätykseksi vaikean työttömyyden keskel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11115: lä Ylitorniolla todettiin, ettei vuoden 1986 tulo- taen,
11116: ja menoarvioesityksessä ollut tarkoitukseen varat-
11117: tu lainkaan määrärahaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11118: Kun yleisesti katsotaan, ettei työllisyysrahoja 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11119: voida käyttää näin suuren hankkeen aloittamiseksi 31. 24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
11120: sen momenttiperustelun mukaisesti, joka on tulo- Aavasaksan-Koivistonpään tien perus-
11121: ja menoarvioesityksessä, esitämme, että Lapin tie- korjaukseen Ylitornion kunnassa.
11122:
11123: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
11124:
11125: Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
11126: 998 1985 vp.
11127:
11128: Raha-asia-aloite n:o 925
11129:
11130:
11131:
11132:
11133: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Mutkavaaran paikallistien
11134: sillan rakentamiseksi Savukoskella
11135:
11136:
11137: Eduskunnalle
11138:
11139: Liikenneministeri Matti Luttinen vastasi edus- vuosina esiintynyt runsaasti ongelmia valtion työ-
11140: kuntakyselyyni n:o 478/1984 vp. mm.: "Savu- kohteiden osalta. Vuotoksen alueen elvytyksen
11141: kosken lossin tilalle on myös suunniteltu siltaa niukat määrärahat ja Sokiin kaivoksen avaamatto-
11142: Mutkavaaran (Mukkavaaran) paikallistielle. Tien muus on merkittävimpiä.
11143: osalta suunnitelmat ovat tielain mukaisessa käsit- Momentin perusteluissa todetaan, että määrä-
11144: telyssä. Sillan vesioikeuskäsittely on kesken. Silta- rahaa saadaan käyttää uusiin pienehköihin hank-
11145: suunnitelmia arvioidaan valmistuvan vuoden keisiin. Määrärahaa myöntäessään eduskunta to-
11146: 1985 aikana. Tienpidon toimenpideohjelmassa dennee, että Mutkavaaran hanke sisältyy momen-
11147: vuosille 1984-90 Savukosken silta on ajoitettu tin perustelujen puitteisiin.
11148: muiden Lapin kiireellisempien hankkeiden vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11149: 1990-luvulle. Mikäli esimerkiksi työllisyyssyistä taen,
11150: Lapin piirin alueella tienpidon rahoitusta lisätään,
11151: saattaa tämän sillan toteuttaminen olla mahdollis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11152: ta jo lähitulevaisuudessa työllisyysvaroilla. Tämän 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11153: vuoksi tämän sillan suunnitelmat on laadittu jo 34.50. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
11154: nyt, jotta hanke tarvittaessa voidaan ottaa työlli- Mutkavaaran stllan rakentamiseksi Savu-
11155: syysohj elmiin. '' kosken kunnassa.
11156: Sallan ja Savukosken kuntien alueella on viime
11157:
11158: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
11159:
11160: Lauri Impiö
11161: 1985 vp. 999
11162:
11163: Raha-asia-aloite n:o 926
11164:
11165:
11166:
11167:
11168: Impiö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa-
11169: nien ylimääräiseen rintamalisään
11170:
11171:
11172: Eduskunnalle
11173:
11174: Sotiemme veteraanit ovat keskeisellä tavalla ol- Neuvottelukunta on esittänyt keinoksi ylimääräi-
11175: leet luomassa sitä perustaa, jolle pysyvä rauha sen rintamalisän käyttöönottoa nykyisen tasasuu-
11176: maassamme on rakennettu. Sodissa kärsineiden ruisen rintamalisän ohella. Myös tämän rintamali-
11177: veteraanien taloudellisia asioita ei ole kuitenkaan sän tulisi olla verovapaa ja sen myöntäminen olisi
11178: hoidettu riittävän hyvin maassamme. Hallitus ei suhteessa asianomaisen muuhun eläketurvaan.
11179: ole tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla veteraa- Kokonaiskustannus valtiolle olisi noin 160 miljoo-
11180: nien taloudellinen toimeentulo olisi turvattu. naa markkaa. Tämän ylimääräisen rintamalisän
11181: Veteraaniasiain neuvottelukunta on katsonut saajien piiri olisi lähes 200 000. Se toisi helpotusta
11182: pikaisinta korjausta vaativaksi mm. pienituloisim- vähätuloisimmille veteraaneillemme.
11183: pien veteraanien eläketason kohottamisen. Tämä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11184: voisi tapahtua rintamalisäjärjestelmän kehittämi-
11185: sellä siten, että järjestelmä entistä tehokkaammin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11186: suosisi sitä rintamaveteraanien enemmistöä, jolle 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11187: työeläke on jäänyt pieneksi tai sitä ei ole ollenkaan 33.21.52 lisäyksenä 160000000 markkaa
11188: ja näin ollen kokonaiseläke on jäänyt vähäiseksi. käytettäväksi ylimääräiseen rintama/isään.
11189:
11190: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
11191:
11192: Lauri Impiö Sampsa Aaltio Tapio Holvitie
11193: llkka Kanerva Lea Kärhä Saara Mikkola
11194: Helena Pesola Pentti Mäki-Hakola Anna-Kaarina Louvo
11195: Päivi Varpasuo Ritva Laurila Ben Zyskowicz
11196: Riitta Uosukainen Eeva Turunen Jouni). Särkijärvi
11197: Mauri Miettinen Kaarina Dromberg Sirpa Pietikänen
11198: Matti Lahtinen Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala
11199: Pirjo Rusanen Helge Saarikoski Pertti Salolainen
11200: Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen Iiro Viinanen
11201: Tauno Valo Ulla Puolanne
11202: 1000 1985 vp.
11203:
11204: Raha-asia-aloite n:o 927
11205:
11206:
11207:
11208:
11209: Impiö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa-
11210: nien kuntoutustoimintaan
11211:
11212:
11213: Eduskunnalle
11214:
11215: Vuosien aikana on jouduttu turhaan odotta- jen mukaan tähän tarvittaisiin enemmän lisäystä
11216: maan niiden rintamaveteraanien, joita voi luon- kuin mitä tulo- ja menoarvioesityksessä oleva
11217: nehtia tyypillisiksi väliinputoajiksi, aseman laki- 11 330 000 markkaa vuoden 1985 tasoon merkit-
11218: sääteistä korjaamista. Niitä ovat ne veteraanit, jot- see. Hallituksen esittämän lisäyksen lisäksi ehdo-
11219: ka ehtivät olla sotatoimissa pisimmän ajan, mutta tamme 12 920 000 markkaa, jolloin momentin
11220: eivät saaneet kunnollista työeläkettä vuonna 1962 loppusumma vuonna 1986 olisi 75 000 000 mark-
11221: voimaan tulleen lainsäädännön myötä. Heillä ei kaa.
11222: ollut ansaintaperiaatteen mukaisesti riittävästi tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11223: lokertymää. Näyttää siltä, että kuntoutukseen- taen,
11224: kaan ei riitä varoja ennen kuin kuntoutus on mo-
11225: nien edellä mainittujen kohdalla liian myöhäistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11226: Vuonna 1983 rintamaveteraanien kuntoutuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11227: sesta annetun lain nojalla tulisi vuodessa kuntout- 33.22.59 lisäyksenä 12 920 000 markkaa
11228: taa 12 000 rintamaveteraania ja sen lisäksi 5 000 valtionapuna rintamaveteraanien kuntou-
11229: veteraania avokuntoutuksessa. Veteraanijärjestö- tustoimintaan.
11230:
11231: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
11232:
11233: Lauri Impiö Sampsa Aaltio Tapio Holvitie
11234: Tikka Kanerva Lea Kärhä Saara Mikkola
11235: Helena Pesola Pentti Mäki-Hakola Anna-Kaarina Louvo
11236: Päivä Varpasuo Ritva Laurila Ben Zyskowicz
11237: Riitta Uosukainen Eeva Turunen Jouni J. Särkijärvi
11238: Mauri Miettinen Kaarina Dromberg Sirpa Pietikäinen
11239: Matti Lahtinen Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala
11240: Pirjo Rusanen Helge Saarikoski Pertti Salolainen
11241: Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen Iiro Viinanen
11242: Tauno Valo Ulla Puolanne
11243: 1985 vp. 1001
11244:
11245: Raha-asia-aloite n:o 928
11246:
11247:
11248:
11249:
11250: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Ounasjoen suojelulaista aiheutu-
11251: vien menetyksien korvaamiseksi
11252:
11253:
11254: Eduskunnalle
11255:
11256: Yli kaksi vuotta sitten eduskunta hyväksyi yksi- Kun tulo- ja menoarvioehdotus ei sisällä min-
11257: mielisesti ns. Ounasjoen suojelulain. Lakiin tuli käänlaista korvaamiseen tarkoitettua määrärahaa,
11258: korvausten maksamisen mahdollisuus kirjatuksi. on eduskunnan syytä lisätä arviomääräraha, jotta
11259: Sitä täydennettiin eduskunnan hyväksymässä va- eduskunnan tahto toteutetaan.
11260: liokunnan mietinnössä. Aikataulu jäi avoimeksi ja Korvaussummat liikkuvat eri tahojen kannan-
11261: korvaukset näin ollen jäivät roikkumaan ilmaan. otoissa 50-616 miljoonan markan puitteissa.
11262: Kokoomus esitti allekirjoittaneen toimesta lausu- Koska summa on suuri otettavaksi yhtenä vuonna,
11263: maehdotuksen, missä aikataulu olisi lyöty luk- on syytä ensi vuoden budjettiin merkitä 50 milj.
11264: koon, mutta esitys ei mennyt läpi. Lausumaehdo- markkaa.
11265: tus kuului: ''Eduskunta edellyttää erityisesti yksi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11266: tyisten pienten vesiosuuksien omistajille ja käyttö- taen,
11267: oikeuden haitijoille Ounasjoen suojelulaista ai-
11268: heutuvien menetyksien korvaamista kiinteän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11269: omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
11270: annetun lain (603/77) mukaisina kahden vuoden markkaa Ounasjoen suojelulaista aiheutu-
11271: kuluessa suojelulain voimaantulosta.'' neiden menetyksien korvaamiseen.
11272:
11273: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
11274:
11275: Lauri lmpiö
11276:
11277:
11278:
11279:
11280: 126 428500120H
11281: 1002 1985 vp.
11282:
11283: Raha-asia-aloite n:o 929
11284:
11285:
11286:
11287:
11288: Isohookana-Asunmaa ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta kir-
11289: jastotieteen ja informatiikan koulutuksen suunnittelijan viran pe-
11290: rustamiseen Oulun yliopistoon
11291:
11292: Eduskunnalle
11293:
11294: Valtioneuvoston vuosille 1985-86 vahvista- kirjastoalaa tunteva suunnittelija, joka voisi pää-
11295: man korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitel- toimisesti paneutua ko. tehtävään. Suunnittelija
11296: man mukaan kirjastotieteen ja informatiikan kou- tarvittaisiin viimeistään 1. 7.1986 alkaen, jotta
11297: lutusta laajennetaan suunnittelukauden jälkeen koulutusohjelman opetussuunnitelma saataisiin
11298: aloittamalla koulutus Oulun yliopistossa. Huma- suunnitelluksi vuoteen 1987 mennessä.
11299: nistisen tiedekunnan alustavan suunnitelman mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11300: kaan koulutus aloitettaisiin vuonna 1987. Tätä sil- taen,
11301: mällä pitäen humanistiseen tiedekuntaan on pe-
11302: rustettu koulutusohjelman suunnittelutoimikun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11303: ta. Myös yliopisto puoltaa koulutuksen aloittamis- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11304: ta vuonna 1987. 45 000 markkaa kirjastotieteen ja informa-
11305: Koulutusohjelman yleisiä puitteita pitemmälle tiikan koulutuksen suunnittelijan palkkaa-
11306: menevä suunnittelu edellyttää kuitenkin, että miseksi Oulun yliopistoon 1.7.1986 läh-
11307: koulutusohjelmatoimikunnalla on käytettävänään tien.
11308:
11309: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11310:
11311: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Liisa Jaakonsaari
11312: 1985 vp. 1003
11313:
11314: Raha-asia-aloite n:o 930
11315:
11316:
11317:
11318:
11319: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kuvaamatai-
11320: don opettajien kouluttamiseen Oulussa
11321:
11322:
11323: Eduskunnalle
11324:
11325: Oulun yliopisto, Oulun kaupunki, Pohjois- tulo- ja menoarviossa ole kuitenkaan varattu aloit-
11326: Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulun lääninhallitus tamismäärärahaa.
11327: ja läänin taidetoimikunta ovat yhdessä Taideteol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11328: lisen korkeakoulun kanssa tehneet alustavat suun- taen,
11329: nitelmat kuvaamataidon opettajien poikkeuskou-
11330: lutuksen aloittamisesta Oulussa vuonna 1986, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11331: koska pätevistä kuvaamataidon opettajista on ko- 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
11332: ko Pohjois-Suomessa jatkuvasti suuri pula. Koulu- kaa Oulussa vuonna 1986 aloitettavaa ku-
11333: tuksesta vastaava Taideteollinen korkeakoulu on vaamataidon opettajien poikkeuskoulutus-
11334: suhtautunut hankkeeseen erittäin myönteisesti. ta varten.
11335: Koulutuksen aloittamista varten ei ensi vuoden
11336:
11337: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
11338:
11339: Tytti Isohookana-Asunmaa Vappu Säilynoja
11340: Seppo Pelttari Hannele Pokka
11341: Liisa Jaakonsaari
11342: 1004 1985 vp.
11343:
11344: Raha-asia-aloite n:o 931
11345:
11346:
11347:
11348:
11349: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärsämäen
11350: kunnan kotiseutu- ja kirjastotalon suunnitteluun
11351:
11352:
11353: Eduskunnalle
11354:
11355: Kärsämäen kuntaan suunnitellaan kotiseutu- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11356: kirjastotaloa, johon on tarkoitus varata tiloja kir- taen,
11357: jaston lisäksi kansalaisopistolle, musiikkiopistolle,
11358: kulttuuritoimene ja hallinnolle. Talon kokonais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11359: pinta-alaksi suunnitellaan noin 800 neliötä ja kus- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11360: tannukset ovat noin 5 milj. mk. 29.56.31 250 000 markkaa harkinnanva-
11361: Kärsämäen kunnan taloudellinen kantokyky on raiseksi valtionavustukseksi Kärsämäen
11362: varsin heikko. Tilojen saaminen kuntaan on kui- kunnan kotiseutu- ja kirjastotalon suun-
11363: tenkin välttämätöntä, koska kulttuuritoiminta ja nitteluun.
11364: harrastustoiminta on kunnassa koko ajan hyvin
11365: vilkasta.
11366:
11367: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11368:
11369: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Riitta Jouppila
11370: 1985 vp. 1005
11371:
11372: Raha-asia-aloite n:o 932
11373:
11374:
11375:
11376:
11377: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen kris-
11378: tillisen kansanopiston uudisrakentamiseen
11379:
11380:
11381: Eduskunnalle
11382:
11383: Kalajoen kristillisessä kansanopistossa opiskelee nus- ja saneeraussuunnitelmat. Koko hankkeen
11384: yli 200 opiskelijaa opiston neljällä eri linjalla. kustannusarvio on 6,6 milj. mk.
11385: Vuosittain opisto on voinut ottaa perusoppijaksol- Vaikka opiston talous on tällä hetkellä kohtuul-
11386: le 65-70 opiskelijaa. Korkeat ensisijaishakijoiden linen, ei näin suuri hanke toteudu ilman valtion
11387: määrät sekä uusi perustettava linja takaavat sen, rahoitusta.
11388: että opiskelijamäärä perusoppijaksolla pysyy va- Opetusministeriöltä anotaan rakennusavustusta
11389: kaana, 60-70:n suuruisena myös tulevaisuudes- vuodelle 1986 1 000 000 mk ja vuodelle 1987
11390: sa. Lyhytkurssien määrää sen sijaan tulevaisuudes- 1 000 000 mk sekä työvoimaministeriöitä 800 000
11391: sa lisätään huomattavasti nykyisestä. mk. Avustus on 42 % koko kustannusarviosta.
11392: Kun opistolla on neljä linjaa ja ne taas jakautu- Opisto ei ole saanut aikaisemmin korkotukilainoja
11393: vat useisiin taso- ja opetusryhmiin, nousee opetus- eikä rakennusavustuksia.
11394: ryhmien määrä huomattavan korkeaksi. Kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11395: kin opistolla on käytössä vain kaksi varsinaista taen,
11396: luokkahuonetta, juhlasali ja tekstiililuokka. As-
11397: kartelutiloina käytetään myös päärakennuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11398: kellaritiloja. Täyteen ahdettuun ruokasaliin mah- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11399: tuu korkeintaan 70 henkeä, joten suuremman 29.57.52 1 000 000 markkaa Kalajoen
11400: ruokasalin saaminen on välttämätöntä, samoin kristzllisen kansanopiston uudisrakennus-
11401: suuremman juhlasalin. töiden aloittamiseksi vuonna 1986.
11402: Opistolla on valmiina hyväksytyt uudisraken-
11403:
11404: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11405:
11406: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila
11407: Juhani Alaranta Väinö Raudaskoski
11408: Riitta Jouppila
11409: 1006 1985 vp.
11410:
11411: Raha-asia-aloite n:o 933
11412:
11413:
11414:
11415:
11416: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun
11417: Sivistysliitolle annettavaan erityisavustukseen
11418:
11419:
11420: Eduskunnalle
11421:
11422: Maaseudun Sivistysliitto perustettiin vuonna ton toiminta on jakautunut kahteen pääsektoriin,
11423: 1952 eri maaseutuhenkisten sivistysjärjestöjen yh- jotka ovat yhä laajeneva aikuiskasvatustyö ja aktii-
11424: dyssiteeksi. Liiton tehtävänä on edistää maaseu- vinen kulttuuritoiminta.
11425: dun koulutus- ja kulttuuripyrintöjä sekä tarjota ja Liitto tarvitsee tukea keskustoimistonsa toimin-
11426: kehittää omaleimaisia sivistys- ja kulttuuripalvelu- nallisten valmiuksien parantamiseen sekä maa-
11427: ja etenkin haja-asutusalueilla, joilla palvelut usein kunnissa tehtävään aikuiskasvatus- ja sivistystyö-
11428: ovat vähäisiä. Liitto vaikutti 1950-luvulla voimak- hön ja kansalaisten omaehtoisen harrastus- ja
11429: kaasti mm. maakuntien korkeakoulujen perusta- kulttuuritoiminnan aktivoimiseen.
11430: miseen, kirjastoverkoston luomiseen ja nuorison Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11431: ammattikoulutuksen kehittämiseen. taen,
11432: Maaseudun Sivistysliiton toiminta on tältä poh-
11433: jalta kasvanut myöskin merkittäväksi alueelliseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11434: organisaatioksi siten, että liitolla on aluekeskuksia 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11435: kymmenessä eri läänissä. 29.57.54 lisäyksenä 500 000 markkaa eri-
11436: Kansansivistysjärjestönä Maaseudun Sivistyslii- tyisavustuksena Maaseudun Sivistysliitolle.
11437:
11438: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
11439:
11440: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannele Pokka
11441: Jukka Vihriälä Katri-Helena Eskelinen
11442: 1985 vp. 1007
11443:
11444: Raha-asia-aloite n:o 934
11445:
11446:
11447:
11448:
11449: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssitoimen-
11450: johtajan viran perustamiseksi Oulun sairaanhoito-oppilaitokseen
11451:
11452:
11453: Eduskunnalle
11454:
11455: Oulun lääninhallitus on esittänyt, että Oulun tukseksi, kurssiosastoon voitaisiin siirtää myös tä-
11456: sairaanhoito-oppilaitokseen perustettaisiin vuon- mä koulutus ja toteuttaa sitä aikuisopiskelutyyp-
11457: na 1986 kurssiosaston kurssitoimenjohtajan virka. pisesti esim. periodiopiskeluna.
11458: Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen suunnitelmien Edellä mainituilla järjestelyillä voitaisiin op-
11459: mukaan oppilaitokseen perustettavaan kurssiosas- pilaitoksessa järjestettävää täydennyskoulutusta
11460: toon siirrettäisiin nykyinen KTI:n 41 §:n mukai- monipuolistaa ja opiskelijamääriä lisätä. Tämä
11461: nen tai vastaava lääkintöhallituksen hyväksymä kuitenkin edellyttää vakinaisen viran olemassa-
11462: täydennyskoulutus, joka on toiminut jatkuvasti oloa.
11463: vuodesta 1979 lähtien ja jota on hoidettu vuosi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11464: kerrallaan ylimääräisten kurssien määrärahoilla. taen,
11465: Lisäksi kurssiosastoon esitetään siirrettäväksi ny-
11466: kyiset AKH:n ammattikurssimäärärahoilla toimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11467: vat ammattikurssit, joita oppilaitoksessa kevätlu- 1986 tulo- ja menoarvioon 110 000 mark-
11468: kukauden aikana on järjestetty 50-60 opiskelijal- kaa kurssitoimenjohtajan viran perustami-
11469: le. Kun nykyinen erikoiskoulutus v. 1987 siirtyy seksi Oulun sairaanhoito-oppilaitokseen
11470: koulunuudistuksen myötä ns. väistyväksi koulu- 1. 7.1986 lähtien.
11471:
11472: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
11473:
11474: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen
11475: Juhani Alaranta Liisa Jaakonsaari
11476: Riitta Jouppila
11477: 1008 1985 vp.
11478:
11479: Raha-asia-aloite n:o 935
11480:
11481:
11482:
11483:
11484: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun läänin
11485: kunnille ammattioppilaitosten oppilaiden matkakustannuksiin
11486:
11487:
11488: Eduskunnalle
11489:
11490: Vuoden 1986 alusta tulevat keskiasteen opinto- Kun Oulun läänissä on hyvin monia kuntia eri-
11491: sosiaalisten etuuksien joukossa mm. oppilaiden tyisesti Koillismaalla ja Iijokivarressa, joissa oppi-
11492: koulumatkoista aiheutuvat menot valtionosuuden laat joutuvat pitkästä matkasta johtuen asumaan
11493: piiriin. Valtionosuuden piiriin ei kuitenkaan las- viikot koulun oppilasasuntoloissa, olisi paikallaan
11494: keta kuuluviksi niille oppilaille aiheutuvia koulu- ulottaa lisäavustus myös Oulun läänin puolelle.
11495: matkoja, jotka asuvat viikot oppilasasuntoloissa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11496: käyvät viikonloppuisin kotonaan. Ensi vuoden taen,
11497: tulo- ja menoarvioon on kuitenkin saatu oma mo-
11498: menttinsa lisäavustuksen myöntämistä varten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11499: kunnille oppilaiden matkakustannuksiin silloin, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11500: kun kustannukset aiheutuvat pitkämatkaisten op- 29.65.331isäyksenä 200 000 markkaa avus-
11501: pilaiden koulunkäyntiin liittyvistä viikonloppu- tuksen myöntämiseksi myös eräille Oulun
11502: matkoista. Lisäavustus koskee kuitenkin ainoas- läänin kunnzlle ammattioppzlaitosten op-
11503: taan Lapin läänin kuntia. pilaiden matkakustannuksia varten.
11504:
11505: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
11506:
11507: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen
11508: Juhani Alaranta Hannu Kemppainen
11509: Liisa Jaakonsaari
11510: 1985 vp. 1009
11511:
11512: Raha-asia-aloite n:o 936
11513:
11514:
11515:
11516:
11517: Isohookana-Asunmaa ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta
11518: Suomen elokuva-arkistolle dokumenttiarkiston ostamiseen
11519:
11520:
11521: Eduskunnalle
11522:
11523: Hallitus esittää vuoden 1986 tulo- ja menoar- Koska valtion haltuun siirtyvän arvokkaan
11524: viossaan veikkausvoittovaroista varattavaksi elokuva-aineiston pelastustyö tulisi voida saattaa
11525: 500 000 markkaa Suomi-Filmin dokumenttiarkis- nopeasti käyntiin ja aikanaan päätökseen, tulisi
11526: ton ostamiseen. Tarkoitus on, että tämä historial- Suomen elokuva-arkiston muiden kulutusmeno-
11527: lisesti merkittävä arkisto siirtyy oston kautta Suo- jen momentille lisätä 420 000 markkaa.
11528: men elokuva-arkiston haltuun. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11529: Suomi-Filmin arkisto koostuu pääasiassa itses- taen,
11530: tään tuhoutuvasta ja räjähdysalttiista nitraattielo-
11531: kuvamateriaalista. Elokuva-arkistolla on tänä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11532: vuonna tällaisen aineiston pelastamista varten 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11533: käytössään 841 000 markkaa. Hallituksen ensi 29.90.521isäyksenä 420 000 markkaa Suo-
11534: vuoden esityksestä tätä määrärahaa on käytännös- men elokuva-arkiston muihin kulutusme-
11535: sä vähennetty 420 000 markalla. noihin dokumenttiarkiston ostamiseen.
11536:
11537: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
11538:
11539: Tytti Isohookana-Asunmaa Ulla-leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
11540: Eva-Riitta Siitonen Pirjo Ala-Kapee Mauri Pekkarinen
11541: Reino Paasilinna Paavo Lipponen
11542:
11543:
11544:
11545:
11546: 127 428500120H
11547: 1010 1985 vp.
11548:
11549: Raha-asia-aloite n:o 937
11550:
11551:
11552:
11553:
11554: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Nuo-
11555: rison Liiton toiminnan tukemiseen
11556:
11557:
11558: Eduskunnalle
11559:
11560: Suomen Nuorison Liitto on ostanut vuonna Kun liiton toiminnallisen talousarvion loppusum-
11561: 1984 uudet toimitilat Helsingin Munkkivuoresta. ma on vuonna 1986 n. 1, 7 milj. mk, se ei mahdol-
11562: Huoneisto on otettu liiton käyttöön vuoden 1985 lista huoneiston hankinnasta aiheutuvien kulujen
11563: aikana. Toimistoon on voitu sijoittaa neljä nuori- korvaamista, vaan ne on katettava muulla varain-
11564: soseurajärjestön jäsenliittoa: Suomen Nuorison hankinnalla.
11565: Liitto, Vapaan Sivistystoiminnan Liitto opintokes- Jotta toimitilan hankinnasta aiheutuvat lainan-
11566: kuksineen, Kalevan Nuorten Liitto ja Suomen hoitokulut eivät rajoittaisi ylivoimaisesti Suomen
11567: Kansanmusiikkiliitto. Näin toimisto palvelee ko- Nuorison Liiton toimintaa ja vaikeuttaisi sen pe-
11568: ko nuorisoseuratoiminnan tarpeita. Toimitilan rustehtävän hoitoa, olisi välttämätöntä saada
11569: hankinnasta aiheutuvat kulut jäävät kuitenkin yk- avustusta lainojen ja korkojen maksamiseen.
11570: sin Suomen Nuorison Liiton hoidettavaksi, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11571: on toimitilan omistaja. taen,
11572: Uuden, yhteisen toimitilan hankinta oli nuori-
11573: soseurajärjestön asioiden hoidon kannalta välttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11574: mätön. Toimitilan hankinta rasittaa tällä erää lii- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11575: ton taloutta kuitenkin kohtuuttomasti. Vuonna 29.91.51 500000 markkaa Suomen Nuo-
11576: 1985 toimitilan lainojen lyhennykset ja korot ovat rison Lzi'tolle toimitilan hankinnasta aiheu-
11577: 630 000 mk, vuonna 1986 702 000 mk, vuonna tuvien lainojen hoitokulujen peittämi-
11578: 1987 672 000 mk ja vuonna 1988 1 250 000 mk. seen.
11579:
11580: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
11581:
11582: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen
11583: Matti Maijala Hannu Kemppainen
11584: Katri-Helena Eskelinen
11585: 1985 vp. 1011
11586:
11587: Raha-asia-aloite n:o 938
11588:
11589:
11590:
11591:
11592: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta konservaatto-
11593: rin viran perustamiseksi Oulun maakunta-arkistoon
11594:
11595:
11596: Eduskunnalle
11597:
11598: Oulun maakunta-arkisto siirtyi uusiin tiloihin kataan ja sidotaan uusiin kansiin, pesulaitteet
11599: vuonna 1983. Tuolloin valmistui valtion ostama ovat käyttämättä ja esimerkiksi homeisia asiakirjo-
11600: saneerattu uusi Oulun maakunta-arkisto. Oulun ja ei kyetä puhdistamaan. Varsinainen konser-
11601: maakunta-arkisto on toiminut 53 vuotta, ja sen vointi jääkin kokonaan tekemättä, koska lyhytai-
11602: asiakirjasarjat alkavat vuodesta 1776 eli Oulun kaista työntekijää ei voi kouluttaa eikä hänelle
11603: läänin perustamisesta. Kirkonarkistoja, joita näin ollen voi antaa vaikeita töitä.
11604: maakunta-arkistossa on 55 seurakunnasta, on Oulun ja Lapin lääneissä ei ole yhtään vastaa-
11605: 1600-luvulta asti. vanlaista toimipistettä. Oulun maakunta-
11606: Koska asiakirjoja on säilytetty ennen maakunta- arkistossa on koservoitavia asiakirjoja ainakin 535
11607: arkiston perustamista kosteissa ja muutenkin huo- metriä. Lisäksi konservoitavia karttoja on 212 kap-
11608: noissa tiloissa, ovat monet ainutlaatuisista asiakir- paletta.
11609: joista hyvin heikkokuntoisia, kannettornia tai Konservoijan toimia on Vaasan, Turun ja Mik-
11610: muuten rikkinäisiä. Niitä on jouduttu panemaan kelin maakunta-arkistoissa. Maakunta-arkiston
11611: käyttökieltoon. Vaikka vanhimpia asiakirjoja on olisi myös ohjattava virastoja, esimerkiksi kuntia,
11612: mikrofilmattu, ei alkuperäisiä asiakirjoja voi kui- kuntainliittoja ja yksityisiä laitoksia korjaamaan
11613: tenkaan hävittää. Mikrofilmauksella ei voida mi- asiakirjoja. Tämä tehtävä on maakunta-arkiston
11614: tenkään korvata alkuperäisiä asiakirjoja, joita on työjärjestyksessäkin mainittu. Kuitenkaan sillä ei
11615: jatkuvasti käytettävä. Näin ollen konservointi ja ole henkilöä, joka tätä työtä voisi tehdä.
11616: sitominen ovat ainoat keinot saada asiakirjat käyt- Vuonna 1987 valmistuvat Suomessa ensimmäi-
11617: tökuntoon. set ammattikoulutetut konservaattorit. Heidänkin
11618: Oulun maakunta-arkistossa on yritetty konser- sijoittumisensa vaatii virkoja.
11619: vointia hoitaa työllistämistuella palkatulla kirjan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11620: sitojalla, vaikka konservoijan työ on pysyväisluon- taen,
11621: teista. Kun työntekijä vaihtuu jatkuvasti, ei työn-
11622: teko ole mielekästä eikä lyhyessä ajassa ehdi mi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11623: tenkään oppia tätä vaikeaa työtä. 1986 tulo- ja menoarvioon 70 000 markkaa
11624: Uudessa maakunta-arkistossa on jo kuitenkin konservaattorin viran perustamiseksi Ou-
11625: tilat kahdelle konservoijalle. Nyt tilat ovat hyvin lun maakunta-arkistoon vuodesta 1986
11626: vähäisessä käytössä. Asiakirjoja lähinnä kuivapai- lähtien.
11627:
11628: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11629:
11630: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen
11631: Juhani Alaranta Liisa Jaakonsaari
11632: Riitta Jouppila
11633: 1012 1985 vp.
11634:
11635: Raha-asia-aloite n:o 939
11636:
11637:
11638:
11639:
11640: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan
11641: Koulutuspoliittisen Liiton toiminnan tukemiseen
11642:
11643:
11644: Eduskunnalle
11645:
11646: Keskustan Koulutuspoliittisen Liiton tarkoituk- mistä muihin maihin ja on järjestänyt vuosittain
11647: sena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja kou- opintomatkan tutustumiseksi eri maiden koulu-
11648: lutuspalvelujen alueellista ja tasapainoista jakaan- tusjärjestelmiin.
11649: tumista. Liittoon kuuluu 18 alueyhdistystä. Jäse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11650: niä alueyhdistyksissä on noin 1 200. taen,
11651: Liitto ja sen alueyhdistykset järjestävät seminaa-
11652: reja ja kokouksia, joissa käsitellään ajankohtaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11653: yleissivistävään, ammatilliseen ja aikuiskoulutuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11654: seen liittyviä kehittämiskysymyksiä. Liitto julkai- 29.99.50 200 000 markkaa Keskustan
11655: see myös omaa lehteä nimeltään Koulukeko. Koulutuspoliittisen Liiton ja sen alueyh-
11656: Liitto on pitänyt tärkeänä yhteyksien ylläpitä- distysten toiminnan tukemiseen.
11657:
11658: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11659:
11660: Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä Katri-Helena Eskelinen
11661: 1985 vp. 1013
11662:
11663: Raha-asia-aloite n:o 940
11664:
11665:
11666:
11667:
11668: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihanuin ko-
11669: tiseutukeskuksen suunnitteluun
11670:
11671:
11672: Eduskunnalle
11673:
11674: Vihanuin kunta on käynnistänyt kotiseutukes- kulttuuri. Paikallisen elinkeinoelämän ja kulttuu-
11675: kushankkeen suunnittelun, johon on kaksi kertaa rin kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää
11676: saatu opetusministeriöltä pienehkö avustus. päästä kokeilemaan maamme jossakin maalais-
11677: Hankkeen rahoituksessa ovat mukana Vihanuin kunnassa kyseisen tapaista suunnitelmaa. Raken-
11678: Kotiseutuyhdistys ja Vihanuin kunta. tamisen yhteydessä voitaisiin myös tutkia, miten
11679: Hanke on tarkoitettu toteutettavaksi valtakun- erilaiset valtionapujärjestelmät voidaan sovittaa
11680: nallisena kokeilukohteena ajatuksena saada paik- yhteen.
11681: kakunnalle mahdollisimman monipuolisia palve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11682: luja sekä toimintamahdollisuuksia tarjoava yksik- taen,
11683: kö. Suunnittelussa on mukana myös Suomen Ko-
11684: tiseutuliitto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11685: Hankkeen rakentaminen on ajoitettu vuosille 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
11686: 1986-87. kaa Vihannin kotiseutukeskushankkeen
11687: Vihanuin kotiseutukeskussuunnitelmassa yh- suunnittelun loppuunsaattamiseksi.
11688: distyvät moderni tekniikka ja vanha talonpoikais-
11689:
11690: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
11691:
11692: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
11693: 1014 1985 vp.
11694:
11695: Raha-asia-aloite n:o 941
11696:
11697:
11698:
11699:
11700: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
11701: men keskuskalanviljelylaitoksen peruskorjaukseen
11702:
11703:
11704: Eduskunnalle
11705:
11706: Taivalkoskella sijaitsevan Pohjois-Suomen kes- rakennustekniikkaa, joka mahdollistaa lammikoi-
11707: kuskalanviljelylaitoksen lammikkoalueiden perus- den säännöllisen puhdistamisen eli jätteen tal-
11708: korjauksiin on vuonna 1984 valmistuneen suunni- teenoton.
11709: telman mukaisesti tarkoitus ryhtyä lähivuosina vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11710: dessä eri vaiheessa. Suunnitelman mukaan on esi- taen,
11711: merkiksi 20 vuoden ikäinen pääputkisto tarkoitus
11712: korjata niin, että se antaa vesioikeuden luvassa sal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11713: litun vesimäärän sekä tehostaa vesiensuojelua pa- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11714: rantamalla viemäröintiä ja lietteen talteenottoa. 30.38. 74 liså'yksenä 500 000 markkaa
11715: Samalla on tarkoitus korjata ja ajanmukaistaa 40 Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitok-
11716: maalammikkoa käyttämällä nykyaikaista betoni- sen peruskorjaushankkeen aloittamiseen.
11717:
11718: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11719:
11720: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen
11721: Juhani Alaranta Riitta Jouppila
11722: Liisa Jaakonsaari
11723: 1985 vp. 1015
11724:
11725: Raha-asia-aloite n:o 942
11726:
11727:
11728:
11729:
11730: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljely-
11731: yksikön sijaintipaikan selvittämiseen Perämerellä
11732:
11733:
11734: Eduskunnalle
11735:
11736: Vesihallitus ja Riista- ja kalatalouden tutkimus- vesipiirin alueella suoritettava pikimmiten vastaa-
11737: laitos ovat esittäneet 100 000 markan määrärahaa vanlainen tutkimus.
11738: Oulun vesipiirin vesitoimistolle kalanviljely-yksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11739: kön sijaintipaikan selvittämiseen Oulun läänissä. taen,
11740: Lapin vesipiiri on jo vastaavan selvityksen tehnyt.
11741: Sen pohjalta on sijoituspaikaksi joelliselle kalan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11742: viljelylaitokselle osoitettu Simon kunta. Kun 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11743: näyttää siltä, että tarkoituksena on perustaa myös- 30.37.23 100 000 markkaa Oulun vesi-
11744: kin toinen kalanviljely- ja tutkimuslaitos Peräme- pzi"rin käyttöön kalanviljely-yksikön sijain-
11745: ren alueelle, olisi Oulun läänin puolella Oulun tipaikan selvittämiseen Perämerellä.
11746:
11747: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11748:
11749: Tytti lsohookana-Asunmaa Mauno Manninen
11750: Juhani Alaranta Väinö Raudaskoski
11751: 1016 1985 vp.
11752:
11753: Raha-asia-aloite n:o 943
11754:
11755:
11756:
11757:
11758: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oijärven sään-
11759: nöstelypadon kunnostamiseen
11760:
11761:
11762: Eduskunnalle
11763:
11764: Oijärven vedenjärjestelyjä varten on rakennettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11765: 1950-luvulla tulvakanava ja säännöstelypato. Pa- taen,
11766: don rakenne ja kunto eivät vastaa nykyajan vaati-
11767: muksia. Kanavaan ja patoon muodostuu esimer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11768: kiksi jää lähes pohjia myöten. Järven säännöstely- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11769: padon kunnostussuunnitelmat ovat yleissuunni- 30.40. 77 150 000 markan mäå'rärahan
11770: telma-asteella. Hankkeen kustannukset on arvioi- Oijärven säännöstelypadon kunnostuksen
11771: tu 1 miljoonaksi markaksi. suunnittelua varten.
11772: Jotta hanke voitaisiin toteuttaa vuonna 1987,
11773: tulisi suunnitteluun varata määräraha ensi vuoden
11774: tulo- ja menoarvioon.
11775:
11776: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
11777:
11778: Tytti Isohookana-Asunmaa Vappu Säilynoja
11779: Seppo Pelttari Hannele Pokka
11780: Liisa Jaakonsaari
11781: 1985 vp. 1017
11782:
11783: Raha-asia-aloite n:o 944
11784:
11785:
11786:
11787:
11788: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oijärven kun-
11789: nostamiseen
11790:
11791:
11792: Eduskunnalle
11793:
11794: Kuivaniemen kunnassa sijaitsevan Oijärven ete- myös jokavuotisia tulvahaittoja. Suunnitelmista
11795: läosa on pahoin maatunut ja ruohottunut. Tämä ovat yleissuunnitelmat valmistumassa.
11796: osa järveä on rauhoitettu kansainvälisesti merkittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11797: vänä lintujärvenä. Kuivaniemen kunnanvaltuusto taen,
11798: on päättänyt, että myös Kuivajoen vesistö tulisi
11799: rauhoittaa voimataloudelta. Samalla valtuusto on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11800: edellyttänyt toimia Oijärven tilan parantamiseksi 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11801: luontoon soveltuvin menetelmin. Tällaisina toi- 30.40. 77 300 000 markan määrärahan
11802: mina tulisivat kysymykseen mm. vinausaukkojen Oijärven kunnostustoimien aloittamiseen
11803: lisääminen pengertiessä. Samalla voitaisiin välttää vuonna 1986.
11804:
11805: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
11806:
11807: Tytti Isohookana-Asunmaa Vappu Säilynoja
11808: Seppo Pelttari Hannele Pokka
11809: Liisa Jaakonsaari
11810:
11811:
11812:
11813:
11814: 128 428500120H
11815: 1018 1985 vp.
11816:
11817: Raha-asia-aloite n:o 945
11818:
11819:
11820:
11821:
11822: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o
11823: 862 (Syötekylä-Virkkunen) rakentamiseen
11824:
11825:
11826:
11827: Eduskunnalle
11828:
11829: TVL:n Oulun piiri on laatinut Syötekylän- vat Luokanjärven ja Virkkusen taloryhmät. Raken-
11830: Virkkusen tien rakentamista varten tieverkkoselvi- tamatoma tieosuutta on noin 11,5 km. Rakennus-
11831: tyksen. On todettu, että Syötekylän-Virkkusen työn arvioidut kokonaiskustannukset ovat 8, 7
11832: yhteystien puute rajoittaa matkailun kehittämis- milj. mk.
11833: tä. Uudella tieyhteydellä olisi merkitystä myös ko. Tieyhteyden saamisen perusteeksi on vielä to-
11834: alueen metsävarojen hyödyntämiselle, sillä alueen dettava, että työttömyyden ja paikkakunnan elin-
11835: vaikutuspiirissä on laajat hakkaamattomat metsä- toimintojen kehityksen kannalta tieyhteyden ai-
11836: maat. Tieyhteys loisi kuitenkin ennen kaikkea kaansaamista pidetään välttämättömänä ja kiireel-
11837: edellytykset Syötteen matkailupalvelujen kehityk- lisenä.
11838: selle muodostamaHa Kuusamon, Taivalkosken ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11839: Posion suunnalta nykyistä lyhyemmän reitin. Uusi taen,
11840: tieyhteys täydentäisi sopivasti piirin yleistä tie-
11841: verkkoa. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11842: Maantie n:o 862 (Syötekylä-Virkkunen) on 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11843: suunniteltu rakennettavaksi 7/6,5 metriä leveäksi 31.24. 77 2 700 000 markkaa maantien
11844: öljysorapintaiseksi tieksi. Rakennettava tie yhtyy n:o 862 (Syötekylii-Virkkunen) rakenta-
11845: Taivalkosken puolella nykyiseen Luokanjärven yk- mtseen.
11846: sityistiehen, joten uuden tien vaikutuspiiriin tule-
11847:
11848: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11849:
11850: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen
11851: Juhani Alaranta Liisa Jaakonsaari
11852: Riitta Jouppila
11853: 1019
11854: 1985 vp.
11855:
11856: Raha-asia-aloite n:o 946
11857:
11858:
11859:
11860:
11861: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o
11862: 8121 perusparantamiseen välillä Tuomioja-Relletti
11863:
11864:
11865: Eduskunnalle
11866:
11867: Maantie n:o 8121 (Tuomioja-Relletti) on heistä on vuorotyössä. Kylän kehitykselle on vält-
11868: odottanut perusparantamistaan kymmenkunta tämätöntä, että maantie perusparannetaan mah-
11869: vuotta. Tuolloin lopetettiin henkilöliikenne Tuo- dollisimman pikaisesti.
11870: miojan ja Raahen väliseltä rataosuudelta. Tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11871: jälkeen tietä on parannettu tieltä n:o 8 Rellettiin taen,
11872: saakka, mutta Relletin-Tuomiojan väli on jäänyt
11873: perusparantamatta ja tie on entisestään heikenty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11874: nyt. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11875: Tien peruskorjaus on ollut useita kenoja valtion 31.24. 77 2 600 000 markkaa maantien n:o
11876: rakennusohjelmissa. Hanketta on kuitenkin eri 8121 Tuomiojan-Relletin osuuden perus-
11877: syistä siirretty. Lähes kaikissa Lapinkylän taloissa parantamisen aloittamiseen vuonna 1986.
11878: asuu Raahessa työssä käyviä henkilöitä. Pääosa
11879:
11880: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11881:
11882: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Riitta Jouppila
11883: 1020 1985 vp.
11884:
11885: Raha-asia-aloite n:o 947
11886:
11887:
11888:
11889:
11890: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan
11891: alueen tiestön kunnostamiseen
11892:
11893:
11894: Eduskunnalle
11895:
11896: Pudasjärvellä sijaitsevan Siuruan alueen tiestön listä linja-autovuoroa. Alueella SlJattsee myös
11897: heikko kunto on seurausta vuosikymmeniä jatku- useita turvesoita, joilta ei pystytä kuljettamaan
11898: neesta allasuhasta, mikä vieläkin vaikuttaa niin, turvetta ympärivuotisesti. Puutavaran kuljetus
11899: että tiestön parantamistoimenpiteitä ei ole alueel- suuntautuu pääasiassa Kemiin.
11900: le suunniteltu. Altaan takia siirrettiin kantatie n:o Siuruan alueella sijaitseva Rirvan-Konttilan
11901: 78 aikanaan kulkemaan asumatonta korpea suun- tie on erittäin heikkokuntoinen, myös Pudasjär-
11902: nitellun altaan itäreunalle. Lisäksi entinen kanta- ven-Tannilan tie on heikkokuntoinen. Teiden
11903: tie muutettiin paikallistieksi ja jätettiin paranta- heikko kunto lisää huomattavasti asukkaiden lii-
11904: matta. Samoin Tammilan tien parantaminen lo- kennöimiskustannuksia. Molemmat tiet ovat Pu-
11905: petettiin. Myöhemmin alueella olevaa tiestöä on dasjärven heikkokuntoisimmat tiet tällä hetkellä.
11906: yritetty parantaa tiemestaripiirin toimesta. Paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11907: taminen tapahtuu kuitenkin hitaasti ja tie on jat- taen,
11908: kuvasti heikosti liikennöitävässä kunnossa. Tästä
11909: johtuen perinteinen läpikulkuliikenne on hakeu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11910: tunut käyttämään parempikuntoisia, mutta myös 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11911: pitempiä reittejä. Teiden kunnolla on kuitenkin 31.24.77 5000000 markkaa Siuruan
11912: ratkaiseva merkitys alueen asukkaiden toimeentu- alueen tiestön kunnostamiseen vuoden
11913: lolle. Alueella liikennöi yhä päivittäin 7 säännöl- 1986 aikana.
11914:
11915: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11916:
11917: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen Juhani Alaranta
11918: Hannu Kemppainen Liisa Jaakonsaari Aarno von Bell
11919: 1021
11920: 1985 vp.
11921:
11922: Raha-asia-aloite n:o 948
11923:
11924:
11925:
11926:
11927: Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen
11928: kehitysyhteistyötoiminnan tukemiseen
11929:
11930:
11931: Eduskunnalle
11932:
11933: Eduskunnan viimekeväisessä kehitysapukeskus- Järjestöjen hankkeet ovat yleensä pienempiä -
11934: telussa suuri osa puhujista korosti lähetys- ja kan- ja siksi myös joustavampia - kuin hallitusten vä-
11935: salaisjärjestöjen kehitysyhteistyön merkitystä. liset hankkeet. Lisäksi järjestöjen hallinnointiku-
11936: Lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyön arvon ovat lut on usein mahdollista supistaa hyvin vähäisiksi,
11937: viime aikoina tunnustaneet sekä kehitystutkijat sillä järjestöt voivat käyttää hyväksi jäsentensä va-
11938: että valtion kehitysapuviranomaiset uskonnollisis- paaehtoista työvoimaa.
11939: ta asenteista riippumatta. Lähetysjärjestöjen toi- Samalla lähetysjärjestöjen työ tekee kehitysky-
11940: minnassa on hallitusten väliseen kehitysyhteistyö- symyksiä tutuiksi ja läheisiksi laajoille suomalaisil-
11941: hön verrattuna merkittäviä etuja. le kansalaisryhmille. Siksi lähetysjärjestöjen työn
11942: Lähetysjärjestöt toimivat yleensä yhteistyössä tukeminen myös välillisesti muokkaa suomalais-
11943: paikallisten järjestöjen tai kirkkojen kanssa kehi- ten suhtautumista kehityskysymyksiin nykyistä
11944: tysmaassa. Näin niillä on suorempi kontakti kehi- myönteisemmäksi.
11945: tysmaassa polttavimmin apua tarvitseviin köyhiin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11946: väestönosiin. taen,
11947: Lähetysjärjestöt ovat toimineet useissa yhteis-
11948: työmaissaan huomattavasti kauemmin kuin val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11949: tiolliset kehitysapuorganisaatiot. Niillä on koke- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11950: musta ja tietoa paikallisista oloista ja kulttuureis- 24.30.671isäyksenä 4500 000 markkaa lä-
11951: ta, mikä on välttämätön edellytys kehityshankkei- hetysjärjestöjen kehitysyhteistyötoiminnan
11952: den onnistumiselle. tukemiseen.
11953:
11954: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
11955:
11956: Liisa Jaakonsaari
11957: 1022 1985 vp.
11958:
11959: Raha-asia-aloite n:o 949
11960:
11961:
11962:
11963:
11964: Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestö-
11965: jen kehitysyhteistyötoiminnan tukemiseen
11966:
11967:
11968: Eduskunnalle
11969:
11970: Eduskunnan viimekeväisessä kehitysapukeskus- teen Suomen kehitysyhteistyön periaatteiden
11971: telussa suuri osa puhujista korosti kansalais- ja lä- kanssa.
11972: hetysjärjestöjen kehitysyhteistyön merkitystä. Järjestöjen työ perustuu suurelta osin vapaaeh-
11973: Myös kehitystutkijat ja valtion kehitysyhteistyövi- toiseen työhön, minkä ansiosta avun hallinnointi-
11974: ranomaiset ovat viime aikoina tunnustaneet kan- kustannukset on pakko minimoida.
11975: salaisjärjestöjen kehitysyhteistyötoiminnan arvon. Samalla kansalaisjärjestöjen työ tekee kehitys-
11976: Kansalaisjärjestöt voivat merkittävällä tavalla kysymyksiä tutuiksi ja läheisiksi laajoille suomalai-
11977: täydentää hallitusten välistä kehitysyhteistyötä. sille kansalaisryhmille. Siksi kansalaisjärjestöjen
11978: Ne toimivat yleensä yhteistyössä kehitysmaiden työn tukeminen myös välillisesti muokkaa suoma-
11979: paikallisten järjestöjen tai sisarorganisaatioiden laisten suhtautumista kehityskysymyksiin nykyistä
11980: kanssa. Näin järjestöillä on usein hallitusta suo- myönteisemmäksi.
11981: rempi kontakti niihin kehitysmaiden väestön- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11982: osiin, jotka ovat polttavimmin ulkopuolisen avun taen,
11983: tarpeessa.
11984: Järjestöjen hankkeet ovat usein hallitusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11985: hankkeita pienempiä ja siksi myös joustavam- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11986: pia. Järjestöt pystyvät tukemaan tuen tarpeessa 24.30.67 lisäyksenä 5 500 000 markkaa
11987: olevia kansalaisryhmiä myös sellaisissa kehitys- kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötoi-
11988: maissa, joiden hallitusten politiikka ei sovi yh- minnan tukemiseen.
11989:
11990: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
11991:
11992: Liisa Jaakonsaari
11993: 1985 vp. 1023
11994:
11995: Raha-asia-aloite n:o 950
11996:
11997:
11998:
11999:
12000: Jaakonsaari: Koeotetun määrärahan osoittamisesta namibialaisten
12001: koulutus-, terveydenhuolto-, ravitsemus- ja tutkimusapuun
12002:
12003:
12004: Eduskunnalle
12005:
12006: Eteläisen Mrikan humanitaarisen avustamisen 4 500 000 markkaa. Esitys merkitsee vain 500 000
12007: tarve kasvaa edelleen, koska alueella on ennakoi- markan korotusta kuluvaan vuoteen verrattuna ei-
12008: tavissa kiihtyvää aseellista toimintaa. Suomen ul- kä ole riittävä.
12009: kopolitiikassa on pidetty tärkeänä korostaa Yhdis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12010: tyneissä Kansakunnissa ajamaamme yhteispoh- taen,
12011: joismaista politiikkaa tehostamalla apuamme Af-
12012: rikan vapautusliikkeille ja erityisesti Namibian it- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12013: senäistymistä tukevaa toimintaa. Suomen apu ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12014: tuki namibiataisille tulevat entistä tärkeämmiksi 24.30.691isäyksenä 500 000 markkaa käy-
12015: tilanteen edelleen kärjistyessä. Budjettiesityksen tettäväksi namibialaisten koulutus-,
12016: momentilla 24.30.69 (Humanitaarinen apu kehi- terveydenhuolto-, ravitsemus- ja tutki-
12017: tysmaille) esitetään koulutus-, terveydenhuolto-, musapuun.
12018: ravitsemus- ja tutkimusapuna namibiataisille
12019:
12020: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12021:
12022: Liisa Jaakonsaari
12023: 1024
12024: 1985 vp.
12025:
12026: Raha-asia-aloite n:o 951
12027:
12028:
12029:
12030:
12031: Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden
12032: opintorahan korottamiseksi samanmääräiseksi kaikilla koulutus-
12033: asteilla
12034:
12035: Eduskunnalle
12036:
12037: Opintotuki muodostuu edelleen pääasiallisesti vain korkea-asteen opintoihin saattaa monet jo ai-
12038: lainasta. Lainapainotteisuudesta johtuen velkaan- kuiset ja pitkän opintotien kulkijat erittäin vai-
12039: tuminen on kasvanut hälyttävästi. Vuonna 1984 keaan asemaan. Se saattaa jopa estää suunnittelun
12040: valmistui korkeakouluopiskelijoita, joiden koko pitkän väylän kautta siirtymisen korkea-asteen
12041: velkasumma on kohonnut jo yli 60 000 markan. opintoihin.
12042: Tämä trendi vahvistuu tulevaisuudessa selvästi. Jo Opintotukijärjestelmän kehittämiseksi halli-
12043: viiden vuoden lainanoton jälkeen on velka nous- tuksen olisi laadittava esitys opintotuen kokonais-
12044: sut yli 60 000 markan nykyisillä lainamäärillä. Tä- uudistamisesta vastaamaan sille asetettavia koulu-
12045: mä ei ole mikään hyvä ponnahduslauta opiskelun tus- ja sosiaalipoliittisia tarpeita.
12046: jälkeiselle elämälle, jossa vastassa ovat lähes koh- Edellä esitetyn perusteella ehdotankin kunni-
12047: tuuttomat taloudelliset haasteet - perheen pe- oiwivasti,
12048: rustaminen, asunnon hankinta jne.
12049: Opiskelijan opiskelujen aikaiseen ja opiskelujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12050: jälkeiseen tilanteeseen ei löydy muuta helpotusta 1986 tulo- ja menoarvioon lisiiyksenii
12051: kuin selvä painopisteen muuttaminen opintotues- 30 000 000 markkaa opintotuen opintora-
12052: sa kohti opintorahamuotoista tukea. Nyt tehty 55 han korottamiseen kaikilla koulutusastetila
12053: markan korotus korkea-asteella on hyvä ensiaskel 3 000 markkaan.
12054: mutta vain ensiaskeL Lisäksi sen kohdistaminen
12055:
12056: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12057:
12058: Liisa Jaakonsaari
12059: 1025
12060: 1985 vp.
12061:
12062: Raha-asia-aloite n:o 952
12063:
12064:
12065:
12066:
12067: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Pohjolan opiston peruskor-
12068: jaukseen
12069:
12070:
12071: Eduskunnalle
12072:
12073: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK tulo- ja menoarvioesitykseen ei sisälly määrärahaa
12074: r.y:n omistaman Pohjolan opiston saneerausohjel- Pohjolan opistolle.
12075: ma on työn alla. Kysymyksessä on opiston keit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12076: tiön, ruokalarakennuksen ja oppilasasuntojen kor- taen,
12077: jaukset.
12078: Opiston tal0udellinen tilanne huomioon ottaen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12079: osa rakentamiskustannuksista olisi saatava avus- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12080: tuksena valtiolta. 29.57.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
12081: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon edus- käytettäväksi Pohjolan opiston rakennus-
12082: kunta otti tähän tarkoitukseen 300 000 markan hankkeitten avustamiseen.
12083: määrärahan. Rakennustyö jatkuu. Vuoden 1986
12084:
12085: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12086:
12087: Liisa Jaakonsaari
12088:
12089:
12090:
12091:
12092: 129 428500120H
12093: 1026 1985 vp.
12094:
12095: Raha-asia-aloite n:o 953
12096:
12097:
12098:
12099:
12100: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kamarimusiikki-
12101: festivaalien järjestämiseen
12102:
12103:
12104: Eduskunnalle
12105:
12106: Kuhmon kamarimusiikkifestivaalit ovat osoit- että henkisesti olisi tuen saaminen valtion budje-
12107: tautuneet erääksi parhaimmista ja eläviromistä tista.
12108: suomalaisista musiikkitapahtumista. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12109: Korkea taso, innostus ja myös kuhmolaisten ai- taen,
12110: to vastaanottavaisuus ovat herättäneet laajaa kan-
12111: sainvälistä mielenkiintoakin. Kuhmon kamarimu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12112: siikkifestivaalien merkitystä ei voi liioitella. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12113: Musiikkitapahtuma kehittyäkseen vaatii järjes- 29.90.52 150 000 markkaa Kuhmon
12114: täjiensä luovan innon ja paikkakunnan tuen lisäk- kamarimusiikkifestivaalien tukemista var-
12115: si myös rahaa. Erityisen tärkeää sekä aineellisesti ten.
12116:
12117: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12118:
12119: Liisa Jaakonsaari
12120: 1027
12121: 1985 vp.
12122:
12123: Raha-asia-aloite n:o 954
12124:
12125:
12126:
12127:
12128: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivien
12129: tukemiseksi
12130:
12131:
12132: Eduskunnalle
12133:
12134: Hetan Musiikkipäivät on 16-vuotisen historian- kuoro, ensi vuonna Tapiolan kuoro. Muiden kon-
12135: sa kuluessa osoittautunut yhdeksi sitkeimmin elä- serttien ohjelma rakennetaan tapahtuman hen-
12136: vistä kulttuuritapahtumista maassamme. Kemi- keen sopivaksi esiintyjinä kamarimusiikkiryhmiä,
12137: läinen opettaja ja kulttuurin monitoimimies Mau- solistisia laulajia ja soittajia. Viime pääsiäisenä
12138: no Astala järjesti tapahtumaa yksin toistakym- Enontekiöllä järjestettiin kahdeksan konserttia,
12139: mentä vuotta siihen saakka, kun tapahtuma oli esitelmätilaisuus ja lisäksi musiikkipäiväesiintyjät
12140: romahtamassa resurssien ja luottamuksen puut- soittivat ja lauloivat kaksi jumalanpalvelusta. He-
12141: teeseen. Tällöin Enontekiön Taideyhdistys otti tan Musiikkipäiviin liittyen järjestetään myös ym-
12142: järjestelyvastuun kantaakseen. Tämä järjestely oli päristökonsertteja Norjan Kautokeinossa ja Tor-
12143: luonteeltaan selvästi tilapäisratkaisu, jonka tarkoi- nionjokilaaksossa sekä Suomen että Ruotsin puo-
12144: tuksena oli pelastaa tämä ainutlaatuinen tapahtu- lella.
12145: ma. Taideyhdistys onnistui pyrkimyksissään, ja Yleisömäärät ovat viime vuosina kasvaneet,
12146: nyt neljän vuoden toiminnan tuloksena tapahtu- pääkonsertit ovat olleet täysiä, vaikka musiikkita-
12147: ma on kiinteyttänyt profiiliaan ja saanut osakseen pahtumaa ei ole lainkaan markkinoitu. Nyt kun
12148: kasvavaa luottamusta suomalaisen, ruotsalaisen ja Hetan majoituskapasiteetti on olennaisesti paran-
12149: norjalaisen musiikkiväen keskuudessa. Viime tou- tunut, tapahtumaa on syytä ruveta markkinoi-
12150: kokuussa perustettiin nimenomaan tätä tapahtu- maan yleisölle muiden valtakunnallisesti merkit-
12151: maa varten Hetan Musiikkipäivät -yhdistys, jonka tävien musiikkijuhlien tapaan.
12152: rekisteröinti on vireillä. Viime pääsiäisen tiliselvitysten ja usean vuoden
12153: Tunturilapissa saamelaisalueella pääsiäisenä kokemuksen pohjalta on arvioitu, että vuoden
12154: soiva kirkkomusiikkikonserttien sarja on valtaku- 1986 Hetan XVII Musiikkipäivät voidaan viedä lä-
12155: nallisesti ainutlaatuinen. Viime pääsiäisenä saavu- pi 100 000 markan budjetilla. Budjetti laaditaan
12156: tettiin useita keskeisiä tavoitteita: Musiikkipäivis- edellisvuosien käytäntöä noudattaen siten, että
12157: tä tuli taas selkeästi kalottitapahtuma. Esiintyjiä ja esiintyjien matkat ja ylöspito tapahtuman aikana
12158: musiikin valtakunnallisten keskusjärjestöjen edus- maksetaan. Esiintymispalkkioita ei ole tähän
12159: tajia oli mukana Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. mennessä maksettu kenellekään.
12160: Regionmusiken, Rikskonserter ja Fylkesmusiken Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12161: ovat selkeästi ilmaisseet kiinnostuksensa tapahtu- taen,
12162: maa kohtaan. Tapahtumasta on mahdollista ke-
12163: hittää merkittävä Pohjoiskalotin musiikkiyhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12164: työn foorumi. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzile
12165: Ohjelmiston painopiste on pääsiäisajan kirkko- 29.90.52 100000 markkaa Hetan Mu-
12166: musiikissa. Pääesiintyjäksi kutsutaan jokin tasokas siikkipäivien tukemiseksi.
12167:
12168: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12169:
12170: Liisa Jaakonsaari Seppo Pelttari
12171: 1028 1985 vp.
12172:
12173: Raha-asia-aloite n:o 955
12174:
12175:
12176:
12177:
12178: Jaa~onsa~~i ym.:. ~äärärahan osoittamisesta Suomen Elokuvakerho-
12179: Jen Luton tmmmnan tukemiseen
12180:
12181:
12182: Eduskunnalle
12183:
12184: Suomen Elokuvakerhojen Liitto SEKL ry. on syksy 1980 223 kevät 1981 232
12185: m~amm~. e~okuvakerhojen palveluelin ja elokuva- syksy 1981 231 kevät 1982 259
12186: t~depoluttmen etujärjestö. Opinto- ja koulutus- syksy 1982 280
12187: to~m~nnan, julkaisutoiJ?innan ja kerhojen esitys- syksy 1984 228
12188: to~m~ntaa ~vustavan tietopalvelun ohella liiton
12189: . Tällä hetkellä kerhojen yhteenlaskettu henkilö-
12190: t~1m1sto ho~taa keskitetysti kerhojen esityssarjoi-
12191: Jäsenmäärä on noin 2) 000 henkeä. Viime aikoina
12192: hm kuull;!Vl~n .elok~vien tilaukset kaupallisilta elokuvakerhojen perustaminen on tunrunut ole-
12193: elokuvatotmtstodta Ja tähän liittyvän maksulii-
12194: va~ entisestään kasvussa. Useassa tapauksessa ker-
12195: kenteen, siis perii filmivuokrat kerhoilta ja mak-
12196: saa ne edelleen elokuvatoimistoille. Tämä keski- hoJa. pe~~tetaa~ "pikkukuntiin" ja sellaisille
12197: aluell.le, JOissa e1 ole l~inkaan elokuvatarjontaa.
12198: tetty filminvälitysjärjestelmä on nykyisessä muo-
12199: Vrukka SEKL ry:n Julkinen tuki onkin viime
12200: dossaa'? luotu 1960- ja 1970-lukujen taitteessa ja
12201: v~os.ina kehittyny~.markkamääräisesti tyydyttäväs-
12202: on osoittautunut välttämättömäksi elokuvakerho-
12203: ti, .et se ole ollut ruttävää, jotta liiton taholta olisi
12204: jen toimintaedellytysten kannalta. Itse elokuva-
12205: vo1tu palvella riittävästi laajenevan elokuvakerho-
12206: kerhojen esityssarjojen laatimisessa on osoittautu-
12207: toiminnan tarpeita. Viime vuosina on jouduttu si-
12208: nut erinomaiseksi avuksi vuosittain julkaistu ker-
12209: tomaan yhä enemmän resursseja välttämättö-
12210: hofilmiluettelo 16 mm:n ja 35 mm:n elokuvista.
12211: m~~n, ~utta t.ekniseen filmivälitykseen ja jättä-
12212: . E~~kuvak~rhojen määrän jatkuva lisääntyminen
12213: m~al?- vahemmålle mm. tärkeät opinto- ja kurssi-
12214: Ja null~. vähtettävien elokuvien ja tähän liittyvän
12215: tmmmnan muodot. Valtionavun jälkeenjäänei-
12216: maksulukenteen kasvu ovat väistämättä merkin-
12217: neet voimakkaita paineita SEKL ry:n toimiston sr.r.s :~h~ee.ssa laajefl:evaan toimintaan on johtanut
12218: saast~no~mlsta hu.ohmatta SEKL ry:n toiminnan
12219: palvelukyvylle. Niinpä tilaus- ja maksuliikenteen
12220: tappwlhsuuteen Ja keskeisten toimintamuotojen
12221: tarkoituksenmukainen hoito on tehnyt välttämät-
12222: karsimiseen.
12223: tömäksi siirtyä atk-järjestelmän käyttöön kuluva-
12224: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12225: na syksynä.
12226: Toimivat jäsenkerhot v. 1977-1984:
12227: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12228: syksy 1976 190 kevät 1977 200
12229: 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
12230: syksy 1977 194 kevät 1978 200
12231: kaa Suomen Elokuvakerhojen Liitto SEKL
12232: syksy 1978 197 kevät 1979 214
12233: ry:n toiminnan tukemiseen.
12234: syksy 1979 214 kevät 1980 228
12235:
12236: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 198)
12237:
12238: Liisa Jaakonsari Ville Komsi Arja Alho
12239: 1029
12240: 1985 vp.
12241:
12242: Raha-asia-aloite n:o 956
12243:
12244:
12245:
12246:
12247: Jaakonsaari: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten
12248: Keskusliitolle kulttuuripäivien järjestämiseen
12249:
12250:
12251: Eduskunnalle
12252:
12253: Näkövammaisten Keskusliitto järjestää Oulussa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12254: kulttuuripäivät ja kulttuurikilpailut 23.-25.5. taen,
12255: 1986. Kulttuuripäivät ovat valtakunnalliset ja ne
12256: järjestetään viidennen kerran. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12257: Kulttuuripäivien ja henkisten kilpailujen tar- 1986 tulo- ja menoaroioon lzsäyksenä
12258: koituksena on kannustaa näkövammaista omaeh- 150 000 markkaa Näkövammatsten Kes-
12259: toiseen kulttuuritoimintaan sekä tukea jo varsin kusliitolle kulttuuripäivien järjestämzstä
12260: pitkälle ehtineitä taiteenharrastajia. varten.
12261: Kulttuuripäivät ovat merkittävin yhteinen nä-
12262: kövammaisille tarkoitettu tapahtuma, johon saa-
12263: puu myös kansainvälisiä vieraita.
12264:
12265: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12266:
12267: Liisa Jaakonsaari
12268: 1030 1985 vp.
12269:
12270: Raha-asia-aloite n:o 957
12271:
12272:
12273:
12274:
12275: Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan
12276: liitolle Huippukokous-tapahtuman järjestämiseen
12277:
12278:
12279: Eduskunnalle
12280:
12281: Vuosi 1986 on YK:n julistama kansainvälinen Huippukokoukseen on kutsuttu kansainvälisiä
12282: rauhanvuosi. Suomen Rauhan liitto, joka on 12 vieraita. Kokouksen kulttuurianti tulee olemaan
12283: valtakunnallisen rauhanjärjestön katto-organisaa- niin ikään merkittävä.
12284: tio, järjestää osana rauhanvuoden viettoa suuren Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
12285: kansallisen rauhantapahtuman. taen,
12286: Huippukokouksen nimellä tunnetun rauhan-
12287: liikkeen ihmisten valmisteleman tapahtuman tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12288: koituksena on arvioida suomalaisen rauhan- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12289: liikkeen asemaa ja yhteiskunnallista merkitystä 500 000 markkaa Suomen Rauhan liitolle
12290: sekä pohtia rauhanliikkeen tavoitteenasette- Huippukokous-tapahtuman järjestämistä
12291: lua. varten.
12292:
12293: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12294:
12295: Liisa Jaakonsaari
12296: 1985 vp. 1031
12297:
12298: Raha-asia-aloite n:o 958
12299:
12300:
12301:
12302:
12303: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta kalataloudellisiin rakenta-
12304: mis- ja kunnostustöihin
12305:
12306:
12307: Eduskunnalle
12308:
12309: Suomen arvokalakannat sekä mereen laskevissa metriä. Kunnostamattomina niiden yksityis- ja
12310: joissa että sisämaassa ovat romahtaneet vain pie- kansantaloudellinen tuotto on mitätön.
12311: neen osaan entisestään viimeisten 30 vuoden aika- Myös suunnittelu- ja kunnostusorganisaatiot
12312: na. Vaelluskaloista lohi ja meritaimen voidaan jo ovat valmiina. Monet vesipiirit ovat erittäin ha-
12313: luokitella uhanalaisiksi, sillä niiden luontainen li- lukkaita kunnostusten tekemiseen ja töiden suun-
12314: sääntyminen on jokien patoamisen, uittoväylien taamista luonnontaloutta palveleviin kohteisiin
12315: perkaamisen ja saastumisen takia supistunut lähes on edellytetty myös usean valtion budjetin laadin-
12316: olemattomiin. Suomen alun perin 18 lohijoesta nan yhteydessä.
12317: onkin jäljellä enää kaksi ja 47 meritaimenjoesta Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvioon
12318: viisi. Näistäkin useita uhkaavat erilaiset hankkeet. onkin ensimmäistä kenaa varattu määräraha kala-
12319: Lisääntyvällä istutustoiminnalla asiaa ei voida taloudellisille rakentamis- ja kunnostushankkeille
12320: yksin hoitaa, sillä kalojen geeniperimä heikkenee (momentti 30.37.77-1 miljoona markkaa). Mo-
12321: nopeasti ja kalat "laitostuvat". mentin määräraha on kuitenkin täysin riittämä-
12322: Kalastusrajoitusten lisäksi paras tapa pelastaa tön, sillä varat eivät nykyisessä tilanteessa riitä
12323: jäljellä olevat arvokalakannat sukupuuttoon kuo- edes hankkeiden suunnitteluun toteutuksesta pu-
12324: lemiselta on jokien ja vesistöjen kunnostus kalata- humattakaan. Lisäksi puolet määrärahasta, 0,5
12325: loutta varten. Kunnostustyöt ovat saatavaan hyö- miljoonaa markkaa menee suoraan luonnonravin-
12326: tyyn nähden erittäin halpoja ja tehtyjen tutkimus- tolammikoiden rakentamiseen.
12327: ten mukaan niistä koituva tuotto ylittää yleensä Momentin määrärahojen korottamista 5 miljoo-
12328: reilusti kustannukset. Esimerkiksi Viitasaaren naan markkaan on esitetty mm. ns. vesirakenta-
12329: Kärnänkosken kunnostuksen on arvioitu maksa- mistöiden tarvetoimikunnan mietinnössä 1982.
12330: van 450 000 markkaa ja hyödyn nousevan pelkäs- Myös este, jonka mukaan kalataloudellisista kun-
12331: tään kalanmottona ja kalakorttituloina yli kahden nostushankkeista ei ole olemassa valtakunnallista
12332: miljoonan markan. Ruotsin ja Norjan kunnoste- ohjelmaa, on poistumassa, sillä asiaa pohtinut ns.
12333: tuilla jokialueilla on todettu lisäksi olevan erittäin Munnen työtyhmä jättää mietintönsä huhtikuun
12334: suurta matkailullista merkitystä, joka tuo tuloja loppuun mennessä. Myös kalastuspiirien perusta-
12335: nimenomaan köyhiin kehitysaluekuntiin. minen helpottaa olennaisesti tilannetta entiseen
12336: Jokien kunnostaminen on myös kaikissa vai- verrattuna.
12337: heissaan erittäin työllistävää toimintaa joka sijoit- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
12338: tuisi myös Suomessa pääosin alityöllisyysalueelle
12339: pohjoisiin ja itäisiin kuntiin. Kunnostaminen pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12340: rustuu myös osin lain velvoitteisiin, sillä pelkäs- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12341: tään aikoinaan perattuja ja jo uittokäytöstä pois- 30.37. 77 5 000 000 markkaa kalataloudel-
12342: tuneita jokivesiä on maassamme yli 40 000 kilo- listin rakentamis- ja kunnostushankkeisti·n.
12343:
12344: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12345:
12346: Liisa Jaakonsaari
12347: 1032 1985 vp.
12348:
12349: Raha-asia-aloite n:o 959
12350:
12351:
12352:
12353:
12354: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen elvyttä-
12355: miseksi
12356:
12357:
12358: Eduskunnalle
12359:
12360: Suomen vaelluskalakannat, joista tärkeimmät Muutamien vuosien lykkäys voi olla eräiden koh-
12361: ovat merilohi, meritaimen ja vaellussiika, ovat ro- teiden osalta kohtalokasta: kannat häviävät lopul-
12362: mahtaneet viimeisten 30 vuoden aikana. lisesti. Rahaa on siis saatava ehdottomasti lisää.
12363: Myönteistä on, että vaelluskalakantojemme el- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12364: vyttämiseen on ensi vuoden tulo- ja menoarviossa taen,
12365: varattu puolitoista miljoonaa markkaa. Summasta
12366: menee puoli miljoonaa ns. luonnonravintolammi- että· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12367: koiden rakentamiseen. Miljoonalla markalla ei 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12368: voida valitettavasti hoitaa useiden kymmenien ki- 30.37. 77 3 000 000 markkaa arvokalakan-
12369: lometrien urakasta kuin muutama isompi kohde. tojen elvyttämiseen.
12370:
12371: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12372:
12373: Liisa Jaakonsaari
12374: 1985 vp. 1033
12375:
12376: Raha-asia-aloite n:o 960
12377:
12378:
12379:
12380:
12381: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta rintasyövän seulontatut-
12382: kimukseen
12383:
12384:
12385: Eduskunnalle
12386:
12387: Valtioneuvoston asettama syöpäkomitea, joka ensi vuosikymmenelläkin joudutaan järjestämään
12388: jätti mietintönsä vuoden 1984 kesäkuun 1 päivä- tämänhetkistä kaavaa seuraten, ts. niin, että suuri
12389: nä, totesi, että jotkin syöpäsairaudet tulevat maas- osa hoidettavista on jo pitkälle kehittynyttä syö-
12390: samme huomattavasti yleistymään lähimpien 15 pää sairastavia. Jos kasvain kuitenkin voidaan to-
12391: vuoden aikana. Huolestuttavinta on rintasyövän deta jo sen ollessa alle 2 mm läpimitaltaan, hoito-
12392: lisääntyminen, koska se jo ennestään on naispuo- toimet jäävät vähäisiksi. Seulonnoilla voidaan
12393: lisen väestömme yleisin syöpätauti. Uusien rinta- esim. Ruotsissa järjestetyn laajamittaisen kokeilun
12394: syöpäpotilaiden vuotuisen määrän arvioidaan vä- mukaan alentaa seulotun väestönosan rintasyöpä-
12395: hintään kaksinkertaistuvan vuoteen 2000 mennes- kuolemia yli 30 % , samalla kun hoidon kevene-
12396: sä. minen on ollut tilastoissa selvästi osoitettavissa.
12397: Koska rintasyövän syitä ei varmuudella tiedetä, Suomessa on osittainen valmius ryhtyä toteutta-
12398: tätä sairautta ennalta ehkäiseviin toimiin ei voida maan järjestelmällistä rintasyöpäseulontaa samaan
12399: ryhtyä. Sen johdosta olisi tehtävä kaikki mahdolli- tapaan mikä täällä on johtanut kohdun kaulaosan
12400: nen taudin varhaistoteamiseksi, koska jo vuosi- syövän sairastuneisuus- ja kuolleisuusluvut alene-
12401: kymmeniä on tiedetty hoidon tulosten olevan sitä maan. Asiantuntijain ilmoituksen mukaan olisi
12402: parempia, mitä aikaisemmassa vaiheessa rintasyö- seulontaan kutsuttava 50-69-vuotiaat naiset ker-
12403: pä on todettu. Ongelmana on se, että näihin saak- ran vuodessa. Aloittamalla toiminta viiden ikä-
12404: ka ei ole ollut käytettävissä riittävän tehokasta ja luokan muodostamasta ryhmästä voitaisiin nykyi-
12405: vaaratoma keinoa rintasyövän toteamiseksi jo ai- sin voimavaroin saada toiminta asteittain käyntiin
12406: van sen alkuvaiheessa. Vuoden 1985 aikana on ja tarvittavan erikoishenkilökunnan koulutus
12407: kuitenkin osoitettu, että rintojen röntgen- ja ult- käyntiin.
12408: raäänitutkimuksin päästään niin luotettaviin var- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
12409: haisiin diagnooseihin, että oireettoman väestön
12410: seulontatoimet ovat perusteltuja. ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12411: Terveysviranomaisten piirissä on laskettu, että 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 33.75
12412: rintasyöpätapausten lisääntyminen edellyttäisi uudelle momentille 10 000 000 markkaa
12413: pelkästään tämän sairauden hoitoon keskittyvän n"ntasyöpiiseulonnan kiiynmstiimtseksi val-
12414: uuden yli 300-paikkaisen keskussairaalan perusta- tion osuutena kuntien tekemään kansan-
12415: mista, jos rintasyöpään sairastuneiden hoito vielä terveystyöhön.
12416:
12417: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12418:
12419: Liisa Jaakonsaari Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee
12420: Arja Alho Kaj Bärlund Arvo Kemppainen
12421:
12422:
12423:
12424:
12425: 130 428500120H
12426: 1034 1985 vp.
12427:
12428: Raha-asia-aloite n:o 961
12429:
12430:
12431:
12432:
12433: Jaakonsaari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ulkoilureit-
12434: tien perustamiseen
12435:
12436:
12437: Eduskunnalle
12438:
12439: Ulkoilu- ja retkeilyharrastus on kasvanut voi- maisemalliset ja virkistysarvot säilyvät jatkuvasti
12440: makkaasti maassamme viime vuosikymmeninä. hyvinä.
12441: Ulkoilun ja retkeilyn lisääntyvä suosio perustuu Laajimmat retkeilyreittikokonaisuudet sijaitse-
12442: elintason nousuun, vapaa-ajan määrän kasvuun, vat meillä Pohjois-Suomen valtion mailla. Kui-
12443: autoistumiseen, kaupungistumiseen ja kaikkien tenkin myös etelämpänä retkeilyreittien tarve on
12444: ammattien koneellistumiseen, mikä viimeksi mai- kasvamassa. Jo olemassa olevat reitit, kuten Pir-
12445: nittu koskee myös maaseutua. Stressaavan työelä- kan Taival Pirkanmaalla, Keski-Suomen maakun-
12446: män vastapainoksi ihmiset haluavat viettää vapaa- taura sekä UKK-reitti Pohjois-Karjalassa ja Kai-
12447: aikansa luonnonrauhassa ja erilaisista luonnon tar- nuussa, ovat varsin suosittuja. Lisärahoitusta ret-
12448: joamista elämyksistä nauttien. keilyreittien kunnostamiseen olisikin välttämättä
12449: Suomessa pääosa ulkoilusta ja retkeilystä pe- saatava enemmän kuin nyt valtion tulo- ja me-
12450: rustuu maastossa liikkumiseen perinteisen joka- noarviossa vuodelle 1986 on esitetty (600 000 mk
12451: miehenoikeuden nojalla. Ulkoilu- ja retkeily- momentilla 35.15.31, valtionavustus kunnille ul-
12452: harrastuksen kasvun myötä on kuitenkin synty- koilureittien perustamiseen).
12453: nyt tarvetta varata alueita ja reittejä nimenomaan Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
12454: tätä tarkoitusta varten. Reiteillä voidaan suun- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
12455: nata retkeilijät kulkemaan erityyppisten ja mie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
12456: lenkiintoisten maisemakokonaisuuksien sekä taen,
12457: luonto- ja kulttuurikohteiden kautta. Samalla voi-
12458: daan ohjata liikkumista pois kulumiselle tai häiri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12459: öille alttiiden kohteiden tuntumasta. Edelleen va- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12460: kiintuneiden retkeilyreittien ympäristöä voidaan 35.15.31 Hsåyksenä 400000 markkaa val-
12461: yhteistyössä ja maanomistajien kanssa soimitta- takunnallisesti tai seudullisesti merkittä-
12462: vien sopimusten avulla hoitaa siten, että reitin vien ulkoilureittien perustamiseen.
12463:
12464: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
12465:
12466: Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna Esko Helle
12467: Mats Nyby Pertti Salolainen Ville Komsi
12468: 1035
12469: 1985 vp.
12470:
12471: Raha-asia-aloite n:o 962
12472:
12473:
12474:
12475:
12476: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion lainoittaman
12477: asuntotuotannon jälkeenjääneisyyden tasoittamiseksi Pohjois-
12478: Pohjanmaalla
12479:
12480: Eduskunnalle
12481:
12482: Nopea ja edellen käynnissä oleva elinkeinora- vaihe edelleen käynnissä Pohjois-Pohjanmaalla sa-
12483: kenteen muutos, olennaisesti maan keskimäärää moin kuin muuallakin Pohjois-Suomessa. Paitsi
12484: nopeampi väestönlisäys, ensiasunnon hankinta- Pohjois-Pohjanmaan teollistuvilla kaupunkiseu-
12485: ikään tulevien nuorten runsaus, keskimääräistä duilla ja muilla teollistuvilla alueilla on asuntojen
12486: suomisampi työpaikkakehitys sekä tulo- ja asu- uustuotantotarve poikkeuksellisen suuri myös
12487: mistason jälkeenjääneisyys koko maan tasoon ver- alueen muissa kunnissa vireytyneen työpaikkake-
12488: rattuna ovat erityistekijöitä, jotka tulee ottaa huo- hityksen, kuntien sisäisen muuttoliikkeen ja asu-
12489: mioon lisäävänä tekijänä päätettäessä Pohjois- mistason puutteellisuuden takia.
12490: Pohjanmaan osalta valtion lainoittaman asunto- Edelleen käynnissä olevasta elinkeino- ja asu-
12491: tuotannon määrärahoista. tusrakenteen muutosvaiheesta, poikkeuksellisen
12492: Valtion asuntomäärärahojen rcaaliarvoa on runsaasta varustustasoltaan ala-arvoisten asunto-
12493: alennettu viime vuosina todella huolestuttavasti. jen määrästä, tulotason alhaisuudesta sekä
12494: Vuonna 1982 valtion lainoittamien asuntojen vuokra-asuntojen ja asuntovarauman riittämättö-
12495: uustuotantoon myönnettyjen asuntolainojen reaa- myydestä huolimatta valtion lainoittaman asunto-
12496: liarvo oli noin yhden kolmasosan pienempi kuin tuotannon osuus on Pohjois-Pohjanmaalla maan
12497: vuonna 1976. Lainoitettavien asuntojen määrä on alhaisin.
12498: vastaavana aikana vähentynyt vieläkin enemmän Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
12499: eli noin 43 prosenttia, koska yleisen valtion asun- vasti,
12500: torahoituksen alentamissuuntauksen rinnalla ovat
12501: rakentamiskustannukset nousseet voimakkaasti ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12502: tätä nousua ei valtion asuntorahoituksessa ole 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12503: otettu huomioon. 50 000 000 markan määrärahan valtion lai-
12504: Pohjois-Pohjanmaalle ja sen kehitykselle val- noittaman asuntotuotannon jälkeenjäänei-
12505: tion asuntomäärärahojen jatkuva reaalinen vähen- syyden tasoittamiseksi Pohjois-Pohjan-
12506: täminen on erittäin kohtalokasta. Toisin kuin maalla ja erityisesti Iijoki-laakson kunnissa
12507: Etelä-Suomessa on teollistuminen ja muu siihen sekä Raahen ja Oulun kaupunkiseuduzlla.
12508: kytkeytyvä elinkeino- ja asutusrakenteen muutos-
12509:
12510: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12511:
12512: Liisa Jaakonsaari Tarja Halonen
12513: 1036 1985 rd.
12514:
12515: Finansmotion nr 963
12516:
12517:
12518:
12519:
12520: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för statsunderstöd åt
12521: med?orgar- och arbetarinstitut inom kommuner med svag eko-
12522: nomt
12523:
12524: Till Riksdagen
12525: För statsunderstöd med stöd av 2 § 2 mom. i la- statsunderstödet för att man skall kunna bedriva
12526: gen om statsunderstöd åt medborgar- och arbe- institutsverksamhet i samma omfattning som
12527: tarinstitut har reserverats 3 000 000 mk för år tidigare.
12528: 1986. Beloppet är avsett för stöd av institutsverk- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12529: samhet inom kommuner med svag ekonomi. samt
12530: Under innevarande år har för sagda ändamål
12531: använts 6 milj. mk. att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
12532: I vårt land finns det förutom kommuner i 1. på momentet 29.57.30 i tillägg upptar
12533: bärkraftsklassen även kommuner i 2. bärkrafts- 2 000 000 mark för statsunderstöd åt
12534: klassen med svag ekonomi. Även dessa bör allt- medborgar- och arbetarinstt"tut inom kom-
12535: jämt tillförsäkras det i berörda punkt avsedda muner med svag ekonomi.
12536:
12537: Helsingfors den 27 september 1985
12538:
12539: Gunnar Jansson Håkan Malm Boris Renlund
12540: Ole Norrback Håkan Nordman Sten Söderström
12541: 1985 vp. 1037
12542:
12543: Raha-asia-aloite n:o 963 Suomennos
12544:
12545:
12546:
12547:
12548: Jansson ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtionavustuk-
12549: sena heikossa taloudellisessa tilanteessa olevissa kunnissa toimi-
12550: ville kansalais- ja työväenopistoille
12551:
12552:
12553: Eduskunnalle
12554:
12555: Kanslais- ja työväenopistojen valtionavusta an- jotta laitosten toimintaa voitaisiin harjoittaa aiem-
12556: netun lain 2 §:n 2 momenttiin perustuvia val- massa laajuudessa.
12557: tionavustuksia varten on varattu 3 000 000 mark- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12558: kaa vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä. nioittaen,
12559: Summa on tarkoitettu heikossa taloudellisessa ase-
12560: massa olevissa kunnissa toimivien laitosten tuke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12561: miseen. Kuluvana vuonna on sanottuun tarkoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12562: tukseen käytetty 6 miljoonaa markkaa. 29.57.30 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
12563: Maassamme on heikossa taloudellisessa tilan- valtionavustuksena heikossa taloudellisessa
12564: teessa olevia kuntia paitsi 1. kantokykyluokassa tzlanteessa olevissa kunnissa toimiville
12565: myös 2. kantokykyluokassa. Myös näille tulisi tur- kansalais- ja työväenopistoille.
12566: vata kyseisen lainkohdan tarkoittama valtionapu,
12567:
12568: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12569:
12570: Gunnar Jansson Håkan Malm Boris Renlund
12571: Ole Norrback Håkan Nordman Sten Söderström
12572: 1038 1985 rd.
12573:
12574: Finansmotion nr 964
12575:
12576:
12577:
12578:
12579: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för statsunderstöd för
12580: centralorganisationer som representerar det institutionsbundna
12581: bildningsarbetet
12582:
12583: Till Riksdagen
12584:
12585: Medborgar- och arbetarinstitutens förbund er- verksamhetens kvaliteto Det står klart, att såvida
12586: håller statsunderstöd under detta moment, under man nödgas starta många blandade cirklar för
12587: punkten '' Statsunderstöd för centralorganisatio- vuxna och barn, uppstår nya krav på det pedago-
12588: ner som representerar det institutionsbundna giska utvecklingsarbeteto Förbundet har för avsikt
12589: bildningsarbetet". Under samma moment sorte- att ta itu även med dessa frågor 0
12590:
12591:
12592:
12593:
12594: rar bl.a. Finlands Folkhögskoleförening och Fin- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12595: lands Biblioteksförening. Anslaget under detta samt
12596: moment föreslås höjt endast med 50 000 mk jäm-
12597: fört med 1985 års egentliga budget. Förhöjningen att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
12598: är med andra ord endast 2,4%0 på momentet 29o57o54 i tillägg upptar
12599: Under en kort tid har instituten påförts nya ar- 150 000 mark för statsunderstöd för cen-
12600: betsuppgiftero Förbundet har till uppgift att inom tralorganisationer som representerar det
12601: dessa sektorer anordna läromedelsproduktion, in- institutionsbundna bzldningsarbeteto
12602: formation och lärarfortbildning för att trygga
12603:
12604: Helsingfors den 27 september 1985
12605:
12606: Gunnar Jansson Håkan Malm
12607: Boris Renlund Ole Norrback
12608: Håkan Nordman
12609: 1985 vp. 1039
12610:
12611: Raha-asia-aloite n:o 964 Suomennos
12612:
12613:
12614:
12615:
12616: Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta laitosmuotoisen
12617: sivistystyön keskusjärjestöjen valtionapuun
12618:
12619:
12620: Eduskunnalle
12621:
12622: Kanslais- ja työväenopistojen liitto saa valtion- lutuksen järjestäminen näillä aloilla työn laadun
12623: apua kyseisen momentin määrärahasta kohdan turvaamiseksi. On selvää, että kun on välttämä-
12624: '' Laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöjen töntä aloittaa useita sekaryhmiä aikuisille ja lapsil-
12625: valtionapu" alla. Samaan kohtaan sisältyvät le, asettuu pedagogiselle kehitystyölle uusia vaati-
12626: muun muassa Finlands svenska folkhögskolföre- muksia. Liiton pyrkimyksenä on tarttua myös näi-
12627: ning r.f. ja Finlands svenska biblioteksförening hin kysymyksiin.
12628: r.f. -järjestöt. Momentin käyttösuunnitelmassa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12629: ehdotetaan vain 50 000 markan korotusta tämän nioittaen,
12630: kohdan osalta verrattuna vuoden 1985 varsinai-
12631: seen tulo- ja menoarvioon. Korotus on toisin sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12632: noen vain 2,4 %. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12633: Laitoksille on lyhyen ajan kuluessa asetettu 29.57.54 lisäyksenä 150 000 markkaa lai-
12634: uusia tehtäviä. Liiton tehtävänä on oppimateriaa- tosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöjen
12635: lituotannon, tiedotuksen ja opettajien jatkokou- valtionapuun.
12636:
12637: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12638:
12639: Gunnar Jansson Håkan Malm
12640: Boris Renlund Ole Norrback
12641: Håkan Nordman
12642: 1040 1985 rd.
12643:
12644: Finansmotion nr 965
12645:
12646:
12647:
12648:
12649: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för utgifter i enlighet
12650: med lagen om statsbidrag för arkiv av privat karaktär
12651:
12652:
12653: Tili Riksdagen
12654:
12655: De arkiv av privat karaktär, som får statsbidrag På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12656: enligt lag (998/74, 953/81), spelar en allt viktiga- samt
12657: re roll som källor för forskning, som informa-
12658: tionsspridare och som deponenter av sådant mate- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1986
12659: ria!, som annars kanske inte skulle omhändertas på momentet 29.88.53 i tzllägg upptar
12660: och arkiveras på betryggande sätt på annat håll. 1 500 000 mark för utgifter i enlz'ghet med
12661: synnerhet för den politiska forskningen har dessa lagen om statsbidrag för arkiv av privat ka-
12662: arkiv många gånger visat sig vara mycket viktiga. raktär.
12663: Emellertid kämpar arkiven med ekonomiska
12664: svårigheter. Därför bör deras ekonomi stärkas.
12665:
12666: Helsingfors den 27 september 1985
12667:
12668: Gunnar Jansson Håkan Malm
12669: Boris Renlund Ole Norrback
12670: Håkan Nordman
12671: 1985 vp. 1041
12672:
12673: Raha-asia-aloite n:o 965 Suomennos
12674:
12675:
12676:
12677:
12678: Jansson ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta yksityisluonteis-
12679: ten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisiin menoihin
12680:
12681:
12682: Eduskunnalle
12683:
12684: Lakisääteistä (998/74, 953/81) valtionapua saa- vaikeuksien kanssa. Siksi niiden taloutta tulee
12685: villa yksityisluonteisilla arkistoilla on yhä suurem- vahvistaa.
12686: pi merkitys tutkimuslähteinä, tiedon levittäjinä ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12687: sellaisen aineiston, jota ei ehkä muutoin kyettäisi nioittaen,
12688: varmalla tavalla hoitamaan ja arkistoimaan, tallet-
12689: tajina. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12690: Kyseiset arkistot ovat usein osoittautuneet erit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12691: täin tärkeiksi varsinkin poliittisen tutkimuksen 29.88.531isåyksenä 500 000 markkaa yksi-
12692: kannalta. tyisluonteisten arkistojen valtionavusta an-
12693: Arkistot kamppailevat kuitenkin taloudellisten netun lain mukaisiin menoihin.
12694:
12695: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12696:
12697: Gunnar Jansson Håkan Malm
12698: Boris Renlund Ole Norrback
12699: Håkan Nordman
12700:
12701:
12702:
12703:
12704: 131 428500120H
12705: 1042 1985 rd.
12706:
12707: Finansmotion nr 966
12708:
12709:
12710:
12711:
12712: Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag för finansiering av en instruk-
12713: tionsbok i barnteater att disponeras av UBF
12714:
12715:
12716: Till Riksdagen
12717:
12718: Ungdomsföreningsrörelsens barnförbund UBF Finland och det övriga Norden och ge upplys-
12719: r.f. grundades 1978 ur uf-rörelsen med syfte att ningar var understöd kan sökas.
12720: handha barnverksamheten inom föreningarna. Kostnaderna för en instruktionsbok av nämnda
12721: Barnteater och drama är en av de viktigaste verk- typ skulle i dagens läge utgöra ca 50 % av organi-
12722: samhetsformerna. sationens anslag för barnverksamhet. Realisering
12723: Enligt en undersökning som gjorts inom med- av projektet är därför inte möjligt inom ramen för
12724: lemsföreningarna är intresset för teater, särskilt organisationens normala anslag.
12725: teater med och för barn i starkt stigande. Tyvärr Med tanke på den roll som barnverksamheten
12726: saknas instruksionsmaterial för finlandssvenska spelar för uf-rörelsen är det viktigt att erbjuda
12727: förhållanden. lämpligt instruktionsmaterial.
12728: För att föra barnteaterverksamheten framåt På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12729: inom föreningarna är det nödvändigt att ge ut en samt
12730: instruktionsbok om barnteater innehållande råd
12731: och tips om hur man förverkligar en hel teaterfö- att Rik.sdagen i statsförslaget för år 1986
12732: reställning. Boken skall dessutom berätta om pjäs- på momentet 29.99.50 upptar 50 000
12733: val och ge en kort presentation över lämpliga pjä- mark. för finansiering av en instruk.tions-
12734: ser. Den skall presentera teaterorganisationer i bok. i barnteater att disponeras av UBF r.f
12735:
12736: Helsingfors den 27 september 1985
12737:
12738: Gunnar Jansson Håkan Nordman
12739: 1985 vp. 1043
12740:
12741: Raha-asia-aloite n:o 966 Suomennos
12742:
12743:
12744:
12745:
12746: Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta Ungdomsföreningsrörelsens
12747: barnförbund UBF rf. -nimiselle järjestölle käytettäväksi lasten-
12748: teatterin opaskirjan rahoittamiseen
12749:
12750: Eduskunnalle
12751:
12752: Ungdomsföreningsrörelsens barnförbund UBF sa t01m1vat teatteriorganisaatiot ja antaa tietoja
12753: r.f. järjestö perustettiin vuonna 1978 nuorisoseu- siitä, mistä voi hakea tukea.
12754: raliikkeen toimesta huolehtimaan järjestöjen lap- Nykyisessä tilanteessa mainitun kaltaisen opas-
12755: sitoiminnasta. Lastenteatteri ja näytelmät ovat yk- kirjan kustannukset muodostaisivat noin 50 %
12756: si tärkeimmistä työmuodoista. järjestön lapsitoiminnan määrärahasta. Hankkeen
12757: Jäsenjärjestöjen keskuudessa tehdyn tutkimuk- toteuttaminen ei siksi ole mahdollista järjestön ta-
12758: sen mukaan on kiinnostus teatteria, erityisesti las- vanomaisen rahoituksen puitteissa.
12759: ten tekemää ja lapsille tarkoitettua teatteria koh- Ajatellen lapsitoiminnan merkitystä nuoriso-
12760: taan voimakkaassa kasvussa. Valitettavasti vallit- seuraliikkeessä on tärkeää tarjota sopivaa ohjema-
12761: see puute suomenruotsalaisiin oloihin soveltuvas- teriaalia.
12762: ta ohjeaineistosta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12763: Järjestöjen lastenteatteritoiminnan edistämisek- nioittaen,
12764: si on välttämätöntä julkaista lastenteatterin opas-
12765: kirja, joka sisältäisi neuvoja ja vihjeitä kokonaisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12766: teatteriesityksen toteuttamisesta. Kirjan tulisi li- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12767: säksi kertoa myös kappaleiden valinnasta ja sisäl- 29.99.50 50 000 markkaa UBF r.f -jär-
12768: tää sopivien näytelmäkappaleiden lyhyt esittely. jestön käytettäväksi lastenteatterin opas-
12769: Sen tulee esitellä Suomessa ja muissa Pohjoismais- kirjan rahoittamiseen.
12770:
12771: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12772:
12773: Gunnar Jansson Håkan Nordman
12774: 1044 1985 rd.
12775:
12776: Finansmotion nr 967
12777:
12778:
12779:
12780:
12781: Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag för att understöda företag
12782: med exportstöd för förädlad fisk
12783:
12784:
12785: Till Riksdagen
12786:
12787: Regeringen har under år 1985 betalt exportstöd Det är sannolikt att ovan nämnda missförhål-
12788: för djuptfryst fiskkorv med 2 mark/kg. Stödet har lande kan korrigeras med ett tillägg till motive-
12789: erlagts ur moment 30. 37.42, "stabilisering av in- ringen till moment 30.37.42 på samma sätt som
12790: komsten av ftske och främjande av fiskfångsternas i 1985 års budget. Det har nämligen ingenstans
12791: användning''. Exportstödet har utgjort en förut- framgått att slopande av detta exportstöd skulle
12792: sättning för förädlingen och exporten. basera sig på verkliga förhållanden.
12793: 1 1986 års budgetförslag ingår en motivering till På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12794: ovan nämnda moment, som kan innebära att ex- samt
12795: portstöd inte längre utbetalas eftersom ändamålet
12796: "understöd till företag" inte längre ingår i dispo- att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
12797: sitionsplanen. på momentet 30.37.42 i tillägg upptar
12798: En utveckling i denna riktning står uppenbart 700 000 mark för att understöda företag
12799: i strid med strävandena att göra fisk mera tillgäng- med exportstöd/ör /öriidlad djupfryst fisk.
12800: lig som människoföda och äventyrar också ar-
12801: betsplatser i skärgården.
12802:
12803: Helsingfors den 25 september 1985
12804:
12805: Gunnar Jansson Ole Norrback
12806: Mats Nyby Håkan Nordman
12807: 1985 vp. 1045
12808:
12809: Raha-asia-aloite n:o 967 Suomennos
12810:
12811:
12812:
12813:
12814: Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta jalostetun kalan vientitu-
12815: keen
12816:
12817:
12818: Eduskunnalle
12819:
12820: Hallitus on vuoden 1985 aikana maksanut vien- On todennäköistä, että edellä mainittu epäkoh-
12821: titukea pakastetulle kalamakkaralle 2 mark- ta voidaan korjata momentin 30.37.42 perustelui-
12822: kaa/kg. Tuki on maksettu momencin 30.37.42 hin tehtävällä lisäyksellä vastaamaan vuoden 1985
12823: '' kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen tulo- ja menoarviota. Mistään ei nimittäin ilmene,
12824: ja kalansaaliin käytön edistäminen" määrärahas- että kyseisen vientituen poistaminen perustuisi to-
12825: ta. Vientituki on ollut edellytys jalostuksen ja dellisiin olosuhteisiin.
12826: viennin jatkumiselle. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12827: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä on nioittaen,
12828: edellä mainitulle momentille esitetty perustelut,
12829: jotka saattavat merkitä, ettei vientitukea enää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12830: maksettaisi, sillä kohta "avustukset yrityksille" ei 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12831: enää sisälly käyttösuunnitelmaan. 30.37.42 lisäyksenä 700 000 markkaa yri-
12832: Tämänsuuntainen kehitys on selvästi ristiriidas- tysten tukemiseksi ja/ostetun pakastetun
12833: sa niiden pyrkimysten kanssa, jotka tähtäävät ka- kalan vientituen avulla.
12834: lan ihmisravinnoksi käytettävyyden parantami-
12835: seen. Lisäksi se vaarantaa työpaikkoja saaristossa.
12836:
12837: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
12838:
12839: Gunnar Jansson Ole Norrback
12840: Mats Nyby Håkan Nordman
12841: 1046 1985 rd.
12842:
12843: Finansmotion nr 968
12844:
12845:
12846:
12847:
12848: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för planering och byg-
12849: gande av ett televisionsdistributionsnät
12850:
12851:
12852: Till Riksdagen
12853:
12854: Under moment 31.99.50 föreslås upptagande rådet beviljade koncessionen för Oy Yleisradio
12855: av 8 000 000 mark i budgetförslaget för år 1986. Ab, skalllandets båda språkgruppers behov tillgo-
12856: Anslaget är avsett att ställas till trafikministeriets doses enligt enahanda grunder. Kravet på likabe-
12857: disposition för understödjande av Oy Yleisradio handling bör sålunda gälla även radio- och televi-
12858: Ab:s målprogram för utvecklande av televisions- sionsverksamheten.
12859: program och -service avsedda för landets svensk- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12860: språkiga befolkning. Anslaget får också användas samt,
12861: för utgifter föranledda av programplanering,
12862: programdistribution och programöverföring. att Riksdagen z· statsförslaget för år 1986
12863: Enligt utförda beräkningar är anslaget för litet på momentet 31.99:50 i ttllägg upptar
12864: för att man skall uppnå målen i den planerade 3 300 000 mark för planering och byggan-
12865: verksamheten. de av ett televisionsdistributionsnät.
12866: Enligt regeringsformen och enligt den av stats-
12867:
12868: Helsingfors den 27 september 1985
12869:
12870: Gunnar Jansson Mats Nyby Sten Söderström
12871: Ole Norrback Georg C. Ehrnrooth Pähr-Einar Hellström
12872: Håkan Nordman
12873: 1985 vp. 1047
12874:
12875: Raha-asia-aloite n:o 968 Suomennos
12876:
12877:
12878:
12879:
12880: Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta televisiojakelu-
12881: verkoston suunnitteluun ja rakentamiseen
12882:
12883:
12884: Eduskunnalle
12885:
12886: Tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1986 eh- dio Ab:lle myöntämän toimiluvan mukaan tulee
12887: dotetaan 8 000 000 markan ottamista momentille maan molempien kieliryhmien tarpeita tyydyttää
12888: 31.99. 50. Määräraha on tarkoitus asettaa liikenne- samanlaisten perusteiden mukaan. Vaatimuksen
12889: ministeriön käytettäväksi avustuksena Oy Yleisra- yhtäläisestä kohtelusta täytyy siis koskea myös
12890: dio Ab:lle sen laatiman tavoiteohjelman mukai- radio- ja televisiotoimintaa.
12891: sesti maamme ruotsinkieliselle väestölle tarkoitet- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12892: tujen televisio-ohjelmien ja -palvelujen kehittä- nioittaen,
12893: miseen. Määrärahaa saadaan käyttää myös ohjel-
12894: mansuunnittelusta, -jakelusta ja ·siirrosta aiheu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12895: tuviin kustannuksiin. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12896: Tehtyjen laskelmien mukaan määräraha on 31.99.50 lisäyksenä 3 300 000 markkaa te-
12897: liian pieni suunnitellun toiminnan tavoitteiden levisiojakeluverkoston suunnitteluun ja ra-
12898: saavuttamiseksi. kentamiseen.
12899: Hallitusmuodon ja valtioneuvoston Oy Yleisra-
12900:
12901: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12902:
12903: Gunnar Jansson Mats Nyby Sten Söderström
12904: Ole Norrback Georg C. Ehrnrooth Pähr-Einar flellström
12905: flåkan Nordman
12906: 1048 1985 rd.
12907:
12908: Finansmotion nr 969
12909:
12910:
12911:
12912:
12913: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för höjning av andelen
12914: eget kapital i bostäder för studerande
12915:
12916:
12917: Tili Riksdagen
12918:
12919: Regeringen föreslår att 10,5 miljoner markan- mark fortfarande anses vara för lågt och motsvarar
12920: visas i budgeten för år 1986 i statsunderstöd för inte de uppställda målsättningarna. En höjning li-
12921: andelen eget kapital i bostäder för studerande. ka som tidigare är därför påkallad.
12922: Anslaget är oförändrat i jämförelse med 1985 års På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12923: budget. Studentbostadskommitten rekommende- samt
12924: rade 1980 en sådan förbättring av finansierings-
12925: strukturen vid produktion av studentbostäder, att att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
12926: staten och kommunerna vardera anvisar 5 % eget på momentet 35.45.51 i ttllågg upptar
12927: kapital för detta bostadsbyggande. Åtgärden syf- 2 000 000 mark i syfte att motverka steg-
12928: tar tili både ökad bostadsproduktion, solidare fi- ring av hyresnivån i bostäderna för stude-
12929: nansiering och dämpad hyresnivå. För att uppnå rande.
12930: dessa mål måste förslaget nu om 10,5 miljoner
12931:
12932: Helsingfors den 25 september 1985
12933:
12934: Gunnar Jansson Boris Renlund
12935: Mats Nyby Ole Norrback
12936: Håkan Nordman
12937: 1049
12938: 1985 vp.
12939:
12940: Raha-asia-aloite n:o 969 Suomennos
12941:
12942:
12943:
12944:
12945: Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
12946: asuntojen omapääomaosuuden korottamiseksi
12947:
12948:
12949: Eduskunnalle
12950:
12951: Hallitus ehdottaa, että vuoden 1986 tulo- ja rien saavuttamiseksi voidaan nyt ehdotettua 10,5
12952: menoarvioon otetaan 10,5 miljoonaa markkaa val- miljoonan markan määrärahaa pitää edelleenkin
12953: tionapuna opiskelija-asuntojen omapääomaosuut- liian alhaisena, eikä se vastaa asetettuja tavoittei-
12954: ta varten. Ehdotus on sama kuin vuoden 1985 ta. Tästä syystä on korotus jälleen tarpeellinen.
12955: tulo- ja menoarvioon otettu summa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12956: Opiskelija-asuntotoimikunta suositteli vuonna tavasti,
12957: 1980 opiskelija-asuntotuotannon rahoitusraken-
12958: teen parantamista siten, että valtio ja kunnat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12959: osoittavat kumpikin 5 o/o omaksi pääomaksi tätä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12960: rakentamista varten. Tämä toimenpide merkitsee 35.45.51 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
12961: asuntotuotannon lisäämistä, varmempaa rahoitus- opiskeltja-asuntojen vuokratason nousun
12962: ta ja kohtuullista vuokratasoa. Näiden päämää- ehkäisemiseksi.
12963:
12964: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
12965:
12966: Gunnar Jansson Boris Renlund
12967: Mats Nyby Ole Norrback
12968: Håkan Nordman
12969:
12970:
12971:
12972:
12973: 132 428500120H
12974: 1050 1985 vp.
12975:
12976: Raha-asia-aloite n:o 970
12977:
12978:
12979:
12980:
12981: Jokela ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovalan Kannatusyhdistys
12982: ry:lle rakennuslainojen maksamiseen
12983:
12984:
12985: Eduskunnalle
12986:
12987: Rovalan Kannatusyhdistys ry. on kouluhallituk- kaan (VNP 644/77) ja hankkeen rahoitukseen
12988: sen 16.6.1982 antaman päätöksen mukaisesti ra- otetuista lainoista joudutaan maksamaan korkoa
12989: kentanut toimitilat Lapin Kansankorkeakoululle jopa 12,75 %, joutuu rakentaja kohtuuttoman
12990: (nykyisin Rovala-opisto) ja Rovaniemen kansalais- korkorasituksen paineeseen.
12991: opistolle. Edellä esitetyn perusteella pyydetään, että val-
12992: Hankkeen suunniteltu kustannusarvio oli vuo- tion lisämenoarvioon otettaisiin valtion avustusta
12993: den 1981 hintatason mukaan n. 11 000 000 mark- Rovalan Kannatusyhdistys ry:lle seuraavasti:
12994: kaa. Hanke toteutuessaan tuli vuonna 1984 mak- markkaa
12995: samaan n. 12 000 000 markkaa. Hintojen erotus 1. Puuttuva valtion avustus, 50 %
12996: jouduttiin hoitamaan lyhytaikaisella lainalla yli kustannuksista . . . . . . . . . . . . . . . 1 400 000
12997: 12 % :n korolla. Hankkeen suunnitteluvaiheessa 2. Avustuksen kolmen vuoden aika-
12998: viranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa tul- na tapahtuneesta maksatuksesta
12999: tiin siihen tulokseen, että valtion apu hankkeelle syntyneet lisämenot 20.9.1985
13000: olisi 50% eli 5 000 000 markkaa, mikä on ymmär- mennessä.................... 650 000
13001: rettävä valtion talonrakennushankkeista annetun 3. Vuokra-arvon maksatuksen viiväs-
13002: asetuksen hengen mukaiseksi. Tähän asti valtion- tymisestä aiheutuneet lisämenot
13003: apua on saatu vain 4 600 000 markkaa (neljässä 31. 12.198 5 mennessä . . . . . . . . . . 200 000
13004: erässä). 4. Vuokra-arvon (8 %) ja käyvän
13005: Koska valtionapu on ollut suunniteltua pie- korkotason mukainen lisäkustan-
13006: nempi ja se on saatu kolmen vuoden aikana, on nus v. 1984 ja 1985 . . . . . . . . . . . 470 000
13007: tästä syystä jouduttu lainarahoitukseen puuttuvan Yhteensä 2 720 000
13008: avun korvaamiseksi. Lisäksi kolmen vuoden aika-
13009: na saadusta avusta on aiheutunut ylimääräisiä kor- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13010: komenoja verrattuna siihen, että avustus olisi saa-
13011: tu kertasuorituksena. Näihin menoihin ei ole voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13012: tu ennalta varautua. 1986 tulo- ja menoarvioon 2 700 000
13013: Rakennus valmistui tammikuussa 1984. Raken- markkaa Rovalan Kannatusyhdistykselle
13014: nuksen käytöstä saatavaa valtion maksamaa vuok- Lapin Kansankorkeakoulun rakennuksista
13015: ra-arvoa ei ole saatu. Pääpiirteisesti laskien sen johtuvien lainojen lyhennyksti"n sekä kor-
13016: osuus kyseisessä tapauksessa vuosittain on 350 000 kojen maksamiseen.
13017: markkaa. Koska vuokra-arvo lasketaan 8 % :n mu-
13018:
13019: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
13020:
13021: Mikko Jokela Aimo Ajo
13022: 1985 vp. 1051
13023:
13024: Raha-asia-aloite n:o 971
13025:
13026:
13027:
13028:
13029: Jokela: Määrärahan osoittamisesta Lapin Nuorison Liitto ry:lle toi-
13030: mitilojen hankkimiseksi
13031:
13032:
13033: Eduskunnalle
13034:
13035: Kyläyhteisöjen kanssakäymisen lisäämiseksi La- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13036: pin Nuorison Liitto on rakentamassa toimitilaa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13037: Tila on välttämätön kulttuuriharrastusten ja ker- 29.91.51 200 000 markkaa Lapin Nuori-
13038: hotoiminnan virittämisen vuoksi. son Lzitto r.y:n toimitzlojen hankintaa var-
13039: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- ten.
13040: taen,
13041:
13042: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
13043:
13044: Mikko Jokela
13045: 1052 1985 vp.
13046:
13047: Raha-asia-aloite n:o 972
13048:
13049:
13050:
13051:
13052: Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuodan tieteelli-
13053: sen laitoksen tilojen kunnostamiseen Kaarinassa
13054:
13055:
13056: Eduskunnalle
13057:
13058: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, johon kuuluu nutlaatuiset laitteet, joista monet on luokiteltu jo
13059: noin 3 500 jäsentä eri puolilta maata, järjestää museoesineiksi, ovat jatkuvassa vaarassa tai jopa jo
13060: tähtinäytäntöjä ja esitelmätilaisuuksia. Ursassa vahingoittuneet.
13061: toimii myös harrastusjaostoja, jotka tekevät tähti- Tämä yli kolmenkymmentä vuotta sitten lahjoi-
13062: tieteellisiä havaintoja. tusvaroin perustettu laitos tulisi saattaa sellaiseen
13063: Eräs tämän toiminnan kannalta tärkeä tutki- kuntoon, että sen arvokas esineistö olisi turvassa ja
13064: muspaikka on Kaarinan kunnassa sijaitseva jo his- että se parhaalla mahdollisella tavalla voisi palvel-
13065: toriallisestikin merkittävä ja arvokas Tuodan lai- la niin yliopistollista tutkimustyötä kuin alan har-
13066: tos, joka on Turun yliopiston tähtitieteellis-optil- rastajien toimintoja.
13067: linen tutkimuslaitos. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13068: Näiden historiallisesti merkittävien rakennus-
13069: ten ja laitteiden säilymisestä ja suojelusta ovat Ur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13070: san jäsenet hyvin huolissaan. Rakennus, jossa aka- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13071: teemikko Yrjö Väisälä suoritti aikoinaan merkittä- 29.10. 75 1 000 000 markkaa Kaarinan
13072: viä kokeita, on hyvin huonossa kunnossa. Myös kunnassa stjaitsevan Tuorlan tieteellisen
13073: monet muut alueen rakennukset ovat ehdotto- laitoksen tzlojen kunnostamiseen.
13074: masti korjauksen tarpeessa. Niihin sijoitetut ai-
13075:
13076: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13077:
13078: Anna-Liisa Jokinen Paula Eenilä Liisa Hilpelä
13079: Risto Ahonen Mikko Rönnholm Martti Ratu
13080: Ensio Laine
13081: 1985 vp. 1053
13082:
13083: Raha-asia-aloite n:o 973
13084:
13085:
13086:
13087:
13088: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjes-
13089: töjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen
13090:
13091:
13092: Eduskunnalle
13093:
13094: Maassamme toimii runsaasti erilaisia kansalais- reyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen kautta ja
13095: järjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laajaa ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä olisi tuettava.
13096: monipuolista ulottuen lisäksi useassa tapauksessa Järjestämällä ohjaajien palkkaamisen mahdolli-
13097: juuri niille alueille, joihin ns. viralliset ja yhteis- suus kansalaisjärjestöille valtion tuella olisi asia
13098: kunnan ylläpitämät kulttuuritarpeen muodot ei- järjestettävissä.
13099: vät yllä. Tämä pelkästään harrastelijavoimin ja Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyyden
13100: useimmin varsinaisen ansiotyön ohella hoidettu seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuriakin yh-
13101: kulttuuritoiminta on juuri sitä työtä, joka tehok- teiskunnallisia ongelmia. Näiden vaikeuksien
13102: kaimmin tavoittaa kansan syvät rivit ja suo osallis- voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen ja
13103: tumisen mahdollisuuden yhä laajemmille ryhmil- käytettävä niitä keinoja, joilla nuorisoon kohdis-
13104: le. Tämän toiminnan merkitys lisääntyy ja siksi tuvaa painetta voidaan vähentää. Tässä tulisi kiin-
13105: sille tulisi suoda nykyistä paremmat mahdollisuu- nittää entistä enemmän huomiota juuri niihin jär-
13106: det hoitaa vaativaa tehtäväänsä. jestöihin ja siihen toimintaan, joka vaikuttaa
13107: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuurityöstä nuorten vapaa-ajan käyttöön, sillä tällä toiminta-
13108: mainittakoon Kansantanssi- ja Lauluyhtye Turun alueella voidaan työttömyydestä kärsiviä nuoria
13109: Kiikurit, joiden ohjelma ja toiminta tunnetaan vetää mielekkään toiminnan piiriin ja työttömyys-
13110: laajalti jopa maamme rajojen ulkopuolellakin. tilanteessa välttämättömään toisten nuorten yh-
13111: Tämä yhtye on jo vuosikymmenien ajan koonnut teyteen. Jotta tämä työttömien nuorten tukemi-
13112: piiriinsä musiikin ja kansantanssin harrastajia, jot- nen tämän toveripiirin avulla saadaan onnistu-
13113: ka säännöllisellä harjoittelulla ovat kehittäneet maan, asettuu ohjaajan tehtävä entistä keskeisem-
13114: monitaitoisen ja -lukuisen nuorisoyhtyeen. Yh- mäksi. Se merkitsee, että näin laajaa vastuuta ei
13115: tyeen tanssi- ja musiikkiohjelman harjoittelu vaa- voida hoitaa samanaikaisesti ansiotyön ohella.
13116: tii myös asiantuntevaa ohjausta, joka on ansio- Tästä johtuen kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaa-
13117: työnsä ohella tehtävää hoiravien ohjaajien har- jien palkkaus on noussut esiin entistä kipeämpänä
13118: teilla. ja vaativampana.
13119: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13120: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja
13121: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13122: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tunne- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13123: taan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi etsi- 29.90.52 2 000 000 markkaa eräiden arvo-
13124: tään keinoja. Kansalaisten kiinnostus erilaisia kasta nuonsotyötä tekevien kansalaisjärjes-
13125: kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voidaan vi- töjen kulttuun·oh;(uyi'en palkkaukseen.
13126:
13127: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13128:
13129: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Heikki Mustonen
13130: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
13131: Vappu Säilynoja Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
13132: Inger Hirvelä Juhani Vähäkangas
13133: 1054 1985 vp.
13134:
13135: Raha-asia-aloite n:o 974
13136:
13137:
13138:
13139:
13140: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Esperantolii-
13141: ton toiminnan tukemiseen
13142:
13143:
13144: Eduskunnalle
13145:
13146: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan edus- sainvälisen kongressin, jonka avaJaiSet pidettiin
13147: kunta myönsi valtionapua kansainvälisen kielen mainitun vuoden heinäkuussa Helsingin Messu-
13148: hyväksi toimivalle Suomen Esperanto-Opistolle. hallissa. Kongressin yhteydessä järjestettiin useita
13149: Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuoden 1921 tulo- joukkoretkeilyjä maan pohjoisosiin, järvialueelle
13150: ja menoarvion yhteydessä. Aiheena sille oli seu- ym. Turussa jatkui tuon kongressiviikon jälkeen
13151: raavana vuonna, 1922, Suomessa pidettävä 14. vielä viiden päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivä-
13152: kansainvälinen esperantokonferenssi. Kun kan- lehtien mukaan tämän. 2 000 osanottajaa käsittä-
13153: sainvälinen matkailu oli vielä siihen aikaan meillä vä kansainvälinen kongressi oli sen kesän suurin
13154: lastenkengissä, herättivät tuhatpäisen ulkomaalai- maassamme.
13155: sen kongressivieraan maahamme tulo ja heidän Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
13156: täällä suorittamansa monet retkeilyt ansaittua opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais-
13157: huomiota. ia työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun
13158: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperanto- ja Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, lii-
13159: liikkelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. ton useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien
13160: Vielä toisen maailmansodan jälkeen, lokakuus- tunnettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
13161: sa vuonna 1948, jätti silloin edustaja V. K. Turu- Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja monissa
13162: nen eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sanot- maissa saavutettuihin myönteisiin kokemuksiin
13163: tiin mm.: perustuen ''Esperanto sopii kouluhallituksen mie-
13164: ''Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- lestä vakinaiseksi kolmanneksi kieleksi peruskou-
13165: noarvioksi vuodelle 1949, sen 10 Pl. XV: 1 koh- lun yläasteen kieliohjelmaan. . . Erikoiskursseilla
13166: dalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' ehdottaa hal- ja kielikerhoissa tulee esperantoa voida opettaa se-
13167: litus Suomen Esperanto-Opiston avustuksen pysy- kä peruskoulussa että lukiossa, katsoo keskusviras-
13168: tettäväksi entisellään, 2 600 markan suuruisena.'' to." (Kansan uutiset 30.7.1974)
13169: Ed. Turunen huomauttaa summan olleen aluk- Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varassa
13170: si 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pudonneen toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuitenkaan
13171: mainittuun 2 600 markkaan, "jollaisena se on ol- nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa tehosta-
13172: lut jo useita vuosia". miseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon seuraava
13173: Todettuaan esperantokielen harrastuksen maas- tapaus. Suomen esperantoliikkeen edustajina
13174: samme huomattavasti kasvaneen hän ehdotti, että matkusti vuonna 1974 heinäkuun lopussa Ham-
13175: eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- ja menoar- purissa pidettävään 59. kansainväliseen esperanto-
13176: vioon Suomen Esperanto-Opiston toiminnan tuke- kongressiin seitsemänkymmentä henkilöä. Jokai-
13177: miseksi 247 400 markan suuruisen lisämäärärahan. nen heistä joutui itse henkilökohtaisesti kustanta-
13178: Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina maan matkansa ja koko kongressiviikon vaatimat
13179: vuosina jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin menot. Tällainen uhrautuminen jonkin yhteisen
13180: pois päiväjärjestyksestä. asian hyväksi lienee meidän päivinämme hyvin
13181: Maassamme viereästi toimiva esperantoliike on harvinaista.
13182: sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen keskus- Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat ja
13183: elimenä toimii Suomen Esperantoliitto r. y., joka kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset tunte-
13184: on vilkkaassa vuorovaikutuksessa muiden maiden vat syvää vastuuta kielen opiskelun tehostamisesta
13185: vastaavien järjestöjen kanssa. Niinpä liitto sai jär- ja laajentamisesta. Juuri kansainvälisten yhteyk-
13186: jestääkseen vuonna 1969 esperantistien 54. kan- sien laajentaminen on antanut heille hyvin paljon
13187: 1985 vp. - RA n:o 974 1055
13188:
13189: ja tämän vuoksi he haluavat asian kehittyvän edel- mm. kansainvälisen yhteistyön alueella, ehdotam-
13190: leen, jotta yhä useammilla kansalaisilla olisi samat me,
13191: mahdollisuudet.
13192: Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13193: että maamme esperantoliike on jo aikaisemmin- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13194: kin neljännesvuosisadan ajan nauttinut valtion- 29.99.50 1 000 000 markkaa Esperantolzi'-
13195: apua ja että sen toiminta tunnetaan arvokkaaksi ton toiminnan tukemiseen.
13196:
13197: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13198:
13199: Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila Esko Helle
13200: Marja-Liisa Salminen Vappu Säilynoja Marjatta Stenius-Kaukonen
13201: Ensio Laine
13202: 1056 1985 vp.
13203:
13204: Raha-asia-aloite n:o 975
13205:
13206:
13207:
13208:
13209: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen hä-
13210: vittämiseen ilman vesakkomyrkkyjä
13211:
13212:
13213: Eduskunnalle
13214:
13215: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on tuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt runsaasti
13216: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkkyjen levit- eri maissa suoritettujen tutkimusten tuloksia.
13217: tämistä parhaana ulkoilukautena sekä marja- ja Myös Työterveyslaitos on suorittanut tutkimuksia
13218: sieniaikaan, vaikka eri puolilta maailmaa tulleet vesakontorjunta-aineiden vaikutuksesta, mutta
13219: tiedot kertovat varsin varoittavia tosiasioita vesak- henkilökunnan vähyyden ja määrärahojen niuk-
13220: komyrkkyjen tuhoista. Kuluvana vuonna ilmesty- kuuden vuoksi ei tutkimuksissa ole edetty.
13221: nyt torjunta-aineiden turvallisuusohjetoimikun- Vesakontorjunta-aineiden työterveys- ja työturval-
13222: nan mietintö n:o 1 Vesakontorjunnasta selvittää lisuuskysymyksiä tutkiva työryhmä katsoo, että
13223: tilannetta. Toimikunta jatkaa edelleen työtään, vesaleontorjunta-aineiden terveydelle haitallisista
13224: mutta jo ensimmäisessä mietinnössä tähdenne- vaikutuksista on jo niin runsaasti epäilyksiä ja osit-
13225: tään erityistä varovaisuutta aineen käytössä. Koska tain näyttöjäkin, että aineille pahimmin altistetut
13226: toimikunnan tehtävänä on tässä vaiheessa ollut lä- työntekijät olisi saatava lääketieteellisen tutki-
13227: hinnä valmistaa vesakontorjunta-aineiden käyttä- muksen kohteeksi, todetaan tutkimuksissa.
13228: jien suojaksi turvallisuusohjeet, jäävät aineen vai- Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiaseena
13229: kutuksille edelleen alttiiksi levitysalueella asuvat kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen kun syntymävi-
13230: ja liikkuvat kansalaiset. Siksi mietinnössä tode- kaisten lasten lukumäärä kasvoi huomattavasti.
13231: taankin, että ulkopuolisten henkilöiden suojaami- Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja asioista päät-
13232: nen vesaleontorjunta-aineiden mahdollisilta hai- tävät elimet eivät ole välittäneet näistä vakavista ja
13233: toilta on jäänyt vähäiseksi, koska siihen ei ole kiin- varoittavista tosiasioista, eivätkä heitä ole saaneet
13234: nitetty riittävästi huomiota. vastuuseen nekään tutkimusten tulokset, joissa
13235: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vaiku- vesakkomyrkkyjen on havaittu aiheuttavan koe-
13236: tusta on tutkittu, on myös päädytty niiden käytön eläimissä kromosomivaurioita ja tästä johtuvaa si-
13237: kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyrkyt julistet- kiöiden epämuotoisuutta.
13238: tu käyttökieltoon jo vuonna 1971 kaikkialla tei- On vaikea mitata niiden myrkkytonnin tuhoi-
13239: den varsilla. Tämä kielto on ehdoton eikä niiden saa vaikutusta, jotka kuluvan kesän aikana jälleen
13240: käytöstä tienvarsivesakkojen torjunnassa edes kes- levitetään Suomen tienvarsiin ja vesakkoihin. Kun
13241: kustella. tämä levitys tapahtuu parhaana ulkoilukautena
13242: Myös Suomessa on todettu useita kalakuolemia sekä marja- ja sieniaikaan, on varmaa, että näitä
13243: vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Turun kau- tuhoaineita kulkeutuu ravintoaineisiin. On var-
13244: punki on kieltänyt alueellaan vesakkomyrkkyjen maa, että myrkytettyjä sieniä ja marjoja on ollut
13245: käytön sen jälkeen kun havaittiin useita lintukuo- kaupan sekä liikkeissä että toreilla. Tiheimmät ve-
13246: lemia myrkytetyllä alueella. Eikä ole suinkaan syy- sakot kasvavat usein juuri teiden varsilla samoilla
13247: tä unohtaa Hilja Lyytistä Savosta, hän sairastui va- alueilla kuin vadelmapensaatkin. Kun vesakon-
13248: kavasti ja joutui työkyvyttömyyseläkkeelle juo- torjunta-aineita kylvetään marja-aikaan, on sel-
13249: tuaan vettä kaivostaan, jonka TVH:n vesakkomyrk- vää, että myrkyt poimitaan marjojen mukana.
13250: ky oli saastuttanut. Vaikeita sairastumisia, jopa Myöskään myrkyn vaikutusta lintuihin ja muihin
13251: kuolemaan johtaneita, on todettu vesakkomyrk- metsän eläimiin ei voida vähätellä. Tästä on myös
13252: kyjen levittäjien keskuudessa. Tilastoa ei puutu runsaasti todistusaineistoa. Varsinkin suurimmat
13253: omankaan maamme kohdalla, mutta perusteellis- riistalinnut kuten metsot ovat hävinneet niiltä
13254: ta tutkittua aineistoa on saatavissa eri maista. alueilta, joille vesakkomyrkkyjä on levitetty. Ko-
13255: Vesakontorjunta-aineiden terveydellisiä vaiku- tieläimet eivät myöskään ole turvassa vesakontor-
13256: 1985 vp. - RA n:o 975 1057
13257:
13258: junta-aineilta, sillä Iiikkuvatbao kotieläimet sa- lisi nopeasti lopettaa kaikki vesakkojen hävittämi-
13259: moilla alueilla ihmisten kanssa silloin, kun näitä nen myrkkyjen avulla ja etsiä muita parempia rat-
13260: myrkkyjä kylvetään asumusten lähellä. Erityisen kaisuja.
13261: suurta huomiota asiaan tulisi kiinnittää työttö- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo-
13262: myyden johdosta, sillä on toki vesakoiden torjun- tamme,
13263: ta myös työllisyyskysymys silloin kun tätä torjun-
13264: taa hoidetaan hakkuumenetelmän avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13265: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin on 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 30.99
13266: otettava huomioon myös haittatekijät ja niiden ai- uudelle momentille 5 000 000 markkaa ve-
13267: heuttamat vahingot sekä niistä syntyvät kustan- sakkojen hävittämiseen muzlla toimenpi-
13268: nukset. Edellä mainittujen seikkojen johdosta tu- tezllä kuin myrkkyjä levittämällä.
13269:
13270: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13271:
13272: Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila Ulla-Leena Alppi
13273: Heikki Mustonen Esko Helle Sten Söderström
13274: Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa Vappu Säilynoja
13275: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Inger Hirvelä
13276: Juhani Vähäkangas
13277:
13278:
13279:
13280:
13281: 133 428500120H
13282: 1058 1985 vp.
13283:
13284: Raha-asia-aloite n:o 976
13285:
13286:
13287:
13288:
13289: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tie- ja
13290: vesirakennuspiirin poikittaisteiden suunnitteluun ja rakentami-
13291: seen
13292:
13293: Eduskunnalle
13294:
13295: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen var- suista. Eräät näistä suunnitelmista ovat jo vuosien
13296: sinkin paikallista asujaimistoa palvelevaksi on jää- takaisia, mutta varoja näiden kohteiden toteutta-
13297: nyt jälkeen siitä tarpeesta, jonka muu kehitys on miseen ei ole valtion tulo- ja menoarvioon saatu.
13298: tuonut mukanaan. Erityisesti Turun tie- ja vesira- Alueen väestön ja liikenteen määrä edellyttää
13299: kennuspiirin alueella on tässä suhteessa paljon kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtautumista
13300: puutteita. Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen poikittais-
13301: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palve- tieverkoston ja muiden paikallisten yhteyksien ra-
13302: levan nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta sä- kentamiseen ja kehittämiseen. Suhteellisen vähil-
13303: teittäisesti muuhun Suomeen johtavien teiden yh- lä kustannuksilla voitaisiin tällä alueella saada ai-
13304: dystiet joko puuttuvat tai ovat erittäin heikkokun- kaan alueen väestöä ja sen liikennetarpeita palve-
13305: toisia. Juuri näiden yhdysteiden tarve on jo mo- levat ratkaisut. Valtiovallan taholla tulisi vakavasti
13306: nien vuosien ajan ollut vakavana puutteena paneutua tämän alueen liikennetarpeiden kehit-
13307: alueen toimintojen kehittämisessä. Kouluolojen tämiseen.
13308: muutokset ja koulujen yhdistämiset vaativat myös Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen väestö-
13309: liikenteellisesti olojen kehittämistä muuttuneita pohjan ja liikennetarpeen edellyttämät poikittais-
13310: koululaisten kuljetuksia vastaaviksi. Lisäksi yhteis- tiet ovat jo pitkään olleet mukana maakunnallisia
13311: kunnan palvelupisteiden ja terveydenhoitoon liit- suunnitelmia laadittaessa. Nykyisen työttömyy-
13312: tyvien palvelujen tehokas käyttö edellyttää tiever- den johdosta tulisi näillä alueilla löytää myös uu-
13313: kon kehittämistä. Kuntauudistussuunnitelmien sia työkohteita. Siksi työllisyyspoliittiset näkymät
13314: eteneminen ja palvelusten keskittyminen jättävät kiirehtivät osaltaan suunnitelmien toteuttamista
13315: syrjäisempien seutujen asukkaat todella epätasa- mahdollisimman pian.
13316: arvoiseen asemaan keskusten asukkaisiin verrattu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
13317: na. taen,
13318: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutukaa-
13319: valiiton sekä tie- ja vesirakennuspiirin ja alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13320: asiantuntijoiden voimin on laadittu hyvinkin 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13321: tarkkoja suunnitelmia ja perusteltuja esityksiä 31.24. 77 1 000 000 markkaa Turun tie- ja
13322: poikittaistieverkon eri kohteiden rakentamisesta vesirakennuspiirin alueen poikittaisteiden
13323: ja tarkoituksenmukaisista liikenteellisistä ratkai- suunnitteluun ja rakentamiseen.
13324:
13325: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13326:
13327: Anna-Liisa Jokinen Paula Eenilä Liisa Hilpelä
13328: Risto Ahonen Mikko Rönnholm Martti Ratu
13329: Ensio Laine
13330: 1985 vp. 1059
13331:
13332: Raha-asia-aloite n:o 977
13333:
13334:
13335:
13336: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-Ylä-
13337: neen tien suunnitteluun ja rakentamiseen
13338:
13339:
13340: Eduskunnalle
13341:
13342: Marttilan-Yläneen tieyhteys olisi rakennettava misteiden kuljetus tulisi käyttämään em. tietä var-
13343: kiireellisesti. Valtatie n:o 1 Halikon sekä Paimion sin runsaasti. Yläneellä sijaitseva Suomen armei-
13344: Vaskion kautta Marttilaan valmistui v. 1970. Tä- jan koulutuskeskus, joka toimii ns. Raasin korves-
13345: män tien jatkaminen Karinaisten Kyrön kautta sa, voisi myös käyttää liikenteessään juuri tätä reit-
13346: Pöytyän Riihikoskelie ja sieltä Yläneelle olisi tiä. Yhteydet Tammisaareen ja Hangon suuntaan
13347: alueen liikenteelliset olosuhteet huomioon ottaen sekä yhteys Salon kaupungin kautta Helsinkiin
13348: saatava toteutetuksi ensi tilassa. paranisivat tätä kautta.
13349: Marttilan- Yläneen tien tarpeellisuutta puo- Tieosuuden rakentamisen kiireellisyyttä puo-
13350: lustavat mm. seuraavat seikat. Tällä seudulla ei lustavat mm. seuraavat tekijät. Vaikeakulkuinen
13351: ole alueen ohittavien valtateiden poikittaisteitä, tieosuus Tarvasjoelta Karinaisten kirkon kautta
13352: jotka vastaisivat paikallista liikennetarvetta tai Kyröön kulkee suurimmaksi osaksi tien varsille
13353: alueen ohittavaa liikennettä suunnassa Salo-Yläne. muodostuneen asutuksen halki. Tien tehostettu
13354: Turusta viuhkamaisesti pohjoissuuntaan kulke- kunnossapito ei tällä osuudella ratkaise asiaa. Tie
13355: vat päätiet vastaavat liikennetarvetta em. suun- kulkee pihamaiden kautta, joilla sen käyttö ei ole
13356: nassa, mutta valtateiden poikittaissuunnan liiken- turvallista ottaen huomioon, että osa talousraken-
13357: ne on varsin vaikeasti hoidettavissa. Tämä poikit- nuksista sijaitsee tien eri puolilla. Lisäksi maan
13358: taisliikenne on edelleen harvojen ja vanhojen kar- epätasaisuudesta johtuen tie on mäkinen ja mut-
13359: jankuljetuspolkujen mukainen, joita käyttäen ny- kainen, noudattaen osittain myös mutkittelevan
13360: kyinen ja edelleen kasvava liikenne ei enää pysty joen suuntaa.
13361: selviytymään. Tieosuus Kyrö-Riihikoski on kiireellisin, sillä
13362: Alueella sijaitsevien Yläneen, Pöytyän, Kari- tällä osalla ei ole tietä ollenkaan. Tämän suhteelli-
13363: naisten, Tarvasjoen, Marttilan ja Auran kuntien sen lyhyen tieosuuden rakentamisen jälkeen saa-
13364: tieverkkosuunnitelman keskeisenä asiana tulee taisiin edes puutteellinen yhteys välille Mart-
13365: ottaa huomioon Karinaisten Kyröön keskittyvä tila-Yläne. Tämä osuus auttaisi huomattavasti
13366: alueen opetustoimi. Elisenvaaran yhteiskoulu on ~yös paikallista liikennettä ja koululaiskuljetuk-
13367: jo pitemmän ajan toiminut alueen ylemmän as- sta.
13368: teen opinahjona ja tulee edelleen kehittymään sa- Marttilan-Yläneen tieosuuden valmistuminen
13369: moissa merkeissä. Tieyhteyksien parantaminen on on alueen kehittymisen kannalta varsin merkityk-
13370: tarpeellinen myös koulumatkat huomioon ottaen. sellinen. Sen vaikutus yltää myöskin laajalti tä-
13371: Yläneen kunnalla on arvokkaita vesialueita, män alueen ulkopuolella oleviin kuntiin, joten
13372: joista esim. kirkasvetisen Pyhäjärven rantamille on sen rakentamiseen tulisi ryhtyä ensi tilassa.
13373: viime vuosina muodostunut vilkkaita lomakes- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13374: kuksia. Näiden toimintaa olisi mahdollista laajen-
13375: taa huomattavasti ja samalla lisätä alueen työlli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13376: syyttä. Teiden puuttuminen ja niiden kehnous 1986 tulo- ja menoarvioon momenti//e
13377: kuitenkin asettavat rajoituksia myös lomatoimin- 31. 24. 77 4 000 000 markkaa Martttlan-
13378: nan kehittymiselle. Yiäneen tien suunnitteluun ja rakentami-
13379: Myös maataloustuotteiden ja teollisuuden vai- seen.
13380:
13381: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13382:
13383: Anna-Liisa Jokinen Paula Eenilä Liisa Hilpelä
13384: Risto Ahonen Mikko Rönnholm Martti Ratu
13385: Ensio Laine
13386: 1060 1985 vp.
13387:
13388: Raha-asia-aloite n:o 978
13389:
13390:
13391:
13392:
13393: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jalankulku- ja
13394: polkupyöräteiden verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin asutus-
13395: keskuksiin
13396:
13397: Eduskunnalle
13398:
13399: Uusia asetuksia ja tieliikennelakeja käsitellään, seksi. Lasten havaintokyky on tilastojen mukaan
13400: mutta samanaikaisesti sadat kansalaiset kuolevat todettu liikenteessä niin puutteelliseksi, että tarvi-
13401: sekä tuhannet loukkaantuvat hyvinkin vaikeasti taan erityistoimia heidän turvakseen. Myöskään
13402: liikenneonnettomuuksissa. Nykyisellään jalankul- lastenvaunuja ja -rattaita kuljettavia ei ole miten-
13403: kijan turvattomuus liikenteessä on jo sitä luokkaa, kään turvattu liikenteessä.
13404: että tarvitaan nopeita toimenpiteitä asiantilan Vain erillisten jalankulku- ja polkupyöräteiden
13405: korjaamiseksi. Kaistojen leventäminen ja mootto- avulla on tilanne ratkaisevasti korjattavissa. Näi-
13406: riliikenteen parempi sujuminen eivät voi olla ai- den teiden kustannukset ovat suhteellisen vähäi-
13407: noat ja keskeisimmät muodot liikennepoliittisissa set, koska mitään suuria petusrakenteita eivät nä-
13408: ratkaisuissa. Tuijottaminen ensisijaisesti kansain- mä tiet vaadi. Jo rakennetut pyöräily- ja jalankul-
13409: välisiin säädöksiin ja niiden antamiin viitteisiin kureitit ovat osoittautuneet erittäin vilkkaasti käy-
13410: mahdollisimman suuren yhdenmukaisuuden saa- tetyiksi ja tarpeellisiksi.
13411: vuttamiseksi ei ole sopusoinnussa suomalaisen lii- Varsinkin asutuskeskuksista ja kaupunkialueilta
13412: kennepoliittisen kehityksen ja ratkaisujen kanssa. asuma-alueille johtavien maanteiden varsilla on
13413: Myöskään julkisen liikenteen tai yksityisliikenteen heikot kulkumahdollisuudet pyöräilijöille ja ja-
13414: kannalta ei suinkaan ole samantekevää, miten lankulkijoille. Erityisen vaarallisia ovat tässä suh-
13415: jalankulku- ja pyöräilymahdollisuudet on järjes- teessa koulutiet.
13416: tetty. Kun onnettomuus tapahtuu, ovat kumpi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13417: kin osapuoli uhreja, joskin suuremman tuhon
13418: alaiseksi jää jalankulkija tai pyöräilijä. Kumman- että Eduskunta ottaisi valtz"on vuoden
13419: kin edut vaativat tarkoituksenmukaisen jalankul- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13420: ku- ja pyöräilytieverkoston järjestämistä. 31.24. 77 2 000 000 markkaa jalankulku-
13421: Lasten osuus liikenteen onnettomuuksista on ja polkupyöräteiden verkoston saamiseksi
13422: kasvanut. Tämä valitettava tosiasia velvoittaa no- kaikkzi"n kaupunkeihin ja asutuskeskuk-
13423: peisiin ratkaisuihin onnettomuuksien välttämi- sun.
13424:
13425: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13426:
13427: Anna-Liisa Jokinen Sten Söderström Marja-Liisa Salminen
13428: Mikko Kuoppa Vappu Säilynoja Marjatta Stenius-Kaukonen
13429: Ensio Laine Inger Hirvelä Juhani Vähäkangas
13430: 1985 vp. 1061
13431:
13432: Raha-asia-aloite n:o 979
13433:
13434:
13435:
13436:
13437: Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kaupun-
13438: gin lähiliikenteen järjestämiseksi Valtionrautateiden toimesta
13439:
13440:
13441: Eduskunnalle
13442:
13443: Turun kaupungin keskustan liikenneruuhka on alueilta kulkee runsaasti työntekijöitä läpi Turun
13444: työmatkaliikenteen johdosta usein melkein tuk- kaupungin keskustan Pansion ja laajan satama-
13445: keutunut työaikojen päättyessä ja myös aamuisin alueen työkohteisiin, joista suurin osa yksityisau-
13446: on runsaasti liikenneruuhkaa kaikilla Aurajoen toilla. Koska muuta yhdysliikennettä ei kaupun-
13447: ylittävillä silloilla. ginosien välillä ole, on pakko käyttää liikennettä
13448: Ongelman ratkaisua on pohdittu pitkään, mut- tukkivaa yksityisautoa.
13449: ta ratkaisuvaihtoehdot eivät siltojen ja teiden li- Valtionrautateiden palvelut eivät nykyisellään
13450: säämisen jälkeenkään ole tilannetta korjanneet. vastaa lainkaan niitä tarpeita, joita niiltä Turun
13451: Kuitenkin kaupungin halki kulkee Aurajoen kaupungin alueella voitaisiin edellyttää järkevän,
13452: ylittävä rautatie, jonka avulla liikenneruuhkia voi- vastuullisen ja nykyaikaisen liikennepolitiikan
13453: taisiin ratkaisevasti helpottaa. Tällä hetkellä ei tä- kannalta.
13454: tä liikenneväylää käytetä lainkaan, sillä rata on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13455: vain Turusta pois ja Turkuun suuntautuvan lii- taen,
13456: kenteen käytössä. Se ei siis palvele ollenkaan lähi-
13457: liikennettä, koska aikaisemmin toiminnassa olleet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13458: ja lyhyempiä matkoja palvelleet vuorot on pois- 1986 tulo- ja menoarvioon momentt!le
13459: tettu. Kuitenkin viime vuosikymmenillä rakenne- 31.90.22 2 000 000 markkaa Turun kau-
13460: tut varsinaiset suuret asuma-alueet ovat lähiliiken- pungin lähzliikenteen järjestämiseksi Val-
13461: nettä tarvitsevien listalla. Esimerkiksi Varissuon tionrautateiden nykyiszllä linjoilla nzin,
13462: suuri lähialuekeskus ja sen ympäristöön rakenne- että Itäisen aseman, Littoisten, Piikkiön
13463: tut uudet kerrostaloalueet kaipaavat kiireesti uu- ja Paimion pysäkit otettaisiin käyttöön ja
13464: denlaisia järjestelyjä, jotta yhä vaikeutuvilta lii- tarvittaessa lisättäiszin pysäkkejä välzllä
13465: kenneruuhkilta voitaisiin välttyä. Juuri näiltä Salo-Turku.
13466:
13467: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13468:
13469: Anna-Liisa Jokinen Paula Eenilä Liisa Hilpelä
13470: Risto Ahonen Martti Ratu Ensio Laine
13471: 1062
13472: 1985 vp.
13473:
13474: Raha-asia-aloite n:o 980
13475:
13476:
13477:
13478:
13479: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisluontoi-
13480: sen sähköjunaliikenteen aikaansaamiseksi Turun seudulla
13481:
13482:
13483: Eduskunnalle
13484:
13485: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti Etelä- teen ja nimenomaan lähiliikenteen järjestelyssä.
13486: Suomessa autokannan voimakkaan kasvun joh- Kaupungin laajenemisen mahdollisuudet vain man-
13487: dosta tulisi valtion toimesta ryhtyä liikenteen ja tereen suuntaan johtavat siihen, että esikaupunki-
13488: kuljetusalan ohjelmointiin ottaen huomioon niin alueet ja jopa kymmeniintuhansiin nousevat asu-
13489: taideliikenteen kuin muidenkin liikenne- ja kulje- ma-alueet sijoittuvat pitkien matkojen päähän
13490: tusmuotojen kehittämisen rationaalisella tavalla. kaupungista. Kaupunkien ja asuma-alueiden väli-
13491: Rautatieliikenteen kehittäminen tulevaisuuden sen liikenteen järjestäminen ruuhkautumista vält-
13492: vaatimuksia vastaavaksi on tullut yhä ajankohtai- täen on mahdollista vain taideliikennettä kehittä-
13493: semmaksi varsinkin suurempien Etelä-Suomen mällä. Kansantaloudelliselta kannalta katsoen se-
13494: kaupunkien läheisyydessä. Erityisesti Helsingin- kä turvallisuuden vaatimukset huomioon ottaen
13495: Kirkkonummen rataosalla on sähköistämisen jäl- taideliikenne puolustaa paikkaansa yhä petustel-
13496: keen voitu todeta tämän liikennemuodon mah- lummin urbanisoituvassa yhteiskunnassa. Helsin-
13497: dollisuudet nopeana, tehokkaana ja edullisena lii- gin seudulla tehdään sähköjunalla jo yli 106 000
13498: kennemuotona kaupunkien lähiliikenteessä. Asu- matkaa vuorokaudessa. Tämä liikennemuoto pal-
13499: tuksen laajentuessa ja työmatkojen pidentyessä se- velee tehokkaasti laajaa pääkaupunkiseutua nope-
13500: kä koululaiskuljetusten kasvaessa on sähköjunalii- asti, edullisesti ja ennen muuta turvallisesti.
13501: kenteen kehittäminen paras ratkaisu. Turun ja ympäristön liikenneongelmien ratkai-
13502: Maailmanlaajuisen energiakriisin ja energian- suja etsittäessä tulisi ryhtyä kehittämään mahdol-
13503: hinnan huomattavan kohoamisen johdosta on lisuuksia nykyaikaa vastaaviksi liikenneratkaisuiksi
13504: kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota taideliikennettä kehittämällä. Koska tähän suun-
13505: myös energian säästöön liikenneratkaisuja suunni- taan on olemassa hyviä kokemuksia Helsingin seu-
13506: teltaessa. Tässä tulee taideliikenteen merkitys en- dulla, tulisi myös Turun ja sen lähikaupunkien se-
13507: tistä keskeisempänä esiin ja sen kehittäminen kä asutuskeskusten välisten liikenneyhteyksien
13508: nousee ensi sijalle. Raideliikenteessä energian järjestäminen toteuttaa sähköistetyn rautatiever-
13509: käyttö tuhatta kilometriä kohden on tällä hetkellä koston avulla.
13510: keskimäärin 30 % tieliikenteen tarpeesta. Säh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
13511: köistyksen myötä suhde tulee olemaan vielä huo- taen,
13512: mattavasti edullisempi. Raideliikenteen kehittä-
13513: minen kaupunkien lähiliikennettä palvelemaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13514: tulee olemaan lähivuosina yhä merkittävämpää. 1986 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
13515: Turun kaupungin sijainti meren tuntumassa markkaa paikallisluontozsen sähköjunalii-
13516: asettaa omat erikoisvaatimuksensa myös liiken- kenteen aikaansaamzseksi Turun seudulla.
13517:
13518: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13519:
13520: Anna-Liisa Jokinen Paula Eenilä
13521: Risto Ahonen Ensio Laine
13522: Inger Hirvelä
13523: 1985 vp. 1063
13524:
13525: Raha-asia-aloite n:o 981
13526:
13527:
13528:
13529:
13530: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholiuoman
13531: hotelli- ja ravintolatoiminnan tukemiseen
13532:
13533:
13534: Eduskunnalle
13535:
13536: Alkoholittoman vaihtoehdon saattaminen alko- ja -kahvilat vähenivät murto-osaan entisestaan
13537: holin kanssa kilpailukykyiseksi on yksi haittoja pääasiassa juuri heikon taloudellisen kannatta-
13538: torjuvan alkoholipolitiikan menetelmistä. Monien vuuden takia. Myöhemmin tosin tässä toiminnas-
13539: maiden alkoholilainsäädäntöön sisältyy tässä tar- sa on ollut havaittavissa vähäistä elpymistä. Käy-
13540: koituksessa määräyksiä, joiden mukaan alkoholi- tännössä voidaan kuitenkin maamme raittiusra-
13541: juomien vähittäismyynti- ja anniskelupaikoissa on vintolaverkoston katsoa olevan vailla kilpailuky-
13542: oltava saatavilla riittävä valikoima alkoholiuomia kyä verrattuna anniskeluravintoloihin, joiden li-
13543: juomia. Erityisesti anniskelussa on pyritty saa- sääntynyt osuus huvi- ja seuraelämässä sekä mat-
13544: maan alkoholittomien juomien hinnat edullisiksi kailussa on omiaan edistämään alkoholin käytön
13545: alkoholijuomien hintoihin verrattuna. Suomen yleistymistä etenkin nuorilla aikuisilla ja naisilla.
13546: alkoholilainsäädännössä asiaa koskevat määräykset Voidaan myös todeta, että anniskelun valvonnalla
13547: sisältyvät alkoholilain 46 §:ään ja keskioluesta an- ei ole täysin pystytty ehkäisemään siihen kytkeyty-
13548: netun lain 30 §:ään. viä kielteisiä ilmiöitä, kuten järjestyshäiriöitä ja
13549: Myös raittiiden eli vailla alkoholitarjoilua ole- liikenteessä olemista alkoholin vaikutuksen alaise-
13550: vien ravintoloiden, hotellien ja kahviloiden talou- na.
13551: dellinen tukeminen perustamis- ja käyttökustan- Raittiusravintolatoiminnan suomiin mahdolli-
13552: nusten osalta on alkoholiuoman vaihtoehdon saa- suuksiin alkoholittomalle vaihtoehdolle tulisi
13553: tavuutta edistävä menetelmä. Norjassa ja Ruotsis- kiinnittää maassamme enemmän huomiota. Kun
13554: sa sitä toteutetaankin erilaisin avustus- ja rahas- anniskeluravintolaverkostoa ei voida harventaa sii-
13555: toinvestointijärjestelyin. Meillä Suomessa tällaista nä määrin, että tämä antaisi raittiusravintolatoi-
13556: tukea raittiusravintolatoiminnalle sen sijaan ei ole minnalle automaattisesti toimintaedellytyksiä,
13557: esiintynyt, koska aikaisemmin anniskeluravinto- olisikin syytä tyhtyä tukemaan tätä toimintaa ta-
13558: loiden vähäinen määrä turvasi raittiusravintoloi- loudellisesti.
13559: den toimintamahdollisuudet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13560: Vuoden 1968 alkoholilainsäädäntöuudistus taen,
13561: helpotti kuitenkin huomattavasti sekä kaikkia al-
13562: koholijuomia että keskiolutta myyvien anniskelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13563: paikkojen perustamista. Kun lisäksi anniskelukor- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13564: vaukset maassamme kytkeytyvät anniskeltavien al- 500 000 markkaa alkoholittoman hotelli-
13565: koholijuomien määrään, päädyttiin vuodesta ja ravintolatoiminnan tukemiseen.
13566: 1969 alkaen nopeasti siihen, että raittiusravintolat
13567:
13568: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13569:
13570: Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila Marja-Liisa Salminen
13571: Mikko Kuoppa Vappu Säilynoja Marjatta Stenius-Kaukonen
13572: Ensio Laine Inger Hirvelä
13573: 1064 1985 vp.
13574:
13575: Raha-asia-aloite n:o 982
13576:
13577:
13578:
13579:
13580: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi
13581: lisiksi vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijäin eläkeikärajan alen-
13582: tamiseen
13583:
13584: Eduskunnalle
13585:
13586: Vuosikymmeniä vuorotyötä tehneet työntekijät lä monet sellaiset tekijät, jotka lyhentävät välttä-
13587: kokevat usein voimiensa vähenevän jo paljon en- mättömän Iepoajan käyttöä varsinkin perheen äi-
13588: nen eläkeikää. Tämä on seurausta siitä jatkuvasta din ollessa kyseessä.
13589: normaalia voimakkaammasta rasituksesta, jonka Tästä syystä olisikin ryhdyttävä sellaisiin toi-
13590: kohteeksi elimistö joutuu jatkuvan työ- ja lepo- menpiteisiin, joilla vuorotyössä pitkään olleiden
13591: ajan rytmin muutoksen johdosta. Erityisen raskaa- työntekijäryhmien eläkeikää lyhennettäisiin esim.
13592: na tämän kokevat ne työntekijät, jotka joutuvat 58 ikävuoteen niissä tapauksissa, joissa asianomai-
13593: tekemään kolmivuorotyötä, jossa muutos työ- ja nen sitä itse haluaa. Normaalin työajan ulkopuo-
13594: Iepoajan rytmiin on vielä suurempi. Asiaa ei ole lella suoritetun työajan tulisi myös olla eläkettä
13595: riittävästi painotettu julkisuudessa eikä myöskään korottava.
13596: kyseisten työntekijäryhmien taholla, koska nämä Ehdotammekin,
13597: ryhmät toimivat yleensä erillään ja pieninä työnte-
13598: kijäryhminä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13599: Kuitenkin vuorotyötä jatkuvasti suorittaneet ih- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 33.19
13600: miset kokevat haitat varsin moninaisina. Vähäi- uudelle momentille 3 000 000 markan yli-
13601: nen ei suinkaan ole se liikenteen ja asutuksen häli- määrätsen mäiirärahan vuoro- ja yötyötä
13602: nä, joka asettaa Iepoajan käyttäjille tavallista suu- tekevien työntekijöiden eläkeiän alentami-
13603: remman rasitteen silloin, kun lepoaika asettuu seksi ja hezdän eläkkeensä korottamiseksi
13604: yleisestä lepoajasta poikkeavalle vuorokauden normaalin työajan ulkopuolella suoritetun
13605: ajalle. Lapsiperheiden kohdalla nousevat esiin Vie- työn osalta.
13606:
13607: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13608:
13609: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Esko Helle
13610: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
13611: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Inger Hirvelä
13612: Juhani Vähäkangas
13613: 1985 vp. 1065
13614:
13615: Raha-asia-aloite n:o 983
13616:
13617:
13618:
13619:
13620: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholittomien
13621: juomien hintojen alentamiseksi ravintoloissa
13622:
13623:
13624: Eduskunnalle
13625:
13626: Alkoholin käytön aiheuttamat lääketieteelliset litsemaan alkoholia sisältävän vaihtoehdon, '' kos-
13627: ja sosiaaliset ongelmat ovat hälyttäviä. Erityisesti ka se kuitenkin maksaa yhtä paljon". Alkoholit-
13628: nuorten sekä naisten alkoholin käyttö on lisäänty- tomien juomien hintoja tulisi tämän johdosta
13629: nyt. Maailman terveysjärjestö WHO on kehotta- alentaa ravintoloissa ja ravitsemisliikkeissä siten,
13630: nut jäsenvaltioitaan ryhtymään toimenpiteisiin al- että ne tulisivat kuluttajan kannalta suositummik-
13631: koholin käytön vähentämiseksi. si. Näin voitaisiin esim. liikenteen piirissä alkoho-
13632: Tehokkain keino alkoholihaittojen vähentämi- lin käyttöä vähentää edullisesti saatavien raittius-
13633: seksi on kulutuksen vähentäminen. Vuoden 1983 juomien avulla.
13634: alussa julkistetun tutkimuksen mukaan noin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13635: 24 % alkoholin käytöstä tapahtuu ravintoloissa.
13636: Ravintoloissa ovat alkoholittomien juomien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13637: hinnat alkoholijuomiin verrattuna hämmästyttä- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 33.99
13638: vän korkeat. Esim. alkoholiuoman punaviinin uudelle momentille 2 000 000 markkaa al-
13639: hinta tavallisen halvan punaviinin hintaan verrat- koholittomien juomien hintojen alentami-
13640: tuna on suunnilleen sama. Tämä lähes olematon seksi ravintoloissa.
13641: hintaero houkuttelee monia, varsinkin nuoria, va-
13642:
13643: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13644:
13645: Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila Marja-Liisa Salminen
13646: Mikko Kuoppa Vappu Säilynoja Ensio Laine
13647: Inger Hirvelä
13648:
13649:
13650:
13651:
13652: 134 428500120H
13653: 1066 1985 vp.
13654:
13655: Raha-asia-aloite n:o 984
13656:
13657:
13658:
13659:
13660: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tyhjillään ole-
13661: vien arava-asuntojen järjestämiseksi vähävaraisille
13662:
13663:
13664: Eduskunnalle
13665:
13666: Asuntopula jatkuu edelleen varsin huolestutta- totilanteen korjaaminen, mistään perhepolitiikan
13667: vana suurissa keskuksissa ja kaupungeissa. Erityi- hoidosta ei asunnottomalle perheelle voida edes
13668: sen hitaasti ovat viime vuosina edenneet kunnal- puhua. Viime vuosina on useaan kertaan puutut-
13669: listen vuokra-asuntojen rakentamiset, vaikka tu niihin tyhjillään oleviin tuhansiin kovanrahan-
13670: vuokra-asuntojen lisäämisen tarve onkin ollut jat- asuntoihin, joita käytetään sijoituskohteina. Mut-
13671: kuvaa. ta nyt ovat tyhjillään myös yhteiskunnan rahoitta-
13672: Turun kaupungissa on jopa vähennetty kunnal- mat ja myynnissä olevat arava-asunnot. Asia vaatii
13673: listen vuokra-asuntojen rakentamista. Samanai- nopeaa korjausta. Kaikki tyhjät asunnot on saata-
13674: kaisesti kuitenkin näihin vuokra-asuntoihin hake- va käyttöön ja asuntojen puutteesta kärsiville on
13675: vien määrä kasvaa, vaikka kaupungin omistamiin osoitettava asunto sieltä missä niitä on. Aravalake-
13676: vuokra-asuntoihin hakevien määrää jarrutetaan. ja on muutettava niiltä osin, jotka estävät asunto-
13677: Mitään lupausta asunnon saannista ei hakijalle jen käytön silloin kun ostajia ei ilmaannu. Yhteis-
13678: kaupungin taholta anneta, vaikka häätöuhka olisi kunnan varojen sijoittaminen asuntotuotantoon
13679: painamassa ja asunnon saanti vapailta markkinoil- ei saa merkitä sen perustarkoituksen mitätöintiä
13680: ta melkein mahdotonta, kuten se yleensä lapsiper- - kunnon asunnon turvaamista sitä tarvitsevalle
13681: heiden kohdalla ja myöskin vanhusten asuntoa perheelle. Tähän on tilanne johtanut silloin kun
13682: hakiessa on. myytäviä arava-asuntoja rakennetaan, vaikka kaik-
13683: Vastaavia esimerkkejä asuntovaikeuksista löytää kein kipein tarve on aravavuokratalojen kohdalla.
13684: kaikkialta tästä maasta. Vakavaa kieltään asunto- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
13685: ongelmien kasvusta puhuvat myös ne tilastot, jot- me,
13686: ka osoittavat arava-asuntoja olevan kaupan ja jat-
13687: kuvasti tyhjinä. Ilmoitukset myytävinä olevista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13688: arava-asunnoista sanomalehtien ilmoitussivuilla 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
13689: kertovat vakavaa kieltään nykypäivän suomalaises- uudelle momentzlle 5 000 000 markkaa
13690: ta asunto-ongelmasta. Hyvät asunnot ovat kuu- tyhjilläiin olevien arava-asuntojen jå"rjestä-
13691: kaudesta toiseen tyhjinä. Samanaikaisesti lapsi- miseksi asuntojen puutteesta kärsivzlle per-
13692: perheet ovat tilapäisissä ja todella puutteellisissa hezlle ja jotta työttömyys ja toimeentulon
13693: oloissa suurten asuntovaikeuksiensa vuoksi. Kui- vazkeudet eivät aiheuttaisi häätöjä arava-
13694: tenkin perhepolitiikan keskeisin kysymys on asun- asunnoista.
13695:
13696: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13697:
13698: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Heikki Mustonen
13699: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Vappu Säilynoja
13700: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
13701: Inger Hirvelä Juhani Vähäkangas
13702: 1985 vp. 1067
13703:
13704: Raha-asia-aloite n:o 985
13705:
13706:
13707:
13708:
13709: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden emäntäkoulun
13710: uuden koulurakennuksen rakentamisen aloittamiseksi
13711:
13712:
13713: Eduskunnalle
13714:
13715: Keskiasteen koulu-uudistuksen myötä lakkaa mitoitettu aikoinaan 80 oppilaalle. Näin ollen li-
13716: Haapaveden emäntäkoulun toiminta vuonna sätilojen tarve on ilmeinen ja kiireinen. Uuden
13717: 1986. Sen tilalle tulee 2-vuotinen koti- ja laitosta- koulurakennuksen kustannusarvioksi on arvioitu
13718: louden peruslinja, 3-vuotinen kotitalousteknikko- 11 milj. markkaa ja sen pitäisi olla valmis vuoteen
13719: linja sekä puutarhurilinja. Lisäksi vuonna 1988 al- 1988 mennessä, jolloin edellä mainitut toiminto-
13720: kaa sosiaalialan koulutus. Nämä muutokset mer- jen muutokset on tarkoitus toteuttaa täysimääräi-
13721: kitsevät oppilasmäärän kasvua nykyisestä 143 op- sinä.
13722: pilaasta 188 oppilaaseen. Myös opettajien määrä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13723: on kasvanut ja kasvaa edelleen. Jotta oppilaitos taen,
13724: pystyisi vastaamaan muutoksien aiheuttamiin vaa-
13725: timuksiin, tulisi koulussa olla nykyisten 3 luokan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13726: sijasta 9 luokkaa. Lisäksi tulisi olla tietotekniikan, 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13727: fysiikan ja kemian luokat sekä erikoistiloja, kirjas- 29.60. 74 2 500 000 markkaa Haapave-
13728: to ja erilaisia työskentelytiloja. den emäntäkoulun uuden koulurakennuk-
13729: Nykyinen emäntäkoulun rakennus on vanha ja sen rakentamisen aloittamiseen.
13730:
13731: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13732:
13733: Riitta Jouppila Juhani Alaranta
13734: Juhani Vähäkangas Sakari Valli
13735: 1068 1985 vp.
13736:
13737: Raha-asia-aloite n:o 986
13738:
13739:
13740:
13741:
13742: Jouppila ym:: Määrärahan osoittamisesta vesistöihin kohdistuvan
13743: kokonaiskuormituksen tutkimiseksi
13744:
13745:
13746: Eduskunnalle
13747:
13748: Kalanviljelyn vesistökuormituskysymykset ovat sesti selvittää vesistöihin kohdistuva kokonais-
13749: viime vuosina olleet kohtuuttomasti esillä maam- kuormitus, hajakuormitus mukaanlukien, sekä se,
13750: me tiedotusvälineissä suhteessa elinkeinon osuu- millä tavoin eri kuormitusmuodot, kalanviljely
13751: teen vesistöjen kokonaiskuormituksesta. Miltei ai- mukaanlukien, vaikuttavat vesistöissä.
13752: noa vesistöön vaikuttava tekijä kalanviljelyssä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13753: kalanviljelylaitoksen poistoveden kohonnut fosfo- taen,
13754: ripitoisuus. Sen sijaan esim. biologinen hapenku-
13755: lutus, joka on merkittävä puunjalostusteollisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13756: den kohdalla, on kalanviljelyssä lähes olematon. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13757: Kalanviljelylaitosten poistovedet eivät myöskään 30.40.23 300 000 markkaa vesistöthin
13758: sisällä myrkyllisiä aineita. - Kalanviljelyä koske- kohdistuvan kokonaiskuormituksen tutki-
13759: vien päätösten pitäisi perustua eksakteihin nume- miseksi hajakuormitus ja eri kuormitus-
13760: rotietoihin siitä, mikä on kalanviljelylaitosten vai- muodot mukaan lukien.
13761: kutus vesistöihin. Jotta näin olisi, pitäisi pikai-
13762:
13763: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
13764:
13765: Riitta Jouppila Sirpa Pietikäinen Riitta Uosukainen
13766: Aino Pohjanoksa Ben Zyskowicz Tuulikki Petäjäniemi
13767: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Saara Mikkola
13768: Sakari Valli
13769: 1985 vp. 1069
13770:
13771: Raha-asia-aloite n:o 987
13772:
13773:
13774:
13775:
13776: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan allasalueen tiestön
13777: perusparannukseen
13778:
13779:
13780: Eduskunnalle
13781:
13782: Siuruan allasalueen tiestön kunto ja hoito suon vuokraajille ja vähentää myös suotyöpaikkoja
13783: on laiminlyöty, vaikka Siuruan altaan kieltei- alueella.
13784: sestä rakentamispäätöksestä on kulunut jo lähes Näin ollen teiden pikainen perusparannus olisi
13785: kymmenen vuotta. Alueen teillä on kuitenkin aloitettava ja siihen varattava varat jo ensi vuoden
13786: päivittäin huomattava liikenne. Rovaniemen ja budjettiin.
13787: Yli-Iin suuntiin on päivittäin 7 linja-autovuoroa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13788: edestakaisin. Puutavaraliikenne Pudasjärven ja taen,
13789: muittenkin pitäjien alueelta ohjautuu näitä teitä
13790: lyhintä reittiä, Kemin tehtaille. Teitten huono että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13791: kunto ja painorajoitukset rajoittavat liikennettä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13792: Alueella on neljä turvesuota tuotannossa, ja kaksi 31.24. 77 5 000 000 markkaa tien n:o
13793: suota välittömästi tulossa, yht. n. 700 ha, mutta 855 perusparannukseen ja entisen kanta-
13794: teitten huono kunto rajoittaa soiden hyödyntä- tien n:o 78 perusparannukseen välillä Rit-
13795: mistä aiheuttaen täten menetyksiä paikallisille va-Konttila.
13796:
13797: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
13798:
13799: Riitta Jouppila Juhani Alaranta
13800: Juhani Vähäkangas Sakari Valli
13801: 1070 1985 vp.
13802:
13803: Raha-asia-aloite n:o 988
13804:
13805:
13806:
13807:
13808: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta sädehoidon ja syöpätautien
13809: erikoislääkärin virkojen lisäämiseksi
13810:
13811:
13812: Eduskunnalle
13813:
13814: Uusien syöpätapausten vuotuinen määrä on li- rien tarve kasvaa huomattavasti. Jo tällä hetkellä
13815: sääntymässä. Vuonna 1962 oli syöpään sairastu- Suomessa on kansainvälisesti katsottuna syöpälää-
13816: neiden määrä 11444, vuonna 1982 17 380 ja sen käreistä huomattava vajaus. Lääkintöhallituk-
13817: lasketaan olevan valtioneuvoston asettaman Syö- sen syöpäsuunnitteluryhmän laskelmien mukaan
13818: päkomitean mietinnön mukaan 15 vuoden kulut- meillä pitäisi olla sädehoidon ja syöpätautien
13819: tua 24 000. alalla 110 erikoislääkärin virkaa. Kuitenkin näitä
13820: Syöpäpotilaiden hoidon tulokset ovat jatku- virkoja oli vuoden 1984 lopussa yhteensä vain 64
13821: vasti parantuneet. Edistyneestä varhaistoteami- eli noin puolet lasketusta tarpeesta. Esim. 10 uu-
13822: sesta ja hoidon kehittymisestä sekä kasvavasta sai- den lääkärin viran perustamisella vuosittain vajaus
13823: rastuvien luvusta johtuu, että keskuudessamme voitaisiin täyttää 5 vuoden kuluessa.
13824: elävien syöpään jossain elämänsä vaiheessa sairas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13825: tuneiden luku nousee nykyisestä 90 OOO:sta aina- taen,
13826: kin 180 OOO:een vuoteen 2000 mennessä. Nämä
13827: kaikki potilaat tarvitsevat jatkuvaa kontrollia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13828: mahdollisen uusiutumisen varhaiseksi toteamisek- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13829: si ja hoitamiseksi. 33.79.30 lisäyksenä 1 900 000 markkaa sä-
13830: Edellä esitettyjen lukujen valossa on ilmeistä, de hoidon ja syöpätautien erikoislääkärien
13831: että syöpäsairaiden hoidossa keskeisessä asemassa virkojen lisäämiseksi.
13832: olevien sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkä-
13833:
13834: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
13835:
13836: Riitta Jouppila Kaarina Dromberg Sirpa Pietikäinen
13837: Riitta Uosukainen Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää
13838: Ben Zyskowicz Tuulikki Petäjäniemi Juhani Alaranta
13839: Juhani Vähäkangas Saara Mikkola Sakari Valli
13840: 1985 vp. 1071
13841:
13842: Raha-asia-aloite n:o 989
13843:
13844:
13845:
13846:
13847: Jouppila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yliopistollisille
13848: keskussairaaloille sepelvaltimo-ohitusleikkausten määrän lisää-
13849: miseksi
13850:
13851: Eduskunnalle
13852:
13853: Sepelvaltimotauti on maassamme työikäisen vain 600-700. Niinpä yliopistollisille keskussai-
13854: väestön, etenkin miesten, eräs suurimpia työky- raaloille, joissa näitä leikkauksia suoritetaan, olisi
13855: vyttömyyden tai äkkikuoleman aiheuttajia. Tä- tarpeen luoda lisäresursseja tähän tarkoitukseen.
13856: män taudin ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty viime Yhden sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen
13857: aikoina vakavaa huomiota. Se ei kuitenkaan auta hinnaksi on OYKS:ssa arvioitu 60 000-70 000
13858: jo tautiin sairastuneita, vaan heille paras hoitome- markkaa.
13859: netelmä on sepelvaltimo-ohitusleikkaus. Sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13860: avulla valtaosa voidaan palauttaa työelämään se- taen,
13861: kä toipumaan muutenkin sairaudestaan, joka
13862: muussa tapauksessa on omiaan sekä henkisesti et- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13863: tä fyysisesti invalidisoimaan parhaassa työiässä ole- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13864: via. 33.79.32 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
13865: Sepelvaltimo-ohitusleikkausta odottaa meillä yliopistolliszlle keskussairaaloille sepelval-
13866: vuosittain yli 2 000 potilasta. Nykyisellä kapasi- timoiden ohitusleikkausten määrän lisää-
13867: teetilla pystytään näistä leikkaamaan vuosittain miseksi.
13868:
13869: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
13870:
13871: Riitta Jouppila Kaarina Dromberg Sirpa Pietikäinen
13872: Riitta Uosukainen Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää
13873: Ben Zyskowicz Tuulikki Petäjäniemi Juhani Alaranta
13874: Juhani Vähäkangas Saara Mikkola Sakari Valli
13875: 1072 1985 vp.
13876:
13877: Raha-asia-aloite n:o 990
13878:
13879:
13880:
13881:
13882: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Elinvoimainen maa-
13883: seutu -tutkimusohjelman aloittamiseen
13884:
13885:
13886: Eduskunnalle
13887:
13888: Maaseudun elinvoima on jo pitkään vähentynyt Tämän johdosta olisikin käynnistettävä elinvoi-
13889: yhteiskunnan rakennemuutosten vuoksi. Kuiten- mainen maaseutu -tutkimusohjelman laatiminen,
13890: kin maaseudun elinvoimaisuus tulisi säilyttää ja koska riittävä kokonaisnäkemys maaseudusta ja
13891: kaikin keinoin elvyttää. Tämän vuoksi olisi tar- maatalouden mahdollisuuksista puuttuu, vaikka
13892: peellista myös monipuolisen tutkimustyön käyn- yksityiskohtaisesti näistä asioista on tietoa paljon-
13893: nistäminen, jotta maaseudun runkoasutus ja sitä kin.
13894: myöten palvelut kuten koulu, kauppa ja posti saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13895: taisiin säilymään. Maaseudun asuttuna pitäminen taen,
13896: on paitsi maaseudun omien ihmisten kannalta
13897: niin myös valtion näkökulmasta välttämätön, sitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13898: tähdentävät esim. peruspalveluiden kotimaisuus- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13899: asteen säilyttäminen niin elintarvikehuollon, met- markkaa Elinvoimainen maaseutu -tutki-
13900: sätalouden ja energiatuotannon osalta. Myös pel- musohjelman aloittamiseen.
13901: kästään puolustusnäkökohdat vaativat maaseudun
13902: asuttuna pysymistä.
13903:
13904: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
13905:
13906: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
13907: J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
13908: 1985 vp. 1073
13909:
13910: Raha-asia-aloite n:o 991
13911:
13912:
13913:
13914:
13915: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteisen sotilaspapin vi-
13916: ran perustamiseksi Riihimäen ja Hyrylän varuskuntiin
13917:
13918:
13919: Eduskunnalle
13920:
13921: Sotilaspapiston täysin uusia virkoja ei sotien jäl- Yksi tällainen virka olisi kipeästi saatava yhtei-
13922: keen ole perustettu kuin yksi ainoa. Kuitenkin sesti Riihimäen ja Hyrylän varuskuntiin.
13923: monien varuskuntien papintehtäviä joudutaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13924: hoitamaan sivutoimisesti esim. seurakuntapap- taen,
13925: pien toimesta, jolloin kieltämättä sotilaspapin
13926: tehtävien hoitaminen kärsii. Siksi olisi välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13927: töntä saada sivutoimisesti hoidettuja sotilaspapin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13928: tehtäviä vakinaisten sotilaspappien tehtäviksi, jol- 27.12. 01 120 000 markkaa yhteisen soti-
13929: loin voitaisiin vakavasti ja täysipainoisesti paneu- laspastorin viran perustamiseksi Riihimäen
13930: tua niihin moniin ongelmiin ja vaikeuksiin, joita ja Hyrylän varuskuntiin.
13931: esim. varusmiespalvelusta suorittavilla nykyajassa
13932: kasvavassa määrin esiintyy.
13933:
13934: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
13935:
13936: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
13937: J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
13938:
13939:
13940:
13941:
13942: 135 428500120H
13943: 1074
13944: 1985 vp.
13945:
13946: Raha-asia-aloite n:o 992
13947:
13948:
13949:
13950:
13951: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunkäännösyksi-
13952: kön työskentelyyn
13953:
13954:
13955: Eduskunnalle
13956:
13957: Uusi virallinen raamatunsuomennos on työn kinapalstaa. Ne suorastaan vilisevät Raamatun si-
13958: alla. Työhön on vuodesta 1976 lähtien saatu myös taatteja ja vielä enemmän salasitaatteja. Ja kuinka
13959: valtionapua vuosittain. Näin tulisi saada myös monella kirjalla on nimenä lainaus Raamatusta?
13960: vuoden 1986 talousarvioon, sillä raamatun suo- Jollei lukija enää tiedä, mitä noihin viittauksiin si-
13961: mennos aina kulloinkin vallitsevalle kirjakielelle sältyy, ne jäävät turhiksi kummallisuuksiksi.
13962: on kansakunnan yksi tärkeistä kulttuuriteoista ja Kansastamme 96 prosenttia tunnustautuu kris-
13963: tietysti myös kristinuskon kannalta ensiarvoista. tityiksi kuulumaHa eri kirkkokuntiin. Monen koh-
13964: Kun kirkkoraamattu (1933 11938) otettiin käyt- dalla on varmaan kyse tapakristillisyydestä, mutta
13965: töön, oli kaikkialla vallalla sananmukaisen kään- kun hekin suostuvat maksamaan kirkon jäsenyy-
13966: tämisen ihanne. Kullekin alkukielen sanalle haet- destään, ei voi välttyä ajatukselta, että usko usein
13967: tiin mieluiten yksi ainoa vastine äidinkielestä ja piilee kiireen ja välinpitämättömyyden takana.
13968: piste pantiin siihen, missä se alkutekstissäkin oli. Uuden testamentin ns. populaarityyppinen
13969: Lukijan tehtäväksi jäi selvittää kirjan sanoma. Il- käännös, Uusi testamentti nykysuomeksi, ilmestyi
13970: mestyessään kirkkoraamattumme epäilemättä oli 1972. Tähän mennessä sitä on myyty 200 000 kap-
13971: yksi parhaita raamatunkäännöksiä. paletta, vaikka kirjan juoni on yleisesti tunnettu
13972: Sanatarkkuusihanteen aika on kuitenkin ohi ja eikä siihen sisälly menestysromaanien myyviä koh-
13973: tilalle on tullut tarve ymmärtää kirjoittajan ajatus tauksia. Silti painos pääsi kahteen kenaan loppu-
13974: mahdollisimman aitona. Kun on näyttöä siitä, et- maan kesken.
13975: tä suomea puhuvat ihmiset edelleen tarvitsevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13976: Raamattua ja tahtovat entistä paremmin käsittää taen,
13977: sen sanoman, on Raamattu suomennettava uudel-
13978: leen uusia periaatteita noudattaen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13979: Ja näyttöä on. Yhtenä länsimaisen kulttuurin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13980: peruspylväänä Raamattu elävöittää yhä kielen- 29.02.51 100000 markkaa käytettäväksi
13981: käyttöämme. Helpoin tapa vakuuttua tästä on vil- raamatunsuomennostyöhön.
13982: kaista minkä hyvänsä lehden pääkirjoitus- tai pa-
13983:
13984: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
13985:
13986: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Urho Pohto
13987: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
13988: Mikko Vainio Ulla Lehtinen
13989: 1985 vp. 1075
13990:
13991: Raha-asia-aloite n:o 993
13992:
13993:
13994:
13995:
13996: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhumäen kristillisen
13997: kansanopiston rakentamiseen
13998:
13999:
14000: Eduskunnalle
14001:
14002: Karhumäen kristillinen kansanopisto Lapualla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14003: on päättänyt rakentaa opiston vanhat heikkokun- taen,
14004: toiset rakennukset nykyaikaisia vaatimuksia vas-
14005: taavasti uudelleen ja siirtää opiston Lapuan kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14006: kustaan, josta on saatu keskeinen tontti entisestä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14007: Siiriiän pappilasta. Jotta suunnitelmia voitaisiin 29.57.52 1 000 000 markkaa lisämäärära-
14008: ryhtyä toteuttamaan ja opiston jatkumista turvaa- hana Karhumäen kristillisen kansanopis-
14009: maan, olisi välttämätöntä saada opiston rakenta- ton rakentamisen aloittamiseksi Lapuan
14010: mista varten alkumäärärahaa myös valtiolta hie- Siirilään.
14011: man enemmän kuin mitä budjetissa on.
14012:
14013: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
14014:
14015: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Urho Pohto
14016: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
14017: Mikko Vainio
14018: 1076 1985 vp.
14019:
14020: Raha-asia-aloite n:o 994
14021:
14022:
14023:
14024:
14025: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsäalan
14026: ammattikurssitoiminnan ylläpitämiseksi
14027:
14028:
14029:
14030: Eduskunnalle
14031:
14032: Budjetinlaatijan punakynä on heilunut rankasti pitkään vaatinut palkkausmäärärahoja siirrettä-
14033: metsäkurssien kohdalla. Metsäalan ammattikurs- väksi omalle momentilleen. Ensi vuodenkaan
14034: sitoimintaan on ensi vuoden budjetissa varattu ra- budjetissa ei näin ole kuitenkaan käynyt.
14035: haa vain kuusi miljoonaa markkaa. Tarve olisi Määrärahojen niukkuus on aiheuttanut mm.
14036: noin 10 miljoonaa markkaa. sen, että metsänomistajille järjestettäviä lyhyt-
14037: Yksistään metsänomistajien lyhytkurssitoimin- kursseja on jouduttu perumaan. Oppilasetuisuuk-
14038: ta tarvitsisi varoja runsaat kaksi miljoonaa mark- sia on myös poistettu. Metsäalan toimihenkilöi-
14039: kaa. Metsänomistajien lisäksi tätä kuutta miljoo- den lisä- ja täydennyskoulutus rämpii myös raha-
14040: naa markkaa on jakamassa neljä muuta ryhmää. pulassa.
14041: Tänä vuonna metsä- ja puutalousoppilaitosten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14042: ammattikurssitoimintaan varattiin 7,2 miljoonaa taen,
14043: markkaa. Varoja saatiin miljoona markkaa lisää.
14044: Kurssimäärärahoista maksetaan kaiken lisäksi vie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14045: lä päätoimisten opettajien ja muun henkilökun- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14046: nan palkat. 38 vakanssin ylläpitoon kuluu varoja 29. 69.28 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
14047: noin 2, 5 miljoonaa markkaa. Metsäopetus on jo metsäalan ammattikurssitoimintaan.
14048:
14049: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14050:
14051: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
14052: 1985 vp. 1077
14053:
14054: Raha-asia-aloite n:o 995
14055:
14056:
14057:
14058:
14059: Joutsenlahti: Määrärahan osoittamisesta toimihenkilön palkkaami-
14060: seksi Satakunnan kotiteollisuusneuvontajärjestölle
14061:
14062:
14063: Eduskunnalle
14064:
14065: Satakunnan kotiteollisuusneuvontajärjestön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14066: toiminta on vilkasta ja ulottuu useille paikkakun- 1986 tulo- ia menoarvioon momentille
14067: nille. Kaikissa toimipiireissä ei kuitenkaan oleva- 29. 76.51 lisäyksenä 90 000 markkaa toimi-
14068: kinaista neuvojaa, joten edes yhden uuden neuvo- henkilön palkkaamiseksi Satakunnan koti-
14069: jan toimen perustaminen olisi mitä tarpeellisinta. teollisuusneuvontajärjestölle.
14070: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14071: taen,
14072:
14073: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14074:
14075: Anssi Joutsenlahti
14076: 1078 1985 vp.
14077:
14078: Raha-asia-aloite n:o 996
14079:
14080:
14081:
14082:
14083: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmu-
14084: siikki-institmltin juhlakentän rakentamiskustannuksiin
14085:
14086:
14087: Eduskunnalle
14088:
14089: Kaustisen kansanmusiikki-instituutti on saavut- kentän tekeminen liiallisesti rasittaisi instituutin
14090: tanut koko maassa arvostetun aseman ja laajaa taloutta ja siten olisi haittaamassa musiikkijuhlien
14091: tunnustusta ja yleistä tietämystä Kaustisen kan- järjestämisen onnistumista.
14092: sanmusiikkijuhlien järjestäjänä. Jotta juhlien toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14093: minta voisi parhaalla mahdollisella tavalla onnis- taen,
14094: tua, on myös jo rakennettujen konserttitilojen li-
14095: säksi saatava edustava juhlakenttä ulkoilmatilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14096: suuksien pitopaikaksi. Tämän vuoksi olisi saatava 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
14097: myös valtion tukea yli 1 milj. markkaa maksa- kaa Kaustisen kansanmusiikki-instituutin
14098: maan tulevan juhlakentän rakentamiseen, jottei juhlakentän rakentamiseen.
14099:
14100: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
14101:
14102: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
14103: J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
14104: 1985 vp. 1079
14105:
14106: Raha-asia-aloite n:o 997
14107:
14108:
14109:
14110:
14111: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
14112: valtionosuoksiin urheiluseurojen toiminnan tukemiseen
14113:
14114:
14115: Eduskunnalle
14116:
14117: Liikuntalain keskeisimmistä tavoitteista yksi oli sa nousee enmtaan 12 mk/ asukas. Tällä tavoin
14118: luoda edellytykset kuntien seura-avustusten kas- voitaisiin ratkaisevalla tavalla edistää vapaaehtoi-
14119: vattamiseksi. Tähän suuntaan valtionosuuksien suuteen petustuvan urheiluseuratoiminnan elin-
14120: vuosittaisella lisäämisellä on toki edettykin. Erityi- voimaisuutta ja turvata erityisesti urheilun nuori-
14121: sen kiitoksen ansaitsevat kunnat, jotka ovat lähes sotoiminnan jatkuvuus.
14122: poikkeuksetta huolehtineet siitä, että niiden ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14123: lousarvioissa seuroille varatut toiminta-avustukset taen,
14124: ovat vuosittain lisääntyneet vähintään valtion-
14125: osuuden kasvun verran. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14126: Valtionosuuden maksamisen perusteena ole- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14127: vaan asukaskohtaiseen markkamäärään tulee kui- 29.91.50 5 000000 markkaa kuntien val-
14128: tenkin saada aikaan tuntuva korotus. Se tulisi pi- tionosuuksien korottamiseksi urhetluseu-
14129: kaisesti nostaa tasolle 25 mk/asukas, kun se nyt on rojen toiminnan tukemiseksi.
14130: hiukan yli 10 mk/ asukas ja vuoden 1986 budjetis-
14131:
14132: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14133:
14134: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
14135: 1080 1985 vp.
14136:
14137: Raha-asia-aloite n:o 998
14138:
14139:
14140:
14141:
14142: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lossiliikenteen aloitta-
14143: miseksi Ikaalisten Kyrösjärven yli
14144:
14145:
14146: Eduskunnalle
14147:
14148: Talvinen jäätie Kalmaan-Vähäröyhiön välillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14149: lyhentää Ikaalisten keskustan ja Itä-Ikaalisten vä- taen,
14150: listä maantiematkaa 30-40 km. Sama matkan ly-
14151: hennys olisi saatavissa myös kesäaikana lossiliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14152: teen avulla. Asiasta ovat tehneet aloitteen 1 200 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14153: kuntalaista, ja Ikaalisten kaupunki tekee parhail- 31.24. 77 500 000 markkaa losszliikenteen
14154: laan selvitystä lossiyhteyden saamiseksi. Suunni- aloittamiseksi Ikaalisissa Kyrösjiirven yli
14155: telman valmistuttua olisikin pikimmiten päästävä Kaimaasta Viihiiröyhiöön.
14156: tähän kulkuyhteyksiä lyhentävään ja säästöjä ai-
14157: kaansaavaan lossiyhteyteen.
14158:
14159: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
14160:
14161: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
14162: 1985 vp. 1081
14163:
14164: Raha-asia-aloite n:o 999
14165:
14166:
14167:
14168:
14169: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta katumaksurasituksen ja-
14170: kamistutkimukseen
14171:
14172:
14173: Eduskunnalle
14174:
14175: Maamme kunnat ovat kovin erilaisia kooltaan, Katumaksulain tarkoituksenahan on periä maksu-
14176: olosuhteiltaan, sijainniltaan ja perinteiltään. Py- velvollisilta osa kunnan kadunpitokustannuksista,
14177: rittäessä poistamaan kuntien välisiä eroja lainsää- joiden syntymiseen vaikuttavat toimenpiteet ovat
14178: döksiä muuttamalla lainsäädännön tulisi ottaa ny- kunnan varsin vapaasti päätettävissä. Kunnan tu-
14179: kyistä paremmin huomioon kuntien erilaiset olo- lisi myös voida vapaammin lain säätelemissä puit-
14180: suhteet ja säännösten soveltamiskelpoisuus. Par- teissa päättää siitä, miten nämä kustannukset jae-
14181: jattu katumaksulaki on esimerkki siitä, että eroi- taan kiinteistönomistajien kesken. Vain lisäämällä
14182: hin kuntien olosuhteissa ei ole riittävästi kiinnitet- kuntien todellista päätösvaltaa voidaan kansalais-
14183: ty huomiota. Lain säännökset ovat yksityiskohtai- ten vaikutusmahdollisuuksia parantaa.
14184: sia ja sitovia, eivätkä kunnat lakia soveltaessaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14185: pysty ottamaan huomioon paikallisista olosuhteis- taen,
14186: ta johtuvia tarpeita. Laki, joka on laadittu silmällä
14187: pitäen suurta kuntaa, jossa katujen rakentaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14188: on jatkunut ehkä useita vuosikymmeniä ja jossa 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
14189: maksuvelvollisten joukko on laaja, ei luonnollises- mentille 50 000 markan miiiirärahan sen
14190: tikaan sovellu sellaisenaan pieneen kuntaan, jon- seikan selvittämiseksi, kuinka kunnat voi-
14191: ka kunnallistekniikan rakentaminen on vasta alul- sivat nykyisen katumaksulain siiiitelemissä
14192: laan. Vain muuttamalla katumaksulain säännök- puitteissa vapaammin päättiiii szitä, miten
14193: set joustavammiksi ja lisäämällä kuntien päätös- kadunpztokustannukset jaetaan kzinteis-
14194: valtaa lain soveltamisessa voidaan poistaa esiintul- tönomistajien kesken.
14195: leet kohtuuttomat tilanteet ja tulkintaongelmat.
14196:
14197: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
14198:
14199: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
14200:
14201:
14202:
14203:
14204: 136 428500120H
14205: 1082
14206: 1985 vp.
14207:
14208: Raha-asia-aloite n:o 1000
14209:
14210:
14211:
14212:
14213: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Reposaaren kalasata-
14214: man II vaiheen rakentamisen aloittamiseen
14215:
14216:
14217: Eduskunnalle
14218:
14219: Porin kaupunki on laatinut yleissuunnitelman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14220: Reposaaren kalasataman II vaiheesta. Suunnitel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14221: man mukaan satamaan rakennettaisiin uutta lai- 31.27. 77 500 000 markkaa Reposaaren
14222: turia 150 metriä. Alustavat kustannusarviot ovat kalasataman II vaiheen rakentamisen aloit-
14223: noin kolme miljoonaa markkaa. tamiseksi.
14224: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14225: taen,
14226:
14227: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14228:
14229: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
14230: 1985 vp. 1083
14231:
14232:
14233: Raha-asia-aloite n:o 1001
14234:
14235:
14236:
14237:
14238: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Mäntyluodon
14239: rataosan perusparannukseen
14240:
14241:
14242: Eduskunnalle
14243:
14244: Potin-Mäntyluodon rataosan perusparannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14245: seen pitäisi ensi vuonna osoittaa vähintään kol- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14246: men miljoonan markan jatkorahoitus ja vuonna 31.90.78 3 000 000 markkaa Porin-
14247: 1987 samansuuruinen loppurahoitus. Mäntyluodan rataosan perusparannuk-
14248: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seen.
14249: nioittaen,
14250:
14251: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14252:
14253: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
14254: 1084 1985 vp.
14255:
14256: Raha-asia-aloite n:o 1002
14257:
14258:
14259:
14260:
14261: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin ratapihan sanee-
14262: raukseen
14263:
14264:
14265: Eduskunnalle
14266:
14267: Porin ratapihan saneeraukseen tulisi vuosma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14268: 1987-89 osoittaa noin 15 miljoonan markan 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14269: määräraha. 31.90.78 1 000 000 markkaa Porin rata-
14270: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- pihan saneeraustöiden aloittamiseen.
14271: nioittaen,
14272:
14273: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14274:
14275: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
14276: 1985 vp. 1085
14277:
14278: Raha-asia-aloite n:o 1003
14279:
14280:
14281:
14282:
14283: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Pomarkun vanhainko-
14284: din rakentamisen aloittamiseksi
14285:
14286:
14287: Eduskunnalle
14288:
14289: Pomarkun kunnan vanhainkodin suunnitelmat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14290: ja paikkakysymykset on ratkaistu ja näin on nioittaen,
14291: mahdollistettu rakennushankkeeseen ryhtymi-
14292: nen. Rakentaminen on kipeästi tarpeen vaatima, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14293: koska nykyinen vanhainkoti ei enää täytä lähi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14294: mainkaan nykyajan vaatimuksia. Siksi olisi tar- 33.32.31 1 000 000 markkaa vanhainko-
14295: peellista saada valtiolta rakentamisen aloittami- din rakentamisen aloittamiseksi Pomar-
14296: seksi määräraha. kussa.
14297:
14298: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14299:
14300: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
14301: 1086 1985 vp.
14302:
14303: Raha-asia-aloite n:o 1004
14304:
14305:
14306:
14307:
14308: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon metsämu-
14309: seon perustamiseksi
14310:
14311:
14312: Eduskunnalle
14313:
14314: Tien rakentaminen suunnitellulle Parkanon oma'' ja myös esineistöä on kerätty. Museoalue
14315: metsämuseon alueelle on aloitettu. Tarkoitukse- sijaitsee hyvällä paikalla valtatien n:o 3 ja Järvi-
14316: na on saada Parkanoon elävään toiminnallisuu- Suomen tien risteyksen tuntumassa.
14317: teen perustuva maamme metsä-, metsätalous- ja
14318: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14319: luontomuseo, josta tulisi tiettävästi alan ensim-
14320: nioittaen,
14321: mäinen museo pohjoismaissa. Tarkoituksena on
14322: esitellä Suomen luonnollisimman raaka-aineen
14323: hyväksikäyttöä ja kehittymistä vuosisatojen saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14324: tossa. Museo rakennetaan alueelle, joka on vielä 1986 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
14325: täysin luonnonmukaisessa kunnossa. Sinne on kaa Parkanon metsämuseon perustami-
14326: saatu jo metsähallinnoita lahjaksi "peruspää- seksi.
14327:
14328: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14329:
14330: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
14331: J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
14332: 1985 vp. 1087
14333:
14334: Raha-asia-aloite n:o 1005
14335:
14336:
14337:
14338:
14339: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoima-
14340: piirin perustamiseksi
14341:
14342:
14343: Eduskunnalle
14344:
14345: Työvoimaministeriössä on pyrkimyksenä saada joka vaatisi noin 15 uutta virkaa, mutta samalla
14346: työvoimapiirien rajat yhteneväisiksi lääninrajojen helpotettaisiin paineita Satakunnan läänin perus-
14347: kanssa, koska se helpottaisi lääninhallinnon ja tamiseksi, joka puolestaan vaatisi satoja virkoja.
14348: työvoimaministeriön kanssakäymistä, joka muu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14349: ten on hankalaa. Tällöin siirtyisi Turun työvoi- taen,
14350: mapiirin alaisuuteen koko Pohjois-Satakunta
14351: Porin, Harjavallan ja Vammalan työvoimatoimis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14352: toja myöten, jolloin Turun työvoimapiiri kasvaisi 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14353: kohtuuttoman suureksi. Siksi työvoimaministeriö 34. 06. 01 2 000 000 markkaa Satakunnan
14354: on ajamassa Porin työvoimapiirin perustamista, työvoimapiirin perustamiseksi.
14355:
14356: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
14357:
14358: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Urho Pohto
14359: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Vieno Eklund
14360: Mikko Vainio Ulla Lehtinen
14361: 1088 1985 vp.
14362:
14363: Raha-asia-aloite n:o 1006
14364:
14365:
14366:
14367:
14368: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaistyöttömien
14369: työllistämistukikokeilun laajentamiseen koko maahan
14370:
14371:
14372: Eduskunnalle
14373:
14374: Ns. Rinteen malli on osoittautunut verratto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14375: maksi avuksi pitkäaikaistyöttömien työllistämises- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14376: sä. Yhteiskunnan on laskettu saavan nettovoittoa 34.50. 61 lisäyksenä 200 000 000 markan
14377: noin 800 markkaa/henkilö/kuukausi, kun pitkä- määrärahan valtionapuun työttömyyden
14378: aikaistyötön työllistetään Rinteen mallin avulla. lieventämiseen ns. Rinteen mallin laajen-
14379: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- tamiseksi koko maahan.
14380: nioittavasti,
14381:
14382: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14383:
14384: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Lea Mäkipää
14385: J. Juhani Kortesalmi
14386: 1985 vp. 1089
14387:
14388: Raha-asia-aloite n:o 1007
14389:
14390:
14391:
14392:
14393: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten
14394: työtupien perustamiseen
14395:
14396:
14397: Eduskunnalle
14398:
14399: Nuorten työllisyystilanne on viime aikoina jat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14400: kuvasti parantunut mutta osa työttömistä nuoris- nioittavasti,
14401: ta haluaa työskennellä yritystä vapaamuotoisem-
14402: massa yhteisössä.
14403: Nämä nuoret haluavat tehdä työtä ja nähdä
14404: välittömästi käsiensä työn tulokset ja näin hank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14405: kia oman elantonsa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14406: Yhteiskunnalle ei ole tähän mennessä ollut 34.50.61 lisäyksenä JO 000 000 markan
14407: tarjottavana tälle joukolle vaihtoehtoa palkkatyön määrärahan nuorten työtupien perusta-
14408: ja yrittäjätoiminnan välimaastossa. Tällainen olisi mzseen ja työttömien työllistämiseen nzi-
14409: nyt mahdollista työtupatoiminnan kautta. den piirissä.
14410:
14411: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14412:
14413: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Lea Mäkipää
14414: J. Juhani Kortesalmi
14415:
14416:
14417:
14418:
14419: 137 428500120H
14420: 1090 1985 vp.
14421:
14422: Raha-asia-aloite n:o 1008
14423:
14424:
14425:
14426:
14427: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään Taidekoulun
14428: opetusvälineistön hankkimiseen
14429:
14430:
14431: Eduskunnalle
14432:
14433: Kankaanpään Taidekoulu on jo pitkään toimi- Koulun kehittämisen kannalta on välttämätön-
14434: nut niukkojen määrärahojen puitteissa. Koulun tä uusia koulun opetusvälineistöä nykyaikaiselle
14435: opetusohjelma on laajentunut vastaamaan keski- tasolle. Tähän opetusministeriöltä ja Kankaan-
14436: asteen koulu-uudistuksen vaatimuksia ja se käsit- pään kaupungilta saatavat normaalit vuosiavus-
14437: tää peruslinjan ja sen jälkeen erikoistumislinjat, tukset eivät riitä, sillä ne kuluvat kokonaisuudes-
14438: jotka ovat grafiikka, maalaus ja kuvanveisto. saan välttämättömiin toimintamenoihin.
14439: Oppilaita koulussa on ollut viime kevätkaudella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14440: 49. Pyrkijöitä kouluun oli viime syksynä 175, taen,
14441: joista uusina oppilaina voitiin ottaa vain 20.
14442: Varsinaisen opetuksen lisäksi taidekoulu järjestää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14443: vuosittain muun muassa lasten taideleirin ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14444: erilaisia näyttelyitä, jotka näin palvelevat laajasti 29.90.52 150 000 markkaa Kankaan-
14445: koko alueen kulttuuritarpeita. pään Taidekoulun opetusvälineistön
14446: hankkimiseksi ja uusimiseksi.
14447:
14448: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
14449:
14450: Kauko Juhantalo
14451: 1985 vp. 1091
14452:
14453: Raha-asia-aloite n:o 1009
14454:
14455:
14456:
14457:
14458: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouslaitoksen suunnit-
14459: telemiseksi Ilomantsin Hiiskoskelle
14460:
14461:
14462: Eduskunnalle
14463:
14464: Tuhansien järvien runsaudesta huolimatta ei tön saastumisvaaraa ja vettä on riittävästi suuren-
14465: maamme kalatalous ole kehittynyt siinä laajuu- kin kalalaitoksen rakentamista varten. Hiiskoskel-
14466: dessa, johon sillä olisi luontaiset edellytykset le tulee saada kalanviljely- ja kasvatuslaitos sekä
14467: muihin maihin verrattuna. lisäksi kalanjalostusyksikkö Enonkaskeila sijaitse-
14468: Suomalaisten ruokavaliossa kalalla on hyvin van Itä-Suomen Keskuskalanviljelylaitoksen alai-
14469: huomattava merkitys. Maassamme käytetystä ka- suuteen, sillä ympäristön vesistöstä on mahdollis-
14470: lasta tuodaan huomattava osa ulkomailta, joten ta saada kalaa niin runsaasti, että kalanjalostus-
14471: tämä osa voitaisiin korvata omista vesistöistämme laitoksen rakentaminen on mahdollista.
14472: saatavalla kalalla, mikäli ryhdytään tehokkaisiin Monipuolinen kalatalous loisi uusia pysyviä
14473: toimenpiteisiin kalataloutemme parantamiseksi. työpaikkoja, joita työttömyyttä potevassa Ilo-
14474: Ilomantsin Hiiskoskella on aikaisemmin ollut mantsin kunnassa välttämättä tarvittaisiin.
14475: kalanviljelylaitos, jossa on tuotettu lohen ja siian
14476: poikasia. Toiminta päättyi Pamilon voimalaitok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14477: sen rakentamisen vuoksi. Hiiskosken seutu on nioittaen,
14478: edelleen suoritettujen tutkimusten mukaan erin-
14479: omainen paikka kalatalouden harjoittamista var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14480: ten. Kyseeseen tulisi kalanpoikasten tuottami- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14481: nen, mutta myöskin kalan kasvattaminen teuras- 30.38. 74 200 000 markkaa kalatalouslai-
14482: kalaksi. Näin siitä syystä, että Koitereen vesi on toksen suunnittelemiseksi Ilomantsin
14483: erinomaista. Näköpiirissä ei myöskään ole vesis- Hiiskoskelle.
14484:
14485: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
14486:
14487: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Reino Karpola
14488: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Eeva Turunen
14489: Urho Pohto Pentti Skön Heikki Riihijärvi
14490: 1092 1985 vp.
14491:
14492: Raha-asia-aloite n:o 1010
14493:
14494:
14495:
14496:
14497: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitteilla olevan Metsä-
14498: Karelia-yhtiön valtion osuuden rahoittamiseksi
14499:
14500:
14501: Eduskunnalle
14502:
14503: Pohjois-Karjalan maakunnasta on vuosikym- eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että valtion
14504: meniä viety 2/3 kuitupuusta muualle maaham- maista on kohtuullisin ehdoin annettava lisämai-
14505: me edelleen jalostettavaksi. Pohjois-Karjalan ta niitä tarvitseville pien- ja perheviljelmille sekä
14506: metsissä on useiden vuosien kuitupuun hakkuu- pienomistajille metsätilojen muodostamiseksi,
14507: säästöt, ja nyt odottavat uudistusalojen varttu- jolloin tällä linjalla vahvistetaan yksityiseen pien-
14508: neet istutus- ja kylvöalueet ensiharvennusta, jol- omistukseen perustuvaa kansanvaltaista pohjois-
14509: loin suoritettavista harvennuksista saadaan suuret maista järjestelmäämme ja parhaiten myös pit-
14510: n:;äärät kuitupuuta paperiteollisuutemme tarpei- källä tähtäimellä taataan metsäammattimiestem-
14511: sun. me työllisyys, puunjalostustehtaittemme hinnal-
14512: Pohjois-Karjalan metsien puuvarat ja kehitys- taan kilpailukykyisen puuraaka-aineen saanti ja
14513: aluemaakunnan vaikea työllisyystilanne edellyttä- samalla vahvistetaan maaseutuamme ja sen asut-
14514: vät, että Enso-Gutzeitin Uimaharjun sellutehdas- tuna pysymistä.
14515: ta ryhdyttäisiin kiireellisesti peruskorjaamaan ja Lisämaa- ja metsätilakaupoista saatavilla varoil-
14516: laajentamaan, jolloin tehtaan yhteyteen tulisi la voitaisiin osittain valtion toimesta rahoittaa
14517: rakentaa paperia valmistava tehdas. Metsä-Karelian valtion osuutta.
14518: Pohjois-Karjalassa ollaan yksimielisiä siitä, että Edellä mainittu rahoitus ei laskeimiemme mu-
14519: maakuntaan tulee mahdollisimman pian perus- kaan kuitenkaan tule olemaan riittävä, ja siksi
14520: taa ns. Metsä-Karelia-yhtiö, jonka investointitar- hankkeen pikaiseksi toteuttamiseksi onkin siihen
14521: ve kaikkiaan on noin 2 miljardia markkaa, josta osoitettava myös budjettivaroja.
14522: valtion osuutena tarvittaisiin 600 mmk kolmen Uimaharjussa sijaitsevan sellutehtaan peruspa-
14523: vuoden aikana. rannus ja laajennus sekä jatkoinvestointi paperi-
14524: Valtionenemmistöisen Enso-Gutzeit Oy:n joh- tehtaan saamiseksi ovat koko Pohjois-Karjalan
14525: dolla neuvotellaan parhaillaan Veitsiluodon, maakunnalle elinehto, jotta maakunnan puuva-
14526: Metsäliiton, Rauma-Repolan ja Plan Shellin rat voitaisiin jalostaa omassa maakunnassa ja
14527: kanssa näiden yhtiöiden mukaantulosta Metsä- saada välttämättä tarvittavia työpaikkoja ja leipää
14528: Karelia-yhtiöön, ja yhtiön perustamiseen tähtää- Pohjois-Karjalan väestölle.
14529: vä suunnitelma eri vaihtoehtoineen saataneen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14530: valmiiksi noin kuukauden kuluttua. nioittavasti,
14531: Suuryhtiöiden taholta on julkisuudessa vaadit-
14532: tu valtiota luovuttamaan valtion osuutena perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14533: tettavalle Metsä-Karelia-yhtiölle käytännössä vas- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
14534: tikkeetta 100 000 ha valtion metsiä. uudelle momentille 600 000 000 mark-
14535: SMP:n eduskuntaryhmä ei voi tällaista kan- kaa valtion osuuden rahoittamiseksi pe-
14536: samme yhteisen omaisuuden luovuttamista suur- rustettavassa Metsä-Karelia-yhtiössä Poh-
14537: metsäyhtiöille hyväksyä. Päinvastoin SMP:n jois-Karjalassa.
14538:
14539: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
14540:
14541: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi
14542: Pentti Skön
14543: 1985 vp. 1093
14544:
14545: Raha-asia-aloite n:o 1011
14546:
14547:
14548:
14549:
14550: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Sotavete-
14551: raanipiiri ry:n toiminnan tukemiseen
14552:
14553:
14554: Eduskunnalle
14555:
14556: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rintama- hoitopisteissä, mutta varojen puute on tarpee-
14557: naiset ovat tehneet suuriarvoisen palveluksen seen nähden erittäin suuri.
14558: maallemme vaikeina aikoina.
14559: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14560: Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry. tarvitsisi
14561: nioittaen,
14562: ikääntyvien veteraanien asuinolojen kohentami-
14563: seen ja kuntoutukseen kipeästi lisävaroja.
14564: Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry. ja sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14565: naistoimikunta ovat suorittaneet jo usean vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14566: aikana omatoimisesti vaikeimmassa asemassa ole- 33.23.53 10 000 markkaa Pohjois-Karja-
14567: vien veteraanien ja heidän puolisoittensa sekä lan Sotaveteraanipzi'ri ry:n toiminnan tu-
14568: veteraanien leskien kuntouttamista fysikaalisissa kemiseen.
14569:
14570: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
14571:
14572: Reino Jyrkilä Urho Pohto Vieno Eklund
14573: Helvi Koskinen Pentti Skön Heikki Riihijärvi
14574: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
14575: 1094 1985 vp.
14576:
14577: Raha-asia-aloite n:o 1012
14578:
14579:
14580:
14581:
14582: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamaveteraanit Pohjois-
14583: Karjalan piiri ry:n toiminnan tukemiseen
14584:
14585:
14586: Eduskunnalle
14587:
14588: Sotiemme rintamaveteraanit, invalidit ja rinta- sissa hoitopisteissä, mutta varojen puute on tar-
14589: manaiset ovat tehneet suuriarvoisen palveluksen peeseen nähden erittäin suuri.
14590: maallemme vaikeina aikoina.
14591: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14592: Rintamaveteraanit Pohjois-Karjalan piiri ry.
14593: nioittaen,
14594: tarvitsisi ikääntyvien veteraanien asuinolojen pa-
14595: rantamiseen ja kuntoutukseen erittäin kipeästi
14596: lisävaroja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14597: Rintamaveteraanit Pohjois-Karjalan piiri ry. on 1986 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
14598: suorittanut jo useiden vuosien aikana omatoimi- 33.23.53 10 000 markkaa Rintamavete-
14599: sesti vaikeimmassa asemassa olevien veteraanien raanit Pohjois-Karjalan piiri ry:n toimin-
14600: ja heidän puolisoittensa kuntouttamista fysikaali- nan tukemiseen.
14601:
14602: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
14603:
14604: Reino Jyrkilä Urho Pohto Vieno Eklund
14605: Helvi Koskinen Pentti Skön Heikki Riihijärvi
14606: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
14607: 1985 vp. 1095
14608:
14609: Raha-asia-aloite n:o 1013
14610:
14611:
14612:
14613:
14614: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmes-Valtimon Sotain-
14615: validit ry:n toiminnan tukemiseen
14616:
14617:
14618: Eduskunnalle
14619:
14620: Nurmes-Vaitim on Sotainvalidit ovat ryhty- lainaamaan pankeista loppuosan rakennuskustan-
14621: neet hankkeeseen Veljeskodin rakentamiseksi nusten rahoittamiseksi. Näin ollen korkokulut
14622: alueen sotainvalideille ja heidän puolisoilleen. muodostavat lähivuosina suuren kuluerän, minkä
14623: Kyseinen rakennushanke on hyvin tarpeellinen, vuoksi paine vuokran määrään on erittäin suuri.
14624: koska ikääntymisestä ja vaivojen lisääntymisestä Tämän vuoksi olisi erittäin tärkeätä, että myöskin
14625: johtuen asunnon läheisyydestä pitäisi olla saata- valtio voisi ojentaa auttavan kätensä sotainvali-
14626: vissa myöskin tarpeellisia palveluja. dien Veljeskodin asioiden hoidon turvaamiseksi.
14627: Palvelutalojen lisääntyvä tarve aiheuttaa tule-
14628: Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
14629: vaisuudessa kunnille ja kaupungeille vakavan
14630: nioittavasti,
14631: ongelman palvelutalojen rakentamistarpeen huo-
14632: mattavasti kasvaessa ja sopivien hoitopaikkojen
14633: järjestämisessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14634: Nurmes-Valtimon Sotainvalidit ovat aloitta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14635: neet Veljeskodin rakentamisen ja saaneet rahoi- 33.23.53 25 000 markan määrärahan
14636: tuksen rakentamiseen järjestetyksi. Kyseinen yh- Nurmes-Valtimon Sotainvalidit ry:n
14637: distys on saanut aravalainaa 60 % ja joutuu toiminnan tukemiseen.
14638:
14639: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
14640:
14641: Reino Jyrkilä Urho Pohto Vieno Eklund
14642: Helvi Koskinen Pentti Skön Heikki Riihijärvi
14643: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
14644: 1096 1985 vp.
14645:
14646: Raha-asia-aloite n:o 1014
14647:
14648:
14649:
14650:
14651: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Syöpäyh-
14652: distys ry:n toiminnan tukemiseen
14653:
14654:
14655: Eduskunnalle
14656:
14657: Syöpä tautina on viime vuosien aikana voimak- Syöpäyhdistysten toiminta voisi olla vieläkin
14658: kaasti lisääntynyt. Monet perheet ovat joutuneet tehokkaampaa, jos niiden toimintaa tuettaisiin
14659: toteamaan sen vakavan tosiasian, että joku per- enemmän taloudellisesti vaitionkin taholta.
14660: heen jäsenistä on yllättäen sairastunut tähän Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
14661: vaikeaan tautiin. Lääketiede ei ainakaan vielä ole nioittavasti,
14662: pystynyt kehittämään ratkaisuja syöpätaudin täy-
14663: delliseksi voittamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14664: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14665: Syöpäyhdistykset eri puolilla maatamme teke- 33.81.51 25 000 markan määrärahan
14666: vät arvokasta työtään syöpään sairastuneiden ja Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry:n toi-
14667: heidän perheittensä parissa. minnan tukemiseen.
14668:
14669: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
14670:
14671: Reino Jyrkilä Urho Pohto Vieno Eklund
14672: Helvi Koskinen Pentti Skön Heikki Riihijärvi
14673: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
14674: 1985 vp. 1097
14675:
14676: Raha-asia-aloite n:o 1015
14677:
14678:
14679:
14680:
14681: Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille ja kun-
14682: tainliitoille työttömyyden lieventämiseen
14683:
14684:
14685: Eduskunnalle
14686:
14687: Hallitusmuodon 6 §:n 2 momentin mukaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14688: kansalaisten työvoima on valtiovallan erityisessä nioittavasti,
14689: suojeluksessa. Yhteiskuntamme ei näytä pystyvän
14690: toteuttamaan perustuslain kansalaisilleen suomaa
14691: oikeutta ilman erillisen työllisyyslain säätämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14692: Työn saannin turvaavaa lainsäädäntöä on mo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14693: nilta tahoilta moitittu epärealistiseksi toteuttaa 34.50.30 lisäyksenä 200 000 000 markan
14694: käytännössä. määrärahan valtionapuun kunntlle ja
14695: Tämän takia olisi perusteltua kokeilla lain kuntainltitoille työttömyyden lieventämi-
14696: toteuttamista joissakin kunnissa käytännössä. seen, uuden työllisyyslain kokeiluun sekä
14697: Näin saataisiin asiasta todellista tietoa. työttömien työllistämiseen.
14698:
14699: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14700:
14701: Reino Jyrkilä Vieno Eklund Ulla Lehtinen
14702:
14703:
14704:
14705:
14706: 138 428500120H
14707: 1098 1985 vp.
14708:
14709: Raha-asia-aloite n:o 1016
14710:
14711:
14712:
14713:
14714: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyttä turvaaviin raken-
14715: nushankkeisiin
14716:
14717:
14718: Eduskunnalle
14719:
14720: Työllisyyden turvaamiseksi myös pitemmällä tätä kautta luodaan pysyvää työllisyyttä maaham-
14721: aikavälillä on tarpeen, että valtio itse ryhtyy me.
14722: luomaan edellytyksiä elinkeinotoiminnan no- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14723: peuttamiselle aloittamalla joitakin suurhankkei- nioittavasti,
14724: ta.
14725: ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14726: Suurhankkeiden liikkeellelähdön aikana voi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14727: daan työllistää runsaasti suunnittelu- ja raken- 34.50. 77 lisäyksenä 100 000 000 markan
14728: nushenkilökuntaa sekä erilaisia alihankkijoita. määrärahan valtion uusien suurhank-
14729: Suurhankkeen valmistuttua syntyy runsaasti keiden aloittamiseen työllisyyden turvaa-
14730: mahdollisuuksia yksityiseen yritystoimintaan Ja miseksi.
14731:
14732: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14733:
14734: Reino Jyrkilä Vieno Eklund Ulla Lehtinen
14735: 1985 vp. 1099
14736:
14737: Raha-asia-aloite n:o 1017
14738:
14739:
14740:
14741:
14742: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta rahtiliikenteen kehittämiseen
14743: ja pientonniston aseman parantamiseen
14744:
14745:
14746: Eduskunnalle
14747:
14748: Maamme kauppalaivasto on lukumäärältään määräraha kooltaan pienempien alusten hankki-
14749: laskenut huolestuttavasti ja kuljetetut rahtimää- miseksi.
14750: rät ovat niinikään suuresti vähentyneet. Merimiesveron määräaikainen palauttaminen
14751: Suomalaisten rahtilaivojen kuljettaman tavara- poistaisi monia pientonniston ongelmista ja pa-
14752: määrän osuus tulee jäämään esimerkiksi Saimaan rantaisi alusten kannattavuuden sellaiselle tasol-
14753: kanavalla vuonna 1985 vain muutamaan prosent- le, joka takaisi kilpailukyvyn lisääntymisen. Tältä
14754: tiin. Suomalaisten rahtilaivojen määrä Saimaan osin hallituksen tulisi antaa esitys merimiesveron
14755: kanavalla ja Saimaan vesiliikenteessä on viime palauttamisesta vuosilta 1985-1988 pientonnis-
14756: vuosina pudonnut romahdusmaisesti. Kotimai- ton osalta.
14757: sen pientonniston asemaa ja kilpailukykyä on
14758: pikaisesti parannettava. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
14759: Suomalaisen pientonniston kehittäminen on taen,
14760: mahdollista vain siinä tapauksessa, että alusten
14761: rahoitus- ja luottoehtoja sekä miehityskäytäntöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14762: muutetaan ja saatetaan vastaamaan tärkeimmissä 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
14763: kilpailijamaissa omaksuttua käytäntöä. Valtion markkaa erityisten pientonnistolainojen
14764: tulo- ja menoarvioon olisikin otettava erityinen myöntämiseksi.
14765:
14766: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14767:
14768: Heikki Järvenpää
14769: 1100 1985 vp.
14770:
14771: Raha-asia-aloite n:o 1018
14772:
14773:
14774:
14775:
14776: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovanki-
14777: lan henkilökunnan asuintalon rakentamiseen
14778:
14779:
14780: Eduskunnalle
14781:
14782: Keravan nuorisovankilan palveluksessa on yli valtion tulo- ja menoarvioon. Tulosta ei kuiten-
14783: 170 henkilöä, joiden työskentelyyn liittyvät olo- kaan ole tullut.
14784: suhteet ovat aiheuttaneet erittäin suuren vaihtu- Vankeinhoitolaitoksen omissa suunnitelmissa
14785: vuuden. Vaihtuvuuden takia on varsinaisten teh- rakennushankkeelle on tehty valmiit suunnitel-
14786: tävien hoidossa hankaluuksia. Aina joudutaan mat niin pitkälle, että se voitaisiin toteuttaa heti
14787: pitämään suuri joukko väkeä peruskoulutuksessa. rahoituksen tultua järjestykseen.
14788: Tehtävien fyysinen ja psyykkinen rasittavuus ka- Hankkeen suunnitteluvaiheen, sen asuntopo-
14789: sautuu täten helposti kokeneemmalle vartijakun- liittisen kiireellisyyden ja Keravan nuorisovanki-
14790: nalle, joka sekin helposti irtautuu olosuhteiden lan varsinaisiin toimintoihin keskeisesti vaikutta-
14791: vuoksi muihin tehtäviin tai ainakin muille paik- van luonteen vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
14792: kakunnille.
14793: että Eduskunta ottaz'sz' valtz'on vuoden
14794: Eräänä perussyynä nopeaan vaihtuvuuteen on 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14795: vankilan henkilökunnan kurja asuntotilanne. 25.50. 74 5 000 000 markkaa Keravan
14796: Vuosia on henkilöstön toimesta ajettu uuden nuorisovankz'lan henkz'lökunnan asuin-
14797: rivitalomuotoisen asuntorakennuksen määrärahaa talon rakentamiseen.
14798:
14799: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14800:
14801: Antti Kalliomäki Pirjo Ala-Kapee
14802: 1985 vp. 1101
14803:
14804: Raha-asia-aloite n:o 1019
14805:
14806:
14807:
14808:
14809: Kalliomäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pelastuspal-
14810: velun menoihin
14811:
14812:
14813: Eduskunnalle
14814:
14815: Tulevan vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä johtuvan kalustopuutteiden lisäksi entytsesti ra-
14816: esitetään eräisiin palo- ja pelastustoimen ja pelas- hoitusongelmien aiheuttamasta toimintakyvyn
14817: tuspalvelun menoihin (26.80.21 ja 22) lisäystä puutteellisuudesta.
14818: vain 130 000 mk (menoarvio 1985 on 2 010 000 Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
14819: mk), mikä aiheutuisi lähinnä kustannusten nou- nioittaen,
14820: susta ja ydinvoimalaitosonnettomuuden varalta
14821: tapahtuvan yhteistoiminnan suunnittelun tehos-
14822: tamisesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14823: Momentilta rahoitetaan muun ohessa pelastus- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14824: palvelussa välttämättömien ilma-alusten käyttöä. 26.80.21 lisäyksenä 50 000 markkaa kus-
14825: Kyseisellä pelastuspalvelun sektorilla on luvatto- tannuksiin, jotka azheutuvat ilma-alusten
14826: man usein ilmennyt ongelmia, joiden voi katsoa käytöstä pelastuspalvelutehtävissä.
14827:
14828: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14829:
14830: Antti Kalliomäki Reijo Lindroos
14831: 1102 1985 vp ..
14832:
14833: Raha-asia-aloite n:o 1020
14834:
14835:
14836:
14837:
14838: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta luokanopettajien val-
14839: mistamiseksi Helsingin yliopistosta
14840:
14841:
14842: Eduskunnalle
14843:
14844: Pääkaupunkiseudun kuntien, Vantaan, Es- entytsopettajana, mikä on johtunut siitä, että
14845: poon, Helsingin ja Kauniaisten koulutoimesta oman aineen tehtäviä ei ole ollut tarjolla.
14846: vastaavat viranomaiset ovat huolestuneina joutu- Näissä tehtävissä on myös paljon joko kouluai-
14847: neet panemaan merkille pätevien viranhakijoiden neissa tai kasvatustieteellisissä aineissa korkeakou-
14848: puuttumisen alueella tarjolla oleviin luokanopet- lututkinnon suorittaneita henkilöitä.
14849: tajien ja erityisopettajien tehtäviin. Mainituista seikoista johtuen tulisi opetusmi-
14850: Kyseisissä kunnissa oli kuluneena lukuvuonna nisteriön ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin luo-
14851: 1984-1985 väliaikaisia luokanopettajia ja koko- kanopettajien valmistamiseksi Helsingin yliopis-
14852: vuotisia viransijaisia 324, heistä 215 muodollisesti tossa niin, että muun kuin luokanopettajan kel-
14853: epäpäteviä. Vastaava luku erityisopetuksen koh- poisuuden omaava opettaja saisi luokanopettajan
14854: dalla oli 100, epäpätevien määrän ollessa 88. kelpoisuuden sopivin lisäopinnoin joko erivapau-
14855: Merkille pantavaa on myös, että lyhytaikaisiin della tai poikkeuskoulutuksella.
14856: viransijaisuuksiin ei muodollisesti kelpoisuuseh-
14857: dot täyttäviä luokanopettajia ole ollut mahdollis- Edelleen opetusministeriön tulisi jatkaa erityis-
14858: ta saada lainkaan. luokanopettajien poikkeuskoulutusta mm. Hel-
14859: Lähivuosina on tilanne muuttumassa yhä huo- singin yliopistossa.
14860: lestuttavammaksi, oppilasmäärä kasvaa ja samalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14861: siirtyy eläkkeelle n. 250 luokanopettajaa ja n. 20 nioittavasti,
14862: erityisluokanopettajaa.
14863: Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston että' Eduskunta ottaist· valtion vuoden
14864: arvion mukaan valmistuvien luokanopettajien 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14865: määrät tulevat jäämään selvästi vuosittaista si- 29.37.26 (poikkeuskoulutus ja opettajan-
14866: säänottoa (80) pienemmiksi. koulutusyksiköiden opettaja- ja täyden-
14867: Monilla väliaikaisina ja kokovuotisina sijaisina nyskoulutus) 300 000 markkaa em. kou-
14868: toimivilla luokanopettajilla on kelpoisuus johon- lutuksen käynnistiimiseksi Helsingin yli-
14869: kin muuhun opettajan virkaan. Useat heistä ovat opistossa viimeistään syyslukukaudesta
14870: toimineet jo monen vuoden ajan luokan- tai 1986 alkaen.
14871:
14872: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14873:
14874: Antti Kalliomäki Pirjo Ala-Kapee Timo Roos
14875: 1985 vp. 1103
14876:
14877: Raha-asia-aloite n:o 1021
14878:
14879:
14880:
14881:
14882: Kalliomäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustukseen
14883: Urheilijoiden ammattienedistämissäätiölle
14884:
14885:
14886: Eduskunnalle
14887:
14888: Urheilijoiden ammattienedistämissäätiön lah- vien opintojen edistymistä. Näissä suhteissa koko
14889: jakkaille alan harrastajille vuosittain myöntämät ajan vaikeutuvan tilanteen parantamisessa Urhei-
14890: opiskelustipendit ovat auttaneet monia avun lijoiden ammattienedistämissäätiöllä on vaativa
14891: kohteena olleita valmistumaan kovan urheiluhar- tehtävä, jota se ei kykene täyttämään ilman
14892: joittelun ohessa ammattiin. Tämän yhteiskunnan merkittävää valtion tuen kasvua.
14893: tukimuodon apu kohdistuu kuitenkin varsin sup- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14894: peaan urheilijajoukkoon kerrallaan. Myönnetty nioittaen,
14895: urheilijakohtainen opiskelustipendi kattaa useim-
14896: pien osalta ajallisestikin vain osan koko opiskelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14897: ajasta. Myöskään stipendin suuruus vuositasolla 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14898: ei riitä peittämään kuin murto-osan opiskelun 29.91.50 lisäyksenä 100 000 markkaa
14899: aiheuttamista kustannuksista. Lisäksi on huomi- veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova-
14900: oitava, että urheiluharrastus huipputasolla lähes roista Urhezlijoiden ammattienedistämis-
14901: säännöllisesti hidastaa samanaikaisesti suoritetta- säätiölle myönnettävään avustukseen.
14902:
14903: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14904:
14905: Antti Kalliomäki Pirjo Ala-Kapee Timo Roos
14906: 1104 1985 vp.
14907:
14908: Raha-asia-aloite n:o 1022
14909:
14910:
14911:
14912:
14913: Kalliomäki ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta Pajulahden
14914: Urheiluopistolle pururadan valaistuksen hankkimiseksi
14915:
14916:
14917: Eduskunnalle
14918:
14919: Urheiluopistojen joukossa niin sanottuihin estynyt. Vaadittavista toimenpiteistä olisi valais-
14920: johto-opistoihin kuuluvan Pajulahden Urheilu- tuksen saaminen ensisijainen askel.
14921: opiston palvelut tähtäävät monipuolisten ja laa-
14922: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14923: joihin ihmisryhmiin kohdistuvien liikuntamah-
14924: nioittaen,
14925: dollisuuksien luomiseen. Opistolla on myös mer-
14926: kittävä vastuu maamme liikunnanohjaajakoulu-
14927: tuksesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14928: Pajulahdessa koetaan sekä palvelu- että opetus- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14929: kohtaisena ongelmana, että varojen puutteessa 29.91.50 lisäyksenä 220 000 markkaa Pa-
14930: on opiston alueella kiertävän pururadan/hiihto- julahden Urheiluopiston pururadan va-
14931: ladun kunnostus ja valaistuksen järjestäminen laistuksen hankkimiseksi.
14932:
14933: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14934:
14935: Antti Kalliomäki Timo Roos
14936: 1985 vp. 1105
14937:
14938: Raha-asia-aloite n:o 1023
14939:
14940:
14941:
14942:
14943: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaanjoen vesistöalu-
14944: een kunnostamiseen virkistyskäyttöä varten
14945:
14946:
14947: Eduskunnalle
14948:
14949: Sekä Vantaan että useiden sen lähikuntien Sekä suuren väestomaaran kattavan alueen
14950: asukkaiden mahdollisuuksia monipuoliseen va- luonnonvesien puute että Vantaanjoen virkistys-
14951: paa-aikansa hyödyntämiseen rajoittaa oleellisesti käyttöön erinomaisesti soveltuvat mahdollisuudet
14952: se, että niiden alueella on varsin rajoitetusti puoltavat voimakkaasti harkittuja toimenpiteitä
14953: virkistyskäyttöön soveltuvia luonnonvesiä. Van- jokialueella.
14954: taalla tarkoitukseen mitä parhaimmin soveltuva
14955: kohde olisi Vantaanjoki, joka kaupungin halki Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
14956: virtaavana vetenä sulkee läheiseen vaikutuspii- nioittaen,
14957: riinsä kymmeniätuhansia asukkaita ja koko pää-
14958: kaupunkiseutu kehyskuntineen laskien noin mil-
14959: joonaan nousevan asukasmäärän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14960: Vantaanjoen aiemmin huonokuntoinen veden 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14961: laatu on myös viime vuosina saatu tasolle, joka 30.40. 77 3 000 000 markkaa Vantaan-
14962: mahdollistaa toimenpiteet joen laajempaan vir- joen vesistöalueen virkistyskäytön tehos-
14963: kistyskäyttöön saattamiseksi. tamiseen kuuluviin hankkeisiin.
14964:
14965: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14966:
14967: Antti Kalliomäki Pirjo Ala-Kapee
14968:
14969:
14970:
14971:
14972: 139 428500120H
14973: 1106 1985 vp.
14974:
14975: Raha-asia-aloite n:o 1024
14976:
14977:
14978:
14979:
14980: Kanerva: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintolainojen yli-
14981: määräiseen korkotukeen tuen suorittamisajan pidentämiseksi
14982:
14983:
14984: Eduskunnalle
14985:
14986: Opiskelunsa päättäneet vastavalmistuneet nuo- tukea voitaisiinkin pidentää nykyisestä puolesta-
14987: ret ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. toista vuodesta kolmeen vuoteen.
14988: Opiskelunsa päättänyt ihminen on yleensä iässä, Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
14989: jossa tulisi perustaa perhe, hankkia asunto ja taen,
14990: vakiinnuttaa elämänsä.
14991: Korkeakouluopinnot eivät enää valmista ihmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14992: siä hyvin palkatmihin ammatteihin. Moni joutuu 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14993: suoraan työttömyyskortistoon tai huonosti palkat- 29.39.52 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
14994: mihin töihin. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää opintolainojen valmistumisen jälkeisen
14995: vastavalmistuneen nuoren maisterin asemaan. korkotuen pidentämiseksi puolestatoista
14996: Olisi varsin perusteltua, että opintolainan korko- vuodesta kolmeen vuoteen.
14997:
14998: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
14999:
15000: Ilkka Kanerva
15001: 1985 vp. 1107
15002:
15003: Raha-asia-aloite n:o 1025
15004:
15005:
15006:
15007:
15008: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opintorahaan
15009: opintotuen saattamiseksi riippumattomaksi vanhempien varalli-
15010: suudesta
15011:
15012:
15013: Eduskunnalle
15014:
15015: Vanhempien tulot ja varallisuus vaikuttavat Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15016: alle 24-vuotiaalle opiskelijalle myönnettävään taen,
15017: opintotukeen. Suomessa 18-vuotias ihminen on
15018: täysi-ikäinen ja pääsääntöisesti vastuussa itsestään
15019: ja toimeentulostaan. Täten 24 vuoden ikäraja on
15020: perusteeton ja ylläpitää keinotekoisesti nuorten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15021: riippuvuutta. Olisikin loogista ja oikeuden- 1986 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
15022: mukaista poistaa 24 vuoden ikäraja opintotuen markkaa 24 vuoden ikärajan korvaami-
15023: säätelystä ja korvata se normaalilla täysi-ikäisyys- seksi normaalzlla täysi-ikäisyysrajalla
15024: rajalla. opintotuen jakamisessa 1. 7.1986 lähtien.
15025:
15026: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15027:
15028: Ilkka Kanerva
15029: 1108 1985 vp.
15030:
15031: Raha-asia-aloite n:o 1026
15032:
15033:
15034:
15035:
15036: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin koulura-
15037: kennushankkeiden rahoittamiseen
15038:
15039:
15040: Eduskunnalle
15041:
15042: Turun ja Porin läänin peruskoulurakennus- kaa vuodessa läänin peruskoulujen rakentamis-
15043: hankkeet ovat pahoin ruuhkautuneet. Kun kun- paineiden helpottamiseksi.
15044: nat taloudellisesti vaikeassa tilanteessa eivät voi
15045: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15046: toteuttaa koulurakennushankkeitaan jälkirahoi- taen,
15047: tuksella, on koulun työskentely monessa tapauk-
15048: sessa muodostunut lähes kestämättömäksi tarvit-
15049: tavien tilojen puutteessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15050: Usean vuoden aikana on jouduttu toteamaan, 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15051: että koulurakentamiseen varattu kokonaismäärä- 29.46.34 10 000 000 markkaa Turun ja
15052: raha on aivan riittämätön. Siksi tulee varata Porin läänin alueella suoritettavia perus-
15053: lisämääräraha suuruudeltaan 10 miljoonaa mark- koulurakennustöitä varten.
15054:
15055: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15056:
15057: Ilkka Kanerva
15058: 1985 vp. 1109
15059:
15060: Raha-asia-aloite n:o 1027
15061:
15062:
15063:
15064:
15065: Kanerva: Korotetun määrärahan osoittamisesta Salon seudun evan-
15066: kelisen opiston rakentamiseen
15067:
15068:
15069: Eduskunnalle
15070:
15071: Sisäoppilaitoksena toimiva Salon seudun evan- tamisessa ja aikuisväestön harrastustoiminnan el-
15072: kelinen opisto tarvitsee oppilailleen majoitus- ja vyttämisessä.
15073: sosiaalitilojen ajanmukaistamista, keittiötilojen ja
15074: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15075: eräiden opetustilojen uusimista, lämpöjärjestel-
15076: taen,
15077: män kehittämistä sekä muita tarvittavia kunnos-
15078: tus- ja maalaustöitä. Tämän peruskorjaus- ja
15079: saneeraussuunnitelman kustannusarvio on run- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15080: saat 4 miljoonaa markkaa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15081: Muudan opisto tulisi saada uudistetuksi ja 29.57.52 1 000 000 markkaa Salon seu-
15082: tällä tavoin palvelemaan tulevaisuudessakin Sa- dun evankelisen opiston peruskorjauksen
15083: lon alueen sekä muun Lounais-Suomen ja Länsi- ja saneeraussuunnitelman toteuttamisek-
15084: Uudenmaan sekä Etelä-Hämeen nuorison kasvat- SI.
15085:
15086:
15087: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15088:
15089: Ilkka Kanerva
15090: 1110 1985 vp.
15091:
15092: Raha-asia-aloite n:o 1028
15093:
15094:
15095:
15096:
15097: Kanerva: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesihuoltolinjan ra-
15098: kentamiseksi välille Kaianti-Uusikaupunki
15099:
15100:
15101: Eduskunnalle
15102:
15103: Kaianti ja Uusikaupunki ovat yhteisin päätök- valtion vesihuoltotyönä, jolloin valtion vastatta-
15104: sin sopineet vesihuoltoyhteistyöstä. Tarkoitus on, vana ovat työkustannukset.
15105: että Kaianti johtaa rakennettavaa vesihuoltolinjaa
15106: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15107: pitkin jätevetensä Uudenkaupungin jäteveden
15108: taen,
15109: puhdistamolle puhdistettavaksi, jolloin Kaianti
15110: välttyy oman vajaatehoisen puhdistamonsa laa-
15111: jentamiselta tai uuden rakentamiselta. Samaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15112: kaivantoon sijoitetaan myös vesijohto. Vesijohto 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15113: tulee rakentaa myös Kaiannin asemalle omana 30.40. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
15114: haaranaan, koska seudulla ei ole kunnollista Turun vesipiinlle vesihuoltolinjan raken-
15115: talousvettä saatavissa. Työ on sovittu tehtäväksi tamiseksi vältlle Kalanti-Uusikaupunki.
15116:
15117: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15118:
15119: Ilkka Kanerva
15120: 1985 vp. 1111
15121:
15122: Raha-asia-aloite n:o 1029
15123:
15124:
15125:
15126:
15127: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Lepäisen-Lyökin tien raken-
15128: tamiseen
15129:
15130:
15131: Eduskunnalle
15132:
15133: Lepäisen-Lyökin paikallistiellä olisi saariston Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15134: tieolojen kehittämisen kannalta tärkeä merkitys. taen,
15135: Se parantaisi olennaisesti Uudenkaupungin
15136: saariston tieyhteyksiä. Tiellä olisi merkitystä myös
15137: palveluliikenteelle. Samalla tällä tieyhteydellä että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15138: saataisiin aikaan ainutlaatuinen rengastie Uuden- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15139: kaupungin saaristoon ja samalla kyettäisiin pa- 31.24.77 1 000 000 markkaa Lepäisen-
15140: rantamaan saariston asukkaiden elinolosuhteita. Lyökin tien rakentamiseen.
15141:
15142: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15143:
15144: Ilkka Kanerva
15145: 1112 1985 vp.
15146:
15147: Raha-asia-aloite n:o 1030
15148:
15149:
15150:
15151:
15152: Kanerva: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
15153: omapääomaosuuden kattamiseksi
15154:
15155:
15156: Eduskunnalle
15157:
15158: Opiskelija-asuntojen puute on ollut entytsen sesti rasittavat tiukalle vedettyä opiskelijan ta-
15159: huutava kuluvana syksynä. Etenkin uudet opiske- loutta.
15160: lijat ovat ponnistelun tuloksena opiskelupaikan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15161: saatuaan joutuneet toteamaan joutuneensa vai- taen,
15162: keaan asuntotilanteeseen joutuessaan muutta-
15163: maan uudelle opiskelupaikkakunnalle. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15164: Opiskelija-asuntojen rakentamisessa ei ole saa- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15165: vutettu opiskelija-asuntotoimikunnan suositta- 35.45.51 lisäyksenä 12 000 000 markkaa
15166: maa 3 750 asuntopaikan rakentamista vuosittain. opiskelija-asuntojen omapääomaosuuden
15167: Vuokrat ovat jatkuvasti kohonneet ja luonnolli- osittaiseksi kattamiseksi.
15168:
15169: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15170:
15171: Ilkka Kanerva
15172: 1985 vp. 1113
15173:
15174: Raha-asia-aloite n:o 1031
15175:
15176:
15177:
15178:
15179: Karp?la ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
15180: mtseen
15181:
15182:
15183: Eduskunnalle
15184:
15185: Valtion tämän vuoden tulo- ja menoarviossa tukseen. Näin ollen eduskunnan tulisikin korot-
15186: oli määräraha Lapin läänin kehittämistä varten. taa läänien kehittämiseen varattua määrärahaa
15187: Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa on nimikettä käsitellessään valtion vuoden 1986 tulo- ja meno-
15188: muutettu ja käyttöaluetta laajennettu koskemaan arviota.
15189: Lapin läänin lisäksi myöskin Mikkelin, Kymen, Paitsi alueen laajentamisesta, määrärahan ko-
15190: Pohjois-Karjalan ja Oulun läänit. Määrärahaa on rotustarve johtuu myös siitä, että muilta momen-
15191: esitetty korotettavaksi 30 miljoonasta 50 miljoo- teilta on siirretty eräiden elinkeinopoliittisten
15192: naan markkaan. hankkeiden avustuksia rahoitettavaksi tältä mo-
15193: Toimenpide on oikeansuuntainen. Muiden mentilta. Niinpä eräissä tapauksissa itäisten lää-
15194: aluepoliittisten toimenpiteiden tehokkuuden nien elinkeinoelämän kehittämiseksi käytettävissä
15195: heikentyessä uusia toimenpiteitä välttämättä tar- olevat määrärahat tulisivat laskemaan läänien
15196: vitaan. Samoin alueen laajentaminen on oikeaan kehittämisraha-alueen laajentamisesta huolimat-
15197: osunut toimenpide. Esimerkiksi viime vuoden ta. Tämä ei liene ollut hallituksenkaan tarkoitus.
15198: väestötilasto osoittaa, että juuri maamme itäiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15199: alueet, joille nyt aluetta laajennetaan, ovat nioittaen,
15200: väestökehityksen kannalta katsottuna ongelmalli-
15201: simpia alueita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15202: Hallituksen esityksen määräraha ei kuitenkaan 1986 tulo- ja menoarvioon momen#lle
15203: ole tarvetta vastaavan suuruinen. Niinpä asiaa 26.98.43 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
15204: valmistellut toimikunta esittikin huomattavasti läänien kehittämiseen varatun määrä-
15205: suurempaa määrärahaa kyseessä olevaan tarkoi- rahan korottamiseen.
15206:
15207: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15208:
15209: Reino Karpola Pentti Poutanen Mauno Manninen
15210: Kalevi Mattila Timo Kietäväinen Hannele Pokka
15211: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Jouko Tuovinen
15212: Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
15213: Heikki Kokko Lea Sutinen Reino Jyrkilä
15214: Seppo Pelttari
15215:
15216:
15217:
15218:
15219: 140 428500120H
15220: 1114 1985 vp.
15221:
15222: Raha-asia-aloite n:o 1032
15223:
15224:
15225:
15226:
15227: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiteen evankeliselle kan-
15228: sanopistolle rakennuskustannuksiin
15229:
15230:
15231: Eduskunnalle
15232:
15233: Kiteen evankelinen kansanopisto on joutunut kunnan asuntokysymykset ovat järjestämättä. Py-
15234: viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana syvän henkilökunnan saamisen varmistamiseksi
15235: investoimaan toimitiloihinsa erittäin paljon. Sisä- opistolla tulisi olla asuntoja myöskin henkilökun-
15236: oppilaitoksena opisto on rakentanut muun muas- nalle. Suunnitelmia niiden hankkimiseksi onkin
15237: sa oppilasasuntolat, jotka nyt ovatkin ajanmukai- tehty, mutta niitä ei ole voitu toteuttaa heikon
15238: set. Samoin opisto on peruskorjannut 1940- ja maksuvalmiuden takia.
15239: 1950-luvuilla rakennetut päärakennukset. Näi-
15240: den rakennusten peruskorjaustyöt päättyivät vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15241: me vuonna ja maksoivat yli kaksi miljoonaa nioittaen,
15242: markkaa.
15243: Opisto ei ole mainittuihin rakennusinvestoin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15244: teihin saanut minkäänlaisia avustuksia, vaan se 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15245: on joutunut toteuttamaan ne lainavaroin. Tästä 29.57.52 200 000 markkaa avustukseksi
15246: johtuen opiston talous on ilman erityistoimen- Kiteen evankeliselle kansanopistolle ra-
15247: piteitä erittäin vaikea saada tasapainoon. kennusinvestoinneista kertyneiden laino-
15248: Vaikka opisto muilta osin toimitilojensa puo- jen maksamista ja henktlökunnan asunto-
15249: lesta täyttää nyt nykyajan vaatimukset, henkilö- jen hankkimista varten.
15250:
15251: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15252:
15253: Reino Karpola Lea Sutinen Reino Jyrkilä
15254: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Jouko Tuovinen
15255: 1985 vp. 1115
15256:
15257: Raha-asia-aloite n:o 1033
15258:
15259:
15260:
15261:
15262: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta syöttövesijohdon rakenta-
15263: miseen Suorlahden kylästä Kiteen kirkonkylään
15264:
15265:
15266: Eduskunnalle
15267:
15268: Vesihallitus on esittänyt Kiteen syöttövesijoh- Työn kustannusarvio on seuraava:
15269: don rakentamista vuoden 1986 varsinaiseen työ- vedenottaman rakentaminen . . . . . 800 000 mk
15270: ohjelmaan ja rahoitettavaksi valtion vuoden 1986 syöttövesijohdon tarvikkeet . . . . . . 1 500 000 , ,
15271: tulo- ja menoarviossa. Kohde ei kuitenkaan sisäl- syöttövesijohdon työosuus . . . . . . . 950 000 , ,
15272: ly valmistuneeseen tulo- ja menoarvioesitykseen.
15273: Yhteensä 3 2 50 000 mk
15274:
15275: Kiteen kirkonkylän veden saannin turvaami- Todettakoon, että lisäkustannuksia aiheuttavat
15276: seksi rakennetaan Suorlahden kylään uusi pohja- mm. maa-aluehankinnat.
15277: vedenottamo. Nykyinen vedenottama on keskellä Valtion osuus olisi siis 950 000 mk, mikä oli
15278: kirkonkylää ja siten altis likaantumiselle. Lisäksi vesihallituksen työohjelmaehdotuksessa ohjel-
15279: veden laadussa on ollut ajoittain toivomisen moitu siten, että v. 1986 käytetään 900 000 mk
15280: varaa. Kirkonkylän vesilaitokseen on liittynyt ja v. 1987 lähinnä viimeistelytöihin 50 000 mk.
15281: noin 5 300 asukasta. Syöttövesijohdolla tarkoite- Työohjelmaehdotuksen mukaan valtio työllistäisi
15282: taan Suorlahden vedenottarnoita kirkonkylän v. 1986 johdon rakentamisessa seitsemän henki-
15283: verkkoon rakennettavaa johtoa, jonka pituus on löä heinäkuusta joulukuuhun.
15284: noin 7 300 m. Johtoon voidaan liittää myös Suorlahden vedenottaman ja vesijohdon ra-
15285: välillä olevaa haja-asutusta. kentaminen on välttämätöntä ja työ olisi toteu-
15286: tettava kiireellisesti, jotta yhden vedenottaman
15287: varassa olevan kirkonkylän vedensaanti turvataan
15288: Kiteen syöttövesijohto on tarkoitus tehdä ns. ja varmistetaan ja että vesi pysyy myös laadultaan
15289: valtion vesihuoltotyönä, mistä on säädetty valtio- moitteettomana.
15290: neuvoston päätöksessä valtion vesihuoltotöistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15291: (n:o 214/9.3.1978). Koko työ käsittää tässä ta- nioittaen,
15292: pauksessa vedenottaman ja syöttövesijohdon, jos-
15293: ta valtion osuus olisi syöttöjohdon rakentaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15294: Vedenottaman tekisi Kiteen Vesikunta ja syöttö- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15295: johdon tarvikkeiden hankkimisesta vastaisi 30.40. 77 900 000 markkaa syöttövesijoh-
15296: Kiteen kunta. Kohde täyttää em. valtioneuvos- don rakentamista varten Suorlahden ky-
15297: ton päätöksen edellytykset. lästä Kiteen kirkonkylään.
15298:
15299: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15300:
15301: Reino Karpola Lea Sutinen Reino Jyrkilä
15302: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Jouko Tuovinen
15303: 1116 1985 vp.
15304:
15305: Raha-asia-aloite n:o 1034
15306:
15307:
15308:
15309:
15310: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kaupunginteatterin
15311: valtionapuun
15312:
15313:
15314: Eduskunnalle
15315:
15316: Lahden kaupunginteatterin uusi teatteriraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15317: nus on valmistunut ja otettu käyttöön vuonna nioittaen,
15318: 1983. Sen rakentamiskustannukset olivat yhteen-
15319: sä 114 milj. mk, johon Lahden kaupunki on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15320: tähän mennessä saanut valtionavustusta 17,5 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
15321: milj. mk eli 15,4 % rakentamiskustannuksista. mentille 29.90.60 5 000 000 markkaa
15322: Hankkeesta päätettäessä on valtionavustusta valtionavustuksena Lahden kaupungin-
15323: arvioitu saatavan noin 24 milj. markkaa. teatterin rakentamiseen.
15324:
15325: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15326:
15327: Matti Kautto Jouko Skinnari
15328: Mikko Vainio Ulla Puolanne
15329: Matti Viljanen
15330: 1985 vp. 1117
15331:
15332: Raha-asia-aloite n:o 1035
15333:
15334:
15335:
15336:
15337: Kautto: Koroterun määrärahan osoittamisesta museoviraston palk-
15338: kauksiin
15339:
15340:
15341: Eduskunnalle
15342:
15343: Museoviraston rakennushistorian osasto on res- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15344: taurointitoimiston aloitteesta esittänyt nykyisen taen,
15345: A 14 palkkausluokan tutkimusavustajan viran lak-
15346: kauttamista ja uuden rakennuskonservaattorin
15347: viran (A 19 pl.) perustamista. Tämä on välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15348: töntä sen kannalta, että museovirasto kykenee 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15349: hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä nyt kun uusi 29.94.01 lisäyksenä 20 000 markkaa
15350: rakennussuojelulaki on tullut voimaan. museoviraston palkkauksiin.
15351:
15352: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15353:
15354: Matti Kautto
15355: 1118 1985 vp.
15356:
15357: Raha-asia-aloite n:o 1036
15358:
15359:
15360:
15361:
15362: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta pienille ja keskisuurille
15363: tiloille lannoitteiden ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin ostoto-
15364: disteisiin
15365:
15366:
15367: Eduskunnalle
15368:
15369: Karjataloutta harjoittavien pienten ja keski- nukset, ovat hintojen nousut saattaneet taloudel-
15370: suurten tilojen kannattavuus on huonontunut lisen kannattavuuden niin kestämättömäksi, että
15371: sen johdosta, että väkirehujen ja lannoitteiden entistä suuremmassa määrin on luovuttava kar-
15372: hinnat ovat niin voimakkaasti nousseet. janpidosta.
15373: Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueilla on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15374: paljon sellaisia kuntia, joissa maanviljelystilat
15375: eivät ole kyenneet siirtymään ympärivuotiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15376: viherrehun käyttämiseen eivätkä kykene myös- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15377: kään rehuviljan riittävään viljelyyn. Tämän joh- 30.31.41 5 000 000 markkaa käytettäväk-
15378: dosta joutuvatkin karjataloudessa toimivat pienti- si pienzlle ja keskisuurille tilozlle lannoit-
15379: lat käyttämään puolet saamastaan maitotilistä teiden ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin
15380: rehujen ostamiseen. Kun vielä otetaan huomioon ostotodisteisiin.
15381: lannoitteiden ostot ja monenlaiset tarvikekustan-
15382:
15383: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15384:
15385: Matti Kautto Heikki Mustonen
15386: 1985 vp. 1119
15387:
15388: Raha-asia-aloite n:o 1037
15389:
15390:
15391:
15392:
15393: Kautto ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljeli-
15394: jöiden tukemiseen
15395:
15396:
15397: Eduskunnalle
15398:
15399: Nuorten viljelijöiden tukemiseen tarkoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15400: ns. starttiraha ei ole vuosittain riittänyt. Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15401: 1986 tarpeeksi on arvioitu 185 milj. mk. Kuiten- 30.33.40 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
15402: kin hallitus esittää vain 120 milj. mk. nuorten viljelijöiden tukemiseen.
15403: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15404: nioittaen,
15405:
15406: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15407:
15408: Matti Kautto Sten Söderström
15409: Esko:Juhani Tennilä Ensio Laine
15410: Heikki Mustonen
15411: 1120 1985 vp.
15412:
15413: Raha-asia-aloite n:o 1038
15414:
15415:
15416:
15417:
15418: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatila-
15419: talouden kehittämisrahastoon
15420:
15421:
15422: Eduskunnalle
15423:
15424: Maatilatalouden kehittämisrahaston varat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15425: sekä markkamääräisesti että reaalisesti alentuneet nioittaen,
15426: viime vuosina. Kuitenkin rahastosta suoritetaan
15427: maatalouden jatkuvuuden ja viljelijöiden toi-
15428: meentulon kannalta välttämättömiä lainoja ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15429: avustuksia. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15430: Vuoden 1986 tarpeeksi on arvioitu 750 milj. 30.33.60 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
15431: markkaa, mutta kuitenkin hallitus esittää vain siirtona maatilatalouden kehittämisrahas-
15432: 430 milj. markkaa. toon.
15433:
15434: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15435:
15436: Matti Kautto Sten Söderström
15437: Esko-Juhani Tennilä Ensio Laine
15438: Heikki Mustonen
15439: 1985 vp. 1121
15440:
15441:
15442: Raha-asia-aloite n:o 1039
15443:
15444:
15445:
15446:
15447: Kautto ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin
15448: energiataloudelliseen korjaustoimintaan
15449:
15450:
15451: Eduskunnalle
15452:
15453: Hallitus esittää momentilta vähennettäväksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15454: 13 milj. mk sillä perusteella, että perusparannus- nioittaen,
15455: lainoitusta tehostetaan. Kuitenkin tänä vuonna
15456: avustushakemuksia on tullut yli 2 kertaa enem-
15457: män kuin avustuksia voidaan myöntää vaikka
15458: perusparannus ja -korjauslainoitus on jo laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15459: nettu koko maahan. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15460: Jotta avustuksen merkitystä energiansäästö- 35.45.56 lt"säyksenä 20 000 000 markkaa
15461: tavoitteiden saavuttamisessa ei vähennettäisi, esi- avustuksena energiataloudelliseen kor-
15462: tämme avustusmäärän lisäämistä. jaustoimintaan.
15463:
15464: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15465:
15466: Matti Kautto Marja-Liisa Salminen
15467: Marjatta Stenius-Kaukonen Sten Söderström
15468:
15469:
15470:
15471:
15472: 141 428500120H
15473: 1122 1985 vp.
15474:
15475: Raha-asia-aloite n:o 1040
15476:
15477:
15478:
15479:
15480: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin
15481: taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille
15482:
15483:
15484: Eduskunnalle
15485:
15486: Taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokratalo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15487: jen määrä kasvaa. Tämä johtuu laina-aikojen nioittaen,
15488: lyhyydestä ja korkojen korkeudesta. Tämän joh-
15489: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15490: dosta avustusmäärää tulisi merkittävästi korottaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15491: ja määrätä avustusten käyttötarkoitukseksi valtio-
15492: 35.45.64 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
15493: neuvoston vuokratasoyleisohjeen mukaisen vuok- avustuksiin taloudellisissa vaikeuksissa
15494: ran noudattaminen.
15495: oleville vuokratalozlle.
15496: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15497:
15498: Matti Kautto Marja-Liisa Salminen
15499: Sten Söderström Marjatta Stenius-Kaukonen
15500: 1985 vp. 1123
15501:
15502: Raha-asia-aloite n:o 1041
15503:
15504:
15505:
15506:
15507: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskorjaus- ja
15508: perusparannuslainoihin
15509:
15510:
15511: Eduskunnalle
15512:
15513: Peruskorjaus- ja perusparannuslainojen kysyntä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15514: on merkittävästi ylittänyt niihin myönnetyn nioittaen,
15515: määrärahan. Tänä vuonna lainahakemuksia jätet-
15516: tiin kaksi kertaa suuremmasta summasta kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15517: niitä voitiin myöntää. Peruskorjaustoiminnan li- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15518: sääntymisestä johtuen määrärahan tarve jatkuvas- 35.45.86lisäyksenä 100 000 000 markkaa
15519: ti kasvaa. lainoihin peruskorjauksiin ja perusparan-
15520: nukstin.
15521:
15522: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15523:
15524: Matti Kautto Marja-Liisa Salminen
15525: Marjatta Stenius-Kaukonen Sten Söderström
15526: 1124 1985 vp.
15527:
15528: Raha-asia-aloite n:o 1042
15529:
15530:
15531:
15532:
15533: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisten jazz-
15534: tapahtumien tukemiseen
15535:
15536:
15537: Eduskunnalle
15538:
15539: Maamme jazzelämä tarvitsee kehittyäkseen kia ja lisätään suomalaisten jazzmuusikoiden työ-
15540: tuntuvasti nykyistä enemmän yhteiskunnan tu- mahdollisuuksia.
15541: kea. Muihin Pohjoismaihin verrattuna on Suomi Näitä jazztapahtumia tullaan järjestämään
15542: jäänyt tuntuvasti jälkeen. Suomessa on kuitenkin vuonna 1986 ainakin Tampereen jazzhappening,
15543: runsaat 100 ammattimaista jazzmuusikkoa, joista Kainuun jazzkevät, Kalott Jazz blues, Järvenpään
15544: vajaa viidennes saa toimeentulonsa jazzista. Jazz- Puistoblues, Turun jazztapahtuma, Keitele Jazz,
15545: muusikkojen toimeentulon kannalta ja myös Porin jazzfestivaalien lisäksi. Valtakunnalliset
15546: jazzmusiikin tunnetuksi tekemisen kannalta jazzpäivät tullaan pitämään vuonna 1986 Kokko-
15547: esiintymismahdollisuuksien lisääminen on tär- lassa, jossa yhteydessä on myös luonnollisesti
15548: keätä. Jazzliiton toimintaan ovat kuuluneetkin jazztapahtumia ja konsertteja.
15549: paikallisten jazzin harrastajien järjestämät jazzta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15550: pahtumat. Näihin tapahtumiin on kuitenkin nioittaen,
15551: vain harvoissa tapauksissa osoitettu yhteiskunnan
15552: varoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15553: Valtiovallan toimenpitein tulee edistää jazz- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15554: musiikin harrastusta koko valtakunnan alueella. 29.90.52 lisåyksenä 300 000 markkaa
15555: Käytännöllisen ja toimivan tavan tähän antaa alueellisten jazztapahtumien tukemisek-
15556: paikallisten jazztapahtumien ja konserttien tuke- st.
15557: minen. Samalla tuetaan suomalaista jazzmusiik-
15558:
15559: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15560:
15561: Arvo Kemppainen Aarno von Bell Sakari Valli
15562: Pentti Kettunen Tarja Halonen
15563: 1985 vp. 1125
15564:
15565: Raha-asia-aloite n:o 1043
15566:
15567:
15568:
15569:
15570: A. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sijoitus-
15571: menoihin työllisyyden turvaamiseksi
15572:
15573:
15574: Eduskunnalle
15575:
15576: Vallitsevien työllisyyserojen tasoittaminen vä- tiestö rappeutuu, välttämättömiin peruskorjaus-
15577: hentämällä työttömyyttä vaikeilla työttömyysalu- ja parannustöihin sen enempää kuin tarpeellisiin
15578: eilla Pohjois- ja Itä-Suomessa on yksi kiireinen uusiin tiekohteisiin ei ole riittävästi rahaa käytet-
15579: yhteiskuntapoliittinen tavoite. Tästä huolimatta tävissä ensi vuonnakaan. Sama koskee VR:n ja
15580: hallituksen esityksessä vuoden 1986 tulo- ja me- PTI:n toimintojen kehittämistä.
15581: noarvioksi esitetään työllisyyden hoitamiseen tar-
15582: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15583: koitettuihin sijoitusmenoihin tämänvuotista vä-
15584: nioittaen,
15585: hemmän määrärahoja. Erityisen huolestuttavaa
15586: on, että TVL:n käyttöön tarkoitettuja määräraho-
15587: ja ollaan supistamassa samanaikaisesti kun myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15588: ns. varsinainen budjettirahoitus Pohjois- ja Itä- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15589: Suomen tiekohteisiin tulee vähenemään. Esim. 34.50. 77 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
15590: Kainuussa on arvioitu, että hallituksen esitys ja että poistetaan momentin peruste-
15591: merkitsee jopa sadan työpaikan vähennystä. Sa- luissa olevat markkamäärätiet rajoitukset
15592: manaikaisesti tiedetään kuitenkin, että maamme TVL:n, VR:n ja Pn:n osalta.
15593:
15594: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15595:
15596: Arvo Kemppainen Aarno von Bell
15597: Pentti Kettunen Sakari Valli
15598: 1126 1985 vp.
15599:
15600: Raha-asia-aloite n:o 1044
15601:
15602:
15603:
15604:
15605: H. Kemppainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kai-
15606: nuun matkailuyritysten tukemiseen
15607:
15608:
15609: Eduskunnalle
15610:
15611: Hallitus esittää neljälle läänille, Lapin läänille, alue. Vuokatissa ollaan investoimassa voimak-
15612: Oulun läänille, Kymen läänille ja Mikkelin lää- kaasti matkailuun. Jotta Kainuun tulevat ja jo
15613: nille myönnettävästä 53 milj. markan määrära- toiminnassa olevat matkailuyritykset voisivat
15614: hasta myönnettäväksi Lapin matkailun lomatu- mahdollisimman tehokkaasti käyttää investointe-
15615: keen 3 milj. markkaa matkailuyrityksille 1.1.- ja hyväksi ja työllistää työntekijänsä ympärivuo-
15616: 15.2. ja 1.10.-20.12. välisinä aikoina. Esitys on tisesti, on jo tasapuolisten kilpailuolosuhteiden
15617: varsin perusteltu, koska matkailun sesonkiluon- turvaamiseksi kohtuullista, että matkailutukea
15618: teisuus vaikeuttaa elinkeinoa ja pysyvien työpaik- myönnetään myös Kainuun matkailuyrityksille.
15619: kojen syntymistä. Sama ongelma vaivaa myös Kainuussa työttömyys on ollut 1-2 % Lapin
15620: Kainuun matkailuyrityksiä. Kainuussa, jossa työttömyyttä korkeampi.
15621: matkailuelinkeinolla on myös huomattavat kehi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15622: tysmahdollisuudet, matkailuun liittyvät inves- nioittaen,
15623: toinnit ovat jääneet esimerkiksi Lappiin verrattu-
15624: na jälkeen. Pienillä yrittäjillä on ollut lisäksi
15625: huomattavia toiminta- ja käynnistysvaikeuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15626: Näin on ollut esimerkiksi Saukkovaaran matkai- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15627: lukäytön osalla. Tulevaisuudessa kuitenkin lu- 26.98.43 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
15628: paavia matkailuinvestointikohteita ovat esim. matkazlutukeen Kainuun matkatluyrityk-
15629: Hyrynsalmen Tuomivaaran alue, Kuhmon Kale- sille.
15630: valakylä sekä Suomussalmella erityisesti Hossan
15631:
15632: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15633:
15634: Hannu Kemppainen Sakari Valli Aarno von Bell
15635: Mauno Manninen Heikki Mustonen
15636: 1985 vp. 1127
15637:
15638: Raha-asia-aloite n:o 1045
15639:
15640:
15641:
15642:
15643: H. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
15644: maatilateknisen koulutuksen aloittamiseksi Ristijärvellä
15645:
15646:
15647: Eduskunnalle
15648:
15649: Kainuussa on runsaasti tarvetta maatilatekni- maatalouskonekorjauspalvelua, mlta tarvetta ta-
15650: sen koulutuksen lisäämiseksi. Koulutus on selväs- lousteknillisen koulun aloittaminen Ristijärvellä
15651: ti jäljessä muuhun maahan verrattuna, ja opetuk- myös palvelisi.
15652: seen halukkaita oppilaita on riittänyt. Tämänhet- Ristijärvellä on koulutuksen aloittamista varten
15653: kinen opetus Seppälän maatalousoppilaitoksessa koulurakennus. Lisäksi oppilaille on asuntola ja
15654: toimii puutteellisissa tiloissa. asuntoja on pystytty hyvin järjestämään.
15655: Seppälän maatalousoppilaitoksen johtokunta
15656: Uudisrakennushankkeen kustannusarvio on
15657: on käsitellyt asiaa ja esittää yksimielisesti maatila-
15658: teknisen koulutuksen siirtämistä Ristijärvelle. alustavasti laskettu noin 3,2 milj. markaksi.
15659: Ristijärvellä toimii tällä hetkellä Seppälän maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15660: talousoppilaitoksen alaisena väliaikaisena maa- nioittaen,
15661: mieskoulu nyt kuudetta lukuvuottaan. Paitsi uu-
15662: sien tilojen tarpeella, koulutuksen siirtämistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15663: Ristijärvelle puoltaa myös se, että Kajaanin lähi- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15664: ympäristöstä ei löydy riittävästi korjattavaa maa- 29.60.21 1 500 000 markkaa lisäyksenä
15665: talouskonekantaa oppilastarkoituksiin. Ristijär- maatziateknisen koulutuksen aloittami-
15666: vellä ja lähiympäristössä ei lisäksi ole riittävästi seksi Ristijärvellä.
15667:
15668: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15669:
15670: Hannu Kemppainen Sakari Valli
15671: Aarno von Bell Heikki Mustonen
15672: 1128 1985 vp.
15673:
15674: Raha-asia-aloite n:o 1046
15675:
15676:
15677:
15678:
15679: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seppälän maata-
15680: lousoppilaitoksen rakennustöihin
15681:
15682:
15683: Eduskunnalle
15684:
15685: Seppälän maatalousoppilaitos Kajaanissa toi- Lisäksi on nähty välttämättömäksi lisätilojen
15686: mii pääosin vanhoissa ja huonokuntoisissa tilois- rakentaminen 250 m 2:n verran. Näihin tiloihin
15687: sa. sisältyisi kone- ja työverstastilaa sekä luokkatiloja.
15688: Kainuussa maatalousopetuksen tarve on lisään- Lisäksi olisi tarvetta hallitilaksi koneiden säilyttä-
15689: tynyt. Sukupolvenvaihdoksia on tapahtunut ai- mistä varten.
15690: kaisempaa runsaammin, mutta tiloilla ikäraken-
15691: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15692: ne on edelleen maan korkeimpia pitäen koulu-
15693: nioittaen,
15694: tustarvetta jatkuvasti suurena. Opetukseen on
15695: viime vuosina hakeutunut reilusti aloituspaikkoja
15696: enemmän hakijoita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15697: Seppälän maatalousoppilaitosta varten on teh- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15698: ty lisärakennus- ja saneeraussuunnitelma. Vanha 29.60. 74 2 000 000 markkaa lisäyksenä
15699: päärakennus tulee pikaisesti korjata ja jättää Seppälän maatalousoppilaitoksen pää-
15700: sinne lisäopetustiloja. Päärakennuksen saneeraus- rakennuksen saneeraukseen sekä lisära-
15701: hinnaksi on laskettu 2,6 milj. mk. kennustyön käynnistämiseen.
15702:
15703: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15704:
15705: Hannu Kemppainen Sakari Valli
15706: Aarno von Bell Heikki Mustonen
15707: 1985 vp. 1129
15708:
15709:
15710: Raha-asia-aloite n:o 1047
15711:
15712:
15713:
15714:
15715: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kamari-
15716: musiikkifestivaalin järjestämiseksi
15717:
15718:
15719: Eduskunnalle
15720:
15721: Kuhmon kamarimusiikkifestivaali on muodos- miseksi yhtä korkeana kuin tähänkin saakka tar-
15722: tunut jo käsitteeksi. Yli 15 vuoden ajan se on vitaan säännöllistä valtion tukea, jotta järjestäjät
15723: koonnut Kuhmoon joukon maailman konsertti- uskaltavat suunnitella kesän ohjelmistoa.
15724: taiteen huippuja, jotka ovat esiintymistensä lisäk-
15725: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15726: si avustaneet musiikin opetuksessa.
15727: nioittaen,
15728: Hankkeen rahoitus on ollut tapahtuman järjes-
15729: täjien, kunnan ja valtion avustuksen varassa.
15730: Tehtävä on vaatinut paljon vapaaehtoista työtä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15731: joka on leimannut koko tapahtumaa. Kuhmon 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15732: kunta on antanut konsertti- ja harjoitustilat sekä 29.90.52 300 000 markkaa Kuhmon ka-
15733: avustanut rahallisesti. Taiteellisen tason säilyttä- man·mustikkitapahtuman järjestämiseen.
15734:
15735: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15736:
15737: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
15738: Sakari Valli Heikki Mustonen
15739:
15740:
15741:
15742:
15743: 142 428500120H
15744: 1130 1985 vp.
15745:
15746: Raha-asia-aloite n:o 1048
15747:
15748:
15749:
15750:
15751: H. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vuoka-
15752: tin urheiluopistolle tutkimusvälineistön hankintaan
15753:
15754:
15755: Eduskunnalle
15756:
15757: Vuokatissa on kuluvan vuoden aikana käynnis- seen minkäänlaista julkista tukea. Liikuntalääkä-
15758: tetty urheilu-. ja liikuntalääkäriasema. Kehittyes- riasemien kulut eivät ainakaan vielä kuulu urhei-
15759: sään se tulee palvelemaan sekä huippujen, taval- luopistoilla valtionapua saavan toiminnan piiriin.
15760: listen liikkujien liikunnallisia terveys-, testaus- ja Asemalta puuttuvat vielä kohtuulliset testaus-,
15761: tutkimuspalvelu ja. laboratorio- ja tutkimusvälineet.
15762: Monessa yhteydessä mm. Suomen Liikuntalää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15763: ketieteen Säätiö, Urheilun keskusjärjestöjen ja nioittaen,
15764: urheiluseurojen taholta on esitetty, että maahan
15765: saataisiin kattava urheilu- ja liikuntatutkimuksiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15766: ja lääkäripalveluihin erikoistuneiden asemien ver- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15767: kosto. Useilla paikkakunnilla ympäri Suomea on 29.91.50 lisäyksenä 50 000 markkaa Vuo-
15768: jo hyvin toimivat ja alueellisesti kattavat liikunta- katin urheiluopiston liikunta- ja urhezlu-
15769: lääkäriasemat. Vuokatin aseman käynnistämistä lääkäriaseman tutkimusvälineistön han-
15770: ovat haitanneet rahoitusvaikeudet, koska tausta- kintaan.
15771: yhteisöt eivät ole saaneet toiminnan käynnistämi-
15772:
15773: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15774:
15775: Hannu Kemppainen Sakari Val1i Aarno von Bell
15776: Heikki Mustonen Seppo Pelttari
15777: 1985 vp. 1131
15778:
15779: Raha-asia-aloite n:o 1049
15780:
15781:
15782:
15783:
15784: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanmittausinsi-
15785: nöörin viran perustamiseksi Kainuun maatalouspiiriin
15786:
15787:
15788: Eduskunnalle
15789:
15790: Maassamme ovat ainoastaan Kajaanin maata- kien toteuttamiseen liittyvät tehtävät: laki oikeu-
15791: louspiiri, joka on vakinainen piiri ja Ylivieskan desta hankkia maa- ja metsätalousmaata, laki
15792: maatalouspiiri, joka on ylimääräinen piiri ilman pakkohuutokaupassa myytävien kiinteistöjen luo-
15793: maanmittausinsinööriä. Virat ovat olemassa, vuttamisesta valtiolle, laki oikeudesta luovuttaa
15794: muttei varoja niiden täyttämiseen. Tilanne on valtion omaisuutta ja tuloa tuottavia oikeuksia,
15795: hyvin epätyydyttävä. Kyseiset tehtävät hoidetaan porotilalaki, laki sotilastorppien lunastamisesta,
15796: Kajaanin osalta sivutoimisesti Oulusta käsin. luontaiselinkeinolaki, kohtalaki jne. Maatalous-
15797: Erityisesti Kainuun maatalouspiirissä maanmit- insinöörin tehtäviin kuuluvat myös muut maata-
15798: tausinsinöörin kokopäiväisen viran tarve on il- louspiirin mahdollisesti määräämät tehtävät.
15799: meinen. Maatalouden rakenne- ja kehittämistoi- Kainuun kohdalla maanmittausinsinöörin tar-
15800: menpiteet sekä lisääntyvän sukupolvenvaihdos- vetta lisää myös lisääntynyt pellonvarausten pur-
15801: tarpeen takia että lisämaiden saannin tarpeen kaantuminen, ylituotantorajoitukset. Kainuun
15802: takia ovat lisääntyneet. Pääosa tehtävistä liittyy alueella aktiivisemmalla maapolitiikalla voitaisiin
15803: maatilalain toteuttamiseen eli osto- ja myyntitoi- huomattavasti lisätä varoja maatilatalouden ke-
15804: mintaan. Tällä tavoin ostetaan maa- ja metsäta- hittämisrahastosta, tehostaa toimenpiteitä Kai-
15805: lousmaata käyvästä hinnasta käytettäväksi lisä- nuun maatalouden kehittämiseksi, elinkelpoisten
15806: maiksi erityisesti niille viljelijöille, joilla tilan maatilojen luomiseksi ja tätä kautta pysyvien
15807: elinkelpoisuus on lisämaan saannista ja tilusjär- työpaikkojen luomiseksi.
15808: jestelyistä kiinni. Tuotannonrajoitusten tullessa
15809: voimaan erityisesti metsälisämaiden saanti on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15810: nousemassa tärkeäksi. nioittaen,
15811: Piireissä maankäytöstä päättää suunnittelutoi-
15812: mikunta. Suunnittelutoimikunnan puheenjohta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15813: jana on maanmittausinsinööri, jota ei Kainuussa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15814: ole päätoimisesti. 30.08.01 lisäyksenä 100 000 markkaa
15815: Maatalouspiirin maanmittausinsmoonn toi- maanmittausinsinöörin viran perustami-
15816: menkuvaan kuuluvat lisäksi mm. seuraavien la- seksi Kainuun maatalouspiiriin.
15817:
15818: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15819:
15820: Hannu Kemppainen Sakari Valli Aarno von Bell
15821: 1132 1985 vp.
15822:
15823: Raha-asia-aloite n:o 1050
15824:
15825:
15826:
15827:
15828: H. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poroai-
15829: tojen rakentamiseen viljelysten ympärille
15830:
15831:
15832: Eduskunnalle
15833:
15834: Alkutuotannon elinkeinoista sekä porotalou- voitaisiin helposti työllistää siten, että avustusta
15835: della että maataloudella on alueillaan tärkeä annettaisiin työvoiman käyttöön, mutta materi-
15836: yhteiskunnallinen ja työllistävä merkitys. Varsin- aalin hankkisivat paliskunnat. Porotalouden ra-
15837: kin poronhoitoalueen etelälaidoilla, missä maata- kennustoiminnan tukemisen momentilla voisi ol-
15838: loutta harjoitetaan enemmän, näiden elinkeino- la vuosittain kiinteä erillinen määräraha tähän
15839: jen kitkaton yhteistyö elinkeinojen luonteesta tarkoitukseen, josta esimerkiksi Paliskuntain lii-
15840: johtuen joutuu joskus koville. Yhteisymmärrystä ton asettamassa tärkeysjärjestyksessä viljelyksiä
15841: voitaisiin edistää rakentamalla viljelysten ympä- suojattaisiin poroaidoilla.
15842: rille poroaitoja siellä, missä porot eniten aiheut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15843: tavat haittaa maanviljelykselle sekä missä porojen nioittaen,
15844: valvominen on vaikeaa.
15845: Aikaisemmin valtion budjetissa on työvoima- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15846: ministeriön kautta tuettu poroaitojen rakenta- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15847: mista lähinnä valtakunnan rajalla ja pääteiden 30.35.45 lisäyksenä 400 000 markkaa po-
15848: varrella. Viljelysten aitaamista työllisyysvaroin roaitojen rakentamiseen viljelysten ympä-
15849: suoritettiin jonkin verran 6-7 vuotta sitten, rille työllistämistarkoituksessa.
15850: mutta siitä on luovuttu. Viljelysten aitaamisella
15851:
15852: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15853:
15854: Hannu Kemppainen Mauno Manninen Väinö Raudaskoski
15855: Sakari Valli Seppo Pelttari Heikki Mustonen
15856: Aarno von Bell
15857: 1985 vp. 1133
15858:
15859:
15860: Raha-asia-aloite n:o 1051
15861:
15862:
15863:
15864:
15865: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähempiarvoisen
15866: kalalajiston pyyntiä edistävään tutkimukseen
15867:
15868:
15869: Eduskunnalle
15870:
15871: Suomen sisävesien kalalajista on voimakkaasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on teh-
15872: muuttunut vähäarvoisemmaksi. Kalavesien hoi- nyt vastaavanlaista tutkimustyötä Saarijärvellä.
15873: dossa on liikaa painotettu arvokkaiden kalalajien Neuvotteluissa se on ilmoittanut valmiutensa
15874: istutusten tärkeyttä. Kalastajat pyytävät kaloja laajentaa tutkimusta kahteen muuhun järveen.
15875: pääasiassa verkoilla, jotka valikoivat kalalajistosta Rahoitustarpeeksi järveä ja vuotta kohti RKTL
15876: vain kaikkein arvokkaimmat kalat. Vähäarvoisten ilmoittaa: pyyntivälineet ja kalusto 50 000 mk
15877: kalojen pyyntiä on vaikea tehostaa pelkästään (vain ensimmäinen vuosi), työkustannukset 4
15878: kalastuksen järjestelykeinoin. Vähempiarvoiselle henkeä x 5 kuukautta = 100 000 mk, kuljetuk-
15879: kalalle ei ole olemassa sellaista hinta- ja kuljetus- set 10 000 mk, näytteet, tiedustelut ja laborato-
15880: tukea, joka olisi saanut sen kalastuksen kannatta- riotyöt 10 000 mk.
15881: vaksi esimerkiksi Kainuussa alueen turkistarhojen Kaluston osalta RKTL ilmoittaa olevan mah-
15882: tarpeisiin. dollista käyttää jo olemassa olevia tai kalastajien
15883: itsensä hankkimia välineitä. Suomussalmella esi-
15884: Suomussalmella ekakuntakokeilun toimikunta merkiksi nuotta ja muut tarpeelliset välineet ovat
15885: on nähnyt asian tärkeyden ja esittää, että käyn- jo olemassa tai ne voidaan hankkia tai lainata.
15886: nistettäisiin tutkimustoimintaa vähempiarvoisen Henkilöiden palkkaamiseen on mahdollista käyt-
15887: kalan kalastuksen tehostamiseksi. Toimikunta to- tää työllisyysvaroja. Tutkimuksen toteuttamiseksi
15888: teaa, että vähempiarvoisen kalan tehokas kalastus riittäisi siten 30 000-50 000 markan määräraha.
15889: on kuitenkin ehdoton edellytys kalakantojen hoi- Tutkimussuunnitelmaa ollaan par'aikaa tekemäs-
15890: totoimien onnistumiselle. Kalatalouden kehittä- sä RKTL:n tutkijan ja Suomussalmen kunnan
15891: misen ongelmat esiintyvät saaliin keräilyssä ja edustajan toimesta.
15892: markkinoinnissa. Keräilyn ongelmana ovat pitkät Tällaisella tutkimuksella olisi saatavissa arvo-
15893: matkat. Alueen turkistarhat voivat käyttää kaiken kasta tietoa kalatalouden hoidosta ja sillä olisi
15894: alueelta saatavan rehukalan ja perkausjätteet, myös tärkeä merkitys turkistarhojen omalta alu-
15895: kun niille on mahdollista maksaa kustannuksia eelta saatavaan rehuntuotantoon.
15896: vastaava hinta. Sen takia ehdotetaan, että kalata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15897: lousviranomaiset käynnistäisivät projektin, jossa nioittaen,
15898: kokeillaan ja tutkitaan rehukalasta maksettavan
15899: hintatuen vaikutuksia vähempiarvoisen kalan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15900: hyödyntämiseen. Toimikunnan esitys on saanut 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15901: Suomussalmen kunnanhallituksen hyväksynnän. 30.38.29 50 000 markkaa vähempiarvoi-
15902: Lisäksi Kainuun maatalouskeskus on tehnyt sa- sen kalala;iston pyyntiä edtstävään tutki-
15903: mansuuntaisen esityksen. mukseen.
15904:
15905: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15906:
15907: Hannu Kemppainen Mauno Manninen Sakari Valli
15908: Aarno von Bell Heikki Mustonen Timo Kietäväinen
15909: 1134 1985 vp.
15910:
15911: Raha-asia-aloite n:o 1052
15912:
15913:
15914:
15915:
15916: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 907
15917: perusparantamiseen välillä Iivantiira-Moisiovaara
15918:
15919:
15920: Eduskunnalle
15921:
15922: Itä- ja Pohjois-Kainuun liikenneyhteyksiä pa- Tien perusparannushankkeen toteuttamisella
15923: rannettiin merkittävästi 1960-luvun alussa kun on myös huomattava työllisyyspoliittinen merki-
15924: ns. Kekkostiet rakennettiin. Silloin osoitettiin tys. Kostamustyömaan loppuminen on vapautta-
15925: suurta aluepoliittista rohkeutta, kun todella han- nut Kainuuseen runsaasti työvoimaa, ja
15926: kalien liikenneyhteyksien takana olleiden ihmis- Kuhmossa työttömyysaste on huolestuttavan kor-
15927: ten liikenneyhteyksiä parannettiin. Taloudellisel- kea. TVL:n Kainuun piirin rakentamisohjelma
15928: le kehitykselle luotiin hyvät olosuhteet, kun sekä vuodelle 1986 ei sisällä ainoatakaan rakennus-
15929: maataloustuotannon että metsätalouden kannalta kohdetta Kuhmon alueelle. Erityisesti kipeästi
15930: hyödylliset liikenneyhteydet saatiin aikaan. kaivattuja työkohteita se toisi maansiirto- ja
15931: 20 vuoden käytön jälkeen on tullut aika perus- kuorma-autoliikenteen harjoittajille.
15932: korjata ja saattaa nämä tieyhteydet nykyaikaiselle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15933: tasolle. Ns. Kekkos I -tie eli maantie n:o 907 nioittaen,
15934: välillä Niva-Iivantiira-Moisiovaara vaatii noin
15935: 50 kilometrin matkalta perusparannuksen sekä ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15936: kestopäällysteen. Tämä uusimis- ja perusparan- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15937: tamistarve aiheutuu nimenomaan tien kunnossa- 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
15938: pitokustannusten suuruudesta, myös liikennöin- n:o 907 perusparannushankkeen aloitta-
15939: timukavuutta ja liikenneturvallisuutta voidaan miseksi välzllä Niva-livantti'ra-Moisio-
15940: parantaa sekä kelirikkohaittoja vähentää. vaara.
15941:
15942: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15943:
15944: Hannu Kemppainen Sakari Valli
15945: Aarno von Bell Heikki Mustonen
15946: 1985 vp. 1135
15947:
15948: Raha-asia-aloite n:o 1053
15949:
15950:
15951:
15952:
15953: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Torvelan-
15954: Hannusrannan maantien perusparantamiseen
15955:
15956:
15957: Eduskunnalle
15958:
15959: Torvelan-Hannusrannan maantien peruspa- Salmijärveltä Hannusrannan kautta Paitaniemelle
15960: rantaminen parantaisi oleellisesti alueen asukkai- vaikeuttaa liikenteen järjestelyä.
15961: den liikenneolosuhteita. Tie on mutkainen, täten
15962: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15963: liikenteellisesti vaarallinen, kantavuudeltaan
15964: nioittaen,
15965: huono ja erityisesti kelirikkoaikoina vaikeasti lii-
15966: kennöitävä. Tien huono rakenne vaikeuttaa sen
15967: kunnossapitoa ja mm. talvisin aukipitoa. Tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15968: kautta kulkee säännöllinen paikallisliikennevuo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15969: ro, joka palvelee erityisesti Salmijärven sairaalan, 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
15970: sen asutustaajaman sekä alueen haja-asutusaluei- Torvelan-Hannusrannan maantien pe-
15971: den liikennettä. Tien huonokuntoisuus erityisesti rusparannuksen aloittamiseksi.
15972:
15973: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15974:
15975: Hannu Kemppainen Sakari Valli
15976: Aarno von Bell Heikki Mustonen
15977: 1136 1985 vp.
15978:
15979: Raha-asia-aloite n:o 1054
15980:
15981:
15982:
15983:
15984: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Ter-
15985: veysliiton toiminnan tukemiseen
15986:
15987:
15988: Eduskunnalle
15989:
15990: Keskustan Terveysliitto on kansalaisjärjestö, Maaseudun Sivistysliiton pyynnöstä Terveysliit-
15991: jonka tehtäviin valistustoiminnan lisäksi kuuluu to aloittaa yhteistyönä liikunta- ja terveyskerho-
15992: ajankohtaisen terveyspolitiikan seuranta ja vai- jen ohjaajakurssit 1-2-päiväisinä. Ohjaajakursse-
15993: kuttaminen tehtäviin päätöksiin. Liitto suorittaa ja tulee 11 kappaletta ja niitä seuraavia kerhoja
15994: merkittävää terveyskasvatusta kansalaisten kes- on suunniteltu 200-300 perustuen MSL:n enti-
15995: kuudessa. Näitä tehtäviään se toteuttaa sekä seen tietoon vastaavista tapahtumista. Mm. "sel-
15996: valtakunnallisesti että alueellisesti kuudentoista käkoulut'' tulevat olemaan kerhoja, joihin Ter-
15997: alueyhdistyksensä kautta. Liitto järjestää kokouk- veysliitolta on tulevana vuonna toivottu luennoit-
15998: sia ja seminaareja, lähettää kirjelmiä ja kannanot- sijat.
15999: toja sekä harrastaa julkaisutoimintaa. Liiton tiedotuslehti Porkkana vie myös varoja,
16000: Keskustan Terveysliiton toiminta on ratkaise- samoin sosiaalipoliittisen ohjelman painatus.
16001: vasti lisääntynyt ja laajentunut. Liitolta ilmestyy Varojen puute on osittain estänyt liittoa to-
16002: terveyskasvatusaapinen, jonka tiimoilta, yhdistet- teuttamasta täysipainoisesti alkuperäistä tehtä-
16003: tynä johonkin terveydenhuollon ajankohtaiskysy- väänsä. Liitolla on tällä hetkellä yksi osa-aikainen
16004: mykseen, tullaan järjestämään yleisötilaisuuksia työntekijä.
16005: jokaisessa alueyhdistyksessä (17 kpl) tulevan toi-
16006: mintakauden aikana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16007: Virkistyspäivät ja virkistysviikonloput ovat sitä nioittaen,
16008: toimintaa, jota liitolta on toivottu. Kuluvana
16009: vuonna ensimmäiset kokeilut ovat tuoneet pel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16010: kästään positiivista palautetta, joten ensi vuonna 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16011: liiton toimisto yhdessä alueyhdistysten kanssa 33.73.50 400 000 markkaa Keskustan
16012: järjestää vastaavia luento- ja virkistyspäiviä eri Terveysliitto ry:n toiminnan tukemiseen.
16013: puolille maata.
16014:
16015: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
16016:
16017: Hannu Kemppainen Mauno Manninen Väinö Raudaskoski
16018: Timo Kietäväinen Lea Sutinen Marjatta Väänänen
16019: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
16020: 1985 vp. 1137
16021:
16022: Raha-asia-aloite n:o 1055
16023:
16024:
16025:
16026:
16027: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten Ja
16028: vammaisten kotihoitajien kurssikokeiluun
16029:
16030:
16031: Eduskunnalle
16032:
16033: Vanhusten ja vammaisten kotihoito on tällä Kotihoidon suorittavat pääasiassa omaiset. Pal-
16034: hetkellä huomattavasti yleisempää kuin laitoshoi- katun apulaisen hoidossa on todennäköisesti kor-
16035: to; 85 % vanhuksista ja vammaisista hoidetaan keintaan 1 000 kotona hoidettavaa vanhusta ja
16036: kotona. Myöskään tulevaisuudessa ei ole näköpii- vammaista. Käytännössä on osoittautunut, että
16037: rissä, että laitospaikkoja voitaisiin lisätä siihen kotihoito vaatii joskus hyvinkin merkittävää am-
16038: määrään saakka, että pelkkä laitoshoito kävisi mattitaitoa, jota hoitavilla omaisilla ei välttämät-
16039: mahdolliseksi. Tämä ei ole myöskään vanhusten tä ole.
16040: ja vammaisten itsensä kannalta paras vaihtoehto.
16041: Kotihoitajien ammattitaitoa voitaisiin nostaa
16042: Avohoidon lisäämisen tarpeellisuudesta onkin
16043: kurssitoiminnalla. Koulutusta voitaisiin antaa
16044: olemassa jo suhteellisen laaja yksimielisyys.
16045: ammattikurssikeskuksissa. Tarvittaessa sairaan-
16046: Vanhusten ja vammaisten kotihoitoa tapahtuu
16047: hoito-oppilaitokset, kansaneläkelaitos ym. voisi-
16048: ainakin seuraavilla tavoilla:
16049: vat antaa apua tässä toiminnassa.
16050: - omaiset hoitavat ilman mitään erillistä tukea
16051: tai korvausta, Toiminta voitaisiin alkuvaiheessa käynnistää
16052: - palkattu apulainen hoitaa, kokeiluna esimekiksi Kainuussa.
16053: - kotihoitoon ohjataan ns. kotihoidontukea;
16054: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16055: näissäkin tapauksissa hoitajana yleensä on omai-
16056: nioittaen,
16057: nen.
16058: Kotona asuvia ja ainakin jonkin verran toisen
16059: apua tarvitsevia vanhuksia ja vammaisia on tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16060: hetkellä runsaat 70 000. Näistä noin 30 000 on 1986 tulo- ja menoarvioon 33.78.30
16061: alle 65-vuotiaita vammaisia ja noin 40 000 65 200 000 markkaa vanhuksia ja vammaisia
16062: vuotta täyttäneitä eli vanhuksia. Vuodepotilaita kotona haitavien kurssittamisen
16063: ensin mainitusta on arviolta 5 000. kokeiluun.
16064:
16065: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
16066:
16067: Hannu Kemppainen Mauno Manninen Väinö Raudaskoski
16068: Timo Kietäväinen Sakari Valli Aarno von Bell
16069: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
16070:
16071:
16072:
16073:
16074: 143 428500120H
16075: 1138 1985 vp.
16076:
16077: Raha-asia-aloite n:o 1056
16078:
16079:
16080:
16081:
16082: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiiton toi-
16083: minnan tukemiseen
16084:
16085:
16086: Eduskunnalle
16087:
16088: Erilaiset allergiset sairaudet lisääntyvät jatku- tehostunut ja kehittynyt. Yhteiskunta on havah-
16089: vasti. Elinympäristömme saastuminen altistaa ih- tunut huomaamaan allergikkojen ongelmat ja
16090: misen elimistöä erilaisille ärsykkeille yhä useam- tämä on näkynyt myös osittain lainsäädännössä,
16091: min ja voimakkaammin. Järkyttävää on allergia- esimerkkeinä tupakkalaki ja ilmansuojelulaki.
16092: sairauksien voimakas lisääntyminen erityisesti Allergialiitto toimii tällä hetkellä lähinnä tie-
16093: koulu- ja opiskelevan nuorison keskuudessa. Täs- dottajana sen lisäksi, että se järjestää kesäisin
16094: tä kuten muistakin sairauksista aiheutuu sekä astmalasten kuntoutusta Pääskylän kuntokodissa.
16095: inhimillisiä kärsimyksiä että taloudellisia mene- Allergisten sairauksien yleisyys ja kansantervey-
16096: tyksiä. dellinen merkitys on aiheuttanut voimakkaita
16097: Allergiasairauksien ensisijainen ja paras hoito- vaatimuksia niin terveydenhuollolle, eri viran-
16098: muoto on ennaltaehkäisy. Tehokas ennaltaehkäi- omaisille kuin kansalais- ja potilasjärjestöille.
16099: sy vaatii perusteellista tietämystä näistä sairauk-
16100: Allergisten sairauksien yhä lisääntyvä ilmene-
16101: sista. Tieto on välttämätöntä sekä allergiasta
16102: minen teollisen yhteiskunnan kehittyessä asettaa
16103: kärsiville, heitä hoitaville että myös päättäville
16104: Allergialiiton alati kasvavien haasteiden eteen.
16105: viranomaisille. Tietoa eri allergiaryhmistä ei vielä
16106: Kasvavat haasteet merkitsevät kasvavaa työmäärää
16107: ole riittävästi, vaikka suomalainen alan tutkimus-
16108: ja tehokkuutta. Näitä päämääriä ei saavuteta
16109: työ on kansainvälistä huippua. Ennaltaehkäise-
16110: ilman, että taloudelliset resurssit turvataan toi-
16111: vän tiedon, valistuksen ja opetuksen antaminen
16112: minnan laajenemisen myötä.
16113: eri kohderyhmille on pääosin jäämässä Allergi-
16114: aliiton tehtäväksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16115: Viimeksi kuluneiden 10-15 vuoden aikana on nioittaen,
16116: tietämys allergisten sairauksien luonteesta ja syis-
16117: tä nopeasti lisääntynyt tutkimustyön tuloksena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16118: Samalla allergisten sairauksien ennaltaehkäisyn 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16119: mahdollisuudet ovat kasvaneet ja allergian diag- 33.81.51 300 000 markkaa Allergialiitto
16120: nostiikka sekä potilaiden hoito on monin tavoin r.y:n toiminnan tukemiseen.
16121:
16122: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16123:
16124: Hannu Kemppainen Mauno Manninen Lea Sutinen
16125: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari Timo Kietäväinen
16126: 1985 vp. 1139
16127:
16128: Raha-asia-aloite n:o 1057
16129:
16130:
16131:
16132:
16133: H. K~mppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten työllistä-
16134: miseen
16135:
16136:
16137: Eduskunnalle
16138:
16139: Hallitus esittää ensi vuoden tulo- ja menoarvi- joo. Kun kysymys on muutoinkin suhteellisen
16140: ossa työllisyyden hoitoon liittyvien määtärahojen matalista palkoista, on selvää, että osa-aikatyöstä
16141: kohdentamista ensisijaisesti alle 25-vuotiaisiin saatava taloudellinen korvaus ei useinkaan mah-
16142: nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin tai työrajoitteisiin. dollista nuorille itsenäistä, taloudellisesti turvat-
16143: Valtion työtehtäviin työllistämistä varten on tua elämää. Tämä vähentää myös motivaatiota
16144: esitetty 366 miljoonaa markkaa ja valtionavuksi hakeutua tällaisiin työpaikkoihin. Määrärahojen
16145: kunnille ja kuntainliitoille 650 miljoonan mar- käyttöä tulisikin jo ensi vuonna uudistaa siten,
16146: kan määräraha. Verrattuna vuoden 1985 tulo- ja että suhde kokoaikaisten ja osa-aikaisten välillä
16147: menoarvioon määrärahojen rcaalikasvu jää varsin olisi 60-40 kokoaikaisten hyväksi.
16148: pieneksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16149: Myönteisenä on pidettävä kunnallisen työllistä- nioittaen,
16150: mistuen soveltamisalan laajentamista koskemaan
16151: mm. nuorten työyhteisötoimintaa sekä vapaata että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16152: kansalaistoimintaa harjoittavia yhteisöjä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16153: Hallitus esittää edelleen, että kokoaikaisesti ja 34.50.61 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
16154: osapäiväisesti työllistettävien henkilöiden määrät alle 25-vuotiaiden nuorten työllistämi-
16155: pysyvät ennallaan, eli kumpiakin olisi yhtä pal- seen.
16156:
16157: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
16158:
16159: Hannu Kemppainen Timo Kietäväinen Väinö Raudaskoski
16160: Mauno Manninen Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
16161: Saara-Maria Paakkinen
16162: 1140 1985 vp.
16163:
16164: Raha-asia-aloite n:o 1058
16165:
16166:
16167:
16168:
16169: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopistolle Kajaa-
16170: nin opettajankoulutuslaitoksen rakennustöiden suunnitteluun ja
16171: aloitukseen
16172:
16173:
16174: Eduskunnalle
16175:
16176: Oulun yliopistolla on tarkoitus kehittää Kajaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16177: nin OKL:stä esimerkillinen ja uusia suuntia rai- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16178: vaava opettajien koulutuslaitos. 29.10.74 250 000 markkaa Oulun ylz'-
16179: Jotta välttämätön kehitys voitaisiin turvata, opistolle Kajaanin OKL:n rakennus- ym.
16180: merkitsee se varsin mittavia uusinvestointeja Ka- investointien suunnitteluun ja rakentami-
16181: jaanissa. sen aloittamiseen.
16182: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16183: nioittaen,
16184:
16185: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
16186:
16187: Pentti Kettunen ] . Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
16188: 1985 vp. 1141
16189:
16190: Raha-asia-aloite n:o 1059
16191:
16192:
16193:
16194:
16195: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmusiik-
16196: kifestivaalien tukemiseen
16197:
16198:
16199: Eduskunnalle
16200:
16201: Kaustisen kansanmusiikkifestivaalit jatkavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16202: nyt jo edesmenneen mestaripelimannimme nioittaen,
16203: Konsta Jylhän perinnön vaalimista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16204: Koska tämä Kaustisella tapahtuva toiminta 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16205: säteilee laajemminkin elvyttäen koko maassamme 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
16206: kansanmusiikkiperinnettä on luonnollista, että Kaustisen kansanmusiikkifestivaalien
16207: myös yhteiskunta osallistuu riittävästi tämän toi- Kannatusyhdistykselle ko. festivaalita-
16208: minnan tukemiseen. pahtuman tukemiseksi vuonna 1986.
16209: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16210:
16211: Pentti Kettunen Sirkka-Liisa Anttila Einari Nieminen
16212: Sakari Knuuttila Vieno Eklund Mikko Vainio
16213: J. Juhani Kortesalmi
16214: 1142 1985 vp.
16215:
16216: Raha-asia-aloite n:o 1060
16217:
16218:
16219:
16220:
16221: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun läänin alueella
16222: toimivien nuorisoseurojen toiminnan tukemiseen
16223:
16224:
16225: Eduskunnalle
16226:
16227: Jo lähes kokonaan loppunut nuorisoseuratoi- misenkin vuoksi on oikein, että nuorisoseuratoi-
16228: mintamme on kokemassa uusrenessanssin. mintaa tuetaan valtion varoista.
16229: Monia pitkään toimimattomana olleita nuori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16230: soseuroja on herätetty uudelleen henkiin ja on nioittaen,
16231: myös suunnitelmia nuorisoseurantalojen korjaa-
16232: miseksi.
16233: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16234: Kaikelta tältä toiminnalta, joka on myös todel-
16235: lista kotiseutu- ja kulttuuritoimintaa, puuttuvat
16236: 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
16237: 29.91.51 500 000 markkaa erityismäärä-
16238: monasti taloudelliset edellytykset.
16239: rahana Oulun liiänisså' toimivien nuoriso-
16240: Näin on tilanne myös Oulun läänissä. seurojen toiminnan tukemiseen ja nuori-
16241: Jo maaseutumme asuttuna ja viihtyisänä pysy- soseurantalojen korjaamiseen.
16242:
16243: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16244:
16245: Pentti Kettunen Sakari Valli J. Juhani Kortesalmi
16246: 1985 vp. 1143
16247:
16248: Raha-asia-aloite n:o 1061
16249:
16250:
16251:
16252:
16253: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nivalan Maliskylän nuo-
16254: risoseuran toiminnan tukemiseen
16255:
16256:
16257: Eduskunnalle
16258:
16259: Kauan lamaannoksissa ollut nuorisoseuratoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16260: minta on jälleen uudelleen viriämässä. nioittaen,
16261: Nuorisoseuroilla ja niiden toiminnalla on tär-
16262: keä tehtävä laajan maaseutumme virikkeiden
16263: järjestämisessä ja sitä kautta maaseudun viihtyisä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16264: nä ja asuttuna pysymisessä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16265: Tälle uudelleen virinneelle kotiseututoimin- 29.91.51 30 000 markkaa Nivalan Malis-
16266: nalle on järkevää antaa yhteiskunnan kaikki mah- kytän nuorisoseuran toiminnan tukemi-
16267: dollinen tuki. seen ja kiinteistön remonttiin.
16268:
16269: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16270:
16271: Pentti Kettunen ) . Juhani Kortesalmi
16272: 1144 1985 vp.
16273:
16274: Raha-asia-aloite n:o 1062
16275:
16276:
16277:
16278:
16279: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakunta-arkeologin
16280: palkkaamiseksi Kainuun museolle
16281:
16282:
16283: Eduskunnalle
16284:
16285: Kainuun museon elintärkeän toiminnan tur- Jotta asia voitaisiin hoitaa kuntoon, olisi edus-
16286: vaamiseksi olisi välttämätöntä, että valtion vuo- kunnan lisättävä momentille lisää rahaa.
16287: den 1986 tulo- ja menoarviossa olisi määrärahaa
16288: riittävästi, jotta mm. Kainuun museoon voitai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16289: siin palkata maakunta-arkeologi ja myöhemmin nioittaen,
16290: myös rakennustutkija.
16291: Budjetin valmisteluvaiheessa tällainen määrä-
16292: raha lienee ollutkin tarkoitus sisällyttää budjet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16293: tiesitykseen mutta lopullisessa budjettiesityksessä 1986 tulo- j'a menoarvioon 300 000 mark-
16294: on kuitenkin ko. määräraha pudonnut niin pie- kaa maakunta-arkeologien j'a rakennus-
16295: neksi, että mm. Kainuun museo ei ko. maa- tutkijoiden palkkaamiseen mm. Kainuun
16296: kunta-arkeologia saane. museolle.
16297:
16298: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16299:
16300: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16301: 1985 vp. 1145
16302:
16303: Raha-asia-aloite n:o 1063
16304:
16305:
16306:
16307:
16308: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin maatalouspiiril-
16309: le maanmittausinsinöörin viran perustamiseen
16310:
16311:
16312: Eduskunnalle
16313:
16314: Kainuu maakuntana on erittäin selvä ja yhte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16315: näinen alue. Kainuussa on monia piirihallintovi- nioittaen,
16316: ranomaisia mm. Kajaanin maatalouspiiri.
16317: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16318: Kajaanin maatalouspiirillä on oma tärkeä teh-
16319: 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16320: tävänsä palvellessaan alueen väestöä.
16321: 30. 08.01 lisäyksenä 200 000 markkaa
16322: Kajanin maatalouspiirinkin toiminnassa esiin- maanmittausinsinöön'n viran perustami-
16323: tyy myös puutteita. Eräs tällainen puute on seksi Kajaanin maatalouspiirin alueelle
16324: oman maanmittausinsinöörin puuttuminen. asuinpaikkana Kajaani.
16325:
16326: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
16327:
16328: Pentti Kettunen ]. Juhani Kortesalmi
16329:
16330:
16331:
16332:
16333: 144 428500120H
16334: 1146 1985 vp.
16335:
16336: Raha-asia-aloite n:o 1064
16337:
16338:
16339:
16340:
16341: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustukse-
16342: na Suomussalmen kunnalle ekovaraston rakentamista varten
16343:
16344:
16345: Eduskunnalle
16346:
16347: Puhtaat saastevapaat elintarvikkeet ovat tule- vaan joskus on jopa suhtauduttu epäilevästi ja
16348: vaisuudessa ja jo nyt välttämättömiä pitkällä vähätellen.
16349: tähtäimellä jo terveyttäkin ajatellen. Jotta Suomussalmen ekoasiaa voitaisiin viedä
16350: Ei ole oikein, että Suomeen tuodaan vuosittain eteenpäin, vaatii se tuotteiden varastoimiin asi-
16351: suuria määriä mm. Keski-Euroopan saastealueilla anomaiset varastointitilat. Koska kysymyksessä on
16352: kasvatettuja tuotteita ja jalosteita Juontaistuottei- eräänlainen tulevaisuuteen tähtäävä kokeilu, on
16353: den nimellä. Todella saaste- ja myrkkyvapaita luonnollista, että myös valtio osallistuu siihen.
16354: tuotteita voitaisiin kasvattaa meidän kotoisissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16355: olosuhteissamme. nioittaen,
16356: Suomussalmen kunnassa Kainuussa on viime että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16357: vuosina tähän asiaan paneuduttu ja Suomussal- 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
16358: men kunta on julistautunut ekokunnaksi. kaa ylimääräisenä avustuksena Suomus-
16359: Tämä on hyvä asia. Valtion taholta tähän salmen kunnalle ekatuotteiden varaston
16360: asiaan ei ole kuitenkaan riittävästi paneuduttu rakentamista varten.
16361:
16362: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
16363:
16364: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16365: 1985 vp. 1147
16366:
16367: Raha-asia-aloite n:o 1065
16368:
16369:
16370:
16371:
16372: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisämaiden hankkimiseen
16373: maatiloille
16374:
16375:
16376: Eduskunnalle
16377:
16378: Eri puolueiden toimesta on vuosikausia puhut- Mikäli valtion toimesta ei tällaista uusasutuk-
16379: tu, että valtion maita tulisi voida antaa kohtuul- sen toimintaa pikaisesti panna toimeen, on vaa-
16380: lista korvausta vastaan lisämaiksi tarvitseville rana, että maaseutumme edelleen autioituu ja se
16381: pien- ja perheviljelmille Itä- ja Pohjois-Suomessa. ei ole hyvä asia.
16382: Myös metsätiloja muodostettaessa käytettävissä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16383: tulisi olla valtion omistamat maat. taen,
16384: Sitä vastoin valtion maita ei tule käyttää il-
16385: maisluovutuksiin suurmetsäfirmoille niin kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16386: esim. Metsä-Karelia-hankkeessa on kaavailtu. 1986 tulo- ja menoarvioon asianomai-
16387: Tällaisista suunnitelmista tulee ehdottomasti luo- selle momentzlle erityismäärärahana
16388: pua. Päinvastoin monilla alueilla olisi vakavasti 10 000 000 markkaa, jota määrärahaa
16389: harkittava uutta maareformia, jolloin suurfir- voidaan käyttää korvaukszin maan lunas-
16390: mailta joko ostettaisiin vapaaehtoisin kaupoin tukszin luovutettaessa mm. valtion maita
16391: mm. metsiä ja luovutettaisiin kohtuullisin eh- lisämaiksi tarvitsevzlle pien- ja perhevil-
16392: doin tarvitseville pien- ja perheviljelmille ja näin jelmzlle sekä metsätzlojen muodostami-
16393: estettäisiin maaseutumme lisäautioituminen. seen.
16394:
16395: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16396:
16397: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16398: 1148 1985 vp.
16399:
16400: Raha-asia-aloite n:o 1066
16401:
16402:
16403:
16404:
16405: Kettunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Hallan ym.
16406: paliskunnille Hyrynsalmella ja Suomussalmella poroaitojen ra-
16407: kentamiseen
16408:
16409:
16410: Eduskunnalle
16411:
16412: Varsinkin Suomussalmella ovat paikalliset lä osuudella näiden haittojen eliminoimiseen.
16413: asukkaat joutuneet erimielisyyksiin keskenään Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
16414: porojen maanviljelijöille tekemien suurien ja nioittaen,
16415: kohtuuttomien vahinkojen vuoksi.
16416: Pitkien suoja-aitojen tekemisen vuoksi on koh- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16417: tuutonta, että porojen omistajat joutuisivat ne 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16418: rakentamaan omilla kustannuksilllaan. Toinen 30.35.45 lisäyksenä 200 000 markkaa yli-
16419: kohtuuttomuus on se, että viljelijäväestö joutuu määräisenä avustuksena Hallan ym. palis-
16420: itse kantamaan taloudellisen vastuun porojen kunnille poroaitojen rakentamiseen Hy-
16421: tekemistä vahingoista. rynsalmen ja Suomussalmen kuntiin Kai-
16422: Mielestämme valtion on osallistuttava riittävä!- nuussa.
16423:
16424: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
16425:
16426: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16427: 1985 vp. 1149
16428:
16429: Raha-asia-aloite n:o 1067
16430:
16431:
16432:
16433:
16434: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun vesipiirille vene-
16435: satamien rakentamiseksi Kainuun haja-asutusalueille
16436:
16437:
16438: Eduskunnalle
16439:
16440: Kunnat ovat rakentaneet taajamiinsa ja niiden Jotta kyseinen puute saataisiin korjattua, se
16441: välittömään läheisyyteen asukkaittensa käyttöön vaatisi venesatamien rakentamisia myös haja-asu-
16442: kiitettävästi nykyajan vaatimukset vastaavia vene- tusalueille.
16443: satamia.
16444: Haja-asutusalueiden ja syrjäisten alueiden vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16445: taavat hankkeet ovat yleensä kuitenkin unohtu- nioittaen,
16446: neet.
16447: Myös perukan ihmiset tarvitsisivat kuitenkin
16448: samanlaisia palveluja kuin taajamienkin asukkaat, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16449: onhan heidänkin venekalustonsa kehittynyt sel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
16450: laiseksi, että niillä ei voida rantautua jokaiseen 30.40. 77 alamomentille 12 2 000 000
16451: paikkaan veneiden kärsimättä vaurioita eikä suu- markkaa Kainuun vesipiirille venesata-
16452: ria ja raskaita veneitä voida jokaisen purjehdus- mien rakentamista varten Kainuun haja-
16453: matkan jälkeen vetää maille. asutusalueille.
16454:
16455: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
16456:
16457: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16458: 1150 1985 vp.
16459:
16460: Raha-asia-aloite n:o 1068
16461:
16462:
16463:
16464:
16465: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen keski- ja yläjuok-
16466: sun koskien entisöintiin ja uittolaitteiden purkamiseen
16467:
16468:
16469: Eduskunnalle
16470:
16471: Viime aikoina on käyty kovaa kiistaa Iijoen Iijoen keski- ja yläjuoksun koskien entisöintiin
16472: keski- ja yläjuoksun valjastamisesta voimatalou- ja uittolaitteiden purkamiseen ei ole kuitenkaan
16473: den käyttöön. Valjastamista vastustavat selvästi valtion tulo- ja menoarvioissa esitetty määrärahaa
16474: sekä Taivalkoski että Kuusamo ja myös Pudasjär- ja näin näitä töitä ei ole voitu aloittaa.
16475: vellä valjastusta vastustaa noin 80 prosenttia Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
16476: asukkaista. nioittaen,
16477: Iijoen keski- ja yläjuoksun jokivarren asukkaat
16478: haluavat säilyttää Iijoen tämän osan ilman voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16479: malaitoksia ja päinvastoin he haluavat koskia 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16480: entisöitäviksi, jolloin luontaiset vaelluskalakannat 30.40. 77 300 000 markkaa Oulun vesipti-
16481: voisivat käyttää niitä kutupaikkoinaan. Myöskään nlle käytettäväksi Iijoen keski- ja yläjuok-
16482: Iijoen käyttäminen virkistyskäyttöön ei ole vä- sujen koskien entisöinteihin ja uittolait-
16483: häistä. teiden purkamiseen ja raivaustöihin.
16484:
16485: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16486:
16487: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16488: 1985 vp. 1151
16489:
16490:
16491: Raha-asia-aloite n:o 1069
16492:
16493:
16494:
16495:
16496: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun vesipiirille On-
16497: tojärven rantojen raivaamiseen Kuhmossa
16498:
16499:
16500: Eduskunnalle
16501:
16502: Eduskunta on myöntänyt määrärahan vuoden johtokustannukset eivät käytännössä maksa mi-
16503: 1985 tulo- ja menoarvioon Kainuun vesipiirille tään mutta homma käy ja tulosta syntyy.
16504: käytettäväksi Kuhmon kunnassa sijaitsevan Onto- Tämä työ on tavallaan eräänlainen esimerkki
16505: järven rantojen raivauksiin. ns. suorasta työllistämisestä.
16506: Kesäkaudella 1985 tällä määrärahalla on suori- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
16507: tettu töitä mutta työt ovat vielä kesken ja vuonna nioittavasti,
16508: 1986 niitä tulisi edelleen jatkaa.
16509: Hallitus ei kuitenkaan esitä määrärahaa joten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16510: se on budjettiesitykseen lisättävä eduskunnan 1986 tulo- ja menoaroioon momentille
16511: valiokuntakäsittelyssä. 30.40. 77 2 000 000 markkaa Kainuun
16512: Tämä työ on todella järkevää; samalla saavat vesipiirzlle käytettäväksi Ontojäroen sään-
16513: työtä alueen työttömät työntekijät ja rannat tule- nösteltyjen rantojen raivauksiin Kuhmon
16514: vat raivatuiksi. Itse työpaikka samoin kuin työn- kunnassa.
16515:
16516: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16517:
16518: Pentti Kettunen ). Juhani Kortesalmi Sakari Valli
16519: Arvo Kemppainen Aarno von Bell
16520: 1152 1985 vp.
16521:
16522: Raha-asia-aloite n:o 1070
16523:
16524:
16525:
16526:
16527: Kettunen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta TVL:n Kai-
16528: nuun piirin kunnossapitomäärärahojen korottamiseksi
16529:
16530:
16531: Eduskunnalle
16532:
16533: Kainuussa ollaan huolestuneita tiemääräraho- ton uusimis- ja hankintamäärärahojen tasoa rei-
16534: jen, kunnossapitomäärärahojen sekä TVL:n Kai- lusti kohotettaisiin.
16535: nuun piirin kalustomäärärahojen alentamisesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16536: nioittaen,
16537: Kostamus-urakan ehtyminen tuo Kainuulle li-
16538: säongelmia, joita ei voiteta ainakaan silloin jos
16539: ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16540: valtion antama tuki alueen hyväksi on jatkuvasti
16541: aleneva.
16542: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16543: 31.24.14 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
16544: Kainuulaiset toivovatkin, että lisääntyvien vai- TVL:n Kainuun piirille Kainuun alueen
16545: keuksien vuoksi mm. tiemäärärahojen, kunnossa- huonokuntoisten teiden perusparantami-
16546: pitomäärärahojen ja TVL:n Kainuun piirin kalus- seen.
16547:
16548: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
16549:
16550: Pentti Kettunen ). Juhani Kortesalmi
16551: 1985 vp. 1153
16552:
16553: Raha-asia-aloite n:o 1071
16554:
16555:
16556:
16557:
16558: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun kunnille talvi-
16559: aurauksen avustamiseen
16560:
16561:
16562: Eduskunnalle
16563:
16564: Koska on olemassa epäilyksiä, että uusilla mansa aurauksen kustannuksissa kunnan tielau-
16565: määräyksillä vaikeutetaan syrjäisten alueiden tal- takunnan päätöksen mukaisesti.
16566: vella tapahtuvaa teiden aurausta yhteiskunnan
16567: kustannuksella on paikallaan, että kunnille kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16568: vataan heidän toimestaan mahdollisesti suoritet- nioittaen,
16569: tavat auraukset niissä tapauksissa kun auraus on
16570: kohtuullinen ja välttämätön mm. Kainuun laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16571: jan maaseudun asukkaiden elämisen turvaami- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16572: seksi omilla asuinseuduillaan. 31.24.50 1 000 000 markan erityismäärä-
16573: Samoin tästä määrärahasta voitaisiin myös rahan Kainuun kunnille yksityisteiden
16574: avustaa yksityisiä heidän omaehtoisesti suoritta- aurauksen avustuksiin.
16575:
16576: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
16577:
16578: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
16579:
16580:
16581:
16582:
16583: 145 428500120H
16584: 1154 1985 vp.
16585:
16586: Raha-asia-aloite n:o 1072
16587:
16588:
16589:
16590:
16591: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivarin-Pärjänsuon yk-
16592: sityistien perusparannukseen ja osittain uudelleen rakentamiseen
16593: Pudasjärven kunnassa
16594:
16595:
16596: Eduskunnalle
16597:
16598: Pudasjärven kunnan hankesuunnitelmissa on sittain. Nämä hajanaiset esimerkit jo osoittavat
16599: Kivari-Pärjänsuon yksityistien osittain uudel- sen, että tie on välttämätön.
16600: leen rakentaminen ja osittain kunnostaminen.
16601: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16602: Kunnalla on olemassa jo valmiina täydellinen
16603: nioittaen,
16604: tiesuunnitelma. Toteutuessaan tie lyhentäisi mat-
16605: kaa Pudasjärven kuntakeskukseen noin 20 km.
16606: Tien vaikutuspiirissä on yli 1500 asukasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16607: Uutta suorempaa tieyhteyttä tulisivat käyttämään 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16608: mm. koululaiskuljetukset, normaali asioimislii- 31.24.51 4 300 000 markkaa Kivarin-
16609: kenne, maidonkuljetukset, muu tavarankuljetus- Pärjänsuon yksityistien perusparantami-
16610: liikenne ja tien vaikutuspiiristä hakataan n. seen ja osittain uudelleen rakentamiseen
16611: 35 000-50 000 kiintokuutiometriä puuta vuo- Pudasjärven kunnassa.
16612:
16613: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16614:
16615: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16616: 1985 vp. 1155
16617:
16618: Raha-asia-aloite n:o 1073
16619:
16620:
16621:
16622:
16623: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 907 (Iivantiira-
16624: Moisiovaara) peruskorjaukseen ja päällystämiseen
16625:
16626:
16627: Eduskunnalle
16628:
16629: Kuhmon kunta painiskelee Kostamus-urakan Eräs tällainen tie on n:o 907 Iivantiira-Moi-
16630: jälkeisten ongelmien kanssa. Kunnan alueella on slOvaara.
16631: huomattava määrä sekä työntekijöitä että maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16632: siirtokonekalustoa työttömänä ja vapaana. nioittaen,
16633: Jotta pahempia seurauksia ei tulisi, olisi välttä-
16634: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16635: mätöntä saada mm. koneurakaitsijoille ja autoili-
16636: 1986 tulo- ja menoaroioon momenttlle
16637: joille töitä.
16638: 31.24. 77 5 000 000 markkaa tien n:o 907
16639: Kuhmon kunnan alueella on paljon huono- (Iivantiira-Moisiovaara) peruskOTjauk-
16640: kuntoisia ja kelirikkoisia teitä. seen ja piiiillystiimiseen.
16641:
16642: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16643:
16644: Pentti Kettunen ). Juhani Kortesalmi
16645: 1156 1985 vp.
16646:
16647: Raha-asia-aloite n:o 1074
16648:
16649:
16650:
16651:
16652: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 5284 (Kuhmo-
16653: Valtimo) peruskorjaukseen ja kestopäällystykseen
16654:
16655:
16656: Eduskunnalle
16657:
16658: Tie n:o 5284 yhdistää toisiinsa kaksi maakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16659: taa, Pohjois-Karjalan ja Kainuun. nioittaen,
16660: Kyseisen tien varrella sijaitsevat jylhät korpi-
16661: maisemat ja hyvät vaellusalueet.
16662: Myös mittavia kyliä tien varrella sijaitsee sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16663: Kuhmon että Valtimon puolella. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16664: Tiellä tulee olemaan huomattavaa merkitystä 31.24.77 2 000 000 markkaa tien n:o
16665: jatkossakin mm. puutavaran kuljetuksessa. 5284 (Kuhmo-Valtimo) peruskorjauk-
16666: Tien kunnostaminen on välttämätöntä. seen ja kestopiiiillystykseen.
16667:
16668: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16669:
16670: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16671: 1985 vp. 1157
16672:
16673: Raha-asia-aloite n:o 1075
16674:
16675:
16676:
16677:
16678: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nivan-Lentiiran tien
16679: suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen Kuhmossa
16680:
16681:
16682: Eduskunnalle
16683:
16684: Kuhmon kunnan alueella on huomattava mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16685: rä, Kostamuksen loppumisen jälkeen, maansiir- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16686: tokoneita vailla työtä. Sama koskee myös muita 31.24. 77 300 000 markkaa Nivan-Len-
16687: työntekijöitä. tiiran tien suunnitteluun ja rakentamisen
16688: Koska Kuhmon kunta on laaja, ei työkohteista aloittamiseen Kuhmon kunnassa.
16689: ole puutetta vaan on vain kysymys siitä, halu-
16690: taanko töitä järjestää ja ohjataanko siihen rahaa.
16691: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16692: nioittaen,
16693:
16694: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16695:
16696: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16697: 1158 1985 vp.
16698:
16699: Raha-asia-aloite n:o 1076
16700:
16701:
16702:
16703:
16704: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ollilan tien kestopäällys-
16705: tämiseen Kuhmossa
16706:
16707:
16708: Eduskunnalle
16709:
16710: Ollilan tie Kuhmon kunnassa on nllta telta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16711: jotka ovat jääneet tienpitäjien huomion ulkopuo- nioittaen,
16712: lelle kun uusi ja suoran yhteyden tie Kajaanista
16713: Kuhmoon on valmistunut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16714: Ollilan tien varrella on kuitenkin merkittävässä 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16715: määrin asutusta sekä myös kesämökkejä, joten 31.24. 77 300 000 markkaa Ollilan tien
16716: tien päällystäminen on tarpeen. päällystämiseen Kuhmon kunnassa.
16717:
16718: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16719:
16720: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16721: 1985 vp. 1159
16722:
16723: Raha-asia-aloite n:o 1077
16724:
16725:
16726:
16727:
16728: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pekkalanniemen sillan
16729: rakentamiseen Puolangalla
16730:
16731:
16732: Eduskunnalle
16733:
16734: Puolangan kunnan Suolijärven kylässä sijaitsee Työvoimaministeriö on ilmaissut myönteisyy-
16735: Pekkalanniemi-niminen kylä, jonne on varsin tensä asialle.
16736: vaikeat kulkuyhteydet nykyisen tien ja kylän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16737: välissä sijaitsevan salmen vuoksi. nioittaen,
16738: Kyläläiset joutuvat asioidessaan kiertämään
16739: turhan suuren hukkamatkan sillan puuttumisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16740: vuoksi. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16741: Puolangan kunta on suhtautunut asiaan myön- 31.24.77 1300 000 markkaa Pekkalan-
16742: teisesti ja suunnitelmat Pekkalansalmen sillan niemen szllan rakentamiseen Puolangan
16743: rakentamiseksi ovat tekeillä. kunnassa.
16744:
16745: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
16746:
16747: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16748: 1160 1985 vp.
16749:
16750: Raha-asia-aloite n:o 1078
16751:
16752:
16753:
16754:
16755: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun syrjäisten aluei-
16756: den sähköistyksen loppuun saattamiseksi
16757:
16758:
16759: Eduskunnalle
16760:
16761: Vaikka viimeisten vuosikymmenien aikana val- maamme perukoiden saattamiseksi valtakunnan
16762: takuntamme aluetta onkin sähköistetty voimak- sähköverkoston piiriin.
16763: kaasti, on olemassa vielä alueita ja kyliä, joihin ei Tällaisia sähköistämättömiä alueita sijaitsee
16764: yllä sähköverkosto. etupäässä maamme kehitysalueilla ja mm. Kai-
16765: Yleensä syynä on se, että kylät sijaitsevat niin nuussa.
16766: etäällä jo tähän mennessä sähköistetyiltä alueilta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16767: että paikallinen sähkönjakeluyhtiö ei voi olemas- nioittaen,
16768: sa olevilla resursseillaan vetää kannattavasti linjo-
16769: ja näihin kaukausiin kyliin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16770: Koska on kuitenkin tärkeää, että jokainen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16771: maamme kolkka säilyy asuttuna, eikä sähkön 32.55.41 1 500 000 markkaa ylimääräise-
16772: puuttumisen vuoksi voida pakoittaa ihmisiä nä· avustuksena Kainuun kunnille syrjäis-
16773: muuttamaan pois omilta synnyinsijoiltaan, on ten seutujen sähkötstyksen loppuun saat-
16774: välttämätöntä ryhtyä erityistoimiin viimeisten tamiseksi Kainuussa.
16775:
16776: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
16777:
16778: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
16779: 1985 vp.
16780:
16781: Raha-asia-aloite n:o 1079 1161
16782:
16783:
16784:
16785:
16786: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun ja Koillismaan
16787: matkailun tukemiseen
16788:
16789:
16790: Eduskunnalle
16791:
16792: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityk· matkailuyrittäjät voisivat alentaa hintojaan hiljai-
16793: sessä on ehdotettu määräraha Lapin matkailuyrit- sina ja erikseen määriteltyinä aikoina, ulotettai-
16794: täjien suoraan tukemiseen hiljaisina matkailuai- siin myös näille alueille.
16795: koina.
16796: Tämä on hyvä ja oikea asia. Kuitenkin selvä Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
16797: totuus on, että Koillismaa ja Kainuu eivät ongel- nioittaen,
16798: miltaan poikkea juurikaan Lapista. Lapin alueen
16799: matkailuyritysten tukeminen ja vastaavan tuen
16800: antamatta jättäminen Kainuun ja Koillismaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16801: matkailuyrittäjille voi saada aikaan arvaamatto- 1986 tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
16802: mia vahinkoja. momentille 5 000 000 000 markkaa Kai-
16803: Siksi olisikin tärkeää, että samanlainen tuke- nuun ja Koillismaan matkatluyrittäjien
16804: minen, jolloin myös Kainuun ja Koillismaan tukemiseen hiljaisina matkatluaikoina.
16805:
16806: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16807:
16808: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Arvo Kemppainen
16809: Aarno von Bell Sakari Valli
16810:
16811:
16812:
16813:
16814: 146 428500120H
16815: 1162 1985 vp.
16816:
16817: Raha-asia-aloite n:o 1080
16818:
16819:
16820:
16821:
16822: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta lomasetelijärjestelmän
16823: käyttöönottamiseksi Lapissa
16824:
16825:
16826: Eduskunnalle
16827:
16828: Lapissa tulisi pikaisesti ottaa käyttöön valtio- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16829: neuvoston periaatepäätöksen mukainen Lapin lo- taen,
16830: masetelijärjestelmä. Tarve olisi saada järjestelmä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16831: käyttöön jo vuoden 1986 alusta. 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
16832: Lapin lomasetelijärjestelmä tukisi Lapin mat- mentille 500 000 markkaa Lapin lomase-
16833: kailuyrittäjiä ja kotimaan matkailua. teli;årjestelmån kåytön aloittamiseksi
16834: vuoden 1986 alusta.
16835: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
16836:
16837: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16838: 1985 vp. 1163
16839:
16840: Raha-asia-aloite n:o 1081
16841:
16842:
16843:
16844:
16845: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta silmälasien korvaamiseksi
16846: sairausvakuutuksesta
16847:
16848:
16849: Eduskunnalle
16850:
16851: Vaikka sairauskulujen vähennysoikeutta vero- että Eduskunta ottaisi valtion vuodet~
16852: tuksessa onkin viime vuosina lisätty eivät kansa- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16853: laiset varsinkaan sellaisissa perheissä, joissa lähes 33.18. 60 500 000 markan arviomäärära-
16854: kaikki perheenjäsenet joutuvat käyttämään silmä- han silmälasien hankkimiskustannusten
16855: laseja, voi markkamääräisen ylärajan vuoksi vä- korvaamiseksi sairausvakuutuksen piiris-
16856: hentää silmälasien kustannuksia verotuksessa. tä.
16857: Se olisi kuitenkin kohtuullista.
16858: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16859: nioittaen,
16860:
16861: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
16862:
16863: Pentti Kettunen ). Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
16864: 1164 1985 vp.
16865:
16866: Raha-asia-aloite n:o 1082
16867:
16868:
16869:
16870:
16871: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta verovelvollisten sairaus- ja
16872: korkokulujen omavastuita vastaavaan korvaukseen vaikeimmassa
16873: asemassa oleville
16874:
16875:
16876: Eduskunnalle
16877:
16878: SMP:n lukuisista esityksistä huolimatta näyttää liinputoajista vähintään yhtä hyvin kuin on huo-
16879: sille, että sairauskulujen ja korkokulujen omavas- lehdittu mm. metro-Valtasen eläkeasioista.
16880: tuuosuuksia ei ole haluttu poistaa verovuodelta Edellä olevaan perustuen ehdotammekin koh-
16881: 1986. teliaimmin,
16882: Samoin edelleen eläkeasioissa on väliinputoajia
16883: etenkin vanhemman väestömme keskuudessa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16884: jotka eivät ole voineet kuulua nykyisen työeläke- 1986 tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
16885: lainsäädäntömme piiriin. momentille 50 000 000 markkaa sairaus-
16886: Kun Suomi on rikas maa luulisi olevan oikein ja korkokulujen omavastuita vastaavan
16887: ja kohtuullista, että varsinkin vähäväkisimmän ylimääräisen korvauksen suorittamiseen
16888: väestönosamme osalta poistettaisiin nämä vero- ainakin kaikkein vaikeimmassa taloudelli-
16889: tuksen omavastuut ja huolehdittaisiin myös vä- sessa asemassa olevtlle kansalaisille.
16890:
16891: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16892:
16893: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16894: 1985 vp. 1165
16895:
16896: Raha-asia-aloite n:o 1083
16897:
16898:
16899:
16900:
16901: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamalisän ylimääräisiin
16902: korotuksiin
16903:
16904:
16905: Eduskunnalle
16906:
16907: Vuoden 1986 budjettiesitys sisältää merkittäviä ja vaikeuksissa olevien veteraanien, invalidien ja
16908: uudistuksia ja korjauksia sotiemme veteraanien, rintamanaisten osalta.
16909: invalidien ja rintamanaisten asioihin. 1.1.1986 Mikäli tätä SMP:n esittämää rintamalisän taso-
16910: alkaen poistuvat veteraanien varhaiseläkelain ra- korotusta ei tehdä, niin käytännössä juuri ne
16911: joitukset sekä veteraanien että invalidien osalta vanhimmat veteraanit, jotka ovat kaikista suu-
16912: niin, että käytännössä lähes kaikki nuorimmatkin rimman uhrin vaikeina aikoina yhteiskunnallem-
16913: veteraanit ja invalidit pääsevät niin halutessaan ille antaneet, jäisivät uudistuksissa ja korjauksissa
16914: varhaiseläkkeelle. Samoin hallituksen esityksessä heikoimmille.
16915: ehdotetaan vuonna 1986 käytettäväksi kuntou- Edellä olevaan petustuen ehdotammekin kun-
16916: tukseen rahaa yli 62 mmk. Myös rintamasotilas- nioittavasti,
16917: eläkkeitä sekä muitakin veteraanien ja invalidien
16918: asioita korjataan. Samoin toteutettavat verohel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16919: potukset auttavat monissa tapauksissa myös vete- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 33.19
16920: raanejamme ja invalidejamme. uudelle momentille 200 000 000 mark-
16921: Sitä vastoin kansaneläkkeen rintamalisään ei kaa (arviomääräraha) kansaneläkkeen rin-
16922: hallitus ole esittänyt SMP:n vaatimaa välttämä- tamalisän ylimääräiseksi korottamiseksi
16923: töntä tasokorotusta. SMP:n eduskuntaryhmä on 500 markkaan kuukaudessa ainakin kaik-
16924: omissa budjettitavoitteissaan päättänyt esittää, kein heikoimmassa taloudellisessa ase-
16925: että rintamalisä nostettaisiin vuonna 1986 500 massa olevien sotiemme veteraanien, tn-
16926: markkaan kuukaudessa ainakin pienituloisimpien validien ja n'ntamanaisten osalta.
16927:
16928: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
16929:
16930: Pentti Kettunen Pentti Skön
16931: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
16932: 1166 1985 vp.
16933:
16934: Raha-asia-aloite n:o 1084
16935:
16936:
16937:
16938:
16939: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien kumoutta-
16940: misen erityiskorvauksiin
16941:
16942:
16943: Eduskunnalle
16944:
16945: Sotilasvammalain mukaan sotainvalidi on oi- Kuitenkin sotainvalidien iän karttuessa myös
16946: keutettu kuntoutuslaitoksessa määrävälein annet- lievemmät vammat aikaansaavat yhä suuremman
16947: tavaan hoitoon, jos haitta-aste on vähintään 10 haitan ja vuosittain kuntoutuslaitoshoitoon edel-
16948: % mutta pienempi kuin 30 o/o ja kuntoutustarve lyttävää vamma-astetta pitäisi alentaa 15 % :iin.
16949: johtuu korvatusta vammasta. Kun haitta-aste on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16950: 30 o/o tai suurempi, korvataan myös muista syistä nioittaen,
16951: tarpeellinen kuntoutushoito.
16952: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16953: Käytännössä tämä sotilasvammalain maarays 1986 tulo- fa menoarvioon momentille
16954: on johtanut siihen, että alle 30 % :n sotainvali- 33.22.59 1 000 000 markan määrärahan
16955: dien on ollut vaikeaa päästä kuntoutuslaitoshoi- muista syistä kuin sotavammasta azheutu-
16956: toon ja yli 30 % :n sotainvalidit käyvät kuntou- neen tarpeellisen kuntoutushoidon kor-
16957: tuslaitoksessa vuosittain. vaamiseksi 15 %:n sotainvalidezfle.
16958:
16959: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
16960:
16961: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
16962: 1985 vp. 1167
16963:
16964: Raha-asia-aloite n:o 1085
16965:
16966:
16967:
16968:
16969: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljeslii-
16970: ton Kainuun piirin tukemiseen
16971:
16972:
16973: Eduskunnalle
16974:
16975: Sotainvalidit ovat aikoinaan omalta osaltaan sä ehtoossa on ainakin nyt, ja se on viimeinen
16976: olleet pelastamassa maatamme niin, että nykyiset hetki, tehtävä kaikki voitava heidän hyväksensä.
16977: sukupolvet voivat vapaasti ja riippumattomina SMP ei koskaan unohda näitä rohkeita naisia ja
16978: asua ja kehittää yhteiskuntaamme. miehiä.
16979: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16980: Tästä jokaisen kansalaisen on vilpittömästi ol-
16981: tava kiitollinen niille naisille ja miehille, jotka nioittaen,
16982: kansamme kohtalon hetkinä panivat alttiiksi jopa
16983: henkensä, jotta meillä nykyisillä nuorilla olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16984: hyvä olla ja pohja mille rakentaa tulevaisuutta ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16985: itse määrätä siitä. 33.23.53 20 000 markkaa Sotainvalidien
16986: Veljesiiitalie Sotainvalidien Ve(jesliiton
16987: Kun nyt veteraanit ja invalidit ovat jo elämän- Kainuun piirin toiminnan tukemiseen.
16988:
16989: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16990:
16991: Pentti Kettunen ] . Juhani Kortesalmi
16992: 1168 1985 vp.
16993:
16994: Raha-asia-aloite n:o 1086
16995:
16996:
16997:
16998:
16999: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljeslii-
17000: ton Kainuun piirin avustamiseen
17001:
17002:
17003: Eduskunnalle
17004:
17005: Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun piiri ry:llä tainvalidien Veljesliiton Kainuun piirille heidän
17006: on käytössään sotainvalidien harrastustoimintaa välttämättömien tarpeittensa tyydyttämiseksi.
17007: ja lomailua varten Kajaanin kaupungin Paitanie-
17008: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17009: men kylässä sijaitseva Sutelan tila rakennuksi-
17010: nioittaen,
17011: neen.
17012: Sutelan tila sijaitsee arvokkaalla ja kauniilla
17013: paikalla. Sotainvalidit ja heidän perheensä ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17014: aikojen kuluessa kunnostaneet rakennuksia tai- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17015: kootoiminnalla ja lahjoitusten turvin. 33.23.53 20 000 markkaa Sotainvalidien
17016: Koska sotainvalidit ovat nyt jo osittain hyvin- Ve/jesliitolle osoitettavaksi Sotainva/z"dien
17017: kin raihnaisia ja huonokuntoisia, on kohtuullista, Ve/jesliiton Kainuun piirin toiminnan tu-
17018: että myös yhteiskunta antaa oman tukensa So- kemi.reen.
17019:
17020: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17021:
17022: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
17023: 1985 vp. 1169
17024:
17025: Raha-asia-aloite n:o 1087
17026:
17027:
17028:
17029:
17030: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljeslii-
17031: ton Piippolan, Pyhännän, Kärsämäen ja Kestiiän paikallisosasto-
17032: jen toiminnan tukemiseen
17033:
17034:
17035: Eduskunnalle
17036:
17037: Sotainvalidien Veljesliiton Piippolan, antamaan kaikkensa maamme tulevaisuuden ja
17038: Pyhännän, Kärsämäen ja Kestiiän paikallisosastot tulevien sukupolvien hyväksi.
17039: toimivat vilkkaasti ja auttavat alueen sotainvali- Kun maamme nyt on vauras ja rikas maa, on
17040: deja mm. järjestämällä heille vapaa-ajanviettotoi- kohtuullista, että yhteiskuntamme toimesta an-
17041: mintaa, yhteisiä virkistysmatkoja jne. netaan riittävästi tukea mm. sotiemme invalideil-
17042: Näillä osastoilla on yhteisesti omistuksessaan le.
17043: myös Lamun maja -niminen vapaa-ajanvietto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17044: paikka. nioittaen,
17045: Sotainvalidit ovat nyt jo vanhentunutta jouk-
17046: koa, eivätkä he enää voi taikootoimin hankkia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17047: rahaa mm. Lamun majan vuosittain vaatimiin 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17048: kunnostustoimiin ja muuhun välttämättömään 33.23.53 5 000 markan miiiiriirahan osoi-
17049: toimintaan. Yheiskunnan antama tuki on ollut tettavaksi Sotainvalzdien Veljesliitolle
17050: olematonta. Kestzlän, Pzippolan, Pyhännän ja Kärsä-
17051: Suomen kohtalon hetkinä sotiemme veteraa- mäen pazkallisosastojen toiminnan tuke-
17052: nit, invalidit ja rintamanaiset ovat olleet valmiit mzseen.
17053:
17054: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
17055:
17056: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
17057:
17058:
17059:
17060:
17061: 147 428500120H
17062: 1170 1985 vp.
17063:
17064: Raha-asia-aloite n:o 1088
17065:
17066:
17067:
17068:
17069: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun Rintamamiesve-
17070: teraanien toiminnan tukemiseen
17071:
17072:
17073: Eduskunnalle
17074:
17075: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rintama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17076: naiset ovat tehneet suuriarvoisen työn isänmaam- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17077: me pelastamiseksi vaikeina kohtalomme aikoina. 33.23.53 20 000 markkaa en"tyismåärära-
17078: Siksi on kohtuullista, että yhteiskunta osoittaa hana Suomen Rintamamiesveteraanzfii-
17079: tämän esimerkillisen toiminnan huomioimisen tolle Kainuun Rintamamiesveteraanien
17080: myös käytännössä. toiminnan tukemiseen.
17081: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17082: nioittaen,
17083:
17084: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17085:
17086: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
17087: 1985 vp. 1171
17088:
17089:
17090: Raha-asia-aloite n:o 1089
17091:
17092:
17093:
17094:
17095: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamanaisten Liitolle
17096: Kainuun Rintamanaisten toiminnan tukemiseen
17097:
17098:
17099: Eduskunnalle
17100:
17101: Syksyllä 1984 on aloittanut toimintansa Kai- SMP on aina pyrkinyt tekemään parhaansa
17102: nuun Rintamanaiset ry. veteraaniemme hyväksi. Olemme jopa luovutta-
17103: Tämä aloittava yhdistys on potenut alkuajan neet vuoden 1985 puoluetuen korotusta vastaa-
17104: luonnollista taloudellisten varojen niukkuutta, van summan veteraaniemme ja invalidiemme
17105: joten tuki yhteiskunnan toimesta olisi paikallaan. hyväksi. Tämä ei kuitenkaan riitä.
17106: Suomen kohtalojen hetkinä ovat sotiemme
17107: veteraanit, invalidit ja rintamanaiset antaneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17108: tulevien sukupolvien käyttöön kaiken sen minkä nioittaen,
17109: ihminen voi antaa, ja tämä on jättänyt jälkensä
17110: jo nyt iäkkäisiin ihmisiin. On varsin kohtuullista,
17111: että yhteiskunta tekee kaikkensa näiden ihmisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17112: kohtuullisen elämän ehtoon turvaamiseksi. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17113: Eläke- ym. asioiden hoitamisen ohella on kiin- 33.23.53 20 000 markkaa Rintamanais-
17114: nitettävä suurta huomiota myös heidän loma- ja ten Liitolle osoitettavaksi edelleen Kai-
17115: virkistystoimintansa kehittämiseen. Myöskään nuun Rintamanaisten toiminnan tukemi-
17116: kuntoutusta ei saa unohtaa. seen.
17117:
17118: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
17119:
17120: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
17121: 1172 1985 vp.
17122:
17123: Raha-asia-aloite n:o 1090
17124:
17125:
17126:
17127:
17128: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljeslii-
17129: ton Lapin piirin toiminnan tukemiseen
17130:
17131:
17132: Eduskunnalle
17133:
17134: Valtiovalta ei ole vieläkään lunastanut lupauk- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17135: siaan sotainvalidien asian hoitamiseksi. Siksi so- taen,
17136: tainvalidien järjestöt joutuvatkin toimimaan val-
17137: tiovallan jättämien pahimpien aukkojen paikk~a
17138: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17139: 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17140: miseksi. Tämä sotainvalidijärjestöjen työ on ent-
17141: täin arvokasta ja tarpeellista. Erityisesti tätä työtä
17142: 33.23.53 10 000 markan määrärahan
17143: tulisi tukea Lapissa. käytettäväksi Sotaif!va_lidien Velje~lti'to'!
17144: Lapin pzi'ri ry :n tozmznnan tukemzseksz.
17145: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
17146:
17147: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
17148: 1985 vp. 1173
17149:
17150: Raha-asia-aloite n:o 1091
17151:
17152:
17153:
17154:
17155: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen Syö-
17156: päyhdistyksen toiminnan tukemiseen
17157:
17158:
17159: Eduskunnalle
17160:
17161: Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen toimesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17162: tehdään mittavaa ja hyvää työtä Oulun ja Lapin nioittaen,
17163: läänien alueella sekä syöpään sairastuneiden että
17164: heidän perheittensä auttamiseksi.
17165: Työ on vaativaa ja siihen tarvitaan taloudellisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17166: voimavaroja, joita ei aina ole läheskään riittäväs- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17167: ti. 33.81.51 200 000 markkaa Pohjois-Suo-
17168: On aivan oikein, että myös yhteiskunta tukee m~n Syöpäyhdistyksen toiminnan tuke-
17169: rahallisesti tätä toimintaa. mzseen.
17170:
17171: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
17172:
17173: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Sakari Valli
17174: Arvo Kemppainen Aarno von Bell
17175: 1174 1985 vp.
17176:
17177: Raha-asia-aloite n:o 1092
17178:
17179:
17180:
17181:
17182: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden hoitoon
17183: Suomussalmella Kajaani Oy:n Suomussalmen sahan toiminnan
17184: supistamisen vuoksi
17185:
17186:
17187: Eduskunnalle
17188:
17189: Kajaani Oy on päättänyt supistaa toimintaansa kunnan ja sen ihmisten tulevaisuuden turvaami-
17190: Suomussalmen sahan osalta niin, että saha siirtyy seksi.
17191: yhteen vuoroon.
17192: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17193: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näyttää
17194: nioittaen,
17195: aivan selvältä, että Kajaani Oy:n tähtäimessä on
17196: lähitulevaisuudessa lopettaa koko Suomussalmen
17197: sahan sahaustoiminta ja keskittää se Kajaaniin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17198: Tämä on vakava isku jo nyt Kostamuksen 1986 tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
17199: loppumisen jälkeisten haittavaikutusten kourissa momentzlle 5 000 000 markan erityis-
17200: taistelevalle Suomussalmen kunnalle. mäårårahan Suomussalmen kunnan alu-
17201: Kun siis Suomussalmi on Kainuussa vakavinta eella suoritettaviin erityistoimiin Kajaani
17202: työttömyysaluetta, on välttämätöntä, että valtion Oy:n sahan toiminnan supistamisesta
17203: toimesta tehdään kaikki voitava Suomussalmen johtuvien haittavaikutusten estämiseksi.
17204:
17205: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17206:
17207: Pentti Kettunen ]. Juhani Kortesalmi
17208: 1985 vp. 1175
17209:
17210: Raha-asia-aloite n:o 1093
17211:
17212:
17213:
17214:
17215: Kettunen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta suoran työllis-
17216: tämistuen kokeiluun Kajaanin työvoimapiirin alueella
17217:
17218:
17219: Eduskunnalle
17220:
17221: Ns. Rinteen kokeilusta on saatu myönteistä teessa tätä työllistämisen mallia ei täysimääräise-
17222: tuloksia mm. Satakunnan alueella. nä otettaisi käyttöön koko Kainuun alueella jo
17223: Kokeilun tuloksena on lähes kaikki pitkäaikais- siitäkin syystä, että viimeisimmät tiedot ovat
17224: työttömät ja ns. nuoret työttömät saatu työllistet- osoittaneet että nettokustannukset yhteiskunnalle
17225: tyä. Tämä on hyvä asia tulevaisuutta ajatellen. tällä tavoin työllistettynä ovatkin plussan puolella
17226: Onhan työttömyys kansallinen häpeä ja pitkään eli jokainen suoralla työllistämistuella työllistetty
17227: jatkuessaan johtaa vääjäämättömästi nuorisomme tuottaa yhteiskunnalle saastoa reilun tuhat
17228: rappeutumiseen ja sitä kautta kansamme tulevai- (1 000,-) markkaa kuukaudessa.
17229: suuden vaarantumiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17230: Kainuun alue on työttömyyden osalta maam- nioittaen,
17231: me synkimpiä alueita. Joissakin kunnissa työttö-
17232: myysprosentti menee yli 20 %, ja ns. Kostamuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17233: sen työmaan ehdyttyä työttömyysprosentin mm. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17234: Kuhmossa on ennustettu ylittävän 30 % . 34.50.61 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
17235: Koska selvää näyttöä tämän ns. Rinteen työllis- ns. Rinteen suoran työllistämistuen to-
17236: tämismallin tehokkuudesta on jo olemassa, olisi teuttamiseksi Kajaanin työvoimapiirin
17237: suoranainen vääryys, jos tässä vallitsevassa tilan- alueella.
17238:
17239: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17240:
17241: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
17242: 1176 1985 vp.
17243:
17244: Raha-asia-aloite n:o 1094
17245:
17246:
17247:
17248:
17249: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden hoitoon
17250: Vaalassa Sotka Oy:n Nuojuan parruaseman lopettamisen vuoksi
17251:
17252:
17253: Eduskunnalle
17254:
17255: Sotka Oy on päättänyt lopettaa Vaalan kunnan Siksi valtiovallan on tehtävä kaikkensa näiden
17256: Nuojuassa kauan toimineen parruveistämönsä. menetettyjen työpaikkojen haittavaikutusten es-
17257: Lopettamisen vuoksi huomattava osa työnteki- tämiseksi.
17258: jöistä joutuu vastaisuudessa kulkemaan saman Ede.llä olevan perusteella ehdotamme kohteli-
17259: yhtiön parruveistämöllä Paltamossa ja näin hank- atmmtn,
17260: kimaan jokapäiväisen elantonsa.
17261: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17262: Kaikki työntekijät eivät kuitenkaan voi kulkea 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17263: niin kaukana töissä vaan joutuvat etsimään töitä 34.50.61 500 000 markkaa Vaalan kun-
17264: Vaalan kunnan alueelta. nassa toimineen Sotka Oy:n Nuojuan
17265: Lopettamisen yhteydessä Vaalan kunnan alu- parruaseman toiminnan lopettamisesta
17266: eelta häviää kymmenen työpaikkaa, joka muu- johtuvien haitallisten vaikutusten estämi-
17267: toinkin alityöllisyysalueella on vakava isku. seen.
17268:
17269: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
17270:
17271: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
17272: 1985. vp. 1177
17273:
17274:
17275: Raha-asia-aloite n:o 1095
17276:
17277:
17278:
17279:
17280: Kettunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työllisyyttä
17281: edistäviin investointeihin
17282:
17283:
17284: Eduskunnalle
17285:
17286: Työllisyyden edistämiseksi pidemmällä aikavä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17287: lillä tarvitaan pysyvien työtilaisuuksien järjestä- nioittavasti,
17288: mistä vaikeimmilla työttömyysalueilla.
17289: Monet pysyvät työpaikat jäävät toteuttamatta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17290: kun yhteisöä ei auteta työpaikkojen luonoin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17291: alkuvaiheessa muun muassa sille kohtuuttoman 34.50. 62 lisäyksenä 50 000 000 markan
17292: suuressa rakennusten ja tuotantotilojen saannissa määrärahan työllisyyttä edistävzi'n inves-
17293: tai muutostöissä. tointeihin vaikezlla työttömyysaluezlla.
17294:
17295: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
17296:
17297: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Sakari Valli
17298: Arvo Kemppainen Aarno von Bell
17299:
17300:
17301:
17302:
17303: 148 428500120H
17304: 1178 1985 vp.
17305:
17306: Raha-asia-aloite n:o 1096
17307:
17308:
17309:
17310:
17311: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asevelvollis-
17312: ten päivärahan korottamiseen
17313:
17314:
17315: Eduskunnalle
17316:
17317: Varusmiesten päivärahat ovat jääneet tuntuvas- Hallituksen budjettiesityksen toteutuminen
17318: ti jälkeen mm. kolmannen parlamentaarisen merkitsee päivärahan kohoamista yhdellä markal-
17319: puolustuskomitean esittämästä tasosta. Se esitti la 1.12.1986 lukien.
17320: päivärahojen korottamista viidenteen osaan virka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17321: miesten matkustuspäivärahasta, mikä merkitsisi nioittaen,
17322: ensi vuonna noin 23 mk.
17323: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17324: Tämän vuoden lokakuun alusta voimaan tule- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17325: van korotuksen jälkeen varusmiespäiväraha on 13 27.14. 02 lisäyksenä 860 000 markkaa ase-
17326: mk kahdeksan kuukautta palvelevien osalta ja velvollisten päivärahan korottamiseksi yh-
17327: 13,50 mk 11 kuukautta palvelevien osalta. Reser- dellä markalla 1. 12.1986 lukien hallituk-
17328: viläist~n päiväraha on myös viimeksi mainitun sen esityksessä ehdotetun yhden markan
17329: suurmnen. korotuksen lisäksi.
17330:
17331: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17332:
17333: Timo Kietäväinen Aapo Saari Olavi Martikainen
17334: Heikki Kokko Hannu Kemppainen Pentti Poutanen
17335: Mauno Manninen Paavo Vesterinen Juhani Alaranta
17336: Matti Maijala Saara-Maria Paakkinen Arja Alho
17337: 1985 vp. 1179
17338:
17339: Raha-asia-aloite n:o 1097
17340:
17341:
17342:
17343:
17344: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opinto-
17345: tukeen valmistumisen jälkeisen korkotuen suorittamisajan piden-
17346: tämiseksi
17347:
17348:
17349: Eduskunnalle
17350:
17351: Opintotuki on erittäin lainapainotteista tukea. ten ongelmia pidentämällä opintolainan korko-
17352: Lainan osuus on n. 70 % koko tuesta. Tästä tukea ja lainan takaisinmaksun aloittamisaikaa
17353: aiheutuvat opiskelijoille suuret korkomenot jo puolella vuodella kahteen vuoteen ja jatkaa pi-
17354: opiskeluaikana sekä opintojen päätyttyä kohtuu- dennystä vuonna 1987 kolmeen vuoteen.
17355: ton taakka lainan lyhentämisestä, kun samaan Momentin 29.39.52 perusteluihin tulisi tehdä
17356: aikaan yleensä ajoittuvat nuoren perheen asunto- seuraavan sisältöinen lisäys: "Opintolainojen val-
17357: ym. huolet. Lisäksi korkojen verovähennysoikeu- mistumisen jälkeistä korkotukea ja lainan takai-
17358: den omavastuuosuus kohdistuu epäoikeudenmu- sinmaksun aloittamista pidennetään 1. 7.1986 lu-
17359: kaisesti pahiten juuri opiskelijoihin. kien kahteen vuoteen ja 1. 7.1987 lukien kol-
17360: Keskimääräinen opintolaina valmistumishet- meen vuoteen.''
17361: kellä vuonna 1984 korkeakouluopiskelijoilla oli
17362: 35 714 markkaa. Sitä paitsi edes akateemisuus ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17363: enää takaa heti valmistumisen jälkeen hyvätulois- nioittaen,
17364: ta työpaikkaa, jonka avulla selviytyisi lainataakas-
17365: ta. Päinvastoin moni joutuu suoraan työttömyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17366: kortistoon ja vielä useampi kehnosti palkattuihin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17367: töihin. Lainan takaisinmaksu alkaa 1, 5 vuoden 29.39.52 500 000 markkaa ylimääräiseen
17368: kuluttua opintojen päättymisestä. Sekä yhteis- tukeen opintolainojen valmistumisen jäl-
17369: kuntapoliittisesti että perhepoliittisesti on täysin keisen korkotuen pidentämiseksi 1,5 vuo-
17370: perusteltua helpottaa vastavalmistuneiden nuor- desta kahteen vuoteen 1. 7.1986 alkaen.
17371:
17372: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17373:
17374: Timo Kietäväinen Tytti Isohookana-Asunmaa Olavi Martikainen
17375: Heikki Kokko Liisa Arranz Aapo Saari
17376: Hannu Kemppainen Pentti Poutaneo Arja Alho
17377: Mauno Manninen Kalevi Mattila Paavo Vesterinen
17378: Juhani Alaranta Matti Maijala Saara-Maria Paakkinen
17379: 1180 1985 vp.
17380:
17381: Raha-asia-aloite n:o 1098
17382:
17383:
17384:
17385:
17386: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opinto-
17387: tukeen sen saattamiseksi riippumattomaksi vanhempien varalli-
17388: suudesta
17389:
17390:
17391: Eduskunnalle
17392:
17393: Opintotuen saantia säätelevät ikärajat, joita kelija myös joutuu siirtämään opintojensa aloitta-
17394: lainsäädäntömme ei muuten tunne. Lailla sää- mista tai käymään opiskelunsa ohella työssä,
17395: detty täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta. Opintotuen koska vanhemmat eivät kykene häntä taloudelli-
17396: sääntelyssä käytetään kuitenkin 22 vuoden ikära- sesti avustamaan. Heillä ei ole siihen myöskään
17397: jaa. Alle 22-vuotias vanhempien kodin ulkopuo- velvollisuutta.
17398: lella asuva naimaton opiskelija joutuu esittämään Eduskunta alensi em. ikärajaa 24 vuodesta 22
17399: vanhempiensa tulo- ja varallisuustiedot, jotka vuoteen käsitellessään kuluvan vuoden tulo- ja
17400: puolestaan vaikuttavat hänen saamansa opinto- menoarviota. Nyt on perusteltua jatkaa ikärajan
17401: tuen määrään. alentamista 20 vuoteen siten, että tavoitteena on
17402: Opiskelijan vanhempien tulo- ja varallisuusra- 18 vuoden ikärajan saavuttaminen vuonna 1987.
17403: jat ovat alhaiset. Tämä onkin johtanut siihen,
17404: että monet velattomat teollisuustyöntekijät, van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17405: hemmat, joilla ei ole alaikäisiä lapsia huollettava- nioittaen,
17406: naan, ylittävät jo tällä hetkellä säädetyt tulorajat
17407: ja monet maanviljelijävanhemmat varallisuusra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17408: jat, koska myös vaikeasti realisoitava tuotanto- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17409: omaisuus otetaan huomioon. 29.39.55 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
17410: Nykyinen tilanne on erittäin epäoikeudenmu- käytettäväksi ylimääräiseen opintotukeen
17411: kainen ja pakottaa suuren osan nuorista keinote- niin, ettei vanhempien tuloja ja varalli-
17412: koiseen riippuvuuteen vanhemmistaan täysi-ikäi- suutta oteta huomioon 20 vuotta täyttä-
17413: syyden saavuttamisen jälkeenkin. Epäoikeuden- neiden opiskelt/oiden osalta, jotka asuvat
17414: mukaisten tarveharkintarajojen vuoksi moni opis- kodin ulkopuolella 1. 7.1986 alkaen.
17415:
17416: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17417:
17418: Timo Kietäväinen Tytti Isohookana-Asunmaa Olavi Martikainen
17419: Hannu Kemppainen Pentti Poutaneo Saara-Maria Paakkinen
17420: Liisa Arranz Mauno Manninen Kalevi Mattila
17421: Paavo Vesterinen Juhani Alaranta Matti Maijala
17422: Heikki Kokko Arja Alho
17423: 1985 vp. 1181
17424:
17425: Raha-asia-aloite n:o 1099
17426:
17427:
17428:
17429:
17430: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Kehit-
17431: tämiskeskus Panala -yhdistykselle kalustohankintoihin
17432:
17433:
17434: Eduskunnalle
17435:
17436: Maaseudun Kehittämiskeskus Panala -yhdistys ansiomahdollisuuksia ylituotanto-ongelma-aloil-
17437: on perustettu äskettäin ylläpitämään maaseudun le. Keskuksessa on tarkoitus yhdistää alaan liitty-
17438: liitännäiselinkeinoihin ja luonnonmukaiseen vil- vää tutkimustoimintaa, koulutusta ja neuvontaa.
17439: jelyyn keskittyvää tutkimus- ja koulutuskeskusta. Osaa keskuksen käyttöön luovutetuista tiloista
17440: Yhdistyksen jäseniä ovat mm. Helsingin yliopis- korjataan paraikaa ja tarkoitus on näin saada
17441: to, MTK, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, keskuksen käyttöön tarkoituksenmukaiset labo-
17442: maatalouskeskusorganisaatiota edustava Mikkelin ratoriotilat ja lisää toimistotilaa Partalan kartanon
17443: läänin maatalouskeskus, Suomen Mehiläishoita- kunnostettuun kivinavettarakennukseen. Kes-
17444: jain Liitto ja Juvan kunta. Keskus toimii yhteis- kuksen toiminnan kehittäminen vaatii kuitenkin
17445: työssä mm. Maatalouden tutkimuskeskuksen, lisää laboratorioväline-, kalusto- ja konehankin-
17446: Maatalouskeskusten Liiton, Itä-Suomen yliopisto- toja.
17447: jen ja Suomen 4H-liiton kanssa.
17448: Maaseudun Kehittämiskeskus toimii Juvalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17449: kunnan keskuksen käyttöön luovuttamissa kir- nioittaen,
17450: konkylässä sijaitsevan Panalan kartanon tiloissa ja
17451: peltoalueilla. Asiaan liittyvää tutkimustoimintaa ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17452: ja keskuksen perustamiseen liittyvää työtä on 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
17453: Juvalla harjoitettu jo yli vuoden ajan. Keskuksen kaa Maaseudun Kehittämiskeskus Partala
17454: tavoitteena on parantaa maaseudun elinkelpoi- -yhdistykselle laboratorioväline-, kalusto-
17455: suutta ja kehittää vaihtoehtoisia tuotanto- ja ja konehankintoihin.
17456:
17457: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17458:
17459: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä
17460: Paavo Vesterinen Matti Maijala Hannu Kemppainen
17461: Pirjo Rusanen Pentti Poutaneo Olavi Martikainen
17462: Mauno Manninen Kalevi Mattila Pentti Skön
17463: Maija Rajantie Juhani Alaranta Heikki Kokko
17464: 1182 1985 vp.
17465:
17466: Raha-asia-aloite n:o 1100
17467:
17468:
17469:
17470:
17471: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumalan Luomais-
17472: tuote Oy:lle kaluston hankkimiseksi
17473:
17474:
17475: Eduskunnalle
17476:
17477: Puumalan Luomaistuote Oy on Helsingin yli- ty viljelijöille kursseja, ja rohdos- ja maustekas-
17478: opiston ja Puumalan kunnan perustaman rohdos- vien viljely on jo alkanut muutamilla tiloilla.
17479: ja maustekasvuhankkeen yhteyteen perustettu Tutkimuksen edistyminen edellyttää viljelytek-
17480: yhtiö. Yhtiön toimialana on tuotekehittely, tuot- niikan, kuivauksen, leikkaamisen, lajittelun, jau-
17481: taminen, myynti ja markkinointi sekä myös kou- hamisen ja pakkaamisen tutkimusta. Tämän
17482: lutus, neuvonta ja tutkimus. Yhtiön osakepää- vuoksi tulisi yhtiön hankkia lisää tutkimusväli-
17483: omasta 80 % omistaa Puumalan kunta. neistöä sekä kalustoa ja koneita.
17484: Hankkeen tarkoituksena on luoda suomalaisil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17485: le pienviljelmille uusia tuotantomahdollisuuksia nioittaen,
17486: rohdosten ja mausteiden tuontia korvaten sekä
17487: myös tutkia mahdollisuudet puhtaiden suoma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17488: laisten tuotteiden vientiin. Kahden vuoden kent- 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
17489: täkokeiden jälkeen voidaan todeta, että useim- kaa Puumalan Luontaistuote Oy:lle tutki-
17490: mat kasvit menestyvät Suomen ilmastossa ja musvålineiden, kaluston ja konezden
17491: maaperässä. Hankkeen yhteydessä on jo järjestet- hankkimista varten.
17492:
17493: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17494:
17495: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen Olavi Martikainen
17496: Hannu Kemppainen Pirjo Rusanen Pentti Skön
17497: Maija Rajantie Juhani Alaranta Matti Maijala
17498: 1985 vp. 1183
17499:
17500: Raha-asia-aloite n:o 1101
17501:
17502:
17503:
17504:
17505: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten vil-
17506: jelijöiden tukemiseen
17507:
17508:
17509: Eduskunnalle
17510:
17511: Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista Starttiraha on perustunut valtioneuvoston pää-
17512: helpottamaan on heille maksettu käynnistystu- töksiin, mikä ei ole turvannut käynnistystukijär-
17513: kea, ns. starttirahaa, saajaa kohti 50 000 mk. jestelmän jatkuvuutta ja on aiheuttanut ongelmia
17514: Starttirahaa on vuosina 1982-1984 myönnetty päätösten budjettisidonnaisuuden vuoksi. Startti-
17515: noin 3 200 hakijalle. Varojen puutteen vuoksi raha tulisikin vakinaistaa.
17516: noin 1 100 hakemusta siirtyi vuodelta 1984 rahoi- Starttirahajärjestelmään tarvittaisiin lisävaro-
17517: tettavaksi vuoden 1985 määrärahoista. j~, jotta rahan maksatus ei entisestään viivästyi-
17518: Starttirahan ehdot nykyperusteiden mukaan 51.
17519: täyttäviä sukupolvenvaihdoksia tehdään noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17520: 2 500 vuodessa. Vuoden 1985 110,5 milj. mk:n taen,
17521: määräraha olisi siten lähes riittävä, mutta edelli-
17522: seltä vuodelta siirtyneet hakemukset aiheuttavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17523: sen, että tämän vuoden hakemuksista huomattava 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17524: osa siirtyy rahoitettavaksi vuoden 1986 määrära- 30.33.40 lisäyksenä 10000000 markkaa
17525: hoista. nuorten viljelijöiden tukemiseen.
17526:
17527: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17528:
17529: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä
17530: Heikki Kokko Matti Maijala Saara-Maria Paakkinen
17531: Hannu Kemppainen Pentti Poutaneo Olavi Martikainen
17532: Mauno Manninen Kalevi Mattila Paavo Vesterinen
17533: Juhani Alaranta Liisa Arranz
17534: 1184 1985 vp.
17535:
17536: Raha-asia-aloite n:o 1102
17537:
17538:
17539:
17540:
17541: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta saimaannorpan suoje-
17542: luun ja tutkimukseen
17543:
17544:
17545: Eduskunnalle
17546:
17547: Saimaannorppa on erittäin uhanalainen norpan pan suojelutoimet on saatu käyntiin ja tulokset
17548: alalaji, jonka suojelu on yksinomaan Suomen vas- ovat lupaavia. Etenkin norpan poikasten kuole-
17549: tuulla. Saimaannorpan 110-120 yksilön suurui- mista kalanpyydyksiin on voitu vähentää perusta-
17550: nen kanta on edelleen pienenemässä, koska vuo- malla Saimaalle verkkokalastukselta rauhoitettuja
17551: tuinen kuolevuus ylittää syntyvyyden. Eläin on ol- alueita sekä muuttamalla pyydyksiä sellaisiksi, et-
17552: lut metsästyslainsäädännön nojalla rauhoitettu jo teivät hylkeet niihin huku. Samoin saimaannor-
17553: vuodesta 1955, mutta tämä ei ole estänyt norppa- pan tarhauskokeilu, jolla pyritään kannan lisäämi-
17554: kannan jatkuvaa vähenemistä. seen turvatuissa oloissa, on käynnistynyt Enonkos-
17555: Saimaannorppaa uhkaavat tällä hetkellä monet ken Olavinlammella.
17556: tekijät: verkko- ja rysäkalastus, tahallinen hävittä- Suojelutoimien jatkaminen ja tehostaminen
17557: minen, loma-asutus, vesien pilaantuminen, ym- vaatii myös lisää resursseja. Huolimatta kustan-
17558: päristömyrkyt, vene- ja laivaliikenne, väylätyöt, nusten noususta monilta osin hallituksen esityk-
17559: maastoliikenne ja Saimaan poikkeusjuoksutukset sessä vuoden 1986 tulo- ja menoarvioksi on osoi-
17560: jääpeitteen aikana sekä koko vesistöalueen sään- tettu entiset 650 000 mk momentilla 30.35.41 sai-
17561: nöstelyhanke. maannorpan aiheuttamien vahinkojen estämistä
17562: Saimaannorpan suojelun puolesta on toimittu tarkoittaviin toimenpiteisiin sekä norppakannan
17563: mm. Suomen luonnonsuojeluliitossa ja sen pai- suojelemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
17564: kallisjärjestöissä jo pitkään. Maailman Luonnon Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
17565: Säätiön Suomen Rahaston alaisuudessa työskente- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
17566: lee tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden muo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
17567: dostama saimaannorppatyöryhmä. Maa- ja metsä- taen,
17568: talousministeriö asetti vuoden 1982 alussa toimi-
17569: kunnan laatimaan saimaannorppakannalle tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17570: tavaa suojeluohjelmaa. Toimikunta sai esityksensä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17571: norpan suojelu- ja tutkimustoimista valmiiksi 30.35.41 lisäyksenä· 100 000 markkaa sai-
17572: vuoden 1982 lopulla. maannorpan suojelu- ja tutkimustoimin-
17573: Näiden eri tahojen työn tuloksena saimaannor- taan.
17574:
17575: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17576:
17577: Timo Kietäväinen Liisa Jaakonsaari Pertti Salolainen
17578: Reino Paasilinna Olavi Martikainen Mauno Manninen
17579: Pentti Skön Maija Rajantie Juhani Alaranta
17580: Matti Maijala Heikki Kokko Saara-Maria Paakkinen
17581: Liisa Arranz Ville Komsi Pentti Poutaneo
17582: Hannu Kemppainen
17583: 1985 vp. 1185
17584:
17585: Raha-asia-aloite n:o 1103
17586:
17587:
17588:
17589:
17590: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvensalmen kirkonky-
17591: län vesihuoltotöiden rahoittamiseen
17592:
17593:
17594: Eduskunnalle
17595:
17596: Hirvensalmen kunnan kirkonkylän talousveden den 1986 valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
17597: laatu on erittäin heikko. Talousvesi otetaan nykyi- hanke ei kuitenkaan sisälly.
17598: sin pintavedenottamosta. Kunnassa on ollut vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17599: reillä toimenpiteitä kirkonkylän talousveden laa- taen,
17600: dun parantamiseksi, mm. vesitorni on valmistu-
17601: nut ja suunnitelmat pohjavedenottaman toteutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17602: miseksi ovat kunnossa. Pohjavedenottaman alue 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17603: on kunnan omistuksessa. Suunnitelmat oli tarkoi- 30.40.77 650 000 markkaa valtionosuu-
17604: tus toteuttaa osittain valtion vesihuoltotyönä laa- tena Hirvensalmen kunnan kirkonkylän
17605: dittuun vesihuoltosopimukseen perustuen. Vuo- vesihuoltotöiden rahoittamiseen.
17606:
17607: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
17608:
17609: Timo Kietäväinen Pentti Poutaneo
17610:
17611:
17612:
17613:
17614: 149 428500120H
17615: 1186 1985 vp.
17616:
17617: Raha-asia-aloite n:o 1104
17618:
17619:
17620:
17621:
17622: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 43 7 pa-
17623: rantamiseksi välillä Linkola-Kolkonpää
17624:
17625:
17626: Eduskunnalle
17627:
17628: Maantie n:o 437 välillä Linkola- Kolkonpää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17629: on ainoa päällystämätön tieosuus välillä Imatra- taen,
17630: Varkaus. Tie on alueellisesti hyvin merkittävä ja
17631: sitä käyttää mm. raskas liikenne. Tiellä on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17632: huomattava merkitys läpiajoliikenteen ja Sulka- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17633: van kunnan elinkeinoelämän kehittämisen kan- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien n:o
17634: nalta. Ko. tiehanke on ollut Sulkavan kunnan en- 437 parannustöiden aloittamiseksi välillä
17635: simmäisenä tiehankkeena jo usean vuoden ajan. Linkola- Kafkanpää Sulkava/la ja Ranta-
17636: Ensimmäiset aloitteet tieyhteyden kunnostamises- salme/la.
17637: ta on tehty jo vuonna 1966.
17638:
17639: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17640:
17641: Timo Kietäväinen Pentti Poutaneo
17642: Maija Rajantie Pirjo Rusanen
17643: Pentti Skön
17644: 1187
17645: 1985 vp.
17646:
17647: Raha-asia-aloite n:o 1105
17648:
17649:
17650:
17651:
17652: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden Järvenpää
17653: - Levänomaisen th.- Koikkala- Risulahti rakentamiseenJu-
17654: valla
17655:
17656: Eduskunnalle
17657:
17658: Juvan kunnan alueella on sorapäällysteisiä päällystämiseen tarvitaan rahaa vielä 1,2 milj.
17659: paikallis- ja maanteitä lähes 300 km. Kaikkein markkaa sekä tieosuuden Levänomaisen th. -
17660: vaikeimmat tieolot kunnan alueella ovat Etelä- Koikkala - Risulahti suunnitteluun tarvitaan
17661: Juvalla, jonne johtaa pitkä heikkokuntoinen sora- myös varoja. Jälkimmäisellä tieosuudella on ilma-
17662: tie. Etelä-Juvan tieyhteyttä käyttää paikallisten kuvaus jo tehty.
17663: asukkaiden ohella myös raskas liikenne, erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17664: puunkuljetukset Otamon ja Savivedenpään pudo- taen,
17665: tuspaikoille. Lisäksi liikenne lukuisille alueelle si-
17666: jaitseville kesämökeille ja läpikulkuliikenne valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17667: tieltä n:o 5 Juvalta Puumalaan ohjautuessaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17668: osaksi ko. tien kautta kuluttaa tietä huomattavas- 31.24.77 1500 000 markkaa tieosuuden
17669: ti. Runsaan liikenteen takia ko. tie on erityisesti Järvenpää- Levänomaisen th. rakentami-
17670: kelirikkaaikana lähes ajokelvottomassa kunnossa. sen loppuunsaattamiseen ja tieosuuden
17671: Ko. tieyhteyden osalta on välin Järvenpää - Levänomaisen th. - Koikkala- Risulahti
17672: Levänomaisen th. suunnitelma vahvistettu. Tie- suunnitteluun ja rakentamiseen.
17673: osuuden rakentamisen lopuunsaattamiseen ja
17674:
17675: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17676:
17677: Timo Kietäväinen Pentti Poutaneo
17678: Maija Rajantie Pirjo Rusanen
17679: Pentti Skön
17680: 1188 1985 vp.
17681:
17682: Raha-asia-aloite n:o 1106
17683:
17684:
17685:
17686:
17687: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan
17688: rakentamiseen Hirvensalmella
17689:
17690:
17691: Eduskunnalle
17692:
17693: Hirvensalmen kunnan Väisälänsaaren ja sen lä- sessa. Sillan rakentamisen osalta suunnitelmat
17694: heisyydessä olevien saarten asukkaat ovat jo kauan ovat valmiit ja hanke odottaa vain toteutustaan.
17695: odottaneet sillan rakentamista saaresta Hirvensal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17696: men kunnan puoleiselle mantereelle. Kunta on taen,
17697: pitänyt sillan rakentamista kunnan tieolojen pa-
17698: rantamisen kannalta kaikkein kiireellisimpänä että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17699: kohteena, jotta elinkelpoisen Väisälänsaaren asuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17700: kaat saisivat suoran tieyhteyden omaan kuntakes- 31.24.77 300 000 markkaa Väisälänsaa-
17701: kukseensa. Nykyisellään Väisälänsaaren asukkaat ren paikallistien szllan rakennustöiden
17702: joutuvat käyttämään useiden kymmenien kilo- aloittamiseksi syksyllä 1986.
17703: metrien kiertotietä asioidessaan kuntakeskuk-
17704:
17705: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17706:
17707: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
17708: Maija Rajantie Pirjo Rusanen
17709: Pentti Skön
17710: 1985 vp. 1189
17711:
17712: Raha-asia-aloite n:o 1107
17713:
17714:
17715:
17716:
17717: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rataosan Savooliooa-
17718: Huu tokoski perusparaooukseen
17719:
17720:
17721: Eduskunnalle
17722:
17723: Savoolinoao-Huutokoskeo-Pieksämäeo ra- teiden osuus liikenteen kokooaissuoritteesta on
17724: taosao välittömässä vaikutuspiirissä on seitsemän laskenut noin 10 % :iio, kun se koko maassa on
17725: kuntaa, joiden asukasluku on lähes 70 000 hen- keskimäärin 40 % .
17726: keä. Ko. rataosan pituus on 106 km. Savonlinnas- Rataosan Savooliooa-Huutokoski perusparao-
17727: ta Huutokoskelie matkaa on 75 km ja siitä edel- tamisella saavutettaisiin myös muita etuja. Näitä
17728: leen Pieksämäelle 31 km. Rataosa on valmistunut ovat mm:
17729: vuosina 1914-18. Valtion rautateiden rataryhmi- - mahdollisuus läpikulkuliikenteeseen Vuok-
17730: tykseo mukaan väli Pieksämäki-Huutokoski senlaakson teollisuusalueelle, mikä keventäisi
17731: kuuluu ryhmään B1 ja Huutokoski-Savooliooa Kouvolan ylikuormitetuo ratapihan toimintaa ja
17732: ryhmään A. Savooliooao-Huutokoskeo rataosal- siten helpottaisi mm. idänkauppaan liittyvää lii-
17733: la on aikaisemmin jo tehty radan roudankesto- kennettä;
17734: ominaisuuksia parantavia töitä, jotka tämän päi- - mahdollisuus parantaa rautateiden perus-
17735: vän hinnoin laskettuna maksoivat o. 17 milj. palvelutasoa alueella;
17736: markkaa. Rataosa on edelleen sorapatjaioeo ja va- - mahdollisuus toteuttaa os. rengasjunahan-
17737: rustettu vain 30 kg:o kiskotuksella. ke sekä muita matkustajaliikenteeseen liittyviä pa-
17738: Tämän radan jatkoradan Savonlinna-Parikka- rannuksia erityisesti yhteyksiltääo puutteelliseen
17739: la perusparaooustyö valmistui 1.11.1984, jonka Keski-Suomen suuntaan;
17740: ansiosta radan luokitus nousi ryhmään B2. Perus- - mahdollisuus tehostaa Savonlinnan syväsa-
17741: paraoous maksoi tämän päivän hinnoin yli 80 taman toimintaa ja käyttöä sekä
17742: milj. markkaa. Mikäli rataosaa Savonliooa- - todella hyödyntää rataosalla Huutokoski-
17743: Huutokoski ei kunnosteta jää rataosan Savooliooa-Parikkala, erityisesti välillä Savon-
17744: Savonlinna-Parikkala kunnostustyöstä saatava linna-Parikkala, tähän mennessä suoritetut yh-
17745: hyöty vähäiseksi. teensä o. 100 milj. markan suuruiset investoinnit.
17746: Rautatiekuljetusten kannalta rataosan Savoo- Mikäli lähiaikoina ei Savonliooan-Huutokos-
17747: liooa-Huutokoski kunnostaminen suorittamalla keo rataosaa kuooosteta, uhkaa tällä rataosalla
17748: vähintään kiskoovaihto (ryhmään B1) on erittäin rautatieliikenteen loppuminen lähivuosina. Ra-
17749: tarpeellinen. Rataosan kunnostamisen tarpeelli- taosao menetys heikentäisi merkittävästi jo muu-
17750: suutta lisää Outokumpu Oy:o vuonna 1986 toi- tenkin heikkoa poikittaisliikeonettä maassamme
17751: mintaosa alkava oikkelikaivos- ja rikastamotoi- ja vaikeuttaisi entisestään Mikkelin läänin ja koko
17752: minta Enonkosken Laukuokaokaalla, josta tuo- Itä-Suomen kehittymismahdollisuuksia.
17753: tannon kuljetus eteenpäin olisi kannattaviota ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17754: helpointa suorittaa rataosan Savooliooa- taen,
17755: Huutokoski kautta. Ko. rataosan heikosta kuo-
17756: nosta kärsii koko Itä-Suomen elinkeinoelämä, eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17757: tyisesti teollisuus, VR:o tariffien suosiessa suur- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17758: kuljetuksia sillä Savooliooa-Huutokoskeo ra- 31. 90. 78 5 00 000 markkaa rataosan
17759: taosao kevyet kiskot eivät niitä salli. Tilanne on Savonlinna-Huutokoski perusparannus-
17760: johtanut siihen, että Savonlinnan seudulla rauta- töiden aloittamiseen.
17761:
17762: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17763:
17764: Timo Kietäväinen Pentti Poutaneo
17765: Maija Rajantie Pirjo Rusanen
17766: Pentti Skön
17767: 1190 1985 vp.
17768:
17769: Raha-asia-aloite n:o 1108
17770:
17771:
17772:
17773:
17774: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin Teknologia-
17775: keskus Oy:o toiminnan tukemiseen
17776:
17777:
17778: Eduskunnalle
17779:
17780: Mikkelin lääni on ainoa lääni maassamme, jossa Toimintaa varten on perustettu Mikkelin Tek-
17781: ei ole omaa korkeakoulua. Osittain tästä johtuen nologiakeskus Oy -niminen yhtiö. Sen perustaja-
17782: on tutkimustoimiota läänissä ollut erittäin vähäis- osakkaina ovat Mikkelin kaupunki, Mikkelin
17783: tä. Läänissä toimivien yritysten tuotantoteknolo- kauppakamari sekä kaksi paikallispankkia. Mak-
17784: gia on tehtyjen selvitysten mukaan yleensä myös settu osakepääoma on 900 000 mk. Yhtiölle on
17785: varsin vanhemuoutta. Tämän vuoksi on erityisen valittu toimitusjohtaja, joka on aloittanut toimin-
17786: tärkeää pyrkiä edistämään uuden teknologian tansa syyskuun alussa. Yhtiön varsinaineo toimio-
17787: käyttöönottoa alueella. ta käynnistyy ensi vuoden alussa. Tilat toiminnan
17788: Työvoimaministeriön ja Mikkelin kaupungin käynnistämistä varten on vuokrattu Kehitysalue-
17789: välillä solmittiin tämän vuoden alussa sopimus rahaston toimiston yhteydestä.
17790: tietotekniikka- ja tuotekehityskeskuksen perusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17791: misesta Mikkeliin. Vastaavia sopimuksia ministe- taen,
17792: riö oli sitä ennen tehnyt neljän muun paikkakun-
17793: nan kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17794: Mikkelin tietotekniikka- ja tuotekehityskeskuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17795: sen tavoitteena on toimia Mikkelin talousalueella 32.44.42 1 000 000 markkaa lisäyksenå·
17796: siten, että uuden teknologian suomat mahdolli- Mzkkelin Teknologiakeskus Oy:n käynnis-
17797: suudet tulevat nopeasti ja tehokkaasti hyödynoe- tämiseen ja keskuksen tarvitsemien laite-
17798: tyiksi ja toisaalta edistetään yritysten tuotekehitys- hankintojen suorittamiseen.
17799: ja innovaatiotoimimaa yhteistyössä alueella toimi-
17800: vien muiden organisaatioiden kanssa.
17801:
17802: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17803:
17804: Timo Kietäväinen Pentti Poutaneo
17805: Maija Rajantie Pirjo Rusanen
17806: Pentti Skön
17807: 1985 vp. 1191
17808:
17809: Raha-asia-aloite n:o 1109
17810:
17811:
17812:
17813:
17814: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen läänin ke-
17815: hittämiseen
17816:
17817:
17818: Eduskunnalle
17819:
17820: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityk- tavan menettelyn keksintöjen kehittelemisen tu-
17821: sessä on varattu 53 milj. mk Mikkelin, Kymen, kemiseen. Jos idean esittäjälle voidaan myöntää
17822: Pohjois-Karjalan sekä Oulun ja Lapin lääninhalli- esimerkiksi 10 000-20 000 mk tuotteen jatkoke-
17823: tusten käytettäväksi valtioneuvoston määräämin hittelyyn, on mahdollista varsin pienin kustan-
17824: perustein läänin elinkeinotoiminnan tukemisko- nuksin saada aikaan uusia tuotteita.
17825: keiluun. Läänin kehittämisrahalla olisi Keski-Suomessa
17826: Keski-Suomessa on vuosina 1984 ja 1985 toteu- siten alue- ja työllisyyspolitiikan kannalta löydet-
17827: tettu Keksintö työllistää -kampanja, jonka tulok- tävissä aivan uusia soveltamisalueita.
17828: sena yksityiset keksijät ovat esittäneet yli 200 tuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17829: tannollista ideaa. Lähtökohtana on ollut patentoi- taen,
17830: miskelpoinen idea. Asiantuntijoiden arvion mu-
17831: kaan joukossa on yli 200 tuotantoon saatettavissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17832: olevaa ideaa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17833: Yksityisen keksijän on kuitenkin lähes mahdo- 26.98.43 10 000 000 markkaa Keski-
17834: tonta saada rahoitusta ideansa jatkokehittelyyn. Suomen läänin kehittämiseen.
17835: Läänin kehittämisraha mahdollistaisi varsin jous-
17836:
17837: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17838:
17839: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen
17840: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
17841: Helena Pesola Juhani Surakka
17842: 1192 1985 vp.
17843:
17844: Raha-asia-aloite n:o 1110
17845:
17846:
17847:
17848:
17849: Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tilastokeskuk-
17850: selle ammatti- ja elinkeinotutkimuksen tekemiseen
17851:
17852:
17853: Eduskunnalle
17854:
17855: Tilastokeskusta säätelevä lainsäädäntö asettaa vuun. Näin ei kuitenkaan tulisi menetellä ilman
17856: velvoitteita tilastotuotannolle, tilastojen käyt- maksuperusteiden tarkempia selvityksiä ja lainsää-
17857: töönsaattamiselle sekä koko tilastotoimen kehittä- dännöllisiä muutoksia.
17858: miselle ja yhteensovittamiselle. Vaikka muodolli- Väestö- ja asuntolaskennat ovat vieläkin keskei-
17859: sesti Tilastokeskuksen tehtäväpiiri kattaakin vain sin alue- ja aluerakennesuunnittelussa sekä ylei-
17860: valtion toimia, on tämän katsottu tarkoittavan sessä kehittämispolitiikassa käytetty perusaineisto.
17861: yleistä vastuuta koko valtakunnan tilastotoimesta. Alueellinen tietokanta (ALTIKA) ei tule niitä kor-
17862: Yleisestä tilastotoimen kehittämisvastuusta joh- vaamaan, vaikka kuntaa pienempää aluejakoa sii-
17863: tuen Tilastokeskuksen tulee toteuttaa tehtäviään hen tullaan jossakin muodossa mahdollisesti sisäl-
17864: läheisessä kanssakäymisessä valtion muiden lyttämään.
17865: tilasto- ja rekisteriviranomaisten sekä muun julki- Ammatti- ja elinkeinotutkimuksen (AET 85)
17866: sen hallinnon kanssa. Erityisesti on yhteistyöosa- toteuttaminen tultaisiin kattamaan kunnilta ja
17867: puolena mainittava kunnallissektori, joka johtuen kuntainliitoilta perittävillä maksuilla. Vaikka kyse
17868: itsenäisestä asemastaan valtionhallintoon nähden onkin kokonaisuutena verraten vähäisistä kustan-
17869: on jäänyt tilastotoimessa taka-alalle. Kunnallista- nussiirroista, on asia periaatteellisesti merkittävä.
17870: lous vastaa kustannuksiltaan noin puolta koko jul- Väestölaskentalain perusteella väestölaskennan
17871: kisen hallinnon kentästä. Täten huomattava ja kustannuksista eräin poikkeuksin vastaa valtio.
17872: kasvava osa julkishallinnon tilastotarpeesta on val- Todennäköisesti tässä tulo- ja menoarvioesityk-
17873: tionhallinnon ulkopuolella. sessä suoritettavaksi kaavailtu kustannusjaon
17874: Valtion tilastotoimi ei ole pystynyt tyydyttä- muutos olisi mallina koko valtion tietotuotannos-
17875: mään käyttäjäkunnan tarpeita, koska jatkuvasti sa tehtäville kustannusjakotarkistuksille. Ottaen
17876: enenevässä määrin ja erilaisista syistä johtuen luo- huomioon mitä ilmeisimmän seurauksen ryhtyä
17877: daan rinnakkaista, osin kilpailevaa tietotuotantoa. tuottamaan kunnissa ja kuntainliitoissa eneneväs-
17878: Tämä ei voi olla yhteiskuntataloudellisesti järke- sä määrin valtion tilastotoimelle päällekkäistä ja
17879: vää. Myös tietotuotannon hinnoittelu ja yleinen kilpailevaa tietotuotantoa, ehdotamme kunnioit-
17880: tilastoviranomaisten suhtautuminen ovat vähin taen,
17881: erin ruveneet suosimaan erityisesti kuntien ja kun-
17882: tainliittojen omaperäistä tuotantoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17883: Valtion tilastotietojen käyttöönsaatan edistämi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17884: sessä tulee valmistella tarkemmin, millaisilla mak- 28.52.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa Ti-
17885: superusteilla muuta julkista, erityisesti kunnallista lastokeskuksen vuoden 1985 ammatti- ja
17886: hallintoa palvellaan. Tilastokeskuksen maksulli- elinkeinotutkimuksen tietojen tuottami-
17887: sen palvelutoiminnan laajentuminen rakentuu seksi kuntien ja kuntainltittojen käyttöön.
17888: pääosin kunnallishallinnon käyttömäärien kas-
17889:
17890: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
17891:
17892: Sakari Knuuttila Juhani Surakka Anna-Liisa Jokinen
17893: Jouko Tuovinen Lea Sutinen Aimo Ajo
17894: Aarno von Bell Niilo Koskenniemi Lea Savolainen
17895: Pentti Kettunen Helvi Koskinen Pekka Leppänen
17896: 1985 vp. 1193
17897:
17898: Raha-asia-aloite n:o 1111
17899:
17900:
17901:
17902:
17903: Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväen- Ja
17904: seurantalojen korjauksiin
17905:
17906:
17907: Eduskunnalle
17908:
17909: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1986 Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
17910: tulo- ja menoarvioksi on ehdotettu valtionavus- nioittaen,
17911: tuksiin työväentalojen ja seurantalojen korjauk-
17912: seen vähemmän kuin kuluvana vuonna eduskunta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17913: on myöntänyt varoja. Koska korjaustarve on edel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17914: leen suuri ja lisäksi nämä työt ovat hyvin työvaltai- 29.99.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
17915: sia ollen työllisyysvaikutuksiltaan myönteisiä, niin valtionavustukszi'n työväentalojen ja seu-
17916: olisi perusteltua nostaa määrärahaa. rantalojen korjauksia varten.
17917:
17918: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
17919:
17920: Sakari Knuuttila Aimo Ajo Katri-Helena Eskelinen
17921: Juhani Surakka Anna-Liisa Jokinen Jouko Tuovinen
17922: Aarno von Bell Niilo Koskenniemi Lea Savolainen
17923: Pentti Kettunen Helvi Koskinen Pekka Leppänen
17924:
17925:
17926:
17927:
17928: 150 428500120H
17929: 1194 1985 vp.
17930:
17931: Raha-asia-aloite n:o 1112
17932:
17933:
17934:
17935:
17936: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun Jyväskylän
17937: kaupungille Jyväsjärven sillan rakentamiseksi
17938:
17939:
17940: Eduskunnalle
17941:
17942: Eduskunta kiinnitti huomiota kuluvan vuoden jaitsevan Jyväsjärven siltahankkeen, jonka toteut-
17943: valtion tulo- ja menoarviota käsitellessään siihen, tamista ministeriö on edellyttänyt hyväksyessään
17944: ettei rakennuslain 136 a §:n mukainen katujen ja viime kesäisen asuntomessualueen Kuokkalan
17945: kaavateiden rakentamisen harkinnanvarainen val- kaupunginosan kaavoitussuunnitelmat. Silta Jy-
17946: tionapumääräraha kunnille ole viime vuosina ke- väsjärven yli on katsottu välttämättömäksi uuden
17947: hittynyt sen liikennepoliittisen merkityksen mu- kaupunginosan ja kaupunkikeskustan väliselle yh-
17948: kaisesti. Valtiovarainvaliokunta edellytti mietin- dysliikenteelle liittyen osana Jyväskylän keskustan
17949: nössään, että näitä määrärahoja lisätään jatkossa valtakunnallisiin liikennejärjestelyihin. Vastaa-
17950: tuntuvasti. Hallituksen vuoden 1986 tulo- ja me- vanlaisia siltahankkeita on monissa taajamissa eri
17951: noarvioesityksessä tapahtui kuitenkin päinvastoin puolilla maata.
17952: ja määrärahaa on vähennetty 10 miljoonalla mar- Tuntiessaan nämä tarpeet ovat sekä tie- ja vesi-
17953: kalla. rakennushallitus että liikenneministeriö esittäneet
17954: Edelleen on kuitenkin vahvat perustelut tämän vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon otettavaksi
17955: määrärahan lisäämiselle. Nimittäin tällä hetkellä asianomaiselle momentille 53 miljoonaa markkaa.
17956: on kuluvan vuoden määrärahasta käyttämättä Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
17957: enää 14 miljoonaa markkaa, mutta samanaikaises- nioittaen,
17958: ti on uusia anomuksia ratkaisematta 53 miljoonan
17959: markan edestä liikenneministeriössä sekä tie- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17960: vesirakennushallituksen käsittelyssä 17 miljoonan 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
17961: markan edestä. Uusia anomuksia on arvioitu tule- 31. 24.34 lisäyksenä 20 000 000 markan
17962: van vielä vuonna 1986 48 miljoonaa markkaa ja mäiirå"rahan katujen rakentamisen valtion-
17963: vuonna 1987 124 miljoonaa markkaa. Yhtenä apuun Jyväsjärven sillan rakentamista
17964: edelleen rahoitusta vailla olevana kohteena voi varten Jyväskylän kaupungissa.
17965: esimerkkinä mainita Jyväskylän kaupungissa st-
17966:
17967: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
17968:
17969: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
17970: Tuula Paavilainen Juhani Surakka
17971: 1985 vp. 1195
17972:
17973: Raha-asia-aloite n:o 1113
17974:
17975:
17976:
17977:
17978: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden seutu-
17979: kaavaliittojen lisättyyn valtionapuun
17980:
17981:
17982: Eduskunnalle
17983:
17984: Alueellinen kehitys on Suomessa ollut rajua vii- - väestörakenteen kielteiset muutokset sekä
17985: me vuosikymmenien aikana. Aluesuunnittelun - palvelujen suhteellinen jälkeenjääminen,
17986: kannalta olennaisimpia muutostekijöitä ovat ol- eräillä laajoilla maaseutualueilla jopa absoluutti-
17987: leet elinkeinorakenteen nopea muutos ja vielä nen vähentyminen.
17988: 1970-luvun alkupuoliskon voimakas muuttoliike Lisäksi luonnonympäristön vakavat uhkat ja
17989: perioteisiltä kehitysalueilta Etelä-Suomeen ja yleiset muutokset työssä ja vapaa-ajassa vaativat
17990: Ruotsiin. seutukaavaliitoilta uutta tehostuvaa suunnittelu-
17991: Alue- ja yhdyskuntarakenne on mainittujen valmiutta. Kuitenkin valtion osuus seutukaavoi-
17992: muutostekijöiden vuoksi hajaantunut erityisesti tuksen kustannuksiin on jatkuvasti selvästi laske-
17993: suurilla kaupunkiseuduilla. Vastaavasti laajojen nut. Erityisen kielteisenä on pidettävä rakennus-
17994: maaseutualueiden yhdyskuntarakenteen perusele- lain 24 b §:n mukaisen lisätyn valtionavun jäämis-
17995: mentit, työpaikat ja palveluvarustus, ovat uhkaa- tä pois. Tämä 'kehitysaluemäärärahan' poisjäämi-
17996: vasti vähentyneet. Työttömyys on suhteellisesti nen on myös aluepoliittisen lainsäädännön tavoit-
17997: voimakkaimmin kohdistunut Keski-, Itä- ja teiden yleishenkeä vastaan.
17998: Pohjois-Suomeen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17999: Tulevaa alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä taen,
18000: ei enää voida rakentaa suoraviivaiseen trendin-
18001: omaiseen kasvuun ja kehitykseen, koska muutos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18002: ten suunta ja luonne vaihtelee ja on jopa keske- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18003: nään ristiriitaistakin. Suunnitelmia ja niiden pe- 35.30.33 2 000 000 markan määrärahan
18004: rusteita on uudistettava yhteiskunnallisten vaati- rakennuslain 24 b §:n mukaisena liså'ttynä
18005: musten mukaisesti. valtionapuna kehitysalueiden seutukaava-
18006: Erityisesti perinteisillä kehitysalueilla korostu- liitoille, joiden jäsenkuntien taloudellinen
18007: vat maakunnallisesta alue- ja yhdyskuntaraken- kantokyky on erityisen heikko.
18008: teen suunnittelusta rakennuslain ja aluelakien no-
18009: jalla vastaavien seutukaavaliittojen työskentelyssä
18010:
18011: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18012:
18013: Sakari Knuuttila Juhani Surakka Jouko Tuovinen
18014: Lea Sutinen Aimo Ajo Aarno von Bell
18015: Niilo Koskenniemi Pentti Kettunen Pekka Leppänen
18016: 1196 1985 vp.
18017:
18018: Raha-asia-aloite n:o 1114
18019:
18020:
18021:
18022:
18023: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansainvälisen kehi-
18024: tysyhteistyön elintarvikeohjelmiin
18025:
18026:
18027: Eduskunnalle
18028:
18029: Hallitus ehdotti budjettiesityksessään vuodelle Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18030: 1985 varattavaksi kehitysyhteistyöhön yhteen- taen,
18031: sä 1490 300 000 mk. Elintarvikeaputoimikun-
18032: nan mietinnön mukaisesti tulisi elintarvikeohjel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18033: mien osuus olla tästä 8 %. Kyseiseen tarkoituk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
18034: seen tulisi nykyinen maataloustuotantotilannekin 24. 30. 66 alamomentzlle 4 lisåyksenci
18035: huomioiden varata vähintään 119 miljoonaa 24 000 000 markkaa kansainvå"lisen kehi-
18036: markkaa. tysyhteistyön elintarvikeohjelmiin.
18037:
18038: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18039:
18040: Juho Koivisto
18041: 1985 vp. 1197
18042:
18043: Raha-asia-aloite n:o 1115
18044:
18045:
18046:
18047:
18048: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta poliisin ajoneuvojen
18049: hankkimiseksi
18050:
18051:
18052: Eduskunnalle
18053:
18054: Poliisin käytössä oleva ajoneuvokalusto on heik- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18055: kotehoista ja vanhentunutta. Valvonnan ja ylei- taen,
18056: sen turvallisuuden tehostamiseksi on ajoneu-
18057: vohankintoja nopeutettava. Kotimainen auto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18058: teollisuus pystyy nykyään tarjoamaan sellaisia- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18059: kin ajoneuvoja, joilla ei jäädä rekka-autojen jal- 26. 75.71 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
18060: koihin. poliisitoimen ajoneuvojen hankkimiseksi.
18061:
18062: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18063:
18064: Juho Koivisto
18065: 1198 1985 vp.
18066:
18067: Raha-asia-aloite n:o 1116
18068:
18069:
18070:
18071:
18072: Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Vaasan korkeakouluun perus-
18073: tettavan teknillisen tiedekunnan suunnitteluun
18074:
18075:
18076: Eduskunnalle
18077:
18078: Vaasan läänissä on suhteessa oppilasikäluok- nä, jopa selvästi jäljessä aina niin huonona pide-
18079: kaan kaikkein vähiten korkeakoulupaikkoja. Vain tystä Lapin läänistä.
18080: 114 opiskelunsa aloittavista korkeakouluopiskeli- Vaasan läänin kehityksestä vastuussa olevat ta-
18081: joista voidaan ottaa Vaasan korkeakouluun. Lisäk- hot ovat hyvin yksimielisesti ryhtyneet ajamaan
18082: si Vaasan läänin koulunkäyntiaste, mukaan lukien läänin korkeakouluolojen kehittämistä. Ensisijai-
18083: myöskin kaikki keskiasteen koulutus, on valta- seksi kehittämishankkeeksi on mielletty teknilli-
18084: kunnan alhaisin. sen tiedekunnan perustaminen. Perusteluna näh-
18085: Erityiseksi ongelmaksi koulutusasteen alhaisuu- täisiin teknisen opetuksen lisäämiseksi ennen
18086: den sekä korkeamman koulutuksen vähäisyyden kaikkea Vaasan läänin runsaan yritystoiminnan
18087: kokee Vaasan läänin runsas elinkeino- ja yritystoi- tarpeet.
18088: minta. Läänin vähäisten koulutusmahdollisuuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18089: sien takia enimmin koulutusta saaneet hakeutuvat taen,
18090: opiskelupaikkakuntiensa eli siis muiden alueiden
18091: työpaikkoihin. Kuvaavaa Vaasan läänin yritystoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18092: minnalle onkin ns. matalapalkka-alojen runsaus, 1986 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 markan
18093: joka kyllä työllistää verrattain paljon, mutta palk- määrärahan Vaasan korkeakoulun teknilli-
18094: kataso on niin alhainen, että valtakunnallisessa sen tiedekunnan suunnittelua varten.
18095: tulotasotilastossa Vaasan lääni on lähes viimeise-
18096:
18097: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18098:
18099: Juho Koivisto
18100: 1985 vp. 1199
18101:
18102: Raha-asia-aloite n:o 1117
18103:
18104:
18105:
18106:
18107: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuuriympäristön
18108: suojelusta aiheutuviin menoihin
18109:
18110:
18111: Eduskunnalle
18112:
18113: Kulttuurihistoriallisesti huomattavien raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18114: nusten suojelusta annetun lain sekä muinaismuis- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18115: tolain toteuttamisesta aiheutuvia menoja ja kor- 29. 94.95 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
18116: vauksia varten tulee olla riittävästi varoja, ettei kulttuuriympäristön suojelusta aiheutu-
18117: kustannuksia sysättäisi yksittäisille kansalaisille. viin menoihin.
18118: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18119: taen,
18120:
18121: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18122:
18123: Juho Koivisto
18124: 1200 1985 vp.
18125:
18126: Raha-asia-aloite n:o 1118
18127:
18128:
18129:
18130:
18131: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden
18132: tukemiseen
18133:
18134:
18135: Eduskunnalle
18136:
18137: Nuorten viljelijöiden ns. starttiraha on tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18138: tettu tilanpidon aloittamisen yhteydessä makseF taen,
18139: taviin käynnistysavustuksiin. Avustuksen markka-
18140: määrä on säilynyt samana, joten inflaatio on jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18141: nyt huomattavasti alentanut starttirahan merki- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18142: tystä. SukupolvenvaihdosteD määrän pitämiseksi 30.33.40 lisäyksenä 30000000 markkaa
18143: edes nykytasolla olisi määrärahan oltava vähintään nuorten viljelzjoiden tukemiseen.
18144: 150 000 000 markkaa.
18145:
18146: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18147:
18148: Juho Koivisto
18149: 1985 vp. 1201
18150:
18151: Raha-asia-aloite n:o 1119
18152:
18153:
18154:
18155:
18156: Koivisto: Koeotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou-
18157: den kehittämisrahastoon
18158:
18159:
18160: Eduskunnalle
18161:
18162: Kehittämisrahaston lainoitus painottuu maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18163: osto- ja sisarosuuslainoihin sekä asuntolainoihin. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18164: Kehittämisrahastoon ohjattavien määrärahojen 30.33.60 lisäyksenä" 190 000 000 markkaa
18165: reaalinen vähentäminen merkitsisi supistuksia ky- szi"rtona maatilatalouden kehittämisrahas-
18166: seisissä lainoituskohteissa. Tämä heijastuisi kiel- toon.
18167: teisesti sukupolvenvaihdoksiin maatiloilla.
18168: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18169: taen,
18170:
18171: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18172:
18173: Juho Koivisto
18174:
18175:
18176:
18177:
18178: 151 428500120H
18179: 1202 1985 vp.
18180:
18181: Raha-asia-aloite n:o 1120
18182:
18183:
18184:
18185:
18186: Koivisto: Koroteron määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin yleis-
18187: ten teiden kunnossapitoon
18188:
18189:
18190: Eduskunnalle
18191:
18192: Tienrakentamisen runsaina vuosina 1960-lu- nykyistä enemmän liikennesuoritteet, tiestön
18193: vulla Vaasan tiepiiri sai ratkaisevasti vähemmän määrä sekä kunto.
18194: määrärahoja kuin sille suhteellisesti olisi kuulu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18195: nut. Maaperän rakentamiskorvauksista, soravaro- taen,
18196: jen niukkuudesta ja kunnossapitomäärärahojen
18197: riittämättömyydestä johtuen läänin tiestö on rap- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18198: peutumassa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18199: Pienteollisuuden ja maatilatalouden kuljetus- 31.24.14 lisäyksenä 10000000 markkaa
18200: ten voimakas lisääntyminen sekä kyläkeskusten el- Vaasan läänin yleisten teiden kunnossapi-
18201: pyminen aiheuttavat yhä suurenevaarasitusta ties- toon.
18202: tölle. Määrärahojen jakamisperusteeksi tulisi ottaa
18203:
18204: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18205:
18206: Juho Koivisto
18207: 1985 vp. 1203
18208:
18209: Raha-asia-aloite n:o 1121
18210:
18211:
18212:
18213:
18214: " Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden te-
18215: Koivisto:
18216: kemiseen
18217:
18218:
18219: Eduskunnalle
18220:
18221: Haja-asutusalueiden runkoasutuksen säilymi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18222: seksi ovat liikenneyhteydet nousemassa erityisen taen,
18223: tärkeään asemaan. Yksityisten teiden rakentami-
18224: sen lisääminen olisi nopea ja paikalliset olosuhteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18225: hyvin huomioiva ratkaisu. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18226: Esteenä yksityisten teiden tekemiselle on nopea 31.24.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa yk-
18227: kustannusten nousu ja vähäinen valtionapu. Vuo- sityisten teiden tekemiseen.
18228: sien odottelu on jo nyt haudannut lukemattomia
18229: tiehankkeita ympäri maata.
18230:
18231: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18232:
18233: Juho Koivisto
18234: 1204 1985 vp.
18235:
18236: Raha-asia-aloite n:o 1122
18237:
18238:
18239:
18240:
18241: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesira-
18242: kennuspiirin yleisten teiden tekemiseen
18243:
18244:
18245: Eduskunnalle
18246:
18247: Vaasan tiepunn määrärahakehitys on viime Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18248: vuosina ollut huolestuttava. Ainoana tiepiirinä taen,
18249: Vaasan tiepiiri saa määrärahoja vähemmän kuin
18250: sekä tieliikenneosuutemme että myöskin tiestön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18251: pituus edellyttäisi. 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
18252: Sekä teiden kunnossapito- että rakentamisvaro- 31. 24. 77 alamomenttlle 9 lisäyksenä
18253: jen jakamisperusteeksi tulisi ottaa nykyistä enem- 26 000 000 markkaa Vaasan tie- ja vesira-
18254: män liikennesuoritteet, tiestön määrä sekä kunto. kennuspiirin yleisten teiden tekemiseen.
18255: Näillä kriteereillä mitattuna osuutemme tulisi olla
18256: yli 9 prosenttia kokonaismäärärahoista.
18257:
18258: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18259:
18260: Juho Koivisto
18261: 1985 vp. 1205
18262:
18263: Raha-asia-aloite n:o 1123
18264:
18265:
18266:
18267:
18268: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan maatalousoppilaitok-
18269: sen liikuntasalin rakennustöiden aloittamiseen
18270:
18271:
18272: Eduskunnalle
18273:
18274: Keskiasteen opetuksen uudistamisen yhteydes- valtion kanssa. Tällöin se palvelisi myös lähellä si-
18275: sä myös maatalousopetus uudistuu ja monipuolis- jaitsevaa peruskoulun ala-astetta sekä kuntalaisten
18276: tuu merkittävästi. Tällöin tarvitaan entistä moni- yleisiä liikuntatarpeita.
18277: puolisempia opetustiloja. Maatalousoppilaitoksen osuudeksi liikuntasalis-
18278: Parikkalan maatalousoppilaitoksen opetuksen ta on arvioitu 240m 2 ja kustannuksiksi runsaat 1
18279: ja oppilaiden vapaa-ajanvieton keskeisimmäksi milj. markkaa.
18280: haittatekijäksi on muodostunut liikuntatilojen Edellä olevan perusteella ehdotan,
18281: puuttuminen koululta. Liikuntasalin rakentamis-
18282: ta on alustavasti suunniteltu mm. opetusministe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18283: riön ja ammattikasvatushallituksen virkamiesten 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18284: toimesta, mutta rahoitusvarauksia valtion KTS:iin 29.60.74 300000 markkaa Parikkalan
18285: ei ole saatu. Parikkalan kunta on puolestaan val- maatalousopptlaitoksen liikuntasalin ra-
18286: mis toteuttamaan liikuntahankkeen yhteistyössä kennustöiden aloittamista varten.
18287:
18288: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18289:
18290: Heikki Kokko
18291: 1206 1985 vp.
18292:
18293: Raha-asia-aloite n:o 1124
18294:
18295:
18296:
18297:
18298: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Ruokolahden metsäkoulun raken-
18299: nushankkeen suunnitteluun
18300:
18301:
18302: Eduskunnalle
18303:
18304: Metsäalan koulutusta on Etelä-Karjalassa järjes- entisen kirkonkylän ala-asteen koulun tonttia
18305: tetty vuodesta 1980 lähtien väliaikaisena koulu- Vennonmäeltä ja on valmis luovuttamaan noin
18306: tuksena Ruokolahdella ja Lappeenrannassa. Vuo- kolmen hehtaarin suuruisen maa-alueen metsä-
18307: sittain on Ruokolahdelle otettu uusia opiskelijoita koulun käyttöön. Metsäkoulun tilantarpeeksi on
18308: metsätalouden perusjaksolle 24. Opetustilana on arvioitu 2 110m2 , josta oppilasasuntolan osuus on
18309: tällä hetkellä entinen kirkonkylän ala-asteen kou- noin 840 m 2 • Perustamiskustannukset koulun
18310: lurakennus. Ammattikasvatushallitus on 17 päi- osalta ovat n. 12 milj. markkaa.
18311: vänä helmikuuta 1983 vahvistanut vuoden 1988 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18312: ammatillisen koulutuksen aloituspaikat ja vaki- taen,
18313: naistanut Ruokolahden metsäkoulun, jossa metsä-
18314: talouden yleisjaksolla on 48 aloituspaikkaa ja met- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18315: surijaksolla 24 aloituspaikkaa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18316: Nykyinen metsäkoulun käytössä oleva ala- 29. 60. 74 400 000 markkaa Ruokolahden
18317: asteen koulurakennus on tiloiltaan epäkäytännöl- metså"koulun investointihankkeen suun-
18318: linen ja riittämätön suuremmalle oppilasmäärälle. nittelu- ja rakennustyön käynnistämiseksi.
18319: Kunta tarjoaa uuden metsäkoulun sijoituspaikaksi
18320:
18321: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18322:
18323: Heikki Kokko
18324: 1985 vp. 1207
18325:
18326: Raha-asia-aloite n:o 1125
18327:
18328:
18329:
18330:
18331: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Lemin Musiikkipäivien tuke-
18332: miseen
18333:
18334:
18335: Eduskunnalle
18336:
18337: Lemin Musiikkipäivät on maakunnallinen mu- dettiin viulunsoiton mestarikurssi. Päivien kon-
18338: siikkitapahtuma, pääkonserttitila Lemin puukirk- sertteja pidettiin viidellä paikkakunnalla Etelä-
18339: ko on asiantuntijoiden mukaan yksi maan parhai- Karjalassa. Näin voidaan lisätä musiikkiharrastus-
18340: ta konserttikirkkoja. Lemi on myös perinnerikas ta koko maakunnassa.
18341: musiikkipaikkakunta, joka on tunnettu mm. mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18342: niäänisestä virsilaul ustaan. taen,
18343: Musiikkipäivien tarkoituksena on tarjota nuo-
18344: rille lahjakkaille taiteilijoille esiintymistilaisuuksia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18345: ja kansainvälisiä yhteyksiä. Musiikkipäiviin liittyy 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18346: koulutustoimintaa, jossa on ollut osanottajia myös 29.90.52 JOO 000 markkaa Lemin Muszik-
18347: muualta kuten esim. Saksasta. Tänä vuonna pi- kipäivien tukemiseksi.
18348:
18349: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18350:
18351: Heikki Kokko Matti Maijala Paavo Vesterinen
18352: Juhani Alaranta Mauno Manninen Katri-Helena Eskelinen
18353: 1208 1985 vp.
18354:
18355: Raha-asia-aloite n:o 1126
18356:
18357:
18358:
18359:
18360: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Melkoniemen tiehankkeen suun-
18361: nitteluun ja tiestön rakentamiseen
18362:
18363:
18364: Eduskunnalle
18365:
18366: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Kymen piirin TVL:n toimenpideohjelmaan olisi otettava sa-
18367: tienpidon toimenpideohjelmassa vuosille manaikaisesti edellä mainitun Särkisalmen-
18368: 1984-89 maantien n:o 405 Särkisalmi-Melkonie- Melkoniemen 15 km:n osuuden rakentamisen kans-
18369: mi rakenteen parantaminen 15 km:n matkalla on sa vuodelle 1986 myös Lukkarinjoen sillan raken-
18370: ajoitettu vuosille 1986-87. Kustannusarvio on taminen. Lisäksi samassa yhteydessä on rakennet-
18371: 5,8 milj. mk. Vuodelle 1988 on lisäksi ohjelmoitu tava n. 4 km:m tieosuus Riehtilä-Peruspohjan kou-
18372: Lukkarinjoen sillan uudelleen rakentaminen, kus- lu kulkukelpoiseksi täysperävaunullisille kuorma-
18373: tannusarvio 250 000 mk. autoille sekä kokonaan uudelleen maantieltä n:o
18374: Maantie n:o 405 yhdistää Melkoniemen talous- 405 lähtevä maantie n:o 4053 Mikkelin läänin ra-
18375: kylän Parikkalan kunnan keskustaan ja jatkuu toi- jalle ulottuvalta n. 4 km:n osuudelta.
18376: saalta läpikulkutienä Rautjärven kunnan Simpe- Kyseessä olevien tiehankkeiden välttämättö-
18377: leen taajamaan. Ko. tien kautta ovat yhteydet myyden ja laajakantoisuuden vuoksi olisi tarpeel-
18378: myös Saimaalle ja Mikkelin läänin puolelle. Tien lista päästä aloittamaan rakennustyöt jo vuoden
18379: merkitystä lisäävät runsaat puutavaran ajot Sim- 1986 puolella. Näitä varten olisi otettava myös
18380: peleelle sekä Kansan Raamattuseuran Oronmyllyn alustavat määrärahat jo valtion ensi vuoden tulo-
18381: leirikeskus, jossa käy vuosittain runsaat 20 000 vie- ja menoarvioon.
18382: rasta. Tien merkitys Parikkalan kunnan rakenteel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18383: lisen kehittämisen kannalta on erittäin huomatta- taen,
18384: va, sillä Melkoniemen-Peruspohjan alue on mui-
18385: ta talouskyliä pitemmän tieyhteyden päässä kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18386: nan taajamasta. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18387: laatimassa tieverkon kehittämissuunnitelmassa 31.24. 77 500 000 markkaa Parikkalan
18388: r:taantie n:o 405 on esitetty kokoojatieluokkaisek- kunnan Melkoniemen tiehankkeen suun-
18389: st. nitteluun ja toteuttamisen aloittamiseen.
18390:
18391: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18392:
18393: Heikki Kokko
18394: 1985 vp. 1209
18395:
18396: Raha-asia-aloite n:o 1127
18397:
18398:
18399:
18400:
18401: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Partakosken-Kärnäkosken tien
18402: peruskorjaamiseksi
18403:
18404:
18405: Eduskunnalle
18406:
18407: Savitaipaleelta Partakosken kautta Suomennie- ovat äskettäin avatun Kaakkois-Suomen linnoitus-
18408: melle johtavan maantien vaikutusalueella asuu reittiin kuuluvat Kärnäkosken ja Partakosken lin-
18409: runsaasti väestöä, joka tarvitsee kunnolliset kul- noitukset. Tien vaikutuspiirissä on myös merkittä-
18410: kuyhteydet kuntien virastoihin, kouluihin, ter- viä matkailualan yrityksiä ja huomattavasti loma-
18411: veyskeskukseen ja työpaikkoihin. Tie on tällä het- asutusta. Partakosken tien tähänastiset kunnostus-
18412: kellä paikoin erittäin huonokuntoinen ja liikenne- toimet ovat tapahtuneet pelkästään kunnossapito-
18413: turvallisuuden kannalta vaarallinen. Erityisesti määrärahoin.
18414: tiestä edelleen päällystämättä oleva väli Luotolah- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18415: ti-Kärnä olisi kunnostettava pikaisesti. taen,
18416: Tie on vuosisatoja vanha, historiallinen kulku-
18417: reitti, jonka osaa Partakoski-Kärnäkoski on esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18418: tetty kunnostettavaksi ja parannettavaksi erityise- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18419: nä museotienä historiallisia arvoja ja maisemaa 31.24. 77 300 000 markkaa Partakosken-
18420: kunnioittaen. Partakosken tie on myös tärkeä ja Kärnäkosken tien suunnittelemiseksija to-
18421: maisemallisesti kaunis matkailureitti. Tien piirissä teuttamiseksi.
18422:
18423: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18424:
18425: Heikki Kokko
18426:
18427:
18428:
18429:
18430: 152 428500120H
18431: 1210 1985 vp.
18432:
18433: Raha-asia-aloite n:o 1128
18434:
18435:
18436:
18437:
18438: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särkilahden tien pe-
18439: ruskorjaukseen
18440:
18441:
18442: Eduskunnalle
18443:
18444: Punkaharjun kunnassa sijaitsevaan Saimaan osuus yksityistietä. Satama- ja teollisuushanketta
18445: Pihlajaveden Särkilahteen on ryhdytty laajapoh- varten koko tieosuus olisi peruskorjattava.
18446: jaisena alueellisena yhteistyönä kehittelemään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18447: merkittävää syväsatama- ja teollisuushanketta. vasti,
18448: Hanke perustuu alueen omiin luonnonvaroihin.
18449: Hankkeen olennaisena edellytyksenä on liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18450: neyhteyksien parantaminen nykyisestään Simpe- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18451: leen ja Särkilahden välillä. Simpeleen ja Särkilah- 31.24. 77 400 000 markkaa Simpeleen-
18452: den tieosasta Simpeleen ja Ruokolahden kunnassa Särkzlahden tiehankkeen suunnitteluun ja
18453: sijaitsevan Sarajärven kylän välinen osuus on pai- toteuttamisen aloittamiseen.
18454: kallistierä ja Sarajärveltä Särkilahdelle jatkuva
18455:
18456: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18457:
18458: Heikki Kokko
18459: 1985 vp. 1211
18460:
18461: Raha-asia-aloite n:o 1129
18462:
18463:
18464:
18465:
18466: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Äitsaaren-Härskiänsaaren pai-
18467: kallistien rakentamiseksi
18468:
18469:
18470: Eduskunnalle
18471:
18472: Ruokolahden kunnan toimesta ja kustannuksel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18473: la on laadittu tiesuunnitelma tiepenkereen raken- taen,
18474: tamiseksi Haapaveden SoiniJansalmen yli Härs-
18475: kiänsaareen. Tielain mukaiset toimenpiteet tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18476: suunnitelman vahvistamiseksi on käynnistetty ja 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18477: tiepenkereen osalta hanke on lisäksi saatettu vesi- 31.24. 77 300 000 markkaa Äitsaaren-
18478: lain mukaiseen käsittelyyn. Hanke on tarkoitus Härskiänsaaren paikallistien rakentamisen
18479: toteuttaa paikallistienä. Tien pituus on n. 2 km. aloittamiseksi.
18480: Pengertiehankkeen kustannusarvio on n. 5,5 milj.
18481: markkaa.
18482:
18483: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18484:
18485: Heikki Kokko
18486: 1212 1985 vp.
18487:
18488: Raha-asia-aloite n:o 1130
18489:
18490:
18491:
18492:
18493: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien eritasoristeyksen
18494: rakentamiseksi Hytin-Vainikkalan maantielle
18495:
18496:
18497: Eduskunnalle
18498:
18499: Lappeenrannassa oleva maantie n:o 389 Hyt- asian korjaamiseksi suunnitellaan TVL:n Kymen
18500: ti-Vainikkala ylittää Neuvostoliittoon menevän piirin toimesta.
18501: rautatien Vainikkalan ratapihan alueella tasoris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18502: teyksenä. Risteys on muodostunut liikenteellisesti taen,
18503: erittäin hankalaksi. Ratapihalla tapahtuvan lii-
18504: kenteen takia suojapuomit joutuvat olemaan al- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18505: haalla tiettyinä vuorokauden aikoina jopa puolet 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18506: ajasta. 31.24.77 500000 markkaa Rytin-Vai-
18507: Toisaalta rautatiekuljetuksina kuljetetaan pal- nikkalan maantien ja rautatien tasoristeyk-
18508: jon räjähdys- ja palonarkoja sekä myrkyllisiä ainei- sen rakentamiseksi eritasonsteykseksi.
18509: ta, jolloin onnettomuusvaara on suuri. Ratkaisua
18510:
18511: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18512:
18513: Heikki Kokko Heikki Järvenpää
18514: 1213
18515: 1985 vp.
18516:
18517: Raha-asia-aloite n:o 1131
18518:
18519:
18520:
18521:
18522: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n lastenrahas-
18523: tolle (UNICEF)
18524:
18525:
18526: Eduskunnalle
18527:
18528: Maailman köyhissä maissa kuolee joka vuosi vii- UNICEF pystyisi käyttämään hankkeisiinsa te-
18529: sitoista miljoonaa alle vuoden ikäistä lasta. Enem- hokkaasti ja viivytyksettä huomattavasti suurem-
18530: män kuin puolet näistä lapsista voitaisiin pelastaa, piakin summia kuin sillä nyt on käytettävissään.
18531: jos maailmanlaajuisesti sovellettaisiin eräitä yksin- Suomen tuki UNICEFille on selvästi muiden Poh-
18532: kertaisia ja halpoja perusterveydenhoitomenetel- joismaiden panosta pienempi; esimerkiksi Norja
18533: miä, joita UNICEF yhdessä Maailman terveysjär- on viime vuosina antanut UNICEFille noin viisi
18534: jestön (WHO) kanssa opettaa ja levittää useissa kertaa enemmän varoja kuin Suomi.
18535: kymmenissä eri maissa. UNICEFin toimintaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18536: kuuluu myös mm. vesihuollon, käymälöiden ja taen,
18537: yleisen terveystiedon parantamishankkeita. Tämä
18538: kaikki tähtää lasten ja äitien ja välillisesti koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18539: väestön terveyden ja muun hyvinvoinnin paranta- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18540: miseen. 24. 30. 66 lisäyksenä 105 000 000 markkaa
18541: On vakuuttavasti osoitettu, että - toisin kuin YK:nlastenrahastolle (UNICEF).
18542: äkkiä ajatellen luulisi- nopean väestökasvun hil-
18543: litseminen köyhissä maissa edellyttää lasten kuole-
18544: vuuden alentamista.
18545:
18546: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18547:
18548: Ville Komsi Liisa Jaakonsaari Pirjo Rusanen
18549: Aimo Ajo Timo Kietäväinen Marja-Liisa Salminen
18550: Arja Alho Kalle Könkkölä Marjatta Stenius-Kaukonen
18551: Liisa Arranz Mats Nyby Lea Sutinen
18552: Tarja Halonen Mauri Pekkarinen Jouni J. Särkijärvi
18553: Inger Hirvelä Sirpa Pietikäinen Ole Wasz-Höckert
18554: 1214 1985 vp.
18555:
18556: Raha-asia-aloite n:o 1132
18557:
18558:
18559:
18560:
18561: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta tarvikeapuun (non-food
18562: items) Maailman elintarvikeohjelmalle (WFP)
18563:
18564:
18565: Eduskunnalle
18566:
18567: Elintarvikehuollon onnistuminen köyhissä ria yms. sekä koneiden ja laitteiden käyttöön ja
18568: maissa ei riipu pelkästään tuotannosta, ostoista ja elintarvikkeiden säilytykseen liittyvää neuvontaa
18569: avustuksista. Usein kuljetuksien, varastoinnin ja ja koulutusta.
18570: jakelun asianmukainen järjestäminen on pullon- Suomi voisi antaa apua ns. multi-bi-apuna.
18571: kaulana. Tämä koskee sekä ulkopuolelta tuotavia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18572: että samassa maassa tuotettavia elintarvikkeita. taen,
18573: Pahimmissa tapauksissa jonkin maan viljasadosta
18574: saattaa jopa kolmannes pilaantua tarkoitukseensa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18575: sopimattomien varastojen ja kehnojen kuljetus- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
18576: mahdollisuuksien takia. 24.30.66 lt'säyksenä 52500000 markkaa
18577: Maailman elintarvikeohjelman (WFP) puitteis- tarvikeapuun (non-food items) Maazlman
18578: sa on suunniteltu elintarvikkeiden kuljetukseen, elintarvikeohjelmatie (WFP) ja lisäksi oi-
18579: käsittelyyn, varastoimiin ja jakeluun liittyviä tek- keuttaisi hallituksen tekemään tähän liit-
18580: nisiä parannuksia, joiden toteuttamiseen tarvittai- tyviä sopimuksia ja valmistelemaan hank-
18581: siin varoja ilmeisesti vielä kipeämmin kuin varsi- keita siten, että mistä aiheutuu kassame-
18582: naiseen elintarvikkeiden tuotantoon tai ostoihin. noja 52 5 00 000 markkaa vuonna 1987 ja
18583: Varoilla voitaisiin hankkia satamalaitteita, kulje- 52 500 000 markkaa vuonna 1988.
18584: tuskalustoa, pakkauskoneita, vaakoja, säkkipape-
18585:
18586: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18587:
18588: Ville Komsi Liisa Jaakonsaari Sirpa Pietikäinen
18589: Aimo Ajo Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen
18590: Arja Alho Kalle Könkkölä Marja-Liisa Salminen
18591: Tarja Halonen Mats Nyby Marjatta Stenius-Kaukonen
18592: Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen Lea Sutinen
18593: Jouni J. Särkijärvi Ole Wasz-Höckert
18594: 1985 vp. 1215
18595:
18596: Raha-asia-aloite n:o 1133
18597:
18598:
18599:
18600:
18601: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kansainväliselle
18602: maatalouden kehittämisrahastolle (IFAD)
18603:
18604:
18605: Eduskunnalle
18606:
18607: Vuonna 1974 perustettu Kansainvälinen maa- mattavan osan maksavilla OPEC-mailla sekä lai-
18608: talouden kehittämisrahasto (IFAD) on ainoa mo- noja saavilla köyhillä mailla on kullakin ryhmällä
18609: nenvälinen kehitysapurahasto, joka peruskirjansa kolmannes äänistä. Tällä hetkellä suuri osa
18610: mukaan kiinnittää erityisesti huomiota maaseu- IF ADin tukemista ja suunnittelemista hankkeista
18611: dun köyhien pienviljelijöiden ja maattoman väes- ~hkaa jäädä toteutumatta varojen puutteen vuok-
18612: tön elinolojen parantamiseen. IFAD ei keskity SI.
18613: vientiviljelyn tehostamiseen vaan köyhän maaseu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18614: tuväestön oman ravinnontuotannon parantami- taen,
18615: seen. IFAD on asettanut kaikkien lainojensa eh-
18616: doksi, että niillä rahoitettavat hankkeet eivät saa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18617: kärjistää tulo- ja varallisuuseroja köyhissä maissa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18618: Lainojen suuntaamisessa pyritään päinvastoin ta- 24.30. 66 lisäyksenä 31 500 000 markkaa
18619: soittamaan näitä eroja. Kansainväliselle maatalouden kehittämis-
18620: Äänivalta IFADin sisällä on jaettu siten, että rahastolle (IFAD).
18621: läntisillä teollisuusmailla, järjestön menoista huo-
18622:
18623: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18624:
18625: Ville Komsi Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen
18626: Aimo Ajo Kalle Könkkölä Marja-Liisa Salminen
18627: Arja Aiho Mats Nyby Marjatta Stenius-Kaukonen
18628: Tarja Halonen Reino Paasilinna Lea Sutinen
18629: Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen Jouni J. Särkijärvi
18630: Liisa Jaakonsaari Sirpa Pietikäinen Ole Wasz-Höckert
18631: 1216 1985 vp.
18632:
18633: Raha-asia-aloite n:o 1134
18634:
18635:
18636:
18637:
18638: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen lahjamuotoi-
18639: seen kehitysapuun ns. SADCC-maille
18640:
18641:
18642: Eduskunnalle
18643:
18644: SADCC eli Southern African Development sen, polttopuuhuollon, metsänhoidon ja metsä-
18645: Coordination Comission on Angolan, Botswanan, teollisuuden alalla.
18646: Lesothon, Malawin, Mosambikin, Sambian, Swa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18647: simaan ja Tansanian yhteistyöelin, joka suunnitte- taen,
18648: lee ja valvoo yhteisiä kehityshankkeita sekä koor-
18649: dinoi näiden maiden kehityssuunnitelmia. Han- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18650: kekoj:uainen kehitysyhteistyö SADCC-maiden 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
18651: kanssa voisi liittyä järkevästi Suomen vakinaiseen 24.30.67 alamomentille 2 lisäyksenä
18652: ohjelmayhteistyöhön Tansanian ja Sambian kans- 157 500 000 markkaa kahdenväliseen lah-
18653: sa. Hankkeiden suunnittelu, valvonta ja arviointi jamuotoz'seen kehitysapuun ns. SADCC-
18654: eivät tuottaisi samanlaisia vaikeuksia kuin '' irralli- mazfle ja lisäksi ozkeuttaisi hallituksen te-
18655: semmissa'' kohteissa. kemään tähän lzi'ttyviä sopimuksia ja val-
18656: SADCC-maiden yhteistyö ja kehitys lisäävät mz'stelemaan hankkeita siten, että' niistä' ai-
18657: näiden maiden kykyä torjua riippuvuutta Etelä- heutuu kassamenoja 157 500 000 markkaa
18658: Afrikan tasavallasta. vuonna 1987 ja 157 500 000 markkaa
18659: Suomella on hyvät edellytykset kehitysyhteis- vuonna 1988.
18660: työhön SADCC-maiden kanssa esim. metsityk-
18661:
18662: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18663:
18664: Ville Komsi Liisa Jaakonsaari Sirpa Pietikäinen
18665: Aimo Ajo Timo Kietäväinen Marja-Liisa Salminen
18666: Arja Alho Kalle Könkkölä Marjatta Stenius-Kaukonen
18667: Tarja Halonen Mats Nyby Jouni J. Särkijärvi
18668: Inger Hirvelä Reino Paasilinna Ole Wasz-Höckert
18669: 1985 vp. 1217
18670:
18671: Raha-asia-aloite n:o 1135
18672:
18673:
18674:
18675:
18676: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanpuolustus- Ja
18677: sotilasaikakauslehtien tukemiseen
18678:
18679:
18680: Eduskunnalle
18681:
18682: Valtiovalta jakaa lehdistötukea erilaisille mieli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18683: pidelehdille. Hämmästyttävää on se, että maan- nioittavasti,
18684: puolustuslehdistö ei saa minkäänlaista lehdistötu-
18685: kea. Tämä puute on viipymättä korjattava, sillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18686: maanpuolustuslehdet tekevät arvokasta henkistä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18687: maanpuolustustyötä yhteiskuntamme hyväksy- 29.99.57 200 000 markkaa jaettavaksi
18688: män turvallisuuspolitiikan tavoitteiden mukai- lehdistötukena maamme maanpuolustus-
18689: sesti. ja sottlasaikakauslehdistölle.
18690:
18691: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18692:
18693: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
18694: Lea Mäkipää Pentti Kettunen
18695:
18696:
18697:
18698:
18699: .!JI'
18700:
18701:
18702:
18703:
18704: 153 428500120H
18705: 1218 1985 vp.
18706:
18707: Raha-asia-aloite n:o 1136
18708:
18709:
18710:
18711:
18712: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomaisen kirjallisuu-
18713: den hankkimiseksi Oulun yliopiston pääkirjastoon
18714:
18715:
18716: Eduskunnalle
18717:
18718: Oulun yliopiston pääkirjasto kärsii vakavaa ul- Kauton mukaan Oulun yliopiston pääkirjasto on
18719: komaisen kirjallisuuden puutetta. Oulun yliopis- ulkomaisilta kokoelmiltaan kehysyhteisönsä kan-
18720: ton pääkirjaston mahdollisuudet hankkia ulko- nalta tasavallan kehnoin.
18721: maista kirjallisuutta ovat olleet erittäin vähäiset Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18722: siksi, että yliopiston sisäisessä määrärahanjaossa nioittavasti,
18723: pääkirjasto on 1960-luvulta saakka saanut niukan
18724: summan, josta valtaosa menee kalliisiin referaatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18725: ja viitejulkaisuihin. Varsinainen tutkimuskirjalli- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
18726: suus hankitaan ja sijoitetaan laitos- ja tiedekunta- kan mäiirärahan Oulun yliopiston pääkir-
18727: kirjastoihin. jaston tarvitseman ulkomaisen kirjallisuu-
18728: Oulun yliopiston ylikirjastonhoitajan Vesa den kartuttamista varten.
18729:
18730: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1985
18731:
18732: J. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
18733: Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen
18734: 1985 vp. 1219
18735:
18736: Raha-asia-aloite n:o 1137
18737:
18738:
18739:
18740:
18741: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta epäpoliittisten nuoriso-
18742: järjestöjen tukemiseen
18743:
18744:
18745: Eduskunnalle
18746:
18747: Maamme epäpoliittiset nuorisojärjestöt tekevät tisten nuorisojärjestöjemme työskentelyedellytyk-
18748: pyyteetöntä kasvatustyötä nuorisomme ja koko siä, jotta voitaisiin umpeuttaa puoluepoliittisia
18749: maamme hyväksi. Kuitenkin nämä järjestöt ovat kuiluja ja luoda suvaitsevaisuutta nousevan nuori-
18750: joutuneet viime aikoina huonohkoon asemaan sen somme, tulevan kansamme, keskuudessa.
18751: vuoksi, että valtion nuorisomäärärahoja on alettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18752: antaa yhä enemmän, jopa huolestuttavassa mää- nioittavasti,
18753: rin, poliittisille nuorisojärjestöille, joista osalla on
18754: suomalaisen ja länsimaisen yhteiskuntajärjestyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18755: sen vastaiset pyrkimykset ja koulutustavat. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18756: Tämmöinen suuntaus ei ole oikea, vaan kierou- 29. 91.51 5 00 000 markan määrärahan
18757: tunut. Päinvastoin nuorisomme tulisi saattaa yh- taloudellisissa vaikeuksissa kamppazlevien
18758: teen yli puoluerajojen ja -kiistojen edistämällä ja epäpolzittisten nuonsojärjestöjen toimin-
18759: taloudellisesti tukemalla nimenomaan epäpoliit- nan tukemzseen.
18760:
18761: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18762:
18763: ). Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
18764: Lea Mäkipää Pentti Kettunen
18765: 1220 1985 vp.
18766:
18767: Raha-asia-aloite n:o 1138
18768:
18769:
18770:
18771:
18772: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen viljelyn
18773: edistämiseksi
18774:
18775:
18776: Eduskunnalle
18777:
18778: Suomi on rikas luonnonvaroista. Valitettavasti kaasti marjanviljelyä, esimerkiksi karpalon ja
18779: kuitenkin näiden luonnonvarojen hyödyntäminen myös muiden luonnonmarjojen viljelyä.
18780: on monelta osin jopa kohtalokkaasti laiminlyöty Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18781: varsinkin aikana, jolloin työtilaisuuksia olisi pitä- noittavasti,
18782: nyt kuumeisesti Suomen kansan työttömille kek-
18783: siä. Erityisen tärkeän luonnonvaran maassamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18784: muodostavat metsämarjat. Monet meidän metsä- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 30.30
18785: marjoistamme ovat jopa kelvollisia marjanvilje- uudelle momenttlle 5 00 000 markkaa kar-
18786: lyyn. Näin on esimerkiksi karpalo. Pohjois-Ameri- palon ja muiden metsämarjojen viljelyn
18787: kan Yhdysvalloissa on huomattukin karpalon arvo tehokkaaksi edistämiseksi maassamme ja
18788: viljeltynä marjana ja siellä on laajoja karpalovilje- siten oman maamme elinkeinoelämän mo-
18789: lyksiä. Myös Suomessa kannattaisi pyrkiä jo yksis- nipuolistamiseksi, vientitulojen lisäämi-
18790: tään työllisyyden lisäämiseksi ja oman elinkeino- seksi sekä uusien pysyvien työpaikkojen
18791: elämämme rikastuttamiseksi kokeilemaan tehok- luomiseksi.
18792:
18793: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18794:
18795: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
18796: Lea Mäkipää Pentti Kettunen
18797: 1985 vp. 1221
18798:
18799: Raha-asia-aloite n:o 1139
18800:
18801:
18802:
18803:
18804: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tukipalkkioiden maksa-
18805: miseksi muikun pyytäjille
18806:
18807:
18808: Eduskunnalle
18809:
18810: Kalatalousasiantuntijoiden piirissä ollaan ylei- taan. Kun nuotaoveto sisävesistöissämme on taan-
18811: sesti sitä mieltä, että varsinkin maamme sisävesis- tunut, on tähän yhtenä syynä ollut juuri kalasta
18812: töt ovat alikalastettuja, joten pyynnin tehokkuut- saatu liian halpa markkinahinta, jolloin muista
18813: ta olisi lisättävä. Sisävesiemme kalanruotannosta- elinkeinoista saatu tulo on saatu helpommalla
18814: han pyydetään nykyisin talteen vain noin runsas työllä kuin kalastuksesta.
18815: kolmannes eli 6-9 kiloa hehtaarilta vuodessa. Edellä esitetyistä syistä innostusta kalasrukseen
18816: Toisaalta jo yksistään kalavesien järkevä hoito ja olisi sisävesistöissämme lisättävä. Siksi ehdotam-
18817: kalakantojen järjestely vaatisivat hyvinkin voima- me kunnioittavasti,
18818: peräistä vähäarvoisten kalalajien ja arvokaloista
18819: etenkin muikun pyynnin tehostamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18820: Sen vuoksi kalantuottoa ja kalastusta olisi te- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18821: hostettava paitsi uudistamalla nyt jo pahoin van- 30.37.42 5 000 000 markkaa tukzpalk-
18822: hentunutta kalastuslainsäädäntöä myös muuolai- kioiden maksamiseksi muikun ja muunkin
18823: sin keinoin. Yksi pyynti-innostuksen lisäämistapa järvzkalan pyytåjille pyynnin kannattavuu-
18824: nimenomaan sisävesistöalueellamme asuvalle den lisäämiseksi, alikalastuksen poistami-
18825: maatalousväestölle olisi kohtuullisten tukipalk- seksi ja entistä suuremman kzi"nnostuksen
18826: kioiden maksaminen muikusta ja muustakin ka- herättämiseksi sisävesien kalastusta, kala-
18827: lasta samaan tapaan kuin nyt jo silakasta makse- taloutta ja kalavesien hoitoa kohtaan.
18828:
18829: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18830:
18831: ). Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen
18832: 1222 1985 vp.
18833:
18834: Raha-asia-aloite n:o 1140
18835:
18836:
18837:
18838:
18839: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalankasvatuskoulutuk-
18840: sen aloittamiseksi Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksella
18841: Taivalkoskella
18842:
18843: Eduskunnalle
18844:
18845: Vastauksessaan kansanedustaja]. Juhani Korte- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18846: salmen kirjalliseen eduskuntakyselyyn n:o 2711 nioittavasti,
18847: 1985 vp. kalatalouskoulun perustamisesta Taival-
18848: kosken Ohtaojalle totesi opetusministeri Kaarina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18849: Suonio 10. syyskuuta 1985 seuraavaa: "Koska ka- 1986 tulo- ja menoarvioon 60 000 markan
18850: lataloudella on tärkeä merkityksensä Pohjois-Suo- määrärahan jatko- ja täydennysopetuksen
18851: men elinkeinoelämässä ja kun ammatissa toimivat järjestämiseksi kalatalouden ammattimie-
18852: kalastajat sekä kalanviljelijät ovat pääsääntöisesti hille sekä alkeis- ja perusopetuksen järjes-
18853: vailla ammatillista peruskoulutusta, on tarpeen tämiseksi yksityiszlle kalankasvatta;ifle sekä
18854: järjestää näille soveltuvaa kurssikoulutusta. Tähän omatarve- ja ammattikalastajille ja kalas-
18855: tarkoitukseen Pohjois-Suomen keskuskalanviljely- tuskuntien luottamusmiehzfle Pohjois-
18856: laitos soveltuu hyvin.'' Suomen keskuskalanviljelylaitoksella Tai-
18857: Näin siis valtiovalta vihdoinkin tunnustaa sen, valkosken Ohtaojalla.
18858: että kalatalouskoulutus Taivalkoskella on tärkeää
18859: ja että siihen on myös edellytykset.
18860:
18861: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
18862:
18863: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
18864: Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen
18865: Vieno Eklund
18866: 1985 vp. 1223
18867:
18868: Raha-asia-aloite n:o 1141
18869:
18870:
18871:
18872:
18873: Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Siikajokisuun
18874: ruoppausta varten
18875:
18876:
18877: Eduskunnalle
18878:
18879: Siikajokisuun ruoppaussuunnitelma Oulun ve- - Pappilan rannan pienvenesatama
18880: sipiirin vesitoimiston toimesta on valmistunut - Eteläväylä II:n ruoppaaminen merelle.
18881: vuonna 1981. Pohjois-Suomen vesioikeuden lupa Näin saavutetaan hankkeessa merkittävä kus-
18882: hankkeen toteuttamiselle on saatu 4.3.1983 ja se tannussäästö ja voidaan edistää valtion ja etenkin
18883: on voimassa viisi vuotta. vesihallituksen myönteistä suhtautumista hank-
18884: Valtion investointiluettelossa ruoppaus oli al- keen muuhun toteutukseen.
18885: kuaan merkitty vuodelle 1983. Suunnitelman to- 2. Muutoin hanke tulisi toteuttaa siinä muo-
18886: teuttaminen on kuitenkin siirtynyt. Tällä hetkellä dossa kuin se on suunniteltu ja sille on haettu ve-
18887: näyttää Siikajoen kunnan ja vesihallituksen kes- sioikeuden lupa.
18888: ken käymien neuvottelujen valossa siltä, että koko Perustelut:
18889: ruoppaussuunnitelma jää toteutumatta, jollei ve- - Hanke on todettu tarpeelliseksi. Valtion tu-
18890: sihallituksen esityksen mukaisesti po. ruoppaus- lisi hankkeen yleisen merkityksen vuoksi rahoittaa
18891: suunnitelmaa typistetä ns. tynkäsuunnitelmaksi, hanke kokonaisuudessaan. Viitoituksen suunnit-
18892: jonka kustannusarvio voi olla enintään 150 000- telu, toteutus ja hankkeen kunnossapito jäisivät
18893: 300 000 mk. Alkuperäisen Oulun vesipiirin vesi- Siikajoen kunnalle samoin kuin Tuneiin venesata-
18894: toimiston laatiman ruoppaussuunnitelman kus- man varustelu. Siikajoen kunnan laatimassa ran-
18895: tannusarvio vuoden 1984 hintatasossa oli nikon osayleiskaavassa on varattu alue Tuneiin ve-
18896: 1400 000 mk. nesatamalle. Siikajoen jakokunta on tehnyt jo tien
18897: Vesihallituksen suunnittelutoimisto on muis- suunniteltuun Tuneiin venevalkamaan. Tien kus-
18898: tioissaan 22.2.1984 ja 18.6.1984 tarkemmin esit- tannukset olivat n. 30 000 mk. Lisäksi jakokunta
18899: tänyt näitä muutoksia ja täsmennyksiä suunnitel- on tehnyt po. alueen käyttösuunnitelman.
18900: maan ja edellyttänyt, että tuleva tehtävä- ja kus- - Hankkeen suunnittelu kokonaan uudestaan
18901: tannusjako tulisi sopia Siikajoen kunnan ja vesi- ei toisi oleellista uutta ratkaisua alkuperäiseen on-
18902: hallituksen välillä näihin muistioihin sisältyvien gelmaan. Suunnittelusta aiheutuisi vain ajan ku-
18903: esitysten pohjalta. lumista usealla vuodella, kustannustason nousua
18904: Siikajoen kunta haluaa kuitenkin todeta, että ja lisäksi olisi suoritettava uusi vesioikeuskäsittely.
18905: hankkeen toteuttaminen vesihallituksen ehdotta- Todennäköisesti viivästys olisi kahdesta neljään
18906: massa muodossa ei voi olla toimiva ratkaisu. Siksi vuoteen.
18907: Siikajoen kunta on esittämässä Siikajoen Kalastus- - Hanke on suunniteltu toteutettavaksi talvi-
18908: kunnan johtokunnan kokouksen 30.7.1985 kan- työnä, jolloin ruoppaus voidaan tehdä jään päällä.
18909: nanottoon tukeutuen ja yhtyen, että Siikajoen Kaivumaat viedään pois vesialueelta ja haittavai-
18910: ruoppaussuunnitelman toteuttamiseen valtion kutukset kesäajan virkistyskäytölle, linnustolle ja
18911: vuoden 1986 budjetissa varattaisiin nimettynä kalastolle jäävät pois. Vesihallituksen esitys
18912: hankkeena määräraha Siikajokisuun ruoppauk- (150 000-300 000 mk) määrärahaksi ei riitä al-
18913: seen Oulun vesipiirin vesitoimiston 30.7.1985 laa- kuunkaan, jos työ aiotaan tehdä talvityönä. Vesi-
18914: timan kustannusarvion (890 000 markkaa) mukai- hallituksen esitys lähteekin siitä, että suunnitel-
18915: sesti ja että Siikajokisuun ruoppaussuunnitelma maa supistetaan oleellisesti ja että osasta ruop-
18916: toteutettaisiin seuraavasti: pauksia voitaisiin selvitä haraamalla väylä kesäai-
18917: 1. Suunnitelmasta voidaan poistaa: kana ja poistamalla kivet ja pienet karit.
18918: - Pappilan rannan pienvenesataman väylä pl- Mikäli pidetään kiinni alkuperäisestä tavoittees-
18919: väli 0 + 00 = 0 + 63, ruoppausmassat 500 m 3 itr ta ja talvityömenetelmästä, ei ehdotetulla määrä-
18920: 1224 1985 vp. - RA n:o 1141
18921:
18922: rahalla voida tehdä ruoppaustöitä kuin vähäisessä Vesioikeuden lupapäätöksen lupaehtoon n:o 13
18923: määrin. Jäätiet, jään leikkaus ja kaivumaiden ajo- liittyen Siikajoen kunta sitoutuu teetättämään
18924: tiet läjitysalueille maksavat jo yksistään useita sa- Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimiston toimesta
18925: toja tuhansia markkoja. ruoppauksen tarkkailuohjelman, jonka Oulun ve-
18926: - Hankkeessa on katsottava tulevaisuuteen, sipiirin vesitoimisto tarkastaa.
18927: otettava huomioon maan kohoamisen vaikutuk- Siikajoen kunta pitää edellä esitettyihin perus-
18928: set, Siikajoen tuoma kiintoaines ja sen liettävä vai- teluihin nojautuen erittäin tärkeänä, että Siikajo-
18929: kutus, kalan nousu Siikajokeen; veneväylien pitäi- kisuun ruoppaus saataisiin mahdollisimman pian
18930: si toimia ainakin vuoteen 2000 saakka, joten niistä käyntiin ja että tarkoitukseen varattaisiin valtion
18931: on tehtävä riittävän väljät mitoitukseltaan. budjettiin vuodelle 1986 kustannusarvion mukai-
18932: Hankkeen toteuttamisen on tapahduttava si- nen 890 000 markan määräraha.
18933: ten, että ympäristövaikutukset jäävät mahdolli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18934: simman vähäisiksi (vaikutukset linnustoon, veden nioittavasti,
18935: laatuun ja kalastoon, maisemaan).
18936: Pohjois-Suomen vesioikeuden Siikajokisuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18937: ruoppausta koskevan lupapäätöksen lupaehtoon 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18938: n:o 8 liittyen Siikajoen kunta on laadituttanut 30.40. 77 890 000 markan määrärahan Sii-
18939: maisemanhoitosuunnitelman. kajokisuun ruoppausta varten.
18940:
18941: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
18942:
18943: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
18944: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
18945: 1985 vp. 1225
18946:
18947: Raha-asia-aloite n:o 1142
18948:
18949:
18950:
18951:
18952: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen vesistöalueen pe-
18953: rusparantamiseen
18954:
18955:
18956: Eduskunnalle
18957:
18958: Iijoen säännöstely on aiheuttanut jokivarren ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18959: louselämälle ja asutukselle hyvin suuria vaikeuk- 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
18960: sia. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä kiireesti toimiin markan määrärahan Iijoen ja sen vesistö-
18961: Iijoen ja sen vesistöalueen riittäväksi saneeraami- alueen saneeraamisen aloittamiseksi siten,
18962: seksi siten, että ryhdytään elvyttämään kalatalout- että viivyttelemättä ryhdytään elvyttämään
18963: ta sekä maa- ja metsätaloutta liitännäisineen. kalataloutta sekä muita peruselinkeinoja ja
18964: Näin samalla voidaan saada alueen työllisyyttä pa- siten parantamaan alueen työllisyyttä sa-
18965: rannetuksi sekä saneerausaikana että sen jälkeen. neerausazkana ja sen jälkeen.
18966: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18967: nioittavasti,
18968:
18969: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
18970:
18971: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen
18972: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti
18973: Lea Mäkipää
18974:
18975:
18976:
18977:
18978: 154 428500120H
18979: 1226 1985 vp.
18980:
18981: Raha-asia-aloite n:o 1143
18982:
18983:
18984:
18985:
18986: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäalan koeaseman
18987: perustamiseksi Kainuuseen
18988:
18989:
18990: Eduskunnalle
18991:
18992: Kainuun seutukaavaliiton liittohallitus on lau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18993: sunnossaan Kainuu-ohjelma III:sta vaatinut, että nioittavasti,
18994: Kainuuseen on perustettava metsän moninaiskäy-
18995: tön koeasema. Koeaseman toteuttajana olisi Joen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18996: suun yliopisto. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
18997: Metsät ja metsätalous muodostavatkin Kai- 30. 76.74 JOO 000 markan määriirahan
18998: nuussa elinkeinoelämän vahvan perustan. Siksi tä- metsäalan koeaseman perustamisen tutki-
18999: män luonnonvaran, metsän, tutkimiseen ja sen mista ja suunnittelemista varten Kainuu-
19000: käyttömahdollisuuksien hyödyntämiseen olisi pa- seen.
19001: nostettava nykyistä enemmän. Tämän vuoksi Kai-
19002: nuu tarvitseekin juuri metsäalan koeaseman.
19003:
19004: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19005:
19006: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen
19007: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
19008: 1985 vp. 1227
19009:
19010: Raha-asia-aloite n:o 1144
19011:
19012:
19013:
19014:
19015: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden varsien rai-
19016: vaamiseksi risuista ja vesakoista
19017:
19018:
19019: Eduskunnalle
19020:
19021: Hirvivahingot ovat maassamme edelleenkin työllisyystöinä. Tätä voisivat tehdä myös koululai-
19022: huomattavia. Kaikki mahdolliset keinot olisi käy- set ja opiskelijat kesälomien aikana.
19023: tettävä vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi ja pois- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19024: tamiseksi. nioittavasti,
19025: Niinpä maanteiden varsilta olisi ryhdyttävä en-
19026: tistä pontevammin raivaamaan risukkoa ja vesak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19027: koa näkyvyyden parantamiseksi. Tämä olisi tehtä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19028: vä valtion varoilla. Näin talteen saatu biomassa 31.24.14 5 000000 markkaa maantien
19029: voitaisiin käyttää energian lähteeksi ja osittain varsien raivaamiseksi risuista ja vesakaista
19030: myös kotieläinten ja poronhoitoalueella myös po- hirvivahinkojen estämiseksi ja siten myös
19031: rojen ravinnoksi. biomassan talteen ottamiseksi energian-
19032: Kun maassamme on erittäin runsaasti työttö- tuotantoon ja kotieläinten sekä porojen re-
19033: myyttä, olisi maanteiden varsien raivaaminen hir- huksi sekä samalla opiskeltjoille ja koulu-
19034: vivahinkojen estämiseksi mitä sopivinta myös laistlle hyödylliseksi kesätyökohteeksi.
19035:
19036: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19037:
19038: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen
19039: 1228 1985 vp.
19040:
19041: Raha-asia-aloite n:o 1145
19042:
19043:
19044:
19045:
19046: Kortesalmi yrn.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 842 perus-
19047: parantamiseen välillä Karhunoro - Kuolionvaara
19048:
19049:
19050: Eduskunnalle
19051:
19052: Oulun läänin kansanedustajille 31.7.1985 lä- Karhunoton ja Kuolionvaaran väli on 20,1
19053: hettämässään kirjelmässä Oulun tie- ja vesiraken- kilometriä ja kustannuksiltaan 13,1 milj.
19054: nuspiirin piiri-insinööri Pentti Ikonen ilmaisee mk.
19055: huolensa tierahojen kehityksestä Pohjois- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19056: Suomessa ja eritoten Oulun piirissä. Yhtenä kii- nioittavasti,
19057: reellisimpänä kohteena piiri-insinööri Ikonen
19058: mainitsee maantien n:o 842 perusparantamisen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19059: päällystämisen välillä Karhunoro - Kuolionvaa- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19060: ra. Kysymyksessä on tie, joka palvelee erityisesti 31. 24. 77 13 100 000 markan måärårahan
19061: myös Neuvostoliitosta tulevan puutavaran kulje- maantien n:o 842 parantamiseen ja pääl-
19062: tustienä. Myös tällä alueella syntyneet matkailu- lystämiseen vältllä Kuusamon Karhunoro
19063: palvelulaitokset edellyttävät piiri-insinöörin mie- - Kuolionvaara.
19064: lestä nyt sorateiden parantamista ja päällystämistä.
19065:
19066: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19067:
19068: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen
19069: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
19070: 1985 vp. 1229
19071:
19072: Raha-asia-aloite n:o 1146
19073:
19074:
19075:
19076:
19077: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 858 pe-
19078: rusparantamiseen välillä Kuha - Oulun läänin raja
19079:
19080:
19081: Eduskunnalle
19082:
19083: Lapin tie- ja vesirakennuspiirin 1984 valmistu- nassamme ollut useita työkohteita. Tilanne kui-
19084: neen tienpidon toimenpideohjelman vuosille tenkin on kääntymässä huonompaan suuntaan,
19085: 1984-90 mukaan maantien n:o 858 (Kuha- sillä nimenomaan valtion työkohteita kunnassam-
19086: Oulun läänin raja) peruskorjaus pitäisi toteuttaa me on niukalti. Koska ansiomahdollisuudet Ra-
19087: vuodesta 1990 alkaen seuraavasti: nuan kunnan alueella ovat varsin rajoitetut ja
19088: 1. vaihe maantie n:o 858 Kuha-Paljakka, kus- kunnan verotulot asukasta kohti laskettuna Lapin
19089: tannusarvio 8,6 milj. mk läänin pienimmät, ei kunta pidä kohtuullisena si-
19090: 2. vaihe maantie n:o 858 Paljakka-Oulun läänin tä, ettei valtio lainkaan täytä työllistärnisvelvoitet-
19091: raja, kustannusarvio 7,4 milj. mk taan paikkakunnalla. Erityisen heikoksi uhkaa
19092: Ranuan kunnanhallitus on omassa kannanotos- muodostua Ranuan kuorma-autoilijoiden työlli-
19093: saan lähtenyt siitä, että välin Kuha-Paljakka pe- syystilanne, sillä seuraava suurempi valtion työ-
19094: ruskorjaus tulisi toteuttaa vuosina 1985-86 ja vä- kohde avataan tämän päivän näkymien mukaan
19095: lin Paljakka-Oulun läänin raja vuosina 1986- vasta vuonna 1986. Maantien Kuha-Oulun lää-
19096: 87. Esitystään kunnanhallitus on perustellut en- nin raja vaikutuspiirissä olevien kylien Petäjän,
19097: nen kaikkea työllisyysnäkökohdilla. Kunnanhalli- Kuukasjärven ja Kelan asukkaat (n. 600 henkilöä)
19098: tus korostaa, että tie on erittäin heikkokuntoinen, ovat olleet erittäin pettyneitä valtiovallan toimen-
19099: pahasti routiva ja erittäin kelirikkoaltis. Tien vai- piteiden johdosta. Tämän vuoksi kunnanhallitus
19100: kutuspiirissä on noin 600 henkilöä. Lisäksi tie pal- kiirehtii maantien n:o 858 Kuha-Paljakka perus-
19101: velee Isosyötteen ja Ranuan eläinpuiston matkai- korjausta syksystä 1985 alkaen.
19102: luliikennettä, joka viime vuosina on voimakkaasti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19103: kasvanut. Piiri-insinöörin ilmoituksen mukaan nioittavasti,
19104: TVL:llä on resursseja hankkeen toteuttamiseen ja
19105: 1. ja 2. vaiheen suunnitelmat ovat valmiina, vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19106: rahaa puuttuu. Myös TVL:n taholta on tien 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19107: korjaus- ja rakentamistarve todettu. 31. 24. 77 8 000 000 markan määrärahan
19108: Lisäksi kunnanhallitus kiinnittää huomiota sii- maantien n:o 858 peruskorjauksen aloitta-
19109: hen, että syksyksi 1985 ei Ranuan kuntaan ole miseksi Ranuan kunnassa välzllä Kuha-
19110: osoitettu yhtään merkittävää valtion työkohdetta. Oulun läänin raja ja siten Ranuan kunnan
19111: Ranuan kunnan työttömyystilanne on tammi- vaikean työttömyyden lieventämiseksi ja
19112: huhtikuussa 1985 ollut 10 % :n vaiheilla, vaikka erityisesti myös autozlijapienyrittä;i"en vai-
19113: lähinnä kunnan toimenpiteiden ansiosta on kun- kean työtzlanteen helpottamiseksi.
19114:
19115: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19116:
19117: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen
19118: 1230 1985 vp.
19119:
19120: Raha-asia-aloite n:o 1147
19121:
19122:
19123:
19124:
19125: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 8693 pe-
19126: rusparantamiseen välillä Käylä-Liikanen
19127:
19128:
19129: Eduskunnalle
19130:
19131: Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenille tuus on 29, 5 kilometriä ja perusparantamisen kus-
19132: 6.8.1985 jättämässään muistiossa Kuusamon kun- tannusarvio on 22,1 milj. mk.
19133: ta pitää kiireellisenä työkohteena maantien n:o Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19134: 8693 perusparantamista välillä Käylä-Liikanen. nioittavasti,
19135: Samaan asiaan kiinnittää huomiota TVL:n Ou-
19136: lun piirin piiri-insinööri Pentti Ikonen Oulun lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19137: nin kansanedustajille 30.7.1985 lähettämässään 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19138: kirjelmässä. Ikonen toteaa, että väli Käylä-Kiu- 31. 24. 77 10 000 000 markan määrärahan
19139: taköngäs-Liikasenvaara on huomattava matkai- maantien n:o 8693 kiireellisen perusparan-
19140: lutie, jolle on lisäksi tulossa Neuvostoliitosta puu- tamisen aloittamiseksi vältllä Käytä-Lii-
19141: tavaran kuljetusta. Perusparannettavan tien pi- kanen.
19142:
19143: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19144:
19145: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
19146: Lea Mäkipää Pentti Kettunen
19147: 1985 vp. 1231
19148:
19149: Raha-asia-aloite n:o 1148
19150:
19151:
19152:
19153:
19154: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
19155: Pudasjärven Syötekylästä Taivalkosken Virkkuseen
19156:
19157:
19158: Eduskunnalle
19159:
19160: Pudasjärven kunnassa sijaitseva Iso-Syöte on järven ja Virkkusen taloryhmät. Rakentamatoma
19161: Suomen eteläisin tunturi. tieosuutta on noin 11,5 kilometriä. Rakennustyön
19162: Syötteen alueelle on syntynyt monitoimista yli- arvioidut kokonaiskustannukset ovat 8, 7 miljoo-
19163: maakunnallista vapaa-ajantoimintaa ja loma- naa markkaa.
19164: asutusta. TVL:n Oulun piiri on laatinut Syöteky- Uuden tien aikaansaarnat matkasäästöt vaihte-
19165: län-Virkkusen tien rakentamista varten tieverk- levat TVL:n liikennesuunnitelman mukaan
19166: koselvityksen. Matkailun kannalta on todettu, et- 28-53 kilometriin. Uuden tieyhteyden liikenne-
19167: tä yhteystien Syötekylä-Virkkunen puute rajoit- määriä ja -kasvua on tässä vaiheessa mahdoton en-
19168: taa matkailun kehittämistä. Uudella tieyhteydellä nustaa, mutta matkailun kehitystä alueella ajatel-
19169: on merkitystä myös ko. alueen metsävarojen hyö- len on oletettavissa, että uudelle tieyhteydelle ha-
19170: dyntämiselle, sillä tieyhteyden puuttumisesta joh- keutuu runsaasti uutta liikennettä.
19171: tuen on suunnitellun tieyhteyden vaikutuspiirissä Rakennussuunnitelma valmistuu ja tiesuunni-
19172: laajat hakkaamattomat metsäalueet. telman hallinnollinen käsittely suoritetaan vuo-
19173: Tiepoliittisena tavoitteena on yleisen tieverkon den 1985 aikana. TVL:n Oulun piirin vuosien
19174: täydentäminen. Rakennetaan uusi tieyhteys, jon- 1985-1991 toimenpideohjelman mukaan raken-
19175: ka muodostavat vuonna 1984 suunniteltu Saari- nustyöt aloitetaan v. 1991.
19176: lammen-Syötekylän tien parantaminen ja edel- Työttömyyden sekä Pudasjärven ja Taivalkos-
19177: leen Syötekylän-Virkkusen uuden tien rakenta- ken elintärkeiden toimintojen kehityksen kannal-
19178: minen. Tieyhteys luo edellytykset Syötteen mat- ta tieyhteyden aikaansaaminen on välttämätöntä
19179: kailupalvelujen kehitykselle muodostamaila ja kiireellistä. Tien rakentaminen olisi aloitettava
19180: Kuusamon-Taivalkosken-Posion suunnalta ny- ensi tilassa työllisyysvaroin.
19181: kyistä lyhyemmän reitin. Uusi tieyhteys täydentää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19182: myös sopivasti piirin yleistä tieverkkoa. nioittavasti,
19183: Maantie n:o 862 Syötekylä-Virkkunen raken-
19184: netaan 716,5 metriä leveäksi öljysorapintaiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19185: tieksi. Tie on suunniteltu 60 km/h ajonopeuden 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19186: mukaiseksi. Rakennettava tie yhtyy Taivalkosken 31.24.77 8 700 000 markan määrärahan
19187: puolella nykyiseen Luokanjärven yksityistiehen, maantien rakentamiseksi Pudasjärven Syö-
19188: joten uuden tien vaikutuspiiriin tulevat Luokan- tekylästä Taivalkosken Virkkuseen.
19189:
19190: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19191:
19192: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen
19193: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
19194: 1232 1985 vp.
19195:
19196: Raha-asia-aloite n:o 1149
19197:
19198:
19199:
19200:
19201: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan alueen tiestön
19202: perusparantamiseen Pudasjärvellä
19203:
19204:
19205: Eduskunnalle
19206:
19207: Aikanaan suunnitteilla olleen Siuruan allas- täten menetyksiä paikallisille suon vuokraajille ja
19208: alueen väestö on huolissaan ja ihmeissään siitä, et- vähentää myös suotyöpaikkoja alueella.
19209: tä alueen tiestön kunto ja hoito on edelleen jäljes- Pudasjärven Siuruan alueen asukkaat ovat seu-
19210: sä verrattuna muihin Pudasjärven vastaaviin läpi- ranneet, kuinka vastaavalla Vuotoksen alueella on
19211: kulkuteihin huolimatta siitä, että Siuruan altaan muiden tukitoimien ohella myös tiestön jälkeen-
19212: kielteisestä rakentamispäätöksestä on kulunut jo jääneeseen kunnostukseen myönnetty erillismää-
19213: lähes kymmenen vuotta. rärahoja. Siuruan alue oli rajoitusten alaisena vie-
19214: Kun 1960-luvulla rakennettiin Tannilan- läpä 10 vuotta pitempään kuin Vuotoksen alue.
19215: Pudasjärven tietä, työ katkaistiin altaan länsireu- Tiettävästi Vuotoksen tiestö on ollut paremmassa
19216: naan Mertajokeen. 1970-luvulla rakennettiin kunnossa.
19217: Pudasjärven-Rovaniemen kantatie n:o 78 vii- Siurualaisissa onkin herännyt oikeutettu kysy-
19218: meisenä Siuruan alueen kohdalta. Oli kaksi suun- mys: Miksi Siurualle ei anneta samaa kohtelua
19219: nitelmaa: joko entistä tietä asuttuun Siuruanjoen kuin Vuotokselle? Siurualaiset kysyvät myös: On-
19220: -Aittojärven suuntaan tai altaan itäpuolta asu- ko syy siurualaisissa itsessään, kun he ovat vuosi-
19221: matonta erämaata Livon tien suuntaan. Aivan vii- kymmenen rajoituksiin tyytyneinä alistuneet tois-
19222: me hetkellä rakentaminen määrättiin Livon suun- arvoiseen kohteluun myös tieasioissa?
19223: taan, silloinkin vielä ilmassa olleen allasuhan täh- Siurualaiset vaativatkin päättäjiä toimimaan
19224: den. niin, että Siuruan alueen tiet päällystetään mah-
19225: Lähes 10 vuotta on kunnossapitopuoli yrittänyt dollisimman nopeasti ja että tätä varten varattai-
19226: kohentaa huonokuntoisia teitä sieltä ja täältä, siin erillismääräraha valtion budjettiin päämäärä-
19227: mutta näyttää siltä, että raskas liikenne vie enem- nä saada Siuruan alueen huonokuntoiset ja jäl-
19228: män kuin kunnostus tuo. Kelirikko ja painorajoituk- keen jääneet tiet tasa-arvoiseen kuntoon.
19229: set ovat edelleen nykypäivää Siuruan teillä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19230: Alueen teitä Rovaniemen ja Yli-Iin suuntiin lii- nioittavasti,
19231: kennöi päivittäin 7 linja-autovuoroa edestakaisin.
19232: Puutavaraliikenne Pudasjärven ja muittenkin pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19233: täjien alueilta ohjautuu näitä teitä, lyhintä reittiä, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19234: Kemin tehtaille. Teitten huono kunto ja painora- 31. 24. 77 1 000 000 markan määrärahan
19235: joitukset rajoittavat liikennettä. Alueella on neljä Pudasjiirven Siuruan alueen huonokuntoi-
19236: turvesuota tuotannossa ja kaksi suota välittömästi sen tiestön kiireellistä kunnostamista var-
19237: tulossa, yhteensä n. 700 ha, mutta teitten huono ten.
19238: kunto rajoittaa soiden hyödyntämistä aiheuttaen
19239:
19240: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19241:
19242: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen
19243: Ulla Lehtinen Anssi Joutsenlahti
19244: Lea Mäkipää
19245: 1985 vp. 1233
19246:
19247: Raha-asia-aloite n:o 1150
19248:
19249:
19250: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustoiminnan kil-
19251: pailuolosuhteiden selvittämiseen
19252:
19253:
19254: Eduskunnalle
19255:
19256: Haukiputaan kunnasta oleva insinööri Pauli min kasvu on pysähtynyt, eräillä lohkoilla jopa
19257: Manner on 23.6.1983 oikeuskanslerille osoitta- trendinomaisesti supistunut, näyttäisi välttämät-
19258: massaan kirjoituksessa sekä myöhemmissä lisäkir- tömältä ottaa valvontamenetelmät ja nimen-
19259: joituksissaan samoin kuin kansanedustajat J. Ju- omaan hintojen määräytymisperusteet kriittisesti
19260: hani Kortesalmi ja Martti Ratu 4. päivänä marras- tarkasteltaviksi.''
19261: kuuta 1983 päiväämässään kirjoituksessa pyytä- Edellä olevalla elinkeinohallitus haluaa koros-
19262: neet oikeuskanslerin toimenpiteitä asiassa, joka taa oikeuskanslerin esittämän tutkimuksen tär-
19263: koskee rakennusurakoinnin kilpailuolosuhteita keyttä ja samalla sen erityistä monitahoisuutta.
19264: eräissä tapauksissa. Yllä mainitut henkilöt pyysi- Kuitenkin elinkeinohallituksessa niukkojen re-
19265: vät oikeuskansleria ryhtymään kiireesti toimiin surssien vuoksi on tässä vaiheessa mahdollisuuksia
19266: valtion rahoittamien Pohjois-Suomen rakennus- suorittaa ainoastaan esitutkimus tästä aihepii-
19267: kohteiden vakavien urakkakilpailuepäselvyyksien ristä.
19268: ja mahdollisten väärinkäytösten tutkimiseksi. Suullisesti elinkeinohallituksesta on kerrottu,
19269: Valtioneuvoston oikeuskansleri on elinkeino- että tämän tapaisen tutkimuksen kunnolliseen lä-
19270: hallitukselle 7. 6.1984 tämän asian johdosta lähet- piviemiseen virastolla ei ole resursseja, puuttuu
19271: tämässään kirjeessä todennut, että rakennusura- siis tutkijavoimaa tämän tärkeän asian selvittämi-
19272: koinnin kilpailuolosuhteista on tullut esille seik- seen.
19273: koja, joiden tutkimiseen elinkeinohallituksella, Kun kuitenkin on olemassa vaara, että mahdol-
19274: huomioon ottaen taloudellisen kilpailun edistä- liset suuretkin talousrikokset tässä asiassa tutkija-
19275: misestä annetun lain (423/73) säännökset, erityi- voiman puutteen vuoksi vanhenevat, olisi mieles-
19276: sesti lain ensimmäisen ja viidennen pykälän, saat- tämme mitä tärkeintä, että valtiovalta irrottaisi
19277: taisi yleisesti olla aihetta. Oikeuskansleri esittikin riittävät tutkijavoimat ja varat tämän asian selvit-
19278: elinkeinohallituksen harkittavaksi, olisiko sillä tämiseen, jotta myös Pohjois-Suomen rakennusu-
19279: syytä tehdä edellä mainitun lain viidennessä pykä- rakoiden epäselvyydet saataisiin perusteellisesti
19280: lässä tarkoitettu tutkimus, jolla selvitettäisiin ra- tutkituiksi.
19281: kennustoiminnan alalla vallitsevia yleisiä kilpai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19282: luolosuhteita. tavasti,
19283: Elinkeinohallitus on vastauksessaan oikeuskans-
19284: lerille yhtynyt oikeuskanslerin näkemykseen, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19285: esitetyn tutkimuksen suorittaminen on harkitse- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
19286: misen arvoinen ja että kilpailun edistämisestä an- määrärahan elinkeinohallitukselle tai
19287: nettu laki antaa sille perusteet. muulle asiaankuuluvalle tutkimuselimelle
19288: Elinkeinohallitus toteaa tästä asiasta mm. seu- Pohjois-Suomen rakennusurakoiden epä-
19289: raavaa: ''Rakennustoiminnan kehityspiirteisiin selvyyksien ja rakennustoiminnan hämä-
19290: kuuluu keskittyminen, joka on eräs mahdollinen rien kzlpazluolosuhteiden perusteelliseksi
19291: tapa varautua yleisesti supistuvina pidettäviin selvittämiseksija siten myös sen ennaltaeh-
19292: markkinoihin. Alalla on perinteisesti laaja-alainen käisemiseksi, etteivät asuntojen hinnat
19293: viranomaisvalvonta, joka on kehittynyt suuren ra- muodostuisi Pohjois-Suomessa kotitalouk-
19294: kentamistarpeen kaudella. Kun rakentamisvolyy- szlle kohtuuttoman korkeiksi.
19295:
19296: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19297:
19298: ). Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
19299: Lea Mäkipää Pentti Kettunen
19300: 155 428500120H
19301: 1234 1985 vp.
19302:
19303: Raha-asia-aloite n:o 1151
19304:
19305:
19306:
19307:
19308: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi avustuksi-
19309: na tuulienergiahankkeisiin
19310:
19311:
19312: Eduskunnalle
19313:
19314: Tanska ja Hollanti ovat johtavia maita tuuli- SMP on jatkuvasti jo noin 10 vuoden ajan ko-
19315: energian hyväksikäytössä Euroopassa ja samalla rostanut tuulienergian käyttöönoton merkitystä
19316: koko maailmassa. Tanskassa toimii nykyisin noin myös Suomessa. Tuulienergiahan kuuluu uudis-
19317: tuhat sähköä tuottavaa tuulimyllyä ja niiden mää- tuviin energiamuotoihin, toisin sanoen energian
19318: rä kasvaa jatkuvasti. Niiden uskotaan lopulta lähde ei ehdy koskaan. Tämä onkin mitä tärkein-
19319: tuottavan 10% Tanskan sähköenergiasta. tä, koska monia uudistumattomia energialähteitä
19320: Valtio antaa Tanskassa tuntuvan panoksensa se- uhkaa vähittäinen ehtyminen.
19321: kä uhraamalla miljoonia kruunuja tuulienergian Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19322: tutkimuksiin että avustamaHa yksityisiä tuuliener- nioittavasti,
19323: giaan investoijia. Valtio antaa Tanskassa 30 % :n
19324: verouoman avustuksen jokaiselle tuulimyllyn ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19325: kentajalle. Lisäksi tuulimyllyn omistaja voi myydä 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
19326: energiaansa ylituotannon aikana silloin, kun myl- markan määrärahan tuulienergiaan inves-
19327: ly on yhdistetty valtakunnan verkkoon. Tyynenä to~ille avustuksina ja halpakorkoisina lai-
19328: kautena hän voi taas ostaa sitä takaisin. noma.
19329:
19330: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19331:
19332: J. Juhani Kortesalmi Vieno Eklund
19333: Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen
19334: 1985 vp. 1235
19335:
19336: Raha-asia-aloite n:o 1152
19337:
19338:
19339:
19340:
19341: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta malmivarojen etsimi-
19342: seen Pohjois- ja Itä-Suomessa
19343:
19344:
19345: Eduskunnalle
19346:
19347: Uusien työpaikkojen luominen kehitysalueille varten tarvitaan riittävästi tutkimusmääräraho-
19348: ja kehitysalueiden elinkeinorakenteen monipuo- ja.
19349: listaminen ja talouselämän elvyttäminen on kan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19350: sallinen välttämättömyys. On jo viimeinkin pääs- nioittavasti,
19351: tävä suurten puolueiden sanoista ja lupauksista
19352: todelliseen tehokkaaseen aluepolitiikkaan ja valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19353: kunnan syrjäseutujen asettamiseen tasaveroiseen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19354: asemaan muun Suomen kanssa. Tässä tarkoituk- 32.51.21 2 200000 markkaa Pohjois- ja
19355: sessa ja maamme yleisen vaurauden lisäämiseksi Itä-Suomen malmi-ja mineraalivarojen et-
19356: on maan uumenissa olevat rikkaudet, malmit ja simisen, tutkimisen ja käyttöönoton tehos-
19357: mineraalit, saatava tehokkaaseen käyttöön. Sitä tamiseksi.
19358:
19359: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19360:
19361: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
19362: Lea Mäkipää Pentti Kettunen
19363: 1236 1985 vp.
19364:
19365: Raha-asia-aloite n:o 1153
19366:
19367:
19368:
19369:
19370: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin muuttamiseksi
19371: vapaakauppa-alueeksi
19372:
19373:
19374: Eduskunnalle
19375:
19376: Riistetty ja autioitettu Lappi on muodostumas- alue. Nykyinen meno on järjetön, kerätyt varat
19377: sa aina vain enemmän turistien siirtomaa- joudutaan epätaloudellisina työttömyysvaroi-
19378: alueeksi, jossa lappilaisista pyritään tekemään ete- lla palauttamaan Lappiin. Vain byrokratia hyö-
19379: län omistajien halpaa työvoimaa. Luonnonvaroil- tyy.
19380: taan rikkaan ja suuren tulevaisuuden omaavan La- Kunnille tulisi tänä verovapauden aikana val-
19381: pin väestöä on suurten puolueiden taholta koh- tiovallan toimesta taata asianmukaiset verotulot,
19382: deltu kaltoin. joita voitaisiin kerätä myös Lapin alueelta varsinai-
19383: Sodanjälkeisen jälleenrakennustyön nousua selta suurteollisuudelta.
19384: ryhdyttiin tuhoamaan. Kosket on riistetty Etelä- Rehevälie ja monimuotoiselle pienyritteliäisyy-
19385: Suomen hyväksi. Lapin suurenmoisesta luonnosta delle ja käden kätevyydelle on annettava perus-
19386: tehdään reservaattialuetta, jossa etelän herrojen mahdollisuudet, samoin luontaismaataloudelle ja
19387: käskyläisinä eläisi toisen luokan kansalaisia. Tä- poronhoidolle. Kuitenkin on estettävä turismin
19388: män seurauksena suuri osa Lapin yrittävästä väes- joutuminen suuren rahan käsiin ja riistettäväksi.
19389: töstä on ajettu valtakunnan rajojen ulkopuolelle, Lappi on vieläkin osittain tuhottuna Euroopan
19390: lähinnä Ruotsia rikastuttamaan. ihanimpia tulevaisuuden alueita.
19391: Lapilla olisi kuitenkin kaikki kehittymisen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19392: mahdollisuudet eikä myöskään vapautta rakastava taen,
19393: väestö ole valmis alistumaan riistettäväksi työvoi-
19394: maksi. Siksi hyssyttely ei enää auta. Vaikka Lapis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19395: sa on rajattomasti tekemätöntä työtä, tässä autioi- 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
19396: tuneessa maakunnassa on hyvänäkin aikana keski- mentille 50 000 markkaa sen seikan selvit-
19397: määrin joka viides jäljellä oleva asukas työtön. Li- tämiseksi, kuinka Lappi voitaisiin vapaut-
19398: säksi monen kohdalla toimeentulo on ankea ja taa veroista 10 vuodeksi sekä muodostaa
19399: epävarma. Lapista tulisikin tehdä kymmenen vuo- Lapin alueesta suojeltu vapaakauppa-
19400: den ajaksi verovapaa ja suojeltu vapaakauppa- alue.
19401:
19402: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19403:
19404: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
19405: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
19406: Pentti Kettunen
19407: 1237
19408: 1985 vp.
19409:
19410: Raha-asia-aloite n:o 1154
19411:
19412:
19413:
19414:
19415: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin sotaveteraanipii-
19416: rin toiminnan tukemiseen
19417:
19418:
19419:
19420: Eduskunnalle
19421:
19422: Sodan päättymisestä on kulunut jo neljäkym- tää sitä. Tämä työ tarvitsee erityistä tukea pitkien
19423: mentä vuotta. Tänä aikana ovat sotiemme vete- etäisyyksien Lapissa.
19424: raanien järjestöt tehneet arvokasta työtä hyvän Mainitulla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19425: veljeshengen, yhteenkuuluvuuden ja yhteistoi- taen,
19426: minnan merkeissä. Vain tämä on - valtiovallan
19427: viivytellessä lupausten lunastamisessa - auttanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19428: sotiemme veteraanien järjestöjä ja veteraaneja 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19429: suoriutumaan arjen askareista. Tänä päivänä myös 33.23.53 JO 000 markan määrärahan
19430: nuorempi sukupolvi osaa antaa arvoa sotiemme käytettäväksi Lapin sotaveteraanipzi"ri ry:n
19431: veteraanien järjestöjen tekemälle työlle ja ymmär- toiminnan tukemiseen.
19432:
19433: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19434:
19435: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
19436: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
19437: Pentti Kettunen
19438: 1238 1985 vp.
19439:
19440: Raha-asia-aloite n:o 1155
19441:
19442:
19443:
19444:
19445: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien
19446: Oulun piiriyhdistykselle virkistysleirin järjestämiseen
19447:
19448:
19449: Eduskunnalle
19450:
19451: On todella hämmästyttävää, kuinka maassam- Kun maamme valtaapitävät ovat karkeasti lai-
19452: me valtaapitävät ovat suhtautuneet kylmästi ja vä- minlyöneet sodista kärsineen sukupolven heikom-
19453: linpitämättömästi sodanaikaiseen sukupolveen, piosaiset jäsenet, on kansamme keskuudessa syn-
19454: joka kantoi raskaan vastuun isänmaamme kohta- tynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toimintaa vä-
19455: losta. Rahaa veteraanien asoiden kuntoonsaatta- häosaisten sodasta kärsineiden auttamiseksi. Jär-
19456: miseksi on riittävästi, jos vain hyvää poliittista jestöjen tunnuslauseena on ollut: veljeä ja sisarta
19457: tahtoa riittää. ei jätetä.
19458: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- Arvokasta työtä sotiemme veteraanien puolesta
19459: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskun- on tehnyt Rintamamiesveteraanien Oulun piiriyh-
19460: tapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja johdon- distys. Sen eräs toimintamuoto on ollut virkistys-
19461: mukaisimmin on pyrkinyt ajamaan sotiemme ve- leirien järjestäminen veteraaneille.
19462: teraanien, sotavammaisten sekä rintamanaisten ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19463: sotavankien asioita. SMP ei ole tahtonut myös- nioittavasti,
19464: kään unohtaa vapaussodan invalideja eikä kaatu-
19465: neitten omaisia. SMP on aina katsonut, että kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19466: sakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia 1986 tulo- ja menoarvioon 15 000 markan
19467: näistä miehistä ja naisista turvaamalla heille kun- määrärahan Rintamamiesveteraanien Ou-
19468: nollinen toimeentulo ja riittävät eläkkeet sekä lun piinyhdistykselle virkistysleirin järjes-
19469: myös asianmukainen asumistaso, terveydenhoito, tämiseksi sotiemme n·ntamamiesveteraa-
19470: kuntoutus ja virkistäytyminen. nezlle.
19471:
19472: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19473:
19474: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
19475: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
19476: 1985 vp. 1239
19477:
19478: Raha-asia-aloite n:o 1156
19479:
19480:
19481:
19482:
19483: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan so-
19484: taveteraanipiirille virkistysleirin järjestämiseen
19485:
19486:
19487: Eduskunnalle
19488:
19489: Suomen kansa ei tänä päivänä eläisi vapaassa myös asianmukainen asumistaso, terveydenhoito,
19490: isänmaassa eikä pohjoismaisessa yhteiskuntajärjes- kuntoutus ja virkistäytyminen.
19491: telmässä, ellei kansakuntamme kohtalonvuosina Kun maamme valtaapitävät ovat karkeasti lai-
19492: Suomesta olisi löytynyt miehiä ja naisia, jotka oli- minlyöneet sodista kärsineen sukupolven heikom-
19493: vat valmiit uhraamaan kaikkensa isänmaan ja kan- piosaiset jäsenet, on kansamme keskuudessa syn-
19494: samme vapauden puolesta. Tämän vuoksi sotiem- tynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toimintaa vä-
19495: me veteraanien, sotavammaisten, rintamanaisten häosaisten sodasta kärsineiden auttamiseksi. Jär-
19496: sekä sotavankien eläke-, asunto- ja kuntoutus- jestöjen tunnuslauseena on ollut: veljeä ja sisarta
19497: asioiden kaikinpuolinen kuntoonsaattaminen on ei jätetä.
19498: isänmaallinen velvollisuus ja kunniavelka. Arvokasta työtä sotiemme veteraanien puolesta
19499: On todella hämmästyttävää, kuinka maassam- on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraanipiiri
19500: me valtaapitävät ovat suhtautuneet kylmästi ja vä- ry. Sen eräs toimintamuoto on ollut virkistyslei-
19501: linpitämättömästi sodanaikaiseen sukupolveen, rien järjestäminen veteraaneille ja heidän puoli-
19502: joka kantoi raskaan vastuun isänmaamme kohta- soilleen. Esimerkiksi kesällä 1985 Pohjois-
19503: losta. Rahaa veteraanien asioiden kuntoonsaatta- Pohjanmaan sotaveteraanipiiri järjesti virkistyslei-
19504: miseksi on riittävästi, jos vain hyvää poliittista rin, josta pääsi osalliseksi 60 henkilöä. Taitavan ja
19505: tahtoa riittää. säästäväisen taloudellisen toiminnan johdosta vir-
19506: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemassa- kistysleirin kustannukset saatiin puristetuksi
19507: olonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskunta- 15 000 markkaan.
19508: puolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja johdon- Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kun-
19509: mukaisimmin on pyrkinyt ajamaan sotiemme ve- nioittavasti,
19510: teraanien, sotavammaisten sekä rintamanaisten ja
19511: sotavankien asioita. SMP ei ole tahtonut myös- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19512: kään unohtaa vapaussodan invalideja eikä kaatu- 1986 tulo- ja menoarvioon 15 000 markan
19513: neitten omaisia. SMP on aina katsonut, että kan- määrärahan Pohjois-Pohjanmaan sotavete-
19514: sakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia raanipiirzlle virkistysleirin järjestämiseksi
19515: näistä miehistä ja naisista turvaamalla heille kun- sotiemme veteraanezlle.
19516: nollinen toimeentulo ja riittävät eläkkeet sekä
19517:
19518: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19519:
19520: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen
19521: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
19522: 1240 1985 vp.
19523:
19524: Raha-asia-aloite n:o 1157
19525:
19526:
19527:
19528:
19529: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamanaisten Liitolle
19530: virkistystoiminnan järjestämiseen
19531:
19532:
19533: Eduskunnalle
19534:
19535: Isänmaamme kunniakkaiden puolustustaistelu- naisten Liitto, joka on oikeutettu saamaan tukea
19536: jen aikana lotat eli rintamanaiset tekivät isänmaal- rintamanaisille järjestettävään virkistystoimin-
19537: lemme ja kansakunnallemme korvaamattomia ja taan.
19538: ikimuistettavia palveluksia ja uhrauksia. Maail- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19539: masta ei löydy vertaa heidän uhrivalmiudelleen. nioittavasti,
19540: Siksi on välttämätöntä, että lottien eli rintama-
19541: naisten työlle ja uhrauksille annetaan asiaankuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19542: luva arvo ja tunnustus. Yksi keino muistaa lottia 1986 tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
19543: on turvata edes osalle heistä mahdollisuus virkis- määrärahan Rintamanaisten Liitolle virkis-
19544: täytymiseen ja toistensa tapaamiseen. Olisi varat- tystoiminnan jär.festämiseksi rintamanai-
19545: tava heille tilaisuus virkistysleirien järjestämiseen. sille.
19546: Arvokasta työtä lottien hyväksi tekee Rintama-
19547:
19548: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19549:
19550: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Vieno Eklund
19551: Ulla Lehtinen Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti
19552: Lea Mäkipää
19553: 1985 vp. 1241
19554:
19555: Raha-asia-aloite n:o 1158
19556:
19557:
19558:
19559:
19560: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotavangit ry:lle virkis-
19561: tysleirin järjestämiseen
19562:
19563:
19564: Eduskunnalle
19565:
19566: Koska maamme valtaapitävät ovat karkeasti lai- mukaisimmin on pyrkinyt ajamaan sotiemme ve-
19567: minlyöneet sodista kärsineen sukupolven heikom- teraanien, sotavammaisten sekä rintamanaisten ja
19568: piosaiset jäsenet, on kansamme keskuudessa syn- sotavankien asioita. SMP ei ole tahtonut myös-
19569: tynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toimintaa vä- kään unohtaa vapaussodan invalideja eikä kaatu-
19570: häosaisten sodasta kärsineiden auttamiseksi. Jär- neitten omaisia. SMP on aina katsonut, että kan-
19571: jestöjen tunnuslauseena on ollut: veljeä ja sisarta sakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia
19572: ei jätetä. Arvokasta työtä sotavankien puolesta on näistä miehistä ja naisista turvaamalla heille kun-
19573: tehnyt Sotavangit ry. nollinen toimeentulo ja riittävät eläkkeet sekä
19574: On todella hämmästyttävää, kuinka maassam- myös asianmukainen asumistaso, terveydenhoito,
19575: me valtaapitävät ovat suhtautuneet kylmästi ja vä- kuntoutus sekä virkistäytyminen.
19576: linpitämättömästi sodanaikaiseen sukupolveen, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19577: joka kantoi raskaan vastuun isänmaamme kohta- nioittavasti,
19578: losta. Rahaa veteraanien ja sotavankien asioiden
19579: kuntoonsaattamiseksi on riittävästi, jos vain hyvää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19580: poliittista tahtoa riittää. 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
19581: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- määrårahan Sotavangit ry:lle virkistysleirin
19582: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskun- järjestämiseksi entisille sotavangeille.
19583: tapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja johdon-
19584:
19585: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19586:
19587: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Vieno Eklund
19588: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
19589:
19590:
19591:
19592:
19593: 156 428500120H
19594: 1242 1985 vp.
19595:
19596: Raha-asia-aloite n:o 1159
19597:
19598:
19599:
19600:
19601: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaatuneiden Omaisten
19602: Liitolle virkistystoiminnan järjestämiseen
19603:
19604:
19605: Eduskunnalle
19606:
19607: Kaatuneiden Omaisten Liitto on tehnyt uhrau- seen. Tämän voi käytännössä hoitaa Kaatuneiden
19608: tuvaa ja arvokasta työtä isänmaallisten puolustus- C?maisten Liitto sille myönnettävien varojen tur-
19609: taistelujemme sankarivainajien omaisten hyväksi. vm.
19610: Sodassa kaatunut omainen on kallein menetys ih- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19611: miselle. Se jättää syvän ja kauan kestävän vamman nioittavasti,
19612: sieluun ja aiheuttaa myös taloudellista huolta.
19613: Varsinkin sotalesket tämän tietävät. ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19614: Siksi olisi tärkeää, että vapaa suomalainen yh- 1986 tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
19615: teiskunta muistaisi sotaleskien uhria ja menetystä. mäår"å"rahan Kaatuneiden Omaisten Liitol-
19616: Yksi keino muistaa sotaleskiä on järjestää heille le virkistysmahdollisuuden järjestämiseksi
19617: mahdollisuus virkistykseen ja toistensa tapaami- sotaleskzlle.
19618:
19619: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19620:
19621: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Vieno Eklund
19622: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
19623: 1985 vp. 1243
19624:
19625: Raha-asia-aloite n:o 1160
19626:
19627:
19628:
19629:
19630: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaussodan Invalidien
19631: Liitolle virkistysleirin järjestämiseen
19632:
19633:
19634: Eduskunnalle
19635:
19636: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- Maamme valtaapitävät ovat vähätelleet jopa va-
19637: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskun- paussotureita. Onneksi kansamme keskuudessa
19638: tapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja johdon- on syntynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toimin-
19639: mukaisimmin on pyrkinyt ajamaan sotiemme ve- taa vähäosaisten vapaussoturiemme hyväksi. Ar-
19640: teraanien, sotavammaisten sekä rintamanaisten ja vokasta työtä vapaussodan invalidien puolesta on
19641: sotavankien asioita. SMP ei ole tahtonut myös- tehnyt Vapaussodan Invalidien Liitto.
19642: kään unohtaa vapaussodan invalideja eikä kaatu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19643: neitten omaisia. SMP on aina katsonut, että kan-
19644: sakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19645: näistä miehistä ja naisista turvaamalla heille kun- 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
19646: nollinen toimeenntulo ja riittävät eläkkeet sekä måärärahan Vapaussodan Invalidien Lii-
19647: myös asianmukainen asumistaso, terveydenhoito, tolle virkistysleirin järjestämiseksi vapaus-
19648: kuntoutus sekä virkistäytyminen. sodan invalidezlle.
19649:
19650: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19651:
19652: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Vieno Eklund
19653: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
19654: 1244 1985 vp.
19655:
19656: Raha-asia-aloite n:o 1161
19657:
19658:
19659:
19660:
19661: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta suoran työllisyyskokeilun
19662: laajentamiseen Oulun ja Lapin lääneissä
19663:
19664:
19665: Eduskunnalle
19666:
19667: Erityisesti kentältä SMP:n ja ministeri Urpo tömyyskorvaukset. Kuitenkin pitkäaikaistyöttö-
19668: Leppäsen uusi työvoimapolitiikka on saanut tun- mälle näin saatu apu saattaa olla ratkaiseva koko
19669: nustusta. Niinpä ns. Rinteen malli todetaan käyt- tulevaa elämää ajatellen, ja siinä mielessä Forssan
19670: tökelpoiseksi työllistämiskeinoksi. Eduskunnassa kaupunki esitti, että Rinteen mallin kokeilun ra-
19671: kävi 14. toukokuuta 1985 Forssan kaupungin lä- hoitus tultaisiin turvaamaan eduskunnassa.
19672: hetystö, jossa olivat mukana Forssan kaupungin- Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl-
19673: johtaja, paikallinen työvoimatoimiston johtaja se- listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi myös
19674: kä kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Lähetys- Porin seudun kokeilussa.
19675: tö vaati eduskuntaryhmiltä, että Forssan työvoi- Tutkimukset osoittavat, että Rinteen mallin
19676: matoimiston alueella aloitettua ns. Rinteen mal- mukainen työllistäminen on myös valtiontalou-
19677: lin kokeilua jatkettaisiin vuoden loppuun saakka. dellisesti kannattavaa. Myös inhimillinen näkö-
19678: Lähetystö totesi, että Rinteen mallin tulokset ovat kulma vaatii erityisen huomion kiinnittämistä pit-
19679: olleet yllättävän hyvät. Lähetystö totesi edelleen, käaikaistyöttömyyden poistamiseen.
19680: että valtiovarainministeri Ahti Pekkalan myöntä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19681: mät varat Rinteen mallin hyväksikäyttöä varten nioittavasti,
19682: ovat ehdottomasti liian pienet. Forssan kaupun-
19683: gin puolesta lähetystö tähdensi erityisesti sitä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19684: Rinteen mallilla työllistetyt ovat nimenomaan nii- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
19685: tä pitkäaikaistyöttömiä, joihin työvoimaviran- 34.50.61 lisäyksenä 10 000000 markkaa
19686: omaisten muut keinot eivät ole tehonneet. Lähe- nk. Rinteen mallin mukaisen työllistämis-
19687: tystö totesi painokkaasti myös sen, että Rinteen koketfun laajentamiseen Oulun ja Lapin
19688: mallin kustannukset kokonaisuudessaan ovat työl- lääneissä.
19689: listettyä kohden samat kuin kotiin maksetut työt-
19690:
19691: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19692:
19693: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen
19694: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
19695: Lea Mäkipää
19696: 1985 vp. 1245
19697:
19698: Raha-asia-aloite n:o 1162
19699:
19700:
19701:
19702:
19703: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta irtisanottujen työnteki-
19704: jöiden työllistämiseksi
19705:
19706:
19707: Eduskunnalle
19708:
19709: Päivittäin saamme lukea lehdistä, kuinka yksi- niin koulutukseen, yntta}yyteen, palkkasubven-
19710: tyinen ja joskus jopa valtionyhtiökin sanoo kym- tioon kuin työllisyyttä edistäviin invesointeihin-
19711: menittäin ja sadoittain työntekijöitään irti työs- kin.
19712: tään. Yhteiskunnan kehitysvaihe huomioon ot- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19713: taen toiminta ei tule vähenemään, vaan yksityisen nioittavasti,
19714: suurtyönantajan vastuu henkilöstöstään näyttää
19715: heikkenevän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19716: Yhteiskunnan on ryhdyttävä nopeisiin toimiin 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19717: kansalaisten työnsaannin oikeuden turvaamiseksi 34.50.61 50 000 000 markan määrärahan
19718: jo silloin kun irtisanomiset suoritetaan. Määrära- työsuhteestaan irtisanottujen työntekzjöi-
19719: han tulee olla suhteellisen vapaasti käytettävissä den työllistämisen erityistoimenpiteisiin.
19720:
19721: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19722:
19723: ]. Juhani Kortesalmi Ulla Lehtinen
19724: Anssi Jousenlahti Lea Mäkipää
19725: Pentti Kettunen
19726: 1246 1985 vp.
19727:
19728: Raha-asia-aloite n:o 1163
19729:
19730:
19731:
19732:
19733: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanien palvelutalo-
19734: jen rakentamiseen
19735:
19736:
19737: Eduskunnalle
19738:
19739: Sotiemme veteraanien tan lisääntyessä yhteis- ikääntyneiden ihmisten kanssa hakea vanhusten
19740: kunnan eri tukipalvelujen tarve tulee jatkuvasti palvelutaloasuntoja, on kuitenkin olemassa selvä
19741: suuremmaksi. Sotaveteraanien asumistarpeita var- erityistarve rakentaa sotiemme veteraaneille Suo-
19742: ten on rakennettu veteraanitaloja ja kuntoutuslai- meen palvelutaloverkosto.
19743: tospalvelut ovat joka vuosi lisääntyneet kasvanei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19744: den määrärahojen vuoksi. Kuitenkin jo tällä het- taen,
19745: kellä veteraanit tarvitsisivat sotainvalidien tapaan
19746: palvelutalojen rakentamista, joissa he asumisen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19747: säksi saisivat siivous-, ateria- ja lääkinnällisiä pal- 1986 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
19748: veluja. Sotainvalidien vastaavista palvelutaloista markan määrärahan veteraanien palveluta-
19749: on saatu hyvin myönteisiä kokemuksia. Vaikka lojen rakentamiseen.
19750: myös veteraaneilla on mahdollisuus muiden
19751:
19752: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19753:
19754: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
19755: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
19756: Pentti Kettunen
19757: 1985 vp. 1247
19758:
19759: Raha-asia-aloite n:o 1164
19760:
19761:
19762:
19763:
19764: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Aavasaksan-Kanto-
19765: maanpään tien parantamiseksi
19766:
19767:
19768: Eduskunnalle
19769:
19770: Jo monien vuosien ajan on Ylitornion kunta vuoden aikana edellä mainitulla alueella käyntiin.
19771: tehnyt esityksiä Aavasaksan-Raanujärven maan- Myös Ylitornion kunnassa vallitseva heikko työlli-
19772: tien parantamiseksi erityisesti välillä Aavasaksa- syystilanne parantuisi, jos työt pantaisiin tällä tie-
19773: Kantomaanpää. Tämän tieosuuden parantaminen osuudella käyntiin. Ylitornion kunnan työttö-
19774: on ollut tarpeellista jo liikenneturvallisuussyistä- myysaste on jo useita vuosia ollut 20 %, eikä se
19775: kin johtuen. Tie on erittäin pahoin routiva ja ole kuluvanakaan vuonna laskenut kuin kesän ai-
19776: kuoppainen. Tien heikko kunto saattaa liikenteen kana tämän tason alle.
19777: vaaralliseksi ja kyseenalaiseksi, ja se on myös oh- Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on
19778: jaamassa liikenteen muiden, usein etäällä olevien ollut tarkoitukseen osoitettuna 600 000 markan
19779: pienempien tieyhteyksien kautta. aloitusraha, mutta sitä ei ole käytetty.
19780: Myös TVL:n Lapin piiri on todennut tien heik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19781: kokuntoisuuden jo kauan sitten. Se on tehnyt tien taen,
19782: kunnostamisaloitteita useina eri vuosina, niiden
19783: johtamatta kuitenkaan tulokseen. Tarvittavat pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19784: rusparannussuunnitelmat ovat olemassa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19785: Kun tien käyttö on erittäin tärkeä ja tie on vil- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Aavasak-
19786: kasliikenteinen Aavasaksalta Rovaniemen suun- san-Kantomaanpään tien parantami-
19787: taan, olisi kunnostustyöt saatava vielä kuluvan seen.
19788:
19789: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19790:
19791: Niilo Koskenniemi Mikko Jokela Lauri lmpiö
19792: Aimo Ajo Hannele Pokka Esko-Juhani Tennilä
19793: 1248
19794: 1985 vp.
19795:
19796: Raha-asia-aloite n:o 1165
19797:
19798:
19799:
19800:
19801: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloit-
19802: tamiseen Soklissa
19803:
19804:
19805: Eduskunnalle
19806:
19807: Savukosken kunnassa Koillis-Lapissa sijaitsevan on ollut esillä myös Suomen ja Neuvostoliiton ta-
19808: Sokiin alueella on tutkimusten mukaan 100 milj. loudellisessa yhteistyökomissiossa ja hanke sisältyy
19809: tonnin apatiittiesiintymä, josta saadaan mm. lan- Suomen ja Neuvostoliiton väliseen pitkän aikavä-
19810: noitteena käytettävää fosfaattirikastetta. Suomen lin yhteistyöasiakirjaan (PAO) mahdollisena yh-
19811: koko raakafosfaattikulutus on 700 000-800 000 teistyökohteena.
19812: tn vuodessa, josta n. 350 000 tn joudutaan tuo- Pysyviä työpaikkoja Sokiin kaivos toisi n. 200.
19813: maan ulkoimailta. Sokiin apatiitin keskimääräi- Rakentamisaikainen työllisyysvaikutus olisi
19814: nen P,0 5-pitoisuus on n. 21 %, kun se maamme 1 000-2 000 työvuotta. Koillis-Lapin työllisyysti-
19815: muissa tiedossa olevissa fosfaattiesiintymissä jää lanteen kannalta hankkeella olisi siis oleellinen
19816: alle 5 %: n. Sokiin fosfaatissa ei ole kadmiumia, merkitys. Alueen kunnissa Kemijärvellä, Pelko-
19817: mikä tulee olemaan huomattava kustannusetu senniemellä, Sailassa ja Savukoskella työttömyys-
19818: tuontifosfaattiin nähden, joka sisältää kadmiu- aste on ollut ajoittain yli 20 % siten, että Sokiin
19819: mia. Ihmiselle ja eläimille vaarallisen kadmiumin sijaintikunnassa Savukoskella se oli keskimäärin
19820: sisältyminen lannoitefosfaattiin on kielletty jo tammi-kesäkuussa v. 1984 17,2 %. Alueen vaka-
19821: monessa maassa, mm. naapurimaassamme. van työllisyystilanteen huomioon ottaen tulisi pi-
19822: Rautaruukki Oy on vuodesta 1967 alkaen suo- kaisesti ryhtyä toimenpiteisiin kaivostoiminnan
19823: rittanut Soklissa tutkimuksia ja myöhemmin myös aloittamiseksi Soklissa.
19824: koerikastusta. Näiden perusteella Rautaruukki Oy Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19825: on v. 1980 tehnyt kauppa- ja teollisuusministe- taen,
19826: riölle esityksen kaivostoiminnan aloittamisesta
19827: Soklissa. Yhtiö on valmis aloittamaan esiintymän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19828: hyödyntämisen sillä edellytyksellä, että hankkeel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
19829: le myönnetään voimassa olevien aluelakien mu- 32.50.41 20 000 000 markkaa kaivostoi-
19830: kaiset investointi- ja käynnistysavusrukset. Hanke minnan aloittamiseksi Soklissa.
19831:
19832: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
19833:
19834: Niilo Koskenniemi Esko-Juhani Tennilä Juhani Vähäkangas
19835: Mikko Jokela Lauri Impiö Aimo Ajo
19836: Timo Laaksonen Hannele Pokka
19837: 1985 vp. 1249
19838:
19839: Raha-asia-aloite n:o l166
19840:
19841:
19842:
19843:
19844: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta luotettavaan äänestysmer-
19845: kintätapaan siirtymisen selvittämiseksi
19846:
19847:
19848: Eduskunnalle
19849:
19850: Vaaleissa on tähän saakka käytetty numeron vaiheessa olisi käytännössä mahdotonta raaput-
19851: kirjoittamiseen lyijykynää. Tämä on kuitenkin ny- taen tai lisäillen korjailla.
19852: kyaikana vanhentunutta tekniikkaa. Lisäksi lyijy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19853: kynän käyttö mahdollistaa vaalinumeroiden jälki- taen,
19854: käteen tapahtuvan korjailun pyyhekumin avulla.
19855: Mm. viime kunnallisvaaleissa on Kotkassa synty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19856: nyt lyijykynien esilläolosta ääntenlaskennassa kes- 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
19857: kusvaalilautakunnassa sellaista epäselvyyttä, joka mentzlle 20 000 markan määrärahan sen
19858: on johtanut viranomaistutkimuksiin saakka. Tältä selvittämiseen, kuinka lyijykynän käytöstä
19859: osin oikeusministeriö antanee seuraavien vaalien vaalinumeroiden merkitsemisessä voitai-
19860: yhteydessä tarkennettuja ohjeita lyijykynien esillä- siin luopua samalla siirtyen nykyaikaisten
19861: olosta ääntenlaskennassa. Tämä ei kuitenkaan ole kirjoitusvälineiden käyttöön siten, että
19862: riittävää. Siksi tulisikin selvittää, minkälaisilla ny- vaalinumeroiden jälkikäteen mahdollisesti
19863: kyaikaisilla kirjoitusvälineillä voitaisiin parhaiten tapahtuva korjazlu raaputtaen tai Iisätiien
19864: kirjoittaa vaalinumero, jota sitten ääntenlaskenta- estyisi mahdollisimman tehokkaasti.
19865:
19866: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19867:
19868: Helvi Koskinen Pentti Skön
19869:
19870:
19871:
19872:
19873: 157 428500120H
19874: 1250 1985 vp.
19875:
19876: Raha-asia-aloite n:o 1167
19877:
19878:
19879:
19880:
19881: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Vuorenmäen liikun-
19882: tahallin rakentamiseen
19883:
19884:
19885: Eduskunnalle
19886:
19887: Artjärven kuntasuunnitelmassa on ollut jo pit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19888: kään mukana liikuntahallin rakentaminen Artjär- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19889: ven Vuorenmäelle. Rahojen puutteessa rakenta- 29.91.50 200 000 markan määrärahan
19890: mista ei kuitenkaan ole voitu aloittaa, vaikka run- Artjärven Vuorenmäen liikuntahallin ra-
19891: sas nuoriso sitä kipeästi tarvitsisikin. kentamisen aloittamiseen.
19892: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19893: taen,
19894:
19895: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19896:
19897: Helvi Koskinen
19898: 1985 vp. 1251
19899:
19900: Raha-asia-aloite n:o 1168
19901:
19902:
19903:
19904:
19905: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään Tesjoen urhei-
19906: lukentän rakentamiseen
19907:
19908:
19909: Eduskunnalle
19910:
19911: Ruotsinpyhtään Tesjoen väestön kasvun myötä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19912: on kyseisessä taajamassa myös runsaasti lapsia ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19913: nuoria. Urheilumahdollisuudet alueella kuitenkin 29.91.50 JOO 000 markkaa Ruotsinpyh-
19914: ovat rajatut, sillä pitkään toivottua urheilukenttää tään Tesjoen urheilukentän rakentamisen
19915: ei ole saatu rakennetuksi. aloittamiseen.
19916: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19917: taen,
19918:
19919: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19920:
19921: Helvi Koskinen
19922: 1252 1985 vp.
19923:
19924: Raha-asia-aloite n:o 1169
19925:
19926:
19927:
19928:
19929: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Kotiseutumuseon
19930: viljamakasiinin korjaamiseen
19931:
19932:
19933: Eduskunnalle
19934:
19935: Artjärven Kotiseutumuseon omistama vanha että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19936: viljamakasiini Artjärven kirkonmäellä on päässyt 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19937: rapistumaan. Tämä arvokas rakennus olisi pikai- 29.94.50 50000 markkaa Artjärven Ko-
19938: sen korjauksen tarpeessa. Artjärven kunta on köy- tiseutumuseon omistaman vi/jamakasiinin
19939: hä ja tässä asiassa avun saamiseksi on käännyttävä korjaamiseen ja entisöimiseen.
19940: valtiovallan puoleen.
19941: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
19942: vasti,
19943:
19944: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
19945:
19946: Helvi Koskinen
19947: 1985 vp. 1253
19948:
19949: Raha-asia-aloite n:o 1170
19950:
19951:
19952:
19953:
19954: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Askolan Huuvarin kylän nuori-
19955: soseurantalon peruskorjaamiseen
19956:
19957:
19958: Eduskunnalle
19959:
19960: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
19961: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion vasti,
19962: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
19963: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19964: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19965: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- 29.99.51 50 000 markan määrärahan As-
19966: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- kolan Huuvarin kyliin nuonsoseurantalon
19967: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. peruskorjaamtseen.
19968:
19969: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
19970:
19971: Helvi Koskinen
19972: 1254 1985 vp.
19973:
19974: Raha-asia-aloite n:o 1171
19975:
19976:
19977:
19978:
19979: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Pukkilan nuorisoseurantalon
19980: rakennustöihin
19981:
19982:
19983: Eduskunnalle
19984:
19985: Pukkilan kunnan nuorisoseurantaloa on raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19986: nettu talkoovoimin. Kun työ on vielä paljolti kes- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19987: ken, on mielestäni tuettava tätä hanketta yhteisil- 29.99.51 100 000 markkaa Pukktlan nuo-
19988: lä varoilla rakennustöiden saattamiseksi loppuun. risoseurantalon rakennustötden saattami-
19989: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, seksi päätökseen ja valmziksi.
19990:
19991: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19992:
19993: Helvi Koskinen
19994: 1985 vp. 1255
19995:
19996: Raha-asia-aloite n:o 1172
19997:
19998:
19999:
20000:
20001: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään maamiesseu-
20002: rantalon korjaamiseen
20003:
20004:
20005: Eduskunnalle
20006:
20007: Ruotsinpyhtään maamiesseurantalo tarvitsee re- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20008: monttirahaa talon saattamiseksi hyvään kuntoon. vasti,
20009: Maamiesseurantalolla on keskeinen asema Ruot-
20010: sinpyhtäällä, siellä pidetään paikallisia ja yksityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20011: siä juhla- ym. tilaisuuksia. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20012: Maamiesseurantalo on vanha rakennus, josta 29.99.51 50 000 markkaa Ruotsinpyhtåt:in
20013: löytyy aina korjattavaa. maamiesseurantalon korjaamiseen.
20014:
20015: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
20016:
20017: Helvi Koskinen
20018: 1256 1985 vp.
20019:
20020: Raha-asia-aloite n:o 1173
20021:
20022:
20023:
20024:
20025: Koskinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta 4H-kerhojen toi-
20026: minnan tukemiseen
20027:
20028:
20029: Eduskunnalle
20030:
20031: Etenkin maaseutujen nuorten koulutus- ja har- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20032: rastustoiminnassa ovat vuosikymmeniä toimineet
20033: rikastuttavana tekijänä 4H-kerhot kautta maan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20034: 4H-kerhojen toiminta yleissivistävällä sektorilla 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20035: on merkittävää, mutta määrärahojen vähäisyyden 30.30.40 600 000 markan arviomäärära-
20036: vuoksi kerhojen toimintaa ei voida lisätä halutussa han 4H-kerhojen toiminnan tukemiseen
20037: mittapuussa. koko maassa.
20038:
20039: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20040:
20041: Helvi Koskinen
20042: 1985 vp. 1257
20043:
20044: Raha-asia-aloite n:o 1174
20045:
20046:
20047:
20048:
20049: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maidon kiintiöjärjestelmän
20050: johdosta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille viljelijöille
20051:
20052:
20053: Eduskunnalle
20054:
20055: Keskustalais-sosialidemokraattinen hallitus- kyinen tilanne johtaa siihen, ellei pelastavia toi-
20056: enemmistö ajoi SMP:n vastustuksesta huolimatta menpiteitä saada aikaan. Suomalainen maatalous
20057: lävitse maidontuotantokiintiöt. Näin hallitus- on maailman tasoon nähden hyvin velkainen ja
20058: enemmistö otti käyttöön "reaganilaiset" mallit sen ansiotaso pääosiltaan on alle normaalin muun
20059: maatalouspolitiikassamme, vaikka se oli täysin tie- väestön. Tällöin olemme tilanteessa, jossa sille ta-
20060: toinen siitä, mihin nämä mallit ovat johtaneet pahtuvaa taloudellista suoneniskua se ei kestä.
20061: Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Niin Tanskan kuin Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ovat nuoret
20062: USA:nviljelijät kamppailevat parast'aikaa pakko- aloittaneet viljelijät, joilla on suuret velat vastatta-
20063: huutokauppakierteessä, joka vie viidenkin suku- vinaan. Ei ole montakaan viljelmää maassamme,
20064: polven hallussaan pitämät tilat omistajiltaan. 01- jossa nuori on saanut talon velattomana yrityksek-
20065: laanko meillä johtamassa vapaata talonpoikaa sa- seen. Ensisijaisesti karjavaltainen velkainen talous
20066: malle tielle, jolla hän menettää omaisuutensa ja ei kestä tuotantoa, josta saa 50 penniä litralta mai-
20067: löytää itsensä työttömyysjonoista? dosta, kun kiintiöt on täytetty.
20068: Me emme saa laskea tilannetta käsistämme. Edellä esiinruotuun viitaten ehdotamme,
20069: Maatalousvihamielisyys ei saa vaarantaa elintarvi-
20070: ketuotantomme perusteita, vaan ne on turvattava. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20071: Nälkä lähestyy kaikesta huolimatta koko ajan rajo- 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
20072: jamme. Meidän on aina muistettava, että se joka markan arviomäärärahan sellaisten talou-
20073: omistaa maailman leivän ja ravinnon myös hallit- dellisessa ahdingossa olevien viljelijöiden
20074: see maailmaa. Me emme saa alistaa kansaamme taloudellisen ttianteen helpottamiseksi,
20075: näiden valtioiden armoille. joiden tilanne on aiheutunut maidontuo-
20076: Meidän on pidettävä huoli siitä, että tuotanto- tantokiintiöiden täyttymisestä Ja Joiden
20077: kiintiöillä ei tuhota perhe- ja pienviljelmiä. Ny- tuottama maito ei tarjoa toimeentuloa.
20078:
20079: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20080:
20081: Helvi Koskinen Pentti Skön
20082:
20083:
20084:
20085:
20086: 158 428500120H
20087: 1258 1985 vp.
20088: Raha-asia-aloite n:o 1175
20089:
20090:
20091:
20092:
20093: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Niinikosken-Artjärven tie-
20094: osuuden rakentamiseen
20095:
20096:
20097: Eduskunnalle
20098:
20099: Tien tarve välillä Niinikoski-Artjärvi on todel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20100: la vaativa. Rakentamista on suunniteltu useita 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20101: vuosia mutta tarvittava määräraha on puuttunut. 31.24. 77 600 000 markkaa Niinikosken ja
20102: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- Artjiirven viiitsen tieosuuden rakentamisen
20103: vasti, aloittamtseen.
20104:
20105: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20106:
20107: Helvi Koskinen
20108: 1985 vp. 1259
20109:
20110: Raha-asia-aloite n:o 1176
20111:
20112:
20113:
20114:
20115: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Niinikosken-Hiitelän tie-
20116: osuuden rakentamiseen
20117:
20118:
20119: Eduskunnalle
20120:
20121: Lisääntynyt liikenne vaatii kiireellisesti Niini- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20122: kosken-Hiitelän välisen tieosuuden rakenta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20123: mista. Siksi tarkoitukseen olisi myönnettävä varo- 31.24.77 600 000 markkaa Niinikos-
20124: ja. ken-Hzi'telän tieosuuden rakentamisen
20125: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittavasti, aloittamiseen.
20126:
20127: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20128:
20129: Helvi Koskinen
20130: 1260
20131: 1985 vp.
20132:
20133: Raha-asia-aloite n:o 1177
20134:
20135:
20136:
20137:
20138: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan-Kuivannon tie-
20139: osuuden rakentamiseen
20140:
20141:
20142: Eduskunnalle
20143:
20144: Liikenne välillä Orimattila-Kuivanto on jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20145: kuvasti kasvanut. Kunnollisen tienosuuden raken- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20146: taminen välille Orimattila-Kuivanto onkin nyt 31. 24. 77 900 000 markkaa Orimattzlan-
20147: välttämätöntä. Kuivannon tieosuuden rakentamisen aloit-
20148: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, tamiseksi.
20149:
20150: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20151:
20152: Helvi Koskinen
20153: 1985 vp. 1261
20154:
20155: Raha-asia-aloite n:o 1178
20156:
20157:
20158:
20159:
20160: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon-Sääksjärven
20161: maantien perusparantamiseen Mäntsälässä
20162:
20163:
20164: Eduskunnalle
20165:
20166: Vanhan Porvoon maantien n:o 1607 pätkä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20167: Mäntsälän Sääksjärvellä olisi perusparannettava. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20168: Siksi tarkoitukseen olisi myönnettävä varoja. 31. 24. 77 100 000 markkaa Porvoon-
20169: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Sääksjärven maantien perusparantamiseen
20170: taen, Mäntsälän kunnassa.
20171:
20172: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
20173:
20174: Helvi Koskinen Pentti Skön
20175: 1262 1985 vp.
20176:
20177: Raha-asia-aloite n:o 1179
20178:
20179:
20180:
20181:
20182: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Ratulan-Uudenkylän tien pe-
20183: rusparantamiseen
20184:
20185:
20186: Eduskunnalle
20187:
20188: Ratulan-Uudenkylän tien asfaltointi on epä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20189: onnistunut ja tie on nykyisellään todella huonossa 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20190: kunnossa. Tien kunnostamiseen olisikin kiireelli- 31.24.77 700000 markkaa Ratulan-
20191: sesti myönnettävä varoja. Uudenkylän tien kunnostamiseen.
20192: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20193: taen,
20194:
20195: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20196:
20197: Helvi Koskinen
20198: 1985 vp. 1263
20199:
20200: Raha-asia-aloite n:o 1180
20201:
20202:
20203:
20204:
20205: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikalan-Pilpalan tie-
20206: osuuden perusparantamiseen
20207:
20208:
20209: Eduskunnalle
20210:
20211: Läänin raja-alueet muodostavat liikenteellisesti läänissä sijaitseva kilometri, mikä osuus pitäisi
20212: pulma-alueita. Yksi tällainen tiekysymys on saada nopeasti kuntoon.
20213: Karkkilan-Loppi kk:n välinen yhteys, joka kul- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
20214: kee Tuotilasta Piipalan kautta Lopen kirkolle. Tie nioittavasti,
20215: on kestopäällystetty Tuotilasta Siikalan sillalle
20216: mutta jatkuu siitä muutaman kilometrin huono- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20217: kuntoisena Hämeenläänin rajalle. Siitä Piipalaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20218: ja Lopen kirkonkylään on vuonna 1985 laskettu 31.24.77 5 00 000 markan määrärahan
20219: kestopäällyste, jolla on nyt valmistumassa ns. Ta- Siikalan ja Ptfpalan välisen tieosuuden pe-
20220: lolan silta. Tällöin tien Hämeen läänin puoli on rusparannuksen huolehtimiseen tieosuu-
20221: tarpeellisessa kunnossa. Liikenteen sujuvuutta ra- della Karkkzfa-Loppi kk.
20222: joittaa muutama heikkokuntoinen Uudenmaan
20223:
20224: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20225:
20226: Helvi Koskinen Reino Jyrkilä Vieno Eklund
20227: 1264 1985 vp.
20228:
20229: Raha-asia-aloite n:o 1181
20230:
20231:
20232:
20233:
20234: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Autoalan Ruosteenesto-
20235: liikkeiden Keskusliitto ry:lle
20236:
20237:
20238: Eduskunnalle
20239:
20240: Ruostuminen aiheuttaa maamme autokannalle myös korroosion tutkimus- ja kehitystyö, joka ai-
20241: vuosittain noin 1 miljardin markan suuruiset va- heuttaa kustannuksia.
20242: hingot. Tehokkaalla tiedottamisella voitaisiin jo Vuonna 1976 julkaistiin ajoneuvojen ikätoimi-
20243: vähentää kustannuksista noin 20 prosenttia. kunnan mietintö, jonka mukaan ruosteenestokä-
20244: Suomessa on valtuutettuja ja valvottuja ruos- sittely oli tehokkain ja selvin tapa ajoneuvojen iän
20245: teenestoliikkeitä noin 150 ja ne työllistävät lähes pidentämiseen. Yhdistys on toiminnaltaan paljol-
20246: 1 000 henkilöä. ti em. mietinnön mukaisia ehdotuksia toimenpi-
20247: Marraskuussa 1984 on rekisteröity Autoalan teiksi ajava järjestö.
20248: Ruosteenestoliikkeiden Keskusliitto ry, jonka tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20249: koituksena on toimia autojen ruosteenestotoimin- taen,
20250: taa harjoittavien yritysten yleisten ja yhteisten etu-
20251: jen valvojana tavoittelematta kuitenkaan jäsenil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20252: leen välitöntä taloudellista hyötyä. Yhdistyksen 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 31.99
20253: tarkoituksiin kuuluu myös kouluttaa jäsenistöään uudelle momentzlle 100 000 markkaa Au-
20254: sekä jakaa puolueetonta tietoa korroosion haitois- toalan Ruosteenestoliikkeiden Keskusliitto
20255: ta taloudellisessa ja liikenneturvallisuusmielessä ry:lle sen toiminnan kehittämiseen ja tu-
20256: auton omistajille. Yhdistyksen tehtäviin kuuluu kemiseen.
20257:
20258: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20259:
20260: Helvi Koskinen Lea Mäkipää Pentti Kettunen
20261: Heikki Riihijärvi Sakari Knuuttila Pentti Skön
20262: 1985 vp. 1265
20263:
20264: Raha-asia-aloite n:o 1182
20265:
20266:
20267:
20268:
20269: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen energian käyt-
20270: töönoton edistämiseen
20271:
20272:
20273: Eduskunnalle
20274:
20275: Imatran Voima on tutkimuksissaan todennut, lä sen käyttö IVO:n mukaan ei olisikaan taloudel-
20276: että hehtaarin energiapajuviljelmä lämmittää lista.
20277: kautta vuoden kolme pientaloa. Hakkeena paju Tehokkaalla tuotekehityksellä ja tutkimustoi-
20278: riittää vuodeksi kolmen hyvin eristetyn pientalon mintaa lisäämällä tilanne ajan mittaan muuttuu
20279: lämmitykseen. IVO:n mukaan paju sopii energia- hyvinkin energiapajulle edulliseksi. Tulevaisuu-
20280: puuksi, koska se kasvaa nopeasti. Kolmen ensim- dessa energiapajua voisivat hyödyntää yhtä hyvin
20281: mäisen vuoden aikana paju voi kasvaa useita met- kotitaloudet kuin osa teollisuuttakin. Onhan
20282: rejä. energiapolitiikkamme yksi keskeinen tavoite se,
20283: Suomessa on kolmisenkymmentä eri pajulajia, että kotimaisten polttoaineiden käyttöä lisättäisiin
20284: joten kasvatus- ja jalostusmahdollisuuksia on pal- pitkällä tähtäyksellä mahdollisimman paljon.
20285: jon. Pajun etuna on ennen muuta sen erittäin no- Vaikka turpeen ja hakkeen kulutus on viime vuo-
20286: pea kasvu. Osoituksena siitä, että jo nyt kiinnos- sina kasvanut, silti energian käytössä kotimaisuus-
20287: tusta energiapajun hyödyntämiseen vastaisuudes- aste on pysynyt yhä entisellä tasolla eli 33-34
20288: sa on, ovat Kemiran alustavat suunnitelmat käyt- prosenttina.
20289: tää energiapajua mahdollisesti sokerin raaka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20290: aineeksi. taen,
20291: IVO perustaa tutkimuksensa kuitenkin paju-
20292: viljelmän hoidon kovaan maataloustekniikkaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20293: perustellen sitä lannoittamisella ja koneellisel- 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
20294: la korjaamisella. Mutta pitkällä tähtäyksellä ener- mentzlle 200 000 markan määrärahan
20295: giapaju on varmasti myös meillä yksi varteen- energiapajun ja muiden kotimaisten ener-
20296: otettava energiavaihtoehto, vaikka tällä hetkel- gialähteiden käyttöönoton edistämiseksi.
20297:
20298: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
20299:
20300: Helvi Koskinen Mikko Vainio
20301: Sakari Knuuttila Pentti Skön
20302:
20303:
20304:
20305:
20306: 159 428500120H
20307: 1266 1985 vp.
20308:
20309: Raha-asia-aloite n:o 1183
20310:
20311:
20312:
20313:
20314: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hammaslääkäripalvelujen
20315: saatavuuden selvittämiseen
20316:
20317:
20318: Eduskunnalle
20319:
20320: Hammaslääkärin palvelujen saatavuus on sai- Edellä esiintuotuun viitaten ehdotamme kun-
20321: raalakuntainliitoissa heikentynyt jatkuvasti. Paik- nioittavasti,
20322: koja on täyttämättä ja satojen henkilöiden jonot
20323: odottavat palveluja. Samanaikaisesti palveluja li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20324: sätään yhä vanhempiin ikäryhmiin kohdistuvana, 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
20325: vaikka entisiäkään ei pystytä hoitamaan. Pitkistä, määrärahan hammashoitopalvelujen saata-
20326: jopa kuukausien jonoista johtuen kunnissa voi- vuuden selvittämiseksi joko hammaslääkä-
20327: daan antaa vain pakolliset avunannot särky- ja nii- rikoulutusta lisåä"mållå· tai organisaatiota
20328: hin verrattaviin tapauksiin. Jos tällainen johtuu muuttamalla päämääränä lakisääteisten
20329: lääkäripulasta, on koulutusta lisättävä, tai jos syyt palvelujen aikaansaaminen niitä tarvitse-
20330: ovat muualla, ne on korjattava. Ei ole mitään ville.
20331: merkitystä lainsäädännöllä, joka lisää palveluja,
20332: joita ei kuitenkaan ole saatavissa.
20333:
20334: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20335:
20336: Helvi Koskinen Reino Jyrkilä Vieno Eklund
20337: Ulla Lehtinen Pentti Skön Mikko Vainio
20338: 1985 vp. 1267
20339:
20340: Raha-asia-aloite n:o 1184
20341:
20342:
20343:
20344:
20345: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta yrittäjien ns. ehdollisten ka-
20346: renssien toteuttamiseen sairausvakuutuksessa
20347:
20348:
20349: Eduskunnalle
20350:
20351: Sairastuminen aiheuttaa yrittäjille aina ongel- vuoksi olisi oikein maksaa sellaiselle yrittäjälle, jo-
20352: mia- sitä suurempia mitä pienimuotoisemmasta ka ei saa jollain perusteella sairausajan palkkaa sai-
20353: yritystoiminnasta on kysymys. Yrittäjä joutuu rausvakuutuksen omavastuuajalta, päivärahaa sai-
20354: palkkaamaan itselleen sijaisen- mikäli sellainen rasturuispäivää seuraavasta päivästä lukien silloin,
20355: ylipäänsä on mahdollista - ja kaikissa ajateltavis- kun työkyvyttömyys kestää yli seitsemän päivää.
20356: sa tapauksissa yritystoiminnan harjoittaminen vai- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
20357: keutuu. Seurauksena saattaa olla yrittäjän tulojen taen,
20358: huomattava väheneminen tai jopa niiden tilapäi-
20359: nen loppuminen kokonaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20360: Koska sairauspäivärahan maksaminen aloite- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20361: taan vasta seitsemän päivän kuluttua sairastumi- 33.18.60 1300 000 markkaa yrittäjien ns.
20362: sesta, merkitsee se omaa työtään tekeville yrittäjil- ehdollisen karenssin toteuttamiseksi yli-
20363: le toimeentuloturvan vaaraantumista. Tämän määrätsen sairauspäivärahan muodossa.
20364:
20365: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20366:
20367: Helvi Koskinen
20368: 1268 1985 vp.
20369:
20370: Raha-asia-aloite n:o 1185
20371:
20372:
20373:
20374:
20375: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hoitomaksun määräyty-
20376: misperusteen selvittämiseen
20377:
20378:
20379: Eduskunnalle
20380:
20381: Viime aikoina ovat jotkin kunnat tehneet itse- Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan kansanelä-
20382: näisiä päätöksiä vanhainkotihoidossa olevien rin- ke on tällä hetkellä 85 2 mk/ kk ja tästä jää asuk-
20383: tamamiesten kohdalla heidän rintamamieslisiensä kaan oman käyttöön 307 mk/kk.
20384: maksamisesta heille lyhentämättäminä sen lisäksi, Valtionosuuslain 7 §:n 2 momentissa sääde-
20385: mitä laki määrää heille maksettavaksi muiden tään, että mikäli laitoksen tai palvelujen käytöstä
20386: eläkkeiden osalta. Tällöin kunnat ovat menettä- peritään korvaukset pienempinä kuin yleiset pe-
20387: mässä osan valtionapuaan, sillä koska vanhainko- rusteet edellyttävät, on erotus vähennettävä val-
20388: tihoito on valtionosuuteen oikeuttavaa toimintaa, tionosuuteen oikeuttavista kustannuksista.
20389: peritään vanhainkodissa järjestetystä ympärivuo- Rintamalisiin on vuosittain tullut pieniä koro-
20390: rokautisesta laitoshoidosta hoitoa saaneelta sosiaa- tuksia, joten jos rintamalisää ei huomioida van-
20391: lipalveluista perittävistä maksuista annetun ase- hainkodin asukkaiden hoitopäivämaksua määri-
20392: tuksen (887/83) 5 §:n mukaisesti maksukyvyn teltäessä, olisi niiden maksatuksesta pidettävä kir-
20393: mukaan määräytyvä hoitomaksu, joka on hoidet- janpitoa, jotta ne voitaisiin huomioida vähennyk-
20394: tavan kuukautta kohti laskettujen tulojen määrä, senä valtionosuusselvityksessä. Muuttamalla mak-
20395: kuitenkin enintään 3 900 mk/ kk. Maksuasetuksen suasetusta asia tulisi hoidetuksi valtakuntatasolla.
20396: 12 § :ssä on lueteltu ne avustukset ja etuudet, joita Edellä esiintuotuun viitaten ehdotamme kun-
20397: ei oteta huomioon hoitomaksua määriteltäessä. nioittavasti,
20398: Rintamalisää ei kuitenkaan katsota tällaiseksi
20399: etuudeksi, vaan se tulee maksuasetuksen mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20400: ottaa kokonaisuudessaan tuloina huomioon hoito- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
20401: maksua määriteltäessä. määrärahan sosiaalipalveluista perittävistä
20402: Kuukautta kohti lasketuista tuloista vähenne- maksuista annetun asetuksen (887 183) sel-
20403: tään pitkäaikaisessa laitoshuollossa olevan henki- ventämiseksi min, että maksuasetuksen 12
20404: lökohtaiseen käyttöön tulevana osuutena 20 %, §:n luetteloon lisätään rintamamieslisä sel-
20405: kuitenkin vähintään kansaneläkkeen pohjaosan laiseksz· tuloksi, jota ei huomioida hoito-
20406: suuruinen määrä. maksua määrättäessä.
20407:
20408: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20409:
20410: Helvi Koskinen Reino Jyrkilä Vieno Eklund
20411: Ulla Lehtinen Sakari Knuuttila Pentti Skön
20412: Mikko Vainio
20413: 1985 vp. 1269
20414:
20415: Raha-asia-aloite n:o 1186
20416:
20417:
20418:
20419:
20420: Koskinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puo-
20421: lisoiden kuntoutukseen
20422:
20423:
20424: Eduskunnalle
20425:
20426: Vuosikymmenien ajan ovat sotaveteraanien vai- kohtuullista, että heille turvattatsun ruttavan
20427: mot uupumatta hoitaneet puolisoitaan. Näin he usein toistuvat ja kyllin pitkät kuntoutus- ja loma-
20428: ovat suorittaneet erittäin arvokasta yhteiskunnal- jaksot.
20429: lista palvelustyötä. Mutta myös sotainvalidimie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20430: hiään hoitavat puolisot ovat ikääntyneet ja he ovat vasti,
20431: monesti itsekin kipeästi loman ja kuntoutuksen
20432: tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20433: Voidakseen pysyä raskaan hoitotyön vaatimassa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20434: kunnossa he tarvitsevat yhteiskunnan tukea. So- 33.22.56 500 000 markkaa sotainvalidien
20435: tainvalidien vaimojen tehdessä työtä, joka oikeas- puolisoiden kuntoutuksen sekä virkistys- ja
20436: taan kuuluisi yhteiskunnan hoidettavaksi, olisikin lomajaksojen järjestämiseen.
20437:
20438: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20439:
20440: Helvi Koskinen
20441: 1270 1985 vp.
20442:
20443: Raha-asia-aloite n:o 1187
20444:
20445:
20446:
20447:
20448: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Keskusliiton
20449: Artjärven osastolle kuntoutukseen
20450:
20451:
20452: Eduskunnalle
20453:
20454: Sodan päättymisestä on kulunut jo yli 40 vuot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20455: ta. Kuitenkaan arvokasta isänmaallista työtä teh- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20456: neiden veteraanien asioita ei vieläkään ole hoidet- 33.23.53 5 000 markkaa Sotainvalidien
20457: tu kuntoon. Jo ikääntyneiden veteraanien kun- Keskusliitto ry:n Artjärven osastolle so-
20458: toutus on erittäin tarpeellista. Kuntoutustarve on tainvalidien kuntoutukseen.
20459: suuri myös Artjärven kunnassa.
20460: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20461: vasti,
20462:
20463: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20464:
20465: Helvi Koskinen
20466: 1985 vp. 1271
20467:
20468: Raha-asia-aloite n:o 1188
20469:
20470:
20471:
20472:
20473: Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työrajoitteisten
20474: työhön sijoittamiseen
20475:
20476:
20477: Eduskunnalle
20478:
20479: Yritysten lisääntyvät tehokkuusvaatimukset syr- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20480: jäyttävät työmarkkinoilta henkilöitä, jotka haluai- nioittavasti,
20481: sivat edelleen tehdä työtä. Valtiovallan on halli-
20482: tusmuodon mukaan järjestettävä työtä sitä halua- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20483: valle kansalaiselleen. 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
20484: Suojatyöpaikkojen riittävä sekä määrällinen et- markan lisämäärärahan kunnallisten ja yk-
20485: tä laadullinen kehittäminen on maassamme lai- sityisten yhteisöjen omistamien suojatyö-
20486: minlyöty, vaikka työmarkkinoilla meneillään ole- paikkojen luomiseksi työttömille, joita yk-
20487: van kehitys on selvästi tiedostettu. sityinen työnantaja ei kelpuuta työhön.
20488:
20489: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20490:
20491: Helvi Koskinen Vieno Eklund
20492: Ulla Lehtinen Sakari Knuuttila
20493: Pentti Skön
20494: 1272 1985 vp.
20495:
20496: Raha-asia-aloite n:o 1189
20497:
20498:
20499:
20500:
20501: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sinilevän esiintymisen sel-
20502: vittämiseen
20503:
20504:
20505: Eduskunnalle
20506:
20507: Saastuminen Etelä-Suomen taajamien läheisyy- osa juomavedestä otetaan sinilevän saastuttamasta
20508: dessä pahenee jatkuvasti. Eräänä vaikeana ilmiönä Lohjan järvestä.
20509: on sinilevän lisääntyvä ilmeneminen. Se on saa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
20510: vuttamassa jo kriittisen tilan, koska kotieläimiä al- tavasti:
20511: kaa kuolla juotuaan saastunutta vettä. Tällöin
20512: olemme tekemisissä todella vaarallisen tilanteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20513: kanssa. Suurta huomiota herättää kysymys lasten 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
20514: turvallisuudesta. Miten voidaan esimerkiksi estää määrärahan sinilevän esiintymisen selvittä-
20515: pienten lasten pääseminen tekemisiin saastuneen miseksi ja sen aikaansaamien vaaratekijöi-
20516: veden kanssa, joka saattaa olla kuolettavaa. Vai- den torjumismenetelmien aikaansaamisek-
20517: kea on tilanne Lohjan alueella, jossa huomattava sz.
20518:
20519: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20520:
20521: Helvi Koskinen Vieno Eklund Ulla Lehtinen
20522: Sakari Knuuttila Pentti Skön Mikko Vainio
20523: 1985 vp. 1273
20524:
20525: Raha-asia-aloite n:o 1190
20526:
20527:
20528:
20529:
20530: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suun-
20531: nittelemiseksi Nokialle
20532:
20533:
20534: Eduskunnalle
20535:
20536: Nokian kaupungissa ovat valtion virastot mo- Nokian kaupungin vaikea työllisyystilanne puol-
20537: nessa eri paikassa, mikä haittaa alueen asukkaiden taa virastotalon suunnittelun pikaista aloittamis-
20538: asiointia ja palvelujen saantia. Lisäksi tästä aiheu- ta.
20539: tuu suurta ajanhukkaa ja ylimääräisiä kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20540: sia virastoissa asioiville. taen,
20541: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuosittain
20542: huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi nyt monet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20543: valtion toimistot kärsivät myös suuresta tilanah- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20544: taudesta, joka haittaa asiakaspalvelua ja aiheuttaa 28. 64. 76 500 000 markkaa valtion virasto-
20545: myös osaltaan lisääntyviä kustannuksia valtiolle. talon suunnittelemiseksi Nokialle.
20546:
20547: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20548:
20549: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
20550: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila
20551:
20552:
20553:
20554:
20555: 160 428500120H
20556: 1274 1985 vp.
20557:
20558: Raha-asia-aloite n:o 1191
20559:
20560:
20561:
20562:
20563: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Nokian Linna-
20564: vuoren ja Tottijärven ala-asteiden peruskorjauksiin ja liikuntati-
20565: lojen rakentamiseen
20566:
20567: Eduskunnalle
20568:
20569: Nokian Linnavuoren ala-asteella ei ole min- sen vaikea on nuorten työllisyystilanne. Koulujen
20570: käänlaisia sisäliikuntatiloja. Alueella ei ole myös- peruskorjaukset ja liikuntatilojen rakentaminen
20571: kään muita harrastustiloja, jotka palvelisivat kou- helpottaisivat osaltaan vaikeaa työllisyystilannet-
20572: lun tarpeita, henkilökunnan sosiaalitilat ovat ta.
20573: puutteelliset, ruokala ja keittiötilat ovat ahtaat ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20574: vanhanaikaiset. Koulun kunto nykyisellään vaatii taen,
20575: mm. työsuojelun kannalta pikaisia korjauksia.
20576: Tottijärven ala-asteella ei myöskään ole liikun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20577: tatiloja koululla lainkaan, samoin henkilökunnan 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20578: sosiaalitilat ovat hyvin puutteelliset. Koulun pe- 29.46.34 lisäyksenä 2 300 000 markkaa
20579: ruskunto on pahasti capistunut eikä vastaa nyky- Linnavuoren ja Tottzj(irven ala-astezden
20580: ajan vaatimuksia. pe:uskorjauksiin ja liikuntatilojen rakenta-
20581: Nokialla on työttömyys pahentunut suurteolli- mzseen.
20582: suuden vähentäessä pysyviä työpaikkoja, ja erityi-
20583:
20584: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20585:
20586: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
20587: Matti Maijala Riitta Järvisalo-Kanerva
20588: Pentti Lahti-Nuuttila
20589: 1985 vp. 1275
20590:
20591: Raha-asia-aloite n:o 1192
20592:
20593:
20594:
20595:
20596: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta järjestöjen va-
20597: paaseen sivistystyöhön
20598:
20599:
20600: Eduskunnalle
20601:
20602: Kansalais- ja työväenopistojen liitto saa valtion- Ehdotammekin,
20603: apua määrärahasta, joka kulkee nimellä "laitos-
20604: muotoisen sivistystyön keskusjärjestöjen valtion- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20605: apu". Käyttösuunnitelman tätä kohtaa tulo- ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20606: menoarviossa on korotettu vuoteen 1985 verrattu- 29.57.541isäyksenä 150 000 markkaa mer-
20607: na ainoastaan 50 000 markalla elikkä 2, 4 % , mitä kittäväksi käyttösuunnitelman kohtaan
20608: ei voida pitää riittävänä mm. Kansalais- ja työ- ''laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjes-
20609: väenopistojen liiton kannalta. Käyttösuunnitel- töjen valtionapu''.
20610: man tätä kohtaa pitäisikin lisätä 150 000 markalla
20611: eli yhteensä 2 300 000 markkaan.
20612:
20613: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
20614:
20615: Mikko Kuoppa Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen
20616: Ensio Laine Irma Rosnell Anna-Liisa Jokinen
20617: Esko Helle Pentti Lahti-Nuuttila
20618: 1276 1985 vp.
20619:
20620: Raha-asia-aloite n:o 1193
20621:
20622:
20623:
20624:
20625: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta kivenjalostuksen ammatti-
20626: koulun perustamiseksi Kuruun
20627:
20628:
20629: Eduskunnalle
20630:
20631: Kurun kunnassa kivi antaa leipää huomattaval- Kivenjalostuksen ja louhinnan työpaikat muo-
20632: le osalle kunnan väestöä. Kiveä jalostetaan paperi- dostavat lähes kolmanneksen teollisista työpai-
20633: koneteollisuuden tarpeisiin, hautakiviksi ja raken- koista Kurun kunnassa, joten kivialan menestyk-
20634: nusteollisuuden eri käyttötarkoituksiin esim. jul- sellä on suuri merkitys kunnan kehityksen kannal-
20635: kisivuihin. Huomattava osa Kurun alueella ole- ta.
20636: vien laitosten tuotannosta menee vientiin. Kivi- Ammattikasvatushallituksen alaiselle kivialan
20637: teollisuudella on Kurussa pitkät perinteet ja run- koulutukselle Kuru tarjoaa hyvät ja monipuoiset
20638: saat teolliseen käyttöön soveltuvat kivivarat. Kivi- mahdollisuudet.
20639: miehen ammattitaito on periytynyt yleensä isältä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20640: pojalle tai teollisuuslaitos on itse kouluttanut tar- taen,
20641: vitsemansa ammattimiehet. Nykyaikainen kivi-
20642: teollisuus on pitkälti koneistettua ja vaatii korkea- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20643: ta ammattitaitoa työntekijöiltä. 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20644: Alan koulutusta ja koulutettua henkilökuntaa 5 000 000 markkaa kivenjalostuksen suun-
20645: ei alueelta ole saatavissa. Koulutetun henkilökun- nitteluun ja opetuksen aloittamiseen Ku-
20646: nan puute uhkaa nousta esteeksi kivenjalostuksen run kunnassa.
20647: tulevalle kehitykselle Kurussa.
20648:
20649: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20650:
20651: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
20652: Matti Maijala Riitta Järvisalo-Kanerva
20653: Pentti Lahti-Nuuttila
20654: 1985 vp. 1277
20655:
20656: Raha-asia-aloite n:o 1194
20657:
20658:
20659:
20660:
20661: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 302 paran-
20662: tamiseen välillä Pirkkalan Reippi-Nurmi
20663:
20664:
20665: Eduskunnalle
20666:
20667: Maantien Reippi-Nurmi perusparantaminen tyjä. Parannettavan tieosuuden pituus on noin 15
20668: tulee suorittaa pikaisesti liikenteen kasvun ja lii- km.
20669: kenneturvallisuuden parantamiseksi. Tiellä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20670: suuri paikallinen merkitys, joka on edelleen li- taen,
20671: sääntymässä Pirkkalan lentoaseman ja varuskun-
20672: nan valmistuttua. Tie on erittäin paha routimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20673: ja erityisesti kelirikkoaikoina jopa liikennekelvot- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20674: tomassa kunnossa. Tiellä on säännöllinen linja- 31. 24. 77 3 000 000 markkaa maantien
20675: autoliikenne. Tie on Tampereen ympäristössä ole- n:o 302 perusparantamiseen välillä Reippi
20676: vista sorapintaisista teistä vilkkaimmin liikennöi- -Nurmi.
20677:
20678: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20679:
20680: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
20681: Matti Maijala Riitta Järvisalo-Kanerva
20682: Pentti Lahti-Nuuttila
20683: 1278
20684: 1985 vp.
20685:
20686: Raha-asia-aloite n:o 1195
20687:
20688:
20689:
20690:
20691: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman rakenta-
20692: miseksi Nokialle
20693:
20694:
20695: Eduskunnalle
20696:
20697: Nokian kaupunki on pyrkinyt parantamaan tar- aseman rakentaminen on valtion suunnitelmissa
20698: joamiaan palveluja kuntalaisille. On kuitenkin lähivuosina. Nokialla vallitsevan vaikean työlli-
20699: eräitä alueita, joihin kunnan yksittäinen päätök- syystilanteen johdosta ja palvelujen saamiseksi
20700: senteko ei yllä. Tällainen alue on moottoriajoneu- kohtuulliselle tasolle tulisi katsastusaseman raken-
20701: vojen katsastusaseman puuttuminen. Nykyisin taminen aloittaa pikaisesti.
20702: nokialaiset joutuvat katsastusasioissa asioimaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20703: Tampereella. Tampereen katsastusasema siirtyi jo- taen,
20704: kin aika sitten Hervannan kaupunginosaan. Tämä
20705: vaikeutti entisestään nokialaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20706: asiointia katsastusasioissa pidentämällä matkaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20707: huomattavasti. Katsastusaseman puuttuminen 31.40.74 1000000 markkaa Nokian
20708: Nokialta aiheuttaa nokiataisille huomattavaa katsastusaseman suunnittelemiseksi ja ra-
20709: ajanhukkaa ja myös lisäkustannuksia. Katsastus- kennustöiden aloittamiseksi.
20710:
20711: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20712:
20713: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
20714: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila
20715: Riitta Järvisalo-Kanerva
20716: 1985 vp. 1279
20717:
20718: Raha-asia-aloite n:o 1196
20719:
20720:
20721:
20722:
20723: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköjunien tilaamiseksi
20724: Valmetin Tampereen tehtailta
20725:
20726:
20727: Eduskunnalle
20728:
20729: Valmetin Tampereen tehtailla on supistettu tiet on supistanut paikallisliikennettä tuntuvasti,
20730: henkilökuntaa huomattavasti. Erityisen uhan alai- ja osasyynä on ollut, ettei ole sopivaa kalustoa pai-
20731: seksi on joutunut Kiskokalustetehdas. Tehtaan ti- kallisliikenteeseen. Valmetilla olisi hyvät mahdol-
20732: lauskanta on merkittävästi heikentynyt, kun Val- lisuudet tällaisen kaluston valmistamiseen.
20733: tionrautateiltä ei ole saatu uusia tilauksia. Työläis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20734: ten korkea ammattitaito, joka on saavutettu kor- taen,
20735: keaa ammattitaitoa vaativissa töissä uhkaa jäädä
20736: käyttämättömäksi. Tilannetta parantaisi olennai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20737: sesti, jos Valtionrautatiet suorittaisi uusia sähköju- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20738: nien tilauksia. Sähköjunia voitaisiin ryhtyä val- 31.90.73 10 000 000 markkoa sähköju-
20739: mistamaan välittömästi tilauksen tultua. Sähköju- nien tzlaamiseksi Valmetin Tampereen
20740: nat ovat osoittautuneet liikenteessä edullisiksi ja tehtazlta.
20741: paikallisliikenteeseen sopiviksi. Nyt Valtionrauta-
20742:
20743: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20744:
20745: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
20746: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila
20747: 1280 1985 vp.
20748:
20749: Raha-asia-aloite n:o 1197
20750:
20751:
20752:
20753:
20754: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta uudenaikaisen johdinauto-
20755: mallin suunnittelemiseksi
20756:
20757:
20758: Eduskunnalle
20759:
20760: Ympäristön suojeluun, meluttomuuteen ja Suunnittelutyön uudeksi johdinautomalliksi
20761: saasteettomuuteen kiinnitetään nykyisin yhä ene- toteuttaisivat yhteistyössä Valmet Oy ja Ajokki
20762: nevässä määrin huomiota. Joukkoliikenteen ke- Oy.
20763: hittäminen vähentää merkittävästi liikenteen ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20764: heuttamia saasteita suurissa asutuskeskuksissa. taen,
20765: Suomessa ei ole käytössä johdinautoja, joita käyte-
20766: tään muualla maailmassa yleisesti suurkaupun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20767: geissa, joissa ne ovat osoittautuneet edullisiksi ja 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
20768: ympäristölle hyviksi ratkaisuiksi joukkoliikenteen markkaa uudenaikaisen johdinautomallin
20769: järjestelyssä. suunnittelemiseksi Valmet Oy:n ja Ajokki
20770: Suomessa tulisi käyttää myös nykyaikaisen tek- Oy:n yhteistyönä.
20771: niikan mahdollisuuksia hyväksi ja suunnitella uu-
20772: denaikainen johdinautomalli käytettäväksi kau-
20773: punkien joukkoliikenteeseen.
20774:
20775: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20776:
20777: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila
20778: 1985 vp. 1281
20779:
20780: Raha-asia-aloite n:o 1198
20781:
20782:
20783:
20784:
20785: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pirkanmaalla
20786: sijaitsevien valtioenemmistöisten yhtiöiden henkilökunnan työl-
20787: lisyyden turvaamiseksi
20788:
20789: Eduskunnalle
20790:
20791: Pirkanmaalla oleva vanha suurteollisuus vähen- mansa teollisuuden toimintaa teollisten työpaik-
20792: tää jatkuvasti henkilökuntaansa. Monia yrityksiä kojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi Pirkanmaan
20793: on kokonaan lopetettu tai niiden tuotantoa on alueella.
20794: siirretty toisille paikkakunnille. Valtion yritykset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20795: eivät ole tehneet poikkeusta tästä kehityksestä, taen,
20796: jonka seurauksena työttömyys on Tampereen seu-
20797: dulla noussut erittäin korkeaksi. Alueelta on lope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20798: tettu kaksi sellutehdasta ja lisäksi ovat suuret me- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20799: talliteollisuuden laitokset vähentäneet henkilö- 34.50.61 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
20800: kuntaansa huomattavasti. Työllisyyden ylläpitä- työllisyyden turvaamiseksi valtioenemmis-
20801: miseksi tulee valtion ryhtyä kehittämään omista- töisissä yhtiöissä Pirkanmaa/la.
20802:
20803: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20804:
20805: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
20806: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila
20807:
20808:
20809:
20810:
20811: 161 428500120H
20812: 1282 1985 vp.
20813:
20814: Raha-asia-aloite n:o 1199
20815:
20816:
20817:
20818:
20819: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta osa-aikatyön
20820: muuttamiseksi kokopäivätoimiseksi eräissä tapauksissa
20821:
20822:
20823: Eduskunnalle
20824:
20825: Hallitus esittää osa-aikaisesti työllistettävien muuttaa kokopäivätyöksi ja siitä maksaa työehto-
20826: osuuden säilyttämistä ennallaan. Tähän saakka sopimuksien mukainen palkka.
20827: saadut kokemukset puolipäivätyöstä ovat kieltei- Momentin perusteluissa olisi lausuttava: Edus-
20828: siä. Nuoria työttömiä on osoitettu hyvinkin etääl- kunta edellyttää määrärahan käytettäväksi koko-
20829: lä oleviin työkohteisiin, jolloin matkakulut ja päivätöiden järjestämiseen.
20830: muut puolipäivätyöstä aiheutuvat kulut ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20831: muodostuneet suuriksi eikä puolen päivän palkka taen,
20832: ole riittänyt kohtuulliseen toimeentuloon. Osa-
20833: päivätyö ei paranna työttömän tuloja, vaan lisää että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20834: hänen kulujaan. Tämän johdosta osa-aikatyön jär- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20835: jestäminen johtaa pelkästään virallisten työttö- 179 000 000 markkaa osa-aikatyön muut-
20836: myyslukujen puhdistamiseen, joka ei auta työttö- tamiseksi kokopäivätyöksi.
20837: mien asemaa. Osa-aikatyö tulisi mielestämme
20838:
20839: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20840:
20841: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
20842: Sten Söderström Matti Kautto Ensio Laine
20843: 1985 vp. 1283
20844:
20845: Raha-asia-aloite n:o 1200
20846:
20847:
20848:
20849:
20850: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- ja luonnon-
20851: suojelun tutkimusaseman suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi
20852: Kuruun
20853:
20854: Eduskunnalle
20855:
20856: Puhtaan luonnon ja elinympäristön tarve on erittäin puhdasta. Seitsemisen luonnonpuisto on
20857: viime vuosina voimakkaasti korostunut aivan oi- osaksi myös kunnan alueella. Kunnan läheisyys
20858: keutetusti ihmisten keskuudessa. He haluavat Tampereen kaupunkiin mahdollistaisi yhteistoi-
20859: elinympäristönsä ja luonnon säilyvän puhtaana. minnan Tampereen yliopiston kanssa. Monipuoli-
20860: Tämän sukupolven on tunnettava vastuunsa myös nen luonto ja eläimistö antaisivat hyvät luonnon-
20861: tulevia sukupolvia kohtaan. olosuhteet Kurun kunnassa ympäristön- ja luon-
20862: Luontoa on saastutettu varsin suruttomasti nonsuojelun tutkimusaseman toiminnalle puh-
20863: maassamme. Suomalainen teollisuus on ollut var- taan luonnon säilyttämiseksi Suomessa.
20864: sin piittaamaton luonnonsuojelun vaatimuksista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20865: Nykyisin ei riitä edes se, että asutuskeskusten ja taen,
20866: teollisuusalueiden ympäristöt saastutetaan erilai-
20867: silla saasteilla. Nyt myös levitetään myrkkyjä suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20868: raan luontoon erilaisin perustein, tutkimatta nii- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20869: den vaikutuksia luonnon tasapainoon. 35.1 0. 25 1 000 000 markkaa ympäristön-
20870: Kurun kunnan alueilla on suoritettu vesakko- ja luonnonsuojelun tutkimusaseman suun-
20871: myrkytyksiä erilaisia levityskeinoja käyttäen. Osa nittelemiseksija rakennustöiden aloittami-
20872: kunnan runsaasta luonnosta on vielä kuitenkin seksi Kurun kunnassa.
20873:
20874: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20875:
20876: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
20877: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila
20878: 1284 1985 vp.
20879:
20880: Raha-asia-aloite n:o 1201
20881:
20882:
20883:
20884:
20885: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta pikkujärvien puhdistusko-
20886: keiluun Kurussa
20887:
20888:
20889: Eduskunnalle
20890:
20891: Monin paikoin ovat sisävesien kalastuskunnat tulisi velvoittaa puhdistamaan saastuttamansa ve-
20892: menettäneet huomattavan osan kalansaalistaan, sistöt.
20893: koska hyvät, kalaiset ja kauniit järvet ovat menet- Valtion tulisi käynnistää tutkimukset tehokkai-
20894: tämässä kalakantansa. Samoin sisävesien ammat- den puhdistusmenetelmien kehittämiseksi ja pe-
20895: tikalastajien määrä on jatkuvasti supistunut, kos- riä sitten kustannukset suuryhtiöiltä ja metsähal-
20896: ka kalojen vähentyminen saastuneissa järvissä ei litukselta. Kurun kunnassa on runsaasti tällaisia
20897: anna riittävää toimeentuloa kalastajille. Järvet pikkujärviä, joissa työt voitaisiin aloittaa.
20898: ovat saastuneet ja rehevöityneet, vaikka niiden
20899: läheisyydessä ei ole teollisuutta tai suuria asutus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20900: keskuksia. nioittaen,
20901: Metsäjärvien saastumiseen ovat varmasti usein
20902: syynä metsähallituksen ja suuryhtiöiden suoritta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20903: mat metsien lentolannoitukset ja vesakkojen len- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20904: toruiskutukset. Tehokkaan ympäristönsuojelu- 35.25. 77 1 000 000 markkaa pikkujär-
20905: lainsäädännön puuttumisen johdosta tämä on vien puhdistuskokezlun suorittamiseksi
20906: ollut mahdollista. Suuryhtiöt ja metsähallitus Kurun kunnassa.
20907:
20908: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20909:
20910: Mikko Kuoppa Matti Maijala
20911: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila
20912: 1985 vp. 1285
20913:
20914: Raha-asia-aloite n:o 1202
20915:
20916:
20917:
20918:
20919: Kuusio: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Rauman säilyttämiseen
20920:
20921:
20922: Eduskunnalle
20923:
20924: Vanha Rauma Säätiön ovat perustaneet Rau- ta Vanhassa Raumassa tapahtuu yhäkin paaosm
20925: man kaupunki, Rauman Kiinteistöyhdistys ry, yksityisten toimesta. Valtion perusparannuslai-
20926: Rauman Kilta ry, Rauman Ammatillinen Paikal- noitus, joka on tarkoitettu lähinnä asuinraken-
20927: lisyhdistys ry, Vanha Rauma Yhdistys ry, Norta- nusten laatu- ja varustetason ylläpitämiseen ja
20928: moseor ry sekä Työväen sivistysliiton Rauman parantamiseen, on ollut apuna välttämättömän
20929: Seudun Opintojärjestö ry. Säätiön tarkoituksena asumistason kohottamiseksi.
20930: on toimia Rauman vanhan kaupunginosan kult- Säätiö on toiminut pääosin kaupungin talous-
20931: tuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja arviovaroin. Em. opetusministeriön avustuksen
20932: sen omaperäisen miljöön säilyttämiseksi. 210 000 markkaa lisäksi on museoviraston entis-
20933: Säätiön tavoitteiden asettelu on lyhyesti esitet- tämisavustuksia myönnetty yhteensä 22 000
20934: tynä seuraava: markkaa kahteen yksittäiseen hankkeeseen. Ny-
20935: kyinen rahoitusjärjestelmä aiheuttaa kuitenkin
20936: - Vanhan Rauman kaupunkikokonaisuuden
20937: selvää resurssien puutetta. Alueen dokumentoin-
20938: toimivuuden ja elävyyden vaaliminen,
20939: ti ja entistämistä palveleva tutkimus on riittämä-
20940: - Vanhan Rauman rakennusten ja ympäris- töntä. Erityisinä projekteina tulisi käynnistää
20941: tön varjeleminen rappeutumiselta ja rajuilta mm. pihapiireihin oleellisesti kuuluvien ulkora-
20942: muutoksilta, kennusten pelastaminen vesivaurioilta, katujen
20943: - Vanhan Rauman rakennushistoriallisia ar- kunnostus ja kiveys sekä toiminnallisesti moni-
20944: voja kunnioittava kunnostus ja kohentaminen. puolisen ja vilkkaan liikekeskusten ympäristön
20945: Kaupunki on voinut tukea säätiön toimintaa parantaminen. Kaupungin taholta pyritään edel-
20946: tähän mennessä talousarviovaroin 635 000 mar- lä esitettyjä toimenpiteitä hoitamaan, mutta
20947: kalla. Säätiö on saanut lisäksi toimintansa tuke- maan merkittävimpien rakennusmuistomerkkien
20948: miseen opetusministeriöltä varoja kaikkiaan joukkoon kuuluva Vanha Rauma tarvitsee myös
20949: 210 000 markkaa. Säätiö on myöntänyt kaikkiaan alueen arvoa vastaavaa valtion tukea. Kunnat
20950: toiminta-aikanaan avustuksia 83 kpl ja lainoja ovat viimeksi anoneet valtion perusparannusmää-
20951: 102 kpl. Säätiö on myöntänyt tähän mennessä rärahoja yli budjetissa tarkoitukseen osoitetun
20952: lainoja kaikkiaan 1 601 442 markkaa sekä avus- määrän. Myöskään joustamaton lainajärjestelmä
20953: tuksia 131 351 markkaa. Säätiön toiminnan pyö- ei sovellu hyvin vanhan kaupunginosan peruskor-
20954: rittämisen kustannukset ovat tähän mennessä jauksiin, sillä monet toimet jäävät lainoituksen
20955: joka vuosi alle 20 000 markkaa. Kyseisten luku- ulkopuolelle. Eräs keino olisikin sijoittaa valtion
20956: jen perusteella voidaan todeta, että varsin edulli- budjettiin tarkoitukseen erityismääräraha.
20957: sesti on kyetty ohjaamaan varsin merkittävät Edellä olevan perusteella ehdotan,
20958: summat useisiin eri kohteisiin Vanhan Rauman
20959: alueella. Vanha Rauma Säätiön toiminta ei ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20960: kaan mitään nukkuvaa toimintaa, vaan on täyttä- 1986 tulo- ia menoarvioon asianomaiselle
20961: nyt osaltaan sen tehtävän, mikä sille perustajien momentille 250 000 markkaa käytettä-
20962: taholta on alunperinkin ajateltu. vä~si Vanhan Rauman sät!yttämisen tuke-
20963: Säätiön hallitus haluaa tuoda esille kuitenkin mtseen.
20964: edelleen sen tosiasian, että perusparannustoimin-
20965:
20966: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
20967: Matti Kuusio
20968: 1286 1985 vp.
20969:
20970: Raha-asia-aloite n:o 1203
20971:
20972:
20973:
20974:
20975: Kuusio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Yrjö Kallisen
20976: rauhanopiston avustamiseen
20977:
20978:
20979: Eduskunnalle
20980:
20981: Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys Rauhankasvatusinsituutin menot vuodelle
20982: on vuonna 1981 perustanut Rauhankasvatusinsti- 1986 arvioidaan seuraavasti:
20983: tuutin. Instituutin yhtenä tärkeimmistä tehtävis-
20984: tä on edistää rauhan- ja kansainvälisyyskasvatusta palkkamenot sosiaalikului-
20985: yhteiskunnassa. neen ........................ n. 145 000 mk
20986: Rauhankasvatuspalvelujen kysyntä on vuosi vuokramenot ................ n. 15 000 mk
20987: vuodelta lisääntynyt. Niitä tarvitsevat niin opet- toimistokulut ................ n. 10 000 mk
20988: tajat kuin aikuiskasvattajatkin. Myös lasten van- seminaarien ja muiden tilai-
20989: hemmat, varhaiskasvattajat, opettajankoulutus- suuksien järjestämiskulut ..... n. 50 000 mk
20990: laitokset ja kouluttajien kouluttajat toivovat jat- Yhteensä 220 000 mk
20991: kuvasti lisää rauhankasvatuksen järjestämistä.
20992: Rauhankasvatusinstituutti haluaa vastata näihin
20993: toiveisiin, mutta sen mahdollisuudet ovat riittä- Jotta Rauhankasvatusinstituutti Kansainvälise-
20994: neet vain pieneen osaan suuren tarpeen täyttämi- nä rauhan vuonna pystyisi kohtuullisesti rauhan-
20995: sessä. ja kansainvälisyystehtätävänsä suorittamaan, tuli-
20996: si valtion avulla kattaa vähintään 180 000 mark-
20997: Vuosi 1986 on YK:njulistama Kansainvälinen kaa menoista.
20998: rauhan vuosi ja se merkitsee entistä suurempia
20999: haasteita Rauhankasvatusinstituutille. Tällä het- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21000: kellä instituutissa toimii yksi osa-aikainen työnte-
21001: kijä, joka samalla on kannatusyhdistyksen sihtee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21002: ri. Välttämättä tarvittaisiin päätoiminen rauhan- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21003: kasvatuksen asiantuntija instituutin työntekijäksi. 29.99.50 lisäyksenä 100 000 markkaa eli
21004: Rauhankasvatusinstituutin rahoitus muodostuu yhteensä 180 000 markkaa käytettäväksi
21005: valtionavusta, mahdollisista apurahoista, järjestö- Yrjö Kallisen rauhanopiston avustami-
21006: jen tuesta ja avustuksista. seen.
21007:
21008: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
21009:
21010: Matti Kuusio Pentti Lahti-Nuuttila
21011: 1985 vp. 1287
21012:
21013: Raha-asia-aloite n:o 1204
21014:
21015:
21016:
21017:
21018: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta korttelipoliisi- ja partiopoliisitoi-
21019: minnan laajentamiseen
21020:
21021:
21022: Eduskunnalle
21023:
21024: Eri kaupungit ja kunnat ovat esittäneet, että onkin kohdistettava ennen kaikkea Uudellemaal-
21025: valtion taholta osoitenaisiin määrärahoja kortteli- le kansalaisten jonkinasteisen turvallisuuden ta-
21026: poliisi- ja poliisien partioimitoiminnan laajenta- kaamiseksi.
21027: miseksi, koska kokemukset tämänkaltaisesta toi- Edellä. olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21028: minnasta ovat osoittautuneet erinomaisiksi. Edel- taen,
21029: lä kerrotun laista poliisitoiminnan laajentamista
21030: ovat anoneet erityisesti Uudenmaan voimakkaasti
21031: kasvavat kaupungit ja kunnat, muun muassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21032: Keravan kaupunki, Kirkkonummen, Siuntion ja 1986 tulo- j'a menoarvioon momentzlle
21033: Tuusulan kunnat ja niiden nimismiespiirit. Uu- 26.75.01 lisäyksenä 460 000 markkaa
21034: dellamaalla on poliisiresurssien riittämättömyys korttelipoliisitoiminnan laaj'entamiseen.
21035: kaikkien tiedossa ja poliisivirkojen lisääminen
21036:
21037: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
21038:
21039: Lea Kärhä
21040: 1288 1985 vp.
21041:
21042: Raha-asia-aloite n:o 1205
21043:
21044:
21045:
21046:
21047: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston päära-
21048: kennuksen peruskorjaustöihin
21049:
21050:
21051: Eduskunnalle
21052:
21053: Helsingin yliopisto kuuluu kulttuurihistorialli- Peruskorjauksessa rakennuksen luonne säilyy
21054: sesti huomattavien valtion omistamien rakennus- ennallaan ja tiloja palautetaan entiseen muo-
21055: ten joukkoon, joiden suojelusta on annettu val- toonsa. Vähäiset tilajärjestelyt eivät aiheuta oleel-
21056: tioneuvoston päätös 18.9.1980. Tästä syystä ra- lisia muutoksia toiminnassa. Työt esitetään aloi-
21057: kennus pyritään palauttamaan arvoaan vastaa- tettavaksi kevättalvella 1986. Julkisivujen kun-
21058: vaan kuntoon museoviraston kannanotot huo- nostus ja maalaus on ajoitettu kolmelle vuodelle
21059: mioon ottaen. Päärakennuksen tilavuus on ja sisätöiden korjaus neljälle vuodelle. Sisätyöt
21060: 88 000 m 3 ja yhteenlaskettu kerrosala 20 130 m 3 • pyritään ajoittamaan siten, että yliopisto-opetus
21061: Helsingin yliopiston päärakennuksen peruskor- ei häiriinny huomattavasti eikä ulkopuolisia tiloja
21062: jauksesta valmistuneessa kokonaissuunnitelmassa jouduta vuokraamaan korjaustyön ajaksi. Perus-
21063: esitetään päärakennus peruskorjattavaksi seuraa- korjaustyössä arvioidut kustannukset ovat
21064: vasti: 41 445 000 markkaa. Siihen sisältyvät rakennus-
21065: tekniset, LVI-, sähkö- ja maalaustyöt sekä kalus-
21066: 1) vesikatot uusitaan, julkisivut kunnostetaan ja tuksen kunnostus ja uusinta.
21067: maalataan Helsingin yliopiston päärakennuksen peruskor-
21068: 2) rakennuksen teknillinen 30- ja 40-luvuilta jaus arvoaan vastaavaan kuntoon on tarkoitus
21069: peräisin oleva varustus uusitaan vesi-, viemäri- saada valmiiksi ennen yliopiston vuonna 1990
21070: ja lämpöjohtojen sekä sähköistyksen osalta, pidettäviä 350-vuotisjuhlatilaisuuksia. Samana
21071: valaistusta täydennetään, rakennetaan uusi vuonna Helsingin yliopisto toimii yliopistojen
21072: hissi, ilmanvaihtotyöt saatetaan loppuun uu- kansainvälisen järjestön IAU:n (International As-
21073: della puolella ja juhlasalin ilmastointia paran- sociation of Universities) kongressin isäntänä.
21074: netaan Tähän tilaisuuteen odotetaan noin tuhatta osan-
21075: 3) sisäpinnat kunnostetaan tarpeellisin osin, ka- ottajaa, yliopistojen rehtoreita ja johtajia kaik-
21076: tot ja seinät maalataan, lattiapäällysteitä uusi- kialta maailmasta.
21077: taan osittain Rakennussuunnitelmat laaditaan vaiheittain
21078: 4) eräät tilat, mm. pieni juhlasali, lehtisali sii- alkaen syksyllä 1985. Hanke on tarkoitus rahoit-
21079: hen liittyvine tiloineen ja aula- ja vaatenau- taa peruskorjaukseen osoitetulla erillismäärära-
21080: lakkotilat, kunnostetaan halla. Hanke tulisi peruskorjaushankkeen laajuu-
21081: 5) tehdään tilajärjestelyitä, mm. laitosten siirtoja den vuoksi aloittaa jo vuonna 1986. Valtion tulo-
21082: tilasta toiseen. Vajaakäyttöiseen pannuhuone- ja menoarvioon 1986 on esitetty vain suunnitte-
21083: tilaan rakennetaan sosiaali- ja varastotiloja. lumääräraha 500 000 markkaa.
21084: Kenoksissa olevia WC- ja siivoustiloja korja- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21085: taan asianmukaisiksi LVI-töiden yhteydessä. nioittavasti,
21086: 1985 vp. - RA n:o 1205 1289
21087:
21088: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden Helsingin yliopiston päärakennuksen pe-
21089: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille ruskorjauksen aloittamiseksi kiireellisenä
21090: 29.10.74 lisäyksenä JO 000 000 markkaa keväällä 1986.
21091:
21092: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
21093:
21094: Lea Kärhä Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
21095: Reino Paasilinna Marjatta Väänänen Impi Muroma
21096: Ole Wasz-Höckert Martti Tiuri Pirkko Turpeinen
21097: Antti Kalliomäki Helvi Koskinen Pekka Myllyniemi
21098: Pirjo Ala-Kapee Elsi Hetemäki-Olander Martti Tiuri
21099: Pertti Salolainen Tarja Halonen Ben Zyskowicz
21100: Eva-Riitta Siitonen Tuulikki Hämäläinen
21101:
21102:
21103:
21104:
21105: 162 428500120H
21106: 1290 1985 vp.
21107:
21108: Raha-asia-aloite n:o 1206
21109:
21110:
21111:
21112:
21113: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta koulunkäyntiavustajien palkkaa-
21114: miseen harjaantumiskoululaisille
21115:
21116:
21117: Eduskunnalle
21118:
21119: Harjaantumiskoululaisten siirryttyä vuoden puitteissa vain joka toiselle avustajaa tarvitsevalle
21120: 1985 syksystä kouluhallituksen alaisiksi ja oppioi- on voitu myöntää koulunkäyntiavustaja.
21121: keuden ulottuessa myös heihin on hyvin monessa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21122: harjaantumiskoulussa jouduttu ylipääsemättö- taen,
21123: mien vaikeuksien eteen koulunkäyntiavustajien
21124: vähyyden vuoksi. ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21125: 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21126: On ilmennyt, että koulunkäyntiavustajien tar- 2 000 000 markkaa vammaisten lasten
21127: ve vammaisten lasten kohdalla on suurempi kuin koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen
21128: oli oletettu, ja niinpä valtion tulo- ja menoarvion harjaantumiskouluihin.
21129:
21130: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
21131:
21132: Lea Kärhä
21133: 1985 vp. 1291
21134:
21135: Raha-asia-aloite n:o 1207
21136:
21137:
21138:
21139:
21140: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Rajamäen metsätyönjohtajakou-
21141: lun rakentamishankkeeseen
21142:
21143:
21144: Eduskunnalle
21145:
21146: Rajamäen metsätyönjohtajakoulu toimii puut- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21147: teellisissa tiloissa Työtehoseuran alueella Ra- taen,
21148: jamäellä. Nurmijärven k';lnta on osoittanut me~
21149: säoppilaitokselle alueen, JOnka osalta luovutus- Ja
21150: kaavoitustoimenpiteet ovat viimeisteltävinä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21151: Opetusministeriön hallinnonalan toiminta- ja ta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21152: loussuunnitelmassa vuosille 1985-88 hankkeen 29.60.74 lisäyksenä 21 400 000 markkaa
21153: rahoitus on osoitettu vuosille 1986-88. Hank- Rajamäen metsätyönjohtajakoulun lisära-
21154: keella on laaja alueellinen merkitys. kennukseen.
21155:
21156: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
21157:
21158: Lea Kärhä
21159: 1292 1985 vp.
21160:
21161: Raha-asia-aloite n:o 1208
21162:
21163:
21164:
21165:
21166: Kärhä: Koroteron määrärahan osoittamisesta Klaukkalan keskustan
21167: liikennejärjestelyihin
21168:
21169:
21170: Eduskunnalle
21171:
21172: Liikennevirrat maantiellä n:o 130 Klaukkalan vuoteen 2000 mennessä. Kaavoitus ei aseta estei-
21173: keskustassa ovat tekeillä olevan Klaukkalan lii- tä liikennesuunnitelman mukaisten tiesuunnitel-
21174: kenne- ja ympäristösuunnitelman mukaan kesän mien eteenpäin viemiselle.
21175: 1984 huipputunteina olleet n. 8 000 ajoneuvoa Samanaikaisesti liikennesuunnitelman kanssa
21176: vuorokaudessa. Klaukkalan taajaman maankäy- on valmistunut Klaukkalan ohikulkutien yleis-
21177: tön tehostuessa molemmin puolin kyseistä Hel- suunnitelma. Ohikulkutien rakentaminen siirtää
21178: singin-Lopen maantietä lisääntyy jo nykyisin osan (noin 4 000-4 900 ajoneuvoa/vrk vuonna
21179: voimakas risteävä ja poikkeava liikenne taajaman 2000) Klaukkalan läpi kulkevasta liikenteestä
21180: keskustassa. Maankäytön tehostuminen pääkau- uudelle väylälle parantaen maantien n:o 130 ja
21181: punkiseudulla samoin kuin Lopen suunnassa li- Klaukkalan keskustan liikenneoloja. Hankkeen
21182: sää yhdessä Lopen suunnan tiejärjestelyjen ja kustannusarvio on 45 milj.mk.
21183: Klaukkalan taajamaliikenteen kanssa liikennepai-
21184: neita ja läpikulkevia liikennevirtoja Klaukkalan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21185: keskustassa. taen,
21186: Vuoden 1984 kuluessa kunnan, TVL:n ja kon-
21187: sultin yhteistyönä valmistuvan liikennesuunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21188: man mukaan Klaukkalan keskustan liikennejär- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21189: jestelyt ovat erittäin puutteelliset ja liikennevirto- 31.24. 77 lisäyksenä 800 000 markkaa
21190: jen ennakoidaan kasvavan nykyisestä 8 000 ajo- Klaukkalan keskustan kevyen liikenteen
21191: neuvosta noin 13 000 ajoneuvoon vuorokaudessa ja ajoneuvoliikenteen tiejärjestelyihin.
21192:
21193: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
21194:
21195: Lea Kärhä
21196: 1985 vp. 1293
21197:
21198: Raha-asia-aloite n:o 1209
21199:
21200:
21201:
21202:
21203: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Keravan tava-
21204: raterminaalin rakennustöiden aloittamiseksi
21205:
21206:
21207: Eduskunnalle
21208:
21209: Keravan kaupunki on syntynyt rautatieaseman paletavarat kulkevat lähes kokonaan Keravan ta-
21210: ympärille ja rautatieasemalla onkin aina ollut vara-aseman kautta.
21211: kaupungin kehitykselle ja hyvinvoinoille suuri Keravan tavara-asema on rakennettu 1920-
21212: merkitys. Näin on edelleen tänäkin päivänä, siilä luvulla eikä se 1970-luvulla tehtyjen laajennus-
21213: muun muassa 4 000 keravalaista käy päivittäin töidenkään jälkeen täytä nykyliikenteen vaati-
21214: Helsingissä työssä. Lisäksi lähiseutujen asukkaat muksia. Liikenteen lisääntymisen takia on vai-
21215: käyttävät Keravan rautatieaseman palveluja hy- keuksia selvitä päivittäisistä tavaramääristä.
21216: väkseen sekä henkilö- että tavarakuljetusten osal-
21217: ta. Keravan rautatieasema onkin Suomen vilkas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21218: liikenteisimpiä rautatieasemia. taen,
21219: Keravan rautatieaseman tavaraterminaalin alu-
21220: eella sijaitsevat Keravan, Järvenpään ja Porvoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21221: kaupungit, Hyrylän, Jokelan ja Nikkilän taaja- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21222: mat sekä Askolan, Mäntsälän, Potnaisten ja Por- 31.90. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
21223: voon maalaiskunnat. Alueella sijaitsee monta Valtionrautateiden Keravan tavaratermi-
21224: merkittävää teollisuuslaitosta. Terminaalin kap- naalin rakennustöiden aloittamiseksi.
21225:
21226: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1985
21227:
21228: Lea Kärhä
21229: 1294 1985 vp.
21230:
21231: Raha-asia-aloite n:o 1210
21232:
21233:
21234:
21235:
21236: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun ulkopuolella
21237: sijaitsevien Uudenmaan kuntien lasten päiväkotien valtionapuun
21238:
21239:
21240: Eduskunnalle
21241:
21242: Valtakunnallisen tavoitteen mukaan kaikille denmaan muiden kuntien eli ns. kehyskuntien
21243: päivähoitopalveluja tarvitseville lapsille tulee jär- päivähoitotilannetta, joka on polttava.
21244: jestää päivähoitopaikka vuoteen 1990 mennessä. Uudenmaan muillekin kunnille kuin pääkau-
21245: Lasten päivähoidon järjestäminen Uudellamaalla punkiseudun kunnille olisi varattava valtion ensi
21246: nopeasti kasvavissa kunnissa ja pääkaupunkiseu- vuoden tulo- ja menoarvioon erityismäärärahaa
21247: dulla on suuri ongelma. Päivähoitopaikkojen lasten päivähoitopulan helpottamiseksi.
21248: vajauksen lasketaan Uudellamaalla olevan 24 000
21249: markkaa, mikä merkitsee sitä, että nykyisin voi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21250: mavaroin ei valtakunnalliseen tavoitteeseen tulla taen,
21251: pääsemään.
21252: Hallitus aikoo antaa eduskunnalle lakiesityk- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21253: sen, jonka mukaan pääkaupunkiseudun kunnille 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21254: luodaan mahdollisuus rakentaa nykyisen vajauk- 33.32.31 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
21255: sen poistamiseksi päiväkoteja niin sanotun jälki- pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitse-
21256: rahoitteisen järjestelmän avulla. vien Uudenmaan kuntien (ns. kehyskun-
21257: Kerrottu järjestelmä ei kuitenkaan helpota tien) lasten päiväkotipaikkojen valtion-
21258: pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien Uu- apuun.
21259:
21260: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
21261:
21262: Lea Kärhä
21263: 1985 vp. 1295
21264:
21265: Raha-asia-aloite n:o 1211
21266:
21267:
21268:
21269:
21270: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaanjoen koskimiljöiden
21271: kehittämiseen
21272:
21273:
21274: Eduskunnalle
21275:
21276: Vantaanjoen vesistöalue on maamme taajim- - Myllykoski, joka on n. 300 metrin pituinen
21277: man asutuksen keskellä. Sen vaikutusalueella ja jyrkkärautainen koski. Se on ollut perinteinen
21278: asuu noin miljoona kansalaista ja se ulottuu Nurmijärven kirkonkyläläisten myllypaikka.
21279: neljääntoista kuntaan. 1900-luvun alkupuolella koskeen rakennettu säh-
21280: Vantaanjoen vesistöllä on sijaintinsa vuoksi kölaitos on nyt poistettu käytöstä. Koski on
21281: huomattava merkitys. Keskeisimmälle sijalle on arvokas maisemallisesti ja sen ranta-alueelle on
21282: nyt nousemassa vesistön käyttö virkistäytymiseen. Nurmijärven kunnan puolesta äskettäin perustet-
21283: Vantaanjoen vesistöalueen virkistyskäyttö on li- tu erittäin suosituksi tullut luontopolku.
21284: sääntynyt vuosi vuodelta ja on otaksuttavaa, että - Nukarinkoski, joka sijaitsee Nurmijärven
21285: yhä suuremmat ihmismäärät tulevat käyttämään kunnassa ja jolla on pudotusta 25 metriä 1 300
21286: aluetta hyväkseen. metrin matkalla. Nukarinkoski on vanha mylly-
21287: Vantaanjoen vesistön kosket ovat jokivesistöjen ja sahapaikka. Kosken kohdalla on ikivanha silta-
21288: arvokkaita ja mielenkiintoisia kohteita monella paikka. Koskimaisemaa rikastuttaa miljööitään
21289: eri tavoin. Kosket rantoineen ovat kasvistoltaan mielenkiintoinen Nukarin kylä.
21290: ja eläimistöltään rikkaita. Lisäksi vesi koskissa Edellä mainittujen esimerkkeinä luetelluiden
21291: toimii ilmastajana ja parantaa mm. kalaston ja koskien lisäksi Vantaanjoessa on kaksikymmentä
21292: pienilmaston olosuhteita. muuta huomionarvoista koskea.
21293: Vantaanjoen arvokkaita koskimiljöitä tulisi ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21294: hittää edelleen virkistyskäyttöön ja kulttuurimai- nioittaen,
21295: seman suojelun tavoitteista lähtien siten, että
21296: perinteinen koskimaisema säilytetään rikastutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21297: massa ympäristöä sekä luonnonsuojelun että 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
21298: kulttuurihistorian lähtökohdista. ka~ Vantaanjoen koskimiljöiden kehittä-
21299: Kunnostettavia koskia olisivat muun muassa: mzseen.
21300:
21301: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
21302:
21303: Lea Kärhä Kaarina Dromberg Päivi Varpasuo
21304: 1296 1985 vp.
21305:
21306: Raha-asia-aloite n:o 1212
21307:
21308:
21309:
21310:
21311: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta puhdistuksen tarpeessa olevien
21312: vesistöjen kunnostamiseen
21313:
21314:
21315: Eduskunnalle
21316:
21317: Suomessa on pikaisen kunnostamisen tarpeessa Mitä aikaisemmassa vaiheessa päästään aloitta-
21318: noin 500 järveä. Lisäksi uittojen jäljiltä odottaa maan vesistön kunnostaminen, sitä vähemmän
21319: lähes 400 vesistöä puhdistamistaan erilaisista uit- siihen joudutaan käyttämään yhteiskunnan varo-
21320: torakenteista ja laitteista. Myös monet aikoinaan ja ja sitä tyydyttävämpään lopputulokseen kun-
21321: viljelyskäyttöön kuivatetut ja sittemmin viljele- nostus johtaa. Siksi olisi tärkeätä, että kunnos-
21322: mättä jätetyt järvet voitaisiin palauttaa alkuperäi- tuksen tarpeessa olevien järvien ja jokien paranta-
21323: seen käyttöönsä asukkaiden virkistykseksi. minen pääsisi nopeasti alkuun.
21324: Järvien ja jokien kunnostamisen tarve ylittää
21325: Kokemukset järvien ja jokien puhdistuksista kuitenkin huomattavasti vesihallinnon voimava-
21326: ovat olleet myönteisiä ja rohkaisevia. Puhdistet- rat ja tarkoitukseen vuosittain myönnettävät val-
21327: tuihin jokiin ja järviin on palautunut uusia tion avustukset ovat täysin riittämättömät. Ne
21328: kalalajeja, ja olemassa ollut ja maultaan syömä- pitäisi vähintään kaksinkertaistaa.
21329: kelvoton kalakanta on muuttunut syömäkelpoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21330: seksi. Leväkerrokset ovat kadonneet ja ruoppaus- taen,
21331: ten avulla vesistöistä on saatu kulkukelpoisia
21332: väyliä, jotka palvelevat sekä virkistyskäyttöä että
21333: riista- ja kalataloutta. Likavesien tehokkaammat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21334: puhdistusmenetelmät yhdessä parannetun kun- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä"
21335: nostustekniikan avulla ovat johtaneet pysyvästi 1 000 000 markkaa puhdistuksen tarpees-
21336: hyviin lopputuloksiin. sa olevien vesistöjen kunnostamiseen.
21337:
21338: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
21339:
21340: Lea Kärhä
21341: 1985 vp. 1297
21342:
21343: Raha-asia-aloite n:o 1213
21344:
21345:
21346:
21347:
21348: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten oman poliit·
21349: tisen toiminnan tukemiseen
21350:
21351:
21352: Eduskunnalle
21353:
21354: Poliittiseen totmtntaan osallistuminen organi- perusteltua osoittaa valtion tukea vammaisten
21355: saatioiden ulkopuolella on vammaisille ja erityi- omaan poliittiseen toimintaan.
21356: sesti vaikeavammaisille käytännössä hankalaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21357: Eräitä vaikeuksia ovat mm. kuljetusten, pistema- nioittavasti,
21358: teriaalien ja viittomakielen tulkinnan järjestämi-
21359: sen kalleus. Nämä ovat kustannuksia, jotka ovat
21360: tavanomaisia toimintakuluja huomattavasti suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21361: rempia. Monet vammaiset henkilöt ovat lisäksi 1986 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
21362: pienituloisia. kaa vammaisten oman polzittisen toimin-
21363: Poliittisen toiminnan ulottuessa ohi perintei- nan tukemiseen.
21364: sen puoluelaitoksen ja muiden järjestöjen on
21365:
21366: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21367:
21368: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21369:
21370:
21371:
21372:
21373: 163 428500120H
21374: 1298 1985 vp.
21375:
21376: Raha-asia-aloite n:o 1214
21377:
21378:
21379:
21380:
21381: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ns. ASP-järjes-
21382: telmän mukaisten asuntosäästöpalkkioiden ylimääräiseen koro-
21383: tukseen
21384:
21385:
21386: Eduskunnalle
21387:
21388: Ensiasunnon hankinnan helpottamiseksi tuli palkkioihin budjetoidut määrärahat ovat olleet
21389: vuonna 1981 voimaan asuntosäästöpalkkiolaki ja liian pienet. ASP-järjestelmässä tulee oma säästö-
21390: siihen liittyvä korkotukijärjestelmä. Ainakaan osuus laskea 5 prosenttiin asunnon hankinta-
21391: vielä ei tällä ns. ASP-järjestelmällä ole juurikaan arvosta ja laina-aika tulee pidentää 25 vuoteen.
21392: kyetty helpottamaan ensiasunnon saantia. Vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21393: nuonen vähemmistö on onnistunut säästötavoit- nioittaen,
21394: teessaan. Ongelmina ovat etenkin edellytetty
21395: liian korkea omarahoitusosuus sekä merkityksel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21396: tään varsin vähäinen säästöpalkkio, jotka tekijät 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21397: yhdessä ovat johtaneet siihen, että nuorilta on 28.87.53 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
21398: vaadittu kohtuuttomia säästöponnistuksia ja sääs- ns. ASP-jårjestelmän mukaisten asunto-
21399: tötavoite on karannut asuntojen hintojen nous- säästöpalkkioiden ylimääräiseen korotta-
21400: tessa. Järjestelmään ja nimenomaan asuntosäästö- mzseen.
21401: "
21402: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21403:
21404: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21405: 1985 vp. 1299
21406:
21407: Raha-asia-aloite n:o 1215
21408:
21409:
21410:
21411:
21412: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
21413: korottamiseksi
21414:
21415:
21416: Eduskunnalle
21417:
21418: Opintotuki muodostuu edelleenkin pääasial- painottuu juuri opintorahaan, mikä on tie kohti
21419: lisesti lainasta. Lainapainotteisen opintotukijär- opiskelijanpalkkaa. Nuorten ihmisten kytkemi-
21420: jestelmän takia velkaantuminen on vastavalmis- nen velkakierteeseen opintolainajärjestelmän
21421: tuneen suurimpia ongelmia. Vuonna 1983 opin- kautta on katkaistava. Siksi opintorahan korotta-
21422: tonsa päättäneellä korkeakouluopiskelijalla oli minen 6 000 markkaan vuodessa on riittämätön
21423: velkaa keskimäärin 32 700 markkaa. Tämänhet- mutta tässä historiallisessa tilanteessa välttämätön
21424: kinen korkeakouluopiskelijan taystmääräinen toimenpide.
21425: opintotuki, kun lainan osuus lasketaan mukaan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21426: on 1 810 mk kuukaudessa. Summa on ilman nioittaen,
21427: pakollisia vähennyksiä kuten opintolainan korko-
21428: ja, yliopiston kirjoittautumismaksuja ja ylioppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21429: laskuntamaksuja pienempi kuin esimerkiksi kau- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21430: pan alan harjoittelijan nettopalkka. Tavoitteena 29.39.55 lisäyksenä 300 000 000 markkaa
21431: tulisi kuitenkin olla opiskelijankin kohtuullisen opintorahan korottamiseksi 6 000 mark-
21432: toimeentulon takaaminen niin, että opintotuki kaan vuodessa kaikzlla opiskeluastetlla.
21433:
21434: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21435:
21436: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21437: 1300 1985 vp.
21438:
21439: Raha-asia-aloite n:o 1216
21440:
21441:
21442:
21443:
21444: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotukeen
21445: sen myöntämiseksi täysi-ikäiselle opiskelijalle vanhempien
21446: varallisuudesta riippumatta
21447:
21448:
21449: Eduskunnalle
21450:
21451: Opintotuen saantia rajoittava tarveharkinta tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21452: lee poistaa siten, että 18 vuotta täyttäneillä, nioittaen,
21453: vanhempiensa kodin ulkopuolella asuvilla opis-
21454: kelijoilla otetaan tukea myönnettäessä huomioon
21455: vain omat tulot ja varallisuus. Vuoden 1986 tulo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21456: ja menoarviossa tulee tämän uudistuksen toteut- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21457: tamiseksi lisätä opintorahaan varattuja määrära- 29.39.55 lisäyksenä 24 000 000 markkaa
21458: hoja 24 miljoonaa markkaa. Vuositasolla tämän normaalin täysi-ikäisyysrajan käyttämisek-
21459: uudistuksen kustannukset ovat noin 50 miljoo- si opintotuen jakamisessa 1.7.1986 läh-
21460: naa markkaa. tien.
21461:
21462: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21463:
21464: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21465: 1985 vp. 1301
21466:
21467: Raha-asia-aloite n:o 1217
21468:
21469:
21470:
21471:
21472: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskeli joiden
21473: asumislisään sen maksamiseen ympärivuotisena
21474:
21475:
21476: Eduskunnalle
21477:
21478: Asuminen on opiskelijan suurimpia ongelmia: misessä, ja sitä tulee maksaa ympärivuotisena.
21479: asuntoja joko ei ole tai jos niitä on ne ovat liian Useimmissa opiskelija-asuntoloissa on jo ympäri-
21480: kalliita niellen jopa yli kolmanneksen opiskelijan vuotuinen vuokranperintäkin.
21481: käyttövaroista. Valtio tukee opiskelija-asukkaita
21482: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21483: edelleen liian vähän - on ryhmiä, joihin tuki ei
21484: nioittaen,
21485: lainkaan ylety, ja ryhmiä, joille tuki jatkuvasti jää
21486: alle asumiskustannusten. Näin ollen tilannetta
21487: tuleekin parantaa rakentamalla ja peruskorjaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21488: malla lisää asuntoja opiskelijoille sekä laajenta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21489: malla asumislisän maksamista. Asumislisää tulee 29.39.55 lisäyksenä 55 000 000 markkaa
21490: maksaa ilman, että otetaan huomioon keino- opiskeltjoiden asumis/isään sen maksami-
21491: tekoinen 24 vuoden ikäraja asumislisän myöntä- seen ympärivuotisena.
21492:
21493: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21494:
21495: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21496: 1302 1985 vp.
21497:
21498: Raha-asia-aloite n:o 1218
21499:
21500:
21501:
21502:
21503: Könkkölä ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta kesälukiotoi-
21504: minnan tukemiseen
21505:
21506:
21507: Eduskunnalle
21508:
21509: Kesälukiotoiminnan yhteydessä on jo 20 vuo- Hallitus esittää vuoden 1986 tulo- ja menoarvi-
21510: den ajan kokeiltu erilaisia vaihtoehtoja nuorison oon kesälukiotoiminnan momentille 120 000
21511: vapaaehtoisen opiskelun järjestämiseksi. Viime markkaa. Koska määrärahaa ei neljään vuoteen
21512: vuosina on kokeilutyössä mukana olevien opetta- ole hallituksen taholta esitetty korotettavaksi ja
21513: jien ja järjestöjen määrä voimakkaasti lisääntynyt, koska toiminta on samaan aikaan ollut voimak-
21514: kesälukiotoiminnasta on tullut maassamme poik- kaasti lisääntymässä, ovat kesälukiotoiminnan
21515: keuksellisen monipuolisen pedagogisen työn ke- edellytykset nyt aikaisempaa huomattavasti hei-
21516: hittäjä. Kesälukioseura ry. on muista sivistysjär- kommat.
21517: jestöistä poiketen keskittynyt erityisesti lasten ja Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
21518: nuorten vapaan sivistystoiminnan ja jatkuvaan kunnioittaen,
21519: kasvuun ohjaavan opiskelun järjestämiseen. Osin
21520: juuri kohderyhmän poikkeuksellisuudesta joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21521: tuen on Kesälukioseura ry:n kurssi- ja kokeilutoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21522: minnan keskusjärjestönä saama valtionapu ollut 29.43.52 lisäyksenä 100 000 markkaa
21523: jatkuvasti riittämätön ja ratkaisevasti muiden kesälukiotoiminnan ja Kesälukioseura
21524: sivistysjärjestöjen saamia avustuksia pienempi. ry:n tukemiseen.
21525:
21526: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
21527:
21528: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21529: 1985 vp. 1303
21530:
21531: Raha-asia-aloite n:o 1219
21532:
21533:
21534:
21535:
21536: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien kansainvälisyys-
21537: ja rauhankasvatuksen jatko- ja täydennyskoulutukseen
21538:
21539:
21540: Eduskunnalle
21541:
21542: Kansainvälisyys- ja rauhankasvatuksen edistä- tukseen varauksellisesti, mikä usein johtuu tietä-
21543: miseksi on erittäin tärkeää ennen kaikkea kasvat- mättömyydestä sen sisällöstä. Tämän vuoksi
21544: tajien kouluttaminen ja heidän valmiuksiensa opettajien täydennyskoulutus on välttämätön
21545: lisääminen. Jotta kasvattaja kykenisi toteutta- edellytys rauhankasvatuksen toteutumiselle.
21546: maan kansainvälisyys- ja rauhankasvatusta, tulee
21547: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21548: hänellä olla riittävät tiedolliset ja menetelmälliset
21549: nioittaen,
21550: valmiudet. Koulujen ja oppilaitosten rauhankas-
21551: vatuksessa opettaja on avainasemassa. Rauhan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21552: kasvatuksen sisällyttäminen läpäisyperiaatteella 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21553: opetukseen on ennen kaikkea riippuvainen opet- 29.50,28 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
21554: tajan halusta ja kyvystä sisällyttää se oppiaineensa opetta;i'en kansainvälisyys- ja rauhankas-
21555: yhteyteen. Selvitysten mukaan suuri osa opetta- vatuksen jatko- ja täydennyskoulutuk-
21556: jista suhtautuu kansainvälisyys- ja rauhankasva- seen.
21557:
21558: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21559:
21560: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21561: 1304 1985 vp.
21562:
21563: Raha-asia-aloite n:o 1220
21564:
21565:
21566:
21567:
21568: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen videokokeilun
21569: tueksi
21570:
21571:
21572: Eduskunnalle
21573:
21574: Opetusministeriön asettama videotoimikunta Kokeilu olisi laajennettava 12:lle nyt kokeilun
21575: on käynnistänyt 1.4.1985 kaksi-kolme vuotta piiriin kuulumattomalle paikkakunnalle ja tähän
21576: kestävän kirjastojen videokokeilun kuudessa kir- on varattava määräraha valtion vuoden 1986
21577: jastossa eri puolilla maata. Kokeilun tarkoitukse- tulo- ja menoarviossa.
21578: na on tutkia, miten videot soveltuvat yleisten
21579: kirjastojen lainaus- ja esitystoimintaan. Esimer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21580: kiksi Kansainvälisen nuorisovuoden komitea pi- . nioittaen,
21581: tää kokeilua merkittävänä askeleena kohti videon
21582: nuorten kulttuuri- ja taidekasvatukselle luomien
21583: uusien mahdollisuuksien käyttämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21584: Nyt kokeilussa on mukana ainoastaan 6 paik- 1986 tulo- ja menoarvioon 700 000 mark-
21585: kakuntaa ja yksi kirjasto kullakin paikkakunnalla. kaa kirjastojen vzdeokokeilun tueksi.
21586:
21587: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21588:
21589: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21590: 1985 vp. 1305
21591:
21592: Raha-asia-aloite n:o 1221
21593:
21594:
21595:
21596:
21597: Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Näkövam-
21598: maisten kirjaston toimintaan
21599:
21600:
21601: Eduskunnalle
21602:
21603: Näkövammaisten mahdollisuudet lukea kirjal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21604: lisuutta ovat huomattavasti pienemmät kuin nioittaen,
21605: muiden kansalaisten. Valtakunnallisen näkövam-
21606: maisten kirjaston nimikeluettelo on kuitenkin
21607: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21608: vain n. 10 % esimerkiksi Helsingin kaupungin-
21609: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21610: kirjaston vuotuisista uutuuksista. Siksi on välttä- 29.58.01 lisäyksenä 700 000 markkaa Nä-
21611: mätöntä lisätä näkövammaisten kirjaston resurs- kövammaisten kirjaston toimintaan.
21612: seja.
21613: Momentin määrärahaa saadaan käyttää myös
21614: momentin 29.58.29 kulutusmenoihin.
21615:
21616: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21617:
21618: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21619:
21620:
21621:
21622:
21623: 164 428500120H
21624: 1306 1985 vp.
21625:
21626: Raha-asia-aloite n:o 1222
21627:
21628:
21629:
21630:
21631: Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötai-
21632: teellista harrastustoimintaa varten
21633:
21634:
21635: Eduskunnalle
21636:
21637: Suomi on kansainvälisesti erittäin tunnettu jateatteri on ainoa näyttämötaidetta edustava
21638: korkeatasoisesta ja vilkkaasta teatteriharrastukses- yhteisö. Harrastajateatteri joutuu erityisesti vas-
21639: ta. Harrastajateatteritoimintaa harjoittavat liitot taamaan teatteritarjonnasta niillä alueilla, joille
21640: ovat omalta osaltaan tukeneet näyttämöitä arvok- ammattiteatterin tarjonta ei ulotu. Harrastaja-
21641: kaalla tavalla niiden pyrkiessä vakiinnuttamaan teatteriliitot joutuvat varsinaisen näyttämötoi-
21642: toimintaansa, kohentamaan taiteellista tasoaan ja minnan ohella hoitamaan myös koulutus-, jul-
21643: laajentamaan asteikkoaan pystyäkseen yhä vaati- kaisu- ja tiedotustoimintaa. Nykyisen toimin-
21644: vampiin tehtäviin. tansa voimakkaan laajentumisen vuoksi harrastaja-
21645: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1986 teatteriliitot ovat taloudellisesti joutuneet yhä
21646: tulo- ja menoarvioksi näyttämötaiteelliseen har- ahtaammalle.
21647: rastustoimintaan 2 600 000 mk {v. 1985 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21648: 2 500 000 mk). Määrärahan hyväksyminen halli- nioittaen,
21649: tuksen esittämässä muodossa merkitsisi harrasta-
21650: jateatterijärjestöille toiminnan ja palvelujen su- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21651: pistamista tuntuvasti. 1986 tulo- ia menoarvioon momentille
21652: Hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi har- 29.90.52 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
21653: rastajateatteritoiminnan lamaantumista ja tason näyttämötaiteellista harrastustoimintaa
21654: voimakasta laskua paikkakunnilla, joilla harrasta- varten.
21655:
21656: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21657:
21658: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21659: 1985 vp. 1307
21660:
21661: Raha-asia-aloite n:o 1223
21662:
21663:
21664:
21665:
21666: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen
21667: elokuvan tuotantotukeen
21668:
21669:
21670: Eduskunnalle
21671:
21672: Maassamme on kansainvälisestikin korkeatasoi- Nykyinen tuotantotuki on kaiken kaikkiaan pie-
21673: sia lastenelokuvatyöntekijöitä, joiden mahdolli- ni, mutta erityinen tarve määrärahan lisäämiseen
21674: suudet työn tekemiseen ovat heikot, mikä johtuu on juuri lastenelokuvien osalta.
21675: määrärahojen pienuudesta. Elokuva on kuitenkin
21676: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21677: hyvä vaihtoehto yksipuoliselle satelliitti- ja video-
21678: nioittaen,
21679: tarjannalle, joten sen merkitys kasvatuksellisesti
21680: on suuri. Kansallisen kulttuurimme säilyttämi-
21681: seksi olisi myös tärkeää, että kotimaiselta pohjal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21682: ta tehtyjä korkeatasoisia elokuvia olisi myös lapsia 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21683: varten. Näin erityisesti nyt, kun muualta tuleva 29.90.52 lisäyksenä 3 800 000 markkaa
21684: video- ja satelliittitarjonta on lisääntymään päin. kotimaisen elokuvan tuontantotukeen.
21685:
21686: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21687:
21688: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21689: 1308 1985 vp.
21690:
21691: Raha-asia-aloite n:o 1224
21692:
21693:
21694:
21695:
21696: Könkkölä ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta elokuvajärjes-
21697: töille elokuvakopioiden tarjonnan lisäämiseen
21698:
21699:
21700: Eduskunnalle
21701:
21702: Kotimaisten elokuvajärjestöjen kautta levitet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21703: tävien elokuvien katselijoiden määrä on maas- nioittaen,
21704: samme suuri. Suuri osa elokuvista näytetään
21705: kouluissa, päiväkodeissa ja nuorisojärjestöjen ti-
21706: laisuuksissa. Elokuvien levitystä vaivaa tällä het-
21707: kellä kopioiden puute. Kuitenkin kansallisen että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21708: kulttuurimme vaalimiseksi, asiallisen ja sisällölli- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21709: sen tiedon eteenpäin viemiseksi olisi elokuvaa 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa las-
21710: kyettävä viemään katselijoille mm. kaupallisen tenelokuvien kopioiden määrän lisäämi-
21711: videoviihteen vastapainoksi. seen.
21712:
21713: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21714:
21715:
21716: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21717: 1985 vp. 1309
21718:
21719:
21720: Raha-asia-aloite n:o 1225
21721:
21722:
21723:
21724:
21725: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elokuvajärjes-
21726: töille korkeatasoisten elokuvien levityksen turvaamiseksi
21727:
21728:
21729:
21730: Eduskunnalle
21731:
21732: Elokuvajärjestöt tekevät kasvatuksellisesti tär- Lisäksi voidaan kokeilla levityksen tehostumis-
21733: keää työtä levittäessään korkeatasoisia elokuvia ta myös erityisen laatuteatteripalkinnon avulla.
21734: maassamme, erityisesti lapsikatselijoille. Nykyi- Palkinnon suuruus voidaan suhteuttaa teatterin
21735: sen kuvatarjonnan viidakossa on järjestöille jää- liikevaihtoon.
21736: nyt miltei yksinomaan myös katselutottumusten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21737: ohjaaminen. Nyt, kun mm. väkivaltaisten video- nioittaen,
21738: kasettien katselussa eletään pahinta ensihuumaa,
21739: pitäisi kasvatuksellisesti tervehenkisten ja taiteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21740: lisesti korkeatasoisten elokuvien levitystä lisätä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21741: Tässä elokuvajärjestöt valmiine kanavineen liene- 29.90.52 lisäyksenä 250 000 markkaa elo-
21742: vät tehokkaimpia. kuvajärjestözlle korkeatasoisten elokuvien
21743: levitykseen ja niistä tiedottamiseen.
21744: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21745:
21746: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21747: 1310 1985 vp.
21748:
21749: Raha-asia-aloite n:o 1226
21750:
21751:
21752:
21753:
21754: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta ateljeetalojen rakentami-
21755: seen
21756:
21757:
21758: Eduskunnalle
21759:
21760: Valtion tulo- ja menoarviossa on aina vuoteen teilijaseurojen ja -yhdistysten kanssa. Rakentami-
21761: 1977 saakka ollut erityinen määräraha ateljeetilo- sessa on huolehdittava alueellisen tasa-arvon to-
21762: jen rakentamiseen. Määrärahan poistaminen ei teutumisesta.
21763: kuitenkaan johtunut siitä, että maamme kuvatai-
21764: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21765: teilijoiden työtilat olisivat riittävät. Ateljeetilojen
21766: nioittaen,
21767: rakentaminen taiteilijan omalla aravalainoituksel-
21768: la ei ole onnistunut ja menetelmää onkin pidet-
21769: tävä kohtuuttomana - kuvataiteilijat ovat selväs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21770: ti muita kulttuurityöntekijöitä huonommassa ti- 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
21771: lanteessa työtilojensa puutteen takia. Ateljeetalo- markkaa ateljeetalojen rakentamisen
21772: jen rakentaminen voisi tapahtua yhteistyössä tai- avustamiseen.
21773:
21774: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21775:
21776: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21777: 1985 vp. 1311
21778:
21779: Raha-asia-aloite n:o 1227
21780:
21781:
21782:
21783:
21784: Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta mielipideleh-
21785: tien tukemiseen
21786:
21787:
21788: Eduskunnalle
21789:
21790: Maassamme julkaistaan koko joukko korkeata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21791: soisia kulttuuri- ja mielipidelehtiä, jotka jatku- nioittaen,
21792: vasti kärsivät taloudellisesta ahdingosta. Sitä vas-
21793: toin puolueiden hallitsemat muutamat suuret että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21794: päivälehdet voivat toimia turvatulla taloudellisel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21795: la perustalla puoluelehtituen nojalla. Tilannetta 29.99.57 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
21796: ei voida pitää tyydyttävänä. mielipidelehtien tukemiseen.
21797:
21798: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21799:
21800: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21801: 1312 1985 vp.
21802:
21803: Raha-asia-aloite n:o 1228
21804:
21805:
21806:
21807:
21808: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden luonnonmukai-
21809: sen viljelyn neuvojan palkkaamiseen
21810:
21811:
21812: Eduskunnalle
21813:
21814: Luonnonmukaisen viljelyn neuvontatoimintaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21815: olisi tehostettava. Maatalouskeskusten Liitto ja nioittaen,
21816: sen jäseninä olevat maatalouskeskukset ovat il-
21817: maisseet tarpeen luonnonmukaisen viljelyn neu-
21818: vojain toimien perustamiseen. Luonnonmukaisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21819: menetelmin jo nyt viljeleviä on maassamme niin 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21820: paljon, että kiinnoswksen huomioiden on välttä- 30.30.40 200 000 markkaa kahden
21821: mätöntä osoittaa määräraha kahden neuvojan luonnonmukaisen viljelyn neuvojan palk-
21822: palkkaamiseen, jotta myös syntyvä viljelytoiminta kaamiseen maatalouskeskuksiin ja näiden
21823: saa tarvitsemansa neuvontatuen. käyttömenoihin.
21824:
21825: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21826:
21827:
21828: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21829: 1985 vp. 1313
21830:
21831: Raha-asia-aloite n:o 1229
21832:
21833:
21834:
21835:
21836: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan vientitukeen elin-
21837: tarvikeapuna
21838:
21839:
21840: Eduskunnalle
21841:
21842: Suomessa ylituotettuja elintarvikkeita voitaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21843: toimittaa kriisiapuna nälkäkatastrofeista kärsiviin nioittaen,
21844: maihin kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta.
21845: Esimerkiksi viljaa voitaisiin Suomesta toimittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21846: vuonna 1985 elintarvikeapuna huomattavasti 1986 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
21847: kaavailtua enemmän. markkaa viljan vientitukeen elintarvike-
21848: apuna.
21849: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21850:
21851: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21852:
21853:
21854:
21855:
21856: 165 428500120H
21857: 1314 1985 vp.
21858:
21859: Raha-asia-aloite n:o 1230
21860:
21861:
21862:
21863:
21864: Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta nuorten vilje-
21865: lijöiden tukemiseen
21866:
21867:
21868: Eduskunnalle
21869:
21870: Starttirahajärjestelmä on yksi niistä toimenpi- 1. 7.1983 lähtien tulee huolehtia siitä, että siihen
21871: teistä, joilla maatilojen sukupolvenvaihdosten budjetoidaan riittävästi määrärahoja.
21872: määrä on saatu kaksinkertaistumaan 3-4 vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21873: dessa. Lisäksi järjestelmällä on pyritty helpotta- nioittaen,
21874: maan aloittavan viljelijän rahoitusongelmia.
21875: Kokemukset tästä järjestelmästä ovat hyvät ja että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21876: aloitustukijärjestelmä tulee saattaa lakisääteiseksi. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21877: Järjestelmän tultua vakinaistetuksi koko maahan 30.33.40 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
21878: nuorten viljelzjoiden tukemiseen.
21879:
21880: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21881:
21882: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21883: 1985 vp. 1315
21884:
21885: Raha-asia-aloite n:o 1231
21886:
21887:
21888:
21889:
21890: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen
21891: lämmitysenergian käytön lisäämiseksi maatiloilla
21892:
21893:
21894: Eduskunnalle
21895:
21896: Kotimaisen lämmitysenergian käyttöä maatila- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21897: kiinteistöissä ja kasvihuoneviljelmillä tulisi voi- nioittaen,
21898: makkaasti edistää. Tässä tarkoituksessa olisi entis-
21899: tä paremmin tuettava kotimaista energiaa käyttä-
21900: vien lämmitysjärjestelmien rakentamista ja uusi-
21901: mista. Esimerkkinä vahvat käyttömahdollisuudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21902: omaavasta kehittelyn aiheesta mainittakoon läm- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21903: mityskattila, joka polttaa turvepellettejä, joita on 30.34.44 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
21904: valmistettu varastoon yllin kyllin jo nyt. Käyttö kotimaisen lämmitysenergian käytön li-
21905: vain on kovin vajavaista kattiloiden puuttuessa. säämiseen maatilozlla.
21906:
21907: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21908:
21909: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21910: 1316 1985 vp.
21911:
21912: Raha-asia-aloite n:o 1232
21913:
21914:
21915:
21916:
21917: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sanomalehdis-
21918: tön tukemiseen
21919:
21920:
21921: Eduskunnalle
21922:
21923: Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvällä mää- teena, osoittaminen eduskuntaryhmien esltta-
21924: rärahalla tuetaan puolueiden lehdistöä. Puoluei- miin kohteisiin silloin kun kysymys on puoluei-
21925: den kannatus eduskunnassa on kuitenkin laske- den ja puolueryhmittymien ulkopuolelta valittu-
21926: nut yli prosenttiyksiköllä. Siksi on perusteltua, jen kansanedustajien muodostamista eduskunta-
21927: että lehtituen jakamismenettelyä tarkennetaan. ryhmistä.
21928: Yhteiskunnallinen lehdistö ja sen ylläpitäminen Näin voitaisiin toteuttaa entistä paremmin sitä
21929: on sellaista poliittista toimintaa, joka edustaa tarkoitusta, joka puolueiden lehdistön tukemises-
21930: päättäjien ja kansalaisten välistä kommunikaatio- sa piilee: yhteiskunnallisen keskustelun käymistä
21931: ta, kun sen sijaan eräät muut poliittisen toimin- julkisesti.
21932: nan tuen muodot synnyttävät jäykkiä ja kansalai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21933: sia päättäjistä vieraannuttavia rakenteita, kuten nioittaen,
21934: puoluetoimistoja.
21935: Puoluelehtituki voitaisiin jakaa entiseen ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21936: paan puolueiden osalta, mutta kohtuullista olisi 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21937: sen parlamentaarisen osuuden, joka syntyy käy- 31.55.41 lisäyksenä 1 markan sanomaleh-
21938: tettäessä kansanedustajien lukumäärää jakoperus- distön tukemiseen.
21939:
21940: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21941:
21942: Kalle Könkkölä Ville Kornsi
21943: 1985 vp. 1317
21944:
21945: Raha-asia-aloite n:o 1233
21946:
21947:
21948:
21949:
21950: Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta rautateiden
21951: sähköistämisen nopeuttamiseksi
21952:
21953:
21954: Eduskunnalle
21955:
21956: Rautatiet ovat ylivoimaisesti energiataloudelli- Rautateiden tasoristeykset muodostavat edel-
21957: sin liikennemuoto. Sähköjuna on energiaa kaik- leen suuren vaaratekijän liikenteessä. Varusta-
21958: kein eniten säästävä liikenneväline. Hallitusohjel- malla kaikki tasoristeykset asianmukaisin turva-
21959: massa on luvattu, että energian säästöä tehoste- laittein voitaisiin onnettomuuslukuja merkittä-
21960: taan voimakkaasti. Tämän tulisi näkyä myös västi laskea. Liikenneturvallisuus on niin tärkeä
21961: Iiikennepoli tiikassa. asia, että sen edestä on oltava valmiit jotain
21962: Sähköistäminen nopeuttaa liikennettä vetäen maksamaankin. Tämän vuoksi olisi liikenteen
21963: siten lisää matkustajia rautateille. Rautateiden ohjaus- ja turvalaitteisiin ehdotettua määrärahaa
21964: sähköistäminen on myös puhtaan liiketaloudelli- huomattavasti korotettava.
21965: sesti tarkastellen todettu edulliseksi. Se vähentää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21966: Valtionrautateiden niin sanottua tappiota. nioittaen,
21967: Näistä syistä rautateiden sähköistystä olisi voi-
21968: makkaasti nopeutettava. Hallitus esittää sähköis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21969: tyksen jatkamista rataosalla Imatra-Joensuu. Tä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21970: mä on oikeasuuntaista, mutta tahti on kovin 31.90.72 lisäyksenä 50 000 000 markkaa,
21971: hidas. Rahoitusta olisi lisättävä, jotta työ saatai- joista 33 000 000 markkaa käyttösuunni-
21972: siin valmiiksi lähivuosina ja sähköistystä voitaisiin telman kohtaan ''Sähköistyksen kiinteät
21973: jatkaa muilla rataosilla. Tätä varten olisi laaditta- lisälaitteet" ja 17 000 000 markkaa koh-
21974: va ensi tilassa sähköistysohjelma, jonka puitteissa taan ''Liikenteen ohjaus- ja turvalait-
21975: kaikki maan keskeiset rataosat sähköistetään. teet".
21976:
21977: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21978:
21979: Kalle Könkkölä Ville Komsi
21980: 1318 1985 vp.
21981:
21982: Raha-asia-aloite n:o 1234
21983:
21984:
21985:
21986:
21987: Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta vähäliikenteis-
21988: ten ratojen vahvistamis- ja muutostöihin
21989:
21990:
21991: Eduskunnalle
21992:
21993: Maamme rautatieverkostoon on vuosikymme- Rautatieverkostomme on nähtävä kansallisvaralli-
21994: nien kuluessa sijoitettu huomattavat määrät sekä suutena, joka on vaatinut monen sukupolven
21995: taloudellista pääomaa että ihmisten työtä. Viime työn. Sen päästäminen lopullisesti rappeutumaan
21996: vuosina harjoitetun liikennepolitiikan myötä on olisi suurta vastuuttomuutta. Rautatieverkostom-
21997: suuret osat tästä verkostosta kuitenkin päästetty ille vähäliikenteiset osat sisältävät huomattavan
21998: rappeutumaan. Ratoja ei ole korjattu tai edes kuljetuskapasiteetin, joka oikealla liikennepolitii-
21999: pidetty kunnossa. Henkilöliikennettä on supistet- kalla suurelta osin voitaisiin ottaa käyttöön. Tä-
22000: tu tai se jopa kokonaan lopetettu. Maantiekulje- män vuoksi olisi vähäliikenteisten ratojen vahvis-
22001: tuksia ja lentoliikennettä subventoivan vero- ja tamista tehostettava ja tähän tarkoitukseen saata-
22002: maksupolitiikan tuloksena usein myös tavaran- va huomattavasti hallituksen ehdottamaa suu-
22003: kuljetukset ovat vähentyneet. Sen seurauksena remmat määrärahat vuosittain.
22004: valtiovarainministeriö ja Valtionrautatiet suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22005: nittelevat monella rataosalla liikenteen lopetta- nioittaen,
22006: mista kokonaan. Tällöin radat nopeasti rappeu-
22007: tuvat kokonaan niin, etteivät ne myöhemmin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22008: kään ole otettavissa käyttöön ilman suuria kus- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22009: tannuksia. 31.90.78 lisäyksenä 55 000 000 markkaa
22010: Tämä olisi suuri onnettomuus sekä yhteiskun- vähälzi'kenteisten ratojen kunnostamis- ja
22011: tataloudellisesti että inhimillisesti tarkastellen. muutostöihin.
22012:
22013: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
22014:
22015: Kalle Könkkölä Ville Kornsi
22016: 1985 vp. 1319
22017:
22018: Raha-asia-aloite n:o 1235
22019:
22020:
22021:
22022:
22023: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupunkien ja taajamien
22024: liikennesaneeraukseen
22025:
22026:
22027: Eduskunnalle
22028:
22029: Viime aikoina on kansainvälinen suuntaus myös meillä. Suuntausta on syytä suosia, sillä
22030: kaupunkisuunnittelussa korostanut kaupungin kaupungeissa hyvin vähälle huomiolle jääneiden
22031: merkitystä asuinympäristönä sen muiden tehtä- kokopäiväasukkaiden suhteellinen osuus on huo-
22032: vien ja mm. vapaasti kasvavan liikenteen kustan- mattava. Kokopäiväasukkaita ovat mm. eläkeläi-
22033: nuksella. Tämä suuntaus on saanut kannatusta set, lapset ja kotiäidit.
22034: lähes aina, kun asukkaiden omaa mielipidettä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22035: kysytty. Viimeksi sai liikenteen rajoittamiseen ja nioittaen,
22036: asuinalueiden rauhoittamiseen perustuva vaihto-
22037: ehto yksiselitteisen kannatuksen Helsingin kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22038: pungin järjestämässä kyselyssä. Läpiajolta suoja- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 500 000
22039: tut alueet, piha- ja hidaskadut ym. viihtyvyyttä markkaa kaupunkien ja taajamien liiken-
22040: parantavat järjestelyt ovat hitaasti lisääntymässä nesaneeraukseen.
22041:
22042: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
22043:
22044: Kalle Könkkölä Ville Komsi
22045: 1320 1985 vp.
22046:
22047: Raha-asia-aloite n:o 1236
22048:
22049:
22050:
22051:
22052: Könkkölä ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta linja-autolii-
22053: kenteen tukemiseen
22054:
22055:
22056: Eduskunnalle
22057:
22058: Etenkin maaseudun paikallisliikenne on täy- nuorten tai muuten autottomien täytyy paasta
22059: dellisessä kriisitilassa. Tämä on vain järkyttävin liikkumaan muiden ihmisten tavoin. Mutta sa-
22060: esimerkki linja-autoliikenteemme surullisesta malla kysymys on maaseudun kehitysedellytysten
22061: kohtalosta. Vuoroja on vähennetty jo huomatta- ja elinvoiman säilyttämisestä.
22062: vasti ja supistukset jatkuvat. Noin neljäsosa vuo- Pitäisi siis kiireellisesti saada aikaan sopimus-
22063: roista on kannattamattomia. Jos olennaista pa- järjestelyjä, joilla valtio tukisi linja-autoliiken-
22064: rannusta ei pikaisesti saada aikaan, on meitä nöitsijöitä siitä hyvästä, että he suostuvat aja-
22065: uhkaamassa maaseudun paikallisliikenteen täy- maan tappiollisia linjoja ja vuoroja.
22066: dellinen näivettyminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22067: Hallituksen esitys dieselveron poistamisesta nioittaen,
22068: linja-autoilta tuo tilanteeseen pienen helpotuk-
22069: sen, mutta senkään vaikutukset eivät ole riittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22070: vät. Linja-autoliikenteen säilyttäminen edes ny- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22071: kyisessä laajuudessaan vaatii noin 80 miljoonan 31.99.30 lisäyksenä 80 000 000 markkaa
22072: markan vuosittaisen tuen. Tämä tuki täytyy olla (siirtomääräraha) linja-autoliikenteen tap-
22073: valmis maksamaan, sillä kysymys on tasa-arvosta piollisten linjojen ja vuorojen tukemi-
22074: - siitä, että myös maaseudun vanhusten, lasten, seen.
22075:
22076: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
22077:
22078: Kalle Könkkölä Ville Komsi
22079: 1985 vp. 1321
22080:
22081: Raha-asia-aloite n:o 1237
22082:
22083:
22084:
22085:
22086: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion vammaisneuvos-
22087: ton perustamiseen
22088:
22089:
22090: Eduskunnalle
22091:
22092: Kansainvälisen Vammaisten vuoden Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22093: komitea ehdotti yksimielisessä mietinnössään nioittaen,
22094: 1981 valtion vammaisneuvoston perustamista.
22095: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22096: Mietinnössä ovat tarkemmat perustelut neuvos- 1986 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
22097: ton tarpeellisuudesta. kaa valtion vammaisneuvoston perusta-
22098: mtseen.
22099: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
22100:
22101: Kalle Könkkölä Ville Komsi
22102:
22103:
22104:
22105:
22106: 166 428500120H
22107: 1322 1985 vp.
22108:
22109: Raha-asia-aloite n:o 1238
22110:
22111:
22112:
22113:
22114: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalipoliittisten tuki-
22115: ja rohkaisupisteiden toimintakuluihin
22116:
22117:
22118: Eduskunnalle
22119:
22120: Maamme sosiaalipolitiikan järjestelmien kan- olemassa. Kriittinen suhtautuminen ja uuden
22121: nalta käy vuosittain ilmeisemmäksi, että ongelma vaihtoehdon etsiminen on näille hankkeille luon-
22122: ei piile vain järjestelmien määrällisessä riittämät- teenomaista. Vapaaehtoistyö on tietenkin valtion
22123: tömyydessä, vaan myöskin laadullisessa kehitys- kannalta taloudellinen ratkaisu, mutta samalla se
22124: tatpeessa. Järjestelmien kehittämistä aktiivisia tukee ihmisen käsitystä itsestään autonomisena
22125: subjekteja tukeviksi on vaadittu useassa eri yhtey- toimijana, subjektina. Vaikkakaan nämä toi-
22126: dessä - objektit, kohteet, ovat heränneet vaati- mintapisteet eivät aiheuta palkkakustannuksia,
22127: maan oikeuksiaan. On selvää, että yksi tällainen on toimintakuluja tuettava.
22128: perusoikeus on tieto sosiaalipoliittisista järjestel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22129: mistä ja niiden toiminnan ehdoista, kansalaisten nioittaen,
22130: oikeuksista päästä näiden palvelujen piiriin.
22131: Maahan on syntymässä vapaaehtoistyön ajatuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22132: selta nousevia tuki- ja rohkaisupisteitä, jotka 1986 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
22133: tiedottavat kansalaisille heidän oikeuksistaan ja markkaa sosiaalipoliittisten tuki- ja roh-
22134: rohkaisevat käyttämään järjestelmiä, jotka ovat jo kaisupisteiden toimintakuluihin.
22135:
22136: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22137:
22138: Kalle Könkkölä Ville Komsi Tarja Halonen
22139: Pentti Skön Marjatta Stenius-Kaukonen
22140: 1985 vp. 1323
22141:
22142: Raha-asia-aloite n:o 1239
22143:
22144:
22145:
22146:
22147: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tointen perustamiseksi
22148: opintokeskuksiin
22149:
22150:
22151: Eduskunnalle
22152:
22153: Valtiovarainministeriön 16.11.1979 asettama mm. lainsäädännön kehittymisestä sekä koulu-
22154: työryhmä, joka selvitti opintokeskusten ja niiden hallituksen uusista ohjeista.
22155: alueorganisaation sekä henkilöstörakenteen ke- Tyydytyksellä on pantava merkille, että vuon-
22156: hittämisen tarvetta, piti ensisijaisena ja kiireelli- na 1985 opintokeskuksiin saatiin eduskunnan
22157: senä opintokeskusten alueorganisaation kehittä- toimenpiteiden ansiosta 11 uutta tointa. Järjestöt
22158: mistä, koska opintokeskuksilla on tällöin parem- pitävät kuitenkin välttämättömänä, että uusia
22159: mat mahdollisuudet ottaa huomioon alueelliset toimia saadaan vuosittain lisää valtioneuvoston
22160: erot yhteiskunta- ja ammattirakenteessa sekä kan- asettaman työryhmän muistion mukaisesti.
22161: salaisten erilaiset sivistystarpeet. Alueorganisaa- Opintokeskusten hallinnollisten tehtävien li-
22162: tion rakentaminen on kuitenkin pahasti kesken sääntyminen on pakottanut jotkut opintokeskuk-
22163: miltei kaikissa opintokeskuksissa, koska 1980- sia ylläpitävät sivistysjärjestöt palkkaamaan valti-
22164: luvulla tapahtunut toimien lisäys on pääosin onavun ulkopuolista henkilökuntaa voidakseen
22165: jouduttu suuntaamaan uusiin perustettuihin suoriutua kaikista annetuista tehtävistä.
22166: opintokeskuksiin. Tästä huolimatta myös uudet Ehdotammekin,
22167: opintokeskukset ovat joutuneet käynnistämään
22168: työnsä erittäin niukoin henkilöstövoimavaroin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22169: niiden osalta alueorganisaation rakentaminen on 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
22170: aivan alkuvaiheessaan. 29.57.55 alamomentille 1 lisäyksenä
22171: Henkilöstön lisätarvetta puoltaa myös jatkuvas- 500 000 markkaa 15 uuden toimen pe-
22172: ti lisääntyvä eri koulutusmuotojen pedagogisen rustamiseen opintokeskuksiin 1. 7. 1986
22173: ohjauksen ja valvonnan tarve, joka aiheutuu lukien.
22174:
22175: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22176:
22177: Timo Laaksonen Marja-Liisa Salminen Inger Hirvelä
22178: Pekka Leppänen Timo Roos Aino Pohjanoksa
22179: Vappu Säilynoja Esko Helle Ulla-Leena Alppi
22180: Risto Ahonen Kati Peltola
22181: 1324 1985 vp.
22182:
22183: Raha-asia-aloite n:o 1240
22184:
22185:
22186:
22187:
22188: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuritalo
22189: Oy:n juhlasalin kalusteiden uusimiseen
22190:
22191:
22192: Eduskunnalle
22193:
22194: Helsingin Kulttuuritalon rakentamisella hie- jatkuviin korjaus- ja uusintainvestointeihin sekä
22195: man yli kaksi vuosikymmentä sitten oli useita yleisen vaatimustason nousun takia ja edellytys-
22196: tarkoituksia. Siihen aikaan Helsingissä ei ollut ten parantuessa myös kehittämään talon toimin-
22197: ainoatakaan vaativat mitat täyttävää konserttisa- taa, jotta puitteet eri toiminnoille olisivat mah-
22198: lia. Kulttuuritalon konserttisali on nämä vaati- dollisimman hyvät.
22199: mukset täyttänyt ja on tänäkin päivänä akustii-
22200: Talon rakentamisen työväestö on joutunut itse
22201: kaltaan Pohjoismaiden parhaita. Tämän osoittaa-
22202: kustantamaan ilman julkisen vallan apua. Mui-
22203: kin mm. se, että se on Radion sinfoniaorkesterin
22204: den vastaavien ja pienempienkin kulttuurilaitos-
22205: jatkuvana harjoitus- ja äänityspaikkana, kymme-
22206: ten julkinen tukeminen on ollut huomattavaa.
22207: nien erilaisten konserttien paikkana, Kansallis-
22208: Jotta Kulttuuritalo voisi olla työväenkulttuurin
22209: oopperan vierailutoiminnan paikkana jne.
22210: kehto, ei talon kunnossapitoa ja kehittämistä voi
22211: Alvar Aallon merkittävästä luomistyöstä Kult-
22212: tuuritalo on keskeisimpiä. Myös tämä perustelee jättää yksin kasvavan velkataakan varaan. Sehän
22213: vaarantaisi talon valtakunnallisestikin merkittä-
22214: talon kunnossa pitämistä.
22215: vän kulttuurityön.
22216: Helsingin Kulttuuritalosta on kuluneina vuosi-
22217: na tullut myös työväestön kulttuuri-, opiskelu- ja Kulttuuritalossa on ollut menossa mittava kor-
22218: muun harrastustoiminnan keskus. Toiminnan jaus- ja uusintainvestointien ohjelma. Ohjelmaan
22219: laajuus on verrattavissa minkä tahansa työväen- kuuluvia toimenpiteitä ovat mm. konserttisalin
22220: tai kansalaisopiston toimintaan ja ylittääkin mo- lattian ja tuolien uusinta, korjaustoimet eri tilois-
22221: nen opiston toiminnan. Talossa on myös eri sa, talon laite- ja varustelutason parantaminen ja
22222: harrastusryhmiä, joilla on erittäin tärkeä tehtävä ajanmukaistaminen.
22223: elävän työväenkulttuurin jatkajana. Talossa on
22224: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22225: kaksi kuoroa, big band, teatteri, kuvataidepiiri,
22226: nioittaen,
22227: valokuvauskerho, tanssiryhmä, laulu- ja soitinyh-
22228: tyeitä jne. Lapsilla on omat taide- ja harrasteker-
22229: honsa. Talossa toimivassa Helsingin yhteiskun- että Eduskunta ottaisi valtzon vuoden
22230: nallisessa opistossa opiskelee vuosittain kolmisen- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 29.57
22231: tuhatta opiskelijaa. uudelle momentille lisäyksenä 1 000 000
22232: Kun Kulttuuritalossa vuosittain käy erilaisissa markkaa avustuksena Helsingin Kulttuu-
22233: tilaisuuksissa noin 300 000 henkeä, joudutaan ritalo Oy:lle peruskorjaukseen.
22234:
22235: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
22236:
22237: Timo Laaksonen Vappu Säilynoja Esko Helle
22238: Ulla-Leena Alppi Kati Peltola Pekka Leppänen
22239: 1985 vp. 1325
22240:
22241: Raha-asia-aloite n:o 1241
22242:
22243:
22244:
22245:
22246: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistystyön
22247: Liiton toiminnan tukemiseen
22248:
22249:
22250: Eduskunnalle
22251:
22252: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22253: 1986 kohtaan 29.57.54.1liittyen toteamme, ettei 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
22254: esitetty määräraha ole riittävä sivistysjärjestökoh- 29.57.54 uudelle alamomentille 800 000
22255: taiseen toiminnan edistämiseen. Katsomme, että markan määrärahan Kansan Sivistystyön
22256: Kansan Sivistystyön Liitto ei ole voinut opinto- ja Liitolle alueellisen ja paikallisen opinto-
22257: kulttuuritoiminnan luonteen mukaisesti kehittää ja kulttuuritoiminnan kokeiluun ja kehit-
22258: alueellista ja paikallista toimintaa. tämiseen.
22259: Ehdotammekin,
22260:
22261: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
22262:
22263: Timo Laaksonen Marja-Liisa Salminen Vappu Säilynoja
22264: Esko Helle Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
22265: Pekka Leppänen
22266: 1326 1985 vp.
22267:
22268: Raha-asia-aloite n:o 1242
22269:
22270:
22271:
22272:
22273: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön yh-
22274: teisjärjestön toiminnan tukemiseen
22275:
22276:
22277: Eduskunnalle
22278:
22279: Nykyisessä tietoyhteiskunnassa aikuiskoulutuk- tarvetta eikä tarjoamaan riittävästi palveluja
22280: sen merkitys entisestään kasvaa. Samalla kun alan kehittämiseksi. Tämän vuoksi on välttämä-
22281: ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on töntä mm. saada uusi toimihenkilö hoitamaan
22282: pääasiassa tuotannollisen elämän tarpeiden tyy- järjestöllisen s1v1stystyön yhteistyökysymyksiä.
22283: dyttäminen, vapaan sivistystyön päämääränä on Vapaan sivistystyön muilla toimintamuodoilla
22284: ihmisen sosiaalisen ja eettisen kasvun edistämi- kuten kansalais- ja työväenopistoilla, kansanopis-
22285: nen sekä mahdollisuuksien antaminen laaja-alai- toilta ja kirjastoilta on sen sijaan jo vuosikymme-
22286: sen maailmankatsomuksen kehittämiselle. Va- niä ollut Kansalais- ja työväenopistojen liitto,
22287: paan sivistystyön harjoittama opinto- ja kulttuu- Suomen Kansanopistoyhdistys ja Suomen kirjas-
22288: ritoiminta auttaa ihmisiä hahmottamaan aseman- toseura näiden alojen kehittämistyöstä huolehti-
22289: sa yhteiskunnassa, toimimaan vastuullisena jäse- massa.
22290: nenä ryhmissä ja järjestöissä sekä suuntautumaan Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
22291: aktiivisesti vapaa-aikaan. vioksi on vuodelle 1986 ehdotettu momentille
22292: Viimeisten vuosikymmenien aikana järjestöUi- 29.5 7. 54 eräiden sivistysjärjestöjen valtionapuun
22293: neo sivistystyö on määrältään ja laadullisesti 1 450 000 markkaa.
22294: kehittynyt ja uudistunut. Järjestöllistä sivistystyö- Ehdotammekin,
22295: tä edustavien sivistysjärjestöjen keskeistä yhteis-
22296: toimintaa on harjoitettu pääasiassa Vapaan sivis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22297: tystyön yhteisjärjestössä. Nykyisillä voimavaroilla 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22298: Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ei kuitenkaan 29.57.54 lisåyksenii 250 000 markkaa Va-
22299: pysty tyydyttämään sivistysjärjestöjen yhteistyö- paan sivistystyön yhteisjärjestölle.
22300:
22301: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22302:
22303: Timo Laaksonen Marja-Liisa Salminen Vappu Säilynoja
22304: Esko Helle Ulla-Leena Alppi Kati Peltola
22305: Risto Ahonen Pekka Leppänen
22306: 1985 vp. 1327
22307:
22308: Raha-asia-aloite n:o 1243
22309:
22310:
22311:
22312:
22313: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhankasvatusinstituu-
22314: tin toiminnan tukemiseen
22315:
22316:
22317: Eduskunnalle
22318:
22319: ''Yhdistyneitten Kansakuntien perustamisen rauhanomaisten ratkaisujen mahdollisuudesta,
22320: 40-vuotispäivän pikaisesti lähestyessä järjestön jä- asenteiden muutosta väkivallanomalle toiminnal-
22321: senvaltioiden on todettava, että sen peruskirjassa le myönteisiksi sekä harjaantumista rauhanomais-
22322: määritelty perustavoi te "säästää tulevat sukupol- ten keinojen käyttöön ristiriitatilanteissa niin val-
22323: vet sodan vitsaukselta, joka kahdesti elinaika- tioiden sisällä kuin niiden välilläkin. Rauhankas-
22324: namme on aiheuttanut kuvaamatoota murhetta vatuksen avulla voidaan edellä mainittuja tavoit-
22325: ihmiskunnalle" on edelleen saavuttamatta. Vaik- teita asteittain saavuttaa.
22326: ka onkin totta, että uusi maailmanpalo on tähän Rauhankasvatusta tarvitaan kaikilla koulutus-
22327: asti vältetty, emme voi väittää, että rauha vallitsi- järjestelmän alueilla ja myös aikuiskoulutuksessa.
22328: si kaikkialla maailmassa. Päinvastoin yksikään Rauhankasvatus on toteutettavissa läpäisyperiaat-
22329: maa ei voi välttyä traumaattiselta sodan pelolta. teella eri aineiden yhteydessä, mutta se merkitsee
22330: Yksikään maa ei voi täysin eristäytyä ratkaisemat- myös elämäntapaa, tapaa suhtautua toisiin ihmi-
22331: tomien kansainvälisten jännitystilojen ja ristiriito- siin ja ympäröivään maailmaan.
22332: jen mahdollisilta seurauksilta tai valtavien aseis- Vuonna 1981 perustettu Yrjö Kallisen Rau-
22333: tautumiskustannusten aiheuttamilta voimavaro- hanopiston Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä
22334: jen kulumiselta. Ennen kaikkea kukaan ei voi Rauhankasvatusinstituutti on keskittynyt rauhan-
22335: paeta ydinaseiden käytön globaalisia vaikutuksia, kasvatuksen edistämiseen: koulutustilaisuuksien
22336: mikäli tämän katastrofin joskus annetaan tapah- järjestämiseen kasvattajille, kokeilujen järjestämi-
22337: tua. seen, rauhankasvatuksen tutkimustulosten kerää-
22338: Tällä hetkellä ei vaadita ainoastaan huolta miseen ja tiedon levittämiseen kasvattajille, rau-
22339: sodan mahdollisuudesta vaan myös, enemmän hankasvatuksesta tiedottamiseen jne. Toimintaa
22340: kuin koskaan aikaisemmin, viisautta, lujuutta ja on harjoitettu vapaaehtoisten voimien varassa;
22341: kovaa työtä sen estämiseksi. Tässä tilanteessa niin ainoastaan osa-aikaisia sihteereitä on voitu käyt-
22342: monien ilmaiseman rauhantahdon tulisi johtaa tää. Varojen puutteesta johtuen vain murto-osa
22343: meidät laajaan ja tehokkaaseen toimintaan. Ku- rauhankasvatusta koskevista koulutustoiveista on
22344: ten usein on sanottu, rauhan tulisi merkitä voitu täyttää.
22345: paljon enemmän kuin vain sodan ja väkivallan Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menflar-
22346: poissaoloa. Rauhaa tulisi edistää valtioiden ja vioksi on vuodelle 1986 ehdotettu momemille
22347: kansojen yhteistyöhön, keskinäiseen luottamuk- 29.99.50 Yrjö Kallisen Rauhanopiston avustami-
22348: seen, ymmärtämykseen ja oikeudenmukaisuu- seen 80 000 markkaa.
22349: teen perustuvina positiivisina suhteina." Ehdotammekin,
22350: Näin todetaan YK:n kansainvälisen rauhan-
22351: vuoden 1986 ohjelmaluonnoksessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22352: Tähän saakka ristiriitoja on ratkaistu pääasiassa 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
22353: väkivallalla ja sodilla. Ihmiset ovat tottuneet 29.99.50 lisäyksenä 150 000 markkaa
22354: luottamaan aseiden voimaan ja vahvemman voit- päätoimisen sihteerin palkkaamiseen ja
22355: toon. Rauhan saavuttamiseksi tarvitaan tietoja rauhankasvatustoiminnan kehittämiseen.
22356: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22357:
22358: Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
22359: Risto Ahonen Pekka Leppänen
22360: 1328 1985 vp.
22361:
22362: Raha-asia-aloite n:o 1244
22363:
22364:
22365:
22366:
22367: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- Ja
22368: vesirakennuspiirin perustamiseen
22369:
22370:
22371: Eduskunnalle
22372:
22373: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on maamme toivomuksen punn perustamisesta. Ehkä suun-
22374: tie- ja vesirakennuspiireistä suurin. Piirin alueella nitteilla olevan Satakunnan läänin perustaminen
22375: on yleisiä teitä n. 10 000 kilometriä, yli tuhat on vaikuttanut siihen, että on odotettu koko
22376: siltaa jne. Maamme moottoriajoneuvoista ja lii- hallinnon uudistamista maakunnan osalta. Kun
22377: kennemäärästä on alueella noin 16 prosenttia. Satakunnan läänin perustaminen toteutuu aikai-
22378: Piiri jakautuu kahteen suureen keskukseen: Tu- sintaan vuonna 1987, niin tie- ja vesirakennuspii-
22379: run eteläiseen alueeseen eli Varsinais-Suomeen ja rin perustaminen ei ole ristiriidassa läänin perus-
22380: pohjoiseen alueeseen Satakuntaan. Porissa toimii tamisen kanssa, vaan tie- ja vesirakennuspiiri
22381: TVL:n korjaamo, jota on viime aikoina kehitetty voitaneen perustaa jo aikaisemminkin.
22382: myönteiseen suuntaan ja joka palvelee lähinnä Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
22383: Satakunnan aluetta. Asioita voitaisiin nykyistä
22384: tehokkaammin hoitaa vastaamaan teille ja liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22385: teelle asetettuja vaatimuksia, jos Satakuntaan 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22386: perustettaisiin oma tie- ja vesirakennuspiiri. markkaa Satakunnan tie- ja vesirakennus-
22387: Eduskuntakin on jo vuonna 1962 hyväksynyt pzirin perustamiseen.
22388:
22389: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 198)
22390:
22391: Timo Laaksonen Irma Rosnell
22392: Pirkko Valtonen Matti Kuusio
22393: 1985 vp. 1329
22394:
22395: Raha-asia-aloite n:o 1245
22396:
22397:
22398:
22399:
22400: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Porin ra-
22401: dan perusparamamiseen ja sähköistämiseen
22402:
22403:
22404: Eduskunnalle
22405:
22406: Tampereen-Porin radan perusparannustyöt luodon rata on myös valmistunut ja myös tämä
22407: on aloitettu vuonna 1979. Töiden kustannusarvio rataosuus lisää tavarankuljetuksia rautateitse.
22408: nousee tällä hetkellä uudelleenkiskotuksineen ja Tahkoluodon syväsatama toteutuu kauppa- ja
22409: ratapihatöineen noin 266 miljoonaan markkaan. teollisuusministeriön asettaman työryhmän esit-
22410: Tähän mennessä töihin on budjetoitu yhteensä tämällä tavalla eli vuonna 198 5. Rata tulisi
22411: 132 miljoonaa markkaa ja vuodelle 1986 on peruskorjauksen yhteydessä myös sähköistää, mis-
22412: valtion tulo- ja menoarvioesityksessä osoitettu 27 tä toistaiseksi ei ole tehty lopullisia päätöksiä.
22413: miljoonan markan määräraha. Osoitetuilla mää-
22414: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22415: rärahoilla ja tämänhetkisellä työnopeudella pe-
22416: ruskorjauksen arvioitu valmistumisvuosi on 1992.
22417: Rataosan perusparannustyön nopeuttamista puol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22418: tavat useat seikat. Radan kuljetustaloudellinen 1986 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
22419: merkitys on oleellisesti lisääntynyt Jyväskylän- markkaa Tampereen-Porin rautatien pe-
22420: Tampereen radan valmistuttua. Tällä hetkellä rusparannustöiden nopeuttamiseksi ja
22421: suuri osa uuden oikoradan tavarankuljetuksista varautumiseksi radan sähköistyksen to-
22422: suuntautuu Porin ja Rauman satamiin. Tahko- teuttamiseen.
22423:
22424: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
22425:
22426: Timo Laaksonen Irma Rosnell Aino Pohjanoksa
22427: Pirkko Valtonen Matti Kuusio
22428:
22429:
22430:
22431:
22432: 167 428500120H
22433: 1330 1985 vp.
22434:
22435: Raha-asia-aloite n:o 1246
22436:
22437:
22438:
22439:
22440: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun ammatti-
22441: yhdistysliikkeen lomajärjestöjen lomatoimintaa varten
22442:
22443:
22444: Eduskunnalle
22445:
22446: Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1985 ruus ja ajankohta jäisivät epäselviksi. Lisäksi syn-
22447: on ehdotettu kokonaan poistettavaksi ammatti- tyisi aivan tarpeeton vastakkainasettelu ay-lomien
22448: yhdistysliikkeen lomatoiminnan momentti. Eh- ja nyt Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta ra-
22449: dotus jatkaa tämän sosiaalisesti ja kansantervey- hoittavien muiden tärkeiden ja hyödyllisten käyt-
22450: dellisesti tärkeän toiminnan nurjaa kohtelua, tötarkoitusten välille. Siksi budjettiin olisi palau-
22451: joka parina viime vuotena on näkynyt määrära- tettava ay-lomatoiminnan oma momentti.
22452: han markkamäärän jäädyttämisenä. Hallitus ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22453: esitä toimenpiteelleen perusteluja. Budjettiesi- nioittaen,
22454: tyksen mukaan Raha-automaattiyhdistyksen tuot-
22455: toa jaettaessa "otetaan huomioon" ay-lomatoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22456: minnan momentin poistaminen. On selvää, että 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
22457: tällainen toimenpide asettaisi ammattiyhdistys- uudelle momentille 17 5 00 000 markkaa
22458: liikkeen lomajärjestöt erittäin epävarmaan tilan- valtionapuun ammattiyhdistysliikkeen lo-
22459: teeseen. Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta majärjestöjen lomatoimintaa varten (siir-
22460: mahdollisesti tulevan avustuksen saaminen, suu- tomääräraha).
22461:
22462: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
22463:
22464: Timo Laaksonen Irma Rosnell Reijo Lindroos
22465: Jorma Rantanen Timo Roos Kari Rajamäki
22466: Mikko Kuoppa Juhani Surakka Risto Ahonen
22467: Matti Kuusio Pekka Leppänen
22468: 1985 vp. 1331
22469:
22470: Raha-asia-aloite n:o 1247
22471:
22472:
22473:
22474:
22475: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoima-
22476: piirin perustamista varten
22477:
22478:
22479: Eduskunnalle
22480:
22481: Työttömyys on myönteisestä kehityksestä huo- kahteen alueeseen johtaa koko maakunnan jää-
22482: limatta Satakunnassa huolestuttavan suuri. Eri- miseen toisarvoiseen asemaan työllisyysasioita
22483: tyisesti Pohjois-Satakunnan ja Porin-Merikar- hoidettaessa. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä
22484: vian alueella työllisyyden paraneminen on osoit- kiireellisesti perustaa Satakunnan työvoimapiiri
22485: tautunut hitaammaksi kuin monilla muilla alu- työvoimahallinnon palvelujen parantamiseksi
22486: eilla maassamme. Työllisyyden hoitamista haittaa maakunnassa.
22487: myös Satakunnan jakautuminen Tampereen ja
22488: Turun työvoimapiireihin, vaikka Satakunta oma- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22489: na maakuntana muodostaisi edellytykset oman
22490: työvoimapiirin perustamiseen. Yksistään Turun
22491: ja Porin läänin pohjoisessa vaalipiirissä eli Sata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22492: kunnassa asuu lähes 300 000 asukasta. 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22493: Kun työllisyysasioita hoidetaan työvoimapii- markkaa Satakunnan työvoimapiirin pe-
22494: reittäin, niin saman maakunnan kuuluminen rustamiseen.
22495:
22496: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
22497:
22498: Timo Laaksonen Irma Rosnell
22499: Pirkko Valtonen Matti Kuusio
22500: 1332 1985 vp.
22501:
22502: Raha-asia-aloite n:o 1248
22503:
22504:
22505:
22506:
22507: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 630 paran-
22508: tamiseen välillä Kuikka-Uuraisten kunnan raja
22509:
22510:
22511: Eduskunnalle
22512:
22513: Maantie n:o 630 välillä Kuikka-Uuraisten Suunnitelmat ovat valmiina ja työn kustannus-
22514: kunnan raja on erittäin huonokuntoinen ja pa- arvio on 2 mmk.
22515: rannustyön toteuttaminen on siirtynyt jo vuosia,
22516: vaikka kyseessä on pienehkö hanke. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22517: nioittaen,
22518: Ilmavoimien esikunta, Jyväskylän maalaiskunta
22519: ja Uuraisten kunta kiirehtivät hanketta ja pitävät
22520: sen toteuttamista erittäin tärkeänä. Erityisesti että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22521: Uuraisten kunnan kannalta on tieyhteyden heik- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22522: kous kunnan kehittymistä hidastava ongelma, 31. 24. 77 2 000 000 markkaa maantien
22523: koska nykyisellään ei esimerkiksi raskas liikenne n:o 630 rakenteen parantamiseen ja påä'l-
22524: pysty enää tehokkaasti liikennöimään paikkakun- lystå'mtseen vå'ltllå' Kuikka-Uuraisten
22525: nalle. kunnan raja.
22526:
22527: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22528:
22529: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
22530: Helena Pesola Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
22531: Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen
22532: 1985 vp. 1333
22533:
22534: Raha-asia-aloite n:o 1249
22535:
22536:
22537:
22538:
22539: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokan-Seppälänkan-
22540: kaan-Vaajakosken kehätien rakentamiseen
22541:
22542:
22543: Eduskunnalle
22544:
22545: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin työoh- Jyväskylän maalaiskunta on omissa maankäy-
22546: jelmassa on Ruoke-Palokka -tieosuuden perus- tön suunnitelmissaan varautunut tulevaan kehä-
22547: parantaminen ja työ valmistuu v. 1985. Jatko- tiehen, joka kunnan kehityksen kannalta on
22548: osuutena tälle ns. pohjoiselle kehätielle tulisi ensiarvoisen tärkeä.
22549: Palokka-Seppälänkankaan sekä edelleen Vaaja- Tieyhteys on kokonaisuudessaan n. 10,5 kilo-
22550: koskelle suuntautuvan tieosan rakentamisen metriä pitkä ja sen kustannusarvio on noin 11
22551: aloittaminen v. 1986. miljoonaa markkaa. Tie voidaan toteuttaa vai-
22552: Palokka-Vaajakoski -yhteys parantaisi yhdys- heittain:
22553: kuntarakenteen toimivuutta: I Palokka-Seppälänkangas
22554: II Seppälänkangas-Vaajakoski.
22555: - Seppälänkankaan teollisuusalueen pohjoi-
22556: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22557: seen ja pohjoisesta suuntautuva liikennöinti siir-
22558: nioittaen,
22559: tyisi pois katuverkosta,
22560: - vähentäisi kaupungin sisäistä liikennettä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22561: Kuopion ja Heinolan suunnasta länteen ja poh- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22562: joiseen suuntautuvan liikenteen osalta, 31.24.77 2 000 000 markkaa Palokan-
22563: - kunnan sisäiset liikenneyhteydet parantsl- Seppälänkankaan- Vaajakosken kehätien
22564: vat mm. Palokan terveyskeskukseen. rakentamisen aloittamiseen.
22565:
22566: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22567:
22568: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
22569: Helena Pesola Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
22570: Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen
22571: 1334 1985 vp.
22572:
22573: Raha-asia-aloite n:o 1250
22574:
22575:
22576:
22577:
22578: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan
22579: rakennustöiden aloittamiseen
22580:
22581:
22582: Eduskunnalle
22583:
22584: Keski-Suomen jakaa sen eteläosassa Päijänne, Kärkistensalmen silta on ollut vuosia Keski-
22585: jonka ainoana poikittaisyhteytenä läänin alueella Suomen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideoh-
22586: on Joutsan-Korpilahden tie. Tie kulkee Kärkis- jelmissa. Suunnitelmat ovat valmiit ja kustan-
22587: tensalmen kautta ja varsinainen Päijänteen ylitys nusarvio on n. 5 milj. markkaa.
22588: hoidetaan lossin avulla.
22589: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22590: Joutsan-Korpilahden tie on vilkasliikenteinen
22591: nioittaen,
22592: ja Kärkistensalmen lossi on liikenteellisesti pul-
22593: lonkaula, jossa varsinkin kesäaikaan on vaikeita
22594: liikenneruuhkia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22595: Myös vesiliikenne kärsii lossiliikenteestä, muu- 1986 tulo- ja menoarvion momentille
22596: tenkin vaikeassa ja kapeassa salmessa. Vesiliiken- 31.24.77 5 000 000 markkaa Kärkisten-
22597: ne lisääntyy merkittävästi, kun Päijänteen suun- salmen stllan rakennustöiden aloittami-
22598: niteltu kanavointi toteutuu. seen.
22599:
22600: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22601:
22602: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
22603: Helena Pesola Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen
22604: Paavo Vesterineo
22605: 1985 vp. 1335
22606:
22607: Raha-asia-aloite n:o 1251
22608:
22609:
22610:
22611:
22612: Lahtinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Palokan ter-
22613: veysaseman II vaiheen rakentamiseen
22614:
22615:
22616: Eduskunnalle
22617:
22618: Palokan kansanterveystyön kuntainliiton Palo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22619: kan terveysaseman II vaiheen rakentamisen piti nioittaen,
22620: alkaa jo syksyllä 1984 välittömästi 1 vaiheen
22621: valmistumisen jälkeen. Valtio jäädytti hankkeen
22622: vuosien 1984-85 tulo- ja menoarvioissaan, vaik-
22623: ka suunnitelma oli jo vahvistettu 1984. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22624: Palokan terveysaseman II vaihe, joka käsittää 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22625: 80 vuodepaikkaa, on kuntainliiton alueen paik- 33.78.31 liså'yksenä 5 000 000 markkaa
22626: kapulan huomioonottaen hyvin kiireellinen han- Palokan terveysaseman II vaiheen raken-
22627: ke. tamisen aloittamiseen vuonna 1986.
22628:
22629: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22630:
22631: Matti Lahtinen Pd<ka Leppänen Pirkko Ikonen
22632: Helena Pesola Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
22633: Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen
22634: 1336 1985 vp.
22635:
22636: Raha-asia-aloite n:o 1252
22637:
22638:
22639:
22640:
22641: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimää-
22642: räisiin taiteilijaeläkkeisiin ja ylimääräisiin sanomalehtimieseläk-
22643: keisiin
22644:
22645:
22646: Eduskunnalle
22647:
22648: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityk- hojen jakopaine tulee olemaan myös iäkkäimmil-
22649: sessä hallitus esittää vähennettäväksi huomatta- le taiteilijoille kova ja näin ollen nuorempi
22650: vasti ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden ja ylimää- taiteilijapolvi tulee olemaan nykyistä huonom-
22651: räisten sanomalehtimieseläkkeiden määrää. Vuo- massa asemassa apurahojen jaosta päätettäessä.
22652: den 1985 tulo- ja menoarviossa saatettiin myön- Hallituksen esittämin perusteluin olisi siis yli-
22653: tää vielä 62 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja enin- määräisten taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkei-
22654: tään 22 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä. den määrää vähennettävä huomattavasti pehme-
22655: Nyt tulo- ja menoarvioesityksessään hallitus esit- ämmin eli esitettyä pienemmällä vuosittaisella
22656: tää myönnettäväksi 30 ylimääräistä taiteilijaelä- poistamisella. Tärkeätä olisi myös sitoa kolmi- ja
22657: kettä ja 15 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä. viisivuotiset taitelija-apurahat eläketurvaa anta-
22658: Supistustaan hallitus perustelee ns. freelancer- viksi samalla tavalla kuin nyt ovat pitkäaikaiset
22659: eläkejärjestelmän voimaan saattamisella vuoden apurahat.
22660: 1986 alusta sekä yleisellä työeläkejärjestelmän Hallitus ilmoittaa mainittujen eläkkeiden vä-
22661: mukaisen toimeentuloturvan kehittymisellä. hentämisen vuoksi momentin 28.07.06.2 loppu-
22662: Kuitenkin on todettava, että keskipolven tai- summaksi 2 933 000 markkaa eli alamomentin
22663: teilijalla ja sanomalehtimiehellä on eläkeikään ehdotetaan vähentyvän 640 000 markkaa. Jotta
22664: tullessa vielä näiden uudistusten vuoksi hyvin ylimääräisten taiteilija- ja sanomalehtimieseläk-
22665: huonot mahdollisuudet saada kohtuullistakaan keiden määrää ei tarvitse vähentää niin suurella
22666: eläketurvaa. määrällä kuin hallitus esittää, on alamomentille
22667: Yrittäjäeläkettä maksaessaan taiteilijan täytyisi palautettava tuo summa ja päätettävä ylimääräis-
22668: ansaita vuodessa noin 90 000 markkaa, jotta hän ten taiteilijaeläkkeiden määrä vuonna 1986 vä-
22669: saisi bruttotulona eläkkeenä suurin piirtein sa- hintään 58:ksi ja ylimääräisten sanomalehtimies-
22670: man markkamäärän kuin ylimääräinen taiteilija- eläkkeiden määrä vähintään 20:ksi.
22671: eläke on. Tuollaiseen vuosiansioon hyvin harva Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22672: taiteilija yltää. nioittaen,
22673: Yksinomaan kuvataiteessa on tällä hetkellä
22674: noin 800 ammattiliittoon kuuluvaa taiteilijaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22675: Vuosittain määrä kasvaa noin 10-20:lla. Tästä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22676: määrästä pitkäaikaiset apurahat, joihin kuuluu 28.07.06 lisäyksenä 640 000 markkaa 58
22677: eläketurva, koskettavat vuosittain vain kolmea ylimääräisen taitezltjaeläkkeen ja 20 yli-
22678: taiteilijaa kuvataiteessa. Jos eläkkeet poistuvat määrätsen sanomalehtimieseläkkeen
22679: hallituksen esittämällä supistusvauhdilla, apura- myöntämiseksi.
22680:
22681: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22682:
22683: Pentti Lahti-Nuuttila Olavi Martikainen Markus Aaltonen
22684: Pertti Hietala Timo Laaksonen Anna-Liisa Piipari
22685: Matti Maijala
22686: 1985 vp. 1337
22687:
22688: Raha-asia-aloite n:o 1253
22689:
22690:
22691:
22692:
22693: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyön apulais-
22694: professuurin perustamiseksi Tampereen yliopistoon
22695:
22696:
22697: Eduskunnalle
22698:
22699: Ainoana korkeakouluna maassamme Tampe- opisto on myös välillisesti ollut mukana Ylä-
22700: reen yliopisto antaa nuorisotyön opetusta. Nuori- Savon nuorisoprojektissa. Opetusministeriö on
22701: sotyön tutkinto perustettiin Yhteiskunnalliseen mm. vuonna 1982 suosittanut nuorisopolitiikkaa
22702: Korkeakouluun syksyllä 1945 valtion nuorisotyö- koskevan tutkimustoiminnan keskittämistä jon-
22703: lautakunnan aloitteesta. Alkuaan yksivuotisesta kin korkeakoulun yhteydessä toimivaan laitok-
22704: ammattitutkinnosta on vuosien mittaan kehitty- seen. Nuorisotyön tarpeita ajatellen sopivana si-
22705: nyt 3-3,5 vuotta kestävä alempi korkeakou- joituspaikkana on pidetty Tampereen yliopistoa.
22706: lututkinto, johon vuosittain otetaan 30 uutta Opetusministeriön taholta on myös kiinnitetty
22707: opiskelijaa. Tutkintoa varten on alusta lähtien huomiota siihen, ettei ko. koulutusohjelman
22708: ollut kaksi päätoimista opettajan virkaa: kas- nuorisotyön suuntautumisvaihtoehdolla ole tällä
22709: vatusopin (nuorisonkasvatusoppi) yliopettaja ja hetkellä yhtään päävastuullista opettajaa. Tämä
22710: nuorisotyön menetelmäopin lehtori. Tutkintoa tietenkin vakavasti haittaa nuorisotyön ja nuori-
22711: varten perustettiin lisäksi 1970-luvun alussa ryh- sopolitiikan opetuksen ja tutkimuksen kehittä-
22712: mätyön ja järjestöopin lehtoraatit, jotka kuiten- mistä. Vähiten haitallista se ei ole myöskään
22713: kin vain vähäisen osan opetuksestaan tällä hetkel- opiskelijoiden kannalta, esimerkiksi syventävien
22714: lä suuntaavat nuorisotyön tutkintoon. Nuoriso- opintojen sisällöllistä opetusta ja tutkijakoulutus-
22715: työn tutkinto on sijoitettu yhteiskunnalliseen ta ei resurssien puutteen vuoksi ole voitu riittä-
22716: opetusjaostoon. Tutkinnonuudistuksen yhteydes- västi yhdentää.
22717: sä syksyllä 1980 käynnistyi Tampereen yliopiston Nuorisopoliittista tutkimusta koskeva kansain-
22718: kasvatustieteiden tiedekunnassa kasvatusalan hal- välinen vuorovaikutus on viime vuosina ilahdut-
22719: linnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusoh- tavasti kasvanut. Tampereen yliopiston antamaa
22720: jelmassa nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto. nuorisotyön ja nuorisopolitiikan opetusta koh-
22721: Koulutusohjelman toisena suuntautumisvaihto- taan tunnetaan monissa maissa (mm. Saksan
22722: ehtona on koulutuksen hallinto. Koulutusohjel- liittotasavalta, Romania, Ruotsi) kiinnostusta ja
22723: maan otetaan vuosittain 25 uutta opiskelijaa. oltaisiin valmiita tutkimukselliseen yhteistyöhön,
22724: mihin nykyisin voimavaroin ei kuitenkaan ole
22725: Nuorisotyön suuntautumisvaihtoehdon nuori-
22726: juurikaan mahdollisuuksia.
22727: sotyön ja nuorisopolitiikan opetusta on hoidettu
22728: alusta saakka tuntiopetuksena, kun valtion tulo- Nuorison ja nuorisopolitiikan merkitys epäile-
22729: ja menoarvioon ehdotettua kasvatustieteen, eri- mättä kasvaa tulevaisuudessa, tätähän on paino-
22730: tyisesti nuorisonkasvatuksen apulaisprofessuuria tettu niin kansainvälisen nuorisovuoden komi-
22731: ei ole saatu. Tilanne käy vuosi vuodelta vaikeam- tean mietinnössä kuin hallituksen nuorisopoliitti-
22732: maksi, mutta olisi kuitenkin valitettavaa, jos sessa selonteossa.
22733: suuntautumisvaihtoehdosta tämän vuoksi jou- Maan ensimmäisen nuorisotyön apulaisprofes-
22734: duttaisiin luopumaan. Nuorisotyön korkeamman suurin perustaminen maan ainoaan nuorisotyön
22735: opetuksen kehittämiseksi apulaisprofessuurin saa- opetusta antavaan korkeakouluun olisi konkreet-
22736: minen olisi aivan välttämätöntä. Tätä edellyttä- tinen osoitus eduskunnan ja hallituksen halusta
22737: vät myös jatkuvasti kasvavat tutkimuksen pai- kehittää nuorisotyötä ja nuorisopoliittista tutki-
22738: neet. Tampereen yliopistossa on yhteistoiminnas- musta sekä opetusta.
22739: sa Hämeen lääninhallituksen kanssa käynnistetty Apulaisprofessuurin palkkaluokka .'"~n A 2 5,
22740: laaja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdol- mikä merkitsee kaikkine ikälisineen ja palveluko-
22741: lisuuksien parantamista koskeva tutkimus. Yli- rotuksineen vuositasolla 150 706 markan kustan-
22742: 168 428500120H
22743: 1338 1985 vp.- RA n:o 1253
22744:
22745: nusta. Vastaavasti jossakin määrin kertyy säästöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22746: tuntiopetuksen kustannusten vähenemisestä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22747: 29.1 0. 01 200 000 markkaa nuorisotyön
22748: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- apulaisprofessuurin perustamiseksi Tam-
22749: nioittaen, pereen yliopistoon.
22750:
22751: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22752:
22753: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Tuulikki Petäjäniemi
22754: Pertti Hietala Markus Aaltonen Anna-Liisa Piipari
22755: Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Maijala
22756: 1985 vp. 1339
22757:
22758: Raha-asia-aloite n:o 1254
22759:
22760:
22761:
22762:
22763: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta opintora-
22764: han asumislisän muuttamiseen ympärivuotiseksi
22765:
22766:
22767: Eduskunnalle
22768:
22769: Opiskelijoille myönnetään opintorahan yhtey- Opiskelijan taloudellinen tilanne huomioon
22770: dessä asumislisää pääsääntöisesti yhdeksältä kuu- ottaen on merkittävä epäkohta, että opiskelija ei
22771: kaudelta vuodessa. Kesäajalta asumislisää myön- saa tukea asumiseensa kesäajalle, vaikka suuri osa
22772: netään muun opintotuen yhteydessä, jos opiske- opiskelijoista joutuu maksamaan vuokraa
22773: lija opiskelee myös kesäkuukaudet. kesäajalta, myös opiskelija-asunnosta. Näin ollen
22774: Lapsiperheiden asumistukea ja kansaneläkelain on kohtuullista, että opiskelijoille suunnataan
22775: nojalla saatavaa asumistukea myönnetään ympä- avustusta myös kesäaikaisten asumiskulujen ke-
22776: rivuotisesti. Myös opiskelijoilla lähes kaikissa ventämiseksi.
22777: asunnoissa on ympärivuotinen vuokranperintä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22778: riippumatta siitä asuuko opiskelija opiskelija- nioittaen,
22779: asunnossaan myös kesäkuukausina. Huomattava
22780: osa opiskelijoista joutuu maksamaan vuokraa
22781: kesällä kahdesta asunnosta, koska työ- ja harjoit- että Eduskunta ottaz'si valtion vuoden
22782: telupaikat eivät sijaitse opiskelupaikkakunnalla. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22783: Vaikka opiskelijan onnistuisikin vuokrata asun- 29.39.55 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
22784: tonsa pois kesäksi, hänellä on kuitenkin asumis- opintotuen asumislz'sän maksamiseksi ym-
22785: menoja työpaikkakunnan asunnosta. pärivuotz'sena 1. 6.1986 alkaen.
22786:
22787: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22788:
22789: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Pertti Hietala
22790: Markus Aaltonen Marjatta Stenius-Kaukonen Anna-Liisa Piipari
22791: 1340 1985 vp.
22792:
22793: Raha-asia-aloite n:o 1255
22794:
22795:
22796:
22797:
22798: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Voionmaan opistolle
22799: rakennusavustukseksi
22800:
22801:
22802: Eduskunnalle
22803:
22804: Voionmaan opisto on kansanopisto, joka antaa opiston opiskelijoiden virkistys-, liikunta- ja mui-
22805: yleissivistävää, yhteiskunnallista opetusta ja har- ta vapaa-ajan harrastuksia. Rakennuksen rakenta-
22806: joitusta. Aikuiskasvatukseen keskittyvänä oppilai- mistyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 1986.
22807: toksena opetustyössä erityinen paino annetaan Juhlasalirakennuksen kustannusarvio on noin
22808: yhteiskuntaa, vapaa-ajanviettoa sekä kulttuuri- 5 000 000 markkaa. Rakennuksen myötä opistol-
22809: harrastusten kehittämistä palvelevien valmiuksien le on muodostumassa laajentuvaa käyttöä, mutta
22810: yleiselle edistämiselle. jo nykyisen toiminnan kannalta rakennushank-
22811: Voidakseen toteuttaa ajan vaatimukset täyttä- keen toteuttaminen on erittäin tarpeellista.
22812: vää, tarkoituksenmukaista vapaa-ajan viettoon ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22813: kulttuuritoimintaan liittyvää opetus- ja koulutus- nioittaen,
22814: toimintaa suunnittelee Voionmaan opisto asian-
22815: mukaista juhlasalirakennusta em. toiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22816: puitteiksi. Juhlasalirakennus tarjoaa mahdolli- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22817: suudet opetus- ja koulutustoiminnan lisäksi eri- 29.57.52 1 650 000 markkaa rakennus-
22818: laisten kulttuuri- ja juhlatilaisuuksien järjestämi- avustukseksi Voionmaan opistolle juhla-
22819: selle. Tilaisuuksissa tarjoutuu opiston opiskeli- salirakennuksen rakentamiskustannuksia
22820: joille mahdollisuus esittää oppimiaan taitoja ylei- sekä aikaisemmasta rakentamisesta aiheu-
22821: sölle. Juhlasalirakennus tulee palvelemaan myös tuneiden lainojen takaisinmaksua varten.
22822:
22823: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22824:
22825: Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka Pirjo Ala-Kapee
22826: Aarno von Bell Martti Lähdesmäki Sakari Knuuttila
22827: Tuula Paavilainen Timo Roos Pirkko Valtonen
22828: Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna Tuulikki Hämäläinen
22829: Mikko Rönnholm Matti Kuusio Reijo Lindroos
22830: Tarja Halonen Kerttu Törnqvist Markus Aaltonen
22831: Jouko Tuovinen Mats Nyby Kari Rajamäki
22832: Anna-Liisa Piipari Pertti Hietala Aimo Ajo
22833: Jouko Skinnari Antti Kalliomäki Jukka Mikkola
22834: Jussi Ranta Risto Ahonen Paavo Lipponen
22835: Pekka Myllyniemi Pekka Starast
22836: 1985 vp. 1341
22837:
22838: Raha-asia-aloite n:o 1256
22839:
22840:
22841:
22842:
22843: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön
22844: yhteisjärjestön toiminnan tukemiseen
22845:
22846:
22847: Eduskunnalle
22848:
22849: Nykyisessä tietoyhteiskunnassa aikuiskoulutuk- salais- ja työväenopistoilla, kansanopistoilla ja
22850: sen merkitys entisestään kasvaa. Samalla kun kirjastoilla on sen sijaan jo vuosikymmeniä ollut
22851: ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on Kansalais- ja työväenopistojen liitto, Suomen
22852: pääasiassa tuotannollisen elämän tarpeiden tyy- Kansanopistoyhdistys ja Suomen kirjastoseura
22853: dyttäminen, vapaan sivistystyön päämääränä on näiden alojen kehittämistyöstä huolehtimassa.
22854: ihmisen sosiaalisen ja eettisen kasvun edistämi- Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1986
22855: nen sekä mahdollisuuksien antaminen laaja-alai- tulo- ja menoarvioksi on ehdotettu momentille
22856: sen maailmankatsomuksen kehittämiselle. Va- 29.5 7. 54 eräiden sivistysjärjestöjen valtionapuun
22857: paan sivistystyön harjoittama opinto- ja kulttuu- 12 500 000 markkaa, mistä myös Vapaan sivistys-
22858: ritoiminta auttaa ihmisiä hahmottamaan aseman- työn yhteisjärjestö saa valtionavun. Sen osuus ei
22859: sa yhteiskunnassa, toimimaan vastuullisena jäse- voi kuitenkaan nousta järjestön tarpeita vastaa-
22860: nenä ryhmissä ja järjestöissä sekä suuntautumaan vaksi, koska momentin käyttösuunnitelman ao.
22861: aktiivisesti vapaa-aikaan. kohdalta jaetaan valtionapua noin kymmenelle
22862: Viimeisten vuosikymmenien aikana järjestölli- järjestölle. Näin ollen olisi perusteltua korottaa
22863: nen sivistystyö on määrällisesti ja laadullisesti ko. momentin ao. käyttösuunnitelman kohtaa
22864: kehittynyt ja uudistunut. Järjestöllistä sivistystyö- niin, että Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön val-
22865: tä edustavien sivistysjärjestöjen keskeistä yhteis- tionapu kasvaa vuonna 1986 250 000 markalla.
22866: toimintaa on harjoitettu pääasiassa Vapaan sivis-
22867: tystyön yhteisjärjestössä. Nykyisillä voimavaroilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22868: Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ei kuitenkaan nioittaen,
22869: pysty tyydyttämään sivistysjärjestöjen yhteistyö-
22870: tarvetta eikä tarjoamaan riittävästi palveluja alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22871: kehittämiseksi. Tämän vuoksi on välttämätöntä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22872: mm. saada uusi toimihenkilö hoitamaan järjes- 29.57.54 lisäyksenä 250 000 markkaa
22873: töllisen sivistystyön yhteistyökysymyksiä. Vapaan osoitettuna Vapaan sivistystyön yhteisjär-
22874: sivistystyön muilla toimintamuodoilla kuten kan- jestölle.
22875:
22876: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22877:
22878: Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi Tuulikki Petäjäniemi
22879: Pertti Hietala Markus Aaltonen Anna-Liisa Piipari
22880: Matti Maijala
22881: 1342 1985 vp.
22882:
22883: Raha-asia-aloite n:o 1257
22884:
22885:
22886:
22887:
22888: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväen
22889: Musiikkiliiton toimitilan hankinnan avustamiseen
22890:
22891:
22892: Eduskunnalle
22893:
22894: Suomen Työväen Musiikkiliitto STM r.y. on merkittävästi vaikeuttaa liiton taloudellisia mah-
22895: toiminut koko maan työväestön musiikkiharras- dollisuuksia selviytyä toimintojen kasvukysynnäs-
22896: tusten edistäjänä ja kokoajana jo 65 vuoden ajan. tä.
22897: Liitto on vaikuttanut monin tavoin myönteisesti Suomen Työväen Musiikkiliitto on nyt hankki-
22898: myös yhteistoiminnassa muiden taidealan harras- nut omistukseensa 118 m 2 :n suuruisen toimisto-
22899: tusjärjestöjen kanssa suomalaisten taideharrastus- tilan, joka täyttää säveltaiteen edistämiseen kes-
22900: ten kasvuun sekä osallistunut mahdollisuuksiensa kittyneen järjestön tarpeet. Hankkeen rahoitus
22901: mukaan kansainväliseen kulttuurivaihtoon. tuottaa luonnollisesti monia ongelmia vähävarai-
22902: Suomen Työväen Musiikkiliiton tehtäväkenttä selle musiikkijärjestölle.
22903: on laaja ulottuen edellä mainitun toiminnan
22904: Ottaen huomioon Suomen Työväen Musiikki-
22905: mahdollistumiseksi mm. musiikin kustannus- ja
22906: liiton merkittävän tähänastisen toiminnan hyö-
22907: nuottipalvelutoimintaan, musiikin koulutuksen
22908: dyllisyyden maamme kulttuurille on perusteltua,
22909: järjestämiseen kesäleiri- ja kurssitoiminnan muo-
22910: dossa, valtakunnallisten musiikkijuhlien ja eri- että valtiovalta osoittaa tukeaan myös Suomen
22911: laisten tapaamisten järjestämiseen sekä vaikutta- Työväen Musiikkiliitolle kuten tätä aikaisemmin
22912: on osoittanut monille muille eri järjestöille toi-
22913: miseen säveltaideharrastusten edellytysten puo-
22914: mitilojen hankinnan ja korjausten rahoituksessa.
22915: lesta.
22916: Musiikkiliiton toimitila erilaisten palvelutehtä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22917: vien toimistona on tähän asti sijainnut useissa eri nioittaen,
22918: vuokratiloissa, jotka ovat luonnollisesti olleet
22919: puutteelliset ja epäkäytännölliset sekä sijainnil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22920: taan hankalassa paikassa Tampereella. Jäsenmää- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22921: rän ja toimintojen kasvaessa osoittautui yhä vält- 29.90.52 500 000 markkaa Suomen Työ-
22922: tämättömämmäksi hankkia 65 toimintavuoden väen Musiikkzliiton avustamiseksi musiik-
22923: jälkeen liitolle käyttökelpoiset toimistotilat, kos- kzlziton toimitzlan hankinnan rahoittami-
22924: ka myöskin vuokrataso jatkuvasti kohoavana alkoi sessa.
22925:
22926: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22927:
22928: Pentti Lahti-Nuuttila Olli Helminen Kerttu Törnqvist
22929: Seppo Tikka Pirjo Ala-Kapee Reijo Lindroos
22930: Pertti Hietala Timo Roos Tuulikki Hämäläinen
22931: Pirkko Valtonen Jukka Mikkola Aarno von Bell
22932: Anna-Liisa Piipari Matti Kuusio Mikko Rönnholm
22933: Aimo Ajo Markus Aaltonen Jouko Tuovinen
22934: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Liisa Jaakonsaari
22935: Martti Lähdesmäki Reino Paasilinna Tarja Halonen
22936: Peter Muurman Mats Nyby Jouko Skinnari
22937: Antti Kalliomäki Kari Rajamäki Jussi Ranta
22938: Risto Ahonen Paavo Lipponen Pekka Myllyniemi
22939: Pekka Starast Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
22940: 1985 vp.-- RJ\ n:o 1257 1343
22941:
22942: Kati Peltola Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
22943: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen Sten Söderström
22944: Matti Kautto Pekka Leppänen Juhani Vähäkangas
22945: Heikki Mustonen Osmo Vepsäläinen Esko Helle
22946: Irma Rosnell
22947: 1344 1985 vp.
22948:
22949: Raha-asia-aloite n:o 1258
22950:
22951:
22952:
22953:
22954: Lahti-Nuuttila ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta teat-
22955: teritoiminnan tukemiseen
22956:
22957:
22958: Eduskunnalle
22959:
22960: Ammattiteatterit saavat valtionapunsa harkin- lasten ja nuorten teatteri sekä Tampereelle tänä
22961: nanvaraisina avustuksina veikkauksen ja raha- syksynä perustettu Teatteri 2000. Määräraha las-
22962: arpajaisten voittovaroista. Valtion tulo- ja meno- tenteattereiden tukemiseen on myönteinen ja
22963: arvioesityksessä vuodelle 1986 esitetään maamme iloinen asia. Valitettavasti kuitenkaan se ei näytä
22964: neljällekymmenelle ammattiteatterille ja teatteri- olevan ''uutta rahaa'', vaan se on nipistetty
22965: ryhmälle yhteensä 88,15 miljoonaa markkaa val- teatteriryhmien ja kiinteiden ammattiteatterei-
22966: tionapuna. Vertailulukuna todettakoon, että den tuesta siten, että lntimitcatterin ja Pennite-
22967: Suomen Kansallisooppera yksin saa esityksen mu- atterin valtionavut on yksinkertaisesti siirretty
22968: kaan 66,8 miljoonaa markkaa toiminta-avustusta tälle momentille. Tämäkään määräraha ei ole
22969: valtiolta. riittävä eikä ota huomioon uusien teattereiden
22970: Ammattiteattereiden valtionapu kokonaisuu- henkilökunnan kiinnitystarpeita ja tarvetta kier-
22971: dessaan nousee 17 %. Nousu painottuu kuiten- tuetoiminnan järjestämiseen. Mikäli lastenteatte-
22972: kin selkeästi kolmelle kansalliselle päänäyttämöl- rimääräraha 3 miljoonaa markkaa jätetään las-
22973: Iemme (Suomen Kansallisteatteri, Svenska Tea- kuissa huomioon ottamatta ja verrataan teatterei-
22974: tern, Tampereen Työväen Teatteri), joiden osuus den, alueteattereiden ja teatteriryhmien mo-
22975: teattereiden valtionavusta on markkoina 39,85 menttien nousua tämänhetkiseen tilanteeseen,
22976: miljoonaa markkaa eli lähes puolet (45,2 % ). jää korotus niin alhaiseksi kuin 4,3 %.
22977: Jäljelle jäävän 48,3 miljoonaa markkaa jakavat Paitsi prosentteina myös markkoina ammatti-
22978: maan kaikki muut ammattiteatteri!, joita 1985 teattereiden valtionavun kehitys on jäänyt pahas-
22979: oli kaiken kaikkiaan 43 teatteria. ti jälkeen tarpeesta ja merkitsee tosiasiallisesti
22980: Pääosa maamme ammattiteattereista, vuonna teatteritoiminnan taloudellisen ahdingon jatku-
22981: 1985 22 teatteria, saa toiminta-avustuksensa mo- vaa kasvamista.
22982: mentilta "teattereiden valtionapuun", johon en- Teattereiden tilannetta vaikeuttaa myös se,
22983: si vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä esitetään että mitään kasvua ei ole osoitettuna teattereiden
22984: 22 miljoonaa markkaa, korotusta tämänvuotiseen teknisiä laitteita ja perushankintoja varten, teat-
22985: verrattuna 7 % . teriryhmien kiertuetukeen, ohjaaja-, koreografi-
22986: Maamme kahdeksan alueteatteria saa esityksen tai lavastajavierailuihin tahi lyhytaikaisiin am-
22987: mukaan 20 miljoonaa markkaa, korotusta nykyi- mattiteatterikokeiluihin.
22988: seen verrattuna 5 , 3 % . Riittävä julkinen tuki on teatteritoiminnan
22989: Teatteriryhmien momentilta on tuettu tänä jatkuvuuden kannalta välttämätön. Teatterit ra-
22990: vuonna 13 teatteria yhteensä 4 miljoonalla mar- hoittavat nykyään keskimäärin toimintansa omil-
22991: kalla. Näiden joukossa ovat mm. KOM-teatteri, la tuloillaan noin 24 % , kunnanavustuksilla
22992: Skolteatern, Ryhmäteatteri, nukketeatterit Hevo- 59 %, valtion osuuden ollessa vain 17 %.
22993: senkenkä, Vihreä Omena, Peukalopotti jne. Ensi Koska yli 80 % teattereiden menoista on palk-
22994: vuoden esityksessä tälle momentille on merkitry kamenoja, sosiaalikuluja ja kiinteistökuluja, joita
22995: 650 000 markan lasku, prosenteissa 16,3 %. koskevat ratkaisut tehdään muualla kuin teatte-
22996: Teatteribudjetin uutuutena on momentti las- rissa, ovat teatterin omat mahdollisuudet vaikut-
22997: tenteattereiden tukemiseen, 3 miljoonaa mark- taa kulujensa kehitykseen häviävän pienet. Teat-
22998: kaa. Tämän uuden määrärahan jaossa tulevat tereiden menot viime vuosikymmenillä eivät ole
22999: olemaan mukana pääkaupunkiseudulle lntimite- lisääntyneet teattereiden omasta byrokratiasta kä-
23000: atterin ja Penniteatterin pohjalta perusteilla oleva sin vaan yhteiskunnan teatteritoiminnalle asetta-
23001: 1985 vp.- RA n:o 1258 1345
23002:
23003: mista vaatimuksista käsin. Kun yhteiskunta sane- la, koska teattereiden kapasiteetti on jo nyt lähes
23004: lee teattereiden kustannusten nousun, on yhteis- maksimissaan. Lipputuloja ei voida kohtuutto-
23005: kunnan velvollisuus myös osoittaa teatterille ra- masti kohottaa. Jäljelle jää vain yhteiskunnan
23006: hat, joilla teatteri voi selvitä näistä lisääntyvistä avustusten korottaminen tai teattereiden toimin-
23007: vaatimuksista. nan supistaminen.
23008: Tilanteen vakavuus edellyttää, että aivan lähi- Edellä olevan petusteella ehdotamme,
23009: vuosina teattereiden valtionapujärjestelmä koko-
23010: naisuudessaan uudistetaan nykypäivän vaatimus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23011: ten edellyttämällä tavalla. Tästä on valtion näyt- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23012: tämötaidetoimikunta 12.10.1981 jättänyt ehdo- 29.90.52 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
23013: tuksensa opetusministeriölle. teattereiden valtionapuun, 500 000 mar-
23014: Omatoimisten tulojen nostaminen ei ole mah- kaa teatteriryhmien tukemiseen sekä
23015: dollista esityskertoja ja yleisömääriä kasvattamal- 500 000 markkaa lastenteatterezlle.
23016:
23017: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
23018:
23019: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Olavi Martikainen
23020: Timo Laaksonen Markus Aaltonen Anna-Liisa Pii pari
23021: Ulla-Leena Alppi Marjatta Väänänen Saara Mikkola
23022: Matti Maijala Marjatta Stenius-Kaukonen
23023:
23024:
23025:
23026:
23027: 169 428500120H
23028: 1346 1985 vp.
23029:
23030: Raha-asia-aloite n:o 1259
23031:
23032:
23033:
23034:
23035: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta "Kivi ja muoto 87"
23036: -tapahtuman tukemiseen Kurussa
23037:
23038:
23039: Eduskunnalle
23040:
23041: Kivivaroistaan ja kiviteollisuustyöstään tunnet- tekijät ja suuri yleisö voivat kohdata symposiu-
23042: tu Kurun kunta Pohjois-Hämeessä on ennakko- missa, seminaareissa ja näyttelyissä. Näyttelyiksi
23043: luulottomasti ja rohkeasti ryhtynyt edistämään on suunniteltu mm. taidekivinäyttely, työväline-
23044: kaikinpuolista kiveen ja kiviainekseen kohdistu- ja laitenäyttely.
23045: van tiedon ja osaamisen tason kohottamista. Kurun kunnan käynnistämä hankekokonaisuus
23046: Kunta on käynnistänyt erityisen Kivisuomi-pro- on myös valtakunnallisesti merkittävä, joten val-
23047: jektin, jolla tuetaan työpaikkojen lisäämistä ja tiovallan on perusteltua tukea ''Kivi ja muoto''
23048: kivenjalostuksen kehittämistä ei ainoastaan -tapahtuman järjestämistä.
23049: Kurussa vaan muissakin maamme kivikunnissa
23050: muistaen myös ympäristönsuojelulliset näkökoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23051: dat. ''Kivi ja muoto'' -tapahtuma muodostaa nioittaen,
23052: osan varmasti aikanaan eri tavoin hyödyttävästä
23053: kokonaissuunnitelmasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23054: ''Kivi ja muoto'' -tapahtuma jo sinällään 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23055: koostu jäntevästi päätarkoitusta tukevista tilai- 29.90.52 JOO 000 markkaa Kurun kun-
23056: suuksista, joissa arkkitehdit, kuvanveistäjät, nassa toteutettavan ''Kivi ja muoto 87''
23057: muotoilijat, kiviteollisuuden edustajat, kivityön- -tapahtuman valtionavustukseen.
23058:
23059: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
23060:
23061: Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen Matti Maijala
23062: Reijo Lindroos Pertti Hietala Ulla-Leena Alppi
23063: Vieno Eklund Marjatta Stenius-Kaukonen Tuulikki Petäjäniemi
23064: 1985 vp. 1347
23065:
23066: Raha-asia-aloite n:o 1260
23067:
23068:
23069:
23070:
23071: Lahti-Nuuttila ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Nokian
23072: sisällyttämiseksi taantuvien teollisuusalueiden tukikokeiluun
23073:
23074:
23075: Eduskunnalle
23076:
23077: Aluepoliittisia toimenpiteitä ei ole maassamme Suurteollisuudessa tapahtunut ja edelleen jat-
23078: kyetty kyllin joustavasti ja nopeasti kohdistamaan kuva rakennemuutos on aiheuttanut kasvavan
23079: eteläisen Suomen taantuville teollisuuspaikka- työttömyyden Nokialla, mikä käsityksemme mu-
23080: kunnille. Tähän saataisiin huomattavaa kohen- kaan oikeuttaisi Nokian pääsemään mukaan
23081: nusta osoittamalla taantuvien teollisuusalueiden taantuvien teollisuusalueiden tukikokeiluun.
23082: tukikokeiluun lisää määrärahaa ja laajentamalla Tästä määrärahasta myönnettävillä käynnistys-
23083: kokeilua aina tarvittaessa myös muille paikka- avustuksilla olisi mahdollisuuksia luoda suurteol-
23084: kunnille kuin Porin ja Kotkan kaupunkeihin. lisuuden työpaikkahävikkiä korvaavia työpaikkoja
23085: Nokian kaupungin työllisyystilanne ja sen seu- pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Nokian kau-
23086: rauksena taloudellinen asema on vaikeutunut pungilla olisi elinkeinosuunnitelman mukaisia
23087: suurteollisuudessa tapahtuvien työpaikkojen vä- valmiuksia edistää omalta osaltaan uusien tar-
23088: henemisen johdosta. Työvoiman määrä Nokialla peellisten työpaikkojen syntymistä paikkakunnal-
23089: oli 11 740 henkeä syksyllä 1981. Viime vuosien la.
23090: muuttotappioista johtuen työvoiman määrä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23091: alentunut elokuun 1985 loppuun mennessä nioittaen,
23092: 11 600 henkeen. Tästä huolimatta työttömyys on
23093: kasvanut vastaavana neljän vuoden ajanjaksona
23094: 4,1 % :sta 7,4 % :iin eli lähes 400 työttömällä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23095: Oy Nokia Ab:n selluloosan valmistuksen lopetta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23096: minen 31.8.1985 vähentää työpaikkoja edelleen 32.51.46 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
23097: vuoden loppuun mennessä noin lOO:lla. Työttö- taantuvien teollisuusalueiden tukikokei-
23098: myysaste näyttää nousevan 8-9 % :iin jo vuoden luun laajentaen kokeilua Nokian kau-
23099: vaihteeseen mennessä. Erityisen huolestuttavaa punkiin Porin ja Kotkan kaupunkien li-
23100: on korkea nuorisotyöttömyys Nokialla. säksi.
23101:
23102: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
23103:
23104: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala Riitta Järvisalo-Kanerva
23105: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
23106: 1348 1985 vp.
23107:
23108: Raha-asia-aloite n:o 1261
23109:
23110:
23111:
23112:
23113: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläkkeensaajien Kes-
23114: kusliiton kurssitoiminnan tukemiseen
23115:
23116:
23117: Eduskunnalle
23118:
23119: Eläkkeensaajien Keskusliitto r. y. (EKL) on val- Eräissä EKL:n toimipisteissä on myös erilaisten
23120: takunnallinen eläkkeensaajajärjestö, jonka pyrki- kurssien järjestämiseen välineistössä suuriakin va-
23121: myksenä on eläkkeellä olevien toimeentuloturvan javaisuuksia. Keitelerannan kurssikeskuksessa taas
23122: parantaminen sekä fyysisen että psyykkisen kun- pitäisi liikunnallisten kurssien järjestämiseksi uu-
23123: non kohentaminen ja ylläpitäminen. Näiden ta- sia osittain lattiapäällysteitä. Askartelukurssien
23124: voitteiden saavuttamiseksi EKL järjestää halinnas- järjestämiseen tarvitaan monenlaisia välineitä ja
23125: saan olevissa toimipisteissä erilaisia kursseja ja työtarvikkeita. Liikunta- ja terveyskasvatuskursse-
23126: tilaisuuksia, joissa opastetaan mm. terveellisen ja EKL ei kykene taloudellisten voimavarojensa
23127: ravinnon käyttöön, yhteiskunnan järjestämien vähäisyydestä johtuen järjestämään läheskään ky-
23128: palvelujen käyttöön, liikunnan merkitykseen syntää vastaavasti.
23129: kunnon ylläpitäjänä jne. Lähes 25-vuotisen toi- Edellä mainittuihin tarkoituksiin EKL ei ole
23130: minnan ajalta voidaankin todeta järjestön työn saanut avustuksia. Se olisi kuitenkin perusteltua
23131: tuottaneen hyviä tuloksia. ottaen huomioon EKL:n kurssitoiminnan hyödyl-
23132: Eläkkeellä olevilla on mm. edellä mainituista Iisyyden koko kansantalouden kannalta.
23133: asioista enemmän tiedontarvetta kuin mitä Eläk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23134: keensaajien Keskusliitto taloudellisista rajoituk- nioittaen,
23135: sista johtuen pystyy tyydyttämään. Kurssien hin-
23136: nat on pidettävä mahdollisimman alhaisina, että että Eduskunta ottaisz· valtion vuoden
23137: niille voisivat osallistua pienituloiset eläkkeensaa- 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
23138: jat, jotka kipeimmin erilaista tietoa tarvitsisivat. kaa Eläkkeensaajien Keskusliitto r.y:n
23139: Alihintaiseen kurssitukseen eläkkeensaajajärjes- kurssitoiminnan järjestämisedellytysten
23140: töllä ei kuitenkaan ole varaa. parantamiseen.
23141:
23142: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
23143:
23144: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Markus Aaltonen
23145: Anna-Liisa Piipari
23146: 1985 vp. 1349
23147:
23148: Raha-asia-aloite n:o 1262
23149:
23150:
23151:
23152:
23153: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin
23154: kuntien peruskoulurakennushankkeiden valtionosuuksiin
23155:
23156:
23157: Eduskunnalle
23158:
23159: Turun ja Porin läänin peruskouluhankkeisiin tissuunnitelma muuttumassa 25-vuotissuunnitel-
23160: viime vuosina saatujen valtion määrärahojen pie- maksi.
23161: nuus on hidastanut hankkeiden toteuttamista. Vuonna 1980 saatiin läänin koulurakennus-
23162: Seurauksena on ollut hankkeiden ruuhkautumi- hankkeisiin varoja 22, 1 milj. markkaa, vuonna
23163: nen. Samanlainen tilanne vallitsee Hämeen ja 1981 11,9 milj. markaa ja vuonna 1982 vain 5,8
23164: Uudenmaan lääneissä. Tilanteen normalisointi milj. markkaa. Jotta rakentamista voitaisiin no-
23165: vaatii välttämättä erityismäärärahan varaamista peuttaa, tulisi määrärahoja saada tuntuvasti
23166: em. kolmen läänin kuntien peruskoulujen raken- enemmän.
23167: tamispaineen helpottamiseksi, kuten mm. koulu-
23168: hallituksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23169: esitetty.
23170: Turun ja Porin läänin kunnat ovat ilmoittaneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23171: vuosille 1984-88 yhteensä 153 sellaista hanket- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23172: ta, joiden toteuttamiseen tarvitaan ministeriön 29.46.34 10 000 000 markan määrära-
23173: rakentamislupa ja valtionosuutta. Näistä hank- han käytettäväksi Turun ja Porin läänin
23174: keista kunnat aikoivat toteuttaa 13 hakematta kuntien peruskoulurakennushankkeiden
23175: valtionosuutta. Kun lääniin on vuosittain saatu valtionosuuden rahoittamiseen ja määrä-
23176: lupa vain 5-6 koulun rakentamiseen, on 5-vuo- rahaosuuden korottamiseen.
23177:
23178: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
23179:
23180: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
23181: 1350 1985 vp.
23182:
23183: Raha-asia-aloite n:o 1263
23184:
23185:
23186:
23187:
23188: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raittiustyönteki-
23189: jöiden täydennyskoulutukseen
23190:
23191:
23192: Eduskunnalle
23193:
23194: Kouluhallitus on 9.1.1985 esittänyt opetusmi- ja 155 päävirkaisen ja 243 osavirkaisen palkkaa-
23195: nisteriölle kouluhallituksen alaisen keskiasteen miseksi. Näiden viranhaltijoiden täydennyskou-
23196: ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelman lutusta on voitu järjestää Tampereen yliopiston
23197: vuosiksi 1986-1988. Ehdotuksen mukaan rait- täydennyskoulutuskeskuksessa vain yhden viikon
23198: tiussihteerikoulutusta annettalSlm Joutsenon mittaisena jaksona vuosittain. Koulutukseen on
23199: opistossa ylioppilaspohjaisille kolmen vuoden voitu kutsua vain noin 40 viranhaltijaa kerralla.
23200: ajan ja peruskoulupohjaisille neljän vuoden ajan. Ottaen huomioon uudistuvan raittiussihteerikou-
23201: Nelivuotinen koulutus alkaisi vuonna 1986. Kou- lutuksen tavoitteet ja sisällön on nykyisten rait-
23202: luhallitus on asettanut työryhmän, jonka tulee tiustyöntekijöiden täydennyskoulutus erittäin vä-
23203: laatia esitys raittiussihteerikoulutuksen tavoitteis- häistä. Nykyisten viranhaltijain taito- ja tietota-
23204: ta, lukusuunnitelmasta, opetussuunnitelmaan si- son nostamiseksi uudistuvaa koulutusta vastaaval-
23205: sältyvistä oppimääristä ja kursseista sekä niiden le tasolle tarvitaan runsaasti vuosittaista täyden-
23206: tavoitteista, opetuksen järjestelystä sekä koulu- nyskoulutusta. On välttämätöntä, että jokaisella
23207: tukseen soveltuvasta oppimateriaalista. Työryh- työssä mukana olevalla raittiustyöntekijällä on
23208: män tulee saada tehtävänsä valmiiksi 30.11.1985. mahdollisuus päästä vähintään viiden päivän täy-
23209: Suunnitteilla oleva raittiussihteerikoulutus ta- dennyskoulutusjaksolle kerran vuodessa.
23210: kaa tulevien raittiussihteerien ammattipätevyy-
23211: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23212: den erinomaisella tavalla. Uuden koulutuksen
23213: nioittaen,
23214: saaneet raittiussihteerit ja raittiustoimen johtajat
23215: tulevat olemaan kunnissa erikoisasiantuntijoita
23216: terveitten elämäntapojen edistämisessä ja päihtei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23217: den sekä tupakan käytön vähentämisessä. 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23218: Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa 300 000 markan määrärahan raittiustyön-
23219: on raittiussihteerien toimiin osoitettu palkkavaro- tekijöiden tåydennyskoulutukseen.
23220:
23221: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
23222:
23223: Ensio Laine Hannele Pokka
23224: Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila
23225: 1985 vp. 1351
23226:
23227: Raha-asia-aloite n:o 1264
23228:
23229:
23230:
23231:
23232: E. Laine ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta nuorison-
23233: kasvatustyön tukemiseen
23234:
23235:
23236: Eduskunnalle
23237:
23238: Momentin 29. 91.51 (Veikkauksen ja raha- koski, Rautavaara, Nurmes, Kuusamo). Myös
23239: arpajaisten tuotto nuorisonkasvatustyön tukemi- Turun kaupungin Sauvoo Ahtelan leirikeskuksen
23240: seen) käyttösuunnitelmassa on esitetty kuntien kehittämisessä valtakunnalliseksi valtion tuella on
23241: nuorisotilojen perustamiskustannuksiin 3, 5 mil- merkitystä.
23242: joonaa markkaa avustusta ja 4,5 miljoonaa mark- Koska nuorisotilojen tarve ja tukijärjestelmä
23243: kaa lainaa. sekä toisaalta myös leiri- ja kurssikeskusten avus-
23244: Kuntien nuorisotiloja koskeva tukijärjestelmä tamisen tarve edellyttävät avustusosuuden lisää-
23245: rakentuu kuitenkin siten, että avustusta tulisi mistä, olisi määrärahoja näihin tarkoituksiin li-
23246: olla lainaa enemmän. Ensimmäisen ja toisen sättävä. Ellei se ole mahdollista, tulisi käyttö-
23247: kantokykyluokan kunnissa avustuksen enimmäis- suunnitelmaa muuttaa siten, että lainoitukseen
23248: määräksi on määrätty 60 % ja vastaavasti lainan merkittyä osuutta vähennetään 1, 5 milj. markalla
23249: enimmäismääräksi 30 %. Muissa kehitysaluekun- ja avustusosuutta lisätään vastaavalle summalle
23250: nissa avustuksen enimmäismäärä on 45 % ja siten, että nuorisotilojen avustamiseen merkitään
23251: lainan ja avustuksen yhteismäärä 60 %. Muissa lisää 1 milj. markkaa ja nuorison leirikurssikes-
23252: kunnissa avustusta ja lainaa voidaan kumpaakin kusten avustamiseen merkitään lisää 0,5 milj.
23253: myöntää 30 % . Vireillä oleva uusi nuorisotyölaki mk.
23254: ei myöskään tätä suhdetta olennaisesti muuta.
23255: Opetusministeriön nuorisomatkailutyöryhmä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23256: (opetusministeriön työryhmien muistiaita
23257: 1984:33) esittää nuorison kurssi- ja leirikeskusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23258: investointeihin 4 miljoonaa markkaa ja käyttö- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23259: kustannuksiin 1,2-2,0 miljoonaa markkaa vuo- 29.91.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23260: dessa. Kiireisintä on tällä hetkellä toimintansa kuntien nuorisotzlojen avustamista varten
23261: aloittaneiden keskusten käyttökustannusten tur- ja 5 00 000 markkaa lisämäärärahaksi
23262: vaaminen, koska keskukset sijaitsevat kehitys- nuorison leiri- ja kerssikeskusten toi-
23263: alueilla pienissä ja köyhissä kunnissa (Kannon- minta-avustuksiksi.
23264:
23265: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
23266:
23267: Ensio Laine Matti Kautto
23268: 1352 1985 vp.
23269:
23270: Raha-asia-aloite n:o 1265
23271:
23272:
23273:
23274:
23275: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston opetta-
23276: jankoulutuslaitoksen lastentarhanopettajakoulutuksen vakinais-
23277: tamiseksi
23278:
23279:
23280: Eduskunnalle
23281:
23282: Opetusministeriö lähetti 2. 5 .198 3 parvatyssä Turussa on saatu luotua erittäin edulliset läh-
23283: kirjeessään kannanoton koskien lastentarhanopet- tökohdat koko varhaiskasvatuksen alueen kehittä-
23284: tajien koulutuksen kehittämistä. Kirjelmän mu- miselle. Toiminnassa on syntynyt myös hyvä
23285: kaisesti lastentarhanopettajien peruskoulutus yhteistyö muuhun opettajankoulutukseen. Nivel-
23286: poistettaisiin opettajankoulutuslaitoksista asteit- tyminen yliopisto-organisaatioon mahdollistaa re-
23287: tain. Tämän sijalle todettiin kehitettävän varhais- surssien yhteistyön (mm. kirjasto, tilat, opetus- ja
23288: kasvatuksen kandidaattitasoinen koulutusväylä. hallintohenkilöstö), mikä lisää olennaisesti kou-
23289: Koska lastentarhanopettajakoulutuksen saanei- lutuksen toimintaedellytyksiä.
23290: den kandidaattien koulutustarve on maassamme Valtakunnallisesti suurin huolenaihe on alle
23291: osoittautunut varsin pieneksi, merkitsee tehty kouluikäisten kasvatukseen ja opetukseen suun-
23292: päätös käytännössä lastentarhanopettajakoulu- tautuvan tutkimuksen tyrehtyminen, jos opetta-
23293: tuksen sijoittamista kokonaisuudessaan takaisin jankoulutuslaitosten lastentarhanopettajakoulu-
23294: lastentarhanopettajaopistoihin. tukset lopetetaan. Huolimatta siitä, että näissä
23295: koulutuksissa on toistaiseksi varsinaisia tutkijan-
23296: Mikäli opetusministeriön päätös toteutuisi käy-
23297: tännössä, se aiheuttaisi erittäin kielteisiä alueelli- virkoja saatu perustettua vain yksi (varhaiskasva-
23298: tuksen apulaisprofessori), on erityisesti henkilö-
23299: sia ja koulutuksellisia seurauksia. Jos lastentar-
23300: hanopettajakoulutus siirrettäisiin kokonaisuudes- kunnan pätevöitymistarkoituksessa tuotettu kir-
23301: jallisuutta ja korkeampia opinnäytteitä alle kou-
23302: saan lastentarhanopettajaopistoihin, heitettäisiin
23303: hukkaan kymmenen vuoden työllä korkeakou- luikäisten kasvatuksen ydinkysymyksistä.
23304: Opetusministeriön tuleekin tarkistaa uudelleen
23305: lussa luodut resurssit. Varhaiskasvatuksen tutki-
23306: lastentarhanopettajankoulutuksen kehittämistä
23307: mus on kymmenvuotisen väliaikaisen lastentar-
23308: koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen to-
23309: hanopettajakoulutuksen toteuttamisen aikana li-
23310: sääntynyt voimakkaasti. Koulutuksen lopettami- teuttamisohjeita ja varmistaa, että Turun yliopis-
23311: nen aiheuttaisi tutkimustyön pysähtymisen sekä ton opettajankoulutuslaitoksen lastentarhanopet-
23312: tajakoulutus muutetaan kolmivuotiseksi syksyllä
23313: peruskoulutuksen ja tutkimuksen kytkentöjen
23314: 1986. Samanaikaisesti koulutus tulisi vakinaistaa
23315: poistumisen. Tästä olisi seurauksena koulutuksen
23316: Turussa sekä varata tarvittavat määrärahat valtion
23317: tason lasku.
23318: vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon, kuten Turun
23319: Opetusministeriön uudet ohjeet ovat ristiriitai- eteläisen vaalipiirin kansanedustajat opetusminis-
23320: sia valtioneuvoston lastentarhanopettajakoulu- teriölle ovat viime vuoden keväältä ehdottaneet.
23321: tuksen kehittämistä koskevan periaatepäätöksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23322: (1.2.1979) kanssa. Kyseisiä ohjeita tulee ehdotto- nioittaen,
23323: masti tarkistaa ja varmistaa lastentarhanopetta-
23324: jien peruskoulutuksen jatkuminen ja vakinaista- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23325: minen Turun yliopiston opettajankoulutuslaitok- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23326: sessa Turussa. 29.99.28lisäyksenä 500 000 markkaa Tu-
23327: Suunniteltu muutos merkitsisi nuorten yliop- run yliopiston opettajankoulutuslaitoksen
23328: pilaiden opiskelumahdollisuuksien siirrymistä lastentarhanopettajakoulutuksen vaki-
23329: muualle tai muuttumista keskiasteen opiskelu- naistamiseksi ja järjestämiseksi kolmivuo-
23330: paikoiksi. tisena Turussa syksystä" 1986 alkaen.
23331: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
23332:
23333: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Liisä Hilpelä
23334: 1985 vp. 1353
23335:
23336: Raha-asia-aloite n:o 1266
23337:
23338:
23339:
23340:
23341: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Fors-
23342: san tieyhteyden rakentamisen aloittamiseen
23343:
23344:
23345: Eduskunnalle
23346:
23347: Uudenkaupungin ja sen lähiseudun kehittämi- nen tulisi aloittaa viimeistään vuoden 1986 syk-
23348: sen sekä myös alueen asukkaiden liikkumisen syllä.
23349: kannalta on tarpeellista kehittää alueen liiken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23350: neyhteyksiä sisämaahan päin. Tässä tarkoitukses-
23351: sa on usein ollut esillä tien rakentaminen Uudes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23352: takaupungista Forssan suuntaan. Asia ei ole kui- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23353: tenkaan mainittavasti edistynyt. Määrärahoja tien 31. 24. 77 2 000 000 markan määrärahan
23354: rakentamiseen ei ole saatu. Hanketta ei voida Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden
23355: kuitenkaan loputtomasti siirtää. Tien rakentami- rakentamisen aloittamista varten.
23356:
23357: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
23358:
23359: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
23360:
23361:
23362:
23363:
23364: 170 428500120H
23365: 1354 1985 vp.
23366:
23367: Raha-asia-aloite n:o 1267
23368:
23369:
23370:
23371:
23372: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputkijohdon
23373: rakentamisen aloittamiseen välillä Riihimäki-Uusikaupunki
23374:
23375:
23376: Eduskunnalle
23377:
23378: Maakaasu on todettu ympäristöystävälliseksi ja Maakaasutoimituksia Lounais-Suomeen koske-
23379: muutoinkin luotettavaksi pohtoaineeksi erityises- vien neuvottelujen päätyttyä on edessä maakaa-
23380: ti teollisuuden ja energialaitosten sekä kotita- suputkijohdon rakentaminen välillä Riihimäki-
23381: louksien käyttöön. Suomen ja Neuvostoliiton Uusikaupunki. Neste Oy:n ja Kemira Oy:n varo-
23382: kesken solmitut sopimukset maakaasutoimitusten jen ohella maakaasuputken rakentamisen rahoit-
23383: lisäämiseksi Suomeen ovat luoneet mahdolli- tamisessa tarvitaan mitä ilmeisimmin myös val-
23384: suuksia tämän edullisen ja tarkoituksenmukaisen tion suoraa rahoitusta. Se on perusteltua myös
23385: energian toimittamiseksi myös Lounais-Suomen maakaasuverkoston laajentamisen kansantalou-
23386: suuriin väestökeskuksiin. dellista ja ulkomaankauppapoliittista merkitystä
23387: Varsinais-Suomen maakaasutyöryhmän ja mui- ajatellen.
23388: den yhteisöjen piirissä suoritetut selvitykset ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23389: yhteenvedot osoittavat Lounais-Suomessa olevan
23390: halukkuutta ja edellytyksiä n. 800-1 000 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23391: m 3:n vuosikulutukseen. Merkittävin kuluttaja tu- 1986 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
23392: lisi selvitysten mukaan olemaan Kemira Oy:n markkaa maakaasuputktjohdon rakenta-
23393: ammoniakkitehdas, jonka sijoituspaikaksi on misen aloittamiseen välzllä Riihimäki-
23394: suunniteltu Uusikaupunki. Uusikaupunki.
23395:
23396: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
23397:
23398: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen
23399: 1985 vp. 1355
23400:
23401: Raha-asia-aloite n:o 1268
23402:
23403:
23404:
23405:
23406: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja Neuvostoliiton
23407: tuotannollista yhteistyötä edistävän rahoitus- ja neuvontapalvelu-
23408: keskuksen perustamiseen
23409:
23410:
23411: Eduskunnalle
23412:
23413: Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-taloudel- Tuotannollinen yhteistyö lepää vielä suhteelli-
23414: lista, tuotannollista ja tieteellis-teknistä yhteis- sen kapealla pohjalla. Tämä sekä yleensäkin Suo-
23415: työtä koskeva pitkän ajanjakson ohjelma (PAO), men ja Neuvostoliiton talousyhteistyö on huo-
23416: yhteistyön tuloksellisuus ja neuvostoliittolaisen mattavan suuryritysvaltaista. Pienten ja keski-
23417: osapuolen valmius jatkaa ja laajentaa 40 vuoden suurten suomalaisten yritysten mukaanpääsy on
23418: aikana kehittyneitä yhteistyösuhteita ovat va- ollut korkean kynnyksen takana. Tämän epäkoh-
23419: kuuttavia osoituksia siitä, että jatkuvalle aktivoi- dan korjaamiseksi valtion toimin tulisi luoda
23420: tumiselle Suomen ja Neuvostoliiton taloussuhtei- rahoitus- ja neuvontapalvelua, jolla pientä ja
23421: den kehittämisessä on olemassa pohjaa ja näkö- keskisuurta teollisuutta voitaisiin auttaa alkuun
23422: aloja. pitkäjänteisessä tuotannollisessa yhteistyössä.
23423: Erityisesti aktiivisuuden lisäämisen vaatimus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23424: perustuu siihen, että Suomen ja Neuvostoliiton
23425: taloussuhteiden kehityksen historiassa ollaan as- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23426: tumassa uuteen vaiheeseen, tuotannolliseen yh- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85
23427: teistyöhön. Seuraavien 15 vuoden aikana keskei- uudelle momentille 5 000 000 markan
23428: nen asia Suomen ja Neuvostoliiton välisen kan- määrärahan Suomen ja Neuvostoliiton
23429: sainvälisen työnjaon syventämisessä tulee ole- tuotannollista yhteistyötä" edistävän rahoi-
23430: maan tuotannollisen yhteistyön laajentaminen. tus- ja neuvontapalvelukeskuksen perus-
23431: Esim. Kuolan projekti ja Barentsin alueen kaasu- tamista varten, jotta parannettaiszin pien-
23432: varojen hyödyntäminen saattavat avata suuria ten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä
23433: tulevaisuuden näkymiä taloudellisen yhteistyön osallistua maitten välisten taloussuhtei-
23434: kehittämisessä. den kehittämiseen.
23435:
23436: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
23437:
23438: Ensio Laine Sten Söderström Mikko Kuoppa
23439: Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
23440: 1356 1985 vp.
23441:
23442: Raha-asia-aloite n:o 1269
23443:
23444:
23445:
23446:
23447: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteistyötä
23448: Neuvostoliiton kanssa edistävän toimiston perustamiseksi
23449: Turkuun
23450:
23451:
23452: Eduskunnalle
23453:
23454: Neuvostoliiton ja Suomen välisillä taloudelli- keinen merkitys valtiovallan ja kuntien toimen-
23455: silla yhteistyösuhteilla on erittäin keskeinen mer- piteillä ja hankinnoilla. Merkittävää osaa voivat
23456: kitys Turun, sen lähiseudun ja koko Turun ja näyttää myös kauppakamarit, kansalaisjärjestöt ja
23457: Porin läänin teollisuudelle, kaupalle, maatalou- muut yhteisöt yksityisiä kansalaisia unohtamatta.
23458: delle ja työllisyydelle. Pelkästään Turussa on Neuvostoliiton kanssa tapahtuvaa taloudellista
23459: sotien jälkeisenä aikana rakennettu Neuvostolii- yhteistyötä voisi merkittävästi edistää erityisen
23460: ton tilausten perusteella yli 600 laivaa, joiden toimiston perustaminen läänin keskuspaikkaan
23461: myönteinen vaikutus telakkateollisuuden työllis- Turkuun. Toimisto voisi koordinoida ja auttaa
23462: tämisessä on ollut aivan ratkaiseva. Koko läänin yhteyksien solmimisessa.
23463: alueella Neuvostoliiton kanssa tapahtuva talou-
23464: dellinen yhteistyö työllistää välittömästi ja välilli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23465: sesti yli 20 % työvoimasta.
23466: Ottaen huomioon Turun ja Porin läänin sijain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23467: nin ja sen teollisuuden rakenteen sekä kulku- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85
23468: yhteydet on olemassa edellytykset edelleen kehit- uudelle momentzlle 1 000 000 markan
23469: tää ja monipuolistaa taloudellista, teollista ja määrärahan taloudellista yhteistyötä Neu-
23470: tieteellis-teknistä yhteistyötä Neuvostoliiton vostoititon kanssa edistävän toimiston
23471: kanssa. Tässä on teollisuuden itsensä ohella kes- perustamiseksi Turkuun.
23472:
23473: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
23474:
23475: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
23476: 1985 vp. 1357
23477:
23478: Raha-asia-aloite n:o 1270
23479:
23480:
23481:
23482:
23483: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja Neuvostoliiton
23484: taloudellisen yhteistyön tutkimus- ja kehittämisinstituutin
23485: perustamiseksi Turkuun
23486:
23487:
23488: Eduskunnalle
23489:
23490: Taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa kanssa tapahtuvalla taloudellisella yhteistyöllä
23491: on mm. Turun seudun työllisyyden turvaamisen suorastaan ratkaiseva merkitys. Esim. metallialan
23492: kannalta erityisen tärkeää. Sen avulla on voitu ja tuotannon ja työpaikkojen turvaaminen on pit-
23493: voidaan edelleen monipuolistaa maamme tuo- källä tähtäyksellä turvattavissa vain yhteistyöllä
23494: tantorakennetta. Suomen ja Neuvostoliiton kau- Neuvostoliiton kanssa.
23495: pallis-taloudellista, tuotannollista ja tieteellis- Tämä vaatii Suomeen perustettavan idänkau-
23496: teknistä yhteistyötä koskeva pitkän ajanjakson pan tutkimuslaitoksen ohella sellaisen neuvosto-
23497: ohjelma (PAO) sisältää pitkälle ulottuvia suunta- kaupan tutkimus- ja kehittämisinstituutin perus-
23498: viivoja kaupan, projektiyhteistyön, tuotannolli- tamista, jossa keskitytään tuotannollisen yhteis-
23499: sen yhteistyön ja tieteellis-teknisen yhteistyön työn kehittämistä koskevaan tutkimukseen, tuo-
23500: kehittämiselle. tekehittelyyn ja koulutukseen sekä neuvontaan.
23501: Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen yhteis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23502: työn kehittämisessä on yhä keskeisempään ase-
23503: maan nousemassa tuotannollinen yhteistyö. Sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23504: onnistumisen perusedellytys on teknologisen ja 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85
23505: tieteellisen yhteistyön tiivistäminen Neuvostolii- uudelle momentzlle 1 500 000 markkaa
23506: ton kanssa. Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen
23507: Turun ja Porin läänin teollisuuden kehityksen yhteistyön tutkimus- ja kehittämisinsti-
23508: ja tulevaisuuden turvaamisessa on Neuvostoliiton tuutin perustamiseksi Turkuun.
23509:
23510: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
23511:
23512: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
23513: 1358 1985 vp.
23514:
23515: Raha-asia-aloite n:o 1271
23516:
23517:
23518:
23519:
23520: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöörin
23521: toimen perustamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin
23522:
23523:
23524: Eduskunnalle
23525:
23526: Turun ja Porin läänin telakkateollisuuden Piirin ilmoituksen mukaan ei henkilökunnasta
23527: työntekijäin ja toimihenkilöiden määrä lähente- kuitenkaan pystytä irrottamaan insinööriä tähän
23528: lee 13 000 henkeä. Telakkatyöt kuuluvat vaaralli- tehtävään muun tarkastustoiminnan siitä kärsi-
23529: simpiin työaloihin. Tilastojen mukaan sattuu mättä.
23530: telakoilla noin kolme kertaa enemmän tapatur- Telakoiden työsuojeluvaltuutetut ovat toistu-
23531: mia kuin teollisuudessa keskimäärin. Erityisesti vasti kiinnittäneet asiantilaan huomiota. Mm.
23532: rakenteilla olevalla aluksella on suuria vaara- ja kesällä 1985 työsuojeluvaltuutetut kääntyivät asi-
23533: haittatekijöitä: yleinen järjestys on huono, kireik- assa sosiaali- ja terveysmnisteriön puoleen muisti-
23534: si mitoitetut urakat aiheuttavat työsuojelutoi- olla, jossa korostettiin telakoiden ehkäisevän työ-
23535: menpiteiden laiminlyöntejä, ilmastointi on puut- suojelun kehittämistä tarkastustoimintaa tehosta-
23536: teellista, valaistus heikkoa, telineet epävarmoja malla. Samalla länsirannikon telakoiden työsuo-
23537: jne. jeluvaltuutetut vaativat läänin työsuojelupiirin
23538: Yksittäinen laiva tai öljynporauslautta muo- alueelle yhtä työsuojelutarkastajan virkaa, tehtä-
23539: dostaa työkohteen, jossa saattaa olla töissä yhtäai- vänä telakoiden työolosuhteiden tarkastaminen
23540: kaisesti useita satoja työntekijöitä. Kuitenkaan sekä työsuojelun kehittäminen erityisesti telakoil-
23541: valtion työsuojelutarkastajilla ei riitä aikaa tällai- la.
23542: sen työkohteen tarkastukseen kertaakaan raken-
23543: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23544: nusvaiheen aikana. Laivanrakennustöitä varten ei
23545: ole myöskään laadittu turvallisuusohjeita.
23546: Laivanrakennuksen työsuojelun puutteisiin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23547: aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Asiasta on 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
23548: tehty eduskuntakysely, ja jo syyskuussa 1976 33.03.01 JOO 000 markan määrärahan
23549: Turun ja Porin läänin telakoiden työsuojeluval- ylimåä'råi'sen insinöörin toimen perusta-
23550: tuutettujen kokouksessa laadittiin asiasta kirjel- mzseksi Turun ja Porin työsuojelupiinin.
23551: mä, joka toimitettiin Turun työsuojelupiiriin.
23552:
23553: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
23554:
23555: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
23556: 1985 vp. 1359
23557:
23558: Raha-asia-aloite n:o 1272
23559:
23560:
23561:
23562:
23563: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyyden
23564: torjuntaan vaikeimmilla työttömyysalueilla
23565:
23566:
23567: Eduskunnalle
23568:
23569: Työttömyyden arvioidaan ensi vuoden alussa epäonnistumisen asiallisena syynä on ollut varo-
23570: nousevan. Valtion tulo- ja menoarvioon ei ole jen puute. Jokaiselta tällaiselta alueelta voidaan
23571: kuitenkaan lisätty työllisyysmäärärahoja, vaan osoittaa paljon työmahdollisuuksia ja välttämät-
23572: asuntorakentaminen ja monet muut tehtävät tu- tömiäkin kuntien rakennustehtäviä, mutta varat
23573: levat vähenemään ja siten lisäämään työttömyyttä kulkevat normaalitietä koulujen rakentamisessa
23574: hallituksen esityksen mukaan. ym., jolloin työllisyyden edistämistä ei voida
23575: Työttömyys tunnetaan ennen kaikkea kipeänä vaikeilla alueilla toteuttaa.
23576: ongelmana Pohjois-Suomessa, jossa talvisin on Työvoimaviranomaisilla tulisi olla ntttavat
23577: työttömänä jopa yli 20 prosenttia koko työvoi- määrärahat käytettävänään vaikeitten työttömyys-
23578: masta. Työttömistä on joka neljäs työtön nuori, alueitten työkohteiden joustavaan käynnistämi-
23579: alle 25-vuotias, jolla useinkaan ei ole ollut edes seen. Vain sitä kautta voidaan nykyistä työllisyyt-
23580: ensimmäistäkään työpaikkaa ja joka jää kaikkien tä parantaa siellä, missä toimenpiteitä kipeimmin
23581: tukijärjestelmien ulkopuolelle. tarvitaan.
23582: Yleisesti tunnustetaan vaikeitten työttömyys- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23583: alueitten ongelmat. Valtiovallan toimesta on pe-
23584: rustettu alueprojekteja ja -seurantaryhmiä, joit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23585: ten tarkoituksena esitetään olevan valtion määrä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23586: rahojen ohjaaminen kipeimmille työttömyysalu- 34.50. 77 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
23587: eille. Tällainenkaan alueellinen työttömyyden työttömyyden torjumisen tehostamiseen
23588: torjuminen ei ole tuottanut riittävää tulosta, ja vazkeimmzlla työttömyysaluezlla.
23589:
23590: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
23591:
23592: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
23593: 1360 1985 vp.
23594:
23595: Raha-asia-aloite n:o 1273
23596:
23597:
23598:
23599:
23600: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren alueen ja
23601: Lounais-Suomen saariston öljyntorjunnan kehittämiseen
23602:
23603:
23604: Eduskunnalle
23605:
23606: Rahtilaiva Eiran karilleajosta aiheutuneet öljy- dottanut. Öjyntorjuntalauttojen rakentaminen
23607: vahingot Merenkurkun saaristoalueilla ja eräät helpottaisi myös telakoiden työntekijöiden työl-
23608: muut aikaisemmat pienemmän suuruusluokan listämistä.
23609: öljyvahingot kuvastavat hyvin selkeällä tavalla Maamme öljyntorjuntavalmiuksien kehittämi-
23610: öljyntorjuntavalmiuden tilaa ja puutteita maas- nen ja öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäisy
23611: samme. Tilanteen ennalleen jääminen voi mil- edellyttää tehostettuja toimia suunnittelun ja
23612: loin tahansa kostautua äärimmäisen tuhoisin seu- määrärahavarausten osalta.
23613: rauksin esim. Saaristomeren alueella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23614: Öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäisyssä nioittaen,
23615: keskeinen merkitys on väyläturvallisuudella, jon-
23616: ka tehostamiseen esim. väyliä leventämällä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23617: niiden merkintää parantamalla olisi kiinnitettävä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23618: nykyistä suurempaa huomiota erityisesti Saaristo- 35.26.27 15 000 000 markkaa käytettä-
23619: meren sokkeloisilla väylillä. väksi Saaristomeren alueen ja Lounais-
23620: Öljyntorjuntavalmiuksien kehittämisessä on Suomen saariston öljyntorjuntatuhojen
23621: koulutuksen ja normaalin kalustohankinnan ennaltaehkäisyä, öljyntorjuntavalmiuk-
23622: ohella uhrattava varoja öljyntorjuntalauttojen ra- sien kehittämistä ja öljyntorjuntakaluston
23623: kentamiseen, kuten ympäristöministeriö on eh- hankkimista varten.
23624:
23625: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
23626:
23627: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
23628: 1985 vp. 1361
23629:
23630: Raha-asia-aloite n:o 1274
23631:
23632:
23633:
23634:
23635: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntotuotannon
23636: lainoittamiseen Turun ja Porin läänissä
23637:
23638:
23639: Eduskunnalle
23640:
23641: Valtion asuntolainoituksen pienentymisen joh- enemmän kuin minkään muun läänin alueella.
23642: dosta on myös Turun ja Porin läänin valtion Opiskelija-asunnoista on jatkuva puute. Läänin
23643: lainoittama asuntotuotanto selvästi laskenut. vanhusvoittoisuus asettaa kasvavia vaatimuksia
23644: Kun läänin osuus on lisäksi jäänyt viime vuosien asuntotuotannolle.
23645: aikana merkittävästi alle asukasosuuden ja las- Erityisen suuri puute on vuokra-asunnoista,
23646: kennallisen kiintiön, on seurauksena ollut läänin joita Turun ja Porin läänissä on rakennettu muita
23647: asuntotason heikkeneminen muihin lääneihin vähemmän. Läänin asuntokannasta on vuokra-
23648: verrattuna. Pahinta on ollut se, että asuntojen asuntoja vain n. 25 % vuokra-asuntokannan ol-
23649: määrä on jäänyt yhä kauemmas asuntojen tar- lessa koko maassa n. 29 %. Erityisen perusteltua
23650: peesta. on kunnallisen vuokra-asuntotuotannon lisäämi-
23651: Turun ja Porin läänin osuus valtion asunto- nen.
23652: määrärahasta oli esim. vuonna 1978 15,1 % eli
23653: 282 milj. markkaa mutta vuonna 1984 enää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23654: 13,5 % eli 256 milj. markkaa ja asuntohallituk-
23655: sen suunnitelmat edellyttävät läänin määräraha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23656: osuuden supistamista edelleen. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23657: Turun ja Porin läänin asumistaso on huomat- 35.45.83 lisäyksenä 25 000 000 markan
23658: tavasti jäljessä valtakunnan keskitasosta ja läänis- määrärahan kåytettäväksi kuntien toimes-
23659: sä on asumiseen liittyviä monia erityisongelmia. ta tapahtuvan vuokra-asuntotuotannon
23660: Ilman vakituista asuntoa on läänissä arvion mu- lainoittamiseen Turun ja Porin läänissä
23661: kaan 1 500 henkilöä. Asuntopulan ja asuntojen erityisesti ahtaasti asuvzlle lapsiperhezlle,
23662: kalliiden hintojen johdosta 8 000 perhettä asuu nuorzlle, yksinäiszlle, opiskelijozlle, van-
23663: liian ahtaasti. Ilman tyydyttävää varustelutasoa hukszlle, asunnottomzlle ja muille pieni-
23664: olevia asuntoja on läänin alueella yli 20 000 eli tuloiszlle asuntojen tarvitsijozlle.
23665: /
23666: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
23667:
23668: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
23669:
23670:
23671:
23672:
23673: 171 428500120H
23674: 1362 1985 vp.
23675:
23676: Raha-asia-aloite n:o 1275
23677:
23678:
23679:
23680:
23681: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin
23682:
23683:
23684: Eduskunnalle
23685:
23686: Kohtuuhintaisia ja kohtuuvuokraisia asuntoja sen tulo- ja menoarvioesityksessä ennakoitiin
23687: on liian vähän. Se johtaa mahdollisuuteen keino- vuonna 1982 aloitettavaksi 26 000 valtion lainoit-
23688: telia oikeudella asumiseen, joka on ihmisen tär- taman asunnon rakentaminen, niin todellisuu-
23689: keimpiä perusoikeuksia. On esiintynyt selvää pyr- dessa aloituksia lykättiin siten, että vuonna 1982
23690: kimystä koko asuntolainajärjestelmän romuttami- aloiteniinkin vain 22 800 asuntoa. Onko tämä
23691: seen, vaikkakaan tämä uhka ei sentään suoranai- ilmiö toistumassa myös ensi vuonna, jolloin halli-
23692: sesti hallituksen esityksessä toteutunut. tus ilmoittaa valmistuvan enintään 19 000 asun-
23693: Nyt harjoitettavan asuntopolitiikan seuraukse- toa?
23694: na - pyrkimyksenähän on asuntotuotannon ja On välttämätöntä, että vuonna 1986 aloitetaan
23695: varsinkin valtion lainoittaman tuotannon alenta- vähintään 25 000 valtion lainoittaman asunnon
23696: minen - Suomessa asutaan vielä vuonna 2000 rakentaminen, mikä edellyttää vastaavasti myön-
23697: ahtaammin kuin vuonna 1975 Ruotsissa, Tans- tämisvaltuuden korottamista ja 400 miljoonan
23698: kassa ja Norjassa asuttiin. Merkille pantavaa on markan lisäyksen ottamista hallituksen esittä-
23699: erityisesti se, että kun vuonna 1979 valtion mään määrärahaan ensi vuodeksi. Uustuotannon
23700: lainoittamien asuntojen osuus oli 63 %, supistui myöntämisvaltuus tulisi nostaa 2 535 milj. mar-
23701: osuus vuonna 1984 aloitettavista asunnoista kasta 3 200 milj. markkaan.
23702: 40 % :iin ja valmistuvista 41 % :iin. Määrällisesti
23703: voidaan todeta, että vuonna 1977 valtio lainoitti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23704: 37 000 asunnon aloittamisen, vuonna 1979 run- nioittaen,
23705: saan 31 000 asunnon aloittamisen, mutta vuonna
23706: 1986 enää enintään 19 000 asunnon aloittami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23707: sen. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23708: Mielenkiintoista on myös se, että kun vuonna 35.45.83 lisäyksenä 400 000 000 markkaa
23709: 1982 laaditussa vuotta 1983 koskevassa hallituk- asuntolainoihin.
23710:
23711: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
23712:
23713: Ensio Laine Irma Rosnell Juhani Vähäkangas
23714: Esko Helle Pekka Leppänen Heikki Mustonen
23715: Matti Kautto Sten Söderström Marja-Liisa Salminen
23716: Anna-Liisa Jokinen
23717: 1985 vp. 1363
23718:
23719: Raha-asia-aloite n:o 1276
23720:
23721:
23722:
23723:
23724: Laurila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin yli-
23725: opiston matkustusmäärärahoihin
23726:
23727:
23728: Eduskunnalle
23729:
23730: Matkarahojen niukkuus on aiheuttanut tilan- Yliopistojen matkamäärärahat opettajaa kohti
23731: teen, jossa virkamatkoista ei pystytä maksamaan vuosien 1982 ja 1983 tulo- ja menoarvioissa
23732: asianmukaisia korvauksia. Tämä on virkaehtoso- (markkaa)
23733: pimusten vastaista. Opetusohjelman mukaisesti
23734: opetushenkilökunnan on kuitenkin matkustetta- 1982 1983
23735: K+U K+U
23736: va pitämään tietyt kurssit kenttäasemilla, yhteis-
23737: työ muiden korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa Helsingin yliopisto 504 544
23738: opetuksen tutkimuksen edistämiseksi vaatii ta- Jyväskylän yliopisto 1 064 1 210
23739: paamisia muillakin paikkakunnilla ja osallistumi- Oulun yliopisto 1 422 1 482
23740: nen ulkomaisiin kongresseihin on välttämätön Joensuun korkeakoulu 1 450 1 411
23741: edellytys tieteentekijän pysymiseksi kansainväli- Kuopion korkeakoulu 1 296 1 260
23742: sen tieteentason tuntumassa. Turun yliopisto 580 787
23743: Tiedekunnat ja osastot voivat vuosittain lähet- Tampereen yliopisto 1 296 1 169
23744: tää korkeintaan 2-3 edustajaansa ulkomaille ja Åbo Akademi 1 349 1 568
23745: silloinkin ilman päivärahoja. Jatkokoulutusluon- Lapin korkeakoulu 4 035 3 710
23746: teista osallistumista tällaisiin tilaisuuksiin yliopis- Selitykset: K = kotimaan matkat; U = ulko-
23747: to ei voi kustantaa lainkaan. maan matkat
23748: Myös ulkomaisten tutkijavieraiden määrää tuli-
23749: si lisätä. Vierailijoiden panos opetuksen ja tutki-
23750: muksen kannalta olisi suurempi, jos he voisivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23751: oleskella alansa laitoksissa pidempään ja osallis- nioittavasti,
23752: tua jatkokoulutettavien opetukseen ja jossain
23753: määrin myös tutkimusprojekteissa työskentelyyn. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23754: Vuonna 1983 tehdyn matkamäärärahojen ja- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23755: kaantumista koskevan vertailun mukaan jakau- 29.10.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23756: tuivat matkamäärärahat vuosina 1982 ja 1983 osoitettavaksi Helsingin yliopiston mat-
23757: seuraavasti: kustusmäärärahojen lisäämiseksi.
23758:
23759: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
23760:
23761: Ritva Laurila Ole Wasz-Höckert Reino Paasilinna
23762: Lea Kärhä Kaarina Dromberg Päivi Varpasuo
23763: Tauno Valo Pentti Salolainen Antti Kalliomäki
23764: Helvi Koskinen
23765: 1364 1985 vp.
23766:
23767: Raha-asia-aloite n:o 1277
23768:
23769:
23770:
23771:
23772: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta sydänlääkärien ja sydän-
23773: kirurgien sekä avustavan henkilökunnan erikoiskoulutukseen
23774:
23775:
23776: Eduskunnalle
23777:
23778: Me allekirjoittaneet haluamme kiinnittää huo- b) Lastentautien erikoiskoulutukseen sisällyte-
23779: miota sekä lasten että aikuisten sydäntutkimuk- tään 3-6 kk:n jakso lasten sydäntauteja koske-
23780: sen ja hoidon nykytilanteeseen. vaa koulutusta.
23781: La p s et : Synnynnäisiin sydänvikoihin kuolee A i ku ise t : Sepelvaltimo-ohitusleikkauksia
23782: 85 % ensimmäisen ikävuoden aikana. Sydäntau- suoritettiin maamme yliopistollisissa keskussai-
23783: teihin erikoistuneet lastenlääkärit (suppea eri- raaloissa 1984 seuraavasti:
23784: koisala) suorittavat diagnosoinnin maamme vii-
23785: dessä yliopistollisessa lastenklinikassa. Sydänleik- Sairaala Suorite Tavoite %
23786: kaustoiminnalla voidaan nykyään pelastaa valta- 1984
23787: osa 550:sta vuosittain syntyvästä sydänvikaisesta HYKS ..... 212 320 66
23788: lapsesta. KYKS ..... 107 170 63
23789: OYKS ..... 73 150 49
23790: Synnynnäisten sydänvikojen leikkaukset TaYKS ..... 62 210 30
23791: Suomessa 1984 TYKS ...... 98 150 65
23792: Yhteensä ... 552 1 000 55
23793: Avosydän- Sulkeinen sydän- Yhteensä
23794: kirurgia kirurgia
23795: HYKS, Lkl. 111 136 247 Leikkausjonot ovat nyt seuraavat:
23796: OYKS ..... 20 37 57
23797: TYKS, Lkl. 24 24 HYKS 329 odotusaika 1, 5 v
23798: TYKS, Kir. 19 3 22 KYKS 408 2 V 3 kk
23799: TaYKS ..... 7 4 11 OYKS 210 1,5 V
23800: KYKS ..... 5 5 TaYKS ..... 140 1 V
23801: Yhteensä ... 162 204 366 TYKS ...... 120 1 V
23802:
23803: Lasten sydänlääkärien koulutus on ajallisesti Tilanteen korjaaminen edellyttää lisäkoulutus-
23804: pitkä ja jälkikasvu nykyään riittämätön, joten ta sekä aikuissydänlääkärien ja sydänkirurgien
23805: voimavaroja tarvitaan kiireellisesti sekä HYKS:n että avustavan henkilökunnan osalta.
23806: Lastenklinikkaan että maamme muihin yliopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23807: tollisiin lastensairaaloihin seuraavasti: nioittaen,
23808: a) Lastentautien suppean erikoisalan, lasten-
23809: kardiologian, erikoistumiskoulutusta lisätään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23810: niin, että ainakin seuraavan kymmenen vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
23811: aikana kahden vuoden välein aloitetaan lasten- kan määrärahan sydäntautien tulokselli-
23812: kardiologin koulutus eri yliopistollisissa keskus- sen hoidon kannalta välttämättömän
23813: sairaaloissa. henkilöstön erikozskoulutukseen.
23814:
23815: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
23816:
23817: Ritva Laurila Kari Rajamäki Hannu Tenhiälä
23818: Helvi Koskinen Ole Wasz-Höckert Arvo Kemppainen
23819: 1985 vp. 1365
23820:
23821: Raha-asia-aloite n:o 1278
23822:
23823:
23824:
23825:
23826: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin seudun uuden
23827: Steiner-koulun toiminnan tukemiseen
23828:
23829:
23830: Eduskunnalle
23831:
23832: Helsingin seudun uuden Steiner-koulun talous Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23833: hoituu pääosaltaan lasten vanhempien hoitaman nioittaen,
23834: varainhankinnan tuotoista. Koska oppilaita on yli
23835: 200, merkitsee koulu jo huomattavaa tekijää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23836: koko kouluelämässä. Tulevaisuuden suunnitel- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
23837: missa on keskiasteen koulutukseen liittyvä am- kaa Helsingin seudun uuden Steiner-kou-
23838: mattiopetuksen integroinnin kokeilu. lun talouden tukemiseen.
23839:
23840: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23841:
23842: Ulla Lehtinen Anssi Joutsenlahti
23843: 1366 1985 vp.
23844:
23845: Raha-asia-aloite n:o 1279
23846:
23847:
23848:
23849:
23850: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tapulikaupungin-Tapa-
23851: nilan-Malmin tieosuuden rakentamiseen
23852:
23853:
23854: Eduskunnalle
23855:
23856: Helsingin kaupungin alueella monet tieosuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23857: det ovat epätyydyttävässä kunnossa, jopa perus- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
23858: parannuksen tarpeessa. Tällainen tieosuus on kaa Tapulikaupungin- Tapamlan-Mal-
23859: Tapulikaupunki-Tapanila-Malmi. min tieosuuden rakentamiseen ja kun-
23860: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- nostamiseen.
23861: nioittaen,
23862:
23863: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23864:
23865: Ulla Lehtinen Anssi Joutsenlahti
23866: 1985 vp. 1367
23867:
23868: Raha-asia-aloite n:o 1280
23869:
23870:
23871:
23872:
23873: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin rautatieaseman
23874: Iaiturikatosten rakentamisen suunnitteluun
23875:
23876:
23877: Eduskunnalle
23878:
23879: Helsinki on ainoa Euroopan pääkaupunki, jon- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23880: ka päärautatieaseman laituritiloja ei ole katettu. taen,
23881: Kun laiturit ovat hyvin pitkiä, aiheuttaa tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23882: erityisesti sadesäällä hankaluuksia matkustajille. 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
23883: Samoin talvinen lumipyry monasti tukkii vaihtei- kan määrärahan Helsingin rautatiease-
23884: ta. man laitun'katosten suunnittelun aloitta-
23885: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985 mzseen.
23886:
23887: Ulla Lehtinen Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
23888: 1368 1985 vp.
23889:
23890: Raha-asia-aloite n:o 1281
23891:
23892:
23893:
23894:
23895: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta perus- Ja autokouluihin
23896: soveltuvan ensiapukurssin suunnitteluun
23897:
23898:
23899: Eduskunnalle
23900:
23901: Useimpien auto- ja muiden onnettomuuksien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23902: yhteydessä todetaan, että harvat onnettomuuteen nioittaen,
23903: joutuneet tai seuraajat pystyvät auttamaan louk-
23904: kaantuneita. Kansalaisille olisi siksi opetettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23905: ensiavun antoa. Parhaiten se tapahtuisi perus- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
23906: koulussa ja autokoulussa. kaa perus- ja autokouluihin soveltuvan
23907: ensiapukurssin suunnitteluun.
23908: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23909:
23910: Ulla Lehtinen Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
23911: 1985 vp. 1369
23912:
23913: Raha-asia-aloite n:o 1282
23914:
23915:
23916:
23917:
23918: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurkimäen sotaveteraani-
23919: talon rakentamiseen
23920:
23921:
23922: Eduskunnalle
23923:
23924: Vaikka sodan loppumisesta on kulunut jo yli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23925: 40 vuotta, monet sotainvalideja ja -veteraaneja nioittaen,
23926: koskevat asiat ovat vielä ratkaisematta. Eräs kes-
23927: keinen ja pikaista ratkaisua vaativa asia on asun-
23928: tojen hankinta sotaveteraaneille. Eräs asuntojen
23929: hankintamuoto on uusien sotaveteraanitalojen ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23930: rakentaminen ja vanhojen rakennusten kunnosta- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
23931: minen asuinkäyttöön. Tällaista asumusmuotoa kaa Kurkimäen sotaveteraanitalon jo al-
23932: edustaa mm. Kurkimäen sotaveteraanitalon ra- kaneen rakentamisen jatkamiseen ja uu-
23933: kentaminen, joka aloitettiin syksyllä 1984. Sitä sien lisärakennusten rakentamisen tuke-
23934: toimintaa on edelleenkin jatkettava. mtseen.
23935:
23936: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23937:
23938: Ulla Lehtinen Anssi Joutsenlahti
23939:
23940:
23941:
23942:
23943: 172 428500120H
23944: 1370 1985 vp.
23945:
23946: Raha-asia-aloite n:o 1283
23947:
23948:
23949:
23950:
23951: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhuksia hoi tavien koti-
23952: avustajien palkkaamiseen
23953:
23954:
23955: Eduskunnalle
23956:
23957: Vanhuksia ja kroonisesti sairaita hoidetaan ny- Tällaisen järjestelmän suos1mmen tulisi yhteis-
23958: kyään sairaaloissa, jotka on varsinaisesti tarkoitet- kunnalle varmasti halvemmaksi kuin vanhainko-
23959: tu varsinaisia sairaita varten. Syy tähän on van- tihoito.
23960: husten varsinaisten hoitokotien puuttuminen ja
23961: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23962: nimenomaan liikakansoitetuilla alueilla, esim.
23963: nioittaen,
23964: pääkaupunkiseudulla. Tilannetta voitaisiin huo-
23965: mattavasti helpottaa, jos vanhukset voisivat asua
23966: kotonaan. Tämän estää kotihoidon puute. Toi- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23967: saalta on olemassa henkilöitä, jotka suhteellisen 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23968: vähäistäkin korvausta vastaan suostuisivat huo- markkaa kotiavusta;i.en palkkaamiseen
23969: lehtimaan kotonaan asuvien vanhusten hoidosta. vanhusten hoitoa varten.
23970:
23971: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23972:
23973: Ulla Lehtinen Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
23974: 1985 vp. 1371
23975:
23976: Raha-asia-aloite n:o 1284
23977:
23978:
23979:
23980:
23981: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliitolle
23982: viittomakielen opettajien koulutukseen
23983:
23984:
23985: Eduskunnalle
23986:
23987: Kuurojen keskustelu toisten ihmisten kanssa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23988: tapahtuu viittomakielellä. Viittomakielen ope- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
23989: tusta annetaan tavallisesti kuurojen kouluissa. kan määrärahan Kuulonhuoltoliitto ry:lle
23990: Viittomakielen kouluttamiseen on varojen puut- viittomakielen opetta;i"en koulutuksen tu-
23991: teessa vaikea saada henkilökuntaa. kemiseen.
23992: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23993: nioittaen,
23994:
23995: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
23996:
23997: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
23998: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
23999: 1372 1985 vp.
24000:
24001: Raha-asia-aloite n:o 1285
24002:
24003:
24004:
24005:
24006: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskoslasten sairaalamak-
24007: sujen korvaamiseksi
24008:
24009:
24010: Eduskunnalle
24011:
24012: Keskoslapset syntyvät yleensä nuorille pareille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24013: ja lapsia syntyy tavallisesti yhä useampia. Koska nioittavasti,
24014: nuorten parien taloudellinen tilanne ei ole tar-
24015: peeksi vakaa ja koska sairaalamaksut ovat erikois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24016: hoidon takia kalliita, aiheutuu lasten vanhem- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24017: mille taloudellisia vaikeuksia, joista monet eivät markkaa keskoslasten sairaalamaksujen
24018: selviydy ilman muiden tukea. korvaamiseksi valtion varoista.
24019:
24020: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
24021:
24022: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
24023: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
24024: 1985 vp. 1373
24025:
24026: Raha-asia-aloite n:o 1286
24027:
24028:
24029:
24030:
24031: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liiton
24032: toimintaedellytysten parantamiseen
24033:
24034:
24035: Eduskunnalle
24036:
24037: Yksinhuoltajien Liitto ry. totmll yksinhuolta- kilön paikkaaminen ja tOtmtston perustaminen
24038: jien ja heidän lastensa aseman ja oikeusturvan tarvitsevat kuitenkin lisätukea.
24039: parantamiseksi. Tarkoitusta toteutetaan paitsi
24040: koulutus- ja tiedotustoiminnalla mm. antamalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24041: lausuntoja lainsäädännön kehittämiseksi. Liiton nioittavasti,
24042: toiminta tapahtuu nykyään vapaaehtoisvoimin.
24043: Toiminnan lisääntyminen vaikeuttaa vapaaeh-
24044: toisvoimien saantia. Siksi tehtävien suorittami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24045: nen edellyttää jo nykyisin päätoimisen toimihen- 1986 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark-
24046: kilön paikkaamista ja toimiston perustamista. kaa Yksinhuoltajien Liitto ry:n päätoimi-
24047: Toiminta-avustusta on tähän asti saatu Raha- sen toimzhenkilön palkkaamiseksi ja pie-
24048: automaattiyhdistykseltä. Päätoimisen toimihen- nen toimiston perustamiseksi.
24049:
24050: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
24051:
24052: Ulla Lehtinen Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
24053: 1374 1985 vp.
24054:
24055: Raha-asia-aloite n:o 1287
24056:
24057:
24058:
24059:
24060: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensi Kotien Liitolle yksin-
24061: huoltajaäideille tarkoitettujen kurssien järjestämiseen
24062:
24063:
24064: Eduskunnalle
24065:
24066: Ensi Kotien Liitto ry:n tehtävänä on ollut sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24067: 40-vuotisen historian aikana antaa yksinäisille nioittaen,
24068: äideille koti lastensa synnyttämistä ja ensihoitoa
24069: varten. Koska äidit ovat tavallisesti nuoria ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24070: kokemattomia sekä ammattitaidottomia yksin- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
24071: huoltajia, pyrkii Ensi Kotien Liitto ry. antamaan kan määrärahan yksinhuoltajaäidetlle tar-
24072: heille koulutusta lastensa hoitoa silmällä pitäen koitettujen kurssien toteuttamiseen Ensi
24073: järjestämällä ''Lapsen hyvä hoito'' -kursseja. Kotien Liitto ry:n toimesta.
24074:
24075: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24076:
24077: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
24078: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
24079: 1985 vp. 1375
24080:
24081: Raha-asia-aloite n:o 1288
24082:
24083:
24084:
24085:
24086: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 50S-lapsikylä ry:n toi-
24087: minnan tukemiseen
24088:
24089:
24090: Eduskunnalle
24091:
24092: 50S-lapsikylä ry:n tehtävänä on antaa koti eri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24093: syistä kodinomiksi joutuneille lapsille. Kylän nioittaen,
24094: kustannukset peitetään huomattavalta osalta yk-
24095: sityisiltä kerättävin varoin. Jatkuvan ja yhä kasva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24096: van toiminnan takia varojen hankinta kustannus- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
24097: ten peittämiseksi on vaikeata. kan määrärahan 50S-lapsikylä ry:n toi-
24098: minnan tukemiseen.
24099: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
24100:
24101: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
24102: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
24103: 1376 1985 vp.
24104:
24105: Raha-asia-aloite n:o 1289
24106:
24107:
24108:
24109:
24110: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hoitotyötä helpottavien
24111: laitteiden kehittämiseen
24112:
24113:
24114: Eduskunnalle
24115:
24116: Sairaiden, invalidien ja vanhusten puutteelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24117: nen hoito johtuu usein hoitohenkilökunnan vä- nioittaen,
24118: häisyydestä. Hoitoa voitaisiin tehostaa ottamalla
24119: hoitopaikoissa käyttöön entistä enemmän hoito-
24120: työtä helpottavia laitteita ja varusteita. Myös
24121: hoitohenkilökunnan asuntoasioiden hoitamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24122: on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
24123: Yleensä on pyrittävä tekemään enemmän ennalta kaa hoitotyötä helpottavien laitteiden ja
24124: ehkäisevää hoitotyötä kuin varsinaista sairaspalve- varusteiden kehittämiseen, kokezlemiseen
24125: lua. ja esittelemiseen eri hoitolaitoksissa.
24126:
24127: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
24128:
24129: Ulla Lehtinen Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
24130: 1985 vp. 1377
24131:
24132: Raha-asia-aloite n:o 1290
24133:
24134:
24135:
24136:
24137: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kesälapsitoiminnan tuke-
24138: miseen
24139:
24140:
24141: Eduskunnalle
24142:
24143: Kolmisen tuhatta kaupunkilasta pääsi vuonna dossa lapset ovat kuitenkin vain kahdeksan tuntia
24144: 1982 täysihoitolomalle maalle maaseudun per- vuorokaudessa ja viitenä päivänä viikossa. Alun-
24145: heisiin. Kesäkoteihin maalaisperheisiin tulee kui- perin kesäkotitoiminta onkin ollut hyväntekeväi-
24146: tenkin nykyisin vähemmän lapsia kuin ennen. syyttä. Silloin korvausta maksettiin vain ruuasta.
24147: Esimerkiksi Helsingin kaupunki sijoitti kesäkotiin Nykyistä useammat maalaiskodit olisivat ha-
24148: vuonna 1982 vain 1 200 lasta, kun heitä vielä lukkaita ottamaan kesälapsia, jos korvausjärjestel-
24149: edellisenä vuonna olin. 400 enemmän. Ruotsissa mä saataisiin ajan tasalle. Nykyisellään on
24150: kesälapsia on kymmeniä tuhansia. Suurten kau- kesäkotitoiminta edullista kaupunkikunnille.
24151: punkien lasten pääsy rauhallisempaan ympäris- Kesäleirin järjestäminen esim. maksaa vuorokau-
24152: töön ja lähelle luontoa käy yhä tärkeämmäksi. delta neljä kertaa niin paljon kuin lasten sijoitta-
24153: Maalaisympäristössä vietetyn kesän jälkeen on minen maalaisperheisiin.
24154: monien lasten ja nuorten vaikeuksien todettu
24155: Ruotsissa kesälapsitoiminta laajenee jatkuvasti.
24156: helpottuneen. Kaupunkiympäristössä heille ei
24157: Maaseutukoteihin sijoitettavia kesälapsia on naa-
24158: ole ollut tarjolla mallia kodin, asumisen ja työn
24159: purimaassamme jo kymmeniä tuhansia joka kesä.
24160: yhteensovittamisesta eikä toiminnasta paikallis-
24161: Toiminnan ripeää kehittämistä ruotsalaiset perus-
24162: yhteisön osana. Kesälasten valtaosa tulee yksin-
24163: televat kaupunkilaisten tarpeilla päästä erilaiseen
24164: huoltajaperheistä ja kaupunkien lastensuojeluvi-
24165: ympäristöön ja saada terveellistä ravintoa ja puh-
24166: ranomaiset sijoittavat heidät kesäkoteihin. Kau-
24167: dasta ilmaa.
24168: pungit maksavat joko kokonaan tai osittain
24169: kesäkoteihin sijoitettavien lasten hoitomaksut. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24170: Kesälasten hoidosta maksettava korvaus on kui- taen,
24171: tenkin tätä nykyä niin pieni, että se kattaa tuskin
24172: välittömät täysihoitokulut eikä tuota emännille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24173: minkäänlaista hoitopaikkaa. Työmäärältään vä- 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
24174: häisemmästä lasten perhepäivähoidosta makse- kan määrärahan käytettäväksi kesälapsi-
24175: taan saman suuruista korvausta. Perhepäivähoi- toiminnan tukemiseen.
24176:
24177: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
24178:
24179: Ulla Lehtinen Mikko Vainio Lea Mäkipää
24180:
24181:
24182:
24183:
24184: 173 428500120rl
24185: 1378 1985 vp.
24186:
24187: Raha-asia-aloite n:o 1291
24188:
24189:
24190:
24191:
24192: Lehtinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta nuorten työtu-
24193: pien perustamiseen
24194:
24195:
24196: Eduskunnalle
24197:
24198: Nuorten työllisyystilanne on viime aikoina jat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24199: kuvasti parantunut mutta osa työttömistä nuoris- nioittavasti,
24200: ta haluaa työskennellä yritystä vapaamuotoisem-
24201: massa yhteisössä.
24202: Nämä nuoret haluavat tehdä työtä ja nähdä
24203: välittömästi käsiensä työn tulokset ja näin hank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24204: kia oman elantonsa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24205: Yhteiskunnalla ei ole tähän mennessä ollut 34.50.30 lisäyksenä 10 000 000 markan
24206: tarjottavana tälle joukolle vaihtoehtoa palkkatyön määrärahan nuorten työtupien perusta-
24207: ja yrittäjätoiminnan välimaastossa. Tällainen olisi miseen ja työttömien työllistämiseen nii-
24208: nyt mahdollista työtupatoiminnan kautta. den pzi'rissil.
24209:
24210: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
24211:
24212: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
24213: 1985 vp. 1379
24214:
24215: Raha-asia-aloite n:o 1292
24216:
24217:
24218:
24219:
24220: Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vammaisten
24221: työllistämiseksi yrityksissä
24222:
24223:
24224: Eduskunnalle
24225:
24226: Yhteiskunnan ja erityisesti yksityisten yritysten työnsaantia yksityisellä työnantajalla eritoten työ-
24227: lisääntyvän tehokkuusvaatimusten takia ovat suhteen alkujärjestelyjä helpottaen.
24228: vammaisten työnsaantivaikeudet huomattavasti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24229: lisääntyneet. nioittavasti,
24230: Kun vammaiselle luodaan hänelle sopiva
24231: työympäristö ja työ järjestetään hänelle mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24232: seksi, vammaisen työpanos vastaa ns. terveen 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24233: henkilön työpanosta täysin ja jopa ylittääkin sen. 20 000 000 markan määrärahan valtion-
24234: apuun vammaisten työllistiimiseksi yri-
24235: Yhteiskunnan kannattaa tukea vammaisen tyksissä.
24236:
24237: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
24238:
24239: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
24240: 1380 1985 vp.
24241:
24242: Raha-asia-aloite n:o 1293
24243:
24244:
24245:
24246:
24247: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöille jättei-
24248: den hyötykäyttöä edistävien kokeilujen tukemiseen
24249:
24250:
24251: Eduskunnalle
24252:
24253: Keräyspaperista tuot<etun uusiapaperin käyttöä päristöä säästävien tuotanto- ja kulutusvaihtoeh-
24254: voitaisiin maassamme lisätä vielä paljon. Avain- tojen käyttöönottoa mahdollisimman pikaisesti.
24255: asemassa ovat tällöin kunnat, järjestöt ja koko Paperin ja muun jätteen hyötykäytöllä on
24256: elinkeinoelämä. Ei riitä, että kuluttajat yksin laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Asiaa voi-
24257: muuttavat kulutustaan ympäristöä säästävään daankin lähestyä monelta kannalta. Erityisesti
24258: suuntaan. Suunnan tulee muuttua myös tuotan- kansantalouden kannalta jätteen hyötykäytöllä
24259: nossa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. on ainakin seuraavia etuja: ympäristön roskaan-
24260: tumisen ja pilaantumisen hidastuminen, tuotan-
24261: Tuotantoportaassa uudelleenkäyttö tulisi ottaa
24262: toenergian ja tuotantoraaka-aineiden säästöt,
24263: huomioon jo suunnitteluvaiheessa, kun pohdi-
24264: raaka-aineiden kierrätys, työllisyystilanteen para-
24265: taan, mitä tuotetaan ja miten. Jokaisen tuotteen
24266: neminen ja kaatopaikkasäästöt. Yksityisen kulut-
24267: ja siihen liittyvän prosessin osalta tulisi tietää,
24268: tajan kannalta ympäristöä säästävä toiminta on
24269: mitkä ovat sen ympäristövaikutukset ja miten
24270: hyvinvoinnin lisäämistä pitkällä aikavälillä.
24271: tuotanto myös tulostensa osalta palvelee yksityis-
24272: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24273: tä kulutusta. Ympäristöä haittaavan tuotannon
24274: taen,
24275: kustannukset tulee saattaa niiden maksettavaksi,
24276: jotka ne ovat aiheuttaneetkin, esim. jonkinlaisen
24277: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24278: haittaveron muodossa.
24279: 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
24280: Työntekijöiden tulisi työpaikallaosa päästä vai- mentzlle 100 000 markan määrärahan
24281: kuttamaan jätehuoltosuunnitelmien laadintaan kansalaisjärjestöjen jätteiden hyötykäyt-
24282: ja sisältöön. Tätä kautta voitaisiin laajentaa ym- töä edistävien kokeilujen tukemiseen.
24283:
24284: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
24285:
24286: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
24287: 1985 vp. 1381
24288:
24289: Raha-asia-aloite n:o 1294
24290:
24291:
24292:
24293:
24294: Lehtinen: ym.: Määrärahan osoittamisesta pysäköintialueiden suun-
24295: nittelua koskevien ohjeiden laatimiseksi
24296:
24297:
24298: Eduskunnalle
24299:
24300: Liikenteen nopean ja joustavan sujumisen yh- si olisi käytettävä liikennesuunnitteluasiantunti-
24301: tenä edellytyksenä on, että käytettävissä on riittä- joita.
24302: västi pysäköintipaikkoja. On todettu viime aikoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24303: nakin, että uusia alueita suunniteltaessa liikenne- nioittaen,
24304: kysymyksiin on kiinnitetty hämmästyttävän vä-
24305: hän huomiota tai näitä kysymyksiä ei ole pystytty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24306: ratkaisemaan tyydyttävästi. Uusia asuin- ym. alu- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
24307: eita perustettaessa ja vanhoja alueita saneerattaes- kaa lizkennesuunnittelun ja erikoisesti au-
24308: sa liikenteen ja siihen liittyvän autojen pysäköin- tojen pysäköintialueiden suunnittelun
24309: tipaikkojen paremman suunnittelun edistämisek- ohjeiden laadintaan sekä tiedottamisen
24310: edistämiseen.
24311:
24312: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
24313:
24314: Ulla Lehtinen Vieno Eklund
24315: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
24316: 1382 1985 vp.
24317:
24318: Raha-asia-aloite n:o 1295
24319:
24320:
24321:
24322:
24323: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suorittamiseksi
24324: Malmin lentokentän alueen soveltuvuudesta asuntotuotantoon
24325:
24326:
24327: Eduskunnalle
24328:
24329: Helsingin alueella on jatkuva puute asuntoton- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24330: teista. On ehdotettu mm. siirtolapuutarha-aluei- nioittaen,
24331: den muuttamista asuntoalueiksi. Eräs asuinkäyt-
24332: töön soveltuva alue on Malmin lentokentän alue.
24333: Kun toisaalta lentotoiminta on pääosaltaan siir-
24334: retty Malmilta Helsinki-Vantaan lentokentälle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24335: alue on Helsingin kaupungin omistama, mutta 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
24336: määräajaksi valtiolle vuokraama, olisi järkevää, kaa sen seikan selvittämiseksi, voidaanko
24337: että valtio luopuisi jo nyt vuokra-alueestaan ja Malmin lentokentän aluetta kå"yttåä asun-
24338: Helsingin kaupunki voisi ryhtyä suunnittelemaan totuotantoon, ja mikäli se osoittautuu
24339: kenttäalueen käyttöä asuntotonteiksi. Lisäksi ny- mahdolliseksi, lentotoiminnan purkami-
24340: kyinen lentotoiminta Malmin kentällä aiheuttaa seksija alueen luovutuskuntoon saattami-
24341: alinomaa meluhäiriöitä ympäristössään. seksi Helsingin kaupungille.
24342:
24343: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
24344:
24345: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
24346: 1985 vp. 1383
24347:
24348: Raha-asia-aloite n:o 1296
24349:
24350:
24351:
24352:
24353: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristövaikutusten ot-
24354: tamiseksi huomioon jo suunnitteluvaiheessa
24355:
24356:
24357: Eduskunnalle
24358:
24359: Valtakunnallisesti rakennus- ja kehittämis- dot jo niiden vireilletulon yhteydessä, jolloin
24360: hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten arviointi voidaan kytkeä
24361: arviointimenetelmiä tulisi kehittää. Suomessa ei suunnitteluun ja päätöksentekoon mahdollisim-
24362: näitä ympäristövaikutuksia vielä selvitetä. Jonkin- man aikaisessa vaiheessa. Arviointi tulisi tehdä
24363: asteisia selvityksiä tehdään pääasiassa rakennus- samanaikaisesti suunnittelun kanssa. Tällöin
24364: hankkeiden yhteydessä. Kuitenkin päivittäin teh- suunnitelmia voidaan tarkistaa arvioinnissa saatu-
24365: dään päätöksiä, jotka saattavat olla ympäristön jen tietojen ja välitulosten perusteella. Erityisen
24366: kannalta merkityksellisimpiä kuin paikallisesti ra- tärkeää on vertailla eri suunnitteluvaihtoehtoja ja
24367: jatut rakennushankkeet. Tällaisia ovat esimerkik- niiden ympäristövaikutuksia. Yhtenä vaihtoehto-
24368: si energia- ja liikennepoliittiset ratkaisut, maan- na tulisi tällöin tarkastella mahdollisuutta, ettei
24369: ja vesienkäyttöä koskevat suunnitelmat, säädös- suunnitelmaa toteuteta. Myös arvioinnin toteutu-
24370: muutokset sekä uuden kemiallisen tuotteen val- misen seuranta on oleellista.
24371: mistuksen ja myynnin aloittaminen. Helsingin kaupunginvaltuusto on mm.
24372: Pahimmat puutteet nykyisessä lainsäädännössä 11.9.1985 päättänyt, että kaupunkisuunnittelu-
24373: ja hallintokäytännössä ovat ympäristönäkökoh- lautakunnan on pyydettävä ympäristölautakun-
24374: tien puutteellinen huomioon ottaminen suunnit- nan lausunto kaavamuutosesityksistä, joilla on
24375: telu- ja päätöksentekojärjestelmissä sekä ympäris- merkittävä ympäristöä muuttava vaikutus. Myös
24376: tönäkökohtien suppea, lohkoittainen tarkastelu. kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä
24377: Ympäristövaikutusten arviointi tulisikin sisällyt- jo suunnittelun alkuvaiheessa.
24378: tää sekä rakennushankkeisiin että myös laajakan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24379: toiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Hal- taen,
24380: linnon eri aloilla ja tasoilla toimivien viranomais-
24381: ten, suunnitelmasta tai toimesta vastaavan tahon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24382: ja kansalaisten välillä tulee saada aikaan neuvot- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
24383: telu- ja kuulemismenettely tapauksissa, joissa on kan määrärahan ympäristövaikutusten
24384: kyse ympäristöön huomattavasti vaikuttavasta huomioon ottamiseksi jo suunnittelussa
24385: suunnitelmasta tai toimesta. Menettely edellyt- ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien
24386: tää, että suunnitelmista ja toimista saadaan tie- lisäämiseksi ympäristöasioissa.
24387:
24388: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
24389:
24390: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
24391: 1384 1985 vp.
24392:
24393: Raha-asia-aloite n:o 1297
24394:
24395:
24396:
24397:
24398: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen varavan-
24399: kilan suunnitteluun
24400:
24401:
24402: Eduskunnalle
24403:
24404: Valtioneuvosto on syksyllä 1983 tehnyt peri- Hankkeen toteuttamisaikataulu voisi edetä si-
24405: aatepäätöksen Haapamäen varavankilasta. Van- ten, että suunnittelu saataisiin kokonaan tehdyk-
24406: kila-alue on hankittu valtion omistukseen 1983. si vuonna 1986 ja rakentaminen alkaisi syksyllä
24407: Vankila korvaisi osittain Haapamäen taajaman 1987. Rakentamista nopeuttaisi työllisyysmäärä-
24408: työpaikkamenetystä. rahojen osoittaminen ko. kohteeseen.
24409: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24410: Oikeusministeriön taholla on käynnistynyt taen,
24411: Haapamäen varavankilan alustava suunnittelu.
24412: Rakennussuunnittelu edellyttää erillisen suunnit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24413: telumäärärahan osoittamista sitä varten. Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24414: 1983 kustannustasossa hankkeen kustannusarvio 25.50. 74 1 000 000 markan määrärahan
24415: on 38 000 000 markkaa. Haapamäen varavankilan suunnitteluun.
24416:
24417: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
24418:
24419: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Juhani Surakka
24420: Pirkko Ikonen Helena Pesola Sakari Knuuttila
24421: Paavo Vesterinen Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen
24422: 1985 vp. 1385
24423:
24424: Raha-asia-aloite n:o 1298
24425:
24426:
24427:
24428:
24429: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston
24430: Konneveden tutkimusaseman laajentamiseen
24431:
24432:
24433: Eduskunnalle
24434:
24435: Konneveden tutkimusaseman yksikkö on val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24436: mistunut vuonna 1982. Alkuperäistä suunnitel- nioittaen,
24437: maa supistettiin rahoitussyiden vuoksi. Tutki-
24438: musaseman majoitustilat ovat riittämättömät.
24439: Tutkimusaseman hyödyntäminen vaatii majoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24440: tustilojen lisäystä, sillä nykyisin joudutaan ma- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24441: joittamaan 3 henkilöä huoneeseen, joka on tar- 29.10.74 1 200 000 markkaa Jyväskylän
24442: koitettu kahdelle-yhdelle. yliopiston Konneveden tutkimusaseman
24443: Hankkeen ajoitus olisi vuosina 1986-87. laajentamiseen.
24444:
24445: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
24446:
24447: Pekka Leppänen Inger Hirvelä
24448:
24449:
24450:
24451:
24452: 174 428500120H
24453: 1386 1985 vp.
24454:
24455: Raha-asia-aloite n:o 1299
24456:
24457:
24458:
24459:
24460: P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Kinnulan lukion rakenta-
24461: miseen
24462:
24463:
24464: Eduskunnalle
24465:
24466: Kouluhallitus on antanut myönteisen lausun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24467: non Kinnulan lukion rakentamiseksi. taen,
24468: Kunta on joutunut uhraamaan huomattavasti
24469: varoj.a lukio-oppilaiden kyyditykseen monina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24470: VUOSina. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24471: Kunnassa on korkea syntyvyys ja positiivinen 29.43.32 3 000 000 markkaa Kinnulan
24472: väestö kehitys. lukion rakentamiseen.
24473:
24474: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
24475:
24476: Pekka Leppänen
24477: 1985 vp. 1387
24478:
24479: Raha-asia-aloite n:o 1300
24480:
24481:
24482:
24483:
24484: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen pääkir-
24485: jaston rakentamiseen
24486:
24487:
24488: Eduskunnalle
24489:
24490: Hankasalmen kunnan pääkirjasto on sijoitettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24491: virastotalon tilapäisiin tiloihin. Näitä tiloja tarvi- nioittaen,
24492: taan muuhun käyttöön ja tällöin joudutaan ra-
24493: kentamaan kirjastolle uudet tilat.
24494: Rakennushankkeen kustannusarvio on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24495: 2 800 000 mk. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24496: Rakennusohjelma on valmis. 29.56.31 2 000 000 markkaa Hankasal-
24497: Hankkeen ajoitus olisi 1986-87. men pääkirjaston rakentamiseen.
24498:
24499: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24500:
24501: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Matti Lahtinen
24502: Paavo Vesterineo Sakari Knuuttila Inger Hirvelä
24503: Helena Pesola Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
24504: Juhani Surakka
24505: 1388 1985 vp.
24506:
24507: Raha-asia-aloite n:o 1301
24508:
24509:
24510:
24511:
24512: P. Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansalais-
24513: ia työväenopistojen käyttökustannusten valtionapuun
24514:
24515:
24516: Eduskunnalle
24517:
24518: Kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24519: netun lain 2 §:n 2 momentin mukaiseen valtion- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24520: avustukseen hallitus esittää käytettäväksi enintään 29.57.30 liså'yksenä 4 000 000 markkaa,
24521: 3 000 000 markkaa. Summa on tarkoitettu heikos- jotta yhteensä enintään 7 000 000 markkaa
24522: sa taloudellisessa asemassa olevien kuntien opisto- voitaisiin käyttää kansalais- ja työväenopis-
24523: toiminnan tukemiseen. Kuluvan vuoden aikana tojen valtionavusta annetun lain (10781
24524: tarkoitukseen on käytetty 6 miljoonaa markkaa. 75) 2 §:n 2 momentin mukaiseen tarkoi-
24525: Ehdotammekin, tukseen.
24526:
24527: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24528:
24529: Pekka Leppänen Matti Kautto Kati Peltola
24530: Inger Hirvelä Marja-Liisa Salminen Tuula Paavilainen
24531: Matti Lahtinen Paavo Vesterinen Osmo Vepsäläinen
24532: Esko Helle Mikko Kuoppa Irma Rosnell
24533: Arvo Kemppainen Sten Söderström Pirkko Turpeinen
24534: Juhani Vähäkangas Ensio Laine Heikki Mustonen
24535: Sakari Knuuttila Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
24536: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
24537: 1985 vp. 1389
24538:
24539: Raha-asia-aloite n:o 1302
24540:
24541:
24542:
24543:
24544: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta alle 16-vuotiaiden
24545: taide- ja taitoaineopetukseen
24546:
24547:
24548: Eduskunnalle
24549:
24550: Kansalais- ja työväenopistoille on annettu edus- tunnilla (keskimäärin 100 tuntia opistoa kohti)
24551: kunnan säätämällä lailla mahdollisuus antaa ope- taide- ja taitoaineissa, erityisesti 16 vuotta nuo-
24552: tusta 16 vuotta nuoremmille taito- ja taideaineis- remmille. Tähän tarvittaisiin arviolta 5,6 miljoo-
24553: sa. Tämä aluelaajennus on verrattain suuri. Aikai- naa markkaa.
24554: semmin pelkästään musiikinopetuksessa oli yli Ehdotammekin,
24555: 30 000 alle 16-vuotiasta. Tehtävään ei hallitus
24556: kuitenkaan esitä voimavaroja. Kun opistojen voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24557: mavarat ovat rajalliset, johtaisi nuorten opetuksen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24558: laajentaminen aikuisopetuksen supistamiseen, 29.57.30 lisäyksenä5 600 000 markkaa alle
24559: mikä on nurinkurista. Vuoden 1986 aikana opis- 16-vuotiaiden taide- ja taitoaineopetuk-
24560: tojen tulisi voida lisätä opetusta 28 000 opetus- seen.
24561:
24562: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
24563:
24564: Pekka Leppänen Kati Peltola Matti Kautto
24565: Inger Hirvelä Marja-Liisa Salminen Sten Söderström
24566: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
24567: Tuula Paavilainen Matti Lahtinen Paavo Vesterinen
24568: Osmo Vepsäläinen Heikki Mustonen Arvo Kemppainen
24569: Pirkko Turpeinen Esko Helle Mikko Kuoppa
24570: Irma Rosnell Juhani Vähäkangas Ensio Laine
24571: Sakari Knuuttila
24572: 1390
24573: 1985 vp.
24574:
24575: Raha-asia-aloite n:o 1303
24576:
24577:
24578:
24579:
24580: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsä-
24581: koulun rakentamiseen
24582:
24583:
24584: Eduskunnalle
24585:
24586: Opetusministeriö on 28. 3. 1984 hyväksynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24587: Saarijärven metsäkoulun rakennushankkeiden esi- taen,
24588: suunnitelman ja antanut rakennushallitukselle
24589: suunnittelukehotuksen. Suunnitelman mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24590: koulun rakennusten korjaus- ja uudisrakennustyöt 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24591: toteutetaan työllisyysvaroin. Kustannusarvio on 29.60.74 7 000 000 markkaa Saanj'iirven
24592: 12 milj. mk. metsäkoulun rakentamiseen.
24593:
24594: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24595:
24596: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Matti Lahtinen
24597: Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila Inger Hirvelä
24598: Helena Pesola Pirkko Ikonen Juhani Surakka
24599: 1391
24600: 1985 vp.
24601:
24602: Raha-asia-aloite n:o 1304
24603:
24604:
24605:
24606:
24607: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Leppäveden palloilu-
24608: hallin rakentamiseen
24609:
24610:
24611: Eduskunnalle
24612:
24613: Laukaan kunnan Leppäveden taajama on kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24614: tynyt viime vuosina erittäin voimakkaasti, eikä ko. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24615: alueella ole minkäänlaista sisätilaliikuntaan tar- 29.91.50 1800000 markkaa Leppäve-
24616: koitettua tilaa. Asian hoitaminen vaatisi kustan- den palloiluhallin rakentamiseen.
24617: nusarvion mukaan 4 milj. markkaa.
24618: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24619: taen,
24620:
24621: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24622:
24623: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Juhani Surakka
24624: Inger Hirvelä Helena Pesola Tuula Paavilainen
24625: 1392 1985 vp.
24626:
24627: Raha-asia-aloite n:o 1305
24628:
24629:
24630:
24631:
24632: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 pa-
24633: rantamiseen välillä Konneveden kk-Kivisalmi
24634:
24635:
24636: Eduskunnalle
24637:
24638: Kantatien n:o 69 parantamiseen välillä Konne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24639: veden kk-Kivisalmi suunnitelmat ovat valmiina. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24640: Tien runko ei kestä nykyistä raskasta liikennet- 31.24. 77 5 000 000 markkaa kantatien
24641: tä, joten korjaustyöt eivät ole taloudellisesti kan- n:o 69 parantamiseen välillä Konneveden
24642: nattavia. Perusparannustyötä ei tulisi siirtää enää. kk-Kivisalmi.
24643: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24644: taen,
24645:
24646: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24647:
24648: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Matti Lahtinen
24649: Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila Inger Hirvelä
24650: Helena Pesola Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
24651: Juhani Surakka
24652: 1985 vp. 1393
24653:
24654: Raha-asia-aloite n:o 1306
24655:
24656:
24657:
24658:
24659: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskenpään-Keu-
24660: ruun tien parantamiseen
24661:
24662:
24663: Eduskunnalle
24664:
24665: Koskenpään-Keuruun kr. välinen tie tulisi pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24666: rusparantaa. Saman tien Keuruun puoleinen osa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24667: valmistuu 1985, joten koko tie tulisi parantaa val- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa Kosken-
24668: miiksi. pään-Keuruun tien parantamiseen.
24669: Hankkeen kustannusarvio on 5 000 000 mk,
24670: ajoitus olisi 1986-1987.
24671: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24672: taen,
24673:
24674: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24675:
24676: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Matti Lahtinen
24677: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
24678: Inger Hirvelä Helena Pesola Pirkko Ikonen
24679: Juhani Surakka
24680:
24681:
24682:
24683:
24684: 175 428500120H
24685: 1394 1985 vp.
24686:
24687: Raha-asia-aloite n:o 1307
24688:
24689:
24690:
24691:
24692: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien parantamiseen
24693: välillä Sumiainen-Matilanvirta
24694:
24695:
24696: Eduskunnalle
24697:
24698: Maantien peruskorjaus aloitettiin ja saatettiin ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24699: loppuun osuudella Konginkangas-Matilanvirta 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24700: vuonna 1982. Tien peruskorjaus välillä Suolahti- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa maantien
24701: Sumiainen valmistuu syksyllä 1985. Näin ollen on parantamiseen välillä Sumiainen-Mati-
24702: perusteltua, että väli Sumiainen-Matilanvirta lanvirta.
24703: saatettaisiin myöskin korjauksen alle.
24704: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24705: nioittaen,
24706:
24707: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24708:
24709: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
24710: Mauri Pekkarinen Inger Hirvelä Helena Pesola
24711: Juhani Surakka Tuula Paavilainen
24712: 1985 vp. 1395
24713:
24714: Raha-asia-aloite n:o 1308
24715:
24716:
24717:
24718:
24719: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Ruotin-
24720: kylän maantien parantamiseen
24721:
24722:
24723: Eduskunnalle
24724:
24725: Suolahden-Ruotinkylän maantie on osittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24726: öljysorapintaista ja osaltaan soratietä. Tien käyttä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24727: jämäärä kasvaa jatkuvasti, vallankin öljysoraosuus 31.24. 77 3 000 000 markkaa Suolahden
24728: on jo vaarallinen tien käyttäjille. -Ruotinkylän maantien parantamiseen.
24729: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24730: taen,
24731:
24732: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24733:
24734: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Juhani Surakka
24735: Inger Hirvelä Helena Pesola Pirkko Ikonen
24736: Tuula Paavilainen
24737: 1396 1985 vp.
24738:
24739: Raha-asia-aloite n:o 1309
24740:
24741:
24742:
24743:
24744: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
24745: län rakentamiseen välille Jämsä-Kaipola
24746:
24747:
24748: Eduskunnalle
24749:
24750: Yhtyneiden Paperitehtaiden Kaipolan tehtailla Kustannusarvio on 1 500 000 mk.
24751: työskentelee 1 000 työntekijää. Valtaosa heistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24752: käyttää päivittäin työmatkoihinsa Jämsän-Kai- taen,
24753: polan tietä. Kesäaikaan työssäkäynti tapahtuu
24754: merkittävässä määrin polkupyörällä. Maantie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24755: tällä hetkellä kapea ja mäkinen eikä siinä ole rajat- 1986 tulo- fa menoarvioon momentzlle
24756: tua aluetta kevyelle liikenteelle. Tietä käyttää 31.24. 77 1 500 000 markkaa kevyen lti·-
24757: myös tehtaan kuljetuksista huolehtiva raskas lii- kenteen väylän rakentamiseen vältJie Jäm-
24758: kenne. Teillä on tapahtunut kuolemaan johtanei- sä-Kaipola.
24759: ta liikenneonnettomuuksia. Väylän rakentaminen
24760: on erittäin tarpeellinen liikenneturvallisuuden li-
24761: säämiseksi.
24762:
24763: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24764:
24765: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Matti Lahtinen
24766: Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila Inger Hirvelä
24767: Helena Pesola Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
24768: 1985 vp. 1397
24769:
24770: Raha-asia-aloite n:o 1310
24771:
24772:
24773:
24774:
24775: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuustaiteen ra-
24776: kentamiseen Muuramessa
24777:
24778:
24779: Eduskunnalle
24780:
24781: Raiteen vaikutusalueella on noin 40 yritystä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24782: joista suurin osa metallialan yrityksiä. Rata on tär- taen,
24783: keä yritysten kuljetustarpeen kannalta. Rakenta-
24784: minen tukee nykyisen työllisyyden säilyttämistä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24785: helpottaa uusien työpaikkojen aikaansaamista. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24786: Muuramen teollisuuskylässä raiteen vaikutus- 31.90.78 2647000 markkaa teollisuus-
24787: alueella on noin 600 työpaikkaa. raiteen rakentamiseen Muuramessa.
24788: Hankkeen suunnitelmat ovat valmiit.
24789:
24790: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24791:
24792: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
24793: Inger Hirvelä Tuula Paavilainen
24794: 1398
24795: 1985 vp.
24796:
24797: Raha-asia-aloite n:o 1311
24798:
24799:
24800:
24801:
24802: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin lapsilisiin
24803: lisien korottamiseksi ja maksuajaa pidentämiseksi
24804:
24805:
24806: Eduskunnalle
24807:
24808: Lapsilisissä heijastuu yhteiskunnan suhtautumi- 16-vuotiasta ei oteta huomioon lapsiluvun koeot-
24809: nen lapsiperheisiin. Toisin kuin esimerkiksi val- taessa lapsilisiä
24810: tionverotuksessa tehtävät vähennykset, jotka vero- - nyt alle 3-vuotiaille maksettavaa korotusta
24811: tuskynnyksen takia eivät edes vaikuta kaikkein on ryhdyttävä asteittain maksamaan kaikille alle
24812: pienituloisimpiin ja toisaalta antavat suurituloi- 7-vuotiaiHe.
24813: simmille progression käänteisvaikutuksen takia Ehdotammekin,
24814: suhteellisesti enemmän, veroton lapsilisä antaa
24815: kaikille lasta kohti yhtä suuren summan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24816: SKDL:n eduskuntaryhmä katsoo, että 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24817: - lapsilisiä on korotettava 1.1.1986 lukien 33.15.52 lz'säyksenä 400 000 000 markkaa
24818: 10 % eikä vasta vuoden lopulla 4 % valtioneuvoston käytettäväksi ylimääräisi-
24819: - lapsilisien maksaminen on asteittain ulotet- nä lapstlisinä lapstlisien maksamiseksi
24820: tava myös 17-vuotiaisiin hallituksen tyytyessä tässä 10 %:/Ia korotettuna 1.1.1986 alkaen, lap-
24821: suhteessa vain 16-vuotiaisiin silisän ulottamiseksi asteittain 16- ja
24822: - 15-vuotiasta vanhemmalle lapsilisiä makse- 17 -vuotiaisiin sekä korotetun lapsilisän
24823: taan normaalina lapsilisänä eikä jatkettuna lapsili- maksamiseksi asteittain kaiktlle alle
24824: sänä, mikä hallituksen esityksessä tarkoittaa, että 7-vuotz'atlle.
24825:
24826: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24827:
24828: Pekka Leppänen Osmo Vepsäläinen Vappu Säilynoja
24829: Juhani Vähäkangas Ulla-Leena Alppi Kati Peltola
24830: Ensio Laine Sten Söderström Mikko Kuoppa
24831: Matti Kautto Heikki Mustonen Marjatta Stenius-Kaukonen
24832: Esko Helle Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
24833: Arvo Kemppainen Marja-Liisa Salminen
24834: 1985 vp. 1399
24835:
24836: Raha-asia-aloite n:o 1312
24837:
24838:
24839:
24840:
24841: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta päiväkodin rakentami-
24842: seen Korpilahdelle
24843:
24844:
24845: Eduskunnalle
24846:
24847: Korpilahden kunnan päiväkoti toimii väliaikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24848: sissa ahtaissa tiloissa. Hoitotilojen ahtauden takia 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
24849: päiväkodissa on vain 20 hoitopaikkaa. Uuteen markkaa päiväkodin rakentamiseen Korpi-
24850: päiväkotiin on suunniteltu perustettavaksi myös lahdelle.
24851: koululaisten iltapäivähoito-osasto.
24852: Hankkeen kustannusarvio on 2 740 000 mk.
24853: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24854: taen,
24855:
24856: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24857:
24858: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
24859: Inger Hirvelä Helena Pesola Juhani Surakka
24860: Tuula Paavilainen
24861: 1400 1985 vp.
24862:
24863: Raha-asia-aloite n:o 1313
24864:
24865:
24866:
24867:
24868: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Multian vanhainkodin
24869: rakentamiseen
24870:
24871:
24872: Eduskunnalle
24873:
24874: Multian nykyinen vanhainkoti on huonokun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24875: toinen ja sijainniltaan huono. taen,
24876: Lääninhallituksen 28.2 .1984 antamassa,
24877: VALTAVA-lain mukaista valtionosuutta koske- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24878: vassa ennakkopäätöksessä on vanhainkotihanke si- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
24879: joitettu vuosille 1985-1988. 33.32.31 5 000 000 markkaa Multz'an van-
24880: Hankkeen suunnitelmat ovat valmiina. hankodin rakentamiseen.
24881: Hankkeen kustannusarvio on 9 477 000 mk.
24882:
24883: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24884:
24885: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
24886: Inger Hirvelä Helena Pesola Juhani Surakka
24887: Tuula Paavilainen
24888: 1985 vp. 1401
24889:
24890: Raha-asia-aloite n:o 1314
24891:
24892:
24893:
24894:
24895: Liikanen: Korotetun määrärahan osoittamisesta STETEn (Suomen
24896: toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) toiminnan
24897: tukemiseen
24898:
24899: Eduskunnalle
24900:
24901: Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden nassa ensimmäinen pohjoismaiden parlamentaa-
24902: edistämiseksi pyrkii aktivoimaan yleistä mielipi- rikkojen kokous, jossa käsitellään Pohjolan ydin-
24903: dettä Suomessa niin, että toimet Euroopan turval- aseetonta vyöhykettä.
24904: lisuuden edistämiseksi ja ETY-konferenssin pää- Laajan poliittisen ja yhteiskunnallisen pohjan
24905: tösten toteuttamiseksi saisivat eri kansalaispiirien omaavan pohjoismaisen työryhmän toiminta on
24906: mahdollisimman laajan ja tehokkaan tuen. tuonut uuden merkittävän ulottuvuuden pohjois-
24907: STETEn tavoitteena on myös edistää Euroopan maiseen yhteistyöhön. Ryhmä on pitänyt työko-
24908: turvallisuuteen liittyviä alueellisia ratkaisuja ja se kouksiaan vuoroin eri pohjoismaiden pääkaupun-
24909: jatkaa tässä mielessä yhteistyötä muiden pohjois- geissa. STETE on vastannut työryhmän työn poh-
24910: maiden kansalaispiirien kanssa. STETE toimii niin joismaisesta koordinoinnista. Työryhmän yhtei-
24911: ikään yleiseurooppalaisella tasolla - lähinnä sesti muotoilema ja hyväksymä dokumentti ''Poh-
24912: Kansainvälisen Euroopan turvallisuus- ja yhteis- jolan ydinaseettoman vyöhykkeen puolesta'' saa
24913: työkomitean puitteissa - maanosan turvallisuu- jatkokseen Kööpenhaminan kansalaiskonferenssin
24914: den takaamiseksi. aineiston pohjalta laadituo raportin, joka luovute-
24915: Norjan kansankäräjien jäsen Reiulf Steen esitti taan pohjoismaiden parlamenttien jäsenille loka-
24916: keväällä 1982 STETEn seminaarissa eri kansalais- kuussa 1985 parlamentaarikkokokousta silmällä
24917: piirejä edustavan yhteispohjoismaisen työryhmän pitäen.
24918: perustamista edistämään Pohjolan ydinaseetto- Tulevana vuonna työryhmä jatkaa aloitettua ar-
24919: man vyöhykkeen luomista. Suomen kaikkien vokasta yhteistyötä pohjoismaiden kesken. Alku-
24920: eduskuntaryhmien puheenjohtajat kääntyivät ke- keväästä järjestetään Suomessa työryhmän ko-
24921: sällä 1982 STETEn puoleen tukien em. aloitetta ja kous, jossa punnitaan saavutettuja tuloksia sekä
24922: ehdottaen, että työryhmän tuloksista järjestettäi- edessä olevia tehtäviä ja toimintamuotoja. Kes-
24923: siin laajapohjainen seminaari, jossa käsiteltäisiin kustelun vauhdittamisen ja voimien kokoamisen
24924: toimia Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen edis- lisäksi ryhmä on nähnyt tehtävänään valistustoi-
24925: tämiseksi. minnan edistämisen järjestämällä seminaareja ja
24926: Kaikkien eduskuntaryhmien yhteistoimin saa- laatimalla julkaisuja.
24927: tiin työryhmän työ käynnistettyä. STETE kutsui Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin
24928: kokoon eri kansalaispiirejä edustavan yhteispoh- aloittama prosessi on vuosien varrella laajentunut
24929: joismaisen työryhmän, joka huolellisten valmiste- käsittämään kokonaisen sarjan seuranta- ja asian-
24930: lujen jälkeen järjesti marraskuussa 1984 Kööpen- tuntijakokouksia. Vuoden 1986 syksyllä järjeste-
24931: haminassa tähän asti laajapohjaisimman konfe- tään Wienissä ETYKin seurantakokous ja sitä en-
24932: renssin Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen nen Tukholmassa pidettävä Euroopan luottamus-
24933: vauhdittamiseksi. Tanskan kansankäräjien tiloissa ta ja turvallisuutta lisääviä toimia ja aseidenriisun-
24934: pidetty konferenssi kokosi yli 200 edustajaa eri taa käsittelevä konferenssi tulee päättämään toi-
24935: pohjoismaiden poliittisista puolueista, ammatti- mintansa.
24936: järjestöistä, kirkollisista piireistä, rauhanjärjestöis- ETYK-prosessin laajentuminen on merkinnyt
24937: tä ja muista kansalaisjärjestöistä. Tilaisuuden ai- myös kansalaistasolla uusia tehtäviä ja lisääntynyt-
24938: nutlaatuisuutta korosti osanoton ulottuminen tä toimintaa. Samalla kun kansainvälinen tilanne
24939: hallitustasolta ruohonjuuriin. on monimutkaistunut, edellytykset kansainväli-
24940: Konferenssissa tehdyn aloitteen pohjalla järjes- seen yhteistyöhön kansalaistasolla liennytyksen
24941: tetään vuoden 1985 marraskuussa Kööpenhami- vahvistamiseksi ovat lisääntyneet. Tässä mielessä
24942:
24943: 176 428500120H
24944: 1402 1985 vp. - RA n:o 1314
24945:
24946: STETE on aktiivisesti pyrkinyt myötävaikutta- sä kansalaistasolla, edellyttää se varsin mitta-
24947: maan Brysselin liikkeen eli kansainvälisen ETYK- via kustannuksia, joista STETE ei sille tänä vuon-
24948: liikkeen alullepaneman vuoropuhelun laajenta- na varatun valtionavun turvin pysty suoriutu-
24949: miseen. Osana tätä työtä oli STETEn syksyllä 1985 maan.
24950: järjestämä kansainvälinen seminaari. Vuonna Edellä olevan perusteella ehdotan,
24951: 1986 STETE pyrkii järjestämään kansainvälisen
24952: asiantuntijatapaamisen. Suomalaisten panos sil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24953: lanrakentajana ja vuoropuhelun edistäjänä myös 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24954: kansalaistasolla on kansainvälisesti arvostettu kor- 24.99.50 lisäyksenä 300 000 markkaa, eli
24955: kealle. Tämä kuitenkin edellyttää varsin merkittä- yhteensä 500 000 markkaa STETEIIe käy-
24956: vää taloudellista panosta. Vuonna 1985 STETEn tettäväksi en· kansalaispiirejä edustavan yh-
24957: toimintaan myönnettiin 400 000 markkaa. teispohjoismaisen työryhmän työhön Poh-
24958: Jotta STETE voisi menestyksellisesti jatkaa ai- jolan ydinaseettoman vyöhykkeen edistä-
24959: nutlaatuista ja merkittävää pohjoismaista yhteis- miseksi sekä kansainvälisen kansalaistason
24960: työtä sekä täyttää siihen kansainvälisellä tasolla vuoropuhelun laajentamiseen ETYK-
24961: kohdistuvat odotukset vuoropuhelun edistämises- Iti'kkeen piirissä.
24962:
24963: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
24964:
24965: Erkki Liikanen
24966: 1985 vp. 1403
24967:
24968: Raha-asia-aloite n:o 1315
24969:
24970:
24971:
24972:
24973: Liikanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
24974: miseen
24975:
24976:
24977: Eduskunnalle
24978:
24979: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä on kuitenkin riittämätön. Sisäasiainministeriö on eh-
24980: ehdotettu 53 milj. markkaa käytettäväksi läänien dottanut, että tarkoitukseen olisi käytettävissä en-
24981: kehittämiseen. Määrärahasta 50 milj. markkaa si vuonna 70 milj. markkaa, kun yksin Lapin lää-
24982: osoitettaisiin Mikkelin, Kymen, Pohjois-Karjalan nin kehittämisraha on vuonna 1985 30 milj.
24983: sekä Oulun ja Lapin lääninhallitusten käytettä- markkaa. Näin ollen määrärahan korottaminen
24984: väksi valtioneuvoston määräämin perustein läänin ensi vuoden budjetissa 70 milj. markkaan olisi pe-
24985: elinkeinotoiminnan tukemiskokeiluun. rusteltua.
24986: Läänin kehittämisrahasta saadut kokemukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24987: ovat olleet myönteisiä Lapin läänissä. Läänin ke- tavasti,
24988: hittämisraha ehdotetaan nyt koskemaan Lapin
24989: läänin ohella myös Mikkelin, Kymen, Pohjois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24990: Karjalan sekä Oulun läänejä. Tätä on pidettävä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24991: merkittävänä asiana, sillä kehittämisrahan turvin 26.98.43 (Läänien kehittäminen) lzsäykse-
24992: voidaan tukea kyseessä olevien läänien elinkeino- nä 17 000 000 markkaa läänien elinkeino-
24993: toiminnan kehittämistä. toiminnan tukemiskokezluun.
24994: Läänien kehittämiseen ehdotettu määräraha on
24995:
24996: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24997:
24998: Erkki Liikanen Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila
24999: Pertti Hietala Jouko Tuovinen Jussi Ranta
25000: Jorma Rantanen Anna-Liisa Piipari Liisa Jaakonsaari
25001: 1404 1985 vp.
25002:
25003: Raha-asia-aloite n:o 1316
25004:
25005:
25006:
25007:
25008: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien Nokian
25009: Kaikun kuljetusvälinevarikon rakentamiseen
25010:
25011:
25012: Eduskunnalle
25013:
25014: Nokialla sijaitsevan puolustusvoimien Kaikun nalta, myös siltä kannalta, että niiden toteuttami-
25015: kuljetusvälinevarikolla on ns. luolaston kunnostus nen merkitsee useiden korkeata ammattitaitoa
25016: jäänyt kesken varojen puutteessa ja maanpäällisiä vaativien pysyvien työpaikkojen syntymistä.
25017: rakennustöitä ei ole vielä aloitettu. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25018: Välttämätöntä rakentamista olisivat: taen,
25019: luolaston kunnostus
25020: autohuoltolan rakentaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25021: keskusvaraston rakentaminen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25022: korjaamon rakentaminen 27.27. 74 5 000 000 markkaa puolustus-
25023: ammusvarasto ja rautavarasto voimien Nokian Kaikun kuljestusvälineva-
25024: Rakennushankkeilla on merkitystä paitsi puo- rikon rakennustyöhön.
25025: lustusvoimien toiminnan ja kansantalouden kan-
25026:
25027: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
25028:
25029: Reijo Lindroos Jorma Rantanen
25030: 1985 vp. 1405
25031:
25032: Raha-asia-aloite n:o 1317
25033:
25034:
25035:
25036:
25037: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta apuhoitajakoulun perusta-
25038: miseksi Mänttään
25039:
25040:
25041: Eduskunnalle
25042:
25043: Hämeen lääninhallitus ja ammattikasvatushal- täydentäisi Mäntän aluetta koulupalveluiden an-
25044: litus ovat suhtautuneet myönteisesti ajatukseen tajana.
25045: perustaa Mäntän kaupunkiin apuhoitajakoulu. Vuositasolla kustannukset olisivat n. 14 500
25046: Koulu toimisi Pirkanmaan Sairaanhoitajakoulun mk/ oppilas/vuosi.
25047: "sivutoimipisteenä" 1.1.1986 alkaen väliaikaise- Ensimmäinen vuosi: perushankinnat ja oppilas-
25048: na kouluna. Mänttään valmistuva uusi terveyskes- kustannukset 300 000 mk.
25049: kuksen vuodeosasto aiheuttaa varsin suurta lisä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25050: henkilökunnan tarvetta. Sanottu vuodeosasto taen,
25051: voisi toimia perustettavan apuhoitajakoulun käy-
25052: tännön harjoittelupaikkana. Mäntän kuntain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25053: liiton aluesairaala voisi toimia opetussairaala- 1986 tulo- ja menoarvioon 300000 mark-
25054: na. Opettaja-ainesta on saatavissa jopa sijoitus- kaa Mäntän apuhoitajakoulun perustami-
25055: paikkakunnalta. Sanottu koulu myös edelleen seen.
25056:
25057: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
25058:
25059: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
25060: 1406
25061: 1985 vp.
25062:
25063: Raha-asia-aloite n:o 1318
25064:
25065:
25066:
25067:
25068: Lindroos ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Työväenperinne
25069: - Arbetartradition ry:n toiminnan tukemiseen
25070:
25071:
25072: Eduskunnalle
25073:
25074: Työväenperinne - Arbetartradition ry on ryh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25075: tynyt toimenpiteisiin itsenäisen työväenliikkeen taen,
25076: keskuskirjaston perustamiseksi yhdistämällä Työ-
25077: väen Arkiston ja Kansan Arkiston kirjastot sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25078: useita muita pienempiä kirjastokokonaisuuksia. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25079: Yhdistys on jo hankkinut kirjastolle sopivat tilat 29.88.53 lisäyksenä 100 000 markkaa
25080: Helsingin Työväentalosta. HTY on kunnostanut Työväenperinne - Arbetartradition ry:n
25081: yhdistykselle sopivan makasiinitilan, jonne olisi toiminnan tukemiseen.
25082: ensi tilassa saatava hankittua siirtohyllystöjärjes-
25083: telmä (liukuhyllyt), jotta kirjasto heti alusta al-
25084: kaen pääsee tehokkaasti toimimaan.
25085:
25086: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1986
25087:
25088: Reijo Lindroos Martti Lähdesmäki
25089: 1985 vp. 1407
25090:
25091: Raha-asia-aloite n:o 1319
25092:
25093:
25094:
25095:
25096: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Vilppulan Kolhosta Mänt-
25097: tään kulkevan vesireitin merkitsemiseen
25098:
25099:
25100: Eduskunnalle
25101:
25102: Esitetään harattavaksi ja viitoitettavaksi seuraa- Kolhoon suuntautuvien väylien turvallinen
25103: vat uudet väylät: merkitseminen lisäisi Keurusselällä nopeasti kas-
25104: 1. Mäntän suunnasta Kolhoon johtava väylä Oi- vavan virkistysveneilyn mahdollisuuksia tuntuvas-
25105: koväylä vanhalta pohjois-eteläsuuntaiselta väylältä ti.
25106: Ison Riihisaaren pohjoispuolitse Kolhon väylälle. 4. Väylille esitetään tarpeellisessa määrin aseu-
25107: Nykyinen Kolhon väylä on puutteellisesti mer- nettavaksi linjaloistot ja valaistut viitat. Edelleen
25108: kitty, ja virheelliset tulkinnat tällä väylällä saatta- viitat esitetään varustettavaksi tutkaheijastimin.
25109: vat aiheuttaa vakaviakin vaaratilanteita. Esitetty korkeatasoinen viitoitus takaisi turvalli-
25110: 2. Laivamatkailu Keurusselällä tulee lähitule- sen mahdollisuuden laajentaa Keurusselän laiva-
25111: vaisuudessa tuntuvasti lisääntymään ja osa lisään- matkailua sekä antaisi Keski-Suomen Pioneeripa-
25112: tyvästä liikenteestä tulee suuntautumaan Kolhon taljoonalie edellytykset nykyaikaiseen veneenkul-
25113: suuntaan. Edelleen liikennöintiin käytettävä lai- jettaja- ja vesistökoulutukseen.
25114: vakoko suurenee, mikä asettaa omat vaatimuksen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25115: sa reittien merkitsemiselle. taen,
25116: 3. Keuruun varuskunta harjoittaa veneenkul-
25117: jettaja- ja vesistökoulutusta laajalla alueella Keu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25118: russelällä Kolhon suuntaan. Nopeilla veneillä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25119: ajettaessa on väylästön merkitseminen erittäin tär- 31.27.77 400000 markkaa Vzlppulan
25120: keä turvallisuutta lisäävä toimenpide. Keski- Kolhosta Mänttään kulkevan vesireitin
25121: Suomen Pioneeripataljoona pitää Kolhon väylää merkitsemiseksi.
25122: kuljettaja- ja vesistökoulutuksessaan tärkeänä ve-
25123: sistöalueena.
25124:
25125: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
25126:
25127: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
25128: 1408 1985 vp.
25129:
25130: Raha-asia-aloite n:o 1320
25131:
25132:
25133:
25134:
25135: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keurusselän satamien ra-
25136: kentamiseen
25137:
25138:
25139: Eduskunnalle
25140:
25141: Satamien rakentaminen: maan matkailua Keurusselällä valmistuttuaan.
25142: Vireillä olevien Isonhiekan ja Pöyhölän sataman Turismin osuus Pohjois-Hämeen vesireiteillä on
25143: lisäksi esitetään Keurusselälle rakennettavaksi seu- kasvanut voimakkaasti. Yksityinen veneharrastus
25144: raavat satamapaikat: on alueella voimistunut. Mm. Vilppulassa toimiva
25145: Nyyssänniemen leirintäalue ''Vilppulan veneilijät'' on usean kymmenen ve-
25146: Hotelli Keurusselän alue neenomistajan seura. Kaiken yllä olevan perus-
25147: Keuruun kirkonkylä teella on alueen satamarakentaminen ensiarvoista.
25148: Mäntän kaupunki. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25149: Satamaverkoston kehittäminen tasapainoisesti taen,
25150: kasvavan liikenteen kanssa luo mahdollisuudet
25151: toiminnan tasapainoiseen kehittämiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25152: Laivamatkailu Keurusselällä elää "uutta tule- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25153: mistaan". Mm. siipiratasalus "Elias Lönnrot" on 31.27. 77 1 200 000 markkaa Keurusselän
25154: piirustuslaudassa ja liikenteelle valmis palvele- satamien rakentamiseksi.
25155:
25156: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
25157:
25158: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka
25159: 1985 vp. 1409
25160:
25161: Raha-asia-aloite n:o 1321
25162:
25163:
25164:
25165:
25166: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta laivalaiturin rakentamiseksi
25167: Längelmäen Länkipohjaan
25168:
25169:
25170: Eduskunnalle
25171:
25172: Längelmäen kunnan Länkipohjan kylä Längel- Kunta on edesauttamassa sekä tarjoaa omia
25173: mäveden rannalla on vanha sisävesiliikenteen sa- mahdollisuuksiaan, kun sanottu laivalaituri saa-
25174: tamapaikka. Paikkakunnan taidetapahtumien ja daan rakennetuksi.
25175: kuvaamataidenäyttelyiden saatavuus ja turismin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25176: kiinnostus lisääntyisi varmuudella, jos sisävesilii- taen,
25177: kenne reitillä Tampere-Valkeakoski-Längelmä-
25178: ki olisi mahdollista. Myöskin liikenne Hämeen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25179: linnan Aulangolta on mahdollista suoraan Län- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25180: gelmäelle. Länkipohjan kylästä puuttuu laivalai- 31.27. 77 300 000 markkaa Längelmäen
25181: turi. Länkipohjan laivalaiturin rakentamiseksi.
25182:
25183: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
25184:
25185: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
25186:
25187:
25188:
25189:
25190: 177 428500120H
25191: 1410 1985 vp.
25192:
25193: Raha-asia-aloite n:o 1322
25194:
25195:
25196:
25197:
25198: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Längelmäen kiviainesvaro-
25199: jen tutkimiseen
25200:
25201:
25202: Eduskunnalle
25203:
25204: Hämeen läänin pohjoisosassa on tavattu varsin keätä. Längelmäen kunnan alueella ei ole ollen-
25205: runsaasti erilaisia kiviaineksia maaperästä. Hyvin- kaan varsinaista soranottomahdollisuutta, joten
25206: kin paljon käytettyä ja arvokasta luonnonvaraa, soran tarve on myöskin korvattava kivestä tehdyllä
25207: kiveä, on erityisen runsaasti alueella Virrat, Kuru, murskeella.
25208: Orivesi. Längelmäen kunnan alueella kaivannais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25209: kiveä on louhittu jo vuosikymmeniä. Sanotun taen,
25210: kunnan alueella on runsaasti mm. kiveä, jonka ni-
25211: mi on fylliitti (liuskekivi). Sanotulle kivelle on ol- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25212: lut mm. vientimarkkinoita. Längelmäen kunnan 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25213: kivivarojen kokonaisvaltainen tutkiminen, inven- 32.40.21 250 000 markkaa Liingelmiien
25214: tointi sekä käyttömahdollisuuksien tutkiminen kiviainesvarojen tutkimiseen.
25215: olisi työllisyys- ja aluepoliittisesti ensiarvoisen tär-
25216:
25217: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
25218:
25219: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
25220: 1985 vp. 1411
25221:
25222: Raha-asia-aloite n:o 1323
25223:
25224:
25225:
25226:
25227: Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta Viljami Kalliokosken muisto-
25228: merkin rahoittamiseen
25229:
25230:
25231: Eduskunnalle
25232:
25233: Maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski, s. nut muistomerkin valmistamisesta kuvanveistäjä,
25234: 15. 5. 1894, k. 20. 1. 1978, oli eräs maamme kes- professori Aimo Tukiaisen kanssa. Hän onkin
25235: keisiä yhteiskunnallisia vaikuttajia itsenäisyytem- työskennellyt sen parissa vuodesta 1982 alkaen.
25236: me viiden ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Pronssiin valettava näköispatsas ''Vastuunkanta-
25237: Hän on ollut maamme pitkäaikaisin maatalous- ja'' valmistuu kuluvan vuoden aikana. Se on tar-
25238: mm1steri toimien tassa tehtävässä vuosina koitus pystyttää Kokkolan kaupungin osoittamal-
25239: 1936-37, 1940-44 ja 1954-56. Eduskunnan le paikalle vuonna 1986.
25240: jäsen hän oli lähes neljä vuosikymmentä eli vuosi- Muistomerkin kokonaiskustannus on 600 000
25241: na 1922-45 ja 1948-62. Eduskunnan 1 varapu- markkaa. Lukuisat yritykset, järjestöt, kunnat ja
25242: hemies hän oli 1938-40 ja 1950-54, suuren va- muut yhteisöt ovat lupautuneet rahoittamaan
25243: liokunnan puheenjohtaja 1931-38. Lisäksi hän hanketta. Koska maanviljelysneuvos Viljami Kal-
25244: osallistui lukuisiin valtakunnallisiin, maakunnal- liokoski suoritti pääosan elämäntyöstään eduskun-
25245: lisiin ja kunnallisiin tehtäviin liki kuuden vuosi- nassa ja valtioneuvoston jäsenenä, tulisi myös val-
25246: kymmenen ajan vuonna 1978 tapahtuneeseen tiovallan osallistua muistomerkin kustannuksiin.
25247: kuolemaansa saakka. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25248: Merkittävien valtakunnallisten ja maakunnallis- taen,
25249: ten ansioiden johdosta maanviljelysneuvos Vilja-
25250: mi Kalliokoskelie on päätetty pystyttää muisto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25251: merkki Keski-Pohjanmaan maakunnalliseen kes- 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
25252: kukseen Kokkolaan. Muistomerkin aikaansaami- kaa maanviljelysneuvos VilJami Kalliokos-
25253: seksi on muodostettu laaja eri kansalaispiirejä ken muistomerkin rahoitusta varten.
25254: edustava muistomerkkitoimikunta, joka on sopi-
25255:
25256: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
25257:
25258: Heimo Linna Esko Aho
25259: 1412 1985 vp.
25260:
25261: Raha-asia-aloite n:o 1324
25262:
25263:
25264:
25265:
25266: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Akatemialle
25267: opettajien palkkaamiseen
25268:
25269:
25270: Eduskunnalle
25271:
25272: Suomalaisten kiinnostus kansainvälistä toimin- Iiseen opetuskokonaisuuteen ulottuvaa. Esimer-
25273: taa, rauhantyötä ja kehitysyhteistyötä kohtaan on kiksi kielitaidon opiskelu, jota kehitysjoukkotoi-
25274: viime vuosien aikana voimakkaasti kasvanut. Ehkä minnassa tarvitaan, vaatii pitkäiänteistä ja keskit-
25275: parhaana esimerkkinä tästä on kuluvan vuoden tynyttä opiskelua.
25276: maaliskuussa erilaisten yhteiskunnallisten järjestö- Työväen Akatemian opetuksessa kansainväli-
25277: jen toimesta perustettu Kehitysyhteistyön palve- syyskasvatus on jo nykyisin keskeisellä sijalla. Kan-
25278: lukeskus. Myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis- sainvälisyys kuuluu niihin keskeisiin periaattei-
25279: työhön valtion tulo- ja menoarviossa varatut rahat siin, joihin Työväen Akatemian opetus perustuu.
25280: ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti osoit- Näin ollen Työväen Akatemian nykyinen toimin-
25281: taen näin tämän toiminnan laajentumista maas- ta tarjoaa sopivan pohjan kansainväliseen toimin-
25282: samme. Hallituksen kehitysyhteistyöpoliittisessa taan ja kehitysyhteistyöhön keskittyvän koulutuk-
25283: selonteossa 6. 3. 1984 mainitaan hallituksen tar- sen kehittämiselle. Työväen Akatemiaan on suun-
25284: koituksena olevan tämän toiminnan tukemisen nitteilla kansainvälisen toiminnan ja kehitysyh-
25285: jatkaminen ja lisääminen. teistyön linjan perustaminen toimintavuoden
25286: Kanslaisjärjestöjen kehitysyhteistyön laadulli- 1986-87 alusta lukien. Linjan käynnistäminen
25287: nen kehittäminen edellyttää järjestelmällisen kou- edellyttää varoja yhden päätoimisen opettajan
25288: lutustoiminnan aloittamista tällä alueella. Myös palkkaamiseen opetuksen suunnitteluun jo 1. 1.
25289: kehitysjoukkotoiminnan uudelleen käynnistämi- 1986 lähtien 150 000 markkaa. Lisäksi tarvitaan
25290: nen maassamme edellyttää kehitysjoukkolaisten linjan tuntiopettajien palkkaamiseen 50 000
25291: kouluttamista. Tärkeä kehitysyhteistyön muoto markkaa.
25292: on kansalaisten yleisen mielipiteen suuntaaminen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25293: kehitysyhteistyölle ja kansainvälisen solidaarisuu-
25294: den ajatukselle myönteiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25295: Kansanopisto sisäoppilaitoksena tarjoaa sopivat 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25296: puitteet kansainväliseen toimintaan ja kehitysyh- 29.57.}0 200 000 markkaa Työväen Aka-
25297: teistyöhön keskittyvälle koulutukselle. Koulutus temiaan suunnitellun kansainvälisen toi-
25298: voisi olla kestoltaan viikon mittaisista kursseista minnan ja kehitysyhteistyön linjan perus-
25299: aina lukuvuoden mittaiseen, laajaan ja monipuo- tamista varten.
25300:
25301: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25302:
25303: Paavo Lipponen Arja Alho
25304: 1985 vp. 1413
25305:
25306: Raha-asia-aloite n:o 1325
25307:
25308:
25309:
25310:
25311: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseen Työ-
25312: väen Akatemialle
25313:
25314:
25315: Eduskunnalle
25316:
25317: Kauniaisissa toimivassa Työväen Akatemiassa, Tunnustuksena maamme merkittävimmän yh-
25318: joka täytti 60 vuotta 1984, on parhaillaan me- teiskunnallisen kansankorkeakoulun työlle ja sen
25319: nossa toimitilojen ajanmukaistamis- ja saneeraus- omatoimisuudelle investointiensa rahoittamisessa
25320: työ, jonka tarkoituksena on saattaa asunto- ja ope- valtiovallan tulisi osoittaa rakennusavustus Työ-
25321: tustilat nykyajan vaatimusten tasolle. Oppilaitos väen Akatemian välttämättömään saneeraushank-
25322: on saanut näihin hankkeisiin valtionavustusta. keeseen.
25323: Pääosan rahoituksesta Työväen Akatemia on kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25324: tenkin hankkinut omatoimisesti lainoina ja avus- taen,
25325: tuksina sekä realisoimalla omaisuuttaan. Nykyisen
25326: rakennusvaiheen viimeisenä kohteena on Työväen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25327: Akatemian päärakennuksen saneeraus, jonka kus- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25328: tannusarvio on 3 700 000 markkaa. Oppilaitoksen 29.57.52 500 000 markkaa rakennusavus-
25329: tarkoituksena on rahoittaa tämäkin investointi tukseen Työväen Akatemialle.
25330: pääosin omatoimisesti. Rakennustyö aloitetaan v.
25331: 1986.
25332:
25333: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25334:
25335: Paavo Lipponen Arja Alho
25336: 1414 1985 vp.
25337:
25338: Raha-asia-aloite n:o 1326
25339:
25340:
25341:
25342:
25343: Lipponen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomi-Neuvosto-
25344: liitto-Seuran valtionapuun
25345:
25346:
25347: Eduskunnalle
25348:
25349: Suomi-Neuvostoliitto-Seuran lisääntyneiden Suomi-Neuvostoliitto-Seuran valtionavun käyt-
25350: tehtävien, eläke-, matka-, kokous-, vuokra- ja tösuunnitelmassa vuodelle 1986 esitettyjen mää-
25351: muiden kulujen kohoamisen sekä määrärahojen rärahojen ja valtion budjettiesitykseen vuodelle
25352: jälkeenjääneisyyden korvaamiseksi seuran valtion- 1986 sisältyvien määrärahojen erotus esitetään li-
25353: apua tulisi lisätä. Seuran oma varainhankinta, jo- sättäväksi valtion budjettiin seuraavasti:
25354: ka suurelta osin perustuu satunnaisiin tuloihin, ei
25355: kata lisääntyneitä kustannuksia.
25356:
25357: 1. Palkkausmenot (29.98.50.1) lisäystä......................................... 215000,-
25358: Perustelu:
25359: - kahden lisähenkilön palkkaus (osastosihteeri ja tekstinkäsittelijä), johtuen sisäisen
25360: organisaation kehitystarpeesta
25361: 2. Eläkemenot (29.98.50.2) lisäystä............................................ 16 000,-
25362: Perustelu:
25363: - seuran eläkekassamaksut ovat sidoksissa palkkoihin (6,5 % palkkasummasta)
25364: 3. Muut menot (29.98.50.3) lisäystä........................................... 308 000,-
25365: Sisältää: matkakustannukset, kalustohankinnat, jäsenjulkaisut, kurssit, koulutuksen,
25366: kokoukset ja neuvottelut sekä toimiston vuokrat ja muita toimistokuluja.
25367: Perustelu:
25368: kustannusten lisäys on ollut suhteellisesti suurempaa kuin määrärahojen lisäys
25369: samalla toiminnan laajentuessa on em. kulujen määrärahan tarve kasvanut (mm.
25370: koulutukseen on suunniteltu huomattava määrällinen lisäys)
25371: Yhteensä mk 539 000,-
25372:
25373: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- seuraavasti: alamomentille 1 lisäystä
25374: taen, 215 000 markkaa, jolloin alamomentzlta
25375: saadaan palkata enintään 52 valtionapuun
25376: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden oikeutettua henkilöä, alamomentille 2 li-
25377: 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle säystä 16 000 markkaa sekä alamomentille
25378: 29.98.50 lisäyksenä 539 000 markkaa Suo- 3 lisäystä 308 000 markkaa.
25379: mi-Neuvostoliitto-Seuran valtionapuun
25380:
25381: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25382:
25383: Paavo Lipponen
25384: 1985 vp. 1415
25385:
25386: Raha-asia-aloite n:o 1327
25387:
25388:
25389:
25390:
25391: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan liitto-
25392: YK-yhdistys ry:lle Rauhanaseman kunnostamiseksi
25393:
25394:
25395: Eduskunnalle
25396:
25397: Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys ry. on osta- Tämä rauhanaseman rakentamisprojekti on
25398: nut Valtionrautateiltä Pasilan vanhan asemara- neljällä tavalla merkittävä:
25399: kennuksen purettavaksi, siirrettäväksi ja uudel- - kyse on rautatieperinteen säilyttämisestä
25400: leen pystytettäväksi Helsingin kaupungin tarkoi- (mm. sisustuksessa pyritään tätä huomioimaan)
25401: tukseen osoittamalle tontille Itä-Pasilan veturi- - kyse on Itä-Pasilan ainoan puisen rakennuk-
25402: puistikkoon. sen säilyttämisestä ja siten kaupunkikuvan kohen-
25403: Suomen Rauhan liitto kunnostaa aseman ylä- tamisesta
25404: kerran toimitiloiksi itselleen ja jäsenjärjestöil- - projektilla suomalainen rauhanliike saa en-
25405: leen sekä alakerran kokoustilaksi myös paikal- simmäisen kerran maamme historiassa itse omista-
25406: lista väestöä ja järjestöjä varten. Lisäksi alaker- mansa toimitilat, jotka myös kooltaan mahdollis-
25407: taan suunnitellaan talonmiehen yksiöasunto ja tavat liikkeen vahvistamisen ja omavaraisuuden
25408: vierashuone. nousun (pohjapinta-ala noin 500 m 2)
25409: Rakentamisen kustannusarvio on 2 400 000 - projektin välityksellä myös Itä-Pasilan pai-
25410: markkaa. kallinen väestö saa käyttöönsä kokoontumistiloja.
25411: Rakennuksen rahoittamiseksi on käynnistetty Rauhanaseman rakentaminen ja rakennuksen
25412: laaja kansalaiskeräys. Keräyksen suojelijana toimii säilyttäminen ja kunnostaminen vastaa luonteel-
25413: rautatiehallituksen pääjohtaja Herbert Römer. taan mm. työväentalojen ja nuorisoseurantalojen
25414: Postipankin kanssa on sovittu lainoituksesta. Ra- saneerausta ja kunnostamista. Tähän valtiovalta
25415: kennusmateriaaleja pyritään saamaan mahdolli- on viime vuosina antanut taloudellista tukea.
25416: simman paljon lahjoituksena. Aputyöt pyritään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25417: tekemään talkoovoimin. taen,
25418: Projektin arkkitehtinä on Merja Härö arkkiteh-
25419: titoimisto Kasnio-Häröltä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25420: Projektin kuluessa kerätään asemaan liittyvää 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25421: perinnetietoutta ja historiaa. Asemarakennusbao 29.99.50 150 000 markkaa Suomen Rau-
25422: on jo kerran siirretty vuonna 1923 Vammeljoelta han lzitto- YK-yhdistys ry:lle Rauhanase-
25423: Kannakselta. man kunnostamzseksi.
25424:
25425: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25426:
25427: Paavo Lipponen Saara-Maria Paakkinen
25428: Reino Paasilinna Tarja Halonen
25429: Arja Alho
25430: 1416 1985 vp.
25431:
25432: Raha-asia-aloite n:o 1328
25433:
25434:
25435:
25436:
25437: Lipponen: Määrärahan osoittamisesta Epilepsialiitolle vammais-
25438: ten lomatoiminnan järjestämiseen
25439:
25440:
25441: Eduskunnalle
25442:
25443: Vaikeavammaisten epileptikoiden lomatoimin- käynnistämäitä lomatoiminta sekä vammaisten it-
25444: nan käynnistäminen on epilepsiasairauden ja epi- sensä että heidän perheidensä auttamiseksi. Järjes-
25445: leptikon koko perheen kannalta kuntouttavaa ja tetty lomatoiminta, jossa mukana on aina sairaan-
25446: sairauksia ennalta ehkäisevää toimintaa, joka tuli- hoitokoulutuksen saanut henkilö, on turvallista ja
25447: si saada käyntiin. suo vammaisille mahdollisuuden itsenäisyyden
25448: Suomessa oli 1. 1. 1985 jatkuvalla epilepsialää- harjoitteluun.
25449: kityksellä yhteensä n. 32 000 henkilöä. Heistä alle Loma: 5-6 vrk
25450: 16-vuotiaita oli 4 600. Osanottajat: 15-20 henkilöä/loma
25451: Noin 80 % epilepsialääkityksellä olevista hen- Lomapaikat: kuntoutuskeskuksia ja kurssikes-
25452: kilöistä saa lääkehoidosta niin hyvän avun, että kuksia, joissa mahdollisuus ohjattuun liikuntaan
25453: kohtaukset pysyvät hyvin kurissa. Kuitenkin noin Henkilökunta: 3-4 ohjaajaa/loma
25454: 20 % :lla eli 6 000 henkilöllä on jatkuvaa haittaa Tarve: 5-6 lomajaksoa vuosittain yhteensä
25455: kohtauksista. Osalla näistä vaikeahoitoisemmista 80-120 henkilölle
25456: epileptikoista on myös liikunta- ja kehitysvam- Kustannusarvio 1986: 5 x 30 000 mk =
25457: maisuutta sekä eriasteisia psyykkisiä ongelmia. 150 000 mk.
25458: Pieni osa joutuu käyttämään suojakypärää pään Epilepsialiitto on valmis järjestämään kyseisen
25459: vammojen ehkäisemiseksi kohtausten yhteydessä. toiminnan.
25460: Tällaisten henkilöiden itsenäinen lomailu on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25461: usein hankalaa. Perheen muut jäsenet ovat lujilla taen,
25462: joutuessaan jatkuvasti valvomaan ja huolehtimaan
25463: henkilöistä kohtausten yhteydessä. Hoitovastuu ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25464: jatkuu perheissä vuorokaudet ympäriinsä vuodes- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25465: ta toiseen. Tällöin saattavat perheen henkiset voi- 33.33.51 150 000 markkaa Epilepsialiitto
25466: mavarat joutua joskus liiankin kovalle koetuksel- - Epilepsiförbundet r.y:lle vammaisten
25467: le. Siksi pitäisi koko perheen asemaa helpottaa lomatoiminnan järjestämiseen.
25468:
25469: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25470:
25471: Paavo Lipponen
25472: 1985 vp. 1417
25473:
25474: Raha-asia-aloite n:o 1329
25475:
25476:
25477:
25478:
25479: Lipponen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksinäisten
25480: asunnottomien tukemiseen
25481:
25482:
25483: Eduskunnalle
25484:
25485: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on si avustuksina yksinäisten asumisen tukemiseen.
25486: julistanut vuoden 1987 kansainväliseksi asunnot- Koska tämäntyyppinen tukimuoto on osoittautu-
25487: tomien vuodeksi. Tavoitteena on sekä kansallisella nut tehokkaaksi keinoksi vaikuttaa asunnotto-
25488: että kansainvälisellä tasolla kiinnittää huomiota muuden poistamiseen, tulisi avustussummaa lisä-
25489: kaikkien puutteellisesti asuvien ongelmiin ja pyr- tä vähintäänkin 9 miljoonalla markalla vuoden
25490: kiä parantamaan heidän asumisolosuhteitaan. En- 1986 tulo- ja menoarviossa. Määrärahalla voitai-
25491: sisijaisena tavoitteena on pyrkiä hankkimaan jo- siin näin ollen vaikuttaa konkreettisesti myös kan-
25492: kaiselle asunnottomalle asunto. sainvälisen asunnottomien vuoden tavoitteiden
25493: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on toteutumiseen.
25494: varattu 8 miljoonaa markkaa myönnettäväksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25495: avustuksina pääkaupunkiseudun kunnille asun- taen,
25496: nottomien asunto-olojen parantamiseen. Määrä-
25497: rahan turvin on esimerkiksi Helsingissä tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25498: mennessä hankittu lähes 70 asuntoa asunnotto- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25499: mille. 33.33.51 lisäyksenä 9 000 000 markkaa
25500: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityk- käytettäväksi avustuksina asuntojen hank-
25501: sessä on varattu miljoona markkaa myönnettäväk- kimiseen yksinäisille asunnottomille.
25502:
25503: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25504:
25505: Paavo Lipponen Reino Paasilinna
25506: Arja Alho Helena Pesola
25507: Tuulikki Petäjäniemi
25508:
25509:
25510:
25511:
25512: 178 428500120H
25513: 1418 1985 vp.
25514:
25515: Raha-asia-aloite n:o 1330
25516:
25517:
25518:
25519:
25520: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen asumistu-
25521: keen sen myöntämiseksi yhteiskäyttöisissä asunnoissa asuville
25522:
25523:
25524: Eduskunnalle
25525:
25526: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on kaan asumistukea ei voida myöntää yhteiskäyttöi-
25527: julistanut vuoden 1987 kansainväliseksi asunnot- sissä asunnoissa asuville.
25528: tomien vuodeksi. Tavoitteena on sekä kansallisella Asumistuen laajentamiseksi koskemaan myös
25529: että kansainvälisellä tasolla kiinnittää huomiota yhteiskäyttöisissä asunnoissa asuvia tullaan teke-
25530: kaikkien puutteellisesti asuvien ongelmiin ja pyr- mään lakialoite. Asumistuen saajien joukon laa-
25531: kiä parantamaan heidän asumisolosuhteitaan. En- jentaminen edellyttää näin ollen 2 miljoonan
25532: sisijaisena tavoitteena on pyrkiä hankkimaan jo- markan lisämäärärahan ottamista arviomääräraha-
25533: kaiselle asunnottomalle asunto. na vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon. Toimenpi-
25534: Asunnottomien asuntokysymys pyritään yleen- de toteuttaa osaltaan kansainvälisen asunnotto-
25535: sä ensisijaisesti ratkaisemaan osoittamalla asun- mien vuoden tavoitteita.
25536: nottomalle yksiö. Pienistä vuokra-asunnoista on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25537: kuitenkin kova pula. Näin ollen yksiöiden puut- taen,
25538: tuessa olisi useinkin mahdollista ratkaista joiden-
25539: kin asunnottomien asuntokysymys osoittamalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25540: suurempi, normaalisti perhekäyttöön tarkoitettu 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25541: huoneisto useamman henkilön yhteiskäyttöön. 35.45.54/isäyksenä 2 000 000 markkaa yli-
25542: Ongelmaksi muodostuu kuitenkin tällöin asumis- måärätsen asumtstuen myöntämiseksi yh-
25543: kustannukset, koska nykyisen lainsäädännön mu- tetskäyttötstssä asunnoissa asuville.
25544:
25545: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25546:
25547: Paavo Lipponen Arja Alho
25548: 1419
25549: 1985 vp.
25550:
25551: Raha-asia-aloite n:o 1331
25552:
25553:
25554:
25555:
25556: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen hankkimiseen
25557: asunnottomille
25558:
25559:
25560: Eduskunnalle
25561:
25562: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on Asuntojen hankkimiseen asunnottomille on
25563: julistanut vuoden 1987 kansainväliseksi asunnot- valtion tulo- ja menoarviossa kahden viimeksi ku-
25564: tomien vuodeksi. Tavoitteena on sekä kansallisella luneen vuoden aikana osoitettu asuntotuotanto-
25565: että kansainvälisellä tasolla kiinnittää huomiota määrärahoja yhteensä 58 miljoonaa markkaa. Val-
25566: kaikkien puutteellisesti asuvien ongelmiin ja pyr- tion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä on
25567: kiä parantamaan heidän asumisolosuhteitaan. En- tähän tarkoitukseen esitetty varattavaksi lainoina
25568: sisijaisena tavoitteena on pyrkiä hankkimaan jo- 40 miljoonaa markkaa. Tällä summalla saadaan
25569: kaiselle asunnottomalle asunto. aikaan noin 600 asuntopaikkaa. Asunnottomien
25570: Suomessa noin 200 000 ruokakuntaa asuu edel- määrän ja asetetut tavoitteet huomioon ottaen
25571: leen kohtuulliseksi katsottavaa vähimmäistasoa määräraha ei ole läheskään riittävä, jotta asunnot-
25572: ahtaammin ja yli 300 000 ruokakuntaa asuu varus- tomuuteen voitaisiin ratkaisevasti vaikuttaa.
25573: tetasoltaan puutteellisissa asunnoissa. Tämän li- Jotta Suomi kykenisi täyttämään myös kansain-
25574: säksi huomattava määrä ihmisiä asuu laitoksissa väliset velvoitteensa edes kohtuullisesti, tulisi
25575: asunnon puutteen vuoksi. Heikoimmassa asemas- määrärahan olla huomattavasti suurempi. Lisäys-
25576: sa ovat kuitenkin ne, jotka ovat kokonaan vailla tarve valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon
25577: asuntoa ja majailevat ulkona tai erilaisissa tilapäi- on vähintäänkin 20 miljoonaa markkaa. Tällä
25578: sissä majoituspaikoissa. määrärahalla saadaan aikaan noin 300 asuntopaik-
25579: Kokonaan vailla asuntoa Suomessa on noin kaa.
25580: 11 000 henkeä, laitoksissa asunnon puutteen Momentin perusteluissa tulisi mainita, että
25581: vuoksi asuu noin 5 000 henkeä. Vailla asuntoa on määrärahaa saadaan käyttää myös asuntojen hank-
25582: näin ollen vajaa 0,4 % väestöstä, mutta asunnot- kimiseen olemassa olevasta asuntokannasta. Asias-
25583: tomuuden laajuutta voidaan Suomen varallisuus ta tullaan tekemään lakiehdotus.
25584: ja taloudellinen tilanne kehittyneenä teollisuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25585: maana huomioon ottaen perustellusti pitää hä- taen,
25586: peäpilkkuna Suomen asuntopolitiikassa.
25587: Asunnottomuus on paitsi inhimillisesti myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25588: taloudellisesti hyvin raskasta. Esimerkiksi laitok- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25589: sessa asunnon puutteen vuoksi asuminen aiheut- 35.45.83 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
25590: taa yhteiskunnalle kustannuksia laitoksesta riip- käytettäväksi asunP,ojen hankkimiseen
25591: puen jopa 5 000-8 000 markkaa henkilöä kohti asunnottomtlle.
25592: kuukaudessa. Yömajapaikan on laskettu maksa-
25593: van yhteiskunnalle 1 500 markkaa kuukaudessa.
25594:
25595: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25596:
25597: Paavo Lipponen Reino Paasilinna Arja Alho
25598: Helena Pesola Håkan Nordman Tuulikki Petäjäniemi
25599: 1420
25600: 1985 vp.
25601:
25602: Raha-asia-aloite n:o 1332
25603:
25604:
25605:
25606:
25607: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Reitkallin puutarhurikoulun
25608: päärakennuksen entistämis- ja kunnostustyöhön
25609:
25610:
25611: Eduskunnalle
25612:
25613: Reitkallin puutarhurikoulu on maamme vanhin hot, kuten esimerkiksi Kymen lääninhallitus, Ky-
25614: jo vuodesta 1906 alkaen nykyisellä luonnonkau- menlaakson Seutukaavaliitto, Kauppakamari sekä
25615: niilla paikallaan Vehkalahdella toiminut puutar- Kauppapuutarhaliiton Kymenlaakson osasto ko-
25616: ha-alan ammattikoulu. Koulu on ammattipiireis- kevat tämän vanhan arvostetun koulun säilyttämi-
25617: sä hyvin tunnettu ja arvostettu ja sieltä valmistu- sen ja kehittämisen hyvin tärkeäksi ja toivovat, et-
25618: vat puutarhurit ovat kysyttyjä ja sijoittuneet erin- tä valtio antaisi takeet koulun opetuslinjojen jat-
25619: omaisesti myös Kymen läänin alueella sijaitseviin kamisesta ja kehittämisestä myös ammatillisen
25620: lukuisiin puutarha-alan yrityksiin. keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä.
25621: Reitkallin puutarhurikoulussa toimii tällä het- Reitkallin puutarhurikoulussa opetusta voitai-
25622: kellä !-vuotinen puutarhurikurssi, joka keskias- siin kehittää mm. taimistoviljely-, puisto- ja kuk-
25623: teen uudistuksen jälkeen on toivottu laajennetta- kakauppalinjoina. Reitkallin puutarhurikoulussa
25624: vaksi 2-vuotiseksi. voitaisiin opettaa erinomaisesti myös biologista
25625: Koulun toiminnan jatkuvuus on pitkän aikaa viljelyä, mikä avaisi uusia suotuisia näkymiä vi-
25626: ollut vaakalaudalla. Opettajien palkkaukseen val- hannestuotteiden viennille ulkomaille. Tulevai-
25627: tionapua on kyllä saatu täysimääräisesti, mutta suudessa koulusta voisi muodostua myös puutar-
25628: valtio ei ole myöntänyt varoja aivan välttämättö- ha-alan ammatillinen jatko- ja täydennyskoulu-
25629: mimpiinkään peruskorjauksiin ja uudisrakentami- tus- sekä kurssikeskus. Se voisi toimia myös alan
25630: seen. Toiminnan jatkamiseen on myönnetty lupa tutkimuspisteenä.
25631: vain muutamaksi vuodeksi kerrallaan - tällä het- Tutkimustoiminta Helsingin yliopiston puutar-
25632: kellä kuitenkin vuoteen 1988 asti, mutta amma- hatieteellisen laitoksen kanssa onkin tänä syksynä
25633: tillisen keskiasteen koulunuudistussuunnitelmissa käynnistymässä Reitkallin puutarhurikoulussa.
25634: ei Reitkallin koulun kehittämistä ole vielä turvat- Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston li-
25635: tu. säksi Vehkalahden kunta, Neste Oy ja Nokia Oy
25636: Ehkä osasyynä tähän on ollut se, että koulu on ja tarkoituksena on selvittää kasvihuoneiden uu-
25637: perinteisesti ollut pääasiassa yksityisten osakkeen- denlaista lämpöjärjestelmää.
25638: omistajien omistuksessa ja valtiovalta ei ole ano- Tämän uuden toiminnan, tutkimuksen, käyn-
25639: muksista huolimatta suostunut koulua ostamaan. nistyminen koulussa on osaltaan vahvistanut us-
25640: Nyt omistuspohja on kuitenkin muuttunut niin, koa Reitkallin puutarhurikoulun säilyttämisen
25641: että pääosan osakkeista omistaa Vehkalahden välttämättömyyteen, ja Vehkalahden kunta pää-
25642: kunta, joka jatkaa osakkeiden hankkimista koko- osakkaana onkin päättänyt korjata koulun vanhan
25643: naan itselleen. kauniin päärakennuksen paremmin opetustarkoi-
25644: Reitkallin Puutarhakoulu Osakeyhtiö onkin tuksiin sopivaksi samalla sen entistäen. Tähän
25645: Vehkalahden kunnan johdolla nyt ryhtynyt mää- hankkeeseen olisi vihdoin saatava myös valtion
25646: rätietoiseen koulun kehittämiseen ja ensimmäise- avustusta. Kymen läänissä, joka usean vuoden
25647: nä toimenpiteenä rakennuttanut tänä syksynä täy- ajan on ollut muuttotappiolääni, on tarpeen ke-
25648: dellä teholla käyttöön otetun, toiminnan kannalta hittää kaikkia kolmea eri puolille sijoittunutta
25649: aivan välttämättömän uuden oppilasasuntolan, puutarha-alan opetusta antavaa oppilaitosta, niin
25650: jonka 1,5 miljoonan markan kustannukset osa- Harjun ja Lappeen maatalousoppilaitosta kuin
25651: keyhtiö on kattanut lainavaroin ilman valtion- myös Reitkallin puutarhurikoulua, jonka erikois-
25652: apua. tumislinjat tulevaisuudessa voisivat ohjautua työ-
25653: Muutkin lähiseudun kunnat ja eri vaikuttajata- voiman kouluttamiseen edellä mainituille kaup-
25654: 1985 vp. - RA n:o 1332 1421
25655:
25656: papuutarha-, puisto- ja kukkamarkkinointialoille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25657: sekä erikoisviljelykseen. 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25658: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- markkaa Reitkallin puutarhurikoulun pää-
25659: taen, rakennuksen entistämis- ja kunnostustyö-
25660: hön.
25661:
25662: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
25663:
25664: Anna-Kaarina Louvo Jussi Ranta Pekka Starast
25665: Seppo Tikka Heikki Kokko Olli Helminen
25666: Anna-Liisa Piipari Esko Almgren Riitta Uosukainen
25667: Heikki Järvenpää
25668: 1422 1985 vp.
25669:
25670: Raha-asia-aloite n:o 1333
25671:
25672:
25673:
25674:
25675: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Naisten Raittiuskeskus ry:n
25676: koulutusmateriaalin valmistamiseen päihdeongelmaisten
25677: hoitoonohjaus- ja hoitohenkilöstön koulutukseen
25678:
25679: Eduskunnalle
25680:
25681: Työelämässä päihdeongelmista kärsivät työnte- teiden käytön hoitoon liittyvää opetusmateriaalia.
25682: kijät kuuluvat kaikkiin työntekijäryhmiin. Työ- Se edesauttaa myös kuntoutuksen jälkeen työelä-
25683: paikkojen hoitoonohjaushenkilöstön ja hoitoyksi- mään takaisin palaavien lähi-ihmisten valmenta-
25684: köiden henkilökunnan koulutusmateriaalin val- mista ongelmien kohtaamisessa.
25685: mistamiseen tarvitaan lisää varoja. Etenkin AV- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25686: tekniikan saattaminen nykyaikaisia vaatimuksia taen,
25687: vastaavaksi hyödyttäisi sekä hoitoonohjattavia että
25688: henkilöstöä. ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25689: Suomeen on perustettu v. 1984 alkohologian 1986 tulo- ja menoarvzoon momenttfle
25690: professuuri. Tämä on mahdollistanut mm. lääkä- 33.89.50 150 000 markan määrärahan
25691: reitten ja muun hoitohenkilöstön alkoholiperäi- Naisten Raittiuskeskus ry:tä varten oppi-
25692: siin sairauksiin perehtymisen uuden koulutuksen matenaalin valmistamiseen yhteistyössä al-
25693: kautta. koholi- ja på.ihdeongelmaisten tutkimuk-
25694: Käytännön työkentälle on kiireellisesti saatava sesta ja hoidosta vastaavien tahojen kanssa.
25695: maassamme tuotettua alkoholi- ja muiden päih-
25696:
25697: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
25698:
25699: Anna-Kaarina Louvo Aimo Ajo Hannele Pokka
25700: Boris Renlund Olavi Ronkainen Tuulikki Petäjäniemi
25701: Helena Pesola Ritva Laurila Kaarina Dromberg
25702: Pirjo Rusanen Matri Lahtinen Heikki Järvenpää
25703: Martti Tiuri Päivi Varpasuo Lea Kärhä
25704: Aino Pohjanoksa Heikki Kokko Eva-Riitta Siitonen
25705: Anna-Liisa Piipari Riitta Uosukainen Eeva Turunen
25706: Ben Zyskowicz Anna-Liisa Jokinen Lea Sutinen
25707: Tarja Halonen .Erkki Moisander
25708: 1423
25709: 1985 vp.
25710:
25711: Raha-asia-aloite n:o 1334
25712:
25713:
25714:
25715:
25716: Louvo ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta jätehuollon suun-
25717: nitteluun ja valvontaan
25718:
25719:
25720: Eduskunnalle
25721:
25722: Huonosti hoidetut kaatopaikat, joihin tuotua jen myrkyttämiseen ja huumaamiseen edellä mai-
25723: orgaanista jätettä ei kunnolla peitetä, samoin kuin nituilla paikoilla. Myrkkypyynti ei suinkaan ole
25724: erityisesti turkistarhojen huolimattomasti käsitelty valikoivaa vaan myrkkyä syövät myös lailla rauhoi-
25725: rehuja rehujäte aiheuttavat suuria haittoja ympä- tetut linnut (asetus eräiden lintulajien rauhoitta-
25726: ristölle haju-, kärpäs- ja rottahaittoina. Tämän li- misesta 26.4.1983/405), erityisesti lokit. Huuma-
25727: säksi ne keräävät ikään kuin ruokintapaikkoina tut ja myrkytetyt linnut joutuvat avuttomina en-
25728: myös lintuja, erityisesti lokkeja. Linnut, paitsi että nen kuolemaansa monenlaisten kärsimysten koh-
25729: ne indikoivat ympäristölle huonosti hoidetusta jä- teeksi.
25730: tehuollosta, koetaan myöskin haittoina useilla ny- a-kloraloosin ja muiden epäselektiivisten myrk-
25731: kyisillä kaatopaikoilla, jätevedenpuhdistamoilla, kysyöttien käyttö lintujen pyynnissä onkin lain
25732: turkistarhoilla, kalanviljelylaitoksilla ja elintarvi- vastaisena kiellettävä ja sen sijaan kiinnitettävä
25733: kevarastoilla. nykyistä enemmän huomiota jätehuollon suun-
25734: Sen sijaan, että orgaanisia jätteitä käsittele- nitteluun, tehostamiseen ja valvontaan. Mm. or-
25735: vät laitokset todellakin huolellisesti hoitaisivat jät- gaanisten jätteiden, kuten rehu- ja elintarvikejät-
25736: teet suojaten ja peittäen ne, huonosta hoidosta teiden hyötykäyttö on vielä lähes kokonaan järjes-
25737: kielivät indikaattorit eli linnut pyritään hävittä- tämättä.
25738: mään myrkkysyöteillä väitettyyn terveydelliseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25739: uhkaan vedoten ja sitä kyseenalaisesti hyväksi taen,
25740: käyttäen.
25741: Lääkintöhallitus on jälleen viime toukokuussa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25742: 22.5. lähettämällään kirjeellä maa- ja metsäta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25743: lousministeriölle suostunut kyseisen ministeriön 35.13. 23 lisäyksenä JOO 000 markkaa jäte-
25744: pyyntöön mm. a-kloraloosin käyttämisestä lintu- huollon suunnitteluun ja valvontaan.
25745:
25746: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
25747:
25748: Anna-Kaarina Louvo Päivi Varpasuo Helena Pesola
25749: Riitta Uosukainen Eeva Turunen Martti Tiuri
25750: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
25751: Ben Zyskowicz Pirjo Rusanen Iiro Viinanen
25752: Tauno Valo Kaarina Dromberg Heikki Järvenpää
25753: Jouni J. Särkijärvi Helge Saarikoski Sirpa Pietikäinen
25754: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa Matti Lahtinen
25755: Ritva Laurila Saara Mikkola Lea Kärhä
25756: Sampsa Aaltio
25757: 1424 1985 vp.
25758:
25759: Raha-asia-aloite n:o 1335
25760:
25761:
25762:
25763:
25764: Louvo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityismaille
25765: muodostettavien suojelualueiden perustamiseen
25766:
25767:
25768: Eduskunnalle
25769:
25770: Suojeltavien alueiden hankkiminen valtion jelualueista ja korvauksista tehty 26 päätöstä ja ra-
25771: omistukseen budjettivaroin kestää näillä näkymil- haa tähän on käytetty vain noin 200 000 markkaa.
25772: lä vuosikymmeniä, ehkä vuosisatoja, suojeltaviksi Käsittelemättä ministeriössä on noin 100 hake-
25773: tarkoitettujen alueiden samanaikaisesti vähentyes- musta kaikista lääneistä. Jos lain kirjainta ja tar-
25774: sä kiihtyvällä vauhdilla. Luonnonsuojelulaki tar- koitusta noudatettaisiin ripeästi ja taloudelliset
25775: joaa kuitenkin toisenkin mahdollisuuden luon- menetykset korvattaisiin maanomistajille, tarkoi-
25776: nonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden rau- tukseen varattu määräraha, vaikkakin sitä siirto-
25777: hoitukseen murto-osalla niistä kustannuksista, määrärahana on vielä viime ja tältä vuodelta käyt-
25778: joita alueiden ostaminen valtiolle aiheuttaa. tämättä noin 4 milj. markkaa- ottaen huomioon
25779: Luonnonsuojelulain mukaan on yksityismaille hakemusten runsauden- ei tule riittämään, kun
25780: mahdollista vapaaehtoisesti muodostaa suojelu- ei edes inflaatiokorjausta ole tehty ensi vuodelle
25781: alueita maanomistajan läänin maaherralle osoitta- tarkoitukseen esitettyyn 2 200 000 markan määrä-
25782: malla hakemuksella. Lain mukaan, jos suojeluha- rahaan. Määrärahaa olisikin nostettava ainakin
25783: kemus hyväksytään, maanomistajalle on korvatta- inflaatiotarkistuksen verran ja käsittelyn nopeut-
25784: va suojelualueiden perustamisesta aiheutuvat tamiseksi päätöksenteko korvausten maksamisesta
25785: alueiden käyttöoikeuksien rajoitukset. Lain mu- siirrettävä lääninhallitusten tehtäväksi.
25786: kaan korvaukset on maksettava valtioneuvoston Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25787: vahvistamien perusteiden mukaisesti. taen,
25788: Käytännössä ei ympäristöministeriö ole viime
25789: vuosina suostunut maksamaan korvauksia. Jos että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25790: korvausvaatimuksiin on sisältynyt muuta kuin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25791: puuston korvaaminen, on päätös korvauksista jää- 35.15.41 lisäyksenä 200 000 markkaa yksi-
25792: nyt viime vuosina tekemättä eikä rauhoituspäätös- tyismazlle muodostettavien suojelualuei-
25793: tä näin ollen ole voitu toteuttaa, koska ympäristö- den perustamisesta maanomista;ille aiheu-
25794: ministeriön luonnonsuojeluvalvojan lausuntoa ei tuvien taloudellisten menetysten korvaa-
25795: ole myöskään saatu. mzseen.
25796: Ympäristöministeriössä on yksityismaiden suo-
25797:
25798: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
25799:
25800: Anna-Kaarina Louvo Päivi Varpasuo Helena Pesola
25801: Riitta Uosukainen Eeva Turunen Martti Tiuri
25802: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
25803: Ben Zyskowicz Pirjo Rusanen Iiro Viinanen
25804: Tauno Valo Kaarina Dromberg Jouni J. Särkijärvi
25805: Helge Saarikoski Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
25806: Aino Pohjanoksa Matti Lahtinen Ritva Laurila
25807: Saara Mikkola Lea Kärhä Sampsa Aaltio
25808: Heikki Järvenpää
25809: 1425
25810: 1985 vp.
25811:
25812: Raha-asia-aloite n:o 1336
25813:
25814:
25815:
25816:
25817: Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan lyseon perus-
25818: korjaukseen
25819:
25820:
25821: Eduskunnalle
25822:
25823: Useissa maamme kunnissa, joissa peruskouluun valtion rakennuslupaa. Koulun korjausta vaativat
25824: valtion määräämän aikataulun mukaisesti siirryt- sekä työsuojelu- että paloviranomaiset ja siitä
25825: tiin toimeenpanoaikataulun viimeisinä vuosina, puuttuu useita peruskoulun edellyttämiä tiloja.
25826: on yhä erittäin suuria puutteita koulutiloissa. Erit- Koulu on lisäksi rakennus- ja kulttuurihistorialli-
25827: täin ristiriitainen on tilanne silloin, kun mm. val- sesti erittäin arvokas.
25828: tiolta kunnille siirtyneissä vanhoissa kouluraken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25829: nuksissa on suuria peruskorjaustarpeita ja puuttei- taen,
25830: ta, joihin valtion työsuojeluviranomaiset ovat voi-
25831: makkaasti puuttuneet. Samanaikaisesti ei toisella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25832: valtion viranomaisella opetusministeriöllä ole kui- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25833: tenkaan riittävästi koulujen rakentamista ja kor- 29.46.34 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
25834: jausta varten valtionosuusmäärärahoja, joihin Håmeenlinnan lyseon yläasteen ja lukion
25835: kunnilla on lakisääteinen oikeus. sekä muiden peruskoulurakennusten pe-
25836: Hämeenlinnassa on viimeksi mainitusta ristirii- rustamiskustannusten valtionosuutta var-
25837: taisesta tilanteesta esimerkkinä Hämeenlinnan ly- ten.
25838: seon yläaste ja lukio, jolle on haettu useita kertoja
25839:
25840: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25841:
25842: Martti Lähdesmäki
25843:
25844:
25845:
25846:
25847: 179 428500120H
25848: 1426 1985 vp.
25849:
25850: Raha-asia-aloite n:o 1337
25851:
25852:
25853:
25854:
25855: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan ratapi-
25856: han lisäraiteiden rakentamiseksi
25857:
25858:
25859: Eduskunnalle
25860:
25861: Hämeenlinnan ratapihan laajentaminen lisärai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotarnrne kunnioit-
25862: teita rakentamalla on ollut Valtionrautateiden taen,
25863: suunnitelmissa jo useita vuosia sitten. Ratapihan
25864: laajentaminen on tarpeen erityisesti alueen elin- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25865: keinoelämän raskaiden materiaalien ja tuotteiden 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25866: kuljetusten nopeuden sekä joustavuuden turvaa- 31.90. 78 4 000000 markan määrärahan
25867: miseksi. Etenkin Rautaruukki Oy:n Hämeenlin- Hämeenlinnan ratapihan lisäraiteiden ra-
25868: nan tuotantolaitosten kannalta ovat lisäraiteet kentamiseksi.
25869: välttämättömät.
25870:
25871: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
25872:
25873: Martti Lähdesmäki Hannu Tenhiälä
25874: 1985 vp. 1427
25875:
25876: Raha-asia-aloite n:o 1338
25877:
25878:
25879:
25880:
25881: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kolmen valvontapaikan
25882: rakentamiseksi HYKS:n Meilahden sairaalan kolmannelle kirur-
25883: gian klinikalle
25884:
25885: Eduskunnalle
25886:
25887: Viime vuosikymmeninä sydänkirurgian alalla suus leikkauksella saatavasta hyödystä saavuttaa
25888: on tapahtunut valtava kehitys. Nykyisin maassam- yhä useamman potilaan ja häntä hoitavan lääkä-
25889: me on mahdollista hoitaa käytännöllisesti katsoen rin. Lisäksi muutaman vuoden kuluessa ns. suuret
25890: kaikkia kirurgisesti hoidettavia sydänvikoja. Kui- ikäluokat tulevat ikään, jolloin saitastutaan sepel-
25891: tenkin, vaikka hyvien leikkaustulosten takia on valtimotautiin. Leikkaustarve lisääntyy siis myös-
25892: voitu pitää "panostuotossuhdettakin" hyvänä, on kin tästä syystä.
25893: leikkausten kokonaismäärä maassamme ollut kan- Tilannetta voidaan ja tulee helpottaa keskittä-
25894: sainvälisesti katsoen vaatimaton. Erityisesti tämä mällä ja lisäämällä resursseja nyt hyvin toimiviin
25895: tulee näkyviin sepelvaltimokirurgian kohdalla. ja pitkän kokemuksen omaaviin sydänkirurgiaa
25896: Lääkintöhallitus asetti vuonna 1981 tavoitteeksi rutiinimaisesti suorittaviin yksikköihin poistamal-
25897: 200 sepelvaltimoleikkausta miljoonaa asukasta la niistä kehitystä hidasravia "pullonkauloja".
25898: kohti. Tämä arvio osoittautui heti liian pieneksi. Yksi tällainen sydänkirurgian toiminnan laajenta-
25899: Nykyään asiantuntijat katsovat, että ruinimitarve misen este Meilahden sairaalassa on ollut kolman-
25900: on 400 leikkausta miljoonaa asukasta kohti vuo- nen kirurgian klinikan riittämättömät leikkauksen
25901: dessa. Tämän mukaan maassamme tulisi tehdä jälkeiset valvontapaikat.
25902: noin 2 000 ohitusleikkausta vuosittain. Vuonna Lisäämällä välittömästi kolmannen kirurgian
25903: 1984 niitä tehtiin yhteensä 552. Leikkauskuol- klinikan valvontapaikkoja kolmella voidaan se-
25904: leisuus oli 3 % ja leikatuista potilaista vain 10 % pelvaltimoleikkausten määrää lisätä sinä siirtymä-
25905: oli yli 60-vuotiaita. HYKS:n kolmannessa kirur- kautena, jolloin paine sydänleikkauksiin jatkuvas-
25906: gian klinikassa suoritettiin vuonna 1984 kaikkiaan ti lisääntyy. Kolmannessa kirurgian klinikassa on
25907: 370 sydänleikkausta ja niistä sepelvaltimoihin ammattitaitoa ja teknistä valmiutta suorittaa li-
25908: kohdistuvia oli 212. Pahin este leikkausten mää- sääntyvää sydänkirurgiaa. Kolmen valvontapaikan
25909: rä lisäämiselle on ollut toimenpidetilojen niuk- rakentaminen tavallisen vuodeosaston yhteyteen
25910: kuus sekä erityisesti teho- ja valvontapaikkojen ja varustaminen valvonnan vaatimin laittein mak-
25911: puute. saa noin 500 000 markkaa. Parhaassa tapauksessa
25912: HYKS:n rakennusohjelmassa on pitkälle viety näiden ansiosta voitaisiin sepelvaltimoleikkausten
25913: suunnitelma rakentaa Meilahden sairaalan yhtey- määrää lisätä 50-lOO:lla vuodessa.
25914: teen uusi rakennus toimenpidetiloja varten. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25915: män uudisrakennuksen valmistuttua poistuu nyt taen,
25916: leikkausten lisäämisen esteenä oleva tilakysymys.
25917: Suunnitellut rakennukset valmistuvat kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25918: aikaisintaan vuonna 1992. Tähän ajankohtaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25919: mennessä pitäisi sepelvaltimoleikkauksia yhä 33. 79.31 500 000 markkaa kolmen val-
25920: enemmän jatkuvasti suorittaa ja voimakkaasti lisä- vontapaikan rakentamiseksi HYKS:n Mei-
25921: tä toimenpiteitten määrää. Paine leikkausten li- lahden sairaalan 3. kirurgian klinikan yh-
25922: säämiseen tulee yhä ankarammaksi, koska tietoi- teyteen.
25923:
25924: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
25925:
25926: Martti Lähdesmäki Tuulikki Hämäläinen
25927: 1428 1985 vp.
25928:
25929: Raha-asia-aloite n:o 1339
25930:
25931:
25932:
25933:
25934: Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta Kerityn-Pernunnummen
25935: ja Melkuttimien luonnonsuojelualueiden toteuttamiseksi
25936:
25937:
25938: Eduskunnalle
25939:
25940: Kanta-Hämeen ensimmatseen seutukaavaan kaavoitushankkeita. Eteläisen Suomen arvok-
25941: liittovaltuusto teki aluevarauspäätökset 8.6.1979 kaimmat erämaa-alueet ovat erityisesti rantojensa
25942: Kerityn-Pernunnummen ja Melkuttimien alueen osalta edelleen rakentamispaineiden puristukses-
25943: varaamisesta SU1-alueina. Ympäristöministeriö sa.
25944: vahvisti liittovaltuuston päätöksen sanotulta osin Kyseisten alueiden suojelun toteuttamisvastuu
25945: 26.8.1985. on valtiovallalla.
25946: Kyseiset alueet on valtakunnallisissakin selvi- Edellä esitetyin perustein ehdotan kunnioitta-
25947: tyksissä todettu Etelä-Suomen merkittävimmiksi vasti,
25948: vielä lähes rakentamattomina säilyneiksi alueiksi,
25949: joilla on poikkeuksellisen hyvät ominaisuudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25950: luonnonsuojelutarkoituksiin sekä retkeilytarkoi- 1986 tulo- ja menoarvion momentzlle
25951: tuksiin. Alueet sisältyvät kansallispuistokomitean 35.20.88 (Maan hankkiminen luonnon-
25952: mietintöön sekä alueen pohjoisosa valtioneuvos- suojelutarkoituksiin) 5 000 000 markkaa
25953: ton vahvistamaan harjujensuojeluohjelmaan. Li- Ker#yn-Pernunnummen ja Melkutti-
25954: säksi Pernunnummen ja Kerityn alueet sisältyvät mien suojelualueiden toteuttamiseksi si-
25955: valtioneuvoston selontekoon eduskunnalle ympä- ten, että hankkeen toteuttaminen aloitet-
25956: ristönsuojelusta 28.9.1984. taistin Rzitalan yhteismetscin ja Oy Kymi
25957: Näille alueille kohdistuu parhaillaan suuria Ab:n omistamitta aluezlta, jotka ovat tällä
25958: rantarakentamispaineita. Vireillä on laajoja ranta- hetkellä pahimmin uhattuina.
25959:
25960: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
25961:
25962: Martti Lähdesmäki
25963: 1985 vp. 1429
25964:
25965: Raha-asia-aloite n:o 1340
25966:
25967:
25968:
25969:
25970: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Puhallinorkesteri-
25971: liiton toiminnan tukemiseen
25972:
25973:
25974: Eduskunnalle
25975:
25976: Suomen Puhallinorkesteriliitto r.y. on valta- toimintaansa vain vähäisessä määrin. Varat eivät
25977: kunnallinen järjestö, jonka tarkoituksena on ke- ole riittäneet edes perustoimintojen ylläpitämi-
25978: hittää, tukea ja opastaa puhallinmusiikkiharras- seen. Kuitenkin tämänlaatuisella toiminnalla on
25979: tusta maassamme. Liitto on perustettu vuonna olennainen merkitys ihmisten viihtyvyyteen omal-
25980: 1977. la kotiseudullaan.
25981: Tavoitteidensa toteuttamiseen liitto pyrkii kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25982: lutus- ja neuvontatyöllä. Tarkoituksena on myös taen,
25983: luoda alueellinen ohjaajajärjestelmä sekä pyrkiä
25984: aluepuhallinorkesterien perustamiseen. Liiton jä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25985: seninä on lähes 100 puhallinorkesteria, joissa on 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25986: yli 2 500 jäsentä. 29.90.52 300 000 markkaa Suomen Pu-
25987: Huolimatta liiton laajasta toiminnasta ja suu- hallinorkesteriliitto r.y:n toiminnan tuke-
25988: resta jäsenmäärästä on se saanut valtion avustusta mzseen.
25989:
25990: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
25991:
25992: Matti Maijala Seppo Pelttari Heikki Kokko
25993: Aapo Saari Kalevi Mattila Katri-Helena Eskelinen
25994: Heimo Linna Einari Nieminen Marjatta Väänänen
25995: Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Poutaneo
25996: 1430 1985 vp.
25997:
25998: Raha-asia-aloite n:o 1341
25999:
26000:
26001:
26002:
26003: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harrastajateatteri-
26004: liiton toiminnan tukemiseen
26005:
26006:
26007: Eduskunnalle
26008:
26009: Suomen Harrastajateatteriliiton kentän toimin- toiminnan mahdollisuuksien rajoissa. Lisäksi an-
26010: ta lähti 70-luvun loppupuolella voimakkaaseen netaan esim. näyttämötyön koulutusta, ja Harras-
26011: nousuun ja jatkuu edelleen. Taiteen keskustoimi- tajateatteriliitto on myös suurin lapsiteatteriohjaa-
26012: kunnan suorittaman tutkimuksen mukaan Suo- jien kouluttaja maassamme. Oppimateriaalin jul-
26013: men Harrastajateatteriliitto on suurin alan järjes- kaisijana liitto tekee uraauurtavaa työtä esim. las-
26014: töistä ja sen piiriin kuuluu 40 % maamme harras- ten ja nuorten taidekasvatuksen parissa. Viimeisin
26015: tajateatteritoiminnasta. Määrärahojen jaossa liitto julkaisu, joka on tältä vuodelta, on ensimmäinen
26016: on kuitenkin jatkuvasti jäänyt jälkeen muista jär- suomenkielinen dramaturgian opas. Liiton poh-
26017: jestöistä. joismaiset ja kansainväliset kulttuurikontaktit
26018: Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenmäärä on ovat jatkuvasti lisääntyneet.
26019: kasvanut nopeammin kuin minkään muun ama- Erityisesti lasten ja nuorten harrastajateatteri-
26020: tööriteatteriliiton viimeisten viiden vuoden aika- toiminnan lisääntyessä ja harrastajanäyttämöiden
26021: na, ja liittoon kuuluu nyt 12 valtakunnallista jä- määrän kasvaessa uusiin ennätyslukemiin on Har-
26022: senjärjestöä ja lähes 90 suoran jäsenyyden saanutta rastajateatteriliitto joutunut tilanteeseen, jossa
26023: teatteria. sen palvelukyky on varojen puutteen vuoksi jää-
26024: Huolimatta siitä, että valtion tuen kasvu vuotta mässä kehityksestä jälkeen. Lisäksi Suomen Har-
26025: 1985 varten jäi valtion budjetissa alle viiden pro- rastajateatteriliitto joutui vuoden 1985 aikana
26026: sentin, joka ei vastaa paikoissa ja muissa menoissa hankkimaan uuden toimitilan, koska edellistä ei
26027: ollutta inflaation kasvua, liitto toimeenpani kesäl- ollut hyväksytty toimistotilaksi ja se oli ahdas.
26028: lä 1985 ensimmäiset suuret kesäpäivät Saarijärvel- Huoneisto maksoi 1 431 000 mk ja sitä varten oli
26029: lä, joihin osallistui lähes 10 suurta kesänäytelmää otettava 1 050 000 mk:n laina.
26030: ja yhteensä 20 esiintyjäryhmää. Tätä varten liitto Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26031: ei saanut toivomaansa valtion tukea. taen,
26032: Erityisen tärkeän osan Suomen Harrastajateat-
26033: teriliiton työstä muodostaa harrastajateatterioh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26034: jaajien peruskoulutus, joka on kolmivaiheinen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26035: nk. pitkän linjan ohjaajakurssi. Sen jälkeen voi 29.90.521isåyksenå· 400 000 markkaa Suo-
26036: saada täydennyskoulutusta joko Tampereen yli- men Harrastajateattenliiton toiminnan tu-
26037: opistossa tai Teatterikorkeakoulussa. Ohjaajakou- kemiseen.
26038: lutusta annetaan myös alueellisesti taloudellisen
26039:
26040: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26041:
26042: Matti Maijala Heikki Kokko Seppo Pelttari
26043: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen Aapo Saari
26044: Kalevi Mattila Katri-Helena Eskelinen Heimo Linna
26045: Einari Nieminen Marjatta Väänänen Pentti Poutaneo
26046: 1985 vp. 1431
26047:
26048: Raha-asia-aloite n:o 1342
26049:
26050:
26051:
26052:
26053: Maijala ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta tanssin harrastus-
26054: toiminnan tukemiseen
26055:
26056:
26057: Eduskunnalle
26058:
26059: Valtion taidehallinnon nuorin toimikunta tans- Tanssitaidetoimikunta voi nykyisten maatara-
26060: sitaidetoimikunta aloitti työskentelynsä vuonna hojen puitteissa jakaa vain apurahoja, antaa lau-
26061: 1983. Se peri näyttämötaidetoimikunnan aiem- suntoja ja tukea jossain määrin ammattimaisia
26062: min tanssitaiteelle jakaman osuuden, sekä sai tie- tanssiryhmiä. Esim. kansantanssiryhmät eivät ole
26063: tysti hallinnon vaatimat varat. saaneet mitään tukea.
26064: Toimikunta ei ole kuitenkaan ponnisteluistaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26065: huolimatta saanut tuntuvaa lähtötasokorotusta, taen,
26066: joka olisi mahdollistanut tanssitaiteen kaikkia
26067: alueita koskevan kehittämisen. Esim. hyvin laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26068: jaan tanssin harrastus- ja esitystoimintaan ei ole 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26069: voitu varoja saada. 29.90.521isäyksenä 200 000 markkaa tans-
26070: Tanssin harrastajien esitystoimintaan, tanssin sin harrasta;i'en esitystoimintaan ja tanssin
26071: harrastustoimintaan, tulisi lisätä 200 000 mk. Esi- harrastustoimintaan.
26072: tetty määrärahalisäys mahdollistaa harrastajatans-
26073: siryhmien taiteellisen tason kohottamiseen tähtää-
26074: vän toiminnan aloittamisen.
26075:
26076: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26077:
26078: Matti Maijala Tytti Isohookana-Asunmaa Aapo Saari
26079: Hannele Pokka Timo Kietäväinen Mauri Pekkarinen
26080: Marjatta Väänänen
26081: 1432 1985 rd.
26082:
26083: Finansmotion nr 1343
26084:
26085:
26086:
26087:
26088: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för anställande av en svensk-
26089: språkig maskinskriverska vid skolstyrelsen
26090:
26091:
26092: Till Riksdagen
26093:
26094: Skolstyrelsens 250 tjänstemän producerar myck- halvtid. Redan detta skulle underlätta situatio-
26095: et skriftligt materia!, som översätts till svenska, nen.
26096: och renskrivs på maskin. Emellertid finns det en- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
26097: dast en maskinskriverska med svenska som mo- samt
26098: dersmål, och som då belastas mycket hårt med
26099: dessa renskrivningsarbeten. Det har lett till olä- att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
26100: genheter bl.a. i samband med skolstyrelsens på momentet 29.41.01 i ttllägg upptar
26101: svenska informationsverksamhet att renskrivning- 24 500 mark för anställande av en
26102: en av svenska texter blivit en flaskhals. Det akuta svenskspråkig maskinskriverska vid skolsty-
26103: behovet vore en svenskspråkig renskriverska på relsen.
26104:
26105: Helsingfors den 27 september 1985
26106:
26107: Håkan Malm Ole Norrback
26108: Håkan Nordman Boris Renlund
26109: 1985 vp. 1433
26110:
26111: Raha-asia-aloite n:o 1343 Suomennos
26112:
26113:
26114:
26115:
26116: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen konekirjoitta-
26117: jan palkkaamiseksi kouluhallitukseen
26118:
26119:
26120: Eduskunnalle
26121:
26122: Kouluhallituksen 250 virkamiestä tuottavat osa-aikaista ruotsinkielistä konekirjoittajaa. Jo täl-
26123: paljon kirjallista aineistoa, joka käännetään ruot- laisen paikkaaminen helpottaisi tilannetta.
26124: siksi ja kirjoitetaan koneella puhtaaksi. Silti siellä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
26125: on vain yksi äidinkieleltään ruotsinkielinen kone- oittaen,
26126: kirjoittaja, jota nämä puhtaaksikirjoitustyöt nyt
26127: kuormittavat erittäin paljon. Tämä on johtanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26128: epäkohtiin muun muassa kouluhallituksen ruot- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26129: sinkielisessä tiedotustoiminnassa sikäli, että ruot- 29.41.01 lisäyksenä 24500 markkaa ruot-
26130: sinkielisten tekstien puhtaaksikirjoitus on muo- sinkielisen konekirjoittajan palkkaamiseksi
26131: dostunut pullonkaulaksi. Välitön tarve koskisi kouluhallitukseen.
26132:
26133: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26134:
26135: Håkan Malm Ole Norrback
26136: Håkan Nordman Boris Renlund
26137:
26138:
26139:
26140:
26141: 180 428500120H
26142: 1434 1985 rd.
26143:
26144: Finansmotion nr 1344
26145:
26146:
26147:
26148:
26149: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag såsom understöd för
26150: musikinstitut
26151:
26152:
26153: Tili Riksdagen
26154:
26155: Finlands Svenska folkmusikinstituts verksamhet jas. Detta är just nu den mest brådskande och
26156: är mycket omfattande både geografiskt och struk- kostnadskrävande uppgiften (emedan det kräver
26157: turellt. Institutet verkar i Finlands alla svenskbyg- personal).
26158: der beträffande alla folkmusikaliska yttringar, Institutets hyreskostnader är betungande (ca
26159: dvs. spelmansmusik (alla instrument), folkvise- 45 000 mk/ år).
26160: sång, andliga visor och arbetarmusik. Arbetet För att överhuvud kunna fungera behöver insti-
26161: bedrivs inom alla samhällsklasser. Detta innebär tutet en minimipersonal på två ordinarie tjänste-
26162: bl.a. mycket fältarbete, som orsakar extra kostna- män jämte en kanslist. Nuvarande statsunderstöd
26163: der. räcker inte tili för upprätthållande av institutet
26164: Den stora och snabba ökningen av aktiva ens med denna minimering av personalen.
26165: finlandssvenska spelmän medför ytterligare steg- Situationen i landets övriga folkmusikinstitut är
26166: rade krav på institutets service i folkmusikaliska också bekymmersam på grund av de knappa an-
26167: frågor. slagen.
26168: Inom den folkmusikaliska forskningen finns Hänvisande tili ovanstående motiveringar före-
26169: det en lucka på närmare 60 år på finlandssvenskt slår undertecknade
26170: håll. Institutet strävar att rätta till detta förhållan-
26171: de och har redan insamlat mycket materia! och att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
26172: dokument, som måste uppordnas tili ett funge- på moment 29.90.52 i ttllägg upptar
26173: rande arkiv och ett bibliotek för att kunna utnytt- 300 000 mark tili musikinstituten.
26174:
26175: Helsingfors den 1 oktober 1985
26176:
26177: Håkan Malm Boris Renlund
26178: Håkan Nordman Ole Norrback
26179: 1985 vp. 1435
26180:
26181: Raha-asia-aloite n:o 1344 Suomennos
26182:
26183:
26184:
26185:
26186: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksena mu-
26187: siikkioppilaitoksille
26188:
26189:
26190: Eduskunnalle
26191:
26192: Finlands svenska folkmusikinstitut -musiikki- lakseen hyödynnettäviksi. Tämä on juuri tällä het-
26193: oppilaitoksen toiminta on hyvin laajaa sekä maan- kellä kaikkein kiireeliisin ja eniten kustannuksia
26194: tieteellisesti että rakenteeltaan. Oppilaitos toimii vaativa tehtävä, sillä se vaatii henkilökuntaa.
26195: kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla ja kattaa Oppilaitoksen vuokrakulut ovat raskaat (noin
26196: kaiken kansanmusiikkitoiminnan, toisin sanoen 45 000 markkaa/vuosi).
26197: pelimannimusiikin (kaikki soittimet), kansanlau- Jotta instituutti voisi ylipäätään toimia, se tar-
26198: lun, hengelliset laulut ja työväenmusiikin. Toi- vitsee kahden vakituisen toimenhaltijan ja yhden
26199: mintaa harjoitetaan kaikkien yhteiskuntaluokkien kanslistin vähimmäishenkilökunnan. Nykyinen
26200: keskuudessa. Se sisältää muun muassa runsaasti valtionapu ei riitä instituutin toimintaan edes täl-
26201: kenttätyötä, mikä aiheuttaa ylimääräisiä kustan- laisella henkilökunnan minimoimisella.
26202: nuksia. Tilanne maan muissa kansanmusiikkioppilai-
26203: Aktiivisten suomenruotsalaisten pelimannien toksissa on myös huolestuttava riittämättömien
26204: määrän suuri ja nopea lisääntyminen tuo edelleen määrärahojen vuoksi.
26205: lisää vaatimuksia instituutin palveluille kansan- Viitaten edellä esitettyihin perusteluihin ehdo-
26206: musiikin kysymyksissä. tamme,
26207: Kansanmusiikin tutkimuksessa on lähes 60 vuo-
26208: den aukko suomenruotsalaisella puolella. Oppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26209: laitos pyrkii korjaamaan tämän tilanteen ja on jo 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26210: koonut runsaasti aineistoa ja asiakirjoja, jotka täy- 29.90.521isäyksenä 300 000 markkaa avus-
26211: tyy järjestää toimivaksi arkistoksi ja kirjastoksi tul- tuksena muszikkiopptlaitoksille.
26212:
26213: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
26214:
26215: Håkan Malm Boris Renlund
26216: Håkan Nordman Ole Norrback
26217: 1436 1985 rd.
26218:
26219: Finansmotion nr 1345
26220:
26221:
26222:
26223:
26224: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för Finlands Svenska Ung-
26225: domsförbund rf:s amatörteaterverksamhet
26226:
26227:
26228: Till Riksdagen
26229:
26230: Finlands Svenska Ungdomsförbund (FSU) är synnerhet ny finlandssvensk dramatik och över-
26231: den största svenskspråkiga amatörteaterorganisa- sättningar av finska pjäser.
26232: tionen i Finland. Utredningar har visat att den Det är synnerligen viktigt att kunna erbjuda
26233: svenskspråkiga verksamheten har en långt större finlandssvenska amatörteatergrupper pjäsmateriel
26234: bredd än befolkningsunderlaget ger vid handen. på deras modersmål för att på detta sätt värna om
26235: Trots detta har FSU vid fördelningen av statliga det finlandssvenska kulturarvet.
26236: medel för amatörteaterverksamhet tilldelats känn- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
26237: bart mindre statsanslag i förhållande till finsk- samt
26238: språkiga förbund.
26239: För att kunna ge en god service åt amatörtea- att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
26240: tergrupperna bör förbundets pjäsbibliotek för- på momentet 29.90.52 upptar 50 000
26241: nyas. En stor del av pjäsmaterielet måste nu be- mark såsom understöd för garanterande av
26242: ställas från Sverige. Med nuvarande amatörteater- Finlands Svenska Ungdomsförbund rfs
26243: anslag blir detta ytterst kostsamt för förbundet. fortsatta amatörteaterverksamhet.
26244: Förbundet strävar till att kunna lösa in pjäser i
26245:
26246: Helsingfors den 27 september 1985
26247:
26248: Håkan Malm Ole ~orrback
26249: Håkan ~ordman Boris Renlund
26250: 1985 vp. 1437
26251:
26252: Raha-asia-aloite n:o 1345 Suomennos
26253:
26254:
26255:
26256:
26257: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Finlands Svenska
26258: Ungdomsfcirbund rf. -nimisen järjestön harrastajateatteritoi-
26259: mintaan
26260:
26261:
26262: Eduskunnalle
26263:
26264: Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f. (FSU) uusia suomenruotsalaisia näytelmiä ja suomalais-
26265: -järjestö on Suomen suurin ruotsinkielinen harras- ten näytelmien käännöksiä.
26266: tajateatteriorganisaatio. Selvitykset ovat osoitta- On erittäin tärkeää, että suomenruotsalaisille
26267: neet, että ruotsinkielisen toiminnan laajuus on harrastajateatteriryhmille voidaan tarjota näytel-
26268: selvästi suurempi kuin sen väestöpohja edellyttäi- mäkäsikirjoituksia heidän äidinkielellään, jotta
26269: st. näin voidaan huolehtia suomenruotsalaisesta kult-
26270: Silti FSU on jaettaessa valtion varoja harrastaja- tuuriperinnöstä.
26271: teatteritoimintaan saanut tuntuvasti vähemmän Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
26272: valtionavustusta kuin suomenkieliset järjestöt. oittaen,
26273: Jotta järjestö voisi tarjota kunnon palveluja har-
26274: rastajateatteriryhmille, tulee sen näytelmäkappa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26275: lekirjasto uudistaa. Suuri osa näytelmäaineistosta 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26276: täytyy nyt tilata Ruotsista. Harrastajateatteritoi- 29.90.52 50 000 markkaa valtionavustuk-
26277: minnan nykyisillä määrärahoilla tämä tulee liitol- sena Finlands Svenska Ungdomsforbund
26278: le hyvin kalliiksi. r.f -järjestölle sen harrastajateatteritoi-
26279: Liitto pyrkii lunastamaan itselleen erityisesti minnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
26280:
26281: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26282:
26283: Håkan Malm Ole Norrback
26284: Håkan Nordman Boris Renlund
26285: 1438 1985 rd.
26286:
26287: Finansmotion nr 1346
26288:
26289:
26290:
26291:
26292: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag till Finlands Svenska U ngdoms-
26293: förbund r.f. för främjande av finlandssvensk populärmusik
26294:
26295:
26296: Till Riksdagen
26297:
26298: Det som tilltalar unga människor är när de kulturverksamheten bland finlandssvensk ung-
26299: konkret kan uppleva och skapa någonting, när det dom. Den verksamhet som bedrivs av Finlands
26300: s.a.s. händer någonting. Populärkulturen är idag Svenska Ungdomsförbund på populärmusikens
26301: en viktig faktor i ungdomens sociala umgänge och område är av största vikt och bör utvecklas. Utan
26302: identifikationsprocess. Musiken är en form av po- ökat stöd är en fortsatt satsning på finlandssvensk
26303: pulärkultur som spelar en stor roll i detta sam- konsertverksamhet, produktion av populärmusik,
26304: manhang. Att dessutom få fungera på sitt eget informationsspridning och skolningstillfällen inte
26305: modersmål kan bli en måttstock på den egna möjlig.
26306: identitetskänslan. En målmedveten satsning på att understöda
26307: Vill man ge den finlandssvenska ungdomen en finlandssvensk populärkultur gör det möjligt för
26308: identitetskänsla kan man effektivt göra det genom den ungdom som nu växer upp att också i fram-
26309: att understöda och medvetet satsa på den fin- tiden ha en egen kultur på sitt modersmål.
26310: landssvenska populärkulturen, främst på musik- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
26311: fronten, som nu håller på att växa fram. Detta, till samt
26312: en stor del, tack vare Finlands Svenska Ungdoms-
26313: förbunds målinriktade arbete de tre senaste åren. att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
26314: Tyvärr lever den finlandssvenska ungdomskul- på momentet 29.90.52 i tillägg upptar
26315: turen under ett starkt korstryck mellan den inter- 100 000 mark såsom understöd tili Fin-
26316: nationella och finskspråkiga populärkulturen. lands Svenska Ungdomsförbund r.f. för
26317: Dessutom gör populärkulturens kommersiella produktion av finlandssvensk populärmu-
26318: prägel det svårt för den svenskspråkiga minorite- sik och finlandssvenska konserter samt in-
26319: ten att nå ut med sin populärkultur. Det krävs formationsspridning och skolningsti/1-
26320: därför resurser och satsningar på den konkreta /ällen inom musikverksamheten.
26321:
26322: Helsingfors den 29 september 1985
26323:
26324: Håkan Malm Ole Norrback
26325: Håkan Nordman Boris Renlund
26326: 1985 vp. 1439
26327:
26328: Raha-asia-aloite n:o 1346 Suomennos
26329:
26330:
26331:
26332:
26333: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Finlands Svenska
26334: Ungdomsförbund rf. -nimiselle järjestölle suomenruotsalaisen
26335: populaarimusiikin edistämiseen
26336:
26337: Eduskunnalle
26338:
26339: Nuoria ihmisiä koskettaa parhaiten se, kun he toimintaan suomenruotsalaisen nuorison keskuu-
26340: voivat konkreettisesti kokea ja luoda jotakin, kun dessa. Finlands Svenska Ungdomsförbund -jär-
26341: toisin sanoen tapahtuu jotakin. Populaarikulttuu- jestön populaarimusiikin alalla harjoittama toi-
26342: ri on nykyisin tärkeä tekijä nuorison sosiaalisessa minta on mitä tärkeintä, ja sitä tulee kehittää. Il-
26343: seurustelussa ja sen identifikaatioprosessissa. Mu- man lisääntyvää tukea ei suomenruotsalaisen kon-
26344: siikki on tältä kannalta populaarikulttuurin kes- serttitoiminnan, populaarimusiikin tuotannon,
26345: keinen muoto. Lisäksi mahdollisuus toimia omaa tiedon levittämisen ja koulutusmahdollisuuksien
26346: äidinkieltään käyttäen voi olla mittapuu omanar- jatkuva kehittäminen ole mahdollista.
26347: vontunnolle. Voimavarojen määrätietoinen ohjaaminen suo-
26348: Mikäli tahdotaan, että suomenruotsalaiselle menruotsalaisen populaarikulttuurin tukemiseen
26349: nuorisolle kehittyy omanarvontunto, voidaan sitä tekee nyt kasvavalle nuorisolle mahdolliseksi myös
26350: tehokkaasti edistää tukemalla ja tietoisesti panos- tulevaisuudessa ylläpitää omaa kulttuuria omalla
26351: tamalla suomenruotsalaiseen populaarikulttuu- äidinkielellään.
26352: riin, lähinnä musiikin rintamalla, joka nyt on kas- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
26353: vussa. Myönteinen kehitys on suurelta osin Fin-
26354: lands Svenska Ungdomsförbund -järjestön kol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26355: men viime vuoden aikana tekemän määrätietoisen 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
26356: työn tulosta. 29.90.521isäyksenä JOO 000 markkaa avus-
26357: Valitettavasti suomenruotsalainen nuorisokult- tuksena Finlands Svenska Ungdomsför-
26358: tuuri on kansainvälisen ja suomenkielisen popu- bund r.f -järjestölle käytettäväksi suo-
26359: laarikulttuurin voimakkaan ristipaineen alaisena. menruotsalaisen populaarimusiikin ja suo-
26360: Lisäksi populaarikulttuurin kaupallisuus tekee menruotsalaisten konserttien tuottamiseen
26361: ruotsinkieliselle vähemmistölle vaikeaksi päästä sekä musiikin alan tiedonlevitykseen ja
26362: omalla populaarikulttuurillaan esiin. Siksi tarvi- koulutustrlaisuuksien aikaansaamiseen.
26363: taan resursseja ja varoja konkreettiseen kulttuuri-
26364:
26365: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
26366:
26367: Håkan Malm Ole Norrback
26368: Håkan Nordman Boris Renlund
26369: 1440
26370: 1985 rd.
26371:
26372: Finansmotion nr 1347
26373:
26374:
26375:
26376:
26377: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för stödjande av unga
26378: odlare
26379:
26380:
26381: Tili Riksdagen
26382:
26383: Startstödet till unga lantbrukare har visat sig va- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
26384: ra ett bra sätt att stimulera tili generationsväxling samt
26385: inom lantbruket. Anslaget i budgeten har dock
26386: inte höjts i takt med behoven. De som är berätti- att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
26387: gade till stödet får nu vänta rätt länge. Anslagen på momentet 30.33.40 i tzllägg upptar
26388: tar slut under året och ansökningarna hopar sig. 5 000 000 mark för stödjande av unga od-
26389: Också för år 1986 är det föreslagna 120 milj. mk lare.
26390: för knappt tilltaget. En avsevärd del kommer att ges
26391: på basen av ansökningar som kommit under år 1985.
26392:
26393: Helsingfors den 1 oktober 1985
26394:
26395: Håkan Malm Håkan Nordman
26396: Boris Renlund Ole Norrback
26397: 1985 vp. 1441
26398:
26399: Raha-asia-aloite n:o 1347 Suomennos
26400:
26401:
26402:
26403:
26404: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöi-
26405: den tukemiseen
26406:
26407:
26408: Eduskunnalle
26409:
26410: Nuorten viljelijöiden starttiraha on osoittau- kuluu vuonna 1985 jätettyjen hakemusten perus-
26411: tunut hyväksi tavaksi edistää maatalouden su- teella.
26412: kupolvenvaihdosta. Tulo- ja menoarvion mää- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
26413: rärahaa ei kuitenkaan ole korotettu tarpeiden tah- nioittaen,
26414: dissa. Tukeen oikeutetut joutuvat nykyisin odot-
26415: tamaan varsin pitkään. Määrärahat loppuvat kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26416: ken vuotta ja hakemukset tuuhkautuvat. Myös 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26417: vuodelle 1986 ehdotettu 120 miljoonan markan 30.33.40 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
26418: määräraha on liian niukka. Huomattava osa siitä nuorten viljelzjöiden tukemiseen.
26419:
26420: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
26421:
26422: Håkan Malm Håkan Nordman
26423: Boris Renlund Ole Norrback
26424:
26425:
26426:
26427:
26428: 181 428500120H
26429: 1442
26430: 1985 rd.
26431:
26432: Finansmotion nr 1348
26433:
26434:
26435:
26436:
26437: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en forsknings-
26438: assistent vid Martens Grönsaksforskningsstation
26439:
26440:
26441: Till Riksdagen
26442:
26443: Vid Martens Grönsaksforskningsstation (GFS) i lat skapa en effektivare forskningsinsats inom
26444: Närpes, som underlyder Lantbrukets Forsknings- grönsaksforskningssektorn. För att forskarna skall
26445: central (LFC) utförs sedan början av 1985 de offi- kunna koncentrera sig på kvalificerade uppgifter
26446: ciella försöken för växthusgrönsaker i vårt land. inom forskning och försök krävs det en utökning
26447: Forskningsverksamheten vid Martens Grönsaks- av de knappa personelia resurser som finns vid
26448: forskningsstation utgör en fortsättning på den Grönsaksforskningsstationen i form av personai
26449: försöks- och forskningsverksamhet som på frivillig som forskningsassistenter som kan bistå forskarna
26450: väg bedrivits av Martens Trädgårdsstiftelse och med handräckning.
26451: den statliga forskningsverksamheten vid Träd- Undertecknade anhåller vördsamt om
26452: gårdsforskningsanstalten och Torvindustriförbun-
26453: dets forskningsverksamhet for grönsaker. Genom att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
26454: en koordinering och samordning av de knappa re- på moment 30. 70.01 måtte uppta ett an-
26455: surser som finns vid Martens Grönsaksforsknings- slag om 73 200 mk för avlönande av en
26456: station, som befinner sig i centrum av landets forskningsassistent vid Martens Grönsaks-
26457: största distrikt för växthusgrönsaker, har man ve- forskningsstation fr.o.m. år 1986.
26458:
26459: Helsingfors den 30 september 1985
26460:
26461: Håkan Malm Ole Norrback
26462: Håkan Nordman Boris Renlund
26463: 1985 vp. 1443
26464:
26465: Raha-asia-aloite n:o 1348 Suomennos
26466:
26467:
26468:
26469:
26470: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusassistentin palkkaa-
26471: miseksi Maatalouden tutkimuskeskuksen Martensin vihannestut-
26472: kimusasemalle
26473:
26474: Eduskunnalle
26475:
26476: Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTTK) alai- saada tehokkaampi tutkimuspanos vihannestutki-
26477: sella Vihannestutkimusasemalla (VIH) Närpiössä muksen alalla. Jotta tutkijat voisivat keskittyä
26478: suoritetaan vuoden 1985 alusta lukien maamme tutkimus- ja kokeilutoiminnan vaativiin tehtä-
26479: kasvihuonevihannesten viralliset kokeet. Vihan- viin, tarvitaan Vihannestutkimusaseman niukko-
26480: nestutkimusaseman tutkimustoiminta muodostaa jen henkilöstövoimavarojen lisäämistä tutkijoita
26481: jatkon sille kokeilu- ja tutkimustoiminnalle, jota aputyövoimana avustavien tutkimusassistenttien
26482: aiemmin on harjoitettu vapaaehtoisesti Martens muodossa.
26483: Trädgårdsstiftelse -säätiön toimesta ja valtion tut- Ehdotamme kunnioittaen,
26484: kimustoiminnassa Puutarhatutkimuslaitoksessa
26485: sekä Turveteollisuusliiton vihannestutkimustoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26486: minnassa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26487: Kokoamalla yhteen ja yhteensovittamalla ole- 30. 70. 01 73 200 markan määrärahan tut-
26488: massaolevat vähäiset resurssit Vihannestutkimus- kimusassistentin palkkaamiseen vuodeksi
26489: asemalle, joka sijaitsee maan suurimman kasvi- 1986 Maatalouden tutkimuskeskuksen
26490: huonevihannesalueen keskellä, on haluttu aikaan- alaiselle vihannestutkimusasemalle.
26491:
26492: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
26493:
26494: Håkan Malm Ole ~orrback
26495: Håkan ~ordman Boris Renlund
26496: 1444 1985 rd.
26497:
26498: Finansmotion nr 1349
26499:
26500:
26501:
26502:
26503: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för byggande av allmänna
26504: vägar inom Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt
26505:
26506:
26507: Tili Riksdagen
26508:
26509: Inom Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt För Vasa läns del är utvecklingen när det gäller
26510: finns 7 221 km eller 9,5 % av hela landets allmän- byggnads- och underhållsanslag för vägar inte ac-
26511: na vägar. Distriktets andel av totala trafiken upp- ceptabel. Om den nu pågående utvecklingen till-
26512: går till 8, 8 % . låts fortsätta kommer situationen i länet att vara
26513: Under 1980-talet har distriktet fått 9, 7 % av i det närmaste katastrofal under 1990-talet. Det är
26514: underhållspengarna och 8,3 % av byggnadspeng- därför nödvändigt att Vasa väg- och vattenbygg-
26515: arna. Enligt de planer som nu föreligger beräknas nadsdistrikt tilldelas större anslag under de när-
26516: distriktet under slutet av årtiondet få endast 9 % maste åren.
26517: av underhållspengarna. Byggnadspengarna skulle Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
26518: de närmaste åren sjunka t.o.m. under 8 % och i tecknade
26519: slutet av årtiondet uppgå till 8,9 %.
26520: Under de senaste tio åren har Vasa väg- och vat- att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
26521: tenbyggnadsdistrikt erhållit ca 120 miljoner mk på momentet 31.24.77 upptar 2000000
26522: mindre än vad de på 1970-talet uppgjorda planer- mark i tzllågg tzll Vasa väg- och vatten-
26523: na förutsatte. byggnadsdistrikts anslag för byggande av
26524: Enligt regeringens förslag till budget för år allmänna vägar.
26525: 1986 skulle Vasa Iän få 110,7 milj. mk i byggnads-
26526: pengar. Detta utgör ca 8,0 % av landets hela
26527: byggnadsanslag.
26528:
26529: Helsingfors den 24 september 1985
26530:
26531: Håkan Malm Ole Norrback
26532: Håkan Nordman Boris Renlund
26533: 1985 vp. 1445
26534:
26535: Raha-asia-aloite n:o 1349 Suomennos
26536:
26537:
26538:
26539:
26540: Malm ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta yleisten teiden te-
26541: kemiseen Vaasan tie- ja vesirakennuspiirissä
26542:
26543:
26544: Eduskunnalle
26545:
26546: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirissä on yleisiä tei- markkaa rakentamisrahoja. Se on noin 8,0 %
26547: tä 7 221 kilometriä eli 9,5 % koko maan luvusta. maan koko rakentamismäärärahasta.
26548: Piirin osuus kokonaisliikenteestä on 8,8 %. Mitä tulee teiden rakentamis- ja kunnossapito-
26549: Kuluvan vuosikymmenen aikana on piiri saanut määrärahojen kehitykseen, ei se ole Vaasan läänin
26550: 9, 7 % kunnossapitomäärärahoista ja 8,3 % raken- osalta hyväksyttävä. Jos nyt menossa olevan kehi-
26551: tamismäärärahoista. Nyt käsillä olevien suunnitel- tyksen annetaan jatkua, tulee tilanne läänissä ole-
26552: mien mukaan saisi lääni vuosikymmenen lopun maan lähes katastrofaalinen 1990-luvulla. Siksi on
26553: aikana vain 9 % kunnossapitomäärärahoista. välttämätöntä, että Vaasan tie- ja vesirakennuspii-
26554: Osuus rakentamismäärärahoista laskisi lähivuosi- rille varataan suuremmat määrärahat lähivuosina.
26555: na jopa 8 % :iin ja olisi vuosikymmenen lopussa Viitaten edellä sanottuun ehdotamme,
26556: 8,9 %.
26557: Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aika- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26558: na on Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri saanut noin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26559: 120 miljoonaa markkaa vähemmän kuin mitä 31. 24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
26560: 1970-luvulla laaditut suunnitelmat edellyttivät. Vaasan tie- ja vesirakennuspzirin määrära-
26561: Hallituksen vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi- hoihin yleisten teiden tekemiseen.
26562: tyksen mukaan Vaasan lääni saisi 110,7 miljoonaa
26563:
26564: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
26565:
26566: Håkan Malm Ole Norrback
26567: Håkan Nordman Boris Renlund
26568: 1446
26569: 1985 rd.
26570:
26571: Finansmotion nr 1350
26572:
26573:
26574:
26575:
26576: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av ombygg-
26577: nadsarbetena på landsväg nr 7175 och bygdevägarna nr 17785
26578: och nr 17743 i Korsholm
26579:
26580: Tili Riksdagen
26581:
26582: Landsväg nr 7175 Kuni-Skatila, bygdeväg nr och skadar byggnader på sådana platser där vägen
26583: 17785 från Vallvik och bygdeväg nr 17743 Ska- borde utgöra skyddsvall.
26584: tila-Miekka i Korsholms kommun är viktiga vä- När den s.k. Lilikyro-vägen nu ombyggs blir
26585: gar i det s.k. Östra Korsholm. Vägarna betjänar den högre och kommer att utgöra en effektiv
26586: Kuni, Vallvik och Voitby byar med ett avsevärt damm mot söder. Detta kommer att leda tili att
26587: befolkningsunderlag. vattentrycket ytterligare kommer att öka mot
26588: Vägarna är i dag i ett synnerligen dåligt skick. Voitby-Vallvik-sidan. Det finns orsak att snabbt
26589: De motsvarar inte de krav som ställs på basen av påbörja ombyggnadsarbetena av ovan nämnda
26590: trafiken. Vägarna är byggda på mjuk botten på vägar i Korsholm, dels av trafikpolitiska orsaker,
26591: långa sträckor. Under tjällossningen är trafiken dels för att uppfylla de löften som gavs när Kyro
26592: begränsad vilket ställer till avsevärda problem ef- älv invallades.
26593: tersom vägarna bildar ett nät som utgör enda för- Den sträckning som skulle komma ifråga utgör
26594: bindelsen med yttervärlden. ca 11 km.
26595: Vägarna går tili avsevärd del längs Kyro älvs Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
26596: stränder. Problemen ökas ytterligare av att rätt tecknade
26597: stora delar ligger under vatten vid islossningen i
26598: älven. att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
26599: När det byggdes vallar vid Kyro älv som skydd på moment 31.24.77 upptar ett 500000
26600: mot översvämningar, beslöts att en del av vägen mark stort anslag för påbörjande av om-
26601: genom Voitby skulle ombyggas och höjas för att byggnadsarbetena på landsväg nr 7175 och
26602: utgöra en vall mot älven. Detta har inte skett med bygdevägarna nr 17785 och nr 17743 i
26603: den påföljd att vattenmassorna tränger in på åkrar Korsholm.
26604:
26605: Helsingfors den 30 september 1985
26606:
26607: Håkan Malm Ole Norrback
26608: Håkan Nordman Boris Renlund
26609: 1985 vp. 1447
26610:
26611: Raha-asia-aloite n:o 1350 Suomennos
26612:
26613:
26614:
26615:
26616: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7175 ja paikal-
26617: listeiden n:ot 17785 ja 17743 uudelleenrakentamisen aloittami-
26618: seen Mustasaaressa
26619:
26620: Eduskunnalle
26621:
26622: Maantie n:o 7175 (Kuni-Skatila), paikallistie vat rakennuksia niillä paikoin missä tien pitäisi
26623: n:o 17785 Vallvikistä ja paikallistie n:o 17743 muodostaa suojavalli.
26624: (Skatila-Miekka) Mustasaaren kunnassa ovat tär- Kun niinsanottu Vähäkyröntie nyt uudelleen
26625: keitä teitä niinsanotussa Itä-Mustasaaressa. Tiet rakennetaan, tulee siitä korkeampi ja se tulee
26626: palvelevat Kunin, Vallvikin ja Voitilan kyliä, joil- muodostamaan tehokkaan padon eteläsuuntaan.
26627: la on merkittävä väestöpohja. Tämä tulee johtamaan siihen, että veden paine
26628: Tiet ovat nykyisin erittäin huonossa kunnossa. yhä lisääntyy Voitilan-Vallvikin puolella. On
26629: Ne eivät vastaa liikenteen perusteella asetettavia syytä nopeasti aloittaa edellä mainittujen teiden
26630: vaatimuksia. Tiet on pitkin osuuksin rakennettu uudelleenrakennustyöt Mustasaaressa, osittain lii-
26631: pehmeälle pohjalle. Kelirikon aikana on liiken- kennepoliittisista syistä, osittain Kyrönjoen vallit-
26632: nettä rajoitettu, mikä johtaa huomattaviin ongel- tamisen yhteydessä annettujen lupausten lunasta-
26633: miin, sillä tiet muodostavat verkon, joka on ainoa miseksi.
26634: yhteys ympäröivään maailmaan. Kyseeseen tulevan tielinjan pituus olisi noin 11
26635: Tiet kulkevat huomattavalta osin Kyrönjoen kilometriä.
26636: rantoja pitkin. Ongelmat kärjistyvät vielä siitä, et- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
26637: tä melko suuret osat jäävät veden alle jäiden läh-
26638: dön aikaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26639: Kun Kyrönjoelle rakennettiin rantavalleja suo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26640: jaksi tulvilta, päätettiin, että osa Voitilan kautta 31.24.77 5 00 000 markan määrärahan
26641: kulkevasta tiestä rakennettaisiin uudelleen ja ko- maantien n:o 7175 ja paikallisteiden n:ot
26642: rotettaisiin siten, että tie muodostaisi vallin jokea 17785 ja 17743 uudelleenrakennustöiden
26643: vasten. Tämä ei ole toteutunut, minkä seuraukse- aloittamiseen Mustasaaressa.
26644: na vesimassat tunkeutuvat pelloille ja vahingoitta-
26645:
26646: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
26647:
26648: Håkan Malm Ole Norrback
26649: Håkan Nordman Boris Renlund
26650: 1448 1985 rd.
26651:
26652: Finansmotion nr 1351
26653:
26654:
26655:
26656:
26657: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för ersättande av skador
26658: som fridlysta djur förorsakat
26659:
26660:
26661: Tili Riksdagen
26662:
26663: Under höstflyttningen förorsakar tranorna avse- Tranan är en fridlyst fågel. I miljöministeriets
26664: värd skadegörelse på spannmålsodlingarna. De budget finns upptaget ett anslag om 100 000 mk
26665: största skadegörelserna förekommer längs den Ös- för ersättningar för skadegörelse av fridlysta djur.
26666: terbottniska kusten. Ett område som är speciellt Den summan är dock alltför knappt tilltagen.
26667: hårt utsatt är Söderfjärden i Vasa och Korsholm. Och skadorna måste ersättas ur statsbudgeten ef-
26668: Tranorna kan uppträda i flockar om flera hun- tersom det inte kan anses vara riktigt att enskilda
26669: dra fåglar. Dels trampar de ner stora arealer, dels skall lida för fridlysta fåglars skadegörelse.
26670: äter de av det som inte trampas ner. Enligt upp- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
26671: skattning som gjorts uppgår skadorna tili flera
26672: hundratusen mark enbart på Söderfjärden. Och att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
26673: skadegörelsen har en tendens att öka år från år. på moment 35.15.42 i ttlliigg upptar
26674: Speciellt detta år har skadegörelsen varit stor efter- 200 000 mark för erså"ttande av skador som
26675: som tranorna anlände ovanligt tidigt och de uppe- fridlysta djur förorsakar.
26676: höll sig länge på odlingarna på grund av den sena
26677: skörden.
26678:
26679: Helsingfors den 26 september 1985
26680:
26681: Håkan Malm Ole Norrback
26682: Håkan Nordman Boris Renlund
26683: 1985 vp. 1449
26684:
26685: Raha-asia-aloite n:o 1351 Suomennos
26686:
26687:
26688:
26689:
26690: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rauhoitettujen
26691: eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen
26692:
26693:
26694: Eduskunnalle
26695:
26696: Syysmuuton aikana aiheuttavat kurjet huomat- Kurki on rauhoitettu lintu. Ympäristöministe-
26697: tavaa vahinkoa viljapelloilla. Suurimmat vahingot riön pääluokkaan on esitetty 100 000 markan
26698: esiintyvät Pohjanlahden rannikolla. Erityisen alt- määräraha rauhoitettujen eläinten aiheuttamien
26699: tiina vahingoille on Söderfjärdenin alue Vaasassa vahinkojen korvaamiseen. Momentin määräraha
26700: ja Mustasaaressa. on kuitenkin aivan liian niukka. Vahingot tulee
26701: Kurjet voivat esiintyä usean sadan linnun par- korvata valtion budjettivaroista, sillä ei voida pi-
26702: vissa. Ne sekä polkevat maahan suuria peltoaloja tää oikeana, että yksityiset joutuvat kärsimään
26703: että syövät tallaamattomaita alueelta. Tehdyn ar- rauhoitettujen lintujen aiheuttamista vahingoista.
26704: vion mukaan kohoavat vahingot useisiin satoihin- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
26705: tuhansiin markkoihin pelkästään Söderfjärdenis-
26706: sä. Lisäksi vahingoilla on taipumus kasvaa vuosi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26707: vuodelta. Erityisesti tänä vuonna ovat vahingot ol- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26708: leet suuria, koska kurjet saapuivat epätavallisen 35.15.42 lisäyksenä 200 000 markkaa rau-
26709: aikaisin ja pysyttelivät myöhäisen sadonkorjuun hoitettujen eläinten aiheuttamien vahin-
26710: takia pitkään viljelyksillä. kojen korvaamiseen.
26711:
26712: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
26713:
26714: Håkan Malm Ole Norrback
26715: Håkan Nordman Boris Renlund
26716:
26717:
26718:
26719:
26720: 182 428500120H
26721: 1450 1985 vp.
26722:
26723: Raha-asia-aloite n:o 1352
26724:
26725:
26726:
26727:
26728: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailutukeen Koillis-
26729: maan matkailuyrityksille
26730:
26731:
26732: Eduskunnalle
26733:
26734: Hallitus estttaa läänien kehittämisrahasta teiden turvaamiseksi kohtuullista, että matkailu-
26735: myönnettäväksi Lapin matkailun lomatukeen 3 tukea myönnetään myös Koillismaan matkailuyri-
26736: milj. mk matkailuyrityksille 1.1.-15.2. ja tyksille.
26737: 1.10.-20.12. välisinä aikoina. Myös Koillismaalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26738: etenkin Kuusamossa ja Pudasjärvellä on viime taen,
26739: vuosina suoritettu merkittäviä matkailuinvestoin-
26740: teja. Jotta Koillismaan matkailuyritykset voisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26741: mahdollisimman tehokkaasti käyttää hyväksi näi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26742: tä investointeja ja työllistää työntekijänsä ympäri- 26.98.43 1 000 000 markkaa matkailu-
26743: vuotisesti n. 20 % : n työttömyyden vaivaamaila tukeen Kozllismaan matkazluyn"tykszlle.
26744: Koillismaalla, on jo tasapuolisten kilpailuolosuh-
26745:
26746: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26747:
26748: Mauno Manninen Hannu Kemppainen
26749: 1985 vp. 1451
26750:
26751: Raha-asia-aloite n:o 1353
26752:
26753:
26754:
26755:
26756: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo - Natura 86
26757: luonto- ja kulttuuritapahtuman tukemiseen
26758:
26759:
26760: Eduskunnalle
26761:
26762: Kuusamossa on järjestetty vuodesta 1980 läh- 10 000 henkilöä. Kuusamo- Natura 86:n teema
26763: tien vuosittain Kuusamon kunnan ja Oulun yli- on "Luonto - Kotiseutuni".
26764: opiston toimesta Kuusamo - Natura luonto- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26765: kulttuuritapahtuma. Tapahtuman luonto- ja kes- taen,
26766: kustelutilaisuuksissa käsiteltiin viime kesänä ai-
26767: hetta ''retkeily''. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26768: Kulttuuritilaisuudet ovat käsittäneet kesäteat- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26769: teria, taide- ja valokuvanäyttelyjä, konsertteja se- 29.90.52 100 000 markkaa Kuusamo
26770: kä paikkakunnan perinnekulttuuria. - Natura 86luonto- ja kulttuuritapahtu-
26771: Kuusamo- Natura 85:n tilaisuuksiin osallistui man tukemiseen.
26772:
26773: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
26774:
26775: Mauno Manninen Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen
26776: 1452 1985 vp.
26777:
26778: Raha-asia-aloite n:o 1354
26779:
26780:
26781:
26782:
26783: Manninen: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnonvarainneu-
26784: voston toimintaan
26785:
26786:
26787: Eduskunnalle
26788:
26789: Maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toi- jelun strategian toteuttamista Suomen uudistu-
26790: miva luonnonvarainneuvosto on asetettu edistä- vien luonnonvarojen hoidossa sekä parhaillaan
26791: mään ministeriön hallinnonalan tehtäviin liitty- käynnissä oleva maasuurpetojen tavoitekantojen
26792: vien luonnonvarojen kestävää ja monipuolista suuruutta selvittävä projekti.
26793: käyttöä sekä hoitoa ja suojelua. Tässä tehtävässään Ensi vuoden tavoitteena on käynnistää selvitys
26794: neuvosto on selvittänyt metsien ja vesien eri luon- luonnonvarojen kestävän käytön toteutumisesta
26795: nonvarojen sekä maatalousmaan käyttöä ja niihin maamme lainsäädännössä ja luonnonvaroja koske-
26796: liittyviä pitkän tähtäyksen kysymyksiä. Koska mi- van tutkimustoiminnan tarpeesta ja riittävyydes-
26797: nisteriössä ei ympäristöministeriön perustamisen tä, joista viimeksimainittu tehtävä edellyttää ver-
26798: jälkeen ole ollut sellaista ympäristönsuojelun asi- tailuja myös naapurimaiden tilanteeseen. Sanotut
26799: antuntemusta kuin aikaisemmin, neuvosto on tehtävät eivät voi käynnistyä ilman riittävää mää-
26800: joutunut toimimaan yhä enemmän ministeriötä rärahaa.
26801: avustavana asiantuntijaelimenä. Erityiskysymyk- Edellä olevan perusteella ehdotan,
26802: sissä neuvosto sihteeristön pienilukuisuuden takia
26803: on joutunut tekemään selvityksiä määräaikaisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26804: palkattavien projektisihteerien ja joissakin ta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26805: pauksissa näitä tehtäviä valvomaan kutsuttujen 30. 01.09 (Neuvottelukunnat) lisäyksenä
26806: asiantuntijaryhmien avulla. Viime aikoina toteu- 60 000 markkaa käyttösuunnitelman koh-
26807: tettuja projekteja ovat olleet luonnonvarojen tilin- taan Luonnonvarainneuvosto.
26808: pidon kehittämisselvitys, maailman luonnonsuo-
26809:
26810: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
26811:
26812: Mauno Manninen
26813: 1985 vp. 1453
26814:
26815: Raha-asia-aloite n:o 1355
26816:
26817:
26818:
26819:
26820: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonhoitotilojen pe-
26821: rustamiskokeiluun
26822:
26823:
26824: Eduskunnalle
26825:
26826: Maamme metsien, peltojen ja vesien tuotta- työn ja toimeentulon rungon muodostaisivat met-
26827: mien luonnonvarojen hyödyntäminen ja hoito ta- sänhoito, puunkorjuu (energiapuu) ja luonnon-
26828: pahtuu varsin tehokkaasti ja tarkoituksenmukai- tuotteiden keruu sekä omavaraistalouteen liittyvät
26829: sesti pääasiassa maatilatalouden kautta, mutta vii- työt. Julkisen sektorin osuuden luonnonhoitotilan
26830: me vuosikymmeninä tapahtuneen yleisen yhteis- perheenjäsenten työssä voisivat muodostaa esim.
26831: kuntamme ja elinkeinorakenteen muutoksen joh- luonnon virkistyskäyttöä ja ympäristönhoitoa
26832: dosta on varsinkin pieniä maatiloja autioitunut edistäen: riistanhoito, eräopastus, retkeilyreittien
26833: runsaasti. Myös monet 1960-luvulta lähtien toteu- ja luontopolkujen kunnossapito sekä lähiympäris-
26834: tetut maataloustuotannon rajoitus- ja ohjaaruis- tön maiseman ja yleisten alueiden kuten esim. ui-
26835: toimenpiteet (peltopaketointi) ovat erityisesti marantojen hoito. Tällaiseen luonnon- ja ympä-
26836: Pohjois- ja Itä-Suomessa autioittaneet jopa koko- ristönhoitajan toimenkuvaan voidaan liittää myös
26837: naisia maaseutukyliä. Näiden tilojen maiden sellaisia maaseutukylässä tarpeellisia sosiaalialan
26838: käyttö lisämaiksi on ongelmallista, koska niiden auttamistehtäviä, joiden organisoimisessa on tällä
26839: metsät ovat useimmiten sellaisessa tuotantovai- hetkellä ongelmia. Tässä yhteydessä tulisikin or-
26840: heessa, etteivät ne sovellu edellä mainittuun tar- ganisoida kaikki se ns. tekemätön työ, josta julki-
26841: koitukseen. Kuitenkin noilla tiloilla olisi runsaasti sessa keskustelussa usein puhutaan.
26842: luonnonhoitoon liittyvää työtä, jolla pitkällä aika- Koska ko. osa-aikaisten luonnon- ja ympäris-
26843: välillä olisi puuntuotannon ja luonnon virkistys- tönhoitajien toimien sijoittaminen luonnonhoito-
26844: käytön kannalta myös merkittävä kansantaloudel- tiloilla työskentelevien perheisiin tapahtuisi
26845: linen merkitys. maamme vaikeimmilla työttömyysalueilla, olisi se
26846: Kokeilun ja siihen liittyvän tutkimuksen avulla järkevää työllistämisvarojen käyttöä työttömyys-
26847: tulisikin selvittää mahdollisuudet perustaa luon- korvausten maksamisen asemasta. Koulutus voisi
26848: nonhoitotiloja. Tällaisia tiloja voitaisiin muodos- aluksi tapahtua työllisyyskoulutuksena.
26849: taa yksityisten omistuksessa olevista autiotilojen Luonnonhoitotilojen perustaruiskokeilu voitai-
26850: maista ja sellaisista maatilahallituksen omistukses- siin toteuttaa Iijokilaakson projektialueella, joka
26851: sa olevista maista, jotka eivät sovellu lisämaiksi on maamme vaikeinta työttömyysaluetta, ja toi-
26852: maatiloille. Jos tila perustettaisiin jo yksityisen saalta Iijokilaakson kunnissa on erittäin paljon
26853: omistuksessa olevalle maalle, tarvittaisiin pääomia luonnonhoitotyön tarpeessa olevia autiotiloja.
26854: valtion varoista asuinrakennusten rakentamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26855: tai perusparantamiseen lähinnä luontaiselinkeino- taen,
26856: tiloja koskevan lain mukaisin ehdoin. Maan han-
26857: kintaan tulisi saada halpakorkoista lainaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26858: Elinkelpoisen ja riittävän toimeentulon antavan 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 30.34
26859: luonnonhoitotilan työtehtävien toimenkuvaan uudelle momentzfle 10 000 000 markkaa
26860: voidaan liittää myös yhteiskunnan kannalta tär- luonnonhoitotzfojen perustamiskokezfun
26861: keitä lähiympäristön luonnon- ja ympäristönhoi- toteuttamiseksi Iijokzfaakson projekti-
26862: totehtäviä, joita esim. tällä hetkellä suoritetaan alueella.
26863: satunnaisesti työllisyystöinä. Luonnonhoitotilan
26864:
26865: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
26866:
26867: Mauno Manninen Tytti Isohookana-Asunmaa
26868: 1454 1985 vp.
26869:
26870: Raha-asia-aloite n:o 1356
26871:
26872:
26873:
26874:
26875: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta poronvasavahinkojen kor-
26876: vaamiseen Oivangin paliskunnassa
26877:
26878:
26879: Eduskunnalle
26880:
26881: Vuonna 1982 tapahtui Kuusamon Oivangin paliskunnan vahinkoa kärsineille poronomistajille
26882: paliskunnssa porotaudin aiheuttama 322 poronva- korvataan 241 500 markan vahingosta 75 % elin.
26883: san joukkokuolema. Vahinko kohdistui osaan pa- 180 000 mk. Lisämäärärahan tarve Oivangin patis-
26884: liskuntaa ja aiheutti siten sen alueen poromiehille kunnalle tulevaan porovahinkokorvaukseen on
26885: 62,4 % :n vasakadon. Vuoden 1983 kolmannessa 125 000 mk.
26886: lisämenoarviossa osoitettiin vuoden 1982 porova- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26887: hinkojen korvauksiin 400 000 markkaa. Määrära- taen,
26888: haa ei jaettu, vaan vuoden 1985 ensimmäisessä li-
26889: sämenoarviossa ko. määrärahan jakoperusteita ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26890: muutettiin niin, että siitä korvattiin myös vuonna 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26891: 1981 tapahtuneet porovahingot. Näin vesittyi Oi- 30.35.45 125 000 markkaa Oivangin
26892: vangin paliskunnan oikeutettu porovahinkokor- paliskunnalle jaettavaksi edelleen palis-
26893: vauksen määrä. kunnan poronomistajille kesällä 1982 ta-
26894: Koska vahingot Oivangin paliskunnassa poik- pahtuneen poronvasavahingon korvaami-
26895: kesivat poronhoitoalueen muista vahingoista, on seksi.
26896: oikeudenmukaista ja kohtuullista, että Oivangin
26897:
26898: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
26899:
26900: Mauno Manninen Liisa Jaakonsaari
26901: Håkan Malm Anssi Joutsenlahti
26902: 1985 vp. 1455
26903:
26904: Raha-asia-aloite n:o 1357
26905:
26906:
26907:
26908:
26909: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen tur-
26910: vaamiseksi
26911:
26912:
26913:
26914: Eduskunnalle
26915:
26916: Suomen arvokalakannat sekä mereen laskevissa lukkaita kunnostusten tekemiseen ja töiden suun-
26917: joissa että sisämaassa ovat romahtaneet vain pie- taamista luonnontaloutta palveleviin kohteisiin
26918: neen osaan entisestään viimeisten 30 vuoden aika- on edellytetty myös eduskunnassa usean valtion
26919: na. Vaelluskaloista lohi ja meritaimen voidaan jo budjetin laadinnan yhteydessä. Kalastuslain mu-
26920: luokitella uhanalaisiksi, sillä niiden luontainen li- kaisten kalastuspiirien toiminnan käynnistyminen
26921: sääntyminen on jokien patoamisen, uittoväylien takaa riittävän asiantuntemuksen saannin kunnos-
26922: perkaamisen ja saastumisen takia supistunut lähes tushankkeisiin.
26923: olemattomiin. Suomen alunperin 18 lohijoesta Valtion tulo- ja menoarvioon onkin vuodesta
26924: onkin enää jäljellä kaksi ja 47 meritaimenjoesta 1984 lähtien varattu määräraha kalataloudellisille
26925: viisi. Näistäkin useita uhkaavat erilaiset hankkeet. rakentamis- ja kunnostushankkeille (momentti
26926: Lisääntyvällä istutustoiminnalla asiaa ei voida 30.37.77). Momentin määräraha vuodelle 1986, 2
26927: yksin hoitaa, sillä kalojen perimäaines heikkenee milj. mk, on kuitenkin riittämätön, kun lisäksi
26928: nopeasti ja kalat '' laitostuvat''. Kalastusrajoitus- osa määrärahasta menee luonnonravintolammi-
26929: ten lisäksi paras tapa pelastaa jäljellä olevat arvo- koiden rakentamiseen.
26930: kalakannat sukupuuttoon kuolemiselta on jokien Parhaillaan on lausuntokierroksella maa- ja
26931: ja vesistöjen kunnostus kalataloutta varten. Kun- metsätalousministeriön v. 1983 asettaman Vael-
26932: nostustyöt ovat saatavaan hyötyyn nähden erittäin luskalakantojen elvyttämistyöryhmän mietintö,
26933: halpoja ja tehtyjen tutkimusten mukaan niistä jossa on laadittu valtakunnallinen ohjelma ennen
26934: koituva tuotto ylittää yleensä reilusti kustannuk- kaikkea vaelluskalakantojen lisäämiseksi ja niiden
26935: set. Esimerkiksi Viitasaaren Kärnänkosken kun- hoidon parantamiseksi. Kalataloudelliset kunnos-
26936: nostuksen on arvioitu maksavan 450 000 markkaa tustyöt vittaavissa vesissä ovat ohjelman toteutta-
26937: ja hyödyn nousevan pelkästään kalanmottona ja misen keskeisiä keinoja. Työryhmä on esittänyt
26938: kalakorttituloilla yli kahden miljoonan markan. kalataloudellisiin kunnostustöihin varattavaksi
26939: Ruotsin ja Norjan kunnostetuilla jokialueilla on vuosittain 3 milj. mk, mihin nyt siis hallituksen
26940: todettu lisäksi olevan erittäin suurta matkailullista tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1986 ei ole
26941: merkitystä, joka tuo tuloja nimenomaan köyhiin ylletty.
26942: kehitysaluekuntiin. Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
26943: Jokien kunnostaminen on myös kaikissa vai- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
26944: heissaan erittäin työllistävää toimintaa ja toiminta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26945: sijoittuisi myös Suomessa pääosin alityöllisyys- taen,
26946: alueille pohjoisiin ja itäisiin kuntiin. Kunnosta-
26947: minen perustuu myös osin lain velvoitteisiin, sillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26948: pelkästään aikoinaan perattuja ja jo uittokäytöstä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26949: poistuneita jokivesiä on maassamme yli 40 000 ki- 30.37. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa ka-
26950: lometriä. Kunnostamattomina niiden yksityis- ja lataloudelliszi'n rakentamis- ja kunnostus-
26951: kansantaloudellinen tuotto on mitätön. hankkeisiin vaelluskalakantojen turvaami-
26952: Myös suunnittelu- ja kunnostusorganisaatiot seksi.
26953: ovat valmiina. Monet vesipiirit ovat erittäin ha-
26954:
26955: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26956:
26957: Mauno Manninen Esko Helle Reino Paasilinna
26958: Pertti Salolainen Kalevi Mattila Timo Kietäväinen
26959: 1456 1985 vp.
26960:
26961: Raha-asia-aloite n:o 1358
26962:
26963:
26964:
26965:
26966: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta karjakon ja kolmen kar-
26967: janhoitajan toimen perustamiseksi Kuopion yliopistoon
26968:
26969:
26970: Eduskunnalle
26971:
26972: Valtioneuvoston 6.1.1983 ja edelleen 24.1. suuksia karjan - noin 50 eläintä - vastaanotta-
26973: 1984 vahvistamien korkeakoululaitoksen kehittä- miseen ilman karjanhoitajia. Yliopistolla ei ole
26974: missuunnitelmien mukaisesti Kuopion yliopis- mitään mahdollisuuksia perustaa karjanhoitajan
26975: toon perustetaan suunnittelukaudella 1985-86 virkoja.
26976: koetila eläinlääketieteellistä opetusta ja tutki- Ainoa mahdollisuus on siirtää kyseiset karjakon
26977: musta sekä alueen eläinlääkintähuoltoa varten. ja kolmen karjanhoitajan työsuhteiset toimet
26978: Taloudellisesti ja toiminnallisesti edullisin vaih- 1.1.1986 alkaen sosiaali- ja terveysministeriön
26979: toehto on, että koetila perustetaan yliopiston alaisuudesta Kuopion yliopistoon eläinlääketie-
26980: lähellä sijaitsevalle valtion omistamalle Niuvan- teellisen koetilan toiminnan käynnistämiseksi.
26981: niemen sairaalan maatilalle. Tämä edellyttää, että Siirto ei aiheuta valtiolle lisäkustannuksia.
26982: tilalla sijaitseva karjarakennus ja karja sekä apu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26983: laistyönjohtajan (karjakko) toimi ja kolme karjan- taen,
26984: hoitajan työsuhteista tointa siirretään yliopistolle
26985: siten kuin neuvotteluissa sairaalan kanssa syksyllä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26986: 1984 on sovittu. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26987: Lääkintöhallitus ei ole esittänyt kyseisten toi- 29.10. 01 lisäyksenä 500 000 markkaa kar-
26988: mien siirtoa sen vuoksi, että kysymyksessä eivät jakon ja kolmen karjanhoitajan toimen pe-
26989: ole terveydenhuollon virat. rustamiseksi Kuopion yliopistoon.
26990: Yliopistolla ei ole kuitenkaan mitään mahdolli-
26991:
26992: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
26993:
26994: Olavi Martikainen Kari Rajamäki Lauha Männistö
26995: 1985 vp. 1457
26996:
26997: Raha-asia-aloite n:o 1359
26998:
26999:
27000:
27001:
27002: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ameriikan hevosajo-
27003: neuvomuseon toimintaan
27004:
27005:
27006: Eduskunnalle
27007:
27008: Vieremälle on yksityisen henkilön aloitteelli- ovat saaneet osakseen varsin runsaasti mielenkiin-
27009: suuden tuloksena perustettu Ameriikan hevosajo- toa. Kokoelmat ovat olleet kesän 1985 aikana va-
27010: neuvomuseo. Museon kokoelmiin on tallennettu paasti nähtävillä yleisölle ja niitä on esitelty mu-
27011: eri aikakausina käytettyjä hevosajoneuvoja, työko- seon perustajan, mv. Pauli Niskasen toimesta.
27012: neita ja -laitteita sekä erilaisia hevosen hoitoon ja Kokoelman kartuttaminen jatkuu edelleen. Mu-
27013: käyttöön liittyviä välineitä. Kokoelmaan kuuluu seon perustamista ja kokoelmien keräämistä on
27014: muun muassa laaja puolustusvoimien osasto. Ko- pidettävä tunnustuksen ansaitsevana kulttuurite-
27015: koelmien hankkiminen ja niiden säilyttämiseen kona. Toiminta ansaitsee myös yhteiskunnan ta-
27016: tarvittavien tilojen rakentaminen on vaatinut mu- holta taloudellista tukea.
27017: seon perustajalta huomattavia taloudellisia uh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27018: rauksia ja runsaasti työtä. Näin on kuitenkin syn- taen,
27019: tynyt merkittävä museaalinen kokoelma jo häviä-
27020: mässä olevasta vanhasta esineistöstä ja tallennettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27021: maamme talouden ja kulttuurimme kehitykseen 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
27022: merkittävästi vaikuttanutta aihepiiriä. kaa Vieremällä olevan Amenikan hevos-
27023: Museon kokoelmat ovat merkittävä nähtävyys ja ajoneuvomuseon toiminnan tukemiseksi.
27024:
27025: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
27026:
27027: Olavi Martikainen Paavo Vesterinen
27028: Osmo Vepsäläinen Erkki Moisander
27029:
27030:
27031:
27032:
27033: 183 428500120H
27034: 1458 1985 vp.
27035:
27036: Raha-asia-aloite n:o 1360
27037:
27038:
27039:
27040:
27041: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylä-Savon Nuorisoseu-
27042: rojen Liitolle toimitilojen hankkimiseen
27043:
27044:
27045: Eduskunnalle
27046:
27047: Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto, joka on Ylä- risotyössä syntyvät taloudelliset tulokset ohjautu-
27048: Savossa toimivien 32 paikallisen nuorisoseuran vat toiminnan kehittämiseen, tulisi toimitilojen
27049: keskusseura, on lainavaroin hankkinut käyttöönsä hankintaan saada erillistä tukea. Erityisen tarpeen
27050: Iisalmen kaupungista 82 m 2 :n suuruisen kokous-, tällainen tuki on kehitysalueilla, kuten Ylä-Savos-
27051: kerho- ja toimistohuoneiston. Huoneiston hank- sa, jossa taloudellisen tuen saantiin omalta alueel-
27052: kiminen on ollut välttämätön yli 4 200 jäsenen ta on perin vähäiset mahdollisuudet.
27053: järjestön toiminnan kannalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27054: Nuorisoseuratoiminnalla on Ylä-Savon alueella taen,
27055: vanhat ja vahvat perinteet. Ylä-Savon Nuorisoseu-
27056: rojen Liitto on maamme toiminnallisesti aktiivi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27057: simpia keskusseuroja ja näin ollen käytännössä to- 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
27058: teuttaa niitä tavoitteita, joiden perusteella myös kaa avustuksena Ylä-Savon Nuorisoseuro-
27059: yhteiskunnan tukea vapaalle kansalaistoiminnalle jen Lzitolle omien toimitilojen hankinnas-
27060: myönnetään. ta aiheutuneiden lainojen maksuun.
27061: Koska on pidettävä perusteltuna sitä, että nuo-
27062:
27063: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
27064:
27065: Olavi Martikainen Katri-Helena Eskelinen
27066: 1985 vp. 1459
27067:
27068: Raha-asia-aloite n:o 1361
27069:
27070:
27071:
27072:
27073: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen lentokentän
27074: rakennusavustuksiin
27075:
27076:
27077: Eduskunnalle
27078:
27079: Valtio on vuosittain tukenut kevytliikennelen- set kentän rakentamiseksi liikennetarvetta vastaa-
27080: tokenttien rakentamista tulo- ja menoarvioon si- vaan kuntoon ovat tältä osin olemassa. Kyseisellä
27081: sältyvien määrärahojen puitteissa. Kevytliikenne- kentällä on lentokenttäverkostomme kannalta
27082: kentillä on usein huomattavaa aluepoliittista mer- huomattava merkitys samoin kuin Iisalmen ja sen
27083: kitystä elinkeinoelämän kannalta tarpeellisten no- ympäristön Ylä-Savon kehityksen kannalta erityi-
27084: peiden kulkuyhteyksien mahdollistajana. sesti taksilentoliikenteen ja puutteellisia poikit-
27085: Iisalmen kevytliikennekenttähanketta tuettiin taisyhteyksiä parantavan liikenteen kehittämi-
27086: näillä varoilla 1970-luvun alkupuolella. Kentän seksi.
27087: maapohjan omistussuhteiden vuoksi kentän ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27088: hittäminen pysähtyi siitäkin huolimatta, että se si- taen,
27089: sältyi ilmailuhallituksen suunnitelmiin. Kenttä
27090: on tällä hetkellä rajoitetusti liikennekelpoinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27091: pienkoneille. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27092: Kenttäalueen maapohja on nyttemmin hankit- 31.47.41 1 000 000 markkaa Iisalmen
27093: tu Iisalmen kaupungin omistukseen ja edellytyk- lentokentän rakentamisen avustamiseen.
27094:
27095: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
27096:
27097: Olavi Martikainen Katri-Helena Eskelinen Osmo Vepsäläinen
27098: 1460 1985 vp.
27099:
27100: Raha-asia-aloite n:o 1362
27101:
27102:
27103:
27104:
27105: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanviljelijöiden työ-
27106: terveysprojektin henkilöstön palkkaamiseen
27107:
27108:
27109: Eduskunnalle
27110:
27111: Maamme aktiiviviljelijöiden terveydentila näyt- Vuoden 1985 alussa liki 30 000 viljelijää on il-
27112: tää maatalouden työterveyden kehittämisohjel- moittautunut heille vapaaehtoisen työterveys-
27113: man (MTH-ohjelma) yhteydessä tehtyjen sekä huollon piiriin. MTH-ohjelmassa ei vielä ole pys-
27114: muiden tutkimusten perusteella huonolta muihin tytty tutkimaan sitä, miten tarkoituksenmukaisel-
27115: työtä tekeviin väestöryhmiin verrattuna. Tuki- ja la ja tehokkaalla tavalla voitaisiin huolehtia viljeli-
27116: liikuntaelimistön sairauksia on kolme kertaa mui- jöiden työterveyshuoltotoiminnan jatkosta sen
27117: ta työtä tekeviä enemmän. Hengityselinten toi- käynnistäruisvaiheen jälkeen. Lisäksi MTH-ohjel-
27118: minnan suhteen viljelijät ovat noin 10-15 vuotta massa työperäisiin sairauksiin kohdistuvat tutki-
27119: vanhempia kuin muu väestö. Lisäksi viljelijöillä mukset ovat pahasti kesken eritoten hengityselin-
27120: on työperäisiä kroonisia keuhkoputkentulehduk- sairauksien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien suh-
27121: sia, homepölykeuhkoa ja astmaa sekä näihin liit- teen. Viljelijöiden terveydestä ja työperäisistä sai-
27122: tyvää oireilua huomattavasti muita työtä tekeviä rauksista ei ole kansainvälisestikään juuri tutki-
27123: enemmän. Työperäisten hengityselinsairauksien mustietoa käytettävissä. Ilman tehokasta maam-
27124: vuoksi on työkyvyttömyyseläkkeellä noin 4 % me 213 kansanterveystyön kuntainliiton työter-
27125: Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen eläkekannasta. veyslääkärien ja -hoitajien koulutuksen toteutta-
27126: Vertailun vuoksi voitaneen mainita, että vastaava mista ja koordinointia käytännön työhön sekä li-
27127: luku tapaturmien suhteen on 3 %. Muita työpe- säksi noin 200 piiriagrologin ja muun maatalous-
27128: räisiä sairauksia viljelijöillä ovat mm. työperäiset neuvojankoulutuksen jätjestämistä ei viljelijöiden
27129: ihottumat (joka kahdeksas viljelijä sairasti pitkä- käytännön työterveyshuolto tule toimimaan. Li-
27130: aikaista, yleensä huonosti hoidettua ihottumaa), säksi vapaaehtoisuuteen perustuva viljelijöiden
27131: osa allergisista sairauksista ja melun aiheuttama työterveyshuolto tulee tarvitsemaan jatkuvaa seu-
27132: huonokuuloisuus. Työtapaturmista aiheutuu vuo- rantaa, arviointia ja kehittämistä palvellakseen vil-
27133: sittain noin 1 % :n menetys kokonaistyöpanokses- jelijöiden työperäisten sairauksien tehokasta eh-
27134: ta. Työn terveysriskien suhteen viljelijät sijoittuvat käisyä. Jo pelkästään viljelijöiden työperäisten
27135: ammattiryhmien joukossa huonompaan päähän, hengityselinsairauksien ehkäisemisellä voitaisiin
27136: likipitäen rakennustyöläisten kanssa tasoihin. varovasti arvioiden estää noin 1 000 viljelijän vuo-
27137: Työterveyshuollon keinoin voidaan pääosa näis- sittainen pysyvä invalidisoituminen.
27138: tä työn aiheuttamista sairauksista ja työtapatur- Kuopion aluetyöterveyslaitokseen on päätetty
27139: mista ehkäistä. Maamme terveyskeskusten tulisi perustaa maanviljelijöiden työterveyshuoltoryhmä
27140: pikaisesti toteuttaa työterveyshuoltolain mukai- (MTH-ryhmä), jonka tehtävänä on
27141: nen viljelijäväestön työterveyshuolto. Lääkintö- 1) tehdä tutkimustyötä viljelijöiden työterveys-
27142: hallitus on toimittanut MTH-ohjelman tutkimuk- huollon kehittämiseksi ja arvioimiseksi,
27143: siin ja suositukseen sekä tältä pohjalta asetetun 2) tutkia viljeljöiden työn ja terveyden välisiä
27144: työryhmän jättämään muistioon perustuen ohje- vuorovaikutussuhteita,
27145: kirjeen terveyskeskuksille. Tammikuussa 1985 3) saattaa em. tutkimustulokset palvelemaan
27146: maamme terveyskeskuksille toimitetussa ohjekir- käytännön viljelijöiden työterveyshuoltoa sekä sen
27147: jeessä annetaan yksityiskohtaiset ohjeet viljelijöi- hallintoa ja koulutusta.
27148: den työterveyshuollon aloittamisesta, tarvittavan Projektiryhmän kooksi on suunniteltu vähin-
27149: henkilökunnan hankkimisesta sekä terveyskeskus- tään 5 henkilöä sijoitettavaksi pysyvästi Kuopion
27150: ten työterveyshoitajien ja lääkäreiden sekä maata- aluetyöterveyslaitokseen. Varojen saanti 5 henki-
27151: louskeskusten maatalousneuvojien koulutuksesta. lön palkkaukseen tuottaa vaikeuksia. Kansanelä-
27152: 1985 vp. -- EU\ n:o 1362 1461
27153:
27154: kelaitoksen, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja tointa ei nykynäkymien mukaan saatane budjetti-
27155: maatilahallituksen projektirahoituksen turvin on rahoituksen turvin vakinaistettua Työterveyslai-
27156: MTH-ryhmän toiminta saatu käynnistymään. Li- tokseen.
27157: säksi Työterveyslaitoksen vakituisesta budjetista Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27158: on vuonna 1985 saatu yksi mainituista viidestä taen,
27159: henkilöstä vakinaistettua ja eduskunnan aloitteen
27160: pohjalta toinen henkilö myös vuonna 1985 saata- ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27161: neen vakinaistettua. Kuitenkin Työterveyslaitok- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27162: selta edellytettiin jo projektirahoituksen saamisen 33.06.50 lisäyksenä 250 000 markkaa
27163: edellytyksenä toimien vakinaistamista vuoden maanviljelzjöiden työterveysprojektin hen-
27164: 1987 loppuun mennessä. Jäljellä olevaa kolmea kilöstötarpeisiin.
27165:
27166: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27167:
27168: Olavi Martikainen Paavo Vesterinen Marja-Liisa Tykkyläinen
27169: Lea Sutinen Katri-Helena Eskelinen Osmo Vepsäläinen
27170: Pentti Poutaneo Kari Rajamäki Heimo Linna
27171: Håkan Malm Hannu Tenhiälä Aapo Saari
27172: Erkki Moisander Heikki Riihijärvi Veikko Vennamo
27173: 1462 1985 vp.
27174:
27175: Raha-asia-aloite n:o 1363
27176:
27177:
27178:
27179:
27180: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden sukupolven-
27181: vaihdoseläkkeiden ylimääräiseen korottamiseen
27182:
27183:
27184: Eduskunnalle
27185:
27186: Vuoden 1985 alusta muuttuivat sukupolven- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27187: vaihdoseläkkeen määräytymisperusteet kansan- taen,
27188: eläkeuudistuksen johdosta. Muutos ei kuitenkaan
27189: koske niitä maatalousyrittäjiä, jotka ovat jo ennen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27190: vuotta 1985 luovuttaneet tilan ja lähteneet suku- 1986 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
27191: polvenvaihdoseläkkeelle. Tämän vuoksi heidän markkaa ylimääräiseksi eläkkeeksi ennen
27192: eläkkeensä eivät nousseet kuten kansaneläkkeet. 1. 1. 1985 sukupolvenvazhdoselåkkeelle
27193: Epäkohdan korjaaminen merkitsisi noin 60 mil- siirtyneiden eläkkeiden tason korottami-
27194: joonan markan lisäkustannusta. seksi nykyisiä eläkkeitä vastaavalle tasolle.
27195:
27196: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
27197:
27198: Olavi Martikainen Heimo Linna Heikki Kokko
27199: Marjatta Väänänen Esko Aho Jukka Vihriälä
27200: Aapo Saari
27201: 1985 vp. 1463
27202:
27203: Raha-asia-aloite n:o 1364
27204:
27205:
27206:
27207:
27208: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta laitosmuotoisen
27209: sivistystyön keskusjärjestöjen valtionapuun
27210:
27211:
27212: Eduskunnalle
27213:
27214: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon val- osuuksiin vuosittain käytetään satoja miljoonia
27215: tioneuvosto on esittänyt momentille 29.5 7. 54 markkoja. Järjestöt tuottavat edustamalleen toi-
27216: (Valtionapu järjestöjen vapaata sivistystyötä var- mintakentälle keskitetysti ja taloudellisesti edulli-
27217: ten) 12 500 000 markkaa. Käyttösuunnitelman simmalla tavalla palveluja, joita po. laitokset eivät
27218: mukaan tästä määrärahasta on 2 150 000 markkaa edes saa muualta ja jotka myös nostavat niiden
27219: varattu laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjes- laadullista toimintatasoa. Tällä hetkellä järjestö-
27220: töjen valtionapua varten. jen edustamaila toimintakentällä on lisäksi tapah-
27221: Vuonna 1985 nämä järjestöt ovat saaneet val- tumassa muutoksia, jotka edellyttävät myös kes-
27222: tionapua 2 100 000 markkaa, joten budjettiin esi- kusjärjestöjen tarjoamissa palveluissa uusia toi-
27223: tetty määräraha 2 150 000 markkaa on vain 50 000 menpiteitä: kansanopistojen uusi valtionapulaki
27224: markkaa edellisvuotista korkeampi. Laitosmuotoi- on astunut kokonaisuudessaan voimaan 1. 1.
27225: sen sivistystyön keskusjärjestöille esitetyn määrära- 1985, kansalais- ja työväenopistot ovat saaneet pe-
27226: han korotus on vain 2,3 prosenttia, kun se koko rinteistä poikkeavan lisätehtävän antaa opetusta
27227: menoarvioesityksen osalta on 7 prosenttia ja ope- alle 16-vuotiaille taide- ja taitoaineissa ja kirjasto-
27228: tusministeriön pääluokan osalta 8 prosenttia. Kun lakiesitys on tulossa eduskuntakäsittelyyn syysis-
27229: otetaan huomioon, että inflaation arvioidaan ole- tuntokaudella 1985. Tätä taustaa vasten tuntuu
27230: van noin 4 prosenttia, merkitsee nyt esitetty mää- kohtuuttomalta, että näitä aloja edustavien kes-
27231: räraha käytännössä laitosmuotoisen sivistystyön kusjärjestöjen toimintaedellytyksiä huononne-
27232: järjestöjen toimintaedellytysten huonontamista. taan, kuten tapahtuu, jos niille varattua valtion-
27233: Laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöt apua korotetaan alle inflaatioprosentin niin kuin
27234: (Kansalais- ja työväenopistojen liitto, Suomen nyt on tehty.
27235: Kansanopistoyhdistys, Suomen kirjastoseura, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27236: Kristillis-yhteiskunnallinen Työkeskusliitto, Ilta- taen,
27237: koulujen liitto, Finlands svenska folkhögskolföre-
27238: ning) edustavat sellaisia sivistyspalvelumuotoja, että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27239: joiden verkosto kattaa koko maan ja tarjoaa palve- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27240: luksiaan, usein ilmaispalveluina, käytännöllisesti 29.57.54 lisäyksenä 150 000 markkaa lai-
27241: katsoen kaikille kansalaisille. Mainitut keskusjär- tosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöjen
27242: jestöt palvelevat toimintakenttää, jonka valtion- valtionapuun.
27243:
27244: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27245:
27246: Kalevi Mattila Pentti Lahti-Nuuttila
27247: Mauri Pekkarinen Anssi Joutsenlahti
27248: 1464 1985 vp.
27249:
27250: Raha-asia-aloite n:o 1365
27251:
27252:
27253:
27254:
27255: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Maakuntakirjailijat
27256: ry:n toiminnan tukemiseen
27257:
27258:
27259: Eduskunnalle
27260:
27261: Suomen Maakuntakirjailijat ry. on yhdessä Maakuntakirjailijat pitää myös läheistä yhteis-
27262: Nuoren Voiman Liiton kanssa harjoittanut aktiivi- työtä kalottialueella MET-yhdistyksen kanssa lu-
27263: sesti valtakunnallista kirjoittajakoulutusta. Maa- kuharrastuksen edistämiseksi. Yhdistys järjestää
27264: kuntakirjailijat toimii nuorten kirjailijoiden oh- myös yhteistyössä Tukholman Suomi-talosäätiön
27265: jaajana ja tarjoaa arvostelupalvelua. Maakuntakir- ja Karjala-liiton kanssa Tukholman Suomi-talossa
27266: jailijat antaa kirjoittajille kirjoitustekniikan ope- kevättalvella 1986 ruotsinsuomalaisten kirjalli-
27267: tusta ja selventää eri kirjallisuuden lajien ominai- suustapahtuman.
27268: suuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27269: Maakuntakirjailijat järjestää kulttuuriseminaa- taen,
27270: reja yhteistyössä maakuntalehtien ja maakuntien
27271: kulttuurijärjestöjen kanssa. Jo perinteeksi on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27272: muodostunut asiaproosaseminaarin järjestämi- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
27273: nen. Näin Maakuntakirjailijat edistää ilmaisutai- 29.90.52lisäyksenä 100 000 markkaa Suo-
27274: don kehittämistä. Proosaseminaarien järjestämi- men Maakuntakirjatliiat ry:n toiminnan
27275: nen auttaa myös kirjoittajareservien löytämisessä. tukemiseen.
27276:
27277: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
27278:
27279: Kalevi Mattila Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä
27280: 1985 vp. 1465
27281:
27282: Raha-asia-aloite n:o 1366
27283:
27284:
27285:
27286:
27287: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisteiden
27288: rakentamiseen
27289:
27290:
27291: Eduskunnalle
27292:
27293: Yksityistieverkosto muodostaa entylsesti maa- valtionavun turvin on osoittautunut tehokkaaksi
27294: seudulla välttämättömän liikenneyhteysverkos- ja taloudelliseksi menetelmäksi ylläpitää ja kehit-
27295: ton. Vaikka viime vuosina on varsin tuntuvasti tää haja-asutusalueiden tieyhteyksiä. Avustustarve
27296: kohdennettu määrärahoja yksityisteiden rakenta- on siis lisääntynyt nopeammin kuin myönnetyt
27297: miseen, on tämänhetkinen rahoitustarve tuntu- määrärahat.
27298: vasti suurempi kuin mitä vuoden 1986 valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27299: tulo- ja menoarvioesitys mahdollistaa. Esimerkiksi taen,
27300: kuluvalle vuodelle TVH esitti 14 miljoonaa mark-
27301: kaa suurempaa määrärahaa kuin budjetissa on va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27302: rattuna po. tarkoitukseen. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27303: Yksityisteiden ja niihin kuuluvien heikkokun- 35.24.51lisäyksenä 1 000 000 markkaa yk-
27304: toisten siltojen rakentaminen ja parantaminen sityistezden rakentamiseen.
27305:
27306: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27307:
27308: Kalevi Mattila Matti Maijala
27309:
27310:
27311:
27312:
27313: 184 428500120H
27314: 1466 1985 vp.
27315:
27316: Raha-asia-aloite n:o 1367
27317:
27318:
27319:
27320:
27321: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselkätien suunnit-
27322: telun käynnistämiseen
27323:
27324:
27325: Eduskunnalle
27326:
27327: Uuden aluepoliittisen lainsäädännön mukaan naisvaltainen ja määrätietoinen selvitys kuitenkin
27328: aluepolitiikan valmistelun tulee olla suunnitel- puuttuu eikä se ole mahdollistakaan ilman kes-
27329: mallista. Lainsäädännössä on määritelty myös kushallinnon järjestämää kokonaissuunnittelua.
27330: aluepoliittisen suunnittelun puitteet. Näiden Vasta tämän pohjalta olisi mahdollista ulottaa tar-
27331: pohjalta aluepoliittinen valmistelu- ja suunnitte- vittava tien rakentaminen asianomaisten TVL:n
27332: lutyö tulee kytkeä entistä paremmin eri hallin- piirien rakennuskohteisiin.
27333: nonalojen normaalien valmistelu-, suunnittelu- ja Suomenselkä-projekti on sinänsä ideoiva ja sen
27334: seurantamenettelyjen osaksi. realistiset näkemykset tulisi ottaa eri hallinnon-
27335: Aluepoliittisen suunnittelutyön rinnalle ovat aloilla toteutettaviksi. Suomenselän kehittämisek-
27336: kohonneet ns. alueprojektit. Näiden alueprojek- si hyväksytyssä valtioneuvoston periaatepäätökses-
27337: tien kohdealueina on mm. Oulun, Keski-Suomen sä myös on huomioitu Suomenselkätie yhdeksi
27338: ja Vaasan läänien alueille ulottuva Suomenselkä- kehittämiskohteeksi. Tällä hetkellä kuitenkaan ei
27339: projekti. Tämän projektin alueella on pitkään ke- tilanne ole vielä po. tien osalta sellainen, joksi se
27340: hitelty ns. Suomenselkätietä parantamaan välttä- kehittämissuunnitelmassa on tarkoitettu.
27341: mätöntä liikenneyhteyttä sekä elvyttämään elin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27342: keinotoimintaa tiestön vaikutuspiiriin kuuluvissa taen,
27343: pienissä ja elinkeinorakenteeltaan yksipuolisissa
27344: kunnissa. että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27345: Kyseinen Suomenselkätie on nähty em. lää- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27346: nien alueella välttämättömäksi. Alustavia kaavai- 31. 24. 77 5 00 000 markkaa Suomensel-
27347: luja tien suuntauksesta on olemassa jne. Koko- kätien suunnittelun käynnistämiseen.
27348:
27349: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27350:
27351: Kalevi Mattila Matti Maijala
27352: 1985 vp. 1467
27353:
27354: Raha-asia-aloite n:o 1368
27355:
27356:
27357:
27358:
27359: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lentopaikan yllä-
27360: pidon avustamiseen
27361:
27362:
27363: Eduskunnalle
27364:
27365: Ylivieskan lentopaikan kehittämiseen ja ylläpi- osoitettuna Kuusamon ja Mikkelin lentopaikko-
27366: don avustamiseen varattiin mm. vuoden 1985 jen toiminnan mahdollistumiseen. Ylivieskan
27367: tulo- ja menoarviossa määräraha, joka on mahdol- lentopaikan käynnistyvä reittiliikennetoiminta se-
27368: listanut kokeiluluonteisen lentoliikenteen käyn- kä edessä oleva välttämätön kiitoradan jatkami-
27369: nistymisen maaliskuun 1985 alusta lukien välillä nen edellyttävät samansuuntaista huomioimista
27370: Ylivieska-Helsinki-Ylivieska. Säännöllinen valtion tulo- ja menoarviossa.
27371: reittiliikenne on käynnistymässä kokeilun päätty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27372: misen jälkeen eli lokakuun 1985 alusta lukien. taen,
27373: Tämä osoittanee sen, että lentopaikka ja sen kaut-
27374: ta tapahtuva liikenne on ollut tarpeellinen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27375: Jotta lentopaikan käyttöä voitaisiin laajentaa lii- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzile
27376: kenteen edellyttämässä määrässä, on tullut välttä- 31.47.41 lisäyksenä 500 000 markkaa Yli-
27377: mättömäksi kiitoradan jatkaminen. Valtion vuo- vieskan lentopaikan ylläpidon avustami-
27378: den 1986 tulo- ja menoarviossa on momentille seen ja lentopaikan rakentamiseen otettu-
27379: 31.47.41 (Valtionapu eräiden lentopaikkojen ra- jen lainojen johdosta aiheutuvzin kustan-
27380: kentamiseen ja ylläpitoon) varattu 3 600 000 mk nukszin.
27381:
27382: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27383:
27384: Kalevi Mattila Liisa Jaakonsaari
27385: 1468 1985 vp.
27386:
27387: Raha-asia-aloite n:o 1369
27388:
27389:
27390:
27391:
27392: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympäristönsuo-
27393: jeluneuvoston toimintaan
27394:
27395:
27396: Eduskunnalle
27397:
27398: Parlamentaarisesti valittujen neuvostojen toi- on varattu em. neuvoston toimintaan 450 000
27399: minta ympäristöministeriön hallinnonalalla on mk, millä summalla kyseisen raportin laadin-
27400: toimivaa hallintoa monella tapaa edesauttavaa. taan ei ole mahdollisuuksia. Sen vuoksi on vält-
27401: Ympäristönsuojeluneuvoston toimintaan on aja- tämätöntä määrärahan lisääminen 100 000 mar-
27402: teltu vuosien 1986 ja 1987 aikana kuuluvaksi kul- kalla.
27403: manneo Suomen ympäristön tila -raportin laati- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27404: minen, mikä muodostaa niin hallinnon kuin kan- taen,
27405: salaistenkin kannalta tärkeän kokonaisselvityksen.
27406: Kyseisen raportin laatiminen soveltuu lisäksi par- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27407: haiten juuri parlameotaarisesti kokoonpannulle 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27408: neuvostolle. 35. 01.09 lisäyksenä 100 000 markkaa ym-
27409: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä päristönsuojeluneuvoston toimintaan.
27410:
27411: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27412:
27413: Kalevi Mattila Matti Maijala Liisa Jaakonsaari
27414: 1985 vp. 1469
27415:
27416: Raha-asia-aloite n:o 1370
27417:
27418:
27419:
27420:
27421: Miettinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
27422: mtseen
27423:
27424:
27425: Eduskunnalle
27426:
27427: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään edistämisrahaa, on koko läänin kehittämisraha ve-
27428: vuodelle 1986 kohdassa 26.98.43 esittänyt 53 mil- sittymassa. Sisäasiainministeriön virkamiehet
27429: joonan markan määrärahan läänien kehittämisek- ovatkin laskeneet, että ilmeisesti läänin saama ko-
27430: si. Määrärahasta 50 miljoonaa markkaa ehdote- konaistuki laskisi nykyiseen järjestelmään verrat-
27431: taan Mikkelin, Kymen, Pohjois-Karjalan sekä Ou- tuna. Näin suurin toivein odotettu läänin kehittä-
27432: lun ja Lapin lääninhallitusten käytettäväksi valtio- misraha käytännössä muuttuisi läänin taantumis-
27433: neuvoston määräämin perustein läänin elinkeino- rahaksi. Koska tämä ei voi olla kenenkään tarkoi-
27434: toiminnan tukemiskokeiluun. tus, on eduskunnan lisättävä läänien kehittämis-
27435: Tämä kaikki on myönteistä. Ongelmaksi muo- rahaa.
27436: dostuu kuitenkin määrärahan riittämättömyys. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27437: Jos Lapin lääni on saamassa viime vuoden suu- taen,
27438: ruisen kehittämisrahansa eli 30 miljoonaa mark-
27439: kaa, jäisi neljälle uudelle läänille yhteensä vain 20 että Eduskunta lisäisi valtion vuoden
27440: miljoonaa markkaa läänien kehittämisrahaksi. Ta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27441: san jakaen kullekin läänille tulisi siis 5 miljoonaa 26. 98. 431isäyksenå· 20 000 000 markkaa eli
27442: markkaa. Tämä on luonnollisesti täysin riittämä- yhteensä 73 miljoonaa markkaa käytettä-
27443: tön läänin kehittämisrahaksi. Kun lisäksi saman- väksi Mikkelin, Kymen, Pohjois-Karjalan
27444: aikaisesti mm. Mikkelin läänin kunnat eivät enää sekä" Oulun ja Lapin läänien elinkeinotoi-
27445: voisi anoa erityisaluekuntien elinkeinotoiminnan minnan tukemiskoketfuun.
27446:
27447: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
27448:
27449: Mauri Miettinen
27450: 1470 1985 vp.
27451:
27452: Raha-asia-aloite n:o 1371
27453:
27454:
27455:
27456:
27457: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414 (Heinolan
27458: kk-Voikoski) parantamiseksi
27459:
27460:
27461: Eduskunnalle
27462:
27463: Heinola kk:n-Voikosken maantiestä on Hei- puutavara- ja linja-autoliikennettä. Samoin kou-
27464: nolan puoleinen alkuosa parannettu ja päällystet- lulaiskuljetukset palvelevat paikallisia asukkaita.
27465: ty kantatien n:o 60 rakentamisen yhteydessä. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27466: mä sekä suoritetut yksittäiset tienoikaisut ovat taen,
27467: huomattavasti parantaneet tien käyttöä. TVL: n
27468: Mikkelin piiri on laatinut tieosalle Kirkkoportti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27469: -Kauppi ja Kauppi-Sonnanen parantamis- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27470: suunnitelmat. Näiden parannustöiden kustan- 31. 24. 77 2 000 000 markan suuruisen
27471: nusarvio on noin 5 miljoonaa markkaa. määrärahan maantien n:o 414 (Heinola
27472: Tiellä on runsaan huvila-asutuksen aiheutta- kk-Voikoskz) perusparannustöiden aloit-
27473: man kevyen läpikulkuliikenteen lisäksi raskasta tamiseksi.
27474:
27475: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27476:
27477: Mauri Miettinen
27478: 1985 vp. 1471
27479:
27480: Raha-asia-aloite n:o 1372
27481:
27482:
27483:
27484:
27485: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Suurlahden-Hurissalon pai-
27486: kallistien (n:o 11321) parantamiseen
27487:
27488:
27489: Eduskunnalle
27490:
27491: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri on laatinut maan Astuvansalmessa. Lisäksi tien yleistä ja myös
27492: suunnitelman paikallistien n:o 11321 parantami- liikenteellistä merkitystä lisäävät sen varrella sijait-
27493: seksi välillä Mäkelä-Toijola. Tie- ja vesiraken- sevat Ristiinan kunnan vanhainkoti, Toijolan pe-
27494: nushallitus on vahvistanut parantamissuunnitel- ruskoulun ala-aste, kyläkauppa Someenjärvellä se-
27495: man 3.2.1984. Tien perusparantaminen on välttä- kä tien varrella oleva yritystoiminta. Etelä-Savon
27496: mätöntä liikenneturvallisuuden ja liikennöitävyy- Seutukaavaliitto on runkokaavassaan 1974 ja ra-
27497: den parantamisen johdosta. Tarkoitus on ohittaa kennussuunnitelmassaan 1975 luokitellut tien
27498: suunnitelman alkuosalla oleva Tiliinmäki ja suu- laajan alueen ainoaksi kokoojatieksi. Tie- ja vesi-
27499: rentaa vaaka- ja pystytason kaarresäteitä. Kanta- rakennushallituksen tiepiirille antamien ohjeiden
27500: vuuden parantamiseksi on tarkoitus lisätä päällys- mukaan kokoojatietä on pidettävä maantienä.
27501: rakennekerroksia ja päällystää tie öljysoralla. Onkin välttämätöntä, että koko Suurlahden-
27502: Tien merkitys kahden kuntakeskuksen Ristii- Hurissalon tie perusparannetaan ja kestopääl-
27503: nan ja Puumalan yhdystienä on viime vuosina lystetään sekä muutetaan paikallistiestä maan-
27504: Varkaantaipaleen uuden kanavasillan ja Nykysal- tieksi.
27505: men sillan valmistuttua huomattavasti lisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27506: nyt. Myös raskaan liikenteen määrä on kasvanut. taen,
27507: Tiellä on runsaasti puutavaraliikennettä.
27508: Mikkelin läänin maakuntaliitto on nimennyt että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27509: tien Savon maisematieksi. Sen varrella sijaitsevat 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
27510: matkailullisesti merkittävät Varkaantaipaleen ka- 31.24.51 2 000 000 markan määrärahan
27511: nava, Pientoijalan talomuseo ja pohjoismaiden Suurlahden-Hurissalon paikallistien pe-
27512: suurimmat esihistorialliset kalliomaalaukset Sai- rusparannustöiden aloittamiseksi.
27513:
27514: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27515:
27516: Mauri Miettinen
27517: 1472 1985 vp.
27518:
27519: Raha-asia-aloite n:o 1373
27520:
27521:
27522:
27523:
27524: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Korvenkylän paikallistien ra-
27525: kentamiseen Mäntyharjulla
27526:
27527:
27528: Eduskunnalle
27529:
27530: Uuden Korvenkylän paikallistien rakentaminen Korvenkylän tiehankkeen suunnitelmat on vah-
27531: Mäntyharjusta Virransalmen kautta Voikaskelle ja vistettu tie- ja vesirakennushallituksessa. Hanke
27532: sieltä edelleen Kymenlaaksoon on välttämätöntä on sijoitettu TVL:n Mikkelin piirin toimenpide-
27533: Kymenlaaksoon suuntautuvan tieyhteyden paran- ohjelmassa vuosille 1986-87. Tiehankkeen kus-
27534: tamiseksi. Korvenkylän paikallistien rakentami- tannusarvio on 6, 7 miljoonaa markkaa. Korvenky-
27535: sella parannetaan myös paikallisia tieyhteyksiä län paikallistiehanketta ei kuitenkaan ole sisälly-
27536: Mäntyharjun kuntakeskuksen ja Voikosken teh- tetty hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen.
27537: dasyhdyskunnan välillä. Tämä on tarpeen erityi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27538: sesti sen vuoksi, että Mäntyharjun kunta on viime taen,
27539: vuonna rakentanut Voikaskelle rivitalon, johon
27540: asuntojen lisäksi on sijoitettu Voikosken postiase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27541: man tilat. Voikosken teollisuusyhdyskunnan ke- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27542: hittäminen sekä työpaikkojen ja palvelusten ke- 31.24.51 2 000 000 markan määrärahan
27543: hittäminen kuuluvatkin keskeisesti Mäntyharjun Korvenkylän paikallistien rakentamistöi-
27544: kunnan kehittämistavoitteisiin. den aloittamiseksi Må'ntyharjussa.
27545:
27546: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
27547:
27548: Mauri Miettinen
27549: 1985 vp. 1473
27550:
27551: Raha-asia-aloite n:o 1374
27552:
27553:
27554:
27555:
27556: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Kultakiven-Särkilahden
27557: maantien perusparantamiseen
27558:
27559:
27560: Eduskunnalle
27561:
27562: Maantien n:o 404 (Kultakivi-Särkilahti) pe- Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon
27563: rusparannustöitä on suoritettu jo lähes 10 vuoden Punkaharjun kunnan heikkenevän työllisyystilan-
27564: aikana. Vuosina 1970-79 parannustöitä tehtiin teen ehdotan kunnioittaen,
27565: 10,4 kilometrin matkalla. Tieosuutta on kuiten-
27566: kin patantamatta yli 17 kilometriä. On välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27567: töntä, että loppuosakin tiestä saadaan perusparan- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27568: nettua, sillä tiellä on runsas liikenne ja tiellä on li- 31. 24. 77 3 000 000 markan määrärahan
27569: säksi huomattava merkitys kokoojatienä mm. Kultakiven-Särkzlahden maantien perus-
27570: puutavarakuljetuksissa. parannustöiden jatkamiseksi.
27571:
27572: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27573:
27574: Mauri Miettinen
27575:
27576:
27577:
27578:
27579: 185 428500120H
27580: 1474 1985 vp.
27581:
27582: Raha-asia-aloite n:o 1375
27583:
27584:
27585:
27586:
27587: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan-Huutokosken
27588: rataosan kiskotuksen vaihdon suorittamiseen
27589:
27590:
27591: Eduskunnalle
27592:
27593: Rataosalla Savonlinna-Huutokoski on suori- on erittäin miestyövaltaista ja kiskotuksen vaihto
27594: tettu perusparannustöitä välillä Savonlinna- työllistäisi miehiä huomattavasti enemmän kuin
27595: Kerisalo (55 km). Perusparannustyöt ovat paran- esimerkiksi tietyöt.
27596: taneet radan routimiskestävyyttä siten, että kisko- Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon
27597: tuksen vaihto tällä rataosalla voidaan suorittaa Savonlinnan talousalueen heikkenevän työllisyys-
27598: normaalisti. Rataosalla Kerisalo-Huutokoski (22 tilanteen ehdotan kunnioittaen,
27599: km) voidaan kiskotuksen vaihto suorittaa vähäis-
27600: ten perusparannustöiden jälkeen. Kiskoo vaihdol- että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27601: la voitaisiin rataosaa nostaa ryhmään V 1. Kustan- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27602: nuksiltaan vaihtotyö muodostuisi varsin edullisek- 31.90.78 5 000000 markan määrärahan
27603: si sillä Valtionrautateillä on mahdollisuus sijoittaa Savonlt"nnan-Huutokosken rataosan kt"s-
27604: rataosaan muualla käytettyjä kiskoja (43-54 kg), kotuksen vaz.htotyön aloittamiseksi.
27605: joten uusia kiskoja ei tarvitse hankkia.
27606: On myös korostettava, että kiskotuksen vaihto
27607:
27608: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
27609:
27610: Mauri Miettinen
27611: 1985 vp. 1475
27612:
27613: Raha-asia-aloite n:o 1376
27614: /
27615:
27616:
27617:
27618:
27619: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin keskussairaalan laa-
27620: jennuksen vaatimien lisävirkojen perustamiseen
27621:
27622:
27623: Eduskunnalle
27624:
27625: Mikkelin keskussairaalan laajennusosan käyt- Jan tuberkuloosipiirin toiminta keuhkosairauksien
27626: töönotto on suunniteltu toteutettavaksi tämän vuodeosastoineen sekä todennäköisesti myös kes-
27627: syksyn aikana niiden virkojen varassa, jotka ovat kussairaalapiirin neurologia. Näitten sekä jo ole-
27628: käytettävissä siksi, että vanhan sairaalan peruskor- massa olevien toimintojen kehittämiseksi niin, et-
27629: jauksen vuoksi vuodeosastoja on poissa käytöstä. tä laajennusalan toimitilat saadaan tehokkaaseen
27630: Näin sairaalalaajennuksen toiminta saadaan jous- käyttöön, tarvitaan edellä mainitut lisävirat. Hoi-
27631: tavasti käyntiin. Vuosina 1988-1989 vuodeosas- tohenkilöstöä sekä avustavaa henkilöstöä lisäämäl-
27632: totoiminta ja tämän mukana myös palveluyksi- lä voidaan toimintoja järjestää, lisätä sairaalan ka-
27633: köitten toiminta laajenee ja viimeistään silloin tu- pasiteettia sekä huolehtia riittävästi välttämättö-
27634: lisi sairaalaan saada kaikki sen tarvitsemat virat. mästä potilasturvallisuudesta.
27635: Kun tiedetään, että budjettivuoden virat saadaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
27636: käyttöön vasta loppuvuodesta, on tärkeää, että vasti,
27637: uusia virkoja saadaan jo vuosien 1986 ja 1987
27638: talousarvioihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27639: Valtion viranomaisten suunnitelmien mukaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27640: keskussairaalalle on luvassa 88 virkaa. Kuitenkin 33.79.30 lisäyksenä 5 000 000 markan
27641: todellinen virkojen tarve on 163, eli virkoja tarvit- määrärahan Mikkelin keskussairaalan laa-
27642: taisiin lisää 75. Tämä selittyy sillä, että täysin uu- jennuksen vaatimien lisävirkojen perusta-
27643: sina toimintakokonaisuuksina tulee keskussairaa- miseksi.
27644:
27645: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27646:
27647: Mauri Miettinen
27648: 1476 1985 vp.
27649:
27650: Raha-asia-aloite n:o 1377
27651:
27652:
27653:
27654:
27655: J. Mikkola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Siirtolaisuus-
27656: instituutin toiminnan tukemiseen
27657:
27658:
27659: Eduskunnalle
27660:
27661: Hallitus antoi 12.9. 1985 eduskunnalle tiedepo- kontaktit. Laitoksen toimintamuotoja ovat: 1)
27662: liittisen selonteon, jossa korostettiin tieteellisen siirtolaistutkimuksen edellytysten parantaminen
27663: tutkimuksen merkitystä ja erityisesti tutkimuksen (arkistointi, kirjasto, tutkimusrekisteri), 2) siirto-
27664: pitämistä korkealla kansainvälisellä tasolla. Sa- laisuustutkimuksen aktivointi, suorittaminen ja
27665: malla korostettiin resurssien lisäämistä ennen seuranta, 3) tutkimustulosten tunnetuksi tekemi-
27666: kaikkea yliopistoille ja korkeakouluille sekä myös nen (julkaisutoiminta, näyttely- ja seminaaritoi-
27667: yksityisille tutkimuslaitoksille. minta), 4) laajat kansainväliset yhteistoiminta-
27668: Maassamme on eräitä erikoisalojen tutkimuslai- muodot kaikilla edellä luetelluilla aloilla. Siirto-
27669: toksia, jotka saavat vain harkinnanvaraista valtion- laisuusinstituutin laajan toimintakentän (maan-
27670: apua ja ovat tästä syystä jääneet pahasti jälkeen tieteellisesti koko maailma, tieteellisestä näkökul-
27671: korkeakoululaitoksesta ja muista tutkimuslaitok- masta mahdollisimman poikkitieteellinen) huo-
27672: sista. Tällainen valtionapua saava laitos on Turus- mioon ottaen on todettava, että sen 4 vakinaista
27673: sa vuodesta 197 4 toiminut Siirtolaisuusinstituutti toimihenkilöä eivät riitä takaamaan laitoksen py-
27674: (mom. 29.98.65), jonka tehtävänä on toimia suo- symistä kansainvälisen kehityksen mukana. Erityi-
27675: malaisen siirtolaisuuden dokumentaatio- ja tutki- sesti henkilökuntavajausta on tällä hetkellä
27676: muslaitoksena. Instituutti saa opetusministeriöltä dokumentointi- ja informaatiopalvelujen kohdal-
27677: harkinnanvaraisen vuosittaisen toimintarahoituk- la sekä tutkijaresurssien mitoituksessa.
27678: sen, jonka kasvu on osoittautunut liian hitaaksi ei- Viitaten hallituksen eduskunnalle jättämään
27679: kä siinä ole otettu huomioon toiminnassa, henki- tiedepoliittiseen selontekoon, jossa eri yhteyksissä
27680: lökuntarakenteessa ja toimitiloissa tapahtuneita korostetaan, että Suomessa suoritettavan tutki-
27681: muutoksia ja kehitystarpeita. Siirtolaisuusinsti- muksen tulee pysyä kansallisesti ja kansainvälisesti
27682: tuutin valtuuskunta, johon kuuluvat opetusmi- korkealla ja monipuolisella tasolla, toteamme, et-
27683: nisteriö, työvoimaministeriö ja ulkoasiainministe- tä Siirtolaisuusinstituutti pyrkii tukemaan ja edis-
27684: riö, 8 Suomen korkeakoulua ja muita yhteisöjä ja tämään tätä näkökantaa ottamalla vastaan ulko-
27685: järjestöjä, yhteensä kaikkiaan 30 taustayhteisöä, maisia opiskelijoita ja tutkijoita sekä lähettämällä
27686: on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota toi- vastavuoroisesti Suomesta henkilöitä ulkomaille.
27687: mintamäärärahan hitaaseen ja riittämättömään Lisäksi Siirtolaisuusinstituutilla laitostasolla on
27688: kasvuun. Tästä syystä instituutin valtuuskunta on esim. laajat julkaisujen vaihtosuhteet ja tavoittee-
27689: jättänyt 19. marraskuuta 1982 opetusministeriölle na on pysyä kansainvälisellä tasolla myös kirjasto-
27690: kirjelmän, jossa esitetään, että toimintarahoituk- ja informaatiopalvelujen eli tietohuollon suhteen.
27691: sen jälkeenjääneisyys korjattaisiin. Esitettyä kuop- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27692: pakorotusta ei kuitenkaan ole tehty ja instituutti taen,
27693: joutuu edelleen toimimaan hyvin niukan vuosit-
27694: taisen määrärahan turvin (630 000 mk v. 1985). että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27695: Siirtolaisuusinstituutti on maassamme ainoa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27696: siirtolaisuuteen ja maassamuuttoon keskittyvä lai- 29. 98. 65 lisäyksenä 280 000 markkaa Siir-
27697: tos, jolla on myös erittäin laajat kansainväliset tolaisuusinstituutin toiminnan tukemiseen.
27698:
27699: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27700:
27701: Jukka Mikkola Risto Ahonen Tarja Halonen
27702: Martti Lähdesmäki Anna-Liisa Jokinen Markus Aaltonen
27703: Jorma Rantanen Tuulikki Hämäläinen Tapio Holvitie
27704: Liisa Hilpelä Mikko Rönnholm
27705: 1477
27706: 1985 vp.
27707:
27708: Raha-asia-aloite n:o 1378
27709:
27710:
27711:
27712:
27713: S. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lempäälän, Toijalan ja Val-
27714: keakosken vedenjakeluhankkeen aloittamiseksi
27715:
27716:
27717: Eduskunnalle
27718:
27719: Jo vuonna 1975 valmistui vesihallituksen, Tampe- markaksi, josta valtion osuus 9,6 milj. mk jakaantui-
27720: reen ja Helsingin vesipiirien, Tampereen Seutukaa- si seuraavasti:
27721: valiiton, Lempäälän, Pirkkalan ja Viialan kuntien,
27722: Vuosi 1986 ...................... . 2,4 mmk
27723: Toijalan kaupungin sekä Valkeakosken kaupungin
27724: 1987 ...................... . 3,5
27725: yhteistyön tuloksena vedenhankinnan yleissuunni-
27726: 1988 ...................... . 3,1
27727: telma mainittujen kuntien alueille.
27728: 1989 ...................... . 0,6
27729: Monien vuosien valmistelu- ja suunnittelutyön tu-
27730: loksena hyväksyttiin viime vuoden lopulla yhteisen Nykyisen vedenottopaikan kuormittuneisuuden
27731: vedenhankinnan järjestämistä koskeva sopimus, jon- vuoksi Toijalan kaupunki tulee ottamaan kaiken tar-
27732: ka mukaan raakavesi otetaan Valkeakosken yläpuoli- vitsemansa talousveden eli 3 300 m 3 1vrk Mallasve-
27733: sesta Mallasvedestä. Kuntien yhteislautakunta aloitti destä. Lempäälän kunnan lisätarve on 1 000 m 3 /vrk
27734: toimintansa ja yksityiskohtainen tekninen suunnitte- ja Valkeakosken kaupungin 800 m 3 /vrk.
27735: lu käynnistettiin ja on nyttemmin saatu valmiiksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
27736: Yhteislautakunnan toimesta on pyydetty vesihalli-
27737: tusta osallistumaan valtion vesihuoltotyönä vedenja- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27738: kelujärjestelmän rakentamiseen. Hankkeella on eri- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27739: tyisesti Toijalan kaupungin raakavesiongelmien 30.40. 77 2 400 000 markan määrärahan
27740: vuoksi kiire. Se sisältyy maa- ja metsätalousministe- Lempäälän, Tozjalan ja Valkeakosken veden-
27741: riön KTS-suunnitelmaan vuosille 1986-89. Tarkis- jakeluhankkeen aloittamiseksi valtion vesi-
27742: tetut kokonaiskustannukset on arvioitu 30,4 milj. huoltotyönä.
27743:
27744: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
27745:
27746: Saara Mikkola Sampsa Aaltio
27747: Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen
27748: 1478
27749: 1985 vp.
27750:
27751: Raha-asia-aloite n:o 1379
27752:
27753:
27754:
27755:
27756: Moisander: Määrärahan osoittamisesta Suomen Uimaopetus- ja hengen-
27757: pelastusliitolle vesilläliikkumisen turvallisuuden edistämiseen
27758:
27759:
27760: Eduskunnalle
27761:
27762: Viime vuosina suoritettu voimakas julkinen työ ja pyrkiä edistämään myös ennaltaehkäisevää toimin-
27763: vapaaehtoinen toiminta sekä mm. Vesillä kuivana taa, ja sen taloudellinen tukeminen on myös pitkällä
27764: -kampanja ovat merkittävästi vaikuttaneet siihen, et- aikavälillä kannattavaa.
27765: tä vesiliikenteessä onnettomuustilastojen kehitys on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
27766: kääntynyt myönteiseksi. Tästä huolimatta onnetto-
27767: mu.ustilastot ovat vielä korkeimpia teollistuneissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27768: matssa. 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 26.97 uu-
27769: Onnettomuustilastojen pienentämisessä ennal- delle momenttlle 300 000 markkaa Suomen
27770: taehkäisevä tiedotus- ja valistustyö on avainasemas- Uimaopetus- ja hengenpelastusliitolle käy-
27771: sa. Tämän työn tulee kuitenkin olla hyvin suunnitel- tettäväksi mm. "Vesillä kuivana" -kampan-
27772: tua ja huolella toteutettua. Yhteiskunnan tehtävä on jaan.
27773:
27774: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27775:
27776: Erkki Moisander
27777: 1985 vp. 1479
27778:
27779: Raha-asia-aloite n:o 1380
27780:
27781:
27782:
27783:
27784: Moisander ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopistoalueen pal-
27785: velutalon rakentamiseksi
27786:
27787:
27788:
27789: Eduskunnalle
27790:
27791: Kesäkuun 27 päivänä 1984 allekirjoitettiin Kuo- Talohankkeen kustannusarviossa ylioppilaskun-
27792: piossa sopimus yliopistoalueen palvelutalon rakenta- nan osuus on nykyisellä kustannustasolla noin 1,8
27793: misesta. Sopimuksen osapuolina ovat valtio 56,6 o/o, miljoonaa markkaa. Valtaosa kustannuksista kate-
27794: Kuopion kaupunki 2 3 ,4 o/o , Kuopion yliopiston yli- taan Kuopion kaupungin takaaroilla lainoilla, joilla
27795: oppilaskunta 14,6 o/o, ja Kuopion evankelis-luteri- kustannusrasitus jaetaan 10 vuoden ajalle. Tällainen
27796: lainen seurakuntayhtymä 5,4 o/o -osuudella raken- rahoitusratkaisu aiheuttaa kohtuuttoman korotus-
27797: nushankkeen kokonaiskustannuksista. Ylioppilas- paineen Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan jäsen-
27798: kunnan tilojen kokonaishyötyala on 265 m 2 • Tiloi- maksuihin.
27799: hin tulee kokous-, toimisto- ja harrastustiloja sekä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunnioit-
27800: Kuopion ylioppilaslehden Stimuluksen toimitus. tavasti,
27801: Kuopion yliopistossa on noin 1800 varsinaista
27802: opiskelijaa, sekä muutama sata jatko-opiskelijaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27803: Valtaosa opiskelijoista on kotoisin Itä-Suomesta ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27804: näin Kuopion yliopisto muodostaa Joensuun yli- 29.10.741isäyksenä 500000 markan määrä-
27805: opiston kanssa laaja-alaisen kokonaisuuden, joka en- rahan Kuopion yliopistoalueen palvelutalon
27806: sisijaisesti hyödyttää Itä-Suomen talousaluetta. ylioppilaskunnan osuuden rahoittamiseksi.
27807:
27808: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27809:
27810: Erkki Moisander Lauha Männistö
27811: Kari Rajamäki Heikki Riihijärvi
27812: 1480
27813: 1985 vp.
27814:
27815: Raha-asia-aloite n:o 1381
27816:
27817:
27818:
27819:
27820: Moisander: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilai-
27821: tosten kirjastojen kehittämiseen
27822:
27823:
27824: Eduskunnalle
27825:
27826: Ajanmukaisen oppimateriaalin saaminen ja yllä- nen vuoden aikana laskenut selvästi. Ongelma on
27827: pitäminen on erityisesti viime vuosina korostunut kärjistynyt myös siksi, että joko kirjastojen täydelli-
27828: kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Syynä on en- nen puuttuminen tai lainattavien niteiden vähäi-
27829: nen kaikkea ollut teknologian nopea uudistuminen nen, jopa olematon määrä, pakottaa opiskelijat
27830: ja sen seurauksena tiedon entistä nopeampi vanhen- usein kalliidenkin kirjojen hankintaan tai vähintään-
27831: tuminen. kin vaikeuttavat ja hidastavat opiskelua.
27832: Erityisesti tämä ongelma korostuu tekniikan alal- Ammatillisten oppilaitosten kirjastotoimintaa ei
27833: la, jossa tiedon kasvuvauhti on monia muita tieteen opetushallinnon taholta koordinoida, joten resurs-
27834: aloja nopeampi ja jossa oppikirjojen ohella normeil- sien käytön suunnittelu on puutteellista ja resurssien
27835: la ja standardeilla on opetuksen kannalta keskeinen käyttö usein epätarkoituksenmukaista.
27836: merkitys. Tällä hetkellä maamme teknillisistä oppi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
27837: laitoksista 1 13 on ilman omaa kirjastoa ja useissa op-
27838: pilaitoksissa on kirjastojen aukioloaikoja jouduttu että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27839: määrärahojen puutteessa lyhentämään. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27840: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ovat vii- 29.60.29 lisäyksenä 5 000 000 markkaa am-
27841: me vuosina jatkuvasti joutuneet alentamaan elinta- matillisten oppzlaitosten kirjastojen oppima-
27842: soaan. Opintotuen reaaliarvo on viimeisten kymme- teriaalihankintoihin.
27843:
27844: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27845:
27846: Erkki Moisander
27847: 1481
27848: 1985 vp.
27849:
27850: Raha-asia-aloite n:o 1382
27851:
27852:
27853:
27854:
27855: Moisander: Määrärahan osoittamisesta uuden koulutusyksikön perusta-
27856: miseen Kuopion Teknilliseen oppilaitokseen
27857:
27858:
27859: Eduskunnalle
27860:
27861: Suomen kansantalouden riippuvuus viennistä, tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusyksiköitä, joiden
27862: teollisuusmaitten avoin kilpailu ja teknologian no- vaikutuksesta myös alueen yritystoiminta saisi uutta
27863: pea kehitys edellyttävät kaikkien mahdollisten taitotietoa.
27864: tutkimus- ja tuotekehitysresurssien käyttöönottoa ja Elinkeinoelämän rakenteen monipuolistamiseksi
27865: huomattavaa panostusta niihin. ja pk-yritysten mahdollisuuksien helpottamiseksi
27866: Teknologian kehittämiskeskuksen perustaminen vastaanottaa ja soveltaa käytäntöön uutta teknolo-
27867: ja maassamme yleisesti hyväksytty ja tunnustettu nä- giaa tulisi teknillisten oppilaitosten yhteyteen perus-
27868: kemys ns. uuden teknologian kehittämiseen tähtää- taa erityisesti em. tavoitteisiin pyrkiviä koulu-
27869: vien toimenpiteiden tukemisesta ovat osa teknolo- tusyksiköitä.
27870: giapolitiikkaamme. Kuopion Teknillisen oppilaitoksen yhteyteen pe-
27871: Keskeinen merkitys uuden teknologian kehittämi- rustettavalla koulutusyksiköllä voitaisiin ryhtyä ko-
27872: sessä ja soveltamisessa on tutkimuslaitoksilla ja kor- keilemaan konkreettisesti uuden teknologian siirtä-
27873: keakouluilla. Jo nyt on kuitenkin havaittavissa, että mistä pk-yritysten piiriin.
27874: uuden teknologian kehittäminen ja käyttöönotto ta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
27875: pahtuvat pääasiassa Etelä-Suomessa suurkaupunkien
27876: vaikutusalueella sekä teknillisten korkeakoulujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27877: vaikutusalueella. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27878: Muualla maassamme uhkaa syntyä tilanne, jossa 29.60.29 500 000 markkaa Kuopion Tek-
27879: yritykset, ennen kaikkea pk-yritykset, eivät pysty- nilliselle oppilaitokselle koulutusyksikön pe-
27880: kään vastaanottamaan ja soveltamaan uutta teknolo- rustamiseksi edistämään uuden teknologian
27881: giaa, koska yrityksen läheisyydessä ei ole sellaisia soveltamista pk-yrityksisså·.
27882:
27883: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
27884: Erkki Moisander
27885:
27886:
27887:
27888:
27889: 186 428500120H
27890: 1482 1985 vp.
27891:
27892: Raha-asia-aloite n:o 1383
27893:
27894:
27895:
27896:
27897: Moisander: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin yleis-
27898: ten teiden ja valtatien n:o 5 päällystämiseen
27899:
27900:
27901: Eduskunnalle
27902:
27903: Kuopion läänin alueella olevista yleisistä teistä, läänin alueelta kokonaisuudessaan on liikennetur-
27904: joiden yhteenlaskettu pituus on 5 674 km, on pääl- vallisuuden kannalta välttämätöntä.
27905: lystetty 35,8 %, joka on alhaisin luku maamme kai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
27906: kista lääneistä. Sorateitä, joita läänissä on vielä 3 736
27907: km, rasittaa erityisesti raskas liikenne. Lisäksi liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27908: netiheys ko. teillä on selvästi kehitysalueläänien kes- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
27909: kiarvon yläpuolella. 31.24. 77 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
27910: Lisäksi valtatien n:o 5 kulumaurat ovat jatkuvasti Kuopion läänin yleisten teiden sekä valtatien
27911: aiheuttaneet vaaratilanteita ja jopa onnettomuuksia, n:o 5 päällystämiseen.
27912: jonka johdosta viitostien päällystäminen Kuopion
27913:
27914: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
27915:
27916: Erkki Moisander
27917: 1985 vp. 1483
27918:
27919: Raha-asia-aloite n:o 1384
27920:
27921:
27922:
27923:
27924: Moisander: Määrärahan osoittamisesta Järvi-Suomen kunnille öljyntor-
27925: juntakaluston hankkimiseksi
27926:
27927:
27928: Eduskunnalle
27929:
27930: Saimaan kanavalta kulkeva syväväylä Kuopioon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27931: on yleisesti tunnustettu riskialttiiksi väyläksi suurille taen,
27932: öljytankkereille. Sisä-Suomen järvien mataluudesta
27933: johtuen aiheuttaa pienikin öljykatastrofi tuhoisat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27934: seuraukset. 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27935: Väylän varrella olevilla kunnilla ja kaupungeilla ei 1 000 000 markkaa Järvi-Suomen kunnille
27936: öljyntorjuntakalustoa ja teknillisiä laitteistoja ole lä- öljyvahinkojen torjuntaan kaluston ja teknil-
27937: heskään riittävästi, jotta vahinkojen torjuntatyötä listen laitteiden hankintaan.
27938: pystyttäisiin toteuttamaan.
27939:
27940: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27941:
27942: Erkki Moisander
27943: 1484 1985 vp.
27944:
27945: Raha-asia-aloite n:o 1385
27946:
27947:
27948:
27949:
27950: Moisander: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden erillisasuntojen
27951: hankintaan
27952:
27953:
27954: Eduskunnalle
27955:
27956: Asuntotilanne on ongelmallinen maassamme eri- kealle on laadullinen puoli ja ennen kaikkea sosiaa-
27957: tyisesti ns. opiskelupaikkakunnilla, joissa vuokra- listen ongelmien ja sosiaalisten kasautumien ennal-
27958: asuntojen tarjonta ei riitä tyydyttämään kysyntää. taehkäisy otettava huomioon entistä keskeisemmin.
27959: Varsinkin uusilla korkeakoulupaikkakunnilla asun- Tähän voidaan merkittävästi vaikuttaa asuntojen jär-
27960: topula kärjistyy keskimääräistä vaikeammaksi, koska kevällä sijoittelulla ja erityisesti yksittäisillä erillis-
27961: ei ole olemassa vanhaa vuokra-asuntotuotantoa re- asunnoilla.
27962: servissä. Tällä hetkellä ei opiskelija-asuntotuotantoa har-
27963: Opiskelija-asuntotuotannosta vastaavat opiskelija- joittavilla yhteisöillä ole kuitenkaan mahdollisuutta
27964: paikkakunnilla joko opiskelija-asuntosäätiöt tai käyttää uustuotantovaroja erillisasuntojen hankin-
27965: opiskelija-asuntotuotantoa varten perustetut osa- taan. Ongelma korostuu varsinkin sellaisilla paikka-
27966: keyhtiöt. Kyseisten yhteisöjen ylläpitämä asuntotuo- kunnilla, joilla on jo nyt huomattavia vaikeuksia so-
27967: tantotoiminta perustuu lähes yksinomaan valtion ra- pivien tonttien saannissa, jolloin järkevää vuokra-
27968: hoitusosuuteen, jonka turvin on rakennettu lukuisia asuntotarjontaa ei voida toteuttaa lainkaan. Joustava
27969: opiskelija-asuntoja ja kokonaisia opiskelijayhteisöjä. mahdollisuus käyttää opiskelija-asuntotuotantoon
27970: Saatujen kokemusten perusteella on ollut selvästi varattuja uustuotantovaroja myös erillisasuntojen
27971: havaittavissa opiskelijoilla sosiaalisia ongelmia, jotka hankintaan turvaisi tasaisen ja jatkuvan opiskelija-
27972: johtuvat heidän eristämisestään muun yhteiskunnan a.suntotarjonnan lisäämättä kuitenkaan kustannuk-
27973: ulkopuolelle. Siksi yhä useammalla paikkakunnalla Sia.
27974: pyritäänkin jo asuntoalueiden suunnitteluvaiheessa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
27975: ottamaan huomioon väestörakenteen tasapainoinen
27976: muodostuminen ja kaavoituksen avulla varaamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27977: opiskelija-asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja. 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
27978: Opiskelija-asuntotuotannossa on kiinnitetty aikai- kaa opiskelzjoiden erillisasuntojen hankin-
27979: semmin lähes yksinomaan huomiota määrälliseen taan.
27980: puoleen. Määrällisen tason kohottua jo varsin kor-
27981:
27982: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27983:
27984: Erkki Moisander
27985: 1985 vp. 1485
27986:
27987: Raha-asia-aloite n:o 1386
27988:
27989:
27990:
27991:
27992: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuurihistorial-
27993: lisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen ja perusparantami-
27994: seen
27995:
27996: Eduskunnalle
27997:
27998: Viime aikoina on useissa eri yhteyksissä kiinnitetty Kaikki valtion omistamat kulttuurihistoriallisesti
27999: huomiota kulttuurihistoriallisesti tai rakennustai- ja rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset olisi
28000: teellisesti arvokkaiden rakennusten suojeluun ja pe- luetteloitava hallinnonhaaroittain ja ryhdyttävä laa-
28001: rusparantamiseen. Julkisuuteen on tullut tapauksia, timaan näiden rakennusten kunnostamista ja perus-
28002: joissa yksityisten omistamia rakennuksia on haluttu parantamista varten suunnitelmia.
28003: suojella kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28004: sesti erittäin arvokkaina. Valtion eri hallinnonhaa- taen,
28005: roilla on myös omistuksessaan tällaisia rakennuksia.
28006: Monin eri paikoin on havaittavissa niiden huono ul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28007: konäkö ja kunto. Ne olisivat korjaamisen ja peruspa- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28008: rantamisen tarpeessa. 2 000 000 markkaa valtion omistamien kult-
28009: Kun valtion viranomaiset määräävät yksityisten tuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten
28010: omistamia rakennuksia suojeltavaksi kulttuurihisto- kunnostamiseen ja perusparantamiseen.
28011: riallisesti erittäin arvokkaina, olisi erityistä huomiota
28012: myös kiinnitettävä valtion omien arvokkaiden raken-
28013: nusten suojeluun ja kuntoon.
28014:
28015: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
28016:
28017: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen
28018: 1486
28019: 1985 vp.
28020:
28021: Raha-asia-aloite n:o 1387
28022:
28023:
28024:
28025:
28026: Muroma ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta saamenkielisen jul-
28027: kaisutoiminnan tukemiseen
28028:
28029:
28030: Eduskunnalle
28031:
28032: Saamen kielellä on toistaiseksi erittäin vähän kir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28033: jallista tuotantoa. Osaksi saamenkielinen peruskou- taen,
28034: luopetus on aloitettu joitakin vuosia sitten, mikä·
28035: osaltaan edistää kielen ja kulttuurin säilymistä. Al- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28036: kaneen myönteisen kehityksen turvaamiseksi ja mo- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
28037: nipuolistamiseksi tulee saamenkielistä julkaisutoi- 29.99.50 lisäyksenä 90 000 markkaa kå'ytet-
28038: mintaa tukea nykyistä voimakkaammin. Tällöin täväksi saamenkielisen julkaisutoiminnan tu-
28039: mahdollistetaan myös hengellisen kirjallisuuden kemiseen.
28040: kääntäminen ja tuottaminen saamen kielellä.
28041:
28042: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
28043:
28044: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen
28045: 1487
28046: 1985 vp.
28047:
28048: Raha-asia-aloite n:o 1388
28049:
28050:
28051:
28052:
28053: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uskonnollisten leh-
28054: tien tukemiseen
28055:
28056:
28057: Eduskunnalle
28058:
28059: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon on va- män tuen tarve olisi kuitenkin ollut kaksinkertainen
28060: rattu uskonnollisten lehtien tukemiseen 1, 7 miljoo- jaettavan määrärahaan verrattuna.
28061: naa markkaa. Määrärahaa on vuoden 1986 tulo- ja Määräraha on jaettu yhä useammille lehdille ja
28062: menoarviossa korotettu 100 000 markalla. Mutta näin yksittäisten lehtien osuus on senkin vuoksi pie-
28063: muutoin se on pysynyt lähes samansuuruisena inf- nentynyt.
28064: laatiokehityksestä sekä painatus- ja postituskustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28065: nusten noususta huolimatta. Sen vuoksi määräraha taen,
28066: on edelleen täysin riittämätön.
28067: Maassamme ilmestyy useita kymmeniä sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28068: ruotsin- että suomenkielisiä uskonnollisia lehtiä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
28069: Avustussummat ovat vaihdelleet n. 2000 markasta 29.99.56 lisäyksenä 3 300 000 markkaa us-
28070: 190 000 markkaan. Useimpien lehtien välttämättä- konnollisten lehtien tukemiseen.
28071:
28072: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
28073:
28074: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen
28075: 1488
28076: 1985 vp.
28077:
28078: Raha-asia-aloite n:o 1389
28079:
28080:
28081:
28082:
28083: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille puhelimien
28084: hankkimiseksi vanhuksille
28085:
28086:
28087:
28088: Eduskunnalle
28089:
28090: Viime vuosina on vanhusten turvattomuus lisään- nille kunnille, joiden väestörakenne on vinoutunut,
28091: tynyt. Monet haja-asutusalueiden vanhuksista asuvat tuottaa vaikeuksia hankkia vanhuksille tarvittavia
28092: useiden kilometrien päässä lähimmistä naapureista. puhelimia.
28093: Asutuskeskuksissa taas jokainen asuu omissa olois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnoit-
28094: saan niin, että sen vuoksi tunnetaan yksinäisyyttä ja taen,
28095: turvattomuutta.
28096: Useilla vanhuksilla ei ole varoja oman puhelimen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28097: hankkimiseen. Kuitenkin puhelin auttaisi yhteyden- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
28098: pitoa ja on monissa tilanteissa välttämätön apu van- 33.32.30 2 000 000 markkaa avustuksena
28099: huksille. kunnzlle puhelinten ja turvapuhelinten
28100: Vanhusten tulisi saada puhelin tai turvapuhelin hankkimiseksi vanhusten kåyttöön.
28101: käyttöönsä yhteiskunnan tuen turvin. Etenkin pie-
28102:
28103: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
28104:
28105: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen
28106: 1489
28107: 1985 vp.
28108:
28109: Raha-asia-aloite n:o 1390
28110:
28111:
28112:
28113:
28114: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kuljetuspalvelujen
28115: järjestämiseen
28116:
28117:
28118:
28119: Eduskunnalle
28120:
28121: Perusedellytys vammaisten henkilöiden tasavertai- huomioon vammaiset kansalaiset ja varata heille riit-
28122: selle osallistumiselle yhteiskunnan toimintoihin ovat tävä määrä kuljetuspalveluita. Kun kuitenkin eri
28123: asumis-, opiskelu- ja työolosuhteet sekä tyydyttävällä kuntien alueella palvelujen tarve ja liikenneolosuh-
28124: tavalla järjestetyt kuljetuspalvelut. teet ovat erilaiset, olisi valtion tulo- ja menoarvioon
28125: Kansainvälisen vammaisten vuoden Suomen ko- otettava erillinen määräraha vammaisten kuljetus-
28126: mitea pitää vammaisten kansalaisten liikkumisen palveluiden tukemiseen.
28127: kannalta tavoitteena, että nämä voivat tehdä itse tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28128: peellisiksi katsomansa matkat samoin kustannuksin taen,
28129: kuin muu väestö ja että heillä on tätä varten tarpeel-
28130: liset liikenne- ja kuljetuspalvelut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28131: Osa vammaisista saa helpotusta kuljetuskustan- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 33.32 uu-
28132: nuksiinsa autoveron palautuksen myötä, mutta delle momentille 20 000 000 markkaa avus-
28133: oman auton käyttö ei sovellu kaikille vammaisille. tuksena kunmlle vammaisten kuljetuspalve-
28134: Kuntien tulee liikennesuunnitelmissaan ottaa lujen järjestämiseen.
28135:
28136: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
28137:
28138: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen
28139:
28140:
28141:
28142:
28143: 187 428500120H
28144: 1490
28145: 1985 vp.
28146:
28147: Raha-asia-aloite n:o 1391
28148:
28149:
28150:
28151:
28152: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoimin-
28153: nan järjestämiseen
28154:
28155:
28156: Eduskunnalle
28157:
28158: Monet vaikeasti vammaiset eivät kykene järjes- lisivat tasavertaisesti osallisiksi muiden kansalais-
28159: tämään itselleen minkäänlaista lomanviettoa ja ten kanssa lomanviettomahdollisuudesta ja virkis-
28160: virkistystä ilman yhteiskunnan tuntuvaa taloudel- tyksestä.
28161: lista tukea. Vammaisten lomatoiminta palvelee samanai-
28162: Onhan vuonna 1981 Tampereella tehty tutki- kaisesti niin kuntoutusta kuin virkistystäkin ja on
28163: mus osoittanut, että perin harvat vammaiset yltä- siten omiaan vähentämään vammaishuollon mui-
28164: vät yli 1 500 markan kuukausiansioon. Tuon suu- ta kustannuksia.
28165: ruisilla ansioilla ei juuri lomanviettoa kustanneta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28166: koska jo päivittäinen toimeentulo aiheuttaa vam- taen,
28167: maiselle suurempia kustannuksia kuin terveelle
28168: ihmiselle. Vammaisjärjestöjen mahdollisuudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28169: palvella jäseniään ovat nykyisellään rajalliset ja 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
28170: kaipaavat suoraa taloustukea valtion budjettiva- uudelle momentzJ/e 10 000 000 markkaa
28171: roista. Vammaisten lomatoimintaan tulee osoittaa kåytettiiväksi vammaisten lomatoiminnan
28172: varoja, jotta nämäkin yhteiskuntamme jäsenet tu- jiirjeståmiseen.
28173:
28174: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
28175:
28176: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen
28177: 1985 vp. 1491
28178:
28179: Raha-asia-aloite n:o 1392
28180:
28181:
28182:
28183:
28184: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena kunnille
28185: mammografiatutkimusten järjestämiseen
28186:
28187:
28188: Eduskunnalle
28189:
28190: Rintasyöpä on viime vuosina yleistynyt maas- hän ei kunnilla ole riittäviä taloudellisia mahdolli-
28191: samme ja sitä on ilmennyt yhä nuoremmissa ikä- suuksia, vaan kunnat tarvitsevat valtion ylimää-
28192: luokissa. Samanaikaisesti ovat hoitomahdollisuu- räistä tukea voidakseen järjestää mammografiatut-
28193: det kehittyneet niin, että rintasyöpä kyetään hoi- kimuksia.
28194: tamaan etenkin riittävän varhaisessa vaiheessa to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28195: detuissa tapauksissa. Alkava rintasyöpä todetaan taen,
28196: mammografiatutkimuksessa. Tämä tutkimus
28197: maksaa nykyisin noin 300 markkaa. Mammogra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28198: fiatutkimuksen kalleuden vuoksi moni tapaus ei 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
28199: tule todetuksi ajoissa. Sen tähden on välttämätön- 33.78.30 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
28200: tä, että mammografiatutkimuksia voidaan järjes- avustuksena kunmlle mammografiatutki-
28201: tää kunnan kustantamana toimintana. Mutta tä- musten järjestämistä varten.
28202:
28203: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
28204:
28205: Impi Muroma Olavi Ronkainen
28206: 1492
28207: 1985 vp.
28208:
28209: Raha-asia-aloite n:o 1393
28210:
28211:
28212:
28213:
28214: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta sädehoitolaitteiden hank-
28215: kimista ja uusimista varten
28216:
28217:
28218: Eduskunnalle
28219:
28220: Syöpäpotilaiden ja sädehoitoa tarvitsevien mää- jotka maassamme totmlVat, vaan laitehankinnat
28221: rän arvioidaan kasvavan lähivuosina entisestään. on suoritettava yleisestä määrärahasta, josta taas
28222: Syöpäsairaiden hoito- ja tutkimuslaitteiden määrä kilpailevat samojen sairaalapiirien muut laitehan-
28223: on kuitenkin maassamme liian vähäinen ja ole- kinnat.
28224: massa olevien laitteidenkin kunto on heikko. Ole- Sädehoitolaitteiden hankinnat tulee suorittaa
28225: massa olevat laitteet ovat noin 12-15 vuoden nopeasti, sillä vain näin voidaan taata syöpäsairai-
28226: ajan olleet käytössä ja siten lähes loppuun kulu- den asianmukainen hoito. Tämän vuoksi ja ottaen
28227: neita. huomioon sädehoitolaitteiston vanhenemisen ja
28228: Säteilyturvallisuuslaitoksen selvityksen mukaan puutteellisuuden sekä laitteiden kalleuden tulisi
28229: suuri osa maassamme käytössä olevista sädehoito- valtion tulo- ja menoarvioon varata erillinen mää-
28230: laitteista on suorituskyvyltään, eli potilasturvalli- räraha sädehoitolaitteiden hankkimista varten.
28231: suudeltaan sekä sähkömekaaniselta käyttöiältään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28232: vanhentuneita. taen,
28233: Lääkintöhallitus on vahvistanut sädehoitolait-
28234: teiden hankintaohjelman vuosiksi 1982-89, mi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28235: kä sisältää 13 laitteen uusimisen ja 5 laitteen uus- 1986 tulo- ia menoarvioon momentille
28236: hankinnan. Tässä ohjelmassa on perusheikkoute- 33.79.30 20 000 000 markkaa sädehoi-
28237: na se, että laitteiden hankintaan ei osoiteta erillis- tolaitteiden hankkimista ia uusimista var-
28238: tä määrärahaa niille yhdeksälle keskussairaalalle, ten.
28239:
28240: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
28241:
28242: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen
28243: 1985 vp. 1493
28244:
28245: Raha-asia-aloite n :o 1394
28246:
28247:
28248:
28249:
28250: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoislääkärien ja -sairaan-
28251: hoitajien palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien lasten erikois-
28252: hoitoon
28253:
28254: Eduskunnalle
28255:
28256: Suomessa sairastuu vuosittain leukemiaan n. 50 Mikäli leokemialapsia varten saatatsun asian-
28257: lasta. Vielä 1950-luvulla lähes jokainen leuke- mukaiset hoitotilat ja riittävä määrä erikoislääkä-
28258: miaan sairastunut lapsi kuoli, mutta viime vuosi- reitä ja sairaanhoitajia, pikkulapsia voitaisiin pa-
28259: kymmenellä leukemian diagnostiikka, hoito ja rantaa noin nelinkertainen määrä nykyiseen ver-
28260: ennuste ovat täysin muuttuneet. Parhaissa hoito- rattuna.
28261: keskuksissa kyetään jo kaksi kolmasosaa leoke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28262: miaan sairastuneista lapsista pelastamaan ja noin taen,
28263: neljäsosa paranee kokonaan. Hyvät hoitotulokset
28264: edellyttävät kuitenkin erikoishoitoa. Suomessa ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28265: ole riittävästi henkilöstöä tähän hoitoon ja sen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
28266: vuoksi on menetetty useita lapsia. 33.79.32 lisäyksenä 600 000 markkaa eri-
28267: Leukemian alkuhoito edellyttää mm. hoitoa koislääkärien ja -sairaanhoitajien palkkaa-
28268: eristyshuoneessa. Mitä pienempi lapsi on, sitä miseksi leukemiaa sairastavien lapsipotilai-
28269: enemmän hän tarvitsee henkilöstön antamaa hoi- den erikoishoidon järjestämistä varten Las-
28270: toa ja huolenpitoa eristysaikana. Kuitenkin leoke- tenklinikalle.
28271: miaosastoilla on liian vähän henkilöstöä. Lisähen-
28272: kilöstöstä olisi ratkaisevaa apua pienten leokemia-
28273: potilaiden hoidossa.
28274:
28275: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
28276:
28277: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen
28278: 1494 1985 vp.
28279:
28280: Raha-asia-aloite n:o 1395
28281:
28282:
28283:
28284:
28285: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta edellytysten luomiseksi
28286: uusien läänien perustamiselle
28287:
28288:
28289: Eduskunnalle
28290:
28291: Kainuun, Pirkanmaan ja Satakunnan läänit on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28292: tarkoitus perustaa niin, että uusi läänijako tulee nioittavasti,
28293: voimaan vuonna 1987. Tämä edellyttää paitsi lää-
28294: nien lukumäärästä annetun lain muuttamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28295: myös tarvittavien määrärahojen varaamista vuo- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 26. 05
28296: den 1986 tulo- ja menoarvioon riittävän toiminta- uudelle momentzlle 1 000 000 markkaa
28297: valmiuden luomiseksi uusille lääneille. Toiminta- uusien läänien toimintojen käynnistyksen
28298: valmiuden aikaansaamiseksi on ryhdyttävä toi- valmistamiseen.
28299: menpiteisiin mm. lääninhallituksille tarvittavien
28300: toimitilojen hankkimiseksi ja tarvittavien virkojen
28301: perustamiseksi.
28302:
28303: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
28304:
28305: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen
28306: Sakari Valli Hannu Kemppainen
28307: 1985 vp. 1495
28308:
28309: Raha-asia-aloite n:o 1396
28310:
28311:
28312:
28313:
28314: Mustonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja
28315: vesirakennuspiirille tiestön perusparannukseen
28316:
28317:
28318: Eduskunnalle
28319:
28320: Kainuun TVL-alueella on kokonaisuutena Kainuun tieverkostoa rasittavat suuresti raskaat
28321: maanteiden yleiskunto muutamia päärunkoteitä puutavarakuljetukset, joita maakunnassa suorite-
28322: lukuun ottamatta päässyt viime vuosien aikana taan suuri osa sulan aikana, ennen maan jäätymis-
28323: pahasti rappeutumaan. Teiden huonon kunnon tä- siis usein vasta myöhään syksyllä. Näin ollen
28324: ovat aiheuttaneet ne kovin pienet tiemäärärahat, heikkokuntoiset tiet menevät suorastaan koko-
28325: joita viime vuosina on Kainuun TVL:lle valtion naan liikennekelvottomiksi.
28326: budjetissa myönnetty. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
28327: Määrärahan niukkuus johtanee 100 henkilön
28328: vähentämiseen vuonna 1986 Kainuun TVL:n pii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28329: rin alueella. Määrärahan korottamistarvetta perus- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
28330: telee myös se, että Kainuun piirissä on koko maa 31.24.77 lisäyksenä 10000000 markkaa
28331: huomioon ottaen suhteellisesti eniten maanteitä Kainuun TVL:n pzi'rzlle nykyisen tiestön
28332: keväällä pitkään liikennekiellossa heikon kunton- perusparannustöiden tekemiseen.
28333: sa vuoksi.
28334:
28335: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
28336:
28337: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen
28338: Sakari Valli Hannu Kemppainen
28339: 1496
28340: 1985 vp.
28341:
28342: Raha-asia-aloite n:o 1397
28343:
28344:
28345:
28346:
28347: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihlajapuron-Mustolan-
28348: mutkan tien parantamiseen Sotkamossa
28349:
28350:
28351: Eduskunnalle
28352:
28353: Mustolanmutkan-Pihlajapuron 17 km:n pi- varrella on sattunut useita ihmishenkiäkin vaati-
28354: tuisella soratiellä ovat tietyöt olleet kaksi vuotta neita liikenneonnettomuuksia. Tietyö tulisi ensi
28355: käynnissä ja suunnitelma on tehty aivan oikein si- vuonna saattaa päätökseen, mikä huomattavasti
28356: ten, että tie tulee olemaan valmis lopullisesti helpottaisi nykyisin paikkakunnalla erittäin vai-
28357: vuonna 1986. Nyt kuitenkin vuoden 1986 määrä- keaksi muodostunutta työttömyyttä ja lähivuosina
28358: rahoista puuttuu 3, 7 miljoonaa markkaa. Tien Talvivaaraan tulevaa kaivoksen rakentamista.
28359: kuntoonsaattaminen on kuitenkin erittäin kiireel- Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarviossa ei
28360: listä (tie on vanha, erittäin heikkokuntoinen sora- ole mainitulle tielle varattu riittävää määrärahaa.
28361: tie), koska liikenne sanotulla tiellä on vilkasta. Edellä olevan p;rusteella ehdotamme,
28362: Varsinkin puutavaran kuljetus Kajaaniin on huo-
28363: mattavan suurta: sitä ajetaan aina Kuopion läänin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28364: rajalta saakka tätä 17 km:n pituista tietä, joka 10 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
28365: km ennen Kajaania muuttuu hyväksi pikitieksi. 31.24. 77 3 700 000 markan määrärahan
28366: Tätä kuitenkin haittaa huomattavasti em. tien Mustolanmutkan-Pihlajapuron tietöiden
28367: huono kunto varsinkin nyt, kun se on korjauksen loppuun saattamiseksi Sotkamossa ja Ka-
28368: alla. Tie on hyvin mutkainen ja mäkinen ja sen ;aanzssa.
28369:
28370: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
28371:
28372: Heikki Mustonen Sakari Valli
28373: Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
28374: 1985 vp. 1497
28375:
28376: Raha-asia-aloite n:o 1398
28377:
28378:
28379:
28380:
28381: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokumpu Oy:n osake-
28382: pääoman korottamiseksi Sotkamon Talvivaaran kaivoksen avaa-
28383: miseksi
28384:
28385: Eduskunnalle
28386:
28387: Sotkamon kunnan eteläpäästä on löydetty erit- Tuhkakylään matkaa on 8 kilometriä. Tuhkaky-
28388: täin mittava malmiesiintymä, joka on noin 10 ki- lässä on kansakoulu ja kyläkauppa, I postiasema
28389: lometriä pitkä ja 2 kilometriä leveä ja porausten (Tuhkakylä) sekä pankki. Kajaanin-Mustolan-
28390: perusteella useita satoja metrejä syvä. Syvyyssuun- mutkan-Iisalmen maantie (pikitie) kulkee kilo-
28391: nassa ei porauksissa ole löydetty malmin loppu- metrin etäisyydellä 10 kilometrin pituudelta mal-
28392: mtsraJaa. miesiintymän vieressä. Lähin rautatie on Lahnas-
28393: Outokumpu Oy on kolmen vuoden ajan suorit- lammen Talkkikaivokselle, jonne on matkaa noin
28394: tanut koerikastusta Outokummussa uuden systee- 10 kilometriä. Lahnaslammelta on valmis rautatie
28395: min soveltamisesta kolmen metallin ja hiilen erot- Vuokatin asemalle.
28396: tamiseksi malmikivestä. Metallit ovat nikkeli, ku- Kostamuksen jälkihoidon kannalta Talvivaaran
28397: pari ja sinkki. Koerikastus uudella menetelmällä kaivoksen rakentaminen lähivuosina olisi erittäin
28398: (liuotus) on asiantuntijoitten julkisuuteen anta- tärkeää. Lisäksi se olisi kansantaloudellisesti kan-
28399: mien tietojen mukaan antanut yllättävän myön- nattavaa. Se avaisi useita satoja työpaikkoja ja tur-
28400: teiset tulokset. Koerikastukseen on käytetty jo vaisi työtä useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin
28401: noin 30 milj. markkaa valtion varoja. koko Kainuulle.
28402: Malmien louhintaa ja kaivostoiminnan aloitta- Suomalaiset kaivostoimintaa harjoittavat yhtiöt
28403: mista Talvivaarassa puoltavat mm. seuraavat var- ovat viime aikoina ahtaasti liiketaloudellisin pe-
28404: teen otettavat tekijät, jotka lisäävät kaivostoimin- rustein tunteneet kasvavaa viehtymystä kaivostoi-
28405: nan taloudellista kannattavuutta ja joita ei julki- mintaan ulkomailla. Sen sijaan, että suomalaiset
28406: suudessa ole lainkaan mainittu. kaivosyhtiöt ryhtyvät hyödyntämään malmivaroja
28407: Malmikivi alkaa aivan maanpinnasta lähtien maamme ulkopuolella, joutuen tällöin sijoitta-
28408: (josta koerikastuskin on suoritettu), joten tuleva maan tällaiseen toimintaan suuriakin summia, tu-
28409: kaivostoiminta tulee olemaan erittäin merkittä- lisi niiden - tarvittaessa julkisen vallan tuella -
28410: västi edullisempaa verrattuna maanalaiseen tun- aloittaa kaivostoiminta kotimaan lupaavissa löy-
28411: nelikaivokseen, joka työntekijöitten turvallisuu- döksissä, jolloin työllisyys kotimaassa paranisi.
28412: denkin kannalta on paljon vaarallisempi. Ehdotammekin,
28413: Sijaintinsa puolesta Talvivaaran kaivosalue on
28414: varsin hyvällä paikalla liikennekuljetuksien suh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28415: teen. Talvivaaran tulevalta kaivokselta matkaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
28416: maaoteitse tulevaan Kainuun läänin pääkaupun- 32.50.88 50 000 000 markkaa Outokum-
28417: kiin Kajaaniin on 40 kilometriä, Kajaanin lento- pu Oy:n osakepääoman korottamiseksi sii-
28418: kentälle 47 kilometriä ja Sotkamon kuntakeskuk- nä tarkoituksessa, että yhtiö aloittaa kai-
28419: seen 30 kilometriä. Lähimpään kyläkeskukseen vostoiminnan Sotkamon Talvivaarassa.
28420:
28421: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
28422:
28423: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen
28424: Sakari Valli Hannu Kemppainen
28425:
28426:
28427:
28428:
28429: 188 428500120H
28430: 1498
28431: 1985 vp.
28432:
28433: Raha-asia-aloite n:o 1399
28434:
28435:
28436:
28437:
28438: Mustonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
28439: sähköistämisen tukemiseen
28440:
28441:
28442: Eduskunnalle
28443:
28444: Harvaan asutuilla maaseutupaikkakunnilla on Ehdotammekin,
28445: vielä asutusta, jota ei ole sähköistämiskustannus-
28446: ten kalleuden johdosta kyetty sähköistämään. Tä- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28447: män johdosta on kohtuutonta, että hallitus esittää 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
28448: määrärahaa vähennettäväksi. Kun vielä otetaan 32.55.41 lisiiyksenå' 5 000 000 markkaa
28449: huomioon, että näillä harvaan asutuilla paikka- maaseudun siihköistiimisen tukemiseen.
28450: kunnilla voitaisiin sähköistämistöiden lisäämisen
28451: kautta parantaa myös työllisyyttä, tulisi momen-
28452: tin määrärahaa lisätä.
28453:
28454: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
28455:
28456: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen
28457: Sakari Valli Hannu Kemppainen
28458: 1499
28459: 1985 vp.
28460:
28461: Raha-asia-aloite n:o 1400
28462:
28463:
28464:
28465:
28466: Mustonen: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden lieventämisek-
28467: si lisäämällä metsänhoitotöitä Pohjois-Pohjanmaalla
28468:
28469:
28470: Eduskunnalle
28471:
28472: Pohjois-Suomen työllisyyden edistämisen kan- Metsänparannusrahoituslakeja tulisi Pohjois-
28473: nalta olisi erittäin tärkeää ryhtyä nykyistä tehok- Pohjanmaan alueella muuttaa samanlaisiksi kuin
28474: kaampiin metsänuudistustöihin. Oulun lääni on ne ovat Lapin läänin sekä Kuusamon kunnan
28475: aluetta, jossa useiden kuntien metsäpinta-alasta alueella. Metsänomistajien rasitteiden lieventämi-
28476: puolet on veden vaivaamaa, soistunutta aluetta, sen kautta voitaisiin metsien uudistustöitä huo-
28477: joka peruskuivatusten ja metsänistutusten kautta mattavasti lisätä. Noitten toimenpiteiden lisäksi
28478: voitaisiin saattaa metsän kasvulle. Sen lisäksi voi- olisi käyttöön otettava työllisyysvaroin toimeen-
28479: daan Pohjois-Pohjanmaan metsiä hoitamalla ja pantavat metsänuudistustyöt. Työllisyysvarojen
28480: muuta tehokasta metsänparannustoimintaa jatka- käyttäminen metsänuudistustöihin paikallisen ny-
28481: malla tuon maakunnan metsien vuotuista kasvua kyistä vapaamman ja tehokkaamman harkinnan ja
28482: edelleen lisätä seuraavan 10-vuotiskauden aikana töiden johtamisen perusteella tulisi lisätä ja tehos-
28483: miljoonalla kuutiometrillä. taa risusavotta-, harvennus- sekä muita metsänpa-
28484: Vajaatuottoismetsiä tulisi uusia Pohjois-Poh- rannustöitä. Budjetissa tulisikin ensijainen huo-
28485: janmaalla vähintään noin 8 000 hehtaaria vuosit- mio kiinnittää tällaisten varojen tehokkaaseen li-
28486: tain. Vajaatuottoismetsien hakkuu ja viljely mer- säämiseen.
28487: kitsisi ammattimetsureita ja muita ammattihenki- Tämän johdosta ehdotan työllisyysvaroja lisät-
28488: löstöä Pohjois-Pohjanmaalle noin 400 miestyö- täväksi 10 miljoonalla markalla Pohjois-Poh-
28489: vuotta. Lisäksi siihen tulisi suunnittelu- ja työn- janmaalla suoritettavien metsänuudistustöitten
28490: johtohenkilöstö. Metsänomistajien suositramassa rahoittamiseksi.
28491: omatoimisessa työssä on työmenekki olosuhteista Ehdotankin,
28492: johtuen vieläkin suurempi. Hiljattain suoritettu-
28493: jen selvitysten mukaan yksi metsuripaikka Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28494: jois-Suomessa merkitsee 12,6 työpaikkaa koko 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
28495: kansantaloudessa. Näin ollen nuo työt olisivat 34.50. 61 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
28496: työllisyyden ja metsävarojen lisäämisen kannalta metsänhoitotöiden lisäämiseksi Pohjois-
28497: erittäin tärkeitä. Pohjanmaalla.
28498:
28499: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
28500:
28501: Heikki Mustonen
28502: