<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

152 Käyttäjää paikalla! 0.0067801475524902

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1985_1 | A_1985_2 | A_1985_3 | A_1985_4 | A_1985_5 | B_1985_1 | B_1985_2 | C_1985_1 | C_1985_2 | D_1985 | E_1985_1 | E_1985_2 | E_1985_3 | E_1985_4 | E_1985_5 | E_1985_6 | E_1985_7 | F_1985_1 | F_1985_2 | Hak_1985 | PTK_1985_1 | PTK_1985_2 | PTK_1985_3 | PTK_1985_4 | PTK_1985_5 |

1: Vuoden 1985
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E 5
10: Raha-asia-aloitteet 1401-2091
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: Helsinki 1985. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: Raha-asia-aloitteet 1401-2091
24:
25:
26: Sivu Sivu
27: 1401 Myllyniemi ym.: Korotetun maatara- 1412 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
28: han osoittamisesta suunnistuskarttojen val- sesta Urheiluseura Kunto ry:n Porttikallion
29: mistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1501 hiihtokeskuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1513
30:
31: 1402 Myllyniemi ym.: Korotetun määrära- 1413 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
32: han osoittamisesta yleisten teiden kunnossa- sesta Jämijärven partiolaisten toiminnan tu-
33: pitoon . . .. .. .. . . . . . .. . . .. .. . . .. .. .. . .. . .. . 1502 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 14
34:
35: 1403 Mäki-Hakola: Korotetun määrärahan 1414 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
36: osoittamisesta Kyrönjoen vesistötaloussuun- sesta 4H-Iiiton Porin yhdistyksen tukemi-
37: nitelman toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1503 seen . .. . .. . . . . . . .. .. .. . . . . .. . . . .. . . . . . . .. . . 1515
38:
39: 1404 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittami- 1415 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
40: sesta Vesihuoltoliiton toiminnan avustami- sesta Suomijärven perkaamiseen lintujen pe-
41: seen....................................... 1504 simisj ärveksi . . . . . . .. .. . . . . . .. . . .. . . . . . . . . .. 1516
42:
43: 1405 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittami-
44: 1416 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
45: sesta Isonkyrön paikallistien parantamiseen 1505
46: sesta tien rakentamiseen Järvi-Suomen tieltä
47: Parkanon asemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1517
48: 1406 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittami-
49: sesta Koskuen-Ylivallin maantien paranta-
50: miseenJalasjärvellä . . .. . . .. . . . . . . . .. .. .. .. . 15 06 1417 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
51: sesta Jämijärven-Suurimaan tien korjauk-
52: 1407 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- seen . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . .. . . . . . . . . .. 1518
53: sesta taloudellisissa vaikeuksissa olevien
54: pienkuntien avustamiseen.................. 1507 1418 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
55: sesta Lavajärven paikallistien kunnostami-
56: 1408 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- seen . .. . . .. . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . .. .. . . . . . .. 1519
57: sesta Parkanon peruskoulun ala-asteen ra-
58: kentamiseen............................... 1509 1419 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
59: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
60: 1409 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- seen Kihniön kirkonkylästä vanhainkodille.. 1520
61: sesta Kullaan metsä- ja puutalouden kurssi-
62: keskuksen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1510 1420 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
63: sesta valaistuksen saamiseksi Karhiniemen ja
64: 1410 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Kiviniemen risteyksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1521
65: kiviseppäkoulutuksen aloittamiseksi Kurussa 1511
66: 1421 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
67: 1411 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- sesta Parin-Haapamäen radan peruskor-
68: sesta Kihniön Urheilijoiden tukemiseen 1512 jaukseen ................................... 1522
69:
70: 428500120H
71: 4 Sisällysluettelo
72:
73: Sivu Sivu
74: 1422 Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan 1436 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
75: osoittamisesta linja-autoliikenteen tukemi- sesta Kyrönluonto ry:lle luontopolun raken-
76: seen....................................... 1523 tamista varten Hämeenkyröön . . . . . . . . . . . . . . 15 37
77:
78: 1423 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1437 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
79: sesta Keksintösäätiölle ''Sähköä luonnonvoi- sesta valtion asuntolainojen takaisinmaksu-
80: malla" -keksintöryhmän työn tukemiseen . . 1524 ehtojen tarkistaiDiseksi suoritettavaan yli-
81: määräiseen avustukseen.................... 1538
82: 1424 Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan
83: osoittamisesta yrittäjäkoulutukseen . . . . . . . . . 15 2 5 1438 Männistö ym.: Määrärahan osoittami-
84: sesta KYKS:n rakentamisesta ja käyttöön-
85: 1425 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- otosta aiheutuvien kustannusten suorittami-
86: sesta Rauman Sotaveteraanit ry:n toiminnan seen....................................... 1539
87: tukemiseen................................ 1526
88: 1439 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta
89: 1426 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- Vähä-haara-seuralle toimitalon rakentami-
90: sesta Huittisten Sotaveteraanit ry:n toimin- seen....................................... 1540
91: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 27
92: 1440 Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
93: 1427 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta maatalouden neuvontatyöhön 1541
94: sesta vanhainkotien rakentamiseen . . . . . . . . . 15 28
95: 1441 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta
96: 1428 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- uusien 4H-neuvojien toimen perustamiseen 1542
97: sesta Eurajoen kunnalliskodin saneeraami-
98: 1442 Nieminen: Korotetun määrärahan
99: seen....................................... 1529
100: osoittamisesta siirtona maatilatalouden ke-
101: hittämisrahastoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1543
102: 1429 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
103: sesta Karvian vanhainkodin hissin rakenta- 1443 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt
104: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 30
105: anslag för FN:s barnfonds (UNICEF) prog-
106: ram för social utveckling . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1544
107: 1430 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
108: sesta Kihniön Vanhustentaloyhdistykselle 1443 Nordman ym.: Korotetun määrärahan
109: asuntojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 31 osoittamisesta YK:n lastenrahaston (UNI-
110: CEF) sosiaalisen kehityksen ohjelmaan...... 1545
111: 1431 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
112: sesta Kirjaskylän Narkomaanikodin toimin- 1444 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt
113: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1532 anslag för höjning av studiepenningens för-
114: sörjartillägg. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1546
115: 1432 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
116: sesta Eläkeliitto ry:n Suodenniemen yhdis- 1444 Nordman ym.: Korotetun määrärahan
117: tyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 1533 osoittamisesta opintorahan huoltajalisän ko-
118: rottamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154 7
119: 1433 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta
120: Oikeutta Eläkeläisille ry:n Vammalassa jär- 1445 Nordman m.fl.: Om anvisande av
121: jestämään vanhusten retkeilyyn ja harrastus- anslag för sänkande av åldersgränsen tili 21
122: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 34 år för behovsprövning för studiestöd grun-
123: dad på föräldrarnas inkomst och förmögen-
124: 1434 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- het........................................ 1548
125: sesta Siikaisten Vanhustentalosäätiölle van-
126: husten viriketoimintaan.................... 1535 1445 Nordman ym.: Määrärahan osoittami-
127: sesta vanhempien tuloihin ja varallisuuteen
128: 1435 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- perustuvan opintorahan tarveharkinnan ikä-
129: sesta Luvian terveyskeskuksen rakentamiseen 15 36 rajan alentamiseen 21 vuodeksi............. 1549
130: Sisällysluettelo 5
131:
132: Sivu Sivu
133: 1446 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1452 Norrback ym.: Määrärahan osoittami-
134: anslag såsom understöd för Vaasa Festival... 1550 sesta valtionavustuksena Förbundet Hem
135: och Skola i Finland rf. -nimiselle järjestölle 1563
136: 1446 Nordman ym.: Määrärahan osoittami-
137: sesta avustuksena Vaasa Festival -tapahtu- 1453 Norrback: Om anvisande av anslag för
138: malle...................................... 1551 inledande av fortbildningsverksamhet vid
139: Österbottens högskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1564
140: 1447 Nordman m.fl.: Om anvisande av
141: anslag tili stöd för Kirjais kursgårds ver- 1453 Norrback: Määrärahan osoittamisesta
142: ksamhet................................... 1552 jatkokoulutustoiminnan aloittamiseen Ös-
143: terbottens högskola -nimisessä yksikössä . . . . 1565
144: 1447 Nordman ym.: Määrärahan osoittami-
145: 1454 Norrback m.fl.: Om anvisande av
146: sesta Kirjais kursgård -nimisen kurssikeskuk-
147: anslag för stödjande av de finlandssvenska
148: sen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 53
149: folkhögskolorna .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . 1566
150: 1448 Nordman: Om anvisande av anslag 1454 Norrback ym.: Määrärahan osoittami-
151: såsom understöd för utgivande av det fin- sesta suomenruotsalaisten kansanopistojen
152: landssvenska kulturmagasinet M.A.O....... 1554 toiminnan tukemiseen..................... 1567
153:
154: 1448 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 1455 Norrback m.fl.: Om anvisande av
155: avustuksena suomenruotsalaisen kulttuuriai- anslag för stödjande av de finlandssvenska
156: kakauslehden M.A.O. julkaisemiseen . . . . . . 1555 folkhögskolornas investeringar.............. 1568
157:
158: 1449 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1455 Norrback ym.: Määrärahan osoittami-
159: anslag för anskaffande av en ismaskin tili sesta suomenruotsalaisten kansanopistojen
160: fiskehamnen på Bergö .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1556 investointien tukemiseen................... 1569
161:
162: 1449 Nordman ym.: Määrärahan osoittami- 1456 Norrback m.fl.: Om anvisande av
163: sesta jääkoneen hankkimiseksi Bergön kala- anslag tili statsbidrag för finlandssvenska
164: satamaan . .. . . . . . .. . . .. . .. . . . . . . . .. . . . . . . . . 15 57 musikskolor och musikinstitut. . . . . . . . . . . . . . 15 70
165:
166: 1450 Nordman: Om anvisande av anslag tili 1456 Norrback ym.: Määrärahan osoittami-
167: Invalidförbundet för översättning tili svens- sesta suomenruotsalaisten musiikkikoulujen
168: ka och utgivning av informationsmaterial i ja musiikki-instituuttien valtionapuun . . . . . . 15 71
169: anknytning tili handikapp . . . . . . . . . . . . . . . . . 1558
170: 1457 Norrback m.fl.: Om anvisande av
171: anslag såsom understöd för planering av en
172: 1450 Nordman: Määrärahan osoittamisesta
173: ishall i Närpes i Sydösterbotten . . . . . . . . . . . . . 15 72
174: Invalidiliitolle vammaisuutta koskevan tie-
175: dotusmateriaalin ruotsintamiseen ja julkai-
176: 1457 Norrback ym.: Määrärahan osoittami-
177: semiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1559
178: sesta avustuksena jäähallin suunnitteluun
179: Närpiöön Etelä-Pohjanmaalle . . . . . . . . . . . . . . 1573
180: 1451 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt
181: anslag för anskaffning av mark för natur- 1458 Norrback m.fl.: Om anvisande av
182: vårdsändamål . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1560 anslag tili stöd för de finlandssvenska hem-
183: bygdsföreningarna .. . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . 15 74
184: 1451 Nordman ym.: Koeotetun määrärahan
185: osoittamisesta maan hankkimiseen luonnon- 1458 Norrback ym.: Määrärahan osoittami-
186: suojelutarkoituksiin. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . 1561 sesta suomenruotsalaisten kotiseutuyhdistys-
187: ten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 75
188: 1452 Norrback m.fl.: Om anvisande av
189: anslag såsom statsunderstöd tili Förbundet 1459 Norrback: Om anvisande av anslag för
190: Hem och Skola i Finland rf................. 1562 bilbesiktning i Oravais . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . 15 76
191: 6 Sisällysluettelo
192:
193: Sivu Sivu
194: 1459 Norrback: Määrärahan osoittamisesta 1467 Nyby m.fl.: Om anvisande av höjt
195: autokatsastustoimintaan Oravaisissa . . . . . . . . 15 77 anslag till understöd för reparationsverksam-
196: het i energihushållningssyfte . . . . . . . . . . . . . . . 1592
197: 1460 Norrback m.fl.: Om anvisande av
198: anslag såsom understöd för finlandssvenska 1467 Nyby ym.: Koeotetun määrärahan
199: organisationer med socialverksamhet . . . . . . . 1578 osoittamisesta energiataloudellisen korjaus-
200: toiminnan avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1593
201: 1460 Norrback ym.: Määrärahan osoittami-
202: sesta avustuksena sosiaalista toimintaa har- 1468 Nyby ym.: Koroteron määrärahan
203: joittaville suomenruotsalaisille yhteisöille . . . 15 79 osoittamisesta valtakunnallisten luonnon-
204: suojelujärjestöjen valtionapuun . . . . . . . . . . . . 1594
205: 1461 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag
206: till statsunderstöd för musikläroanstalterna i
207: 1469 Paakkinen ym.: Koroteron määrärahan
208: Österbotten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1580
209: osoittamisesta keskiasteen oppilaitosten
210: opiskelijoiden opintotuen korottamiseen . . . 1595
211: 1461 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
212: eräiden Pohjanmaan musiikkioppilaitosten
213: saattamiseksi valtionavun piiriin... . . . . . . . . . 1581 1470 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
214: sesta kirjastojen videokokeiluun . . . . . . . . . . . . 1596
215: 1462 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag
216: för anställande av ledande fiskeribiologer... 1582 1471 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
217: sesta Tuusulan kansanopiston perusparan-
218: 1462 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta nus- ja muutostöihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1597
219: johtavien kalastusbiologien palkkaamiseen.. 1583
220: 1472 Paakkinen ym.: Koeotetun määrärahan
221: 1463 Nyby m.fl.: Om anvisande av höjt osoittamisesta eräiden opettajien työskente-
222: anslag tili utgifterna för fiskarlån . . . . . . . . . . . 15 84 lyyn elinkeinoelämän palveluksessa työkoke-
223: muksen saamiseksi......................... 1598
224: 1463 Nyby ym.: Koeotetun määrärahan
225: osoittamisesta kalastajalainojen menoihin... 1585 1473 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
226: sesta Suomen Big Band-Yhdistys ry:n toi-
227: 1464 Nyby m.fl.: Om anvisande av höjt minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 99
228: anslag till statsunderstöd för byggande av
229: centrala fiskehamnar....................... 1586 1474 Paakkinen ym.: Koroteron määrärahan
230: osoittamisesta musiikkioppilaitosten valtion-
231: 1464 Nyby ym.: Korotetun määrärahan apuun uusien laitosten saattamiseksi val-
232: osoittamisesta keskuskalasatamien rakenta- tionavun piiriin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1600
233: misen valtionapuun. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1587
234: 1475 Paakkinen ym.: Koeotetun määrärahan
235: 1465 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag
236: osoittamisesta nuorisotilojen rakentamiseen 1601
237: för grundande av en teknologi- och datatek-
238: nikcentral iJakobstad...................... 1588
239: 14 76 Paakkinen ym. : Koeotetun määrärahan
240: 1465 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta nuorisotyötä käsittelevään
241: teknologia- ja tietotekniikkakeskuksen pe- tutkimus- ja kokeilutoimintaan . . . . . . . . . . . . 1602
242: rustamiseksi Pietarsaareen.................. 1589
243: 1477 Paakkinen ym.: Koroteron määrärahan
244: 1466 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag osoittamisesta nuorisopoliittisen kirjaston ja
245: såsom understöd för avlönande av en socio- tietopalvelun tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1603
246: nom i organisationen Interpedia rf.......... 1590
247: 1478 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
248: 1466 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta työläisnuorisoliikkeen 80-vuotisjuhla-
249: avustuksena lnterpedia rf. -nimiselle järjes- vuoden toimintojen ja tapahtumien rahoit-
250: tölle sosionomin palkkauskustannuksiin . . . . 15 91 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1604
251: Sisällysluettelo 7
252:
253: Sivu Sivu
254: 1479 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 1493 Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta
255: sesta soittovälineiden vuokraustoiminnan YTHS:n Helsingin terveydenhoitoaseman
256: käynnistämiseen nuoriso-orkestereille....... 1605 vuokramenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1620
257:
258: 1480 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 1494 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
259: sesta nuorisotyöttömyyden seurausvaikutus- sesta jätehuollon teemavuoden toteutukseen 1621
260: ten lieventämiseen......................... 1606
261: 1495 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
262: 1481 Paakkinen ym.: Koeotetun määrärahan sesta Saaristomeren kansallispuiston toimin-
263: osoittamisesta mielipidelehtien tukemiseen 1607 nan käynnistämiseen....................... 1622
264:
265: 1482 Paakkinen ym.: Koeotetun määrärahan 1496 Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta
266: osoittamisesta työvoimaneuvojien tointen pääkaupunkiseudun asuntotuotannon eri-
267: perustamiseksi työvoimahallintoon nuorten tyisjärjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1623
268: työvoimapalvelujen tehostamiseksi . . . . . . . . . 1608
269: 1497 Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta
270: 1483 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- lainoihin kunnille asuntojen hankintaan
271: sesta nuorten vuokra-asuntojen rakentami- vanhasta asuntokannasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1624
272: seen....................................... 1609
273: 1498 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
274: 1484 Paasilinna ym.: Koeotetun määrärahan misesta kunnille ympäristönsuojelun tehos-
275: osoittamisesta ylimääräisiin taiteilijaeläkkei- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1625
276: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1610
277: 1499 Paavilainen ym.: Koeotetun määrära-
278: han osoittamisesta korkeakouluopiskelijoi-
279: 1485 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
280: den ruokailun tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1626
281: sesta Valtion audiovisuaalisen keskuksen ka-
282: luston ja laitteiden hankkimiseen. . . . . . . . . . . 1611 1500 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
283: misesta Jyväskylän lastentarhanopettajaopis-
284: 1486 Paasilinna ym.: Koeotetun määrärahan
285: ton suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1627
286: osoittamisesta Helsingin yliopiston raken-
287: nusten perusparannushankkeisiin........... 1612 1501 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
288: misesta nuorisomatkailukeskusten avustami-
289: 1487 Paasilinna: Koeotetun määrärahan seen....................................... 1628
290: osoittamisesta Helsingin kansainvälisen kou-
291: lun valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1613 1502 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
292: misesta Keski-Suomen läänin haja-asutus-
293: 1488 Paasilinna ym.: Koeotetun määrärahan alueiden vesihuollon järjestämiseen.. . . . . . . . 1629
294: osoittamisesta valtionosuuteen kulttuuritoi-
295: mintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten.. 1614 1503 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
296: misesta Tampereen -J yväsky Iän-Pieksä-
297: 1489 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- mäen radan sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1630
298: sesta tilapäisessä työsuhteessa olevien työnte-
299: kijöiden vakinaistamiseksi Valtionrautateillä 1615 1504 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
300: misesta aluetyöterveyslaitoksen perustami-
301: 1490 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- seksiJyväskylään........................... 1631
302: sesta kansalaisradiotoimintaa varten . . . . . . . . 1616
303: 1505 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
304: 1491 Paasilinna ym.: Koeotetun määrärahan misesta Vanhus- ja lähimmäispalvelun Liitto
305: osoittamisesta Työterveyslaitoksen valtion- ry:lle vanhusten kuntoutukseen ja aktivoin-
306: apuun..................................... 1617 tiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1633
307:
308: 1492 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- 1506 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
309: sesta laser-aivoleikkauslaitteen hankkimisek- misesta Interpedia rf. -nimiselle järjestölle
310: si HYKSiin................................ 1619 sosiaalityöntekijän paikkaamista varten . . . . . 1634
311: 8 Sisällysluettelo
312:
313: Sivu Sivu
314: 1507 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- 1520 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
315: misesta Jyväskylän yliopiston ydinfysiikan misesta Keski-Suomen 4H-piirin toimisto-
316: laboratorion suunnitteluun................. 1635 osakkeen hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1648
317:
318: 1508 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- 1521 Pekkarinen ym.: Korotetun määrära-
319: misesta Jyväskylän yliopiston Konneveden han osoittamisesta Keuruun varuskunnan ja
320: tutkimusaseman laajennustöihin . . . . . . . . . . . 1636 Keuruun kirkonkylän vesijohtoverkon ra-
321: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1649
322: 1509 Pekkarinen: Koeotetun määrärahan
323: osoittamisesta opintotuen opintorahan ko- 1522 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
324: rottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 37 misesta Kuhmoisten syöttövesijohdon raken-
325: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1650
326: 1510 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
327: misesta Kyynämöisten ala-asteen koulun pe- 1523 Pekkarinen ym.: Korotetun määrära-
328: ruskorjaustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1638 han osoittamisesta Unikonsalmen-Haapa-
329: niemen vesihuoltohankkeen toteuttamiseksi
330: 1511 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- Karstulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 51
331: misesta Tammijärven ala-asteen peruskou-
332: lun lisätilojen rakentamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . 1639 1524 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
333: sesta Suomenselkätien suunnittelu- ja maasto-
334: 1512 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- töitä varten välillä Keuruu-Multia-Pylkön-
335: misesta Alkio-opiston uuden oppilasasunto- mäki-Karstula-Kivijärvi-Kinnula-valta-
336: lan rakentamista vanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1640 tie n:o 4 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1652
337: 1513 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
338: 1525 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
339: misesta Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen misesta Kivijärven-Perhon maantien perus-
340: kone- ja laitehallin rakentamiseen . . . . . . . . . . 1641
341: parannustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1653
342: 1514 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
343: 1526 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
344: misesta Saarijärven metsäkoulun rakennus-
345: misesta Vehkaperän paikallistien rakentami-
346: töiden käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1642
347: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1654
348: 1515 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
349: misesta Petäjäveden kotiteollisuuskoulun 1527 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
350: laajennustöiden käynnistämiseksi........... 1643 misesta Kärkistensalmen sillan rakennustöi-
351: den aloittamiseen.......................... 1655
352: 1516 Pekkarinen ym.: Koeotetun määrära-
353: han osoittamisesta Keski-Suomen sairaan- 1528 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
354: hoito-oppilaitoksen lisärakennuksen suun- misesta Ukonniemen kalasataman rakenta-
355: nittelua varten............................. 1644 miseksi Pihtiputaalle....................... 1656
356:
357: 1517 Pekkarinen ym.: Korotetun määrära- 1529 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
358: han osoittamisesta valtionosuuteen kulttuu- misesta Muuramen teollisuusraiteen raken-
359: ritoimintaan tarvittavia tiloja ja laitteita var- tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1657
360: ten........................................ 1645
361: 1530 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
362: 1518 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- misesta avustuksena Nuorisosäätiölle Hertto-
363: misesta vakinaisten alueoopperoiden toi- niemen Nuorisohotellin lainojen hoitami-
364: minnan tukemiseen........................ 1646 seen....................................... 1658
365:
366: 1519 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta 15 31 Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta
367: Jyväskylän Kesä -kulttuuritapahtuman tuke- rauhanomaisen turvallisuuspolitiikan suun-
368: mtseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1647 nitteluun.................................. 1659
369: Sisällysluettelo 9
370:
371: Sivu Sivu
372: 1532 Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta 1546 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta ns.
373: YTHS:n Helsingin terveydenhoitoaseman Simojoen pohjoisrannan tien perusparanta-
374: vuokran kattamiseen....................... 1660 mlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1674
375:
376: 1533 Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta 1547 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
377: yhteiskunnan järjestämän jätteiden uudel- ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
378: leenkäytön suunnitteluun.................. 1661 PellonJuoksenkiin......................... 1675
379:
380: 15 34 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- 1548 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
381: ta Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimis- Ketomellan sillan rakentamiseen Enonteki-
382: ton perustamiseksi Kemiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1662 öllä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1676
383:
384: 1549 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
385: 1535 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
386: ta varasähkölaitteiston hankkimiseen Kitti-
387: Lassilan koulun rakentamiseen Keminmaalla 1663
388: lään....................................... 1677
389: 15 36 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- 1550 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
390: ta taidelaitosten rakentamisavustuksiin . . . . . 1664 kansallisen raskasionilaboratorion perusta-
391: miseksiJyväskylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1678
392: 15 37 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
393: ta Lapin läänin rakennusperinne ry:lle ra- 15 51 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
394: kennusympäristön hoitamiseen . . . . . . . . . . . . . 1665 Jyväskylän Kesälle avustukseksi tieteen tuke-
395: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1679
396: 1538 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
397: ta Tornion entisen ortodoksisen sotilas- 1552 Pesola ym.: Korotetun määrärahan
398: kirkon korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1666 osoittamisesta maakuntamuseoiden toimin-
399: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1680
400: 1539 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
401: ta Tornionlaakson kuntain toimikunnalle 15 53 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
402: Tornionlaakson historian kirjoittamiseen.... 1667 Jämsänkosken-Kaipolan siirtoviemärin ra-
403: kentamiseen............................... 1681
404: 1540 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
405: ta Ylläksen matkailualueen vesihuoltotöihin 1668 1554 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
406: Leivonmäen Rutajärven säännöstelyhank-
407: 1541 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta keen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1682
408: Aavasaksan-Kantomaanpään tien rakenta-
409: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1669 15 55 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
410: Jyväsjärven sillan rakentamistöiden aloitta-
411: 1542 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1683
412: Alaniemen-Koivun maantien perusparan-
413: 1556 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
414: tamiseen välillä Lehmikumpu-Sompujärvi
415: valtatien n:o 4 perusparantamiseksi välillä
416: ja Tervola-Lehmikumpu . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1670
417: Jämsä-Kuhmoinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1684
418: 1543 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta 1557 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
419: Karungin-Palovaaran paikallistien rakenta- maantien n:o 641 rakenteen parantamiseksi
420: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1671 Hankasalmella............................. 1685
421: 1544 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- 1558 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
422: ta Kittilän-Ylläsjärven maantien rakenta- lastausraiteen rakentamiseksi Muuramen
423: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1672 teollisuuskylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1686
424:
425: 1545 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta 15 59 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
426: Rauhalan-Kutunivan maantien rakentami- Keski-Suomen ilmailumuseon rakennuksen
427: seen....................................... 1673 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1687
428:
429: 428500120H
430: 10 Sisällysluettelo
431:
432: Sivu Sivu
433: 1560 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta 15 73 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
434: lämpölaitosten laitosanalyysin tekemiseen ja Ruotsinsalmen Merimuseon suunnitteluun.. 1701
435: laitosten korjaustoimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . 1688
436: 15 74 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
437: 1561 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Työväentalon perusparannukseen. . . 1702
438: turvelaboratorion kenttäkoeaseman perusta-
439: miseksi Leivonmäen Kailasuolle . . . . . . . . . . . . 1689 1575 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
440: Lomakotien Liitto ry:lle lomatoiminnan jär-
441: 1562 Pesola ym.: Korotetun määrärahan jestämiseen psykiatrisen avohoidon tehosta-
442: osoittamisesta kuntien ulkoilureittien raken- miseksi.................................... 1703
443: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1690
444: 15 76 Piipari: Korotetun määrärahan osoitta-
445: 1563 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta opiskelija-asuntojen omapääoma-
446: Isojärven kansallispuiston palvelujen kehit- osuuden kattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1705
447: tämiseen 1691
448: 1577 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
449: 1564 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan tuke-
450: ns. lipeälammen jäteliemen hävittämiseksi miseksi.................................... 1706
451: Lievestuoreella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1692
452: 1578 Pohjala ym.: Korotetun määrärahan
453: 1565 Petäjäniemi ym.: Määrärahan osoitta-
454: osoittamisesta Kokemäenjoen suuosan pen-
455: misesta apuvälinetekniikan tutkimusryhmän gerrys- ja ruoppaustöihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1707
456: perustamiseksi Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . . . 1693
457: 1579 Pohjanoksa ym.: Korotetun määrära-
458: 1566 Petäjäniemi ym.: Määrärahan osoitta-
459: han osoittamisesta aineenopettajien erillis-
460: misesta Naisten Raittiuskeskus ry:n Naisten
461: ten kasvatustieteellisten opintojen järjestä-
462: kuntoutusklinikan kustannuksiin........... 1694
463: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1708
464: 1567 Petäjäniemi ym.: Korotetun määrära-
465: 1580 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
466: han osoittamisesta pienyrittäjien vuosilo-
467: misesta Suodenniemen Pohjankylän ala-
468: masta aiheutuviin kustannuksiin . . . . . . . . . . . 1695
469: asteen rakentamisen aloittamiseen.......... 1709
470: 1568 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoitta-
471: misesta sosiaalikuraattorin tointen perusta- 1581 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
472: miseksi Panssariprikaatiin ja Kainuun pri- misesta Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön
473: kaatiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1696 valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1710
474:
475: 1569 Pietikäinen ym.: Korotetun määrära- 1582 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
476: han osoittamisesta YK:n aseidenriisuntavii- misesta Satakunnan liikuntaopiston mves-
477: kon toiminnalle rauhan ja aseidenriisunta- tointitarpeisiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1711
478: parlamentin järjestämistä varten. . . . . . . . . . . . 1697
479: 1583 Pohjanoksa ym.: Korotetun määrära-
480: 15 70 Pietikäinen ym. : Korotetun määrära- han osoittamisesta Yrjö Kallisen rauhanopis-
481: han osoittamisesta YTHS:n Helsingin ter- ton ylläpitämälle Rauhankasvatusinstituutil-
482: veydenhoitoaseman vuokran kattamiseen . . . 1698 le ......................................... 1712
483:
484: 1571 Piipari: Määrärahan osoittamisesta 1584 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
485: Kotkan 7. merimieslaulufestivaalien järjestä- misesta Parkanon kevyen liikenteen väylän
486: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1699 rakentamisen aikaistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1713
487:
488: 15 72 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1585 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
489: Kotkan alueen linnoitusjärjestelmän entistä- misesta allergianeuvojan palkkaamiseksi Sa-
490: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1700 takuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1714
491: Sisällysluettelo 11
492:
493: Sivu Sivu
494: 1586 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta- 1600 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
495: misesta lnterpedia rf. -nimisen järjestön toi- Lapin musiikkiopiston alaisen Utsjoen sivu-
496: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1715 pisteen toiminnan käynnistämiseen......... 1729
497:
498: 1587 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta 1601 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
499: Suomenselkätien perusparantamiseen välillä toimitilojen hankkimiseen Kalevan Nuorten
500: Keuruu-Väätäiskylä-Soini-Hoisko- Lapin Piirille ja Lapin Nuorison Liitolle . . . . . 17 30
501: Vimpeli ................................... 1716
502: 1602 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
503: 1588 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta puunkorjuun kustannuksia koskevan selvi-
504: Isojoen-Dagsmarkin tien perusparantami- tyksen tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1731
505: seen....................................... 1717
506: 1603 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
507: 1589 Pohto ym.: Koeotetun määrärahan Ounasjokiyhdistys ry:lle.................... 1732
508: osoittamisesta linja-autoliikenteen tukemi-
509: seen....................................... 1718 1604 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
510: Utsjoen-Kaamasen maantien parantami-
511: 1590 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta seen....................................... 1733
512: pienyritysten perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1719
513: 1605 Pokka ym.: Koeotetun määrärahan
514: 1591 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta sairausvakuutuksen vähim-
515: Rintamamiesveteraanien Lapin piiriyhdistys mäispäivärahan korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . 1734
516: ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1720
517: 1606 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
518: alkoholismin ja huumeiden käytön kansain-
519: 1592 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
520: välistä ehkäisytoimintaa varten . . . . . . . . . . . . . 1735
521: Sotainvalidien Veljesliiton Etelä-Pohjan-
522: maan piirin toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 1721
523: 1607 Poutanen ym.: Määrärahan osoittami-
524: sesta Itä-Karjalan kansanopiston asuinraken-
525: 1593 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
526: nus Koivulan peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . 17 36
527: kuntien terveyskeskusten laboratoriopalve-
528: luihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1722 1608 Poutanen ym.: Määrärahan osoittami-
529: sesta Savonlinnan musiikkiopiston rakenta-
530: 1594 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1737
531: avosydänkirurgiatoiminnan tukemiseen . . . . . 172 3
532: 1609 Poutanen ym.: Määrärahan osoittami-
533: 1595 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta henkilökunnan palkkaamiseen Itä-Suo-
534: Etelä-Pohjanmaan Sydäntautipiirin tukemi- men keskuskalanviljelylaitokseen . . . . . . . . . . . 17 38
535: seen....................................... 1724
536: 1610 Puolanne ym.: Koeotettujen määrära-
537: 15 96 Pokka ym. : Määrärahan osoittamisesta hojen osoittamisesta korkeakoulujen toimin-
538: Lapin lääninvankilan suunnittelemiseksi taedellytysten parantamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . 17 39
539: Teevoiaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1725
540: 1611 Puolanne ym.: Koeotettujen määrära-
541: 1597 Pokka ym.: Koeotetun määrärahan hojen osoittamisesta opintotukeen opiskeli-
542: osoittamisesta Lapin läänin kunnille oppilai- joiden sosiaalisten etuuksien turvaamiseksi
543: den matkakustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1726 kaikilla koulutustasoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1740
544:
545: 1598 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta 1612 Puolanne ym.: Määrärahan osoittami-
546: Edistyksellisen tiedeliiton toiminnan tuke- sesta Tornionjoen ja Simojoen lohikantojen
547: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1727 säilyttämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1742
548:
549: 15 99 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta 1613 Puolanne ym.: Koeotettujen määrära-
550: Hetan Musiikkipäivilie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1728 hojen osoittamisesta tiestön parantamiseen 1744
551: 12 Sisällysluettelo
552:
553: Sivu Sivu
554: 1614 Puolanne ym.: Korotetun määrärahan 1628 Ranta: Korotetun määrärahan osoitta-
555: osoittamisesta teollisuuden tutkimus- ja tuo- misesta Etelä-Saimaan keskussairaalan sa-
556: tekehitystoimintaan........................ 1746 neeraustoiminnan aloittamiseksi. . . . . . . . . . . . 17 61
557:
558: 1615 Puolanne ym. : Korotetun määrärahan 1629 Rantanen ym.: Korotetun määrärahan
559: osoittamisesta maan hankkimiseen luonnon- osoittamisesta työväentalojen korjauksiin . . . 1762
560: suojelutarkoituksiin........................ 1747
561: 1630 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami-
562: 1616 Puolanne ym.: Korotetun määrärahan sesta vaelluskalakantojen elvyttämiseen . . . . . 1763
563: osoittamisesta oman asunnon hankintaan
564: myönnettyjen lainojen korkotukeen . . . . . . . . 1748 1631 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta
565: Lempäälän, Toijalan ja Valkeakosken veden-
566: 1617 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- jakeluhankkeen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . 1764
567: sesta Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksen
568: laajennuksen suunnitteluun................ 1749 1632 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami-
569: sesta pysyvien mittausasemien rakentami-
570: 1618 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- seen pääteille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 5
571: sesta valtatien n:o 5 rakentamiseen Kuopion
572: läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 50 1633 Ratu: Määrärahan osoittamisesta rekis-
573: terin aikaansaamiseksi puolueettomista ra-
574: 1619 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- kennustyön valvojista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1766
575: sesta valtatien n:o 23 perusparantamiseen
576: välillä Varkaus-Joensuu................... 1751 1634 Ratu: Määrärahan osoittamisesta am-
577: mattikoulujen ammatillisten aineiden opet-
578: 1620 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
579: tajien koulutusmahdollisuuksien lisäämisek-
580: sesta kevyen liikenteen väylien rakentami-
581: SI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1767
582: seksi Rautavaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1752
583: 1635 Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta
584: 1621 Rajamäki ym.: Korotetun määrärahan
585: suojatyöpaikkojen perustamiseksi työttömiä
586: osoittamisesta opiskelijalippuja koskevan
587: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1768
588: alennusjärjestelmän kehittämiseen . . . . . . . . . 1753
589:
590: 1622 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1636 Raudaskoski ym.: Korotetun määrära-
591: sesta Savon korkean teknologian säätiön han osoittamisesta siirtona maatilatalouden
592: prototyyppipajatoiminnan käynnistämiseen 1754 kehittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1769
593:
594: 1623 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1637 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoitta-
595: sesta sepelvaltimon ohitusleikkausten lisää- misesta Leskelän-Piippolan kk:n maantien
596: miseksi yliopistollisissa keskussairaaloissa. . . . 17 55 parantamiseen............................. 1770
597:
598: 1624 Rajantie ym.: Määrärahan osoittami- 1638 Raudaskoski ym.: Korotetun määrära-
599: sesta korkeakoulujen kirjasto- ja laitehankin- han osoittamisesta puun energiakäyttöä kos-
600: toihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 7 kevan tutkimuksen toteuttamiseen . . . . . . . . . 1771
601:
602: 1625 Rajantie ym.: Määrärahan osoittami- 1639 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoitta-
603: sesta työttömyyskassojen tukikassan aloitus- misesta yksinäisten asunnottomien tukemi-
604: pääomaksi................................. 1758 seen....................................... 1772
605:
606: 1626 Ranta: Korotetun määrärahan osoitta- 1640 Raudaskoski ym.: Korotetun määrära-
607: misesta Koitsanlahden Hovin museotoimin- han osoittamisesta pienyrittäjien vuosiloma-
608: nan siirtämiseksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1759 järjestelmän kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 177 3
609:
610: 1627 Ranta: Korotetun määrärahan osoitta- 1641 Raudaskoski ym.: Korotetun määrära-
611: misesta kunnille katujen ja kaavateiden ra- han osoittamisesta kunnille pienten vuokra-
612: kentamiseen............................... 1760 asuntojen hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1774
613: Sisällysluettelo 13
614:
615: Sivu Sivu
616: 1642 Rehn m.fl.: Om anvisande av höjt 1649 Rehn m.fl.: Om anvisande av höjt
617: anslag för redigering av svenskspråkiga tal- anslag för stödjande av avfallshanteringen i
618: tidningar för synskadade . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1775 skärgården . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1789
619:
620: 1642 Rehn ym.: Korotetun määrärahan 1649 Rehn ym.: Korotetun määrärahan
621: osoittamisesta ruotsinkielisten äänilehtien osoittamisesta saaristoalueiden jätehuoltoa
622: toimittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1776 edistävän toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 1790
623:
624: 1643 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag 1650 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
625: för de tvåspråkiga länens länskonstkommis- slag för en patrullbåt och en snöskoter tili
626: sioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1777 gränsbevakningsväsendet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1791
627:
628: 1643 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta 1650 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
629: kaksikielisten läänien taidetoimikuntien sesta partioveneen ja moottorikelkan hank-
630: käytettäväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1778 kimiseksi rajavartiolaitokselle . . . . . . . . . . . . . . . 1792
631:
632: 1644 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag 1651 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
633: för understödjande av musiklekskolorna i slag för anskaffningen av gummibåtar och
634: Lovisa, Pojo och Karis...................... 1779 sjöräddningsdräkter tili gränsbevakningsvä-
635: sendet..................................... 1793
636: 1644 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
637: musiikkileikkikoulujen toiminnan tukemi- 1651 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
638: seen Loviisassa, Pohjassa ja Karjaalla . . . . . . . . 1780 sesta kumiveneiden ja meripelastuspukujen
639: hankkimiseen rajavartiolaitokselle . . . . . . . . . . 1794
640: 1645 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
641: som understöd för Brages musikskola....... 1781 1652 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
642: slag tili stöd för Öja hornorkester i Karleby 1795
643: 1645 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
644: Brages musikskola -nimisen musiikkikoulun 1652 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
645: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1782 sesta Öjan torvisoittokunnan toiminnan tu-
646: kemiseen Kokkolassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1796
647: 1646 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
648: för en undersökning av kulturhistoriskt vär- 1653 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
649: defulla miljöer i Västra och Östra Nyland . . . 1783 slag såsom understöd för en teatersekreterare
650: vid Svenska Österbottens Ungdomsförbund
651: 1646 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta rf.......................................... 1797
652: kulttuuriympäristöjen tutkimiseen Länsi- ja
653: Itä-Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1784 1653 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
654: sesta avustuksena Svenska Österbottens Ung-
655: 1647 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag domsförbund rf. -nimiselle järjestölle käytettä-
656: för en undersökning om utvecklande av väksi teatterisihteerin palkkaamiseen . . . . . . . . . 1798
657: fisketurismen i Karis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1785
658: 1654 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
659: 1647 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta slag såsom understöd för Laestadianernas
660: kalastusmatkailun kehittämisen tutkimiseen fridföreningars förbund rf. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1799
661: Karjaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1786
662: 1654 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
663: 1648 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag sesta Laestadianernas fridföreningars för-
664: för avlönande av en företagsforskare vid bund rf. -nimisen järjestön toiminnan tuke-
665: Karis industribyrå.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1787 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1800
666:
667: 1648 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta 1655 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
668: yritystutkijan palkkaamiseen Karjaan teolli- slag för fiskeriekonomisk restaurering av
669: suustoimistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1788 Larsmo- och Öjasjön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1801
670: 14 Sisällysluettelo
671:
672: Sivu Sivu
673: 1655 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 1665 Riihijärvi ym.: Korotetun määrärahan
674: sesta Luodonjärven ja Öjajärven kalatalou- osoittamisesta paikallisteiden hoitokustan-
675: delliseen kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1802 nuksiin.................................... 1818
676:
677: 1656 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- 1666 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
678: slag för grundförbättring av landsvägen Hir- sesta Tervon-Vaajasalmen tien parantami-
679: vlax-Kantlax . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1803 seen ....................................... 1819
680: 1656 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
681: 1667 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
682: sesta maantien perusparantamiseen välillä
683: sesta Iisalmen lentokentän kehittämiseen . . . 1820
684: Hirvlax-Kantlax.......................... 1804
685:
686: 1657 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- 1668 Riihijärvi ym.: Korotetun määrärahan
687: slag för ersättningar tili Statsjärnvägarna för osoittamisesta keksijöiden tukemiseen . . . . . . 1821
688: ett rabattsystem för studerande som gäller
689: alla resor tur och retur över 100 km . . . . . . . . . 1805 1669 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
690: sesta selvityksen suorittamiseksi yrittäjiä kos-
691: 1657 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- kevan tiedonkeruujärjestelmän luomisesta . . 1822
692: sesta Valtionrautateille maksettaviin kor-
693: vauksiin kaikkia yli 100 kilometrin mittaisia 1670 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
694: meno-paluu-matkoja koskevasta opiskelija- Mielenterveyden Keskusliiton koulutus- ja
695: alennusjärjestelmästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1806 kuntoutustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1823
696:
697: 1658 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 1671 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
698: sesta lääkärin virkojen perustamiseksi syöpä- sesta työttömien palkkaamiseksi yrityksiin
699: sairaiden hoitoa varten keskussairaaloihin ja vaikeilla työttömyysalueilla.... . . . . . . . . . . . . . 1824
700: yliopistollisiin keskussairaaloihin . . . . . . . . . . . 1807
701: 1672 Ronkainen ym.: Korotetun määrära-
702: 1659 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
703: han osoittamisesta vapaaehtoista kriminaali-
704: slag såsom understöd för De Dövas För-
705: huoltotyötä tekeville yhteisöille . . . . . . . . . . . . 1825
706: bunds svenska verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . 1808
707:
708: 1659 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 1673 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta
709: sesta avustuksena Kuurojen Liiton ruotsin- Heinolan poliisitalon rakentamiseen........ 1826
710: kieliseen toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1810
711: 1674 Ronkainen ym.: Määrärahan osoitta-
712: 1660 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- misesta kasvatustieteen professorin viran pe-
713: sesta mielenterveystyöntekijöiden palkkaa- rustamiseksi Savonlinnan opettajankoulu-
714: miseksi puolustusvoimiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1812 tuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1827
715:
716: 1661 Riihijärvi ym.: Korotetun määrärahan 1675 Ronkainen ym.: Määrärahan osoitta-
717: osoittamisesta varusmiesten päivärahojen misesta yleisen teologian apulaisprofessorin
718: korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1813 viran perustamiseen Jyväskylän yliopistoon.. 1829
719: 1662 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
720: 1676 Ronkainen ym.: Määrärahan osoitta-
721: sesta marjanviljelyn koeaseman perustami-
722: misesta viljavaraston rakentamiseen......... 1830
723: seen Suonenjoelle.......................... 1814
724:
725: 1663 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1677 Ronkainen ym.: Korotetun määrära-
726: sesta haja-asutusalueiden vesihuollon paran- han osoittamisesta viljan pienvarastojen ra-
727: tamiseen . . . .. . . . . .. .. . . . . .. .. . . . . . .. . . . . . . 1815 kentamisen korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1831
728:
729: 1664 Riihijärvi ym.: Korotettujen määrära- 1678 Ronkainen ym.: Määrärahan osoitta-
730: hojen osoittamisesta luonnonsuojelualuei- misesta maantien n:o 406 perusparannuk-
731: den hoitoon ja kunnossapitoon............. 1816 seen välillä Kultakivi-Särkilahti . . . . . . . . . . . 1832
732: Sisällysluettelo 15
733:
734: Sivu Sivu
735: 1679 Ronkainen ym.: Määrärahan osoitta- 1693 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami-
736: misesta maantien perusparannukseen välillä sesta Hirvensalmen pohjavedenottaman
737: RuskeaJa-Tammijärvi..................... 1833 syöttövesilinjojen rakentamiseen............ 1847
738:
739: 1680 Ronkainen ym.: Määrärahan osoitta- 1694 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami-
740: misesta tien perusparannukseen välillä sesta moottoriliikennetien rakentamisen
741: Sysmä-Särkilahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1834 aloittamiseen välillä lahti-lusi . . . . . . . . . . . . 1848
742:
743: 1681 Ronkainen ym.: Määrärahan osoitta- 1695 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami-
744: misesta Yhteiskunta Raittiiksi ry:lle sesta maantien n:o 4712 (Kinnaraho-Si-
745: Heinolan sosiaalipalvelu- ja toimintakeskuk- manala) parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1849
746: sen hankintaa varten....................... 1835
747: 1696 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta
748: 1682 Ronkainen ym.: Määrärahan osoitta- Viitalahden maantien n:o 4784 perusparan-
749: misesta alkoholismin ja huumeiden käytön tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1850
750: kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten . . . . . . 1836
751: 1697 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta
752: 1683 Ronkainen ym.: Määrärahan osoitta- Tuomiojärven kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . 1851
753: misesta selvityksen suorittamiseksi alkoholit-
754: tomien ravintola-, hotelli- ja kahvilatoimin- 1698 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
755: tojen tukemisesta.......................... 1837 sesta teknillisten oppilaitosten luokallejää-
756: neiden opiskelijoiden opintorahaan . . . . . . . . 1852
757: 1684 Roos: Määrärahan osoittamisesta Vam-
758: malan kaupungin kirjaston rakentamiseen . . 1838 1699 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
759: sesta opistotasoisen elektroniikkaopetuksen
760: 1685 Roos ym.: Korotetun määrärahan
761: aloittamiseksi Salossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 3
762: osoittamisesta musiikki-instituuttien toimin-
763: taan....................................... 1839 1700 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
764: sesta valtakunnallisten kulttuuritapahtu-
765: 1686 Roos ym.: Korotetun määrärahan
766: mien maksamien verojen korvaamiseksi. . . . . 1854
767: osoittamisesta elokuvataiteen tukemiseen . . . 1840
768:
769: 1687 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1701 Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta
770: vuohenmaitotuotteiden tunnetuksi tekemi- Naantalin Musiikkijuhlien avustamiseen.... 1855
771: sen edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1841
772: 1702 Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta
773: 1688 Roos ym.: Korotetun määrärahan kantatien n:o 40 perusparantamiseen . . . . . . . 1856
774: osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjes-
775: telmän kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1842 1703 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
776: sesta Reumaliitto-Reumaförbundet ry:n
777: 1689 Roos: Määrärahan osoittamisesta toi- potilasneuvontatoimintaan ja neuvontaa tu-
778: mistovirkailijan toimen perustamiseen Vam- kevan ryhmätoiminnan käynnistämiseen . . . . 185 7
779: malan työvoimatoimistoon................. 1843
780: 1704 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta
781: 1690 Rosnell ym.: Määrärahan osoittamises- Lehtimäen opiston laitoskeittiön korjaami-
782: ta Porin sivutoimiston muuttamiseksi Sata- seen....................................... 1858
783: kunnan työsuojelupiirin työsuojelutoimis-
784: toksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1844 1705 Saari: Määrärahan osoittamisesta Kuor-
785: taneenjärven säännöstelypäätöksen ja siitä
786: 1691 Rusanen ym.: Korotetun määrärahan aiheutuvien toimenpiteiden suunnitteluun 1859
787: osoittamisesta läänien kehittämiseen........ 1845
788: 1706 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta
789: 1692 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- Kätkänjoen-Salonkylän-Vinalan-löyän-
790: sesta Mikkelin maakunta-arkiston laajen- luoman-liesmäen-Tohnin vedenhankinta-
791: nuksen suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1846 suunnitelmaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1860
792: 16 Sisällysluettelo
793:
794: Sivu Sivu
795: 1707 Saari: Määrärahan osoittamisesta 1720 Salminen ym.: Koeotetun määrärahan
796: maantien n:o 349 (Virrat-Ähtäri) suunnit- osoittamisesta kulttuurihistoriallisesti huo-
797: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1861 mattavien rakennusten suojeluun........... 1874
798:
799: 1708 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1721 Salminen ym.: Koeotetun määrärahan
800: maantien n:o 714 perusparantamiseen välil- osoittamisesta äitiysavustuksiin . . . . . . . . . . . . . 1875
801: lä Iirooranta-Saarinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1862
802: 1722 Salminen ym.: Koeotetun määrärahan
803: 1709 Saari: Määrärahan osoittamisesta ltä- osoittamisesta valtionosuuteen pääkaupun-
804: Ähtärin paikallistien perusparantamiseen . . . 1863 kiseudun kunnille eräiden päiväkotihank-
805: keiden kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1876
806: 1710 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta
807: Peräseinäjoen keskustan ohikulkutien sekä
808: 1723 Salminen ym.: Koeotetun määrärahan
809: Taivalmaan-Peräseinäjoen tien rakentami-
810: osoittamisesta valtionosuuteen pääkaupun-
811: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1864
812: kiseudun kunnille eräiden terveyskeskus-
813: 1711 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta hankkeiden kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1877
814: päätoimisen perunanviljelykonsulentin toi-
815: men perustamiseksi Etelä-Pohjanmaan Maa- 1724 Salminen ym.: Määrärahan osoittami-
816: talouskeskuksen alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1865 sesta HYKS:n silmäklinikan laajennukseen 1878
817:
818: 1712 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 1725 Salminen ym.: Määrärahan osoittami-
819: erityisesti kanalintukannallemme tuhoisaksi sesta valtionavustuksiin kunnille virkistys-
820: osoittautuneiden villiminkkien, näätien ja alueiden hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1879
821: supikoirien määrän vähentämiseksi . . . . . . . . . 1866
822: 1726 Salminen ym.: Koeotetun määrärahan
823: 1713 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kuntien ympäristönsuojelu-
824: Isojoen-Karijoen-Teuvan-Jurvan maan- lautakuntien sihteerien palkkaukseen..... . . 1880
825: tien linjaamiseksi ja numeroimiseksi yhte-
826: näiseksi tieyhteydeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1867 1 72 7 Salminen ym. : Koeotetun määrärahan
827: osoittamisesta kunnille rakennussuojelukus-
828: 1714 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1881
829: panssariverkkoaitojen rakentamiseksi hirvien
830: ylikulkupaikoille vilkasliikenteisten maan- 1728 Salolainen ym.: Määrärahan osoittami-
831: teiden varsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1868 sesta kahden ylitarkastajan palkkaamiseksi
832: luonnonsuojelualueiden hankinta- ja kor-
833: 1715 Salminen ym.: Koeotetun määrärahan vausasioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1882
834: osoittamisesta ympäristönsuojelun tilapäis-
835: ten tointen perustamiseksi lääninhallituksiin 1869 1729 Salolainen ym.: Määrärahan osoittami-
836: sesta Lemmenjoen kansallispuiston opastus-
837: 1716 Salminen ym.: Määrärahan osoittami-
838: keskuksen rakentamisen rahoittamiseen Ina-
839: sesta eräiden Espoon peruskouluhankkeiden
840: rin kirkonkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1883
841: toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1870
842:
843: 1717 Salminen ym.: Määrärahan osoittami- 17 30 Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta
844: sesta Vantaan Länsimäen ja Kilterin yläas- kahden ylikonstaapelin toimen perustami-
845: teen koulujen rakentamiseen............... 1871 seksi Ylöjärven poliisipiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . 1884
846:
847: 1718 Salminen ym.: Määrärahan osoittami- 17 31 Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta
848: sesta metsien moninaiskäyttökoulutuksen valtatien n:o 3 rakentamiseksi moottoritieksi
849: tason säilyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1872 välillä Lamminpää-Yläjärven keskusta.. . . . 1885
850:
851: 1719 Salminen ym.: Koeotetun määrärahan 1732 Sasi ym. : Määrärahan osoittamisesta
852: osoittamisesta suunnistuskarttojen valmis- Aitovuoren-Teiskon (Tampere) tien perus-
853: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1873 parannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1886
854: Sisällysluettelo 17
855:
856: Sivu Sivu
857: 17 33 Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1746 Skinnari ym. : Korotetun määrärahan
858: teollisuusraiteen rakentamiseksi Yläjärven osoittamisesta ammatillisten oppilaitosten
859: teollisuusalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188 7 palkkaus- Ja käyttökustannusarviomäärära-
860: hoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1900
861: 17 34 Savolainen ym.: Korotetun määrära-
862: han osoittamisesta korkeakouluille tutki- 1747 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta
863: muksen ja koulutuksen edistämiseen . . . . . . . 1888 Launeen uimahallin rakentamiseen . . . . . . . . . 1901
864:
865: 1748 Skinnari ym.: Korotetun määrärahan
866: 17 35 Savolainen: Määrärahan osoittamisesta
867: osoittamisesta valtakunnallisten nuorisojär-
868: jääkiekkokaukalon hankkimiseksi Hämeen-
869: jestöjen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 1902
870: linnan normaalikoulun Ja opettajankoulu-
871: tuslaitoksen tarpeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1889 1749 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami-
872: sesta alueellisen oopperatoiminnan tukemi-
873: 17 36 Savolainen ym.: Korotetun määrära- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1903
874: han osoittamisesta kuurojen videotoimin-
875: taan....................................... 1890 1750 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta
876: Lahden uuden taidemuseon suunnitteluun 1904
877: 1737 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta-
878: misesta Lempäälän, Toijalan ja Valkeakos- 1751 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta
879: ken vedenjakelun järjestämiseen............ 1891 Porraskosken kalanviljelylaitoksen suunnit-
880: teluun ja perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1905
881: 17 38 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta-
882: misesta Suomen Diabetesliiton avohoidon 1752 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta
883: rahoittamiseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1892 Kosken Hl. kuntakeskuksen sisääntulotei-
884: den ja valtatien n:o 12 risteysten valaisemi-
885: seen ja liikennejärjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . 1906
886: 1739 Skinnari ym.: Korotetun määrärahan
887: osoittamisesta varusmiesten ilmaismatkojen
888: 175 3 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami-
889: lisäämiseksi valtionrautateillä. . . . . . . . . . . . . . . 1893
890: sesta Paavolan eritasoliittymän rakentami-
891: seen Forssassa.............................. 1907
892: 1740 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta
893: tutkimusjohtajan viran perustamiseen Hel- 1754 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta
894: singin yliopiston Lahden koulutuskeskuk- kevyen liikenteen väylän jatkamiseksi Kär-
895: seen....................................... 1894 kölänJärvelässä............................ 1908
896:
897: 1741 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta 175 5 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami-
898: Asikkalan Anianpellon ala-asteen rakenta- sesta alueellisten keksijäin yhdistysten toi-
899: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1895 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1909
900:
901: 1742 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta 1756 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta
902: Nastolan Kanervan koulun rakentamiseksi . . 1896 valtion avustukseksi Nastolan kehitysyhtiölle 1910
903:
904: 175 7 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta
905: 1743 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta
906: vanhusten palvelujen kehittämiseksi Lahdes-
907: Padasjoen kirkonkylän ala-asteen rakennus-
908: sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1911
909: töihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1897
910: 1758 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta
911: 1744 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Tiirismaan kansanterveystyön kuntainliiton
912: Lahden kirjastotalon suunnittelun ja raken- toimitilojen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 19P
913: nustöiden käynnistäiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1898
914: 1759 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami-
915: 1745 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta sesta Suomen Lapsiperheliiton toiminnan
916: Hollolan kirjastotalon rakentamiseen . . . . . . . 1899 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1913
917:
918: 3 428500120H
919: 18 Sisällysluettelo
920:
921: Sivu Sivu
922: 1760 Skön ym.: Korotetun määrärahan 1774 Skön: Määrärahan osoittamisesta
923: osoittamisesta läänien kehittämiseen........ 1914 maantien n:o 470 perusparantamiseen...... 1928
924:
925: 1761 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1775 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
926: valtion virastoissa tilapäisesti työllistettyjen maantien n:o 637 perusparantamiseen...... 1929
927: henkilöiden toimien vakinaistaiDiseksi...... 1915
928: 1776 Skön: Määrärahan osoittamisesta
929: 1762 Skön: Määrärahan osoittamisesta Mon- maantien n:o 4784 perusparantamiseen..... 1930
930: tolan koulun perusparantamiseen Virtasal-
931: mella ...................................... 1916 1777 Skön: Määrärahan osoittamisesta
932: maantien n: o 15121 perusparantamiseen vä-
933: 1763 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta lillä Mäkelä-Toijola ....................... 1931
934: Itä-Hämeen kansanopiston uudisrakennuk-
935: sen rakentamiseen . . . . . .. . .. . . .. . .. . . . . .. . . 1917 1778 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
936: kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
937: 1764 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken keskustaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 1932
938: Jyväskylän ammatillisen kurssikeskuksen op-
939: 1779 Skön: Määrärahan osoittamisesta !ossi-
940: pilasasuntolan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1918
941: järjestelyyn Maijalan ja Hirvensalon Kupa-
942: 1765 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ronvirtaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1933
943: Kannonkosken nuoriso- ja leirikeskuksen
944: 1780 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
945: toiminnan tukemiseen..................... 1919
946: keksintöjen rakentamiseen ja kehittämiseen
947: 1766 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta oppilaitoksissa . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . .. . .. . . . 1934
948: Elävä maa ry:n toiminnan tukemiseen...... 1920
949: 1781 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
950: invalidien ja eläkeläisten puhelinkulujen
951: 1767 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
952: korvaamiseen.............................. 1935
953: Etelä-Savon luonnonmukaisen viljelyn yh-
954: distyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 1921 1782 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
955: Puustellin tuki ry:n toiminnan tukemiseen 1936
956: 1768 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
957: Biodynaaminen Yhdistys-Biodynamiska 1783 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
958: Föreningen ry:n toiminnan tukemiseen..... 1922 Kuortinkartanon kurssi- ja leirikeskuksen
959: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193 7
960: 1769 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
961: Ekoviljelijät ry:n toiminnan tukemiseen . . . . 1923 1784 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
962: Imatran Invalidit ry:lle vuokramaan lunas-
963: 1770 Skön: Määrärahan osoittamisesta ve- tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1938
964: denottamon ja vesijohtojen rakentamiseen
965: Hirvensalmelle . .. .. . . . . . . . .. . . . . . .. .. . . .. . 1924 1785 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
966: ns. kansantalouden kolmannen sektorin toi-
967: 1771 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta minnan selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1939
968: puhdistuslaitoksen rakentamiseksi Tervalah-
969: ti Iso-Haukivesi -järven saastumisen estämi- 1786 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
970: seksi . . .. .. . .. . . . . . .. .. . . . . . . .. .. . . .. .. . . . . 1925 ympäristömyrkkyjen vaikutusten tutkimi-
971: seen ....................................... 1940
972: 1772 Skön: Määrärahan osoittamisesta Tuo-
973: miojärven kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1926 1787 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
974: jätehuollon teknologian kehittämiseen uu-
975: 1773 Skön: Määrärahan osoittamisesta delleenkäyttöverstaissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1941
976: maantien n:o 414 perusparantamiseen välil-
977: lä Kirkkoportti-Kauppi ja Kauppi-Son- 1788 Starast: Koeotetun määrärahan osoitta-
978: nanen..................................... 1927 misesta läänien kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1942
979: Sisällysluettelo 19
980:
981: Sivu Sivu
982: 1789 Starast ym.: Korotetun määrärahan 1802 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
983: osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden osoittamisesta Palestiinan vapautusjärjestölle
984: opintorahan korottamiseen................. 1943 (PLO) annenavaan humanitaariseen apuun 1957
985:
986: 1790 Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta 1803 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
987: Teatterimuseolle työväenteatteriperinteen osoittamisesta työsuojeluteknologian profes-
988: tutkijan palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1945 sorin viran perustamiseen Teknilliseen kor-
989: keakouluun ja työsuojeluteknologian apu-
990: 1791 Starast: Korotetun määrärahan osoitta- laisprofessorin viran perustamiseen
991: misesta yleisten teiden tekemiseen TVL:n Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun 1958
992: Kymen piirissä ............................. 1946
993: 1804 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
994: 1792 Starast: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta metsälukion suunnitteluun
995: kantatien n:o 60 rakennustöiden aloittami- Kuruun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1959
996: seen välillä Heparo-Voikkaa . . . . . . . . . . . . . . 194 7
997: 1805 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
998: 1793 Starast: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kirjaston rakentamiseen
999: maantien n:o 416 parantamiseen välillä Kurussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1960
1000: Huhdasjärvi-Nurmaa..................... 1948
1001: 1806 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1002: 1794 Starast: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta maantien rakentamiseen välil-
1003: maanteiden n:ot 365 ja 3622 suunnitteluun lä Kangasalan asema-Korvenperä . . . . . . . . . 1961
1004: ja rakentamiseen välillä Maunuksela-Voik-
1005: kaan silta-Iitin tien lähtökohta............ 1949 1807 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1006: osoittamisesta Kurun-Ruoveden tien kor-
1007: 1795 Starast: Määrärahan osoittamisesta jaustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1962
1008: Kymintehtaan paikallistien n:o 14594 pa-
1009: rantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1950 1808 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1010: osoittamisesta Selkäsaran tien kunnostami-
1011: 1796 Starast: Määrärahan osoittamisesta seen välillä Kyrönlahti-Länsi-Teisko....... 1963
1012: Kouvolan tavaraterminaalin rakentamista
1013: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1951 1809 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1014: osoittamisesta viiden työsuojeluinsinöörin ja
1015: 1797 Starast: Määrärahan osoittamisesta kahden ylitarkastajan palkkaamiseen työsuo-
1016: Vuohijärvi-projektin käynnistämiseksi . . . . . . 1952 jeluhallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1964
1017:
1018: 1798 Starast: Määrärahan osoittamisesta ra- 1810 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1019: jakaupan tuontiasiamiestoiminnan käynnis- osoittamisesta kunnallisen työsuojelutarkas-
1020: tämiseksi Kymenlaaksossa.................. 1953 tuksen liittämiseksi valtionhallintoon . . . . . . . 1965
1021:
1022: 1799 Starast: Määrärahan osoittamisesta työ- 1811 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1023: voimatoimistojen perustamiseen Elimäen osoittamisesta korvausten maksamiseksi so-
1024: kirkonkylään ja Virojoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1954 dan- ja fasisminvastaisesta toiminnastaan tai
1025: keskitysleireistä kärsimään joutuneille . . . . . . 1966
1026: 1800 Starast: Määrärahan osoittamisesta Val-
1027: kealan reitin virkistysalueiden toteuttami- 1812 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun
1028: seen ....................................... 1955 määrärahan osoittamisesta kunnille sosiaali-
1029: palvelujen käyttökustannuksiin............. 1967
1030: 1801 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun
1031: määrärahan osoittamisesta YK:n Lähi-idässä 1813 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1032: olevalle pakolaisten avustus- ja työelimelle osoittamisesta henkilökohtaisten avustajien
1033: (UNRWA) annettavaan avustukseen. . . . . . . . 1956 palkkaamiseksi vaikeavammaisille . . . . . . . . . . 1968
1034: 20 Sisällysluettelo
1035:
1036: Sivu Sivu
1037: 1814 Stenius-Kaukonen ym.: Koroteron 1827 Surakka ym.: Määrärahan osoittamises-
1038: määrärahan osoittamisesta kunnille sosiaali- ta viran perustamiseksi Keski-Suomen vesi-
1039: palvelujen perustamiskustannuksiin myön- piiriin jätteiden käsittelyn tehostamiseksi . . . 1983
1040: nettävään valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1969
1041: 1828 Surakka ym.: Määrärahan osoittamises-
1042: 1815 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan ta suunnittelutyön aloittamiseksi Lievestuo-
1043: osoittamisesta 10 000 uuden päivähoitopai- reen ns. lipeälammen eliminoimiseksi . . . . . . 1984
1044: kan perustamiseen vuonna 1986............ 1970
1045: 1829 Surakka ym.: Määrärahan osoittamises-
1046: 1816 Stenius-Kaukonen ym.: Koroteron
1047: ta Keuruun-Multian-Pylkönmäen-Kars-
1048: määrärahan osoittamisesta Kurun-Yläjär-
1049: tulan-Kivijärven-Kinnulan-valtatien n:o
1050: ven kuntainliiton terveyskeskuksen sairaalan
1051: 4 välisen tien suunnitteluun ja maastotöihin.. 1985
1052: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1971
1053:
1054: 1817 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1830 Surakka ym.: Määrärahan osoittamises-
1055: osoittamisesta Hatanpään psykiatrisen osas- ta kehitysyhtiön perustamiseksi Keski-Suo-
1056: toryhmän uusien tilojen rakentamiseen . . . . . 1972 meen...................................... 1986
1057:
1058: 1818 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 18 31 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1059: osoittamisesta uus1en virkojen Ja tointen ta humanitaariseen apuun Etelä-Libanonis-
1060: perustamiseksi Tampereen yliopistolliseen sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1988
1061: keskussairaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 3
1062: 1832 Sutinen ym.: Koroteron määrärahan
1063: 1819 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Pakolaisapu ry:n toi-
1064: osoittamisesta Tampereen yliopistollisen minnan avustamiseen...................... 1989
1065: keskussairaalan laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . 1975
1066: 1833 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1067: 1820 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun
1068: ta valtion Juuan virastotalon laajennuksen
1069: määrärahan osoittamisesta eräistä sairauksis-
1070: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1990
1071: ta kärsivien dieettihoitorahakokeiluun . . . . . . 1976
1072:
1073: 1821 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1834 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1074: osoittamisesta viiden vuan perustamiseksi ta Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitok-
1075: Nokian työvoimatoimistoon................ 1977 sen toimitilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1991
1076:
1077: 1822 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1835 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1078: osoittamisesta valtionapuun kunnille ja kun- ta Pohjois-Karjalan paikallisteiksi muutetta-
1079: tainliitoille työrajoitteisten työllistämiseen . . 1978 vien yksityisteiden perusparantamiseen . . . . . 1992
1080:
1081: 1823 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1836 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1082: osoittamisesta eräiden jätteidenhyödyntä- ta Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry:n toimin-
1083: mislaitosten suunnitteluun................. 1979 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1993
1084: 1824 Surakka ym.: Määrärahan osoittamises-
1085: 1837 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1086: ta majoitus- Ja ravitsemusalan korkeakou-
1087: ta Pohjois-Karjala-projektin tutkimussäätiön
1088: lutasoisen koulutuksen aloittamiseksi Jyväs-
1089: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1994
1090: kylässä hotelli- ja ravintolakoulussa . . . . . . . . . 1980
1091:
1092: 1825 Surakka ym.: Koroteron määrärahan 1838 Säilynoja ym.: Koroteron määrärahan
1093: osoittamisesta Jyväskylän Talvi -tapahtuman osoittamisesta Kulttuurityö ry:n toiminnan
1094: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1981 tukemiseen................................ 1995
1095:
1096: 1826 Surakka ym.: Määrärahan osoittamises- 1839 Säilynoja ym.: Koroteron määrärahan
1097: ta toiminta-avustukseen Liikunnan ja kan- osoittamisesta toimeentulotukeen tuen ko-
1098: santerveyden edistämissäätiölle . . . . . . . . . . . . . 1982 rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1997
1099: Sisällysluettelo 21
1100:
1101: Sivu Sivu
1102: 1840 Säilynoja ym.: Määrärahan osoittami- 1852 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1103: sesta nuorten itsenäistävän tuetun asumisen Vaasan ja Keski-Pohjanmaan tiepiirien tei-
1104: järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1998 den peruskorjaus- ja kunnostustöitä varten.. 2011
1105:
1106: 1841 Särkijärvi ym.: Korotetun määrärahan 1853 Söderström ym.: Määrärahan osoitta-
1107: osoittamisesta opiskelijoiden asumistuen misesta tie- Ja siltarakennuskohteiden to-
1108: maksamiseksi ympärivuotisena . . . . . . . . . . . . . 1999 teuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2012
1109:
1110: 1842 Söderström ym.: Määrärahan osoitta- 1854 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1111: misesta kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin Alskatin ja Raippaluodon välisen kiinteän
1112: maksettavaksi taloudellisissa vaikeuksissa tieyhteyden suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 2013
1113: oleville kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2000
1114: 18 55 Söderström ym. : Korotetun määrära-
1115: 1843 Söderström m.fl.: Om anvisande av han osoittamisesta vetokaluston ja vaunus-
1116: anslag för inrättande av en professur i freds- ton valmistamiseksi VR:n konepajoilla...... 2014
1117: fostran vid pedagogiska fakulteten vid Åbo
1118: Akademi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2001 1856 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1119: Suupohjan radan peruskorjausta varten..... 2015
1120: 1843 Söderström ym.: Määrärahan osoitta-
1121: misesta rauhankasvatuksen professorin viran 185 7 Söderström ym.: Määrärahan osoitta-
1122: perustamiseen Åbo Akademi -nimisen kor- misesta turkisalan teollistamiseen. . . . . . . . . . . 2016
1123: keakoulun kasvatustieteiden tiedekuntaan . . 2002
1124: 1858 Söderström m.fl.: Om anvisande av
1125: anslag för tillsättande av en obunden bred-
1126: 1844 Söderström ym.: Korotetun määrära-
1127: basig energiutredning om Finlands kom-
1128: han osoittamisesta kirjastojen käyttökustan-
1129: mande energiförsörjning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2017
1130: nuksiin.................................... 2003
1131: 1858 Söderström ym.: Määrärahan osoitta-
1132: 1845 Söderström ym.: Korotetun määrära-
1133: misesta riippumattoman ja laajapohjaisen
1134: han osoittamisesta kirjastojen rakentamis-
1135: selvityselimen asettamiseksi laatimaan ehdo-
1136: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2004
1137: tus Suomen tulevaisuuden energiahuollosta 2018
1138: 1846 Söderström ym.: Korotetun määrära- 1859 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1139: han osoittamisesta kunnallisten ammatti- Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan perusta-
1140: koulujen käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . 2005 miskustannuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2019
1141: 1847 Söderström ym.: Korotetun määrära- 1860 Söderström ym.: Määrärahan osoitta-
1142: han osoittamisesta kunnallisten ammatti- misesta ilmansuojelutoimiston perustami-
1143: koulujen perustamiskustannuksiin. . . . . . . . . . 2006 seksi Kokkolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2020
1144: 1848 Söderström ym.: Korotetun määrära- 1861 Söderström: Om anvisande av anslag
1145: han osoittamisesta harrastajateattereiden toi- för anskaffning av oljebekämpningsutrust-
1146: minnan tukemiseksi ja näyttämötaiteelliseen ning tili Kvarken-området . . . . . . . . . . . . . . . . . 2021
1147: harrastustoimintaan........................ 2007
1148: 1861 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1149: 1849 Söderström: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntakaluston hankintaan Merenkur-
1150: Vaasan kaupunginteatterin peruskorjausta kun aluetta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2022
1151: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2008
1152: 1862 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta
1153: 1850 Söderström ym.: Määrärahan osoitta- panssarivaunukoulutuksessa tarvittavien st-
1154: misesta maatalouden tuotannollisen yhteis- mulaattorien hankintaa varten . . . . . . . . . . . . . 2023
1155: toiminnan käynnistysavustuksiin . . . . . . . . . . . 2009
1156: 1863 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta
1157: 1851 Söderström ym.: Korotetun määrära- Lepaan maatalouskoulun uudisrakennuksen
1158: han osoittamisesta kalan hintatukeen . . . . . . . 2010 rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2024
1159: 22 Sisällysluettelo
1160:
1161: Sivu Sivu
1162: 1864 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta 1878 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamises-
1163: Lepaan koulutilan luokka- ja varastoraken- ta ylimääräiseen työttömyyspäivärahaan sen
1164: nuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2025 korottamiseksi ja maksamiseksi kaikilta vii-
1165: konpäiviltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2039
1166: 1865 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta
1167: viljankuivaamon rakentamiseen Lepaan kou- 1879 Tennilä: Korotetun määrärahan osoit-
1168: lutilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2026 tamisesta työrajoitteisten työllistämiseen val-
1169: tion erityiskohteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2040
1170: 1866 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta
1171: Päijät-Hämeen maatalousoppilaitoksen toi- 1880 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1172: minta-avustuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2027 valtion työtehtävillä työllistettyjen osapäi-
1173: väisten työn muuttamiseksi kokopäiväiseksi 2041
1174: 1867 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta
1175: pysyvän maatalousnäyttelyn ja kurssikeskuk- 1881 Tennilä: Korotetun määrärahan osoit-
1176: sen suunnittelemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2028 tamisesta kunnalliseen työllistämistukeen . . . 2042
1177:
1178: 1868 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittami- 1882 Tennilä: Korotetun määrärahan osoit-
1179: sesta Lasten Keskus ry:n toiminnan tukemi- tamisesta työrajoitteisten työllistämiseen . . . . 2043
1180: seen....................................... 2029
1181: 1883 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamises-
1182: 1869 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittami- ta työttömien työllistämiseen avaamalla työ-
1183: sesta lasten sydäntautien erikoistutkimuslait- kohteita vaikeimmilla työttömyysalueilla . . . 2044
1184: teiden hankkimiseen... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2030
1185: 1884 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1186: 1870 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1187: vuokra-asuntojen rakentamiseksi Lapin lää-
1188: lääninvankilan rakentamiseksi Tervo !aan.. . . 2031
1189: nun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2045
1190: 1871 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta La-
1191: 1885 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta
1192: pinrinteen koulun rakennustöihin Rovanie-
1193: määräaikaisten professorien palkkaamiseen 2046
1194: mellä ...................................... 2032
1195:
1196: 1872 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 1886 Tiuri ym.: Korotetun määrärahan
1197: Tornion uimahallin rakentamiseen . . . . . . . . . 2033 osoittamisesta korkeakoulujen perustutki-
1198: mukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2047
1199: 1873 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1200: Ounasjokiyhdistys ry:lle Ounasjoen ja Ou- 1887 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta
1201: nasjokivarren kehittämissuunnitelman laati- Teknillisen korkeakoulun matkustusmenoi-
1202: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2034 hin ........................................ 2048
1203:
1204: 1874 Tennilä: Korotetun määrärahan osoit- 1888 Tiuri ym.: Korotetun määrärahan
1205: tamisesta TVL:n Lapin piirille teiden raken- osoittamisesta Teknillisen korkeakoulun tut-
1206: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2035 kimus- ja opetusvälineiden hankintaan . . . . . 2049
1207:
1208: 1875 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 1889 Tiuri ym.: Korotetun määrärahan
1209: Pahtavuoman kuparikaivoksen rakentami- osoittamisesta valtion teknillisten oppilaitos-
1210: seen....................................... 2036 ten kaluston hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2050
1211:
1212: 1876 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 1890 Toiviainen ym.: Korotetun määrära-
1213: Sokiin kaivoksen rakentamiseen yhteistyössä han osoittamisesta varusmiesten päivärahan
1214: Neuvostoliiton kanssa...................... 2037 korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2051
1215:
1216: 1877 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 1891 Toiviainen ym.: Korotetun määrära-
1217: Kemi Oy:n osakepääoman korottamiseksi han osoittamisesta varusmiesten lomamatko-
1218: paperikoneen hankkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 2038 jen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2052
1219: Sisällysluettelo 23
1220:
1221: Sivu Sivu
1222: 1892 Toiviainen: Korotetua määrärahan 1905 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami-
1223: osoittamisesta Helsingin metron jatkoraken- sesta Suupohjan radan korjaamiseen . . . . . . . . 2067
1224: tamiseen ................................. . 2053
1225: 1906 Tuovinen ym.: Korotetua määrärahan
1226: 1893 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta maaseudun työpaikkatukiko-
1227: pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehit- keiluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2068
1228: tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2054
1229: 1907 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1230: 1894 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta sesta Itä-Suomen liikuntaopiston majoitusti-
1231: maakaasun käyttöönoton aloittamiseksi Hel- lojen suunnitteluun. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2069
1232: singissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 5
1233: 1908 Tuovinen ym.: Korotetua määrärahan
1234: osoittamisesta 4H-neuvojien tointen perus-
1235: 1895 Toiviainen ym.: Korotetua määrära-
1236: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2070
1237: han osoittamisesta asevelvollisten kotiutta-
1238: misrahan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2056 1909 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1239: sesta Käsämän sillan rakentamisen aloitta-
1240: 1896 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta miseksi maantiellä n:o 5031 . . . . . . . . . . . . . . . . 2072
1241: vanhustentalojen ja vanhusten palvelutalo-
1242: jen rakentamiseen Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . 205 7 1910 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1243: sesta ratapölkkyjen ja rautatiekiskojen uusi-
1244: 1897 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2073
1245: sesta Ilmajoen, Jalasjärven ja Kurikan nimis-
1246: miespiirien yhteisen aluesyyttäjän toimen 1911 Turpeinen ym.: Määrärahan osoittami-
1247: perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2058 sesta keskiasteen koulutuksen opettajien
1248: työn suunnitteluun ja koulutuksen kehittä-
1249: 1898 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2074
1250: sesta kotiapulaisten ja vastaavien palkan ve-
1251: rovähennysoikeuden selvittämiseen . . . . . . . . . 2059 1912 Turpeinen ym.: Määrärahan osoittami-
1252: sesta eräiden keskiasteen ammatillisten op-
1253: 1899 Tuomaala ym.: Korotetua määrärahan pilaitosten toimitilojen lisärakennuksiin ja
1254: osoittamisesta hirvieläinvahinkojen korvaa- perusparantamiseen........................ 2075
1255: miseen ja tutkimiseen...................... 2061
1256: 1913 Turpeinen ym.: Määrärahan osoittami-
1257: 1900 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami- sesta pääkaupunkiseudun kunnille asunnot-
1258: sesta Karijoen-Kristiinankaupungin Dags- tomien asunto-olojen parantamiseen . . . . . . . 2076
1259: markin-Lapväärtin siirtoviemärin rakenta-
1260: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2062 1914 Turpeinen ym.: Määrärahan osoittami-
1261: sesta asuntolainoihin pääkaupunkiseudulla 2077
1262: 1901 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami-
1263: 1915 Turunen ym.: Määrärahan osoittami-
1264: sesta maantien n:o 672 (Kauhajoki-Perä-
1265: sesta Joensuun aluehälytyskeskuksen päivys-
1266: seinäjoki) perusparantamiseen.............. 2063
1267: tyshenkilökunnan lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . 2078
1268: 1902 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami- 1916 Turunen ym.: Korotetua määrärahan
1269: sesta Teuvan-Horon-Ylimarkun tien ra- osoittamisesta opintokeskusten henkilökun-
1270: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2064 nan lisäämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2079
1271:
1272: 1903 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami- 1917 Turunen ym.: Määrärahan osoittami-
1273: sesta Peräseinäjoen keskustaajaman kevyen sesta Kansallisen Sivistysliiton Opintokes-
1274: liikenteen väylien rakentamiseen . . . . . . . . . . . 2065 kuksen atk-laitteiden hankintaan . . . . . . . . . . . 2080
1275:
1276: 1904 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami- 1918 Turunen ym.: Määrärahan osoittami-
1277: sesta Rengonharjun eli Seinäjoen-Ilmajoen sesta Kansallisen Sivistysliiton toiminnan tu-
1278: lentokentän kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2066 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2081
1279: 24 Sisällysluettelo
1280:
1281: Sivu Sivu
1282: 1919 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1932 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1283: misesta Työväen Sivistysliitto ry:lle Ranta- sesta kansaneläkettä saavien eläkeläisten te-
1284: Toivalan kurssikeskuksen rakennusten pe- levisiolupamaksun alentamiseksi . . . . . . . . . . . 2095
1285: ruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2082
1286: 1933 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1287: 1920 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta vanhusten avohuollon kokeiluprojektin
1288: misesta Snellman-instituutin tutkimus- toteuttamiseksi Joensuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . 2096
1289: toiminnan käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2083
1290: 1934 Uosukainen ym.: Koeotetun määrära-
1291: 1921 Tykkyläinen ym.: Koeotetun määrära- han osoittamisesta läänien kehittämiseen . . . 2097
1292: han osoittamisesta orkestereiden ja yhtyei-
1293: den toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2084 1935 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta-
1294: misesta taide- ja taitoaineiden opetuksen
1295: antamiseen alle 16-vuotiaille kansalais- ja
1296: 1922 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1297: työväenopistoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2098
1298: misesta tien n:o 201 perusparantamiseen
1299: välillä Vaajasalon tie-Kuopion epilepsiasai-
1300: 1936 Uosukainen: Määrärahan osoittamises-
1301: raala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2085
1302: ta Taavetin-Haminan tien suunnitteluun.. 2099
1303: 1923 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1937 Uosukainen: Määrärahan osoittamises-
1304: misesta Kehitysaluerahasto Oy:lle kotimaas- ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
1305: ta otettavien lainojen korkotukeen . . . . . . . . . 2086 kantatien n:o 62 yhteyteen välille Kauko-
1306: pää-Rasila................................ 2100
1307: 1924 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1308: sesta Ilomantsin pääkirjaston rakentamiseen 2087 1938 Uosukainen: Määrärahan osoittamises-
1309: ta Luukkaansalmen sillan rakennustöiden
1310: 1925 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- aloittamiseksi.............................. 2101
1311: sesta Taistelijan talon suunnittelu- ja raken-
1312: tamiskustannuksiin Ilomantsin Hattuvaa- 1939 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
1313: raan ....................................... 2088 misesta aineenopettajien kasvatustieteellisiin
1314: opintoihin ................................. 2102
1315: 1926 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1316: sesta maantien n:o 512 perusparantamiseen 2089 1940 Urpilainen ym.: Korotetun määrära-
1317: han osoittamisesta Kaustisen kansanmusiik-
1318: 1927 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- kiopiston peruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 2103
1319: sesta maantien n:o 5142 perusparantami-
1320: seen....................................... 2090 1941 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
1321: misesta Lehtimäen opiston päärakennuksen
1322: 1928 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- korjaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2104
1323: sesta sillan rakentamiseksi Pielisjokeen Mön-
1324: 1942 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
1325: nin lossin tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2091
1326: misesta jazzin koulutustoimintaa varten . . . . 2105
1327: 1929 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 1943 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
1328: sesta Outokummun autokatsastuskonttorin misesta Pohjanmaan sosiaalidemokraattisen
1329: lunastamiseksi valtiolle.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2092 työväenliikkeen historian kirjoittamiseen . . . 2106
1330:
1331: 1930 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 1944 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
1332: sesta lentokentän perustamissuunnitteluun misesta Yli-Lestiitä Reisjärvelle johtavan ns.
1333: Lieksan ja Nurmeksen seudulle... . . . . . . . . . . 2093 Jokelan tien perusparantamista varten . . . . . . 2107
1334:
1335: 1931 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 1945 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta
1336: sesta Nurmeksen-Kontiomäen radan pe- Kokkolan rautatieaseman ratapihatöitä var-
1337: ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2094 ten ........................................ 2108
1338: Sisällysluettelo 25
1339:
1340: Sivu Sivu
1341: 1946 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 1961 Vainio: Määrärahan osoittamisesta sel-
1342: misesta ilmansuojelututkimuksiin Kokkolan vityksen laatimiseksi vaarallisten aineiden
1343: ja sen välittömän lähiympäristön alueella . . . 2109 poistamisesta elintarviketuotannosta ja saas-
1344: teettomien elintarvikkeiden tuotannon to-
1345: 1947 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- teuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2124
1346: misesta Iso-Valvattijärven vedenpinnan nos-
1347: tamiseen Perhossa ja Lestijärvellä . . . . . . . . . . . 2110 1962 Vainio: Määrärahan osoittamisesta val-
1348: tatien n:o 12 suunnitteluun ja rakentami-
1349: 1948 Vainio: Korotetun määrärahan osoitta- seen välillä Uusikylä-Kymen läänin raja . . . 2125
1350: misesta kehitysapuun erityisesti kotimaisina
1351: elintarvikkeina. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2111 1963 Vainio: Määrärahan osoittamisesta
1352: tunnelin rakentamiseen valtatielle n:o 12
1353: 1949 Vainio: Määrärahan osoittamisesta vä- Uudenkylän kohdalla...................... 2126
1354: hävaraisten maksettaviksi lankeavien ulos-
1355: ottopalkkioiden suorittamiseen valtion va- 1964 Vainio: Määrärahan osoittamisesta val-
1356: roista...................................... 2112 tatien n:o 12 sisääntuloväylän ja kevyen
1357: liikenteen väylien rakentamiseen Koskella
1358: 1950 Vainio: Määrärahan osoittamisesta val-
1359: Hl......................................... 2127
1360: tion Nastolan virastotalon rakentamissuun-
1361: nittelun käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2113 1965 Vainio: Määrärahan osoittamisesta
1362: Kopsuon tien rakennustöiden aloittamiseen
1363: 1951 Vainio: Määrärahan osoittamisesta
1364: Asikkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2128
1365: Asikkalan Anianpellon ala-asteen koulun
1366: suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen 2114 1966 Vainio: Määrärahan osoittamisesta Le-
1367: vannon-Asikkalan tien suunnitteluun ja
1368: 1952 Vainio: Määrärahan osoittamisesta
1369: rakentamiseen............................. 2129
1370: Kurhilan ala-asteen saneeraukseen . . . . . . . . . . 2115
1371: 1967 Vainio: Määrärahan osoittamisesta Sa-
1372: 1953 Vainio: Määrärahan osoittamisesta
1373: viniemen-Perähuhdan tien perusparanta-
1374: Nastolan Kanervan koulun rakentamiseen . . 2116
1375: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2130
1376: 1954 Vainio: Määrärahan osoittamisesta
1377: 1968 Vainio: Määrärahan osoittamisesta tien
1378: Nastolan Viilähteen koulun rakennustöihin 2117
1379: perusparantamiseen välillä Vihtijärvi-Joen-
1380: 1955 Vainio: Määrärahan osoittamisesta Pa- taka ....................................... 2131
1381: dasjoen kirkonkylän ala-asteen rakennustöi-
1382: 1969 Vainio: Määrärahan osoittamisesta
1383: hin ........................................ 2118
1384: Räyskälän lentokeskuksen toiminnan tehos-
1385: 1956 Vainio: Määrärahan osoittamisesta Hä- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 2
1386: meenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen kou-
1387: lurakennuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . 2119 1970 Vainio: Määrärahan osoittamisesta yli-
1388: määräisenä avustuksena katumaksua varten
1389: 1957 Vainio: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisille ja pienituloisille oman kodin
1390: jatko- ja uudelleenkoulutuksen kustannus- omistajille................................. 2133
1391: ten verovähennyskelpoisuutta vastaavan
1392: edun myöntämiseen jatko- ja uudelleenkou- 1971 Vainio: Määrärahan osoittamisesta
1393: lutukseen hakeutuville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2120 pienyritysten perustamista koskevan neu-
1394: vontatyön kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2134
1395: 1958 Vainio: Määrärahan osoittamisesta
1396: Hollolan monitoimitalon rakentamiseksi . . . . 2121 1972 Vainio: Korotetun määrärahan osoitta-
1397: misesta patenttihakemusten käsittelyn no-
1398: 1959 Vainio: Määrärahan osoittamisesta peuttamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 5
1399: Urajärven kananomuseon kunnostamiseksi 2122
1400: 1973 Vainio: Määrärahan osoittamisesta Lo-
1401: 1960 Vainio: Määrärahan osoittamisesta Päi- pella sijaitsevan Geologian tutkimuskeskuk-
1402: jänteen kalatalouden elvyttämiseen......... 2123 sen laitosten toiminnan tehostamiseksi . . . . . 2136
1403:
1404: 4 428500120H
1405: 26 Sisällysluettelo
1406:
1407: Sivu Sivu
1408: 1974 Vainio: Määrärahan osoittamisesta hal- 1987 Vainio: Määrärahan osoittamisesta
1409: pakorkoisten lainojen korkotukeen pienille Lahden Launeen sivuterveysaseman rakenta-
1410: yrityksille ................................. . 2137 miseen ................................... . 2150
1411:
1412: 1975 Vainio: Määrärahan osoittamisesta 1988 Vainio: Määrärahan osoittamisesta avo-
1413: energiametsien luomiseen ja hyväksikäyt- hoitoverkoston luomiseen psoriasispotilai-
1414: töön 2138 den hoidon tehostamiseksi ................ . 2151
1415:
1416: 1976 Vainio: Määrärahan osoittamisesta 1989 Vainio: Korotetun määrärahan osoitta-
1417: haja-asutus- ja kehitysalueilla sijaitsevien misesta ns. Rinteen mallin mukaisen työllis-
1418: kauppojen lakkauttamisen ehkäisemiseksi .. 2139 tämiskokeilun laajentamiseen Etelä-Hämeen
1419: alueella .................................. . 2152
1420: 1977 Vainio: Määrärahan osoittamisesta syö-
1421: päpotilaiden sairauskulujen korvaaruiskokei-
1422: 1990 Vainio: Määrärahan osoittamisesta
1423: luun sairausvakuutusvaroista Lahdessa ..... . 2140
1424: työttömien ja nuorten työllistämiseksi poro-
1425: 1978 Vainio: Määrärahan osoittamisesta käy- paliskuntien kanssa ravinnon keräämiseksi
1426: tettäväksi ylimääräisiin eläkkeisiin vapaaeh- porojen talviravinnoksi .................... . 2153
1427: toista ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä
1428: vanen .................................... . 2141 1991 Vainio: Korotetun määrärahan osoitta-
1429: misesta jätteiden hyödyntämisen edistämi-
1430: 1979 Vainio: Määrärahan osoittamisesta yli- seksi ..................................... . 2154
1431: määräisiksi eläkkeiksi sotien aikana kotirin-
1432: tamalla työskennelleiden toimeentulon tur- 1992 Vainio: Korotetun määrärahan osoitta-
1433: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214 2 misesta opiskelija-asuntojen omapääoma-
1434: osuuteen .................................. 2155
1435: 1980 Vainio: Määrärahan osoittamisesta yli-
1436: määräisen eläkekorvauksen suorittamiseksi 1993 Vainio: Määrärahan osoittamisesta
1437: siirtoväen ja rintamasotilaiden asutus- ja vuokranmaksun vähennysoikeuden puuttu-
1438: jälleenrakennustehtävissä työskennelleille . . . 2143 misesta johtuvaa veronlisäystä vastaavan
1439: avustuksen maksamiseksi vuokralaisille . . . . . 215 7
1440: 1981 Vainio: Korotetun määrärahan osoitta-
1441: misesta rintamaveteraanien kuntoutustoi- 1994 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta
1442: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2144 Vuosangan harjoitusalueen II vaiheen raken-
1443: tamiseen Kuhmossa ........................ 2158
1444: 1982 Vainio: Määrärahan osoittamisesta il-
1445: maisten terveystarkastusten saamiseksi rinta- 1995 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta
1446: maveteraaneille............................ 2145 raamatunsuomennostyötä varten . . . . . . . . . . . 2159
1447: 1983 Vainio: Korotetun määrärahan osoitta-
1448: 1996 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta
1449: misesta invalidien ja vammaisten suojatyö-
1450: maakunnallisen museotoiminnan tukemi-
1451: paikkojen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2146
1452: seen....................................... 2160
1453: 1984 Vainio: Määrärahan osoittamisesta
1454: vammaisten, vanhusten ja kroonikkopotilai- 1997 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta
1455: den kotihoidon korvaamiseen kokeiluna puutarhaneuvojan toimen perustamiseen
1456: Lahdessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2147 Kainuun maatalouskeskukseen . . . . . . . . . . . . . 2161
1457:
1458: 1985 Vainio: Määrärahan osoittamisesta 1998 Valli ym.: Korotetun määrärahan
1459: Lahden Seudun Keuhkovammayhdistyksen osoittamisesta kaivannaisteollisuuden edistä-
1460: kuntoutuspalvelutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . 2148 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2162
1461:
1462: 1986 Vainio: Korotetun määrärahan osoitta- 1999 Valo: Määrärahan osoittamisesta Hyry-
1463: misesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän län varuskunnan kasarmirakennus 50:n pe-
1464: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2149 ruskorjaukseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2163
1465: Sisällysluettelo 27
1466:
1467: Sivu Sivu
1468: 2000 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 2011 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit-
1469: maantien n:o 13 7 Tammiston eteläisen eri- tamisesta Helsingin yliopistollisen keskussai-
1470: tasoliittymän rakentamistyön aloittamiseksi 2164 raalan III kirurgian klinikan sydänpotilaiden
1471: leikkaushoidon lisäämiseksi suoritettavien
1472: 2001 Valtonen: Määrärahan osoittamisesta laitehankintojen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . 2178
1473: kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi vä-
1474: lille Levo-Reposaari . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . 216 5 2012 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1475: anslag för tryckningsbidrag för Svenska Pen-
1476: 2002 Valtonen ym.: Korotetun määrärahan sionärsförbundet rf:s tidning God Tid . . . . . . 2179
1477: osoittamisesta toimeentulotuen tason korot-
1478: tamiseksi .. .. . .. .. . . . . .. . .. . . . . . .. . . . . . . . . . 2166 2012 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit-
1479: tamisesta Svenska Pensionärsförbundet rf:n
1480: 2003 Varpasuo ym.: Määrärahan osoittami- God Tid -nimisen lehden painatuskustan-
1481: sesta Helsingin yliopiston luento- ja tunti- nuksiin .................................... 2180
1482: opetuspalkkioihin . . . . . .. .. . . . . .. . . . . . . . . . . 2167
1483: 2013 Vepsäläinen: Määrärahan osoittamises-
1484: 2004 Varpasuo ym.: Määrärahan osoittami- ta erityisjärjestelyjä varten ns. köyhien kun-
1485: sesta Helsingin yliopiston matemaattis-luon- tien valtionosuuksien loppuerien maksami-
1486: nontieteellisen osaston kirjahankintoihin . . . 2168 seksi ajallaan . . . .. . .. .. . . . . .. . . . . .. . . . . . . .. 2181
1487:
1488: 2005 Wasz-Höckett m.fl.: Om anvisande av 2014 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1489: anslag för inrättande av en svenskspråkig misesta Kuopion yliopiston eläinlääketie-
1490: professur i allmän medicin vid Helsingfors teen koetilan perustamista varten........... 2182
1491: universitet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2169
1492: 2015 Vepsäläinen ym.: Korotetun määrära-
1493: 2005 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit- han osoittamisesta avustuksiin yhdyskuntien
1494: tamisesta yleisen lääketieteen ruotsinkielisen vedenhankinta- ja viemäröintitoimenpitei-
1495: professorin viran perustamiseen Helsingin Slln . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2183
1496: yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2170
1497: 2016 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1498: 2006 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av misesta atk-suunnittelijan toimen perusta-
1499: anslag för ett lektorat i vårddidaktik vid miseen Metsäntutkimuslaitoksen Suonen-
1500: Helsingfors universitet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2171 joen tutkimusasemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2184
1501:
1502: 2006 Wasz-Höckett ym.: Määrärahan osoit- 2017 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1503: tamisesta hoitodidaktiikan lehtoraatin pe- misesta kylmävaraston rakentamiseen ja
1504: rustamiseksi Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . 2172 varastosiiven saneeraukseen Metsäntutki-
1505: muslaitoksen Suonenjoen tutkimusasemalle 218 5
1506: 2007 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit-
1507: tamisesta Helsingin yliopiston farmasian lai- 2018 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1508: tokselle asiantuntijatyövoiman palkkaami- misesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
1509: seksi tarkastus- ja viljelytoimintaa varten.... 2173 seksi valtatielle n:o 5 välillä Varkaus-Lep-
1510: pävirta . . . .. . . .. . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . .. .. . . 2186
1511: 2008 Wasz-Höckett ym.: Korotetun määrä-
1512: rahan osoittamisesta Helsingin yliopiston 2019 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1513: tutkimus- ja opetusvälineiden hankintaan . . 217 4 misesta Varkauden-Sorsakosken tien ra-
1514: kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2187
1515: 2009 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit-
1516: tamisesta PAND-Taiteilijat rauhan puoles- 2020 Vepsäläinen: Määrärahan osoittamises-
1517: ta ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 2176 ta Keiteleen-Niinivedenpään tien paranta-
1518: miseksi.................................... 2188
1519: 2010 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit-
1520: tamisesta lääkintöhallitukseen yhden tarkas- 2021 Vepsäläinen: Määrärahan osoittamises-
1521: tajan (proviisori) ja kanslistin paikkaamista ta kevyen liikenteen väylien rakentamiseksi
1522: varten ..................................... 2177 Rautavaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2189
1523: 28 Sisällysluettelo
1524:
1525: Sivu Sivu
1526: 2022 Vepsäläinen: Määrärahan osoittamises- 2031 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1527: ta Savonlinnan teletoimintakeskuksen ra- anslag för reparationer på Diktarhemmet i
1528: kennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2190 Borgå ..................................... 2205
1529:
1530: 2023 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami- 2031 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
1531: sesta Keski-Suomen Opiston uudisrakennus- misesta Porvoon Runoilijakodin korjauksiin 2206
1532: ohjelman III vaiheen rakentamisavustukseen 2191
1533: 2032 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1534: 2024 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami- anslag för grundförbättring av landsvägen
1535: sesta maantien n:o 630 perusparantamiseen Ebbo-Gäddrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2207
1536: välillä Kuikka-Uuraisten kunnan raja . . . . . 2192
1537: 2032 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
1538: 2025 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami- misesta Epoon-Gäddragin maantien perus-
1539: sesta vesiväylän rakentamiseen Keiteleen ja parannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2208
1540: Päijänteen välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2193
1541: 2033 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1542: 2026 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami- anslag tili Invalidförbundet för översättning
1543: sesta ylimääräisen rintamalisän maksamisek- och publicering av informationsmaterial om
1544: si vähäistä eläkettä saaville rintamaveteraa- invaliditet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2209
1545: neille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2194
1546: 2033 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
1547: misesta Invalidi!iitolle vammaisuutta koske-
1548: 2027 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1549: van tietoaineiston kääntämiseen ja julkaise-
1550: anslag för planering av tilläggsutrymmen för
1551: miseen .................................... 2210
1552: Ekenäs sjukvårdsskola...................... 2195
1553: 2034 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1554: 2027 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
1555: ta Etelä-Pohjanmaan opistolle rakennuslai-
1556: misesta Ekenäs sjukvårdsskola -nimisen kou-
1557: nojen maksamiseen........................ 2211
1558: lun lisätilojen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . 2197
1559: 2035 Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan
1560: 2028 Westerlund m.fl.: Om anvisande av osoittamisesta Kauhajoen evankelisen kan-
1561: anslag för Östra Nylands Sång- och musik- sanopiston opistorakennusten perusparan-
1562: förbunds verksamhet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2199 nukseen................................... 2212
1563: 2028 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- 2036 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1564: misesta Östra Nylands Sång- och musikför- Vimpelin kotiteollisuuskoulun rakentami-
1565: bund -nimisen yhdistyksen toiminnan tuke- seen ....................................... 2213
1566: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2200
1567: 2037 Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan
1568: 2029 Westerlund m.fl.: Om anvisande av osoittamisesta paikallislehtien koulutustoi-
1569: anslag för föreningen Sommarmusik i Väst- minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2214
1570: nyland rf. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2201
1571: 2038 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1572: 2029 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- ta· Laihian Ylipään nuorisoseurantalon ra-
1573: misesta Sommarmusik i Västnyland rf. kentamiseen............................... 2215
1574: -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen 2202
1575: 2039 Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan
1576: 2030 Westerlund m.fl.: Om anvisande av osoittamisesta perunanviljelykonsulentin
1577: anslag för Nordisk Gitarrfestival rf. . . . . . . . . . 2203 toimen perustamiseksi Etelä-Pohjanmaan
1578: maatalouskeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2216
1579: 2030 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
1580: misesta Nordisk Gitarrfestival rf. -nimisen 2040 Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan
1581: yhdistyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 2204 osoittamisesta 4H-neuvojien palkkaamiseksi 2217
1582: Sisällysluettelo 29
1583:
1584: Sivu Sivu
1585: 2041 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- 2054 Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan
1586: ta Karijoen-Lapväärtin siirtoviemärin sekä osoittamisesta Rengonharjun lentokentän
1587: Kristiinankaupungin seudun vesijohtotyön toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2231
1588: toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2218
1589: 2055 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1590: 2042 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- ta liukkaan kelin ajoharjoitteluratojen ra-
1591: ta Laihian ja Mustasaaren vedenhankinta- kentamiseen............................... 2232
1592: suunnitelman toteuttamiseksi Jurvan Poron-
1593: kankaa!ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2219 2056 Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan
1594: osoittamisesta omaa työtään tekevien ja
1595: 2o43 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- pienyrittäjien järjestöille työsuojelukoulu-
1596: ta ns. Suomenselän pohjois-etelä-suuntai- tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2233
1597: sen valtatien suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . 2220
1598: 2057 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1599: 2044 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1600: ta Seinäjoen Seudun Invalidit ry:lle kerhoti-
1601: ta maantien n:o 694 (Peräseinäjoen kirkon-
1602: lojen lainojen hoitokuluihin . . . . . . . . . . . . . . . 2234
1603: kylä-Hämeen läänin raja) perusparantami-
1604: seen....................................... 2221
1605: 2058 Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan
1606: 2045 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjes-
1607: ta maantien n:o 699 (Paavola-Vasun- telmän kustannuksiin...................... 2235
1608: mäki-Mikkilä) perusparantamiseen........ 2222
1609: 2059 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami-
1610: 2046 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta sesta Riihimäen varuskunnan autohuo!ta-
1611: maantien n:o 714 (Hoisko-Levijoki) perus- mon rakentamiseen........................ 2236
1612: parantamiseen............................. 2223
1613: 2060 Viinanen ym.: Korotetun määrärahan
1614: 204 7 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta Oy Ekokem Ab:n rahoitusase-
1615: ta maantien n:o 6921 (Koskue-Ylivalli) man parantamiseen........................ 2237
1616: perusparantamiseen........................ 2224
1617: 2061 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta-
1618: 2048 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta misesta leirikeskuksen rakentamiseksi Patti-
1619: maantien n:o 7013 (Könni-Halkosaari) pe- joen Mikonkariin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2238
1620: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2225
1621: 2062 Vähäkangas ym.: Korotetun määrära-
1622: 2049 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta han osoittamisesta Pyhäjokisuun kunnostuk-
1623: maantien n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitin- seen....................................... 2239
1624: oja) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2226
1625: 2063 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta-
1626: 2050 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1627: misesta suunnitelmiin Pyhäjoen palauttami-
1628: maantien n:o 7231 (Lehmäjoki-Kaurajärvi)
1629: seksi rapujoeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2240
1630: perusparantamiseen........................ 2227
1631:
1632: 2051 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- 2064 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta-
1633: ta maantien n:o 17467 (Teppo-Isokoski) misesta kantatien n:o 88 parantamisen aloit-
1634: perusparantamiseen........................ 2228 tamista varten välillä Raahe-Pulkkila...... 2241
1635:
1636: 2052 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta 2065 Vähäkangas: Määrärahan osoittamises-
1637: paikallistien n:o 17743 (Ojaniemi-Miekka) ta Lehtopään-Turulan paikallistien paran-
1638: perusparantamiseen........................ 2229 tamiseksi Oulaisissa........................ 2242
1639:
1640: 2053 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- 2066 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta-
1641: ta Palonkylän-Pojanluoman paikallistien misesta Pyhäsalmen lentokentän käyttö- ja
1642: perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2230 investointiavustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2243
1643: 30 Sisällysluettelo
1644:
1645: Sivu Sivu
1646: 2067 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta- 2080 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1647: misesta luotsiaseman rakentamiseksi Raa- sesta kasvinviljelykoeaseman perustamiseksi
1648: heen ...................................... 2244 Mäntsälään................................ 22)7
1649:
1650: 2068 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta- 2081 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1651: misesta Raahen aluesairaalan ja terveyskes- sesta Myrskylän-Porvoon tien peruskorjaa-
1652: kuksen kuntainliitolle rikkidioksidin vaiku- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22)8
1653: tuksesta Raahen seudun metsiin tehtävää
1654: 2082 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1655: tutkimusta varten.......................... 224)
1656: sesta Myrskylän-Eskilomin tien päällystä-
1657: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2259
1658: 2069 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta-
1659: misesta ylimääräisenä asumistukena asumis- 2083 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1660: kustannusten alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 2246 sesta Nummen, Pusulan ja SaukkoJan tiejär-
1661: jestelyjen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2260
1662: 2070 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1663: osoittamisesta läänien kehittämiseen........ 2247 2084 Väänänen: Määrärahan osoittamisesta
1664: Asukasliitto ry:n toiminnan tukemiseen . . . . 2261
1665: 2071 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1666: osoittamisesta tieteellisten keskuskirjastojen 208) Zilliacus ym.: Määrärahan osoittami-
1667: hankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2248 sesta Delawaren laakson siirtolaisuuden 350-
1668: vuotisjuhlan valmisteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2262
1669: 2072 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1670: 2086 Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta
1671: osoittamisesta Tuusulan kansanopiston ra-
1672: näyttämötaiteellista harrastustoimintaa var-
1673: kennuskorjauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2249
1674: ten........................................ 2263
1675: 2073 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami- 2087 Zilliacus: Om anvisande av anslr.g för
1676: sesta Mäntsälän maatalousoppilaitoksen op- understöd åt Pohjola-Nordens ungdomsför-
1677: pilasasuntolan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 22)0 bund att organisera och utveckla Nordjobb
1678: 1986 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2264
1679: 207 4 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1680: osoittamisesta Suomen Maakuntakirjailijat 2087 Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta
1681: ry:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22) 1 avustuksena Pohjola-Nordenin nuorisoliitto
1682: ry:lle Nordjobb 1986 -hankkeen järjestämi-
1683: 207) Väänänen ym.: Määrärahan osoittami- seen ja kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226)
1684: sesta alueorkesteritoiminnan tukemiseen. . . . 22)2
1685: 2088 Zilliacus m.fl.: Om anvisande av an-
1686: 2076 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan slag tili Svenska Kulturfonden för projektet
1687: osoittamisesta säveltaiteen harrastustoimin- "Skola-samhälle i svenska Finland" . . . . . . 2266
1688: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22)3
1689: 2088 Zilliacus ym.: Määrärahan osoittami-
1690: sesta avustuksena Svenska Kulturfonden
1691: 2077 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1692: -nimiselle yhteisölle ''Koulu ja yhteiskunta
1693: osoittamisesta Suomen elokuvasäätiölle elo-
1694: ruotsinkielisessä Suomessa'' -hanketta var-
1695: kuva-alan teknisiin laitteisiin............... 22)4
1696: ten........................................ 2267
1697: 2078 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan 2089 Zilliacus m.fl.: Om anvisande av an-
1698: osoittamisesta musiikkioppilaitosten toimin- slag för finansiering av ett 100 års bildverk
1699: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22)) för Finlands Svenska Ungdomsförbund rf. . . 2268
1700:
1701: 2079 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami- 2089 Zilliacus ym.: Määrärahan osoittami-
1702: sesta Uudenmaan Maatalouskeskukselle sesta avustuksena Finlands Svenska Ung-
1703: maaseutu- ja vihannesviljelyneuvojan toin- domsförbund rf. -nimisen yhdistyksen sata-
1704: ten perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22)6 vuotiskuvateoksen julkaisemiseen. . . . . . . . . . . 2269
1705: Sisällysluettelo 31
1706:
1707: Sivu Sivu
1708: 2090 Zilliacus m.fl.: Om anvisande av an- 2091 Zilliacus m.fl.: Om anvisande av an-
1709: slag som understöd för elektrifiering av slag såsom understöd för Interpedia rf. . . . . . 2272
1710: linjen Berghamn-Nötö-Borstö-Utö i
1711: Åbolands skärgård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2270
1712: 2091 Zilliacus ym.: Määrärahan osoittami-
1713: 2090 Zilliacus ym.: Määrärahan osoittami- sesta avustuksena Interpedia rf. -nimiselle
1714: sesta avustuksena linjan Berghamn-Nötö- järjestölle.................................. 2273
1715: Borstö-Utö sähköistämiseen Turun
1716: saaristossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 71
1717: 1
1718: 1
1719: 1
1720: 1
1721: 1
1722: 1
1723: 1
1724: 1
1725: 1
1726: 1
1727: 1
1728: 1
1729: 1
1730: 1
1731: 1
1732: 1
1733: 1
1734: 1985 vp. 1501
1735:
1736: Raha-asia-aloite n:o 1401
1737:
1738:
1739:
1740:
1741: Myllyniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suunnistus-
1742: karttojen valmistukseen
1743:
1744:
1745: Eduskunnalle
1746:
1747: Suunnistus on harvoja urheilulajeja, johon ur- seen vain 800 000 markkaa, vähimmäistarpeen
1748: heilun lieveilmiöt kaupallisuus ja doping eivät ai- ollessa ainakin 2 milj. markkaa.
1749: nakaan vielä ole levinneet. Suunnistus sopii hyvin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1750: sekä kunto- että kilpaurheilumuodoksi. Suunnis- taen,
1751: tusta voi koko perhe harjoittaa yhdessä.
1752: Maasto ja sitä kuvaava kartta on suunnistuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1753: liikuntapaikka. Erilaisten kiinteiden sisä- ja ulko- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
1754: liikuntapaikkojen rakentamiseen on vuoden 1986 29.91.50 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
1755: tulo- ja menoarvioesityksessä lähes 100 milj. käytettäväksi suunnistuskarttojen valmis-
1756: markkaa, mutta suunnistuskarttojen valmistuk- tukseen.
1757:
1758: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
1759:
1760: Pekka Myllyniemi Timo Roos Kerttu Törnqvist
1761: Jouko Tuovinen Markus Aaltonen Antti Kalliomäki
1762: Jussi Ranta Marja-Liisa Tykkyläinen Päivi Varpasuo
1763: Ritva Laurila Kaarina Dromberg Lea Kärhä
1764: Tauno Valo Marjatta Väänänen Martti Tiuri
1765: Reino Paasilinna Pertti Salolainen
1766: 1502 1985 vp.
1767:
1768: Raha-asia-aloite n:o 1402
1769:
1770:
1771:
1772:
1773: Myllyniemi ym.: Koroterun määrärahan osoittamisesta yleisten tei-
1774: den kunnossapitoon
1775:
1776:
1777: Eduskunnalle
1778:
1779: Yleisten teiden kunnossapidon määrärahat ovat 11 % . Kunnossapidon määrärahat etvat sisällä
1780: useita vuosia olleet liian pienet. Tieverkoston reaalikasvua, vaikka liikennemäärien kasvu ja
1781: kunto on jatkuvasti heikentynyt. Vilkasliikenteis- teiden kunnon merkittävä heikkenemien sitä
1782: ten pääteiden urautuminen ja päällystevauriot edellyttäisivät. Yleisten teiden kunnossapidon
1783: ovat jo vaikuttaneet merkittävästi liikenneturvalli- määrärahojen vähäisyyden vuoksi joudutaan Uu-
1784: suuden heikkenemiseen. dellamaalla päätieverkon liikenneturvallisuuden
1785: Yleisten teiden liikennemäärät ovat viime vuo- takaamiseksi laskemaan mm. muiden kuin päätei-
1786: sina voimakkaasti kasvaneet. Viimeisten selvitys- den ja tieverkon ympäristön hoidon tasoa.
1787: ten mukaan kasvoi ajoneuvoliikenne koko maassa Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvotte-
1788: tammi-syyskuussa 7 %. Uudellamaalla kasvu oli lukunnan työvaliokunta on kokouksessaan käsitel-
1789: samanaikaisesti 7,8 %. Päätieverkon osalta ajo- lyt aloitteen ja hyväksynyt sen.
1790: neuvoliikenne kasvoi Uudellamaalla peräti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1791: 11,9 %. Näin ajoneuvoliikenteen määrän kasvu nioittavasti,
1792: on Uudenmaan päätieverkon osalta jo yli 4,5 pro-
1793: senttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1794: määrin. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
1795: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon on varattu 31.24.14 lisäyksenä 50000000 markkaa,
1796: 1 516 mmkyleisten teiden kunnossapitoon. Tämä josta osoitettaiszi'n Uudenmaan tie- ja vesi-
1797: on vain n. 7% enemmän kuin edellisenä vuonna. rakennuspiirzlle 10 000 000 markkaa yleis-
1798: Uudenmaan tiepiirin osuus yleisten teiden kun- ten teiden kunnossapidon tason paranta-
1799: nossapitomäärärahoista on vuonna 1986 vain noin miseksi.
1800:
1801: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
1802:
1803: Pekka Myllyniemi Elisabeth Rehn Kaarina Dromberg
1804: Tauno Valo Pertti Salolainen Liisa Arranz
1805: Marjatta Väänänen Tarja Halonen Antti Kalliomäki
1806: Reino Paasilinna Ole Wasz-Höckert Veikko Saarto
1807: Marja-Liisa Salminen Päivi Varpasuo Martti Tiuri
1808: Lea Kärhä Helvi Koskinen Ritva Laurila
1809: Arja Alho Tuulikki Hämäläinen
1810: 1985 vp. 1503
1811:
1812: Raha-asia-aloite n:o 1403
1813:
1814:
1815:
1816:
1817: Mäki-Hakola: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen vesis-
1818: tötaloussuunnitelman toteuttamiseen
1819:
1820:
1821: Eduskunnalle
1822:
1823: Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelman työt on tulvati)a.nnetta toisilla alueilla mm. Nurmon,
1824: aloitettu jo liki kaksikymmentä vuotta sitten eli Ylistiron ja Ilmajoen kunnissa.
1825: vuonna 1968. Työt ovat kuitenkin vielä pahasti Etlellä olevan petusteella ehdotan kunniottaen,
1826: 1
1827: kesken. Eduskunta on kiinnittänyt asiaan useita
1828: kertoja huomiota. Mm. vuoden 1985 budjetista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1829: antamassaan lausumassa eduskunta "kiirehti toi- / 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
1830: menpiteitä Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelman/ 30.40. 771isäyksend 5 000 000 markkaa Ky-
1831: loppuunsaattamiseksi''. rönjoen vesistötaloussuunnitelman toteut-
1832: Kyrönjoen rakentamisen toteuttaminen rajoite- tamiseen.
1833: tuin osittaisratkaisuin on omiaan kohentamaan
1834:
1835: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
1836:
1837: Pentti Mäki-Hakola
1838: 1)04 1985 vp.
1839:
1840: Raha-asia-aloite n:o 1404
1841:
1842:
1843:
1844:
1845: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliiton toiminnan
1846: avustamiseen
1847:
1848:
1849: Eduskunnalle
1850:
1851: Vesihuoltoliitto on vesi- ja viemärilaitosten eri- niin, että esimerkiksi koulutus voitaisiin toteuttaa
1852: koisjärjestö, jonka tehtävänä on toimia vesihuol- täysin tyydyttävällä tavalla. Näin ollen olisi välttä-
1853: toalan edistäjänä ja edunvalvojana. Sen jäseniä mätöntä, että tämän tärkeän tehtävän edistämi-
1854: ovat vesihuoltoyhtiöt, vesihuolto-osuuskunnat ja seen ja kehittämiseen tulisi mukaan myös valtio
1855: -yhtymät sekä kunnat. Vesihuoltoliitto on erikoi- avustusten muodossa.
1856: sesti yhdysside vesilaitosten ja viranomaisten välil- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1857: lä, vesihuoltoalan yleisten edellytysten kehittäjä ja taen,
1858: varsinkin keskitetyn vesihuoltoalan koulutuksen
1859: antaja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1860: Vapaaehtoisena järjestönä sen jäsenmaksuja ja 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 30.40
1861: koulutusmaksuja on kuitenkin vaikea korottaa uudelle momentzfle 100 000 markkaa Vesi-
1862: vastaamaan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia huoltoliiton toiminnan tukemiseen.
1863:
1864: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
1865:
1866: Pentti Mäki-Hakola
1867: 1985 vp. 1505
1868:
1869: Raha-asia-aloite n:o 1405
1870:
1871:
1872:
1873:
1874: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Isonkyrön paikallistien pa-
1875: rantamiseen
1876:
1877:
1878: Eduskunnalle
1879:
1880: Isonkyrön keskustan läpi kulkevan vanhan pai- poistettiin. Tien rakentaminen on Isonkyrön kehi-
1881: kallistieksi muutetun entisen maantien peruspa- tykselle ensiarvoisen tärkeä.
1882: rantamista on pitkään valmisteltu. Tie kuuluu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1883: Isonkyrön rakennuskaava-alueelle ja on keskustan taen,
1884: tärkein liikenneväylä.
1885: Tien rakentaminen on kuulunut vuoden 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1886: tienrakennusohjelmaan ja tätä varten oli myös val- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1887: tion tulo- ja menoarvioon määräraha esitettynä. 31. 24. 77 5 00 000 markkaa Isonkyrön pai-
1888: Viime vaiheessa määräraha kuitenkin budjetista kallistien rakentamiseen.
1889:
1890: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
1891:
1892: Pentti Mäki-Hakola
1893:
1894:
1895:
1896:
1897: 189 428500120H
1898: 1506 1985 vp.
1899:
1900: Raha-asia-aloite n:o 1406
1901:
1902:
1903:
1904:
1905: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Koskuen-Ylivallin maan-
1906: tien parantamiseen Jalasjärvellä
1907:
1908:
1909: Eduskunnalle
1910:
1911: Koskuen-Ylivallin maantien parantamiseen kean työllisyystilanteen olisi tien rakennustyöt
1912: on pyritty monet vuodet saamaan rahaa. Tähän syytä saada pian käyntiin.
1913: tarkoitukseen on mm. yritetty saada työllisyysva- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1914: roja tässä kuitenkaan onnistumatta. Tien suunni- taen,
1915: telmat ovat valmiit. Tien rakentamista on tiettä-
1916: västi esittänyt budjettiin vuodelle 1986 mm. lii- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1917: kenneministeriö. Budjetin loppuvaiheessa paran- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
1918: tamismäärärahat on kuitenkin jälleen kerran pois- 31. 24. 77 5 00 000 markkaa Kaskuen-
1919: tettu. Ylivallin maantien rakentamiseen Jalasjär-
1920: Huomioon ottaen tien tärkeyden lähinnä pai- ven kunnassa.
1921: kallisille asukkaille SekäJalasjärven tunnetusti vai-
1922:
1923: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
1924:
1925: Pentti Mäki-Hakola
1926: 1985 vp. 1507
1927:
1928: Raha-asia-aloite n:o 1407
1929:
1930:
1931:
1932:
1933: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellisissa vaikeuksis-
1934: sa olevien pienkuntien avustamiseen
1935:
1936:
1937: Eduskunnalle
1938:
1939: Maamme kunnista on pienkuntia (asukkaita al- huomattavasti paremmat kuin suurissa kunnissa.
1940: le 4 000) lähes 40 %. Näistä alle 2 000 asukkaan Kunnanosahallintojärjestelmämme osoittaudut-
1941: kuntia on 35 %. Pienkuntien henkikirjoitettu tua toimimattomaksi on varsin selvästi käynyt il-
1942: väestö on noin 9 % maamme kokonaisväkiluvusta. mi, että kunta on pienin demokraattisesti toimiva
1943: Keskivertopienkunta sijaitsee yleensä syrjässä alueellinen yksikkö yhteiskuntajärjestelmässäm-
1944: läänin keskuksesta huonojen tie- ja liikenneyh- me. Tämän vuoksi pienkuntien toimintaedelly-
1945: teyksien takana. Muina rasitteina pienkuntia tyksiin olisikin kiinnitettävä entistä enemmän
1946: koettelevat voimakas muuttoliike, vanhusvoittoi- huomiota.
1947: suus, yksipuolinen elinkeinorakenne sekä alhai- Kun puhutaan pienkuntien toimintaedellytys-
1948: nen tulotaso. ten parantamisesta, ei tarkoiteta niiden saattamis-
1949: Keskivertopienkunta ponnistelee jatkuvasti ta mihinkään erityisasemaan muihin kuntiin näh-
1950: myös taloudellisten vaikeuksien kanssa. Tervey- den. Kysymys on ainoastaan pienkuntien toimin-
1951: denhuollon ja sosiaalitoimen menot vievät suh- nallisten ja taloudellisten lähtökohtien saamisesta
1952: teellisesti suuremman osan pienkuntien taloudes- yhdenvertaiseksi muiden kuntien kanssa. Tähän
1953: ta kuin muissa kunnissa. Valtionosuuksien kasvu voidaan vaikuttaa korjaamalla pienkuntia sortavat
1954: pienkunnissa on ollut huomattavasti hitaampaa hallintojärjestelmämme eri lohkoilla havaitut epä-
1955: kuin muissa kunnissa, ja koska maksutulojakin kohdat.
1956: pienkunnissa kertyy hyvin niukasti, paine veroäy- Pienkuntien aseman parantamiskeinona on
1957: rin hinnan korottamiseen kasvaa jatkuvasti. Vero- liian herkästi nähty kuntauudistus. Maassamme
1958: äyrin keskihinta pienkunnissa on jo nyt korkeam- tehdyt kuntaliitokset kertovat kuitenkin varsin
1959: pi kuin muissa kunnissa. Pienkuntien omavastuis- selvästi, ettei kuntaliitoksella juuri pienkuntien
1960: ta taloudenhoitoa heikentää myös niiden riippu- asemaa korjata. Ainakin ensiapuna tarvitaan mui-
1961: vuus kuntainliitosta. Kuntainliittojen jatkuvasti ta toimenpiteitä. Pienkuntien aseman vahvistami-
1962: kasvavat maksuosuudet vievät joidenkin pienkun- seksi tulisikin tehdä mm. seuraavia toimenpiteitä:
1963: tien äyrinhinnasta lähes 10 penniä. Jos kunnan ta- 1) Syrjäisten pienkuntien liikeoteeilisten perusyh-
1964: lous menee heikosti, voi koko kunta huonosti. teyksien ja paikallistieverkoston parantamiseen
1965: Maamme kaikki pienkunnat eivät kuitenkaan tulisi vuosittain ohjata tietty vähimmäisprosentti-
1966: ole edellä kuvatun kaltaisia keskivertopienkuntia. määrä TVL-piirien tienrakennusmäärärahoista. 2)
1967: Joidenkin pienkuntien palvelutaso saattaa olla jo- Aluepolitiikassa tulisi vaikeuksissa olevien syrjäis-
1968: pa erittäin korkea ja taloudelliset vaikeudet tunte- ten pienkuntien pääsemistä tasapainoisen alueel-
1969: mattomia. On olemassa myös täysin päinvastaisia lisen kehityksen edistämisestä annetun lain mu-
1970: tapauksia. kaiseksi erityisalueeksi helpottaa ja tukitoimenpi-
1971: Vastoin yleistä käsitystä pienkunnat ovat tehok- teiksi tulisi ottaa nykyistä enemmän pienkunnat
1972: kaasti toimivia yksiköitä. Niissä voidaan välttää huomioon ottavia erityisetuisuuksia. 3) Kunta-
1973: suurissa yksiköissä helposti syntyvä byrokraatti- kohtaisten asuntolainakiintiöiden laskentaperus-
1974: suus, toimintojen päällekkäisyys ja hallintokoneis- teita tulisi muuttaa mm. nykyistä enemmän kun-
1975: ton hitaus. Kuntalaisen näkökulmasta pienkun- talaisten tulotason huomioon ottavaksi, samalla
1976: nat ovat ihmisläheisiä, lämpimiä ja lapsiystävälli- kun vanhustentalojen osuus kiintiöistä poistettai-
1977: siä. siin. Tietty vähimmäislainamäärä (4-5 lainaa al-
1978: Tavallisen kuntalaisen mahdollisuudet vaikut- kavaa tuhatta asukasta kohti) tulisi turvata kehit-
1979: taa yhteisten asioiden hoitoon ovat pienkunnissa tyville pienkunnille. 4) Valtion sosiaalipoliittisia
1980: 1508 1985 vp. - RA n:o 1407
1981:
1982: uudistuksia tulisi tarkistaa niin, että mm. kansan- seksi olisi pyrittävä kehittämään kuntainliiton si-
1983: eläkeuudistuksissa kuntien rasitus jaettaisiin ny- jaintipaikkakunnan mahdollisuuksia rahoittaa
1984: kyisen käytännön sijasta kuntien veroäyrin suh- pitkäaikaiset investoinnit lainoituksella. Myös
1985: teessa. 5) Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuu- kuntainliittojen investointien ajallista koordinaa-
1986: distusta on nopeutettava kiinninäen erityistä huo- tiota tulisi kehittää investointien päällekkäisyyk-
1987: miota rahoitusavustusten perusteisiin. Kantoky- sien välttämiseksi.
1988: kyluokitusjärjestelmästä on poistettava pienkuntia Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1989: sortavat epäkohdat ottamalla mm. nykyistä enem- taen,
1990: män valtionosuuksien tarvetta säätelevänä mitta-
1991: na huomioon kunnan verotulot asukasta kohti. 6) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1992: Kunnille olisi löydettävä myös sellaisia uusia tulo- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
1993: lähteitä, joista pienkunnatkin hyötyisivät. 7) Val- markan arviomäärärahan pienkuntien
1994: tion tulisi koordinoida alueellisesti kuntiin suun- aluepoliittisen aseman tasavertaistamisek-
1995: natut tukitoimenpiteensä niiden vaikutusten te- si, kantokykyluokitusjärjestelmän korjaa-
1996: hostamiseksi. 8) Kuntainliittojen toimintaan tuli- miseksi poistamalla pienkuntia sortavat
1997: si pyrkiä vaikuttamaan nykyistä enemmän kehit- epiikohdat sekii pienkuntien liikenteellis-
1998: tämällä kunta- ja kuntainliittosuunnittelun keski- ten perusyhteyksien parantamiseksi.
1999: näistä koordinaatiota. Maksuosuuksien tasaami-
2000:
2001: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
2002:
2003: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Helvi Koskinen
2004: Heikki Riihijärvi Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
2005: 1985 vp. 1509
2006:
2007: Raha-asia-aloite n:o 1408
2008:
2009:
2010:
2011:
2012: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanoo peruskoulun ala-
2013: asteen rakentamiseen
2014:
2015:
2016: Eduskunnalle
2017:
2018: Parkanoo keskustaajaman voimakas kasvu on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2019: aiheuttanut sen, että 21 3 kaupungin peruskoulun taen,
2020: ala-asteen oppilasmäärästä asuu Keskustan koulu-
2021: piirin alueella. Tällä hetkellä ala-asteen käytössä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2022: oleva koulurakennus on rakennettu vuonna 1951 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2023: alun perin kahdeksaa perusluokkaa varten. Todel- 29. 46.34 2 000 000 markkaa Parkanon pe-
2024: linen tarve on vähintään 18 perusopetusryhmän ruskoulun ala-asteen rakentamista varten.
2025: tilojen rakentamiseen Keskustan ala-asteen kou-
2026: lulle.
2027:
2028: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2029:
2030: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2031: 1510 1985 vp.
2032:
2033: Raha-asia-aloite n:o 1409
2034:
2035:
2036:
2037:
2038: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta KuUaan metsä- ja puuta-
2039: louden kurssikeskuksen laajentamiseen
2040:
2041:
2042: Eduskunnalle
2043:
2044: KuUaan metsä- ja puutalouden kurssikeskuksen syllä 1987. Saha-alan koulutuksen lisääminen ja
2045: toiminnan laajentaminen ja opetuksen kehittämi- vakiinnuttaminen Länsi-Suomen ja Satakunnan
2046: nen tulee turvata siten, että tällä hetkellä tilapäi- alueella on elinkeinoelämän kehittämiseksi perus-
2047: senä opetuksena annettava sahatyönjohtajien kou- teltua. Kyseinen opetus soveltuu mitä parhaim-
2048: lutus voidaan oppilaitoksessa vakinaistaa. min juuri KuUaan metsä- ja puutalouden kurssi-
2049: Tällä hetkellä ko. opetusta joudutaan oppilai- keskuksen yhteyteen.
2050: toksen tilanpuutteen vuoksi antamaan oppilaitok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2051: sen lisäksi kahdessa muussa kohteessa. taen,
2052: Opetuksen jatkuvuuden turvaaminen edellyt-
2053: tää opetustilojen ja oppilasasuntojen lisärakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2054: mista. Erityisen tärkeätä on opetuskäyttöön tule- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2055: van oppilassahan rakentaminen oppilaitoksen yh- 29.60. 74 1 000 000 markkaa Kullaan
2056: teyteen. Lisärakentaminen tulee ajoittaa siten, et- metsä- ja puutalouden kurssikeskuksen
2057: tä uudet opetustilat ovat käytössä viimeistään syk- laajentamiseen.
2058:
2059: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2060:
2061: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2062: 1985 vp. 1511
2063:
2064: Raha-asia-aloite n:o 1410
2065:
2066:
2067:
2068:
2069: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta kiviseppäkoulutuksen aloitta-
2070: miseksi Kurussa
2071:
2072:
2073: Eduskunnalle
2074:
2075: Vuodesta 1974 alkaen Kurun kunnan hallinto- kolmanneksen teollisuuden liikevaihdosta. Sen
2076: elimissä on valmisteltu yhdessä kivialan yrittäjien yhdeksästä yrittäjästä ja lähes 100 työpaikasta
2077: kanssa kivialan osaamiseen liittyviä perehdyttä- muodostuva kokonaisuus lyö leimansa koko kun-
2078: mis- ja koulutusjärjestelyjä. tailmeeseen.
2079: On havaittu, että kivialan lisääntyvä työvoiman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2080: tarve voi vaarantua ilman järjestettyä koulutusta ja taen,
2081: sen mukanaan tuomaa ammattitaitoa ja arvostus-
2082: ta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2083: Kivialan koulutuksen aloittaminen Kurussa 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2084: merkitsee paikkakunnalle suhteellisesti enemmän markkaa Kurun kunnan nimeämiseksi ki-
2085: kuin isommalle kuntayhteisölle. Kivialan merki- visepän koulutuksen sijoituspaikkakun-
2086: tys Kurun kunnalle on tärkeää, sillä kivenlouhin- naksi.
2087: nan ja jalostuksen työpaikat muodostavat lähes
2088:
2089: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
2090:
2091: Lea Mäkipää
2092: 1512 1985 vp.
2093:
2094: Raha-asia-aloite n:o 1411
2095:
2096:
2097:
2098:
2099: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihniön Urheilijoiden
2100: tukemiseen
2101:
2102:
2103: Eduskunnalle
2104:
2105: Kihniön Urheilijoilla on monta hyvää, nuorta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2106: urheilijaa, jotka ovat menestyneet niin piiri- kuin taen,
2107: valtakunnallisella tasolla.
2108: Varsinkin nuorilla urheilu kysyy varoja, joita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2109: heidän vanhempansa joutuvat kustantamaan. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2110: Jotta nuoret urheilijat voisivat harrastaa opimo- 29.91.50 7 000 markkaa Kihniön Urhezli-
2111: jensa ohella urheilua, on tärkeää, että yhteiskunta joiden hyvin menestyneiden urhezlzjoiden
2112: tulee heitä kannustaen vastaan. tukemiseen.
2113:
2114: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2115:
2116: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2117: 1985 vp. 1513
2118:
2119: Raha-asia-aloite n:o 1412
2120:
2121:
2122:
2123:
2124: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Urheiluseura Kunto ry:n
2125: Porttikallion hiihtokeskuksen rakentamiseen
2126:
2127:
2128: Eduskunnalle
2129:
2130: Punkalaitumella sijaitsevaa Porttikallion hiihto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2131: keskusta, josta pyritään tekemään valtakunnalli- taen,
2132: nen hiihtokeskus on rakennettu suurilta osin tal-
2133: koovoimin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2134: Osaksi on rakennettu pysäköintialueet sekä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2135: viestiampurriapaikka. 29.91.50 30 000 markkaa Urhezluseura
2136: Rakentamatta on vielä minitriali-rata 125 m 3 Kunto ry:lle Punkalaitumella sijaitsevan
2137: moottoripyöräilijöille, lasten pulkkamäki sekä Porttikallion hiihtokeskuksen rakentami-
2138: murtomaahiihtäjille laskettelurinne. seen.
2139:
2140: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2141:
2142: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2143:
2144:
2145:
2146:
2147: 190 428500120ff
2148: 1514 1985 vp.
2149:
2150: Raha-asia-aloite n:o 1413
2151:
2152:
2153:
2154:
2155: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämijärven partiolaisten
2156: toiminnan tukemiseen
2157:
2158:
2159: Eduskunnalle
2160:
2161: Jämijärven Partiolaiset ovat toimineet vuoden koontuivat kesällä 1985 partiolaiset ympäri Suo-
2162: ajan. He kokoontuvat pääasiallisesti seurakunnan mea.
2163: tiloissa. Koska toiminta on vasta alussa, tarvitsevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2164: partiolaiset harrastuksensa eteenpäin viemiseen taen,
2165: varoja.
2166: Erilaiset hankinnat, mm. kompassit ja retkeily- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2167: välineet ovat tarpeellisia ja täten yhteiskunnan tu- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2168: ki on kannatettavaa hyvän harrastuksen rahoitta- 29.91.51 5 000 markkaa jämtjärven par-
2169: miseen. On muistettava, että Jämijärvellä ko- tiolaisten toiminnan tukemiseen.
2170:
2171: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2172:
2173: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2174: 1985 vp. 1515
2175:
2176: Raha-asia-aloite n:o 1414
2177:
2178:
2179:
2180:
2181: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta 4H-liiton Porin yhdistyksen
2182: tukemiseen
2183:
2184:
2185: Eduskunnalle
2186:
2187: Kouluhallitukselta on Porin koululaisille tullut Yhdistystoiminta on vasta alussa ja tarvitaan
2188: esitys, että laadittaessa koulukohtaisia opetus- erilaisia materiaaleja, puhelin ym., jotta yhdistys
2189: suunnitelmia otettaisiin mahdollisuuksien mu- pääsisi alkuvaikeuksista tekemään arvokasta työtä
2190: kaan 4H-liiton mukaista toimimaa avuksi perus- koululaisten parissa.
2191: koulun opetuksessa lähinnä koulun ulkopuolella Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2192: annettavassa opetuksessa ja kerhotoiminnassa. Po- taen,
2193: riin on tänä vuonna perustettu 4H-yhdistys ja pe-
2194: rustaminen on lähtenyt oppilaiden taholta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2195: Yhdistys kokoontuu maatalouslautakunnan ti- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2196: loissa toistaiseksi. Koska myös kaupunkinuoret ja 30.30.40 20 000 markkaa 4H-yhdistyk-
2197: koululaiset arvostavat luonnonläheisiä asioita, on sen tukemiseen Ponssa.
2198: tärkeää, että koululaiset voivat yhdistyksen kautta
2199: tutustua maatalouden peruselinkeinoihin ja luon-
2200: toa lähellä oleviin asioihin.
2201:
2202: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2203:
2204: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2205: 1516 1985 vp.
2206:
2207: Raha-asia-aloite n:o 1415
2208:
2209:
2210:
2211:
2212: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomijärven perkaamiseen
2213: lintujen pesimisjärveksi
2214:
2215:
2216:
2217: Eduskunnalle
2218:
2219: Karviassa sijaitseva Suomijärvi on yksi maamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2220: linturikkaimmista järvistä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2221: Vuosien kuluessa järvi on umpeutunut eivätkä 30. 40. 77 60 000 markkaa Karvian Suomi-
2222: linnut voi laskeutua sinne. järven perkaamiseen lintujen pesimisjär-
2223: Olisi välttämätöntä saada järvi peratuksi, jotta veksi.
2224: linnut voisivat laskeutua heille niin viihtyisään
2225: seutuun.
2226: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2227: taen,
2228:
2229: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2230:
2231: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2232: 1985 vp. 1517
2233:
2234: Raha-asia-aloite n:o 1416
2235:
2236:
2237:
2238:
2239: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen Järvi-
2240: Suomen tieltä Parkanon asemalle
2241:
2242:
2243:
2244: Eduskunnalle
2245:
2246: Järvi-Suomen tieltä olisi saatava tieyhteys Par- jamaa, edistäisi Pioneerivarikon kuljetuksia
2247: kanon asemalle, jolloin yhteys lyhentyisi huomat- Keuruun suuntaan sekä lyhentäisi Virroilta ja
2248: tavasti ja samalla helpottaisi linja-autojen liiken- Kihniöstä Parkanon rautatieasemalle kulkevien
2249: nöimistä aseman kautta. matkaa.
2250: Paras suunta tulevalle tielle olisi Harjulan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2251: Isokankaan yksityistien pohjaa hyväksi käyttäen taen,
2252: Isokankaan pysäkille, josta Parin-Haapamäen
2253: (Isokangas-Riuttaskorpi) radan vanhaa pohjaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2254: Parkanon asemalle. Myös vaarallinen radan ylittä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2255: minen tulisi tarpeettomaksi, jos rakennettaisiin 31. 24. 77 1 000 000 markkaa tien rakenta-
2256: alikulku tunneli. misen aloittamiseen Järvi-Suomen tieltä
2257: Tieyhteys palvelisi mm. Linnankylän kylätaa- Parkanon asemalle.
2258:
2259: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2260:
2261: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2262: 1518 1985 vp.
2263:
2264: Raha-asia-aloite n:o 1417
2265:
2266:
2267:
2268:
2269: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämijärven-Suurimaan
2270: tien korjaukseen
2271:
2272:
2273: Eduskunnalle
2274:
2275: Jämijärven-Suurimaan tien pituus on n. 10 ki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2276: lometriä. Tiehen on tehty rumpuja, mutta tie on 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2277: todellisen peruskorjauksen tarpeessa, sillä se on 31.24. 77 500 000 markkaa ]ämzj!irven-
2278: kuoppainen, koska tiellä on suuri autoliikenne. Suurimaan tien peruskorjaukseen.
2279: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2280: taen,
2281:
2282: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2283:
2284: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2285: 1985 vp. 1519
2286:
2287: Raha-asia-aloite n:o 1418
2288:
2289:
2290:
2291:
2292: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Lavajärven paikallistien
2293: kunnostamiseen
2294:
2295:
2296: Eduskunnalle
2297:
2298: Lavajärven paikallistie on 9 kilometrin pitui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2299: nen. Tie on vilkkaasti liikennöity soratie, jossa on taen,
2300: myös linja-autoliikennettä.
2301: Tien varrella on n. 100 kesämökkiä, joten var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2302: sinkin kesäaikaan tiellä on liikennettä entistä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2303: enemmän. 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Lavajärven
2304: Tieltä suuntautuu kulku Kyröskosken ja Tam- paikallistien kunnostamiseen.
2305: pereen suuntaan.
2306:
2307: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2308:
2309: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2310: 1520 1985 vp.
2311:
2312: Raha-asia-aloite n:o 1419
2313:
2314:
2315:
2316:
2317: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
2318: kentamiseen Kihniön kirkonkylästä vanhainkodille
2319:
2320:
2321:
2322: Eduskunnalle
2323:
2324: Kihniön kirkonkylästä vanhainkodille johtava Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2325: tie on kapea ja vaarallinen. taen,
2326: Vanhukset käyttävät tietä paljon asioidessaan
2327: kirkonkylään. Tien varrella sijaitsevat myös van- ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2328: hustentalo ja terveyskeskus. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2329: Kevyen liikenteen tien rakentaminen on erit- 31. 24. 77 5 00 000 markkaa kevyen liiken-
2330: täin tarpeellinen ja tietä tulisi myös leventää. teen väylän rakentamiseen Kihniön kir-
2331: Vanhusten turvallisuuden vuoksi rakentami- konkylåstå. vanhainkodzlle.
2332: seen pitäisi ryhtyä välittömästi.
2333:
2334: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2335:
2336: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2337: 1985 vp. 1521
2338:
2339: Raha-asia-aloite n:o 1420
2340:
2341:
2342:
2343:
2344: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta valaistuksen saamiseksi
2345: Karhiniemen ja Kiviniemen risteyksiin
2346:
2347:
2348:
2349: Eduskunnalle
2350:
2351: Kantatiellä n:o 41, Lauttakylästä n. 4 kilomet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2352: riä Tampereelle, sijaitsevat Karhiniemen ja Kivi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2353: niemen risteykset, jotka ovat vielä valaisematto- 31.24. 77 30 000 markkaa Huittisissa si-
2354: mia. Koska risteyksissä on tapahtunut onnetto- jaitsevien Karhiniemen ja Kiviniemen ris-
2355: muuksia, olisi erittäin tärkeää, että kyseiset ris- teyksien valaistukszin.
2356: teykset tulisivat valaistuksen kohteiksi.
2357: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2358: taen,
2359:
2360: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2361:
2362: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2363:
2364:
2365:
2366:
2367: 191 428500120tf
2368: 1522 1985 vp.
2369:
2370: Raha-asia-aloite n:o 1421
2371:
2372:
2373:
2374:
2375: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Haapamäen radan
2376: peruskorjaukseen
2377:
2378:
2379: Eduskunnalle
2380:
2381: Porin-Parkanon-Haapamäen rataosuus on Tavaraliikenne Keski-Suomesta Porin satamaan
2382: valmistunut vuonna 1938. Radan pituus on 194 ja tietenkin satamasta sisämaahan on melko run-
2383: km ja rata kulkee yhdeksän kunnan kautta. Asuk- sasta mm. sahatavaran kuljetusta.
2384: kaita on n. 140 000 ja radan varrella sijaitsee Ison- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2385: kankaan Pioneerivarikko, Niinisalon varuskunta taen,
2386: ja useita teollisuuslaitoksia.
2387: Rautatie on kipeästi peruskorjauksen tarpeessa ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2388: ja etenkin kiskotus olisi saatava raskaammaksi, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2389: jotta vilkas rataa käyttävä tavaraliikenne voisi nos- 31. 90.78 1 000 000 markkaa Parin-
2390: taa nopeuttaanjajotta henkilöjunaliikenteen pa- Haapamäen radan peruskorjaukseen ja
2391: lauttamiseen radalle olisi Porin puoleisessakin henktlöliikenteen palauttamiseksi radalle.
2392: päässä nykyajan vaatimuksia vastaava valmius.
2393:
2394: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2395:
2396: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2397: 1985 vp. 1523
2398: Raha-asia-aloite n:o 1422
2399:
2400:
2401:
2402:
2403: Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta linja-autolii-
2404: kenteen tukemiseen
2405:
2406:
2407: Eduskunnalle
2408:
2409: Maamme linja-autoliikenne on kriisitilassa. Pai- voiman säilyttämiseksi tämä kehitys on pysäytettä-
2410: kallisliikenteen vuoroja on jo huomattavasti vä- vä.
2411: hennetty ja vähennykset jatkuvat. Neljäsosa vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2412: roista on kannattamattomia. Linja-autovuorojen taen,
2413: lopettaminen kaventaa erityisesti maaseudun van-
2414: husten, nuorten ja vähävaraisten elinmahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2415: lisuuksia. Samalla se heikentää yleisestikin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2416: paikkakunnan kehittämisedellytyksiä. Kansalais- 31.99.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
2417: ten tasa-arvon turvaamiseksi ja maaseudun elin- linja-autoliikenteen tukemiseen.
2418:
2419: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2420:
2421: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2422: 1524 1985 vp.
2423:
2424: Raha-asia-aloite n:o 1423
2425:
2426:
2427:
2428:
2429: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksintösäätiölle "Sähköä
2430: luonnonvoimalla'' -keksintöryhmän työn tukemiseen
2431:
2432:
2433: Eduskunnalle
2434:
2435: Suomen Keksintöjen edistämissäätiö on suorit- tusoikeuksia teollisuudelle. Ala loisi lisää työtilai-
2436: tanut tutkimuksen ja teettänyt Tampereen suuksia ja vaikuttaisi näin työllisyyteen.
2437: TKK:n materiaaliopin laitoksessa lujuuslaskelmat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2438: suurille pumpuille. taen,
2439: Niiden käyttöönotto mahdollistaa Euroopan
2440: suurimpienkin koskien voiman sähkön tuotan- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2441: toon ottamisen koskia tuhoamatta. Säätiö tarvit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2442: see sähköä tuottavien laitteiden tuotekehittelyyn 32.46.50 500 000 markkaa Keksintösää-
2443: ja prototyyppien rakentamiseen varoja. tiölle "Sähköä luonnonvoimalla" -keksin-
2444: Toimivuusnäytön jälkeen säätiö antaa valmis- töryhmän työn edistämiseen.
2445:
2446: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 198 5
2447:
2448: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2449: 1985 vp. 1525
2450: Raha-asia-aloite n:o 1424
2451:
2452:
2453:
2454:
2455: Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yrittäjäkoulu-
2456: tukseen
2457:
2458:
2459: Eduskunnalle
2460:
2461: Pkt-yritykset ovat tulevaisuudessa yrityksiä, jot- . ~dellä ~sitetyn perusteella ehdotamme kun-
2462: ka lisäävät maassamme työllisyyttä. motttavasu,
2463: Pienyritysten perustamiseen on maassamme
2464: osoitettu lisääntyvää kiinnostusta ja yrityksen on- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2465: gelmat ovat suurimmillaan sen perustamista har- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2466: kittaessa tai yrityksen alkuvaiheessa. 32.50.24 lisäyksenä JO 000 000 markan
2467: Investointi-, käynnistys- ym. avustusten lisäksi määrärahan pkt-yn.tysten neuvontapalve-
2468: yrittäjä tarvitsee kipeästi henkilökohtaista neu- lujen parantamiseksi.
2469: vontaa yrittämiseen liittyvissä asioissa. Tämän tu-
2470: kimuodon riittävä kehittäminen on yhteiskun-
2471: tamme taholta laiminlyöty.
2472:
2473: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
2474:
2475: Lea Mäkipää Liisa Arranz Pentti Kettunen
2476: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi Anssi Joutsenlahti
2477: J. Juhani Kortesalmi
2478: 1526 1985 vp.
2479:
2480: Raha-asia-aloite n:o 1425
2481:
2482:
2483:
2484:
2485: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman Sotaveteraanit
2486: ry:n toiminnan tukemiseen
2487:
2488:
2489: Eduskunnalle
2490:
2491: Raumalla on vielä paljon sotien veteraaneja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2492: ja invalideja, jotka eivät koskaan elämänsä taen,
2493: varrella ole päässeet kuntoutukseen, vaan vuo-
2494: desta toiseen ovat joutuneet odottamaan vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2495: roaan. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2496: Kaupunki yhdessä eri yhdistysten kanssa on to- 33.23.53 15 000 markkaa Rauman Sota-
2497: sin kuntouttanut veteraaneja ja invalideja, mutta veteraanit ry:n toiminnan tukemiseen.
2498: määrärahoja tarvitaan huomattavasti lisää.
2499:
2500: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2501:
2502: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2503: 1985 vp. 1527
2504:
2505: Raha-asia-aloite n:o 1426
2506:
2507:
2508:
2509:
2510: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Huittisten Sotaveteraanit
2511: ry:n toiminnan tukemiseen
2512:
2513:
2514:
2515: Eduskunnalle
2516:
2517: Huittisten Sotaveteraanit to1m1vat ahkerasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2518: mahdollisuuksien ja ennen kaikkea varojensa mu- taen,
2519: kaan.
2520: Huittisissa moni veteraani odottaa esim. kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2521: toutukseen pääsyä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2522: Myös retkeily ja seuratoiminta on varoista kiinni 33.32.53 15 000 markkaa Huittisten So-
2523: ja olisi tärkeätä, että kuntoutukseen voitaisiin saa- taveteraanit ry:n toiminnan tukemiseen
2524: da jokainen sitä tarvitseva. käytettäväksi kuntoutukseen ja retkezlyyn.
2525:
2526: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2527:
2528: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2529: 1528 1985 vp.
2530:
2531: Raha-asia-aloite n:o 1427
2532:
2533:
2534:
2535:
2536: Mäki~ää ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhainkotien rakenta-
2537: miseen
2538:
2539:
2540: Eduskunnalle
2541:
2542: Suomen kansan ikärakenne on kääntymässä paikkakunnilla vanhuksia joudutaan vielä viimei-
2543: edelleen siihen suuntaan, että vanhusten määrä sinä elinvuosinaan juoksuttamaan huonokuntoi-
2544: maassamme on lisääntymässä. sesta asunnosta toiseen. Maan on huolehdittava
2545: Lähtökohtana tulee olla, että vanhus voi elää vanhuksistaan.
2546: tutussa kotiympäristössään niin kauan kuin mah- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2547: dollista. On kuitenkin vanhuksia, joiden hoitoa nioittavasti,
2548: kotiympäristössä ei voida järjestää vaan turvallisin
2549: hoitopaikka on vanhainkoti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2550: Maassamme on vielä useita vanhoja, tulenarko- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2551: ja vanhainkoteja, joiden tilalle on nopeasti raken- 33.32.31 50 000 000 markan määrära-
2552: nettava uudet tilat vanhuksille. Niin ikään useilla han vanhainkotien rakentamiseen.
2553:
2554: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
2555:
2556: Lea Mäkipää Liisa Arranz Pentti Kettunen
2557: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi Anssi Joutsenlahti
2558: J. Juhani Kortesalmi
2559: 1985 vp. 1529
2560:
2561: Raha-asia-aloite n:o 1428
2562:
2563:
2564:
2565:
2566: Mäkipää ym. :. Määrärahan osoittamisesta Eurajoen kunnalliskodin
2567: saneeraarmseen
2568:
2569:
2570: Eduskunnalle
2571:
2572: Eurajoen kunnalliskotina totmu vuonna 1836 Kustannukset saneeraukseen ovat nom 2-3
2573: rakennettu ja vuonna 1936 kunnalliskotikäyttöön miljoonaa markkaa.
2574: otettu Vuojoen kartanon päärakennus, joka on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2575: nykyiseen käyttötarkoitukseensa epäkäytännölli- taen,
2576: nen.
2577: Hoitopaikkojen puutetta on voitu jossain mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2578: rin lieventää sillä, että vanhuksia varten on raken- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2579: nettu 30 huoneistoa käsittävät rivitaloasunnot ja 33.32.31 1 000 000 markkaa Eurajoen
2580: lisäksi saman verran on rivitaloasuntoja voitu jär- kunnalliskodin saneeraamiseen.
2581: jestää muista pienehkäistä osakeasunnoista.
2582:
2583: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2584:
2585: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2586:
2587:
2588:
2589:
2590: 192 428500120H
2591: 1530 1985 vp.
2592:
2593: Raha-asia-aloite n:o 1429
2594:
2595:
2596:
2597:
2598: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvian vanhainkodin his-
2599: sin rakentamiseen
2600:
2601:
2602: Eduskunnalle
2603:
2604: Karvian vanhainkoti on peruskorjattu muuta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2605: mia vuosia sitten. Vanhainkodissa on paikkoja n. taen,
2606: 40. Vanhainkodissa sauna sijaitsee kellarikerrok-
2607: sessa, joten vanhusten ja varsinkin huonompikun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2608: toisten on mahdotonta käyttää saunaa ja täten 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2609: saunan käyttö on vähäistä vanhainkodissa. 33.32.31 70 000 markkaa Karvian van-
2610: Kellarissa sijaitsevaan saunaan tulisi välttämättä hainkotzi'n rakennettavaa hissiä varten.
2611: rakentaa hissi, jotta talossa asuvat vanhukset voisi-
2612: vat saunaa myös käyttää.
2613:
2614: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2615:
2616: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2617: 1985 vp. 1531
2618: Raha-asia-aloite n:o 1430
2619:
2620:
2621:
2622:
2623: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihniön Vanhustentalo-
2624: yhdistykselle asuntojen rakentamiseen
2625:
2626:
2627: Eduskunnalle
2628:
2629: Kihniön Vanhustentaloyhdistys on rakentanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2630: Kihniössä vanhuksille rivitaloja ja jälleen ollaan taen,
2631: rakentamassa uutta taloa.
2632: Kihniössä on p~ljon vanhuksia ja täten asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2633: jen tarve on suun. 1986 tulo- ja menoarvioon 40 000 markkaa
2634: Koska asuntoja tarvitaan jatkuvasti, on välttä- Kihniön Vanhustentaloyhdistykselle asun-
2635: mätöntä, että yhteiskunnan taholta saadaan tukea tojen rakentamista varten.
2636: myös tähän tarkoitukseen.
2637:
2638: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2639:
2640: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2641: 1532 1985 vp.
2642:
2643: Raha-asia-aloite n:o 1431
2644:
2645:
2646:
2647:
2648: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjaskylän Narkomaani-
2649: kodin toiminnan tukemiseen
2650:
2651:
2652: Eduskunnalle
2653:
2654: Parkanossa sijaitseva Kirjaskylän Narkomaani- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2655: koti tekee kristillisellä pohjalla auttavaa työtä al- taen,
2656: koholin ja huumeiden väärinkäyttäjien parissa.
2657: Kotiin tulee esim. vankilasta vapautuvia, jotka että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2658: haluavat päästä eroon kierteestään. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2659: Narkomaanikoti toimii avustusten varassa ja ta- 33.33.51 15 000 markkaa Kirjaskylå·n
2660: loudellinen tila on ajoittain vaikea. Narkomaanikodin toiminnan tukemiseen.
2661: Koska työ on arvokasta, tulisi valtiovallan entis-
2662: tä enemmän kiinnittää huomiota myös tämänlaa-
2663: tuiselle työlle.
2664:
2665: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2666:
2667: Lea Mäkipää Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
2668: 1985 vp. 1533
2669: Raha-asia-aloite n:o 1432
2670:
2671:
2672:
2673:
2674: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläkeliitto ry:n Suodennie-
2675: men yhdistyksen toiminnan tukemiseen
2676:
2677:
2678: Eduskunnalle
2679:
2680: Suodenniemeläisten eläkeläisten totmmta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2681: vireätä. Jäseniä on runsaasti ja eläkeläiset tekevät 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2682: matkoja ja toimivat Suodenniemellä erittäin aktii- 33.33.51 10 000 markkaa Eläkeliitto
2683: visesti. ry:n Suodenniemen yhdistyksen tukemi-
2684: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- seen.
2685: taen,
2686:
2687: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2688:
2689: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2690: 1534 1985 vp.
2691:
2692: Raha-asia-aloite n:o 1433
2693:
2694:
2695:
2696:
2697: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Oikeutta Eläkeläisille ry:n
2698: Vammalassa järjestämään vanhusten retkeilyyn ja harrastustoi-
2699: mintaan
2700:
2701: Eduskunnalle
2702:
2703: Vammalassa asustaa huomattava maara van- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2704: huksia. Monilla vanhuksilla toimeentulo aiheut- taen,
2705: taa sen, etteivät monetkaan voi osallistua heille
2706: järjestettyihin retkiin tai muihin matkailuharras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2707: tuksiin, joita järjestää mm. Oikeutta Eläkeläisille 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 markkaa
2708: r.y. Otkeutta Eläkelåistlle r.y:lle sen toiminnan
2709: Yhteiskunnan tuki on tärkeää. tukemtseen Vammalassa.
2710:
2711: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
2712:
2713: Lea Mäkipää
2714: 1985 vp. 1535
2715:
2716: Raha-asia-aloite n:o 1434
2717:
2718:
2719:
2720:
2721: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikaisten Vanhustentalo-
2722: säätiölle vanhusten viriketoimintaan
2723:
2724:
2725: Eduskunnalle
2726:
2727: Vanhustentalosäätiö ry:n omistamissa vanhus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2728: tentaloissa asuu runsaasti vanhuksia. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2729: Viriketoiminnan luomiseen on tärkeätä, että 33.33.51 15 000 markkaa Szikaisten
2730: vanhukset voivat retkeillä ja matkustella, mutta Vanhustentalosäätiölle vanhusten retkei-
2731: monilla varallisuusesteet aiheuttavat, etteivät van- lyyn ja matkazluun.
2732: hukset pääse esim. retkille mukaan.
2733: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2734: taen,
2735:
2736: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2737:
2738: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2739: 1536 1985 vp.
2740:
2741: Raha-asia-aloite n:o 1435
2742:
2743:
2744:
2745:
2746: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Luvian terveyskeskuksen
2747: rakentamiseen
2748:
2749:
2750: Eduskunnalle
2751:
2752: Luvian kunnan terveyskeskus on itsenäinen ter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2753: veyskeskus, jonka toimitilat sijaitsevat vuonna 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2754: 1952 valmistuneessa epäkäytännöllisessä ja ahtaas- 33.78.31 2 000 000 markkaa Luvian ter-
2755: sa terveystalossa. veyskeskuksen rakentamiseen.
2756: Terveyskeskukselta puuttuvat kokonaan mm.
2757: kuntoutustilat ja sairaansijat.
2758: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2759: taen,
2760:
2761: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2762:
2763: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2764: 1985 vp. 1537
2765:
2766: Raha-asia-aloite n:o 1436
2767:
2768:
2769:
2770:
2771: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönluonto ry:lle luonto-
2772: polun rakentamista varten Hämeenkyröön
2773:
2774:
2775: Eduskunnalle
2776:
2777: Museoviraston tutkimuksen mukaan Ahrolan seutuopetuksessa koululaisille sekä matkailukoh-
2778: tienhaarasta Myllykoskelie kulkeva ns. vanha teena.
2779: maantie on rautakautista perua ja sen varrella si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2780: jaitsee historiallinen Myllykoski. taen,
2781: Tietä pitkin ovat kulkeneet esim. kenraali Arm-
2782: feltin joukot isonvihan aikana ja tie on ollut kaup- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2783: patienä Kristiinasta Tampereelle. 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
2784: Suunnitteilla oleva luontopolku kulkisi osaksi kaa Kyrönluonto ry:lle luontopolun raken-
2785: tätä tietä pitkin. tamiseksi Hämeenkyröön.
2786: Luontopolkua tultaisiin käyttämään myös koti-
2787:
2788: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
2789:
2790: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2791:
2792:
2793:
2794:
2795: 193 428500120H
2796: 1538 1985 vp.
2797:
2798: Raha-asia-aloite n:o 1437
2799:
2800:
2801:
2802:
2803: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion asuntolainojen ta-
2804: kaisinmaksuehtojen tarkistamiseksi suoritettavaan ylimääräiseen
2805: avustukseen
2806:
2807:
2808: Eduskunnalle
2809:
2810: Valtion asuntolainojen korkotaso on viime vuo- käyttämään valtion asuntolainoja asuntonsa han-
2811: sina jatkuvasti kohonnut ollen nykyisin samalla kinnan rahoittamiseen.
2812: tasolla pankkien myöntämien asuntolainojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2813: kanssa. Tämänsuuntainen kehitys on aiheuttanut taen,
2814: sen, että aravalainojen koroista ja lyhennyksistä on
2815: muodostunut lainansaajille useasti ylitsepääsemä- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2816: tön rasite aiheuttaen myönnetyistä lainoista luo- 1986 tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
2817: pumisia ja asuntojen pakkomyyntiä. momenttlle 100 000 000 markan arvzomåä·-
2818: Alun perin lainat olivat tarkoitetut henkilöille, rärahan ylimääräiseen avustukseen valtion
2819: joilla ei ole mahdollisuuksia hankkia asuntoa ta- asuntolainojen korkojen huomattavasti
2820: vanomaisella pankkilainoituksella. Nykyisellä kor- alentamiseksi, sekä takaisinmaksuaikojen
2821: kotasolla ja takaisinmaksuaikataululla eivät suur- jatkamiseksi vähintään 25 vuoteen.
2822: perheet ja pienituloiset enää kuitenkaan pysty
2823:
2824: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2825:
2826: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Helvi Koskinen
2827: Heikki Riihijärvi Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
2828: 1985 vp. 1539
2829:
2830: Raha-asia-aloite n:o 1438
2831:
2832:
2833:
2834:
2835: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta KYKS:n rakentamisesta ja
2836: käyttöönotosta aiheutuvien kustannusten suorittamiseen
2837:
2838:
2839: Eduskunnalle
2840:
2841: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on raalan järjestelyjen yhteydessä tehtiin on esitetty,
2842: myönnetty 500 000 markkaa Kuopion läänin 1 ja että 1-3 kantokykyluokan kunnat vapautetaan
2843: 2 kantokykyluokan kunnille Kuopion yliopistolli- kokonaan tai osittain KYKS:n rakentamisesta ja
2844: sen keskussairaalan laajennuksen aiheuttamien käyttöönotosta aiheutuvista kustannuksista (noin
2845: kustannusten helpottamiseksi. Määrärahan perus- 16 milj. markkaa) ja lisäksi Kuopion yliopisto oi-
2846: teluissa todetaan, että tarkoitukseen myönnetään keutetaan Innastamaan noin 100-110 lisähoito-
2847: 5 milj. markkaa kymmenen vuoden aikana. paikkaa piirin kunnilta.
2848: Kuopion läänin kuntien maksuosuus keskussai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2849: raalan laajennukseen on noin 33 milj. markkaa
2850: suurempi kuin Oulun yliopistollisen keskussairaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2851: lan rakentamisesta johtuneet kustannukset Oulun 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2852: läänin kunnille. Tätä enemmyyttä pienentää edel- markkaa Kuopion läänin 1-3 kantokyky-
2853: lä mainittu 5 milj. markan määräraha. Kuopion luokan kuntien vapauttamiseksi KYKS:n
2854: läänin kuntien maksuosuuksien tasoittamiseksi sa- rakentamisesta ja käyttöönotosta aiheutu-
2855: malle tasolle kuin Oulun yliopistollisen keskussai- vien kustannusten suorittamisesta.
2856:
2857: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
2858:
2859: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen Veikko Vennamo
2860: Erkki Moisander Heikki Riihijärvi Kari Rajamäki
2861: Katri-Helena Eskelinen Olavi Martikainen Osmo Vepsäläinen
2862: 1540 1985 vp.
2863:
2864: Raha-asia-aloite n:o 1439
2865:
2866:
2867:
2868:
2869: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Vähä-haara-seuralle toimita-
2870: lon rakentamiseen
2871:
2872:
2873: Eduskunnalle
2874:
2875: Äetsän kunnan Vehkakorven kylässä toimii Vaikka rakennustyöt on pääasiassa tehty talkoo-
2876: Vähä-haara-seura. Seura aloitti toimintansa vuon- työnä, on hankkeen toteuttaminen vaatinut myös
2877: na 1981. Seuran tarkoituksena on vaalia alueen runsaasti rahaa. Rahoitus on hoidettu melkein ko-
2878: kulttuuriperinteitä kaikin käytettävissä olevin kei- konaisuudessaan pankkilainoituksin. Jotta seura
2879: noin. Alueen väestö on asiaan innostunutta ja toi- voisi jatkossa toimia hyvin olisi se avustuksen tar-
2880: minta on saavuttanut erittäin laajat mittasuhteet. peessa.
2881: Toiminta on tähän saakka keskittynyt paikka- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
2882: kunnan lakkauretun koulun tiloihin. Koulun siir-
2883: ryttyä muihin tarkoituksiin on toimintaa haitan- etfå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2884: nut kokoontumistilojen puute. Seuran jäsenet 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
2885: ovatkin ruvenneet hankkimaan itselleen omaa toi- kaa Äetsässä toimivan Vähä-haara-seuran
2886: mitaloa hankkimalla 9 x 18 metrin suuruisen hir- toimitalon rakentamisesta azheutuvien vel-
2887: sirakennuksen ja pystyttämällä sen uudelleen kojen maksuun.
2888: Vähä-haara-seuran omistamalle tontille.
2889:
2890: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2891:
2892: Einari Nieminen
2893: 1985 vp. 1541
2894:
2895: Raha-asia-aloite n:o 1440
2896:
2897:
2898:
2899:
2900: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalouden
2901: neuvontatyöhön
2902:
2903:
2904: Eduskunnalle
2905:
2906: Maatalouden liitännäiselinkeinojen edistämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2907: nen on nähty tehokkaana keinona maaseudun 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2908: elinkelpoisuuden vahvistamisessa ja maatalouden 30.30.40 lisäyksenä 190 000 markkaa kah-
2909: ylituotanto-ongelmien helpottamisessa. Maata- den maaseutzmeuvojan paikkaamista var-
2910: lousneuvontajärjestö on v. 1986 aloittamassa maa- ten maatalouskeskuksiin siten, että mo-
2911: seutuneuvontaa eri puolilla maata. Sille ei kuiten- mentin 30.30.40 alamomentzlle 1 liså'ttäi-
2912: kaan ole vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarvios- siin palkkamenozhin 122 000 markkaa ja
2913: sa esitetty yhtään uutta maaseutuneuvojan tointa. alamomentzlle 2 muzhin kå'yttömenozhin
2914: Koska nykyinen neuvojakunta on jo täysin työl- 68 000 markkaa.
2915: listetty, olisi uusien neuvojien palkkaus välttämä-
2916: töntä.
2917: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
2918: taen,
2919:
2920: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2921:
2922: Einari Nieminen Aarno von Bell
2923: Pentti Kettunen Hannele Pokka
2924: Sirkka-Liisa Anttila
2925: 1542 1985 vp.
2926:
2927: Raha-asia-aloite n:o 1441
2928:
2929:
2930:
2931:
2932: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojan tointen
2933: perustamiseen
2934:
2935:
2936: Eduskunnalle
2937:
2938: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on kan- menetelmät nuorten työllistämiseksi tulisi ottaa
2939: sainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöttö- nyt entistä tarkemmin käyttöön. Tähän tarjoutuu
2940: myys, johon teollistuneiden valtioiden on pakko mahdollisuus ulottamalla toiminta niihinkin kun-
2941: löytää ratkaisuja. Automaation lisääntyessä ei lie- tiin, joissa sitä vielä ei ole. Saadut kokemukset
2942: ne kovin ilmeistä, että teollisuus pystyisi ainakaan osoittavat, että yksi koulutettu 4H-neuvoja voi
2943: pitemmällä aikavälillä lisäämään suhteellista ohjata n. 250 nuorta järjestäen heille mahdolli-
2944: osuuttaan käytettävissä olevasta työvoimasta. Pal- suuksia osallistua tuotannolliseen toimintaan ja
2945: veluelinkeinojen joustavara saattaa olla jossain ansaita itse rahaa.
2946: määrin suurempi. Toisaalta on kansakunnan tasa- Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden koe-
2947: suhtaisen kehittämisen kannalta välttämätöntä, tellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjestö tun-
2948: että perustuotannossa voidaan pysyttää riittävä ja t~nut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan myös
2949: ammattitaitoinen osa työvoimasta. Tämän vuosi- smne.
2950: kymmenen aikana joudutaan korostamaan koti- Ottamalla valtion vuoden 1986 tulo- ja me-
2951: maisen energiantuotannon välttämättömyyttä. noarvioon lisäyksenä 300 000 markan määräraha
2952: Sen lisäksi perinteiset alkutuotannon alat voidaan varojen turvin perustaa yhteensä 6 4H-
2953: elintarvike- ja puuntuotanto on turvattava riittä- neuvojan virkaa niihin kuntiin, jotka ovat ilmais-
2954: vällä työvoimalla. seet valmiutensa osallistua kunnan omalla rahoi-
2955: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lievennet- tuksella osaan neuvojan palkkauksesta.
2956: ty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä lähinnä Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
2957: palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan avustuk-
2958: sien turvin. Liian vähälle huomiolle on jäänyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2959: nuorten työpanoksen suuntaaminen tuotannolli- 1986 tulo- ia menoarvioon momenttlle
2960: seen toimintaan, jolloin nuori itsekin voi kokea 30.30.461isäyksenä 300 000 markkaa kuu-
2961: työnsä mielekkääksi. Nuorten työkasvatuksen pa- de~ uuden 4H-neuvo/an toimen perusta-
2962: rissa jo yli 50 vuotta toiminut 4H-järjestö on mtseen.
2963: useaan otteeseen esittänyt, että sen kehittämät
2964:
2965: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2966:
2967: Einari Nieminen
2968: 1985 vp. 1543
2969:
2970: Raha-asia-aloite n:o 1442
2971:
2972:
2973:
2974:
2975: Nieminen: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilata-
2976: louden kehittämisrahastoon
2977:
2978:
2979: Eduskunnalle
2980:
2981: Vaikka maatilatalouden kehittämisrahastoon Ia riittävästi. Tämä kaikki vaatii siis enemmän va-
2982: onkin saatu varoja melko runsaasti, rahaston li- roja, kuin nyt käsiteltävänä olevassa tulo- ja me-
2983: säystarve on edelleen tuntuva, eikä määrärahoja noarviossa esitetään.
2984: saisi pienentää, niin kuin nyt vuoden 1986 tulo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
2985: ja menoarviossa esitetään. Nuorille viljelijöille, taen,
2986: isännille ja emännille on luotava riittävän hyvät
2987: lähtökohdat tilansa hoitoon ja riittävään ansiota- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2988: soon. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
2989: Voimassa oleva vakauttamislainalakikin vaatii 30.33.60 JOO 000 000 markkaa lisäyksenä
2990: rahastosta oman osuutensa, joten varoja pitäisi ol- maatziatalouden kehittämisrahastoon.
2991:
2992: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
2993:
2994: Einari Nieminen
2995: 1544 1985 rd.
2996:
2997: Finansmotion nr 1443
2998:
2999:
3000:
3001:
3002: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för FN:s barnfonds
3003: (UNICEF) program för social utveckling
3004:
3005:
3006: Till Riksdagen
3007:
3008: Finland ökar kontinuerligt anslaget för utveck- I statsförslaget för år 1986 har anslaget till
3009: lingssamarbetet, även om det inte sker i den takt UNICEF höjts från 51,5 till 57 miljoner mark.
3010: som ursprungligen utstakades. Beloppet borde fördubblas för att nå upp till
3011: FN:s barnorganisation UNICEF har med sitt Sveriges och Norges nivå. Anslaget bör höjas
3012: '' ge Barnen liv' '-program lyckats rädda många ytterligare de närmaste åren.
3013: barn med synnerligen små kostnader för vaccine- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3014: ring, viktkontroll, salt/ sockerförpackningar och samt
3015: annat dylikt. Om vaccinationsprocenten kunde
3016: höjas till närmelsevis normal nivå skulle en stor att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
3017: del av de miljoner småbarn som nu dör kunna på moment 24.30.66 i tillägg upptar
3018: räddas. Ett sådant program har den rika världen 5 000 000 mark /ör FN:s barnorganisations
3019: både orsak och råd till att finansiera. (UNICEF) program för social utveckling.
3020:
3021: Helsingfors den 30 september 1985
3022:
3023: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
3024: 1985 vp. 1545
3025: Raha-asia-aloite n:o 1443 Suomennos
3026:
3027:
3028:
3029:
3030: Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n lastenra-
3031: haston (UNICEF) sosiaalisen kehityksen ohjelmaan
3032:
3033:
3034: Eduskunnalle
3035:
3036: Suomi lisää jatkuvasti kehitysyhteistyön määrä- sessä on UNICEF:IIe annettavaa määrärahaa koro-
3037: rahoja, vaikkei siinä tahdissa kuin alun perin vii- tettu 51,5 miljoonasta 57 miljoonaan markkaan.
3038: toi tettiin. Summa olisi kaksinkertaistettava Ruotsin ja Nor-
3039: YK:n lapsijärjestö UNICEF on "anna lapsille jan tasolle pääsemiseksi. Lähivuosina määrärahaa
3040: elämä'' -ohjelmansa avulla onnistunut pelasta- tulee edelleen korottaa.
3041: maan paljon lapsia rokotuksiin, painotarkastuk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
3042: siin, suola-sokeripakkauksiin ja vastaaviin tarkoi- oittaen,
3043: tuksiin käytetyin erittäin pienin kustannuksin. Jos
3044: rokotusprosentti kyettäisiin nostamaan lähelle- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3045: kään normaalitasoa, voitaisiin suuri osa nyt kuole- 1986 tulo- ia menoarvioon momentzlle
3046: vista pikkulapsista pelastaa. Sellaisen ohjelman ra· 24. 30. 66 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
3047: hoittamiseen on rikkaalla maailmalla sekä syytä YK:n lastenrahaston (UNICEF) sosiaalisen
3048: että varaa. kehityksen ohielmaan.
3049: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityk-
3050:
3051: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
3052:
3053: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
3054:
3055:
3056:
3057:
3058: 194 428500120H
3059: 1546 1985 rd.
3060:
3061: Finansmotion nr 1444
3062:
3063:
3064:
3065:
3066: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för höjning av studie-
3067: penningens försörj artilläg
3068:
3069:
3070: Tili Riksdagen
3071:
3072: I jämförelse med det utkomstskydd som garan- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3073: teras andra befolkningsgrupper befinner sig stu- samt
3074: derandenas studiestöd fortfarande på låg nivå.
3075: Detta påverkar srudiebenägenheten och förlänger att Riksdagen i stats/örslaget för år 1986
3076: studietiden. Detta gäller speciellt för studerande på momentet 29.39.55 i tzltägg upptar
3077: barnfamiljer, trots att omläggningen av försörjar- 1 500 000 mark för höjning av studiepen-
3078: tillägget tili direkt bidrag innebar en klar förbätt- ningens försörjartitlägg tili 350marki må-
3079: ring. I budgetförslaget för 1986 föreslås förhöj- nadenfr.o.m. 1.7.1986.
3080: ning med bara 20 mark i månaden fr.o.m. juli
3081: 1986. En fortgående förhöjning är motiverad.
3082:
3083: Helsingfors den 30 september 1985
3084:
3085: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
3086: 1985 vp. 1547
3087:
3088: Raha-asia-aloite n:o 1444 Suomennos
3089:
3090:
3091:
3092:
3093: Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
3094: huoltajalisän korottamiseen
3095:
3096:
3097: Eduskunnalle
3098:
3099: Verrattuna muille väestöryhmille taattuun toi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3100: meentuloturvaan on opiskelijoiden opintotuki nioittaen,
3101: edelleen alhaisella tasolla. Tämä vaikuttaa opiske-
3102: luhalukkuuteen ja pidentää opiskeluaikaa. Sanot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3103: tu koskee erityisesti opiskelevia lapsiperheitä, 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3104: vaikka huoltajalisän muuttaminen suoraksi tueksi 29.39.55 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
3105: merkitsi selvää parannusta. Tulo- ja menoarvio- opintorahan huoltaja/isän korottamiseksi
3106: esityksessä vuodelle 1986 ehdotetaan vain 20 mar- 350 markkaan kuukaudessa 1. 7.1986 lu-
3107: kan korotusta kuukautta kohden heinäkuusta kien.
3108: 1986 lukien. Pitemmälle menevä korotus on pe-
3109: rusteltu.
3110:
3111: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
3112:
3113: Jfåkan Nordman Jfåkan Malm Boris Renlund
3114: 1548 1985 rd.
3115:
3116: Finansmotion nr 1445
3117:
3118:
3119:
3120:
3121: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för sänkande av åldersgrän-
3122: sen till 21 år för behovsprövning för studiestöd grundad på för-
3123: äldrarnas inkomst och förmögenhet
3124:
3125: Till Riksdagen
3126:
3127: Studiestödet regleras med en åldersgräns om 22 borde i budgeten för år 1986 åldersgränsen sänkas
3128: år. En studerande som inte bor hemma är tvungen till 21 år.
3129: att redogöra för sina föräldrars inkomst och för- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3130: mögenhet. Dessa inverkar på studiestödets sum- samt
3131: ma. Denna 22 års gräns tvingar en del av de unga
3132: till ett konstgjort beroendeförhållande av sina för- att Riksdagen i statsförs/aget för år 1986
3133: äldrar. Den allmänna myndighetsåldern, 18 år, på momentet 29.39.55 upptar 3 000 000
3134: borde också vid erhållandet av studiestöd vara den markför sänkande av å/dersgränsen tzl/ 21
3135: giltiga. år för behovsprövningen för studiestöd
3136: En sänkning av åldersgränsen i så snabb takt grundad på förä/drarnas inkomst och för-
3137: som möjligt är därför viktig. Som ett första steg mögenhet.
3138:
3139: Helsingfors den 25 september 1985
3140:
3141: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
3142: 1985 vp. 1549
3143: Raha-asia-aloite n:o 1445 Suomennos
3144:
3145:
3146:
3147:
3148: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhempien tuloihin ja
3149: varallisuuteen perustuvan opintorahan tarveharkinnan ikärajan
3150: alentamiseen 21 vuodeksi
3151:
3152: Eduskunnalle
3153:
3154: Opintorahaa säännellään 22 vuoden ikärajan Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
3155: avulla. Opiskelijan, joka ei asu kotona, on pakko oittaen,
3156: tehdä selkoa vanhempiensa tuloista ja omaisuu-
3157: desta. Mainitut seikat vaikuttavat opintotuen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3158: määrään. Kyseinen 22 vuoden ikäraja pakottaa 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3159: osan nuorista keinotekoiseen riippuvuuteen van- 29.39.55 3 000000 markkaa vanhempien
3160: hemmistaan. Yleisen täysivaltaisuusikärajan, 18 tuloihin ja varallisuuteen perustuvan opin-
3161: vuotta, tulisi koskea myös opintotuen saamista. torahan tarveharkinnan ikärajan alentami-
3162: Ikärajan alentaminen niin nopeassa tahdissa seen 21 vuodeksi.
3163: kuin mahdollista on sen vuoksi tärkeää. Ensim-
3164: mäisenä askeleena tulisi ikäraja vuoden 1986 tulo-
3165: ja menoarviossa alentaa 21 vuodeksi.
3166:
3167: Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 198 5
3168:
3169: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
3170: 1550 1985 rd.
3171:
3172: Finansmotion nr 1446
3173:
3174:
3175:
3176:
3177: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för Vaasa
3178: Festival
3179:
3180:
3181: Till Riksdagen
3182:
3183: Vaasa Festivals bärande linje har under de se- gare. Med beaktande av avsaknaden av utbildning
3184: naste åren varit dockteater, en relativt ny konstart inom dockteater i vårt land och i Norden har
3185: i vårt land. Det arbete som festivalen gjort kan sä- framkastats taoken på ett dockteaterinstitut i
3186: gas vara banbrytande. Dockteater riktar sig i första Vasa.
3187: hand till barn, om också flera av festivalens före- I samband med festivalen ordnas konstutställ-
3188: ställningar varit för vuxna. ningar, konserter med klassisk och modern musik
3189: En bärande strävan är att förmedla kvalitativa och dockteaterföreställningar av utländska och in-
3190: konstupplevelser åt barn. Varje år arrangeras kurs- hemska teatrar.
3191: er i målning, keramik och grafik och i en docktea- Vaasa Festival med dockteater som tema är unik
3192: terverkstad. Detta arbete leds av yrkeskunniga lä- inte bara i Finland utan i hela Norden. Festivalen
3193: rare och kommer att ge utslag på längre sikt. bör därför i likhet med en rad andra festivaler er-
3194: Det finns ett tietai dockteateramatörgrupper hålla ett årligt anslag, som gör det möjligt att ut-
3195: som entusiastiska barnträdgårdslärare, biblioteka- veckla barnkulturen i vårt land.
3196: rier, ungdomsledare m.fl. upprätthåller. För dessa På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3197: anordnar Vaasa Festival sedan 1978 varje år två samt
3198: kurser med 80 deltagare. I år. var kursernas tema
3199: regi och drama. Nordiska Teaterkommitten ord- att Rzksdagen i statsförslaget för år 1986
3200: nade 1984 i samråd med festivalen en kurs för på momentet 29.90.52 upptar 75 000
3201: yrkesverksamma inom dockteater med ca 60 delta- mark såsom understöd för Vaasa Festival.
3202:
3203: Helsingfors den 30 september 1985
3204:
3205: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
3206: 1985 vp. 1551
3207:
3208: Raha-asia-aloite n:o 1446 Suomennos
3209:
3210:
3211:
3212:
3213: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Vaasa Festi-
3214: val -tapahtumalle
3215:
3216:
3217: Eduskunnalle
3218:
3219: Vaasa. Festival -tapahtuman kantavana Iinjana rin parissa toimiville. Ottaen huomioon, ettei
3220: on viime vuosina ollut nukketeatteri, suhteellisen maassamme eikä Pohjolassa järjestetä nukketeat-
3221: uusi taidelaji maassamme. Festivaalin tekemää terialan koulutusta, on esitetty ajatus nukketeat-
3222: työtä voidaan sanoa uraauurtavaksi. Nukketeatteri teri-instituutin perustamisesta Vaasaan.
3223: on suunnattu ensi sijassa lapsille, joskin useat fes- Festivaalin yhteydessä järjestetään taidenäytte-
3224: tivaalin esityksistä ovat olleet aikuisille. lyjä, klassisen ja modernin musiikin konsertteja
3225: Pysyvänä pyrkimyksenä on välittää lapsille laa- sekä ulkomaisten ja kotimaisten teatterien nukke-
3226: dullisia taide-elämyksiä. Joka vuosi järjestetään teatteriesityksiä.
3227: maalaus-, keramiikka- ja grafiikkakursseja sekä Vaasa Festival, jonka teemana on nukketeatteri,
3228: kurssi nukketeatterityöpajassa. Toimintaa johta- on ainutlaatuinen, ei vain Suomessa vaan koko
3229: vat ammattitaitoiset opettajat, ja se tuottaa tulok- Pohjolassa. Festivaalin tulee siksi samoin kuin jou-
3230: sia pitkän ajan kuluessa. kon muita festivaaleja saada vuosittainen valtion-
3231: On olemassa kymmenkunta innostuneiden las- avustus, joka tekee mahdolliseksi kehittää lasten-
3232: tentarhanopettajien, kirjastonhoitajien, nuoriso- kulttuuria maassamme.
3233: ohjaajien ym. ylläpitämää harrastajanukketeatte- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
3234: riryhmää. Vuodesta 1978 lähtien järjestää Vaasa oittaen,
3235: Festival näille kaksi kurssia, joilla on 80 osallistu-
3236: jaa. Tänä vuonna kurssien teemana oli ohjaus ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3237: draama. Pohjoismainen teatterikomitea järjesti 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3238: vuonna 1984 neuvoteltuaan festivaalin kanssa 29.90.52 75 000 markkaa avustuksena
3239: noin 60 osallistujan kurssin työkseen nukketeatte- Vaasa Festival -tapahtumalle.
3240:
3241: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
3242:
3243: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
3244: 1552 1985 rd.
3245:
3246: Finansmotion nr 1447
3247:
3248:
3249:
3250:
3251: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för Kirjais kurs-
3252: gårds verksamhet
3253:
3254:
3255: Tili Riksdagen
3256:
3257: Den fria medborgarverksamheten har idag ett stad, vilket gjort att övernattningskapaciteten
3258: glädjande uppsving. Tyvärr blir de goda ideerna minskat.
3259: alltför ofta omöjliga att genomföra p.g.a. olika Ägarföreningen strävar tili att också i fortsätt-
3260: praktiska problem, t.ex. bristen på verksamhets- ningen kunna hyra ut kursgården tili möjligast lå-
3261: utrymmen. ga pris. Nu står man dock inför situationen att
3262: I Åbolands skärgård, på Kirjais i Nagu kom- bäddkapaciteten måste utökas med 10-12 plat-
3263: mun, finns en gamma! folkskola som ombyggts ser för att kunna hålla verksamheten på nuvaran-
3264: tili kursgård. Kursgården ägs och underhålls av de nivå. En tillbyggnad skulle vara nödvändig.
3265: ungdomsorganisationen Svensk Ungdom. Huvudbyggnaden är också i behov av renovering.
3266: Verksamheten på kursgården är mycket mång- Speciellt fönsterramarna är i ett sådant skick att
3267: sidig, och har ständigt ökat de senaste åren. Bl.a. det inte mera går att reparera dem.
3268: barnlägerverksamheten utvecklas ständigt, senaste På basis av det ovan anförda föreslår vi vördsamt
3269: sommar ordnades fem Jäger med sammanlagt 84
3270: deltagare. Sommargymnasiesamfundet höll ett Jä- att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
3271: ger för utlandsfinländare. Dessutom har kurs- på momentet 29.91.51 upptar 115 000
3272: gården uttnyttjats flitigt av lokalbefolkningen. mark för reparationer på och ttllbyggnad
3273: Den glädjande aktiva verksamheten har dock gjort tili Kirjais kursgård, så att gården också i
3274: att slitaget på gården blivit stort. Dessutom har fortsättningen kan användas i nuvarande
3275: man inrett en del av gården tili gårldskarlsbo- omfattning.
3276:
3277: Helsingfors den 27 september 1985
3278:
3279: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
3280: 1985 vp. 1553
3281:
3282: Raha-asia-aloite n:o 1447 Suomennos
3283:
3284:
3285:
3286:
3287: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjais kursgård -nimisen
3288: kurssikeskuksen toiminnan tukemiseen
3289:
3290:
3291: Eduskunnalle
3292:
3293: Vapaa kansalaistoiminta on ilahduttavassa nou- Omistajayhdistys pyrkii myös jatkossa vuokraa-
3294: sussa. Valitettavasti hyvät ajatukset ovat aivan maan kurssitaloa mahdollisimman halvalla. Nyt
3295: liian usein mahdottomia toteuttaa erilaisten käy- ollaan kuitenkin sen tilanteen edessä, että vuode-
3296: tännön ongelmien, esimerkiksi toimintatilojen kapasiteettia on lisättävä 10-12 paikalla, jotta
3297: puutteen vuoksi. toiminta kyetään pitämään nykyisellä tasolla. Li-
3298: Turunmaan saaristossa, Nauvon kunnan Kirjai- särakennus olisi tarpeen. Myös päärakennus on
3299: sissa on vanha kurssikeskukseksi rakennettu kansa- korjauksen tarpeessa. Erityisesti ikkunankehykset
3300: koulu. Kurssikeskuksen omistaa ja sitä ylläpitää ovat sellaisessa kunnossa, ettei niitä voida enää
3301: nuorisojärjestö Svensk Ungdom. korjata.
3302: Kurssikeskuksen toiminta on hyvin monipuolis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3303: ta ja se on viime vuosina kasvanut vakaasti. Muun taen,
3304: muassa lapsileiritoiminta kehittyy vakaasti, viime
3305: kesänä järjestettiin viisi leiriä, joilla oli yhteensä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3306: 84 osanottajaa. Lisäksi paikallinen väestö on ahke- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3307: rasti käyttänyt kurssikeskusta. Ilahduttavan aktii- 29.91.51 115 000 markkaa Kirjais kursgård
3308: vinen toiminta on tosin merkinnyt suurta rasitusta -nimisen kurssikeskuksen korjaamista ja li-
3309: talolle. Lisäksi osa talosta on sisustettu talonmie- särakennusta varten niin, että taloa voitai-
3310: hen asunnoksi, mikä on pienentänyt yöpymiska- szi'n myös tulevaisuudessa käyttää nykyises-
3311: pasiteettia. sä laajuudessaan.
3312:
3313: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
3314:
3315: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
3316:
3317:
3318:
3319:
3320: 195 428500120H
3321: 1554 1985 rd.
3322:
3323: Finansmotion nr 1448
3324:
3325:
3326:
3327:
3328: Nordman: Om anvisande av anslag såsom understöd för utgivande
3329: av det finlandssvenska kulturmagasinet MOAOO.
3330:
3331:
3332: Till Riksdagen
3333:
3334: Sedan år 1984 utkommer den finlandssvenska På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
3335: kulturtidskriften M A. 0. , som kan sägas vara ett
3336: 0 samt
3337: värdefullt komplement till de finlandssvenska
3338: tidskrifter och organ för olika organisationer som att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
3339: finns av gammalto Början har likväl varit svår för upptar 20 000 mark såsom understöd /ör
3340: utgivaren p.g.ao den relativt lilla marknaden och utgivande av det fi'nlandssvenska kultur-
3341: samhällsstöd i någon form är avgörande viktigt för magasinet M.Ao 0.
3342: fortsättningen0
3343:
3344:
3345:
3346:
3347: Helsingfors den 1 oktober 1985
3348:
3349: Håkan Nordman
3350: 1985 vp. 1555
3351: Raha-asia-aloite n:o 1448 Suomennos
3352:
3353:
3354:
3355:
3356: Nordman: Määrärahan osoittamisesta avustuksena suomenruotsalai-
3357: sen kulttuuriaikakauslehden M. A. 0. julkaisemiseen
3358:
3359:
3360: Eduskunnalle
3361:
3362: Vuodesta 1984 ilmestyy suomenruotsalainen Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
3363: kulttuuriaikakauslehti M.A.O., jonka voi sanoa taen,
3364: olevan vanhastaan olemassa olevien erilaisten jär-
3365: jestöjen suomenruotsalaisten aikakauslehtien ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3366: äänenkannattajien arvokas täydentäjä. Alku on 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa
3367: silti ollut hankala julkaisijalle johtuen markkinoi- avustuksena suomenruotsalaisen M.A. 0.
3368: den suhteellisesta pienuudesta, ja yhteiskunnan -kulttuunaikakauslehden julkaisemiseen.
3369: tuki jossakin muodossa on ratkaisevan tärkeä jat-
3370: kon kannalta.
3371:
3372: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3373:
3374: Ifåkan Nordman
3375: 1556 1985 rd.
3376:
3377: Finansmotion nr 1449
3378:
3379:
3380:
3381:
3382: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffande av en
3383: ismaskin tili fiskehamnen på Bergö
3384:
3385:
3386: Tili Riksdagen
3387:
3388: Fiskerinäringen är inte viktig bara för skärgår- grant kartlagt hur hamnarnas utrustning bör
3389: den utan den har även nationalekonomisk bety- kompletteras. Men anslaget i statsbudgeten räcker
3390: delse. Man kan med fog påstå att upprätthållande inte på långt när tili för att stöda angelägna pro-
3391: av arbetsplatser inom yrkesfisket är billigt för sam- jekt. Bl.a. i år avslogs Malax kommuns anhållan
3392: hället, även om välbehövliga investeringar i nä- om statsunderstöd för ismaskin tili Bergö hamn,
3393: ringen skulle stödas i större omfattning än för när- trots att fiskerinäringen fortfarande är viktig för
3394: varande. öns befolkning. I fjol fanns det 23 yrkesfiskare och
3395: Fiskarnas utkomst kan i första hand förbättras 14 fiskare med betydande biinkomster från fiske
3396: genom bättre hantering och vidareförädling. Fisk- på Bergö.
3397: en måste behandlas väl för att kunna konkurrera Anskaffande av ismaskin är förenat med kost-
3398: med andra livsmedel, och redan lagstiftningen n~der för servicebyggnad, vatten- och elanslut-
3399: förutsätter att konsumtionsfisk behandlas med is mng m.m.
3400: inom två timmar. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3401: lntresset för att rusta upp centralfiskehamnar samt
3402: och förse dem med servicebyggnader, ismaskiner
3403: och containers är stort. Senaste vår ansöktes om att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
3404: 2,3 miljoner i statsunderstöd för projekt, som be- på momentet 31.27.40 i tillägg upptar
3405: räknas kosta 5,5 miljoner. I Österbotten har Kvar- 50 000 mark för anskaffonde av ismaskin
3406: kenrådet och Österbottens Fiskarförbund nog- tili fiskehamnen på Bergö.
3407:
3408: Helsingfors den 30 september 1985
3409:
3410: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
3411: 1985 vp. 1557
3412:
3413: Raha-asia-aloite n:o 1449 Suomennos
3414:
3415:
3416:
3417:
3418: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta jääkoneen hankkimiseksi
3419: Bergön kalasatamaan
3420:
3421:
3422: Eduskunnalle
3423:
3424: Kalastuselinkeino ei ole tärkeä vain saaristolle, koin kartoittaneet, miten satamien varustusta olisi
3425: vaan sillä on myös kansantaloudellista merkitystä. täydennettävä, mutta valtion tulo- ja menoarvion
3426: Aiheellisesti voidaan väittää, että työpaikkojen yl- määräraha ei lähestulkoonkaan riitä tarpeellisten
3427: läpitäminen ammattikalastuksen piirissä on yh- hankkeiden tukemiseen. Kuluvana vuonna hylät-
3428: teiskunnalle halpaa, vaikka elinkeinolle tarpeelli- tiin esimerkiksi Maalahden kunnan hakemus saa-
3429: sia investointeja tuettaisiin laajemmin kuin nykyi- da valtionapua jääkoneen hankkimiseksi Bergön
3430: sm. satamaan, vaikka kalastuselinkeino on edelleen
3431: Kalastajien toimeentuloa voidaan ensi sijassa tärkeä saaren väestölle. Viime vuonna Bergössä oli
3432: parantaa kalan käsittelyä ja edelleenjalostusta pa- 23 ammattikalastajaa sekä 14 kalastajaa, joilla oli
3433: rantamalla. Kalaa täytyy käsitellä hyvin, jotta se huomattavat sivuansiot kalastuksesta.
3434: voisi kilpailla toisten elintarvikkeiden kanssa, ja jo Jääkoneiden hankkiminen tuo mukanaan kus-
3435: lainsäädäntö edellyttää, että kulutukseen tarkoi- tannuksia huoltorakennuksista, vesi- ja sähkölii-
3436: tettu kala jäitetään kahden tunnin kuluessa. tännöistä jne.
3437: Kiinnostus keskuskalasatamien varustamiseen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3438: ja huoltorakennusten, jääkoneiden ja säilytystilo- nioittaen,
3439: jen saamiseen niihin on suurta. Viime keväänä
3440: haettiin 2,3 miljoonan markan valtionapua hank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3441: keisiin, joiden arvioidut kustannukset olivat 5, 5 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3442: miljoonaa markkaa. Pohjanmaalla ovat Kvarken- 31. 27.40 lisäyksenä 50 000 markkaa jääko-
3443: rådet ja Österbottens Fiskarförbund -järjestö tar- neen hankkimiseksi Bergön kalasatamaan.
3444:
3445: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
3446:
3447: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
3448: 1558 1985 rd.
3449:
3450: Finansmotion nr 1450
3451:
3452:
3453:
3454:
3455: Nordman: Om anvisande av anslag tili Invalidförbundet för översätt-
3456: ning tili svenska och utgivning av informationsmaterial i anknyt-
3457: ning tili handikapp
3458:
3459: Tili Riksdagen
3460:
3461: lntegrering av människor med handikapp i stor och heterogen. Inom den finns flera mindre
3462: samhället förutsätter information om handikapp grupper med olikartade behov. Det fYins därför
3463: och dess följder. Information bör riktas både tili krav på informationsmaterial av olika slag.
3464: alimänheten och tili enskilda yrkesgrupper, t.ex. Likaså måste olika åldersgrupper beaktas vid ut-
3465: lärare, socialarbetare samt hälso- och sjukvårdare. formningen av upplysningsmaterial.
3466: Människor med handikapp och deras anhöriga har Såsom tvåspråkig organisation önskar Invalid-
3467: även själva ett stort behov av information om in- förbundet vända sig både tili den finska och den
3468: nebörden av handikappet och samhäliets service- finlandssvenska befolkningen. De stora kost-
3469: möjligheter. Vid sidan av direkt personlig infor- naderna för översättning och publikation av
3470: mation är det viktigt att ha tillgång tili skriftligt svenskt materia! försvårar dock en fullgod service
3471: informationsmaterial, som kan anlitas under en på svenska.
3472: längre tid. Bland den finlandssvenska befolk- Med hänvisning tili föregående föreslår jag
3473: ningen blir människor med handikapp ofta dub- högaktningsfulit,
3474: belt handikappade, eftersom information på
3475: svenska inte alltid står tili buds. att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
3476: Invalidförbundet rf strävar tili att publicera in- måtte uppta ett anslag på 40 000 mark så-
3477: formationsmaterial om handikapp både för män- som understöd tili lnvalidförbundet rf för
3478: niskor med handikapp och för alimänheten. För- att ttll svenska översätta och publicera in-
3479: bundets medlemskår omfattar personer med ska- formationsmaterial i anknytning ttll han-
3480: dor i stöd- och rörelseorganen. Denna grupp är dikapp.
3481:
3482: Helsingfors den 1 oktober 1985
3483:
3484: Håkan Nordman
3485: 1985 vp. 1559
3486:
3487: Raha-asia-aloite n:o 1450 Suomennos
3488:
3489:
3490:
3491:
3492: Nordman: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle vammaisuutta
3493: koskevan tiedotusmateriaalin ruotsintamiseen ja julkaisemiseen
3494:
3495:
3496: Eduskunnalle
3497:
3498: Vammaisten sopeutuminen yhteiskuntaan mä ryhmä on suuri ja epäyhtenäinen. Siihen kuu-
3499: edellyttää tietoa vammaisuudesta ja sen seurauk- luu useita pienempiä ryhmiä, joilla on erilaisia
3500: sista. Tietoa on suunnattava sekä yleisölle että yk- tarpeita. Siksi tarvitaan erilaista tietoaineistoa.
3501: sittäisille ammattiryhmille, esimerkiksi opettajil- Myös erilaiset ikäryhmät tulee ottaa huomioon
3502: le, sosiaalityöntekijöille sekä terveyden- ja sairaan- tietoaineistoa laadittaessa.
3503: hoitohenkilöstölle. Myös vammaisilla itsellään ja Kaksikielisenä järjestönä Invalidiliitto haluaa
3504: heidän sukulaisillaan on suuri tarve vammaisuu- kääntyä sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön
3505: den sisältöä ja yhteiskunnan palvelumahdolli- puoleen. Ruotsinkielisen aineiston suuret kään-
3506: suuksia koskevasta tiedosta. Suoran henkilökoh- nös- ja julkaisukustannukset vaikeuttavat kuiten-
3507: taisen tiedonvälityksen rinnalla on tärkeää turvata kin täyden ruotsinkielisen palvelun aikaansaamis-
3508: kirjallisen tietoaineiston, johon voi turvautua pi- ta.
3509: temmän ajan kuluessa, saatavuus. Suomenruotsa- Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnioit-
3510: laisen väestön keskuudessa vammaiset joutuvat taen,
3511: usein kaksinkertaisesti epäedulliseen asemaan,
3512: koska ruotsinkielistä tietoa ei aina ole saatavissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3513: Invalidiliitto r. y. toimii vammaisuutta koske- 1986 tulo- ja menoarvioon 40 000 markkaa
3514: van tietoaineiston julkaisemiseksi sekä vammaisil- avustuksena Invalidzliitolle vammaisuu-
3515: le että yleisölle. Liiton jäsenkuntaan kuuluu ihmi- teen liittyvän ruotsinkielisen tietoaineiston
3516: siä, joilla on tuki- ja liikuntaelinten vammoja. Tä- kääntämiseen ja julkaisemiseen.
3517:
3518: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3519:
3520: Håkan Nordman
3521: 1560 1985 rd.
3522:
3523: Finansmotion nr 1451
3524:
3525:
3526:
3527:
3528: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för anskaffning av
3529: mark för naturvårdsändamål
3530:
3531:
3532: Tili Riksdagen
3533:
3534: Enligt principprogram och markplaner bör he· På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3535: tydande områden för naturvårdsändamål inlösas. samt
3536: Det finns ett ömsesidigt intresse hos myndigheter-
3537: na och hos markägare. Innevarande år har t.ex. att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
3538: länsstyrelsen i Vasa lyckats lösa in ett 80-tallägen- på momentet 35.20.88 i tillägg upptar
3539: heter på frivillig väg. Vid halvsårskiftet var länets 5 000 000 mark for anskaffning av mark för
3540: kvot anslagsförbrukad. Eftersom det ligger i sam- naturvårdsändamål.
3541: hällets intresse att gå vidare på denna linje, bör
3542: budgeta!lslaget höjas mera än vad som nu föreslås
3543: av regenngen.
3544:
3545: Helsingfors den 30 september 1985
3546:
3547: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
3548: 1985 vp. 1561
3549:
3550: Raha-asia-aloite n:o 1451 Suomennos
3551:
3552:
3553:
3554:
3555: Nordman ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta maan hankki-
3556: miseen luonnonsuojelutarkoituksiin
3557:
3558:
3559: Eduskunnalle
3560:
3561: Periaateohjelmien ja maankäyttösuunnitelmien lo- ja menoarvion määrärahaa korottaa siitä mitä
3562: mukaan tulee huomattavia alueita lunastaa luon- hallitus nyt ehdottaa.
3563: nonsuojelutarkoituksiin. Kysymys on viranomais- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3564: ten ja maanomistajien molemminpuolisesta edus- nioittaen,
3565: ta. Kuluvana vuonna on esimerkiksi Vaasan lää-
3566: ninhallitus onnistunut vapaaehtoista tietä lunas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3567: tamaan noin 80 tilaa. Vuoden puolivälissä oli lää- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3568: nin osuus määrärahasta käytetty. 35.20.88 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
3569: Koska on yhteiskunnan edun mukaista mennä maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar-
3570: omaksutulla linjalla pitemmälle, tulee valtion tu- koituksiin.
3571:
3572: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
3573:
3574: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
3575:
3576:
3577:
3578:
3579: 196 428500120H
3580: 1562 1985 rd.
3581:
3582: Finansmotion nr 1452
3583:
3584:
3585:
3586:
3587: ·Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag såsom statsunderstöd tili
3588: Förbundet Hem och Skola i Finland rf.
3589:
3590:
3591: Tili Riksdagen
3592:
3593: De nya skoliagarna trädde i kraft i augusti - utarbeta handledningsmaterial,
3594: 1985. I lagarna poängteras vikten av samarbete 1) klassmötes- och temamaterial att användas
3595: mellan hem och skola. Förbundet ser det som sin av klassombuden inom de enskilda klasserna un-
3596: främsta uppgift att under de närmaste åren infor- der skolåret
3597: mera de finlandssvenska föräldrarna om vad de - utarbeta projektmaterial t.ex.
3598: nya lagarna innebär, vilka samarbetsformer som 1) lägerskolguide
3599: föreligger och hur föräldrarna kan engagera sig i 2) föräldrarnas medverkan i yrkesorientering
3600: sina barns skolgång. Förbundet Hem och Skola i 3) jobba för en fungerande skolgård.
3601: Finland rf är den enda organisationen i Svenskfin- - utveckla en regional kursverksamhet i för-
3602: land som ansvarar för informationen om skolan, bundets samtliga regioner (Österbotten, Åbo-
3603: dess kontinuerliga utveckling och förändring. För land, Nyland och Åland)
3604: att målsättningsparagraferna i de nya skollagarna - arrangera riksomfattande kurser i något ak-
3605: skall kunna förverkligas tar Hem och Skola sitt tuelit ämne (t.ex. kreativiteten i skolan).
3606: ansvar genom att På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3607: - utarbeta informationsskrifter, som distri- samt
3608: bueras i 30 000 ex tili de finlandssvenska skol-
3609: barnens föräldrar t.ex. att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
3610: 1) skolstarten - övergång från förskola tili på momentet 29.41.50 i tzilägg upptar
3611: skola (vai av skolspråk) 60 000 mark såsom statsunderstöd tzil För-
3612: 2) de nya skollagarna bundet Hem och Skola i Ft'nland rf
3613: 3) presentation av lågstadiet
3614: 4) presentation av högstadiet
3615: 5) det kursbundna gymnasiet
3616:
3617: Helsingfors den 25 september 1985
3618:
3619: Ole Norrback Håkan Nordman
3620: Henrik Westerlund Boris Renlund
3621: Håkan Malm
3622: 1985 vp. 1563
3623:
3624: Raha-asia-aloite n:o 1452 Suomennos
3625:
3626:
3627:
3628:
3629: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksena För-
3630: bundet Hem och Skola i Finland rf. -nimiselle järjestölle
3631:
3632:
3633: Eduskunnalle
3634:
3635: Uudet koululait tulivat voimaan elokuussa 1) luokkakokous- ja teema-aineistoa yksittäis-
3636: 1985. Laeissa korostetaan kodin ja koulun välisen ten luokkien luokkayhdyshenkilöiden käytettä-·
3637: yhteistyön tärkeyttä. Förbundet Hem och Skola i väksi kouluvuoden aikana;
3638: Finland r.f. -järjestö pitää tärkeimpänä tehtävä- - tuottamalla projektimateriaalia1 esimerkiksi
3639: nään tiedottaa lähivuosien aikana suomenruotsa- 1) leirikouluoppaan,
3640: laisille vanhemmille, mitä uudet lait sisältävät, 2) koskien vanhempien osallistumista amma-
3641: mitä yhteistyömuotoja on käytettävissä ja miten tinvalintaan, ja
3642: vanhemmat voivat osallistua lastensa koulunkäyn- 3) koskien toimivan koulupihan aikaansaamis-
3643: tiin. Liitto on ruotsinkielisen Suomen ainoa järjes- ta;
3644: tö, joka huolehtii koulua, sen jatkuvaa kehitty- - kehittämällä alueellista kurssitoimintaa lii-
3645: mistä ja muuttumista koskevasta tiedotuksesta. ton kaikilla toiminta-alueilla (Pohjanmaa, Turun-
3646: Jotta uusien koululakien tavoitepykälät voitaisiin maa, Uusimaa ja Ahvenanmaa); sekä
3647: panna täytäntöön, toteuttaa liitto vastuutaan - järjestämällä valtakunnallisia kursseja josta-
3648: - tuottamalla tietoaineistoja, jotka levitetään kin ajankohtaisesta aiheesta (esimerkiksi luovuus
3649: 30 000 kappaleen painoksena suomenruotsalais- koulussa).
3650: ten koululaisten vanhemmille ja jotka koskevat Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3651: esimerkiksi nioittaen,
3652: 1) koulun aloittamista- siirtymistä esikoulus-
3653: ta kouluun (koulukielen valinta), että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3654: 2) uusia koululakeja, 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3655: 3) ala-asteen esittelyä, 29.41.50 lisäyksenä 60 000 markkaa avus-
3656: 4) yläasteen esittelyä, ja tuksena Förbundet Hem och Skola i Fin-
3657: 5) kurssimuotoista lukiota; land r.f -järjestölle.
3658: - tuottamalla opaskirja-aineistoa,
3659:
3660: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
3661:
3662: Ole Norrback Håkan Nordman
3663: Henrik Westerlund Boris Renlund
3664: Håkan Malm
3665: 1564 1985 rd.
3666:
3667: Finansmotion nr 1453
3668:
3669:
3670:
3671:
3672: Norrback: Om anvisande av anslag för inledande av fortbildnings-
3673: verksarnhet vid Österbottens högskola
3674:
3675:
3676: Tili Riksdagen
3677:
3678: Enligt planerna kommer det vid Österbottens Behovet är akut, och för att man redan nästa år
3679: högskola i Vasa att finnas en enhet för fortbild- skall komma igång med verksarnheten borde me-
3680: ning. 1 första hand är avsikten den att enheten del anslås i statsbudgeten för år 1986.
3681: skall ha hand om den kollektivavtalsenliga fort- På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
3682: bildningen för lärare vid grundskolor och gymna- sarnt
3683: sier. Preliminärt räknar man med att behovet
3684: uppgår till 2 300 kursdagar per år. att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
3685: Fortbildningsverksamheten inom högskolorna i tilliigg upptar 120 000 mark för inledan-
3686: är idag mycket expansiv. Det är därför sannolikt de av fortbildning vid Österbottens hög-
3687: att räkna med att fortbildningen i en snar framtid skola i Vasa.
3688: kommer att täcka åtminstone de områden, på vil-
3689: ka Österbottens högskola ger utbildning.
3690:
3691: Helsingfors den 1 oktober 1985
3692:
3693: Ole Norrback
3694: 1985 vp. 1565
3695:
3696: Raha-asia-aloite n:o 1453 Suomennos
3697:
3698:
3699:
3700:
3701: Norrback: Määrärahan osoittamisesta jatkokoulutustoiminnan aloit-
3702: tamiseen Österbottens högskola -nimisessä yksikössä
3703:
3704:
3705: Eduskunnalle
3706:
3707: Suunnitelmien mukaan tulee Österbottens Tarve on kiireellinen, ja jotta toiminta voitai-
3708: högskola -nimisessä yksikössä toimimaan jatko- siin käynnistää jo ensi vuonna, tulee varat osoittaa
3709: koulutusyksikkö. Ensisijaisena tarkoituksena on, valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa.
3710: että yksikkö huolehtisi peruskoulujen ja lukioiden Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
3711: opettajien virkaehtosopimusten mukaisesta jatko- taen,
3712: koulutuksesta. Alustavasti on laskettu tarvittavan
3713: 2 300 kurssipäivää vuodessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3714: Korkeakoulujen jatkokoulutustoiminta laaje- 1986 tulo- ja menoarvioon lisåyksenä
3715: nee nykyisin huomattavasti. Siksi on perusteltua 120 000 markkaa jatkokoulutuksen aloitta-
3716: arvioida, että jatkokoulutus lähitulevaisuudessa miseen Österbottens högskola -nimisessä
3717: tulee kattamaan alueet, joilla Österbottens hög- yksikössä Vaasassa.
3718: skola -yksikkö antaa koulutusta.
3719:
3720: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
3721:
3722: Ole Norrback
3723: 1566 1985 rd.
3724:
3725: Finansmotion nr 1454
3726:
3727:
3728:
3729:
3730: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av de fin-
3731: landssvenska folkhögskolorna
3732:
3733:
3734: Till Riksdagen
3735:
3736: Folkhögskolorna innehar en mycket viktig roll i Folkhögskolorna har även i stor utsträckning
3737: folkbildningsarbetet i Finland. 1 dag tjänar folk- specialkurser av sådan karaktär, som annars är svå-
3738: högskolorna i hög grad som direkt yrkesutbildan- ra att anordna. Den kursverksamhet, som är syn-
3739: de skolor. Dessutom utgör undervisningen i folk- nerligen viktig, är ofta dyr att bedriva.
3740: högskolorna ofta en mycket god grund för vida- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3741: reutbildning i högskolor. samt
3742: Folkhögskolorna kämpar mycket ofta med eko-
3743: nomiska svårigheter. Många skolor är gamla och att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
3744: utslitna, både beträffande internat och undervis- på momentets 29.57.50 undermoment 2
3745: ningsutrymmen. De skolor som byggt nya utrym- upptar 500 000 mark såsom understöd att
3746: men eller renoverat gamla har mycket svårt att /ördelas bland de finlandssvenska folk-
3747: klara av räntor och amorteringar på lån som de högskolorna.
3748: tvingats uppta.
3749:
3750: Helsingfors den 27 september 1985
3751:
3752: Ole Norrback Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
3753: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Håkan Malm
3754: Gunnar Jansson Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
3755: 1985 vp. 1567
3756:
3757: Raha-asia-aloite n:o 1454 Suomennos
3758:
3759:
3760:
3761:
3762: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kan-
3763: sanopistojen toiminnan tukemiseen
3764:
3765:
3766: Eduskunnalle
3767:
3768: Kansanopistoilla on varsin tärkeä tehtävä Suo- Kansanopistoissa pidetään paljon sellaisia eri-
3769: men kansansivistystyössä. Tällä hetkellä kansan- koiskursseja, joita muuten olisi vaikeata järjestää.
3770: opistot ovat suuressa määrin ammattikouluja. Tä- Tämän varsin tärkeän kurssitoiminnan harjoitta-
3771: män lisäksi on kansanopistoissa tapahtuva opetus minen on useassa tapauksessa kallista.
3772: usein hyvänä pohjana korkeakouluissa tapahtuval- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3773: le jatkokoulutukselle. tavasti,
3774: Kansanopistoilla on usein taloudellisia vaikeuk-
3775: sia. Monet koulut ovat vanhoja ja loppuun kulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3776: neita; tämä koskee sekä oppilasasuntoloita että 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
3777: opetustiloja. Niillä opistoilla, jotka ovat rakenta- 29.57.50 alamomentille 2 500 000 mark-
3778: neet uusia tiloja tai uudistaneet vanhoja, on hyvin kaa jaettavaksi avustuksina suomenruotsa-
3779: vaikeata selvitä välttämättömien lainojen koroista laiszlle kansanopistozlle.
3780: ja kuoletuksista.
3781:
3782: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
3783:
3784: Ole Norrback Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
3785: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Håkan Malm
3786: Gunnar Jansson Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
3787: 1568 1985 rd.
3788:
3789: Finansmotion nr 1455
3790:
3791:
3792:
3793:
3794: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av de fin-
3795: landssvenska folkhögskolornas investeringar
3796:
3797:
3798: Till Riksdagen
3799:
3800: Folkhögskolorna innehar en mycket viktig roll i klara av räntor och amorteringar på lån som de
3801: folkbildningsarbetet i Finland. I dag tjänar folk- tvingats uppta.
3802: högskolorna i hög grad som direkt yrkesutbildan- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3803: de skolor. Dessutom utgör undervisningen i folk- samt
3804: högskolorna ofta en mycket god grund för vida-
3805: reutbildning i högskolor. att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1986
3806: Folkhögskolorna kämpar mycket ofta med eko- på momentet 29.57.52 upptar 500 000
3807: nomiska svårigheter. Många skolor är gamla och mark för att fördelas bland de finlands-
3808: utslitna, både beträffande internat och undervis- svenska folkhögskolorna såsom understöd
3809: ningsutrymmen. De skolor som byggt nya utrym- för investeringar.
3810: men eller renoverat gamla har mycket svårt att
3811:
3812: Helsingfors den 27 september 1985
3813:
3814: Ole Norrback Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
3815: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Håkan Malm
3816: Gunnar Jansson Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
3817: 1985 vp. 1569
3818:
3819: Raha-asia-aloite n:o 1455 Suomennos
3820:
3821:
3822:
3823:
3824: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kan-
3825: sanopistojen investointien tukemiseen
3826:
3827:
3828: Eduskunnalle
3829:
3830: Kansanopistoilla on varsin tärkeä tehtävä Suo- vaikeata selvitä välttämättömien lainojen koroista
3831: men kansansivistystyössä. Tällä hetkellä kansan- ja kuoletuksista.
3832: opistot ovat suuressa määrin ammattikouluja. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3833: män lisäksi on kansanopistoissa tapahtuva opetus tavasti,
3834: usein hyvänä pohjana korkeakouluissa tapahtuval-
3835: le jatkokoulutukselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3836: Kansanopistoilla on usein taloudellisia vaikeuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3837: sia. Monet koulut ovat vanhoja ja loppuun kulu- 29.57.52 500 000 markkaa jaettavaksi
3838: neita; tämä koskee sekä oppilasasuntoloita että avustuksina suomenruotsalaisten kansan-
3839: opetustiloja. Niillä opistoilla, jotka ovat rakenta- opistojen investointeihin.
3840: neet uusia tiloja tai uudistaneet vanhoja, on hyvin
3841:
3842: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
3843:
3844: Ole Norrback Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
3845: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Håkan Malm
3846: Gunnar Jansson Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
3847:
3848:
3849:
3850:
3851: 197 428500120H
3852: 1570 1985 rd.
3853:
3854: Finansmotion nr 1456
3855:
3856:
3857:
3858:
3859: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag till statsbidrag för fin-
3860: landssvenska musikskolor och musikinstitut
3861:
3862:
3863: Till Riksdagen
3864: Undervisning i musikskolor och musikinstitut i till dessa musikläroinrättningar kunde fås att
3865: svenska Finland har genomgått en glädjande posi- fungera enligt en viss automatik. Detta förutsätter
3866: tiv utveckling, och har ännu en växande tendens. emellertid en kännbar ökning av statsstödet.
3867: Musikintresset bland ungdomen ökar hela tiden. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3868: Det finns numera ett nät av skolor och institut, samt
3869: som meddelar musikundervisning. De kämpar
3870: emellertid ofta med svåra ekonomiska problem, att Riksdagen i stats/örslaget /ör år 1986
3871: eftersom deras samhällsstöd är knappt tilltaget. I på momentet 29.90.54 upptar 400 000
3872: s~nnerhet statsstödet uppvisar en stark eftersläp- mark såsom understöd/ör musikskolor och
3873: mng. muszkinstitut i svenska Finland.
3874: Av denna orsak vore det viktigt, att statsstödet
3875:
3876: Helsingfors den 27 september 1985
3877:
3878: Ole Norrback Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
3879: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Håkan Malm
3880: Gunnar Jansson Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
3881: 1985 vp. 1571
3882:
3883: Raha-asia-aloite n:o 1456 Suomennos
3884:
3885:
3886:
3887:
3888: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten mu-
3889: siikkikoulujen ja musiikki-instituuttien valtionapuun
3890:
3891:
3892: Eduskunnalle
3893:
3894: Ruotsinkielisen Suomen musiikkikouluissa ja musiikkioppilaitoksille saatatsun tOtmtmaan tie-
3895: musiikki-instituuteissa annettava opetus on kehit- tynlaisen automatiikan perusteella. Tämä taas
3896: tynyt ilahduttavan myönteisesti ja on edelleen edellyttää valtion tuen tuntuvaa lisäämistä.
3897: kasvussa. Musiikin harrastus nuorison keskuudessa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3898: kasvaa koko ajan. nioittaen,
3899: Nykyisin on olemassa koulujen ja instituuttien
3900: verkko, joka välittää musiikin opetusta. Laitokset että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3901: kamppailevat kuitenkin usein suurissa taloudelli- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
3902: sissa vaikeuksissa, koska niiden yhteiskunnalta 29. 90.541isäyksenii 400 000 markkaa avus-
3903: saama tuki on liian ahtaasti mitoitettu. Erityisesti tuksina ruotsinkielisessä Suomessa toimi-
3904: valtionapu on jäänyt voimakkaasti jälkeen. vtfle mustikkikouluille ja muszikki-insti-
3905: Tästä syystä olisi tärkeää, että valtionapu näille tuuteille.
3906:
3907: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
3908:
3909: Ole Norrback Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
3910: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Håkan Malm
3911: Gunnar Jansson Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
3912: 1572 1985 rd.
3913:
3914: Finansmotion nr 1457
3915:
3916:
3917:
3918:
3919: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för pla-
3920: nering av en ishall i Närpes i Sydösterbotten
3921:
3922:
3923: Till Riksdagen
3924:
3925: 1 takt med att imresset för ishockey och för an- lshallen planeras att bli förlagd till Närpes. Den
3926: nan issport ökar, tilltar också behovet av ishallar kommer att betjäna ett betydligt större område
3927: och andra anläggningar. Viktigt är att få en rättvis varför betydelsen av projektet är stort.
3928: regional spridning av ishallarna. Med ovanstående motivering anhåller vi här-
3929: 1 södra delen av Vasa län i Sydösterbotten har med om
3930: intresset för issporterna vuxit kännbart. Konkreta
3931: planer finns på att uppföra en ishall. Som i de att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
3932: flesta sammanhang bedrivs projektet huvudsak- på momentet 29.91.50 måtte uppta ett
3933: ligen på ideell bas. När nu detaljplaneringen skall anslag om 100 000 mark såsom understöd
3934: påbörjas, behövs resurser för att arbetet skall kom- för planering av en ishall tzll Närpes i Syd-
3935: ma igång. österbotten.
3936:
3937: Helsingfors den 24 september 1985
3938:
3939: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm
3940: 1985 vp. 1573
3941:
3942: Raha-asia-aloite n:o 1457 Suomennos
3943:
3944:
3945:
3946:
3947: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena jäähallin
3948: suunnitteluun Närpiöön Etelä-Pohjanmaalle
3949:
3950:
3951: Eduskunnalle
3952:
3953: Samaa vauhtia kuin kiinnostus jääkiekkoa ja Jäähallia suunnitellaan pystytettäväksi När-
3954: muuta jääurheilua kohtaan lisääntyy, kasvaa myös piöön. Se tulee palvelemaan merkittävästi laajem-
3955: jäähallien ja muiden rakenneimien tarve. On paa aluetta, mistä syystä hankkeen merkitys on
3956: tärkeää saavuttaa jäähallien oikeudenmukainen suuri.
3957: alueellinen jakautuma. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
3958: Vaasan läänin eteläosassa Etelä-Pohjanmaalla
3959: on kiinnostus jääurheilulajeja kohtaan kasvanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3960: tuntuvasti. On olemassa konkreettisia suunnitel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
3961: mia jäähallin rakentamisesta. Kuten useimmissa 29.91.50 100000 markkaa avustuksena
3962: tapauksissa, etenee hanke pääasiassa aatteelliselta jäähallin suunnitteluun Närpiöön Etelä-
3963: pohjalta. Kun yksityiskohtainen suunnittelu nyt Pohjanmaalle.
3964: on tarkoitus aloittaa, tarvitaan voimavaroja, jotta
3965: työ saataisiin käyntiin.
3966:
3967: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
3968:
3969: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm
3970: 1574 1985 rd.
3971:
3972: Finansmotion nr 1458
3973:
3974:
3975:
3976:
3977: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag till stöd för de finlands-
3978: svenska hembygdsföreningarna
3979:
3980:
3981: Till Riksdagen
3982:
3983: De finlandssvenska hembygdsföreningarna ut- vata insatser. De flesta föreningar åtnjuter också
3984: för ett kulturellt värdefullt arbete. Arbetet för att kommunalt bidrag av varierande storlek. Under
3985: bevara och sanera gamla byggnader, samla gamla senaste år har de finlandssvenska hembygdsför-
3986: redskap och dokument samt att föra vidare gamla eningarna erhållit statligt understöd. Mot bak-
3987: traditioner är ovärderligt. Trots knappa ekonomis- grunden av den kulturellt värdefulla insats dessa
3988: ka resurser har man genom idogt frivilligt arbete föreningar gör är det skäl att också i fortsättningen
3989: skapat miljöer, som på ett naturligt sätt åskådlig- ge föreningarna stöd.
3990: gör boendet, arbetet och näringarna i gamla tider. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3991: Hantverk, jordbruk, fiske, sjöfart, m.m. finns samt
3992: representerade på museiområden runtom i
3993: Svenskfinland. I praktiskt taget varje kommun att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
3994: finns ett eller flera museiområden, som upprätt- på momentet 29.99.50 upptar 400 000
3995: hålls av just hembygdsföreningarna. mark för att understöda de finlandssvenska
3996: De ekonomiska resurserna för dessa hembygds- hembygdsföreningarna.
3997: föreningar har ofta skapats som ett resultat av pri-
3998:
3999: Helsingfors den 27 september 1985
4000:
4001: Ole Norrback Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
4002: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Håkan Malm
4003: Gunnar Jansson Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
4004: 1985 vp. 1575
4005:
4006: Raha-asia-aloite n:o 1458 Suomennos
4007:
4008:
4009:
4010:
4011: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten koti-
4012: seutuyhdistysten tukemiseen
4013:
4014:
4015: Eduskunnalle
4016:
4017: Suomenruotsalaiset kotiseutuyhdistykset suorit- Näiden kotiseutuyhdistysten varat on usein saa-
4018: tavat arvokasta kulttuurityötä. Työ vanhojen ra- tu yksityistä tietä. Useimmat yhdistykset saavat
4019: kennusten säilyttämiseksi tai saneeraamiseksi, myös eri suuruisia kunnallisia avustusmääräraho-
4020: vanhojen työkalujen ja asiakirjojen keräämiseksi ja. Viime vuosina ovat suomenruotsalaiset yhdis-
4021: sekä vanhojen perinteiden jatkamiseksi on korvaa- tykset saaneet valtionapua. Ottaen huomioon näi-
4022: matonta. Vaikka taloudelliset voimavarat ovat ol- den yhdistysten suorittaman arvokkaan kulttuuri-
4023: leet niukat, on uutteralla vapaaehtoisella työllä työn on syytä myös jatkaa yhdistysten tukemista.
4024: luotu ympäristöjä, jotka luonnollisella tavalla ha- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4025: vainnollistavat entisaikojen asumista, työtä ja taen,
4026: elinkeinoja.
4027: Eri puolilla Suomen ruotsinkielisiä alueita ole- että Eduskunta ottaz:ri valtion vuoden
4028: vissa museoyksiköissä ovat edustettuina eri alat, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4029: kuten käsityöt, maanviljely, kalastus jne. Käytän- 29.99.50 400 000 markkaa suomenruot-
4030: nöllisesti katsoen joka kunnassa on yksi tai useam- salaisten kotiseutuyhdistysten tukemiseksi.
4031: pia museoalueita, joita juuri kotiseutuyhdistykset
4032: ylläpitävät.
4033:
4034: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4035:
4036: Ole Norrback Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
4037: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Håkan Malm
4038: Gunnar Jansson Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
4039: 1576 1985 rd.
4040:
4041: Finansmotion nr 1459
4042:
4043:
4044:
4045:
4046: Norrback; Om anvisande av anslag för bilbesiktning i Oravais
4047:
4048:
4049:
4050: Tili Riksdagen
4051:
4052: I strävan att förbättra servicen tili medborgarna menten. Anslag för ändamålet borde upptas av
4053: har man för avsikt att nästa år inleda bilbesiktning riksdagen i budgeten för år 1986.
4054: i Oravais kommun. Bilbesiktningskontoret i Vasa På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
4055: kommer att ha ansvar för verksamheten. Ända- samt
4056: målsenliga utrymmen har redan kunnat anvisas
4057: för ändamålet. att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1986
4058: För de besiktningsmän som reser tili Oravais på momentet 31.40.29 upptar 35 000
4059: behövs medel tili resekostnader och dagtrakta- markför btlbesiktning i Oravais kommun.
4060:
4061: Helsingfors den 1 oktober 1985
4062:
4063: Ole Norrback
4064: 1985 vp. 1577
4065:
4066: Raha-asia-aloite n:o 1459 Suomennos
4067:
4068:
4069:
4070:
4071: Norrback: Määrärahan osoittamisesta autokatsastustoimintaan Ora-
4072: vaistssa
4073:
4074:
4075: Eduskunnalle
4076:
4077: Jotta kansalaisten palveluja voitaisiin parantaa, määräraha valtion vuoden 1986 tulo- ja menoar-
4078: pyritään ensi vuonna aloittamaan autokatsastus- vtoon.
4079: toiminta Oravaisten kunnassa. Vaasan autokatsas- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
4080: tuskonttori tulee vastaamaan toiminnasta. Tarkoi- taen,
4081: tuksenmukaiset tilat on jo voitu osoittaa tarkoi-
4082: tukseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4083: Oravaisiin matkustavien katsastusmiesten mat- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4084: kakorvauksiin ja päivärahoihin tarvitaan varo- 31.40.29 35 000 markkaa autokatsastus-
4085: ja. Eduskunnan tulee ottaa tarkoitusta varten toimintaan Oravaisten kunnassa.
4086:
4087: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4088:
4089: Ole Norrback
4090:
4091:
4092:
4093:
4094: 198 428500120H
4095: 1578 1985 rd.
4096:
4097: Finansmotion nr 1460
4098:
4099:
4100:
4101:
4102: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för fin-
4103: landssvenska organisationer med social verksamhet
4104:
4105:
4106: Tili Riksdagen
4107:
4108: Inom svenska Finland finns ett stort antal orga- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
4109: nisationer som har olika typer av social verksamhet samt
4110: på sitt program. Dessa organisationer utför ofta på
4111: frivillig basis ett oerhört värdefullt socialt arbete att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
4112: av stor samhällelig betydelse. Eftersom dessa orga- upptar 300 000 mark tzll stöd för finlands-
4113: nisationer verkar på frivillig, ideell grund är de svenska organisationer med soczal verksam-
4114: beroende av att få bidrag från olika håll, bl.a. het.
4115: statsbidrag.
4116:
4117: Helsingfors den 27 september 1985
4118:
4119: Ole Norrback Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
4120: Håkan Nordnrran Elisabeth Rehn Håkan Malm
4121: Gunnar Jansson Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
4122: 1985 vp. 1579
4123:
4124: Raha-asia-aloite n:o 1460 Suomennos
4125:
4126:
4127:
4128:
4129: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena sosiaalista
4130: toimintaa harjoittaville suomenruotsalaisille yhteisöille
4131:
4132:
4133: Eduskunnalle
4134:
4135: Ruotsinkielisessä Suomessa on suuri määrä yh- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4136: teisöjä, joiden toimialaan sisältyy erilaista sosiaa- nioittaen,
4137: lista toimintaa. Nämä yhteisöt tekevät usein va-
4138: paaehtoiselta pohjalta vertaansa vailla olevan ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4139: vokasta sosiaalista työtä, jolla on suuri yhteiskun- den 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000
4140: nallinen merkitys. Koska nämä yhteisöt toimivat markkaa avustuksena sosiaalista toimintaa
4141: vapaaehtoiselta, aatteelliselta pohjalta, ovat ne har;oittavzlle suomenruotsalaiszlle järjes-
4142: riippuvaisia eri tahoilta saatavista avustuksista, tözlle.
4143: muun muassa valtionavustuksista.
4144:
4145: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4146:
4147: Ole Norrback Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
4148: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Håkan Malm
4149: Gunnar Jansson Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
4150: 1580 1985 rd.
4151:
4152: Finansmotion nr 1461
4153:
4154:
4155:
4156:
4157: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag tili statsunderstöd för musiklä-
4158: roanstalterna i Österbotten
4159:
4160:
4161: Tili Riksdagen
4162:
4163: Musikundervisningen i Österbotten genomgår timlärare på landsbygden borde statsstöd utgå för
4164: en snabb utveckling. Det svenskspråkiga konser- verksamheten vid musikskolorna.
4165: vatoriet iJakobstad inledde sin verksamhet hösten På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
4166: 1985. Dessutom byggs ett nät av musikläroinrätt- samt
4167: ningar på lägre nivå. Alla dessa musikläroinrätt-
4168: ningar innebär en stimulans för musiklivets ut- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1986
4169: veckling. Närpes musikskola, Malax-Korsnäs på momentet 29.90.54 i tillägg upptar
4170: musikskola och Vörå musikskola erhåller inte 150 000 mark i statsstöd tzll Närpes mu-
4171: statsbidrag, vilket omöjliggör inrättande av lärar- sikskola, Malax-Korsnäs musikskola och
4172: tjänster. Eftersom det är svårt att få kompetenta Vörå musikskola.
4173:
4174: Helsingfors den 27 september 1985
4175:
4176: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
4177: 1985 vp. 1581
4178:
4179: Raha-asia-aloite n:o 1461 Suomennos
4180:
4181:
4182:
4183:
4184: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Pohjanmaan musiikki-
4185: oppilaitosten saattamiseksi valtionavun piiriin
4186:
4187:
4188: Eduskunnalle
4189:
4190: Musiikkiopetus Pohjanmaalla kehittyy nopeas- keaa, tulisi musiikkikoulujen toimintaan myöntää
4191: ti. Pietarsaaren ruotsinkielinen konservatorio valtionapua.
4192: aloitti toimintansa syksyllä 1985. Lisäksi on raken- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4193: teilla alemmanasteisten musiikkioppilaitosten nioittaen,
4194: verkosto. Kaikki nämä musiikkioppilaitokset mer-
4195: kitsevät virikettä musiikkielämän kehitykselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4196: Närpiön musiikkikoulu, Maalahden-Korsnäsin 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4197: musiikkikoulu ja Vöyrin musiikkikoulu ovat il- 29.90.541isäyksenä 150 000 markkaa När-
4198: man valtionavustusta, mikä tekee opettajanvirko- piön mustikkikoulun, Maalahden-Kors-
4199: jen perustamisen mahdottomaksi. Koska pätevien näsin musti"k.kikoulun ja Vöyrin musti"kki-
4200: tuntiopettajien saaminen maaseudulle on vai- koulun valtionapuun.
4201:
4202: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4203:
4204: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
4205: 1582 1985 rd.
4206:
4207: Finansmotion nr 1462
4208:
4209:
4210:
4211:
4212: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för anställande av ledande fiske-
4213: ribiologer
4214:
4215:
4216: Till Riksdagen
4217:
4218: Välfungerande fiskeridistrikt har positiva regio- det från 1. 1. 1986 inrättas 11 tjänster för ledande
4219: nalpolitiska effekter eftersom de kan främja syssel- fiskeribiologer i löneklass A 25.
4220: sättningen i skärgård och glesbygd. Tillsvidare är På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
4221: fiskeridistrikten klart underbemannade. Det leder samt
4222: till att samma person förbereder, föredrar och
4223: verkställer alla beslut utåt. Under semestrar och att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
4224: sjukledigheter ansvarar samma person dessutom på momentet 30.37.01 i tzilå'gg upptar
4225: för flera fiskeridistrikt. Fiskeriavdelningen vid 2 000 000 mark för avlönande av 11 ledan-
4226: jord- och skogsbruksministeriet har föreslagit att de fiskeribiologer.
4227:
4228: Helsingfors den 27 september 1985
4229:
4230: Mats Nyby Kari Urpilainen Håkan Malm
4231: Markus Aaltonen Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund
4232: Gunnar Jansson
4233: 1985 vp. 1583
4234:
4235: Raha-asia-aloite n:o 1462 Suomennos
4236:
4237:
4238:
4239:
4240: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta johtavien kalastusbiologien
4241: palkkaamiseen
4242:
4243:
4244: Eduskunnalle
4245:
4246: Hyvin toimivilla kalastuspiireillä on myönteisiä nut, että 1. 1. 1986 lukien perustetaan 11 johta-
4247: aluepoliittisia vaikutuksia, koska ne voivat edistää van kalastusbiologin (A 25) virkaa.
4248: työllisyyttä saaristossa ja syrjäseuduilla. Toistaisek- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4249: si kalastuspiirit ovat selvästi alimiehitettyjä. Seu- nioittaen,
4250: rauksena on, että sama henkilö valmistelee, esitte-
4251: lee ja toimeenpanee kaikki päätökset. Lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4252: vuosi- ja sairauslomien aikana sama henkilö vastaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4253: useista kalastuspiireistä. Maa- ja metsätalousmi- 30.37.01 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 11
4254: nisteriön kalastus- ja metsästysosasto on ehdotta- johtavan kalastusbiologin palkkaamiseen.
4255:
4256: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4257:
4258: Mats Nyby Kari Urpilainen Håkan Malm
4259: Markus Aaltonen Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund
4260: Gunnar Jansson
4261: 1584 1985 rd.
4262:
4263: Finansmotion nr 1463
4264:
4265:
4266:
4267:
4268: Nyby m.fl.: Om anvisande av höjt anslag tili utgifterna för fiskar-
4269: lån
4270:
4271:
4272: Tili Riksdagen
4273:
4274: Främst på grund av nedsmutsningen av våra På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
4275: vattendrag tvingas yrkesfiskarna allt längre ut tili samt
4276: havs för att få fångster. Detta medför att de
4277: tvingas skaffa större båtar och dyrare fiskeredskap. att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
4278: Denna utveckling har inte beaktats i den statliga på momentets 30.37.47 undermoment 1 i
4279: resurstilldelningen för fiskenäringen. Tidigare tzllägg upptar 1 000 000 mark ttll utgifter
4280: räckte statens stöd för fiskarlån hela året medan de för fiskarlån.
4281: numera tar slut redan under vårvintern.
4282:
4283: Helsingfors den 27 september 1985
4284:
4285: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
4286: Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund Gunnar Jansson
4287: 1985 vp. 1585
4288:
4289: Raha-asia-aloite n:o 1463 Suomennos
4290:
4291:
4292:
4293:
4294: Nyby ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalastajalainojen
4295: menoihin
4296:
4297:
4298: Eduskunnalle
4299:
4300: Lähinnä vesistöjemme likaantumisen vuoksi on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4301: ammattikalastajien pakko mennä yhä ulommas nioittaen,
4302: merelle saaliiden toivossa. Tästä seuraa, että hei-
4303: dän on pakko hankkia suurempia aluksia ja kal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4304: liimpia kalastusvälineitä. Tätä kehitystä ei ole 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
4305: otettu huomioon päätettäessä valtion voimavaro- 30.37.47 alamomentille 1 lisäyksenä
4306: jen jakamisesta kalastuselinkeinolle. Aiemmin 1 000 000 markkaa kalastajalainojen me-
4307: valtion määräraha kalastajalainojen menoihin riit- noihin.
4308: ti koko vuodeksi, mutta nykyisin se loppuu jo ke-
4309: vättalvella.
4310:
4311: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4312:
4313: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
4314: Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund Gunnar Jansson
4315:
4316:
4317:
4318:
4319: 199 428500120H
4320: 1586 1985 rd.
4321:
4322: Finansmotion nr 1464
4323:
4324:
4325:
4326:
4327: Nyby m.fl.: Om anvisande av höjt anslag tili statsunderstöd för byg-
4328: gande av centrala fiskehamnar
4329:
4330:
4331: Tili Riksdagen
4332:
4333: Riktiga åtgärder omedelbart efter fångsten är av de senaste åren minskat då statsbidragsanslagen
4334: avgörande betydelse för fiskens kvalitet. Trots det- t.ex. år 1983 var 1 000 000 mk.
4335: ta har inte centralfiskehamnarna utrustats med På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
4336: t.ex. ismaskiner i den utsträckning som föreslogs samt
4337: i ett kommittebetänkande från år 1976. Under
4338: 1980-talet har endast 1,5 miljoner mark använts att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
4339: för anskaffning av ismaskiner. I st;itsförslaget för på momentet 31. 27.40 i tzllägg upptar
4340: år 1986 föreslås att på momentet 31.27.40 upptas 500 000 markför utrustning av centrala fis-
4341: 950 000 mark vilket är en ökning med 50 000 mk kehamnar med bl.a. ismaskiner.
4342: jämfört med i år. Trots detta har anslagen under
4343:
4344: Helsingfors den 27 september 1985
4345:
4346: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
4347: Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund Gunnar Jansson
4348: 1985 vp. 1587
4349:
4350: Raha-asia-aloite n:o 1464 Suomennos
4351:
4352:
4353:
4354:
4355: Nyby ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta keskuskalasatamien
4356: rakentamisen valtionapuun
4357:
4358:
4359: Eduskunnalle
4360:
4361: Välittömästi pyynnin jälkeen suoritetuilla oi- viime vuosina alentuneet, sillä valtionapumäärä-
4362: keilla toimenpiteillä on ratkaiseva vaikutus kalan raha oli esimerkiksi vuonna 1983 1 000 000 mk.
4363: laatuun. Silti ei keskuskalasatamien varustukseen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4364: kuulu esimerkiksi jääkoneita siinä määrin kuin nioittaen,
4365: ehdotettiin eräässä komiteanmietinnössä vuonna
4366: 1976. 1980-luvun aikana on vain 1,5 miljoonaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4367: markkaa käytetty jääkoneiden hankkimiseen. Val- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4368: tion vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa ehdote- 31.27.40 lisäyksenä 500 000 markkaa käy-
4369: taan, että momentille 31.2 7 .40 otettaisiin tettäväksi keskuskalasatamien varustami-
4370: 950 000 markkaa, missä on lisäystä 50 000 mk ver- seen muun muassa jääkonein.
4371: rattuna kuluvaan vuoteen. Silti määrärahat ovat
4372:
4373: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4374:
4375: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
4376: Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund Gunnar Jansson
4377: 1588 1985 rd.
4378:
4379: Finansmotion nr 1465
4380:
4381:
4382:
4383:
4384: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för grundande av en teknolo-
4385: gi- och datateknikcentral i Jakobstad
4386:
4387:
4388: Till Riksdagen
4389:
4390: Frågan om grundande av en tvåspråkig tekno- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
4391: logi- och datateknikcentral är ännu öppen. I 1986 samt
4392: års statsförslag sägs att vid beviljandet av under-
4393: stöd beaktas de krav en balanserad regional ut- att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
4394: veckling uppställer liksom även sysselsättningspo- på momentet 32.44.42 i ttllägg upptar
4395: litiska synpunkter. Mot denna bakgrund vore Ja- 500 000 mark för grundande av en tek-
4396: kobstad en naturlig placeringsort och stadsstyrel- nologi- och datateknikcentaral i Jakob-
4397: sen anhöll 6. 11. 1984 hos arbetskraftsministeriet stad.
4398: om att centret skulle placeras i Jakobstad.
4399:
4400: Helsingfors den 27 september 1985
4401:
4402: Mats Nyby Kari Urpilainen
4403: 1985 vp. 1589
4404:
4405: Raha-asia-aloite n:o 1465 Suomennos
4406:
4407:
4408:
4409:
4410: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta teknologia- ja tietotekniikka-
4411: keskuksen perustamiseksi Pietarsaareen
4412:
4413:
4414: Eduskunnalle
4415:
4416: Kysymys kaksikielisen teknologia- ja tietotek- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4417: niikkakeskuksen perustamisesta on vielä avoinna. nioittaen,
4418: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä
4419: todetaan, että avustuksia myönnettäessä otetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4420: huomioon tasapainoisen alueellisen kehityksen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4421: asettamat vaatimukset sekä työllisyyspoliittiset nä- 32.44.42 lisäyksenä 500 000 markkaa tek-
4422: kökohdat. Tätä taustaa vasten olisi Pietarsaari nologia- ja tietotekniikkakeskuksen perus-
4423: luonnollinen sijoituspaikka, ja kaupunginhallitus tamiseksi Pietarsaareen.
4424: onkin 6. 11. 1984 ehdottanut työvoimaministe-
4425: riölle keskuksen sijoittamista Pietarsaareen.
4426:
4427: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4428:
4429: Mats Nyby Kari Urpilainen
4430: 1590 1985 rd.
4431:
4432: Finansmotion nr 1466
4433:
4434:
4435:
4436:
4437: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för avlönan-
4438: de av en socionom i organisationen interpedia rf.
4439:
4440: Tili Riksdagen
4441:
4442: lnterpedia r .f. har enligt lagen om adoption neo oundgängligt bidrag från statsmaktens sida
4443: ( 15 3185) av socialstyrelsen beviljats tillstånd för för att kunna upprätthålla sin viktiga verksam-
4444: internationell adoptionstjänst. Det ökade intres- het.
4445: set för internationell adoption och den ökade ar- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
4446: betsmängd som lagen medför gör att lnterpedia samt
4447: snarast måste utöka sin personal. Nuvarande 2 13
4448: verksamhetsledartjänst och 21 3 kanslisttjänst bör att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1986
4449: omvandlas tili heltidstjänster och dessutom bör en på ett nytt moment 33.98.55 upptar ett
4450: heltidsanställd socialarbetare anställas. anslag såsom understöd för avlönande av
4451: För att lnterpedia skall klara de ökade kost- en socionom i organisationen Interpedia
4452: naderna under den tid man väntar på medel från - Alla världens barn - Kaikki maazlman
4453: Penningautomatföreningen behöver organisatio- lapset - Chzldren of the world r.f
4454:
4455: Helsingfors den 27 september 1985
4456:
4457: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
4458: Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund Gunnar Jansson
4459: Juhani Alaranta
4460: 1985 vp. 1591
4461:
4462: Raha-asia-aloite n:o 1466 Suomennos
4463:
4464:
4465:
4466:
4467: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Interpedia rf.
4468: -nimiselle järjestölle sosionomin palkkauskustannuksiin
4469:
4470: Eduskunnalle
4471:
4472: Sosiaalihallitus on myöntänyt Interpedia r .f. vitsee järjestö välttämättä avustusta valtiovallalta
4473: -järjestölle lapseksiottamisesta annetun lain ( 15 31 voidakseen ylläpitää tärkeää toimintaansa.
4474: 85) mukaisen luvan kansainvälisen lapseksiotta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4475: mispalvelun harjoittamiseen. Lisääntynyt kiinnos- nioittaen,
4476: tus kansainväliseen lapseksiottamiseen ja uuden
4477: lain mukanaan tuoma kasvanut työmäärä pakotta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4478: vat Interpedia-järjestön pikaisesti lisäämään hen- 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
4479: kilökuntaansa. Nykyiset 21 3-toimiset toiminnan- mentzlle 33.98.55 JOO 000 markan määrä-
4480: johtajan ja kanslistin toimet on muutettava koko- rahan avustuksena Interpedia - Alla värl-
4481: päiväisiksi, ja lisäksi on tarpeen palkata kokoaika- dens barn - Kaikki maazlman lapset -
4482: toimineo sosiaalityöntekijä. Chzldren of the world r.f -nimiselle jårjes-
4483: Jotta Interpedia-järjestö voisi selviytyä lisäänty- tölle käytettävåksi sosionomin palkkaami-
4484: vistä kustannuksista sinä aikana, kun odotetaan seen.
4485: Raha-automaattiyhdistykseltä tulevia varoja, tar-
4486:
4487: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4488:
4489: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
4490: Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund Gunnar Jansson
4491: Juhani Alaranta
4492: 1592 1985 rd.
4493:
4494: Finansmotion nr 1467
4495:
4496:
4497:
4498:
4499: Nyby m.fl.: Om anvisande av höjt anslag till understöd för repara-
4500: tionsverksamhet i energihushållningssyfte
4501:
4502:
4503: Till Riksdagen
4504:
4505: Det stöd som samhället i form av rådgivning ning av momentet 35.4 5. 56 om 13 000 000 mk
4506: och direkta bidrag ger i syfte att sänka uppvärm- jämfört med innevarande år.
4507: ningskostnaderna är mycket viktigt. Energiför- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
4508: brukningen i landet kan hållas nere och boende- samt
4509: kostnaderna tillåts inte stiga på grund av värme-
4510: förluster. att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
4511: De statliga anslagen har emellertid visat sig vara på momentet 35.45.56 i tillägg upp-
4512: alltför små och innevarande år har endast en fjär- tar 10 000 000 mark för understöd tzll re-
4513: dedel av ansökningarna kunnat beviljas på vissa parationsverksamhet i energihushållnings-
4514: orter. I statsförslaget för 1986 föreslås en nedskär- syfte.
4515:
4516: Helsingfors den 27 september 1985
4517:
4518: Mats Nyby Kari Urpilainen
4519: Markus Aaltonen Kaj Bärlund
4520: Gunnar Jansson
4521: 1985 vp. 1593
4522:
4523: Raha-asia-aloite n:o 1467 Suomennos
4524:
4525:
4526:
4527:
4528: Nyby ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta energiataloudelli-
4529: sen korjaustoiminnan avustuksiin
4530:
4531:
4532: Eduskunnalle
4533:
4534: Yhteiskunnan neuvontatoiminnan ja suorien momentin 35. 4 5. 56 määrärahan alentamista
4535: avustusten muodossa antama tuki lämmityskus- 13 000 000 markalla kuluvaan vuoteen verrat-
4536: tannusten alentamiseen on erittäin tärkeää. Ener- tuna.
4537: giankulutusta maassamme voidaan hillitä ja estää Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4538: lämpöhukasta aiheutuva asumiskustannusten nioittaen,
4539: nousu.
4540: Valtion tarkoitukseen osoittamat määrärahat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4541: ovat kuitenkin osoittautuneet aivan liian pieniksi, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4542: ja kuluvana vuonna on paikoitellen ainoastaan 35.45.56 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
4543: neljännes hakemuksista voitu hyväksyä. Vuoden energiataloudellisen korjaustoiminnan avus-
4544: 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotetaan tamiseen.
4545:
4546: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4547:
4548: Mats Nyby Kari Urpilainen
4549: Markus Aaltonen Kaj Bärlund
4550: Gunnar Jansson
4551:
4552:
4553:
4554:
4555: 200 428500120H
4556: 1594 1985 vp.
4557:
4558: Raha-asia-aloite n:o 1468
4559:
4560:
4561:
4562:
4563: Nyby ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten
4564: luonnonsuojelujärjestöjen valtionapuun
4565:
4566:
4567: Eduskunnalle
4568:
4569: Tuloksekkaan ympäristönsuojelutyön yhtenä Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1986
4570: edellytyksenä on luonnonsuojelun vapaaehtoinen valtionapua valtakunnallisille luonnonsuojelujär-
4571: kansalaisjärjestötyö. Täydennetty ympäristölain- jestöille ei ole esitetty korotettavaksi lainkaan,
4572: säädäntö ja selkeytynyt hallinto ovat lisänneet vaan ko. momentille ehdotetaan edelleen
4573: ympäristönsuojelun kansalaisjärjestötyön tarvetta. 1 550 000 mk. Koska järjestöjen menot ovat jo tiu-
4574: Hyvätkään lait ja hallinto eivät johda tuloksiin kasti sidottuja, tulisi valtiovallan taata näille jär-
4575: ympäristönsuojelun alalla, jos niiltä puuttuu kan- jestöille vähintään yleistä kustannuskehitystä vas-
4576: salaisten ymmärtämys ja tuki. taava valtionavun kasvu. Muussa tapauksessa reaa-
4577: Valtionapu valtakunnallisille luonnonsuojelu- lisesti laskeva valtionapu tulee supistamaan näi-
4578: järjestöille, Suomen luonnonsuojeluliitto ry: IIe ja den järjestöjen toimintamahdollisuuksia.
4579: Natur och Miljö rf:lle, on mahdollistanut viime Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
4580: vuosina erityisesti näiden järjestöjen piirisihteeri- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnas-
4581: järjestelmän laajentamisen. Nykyisin näitä piiri- sa.
4582: sihteereitä on seitsemällä paikkakunnalla. Piirisih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4583: teerijärjestelmä on osoittautunut tarpeelliseksi ja taen,
4584: tehokkaaksi keinoksi alueellisen ja paikallisen ym-
4585: päristövalistuksen ja kansalaisten ympäristöedun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4586: turvaamisessa. Samoin järjestöjen valistus- ja tie- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4587: dotustoiminta on osoittautunut välttämättömäk- 35.99.50 (Valtionavustukset valtakunnal-
4588: si. Kasvaneesta valtionavusta huolimatta näiden lisille luonnonsuojelujärjestötlle) lisäykse-
4589: järjestöjen saama valtionapu on yhä suhteellisen nä 450 000 markkaa.
4590: vähäinen: se kattaa noin neljäsosan järjestöjen
4591: menoista.
4592:
4593: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4594:
4595: Mats Nyby Esko Helle
4596: Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna
4597: Marja-Liisa Salminen
4598: 1985 vp. 1595
4599:
4600: Raha-asia-aloite n:o 1469
4601:
4602:
4603:
4604:
4605: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta keskiasteen
4606: oppilaitosten opiskelijoiden opintotuen korottamiseen
4607:
4608:
4609: Eduskunnalle
4610:
4611: Peruskoulun jälkeisen opiskelun tukeminen ja- miin velkoihin, hänen motivaationsa jatkaa opin-
4612: kautuu epätasaisesti keskiasteen opiskelijoille ja tojaan korkeakoulussa vähenee. Tämä ei voi olla
4613: korkeakouluopiskelijoille. Lukioissa, kansanopis- oikea peruste valita ja jakaa opiskelijoita. Tästä
4614: toissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskele- syystä onkin pyrittävä samansuuruiseen opintora-
4615: vien opintorahan perusosassa on niin suuria eroa- haan kaikilla opintoasteilla.
4616: vaisuuksia, että sitä ei voida perustella eri oppilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4617: tosmuodoilla. On todennäköistä olettaa, että am- taen,
4618: mattikouluihin ja kansanopistoihin hakeutunei-
4619: den opiskelijoiden vanhempien mahdollisuudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4620: auttaa ovat heikommat kuin korkeakouluopiskeli- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4621: joiden. Opiskelukustannuksista huolimatta olisi 29.39.55 lisäyksenä 6 300 000 markkaa
4622: oikeudenmukaisempaa tukea vähävaraisempia keskiasteen opiskeltjoiden opintotuen
4623: opiskelijoita tai ainakin osoittaa sama tuki kaikille opintorahaosuuden korottamiseen samaksi
4624: keskiasteen ja korkeakoulujen opiskelijoille. Mi- kuin korkeakouluopiskelijoilla.
4625: käli keskiasteen opiskelija jo joutuu kohtuutta-
4626:
4627: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
4628:
4629: Saara-Maria Paakkinen Timo Kietäväinen
4630: Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Rajamäki
4631: 1596 1985 vp.
4632:
4633: Raha-asia-aloite n:o 1470
4634:
4635:
4636:
4637:
4638: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen videokokei-
4639: luun
4640:
4641:
4642: Eduskunnalle
4643:
4644: Nuorisovuoden komitea on kiinnittänyt huo- Niinpä joukkotiedotuskasvatusta on laajennet-
4645: miota videoiden kautta lasten ja nuorten maail- tava aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä.
4646: maan leviäviin vahingollisiin ihanteisiin ja mallei- Samoin kuluttajavalistuksen keinoin on lisättävä
4647: hin. Videoiden katselussa katsoja itse päättää aikuisten tietoisuutta väkivaltaviihteen vaikutuk-
4648: minkä tyyppistä aiheistoa hän seuraa. Ihmisen sista nuoriin. Korkeatasoisten vaihtoehtoisten vi-
4649: oman valintakyvyn kehittyminen on hyvin tärkeää deolle tallennettujen ohjelmien saatavuutta on li-
4650: tilanteessa, jossa edellämainitunlaisia kaupallisen sättävä mm. kirjastojen kautta.
4651: kulttuuriteollisuuden tuotteita käytetään ja nii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4652: den tarjonta lisääntyy. taen,
4653: Myös lasten vanhempien ja kaikkien aikuisten
4654: vastuu ja kyky valita ja analysoida ohjelmatarjon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4655: taa lasten ja nuorten kanssa kasvaa. Tutkimusten 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4656: mukaan väkivaltaviihde, jota edelleen paljon liik- 29.56.30 lisåyksenå· JOO 000 markkaa kzr-
4657: kuu videokasetteina, luo ja vahvistaa väkivaltaisia jastojen videokokezlun toteuttamiseen.
4658: käyttäytymismalleja, turruttaa ja opettaa hyväksy-
4659: mään väkivallan.
4660:
4661: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
4662:
4663: Saara-Maria Paakkinen Timo Kietäväinen Riitta Järvisalo-Kanerva
4664: Reijo Lindroos Kari Rajamäki Olavi Martikainen
4665: 1985 vp. 1597
4666:
4667: Raha-asia-aloite n:o 1471
4668:
4669:
4670:
4671:
4672: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan kansanopiston
4673: perusparannus- ja muutostöihin
4674:
4675:
4676: Eduskunnalle
4677:
4678: Tuusulassa vuodesta 1907 toiminut Tuusulan ovat johtaneet opiston taloudellisiin vaikeuksiin.
4679: Kansanopisto on toteuttamassa perusparannus- ja Rakennustöiden loppuunsaattamiseksi on joudut-
4680: muutostöitä vuosisadan alussa rakennettuun ja tu turvautumaan jopa lyhytaikaisiin lainoihin.
4681: 1940-luvulla korjattuun opistorakennukseen. Yksinomaan lainojen lyhennys- ja korkomenot
4682: Opisto on valtakunnallinen ja laajennuksen tar- nousevat yli 1,0 miljoonan markan vuodessa.
4683: peen on sanellut suuri hakijamäärä sekä tilojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4684: ikä. taen,
4685: Vuosien 1983-85 aikana tehtyjen perusparan-
4686: nus- ja muutostöiden kokonaiskustannukset ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4687: hoavat kalustohankintoineen 7 miljoonaan mark- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4688: kaan. Kansanopisto on saanut investointeihinsa 29.57.52 (Eräät rakennusavustukset)
4689: valtionavustusta vain 900 000 markkaa ja ensi 1500 000 markkaa Tuusulan Kansanopis-
4690: vuodeliekin esitetään vain 300 000 markan suu- ton perusparannus- ja muutostöiden ra-
4691: ruista avustusta. Opisto on anonut huomattavasti hoittamiseen.
4692: enemmän, sillä aikaisemmat avustuspäätökset
4693:
4694: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
4695:
4696: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
4697: 1598 1985 vp.
4698:
4699: Raha-asia-aloite n:o 1472
4700:
4701:
4702:
4703:
4704: Paakkinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta eräiden opet-
4705: tajien työskentelyyn elinkeinoelämän palveluksessa työkokemuk-
4706: sen saamiseksi
4707:
4708: Eduskunnalle
4709:
4710: Hallitus on esittänyt apurahoja teollisuusalojen tulevat olemaan heidän vakinaisina työpaikkoi-
4711: opettajien teollisuusharjoittelua ja -työskentelyä naan.
4712: varten. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4713: Määrärahaa saadaan käyttää opettajille teolli- taen,
4714: suusharjoittelusta ja elinkeinoelämään tutustumi-
4715: sesta aiheutuvien sekä teollisuudessa määräaikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4716: sen työskentelyn aiheuttamien kustannusten kor- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4717: vaamiseksi myönnettäviin apurahoihin. 29. 76.541isäyksenä 500 000 markkaa opet-
4718: Opettajien ammattitaidon kannalta on kuiten- tajille myönnettäviin apurahoihin elinkei-
4719: kin välttämätöntä laajentaa mainittua tutustu- noelämå·n palveluksessa tapahtuvan måä·-
4720: mis- ja harjoittelutoimintaa niin, että opettajat räaikaisen työskentelyn aiheuttamiin kus-
4721: voisivat saada apurahaa myöskin työskennelläk- tannuksiin.
4722: seen elinkeinoelämän työpaikoissa, jotka usein
4723:
4724: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1986
4725:
4726: Saara-Maria Paakkinen Riitta Järvisalo-Kanerva
4727: Marjatta Väänänen Kari Rajamäki
4728: Olavi Martikainen
4729: 1985 vp. 1599
4730: Raha-asia-aloite n:o 1473
4731:
4732:
4733:
4734:
4735: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Big Band-Yh-
4736: distys ry:n toiminnan tukemiseen
4737:
4738:
4739: Eduskunnalle
4740:
4741: Suomessa on noin 40 big band-yhdistystä, joi- osto-, myynti- Ja vaihtoilmoituksia. Big bandit
4742: den kattojärjestönä on 14. 5. 1979 rekisteröity voisivat hankkia lehden välityksellä myös muusi-
4743: Suomen Big Band-Yhdistys r.y. Yhdistyksen pää- koita ja laulajia.
4744: tavoitteena on lisätä palveluita suomalaisille big Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4745: bandeille. Erityisesti big bandeille tarjotaan kou- taen,
4746: lutuspalveluita, nuottimateriaalia ja ohjausta. Li-
4747: säksi olisi välttämätöntä julkaista jäsenyhdistyksiä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4748: varten lehteä, jossa julkaistaisiin muun muassa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4749: ajankohtaisia asioita, soittimien osto- ja myynti- 29.90.52 JOO 000 markkaa Suomen Big
4750: ilmoituksia, big bandin varustukseen kuuluvan Band- Yhdistys ry:n toiminnan tukemi-
4751: kaluston kuten kaiutinlaitteiden ja mikrofonien seen.
4752:
4753: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
4754:
4755: Saara-Maria Paakkinen Ole Norrback Paavo Vesterinen
4756: Riitta Järvisalo-Kanerva Håkan Malm Liisa Arranz
4757: Timo Kietäväinen Helvi Koskinen Aarno von Bell
4758: Einari Nieminen Kari Urpilainen Esko Helle
4759: Tauno Valo Ville Komsi Pentti Lahti-Nuuttila
4760: Sakari Valli Boris Renlund Eeva Turunen
4761: Jorma Rantanen
4762: 1600 1985 vp.
4763:
4764: Raha-asia-aloite n:o 1474
4765:
4766:
4767:
4768:
4769: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikkioppi-
4770: laitosten valtionapuun uusien laitosten saattamiseksi valtionavun
4771: piiriin
4772:
4773: Eduskunnalle
4774:
4775: Maassamme toimii lukuisia korkeatasoisia mu- Nykyisistäkin oppilaitoksista vain osa saa täysi-
4776: siikkioppilaitoksia vailla kunnollista valtion- määräistä valtionapua ja monet muut harkinnan-
4777: apua. varaista apua, joka lähes sääntömääräisesti on liian
4778: Musiikin opetus peruskouluissa on riittämätön- alhainen oppilaitoksen oppilasmääriin, suorittei-
4779: tä musiikista kiinnostuneille, jotka useinkin ovat siin, henkilökuntaan ja tuloksiin nähden.
4780: varsin nuoria kansalaisia. Musiikkikoulujen ope- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4781: tussuunnitelmat pohjautuvat asetettuihin vaati- taen,
4782: muksiin. Samoin koulujen henkilökunta täyttää
4783: korkeat pätevyysvaatimukset. Musiikkiharrastuk- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4784: sen kannalta on tärkeää, että nuori ihminen pää- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4785: see ammattitaitoisten ja pätevien opettajien kou- 29.90.54 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
4786: lutettavaksi mahdollisimman varhaisessa vaihees- musiikkioppzlaitokszen ottamiseksi lakisää-
4787: sa. Nykyisillä musiikkioppilaitoksilla ei kyetä mu- teisen valtionavun piiriin ainakin kuuden
4788: siikkiopetuksen tarvetta tyydyttämään. uuden oppilaitoksen osalta.
4789:
4790: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
4791:
4792: Saara-Maria Paakkinen Timo Kietäväinen
4793: Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Rajamäki
4794: Olavi Martikainen
4795: 1985 vp. 1601
4796:
4797: Raha-asia-aloite n:o 1475
4798:
4799:
4800:
4801:
4802: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisotilojen
4803: rakentamiseen
4804:
4805:
4806: Eduskunnalle
4807:
4808: Nuorten vapaa-ajan vietolle ominaista on liik- on huutava pula. Arvokas nuoriso- ja varhaisnuo-
4809: kuminen joukoissa paikasta toiseen. Pulman risojärjestöjen arkisto- ja varusteaineisto makaa
4810: muodostaa se, että vain harvalla paikkakunnalla tarpeettoman usein yksityisten ihmisten ja perhei-
4811: toistaiseksi on nuorisotaloja, jotka voisivat tarjota den tiloissa, jolloin historiallisestikin arvokkaan
4812: avoimia kokoontumis- ja harrastustiloja nuorille aineiston säilyminen on epävarmaa.
4813: vaihtoehdoksi kaduilla kulkemiselle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4814: Myös kuntien myötämielisyyteen nuorisotalo- taen,
4815: jen rakentamisessa vaikuttaa valtion osuus kustan-
4816: nuksista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4817: Nuoriso tarvitsee lisäksi kipeästi myös järjestö- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4818: jen käyttöön kerhotiloja, harrastustiloja ja ko- 29.91.51 lisäyksenä 4500000 markkaa
4819: koontumistiloja. Jopa järjestöjen nimikkotiloista nuorisotzlojen rakentamiseen.
4820:
4821: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
4822:
4823: Saara-Maria Paakkinen Timo Kietäväinen
4824: Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Rajamäki
4825: Olavi Martikainen
4826:
4827:
4828:
4829:
4830: 201 428500120H
4831: 1602 1985 vp.
4832:
4833: Raha-asia-aloite n:o 1476
4834:
4835:
4836:
4837:
4838: Paakkinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta nuorisotyötä
4839: käsittelevään tutkimus- ja kokeilutoimintaan
4840:
4841:
4842: Eduskunnalle
4843:
4844: Kansainvälisen nuorisovuoden komitean kautta alueiden tietoja kartuttavia projekteja. Verrattuna
4845: on voitu ohjata nuorisotyota käsittelevään vaikkapa urheiluun tai kulttuuriin ei nuorisotyötä
4846: tutkimus- ja kokeilutoimintaan v. 1985 noin käsittelevää tutkimus- ja kokeilutoimintaa maas-
4847: 400 000 markkaa. Kaikkiaan mainittuun kokeilu- samme liiemmin ole tuettu.
4848: ja tutkimustoimintaan on osoitettu varoja vain va- Kansainvälisen nuorisovuoden mentyä on ole-
4849: jaan miljoonan markan verran, vaikka yleisesti on massa vaara käytettävissä olevien määrärahojen
4850: tiedossa nuorisotutkimuksen suuri tarve. Meillä huomattavasta laskusta.
4851: on toistaiseksi varsin vähän tutkittua tietoa nuor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4852: ten elämänasenteista, elämänodotuksista ja tule- taen,
4853: vaisuudenkuvista.
4854: Monet nuorisovuoden komitealle osoitetut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4855: hankkeet jäivät vaille tarvitsemiaosa määrärahoja 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4856: varojen puutteen vuoksi, vaikka projektianomuk- 29.91.511isäyksenä 530000 markkaa käy-
4857: set olivat tasokkaita, monipuolista tutkimus- ja tettäväksi nuorisotyötä käsittelevään tutki-
4858: kokeilutoimintaa tuottavia sekä myös uusien osa- mus- ja kokeilutoimintaan.
4859:
4860: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
4861:
4862: Saara-Maria Paakkinen Timo Kietäväinen
4863: Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Rajamäki
4864: Olavi Martikainen
4865: 1985 vp. 1603
4866:
4867: Raha-asia-aloite n:o 1477
4868:
4869:
4870:
4871:
4872: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisopoliit-
4873: tisen kirjaston ja tietopalvelun tukemiseen
4874:
4875:
4876: Eduskunnalle
4877:
4878: Kansalaiskasvatuksen yhteydessä sijaitseva nuo- tämätön, sillä edessä on merkittäviä kirjahankin-
4879: risopoliittinen kirjasto ja tietopalvelu ovat saa- toja ja tietopalvelun toiminnan edelleen kehittä-
4880: neet riittämättömät valtionavustukset. Katettava- mmen.
4881: na ovat työntekijöiden palkkauskustannukset ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4882: sosiaalikulut, nuorisotutkimuslehden kulut, tilo- taen,
4883: jen vuokrat, julkaisujen ja kirjojen tilauskulut ja
4884: bibliografiat sekä tietokonepäätteen hankinta, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4885: ka välttämättömänä hankintana aiheutti sen, ettei 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4886: kirjastolla ollut käytettävissään kuluvalle vuodelle 29.91.511isäyksenä 50 000 markkaa nuori-
4887: kirjamäärärahoja juuri ollenkaan. sopoliittisen kirjaston ja tietopalvelun tu-
4888: Ensi vuodelle esitetty määräraha on täysin riit- kemiseen.
4889:
4890: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
4891:
4892: Saara-Maria Paakkinen Riitta Järvisalo-Kanerva
4893: Kari Rajamäki Olavi Martikainen
4894: 1604 1985 vp.
4895:
4896: Raha-asia-aloite n:o 1478
4897:
4898:
4899:
4900:
4901: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työläisnuorisoliikkeen
4902: 80-vuotisjuhlavuoden toimintojen ja tapahtumien rahoittami-
4903: seen
4904:
4905: Eduskunnalle
4906:
4907: Työläisnuorisoliike täyttää ensi vuonna 80 vuot- lisuuksista vaikuttaa niihin, kokeilutoimintaa
4908: ta. Liikkeen merkitys suomalaisen nuorisotoimin- nuorison tapaamiseksi ja tavoittamiseksi eri tilan-
4909: nan historiassa kuin myös nykyisyydessä on suuri. teissa sekä tiedotustoimintaa ja nuorisopolitiikan
4910: Työläisnuorisoliikkeen juhlavuotta vietetään mo- tekoa.
4911: nin tavoin. Meneillään on liikkeen kokonaisvaltai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4912: sen historian kirjoittaminen. Tampereella järjes- taen,
4913: tää sosiaalidemokraattinen liike valtakunnallisen
4914: tapahtuman juhlavuoden merkeissä. Nuorten ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4915: Puolesta Keskusliitto toteuttaa laajahkon selvityk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
4916: sen, jossa kartoitetaan nykynuorison suhtautumis- 29.91.51 300 000 markkaa Nuorten Puo-
4917: ta yleensä poliittiseen nuorisotoimintaan ja sosia- lesta Keskusliitolle työläisnuorisoliikkeen
4918: lidemokraattiseen nuorisotoimintaan erityisesti. BO-vuotisen toiminnan juhlavuoden ta-
4919: Projektiin sisältyy tutkimusta ja selvitystä nuorten pahtumien rahoitukseen.
4920: todellisista asenteista, niiden synnystä ja mahdol-
4921:
4922: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
4923:
4924: Saara-Maria Paakkinen Paavo Lipponen
4925: Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Rajamäki
4926: 1985 vp. 1605
4927:
4928: Raha-asia-aloite n:o 1479
4929:
4930:
4931:
4932:
4933: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta soittovälineiden vuok-
4934: raustoiminnan käynnistämiseen nuoriso-orkestereille
4935:
4936:
4937: Eduskunnalle
4938:
4939: Kunnat vo1s1vat hankkia omistukseensa nuor- on varsin kallista. Kunnat voisivat hankkia laitteet
4940: ten parissa suosittujen musiikki-instrumenttien ja ja soittimet nuorten kanssa asiasta neuvoteltuaan
4941: muiden -tarvikkeiden varastoja, joista sitten nuo- ja käynnistää näiden vuokrauksen ja lainaustoi-
4942: rille lainattaisiin tai vuokrattaisiin heidän tarvitse- minnan nuorten musiikin harrastamisen edistämi-
4943: mansa laitteet. seksi.
4944: Kaikista kulttuuriharrastuksista musiikki eri Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4945: muodoissaan on nuorten keskuudessa ylivoimai- taen,
4946: sesti muita suositumpi. Musiikin avulla nuoret il-
4947: mentävät itseään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4948: Monelta nuorelta puuttuu mahdollisuus itse 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
4949: harjoitella soittamista musiikki-instrumenttien 29.91.51 1 000 000 markkaa nuorten soit-
4950: puuttuessa. Pienten kokoonpanojen harjoittelua tovälineiden vuokraus- ja lainaustoimin-
4951: helpottaisi kovaäänislaitteiden kanssa harjoittelu. nan aloittamiseksi kunnissa.
4952: Näiden instrumenttien ja laitteiden hankkiminen
4953:
4954: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
4955:
4956: Saara-Maria Paakkinen Timo Kietäväinen
4957: Riitta Järvisalo-Kanerva Olavi Martikainen
4958: 1606 1985 vp.
4959:
4960: Raha-asia-aloite n:o 1480
4961:
4962:
4963:
4964:
4965: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden
4966: seurausvaikutusten lieventämiseen
4967:
4968:
4969: Eduskunnalle
4970:
4971: Nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmä on laa- lekkään toiminnan piiriin. Monet ovat aktivointi-
4972: jennettu koskemaan koko maata. Yhteiskuntata- leirien myötä löytäneet itselleen elämänikäisen
4973: kuu on merkittävä askel nuorten työttömyyson- harrastuksen ao. järjestöjen parista. Leirien luon-
4974: gelman ratkaisemisessa. Nuorten työttömyyttä ei teeseen on työn ohella kuulunut myös yhteiskun-
4975: kuitenkaan onnistuta kokonaan poistamaan. nallisten asioiden, ennen kaikkea työttömyyden
4976: Nuorisojärjestöt ja kuntien nuorisolautakunnat syiden pohdinta ja selvittely.
4977: ovat järjestäneet nuorille työttömille ja kesätyötä Ei ole myöskään vailla vähäistä merkitystä se,
4978: vailla oleville aktivointileirejä. Leirien rahoitus on että työleirikohteet ovat olleet järjestäjille tärkei-
4979: järjestetty valtion budjetissa momentilla 29.91.61 tä; toisin sanoen osallistujille mielekkäitä. Näiden
4980: (Nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieven- kohteiden määrä on kokemusten myötä lisäänty-
4981: täminen). Vuonna 1983 tähän tarkoitukseen oli nyt koko ajan.
4982: osoitettu kolme miljoonaa markkaa, mutta kulu- Järjestetyt leirit ovat olleet kaikille työttömille
4983: valle vuodelle eduskunta ei myöntänyt määrära- nuorille ja kesätyötä vailla oleville avoimia ja pää-
4984: hoja tähän tarkoitukseen. osa nuorista on tullut leireille työvoimatoimisto-
4985: Aktivoimileirejä järjestettiin vuoden 1983 aika- jen välityksellä.
4986: na seuraavasti: Lukuisat kunnat ja järjestöt ovat suunnitelleet
4987: Nuorisolautakunnat vastaavien leirien järjestämistä myös ensi kesänä.
4988: 152 kuntaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4989: 3 200 osallistujaa taen,
4990: Nuorisojärjestöt
4991: 26 järjestöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4992: 44 kohdetta 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4993: 829 osallistujaa 29.91.61 3 500 000 markkaa nuorisotyöt-
4994: Yhteensä siis noin 4 000 nuorta työtöntä tai ke- tömyyden seurausvaikutusten lieventämi-
4995: sätyötä vailla olevaa pääsi vähintään viikoksi mie- seen.
4996:
4997: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
4998:
4999: Saara-Maria Paakkinen Timo Kietäväinen Riitta Järvisalo-Kanerva
5000: Reijo Lindroos Kari Rajamäki Olavi Martikainen
5001: 1985 vp. 1607
5002:
5003: Raha-asia-aloite n:o 1481
5004:
5005:
5006:
5007:
5008: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta mielipide-
5009: lehtien tukemiseen
5010:
5011:
5012: Eduskunnalle
5013:
5014: Mielipidelehtiä on tuettu vuodesta 1979 läh- tuessa verrattuna uskonnollisten lehtien saamaan
5015: tien, jolloin ensimmäisen kerran valtion tulo- ja tukeen.
5016: menoarvioon osoitettiin 1 000 000 markkaa tähän Mielipidelehdet toteuttavat sananvapautta ja ri-
5017: tarkoitukseen. Siitä lähtien on tämä määräraha ol- kastuttavat kulttuurielämäämme sekä eläväittävät
5018: lut vuosittain tulo- ja menoarviossa. Vuonna 1985 yhteiskunnassamme käytävää keskustelua. Ne
5019: mielipidelehtiä tuettiin 1 400 000 markalla. Vuo- ovat laaja-alainen ja monitahoinen ryhmä verrat-
5020: den 1986 tulo- ja menoarviossa on momentille tuna uskonnollisiin lehtiin. Mielipidelehtien saa-
5021: 29.99.57 ehdotettu 1450 000 markkaa valtioneu- man tuen tulisikin olla vähintään yhtä suuri kuin
5022: voston käytettäväksi avustuksina mielipidelehtien uskonnollisten lehtien tuki. Mielipidelehdet lisäk-
5023: tukemiseen. si kamppailevat suurissa taloudellisissa vaikeuksis-
5024: Uskonnollisten lehtien tukemiseen on valtion sa.
5025: tulo- ja menoarviossa osoitettu määräraha vuodes- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5026: ta 1977 lähtien. Vuonna 1985 uskonnollisia lehtiä
5027: tuettiin 1 600 000 markalla. Vuoden 1986 tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5028: menoarviossa on momentille 29.99. 56 ehdotettu 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5029: 1 700 000 markkaa valtioneuvoston käytettäväksi 29.99.57 lisäyksenä 250 000 markkaa eli
5030: avustuksina uskonnollisten lehtien tukemiseen. yhteensä 1 700 000 markkaa käytettäväksi
5031: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioehdotus mer- mielipidelehtien tukemiseen.
5032: kitsee suhteellista pienennystä mielipidelehtien
5033:
5034: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
5035:
5036: Saara-Maria Paakkinen Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Rajamäki
5037: 1608 1985 vp.
5038:
5039: Raha-asia-aloite n:o 1482
5040:
5041:
5042:
5043:
5044: Paakkinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta työvoimaneu-
5045: vojien tointen perustamiseksi työvoimahallintoon nuorten työ-
5046: voimapalvelujen tehostamiseksi
5047:
5048: Eduskunnalle
5049:
5050: Työvoimahallinnossa on puute nuorten työvoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5051: mapalveluihin erikoistuneesta henkilökunnasta. taen,
5052: Kulumassa olevan nuorisovuoden aikana työvoi-
5053: maministeriössä on kiinnitetty kasvavaa huomiota että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5054: nuorten asiakkaiden tarvitseman erityisasiantun- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5055: temuksen lisäämiseksi kaikilla tasoilla, mutta 34.06.01 lisäyksenä 470000 markkaa
5056: edelleen tarvitaan lisää väkeä. Nuoret ovat erityis- nuorten työvoimapalveluihin erikoistunei-
5057: ryhmä, joka tarvitsee suurta huomiota nimen- den vizden työvoimaneuvojan toimen pe-
5058: omaan työelämään siirtymisessä. rustamiseen työvoimahallintoon.
5059:
5060: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5061:
5062: Saara-Maria Paakkinen Timo Kietäväinen
5063: Riitta Järvisalo-Kanerva Reijo Lindroos
5064: Kari Rajamäki
5065: 1985 vp. 1609
5066:
5067: Raha-asia-aloite n:o 1483
5068:
5069:
5070:
5071:
5072: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten vuokra-asunto-
5073: jen rakentamiseen
5074:
5075:
5076: Eduskunnalle
5077:
5078: Nuoren ihmisen ensimmäinen asunto on lähes sista, olisi tavalla tai toisella tästä hakumenettelys-
5079: poikkeuksetta vuokra-asunto. Nuori ei halua sitoa tä riippumatta kyettävä turvaamaan nuorille tietty
5080: itseään omistusasunnon vuokravelkaan eikä hä- asuntomäärä.
5081: nellä olisi mahdollisuuttakaan saada tarvitse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5082: maansa lainaa pankista. Nuori ei myöskään halua taen,
5083: sitoa itseään heti tiettyyn paikkaan tai paikkakun-
5084: taan vanhempiensa kodista irtaannuttuaan. Nuori että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5085: haluaa vuokra-asunnon. Niitä meillä ei ole riittä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5086: västi. 35.45.83 lisäyksenä 200 000 000 markkaa
5087: Kun on epätietoista miten tulevana vuonna va- erityisesti nuonlle varattavia vuokra-asun-
5088: ratut aravamäärärahat jaetaan johtuen hakemuk- toja varten.
5089:
5090: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
5091:
5092: Saara-Maria Paakkinen Timo Kietäväinen
5093: Riitta Järvisalo-Kanerva Reijo Lindroos
5094: Kari Rajamäki
5095:
5096:
5097:
5098:
5099: 202 428500120H
5100: 1610 1985 vp.
5101:
5102: Raha-asia-aloite n:o 1484
5103:
5104:
5105:
5106:
5107: Paasilinna ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin
5108: taiteilijaeläkkeisiin
5109:
5110:
5111: Eduskunnalle
5112:
5113: Valtion vuotta 1986 koskevassa tulo- ja menoar- Muusta työeläkejärjestelmän: mukaisesta toi-
5114: vioesityksessä esitetään ylimääräisistä taiteilija- meentulotuevasta voidaan todeta, että vain pieni
5115: eläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen osa taiteilijoista kuuluu yrittäjäeläkejärjestelmän
5116: (75/74) mukaisten eläkkeiden määrän ylärajaksi (YEL) piiriin, ja tämä eläkejärjestelmä soveltuu
5117: 30 taiteilijaeläkettä. Määrä on puolta pienempi muutoinkin huonosti taiteellista työtä tekeviin.
5118: kuin nykyinen eläkkeiden määrä. Työeläkejärjestelmän (TEL) piirissä puolestaan
5119: Esitystä on perusteltu ns. freelancer-eläkejärjes- ovat vain pitkässä työsuhteessa olevat taiteenhar-
5120: telmän voimaantulolla vuoden 1986 alusta sekä joittajat.
5121: yleisen työeläkejärjestelmän mukaisen toimeentu- Lisäksi on mainittava, että taiteilijaeläke ei ole
5122: loturvan kehittymisellä. luonteeltaan sosiaalinen, vaan se myönnetään
5123: Taiteilijajärjestöjen edustajat pitävät edellä tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana
5124: mainittuja perusteluja virheellisinä. Ns. freelan- tai esittävänä taiteilijana. Tällaisena eläkkeenä sil-
5125: cer-eläke koskee täysimääräisenä vain vuonna lä on jo lähes 150 vuoden perinne. Eläkejärjestel-
5126: 1963 ja sen jälkeen syntyneitä. Tämä merkitsee si- mien kehittymättömyyden vuoksi taiteilijaeläk-
5127: tä, että täyttä freelancer-eläkettä saavia taiteen- keitä myönnettäessä on kuitenkin jouduttu otta-
5128: harjoittajia on vasta vuoden 2020 tienoilla, mikäli maan huomioon myös sosiaalisia perusteita. Nä-
5129: yleinen eläkeikäraja pysyy ennallaan. Järjestelmä mä perusteet ovat näkyneet eläkkeiden suuruu-
5130: ei siten auta niitä taiteilijoita, jotka tänä päivänä dessa, ei myönnettyjen eläkkeiden määrässä.
5131: ovat eläkeiässä tai lähestyvät sitä. Sitä paitsi kaikki Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5132: ns. vapaat taiteilijat, kuten esim. kirjailijat ja sä- taen,
5133: veltäjät, jäävät kokonaan lain soveltamispiirin ul-
5134: kopuolelle, koska laki koskee vain työsuhteessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5135: olevia. Kysymyksessä on muutoinkin vain työelä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5136: kejärjestelmässä kauan olleen puutteen paikkaus 28. 07. 06 lisäyksenä 1 792 000 markkaa
5137: huonossa asemassa olleiden freelancereiden osal- kiiytettävå'ksi ylimääråiszi'n taitezlzjizelå'k-
5138: ta. keisiin.
5139:
5140: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5141:
5142: Reino Paasilinna Kari Urpilainen
5143: Pekka Leppänen Marjatta Väänänen
5144: Iiro Viinanen
5145: 1985 vp. 1611
5146:
5147: Raha-asia-aloite n:o 1485
5148:
5149:
5150:
5151:
5152: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion audiovisuaalisen
5153: keskuksen kaluston ja laitteiden hankkimiseen
5154:
5155:
5156: Eduskunnalle
5157:
5158: Hallituksen teknologiapoliittisen selonteon den 1986 TMAE:ssa varattu kaluston ja laitteiden
5159: mukaan opetusteknologia on painopistealue, jolle hankintaan 200 000 mk, mikä on vain neljännes
5160: varataan lisää määrärahoja. Kuitenkaan juuri tällä lasketusta tarpeesta. Anotuilla varoilla on ollut
5161: alalla toimiva opetusministeriön alainen Valtion tarkoitus hankkia keskukselle toimiva atk-järjes-
5162: av-keskus ei ole vuosiin saanut lisää edes jokapäi- telmä sekä videonauhojen välityksen jatkuvasti li-
5163: väisen toiminnan ylläpitoon tarvittavia resursseja, sääntyessä hankkia videonauhoitus- ja kopiointi-
5164: huolimatta palvelusten kysynnän moninkertaistu- lai tteisto.
5165: misesta kuluvan vuosikymmenen aikana. Valtion av-keskuksessa tehdyn tietojenkäsitte-
5166: Av-keskuksen toimintaa heikentää puutteellis- lyn kokonaistutkimuksen ja alustavien tarjousten
5167: ten henkilöstöresurssien lisäksi oleellisesti se, että perusteella myyntiosaston ja elokuvalainaamon
5168: kaikki av-aineiston välitykseen liittyvä kirjanpito, atk-laitteistoihin tarvitaan 400 000 markan määrä-
5169: laskutus, tilastoimi jne. hoidetaan käsin atk-jär- raha.
5170: jestelmän puuttuessa. Esimerkiksi elokuvapalve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5171: lusta lainattiin kuluvan vuoden ensimmäisen puo- taen,
5172: liskon aikana yli 12 000 elokuvaa tai kuvanauhaa;
5173: myyntipalvelusta myytiin vastaavana aikana lähes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5174: 11 000 äänitettä, lähes 2 000 diasarjaa ja yli 200 1986 tulo- ja menoarvioon Valtion audio-
5175: video-ohjelmaa, joiden kaikkien kirjanpito hoi- visuaalisen keskuksen kaluston ja laittei-
5176: dettiin käsityönä. Aineiston kysyntä olisi vieläkin den hankkimista koskevalle momentzlle
5177: suurempi, mutta sitä ei nykyisillä resursseilla kye- 29. 06. 70 lisämäärärahana 400 000 mark-
5178: tä tyydyttämään. kaa atk-järjestelmän ja videokopiointzlait-
5179: Valtion audiovisuaaliselle keskukselle on vuo- teiston hankkimista varten.
5180:
5181: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5182:
5183: Reino Paasilinna Kari Urpilainen
5184: 1612 1985 vp.
5185:
5186: Raha-asia-aloite n:o 1486
5187:
5188:
5189:
5190:
5191: Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin yli-
5192: opiston rakennusten perusparannushankkeisiin
5193:
5194:
5195: Eduskunnalle
5196:
5197: Helsingin yliopiston käytössä olevien kiinteistö- Ellei pieniin perusparannuksiin voida osoittaa
5198: jen ikä on suhteessa valtionhallinnon muuhun ra- 16,5 mmk vuosittain, joudutaan vastaavasti erilli-
5199: kennuskantaan huomattavan korkea. Osittain sik- siä peruskorjaushankkeita lisäämään ja hankki-
5200: si niiden kunto on heikompi kuin keskimäärin maan vuokratilat peruskorjauksen ajaksi. Vuoden
5201: yleensä. Keskustan yliopistoalueen kiinteistöistä 1985 budjetissa yliopisto sai perusparannuksiin 7
5202: suurin osa kuuluu eriasteisen rakennussuojelun mmk.
5203: piiriin. Niiden korjaus edellyttää täten erikoisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5204: huolellista suunnittelua ja toteuttamista, mikä li- nioittavasti,
5205: sää korjausmäärärahojen tarvetta. Yliopiston käy-
5206: tössä olevat korjausmäärärahat ovat suhteellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5207: ottaen olleet huomattavasti pienemmät kuin 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5208: muualla valtionhallinnossa sekä tuntuvasti alle 29.10.75 lisäyksenä 9500000 markkaa
5209: yleisesti hyväksytyn suosituksen, joka on 0,5- Helsingin yliopiston rakennusten peruspa-
5210: 4 % rakennusten uushankintahinnasta. rannushankkeisiin.
5211:
5212: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5213:
5214: Reino Paasilinna Pirkko Turpeinen Martti Tiuri
5215: Lea Kärhä Päivi Varpasuo Tauno Valo
5216: Pertti Salolainen Tarja Halonen Marjatta Väänänen
5217: Ole Wasz-Höckert Ritva Laurila Helvi Koskinen
5218: Impi Muroma Pirjo Ala-Kapee Elsi Hetemäki-Olander
5219: Ben Zyskowicz Eva-Riitta Siitonen Saara-Maria Paakkinen
5220: 1985 vp. 1613
5221:
5222: Raha-asia-aloite n:o 1487
5223:
5224:
5225:
5226:
5227: Paasilinna: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin kan-
5228: sainvälisen koulun valtionapuun
5229:
5230:
5231: Eduskunnalle
5232:
5233: Kansainvälisten koulujen verkostoa käyttävät on niin ikään luvattu ottaa huomioon. Englanti-
5234: lukuisat suomalaiset diplomaatti- ja liikemiesper- laisen ja Helsingin kansainvälisen koulun saama
5235: heiden lapset hyväkseen eri puolilla maailmaa. valtionapu on kerrassaan epätasapainoinen.
5236: Helsinki on ainoita Länsi-Euroopan pääkaupun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5237: keja, jossa koulu ei ole saanut valtion tai kunnan taen,
5238: tukea eikä lukukausimaksujensa suuruuden vuok-
5239: si ole voinut tarjota myöskään takaisinmuuttaneil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5240: le suomalaislapsille edes väliaikaista jatkomahdol- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
5241: lisuutta saman koulujärjestelmän ja kielen puit- 29.46.52 lisäyksenä 100 000 markkaa
5242: teissa. Helsingin kansainvälisen koulun valtion-
5243: Wider-instituutin henkilökunnan koulutarpeet apuun.
5244:
5245: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5246:
5247: Reino Paasilinna
5248: 1614 1985 vp.
5249:
5250: Raha-asia-aloite n:o 1488
5251:
5252:
5253:
5254:
5255: Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
5256: teen kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten
5257:
5258:
5259: Eduskunnalle
5260:
5261: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä esitetään tettu ensisijaisesti suuriin hankkeisiin. Jo yksistään
5262: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain tehtyjen hakemusten määrästä voidaan päätellä,
5263: (1045/80, muut. 948/81) 8 §:n mukaisesti kun- että kunnat ovat halukkaita sijoittamaan kulttuu-
5264: nalle tai kunnan osoituksesta yhteisölle myönnet- ritoimintaan, kun siihen on mahdollista saada
5265: tävien avustusten määräksi 1 milj. markkaa. Mää- avustusta.
5266: rä on 1, 5 milj. markkaa pienempi kuin vuoden Taiteilijajärjestöjen mielestä avustuksiin myön-
5267: 1985 tulo- ja menoarviossa. Hallituksen esitystä ei nettävän määrärahan supistaminen heti ensim-
5268: ole perusteltu. mäisen vuoden jälkeen ei ole perusteltavissa.
5269: Vuonna 1986 ensimmäistä kertaa jaetut avus- Päinvastoin on tarvetta määrärahan tuntuvaan
5270: tukset, määrältään 2,5 milj. markkaa, saatiin nostamiseen.
5271: eduskuntaan raha-asia-aloitteena. Hakemuksia on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5272: tähän mennessä tehty n. 30 milj. markan arvosta, taen,
5273: mikä ei anna edes todenmukaista kuvaa tarpeesta,
5274: koska tieto määrärahan olemassaolosta saatiin niin ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5275: myöhään, että kaikki tahot eivät sitä ymmärtäneet 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
5276: tai ehtineet anoa. 29.56.28 alamomentzlle 3 lisäyksenä
5277: Kulttuuritoimintalain mukaiset avustukset so- 2 000 000 markkaa valtionosuuteen kult-
5278: veltuvat erinomaisesti niiden rakentamis- ym. tuuritoimintaan tarvittavia ttloja ja laittei-
5279: hankkeiden rahoittamiseen, joihin ei ole mahdol- ta varten.
5280: lista saada veikkausvoittovaroja, jotka on tarkoi-
5281:
5282: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5283:
5284: Reino Paasilinna Kari Urpilainen
5285: 1985 vp. 1615
5286:
5287: Raha-asia-aloite n:o 1489
5288:
5289:
5290:
5291:
5292: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisessä työsuhteessa
5293: olevien työntekijöiden vakinaistamiseksi Valtionrautateillä
5294:
5295:
5296: Eduskunnalle
5297:
5298: Valtionrautateillä rataosasto työllisti tammi- sen, että palkkausmäärärahat voitatsun osoittaa
5299: elokuussa 1985 noin 2 950 työntekijää. Näistä nykyisten investointi- ja työllisyysmäärärahojen si-
5300: huomattava osa on tilapäistä työvoimaa. Näiden jaan suoraan palkkausmometilta.
5301: työntekijöiden osalta tilapäisyyttä on jatkunut Edellä olevan johdosta ehdotamme,
5302: muutaman kuukauden tai enintään vuoden pirui-
5303: sin määräaikaisin työsuhtein useiden vuosien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5304: ajan. Tilanne johtaa siihen, että työntekijät ovat 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5305: jatkuvassa epävarmuudessa työn jatkumiseen näh- 31.90.01 242000000 markan lisämää-
5306: den ja jäävät eräiltä osin vaille vakinaiselle työnte- rärahan, jonka puitteissa Valtionrautateillä
5307: kijälle kuuluvia etuuksia. nykyisiii tzlapäisessä työsuhteessa olevia
5308: Rataosasto voisi vakinaistaa nykyisten lisäksi henkzlöitä voitaisiin vakinaistaa noin 600
5309: noin 600 henkilöä. Tämän määrän vakinaistami- henkzlöä.
5310: nen ei itse asiassa aiheuta muita muutoksia kuin
5311:
5312: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5313:
5314: Reino Paasilinna Kari Urpilainen
5315: Paavo Lipponen Tuulikki Hämäläinen
5316: 1616 1985 vp.
5317:
5318: Raha-asia-aloite n:o 1490
5319:
5320:
5321:
5322:
5323: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisradiotoimintaa
5324: varten
5325:
5326:
5327: Eduskunnalle
5328:
5329: Maamme on uusien paikallisradioiden, kaapeli- kuntien luoda kansalaisille mahdollisuudet ohjel-
5330: ja satelliittitelevision sekä videokasettien käytön mien tekemiseen tai niihin osallistumiseen perus-
5331: yleistymisen myötä yhä selkeämmin muuttumassa tamalla sopivin teknisin välinein varustettuja
5332: viestintäyhteiskunnaksi. Tässä tilanteessa on tär- '' nauhapajoja''. Yleisradion teknistä välineistöä
5333: keää turvata kansalaisille todellisempi sananva- ja asiantuntemusta voitaisiin käyttää hyväksi so-
5334: paus ja sanomisen oikeus eetterissä, varallisuuden veltuvin osin. Tällaiset "nauhapajat" olisivat var-
5335: tai asuinpaikan sitä estämättä. sin tehokas keino viestintäkasvatuksen edistämi-
5336: Koska puhuminen on ihmiselle luomaisin vies- seksi. Tulevaisuudessa toimintaa tulisi laajentaa
5337: tinnän muoto, tulisi kansalaisille luoda tasavertai- perustamalla ''videopajoja' ', joissa kansalaisilla
5338: set mahdollisuudet tuoda radiossa esiin tärkeiksi olisi omakohtaisesti tilaisuus tutustua televisioil-
5339: katsomiaan asioita. Kaksisuuntainen tiedonvälitys maisun perusteisiin.
5340: on informaatioyhteiskunnan tärkeä demokraatti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5341: nen edelltys. taen,
5342: Tähän tavoitteeseen on pyritty Yleisradion Ou-
5343: lussa ja Helsingissä aloittamalla kansalaisradioko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5344: keilulla. Sananvapauden turvaaminen ei kuiten- 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
5345: kaan ole yksinomaan Yleisradion tehtävä. Yleisra- mentzlle 31.99.35 500000 markkaa kan-
5346: dion tekniset resurssit eivät myöskään riitä tarjoa- salaisradiotoiminnan laajentamiseksi ta-
5347: maan kovin laajaa ohjelmantekomahdollisuutta voitteena ulottaa kansalazsradiotoiminta
5348: kansalaisille. Koska radio-ohjelmat ovat eräs tä- koko maahan.
5349: män päivän kulttuurin muoto, tulisi valtion ja
5350:
5351: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5352:
5353: Reino Paasilinna Hannu Kemppainen Marjatta Stenius-Kaukonen
5354: 1985 vp. 1617
5355:
5356: Raha-asia-aloite n:o 1491
5357:
5358:
5359:
5360:
5361: Paasilinna ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Työterveyslai-
5362: toksen valtionapuun
5363:
5364:
5365: Eduskunnalle
5366:
5367: Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoitukses- Hallituksen esittämä menettely vähentää Raha-
5368: ta annettiin vuonna 1978 laki. Valtio ja toimintaa automaattiyhdistyksen mahdollisuuksia tukea va-
5369: siihen asti ylläpitänyt yksityinen Työterveyssäätiö paaehtoisten kansalaisjärjestöjen toimintaa muun
5370: tekivät tuolloin sopimuksen, jossa muun muassa muassa lasten, vammaisten ja vanhusten hyväksi.
5371: säätiö luovutti valtiolle omaisuutensa ja valtio si- Avustuksia ei riittäisi lainkaan uusien toimintojen
5372: toutui lailla suorittamaan laitoksen vuotuisista aloittamiseen. Menettely merkitsee maamme vä-
5373: menoista 4/5 valtion tulo- ja menoarviossa oleval- häosaisiin kohdistuvan sosiaalipolitiikan leikkaa-
5374: la määrärahalla. Tuohon asti Työterveyslaitoksen mista, samalla kun valtio säästää keräämiään vero-
5375: toiminta oli saanut rahoitustukea muun muassa varoja edellä mainitun 17,4 miljoonaa markkaa.
5376: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta. Siirtymä- Tämän lisäksi vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa
5377: vaiheessa vuonna 1979 tuki oli 5 prosenttia Raha- siirrettiin Raha-automaattiyhdistyksen vastuulle
5378: automaattiyhdistyksen jaettavana olleesta tuotosta ns. lomarahoja 18,3 miljoonaa markkaa, mikä
5379: eli 4 920 000 markkaa. siirto on säilytetty uudessakin budjetissa. Edelleen
5380: Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa tämän lain vuonna 1984 siirrettiin 40 miljoonaa markkaa ns.
5381: tarkoittaman momentilla 33.06.50 olevan määrä- Valtava-uudistuksen siirtymäkauden rahoituk-
5382: rahan suuruus on 80,9 miljoonaa markkaa. seen.
5383: Hallituksen esityksessä vuoden 1986 tulo- ja Hallitus antoi maaliskuussa 1985 eduskunnalle
5384: menoarvioksi tämä määräraha on vain 75,4 mil- terveyspoliittisen selonteon, jossa esitetyt periaat-
5385: joonaa markkaa. Määrärahan vähennys ei johdu teet otettiin hyväksyen vastaan. Eräänä tavoittee-
5386: Työterveyslaitoksen toiminnan vähenemisestä na selonteon mukaan on edellytysten luominen
5387: vaan siitä, että hallitus on katsonut voivansa siir- vapaaehtoisille kansalaisjärjestöille oman panok-
5388: tää osan valtion lakisääteisestä rahoitusvastuusta sensa antamiseen terveyspolitiikan toteuttamises-
5389: Raha-automaattiyhdistyksen kannettavaksi. Mo- sa. Maailman Terveysjärjestön (WHO) 38. yleis-
5390: mentin perusteluihin onkin ehdotuksessa merkit- kokouksessa toukokuussa 1985 korostettiin kansa-
5391: ty, että Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta laisjärjestöjen tärkeää osuutta julkisen hallinnon
5392: myönnetään Työterveyslaitokselle 17,4 miljoonaa rinnalla yhteistyökumppanina terveyspolitiikan
5393: markkaa, mikä on peräti 6,2 prosenttia jaettavana tavoitteiden toteuttamisessa. Hallituksen budjet-
5394: olevasta summasta. tiesitys on johtamassa kehitystä aivan päinvastai-
5395: Tämä hallituksen esittämä menettely on vastoin seen suuntaan.
5396: niitä periaatteita, joista sovittiin ja jotka myös kir- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5397: jattiin Työterveyslaitosta koskevan lain perustelui-
5398: hin. Tämä merkitsee valtion taholta yksipuolisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5399: päätettyä paluuta ennen laitoksen toiminnan uu- 1986 tulo- ja menoarvioon Työterveyslai-
5400: delleenjärjestelyjä vallinneeseen tilanteeseen. toksen toiminnan rahoitusta koskevalle
5401: Tämä menettely on myös vastoin sosiaali- ja ter- momentzlle 33.06.50 Työterveyslaitoksen
5402: veysjärjestöjen muodostaman Raha-automaattiyh- toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain
5403: distyksen ja valtion yhdessä omaksumaa käytän- määräämän valtionosuuden 92 800 000
5404: töä, joka on kirjattu raha-automaattiasetukseen ja markkaa, jolloin Työterveyslaitos ei tarvit-
5405: jonka mukaan avustusta Raha-automaattiyhdis- se avustusta Raha-automaattiyhdistyksen
5406: tyksen tuotosta ei saa myöntää sellaisiin menoi- tuotosta.
5407: hin, joiden suorittaminen lakisääteisesti tai muu-
5408: toin ilmeisesti kuuluu valtiolle.
5409: 203 428500120H
5410: 1618 1985 vp. - RA n:o 1491
5411:
5412: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
5413:
5414: Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaari Ole Wasz-Höckert
5415: Timo Kietäväinen Antti Kalliomäki Ritva Laurila
5416: Pekka Myllyniemi Tauno Valo Helvi Koskinen
5417: Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg Kati Peltola
5418: 1985 vp. 1619
5419:
5420: Raha-asia-aloite n:o 1492
5421:
5422:
5423:
5424:
5425: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta laser-aivoleikkauslaitteen
5426: hankkimiseksi HYKSiin
5427:
5428:
5429: Eduskunnalle
5430:
5431: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neuro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5432: kirurgian laitos tarvitsee lasersädettä käyttävän taen,
5433: leikkauslaitteen voidakseen operoida tyydyttävällä
5434: tarkkuudella syvällä aivoissa sijaitsevien kasvain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5435: ten osien poistot. Näin voitaisiin säästää esimer- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5436: kiksi kuulohermoja, kun ei tarvitsisi niin suuressa 33.79.32 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
5437: määrin käsitellä mekaanisesti kudoksia, vaan ne laser-aivoleikkauslaitteen hankkimiseksi
5438: voitaisiin laserilla polttaa haihduttamalla. HYKSiin.
5439:
5440: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5441:
5442: Reino Paasilinna Kari Urpilainen
5443: Paavo Lipponen Martti Lähdesmäki
5444: 1620 1985 vp.
5445:
5446: Raha-asia-aloite n:o 1493
5447:
5448:
5449:
5450:
5451: Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta YTHS:n Helsingin terveyden-
5452: hoitoaseman vuokramenoihin
5453:
5454:
5455: Eduskunnalle
5456:
5457: Opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa keski- mä työ on korvaamatonta. Opiskelijoiden ei kui-
5458: tetysti Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tenkaan tulisi maksaa omista terveyspalveluistaan
5459: (YTHS), jota opiskelijat osaksi itse ylläpitävät. enempää kuin muidenkaan kansalaisten, joten oi-
5460: Opiskelijoiden maksuosuus YTHS:n menoista oli keudenmukaista on, että käytetään kaikkia mah-
5461: toimivuonna 1983-84 39 %. · Opintovuonna dollisia keinoja opiskelijoiden terveydenhoito-
5462: 1985-86 opiskelijoiden terveydenhoitomaksu on maksujen alentamiseksi.
5463: 144 markkaa. Tästä summasta kuluu vajaa 10% Edellä esitetyn perusteella ehdotankin kun-
5464: Helsingin terveydenhoitoaseman vuokraan. Mikä- nioittavasti,
5465: li Helsingin terveydenhoitoaseman vuokra korva-
5466: taan valtion varoista, keventää tämä jopa oleelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5467: sesti opiskelijoiden maksuosuutta. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
5468: Etenkään pääkaupunkiseudun kunnat eivät ky- 33.92.50 2 200 000 markkaa YTHS:n
5469: kene tarjoamaan suurelle opiskelijamäärälle riittä- Helsingin terveydenhoitoaseman vuokran
5470: viä terveydenhuoltopalveluja, joten YTHS:n teke- kattamiseksi valtion varoista.
5471:
5472: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5473:
5474: Reino Paasilinna
5475: 1985 vp. 1621
5476:
5477: Raha-asia-aloite n:o 1494
5478:
5479:
5480:
5481:
5482: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon teemavuo-
5483: den toteutukseen
5484:
5485:
5486: Eduskunnalle
5487:
5488: Jätehuoltolaki on ollut voimassa jo kuusi vuot- töt saisivat ajankohtaista ja kansantajuista tietoa
5489: ta, mutta jätehuoltoon suunnattujen voimavaro- jätehuollosta. Tämä toiminta loisi edellytykset jä-
5490: jen vähäisyys on aiheuttanut sen, että jätehuolto- tehuollon aktiiviseen kansalaisvalvontaan ja tukisi
5491: lain toimeenpanossa esiintyy edelleenkin huomat- samalla jätehuoltoviranomaisten työtä.
5492: tavia puutteellisuuksia. Esimerkiksi suuri osa Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
5493: maamme noin 800 kaatopaikasta ei vielä täytä jä- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
5494: tehuoltolain vaatimuksia eivätkä monet kunnat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
5495: ole järjestäneet riittävästi ongelmajätteiden vas- taen,
5496: taanottopaikkoja.
5497: Tehostaakseen jätehuoltolain käytännön to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5498: teuttamista on Suomen luonnonsuojeluliitto va- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5499: linnut vuoden 1986 toiminnan teemakseen jäte- 35.01.29 (Ympänstöministeriön muut ku-
5500: huollon. Ensisijaisena teemavuoden tavoitteena lutusmenot) 200 000 markkaa jätehuollon
5501: on valistus- ja kasvatustyö. teemavuoden toteutukseen kertamenona
5502: Teemavuoden aikana tuotetaan valistusmate- tiedotustoimintaan käytettäväksi.
5503: riaalia, jonka avulla yksityiset kansalaiset ja järjes-
5504:
5505: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5506:
5507: Reino Paasilinna Mats Nyby Esko Helle
5508: Liisa Jaakonsaari Marja-liisa Salminen Pertti Salolainen
5509: Mauno Manninen Ville Komsi Sampsa Aaltio
5510: Heikki Riihijärvi Liisa Kulhia
5511: 1622 1985 vp.
5512:
5513: Raha-asia-aloite n:o 1495
5514:
5515:
5516:
5517:
5518: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallis-
5519: puiston toiminnan käynnistämiseen
5520:
5521:
5522: Eduskunnalle
5523:
5524: Kansallispuiston perustamista Saaristomerelle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
5525: on pidettävä yhtenä kansainvälisesti merkittävim- taen,
5526: pänä luonnonsuojeluhankkeena maassamme. että Eduskunta ottaisi valtion tulo- ja
5527: Vastaavan tyyppistä luonnonkauneudeltaan ai- menoarvioon vuodelle 1986 600 000
5528: nutlaatuista ja eliömaailmaltaan rikasta saaristo- markkaa Saaristomeren kansallispuiston
5529: aluetta ei ole toista maapallolla. toiminnan kåynnistå'miseen jaettuina mo-
5530: Eduskunta hyväksyi Saaristomeren kansallis- menteittain seuraavasti:
5531: puistoa koskevan lain kesäkuussa 1982. Puiston
5532: perustamislaki ja -asetus astuivat voimaan vuoden 1. Puiston johtajan palk-
5533: 1983 alussa. Laista ja asetuksesta huolimatta kan- kaus (30.50. 01, yleis-
5534: sallispuiston olemassaolo Saaristomerellä on ky- metsätalouden työsuh-
5535: seenalaista. Valtion hajallaan omistamien tuhan- depalkat) . . . . . . . . . . . . 150 000 mk
5536: nen hehtaarin maa-alueiden väliin ovat tunkeutu- 2. Uhanalaisten luonto- ja
5537: massa loma-asutus, metsänhakkuut ja kontrolloi- kulttuurikohteiden zn-
5538: maton veneturismi. ventointi (35 .1 0. 22,
5539: Toiminnan käynnistäiDiseksi Saaristomeren luonnonsuojelu- ja ul-
5540: kansallispuisto tarvitsee puiston johtajan, joka voi koziututkimukset) . . . . . 180 000 mk
5541: päätoimisesti ryhtyä vetämään hanketta. Tärkein- 3. Saaristomeren kansallis-
5542: tä on aluksi puiston hoito- ja käyttösuunnitelman puiston hoito- ja käyt-
5543: laatiminen, johon on jo lisätalousarviossa v. 1985 tösuunnitelman laati-
5544: saatu 100 000 mk. Samaan aikaan on välttämä- minen (35.15.21, luon-
5545: töntä aloittaa uhanalaisten luonto- ja kulttuuri- nonsuojelun yleismenot) 200 000 mk
5546: koh~eiden inventointi sekä opastusaineiston tuot- 4. Opastusaineiston tuot-
5547: tammen. taminen (35.20.22.2,
5548: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun- luonnonsuojelualueiden
5549: nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa. hoito ja kunnossapito) . 70 000 mk
5550:
5551: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
5552:
5553: Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaari Mats Nyby
5554: Esko Helle Marja-Liisa Salminen Pertti Salolainen
5555: Ville Komsi Heikki Riihijärvi Liisa Kulhia
5556: 1985 vp. 1623
5557:
5558: Raha-asia-aloite n:o 1496
5559:
5560:
5561:
5562:
5563: Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun asunto-
5564: tuotannon erityisjärjestelyihin
5565:
5566:
5567: Eduskunnalle
5568:
5569: Valtion tulo- ja menoarvioiden linjana on vii- sekä määrällisesti että laadullisesti kaikkein suu-
5570: me vuosina ollut asuntotuotantovarojen osalta rimpia puutteita varsin runsaasti.
5571: voimakas supistuminen. Erityisen kovasti tämä Pääkaupunkiseudun julkisissa asuntojanoissa
5572: toimenpidesuunta on kohdistunut pääkaupun- on jatkuvasti noin 20 000 vuokra-asuntoa jonona-
5573: kiseudun asunto-oloihin. Vuosina 1981-1984 vaa ruokakuntaa, mikä luku omasta puolestaan
5574: oli pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotuotanto kertoo tilanteen vakavuuden.
5575: vain 1 100-1 900 asuntoa vuodessa, kun vielä Aravamäärärahojen niukkuus merkitsee erityi-
5576: kaudella 1976-1980 se oli noin 2 100 asuntoa sesti niukkuutta kohtuuhintaisten perheasuntojen
5577: vuodessa. Tämäkään tuotantomäärä ei silloin tyy- tarjonnassa. Se nostaa puolestaan myös kovan ra-
5578: dyttänyt asunr;ontarvetta, joka on koko han asuntojen hintoja ja aivan erityisesti kovalla
5579: 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun ajan vain rahalla rakennettujen pien- ja perheasuntojen
5580: kärjistynyt. hintoja. Puute ja hintojen nousu kohdistuvat siksi
5581: Nykyään asuu pääkaupunkiseudulla puutteelli- erityisen voimakkaasti asutuskeskuksiin, varsinkin
5582: sesti n. 120 000 henkilöä, joista ahtaasti asuvia- pääkaupunkiseudulle ja asutuskeskuksissa nuoriin
5583: kansallisen mittapuun mukaan mitattuna - on ja nuoriin lapsiperheisiin sekä puutteellisissa
5584: 45 000 henkilöä ja varustetasoltaan puutteellisesti oloissa asuviin ruokakuntiin, sanalla sanoen pieni-
5585: asuvia 75 000 henkilöä. Alivuokralaisina asuu tuloisiin.
5586: runsaat 10 000 henkilöä ja asuntoloissa ja laitok- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5587: sissa asunnon puutteen vuoksi asuu 2 200 henki- taen,
5588: löä. Kokonaan vailla asuntoa on n. 6 500 henki-
5589: löä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5590: Keskimääräisesti viimeisten 15 vuoden aikana 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
5591: selvästi kohentunut asuntotilanne koko maassa ja 35.45.83 (Asuntolainat) 40 000 000 mark-
5592: myös pääkaupunkiseudulla on tuonut entistä sel- kaa pääkaupunkiseudun asunto-olojen
5593: keämmin esille ne asumistasoerot, jotka erityisesti vaatimzin erityisjärjestelyihin nuorten,
5594: pääkaupunkiseudun asukkaita rasittavat. Hyvien nuorten lapsiperheiden ja puutteellisesti
5595: asunto-olojen rinnalla on koko maatakin ajatellen asuvien asuntotilanteen korjaamiseksi.
5596:
5597: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5598:
5599: Reino Paasilinna
5600: 1624 1985 vp.
5601:
5602: Raha-asia-aloite n:o 1497
5603:
5604:
5605:
5606:
5607: Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta lainoihin kunnille asuntojen
5608: hankintaan vanhasta asuntokannasta
5609:
5610:
5611: Eduskunnalle
5612:
5613: Vanhojen asuntojen hankintaan voidaan nykyi- Kehittämällä vanhojen asuntojen hankintaan
5614: sin myöntää kunnille korkotukea. Monissa kun- kohdistuvaa lainoitusta voitaisiin samalla helpot-
5615: nissa tämä ei ole kuitenkaan riittävä keino saada taa vaikeaa vuokra-asuntotilannetta ja erityisryh-
5616: rahoitusta järjestetyksi asuntojen hankkimiseksi mien asunto-ongelmia. Valtion aravalainaa tulisi
5617: puutteellisesti asuvien väestöryhmien käyttöön. myöntää ainakin niiden vanhojen asuntojen han-
5618: Näissä tapauksissa olisi tarpeen kehittää keinoja, kintaan, joita tullaan käyttämään asunnottomien
5619: joiden avulla kunnat voivat nykyistä tehokkaam- ja nuorten asunnontarpeen tyydyttämiseen. Eri-
5620: min käyttää hyväkseen vanhaa asuntokantaa tyisesti pääkaupunkiseudulla näiden ryhmien
5621: asunto-ongelmien ratkaisemisessa. asuntotilanne on hyvin vaikea.
5622: Joillakin paikkakunnilla ongelmaksi ovat muo- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
5623: dostuneet teollisuus- ja liikelaitosten omistamat ti,
5624: valtion lainoittamat asunnot, jotka jäävät tyhjil-
5625: leen työvoiman tarpeen vähentyessä. Monissa ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5626: pauksissa yritykset olisivat halukkaita luopumaan 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
5627: vuokrataloistaan, mutta kuntien mahdollisuudet uudelle momentzfle 20 000 000 markan
5628: ja halukkuus niiden lunastamiseen ovat olleet määrärahan lainaan kunnzlle asuntojen
5629: melko vähäiset. Jotta nämä asunnot saataisiin te- hankintaan vanhasta asuntokannasta, jol-
5630: hokkaampaan käyttöön, olisi kuntien edellytyksiä loin pääkaupungin osuus määrärahasta on
5631: niiden lunastamiseen parannettava. kaksi kolmasosaa.
5632:
5633: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5634:
5635: Reino Paasilinna
5636: 1985 vp. 1625
5637:
5638: Raha-asia-aloite n:o 1498
5639:
5640:
5641:
5642:
5643: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ympäristön-
5644: suojelun tehostamiseen
5645:
5646:
5647: Eduskunnalle
5648:
5649: Kunnallishallinto on ympäristönsuojelun to- päristönsuojelua erityisesti nykyisen vielä kehitty-
5650: teuttamisen yhteiskunnallinen perustaso, jolla ta- mättömän ympäristönsuojelun lainsäädännön ai-
5651: pahtuvasta toiminnasta paljolti riippuvat ympäris- kana. Viranhaltijan saaminen tehostaisi olennai-
5652: tön tila ja sen kehittyminen maassa. Kunnallishal- sesti kunnallishallinnon mahdollisuuksia ympäris-
5653: linnon mahdollisuuksien parantaminen myös ym- tönsuojelussa ja lisäisi sen kykyä palvella asukkaita
5654: päristönsuojelun alalla lisää myös kuntien asuk- ympäristöasioissa.
5655: kaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuk- Kunnissa toimivien ympäristönsuojelujärjestö-
5656: sia heidän omaa elinympäristöään koskevien asioi- jen tukeminen lisäisi taloudellisesti edullisella ta-
5657: den hoitoon. valla ympäristöasioiden tiedottamismahdollisuuk-
5658: Ympäristön tilaa koskevia perusselvityksiä on sia ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia.
5659: tähän mennessä laadittu ainoastaan muutamissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5660: maamme kunnissa. Vain tällaisten selvitysten pe-
5661: rusteella, joiden tulisi kattaa sekä alkuperäinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5662: luonto, rakennettu ympäristö, luonnonvarain 1986 tulo- ja menoarvioon 4 500 000
5663: suojelu että ympäristön pilaantuminen, on mah- markkaa käytettäväksi avustuksiin kunnille
5664: dollista edetä suunnitelmalliseen ympäristön hy- niiden ympäristön tilan perusselvityksiin,
5665: väksikäyttöön ja suojelemiseen. kunnan ympäristönsuojelun yleissuunnit-
5666: Ympäristönsuojeluun laajasti perehtyneitä sekä telua ja -valvontaa sekä ympäristöasioiden
5667: sen suunnittelua ja yhteensovittamista koskevia yhteensovittamista haitavien henkzlözden
5668: viranhaltijoita on toistaiseksi alle kymmenessä palkkaamiseen ja paikallisten ympäristön-
5669: kunnassa. Tämän puutteen on todettu selvästi suojeluyhdistysten tukemiseen.
5670: haitanneen kuntien mahdollisuuksia edistää ym-
5671:
5672: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
5673:
5674: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
5675: Sakari Knuuttila Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen
5676: Juhani Surakka Pekka Leppänen
5677:
5678:
5679:
5680:
5681: 204 428500120H
5682: 1626 1985 vp.
5683:
5684: Raha-asia-aloite n:o 1499
5685:
5686:
5687:
5688:
5689: Paavilainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
5690: opiskelijoiden ruokailun tukemiseen
5691:
5692:
5693: Eduskunnalle
5694:
5695: Korkeakouluopiskelijoiden ruokailutuki on tyiskustannuksiin (energia-, siivous- ja muut yllä-
5696: mahdollistanut opiskelijoille lämpimän aterian pitokustannukset).
5697: nauttimisen lounasaikaan kohtuulliseen hintaan. Tästä syystä ehdotammekin,
5698: Tällä hetkellä tuki on 3,75 markkaa/ateria.
5699: Jotta hinnankorotukset eivät "söisi" ruokailu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5700: tuen reaaliarvoa ja opiskelijat maksaisivat ainoas- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5701: taan raaka-ainekustannuksista, olisi ruokailutuki 29.37.52 4 500 000 markan määrärahan
5702: ensi vuoden tulo- ja menoarviossa korotettava vä- korkeakouluopiskelzjoiden ruokailutuen
5703: hintään 5,00 markkaan/ opiskelija-ateria. Tämän korottamiseen ja korkeakoulujen ulkopuo-
5704: lisäksi olisi annettava lisätukea korkeakoulujen ul- lisissa tiloissa szjaitsevien ruokaloiden eri-
5705: kopuolisissa tiloissa sijaitsevien ruokaloiden eri- tyiskustannukszin.
5706:
5707: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5708:
5709: Tuula Paavilainen Kari Rajamäki Reijo Lindroos
5710: Jorma Rantanen Maija Rajantie Pekka Leppänen
5711: 1985 vp. 1627
5712:
5713: Raha-asia-aloite n:o 1500
5714:
5715:
5716:
5717:
5718: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lastentar-
5719: hanopettajaopiston suunnitteluun
5720:
5721:
5722: Eduskunnalle
5723:
5724: Jyväskylän lastentarhanopettajaopisto on val- vaatii asianmukaisia, hyvin kuhunkin tarkoituk-
5725: tion ylläpitämä oppilaitos, joka syksyllä 1985 seen suunniteltuja tiloja. Keskeisenä periaatteena
5726: aloitti 39. toimintavuotensa. Lastentarhanopetta- lastentarhanopettajien koulutuksessa on käytän-
5727: jakoulutus on vuonna 1983 muuttunut kolmivuo- töön soveltuva opetus. Päiväkodin monipuolisten
5728: tiseksi. Kouluhallitus vahvistaa vuosittain otetta- tehtävien demonstrointi sekä lasten käyttäytymi-
5729: vien opiskelijoiden määrän, joka Jyväskylän las- sen ja kasvatustapahtumien havainnointi ovat
5730: tentarhanopettajaopistossa on yleensä ollut 96. merkittävät opetusmenetelmät. Oppilaitoksen
5731: Kun opiston toiminta syksyllä 1986 saavuttaa täy- yhteydessä toimivassa päiväkodissa olisi hyvät
5732: den laajuuden, on opiskelijoita tuolloin 288. mahdollisuudet soveltavaan opetukseen.
5733: Opiston henkilökuntaan kuuluu syksyllä 1985 Kolmivuotisen opetussuunnitelman toteutta-
5734: 15 sopimus- tai peruspalkkaista viran tai toimen minen merkitsee monipuolisten opetusmenetel-
5735: haltijaa tai ylimääräisen toimen haltijaa sekä 3 mien ja didaktisten ratkaisujen käyttöä ja tämä
5736: työsopimussuhteessa olevaa henkilöä ja 3 määräai- taas asettaa joitakin uusia haasteita mm. opetuk-
5737: kaista työsopimussuhteista työntekijää. Tunti- sen integroinnin osalta tiloille. Opiskelijoiden
5738: opettajia ja luennoitsijoita on vuosittain noin 60. omaehtoisen työskentelyn lisääntyminen edellyt-
5739: Opiston vuosien 1987-1990 toiminta- ja talous- tää myös tilojen osalta tämän mahdollisuuden tar-
5740: suunnitelmaesitys merkitsee henkilökunnan kas- Joamisen.
5741: vua noin 9 henkilöllä. Jyväskylän lastentarhanopettajaopisto toimii
5742: Opisto toimii nykyisin osittain valtion omista- nykyisin neljässä eri toimipisteessä, joitten etäisyys
5743: missa ja osittain vuokratuissa tiloissa, jotka sijait- toisistaan saattaa olla useita kilometrejä. Edellis-
5744: sevat eri puolilla kaupunkia. Suurinta osaa tiloista ten lisäksi joudutaan vuokraamaan erillisiä tilapäi-
5745: ei ole suunniteltu opetuskäyttöön eikä opistolla siä tiloja, mm. liikunnan ja laitostalouden opetus-
5746: ole käytettävissä erityistiloja eri tyyppistä opetusta ta varten. Mitkään opiston tällä hetkellä käytössä
5747: varten. Lisäksi tilojen vuokraaminen on kallista, olevista tiloista eivät ole sopivia lastentarhanopet-
5748: etenkin kun osa niistä on vain osan aikaa opiston tajakoulutuksen toteuttamisessa. Tämän hetken
5749: käytössä. Tähän saakka yliopisto ja lähikoulut ovat tilajärjestely on todella hätäratkaisu. Jyväskylän
5750: voineet tarjota apua, mutta tilanne myös niissä on lastentarhanopettajaopiston johtokunta on jo yli
5751: muuttunut. Opiskelijoille ja henkilökunnalle ei kymmenen vuoden ajan esittänyt kiireellistä uu-
5752: ole myöskään voitu järjestää kunnollista työpaik- sien ja tarkoituksenmukaisten toimitilojen suun-
5753: karuokailua. nittelua ja toteuttamista.
5754: Lastentarhanopettajakoulutus tarvitsee ehdot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5755: tomasti sitä varten hyvin suunnitellut tilat. Ope- taen,
5756: tusohjelmaan kuuluu tietopuolisen aineksen li-
5757: säksi taideaineita (musiikki, kuvaamataito, askar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5758: telu, tekninen ja tekstiilikäsityö, liikunta, nukke- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
5759: teatteri). Huomattava on, että kyseessä olevat ai- kaa Jyväskylän lastentarhanopettajaopiston
5760: neet ovat ns. didaktisia aineita, ei virkistys- tai suunnitteluun.
5761: harjoitusaineita. Hyvän opetuksen toteuttaminen
5762:
5763: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
5764:
5765: Tuula Paavilainen Timo Roos Mauri Pekkarinen
5766: Pirkko Valtonen Juhani Surakka Sakari Knuuttila
5767: Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen Pirkko Ikonen
5768: Inger Hirvelä Pekka Leppänen
5769: 1628 1985 vp.
5770:
5771: Raha-asia-aloite n:o 1501
5772:
5773:
5774:
5775:
5776: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisomatkailukeskus-
5777: ten avustamiseen
5778:
5779:
5780: Eduskunnalle
5781:
5782: Opetusministeriö on vuonna 1978 vahvistanut teriön työryhmän esittämien perusteiden mukai-
5783: nuorison valtakunnallista ja kansainvälistä käyt- sesti olisi vuonna 1986 noin 1 500 000 markkaa.
5784: töä palvelevien kurssi- ja leirikeskusten kehittä- Käyttökustannusten valtionavustuksen turvaami-
5785: misohjelman. Tällaiset keskukset, joita sittem- nen edellä mainitun suuruisena on keskusten
5786: min on ryhdytty kutsumaan nuorisomatkailukes- toimintojen kehittämisen kannalta ensiarvoisen
5787: kuksiksi, ovat aloittaneet jo toimintansa Kannon- tärkeää.
5788: koskella, Rautavaaralla, Nurmeksessa, Kuusa- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
5789: mossa, Helsingin Bengtskärissä ja Turun kaupun- nioittavasti,
5790: gissa Ahtelassa.
5791: Opetusministeriön asettama työryhmä on mie- että Eduskunta ottazsi valtion vuoden
5792: tinnössään (opetusministeriön työryhmien muis- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
5793: tio 1984: 33) selvittänyt näiden keskusten val- markan määrärahan kåytettåvå"ksi kan-
5794: tionrahoituksen tarpeen ja päätynyt mm. esittä- sainvälisten nuorzsomatkazlukeskusten
5795: mään valtion avustusta keskusten käyttökustan- käyttökustannusten valtionavustuksina
5796: nuksiin. Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoar- opetusministerz"ön asettaman nuorzsomat-
5797: vioehdotuksessa tarkoitukseen on esitetty kazlutyöryhmän esittämien perusteiden
5798: 800 000 markkaa. Määrärahan tarve opetusminis- mukazsesti.
5799:
5800: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
5801:
5802: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
5803: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Inger Hirvelä
5804: Mauri Pekkarinen Juhani Surakka Pekka Leppänen
5805: 1985 vp. 1629
5806:
5807: Raha-asia-aloite n:o 1502
5808:
5809:
5810:
5811:
5812: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen läänin
5813: haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämiseen
5814:
5815:
5816: Eduskunnalle
5817:
5818: Vesipiirissä v. 1983 valmistuneen diplomityön huolehdi. Samoin pohjavesien suojelu kuuluu
5819: mukaan Keski-Suomessa oli v. 1975 haja-asutus- vesipiirin toimialaan. Vuosina 1980-82 tehty
5820: alueella 88 000 asukasta. Vuonna 2000 on mää- tärkeitten pohjavesialueitten selvitystyö antaa hy-
5821: rän ennustettu olevan noin 50 000, jolloin haja- vät lähtökohdat haja-asutuksen vedenhankinnal-
5822: asutusväestön osuus koko läänin väestöstä on le. Mikäli haja-asutuksen vesihuoltoa ei voida
5823: noin 20 % . Karttatarkastelun perusteella on järjestää, tämä vaikuttaa osaltaan huonontavasti
5824: haja-asutusalueella 694 kpl vähintään 5 kiinteis- kylien elinkelpoisuuteen ja kehittymiseen. Keski-
5825: töä käsittävää asutustihentymää. Näissä keskitetty Suomessa kunnat ovat viime vuosina osoittaneet
5826: vedenhankinta on usein järkevä ratkaisu. voimakasta mielenkiintoa haja-asutusalueiden ve-
5827: Diplomityön mukaan noin 30 % :lla kiinteis- denhankinnan järjestämiseen, erityisesti Suomen-
5828: töistä vesihuolto on puutteellisesti järjestetty. selän kunnat.
5829: Tavoitteena on saattaa näitten alueitten vesihuol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5830: to nykyaikaiselle tasolle vuoteen 1995 mennessä. nioittaen,
5831: Lopullinen järjestämistapa on kussakin tapauk-
5832: sessa ratkaistavissa selvittämällä paikalliset olo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5833: suhteet ja tekemällä vaihtoehtojen välillä kustan- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5834: nusvertailu. 30.40. 77 250 000 markkaa Keski-Suo-
5835: Vastuu vesihuollon kehittämisestä myös haja- men vesipiirzlle käytettäväksi läänin haja-
5836: asutusalueella kuuluu vesitoimiston viran- asutusalueitten vesihuollon järjestämisen
5837: omaistehtäviin, muut viranomaiset eivät asioista suunnitteluun.
5838:
5839: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
5840:
5841: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Inger Hirvelä
5842: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Juhani Surakka
5843: 1630 1985 vp.
5844:
5845: Raha-asia-aloite n:o 1503
5846:
5847:
5848:
5849:
5850: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Jyväsky-
5851: län-Pieksämäen radan sähköistämiseen
5852:
5853:
5854: Eduskunnalle
5855:
5856: Valtionrautateiden vuonna 1974 valmistuneen sellutehtaan valmistumisesta Äänekoskelle sekä
5857: vuoteen 1985 saakka ulottuvan pitkän aikavälin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n laajennuksista Jäm-
5858: suunnitelman mukaan sähköistäminen olisi sänjokilaaksossa.
5859: vuonna 1985 toteutettu rataosuuksilla Helsinki-
5860: Sähköistys vaikuttaa liikenteen nopeuteen, var-
5861: Tampere-Seinäjoki-Oulu, Kotka-Iisalmi, Tam-
5862: muuteen ja radan läpäisykykyyn. Kuljetusten
5863: pere-Riihimäki-Joensuu, Tampere-Jyväs-
5864: taloudellisuus kasvaa, mikä aikaa myöten heijas-
5865: kylä-Pieksämäki ja Tuomioja-Raahe. Näistä
5866: tuu myös rahtitasoon. Sähköistämisellä on merki-
5867: rataosuuksista muut rataosuudet paitsi Tam-
5868: tystä myös VR:n kilpailukykyyn Sisä-Suomessa.
5869: pere-Jyväskylä-Pieksämäki on joko sähköistet-
5870: Erityisesti kilpailua käydään junaliikenteen ja
5871: ty tai niiden sähköistys sisältyy VR:n KTS-suun-
5872: autokuljetusten kesken. Kovinta kilpailu on
5873: nitelmaan vuosille 1986-1990. puun ja hakkeen kuljetuksessa, missä Keski-Suo-
5874: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen rata on messa on käynnissä melkoinen käymistila. Tieto
5875: Keski-Suomen talouselämän kannalta elintärkeä.
5876: sähköistämisen toteuttamisesta vaikuttaisi epäile-
5877: Rataa pitkin kulkee sekä itään että länteen suun-
5878: mättä yritysten päätöksentekoon kuljetusmuotoa
5879: tautuva tuonti- ja vientiliikenne.
5880: valittaessa.
5881: Rautatieyhteyksien merkitystä korostaa se, että
5882: Keski-Suomen teollisuuden tuotannosta menee Sähköistäminen mahdollistaisi myös nopeam-
5883: vientiin noin 40 % , mikä on poikkeuksellisen mat pikajunayhteydet Jyväskylästä Helsinkiin,
5884: suuri osuus verrattuna maan muihin alueisiin. mikä lisäisi junien kilpailukykyä lentoliikentee-
5885: Tampereelta Jyväskylän suuntaan lähtevän ja seen verrattuna.
5886: saapuvan liikenteen määrä oli vuonna 1983 6,9
5887: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5888: miljoonaa brunotonnia ja Jyväskylän-Pieksä· nioittaen,
5889: mäen liikenne 5, 5 miljoonaa bruttotonnia.
5890: Rataosalla Jyväskylä-Tampere kulkee viikoit-
5891: tain 75 pikajunaa ja 71 tavarajunaa. Jyväskylän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5892: Pieksämäen välillä liikennöi viikossa 90 pika- ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5893: henkilöjunaa sekä 75 tavarajunaa. 31.90.72 1 000 000 markkaa rataosuu-
5894: Merkittävimmät odotettavissa olevat liikenteen den Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki
5895: määrän kasvut aiheutuvat Metsä-Botnia Oy:n sähköistå"misen suunnittelua varten.
5896:
5897: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
5898:
5899: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Helena Pesola
5900: Juhani Surakka Pekka Leppänen
5901: 1985 vp. 1631
5902:
5903: Raha-asia-aloite n:o 1504
5904:
5905:
5906:
5907:
5908: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveyslaitoksen
5909: perustamiseksi Jyväskylään
5910:
5911:
5912: Eduskunnalle
5913:
5914: Aluetyöterveyslaitosten perustamisohjelma ..on Ilmassa esiintyvien allergeenien tutkimus
5915: jo muilta osin toteutettu lukuunotta!llatta sunä Monipuolinen ympäristömyrkkytutkimus
5916: mainitun Jyväskylän aluetyöterveyslattoksen pe- Kolmannen polven mutageenisuustestien
5917: rustamista, vaikka se sijoittui useiden jo perustet- kehittelytyö
5918: tujen laitosten edelle tuolloin arvioidussa kiireel- On edelleen todettava, että opetusmtmsteno
5919: lisyysjärjestyksessä. on hyväksynyt Jyväskylän yliopistoon perustetta-
5920: Jyväskylän yliopiston. mat~maat~is-l~?nnont~e vaksi ympäristöntutkimusyksikön, jonka tehtä-
5921: teellisen, yhteiskuntatteteelltsen Ja lukuntatte- viin kuuluvat mm. teollisuustuotteiden ja päästö-
5922: teellisen tiedekunnan useissa laitoksissa on tehty jen ympäristökemialliset tutkimukset, ilmansuo-
5923: työterveydenhuoltoon !iittyvä~ pe!llst~tkin:~s!a jelututkimukset ja jäämäanalyysit sekä haitallis-
5924: ja palvelututkimusta pttkän aJan,. JOllotn nathtn ten kemikaalien leviämisen ja niiden ekologisten
5925: laitoksiin on karttunut alan astantuntemusta, ja biologisten vaikutusten tutkimukset, työympä-
5926: mikä näkyy myös siinä, että useat laitokset ovat ristöön liittyvät tutkimukset, ympäristöhygieni-
5927: tehneet tutkimuksia yhteistyössä Työterveys- aan liittyvät tutkimukset kuten allergia- ja aero-
5928: laitoksen kanssa. Laajoista ja työterveydenhuollon biologiset sekä kemialliset analyysit. Lisäksi Jyväs-
5929: kannalta merkittävistä jo toteutetuista tutkimus- kylän yliopiston yhteydessä toimivassa kasvatus-
5930: hankkeista mainittakoon seuraavat. tieteiden tutkimuslaitoksessa on tehty ammatilli-
5931: - Metalliteollisuuden henkilöstöjen työolot, sen koulutuksen tutkimusta, jonka osuus laitok-
5932: terveys- ja liikuntakäyttäytyminen sekä siihen sen hyväksytyn kehittämisohjelman mukaan tu-
5933: liittyvä 5- ja 10-vuotisseurantatutkimus lee merkittävästi lisääntymään ja tällä tavoin
5934: - Nordstress-projektiin liittyvä opettajien antamaan edellytyksiä koulutuksen ja työelämän
5935: työoloja ja psyykkistä rasittuneisuutta koskeva sekä työolosuhteiden tutkimuksen yhdistämisel-
5936: tutkimus le. Myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen
5937: - Osa-aikatyötä ja sen ongelmia koskeva ta- tiedekunnan asiantuntemus ergonomian alueella
5938: loustieteellinen, yhteiskuntapoliittinen ja psyko- sekä liikunnan ja terveyden välisten yhteyksien
5939: loginen tutkimus tutkimuksessa samoin kuin terveyskasvatuksessa
5940: - Osa-aikatyötä koskeva pohjoismaita vertai- antavat merkittävää tukea alueelliselle työterveys-
5941: leva tutkimus (NAUT) laitokselle.
5942: - Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista Keski-Suomen lääni kuuluu nykyisin Kuopion
5943: koskeva tutkimus aluetyöterveyslaitoksen toimialueeseen, mutta
5944: - Teollisuuden piirissä työskentelevien van- heikot kulkuyhteydet ja Kuopion aluetyöterveys-
5945: henemisilmiöitä ja fyysistä toimintakykyisyyttä laitoksen laaja maantieteellinen alue (Keski-Suo-
5946: koskeva tutkimus men, Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit) samoin
5947: - Automaation seurausvaikutuksia pienyri- kuin sen erikoistuminen palvelemaan maa- ja
5948: tyksissä koskeva tutkimus metsätalouden työterveyshuoltoa ovat merkin-
5949: - Tietokoneen käyttöönottoa toimistoympä- neet sitä, että Keski-Suomen läänin alueella
5950: ristössä koskeva tutkimus sijaitsevat laitokset eivät ole saaneet tarvitsemiaan
5951: - Tietokoneavusteisissa työtehtävissä käytet- palveluita kohtuullisin kustannuksin.
5952: tävien toimintastrategioiden tutkimus Jyväskylään perustettavan aluetyöterveyslaitok-
5953: Työelämän inhimillistämistä koskeva tutki- sen toiminnan erityisalueina voisivat olla - ot-
5954: mus taen huomioon jo toimivien aluetyöterveyslaitos-
5955: 1632 1985 vp. - RA n:o 1504
5956:
5957: ten erityisalueet sekä alueelliset edellytykset sa- VAPO:n yhteistyösopimus. Jyväskylän yliopistos-
5958: moin kuin arvioitavissa olevan kehittämistarpeen sa on keskitytty turpeen jalostukseen ja käyttöön
5959: - seuraavat: liittyvään kemialliseen ja biologiseen tutkimuk-
5960: 1. Toimisto- ja palvelualan ammatit. Erityises- seen sekä turpeen tuottamisen ja käytön ympäris-
5961: ti toimistoalan ammattien muuttuminen auto- tövaikutuksiin.
5962: maation myötä ja palvelualan ammattien ihmis- 3. Työympäristön mittaamisen ja kuvaamisen
5963: suhdekuormitus sekä automaatio vaativat psyko- metodologia ja metodiikka.
5964: sosiaalisten työolosuhdetekijöiden tutkimusta ja Jyväskylän kaupunki on varautunut järjestä-
5965: kehittämistä. Tällaiset työolojen muutokset toi- mään perustettavalle yksikölle soveltuvat tilat.
5966: mistoissa, tuotantolaitoksissa, palvelulaitoksissa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5967: tietotehtaissa jne. edellyttävät sen kaltaista tutki- nioittaen,
5968: musta ja kehittämistyötä, jolla Jyväskylän yliopis-
5969: tossa on vankat perinteet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5970: 2. Turveteknologian työsuojelututkimus, jon- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 300 000
5971: ka perustana on Jyväskylän yliopiston, VTT:n markkaa aluetyöterveyslaitoksen perusta-
5972: kotimaisten polttoaineiden laboratorion sekä miseksi Jyväskylään.
5973:
5974: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
5975:
5976: Tuula Paavilainen Inger Hirvelä Pekka Leppänen
5977: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
5978: 1985 vp. 1633
5979:
5980: Raha-asia-aloite n:o 1505
5981:
5982:
5983:
5984:
5985: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhus- ja lähimmäis-
5986: palvelun Liitto ry:lle vanhusten kuntoutukseen ja aktivointiin
5987:
5988:
5989: Eduskunnalle
5990:
5991: Lukumäärältään kasvavan ja entisestään ikään- tiin. Toiminta kohdistetaan vammasta tai jostain
5992: tyvän vanhusväestön tuen ja avun tarvetta ei muusta syystä eristyksissä oleviin vanhuksiin,
5993: kyetä yksistään julkisin sosiaalipalveluin tyydyttä- muistamattomiin ja vanhuusiän mielenterveyson-
5994: mään. Vapaaehtoisten järjestöjen luomana on gelmista kärsiviin.
5995: käynnistetty monipuolista vanhusväestöön koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5996: distuvaa lähimmäis- ja tukitoimintaa, jota on nioittaen,
5997: tuettu osin Raha-automaattiyhdistyksen, osin
5998: kuntien avustusten turvin. Osana tätä tukitoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5999: mintaa on toteutettu mm. erityisesti eristyksissä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6000: oleville tai vaikeasti liikkumaan pääseville van- 33.33.51 450 000 markkaa Vanhus- ja
6001: huksille lomatoimintaa järjestämällä. lähimmäispalvelun Liitto ry:lle huono-
6002: Vanhusten kunnon huonotessa on tullut tarve kuntoisten vanhusten kuntoutukseen ja
6003: yksilöllisempään kuntoutukseen sekä aktivoin- ak tivointiin.
6004:
6005: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6006:
6007: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila Mauri Pekkarinen
6008: Matti Kuusio Pekka Leppänen Juhani Surakka
6009: Timo Roos Sakari Knuuttila Antti Kalliomäki
6010: Tuulikki Hämäläinen Pirkko Ikonen Pirkko Valtonen
6011: Paula Eenilä
6012:
6013:
6014:
6015:
6016: 205 428500120H
6017: 1634 1985 vp.
6018:
6019: Raha-asia-aloite n:o 1506
6020:
6021:
6022:
6023:
6024: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Interpedia rf. -nimiselle
6025: järjestölle sosiaalityöntekijän paikkaamista varten
6026:
6027:
6028: Eduskunnalle
6029:
6030: Interpedia rf:lle (Alla världens barn, Kaikki ruun avustukseen, joiden turvin ei ole mahdollis-
6031: maailman lapset, Children of the world) on lain ta tehdä välttämättömiä henkilökuntaratkaisuja.
6032: l:).pseksiottamisesta (153 11985) mukaisesti myön-
6033: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6034: netty sosiaalihallituksen lupa toimia kansainvälis-
6035: nioittaen,
6036: tä lapseksiottamispalvelua antavana yhteisönä.
6037: Lisääntynyt kiinnostus kansainväliseen adopti-
6038: oon sekä lisääntynyt työmäärä, minkä laki lapsek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6039: siottamisesta toi tullessaan, asettavat yhdistyksen 1986 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark-
6040: palkatulle henkilökunnalle uusia vaatimuksia. kaa soszaalialan koulutuksen saaneen
6041: Yhdistyksen talous perustuu nykyisellään pää- henkilön palkkaamiseksi Interpedta rf:n
6042: asiassa jäsenistöltä kerättäviin maksuihin sekä kansainviilisen adoptiotoiminnan asian-
6043: pieneltä osin Raha-automaattiyhdistykseltä saa- mukaiseen toteuttamiseen.
6044:
6045: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6046:
6047: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila Pirkko Valtonen
6048: Paula Eenilä Pekka Leppänen Timo Roos
6049: Sakari Knuuttila Antti Kalliomäki Pirkko Ikonen
6050: Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
6051: 1985 vp. 1635
6052:
6053: Raha-asia-aloite n:o 1507
6054:
6055:
6056:
6057:
6058: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston
6059: ydinfysiikan laboratorion suunnitteluun
6060:
6061:
6062: Eduskunnalle
6063:
6064: Yksi Suomessa suoritettavan perustutkimuksen Evaluaation perusteella korkeakouluneuvosto
6065: menestyksekkäimmistä osa-alueista on hiukkas- otti kesällä 1985 kantaa syklotronihankkeeseen ja
6066: ja ydinfysiikan tutkimus. Pieniin suomalaisiin puolsi sitä. Neuvoston mielestä hanke oli kuiten-
6067: kiihdyttimiin perustuva ydinfysiikan tutkimus on kin niin suuri, ettei sen rahoittaminen pelkästään
6068: jo tähän mennessä saanut laajaa kansainvälistä korkeakoulubudjetin kautta olisi mahdollista.
6069: arvostusta. Myös valtion tiedeneuvosto totesi hankkeen tie-
6070: Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos esitti hel- teellisesti hyvin perustelluksi. Tarvittavien resurs-
6071: mikuussa 1982, että Jyväskylän yliopiston yhtey- sien saamisesta lyhyellä tähtäyksellä tiedeneuvos-
6072: teen perustettaisiin kansallinen raskasionilabora- to oli kuitenkin epäröivä.
6073: torio, jonka keskeinen tutkimuslaite olisi koti- Nyttemmin opetusministeriön ja Jyväskylän
6074: maassa rakennettava suprajohtava syklotroni. yliopiston yhteistyönä on käynnistetty syklotroni-
6075: hankkeen suunnitelmien eräin osin tarkistami-
6076: Jyväskylän yliopiston esitys johti siihen, että
6077: nen. Tämä työ tähtää sellaisten vaihtoehtoisten
6078: opetusministeriö valtuutti kesällä 1983 Jyväskylän
6079: ratkaisumallien löytämiseen, jolla voitaisiin hive-
6080: yliopiston aloittamaan hankkeen suunnittelun
6081: nen säästää hankkeen kokonaiskustannuksia.
6082: erillisenä projektina. Projekti sai työnsä päätök-
6083: Syklotronihankkeen toteuttaminen ja ydin-
6084: seen kevällä 1984. Raportti sisälsi raskasionilabo-
6085: fysiikan tutkimuskeskuksen rakentaminen Jyväs-
6086: ratorion tieteelliset perusteet, teknistä koulutusta
6087: kylään on koko maan luonnontieteellisen perus-
6088: koskevat selvitykset sekä kustannuslaskelmat ja
6089: tutkimuksen kannalta niin tärkeä ja niin kiirei-
6090: selvityksen tarvittavista henkilöresursseista.
6091: nen hanke, että suunnitelmien tarkistustyö tulee
6092: Raportin valmistumisen kanssa samoihin aikoi- suorittaa mahdollisimman nopeasti loppuun.
6093: hin Suomen Akatemia oli päättänyt suorittaa Tässä tarkoituksessa jo vuoden 1986 tulo- ja
6094: laajan kansainvälisen suomalaista ydinfysiikan menoarviossa tulee suunnitelmien loppuun saat-
6095: tutkimusta koskevan evaluoinnin. Maailman joh- tamiseen osoittaa määräraha.
6096: tavista alan tiedemiehistä koostuneen evaluointi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6097: ryhmän raportti valmistui kesällä 198 5. nioittaen,
6098: Yhteenvetona työryhmän raportti osoittaa, että
6099: ydinfysiikan tutkimus Suomessa on erinomaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6100: ja että Jyväskylän laboratorio oli tarkastelluista 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6101: selvästi paras. Evaluaatioryhmän mielestä Jyväs- 29.1 0. 74 lisäyksenä 400 000 markkaa Jy-
6102: kylään pitäisi saada mahdollisimman pian uusi väskylän yliopiston uuden ydinfysizkan
6103: tutkimuslaitteisto, jotta saavutettu korkea kan- tutkimuslaboratorion suunnittelutyön
6104: sainvälinen taso voitaisiin säilyttää. loppuun saattamiseen.
6105:
6106: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6107:
6108: Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
6109: 1636 1985 vp.
6110:
6111: Raha-asia-aloite n:o 1508
6112:
6113:
6114:
6115:
6116: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston
6117: Konneveden tutkimusaseman laajennustöihin
6118:
6119:
6120: Eduskunnalle
6121:
6122: Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimus- Kun tutkimusasema saa valtion ensi vuoden
6123: asema on toiminut vajaan kolmen vuoden ajan. budjetin määrärahoilla johtajan, aktivoitunee
6124: Asema on ollut erittäin aktiivisessa käytössä. Sen aseman toiminta entisestäänkin ja lisätilojen tar-
6125: täysimääräistä hyödyntämistä rajoittaa kuitenkin ve kasvaa yhä.
6126: majoitustilojen riittämättömyys. Alunperin ma-
6127: joitustiloja oli tarkoitus rakentaa riittävästi jo I Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6128: rakennusvaiheessa. Näin ei tuolloin kuitenkaan nioittaen,
6129: käynyt.
6130: Tutkimusaseman laajennushanketta koskeva ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6131: perustamissuunnitelma on äskettäin hyväksytty ja 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6132: suunnitelmien puolesta hanke voitaisiin käynnis- markkaa Jyväskylän yliopiston Konneve-
6133: tää pikaisesti. den tutkimusaseman laajennustöihin.
6134:
6135: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6136:
6137: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Juhani Surakka
6138: 1985 vp. 1637
6139:
6140: Raha-asia-aloite n:o 1509
6141:
6142:
6143:
6144:
6145: Pekkarinen: Koeotetun määrärahan osoittamisesta opintotuen opin-
6146: torahan korottamiseen
6147:
6148:
6149: Eduskunnalle
6150:
6151: Opintotuki muodostuu edelleen pääasiallisesti ensiaskel mutta vain ensiaskeL Lisäksi sen kohdis-
6152: lainasta. Lainapainotteisuudesta johtuen velkaan- taminen vain korkea-asteen opintoihin saattaa
6153: tuminen on kasvanut hälyttävästi. Vuonna 1984 monet jo aikuiset ja pitkän opintotien kulkijat
6154: valmistui korkeakouluopiskelijoita, joiden koko erinomaisen vaikeaan asemaan. Se saattaa jopa
6155: velkasumma on kohonnut jo yli 60 000 markan. estää suunnitellun pitkän väylän kautta siirtymi-
6156: Tämä trendi vahvistuu tulevaisuudessa selvästi. sen korkea-asteen opintoihin.
6157: Jo viiden vuoden lainanoton jälkeen on velka Hallituksen olisi laadittava esitys opintotuen
6158: noussut yli 60 000 markan nykyisilla lainamääril- kokonaisuudistamisesta vastaamaan sille asetetta-
6159: lä. Tämä ei ole mikään hyvä ponnahduslauta via koulutus- ja sosiaalipoliittisia tarpeita.
6160: opiskelun jälkeiselle elämälle, jossa vastassa ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
6161: lähes kohtuuttomat taloudelliset haasteet - per- vasti,
6162: heen perustaminen, asunnon hankinta jne.
6163: Opiskelijan opiskelujen aikaiseen ja opiskelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6164: jen jälkeiseen tilanteeseen ei löydy muuta helpo- 1986 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
6165: tusta kuin selvä painopisteen muuttaminen opin- markan lisämäärärahan opintotuen opin-
6166: totuessa kohti opintorahamuotoista tukea. Nyt torahan korottamiseen kaikilla koulutus-
6167: tehty 55 markan korotus korkea-asteella on hyvä asteilla 3 000 markkaan.
6168:
6169: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
6170:
6171: Mauri Pekkarinen
6172: 1638 1985 vp.
6173:
6174: Raha-asia-aloite n:o 1510
6175:
6176:
6177:
6178:
6179: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyynämöisten ala-
6180: asteen koulun peruskorjaustöihin
6181:
6182:
6183: Eduskunnalle
6184:
6185: Kyynämöisten ala-asteen nykyiset tilat ovat huoneen ja oppilaitten wc-tilojen ja pesutilojen
6186: ahtaat ja puutteelliset. Oppilailla on ulkovessa, rakentamisen, yhteensä 100 m 2 •
6187: henkilöstön sosiaaliset tilat puuttuvat kokonaan Työttömyys Uuraisten kunnassa on noussut
6188: ja opetustiloissakin on pahoja puutteellisuuksia. nyttemmin lähelle 10 % :a, mistä syystä hanke
6189: Koulu on 3-opettajainen ja näyttäisi sellaisena voisi soveltua suoritettavaksi myös työllisyysva-
6190: myös pysyvän. roin.
6191: Asian tilan korjaamiseksi on laadittu koulun
6192: peruskorjaus- ja laajennussuunnitelma. Uuraisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6193: kunnanvaltuusto hyväksyi asianomaisen toteutta- nioittavasti,
6194: misohjelman I vaiheen 12.6.1985. Toteuttamis-
6195: ohjelman lopullinen hyväksyminen tullee näinä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6196: aikoina Keski-Suomen lääninhallituksen päätet- 1986 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
6197: täväksi. Laajennus- ja peruskorjaushanke käsittää kaa Kyynämöisten ala-asteen peruskor-
6198: mm. laajennuksena opetustila 3:n, opettajien- jaus- ja laajennustöitä varten.
6199:
6200: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
6201:
6202: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Juhani Surakka
6203: 1985 vp. 1639
6204:
6205: Raha-asia-aloite n:o 1511
6206:
6207:
6208:
6209:
6210: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammijärven ala-asteen
6211: peruskoulun lisätilojen rakentamiseksi
6212:
6213:
6214: Eduskunnalle
6215:
6216: Tammijärven kylä Luhangan kunnassa on yli lat, peseytymis- ja saniteettitilat sekä tilat kirjas-
6217: 500 asukkaan maaseutukylä, Luhangan suurin toa varten. Huomattakoon, että koko Luhangan
6218: taajama. Kylällä on 3-opettajainen koulu. Oppi- kunnassa ei ole yhtään kunnollista sisäliikuntati-
6219: laita tässä ala-asteen koulussa on lähes 40. laa.
6220: Tammijärven koulu on rakennettu 1950-luvul- Lisätilojen luonnospiirustukset ovat valmiit ja
6221: la. Rakennuksesta puuttuvat kuitenkin kunnolli- hankkeen kustannusarvio vuoden 1983 tasossa on
6222: set liikunta-, peseytymis- ja saniteettitilat. Niin- n. 1,6 milj. mk.
6223: pä koulun sisäliikunta joudutaan suorittamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6224: kertaalleen jo käytöstä poistetussa vanhassa kou- nioittaen,
6225: lurakennuksessa. Myös koulun oma kirjasto ja
6226: kyläkirjasto sijaitsevat epätarkoituksenmukaisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6227: luokkatiloissa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6228: Luhangan kunta pitääkin yhtenä koko kunnan 29.46.34 lisäyksenä 1 600 000 markkaa
6229: kiireisimmistä hankkeista koulun lisätilojen ra- Tammzj'ärven peruskoulun ala-asteen lisä-
6230: kentamista. Lisätilojen tulisi käsittää liikuntati- tilojen rakentamista varten.
6231:
6232: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6233:
6234: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Juhani Surakka
6235: 1640 1985 vp.
6236:
6237: Raha-asia-aloite n:o 1512
6238:
6239:
6240:
6241:
6242: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkio-opiston uuden
6243: oppilasasuntolan rakentamista varten
6244:
6245:
6246: Eduskunnalle
6247:
6248: Alkio-opiston uuden oppilasasuntolan raken- Hankkeen kustannusarvio on noin 4,5 milj.
6249: nushanke on ollut vireillä pitkään. Jo vuonna mk, josta avoinna olevan rahoituksen määrä on
6250: 1976 on kouluhallitus hyväksynyt oppilaitoksen noin 1, 5 milj. mk.
6251: majoitustiloja koskevan rakennusohjelman, jota Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6252: tosin nyttemmin on tarkistettu. nioittaen,
6253:
6254: Kaikki tarvittavat suunnitelmat hankkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6255: käynnistämiseen ovat valmiit. 42 oppilasasunnon 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6256: lisäksi hanke sisältää vahvistetussa muodossaan 29.57.52 lisäyksenii 600 000 markkaa Al-
6257: ~yös pienen määrän opetuskäyttöön tulevia tilo- kio-opiston uuden opptlasasuntolan ra-
6258: Ja. kentamista varten.
6259:
6260: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6261:
6262: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
6263: 1985 vp. 1641
6264:
6265: Raha-asia-aloite n:o 1513
6266:
6267:
6268:
6269:
6270: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan maatalous-
6271: oppilaitoksen kone- ja laitehallin rakentamiseen
6272:
6273:
6274: Eduskunnalle
6275:
6276: Valtioneuvosto antoi 21.7.1983 Pihtiputaan po. kone- ja kalustohallin rakentamisella. Liik-
6277: kunnalle luvan perustaa maatalousoppilaitoksen keellelähtö voi tapahtua työllisyysvaroin, mutta
6278: 1.8.1986 lukien. Oppilaspaikkoja koulussa tulee myöhemmässä vaiheessa rakentamiseen tulee
6279: olemaan 52 ja hankkeen perustamiskustannukset osoittaa myös opetusministeriön budjettivaroja.
6280: ovat noin 22 Milj. mk.
6281: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6282: Oppilaitoksen perustamissuunnitelmat hyväk-
6283: nioittaen,
6284: syttäneen vielä alkusyksyllä 198 5. Hankkeen ko-
6285: konaisrakentamistarpeesta kone- ja kalustohallin
6286: rakentaminen olisi kiireellisin. Kone- ja kalusto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6287: hallia käytettäisiin aluksi koneopetuksen tilana. 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
6288: Hallin kustannusarvio on noin 900 000 mk. kaa käytettäväksi Pihtiputaan maatalous-
6289: Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen rakennus- oppzlaitoksen kone- ja kalustohallin ra-
6290: työt tulisikin käynnistää mahdollisimman pian kentamiseen.
6291:
6292: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6293:
6294: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Juhani Surakka
6295:
6296:
6297:
6298:
6299: 206 428500120H
6300: 1642 1985 vp.
6301:
6302: Raha-asia-aloite n:o 1514
6303:
6304:
6305:
6306:
6307: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkou-
6308: lun rakennustöiden käynnistämiseksi
6309:
6310:
6311: Eduskunnalle
6312:
6313: Saarijärven metsäkoulu SlJaltsee Saarijärven ministeriö on maaliskuussa 1984 vahvistanut
6314: Kolkanlahdessa. Ammattikasvatushallitus on metsäkoulun rakennushankkeiden esisuunnitel-
6315: vahvistanut koulun oppilasmääräksi 124 oppilas- man ja antanut rakennushallitukselle hankkeiden
6316: paikkaa. Keski-Suomen lääninhallitus on esittä- suunnittelukehotuksen.
6317: nyt, että oppilasmäärää lisättäisiin tästäkin vielä Suunnitelmien puolesta rakentaminen voitai-
6318: 5 % :lla. siin aloittaa jo keväällä 1986. Hankkeen kustan-
6319: Koulu toimii vanhoissa tiloissa, jotka on alun- nusarvio ilman liikuntatiloja on noin 12 milj.mk.
6320: perin mitoitettu 30 oppilaalle. Erilaisin parakein Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6321: lisää tilaa järjestäen on nykyinen oppilasmäärä nioittaen,
6322: saatu vaivoin välttäviin tiloihin. Puutteelliset tilat
6323: haittaavat kuitenkin opetusta ja aiheuttavat viih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6324: tyvyysongelmia. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6325: Korjausta tilanteeseen on valmisteltu jo pit- 29.60. 74 2 000 000 markkaa Saarijärven
6326: kään. Tarvetta on todettu osin peruskorjaami- metsäkoulun rakennustöiden käynnistä-
6327: seen, osin tilojen uudisrakentamiseen. Opetus- mzseen.
6328:
6329: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6330:
6331: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Juhani Surakka
6332: 1985 vp. 1643
6333:
6334: Raha-asia-aloite n:o 1515
6335:
6336:
6337:
6338:
6339: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden kotiteolli-
6340: suuskoulun laajennustöiden käynnistämiseksi
6341:
6342:
6343: Eduskunnalle
6344:
6345: 1960-luvulla toimi Keski-Suomessa kuusi pien- Hankkeen suunnitelmat valmistuvat vielä kulu-
6346: tä kotiteollisuuskoulua. 18.12.1975 tehdyllä val- van syksyn aikana.
6347: tioneuvoston päätöksellä koulutus lopullisesti
6348: keskitettiin Petäjäveden kuntaan. Koulun oppi- Hankkeen kustannusarvio on runsaat 9 milj.
6349: lasmäärät ovat 1980-luvulla vaihdelleet 120-140 mk, josta valtion osuus on noin 4,6 milj. mk.
6350: välillä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6351: Keskiasteen uudistuksen myötä tulevat opetus- nioittaen,
6352: linjojen muutokset ja oppilasmäärien tuntuva
6353: kasvu. Oppilasmäärä noussee aina 290 oppilaa-
6354: seen. Koulun nykyiset tilat ovat jo nykyisellekin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6355: oppilasmäärälle ahtaat ja koulu joutuu toimi- 1986 tulo- ja menoarvioon 700 000 mark-
6356: maan useissa eri pisteissä. kaa Petäjäveden kotiteollz'suuskoulun laa-
6357: Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajennus- ja jennus- ja saneeraushankkeen käynnistä-
6358: saneeraushanke on ollut vireillä jo pitkään. miseksi vuonna 1986.
6359:
6360: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6361:
6362: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
6363: Pirkko Ikonen
6364: 1644 1985 vp.
6365:
6366: Raha-asia-aloite n:o 1516
6367:
6368:
6369:
6370:
6371: Pekkarinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Keski-Suo-
6372: men sairaanhoito-oppilaitoksen lisärakennuksen suunnittelua
6373: varten
6374:
6375:
6376: Eduskunnalle
6377:
6378: Keskiasteen koulutuksen uudistaminen tulee kuitenkaan ole ainakaan nimeltä mainiten tarkoi-
6379: merkitsemään Keski-Suomen sairaanhoito-oppi- tukseen määrärahoja. Suunnittelutyö pitäisi kui-
6380: laitoksessa sekä aloituspaikkojen lisääntymistä et- tenkin käynnistää vuonna 1986.
6381: tä oppilaitoksessa opiskelevien määrän voimakas- Hankkeen kustannusarvio (vuoden 1983 tasos-
6382: ta kasvua. Opiskelijamäärä kasvaa 636:sta noin sa) on noin 32,5 milj. mk.
6383: 1000 oppilaaseen vuoteen 1990 mennessä. Opis-
6384: kelijamäärien näin suuri kasvu johtuu ensisijai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6385: sesti opiskeluaikojen pitenemisestä. nioittaen,
6386: Oppilaitoksen nykyiset tilat on kuitenkin ra-
6387: kennettu vain 280 opiskelijan tarpeisiin. Niinpä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6388: lisärakennushanke onkin ollut vireillä jo useam- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6389: man vuoden. Perustamissuunnitelmat ovat val- 29.60.74 lisäyksenä 350 000 markkaa
6390: miit ja yksityiskohtainen hankkeen suunnittelu Keski-Suomen sairaanhoito-oppzlaitoksen
6391: voisi alkaa. Valtion tulo- ja menoarviossa ei lisärakennuksen suunnittelua varten.
6392:
6393: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6394:
6395: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Juhani Surakka
6396: 1985 vp. 1645
6397:
6398: Raha-asia-aloite n:o 1517
6399:
6400:
6401:
6402:
6403: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
6404: teen kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten
6405:
6406:
6407: Eduskunnalle
6408:
6409: Vuodelta 1980 on laki kuntien kulttuuritoi- Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä
6410: minnasta, jonka 8 §:ssä on säädetty kunnille avustusmääräraha on pienentynyt 1 miljoonaksi
6411: tiettyihin kulttuuritoimintoihin myönnettävistä markaksi. Kun samanaikaisesti kuitenkin sijoite-
6412: avustuksista ja lainoista. Näitä voidaan lain mu- taan satoja miljoonia markkoja suurten kulttuuri-
6413: kaan myöntää valtion tulo- ja menoarvion määrä- instituutioiden rakentamiseen pääkaupunkiseu-
6414: rahojen rajoissa kulttuuritoimintaa varten tarvit- dulle, ei syrjäalueiden tällainen unohtaminen voi
6415: tavien kokoontumis-, näyttely- ja esitystilojen olla kulttuuripoliittisen tasa-arvoisuuden kannal-
6416: rakentamista, hankkimista, kunnostamista ja pe- ta oikein.
6417: rusparannuksia sekä kulttuuritoiminnan kannalta
6418: tarpeellisten laitteiden ja välineiden hankkimista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6419: varten. nioittaen,
6420: Käytännössä lain tarkoitus ei ole edellä esite-
6421: tyssä mielessä toteutunut. Kuluvan vuoden tulo-
6422: ja menoarviossa osoitettiin, eduskunnassa tehdyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6423: lisäyksen jälkeen, ensi kerran tarkoitukseen varo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6424: ja, 2,5 milj. mk. Tällaisen tuen tarpeessa olevia 29.90.30 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
6425: kuntia osoittautui olevan todella paljon. Avus- kuntien kulttuuritoimintalain 8 §:n tar-
6426: tuksia haettiin moninkertainen määrä määrära- koittaman kuntien kulttuuritoiminnan
6427: haan verrattuna. tukemiseen.
6428:
6429: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6430:
6431: Mauri Pekkarinen Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
6432: Juhani Surakka Anna-Liisa Piipari Pentti Lahti-Nuuttila
6433: Matti Maijala Marjatta Väänänen
6434: 1646 1985 vp.
6435:
6436: Raha-asia-aloite n:o 1518
6437:
6438:
6439:
6440:
6441: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vakinaisten alueooppe-
6442: roiden toiminnan tukemiseen
6443:
6444:
6445: Eduskunnalle
6446:
6447: Kiinnostus oopperaa kohtaan on kasvanut suu- Alueoopperoiden tOimmnan vakinaisen luon-
6448: resti eri puolilla Suomea. Maassamme toimiikin teen huomioon ottaen tulisi niiden valtionapukin
6449: tällä hetkellä jo kymmenen vakinaista alueooppe- sijoittaa omalle erilliselle alamomentille.
6450: raa. Näillä kaikilla on käytettävissään oma orkes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6451: teri ja aika hyvät toimintatilat, ja jokainen näistä nioittaen,
6452: tuottaa vähintään yhden uuden produktion vuo-
6453: dessa. Oopperaliiton solistipankin tarjoamilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6454: palveluilla on ollut alueoopperoiden käytännön 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
6455: toiminnan kannalta aika suuri merkitys. kaa vakinaisten alueoopperoiden toimin-
6456: nan tukemiseen.
6457:
6458: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
6459:
6460: Mauri Pekkarinen Matti Maijala Marjatta Väänänen
6461: 1985 vp. 1647
6462:
6463: Raha-asia-aloite n:o 1519
6464:
6465:
6466:
6467:
6468: Pekkarinen: Määrärahan OsoittamisestaJyväskylän Kesä -kulttuurita-
6469: pahtuman tukemiseen
6470:
6471:
6472: Eduskunnalle
6473:
6474: Jyväskylän Kesä on vanhin, laajin ja monipuo- na tulo- ja menoarvioon momentille 29.90.53
6475: lisin kulttuuritapahtuma. Päivien ohjelma on (taiteen tukeminen) määrärahan, on valtion
6476: koostunut musiikista, kuvataiteista, arkkitehtuu- osuus noussut edellä sanotusta vähän.
6477: rista, näyttämötaiteesta ja elokuvasta. Taideohjel- Jyväskylän Kesä pyrkii saamaan taloutensa ja
6478: miston lisäksi Jyväskylän Kesä on toiminut kes- toimintansa vakaalle pohjalle. Maailmankuulun
6479: kustelufoorumina. Sen kuulut kongressit ovat kulttuuritapahtuman taloudellisten edellytysten
6480: monipuolisesti käsitelleet ajankohtaisia yhteis- turvaaminen olisi kansallisestikin välttämätöntä.
6481: kunnallisia ja aatteellisia kysymyksiä. Jyväskylän Tässä mielessä tilanne helpottuisi, jos eduskunta
6482: Kesä kulttuuritapahtumana on avoin kaikille hyväksyisi eräiden vastaavien kulttuuritapahtu-
6483: maailmankatsomuksille. mien tapaan valtion tulo- ja menoarvioon myös
6484: Jyväskylän Kesä r.y:n toimintaa johtaa sääntö- Jyväskylän Kesälle oikeudenmukaisen avustuk-
6485: jen mukaan hallitus. Yhdistyksen hallituksessa sen.
6486: ovat edustettuina maamme kaikki merkittävät Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6487: poliittiset mielipidesuunnat. taen,
6488: Jyväskylän Kesän toiminnan rahoitus koostui
6489: vuoteen 1980 saakka seuraavasti: valtionavus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6490: tusten osuus n. 33 %, kuntien osuus 38 %, 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6491: muiden yhteisöjen avustusten osuus 5 % ja 29.90.52 lisäyksenä 100 000 markkaa }y-
6492: omarahoituksen osuus (lähinnä lipputuloja) 24 väskylån Kesä -kulttuun·tapahtuman tu-
6493: %. Eduskunnan hyväksyttyä parina viime vuon- kemiseen.
6494:
6495: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6496:
6497: Mauri Pekkarinen
6498: 1648 1985 vp.
6499:
6500: Raha-asia-aloite n:o 1520
6501:
6502:
6503:
6504:
6505: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski -Suomen 4H-pii-
6506: rin toimisto-osakkeen hankintaan
6507:
6508:
6509: Eduskunnalle
6510:
6511: 4H-järjestö toimii niin maaseudulla kuin taaja- min pun om1st1 vaatimattoman toimisto-osak-
6512: missa nuorten esiammatillista koulutusta ja työ- keen asunto-osakeyhtiössä laitakaupungilla.
6513: kasvatusta antavana järjestönä. Erityisesti on 4H- Hankitut uudet tilat on 70-prosenttisesti jou-
6514: toiminnassa käytännönläheisyyttä käden taitojen duttu rahoittamaan lainapääoman turvin. Hank-
6515: kehittämiseksi ja oikeiden asenteiden herättämis- keen kustannukset 4H-piirille ovat noin 600 000
6516: tä arkiseen työhön. mk, sisältäen itse toimisto-osakkeen lisäksi mm.
6517: Keski-Suomen kunnissa on 4H-työtä tehty par- oikeuden yhteisten kokous- yms. tilojen käyt-
6518: haimmillaan yli 50 vuotta. Keski-Suomen 4H- töön.
6519: piiri perustettiin 44 vuotta sitten. Kerholaisia Tällaisista kustannuksista selviytyminen 4H-
6520: piirin alueella on viime vuosina ollut noin 4 500. piirin kaltaiselle yhteisölle ilman julkista tukea
6521: Viime vuodenvaihteessa valmistui Keski-Suo- on vaikeaa.
6522: messa maaseudulla toimiville yhteisöille yhteinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6523: piiritason toimintakeskus Jyväskylään. Toiminto- nioittaen,
6524: jen keskittäminen yhteiseen toimintakeskukseen
6525: on omiaan vahvistamaan organisaatioiden yh~eis ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6526: työtä ja näin parantamaan kentälle suunnattavia 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6527: palveluja. 30.30.46 JOO 000 markkaa Keski-Suo-
6528: Myös Keski-Suomen 4H-piiri hankki toiminta- men 4H-ptirtlle toimittlojen hankkt'mises-
6529: keskuksesta oman toimisto-osakkeen. Aikaisem- ta aiheutuneiden lainojen maksuun.
6530:
6531: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6532:
6533: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Juhani Surakka
6534: 1985 vp. 1649
6535:
6536: Raha-asia-aloite n:o 1521
6537:
6538:
6539:
6540:
6541: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Keuruun
6542: varuskunnan ja Keuruun kirkonkylän vesijohtoverkon rakentami-
6543: seen
6544:
6545:
6546: Eduskunnalle
6547:
6548: Keuruun varuskunta sijaitsee noin 4,5 kilomet- päätöksen (214/ 78) edellyttämät vaatimukset ja
6549: rin etäisyydellä Keuruun kirkonkylästä etelään. soveltuu Keski-Suomen vesipiirin toteutettavaksi.
6550: Varuskunnalla on oma sisäinen vedenjakelujärjes- Asiaan suhtautuu myönteisesti myös puolustus-
6551: telmä, johon kuuluu pohjavedenottamo. Keu- ministeriö.
6552: ruun kirkonkylän vesilaitos kattaa rakennuskaava-
6553: Hankkeen kustannukset ovat noin 2,5 milj.
6554: alueen. Raakavesi pumpataan kahdesta erillisestä mk, mistä valtion vesihuoltotyön osuudeksi muo-
6555: pohjavedenottamosta. Näiden vesijohtoverkosto- dostuu noin 0,82 milj. mk. Yhdysjohdon raken-
6556: jen yhteinen pituus on noin 60 kilometriä.
6557: taminen ei tarvitse vesioikeuden lupaa. Sekä
6558: Vesilaitoksilla on ajoittaisia veden määrästä ja Keuruun kirkonkylän että varuskunnan vedenot-
6559: laadusta johtuvia käyttöhäiriöitä. tarnoilla on vesioikeuden luvat. Suunnitelmiensa
6560: Verkostojen välinen yhdysjohto antaisi molem- puolesta vesihuoltotyö voitaisiin käynnistää vii-
6561: mille vesilaitoksille taloudellisesti edullisen rat- meistään vuoden 1986 alussa.
6562: kaisun mahdollisimman suureen vedenjakeluvar-
6563: muuteen häiriötilanteessa, johtuvatpa nämä raa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6564: kavedestä tai laitteistohäiriöistä. Yhdysjohto nioittaen,
6565: mahdollistaa myös verkostojen välillä olevan
6566: haja-asutuksen vedenhankinnan. Lisäksi kirkon- että Eduskunta ottazsi valtion vuoden
6567: kylän eteläpuolineo alue, Varissaari-Pöyhölä, 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6568: on kirkonseudun yleiskaavassa varattu rakentami- 30.40. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa
6569: seen. Keuruun varuskunnan ja Keuruun kir-
6570: Kahden vesilaitoksen välisenä yhdysvesijohtona konkylän vesijohtoverkosto/en yhdysjoh-
6571: hankkeen toteuttaminen täyttää valtioneuvoston don rakennustöiden käynnzstämzseksi.
6572:
6573: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6574:
6575: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
6576: Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen
6577:
6578:
6579:
6580:
6581: 207 428500120H
6582: 1650 1985 vp.
6583:
6584: Raha-asia-aloite n:o 1522
6585:
6586:
6587:
6588:
6589: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmoisten syöttövesi-
6590: johdon rakentamiseen
6591:
6592:
6593: Eduskunnalle
6594:
6595: Kuhmoisten kirkonkylän ja lähikylien vesi- Nyttemmin tämän löydöksen hyödyntämiseksi
6596: huollossa on selviä puutteita. Nykyiset käytössä on valmistunut vesihuoltotyösuunnitelma syöttö-
6597: olevat vesilähteet eivät riitä kaikkina vuodenai- vesijohdon rakentamiseksi. Hankkeen kustannus-
6598: koina kaikkiin tarpeisiin. Viime talvena, talvella arvio on noin 1,5 milj. mk, josta valtion osuus
6599: 1985, vesijohtovettä ei Kuhmoisissa ollut varaa on noin 300 000 mk.
6600: enää käyttää esim. luistinratojen kastelemiseen.
6601: Kun vedenkulutus on kasvamassa, uhkaa veden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6602: puute kohta ihmisten välttämättömiäkin toimin- nioittaen,
6603: toja. Nykyinen Mällykäisen pohjavedenottamo
6604: on lisäksi sijaintinsa vuoksi saastumiselle altis.
6605: Keväällä 1983 Keski-Suomen vesipiiri suoritti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6606: Kuhmoisissa pohjavesiselvityksen, jonka tulokse- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6607: na löytyikin noin 6 km kirkonkylästä paikka, 30. 40. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa
6608: josta hyvää pohjavettä on saatavissa aina 600 Kuhmoisten syöttöveszjohdon rakenta-
6609: m 3 /vrk. mista varten.
6610:
6611: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6612:
6613: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Juhani Surakka
6614: 1985 vp. 1651
6615:
6616: Raha-asia-aloite n:o 1523
6617:
6618:
6619:
6620:
6621: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Unikonsal-
6622: men-Haapaniemen vesihuoltohankkeen toteuttamiseksi Kars-
6623: tulassa
6624:
6625:
6626: Eduskunnalle
6627:
6628: Unikonsalmen ja Haapaniemen kylät sijaitse- piiriin on vesihuollollisesti ja taloudellisesti pe-
6629: vat muutaman kilometrin etäisyydellä Karstulan rusteltu hanke.
6630: kirkonkylästä luoteeseen. Alueen vedenhankinta Vesihuoltohankkeeen kustannukset on arvioitu
6631: on järjestämättä. Alueelta ei ole löydetty talous- 1 150 000 markaksi, mistä valtion osuudeksi jäisi
6632: vedeksi sopivaa pohjavettä. Unikonsalmen kyläs- n. 500 000 mk. Suunnittelun ja lupakysymysten
6633: sä on vain yhdellä kiinteistöllä riittävästi kunnon puolesta hankkeen käynnistyminen voi tapahtua
6634: talousvettä. Kylissä asuu kuitenkin noin 70 ta- jo vuoden 1985 puolella.
6635: loutta, joista puolet on karjataloustiloja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6636: nioittaen,
6637: Karstulan kunta on kehittänyt viime vuosina
6638: kunnallista vesilaitosta ja uhrannut kirkonkylän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6639: ja sen lähiympäristön vesihuollon kehittämiseen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6640: runsaasti varoja. Uusi vedenottama valmistui 30.40. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
6641: vuonna 1982. Unikonsalmen ja Haapaniemen Unikonsalmen-Haapaniemen vesihuol-
6642: kylien saattaminen tämän vesihuoltojärjestelmän tohankkeen toteuttamiseksi Karstulassa.
6643:
6644: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6645:
6646: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen
6647: Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
6648: 1652 1985 vp.
6649:
6650: Raha-asia-aloite n:o 1524
6651:
6652:
6653:
6654:
6655: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselkätien suun-
6656: nittelu- ja maastotöitä varten välillä Keuruu-Multia-Pylkön-
6657: mäki-Karstula-Kivijärvi-Kinnula - valtatie n:o 4
6658:
6659:
6660: Eduskunnalle
6661:
6662: Liikenneyhteydet Suomenselällä ovat erittäin kuntajoukkoa monipuolisesti kuntien kehittymis-
6663: puutteelliset. Alueelta puuttuvat etelä-pohjois- edellytyksiä parantaen.
6664: suuntaiset pääväylät, ja Suomenselän eteläosan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6665: itä-länsisuuntaiset tiet ovat heikkoja. Varsinkin nioittaen,
6666: Suomenselän Keski-Suomen läänin kuntien osal-
6667: ta kunnollisen yhteysverkon puuttuminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6668: vaikeuttanut merkittävästi kuntien kehittymistä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
6669: Päätieverkon keskeinen kehittämiskohde alueella 31.24.77 lisäyksenä 500 000 markkaa
6670: on etelä-pohjoissuuntaisen ns. Suomenselkätien käytettäväksi Keuruun-Multian-Pyl-
6671: aikaansaaminen. Tämä tieyhteys palvelisi välillä könmäen -Karstulan- Kivijärven- Kin-
6672: Keuruu-Multia-Pylkönmäki-Karstula-Kivi- nulan - valtatzen n:o 4 viiitsen tzeyhtey-
6673: järvi-Kinnula- valtatie n:o 4 kulkien laajaa den suunnittelua ja maastotöitä varten.
6674:
6675: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6676:
6677: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
6678: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen
6679: 1985 vp. 1653
6680:
6681: Raha-asia-aloite n:o 1525
6682:
6683:
6684:
6685:
6686: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivijärven-Perhon
6687: maantien perusparannustöiden aloittamiseksi
6688:
6689:
6690: Eduskunnalle
6691:
6692: Maantie n:o 652 Kivijärvi-Möttönen Kivijär- tulisi saattaa töiden alle, vaikkapa työllisyysva-
6693: ven ja Perhon kunnissa muodostaa tärkeän seu- roin, mahdollisimman pian.
6694: dullisen kokoojatien mainitut kuntakeskukset yh- Hankkeen suunnitteluvalmius ei ole esteenä
6695: distäen. Tie on kuitenkin erittäin huonokuntoi- töiden aloittamiselle vielä vuonna 1986.
6696: nen, mutkainen ja kelirikon vaivaama. Nykyises-
6697: sä kunnossaan se vaikeuttaakin suuresti ko. seu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6698: dun merkittäviä puutavarakuljetuksia, työmatka- nioittaen,
6699: liikennettä ja koululaiskuljetuksia sekä muuta
6700: asiointiliikennettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6701: Keski-Pohjanmaan piirin (TVL) suunnitelmissa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6702: on aloittaa tien kunnostus v. 1986-87. TVL:n 31.24.77 lisäyksenä 500000 markkaa
6703: Keski-Suomen piirin toimenpideohjelmaan han- Kivijärven-Perhon maantien peruspa-
6704: ke ei kuitenkaan sisälly. Tästä huolimatta hanke rannustöiden aloittamiseksi.
6705:
6706: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6707:
6708: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
6709: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Juhani Surakka
6710: 1654 1985 vp.
6711:
6712: Raha-asia-aloite n:o 1526
6713:
6714:
6715:
6716:
6717: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vehkaperän paikallis-
6718: tien rakentamiseksi
6719:
6720:
6721: Eduskunnalle
6722:
6723: VAPO Oy:n suoalueet Kyyjärven kunnan Veh- Liikennemäärän suurta kasvua ei Vehkaperän
6724: kaperällä käsittävät yli 1 000 ha. Tuotannossa on paikallistie n:o 16863 ole kestänyt. TVL:n Keski-
6725: tällä hetkellä runsaat 800 ha. Äskettäin Vehkape- Suomen piiri ja TVH ovatkin laatineet suunnitel-
6726: rän turveteollisuusalueelia on käynnistänyt toi- mat tämän noin 5 km pitkän paikallistien kanta-
6727: mintansa myös NBC-tuotanto Oy, joka valmistaa vuuden parantamiseksi. Hankkeen kustannusar-
6728: lannoitteita raaka-aineinaan turve, puun kuori ja vio on alle kaksi miljoonaa markkaa.
6729: tuhka. Turpeen ja lannoitteiden tuotanto alueel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6730: la merkitse melkoista liikennettä. Täysperävau- nioittaen,
6731: nuisia rekka-autoja lähtee Vehkaperältä turvelas-
6732: tissa yli kymmenen päivässä. Täydessä käynnissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6733: olevalta lannoitetehtaalta taas lähtee päivittäin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6734: yli kaksikymmentä täysperävaunurekkaa. Lisäksi 31.24. 77 1 000 000 markkaa Vehkape-
6735: turve- ja teollisuusalueelle on muuta liikennettä rän paikallistien parannustöiden aloitta-
6736: runsaasti. miseksi.
6737:
6738: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6739:
6740: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
6741: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen
6742: 1985 vp. 1655
6743:
6744: Raha-asia-aloite n:o 1527
6745:
6746:
6747:
6748:
6749: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan
6750: rakennustöiden aloittamiseen
6751:
6752:
6753: Eduskunnalle
6754:
6755: Eteläisen Keski-Suomen ainoa seudullinen poi- leen-Päijänteen kanava toteutuu ja vesiliikenne
6756: kittaisyhteys Joutsan-Korpilahden tie (mt. n:o lisääntyy.
6757: 610) kulkee Kärkistensalmen kautta. Salmen yli- Kärkistensalmen sillan rakennuskustannuksiksi
6758: tys hoidetaan lossin avulla. on laskettu 25 milj. markkaa (tr.ind. 260).
6759: Joutsan-Korpilahden tien liikennetiheydeksi Tiesuunnitelmat ovat valmiit.
6760: on arvioitu n. 570 ajoneuvoa vuorokaudessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6761: Kärkistensalmen lossi on merkittävä liikenteen nioittaen,
6762: pullonkaula, mikä vielä korostuu kesäisin liiken-
6763: teen ollessa erittäin vilkasta Päijänteen runsaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6764: loma-asutuksen vuoksi. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6765: Kärkistensalmen lossi muodostaa myös Päijän- 31. 24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
6766: teen vesiliikenteelle vaikean kapeikon. Tilanne Kärkistensalmen sillan rakennustöiden
6767: vaikeutuu entisestään, jos suunniteltu Keite- aloittamiseen.
6768:
6769: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
6770:
6771: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Juhani Surakka
6772: 1656 1985 vp.
6773:
6774: Raha-asia-aloite n:o 1528
6775:
6776:
6777:
6778:
6779: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ukonniemen kalasata-
6780: man rakentamiseksi Pihtiputaalle
6781:
6782:
6783: Eduskunnalle
6784:
6785: Kolimajärvi Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntien kalastuselinkeinon kannalta, toisaalta hankkeen
6786: alueella on tunnettu kalajärvi. Kalastuksen ja pikaisella toteuttamisella olisi myös Pihtiputaan
6787: muidenkin vesiliikennettä merkitsevien toiminto- vaikeata työllisyystilannetta helpottava vaikutus.
6788: jen tarpeisiin on Kolimajärven rantaan puuhattu
6789: useiden vuosien ajan kalasataman rakentamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6790: TVL:n Keski-Suomen piirin toimenpideohjel- nioittaen,
6791: massa hanke on ollut vuodesta 1983 lähtien.
6792: Huolimatta siitä, että laaja selvitys kalasataman
6793: käyttötarpeesta keräily- ja jatkokäsittelypisteenä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6794: osoitti sataman rakentamisen kannattavaksi, asia 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6795: ei ole vielä edennyt. 31.27. 77 lisäyksenä 380 000 markkaa
6796: Rakennustöiden mahdollisimman pikainen Ukonniemen kalasataman rakentamiseksi
6797: käyntiin saattaminen on välttämätöntä yhtäältä Kolimajärven rantaan Pzhtiputaalla.
6798:
6799: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6800:
6801: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
6802: Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen
6803: 1985 vp. 1657
6804:
6805: Raha-asia-aloite n:o 1529
6806:
6807:
6808:
6809:
6810: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuramen teollisuus-
6811: taiteen rakentamista varten
6812:
6813:
6814: Eduskunnalle
6815:
6816: Muurame ja Muuramen teollisuuskylä sijaitse- toimineet ponnekkaasti teollisuustaiteen saami-
6817: vat vajaan 20 km:n etäisyydellä Jyväskylästä, seksi teollisuuskylään. VR ei kuitenkaan vielä ole
6818: Jyväskylän-Tampereen radan varressa. Viimeis- katsonut kuljetusmääriä riittäviksi. Keski-Suo-
6819: ten kymmenen vuoden aikana Muuramen teollis- men läänissä on kuitenkin vankka usko siihen,
6820: tuminen, uusien teollisten työpaikkojen synty, että raiteen rakentaminen lisäisi Muuramen teol-
6821: on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Muuramen lisuuskylän edelleen kehittymistä niin, että jo
6822: teollisuuskylässä sijaitseekin tällä hetkellä lähes muutaman vuoden kuluessa raiteen rakentami-
6823: 50 teollista yritystä. Teollisuustyöpaikkoja on nen kävisi myös VR:n talouden kannalta katta-
6824: paikkakunnalla jo yli 700. vaksi.
6825: Muuramen teollistuminen ja teollisuuskylän Muuramen teollisuustaiteen kustannusarvio on
6826: edelleen kehittyminen ovat hyvässä vauhdissa. 2,5 milj. mk.
6827: Ratkaisevaksi pullonkaulaksi monessa tapauksessa
6828: on kuitenkin muodostunut teollisuustaiteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6829: puuttuminen. Rata kyllä kulkee vieressä, mutta nioittaen,
6830: tavaran raiteille saaminen onnistuu vain Jyväsky-
6831: lästä käsin. Varsinkin raskaamman teollisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6832: kiinnostumiselle paikkakunnalle sijoittumiseen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
6833: on raiteen puuttuminen ollut merkittävä este. 31.90.78 2 500 000 markkaa Muuramen
6834: Jo useamman vuoden ajan ovat Muuramen teollisuusraiteen rakentamista varten.
6835: kunta ja Keski-Suomen maakunnalliset elimet
6836:
6837: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6838:
6839: Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
6840:
6841:
6842:
6843:
6844: 208 428500120H
6845: 1658 1985 vp.
6846:
6847: Raha-asia-aloite n:o 1530
6848:
6849:
6850:
6851:
6852: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Nuoriso-
6853: säätiölle Herttoniemen Nuorisohotellin lainojen hoitamiseen
6854:
6855:
6856: Eduskunnalle
6857:
6858: Nuorisosäätiön ylläpitämä Kiinteistö Oy Hert- asukkaat saavat vuokrahintaan kalusteet, liina-
6859: toniemen Nuorisohotelli -asuntola on toiminut vaatteet, saunan, sähkön ja lämpimän veden.
6860: yli 10 vuotta. Hotelli on tarkoitettu työssäkäyville Asukkaat koostuvat huomattavalta osalta nuo-
6861: tai päätoimisesti opiskeleville nuorille ja siellä on rista työelämänsä aloittavista henkilöistä. Sen
6862: vuodepaikkoja n. 340. vuoksi myös palvelut tulisi pitää hinnaltaan mah-
6863: dollisimman alhaalla. Nuorisohotellin toimintoja
6864: Nuorisohotelli on osoittautunut hyväksi ja tar-
6865: on pyritty kehittämään siten, että vältyttäisiin
6866: peelliseksi ensiasunnoksi niille, jotka ovat joutu-
6867: suurilta vuokrankorotuksilta.
6868: neet työnhakuun tai opiskelemaan pääkaupunki-
6869: Nuorisohotellin täyskorjauksen vuoksi ovat lai-
6870: seudulle. Toiminta-aikanaan Nuorisohotelli on
6871: nat lisääntyneet ja korkokulut nousseet niin, että
6872: vastaanottanut jo tuhansia nuoria. Vakiintumi-
6873: niiden ottaminen täysimääräisenä vuokrakustan-
6874: nen työelämään herättää nuorissa myöskin tar-
6875: nuksiin ei ole käytännössä mahdollista.
6876: peen hankkia vakituinen asunto. Parin asumis-
6877: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6878: vuoden jälkeen ja perheen perustamisen myötä nioittaen,
6879: on Nuorisohotellissa Nuorisosäätiön toimesta
6880: avustettu nuoria hankkimaan omia asuntoja lä-
6881: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6882: hinnä Helsingin kaupungin kautta.
6883: 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6884: Nuorisohotellissa on sekä työsuhdeasuntoja et- 33.33.51 300 000 markkaa avustuksena
6885: tä myös Nuorisosäätiön kautta otettuja asukkaita. Nuonsosäiitiölle Kiintezstö Oy Herttonie-
6886: Talo on jatkuvasti täynnä ja jonossa on runsaasti men Nuonsohotelli -asuntolan lainojen
6887: nuoria. Yhtiön toiminta perustuu palvelevaan lyhentämzstä ja korkojen maksamzsta var-
6888: vuokratarjontaan. Varsinaisen huoneen lisäksi ten.
6889:
6890: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
6891:
6892: Mauri Pekkarinen Matti Maijala
6893: 1985 vp. 1659
6894:
6895: Raha-asia-aloite n:o 1531
6896:
6897:
6898:
6899:
6900: Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhanomaisen turvallisuus-
6901: politiikan suunnitteluun
6902:
6903:
6904: Eduskunnalle
6905:
6906: Valtion vuoden 1986 budjetissa ehdotetaan Suomen olisi aika ryhtyä kehittämään rauhan-
6907: sotilaallisen maanpuolustuksen menoihin yli 5 politiikkaansa niin, että maan turvallisuus todella
6908: miljardia markkaa. Nämä määrärahat perustuvat perustuisi siihen eikä uskoteltaisi aseiden tuotta-
6909: siihen, että Suomen puolustuspolitiikkaa ei ole van turvallisuutta. Siksi esitämme, että asevarus-
6910: arvioitu uudelleen, vaikka nykyaikainen sota on teluun varatusta määrärahasta lohkaistaan pieni
6911: täysin muuttanut maamme sotilaspoliittisen ase- summa parlamentaarisen komitean asettamiseksi
6912: man. Meillä tunnustetaan yleisesti, että ydin- rauhanomaisen turvallisuuspolitiikan suunnitte-
6913: sotaan Suomi ei voi varustautua. Tästä ei kuiten- lua ja siihen liittyvää rauhantutkimusta varten.
6914: kaan ole vedetty johtopäätöksiä puolustuspolitii- Budjettiteknisesti asia voitaisiin hoitaa siten,
6915: kan suhteen, vaan kaikki nuoret miehet kutsu- että eduskunta muuttaa pääluokan 27 määrära-
6916: taan entiseen malliin suorittamaan asevelvolli- hojen käyttöä valtion vuoden 1986 tulo- ja me-
6917: suuttaan. noarviossa niin, että luvun 20 (perushankintame-
6918: Jotta asevelvollisuudella olisi jotain näennäistä not) määrärahoista siirretään 2 000 000 markkaa
6919: sisältöä, hankitaan vuodesta toiseen myös uusia uuteen lukuun 10 (rauhanomaisen turvallisuus-
6920: aseita, joiden käyttöön miehiä harjoitetaan. Sa- politiikan suunnittelu) parlamentaarisen komi-
6921: malla pidetään suurella mainoskampanjalla yllä tean perustamiseen ja siihen liittyvää rauhantut-
6922: käsitystä siitä, että Suomen puolustusvoimilla kimusta varten.
6923: olisi jonkinlaista välivaiheen merkitystä sotatilan- Ehdotamme,
6924: teessa ennen ydinsotavaiheeseen siirtymistä.
6925: Virallinen turvallisuuspolitiikkakin tunnustaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6926: että Suomen turvallisuus perustuu ulkopolitiik- 1986 tulo- ja menoarvioon uuden luvun
6927: kaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kuiten- 27.10 (rauhanomaisen turvallisuuspolitii-
6928: kaan ei haluta myöntää, että Suomen armeijalla kan suunnittelu) asianomaiselle momen-
6929: ei ole myönteistä merkitystä kansainvälisen yh- tille 2 000 000 markkaa parlamentaarisen
6930: teistyön kannalta. Tämä johtaa miljardien tuh- komitean perustamiseen rauhanomaisen
6931: laamiseen joka vuosi sotilaalliseen maanpuolus- turvallisuuspolitzikan suunnittelua ja sii-
6932: tukseen. hen liittyvää rauhantutkimusta varten.
6933:
6934: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
6935:
6936: Kati Peltola Arja Alho
6937: Tarja Halonen Esko Helle
6938: 1660 1985 vp.
6939:
6940: Raha-asia-aloite n:o 1532
6941:
6942:
6943:
6944:
6945: Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta YTHS:n Helsingin tervey-
6946: denhoitoaseman vuokran kattamiseen
6947:
6948:
6949: Eduskunnalle
6950:
6951: Opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa keski- tekemä työ on korvaamatonta. Opiskelijoiden ei
6952: tetysti Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö kuitenkaan tulisi maksaa omista terveyspalveluis-
6953: (YTHS), jota opiskelijat osaksi itse ylläpitävät. taan enempää kuin muidenkaan kansalaisten,
6954: Opiskelijoiden maksuosuus YTHS:n menoista oli joten oikeudenmukaista on, että käytetään kaik-
6955: toimivuonna 1983-84 39 %. Opintovuonna kia mahdollisia keinoja opiskelijoiden terveyden-
6956: 1985-86 opiskelijoiden terveydenhoitomaksu on hoitomaksujen alentamiseksi.
6957: 144 markkaa. Tästä summasta kuluu vajaa 10 % Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6958: Helsingin terveydenhoitoaseman vuokraan. Mi- nioittavasti,
6959: käli Helsingin terveydenhoitoaseman vuokra kor-
6960: vataan valtion varoista, keventää tämä jopa oleel- että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6961: lisesti opiskelijoiden maksuosuutta. 1986 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
6962: Etenkään pääkaupunkiseudun kunnat eivät ky- markan määrärahan YTHS:n Helsingin
6963: kene tarjoamaan suurelle opiskelijamäärälle riit- terveydenhoitoaseman vuokran kattami-
6964: täviä terveydenhuoltopalveluja, joten YTHS:n seksi valtion varoista.
6965:
6966: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6967:
6968: Kati Peltola Inger Hirvelä Timo Laaksonen
6969: Esko Helle
6970: 1985 vp. 1661
6971:
6972: Raha-asia-aloite n:o 1533
6973:
6974:
6975:
6976:
6977: Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteiskunnan järjestämän
6978: jätteiden uudelleenkäytön suunnitteluun
6979:
6980:
6981: Eduskunnalle
6982:
6983: Ympäristöministeriön pääluokassa esitetaan työpaikoilla, JOissa jatettä syntyy suuria maana,
6984: vuodelle 1986 määrärahoja jätehuoltoon ja jättei- mutta myös asuma-alueilla, jotka varustetaan
6985: den hyödyntämiseen. Ongelmajäteyhtiön määrä- niille soveltuvilla keräilyjärjestelmillä. Lajittelu ei
6986: rahojen lisäksi esitetään jonkin verran rahaa avus- kuitenkaan hyödytä paljoakaan, jos lajiteltua jä-
6987: tuksiin ja korkotukiin. Jätteiden hyötykäytön tettä ei käsitellä käytettäväksi uudelleen tuotan-
6988: ongelma on sen hajanaisuus. Yksityiset yritykset nossa.
6989: ovat kiinnostuneet lähinnä vain paperin uudel- Siksi ympäristöministeriön tulisi ottaa aloite
6990: leenkäytöstä ja siitäkin vain niin kauan kuin se käsiinsä ja perustaa eri puolille maata jätteiden-
6991: on liiketaloudellisesti voittoa tuottavaa. Kansan- käsittelylaitoksia, jotka perustuvat jätteiden lajit-
6992: talouden kannalta jätteiden erottelu jo keräilyvai- teluun mahdollisimman pitkälle jo työpaikoilla
6993: heessa ja uudelleenkäsittely on kannattavaa sil- ja kotitalouksissa ja jotka huolehtivat siitä, että
6994: loin, kun pystytään säästämään raaka-aineita ja hyötyjätettä tai ympäristölle vahingollisia aineita
6995: estämään vahingollisten aineiden vieminen luon- ei kasata luontoon tai polteta.
6996: toon. Jos jätehuoltoa kehitetään liiketaloudellisin Näillä perusteilla ehdotamme,
6997: perustein, suurin osa jätteistä haudataan nykyi-
6998: seen tapaan lajittelematta kaatopaikoille. Suppea että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6999: liiketaloudellinen päätöksenteko saattaa johtaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7000: jopa jätteiden polttamiseen lajittelematta, mikä 35.13.62 Oätehuollon teknologian kehit-
7001: väistämättä saastuttaa ympäristöä. täminen) 1 000 000 markan määrärahan
7002: Valtion ja kuntien tulisi yhdessä vastata jäte- yhteiskunnan järjestå'män jätteiden
7003: huollon kehittämisestä niin, että lajittelu toteu- uudelleenkäytöstä huolehtivan laitosver-
7004: tettaisiin varsinkin tuotantolaitoksissa ja muilla koston suunnittelua varten.
7005:
7006: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
7007:
7008: Kati Peltola Tarja Halonen
7009: Arja Alho Esko Helle
7010: 1662 1985 vp.
7011:
7012: Raha-asia-aloite n:o 1534
7013:
7014:
7015:
7016:
7017: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Lassilan koulun rakentamiseen
7018: Keminmaalla
7019:
7020:
7021: Eduskunnalle
7022:
7023: Oikeusministeriön hallinnonalan yhtenä pai- lisäksi Enontekiön, Keminmaan, Tervolan,
7024: nopistealueena on ollut vapaudessa tapahtuvan Kolarin, Muonion, Simon, Pellon ja Ylitor-
7025: kriminaalihuoltotyön kehittäminen sekä edelly- nion kunnat. Vastaavasti tältä alueelta kotoi-
7026: tysten luominen vapaudessa täytäntöönpantavien sin olevia vankeja oli vuoden 1984 lokakuun
7027: seuraamusten nykyistä runsaammalle käytölle. poikkileikkaustietojen mukaan yhteensä 70,
7028: Toiminnan kehittäminen edellyttää koko maan kun koko läänin vastaava luku oli 126. Yksin-
7029: kattavan kriminaalihuollon organisaation luomis- omaan Kemin kaupungissa oli kuluvan vuo-
7030: ta. Oikeusministeriön tavoitteena on ollut kah- den alussa valvonnassa 46 vankilasta vapautu-
7031: den uuden toimintayksikön (aluetoimisto ja nutta.
7032: asuntokoti) perustaminen vuosittain. Vuosia Varsinkin Kemissä on rikollisuustilanne ke-
7033: 1986-90 koskevaan oikeusminiseriön hallinnon- hittynyt huolestuttavaan suuntaan. Erityisesti
7034: alan toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyi nuorten huumausainerikollisuus on lisäänty-
7035: tämän tavoitteen mukaisesti uuden aluetoimiston nyt viime vuosina. Samalla kun huumausai-
7036: perustaminen Kemi-Tornion alueelle. Lisäksi nerikollisuus on lisääntynyt, on huumejutuis-
7037: Lapin läänin alueella aloittaa toimintansa vuonna sa syytettyjen ikä laskenut.
7038: 1986 Rovaniemen asuntokoti. Uuden aluetoimiston perustaminen helpot-
7039: Hallituksen tulo- ja menoarvioesitykseen vuo- taisi myös yhteistyötä Ruotsin viranomaisten
7040: delle 1986 ei kuitenkaan sisältynyt Kemi-Tor- kanssa ja mahdollistaisi Haaparantaan sekä
7041: nion aluetoimiston perustamista. Tämä merkitsee Pelson keskusvankilaan suuntautuvan vanki-
7042: valtakunnallisesti koko kriminaalihuoltotyön ke- latyön tehostamisen.
7043: hittämisen hidastumista asetetusta tavoitteesta. Lapin läänin kriminaalihuoltotyön tehostami-
7044: Alueellisesti tarkasteltuna uuden aluetoimiston nen edellyttää erityisesti Rovaniemen aluetoimis-
7045: perustamiselle on vahvat perustelut: ton toimialueen laajuuden ja Länsi-Lapin alueella
7046: Koko Lapin läänin kriminaalihuoltotyöstä lisääntyvien ongelmien johdosta kiireellisesti toi-
7047: vastaa tällä hetkellä Rovaniemen aluetoimisto sen aluetoimiston perustamista.
7048: (henkilökuntaa toimistonjohtaja, 2 sosiaali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7049: työntekijää, osapäivätoiminen kanslisti), jon- nioittaen,
7050: ka väestöpohja vastaa Mikkeliin ja Joensuu-
7051: hun sijoitettujen aluetoimistojen väestöpoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7052: jaa, mutta alueen maantieteellinen laajuus on 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7053: näihin verrattuna yli 4-kertainen. 25.50.50 300 000 markkaa valtionavun
7054: Suunnitellun uuden aluetoimiston toiminta- myöntämiseksi Kriminaalihuoltoyhdis-
7055: alue kattaa lähes puolet (noin 88 000 as.) tykselle Kemin aluetoimiston perustami-
7056: läänin väestöpohjasta. Toiminta-alueeseen sesta aiheutuviin palkkaus- ja muihin
7057: kuuluisivat Kemin ja Tornion kaupunkien menoihin.
7058:
7059: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7060:
7061: Seppo Pelttari Mikko Jokela Esko-Juhani Tennilä
7062: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
7063: 1985 vp. 1663
7064:
7065: Raha-asia-aloite n:o 1535
7066:
7067:
7068:
7069:
7070: Pelttari.: Määrärahan osoittamisesta Lassilan koulun rakentamiseen
7071: Keminmaalla
7072:
7073:
7074: Eduskunnalle
7075:
7076: Keminmaan kunta on Lapin voimakkaimmin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7077: kasvava maalaiskunta. Erityisesti jokisuun eli Las- taen,
7078: silan alueelle on muuttanut runsaasti lapsiperhei-
7079: tä. Tämä kehitys tulee lähivuosina jatkumaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7080: Koulutilat ovat käyneet täysin riittämättömiksi. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7081: Lassilan alueelle olisikin saatava uusi koulu. Sen 29.46.34 10 000 000 markkaa Kemin-
7082: toteuttamiseksi olisi vuoden 1986 tulo- ja meno- maan kunnalle Lasszlan koulun rakenta-
7083: arvioon saatava varat. mzseen.
7084:
7085: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7086:
7087: Seppo Pelttari
7088: 1664 1985 vp.
7089:
7090: Raha-asia-aloite n:o 1536
7091:
7092:
7093:
7094:
7095: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta taidelaitosten rakentamis-
7096: avustuksiin
7097:
7098:
7099: Eduskunnalle
7100:
7101: Tornion kaupungissa on jo pitkään ollut vireil- Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon on
7102: lä kulttuurikeskuksen rakentaminen, johon yh- varattu 6 milj. mk taidelaitosten rakentamisavus-
7103: teyteen tulevat Aineen Taidemuseo sekä kaupun- tuksia varten. Valtion vuoden 1986 tulo- ja
7104: ginkirjasto. Keskuksen rakennustyö on parhail- menoarvion perusteluita menokohdalla 29.90.52
7105: laan käynnissä kaupungin saatua rakennusluvan (veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai-
7106: kirjastoa varten vuonna 1984. Rakennukseen si- teen tukemiseen) sen käyttösuunnitelman osalta
7107: joittuu taidemuseo, joka saa käytettäväkseen yli tulisi muuttaa siten, että taidelaitosten rakenta-
7108: 1 000 taideteosta käsittävän Aineen Kuvataide- misavustuksiin varatusta määrärahasta merkittäi-
7109: säätiön taidekokoelmat. Opetusministeriö on siin käytettäväksi 3,1 milj. mk avustuksena Tor-
7110: omalta osaltaan pitänyt rakennettavaa museota nion kaupungille Aineen Taidemuseon rakenta-
7111: korkeatasoisena ja nähnyt periaatteessa tarkoituk- miseksi.
7112: senmukaiseksi sen avustamisen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7113: nioittaen,
7114: Rakennukseen sijoittuvan taidemuseon kustan-
7115: nukset ovat 10,3 milj. mk, josta opetusmir.:ste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7116: riön noudattamaa käytännön mukaisesti tulisi 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7117: saada valtionavustuksena 30 % eli 3,1 milj. mk. 29.90.521isäyksenä 100 000 markkaa tai-
7118: Taidemuseon valmistuminen merkitsee uuden delaitosten rakentamisavustuksia varten,
7119: merkittävimmän taidekeskuksen muodostumista jolloin käyttösuunnitelmassa olisi
7120: Pohjois-Suomeen. Siksi museon avustaminen oli- 3 100 000 markkaa merkittävä annetuksi
7121: si erityisen tärkeä myös valtion alueellisen taide- Tornion kaupungille Aineen Taidemu-
7122: politiikan kannalta. seon rakentamiseen.
7123:
7124: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
7125:
7126: Seppo Pelttari Tytti Isohookana-Asunmaa
7127: 1985 vp. 1665
7128:
7129: Raha-asia-aloite n:o 1537
7130:
7131:
7132:
7133:
7134: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin rakennuspe-
7135: rinne ry:lle rakennusympäristön hoitamiseen
7136:
7137:
7138: Eduskunnalle
7139:
7140: Lapin läänin rakennusperinne r.y:n tarkoituk- ta. Nämä avustukset ja jäsenmaksut ovat riittä-
7141: sena on edistää kulttuurihistoriallisesti arvokkai- mättömiä kattamaan toiminnan kuluja. Perintei-
7142: den rakennusten ja rakenteiden sekä näihin liit- sen rakennusmiljöön hoitamiseen ja kehittämi-
7143: tyvän kulttuurimaiseman säilyttämistä Lapin lää- seen tarvitaan varoja.
7144: nissä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7145: Yhdistyksen jäseniä ovat lähes kaikki läänin nioittaen,
7146: kunnat. Jäseninä on lisäksi seurakuntia, kotiseu-
7147: tuyhdistyksiä ja yhtiöitä. Hallintoa varten on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7148: 20-jäseninen valtuusto ja 7-jäseninen hallitus. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
7149: Jäsenmaksuja kertyy vajaat 25 000 markkaa vuo- 29.94.50 JOO 000 markkaa Lapin läänin
7150: dessa. Eri projekteja varten on saatu apurahoja rakennusperinne ry:/le perinteisen raken-
7151: opetusministeriöltä, läänin taidetoimikunnalta, nusmiljöön hoitamiseen ja kehittämi-
7152: Suomen kulttuurirahastolta ja sen Lapin rahasto!- seen.
7153:
7154: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7155:
7156: Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
7157: Mikko Jokela Aimo Ajo
7158: Tytti Isohookana-Asunmaa
7159:
7160:
7161:
7162:
7163: 209 428500120H
7164: 1666 1985 vp.
7165:
7166: Raha-asia-aloite n:o 1538
7167:
7168:
7169:
7170:
7171: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornion entisen ortodoksi-
7172: sen sotilaskirkon korjaamiseen
7173:
7174:
7175: Eduskunnalle
7176:
7177: Oulun ortodoksinen seurakunta sai tänä vuon- avustusta kirkon korjaus- ja entistämistöiden jat-
7178: na valtiolta 180 000 mk Tornion entisen ortodok- kamiseksi.
7179: sisen sotilaskirkon korjausta ja entistämistä var- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7180: ten. Koska tämä rahamäärä on täysin riittämätön nioittaen,
7181: kirkon kunnostamiseksi ja koska Oulun ortodok-
7182: sisella seurakunnalla on tällä hetkellä vain rajalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7183: set mahdollisuudet rahoittaa hanketta itse, olisi 1986 tulo- ja menoarvioon 290 000 mark-
7184: vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon saatava lisä- kaa Tornion entisen ortodoksisen sotilas-
7185: kirkon korjausta ja entistämistä varten.
7186:
7187: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7188:
7189: Seppo Pelttari Riitta Jouppila
7190: Aimo Ajo Mikko Jokela
7191: Tytti Isohookana-Asunmaa
7192: 1985 vp. 1667
7193:
7194: Raha-asia-aloite n:o 1539
7195:
7196:
7197:
7198:
7199: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionlaakson kuntain
7200: toimikunnalle Tornionlaakson historian kirjoittamiseen
7201:
7202:
7203: Eduskunnalle
7204:
7205: Tornionlaakso on geologisesti ja biologisesti että vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon saataisiin
7206: kiinnostava alue, jolla on hyvin mielenkiintoinen avustus tämän historian kirjoittamisen aloittami-
7207: historia. Aluebao käsittää sekä Ruotsin että Suo- seen. Suomen eduskunnan mahdollisesti myön-
7208: men Tornion- ja Muonionjokeen rajoittuvat kun- tämä määräraha auttaisi ruotsalaisia saamaan vas-
7209: nat. Haminan rauhaan eli vuoteen 1809 saakka taavan avustuksen.
7210: alueella on täysin samanlainen historia. Molem-
7211: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7212: min puolin jokea asuu edelleen äidinkielenään
7213: nioittaen,
7214: suomea puhuva väestö, jolla paitsi yhteistä kieltä
7215: on hyvin paljon siteitä keskenään. Jokilaakson
7216: historiaa ei ole kuitenkaan kirjoitettu ja nyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7217: onkin tarkoitus yhteishankkeena tämä toteuttaa. 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
7218: Kun ei kuitenkaan Tornionlaakson kuntain kaa Tornionlaakson kuntain toimikunnal-
7219: toimikunnalla Suomen puolella eikä myöskään le Tornionlaakson historian kirjoittami-
7220: Ruotsin puolella ole tähän varoja, olisi suotavaa, seen.
7221:
7222: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7223:
7224: Seppo Pelttari Aapo Saari Juhani Alaranta
7225: Niilo Koskenniemi Reijo Lindroos Pekka Starast
7226: Aimo Ajo Vappu Säilynoja Martti Ratu
7227: Kari Rajamäki Mikko Jokela Marja-Liisa Tykkyläinen
7228: Pirkko Valtonen Anna-Liisa Jokinen Georg C. Ehrnrooth
7229: Matti Lahtinen Kaarina Dromberg Esko:Juhani Tennilä
7230: Tytti Isohookana-Asunmaa
7231: 1668 1985 vp.
7232:
7233: Raha-asia-aloite n:o 1540
7234:
7235:
7236:
7237:
7238: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylläksen matkailualueen
7239: vesihuoltotöihin
7240:
7241:
7242: Eduskunnalle
7243:
7244: Matkailulla on elinkeinona Kolarissa parhaat teuttaminen on aloitettu syksyllä 1984 kunnalli-
7245: kehittymismahdollisuudet. Nykyiset matkailuval- sena hankkeena kustannusarvioitaan 3 milj. mk I
7246: tit ovat Ylläksen alueen luonto ja vaativuustasol- vaiheen osalta.
7247: taan monipuolisimmat ja mittavimmat laskette- Ylläsjärven osayleiskaavaan liittyvänä on vuon-
7248: lurinteet. Talvimatkailua ajatellen Lapin läänin na 1985 tehty keskeistä osayleiskaava-aluetta kos-
7249: alueella ovat Saariselän alue ja Ylläksen alue keva vesihuollon yleissuunnitelma. Sen toteutta-
7250: sellaisia, joilla on mahdollisuuksia kehittyä ja miskustannuksiksi on arvioitu 6, 7 milj. mk. Tä-
7251: joita kannattaa kehittää valtakunnallisesti ja män toteuttamisen aloittamista varten on äsket-
7252: myös ulkomaiseen markkinointiin yltävinä koh- täin perustettu Palovaaran vesihuolto-osakeyhtiö.
7253: teina. Ylläksen alue on valtakunnallisesti tärkeä mat-
7254: Tällä hetkellä Yllästunturin alueella on arviol- kailukohde. Sen kehittämisen kannalta on kun-
7255: ta 3 000 vuodepaikkaa, joista 2 000 on normaa- nallisteknisten perusvalmiuksien rakentaminen
7256: lin markkinoinnin piirissä. Vuoden 1980 jälkeen välttämätöntä. Kolarin kunnan ja alueen matkai-
7257: lomarakennusten määrä kunnassa on tasaisesti luyrittäjien voimavarat eivät ole riittäviä tarpeelli-
7258: kasvanut noin 50 rakennuksella vuosittain. Kas- sen vesi- ja jätevesihuollon rakentamiseen. Tä-
7259: vuodotuksia kuvaavat matkailukylien yleiskaavo- män vuoksi valtion tulo- ja menoarvioon tulisi
7260: jen aluevaraukset. Äkäslompolon osayleiskaava- ottaa erillinen 15 milj. markan määräraha, josta
7261: alueella on matkailua palvelevia aluevarauksia Kolarin kunnalle ja Palovaaran vesihuolto-osa-
7262: 4 700 vuodepaikkaa varten ja Ylläsjärven osa- keyhtiölle myönnettäisiin 90 % valtionapua vesi-
7263: yleiskaava-alueella 4 000 vuodepaikkaa varten. ja jätevesihuollon toteuttamista varten.
7264: Rakentamisen turvaamiseksi on kumpaankin ky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7265: lään tarpeellista järjestää keskitetty vesi- ja viemä- nioittaen,
7266: riverkosto.
7267: Äkäslompolon alueelle kunta on yhdessä Lapin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7268: vesipiirin kanssa teettänyt vesihuollon yleissuun- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7269: nitelman. Koko yleissuunnitelman mukaisen ve- 30.40. 77 15 000 000 markkaa Ylläksen
7270: sihuoltoverkoston toteuttamiskustannukset ovat alueen matkazlukeskuksen veszhuoltotöi-
7271: noin 10 milj. mk. Vesihuoltosuunnitelman to- den rahoittamiseen Kolarissa.
7272:
7273: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7274:
7275: Seppo Pelttari Niilo Koskenniemi
7276: 1985 vp. 1669
7277:
7278: Raha-asia-aloite n:o 1541
7279:
7280:
7281:
7282:
7283: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Aavasaksan-Kantomaanpään
7284: tien rakentamiseen
7285:
7286:
7287: Eduskunnalle
7288:
7289: Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7290: 600 000 markan määräraha Aavasaksan-Kanto- taen,
7291: maanpään tien parantamiseksi. Määräraha on
7292: kuitenkin niin pieni, ettei sen varassa voida että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7293: kyseistä tietyötä aloittaa. Mainittu tie on erittäin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7294: huonossa kunnossa, tiellä on vilkas liikenne ja 31.24.77 1 500 000 markkaa Aavasak-
7295: Ylitornion kunta on koko maan pahinta työttö- san-Kantomaanpään tien parantamisek-
7296: myysaluetta. sz.
7297:
7298: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7299:
7300: Seppo Pelttari
7301: 1670 1985 vp.
7302:
7303: Raha-asia-aloite n:o 1542
7304:
7305:
7306:
7307:
7308: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Alaniemen-Koivun maantien
7309: perusparantamiseen välillä Lehmikumpu-Sompujärvi Ja
7310: Tervola-Lehmikumpu
7311:
7312:
7313: Eduskunnalle
7314:
7315: TVL:n Lapin punn tienpidon toimenpideoh- sijoittuminen tien vaikutuspiiriin lisää liikennet-
7316: jelmassa maantien Alaniemi-Koivu rakenteen tä.
7317: parantaminen välillä Lehmikumpu-Sompujärvi Tervolan kunta on 18.12.1981 tehnyt aloitteen
7318: ja Tervola-Lehmikumpu on suunniteltu aloitet- Lehmikummun paikallistien (Pt 197 53) tieluokan
7319: tavaksi vuonna 1986. Kuitenkin Tervolan kun- muuttamisesta paikallistiestä maantieksi. Perus-
7320: nan työllisyystilanteen takia on mahdollista, että teluna on tämän tieyhteyden seudullinen merki-
7321: tietyöt aloitetaan syksyn 1985 kuluessa myös tys.
7322: välillä Lehmikumpu-Sompujärvi. Myös Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7323: Tervolan-Lehmikummun tieosuus olisi saatava taen,
7324: työn alle mahdollisimman pian, koska muut
7325: valtion investoinnit kunnassa ovat varsin vähäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7326: set. Tiellä on paitsi normaalia paikallisliikennettä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7327: myös huomattava kauttakulkuliikenne Simosta 31.24. 77 5 000 000 markkaa Alanie-
7328: Kemijokivarteen. Myös puolustusvoimien alueva- men-Koivun maantien rakenteen pa-
7329: raston ja Oy Lohja Ab:n kvartsiittiavolouhoksen rantamiseen vältflä Lehmikumpu-Som-
7330: pujärvi ja Tervola-Lehmikumpu.
7331:
7332: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7333:
7334: Seppo Pelttari
7335: 1985 vp. 1671
7336:
7337: Raha-asia-aloite n:o 1543
7338:
7339:
7340:
7341:
7342: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Karungin-Palovaaran paikallis-
7343: tien rakentamiseen
7344:
7345:
7346: Eduskunnalle
7347:
7348: Karungin-Palovaaran paikallistie (n:o 19580) nostamisella myös huomattavaa työllisyysvaiku-
7349: on erittäin huonossa kunnossa. Tien varrella on tusta.
7350: varsin paljon asutusta, myös vastikään rakennet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7351: tuja taloja. Varsinkin maatalousyrittäjiä on run- taen,
7352: saasti. Palovaarassa on myös kivilouhimo. Tie on
7353: myös läpikulkutie Ylitorniolle. Huonon kunton- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7354: sa ja vilkkaan liikenteen vuoksi tie on liikenteelli- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7355: sesti vaarallinen. Kun työtilanne Torniossa, var- 31. 24. 77 25 0 000 markkaa Karungin-
7356: sinkin sen sivukylissä, on huono, olisi tien kun- Palovaaran paikallistien parantamiseen
7357: Torniossa.
7358:
7359: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7360:
7361: Seppo Pelttari
7362: 1672 1985 vp.
7363:
7364: Raha-asia-aloite n:o 1544
7365:
7366:
7367:
7368:
7369: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän-Ylläsjärven
7370: maantien rakentamiseen
7371:
7372:
7373: Eduskunnalle
7374:
7375: Kittilän-Ylläsjärven maantie on ennen kaik- helpottaisi ratkaisevasti myös alueen vaikeaa työt-
7376: kea matkailun kannalta tärkeä hanke. Tie lyhen- tömyyttä. Tiehanke sisältyy TVL:n Lapin piirin
7377: täisi Kittilän ja Ylläsjärven välisen matkan toimenpideohjelmaan vuosille 1984-1990. Toi-
7378: 90 km:stä 38 km:iin. Kun Kittilässä on lento- menpideohjelman mukaan hankkeen kustannuk-
7379: kenttä, merkitsisi lyhyempi tieyhteys lentoliiken- set ovat 20 552 000 markkaa.
7380: teellekin voimakasta kasvua. Kolariin liikennöi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7381: Helsingistä matkailukausina autopikajuna. Lyhy- nioittaen,
7382: empi tieyhteys Koiarista Kittilään lisäisi myöskin
7383: junaliikenteen käyttöä. Ylläksen alue on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7384: Saariselän ohella Lapin vilkkain matkailukeskus, 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7385: joka on voimakkaasti kehittymässä. Niin Kittilän 31.24. 77 5 000 000 markkaa Kittilän-
7386: kuin Kolarin kuntakin ovat maamme pahinta YIIäsjärven välisen maantien rakentami-
7387: työttömyysaluetta. Tieyhteyden rakentaminen sen aloittamiseksi.
7388:
7389: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7390:
7391: Seppo Pelttari Niilo Koskenniemi
7392: 1985 vp. 1673
7393:
7394: Raha-asia-aloite n:o 1545
7395:
7396:
7397:
7398:
7399: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Rauhalan-Kutunivan maantien
7400: rakentamiseen
7401:
7402:
7403: Eduskunnalle
7404:
7405: Rauhalan-Kutunivan maantien rakentaminen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7406: merkitsisi tieyhteyttä Jerisjärven pohjoispuolelle. taen,
7407: Tämä maantie olisi varsinkin matkailun kannalta
7408: merkittävä. Tien myötä matka Leviitä ja Rovanie-
7409: meltä Pallastunturilie lyhenisi yli 20 kilometriä.
7410: Myös paikalliselle asutukselle tiellä olisi huomat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7411: tava merkitys. Alueen työttömyyslukemat ovat 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7412: korkeat, ja tien teko laskisi niitä tuntuvasti. 31.24. 77 5 000 000 markkaa Rauha-
7413: Tienpidon toimenpideohjelmassa on Rauhalan- lan-Kutunivan maantien rakentamisen
7414: Kutunivan maantien rakentaminen. aloittamiseen.
7415:
7416: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
7417:
7418: Seppo Pelttari
7419:
7420:
7421:
7422:
7423: 210 428500120H
7424: 1674 1985 vp.
7425:
7426: Raha-asia-aloite n:o 1546
7427:
7428:
7429:
7430:
7431: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta ns. Simojoen pohjoisrannan tien
7432: perusparantamiseen
7433:
7434:
7435: Eduskunnalle
7436:
7437: Simon as.-Alaniemen välinen ns. Simojoen tiellä tällä hetkellä olevat pahimmat mutkat
7438: pohjoisrannan maantie on vilkkaasti liikennöity. oikaistaisiin.
7439: Paikallisen liikenteen lisäksi tiellä on runsaasti Edellä esitettyjen toimenpiteiden avulla liiken-
7440: kauttakulkuliikennettä sekä raskasta liikennettä. nöiminen tiellä saataisiin nykyistä turvallisem-
7441: Tiellä on useita päivittäisiä linja-autovuoroja, maksi, minkä lisäksi tien huolto- ja kunnossa-
7442: minkä lisäksi tiellä liikennöivät maito- ja myymä- pitomenot nykyisestään alenisivat.
7443: läautot. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7444: taen,
7445: Tie on enttam kapea ja mutkainen sekä
7446: kesäisin ja syksyisin kelirikon vaivaama. Kunnan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7447: hallitus on jo useiden vuosien ajan esittänyt, että 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7448: Simon as.-Alaniemen välinen ns. Simojoen 31.24.77 1 000 000 markkaa ns.
7449: pohjoisrannan maantie peruskorjattaisiin siten, Simojoen pohjoisrannan maantien perus-
7450: että runkoa vahvistettaisiin ja levitettäisiin sekä parantamiseen.
7451:
7452: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7453:
7454: Seppo Pelttari
7455: 1985 vp. 1675
7456:
7457: Raha-asia-aloite n:o 1547
7458:
7459:
7460:
7461:
7462: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
7463: rakentamiseen Pellon Juoksenkiin
7464:
7465:
7466: Eduskunnalle
7467:
7468: Pellon kunnan Juoksengin jalankulku- ja pyö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7469: rätien ja tievalaistuksen rakennussuunnitelmat nioittaen,
7470: välillä Napapiiri-Karpinpää on vahvistettu.
7471: Kaavaillun kevyen liikenteen väylän pituus on
7472: 4,6 km. Hankkeen kustannusarvio on 1,5
7473: milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7474: Liikenneturvallisuuden parantamisen ja kun- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7475: nan vaikean työllisyystilanteen takia työkohde 31. 24. 77 750 000 markkaa juoksengin
7476: olisi käynnistettävä kiireellisesti. Työttömyysaste kevyen litkenteen väylän ja tievalaistuk-
7477: Pellon kunnassa on 20 prosentin luokkaa. sen rakentamiseksi Pellon kunnassa.
7478:
7479: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7480:
7481: Seppo Pelttari Niilo Koskenniemi
7482: 1676 1985 vp.
7483:
7484: Raha-asia-aloite n:o 1548
7485:
7486:
7487:
7488:
7489: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Ketomellan sillan rakentamiseen
7490: Enontekiöllä
7491:
7492:
7493: Eduskunnalle
7494:
7495: Enontekiön kunnanhallitus on useaan ottee- tö. Tämän vuoksi Ketomellan sillan rakentami-
7496: seen esittänyt, että Ketomellan lossin toiminta nen olisi erittäin tarpeellinen.
7497: muutettaisiin ympärivuorokautiseksi, koska tiellä
7498: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7499: on runsas turistiliikenne ja työmatkaliikenne.
7500: taen,
7501: Tiellä on yhä suurempi merkitys Hetan ja Kitti-
7502: län välisen liikenteen hoitamisessa.
7503: Enontekiön elinkeinotoiminnan kehittämis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7504: projektissa eräänä toiminnallisena hankkeena on 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7505: esitetty Ounasjoki-tiereittiä matkailun markki- 31.24. 77 7 000 000 markkaa Ketomel-
7506: noinnissa, jolloin tielle tulee yhä runsaampi käyt- lan sillan rakentamiseksi Enontekiöllå".
7507:
7508: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7509:
7510: Seppo Pelttari
7511: 1985 vp. 1677
7512:
7513: Raha-asia-aloite n:o 1549
7514:
7515:
7516:
7517:
7518: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta varasähkölaitteiston hankki-
7519: miseen Kittilään
7520:
7521:
7522: Eduskunnalle
7523:
7524: Kittilän kunnan sähköntoimitus on yhden lä- nus (n. 20 milj. mk) on niin suuri, että rakenta-
7525: hes 160 km pitkän 110 Kw:n johtohaaran minen lienee mahdollista vasta ensi vuosikymme-
7526: varassa. Osia kunnan itä- ja eteläosista voidaan nellä.
7527: vikatilanteessa syöttää naapurikunnista 20 Kw:n Koska esitetty dieselvoimala siirtäisi siirtojoh-
7528: johdoilla. Kuormituksen kasvaessa yli 10 % :n don rakentamistarvetta ja auttaisi selviytymään
7529: vuosivauhtia (Levin lomakeskus) näiden siirtojohdon todennäköiseen aikaisimpaan mah-
7530: varayhteyksien merkitys vähenee entisestään. dolliseen valmistumisajankohtaan asti, tulisi han-
7531: Vuoden 1984 tammikuussa ollut 110 Kw:n laite- ke rahoittaa vaikeissa jakeluolosuhteissa olevien
7532: vika aiheutti 13 tunnin katkoksen suurimpaan sähkölaitosten syöttöjohtojen avustuksen ja säh-
7533: osaan Kittilää. kölaitosten fuusioinnin aiheuttamien johtojärjes-
7534: Muonion kuntaan sähkö toimitetaan Ruotsista. telyjen momentilta.
7535: Pitkän siirtoetäisyyden, alhaisen siirtojännitteen Laitos sijoitettaisiin Kittilän pohjoispuolelle
7536: ja naapurin käyttöorganisaation keskittyneisyy- Pöntsön kylään. Kustannusarvio on 2 milj. mk.
7537: den vuoksi verkostovikoja on usein ja ne kestävät Paikallinen sähkönjakeluyhtiö Rovakaidan Sähkö
7538: pitkään. Varasähköä saadaan Kittilän sähköase- Oy vastaisi laitoksen käyttö- ja huoltokustannuk-
7539: malta pitkän siirtoyhteyden vuoksi vain rajoite- sista.
7540: tusti.
7541: Laki Ounasjoen suojelusta vesivoimalaitosra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7542: kentamiselta estää pienvesivoimaloiden rakenta- nioittaen,
7543: misen Kittilän kunnan alueelle. Kuntakeskuksen
7544: pienen koon vuoksi lämmön ja sähkön yhteistuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7545: tanto ei ole mahdollista. 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7546: 110 Kw:n kantaverkon jatkaminen Muonioon markkaa 1 000 Kw:n dieselgeneraattorin
7547: parantaisi Muonion sähkönsaantia, mutta Kitti- ja ohjauslaitteiden hankkimiseksi sekä
7548: län sähkönsaannin varmistamiseksi olisi lisäksi suojarakennuksen rakentamiseksi Kitti-
7549: rakennettava rengasyhteys Vajukoski-Kittilä tai lään.
7550: Pello-Kolari. Näiden kunkin investointikustan-
7551:
7552: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7553:
7554: Seppo Pelttari Mikko Jokela
7555: Aimo Ajo Esko:Juhani Tennilä
7556: 1678 1985 vp.
7557:
7558: Raha-asia-aloite n:o 1550
7559:
7560:
7561:
7562:
7563: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallisen raskasionilabora-
7564: torion perustamiseksi Jyväskylään
7565:
7566:
7567: Eduskunnalle
7568:
7569: Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen keskei- tävissä on Suomen Akatemian toimesta valmistu-
7570: nen tutkimuskohde on ydinfysiikka. Laitos on nut ydinfysiikkaa koskevaa evaluoinnin raportti.
7571: maamme ydinfysiikan tutkimuksen keskus ja Tiedot päätöksentekoa varten ovat siis valmiina.
7572: useilla osa-alueilla laitoksen tutkimus on kansain- Päätöksellä on kiire, sillä on kysymys ennen
7573: välisesti arvostettua. kaikkea siitä, saadaanko Suomeen kansainvälises-
7574: Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos esitti hel- ti merkittävä fysiikan tutkimuskeskus.
7575: mikuussa 1982, että Jyväskylän yliopiston yhtey- Tämän vuoksi on tärkeää perustaa korkeakou-
7576: teen perustettaisiin kansallinen raskasionilabora- lumenoihin oma uusi momentti "kansallinen
7577: torio, jonka keskeinen tutkimuslaite olisi koti- kiihdytinlaboratorio'' ja sille tulisi varata jo vuo-
7578: maassa rakennettava suprajohtava syklotroni. Täl- delle 1986 oma määrärahansa.
7579: lainen hiukkaskiihdytin edustaa alan modernein-
7580: ta tekniikkaa ja samalla taloudellisinta tapaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7581: rakentaa tehokas raskasionikiihdytin. Laitoksen nioittaen,
7582: nyt käytössä oleva syklotroni on vanhentunut
7583: eikä se missään tapauksessa tarjoa edes vaatimat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7584: tomia tutkimusmahdollisuuksia 1990-luvulla. 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
7585: Syklotronin rakentamista koskevat selvitykset markkaa kansallisen raskasionz/aborato-
7586: ovat valmiina. Samoin opetusministeriön käytet- rion perustamiseksi Jyväskylään.
7587:
7588: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7589:
7590: Helena Pesola Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
7591: Inger Hirvelä Martti Tiuri Mauri Miettinen
7592: Liisa Hilpelä Tuulikki Petäjäniemi Sakari Knuuttila
7593: 1985 vp. 1679
7594:
7595: Raha-asia-aloite n:o 1551
7596:
7597:
7598:
7599:
7600: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kesälle avustuk-
7601: seksi tieteen tukemiseen
7602:
7603:
7604: Eduskunnalle
7605:
7606: Jyväskylän Kesä on vanhin suomalainen Tämän vuoksi on tärkeää, että Jyväskylän Kesä
7607: kesäfestivaali. Jyväskylän Kesällä on valtakunnal- saisi tieteen tukemiseen osoitetuista määrärahois-
7608: lisena ja kansainvälisenä kulttuuritapahtumana ta oman osuutensa.
7609: arvostettu asema. Tapahtuman tarkoituksena on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7610: edistää kulttuuria sen eri sektoreilla. Toiminnan nioittaen,
7611: pääasiallisiksi muodoiksi ovat vakiintuneet kon-
7612: serttitoiminnan, kamarimusiikin kesäakatemian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7613: kurssien sekä monipuolisten kongressien ja semi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7614: naarien järjestäminen. 29.88.53 200 000 markkaa Jyväskylän
7615: Jyväskylän Kesä pyrkii saamaan taloutensa ja Kesälle myönnettäväksi avustukseksi tie-
7616: sen myötä toimintansa pitkäjänteiselle pohjalle. teen tukemiseen.
7617:
7618: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7619:
7620: Helena Pesola Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
7621: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
7622: 1680 1985 vp.
7623:
7624: Raha-asia-aloite n:o 1552
7625:
7626:
7627:
7628:
7629: Pesola ym.: Koroterun määrärahan osoittamisesta maakuntamuseoi-
7630: den toiminnan tukemiseen
7631:
7632:
7633: Eduskunnalle
7634:
7635: Valtioneuvosto päätti 29.3.1979 maakunnallis- Museoasiain neuvottelukunta on nähnyt tärke-
7636: ten keskusmuseoiden nimeämisestä ja niille äksi maakunnallisen museotoimen suuremman
7637: myönnettävistä avustuksista. Maakunnallisten tukemisen. Nyt momentille esitetty korotus riit-
7638: keskusmuseoiden ylläpitäjinä ovat niiden sijainti- tää vain maakuntamuseoiden tähänastisten val-
7639: kunnat ja museoiden tulee hoitaa alueellista tionosuuksien tarkistamiseen. Lisämäärärahalla
7640: toimintaa museoviraston antamien ohjeiden mu- voitaisiin edistää merkittävällä tavalla kulttuuri-
7641: kaisesti. Järjestely on merkinnyt huomattavaa historiallisen museotoimen hajauttamista Helsin-
7642: edistysaskelta museotoiminnan kehittämisessä, gistä maakunta- ja aluetasolle. Lisämäärärahan
7643: mutta se antaa toisaalta museoita ylläpitäville turvin olisi tarkoitus perustaa maakunta-arkeolo-
7644: kunnille kohtuuttoman rasituksen, sillä valtion- gien ja rakennustutkijoiden virkoja.
7645: avustusta on toistaiseksi voitu jakaa eduskunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7646: vuosittain myöntämän määrärahan puitteissa nioittaen,
7647: vain 5-10 % museoiden kokonaismenoista.
7648: Samanaikaisesti maakunnallisten keskusmuse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7649: oiden palveluiden kysyntä on lisääntynyt voiillak- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7650: kaasti ja tehtäväalue mm. kulttuurihistoriallisen 29.94.23 lisäyksenä 600 000 markkaa
7651: ympäristön hoitoon liittyvien asioiden osalta on maakuntamuseoiden toiminnan tukemi-
7652: laajentunut. seen.
7653:
7654: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
7655:
7656: Helena Pesola Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola
7657: Inger Hirvelä Marjatta Stenius-Kaukonen Tuulikki Petäjäniemi
7658: Pekka Leppänen
7659: 1985 vp. 1681
7660:
7661: Raha-asia-aloite n:o 1553
7662:
7663:
7664:
7665:
7666: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsänkosken-Kaipolan
7667: siinoviemärin rakentamiseen
7668:
7669:
7670: Eduskunnalle
7671:
7672: Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Jämsänkosken ja 10 000 asukkaan asuinympäristön laatua ja viih-
7673: Kaipolan tehtaiden jätevesien käsittelyä on tar- tyisyyttä. Toimenpide parantaisi oleellisesti myös
7674: peen oleellisesti tehostaa vesistöön jobdettavan Etelä-Päijänteen veden laatua.
7675: kuormituksen pienentämiseksi ja vesistön tilan Jämsänkosken-Kaipolan siirtoviemärin kus-
7676: parantamiseksi. tannukset ovat noin 15-20 milj. mk. Hankkeen
7677: Mikäli Jämsänkosken tehtaiden jätevedet joh- suuren ympäristönsuojelullisen merkityksen
7678: detaan Jämsänjokeen, on erittäin tehokkaalla- vuoksi olisi paikallaan, että valtio osallistuu siir-
7679: kaan puhdistuksella vaikea päästä alivirtaamien toviemärin kustannuksiin.
7680: jokiosuudella tyydyttävään vesistöjen käyttökel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7681: poisuuteen. nioittaen,
7682: Jämsänjoen puhdistamiseksi olisi tärkeää, että
7683: Yhtyneiden Paperitehtaiden Jämsänkosken teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7684: taiden likavedet johdettaisiin siirtoviemäriä pit- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7685: kin Kaipolaan, jossa ne puhdistettaisiin. Tällä markkaa }ämsänkosken-Kaipolan siirto-
7686: toimenpiteellä parannettaisiin pysyvästi yli viemärin rakentamiseksi.
7687:
7688: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7689:
7690: Helena Pesola Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
7691: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
7692:
7693:
7694:
7695:
7696: 211 428500120H
7697: 1682 1985 vp.
7698:
7699: Raha-asia-aloite n:o 1554
7700:
7701:
7702:
7703:
7704: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Leivonmäen Rutajärven
7705: säännöstelyhankkeen toteuttamiseksi
7706:
7707:
7708: Eduskunnalle
7709:
7710: Leivonmäen Rutajärven säännöstelyhanke jär- perustettu säännöstely-yhtiö, jonka säännöt on
7711: ven kesäveden korkeuden nostamiseksi on ollut hyväksytty. Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt
7712: vireillä kaikkiaan 14 vuotta. Rannan noin 170 vuonna 1981 luvan säännöstelyhankkeelle, jonka
7713: maanomistajan mielipiteet ovat olleet muutamaa kustannusarvio tänä päivänä on noin 70 000
7714: valittajaa lukuun ottamatta säännöstelyn toteut- markkaa.
7715: tamisen puolesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7716: Säännöstelyn avulla voitaisiin lisätä järven vir- nioittaen,
7717: kistyskäyttöä ja järvimaisema saataisiin myös kau-
7718: niimmaksi. Säännöstely koituisi myös kalatalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7719: den hyödyksi. 1986 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark-
7720: Leivonmäen kunnanvaltuusto on ollut yksimie- kaa Leivonmäen Rutajärven säännöstely-
7721: lisesti hankkeen takana. Rutajärveä varten on hankkeen toteuttamiseksi.
7722:
7723: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7724:
7725: Helena Pesola Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
7726: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
7727: 1985 vp. 1683
7728:
7729: Raha-asia-aloite n:o 1555
7730:
7731:
7732:
7733:
7734: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisestaJyväsjärven sillan rakentamis-
7735: töiden aloittamiseen
7736:
7737:
7738: Eduskunnalle
7739:
7740: Kuokkalan kaupunginosa Jyväskylässä on tällä tamisella voidaan näitä investointeja lykätä. Silta-
7741: hetkellä koko Keski-Suomen maakunnan tärkein yhteys ei myöskään kilpaile luonteensa eikä tär-
7742: rakentamisalue. Jyväsjärven silta ja sen jatkeena keän merkityksensä puolesta Keski-Suomen mui-
7743: oleva Siltakatu yhdistävät sen kaupungin keskus- den valtionavustuskohteiden kanssa. Tämän
7744: taan ja mahdollistavat keskustatoimintojen laaje- vuoksi olisi tärkeää, että Jyväsjärven silta olisi
7745: nemisen Kuokkalan alueelle. Keski-Suomen lää- kohteena, jota avustetaan momentilta 31.24.34.
7746: ninhallitus ja ympäristöministeriö ovat useassa eri
7747: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7748: yhteydessä edellyttäneet ja kiirehtineet Jyväsjär-
7749: nioittaen,
7750: ven sillan rakentamista.
7751: Kuokkalan rakentamisen edistyessä siltayhteys
7752: on korvaava liikenneinvestointi kaupungin kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7753: kustasta eteläänpäin suuntautuvan valtatien n:o 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7754: 4 ja siltä Kuokkalaan johtavien väylien paranta- 31. 24.34 5 000 000 markkaa ]yväsjärven
7755: miselle tai joka tapauksessa siltayhteyden raken- szllan rakennustöiden aloittamiseen.
7756:
7757: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7758:
7759: Helena Pesola Matti Lahtinen Pekka Leppänen
7760: 1684 1985 vp.
7761:
7762: Raha-asia-aloite n:o 1556
7763:
7764:
7765:
7766:
7767: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 perusparanta-
7768: miseksi välillä Jämsä-Kuhmoinen
7769:
7770:
7771: Eduskunnalle
7772:
7773: Jämsän-Kuhmoisten tieosuuden perusparan- edellä mainittujen syiden takia liikenneonnetto-
7774: taminen on ollut tienpidon toimenpideohjelmis- muuksia keskimääräistä enemmän. Nykyisellään
7775: sa vuodesta 1977 lähtien. Hanke on jatkuvasti tie ei myöskään vastaa valtatielle asetettuja vaati-
7776: lykkääntynyt. muksia.
7777: Valtatien n:o 4 parantaminen mainitulla osuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7778: della on vuosikausia todettu välttämättömäksi nioittaen,
7779: liikenneturvallisuuden kannalta. Tie on päässyt
7780: osittain rappeutumaan. Lisäksi se tältä osin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7781: kapea, mutkainen ja mäkineo muodostaen var- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7782: sinkin raskaalle liikenteelle talviolosuhteissa vai- 31.24.77 3 500 000 markkaa valtatien
7783: kean osuuden ja koko tien välityskyvylle pullon- n:o 4 perusparantamiseksi vältllä Jämsä-
7784: kaulan. Jämsän ja Kuhmoisten välillä tapahtuu Kuhmoinen.
7785:
7786: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7787:
7788: Helena Pesola Matti Lahtinen
7789: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
7790: 1985 vp. 1685
7791:
7792: Raha-asia-aloite n:o 1557
7793:
7794:
7795:
7796:
7797: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 641 rakenteen
7798: parantamiseksi Hankasalmella
7799:
7800:
7801: Eduskunnalle
7802:
7803: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Suomen messa, jossa jalkakäytävät ovat vielä rakentamat-
7804: piirin tienpidon toimenpideohjelmassa vuosille ta.
7805: 1984-1990 vuonna 1986 toteutettavaksi suunni-
7806: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7807: teltu maantien n:o 641 tienrakenteen parantami-
7808: taen,
7809: nen ja jalkakäytävien rakentaminen Hankasal-
7810: men keskustassa on tiepiirin ilmoituksen mukaan
7811: poistettu toteuttamisohjelmasta. että Eduskunta ottazsi valtion vuoden
7812: Vaikka kirkonkylän liikenne on suorastaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7813: hengenvaarallinen jalkakäytävien puuttuessa, on 31. 24. 77 3 000 000 markan miiiirårahan
7814: suunnitelman toteuttamista vuodesta vuoteen ly- maantien n:o 641 tierakenteen paranta-
7815: kätty tulevaisuuteen. Hankasalmen kunnan kes- mista ja jalkakäytävien rakentamzsta var-
7816: kusta lieneekin ainoa laatuaan koko Keski-Suo- ten Hankasalmen keskustassa.
7817:
7818: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7819:
7820: Helena Pesola Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
7821: 1686 1985 vp.
7822:
7823: Raha-asia-aloite n:o 1558
7824:
7825:
7826:
7827:
7828: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta lastausraiteen rakentamiseksi
7829: Muuramen teollisuuskylään
7830:
7831:
7832: Eduskunnalle
7833:
7834: Pieksämäen ratapiiri on laatinut suunnitelman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7835: teollisuusalueen lastausraiteen rakentamiseksi nioittaen,
7836: Muuramen kuntaan. Raiteen vaikutusalueella on
7837: noin 40 yritystä, joista suurin osa on metallialan
7838: yrityksiä. Lastausraide on erittäin tärkeä yritysten
7839: kuljetustarpeen kannalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7840: Rakentamista tukee painavasti myös nykyisen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7841: työllisyyden säilyttäminen ja uusien työpaikkojen 31.90.78 2 500 000 markkaa lastausrai-
7842: luominen. Muuramen teollisuusalueelia raiteen teen rakentamiseksi Muuramen teolli-
7843: vaikutusalueella on noin 600 työpaikkaa. suuskylään.
7844:
7845: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7846:
7847: Helena Pesola Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
7848: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila
7849: 1985 vp. 1687
7850:
7851: Raha-asia-aloite n:o 1559
7852:
7853:
7854:
7855:
7856: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen ilmailu-
7857: museon rakennuksen peruskorjaukseen
7858:
7859:
7860: Eduskunnalle
7861:
7862: Keski-Suomen ilmailumuseon toiminta on varastointitilanne on tällä hetkellä täysin kestä-
7863: osoittautunut erittäin menestykselliseksi. Museos- mätön.
7864: ta on tullut lisäksi merkittävä matkailunähtävyys. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7865: Museon yhteydessä on vilkasta kerho- ja harras- nioittaen,
7866: tustoimintaa. Museon tarkoituksiin on hankittu
7867: tilat, jotka kaipaavat peruskorjausta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7868: Museon toiminnan jatkumisen turvaamiseksi, 1986 tulo- ja menoarvioon momentrlle
7869: tärkeiden kansallisten arvojen pelastamiseksi ja 31.99.40 2 000 000 markkaa Keski-Suo-
7870: matkailullisten seikkojen kehittämiseksi uudet men rlmatlumuseon saneeraustöiden
7871: toimitilat olisi saatava kuntoon. Erityisesti aloittamiseksi.
7872:
7873: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7874:
7875: Helena Pesola Matti Lahtinen
7876: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
7877: 1688 1985 vp.
7878:
7879: Raha-asia-aloite n:o 1560
7880:
7881:
7882:
7883:
7884: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta lämpölaitosten laitosanalyy-
7885: sin tekemiseen ja laitosten korjaustoimenpiteisiin
7886:
7887:
7888: Eduskunnalle
7889:
7890: Viime vuosina maahamme on rakennettu lu- ja parannustoimenpiteisiin. Analyysin tekemi-
7891: kuisia aluelämpölaitoksia, joiden pääpolttoainee- seen valtion tuki voisi olla esim. puolet kustan-
7892: na on puu tai turve eri muodoissaan. Eräillä nuksista. Korjaustoimenpiteitä voitaisiin tukea
7893: laitoksilla on ilmennyt käyttöön liittyviä vaikeuk- kuten vastaavia laitosinvestointeja. Oleellista oli-
7894: sia. Vaikeudet johtuvat pääosin siitä, että laitok- si, että laitosanalyysin tekisi asiantunteva tarpeel-
7895: sia suunniteltaessa ja rakennettaessa ei ole ollut lisin mittausvälinein varustettu puolueeton laitos
7896: käytettävissä kaikkea sitä tietoa ja asiantuntemus- aikaisempien virheiden välttämiseksi.
7897: ta, jota hyvin toimivan laitoksen toteuttaminen
7898: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7899: olisi edellyttänyt. Useimmat laitokset, joilla vai-
7900: nioittaen,
7901: keuksia on esiintynyt, voitaisiin asiantuntevan
7902: analyysin pohjalta parantaa vähintään tyydyttä-
7903: västi toimiviksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7904: Valtion tulo- ja menoarvioon olisi perusteltua 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7905: varata erillinen määräraha, jota voitaisiin myön- 32.55.42 3 000 000 markkaa lämpölai-
7906: tää asiantuntevan laitosanalyysin tekemiseen ja tosten laitosanalyysin tekemiseen ja lai-
7907: analyysin perusteella tehtäviin laitoksen korjaus- tosten korjaustoimenpiteiszi"n.
7908:
7909: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7910:
7911: Helena Pesola Pirkko Ikonen
7912: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
7913: 1985 vp. 1689
7914:
7915: Raha-asia-aloite n:o 1561
7916:
7917:
7918:
7919:
7920: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta turvelaboratorion kenttäkoe-
7921: aseman perustamiseksi Leivonmäen Kailasuolle
7922:
7923:
7924: Eduskunnalle
7925:
7926: Turpeen tutkimusta harjoitetaan monella ta- Kenttäkoeaseman perustamista Kailasuolle tu-
7927: holla. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tur- kee myös se, että Jyväskylän yliopiston toimesta
7928: vepohtotutkimus on sijoitettu Jyväskylään. Tur- harjoitetaan samalla suunnalla turvetutkimusta.
7929: vetutkimuslaboratorio tarvitsee tuekseen kenttä- Näin myös yliopisto voisi saada tilat Kailasuon
7930: koeaseman, koska turvetyömailla on lyhyen kesän kenttäkoeaseman yhteyteen.
7931: johdosta keskityttävä täysipainoisesti turpeen
7932: nostamiseen eikä tutkimustoimintaa ole mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7933: lista harjoittaa kuin rajoitetussa määrin. nioittaen,
7934: Kenttäkoeaseman perusedellytykset täyttää
7935: maassamme tällä hetkellä vain Kailasuon turve-
7936: työmaa Leivonmäellä. Se sijaitsee maantieteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7937: sesti keskeisellä ja kulkuyhteyksien kannalta 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7938: edullisella paikalla. Sillä on hyvät edellytykset 32.55.42 2 500 000 markkaa turvelabo-
7939: muodostua kansallisesti ja kansainvälisesti mer- ratorion kenttäkoeaseman perustamiseksi
7940: kittäväksi turveteollisuuden tutkimuskeskukseksi. Leivonmäen Kailasuolle.
7941:
7942: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7943:
7944: Helena Pesola Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
7945: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
7946:
7947:
7948:
7949:
7950: 212 428500120H
7951: 1690 1985 vp.
7952:
7953: Raha-asia-aloite n:o 1562
7954:
7955:
7956:
7957:
7958: Pesola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien ulkoilu-
7959: reittien rakentamiseen
7960:
7961:
7962: Eduskunnalle
7963:
7964: Keski-Suomen ulkoilureittejä on kehitetty jo Ulkoilureittien rakentaminen on halpaa liikun-
7965: kymmenen vuoden ajan yhtenä ylikunnallisten tapaikkarakentamista laitosrakentamiseen näh-
7966: reittien valtakunnallisena mallisysteeminä. Tänä den, ja reitit palvelevat suuria käyttäjäryhmiä.
7967: päivänä sen piiriin kuuluvat useimmat Keski- Reittien rakentaminen tulee turvata korottamalla
7968: Suomen kunnat. Reitistökokonaisuuteen sisälty- ulkoilureittimäärärahoja huomattavasti niin, että
7969: vät mm. Keski-Suomen Maakuntaura, eräreitti päästään parantamaan myös reittipohjia ainakin
7970: Lapin Sormi sekä Saarijärven koskireitti. Itse turvallisuuden vaatimaita osalta.
7971: reittien rakentamisen ja viitoituksen ohella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7972: rakennettu tarvittavia tukialueita levähdyspaik- nioittaen,
7973: koineen ja retkikämppineen. Valtiovalta on osal-
7974: listunut vuodesta 1980 lähtien hankkeen rahoi-
7975: tukseen avustamaila kuntia valtakunnallisesti ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7976: seudullisesti merkityksellisten ulkoilureittien pe- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
7977: rustamisessa. Keski-Suomessa avustukset on käy- 35.15.31 lz'säyksenä 300 000 markkaa
7978: tetty lähinnä retkikämppien ja joidenkin leväh- kuntien ulkozfureittien perustamiseen.
7979: dysalueiden rakentamiseen.
7980:
7981: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
7982:
7983: Helena Pesola Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
7984: Mauri Miettinen Tuulikki Petäjäniemi Sakari Knuuttila
7985: Pekka Leppänen
7986: 1985 vp. 1691
7987:
7988: Raha-asia-aloite n:o 1563
7989:
7990:
7991:
7992:
7993: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Isojärven kansallispuiston
7994: palvelujen kehittämiseen
7995:
7996:
7997: Eduskunnalle
7998:
7999: Lailla eräiden valtion alueiden muodostamises- kuin suinkin mahdollista, jotta edes matkailutar-
8000: ta kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi muo- koituksessa voidaan käyttää aluetta hyväksi.
8001: dostettiin 1.1.1982 lukien mm. Isojärven kansal- Ensisijaisena tavoitteena on, että kansallispuis-
8002: lispuisto Kuhmoisiin. Kansallispuiston pinta-ala ton rakentaminen runkosuunnitelman mukaisesti
8003: on n. 1 900 hehtaaria. Puiston perustamisen aloitetaan välittömästi ja tälle alueelle laaditaan
8004: tarkoitukseksi kiteytettiin valmisteluvaiheessa aja- yksityiskohtaiset suunnitelmat sekä rakennetaan
8005: tus säilyttää Päijänteen länsipuoliselle seudulle kunnollinen opastuskeskus, polkureittiverkosto ja
8006: ominaista metsäistä vuorimaata ja alueen ranto- riittävät majoitustilat. Kansallispuiston valvon-
8007: jen säilyttäminen nykyisellään. Alueelle ei ole taan ja opastukseen tulee varata myös riittävä
8008: muodostettu tähän mennessä mitään metsäta- henkilöstö.
8009: louskäyttöä tai -toimintaa korvaavaa toimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8010: nioittaen,
8011: On epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta, että
8012: kunta, jossa työpaikoista on muutenkin pulaa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8013: joka on kärsinyt voimakkaasta väestökadosta, jou- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8014: tuu odottamaan korvaavaa toimintaa kansallis- 35.20.77 5 000 000 markkaa Isojärven
8015: puistoalueelle vuosikausia. Kansallispuisto tulee kansallispuiston palvelujen rakentami-
8016: suunnitella yksityiskohtaisesti ja niin kiireellisesti seen.
8017:
8018: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
8019:
8020: Helena Pesola Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
8021: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
8022: 1692 1985 vp.
8023:
8024: Raha-asia-aloite n:o 1564
8025:
8026:
8027:
8028:
8029: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Lipeälammen jäteliemen
8030: hävittämiseksi Lievestuoreella
8031:
8032:
8033: Eduskunnalle
8034:
8035: Haarlan Selluloosa Oy on johtanut vuosina pausta tulee jatkaa, kunnes hankkeen toisen
8036: 1935-1967 jätelipeää Lievestuoreen Lipeälam- vaiheen ratkaisuilla voidaan jätelipeä lopullisesti
8037: peen, joka on Toivakan reitin larvaosa. eliminoida lammesta. Lipeää ei saisi missään
8038: Jäteliemen poistamiseen Lipeälammesta on tapauksessa johtaa Lievestuoreen järveen.
8039: käytetty 130 000 markkaa. Määrärahalla on ra-
8040: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8041: kennettu lipeän takaisinpumppausjärjestelmä.
8042: nioittaen,
8043: Väkevimä lipeää lammen pohjalta on ajettu
8044: alueen sorateille osittain kuljetuskustannuksia tu-
8045: kien. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8046: ollut 350 000 markkaa. 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8047: Lipeää on ajettu 6 200 m 3 alueen teille. Ajoa markkaa ns. Lipeiilammen jäteliemen hä-
8048: tulisi edelleenkin jatkaa. Samoin takaisinpump- vittämiseksi Lievestuoreella.
8049:
8050: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
8051:
8052: Helena Pesola Matti Lahtinen
8053: Inger Hirvelä Pekka Leppänen
8054: 1985 vp. 1693
8055:
8056: Raha-asia-aloite n:o 1565
8057:
8058:
8059:
8060:
8061: Petäjäniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta apuvälinetekniikan
8062: tutkimusryhmän perustamiseksi Tampereelle
8063:
8064:
8065: Eduskunnalle
8066:
8067: Sosiaali- ja terveysministeriön 30.6.1983 aset- näkökohtien ohella keskeisiä inhimilliset tarpeet,
8068: tama apuvälinetyöryhmä on yksimielisesti esittä- sillä apuvälinehuolto on osa yksilön hoito- ja
8069: nyt, että Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kuntou tusprosessia.
8070: sairaalatekniikan laboratorioon Tampereelle Apuvälinetekniikan tutkimusryhmän perusta-
8071: muodostettaisiin alkuvaiheessaan kymmenen minen avaisi suomalaisille mahdollisuudet myös
8072: hengen vahvuinen apuvälinetekniikan jaosto. alan yhteispohjoismaiseen toimintaan.
8073: Tutkimusryhmällä olisi johtoryhmänsä sosiaali- ja Tutkimusryhmän sijoittaminen Tampereelle
8074: terveysministeriössä ja rahoitus järjestettäisiin so- on perusteltua paitsi ratkaisun halpuudella ja
8075: siaali- ja terveysministeriön ja kauppa- ja teolli- tehokkuudella myös sen vuoksi, että Tampereella
8076: suusministeriön välisenä budjetin sisäisenä siirto- on jo olemassa yhteistyötä apuvälineisiin liitty-
8077: na ja solmimalla puitesopimus VTT:n ja sosiaali- vien eri tahojen välillä sekä vammaisjärjestöjen
8078: ja terveysministeriön välillä. Kustannukset olisi- kanssa.
8079: vat 1, 7 miljoonaa markkaa vuonna 1986. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8080: Vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden nioittaen,
8081: apuvälineiden tutkimus- ja kehitystyön ja tes-
8082: taustoiminnan nykytila on maassamme heikko. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8083: Kehitystyötä tarvitaan esim. sellaisten erityislait- 1986 tulo- ja menoarvioon lzsäyksenä
8084: teiden ja välineiden luomiseksi, joilla voidaan 1 700 000 markkaa apuvälineteknizkan
8085: poistaa aistivammojen, kommunikaatiovammai- tutkimusryhmän perustamzseksi Valtion
8086: suuden tai liikuntaesteisyyden aiheuttamia hait- teknillisen tutkimuskeskuksen sairaala-
8087: toja ja esteitä. Kehitystyössä ovat kaupallisten teknzikan laboratorioon Tampereelle.
8088:
8089: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8090:
8091: Tuulikki Petäjäniemi Marjatta Stenius-Kaukonen Kimmo Sasi
8092: 1694 1985 vp.
8093:
8094: Raha-asia-aloite n:o 1566
8095:
8096:
8097:
8098:
8099: Petäjäniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Naisten Raittiuskeskus
8100: ry:n Naisten kuntoutusklinikan kustannuksiin
8101:
8102:
8103: Eduskunnalle
8104:
8105: Naisten Raittiuskeskus ry. on ryhtynyt toimen- tyisosasto raskaana oleville ja synnyttäneille nai-
8106: piteisiin Naisten kuntoutusklinikan saamiseksi sille sekä heidän läheisilleen.
8107: Suomeen. Tämä klinikka tulisi toimimaan hoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8108: toonohjauspaikkana työelämässä oleville alkoho- nioittaen,
8109: liongelmaisille naisille. Ruotsista saadun mallin
8110: mukaiseti klinikka toimisi naisen ehdoilla ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8111: hänen erityistarpeensa huomioon ottaen. Klinik- 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
8112: ka palvelisi naisia jo siinä vaiheessa, kun alkoho- mentzlle 33.33.51 lisäyksenä 4 000 000
8113: liongelma on vasta alkamassa, ennen kuin elämä markkaa käytettäväksi Naisten Raittius-
8114: vakiintuu alkoholisoituneeksi. Klinikalla olisi eri- keskus ry:n Naisten kuntoutusklinikan
8115: kustannuksiin.
8116:
8117: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8118:
8119: Tuulikki Petäjäniemi Helena Pesola
8120: 1985 vp. 1695
8121:
8122: Raha-asia-aloite n:o 1567
8123:
8124:
8125:
8126:
8127: Petäjäniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrit-
8128: täjien vuosilomasta aiheutuviin kustannuksiin
8129:
8130:
8131: Eduskunnalle
8132:
8133: Esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- tannusten korvausta. Tarkoitukseen varattujen
8134: delle 1986 on varattu kaikkiaan 18 800 000 rahojen niukkuus on joillakin paikkakunnilla
8135: markkaa käytettäväksi pienyrittäjien vuosilomara- johtanut siihen, että jopa puolet anotuista vuosi-
8136: hasta annetun lain (408/77) nojalla pienyrittäjien lomarahoista on jätetty myöntämättä. Esitetty
8137: vuosilomasta aiheutuviin kustannuksiin lomakau- 900 000 markan lisäyskään ei riitä kattamaan
8138: tena 1986/87 suoritettavan valtion korvauksen todellista tarvetta.
8139: maksamiseen. Määrärahassa on lisäystä kuluvaan Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
8140: vuoteen verrattuna 900 000 markkaa. nioittaen,
8141: Kuluneena kesänä ja jo aikaisempina vuosina
8142: on osoittautunut, ettei valtion budjettiin vuosilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8143: makorvauksiin yrittäjille varattu määräraha ole 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8144: ollut läheskään riittävä. Erityisesti maaseutupaik- 33.57.42 lisäyksenä 600 000 markkaa val-
8145: kakunnilla on moni lain mukaiset edellytykset tion korvauksena pienyrittäjien vuosilo-
8146: täyttänyt pienyrittäjä jäänyt vaille vuosilomakus- majärjestelmän kustannuksiin.
8147:
8148: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8149:
8150: Tuulikki Petäjäniemi Helena Pesola
8151: 1696 1985 vp.
8152:
8153: Raha-asia-aloite n:o 1568
8154:
8155:
8156:
8157:
8158: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalikuraattorin toin-
8159: ten perustamiseksi Panssariprikaatiin ja Kainuun prikaatiin
8160:
8161:
8162: Eduskunnalle
8163:
8164: Tämän päivän hyvinvoivassa Suomessa tervey- dessa joukko-osastossa on työllisyysvaroin palkat-
8165: denhuolto on kansainvälisellä tasolla ja sosiaali- tu sosiaalikuraattori. Pitkäjänteisen ja onnistu-
8166: turva kehittynyttä. Ihminen on silti kovilla. Hä- neen ennaltaehkäisevän mielenterveystyön edel-
8167: nen vaikeutenaan on tulla toimeen itsensä ja lytyksenä on näiden sosiaalikuraattorin toimen
8168: ympäristönsä kanssa ja kestää nämä paineet. vakinaistaminen.
8169: Varsinkin outo ympäristö saattaa nostaa esille Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
8170: piileviä mielenterveysongelmiamme. nioittaen,
8171: Paneuduttaessa varusmiesten mielenterveydel-
8172: lisiin ongelmiin on viime aikoina korostettu ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8173: kentavaa ja ehkäisevää mielenterveystyötä. Voi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8174: mavaroja puuttuu kuitenkin ratkaisevasti, jotta 27.12.01 lisäyksenä 150 000 markkaa so-
8175: saataisiin riittävästi apua kaikille tarvitsijoille. siaalikuraatton'n (A 14) tointen perusta-
8176: Tällä hetkellä ainoastaan yhdessä joukko-osastos- miseksi Kainuun pnkaatz'in ja Panssaripn·-
8177: sa on varusmiesten apuna sosiaalikuraattori. Kah- kaatti'n.
8178:
8179: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8180:
8181: Sirpa Pietikäinen Saara Mikkola
8182: 1985 vp. 1697
8183:
8184: Raha-asia-aloite n:o 1569
8185:
8186:
8187:
8188:
8189: Pietikäinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta YK:n asei-
8190: denriisuntaviikon toiminnalle rauhan ja aseidenriisuntaparla-
8191: mentin järjestämistä varten
8192:
8193:
8194: Eduskunnalle
8195:
8196: YK:n aseidenriisuntaviikon kansalaistaimikun- Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
8197: ta yhdistää 180 suomalaista kansalaisjärjestöä yh- vioksi vuodelle 1986 esitetään YK:n aseidenriisun-
8198: teiseen toimintaan rauhan ja aseidenriisunnan taviikon kansalaistoimikunnalle 175 000 mk, joka
8199: puolesta. Kansalaistaimikunta järjestää vuosittain on tarkoitettu ja riittävä vain vuoden 1986 asei-
8200: YK:n suositusten mukaisesti YK:n aseidenriisun- denriisuntaviikon järjestämiseksi lokakuussa.
8201: taviikon Suomessa. YK:n aseidenriisuntaviikon avustuksessa olisi
8202: YK:n 37. yleiskokous hyväksyi vuonna 1982 huomioitava kansainvälinen rauhan vuosi ja
8203: päätöslauselman kansainvälisen rauhan vuoden mahdollistettava kansalaisparlamentin järjestämi-
8204: vietosta vuonna 1986. Rauhan vuosi alkaa YK:n nen.
8205: päivästä 24. lokakuuta 1985. YK:n aseidenriisun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8206: taviikon kansalaistaimikunta aikoo rauhan vuon- nioittaen,
8207: na käsitellä rauhan ja aseidenriisunnan kysymyk-
8208: siä pelkkää aseidenriisuntaviikkoa laajemmin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8209: Toimikunta on suunnitellut erityisen rauhan ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
8210: aseidenriisunnan kansalaisparlamentin järjestä- 29.99.50 lisäyksenä 75 000 markkaa
8211: mistä vuoden 1986 alkupuolella. Vastaavanlainen YK:n aseidennisuntavzikon toiminnalle
8212: aseidenriisuntaparlamentti järjestettiin vuonna rauhan ja aseidennisuntaparlamentin jär-
8213: 1983. jestämistä varten.
8214:
8215: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
8216:
8217: Sirpa Pietikäinen Reino Paasilinna Arja Alho
8218: Ensio Laine Inger Hirvelä Hannu Kemppainen
8219: Ilkka Kanerva Ole Wasz-Höckert Timo Kietäväinen
8220: Liisa Arranz
8221:
8222:
8223:
8224:
8225: 213 428500120H
8226: 1698 1985 vp.
8227:
8228: Raha-asia-aloite n:o 1570
8229:
8230:
8231:
8232:
8233: Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YTHS: n
8234: Helsingin terveydenhoitoaseman vuokran kattamiseen
8235:
8236:
8237: Eduskunnalle
8238:
8239: Opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa keski- tekemä työ on korvaamatonta. Opiskelijoiden ei
8240: tetysti Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö kuitenkaan tulisi maksaa omista terveyspalveluis-
8241: (YTHS), jota opiskelijat osaksi itse ylläpitävät. taan enempää kuin muidenkaan kansalaisten,
8242: Opiskelijoiden maksuosuus YTHS:n menoista oli joten oikeudenmukaista on, että käytetään kaik-
8243: toimivuonna 1983-84 39 %. Opintovuonna kia mahdollisia keinoja opiskelijoiden terveyden-
8244: 1985-86 opiskelijoiden terveydenhoitomaksu on hoitomaksujen alentamiseksi.
8245: 144 markkaa. Tästä summasta kuluu vajaa 10 % Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8246: Helsingin terveydenhoitoaseman vuokraan. Mi- nioittaen,
8247: käli Helsingin terveydenhoitoaseman vuokra kor-
8248: vataan valtion varoista, keventää tämä jopa oleel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8249: lisesti opiskelijoiden maksuosuutta. 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8250: Etenkään pääkaupunkiseudun kunnat eivät ky- 2 200 000 markkaa YTHS:n Helsingin
8251: kene tarjoamaan suurelle opiskelijamäärälle riit- terveydenhoitoaseman vuokran kattami-
8252: täviä terveydenhuoltopalveluja, joten YTHS:n seksi valtion varoista.
8253:
8254: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
8255:
8256: Sirpa Pietikäinen Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi
8257: Liisa Hilpelä Eeva Turunen Jouni J. Särkijärvi
8258: Pirjo Rusanen Ilkka Kanerva
8259: 1985 vp. 1699
8260:
8261: Raha-asia-aloite n:o 1571
8262:
8263:
8264:
8265:
8266: Piipari: Määrärahan osoittamisesta Kotkan 7. merimieslaulufestivaa-
8267: lien järjestämiseen
8268:
8269:
8270: Eduskunnalle
8271:
8272: Kotkan Meripäivien päätapahtumana ovat yhteistyön päätapahtumapaikka. Suomesta tässä
8273: vuodesta 1980 olleet kansainväliset merimieslau- matkailuketjussa ovat mukana Helsinki, Kotka ja
8274: lufestivaalit, joiden tarkoituksena on osittain jo Turku.
8275: katoamassa olevan merimieslauluperinteen säilyt- Merimieslaulufestivaalien kokonaiskustannus-
8276: täminen sekä uuden merimieskulttuurin luomi- arvio on 700 000 markkaa, josta pääsylippu- ja
8277: nen. muiden tulojen osuus vain 150 000 markkaa.
8278: Katselmus tapahtuu seuraavissa sarjoissa: meri- Ensimmäisen kerran on festivaalien järjestämi-
8279: miehet, solistit sekä laulu- ja soitinyhtyeet, kuo- seen saatu valtionavustusta vuonna 198 5.
8280: rot. Viime vuosina Eestivaaleihin on osallistunut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8281: noin 400 laulajaa ja soittajaa. Esitysten taso on taen,
8282: tuomariston mukaan ollut korkea ja tapahtuma
8283: mielenkiintoinen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8284: Vuoden 1986 osalta kansainvälisyyttä lisätään 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8285: erityisesti siksi, että Kotka on meripäivien aikana 29.90.52 100 000 markkaa Kotkan 7.
8286: 31.7.-3 .8.1986 Itämeren maiden matkailu- merimieslaulufestivaalien järjestämiseen.
8287:
8288: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8289:
8290: Anna-Liisa Piipari
8291: 1700 1985 vp.
8292:
8293: Raha-asia-aloite n:o 1572
8294:
8295:
8296:
8297:
8298: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan alueen linnoitusjär-
8299: jestelmän entistämiseen
8300:
8301:
8302: Eduskunnalle
8303:
8304: Kustaa III:n sodan jälkeen 1790-luvulla venä- tus vallihautoineen. Tähän mennessä korjaustöitä
8305: läiset rakensivat Kotkan seudulle linnoitusjärjes- on suoritettu ainoastaan Kyminlinnan linnoituk-
8306: telmän ja sotasataman. Linnoitusyhdyskunnassa sessa valtion työllisyysvaroin sekä redutti Kotkassa
8307: oli 1800-luvun alussa n. 10 000 asukasta. Krimin kaupungin varoin.
8308: sodan aikana v. 1855 se kuitenkin tuhoutui Kyseiset historiallisesti arvokkaat linnoituksen
8309: varsin täydellisesti. osat muodostaisivat kunnostettuina ainutlaatui-
8310: Nykyisen Kotkan alueella sijaitsee kaikkiaan 31 sen ja merkittävän kokonaisuuden. Jotta voitai-
8311: Ruotsinsalmen linnoitusjärjestelmään kuulunutta siin ryhtyä konkreettisiin entistämistöihin, joiden
8312: sotilaskohteen jäännettä. Niistä 14 on Kotkan edes osittainen valmistuminen voisi ajoittua
8313: saarella ja loput sitä idässä ja etelässä ympäröivil- Ruotsinsalmen juhlavuoteen 1989-90 ja joihin
8314: lä saarilla ja kareilla. Linnoitusketjuun kuulunut kaupunki toivoo valtion positiivista suhtautumis-
8315: Kyminlinna muodostaa näiden ohella vielä oman ta työllisyysmäärärahojen muodossa, tarvitaan
8316: kokonaisuutensa. kuitenkin yksityiskohtainen korjaussuunnitelma,
8317: Kotkan kaupunki laati vuonna 1980 inventoin- joka tulee laatia yhteistyössä museoviraston kans-
8318: nin Ruotsinsalmi-Kyminlinna -linnoituskoko- sa.
8319: naisuuden jäänteistä. Inventoinnin perusteella
8320: esitettiin seuraavana vuonna museovirastolle, että Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
8321: valtiovalta voisi osoittaa määrärahoja ko. linnoi- nioittavasti,
8322: tuskokonaisuuden korjaamiseksi. Toimenpide-
8323: ehdotuksiin sisältyi seitsemän kohteen kunnosta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8324: minen Puistolanniemellä, redutti Kotka sekä 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8325: Kotkansaaren ulkopuolella patteri numero 5 Pik- 29.94.50 lisäyksenä JOO 000 markan
8326: ku Varissaarella, redutti Tiutinen, ruutikellari määrärahan Kotkan alueella olevan lin-
8327: numero 85, kasarmin kivijalka Varissaarella, Fort noitusjär:festelmän korjaussuunnztelman
8328: Slava Kukourin saarella sekä Kyminlinnan linnoi- laatimiseksi.
8329:
8330: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
8331:
8332: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Olli Helminen
8333: Seppo Tikka Lea Savolainen Jussi Ranta
8334: Peter Muurman
8335: 1985 vp. 1701
8336:
8337: Raha-asia-aloite n:o 1573
8338:
8339:
8340:
8341:
8342: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen merimuseon
8343: suunnitteluun
8344:
8345:
8346: Eduskunnalle
8347:
8348: Kotkan kaupunki on käynnistänyt varsin laaja- mahdollisimman pitkälle käyttämään hyväksi ny-
8349: mittaisen toimenpiteiden sarjan Ruotsinsalmen kyaikaista tekniikkaa. Pyrkimyksenä onkin luoda
8350: meritaistelujen (1789 ja 1790) ajan historian Kotkalie kansainvälistäkin kiinnostusta herättävä
8351: esilletuomiseksi, hyödyntämiseksi matkailussa vetovoimatekijä, joka historiallisten ja tieteellis-
8352: sekä kaupungin muussa elinkeinopoliittisessa ke- ten seikkojen ohella täyttää matkailulliset vaati-
8353: hittämisessä. Projektiin sisältyen Kotkassa järjes- mukset. Viime kädessä hankkeen kuten koko
8354: tetään vuosittain merihistoriaan ja meriarkeologi- projektin muidenkin toimenpiteiden avulla pyri-
8355: aan liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia, tuodaan tään kehittämään kotkalaista elinkeinopolitiikkaa
8356: aihepiiriä esille monin eri tavoin sekä järjestetään ja luomaan edellytyksiä uusien työpaikkojen syn-
8357: mittavat kansainväliset Ruotsinsalmen 200-vuo- tymiselle.
8358: tisjuhlat ensi vuosikymmenen vaihteessa. Projek- Koska Ruotsinsalmi-museon rakentaminen on
8359: tin keskeisin ehdotus on kuitenkin Ruotsinsalmi- valtakunnallisestikin merkittävä hanke, on pidet-
8360: merimuseon rakentaminen Kotkaan. tävä perusteltuna, että sille voidaan myöntää
8361: Kaupungin suunnitelmien mukaan noin 2 000 veikkausvoittovaroista valtionavustusta vuosina
8362: m 2 :n suuruisen merimuseon rakentamisajankohta 1986-1990.
8363: ajoittuu vuosille 1988-1989 siten, että museo Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
8364: voidaan avata Ruotsinsalmen 200-vuotisjuhlalli- nioittavasti,
8365: suuksien aikana kesällä 1990. Hankkeen kustan-
8366: nusarvio on noin 20 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8367: Museossa tullaan esittelemään viikinki- ja ta- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8368: lonpoikaispurjehdusta, Kustaan sotia ja Ruotsin- 29.94. 74 lisäyksenä 500 000 markkaa
8369: salmen taisteluja, meriarkeologiaa sekä Ruotsin- Ruotsinsalmen merimuseon suunnittelua
8370: salmen linnoituskaupunkia. Esittelyssä tullaan varten.
8371:
8372: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
8373:
8374: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Olli Helminen
8375: Seppo Tikka Lea Savolainen Jussi Ranta
8376: Peter Muurman
8377: 1702 1985 vp.
8378:
8379: Raha-asia-aloite n:o 1574
8380:
8381:
8382:
8383:
8384: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Työväentalon perus-
8385: parannukseen
8386:
8387:
8388: Eduskunnalle
8389:
8390: Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema Kot- minen on aloitettu ja ne saadaan päätökseen
8391: kan Työväentalo on rakennettu vuonna 1907 ja vuoden 1986 lopulla.
8392: peruskorjattu sotavaurioiden jälkeen vuonna Konserttisalin muutostöiden ohella rakennuk-
8393: 1954. Rakennuksen tilavuus on 21 323 m 3 ja sessa joudutaan suorittamaan huomattavasti sen
8394: kokonaiskerrosala 5 439 m 2 • kuntoa parantavia korjaustoimenpiteitä. Mikäli
8395: Työväentaloa pidetään Ortodoksisen Pyhän näille töille voidaan osoittaa riittävä rahoitus,
8396: Nikolauksen kirkon (vuodelta 1795) ohella Kot- voidaan turvata tämän kulttuurihistoriallisesti
8397: kan arvokkaimpana rakennuksena. arvokkaan rakennuksen säilyminen asianmukai-
8398: sessa kunnossa. Kustannusarvio on noin 10 milj.
8399: Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys markkaa.
8400: ry. ja Kotkan kaupunki ovat asianmukaisten pää- Koska kyseessä on valtakunnallisestikin erittäin
8401: tösten jälkeen 30.1.1984 allekirjoitetulla perus- merkittävän rakennuksen säilyttäminen ja perus-
8402: tamiskirjalla perustaneet Kotkan Konserttitalo korjaus, tulisi töihin voida osoittaa myös valtion
8403: -nimisen kiinteistöosakeyhtiön, jonka omistuk- määrärahoja.
8404: seen työväentalo on siirtynyt. Tontti on edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8405: työväenyhdistyksen hallinnassa. Kiinteistöosa- nioittaen,
8406: keyhtiön osakepääoma jakautuu tasan kaupungin
8407: ja työväenyhdistyksen kesken. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8408: Kotkan kaupunki saneeraa konserttisalin työ- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8409: väentalon juhlasaliin. Kotkassahan kaupungin- 29.99.51 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
8410: orkesterilla ei omaa eikä kunnollista konserttisalia Kotkan Työväentalon muutos- ja perus-
8411: vielä ole. Peruskorjaus- ja muutostöiden suoritta- parannuskustannuksti'n.
8412:
8413: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
8414:
8415: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Jussi Ranta
8416: Antti Kalliomäki Tuula Paavilainen Pertti Hietala
8417: Kari Rajamäki Jorma Rantanen Pirkko Valtonen
8418: Pentti Lahti-Nuuttila Martti Lähdesmäki Olli Helminen
8419: Seppo Tikka Lea Savolainen Peter Muurman
8420: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen Timo Roos
8421: Pekka Myllyniemi Liisa Jaakonsaari Reijo Lindroos
8422: Mats Nyby Juhani Surakka Aimo Ajo
8423: 1985 vp. 1703
8424:
8425: Raha-asia-aloite n:o 1575
8426:
8427:
8428:
8429:
8430: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lomakotien Liitto ry:lle
8431: lomatoiminnan järjestämiseen ja psykiatrian avohoidon tehosta-
8432: miseksi
8433:
8434:
8435: Eduskunnalle
8436:
8437: Avohoidon kehittäminen on ollut viime vuosi- luonnostaan kuuluu huolenpitävä asennoitumi-
8438: na keskeisenä periaatteena puhuttaessa psykiatri- nen asiakkaisiin.
8439: sesta terveyden- ja sairaudenhoidosta, samoin Lomakotien Liitto on perinteisenä sosiaalisena
8440: psykiatrisen avohoidon kehittäminen on valta- lomatoimintajärjestönä jo useiden vuosien ajan
8441: kunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon viisi- omatoimisesti lähtenyt aktiivisesti etsimään vä-
8442: vuotissuunnitelmissa painopistealueena. liinputoajan asemaan jääneitä psykiatrisessa avo-
8443: Paitsi vaikea asuntotilanne, myös sosiaalinen hoidossa olevia henkilöitä ja heidän perheitään.
8444: eristyneisyys on usean psykiatrisessa avohoidossa Saatu kokemus on osoittautunut rohkaisevaksi
8445: olevan potilaan kuntoutumisen ongelmakohta. kehittää toimintaa edelleen.
8446: Psykiatrinen sairaus sinänsä on eristymistä ul- Edellytyksenä on saada voimavaroja etsivään
8447: komaailmasta ja vetäytymistä omaan persoonaan, toimintaan, jonka avulla löydetään kaikkein eris-
8448: sen vuoksi lääketieteellisen hoidon ohella paran- täytyneimpiä ihmisiä ja rohkaistaan heitä lähte-
8449: tumisen ja terveenä pysymisen keskeisenä edelly- mään lomalle. Loma tulee voida tarjota myös
8450: tyksenä on myönteinen sosiaalinen liittyminen avohoidossa oleville potilaille yhdessä perheitten-
8451: toisiin ihmisiin ja yhteisöön. sä kanssa.
8452: Avohoito vaatii omaisilta paljon. Esimerkiksi Omaisten tukitoimena tulisi voida tarjota loma
8453: masentunut kotona asuva potilas kuluttaa koko sairasta hoitavalle perheenjäsenelle, jotta molem-
8454: perheen voimia, koska sairaan kokemat tunnel- mat osapuolet voivat saada uusia voimavaroja.
8455: mat ovat kaikkien perheenjäsenten osakokemuk- Lomien järjestämisessä tulee voida käyttää am-
8456: sia. Yhden perheenjäsenen sairastuminen vaikut- mattihenkilöiden ja vapaaehtoisten asiantunte-
8457: taa usein myös koko perheen sosiaalisen kanssa- musta.
8458: käymisen vähenemiseen ja perheen eristymiseen Lomakotien Liitto ry:llä on tarkoitus järjes-
8459: ulkomaailmasta. Niin potilaan kuin hänen tää yhteistoiminnassa mielenterveystoimistojen,
8460: omaistensakin voimavarat kuluvat sairaudesta sel- asuntoJoiden ja kunnallisten sosiaali- ja terveysvi-
8461: viytymiseen ja oman kunnon ylläpitämiseen. ranomaisten kanssa lomajaksoja psykiatrisessa
8462: Oman aseman puolestapuhumiseen vaaditaan hoidossa oleville potilaille ja heidän omaisilleen.
8463: rohkeutta ja uupumatonta työtä. Lisäksi Lomakotien Liitto jatkaa jo kolmena
8464: Psykiatrisessa avohoidossa olevat yksinäiset vuonna toteutettua yhteistoimintaa Suomen Mie-
8465: henkilöt, jotka asuvat asuntoloissa, ovat erityisen lenterveysseuran kanssa Iomauttamalla avohoidon
8466: vaikeassa asemassa. Heidän ainoat ihmissuhteen- potilaita ja heidän omaisiaan. Näillä Iomajaksoii-
8467: sa saattavat muodostua pelkästään toisista poti- la käytetään avuksi Suomen Mielenterveysseuran
8468: laista ja avohoidon hoitohenkilöstöstä. asiantuntijoita ja vapaaehtoisia tukihenkilöitä
8469: Avohoidon tukitoimintoina voidaan pitaa sekä lomien suunnitteluun että henkilöiden aut-
8470: kaikkia niitä toimintamuotoja, joilla edesaute- tamiseen lomalle lähtiessä.
8471: taan potilaan tai hänen omaistensa itsetunnon Kriittisen Korkeakoulun eräänä toiminnan
8472: kohentumista ja lisätään heidän aktiviteettiaan muotona on ollut psykiatrisessa avohoidossa ole-
8473: liittyä takaisin yhteiskuntaan. Eräänä tukitoime- vien potilaiden kuntoutuskurssien järjestäminen.
8474: na voidaan pitää tuettua lomatoimintaa järjestet- Näiden kuntoutuskurssien jatkaminen kursseja
8475: tynä pienissä lomakohteissa, joiden toimintaan jo vetävien ammattihenkilöiden ja potilaiden yhtei-
8476: 1704 1985 vp. -- RJ\ n:o 1575
8477:
8478: senä lomana on suunniteltu toteuttaa yhdessä kan määrärahan Lomakotien Liitto ry:n
8479: Lomakotien Liiton kanssa. järjestämään lomatoimintaan psykiatrises-
8480: Edellä mainittujen yhteistyötahojen lisäksi Lo- sa avohoidossa oleville henkzlöille ja hei-
8481: makotien Liitto tahtoisi lisätä jo olemassa olevaa dän perhezlleen yhteistyössä viranomais-
8482: yhteistoimintaa asiakasjärjestöjen kanssa. ten, ammattihenkzlöiden ja asiakasjärjes-
8483: Edellä olevan perusteella ehdotamme, töjen kanssa, minkä lisäksi määrärahaa
8484: voidaan käyttää etsivään toimintaan sekä
8485: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden tulosten arviointiin.
8486: 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
8487:
8488: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8489:
8490: Anna-Liisa Piipari Tuula Paavilainen Mikko Rönnholm
8491: Jorma Rantanen Reijo Lindroos
8492: 1985 vp. 1705
8493:
8494: Raha-asia-aloite n:o 1576
8495:
8496:
8497:
8498:
8499: Piipari: Koeotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
8500: omapääomaosuuden kattamiseen
8501:
8502:
8503: Eduskunnalle
8504:
8505: Opiskelija-asuntojen puutetta on pyritty kor- Nuorten asuntotilanne vaatii pikaista korjaa-
8506: jaamaan jatkuvalla uudisrakentamisella. Kuiten- mista. Opiskelijoiden asuntopulan ratkaiseminen
8507: kaan riittävää määrää asuntoja ei olla onnistuttu vaatii yhä suurempaa opiskelija-asuntorakenta-
8508: rakentamaan. Pula opiskelija-asunnoista yllättää mista.
8509: opiskelijat joka syksy. Kuluvana syksynä on tilan- Edellä esitetyn petusteella ehdotan kunnioitta-
8510: ne ollut erityisen vaikea - jopa yli puolet uusista vasti,
8511: hakijoista on jouduttu käännyttämään pois uu-
8512: den kodin ovelta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8513: Asetettua tavoitetta opiskelija-asuntorakenta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8514: miselle ei ole saavutettu. Tämä on estänyt itse- 35.45.51 14 000 000 markkaa opiskelija-
8515: näisen elämisen aloittamisen ja joskus jopa itse asuntojen omapääomaosuuden osittaisek-
8516: opiskelun aloittamisen. si kattamiseksi.
8517:
8518: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
8519:
8520: Anna-Liisa Piipari
8521:
8522:
8523:
8524:
8525: 214 428500120H
8526: 1706 1985 vp.
8527:
8528: Raha-asia-aloite n:o 1577
8529:
8530:
8531:
8532:
8533: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskusliiton
8534: toiminnan tukemiseksi
8535:
8536:
8537: Eduskunnalle
8538:
8539: Allekirjoittaneet ovat huolestuneina seuran- raamineo ja pyrkimys vaikuttaa myönteisesti hei-
8540: neet maamme asuntopolitiikan ja erityisesti dän asemaansa. Vuokralaisten Keskusliitto onkin
8541: vuokralla-asujien yhä vaikeutuvaa tilannetta. Eri- jo 40-vuotisen toimintansa aikana antanut mer-
8542: tyisesti asumiskustannusten jatkuva kohoaminen kittävän panoksen aravalainsäädännön kehittämi-
8543: tuottaa monille perheille kasvavia taloudellisia seen.
8544: uhrauksia.
8545: Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotam-
8546: Vuokralaisten Keskusliitto r. y. on useiden kes-
8547: me kunnioittavasti,
8548: keisten etujärjestöjen, mm. SAK:n, KK:n ja
8549: TVK:n perustama järjestö. Myös vuokralaisyhdis-
8550: tykset ja itse vuokralla-asujat kuuluvat järjestöön. että Eduskunta ottaisz· valtion vuoden
8551: Vuokralaisten Keskusliiton asiantuntemusta on 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8552: käytetty ja edelleen käytetään monin eri tavoin 35.45.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
8553: asuntopolitiikan eri yhteyksissä. Päätoiminta on Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan tu-
8554: kuitenkin vuokralla-asujien aseman jatkuva seu- kemi.reen.
8555:
8556: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
8557:
8558: Anna-Liisa Piipari Kati Peltola Pertti Hietala
8559: Pirkko Valtonen Timo Roos Liisa Jaakonsaari
8560: Reijo Lindroos Mats Nyby Osmo Vepsäläinen
8561: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen Tarja Halonen
8562: Juhani Surakka Juhani Vähäkangas Aimo Ajo
8563: Saara-Maria Paakkinen Martti Lähdesmäki Pirkko Turpeinen
8564: 1985 vp. 1707
8565:
8566: Raha-asia-aloite n:o 1578
8567:
8568:
8569:
8570:
8571: Pohjala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kokemäenjoen
8572: suuosan pengerrys- ja ruoppaustöihin
8573:
8574:
8575: Eduskunnalle
8576:
8577: Kokemäenjoen suuosan pengerrys- ja ruop- osoitettu 2,5 milj. mk työn suorittamiseen, mut-
8578: paushankkeen toteuttamisella saadaan tulvien ta sen jälkeisinä vuosina määrärahaa on pienen-
8579: nousu estettyä 1 100 ha:n maa-alueen osalta, netty lupien puuttumisen takia. Nyt tämä este
8580: josta peltoa on 900 ha ja tonttimaata 50 ha. on poistunut.
8581: Suppotulvat aiheuttavat vahinkoa maataloudelle,
8582: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8583: liikenneyhteyksille, asuinkiinteistöille ja teolli- nioittaen,
8584: suuskiinteistöille. Tämän takia suuosan penger-
8585: rys- ja ruoppaushanke tulisi saattaa nopeasti
8586: päätökseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8587: Vuonna 1984 Länsi-Suomen vesioikeus ja kor- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8588: kein hallinto-oikeus ovat antaneet päätökset jär- 30.40. 77 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
8589: jestelytyön toteuttamisesta, joten lailliset edelly- Kokemäenjoen järjestelyyn, suuosan pen-
8590: tykset työn nopealle suorittamiselle ovat olemas- gerrys- ja ruoppaustyöhön Porin kaupun-
8591: sa. Vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa oli jo gzssa.
8592:
8593: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
8594:
8595: Toivo T. Pohjala Einari Nieminen Timo Roos
8596: Matti Kuusio Irma Rosnell Sirkka-Liisa Anttila
8597: Pirkko Valtonen Heikki Perho Timo Laaksonen
8598: Aila Jokinen Aino Pohjanoksa Anssi Joutsenlahti
8599: Lea Mäkipää
8600: 1708 1985 vp.
8601:
8602: Raha-asia-aloite n:o 1579
8603:
8604:
8605:
8606:
8607: Pohjanoksa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta aineenopet-
8608: tajien erillisten kasvatustieteellisten opintojen järjestämiseen
8609:
8610:
8611: Eduskunnalle
8612:
8613: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti järjestelmän mukaan opiskelevien opetusharjoit-
8614: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- telun järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi ryhdyt-
8615: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) tävä erityistoimenpiteisiin syntyneen siirtymävai-
8616: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- heen ongelman (joka pääosin poistuu luonnollis-
8617: lunsa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä ta tietä vuoteen 1987-89 mennessä) ratkaisemi-
8618: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes- seksi.
8619: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8620: kouluissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan nioittaen,
8621: tutkintojärjestelmän mukaan. Näiden opetushar-
8622: joittelu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8623: nä kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8624: pääseminen on osoittautunut kuitenkin ongel- 29.37.29 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
8625: malliseksi, sillä opettajankoulutusyksiköiden ope- aineenopettajien erillisten kasvatustieteel-
8626: tusresurssit ovat menneet lähes kokonaan uuden listen opintojen järjestämiseen.
8627:
8628: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
8629:
8630: Aino Pohjanoksa Tuulikki Petäjäniemi Ben Zyskowicz
8631: Timo Roos Riitta Jouppila Sirpa Pietikäinen
8632: 1985 vp. 1709
8633:
8634: Raha-asia-aloite n:o 1580
8635:
8636:
8637:
8638:
8639: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen Pohjan-
8640: kylän ala-asteen rakentamisen aloittamiseen
8641:
8642:
8643: Eduskunnalle
8644:
8645: Suodenniemen Pohjankylän koulu on raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8646: nettu 1886, eikä sitä ole saneerattu ajanmukai- nioittaen,
8647: seksi vuosikymmeniin. Koulun kunto on erittäin
8648: heikko. Kouluhallitus on jo vuonna 1982 hyväk-
8649: synyt koulurakennuksen toteutusohjelman. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8650: Rakennuslupa koululle puuttuu. Tämä on luvas- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8651: sa lähivuosina, mutta kunnan tarpeet ovat siksi 29.46.34 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
8652: suuret, että koulua pitäisi päästä rakentamaan Suodenniemen Pohjankylän ala-asteen
8653: viivytyksettä. rakentamisen aloittamiseen.
8654:
8655: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1985
8656:
8657: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Timo Roos
8658: Timo Laaksonen Irma Rosnell Matti Kuusio
8659: Aila Jokinen
8660: 1710 1985 vp.
8661:
8662: Raha-asia-aloite n:o 1581
8663:
8664:
8665:
8666:
8667: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön
8668: yhteisjärjestön valtionapuun
8669:
8670:
8671: Eduskunnalle
8672:
8673: Nykyisessä tietoyhteiskunnassa aikuiskoulutuk- kehittämiseksi. Tämän vuoksi on välttämätöntä
8674: sen merkitys entisestään kasvaa. Samalla kun mm. saada uusi toimihenkilö hoitamaan järjes-
8675: ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on töllisen sivistystyön yhteistyökysymyksiä. Vapaan
8676: pääasiassa tuotannollisen elämän tarpeiden tyy- sivistystyön muilla toimintamuodoilla kuten kan-
8677: dyttäminen, vapaan sivistystyön päämääränä on salais- ja työväenopistoilla, kansanopistoilla ja
8678: ihmisen sosiaalisen ja eettisen kasvun edistämi- kirjastoilla on sen sijaan jo vuosikymmeniä ollut
8679: nen sekä mahdollisuuksien antaminen laaja-alai- Kansalais- ja työväenopistojen liitto, Suomen
8680: sen maailmankatsomuksen kehittämiselle. Va- Kansanopistoyhdistys ja Suomen kirjastoseura
8681: paan sivistystyön harjoittama opinto- ja kulttuu- näiden alojen kehittämistyöstä huolehtimassa.
8682: ritoiminta auttaa ihmisiä hahmottamaan aseman- Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
8683: sa yhteiskunnassa, toimimaan vastuullisena jäse- vioksi on vuodelle 1986 ehdotettu momentille
8684: nenä ryhmissä ja järjestöissä sekä suuntautumaan 29.5 7. 54 eräiden sivistysjärjestöjen valtionapuun
8685: aktiivisesti vapaa-aikaan. 1 450 000 markkaa.
8686: Viimeisten vuosikymmenien aikana järjestölli-
8687: nen sivistystyö on määrällisesti ja laadullisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8688: kehittynyt ja uudistunut. Järjestöllistä sivistystyö- nioittaen,
8689: tä edustavien sivistysjärjestöjen keskeistä yhteis-
8690: toimintaa on harjoitettu pääasiassa Vapaan sivis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8691: tystyön yhteisjärjestössä. Nykyisillä voimavaroilla 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8692: Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ei kuitenkaan 29.57.54 lisäyksenä 250 000 markkaa
8693: pysty tyydyttämään sivistysjärjestöjen yhteistyö- käytettäväksi Vapaan sivistystyön yhtezs-
8694: tarvetta eikä tarjoamaan riittävästi palveluja alan järjestön valtionapuun.
8695:
8696: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
8697:
8698: Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen Eeva Turunen
8699: 1985 vp. 1711
8700:
8701: Raha-asia-aloite n:o 1582
8702:
8703:
8704:
8705:
8706: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan liikunta-
8707: opiston investointitarpeisiin
8708:
8709:
8710: Eduskunnalle
8711:
8712: Satakunnan liikuntaopiston investointitarpeet Ravintola-kurssitilat sisältävän rakennuksen
8713: ovat kiireelliset ja lähiaikoina saatava alkuun. ala on 635 m 2 ja siihen on suunniteltu 2 luentoti-
8714: Valtion tulo- ja menoarviossa oleva määräraha laa, ruokasali, keittiö, toimistotilat, mahdollinen
8715: vuodelle 1986 on varsin niukka. Satakunnan kuntosali sekä tarvittavat sosiaalitilat. Rakennuk-
8716: urheiluopiston tarpeet ovat seuraavat: sen kustannusarvio on n. 2,9 milj. mk.
8717: Valmiina olevien kenttien ja valmistumassa Töiden nopeuttamiseksi esitämme Satakunnan
8718: olevan huoltorakennuksen jälkeen ovat liikunta- liikuntaopistolle osoitettavaksi 2, 5 miljoonaa
8719: opiston fyysisen keskuksen investoinneista tär- markkaa momentilta 29.91.50.
8720: keysjärjestyksessä seuraavina asuntola ja ravin-
8721: tola-kurssitilat tai näiden yhdistelmä. Arkkiteh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8722: ti Matti Salmivalli on alueen kokonaissuunnitel- nioittaen,
8723: man yhteydessä vuonna 1982 piirtänyt luonnok-
8724: set myös ao. rakennuksista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8725: Suunnitellun asuntolan rakennusala on 604 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8726: m 2 , ja se käsittää 24 kpl 2 hengen huoneita, 29.91.50 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
8727: oleskelutilat ja tarvittavat varastotilat. Asuntolan Satakunnan liikuntaopiston investointi-
8728: kustannusarvio on 2,5 milj. mk. tarpeiszin.
8729:
8730: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
8731:
8732: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Timo Roos
8733: Aila Jokinen Timo Laaksonen Irma Rosnell
8734: Matti Kuusio
8735: 1712 1985 vp.
8736:
8737: Raha-asia-aloite n:o 1583
8738:
8739:
8740:
8741:
8742: Pohjanoksa ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Yrjö Kalli-
8743: sen rauhanopiston ylläpitämälle Rauhankasvatusinstituutille
8744:
8745:
8746: Eduskunnalle
8747:
8748: Yhdistyneitten Kansakuntien perustamisen 40- asenteiden muutosta väkivallattomalle toiminnal-
8749: vuotispäivän pikaisesti lähestyessä järjestön jäsen- le myönteisiksi sekä harjaantumista rauhanomais-
8750: valtioiden on todettava, että sen peruskirjassa ten keinojen käyttöön ristiriitatilanteissa niin val-
8751: määritelty perustavoi te "säästää tulevat sukupol- tioiden sisällä kuin niiden välilläkin. Rauhankas-
8752: vet sodan vitsaukselta, joka kahdesti elinaika- vatuksen avulla voidaan edellä mainittuja tavoit-
8753: namme on aiheuttanut kuvaamatonta murhetta teita asteittain saavuttaa.
8754: ihmiskunnalle'' on edelleen saavuttamatta. Vaik- Rauhankasvatusta tarvitaan kaikilla koulutus-
8755: ka onkin totta, että uusi maailmanpalo on tähän järjestelmän alueilla ja myös aikuiskoulutuksessa.
8756: asti vältetty, emme voi väittää, että rauha vallitsi- Rauhankasvatus on toteutettavissa läpäisyperiaat-
8757: si kaikkialla maailmassa. Päinvastoin yksikään teella eri aineiden yhteydessä, mutta se merkitsee
8758: maa ei voi välttyä traumaattiselta sodan pelolta. myös elämäntapaa, tapaa suhtautua toisiin ihmi-
8759: Yksikään maa ei voi täysin eristäytyä ratkaisemat- siin ja ympäristöivään maailmaan.
8760: tomien kansainvälisten jännitystilojen ja ristiriito- Vuonna 1981 perustettu Yrjö Kallisen rauhan-
8761: jen mahdollisilta seurauksilta tai valtavien aseis- opiston Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä Rau-
8762: tautumiskustannusten aiheuttamaita voimavaro- hankasvatusinstituutti on keskittynyt rauhankas-
8763: jen kulumiselta. Ennen kaikkea kukaan ei voi vatuksen edistämiseen: koulutustilaisuuksien jär-
8764: paeta ydinaseiden käytön globaalisia vaikutuksia, jestämiseen kasvattajille, kokeilujen järjestämi-
8765: mikäli tämän katastrofin joskus annetaan tapah- seen, rauhankasvatuksen tutkimustulosten kerää-
8766: tua. miseen ja tiedon levittämiseen kasvattajille, rau-
8767: Tällä hetkellä ei vaadita ainoastaan huolta hankasvatuksesta tiedottamiseen jne. Toimintaa
8768: sodan mahdollisuudesta vaan myös, enemmän on harjoitettu vapaaehtoisten voimien varassa;
8769: kuin koskaan aikaisemmin, viisautta, lujuutta ja ainoastaan osa-aikaisia sihteereitä on voitu käyt-
8770: kovaa työtä sodan estämiseksi. Tässä tilanteessa tää. Varojen puutteesta johtuen vain murto-osa
8771: niin monien ilmaiseman rauhantahdon tulisi joh- rauhankasvatusta koskevista koulutustoiveista on
8772: taa meidät laajaan ja tehokkaaseen toimintaan. voitu täyttää.
8773: Kuten usein on sanottu, rauhan tulisi merkitä
8774: paljon enemmän kuin vain sodan ja väkivallan Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
8775: poissaoloa. Rauhaa tulisi edistää valtioiden ja vioksi on vuodelle 1986 ehdotettu momentille
8776: kansojen yhteistyöhön, keskinäiseen luottamuk- 29.99. 50 Yrjö Kallisen rauhanopiston avustami-
8777: seen, ymmärtämykseen ja oikeudenmukaisuu- seen 80 000 markkaa.
8778: teen perustuvina positiivisina suhteina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8779: Näin todetaan YK:n kansainvälisen rauhan- nioittaen,
8780: vuoden 1986 ohjelmaluonnoksessa.
8781: Tähän saakka ristiriitoja on ratkaistu pääasiassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8782: väkivallalla ja sodilla. Ihmiset ovat tottuneet 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8783: luottamaan aseiden voimaan ja vahvemman voit- 29.99.50 lisäyksenä 150 000 markkaa Yr-
8784: toon. Rauhan saavuttamiseksi tarvitaan tietoja jö Kallisen rauhanopiston ylläpitämätie
8785: rauhanomaisten ratkaisujen mahdollisuudesta, Rauhankasvatusinstituutzfle.
8786: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
8787:
8788: Aino Pohjanoksa Eeva Turunen
8789: 1985 vp. 1713
8790:
8791: Raha-asia-aloite n:o 1584
8792:
8793:
8794:
8795:
8796: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon kevyen liiken-
8797: teen väylän rakentamisen aikaistamiseen
8798:
8799:
8800: Eduskunnalle
8801:
8802: TVL:n toteuttamisohjelmissa kevyen liikenteen kenttä, urheilutalo ja teollisuuslaitos ja toisessa
8803: väylä on sijoitettu tärkeysjärjestyksessä kakkoseksi päässä usean sadan ihmisen asuntoalue.
8804: Parkanon tierakennuskohteista Niemenperäntien TVL:n rakennusmestarilta saadun tiedon mu-
8805: jälkeen. kaan suunnittelu- ja maastotutkimukset olisivat
8806: Kevyen liikenteen väylän pituus on n. 1 km, valmiina vuoden 1985 lopulla.
8807: sisältäen yhden kolmostien alituksen ja n. 15 m Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
8808: pitkän kevyen liikenteen sillan Pappilansalmen nioittavasti,
8809: yli kolmostien suuntaisena.
8810: Tämä kevyen liikenteen väylä kanavoisi jalan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8811: kulku- ja pyöräliikenteen pois kolmostieitä noin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
8812: puolentoista kilometrin matkalta. Tämä matka 31.24.77 1 000 000 markkaa Parkanon
8813: on vaarallinen varsinkin sitä jatkuvasti käyttäville kaupungin kevyen liikenteen väylän ra-
8814: lapsille, sillä osuuden toisessa päässä on urheilu- kentamisen aikaistamiseen.
8815:
8816: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
8817:
8818: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Lea Mäkipää
8819: Aila Jokinen Timo Roos Timo Laaksonen
8820: Irma Rosnell Matti Kuusio
8821:
8822:
8823:
8824:
8825: 215 428500120H
8826: 1714 1985 vp.
8827:
8828: Raha-asia-aloite n:o 1585
8829:
8830:
8831:
8832:
8833: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta allergianeuvojan palk-
8834: kaamiseksi Satakuntaan
8835:
8836:
8837: Eduskunnalle
8838:
8839: Erilaiset allergiataudit ovat yleistyneet varsin- lisääntynyt lemmikkieläinten pito asuinhuoneissa
8840: kin lasten keskuudessa. Tämän päivän yhteiskun- jne.". Tarvitaan allergia-asioiden asiantuntijoita
8841: nassa vaikuttaa useita tekijöitä, joiden on epäilty neuvomaan yleisöä allergioiden hoidossa.
8842: tai todistettu lisäävän allergisoirumisen mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8843: suutta. Allergiatoimikunnan mietinnön mukaan nioittavasti,
8844: ( 1983: 28) näitä tekijöitä ovat mm: "imeväisten
8845: ruokinnan muutokset, muutokset hygieenisissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8846: oloissa, virusinfektioiden leviämiseen vaikuttavat 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
8847: tekijät, hengitysilman laadun muuttuminen ko- kaa allergianeuvojan palkkaamiseksi Sata-
8848: deissa, työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja ulkona, kuntaan.
8849:
8850: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
8851:
8852: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Lea Mäkipää
8853: Matti Kuusio Aila Jokinen Timo Roos
8854: Riitta Jouppila Timo Laaksonen Irma Rosnell
8855: 1985 vp. 1715
8856:
8857: Raha-asia-aloite n:o 1586
8858:
8859:
8860:
8861:
8862: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Interpedia rf. -nimisen
8863: järjestön toiminnan tukemiseen
8864:
8865:
8866: Eduskunnalle
8867:
8868: Interpedia r.f. on adoptiopalveluja välittävä kyisten kahden 21 3-päiväisen työntekijän toimen
8869: kansainvälinen järjestö. Interpedia on saanut val- muuttamiseksi kokopäivätoimiseksi.
8870: tuudet kansainväliseen palveluun vasta touko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8871: kuussa 1985. Tämä antaa myös lisääntyviä vaati- nioittavasti,
8872: muksia toiminnalle. Auktorisaatio ei tuonut mu-
8873: kanaan minkäänlaista taloudellista ratkaisua ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8874: hoitusongelmiin. Interpedia tarvitsee rahoitusta 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
8875: lisääntyvään kansliatoimintaan. Tavoitteena on kaa Interpedia r.f -nimisen järjestön toi-
8876: saada kolme kokopäivätoimista työntekijää ny- minnan tukemiseen.
8877:
8878: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
8879:
8880: Aino Pohjanoksa Sirpa Pietikäinen Anna-Kaarina Louvo
8881: Eeva Turunen Matti Lahtinen Pirjo Rusanen
8882: Ritva Laurila Tuulikki Petäjäniemi Saara Mikkola
8883: Ben Zyskowicz Riitta Uosukainen Timo Roos
8884: Aila Jokinen Riitta Jouppila
8885: 1716 1985 vp.
8886:
8887: Raha-asia-aloite n:o 1587
8888:
8889:
8890:
8891:
8892: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselkätien perusparan-
8893: tamiseen välillä Keuruu-Väätäiskylä-Soini-Hoisko-Viropeli
8894:
8895:
8896: Eduskunnalle
8897:
8898: Niin sanottu Suomenselkätie on monessa yh- mukaan v. 1986, jolloin myös kuljetukset alka-
8899: teydessä todettu tarpeelliseksi Suomenselän alu- vat.
8900: een elinkeinoelämän edellytysten ja yleisen kehi- Kaijansuolta turve kuljetetaan pääosin etelään
8901: tyksen parantamiseksi. Olemme tehneet ko. ties- Jyväskylän suuntaan mm. Soinio-Saarisen
8902: tä toivomusaloitteen 20 päivänä huhtikuuta maantietä pitkin. Vuotuiset VAPOn pitemmän
8903: 1983, jossa ehdotamme tien suunnaksi Virrat- aikavälin turvekuljetukset tulevat sanotulla tiellä
8904: Ähtäri jne. suunnitelmien mukaan olemaan 2 5 000-50 000
8905: Tarkempien tutkimuksien mukaan tien tulisi tonnia vuodessa.
8906: kuitenkin kulkea reittiä Keuruu-Väätäiskylä- On todettava, että VAPOlla lienee kyseisen
8907: Soini-Hoisko-Vimpeli. Tätä suuntaa käyttäen tien vaikutuspiirissä turpeen nostoon valmiita
8908: tulisivat kustannukset huomattavasti halvemmik- soita yli 1 000 ha. Myöskin Sikosuon varikkoalu-
8909: si koska tieosuus Iironranta-Saarinen- eet ovat ko. tien välittömässä läheisyydessä.
8910: Hoisko-Levijoki, jonka parannustyöt on jo aloi- Tien rakentaminen olisi todellinen piristysruis-
8911: tettu, kuuluvat osana ns. Suomenselkätiehen. ke puheena olevan kehitysalueen talous- ja elin-
8912: Tämän lisäksi on huomioitava, että Keuruulta on keinoelämän elpymiselle ja kuntien taloudelle.
8913: jo valmiit tieosuudet Multialle ja Väätäiskylään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8914: Tarkastellessamme Suomen maantiekarttaa to- nioittavasti,
8915: teamme, että valtateiden n:o 3 ja 4 väliin jää
8916: melkoinen tyhjiö, niin raskaan kuin kevyen turis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8917: tiliikenteenkin osalta. Karstulan, Soinio ja mo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8918: nen muun Suomenselän kunnan alueella on 31.24.77 5 000 000 markan määrärahan
8919: myös useita turvetuotantoalueita, mm. VAPOn ns. Suomenselkätien perusparannustöi-
8920: Kaijansuon noin 600 ha:n suuruisella alueella den aloittamiseksi välzllä Keuruu- Vää-
8921: turpeen nosto aloitetaan nykyisten suunnitelmien täiskylä-Soini-Hoisko- Vimpeli.
8922:
8923: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
8924:
8925: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
8926: 1985 vp. 1717
8927:
8928: Raha-asia-aloite n:o 1588
8929:
8930:
8931:
8932:
8933: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Isojoen-Dagsmarkin tien
8934: perusparantamiseen
8935:
8936:
8937: Eduskunnalle
8938:
8939: Isojoen kunnassa oleva tieosuus Isojoki- mark-Kristiina on jo peruskorjattu ja päällys-
8940: Dagsmark (24 km) on erittäin kapea ja huono- tetty.
8941: kuntoinen. Tietä käyttävät mm. sorankuljetusau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8942: tot ja raskaat tukkilastissa olevat rekka-autot. nioittaen,
8943: Tiellä on sattunut vakavia liikenneonnetto-
8944: muuksia ja ojaan ajoja vastakkaissuunnista tule- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8945: vien autojen kohdatessa. Tien Isojoen puoleisessa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8946: päässä on mm. Metsäliiton suuri saha ja toisessa 31.24. 77 2 000 000 markan määrärahan
8947: päässä Kaskisissa Metsä-Botnian tehdas. lsojoen-Dagsmarkin välisen tieosuuden
8948: Mainittakoon, että tien jatko-osuus Dags- perusparannustöiden aloittamiseksi.
8949:
8950: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
8951:
8952: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
8953: 1718 1985 vp.
8954:
8955: Raha-asia-aloite n:o 1589
8956:
8957:
8958:
8959:
8960: Pohto ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta linja-autoliiken-
8961: teen tukemiseen
8962:
8963:
8964: Eduskunnalle
8965:
8966: Maamme linja-autoliikenne on kriisitilassa. dun elinvoiman säilyttämiseksi tämä kehitys on
8967: Paikallisliikennevuoroja on jo huomattavasti vä- pysäytettävä. Yhteiskunnan on tuettava taloudel-
8968: hennetty ja vähennykset jatkuvat. Noin neljäsosa lisesti kannattamatonta linja-autoliikennettä
8969: vuoroista on kannattamattomia. Jollei jotain pian niin, että ainakin nykyinen linjaliikenteen taso
8970: tehdä, on uhkaamassa maaseudun paikallisliiken- voidaan säilyttää.
8971: teen täydellinen näivettyminen. Mainituilla perusteilla ehdotamme,
8972: Linja-autovuorojen lopettaminen kaventaa eri-
8973: tyisesti maaseudun vanhusten, nuorten ja vähä- että Eduskunta Ottaisi valtion vuoden
8974: varaisten elinmahdollisuuksia. Samalla se heiken- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8975: tää yleisestikin paikkakunnan kehitysedellytyksiä. 5 000 000 markkaa linja-autoliikenteen
8976: Kansalaisten tasa-arvon turvaamiseksi ja maaseu- tukemiseen.
8977:
8978: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
8979:
8980: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
8981: 1985 vp. 1719
8982:
8983: Raha-asia-aloite n:o 1590
8984:
8985:
8986:
8987:
8988: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten perustamiseen
8989:
8990:
8991: Eduskunnalle
8992:
8993: Työvoimaministeriön toimesta on tyottomta Suurtyönantajien vähentäessä jatkuvasti työvoi-
8994: itsensä työllistäjiä tuettu viime aikoina heidän maansa on tärkeää, että uusia työpaikkoja syntyy
8995: yrittäjänä olonsa alkuvaiheessa toimeentuloa. tur- lisää ja ihmisten työllisyys tulee täten turvattua.
8996: vaamalla.
8997: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8998: Useita avustushakemuksia on jouduttu kuiten-
8999: nioittavasti,
9000: kin hylkäämään lähinnä rahan puutteen ja yri-
9001: tyksen liian aikaisen aloittamisen vuoksi.
9002: Nämä yritykset ovat useimmiten pitemmällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9003: tähtäimellä kannattavia, mutta joutuvat todella 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
9004: kohtuuttoman tiukoille taipaleensa alkuvaihees- mentille 50 000 000 markkaa alkuavus-
9005: sa. Yhteiskunnan kaikista muista tukimuodoista tuksiksi mutlle kuin työttömtlle heidän
9006: kyseiset yritykset eivät yleensä hyödy mitään. perustaessaan pienyritystä.
9007:
9008: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9009:
9010: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
9011: 1720 1985 vp.
9012:
9013: Raha-asia-aloite n:o 1591
9014:
9015:
9016:
9017:
9018: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien La-
9019: pin piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
9020:
9021:
9022: Eduskunnalle
9023:
9024: Sodan päättymisestä on kulunut yli neljäkym- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9025: mentä vuotta. Veteraanien keski-ikä on tällä taen,
9026: hetkellä jo 68 vuotta. Siksi veteraanien asian
9027: kuntoonsaattamisessa ei ole enää paljon aikaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9028: Valtiovallan varsinaisena tehtävänä tulee olla ve- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9029: teraanien elinolosuhteissa olevien selvien puuttei- 33.23.53 10 000 markkaa kå"ytettåvå"ksi
9030: den korjaaminen. Tämän lisäksi veteraanijärjestöt Rintamamiesveteraanien Lapin piiriyhdis-
9031: tekevät arvokasta työtä veteraanien hyväksi. Pit- tys ry:n toiminnan tukemiseen.
9032: kien matkojen Lapissa tätä järjestötyötä tulisi
9033: myös valtiovallan taholta tukea.
9034:
9035: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
9036:
9037: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9038: 1985 vp. 1721
9039:
9040: Raha-asia-aloite n:o 1592
9041:
9042:
9043:
9044:
9045: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliiton
9046: Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnan tukemiseen
9047:
9048:
9049: Eduskunnalle
9050:
9051: Etelä-Pohjanmaalla on mm. paljon sotiemme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9052: invalideja, jotka elävät hyvin. Pl;IUttee~lisi~a olo- nioittavasti,
9053: suhteissa. Asunnot ovat kylmiä Ja varsmktn maa-
9054: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9055: seudulta puuttuvat ~ykyaja~ .mu~avuudet. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9056: Invalidien asuntoJa on JOltaktn kunnostettu
9057: 33.23.53 25 000 markan määrärahan
9058: jopa talkoovoimin, mutta tarvikkeiden hankin-
9059: Sotainvalidien Veljesliiton Etelä-Pohjan-
9060: nassa on ollut suuria rahallisia vaikeuksia.
9061: maan piirin tukemiseen.
9062: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
9063:
9064: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
9065:
9066:
9067:
9068:
9069: 216 428500120H
9070: 1722 1985 vp.
9071:
9072: Raha-asia-aloite n:o 1593
9073:
9074:
9075:
9076:
9077: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien terveyskeskusten
9078: laboratoriopalveluihin
9079:
9080:
9081: Eduskunnalle
9082:
9083: Yksityisen ja erikoislääkäritasoisen hoidon Näin annettaisiin myös vähävaraisille mahdol-
9084: vuoksi pyritään yhä useammin kääntymään yksi- lisuus korkeatasoiseen terveyden- ja sairaanhoi-
9085: tyislääkäreiden vastaanotoille, niiden korkeam- toon ja helpotettaisiin kustannuksia kokonais-
9086: masta hinnasta huolimatta. Koska yksityislääkä- kustannuksiin verraten kohtuuttoman kalliiden
9087: reiden vastaanotot ovatkin välttämättömyys ny- yksityisissä laboratorioissa tehtyjen laboratoriotut-
9088: kyisellään helpottamaan terveyskeskusten lääkäri- kimuskustannusten osalta.
9089: vastaanottojen kuormitusta, olisikin varsin koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9090: tuullista, jos paikalliset terveyskeskukset velvoi- nioittavasti,
9091: tettaisiin tekemään alueellaan toimivien yksityis-
9092: lääkäreiden määräämiä laboratoriotutkimuksia että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9093: terveyskeskuspalveluina. 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9094: Tätä varten tulisi kartoittaa alueellisten ter- markan määrärahan laboratoriopalvelui-
9095: veyskeskuslaboratorioitten henkilöstötarve ja pe- den parantamiseksi kuntien terveyskes-
9096: rustaa virkoja vastaavassa suhteessa. kuksissa olevissa laboratorioissa.
9097:
9098: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
9099:
9100: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
9101: 1985 vp. 1723
9102:
9103: Raha-asia-aloite n:o 1594
9104:
9105:
9106:
9107:
9108: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta avosydänkirurgiatoiminnan
9109: tukemiseen
9110:
9111:
9112: Eduskunnalle
9113:
9114: Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia odottavia prosenttia ohitusleikkausta tarvitsevista potilaista
9115: potilaita on jokaisessa yliopistollisessa keskussai- odottaessaan hoitotoimenpidettä leikkausjonossa.
9116: raalapiirissä hyvin runsaasti ja henkilöstövoimava- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9117: rojen puute on esteenä antaa kaikille leikkausta nioittaen,
9118: odottaville potilaille tarpeellinen hoito ohitus-
9119: leikkauksen avulla. Sekä potilaiden tutkiminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9120: että hoitaminen vaativat kiireellisesti lisää henki- 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
9121: löstövoimavaroja kaikkiin yliopistosairaaloihim- markan arviomäärärahan avosydänkirur-
9122: me. Sairauden luonteesta johtuen kuolee n. 10 gian resurssien lisäämiseksi yliopistollisis-
9123: sa keskussairaaloissa.
9124:
9125: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
9126:
9127: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
9128: 1724 1985 vp.
9129:
9130: Raha-asia-aloite n:o 1595
9131:
9132:
9133:
9134:
9135: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Sydäntau-
9136: tipiirin tukemiseen
9137:
9138:
9139: Eduskunnalle
9140:
9141: Etelä-Pohjanmaalla on paljon sydän- ja sepel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9142: valtimotautia sairastavia ihmisiä, jotka taloudel- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9143: listen vaikeuksiensa takia eivät saa ajoissa apua 33.33.51 30 000 markan määrärahan
9144: sairauteensa. Etelä-Pohjanmaan Sydäntautipiirin tuke-
9145: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- miseen.
9146: nioittavasti,
9147:
9148: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
9149:
9150: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
9151: 1985 vp. 1725
9152:
9153: Raha-asia-aloite n:o 1596
9154:
9155:
9156:
9157:
9158: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninvankilan suun-
9159: nittelemiseksi Tervolaan
9160:
9161:
9162: Eduskunnalle
9163:
9164: Hallituksen tulo- ja menoarvioesitys ei sisällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9165: määrärahoja Lapin lääninvankilan perustamisen nioittaen,
9166: suunnitteluun. Kuitenkin jo v. 1978 oikeusmi-
9167: nisteriön asettama työryhmä esitti Lapin läänin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9168: vankilan perustamista. Lapin lääninhallitus, La- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9169: pin maakuntaliitto ja useat muut maakunnalliset 25.50. 74 500 000 markkaa Lapin läänin-
9170: lausunnonantajat ovat puoltaneet lääninvankilan vanktlan perustamisen suunnitteluun
9171: sijoituspaikaksi Tervolan kuntaa. Tervolan kuntaan.
9172:
9173: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9174:
9175: Hannele Pokka Seppo Pelttari
9176: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
9177: 1726 1985 vp.
9178:
9179: Raha-asia-aloite n:o 1597
9180:
9181:
9182:
9183:
9184: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapin läänin
9185: kunnille oppilaiden matkakustannuksiin
9186:
9187:
9188: Eduskunnalle
9189:
9190: Hallitus on vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi- pääse kotiin muutoin kuin viikonloppuisin. Näin
9191: tyksessä osoittanut 300 000 markan määrärahan ollen laki kohtelee pitkämatkaisia huonosti. Hal-
9192: käytettäväksi Lapin läänin kunnille keskiasteen lituksen määräraha on hyvä kädenojennus, mutta
9193: oppilaitosten pitkämatkaisten oppilaiden kou- 300 000 markkaa ei riitä kattamaan matkoista
9194: lunkäyntiin liittyvien viikonloppumatkojen me- oppilaille aiheutuvia kustannuksia.
9195: nojen maksamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9196: Viitaten eräiden ammatillisten oppilaitosten nioittaen,
9197: opintososiaalisista eduista annettuun lakiin (498/
9198: 83) katsomme, että viikonloppumatkoista aiheu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9199: tuvien menojen maksaminen on saatava edellä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9200: mainitun lain piiriin. Laki korvaa päivittäiset 29.65.33 lisäyksenä 700 000 markkaa La-
9201: matkat, mutta ei kotona käyntiä viikonloppuisin. pin låänin kunmlle opptlaiden matkakus-
9202: Kaukaa ammattikouluun tulleet oppilaat eivät tannuksiin.
9203:
9204: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9205:
9206: Hannele Pokka Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
9207: 1985 vp. 1727
9208:
9209: Raha-asia-aloite n:o 1598
9210:
9211:
9212:
9213:
9214: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Edistyksellisen tiedeliiton
9215: toiminnan tukemiseen
9216:
9217:
9218: Eduskunnalle
9219:
9220: Edistyksellinen tiedeliitto r. y. on t01mmut se vuonna 1985 vain 53 000 mk, mikä merkitsee
9221: vuodesta 1972 lähtien maamme tieteellistä työtä toiminta-avustuksen reaaliarvon vähentymistä ai-
9222: tekevien tutkijoiden valtakunnallisena järjestönä. nakin puolella. Liitto ei ole voinut palkata toimi-
9223: Sillä on paikallisosastot lähes kaikilla korkeakou- henkilöä eikä hankkia ajanmukaisia toimistotar-
9224: lupaikkakunnillamme. Liiton toiminta on koh- vikkeita. Jotta valtakunnallisen yli 1000-jäsenisen
9225: distunut tiede- ja teknologiapolitiikan alan semi- Edistyksellisen tiedeliiton toiminta voitaisiin saat-
9226: naarien ja symposiumien järjestämiseen, joista taa ajantasalle, tulisi opetusministeriön harkin-
9227: merkittävimmät ovat vuosittain järjestettävät nanvaraisen toiminta-avustuksen määrää lisätä
9228: Edistyksen Päivät. Tämän lisäksi liitto on toimi- 60 000 markalla.
9229: nut lausunnonantajajärjestönä maamme tiede-
9230: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9231: hallinnon alalla. Lisäksi sillä on säännöllistä jul-
9232: nioittaen,
9233: kaisutoimintaa.
9234: Liitto on saanut toimintansa ylläpitämiseen
9235: vuosittaista toiminta-avustusta veikkauksen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9236: raha-arpajaisten voittovaroista tieteen tukemi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9237: seen. Tuen määrä on toiminnan laajuuteen näh- 29.88.53 lisäyksenä 60 000 markkaa Edis-
9238: den kuitenkin aivan liian vähäinen. Kun toi- tyksellisen tiedeliiton toiminta-avustuk-
9239: minta-avustus jo vuonna 1977 oli 45 000 mk, on seen.
9240:
9241: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9242:
9243: Hannele Pokka Tytti Isohookana-Asunmaa
9244: 1728 1985 vp.
9245:
9246: Raha-asia-aloite n:o 1599
9247:
9248:
9249:
9250:
9251: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivilie
9252:
9253:
9254: Eduskunnalle
9255:
9256: Hetan Musiikkipäivät järjestetään vuosittain tarvitsevat myös valtion apua taloudelliseen puo-
9257: pääsiäisenä Enontekiön Hetassa. Tapahtuma on leen.
9258: ainoa laatuaan saamelaisalueella ja koko Pohjois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9259: Kalotilla. Musiikkipäivät on järjestetty tähän nioittaen,
9260: saakka pääasiassa talkoovoimin. Päivien budjetti
9261: oli kuluneena vuonna n. 200 000 mk. Kirkko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9262: musiikkitapahtuma on laajentunut siinä määrin, 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
9263: että vapaaehtoistyönä järjestettynä päivien järjes- kaa Hetan Musiikkipäivien järjestämi-
9264: täminen on jo vaikeaa. Tilaisuuden järjestäjät seen.
9265:
9266: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9267:
9268: Hannele Pokka Seppo Pelttari
9269: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
9270: 1985 vp. 1729
9271:
9272: Raha-asia-aloite n:o 1600
9273:
9274:
9275:
9276:
9277: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin musiikkiopiston alai-
9278: sen Utsjoen sivupisteen toiminnan käynnistämiseen
9279:
9280:
9281: Eduskunnalle
9282:
9283: Saamenkielisen väestönosan ja saamelaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9284: kotiseutualueen musiikkikasvatuspalveluiden ke- nioittaen,
9285: hittämiseksi on tarkoituksenmukaista ja tarpeel-
9286: lista laajentaa Lapin musiikkiopiston toimintaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9287: siten, että opiston alaisuuteen perustetaan Utsjo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9288: elle sivupiste. Sivupisteen käynnistämiseen, 29.90.54 120 000 markkaa Lapin mu-
9289: suunnitteluun ja opetussuunnitelmien kokeiluun szikkiopiston alaisen Utsjoen sivupisteen
9290: tarvitaisiin valtion rahoitusta. käynnistämiseen.
9291:
9292: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9293:
9294: Hannele Pokka Seppo Pelttari Aimo Ajo
9295: Niilo Koskenniemi Esko-Juhani Tennilä
9296:
9297:
9298:
9299:
9300: 217 428500120H
9301: 1730 1985 vp.
9302:
9303: Raha-asia-aloite n:o 1601
9304:
9305:
9306:
9307:
9308: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta toimitilojen hankkimiseen
9309: Kalevan Nuorten Lapin Piirille ja Lapin Nuorison Liitolle
9310:
9311:
9312: Eduskunnalle
9313:
9314: Lapin Nuorison Liitto ry. ja Kalevan Nuorten Lapin Nuorison Liiton ja Kalevan Nuorten
9315: Lapin Piiri ry. käynnistivät 1.9.1985 kampanjan Lapin Piirin tärkein vuotuinen tapahtuma on
9316: omien toimitilojen hankkimiseksi keskusseuralle heinäkuussa Sodankylässä järjestettävä Jutajaiset.
9317: ja piirille. Järjestöjen tarkoituksena on hankkia Jutajaiset on kansanmusiikkitapahtumana ainoa
9318: yhteiseksi toimitilaksi 80 m 2 :n suuruinen kustan- laatuaan koko Pohjois-Kalotin alueella. Keskus-
9319: nuksiltaan n. 360 000 mk maksava huoneisto seuralla on jäsenyhdistyksiä 113 eri puolilla Lapin
9320: Rovaniemen kaupungista. Kuluneen vuoden ai- lääniä. Toiminta on erittäin vilkasta. Omien
9321: kana toimitilarahastoon on kertynyt varoja yh- toimitilojen saanti on perusteltua.
9322: teensä vajaat 7 000 mk. Keskusseuran ja piirin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9323: tarkoituksena on syksyllä 1985 painattaa oma nioittaen,
9324: lehti, jonka ilmoitustulot käytetään toimitilan
9325: hankintaan. Omin voimin lappilainen nuoriso- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9326: seuraliike ei saa toimitilan hankkimista varten 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9327: tarvittavaa rahaa kerätyksi. Rahoitukseen tarvit- 29.91.51 200 000 markkaa toimitilojen
9328: taisiin myös valtion apua. hankkimista varten Lapin Nuorison Lii-
9329: tolle ja Kalevan Nuorten Lapin Piirzlle.
9330:
9331: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9332:
9333: Hannele Pokka Seppo Pelttari
9334: Lauri Impiö Aimo Ajo
9335: 1985 vp. 1731
9336:
9337: Raha-asia-aloite n:o 1602
9338:
9339:
9340:
9341:
9342: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta puunkorjuun kustannuksia
9343: koskevan selvityksen tekemiseen
9344:
9345:
9346: Eduskunnalle
9347:
9348: Lapin ja muiden maan reuna-alueiden asuk- tietoa suta, onko monitoimikone kustannuksil-
9349: kaat saavat edelleen huomattavan osan toimeen- taan metsurityötä edullisempi, ei ole.
9350: tulostaan välillisesti tai välittömästi metsätalou- Metsätöiden laajalla koneellistamisella, joka
9351: desta. Metsätöiden merkitys Pohjois-Suomen koskee erityisesti valtion (metsähallituksen) työ-
9352: työllisyydelle on erittäin suuri. Mikäli metsätöi- maita, on laajalle ulottuvat seurannaisvaikutukset
9353: den koneellistaminen jatkuu nykyistä vauhtia, ei ainoastaan metsätyöntekijöiden vaan koko
9354: metsätyöläisten työttömyys tulee lisääntymään Pohjois-Suomen työllisyydelle. Siksi on paikal-
9355: rajusti. Tämä koskee erityisesti puutavaran hak- laan laatia puunkorjuun reaalikustannusten kehi-
9356: kuuta ja kemiallisten aineiden käytön lisäämistä tyksestä selvitys, jossa vertaillaan mm. metsurei-
9357: metsätöissä. Jokainen monitoimikone tekee kes- den ja monitoimikoneiden käyttöä.
9358: kimäärin 27 metsurin työn. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9359: nioittaen,
9360: Epäselvää on, ovatko metsäkuljetusten reaali-
9361: kustannukset alentuneet 1960-luvun puolivälin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9362: jälkeen, kun on siirrytty hevosista metsätraktorei- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9363: hin ja käsin kuormauksesta koneelliseen kuor- 30.76.29 50 000 markkaa käytettäväksi
9364: maukseen. Samanaikaisesti ajomatka on lyhenty- puunkorjuun rcaalikustannusten kehitys-
9365: nyt kolmesta kilometristä 300 metriin. Tutkittua tä koskevan selvityksen laatimiseen.
9366:
9367: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9368:
9369: Hannele Pokka Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
9370: 1732 1985 vp.
9371:
9372: Raha-asia-aloite n:o 1603
9373:
9374:
9375:
9376:
9377: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokiyhdistys ry:lle
9378:
9379:
9380: Eduskunnalle
9381:
9382: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksen kä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9383: sittelyn yhteydessä eduskunta otti tulo- ja meno- nioittaen,
9384: arvioon 30 000 markan määrärahan käytettäväksi
9385: Ounasjokiyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen.
9386: Paikallisen väestön muodostama Ounasjokiyh-
9387: distys tekee erittäin tärkeää työtä jokilaakson että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9388: kehittämiseksi ja elinkeinojen elvyttämiseksi. Yh- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9389: distys ansaitsee jatkossakin toiminnalleen valtion 30.99.50 50 000 markkaa Ounasjokiyh-
9390: tukea. distys ry:n toiminnan tukemiseen.
9391:
9392: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9393:
9394: Hannele Pokka Seppo Pelttari Aimo Ajo
9395: 1985 vp. 1733
9396:
9397: Raha-asia-aloite n:o 1604
9398:
9399:
9400:
9401:
9402: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Utsjoen-Kaamasen maan-
9403: tien parantamiseen
9404:
9405:
9406: Eduskunnalle
9407:
9408: Utsjoen-Kaamasen maantien parantaminen kunnan alueelle ole osoitettu mitään valtion
9409: on hyväksytty Pohjoismaiden neuvoston kokouk- työkohdetta.
9410: sessa Kalotin yhteisenä hankkeena kiireellisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9411: patannettavien teiden joukkoon. Maantie onkin nioittaen,
9412: nykyään erittäin huonokuntoinen ja kipeästi pe-
9413: ruskorjauksen tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9414: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9415: Työllisyystilanne Utsjoella näyttää erittäin syn- 31.24. 77 3 000 000 markkaa Utsjoen-
9416: kältä. Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä ei Kaamasen tien parantamiseen.
9417:
9418: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9419:
9420: Hannele Pokka Seppo Pelttari Niilo Koskenniemi
9421: 1734 1985 vp.
9422:
9423: Raha-asia-aloite n:o 1605
9424:
9425:
9426:
9427:
9428: Pokka ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta sairausvakuutuk-
9429: sen vähimmäispäivärahan korottamiseksi
9430:
9431:
9432: Eduskunnalle
9433:
9434: Alimman sairauspäivärahan markkamäärä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9435: noussut hyvin hitaasti. Todellisuudessa sen arvo nioittaen,
9436: on viimeisten 10 vuoden aikana laskenut noin
9437: kolmanneksen. Jotta vuosien aikana tapahtunut
9438: jälkeenjääneisyys saataisiin kiinni, ei vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9439: 1986 valtion tulo- ja menoarviossa esitetty kol- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9440: men markan korotus ole riittävä, vaan esitystä 33.18.60 lisäyksenä 53 000 000 markkaa
9441: olisi tältä osin eduskunnassa muutettava ja bud- sairausvakuutuksen päivärahan korotuk-
9442: jettiin varattava korkeampaan päivärahaan vaa- sen nostamiseksi 10 markkaan 1.7.1986
9443: dittava rahamäärä. lähtien.
9444:
9445: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9446:
9447: Hannele Pokka Pirkko Ikonen Marjatta Väänänen
9448: Tytti Isohookana-Asunmaa Sirkka-Liisa Anttila Katri-Helena Eskelinen
9449: Lea Sutinen
9450: 1985 vp. 1735
9451:
9452: Raha-asia-aloite n:o 1606
9453:
9454:
9455:
9456:
9457: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja huumeiden
9458: käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten
9459:
9460:
9461: Ed u s kunnalle
9462:
9463: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen men Raittiusjärjestöjen Liitolla ei ole ollut riittä-
9464: 25. päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän pää- västi määrärahoja näihin tarkoituksiin. Sama kos-
9465: töslauselman mukaan alkoholin liikakäytön hai- kee osittain myös Pohjoismaiden raittiusneuvos-
9466: tat kuuluvat maailman suurimpiin terveysongel- ton toimintaa. Jopa valitut edustajat ovat usein
9467: miin. Yleiskokous kehotti jäsenvaltioita ryhty- joutuneet osallistumaan matkoista aiheutuviin
9468: mään tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoholijuo- kustannuksiin, joskus suorastaan maksamaan ne
9469: mien kulutuksen vähentämiseksi ja antoi Maail- itse.
9470: man Terveysjärjestön tehtäväksi kehottaa eri mai- Tärkeänä syynä alkoholijuomien kulutuksen
9471: ta toimimaan entistä enemmän yhdessä alkoholi- lisääntymiseen eri maissa on ollut mannermaisen
9472: ongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi. juomatavan leviäminen. Se ei ole missään syrjäyt-
9473: Maailman Terveysjärjestön apuelimenä tässä tänyt vanhoja kulutustottumuksia, vaan se on
9474: toiminnassa on Kansainvälinen alkoholi- ja huu- tullut niiden lisäksi. Nykyisissä oloissa ehkäisy voi
9475: meneuvosto (lnternational Council on Alcohol olla tehokasta vain silloin, kun siihen pyritään
9476: and Addictions, ICAA), jonka toimisto sijaitsee saman tapaisin toimenpitein mahdollisimman
9477: Lausannessa, Sveitsissä. Sen suomalaiset jäsenjär- monessa maassa. Siksi kansainvälisten työmuoto-
9478: jestöt, Alkoholitutkimussäätiö ja Suomen Rait- jen ylläpitäminen ja kehittäminen on ensiarvoi-
9479: tiusjärjestöjen Liitto, ovat aktiivisesti ottaneet sen tärkeätä juuri nyt.
9480: osaa neuvoston toimintaan mm. osallistumalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9481: sen kesäseminaariin 2.-7.6.1985 Roomassa, Ita- nioittaen,
9482: liassa. Vuonna 1986 seminaari järjestetään Buda-
9483: pestissa, Unkarissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9484: Riittävän osanoton varmistaminen kansainväli- 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
9485: sen alkoholi- ja huumeneuvoston kokouksiin, kaa kansainväliseen toimintaan alkoholis-
9486: seminaareihin ja kongresseihin on osoittautunut ~in ja huumeiden käytön ehkäisemisek-
9487: vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Suo- sz.
9488:
9489: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9490:
9491: Hannele Pokka Anna-Kaarina Louvo
9492: Aimo Ajo Boris Renlund
9493: 1736 1985 vp.
9494:
9495: Raha-asia-aloite n:o 1607
9496:
9497:
9498:
9499:
9500: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Karjalan kansanopis-
9501: ton asuinrakennus Koivulan peruskorjaamiseen
9502:
9503:
9504: Eduskunnalle
9505:
9506: Itä-Karjalan kansanopisto on grundtvigilainen tarvttslSlvat. Vuokra-asuntojen saanti paikkakun-
9507: sitoutumaton maakuntaopisto, joka saa toimin- nalla. on vaikeaa. Opistolla on tällä hetkellä
9508: taansa valtionapua kansanopistojen valtionavusta yhdeksän asuntoa, joiden yhteispinta-ala on 395
9509: annetun lain mukaisesti. Opisto on perustettu m 2 • Asuntoja tarvittaisiin edelleen 2-3 toimi-
9510: vuonna 1906 Impilahdella Laatokan Karjalassa. henkilölle. Nykyisin opistolla asuvat rehtori, apu-
9511: Punkaharjulla opisto on toiminut talvisodasta laisrehtori, neljä opettajaa, emäntä, talonmies ja
9512: alkaen ja sen toiminta nähdään alueella tärkeänä siivooja. Päätoimisia opettajia ja toimihenkilöitä
9513: ja tarpeellisena, laajoja kohderyhmiä palvelevana on yhteensä 15. Opettajien ja eräiden toimihen-
9514: oppilaitoksena. kilöiden asuminen opiston alueella on opistolle
9515: Opistossa toimivat peruskoululinja (yleislinjan tarpeellista perusoppijakson opiskelijoiden sään-
9516: I vuosikurssi), hoitoalan linja ja päiväkotiapulais- nöllisen huollon ja päivystyksen joustavan järjes-
9517: linja. Opistolla on peruskoulutodistuksen anto- tämisen sekä kiinteistön hoidon vuoksi. Opiston
9518: oikeus. Opiskelijamäärä alkaneella perusoppijak- l~eisyydessä ei ole myöskään asuntoja vuokratta-
9519: solla on 64. Opisto järjestää työvuosittain lisäksi vissa.
9520: 20 viikkoa lyhytkursseja, joilla opiskelee noin 200 Henkilöstön asuntotilanteen parantamiseksi
9521: henkilöä. Opistolla on tarkoitus uudistaa tarvitta- opisto on laatinut suunnitelman kaksikerroksisen
9522: essa perusoppijakson linjojaan siten, että maa- asuinrakennus Koivulan peruskorjaamiseksi hen-
9523: kunnan ja alueen kuntien aikuiskoulutuksen tar- kilöstön asuntokäyttöön. Rakennuksen pinta-ala
9524: peet ja mahdollisuudet otetaan huomioon. on 120 ka-m 2 ja kustannusarvio 300 000 mark-
9525: Opisto on sijoittunut Punkaharjulle entisen kaa.
9526: Valoniemen täysihoitolan kiinteistöön. Toimitilat
9527: Opisto on vakiinnuttanut asemansa uudella
9528: koostuvat useista eri aikoina rakennetuista raken-
9529: kotipaikkakunnallaan. Samalla se on saavuttanut
9530: nuksista, joista pääosaa ei ole suunniteltu kan-
9531: omatoimisuutensa ansiosta hyvät lähtökohdat
9532: sanopistotoimintaa varten. Rakennusten koko-
9533: opistotoiminnan jatkuvalle kehittämiselle.
9534: naispinta-ala on 3 800 m 2 , mistä 1 050 m 2 on
9535: varasto- tai kesäkäytössä olevia tiloja. Tilat ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9536: osaksi epätarkoituksenmukaisia, riittämättömiä, taen,
9537: loppuunkuluneita ja käyttökelvottomia.
9538: Tilanne on erityisen huono henkilöstön asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9539: tojen osalta. Osa asunnoista on liian pieniä ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9540: puutteellisesti varustettuja. Asunnot vaatisivat 29.57.52 lisäyksenä 200 000 markan
9541: välttämättä peruskorjausta ja keskikoon suurenta- määrärahan Itä-Karjalan kansanopiston
9542: mista asuintilojen uudelleen järjestelynä. Opis- asuinrakennus Koivulan peruskorjauk-
9543: tolla ei ole myöskään asuntoja kaikille, jotka niitä seen.
9544:
9545: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1985
9546:
9547: Pentti Poutanen Pirjo Rusanen Erkki Liikanen
9548: Pertti Hietala Maija Rajantie Pentti Skön
9549: Mauri Miettinen Olavi Ronkainen Timo Kietäväinen
9550: 1985 vp. 1737
9551:
9552: Raha-asia-aloite n:o 1608
9553:
9554:
9555:
9556:
9557: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan musiikki-
9558: opiston rakentamista varten
9559:
9560:
9561: Eduskunnalle
9562:
9563: Musiikkiopetuksen piirissä olevan nuonson kaupungilta vuokratussa vanhassa puutalossa on
9564: osuus on Mikkelin läänissä maamme alhaisin. lisäksi 4 luokkahuonetta.
9565: Tilanne johtuu pääasiassa opetustilojen pienuu- Uusi musiikkiopistorakennus on tarkoitus to-
9566: desta ja puutteesta, myös tuntimäärien vähäisyy- teuttaa yhteistyössä Savonlinnan kaupungille
9567: destä. Savonlinnan alueelta kuten myös koko kuuluvien laitosten, kuten Taidelukion ja perus-
9568: Mikkelin läänistä on kuitenkin vuosikymmenien koulun rakennushankkeiden kanssa.
9569: aikana löytynyt runsaasti lahjakkaita nuoria, jot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9570: ka ovat päässeet opinnoissaan pitkälle. nioittaen,
9571: Savonlinnan musiikkiopisto on perustettu
9572: vuonna 195 7. Laitos on toiminut koko olemassa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9573: olonsa ajan vuokratiloissa. Musiikkiopistolain pii- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9574: riin Savonlinnan musiikkiopisto hyväksyttiin 29.90.52 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
9575: vuonna 1971. Nykyisissä toimitiloissa, jotka on Savonlinnan musiikkiopiston kannatus-
9576: vuokrattu Savonlinnan seurakunnalta, on neliöitä yhdistys r.y:lle musiikkiopiston rakenta-
9577: yhteensä 365 ja luokkahuoneita 11. Savonlinnan mista varten.
9578:
9579: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
9580:
9581: Pentti Poutaneo Pentti Skön Timo Kietäväinen
9582: Pirjo Rusanen
9583:
9584:
9585:
9586:
9587: 218 428500120H
9588: 1738 1985 vp.
9589:
9590: Raha-asia-aloite n:o 1609
9591:
9592:
9593:
9594:
9595: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökunnan palkkaa-
9596: miseen Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitokseen
9597:
9598:
9599: Eduskunnalle
9600:
9601: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitos valmistuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ke-
9602: vuonna 1986 siten, että laitos on täydessä käyttö- hittämissuunnitelman mukaan Itä-Suomen kes-
9603: kunnossa syksyllä 1986. Suunnitelmien mukaan kuskalanviljelylaitokseen tulisi vuonna 1986 pe-
9604: laitoksen henkilöstön kokonaisvahvuuden tulisi rustaa kalanviljelijän ja toimistonhoitajan toimet.
9605: olla tämän vuosikymmenen lopulla 27 henkeä. Laitoksen yhteyteen tulevan kalastuskoeaseman
9606: osalta suunnitelmassa esitetään vastaavan tutki-
9607: Laitoksen henkilöstön kokonaisvahvuus on täl-
9608: musmestarin toimen perustamista vuonna 1986.
9609: lä hetkellä kolme työntekijää. Laitos ei ole saanut
9610: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9611: lisähenkilöstöä tämän vuoden aikana.
9612: nioittaen,
9613: Laitoksen toiminnan käynnistäminen vaikeu-
9614: tuu huomattavasti, mikäli sinne ei saada ammat- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9615: titaitoista työvoimaa. Erityisammattitaitoa vaati- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9616: vien tehtävien suorittamista ei myöskään voida 30. 38. 01 200 000 markkaa henkilökun-
9617: hoitaa tilapäistyövoimalla, esimerkiksi työllisyys- nan palkkaamiseen Itä-Suomen keskus-
9618: varoin palkatulla henkilöstöllä. kanlanviljelylaitokseen.
9619:
9620: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9621:
9622: Pentti Poutanen Pirjo Rusanen Erkki Liikanen
9623: Timo Kietäväinen Olavi Ronkainen Pertti Hietala
9624: Maija Rajantie Pentti Skön Mauri Miettinen
9625: 1985 vp. 1739
9626:
9627: Raha-asia-aloite n:o 1610
9628:
9629:
9630:
9631:
9632: Puolanne ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta korkea-
9633: koulujen toimintaedellytysten parantamiseksi
9634:
9635:
9636: Eduskunnalle
9637:
9638: Korkeakoulujen tieteelliselle toiminnalle kan- ratariotarvikkeiden hintojen nousu on vuositasol-
9639: sainvälisen ja kansallisen tieteellisen yhteydenpi- la ollut 20-30 prosenttia samaan aikaan kun
9640: don kehittämisellä on mitä keskeisin merkitys. tarkoitukseen varattujen määrärahojen kasvu on
9641: Kuitenkin juuri tällä alueella korkeakoulut ovat ollut 10 prosentin vuositasolla.
9642: jääneet jälkeen yleisestä resurssikehityksestä. Eri- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9643: tyisesti tämä on tuntunut korkeakoulujen tähän nioittaen,
9644: tarkoitukseen varattujen apurahojen reaaliarvon
9645: alituisena heikentymisenä ja täten tieteellisen
9646: yhteydenpidon ja tieteellisiin tapahtumiin osal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9647: listumisen edellytysten heikentymisenä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9648: Korkeakoulujen kehittämislaki ei säätele kor- 29.10.21 lisäyksenä 37 750 000 markkaa
9649: keakoulujen kirjasto- ja laitemäärärahojen kehi- käytettäväksi korkeakoulujen opetus- ja
9650: tystä. Tämä on johtanut näiden määrärahojen tutkimusmenoihin ja
9651: jäämiseen tasolle, joka selvästi vaikeuttaa korkea- momentille 29.10.50 lisäyksenä
9652: koulujen opetus- ja tutkimustoimintaa sekä mer- 10 000 000 markkaa käytettäväksi kor-
9653: kitsee jälkeenjääneisyyttä kansainvälisestä tasosta. keakoulujen opettajien ja tutkijotden
9654: Tilanne myös heikkenee jatkuvasti, koska erityi- sekä opiskelijoiden tutkimusta ja koulu-
9655: sesti ulkomaisen kirjallisuuden ja erilaisten labo- tusta edistäviin tarkoituksiin.
9656:
9657: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9658:
9659: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9660: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
9661: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
9662: Aila Jokinen Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva
9663: Juho Koivisto Lea Kärhä Matti Lahtinen
9664: Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola
9665: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
9666: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
9667: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
9668: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
9669: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
9670: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
9671: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
9672: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
9673: 1740 1985 vp.
9674:
9675: Raha-asia-aloite n:o 1611
9676:
9677:
9678:
9679:
9680: Puolanne ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta opintotu-
9681: keen opiskelijoiden sosiaalisten etuuksien turvaamiseksi kaikilla
9682: koulutustasoilla
9683:
9684:
9685: Eduskunnalle
9686:
9687: Hallituksen esityksessä opintotukea koskevan Opintotuen sääntelyssä käytetään 22 vuoden
9688: lainsäädännön uudistamisesta (HE n:o 12111971 ikärajaa. Alle 22-vuotias kodin ulkopuolella asu-
9689: vp.) todetaan seuraavaa: "Mitä laajemmiksi ja va naimaton opiskelija joutuu esittämään van-
9690: monipuolisemmiksi koulutuspalvelut kehittyvät, hempiensa tulo- ja varallisuustiedot, jotka puo-
9691: sitä keskeisemmäksi muodostuu toiminta kou- lestaan vaikuttavat hänen saamaansa opintotuen
9692: lunkäynnin taloudellisten edellytysten turvaami- määrään. Tämä 22 vuoden ikäraja on keinotekoi-
9693: seksi. Tavoitteena tulee olla opintososiaalisten nen ja poikkeaa täysin muusta täysi-ikäisyysmää-
9694: olosuhteitten kehittäminen siten, että kaikilla on ritelmästä. Täysi-ikäisyysrajaa, 18 vuotta, tulisi
9695: mahdollisuus sosiaalisista, taloudellisista ja alu- soveltaa myös opintotuen saantipetusteena.
9696: eellisista tekijöistä riippumatta kouluttaa itsensä Korkeakouluopinnot eivät enää varmista pää-
9697: sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tarkoi- syä hyvin palkatmihin ammatteihin kuten aiem-
9698: tuksenmukaisella tavalla.'' min. Moni joutuu suoraan työttömyyskortistoon
9699: Opintotuen tavoitteiden toteutumista on hai- ja vielä useampi kehnosti palkatmihin töihin.
9700: tannut opintotuen enimmäismäärien reaaliarvon Tästä syystä erityistä huomiota tulisi kiinnittää
9701: aleneminen. Opintotuen enimmäismäärien reaa- myös vastavalmistuneen nuoren asemaan. Yhteis-
9702: liarvo on noin 10 prosenttia alhaisempi kuin kuntapoliittisesti ja perhepoliittisesti on varsin
9703: seitsemänkymmentäluvun alkupuolella, ja keski- perusteltua, että tutkinnon suorittamisen jälkeis-
9704: määräisen tuen reaaliarvo on alentunut noin 16 tä opintolainan korkotukea voitaisiin pidentää
9705: prosenttia. Opintotuen tasoa on pidetty yllä nykyisestä 1, 5 vuodesta 3 vuoteen.
9706: lähinnä opintolainaosuutta korottamalla, jolloin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9707: opintorahan reaaliarvo on alentunut huomatta- nioittaen,
9708: vasti enemmän kuin koko tuen reaaliarvo. Erityi-
9709: sen epäoikeudenmukainen tilanne on niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9710: opiskelijoiden osalta, jotka vanhempien vähäva- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
9711: raisuuden takia eivät voi saada muuta taloudellis- 29.39.55 lisäyksenä 156 000 000 markkaa
9712: ta tukea opinnoilleen kuin opintotuen. käytettäväksi opiskelijoiden opintorahan
9713: Opintorahan mitoituksessa on pidettävä kes- korottamiseksi sairauspäivärahan vähim-
9714: keisenä lähtökohtana myös velkaantumiskehityk- mäzsmäärän suuruzseksi 1. 7.1986 lukien
9715: sen pysäyttämistä. Opintorahan taso olisi luonte- sekä 22 vuoden ikärajan korvaamiseksi 18
9716: vaa nostaa samalle tasolle kuin sairauspäivärahan vuoden ikärajalla opintotuen saantiperus-
9717: vähimmäismäärä, jotta opintotuki turvaisi vä- teena, ja
9718: himmäistoimeentulon opintovuoden aikana. Täl- momentzlle 29.39.52 ltsäyksenä
9719: löin opintorahan täyden määrän osuus täysimää- 18 000 000 markkaa käytettäväksi opin-
9720: räisestä opintotuesta olisi lähes 50 prosenttia. tolainojen valmzstumzsen jälkeisen korko-
9721: Opiskelijoiden velkaantumista saataisiin myös tuen pidentämiseksi 1,5 vuodesta 3 vuo-
9722: hillittyä. teen.
9723: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9724:
9725: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9726: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
9727: 1985 vp. - RA n:o 1611 1741
9728:
9729: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
9730: Aila Jokinen Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva
9731: Juho Koivisto Lea Kärhä Matti Lahtinen
9732: Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola
9733: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
9734: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
9735: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
9736: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
9737: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
9738: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
9739: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
9740: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
9741: 1742 1985 vp.
9742:
9743: Raha-asia-aloite n:o 1612
9744:
9745:
9746:
9747:
9748: Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen ja Simojoen
9749: lohikantojen säilyttämiseen
9750:
9751:
9752: Eduskunnalle
9753:
9754: Itämeren luonnonvarainen merilohi on viime essa. Averneripyynnissä käytetyt menetelmät suo-
9755: vuosien aikana joutunut biologisen kuoleman sivat edelleen heikoimman perintöaineksen sääs-
9756: partaalle. Ainoa suuri jokivesistö, johon merilohi tymistä, merilohi kalastetaan väärin ajoitetuin ja
9757: enää voi pyrkiä, on Tornion-Muonionjoki, yli väärin suunnatuin pyyntimenetelmin liian var-
9758: 500 kilometriä pitkä Suomen ja Ruotsin rajajoki hain ja korvaamatonta geneettistä ainesta kaiken
9759: sivuvesistöineen. Tämä mahtava jokivesistö on aikaa tuhoten. Menetettyä merilohikantaa ei voi-
9760: lähes tyhjä merilohen poikasista. Lisääntymisky- da luoda uudelleen, ihminen ei pysty kehittä-
9761: kyinen kanta ei pääse alueelle, sillä sen mahdolli- mään uudelleen menetettyjä biologisia muunnel-
9762: suudet estetään liiallisella meri- ja rannikkopyyn- mia. Ellei kiireisiin toimenpiteisiin ryhdytä, on
9763: nillä. Lisääntymiskykyisiä emokaloja ei enää riitä kokonainen eläinlaji häviämässä sukupuuttoon.
9764: edes turvaamaan eläinlajin olemassaoloa puhu- Sekä suomalaisten että ruotsalaisten asiantunti-
9765: mattakaan siitä, että kannat kestäisivät normaalia joiden valtaenemmistö on jo useita vuosia varoit-
9766: kalastusta. tanut merilohta uhkaavasta katastrofista. Toistai-
9767: Nykyisin lasketaan jokialueen tuottavan noin seksi ei ole ryhdytty mihinkään vakaviin toimen-
9768: 60 000-70 000 vaelluskykyistä merilohen poi- piteisiin tilanteen korjaamiseksi. Suurella osalla
9769: kasta sen sijaan, että se tuottaisi normaalitilassa avomerikalastusta rajoittavista määräyksistä ei ole
9770: eri tutkijoiden arvioiden mukaan noin 900 000- mitään vaikutusta luonnon merilohikantojen tur-
9771: 1 000 000 lohensmolttia. Kun yhden luonnossa vaamisessa.
9772: kasvaneen smoltin katsotaan vastaavan kahta lai- On myös merkittävää, että Tornionjoen ja
9773: toksissa tuotettua, niin jo poikasten tuotannossa Simojoen varsilla asuviita kansalaisilta riistetään
9774: vuosittain kärsittävä kansantaloudellinen tappio heille kuuluvia toimeentuloedellytyksiä sallimalla
9775: on täysin ilmeinen. Täyskasvuisten lohien suh- liiallinen merilohen pyynti avomerellä; samoin
9776: teen tappio on vieläkin selvempi: hyvin hoidettu- koskee mainitun edun menetys koko Perämeren
9777: na voisi kyseinen jokivesistö tuottaa noin rannikkoa. Alueella, jossa työttömyys on suurta,
9778: 250 000-300 000 tonnia lohta vuodessa sen si- olisi tämän luontevan elinkeinon turvaaminen
9779: jaan, että tuotto on nyt vain noin 2-5 tonnia erityisen tärkeätä.
9780: vuodessa. Syynä tähän valtavaan katoon on liialli- Hallituksen tulisi heti ryhtyä toimenpiteisiin
9781: nen pyynti sekä avomerellä että rannikolla - luononvaraisten merilohikantojen turvaamiseksi
9782: lohen nousumahdollisuuksia ei ole turvattu ja suhteettoman laajaa meripyyntiä rajoittaen, lo-
9783: niinpä Tornion-Muonionjoen lohikannat ovat hen kalastusta järkevämmin suunnaten, kalastuk-
9784: menehtymäisillään. Lohenpoikasten esiintyminen sen valvontaa tehostaen ja luonnon merilohikan-
9785: rajajoella on muutamassa vuodessa laskenut yli tojen biologisia monimuotoisuuksia säilyttäen ja
9786: 100 kilometriä kohti jokisuuta. Kun ylimmät huolehtia myös siitä, että Tornion-Muonion-
9787: poikashavainnot on ennen tehty Lätäsenolla, on joen ja Simojoen varsilla olevat kunnat saavat
9788: yläraja nyt Kolarin korkeudella. Kalakantojen pohjoismaista demokratiakäsitystä vastaavan
9789: tuhoutumisuhka kohdistuu samalla tavalla myös edustuksen niissä elimissä, jotka päättävät meri-
9790: Ruotsin Kalix-jokeen ja Suomen Simojokeen. lohikantojen hoitoon ja kalastukseen liittyvistä
9791: Ilman voimakkaita ja elinkykyisiä luonnonva- asioista.
9792: raisia lohikantoja on koko Itämeren merilohen Mikäli raha-asia-aloite tulee hyväksytyksi se
9793: tulevaisuus uhattuna, sillä laitosviljelyssä tuotettu muuttaisi momentin 30.27.26 otsikon kuulu-
9794: kalakanta rappeutuu perintötekijöiden kertautu- maan: ''Tenojoen, Inarin sekä Tornionjoen ja
9795: 1985 vp. - RA n:o 1612 1743
9796:
9797: Simojoen kalakantojen kehittäminen, kalastuk- 30.37.26 uudelle alamomentille 3
9798: sen valvonta ja kalataloustutkimukset''. 2 000 000 markkaa käytettäväksi Tor-
9799: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, nionjoen ja Simojoen luonnonvaraisten
9800: menlohzkantojen säzlyttämiseen tarkoitet-
9801: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden tuihin toimenpiteisiin.
9802: 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
9803:
9804: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9805:
9806: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9807: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
9808: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
9809: Aila Jokinen Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva
9810: Juho Koivisto Lea Kärhä Matti Lahtinen
9811: Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola
9812: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
9813: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
9814: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
9815: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
9816: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
9817: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
9818: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
9819: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
9820: 1744 1985 vp.
9821:
9822: Raha-asia-aloite n:o 1613
9823:
9824:
9825:
9826:
9827: Puolanne ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta tiestön
9828: parantamiseen
9829:
9830:
9831: Eduskunnalle
9832:
9833: Käsitellessään tämän vuoden valtion tulo- ja toa sekä kehittämistoimenpitein säilyttää tiestön
9834: menoarviota valtiovarainvaliokunta kiinnitti va- liikennöitävyys ja liikenneturvallisuus, parantaa
9835: kavaa huomiota mm. valtakunnan päätiestön taajamien ja kevyen liikenteen olosuhteita sekä
9836: rakenteellisen kunnon nopeaan heikkenemiseen. seudullisia tieyhteyksiä. Kokoomuksen eduskun-
9837: Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan taryhmä epäilee suuresti, ettei näitä hallituksen-
9838: mm.: ''Valiokunta edellyttää, että hallitus pikai- kin esittämiä tavoitteita voida budjettiesityksessä
9839: sesti ryhtyy toimenpiteisiin päätiestön liikenteen ehdotetuilla määrärahoilla saavuttaa.
9840: välityskyvyn ja rakenteellisen kunnon saattami- Liikenneministeriö ja TVL ovat perustellusti
9841: seksi sen liikennepoliittisen merkityksen mukai- todenneet tienpidon vuotuiseksi määrärahatar-
9842: seen tasoon. Koska myös muun tieverkon kun- peeksi 3,8 mrd. mk eli 1 miljardin markan
9843: nossa on runsaasti puutteita valiokunta edellyt- lisäystä teiden kunnossapitoon ja tekemiseen eh-
9844: tää, että päätieverkon ongelmien poistamiseksi dotettuihin kuluvan vuoden määrärahoihin. Mi-
9845: lisätään tieinvestointien kokonaisrahoitusta lähi- nisteriö ja TVL ovat esittäneet asteittaista etene-
9846: vuosina huomattavasti, jolloin myös alempiastei- mistä siten, että ensi vuonna rahoitusta lisättäi-
9847: sen tieverkon kehittäminen voidaan edelleen tur- siin 300 miljoonaa mk ja siitä eteenpäin 150
9848: vata." Edelleen momentin 31.24. 34 Valtionapu milj. mk vuodessa. Hallituksen esitys ei vastaa
9849: katujen rakentamiseen perusteluissa todetaan: tätä reaalinousultaan.
9850: "Valiokunta kiinnittää hallituksen huomiota sii- Ns. sisääntuloteiden valtionapuun kunnille
9851: hen, että rakennuslain 36 a §:n mukainen katu- eduskunta on siis edellyttänyt lisämäärärahoja.
9852: jen ja kaavateiden rakentamisen harkinnanvarai- Sen vuoksi katsomme, että eduskunnan tulisi
9853: nen valtionapumääräraha kunnille ei ole viime lisätä kyseiselle momentille 30 milj. mk.
9854: vuosina kehittynyt sen liikennepoliittisen merki- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9855: tyksen mukaisesti." Valiokunta edellytti, että
9856: momentin määrärahoja lisätään jatkossa tuntu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9857: vasti. Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1986 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9858: tulo- ja menoarvioksi kyseisen momentin määrä- 31.24.16 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
9859: rahaa on kuitenkin vähennetty 10,5 miljoonalla käytettäväksi yleisten teiden kunnossapi-
9860: markalla. Hallitus on näin jättänyt huomioimatta toon,
9861: eduskunnan ehdottoman tahdon. momentzlle 31. 24.34 lisäyksenä
9862: Hallituksen budjettiesityksessä ensi vuodelle 30 000 000 markkaa käytettäväksi val-
9863: todetaan sen tiestöä koskevan luvun perusteluis- tionapuun kunnzlle katujen rakentami-
9864: sa, että tienpidon yleislinjana on varmistaa hoito- seen, sekä
9865: toimenpitein tiestön päivittäinen liikennekelpoi- momentzlle 31. 24. 77 lisäyksenä
9866: suus, parantaa kunnostus- ja peruskorjaustoimen- 50 000 000 markkaa käytettäväksi yleis-
9867: pitein päällysteiden ja tiestön rakenteellista kun- ten teiden rakentamiseen.
9868:
9869: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9870:
9871: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9872: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
9873: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
9874: 1985 vp. -- RJ\ n:o 1613 1745
9875:
9876: Aila Jokinen Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva
9877: Juho Koivisto Lea Kärhä Matti Lahtinen
9878: Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola
9879: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
9880: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
9881: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
9882: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
9883: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
9884: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
9885: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
9886: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
9887:
9888:
9889:
9890:
9891: 219 428500120H
9892: 1746 1985 vp.
9893:
9894: Raha-asia-aloite n:o 1614
9895:
9896:
9897:
9898:
9899: Puolanne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teollisuuden
9900: tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan
9901:
9902:
9903: Eduskunnalle
9904:
9905: Suomen tulevaisuutta vaarantaa tutkimus- ja edellytyksiä kovin laajaan tuotekehitystoimintaan
9906: tuotekehitysvarojen vähäisyys. Meillä käytetään omin varoin. Tarve on suuri, sillä tänä vuonna
9907: tutkimukseen ja tuotekehitykseen vain noin 1, 3 yritykset tulevat hakemaan tukea ja lainoja yh-
9908: prosenttia bruttokansantuotteesta, kun useim- teensä lähes 600 miljoonaa markkaa projekteihin,
9909: missa muissa kehittyneissä maissa käytetään 2-3 joista ne itse ovat sitoutuneet rahoittamaan huo-
9910: prosenttia. Varoja on lisättävä heti lähemmäksi mattavan osan.
9911: kansainvälistä tasoa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9912: Valtioneuvoston 12.9.1985 antamassa tiede- ja nioittaen,
9913: teknologiapoliittisessa selonteossa korostettiin pk-
9914: yritysten tuotekehitystuen lisäämistä mm. TEKE- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9915: Sin rahoituksessa. Erityisesti Suomessa tämän 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9916: tyyppinen rahoitustuki on ensiarvoisen tärkeätä, 32.44.40 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
9917: sillä meillä on vähän suurteollisuutta muihin käytettäväksi avustuksina teollisuuden
9918: maihin verrattuna, ja pk-teollisuudella ei ole tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan.
9919:
9920: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9921:
9922: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9923: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
9924: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
9925: Aila Jokinen Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva
9926: Juho Koivisto Lea Kärhä Matti Lahtinen
9927: Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola
9928: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
9929: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
9930: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
9931: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
9932: llkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
9933: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
9934: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
9935: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
9936: 1985 vp. 1747
9937:
9938: Raha-asia-aloite n:o 1615
9939:
9940:
9941:
9942:
9943: Puolanne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankki-
9944: miseen luonnonsuojelutarkoituksiin
9945:
9946:
9947: Eduskunnalle
9948:
9949: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen alueiden ostamiseen tulisi vuosittain ottaa nykyis-
9950: neljän valtakunnallisen luonnonsuojeluohjelman tä suuremmat määrärahat, jotta ohjelmat saatai-
9951: toteuttamisesta. Nämä ovat kansallis- ja luon- siin viivytyksettä toteutettua. Ensi vuoden tarve
9952: nonpuistoverkon kehittämistä, soiden suojelun luonnonsuojelualueiden ostamiseksi olisi noin 55
9953: perusohjelmaa, lintuvesien suojeluohjelmaa sekä miljoonaa markkaa. Tämän vuoksi ehdotamme
9954: harjujen suojeluohjelmaa koskevat periaatepää- tulo- ja menoarvioon lisättäväksi 15 miljoonan
9955: tökset. markan suuruisen määrärahan.
9956: Suojeluohjelmien toteutumista ovat estämässä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9957: riittämättömät määrärahat luonnonsuojelualuei-
9958: den ostoon. Kun ostoihin ei esitetä riittäviä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9959: määrärahoja, suojeluohjelmien toteuttaminen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9960: pitkittyy ja siitä aiheutuu maanomistajille mo- 35.20.88 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
9961: nenlaista haittaa ja epätietoisuutta sekä valtiolle käytettäväksi maan hankkimiseen luon-
9962: lisäkustannuksia ja myös muuta haittaa. Suojelu- nonsuojelutarkoituksiin.
9963:
9964: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
9965:
9966: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9967: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
9968: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri lmpiö
9969: Aila Jokinen Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva
9970: Juho Koivisto Lea Kärhä Matti Lahtinen
9971: Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola
9972: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
9973: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
9974: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
9975: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
9976: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
9977: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
9978: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
9979: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
9980: 1748 1985 vp.
9981:
9982: Raha-asia-aloite n:o 1616
9983:
9984:
9985:
9986:
9987: Puolanne ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta oman asunnon
9988: hankintaan myönnettyjen lainojen korkotukeen
9989:
9990:
9991: Eduskunnalle
9992:
9993: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä perustettiin kittävästi, jos takaisinmaksuaikaa voitaisiin jatkaa
9994: helpottamaan nuorten asunnonsaantimahdolli- viisinkertaiseksi säästöaikaan nähden ja kuitenkin
9995: suuksia. Nuorten on kuitenkin yhä edelleen enintään 15 vuodeksi. ASP-järjestelmän asunto-
9996: varsinkin pääkaupunkiseudulla vaikea hankkia jen kohtuullisia neliöhintarajoja pitäisi korottaa
9997: asuntoa. Vuokra-asuntoja ei ole ja omistusasun- tuntuvasti. Valtioneuvoston päätöstä olisi tarkoi-
9998: tojen hinnat karkaavat saavuttamattomiin. tuksenmukaista muuttaa siten, että esimerkiksi
9999: Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä pääkaupunkiseudulla enimmäisneliöhintarajana
10000: asuntosäästöpalkkiojärjestelmän yhtenä epäkoh- olisi vähintään 7 500 mk/neliö.
10001: tana on 20 prosentin omarahoitusosuus. Myös Kokoomuksen mielestä myös asuntosäästöpalk-
10002: nykyinen laina-aika on ongelma, sillä nuorilla on kion korotus edesauttaisi nuorten asunnonhank-
10003: ensimmäistä asuntoa hankkiessaan ja vielä lähi- kimismahdollisuuksia. Sen vuoksi tulemme asun-
10004: vuosina senkin jälkeen paljon muita välttämättö- tosäästöpalkkiolain muutosta koskevan lakiesityk-
10005: miä perheen perustamiseen liittyviä kuluja. sen käsittelyn yhteydessä ehdottamaan palkkion
10006: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän toimivuuden tuntuvaa korottamista.
10007: hankaloittajana on lisäksi valtioneuvoston päätös
10008: korkotuen saannin edellytyksistä, joihin kuuluu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10009: olennaisesti asuntojen enimmäisneliöhinnat. nioittaen,
10010: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän epäkohtien
10011: korjaamiseksi valtion tulee välittömästi aloittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10012: neuvottelut rahalaitosten kanssa mahdollisuuksis- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10013: ta alentaa omarahoitusosuutta esimerkiksi 5-10 35.45.53 lisäyksenä 45 000 000 markkaa
10014: prosenttiin ja myös laina-ajan pidentämisestä. oman asunnon hankintaan myönnettii-
10015: Lainanhoitokustannuksia voitaisiin alentaa mer- vien lainojen korkotukeen.
10016:
10017: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10018:
10019: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
10020: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
10021: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
10022: Aila Jokinen Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva
10023: Juho Koivisto Lea Kärhä Matti Lahtinen
10024: Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola
10025: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
10026: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
10027: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
10028: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
10029: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
10030: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
10031: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
10032: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
10033: 1985 vp. 1749
10034:
10035: Raha-asia-aloite n:o 1617
10036:
10037:
10038:
10039:
10040: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion sairaanhoito-
10041: oppilaitoksen laajennuksen suunnitteluun
10042:
10043:
10044: Eduskunnalle
10045:
10046: Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksen tilat ovat hetkellä vuositasolla noin 1 milj. markan vuokra-
10047: käymässä epätarkoituksenmukaisiksi ja ahtaiksi menoihin ulkopuolisille.
10048: suhteessa opetustavoitteisiin. Terveydenhuollon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10049: peruslinjan mukaantulo ja vanhamuotoisen ja nioittaen,
10050: uusimuotoisen koulutuksen vaikutus nostaa ny-
10051: kyisen vajaan 750 opiskelijan määrän kolmessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10052: vuodessa noin 1 000 opiskelijaan. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10053: Laajennuksen suunnittelulla sekä toteutuksella 24. 60. 74 1 000 000 markkaa Kuopion
10054: on sikälikin valtiontaloudelliset perustelut, koska sairaanhoito-opptlaitoksen laajennuksen
10055: oppilaitoksen tilatarpeet ovat johtaneet jo tällä suunnittelua varten.
10056:
10057: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10058:
10059: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
10060: Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen
10061: Olavi Martikainen
10062: 1750 1985 vp.
10063:
10064: Raha-asia-aloite n:o 1618
10065:
10066:
10067:
10068:
10069: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 rakentami-
10070: seen Kuopion läänissä
10071:
10072:
10073: Eduskunnalle
10074:
10075: Eri tiepiireissä on ollut käytäntönä, että isojen tarvitaan 15 mmk ja vuosina 1989-91, jolloin
10076: valtateiden rakentamiskustannukset on otettu tarvitaan peräti 40 mmk vuosittain. Tämänsuu-
10077: erityislisänä piirin tiemäärärahoihin. ruinen valtatien rakentaminen korostaa välttämä-
10078: Kuopion piirin osalta ei viitostien rakentami- töntä määrärahakiintiön tarkistusta tältä osm
10079: sen erityiskustannuksia ole otettu huomioon ylöspäin.
10080: määrärahojen kokonaissuuruutta vahvistettaessa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10081: vaan valtatien välttämättömät perusparantamiset nioittaen,
10082: ovat heikentäneet tienrakentamisen muiden pe-
10083: rusteltujen kohteiden toteutusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10084: Ensi vuoden budjetissa aloitetaan viitostien 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10085: rakentamista välillä Siilinjärvi-Vuorela n. 8 31. 24. 77 8 000 000 markan määrärahan
10086: mmk:n edestä. Tätä ei ole kuitenkaan hyvitetty Kuopion läänin tiehankkeiden lisäämi-
10087: läänin määrärahoissa. Erityisesti valtatien raken- seksi vzi"tos-tien rakentamisen vaatiman
10088: tamisen vaikutus korostuu vuonna 1988, jolloin määrärahan tarpeen suuruisena.
10089:
10090: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10091:
10092: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
10093: Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen
10094: Olavi Martikainen
10095: 1985 vp. 1751
10096:
10097: Raha-asia-aloite n:o 1619
10098:
10099:
10100:
10101:
10102: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 23 peruspa-
10103: rantamiseen välillä Varkaus-Joensuu
10104:
10105:
10106: Eduskunnalle
10107:
10108: Varkauden ja Joensuun välinen tieyhteys (val- mistöiden käynnistämiseen 1 miljoonan markan
10109: tatie n:o 23) on ollut jatkuvasti kasvavan kuormi- määräraha.
10110: tuksen kohteena. Tieosuutta ei ole olennaisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10111: perusparannettu lukuun ottamatta tiettyjä lyhyi- nioittaen,
10112: tä tieosuuksia. Tie on myös matkailun ja teolli-
10113: suuden kannalta keskeinen merkitykseltään. Kos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10114: ka tieosuuden perusparantaminen on kiireinen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10115: toimenpide, esitetään, että valtion vuoden 1986 31.24.77 1 000 000 markkaa Varkauden
10116: tulo- ja menoarvioon varataan tien perusparanta- ja Joensuun välisen tieosuuden peruspa-
10117: rantamiseen (valtatie n:o 23).
10118:
10119: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10120:
10121: Kari Rajamäki Jouko Tuovinen Osmo Vepsäläinen
10122: Reino Jyrkilä
10123: 1752 1985 vp.
10124:
10125: Raha-asia-aloite n:o 1620
10126:
10127:
10128:
10129:
10130: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
10131: rakentamiseksi Rautavaaraan
10132:
10133:
10134: Eduskunnalle
10135:
10136: Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin suunnitel- työttömyyden Rautavaaran kunta estttaa, että
10137: mien mukaan Rautavaaralie oli suunniteltu ra- kyseinen hanke toteutettaisiin vuonna 1986.
10138: kennettavaksi kevyen liikenteen väylät vuonna Haluamme tuoda esille vielä, että Rautavaaran
10139: 1985. TVL siirsi kuitenkin hankkeen toteuttamis- kunta on
10140: ta vuodella eli vuoteen 1986. Eduskunnan valtio- erityisaluekunta
10141: varainvaliokunnan liikennejaoston vierailun yh- Ylä-Savon projektikunta
10142: teydessä Iisalmessa 15.8.1985 saimme tietää, että lääninhallituksen ja seutukaavaliiton syksyllä
10143: kyseinen hanke siirtyisi jälleen myöhemmäksi. 1983 tekemän kehittyneisyyseroja koskevan
10144: Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarvioon on selvityksen mukaan Kuopion läänin kehitty-
10145: neuvotteluvaiheessa lisätty tiemäärärahoja. Pi- mättömin kunta
10146: dämme välttämättömänä, että valmistuvaan työ- jatkuvan työttömyyden kunta. Työttömyys-
10147: ohjelmaan sisällytetään Rautavaaran kevyen lii- prosentti on vaihdellut 15-20 % :n välillä.
10148: kenteen väylien rakentaminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10149: nioittaen,
10150: Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on
10151: ainoa valtion tietyökohde vuonna 1986, minkä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10152: vuoksi tämän ainoankin työkohteen karsiminen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10153: kyseiseltä vuodelta ei ole ymmärrettävää. 31.24. 77 600 000 markan määrärahan
10154: Ottaen huomioon kevyen liikenteen väylien kevyen liikenteen väylien rakentamiseksi
10155: tarpeen Raotavaaraila sekä ennen kaikkea raskaan Rautavaaran kuntaan.
10156:
10157: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10158:
10159: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
10160: Lauha Männistö Olavi Martikainen
10161: 1985 vp. 1753
10162:
10163: Raha-asia-aloite n:o 1621
10164:
10165:
10166:
10167:
10168: Rajamäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijalip-
10169: puja koskevan alennusjärjestelmän kehittämiseen
10170:
10171:
10172: Eduskunnalle
10173:
10174: Valtionrautatiet myöntää opiskelijoille alen- Alennuslippukäytännön laajentaminen täytyy
10175: nuksen koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle ulottaa koskemaan kaikkia yli 100 kilometrin
10176: yli 100 kilometrin matkalle. VR:lle tämä toi pituisia matkoja siten, että menolipulla saa mat-
10177: tuloja noin 27 Mmk vuonna 1983. Opiskelijoi- kustaa edestakaisen matkan.
10178: den toimeentulon perustan ollessa edelleen liian
10179: pienen opintotuen varassa tulisi sitä tukea myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10180: välillisin keinoin. Erityiset opiskelija-alennusjär- nioittaen,
10181: jestelmät tulevat siten erinomaisen merkittäviksi.
10182: Alennuslippukäytännön laajentaminen ei vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10183: lisää valtion menoja vaan myös tuloja. Samalla 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10184: opiskelijakontikäytännön yhtenäistyessä ja yksin- 31.57.50 lisäyksenä 6 000 000 markan
10185: kertaistuessa itse lippujen myynti ja myynnin määrärahan käytettäväksi opiskelijalippu-
10186: kontrolli helpottuvat. alennuskäytännön laajentamiseksi.
10187:
10188: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10189:
10190: Kari Rajamäki Maija Rajantie
10191: Pirjo Ala-Kapee Liisa Jaakonsaari
10192:
10193:
10194:
10195:
10196: 220 428500120H
10197: 1754 1985 vp.
10198:
10199: Raha-asia-aloite n:o 1622
10200:
10201:
10202:
10203:
10204: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Savon korkean teknolo-
10205: gian säätiön prototyyppipajatoiminnan käynnistämiseen
10206:
10207:
10208: Eduskunnalle
10209:
10210: Kuopioon perustettiin toukokuussa 1984 Sa- käytettävissä ulkopuolisten tahojen prototyyppi-
10211: von korkean teknologian säätiö -niminen säätiö, valmistuksessa. Alueelle tulisi saada prototyyppi-
10212: jonka tarkoituksena on yleishyödyllisessä mielessä valmistusta tukevaa palvelua. Ottaen huomioon
10213: tukea Savon alueen taloudellista kehitystä edistä- varallisuusolosuhteet tulisi palvelun olla joko il-
10214: vää alueella esiin tulevien ongelmien ja mahdol- maista tai hyvin huokeaa ainakin alkuvaiheessa.
10215: lisuuksien teknistaloudellista ja luonnontieteellis- Suunnitteilla olevan prototyyppipajatoiminnan
10216: tä tutkimusta ja tuotekehitystä. Säätiön perustaji- tulisi edellä esitetyn perusteella pystyä avusta-
10217: na ovat savolaiset yritykset, yhteisöt ja kunnat. maan keksintöjen prototyyppien valmistusta
10218: Sääntöjensä mukaan säätiö tarkoituksensa to- suunnittelu- ja rakentamisavulla. Edelleen sen
10219: teuttamista varten voi myöntää stipendejä ja tulisi pystyä taloudellisesti tukemaan prototyyp-
10220: apurahoja, palkata henkilökuntaa, hankkia ja pien rakentamista keksijäin itsensä toimesta hei-
10221: omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä muil- dän omissa tiloissaan.
10222: la edellä esitetyillä määrättävillä tavoilla tukea ja Ainakin alkuvaiheessa prototyyppipajatoiminta
10223: edistää säätiön tarkoitukseen liittyvää toimintaa. voi tukeutua Kuopion yliopiston instrumenttila-
10224: Säätiö voi myöntää erityisiä tunnustuspalkintoja boratorion ja Mikkelissä Tietotekniikka- ja Tuote-
10225: korkean teknologian alan huomattavien löytöjen kehityskeskuksen sekä yleensä alueen teknillisten
10226: tai keksintöjen tekijöille. Säätiön peruspääoma oppilaitosten laiteapuun.
10227: on 150 000 markkaa pankkitalletuksena.
10228: Korkean teknologian elinvoimaisen teolli- Savon korkean teknologian säätiö on päättänyt
10229: suuden aikaansaaminen edellyttää keksintöjen käynnistää prototyyppipajatoiminnan. Tätä tar-
10230: testaamista prototyyppeinä. Savossa on keksintö- koitusta varten säätiö tähtää kahden insinöörin,
10231: toiminta vilkastunut huomattavasti 1980-luvulla. joista ainakin toinen olisi elektroniikkainsinööri,
10232: Yksin Kuopion yliopiston fysiikan laitoksen työn palkkaamiseen sekä itse prototyyppien rakenta-
10233: tuloksena on syntynyt n. 30 patenttihakemusta. misen taloudelliseen tukemiseen. Säätiöllä ei
10234: Kuopioon on saatu v. 1984 patentin hakupalve- kuienkaan ole riittävästi omia varoja tätä tarkoi-
10235: luja. Alueella on kuitenkin prototyyppien teke- tusta varten.
10236: misessä esteitä, sillä päinvastoin kuin eteläisessä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10237: Suomessa ei Savossa ole kovinkaan monta yritystä
10238: tai muuta laitosta, joka voi tarjota teknisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10239: pätevää asiantuntija- ja laiteapua. Palvelujen pi- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
10240: täisi myös olla yritystoiminnasta riippumattomia markan määrärahan Savon korkean tek-
10241: luottamuksen säilymiseksi. On myös luultavaa, nologian säätiön prototyyppipajan toi-
10242: etteivät olemassa olevat yritykset ole laajemmin minnan aloittamista varten.
10243:
10244: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10245:
10246: Kari Rajamäki Olavi Martikainen Heikki Riihijärvi
10247: Erkki Moisander Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen
10248: Katri-Helena Eskelinen Marja-Liisa Tykkyläinen
10249: 1985 vp. 1755
10250:
10251: Raha-asia-aloite n:o 1623
10252:
10253:
10254:
10255:
10256: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sepelvaltimon ohitusleik-
10257: kausten lisäämiseksi yliopistollisissa keskussairaaloissa
10258:
10259:
10260: Eduskunnalle
10261:
10262: Lääkintöhallituksen työryhmän mietinnössä 2. Puutetta eriasteisesta henkilökunnasta (yh-
10263: n:o 18/1981 asetettiin sepelvaltimokirurgian val- teensä 29 virkaa). Toinen leikkaussali ja per-
10264: takunnalliseksi tavoitteeksi 1 000 ohitusleikkaus- fuusioryhmä tarvitaan tavoitteeseen pyrittäes-
10265: ta vuodessa. Työryhmä piti itsekin tavoitetta sä.
10266: vaatimattomana, mutta katsoi, ettei 1980-luvun 3. Ainakin yksi kirurgi lisää (luvassa 1986?).
10267: kuluessa olisi realistista pyrkiä suurempaan leik- OYKS
10268: kausten määrään. Vuonna 1984 leikattiin 552 1. 210 ohitusleikkauspotilasta ja noin 1, 5 vuotta.
10269: ohitusleikkauspotilasta eli runsas puolet tästä
10270: 2. Tällä hetkellä pahin ongelma on anestesiolo-
10271: tavoitteesta. Kauimpana sairaalakohtaisista ta-
10272: gin (anest.-perfuusiolääkärin) puute.
10273: voitteistaan olivat Tampereen, Oulun ja Kuopion
10274: yliopistolliset keskussairaalat. . 3. Yksi anestesiologi-perfuusiolääkäri.
10275: Taulukko. Sepelvaltimon ohitusleikkaukset en TaYKS
10276: keskussairaaloissa vuonna 1984, v. 1981 määritet- 1. Noin 140 potilasta ja 1 vuosi.
10277: ty tavoite sekä suoritteen osuus tavoitteesta (% ). 2. Erilaisten virkojen puute. Suunnitelmissa yh-
10278: teensä 23 virkaa. Näistä luvassa 1986 2 eri-
10279: Sairaala Suorite 1984 Tavoite % koislääkärin + 3 sairaanhoitajan virkaa, joilla
10280: arvioitu suorite on noin 90 ohitus- ja 30
10281: HYKS 212 320 66 muuta sydänleikkausta.
10282: KYKS 107 170 63 3. 18 virkaa edellä mainittujen viiden uuden
10283: OYKS 73 150 49 lisäksi.
10284: TaYKS 62 210 30 TYKS
10285: TYKS 98 150 65 1. Noin 120 potilasta ja 1 vuosi.
10286: 2. Pahin este on diagnostisella puolella, sepelval-
10287: Yhteensä 552 1 000 55 timoiden varjoainekuvauksen ( angiografian)
10288: suorituksessa.
10289: Eri maista saatavien suositusten ja kokemuksen 3. Yksi angiologi edellä mainittuun tehtävään.
10290: perusteella katsotaan ohitu~leik~austarve nykyi~in Huomattakoon, että puuttuvan kapasiteetin
10291: huomattavasti suuremmaksi, nom 300-400 letk- takia merkittävä osa leikkauksista on päivystys-
10292: kaukseksi miljoonaa asukasta kohti vuodessa. luontoisia. Tämä huonontaa sekä tuloksia että
10293: Suomessa tämä merkitsisi 1 500-2 000 leikkaus- jonotilannetta, josta vielä kärsivät myös muut
10294: ta vuosittain. avosydänleikkaukset.
10295: Ohitusleikkaustilanteessa vallitsee tällä hetkel-
10296: Varsin yleinen vaikeus leikkaustoiminnan te-
10297: lä erityisesti seuraavia sairaalakohtaisia ongelmia:
10298: hostamiselle on, että raskaammilla leikkausosas-
10299: HYKS toilla on avoimia hoitajan virkoja. Työn rasitta-
10300: 1. Jonon pituus 329 potilasta ja noin 1, 5 vuotta. vuuden ohella avoimien virkojen taustalta on
10301: 2. Pahin este on tehovalvonnassa ja jälkihoidos- löydettävissä myös palkkaukselliset epäkohdat.
10302: sa, teho-osastolla on avoimia vakansseja. Myös Ensi vaiheen sairaalakohtaiset ongelmat ovat yh-
10303: leikkaussalihenkilöstöstä on pulaa. den lääkärin puute (OYKS, TYKS, KYKS) sekä
10304: 3. Jos ko. avoimet virat saadaan täytettyä, on lukuisten muiden virkojen tarve koskien Kuo-
10305: 320 leikkausta saavutettavissa. pion ja Tampereen keskussairaaloit_a. Jäl~immäi~
10306: KYKS ten keskussairaaloiden vastuualuetila letkkausu-
10307: 1. Jono 408 potilasta ja 2 vuotta 3 kuukautta.
10308: 1756 1985 vp. - RA n:o 1623
10309:
10310: lanne onkin, joootusaika sekä osin jonossa ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10311: vien keski-ikä huomioon ottaen, vakavin. 1986 tulo- ja menoarvioon, momentz/le
10312: 33.79.32 2 000 000 markan määrärahan
10313: sepelvaltimon ohitusleikkaustilanteen pa-
10314: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, rantamiseksi.
10315:
10316: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10317:
10318: Kari Rajamäki Ole Wasz-Höckert Hannu Tenhiälä
10319: Ritva Laurila Helvi Koskinen Arvo Kemppainen
10320: 1985 vp. 1757
10321:
10322: Raha-asia-aloite n:o 1624
10323:
10324:
10325:
10326:
10327: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen kirjasto- ja
10328: laitehankintoihin
10329:
10330:
10331: Eduskunnalle
10332:
10333: Korkeakoulujen kehittämislaki ei säätele kor- liian suppea ulkomaisten sarjajulkaisujen valikoi-
10334: keakoulujen kirjasto- ja laitemäärärahojen kehi- ma vastaavasti vaikeuttaa tutkimuksen kansainvä-
10335: tystä. Tämä on johtanut näiden määrärahojen lisen kehityksen seuraamista. Näiden ongelmien
10336: jäämiseen tasolle, joka selvästi vaikeuttaa korkea- poistaminen edellyttääkin tuntuvan tasokorotuk-
10337: koulujen opetus- ja tutkimustoimintaa sekä mer- sen suorittamista korkeakoulujen kirjasto- ja lai-
10338: kitsee jälkeenjääneisyyttä kansainvälisestä tasosta. temäärärahoissa.
10339: Tilanne myös heikkenee jatkuvasti, koska erityi-
10340: Tästä syystä ehdotamme,
10341: sesti ulkomaisen kirjallisuuden ja erilaisten labo-
10342: ratoriotarvikkeiden hintojen nousu on vuositasol-
10343: la ollut 20-30 % samaan aikaan kun tarkoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10344: seen varattujen määrärahojen kasvu on ollut 1986 tulo- ja menoarvioon momentrlle
10345: 10 % vuositasolla. Näin resurssien reaaliarvo on 29.10.21 yhteensä 188 750 000 markan
10346: tosiasiallisesti laskenut. Tilanteen korjaamiseksi määrärahan korkeakoulujen kirjasto- ja
10347: ei riitä pelkkä resurssien rcaaliarvon säilyttämi- laitehankintamäärärahoihin, mikä mer-
10348: nenkään, koska esim. kirjastojen riittämätön re- kitsisi 37 750 000 markan lisäystä vuoden
10349: surssointi tällä hetkellä aiheuttaa tenttikirjojen 1985 valtion tulo- ja menoarvion kyseisen
10350: puutteesta johtuvaa opintojen viivästymistä ja momentin tasoon.
10351:
10352: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10353:
10354: Maija Rajantie Tarja Halonen
10355: Tuula Paavilainen Liisa Jaakonsaari
10356: Kari Rajamäki
10357: 1758 1985 vp.
10358:
10359: Raha-asia-aloite n:o 1625
10360:
10361:
10362:
10363:
10364: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyskassojen tuki-
10365: kassan aloituspääomaksi
10366:
10367:
10368: Eduskunnalle
10369:
10370: Työttömyysturvalainsäädännön uudistamisen tumisen vuoksi näitä aiheutuvia lisäkustannuksia
10371: yhteydessä perustettavan työttömyyskassojen tu- on hyvin vaikea määritellä, koska perustetiedot
10372: kikassan aloituspääomaksi olisi tarpeen saada ker- puuttuvat.
10373: tamääräraha tässä ehdotetun mukaisena. Tällä
10374: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10375: tavoin tuettaisiin korkeiden työttömyysalojen
10376: nioittaen,
10377: työttömyyskassojen toimintaa. Varovaisestikin ar-
10378: vioiden ansioturvalainsäädännön toteuttamisen
10379: vuoksi syntyy korkean työttömyyden vuoksi useil- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10380: le työttömyyskassoille miljoonien lisäkustannuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
10381: set. Lisäkustannuksia on erittäin vaikea lyhyellä 33.17.50 liså'yksenå' 12 000 000 markkaa
10382: aikavälillä sälyttää jäsenistön maksettaviksi. Li- työttömyyskassojen tukikassan aloituspäå'-
10383: säksi ansioturvajärjestelmän perusteellisen muut- omaksi.
10384:
10385: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
10386:
10387: Maija Rajantie Reijo Lindroos Juhani Surakka
10388: Jorma Rantanen Tuula Paavilainen Tarja Halonen
10389: Liisa Jaakonsaari Kari Rajamäki Risto Ahonen
10390: 1985 vp. 1759
10391:
10392: Raha-asia-aloite n:o 1626
10393:
10394:
10395:
10396:
10397: Ranta: Korotetun määrärahan osoittamisesta Koitsanlahden Hovin
10398: museotoiminnan siirtämiseksi valtiolle
10399:
10400:
10401: Eduskunnalle
10402:
10403: Nykyisin Koitsanlahden Hovi on opetusminis- Edellä olevan perusteella ehdotan,
10404: teriön hallinnassa ja vuoden 1961 alusta voimaan
10405: tulleella vuokrasopimuksella Hovi on ollut ni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10406: mellisesti Etelä-Karjalan Maakuntaliiton käytössä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10407: lahjoitusmaamuseona. Museon kehittämisen kan- 29.94.23 lisäyksenä 200 000 markkaa
10408: nalta olisi perusteltua siirtää museo kokonaan Koitsanlahden Hovin museotoiminnan
10409: valtiolle. siirtämiseksi valtiolle.
10410:
10411: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
10412:
10413: Jussi Ranta
10414: 1760 1985 vp.
10415:
10416: Raha-asia-aloite n:o 1627
10417:
10418:
10419:
10420:
10421: Ranta: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kunnille katujen Ja
10422: kaavateiden rakentamiseen
10423:
10424:
10425: Eduskunnalle
10426:
10427: Liikenneonnettomuustilastot osoittavat, että Edellä olevan perusteella ehdotan,
10428: aina suuremmassa määrin onnettomuudet tapah-
10429: tuvat taajamissa. Taajamien liikenneympäristön
10430: parantamiseksi myös kävelykatutyöryhmä on esit-
10431: tänyt taajamien katuverkon jäsentämistä turval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10432: listen ja viihtyisien keskusta-alueiden toteutumi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10433: seksi. Myös kuntien ja valtion kustannusosuuk- 31. 24.34 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
10434: sien tasapaino edellyttää valtion avustusmahdolli- rakennuslain 136 a §:n mukaisena har-
10435: suuksien lisäämistä rakennuslain 136 a §:n mu- kinnanvaraisena avustuksena kunnzlle ka-
10436: kaisiin kohteisiin. tujen ja kaavateiden rakentamiseen.
10437:
10438: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
10439:
10440: Jussi Ranta
10441: 1985 vp. 1761
10442:
10443: Raha-asia-aloite n:o 1628
10444:
10445:
10446:
10447:
10448: Ranta: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan keskus-
10449: sairaalan saneeraustoiminnan aloittamiseksi
10450:
10451:
10452: Eduskunnalle
10453:
10454: Etelä-Saimaan keskussairaala on eräs maamme työt tulisi kuitenkin aloittaa mahdollisimman
10455: vanhimmista keskussairaaloista. Laitoksen toi- nopeasti.
10456: minnan kehittäminen edellyttää sairaalan laajen- Edellä olevan perusteella ehdotan,
10457: tamista sekä vanhan osan saneerausta. Saneeraus
10458: on välttämätön ja kiireellinen potilaiden hoidon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10459: sekä henkilöstön työskentelyolosuhteiden paran- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10460: tamiseksi. Sairaalan saneeraus- ja laajennustöiden 33. 78.31 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
10461: aloittaminen on ajoitettu valtion keskipitkäntäh- Etelä-Saimaan keskussairaalan saneeraus-
10462: täimen suunnitelmissa vuodelle 1989. Saneeraus- töiden aloittamiseen.
10463:
10464: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
10465:
10466: Jussi Ranta
10467:
10468:
10469:
10470:
10471: 221 428500120H
10472: 1762 1985 vp.
10473:
10474: Raha-asia-aloite n:o 1629
10475:
10476:
10477:
10478:
10479: Rantanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväentalojen
10480: korjauksiin
10481:
10482:
10483: Eduskunnalle
10484:
10485: Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvällä mää- min tehdyt levytykset ja maalikerrokset ja otta-
10486: rärahalla on avustettu useiden työväentalojen ja malla esiin alkuperäinen koristelu. Samalla ra-
10487: seurantalojen korjauksia. Korjaustarpeeseen näh- kennuksen toiminnallisuutta parannetaan nyky-
10488: den on määräraha kuitenkin ollut riittämätön ja ajan vaatimuksia vastaavaksi. Toimenpiteet tulisi-
10489: eduskunta on useana vuonna korottanut määrä- vat kohdistumaan ensisijaisesti juhlasaliin, kerho-
10490: rahaa hallituksen esitykseen nähden. ja ravintolasaleihin sekä eteis- ja porrashuonei-
10491: Korjauskohteita on erittäin paljon, mutta ta- sun.
10492: pana on ollut valita yksi tai useampi suuri ja Jotta entistämistyö voidaan aloittaa, tarvitaan
10493: merkittävä valtakunnallinen korjauskohde vuosit- vähintään 0, 5 miljoonan markan valtionavustus
10494: tain erityiseksi kohteeksi. vuonna 1986.
10495: Forssan työväentalo on rakennushistoriallisesti
10496: ja -taiteellisesti arvokas rakennus. Sen suunnitteli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10497: vuonna 1929 Heikki Siikanen, jonka töistä mu- nioittaen,
10498: seovirasto on arkistoinut 100 eri rakennussuunni-
10499: telmaa. Rakennus valmistui vuonna 1930 ja on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10500: arkkitehtuuriltaan 1920-luvun uusklassismia. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10501: Suunnitelmien mukaan on tarkoitus palauttaa 29.99.51 lisäyksenä 500 000 markkaa va/-
10502: mahdollisuuksien mukaan rakennuksen keskei- tzonavustuksena työväentalojen korjauk-
10503: simmät sisätilat entiselleen poistamalla myöhem- sun.
10504:
10505: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10506:
10507: Jorma Rantanen Jussi Ranta Risto Ahonen
10508: Anna-Liisa Piipari Kari Rajamäki Mats Nyby
10509: Timo Roos Markus Aaltonen Kerttu Törnqvist
10510: Pertti Hietala Tuula Paavilainen Marjatta Stenius-Kaukonen
10511: 1985 vp. 1763
10512:
10513: Raha-asia-aloite n:o 1630
10514:
10515:
10516:
10517:
10518: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen elvyt-
10519: tämiseen
10520:
10521:
10522: Eduskunnalle
10523:
10524: Suomen vaelluskalakantojen hoito on jo vuosia lullista merkitystä Ja samalla kertaa työllistäviä
10525: jäänyt suorittamatta. Mahdollisuuksia vaelluska- vaikutuksia.
10526: lakantojen elvyttämiseen on olemassa, mm. kos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10527: kia kunnostamaila ja ns. kalateitä rakentamalla. nioittaen,
10528: Jo pienilläkin toimenpiteillä voidaan saavuttaa
10529: merkittäviä tuloksia. Vesipiireissä on olemassa jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10530: valmiita suunnitelmia vesistöjen kunnostamisek- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
10531: st. 30.37. 77 8 000 000 markkaa vaelluskala-
10532: kantojen elvyttämiseen, koskireittien
10533: Vaelluskalakantojen elvyttämisellä on pattst kunnostamiseen ja kalateiden rakentami-
10534: kalataloudellista, myös virkistyksellistä ja matkai- seen.
10535:
10536: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
10537:
10538: Jorma Rantanen Liisa Jaakonsaari Arja Alho
10539: Kari Rajamäki Markus Aaltonen Kerttu Törnqvist
10540: Pertti Hietala Tuula Paavilainen Anna-Liisa Piipari
10541: Pentti-Lahti Nuuttila Pentti Skön Liisa Arranz
10542: Jussi Ranta Risto Ahonen Mats Nyby
10543: Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Roos Helvi Koskinen
10544: Reino Jyrkilä Tuulikki Hämäläinen
10545: 1764 1985 vp.
10546:
10547: Raha-asia-aloite n:o 1631
10548:
10549:
10550:
10551:
10552: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Lempäälän, Toijalan ja Val-
10553: keakosken vedenjakeluhankkeen toteuttamiseen
10554:
10555:
10556: Eduskunnalle
10557:
10558: Lempäälän, Toijalan, Viialan ja Valkeakosken Vedenkulutus Toijalassa on ollut jatkuvasti kas-
10559: vedenjakelukysymyksen selvitystyö on suoritettu vamassa edullisen työpaikkakehityksen ja asunto-
10560: perusteellisesti kuluneen 15 vuoden aikana. Jo jen rakentamisen seurauksena. Nykyisen vesilai-
10561: 1970-luvun alussa käynnistettiin Tampereen Seu- toksen puhdistuskapasiteetti on myös loppumas-
10562: tukaavaliiton ja vesiviranomaisten toimesta Tam- sa.
10563: pereen seudun vedenhankintaselvitys. Tämä ns. Lempäälän kunnan käyttökelpoiset pohjavesi-
10564: Taseve-yleisraportti sisälsi suosituksen Seutukaa- varat puolestaan tulevat kokonaan käyttöön vii-
10565: valiiton aluetta suppeampien erillisalueitten yksi- meistään 1990-luvulla, jolloin lisäveden saanti
10566: tyiskohtaisemman selvitystyön laatimiseksi. tulisi olla järjestyksessä. Valkeakosken kaupungin
10567: Suosituksen seurauksena vesihallitus, Tampe- raakavesilähteenä käyttämä Mallasvesi on todettu
10568: reen ja Helsingin vesipiirit, Lempäälän, Pirkkalan laadultaan hyväksi. Lisäksi kaupungin vesilaitok-
10569: ja Viialan kunnat, Toijalan kauppala, Valkeakos- selta riittää toistaiseksi kapasiteettia tyydyttä-
10570: ken kaupunki sekä Tampereen Seutukaavaliitto mään myös muiden sopimuskuntien vedentarve.
10571: antoivat Viatek Oy:n tehtäväksi laatia vedenhan- Valkeakosken kaupunki, Toijalan kaupunki ja
10572: kinnan yleissuunnitelma mainittujen kuntien Lempäälän kunta, jotka ovat yhtäpitävillä pää-
10573: alueille. Vuonna 1975 valmistunut ns. VaTo- töksillä vuoden 1984 lopussa päättäneet osallistua
10574: ViLe-raportti käsitti yhteenvedon perusselvityksis- hankkeeseen, pyytävät kunnioittaen vesihallitusta
10575: tä, kulutusennusteista, aikataulutavoitteista, to- osallistumaan ns. valtion vesihuoltotyönä yhtei-
10576: teuttamisvaihtoehdoista ja kustannusten jakope- sen vedenjakelujärjestelmän rakentamiseen mai-
10577: rusteista käyttäjien kesken. Vedenottovaihtoeh- nituille kunnille. Hankkeella on erityisesti Toija-
10578: dot kohdistuivat Mallasveden ja Roineen raakave- lan raakavesiongelmien vuoksi kova kiire, minkä
10579: den käyttöön joko erikseen tai yhdessä molem- johdosta jo vuodelle 1986 tulisi saada valtiolta
10580: mista. Kaikissa vaihtoehdoissa suunniteltiin otet- merkittävä rahoitusosuus. Valtion osuus on arvi-
10581: tavaksi alueen pohjavesivarat käyttöön jo ensim- oitu 9,6 milj. markaksi 30,4 milj. markan koko-
10582: mäisessä vaiheessa. Myöhemmin suoritetuissa naiskustannuksista. Vesihuoltohankkeen toteutu-
10583: koepumppauksissa pohjavesivarat osoittautuivat misen edellytyksenä on valtion osallistuminen
10584: kuitenkin arvioitua vähäisemmiksi ja niistä luo- siihen, sillä esim. Toijalan yksin kustannettava
10585: vuttiin. osuus nousee tämänkin jälkeen 13,4 milj. mark-
10586: kaan. Valtion osuuden toivotaan jakaantuvan
10587: Hankkeen osalta seurasi useamman vuoden
10588: seuraavasti:
10589: hiljaisempi vaihe, kunnes Tampereen vesipiirin,
10590: Toijalan, Viialan ja Valkeakosken toimesta vuon- Vuosi 1986 2,4 mmk
10591: na 1981 päätettiin saattaa suunnitelman kustan- 1987 3,5
10592: nusarvio ajan tasalle siltä osin, joka koski veden- 1988 3,1
10593: ottoa Mallasvedestä. Kuntien päätettyä vuoden 1989 0,6
10594: 1983 alussa käynnistää yhteishankkeen valmiste- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10595: lutyöt tuli Lempäälän kunta mukaan. taen,
10596: Toijalan osalta oli vuosien kuluessa todettu,
10597: ettei Vanajaveden Makkaranselän yläpuolisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10598: vesissä tapahtuneista puhdistustoimenpiteistä 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
10599: huolimatta ollut vesistön tilassa nähtävissä sellai- 30.40. 77 2 400 000 markkaa Lempäälän,
10600: sia muutoksia, joiden perusteella raakavettä voi- Toijalan ja Valkeakosken vedenjakelu-
10601: taisiin jatkuvasti käyttää kaupungin tarpeisiin. hankkeen aloitustöitä varten.
10602: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10603: Jorma Rantanen
10604: 1985 vp. 1765
10605:
10606: Raha-asia-aloite n:o 1632
10607:
10608:
10609:
10610:
10611: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pysyvien mittausasemien
10612: rakentamiseen pääteille
10613:
10614:
10615: Eduskunnalle
10616:
10617: Varsinkin eteläisen Suomen maanteitten kun- Suomessa tällaista mahdollisuutta ei ole edes
10618: toon on viime vuosina vaikuttanut se, että maan- tutkittu tähän mennessä tarpeeksi.
10619: teitten raskaat kuljetukset ajavat ylikuormia.
10620: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10621: Osittain tähän epäkohtaan on syynä puutavara-
10622: nioittaen,
10623: kuljetusten painomittausjärjestelmä, joka mah-
10624: dollistaa painoltaan liian raskaat kuljetukset. Toi-
10625: sena syynä on se, että poliisi ei viime vuosina ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10626: suorittanut tarpeeksi raskaitten kuljetusten pai- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
10627: nojen kontrollointia. Monissa Euroopan maissa kaa pysyvien painomittausasemien raken-
10628: on jo siirrytty pysyviin painomittausasemiin, jol- tamiseen eteläisen Suomen päätieverkos-
10629: loin kontrolli pelaa ainakin päätieverkostolla. ton varrelle.
10630:
10631: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10632:
10633: Jorma Rantanen Pertti Hietala
10634: 1766 1985 vp.
10635:
10636: Raha-asia-aloite n:o 1633
10637:
10638:
10639:
10640:
10641: Ratu: Määrärahan osoittamisesta rekisterin aikaansaamiseksi puolu-
10642: eettomista rakennustyön valvojista
10643:
10644:
10645: Eduskunnalle
10646:
10647: Asunnonostajien oikeusturvaa tulisi kehittää. kuitenkin olla rakentajan tai rakennuttajan esit-
10648: Epäkohtia on niin kaupantekotilanteissa ja siihen tämä ehdokas. Tämän takia tulisikin olla rekisteri
10649: välittömästi liittyvissä tapahtumissa kuin uustuo- puolueettomista rakennustyön valvojista, joista
10650: tannon puolella ennen varsinaista ostotapahtu- tulevat asukkaat voisivat valita valvojan silloin,
10651: maa. SMP:n mielestä asunnonostajan oikeustur- kun he eivät keskuudestaan löydä henkilöitä,
10652: van kannalta olennaista on, että asunnonostajalla joilla olisi mahdollisuuksia valvojan tehtävien
10653: on riittävät osallistumis- ja valvontamahdollisuu- suorittamiseen.
10654: det tai että asunnonostajan oikeudet muutoin
10655: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
10656: turvataan jo rakentamisvaiheessa.
10657: Varsinainen ongelma esiintyy asuntojen uus-
10658: tuotannon puolella. Asuntoihin tulevilla asuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10659: kailla ei tavallisesti ole tarpeeksi tietoa asuntora- 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
10660: kentamisen valvonnasta, vaikka asunto-osakeyh- kan määrärahan valtakunnallisen rekiste-
10661: tiöön tulevat asukkaat valitsevat yleensä keskuu- nn aikaansaamiseksi puolueettomista ra-
10662: destaan yhden valvojan. Monesti tämä saattaa kennustyön valvo;ista.
10663:
10664: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
10665:
10666: Martti Ratu
10667: 1985 vp. 1767
10668:
10669: Raha-asia-aloite n:o 1634
10670:
10671:
10672:
10673:
10674: Ratu: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulujen ammatillisten
10675: aineiden opettajien koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi
10676:
10677:
10678: Eduskunnalle
10679:
10680: Valtion keskusammattikouluissa ja kunnallisis- jia kouluttaa vuonna 1986 noin 700, vuonna
10681: sa ammattikouluissa oli syksyllä 1983 päätoimisia 1987 edelleen noin 700 ja vuonna 1988 noin
10682: opettajia kaikkiaan 4 238; näistä 908 eli 21,4 % 650.
10683: oli vailla pedagogista koulutusta. Muodollisesti Ammattikoulujen opettajankoulutus ei nykyi-
10684: epäpäteviä opettajia oli 95 3 eli 22,5 %. sellään määrällisesti pysty tyydyttämään koulu-
10685: Ammattikoulun opettajan valmistusta järjeste- tustarvetta. Opettajankoulutusta tulisi näin ollen
10686: tään Hämeenlinnan opettajaopistossa (AHO) ja lähivuosina tuntuvasti lisätä sekä selvittää uusien
10687: Jyväskylän opettajaopistossa (AJO). Ensin maini- koulutuspisteiden perustamistarve ja -mahdolli-
10688: tussa koulutetaan ammattiaineiden opettajia ja suudet, samoin yliopistojen täydennyskoulutus-
10689: työnopettajia tekniikan aloille sekä yleisaineiden keskusten ja koulutusyksiköiden hyväksikäyttö-
10690: opettajia; koulutus rakentuu ammatillisen koulu- mahdollisuudet.
10691: tuksen tai yliopistollisen loppututkinnon pohjal-
10692: le. Jyväskylän opettajaopisto kouluttaa opettajia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10693: tekniikan ulkopuolisille aloille, siellä annetaan taen,
10694: samanaikaisesti ammatillinen ja pedagoginen
10695: koulutus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10696: Ammattikoulun opettajien tarve tulee vuoteen 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10697: 1988 mennessä kasvamaan. Opettajatarpeen ke- markkaa ammattikoulujen ammatillisten
10698: hityksestä laadittujen arvioiden perusteella tulisi aineiden opettajien koulutusmahdolli-
10699: ammattikoulujen ammatillisten aineiden opetta- suuksien lisäämiseksi opettajaopistoissa.
10700:
10701: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
10702:
10703: Martti Ratu
10704: 1768 1985 vp.
10705:
10706: Raha-asia-aloite n:o 1635
10707:
10708:
10709:
10710:
10711: Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta suojatyöpaikkojen perustami-
10712: seksi työttömiä varten
10713:
10714:
10715: Eduskunnalle
10716:
10717: Yritysten lisääntyvät tehokkuusvaatimukset Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10718: syrjäyttävät työmarkkinoilta henkilöitä, jotka ha- nioittavasti,
10719: luaisivat edelleen tehdä työtä. Valtiovallan on
10720: hallitusmuodon mukaan järjestettävä työtä sitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10721: haluavalle kansalaiselleen. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10722: Suojatyöpaikkojen riittävä sekä määrällinen et- 33.32.31 lisäyksenä 50 000 000 markan
10723: tä laadullinen kehittäminen on maassamme lai- määrärahan kunnallisten ja yksityisten
10724: minlyöty vaikka työmarkkinoilla meneillään ole- yhteisöjen omistamien suojatyöpaikkojen
10725: va kehitys on selvästi tiedostettu. luomiseksi työttömzlle, joita yksityinen
10726: työnantaja ei kelpuuta työhön.
10727:
10728: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10729:
10730: Martti Ratu Mikko Vainio
10731: 1985 vp. 1769
10732:
10733: Raha-asia-aloite n:o 1636
10734:
10735:
10736:
10737:
10738: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
10739: maatilatalouden kehittämisrahastoon
10740:
10741:
10742: Eduskunnalle
10743:
10744: Maatilojen velkaantuneisuus on viime vuosina tiosta ei tämän päivän viljelijöille ole helpotuk-
10745: edelleen voimakkaasti lisääntynyt. Vuonna 1983 sen apua. Takavuosina nuori saattoi sukupolven-
10746: velan määrä keskimäärin tilaa kohti oli noin vaihdoksen jälkeen lisätä tuotantoa ja kun inflaa-
10747: 75 000 mk. Velkaantuneisuus kohdistuu ennen tio vielä auttoi velan maksussa, he selviytyivät
10748: muuta nuoriin viljelijöihin. Sitä osoittaa se, että jatkoon. Tässä suhteessa tilanne nyt on nuorille
10749: alle 24-vuotiailla viljelijöillä, joilla velkaa on, sitä viljelijöille ankeampi kuin ennen.
10750: on yli 40 prosentilla yli 100 000 mk. Ja vielä
10751: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10752: 12 % :lla yli 300 000 mk. Tämä osoittaa, että
10753: nioittaen,
10754: nuorille viljelijöille on kertynyt liian suuri osa
10755: kansakuntamme maatalouden veloista. Elintarvi-
10756: kehuollon turvaaminen on kansakunnan yhtei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10757: nen asia. Tästä syystä velkataakkaa ei saisi sälyttää 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10758: liian painavana nuorille harteille samaan aikaan, 30.33.60 50 000 000 markkaa maatilata-
10759: kun he eivät voi hankkia lisätuloja tuotannon louden kehittämisrahastoon nuorten vzl-
10760: lisäämisen kautta. Heidän toimintansa on muu- jelzjoiden velkojen vakauttamislainoja
10761: tenkin joka puolelta ahdistettu. Myöskään inflaa- varten.
10762:
10763: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10764:
10765: Väinö Raudaskoski Mauno Manninen Hannu Kemppainen
10766: Marjatta Väänänen Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
10767:
10768:
10769:
10770:
10771: 222 428500120H
10772: 1770 1985 vp.
10773:
10774: Raha-asia-aloite n:o 1637
10775:
10776:
10777:
10778:
10779: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Leskelän-Piippolan
10780: kk:n maantien parantamiseen
10781:
10782:
10783: Eduskunnalle
10784:
10785: Piippolan kirkonkylän ja Leskelän kylän välise- Kajaaniin sekä maidon kuljetukseen Haapavedel-
10786: nä yhdystienä on maantie n:o 801, mikä on le. Vaikka tie on lyhyt, vain noin 8 km, se
10787: samalla yhdystie valtatien E4 ja valtatien n:o 19 seudullisten teiden yhdystienä on ratkaisevan
10788: välillä sekä kuuluu samalla osana suunniteltuun merkityksellinen.
10789: seudulliseen tiehen Kalajoki-Ylivieska-Piip- Tien kunnostus olisi kiireellisen tärkeä myös
10790: pola-Kestilä-Vaasa-Puolanka. pienelle vähävaraiselle Piippolan kunnalle, sen
10791: TVH on vahvistanut ko. maantieosuudelle pa- oman elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vuoksi.
10792: rantamissuunnitelman ensi kerran jo 25.11.1983. Kun kunnassa ei ole muitakaan suurempia työ-
10793: Kustannusarvio on vuoden 1984 kustannustason maita, etenkään valtiolla, olisi tärkeätä saada ko.
10794: mukaan 5,5 milj. mk. TVL:n Oulun piirillä olisi työ alkuun jo vuoden 1986 syksyllä.
10795: valmiutta ja halukkuutta ryhtyä parannustöihin,
10796: mutta valtion varojen niukkuuden vuoksi han- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10797: ketta on jouduttu lykkäämään ollen nyt TVL:n nioittaen,
10798: toimenpideohjelmassa vuosille 1989-90.
10799: Maantie on nykyisin kuntonsa vuoksi liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10800: teellisesti vaarallinen ja joudutaan keväisin ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10801: syksyisin asettamaan painorajoitteiseksi (12 t). 31.24.14 2 000 000 markkaa Leskelän-
10802: Maantietä tarvitaan normaaliliikenteen lisäksi Piippolan kk:n maantien n:o 801 paran-
10803: mm. puutavaran kuljetuksiin Pietarsaareen, Ää- tamisen aloittamiseksi Piippolan kunnas-
10804: nekoskelle ja Haapavedelle, turpeen kuljetuksiin sa.
10805:
10806: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10807:
10808: Väinö Raudaskoski Mauno Manninen
10809: Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa
10810: Juhani Alaranta
10811: 1985 vp. 1771
10812:
10813: Raha-asia-aloite n:o 1638
10814:
10815:
10816:
10817:
10818: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puun ener-
10819: giakäyttöä koskevan tutkimuksen toteuttamiseen
10820:
10821:
10822: Eduskunnalle
10823:
10824: Etenkin kasvatus- ja vajaatuonaisissa metsissä koittava metsänhoidollinen, energiakäyttöön so-
10825: on metsänhoidon kannalta välttämätöntä etsiä veltuvan puun jakelua ja kuljetusta koskeva tut-
10826: käyttöä huonolaatuiselle lehtipuulle ja hakkuu- kimus, jonka tavoitteena on puupolttoaineen
10827: tähteille. Nykyiset polttoaineiden hintasuhteet kilpailukyvyn parantaminen ja sitä kautta puun
10828: ovat vaikuttaneet siihen, että polttopuun kilpai- kulutuksen ja metsien hoidon edistäminen.
10829: lukyky on heikentynyt. Puun pohtokäyttöä tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10830: kuitenkin metsänhoidollisista ja työllistämissyistä nioittaen,
10831: voimakkaasti lisätä nykyisestä. Mahdollisuuksia
10832: tähän on kunnallisissa kaukolämpölaitoksissa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10833: metsäteollisuudessa ja maatiloilla. 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10834: Puun energiakäytön lisäämiseksi tulisi varata 5 5 000 000 markkaa puun energiakäyttöä
10835: milj. markan määräraha, jolla toteutetaan Oulun koskevan tutkimuksen toteuttamiseen
10836: läänin alueella puuntuotannon edistämistä tar- Oulun läänissä.
10837:
10838: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
10839:
10840: Väinö Raudaskoski Mauno Manninen
10841: Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa
10842: Juhani Alaranta
10843: 1772 1985 vp.
10844:
10845: Raha-asia-aloite n:o 1639
10846:
10847:
10848:
10849:
10850: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta yksinäisten asunnotto-
10851: mien tukemiseen
10852:
10853:
10854: Eduskunnalle
10855:
10856: Kuluvan vuoden tammi- ja helmikuu olivat minnan toteuttamiseksi ensi vuoden tulo- ja
10857: pahalaatuisen kylmät. Pakkanen surmasi noina menoarvioon ·olisi varattava 1 000 000 markan
10858: kovina päivinä Suomessakin monia ihmisiä. Li- määräraha tilapäissuojan hankkimiseksi kaikille
10859: säksi kymmeniä vammautui ja pienempiasteisia asunnottomille.
10860: paleltumia oli useita satoja. Tämä suomalaiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10861: katastrofiksi sanottu pakkasaalto teki tuhojaan nioittaen,
10862: yksinomaan asunnottomien keskuudessa. Ilman
10863: etsintäpartiotoimintaa heitä olisi paleltunut kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10864: liaaksi kymmeniä ihmisiä. Jotta vastaisuudessa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
10865: vältyttäisiin pakkasmenehtymisiltä, olisi asunnot- 33.32.51 1 000 000 markkaa kå"ytettå·-
10866: tomille huoltojärjestöjen toimesta varattava telt- väksi yksinäisten asunnottomien tukemi-
10867: toja ja huopia talven ajaksi. Tällaisen turvatoi- seen.
10868:
10869: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10870:
10871: Väinö Raudaskoski Mauno Manninen Hannu Kemppainen
10872: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Marjatta Väänänen
10873: 1985 vp. 1773
10874:
10875: Raha-asia-aloite n:o 1640
10876:
10877:
10878:
10879:
10880: Raudaskoski ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta pienyrit-
10881: täjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
10882:
10883:
10884: Eduskunnalle
10885:
10886: Vuodelle 1985 pienynttaJien vuosilomakor- 60 000 markkaa vuodessa. Ottaen huomioon sen,
10887: vauksiin oli käytettävissä varoja 17,9 milj. mk. että yrittäjällä on oltava myös pääomaa liossa,
10888: Korvauksen saamisen ehtona oli 36 400 markan muutenhan hän ei ole yrittäjä sekä hänen raskas
10889: vuositulon alitus valtionverotuksessa ja korvauk- ja pitkä työpäivänsä, tähän asiantilaan olisi saata-
10890: sen suuruus oli 920 mk. Näillä perusteilla kor- va pikaisesti korjausta.
10891: vausta sai noin 20 000 erilaista yrittäjää, autoili-
10892: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10893: joita, kauppiaita, koneurakoitsijoita jne.
10894: nioittaen,
10895: Korvauksen perusteena oleva rajatulo on kui-
10896: tenkin aivan liian alhainen. Se vastaa vuositulona
10897: vain alhaisimpia työeläketuloja, joten huomatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10898: va osa pienyrittäjistä jää ilman korvausta rajatu- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10899: lon alhaisuuden vuoksi. Myös korvauksen suu- 33.57.42 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
10900: ruus on aivan alimitoitettu. Yrittäjä ei juuri pysy pienyrittä;i"en vuoszlomakorvausjärjestel-
10901: yrittäjänä, ellei vuositulo ole vähintään 50 000- män kustannuksiin.
10902:
10903: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10904:
10905: Väinö Raudaskoski Mauno Manninen Hannu Kemppainen
10906: Marjatta Väänänen Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
10907: 1774 1985 vp.
10908:
10909: Raha-asia-aloite n:o 1641
10910:
10911:
10912:
10913:
10914: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
10915: pienten vuokra-asuntojen hankintaan
10916:
10917:
10918: Eduskunnalle
10919:
10920: Pienten vuokra-asuntojen, yksiöiden ja kaksi- pienasuntotuotantoon. Tällainen suuntaus olisi
10921: oiden tuotanto ei ole viime vuosina vastannut myös omiaan laskemaan tyhjänä olevien suurem-
10922: kysyntää. Kysyntä on mieluummin kasvanut pienkin asuntojen vuokratasoa, ja näin ollen
10923: pienten ja halpojen vuokra-asuntojen suuntaan lisätty pienasuntotuotanto olisi laajemminkin
10924: siitä huolimatta, että asumisväljyyttä suositellaan vuokralla asuvien ihmisten edun mukaista.
10925: kansalaisille eräänä perhe-elämää ja yleistä viihty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10926: mistäkin lisäävänä peruselementtinä. Vaikka nioittaen,
10927: näinkin on, siitä huolimatta kysyntä näyttää
10928: kasvavassa määrin kohdistuvan juuri pienten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10929: asuntojen suuntaan. Kun tällaiseen kehitykseen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10930: ei voida osoittaa muuta syytä kuin halvemmat 35.45.32 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
10931: vuokra- ym. asumiskustannukset, tulisi asunto- kunnzlle pienten vuokra-asuntojen han-
10932: tuotantoa välttämättä suunnata runsaampaan kintaan.
10933:
10934: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
10935:
10936: Väinö Raudaskoski Mauno Manninen Hannu Kemppainen
10937: Marjatta Väänänen Tytti Isohookana-Asunmaa Tarja Halonen
10938: Juhani Alaranta
10939: 1985 rd. 1775
10940:
10941: Finansmotion nr 1642
10942:
10943:
10944:
10945:
10946: Rehn m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för redigering av
10947: svenskspråkiga taltidningar för synskadade
10948:
10949:
10950: Tili Riksdagen
10951:
10952: Moment 29.58.50 upptar i statsförslaget un- växande efterfrågan, så allt skäl finns att trygga
10953: derstöd för ordnande av tidningsservice för möjligast mångsidig taltidningsverksamhet också
10954: synskadade. Av anslaget har 280 000 mark reser- på svenska.
10955: verats för redigering av svenskspråkiga taltid- Med anledning av det ovan anförda föreslås
10956: ningar, i och för sig ett litet tillskott tili fjolårets därför vördsamt,
10957: 270 000 mark.
10958: Dessvärre har dock kostnadsstegringen för den- att Riksdagen i statsförslaget för år
10959: na viktiga verksamhet varit betydligt kraftigare 1986 på moment 29.58.50 i tillägg upp-
10960: än förhöjningen om 10 000 mark kan täcka. tar 40 000 mark för redigering av svensk-
10961: Denna utomordentligt viktiga serviceform för språkiga taltidningar för synskadade.
10962: handikappade har dessutom fått en hela tiden
10963:
10964: Helsingfors den 25 september 1985
10965:
10966: Elisabeth Rehn Ole Norrback Boris Renlund
10967: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström
10968: 1776 1985 vp.
10969:
10970: Raha-asia-aloite n:o 1642 Suomennos
10971:
10972:
10973:
10974:
10975: Rehn ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisten
10976: äänilehtien toimittamiseen
10977:
10978:
10979: Eduskunnalle
10980:
10981: Valtion tulo- ja menoarvion momentille muodon kysyntä on sitä paitsi koko ajan kasva-
10982: 29.58.50 on otettu valtionapu sokeain lehtipalve- nut, joten on kaikki syy turvata mahdollisimman
10983: lun järjestämiseen. Tämän momentin kokonais- monipuolinen äänilehtitoiminta myös ruotsin
10984: määrärahasta on 280 000 markkaa tarkoitettu kielellä.
10985: ruotsinkielisten äänilehtien toimittamiseen. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10986: mä merkitsee pientä lisäystä edellisen vuoden nioittavasti,
10987: tulo- ja menoarvioon otettuun määrään, joka oli
10988: 270 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10989: Valitettavasti kyseisen tärkeän toiminnan kus- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10990: tannusten nousu on ollut merkittävästi voimak- 29.58.50 lisäyksenä 40 000 markkaa nä-
10991: kaampaa kuin 10 000 markan korotus voi kattaa. kövammaisille tarkoitettujen ruotsinkie-
10992: Tämän tavattoman tärkeän vammaisten palvelu- listen äänilehtien toimittamiseen.
10993:
10994: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
10995:
10996: Elisabeth Rehn Ole Norrback Boris Renlund
10997: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström
10998: 1985 rd. 1777
10999:
11000: Finansmotion nr 1643
11001:
11002:
11003:
11004:
11005: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för de tvåspråkiga länens
11006: länskonstkommissioner
11007:
11008:
11009: Tili Riksdagen
11010:
11011: Enligt lagen om organisering av konstens främ- befrämja konsten i alla dess olika former, föreslås
11012: jande finns det i varje Iän en konstkommission därför att de tvåspråkiga länen borde få tili
11013: . för främjande av det regionala konstlivet. An- länskonstkommissionernas förfogande ett extra
11014: slaget för samtliga är i statsförslaget för år 1986 anslag om 100 000 mk per Iän.
11015: 14 500 000 mark. Av årets 1985 utdelning fick Med anledning av det ovan anförda föreslås
11016: t.ex. Nyland ca en tiondedel, samtidigt som vördsamt,
11017: länets befolkning utgör ca en fjärdedel av landets
11018: befolkning. Nyland i likhet med Åboland och att Riksdagen i statsförslaget för år
11019: Vasa Iän har dessutom extra kostnader genom det 1986 på moment 29.90.52 upptar ett
11020: berikande tillägg tvåspråkigheten utgör inom tilläggsanslag om 300 000 mark för de
11021: konstlivet. tvåspråkiga länens länskonstk.ommissio-
11022: För att garantera lika villkor för de tvåspråkiga ner.
11023: länens konstkommissioner i deras arbete för att
11024:
11025: Helsingfors den 25 september 1985
11026:
11027: Elisabeth Rehn Boris Renlund Ole Norrback
11028: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström
11029:
11030:
11031:
11032:
11033: 223 428500120H
11034: 1778 1985 vp.
11035:
11036: Raha-asia-aloite n:o 1643 Suomennos
11037:
11038:
11039:
11040:
11041: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kaksikielisten läänien taide-
11042: toimikuntien käytettäväksi
11043:
11044:
11045: Eduskunnalle
11046:
11047: Taiteen edistämisen järjestelyistä annetun lain niiden työssä taiteen kaikkien eri muotojen edis-
11048: mukaan jokaisessa läänissä on taidetoimikunta tämiseksi ehdotamme, että kaksikieliset läänit
11049: alueellisen taide-elämän edistämiseksi. Määrä- saisivat taidetoimikuntiensa käyttöön ylimääräi-
11050: raha kaikkia läänejä varten on vuoden 1986 tulo- sen 100 000 markan määrärahan lääniä kohti.
11051: ja menoarvioesityksessä 14 500 000 markkaa. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11052: Vuoden 1985 jaossa sai esimerkiksi Uusimaa nioittaen,
11053: yhden kymmeneksen, samalla kun läänin väkilu-
11054: ku on noin neljännes koko maan väkiluvusta.
11055: Uudellamaalla, samoin kuin Turunmaalla ja Vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11056: san !äänillä on ylimääräisiä kustannuksia sen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11057: rikastuttavan lisän vuoksi, jota kaksikielisyys mer- 29.90.52 lz"säyksenä 300 000 markan
11058: kitsee taide-elämälle. määrärahan kaksikielisten läänien taide-
11059: Tasavertaisten toimintaedellytysten turvaami- toimikuntien käytettäväksi.
11060: seksi kaksikielisten läänien taidetoimikunnille
11061:
11062: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11063:
11064: Elisabeth Rehn Boris Renlund Ole Norrback
11065: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström
11066: 1985 rd. 1779
11067:
11068: Finansmotion nr 1644
11069:
11070:
11071:
11072:
11073: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för understödjande av
11074: musiklekskolorna i Lovisa, Pojo och Karis
11075:
11076:
11077: Tili Riksdagen
11078:
11079: Musikintresset bland barn och ungdom har verksamma i Ingå och 3 i Karis, barnen är i
11080: vuxit på ett glädjande sätt under de senaste åren, åldern 4-6 år.
11081: och därigenom har man kunnat kanalisera ung- En brist är dock påtaglig, startpengar behövs
11082: domarnas intressen och fritidssysselsätrning på ett för att finansiera verksamheten.
11083: meningsfullt sätt genom musikskoleverksamhet. På grund av det ovanstående föreslås vörd-
11084: lntresset för musik vaknar dock tidigt, och samt,
11085: under en kort tid har man gått in för musik-
11086: lekskolor på olika håll i Nyland. Bl.a. har i Östra att Riksdagen i statsförslaget för år
11087: Nyland startats en lekskola belägen i Lovisa, och 1986 på moment 29.90.52 måtte uppta
11088: även i Karis och Pojo har man gått in för denna ett anslag om 75 000 mark som startbi-
11089: verksamhet. T.ex. den skola som startade i Karis drag för musiklekskolorna i Lovisa, Pojo
11090: hösten 1985 har 41 elever fördelade i 2 grupper och Karis.
11091:
11092:
11093: Helsingfors den 24 september 1985
11094:
11095: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström
11096: 1780 1985 vp.
11097:
11098: Raha-asia-aloite n:o 1644 Suomennos
11099:
11100:
11101:
11102:
11103: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikkileikkikoulujen toi-
11104: minnan tukemiseen Loviisassa, Pohjassa ja Karjaalla
11105:
11106:
11107: Eduskunnalle
11108:
11109: Lasten ja nuorten musiikinharrastus on viime toimivassa ryhmässä. Lapset ovat 4-6 vuoden
11110: vuosina lisääntynyt ilahduttavasti, ja musiikki- ikäisiä.
11111: koulutoiminnan kautta on nuorison harrastus- ja Kouriintuntuvana puutteena on toiminnan ra-
11112: vapaa-ajantoimintaa voitu kanavoida mielekkääl- hoittamiseen tarvittavien käynnistysvarojen va-
11113: lä tavalla. Jaus.
11114: Kiinnostus musiikkia kohtaan herää varhain, ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11115: lyhyen ajan kuluessa onkin eri puolille Uutta- nioittaen,
11116: maata perustettu musiikkileikkikouluja. Muun
11117: muassa itäisellä Uudellamaalla on perustettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11118: leikkikoulu Loviisaan, ja tämä toiminta on aloitet- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11119: tu myös Karjaalla ja Pohjassa. Esimerkiksi Kar- 29.90.52 75 000 markan määrärahan
11120: jaalla syksyllä 1985 aloittaneessa koulussa on 41 käynnistysavustukseksi Loviisan, Pohjan
11121: oppilasta kahdessa Inkoossa ja kolmessa Karjaalla ja Karjaan musiikkzlezkkzkouluille.
11122:
11123: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 198 5
11124:
11125: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström
11126: 1985 rd. 1781
11127:
11128: Finansmotion nr 1645
11129:
11130:
11131:
11132:
11133: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag som understöd för Brages
11134: musikskola
11135:
11136:
11137: Till Riksdagen
11138:
11139: Brages musikskola inledde sin verksamhet Ekonomin baserar sig i dag på understöd från
11140: 1.10.1981 som första och tillsvidare enda svenska stat, kommun, och Stiftelsen Pro Juventute No-
11141: musikskola i Helsingfors. Administrativt fungerar stra, samt givetvis terminsavgifter. En ansträngd
11142: musikskolan inom föreningen Brage som en ekonomi visar i dag ett underskott om ca 45 000
11143: sektion med direktion. Skolan började med 53 mark, vilket berott på att statens understöd inte
11144: elever, i dag finns 108 elever i musikskolan och höjts i samma takt som kostnadsstegringen visat.
11145: ca 50 barn i musiklekskolan. Skolan hade för år 1985 budgeterat ett stöd om
11146: 90 000 mark för statens del, men gavs 50 000
11147: Personalen består av 22 lärare, varav rektor och
11148: mark.
11149: två lärare är fast anställda, de övriga är timlärare.
11150: För att hjälpa upp situationen vore därför ett
11151: Undervisningen försiggår dels i musikskolans eg-
11152: extra stöd om 40 000 mark behövligt i detta
11153: na utrymmen vid Kaserngatan 28, dels i hyrda
11154: skede.
11155: lokaliteter runt i staden.
11156: Med anledning av det ovan anförda föreslås
11157: Uppbyggandet av verksamheten har skett därför vördsamt,
11158: etappvis med inriktning på hög kvalitet och
11159: undervisningsnivå. Skolan som följer skolstyrel- att Riksdagen i statsförslaget för år
11160: sens direktiv beträffande undervisning i mu- 1986 på moment 29.90.52 upptar 40 000
11161: sikskolor hoppas i en snar framtid komma i mark som verksamhetsbidrag åt Brages
11162: åtnjutande av lagstadgat statsunderstöd. musikskola.
11163:
11164: Helsingfors den 25 september 1985
11165:
11166: Elisabeth Rehn Ole Norrback Boris Renlund
11167: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström
11168: 1782 1985 vp.
11169:
11170: Raha-asia-aloite n:o 1645 Suomennos
11171:
11172:
11173:
11174:
11175: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Brages musikskola -nimisen
11176: musiikkikoulun toiminnan tukemiseen
11177:
11178:
11179: Eduskunnalle
11180:
11181: Brages musikskola -mmmen musiikkikoulu Talous perustuu valtion, kunnan ja Pro Juven-
11182: aloitti toimintansa 1.10.1981 ensimmäisenä ja tute Nostra -säätiön tukeen sekä luonnollisesti
11183: toistaiseksi ainoana ruotsinkielisenä musiikkikou- lukukausimaksuihin. Koulun rasittunut talous
11184: luna Helsingissä. Hallinnollisesti musiikkikoulu osoittaa tällä hetkellä noin 45 000 markan alijää-
11185: toimii jaostona Brage-yhdistyksen puitteissa ja mää, joka on seurannut siitä, ettei valtion tukea
11186: sillä on oma johtokunta. Koulun aloittaessa sillä ole korotettu kustannusten nousun tahdissa.
11187: oli 53 oppilasta, tällä hetkellä 108 oppilasta käy Koulu oli vuodelle 1985 budjetoinut 90 000
11188: musiikkikoulua ja noin 50 lasta musiikkileikki- markan valtionavustuksen, mutta sai 50 000 mk.
11189: koulua.
11190: Henkilökunta käsittää 22 opettajaa, joista reh- Tilanteen helpottamiseksi tarvittaisiin tässä
11191: tori ja kaksi opettajaa ovat kiinteästi palkattuja. vaiheessa 40 000 markan ylimääräinen tuki.
11192: Muut ovat tuntiopettajia. Opetus tapahtuu osit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11193: tain musiikkikoulun omissa tiloissa Kasarminkatu nioittavasti,
11194: 28:ssa, osittain vuokratiloissa eri puolilla kaupun-
11195: kia.
11196: Toiminnan laajentaminen on tapahtunut as- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11197: teittain tähdäten korkeaan laatuun ja opetusta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11198: soon. Koulu noudattaa kouluhallituksen musiik- 29.90.52 40 000 markkaa toiminta-avus-
11199: kikoulujen opetusohjelmaa ja toivoo lähitulevai- tuksena Brages musikskola -nimiselle mu-
11200: suudessa saavansa lakimääräistä valtionapua. szikkikoululle.
11201:
11202: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11203:
11204: Elisabeth Rehn Ole Norrback Boris Renlund
11205: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström
11206: 1985 rd. 1783
11207:
11208: Finansmotion nr 1646
11209:
11210:
11211:
11212:
11213: Rehn m.fl.: Om anvisande- av anslag för en undersökning av
11214: kulturhistoriskt värdefulla miljöer i Västra och Östra Nyland
11215:
11216:
11217: Tili Riksdagen
11218:
11219: Områdena inom både Västra och Östra Ny- Utredningen förutsätter kartläggning av områ-
11220: lands regionplansförbund hör tili vårt lands kul- dets historia, bebyggda miljö och kulturland-
11221: turhistoriskt mest betydande och rika områden. skap, vilket förutsätter arbete i tre delar, nämli-
11222: Därför är en kulturhistorisk inventering inom gen arkiv- och litteraturundersökning, fältarbete
11223: området en både givande och viktig uppgift. och uppgörande av undersökningsrapport.
11224: Huvudmålsättningen för dylika inventeringar För Västra Nylands regionplansförbunds områ-
11225: är att sammanställa en förteckning av i bygg- den finns en rätt långt utvecklad planering för en
11226: nadshänseende värdefulla kulturmiljöer, bebygg- dylik inventering, synnerligen viktigt vore att
11227: da helheter, byggnader och konstruktioner som även områdena inom Östra Nylands region-
11228: har regional betydelse. Objekten bör givetvis plansförbund kunde inventeras.
11229: väljas på så objektiva och historiskt, byggnadshis- Med anledning av det ovan anförda föreslås
11230: toriskt och landskapsmässigt hållbara grunder vördsamt,
11231: som möjligt.
11232: Förteckningen skall i första hand betjäna att Riksdagen i statsförslaget för år
11233: markanvändningsplaneringen på dess olika ni- 1986 på moment 29.94.21 upptar ett
11234: våer, men också kommunerna och dess enskilda anslag om 100 000 mark att användas för
11235: invånare som önskar ökad kunskap och förståelse en undersökning av kulturhistoriskt vär-
11236: för miljöns utveckling. Förteckningen kan utgöra defulla miljöer i Västra och Östra Ny-
11237: ett slags kulrurguide för allmänheten. land.
11238:
11239: Helsingfors den 25 september 1985
11240:
11241: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström
11242: 1784 1985 vp.
11243:
11244: Raha-asia-aloite n:o 1646 Suomennos
11245:
11246:
11247:
11248:
11249: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuuriympäristöjen tutki-
11250: miseen Länsi- ja Itä-Uudellamaalla
11251:
11252:
11253: Eduskunnalle
11254:
11255: Sekä Länsi- että Itä-Uudenmaan seutukaava- Selvitys edellyttää alueen historian, rakennet-
11256: liittojen alueet kuuluvat maamme kulttuurihisto- tujen ympäristöjen ja kulttuurimaisemien kar-
11257: riallisesti tärkeimpiin ja rikkaimpiin alueisiin. toittamista, mikä vaatii kolmivaiheista työskente-
11258: Siksi alueen kulttuurihistoriallinen inventointi on lyä, nimittäin arkisto- ja kirjallisuustutkimusta,
11259: sekä antoisa että tärkeä tehtävä. kenttätyötä ja tutkimusraportin laatimista.
11260: Länsi-Uudenmaan seutukaavaliiton alueen
11261: Kyseisen kaltaisten inventointien päätarkoitus
11262: osalta on olemassa melko pitkälle viety suunnitel-
11263: on luettelon kokoaminen rakennusten kannalta
11264: ma edellä tarkoitetun inventoinnin toteuttami-
11265: arvokkaista kulttuuriympäristöistä, rakennetuista
11266: sesta. Erityisen tärkeää olisi, että myös Itä-
11267: kokonaisuuksista, rakennuksista ja rakennelmis-
11268: Uudenmaan Seutukaavaliiton alueet voitaisiin in-
11269: ta, joilla on alueellista merkitystä. Kohteet on
11270: ventoida.
11271: luonnollisesti valittava niin objektiivisin ja histo-
11272: Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11273: riallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemalli-
11274: nioittaen,
11275: sesti kestävin perustein kuin mahdollista.
11276: Luettelo palvelisi ensi sijassa maankäytön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11277: suunnittelua sen eri tasoilla, mutta myös kuntia 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11278: ja niiden yksittäisiä asukkaita, jotka toivovat lisää 29.94.21 JOO 000 markan määrärahan
11279: tietoa ja ymmärtämystä ympäristön kehittymises- käytettävå'lm' Lå'nsi- ja Itä-Uudenmaan
11280: tä. Luettelo voi toimia eräänlaisena kulttuuriop- historiallisesti arvokkaiden kulttuuriym-
11281: paana yleisölle. päristöjen tutkimiseen.
11282:
11283: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11284:
11285: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström
11286: 1985 rd. 1785
11287:
11288: Finansmotion nr 1647
11289:
11290:
11291:
11292:
11293: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för en undersökning om
11294: utvecklande av fisketurismen i Karis
11295:
11296:
11297: Till Riksdagen
11298:
11299: Inom Karisnejden finns synnerlig aktivitet för En nystartad förening, Karisnejdens turism-
11300: att på olika sätt främja och utveckla turismverk- och kongressförening r.f. har visat synnerligt
11301: samheten. Ett område av turismen som väckt intresse för att i positiv mening undersöka möj-
11302: intresse är fisketurismen, varvid man ansett att ligheterna för utvecklande av fisketurismen i
11303: framförallt de möjligheter Svartån erbjuder bor- Karis.
11304: de tas till vara. Bl.a. ur jord- och skogsbruksmi- Med stöd av det ovan anförda föreslås vörd-
11305: nisteriets promemoria 198 5/7 framgår att Svartån samt,
11306: vad vattentyp och andra naturförutsättningar
11307: beträffar har en god utvecklingspotential för fiske att Riksdagen i statsförslaget för år
11308: av vandringsfisk, såsom lax och öring. Detta 1986 på moment 30.40.23 måtte uppta
11309: fLirutsätter en restaurering av ån för vandringsfisk ett anslag om 15 000 mark för bekostan-
11310: med bl. a. fisketrappor. de av en undersökning om utvecklande
11311: av fisketurismen i Karis.
11312:
11313: Helsingfors den 25 september 1985
11314:
11315: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström
11316:
11317:
11318:
11319:
11320: 224 428500120H
11321: 1786 1985 vp.
11322:
11323: Raha-asia-aloite n:o 1647 Suomennos
11324:
11325:
11326:
11327:
11328: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastusmatkailun kehittämi-
11329: sen tutkimiseen Karjaalla
11330:
11331:
11332: Eduskunnalle
11333:
11334: Karjaan seudulla on huomattavaa aktiivisuutta Vastaperustettu yhdistys, Karisnejdens turism-
11335: matkailun edistämiseen ja kehittämiseen eri ta- och kongressförening r.f., on osoittanut erityistä
11336: voin. Eräs kiinnostusta herättänyt matkailun alue kiinnostusta tutkia myönteisessä tarkoituksessa
11337: on kalastusmatkailu, jonka osalta on katsottu, mahdollisuudet kalastusmatkailun kehittämiseen
11338: että ennen kaikkea Karjaanjoen tarjoamat mah- Karjaalla.
11339: dollisuudet olisi hyödynnettävä. Muun muassa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11340: maa- ja metsätalousministeriön muistiosta 198 51 nioittaen,
11341: 7 ilmenee, että mitä vesityyppiin ja muihin
11342: luonnonedellytyksiin tulee, Karjaanjoella on hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11343: vät kehitysmahdollisuudet vaelluskalan, kuten 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11344: lohen ja taimenen kalastuksessa. Tämä edellyttää 30.40.23 15 000 markan miilirärahan
11345: joen kunnostamista vaelluskaloja varten muun Karjaan kalastusmatkailun kehittämistä
11346: muassa kalaportaita rakentamalla. koskevan tutkimuksen rahoittamiseen.
11347:
11348: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11349:
11350: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström
11351: 1985 rd. 1787
11352:
11353: Finansmotion nr 1648
11354:
11355:
11356:
11357:
11358: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en företags-
11359: forskare vid Karis industribyrå
11360:
11361:
11362: Tili Riksdagen
11363:
11364: Efter mångåriga strävanden från riksdagsmän, mark i månaden. Med en sådan lön får man
11365: ministerium, kommunala beslutsfattare och gi- dessvärre inte en person som kan uppfylla nöd-
11366: vetvis företagarkretsar har i statsförslaget för år vändiga kvalifikationer. På grund av ovanstående
11367: 1986 upptagits i handels- och industriministeriets anser man det därför nödvändigt att löneklassen
11368: huvudklass anslag för grundande av en lokalbyrå borde vara minst S 21 för att vara realistisk, och
11369: i Karis underlydande Nylands industridistrikt. som motsvarar lönen i andra industribyråer.
11370: Detta är allt gott och väl, men det viktiga är Med anledning av det ovan anförda föreslås
11371: också att denna byrå kan fungera med goda vördsamt,
11372: personresurser. I Karis har man utgått från att
11373: den person som fungerar som ledande företags-
11374: forskare måste fullständigt behärska både svenska att Riksdagen i statsforslaget för år
11375: och finska med tanke på de västnyländska kom- 1986 på moment 32.02.01 upptar ytterli-
11376: munernas språkförhållanden, förutom givetvis gare 40 000 mark /ör avlönande av en
11377: övrig för tjänsten lämplig kompetens. ledande företagsforskare i löneklass S 21
11378: I statsförslaget har man utgått från en tjänst vid Karis industribyrå.
11379: med A 18 löneklass, vilket innebär ca 5 500
11380:
11381: Helsingfors den 25 september 1985
11382:
11383: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström
11384: 1788 1985 vp.
11385:
11386: Raha-asia-aloite n:o 1648 Suomennos
11387:
11388:
11389:
11390:
11391: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta yritystutkijan palkkaamiseen
11392: Karjaan teollisuustoimistoon
11393:
11394:
11395: Eduskunnalle
11396:
11397: Kansanedustajien, m1mstenon, kunnallisten 5 500 markan kuukausipalkkaa. Tuollaisella pal-
11398: päättäjien ja tietenkin yrittäjätahojen monivuo- kalla ei ole mahdollista saada välttämättömät
11399: tisten ponnistelujen jälkeen on vuoden 1986 edellytykset täyttävää henkilöä. Edellä sanotun
11400: tulo- ja menoarvioesitykseen otettu kauppa- ja perusteella on siksi tarpeen, että palkkaluokka on
11401: teollisuusministeriön pääluokkaan määrärahat vähintään S 21, jotta se olisi realistinen, ja joka
11402: Uudenmaan läänin teollisuuspiirin alaisen pai- myös vastaa muiden teollisuustoimistojen palk-
11403: kallistoimiston perustamiseksi Karjaalle. Tämä koja.
11404: on tietenkin hyvä asia, mutta tärkeää olisi, että Edellä sanotun johdosta ehdotamme kunnioit-
11405: tällä toimistolla olisi hyvät henkilöstövoimavarat. taen,
11406: Karjaalla on lähdetty siitä, että henkilön, joka
11407: toimisi johtavana yritystutkijana, tulee länsiuus-
11408: maalaisten kuntien kieliolot huomioon ottaen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11409: hallita täydellisesti sekä ruotsin että suomen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11410: kieli, minkä lisäksi tällä tietenkin tulee olla muu 32.02.01 lisäyksenä 40 000 markkaa joh-
11411: virkaan tarvittava pätevyys. tavan yritystutkijan (S 21) palkkaamiseksi
11412: Tulo- ja menoarvioesityksessä on lähdetty palk- Karjaan teol/isuustoimistoon.
11413: kaluokan A 18 toimesta, mikä merkitsee noin
11414:
11415: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11416:
11417: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström
11418: 1985 rd. 1789
11419:
11420: Finansmotion nr 1649
11421:
11422:
11423:
11424:
11425: Rehn m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för stödjande av
11426: avfalishanteringen i skärgården
11427:
11428:
11429: Tili Riksdagen
11430:
11431: Håll Skärgården Ren r.f. har gjort ett banbry- Trots att statsmakten fulit insett det värdefulia
11432: tande arbete för att dels putsa upp skärgården, arbete organisationen utför, har detta inte riktigt
11433: dels genom målmedveten information påverka kommit tili synes i anslagsfördelningen, som
11434: människors attityder så att en klart ·positivare t.ex. i år föreslagits öka med endast 10 000 mark
11435: instälining tili ansvaret för en ren miljö finns i tili 350 000 mark.
11436: dag bland skärgårdens nyttjare, båtfarare och Med tanke på kostnadsstegringen på alit det
11437: andra som idkar friluftsliv i skärgården. materia! och arbete upprätthåliandet av verksam-
11438: Organisationen har som en nyhet utsträckt sin heten förutsätter, föreslås vördsamt,
11439: verksamhet också tili Insjö-Finland, där servicen
11440: främst är riktad tili båtfararna. att Riksdagen i statsförslaget för år
11441: Organisationen upprätthåller ett nät av verk- 1986 på moment 35.13.61 upptar ett
11442: samhetspunkter med både rosk- och glasinsam- tillägg om 15 0 000 mark att användas för
11443: ling, torrklosetter och andra servicebyggnader. stödjande av avfallshanteringen i skärgår-
11444: Men framföralit satsar organisationen starkt på den genom Håll Skärgården Ren r.f
11445: attitydfostran hos de som utnyttjar vår unika samt att i vissa foll även kommuner
11446: skärgårdsnatur, och ali t detta kostar givetvis. kunde bli delaktiga av momentets anslag.
11447:
11448: Helsingfors den 25 september 1985
11449:
11450: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
11451: Gunnar Jansson Pähr-Einar Hellström Ole Norrback
11452: Håkan Malm
11453: 1790 1985 vp.
11454:
11455: Raha-asia-aloite n:o 1649 Suomennos
11456:
11457:
11458:
11459:
11460: Rehn ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta saaristoalueiden
11461: jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen
11462:
11463:
11464: Eduskunnalle
11465:
11466: Håll Skärgården Ren r.f. -niminen yhdistys on Vaikka valtiovalta on taysm tiedostanut, että
11467: tehnyt uraauurtavaa työtä osittain saariston puh- järjestö tekee arvokasta työtä, ei tämä ole oikein
11468: distamiseksi, osittain vaikuttaakseen määrätietoi- ilmennyt määrärahojen myöntämisessä, jota esi-
11469: sella tiedotustoiminnalla ihmisten asenteisiin si- merkiksi tänä vuonna on ehdotettu nostettavaksi
11470: ten, että nykyisin saariston käyttäjät, veneellä vain 10 000 markalla 350 000 markkaan.
11471: liikkujat ja muut saaristossa vapaa-aikaansa viet- Ajatellen kaiken järjestön toiminnan ylläpitä-
11472: tävät suhtautuvat aikaisempaa selvästi myöntei- misen edellyttämän materiaalin ja työn kustan-
11473: semmin vastuuseensa puhtaasta elinympäristöstä. nusten kohoamista ehdotamme kunnioittaen,
11474: Järjestö on nyt laajentanut toimintaansa myös
11475: Järvi-Suomeen, jossa sen palvelut on suunnattu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11476: lähinnä veneilijöille. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11477: Järjestö ylläpitää toimintapisteiden verkostoa, 35.13. 61 lisäyksenä· 150 000 markkaa
11478: joka käsittää sekä roskien- ja lasinkeräystä, kuiva- käytettäväksi saariston jätehuollon tuke-
11479: käymäläitä että muita huoltorakennelmia. miseen Håll Skärgården Ren r.f -nimisen
11480: Ennen kaikkea järjestö kuitenkin suuntautuu yhdistyksen kautta sekä tietyissä tapauk-
11481: asennekasvatukseen ainutlaatuisen saaristoympä- sissa myöntämällä momentin määrärahaa
11482: ristömme hyödyntäjien keskuudessa, ja kaikki myös kunnille.
11483: tämä luonnollisesti maksaa.
11484:
11485: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11486:
11487: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
11488: Gunnar Jansson Pähr-Einar Hellström Ole Norrback
11489: Håkan Malm
11490: 1985 rd. 1791
11491:
11492: Finansmotion nr 1650
11493:
11494:
11495:
11496:
11497: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av en
11498: patrulibåt och en snöskoter tili gränsbevakningsväsendet
11499:
11500:
11501: Tili Riksdagen
11502:
11503: Tili gränsbevakningsinstitutionens skyldigheter För tilifäliet förfogar man över 23 st, behovet är
11504: hör sjöräddningstjänster (L 628/82). dock ytterligare 14 st tili.
11505: Tili sjöbevakningens båtutrustning hör kust- Både patrulibåtarnas och snöskotrarnas grad av
11506: bevakningsbåtar, patrulibåtar samt skilda hjälp- inhemsk tiliverkning är stor, eftersom de är
11507: båtar. Patrulibåtarna används mest av sjöbevak- införskaffade av inhemska tiliverkare. På basis av
11508: ningen, i användning är 33 båtar varav 6 st är ur det ovan anförda föreslår vi vördsamt
11509: säkerhetsaspekter sett dåliga och avskrivs som
11510: slutanvända. Totalt sett är behovet 43 båtar. att Riksdagen i statsförslaget för år
11511: Sjöbevakningen önskar att de avskrivna båtar- 1986 på momentet 26.90.70 upptar
11512: na ersätts med nya. 1 750 000 mark för en patrullbåt och en
11513: På sjöbevakningsstationerna finns också snö- snöskoter tzll gränsbevakningsväsendet,
11514: skotrar som används som transportmedel på is. för förbättrande av räddningstjänster.
11515:
11516: Helsingfors den 25 september 1985
11517:
11518: Boris Renlund Gunnar Jansson Ole Norrback
11519: Håkan Nordman Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
11520: Henrik Westerlund
11521: 1792 1985 vp.
11522:
11523: Raha-asia-aloite n:o 1650 Suomennos
11524:
11525:
11526:
11527:
11528: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta partioveneen ja moottori-
11529: kelkan hankkimiseksi rajavartiolaitokselle
11530:
11531:
11532: Eduskunnalle
11533:
11534: Meripelastuspalvelut kuuluvat rajavartiolaitok- kellä hallinnassa on yli 23 kappaletta, mutta
11535: sen tehtäviin (L 628/82). tarvittaisiin vielä 14 kappaletta lisää.
11536: Merivartioston venevarustukseen kuuluu ran- Sekä partioveneiden että moottorikeikkojen
11537: nikkovartiolaivoja, partioveneitä sekä erillisiä kotimaisuusaste on korkea, koska ne hankitaan
11538: apuveneitä. Eniten merivartiosto käyttää partio- kotimaisilta valmistajilta.
11539: veneitä. Käytössä on 33 venettä, joista kuutta Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11540: pidetään turvallisuusnäkökohtien vuoksi huonoi- nioittaen,
11541: na ja kuvataan loppuunkäytetyiksi. Kaikkiaan
11542: tarve on 45 venettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11543: 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11544: Merivartiosto toivoo, että käytöstä poistetut 26.90. 70 1 750 000 markkaa yhden par-
11545: veneet korvataan uusilla. tioveneen ja yhden moottorikelkan hank-
11546: Merivartioasemilla on myös moottorikelkkoja, kimiseksi rajavartiolaitokselle pelastuspal-
11547: joita käytetään kulkuvälineinä jäällä. Tällä het- velujen parantamiseksi.
11548:
11549: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11550:
11551: Boris Renlund Gunnar Jansson Ole Norrback
11552: Håkan Nordman Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
11553: Henrik Westerlund
11554: 1985 rd. 1793
11555:
11556: Finansmotion nr 1651
11557:
11558:
11559:
11560:
11561: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av gummi-
11562: båtar och sjöräddningsdräkter tili gränsbevakningsväsendet
11563:
11564:
11565: Tili Riksdagen
11566:
11567: Tili gränsbevakninginstitutionens skyldigheter ning bör förnyas med jämna mellanrum eftersom
11568: hör sjöräddningstjänster, sörjande för plane- den slits och föråldras.
11569: ringen, ledningen och övervakningen av sjörädd- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11570: ningstjänsterna samt att koordinera verksam- samt,
11571: heten för de som deltar i sjöräddningstjänsten
11572: (L628/82).
11573: Sjöbevakningens båtpatruller som sköter sjö- att Riksdagen i statsförslaget för år
11574: räddningsuppgifterna är tvungna att arbeta med 1986 på moment 26.90. 70 upptar
11575: bristfällig räddningsutrustning pga att anskaff- 200 000 mark för gummzbåtar och sjö-
11576: ningsprogrammet för utrustningen ej förverkli- räddningsdräkter tili gränsbevakningsvä-
11577: gats. sendet /ör förbättrande av sjöräddnings-
11578: De mest angelägna anskaffningarna är gummi- verksamheten.
11579: båtar och räddningsdräkter. Ifrågavarande utrust-
11580:
11581: Helsingfors den 25 september 1985
11582:
11583: Boris Renlund Gunnar Jansson Ole Norrback
11584: Håkan Nordman Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
11585: Henrik Westerlund
11586:
11587:
11588:
11589:
11590: 225 428500120H
11591: 1794 1985 vp.
11592:
11593: Raha-asia-aloite n:o 1651 Suomennos
11594:
11595:
11596:
11597:
11598: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta kumiveneiden ja meripe-
11599: lastuspukujen hankkimiseen rajavartiolaitokselle
11600:
11601:
11602: Eduskunnalle
11603:
11604: Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluvat meripe- sittava tasaisin väliajoin, koska se kuluu ja vanhe-
11605: lastuspalvelut, huolehtiminen meripelastuspalve- nee.
11606: lun suunnittelusta, johtamisesta ja valvonnasta
11607: sekä meripelastuspalveluun osallistuvien viran- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11608: omaisten ja yhteisöjen toiminnan yhteensovitta- nioittaen,
11609: minen (L 628/82).
11610: Meripelastustehtävistä huolehtivien rannikko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11611: vartioston venepartioiden on pakko toimia puut- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11612: teellisella pelastusvälineistöllä johtuen siitä, ettei 26. 90. 70 200 000 markkaa kumivenei-
11613: varustuksen hankintaohjelma ole toteutunut. den ja menpelastuspukujen hankkimi-
11614: Välttämättömimmät hankinnat ovat kumive- seen rajavartiolaitokselle menpelastustoi-
11615: neet ja pelastuspuvut. Kyseinen varustus on uu- minnan parantamiseksi.
11616:
11617: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11618:
11619: Boris Renlund Gunnar Jansson Ole Norrback
11620: Håkan Nordman Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
11621: Henrik Westerlund
11622: 1985 rd. 1795
11623:
11624: Finansmotion nr 1652
11625:
11626:
11627:
11628:
11629: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för Öja hornorkes-
11630: ter i Karleby
11631:
11632:
11633: Tili Riksdagen
11634:
11635: Öja hornorkester är en förening som verkat i klarinetter och trumpeter för att underlätta ny-
11636: drygt 60 år. Hornorkestern har en livlig verksam- rekryteringen tili hornorkestern.
11637: het och uppträder ofta på olika festtillfällen. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11638: Som alla andra motsvarande orkestrar har de samt,
11639: svårt att skaffa tillräckligt med instrument åt sina
11640: medlemmar. Detta gäller i synnerhet nya unga att Rtksdagen i statsförslaget för år
11641: medlemmar som inte har råd i första hand att 1986 på moment 29.90.52 upptar 15 000
11642: skaffa sig ett eget instrument. Därför borde mark för inköp av instrument för Öja
11643: hornorkestern ha möjlighet att inköpa ett antal hornorkester i Karleby.
11644:
11645: Helsingfors den 25 september 1985
11646:
11647: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Nordman
11648: Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
11649: 1796 1985 vp.
11650:
11651: Raha-asia-aloite n:o 1652 Suomennos
11652:
11653:
11654:
11655:
11656: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Öjan torvisoittokunnan
11657: toiminnan tukemiseen Kokkolassa
11658:
11659:
11660: Eduskunnalle
11661:
11662: Öjan torvisoittokunta (Öja hornorkester) on klarinetteja ja trumpetteja uusien jäsenten saan-
11663: yhdistys, joka on toiminut yli 60 vuoden ajan. nin helpottamiseksi.
11664: Torvisoittokunnan toiminta on vilkasta, ja se Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11665: esiintyy usein erilaisissa juhlatapahtumissa. Ku- nioittaen,
11666: ten muiden vastaavien soittokuntien, on sen
11667: vaikea hankkia kylliksi soittimia jäsenilleen. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11668: mä koskee erityisesti nuoria jäseniä, joilla ei ole 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11669: edes varaa hankkia omaa soitinta. Siksi torvisoit- 29.90.52 15 000 markkaa soittimien osta-
11670: tokunnan tulisi olla mahdollista ostaa joitakin miseksi Öjan torvisoittokunnalle (Öja
11671: hornorkester) Kokkolassa.
11672:
11673: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11674:
11675: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Nordman
11676: Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
11677: 1985 rd. 1797
11678:
11679: Finansmotion nr 1653
11680:
11681:
11682:
11683:
11684: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för en
11685: teatersekreterare vid Svenska Österbottens Ungdomsförbund rf.
11686:
11687:
11688: Tili Riksdagen
11689:
11690: Finlands Svenska Ungdomsförbund rf (FSU) större projekt för finlandssvensk dramatik (Fl-
11691: bedriver en amatörteaterverksamhet som täcker ORA). Mönstringen har redan en gång tidigare
11692: hela Svenskfinland. uppskjutits bland annat på grund av att man
11693: För att verksamheten skali kunna bedrivas saknat en person i landskapsförbundet som kun-
11694: effektivt ute i de olika landskapen behövs det de sköta arrangemangen.
11695: personer som känner tili de lokala förhåliandena För att förhindra dylika konsekvenser och för
11696: och behoven. att kunna fortsätta med amatörteaterverksamhe-
11697: Problemet är särskilt akut i Österbotten där ten är det ytterst viktigt att Svenska Österbottens
11698: Svenska Österbottens Ungdomsförbund rf inte Ungdomsförbund rf garanteras resurser för att
11699: kunnat anstälia en teatersekreterare tili följd av med det snaraste anstälia en teatersekreterare.
11700: knappa statsanslag. Därför har man varit tvungen På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11701: att sköta en stor del av teaterverksamheten från samt,
11702: centralkansliet i Helsingfors. Det har lett tili att
11703: informationen blivit lidande såväl när det gälier att Riksdagen i statsförslaget för år
11704: den regionala som den nationelia verksamheten. 1986 på moment 29.90.52 upptar 60 000
11705: Finlands Svenska Ungdomsförbund kommer mark såsom understöd för anställande av
11706: att ordna en stor teatermönstring i Vasa i april en teatersekreterare vid Svenska Österbot-
11707: 1986. Mönstringen utgör en avslutning på ett tens Ungdomsförbund rf
11708:
11709: Helsingfors den 25 september 1985
11710:
11711: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Nordman
11712: Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
11713: 1798 1985 vp.
11714:
11715: Raha-asia-aloite n:o 1653 Suomennos
11716:
11717:
11718:
11719:
11720: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Svenska Ös-
11721: terbottens Ungdomsförbund rf. -nimiselle järjestölle käytettäväk-
11722: si teatterisihteerin palkkaamiseen
11723:
11724:
11725: Eduskunnalle
11726:
11727: Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f. -järjes- suuremmalle hankkeelle (FIDRA). Katselmusta
11728: tö (FSU) harjoittaa koko ruotsinkielisen Suomen on jo kerran lykätty muun muassa sen vuoksi,
11729: kattavaa harrastajateatteritoimintaa. ettei maakunnallisella järjestöllä ole ollut toimi-
11730: Jotta toimintaa voitaisiin harjoittaa tehokkaasti henkilöä, joka olisi huolehtinut järjestelyistä.
11731: eri maakunnissa, tarvitaan henkilökuntaa, joka Samanlaisten seurausten estämiseksi ja harras-
11732: tuntee paikalliset olot ja tarpeet. tajateatterin jatkuvuuden turvaamiseksi on ää-
11733: Ongelma on erityisen ilmeinen Pohjanmaalla, rimmäisen tärkeää, että Svenska Österbottens
11734: missä Svenska Österbottens Ungdomsförbund Ungdomsförbund r.f. -järjestölle turvataan voi-
11735: r.f. -niminen järjestö, joka on yksi FSU:n maa- mavarat teatterisihteerin palkkaamiseen mahdol-
11736: kunnallisista järjestöistä, ei ole niukkojen valti- lisimman pian.
11737: onapumäärärahojen vuoksi voinut palkata teatte- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11738: risihteeriä. Siksi on suuri osa teatteritoiminnasta
11739: ollut pakko hoitaa Helsingin keskustoimistosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11740: Tilanne on johtanut informaation kärsimiseen 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
11741: sekä paikallisen että valtakunnallisen toiminnan 29.90.52 60 000 markkaa avustuksena
11742: osalta. Svenska Österbottens Ungdoms/örbund
11743: FSU aikoo järjestää suuren teatterikatselmuk- r.f -nimiselle järjestölle kiiytettå'vå'ksi
11744: sen Vaasassa huhtikuussa 1986. Katselmus muo- teatten'sihteerin palkkaamiseen.
11745: dostaa päätöksen suomenruotsalaisen teatterin
11746:
11747: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11748:
11749: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Nordman
11750: Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
11751: 1985 rd. 1799
11752:
11753: Finansmotion nr 1654
11754:
11755:
11756:
11757:
11758: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för
11759: Laestadianernas fridföreningars förbund rf.
11760:
11761:
11762: Tili Riksdagen
11763:
11764: Laestadianernas fridföreningars förbund rf. be- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11765: står av åtta föreningar från Vasa i söder till samt,
11766: Karleby i norr. Verksamheten är livlig och särskilt
11767: under sommartid samlas man tili storsamlingar. att Riksdagen i statsförslaget för år
11768: Vid dessa tillfällen är man beroende bl.a. av 1986 upptar 25 000 mark såsom under-
11769: goda högtalaranläggningar för att klara av arran- stöd /ör Laestadianernas fn"dföreningars
11770: gemangen ute i det fria. förbund rf.
11771:
11772: Helsingfors den 25 september 1985
11773:
11774: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Nordman
11775: Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
11776: 1800 1985 vp.
11777:
11778: Raha-asia-aloite n:o 1654 Suomennos
11779:
11780:
11781:
11782:
11783: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Laestadianernas fridföre-
11784: ningars förbund rf. -nimisen järjestön toiminnan tukemiseen
11785:
11786:
11787: Eduskunnalle
11788:
11789: Laestadianernas fridföreningars förbund r.f. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11790: -niminen järjestö koostuu yhdeksästä yhdistykses- nioittaen,
11791: tä, joista eteläisin toimii Vaasassa ja pohjoisin
11792: Kokkolassa. Toiminta on vilkasta, ja erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11793: kesällä kokoonnutaan suurkokouksiin. Jotta näi- 1986 tulo- ja menoarvioon 25 000 mark-
11794: den ulkoilmatilaisuuksien järjestelyt onnistuisi- kaa avustuksena Laestadianernas fridföre-
11795: vat, tarvitaan hyviä kovaäänislaitteita. ningars förbund rf -nimiselle järjestölle
11796: kovaäiinislaitteiden ostamiseen.
11797:
11798: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
11799:
11800: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Nordman
11801: Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
11802: 1985 rd. 1801
11803:
11804: Finansmotion nr 1655
11805:
11806:
11807:
11808:
11809: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för fiskeriekonomisk
11810: restaurering av Larsmo- och Öjasjön
11811:
11812:
11813: Tili Riksdagen
11814:
11815: lnvallningen av Larsmo- och Öjasjön har be- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11816: gränsat fiskarnas vandringsmöjligheter. Därför samt,
11817: borde man med det snaraste planera och skapa
11818: nya fiskvandringsleder, som något skulle förbätt-
11819: ra situationen. Dessa fiskvandringsleder skulle
11820: inte kräva några stora investeringar, varför det att Rzksdagen i statsförslaget för år
11821: borde vara möjligt att få detta utfört inom en 1986 på momentet 30.37.77 i tzllägg
11822: snar framtid. Bl.a. borde dylika fiskvandringsle- upptar 200 000 mark för fiskeriekono-
11823: der skapas vid Laxören i Larsmosjön och Reipps i misk restaurering av Larsmo- och Öja-
11824: Öjasjön. sjön.
11825:
11826: Helsingfors den 26 september 1985
11827:
11828: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Nordman
11829: Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
11830:
11831:
11832:
11833:
11834: 226 428500120H
11835: 1802 1985 vp.
11836:
11837: Raha-asia-aloite n:o 1655 Suomennos
11838:
11839:
11840:
11841:
11842: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Luodonjärven ja Öjajärven
11843: kalataloudelliseen kunnostamiseen
11844:
11845:
11846: Eduskunnalle
11847:
11848: Luodonjärven ja Öjajärven pengertäminen on seen paikkaan Luodonjärvessä ja Reipps-nimiseen
11849: rajoittanut kalojen vaellusmahdollisuuksia. Siksi paikkaan Öjajärvessä.
11850: olisi mitä pikimmin suunniteltava ja rakennetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11851: va kaloille uusia kulkureittejä, jotka voisivat nioittaen,
11852: jossain määrin parantaa tilannetta. Kulkureitit
11853: eivät vaatisi suuria investointeja, mistä syystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11854: niiden rakentamisen pitäisi olla mahdollista lä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11855: heisessä tulevaisuudessa. Tarkoitettuja kulkureit- 30.37. 77 lisäyksenä 200 000 markkaa
11856: tejä pitäisi rakentaa muun muassa Laxören-nimi- käytettäväksi Luodonjärven ja Öjajärven
11857: kalataloudellisiin kunnostustöihin.
11858:
11859: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
11860:
11861: Boris Renlund Ole Norrback Håkan Nordman
11862: Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
11863: 1985 rd. 1803
11864:
11865: Finansmotion nr 1656
11866:
11867:
11868:
11869:
11870: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
11871: landsvägen Hirvlax-Kantlax
11872:
11873:
11874: Tili Riksdagen
11875:
11876: Landsvägen Hirvlax-Kantlax (nr 7273) i Ny- läggningen då slutförts. Därför vore det nödvän-
11877: karleby stad har en stor betydelse för kommuni- digt att slutföra de ursprungliga planerna och
11878: kationerna genom att Hirvlax fungerar som servi- också grundförbättra och ytbelägga landsvägen
11879: cecentra för Kantlax. I Hirvlax finns butik, bank, Hirvlax-Kantlax så att hela vägsträckan skulle
11880: post, servicestation och skola, varför det helt åtgärdas samtidigt. Detta kan inte vara något
11881: naturligt vore nödvändigt med goda vägförbin- oöverstigligt ekonomiskt hinder då det endast är
11882: delser. Därtill bör tilläggas att under sommaren fråga om en sträcka om 2 km.
11883: ökar trafiken avsevärt på grund av den täta
11884: Hänvisande tili ovan anförda föreslås vörd-
11885: sommarstugebebyggelsen. Det bör också påpekas samt,
11886: att vägen trafikeras av tyngre trafik, som närmast
11887: betjänar pälsdjursnäringen och dess fodertrans-
11888: porter. Detta har medfört att vägen i synnerhet att Riksdagen i statsförslaget /ör år
11889: under tjällossningen är i ett mycket dåligt skick. 1986 på momentet 31.24. 77 måtte uppta
11890: Det bör också påpekas att landsvägen Mun- 500 000 mark för grundförbättring och
11891: sala-Hirvlax (nr 7273) under 1983 har färdig- asfaltering av landsvägen Hirvlax-Kant-
11892: ställts genom att grundförbättringen och ytbe- lax.
11893:
11894: Helsingfors den 27 september 1985
11895:
11896: Boris Renlund Ole Norrback
11897: Håkan Nordman Håkan Malm
11898: 1804 1985 vp.
11899:
11900: Raha-asia-aloite n:o 1656 Suomennos
11901:
11902:
11903:
11904:
11905: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparantami-
11906: seen välillä Hirvlax-Kantlax
11907:
11908:
11909: Eduskunnalle
11910:
11911: Uudenkaarlepyyn kaupungin alueella olevalla suoritetuiksi ja tien tultua päällystetyksi. Tästä
11912: Hirvlaxin-Kantlaxin tiellä n:o 7273 on liiken- syystä olisi välttämätöntä toteuttaa alkuperäiset
11913: teen kannalta huomattava merkitys, koska Hirv- suunnitelmat ja perusparantaa ja päällystää Hirv-
11914: lax on Kantlaxin palvelukeskus. Hirvlaxissa on laxin-Kantlaxin maantie niin, että koko tie-
11915: kauppa, pankki, posti, huoltamo ja koulu, mistä osuus tulisi samanaikaisesti toimenpiteiden koh-
11916: syystä hyvät tieyhteydet ovat välttämättömät. teeksi. Tähän ei voi olla mitään ylipääsemättömiä
11917: Tähän voidaan lisätä, että liikenne vilkastuu taloudellisia esteitä, koska kyse on ainoastaan 2
11918: huomattavasti kesällä tiheän lomamökkiasutuk- km:n pituisesta tieosuudesta.
11919: sen vuoksi. On myös syytä korostaa, että tiellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11920: liikennöi myös raskasta liikennettä, joka lähinnä nioittaen,
11921: palvelee turkistarhausta ja sen rehun kuljetuksia.
11922: Tästä on ollut seurauksena, että tie varsinkin että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11923: kelirikkoaikana on ollut hyvin huonossa kunnos- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
11924: sa. 31.24.77 500 000 markkaa Hirvlaxin-
11925: On edelleen todettava, että Munsalan-Hirv- Kantlaxin maantien perusparantamista ja
11926: laxin tie (n:o 7273) on vuoden 1983 aikana päällystämistä varten.
11927: viimeistelty perusparannustöiden tultua loppuun
11928:
11929: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
11930:
11931: Boris Renlund Ole Norrback
11932: Håkan Nordman Håkan Malm
11933: 1985 rd. 1805
11934:
11935: Finansmotion nr 1657
11936:
11937:
11938:
11939:
11940: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för ersättningar tili
11941: Statsjärnvägarna för ett rabattsystem för studerande som gäller
11942: alla resor tur och retur över 100 km
11943:
11944:
11945: Tili Riksdagen
11946:
11947: Statsjärnvägar beviljar rabatt för studerande studerande kommer att använda sig av tåg.
11948: endast mellan hemorten och studieorten, då Samtidigt underlättas den nu rätt så byråkratiska
11949: resans längd är över 100 km. År 1983 inbringade försäljningen och kontrollen av studierabattbil-
11950: detta SJ ca 27 Mmk i inkomster. Eftersom jetterna.
11951: studiestödet fortfarande är i underkant har de På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11952: indirekta stödformerna en väsentlig betydelse. samt
11953: En ändring av studierabattens användning tili
11954: att gälla alla resor över 100 km, inte bara resor att Rzksdagen i statsförslaget för år
11955: mellan hem- och studieorten, är därför en efter- 1986 på momentet 31.57.50 upptar
11956: längtad och högt prioriterad reform. Naturligt är 2 000 000 mark tzll trafikministeriets
11957: att rabatten skulle gälla endast tur och retur- förfogande för ersättningar för ett rabatt-
11958: resor. system för studerande som gäller alla
11959: En dylik ändring av det nuvarande rabattsyste- resor tur och retur över 100 km.
11960: met ökar även statens inkomster, eftersom fler
11961:
11962: Helsingfors den 26 september 1985
11963:
11964: Boris Renlund Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi
11965: Ole Norrback Henrik Westerlund Pirjo Rusanen
11966: Gunnar Jansson Håkan Nordman Pähr-Einar Hellström
11967: Håkan Malm
11968: 1806 1985 vp.
11969:
11970: Raha-asia-aloite n:o 1657 Suomennos
11971:
11972:
11973:
11974:
11975: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateille makset-
11976: taviin korvauksiin kaikkia yli 100 kilometrin mittaisia meno-
11977: paluu-matkoja koskevasta opiskelija-alennusjärjestelmästä
11978:
11979:
11980: Eduskunnalle
11981:
11982: Valtionrautatiet myöntaa opiskelijoille alen- useammat opiskelijat käyttäisivät junaa. Samalla
11983: nusta vain kotipaikan ja opiskelupaikkakunnan kevennettäisiin nykyistä kovin byrokraattista
11984: välisistä yli 100 kilometrin mittaisista matkoista. opiskelija-alennuslippujen myynti- ja kontrolli-
11985: Vuonna 1983 tuotti tämä VR:lle noin 27 miljoo- järjestelmää.
11986: nan markan tulot. Koska opintotuki edelleen on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11987: alimitoitettu, on epäsuorilla tukimuodoilla olen- nioittaen,
11988: nainen merkitys.
11989: Opiskelija-alennuksen muuttaminen koske- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11990: maan kaikkia yli 100 kilometrin matkoja eikä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11991: vain koti- ja opiskelupaikkakunnan välisiä mat- 31.57.50 2 000 000 markkaa liikennemi-
11992: koja, on siksi odotettu ja tärkeysjärjestyksessä nisteriön kå"ytettåväksz· Valtionrautatezlle
11993: korkealle asetettu uudistus. On luonnollista, että maksettavzin korvauksiin sellaisesta opis-
11994: alennus koskisi vain meno-paluu-matkoja. kelija-alennusjärjestelmästä, joka koskisi
11995: Tarkoitettu nykyisen alennusjärjestelmän muu- kazkkia yli 100 kzlometrin mittaisia me-
11996: tos lisää myös valtion tuloja, koska nykyistä no-paluu-matkoja.
11997:
11998: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
11999:
12000: Boris Renlund Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi
12001: Ole Norrback Henrik Westerlund Pirjo Rusanen
12002: Gunnar Jansson Håkan Nordman Pähr-Einar Hellström
12003: Håkan Malm
12004: 1985 vp. 1807
12005:
12006: Raha-asia-aloite n:o 1658
12007:
12008:
12009:
12010:
12011: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkärinvirkojen perusta-
12012: miseksi syöpäsairaiden hoitoa varten keskussairaaloihin ja yliopis-
12013: tollisiin keskussairaaloihin
12014:
12015:
12016: Eduskunnalle
12017:
12018: Valtioneuvoston asettama syöpäkomitea jätti me yhdeksän onkologisen sairaalan lääkärityövoi-
12019: mietintönsä vuoden 1984 kesäkuussa. Mietintö ma yhä edelleen on sama, miksi se 1960-luvun
12020: sisältää muun ohessa syöpäsairauksia koskevia alussa mitoitettiin silloisten ilmaantuvuus- ja val-
12021: ilmaantuvuus- ja vallitsevuuslaskelmia, ts. tietoja litsevuuslukujen perusteella.
12022: siitä, paljonko maassamme vuosittain tavataan Yksinomaan syöpäpotilaiden lääkehoidon ny-
12023: uusia syöpätapauksia ja paljonko keskuudessam- kyaikainen järjestely edellyttää 17 uuden lääkä-
12024: me on niitä, jotka jossakin elämänsä vaiheessa rinviran perustamista - näistä viisi sisätautiosas-
12025: ovat sairastaneet tai parhaillaan sairastavat syö- toille verisairauksien hoitoon ja 12 onkologisille
12026: pää. osastoille. Tämän lisäksi tarvitaan onkologisille
12027: Nämä laskelmat osoittavat, että kun 1960- osastoille vähintään 25 uutta lääkärinvirkaa, jois-
12028: luvun alussa maassamme sairastui vuosittain noin ta 20 yliopistollisiin keskussairaaloihin. Koska
12029: 9 000 henkilöä syöpään, vuotuisten uusien ta- myös monilla muilla erikoisaloilla on puutetta
12030: pausten määrä oli 1980-luvulle tultaessa noussut tarpeellisista viroista, sairaalakuntainliittojen on
12031: 16 OOO:een ja kohoaa ensi vuosikymmenen lop- vaikea ratkaista, miten vähäiset kiintiöt jaetaan.
12032: puun mennessä 23 OOO:een. Tilanteen ratkaisemiseksi olisikin välttämätöntä
12033: Vallitsevuuslukuja koskevat laskelmat puoles- suorittaa onkologisten virkojen kertakaikkineo
12034: taan osoittavat, että kun syöpää jossakin elämän- perusmäärän korottaminen sitä varten osoitetulla
12035: sä vaiheessa sairastaneita tai parhaillaan sitä sai- erillismäärärahalla.
12036: rastavia oli v. 1970 Suomessa yhteensä 48 610, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12037: heitä v. 1980 oli 82,4 % enemmän eli 88 650. nioittavasti,
12038: Arvion mukaan tällaisia ihmisiä on joukossamme
12039: 15 vuoden kuluttua jo yli 230 000. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12040: Syöpäsairaiden hoito on leikkaushoitoa, säde- 1986 tulo- ja menoarvioon momentetlle
12041: hoitoa ja lääkehoitoa ja nykyisin useammin kaik- 33.79.30 ja 33.79.32 yhteensä
12042: kien näiden hoitotapojen yhdistelyjä. Kaksi kol- 10 000 000 markan suuruisen määrå'-
12043: mannesta syöpäpotilaista saa ainakin osan hoi- rahan uusien lääkärinvirkojen perustami-
12044: toaan syöpätautien ja sädehoidon osastoilla, ns. seen keskussairaaloihin ja yliopistollistin
12045: onkologian klinikoilla, joihin myös lääkehoito on keskussairaaloihin syöpåsairaiden hoitoa
12046: pääosin keskitetty. Murheellista on, että maam- varten.
12047:
12048: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
12049:
12050: Boris Renlund Pähr-Einar Hellström Håkan Nordman
12051: Sakari Valli Håkan Malm Liisa Hilpelä
12052: Eeva Turunen Ole Norrback Päivi Varpasuo
12053: 1808 1985 rd.
12054:
12055: Finansmotion nr 1659
12056:
12057:
12058:
12059:
12060: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för De
12061: Dövas Förbunds svenska verksamhet
12062:
12063:
12064: Tili Riksdagen
12065:
12066: De svenska döva är en minoritet i minoriteten, behov. Bl.a. har en svensk sekreterare anställts
12067: som i praktiken inte har tillgång tili den service den 1 augusti 1984.
12068: och de rättigheter som lagstiftningsvägen garan- Tvåspråkigheten kan dock tili alla delar inte
12069: terats vårt lands döva. upprätthållas på grund av bristande ekonomiska
12070: Döva har genom en ändring av invalidvårdsla- resurser. Den svenska verksamheten har hittills
12071: gen år 1979 fått rätt till teckenspråkstolkservice inte beaktats i de anslag som beviljats förbundet
12072: 120 timmar om året. För de svenska dövas del är från samhällets sida.
12073: problemet det, att det inte finns tillräckligt med I anledning av ovanstående anhåller vi om att
12074: svenska teckenspråkstolkar. För dem existerar De Dövas Förbund skall beviljas ett anslag för
12075: denna rättighet alltså bara i teoria. den svenska verksamheten på 330 000 mark för
12076: år 1986 enligt bifogade specifikation. (Se Bzlaga)
12077: Föräldrar tili döva barn har rätt att få undervis- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12078: ning i teckenspråk, men på grund av bristen på samt
12079: svenska teckenspråkslärare kan de svenska föräld-
12080: rarna iote alltid utnyttja denna rättighet. att Riksdagen i statsförslaget /ör år
12081: De Dövas Förbund utbildar såväl tolkar som 1986 på momentet 33.93.52 upptar
12082: teckenspråkslärare och försöker även i övrigt i 330 000 mark såsom understöd för De
12083: mån av möjlighet tillgodose de svenska dövas Dövas Förbund r.fs svenska verksamhet.
12084:
12085: Helsingfors den 25 september 1985
12086:
12087: Boris Renlund Gunnar Jansson Ole Nordman
12088: Håkan Nordman Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
12089: Henrik Westerlund
12090: 1985 rd. -- F~ nr 1659 1809
12091:
12092:
12093: Bzlaga
12094: Kalkyl över utgifterna for Dövas förbunds svenska verksamhet år 1986
12095:
12096: Ordinarie verksamhet
12097: svenska sekreterarens lön
12098: Tidskrift för Döva
12099: kontakter med dövföreningarna
12100: kurser för svenska döva .......................................... . 150 000,-- 150 000,--
12101:
12102: Tolkutbildningen
12103: tolkkurs 1, 5 dagar ca 10--15 delt .............................. . 32 000,--
12104: -- tolkkurs II, 7 dgr .............................. . 53 000,--
12105: (Dessa bör år 1987 följas upp med tolkkurs III, de uppskattade
12106: kostnaderna 15 000,--)
12107: -- fortsättningskurs för redan verksamma tolkar med färdighet i
12108: simultantolkning och studietolkning som mål .................... . 30 000,-- 115 000,--
12109: T eckenspråksläraru tbildningen
12110: teckenspråkslärarkurs för hörande 1 och II, ca 10--15 deltagare,
12111: 5 dgr långa avsnitt .............................................. . 15 000,--
12112: teckenspråkslärarkurs för hörande 111, 5 dgr, 10--15 deltagare .... . 24 000,--
12113: teckenspråkslärarkurs för döva 1 .................................. . 10 000,--
12114: teckenspråkslärarkurs för döva II ................................. . 16 000,-- 65 000,--
12115: totalt 330 000,--
12116:
12117:
12118:
12119:
12120: 227 428500120H
12121: 1810 1985 vp.
12122:
12123: Raha-asia-aloite n:o 1659 Suomennos
12124:
12125:
12126:
12127:
12128: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Kuurojen
12129: Liiton ruotsinkieliseen toimintaan
12130:
12131:
12132: Eduskunnalle
12133:
12134: Ruotsinkieliset kuurot ovat vähemmistö, jolla muun muassa palkannut ruotsinkielisen sihteerin
12135: ei käytännössä ole niitä palveluja ja oikeuksia, 1 päivästä elokuuta 1984.
12136: jotka lainsäädäntöteitse on turvattu maamme Toiminnan kaksikielisyyttä ei kuitenkaan voida
12137: kuuroille. taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi kai-
12138: Kuurot ovat vuonna 1979 invaliidihuoltolakiin kilta osin toteuttaa. Toistaiseksi ei liiton ruotsin-
12139: tehdyllä muutoksella saaneet oikeuden 120 tun- kielistä toimintaa ole otettu huomioon niissä
12140: nin vuosittaisiin viittomakielitulkkauspalvelui- määrärahoissa, joita yhteiskunta on liitolle myön-
12141: hin. Ruotsinkielisten kuurojen osalta on ongel- tänyt.
12142: mana, ettei ole kylliksi ruotsinkielisiä viittoma- Edellä sanotun perusteella pyydämme, että
12143: kielen tulkkeja. Heille kyseinen oikeus on siis Kuurojen Liitolle myönnetään sen ruotsinkieli-
12144: vain teoriassa olemassa. seen toimintaan 330 000 markan määräraha vuo-
12145: delle 1986 oheisen laskelman mukaisesti. (Ks.
12146: Kuurojen lasten vanhemmilla on oikeus saada Liite)
12147: viittomakielen koulutusta, mutta johtuen viitto- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12148: makielen ruotsinkielisten opettajien puutteesta nioittaen,
12149: eivät ruotsinkieliset vanhemmat aina voi käyttää
12150: hyväkseen tätä oikeutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12151: Kuurojen Liitto kouluttaa sekä tulkkeja että 1986 tulo- ja menoarvz'oon momentzlle
12152: viittomakielen opettajia, ja yrittää myös muilla 33.93.52 330 000 markkaa avustuksena
12153: tavoin mahdollisuuksiensa mukaan huolehtia Kuurojen Liitto r.y:n ruotsinkieliseen toi-
12154: ruotsinkielisten kuurojen tarpeista. Liitto on mintaan.
12155:
12156: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
12157:
12158: Boris Renlund Gunnar Jansson Ole Norrback
12159: Håkan Nordman Pähr-Einar Hellström Håkan Malm
12160: Henrik Westerlund
12161: 1985 vp. - RA n:o 1659 1811
12162:
12163: Lzite
12164:
12165: Laskelma Kuurojen liiton ruotsinkielisen toiminnan kuluista vuonna 1986
12166:
12167: Varsinainen toiminta
12168:
12169: ruotsinkielisen sihteerin palkka
12170: Tidskrift för Döva
12171: yhteydet kuurojen yhdistyksiin
12172: kurssit ruotsinkielisille kuuroille ................................. . 150 000,- 150 000,-
12173:
12174: Tulkkikoulutus
12175: tulkkikurssi I, 5 päivää, noin 10-15 osanottajaa ............... . 32 000,-
12176: tulkkikurssi II, 7 päivää, noin 10-15 osanottajaa ................ . 53 000,-
12177:
12178: (Näitä seuraisi vuonna 1987 tulkkikurssi III, arvioidut kustannukset
12179: 15 000,-)
12180:
12181: jatkokurssi jo toimiville tulkeille, tavoitteena valmius simultaani-
12182: tulkkaukseen ja opetustulkkaukseen ............................. . 30 000,- 115 000,-
12183:
12184: Viittomakielen opettajien koulutus
12185: viittomakielen opettajan kurssi kuuleville I ja II, noin 10-15
12186: osanottajaa, 5 päivän jaksoissa ................................... . 15 000,-
12187: viittomakielen opettajan kurssi kuuleville III, 5 päivää, 10-15
12188: osanottajaa ..................................................... . 24 000,-
12189: viittomakielen opettajan kurssi kuuroille I ....................... . 10 000,-
12190: viittomakielen opettajan kurssi kuuroille II ....................... . 16 000- 65 000,-
12191: yhteensä 330 000,-
12192: 1812 1985 vp.
12193:
12194: Raha-asia-aloite n:o 1660
12195:
12196:
12197:
12198:
12199: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta mielenterveystyöntekijöi-
12200: den palkkaamiseksi puolustusvoimiin
12201:
12202:
12203: Eduskunnalle
12204:
12205: Varusmiehet joutuvat varusmiespalvelustaan rehtyneiden työntekijöiden määrää on pikaisesti
12206: suorittaessaan alttiiksi raskaalle fyysiselle ja hen- puolustusvoimissa korotettava.
12207: kiselle rasitukselle. Fyysisen rasituksen seurauk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12208: siin ollaan puolustusvoimissa lääketieteellisesti nioittavasti,
12209: melko hyvin varustauduttu. Samoin ei asia ole
12210: rasituksesta johtuvien psyykkisten ongelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12211: kohdalla. Varusmiesten henkiseen huoltoon pe- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12212: rehtyneitä sosiaalikuraattoreita ja psykiatreja ei 27.12. 01 300 000 markkaa varusmiesten
12213: ole riittävästi. Tästä aiheutuu nykyisin valitetta- henkiseen huoltoon perehtyneiden sosi-
12214: van paljon ongelmatilanteita varusmiesten kes- aalikuraattoreiden, psykologien ja muun
12215: kuudessa, johtaen ennenaikaiseen kotiuttamiseen ammattikoulutetun henkzlökunnan palk-
12216: tai jopa pysyvään vammautumiseen. Tämän takia kaamiseksi puolustusvoimien yksikköi-
12217: varusmiesten mielenterveydelliseen huoltoon pe- hin.
12218:
12219: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
12220:
12221: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio Lea Mäkipää
12222: 1985 vp. 1813
12223:
12224: Raha-asia-aloite n:o 1661
12225:
12226:
12227:
12228:
12229: Riihijärvi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
12230: päivärahojen korottamiseksi
12231:
12232:
12233: Eduskunnalle
12234:
12235: Varusmiesten nykyinen pieni päiväraha on joh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12236: tanut useiden varusmiesten kohdalla velkaantu- nioittavasti,
12237: miseen ja saattanut heidät riippuvaisiksi vanhem-
12238: piensa rahallisesta tuesta. Varusmiespalvelun ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12239: kaisia kustannuksia kohottaa omalta osaltaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12240: myös se, etteivät kaikki lomamatkat ole vielä 27.14.02 lisäyksenä 7 500 000 markan
12241: ilmaisia. SMP:n mielestä kansalaisvelvollisuut- määrärahan varusmiesten päivärahan ko-
12242: taan suorittaville varusmiehille on maksettava rottamiseksi vähintään neljällä markalla
12243: kunnollinen kustannukset kattava päiväraha. vuoden 1985 tasosta.
12244:
12245: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
12246:
12247: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
12248: 1814 1985 vp.
12249:
12250: Raha-asia-aloite n:o 1662
12251:
12252:
12253:
12254:
12255: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelyn koeaseman
12256: perustamiseen Suonenjoelle
12257:
12258:
12259: Eduskunnalle
12260:
12261: Suomen luonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12262: monipuoliseen ja saasteettomaan marjanviljelyyn. nioittavasti,
12263: Suonenjoen seudulla on marjanviljelyllä pitkät
12264: perinteet. Marjanviljelyn kehittämiseksi tarvitaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12265: myöskin jatkuvaa tutkimus- ja koetoimintaa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
12266: Marjanviljelyalueen keskuksena olisi Suonenjoki 30.30.47 100 000 markkaa Suonenjoelle
12267: sopiva paikka koeasemalle. perustettavan marjanviljelyn koeaseman
12268: suunnitteluun.
12269:
12270: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12271:
12272: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
12273: 1985 vp. 1815
12274:
12275: Raha-asia-aloite n:o 1663
12276:
12277:
12278:
12279:
12280: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden vesi-
12281: huollon parantamiseen
12282:
12283:
12284: Eduskunnalle
12285:
12286: Elämme parhaillaan Yhdistyneiden Kansakun- na vesihuoltoa haja-asutusalueille, edellyttää ve-
12287: tien julistamaa kansainvälisen vesihuollon vuosi- sihuollon parantaminen useimmiten myös kun-
12288: kymmentä. Sen tavoitteena on puhtaan juoma- nan toimenpiteitä. Tällöin kunnan tulee ensinnä
12289: veden ja kunnollisten käymälöiden saaminen selvittää haja-asutusalueen kiinteistöjen vesi-
12290: maapallon asukkaille. Suomessa on tavoitteeksi ongelmat tekemällä tarveselvitys. On muistetta-
12291: asetettu nykyaikaisen asumistason edellyttämän va, että vain kiireellisimpiä ongelmia korjaamalla
12292: vesihuollon järjestäminen myös haja-asutusalueil- voidaan estää kokonaisuuden kannalta järkeväm-
12293: le. pien ja edullisempien hankkeiden toteutus. Kiin-
12294: Suomessa haja-asutusalueiden kiinteistöistä teistökohtaisilla hankkeilla voidaan jopa vaikeut-
12295: noin 60 % kärsii jonkinlaisesta vesihuollon puut- taa yhteisen, edullisen ja varmemman vedenoton
12296: teesta. Peräti 400 000 asukkaalla ei ole käytös- rakentamista.
12297: sään vesijohtoa, noin 340 000 suomalaista juo Toisena toimenpiteenä kunta laatii kehittämis-
12298: pintavettä tai hygieenisesti huonoa vettä, suunnitelman, joka toteutetaan yhteistyössä
12299: 260 000 asukasta saa liian rautapitoista vettä ja asukkaiden kanssa. Tällöin vesihuollon paranta-
12300: 200 000 asukasta kärsii ajoittaisesta vesipulasta. minen on paljolti riippuvainen asukkaiden omas-
12301: Tätä haja-asutusalueiden vesihuoltoa on yleen- ta tahdosta ja käytettävissä olevista voimavaroista.
12302: sä tarkasteltu vain yksittäisten kuluttajien ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12303: mana. Vain harvat kunnat ovat tehneet alueelli- nioittaen,
12304: sia haja-asutusalueiden vesihuoltosuunnitelmia.
12305: Samoin on ollut harvinaista koko kunnan aluetta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12306: koskeva vedenhankinta- ja jätevesien käsittely- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 30.40
12307: mahdollisuuksien tarkastelu. Vesihuollon on- uudelle momentzlle 5 000 000 markkaa
12308: gelma-alueet ja kehittämistarpeet tulisikin pikai- käytettäväksi haja-asutusalueen asukkai-
12309: sesti selvittää, jotta vesiviranomaiset ja kuntalai- den vesihuollon parantamiseen sekä tie-
12310: set voisivat yhteistyössä suunnitella tarpeelliset dottamiseen mahdollisuuksista parem-
12311: toimenpiteet. Vaikka kunnat eivät yleensä raken- man vesihuollon saamiseen.
12312:
12313: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
12314:
12315: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
12316: 1816 1985 vp.
12317:
12318: Raha-asia-aloite n:o 1664
12319:
12320:
12321:
12322:
12323: Riihijärvi ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta luonnon-
12324: suojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon
12325:
12326:
12327: Eduskunnalle
12328:
12329: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme paaehtoisin kaupoin ja siten valtioneuvoston hy-
12330: on viime vuosina valmistunut useita alkuperäisen väksymien ohjelmien toteutumista.
12331: luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvoston vah- Tähän saakka suojelualueiden hoito ja valvonta
12332: vistamia ohjelmia ovat kansallis- ja luonnonpuis- on ollut Suomessa varsin passiivista. Metsähalli-
12333: toverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun pe- tuksen luonnonsuojelualuetoimiston aloitettua
12334: rusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma ja harju- toimintansa neljä vuotta sitten, suojelualueiden
12335: jen suojeluohjelma. Suojeluohjelmien laatiminen hoidon tehostamiseksi alueille on laadittu runko-
12336: on koettu välttämättömäksi ja kiireelliseksi suunnitelmia, joissa kunkin alueen hoidon ja
12337: maankäytön suuren tehostumisen vuoksi koko käytön pääsuuntaviivat on esitetty. Suunnitel-
12338: maassa, minkä vuoksi alkuperäisen luonnon suo- mien toteuttaminen uhkaa kuitenkin hidastua ja
12339: jelukohteita ei enää jää jäljelle ilman näitä eri- viivästyä kohtuuttomasti määrärahojen puutteen
12340: tyistoimenpiteitä. takia. Seurauksena on alkuperäisen suojelutavoit-
12341: Suojeluohjelmien toteuttaminen on kuitenkin teen vaarantuminen, mm. valvonnan puutteen
12342: edennyt hitaasti ja kohdannut vaikeuksia, joista vuoksi monet luonnonarvot voivat kärsiä mene-
12343: osa johtuu käytettävissä olevien määrärahojen ja tyksiä, suojelualueiden käyttö ympäristövalistuk-
12344: henkilöresurssien niukkuudesta, osa taas asen- seen, opetukseen, yleisön tutustumiskohteena es-
12345: teellisista ja organisatoorisista ongelmista. Pisim- tyy jne. Myös alueiden sijaintikunnat voivat
12346: mälle on edetty kansallis- ja luonnonpuisto- kokea tilanteen pettymyksenä suojelukohteisiin
12347: ohjelman toteuttamisessa, minkä tuloksena suuntautuneisiin odotuksiin ja toiveisiin nähden,
12348: maassamme on tällä hetkellä 22 kansallispuistoa mistä voi olla seurauksena kielteistä asennoitu-
12349: ja 20 luonnonpuistoa. Soidensuojeluohjelman mista luonnonsuojeluhankkeisiin tulevaisuudessa.
12350: toteuttaminen valtion mailla on myös edennyt Luonnonsuojelualueiden hoitotoimikunta on
12351: varsin pitkälle, joskin vasta 59 soidensuojelu- mietinnössään ( 1982: 26) esittänyt, että mikäli
12352: alueen perustaminen on loppuunsaatettu edus- suojelualueet hoidetaan kansainvälisten normien
12353: kunnan säätämällä lailla. edellyttämällä tavalla, henkilökuntatarve on kes-
12354: Lisääntynyt luonnonsuojelualueiden maara kusvirastotasolla 22 ja aluehallinnossa 111 päätoi-
12355: vaatii myös alueiden hoidon ja valvonnan tehos- mista henkilöä. Tämän lisäksi tarvitaan sivutoi-
12356: tamista. Luonnonsuojelualueita, erityisesti kan- misia ja osa-aikaisia oppaita ja valvojia yhteensä
12357: sallispuistoja ja muita yleisölle tarkoitettuja koh- 22 henkilötyövuotta vastaavasti.
12358: teita tulee hoitaa, Tällä hetkellä palkkausmomentilta palkattua
12359: - koska vain asianmukaisesti hoidettuina ja henkilökuntaa on metsähallituksessa 24 ja met-
12360: valvottuina suojelualueet voivat säilyttää tuleville säntutkimuslaitoksessa 8 henkeä. Huomattava
12361: sukupolville sen luonnon- ja kulttuuriperinnön, osa suojelualueiden hallinnan ja hoidon vaatimis-
12362: jota säilyttämään ne on perustettu; ta tehtävistä on hoidettu muiden tehtävien ohel-
12363: la sekä työmomentilta tai työllisyysvaroin palka-
12364: - koska riittävä palveluvarustus ja opastustoi- tulla työvoimalla. Luonnonsuojelualueiden hoito
12365: minta ovat edellytyksenä suojelualueiden käytölle on kuitenkin erikoistehtävä, joka vaatii onnis-
12366: retkeily-, matkailu- ja opetuskohteena ja tuakseen vakituista, asianmukaisesti koulutettua
12367: - koska perustettujen suojelualueiden hoita- ja erikoistunutta henkilöstöä. Valtaosa tarvitta-
12368: matta jättäminen todennäköisesti vaikeuttaa vasta henkilökunnasta toimisi siellä, missä suo-
12369: maanhankintaa luonnonsuojelutarkoituksiin va- jelualueetkin ovat eli nykyisillä alityöllisyysalueil-
12370: 1985 vp. RA n:o 1664 1817
12371:
12372: la. Henkilökunnan ohella tarvitaan kipeästi li- ( + 280 000 markkaa) ja toimistomenoi-
12373: säyksiä luonnonsuojelutoimen käyttömenoihin, hin ( + 70 000 markkaa),
12374: alueiden hoidon ja opastustoiminnan parantami-
12375: seen ja kalustohankintoihin.
12376: 3. 1 884 000 markkaa momenttlle
12377: 35.20.22 (luonnonsuojelualueiden hoito
12378: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
12379: ja kunnossapito) käytettäväksi Urho Kek-
12380: kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
12381: kosen kansallispuiston osa-atkaisen opas-
12382: nassa. tushenkilökunnan palkkauksiin (+
12383: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12384: 78 000 markkaa), metsähallituksen mui-
12385: nioittaen, den suojelualueiden hoidon ja käytön
12386: kehittämiseen ( + 1 306 000 markkaa) ja
12387: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa ole-
12388: 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12389: vien suojelualueiden hoidon ja käytön
12390: 4 400 000 markkaa seuraavasti:
12391: kehittämiseen ( + 500 000 markkaa),
12392: 1. 1 004 000 markkaa momentille
12393: 30.50. 01 (yleismetsätalouden palkkauk- 4. 690 000 markkaa momentzlle
12394: set) 12 työsopimussuhteisen toimihenki- 35.20. 70 (luonnonsuojelualueiden kalus-
12395: lön palkkaamiseen luonnonsuojelualuei- tohankinnat) käytettäväksi Urho Kekko-
12396: den hoitotehtäviin, sen kansallispuiston kalustohankintoihin
12397: 2. 822 000 markkaa momentille ( + 66 000 markkaa), metsähallituksen
12398: 30.50.29 (yleismetsätalouden muut kulu- muiden suojelualueiden kalustohankin-
12399: tusmenot) luonnonsuojelutoimen matka- toihin ( + 488 000 markkaa) ja metsän-
12400: kuluihin ( + 472 000 markkaa), suojelu- tutkimuslaitoksen suojelualueiden kalus-
12401: alueiden rakennusten käyttökuluihin tohankintoihin ( + 136 000 markkaa).
12402:
12403: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12404:
12405: Heikki Riihijärvi Reino Paasilinna Esko Helle
12406: Pertti Salolainen Ville Komsi Liisa Kulhia
12407: Lea Mäkipää
12408:
12409:
12410:
12411:
12412: 228 428500120H
12413: 1818 1985 vp.
12414:
12415: Raha-asia-aloite n:o 1665
12416:
12417:
12418:
12419:
12420: Riihijärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallisteiden
12421: hoitokustannuksiin
12422:
12423:
12424: Eduskunnalle
12425:
12426: Maassamme on hyvin runsaasti huonokuntoisia kellä odottaa käsittelyä TVH:ssa ja liikenneminis-
12427: ja runsaasti liikennöityjä yksityisteitä, joita tien- teriössä.
12428: hoitokunnat joutuvat monesti vaikeissa olosuh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12429: teissa ylläpitämään ja hoitamaan. Vaikka tien nioittaen,
12430: ylläpitoon tiekunnat saavatkin valtiolta ja kun-
12431: nalta avustusta, jää kuitenkin tienpidon ja hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12432: don taakka monilla teillä hyvin harvojen ihmis- 1986 tulo- ja menoarvioon momenti//e
12433: ten harteille. Maassamme vuosittain liikennemi- 31.24.31 lisäyksenä 30 000 000 markan
12434: nisteriö muuttaa yksityisteitä paikallisteiksi n. måä"rå"rahan pazkallisteiden hoitokustan-
12435: 200 kilometriä, mikä on aivan liian vähäinen nuksia varten, jolloin vähintään nelinker-
12436: määrä, kun otetaan huomioon useiden satojen tainen määrä yksityisteitä samalla muute-
12437: paikallistieanomusten määrä, joka tälläkin het- taan pazkal/z'stezksi.
12438:
12439: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
12440:
12441: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
12442: 1985 vp. 1819
12443:
12444: Raha-asia-aloite n:o 1666
12445:
12446:
12447:
12448:
12449: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervon-Vaajasalmen
12450: tien parantamiseen
12451:
12452:
12453: Eduskunnalle
12454:
12455: Sisä-Savon kunnat ovat sivussa pääliikenneväy- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12456: listä, siksi maantiet muodostavat ainoan yhdys- nioittavasti,
12457: siteen muuhun maailmaan. Vanhat, kapeat ja
12458: mutkaiset tiet eivät kuitenkaan kykene enää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12459: palvelemaan kasvavaa liikennettä. Tervon kun- 1986 tulo- ja menoarvioon momentrlle
12460: nalle on Suonenjoen suuntaan ensiarvoisen mer- 31.24.77 2 000 000 markkaa käytettä-
12461: kittävä tie välillä Tervo-Vaajasalmi. väksi Tervon-Vaajasalmen tien perus-
12462: parannuksen aloittamiseen.
12463:
12464: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12465:
12466: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
12467: 1820 1985 vp.
12468:
12469: Raha-asia-aloite n:o 1667
12470:
12471:
12472:
12473:
12474: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen lentokentän
12475: kehittämiseen
12476:
12477:
12478: Eduskunnalle
12479:
12480: Iisalmen lentokentän kehittäminen liikelento- men kaupunki on kuluvana vuonna sijoittanut
12481: kentäksi parantaisi merkittävästi Kuopion läänin kentän kehittämiseen 170 000 mk, millä on
12482: pohjoisen osan liikenneyhteyksiä. Iisalmen ta- rakennettu sähköt sekä kentän salaojitus. Lisäksi
12483: lousalueelta joudutaan nykyisin kulkemaan Kuo- Iisalmen kaupunki on varautunut 5-vuotissuun-
12484: pion lentokentälle, minne bussiyhteys esim. Iisal- nitelmassaan kentän kunnostamiseen. Kentän
12485: mesta kestää noin yhden tunnin ja Kiuruvedeltä kehittämisestä on laadittu yleissuunnitelma, jon-
12486: 1 h 40 min. ka mukaan kentästä asteittain kehitetään kol-
12487: Iisalmen eli Ylä-Savon talousalueen elinkeino- mannen luokan kenttä, mikä mahdollistaisi
12488: elämä on viime vuosina voimakkaasti kehittynyt suihkukonekaluston käytön. Kustannusarvio tälle
12489: ja monipuolistunut mm. Ylä-Savo -projektin suunnitelmalle on 8 mmk. Ensi vaiheessa on
12490: ansiosta. Lentokentän kehittäminen mahdollis- kuitenkin tärkeimpänä kehittämistoimena ken-
12491: taisi nopeat liikenneyhteydet, mitkä olisivat jo tän saaminen yöliikenteeseen soveltuvaksi toisen
12492: nykyiselle elinkeinoelämälle välttämättömät. Li- luokan kentäksi. Tämä edellyttäisi kiitoradan
12493: säksi hyvät yhteydet loisivat paremmat sijoittu- jatkamista, sen pohjaamista sekä päällystämisen.
12494: misedellytykset uudelle yritystoiminnalle. Erityi- Kustannusarvio olisi noin 4 mmk. Nykyisellään
12495: sesti tulevaisuuden korkeaan teknologiaan ja au- kentälle on sallittu liikennöinti vain kesäaikaan.
12496: tomaatioon nojautuva yritystoiminta välttämättä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12497: edellyttää hyviä liikenneyhteyksiä.
12498: Iisalmen lentokenttää ylläpitää Iisalmen lento- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12499: kenttäyhdistys ry., minkä taloudelliset mahdolli- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
12500: suudet ovat pienet kentän kunnostamiseen. Maa- 31.47.41 1 000 000 markan määrärahan
12501: alue on Iisalmen kaupungin omistuksessa. Iisal- Iisalmen lentokentän kehittämiseen.
12502:
12503: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12504:
12505: Heikki Riihijärvi Lauha Männistö Erkki Moisander
12506: Kari Rajamäki Olavi Martikainen Pentti Kettunen
12507: Lea Mäkipää
12508: 1985 vp. 1821
12509:
12510:
12511: Raha-asia-aloite n:o 1668
12512:
12513:
12514:
12515:
12516: Riihijärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta keksijöiden
12517: tukemiseen
12518:
12519:
12520: Eduskunnalle
12521:
12522: Keksijöiden keksinnöille ei yhteiskuntamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12523: taholta ole osoitettu riittävästi arvostusta - eikä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12524: taloudellista tukea. 32.46.50 lisäyksenä 30 000 000 markan
12525: Useat keksinnöt jäävät hyödyntämättä ja maa- määrärahan keksijöiden tukemiseen ja
12526: hamme tätä kautta saatava kilpailuetu käyttämättä. keksintötyön edistämiseen.
12527: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12528: nioittavasti,
12529:
12530: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12531:
12532: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen
12533: Mikko Vainio Lea Mäkipää
12534: 1822 1985 vp.
12535:
12536: Raha-asia-aloite n:o 1669
12537:
12538:
12539:
12540:
12541: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suorittamiseksi
12542: yrittäjiä koskevan tiedonkeruujärjestelmän luomisesta
12543:
12544:
12545: Eduskunnalle
12546:
12547: Suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen hallit- Mikäli halutaan, että yksityinen yritystoiminta
12548: sevimpana piirteenä on viime vuosina ollut voi- kukoistaa ja ennen kaikkea työllistää laajalti ih-
12549: makas byrokratian - virkavaltaisuuden - li- misiä, on sen luotava pikaisesti keskitetty tieto-
12550: sääntyminen. Yksityistä ihmistä rasittaa nykyään jenkeruujärjestelmä. Tämä edellyttää kuitenkin
12551: sellainen pykälien ja säädösten viidakko, että tietojen salassapitämistä, minkä takia tietojen-
12552: niistä kunnialla selviytyminen on osoittautumassa suojalaki tulisi toisaalta pikaisesti säätää, ja sen
12553: ylivoimaiseksi. jälkeen voidaan siirtyä tietojen keskitettyyn ke-
12554: Kansanvaltainen järjestelmämme perustuu pit- ruujärjestelmään.
12555: kälti yksityiseen yrittäjyyteen. Työllisyytemme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12556: hoidon kannalta ovat avainasemassa pienet ja taen,
12557: keskisuuret yritykset - ne ovat luoneet - ja
12558: luovat valtaosan maamme tuottavista työpaikois- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12559: ta. 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
12560: Nykyinen kehitys on johtanut siihen, että markan må'å'rå'rahan sen selvittå'miseksi,
12561: valtaosa yrittäjän ajasta kuluu byrokratiasta sel- miten yrittåja voisi antaa kaikki viran-
12562: viytymiseen- yrittäjän on täytettävä mitä moni- omaisten tarvitsemat tiedot keskitetysti
12563: naisempia kaavakkeita, lomakkeita ja tilastoja. yhdelle virastolle tai laitokselle, ja tå'ltå'
12564: Varsinaiseen yrittämiseen eli tuottavan työn teke- yhdeltä' eri viranomaiset sazsivat tarvitse-
12565: miseen ei aikaa jää. mansa tiedot.
12566:
12567: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
12568:
12569: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
12570: 1985 vp. 1823
12571:
12572: Raha-asia-aloite n:o 1670
12573:
12574:
12575:
12576:
12577: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Mielenterveyden Keskusliiton
12578: koulutus- ja kuntoutustoimintaan
12579:
12580:
12581: Eduskunnalle
12582:
12583: Vapaaehtoinen mielenterveystyö on merkittävä Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioitta-
12584: osoitus kansalaisten halusta kantaa huolta lähim- vasti,
12585: mäisistään. Mielenterveyden Keskusliitto ry. on
12586: vapaaehtoista mielenterveystyötä tekevä järjestö,
12587: jonka jäsenmäärä on 5 000 henkeä. Pa!kallisyh- että Eduskunta ottazsi valtion vuoden
12588: distyksiä on 40. Voidakseen auttaa Ja tukea 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
12589: toisiaan tarvitsevat yhdistysten jäsenet, joista mo- kaa Mielenterveyden Keskus/tito/le käy-
12590: net ovat omakohtaisesti kokeneet mielentervey- tettäväksi koulutukseen ja kuntoutuk-
12591: den järkkymisen, koulutusta ja neuvontaa. seen.
12592:
12593: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12594:
12595: Heikki Riihijärvi
12596: 1824 1985 vp.
12597:
12598: Raha-asia-aloite n:o 1671
12599:
12600:
12601:
12602:
12603: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömien palkkaamisek-
12604: si yrityksiin vaikeilla työttömyysalueilla
12605:
12606:
12607: Eduskunnalle
12608:
12609: Alueelliset tyottomyyserot ovat yhteiskunnan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12610: toisenlaisista yrityksistä huolimatta lisääntyneet. nioittavasti,
12611: Tarvitaan uudenlaisia yksityistä ihmistä tukevia
12612: toimia suuryhtiöiden tukemisen sijasta.
12613: Työttömät haluavat työtä ja eritoten pienyrit-
12614: täjät haluavat antaa työtä työttömille. Tämä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12615: todistettu muun muassa ns. Rinteen mallilla, 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12616: jonka avulla on työllistetty satoja työntekijöitä. 34.50.61 200 000 000 markan määrära-
12617: Ongelmana on se, että yhteiskunta on rakenta- han valtionapuun työttömyyden lieventä-
12618: nut liian korkean kynnyksen yritykselle lisätyön- miseen työttömien henkzlöiden palkkaa-
12619: tekijöiden paikkaamisessa erityisesti kehitys- miseksi yritykszi"n vazkeimmilla työttö-
12620: alueilla. myysaluezlla.
12621:
12622: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12623:
12624: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio Lea Mä~ipää
12625: 1985 vp. 1825
12626:
12627: Raha-asia-aloite n:o 1672
12628:
12629:
12630:
12631:
12632: Ronkainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta vapaaehtoista
12633: kriminaalihuoltotyötä tekeville yhteisöille
12634:
12635:
12636: Eduskunnalle
12637:
12638: Vankilasta vapautuvien henkilöiden jälkihuol- Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut määrära-
12639: losta huolehtii maassamme puolivirallinen Kri- ha harkinnanvaraisten valtionavustusten myöntä-
12640: minaalihuoltoyhdistys, jolle on lainsäädännöllä miseksi kriminaalihuoltotyöhön muille yhteisöille
12641: määrätty tietyt tehtävät, joihin yhdistys saa valti- ja säätiöille.
12642: onapua. Kriminaalihuoltoyhdistyksen ohella va- Tämä määräraha on valtion vuoden 1986 tulo-
12643: pautuvien vankien keskuudessa toimii lukuisia ja menoarviossa esitetty pysytettäväksi ennallaan
12644: aatteellisia yhdistyksiä, jotka tarjoavat vankilasta eli 350 000 markkana. Se on kuitenkin kasvavaan
12645: vapautuneille asuntopalveluja sekä mahdolli- tarpeeseen verrattuna täysin riittämätön.
12646: suuksia suojatyöhön. Nämä järjestöt toimivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12647: usein kokonaan vapaehtoisten avustusten turvin. nioittaen,
12648: Toisaalta juuri vapaaehtoinen työ tuottaa parhai-
12649: ta tuloksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12650: Vankeinhoitotyöhön osallistuvat joutuvat uh- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12651: raamaan suuren osan ajastaan ja yksityiselämäs- 25.50.53 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
12652: tään vankien hyväksi. Sen vuoksi olisi kohtuullis- käytettäväksi valtionavustuksena vapaaeh-
12653: ta, että valtiovalta kustantaisi tästä toiminnasta toista kriminaalihuoltotyötä tekevtlle yh-
12654: aiheutuvat suoranaiset menot, kuten vuokrat jne. teisötlle ja säätiötlle.
12655:
12656: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12657:
12658: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
12659:
12660:
12661:
12662:
12663: 229 428500120H
12664: 1826 1985 vp.
12665:
12666: Raha-asia-aloite n:o 1673
12667:
12668:
12669:
12670:
12671: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Heinolan poliisitalon raken-
12672: tamiseen
12673:
12674:
12675: Eduskunnalle
12676:
12677: Heinolan kaupunki on käynnistänyt poliisita- valmistuisi v. 1986. Hankkeen karkea kustannus-
12678: lon suunnittelun Oy Kaupunkisuunnittelu Ab:n arvw on 11,5 Mmk.
12679: kanssa. Suunnitteluajan kustannusvastuu on yk-
12680: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12681: sinomaan kaupungin. Suunnittelun päättymisen
12682: taen,
12683: jälkeen keväällä 1985 järjestettävän urakkakilpai-
12684: lun jälkeen kaupunki tekee sitovan tarjouksen
12685: rakennuttaa ja rakentaa valtiolle tietystä hinnasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12686: poliisitalon. Valtion päätöstä asiasta odotetaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12687: vuoden 1985 aikana. Päätöksen ollessa myöntei- 28. 64. 76 5 000 000 markkaa Heinolan
12688: nen hanke aloitettaisiin syksyllä 1985 ja rakennus poliisitalon rakentamiseen.
12689:
12690: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
12691:
12692: Olavi Ronkainen
12693: 1985 vp. 1827
12694:
12695: Raha-asia-aloite n:o 1674
12696:
12697:
12698:
12699:
12700: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvatustieteen professo-
12701: rin viran perustamiseksi Savonlinnan opettajankoulutuslaitok-
12702: seen
12703:
12704:
12705: Eduskunnalle
12706:
12707: Mikkelin lääni on maamme ainoa lääni, jossa tasoista opetusta) antavat pääsääntöisesti vähin-
12708: ei ole korkeakoulua. Savonlinnan opettajankou- tään tohtoritasoiset henkilöt. Savonlinnan opet-
12709: lutuslaitos ja Savonlinnan kääntäjänkoulutuslai- tajankoulutuslaitoksessa syventävien opintojen
12710: tos ovat Mikkelin läänin ainoat oppilaitokset, opetusta joutuvat nykyisin antamaan jo maisteri-
12711: joissa akateemisia loppututkintoja voidaan suorit- tasoiset henkilöt ja tuntiopettajat. On selvää,
12712: taa. Laitoksissa on yhteensä noin 600 opiskelijaa ettei Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen si-
12713: ja lähes 180 aloituspaikkaa. Siten Mikkelin läänin säänottoa voida nostaa ja siten lisätä Mikkelin
12714: korkeakoulupaikkojen osuus on ainoastaan läänin korkeakoulupaikkoja - opetuksen tasosta
12715: 0, 7 % koko maan korkeakouluopiskelijoiden tinkimättä - ellei nykyisiä kasvatustieteen re-
12716: määrästä. Läänin väestöpohjan perusteella kor- sursseja lisätä.
12717: keakoulupaikkojen määrän tulisi olla kuusinker- Kaikkiin muihin maamme opettajankoulutus-
12718: tainen. laitoksiin onkin perustettu kasvatustieteen pro-
12719: Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen opis- fessuuri. Joensuun yliopiston KTS:ssä ei ole edes
12720: kelijamäärän kasvua jarruttaa kasvatustieteen esitetty kasvatustieteen professuurin perustamista
12721: opettajakunnan puute. Luokanopettajaksi sekä Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen, vaikka
12722: kotitalous- ja tekstiilityönopettajaksi opiskelevat opetusministeriö ja opettajankoulutusneuvosto
12723: suorittavat tutkinnon uudistuksen jälkeen entistä ovat tehneet periaatepäätöksen siitä, että maam-
12724: pro gradu -tutkielmaa vastaavan syventäviin me kaikkiin opettajankoulutuslaitoksiin peruste-
12725: opintoihin kuuluvan tutkielman. Tämä edellyt- taan kasvatustieteen professuuri. Sen sijaan Joen-
12726: tää entisiin lehtorivaltaisiin opettajaseminaarei- suun korkeakoulun hallintovirasto on esittänyt
12727: hin merkittävää kasvatustieteen opettajakunnan kasvatustieteen lehtoraatin lakkauttamista ja sen
12728: lisäystä, koska koulutus samalla piteni vähintään tilalle professuuria. Tämä viranmuutos tosiasiassa
12729: vuodella. Silti Savonlinnan opettajankoulutuslai- vähentäisi Savonlinnan OKL:n kasvatustieteen
12730: toksessa on ainoastaan kaksi kasvatustieteen apu- opettajakunnan opetuspanosta yli 250 tuntia
12731: laisprofessoria, kaksi lehtoria ja yksi assistentti. vuosittain. Entisen Joensuun korkeakoulun kas-
12732: Siten kasvatustieteen nykyisen opettajakunnan vatustieteiden osasto on pitänyt erityispedagogii-
12733: opetusvelvollisuus on yhteensä noin 1 300 tuntia kan professuuria Joensuuhun tärkeämpänä kuin
12734: lukuvuodessa. Lukuvuonna 1983-84 kasvatus- Savonlinnan OKL:n kasvatustieteen professuuria.
12735: tieteen opetusta on Joensuun yliopiston opetus- Silti erityispedagogiikan koulutusohjelmaan ote-
12736: ohjelman mukaan jo noin 1 900 tuntia. taan vuosittain vajaa 20 opiskelijaa, kun Savon-
12737: Opetusministeriön KTS:ssä Savonlinnan opet- linnan OKL:n kaikkien koulutuslinjojen uusien
12738: tajankoulutuslaitoksen vuosittainen sisäänotto on opiskelijoiden määrä on kuusinkertainen. Lisäksi
12739: esitetty nostettavaksi nykyisestä 48:sta 64:ään. Jyväskylän yliopistossa jo nykyisin on Pohjoismai-
12740: Tämä lisäisi vähintään nelivuotisen koulutusoh- den ainoa erityispedagogiikan professuuri, eikä
12741: jelman kokonaisopiskelijamäärää vähintään 64 esimerkiksi Englannin kokoiseen maahan ole kat-
12742: opiskelijalla. Vastaavasti kasvatustieteen opetuk- sottu tarpeelliseksi perustaa yhtään erityispedago-
12743: sen tarve lisääntyisi noin 2 200 tuntiin eli lähes giikan professuuria.
12744: kaksinkertaiseksi nykyisiin resursseihin verrattu- Savonlinnan normaalikouluun on juuri valmis-
12745: na. Muissa opettajankoulutuslaitoksissa kasvatus- tumassa uudet opetusharjoittelutilat, mitkä mah-
12746: tieteen syventäviä opintoja (entistä laudatur- dollistavat kolmiluokkasarjaisen peruskoulun ala-
12747: 1828 1985 vp. - RA n:o 1674
12748:
12749: asteen perustamisen. Myös luokanlehtotien virat maassa. Väestöpohjan perusteella tutkimusrahoi-
12750: on saatu perustetuksi siten, että sisäänoton nosta- tuksen osuuden tulisi olla lähes kymmenkertai-
12751: misen edellyttämät opetustilat ja -virat ovat nor- nen. Lisäämällä opettajankoulutuslaitokseen
12752: maalikoulussa vuonna 1986. Kolmiluokkasarjai- opettajakuntaa, jonka työvelvollisuuteen kuuluu
12753: nen ala-aste on välttämätön, mutta ei riittävä tutkimustyötä, voidaan osittain lisätä sekä tutki-
12754: edellytys luokanopettajakoulutuksen sisäänoton muksen että todennäköisesti tutkimusrahoituk-
12755: nostamiseksi nykyisestään. sen osuutta Mikkelin läänissä.
12756: Kouluhallitus on esittänyt opettajien virkaeh- Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen si-
12757: tosopimuksen mukaisen täydennyskoulutuksen säänoton nostaminen 48:sta 64:ään nostaisi myös
12758: osittaista siirtämistä opettajankoulutuslaitosten Mikkelin läänin korkeakoulupaikkojen osuutta
12759: tehtäväksi. Myös tämä muutosesitys toteutues- koko maan korkeakouluopiskelijoista. Yhdessä
12760: saan edellyttäisi lisää kasvatustieteen opetusvirko- Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitoksen opiskeli-
12761: ja opettajankoulutuslaitoksiin. jamäärän kasvun (nykyisestä kolmesta vuosikurs-
12762: Joensuun korkeakoulun KTS:ssä on esitetty sista viiteen vuosikurssiin) kanssa läänin korkea-
12763: kasvatustieteen jatko-opintojen aloittamista Sa- koulupaikkojen osuus nousisi noin yhteen pro-
12764: vonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa luku- senttiin kaikista korkeakouluopiskelijoista.
12765: vuonna 1985-86. Lisensiaatti- ja tohtoritutkin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12766: tojen suorittaminen Mikkelin läänissä turvaisi nioittaen,
12767: tulevaisuudessa pätevien opettajien saannin Sa-
12768: vonlinnan opettajankoulutuslaitokseen sekä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12769: kaisi opiskelijoille muodollisesti samantasoisen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12770: kasvatustieteen opetuksen kuin muissa maamme 29.10. 01 lisäyksenä 200 000 markkaa kas-
12771: opettajankoulutuslaitoksissa. vatustieteen professorin viran perustami-
12772: Mikkelin läänin tutkimuksen julkinen rahoi- seksi Savonlinnan opettajankoulutuslai-
12773: tusosuus (0,5 %) on suhteellisesti pienin koko tokseen 1.3.1986 alkaen.
12774:
12775: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12776:
12777: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
12778: 1985 vp. 1829
12779:
12780: Raha-asia-aloite n:o 1675
12781:
12782:
12783:
12784:
12785: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen teologian apu-
12786: laisprofessorin viran perustamiseen Jyväskylän yliopistoon
12787:
12788:
12789: Eduskunnalle
12790:
12791: Aikaisemmin ovat kaikki kansakoulunopettajat Yleisen teologian approbatur-opetus on Jyväs-
12792: saaneet seminaareissa ja opettajakorkeakouluissa kylässä järjestetty siten, että tuntiopettajat hoita-
12793: koulutusta uskonnonopettamiseen. Tilanne on vat peruskurssien luennot ja osatentit Helsingin
12794: uuden opettajanvalmistuksen mukana muuttu- yliopiston vaatimusten mukaan. Arvosanat antaa
12795: nut. Peruskoulun luokanopettajista opiskelevat Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta.
12796: uskonnonopetusta vain ne, jotka ovat valinneet
12797: Yleisen teologian approbatur-opetusta on ollut
12798: uskonnon erikoistumisaineekseen. He suorittavat
12799: kesälukukaudesta 1968 lukien. Vuoden 1978 lop-
12800: yleisessä teologiassa arvosanan approbatur ja ope-
12801: puun mennessä on arvosanoja suoritettu useita
12802: tusharjoittelun. Muiden koulutus rajoittuu kah-
12803: satoja. Myös yleisen teologian cum laude -arvosa-
12804: den viikkotunnin didaktiseen kurssiin yhden lu-
12805: noja on suoritettu vuodesta 1972 lähtien.
12806: kukauden aikana.
12807: Yleinen teologia on oppiaineena vain Helsin- Opiskelijoiden suuren määrän vuoksi tilanne
12808: gin yliopistossa ja Åbo Akademissa, erityisjärjes- on käymässä ylipääsemättömän vaikeaksi ilman
12809: telyin Jyväskylässä ja Joensuussa. Lisäksi voidaan vakinaista opettajaa. Myös kouluhallituksen us-
12810: yleisen teologian approbatur suorittaa eräissä konnonopetuksen järjestelyä suunnitteleva työ-
12811: kesäyliopistoissa sekä Rauman seminaarissa. ryhmä esittää mietinnössään 1974, että opetta-
12812: Muissa maan keski- ja pohjoisosissa olevissa opet- janvalmistuslaitoksiin olisi perustettava yleisen
12813: tajankoulutuslaitoksissa ei voida erikoistua us- teologian apulaisprofessorin virka. Tehostamalla
12814: konnonopetukseen. yleisen teologian opetusta Jyväskylän yliopisto
12815: Peruskoulun yläasteella uskonto on liitetty jo- samalla palvelee maan keski- ja pohjoisosien
12816: honkin muuhun aineeseen, lähinnä historiaan tai uskonnonopettajien jatkokoulutusta.
12817: äidinkieleen. Pätevyysvatimuksena on yleisen
12818: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12819: teologian cum laude ja uskontotieteen approba-
12820: nioittaen,
12821: tur. Uskontotieteen opiskelu on mahdollista vain
12822: Helsingissä ja Turussa. Kun useat Jyväskylän
12823: historian ja äidinkielen opiskelijat haluavat saada että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12824: pätevyyden peruskoulun virkoihin, on kohtuul- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12825: lista, että heillä on omassa yliopistossaan mah- 29.10. 01 130 000 markkaa yleisen teolo-
12826: dollisuus suorittaa arvosanat yleisessä teologiassa gian apulaisprofessorin viran perustamista
12827: ja uskontotieteessä. varten Jyväskylän yliopistoon.
12828:
12829: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12830:
12831: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
12832: 1830 1985 vp.
12833:
12834: Raha-asia-aloite n:o 1676
12835:
12836:
12837:
12838:
12839: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavaraston rakentami-
12840: seen
12841:
12842:
12843: Eduskunnalle
12844:
12845: Maassamme on vieläkin riittämättömästi vilja- Viljavaraston rakentaminen olisi hyödyllistä
12846: varastoja tarpeellisen viljaomavaraisuuden turvaa- myös työllisyyden hoidon kannalta.
12847: miseksi. Maassamme on peräkkäin koettu useita
12848: heikkoja satovuosia. Nämä vuodet ovat osoitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12849: neet, että meillä ei ole ylijäämäongelmaa, vaan nioittaen,
12850: pikemminkin varastointiongelma. Viljahuollon
12851: turvaamiseksi on jouduttu tuomaan runsaasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12852: vehnää ulkomailta. Kansallisen turvallisuutemme 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12853: kannalta tällainen tilanne on suorastaan hätkäh- 30.29.64 30 000 000 markkaa viljavaras-
12854: dyttävä. ton rakentamista varten.
12855:
12856: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12857:
12858: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
12859: 1985 vp. 1831
12860:
12861: Raha-asia-aloite n:o 1677
12862:
12863:
12864:
12865:
12866: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta viljan pienva-
12867: rastojen rakentamisen korkotukeen
12868:
12869:
12870: Ed u s kunnalle
12871:
12872: Maamme viljaomavaraisuuden tasapainoinen lua ja vähentäisi siihen liittyviä kuljetuskustan-
12873: turvaaminen on jatkuvasti tuottanut vikeuksia. nuksia. Alueellisesti laaja pienvarastoverkosto
12874: Hyvinä satovuosina joudutaan viemään runsaasti muodostaisi myös mahdollisina kriisiaikoina tur-
12875: viljaa ulkomaille kansainväliseen hintaan, joka vallisen viljan perusvaraston.
12876: on huomattavasti alle omassa maassa vallitsevan Halukkuutta pienvarastojen rakentamiseen
12877: hintatason. Huonoina satovuosina taasen joudu- varmasti löytyy viljelijäväestönkin piirissä, kun-
12878: taan tuomaan viljaa kotimaan tarpeen tyydyttä- han valtiovalta turvaa niiden rahoitusmahdolli-
12879: miseksi. Kansantaloudellisesti on epäedullista, suudet ja kannattavan viljan varastoimistoimin-
12880: että satovuosien vaihteluita ei kyetä nykyistä nan. Varastojen rakentamisella voidaan myös
12881: paremmin tasapainottamaan. Tämä johtuu vilja- helpottaa vaikeaa työttömyystilannetta.
12882: varastojen riittämättömyydestä maassamme. Tar-
12883: vitsisimme niitä nopeasti lisää. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12884: Maahamme olisi rakennettava lisää viljan suur- nioittaen,
12885: varastoja. Tämän lisäksi ja suurvarastojen täyden-
12886: tämiseksi tulisi rakentaa pienvarastoja, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12887: muodostaisivat koko maan kattavan kuntakohtai- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12888: sen verkoston. Pienvarastojen rakentaminen mm. 30.33.41 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
12889: yksinkertaistaisi varastoista viljan alueellista jake- viljan pienvarastojen korkotukea varten.
12890:
12891: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12892:
12893: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
12894: 1832 1985 vp.
12895:
12896: Raha-asia-aloite n:o 1678
12897:
12898:
12899:
12900:
12901: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 406
12902: perusparannukseen välillä Kultakivi-Särkilahti
12903:
12904:
12905: Eduskunnalle
12906:
12907: Maantien n:o 406 (Kultakivi-Särkilahti) pe- keimmista kohdista. Parantamissuunnitelma on
12908: rusparannustyöt aloitettiin syksyllä 1976 työlli- vahvistettu tammikuussa 1976.
12909: syysvarojen turvin ja töitä on vuosittain tehty
12910: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12911: saatujen määrärahojen puitteissa. Tien peruspa-
12912: nioittaen,
12913: rannustöiden päätökseen saattaminen edellyttää,
12914: että valtio myöntää perusparannustöiden jatka-
12915: miseksi lisää määrärahaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12916: Maantie n:o 406 (Kultakivi-Särkilahti) on 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12917: pituudeltaan 26 kilometriä. Tien vaikutuspiirissä 31.24. 77 1 000 000 markkaa käytettä-
12918: asuu vakinaista väestöä noin 1 100 henkilöä. Tie väksi maantien n:o 406 (Kultakivi-Sär-
12919: on vanha ja heikkokuntoinen ja parannustyöt on kilahtz) perusparannustöiden suorittami-
12920: aloitettu heikoimmista ja liikenteellisesti vai- seen.
12921:
12922: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12923:
12924: Olavi Ronkainen Esko Almgren
12925: 1985 vp. 1833
12926:
12927: Raha-asia-aloite n:o 1679
12928:
12929:
12930:
12931:
12932: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparan-
12933: nukseen välillä Ruskeala-Tammijärvi
12934:
12935:
12936: Eduskunnalle
12937:
12938: Ruskealan-Tammijärven maantie eli maantie tehty, koska tiepohja on erittäin heikko. Maantie
12939: n:o 613 lähtee kantatiestä n:o 59 Hartolan n:o 613 tulisi mahdollisimman pikaisesti perus-
12940: Ruskealan kylästä ja johtaajoutsan-Luhangan- parantaa ja päällystää.
12941: Korpilahden tielle. Tiestä eroaa Mikkelin läänin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12942: alueella kolme paikallistietä. Tien pituus Harto- nioittaen,
12943: lan kunnan puolella on 23,9 km. Tiellä kulkee
12944: useita linja-autovuoroja, mm. Lahden-Heino- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12945: lan-Jyväskylän liikenne. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12946: Maantie n:o 613 on aikaisemmin ollut kunnan 31.24.77 2 000 000 markkaa
12947: tienä ja luovutettu valtiolle 1940-luvulla. Tie on Ruskealan- Tammijärven maantien pe-
12948: erittäin heikkokuntoinen eikä peruskorjauksia ole rusparannukseen.
12949:
12950: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12951:
12952: Olavi Ronkainen Esko Almgren
12953:
12954:
12955:
12956:
12957: 230 428500120H
12958: 1834 1985 vp.
12959:
12960: Raha-asia-aloite n:o 1680
12961:
12962:
12963:
12964:
12965: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien perusparannukseen
12966: välillä Sysmä-Särkilahti
12967:
12968:
12969: Eduskunnalle
12970:
12971: Ns. Päijänteen saaristotien heikoin tieosuus on tuu talvityönä hoidettavaksi. Työkohde parantaisi
12972: Sysmän kirkonkylän ja Särkilahden väli, 15 kilo- myös kuljetusalan uhkaavaa työttömyyttä.
12973: metrin pituinen, sorapintainen, vanha kylätie,
12974: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12975: joka on otettu hoidettavaksi maantienä. Tieosan
12976: nioittaen,
12977: parantamissuunnitelmat ovat valmiit. Tieosuus
12978: kuuluu paljon käytettyyn matkailuväylään, jonka
12979: liikennöitävyys tulisi nopeasti nostaa samalle ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12980: solle saaristotien pohjoisosien kanssa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
12981: Mm. vaikean työllisyystilanteen vuoksi tulisi 31.24.77 5 000 000 markkaa Sysmå·n-
12982: tien rahoitus, 5 milj. markkaa, hoitaa työllisyys- Särkilahden tien perusparannustöihin
12983: varoin mahdollisimman pikaisesti. Kohde sovel- Hartolan kunnassa.
12984:
12985: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
12986:
12987: Olavi Ronkainen Esko Almgren
12988: 1985 vp. 1835
12989:
12990: Raha-asia-aloite n:o 1681
12991:
12992:
12993:
12994:
12995: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunta Raittiiksi
12996: ry:lle Heinolan sosiaalipalvelu- ja toimintakeskuksen hankintaa
12997: varten
12998:
12999:
13000: Eduskunnalle
13001:
13002: Heinolassa on kokeiluluontoisesti tOlmtnut yhteisöjen vapaaehtoiseen totmmtaan perustu-
13003: 1.9.1982 alkaen sosiaalipalvelu- ja toimintakes- vaa. Palkattua henkilökuntaa tarvitaan vain
13004: kus, jossa pääperiaatteena on tukea päihdeongel- murto-osa siitä, mitä heitä on kunnallisella tai
13005: maista tämän raittiina kautena. Toiminta sisältää valtiollisella PAV -huoltosektorilla.
13006: mm. keskustelua ja terapiaa (asiantuntijan joh- Heinolan toimintakeskuksen kustannuksissa on
13007: dolla), yhdessäoloa (teemailtoja, kahvi tarjoilua, ollut palvelupäiviä 220 vuodessa. Käyttökustan-
13008: retkiä), neuvontaa yhteyksien saamiseksi sosiaali- nukset ovat olleet 180 mk/päivä, joista Heinolan
13009: ja terveydenhuollon viranomaisiin, askartelua ja kaupunki vastaa 113:lla. Heinolan kaupungin
13010: työterapian tapaista harrastustoimintaa. vuokratiloissa toimiva palvelukeskus on purku-
13011: Sosiaalinen avustaminen jätetään sosiaalitoi- uhan alainen. Jos uutta toimipistettä ei saada
13012: miston huoleksi, mutta kriisitilanteessa pyritään vuoden 1986 aikana, joudutaan hyvin alkanut
13013: antamaan tilapäistä apua ruoan ja yösijan saami- toiminta lakkauttamaan.
13014: sessa. Samoin majoitusta järjestetään vain kriisiti-
13015: lanteessa. Päivätoimintakeskuksessa on kaikille Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13016: avoin seurusteluhuone, peseytymis- ja pyykinpe-
13017: sumahdollisuus. Asiakkaille tarjotaan kahvia ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13018: ruokaa. 1986 tulo- ja menoaroioon 1 200 000
13019: Heinolan kokeiluprojektista saadut tulokset markan määrärahan osoitettavaksi Yhteis-
13020: ovat erittäin myönteisiä. Kokeiluprojekti on kunta Raittiiksi ry:lle Heinolan sosiaali-
13021: osoittautunut myös taloudellisesti erittäin edulli- palvelu- ja toimintakeskuksen uuden toi-
13022: seksi, koska työ on eri seurakuntien ja kristillisten mitalon hankintaa varten.
13023:
13024: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
13025:
13026: Olavi Ronkainen Aimo Ajo Anna-Kaarina Louvo
13027: Boris Renlund Hannele Pokka Esko Almgren
13028: Impi Muroma
13029: 1836 1985 vp.
13030:
13031: Raha-asia-aloite n:o 1682
13032:
13033:
13034:
13035:
13036: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin Ja
13037: huumeiden käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten
13038:
13039:
13040: Eduskunnalle
13041:
13042: Maailman terveysjärjestön yleiskokouksen 25 västi määrärahoja näihin tarkoituksiin. Sama kos-
13043: päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän päätöslau- kee osittain myös Pohjoismaiden raittiusneuvos-
13044: selman mukaan alkoholin liikakäytön haitat kuu- ton toimintaa. Jopa valitut edustajat ovat usein
13045: luvat maailman suurimpiin terveysongelmiin. joutuneet osallistumaan matkoista aiheutuviin
13046: Yleiskokous kehotti jäsenvaltioita ryhtymään tar- kustannuksiin, joskus suorastaan maksamaan ne
13047: peellisiin toimenpiteisiin alkoholijuomien kulu- itse.
13048: tuksen vähentämiseksi ja antoi Maailman terveys- Tärkeänä syynä alkoholijuomien kulutuksen
13049: järjestön tehtäväksi kehottaa eri maita toimimaan lisääntymiseen eri maissa on ollut mannermaisen
13050: entistä enemmän yhdessä alkoholiongelmien eh- juomatavan leviäminen. Se ei ole missään syrjäyt-
13051: käisyn ja hoidon kehittämiseksi. tänyt vanhoja kulutustottumuksia, vaan se on
13052: Maailman terveysjärjestön apuelimenä tässä tullut niiden lisäksi. Nykyisissä oloissa ehkäisy voi
13053: toiminnassa on Kansainvälinen alkoholi- ja huu- olla tehokasta vain silloin, kun siihen pyritään
13054: meneuvosto (International Council on Alcohol samantapaisin toimenpitein mahdollisimman
13055: and Addictions, ICAA), jonka toimisto sijaitsee monessa maassa. Siksi kansainvälisten työmuoto-
13056: Lausannessa, Sveitsissä. Sen suomalaiset jäsenjär- jen ylläpitäminen ja kehittäminen on ensiarvoi-
13057: jestöt, Alkoholitutkimussäätiö ja Suomen Rait- sen tärkeätä juuri nyt.
13058: tiusjärjestöjen Liitto, ovat aktiivisesti ottaneet
13059: osaa neuvoston toimintaan mm. osallistumalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13060: sen kesäseminaariin 27 .6.-1. 7.1983 Zagrebissa nioittaen,
13061: Jugoslaviassa.
13062: Riittävän osanoton varmistaminen Kansainväli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13063: sen alkoholi- ja huumeneuvoston kokouksiin, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13064: seminaareihin ja kongresseihin on osoittautunut 33.99.25 150 000 markkaa lisäyksenii
13065: vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Suo- kansainväliseen toimintaan alkoholismin
13066: men Raittiusjärjestöjen Liitolla ei ole ollut riittä- ja huumeiden käytön ehkäisemiseksi.
13067:
13068: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
13069:
13070: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
13071: 1985 vp. 1837
13072:
13073: Raha-asia-aloite n:o 1683
13074:
13075:
13076:
13077:
13078: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suorittami-
13079: seksi alkoholittomien ravintola-, hotelli- ja kahvilatoimintojen
13080: tukemisesta
13081:
13082:
13083: Eduskunnalle
13084:
13085: Alkoholiuoman vaihtoehdon saattaminen al- minnassa on ollut havaittavissa vähäistä elpymis-
13086: koholin kanssa kilpailukykyiseksi on yksi haittoja tä. Käytännössä voidaan kuitenkin maamme rait-
13087: torjuvan alkoholipolitiikan menetelmistä. Mo- tiusravintolaverkoston katsoa olevan vailla kilpai-
13088: nien maiden alkoholilainsäädäntöön sisältyy tässä lukykyä verrattuna anniskeluravintoloihin, joiden
13089: tarkoituksessa määräyksiä, joiden mukaan alko- lisääntynyt osuus huvi- ja seuraelämässä sekä
13090: holijuomien vähittäismyynti- ja anniskelupaikois- matkailussa on omiaan edistämään alkoholin
13091: sa on oltava saatavilla riittävä valikoima alkoho- käytön yleistymistä etenkin nuorilla aikuisilla ja
13092: liuomia juomia. Erityisesti anniskelussa on pyrit- naisilla. Voidaan myös todeta, että anniskelun
13093: ty saamaan alkoholittomien juomien hinnat valvonnalla ei ole täysin pystytty ehkäisemään
13094: edullisiksi alkoholijuomien hintoihin verrattuna. siihen kytkeytyviä kielteisiä ilmiöitä, kuten järjes-
13095: Suomen alkoholilainsäädännössä asiaa koskevat tyshäiriöitä ja liikenteessä olemista alkoholin vai-
13096: määräykset sisältyvät alkoholilain 46 §:ään ja kes- kutuksen alaisena.
13097: kioluesta annetun lain 30 §:ään. Raittiusravintolatoiminnan suomiin mahdolli-
13098: Myös raittiiden eli vailla alkoholitarjoilua ole- suuksiin alkoholittomalle vaihtoehdolle tulisi
13099: vien ravintoloiden, hotellien ja kahviloiden ta- kiinnittää maassamme enemmän huomiota. Kun
13100: loudellinen tukeminen perustamis- ja käyttökus- anniskeluravintolaverkostoa ei voida harventaa
13101: tannusten osalta on alkoholiuoman vaihtoehdon siinä määrin, että tämä avaisi raittiusravintolatoi-
13102: saatavuutta edistävä menetelmä. Norjassa ja minnalle automaattisesti toimintaedellytyksiä,
13103: Ruotsissa sitä toteutetaankin erilaisin avustus- ja olisikin syytä selvittää, mitä mahdollisuuksia
13104: rahastoinvestointijärjestelyin. Meillä Suomessa maassamme olisi ryhtyä tukemaan tätä toimintaa
13105: tällaista tukea raittiusravintolatoiminnalle sen si- taloudellisesti ja tehdä ehdotukset tarvittaviksi
13106: jaan ei ole esiintynyt, koska aikaisemmin annis- toimiksi.
13107: keluravintoloiden vähäinen määrä turvasi rait-
13108: tiusravintoloiden toimintamahdollisuudet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13109: Vuoden 1968 alkoholilainsäädäntöuudistus nioittaen,
13110: helpotti kuitenkin huomattavasti sekä kaikkia
13111: alkoholijuomia että keskiolutta myyvien anniske- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13112: lupaikkojen perustamista. Kun lisäksi anniskelu- 1986 tulo- ja menoarvioon lz"säyksenä
13113: korvaukset maassamme kytkeytyvät anniskelta- 150 000 markan määrärahan selvityksen
13114: vien alkoholijuomien määrään, päädyttiin vuo- suon"ttamiseksi mahdollisuuksista tukea
13115: desta 1969 alkaen nopeasti siihen, että raittiusra- valtion varoilla maksettavilla avustukszlla
13116: vintolat ja -kahvilat vähenivät murto-osaan enti- ja edistää muilla samanluonteisilla kei-
13117: sestään pääasiassa juuri heikon taloudellisen kan- noilla taloudellisesti alkoholitonta ravin-
13118: nattavuuden takia. Myöhemmin tosin tässä toi- tola-, hotelli- ja kahvzlatoimintaa.
13119:
13120: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
13121:
13122: Olavi Ronkainen Anna-Kaarina Louvo Hannele Pokka
13123: Boris Renlund Aimo Ajo Esko Almgren
13124: Impi Muroma
13125: 1838 1985 vp.
13126:
13127: Raha-asia-aloite n:o 1684
13128:
13129:
13130:
13131:
13132: Roos: Määrärahan osoittamisesta Vammalan kaupungin kirjaston
13133: rakentamiseen
13134:
13135:
13136: Eduskunnalle
13137:
13138: Vammalan kaupungin suunnitelmissa on uu- kirjastolaitokselle osoitetut tehtävät on Vamma-
13139: den kirjastotalon rakentaminen. Suunnitelmat lan päästävä rakentamaan vuonna 1986.
13140: ovat jo valmiit, läänin listalle sijoittumisen perus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13141: teella on ollut odotettavissa, että rakentamaan taen,
13142: päästään vuonna 1987. Keväällä 1985 kirjasto
13143: irtisanottiin nykyisistä vuokratiloistaan. Vaihto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13144: ehtoisen paikan osoittaminen lyhyeksikin aikaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13145: on vaikeata. Joka tapauksessa kirjaston toiminta 29.56.31 lisäyksenä 3 500 000 markkaa
13146: on pahasti vaikeutumassa. Voidakseen täyttää Vammalan kaupungin kirjaston rakenta-
13147: mzseen.
13148:
13149: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
13150:
13151: Timo Roos
13152: 1985 vp. 1839
13153:
13154: Raha-asia-aloite n:o 1685
13155:
13156:
13157:
13158:
13159: Roos ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta musiikki-instituut-
13160: tien toimintaan
13161:
13162:
13163: Eduskunnalle
13164:
13165: Kansanmusiikki, työväenmusiikki ja koko kan- mistä on aiheutunut taloudellisia vaikeuksia. Ins-
13166: sanomaisen musiikin alue on parin viime vuosi- tituutteihin kohdistuvien palvelutoiveiden täyttä-
13167: kymmenen aikana noussut tärkeäksi osaksi suo- minen ja siten kansanomaisen musiikin aseman
13168: malaista kulttuurielämää. Tärkeinä tämän alueen turvaaminen osana moniarvoista suomalaista mu-
13169: tutkimus-, julkaisu-, koulutus- ja palvelutoimin- siikkikulttuuria edellyttäisi julkisen rahoituksen
13170: nan edistäjinä ovat olleet maamme neljä mu- lisäämistä. Muussa tapauksessa joudutaan nykyi-
13171: siikki-instituuttia. Vuonna 1974 perustettu Kan- siä toimintamuotoja supistamaan.
13172: sanmusiikki-instituutti (Kaustinen) on saanut Käynnissä olevan toiminnan turvaamiseksi olisi
13173: rinnalleen Finlands Svenska Folkmusikinstitutin välttämätöntä lisätä hallituksen tulo- ja menoar-
13174: (Vaasa), Työväenmusiikki-instituutin (Helsinki) vioesityksessä musiikki-instituuteille varattua
13175: ja Suomen Harmonikkainstituutin (Ikaalinen). määrärahaa.
13176: Näiden laitosten toiminnan taloudellisen pe-
13177: rustan muodostavat eduskunnan musiikki-insti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13178: tuuttien momentille myöntämät, opetusministe- nioittaen,
13179: riön käytössä olevat varat. Laitoksilla itsellään ei
13180: ole mahdollisuuksia merkittävään omatoimiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13181: varojen hankintaan. Jatkuvasti laajentunut toi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13182: minta on kasvattanut huomattavasti lähinnä toi- 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
13183: mitiloista ja henkilökunnasta aiheutuvia kuluja, musiikki-instituutezlle.
13184:
13185: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
13186:
13187: Timo Roos Pentti Lahri-Nuuttila Mikko Vainio
13188: Mauri Pekkarinen Heikki Riihijärvi Matti Maijala
13189: Lauri Impiö Håkan Malm Boris Renlund
13190: Ulla-Leena Alppi Toivo T. Pohjala Inger Hirvelä
13191: 1840 1985 vp.
13192:
13193: Raha-asia-aloite n:o 1686
13194:
13195:
13196:
13197:
13198: Roos ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elokuvataiteen
13199: tukemiseen
13200:
13201:
13202: Eduskunnalle
13203:
13204: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- vaalien järjestämistä (mm. Tampereen kansainvä-
13205: arvioksi vuodelle 1986 on momentille 29.90.57 liset lyhytelokuvajuhlat ja Oulun kansainvälinen
13206: elokuvataiteen tukemiseen esitetty 1 500 000 lastenelokuvafestivaali), elokuvalehtien julkaise-
13207: markkaa. Vuonna 1985 ao. määräraha oli mista, lastenelokuvatoimintaa, elokuvatutkimus-
13208: 2 700 000 markkaa, joten momentin vähennys ta ja elokuvataiteen jatkokoulutusta.
13209: on 1,2 miljoonaa markkaa. Määrärahalla on myös tuettu taiteellisesti kor-
13210: Määräraha on perinteisesti sidottu elokuva- keatasoisten elokuvien maahantuontia ja niiden
13211: veron tuottoon. Elokuvaveroa peritään sisällöl- esittämistä elokuvateattereissa. Kun toisaalta val-
13212: tään ala-arvoisten, väkivaltaa ihannoivien ja ns. tio on alkanut tukea elokuvateatterilaitoksen pyr-
13213: seksielokuvien esityksistä. Viime vuosina elokuva- kimystä pitää elokuvatarjontaa yllä myös suurten
13214: veron tuotto on koko ajan pienentynyt, ts. sisäl- keskusten ulkopuolella, ei myöskään ole perustel-
13215: löltään huonojen elokuvien esittäminen ja suosio tua vaikeuttaa näiden teattereiden arvoelokuvien
13216: on vähentynyt maassamme. Aikaisempina vuosi- tarjontaa.
13217: na eduskunta ei ole osoittanut koko elokuvaveron
13218: tuottoa elokuvataiteen käytettäväksi. Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme,
13219: Ei ole perusteltua pienentää elokuvataiteen
13220: määrärahoja tilanteessa, jossa määrätietoinen elo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13221: kuvakulttuurityö alkaa saavuttaa sille asetettuja 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13222: päämääriä. Määrärahan pienentäminen vaikeut- 29.90.57 3 000 000 markkaa elokuvatai-
13223: taisi ja suorastaan vaarantaisi mm. elokuvafesti- teen tukemiseen.
13224:
13225: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
13226:
13227: Timo Roos Reijo Lindroos Mikko Rönnholm
13228: Mats Nyby Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Riihijärvi
13229: Marjatta Stenius-Kaukonen
13230: 1985 vp. 1841
13231:
13232: Raha-asia-aloite n:o 1687
13233:
13234:
13235:
13236:
13237: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vuohenmaitotuotteiden
13238: tunnetuksi tekemisen edistämiseen
13239:
13240:
13241: Eduskunnalle
13242:
13243: Vuohenpito on arvokas osa vanhaa maalais- Eräänä esteenä vuohenmaidon ja siitä valmis-
13244: kulttuuriamme. Viime vuosina asiaan on kiinni- tettavien tuotteiden vähäiselle menekille on ollut
13245: tetty huomiota enemmänkin, minkä seurauksena markkinoinnin ja tunnetuksi tekemisen heik-
13246: maahamme on syntynyt lukuisia vuohitiloja, joi- kous.
13247: den pääasiallinen tulonlähde on ollut juuri vuo-
13248: henpito. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13249: Monet yrittäjät ovat sijoittaneet omia- ja laina- nioittaen,
13250: varoja uskoen tämäntapaisen toiminnan tulevai-
13251: suuteen. On kuitenkin käynyt ja käymässä niin,
13252: että vuohenmaidon menekki ei olekaan kuvitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13253: lun kaltainen. Monille maitoallergiasta kärsiville 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13254: vuohenmaito on terveydelle välttämätön vaihto- 50 000 markkaa vuohenmaitotuotteiden
13255: ehto. tunnetuksi tekemisen edistämiseen.
13256:
13257: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
13258:
13259: Timo Roos Aarno von Bell
13260: Jukka Vihriälä Paavo Vesterinen
13261:
13262:
13263:
13264:
13265: 231 428500120H
13266: 1842 1985 vp.
13267:
13268: Raha-asia-aloite n:o 1688
13269:
13270:
13271:
13272:
13273: Roos ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
13274: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
13275:
13276:
13277: Eduskunnalle
13278:
13279: Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13280: telmän kustannuksiin nousee budjettiesityksen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
13281: mukaan 900 000 mk. Kokemukset eri puolilta 33.57.42 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13282: kunnista viittaavat siihen, että korotettu määrä- pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kus-
13283: rahakaan ei riitä. Erityisen vaikea on tilanne tannukszin.
13284: kunnissa, joissa pienyrityksiä on runsaasti.
13285: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13286: nioittaen,
13287:
13288: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
13289:
13290: Timo Roos Aarno von Bell Mikko Rönnholm
13291: 1985 vp. 1843
13292:
13293: Raha-asia-aloite n:o 1689
13294:
13295:
13296:
13297:
13298: Roos: Määrärahan osoittamisesta toimistovirkailijan toimen perusta-
13299: miseen Vammalan työvoimatoimistoon
13300:
13301:
13302: Eduskunnalle
13303:
13304: Vammalan työvoimatoimistossa ei ole yhtään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13305: vakinaista toimistovirkailijaa. Vuodesta 1977 taen,
13306: saakka tehtävät on hoidettu tilapäisillä määrä-
13307: rahoilla, parhaimmillaan tehtävää on hoitanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13308: yht' aikaa kaksikin henkilöä. Nykyisin paikalla 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13309: oleva henkilö on suunnilleen viisi vuotta tehtävää 34.06.01 lisäyksenä 60 000 markkaa A 2
13310: tilapäisesti hoitanut. palkkaluokan toimistovirkazlijan toimen
13311: Työmäärä on lisääntynyt paikallistasolle dele- perustamiseen Vammalan työvoimatoi-
13312: goitujen tehtävien jatkuvasti kasvaessa. mistoon.
13313:
13314: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1985
13315:
13316: Timo Roos
13317: 1844 1985 vp.
13318:
13319: Raha-asia-aloite n:o 1690
13320:
13321:
13322:
13323:
13324: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sivutoimiston muut-
13325: tamiseksi Satakunnan työsuojelupiirin työsuojelutoimistoksi
13326:
13327:
13328: Eduskunnalle
13329:
13330: Satakunnan alueen työpaikkojen työsuojelun jalle. Jatkuvasti tulee kuitenkin tietoon as101ta,
13331: valvonnasta ja neuvonnasta huolehtii Turun ja joissa työnantajat ovat laiminlyöneet työntekijän
13332: Porin työsuojelupiirin alaisuudessa toimiva Porin työturvallisuuden ja lisäävät voittojaan työnteki-
13333: sivu toimisto. jöiden terveyden kustannuksella. Teknisen kehi-
13334: Satakunnan alueella on vähintään kymmenen tyksen ja uusien, monesti tutkimattomien ainei-
13335: työntekijää käsittäviä työpaikkoja noin 1 550 mu- den käyttöönotto lisää edelleen työntekijöiden
13336: kaan lukien kuljetusalan kaikki työpaikat. Näi- työterveydellisiä riskejä. Työsuojelun neuvonnan
13337: den valvonnasta vastaa nyt Porin sivutoimisto, ja valvonnan tehostamisella tulee täten olemaan
13338: joka toimii alueella melko itsenäisesti. Mutta keskeinen osuus terveiden työympäristöjen luo-
13339: koska se on sivutoimisto, siltä puuttuu eräitä miselle tulevaisuudessa.
13340: keskeisiä alueellista työsuojelua edistäviä oikeuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13341: sia. nioittaen,
13342: Työsuojelun jatkuva kehittäminen ja terveelli-
13343: sen työympäristön luominen on palkansaajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13344: yksi keskeinen tavoite. Työntekijöiden terveydes- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13345: tä ennakkoon huolehtiminen on myös kansan- 33.03.01 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13346: taloudellisesti kannattavaa, sillä maksaahan sai- Turun ja Porin työsuojelupiirin alaisuu-
13347: raalahoito tasosta riippuen 400-600 markkaa dessa toimivan Porin sivutoimiston muut-
13348: vuorokaudelta. Vastuu niistä oloista, joissa työ- tamiseksi Satakunnan työsuojelupzi'rin
13349: suoritus tapahtuu, kuuluu yksinomaan työnanta- työsuojelutoimistoksi.
13350:
13351: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
13352:
13353: Irma Rosnell Timo Laaksonen
13354: 1985 vp. 1845
13355:
13356: Raha-asia-aloite n:o 1691
13357:
13358:
13359:
13360:
13361: Rus~en ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
13362: miseen
13363:
13364:
13365: Eduskunnalle
13366:
13367: Uutena aluepoliittisena tuen muotona otettiin rahat sekä maaseudun työpaikkatukikokeilurahat
13368: vuoden 1985 budjettiin 30 miljoonan markan edellä mainittujen kuntien osalta.
13369: määräraha Lapin läänin kehittämisrahaksi käytet- Uutta määrärahaa on itse asiassa tullut vain
13370: täväksi elinkeinotoiminnan kehittämiseen. 1, 5-2 miljoonaa, mistä johtuen läänin kehittä-
13371: Vuoden 1986 budjetissa järjestelmää on laajen- misrahaidea uhkaa menettää alkuperäisen merki-
13372: nettu siten, että sen piiriin ehdotetaan neljää tyksensä.
13373: uutta lääniä: Mikkelin, Oulun, Pohjois-Karjalan
13374: ja Kymen läänejä. Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
13375: Budjettiin on varattu määrärahaa 53 milj. mk, nioittaen,
13376: josta 3 miljoonaa on etukäteen sidottu käytettä-
13377: väksi Lapin matkailun lomatukeen. Määrärahaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13378: on lisäksi yhdistetty alueelliset työllisyys- ja elin- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13379: keinopoliittiset hankkeet, erityisaluekuntien elin- 26.97.43 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
13380: keinotoiminnan edistämiseen tarkoitetut määrä- läänien kehittämiseen.
13381:
13382: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
13383:
13384: Pirjo Rusanen Pentti Poutanen
13385: 1846 1985 vp.
13386:
13387: Raha-asia-aloite n:o 1692
13388:
13389:
13390:
13391:
13392: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin maakunta-arkis-
13393: ton laajennuksen suunnittelua varten
13394:
13395:
13396: Eduskunnalle
13397:
13398: Mikkelin maakunta-arkiston nykyiset toimitilat teltävänä. Rakennukseen on tarkoitus SiJOittaa
13399: ovat käyneet mitoitukseltaan ahtaiksi eikä maa- toimisto-, työskentely- ja rutkimustiloja. Pääosa
13400: kunta-arkisto enää kykene täyttämään lainsää- lisärakennuksesta tulisi kuitenkin olemaan asia-
13401: dännössä asetettua velvoitetta asiakirjojen säily- kirjojen varastointitilana.
13402: tyspaikkana. Se ei ole voinut vastaanottaa kulu- Maakunta-arkiston lisärakennuksen toteutta-
13403: vana vuonna valtion viranomaisten kymmenvuo- miseksi on Mikkelin kaupunki hyväksynyt asema-
13404: tissiirtoja ja sen on ollut kieltäydyttävä myös kaavamuutoksen, joka mahdollistaa lisäraken-
13405: muun tutkimuksellisesti arvokkaan asiakirja- nuksen rakentamisen.
13406: aineksen vastaanottamisesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13407: Toimitilat ovat henkilökunnan ja toimintojen nioittaen,
13408: kehittämisenkin kannalta epätarkoituksenmukai-
13409: set. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13410: Tilanahtaus ja arkiston tulevat kehittämissuun- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13411: nitelmat edellyttävät lisärakennuksen aikaansaa- 29.93. 74 300 000 markkaa Mtkkelin
13412: mista. Lisärakennusta vanen on laadittu perusta- maakunta-arkiston laajennuksen suunnit-
13413: missuunnitelma, joka on opetusministeriön käsi- telua varten.
13414:
13415: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
13416:
13417: Pirjo Rusanen Pentti Skön Mauri Miettinen
13418: Erkki Liikanen Pentti Poutanen Pertti Hietala
13419: Olavi Ronkainen Maija Rajantie Timo Kietäväinen
13420: 1985 vp. 1847
13421:
13422: Raha-asia-aloite n:o 1693
13423:
13424:
13425:
13426:
13427: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvensalmen pohjaveden-
13428: ottaman syöttövesilinjojen rakentamiseen
13429:
13430:
13431: Eduskunnalle
13432:
13433: Hirvensalmen kunta on vesihallitukselle aiheuttaa kohtuutonta painetta nykyisinkin kor-
13434: 11.9.1984 osoittamallaan kirjeellä esittänyt, että keata veroäyrin hintaa kohtaan. Toisaalta hank-
13435: vuonna 1986 toteutettavaksi aiotmun Rehniön- keen toteuttamatta jättäminen merkitsisi kohtuu-
13436: niemen vedenottamoon liittyvien syöttövesijohto- tonta ja olennaista haittaa kunnan asukkaiden
13437: linjojen rakentaminen suoritettaisiin valtion vesi- vesihuollon järjestämiselle. Hanke tulisi voida
13438: huoltotyönä. toteuttaa valtion vesihuoltotyönä.
13439: Syöttövesijohtolinja Rehniönniemen vedenot-
13440: tarnoita rakennuskaava-alueelle on pituudeltaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13441: 4,16 km ja sijoittuu pääosin Ryökäsvesi-nimisen nioittaen,
13442: järven pohjaan.
13443: Vedenottamon ja vesijohtolinjan kokonaiskus-
13444: tannusarvio on tällä hetkellä n. 1,2 milj. mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13445: kaa, josta vesijohtolinjan rakentamisen osuus on 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13446: 400 000 markkaa. 30.40. 77 400 000 markkaa Hirvensal-
13447: Näin suuren hankkeen toteuttaminen pienessä men pohjavedenottaman syöttöveszlinjo-
13448: kunnassa muiden pakollisten hankkeiden lisäksi jen rakentamista varten.
13449:
13450: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
13451:
13452: Pirjo Rusanen Pentti Skön Mauri Miettinen
13453: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen Pertti Hietala
13454: Olavi Ronkainen Maija Rajantie Erkki Liikanen
13455: 1848 1985 vp.
13456:
13457: Raha-asia-aloite n:o 1694
13458:
13459:
13460:
13461:
13462: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoriliikennetien ra-
13463: kentamisen aloittamiseen välillä Lahti-Lusi
13464:
13465:
13466: Eduskunnalle
13467:
13468: Valtateiden n:o 4 ja 5 moottoritien yleissuun- tua ja Mikkelin piiri aloittaa vuonna 1989 13
13469: nitelmassa todettiin jo vuonna 1967, että valta- miljoonalla markalla moottoriväylän rakentami-
13470: tiellä n:o 5 välin Lahti-Lusi liikennöitävyysolo- sen Mikkelin piirin rajalta Vierumäelle, joka
13471: suhteet ovat tien huonosta geometriasta johtuen niinikään valmistuu vuonna 1990. Näin ollen
13472: ala-arvoiset. moottoriliikennetie olisi Lahdesta Vierumäkeen
13473: Lahden-Lusin moottoriliikennetien suunnit- valmiina vuonna 1990.
13474: teluvalmius on nyt edennyt siihen vaiheeseen, Kun tämän vuoden loppupuolella valmistuu
13475: että liikenneministeriö on päättyneen kevään moottoriliikennetie Mäntsälän ja Lahden välille,
13476: aikana vahvistanut tiesuunnitelman välillä Lah- olisi täysin perustelematoota pitää yhden vuoden
13477: den Kymi järvi-Vierumäki. Rakennussuunnitel- tauko moottoriliikenneväylän rakentamisessa lii-
13478: ma väliltä Kymijärvi-Mikkelin piirin raja on kenneolosuhteiltaan kaikkein vaarallisimmalla
13479: tekeillä TVH:ssa. Näin ollen ovat kaikki valmiu- tieosalla eli Lahden ja Heinolan välillä.
13480: det olemassa valtatien n:o 5 rakentamiselle kohti
13481: Heinolaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13482: Voimassa olevien TVL:n toimenpideohjelmien nioittaen,
13483: mukaan valtatien n:o 5 rakentaminen moottori-
13484: liikennetieksi Lahdesta Lusiin etenee siten, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13485: TVL:n Hämeen piiri alkaa vuonna 1987 rakentaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13486: uutta moottoriväylää Kymijärveltä Mikkelin pii- 31. 24. 77 4 000 000 markkaa moottorilii-
13487: rin rajalle 14 miljoonalla markalla. Vuoteen 1990 kennetien rakentamisen aloittamiseen vä-
13488: mennessä Hämeen piiri saa osuutensa rakennet- lillä Lahti-Lusi.
13489:
13490: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
13491:
13492: Pirjo Rusanen Pentti Skön Mauri Miettinen
13493: Timo Kietäväinen Pertti Hietala Pentti Poutanen
13494: Olavi Ronkainen Maija Rajantie Erkki Liikanen
13495: 1985 vp. 1849
13496:
13497: Raha-asia-aloite n:o 1695
13498:
13499:
13500:
13501:
13502: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4712 (Kin-
13503: naraho-Simanala) parantamiseksi
13504:
13505:
13506: Eduskunnalle
13507:
13508: TVL:n Mikkelin piirin toimesta laaditaan par- vuoden lähikuukausina. Rakentamisen alustava
13509: haillaan parannussuunnitelmaa Kinnarahon- kustannusarvio on n. 10 mmk.
13510: Simanalan maantien n:o 4712 parantamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13511: Kerimäen ja Enonkosken kunnissa. nioittaen,
13512: Tien pituus on noin 18 km ja se on tärkeä
13513: Kerimäen ja Enonkosken kuntien väliselle yhdys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13514: liikenteelle. Tie on mutkikas ja sorapintainen ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13515: kärsii jokakeväisestä kelirikosta. 31.24. 77 2 000 000 markkaa Kinnar-
13516: Suunnitelmaan liittyvät maastotyöt ovat lo- ahon-Simanalan maantien n:o 4712 pe-
13517: puillaan ja lopulliset suunnitelmat valmistuvat rusparantamisen aloittamiseksi.
13518:
13519: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
13520:
13521: Pirjo Rusanen Pentti Skön Mauri Miettinen
13522: Timo Kietäväinen Pertti Hietala Pentti Poutanen
13523: Olavi Ronkainen Maija Rajantie Erkki Liikanen
13524:
13525:
13526:
13527:
13528: 232 428500120H
13529: 1850 1985 vp.
13530:
13531: Raha-asia-aloite n:o 1696
13532:
13533:
13534:
13535:
13536: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Viitalahden maantien n:o 4784
13537: perusparantamiseen
13538:
13539:
13540: Eduskunnalle
13541:
13542: Maantie n:o 4784 rakennettiin 1960-luvulla Tieosa on turistiliikenteen kannalta keskeinen,
13543: paikallistieksi ja otettiin heti valmistuttuaan Heinävedellä vierailee kesäisin n. 150 000 mat-
13544: maantieksi. Paikallistien rakenne on heikko ja kailijaa, joista valtaosa käyttää em. 11,4 kilomet-
13545: keväisin routavauriot, kohoumat ym. tekevät sen rin pituista tieosaa.
13546: liikennekelvottomaksi siinä määrin, että tilaus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13547: ajossa olevat matkailulinja-autojen kuljettajat ei- taen,
13548: vät lähde keväisin esim. Valamossa käydessään
13549: mielellään käymään Heinäveden kirkonkylässä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13550: edelleen kirkonkylältä viiden kilometrin päässä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13551: aseman lähellä olevassa keramiikkatehtaassa. 31.24. 77 2 000 000 markkaa Viitalah-
13552: Kuljettajat pelkäävät kaluston rikkoutuvan ajet- den maantien n:o 4784 perusparantami-
13553: taessa jo perin vähäisellä nopeudella. sen aloittamiseen.
13554:
13555: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
13556:
13557: Pirjo Rusanen
13558: 1985 vp. 1851
13559:
13560: Raha-asia-aloite n:o 1697
13561:
13562:
13563:
13564:
13565: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Tuomiojärven kunnostamiseen
13566:
13567:
13568: Eduskunnalle
13569:
13570: Jäppilän kunnan pohjoisosassa sijaitsee valta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13571: kunnallisesti arvokas lintujärvi, joka on matala ja taen,
13572: altis rehevöitymiselle.
13573: Mikkelin vesipiirin toimesta on järveä pari
13574: vuotta kunnostettu Ieikkaamalla kaislikkoa.
13575: Työn määrään nähden määrärahat ovat olleet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13576: riittämättömät. Myös tänä vuonna työt joudut- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13577: tiin keskeyttämään määrärahojen riittämättömyy- 35.25. 77 300 000 markkaa Tuomiojär-
13578: den vuoksi. ven kunnostamiseen.
13579:
13580: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
13581:
13582: Pirjo Rusanen
13583: 1852 1985 vp.
13584:
13585: Raha-asia-aloite n:o 1698
13586:
13587:
13588:
13589:
13590: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilaitos-
13591: ten luokallejääneiden opiskelijoiden opintorahaan
13592:
13593:
13594: Eduskunnalle
13595:
13596: Nykyisin voidaan eräissä keskiasteen oppilai- tyksen edelleen heikkenemiseen ja jopa koko
13597: toksissa jättää opiskelija luokalle riittämättömien opiskelun keskeyttämiseen. Opintojen keskeyttä-
13598: opintosuoritusten takia. Opiskelijan opiskellessa misestä koituu valtiolle suoranaista menoa huk-
13599: luokkaa uudestaan ei hänelle myönnetä opinto- kaan menneiden opintovuosien hintana.
13600: tukea. Eräissä tapauksissa on tukea myönnetty
13601: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13602: kevätlukukautta varten syksyn opintojen nojalla.
13603: Edellä mainittua järjestelmää voidaan pitää
13604: koulutus- ja sosiaalipoliittisesti arveluttavana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13605: Opiskelijan jääminen ilman tukea opiskeluvuon- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13606: na pakottaa hänet yleensä käymään töissä opinto- 29.39.55 (opintoraha) d-kohtaan
13607: vuoden aikana, mikä haittaa huomattavasti opis- 1 000 000 markkaa teknillisten oppzlai-
13608: kelua. Tämä taas saattaa johtaa opiskelumenes- tosten luokallejääneiden opintorahaksi.
13609:
13610: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
13611:
13612: Mikko Rönnholm Anna-Liisa Piipari Jorma Rantanen
13613: Reijo Lindroos
13614: 1985 vp. 1853
13615:
13616: Raha-asia-aloite n:o 1699
13617:
13618:
13619:
13620:
13621: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta opistotasoisen elektro-
13622: niikkaopetuksen aloittamiseksi Salossa
13623:
13624:
13625: Eduskunnalle
13626:
13627: Tulevaisuus vaatii Suomelta uuteen teknolo- paikkakunnalle opistotasoista tietotekniikan ja
13628: giaan perustuvia yrityksiä. Yritysten tarvitsemista elektroniikan koulutusta. Salon kaupunki on il-
13629: resursseista tärkein on koulutettu työvoima. Eri- moittanut valmiutensa edellä mainitun keski-
13630: tyisen välttämätöntä on oikeantasoisen ja -tyyppi- asteen koulutuksen aloittamiseen yhteistyössä
13631: sen koulutuksen järjestäminen. Koulutuksen valtion viranomaisten kanssa.
13632: suunnittelussa tulisi ottaa huomioon yritysten Salon kauppaoppilaitoksessa on aloitettu syk-
13633: näkemykset. Koulutuspaikat olisi sijoitettava jo syllä 1985 datanomi-koulutus. Ennakkoluulotto-
13634: toimivien yritysten kannalta tarkoituksenmukai- masti on esitetty, että elektroniikka-alan tekni-
13635: sesti. nen koulutus voitaisiin yhdistää kauppaoppilai-
13636: Huomioon ottaen Suomessa vallitseva elektro- toksen koulutukseen ainakin siten, että se alussa
13637: niikka-alan koulutuksen tarve tuntuu tarkoituk- käyttäisi hyväksensä kauppaoppilaitoksen raken-
13638: senmukaiselta lisätä alan koulutusta. Koulutusta nuksia, laitteita ja osin myös opettajia. Salon
13639: tulee luonnollisesti kehittää paikkakunnilla, jois- teknisen puolen koulutus voitaisiin järjestää yh-
13640: sa jo tälläkin hetkellä on teknistä koulutusta. teistyössä myös Turun teknillisen oppilaitoksen
13641: Myös uusille paikkakunnille ja uudentyyppisiä kanssa. Koulutuksen järjestämistapa ei kuiten-
13642: koulutusmahdollisuuksia olisi järjestettävä. kaan ole pääasia, vaan koulutuksen saaminen
13643: Salon kaupungissa toimii tällä hetkellä kaksi paikkakunnalle. Siksi olisikin pikimmiten selvi-
13644: huomattavaa elektroniikka-alan yritystä, Salora tettävä, millä keinoilla nopeimmin ja tehokkaim-
13645: Osakeyhtiö ja Mobira Osakeyhtiö. Kyseiset yri- min koulutus Saloon olisi järjestettävissä.
13646: tykset ovat ilmoittaneet tarvitsevansa vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13647: huomattavan määrän koulutettua henkilökuntaa, nioittavasti,
13648: etenkin insinööritasoista työvoimaa. Nykyisistä
13649: olemassa olevista oppilaitoksista ei ole paikka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13650: kunnalle saatu riittävästi väkeä. 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
13651: Salon kaupunki ja edellä mainitut teollisuus- kaa opistotasoisen elektronzikkainsinööri-
13652: laitokset ovatkin yksimielisesti lähteneet ajamaan koulutuksen aloittamiseksi Salossa.
13653:
13654: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
13655:
13656: Mikko Rönnholm Jukka Mikkola
13657: 1854 1985 vp.
13658:
13659: Raha-asia-aloite n:o 1700
13660:
13661:
13662:
13663:
13664: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten kult-
13665: tuuritapahtumien maksamien verojen korvaamiseksi
13666:
13667:
13668: Eduskunnalle
13669:
13670: Nykyinen teknologinen kehitys edellyttää hy- Tunnustaen tapahtumien taloudelliset vaikeu-
13671: vän kulttuuritarjonnan lisäämistä. Meillä onkin det ja verotuksen kielteiset seuraukset, mutta
13672: useita kansainvälisesti arvostettuja tapahtumia, hyväksyen lähdeveron oikeutuksen, edellyttäisim-
13673: jotka keräävät myös paljon yleisöä. Kulttuurijuh- me valtion taloudellisen tuen lisäämistä. Tukea
13674: lia järjestetään kaikkialla Suomessa, joten niiden tulisi maksaa tapahtumille vähintään niiden
13675: avulla tavoitetaan entistä useampia suomalaisia. maksamien verojen verran.
13676: Tapahtumien kehityksen ongelmaksi on noussut
13677: lisääntyvä verotus. Suorastaan perusteettomalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13678: tuntuu, että osin vapaaehtoisin voimin pyörivät nioittaen,
13679: tapahtumat tuottavat julkiselle vallalle enemmän
13680: verotuloja kuin saavat tukea. Lähdeveron käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13681: töönotto on viimeisenä tekijänä lisännyt tapahtu- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13682: mien kustannuksia. Onkin vaadittu erillisen ve- 4 000 000 markkaa valtakunnallisten
13683: ronhuojennuslain säätämistä lähdeveron vaiku- kulttuuritapahtumien maksamien verojen
13684: tusten eliminoimiseksi. kompensoimtseksi avustukszJia.
13685:
13686: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
13687:
13688: Mikko Rönnholm Mauri Pekkarinen Jorma Rantanen
13689: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Kuusio Jukka Mikkola
13690: Anna-Liisa Piipari
13691: 1985 vp. 1855
13692:
13693: Raha-asia-aloite n:o 1701
13694:
13695:
13696:
13697:
13698: Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta Naantalin Musiikkijuhlien
13699: avustamiseen
13700:
13701:
13702: Eduskunnalle
13703:
13704: Naantalin Musiikkijuhlasäätiö, jonka tarkoituk- likuoro, English Chamber Orchestra, Teresa Mar-
13705: sena on edistää kamari- ja muun musiikin harras- tin, I Musici ja David Shallon. Musiikkijuhlien
13706: tusta ja tunnetuksi tekemistä sekä lisätä korkeata- taiteellisena johtajana toimii edelleen professori
13707: soisten musiikkiesitysten ohjelmatarjontaa, järjes· Arto Noras.
13708: tää seitsemännet kansainväliset Naantalin Musiik- Naantalin Musiikkijuhlien 1986 talousarvion
13709: kijuhlat 12.-25.6.1986. loppusumma on noin 2 400 000 markkaa. Pääsy-
13710: Juhlat liittyvät olennaisena osana Suomen mu- lipputulot muodostavat noin kolmanneksen mu-
13711: siikkitapahtumien sarjaan ilman, että syntyy ta- siikkijuhlien tuloista.
13712: pahtumien ajoittumista päällekkäin. Musiikkijuhlien tähänastisen järjestämisen on
13713: Tämän vuoden musiikkijuhlat sisälsivät 28 kon- mahdollistanut vain Naantalin kaupungin ja mui-
13714: serttia, joissa kotimaisten huipputaiteilijoiden li- den ympäristökuntien sekä elinkeinoelämän tuki.
13715: säksi esiintyi runsaasti kansainvälisiä taiteilijoita. Musiikkijuhlien jatkuvuuden turvaamiseksi tu-
13716: Kansainvälisyyttä edustivat Paul Tortelier, Narciso lee valtionavustus saattaa vähintään samalle tasol-
13717: Yepes, Marielie Nordmann, Patrice Fontanarosa le kuin muiden vastaavien juhlien. Vain täten voi-
13718: ja London Bach Orchestra. Jo nämä nimet poimit- daan tulevaisuudessakin taata mahdollisimman
13719: tuna ulkomaisten esiintyjien joukosta osoittavat, korkeatasoiset ja monipuoliset musiikkijuhlat
13720: että Naantalin Musiikkijuhlat ovat merkittävä osa runsaslukuiselle yleisölle.
13721: Suomen kansainvälisten musiikkijuhlien sarjassa. Edellä esitettyyn viitaten ja jotta Naantalin Mu-
13722: Kuluvana vuonna konsertteja järjestettiin seitse- siikkijuhlien jatkuvuus turvattaisiin, ehdotan
13723: mässä eri kunnassa. kunnioittaen,
13724: Musiikkijuhliin liittyy merkittävänä osana val-
13725: takunnallinen musiikkileiri, jossa opettajina toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13726: mivat tunnetut taiteilijat. Myös ulkomaiset esiin- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13727: tyjät osallistuvat musiikkileirin opetustoimintaan. 500 000 markkaa Naantalin Musiikkijuh-
13728: Vuoden 1986 musiikkijuhlien esiintyjinä ovat lien avustamiseksi.
13729: mm. Vladimir Ashkenazy, Budapestin madrigaa-
13730:
13731: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
13732:
13733: Mikko Rönnholm
13734: 1856 1985 vp.
13735:
13736: Raha-asia-aloite n:o 1702
13737:
13738:
13739:
13740:
13741: Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 40 perusparan-
13742: tamiseen
13743:
13744:
13745: Eduskunnalle
13746:
13747: Turun ohikulkutie (kantatie n:o 40) ja sen jat- tä siirtää osaa Naantalin liikenteestä Nesteen-
13748: keena Nesteentie muodostavat tärkeän valtakun- tielle.
13749: nallista sekä Turun kaupunkiseudun liikennettä Em. näkökohtien vuoksi Turun ohikulkutien-
13750: palvelevan pääväylän. Ohikulkutien liikenne on Nesteentien parantaminen on erittäin kiireellinen
13751: kasvanut 1980-luvulla n. 10-12 %/veli huomat- tehtävä. Ensisijainen kohde on Kuninkojan erita-
13752: tavasti enemmän kuin läänin muilla pääteillä. Lii- soliittymä lähinnä rahtiasemahankkeen vuoksi.
13753: kennemäärä on jo nyt Raisiossa yli 10 000 au- Sen jatkeena pitää välittömästi käynnistää paran-
13754: toa/vrk ja ennusteiden mukaan 1990-luvun alku- tamistyöt välillä Viheriäinen-Nesteentie-Ku-
13755: puolella yli 1, 5-kertainen. Merkittäviä liikenteen ninkoja sekä jatkaa rakentamista edelleen Kause-
13756: synnyttäjiä ovat mm. Nesteen jalostamo, Pernon laan asti. Tie- ja vesirakennuslaitoksen tulisi no-
13757: telakka ja Naantalin satama. Tien tuntumaan on peuttaa hankkeen suunnittelua sekä ryhtyä raken-
13758: tullut ja edelleen tulossa runsaasti uusia työpaik- tamisen edellyttämiin valmisteluihin niin, että
13759: koja. Raision Kuninkojalle ohikulkutien varrelle työt voidaan aloittaa viimeistään v. 1987.
13760: on alkamassa n. 400 rekka-autolle mitoitetun rah- Ohikulkutien parantaminen (nelikaistaistami-
13761: tiaseman rakentaminen. nen) Raision ja Kauselan välillä on lähiaikana vält-
13762: Liikenteen ja maankäytön kasvun myötä ohi- tämätöntä riippumatta suunnitteilla olevan valta-
13763: kulkutielle on syntynyt toimivuus-, turvallisuus- tien n:o 1 rakentamisesta. Molemmat hankkeet
13764: sekä ympäristöongelmia, jotka liikenteen kasvaes- ovat erittäin tärkeitä koko Turun kaupunkiseudun
13765: sa hyvin nopeasti pahenevat. Nykyinen tie ei enää tieverkon kehittämisessä.
13766: täytä tämän hetken liikenteen vaatimuksia ja Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
13767: ennusteiden valossa tilanne muodostuu jo tä-
13768: män vuosikymmenen lopulla erittäin vaikeaksi, että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13769: ellei parantamistoimenpiteitä saada pian aikaan. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13770: Nesteentien osalta parantamista kiirehtii lisäksi 31.24.77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
13771: uuden Naantalin-Turun maantien rakenta- kantatien n:o 40 eli Turun ohzkulkutien
13772: minen, joka valmistuttuaan noin 3 vuoden pääs- parantamiseksi.
13773:
13774: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
13775:
13776: Mikko Rönnholm
13777: 1985 vp. 1857
13778:
13779: Raha-asia-aloite n:o 1703
13780:
13781:
13782:
13783:
13784: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Reumaliitto-Reumaför-
13785: bundet ry:n potilasneuvontatoimintaan ja neuvontaa tukevan
13786: ryhmätoiminnan käynnistämiseen
13787:
13788: Eduskunnalle
13789:
13790: Reumaliitto-Reumaförbundet ry. to1m11 reu- Reumatautien hoidon onnistuminen edellyttää
13791: matautien vastustamiseksi, hoidon, kuntoutuksen potilaan riittäviä tietoja sairaudestaan. Reumaliit-
13792: ja sosiaalisen huollon tehostamiseksi reumasairail- to on kehittämässä tuki- ja liikuntaelinsairauksia
13793: ie sekä valvoo reumasairaiden yhteiskunnallisia koskevaa neuvontaa. Yhtenäisen potilasohjeiston
13794: etuja. Liitto on toteuttanut tärkeää toimintaansa ja sitä tukevan havaintoaineiston tuottaminen ter-
13795: 38 vuotta. Tänä aikana on voitu huomattavasti veydenhuollon tarpeisiin mm. nykyaikaista video-
13796: lieventää lähinnä nivelreuman seuraamuksia, tekniikkaa käyttäen vaatii huomattavia kustan-
13797: mutta vieläkin tämän vakavan kansantautimme nuksia. Valmisteilla on parhaillaan potilasohjaus-
13798: aiheuttamat niin yhteiskunnalliset kuin yksilöäkin kansio, joka tulee palvelemaan reumapotilaita
13799: kohtaavat haitat ovat mittavat. Liiton toiminnan hoitavien sairaaloiden ja terveyskeskusten potilas-
13800: kehittyessä ja laajentuessa toiminnan kohteeksi neuvonnan kehittämistä. Kiireellisenä on myös
13801: ovat tulleet myös muut tuki- ja liikuntaelinsairau- suunnitteilla ohjelehtisarja lasten nivelreuman
13802: det. Erityisesti on viime aikoina kiinnitetty huo- hoidosta. Ohjeilla on tarkoitus tukea perhettä sel-
13803: miota selkäsairauksien hoitoon ja selkäpotilaiden viytymään lapsen pitkäaikaissairauden mukanaan
13804: kun tou tuksen kehittämiseen. tuomista ongelmista. Potilasohjaukseen tuotetta-
13805: Liitto ylläpitää kahta kuntoutumislaitosta, jot- vaa aineistoa tullaan käyttämään myös reumayh-
13806: ka ovat ainoat erityisesti reumasairaiden kuntou- distysten elämäntilanne- ja itsehoitopienryhmissä,
13807: tukseen erikoistuneet laitokset maassamme. Toi- joita toteutetaan yhdessä terveyskeskusten kanssa.
13808: nen sijaitsee Kangasalla ja toinen Jyväskylässä. Ryhmien avulla pyritään edistämään tiedon
13809: Kangasalla sijaitseva laitos on laajennettu ja sa- omaksumista ja samassa elämäntilanteessa olevien
13810: neerattu ajanmukaiseksi 100 hoitopaikkaa käsittä- kokemusten vaihtoa.
13811: väksi, korkeatasoista hoitoa antavaksi kuntoutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13812: mislaitokseksi. Jyväskylässä sijaitseva Keski-Suo- taen,
13813: men Hoitokoti on 25 paikkainen ja antaa reuma-
13814: potilaille myös korkeatasoista hoitoa ja kuntoutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13815: ta. Liiton laitosten kapasiteetin lisäys antaa mah- 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
13816: dollisuudet myös muiden tuki- ja liikuntaelinsai- kaa Reumaliitto-Reumaförbundet ry:n
13817: raiden kuten nivelrikko- ja selkäpotilaiden kun- potzfasneuvontatoiminnan kehittämiseen.
13818: tou tuksen tehostamiseen.
13819:
13820: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
13821:
13822: Mikko Rönnholm Lea Sutinen Seppo Tikka
13823: Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila Matti Kuusio
13824: Jukka Mikkola Anna-Liisa Piipari Jorma Rantanen
13825: Reijo Lindroos
13826:
13827:
13828:
13829:
13830: 233 428500120H
13831: 1858 1985 vp.
13832:
13833: Raha-asia-aloite n:o 1704
13834:
13835:
13836:
13837:
13838: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen opiston laitoskeit-
13839: tiön korjaamiseen
13840:
13841:
13842: Eduskunnalle
13843:
13844: Lehtimäen opisto on maamme ainoa vammai- ehdotuksessaan, että valtion tulo- ja menoarviossa
13845: sille tarkoitettu erityiskansanopisto. Opistossa on olisi voitava osoittaa vuosittain vammaisille ope-
13846: 70 opiskelijapaikkaa. Vuosittain kursseilla ja pe- tusta antavien opistojen perusparantamiseen mää-
13847: rusoppijaksolla opiskelee noin 850 vammaista rärahaa noin 2,5 milj. mk opistoa kohti, jotta toi-
13848: henkilöä koko maan alueelta. Kurssipäiviä kertyy mitilat saataisiin vammaisten tarpeita vastaavaksi.
13849: vuodessa noin 23 000. Vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarviossa Leh-
13850: Opisto toimii kannatusyhdistykselle käyttöön timäen opistolle myönnettiin 300 000 markan
13851: luovutetussa valtion keskikoulurakennuksessa, avustus päärakennuksen korjaustöiden aloittami-
13852: jonka kunnossapidosta ja peruskorjauksista opis- seen. Määrärahalla on korjattu talon ikkunat ja ta-
13853: ton kannatusyhdistyksen on sopimuksen mukaan lon ulkomaalaus. Kiireellisesti olisi korjattava lai-
13854: huolehdittava. Yksityisistä henkilöistä ja lähinnä toskeittiö, joka ei vastaa titoiltaan eikä laitteiltaan
13855: vammaisten nuorten vanhemmista koostuvalla terveydellisiä eikä työsuojelullisia vaatimuksia.
13856: yhdistyksellä ei kuitenkaan ole ollut mitään mah- Opiston toiminnan häiriötön jatkuminen edellyt-
13857: dollisuuksia kunnossapito- ja korjaustöiden hoita- tää keittiötilojen korjausta.
13858: miseen, sillä opiston toiminta on asettanut nor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13859: maalia huomattavasti suurempia taloudellisia vaa- taen,
13860: timuksia, joita ei valtionavun puitteissa ole voitu
13861: hoitaa. Valtionapu kattaa vuosittain vajaat 50 % että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13862: käyttömenoista. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13863: Vammaisten opiskelun kehittämistä pohtinut 29.57.52 500 000 markkaa Lehtimäen
13864: opetusministeriön työryhmä esitti toimenpide- opiston laitoskeittiön korjaustöihin.
13865:
13866: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
13867:
13868: Aapo Saari Esko Aho Jukka Vihriälä
13869: Seppo Pelttari Hannu Kemppainen Timo Kietäväinen
13870: 1985 vp. 1859
13871:
13872: Raha-asia-aloite n:o 1705
13873:
13874:
13875:
13876:
13877: Saari: Määrärahan osoittamisesta Kuortaneenjärven säännöstelypää-
13878: töksen ja siitä aiheutuvien toimenpiteiden suunnitteluun
13879:
13880:
13881: Eduskunnalle
13882:
13883: Kuortaneenjärven säännöstelypäätös on peräi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13884: sin 1930-luvulta ja siten osittain vanhentunut. Li- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13885: säksi järvestä lähtevä Lapuanjoen uoma on pahasti 30.40. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13886: tukkeutunut ja Talinkalman säännöstelypato van- Kuortaneenjärven säännöstelypäätöksen ja
13887: huutensa ja heikkokuntoisuutensa vuoksi lähes siitä aiheutuvien toimenpiteiden suunnit-
13888: toimintakelvoton, niin ettei nykyistäkään sään- teluun.
13889: nöstelypäätöstä pystytä kunnolla toteuttamaan.
13890: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13891: taen,
13892:
13893: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
13894:
13895: Aapo Saari
13896: 1860
13897: 1985 vp.
13898:
13899: Raha-asia-aloite n:o 1706
13900:
13901:
13902:
13903:
13904: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kätkänjoen-Salonkylän-
13905: Virtalan-Löyän-Luoman-Liesmäen-Tohnin vedenhankinta-
13906: suunnitelmaan
13907:
13908:
13909: Eduskunnalle
13910:
13911: Töysän kunnalla, Kuortaneen kunnalla ja Ala- vä esimerkki kuntien kustannuksia säästävästä yh-
13912: vuden kaupungilla on vireillä yhteinen vesihuol- teistyöstä ja se sijaitsee Suomenselän projekti-
13913: tohanke. Sen mukaan Töysän Ukkokankaan ve- alueella. Hankkeelle on osoitettu vuoden 1985 li-
13914: denottamolta rakennettiin siirto- ja jakelulinjat sätyöohjelmassa 400 000 markan määräraha.
13915: Töysän kunnassa Luoman, Liesmäen ja Tohnin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13916: kylien alueelle, Kuortaneen kunnassa Löyän ja taen,
13917: Virtalan kylien alueelle sekä kaupungissa Kätkän-
13918: joen ja Salon kylien alueelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13919: Alue on maidontuotantoon perustuvaa pienti- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13920: lavaltaista maatalousaluetta, joten hyvälaatuisen 30.40.31 800 000 markkaa Kätkänjoen
13921: talousveden saanti on erittäin tarpeellista. Hank- -Salonkylän-Virtalan-Löyän-Luoman
13922: keen avulla saatettaisiin vesihuollon piiriin kus- -Liesmäen- Tohnin vedenhankinta-
13923: tannuksia minimaiden kunkin kolmen kunnan suunnitelman toteuttamisen loppuunsaat-
13924: reuna-alueilla sijaitsevia kyläkuntia. Hanke on hy- tamiseksi.
13925:
13926: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
13927:
13928: Aapo Saari Jukka Vihriälä
13929: 1985 vp. 1861
13930:
13931: Raha-asia-aloite n:o 1707
13932:
13933:
13934:
13935:
13936: Saari: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 349 (Virrat-Ähtäri)
13937: suunnitteluun
13938:
13939:
13940: Eduskunnalle
13941:
13942: Viime vuosien kuluessa Ähtäri on eläinpuistoo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13943: sa ansiosta muodostunut merkittäväksi matkailu- taen,
13944: keskukseksi. Esimerkiksi vuonna 1983 oli Ähtärin
13945: eläinpuistossa yli 220 000 kävijää. Huomattava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13946: osa heistä saapuu Etelä-Suomesta päin eli maan- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
13947: tietä Virrat-Ahtäri. Kyseinen lääninrajan ylittävä 31.24. 77 lisåykseml 500 000 markkaa
13948: tie on erittäin tärkeä myös Ähtärin teollisuudelle maantien n:o 349 (Virrat-Ahtärz) suun-
13949: ja koko elinkeinoelämälle. Mutkaisuutensa ja hei- nitteluun.
13950: kon kantavuutensa vuoksi mainittu tie muodostaa
13951: vakavan pullonkaulan Ähtärin matkailun ja koko
13952: elinkeinotoiminnan kehitykselle.
13953:
13954: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
13955:
13956: Aapo Saari
13957: 1862 1985 vp.
13958:
13959: Raha-asia-aloite n:o 1708
13960:
13961:
13962:
13963:
13964: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 714 perusparan-
13965: tamiseen välillä Iirooranta-Saarinen
13966:
13967:
13968: Eduskunnalle
13969:
13970: Tieosuudella mt. n:o 714 Iirooranta-Saarinen on osoitettu 2 milj. markkaa työllisyysvaroja.
13971: on edelleen perusparantamatonta osuutta 23,8 Työn saattaminen loppuun vaatisi vielä n. 2,6
13972: km. Suunnitelmat tien parantamiseksi ovat val- miljoonaa markkaa.
13973: mistuneet keväällä 1984, joten valmius hankkeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13974: toteuttamiseen on olemassa. taen,
13975: Soini on Vaasan läänin pahinta työttömyys-
13976: aluetta {talvella 1984 työttömyys ylitti 17 % ). Soi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13977: nio elinkeinoelämän, mm. turvetuotannon kehit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13978: tymisedellytysten kannalta mainitun tieosuuden 31.24. 77 lisäyksenä 2 600 000 markkaa
13979: parantaminen on tärkeä ja kiireellinen. maantien n:o 714 perusparantamiseen tie-
13980: Kyseisen tieosuuden perusparannustöihin 1985 osuudella Iironranta-Saarinen.
13981:
13982: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
13983:
13984: Aapo Saari Jukka Vihriälä
13985: 1985 vp. 1863
13986:
13987: Raha-asia-aloite n:o 1709
13988:
13989:
13990:
13991:
13992: Saari: Määrärahan osoittamisesta Itä-Ähtärin paikallistien peruspa-
13993: rantamiseen
13994:
13995:
13996: Eduskunnalle
13997:
13998: Itä-Ähtärin paikallistie on liikenteellisesti tär- tömyys, koska mitään merkittäviä maanrakennus-
13999: keä. Alueensa asukkaiden liikennöinnin lisäksi sil- töitä ei ole näköpiirissä.
14000: le ohjautuu merkittävässä määrin Ähtäristä poh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14001: joiseen suuntautuvaa liikennettä. Pahan routimi- taen,
14002: sensa ja heikon kantavuutensa vuoksi kyseinen tie
14003: olisi kipeästi välittömän peruskorjauksen tarpees- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14004: sa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14005: Työttömyys on Ähtärin kunnassa pysynyt jatku- 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
14006: vasti noin 8 prosentin tasolla. Tällä hetkellä Ähtä- Itä-Ähtärin paikallistien perusparantami-
14007: rin kuorma-autoilijoita uhkaa erityisen paha työt- seen.
14008:
14009: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14010:
14011: Aapo Saari
14012: 1864
14013: 1985 vp.
14014:
14015: Raha-asia-aloite n:o 1710
14016:
14017:
14018:
14019:
14020: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Peräseinäjoen keskustan ohi-
14021: kulkutien sekä Taivalmaan-Peräseinäjoen tien rakentamiseksi
14022:
14023:
14024: Eduskunnalle
14025:
14026: Pitkä rannikkoalue Porin ja Vaasan välillä usei- yhtenäisellä numeroinnillavarustetuksi kantatiek-
14027: ne kasvavine kaupunkitason keskuksineen ja sata- si. Ongelmakohtina ovat vielä erityisesti Peräsei-
14028: mineen on vailla suoria korkeampitasoisia tieyh- näjoen keskustan ohitus ja Peräseinäjoen-
14029: teyksiä sisämaahan. Näiden yhteyksien tarve on Taivalmaan väli.
14030: nopeasti voimistunut Metsä-Botnian ja muun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14031: suurteollisuuden sijoittumisen seurauksena. Mm. taen,
14032: Metsä-Botnian Äänekosken tehtaat aikovat hoitaa
14033: vientitoimituksensa Kaskisten kautta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14034: Ähtärin muodostuminen merkittäväksi turisti- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14035: kohteeksi edellyttää myös hyvän yhtenäisesti vii- 31.24. 77 lisäyksenä 4 000 000 markkaa Pe-
14036: toitetun tieyhteyden olemassaoloa Kaskisten auto- räseinäjoen keskustan ohi kulkevan tien ra-
14037: lauttasataman suunnasta. kentamiseen ja Taivalmaan-Peräseinä-
14038: Kauhajoen-Alavuden väli olisi muutettava joen tien rakentamisen aloittamiseen.
14039:
14040: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14041:
14042: Aapo Saari Jukka Vihriälä
14043: 1985 vp. 1865
14044:
14045: Raha-asia-aloite n:o 1711
14046:
14047:
14048:
14049:
14050: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta paatmmtsen perunanviljely-
14051: konsulentin toimen perustamiseksi Etelä-Pohjanmaan Maata-
14052: louskeskuksen alueelle
14053:
14054: Eduskunnalle
14055:
14056: Etelä-Pohjanmaalla on perunanviljelyä v. 1985 - Tänä vuonna voimaan tullut uusi ruokape-
14057: 10 200 ha, joka on 26 % koko maan perunanvilje- runa-asetus.
14058: lyn pinta-alasta. - Lisääntynyt tarve viljelyn ja laadun valvon-
14059: Perunanviljelyyn erikoistuneiden tilojen määrä taan (viljelytarkastukset, varastotarkastukset,
14060: on selvästi lisääntynyt viime vuosina Etelä-Pohjan- vientitarkastukset ja siemenkauppalain valvonta).
14061: maalla. - Tarve sopimusviljelyn lisäämiseen.
14062: Useilla näistä tiloista on luovuttu karjan pidosta Edellä sanottuun viitaten maan tärkeimmälle
14063: ja erikoistuttu perunaan. perunantuotantoalueelle olisi mitä pikimmin saa-
14064: Perunanviljelykseen erikoistuneita tiloja on tava päätoiminen perunanviljelykonsulentin toimi.
14065: Etelä-Pohjanmaan Maatalouskeskuksen alueella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14066: n. 1 500 kpl. Lisäksi tulevat palstaviljelijät, jotka taen,
14067: tarvitsevat myös neuvontaa.
14068: Perunavarastoja on viljelijöillä noin 57 miljoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14069: nalle kilolle ja kaupalla noin 20 miljoonalle kilol- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14070: le. 30.30.40 95 000 markan määrärahan
14071: Perunanviljelyn neuvonta on voimakkaasti kas- päätoimisen perunanvzljelykonsulentin
14072: vanut Etelä-Pohjanmaalla. Tähän vaikuttavat: toimen perustamiseksi Etelä-Pohjanmaan
14073: - Tarve ruokaperunan laadun parantamiseen. Maatalouskeskuksen alueelle.
14074:
14075: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14076:
14077: Helge Saarikoski
14078:
14079:
14080:
14081:
14082: 234 428500120H
14083: 1866
14084: 1985 vp.
14085:
14086: Raha-asia-aloite n:o 1712
14087:
14088:
14089:
14090:
14091: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta erityisesti kanalintukannal-
14092: lemme tuhoisaksi osoittautuneiden villiminkkien, näätien ja su-
14093: pikoirien määrän vähentämiseksi
14094:
14095: Eduskunnalle
14096:
14097: Riistataloudessa suurena ongelmana tällä het- jäliitto toimii pelkästään jäsenmaksutulojensa va-
14098: kellä on pienpetokysymys. Villiminkkien, supi- rassa. Asiaan on kiinnittänyt huomiota mm. val-
14099: koirien, näätien ja kettujen määrä on kasvanut rä- tiontalouden tarkastusviraston ylitarkastaja Risto
14100: jähdysmäisesti ja näiden eläinten aiheuttamat tu- Hänninen, joka Erä-lehden numerossa 6/1985
14101: hot näkyvät jo nyt metsäkanalintu-, vesilintu- ja julkaistussa kirjoituksessaan toteaa:
14102: jäniskannoissa. ''Yhden asian organisaatio, jolla on verotusoi-
14103: Tilanne on pahentunut varsin nopeasti eikä keus eli mahdollisuus järjestää tulonsa menojensa
14104: metsästäjäkunta kaikkialla maassa vielä ole otta- mukaisesti, saattaa loppujen lopuksi, ilman ulko-
14105: nut tehopyyntiä ohjelmaansa, sillä pyyntivälineet puolista kontrollia ja voimakasta ohjausta, joutua
14106: ovat huomattavan kalliita. Esimerkiksi supikoira- tilanteeseen, missä alkuperäisen toiminnan tar-
14107: loukun hinnat ovat 300-500 mk/kpl. koitukset hämärtyvät. Olisikin syytä harkita riis-
14108: On myös niin, että pienpetosaalista ei osata tanhoitovarojen jakamista muillekin alan yhtei-
14109: hyödyntää riittävästi, joten osa nahoista tuhoutuu söille ja harrastajille. Tehtävää ja varoja kun on
14110: vääränlaisen käsittelyn seurauksena. Tämä on riittävästi.''
14111: kansantaloudellinen tappio. Mainittakoon vielä, että riistanhoitomaksuvaro-
14112: Metsästäjäjärjestöt olisivat halukkaita pyynnin ja on metsästäjiltä koottu vuodesta 1972 lukien
14113: tehostamiseksi järjestämään myös turkisriistan 9,9 milj. mk enemmän kuin niitä on palautettu
14114: pyyntikursseja, mutta laajamittaisen kurssitoimin- niihin tarkoituksiin, joihin laki määrää varat käy-
14115: nan organisoiminen ei varojen puutteen vuoksi tettäväksi.
14116: ole mahdollista. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14117: Metsästäjiltä kerätyt riistanhoitomaksuvarat tu- taen,
14118: lisi lain mukaan käyttää mm. riistanhoitotoimen-
14119: piteistä ja niihin liittyvästä kokeilutoiminnasta ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14120: heutuviin menoihin niihin luettuna riistanhoidon 1986 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar-
14121: edistämistä tarkoittavat avustukset. Pienpetojen kan määrärahan käytettäväksi vapaaehtois-
14122: pyynti on tärkeä osa riistanhoitoa ja riistan suoje- ten metsästäjäjärjestöjen järjestämien
14123: lua. pienpetoihin lukeutuvan turkisriistan
14124: Nykyisin riistanhoitomaksutulojen palautusva- pyynti- ja nahankäsittelykurssien järjestä-
14125: rat saa lakisääteinen Metsästäjäin Keskusjärjestö, mzseen.
14126: mutta esim. 110 000 jäseninen Suomen Metsästä-
14127:
14128: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14129:
14130: Helge Saarikoski
14131: 1985 vp. 1867
14132:
14133: Raha-asia-aloite n:o 1713
14134:
14135:
14136:
14137:
14138: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Iso joen-Kari joen-T euvan-
14139: Jurvan maantien linjaamiseksi ja numeroimiseksi yhtenäiseksi tie-
14140: yhteydeksi
14141:
14142: Eduskunnalle
14143:
14144: Etelä-Pohjanmaalla Suupohjan kunnista erityi- taisi luontevan ja yhtenäisen kauttakulkuyhtey-
14145: sesti Isojoki ja Karijoki mutta myöskin Teuva ja den mm. erinäisille tavarankuljetusreiteille. On-
14146: Jurva ovat joutuneet kärsimään syrjäisestä sijain- han alueella varsin runsaasti teollisuutta, moni-
14147: nista ja huonoista liikenneyhteyksistä. Liikeoteel- muotoista maataloutta ja alue on kauttaaltaan ti-
14148: listen ongelmien kasautuminen ja syrjintä on suu- heästi asuttua. Mainittujen alueiden liikenne-
14149: resti heikentänyt mainittujen kuntien kaikinpuo- maantieteellisen aseman parantaminen olisi mitä
14150: lisia kehittymismahdollisuuksia. Rantatien n:o 8 parasta alueen kehittämispolitiikkaa Isojoen, Ka-
14151: uusimisen valmistuminen merkitsi aikoinaan mai- rijoen, Teuvan jaJurvan kunnissa, jotka ovat jää-
14152: nittujen kuntien jäämistä tärkeiden liikennevirto- neet syrjään valtateistä. Valtatie n:o 8 sivuuttaa
14153: jenkin ulkopuolelle. nämä pitäjät kaukaa ja palvelee näiden pitäjien
14154: Valtatielle n:o 8 Kuvaskankaalle on valmistu- elinkeinoelämää varsin huonosti.
14155: nut ns. Kuvaskankaan tie, joka parantaa ratkaise- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14156: vasti yhteyksiä Isojoelta Länsirannikolle ja mm. taen,
14157: Poriin. Vastaavasti]urvasta on valmistunut yhteys
14158: rannikolle kulkevalle valtatielle n:o 8 Långomin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14159: neen ja valtatien n:o 3 suuntaan Laihian Kylän- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
14160: päähän. Isojoen jaJurvan kirkonkylien välinen yh- tutkimusmäärärahan ja veivoittaisi valtio-
14161: teys Karijoen ja Teuvan kauttaJurvaan ja edelleen neuvoston ja tieviranomaiset ottamaan
14162: Laihialie ei kuitenkaan ole kaikilta osin nykyaikai- maantien Kuvaskangas-Isojoki-Karzjoki
14163: sesti liikennöitävässä kunnossa ja lisäksi mainitulla -Teuva-]urva-Långominne (vazhtoeh-
14164: välillä ei ole yhtenäistä tienumerolla osoitettua toz'sesti Lazhian Kylänpää) huomioon yhte-
14165: linjausta. näz'sesti numeroituna tielinjana suunnitel-
14166: Mainittu yhteys Rantatie 8:lta Kuvaskankaalta taessa Suupohjan alueen kuntien lzi'kenne-
14167: Isojoen, Karijoen, Teuvan ja Jurvan kautta takai- maantieteellt'sen aseman parantamz'sta ja
14168: sin Rantatie 8:lle taikka valtatielle n:o 3 muodos- kehittämz'stä.
14169:
14170: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14171:
14172: Helge Saarikoski
14173: 1868 1985 vp.
14174:
14175: Raha-asia-aloite n:o 1714
14176:
14177:
14178:
14179:
14180: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta panssariverkkoaitojen rakenta-
14181: miseksi hirvien ylikulkupaikoille vilkasliikenteisten maanteiden
14182: varsille
14183:
14184: Eduskunnalle
14185:
14186: Hirvieläinten metsästyksestä annetun asetuksen muuksien määrästä, sillä TVH:n arvion mukaan
14187: mukaan metsästysluvan saajanon suoritettava val- tieto saadaan vain 70 % :sta yhteentörmäyksistä.
14188: tiolle maksu, joka on Lapin läänissä 440 markkaa Hirvieläinonnettomuuksien estämiseksi tehok-
14189: ja muualla maassa 500 matkkaa aikuiselta hirveitä kain keino on ns. hirviaitojen rakentaminen tei-
14190: sekä koko maassa 155 markkaa kultakin hirven va- den varsille. Meillä Suomessa hirviaitojen yhteis-
14191: salta. Valkohäntäpeuran metsästyksessä maksu on pituus tällä hetkellä on 75,6 km, kun määrä esim.
14192: 105 markkaa samoin kuin muidenkin peurojen Ruotsissa on moninkertainen.
14193: osalta. Näiden Ruotsissa tehokkaiksi osoittautuneiden
14194: Metsästyslain 27 §:ssä taas säädetään, että hir- ja vahinkoja vähentäneiden panssariaitojen raken-
14195: vieläinten kaatolupamaksut on määrättävä siten, tamiseksi vuosittaiset määrärahat tulisi ottaa hir-
14196: että valtiolle näistä maksuista sekä valtion lukuun vien kaatolupamaksuista, joissa on ollut ylikerty-
14197: myydyistä hirvieläimistä vuosittain kertyvät tulot mää maksettuihin korvauksiin verrattuna.
14198: vastaavat hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen Tieviranomaisten ja maa- ja metsätalousminis-
14199: korvaamisesta sekä vahinkojen estämisestä tarkoit- teriön olisi selvitettävä, voitaisiinko ko. hirviaidat
14200: tavista toimenpiteistä valtiolle vuosittain aiheutu- rakentaa metsästysseurojen toimesta TVH:n ohjei-
14201: viksi arvioituja menoja. den mukaan. Tällöin säästettäisiin huomattava
14202: Mikäli tatkastellaan tilannetta vuosina 1977- määrä kalliita rakentamiskustannuksia. Ainakin
14203: 1984 selviää, että hirvieläinten kaatolupamaksuis- Suomen Metsästäjäliitto on ilmoittanut olevansa
14204: ta on kertynyt n. 7,2 milj. mk enemmän kuin lais- valmis suosittelemaan jäsenseuroilleen hirviaito-
14205: sa määriteltyihin korvauksiin ja vahinkojen estä- jen pystytystä talkoovoimin, jos materiaali (aita-
14206: mistoimenpiteisiin on käytetty. verkko ja tolpat) saadaan kaatolupamaksutuloista.
14207: Hirvieläimet ovat vuosittain osallisena monissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14208: liikenneonnettomuuksissa. Tie- ja vesirakennus- taen,
14209: hallituksen tilastojen mukaan vuonna 1984 tapah-
14210: tui yleisillä teillä 1 797 onnettomuutta, joissa toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14211: sena osapuolena oli hirvi (vuonna 1983 hirvion- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
14212: nettomuuksien määrä oli 1 755), ja 654 onnetto- kan määrärahan panssariverkkoaitojen ra-
14213: muutta, joissa osallisena oli peura (edellisvuonna kentamiseksi vilkaslizkenteisimpien maan-
14214: 639). Hirvieläinonnettomuuksissa kuoli viime teittemme varsille tiedossa oleville ja vaa-
14215: vuonna viisi ihmistä ja edellisvuonna kuusi. Vam- rallisimmiksi todetui/te hirvien maantei-
14216: mautuneita oli viime vuonna 228 ja edellisvuonna den ylityspaikoille.
14217: 262. Kokonaistilasta ei anna täyttä kuvaa onnetto-
14218:
14219: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14220:
14221: Helge Saarikoski
14222: 1985 vp. 1869
14223:
14224: Raha-asia-aloite n:o 1715
14225:
14226:
14227:
14228:
14229: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympäristönsuo-
14230: jelun tilapäisten tointen perustamiseksi lääninhallituksiin
14231:
14232:
14233: Eduskunnalle
14234:
14235: Lääninhallitusten jätehuoltolain ja ilmansuoje- siin ainakin osin lakkauttaa vuoteen 1988 men-
14236: lulain mukaisten tehtävien ruuhkan purkamiseksi nessä. Tämä esitys tehtiin nyt toteutumassa ole-
14237: tulo- ja menoarviossa esitetään 11 uuden A 22 vien tarkastajien toimien lisäksi.
14238: palkkausluokan ylimääräisen tarkastajan toimen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14239: ja 11 A 21 palkkausluokan ylimääräisen tarkasta- taen,
14240: jan toimen perustamista lääninhallituksiin.
14241: Tämä tuo varmasti merkittävän helpotuksen että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14242: lääninhallitusten työtilanteeseen. Kuitenkaan tä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14243: mä henkilöstön lisäys ei ilmeisesti ole riittävä jäte- 26.05.01 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
14244: huollon tehtävistä suoriutumiseen. Jätehuollon ympäristönsuojelun tzlapäisten tointen pe-
14245: voimavaratyöryhmä esittikin jo vuoden 1985 alus- rustamiseksi lääninhallitukszi'n erityisesti
14246: ta perustettavaksi 54 tilapäistä tointa, jotka voitai- jätehuoltotehtäviin.
14247:
14248: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14249:
14250: Marja-Liisa Salminen Sten Söderström
14251: 1870
14252: 1985 vp.
14253:
14254: Raha-asia-aloite n:o 1716
14255:
14256:
14257:
14258:
14259: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Espoon peruskou-
14260: luhankkeiden toteuttamiseen
14261:
14262:
14263: Eduskunnalle
14264:
14265: Espoo on lasten ja nuorten kaupunki. Päivähoi- me näihin kohteisiin tulee osoittaa rakennusai-
14266: topaikkapulan lisäksi kaupungin suurimpia on- kaista valtionosuutta.
14267: gelmia on tyydyttävien koulutilojen puute. Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14268: tiovallan penseyden vuoksi Espoon kaupunki on taen,
14269: joutunut kustantamaan koulurakentamistaan
14270: suurelta osin kokonaan itse. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14271: Espoon kuntasuunnitelmassa ajoittuu vuosille 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
14272: 1986-1987 monia todella tarpeellisia koulura- 29.46.34 4 000 000 markkaa Espoon
14273: kennushankkeita. Näitä ovat Meritorin koulun ja Meritorin ja Lähderannan koulujen raken-
14274: Lähderannan koulun rakentaminen sekä Espoon- tamiseen ja Espoonlahden ja Latokasken
14275: lahden yläasteen siirtokelpoinen koulu ja Latokas- siirtokelpoisten koulujen toteuttamiseen.
14276: ken ala-asteen siirtokelpoinen koulu. Mielestäm-
14277:
14278: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14279:
14280: Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen
14281: 1985 vp. 1871
14282:
14283: Raha-asia-aloite n:o 1717
14284:
14285:
14286:
14287:
14288: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaan Länsimäen ja Kil-
14289: terin yläasteen koulujen rakentamiseen
14290:
14291:
14292: Eduskunnalle
14293:
14294: Vantaan Länsimäen-Rajakylän alueella ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14295: lainkaan yläasteen koulua, vaikka alueella asuu taen,
14296: 400 yläasteen oppilasta. Kilterin yläaste on puo-
14297: lestaan toiminut vuosikausia kehnoissa parakkira- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14298: kennuksissa. Näiden koulujen rakentamisen aloit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14299: taminen vuonna 1986 edellyttää tulo- ja menoar- 29.46.34 6 000 000 markkaa Vantaan
14300: vioon 6 miljoonan markan määrärahaa rakentami- Länsimäen ja Kilten·n yläasteen koulujen
14301: sen aikaiseen valtionosuuteen. rakentamiseen.
14302:
14303: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14304:
14305: Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen
14306: 1872 1985 vp.
14307:
14308: Raha-asia-aloite n:o 1718
14309:
14310: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsien moninaiskäyttö-
14311: koulutuksen tason säilyttämiseksi
14312:
14313:
14314: Eduskunnalle
14315:
14316: Metsien moninaiskäyttöön on viime vuosina ottaa huomioon. Alan ammatillinen peruskoulu-
14317: kiinnitetty erityistä huomiota. Sienet ja marjat tus käynnistyi Evon metsäopistossa vuonna 1980,
14318: tarjoavat merkittävän tulonlisän varsinkin Poh- jolloin perustettiin metsätalousinsinöörin erikois-
14319: jois- ja Itä-Suomen asukkaille. Pellervo-Seuran tumisjaksolle metsien moninaiskäyttöön suuntau-
14320: markkinatutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan tuva opintolinja.
14321: kotitalouksien v. 1981 omaan käyttöön keräämien Ammattikasvatushallituksen metsäopetuksen
14322: metsämarjojen arvo oli 193 milj. mk. Sienten vas- toimisto on kouluttanut jo vuodesta 1969 lähtien
14323: taava arvo oli 56,4 milj. mk. sienineuvojia osana metsien moninaiskäyttökou-
14324: Maamme puolukkasato on keskimäärin 180 lutusta. Viime vuosina toimintaa on laajennettu
14325: milj. kg, jopa 500 milj. kg/v. Eri arvioiden mu- myös riistatalous-, metsämarja- ja yrttineuvoja-
14326: kaan puolukkasadosta kerätään vain 6 %. Maam- koulutukseen. Suojelu- ja virkistysalueiden henki-
14327: me ruokasienisato on vähintään 300 milj. kg. Poi- löstön määrän lisääntyminen on aiheuttanut no-
14328: mintakelpoisesta sadosta otetaan talteen vain peasti kasvavaa täydennyskoulutustarvetta myös
14329: 0,5-2 %. Vuonna 1984 metsämarjoista saadut näistä aiheista.
14330: poimintatulot olivat 31,6 Mmk. Sienistä saatiin Sienineuvojakoulutuksesta saatujen myönteis-
14331: poimintatuloja 3,3 Mmk. Sienten poimintatulois- ten kokemusten pohjalta on todettu, että koulu-
14332: ta 92 % jäi Itä-Suomeen, joten sienien keräilyn tuksella voidaan tehostaa sienten, marjojen ja yrt-
14333: taloudellinen merkitys korostuu erityisesti tällä tien käyttöä sekä turvata metsäelinympäristöjen
14334: alueella. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimui<sen säilyminen monipuolisina ja tuottavina.
14335: mukaan 73 % 17-80-vuotiaista joensuulaisista Metsien moninaiskäyttökoulutus rahoitetaan
14336: keräsi sieniä ja 68 % marjoja. Seinäjoella vastaavat momentilta 29.69.28. (Valtion ammatillisten op-
14337: luvut ovat 64 % ja 28 %. Keräilytuotteet kiinnos- pilaitosten muut ammattikurssit) kohdasta metsä-
14338: tavat laajaa kansanjoukkoa, mutta varsinkin sien- ja puutalousoppilaitosten ammattikurssitoiminta.
14339: ten käyttöön vaikuttavat alueelliset tavat. Yhä Vuoden 1986 budjettiesityksessä koko kurssitoi-
14340: edelleen voidaan sanoa, että miljoonat markat minnan määräraha ehdotetaan pudotettavan 7,2
14341: '' mätänevät'' metsään. Mmk:sta 6,0 Mmk:aan. Tämä tietäisi myös met-
14342: Luonnon harrastuksen ja luonnontuotteiden ar- sien moninaiskäyttökoulutuksen supistumista,
14343: vostuksen lisääntyminen ilmenee myös yrttien vaikka alan koulutuksen välttämättömiä laajenta-
14344: kasvavana käyttönä. Luontaistuotealan liikevaihto mistarpeita on esitetty monelta taholta.
14345: on lisääntynyt vuosi vuodelta, vuonna 1983 se oli Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
14346: jo yli 100 Mmk. Nykyisin raaka-aine on kuitenkin nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
14347: pääasiassa peräisin ulkomailta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
14348: Uudistuva luonnonvara riista muodostaa myös taen,
14349: merkittävän osan metsien moninaiskäytöstä. Riis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14350: tasaaliin arvo, johtuen paljolti kasvaneesta hirvi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14351: kannasta, on tällä vuosikymmenellä suurempi 29.69.28 300 000 markkaa metsien moni-
14352: kuin koskaan. naiskäyttökoulutukseen esim. momentzlta
14353: Luonnon säilyttäminen monipuolisena, kasvis- 26.69.27 (Työllisyyskoulutus), koska po.
14354: toltaan ja eläimistöltään runsaana vaatii ekologi- koulutus parantaa erityisesti maaseudun ja
14355: sesti oikeaa elinympäristön hoitoa. Tällöin myös syrjäseutujen väestön työllisyyttä ja ansio-
14356: eri luonnonkäyttöryhmien tarpeet on mahdollista mahdollisuuksia kotiseudullaan.
14357:
14358: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
14359:
14360: Marja-Liisa Salminen Esko Helle Reino Paasilinna
14361: Liisa Jaakonsaari Mauno Manninen Pertti Salolainen
14362: Ville Komsi Sampsa Aaltio Heikki Riihijärvi
14363: Liisa Kulhia Seooo Toiviainen
14364: 1985 vp. 1873
14365:
14366: Raha-asia-aloite n:o 1719
14367:
14368:
14369:
14370:
14371: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suunnistuskart-
14372: tojen valmistukseen
14373:
14374:
14375: Eduskunnalle
14376:
14377: Suunnistus on urheilulaji, joka kasvattaa har- välttyä. Suunnistuskarttojen saannin turvaamista
14378: rastajistaan luonnonystäviä, yhdistää perheitä ja ei voi jättää vain urheiluseurojen ja kuntien tehtä-
14379: eri ikäpolvia. Samoissa kilpailutapahtumissa ovat väksi. Valtion tukea tarvitaan tuntuvasti lisää.
14380: mukana huippusuunnistajat ja lajin harrastajat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14381: lapsista aina isoisän ja isoäidin ikäisiin. taen,
14382: Suunnistusmaastoista meillä ei ole pulaa, nii-
14383: den käyttöönoton ehtona on vain suunnistukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14384: soveltuvan, riittävän yksityiskohtaisen kartan ole- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14385: massaolo. Suunnistuskarttojen laadinnassa urhei- 29.91.50 lisäyksenä 1000000 markkaa
14386: luseurat tekevät paljon arvokasta taikooperusteista suunnistuskarttojen valmistukseen.
14387: työtä. Kustannuksiltakaan ei kuitenkaan voida
14388:
14389: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14390:
14391: Marja-Liisa Salminen Sten Söderstöm Timo Laaksonen
14392:
14393:
14394:
14395:
14396: 235 428500120H
14397: 1874
14398: 1985 vp.
14399:
14400: Raha-asia-aloite n:o 1720
14401:
14402:
14403:
14404:
14405: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuurihisto-
14406: riallisesti huomattavien rakennusten suojeluun
14407:
14408:
14409: Eduskunnalle
14410:
14411: Hallituksen esitys vuoden 1986 valtion tulo- ja nille. Laissa rajataan rakennussuojelulain sovelta-
14412: menoarvioksi sisältää rakennussuojelun määrära- minen eräin poikkeuksin kaavoitetun alueen ul-
14413: hoja kahdessa eri pääluokassa. Opetusministeriön kopuolelle. Kaavoituksen kautta tapahtuvan suo-
14414: pääluokkaan momentille 29.94.95 (museovirasto, jelun kustannuksiin olisi kunnilla ainoastaan
14415: kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot) mahdollisuus saada avustusta valtion varoista.
14416: hallitus esittää 550 000 markan arviomäärärahaa Valiokunnan mietintöön jättämässään vastalau-
14417: ja 1 800 000 markkaa avustuksiin, ja ympäristömi- seessa SKDL:n eduskuntaryhmä esitti rakennus-
14418: nisteriön pääluokkaan momentille 35.30.38 halli- suojelulain kattavana erityislakina, mikä merkitsi-
14419: tus esittää 2 000 000 markkaa. Rakennussuojelu- si myös valtion huomattavaa rahoituspanosta suo-
14420: tarkoituksiin esitetään varattavaksi siis yhteensä jeluun. Kaavoituksen kautta tapahtuvan suojelun
14421: vain hieman yli 4, 3 miljoonaa markkaa. mahdollisesti aiheuttamiin korvauskustannuksiin
14422: Lainsäädännön puutteellisuuden ohella on ra- ehdotamme myös valtion avustusten lisäämistä.
14423: kennussuojelun määrärahojen niukkuus ollut este Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14424: aktiivisen rakennussuojelun toteuttamiselle. Vaik- taen,
14425: ka museoviraston osalla onkin kyseessä arviomää-
14426: räraha, on varauksen niukkuus tarjonnut perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14427: teen jättää tärkeitä suojeluratkaisuja tekemättä. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14428: Eduskunnan hyväksymä rakennussuojelulaki ja 29.94.50 lisäyksenä 2 000 000 markkaa ra-
14429: siihen liittyvä rakennuslain muutos merkitsee ra- kennussuojeluun.
14430: kennussuojelun rahoitusvastuun siirtämistä kun-
14431:
14432: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14433:
14434: Marja-Liisa Salminen Seppo Toiviainen
14435: Pirkko Turpeinen Sten Söderström
14436: Timo Laaksonen
14437: 1985 vp. 1875
14438:
14439: Raha-asia-aloite n:o 1721
14440:
14441:
14442:
14443:
14444: Sal~nen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta äitiysavustuk-
14445: sun
14446:
14447:
14448: Eduskunnalle
14449:
14450: Äitiysavustus on tärkeä apu uuden perheenjäse- tulisi ottaa huomioon äitiysavustuksessa. Ehdo-
14451: nen aiheuttamiin välittömiin kustannuksiin ja tammekin, että äitiysavustusta ensimmäisen lap-
14452: luontoismuodossa merkittävä helpotus moniin sen osalta korotettaisiin 1 000 markalla 1. 7.1986
14453: hankintoihin. Äitiysavustuksen reaalisen arvon alkaen. Myös sänky ja vaunut voitaisiin antaa
14454: nostaminen helpottaisi omalta osaltaan, vaikkakin luontaisina tai vastaava summa lahjakorttina itse
14455: pieneltä, lapsiperheiden asemaa, ja äitiysavustus suoritettavaa hankintaa varten.
14456: tulisikin korottaa vuonna 1986 vähintään 600 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14457: markkaan. Erityisesti perheen ensimmäisen lapsen taen,
14458: syntyminen aiheuttaa kustannuksia välttämättö-
14459: mien hankintojen muodossa. Paitsi vaatteita ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14460: hoitovälineitä tarvitsee vastasyntynyt ainakin vau- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14461: nut ja sängyn, viimeistään äitiyspakkauslaatikon 33.15.51 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
14462: jäädessä parissa kuukaudessa liian pieneksi. Tämä äitiysavustukszin.
14463:
14464: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14465:
14466: Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen
14467: Marjatta Stenius-Kaukonen Sten Söderström
14468: Timo Laaksonen
14469: 1876
14470: 1985 vp.
14471:
14472: Raha-asia-aloite n:o 1722
14473:
14474:
14475:
14476:
14477: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
14478: teen pääkaupunkiseudun kunnille eräiden päiväkotihankkeiden
14479: kustannuksiin
14480:
14481: Eduskunnalle
14482:
14483: Tulo- ja menoarvioesityksen perusteluissa tode- vähoito-ongelman ratkaiseminen edellyttää, että
14484: taan pääkaupunkiseudun kuntien päiväkotihank- kaikki kuntien esittämät hankkeet hyväksytään
14485: keita jääneen valtakunnallisen )-vuotissuunnitel- valtakunnalliseen suunnitelmaan ja normaalin
14486: man ulkopuolelle vastaten 220 miljoonan markan valtionosuuden piiriin. Ensi vuonna aloitettaviksi
14487: yhteenlaskettua kustannusarviota. Lisäksi peruste- esitettyjen suunnitelmien ulkopuolisten kohtei-
14488: lujen mukaan kunnat ovat laskeneet kotihoidon- den tulisi voida käynnistyä niin pian kuin se kun-
14489: tuesta annetun lain edellyttämien alle 3-vuotiait- nissa on mahdollista, ja tähän tarkoitukseen on
14490: ten tarvitsemien päivähoitopaikkojen rakentami- osoitettava valtionosuus.
14491: sen kustannusarvioksi 450 miljoonaa markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14492: Tulo- ja menoarviossa esitetään, että kunnille taen,
14493: myönnettäisiin oikeus aloittaa ensi vuonna suun-
14494: nitelmien ulkopuolisia päiväkotihankkeita siten, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14495: että kokonaiskustannusarvio on 100 miljoonaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14496: markkaa. Esityksen mukaan valtio avustaisi näi- 33.32.36 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
14497: den hankkeiden rakentamista kymmenen vuoden valtionosuutena päiikaupunkiseudun kun-
14498: jälkirahoituksella ja käyttökustannuksiin valtio tien eräiden päiväkotihankkeiden kustan-
14499: osallistuisi vuodesta 1991 alkaen. nuksiin.
14500: Mielestämme pääkaupunkiseudun vaikean päi-
14501:
14502: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14503:
14504: Marja-Liisa Salminen Seppo Toiviainen Pirkko Turpeinen
14505: 1985 vp. 1877
14506:
14507: Raha-asia-aloite n:o 1723
14508:
14509:
14510:
14511:
14512: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
14513: teen pääkaupunkiseudun kunnille eräiden terveyskeskushankkei-
14514: den kustannuksiin
14515:
14516: Eduskunnalle
14517:
14518: Tulo- ja menoarvioesityksen perusteluissa tode- tökustannustenkin valtionosuuden viivästyttämi-
14519: taan pääkaupunkiseudun kuntien terveyskeskus- nen osoittaa, ettei hallitus kanna huolta pääkau-
14520: hankkeita jääneen valtakunnallisen 5-vuotissuun- punkiseudun asukkaiden terveyspalvelujen kehi-
14521: nitelman ulkopuolelle 110 miljoonan markan ko- tyksestä.
14522: konaiskustannuksia vastaten. Mielestämme ensi vuonna tulisi sallia suunni-
14523: Hallitus esittää, että näitä hankkeita saataisiin telmien ulkopuolisten kohteiden rakentamisen
14524: vuonna 1986 aloittaa 11 miljoonan markan kus- aloittaminen vastaten 40 miljoonan markan koko-
14525: tannuksia vastaten. Valtionosuutta näiden hank- naiskustannuksia ja suorittaa näihin valtionosuus.
14526: keiden kustannuksiin ei esitetä maksettavaksi ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14527: käyttökustannuksiinkin valtionosuutta maksettai- taen,
14528: siin vasta vuonna 1991.
14529: Pääkaupunkiseudun kansanterveyspalvelujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14530: parantaminen edellyttää terveyskeskusrakentami- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14531: sen nopeuttamista. Tulo- ja menoarvioon sisältyvä 33. 78.38lisäyksenä 7 000 000 markkaa val-
14532: esitys merkitsee varsin vaatimatonta sysäystä tähän tionosuutena pääkaupunkiseudun kuntien
14533: suuntaan. Hankkeiden rakentamisen avustami- eräiden terveyskeskushankkeiden toteutta-
14534: nen kymmenen vuoden jälkirahoituksella ja käyt- mzseen.
14535:
14536: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14537:
14538: Marja-Liisa Salminen Seppo Toiviainen Pirkko Turpeinen
14539: 1878
14540: 1985 vp.
14541:
14542: Raha-asia-aloite n:o 1724
14543:
14544:
14545:
14546:
14547: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta HYKS:n silmäklinikan
14548: laajennukseen
14549:
14550:
14551: Eduskunnalle
14552:
14553: Valtakunnallisen terveydenhuollon 5-vuotis- tään keskussairaalan toimintaedellytyksiä eikä sille
14554: suunnitelman mukaan on Helsingin yliopistolli- muutoinkaan ole perusteita.
14555: sen keskussairaalan silmäklinikan laajennus tar· Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14556: koitus toteuttaa vuosina 1986-1987. Laajennuk- taen,
14557: sen kokonaiskustannusarvio on 43,6 miljoonaa
14558: markkaa, mistä valtion osuus on 13,2 miljoonaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14559: markkaa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14560: Hallitus aikoo kuitenkin soveltaa tähän hank- 33.79.33 lisäyksenä 6 600 000 markkaa
14561: keeseen jälkirahoitusta, mistä syystä hankkeen tar- Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
14562: vitsemia määrärahoja ei ole otettu tulo- ja me- szlmäklinikan laajennuksen toteuttami-
14563: noarvioesitykseen. Jälkirahoituksella heikenne- seen.
14564:
14565: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14566:
14567: Marja-Liisa Salminen Seppo Toiviainen Pirkko Turpeinen
14568: 1879
14569: 1985 vp.
14570:
14571: Raha-asia-aloite n:o 1725
14572:
14573:
14574:
14575:
14576: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin kunnil-
14577: le virkistysalueiden hankintaan
14578:
14579:
14580: Eduskunnalle
14581:
14582: Riittävät viher- ja virkistysalueet asuinalueiden kennusoikeuksien tai muiden etujen hankkimi-
14583: läheisyydessä katsotaan tänään kiistatta viihtyi- seksi maanomistajalle.
14584: sään asumiseen kuuluviksi. Varsinkin suurimmis- Riittävien virkistysalueiden turvaamiseksi
14585: sa kaupungeissa ovat lähivirkistysalueiden muo- asuinkeskusten läheisyyteen tarvitaan myöskin
14586: dostamisen mahdollisuudet kuitenkin käymässä valtion panosta. Paras tapa on valtionavustusten
14587: vähiin. Tämä johtuu siitä, että viime vuosien tiivis osoittaminen kunnille.
14588: rakentaminen on jo turmellut paljon virkistys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14589: käyttöön parhaiten soveltuvia alueita, mm. ranta- taen,
14590: alueita. Toinen syy on viheralueidenkin hintojen
14591: voimakas kohoaminen asutuskeskusten läheisyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14592: dessä. Virkistyskäyttöön kaavoitettavien alueiden 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 35.15
14593: hankinta vapaaehtoisin kaupoin tai lunastusme- uudelle momentt!le 25 000 000 markkaa
14594: nettelyllä on muodostunut kunnille taloudellisesti käytettäväksi valtionavustuksti·n kunmlle
14595: varsin raskaaksi. Yhä useammin on virkistysalueis- virkistysalueiden hankintaan.
14596: ta käytävään kauppaan liittynyt keinottelua ra-
14597:
14598: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14599:
14600: Marja-Liisa Salminen Seppo Toiviainen
14601: 1880 1985 vp.
14602:
14603: Raha-asia-aloite n:o 1726
14604:
14605:
14606:
14607:
14608: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien ympä-
14609: ristönsuojelulautakuntien sihteerien palkkaukseen
14610:
14611:
14612: Eduskunnalle
14613:
14614: Tulo- ja menoarvioesityksen perusteluissa halli- lautakunnan perustamiseen saavalle kunnalle
14615: tus lupaa eduskunnalle esityksen kuntien ympä- mahdollisuus myös työntekijän palkkaukseen val-
14616: ristöhallinnosta. Esityksen mukaan tulisi yli 3 000 tion tuella.
14617: asukkaan kuntiin perustettavaksi ympäristönsuo- Yli 3 000 asukkaan kuntia on yli kolmesataa.
14618: jelulautakunnat 1. 7.1986 alkaen. Samalla lauta- Jatkossa tulee valtionosuuden maksamista laajen-
14619: kuntien työntekijät tulisivat valtionosuuden pii- taa myös lautakuntien tarvitseman muun henki-
14620: riin. Hallitus esittää kuitenkin valtionosuuteen oi- löstön ja välineistön yms. hankintaan.
14621: keutettujen toimen määrän rajoittamista ensi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14622: vuonna 80:een. taen,
14623: Tällainen rajoittaminen ei mielestämme ole pe-
14624: rusteltua. Kunnissa on jo kauan odotettu ympäris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14625: tölautakuntien lakisääteistämistä ja palkattu myös 1986 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
14626: tarvittavaa henkilökuntaa kuntien omalla kustan- 35.25.32 lisäyksenä 4500000 markkaa
14627: nuksella. Ympäristölautakuntien työn aktivoimi- kuntien ympäristönsuojelulautakuntien
14628: seksi olisi paikallaan antaa jokaiselle velvoitteen sihteerien palkkaukseen.
14629:
14630: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14631:
14632: Marja-Liisa Salminen Seppo Toiviainen
14633: Pirkko Turpeinen Sten Söderström
14634: Timo Laaksonen
14635: 1985 vp. 1881
14636:
14637: Raha-asia-aloite n:o 1727
14638:
14639:
14640:
14641:
14642: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille raken-
14643: nussuojelukustannuksiin
14644:
14645:
14646: Eduskunnalle
14647:
14648: Hallituksen esitys vuoden 1985 valtion tulo- ja kunnille. Laissa rajataan rakennussuojelulain so-
14649: menoarvioksi sisältää rakennussuojelun määrära- veltaminen eräin poikkeuksin kaavoitetun alueen
14650: hoja kahdessa eri pääluokassa. Opetusministeriön ulkopuolelle. Kaavoituksen kautta tapahtuvan
14651: pääluokkaan momentille 29.94.95 (museovirasto, suojelun kustannuksiin olisi kunnilla ainoastaan
14652: kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot) mahdollisuus saada avustusta valtion varoista.
14653: hallitus esittää 550 000 markan arviomäärärahaa Valiokunnan mietintöön jättämässään vastalau-
14654: ja 1 800 000 markkaa avustuksiin, ja ympäristömi- seessa SKDL:n eduskuntaryhmä esitti rakennus-
14655: nisteriön pääluokkaan momentille 35.30.38 halli- suojelulain säätämistä kattavana erityislakina, mi-
14656: tus esittää 2 000 000 markkaa. Rakennussuojelu- kä merkitsisi myös valtion huomattavaa rahoitus-
14657: tarkoituksiin esitetään varattavaksi siis yhteensä panosta suojeluun. Kaavoituksen kautta tapahtu-
14658: vain hieman yli 4,3 miljoonaa markkaa. van suojelun mahdollisesti aiheuttamiin korvaus-
14659: Lainsäädännön puutteellisuuden ohella on ra- kustannuksiin ehdotamme myös valtion avustus-
14660: kennussuojelun määrärahojen niukkuus ollut este ten lisäämistä.
14661: aktiivisen rakennussuojelun toteuttamiselle. Vaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14662: ka museoviraston osalla onkin kyseessä arviomää- taen,
14663: räraha, on varauksen niukkuus tarjonnut perus-
14664: teen jättää tärkeitä suojeluratkaisuja tekemättä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14665: Eduskunnan hyväksymä rakennussuojelulaki ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14666: siihen liittyvä rakennuslain muutos merkitsevät 35.30.38lisäyksenä 5 000 000 markkaa ra·
14667: rakennussuojelun rahoitusvastuun siirtämistä kennussuojelun avustuksti"n kunmlle.
14668:
14669: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14670:
14671: Marja-Liisa Salminen Seppo Toiviainen
14672: Pirkko Turpeinen Sten Söderström
14673: Timo Laaksonen
14674:
14675:
14676:
14677:
14678: 236 428500120H
14679: 1882 1985 vp.
14680:
14681: Raha-asia-aloite n:o 1728
14682:
14683:
14684:
14685:
14686: Salolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden ylitarkastajan
14687: palkkaamiseksi luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvaus-
14688: asioita varten
14689:
14690: Eduskunnalle
14691:
14692: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme hankkeita kohtaan, jos niiden toteuttaminen ve-
14693: on viime vuosina valmistunut useita alkuperäisen nyy kohtuuttoman pitkälle. Tällä hetkellä esimer-
14694: luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvoston vah- kiksi pelkästään Turun ja Porin läänissä odottaa
14695: vistamia ohjelmia ovat kansallis- ja luonnonpuis- ratkaisuaan 151 tarjousta, joissa maanomistaja ha-
14696: toverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun pe- luaisi myydä alueen luonnonsuojelutarkoituksiin
14697: rusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma ja harju- tai rauhoittaa sen korvausta vastaan. Useat hank-
14698: jen suojeluohjelma. Suojeluohjelmien laatiminen keet ovat olleet vireillä jo pari vuotta.
14699: on koettu välttämättömäksi ja kiireelliseksi maan- Osto- ja korvausasioita hoitaa ympäristöminis-
14700: käytön suuren tehostumisen vuoksi koko maassa, teriössä päätoimisesti kolme henkilöä, joiden toi-
14701: minkä vuoksi alkuperäisen luonnon suojelukoh- mipaikat ovat Helsingissä (YM), Mikkelin ja Ou-
14702: teita ei jää enää jäljelle ilman näitä erityistoimen- lun lääninhallituksissa. Vuoden 1986 tulo- ja me-
14703: piteitä. noarviossa esitetään momentilla 35.01.01 ympä-
14704: Valtioneuvoston tähän asti vahvistamiin suoje- ristöministeriöön palkattavaksi yksi ylitarkastaja
14705: luohjelmiin sisältyy runsaat 200 000 ha yksityis- lisää luonnonsuojelualueiden hankintatehtäviä
14706: maita. Yksityismaiden osalta suojelu pyritään to- varten. Tämän henkilön sijoituspaikkana tulisi ol-
14707: teuttamaan joko hankkimalla ohjelmiin sisältyvät la lääninhallitus Turussa. Tarve suojelualueiden
14708: kohteet valtion omistukseen etupäässä vapaaeh- osto- ja korvausasioita päätoimisesti hoitavista
14709: toisin kaupoin tai maksamalla suojelualueen henkilöistä on kuitenkin suuri muuallakin maas-
14710: muodostamisesta sen omistajalle aiheutuvasta ta- sa. Ilmeistä on, että kaikkiin lääninhallituksiin
14711: loudellisen hyödyn menetyksestä korvaus. Suoje- tarvitaan näiden asioiden hoitoon keskittyvät hen-
14712: luohjelmien toteuttaminen on kuitenkin edennyt kilöt, mikäli suojeluohjelmien toteuttaminen ha-
14713: yksityismaiden osalta hitaasti ja kohdannut vai- lutaan viedä läpi kohtuullisessa ajassa.
14714: keuksia, joista osa johtuu käytettävissä olleiden Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
14715: varojen niukkuudesta, osa taas organisatorisista nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
14716: puutteista ja henkilöresurssien vähäisyydestä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
14717: Toiminta suojelualueiden hankinnassa on saa- taen,
14718: nut osakseen yhä lisääntyvää kritiikkiä. Alueiden
14719: hinnan ja korvausten suutuuden arviointimenet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14720: tely on ollut hidasta ja kankeaa. Hinta- ja kauppa- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14721: neuvottelut ovat saattaneet kestää useita vuosia. 35. 01. 01 (ympäristöministeriön palkkauk-
14722: Tänä aikana maanomistaja on epätietoinen set) lisäyksenä 260 000 markkaa kahden
14723: alueensa käytöstä, mistä voi aiheutua monenlaista ylitarkastajan palkkaamiseksi luonnonsuo-
14724: haittaa. Ennen kaikkea luonnonsuojelun uskotta- jelualueiden hankz"nta- ja korvausasiozden
14725: vuus kärsii. Maanomistajien ja kuntien taholla hoitamista varten.
14726: tunnetaan kasvavaa epäluuloa luonnonsuojelu-
14727:
14728: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
14729:
14730: Pertti Salolainen Reino Paasilinna Mauno Manninen
14731: Ville Komsi Esko Helle Heikki Riihijärvi
14732: Liisa Kulhia
14733: 1985 vp. 1883
14734:
14735: Raha-asia-aloite n:o 1729
14736:
14737:
14738:
14739:
14740: Salolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lemmenjoen kansallis-
14741: puiston opastuskeskuksen rakentamisen rahoittamiseen Inarin
14742: kirkonkylään
14743:
14744: Eduskunnalle
14745:
14746: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1986 kompensaationa Inarin kunnalle Urho Kekkosen
14747: on myönnetty TVL:n Lapin piirille momentil- kansallispuiston perustamisesta. Kuitenkin Inari
14748: ta 31.24.77 4,6 milj. mk Paatsjoen sillan ja on se kunta, joka jo tähän mennessä on hyötynyt
14749: Nellimön-Paatsjoen välisen tien rakentamiseen. Koilliskairan alueesta eniten, sillä Saariselän mat-
14750: Hankkeeseen on tälle vuodelle myönnetty jo kailukaupunki tuottaa kunnalle sekä työtilaisuuk-
14751: 520000 mk. sia että verotuloja. Inarin kunnan työpaikkakom-
14752: Sillan rakentaminen Paatsjoen yli merkitsee pensaatio olisikin hoidettava - kuten mm. Suo-
14753: hakkuiden aloittamista Inarinjärven itäpuolisilla men luonnonsuojeluliitto on esittänyt - rakenta-
14754: alueilla. Paatsjoen pohjoispuolineo metsäalue si- malla Lemmenjoen kansallispuistoa ja Kevon
14755: jaitsee kuitenkin suojametsäaluetta vastaavissa luonnonpuistoa palveleva opastuskeskus Inarin
14756: ilmasto-oloissa ja se pitäisi myös tosiasiallisesti liit- kirkonkylään. Tämä toimenpide yhdessä Urho
14757: tää suojametsäalueeseen. Suojametsäaluetta aika- Kekkosen kansallispuiston Inarin kuntaa koske-
14758: naan määriteltäessä ei esimerkiksi ollut tiedossa vien hankkeiden (mm. opastuskeskus Saariselälle)
14759: vuotuisen lämpösumman keskeistä merkitystä kanssa korvaisivat pysyvämmällä tavalla Inarin
14760: metsien menestymiselle ja kasvulle. Alue on myös työpaikkamenetykset.
14761: maaperäitään erittäin karu ja louhikkoinen. On Hanke voitaisiin rahoittaa siirtämällä edellä pu-
14762: varsin kyseenalaista saadaanko uutta metsää kas- heena ollut siltamääräraha momentilta 31.24. 77
14763: vamaan alueelle nykyisen korjuutekniikan jäljille. (Paatsjoen sillan ja Nellimön-Paatsjoen välisen
14764: Inarin itäkairan hakkuut ovat tuskin edes liike- tien rakentamiseen).
14765: taloudellisesti kannattavia pitkien kuljetusetäi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
14766: syyksien, vaikeiden maasto-olosuhteiden ja pie- taen,
14767: nen hakkuukertymän/hehtaari vuoksi, vaan tä-
14768: män erämaa-alueen hävittäminen voitaisiin to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14769: teuttaa vain valtion yleisten verovarojen voimak- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14770: kaalla tuella. Itse luonnon ohella häviävänä osa- 35.20. 74 (luonnonsuojelualueiden talon-
14771: puolena ovat - kuten aina tällaisissa tilanteissa rakennustyöt) 4 600 000 markkaa Lem-
14772: - poronhoidon ja saamelaisten perinteisten Juon- menjoen kansallispuiston ja Kevon luon-
14773: taiselinkeinojen harjoittaminen, jotka vaikeutuvat nonpuiston opastuskeskuksen suunnitte-
14774: tai tulevat kokonaan kannattamattomiksi. luun ja rakentamiseen Inarin kirkonky-
14775: Paatsjoen sillan rakentamista ja Inarin itäkairan lään.
14776: hakkuita on vaadittu toteutettavaksi työpaikka-
14777:
14778: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
14779:
14780: Pertti Salolainen Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna
14781: Mauno Manninen Ville Komsi Esko Helle
14782: Heikki Riihijärvi Liisa Kulhia
14783: 1884 1985 vp.
14784:
14785: Raha-asia-aloite n:o 1730
14786:
14787:
14788:
14789:
14790: Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden ylikonstaapelin toimen
14791: perustamiseksi Ylöjärven poliisipiiriin
14792:
14793:
14794: Eduskunnalle
14795:
14796: Ylöjärven poliisipiiriin kuuluvat Ylöjärven ja tamalla 2 ylikonstaapelin tointa palkkausluokal-
14797: Kurun kunnat. Alueeltaan piiri on varsin laaja ja taan A 13.
14798: sen väestö on kasvanut voimakkaasti. Uusia virko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14799: ja ei piiriin ole saatu väestön kasvua vastaavasti. taen,
14800: Henkilöstön vajaus on niin suuri, että valtakun-
14801: nalliseen keskiarvoon pääsemiseksi tarvittaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14802: kuusi uutta virkaa. Ylöjärven poliisipiirin vahvuus 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14803: 1 000 asukasta kohti on 0,67, kun koko maassa 26.75.01 200 000 markkaa kahden yli-
14804: vastaava luku on 1,0. Sen vuoksi on tarpeen jo konstaapelin toimen (A 13) perustamiseksi
14805: vuonna 1986 ryhtyä korjaamaan epäsuhtaa perus- Yläjärven poliisipiiriin.
14806:
14807: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14808:
14809: Kimmo Sasi Sampsa Aaltio Tuulikki Petäjäniemi
14810: 1985 vp. 1885
14811:
14812: Raha-asia-aloite n:o 1731
14813:
14814:
14815:
14816:
14817: Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 rakentamiseksi
14818: moottoritieksi välillä Lamminpää-Ylöjärven keskusta
14819:
14820:
14821: Eduskunnalle
14822:
14823: Valtatie n:o 3 on rakennettu moottoritieksi olisi tarpeen mitä pikimmin jatkaa valtatietä n:o
14824: Tampereen keskusta-alueelta Lamminpäähän 3 moottoritienä aina Ylöjärven keskustaan saakka.
14825: saakka. Työt valmistuvat vuonna 1985. Asutus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14826: tällä suunnalla Tampereelta katsottuna hyvin tii- taen,
14827: vistä ja väestön muutto Ylöjärvelle Tampereen
14828: seudun vilkkainta. Liikennemäärät Lamminpää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14829: hän jatketuo moottoritien ja Ylöjärven keskustan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14830: välillä ovat korkeat ja ruuhkatilanteet jatkuvia. 31.24.77 5 000 000 markkaa töiden
14831: Liikenneturvallisuus nykyisellä tiellä on huono ja aloittamiseen valtatien n:o 3 rakentami-
14832: kunnollisten risteysalueiden puuttuminen vai- seksi mootton.tieksi välillä Lamminpää-
14833: keuttaa turvallista valtatielle pääsyä. Sen vuoksi Yläjärven keskusta.
14834:
14835: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14836:
14837: Kimmo Sasi Sampsa Aaltio Tuulikki Petäjäniemi
14838: 1886
14839: 1985 vp.
14840:
14841: Raha-asia-aloite n:o 1732
14842:
14843:
14844:
14845:
14846: Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta Aitovuoren-Teiskon (Tampe-
14847: re) tien perusparannukseen
14848:
14849:
14850: Eduskunnalle
14851:
14852: Aitovuoren-Teiskon tie on erityisesti vittäytyessä laajojen viheralueiden ympäröimille
14853: Sorilan-Teiskon osuudelta liikennemääriinsä taajama-alueille tien varressa.
14854: nähden puutteellisessa kunnossa. Tie on vaaralli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14855: sen kapea varsinkin ottaen huomioon tiellä vilk- taen,
14856: kaasti liikennöivän kevyen liikenteen. Keväisin tie
14857: on lähestulkoon liikennöimättömässä kunnossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14858: roudan aiheuttaessa tien kuoppaisuutta, jolloin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14859: liikenne voi sujua vain hyvin hiljaisella nopeudel- 31.24. 77 5 000 000 markkaa Aitovuo-
14860: la. Autokalustoa tie rasittaa huonokuntoisuutensa ren-Tez'skon (Tampere) tien perusparan-
14861: vuoksi kovasti. Tien käyttö tulee lähivuosina myös nuksen aloittamz'seen.
14862: voimakkaasti kasvamaan Tampereen asutuksen le-
14863:
14864: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14865:
14866: Kimmo Sasi Sampsa Aaltio Tuulikki Petäjäniemi
14867: 1887
14868: 1985 vp.
14869:
14870: Raha-asia-aloite n:o 1733
14871:
14872:
14873:
14874:
14875: Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuusraiteen rakentamiseksi
14876: Yläjärven teollisuusalueelle
14877:
14878:
14879: Eduskunnalle
14880:
14881: Yläjärven teollisuus on kehittynyt varsin voi- 1985 loppuun mennessä ja tärkeätä olisi, että töi-
14882: makkaasti viime vuosina. Teollisuus on kasvanut den aloittamiseen voitaisiin päästä jo v. 1986.
14883: erityisesti Tampere-Parkano -radan ja Yläjärven Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14884: ratapihan läheisyyteen. Erityisesti vientiteollisuu- taen,
14885: den, varsinkin Neuvostoliiton viennin, kasvun
14886: osuus on ollut merkittävä. Yläjärven ratapihaa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14887: laajennettu, mutta se ei riitä edes tämän päivän 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
14888: tarpeisiin. Siksi onkin välttämätöntä saada teolli- 31.90.78 4 500 000 markkaa teollisuus-
14889: suusraide Yläjärven teollisuusalueelle. Asiaa tut- raiteen rakentamiseksi Yläjärven teolli-
14890: kiva toimikunta saa työnsä päätökseen vuoden suusalueelle.
14891:
14892: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14893:
14894: Kimmo Sasi Sampsa Aaltio Tuulikki Petäjäniemi
14895: 1888
14896: 1985 vp.
14897:
14898: Raha-asia-aloite n:o 1734
14899:
14900:
14901:
14902:
14903: Savolainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakou-
14904: luille tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseen
14905:
14906:
14907: Eduskunnalle
14908:
14909: Korkeakoulujen tieteelliselle toiminnalle kan- alueella säilyisivät, olisi apurahojen kehitys saatet-
14910: sainvälisen ja kansallisen tieteellisen yhteydenpi- tava vähintään samalle tasolle kuin korkeakoulu-
14911: don kehittämisellä on mitä keskeisin merkitys. määrärahojen yleinenkin kehitys. Apurahojen ke-
14912: Kuitenkin juuri tällä alueella korkeakoulut ovat hityksen jälkeenjääneisyydestä seuraa, että ylei-
14913: jääneet voimakkaasti suhteellisesti jälkeen yleises- sesti ottaen kyse ei ole edes merkittävän suuresta
14914: tä resurssikehityksestä. Erityisesti tämä on tuntu- absoluuttisesta lisätarpeesta.
14915: nut korkeakoulujen tähän tarkoitukseen varattu- Tästä syystä ehdotamme,
14916: jen apurahojen reaaliarvon alituisena heikentymi-
14917: senä ja täten tieteellisen yhteydenpidon ja tieteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14918: lisiin tapahtumiin osallistumisen edellytysten hei- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14919: kentymisenä. Raskaimmin tämä koskee ns. alue- 29.10.50 1 000 000 markan lisämäärä-
14920: korkeakouluja, joiden matkakustannukset muo- rahan korkeakoulujen opettajien ja tutki-
14921: dostuvat korkeimmiksi. joiden sekä opiskelijoiden tutkimusta ja
14922: Jotta korkeakoulujen toimintaedellytykset tällä koulutusta edistävzi"n tarkoituksiin.
14923:
14924: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14925:
14926: Lea Savolainen Pirjo Ala-Kapee
14927: Saara-Maria Paakkinen Aarno von Bell
14928: Sakari Knuuttila
14929: 1985 vp. 1889
14930:
14931: Raha-asia-aloite n:o 1735
14932:
14933:
14934:
14935:
14936: Savolainen: Määrärahan osoittamisesta jääkiekkokaukalon hankki-
14937: miseksi Hämeenlinnan normaalikoulun ja opettajankoulutus-
14938: laitoksen tarpeisiin
14939:
14940: Eduskunnalle
14941:
14942: Hämeenlinnan normaalikoulun lisärakennus ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14943: vanhan rakennuksen saneeraushanke on valmistu- taen,
14944: nut siten, että uudet perusopetusryhmät siirtyivät
14945: kouluun syksyllä 1984. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14946: Suunnitelmiin hyväksytyn jääkiekkokaukalon 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
14947: rakentaminen on jäänyt puolitiehen. Pukukoppi kaa jääkiekkokaukalon rakentamiseksi Hä-
14948: ja varustevarasto on rakennettu, mutta jääkiekko- meenlinnan normaalikoulun ja opettajan-
14949: kaukalon reunukset puuttuvat. koulutuslaitoksen tarpeisiin.
14950:
14951: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
14952:
14953: Lea Savolainen
14954:
14955:
14956:
14957:
14958: 237 428500120H
14959: 1890
14960: 1985 vp.
14961:
14962: Raha-asia-aloite n:o 1736
14963:
14964:
14965:
14966:
14967: Savolainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuurojen
14968: videotoimintaan
14969:
14970:
14971: Eduskunnalle
14972:
14973: Kotikäyttöön sopivat videotallenteet ovat kuu- hallituksen ja ammattikasvatushallituksen pienin
14974: roille merkittävämpi uusi viestintäväline kuin avustuksin.
14975: kenties millekään muulle väestöryhmälle. Elokuva Kuurojen Liiton videotoiminta on tapahtunut
14976: on ainoa tapa tyydyttävästi tallentaa ja välittää opetusministeriön videotoimikunnan valvonnassa
14977: viiuomakielistä informaatiota. ja yhteistyössä sosiaalihallituksen kanssa. Video-
14978: Syntymästään saakka kuurojen ihmisten on vai- toimikunta on keväällä 1984 antanut mietinnön,
14979: kea oppia kuulevien kieltä. Koska kieli on ajatte- jossa esitetään suunnitelma kuurojen videokirjas-
14980: lun ja koko henkisen elämän väline, merkitsee ton perustamisesta niin, että nykyinen kokeilu-
14981: puutteellinen kielitaito väistämättä henkistä köy- luonteinen toiminta vähittäin laajennetaan val-
14982: hyyttä ja eristymistä yhteisöstä. Viittomakieltä pi- tion ylläpitämäksi kuurojen videokirjastoksi näkö-
14983: detään nykyään parhaana keinona, jolla kuuro voi vammaisten kirjaston tapaan. Hallituksen esityk-
14984: oppia myös kuulevien kielen. Viittomakieli on sessä vuoden 1986 menoarvioksi on kuurojen kult-
14985: kuuroille luonnollinen äidinkieli ja sitä käytetään tuuritoiminnan ja videokokeilun tukemiseen kui-
14986: sellaisena kuurojen välisessä viestinnässä. Kuule- tenkin osoitettu vain 300 000 mk, josta vain noin
14987: vien kieltä opeteltaessa sillä on samanlainen tehtä- puolet voidaan käyttää videotoimintaan. Vuonna
14988: vä kuin äidinkielellä yleensä vieraiden kielten 1985 vastaava määräraha on 580 000 mk.
14989: opiskelussa. Tavoitteena on kuurojen täydellinen Hyvään alkuun päässyt ja kauttaaltaan myön-
14990: kaksikielisyys. teisen vastaanoton saanut toiminta uhkaa näin
14991: Kuurojen Liitto on vuodesta 1983 harjoittanut kuihtua ollessaan vasta pääsemässä alkuun. Tele-
14992: pienessä mitassa ja vähäisin voimavaroin video- visio-ohjelmien tavanomaisiin valmistuskustan-
14993: ohjelmien tuotantoa ja jakelua aluksi sataan kuu- nuksiin verrattuna kuurojen videotoiminta on
14994: roon talouteen. Jakelun laajuus riippuu paitsi käy- erittäin vähäisten resurssien varassa.
14995: tettävissä olevista varoista, siitä kuinka paljon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14996: kunnat myöntävät kuuroille videonauhureita in- tavasti,
14997: validihuoltona. Syksyyn 1985 mennessä jakelun
14998: piirissä on jo yli 1 000 taloutta. Ohjelmat ovat si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14999: sältäneet opetusaineistoa, yleissivistävää ja ajan- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15000: kohtaisasiaa sekä kulttuuriohjelmaa sekä lapsille 29.99.50 450 000 markkaa Kuurojen
15001: että aikuisille. Liiton kulttuuritoiminnan ja vtdeokokei-
15002: Toiminta on rahoitettu Kuurojen Liiton omalla lun tukemiseen.
15003: varainhankinnalla sekä opetusministeriön, koulu-
15004:
15005: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15006:
15007: Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
15008: Saara-Maria Paakkinen Aarno von Bell Sakari Knuuttila
15009: 1891
15010: 1985 vp.
15011:
15012: Raha-asia-aloite n:o 1737
15013:
15014:
15015:
15016:
15017: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lempäälän, Toijalan ja
15018: Valkeakosken vedenjakelun järjestämiseen
15019:
15020:
15021: Eduskunnalle
15022:
15023: Jo vuonna 1975 valmistui vesihallituksen, Tam- arvioitu 30,4 milj. markaksi, josta valtion osuus
15024: pereen ja Helsingin vesipiirien, Tampereen Seu- 9,6 milj. mk jakaantuisi seuraavasti:
15025: tukaavaliiton, Lempäälän, Pirkkalan ja Viialan Vuosi 1986 2,4 mmk
15026: kuntien, Toijalan kauppalan sekä Valkeakosken 1987 3,5
15027: kaupungin yhteistyön tuloksena vedenhankinnan 1988 3,1
15028: yleissuunnitelma mainittujen kuntien alueille. , 1989 0,6 ,
15029: Monien vuosien valmistelu- ja suunnittelutyön Nykyisen vedenottopaikan kuormittuneisuu-
15030: tuloksena hyväksyttiin viime vuoden lopulla yh- den vuoksi Toijalan kaupunki tulee ottamaan kai-
15031: teisen vedenhankinnan järjestämistä koskeva sopi- ken tarvitsemansa talousveden eli 3 300 m 3 /vrk
15032: mus, jonka mukaan raakavesi otetaan Valkeakos- Mallasvedestä. Lempäälän kunnan lisätarve on
15033: ken yläpuolisesta Mallasvedestä. Kuntien yhteis- 1 000 m 3 /vrk ja Valkeakosken kaupungin 800
15034: lautakunta aloitti toimintansa ja yksityiskohtainen m 3 /vrk.
15035: tekninen suunnittelu käynnistettiin ja on nyttem- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
15036: min saatu valmiiksi. taen,
15037: Yhteislautakunnan toimesta on pyydetty vesi-
15038: hallitusta osallistumaan valtion vesihuoltotyönä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15039: vedenjakelujärjestelmän rakentamiseen. Hank- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15040: keella on erityisesti Toijalan kaupungin raakavesi- 30.40. 77 2 400 000 markan maarara-
15041: ongelmien vuoksi kiire. Se sisältyy maa- ja metsä- han Lempäälän, Tozjalan ja Valkeakosken
15042: talousministeriön KTS-suunnitelmaan vuosille vedenjakeluhankkeen aloittamiseksi val-
15043: 1986-89. Tarkistetut kokonaiskustannukset on tion vesihuoltotyönä.
15044:
15045: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15046:
15047: Lea Savolainen Hannu Tenhiälä Matti Viljanen
15048: 1892
15049: 1985 vp.
15050:
15051: Raha-asia-aloite n:o 1738
15052:
15053:
15054:
15055:
15056: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Diabetesliiton
15057: avohoidon rahoittamiseen
15058:
15059:
15060: Eduskunnalle
15061:
15062: Diabetes eli sokeritauti on kolmanneksi yleisin listunut: em. kurssitoiminnan ohella liitto tekee
15063: kansantauti, jota sairastaa yli 120 000 suomalaista. ja kustantaa hoidonopetuksen oppaita ja on laa-
15064: Diabetes on myös sairaus, jossa avohoidon ja en- jentanut hoidonopetuskurssit myös aikuisiän iäk-
15065: nen kaikkea itsehoidon merkitys on ratkaiseva. käämmille diabeetikoille tarkoitetuiksi.
15066: Jotta avohoito ja itsehoito onnistuu, tulee diabee- Diabetesliitto saa raha-automaattiavustuksia
15067: tikon tietää runsaasti sairaudestaan ja sen hoidos- noin 25 % menoistaan. Viime vuosien voimak-
15068: ta. Potilasopetus on avainasemassa hoidon onnis- kaasti laajentunut voiminta ei ole kuitenkaan saa-
15069: tumiselle. nut lisärahoitusta samassa suhteessa ja niinpä lii-
15070: Suomen Diabetesliitto on 30 vuoden ajan ja tolla on ollut rahoitusvaikeuksia vuoden 1984 ja
15071: varsinkin 1970-luvulta lähtien keskittynyt poti- kuluvan vuoden aikana.
15072: lasopetuksen ja valistuksen kehittämiseen ja suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15073: rittamiseen. Tavoitteiden toteuttamiseksi on pe- taen,
15074: rustettu v. 1980 Raha-automaattiyhdistyksen tuen
15075: turvin mm. Diabeteskeskus, jossa annetaan kurs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15076: simuotoisena hoidonopetusta suoraan potilail- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15077: le ja täydennyskoulutuksen avulla diabeteshoita- 33.33.51 lisäyksenä 300 000 markkaa Suo-
15078: jille. men Diabetesliitto r.y:n suorittaman poti-
15079: Diabeteskeskuksen valmistumisen jälkeen Dia- lasopetuksen ja muun avohoidon rahoitta-
15080: betesliiton toiminta on laajentunut ja monipuo- miseksi.
15081:
15082: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15083:
15084: Lea Savolainen Pirjo Ala-Kapee
15085: Saara-Maria Paakkinen Aarno von Bell
15086: Sakari Knuuttila
15087: 1985 vp. 1893
15088:
15089: Raha-asia-aloite n:o 1739
15090:
15091:
15092:
15093:
15094: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
15095: ilmaismatkojen lisäämiseksi valtionrautateillä
15096:
15097:
15098: Eduskunnalle
15099:
15100: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä ei mukaisesti. Junaa käyttävät mmenomaan pitkä-
15101: varusmiesten ilmaismatkoihin esitetä lisäystä. Esi- matkalaiset.
15102: merkiksi parlamentaarinen puolustuskomitea esit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15103: ti yhtä ilmaismatkaa kunakin suosituskauden vuo- taen,
15104: tena. Tästä on jo kerran poikettu, eli itse asiassa
15105: ollaan jo kahden matkan verran jäljessä TPK:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15106: suosituksista. Ilmaismatkat rautateillä ovat val- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15107: tiolle lähinnä laskennallinen menoerä. Esimerkik- 27.14.20 lisäyksenä 10000000 markkaa
15108: si Varusmiesliiton mielestä rautatiematkojen il- varusmiesten zlmaismatkojen lisäämiseksi
15109: maistaminen kohdistuisi sosiaalisesti oikeuden- valtionrautatezllä.
15110:
15111: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15112:
15113: Jouko Skinnari Arja Alho Tuulikki Hämäläinen
15114: 1894
15115: 1985 vp.
15116:
15117: Raha-asia-aloite n:o 1740
15118:
15119:
15120:
15121:
15122: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta tutkimusjohtajan viran perusta-
15123: miseen Helsingin yliopiston Lahden koulutuskeskukseen
15124:
15125:
15126: Eduskunnalle
15127:
15128: Lahden kaupunki on vuonna 1981 päättänyt Tutkimusjohtajan ja tutkijan virkojen perusta-
15129: myöntää Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- minen 1.6.1986 lukien merkitsisi liitännäiskus-
15130: ja koulutuskeskukselle lahjoitusvirkoja viideksi tannuksineen vain noin 100 000 mk:n menoerää.
15131: vuodeksi. Lahden koulutuskeskuksen päätoimin- Käytännössä valtion osuus siirtyisi 5 vuodella, kos-
15132: tamuodot ovat avoin korkeakouluopetus, akatee- ka Lahden kaupunki on sitoutunut vastaamaan
15133: minen täydennyskoulutus, työllisyyskoulutus sekä kustannuksista ko. ajan.
15134: yritys- ja kuntaprojektit. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15135: Vuoden 1984 budjetissa on perustettu 1.9.1984 taen,
15136: assistentin ja toimistosihteerin virat. Perustamatta
15137: jäi kuitenkin vielä tutkimusjohtajan virka, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15138: olisi Lahden keskuksen ja koko maankin kannalta 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
15139: välttämätön. Vastaahan Lahden keskus mm. koko kaa tutkimusjohtajan viran perustamiseen
15140: yliopiston täydennyskoulutuksesta lukuun otta- Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja
15141: matta maatalous- ja metsätieteellistä tiedekuntaa. koulutuskeskukseen 1. 6.1986 lukien.
15142: Työllisyys- ja yrittäjäkoulutuksessa Lahden keskus
15143: on johtava koko maassa ja auttaa tässä maan eri
15144: korkeakoulukaupunkeja.
15145:
15146: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15147:
15148: Jouko Skinnari
15149: 1895
15150: 1985 vp.
15151:
15152: Raha-asia-aloite n:o 1741
15153:
15154:
15155:
15156:
15157: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Anianpellon ala-
15158: asteen rakentamiseen
15159:
15160:
15161: Eduskunnalle
15162:
15163: Päijät-Hämeen kuntien koulutusta palvelevien kunnalla valmius. Aloittamislupaa odotetaan.
15164: rakennushankkeiden kiireellisyys on ratkaistu Kustannusarvio on 5, 5 mmk, josta valtionosuutta
15165: yleensä muilla perusteilla kuin koulutustarve ja lainoina ja avustuksina 3,4 mmk.
15166: oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen opiske- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15167: luun sekä opiskelu tiloihin. ''Riittämättömät'' taen,
15168: työttömyysprosentit ja aluepolitiikka ovat hidasta-
15169: neet peruskoulu-uudistukselle välttämättömien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15170: koulurakennusten rakentamista mm. Asikkalassa. 1986 tulo- ja menoarvioon 2 700 000
15171: Asikkalan kuntakeskuksen väestömäärä on nous- markkaa lainoina ja avustuksina Asikkalan
15172: sut ja tarve uusiin koulutiloihin on polttava. Asik- Anianpellon ala-asteen rakentamista var-
15173: kalan Anianpellon ala-asteen rakentamiseen on ten.
15174:
15175: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15176:
15177: Jouko Skinnari
15178: 1896 1985 vp.
15179:
15180: Raha-asia-aloite n:o 1742
15181:
15182:
15183:
15184:
15185: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Kanervan koulun
15186: rakentamiseksi
15187:
15188:
15189: Eduskunnalle
15190:
15191: Kanervan koulun laajennus- ja saneeraushanke välittömään läheisyyteen uudelle alueelle 82 kpl.
15192: on ollut vireillä Nastolassa jo pitkään. Kunnanval- Edellä mainittujen alueiden väestönlisäys Kaner-
15193: tuusto on tehnyt siitä yksimielisiä päätöksiä ja van koulupiiriin on maksimissaan 520 asukasta,
15194: esittänyt opetusministeriölle rakennusluvan saa- mikä merkitsee sitä, että alueelle tulee 67 perus-
15195: mista. Investointiohjelmassa koulun saneeraus- ja kouluikäistä lasta. Pysyvien koulutilojen tarpeen
15196: laajennushanke sijoitetaan vuosille 1986-1987. määrittelyperusteiden mukaan vastaavat luvut
15197: Kanervan koulun oppilasmäärä oli v. 1983 125 ovat 440 asukasta ja 35 oppilasta. Kun ottaa huo-
15198: (5 opettajaa). 1984 oppilaita oli 135 (6 opettajaa) mioon em. alueiden lisäksi tapahtuvan muun täy-
15199: ja 1985 oppilaita 143 (opettajia 6). Koulu on ra- dennysrakennustoiminnan kyseessä olevan koulu-
15200: kennettu kolmiopettajaiseksi. piirin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä
15201: Ottaen huomioon Rakokiven koulun nykyisen Turranmetsässä, on Kanervan koulun pysyvien
15202: tilanahtauden sekä Uudenkylän koulun kunnon toimitilojen mitoitusperusteiksi otettu 150 oppi-
15203: ja oppilasmäärän, Kanervan koulu saneerataan ja lasta.
15204: rakennetaan kuusiopettajaiseksi kouluksi vuosina Kanervan koulun saneeraus- ja lisärakennustar-
15205: 1986-1987. ve on yhteensä 750m 2 , ja kokonaiskustannusarvio
15206: · Kanervan koulupiirin alueella olevalle Tamme- 5,5 milj. markkaa vuoden 1986 hintatasossa.
15207: lan rakennuskaava-alueelle on rakennettu ja ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15208: kennetaan pääosa kunnan omakotitalotuotannos- taen,
15209: ta vuosina 1982-1985. Yhteensä 71 tonttia käsit-
15210: tävä alue on pääosin aravalainoitettua asuntotuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15211: tantoa. Samoin Kanervan koulun välittömään lä- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15212: heisyyteen on rakennettu vuodesta 1982 lukien ri- markkaa Nastolan Kanervan koulun ra-
15213: vitaloasuntoja keskimäärin 15 asunnon vuosivauh- kentamisen aloittamiseksi.
15214: dilla, yhteensä näitä rivitaloasuntoja tulee koulun
15215:
15216: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15217:
15218: Jouko Skinnari
15219: 1985 vp. 1897
15220:
15221: Raha-asia-aloite n:o 1743
15222:
15223:
15224:
15225:
15226: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kirkonkylän ala-
15227: asteen rakennustöihin
15228:
15229:
15230: Eduskunnalle
15231:
15232: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireelii- osuus on noin 2 milj. markkaa. Hankkeen tulisi
15233: syyteen tulisi vaikuttaa koulutustarve, oppilaiden kiireesti saada ao. rakennuslupa.
15234: oikeus tarkoituksenmukaiseen koulutukseen ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15235: asianmukaisiin opiskelutiloihin. Perusteena eivät vasti,
15236: saa olla yksin työttömyysprosentit eivätkä ns. lää-
15237: nikiintiöt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15238: Padasjoen kirkonkylän ala-aste on em. syistä to- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
15239: della tarpeellinen. Hankkeen kokonaiskustannus kan määrärahan Padasjoen kirkonkylän
15240: nousee lähes 9 milj. markkaan, mistä valtion ala-asteen rakennustöihin.
15241:
15242: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15243:
15244: Jouko Skinnari
15245:
15246:
15247:
15248:
15249: 238 428500120H
15250: 1898 1985 vp.
15251:
15252: Raha-asia-aloite n:o 1744
15253:
15254:
15255:
15256:
15257: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden kirjastotalon suunnit-
15258: telun ja rakennustöiden käynnistämiseksi
15259:
15260:
15261: Eduskunnalle
15262:
15263: Kirjastotalosta on Lahdessa puhuttu vuodesta set välineet antavat mahdollisuuden käyttää hy-
15264: 1909 lähtien. Lahden pääkirjasto on tällä hetkellä väksi valtakunnallisia tietokantoja. Myös elinkei-
15265: hajasijoitettu kolmeen pisteeseen. Aivan lähiai- noelämälle tästä on tulevaisuudessa hyötyä.
15266: koina joudutaan toiminta siirtämään vielä neljän- Kirjastotalon arkkitehtikilpailu pidettiin vuon-
15267: teen paikkaan. Suurin hankaluus aiheutuu per- na 1983. Uuden kirjastotalon kustannusarvio on
15268: heille, jotka eivät voi tulla yhdessä kirjastoon, sa- noin 51 milj. markkaa. Kaupungin KTS-suunni-
15269: moin liikuntaesteisille. telmissa kirjastotalon rakentamisen aloittaminen
15270: Kirjasto on vilkkaimmin käytetty laitos Lahden on merkitty vuodelle 1987. Tätä ennen suunnitel-
15271: kulttuurielämässä. Pääkirjaston nykyisissä tiloissa mat on saatava mahdollisimman pitkälle, mikä
15272: käy päivittäin yli 2 500 henkeä. Tämä merkitsee edellyttäisi valtion varaavan jo vuoden 1986 bud-
15273: vuodessa noin 750 000 kävijää. jettiin 0,5 milj. markkaa aiotun rakentamisaika-
15274: Kirjaston palvelut ovat halpoja. Vuonna 1983 taulun toteuttamiseksi.
15275: maksoi yksi kirjalaina 6,6 markkaa, mistä kaupun- Edellä olevan perusteella ehdotan,
15276: gin osuudeksi tuli 3,1 markkaa. Lahden kirjasto
15277: on toiminnaltaan dynaaminen. Kirjasto pyrkii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15278: vastaamaan tietoyhteiskunnan asettamaan haas- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15279: teeseen kehittämällä mm. atk-pohjaista tiedonha- 29.56.31 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
15280: kua. Tiedonsaannin merkitys tulee tulevaisuudes- Lahden uuden kirjastotalon suunnittelun
15281: sa vielä korostumaan. Tällä hetkellä uudet tekni- ja rakennustöiden käynnistämiseksi.
15282:
15283: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
15284:
15285: Jouko Skinnari
15286: 1985 vp. 1899
15287:
15288: Raha-asia-aloite n:o 1745
15289:
15290:
15291:
15292:
15293: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Hollolan kirjastotalon raken-
15294: tamiseen
15295:
15296:
15297: Eduskunnalle
15298:
15299: Hollolan kunnan kirjastotilanne ei vastaa enää kannalta uuden kirjaston rakentaminen on välttä-
15300: nykyajan tarpeita. Nykyisen noin 465 hyötypinta- mätöntä.
15301: ala-neliömetrin kirjaston tilalle tarvittaisiin uusi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15302: kirjasto. taen,
15303: Uuteen kirjastotaloon on suunniteltu varsi-
15304: naisen kirjaston (1 800 hm 2 ) sekä kirjastoauto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15305: tilat, taidenäyttelytilat, kansalaisopistotilat sekä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15306: auditorio. Kokonaiskustannusarvio olisi kirjaston 29.56.31 1 000 000 markkaa Hollolan
15307: osalta noin 10 milj. mk ja muiden tilojen osalta uuden kirjastotalon rakentamisen aloitta-
15308: noin 4,6 milj. mk. Hollolan kunnan kehittämisen miseksi.
15309:
15310: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15311:
15312: Jouko Skinnari
15313: 1900 1985 vp.
15314:
15315: Raha-asia-aloite n:o 1746
15316:
15317:
15318:
15319:
15320: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatillisten
15321: oppilaitosten palkkaus- ja käyttökustannusarviomäärärahoihin
15322:
15323:
15324: Eduskunnalle
15325:
15326: Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä anne- tason laskua verrattuna muihin opetuksen sekto-
15327: tun lain ja sen nojalla keskiasteen koulunuudis- reihin.
15328: tuksen ajoittamisesta annetun asetuksen mukaan Ammatillisen koulutuksen laadullisen uudis-
15329: tulee koulunuudistus kattamaan vuonna 1986 ko- tuksen toteuttamatta jääminen merkitsee amma-
15330: ko ammatillisen keskiasteen lukuunottamatta ter- tillisista oppilaitoksista työelämään valmistuvien
15331: veydenhuollon ja sosiaalialan peruslinjoja sekä nuorten työhön sijoittumisen ja heiltä vaadittavan
15332: eräitä yksittäisiä opintolinjoja. Ammatillisen kes- korkean ammattitaidon vaarantumista. Tällä on
15333: kiasteen koulutuksen piirissä tulee v. 1986 ole- suora vaikutus maamme kilpailukykyyn ja yhteis-
15334: maan noin 100 000 oppilasta ja 10 000 opettajaa. kuntamme hyvinvointiin. Voimavarojen ohjaami-
15335: Yli 60 000 aloituspaikasta runsaat puolet siirtyy nen ammatilliseen koulutukseen vaikuttaa myön-
15336: uudistettuun koulutukseen 1.8.1986 alkaen. Am- teisesti erityisesti nuorten työllisyyteen ja vähentää
15337: matillisen keskiasteen koulunuudistuksen toteut- eri muodoissa annettavan suoran työllistämistuen
15338: tamisen kannalta vuosi 1986 on ajanjakso, jolloin tarvetta.
15339: ratkaistaan jääkö ammatillisen keskiasteen kou- Eduskunnan tulee päättäessään vuoden 1986
15340: lunuudistus pelkäksi kulissiksi vai toteutetaanko valtion tulo- ja menoarviosta ottaa huomioon am-
15341: se eduskunnan säätämän kehittämislain vaatima- matillisen keskiasteen laadullisen uudistamisen
15342: na määrällisenä ja erityisesti laadullisena uudis- voimavaratarpeet ja myöntää opetusministeriön
15343: tuksena. hallinnonalan pääluokan 29 ammatillisia oppilai-
15344: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityk- toksia koskeviin lukuihin 60, 65 ja 67 palkkaus- ja
15345: seen ei sisälly määrärahoja ammatillisen keskias- käyttökustannusarviomäärärahoihin yhteensä 50
15346: teen koulutuksen laadulliseen uudistamiseen. miljoonan markan määrärahalisäys. Tämä tulee
15347: Opetuksen, tieteen ja kulttuurin tehtäväalueeseen käyttää asianomaisten momenttien perustelujen
15348: esitetään 8 % :n menojen lisäämistä verrattuna nojalla ammatillisen keskiasteen laadulliseen uu-
15349: vuoden 1985 varsinaiseen tulo- ja menoarvioon. distamiseen erityisesti opettajien suunnittelu- ja
15350: Ammatillisen koulutuksen alueella oppilasmäärät yhteistyötuntien muodossa.
15351: kasvavat edelleen vuoden 1986 aikana. Ammatil- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15352: lisen koulutuksen vaatimat kalustoon ja laitteisiin
15353: tarvittavat voimavarat ovat keskimäärin suurem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15354: mat kuin muussa koulutuksessa. Näistä syistä joh- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15355: tuen valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi- 50 000 000 markkaa ammatzllisten oppzlai-
15356: tyksessä oleva ainoastaan 6 % :n lisäys ammatilli- tosten palkkaus- ja käyttökustannusarvio-
15357: sen koulutuksen menoihin merkitsee opetuksen määrärahoihin.
15358:
15359: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15360:
15361: Jouko Skinnari Arja Alho Tuulikki Hämäläinen
15362: 1985 vp. 1901
15363:
15364: Raha-asia-aloite n:o 1747
15365:
15366:
15367:
15368:
15369: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Launeen uimahallin rakenta-
15370: miseen
15371:
15372:
15373: Eduskunnalle
15374:
15375: Lahden kaupunginhallitus on 22.8.1983 hy- opiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen
15376: väksynyt Launeen vapaa-ajankeskuksen uimahal- laatimaan selvitykseen.
15377: lin perustamissuunnitelman, josta opetusministe- Launeen vapaa-ajankeskukseen tulevan keila-
15378: riön urheilutoimisto on 26.4.1984 antanut lau- hallin ja perhepuiston rakentamisen aloittaminen
15379: suntonsa. Lausunnossa todetaan, että hankkeen luovat edellytyksiä myös uimahallin rakentamisel-
15380: tarpeellisuuteen ei ole huomauttamista ja että le. Tämän vuoksi vuoden 1986 tulo- ja menoar-
15381: hankkeen kokonaissuunnittelu vastaa uimahal- viossa tulisi varautua Launeen uimahallin rakenta-
15382: leille tänä päivänä asetettavia vaatimuksia. Hank- misen aloittamiseen mahdollisimman nopeasti.
15383: keen valtionavustuksen ja lainan piiriin hyväksyt- Esisuunnitelman mukaiset perustamiskustannuk-
15384: täväksi esitetään lausunnossa iso allas ja lasten- set ovat noin 58 milj. markkaa.
15385: allas. Edellä olevan perusteella ehdotan,
15386: Esisuunnitelma on laadittu Launeen vapaa-
15387: ajankeskustoimikunnan johdolla. Huonetilaohjel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15388: man on laatinut teknillisen viraston talonsuunnit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15389: teluosasto ja liikuntatoimisto. Talvipuutarhan 29. 91.5 0 1 000 000 markan määrärahan
15390: osalta huonetilaohjelma perustuu Helsingin yli- Launeen uimahallin rakentamiseen.
15391:
15392: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
15393:
15394: Jouko Skinnari
15395: 1902 1985 vp.
15396:
15397: Raha-asia-aloite n:o 1748
15398:
15399:
15400:
15401:
15402: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallis-
15403: ten nuorisojärjestöjen toiminnan tukemiseen
15404:
15405:
15406: Eduskunnalle
15407:
15408: Tämä vuosi on YK:n kansainvälinen nuoriso- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15409: vuosi. Tämä merkitsee nuorisotoiminnan esille
15410: nousemista erityisellä tavalla. Nuorisojärjestöt, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15411: jotka pääosan nuorisotoiminnasta hoitavat, tarvit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15412: sevat näin ollen erityisiä resursseja selviytyäkseen 29.91.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa val-
15413: nuorisovuoden lukuisista haasteista. Tulo- ja me- takunnallisten nuorisojärjestöjen tukemi-
15414: noarvioon esitetyllä määrärahalla järjestöt eivät seen.
15415: kykene täysipainoisesti suoriutumaan niille asetet-
15416: tavista haasteista.
15417:
15418: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15419:
15420: Jouko Skinnari Arja Alho
15421: 1985 vp. 1903
15422:
15423: Raha-asia-aloite n:o 1749
15424:
15425:
15426:
15427:
15428: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisen oopperatoimin-
15429: nan tukemiseksi
15430:
15431:
15432: Eduskunnalle
15433:
15434: Lahden, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Joen- ''Alueellinen oopperatoiminta''. Avustuksia on
15435: suun, Vaasan, Oulun, Mikkelin, Kotkan ja Porin tältä momentilta myönnetty yhdistyksille, joiden
15436: alueellisten oopperoiden tukeminen on tärkeää. toiminta ei ole alueellista ja jotka eivät kyseisenä
15437: Oopperataiteen ystävien pettymykseksi tulo- ja vuonna tuottaneet yhtään oopperaesitystä.
15438: menoarvioesityksessä on monista toiveista huoli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15439: matta vain 950 000 markan määräraha. Jotta taen,
15440: alueellinen oopperatoiminta voitaisiin pitää ny-
15441: kyisellä tasollaan ja jopa sitä kehittää, tämä vaatisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15442: määrärahan korottamista 550 000 markalla. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15443: Määrärahan lisäyksen yhteydessä pitäisi muut- 29.90.52 lisäyksenä 600 000 markkaa
15444: taa valtion budjetin momentilla 29.90.52 27. alueellisen oopperatoiminnan tukemiseen.
15445: nimike ''Oopperayhdistykset'' nimikkeeksi
15446:
15447: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15448:
15449: Jouko Skinnari Jukka Mikkola
15450: 1904 1985 vp.
15451:
15452: Raha-asia-aloite n:o 1750
15453:
15454:
15455:
15456:
15457: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden uuden taidemuseon
15458: suunnitteluun
15459:
15460:
15461: Eduskunnalle
15462:
15463: Suomessa on Lahteen keskitetty hyvin paljon Taidemuseon rakentamiseen tarvittaisiin myös
15464: taidekoulutusta. Esimerkiksi Lahden taide- ja kä- valtion tukea. Kokonaiskustannusarvio on hieman
15465: siteollisuusoppilaitoksesta on muodostunut valta- yli 20 milj. markkaa. Ulkomaisen massaviihteen
15466: kunnallisestikin merkittävä ja suosittu opinahjo. puristuksessa mm. kotimaista ja päijät-hämäläistä
15467: Huolimatta eturivin taidekoulutuksesta Lah- kuvataidetta pitäisi tukea nykyistä huomattavasti
15468: desta puuttuu taidemuseo. Nykyinen tiloiltaan enemmän.
15469: pieni ja epätarkoituksenmukainen taidemuseo ei Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15470: vastaa nykyajan vaatimuksia. taen,
15471: Lahden kulttuurikeskukseen ollaan suunnitte-
15472: lemassa uutta taidemuseota. Taidemuseon suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15473: nitteluidea julkaistaan 28.10.1985. Tämä antaa 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15474: mahdollisuudet rakentaa taidemuseo mahdolli- mr+rkkaa Lahden uuden taidemuseon
15475: simman nopeasti. Lahden kaupungin onkin tar- su;nnittelun loppuun saattamiseksi ja ra-
15476: koitus omalta osaltaan kiirehtiä toimenpiteitä tai- kennustöiden aloittamiseksi.
15477: demuseon rakentamiseksi.
15478:
15479: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15480:
15481: Jouko Skinnari
15482: 1985 vp. 1905
15483:
15484: Raha-asia-aloite n:o 1751
15485:
15486:
15487:
15488:
15489: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Porraskosken kalanviljelylai-
15490: toksen suunnitteluun ja perustamiseen
15491:
15492:
15493: Eduskunnalle
15494:
15495: Porraskoskelie suunniteltuun Etelä-Suomen jestämisen edellytykset ovat Lammilla paremmat
15496: keskuskalanviljelylaitokseen ei vuoden 1984 bud- kuin missään muualla. Myös uusien työpaikkojen
15497: jetissa ole yllättäen määrärahaa lainkaan. Tämä kannalta Lammin kunnassa hankkeella olisi mer-
15498: osaltaan vahvistaa huhuja siitä, että eräillä tahoilla kitystä.
15499: ei sittenkään oltaisi valmiita laitoksen perustami- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15500: seen Porraskoskelle. Näistä syistä muun muassa taen,
15501: laitoksen perustamissuunnitelmaa ei saatu kevääl-
15502: lä valmiiksi. Nyt hankkeen eteenpäinmenon kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15503: nalta tärkeä valtion rahavirta uhkaa päästä katkea- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15504: maan. markkaa Lammin Porraskoskelie suunni-
15505: Lammin Porraskoskelie suunnitellun keskuska- tellun Etelä-Suomen keskuskalanviljelylai-
15506: lanviljelylaitoksen rakentaminen tulisi aloittaa .· toksen suunnitteluun ja rakentamiseen.
15507: mitä pikimmin. Esimerkiksi alan koulutuksen jär-
15508:
15509: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15510:
15511: Jouko Skinnari
15512:
15513:
15514:
15515:
15516: 239 428500120H
15517: 1906 1985 vp.
15518:
15519: Raha-asia-aloite n:o 1752
15520:
15521:
15522:
15523:
15524: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Kosken Hl. kuntakeskuksen
15525: sisääntuloteiden ja valtatien n:o 12 risteysten valaisemiseen ja
15526: liikennejärjestelyihin
15527:
15528: Eduskunnalle
15529:
15530: Kosken Hl. kuntakeskus on valtatien n:o 12 var- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15531: ressa. Kuntakeskuksen pääväylä, joka yhtyy valta- taen,
15532: tiehen kahdesti, on entinen valtatie ja sitä käyttää
15533: päivittäin mm. 70 julkisen liikenteen vuoroa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15534: Keskivuorokausiliikenne on 730 autoa. Valtatien 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15535: n:o 12 vastaava liikennemäärä kirkonkylän koh- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Kosken
15536: dalla on 3 150 autoa. Kuntakeskuksen päätien ja Hl. kuntakeskuksen sisääntuloteiden ja val-
15537: valtatien risteyksien liikenneturvallisuus on heik- tatien n:o 12 risteysten valaisemista, valta-
15538: ko. Risteykset ovat valaisematta ja kääntymiskais- tien kääntymiskaistojen sekä Hankalani
15539: tat valtatieltä puuttuvat. Toisen risteyksen kautta Hyväneulan alikulkuszllan rakentamista
15540: valtatien poikki kulkee Hyväneulan ala-asteen op- varten.
15541: pilaiden päivittäinen koulutie.
15542:
15543: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15544:
15545: Jouko Skinnari
15546: 1985 vp. 1907
15547: Raha-asia-aloite n:o 1753
15548:
15549:
15550:
15551:
15552: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan eritasoliittymän
15553: rakentamiseen Forssassa
15554:
15555:
15556: Eduskunnalle
15557:
15558: Paavolan eritasoliittymän (valtatie n:o 2/valta- lisuutta ja kokonaisuudessaan valmistuttuaan pa-
15559: tie n:o 10) nykytilanne on liikenteellisesti ongel- rantaisi liikenteen sujuvuutta huomattavasti.
15560: mallinen. Ramppi on liian lyhyt. Lisäksi kaksi liit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15561: tymää aiheuttaa kapasiteettivaikeuksia, ruuhkau- taen,
15562: tumista ja onnettomuusriskejä. Liittymät valta-
15563: teille ovat kanavoimattomia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15564: Paavolan eritasoliittymä on TVL:n ohjelmassa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15565: vasta vuodelle 1987. Liittymän liikenneturvalli- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Forssan
15566: suuden parantaminen ja tiejärjestelyt ovat n. 2,5 kaupungissa olevan Paavolan eritasoliitty-
15567: milj. mk. män parantamiseksi kiireellisesti.
15568: Toteutuessaan Paavolan eritasoliittymä lisäisi
15569: liikenteen välityskykyä, parantaisi liikenneturval-
15570:
15571: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15572:
15573: Jouko Skinnari Sirkka-Liisa Anttila
15574: 1908 1985 vp.
15575:
15576: Raha-asia-aloite n:o 1754
15577:
15578:
15579:
15580:
15581: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän jatka-
15582: miseksi Kärkölän Järvelässä
15583:
15584:
15585: Eduskunnalle
15586:
15587: Kärkölän kunnan kuntakeskus, Järvelä, sijaitsee Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15588: Riihimäen-Lahden radan varressa, eri puolella taen,
15589: kuin Koskisen Oy:n tuotantolaitokset: saha, lau-
15590: tatarha, höyläämö, vaneri- ja levytehdas. Liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15591: nejärjestelyt ovat jo vaatineet mm. alikulkusillan 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15592: rakentamisen ja kevyen liikenteen järjestelyjä. 31. 24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa ke-
15593: Niiden jatkaminen rakentamalla jatko keskustasta vyen liikenteen väylän jatkamiseksi keskus-
15594: Koskisen Oy:n lautatarhan alueelle on välttämä- tasta Koskisen Oy:n lautatarhan alueelle
15595: töntä. Kunta tekee tarvittavat suunnitelmat tä- Kärkölän Järvelässä.
15596: män vuoden aikana. Ko. alueella on liikenne vil-
15597: kastunut edelleen.
15598:
15599: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15600:
15601: Jouko Skinnari
15602: 1985 vp. 1909
15603:
15604: Raha-asia-aloite n:o 1755
15605:
15606:
15607:
15608:
15609: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisten keksijäin yh-
15610: distysten toiminnan tukemiseen
15611:
15612:
15613: Eduskunnalle
15614:
15615: Tunnettua on, että yritteliäisyys ja kansalaisten Nopeimmin kaikkia valtakunnan kansalaisia
15616: teknillinen luovuus määräävät alueen kansantu- opastava alan neuvonta voitaisiin aloittaa tuke-
15617: lon. Ei siis maapohjan laatu. Siitä ovat osoitukse- malla paikallisia keksijäin yhdistyksiä keskusjärjes-
15618: na mm. Japani ja Sveitsi. töjen välityksellä. Tällöin myös alan ainoaa julkai-
15619: Tehokkaalla neuvonnalla myös perusammateis- sua "Keksintöuutiset" voitaisiin levittää teolli-
15620: sa, kuten maanviljelyksessä ja karjanhoidossa, suuteen ja kouluihin. Voitaisiin palkata osapäiväi-
15621: meillä on jo päästy hyviin tuloksiin. Samat mah- siä avustajia yhdistyksien käyttöön koko valtakun-
15622: dollisuudet meillä ovat myös teknillisellä alalla, nan alueella. Olemme vakuuttuneita siitä, että
15623: mikäli siellä neuvonta saa jatkuvasti samat mitta- tällainen tuki voimakkaasti aktivoisi teknillistä
15624: suhteet. Teknillisen neuvonnan tärkeys havaitaan, toimintaa valtakunnassa. Myös patenttialan kurs-
15625: kun tiedetään vain patenteilla suojattujen tuottei- sit tulisi saada työllisyysvarojen piiriin.
15626: den hinnan kattavan kaikki kulut. Vientipalk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15627: kioita ei tarvita. Näin keksintö työllistää työpaik- taen,
15628: koja vähentämättä.
15629: Kaikissa kehittyneissä maissa edelleen voimak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15630: kaasti tuetaan keksintötoimintaa ja siihen liittyvää 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15631: koulutusta. Meillä ei eräitä yksityisiä rahastoja lu- 2 000 000 markkaa alueellisten kekstj"äin
15632: kuun ottamatta ole järjestelmää keksijätoiminnan yhdistysten tukemiseen teknillisen luovuu-
15633: aktivoimiseksi, kuten on muilla luovan työn aloil- den aktivoimiseksi maassamme.
15634: la maassamme.
15635:
15636: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15637:
15638: Jouko Skinnari Arja Alho
15639: 1910 1985 vp.
15640:
15641: Raha-asia-aloite n:o 1756
15642:
15643:
15644:
15645:
15646: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta valtion avustukseksi Nastolan
15647: kehitysyhtiölle
15648:
15649:
15650: Eduskunnalle
15651:
15652: Nastolan kunnan kehitysyhtiön osakekannan Tällaisia kehitysyhtiöitä on Suomessa kymme-
15653: omistaa Nastolan kunta. Yhtiön sijoituspääomak- nillä paikkakunnilla. Kokemukset ovat pääasiassa
15654: si pyritään saamaan 2 miljoonaa markkaa valtion- myönteisiä. Nastolan kunnan työllisyystilanteen
15655: avustuksena. kohentamiseksi valtionosuus kehitysyhtiön sijoi-
15656: Kehitysyhtiön perustamisessa ja toimintaperi- tuspääomaksi olisi välttämätön.
15657: aatteessa on otettu huomioon muun muassa Nas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15658: tolan yritystoiminnan kehittäminen tekemällä taen,
15659: osakepääomasijoituksia perustettaviin ja toimin-
15660: nassa oleviin yrityksiin, rahoittamalla ja välittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15661: mällä muun muassa tuoteideoita, tuotantomene- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
15662: telmiä ja markkinointiyhteyksiä ja suorittamalla kan määrärahan valtionavustukseksi Nas-
15663: erilaisia konsultointeja erityisesti mukana olevissa tolan kehitysyhtiön szjoituspääomaksi.
15664: yhtiöissä.
15665:
15666: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15667:
15668: Jouko Skinnari
15669: 1985 vp. 1911
15670:
15671: Raha-asia-aloite n:o 1757
15672:
15673:
15674:
15675:
15676: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta vanhusten palvelujen kehittä-
15677: miseksi Lahdessa
15678:
15679:
15680: Eduskunnalle
15681:
15682: Lahden väkiluku on vajaat 95 000. Tilastokes- Lahden vanhustenhuollon toimenpiteet tarvit-
15683: kuksen ennusteen mukaan Lahden kaupungin vä- sisivat valtiovallan tukea. Tarvitaan lisää asuntoja,
15684: kiluku tulee olemaan vuonna 1990 lähes 96 000, kotiavustajia, ateriapalveluja, kodinhoitajia ja
15685: mutta kaupungin oman ennusteen mukaan noin yleensäkin kotisairaanhoidon tehostamista. Myös
15686: 98 500. vanhainkotitilanne on Lahdessa ongelmallinen.
15687: Väestön ikärakenteen vanheneminen on yhteis- Kiireellisimpien epäkohtien korjaaminen edellyt-
15688: kuntamme asettamien tavoitteiden mukaisesti täisi valtion tukea vuonna 1986 ainakin 10 milj.
15689: iloinen asia. Se tuo kuitenkin mukanaan ongel- markkaa.
15690: mia. Lahden kaupungissa on suunnitteilla raken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15691: taa päiväsairaalatilat Ahvenistonkatu 2 :een. Sa- taen,
15692: moihin tiloihin on suunniteltu myös saneeratta-
15693: vaksi vuodeosasto. Myöhemmin on tarkoitus aloit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15694: taa 120-paikkaisen vanhusten sairaalan rakenta- 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
15695: minen. Tämän hankkeen hyötypinta-ala olisi markkaa Lahden vanhusten palvelujen ke-
15696: 4 686 m 2 . Rakentamiskustannukset ovat tämän hittämiseksi.
15697: hetken arvioiden mukaan noin 40 milj. markkaa.
15698:
15699: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15700:
15701: Jouko Skinnari
15702: 1912 1985 vp.
15703:
15704: Raha-asia-aloite n:o 1758
15705:
15706:
15707:
15708:
15709: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Tiirismaan kansanterveystyön
15710: kuntainliiton toimitilojen laajentamiseen
15711:
15712:
15713: Eduskunnalle
15714:
15715: Tiirismaan terveyskeskuksessa terveydenhuol- lityöntekijän, 2 terveyskeskusavustajan ja laitos-
15716: lon kehittämistarpeeseen vaikuttaa suuresti jatku- apulaisen (Koski Hl) viran perustamista. Yhteen-
15717: vasti kasvava väestö. Tilastokeskuksen ennusteen sä vuonna 1986 tarvitaan 10 uutta virkaa.
15718: mukaan kuntainliiton koko väestö kasvaa vuoden Tarvittavat henkilöstölisäykset eivät voi toteu-
15719: 1983 lopun 25 380 asukkaasta vuoteen 1990 men- tua ilman eräiden toimitilojen laajentamista. Ny-
15720: nessä yli 27 300 asukkaaseen. Kasvu on täten kyisissä toimitiloissa ei ole oleellisia mahdolli-
15721: viisivuotiskaudella lähes 2 300 asukasta. Samassa suuksia lisätä toimintaa. Rakentamisohjelmassa
15722: ajanjaksossa yli 65-vuotiaitten määrä kasvaa noin esitetäänkin Järvelän terveysaseman laajennusta
15723: 2 800:sta yli 3 000 asukkaaseen. Työikäisen väes- (kokonaiskustannus 990 000 mk), toimintatera-
15724: tön maara kasvaa lähes 16 900:sta lähes piatilat (350 000 mk), poliklinikkatilojen muutos,
15725: 18 500:een. Alle 14-vuotiaiden määrä kasvaa lä- Salpakangas (650 000 mk), avohoito· ja toimisto-
15726: hes 5 400:sta yli 5 800:aan. Yli 65-vuotiaan väes- tilojen laajennus, Salpakangas (4,2 milj. mk) ja
15727: tön suhteellinen osuus Koskella Hl ja Kärkölässä psykiatrinen päiväsairaala ( 1 milj. mk). Näiden
15728: on selvästi suurempi kuin Hollolan kunnassa. rakennuskohteiden valtionosuus olisi yhteensä 3, 3
15729: Tiirismaan terveyskeskuksen tulee suunnittelus- milj. markkaa.
15730: sa ottaa huomioon kasvava pitkäaikaissairaiden ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15731: vanhusten määrä kehittämällä omaa toimintaansa taen,
15732: ja erityisesti avoterveydenhuoltoa. Tämä edellyt-
15733: tää vuonna 1986 perustettavaksi terveyskeskuslää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15734: kärin, sairaanhoitajan (Salpakankaan terveysase- 1986 tulo- ja menoarvioon 3 300 000
15735: man lääkärien vastaanotto), terveydenhoitajan markkaa Tiirismaan kansanterveystyön
15736: (neuvolatoiminta), 2 apuhoitajan (kotisairaanhoi- kuntainliiton toimitilojen laajentamiseen
15737: to ja Kosken Hl sairaala), puheterapeutin, sosiaa- järvelå'ssci ja Salpakankaalla.
15738:
15739: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15740:
15741: Jouko Skinnari
15742: 1985 vp. 1913
15743:
15744: Raha-asia-aloite n:o 1759
15745:
15746:
15747:
15748:
15749: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Lapsiperheliiton
15750: toiminnan tukemiseen
15751:
15752:
15753: Eduskunnalle
15754:
15755: Vuonna 1979 perustettiin lapsiperheitten etuja sisi itselleen palkatun toimihenkilön ja toimitilat.
15756: ajamaan Suomen Lapsiperheliitto r.y.- Finlands Pelkkään taikoohenkeen perustuva etujärjestötoi-
15757: Barnfamiljsförbund r.f. -niminen järjestö. Aktii- minta ei menesty nykyaikana.
15758: visista ponnisteluistaan huolimatta lapsiperheiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15759: etujen ajamiseksi liiton toiminta ei ole käynnisty- taen,
15760: nyt toivotulla tavalla. Suurimpana syynä on ollut
15761: varojen puute. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15762: Suomen Lapsiperheliitto on lapsiperheiden ai- 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
15763: noa etujärjestö maassamme. Lapsiperheiden etu- kaa Suomen Lapsiperheliitto r.y. - Fin-
15764: jen ajaminen vaatii voimakasta järjestöä. Jotta lands Barnfomiljsförbund r.f -nimisen jär-
15765: Lapsiperheliiton toiminta voisi tehostua, se tarvit- jestön toiminnan tukemiseen.
15766:
15767: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15768:
15769: Jouko Skinnari Arja Alho
15770:
15771:
15772:
15773:
15774: 240 428500120H
15775: 1914 1985 vp.
15776:
15777: Raha-asia-aloite n:o 1760
15778:
15779:
15780:
15781:
15782: Skön .rm.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
15783: miseen
15784:
15785:
15786: Eduskunnalle
15787:
15788: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15789: otettu viiden läänin kehittämiseen tarkoitettu niottavasti,
15790: 53 000 000 markan määräraha. Kyseinen määrära-
15791: ha jaetaan viiden läänin kesken kuitenkin siten, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15792: että Lapin läänin osuus lienee 33 000 000 mark- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15793: kaa. Neljän muun läänin osalle jää jaettavaksi 26.98.43 40 000 000 markkaa n'ittävän
15794: vain 20 000 000 markkaa, mikä on liian pieni kehittämismå'ärärahan saamiseksi viidelle
15795: määrä. Katsommekin, että eduskunnan tulee lisä- läänzfle.
15796: tä kyseisiä määrärahoja riittävästi.
15797:
15798: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 198 5
15799:
15800:
15801: Pentti Skön Pentti Kettunen
15802: Vieno Eklund Ulla Lehtinen
15803: 1985 vp. 1915
15804:
15805: Raha-asia-aloite n:o 1761
15806:
15807:
15808:
15809:
15810: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastoissa tilapäisesti
15811: työllistettyjen henkilöiden toimien vakinaistamiseksi
15812:
15813:
15814: Eduskunnalle
15815:
15816: Valtion virastot ja laitokset työllistävät tilapäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15817: sen rahoituksen (osin työllisyysrahoituksen) turvin 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15818: useita satoja henkilöitä jatkuvasti. 28.80.02 25 000 000 markkaa valtion
15819: Työt, jotka nämä henkilöt tekevät, ovat pysy- virastoissa ja laitoksissa jo nyt tzlapäisesti
15820: väisluontoisia ja järjestely aiheuttaa vakinaiselle työllistettyjen noin 500 henkzlön palkkaa-
15821: henkilökunnalle jatkuvasti uusien henkilöiden miseen vakinaisiksi työntekzjoiksi.
15822: perehdyttämistä ja näin heikentää virastojen ja
15823: laitosten palvelukykyä.
15824: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15825: nioittavasti,
15826:
15827: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15828:
15829:
15830: Pentti Skön Vieno Eklund Ulla Lehtinen
15831: 1916 1985 vp.
15832:
15833: Raha-asia-aloite n:o 1762
15834:
15835:
15836:
15837:
15838: Skön: Määrärahan osoittamisesta Montolan koulun perusparantami-
15839: seen Vinasalmella
15840:
15841:
15842: Eduskunnalle
15843:
15844: Virtasalmen kunta on laatinut suunnitelmat moitettu, ettei kunnalla ole taloudellisia mahdol-
15845: Montolan koulun muutos- ja peruskorjaustöistä. lisuuksia toteuttaa hanketta omalla kustannuksel-
15846: Montolan koulun kyseisten töiden toteuttamisoh- laan.
15847: jelman I ja II vaiheen suunnitelmat on hyväksytty Edellä esityn perusteella ehdotan kunnioitta-
15848: Virtasalmen kunnanvaltuuston 28.8.1985 pitä- vasti,
15849: mässä kokouksessa.
15850: Mikkelin lääninhallitukselta on haettu toteutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15851: misohjelman I ja II vaiheen hyväksymistä ja kor- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15852: keinta mahdollista normaalihintaa. Papereihin on 29.46.34 481 700 markkaa Virtasalmen
15853: liitetty samalla myös hakemus valtionosuuden kunnassa szjizitsevan Montolan koulun
15854: kuoletuslainan myöntämisestä korkeimpana mah- muutos- ja perusparannustyön toteutta-
15855: dollisena määränä. Lääninhallitukselle on myös il- mista varten.
15856:
15857: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15858:
15859: Pentti Skön
15860: 1985 vp. 1917
15861: Raha-asia-aloite n:o 1763
15862:
15863:
15864:
15865:
15866: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kansanopiston
15867: uudisrakennuksen rakentamiseen
15868:
15869:
15870: Eduskunnalle
15871:
15872: Itä-Hämeen kansanopiston uudisrakennuksen Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kun-
15873: rakentamiseen on vuoden 1986 tulo- ja menoar- nioittavasti,
15874: vioesityksessä esitetty valtionavustusta 200 000
15875: markkaa. Summa ei kuitenkaan ole riittävä, kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15876: otetaan huomioon todelliset rakennuskustannuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
15877: set. Kansanopisto tarvitsee kipeästi kyseistä uudis- 29.57.52 lisäyksenä 300 000 markkaa Itä-
15878: rakennusta, jotta se voisi palvella tehokkaasti ja Hämeen kansanopiston uudisrakennuksen
15879: tuloksellisesti alueen väestöä. rakentamiseen.
15880:
15881: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15882:
15883: Pentti Skön Vieno Eklund Mikko Vainio
15884: 1918 1985 vp.
15885:
15886: Raha-asia-aloite n:o 1764
15887:
15888:
15889:
15890:
15891: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ammatillisen kurs-
15892: sikeskuksen oppilasasuntolan rakentamiseen
15893:
15894:
15895: Eduskunnalle
15896:
15897: Jyväskylän ammatillinen kurssikeskus toteuttaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15898: työllisyyskoulutusta Keski-Suomen läänin alueel- nioittavasti,
15899: la. Oppilaiden asunto-olosuhteet parakkimajoi-
15900: tuksessa eivät täytä kaikkia niitä vaatimuksia, joita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15901: opiskelija-asunnoilta vaaditaan. Jotta opiskelijoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15902: den asunto-olosuhteet voitaisiin saada edes tyy- 29. 69. 74 2 000 000 markkaa lisäyksenäJy-
15903: dyttävälle tasolle, on pikaisesti pystyttävä rakenta- väskylän ammatzllisen kurssikeskuksen op-
15904: maan uusia solutaloja, joiden toteuttaminen olisi pzlasasuntolan suunnitteluun ja rakenta-
15905: saatava aikaiseksi vuoden 1986 aikana. mtseen.
15906:
15907: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15908:
15909: Pentti Skön Vieno Eklund
15910: 1985 vp. 1919
15911:
15912: Raha-asia-aloite n:o 1765
15913:
15914:
15915:
15916:
15917: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken nuonso- Ja
15918: leirikeskuksen toiminnan tukemiseen
15919:
15920:
15921: Eduskunnalle
15922:
15923: Kannonkosken kansainvälisen nuoriso- ja leiri- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15924: keskustoiminnan kehittämisen kannalta on erit- nioittavasti,
15925: täin tärkeää, että valtio vielä näin alkuvaihees-
15926: sa tukee toimintaa keskuksen toiminnan jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15927: vuuden takaamiseksi, koska vakinaista henkilö- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15928: kuntaa ei ole vielä voitu palkata tarpeellisessa 29.91.51 lisäyksenä 50000 markkaa Kan-
15929: määrin. nonkosken kansainvälisen nuoriso- ja lein·-
15930: keskuksen toiminnan tukemiseen.
15931:
15932: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
15933:
15934: Pentti Skön Vieno Eklund
15935: 1920 1985 vp.
15936:
15937: Raha-asia-aloite n:o 1766
15938:
15939:
15940:
15941:
15942: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Elävä maa ry:n toiminnan tu-
15943: kemiseen
15944:
15945:
15946: Eduskunnalle
15947:
15948: Elävä maa ry. on perustamisestaan vuodesta nyt aika pienenä - onhan luonnonmukaisesta
15949: 1981 lähtien tehnyt työtä kotimaisiin viljelykoke- viljelystä etenkin ammatillisessa mielessä kiinnos-
15950: muksiin perustuvien luonnonmukaisen viljelyn tuneiden joukko maassamme vielä suhteellisen
15951: oppaiden toimittamiseksi ja julkaisemiseksi. Tä- vähäinen. Yhdistyksellä on kuitenkin voimakas
15952: hän mennessä on julkaistu kaksi opasta ja tulossa halu jatkaa lehden toimittamista jatkuvista vai-
15953: on kolmas. keuksista huolimatta.
15954: Lisäksi Elävä maa ry. julkaisee 24-32-sivuista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15955: Omavarainen maatalous -lehteä, joka on maam- nioittavasti,
15956: me ainoa orgaanis-biologista viljelyä ja puutar-
15957: hanhoitoa käsittelevä ammattilehti. Lehti ilmes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15958: tyy neljä kenaa vuodessa. Lehden ladonta- ja pai- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa
15959: natuskulujen kattaminen ilmoituksin tuottaa vai- Elävä maa ry:lle käytettäväksi yhdistyksen
15960: keuksia lehden pienen levikin ja painosmäärän toiminnan tukemiseen ja omavaraistalou-
15961: vuoksi. Tilaajakanta on luonnollisista syistä pysy- den tutkimiseen.
15962:
15963: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15964:
15965: Pentti Skön Vieno Eklund Ulla Lehtinen
15966: 1985 vp. 1921
15967:
15968: Raha-asia-aloite n:o 1767
15969:
15970:
15971:
15972:
15973: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Savon luonnonmukaisen
15974: viljelyn yhdistyksen toiminnan tukemiseen
15975:
15976:
15977: Eduskunnalle
15978:
15979: Etelä-Savon luonnonmukaisen viljelyn yhdis- Toimintansa laajentamiseen yhdistykseltä puut-
15980: tyksen tarkoituksena on edistää puhtaasti tuotet- tuu kuitenkin varoja.
15981: tujen tuotteiden kasvattamista ja toimia luonnon- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15982: mukaisesta viljelystä kiinnostuneiden viljelijöiden nioittavasti,
15983: ja kuluttajien yhdyssiteenä. Yhdistyksen tavoit-
15984: teena on lisätä ihmisten tietoa ravinnon merkityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15985: sestä ihmisen terveydelle. 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa
15986: Yhdistys järjestää jäseniltoja, seminaareja, kurs- Etelä-Savon luonnonmukaisen viljelyn yh-
15987: seja ja muita tilaisuuksia, sekä jäsenten välistä distykselle yhdistyksen toiminnan tukemi-
15988: kauppaa suoraan ilman välikäsiä viljelijöiltä ku- seen ja omavaraistalouden tutkimiseen.
15989: luttajille. Yhdistys perustettiin vuonna 1980 ja sii-
15990: nä on jäseniä noin 120, joista 40-50 viljelijöitä.
15991:
15992: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
15993:
15994: Pentti Skön Vieno Eklund
15995:
15996:
15997:
15998:
15999: 241 428500120H
16000: 1922 1985 vp.
16001:
16002: Raha-asia-aloite n:o 1768
16003:
16004:
16005:
16006:
16007: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Biodynaaminen Yhdistys-
16008: Biodynamiska Föreningen ry:n toiminnan tukemiseen
16009:
16010:
16011: Eduskunnalle
16012:
16013: Biodynaaminen Yhdistys-Biodynamiska Före- lehteä, järjestää kursseja, retkiä ja esitelmätilai-
16014: ningen ry. perustettiin vuonna 1946. Siinä on suuksia. Laajan toimintansa rahoittamiseen yhdis-
16015: noin 300-400 jäsentä, joista viljelijöitä kuutisen- tykseltä puuttuu kuitenkin varoja.
16016: kymmentä. Yhdistyksen tarkoitus on biodynaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16017: misen viljelyn ja siihen liittyvän ravintotietouden nioittavasti,
16018: edistäminen. Yhdistys toimii niiden viljelijöiden
16019: ja puutarhureiden yhteenliittymänä, jotka tahto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16020: vat käytännössä soveltaa biodynaamista viljelyme- 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa
16021: netelmää. Yhdistyksellä on konsulttitoimintaa, se Biodynaaminen Yhdistys-Biodynamiska
16022: julkaisee, hankkii ja välittää alan kirjallisuutta, Föreningen ry:lle yhdzstyksen toiminnan
16023: julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää maan- tukemzseen ja omavarazstalouden tutkimi-
16024: viljelyä ja ravitsemusta käsittelevää Demeter- seen.
16025:
16026: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
16027:
16028: Pentti Skön Vieno Eklund Ulla Lehtinen
16029: 1985 vp. 1923
16030:
16031: Raha-asia-aloite n:o 1769
16032:
16033:
16034:
16035:
16036: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Ekoviljelijät ry:n toiminnan
16037: tukemiseen
16038:
16039:
16040: Eduskunnalle
16041:
16042: Ekoviljelijät ry. on perustettu vuonna 1979. Jä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16043: seniä yhdistyksessä on parisensataa, joista puolet nioittavasti,
16044: viljelijöitä. Yhdistys toimii ns. biologisin mene-
16045: telmin viljelevien etujärjestönä. Se julkaisi jonkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16046: aikaa Omavarainen maatalous -lehteä, joka vuon- 1986 tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa
16047: na 1982 siirtyi Elävä maa ry:lle. Yhdistyksellä on Ekoviljelzjat ry:lle yhdistyksen toiminnan
16048: mm. kurssitoimintaa ja se on toiminut lausun- tukemiseen ja omavaraistalouden tutkimi-
16049: nonantajana luonnonmukaista viljelyä koskevissa seen.
16050: asioissa.
16051:
16052: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
16053:
16054: Pentti Skön Vieno Eklund Ulla Lehtinen
16055: 1924 1985 vp.
16056:
16057: Raha-asia-aloite n:o 1770
16058:
16059:
16060:
16061:
16062: Skön: Määrärahan osoittamisesta vedenottamon ja vesijohtojen ra-
16063: kentamiseen Hirvensalmelle
16064:
16065:
16066: Eduskunnalle
16067:
16068: Hirvensalmen kunta on esittänyt vesihallituk- taa kohtaan ja puhtaan veden saanti on turvattava
16069: selle 11.9.1984 pohjavedenottamon rakentamista kunnan taajaman asukkaille, tulisi työ suorittaa
16070: vuonna 1986 ja Rehniönniemen vedenottamoon valtion vesihuoltotyönä.
16071: liittyvien syöttövesijohtolinjojen rakentamista val- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
16072: tion vesihuoltotyönä. vasti,
16073: Syöttövesijohtolinja Rehniönniemen vedenot-
16074: tarnoita rakennuskaava-alueelle on pituudeltaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16075: 4 160 metriä, mikä pääosin sijoittuu Ryöskävesi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16076: nimisen järven pohjaan. Koska näin suuren hank- 30.40. 77 1200 000 markkaa Hirvensal-
16077: keen toteuttaminen pienessä kunnassa muiden men kunnan vedenottaman ja syöttövesi-
16078: pakollisten hankkeiden lisäksi aiheuttaa kohtuu- johtolinjojen rakentamista varten.
16079: tonta painetta nykyisinkin korkeaa veroäyrin hin-
16080:
16081: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16082:
16083: Pentti Skön
16084: 1985 vp. 1925
16085:
16086: Raha-asia-aloite n:o 1771
16087:
16088:
16089:
16090:
16091: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta puhdistuslaitoksen rakentami-
16092: seksi Tervalahti Iso-Haukivesi -järven saastumisen estämiseksi
16093:
16094:
16095: Eduskunnalle
16096:
16097: Enonkoskelle on saatu teollisuutta, mikä on jätteet valuvat puhdistamattomina kyseiseen jär-
16098: kunnan kannalta erittäin hyvä asia. On kuitenkin veen. Järven rannalla sijaitsee huomattava määrä
16099: aivan luonnollista, että teollisuus ei aina ole ym- kesämökkejä. On kohtuutonta, että asukkaat jou-
16100: päristöystävällistä, sillä sen saasteet voivat aiheut- tuisivat jättämään mökkinsä tai että heille makset-
16101: taa korvaamatonta vahinkoa, joka kohdistuu kan- taisiin vain pilkkahinta niiden todellisesta arvosta.
16102: salaisiin. Monen tavallisen ihmisen on erittäin vai- Valtion tulee neuvotella kunnan ja Outokumpu
16103: kea puolustautua teollisuuden saasteita vastaan ja Oy:n kanssa asiasta ja ryhtyä yhteistyössä rakenta-
16104: saada riittävä oikeusturva itselleen. maan puhdistuslaitosta tai sopia kesämökkiläisten
16105: Outokumpu Oy on aloittanut Enonkoskella kanssa todellista arvoa vastaavasta lunastuksesta.
16106: nikkelikaivos- ja rikastamotoiminnan. Kaivostoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16107: minnan on arveltu kestävän noin kahdeksan vuot- nioittavasti,
16108: ta. On itsestään selvää, ettei Outokumpu Oy ole
16109: kiinnostunut puhdistuslaitoksen rakentamisesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16110: Enonkosken kunta on pieni eivätkä sen resurssit 1986 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
16111: yksin riitä puhdistuslaitoksen rakentamiseen. Ou- markkaa puhdistuslaitoksen rakentamista
16112: tokumpu Oy:n toiminta aiheuttaa - ellei pelas- varten Tervalahti Iso-Haukivesi -järven
16113: taviin toimenpiteisiin ryhdytä - Tervalahti Iso- saastumisen estämiseksi.
16114: Haukivesi -nimisen järven pilaantumisen, koska
16115:
16116: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16117:
16118: Pentti Skön Timo Kietäväinen
16119: 1926 1985 vp.
16120:
16121: Raha-asia-aloite n:o 1772
16122:
16123:
16124:
16125:
16126: Skön: Määrärahan osoittamisesta Tuomiojärven kunnostamiseen
16127:
16128:
16129:
16130:
16131: Eduskunnalle
16132:
16133: Jäppilän kunnassa sijaitseva valtakunnallisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
16134: arvokas lintujärvi, Tuomiojärvi, on matala ja altis vasti,
16135: rehevöitymiselle. Vesipiiri on kunnostanut järveä
16136: pari vuotta leikkaamaHa kaislikkoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16137: Työn määrään nähden määrärahat ovat olleet 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16138: riittämättömät. Myös tänä vuonna 1985 työt jou- 30.40. 77 200 000 markkaa Tuomiojärven
16139: duttiin keskeyttämään määrärahojen riittämättö- kunnostamisen loppuun saattamiseksi.
16140: myyden vuoksi.
16141:
16142: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16143:
16144: Pentti Skön
16145: 1985 vp. 1927
16146:
16147: Raha-asia-aloite n:o 1773
16148:
16149:
16150:
16151:
16152: Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414 perusparanta-
16153: miseen välillä Kirkkoportti-Kauppi ja Kauppi-Sonnanen
16154:
16155:
16156: Eduskunnalle
16157:
16158: Maantien n:o 414 Heinola kk-Voikoski paran- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
16159: taminen Heinolan maalaiskunnassa on vielä kes- vasti,
16160: keneräinen välillä Kirkkoportti-Kauppi ja Kaup-
16161: pi-Sonnanen. TVL:n Mikkelin piiri on laatinut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16162: tieosille parantamissuunnitelmat. Suunnitelmat 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16163: ovat valmiit tieosuudelle Kirkkoportti-Kauppi ja 31.24. 77 5 300 000 markkaa maantien
16164: Kauppi-Sonnanen. Alueella ovat kansalaiset ke- n:o 414 perusparantamista varten vältllä
16165: ränneet nimet yli 200 henkilöltä ja näiden henki- Kirkkoportti-Kauppi ja Kauppi-S onna-
16166: löiden allekirjoittama kirje on lähetetty Heinolan nen.
16167: kunnanhallitukselle, jotta parannustyöt aloitettai-
16168: sun.
16169:
16170: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16171:
16172: Pentti Skön
16173: 1928 1985 vp.
16174:
16175: Raha-asia-aloite n:o 1774
16176:
16177:
16178:
16179:
16180: Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 470 perusparanta-
16181: miseen
16182:
16183:
16184: Eduskunnalle
16185:
16186: Kangaslammin kunnassa olevan maantien n:o että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16187: 470 (Viljonlahti-Tappuvirta) peruskorjaus tulisi 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16188: aloittaa ensi vuoden aikana, koska tieosuus Levä- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Vi(jonlah-
16189: salo-Viljonlahti on peruskorjattu. Kyseisen tie- den-Tappuvirran välisen maantien n:o
16190: osuuden peruskorjaus on erittäin tärkeää liiken- 470 perusparannuksen suunnitteluun ja
16191: teen kokonaisjärjestelyjen vuoksi turistiliikenteen töiden aloittamiseen.
16192: ja alueen väestön tarpeita vastaavaksi.
16193: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
16194: vasti,
16195:
16196: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16197:
16198: Pentti Skön
16199: 1985 vp. 1929
16200:
16201: Raha-asia-aloite n:o 1775
16202:
16203:
16204:
16205:
16206: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 63 7 perusparan-
16207: tamiseen
16208:
16209:
16210: Eduskunnalle
16211:
16212: Maantien n:o 637 (Kuusa-Tankolampi) tieosa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16213: 07-09 on erittäin huonossa kunnossa. Tien pe- nioittavasti,
16214: rusrakenteet ovat liian heikot. Tästä johtuen vuo-
16215: sittaiset routavauriot vahingoittavat tien päällys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16216: tettä ja liikenneturvallisuus vaarantuu. Tien poh- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16217: justukseen ja päällystykseen on ryhdyttävä kiireel- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
16218: lisesti, koska maantien kautta tapahtuvat kulje- maantien n:o 637 (Kuusa-Tankolampz)
16219: tukset ovat yhä lisääntymässä kotimaisen energian su'!nnittelun ja perusparannuksen aloitta-
16220: käytön kasvaessa. mzseen.
16221:
16222: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16223:
16224: Pentti Skön Vieno Eklund
16225:
16226:
16227:
16228:
16229: 242 428500120H
16230: 1930 1985 vp.
16231:
16232: Raha-asia-aloite n:o 1776
16233:
16234:
16235:
16236:
16237: Skön:. Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4784 perusparanta-
16238: mtseen
16239:
16240:
16241: Eduskunnalle
16242:
16243: Heinäveden kunnassa olevan 11,4 kilometrin autoilijat ovat rikkoneet autonsa öljypohjan. Hei-
16244: pituisen maantien n:o 4784 peruskorjaus tulisi näveden kunnalle matkailun merkitys on erittäin
16245: suorittaa vuoden 1986 aikana. Tie rakennettiin huomattava, sillä kunnasta on muuttanut pois
16246: 1960-luvulla paikallistieksi ja otettiin valmistut- paljon ihmisiä, yli 4 000 kymmenen vuoden aika-
16247: tuaan maantieksi. na.
16248: Paikallistien rakenne on heikko ja keväisin rou- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
16249: tavauriot, kohoumat yms. tekevät sen liikennekel- vasti,
16250: vottomaksi siinä määrin, että tilausajossa olevat
16251: matkailulinja-autojen kuljettajat eivät lähde ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16252: väisin esimerkiksi Valamossa käydessään mielel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16253: lään käymään Heinäveden kirkonkylässä ja edel- 31.24.77 1 000 000 markkaa maantien
16254: leen kirkonkylältä viiden kilometrin päässä ase- n:o 4784 eli Viitalahden maantien perus-
16255: man lähellä olevassa Kerman Savi Oy:n keramiik- korjaussuunnitelmien laatimista ja perus-
16256: katehtaassa. Tien huonon kunnon vuoksi useat korjauksen aloittamista varten.
16257:
16258: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16259:
16260: Pentti Skön
16261: 1985 vp. 1931
16262:
16263: Raha-asia-aloite n:o 1777
16264:
16265:
16266:
16267:
16268: Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 15121 perusparan-
16269: tamiseen välillä Mäkelä-Toijola
16270:
16271:
16272: Eduskunnalle
16273:
16274: Ristiinan kunnassa sijaitsee Suurlahden-Huu- voidaan rakentaa valmiiksi eri vuosina esim. 3-4
16275: rinsalon paikallistie n:o 15121, Tillinmäki-Var- km kerrallaan.
16276: kaantaipale-Toijola. Tälle tieosuudelle on tie- ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
16277: vesirakennushallitus vahvistanut parannussuunni- vasti,
16278: telman 3.2.1984. Väli Mäkelä-Toijola toteutet-
16279: taisiin rakentamalla uusi tielinja Tiliinmäen poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16280: joispuolitse. Maaston mäkisyydestä johtuen oikai- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzJie
16281: sut ovat välttämättömiä, koska tieosuudella liik- 31. 24. 77 2 400 000 markan maarara-
16282: kuu paljon raskasta kuljetuskalustoa, esim. puuta- han paikallistien n:o 15121 (Suurlahti-
16283: varan kuljetukset tapahtuvat talvella suurimmaksi Huurinsalo) perusparantamista ja oikaisua
16284: osaksi kyseistä tietä. Uuden tien rakentamisen varten vältilä Mäkelä-Toijala.
16285: kustannusarvio on noin 2 400 000 markkaa, ja tie
16286:
16287: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16288:
16289: Pentti Skön
16290: 1932 1985 vp.
16291:
16292: Raha-asia-aloite n:o 1778
16293:
16294:
16295:
16296:
16297: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
16298: kentamiseen Kannonkosken keskustaan
16299:
16300:
16301: Eduskunnalle
16302:
16303: Kannonkosken kunnan kirkonkylän keskustaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16304: jaman kevyt liikenne kulkee pääasiassa kirkonky- nioittavasti,
16305: län läpi menevää maantietä käyttäen. Liikenne-
16306: turvallisuuden ja laajalla alueella tapahtuvien eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16307: toimintojen kannalta on välttämätöntä, että kes- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16308: kustaan saadaan kevyen liikenteen väylä, jolloin 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa ke-
16309: toiminnot eri palvelujen välillä tapahtuisivat vyen liikenteen väylän suunnittelun ja ra-
16310: muualla kuin kevyelle liikenteelle vaarallisella kentamisen aloittamiseen Kannonkosken
16311: yleisellä maantiellä. kunnan kirkonkylässä.
16312:
16313: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16314:
16315: Pentti Skön Vieno Eklund Mikko Vainio
16316: 1985 vp. 1933
16317: Raha-asia-aloite n:o 1779
16318:
16319:
16320:
16321:
16322: Skön: Määrärahan osoittamisesta lassijärjestelyyn Maijalan ja Hir-
16323: vensalon Kuparonvirtaan
16324:
16325:
16326: Eduskunnalle
16327:
16328: Anttolan kunta on teettänyt kustannuksellaan ja tukee seudun pysymistä asuttuna. Alue kuuluu
16329: lossin rakennussuunnitelmat Maijalan ja Hirven- saaristolain mukaisiin saaristo-osiin.
16330: salon yksityisteiden välillä olevaan Kuparonvir- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
16331: taan. Lassiyhteyden rakentamiseen on saatu vesi- vasti,
16332: oikeuden lupa ja yksityisteiden muuttamiseen
16333: paikallisteiksi on saatu TVH:n päätös. Hankkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16334: kustannusarvio on 900 000 markkaa, mikäli TVL 1986 tulo- ja menoarvioon 900 000 mark-
16335: luovuttaa vuokrasopimuksensa lossin tiekunnan kaa Anttolan kunnalle lassijärjestelyjen ai-
16336: käyttöön mahdollista korvausta vastaan. kaansaamiseksi Maijalan ja Hirvensalon
16337: Lassiyhteys parantaa huomattavasti saaristo- Kuparonvirtaan.
16338: alueen liikenneoloja, lyhentää kuljettavia matkoja
16339:
16340: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16341:
16342: Pentti Skön
16343: 1934 1985 vp.
16344:
16345: Raha-asia-aloite n:o 1780
16346:
16347:
16348:
16349:
16350: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta keksintöjen rakentamiseen ja
16351: kehittämiseen oppilaitoksissa
16352:
16353:
16354: Eduskunnalle
16355:
16356: Patentti- ja rekisterihallituksen tilastojen mu- kunnalle annettaisiin mahdollisuudet pysyä kan-
16357: kaan Suomi ei käytä keksijöittensä ideoita ja kapa- sainvälisen kehityksen mukana.
16358: siteettia kuin murto-osan hyväkseen. Kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16359: maamme kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämi- nioittavasti,
16360: seksi ja kehittämiseksi keksintöjen kotimainen
16361: hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää. Maas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16362: samme tulee tukea keksintöjen prototyyppien 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16363: suunnittelua, rakentamista, kokeilua ja kehittä- markkaa keksintöjen prototyyppien suun-
16364: mistä siten, että erityyppiset oppilaitokset voisivat nitteluun, rakentamiseen, kokezluun ja
16365: oppilastöinä toteuttaa prototyyppien valmistuk- kehittämiseen oppzlaitoksissa.
16366: sen. Tällä toiminnalla sekä oppilaille että yhteis-
16367:
16368: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16369:
16370: Pentti Skön Vieno Eklund
16371: Ulla Lehtinen Mikko Vainio
16372: 1985 vp. 1935
16373:
16374: Raha-asia-aloite n:o 1781
16375:
16376:
16377:
16378:
16379: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien ja eläkeläisten puhe-
16380: linkulujen korvaamiseen
16381:
16382:
16383: Eduskunnalle
16384:
16385: Monelle pienituloiselle eläkeläiselle ja invalidil- tarkistus poistettiin. Sairauskuluvähennykseen on
16386: le on puhelin monin verroin tärkeämpi kuin ter- verotuksessa säädetty omavastuuosuus.
16387: veelle ihmiselle, joka voi liikkua jalkaisin, tai hy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16388: väosaiselle, jolla on oma auto. Pienituloiset eläke- nioittavasti,
16389: läiset ja invalidit ovat kuitenkin joutuneet monis-
16390: sa tapauksissa luopumaan puhelimesta tai puheli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16391: met on suljettu, kun rahaa ei ole riittänyt puhe- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16392: linlaskujen maksuun. Eduskunta on kiristänyt jat- 33.32.30 3 000 000 markkaa puhelinkulu-
16393: kuvasti eläkeläisten toimeentuloa säätämällä lake- jen korvaamista varten sosiaalisin perustein
16394: ja, joilla heidän ostovoimaansa on vähennetty. eläkeläistlle ja invalidetlle, jotka tarvitsevat
16395: Vuonna 1982 hyväksyttiin laki, jolla kansaneläk- puhelimen sairautensa perusteella.
16396: keet tulivat veronalaiseksi tuloksi. Toinen indeksi-
16397:
16398: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16399:
16400: Pentti Skön Timo Kietäväinen Ulla Lehtinen
16401: 1936 1985 vp.
16402:
16403: Raha-asia-aloite n:o 1782
16404:
16405:
16406:
16407:
16408: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Puustellin tuki ry:n toimin-
16409: nan tukemiseen
16410:
16411:
16412: Eduskunnalle
16413:
16414: Puustellin tuki ry. toteuttaa erityyppisten vam- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16415: maisten kuntoutustoimintaa työtupaperiaatteella. nioittavasti,
16416: Toiminnan perustuessa suurelta osin vapaaehtoi-
16417: suuteen ja taikoohenkeen olisi valtion yhdistyksel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16418: le antama tuki erittäin tarpeellista toiminnan jat- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16419: kuvuuden kannalta. Vammaisten työllisyyden 33.93.52 lisåyksenii 10 000 markkaa Puus-
16420: kannalta toimintamuoto, jota Puustellin tuki ry. tellin tuki ry:lle sen toiminnan tukemi-
16421: toteuttaa, on hyvin tärkeä. seen.
16422:
16423: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16424:
16425: Pentti Skön Vieno Eklund
16426: Ulla Lehtinen Kalle Könkkölä
16427: 1985 vp. 1937
16428:
16429: Raha-asia-aloite n:o 1783
16430:
16431:
16432:
16433:
16434: Skön ym. : Määrärahan osoittamisesta Kuortinkartanon kurssi- Ja
16435: leirikeskuksen toiminnan tukemiseen
16436:
16437:
16438: Eduskunnalle
16439:
16440: Pertuomaalla sijaitseva Kuortinkartano toimii tään 450 000 markan laina, joka otettiin keskuk-
16441: lapsisyöpäpotilaiden kurssi- ja leirikeskuksena, sen saneeraukseen. Vuosittain Suomessa sairastuu
16442: jonka toiminnasta vastaa lapsisyöpäpotilaiden syöpään noin 150 lasta.
16443: vanhempainyhdistys. Toiminnan käynnistämises- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16444: sä on ollut suuria vaikeuksia johtuen varojen nioittavasti,
16445: puutteesta. Toiminta on toistaiseksi perustunut
16446: lähinnä vapaaehtoisiin lahjoituksiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16447: Kuortinkartanon leiri- ja kurssikeskuksella Per- 1986 tulo- ja menoarvioon 30 000 markkaa
16448: tuomaalla on rahapula. HYKS:n lapsisyöpäpoti- syöpää sairastavien lasten Kuortinkartanon
16449: laiden vanhempien ja ystävien omistaman kurssi- ku;ssi- ja leirikeskuksen toiminnan tuke-
16450: keskuksen toiminta on vaikeata eikä henkilökun- mtseen.
16451: taa ole voitu palkata, koska järjestöllä on ennes-
16452:
16453: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16454:
16455: Pentti Skön Vieno Eklund Ulla Lehtinen
16456:
16457:
16458:
16459:
16460: 243 428500120H
16461: 1938 1985 vp.
16462:
16463: Raha-asia-aloite n:o 1784
16464:
16465:
16466:
16467:
16468: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran Invalidit ry:lle vuok-
16469: ramaan lunastukseen
16470:
16471:
16472: Eduskunnalle
16473:
16474: Imatran Invalidit ry. järjestää Hakalan kurssi- ja Imatran Invalidit onkin ryhtymässä mm. vuokra-
16475: kesäkodissa vammaisille erityyppisiä palveluja. maan lunasrukseen kesäkodin laajentamiseksi.
16476: Kyseinen kesäkoti on eri vammaisjärjestöjen käy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16477: tettävissä, siellä järjestetään mm. vammaisten las- nioittavasti,
16478: ten toimintaa ja pyörätuolilaisten liikuntaa.
16479: Jotta Hakalan kurssi- ja kesäkoti voisi toimia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16480: täysipainoisesti vammaisten palvelemiseksi, tulisi 1986 tulo- ia menoarvioon 20 000 markkaa
16481: kesäkotia laajentaa. Tällä hetkellä palvelujen tarve Imatran Invalidit ry:lle Hakalan kurssi- ia
16482: ylittää kesäkodin majoitus- ym. kapasiteetin. kesäkodin vuokramaan lunastuksen.
16483:
16484: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16485:
16486: Pentti Skön Vieno Eklund
16487: Ulla Lehtinen Mikko Vainio
16488: Kalle Könkkölä
16489: 1985 vp. 1939
16490: Raha-asia-aloite n:o 1785
16491:
16492:
16493:
16494:
16495: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. kansantalouden kolman-
16496: nen sektorin toiminnan selvittämiseen
16497:
16498:
16499: Eduskunnalle
16500:
16501: Kansantalouden kolmas sektori on tulevaisuu- nan asettamien esteiden poistamiseksi, jotta kol-
16502: den yhteiskunnan yksi tärkeimpiä työllistäjiä. mas sektori pystyisi kehittymään, tulisi myöntää
16503: Kolmas sektori toimii kansantalouden julkisen ja tutkimus- ja kehittämismäärärahoja näille toimin-
16504: yksityisen sektorin välissä liittyen osaltaan niihin noille.
16505: kumpaankin. Kuitenkaan yhteiskunnan lait, ase- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16506: tukset ja säädökset eivät anna kaikkia mahdolli- nioittavasti,
16507: suuksia niin sanotun kolmannen sektorin toimin-
16508: nan kehittämiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16509: Kansantalouden kolmas sektori ei toimi yhteis- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16510: kunnan lakien, asetusten ja säädösten vastaisesti, 34. 01.22 lisäyksenä 300 000 markkaa kan-
16511: vaan se on uusi yksilö- ja yhteisötoiminnan muo- santalouden kolmannen sektorin toimin-
16512: to, joka haluaa vaikuttaa yhteiskunnan ehdoilla, nan esteiden poistamisen kartoitukseen ja
16513: mutta katsoo, että niin sanottuja pehmeämpiä ar- toiminnan edistämiseen.
16514: voja tulee olla käytettävissä. Erilaisten yhteiskun-
16515:
16516: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16517:
16518: Pentti Skön Mikko Vainio
16519: 1940 1985 vp.
16520:
16521: Raha-asia-aloite n:o 1786
16522:
16523:
16524:
16525:
16526: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristömyrkkyjen vaiku-
16527: tusten tutkimiseen
16528:
16529:
16530: Eduskunnalle
16531:
16532: Erilaisten ympäristömyrkkyjen yhteisvaikutusta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16533: luontoon ja ihmiseen ei ole riittävässä määrin tut- nioittavasti,
16534: kittu. Esimerkiksi Multialla on todettu, että lan-
16535: noitteitten ja vesakkomyrkkyjen yhteiskäyttö on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16536: aiheuttanut niin sanottua männynversosyöpää. 1986 tulo- ja menoarvioon ympäristömi-
16537: Jotta kansalaiset saisivat totuudenmukaisen kuvan nistenon pääluokan uudelle momentzlle
16538: erilaisten myrkkyjen ja keinolannoitteiden yhteis- 200 000 markkaa ympäristömyrkkyjen vai-
16539: vaikutuksista, tulisi asiaa tutkia yksilön ja yhteis- kutuksen käytännön kenttätutkimuksen
16540: kunnan kannalta tasapuolisesti ympäristöministe- aloittamiseen.
16541: riön toimesta.
16542:
16543: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16544:
16545: Pentti Skön Vieno Eklund
16546: Ulla Lehtinen Mikko Vainio
16547: 1985 vp. 1941
16548:
16549: Raha-asia-aloite n:o 1787
16550:
16551:
16552:
16553:
16554: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon teknologian kehit-
16555: tämiseen uudelleenkäyttöverstaissa
16556:
16557:
16558: Eduskunnalle
16559:
16560: Työllisyyden, kansantaloutemme sekä luon- tio tukee vastaavanlaisten toimintojen kehittämis-
16561: nonvarojen säästämisen kannalta ensiarvoisen tä.
16562: tärkeää on, että tällä hetkellä kaatopaikoille jou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16563: tuva hyötyjäte käsitellään uudelleen ja palau- nioittavasti,
16564: tetaan kulutuskäyttöön. Tällaista toimintaa to-
16565: teuttava jätteiden uudelleenkäyttöverstas on toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16566: minnassa esimerkiksi Jyväskylässä, ja tulokset ovat 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16567: olleet rohkaisevia. Vastaavanlaisen toiminnan ke- 35.13.62 lisäyksenä 50000 markkaa jäte-
16568: hittämiseksi ja uusien jätteiden hyötykäyttömuo- huollon teknologian kehittämiseen uudel-
16569: tojen aikaansaamiseksi on välttämätöntä, että vai- leenkäyttöverstaissa.
16570:
16571: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16572:
16573: Pentti Skön Vieno Eklund Mikko Vainio
16574: 1942 1985 vp.
16575:
16576: Raha-asia-aloite n:o 1788
16577:
16578:
16579:
16580:
16581: Starast: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen
16582:
16583:
16584:
16585: Eduskunnalle
16586:
16587: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- merkittävästi edistää läänin elinkeinoelämää ja si-
16588: le 1986 esitetään 50 miljoonaa markkaa Mik- ten työllisyyttä. Läänin kehittämisvarojen nojalla
16589: kelin, Kymen, Pohjois-Karjalan sekä Oulun ja tapahtuva elinkeinoelämän tukemiskokeilu uhkaa
16590: Lapin lääninhallitusten käytettäväksi valtioneu- näin vaarantua. Sen vuoksi olisi ensi vuoden tulo-
16591: voston määräämin perustein läänin elinkeinotoi- ja menoarvioon varattava nyt esitettyä suurempi
16592: minnan tukemiskokeiluun. Sen lisäksi esitetään 3 määräraha läänien kehittämiseen, jolloin muut-
16593: miljoonan markan määräraha Lapin matkailun lo- kin kuin Lapin lääni voisivat tehokkaasti hyödyn-
16594: matukeen. tää kokeilun.
16595: Tänä vuonna Lapin lääni sai läänien kehittämis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16596: rahaa kaikkiaan 30 miljoonaa markkaa. Kun on taen,
16597: odotettavissa, ettei Lapin läänin osuus alene, jää
16598: muiden neljän läänin jaettavaksi vain 20 miljoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16599: nan markan määräraha. Jos lääniä kohti jää käy- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16600: tettäväksi vain muutaman miljoonan markan 26.98.43 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
16601: määräraha, on todennäköistä, ettei sillä voida läänien kehittämiseen.
16602:
16603: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16604:
16605: Pekka Starast
16606: 1985 vp. 1943
16607:
16608: Raha-asia-aloite n:o 1789
16609:
16610:
16611:
16612:
16613: Starast ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluopis-
16614: kelijoiden opintorahan korottamiseen
16615:
16616:
16617: Eduskunnalle
16618:
16619: Hallituksen esityksessä eduskunnalle opintotu- opintolainaosuutta korottamalla, jolloin opintora-
16620: kea koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE han reaaliarvo on alentunut huomattavasti enem-
16621: n:o 12111971 vp.) todetaan seuraavaa: "Mitä laa- män kuin koko tuen reaaliarvo.
16622: jemmiksi ja monipuolisemmiksi koulutuspalvelut Tilastokeskuksen tutkimuksen (KO 1983:7)
16623: kehittyvät, sitä keskeisemmäksi muodostuu toi- mukaan hankittava koulutustaso riippuu vanhem-
16624: minta koulunkäynnin taloudellisten edellytysten pien koulutustasosta ja sosiaalisesta asemasta. Voi-
16625: turvaamiseksi. Tavoitteena tulee olla opintoso- daan siis olettaa, että opiskelemaan hakeutumi-
16626: siaalisten olosuhteitten kehittäminen siten, että seen vaikuttaa monia muitakin syitä kuin opinto-
16627: kaikilla on mahdollisuus sosiaalisista, taloudelli- tuen taso. Kuitenkaan opintotuen taso ei saisi olla
16628: sista ja alueellisista tekijöistä riippumatta koulut- esteenä sille, että nuori hakeutuu opintielle ja
16629: taa itsensä sekä yksilön että yhteiskunnan kannal- suorittaa tutkinnon, jos hän haluaa itselleen van-
16630: ta tarkoituksenmukaisella tavalla. hempiaan paremman koulutuksen. Tärkein so-
16631: Esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edellyt- siaalista liikkuvuutta ylläpitävä tekijä yhteiskun-
16632: tää selkeän lainsäädännöllisen perustan luomista nassa on edelleen koulutuksen hankkiminen.
16633: kokonaisvaltaisen opintotukijärjestelmän ja opin- Tutkimusten ja selvitysten mukaan opintotuen
16634: totuen sisällön asteittaiseksi kehittämiseksi siten, suurin ongelma on tuen riittävyys, opintotuen
16635: että opintotuki antaa yksilölle mahdollisuuden enimmäismäärienkään varassa on miltei mahdo-
16636: ammatinvalintaan eikä saata häntä valitsemaan tonta opiskella täysiä lukuvuosia. Ongelmaa on
16637: ansiotyöhön menoa ammattitaidottomana. Koko- kärjistänyt opiskelutahdin kiristyminen. Velkaan-
16638: naisvaltainen opintotukijärjestelmä merkitsee op- tuminen ja lasten elatuksesta aiheutuvat rasitteet
16639: pivelvollisuuskoulun jälkeen opintojaan jatkavien ovat merkittävästi vähentäneet tuen riittävyyttä.
16640: henkilöiden opiskeluaikaisen toimeentulon tur- Tilanne edellyttää pikaista korjausta, koska mit-
16641: vaamista mahdollisimman keskitetysti yhden yh- kään koulutus- ja työvoimapoliittiset syyt eivät
16642: tenäisen opintotukilain nojalla.'' edellytä omavastuuosuuksien sisällyttämistä opin-
16643: Opintotuen tavoitteina voidaan edelleen pitää: totukeen opiskelijan itsensä, hänen vanhempiensa
16644: 1. Opiskeluedellytysten parantaminen yhteis- tai perheenjäsentensä kannettaviksi. Erityisen
16645: kunnan koulutustavoitteiden saavuttamiseksi vä- epäoikeudenmukainen tilanne on niiden opiskeli-
16646: hentämällä alueellisten ja taloudellisten taustate- joiden osalta, jotka vanhempien vähävaraisuuden
16647: kijöiden vaikutusta peruskoulun jälkeiseen koulu- takia eivät voi saada muuta taloudellista tukea
16648: tukseen hakeutumisessa; opinnoilleen kuin opintotuen.
16649: 2. Opiskeluajan toimeentulokustannusten kat- Opintorahan mitoituksessa on pidettävä keskei-
16650: taminen erilaisten opintotukimuotojen avulla; senä lähtökohtana myös velkaantumiskehityksen
16651: 3. Vanhemmille lasten koulutuksesta aiheutu- pysäyttämistä. Opintorahan taso olisi luontevaa
16652: vien kustannusten vähentäminen. nostaa samalle tasolle kuin sairauspäivärahan vä-
16653: Opintotuen tavoitteiden toteutumista on hai- himmäismäärä, jotta opintotuki turvaisi vähim-
16654: tannut opintotuen enimmäismäärien reaaliarvon mäsitoimeentulon opintovuoden aikana. Tällöin
16655: aleneminen. Opintotuen enimmäismäärien reaa- opintorahan täyden määrän osuus täysimääräises-
16656: liarvo on noin 10 prosenttia alhaisempi kuin seit- tä opintotuesta olisi lähes 50 prosenttia. Opiskeli-
16657: semänkymmentäluvun alkupuolella, ja keskimää- joiden velkaantumista saataisiin myös hillittyä.
16658: räisen tuen reaaliarvo on alentunut noin 16 pro- Opintorahan määrän korotus edellyttäisi maksa-
16659: senttia. Opintotuen tasoa on pidetty yllä lähinnä mksen kehittämistä.
16660: 1944 1985 vp. - RA n:o 1789
16661:
16662: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29.39.55 lisäyksenä 143 000 000 markkaa
16663: taen, käytettäväksi korkeakouluopiskelzjoiden
16664: opintorahan korottamiseksi sairauspåivlira-
16665: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden han vähimmäismäärän suuruiseksi 1. 7.
16666: 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle 1986 lukien.
16667:
16668: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
16669:
16670: Pekka Starast Reijo Lindroos
16671: Marja-Liisa Tykkyläinen Pirkko Valtonen
16672: 1985 vp. 1945
16673:
16674: Raha-asia-aloite n:o 1790
16675:
16676:
16677:
16678:
16679: Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatterimuseolle työväen-
16680: teatteriperinteen tutkijan palkkaamiseen
16681:
16682:
16683: Eduskunnalle
16684:
16685: Teatterimuseo on kuluneen kahden vuoden ai- osa maamme teatteriperinnettä ja nykypäivän har-
16686: kana kartoittanut Suomen työväenteatteriperin- rastajateatteritoimintaa, joten tutkimuksen lop-
16687: nettä kooten sekä tietoa että aineistoa. Työtä on puunsaattaminen on tärkeätä koko kulttuuriken-
16688: tehty pääasiassa museon henkilökunnan muun tän kannalta.
16689: työn ohella tehtävään valitun, eri asiantuntijata- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16690: hoja edustavan toimikunnan johdolla. Perinteen
16691: kokoamisessa on nyt päästy siihen vaiheeseen, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16692: aineiston käsittely ei enää ole mahdollista ilman 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä Teat-
16693: erillisen tutkijan paikkaamista päätoimisesti teh- terimuseon työväenteattenperinteen tutki-
16694: tävään; muussa tapauksessa suoritettu työ jää kes- jan palkkaukseen 75 000 markkaa momen-
16695: ken ja kiireisiä toimenpiteitä vaativat toimenpi- tin 29.99.50 käyttösuunnitelman kohtaan
16696: teet viivästyvät. Työväenteatterit ovat merkittävä "työväenpen.nteen keruu ja tutkimus".
16697:
16698: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16699:
16700: Pekka Starast Reijo Lindroos
16701: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
16702: Pirkko Valtonen
16703:
16704:
16705:
16706:
16707: 244 4285001201i
16708: 1946 1985 vp.
16709:
16710: Raha-asia-aloite n:o 1791
16711:
16712:
16713:
16714:
16715: Starast: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten teiden teke-
16716: miseen TVL:n Kymen piirissä
16717:
16718:
16719: Eduskunnalle
16720:
16721: Kymen tie- ja vesirakennuspiirille osoitetaan kantatien n:o 61 (Vehkalahden Summa-Luu-
16722: valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä mäen Taavetti) peruskorjaus olisi aloitettava välit-
16723: yleisten teiden tekemiseen 71 miljoonaa markkaa. tömästi. Lukuisia muitakin rakennuskohteita, joi-
16724: Kolmestatoista tie- ja vesirakennuspiiristä vain ta on jouduttu lykkäämään määrärahojen niuk-
16725: Mikkelin, Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan, kuuden vuoksi, olisi kiirehdittävä.
16726: Oulun ja Kainuun piirit saavat esityksen mukaan Piirin alueella vallitseva vaikea työttömyys
16727: Kymen piiriä pienemmän määrärahan. Uuden- puoltaa myös määrärahojen tuntuvaa lisäystä.
16728: maan piirin määräraha on 242 000 000 mk, Turun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16729: piirin 168 500 000 mk ja Hämeen 187 500 000 taen,
16730: mk. Myös Keski-Suomen ja Vaasan piirit saavat yli
16731: 100 000 000 mk:n määrärahaosuuden. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16732: Kymen piirin alueen tieverkosto ei ole erityisen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16733: hyvätasoinen muihin Etelä-Suomen alueisiin ver- 31.24. 77 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
16734: rattuna. Esimerkiksi kaakkoisen Suomen tuotan- yleisten teiden tekemiseen TVL:n Kymen
16735: totoiminnan kuljetuksille välttämättömien valta- pzi'rin alueella.
16736: tien n:o 6 (Uudenmaan läänin rajalta Korialle) ja
16737:
16738: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16739:
16740: Pekka Starast
16741: 1985 vp. 1947
16742:
16743: Raha-asia-aloite n:o 1792
16744:
16745:
16746:
16747:
16748: Starast: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 60 rakennustöiden
16749: aloittamiseen välillä Heparo-Voikkaa
16750:
16751:
16752: Eduskunnalle
16753:
16754: Kantatien n:o 60 välin Heparo-Voikkaa ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16755: kentaminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian. taen,
16756: Valkealan Heparosta Kuusankosken Voikkaalle
16757: suuntautuva väli on 8 kilometriä pitkä ja rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16758: misen koko kustannusarvio on 51 miljoonaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16759: markkaa. 31. 24. 77 5 000 000 markkaa kantatien
16760: Tämän kantatien n:o 60 "puuttuvan" osan ra- n:o 60 rakennustöiden aloittamiseen vältl-
16761: kennustöiden aloittaminen palvelisi koko maa- lä Heparo-Voikkaa.
16762: kuntaa ja keventäisi Kuusankosken läpi tapahtu-
16763: vaa raskaan ajoneuvoliikenteen kuormitusta.
16764:
16765: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16766:
16767: Pekka Starast
16768: 1948 1985 vp.
16769:
16770: Raha-asia-aloite n:o 1793
16771:
16772:
16773:
16774:
16775: Starnst: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 416 parantamiseen
16776: välillä Huhdasjärvi-Nurmaa
16777:
16778:
16779: Eduskunnalle
16780:
16781: Maantie n:o 416 muodostaa tieyhteyden Ky- Välin Huhdasjärvi-Nurmaa pituus on 17 km.
16782: men läänissä olevan Jaalan kunnan ja Mikkelin Välin kunnostusta ei ole sisällytetty vuosien
16783: läänissä olevan Mäntyharjun kunnan välillä. Tie 1983-89 tienpidon toimenpideohjelmaan ja sen
16784: on pituudeltaan 50 kilometriä ja se on vanhaa, vuoksi ei hankkeen suunnitteluakaan ole aloitet-
16785: mutkaista ja maastoa myötäilevää tietä. Tietä on tu. Kun tien sekäJaalan että Mäntyharjun puolei-
16786: tehostetun tienparannusohjelman puitteissa pa- set päät on kunnostettu, tulisi välille kunnosta-
16787: rannettu kummastakin päästään väleillä Jaalan matta jäänyt 17 kilometrin tieosuuskin saada
16788: kirkonkylä-Huhdasjärvi ja Nurmaa (läänin ra- suunniteltavaksi ja perusparannustyöt aloitetuksi
16789: ja)-Mäntyharju. Näin on saatu nämä 35 kilomet- mahdollisimman pian.
16790: rin mittaiset tieosuudet tyydyttävään kuntoon. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16791: Maantien keskivaiheilla on kuitenkin väli taen,
16792: Huhdasjärvi-Nurmaa (läänin raja), joka on kun-
16793: noltaan tieyhteyden muuta osuutta tuntuvasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16794: kehnompi. Se on sorapintaista, huonosti ojitettua 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
16795: tietä, jossa on useita liikenteellisesti erittäin vaa- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa maantien
16796: rallisia kohtia. Tie on mutkainen ja siinä on useita n:o 416 sunnitteluun ja perusparannustöi-
16797: vaarallisia nousuja ja laskuja. Näissä paikoissa ei den aloittamiseen välillä Huhdasjärvi-
16798: ole vältytty kuolemaan johtaneilta liikenneonnet- Nurmaa.
16799: tomuuksilta.
16800:
16801: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16802:
16803: Pekka Starast
16804: 1985 vp. 1949
16805: Raha-asia-aloite n:o 1794
16806:
16807:
16808:
16809:
16810: Starast: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:ot 365 ja 3622
16811: suunnitteluun ja rakentamiseen välillä Maunuksela-Voikkaan
16812: silta-Iitin tien lähtökohta
16813:
16814: Eduskunnalle
16815:
16816: Voikkaan sillan ja siihen liittyvien tiejärjestely- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16817: jen rakentamisen käynnistyttyä olisi ensiarvoisen taen,
16818: tärkeätä saada suunnittelun ja rakentamisen koh-
16819: teeksi Maunukselan ja Voikkaan sillan sekä raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16820: netun Iitin tien lähtökohdan välinen tieosuus. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16821: Tieyhteys muodostaa tärkeän läpikulkuliiken- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa maanteiden
16822: teen ajoväylän, jonka pahin pullonkaula, Voik- n:ot 365 ja 3622 suunnitteluun ja raken-
16823: kaan silta, on rakennustöiden kohteena. Liiken- tamiseen välzllä Maunuksela- Voikkaan
16824: teen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kan- szlta-Iitin tien lähtökohta.
16825: nalta olisi välttämätöntä, että jatkorakentaminen
16826: Maunukselaan ja Iitin tien lähtökohtaan suoritet-
16827: taisiin mahdollisimman pian.
16828:
16829: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16830:
16831: Pekka Starast
16832: 1950 1985 vp.
16833:
16834: Raha-asia-aloite n:o 1795
16835:
16836:
16837:
16838:
16839: Starast: Määrärahan osoittamisesta Kymintehtaan paikallistien n:o
16840: 14594 parantamiseksi
16841:
16842:
16843: Eduskunnalle
16844:
16845: Kymintehtaan paikallistien n:o 14594 eli Ahl- tää Ahlmannintietä. Tietä pitkin suuntautuu
16846: mannimien parantamisesta on valmis suunnitel- myös raskasta ajoneuvoliikennettä Kymi-Ström-
16847: ma. Samoin on suunnitelma valmiina Ahlman- bergin tuotantolaitoksille. Hankkeen kustannus-
16848: nimien jatkeen Ekholmintien korjauksesta. arvio on noin 14,5 miljoonaa markkaa.
16849: Nämä tieyhteydet muodostavat Pohjois-Ky- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16850: menlaakson kaupunkiseudun liikenneverkossa taen,
16851: Kuusaamien ohella toisen Kouvolan ja Kuusan-
16852: kosken keskustojen välisen pääyhteyden. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16853: Paikallistien parantaminen ja jatkoyhteyksien 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16854: rakentaminen paikallistien päätekohdasta Kuu- 31.24.77 5 000 000 markkaa Kyminteh-
16855: sankosken keskustaan on liikenneturvallisuuden taan paikallistien n:o 14594 parannustöi-
16856: ja liikenteen sujuvuuden kannalta erittäin tarpeel- den aloittamiseen.
16857: lista. Huomattava osa julkisesta liikenteestä käyt-
16858:
16859: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16860:
16861: Pekka Starast
16862: 1985 vp. 1951
16863:
16864: Raha-asia-aloite n:o 1796
16865:
16866:
16867:
16868:
16869: Starast: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan tavaraterminaalin ra-
16870: kentamista varten
16871:
16872:
16873: Eduskunnalle
16874:
16875: Pohjois-Kymenlaakson kaupunkiseutu muo- telehallituksen, tullilaitoksen ja Kouvolan kau-
16876: dostaa kaakkoisen Suomen liikennekeskuksen. pungin kanssa.
16877: Kouvola on huomattava rautatieliikenteen risteys- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16878: asema. Palvelujen kehittäminen edellyttää jatku- taen,
16879: vaa kehittämistyötä ja uusia investointeja. Erityi-
16880: sen ajankohtainen on tällä hetkellä Kouvolaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16881: suunniteltu tavaraliikenteen yhteisterminaalin to- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
16882: teuttaminen. 31.90. 74 7 000 000 markkaa Kouvolan
16883: Hankkeen kustannusarvio on noin 40 miljoo- tavaraterminaalin suunnitteluun ja raken-
16884: naa markkaa ja se voitaisiin toteuttaa yhteistyössä nustöiden aloittamiseen.
16885: liikenneministeriön, Valtionrautateiden, posti- ja
16886:
16887: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16888:
16889: Pekka Starast
16890: 1952 1985 vp.
16891:
16892: Raha-asia-aloite n:o 1797
16893:
16894:
16895:
16896:
16897: Starast: Määrärahan osoittamisesta Vuohijärvi-projektin käynnistä-
16898: IDiseksi
16899:
16900:
16901: Eduskunnalle
16902:
16903: Kymenlaakson Seutukaavaliitto on esmanyt jo nykyisin paikallisesti merkittävää, mutta yksi-
16904: kauppa- ja teollisuusministeriölle sekä Sisäasiain- puolista teollisuutta: Kalso Oy:n vaneri-, viilu- ja
16905: ministeriölie, että nämä perustaisivat yhteisen huonekalutehtaat {190 työpaikkaa). 4. Talousky-
16906: työryhmän selvittämään Valkealan Vuohijärven lään on suunniteltu Oy Alko Ab:n alkoholiteh-
16907: talouskylän käytännön edellytykset ja mahdolli- dasta {100 työpaikkaa). Hankkeen toteuttamiseksi
16908: suudet sovellettaessa uutta alueellista kehittämis- on Valkealan kunta laatinut ko. alueelle raken-
16909: politiikkaa. nuskaavan. Myös vesioikeudelliset luvat hanketta
16910: Valtioneuvoston toimesta ollaan parhaillaan varten ovat olemassa. 5. Talouskylän ravitsemis- ja
16911: selvittämässä aluepolitiikan uudistamistarpeita. majoitustoimintapalvelut (Orilammen lomakes-
16912: Erääksi tavoitteeksi on asetettu konkreettisten kei- kus, Kymen Hilloma Oy, Saarenpään lomamökit)
16913: nojen etsiminen pysyvien työpaikkojen luomiseksi ovat matkailun kehittämistä ajatellen hyvin kehit-
16914: siirryttäessä teollistumisajan aluepolitiikasta tyneitä. 6. Talouskylän alueella sijaitsee valtakun-
16915: alueelliseen kehittämispolitiikkaan. Jotta tästä ns. nallisesti merkittävä Pohjois-Valkealan eräalue
16916: vyöhykkeellisestä aluepolitiikasta saataisiin jo en- (mm. vesiretkeilyreitti Suomen kultareitti), jonka
16917: nen päätöksentekoa myös käytännön sovellutus- virkistyskäyttö laajemmaltikin on vasta käynnisty-
16918: tietoja mahdollisimman monipuoliselta, pieni- mässä.
16919: muotoiselta alueelta, on Kymenlaakson Seutukaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16920: valiiton esitys perusteltu. taen,
16921: Valkealan Vuohijärven talouskylän valintaa
16922: koealueeksi puoltavat seuraavat näkökohdat: 1. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16923: Alueen sopiva koko {800 asukasta) ja yhtenä tilas- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
16924: toyksikkönä olo eri tiedostoissa. 2. Talouskylä on markkaa Vuohtj"ärvi-projektin käynnistå·-
16925: aluelakien piirissä vuodesta 1982 (neljännen pe- miseksi Valkealassa.
16926: rusvyöhykkeen tukialuetta A). 3. Talouskylässä on
16927:
16928: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16929:
16930: Pekka Starast
16931: 1985 vp. 1953
16932:
16933: Raha-asia-aloite n:o 1798
16934:
16935:
16936:
16937:
16938: Starast: Määrärahan osoittamisesta rajakaupan tuontiasiamiestoimin-
16939: nan käynnistämiseksi Kymenlaaksossa
16940:
16941:
16942: Eduskunnalle
16943:
16944: Maakunnallinen vientiasiamiestoiminta käyn- Kouvolassa liiketalouden ja ulkomaankaupan ins-
16945: nistyi Suomessa vuonna 1980 ensimmäisenä Ky- tituutti.
16946: menlaaksossa. Tulokset toiminnasta ovat olleet Tuontiasiamiestoiminnalla olisi myönteinen
16947: myönteisiä. Rajakaupan kehittämiseksi olisi tar- vaikutus kauppavaihdon kasvuun ja sen seurauk-
16948: peellista panostaa myös Neuvostoliitosta tapahtu- sena pienen ja keskisuuren yritystoiminnan toi-
16949: vaan tuontiin, sillä tuonnin lisääntyessä saadaan mintaedellytysten parantumiseen.
16950: myös vastaava lisäys vientiin. Tuontiasiamiestoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16951: minnan aloittaminen soveltuisi Kymenlaaksoon taen,
16952: hyvin sen vuoksi, että alueelta tapahtuva vienti on
16953: huomattavasti tuontia suurempi. Valtakunnalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16954: sesti merkittävien Kotkan ja Haminan kauppa- ja 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85
16955: teollisuussatamien kautta tapahtuvan tuonnin li- uudelle momentzlle 500 000 markkaa raja-
16956: säämiselle ovat puitteet valmiina. Edelleen Kaak- kaupan tuontiasiamiestoiminnan käynnis-
16957: kois-Suomen alueella on jo olemassa sopivia oppi- tämiseksi Kymenlaaksossa.
16958: laitoksia toiminnan käynnistämiseksi, esimerkiksi
16959:
16960: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16961:
16962: Pekka Starast
16963:
16964:
16965:
16966:
16967: 245 428500120H
16968: 1954 1985 vp.
16969:
16970: Raha-asia-aloite n:o 1799
16971:
16972:
16973:
16974:
16975: Starast: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimistojen perustami-
16976: seen Elimäen kirkonkylään ja Virojoelle
16977:
16978:
16979: Eduskunnalle
16980:
16981: Elimäki ja Virojoki kuuluvat Kymenlaakson alueella maaliskuussa 1985 oli 158 työtöntä työn-
16982: maaseudun tärkeimpiin palvelukeskuksiin, joiden hakijaa. Elimäen kk:n toimiston toimialueeksi so-
16983: työvoimapalvelut ovat kuitenkin puutteelliset. pisi Elimäen kunta, jossa maaliskuussa 1985 oli
16984: Aluerakennesuunnitelmien mukaan sekä Virojoki 13 7 työtöntä työnhakijaa.
16985: että Elimäen kk täyttävät vaadittavat keskuksen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16986: palvelutasoehdot (luokka E 2) pääosiltaan jo tällä- taen,
16987: kin hetkellä.
16988: Sen vuoksi olisi tarpeellista perustaa työvoima- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16989: toimistot em. paikkakunnille ns. pientoimistoina 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
16990: tai sivutoimipisteinä, joista hoidettaisiin paikalli- 34. 06.01 500 000 markkaa työvoimatoi-
16991: sia työnvälitys- ja työllisyysasioita. mistojen perustamiseksi Elimäen kirkon-
16992: Virojoen toimiston toimialueeksi sopisi kun- kylään ja Virojoelle.
16993: taryhmä Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa, jolla
16994:
16995: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
16996:
16997: Pekka Starast
16998: 1985 vp. 1955
16999:
17000: Raha-asia-aloite n:o 1800
17001:
17002:
17003:
17004:
17005: Starast: Määrärahan osoittamisesta Valkealan reitin virkistysalueiden
17006: toteuttamiseen
17007:
17008:
17009: Eduskunnalle
17010:
17011: Valkealan reitti Saimaan ja Kymijoen välillä on kohteita Tievan Miilusaaren loma- ja matkailupal-
17012: pituudeltaan 112 km ja se on viime vuosina tullut velujen alue (ent. ruukkialue vuoteen 1947 saak-
17013: valtakunnallisestikin merkittäväksi matkailukoh- ka) sekä Kannuskosken uittolaitteiden entistämi-
17014: teeksi. Reitti soveltuu hyvin kanoottiretkeilyyn ja nen matkailunähtävyydeksi.
17015: on osa UKK-reittiä. Reitin kunnostaminen virkis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17016: tyskäyttöön edellyttäisi kuitenkin määrättyjen tu- taen,
17017: kikohta-alueiden maanhankintaa yleiseen käyt-
17018: töön sekä eräitä rakennustöitä reitin varrella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17019: Yleisten virkistysalueiden toteuttaminen edel- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17020: lyttää pysyviä, riittäviä määrärahoja tulo- ja me- markkaa Valkealan reitin virkistysalueiden
17021: noarviossa. Valkealan reitin Kymenlaakson puo- toteuttamiseen.
17022: leiselta osalta ovat alkuun sopivimpia kehittämis-
17023:
17024: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
17025:
17026: Pekka Starast
17027: 1956 1985 vp.
17028:
17029: Raha-asia-aloite n:o 1801
17030:
17031:
17032:
17033:
17034: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n
17035: Lähi-idässä olevalle pakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA)
17036: annenavaan avustukseen
17037:
17038: Eduskunnalle
17039:
17040: Jo neljättä vuosikymmentä jatkuva Israelin YK:n Lähi-idässä olevien pakolaisten avustus-
17041: YK:npäätöksistä piittaamaton miehityspolitiikka ja työelin (UNRWA) on ollut ajautuneena erittäin
17042: on aiheuttanut mittaamattomia kärsimyksiä en- vakavaan rahoituskriisiin.
17043: nen muuta Palestiinan arabikansalle. Israelin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17044: hyökkäys Libanoniin aiheutti valtavaa tuhoa ja taen,
17045: kurjuutta palestiinalaisväestön keskuudessa.
17046: UNRW A:n johtaja totesi Israelin hyökkäyksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17047: vieneen järjestön työn samaan alkulähtökohtaan, 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17048: jossa se oli 30 vuotta sitten. 24.30.69 liså'yksenci 5 000 000 markkaa
17049: Samaan aikaan kun on välttämätöntä ponnis- YK:n Lähi-idässä olevalle pakolaisten
17050: tella palestiinalaisten laillisten kansallisten oi- avustus- ja työelimelle (UNRWA) annetta-
17051: keuksien puolesta, on kansainvälisellä yhteisöllä vaan avustukseen.
17052: vastuu Palestiinan kansan elinolosuhteiden ylläpi-
17053: täm1sestä.
17054:
17055: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
17056:
17057: Marjatta Stenius-Kaukonen Liisa Jaakonsaari Marja-Liisa Salminen
17058: Mikko Kuoppa Esko Helle Kalle Könkkölä
17059: Matti Kautto Arja Alho Jouko Skinnari
17060: Ulla-Leena Alppi Pekka Leppänen Vappu Säilynoja
17061: Inger Hirvelä Sten Söderström Ensio Laine
17062: 1985 vp. 1957
17063:
17064: Raha-asia-aloite n:o 1802
17065:
17066:
17067:
17068:
17069: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palestiinan va-
17070: pautusjärjestölle (PLO) annettavaan humanitaariseen apuun
17071:
17072:
17073: Eduskunnalle
17074:
17075: Lähi-idän kriisin pysyvän ja rauhanomaisen rat- sodan seurauksena palestiinalaisten elämä on en-
17076: kaisun mahdollisuudet riippuvat olennaisesti sii- tistä vaikeampaa ja epävarmempaa. Palestiinan
17077: tä, että Palestiinan arabikansan lailliset ja kansalli- arabiväestö tarvitsee kaikkea mahdollista humani-
17078: set oikeudet tunnustetaan. Presidentti Kekkonen taarista apua.
17079: totesi 19.12.1973: "Mitään pysyvää rauhanomais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17080: ta ratkaisua Palestiinassa ei olekaan saavutettavissa taen,
17081: ilman että Palestiinassa alun perin asuville arabeil-
17082: le tehdään oikeutta.'' että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17083: Nelimiljoonainen Palestiinan kansa elää suuris- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17084: sa vaikeuksissa. Kokonainen sukupolvi on saanut 24.30. 69 5 000 000 markkaa humanitaa-
17085: varttua pakolaisleirien ankarissa oloissa, joko mie- rista apua varten Palestiinan vapautusjär-
17086: hityksen alaisena tai vieraissa oloissa. Libanonin jestölle (PLO).
17087:
17088: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17089:
17090: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Pekka Leppänen
17091: Juhani Vähäkangas Tarja Halonen Vappu Säilynoja
17092: Esko-Juhani Tennilä Inger Hirvelä Sten Söderström
17093: Ensio Laine Liisa Kulhia Liisa Jaakonsaari
17094: 1958 1985 vp.
17095:
17096: Raha-asia-aloite n:o 1803
17097:
17098:
17099:
17100:
17101: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojelutekno-
17102: logian professorin viran perustamiseen Teknilliseen korkeakou-
17103: luun ja työsuojeluteknologian apulaisprofessorin viran perusta·
17104: miseen Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun
17105:
17106: Eduskunnalle
17107:
17108: Teknisen koulutuksen saaneilla henkilöillä on ri. Työsuojeluopetuksen tehostaminen vaatii vas-
17109: useimmiten ratkaiseva vaikutus työolojen terveei- taavan professorin viran pikaista perustamista
17110: lisyyteen ja turvallisuuteen. Tuotantojärjestel- myös Teknilliseen korkeakouluun, joka on maam-
17111: mien suunnittelijalla ja toteuttajalla on mahdolli- me suurin korkeamman teknisen opetuksen oppi-
17112: suus teknistaloudellisten näkökohtien ohella vali- laitos. Vastaavasti Lappeenrannan teknilliseen
17113: ta myös terveydelliseltä kannalta edullisimmat korkeakouluun tulisi perustaa työsuojeluteknolo-
17114: ratkaisut. Tämä kuitenkin edellyttää, että työnte- gian apulaisprofessorin virka.
17115: kijöiden terveyttä ja turvallisuutta edistävistä rat- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17116: kaisuista ja niiden perusteista on käytettävissä riit-
17117: tävästi luotettavaa tietoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17118: Kaikkien korkeakouluista valmistuvien diplo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17119: mi-insinöörien tulisi saada työsuojelun perusope- 29.10.01 lisäyksenä 293 000 markkaa työ-
17120: tus. Tämän lisäksi tulisi olla mahdollisuus valita suojeluteknologian professorin viran {A27)
17121: eri mittaisia työsuojelualan aine- ja syventäviä perustamiseksi TekmJHseen korkeakou-
17122: opintoja täydentämään oman alan muuta teknistä luun ja työsuojeluteknologian apulaispro-
17123: koulutusta. Nykyisin vain Tampereen teknillisessä fesson·n viran {A25) perustamiseksi Lap-
17124: korkeakoulussa on työsuojelutekniikan professuu- peenrannan tekmlliseen korkeakouluun.
17125:
17126: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
17127:
17128: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
17129: Esko Helle Matti Kautto Ulla-Leena Alppi
17130: Pekka Leppänen Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
17131: Sten Söderström Ensio Laine
17132: 1985 vp. 1959
17133:
17134: Raha-asia-aloite n:o 1804
17135:
17136:
17137:
17138:
17139: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsälukion
17140: suunnitteluun Kuruun
17141:
17142:
17143: Eduskunnalle
17144:
17145: Kurun kunnassa on asetettu toimikunta valmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17146: telemaan metsälukion perustamista. Normaalin taen,
17147: lukio-opetuksen lisäksi koulussa opetettaisiin
17148: puu-, kivi- ja luonnonraaka-aineiden käsittelyä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17149: Metsälukiota ei ole muualla ja alalle arvioidaan 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
17150: olevan tulijoita niin Kurun kuin lähiympäristön kaa metsälukion suunnitteluun Kurun
17151: kunnista. Lukion sijoituspaikka sopisi Kutun nor- kuntaan.
17152: maalimetsäopiston tilojen yhteyteen.
17153:
17154: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17155:
17156: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
17157: Reijo Lindroos Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
17158: Matti Maijala Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund
17159: 1960 1985 vp.
17160:
17161: Raha-asia-aloite n:o 1805
17162:
17163:
17164:
17165:
17166: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjaston rakenta-
17167: miseen Kurussa
17168:
17169:
17170: Eduskunnalle
17171:
17172: Kurun kunnan kirjasto toimii nykyisin ahtaissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17173: tiloissa keskuskoulun koulukirjaston yhteydessä. taen,
17174: Syrjäinen sijainti vaikeuttaa kirjaston käyttöä.
17175: Kunta on tehnyt suunnitelmat ja tonttivarauksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17176: uutta kirjastoa varten keskustan tuntumaan, lä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17177: helle linja-autoasemaa. 29.56.31 lisäyksenå'1 500 000 markkaa kir-
17178: Kirjaston rakentaminen olisi tärkeä tukitoimi jaston rakentamiseen Kurun kunnassa.
17179: pienelle kunnalle, jossa äyrimäärän kehitys asu-
17180: kasta kohti on heikentynyt eikä muuta julkista ra-
17181: kentamista ole.
17182:
17183: Helsingissä 26 päivän syyskuuta 1985
17184:
17185: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
17186: Reijo Lindroos Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
17187: Matti Maijala Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund
17188: 1985 vp. 1961
17189:
17190: Raha-asia-aloite n:o 1806
17191:
17192:
17193:
17194:
17195: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
17196: tamiseen välillä Kangasalan asema-Korvenperä
17197:
17198:
17199: Eduskunnalle
17200:
17201: Kulun helpottamiseksi Kangasalan asemanseu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17202: dun tulevalle teollisuusalueelle, bussien ympyrä- taen,
17203: liikenteen mahdollistamiseksi ja yhteyksien pa-
17204: rantamiseksi Ruutanan ja Kangasalan keskustan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17205: välillä tulisi jatkona Vatialasta alkavalle tielle ra- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
17206: kentaa kokonaan uusi tie välillä Kangasalan 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Kangasalan
17207: asema-Korvenperä. Se on välttämätön myös sik- asema-Korvenperä -tieosuuden rakenta-
17208: si, että VR supistaa jatkuvasti omaa liikennet- misen aloittamiseen.
17209: tään.
17210:
17211: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17212:
17213: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila
17214: Matti Maijala Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund
17215:
17216:
17217:
17218:
17219: 246 428500120H
17220: 1962 1985 vp.
17221:
17222: Raha-asia-aloite n:o 1807
17223:
17224:
17225:
17226:
17227: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Ruo-
17228: veden tien korjaustöiden aloittamiseen
17229:
17230:
17231: Eduskunnalle
17232:
17233: Kurun-Ruoveden tie (n:o 337) on päällystä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17234: mätön, mutkainen ja kapea, heikkokuntoinen tie.
17235: Tie on kuitenkin liikenteellisesti tärkeä. Tietä käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17236: tetään muun muassa puutavaran kuljettamiseen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17237: Parkanoon, mikä asettaa tien suuren rasituksen 31.24.77 lisäyksenä 5000000 markkaa
17238: alaiseksi. Tie on tärkeä paitsi luonnollisesti sen käytettäväksi Kurun-Ruoveden tien pe-
17239: varrella asuville myös kaikkien Kurun ja Ruove- rusparannustyön aloittamiseen.
17240: den kuntien yhteistoimintojen kehittämiselle.
17241:
17242: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
17243:
17244: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
17245: Reijo Lindroos Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
17246: Matti Maijala Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund
17247: 1985 vp. 1963
17248:
17249: Raha-asia-aloite n:o 1808
17250:
17251:
17252:
17253:
17254: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Selkäsaran tien
17255: kunnostamiseen välillä Kyrönlahti-Länsi-Teisko
17256:
17257:
17258: Eduskunnalle
17259:
17260: Kurun kunnan tieolojen ja työllisyyden paran- teutetaan nimenomaan Kurun kunnan autoilijoi-
17261: tamiseksi tulisi valtion tulo- ja menoarvioon vara- den hyväksi.
17262: ta määräraha Selkäsaran tien peruskunnostukseen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17263: välillä Kyrönlahti-Länsi-Teisko niin sanottujen
17264: Intin ahteitten korjaamiseksi. Hankkeeseen liittyy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17265: noin 100 000 m 3 :n murskeen teko vuoresta, koska 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17266: soraa ei ole. Murske pitäisi tehdä etukäteen, jotta 31.24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
17267: tienteko olisi joustavaa. Mursketta tarvittaisiin Selkäsaran tien peruskunnostukseen välzllä
17268: kaikkiin Kurussa toteutettaviin tiehankkeisiin. Kyrön/ahti-Länsi- Teisko.
17269: Toimenpiteillä olisi suuri merkitys autoilijoiden
17270: työllisyyden parantamisessa edellyttäen, että se to-
17271:
17272: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17273:
17274: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
17275: Reijo Lindroos Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
17276: Matti Maijala Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund
17277: 1964 1985 vp.
17278:
17279: Raha-asia-aloite n:o 1809
17280:
17281:
17282:
17283:
17284: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta viiden työsuoje-
17285: luinsinöörin ja kahden ylitarkastajan palkkaamiseen työsuojelu-
17286: hallitukseen
17287:
17288: Eduskunnalle
17289:
17290: Työolojen kehitys Suomessa on viime vuosina tain tämä johtuu työsuojeluhallituksen puutteelli-
17291: ollut huolestuttavaa. Työtapaturmien lukumäärä sista resursseista normivalmistelussa.
17292: on suhteellisesti teollistuneiden maiden korkeim- Työsuojeluhallituksen perustamisen yhteydessä
17293: pia. Työstä johtuvat allergiset sairaudet ja syöpä laaditut suunnitelmat laitoksen työvoimatarpeen
17294: ovat nousseet keskeisiksi ongelmiksi. Melun ja tä- kehityksestä on asteittain toteutettava.
17295: rinän haittavaikutukset lisääntyvät. Työn liialli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17296: nen voimaperäistäminen johtaa usein työntekijän
17297: henkisen terveyden murtumiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17298: Samanaikaisesti työsuojeluhallinto on ollut ky- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17299: vytön ratkaisemaan näitä ongelmia. Normitustyö- 33.03.01 lisäyksenä 829 332 markkaa vii-
17300: tä on hidastettu ja keskitetty valvonta ei ole eden- den työsuojeluinsinöörin (A 23) ja kahden
17301: nyt viime vuosina. Tämä on vaikeuttanut ja jopa ylitarkastajan (A 23) palkkaamiseen työ-
17302: estänyt työsuojelun edistämistä työpaikoilla. Osit- suojeluhallitukseen.
17303:
17304: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
17305:
17306: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
17307: Esko Helle Matti Kautto Ulla-Leena Alppi
17308: Pekka Leppänen Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
17309: Sten Söderström Ensio Laine
17310: 1985 vp. 1965
17311:
17312: Raha-asia-aloite n:o 1810
17313:
17314:
17315:
17316:
17317: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen työ-
17318: suojelutarkastuksen liittämiseksi valtionhallintoon
17319:
17320:
17321: Eduskunnalle
17322:
17323: Valtion ja kunnan työsuojeluviranomaisten vä- tivat työsuojeluhallinnoita tehokkaita toimenpi-
17324: linen toimivallan jako työsuojelun valvontatehtä- teitä työsuojelun kehittämiseksi. Tämä edellyttää
17325: vien hoitamisessa perustuu pääsääntöisesti työn sitä, että nykyisiä tarkastustoimen henkilöresurs-
17326: vaarallisuusasteeseen ja työntekijöiden lukumää- seja käytetään tehokkaammin ja tarkoituksenmu-
17327: rään siten, että alle kymmenen työntekijän työ- kaisemmin suunnaten tarkastukset työpaikoille,
17328: paikat sekä työpaikat, joissa ei säännöllisesti käy- joissa on suurimmat työturvallisuusriskit. Julkis-
17329: tetä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannal- hallinnon menoja lisäämättä se on toteutettavissa
17330: ta vaarallisia aineita tai laitteita tahi työmentel- vain siten, että kunnalliset työsuojelutarkastajat
17331: miä, ovat kunnan terveyslautakunnan valvottavia. siirretään valtion palvelukseen. Myös eduskunta
17332: Vuoden 1981 alussa voimaan tullut mahdollisuus on edellyttänyt näin meneteltävän. Kuntien jär-
17333: sopia paikallisesti toimivallasta yksittäistapauksis- jestämään ympäristöterveydenhuoltoon, kunnal-
17334: sa on aikaansaanut vain vähäisiä muutoksia val- lista työsuojelutarkastusta varten varatut määrära-
17335: tion ja kunnan työsuojeluviranomaisten toimival- hat voidaan vähentää.
17336: tajaossa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17337: Kunnallinen työsuojelutarkastus on tehotonta. taen,
17338: 205 päätoimisen ja 31 sivutoimisen työsuojelutar-
17339: kastajan vuosittain tarkastamien työpaikkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17340: työntekijöiden määrä on vain 6 % kaikista pal- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17341: kansaajista. Valtion 172 tarkastajaa tarkastavat 33.03.01 lisäyksenä 21000000 markkaa
17342: vastaavasti vuosittain työpaikat, joilla on noin vii- 236 kunnallisen työsuojelutarkastajan siir-
17343: sinkertainen määrä työntekijöitä. tå.miseksi valtionhallintoon.
17344: Korkeat tapaturma- ja ammattitautimäärät vaa-
17345:
17346: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17347:
17348: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
17349: Esko Helle Matti Kautto Tarja Halonen
17350: Liisa Jaakonsaari Ulla-Leena Alppi Juhani Vähäkangas
17351: Jouko Skinnari Arja Alho Pekka Leppänen
17352: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä Sten Söderström
17353: Ensio Laine Pentti Skön Paula Eenilä
17354: 1966 1985 vp.
17355:
17356: Raha-asia-aloite n:o 1811
17357:
17358:
17359:
17360:
17361: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten mak-
17362: samiseksi sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnastaan tai keski-
17363: tysleireistä kärsimään joutuneille
17364:
17365:
17366: Eduskunnalle
17367:
17368: Valtiovalta on unohtanut ihmiset, jotka viime Sodan päättymisestä on kulunut 40 vuotta.
17369: sotien aikana isänmaallisista syistä vastustivat Sodan- ja fasisminvastaisesta työstä tai Natsi-
17370: Hitler-Saksan rinnalla käytyä sotaa ja joutuivat Saksan keskitysleireistä kärsimään joutuneet suo-
17371: vainon kohteeksi, keskitysleireihin ja vankiloihin, malaiset ja heidän omaisensa ovat tulleet vanhoik-
17372: vammautuivat ja joutuivat jopa menettämään si ja vankiloissa saadut vammat vaikuttavat yhä va-
17373: henkensä myötätunnon takia, jota he osoittivat kavammin terveyteen.
17374: fasisminvastaiselle kamppailulle. Unohduksiin On vihdoinkin aika muistaa niitä suomalaisia,
17375: ovat jääneet myös Natsi-Saksan keskitysleireihin ja jotka mitä vaikeimmissa oloissa kamppailivat nii-
17376: työleireihin väkivalloin kuljetetut suomalaiset. den päämäärien puolesta, jotka on tunnustettu
17377: Nämä kansalaiset ja heidän kovia kokeneet omai- YK:njohtaviksi periaatteiksi ja joille maamme so-
17378: sensa on jätetty kaikkien korvauslakien ulkopuo- danjälkeinen virallinen ulkopolitiikka on rakentu-
17379: lelle. Tässä suhteessa valtiomme lienee ainutlaa- nut.
17380: tuinen Euroopassa, sillä eri maissa on laadittu la- Käsitellessään marraskuussa 1980 rintamasoti-
17381: keja korvauksista sodan- ja fasisminvastaisen toi- laseläkelain muuttamista sosiaalivaliokunta edel-
17382: minnan johdosta vainoa kärsineille ja heidän lytti, että myös vuoden 1939-1945 sotien aikana
17383: omaisilleen ja maksettu korvauksia heidän kärsi- vakaumuksensa vuoksi keskitysleireihin ja vanki-
17384: mystensä hyvittämiseksi edes jollakin tavoin. loihin suljettujen saattaminen korvausten piiriin
17385: Vuonna 1945 suoritettua erittäin vaatimatonta selvitetään. Asia ei kuitenkaan ole edennyt. Olisi
17386: korvausta poliittisista syistä tuomituille, syytteessä jo korkea aika saattaa myös vakaumuksensa vuoksi
17387: olleille tai turvasäilössä pidetyille, samoin kuin kärsimään joutuneiden osalta korvausasiat kun-
17388: 1950-luvulla maksettua hyvin pientä korvausta toon.
17389: osalle Natsi-Saksan vangitsemista merimiehistä, ei Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17390: voi katsoa riittäväksi.
17391: Korvauksetta ovat jääneet teloitettujen ja vam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17392: mautuneiden sodanvastustajien sekä Natsi-Saksan 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 33.23
17393: keskitysleireihin raahattujen suomalaisten omai- uudelle momentt/le lisäyksenä 1 000 000
17394: set, jotka ovat saaneet kärsiä paljon ja kokea talou- markkaa korvausten maksamisen aloitta-
17395: dellista ahdinkoa. Neuvostoliitossa vangittujen tai miseksi sodan- ja fasisminvastaisesta toi-
17396: sotasyyllisinä tuomittujen suhteen on menetelty minnastaan tai Hitler-Saksan keskityslei-
17397: täysin eri tavoin. He ovat saaneet täydet korvauk- reistä kärsimään joutunezfle suomalaistfle
17398: set. ja heidän omaiszfleen.
17399:
17400: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
17401:
17402: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
17403: Esko Helle Matti Kautto Jouko Skinnari
17404: Ulla-Leena Alppi Juhani Vähäkangas Pekka Leppänen
17405: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä Sten Söderström
17406: Ensio Laine
17407: 1985 vp. 1967
17408:
17409: Raha-asia-aloite n:o 1812
17410:
17411:
17412:
17413:
17414: Stenius-Kaukonen ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta kun-
17415: nille sosiaalipalvelujen käyttökustannuksiin
17416:
17417:
17418:
17419: Eduskunnalle
17420:
17421: Eduskunnan hyväksymän sosiaali- ja terveyden- sättävä 55 miljoonaa markkaa avohuoltopalvelu-
17422: huollon suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän jen kehittämiseen ja maksujen korotusten torju-
17423: uudistamisen keskeisenä tavoitteena on ollut so- miseen sekä riittävän henkilökunnan turvaami-
17424: siaalihuollon toimintaedellytysten parantaminen. seen sosiaalihuollon laitoksiin.
17425: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä sosiaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17426: lipalvelujen käyttökustannuksiin varatut määrära- taen,
17427: hat ovat kuitenkin niin vähäiset, ettei niillä kyetä
17428: ratkaisemaan vanhustenhuollon, vammaishuollon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17429: ja lastensuojelun kipeitä ongelmia. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17430: Vanhusten avohuollon kehittämiseksi tulisi 33.32.30 lisäyksenä 55 000 000 markkaa
17431: kunnissa voida erityisesti lisätä kotiavustajien kuntien järjestämien sosiaalipalvelujen
17432: määrää. käyttökustannuksiin myönnettävää val-
17433: Sosiaalipalvelujen suunnitelmalliseksi kehittä- tionosuutta varten.
17434: miseksi olisi ensi vuoden tulo- ja menoarvioon Ii-
17435:
17436: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17437:
17438: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
17439: Esko Helle Kalle Könkkölä Matti Kautto
17440: Ulla-Leena Alppi Pekka Leppänen Vappu Säilynoja
17441: Juhani Vähäkangas Inger Hirvelä Sten Söderström
17442: Ensio Laine Pentti Skön Esko-Juhani Tennilä
17443: 1968 1985 vp.
17444:
17445: Raha-asia-aloite n:o 1813
17446:
17447:
17448:
17449:
17450: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökohtais-
17451: ten avustajien palkkaamiseksi vaikeavammaisille
17452:
17453:
17454: Eduskunnalle
17455:
17456: Valtava-uudistuksen yhteydessä siirtyi myös Vaikeavammaisten kotona tapahtuvan hoidon
17457: vaikeavammaisten osalta maksuvastuu osittain järjestämiseksi on kuntiin perustettava kunnallisia
17458: kunnille. Tämä on erityisesti väestökeskuksissa henkilökohtaisten avustajien virkoja siten, että
17459: merkinnyt vaikeavammaisten kotona tapahtuvan vuodesta 1986 alkaen perustettaisiin vuosittain 20
17460: hoidon osalta heikennystä, kun kodinhoitajien ja uutta virkaa, kunnes tarve on tyydytetty.
17461: kotiavustajien määrää ei tarvetta vastaavasti ole li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17462: sätty ja vaikeavammaisten on usein mahdotonta taen,
17463: palkata henkilökohtaisia avustajia. Vammaishuol-
17464: lossa akuutein järjestämistä vaativa asia on henki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17465: lökohtaisten avustajien saaminen. Esimerkiksi 1986 tulo- ja menoarvioon momentiiie
17466: kouluikäisten lasten hoito vaatii ratkaisua kun 33.32.30 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
17467: lapsi 10 vuotta täytettyään ei ole oikeutettu ilta- valtionosuutena henkilökohtaisten avusta-
17468: päivähoitoon. Jien palkkaamiseen vaikeavammaisiiie.
17469: Erilaisin muodoin järjestetystä kokeilutoimin-
17470: nasta Helsingissä, Turussa ja Tampereella on saatu
17471: myönteisiä kokemuksia.
17472:
17473: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17474:
17475: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
17476: Esko Helle Kalle Könkkölä Matti Kautto
17477: Ulla-Leena Alppi Pekka Leppänen Vappu Säilynoja
17478: Juhani Vähäkangas Inger Hirvelä Sten Söderström
17479: Ensio Laine Pentti Skön
17480: 1985 vp. 1969
17481:
17482: Raha-asia-aloite n:o 1814
17483:
17484:
17485:
17486:
17487: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
17488: nille sosiaalipalvelujen perustamiskustannuksiin myönnettävään
17489: valtionosuuteen
17490:
17491:
17492: Eduskunnalle
17493:
17494: Jotta kunnat voisivat kehittää sosiaalihuoltoon, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17495: erityisesti vanhustenhuoltoon liittyviä kansalais- taen,
17496: ten kannalta välttämättömiä palvelujaan, on so-
17497: siaalipalvelujen perustaruiskustannuksiin myön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17498: nettävää valtionosuutta lisättävä hallituksen esit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17499: tämästä 78 000 000 markasta vähintään 12 000 000 33.32.31 lisäyksenä 12 000000 markkaa
17500: markalla. Sosiaalipalvelujen perustamiskustan- kunnzlle sosiaalipalvelujen perustamiskus-
17501: nusmäärärahojen lisääminen on tärkeää myös sik- tannuksiin myönnettävään valtionosuu-
17502: si, että hallituksen ennakoiman työttömyyden teen.
17503: kasvun sijasta työttömyyttä voitaisiin vähentää.
17504:
17505: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17506:
17507: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
17508: Esko Helle Matti Kautto Ulla-Leena Alppi
17509: Pekka Leppänen Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
17510: Inger Hirvelä Sten Söderström Ensio Laine
17511: Pentti Skön Esko-Juhani Tennilä
17512:
17513:
17514:
17515:
17516: 247 428500120H
17517: 1970 1985 vp.
17518:
17519: Raha-asia-aloite n:o 1815
17520:
17521:
17522:
17523:
17524: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 10 000 uuden
17525: päivähoitopaikan perustamiseen vuonna 1986
17526:
17527:
17528: Eduskunnalle
17529:
17530: Päivähoito-ongelma on lapsiperheiden kannal- esittäneet oman kokonaisvaihtoehtomme, joka
17531: ta kiireellisimmin ratkaisua vaativa kysymys. Lä- lähtee siitä, että kunnallinen päivähoitopaikka on
17532: hes 80 % alle kouluikäisten vanhemmista käy oltava tarjolla kaikille sitä haluaville.
17533: työssä. Valinnanvapauden takaaminen lasten hoi- Emme myöskään voi hyväksyä maksujen koro-
17534: tojärjestelyjen suhteen vaatii ennen kaikkea sitä, tuksia. Elokuussa 1985 perustettu uusi maksu-
17535: että jokaiselle päivähoitoa haluavalle voidaan tar- luokka on peruutettava.
17536: jota kunnallinen hoitopaikka. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17537: Millään kotihoidontukimalleilla ei voida tuoda taen,
17538: ratkaisua itse perusongelmaan.
17539: Päivähoitolakia säädettäessä lähdettiin siitä, et- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17540: tä kaikille päivähoitopaikkaa tarvitseville lapsille 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17541: olisi hoitopaikka järjestettävä vuoteen 1990 men- 33.32.31 lisäyksenä 130 000 000 markkaa
17542: nessä. 10 000 uuden päivähoitopaikan perusta-
17543: SKDL:n eduskuntaryhmä esittää 10 000 uuden miseen vuonna 1986 ja uuden maksuluo-
17544: päivähoitopaikan perustamista vuonna 1986. kan peruuttamiseen sekä på"ivähoitomak-
17545: Emme pidä sosiaalisesti oikeudenmukaisena sujen korotusten estämiseen.
17546: säädettyä kotihoidontukimallia, vaan olemme
17547:
17548: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17549:
17550: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Pekka Leppänen
17551: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas Esko Helle
17552: Inger Hirvelä Sten Söderström Ensio Laine
17553: Pentti Skön Esko-Juhani Tennilä
17554: 1985 vp. 1971
17555:
17556: Raha-asia-aloite n:o 1816
17557:
17558:
17559:
17560:
17561: Stenius-Kaukonen ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta Ku-
17562: run-Yläjärven kuntainliiton terveyskeskuksen sairaalan perus-
17563: korjaukseen
17564:
17565: Eduskunnalle
17566:
17567: Kurun kunnan omistamat tilat on vuokrattu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17568: Kurun-Yläjärven kuntainliiton terveyskeskuk- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17569: sen alaisen sairaalan vuodeosastoksi. Rakennus 600 000 markkaa Kurun kunnalle kuntain-
17570: vaatii peruskorjausta, mutta Kurun kunta ei saisi iziton terveyskeskuksen alaisen sairaalan
17571: korjaukseen valtionosuutta. Korjauksen mahdol- vuodeosaston peruskorjaukseen.
17572: listamiseksi pikaisesti tulisi hankkeeseen voida
17573: osoittaa tyällisyysmäärärahoja.
17574: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17575: taen,
17576:
17577: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17578:
17579: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
17580: Reijo Lindroos Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
17581: Matti Maijala Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund
17582: 1972 1985 vp.
17583:
17584: Raha-asia-aloite n:o 1817
17585:
17586:
17587:
17588:
17589: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hatanpään psy-
17590: kiatrisen osastoryhmän uusien tilojen rakentamiseen
17591:
17592:
17593: Eduskunnalle
17594:
17595: Tampereella tolmtva Hatanpään psykiatrineo Ii, jota on peruskorjattu, mutta se on epäkäytän-
17596: osastoryhmä on mielisairaslain alainen laitos. Sen nöllinen, puutteellinen ja vetoinen. Kaikilla poti-
17597: toimintasuunnitelma on aiemmin liitetty läänin- lailla ei ole tilaa edes henkilökohtaisten pikkuesi-
17598: hallituksen keskussairaalapiirin alueelliseen toi- neiden säilytykseen.
17599: mintasuunnitelmaan. Nyt Valtavan tultua voi- Potilaista yli puolet on yli 75-vuotiaita ja van-
17600: maan se on osa kunnan omaa sosiaali- ja tervey- husten osuus tulee tulevaisuudessa yhä kasva-
17601: denhuollon toteuttamissuunnitelmaa. maan. Potilasaines muuttuu myös jatkuvasti vai-
17602: Tampere on varautunut uusien toimitilojen ra- keahoitoisempaan suuntaan.
17603: kentamiseen, mutta hanke on siirretty valtakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17604: nallisen suunnitelman ulkopuolelle. taen,
17605: Nykyisessä kuntasuunnitelmassa ja terveyden-
17606: huollon toteuttamissuunnitelmassa töiden aloitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17607: miseen on esitetty 10 milj. mk vuodelle 1987. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17608: Uusien tilojen rakentaminen olisi kuitenkin kii- 33.79.31 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
17609: reellistä, sillä nykyiset tilat ovat ahtaat ja osittain Hatanpäå'n psykiatrisen osastoryhmän uu-
17610: huonokuntoiset. Samassa huoneessa saattaa olla sien tilojen rakentamisen aloittamiseen.
17611: toistakymmentä potilasta. Rakennus on vanha tal-
17612:
17613: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17614:
17615: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Reijo Lindroos
17616: Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
17617: Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund
17618: 1985 vp. 1973
17619:
17620: Raha-asia-aloite n:o 1818
17621:
17622:
17623:
17624:
17625: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen
17626: ja tointen perustamiseksi Tampereen yliopistolliseen keskussai-
17627: raalaan
17628:
17629: Eduskunnalle
17630:
17631: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan mah- kohti. Suunnitellun 3-4 vuoden sijasta virkapa-
17632: dollisuuksia huolehtia tehtävästään väestön sai- ketti tulisi toteuttaa vuosina 1988-89, mikä
17633: raanhoitopalvelusten tuottajana vaikeuttavat va- eduskunnan tulisi turvata.
17634: kavasti tilanpuute ja vuosikausia jatkunut henki- Henkilöstövoimavarojen niukkuus on johtanut
17635: löstövoimavarojen vajaus. huomattaviin toiminnallisiin ongelmiin. Erityises-
17636: Viiteen yliopistolliseen keskussairaalaan keski- ti kirurgisia toimenpiteitä tarvitsevien potilaiden
17637: tettavan vaativan erikoissairaanhoidon osalta jonot ovat kasvaneet hälyttävästi. Potilaiden hoito
17638: TAYKS:n vastuualueeseen kuuluvat: viivästyy tällä hetkellä kaikilla kliinisillä aloilla
17639: T~~pereen yliopistollinen keskussairaala- myös tutkimusten ruuhkaantuessa. Jonojen kas-
17640: puri vaessa on myös jonoissa olevien potilaiden sairau-
17641: Kanta-Hämeen keskussairaalapiiri den vaikeusaste lisääntynyt. Koska alueen muissa
17642: Päijät-Hämeen keskussairaalapiiri - erityisesti aluesairaaloissa - ei ole riittäviä
17643: Etelä-Pohjanmaan keskussairaalapiiri henkilöstövoimavaroja, alueellista työnjakoakaan
17644: Vaasan sairaanhoitopiiri. ei ole voitu kehittää ja toteuttaa tarvittavalla taval-
17645: Vastuualueen väkiluku on noin 1,1 miljoonaa. la. Valtakunnallisten suunnitelmien edellyttä-
17646: Vastuualuevelvoite kirjattiin ensi kerran valtakun- mien erikoisalatoimintojen aloittaminen mini-
17647: nallisiin suunnitelmiin vuonna 1975, jolloin sai- maalisen pienellä henkilöstömäärällä on tapahtu-
17648: raala oli valmiuksiltaan tavallinen keskussairaala, nut vanhan toiminnan kustannuksella ja lisäämäl-
17649: jonka henkilöstömitoitus oli tavallistenkin keskus- lä työntekijöiden työpainetta. Potilasturvallisuus-
17650: sairaaloiden keskiarvoa pienempi. Muututtuaan kin huomioon ottaen on välttämätöntä, että uu-
17651: yliopistosairaalaksi TA YKS ei ole saanut yliopisto- det toiminnat tulisi aloittaa riittävillä voimavaroil-
17652: sairaalan ja vastuualuesairaalan toimintavalmiuk- la, mutta samalla tulisi vahvistaa vanhojen ja va-
17653: sien samanaikaisen kehittämisen edellyttämiä voi- jailla voimavaroilla aloitettujen toimintojen kehit-
17654: mavaroja riittävästi. Yliopistosairaalan toiminta tymistä.
17655: vaatii huomattavasti suurempia voimavaroja kuin Sen lisäksi mitä vuoden 1986 budjetissa osoite-
17656: tavallisen keskussairaalan erikoissairaanhoidon taan tarvittaisiin TAYKS:ssa pahimpien toimin-
17657: toiminnot. TAYKS:ssa on voitu hoitaa vastuu- nallisten kapeikkojen poistamiseksi ja henkilö-
17658: aluepotilaita keskimäärin vuosittain vain 25 sai- kunnan liian suureksi käyneen työpaineen vähen-
17659: raansijalla, ja tämän vuoksi TAYKS:n vastuu- tämiseksi välittömästi 50 uutta virkaa siten, että
17660: alueen potilaita on jouduttu hoitamaan muissa niistä 10 olisi lääkärinvirkoja ja 40 hoitohenkilös-
17661: yliopistosairaaloissa keskimäärin 200 sairaansijalla. tön virkoja.
17662: TAYKS:n henkilöstömitoitus on 225 sataa sai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17663: raansijaa kohti, mikä on merkittävästi pienempi
17664: kuin muissa yliopistollisissa keskussairaaloissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17665: TA YKS:n laajennushanke on saanut aloitusluvan 1986 tulo- ja menoarvioon momentzile
17666: vuonna 1986. Siihen liittyvän vuosikymmenen lo- 33.79.32 lisäyksenä 2 500 000 markkaa li-
17667: pulla toteutuvan virkapaketin jälkeenkin henki- sävirkojen osoittamiseksi Tampereen yli-
17668: löstömitoitus jää 238-240:een sataa sairaansijaa opistolliseen keskussairaalaan.
17669: 1974 1985 vp. - RA n:o 1818
17670:
17671: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17672:
17673: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Håkan Nordman
17674: Pentti Lahti-Nuuttila Kimmo Sasi Vieno Eklund
17675: Jouko Skinnari Reijo Lindroos Esko Helle
17676: Matti Kautto Ulla-Leena Alppi Jorma Rantanen
17677: Saara Mikkola Matti Maijala Tuulikki Petäjäniemi
17678: Sten Söderström Timo Roos Ole Wasz-Höckert
17679: Sirpa Pietikäinen Sirkka-Liisa Anttila
17680: 1985 vp. 1975
17681:
17682: Raha-asia-aloite n:o 1819
17683:
17684:
17685:
17686:
17687: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yli-
17688: opistollisen keskussairaalan laajennukseen
17689:
17690:
17691: Eduskunnalle
17692:
17693: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan laa- tämme saada valtionosuus voimassaolevien lakien
17694: jennushanke on valtakunnallisissa suunnitelmissa mukaisesti. Viisivuotissuunnitelmassa hankkeen
17695: terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1986- kustannusarvioksi on vahvistettu 142,5 milj.
17696: 1990 hyväksytty aloitettavaksi vuonna 1986. markkaa, josta valtionosuus on 64,0 milj. mark-
17697: 1970-luvun alusta alkaen vireillä ollut hanke on kaa.
17698: toistuvien lykkäysten jälkeen vihdoinkin toteutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17699: massa. Hankkeen toteuttamiseen liittyy kuitenkin taen,
17700: yksi vakava epäkohta. Hallitus esittää ensimmäistä
17701: kertaa jälkirahoitusmenettelyä sovellettavaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17702: myös erikoissairaanhoitolaitosten rahoittamiseen. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17703: Tämä menettely käy erityisesti vähävaraisten kun- 33.79.31 lisäyksenä 22 000 000 markkaa
17704: tien taloudelle rasittavaksi. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan
17705: TAYKS:n laajennushankkeen tulisi mieles- laajennushankkeen aloittamiseen.
17706:
17707: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17708:
17709: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Esko Helle
17710: Sten Söderström Timo Roos Matti Kautto
17711: Ulla-Leena Alppi Kimmo Sasi Pentti Lahti-Nuuttila
17712: Vieno Eklund Ole Wasz-Höckert Sirpa Pietikäinen
17713: 1976 1985 vp.
17714:
17715: Raha-asia-aloite n:o 1820
17716:
17717:
17718:
17719:
17720: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräistä
17721: sairauksista kärsivien dieettihoitorahakokeiluun
17722:
17723:
17724: Eduskunnalle
17725:
17726: Erikoisruokavaliota hoitoonsa tarvitsevista dia- mainittuihin tavoitteisiin. Järjestelmä voisi luon-
17727: betesta, keliakiaa, munuaistautia ja ruoka- teeltaan muistuttaa Kansaneläkelaitoksen tällä
17728: allergiaa sairastavat ihmiset muodostavat keskei- hetkellä jo hoitamaa lapsen hoitotukea. Sosiaali-
17729: sen osan. Näiden ihmisten vaatimukset ruokava- valiokunta on mietinnössään Kansaneläkelaitok-
17730: lioosa suhteen saattavat suurestikin vaihdella, sen valtuutettujen toimintakertomuksesta vuodel-
17731: mutta yhteistä on se, että se on hoidon onnistumi- ta 1978 todennut muun muassa, että ylimääräis-
17732: sen kannalta välttämätön, että se ehkäisee taudin ten kulujen korvaaminen erikoisruokavaliota nou-
17733: etenemistä ja voi lykätä lisäsairauksien ilmaantu- dattaville olisi saatava aikaan. Sosiaali- ja terveys-
17734: mista ja tuo huomattavia säästöjä lääkekustannuk- ministeriö asetti 14. 10. 1981 dieettityöryhmän,
17735: sissa ja sairaalahoidon käytössä sekä että erikois- joka luovutti muistionsa 16. 6. 1982. Muistiossa
17736: ruokavaliohoidon toteuttaminen merkitsee asian- todetaan, että mikäli dieettihoitorahaa ryhdyttäi-
17737: omaiselle itselleen usein lähes täysipainoista ja yh- siin maksamaan, se vaatisi oman lakinsa ja että
17738: teiskunnan näkökulmasta työkykyistä elämää jat- asian selvittämiseksi tarvittaisiin lisätutkimusta.
17739: kossa. Kokeilutoiminnalle voitaisiin hankkia arvokasta
17740: Erikoisruokavalion noudattaminen saattaa ai- kokemusta dieettihoitorahajärjestelrnän kehittä-
17741: heuttaa useasta syystä ylimääräisiä kustannuksia. misen perustaksi.
17742: Myös hoitohenkilökunnan antamalla ohjauksella Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17743: on tärkeä osuus tällaisen ruokajärjestyksen nou- taen,
17744: dattamisessa. Kuitenkin keskeisintä erikoisruoka-
17745: valion toteuttamisessa on sen arvostuksen kohot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17746: taminen sekä tarvitsijoiden että myös terveyden- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 33. 85
17747: huoltohenkilöstön piirissä. uudelle momentzlle 1 000 000 markkaa
17748: Dieettihoitoraha, jolla tässä tarkoitetaan sosiaa- dieettihoitorahakokei!un käynnistämiseksi
17749: liviranomaisen maksettavaksi tulevaa taloudellista diabetesta, keliakiaa, munuaistautia ja
17750: tukea erikoisruokavalion aiheuttamiin ylimääräi- ruoka-allergiaa sairastavien henkilöiden
17751: siin kustannuksiin ja hoidon kannustamiseen, oli- keskuudessa.
17752: si keino, jolla päästäisiin ennaltaehkäisynä edellä
17753:
17754: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17755:
17756: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa
17757: Liisa Kulhia Esko Helle Kalle Könkkölä
17758: Matti Kautto Juhani Vähäkangas Jouko Skinnari
17759: Vieno Eklund Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
17760: Ulla-Leena Alppi Pekka Leppänen Vappu Säilynoja
17761: Sten Söderström Ensio Laine Pentti Skön
17762: Esko-Juhani Tennilä
17763: 1985 vp. 1977
17764:
17765: Raha-asia-aloite n:o 1821
17766:
17767:
17768:
17769:
17770: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta viiden vuan
17771: perustamiseksi Nokian työvoimatoimistoon
17772:
17773:
17774: Eduskunnalle
17775:
17776: 1980-luvun alussa työttömyysaste Nokian työ- Työvoimatoimiston alueella on punn pahin
17777: voimatoimiston alueella oli 4, 7 %. Oy Nokia nuorisotyöttömyys, mutta ei yhtään erikoistyövoi-
17778: Ab:n sellutehtaan lopetettua toimintansa tämän maneuvojan virkaa nuorisotyöttömyyden hoitami-
17779: vuoden elokuun lopussa nousee koko ajan kasva- seksi. Myöskään työrajoitteisten työllistämistä var-
17780: nut työttömyys jo 8-9 % :iin. Työvoimaneuvo- ten ei ole erikoistyövoimaneuvojaa.
17781: jien määrä toimistossa oli v. 1980 jo neljä, mikä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17782: on työvoimaneuvojien määrä edelleen. Se merkit- taen,
17783: see, että työvoimaneuvojaa kohti on 600 henkilöä.
17784: Työnhakijoiden määrä on kasvanut 850:stä yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17785: 2 OOO:een. Paine työntekijöiden kohdalla on käy- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17786: nyt kestämättömäksi. 34. 06.01 lisäyksenä 345 000 markkaa 2 eri-
17787: Suositusten mukaan Nokian työvoimatoimiston koistyövoimaneuvojan (A 10) ja 3 työvoi-
17788: vahvuus pitäisi olla 17 henkilöä, mutta se on vain maneuvojan (A 8) viran perustamiseen
17789: 7 henkilöä. Työvoimatoimistoon tulisi saada kii- Nokian työvoimatoimistoon.
17790: reellisesti 5 uutta virkaa.
17791:
17792: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17793:
17794: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Reijo Lindroos
17795: Ulla-Leena Alppi Kimmo Sasi Jorma Rantanen
17796: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala Tuulikki Petäjäniemi
17797: Vieno Eklund
17798:
17799:
17800:
17801:
17802: 248 428500120H
17803: 1978 1985 vp.
17804:
17805: Raha-asia-aloite n:o 1822
17806:
17807:
17808:
17809:
17810: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun
17811: kunnille ja kuntainliitoille työrajoitteisten työllistämiseen
17812:
17813:
17814: Eduskunnalle
17815:
17816: Vuoden 1983 työllisyyskertomuksesta 12.4. Määrärahojen uudelleenjärjestämisestä huoli-
17817: 1985 antamassaan mietinnössä sosiaalivaliokunta matta tulisi mielestämme työrajoitteisten työllis-
17818: on ilmaissut käsityksenään, että sekä työrajoitteis- tämiseen ongelmien vakavuuden huomioon ot-
17819: ten että suojatyötä tarvitsevien työpaikkojen lisää- taen osoittaa lisää määrärahoja erityisesti valtion-
17820: misessä on ryhdyttävä välittömästi toimiin. apuna kunnille ja kuntainliitoille.
17821: Työrajoitteisten työttömien työttömyyden kesto Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17822: näyttää huomattavasti keskimääräistä pidemmäl- taen,
17823: tä. Yli viidennes pitkäaikaistyöttömistä on työra-
17824: joitteisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17825: Valiokunta on pitänyt välttämättömänä työra- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
17826: joitteisten sosiaalisen aseman parantamista sen 34.50.30 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
17827: ohella, että julkisen vallan työllistämistoimenpi- valtionapuun kunmfle ja kuntainliitoille
17828: teitä suunnataan erityisesti työrajoitteisiin. työrajoitteisten työllistämiseen.
17829:
17830: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17831:
17832: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Pekka Leppänen
17833: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas Inger Hirvelä
17834: Sten Söderström Ensio Laine Pentti Skön
17835: Liisa Kulhia Tarja Halonen
17836: 1985 vp. 1979
17837:
17838: Raha-asia-aloite n:o 1823
17839:
17840:
17841:
17842:
17843: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden jättei-
17844: denhyödyntämislaitosten suunnitteluun
17845:
17846:
17847: Eduskunnalle
17848:
17849: Leningradissa toimiva talousjätteiden hyödyn- tännön kokemusta. Neuvostoliittolainen osapuoli
17850: tämislaitos tarjoaa järkevän ratkaisumahdollisuu- on ilmaissut valmiutensa maittemme välisten yh-
17851: den taajamien jätehuolto-ongelmiin myös Suo- teistyömahdollisuuksien selvittämiseen jätteiden
17852: men oloissa. Laitoksen lopputuotteina saadaan hyödyntämisteknologian alalla.
17853: metalleja, korupostia ja pyrolyysituotteina erilaisia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17854: hiilipitoisia aineita. Laitos toimii taloudellisesti ja taen,
17855: periaatteessa saasteettomasti. Hajuhaitatkin ovat
17856: vähäisiä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17857: Suomalaista jätehuoltoa olisi lähdettävä ohjaa- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17858: maan ensisijaisesti pääkaupunkiseudulla sekä 1 000 000 markkaa jätteiden hyödyntämis-
17859: Tampereen ja Turun seuduilla sille hyödyntämis- laitoksen suunnitteluun pääkaupunkiseu-
17860: linjalle, josta naapurissa on saatu jo runsaasti käy- dulle sekä Tampereen ja Turun seuduzfle.
17861:
17862: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17863:
17864: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Esko Helle
17865: Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila Kalle Könkkölä
17866: Reino Paasilinna Vieno Eklund Tarja Halonen
17867: Arja Alho Jorma Rantanen Liisa Kulhia
17868: 1980 1985 vp.
17869:
17870: Raha-asia-aloite n:o 1824
17871:
17872:
17873:
17874:
17875: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta majoitus- ja ravitsemusalan
17876: korkeakoulutasoisen koulutuksen aloittamiseksi Jyväskylässä
17877: hotelli- ja ravintolakoulussa
17878:
17879: Eduskunnalle
17880:
17881: Majoitus- ja ravitsemusalalla ei ole erityistä kor- Tällaisena oppilaitoksena voisi hyvin toimia Jy-
17882: keakouluasteista tutkintoa. Kuitenkin alalla tarvi- väskylän hotelli- ja ravintolakoulu, joka yhteis-
17883: taan korkeakouluasteen koulutuksen saaneita työssä Jyväskylän yliopiston kanssa voisi käytän-
17884: henkilöitä tutkimus-, kehittämis-, opetus-, johto- nössä hoitaa alan korkeakoulutasoisen koulutuk-
17885: ja suunnittelutehtävissä. Nykyisin antavat neljä sen.
17886: erikoisopistoa (Hotelli- ja ravintolaopisto) koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17887: tusta majoitus-, ravitsemus- ja matkailun johto-, taen,
17888: suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimustehtäviin.
17889: Oppilaitosten antama koulutus ei kuitenkaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17890: ole tieteellisesti niin painottunut kuin korkeakou- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
17891: lujen antama opetus. Ei ole oikein se, että puh- kaa aloittaakseen suunnittelun korkeakou-
17892: taasti työnantajien omistamiin opistoihin viedään lutasoisen koulutuksen aloittamiseksi Jy-
17893: korkeakouluopetusta, vaan opetus tulisi järjestää väskylän hotelli- ja ravintolakoulussa.
17894: valtion omistamassa oppilaitoksessa.
17895:
17896: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
17897:
17898: Juhani Surakka Sakari Knuuttila
17899: Pekka Leppänen Inger Hirvelä
17900: Mauri Pekkarinen
17901: 1985 vp. 1981
17902:
17903: Raha-asia-aloite n:o 1825
17904:
17905:
17906:
17907:
17908: Surakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Talvi
17909: -tapahtuman tukemiseen
17910:
17911:
17912: Eduskunnalle
17913:
17914: Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvi valtionavustus oli merkittynä valtion tulo- ja me-
17915: järjestetään ensi vuonna 18. kerran 25.1. ja noarvioon siten, että tapahtuman taideohjelmis-
17916: 9.2.1986 välisenä aikana. Jyväskylän Talvesta on ton tukemiseen oli osoitettuna momenteilta
17917: kuluneiden vuosien aikana kehittynyt kiistatta 29.90.52 ja 29.90.53 yhteensä 400000 mk.
17918: eräs maamme merkittävimmistä kulttuuritapah- Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle
17919: tumista. Kansallisen kulttuurimme monipuolinen 1986 on Jyväskylän Talven valtionavustukseksi tai-
17920: tarkastelu, virikkeiden luominen työväestön deohjelmiston tukemiseen kirjattu 325 000 mk,
17921: omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle sekä kansain- mikä on siis 75 000 mk pienempi kuin vuonna
17922: välisyys ovat olleet voimakkaasti esillä tapahtu- 1985. Tapahtuman talousarvio on rakennettu si-
17923: man ohjelmistossa. ten, että inflaatiokorotus valtion avustuksen osalta
17924: 18. Jyväskylän Talvessa on monipuolinen ja on otettu huomioon ja sen mukaisesti myös ta-
17925: korkeatasoinen asia- ja taideohjelmisto. Talven pahtuman suunnittelu on edennyt.
17926: kongresseissa keskustellaan mm. eteläisen Afri- Edellä mainitut seikat huomioon ottaen reaali-
17927: kan ongelmista, suomalaisen yhteiskunnan hen- arvon säilyttäminen nykyisellä tasolla edellyttää
17928: kisestä ilmastosta hyvin- ja pahoinvointi-ilmiöi- 125 000 mk:n lisäystä avustukseen.
17929: neen Jne. Mainittuihin perusteluihin viitaten ehdotam-
17930: Taideohjelmisto on moni-ilmeinen konserttei- me,
17931: neen, teatteri- ja tanssiohjelmistoineen, kirjalli-
17932: suustapahtumineen, kuvataide- ja valokuvanäyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17933: telyineen sekä lapsille, nuorille ja vanhuksille 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
17934: kohdistettuine ohjelmineen. Talvessa on vuosit- 29.90.52 125 000 markan lisämäärä-
17935: tain vieraillut n. 30 000 kävijää. rahan Jyväskylän Talvi -nimisen työväen
17936: Kuluvan vuoden 1985 OsaltaJyväskylän Talven kulttuuritapahtuman avustamiseen.
17937:
17938: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1985
17939:
17940: Juhani Surakka Liisa Jaakonsaari Antti Kalliomäki
17941: Martti Lähdesmäki Reijo Lindroos Mikko Rönnholm
17942: Juhani Vähäkangas Seppo Tikka
17943: 1982 1985 vp.
17944:
17945: Raha-asia-aloite n:o 1826
17946:
17947:
17948:
17949:
17950: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta toiminta-avustukseen Lii-
17951: kunnan ja kansanterveyden edistämissäätiölle
17952:
17953:
17954: Eduskunnalle
17955:
17956: Eduskunnan tekemä paatos valtakunnan kor- Pitkäiänteistä tutkimustyötä varten tulisi Lii-
17957: keimman liikuntatieteellisen opetuksen ja tutki- kunnan ja kansanterveyden edistämissäätiölle va-
17958: muksen sijoittamisesta Jyväskylään sekä valtioneu- rata valtion budjettiin oma momentti. Vuodeksi
17959: voston päätös, että Jyväskylän yliopiston kirjasto 1986 tulisi momentille varata 800 000 markan
17960: toimii kasvatustieteiden, psykologian ja liikunta- määräraha, jolla voitaisiin palkata työsopimussuh-
17961: tieteiden valtakunnallisena keskuskirjastona, ovat teeseen yksi vanhempi tutkija (A 25), joka samalla
17962: luoneet vankan perustan maamme liikuntatieteel- toimisi tutkimustyön tieteellisenä johtajana, kaksi
17963: lisen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiselle. nuorempaa tutkijaa (A 22), yksi atk-suunnittelija
17964: Jyväskylässä sijaitseva, toiminta-alueeltaan val- (A 19) ja yksi toimistosihteeri (A 8). Edellä maini-
17965: takunnallinen Liikunnan ja kansanterveyden edis- tun henkilöstön palkkakustannukset oheiskului-
17966: tämissäätiö on vuodesta 1969 tehnyt liikuntaa neen ovat 580 000 mk. Lisäksi tarvittaisiin tutki-
17967: sekä liikunnan ja terveyden keskinäisiä suhtei- muksen käyttömenoihin (mm. vuokraan) sekä
17968: ta koskevaa monipuolista tutkimusta. Säätiön vuotuisiin laitehankintoihin ja laitteistojen huol-
17969: piirissä on opetusministeriön aloitteesta toiminut toon perusrahoitusta 220 000 mk/v.
17970: valtakunnallinen liikunta-alan tietopalvelu. Sää- Liikunnan ja kansanterveyden tutkimuslaitok-
17971: tiö toimii kiinteässä yhteistyössä Jyväskylän yli- sen kehittämistarpeesta hyväksyi eduskunta val-
17972: opiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa tion vuoden 1980 III lisäbudjettia käsitellessään
17973: tarjoten tutkimusedellytyksiä sekä alalle valmistu- seuraavan lausuman: "Eduskunta edellyttää, että
17974: ville nuorille että varttuneille tutkijoille. Säätiön hallitus ehdottaessaan voimavaroja suunnattavaksi
17975: tutkimusyhteydet kotimaassa sekä kansainväliset liikunnan ja kansanterveyden tutkimustoimintaan
17976: yhteydet osoittavat sen saaneen vakiintuneen ja kiinnittää huomiota alan tutkimuslaitosten kehit-
17977: tunnustetun aseman kansainvälisessä tutkijayhtei- tämistarpeeseen ja toiminnan koordinoimiseen.''
17978: sössä. Säätiön liikuntaa sekä liikunnan ja ter- Tässä tehtävä esitys on juuri lausunnossa tarkoi-
17979: veyden välisiä suhteita selvittävä kansainvälisesti tetun tutkimuslaitoksen kehittämistä.
17980: korkeatasoinen tutkimustoiminta tukeutuu val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17981: takunnallisesti hyväksyttyihin tutkimuspoliitti- taen,
17982: siin ohjelmiin. Tutkimustyön rahoitus tapahtuu
17983: kuitenkin valtion liikuntatieteellisen neuvoston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17984: esityksestä opetusministeriön veikkausvoittova- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17985: roista myöntämin vuotuisin avustuksin. Tällainen 29. 91.5 0 800 000 markan määrärahan
17986: vuosittainen rahoitus haittaa tieteelliselle tutki- toiminta-avustukseksi Liikunnan ja kan-
17987: mukselle luonteenomaista ja välttämätöntä pitkä- santerveyden edistämissäätiölle liikunta-
17988: jänteisyyttä. tieteellistä tutkimusta varten.
17989:
17990: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17991:
17992: Juhani Surakka Tuula Paavilainen Matti Lahtinen
17993: Pekka Leppänen Pirkko Ikonen Helena Pesola
17994: Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen Inger Hirvelä
17995: 1985 vp. 1983
17996:
17997: Raha-asia-aloite n:o 1827
17998:
17999:
18000:
18001:
18002: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta viran perustamiseksi Keski-
18003: Suomen vesipiiriin jätteiden käsittelyn tehostamiseksi
18004:
18005:
18006: Eduskunnalle
18007:
18008: Puunjalostusteollisuuden jäteaineet muodostu- rantumaton tila sekä ne syytetoimet, joiden koh-
18009: vat suureksi ongelmaksi Keski-Suomen vesistöille. teeksi eräät vesipiirin virkamiehet ovat joutu-
18010: Näin siksi, että läänissä on useita voimakkaita neet.
18011: puunjalostusteollisuuden keskuksia: Jämsä, Jäm- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18012: sänkoski, Äänekoski, Jyväskylä ja aikaisemmin taen,
18013: Lievestuore.
18014: Keski-Suomen vesipiirissä ei kuitenkaan ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18015: yhtään henkilöä, joka omaisi puunjalostusteol- 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
18016: lisuuden jätteiden käsittelyssä tarvittavan asian- määrärahan puunjalostusteollisuuden jät-
18017: tuntemuksen. Tämän vuoksi vesipiiri ei ole kyen- teiden käsittelyä varten perustettavaa vir-
18018: nyt selviytymään sille kuuluvista tehtävistä. Tä- kaa varten Keski-Suomen vesipiiriin.
18019: tä osoittaa mm. Lievestuoreen lipeälammen pa-
18020:
18021: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18022:
18023: Juhani Surakka Sakari Knuuttila
18024: Pekka Leppänen Inger Hirvelä
18025: Mauri Pekkarinen
18026: 1984 1985 vp.
18027:
18028: Raha-asia-aloite n:o 1828
18029:
18030:
18031:
18032:
18033: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelutyön aloittami-
18034: seksi Lievestuoreen ns. lipeälammen eliminoimiseksi
18035:
18036:
18037: Eduskunnalle
18038:
18039: Vuosina 1935-1967 johti Haarlan Selluloosa ovat vähentäneet Toivakan remn kuormitusta,
18040: Oy selluloosatehtaan keittolipeää tehtaan läheisel- mutta itse lipeälammen kohtalo on ratkaisematta.
18041: le padotulle suoalueelle, ns. lipeälampeen. Johta- Keski-Suomen Selluloosa Oy:n lopetettua toimin-
18042: misen tarkoituksena oli Lievestuoreenjärven kuor- tansa ei haihdutus ja pohto enää ole mahdollista,
18043: mituksen pienentäminen, osittain syystä että teh- vaan ongelman ratkaisua joudutaan etsimään
18044: taan käyttövesi otettiin samasta järvestä. uudelta pohjalta.
18045: Haarlan Selluloosatehtaan lopetettua toimin- Lipeälammen pysyvä hävittäminen olisi vesien-
18046: tansa jäi lipeälampi isännättä. Tehtaan toimintaa suojelun kannalta välttämätöntä. Vesitoimiston
18047: jatkanut Keski-Suomen Selluloosa Oy ei katsonut resurssit eivät kuitenkaan ole riittävät tällaisen
18048: itseään vastuulliseksi aiemman omistajan toimen- suunnitelman laatimiseen kohtuullisessa ajassa.
18049: piteistä. Nyttemmin on Keski-Suomen Selluloo- Toisaalta tehtaan nyt lopetettua toimintansa olisi
18050: sakin lopettanut toimintansa. lipeälammenkin suhteen löydettävä pysyvä ratkai-
18051: Lipeälampi aiheuttaa nykyisellään melkoista su. Tehokkaimmin tämä kävisi päinsä antamalla
18052: haittaa Toivakan reitin latvavesille. Vesitoimisto kyseinen suunnittelutyö alan konsulttitoimiston
18053: on ryhtynyt toimiin haittojen vähentämiseksi ja tehtäväksi.
18054: estämiseksi. Suunnittelutyö tulisi tehdä konsultin toimesta
18055: Vuonna 1979 vesitoimisto laati suunnitelman vesipiirin ja vesihallituksen valvonnassa. Suunnit-
18056: lipeälammen väkevän pohjakerroksen pumppaa- telukustannuksiksi on alustavasti arvioitu 150 000
18057: miseksi Keski-Suomen Selluloosa Oy:n tehtaiden mk.
18058: haihdutus- ja polttolaitokselle. Tarkoitukseen jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18059: varatut varat kuitenkin vesitoimistolta suurim- taen,
18060: maksi osaksi peruutettiin eikä suunnitelmaa voitu
18061: toteuttaa. Käytettävissä olevien määrärahojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18062: puitteissa on vuosina 1983-1985 palautettu Toi- 1986 tulo- ja menoarvioon 1150 000 mar-
18063: vakan reitin suuntaan suotautuvaa lipeää pump- kan määrärahan suunnittelu- ja kunnos-
18064: paamaila takaisin lampeen. Väkevää pohjakerros- tustyön aloittamiseksi Lievestuoreen lipeä-
18065: ta on pyritty vähentämään käyttämällä sitä TVL:n lammen eliminoimiseksi.
18066: toimesta pölynsidontaan. Nämä toimenpiteet
18067:
18068: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18069:
18070: Juhani Surakka Sakari Knuuttila
18071: Pekka Leppänen Inger Hirvelä
18072: Mauri Pekkarinen
18073: 1985 vp. 1985
18074:
18075: Raha-asia-aloite n:o 1829
18076:
18077:
18078:
18079:
18080: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun-Multian-Pyl-
18081: könmäen-Karstulan-Kivijärven-Kinnulan-valtatien n:o 4
18082: välisen tien suunnitteluun ja maastotöihin
18083:
18084: Eduskunnalle
18085:
18086: Liikenneyhteydet Suomenselällä ovat erittäin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18087: puutteelliset. Alueelta puuttuvat etelä-pohjois- taen,
18088: suuntaiset pääväylät, ja Suomenselän eteläosan
18089: itä-länsisuuntaiset tiet ovat heikkoja. Varsinkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18090: Suomenselän Keski-Suomen läänin kuntien osalta 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18091: kunnollisen yhteysverkon puuttuminen on vai- 31.24. 77 500 000 markan siirtomäärä-
18092: keuttanut merkittävästi kuntien kehittymistä. rahan käytettäväksi Keuruun-Multian-
18093: Päätieverkon keskeinen kehittämiskohde alueella Pylkönmäen - Karstulan - Kivzjärven -
18094: on etelä-pohjoissuuntaisen ns. Suomenselkätien Kinnulan-valtatien n:o 4 välisen vähin-
18095: aikaansaaminen. Tämä tieyhteys palvelisi välillä tään kantatietasoisen tieyhteyden tieverk-
18096: Keuruu-Multia-Pylkönmäki-Katstula-Kivi- kosuunnittelun jatkamista ja tarvittavia
18097: järvi-Kinnula-valtatie n:o 4 kulkien laajaa maastotöitä varten.
18098: kuntajoukkoa monipuolisesti kuntien kehittymis-
18099: edellytyksiä parantaen.
18100:
18101: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
18102:
18103: Juhani Surakka Tuula Paavilainen Matti Lahtinen
18104: Pekka Leppänen Helena Pesola Sakari Knuuttila
18105: Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen
18106:
18107:
18108:
18109:
18110: 249 428500120lf
18111: 1986 1985 vp.
18112:
18113: Raha-asia-aloite n:o 1830
18114:
18115:
18116:
18117:
18118: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysyhtiön perustami-
18119: seksi Keski-Suomeen
18120:
18121:
18122: Eduskunnalle
18123:
18124: Aluepoliittisten ongelmien kasautumisessa työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena. Pe-
18125: Keski-Suomen läänissä on havaittavissa ongelmia, rusteluissa on viitattu siihen, että kehitysyhtiöt
18126: jotka vaativat luonteeltaan erityyppisiä ratkaisuja. suuntaavat tavallisesti toimintansa aloittaviin,
18127: Erityisesti maakunnan pohjoisissa maaseutukun- uutta teknologiaa soveltaviin tai muutoin hy-
18128: nissa työttömyys aiheutuu paljolti työvoiman va- vät kasvu- ja kehittymisedellytykset omaaviin
18129: pautumisesta maa- ja metsätalouden palvelukses- PKT-yrityksiin. Kaikilla em. ryhmiin kuuluvilla
18130: ta. Syntynyttä ongelmaa on menestyksellisesti yrityksillä on myönteinen vaikutus teollisuuden
18131: hoidettu perinteisen kehitysaluepolitiikan keinoin rakenteeseen, kilpailukykyyn sekä työllisyyteen.
18132: rahoittamana kauppa- ja teollisuusministeriön ja Myös kansainvälisissä lähteissä todetaan kehitys-
18133: Kehitysaluerahasto Oy:n toimesta yritystoimin- yhtiöiden nopeuttavan taloudellista toimeliai-
18134: nan edellyttämiä investointeja. Toisaalta läänissä suutta.
18135: on vankkoja teollisuustaajamia (Äänekoski-Suo- Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarvioon otet-
18136: lahti, Jyväskylä-Säynätsalo-Vaajakoski, Jämsä tiin määräraha kehitysyhtiöiden perustamiseksi
18137: -Jämsänkoski). Teollisuuden rakennemuutosten rakenne- ja työllisyysongelmista kärsiviin Kymen
18138: aiheuttama rationointi on johtanut huomattavan lääniin ja Pirkanmaalle. Oikeuttaessaan alkuvuo-
18139: nopeaan työpaikkojen vähenemiseen. Viime vuo- desta 1984 kauppa- ja teollisuusministeriön mer-
18140: sina ongelmia on esiintynyt Jyväskylässä (Valmet, . kitsemään mainittuja kehitysyhtiöiden osakkeita,
18141: Schauman, EKA ja SOK), Säynätsalossa (Enso- asetti valtioneuvosto merkinnälle tietyt ehdot sekä
18142: Gutzeit) ja Vaajakoskella (SOK). Korvaavia työ- hyväksyi kauppa- ja teollisuusministeriön kannan-
18143: paikkoja ei ole pystytty riittävästi luomaan. Tällä oton kehitysyhtiötoiminnan edistämisperiaatteis-
18144: hetkellä ajankohtai~!en Keski-Suomen ja erityises- ta. Kannanoton mukaan oli kauppa- ja teollisuus-
18145: ti Lievestuoreen ja Aänekosken työllisyyskysymys- ministeriön määrä harkita tarve perustaa vielä yksi
18146: ten hoidossa perinteiset aluepoliittiset keinot ovat valtion osarahoittama kehitysyhtiö vuoden 1986
18147: liian hitaita. jälkeen. Perustelut harkinnalle tuli saada selvityk-
18148: Kehitysyhtiötoimintaa on käsitelty lukuisissa sestä ja arvioinnista aikaisemmin perustettujen ke-
18149: kauppa- ja teollisuusministeriön asettamien toi- hitysyhtiöiden toiminnasta. Tietojen tuli olla käy-
18150: mikuntien, neuvottelukuntien ja työryhmien tettävissä vuonna 1986.
18151: mietinnöissä: Valmetin kriisin jälkeen jo v. 1981 Jyväskylä-
18152: työryhmä asetti tavoitteeksi kehitysyhtiön perusta-
18153: PKT-toimikunta, Komiteanmietintö 1978: 42
18154: PKT-yritysten kurssiriski-ja riskipääomatoimi- misen Jyväskylän seudulle yhteistyössä Jyväskylän
18155: kaupungin kanssa. Kun otetaan huomioon tä-
18156: kunta, Komiteanmietintö 1980: 36
18157: mänhetkinen vaikea työllisyystilanne, joka aiheu-
18158: Selvitys kehitysyhtiöstä teollisuuspolitiikan vä-
18159: tuu mm. Lievestuoreen sellutehtaan pysäyttämi-
18160: lineenä, Gustav Rosenlew, Muistio 1982
18161: sestä ja uuden rationoidun sellutehtaan käynnistä-
18162: PKT-neuvottelukunnan raportti, Komitean-
18163: misestä Äänekoskella, tulisi kauppa- ja teollisuus-
18164: mietintö 1983: 10
18165: ministeriön periaatekannanotossa tarkoitetun ke-
18166: Kehitysyhtiötoiminnan edistäminen kauppa-
18167: hitysyhtiön perustamista aikaistaa niin, että se
18168: ja teollisuusministeriön näkökulmasta, Kalle
18169: voisi aloittaa toimintansa alkuvuodesta 1986. Yh-
18170: J. Korhonen, Muistio 1983. tiö tulisi perustaa nimenomaan Keski-Suomeen
18171: Edellä mainituissa selvityksissä on kehitysyh- siellä vallitsevien olosuhteiden vuoksi.
18172: tiötoiminnan edistämistä pidetty teollisuus- ja Jotta yhtiö voisi aloittaa toimintansa vuoden
18173: 1985 vp. - RA n:o 1830 1987
18174:
18175: 1986 alussa, pitäisi alkurahoitus saada vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18176: 1986 tulo- ja menoarvioon. 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
18177: Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- markkaa kehitysyhtiön perustamiseksi
18178: taen, Keski-Suomeen.
18179:
18180: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18181:
18182: Juhani Surakka Sakari Knuuttila
18183: Pekka Leppänen Inger Hirvelä
18184: 1988 1985 vp.
18185:
18186: Raha-asia-aloite n:o 1831
18187:
18188:
18189:
18190:
18191: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen apuun
18192: Etelä-Libanonissa
18193:
18194:
18195: Eduskunnalle
18196:
18197: YK:n suomalaisen valvontajoukon humanitaa- Suomalaisen valvontajoukon kunnostama Tai-
18198: risenä apuna on Suomen pataljoonan alueelle ben klinikka toimii tällä hetkellä tilapäisissä tilois-
18199: Etelä-Libanoniin Srifan kylään rakennettu ja Tai- sa. Tämän vuoksi olisi myös toivottavaa, että Tai-
18200: ben kylään kunnostettu klinikat paikallisen väes- ben kylään voitaisiin rakentaa uusi, toimitiloil-
18201: tön sairaanhoitoa varten. Srifan klinikka toimii taan tarkoituksenmukainen klinikka.
18202: kokonaan paikallisen terveydenhoitohenkilöstön Humanitaarinen työ edistää merkittävästi varsi-
18203: varassa. Sen sijaan Taiben kylässä käy Suomen pa- naisen rauhanturvaamistehtävän suorittamista,
18204: taljoonan lääkäri kerran viikossa pitämässä vas- koska sen avulla saadaan kosketus ja hyvät suhteet
18205: taanottoa. Vastaanotolla käy keskimäärin 30 poti- paikallisiin asukkaisiin samalla kun lievitetään
18206: lasta viikossa. Myös pataljoonan sairaalassa on vas- heidän hätäänsä.
18207: taanotto paikalliselle väestölle maanantaista per- Kustannusarvio:
18208: jantaihin iltapäivisin. Tällä vastaanotolla käy Taiben klinikan rakennus .... . 240 000 mk
18209: 10-20 potilasta päivittäin. Lisäksi libanonilaisia klinikan yhteyteen kaivo ..... . 90 000 "
18210: hoidetaan erään suomalaisen aseman ensiapupai- lääkkeet ja lääkintämateriaali .. 40 000 "
18211: kalla.
18212: Ongelmaksi muutoin menestyksellisessä työssä 370 000 mk
18213: on muodostunut lääkkeiden ja lääkintämateriaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18214: lin puute, koska UNIFIL:in kenttäsairaala toimit- taen,
18215: taa lääkkeitä Suomen pataljoonalle ainoastaan pa-
18216: taljoonan henkilöstöä varten, joten pataljoona ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18217: saa esimerkiksi lasten lääkkeitä. Koska paikallinen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
18218: apteekkilaitos on hajanainen ja varustukseltaan 24.30.69 370 000 markkaa humanitaari-
18219: vaihteleva ja maassa ei ole sairausvakuutusjärjes- seen apuun läå"kkeiden, lääkintämateriaa-
18220: telmää, libanonilaisille tuottaa ongelmia itse lin ja muiden välttämättömien tarvikkei-
18221: hankkia lääkkeensä. Tämän vuoksi olisikin erit- den toimittamiseksija Taiben klinikan ra-
18222: täin toivottavaa, että Suomesta voitaisiin lähettää kentamiseksi Etelä-Libanomin Suomen
18223: lääkkeitä ja lääkintämateriaalia Suomen pataljoo- pataljoonan välityksellä.
18224: nan käyttöön paikallisen väestön lääkinnällisiä
18225: tarpeita varten.
18226:
18227: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18228:
18229:
18230: Lea Sutinen Aimo Ajo Mikko Jokela
18231: Heikki Järvenpää Pirjo Rusanen Lauri Impiö
18232: Kalevi Mattila Anna-Liisa Piipari
18233: 1985 vp. 1989
18234:
18235: Raha-asia-aloite n:o 1832
18236:
18237:
18238:
18239:
18240: Sutinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Pako-
18241: laisapu ry:n toiminnan avustamiseen
18242:
18243:
18244: Eduskunnalle
18245:
18246: Kuluvan vuoden joulukuussa 20 vuotta täyttävä panja ''Auta pakolaisnuorta ammattiin''. Samoin
18247: Suomen Pakolaisapu ry. on avustanut pakolaisia v. 1986 on suunnitteilla yhteispohjoismainen
18248: eri puolilla maailmaa noin 1 milj. markalla vuo- kampanja. Vuonna 1986 pyritään palkkaamaan
18249: dessa. Tämän ovat mahdollistaneet keräystoimin- kolme päätoimista työntekijää. Kun järjestö ei ole
18250: nasta saadut lahjoitukset, jotka on käytetty lyhen- halunnut käyttää keräyksestä saatuja varoja toi-
18251: tämättöminä suoraan pakolaisprojekteihin. mintakuluihin, on katsottu olevan välttämätöntä
18252: Toiminta edellyttää kuitenkin onnistuakseen saada lisärahaa toiminnan tehostamiseksi.
18253: palkattua henkilökuntaa. Vähäisen työvoiman Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18254: vuoksi järjestö ei ole kyennyt harjoittamaan riittä- taen,
18255: västi sääntöjensä mukaista valistustoimintaa. Ylei-
18256: nen kehitysyhteistyötiedotus ei ole riittävästi tuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18257: nut esiin pakolaisuuden syitä, seuraamuksia ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18258: mahdollisuuksia vähentää pakolaisuutta tämän 24.99.50 lisäyksenä 100 000 markkaa
18259: päivän maailmassa. Tehokas tiedotustoiminta li- käytettäväksi Suomen Pakolaisapu ry:n
18260: säisi edellytyksiä pakolaisten avustamiseen. toiminnan avustamiseen.
18261: Lokakuun 1985 alusta alkaen käynnistyy kam-
18262:
18263: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
18264:
18265: Lea Sutinen Paavo Vesterineo Kerttu Törnqvist
18266: Reino Karpola Reino Jyrkilä Pentti Poutanen
18267: 1990 1985 vp.
18268:
18269: Raha-asia-aloite n:o 1833
18270:
18271:
18272:
18273:
18274: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Juuan virastotalon
18275: laajennuksen rakentamiseen
18276:
18277:
18278: Eduskunnalle
18279:
18280: Juukaan valmistui 1970-luvun alkupuolella val- jen rakennushankkeiden valmistumisen jälkeen,
18281: tion virastotalo, joka alun alkaen osoittautui tiloil- joten virastotalon laajennus edistäisi myös alan
18282: taan liian pieneksi. Mm. Juuan työvoimatoimisto työllisyyttä.
18283: joutui muuttamaan virastotalosta Osuuspankilta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18284: vuokraamiinsa tiloihin. Niitä vuokraaja tarvitsi v. taen,
18285: 1984 omaan käyttöönsä, jolloin työvoimatoimisto
18286: joutui taas muuttamaan uusiin vuokratiloihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18287: Valtion laitoksista myös rekisteritoimisto sijaitsee 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18288: vuokratiloissa. 28.64. 76 500 000 markkaa valtion ]uuan
18289: Rakennusalan työllisyystilanne onJuuassa heik- virastotalon laajennuksen suunnitteluun ja
18290: kenemässä viime aikoina meneillään olleiden iso- rakennustöiden aloittamiseen.
18291:
18292: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18293:
18294: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist Reino Karpola
18295: Reino Jyrkilä
18296: 1985 vp. 1991
18297: Raha-asia-aloite n:o 1834
18298:
18299:
18300:
18301:
18302: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan sairaan-
18303: hoito-oppilaitoksen toimitilojen rakentamiseen
18304:
18305:
18306: Eduskunnalle
18307:
18308: Pohjois-Karjalaan vuonna 1954 perustetun taan uusi rakennus. Vain näin kaikki keskeiset toi-
18309: sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiset tilat on mitoi- minnot saadaan keskitetysti yhden yksikön piiriin.
18310: tettu 192 oppilaalle. Koulun nykyinen oppilas- Lisärakennushankkeen perustamissuunnitelma on
18311: määrä on 455 oppilasta, mikä keskiasteen koulun- valmistunut Pohjois-Karjalan lääninhallituksen
18312: uudistukseen liittyen tulee kasvamaan noin 700 kouluosastolta.
18313: oppilaaseen. Ammattikasvatushallituksen tekemää KTS-2
18314: Oppilaitos tarvitsee jo nyt huomattavan paljon rakennusohjelmaa on tarve tarkistaa, koska
18315: vuokratiloja, joiden tarve tulee lisääntymään, kun Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitos tarvitsee
18316: keskiasteen koulunuudistuksen kokeilutoiminnas- lisärakennuksen kiireellisesti. Maakunnan vaikean
18317: ta annetun asetuksen (199/81) mukainen perus- työllisyystilanteen huomioon ottaen voitaisiin tä-
18318: linjakokeilu alkoi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- hän rakennuskohteeseen käyttää myös työllisyys-
18319: oppilaitoksessa elokuussa 1984. Vuokratilat sijait- varoja.
18320: sevat varsin etäällä toisistaan, mistä aiheutuu huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18321: mattavaa haittaa opetuksen luonteesta johtuen. taen,
18322: Lisäksi on todettava, että vuokratilat ovat alunpe-
18323: rin varastaksi rakennetussa kiinteistössä ja ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18324: osoittautuneet pitempiaikaisessa käytössä huo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18325: noiksi opetustiloiksi. 25.60.74 1000000 markkaa Pohjois-
18326: Tilakysymyksen ratkaisussa on lähdetty siitä, et- Karjalan sairaanhoito-opptlaitoksen suun-
18327: tä nykyisen koulurakennuksen yhteyteen rakenne- nitteluun ja rakentamisen aloittamiseen.
18328:
18329: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18330:
18331: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist Reino Karpola
18332: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Eeva Turunen
18333: 1992 1985 vp.
18334:
18335: Raha-asia-aloite n:o 1835
18336:
18337:
18338:
18339:
18340: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan paikallis-
18341: teiksi muutettavien yksityisteiden petosparantamiseen
18342:
18343:
18344: Eduskunnalle
18345:
18346: Maassamme harjoitettavan tie- ja liikennepoli- la n. 10 kappaletta, joiden kuntoonpano maksaisi
18347: tiikan päämääränä tulee olla liikenneolojen tasa- valtiolle lähes 4 milj. mk. Kun vuosittainen rahoi-
18348: puolistaminen. Yleisten teiden varrella asuvilla on tus on liikkunut vain 0,6-0, 7 milj. mk:n tienoil-
18349: ilmainen, periaatteessa hyvä tieyhteys, jota yksi- la, tulisi nykyisten kohteiden muuttaminen pai-
18350: tyisteiden tai joskus lähes tiettömien taipaleiden kallisteiksi viemään 6-7 vuotta.
18351: takana asuvilla ei ole. Työllisyystilanteen ollessa Pohjois-Karjalassa
18352: Tieolojen parantamisessa on yksityistieverkos- heikko on yksityisteiden rakentamisella myös työl-
18353: ton kehittäminen keskeisellä sijalla varsinkin har- listävä vaikutus, sillä yksityistiet sopivat hyvin tal-
18354: vaan asutussa ja pitkämatkaisessa Pohjois- virakennuskohteiksi.
18355: Karjalassa, missä sekä kunnat että teiden tarvitsi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18356: jat ov~t maan keskiarvoa huomattavasti vähävarai- taen,
18357: sempla.
18358: On myös jouduttu toteamaan, että yleisten tei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18359: den verkoston muuttaminen yksityisistä teistä 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18360: yleisiksi tapahtuu niin hitaasti, ettei tiepulmia tä- markkaa paikallisteiksi muutettavien yksi-
18361: tä kautta pystytä poistamaan. tyisteiden kuntoonpanon rahoitukseen
18362: Liikenneministeriön hyväksymiä paikallistie- Pohjois-Karjalassa.
18363: aloitteita on TVL:n Pohjois-Karjalan piirin alueel-
18364:
18365: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18366:
18367: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist Reino Karpola
18368: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Eeva Turunen
18369: 1985 vp. 1993
18370: Raha-asia-aloite n:o 1836
18371:
18372:
18373:
18374:
18375: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Sydän-
18376: piiri ry:n toiminnan tukemiseen
18377:
18378:
18379: Eduskunnalle
18380:
18381: Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry:n (perustettu v. mentä vuotta sitten. Myönteisestä kehityksestä
18382: 1966 Pohjois-Karjalan Sydäntautiyhdistys -nimi- huolimatta tarvitaan edelleen työtä sydän- ja veri-
18383: senä) tavoitteena on vähentää sydän- ja verisuoni- suonitautien vähentämiseksi, sillä sepelvaltimo-
18384: tauteja ennalta ehkäisemällä ja vähentämällä näi- sairastuvuus ja -kuolleisuus on kansainvälisesti
18385: den tautien aiheuttamia tuhoja. Pohjois-Karjalan vertaillen erittäin korkealla tasolla Pohjois-Karja-
18386: Sydänpiirin tärkeimpiä toimintamuotoja ovat lassa.
18387: terveyskasvatus-, kuntoutus-, koulutus- ja tiedo- Pohjois-Karjalan Sydänpiiri pyrkii omalta osal-
18388: tustoiminta sekä virkistys- ja kuntolomatoiminta. taan vaikuttamaan sydän- ja verisuonitauteja vä-
18389: Sydän- ja verisuonitauteja on pyritty yli kym- hentävästi Pohjois-Karjalassa. Yksi toimintaa jar-
18390: menen vuoden ajan torjumaan tehostetusti ruttava ja pitkäjänteistä suunnittelua sekä toimin-
18391: Pohjois-Karjalassa vähentämällä näiden tautien nan kehittämistä vaikeuttava tekijä on Sydänpii-
18392: riskitekijöitä ja tehostamalla sairastuneiden henki- rin taloudellinen epävakaisuus kiinteiden tuloläh-
18393: löiden hoitoa ja kuntoutusta. Sydäntautien tor- teiden vähäisyydestä johtuen.
18394: juntatyö on ollut tuloksellista, sillä sydäntauti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18395: kuolleisuus on vähentynyt Pohjois-Karjalassa sel- taen,
18396: västi enemmän kuin koko maassa keskimäärin.
18397: Vuosina 1970-82 miesten sydäntautikuolleisuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18398: laski Pohjois-Karjalassa 29 % ja naisten 20 %. Ta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18399: pahtuneesta suotuisasta kehityksestä johtuen ta- 33.33.51 150 000 markkaa Pohjois-Kar-
18400: pahtuu työikäisen väestön parissa maakunnassam- jalan Sydänpziri ry:n toiminnan tukemi-
18401: me tällä hetkellä vuosittain noin 100 sydäntauti- seen.
18402: kuolemaa vähemmän kuin hieman toistakym-
18403:
18404: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18405:
18406: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist
18407: Reino Karpola Reino Jyrkilä
18408: Hannu Kemppainen
18409:
18410:
18411:
18412:
18413: 250 428500120H
18414: 1994 1985 vp.
18415:
18416: Raha-asia-aloite n:o 1837
18417:
18418:
18419:
18420:
18421: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjala-projektin
18422: tutkimussäätiön toiminnan tukemiseen
18423:
18424:
18425: Eduskunnalle
18426:
18427: Vuonna 1972 käynnistettiin eri suomalaisten tenkin ensisijaisesti vain tutkimus- ja kehittämis-
18428: tahojen ja Maailman terveysjärjestön yhteistyönä toiminnan peruskulut. Moniin tärkeisiin yksittäis-
18429: ns. Pohjois-Karjala-projekti. Tavoitteena oli sel- tutkimuksiin tarvitaan lisävaroja. Samoin moniin
18430: vittää mahdollisuudet ja keinot tämän nykyajan terveyskasvatuskampanjoihin liittyy kuluja, joita
18431: suurimman tautiepidemian torjumiseksi. Projek- on vaikea saada rahoitettua valtion normaaleista
18432: tin tutkimuksissa on voitu vahvistaa eräiden elin- varoista. Edelleen projektin tutkimustyössä on
18433: tapoihimme liittyvien riskitekijöiden keskeinen paljon nuorempia tutkijoita, jotka tarvitsevat
18434: merkitys. 10 vuoden kokeiluohjelman aikana on mm. opinnäytetöihin erillisiä tutkimusapurahoja
18435: näiden riskitekijöiden tasoa koko Pohjois-Karjalan tai matka-apurahoja tieteellisiin kokouksiin osal-
18436: väestössä voitu selvästi laskea. Tämän seurauksena listumiseksi. Tästä syystä Pohjois-Karjala-projek-
18437: on sydäntautikuolleisuus Pohjois-Karjalassa tänä tin kokonaisuuden kannalta olisi erittäin tärkeää,
18438: päivänä noin 30 prosenttia pienempi kuin projek- että käytettävissä olisi myös valtion rahoituksesta
18439: tin käynnistyessä. riippumatonta rahaa.
18440: Osittain Pohjois-Karjala-projektin myötävai- Projektin tutkimustyön tukemiseksi perustet-
18441: kuttamana ovat terveemmät elintavat yleistyneet tiin vuonna 1984 Pohjois-Karjala-projektin tutki-
18442: ja väestön riskitekijätaso kääntynyt laskuun myös mussäätiö. Oikeusministeriö on vahvistanut sää-
18443: muualla Suomessa. Vaikka tämä lasku ei muualla tiön säännöt. Sen toiminta on käynnistynyt tänä
18444: Suomessa ole ollut yhtä suuri kuin Pohjois-Kar- keväänä. Säätiö on käynnistänyt keräyksen, jolla
18445: jalassa, ovat koko maan sydäntautiluvut käänty- se pyrkii saamaan säätiölle sellaisen peruspää-
18446: neet laskuun. Sydäntautikuolleisuuden valtakun- oman, jonka avulla se tulisi ensisijaisesti hank-
18447: nallinen väheneminen viimeisten 10 vuoden aika- kimaan toimintaa varten välttämättä tarvitta-
18448: na on ollut noin 20 prosenttia. van oman toimistotilan Joensuusta sekä varoja
18449: Pohjois-Karjala-projektin työ sekä Pohjois-Kar- tutkimusapurahastoon. Pohjois-Karjalassa käyn-
18450: jalan kokeilualueelia että enenevässä määrin valta- nistetyn keräyksen arvioidaan tuottavan noin
18451: kunnallisesti jatkuu. Suomen sydäntautiluvut 100-150 000 mk. Toiminnan alussa säätiötä
18452: ovat edelleen kansainvälisesti katsoen huippu- luonnollisesti vaivaa rahapula.
18453: luokkaa. Katsomme, että tähänastiset hyvät tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18454: lokset antavat ennen kaikkea vakuuttavan osoi- taen,
18455: tuksen siitä, että ollaan oikealla tiellä. Tätä tietä
18456: tulee kuitenkin jatkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18457: Pohjois-Karjala-projektin tutkimus- ja kokei- 1986 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
18458: luohjelmien rahoitus tulee jatkossakin perustu- kaa Pohjois-Karjala-projektin tutkimussää-
18459: maan kansanterveyslaitoksen toimintaan ja mui- tiön toiminnan tukemiseen.
18460: hin valtion varoihin. Valtion varat kattavat kui-
18461:
18462: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18463:
18464: Lea Sutinen Lauha Männistö Hannu Kemppainen
18465: 1985 vp. 1995
18466:
18467: Raha-asia-aloite n:o 1838
18468:
18469:
18470:
18471:
18472: Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kulttuurityö
18473: ry:n toiminnan tukemiseen
18474:
18475:
18476: Eduskunnalle
18477:
18478: Kansalaisten vapaa-ajan käyttö erilaisine harras- ja, joiden jäsenistä on osa kasvanut mittaviin kan-
18479: tusmuotoineen heijastelee monin tavoin yhteis- sallisiin saavutuksiin. Tällä hetkellä toimii Kult-
18480: kunnan eri alueille ja vaikuttaa myös mm. tuurityö ry:n tukemana Kulttuuritalolla seuraavia
18481: sosiaali- ja terveydenhoidon kustannuksiin. Tä- kerhoja: Kulttuuritalon kuoro, Teatteri, Big
18482: män perusteella viime vuosina on yhä enemmän Band, Valokuvauskerho, Postimerkkikerho, Kult-
18483: ryhdytty niin valtion kuin kuntien kautta anta- tuuri-Shakki 58, Kuvataidepiiri, Lasten Kuvatai-
18484: maan tukea sellaisille yhteisöille, jotka tekevät tu- depiiri, Tanssikoulu Arcus, Tanssiryhmä Piroska
18485: loksia tuottavaa työtä kansalaisten terveitä elä- ja useat laulu- ja soitinyhtyeet ja Helsingin Yh-
18486: mäntapoja ja henkistä sekä fyysistä vireyttä edistä- teiskunnallinen Opisto. Kerhoissa on tällä hetkel-
18487: vien harrastusmahdollisuuksien luomiseksi. Koska lä yhteensä n. 900-950 vakituista harrastajaa. Li-
18488: tällaiset yhteisöt joutuvat entistä suuremmassa säksi tulevat eläkeläisten kerhot, joihin osallistuu
18489: määrässä kilpailemaan kaupallisen viihteen har- n. 800 eläkeläistä. Kulttuurityön toimesta on
18490: rastuksia passivoivien houkutusten kanssa, joutu- myös vuosien varrella järjestetty erittäin korkeata-
18491: vat ne entistä enemmän uhraamaan tähän toimin- soisia kansainvälisiä taidetapahtumia, joiden tu-
18492: taan taloudellisesti varoja voimatta kuitenkaan keminen yleensä on katsottava yhteiskunnan vel-
18493: saada niitä harrastajilta itseltään. Tästä syystä eri- vollisuudeksi. Kaiken tämän toiminnan rahoituk-
18494: laiset kulttuuri- ja vapaa-ajanharrastustoiminnat sen on järjestö joutunut hoitamaan ilman yhteis-
18495: ovat yhä enemmän täysin riippuvaisia yhteiskun- kunnan tukea osallistujien taikoohenkeen ja oma-
18496: nan taloudellisesta tuesta. Näin on asianlaita kaik- toimisuuteen vedoten sekä hallinnolliset kustan-
18497: kien suurtenkin julkista arvonantoa nauttivien lai- nukset minimoiden. Esim. Finlandia-talo saa vuo-
18498: tosten kohdalla. Siitä ovat ilmauksena ne mittavat sittain yhteiskunnalta käyttömenoihin avustusta,
18499: määrärahat, joita eri laitosteatterit, kulttuuriryh- esim. v. 1984 n. 10 milj. mk, investointikulut nii-
18500: mät, musiikkiyhteisöt ja erilaiset yhdistykset saa- den lisäksi. Kulttuurityö ry. joutuu tanssitoimin-
18501: vat toiminta-avustuksina kunnilta ja myös valtiol- nalla, joka huviveron poistamisen jälkeen on huo-
18502: ta. mattavasti vaikeutunut, hoitamaan rakentamises-
18503: Helsingissä on vuodesta 1957 lähtien toiminut ta aiheutuvat Kulttuuritalon velkakulut. Kulttuu-
18504: Kulttuurityö ry., jonka toiminnan ansiosta Hel- ritalon rakentamiseen ei yhteiskunta ole osallistu-
18505: singin Kulttuuritalolla on näinä vuosina tarjoutu- nut. Tätä taustaa vasten on ihme, että kulttuuri-
18506: nut tyyssija tuhansille ja tuhansille maaseudulta ja harrastustoiminnan mittasuhteet yhä ovat ver-
18507: pääkaupunkiin tulleille nuorille erilaisten kult- tailukelpoiset vastaavien valtion ja kuntien tukea
18508: tuuriharrastusten piirissä. Myös pääkaupungin nauttivien yhteisöjen kanssa.
18509: työläiskaupunginosien varsin pienituloiset van- Toiminnan jatkaminen ilman yhteiskunnan tu-
18510: hukset, joiden lukumäärä vuosi vuodelta suhtees- kea näyttää kuitenkin vuosi vuodelta vaikeutuvan.
18511: sa muuhun väestöön kasvaa, ovat Kulttuurityö Jotta sadat ja tuhannet eri-ikäiset Kulttuurityö
18512: ry:n toiminnan avulla löytäneet harrastuksia ja ry:n toiminnassa mielekkäitä vapaa-ajan harras-
18513: virkistävää yhdessäoloa välttyen niiltä ongelmilta, tuksia löytäneet kansalaiset eivät menettäisi näitä
18514: joita yksinäisyys ja eristäytyneisyys vanhuksille ja mahdollisuuksia, on myös Kulttuuritalolla tapah-
18515: myös yhteiskunnalle tuottaa. tuvaan toimintaan voitava osoittaa yhteisiä varoja
18516: Kulttuurityö ry:n piirissä on kaikkina näinä tunnustuksena siitä kansallisestikin tärkeästä kult-
18517: vuosina toiminut useita kulttuuriharrastuskerho- tuurityöstä, jota sen piirissä harjoitetaan. Tuen
18518: 1996 1985 vp. - RA n:o 1838
18519:
18520: osoittaminen poistaisi myös sitä eriarvoisuutta, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18521: ta kulttuurilaitosten ja yhteisöjen tuessa tähän 1986 tulo- fa menoarvioon momentzlle
18522: mennessä on esiintynyt. 29.99.50 lisäyksenäJOO 000 markkaa Kult-
18523: Ehdotammekin, tuun"työ ry:n toiminnan tukemiseen.
18524:
18525: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18526:
18527: Vappu Säilynoja Irma Rosnell Ulla-Leena Alppi
18528: Timo Laaksonen Osmo Vepsäläinen Anna-Liisa Jokinen
18529: Ensio Laine Mikko Kuoppa Juhani Vähäkangas
18530: Arvo Kemppainen
18531: 1985 vp. 1997
18532:
18533: Raha-asia-aloite n:o 1839
18534:
18535:
18536:
18537:
18538: Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta toimeentulo-
18539: tukeen tuen korottamiseksi
18540:
18541:
18542: Eduskunnalle
18543:
18544: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle toimeentuloturvan perusosalle asetettu tavoitteek-
18545: 1986 on ehdotettu momentille 33.27.30 (Val- si 60 prosenttia kansaneläkkeen pohja- ja lisäosan
18546: tionosuus kunnille toimeentuloturvan kustan- yhteismäärästä, mikä edellyttäisi 10 prosentin ko-
18547: nuksiin) 291 500 000 markkaa. Ehdotettu määrä- rotusta perusosaan. Näin korotettuna perusosan
18548: raha mahdollistaa toimeentulotuen tason sellai- määrä vastaisi sitä tasoa, jolla huoltoapu oli kor-
18549: seksi, että sen perusosa vastaa 1.7.1986 alkaen 55 keimmillaan eräissä kunnissa ennen vuotta 1984.
18550: prosenttia asianomaisen kuntaryhmän mukaisesta Tämänmääräisenä perusosa yhdessä tarvehankin-
18551: kansaneläkkeen pohjaosan ja täyden lisäosan mää- taisten menoerien kanssa olisi myös lähellä kan-
18552: rästä. saneläkkeen antamaa toimeentuloa.
18553: Vuonna 1984 toteutetun toimeentuloturvan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18554: uudistamisen tavoitteena on kansalaisten vähim-
18555: mäistoimeentulon turvaaminen kohtuulliselle ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18556: solle. Tulo- ja menoarvioesitykseen nyt ehdotettu 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18557: määräraha merkitsee 5 prosentin korotusta vuo- 33.27.30 lisäyksenä 15 000 000 mark-
18558: den 1985 toimeentulotuen perusosaan. Sosiaali- kaa toimeentulotuen perusosan korotta-
18559: ja terveysministeriön selvityksissä on kuitenkin mista varten.
18560:
18561: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18562:
18563: Vappu Säilynoja Esko Helle Irma Rosnell
18564: Ulla-Leena Alppi Timo Laaksonen Arvo Kemppainen
18565: Marja-Liisa Salminen Osmo Vepsäläinen Juhani Vähäkangas
18566: Mikko Kuoppa Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
18567: 1998 1985 vp.
18568:
18569: Raha-asia-aloite n:o 1840
18570:
18571:
18572:
18573:
18574: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten itsenäistävän
18575: tuetun asumisen järjestämiseen
18576:
18577:
18578: Eduskunnalle
18579:
18580: Kokemukset nuorten itsenäistävän tuetun asu- t01mmtaa varten, mikä tulee ottaa huomioon
18581: misen kokeilusta ovat myönteisiä ja osoittavat tä- asuntolainojen myöntämisvaltuutta kohottavana
18582: män toiminnan tarpeellisuuden, todetaan Kan- tekijänä. Tästä arvioidaan koituvan valtiolle me-
18583: sainvälisen nuorisovuoden 1985 komitean esityk- noja vuonna 1986 n. 80 miljoonaa markkaa.
18584: sessä nuorten asunto-olojen parantamiseksi vuo- Ehdotammekin,
18585: den 1986 tulo- ja menoarvioon. Keskeiset nuorten
18586: asuntotilannetta vaikeuttavat tekijäthän ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18587: vuokra-asuntokannan väheneminen, ensimmäi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18588: sen omistusasunnon hankinnan korkea kynnys ja 35.45.83 lisäyksenä 80 000 000 markkaa
18589: korkeat asumismenot suhteessa tuloihin ja elä- käytettäväksi nuorten itsenäistävän tuetun
18590: mäntilanteesta aiheutuviin muihin menoihin. asumisen toimintaa varten vuokra-asun-
18591: Komitea arvioi kiireellisesti tarvittavan 1 000 toihin.
18592: asuntoa nuorten itsenäistävän tuetun asumisen
18593:
18594: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18595:
18596: Vappu Säilynoja Mikko Kuoppa Ensio Laine
18597: Osmo Vepsäläinen Irma Rosnell Arvo Kemppainen
18598: Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Salminen Ulla-Leena Alppi
18599: Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas
18600: 1985 vp. 1999
18601: Raha-a~ia-aloite n:o 1841
18602:
18603:
18604:
18605:
18606: Särkijärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden
18607: asumistuen maksamiseksi ympärivuotisena
18608:
18609:
18610: Eduskunnalle
18611:
18612: Asuminen vie opiskelijan käyttövaroista jopa nen vie kohtuuttoman paljon rahaa. Jotta tilanne
18613: kolmanneksen. Opintotuen yhteydessä myönnet- saataisiin edes kohtuulliseksi, on opiskelijoille
18614: tävä asumislisä myönnetään pääsääntöisesti vain 9 suunnattava avustusta asumiskulujen keventämi-
18615: kuukaudelle. Kuitenkin lähes kaikissa asunnoissa seksi.
18616: on ympärivuotinen vuokranperintä riippumatta Edellä olevan perusteella ehdotamme mitä koh-
18617: siitä asuuko opiskelija opiskelija-asunnossaan teliaimmin,
18618: myös kesäkuukausina. Tämä on johtanut siihen,
18619: että joissakin tapauksissa opiskelija joutuu maksa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18620: maan vuokraa kesäajalta kahdesta asunnosta. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18621: Opiskelijan taloudellinen tilanne ei missään ta- 29.39.55 lisäyksenä 55 000 000 markan
18622: pauksessa anna myöten monen asunnon ylläpitoa. määrärahan opintotuen asumislisän mak-
18623: Jo talviaikaisista asumiskustannuksista selviämi- samt'seksi ympärivuott'sena.
18624:
18625: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18626:
18627: Jouni J. Särkijärvi Erkki Moisander
18628: 2000 1985 vp.
18629:
18630: Raha-asia-aloite n:o 1842
18631:
18632:
18633:
18634:
18635: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin rahoi-
18636: tusavustuksiin maksettavaksi taloudellisissa vaikeuksissa oleville
18637: kunnille
18638:
18639: Eduskunnalle
18640:
18641: Valtion ja kuntien keskusjärjestöjen kesken al- Monet kunnat ovat joutuneet turvautumaan ns.
18642: lekirjoitetussa järjestelyasiakirjassa on sovittu siitä, korkeakorkoiseen lainarahaan, mitä voidaan pitää
18643: että kunnille tulevien valtionavustusten ja -osuuk- epäterveenä ilmiönä. Lisäksi entistä enemmän
18644: sien loppuerien maksatusta siirretään vuonna kunnille ollaan tarjoamassa normaaliehtoisen lai-
18645: 1985 vuosille 1986 ja 1987 enintään 600 miljoo- nan sijasta korkeakorkoista lainaa.
18646: naa markkaa. Järjestelyasiakirjan mukaan kuiten- Maksuvalmiustilanne on vuoden 1984 aikana ja
18647: kin selvitetään mahdollisuudet maksaa loppuerät sen loppupuolella selvästi heikkenemässä useim-
18648: kuntakohtaisesti erityistapauksissa. missa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Syynä tähän
18649: Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliitto on mm. on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen
18650: käsitellyt asiaa alueellaan ja Maakuntaliiton mu- voimakas lisäys.
18651: kaan järjestelyasiakirjassa olevaa mahdollisuutta Tätä taustaa vasten valtionapujen loppuerien
18652: tulee käyttää kaikissa niissä kunnissa, joiden ta- maksatuksen yksipuolinen siirto ilman, että ote-
18653: loudellinen tilanne edellyttää valtionapujen saan- taan huomioon kuntien erilaiset taloudelliset
18654: tia ajallaan. mahdollisuudet, on täysin epäoikeudenmukainen
18655: Maakuntaliiton mielestä viime vuosina harjoi- toimenpide. Tämän johdosta ei saisikaan kunnille
18656: tettu keskiarvopolitiikka kohtelee epäoikeuden- maksettavien valtionavustuksien maksatusta siir-
18657: mukaisesti niitä kuntia, joiden taloudellinen ti- tää.
18658: lanne on selvästi alle maan keskiarvon. Jos jollakin Valtion tulisi pahimpien epäoikeudenmukai-
18659: isommalla kunnalla on viime vuosina ollut kassa- suuksien poistamiseksi varata vähintään 100 mil-
18660: ylijäämää, ei tämä merkitse sitä, että kaikki kun- joonaa markkaa maksettavaksi sellaisille kunnille,
18661: nat kestävät samanlaisen talouden kiristämisen joiden taloudellinen tilanne on vaikea mm. kor-
18662: kuin valtio on viime vuosien budjeteissaan har- kean työttömyyden, alhaisen veroäyrimäärän, jo
18663: joittanut. ennestään korkean veroäyrin hinnan ja voimak-
18664: Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ovat kaasti lisääntyneiden sosiaali- ja terveydenhoito-
18665: sosiaali- ja terveydenhoitomenot lisääntyneet menojen johdosta.
18666: vuonna 1984 eri syistä johtuen, joista valtion toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18667: met eivät ole vähäisimmät, nettomääräisesti keski- taen,
18668: määrin noin 1 penni veroäyriä kohden. Vaihtelu-
18669: väli on puolen pennin ja runsaan kolmen pennin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18670: välillä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18671: Koska vain muutamat kunnat ovat korottaneet 26.97.30 lisäyksenä' 100 000 000 markkaa
18672: äyrin hintaa, on edellä mainittu menojen kasvu maksettavaksi sellaistlle kunmlle, joiden
18673: hoidettu investointeja pienentämällä sekä lainoi- taloudellinen ttlanne on vaikea korkean
18674: tusta lisäämällä. Näin ei tietysti voida menetellä työttömyyden, alhaisen veroäyrien mää-
18675: kovin pitkään. Lukuisat Pohjois-Pohjanmaan rän, jo ennestään korkean veroäyrin hin-
18676: kunnat ovat maan velkaisimpia, mitattiinpa vel- nan ja voimakkaasti lisääntyneiden sosiaa-
18677: kamäärää sitten asukas- tai äyripohjalta. li- ja terveydenhoitomenojen johdosta.
18678:
18679: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18680:
18681: Sten Söderström Matti Kautto
18682: Marja-Liisa Salminen Esko-Juhani Tennilä
18683: 1985 vp. 2001
18684:
18685: Finansmotion nr 1843
18686:
18687:
18688:
18689:
18690: Söderström m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en pro-
18691: fessur i fredsfostran vid pedagogiska fakulteten vid Åbo Aka-
18692: demi
18693:
18694: Tili Riksdagen
18695:
18696: Den andra finlandssvenska fredskonferensen i Lärarutbildningen saknar idag praktiskt taget
18697: maj 1982 i Vasa efterlyste bl.a. högre lärartjänster helt information och behandling av fredsfrågor
18698: i frågor som gäller fred. varför en professur i fredsfostran kan anses vara
18699: Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi i mycket angelägen vid pedagogiska fakulteten i
18700: Vasa utbildar lärare för hela Svenskfinland och Vasa.
18701: därför vore det naturligt att just tili lärarutbild- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18702: ningen foga lärartjänster i frågor som gäller fred. samt
18703: Fredsforskning, fredsfostran, krigshotets inverkan
18704: på barn mm. kunde vara temata som fogades att Riksdagen i stats/örslaget /ör år 1986
18705: samman med denna professur kring viiken i ett på momentet 29.1 0. 01 upptar 200 000
18706: senare skede en institution kunde byggas upp mark för inrättande av en professur ifreds-
18707: som handhade olika uppgifter som gällde freds- fr?stran vid pedagogiska fokulteten vid
18708: arbetet. Abo Akademi i Vasa.
18709:
18710: Helsingfors den 1 oktober 1985
18711:
18712: Sten Söderström Seppo Toiviainen
18713:
18714:
18715:
18716:
18717: 251 428500120H
18718: 2002 1985 vp.
18719:
18720: Raha-asia-aloite n:o 1843 Suomennos
18721:
18722:
18723:
18724:
18725: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhankasvatuksen pro-
18726: fessorin viran perustamiseen Åbo Akademi -nimisen korkeakou-
18727: lun kasvatustieteiden tiedekuntaan
18728:
18729: Eduskunnalle
18730:
18731: Toukokuussa 1982 Vaasassa pidetty toinen suo- Opettajien koulutuksesta puuttuu tällä hetkellä
18732: menruotsalainen rauhankonferenssi esitti mm. käytännöllisesti katsoen kokonaan rauhankysy-
18733: vaatimuksen tasoltaan korkeiden rauhaa koske- mysten käsittely ja niitä koskeva tieto, minkä joh-
18734: vien opettajanvirkojen perustamisesta. dosta rauhankasvatuksen professorin viran perus-
18735: Vaasassa sijaitseva Åbo Akademin kasvatustie- tamista Vaasan kasvatustieteelliseen tiedekuntaan
18736: teiden tiedekunta kouluttaa opettajia koko ruot- voidaan pitää hyvin tärkeänä.
18737: sinkielistä Suomea varten ja tästä syystä olisi luon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18738: nollista, että juuri opettajien koulutukseen sijoi- tavasti,
18739: tettaisiin rauhaa koskevien kysymysten opetusvir-
18740: koja. Rauhantutkimus, rauhankasvarus, sodan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18741: uhan vaikutus lapsiin jne. voisivat olla yhteenlii- 1986 tulo- ja menoarvioon ,momentille
18742: tettävissä olevia aiheita tähän professorin virkaan, 29.1 0. 01 200 000 markkaa Abo Akade-
18743: jonka yhteyteen myöhemmin voitaisiin perustaa min kasvatustieteiden tiedekuntaan Vaa-
18744: erilaisia rauhantyöhön liittyviä tehtäviä hoitava saan perustettavaa rauhankasvatuksen pro-
18745: laitos. fessorin virkaa varten.
18746:
18747: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18748:
18749: Sten Söderström Seppo Toiviainen
18750: 1985 vp. 2003
18751:
18752: Raha-asia-aloite n:o 1844
18753:
18754:
18755:
18756:
18757: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen
18758: käyttökustannuksiin
18759:
18760:
18761: Eduskunnalle
18762:
18763: Hallituksen aikomuksena on antaa uudet mää- keuksia. Rakennuskustannusten kohdalla hallitus
18764: räykset siitä, miten valtionosuudet mm. kirjas- aikoo ottaa käyttöön ns. "pitkän momentin", jo-
18765: toille tullaan vahvistamaan. Valtionosuuden pro- ta jo sovelletaan peruskouluja rakennettaessa. Tä-
18766: senttimäärä uhkaa pienetä kymmenillä prosen- mä ratkaisu siirtää käytännössä melkein kaikki ra-
18767: teilla, jos nyt suunniteltu lainsäädäntö pannaan kennuskustannukset kunnille.
18768: täytäntöön. Tämä merkitsisi suunnattomia vai- Molemmat ehdotukset ovat tuomittavia eikä
18769: keuksia kirjastoille sekä niiden käyttö- että raken- eduskunnan tulisi niitä hyväksyä.
18770: nuskustannusten kannalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18771: Hallituksen esitykseen sisältyy sekä käyttö- että taen,
18772: rakennuskustannuksiin kohdistuvia leikkauksia.
18773: Käyttökustannusten osalta hallitus aikoo, muutet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18774: tuaan valtionosuuden prosenttimärää, myös jättää 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
18775: maksamatta vuoden 1986 valtionosuuksia 25 mil- 29.56.30 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
18776: joonaa markkaa. Nämä maksettaisiin vuosina kirjastojen käyttökustannuksia varten.
18777: 1987 ja 1988. Tämä vuorostaan lisää kuntien vai-
18778:
18779: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18780:
18781: Sten Söderström Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä
18782: 2004 1985 vp.
18783:
18784: Raha-asia-aloite n:o 1845
18785:
18786:
18787:
18788:
18789: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen
18790: rakentamiskustannuksiin
18791:
18792:
18793: Eduskunnalle
18794:
18795: Hallituksen aikomuksena on antaa uudet mää- keuksia. Rakennuskustannusten kohdalla hallitus
18796: räykset siitä, miten valtionosuudet mm. kirjastoil- aikoo ottaa käyttöön ns. ''pitkän momentin'', jo-
18797: le tullaan vahvistamaan. Valtionosuuden prosent- ta jo sovelletaan peruskouluja rakennettaessa. Tä-
18798: timäärä uhkaa pienetä kymmenillä prosenteilla, mä ratkaisu siirtää käytännössä melkein kaikki ra-
18799: jos nyt suunniteltu lainsäädäntö pannaan täytän- kennuskustannukset kunnille.
18800: töön. Tämä merkitsisi suunnattomia vaikeuksia Molemmat ehdotukset ovat tuomittavia eikä
18801: kirjastoille sekä niiden käyttö- että rakennuskus- eduskunnan tulisi niitä hyväksyä.
18802: tannusten kannalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18803: Hallituksen esitykseen sisältyy sekä käyttö- että taen,
18804: rakennuskustannuksiin kohdistuvia leikkauksia.
18805: Käyttökustannusten osalta hallitus aikoo, muutet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18806: tuaan valtionosuuden prosenttimäärää, myös jät- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18807: tää maksamatta vuoden 1986 valtionosuuksia 25 29.56.31 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
18808: miljoonaa markkaa. Nämä maksettaisiin vuosina kirjastojen rakennuskustannuksia varten.
18809: 1987 ja 1988. Tämä vuorostaan lisää kuntien vai-
18810:
18811: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18812:
18813: Sten Söderström Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä
18814: 1985 vp. 2005
18815:
18816: Raha-asia-aloite n:o 1846
18817:
18818:
18819:
18820:
18821: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten
18822: ammattikoulujen käyttökustannuksiin
18823:
18824:
18825: Eduskunnalle
18826:
18827: SKDL:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18828: lähtee pyrkimyksestä muuttaa työllisyyslakia niin, taen,
18829: että kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tulisi järjes-
18830: tää työtä tai koulutusta vähintään vuodeksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18831: Tämä edellyttää kunnallisten ammattikoulujen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18832: koulutuspaikkojen lisäämistä sekä eräiden kun- 29.65.30 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
18833: nallisten ammattikoulujen laajentamista ja perus- kunnallisten ammattikoulujen käyttökus-
18834: korjausta. tannusten valtionosuuteen.
18835:
18836: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18837:
18838: Sten Söderström Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä
18839: 2006 1985 vp.
18840:
18841: Raha-asia-aloite n:o 1847
18842:
18843:
18844:
18845:
18846: Söderström ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten
18847: ammattikoulujen perustamiskustannuksiin
18848:
18849:
18850: Eduskunnalle
18851:
18852: SKDL:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18853: lähtee pyrkimyksestä muuttaa työllisyyslakia niin, taen,
18854: että kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tulisi järjes-
18855: tää työtä tai koulutusta vähintään vuodeksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18856: Tämä edellyttää kunnallisten ammattikoulujen 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18857: koulutuspaikkojen lisäämistä sekä eräiden kun- 29.65.37 lisäyksenä 50 000000 markkaa
18858: nallisten ammattikoulujen laajentamista ja perus- kunnallisten ammattikoulujen perustamis-
18859: korjausta. kustannusten valtionosuuteen.
18860:
18861: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18862:
18863: Sten Söderström Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä
18864: 1985 vp. 2007
18865:
18866: Raha-asia-aloite n:o 1848
18867:
18868:
18869:
18870:
18871: Söderström ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta harrastaja-
18872: teattereiden toiminnan tukemiseksi ja näyttämötaiteelliseen
18873: harrastustoimintaan
18874:
18875: Eduskunnalle
18876:
18877: Suomi on kansainvälisesti erittäin tunnettu kor- On jouduttu tilanteeseen, jossa kaikki liitot ovat
18878: keatasoisesta ja vilkkaasta teatteriharrastuksesta. toimineet resurssiensa ylärajoilla, mieluummin ne
18879: Harrastajateatteritoimintaa harjoittavat liitot ovat ylittäen kuin alittaen.
18880: omalta osaltaan tukeneet näyttämöitä arvokkaalla Mikäli hallituksen ehdotus toteutuu, merkitsee
18881: tavalla niiden pyrkiessä vakiinnuttamaan toimin- se käytännössä ylitsepääsemättömiä vaikeuksia
18882: taansa, kohentamaan taiteellista tasoaan ja laajen- kaikkien liittojen taloudelle, henkilöstön supista-
18883: tamaan asteikkoaan pystyäkseen yhä vaativampiin mista ja liittojen tarjoamien palvelujen olennaista
18884: tehtäviin. Harrastajateatterien Yhteistoimikunta heikentymistä, mistä puolestaan on seurauksena
18885: on suomalaisten harrastajateatterijärjestöjen yh- maamme harrastajateatteritoiminnan huomattava
18886: teistyöelin pohjoismaisissa ja kansainvälisissä kysy- taantuminen. Kuitenkin olemme tilanteessa, jol-
18887: myksissä. loin nyt hyvin virinnyt ja tasollisesti kohentunut
18888: Hallitus on esittänyt vuoden 1986 tulo- ja harrastajateatteri tarvitsee huomattavasti entistä
18889: menoarvioon näyttämötaiteelliseen harrastustoi- enemmän taloudellista tukea edetäkseen ja kye-
18890: mintaan 2 600 000 mk ja harrastajateattereille täkseen saavuttamaan yhä useampia harrastajia
18891: 760000 mk. teknistyneen tiedonvälityksen ja viihteen vastapai-
18892: Suomalaiset harrastajateatteritoimintaa harjoit- nona.
18893: tavat liitot Centralförbundet för Svenska Teater- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18894: amatörer i Finland r.f., Finlands Svenska Ung- nioittaen,
18895: domsförbund r.f., Suomen Harrastajateatteriliitto
18896: r.y. ja Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. ovat vuo- että Eduskunta ottazsi valtion vuoden
18897: si vuoden jälkeen joutuneet tilanteeseen, jossa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18898: pitkäjännitteinen suunnittelu on ollut käytännöl- 29.90.52/zsäyksenä 800 000 markkaa har-
18899: lisesti katsoen mahdotonta määrärahapolitiikan rastajateattereiden toiminnan tukemzseen
18900: epävarmuuden vuoksi. Samanaikaisesti kaikkien ja näyttämötaitee/Itseen harrastustoimin-
18901: liittojen jäsenkentässä toiminnan laajuus ja taso taan.
18902: ovat kohonneet liittojen ponnistelujen ansiosta.
18903:
18904: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18905:
18906: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen
18907: Matti Kautto Seppo Toiviainen
18908: 2008 1985 vp.
18909:
18910: Raha-asia-aloite n:o 1849
18911:
18912:
18913:
18914:
18915: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Vaasan kaupunginteatterin
18916: peruskorjausta varten
18917:
18918:
18919: Eduskunnalle
18920:
18921: Vaasan kaupungissa toimii kaksi ammattiteat- Tällä hetkellä peruskorjauksen arvioiduiksi kus-
18922: teria, joille molemmille on myönnetty alueteatte- tannuksiksi on määritelty 50 miljoonaa markkaa.
18923: rioikeudet ja tehtävät. Ruotsinkielinen Vasa- Tähän kuuluisi valtion osuus, jonka varaamiseksi
18924: teater toimii suhteellisen tyydyttävissä tiloissa, valtion tulisi menoarviovuodelle 1986 osoittaa ra-
18925: mutta suomenkielinen Vaasan kaupunginteatteri haa.
18926: on jo pitkään odottanut peruskorjausmäärärahoja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18927: niin valtiolta kuin kunnaltakin. taen,
18928: Suomenkielisen teatterin tilat ovat tällä hetkel-
18929: lä erittäin epäasianmukaiset, sosiaalitilat ja näyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18930: telijöiden tilat ovat huonot ja peruskorjauksen tar- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18931: peessa. Lisäksi pieni näyttämötila puuttuu koko- 29.90.52 5 000 000 markkaa Vaasan
18932: naan. Avustavan henkilökunnan niin sosiaaliset kaupunginteatterin rakennuksen perus-
18933: kuin työskentelytilat ovat äärettömän puutteelli- korjausta varten.
18934: set.
18935:
18936: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18937:
18938: Sten Söderström
18939: 1985 vp. 2009
18940:
18941: Raha-asia-aloite n:o 1850
18942:
18943:
18944:
18945:
18946: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tuotannol-
18947: lisen yhteistoiminnan käynnistysavustuksiin
18948:
18949:
18950: Eduskunnalle
18951:
18952: Maatilalaissa on omaksuttu periaate, että maa- dollistetaan myös maataloudessa siirtyminen viisi-
18953: tilojen välisen tuotannollisen yhteistoiminnan päiväiseen työviikkoon, 8 tunnin työpäivään ja
18954: edistämiseksi voidaan myöntää halpakorkoisia vuosi! omiin.
18955: luottoja samoin edellytyksin kuin yksityisille vilje- Laajempimittainen tilojen välinen tuotannolli-
18956: lijöille. Tämän säännöksen täytäntöönpanoa vii- nen yhteistoiminta ei kuitenkaan käynnisty ilman
18957: vyteltiin. Kun vihdoin asetus annettiin, jätettiin erityistoimia. Syynä on alkupääomien puute. Täs-
18958: yhteiskoneet halpakorkoisen lainoituksen ulko- tä syystä maatilojen välisen tuotannollisen yhteis-
18959: puolelle. työn edistämiseksi on otettava käyttöön käynnis-
18960: Tilojen välisestä tuotannollisesta yhteistoimin- tysavustukset. Samalla tulee laajentaa halpakor-
18961: nasta ovat entistä enemmän kiinnostuneet itse vil- koisen valtion luoton saaminen myös yhteiskonei-
18962: jelijät. On nähty, että tuotantokustannuksia voi- ta koskevaksi.
18963: daan tuntuvasti alentaa tuotannollisen yhteistoi- Tuotannollisen yhteistoiminnan käynnistys-
18964: minnan avulla. Varsinkin pienviljelmien on suo- avustusmääräraha voisi olla aluksi 35 miljoonaa
18965: rastaan mahdotonta hankkia kaikkia maatalous- markkaa. Vastaava summa voitaisiin vähentää
18966: koneita. Eikä se ole edes järkevää, sillä eräiden ko- esim. kesannointipalkkiojärjestelmästä.
18967: neiden käyttöaika on vain muutama päivä vuodes- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
18968: sa. Näin on mm. leikkuupuimureiden, perunan- nioittaen,
18969: nosto-, kylvö- ja maanmuokkauskoneiden suh-
18970: teen. Tilojen välisen yhteistoiminnan avulla voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18971: daan konekustannuksia alentaa tuntuvasti. 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 30.33
18972: Maassamme on myönteisiä kokemuksia yhtei- uudelle momentille 35 000 000 markkaa
18973: sistä navetoista, kuivaamoista, kotitarvemyllyistä maatalouden tuotannollisen yhteistoimin-
18974: jne. Tilojen välisen yhteistoiminnan avulla mah- nan käynnistysavustuksia varten.
18975:
18976: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
18977:
18978: Sten Söderström Matti Kautto
18979: Marja-Liisa Salminen EskoJuhani Tennilä
18980:
18981:
18982:
18983:
18984: 252 428500120H
18985: 2010 1985 vp.
18986:
18987: Raha-asia-aloite n:o 1851
18988:
18989:
18990:
18991:
18992: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalan hinta-
18993: tukeen
18994:
18995:
18996: Eduskunnalle
18997:
18998: Silakan kalastajille myönnetyn hintatuen mää- tiin rehusilakasta 69 penniä kilolta. Rysäkalastaja
18999: räraha on viime vuosien tulo- ja menoarvioissa ol- saa Pohjanmaalla pyyntikaudella normaalisti n.
19000: lut erittäin niukka. Rahat ovat tavallisesti loppu- 20 000 kg silakkaa. Pyyntikauden muuna aikana
19001: neet puolen vuoden kuluttua ja sitä paitsi hinta- kalastajien on pakko saada toimeentulonsa siian
19002: tuen maksaminen on pahasti viivästynyt. Esim. kalastuksesta. Jotta ammattikalastajien toimeen-
19003: vuoden 1982 hintatuen kalastajat saivat vasta syys- tulomahdollisuudet turvattaisiin, tulisi hintatuki
19004: kuussa 1983. kaksinkertaistaa ja maksaa suoraan kalastajille vii-
19005: Nykyinen hintatukijärjestelmä on tarkoitettu vytyksettä heidän toimittamistaan silakoista.
19006: vähävaraisimmille kalastajille. Tästä huolimatta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19007: suurin osa rahoista on mennyt jalostusteollisuu- taen,
19008: delle kalastajien jäädessä ilman. Ruotsinkielisellä
19009: Pohjanmaalla tilanne on erityisen hankala, koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19010: täällä ei ole mitään kalanjalostusteollisuutta ja ka- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19011: lastajien on tästä syystä pakko myydä lähes koko 30.37.42 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
19012: saaliinsa turkistarhaajille. Vuonna 1983 makset- kalan hintatukea varten.
19013:
19014: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19015:
19016: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen
19017: 1985 vp. 2011
19018:
19019: Raha-asia-aloite n:o 1852
19020:
19021:
19022:
19023:
19024: Söderström: Määrärahan osoittamisesta· Vaasan ja Keski-Pohjanmaan
19025: tiepiirien teiden peruskorjaus- ja kunnostustöitä varten
19026:
19027:
19028: Eduskunnalle
19029:
19030: Vaasan ja Keski-Pohjanmaan tiepiirien perus- pistumaan niin heikoksi, ettei peruskorjaus enää
19031: korjaus- ja kunnossapitomäärärahat ovat viimeis- onnistu.
19032: ten viiden vuoden aikana nopeasti laskeneet. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19033: mä on johtanut teiden kunnon heikkenemiseen, taen,
19034: peruskorjaustöiden siirtymiseen ja monissa hank-
19035: keissa vain pienten pintakorjausten tekemiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19036: Jotta teiden kunto ei nykyisestään enää heikke- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19037: nisi, tulisi tiemäärärahoja tuntuvasti lisätä. Tämä 31.24.14 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
19038: on myös koko kansantalouden kannalta edullisin Vaasan ja Keski-Pohjanmaan tiepiirien tei-
19039: ratkaisu, koska muutoin teiden kunto pääsee ra- den kunnossapitoon ja peruskorjaukseen.
19040:
19041: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19042:
19043: Sten Söderström
19044: 2012 1985 vp.
19045:
19046: Raha-asia-aloite n:o 1853
19047:
19048:
19049:
19050:
19051: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja siltarakennuskoh-
19052: teiden toteuttamiseen
19053:
19054:
19055: Eduskunnalle
19056:
19057: Valtion tie-, silta- ja talonrakennustyöt ovat ol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19058: leet merkittäviä työkohteita, joissa on voitu erityi- taen,
19059: sesti vaikeilla työttömyysalueilla torjua työttö-
19060: myyttä. Myös tieliikenteen kasvu vaatii sitä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19061: valtion toimesta tulisi kyetä entistä enemmän ra- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19062: kentamaan ja uudistamaan tieverkostoa. Nämä 31.24. 77 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
19063: seikat huomioon ottaen hallituksen ehdottamat tie- ja siltarakennushankkeita varten.
19064: määrärahat yleisten teiden rakentamiseen eivät
19065: ole budjetissa riittävät. Tämän johdosta ehdotam-
19066: me määrärahaa lisättäväksi.
19067:
19068: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19069:
19070: Sten Söderström Matti Kautto
19071: 1985 vp. 2013
19072:
19073: Raha-asia-aloite n:o 1854
19074:
19075:
19076:
19077:
19078: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Alskatin ja Raippaluodon
19079: välisen kiinteän tieyhteyden suunnitteluun
19080:
19081:
19082: Eduskunnalle
19083:
19084: Raippaluodon saariston asukkaat ovat aina ol- tu, lienee paikallaan ensin varata määräraha kiin-
19085: leet eristettyinä mantereesta, koska kiinteää tieyh- teän tieyhteyden suunnitteluun ja siihen, mikä
19086: teyttä ei ole. Kiinteä tieyhteys voisi antaa saaristo- vaikutus sillä mahdollisesti saattaisi olla veden laa-
19087: laisille työmahdollisuuksia heidän kotiseudullaan, tuun ja kalastukseen, ja sen jälkeen myöntää mää-
19088: parempia palveluja jne. Kun mantereen ja Raip- räraha sopivan sillan rakentamista varten.
19089: paluodon väliset liikenneyhteydet jo kauan on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19090: hoidettu lauttaliikenteellä, vaatimukset kiinteän taen,
19091: yhteyden saamiseksi ovat tulleet yhä ajankohtai-
19092: semmiksi ja tie- ja vesirakennuspiirin edustajat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19093: ovat myös tutustuneet tilanteeseen. Sitä paitsi tu- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19094: levat lauttaliikenteen huolto- ja ylläpitokustan- 31.24. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa Al-
19095: nukset ajan oloon kalliimmiksi kuin sillan raken- skatin ja Raippaluodon välisen kiinteän
19096: tammen. tieyhteyden selvitys- ja suunnittelutyötä
19097: Koska suunnittelu toistaiseksi on vasta aloitet- varten.
19098:
19099: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19100:
19101: Sten Söderström
19102: 2014 1985 vp.
19103:
19104: Raha-asia-aloite n:o 1855
19105:
19106:
19107:
19108:
19109: Söderström ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta vetokaluston
19110: ja vaunuston valmistamiseksi VR:n konepajoilla
19111:
19112:
19113: Eduskunnalle
19114:
19115: Valtionrautateiden konepajatoimintaa on viime kurahoitukseen 500 000 mk. Määrärahojen lasku
19116: vuosina selvitelty jopa komiteaa myöten. Halli- vuoden 1984 tilinpäätöksestä on lähes 35 miljoo-
19117: tuksen asettama KOPA-työryhmä ei kuitenkaan naa markkaa. Tämä linja johtaa vääjäämättä VR:n
19118: yksiselitteisesti asettunut kannattamaan VR:n ko- konepajojen työllisyyden rajuun laskuun ja mah-
19119: nepajojen lopettamista Kuopiossa ja Vaasassa, dollisiin työvoiman supistuksiin. On arvioitu, että
19120: mistä aikaisemmin oli käyty keskusteluja. KOPA- VR:n varikko-, konepaja- ja ratatyöntekijöistä n.
19121: työryhmän mietinnöstä on kuitenkin rautatiehal- 300 joudutaan hallituksen budjettiesityksen vuok-
19122: litus itse esittänyt kantanaan Kuopion, Vaasan ja si irtisanomaan.
19123: Pasilan konepajojen lopettamista tai myymistä. Tämän lisäksi VR:n johto on kilpailuttamassa
19124: Hallitus on omalta osaltaan ollut vaikeuttamas- ulkopuolisille jo nykyisin erittäin niukat hankin-
19125: sa VR:n konepajojen mahdollisuuksia toimia. Ve- nat. Mikäli tilaukset annettaisiin ulkopuolisille,
19126: tokaluston ja vaunuston hankkimista ja valmista- loppuisivat konepajojen tilaukset lähes tyystin.
19127: mista varten on vuosi vuodelta esitetty vähemmän Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19128: määrärahoja:
19129: 1984 tilinpäätös . . . . . . . . . . . 155 400 000 mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19130: 1985 menoarvio. . . . . . . . . . . . 133 300 000 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19131: 1986 esitys................ 121000 000 , 31.90.73 lisäyksenä 50000000 markkaa
19132: Uusia tilauksia voidaan v. 1986 hallituksen esi- VR:n konepajozlta tehtävien vaunu- ja ve-
19133: tyksen mukaan tehdä 25 henkilöliikenteen vau- tokalustokustannusten kattamiseksi.
19134: nua (4 500 000 mk) ja lisäksi 480 tavaravaunun al-
19135:
19136: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19137:
19138: Sten Söderström Ensio Laine
19139: Matti Kautto Marja-Liisa Salminen
19140: Seppo Toiviainen
19141: 1985 vp. 2015
19142:
19143: Raha-asia-aloite n:o 1856
19144:
19145:
19146:
19147:
19148: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan peruskor-
19149: jausta varten
19150:
19151:
19152: Eduskunnalle
19153:
19154: Etelä-Pohjanmaan rautatieyhteyksien eräänä kiskotuksen muutos 30 kg:sta 40 kg:aan, penkko-
19155: tärkeänä osana on Suupohjan (Seinäjoen- jen vahvistus ja ratapöllien uusiminen, on arvioitu
19156: Kaskisten) rataosuus. Tämä rata, joka nykyisin maksavan noin 130 miljoonaa markkaa. Kiskotuk-
19157: palvelee tavarakuljetuksia, on viimeisten kymme- sen uusiminen loisi mahdollisuuden myös uudes-
19158: nen vuoden aikana mennyt huonoon kuntoon. taan aloittaa rataosuudella henkilöliikenne.
19159: Perusparannusmäärärahoja on myönnetty niukasti Keväällä 1985 Suupohjan alueella toiminut ra-
19160: jos ollenkaan ja edessä on lähivuosina joko koko- tatoimikunta keräsi vetoomuksen, johon saatiin
19161: naan radan sulkeminen tai perusteellinen perus- yli 12 000 alueen asukkaan nimeä. Toimikunta
19162: korjaus. Tärkeät teollisuuskeskukset kuten Kurik- esitti pikaista radan peruskorjaamista. Adressi jä-
19163: ka, Kauhajoki, Teuva ja Kaskinen tarvitsevat kui- tettiin myös valtioneuvostolle ja eduskunnalle.
19164: tenkin halpaa ja varmaa kuljetusväylää, rautatie- Edellä olevan perusteella ehdotan,
19165: tä.
19166: Rautatien kuljetusmäärät ovat viime vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19167: liikkuneet n. 350 000 tonnin nurkilla. Edelleen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19168: radanvarressa asuun. 100 000 ihmistä, joiden yh- 31.90. 78 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
19169: teyksien kehittämiseksi radan peruskorjaus olisi Suupohjan (Seinäjoen-Kaskisten) rauta-
19170: erityisen tärkeää. Peruskorjauksen, johon kuuluisi tien peruskorjaustöitä varten.
19171:
19172: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19173:
19174: Sten Söderström
19175: 2016 1985 vp.
19176:
19177: Raha-asia-aloite n:o 1857
19178:
19179:
19180:
19181:
19182: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkisalan teollista-
19183: mtseen
19184:
19185:
19186: Eduskunnalle
19187:
19188: Maassamme totmu enttam mittava turkistuo- toimii ulkomailla ennen kaikkea siksi, että koti-
19189: tanto. Sen ongelmana on kuitenkin alhainen ja- maasta puuttuu ammattitaitoinen henkilökunta
19190: lostusaste. Maamme turkisnahkavienti on mitta- ja sen lisäksi suuria taloudellisia sijoituksia ei tur-
19191: vaa ja sen tuotot ovat vuosina 1978-79 olleet kistoimintaan toistaiseksi ole Suomessa sijoitettu.
19192: noin 900 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi val- Mikäli kaikki Suomessa tuotetut turkiseläinten
19193: miiden turkisten vienti on ollut noin 50 miljoonaa nahat jalostettaisiin valmiiksi turkeiksi, voitaisiin
19194: markkaa. suoraan työllistää turkisten muokkauksessa, levit-
19195: Kaiken kaikkiaan maassamme on noin 4 000 tämisessä (bodie-valmistus) sekä turkisten valmis-
19196: turkistarhaa, jotka pääasiallisesti ovat perhetarho- telussa ja viimeistelyssä kaiken kaikkiaan noin
19197: ja ja joita hoitavat yksittäiset perheet. Täten tur- 6 500 ihmistä (turkistutkimus, M-konsultointi).
19198: kistarhaus on ensisijaisesti pienyritystoimintaa ja Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että turkisten
19199: erittäin työvoimavaltaista. Turkistarhaustoiminta käsittely ja viimeistelytyö on hyvin työvoimaval-
19200: on koonnut ympärilleen myös laajan alihankinta- taista ja monivaiheista. Suomen tuotantoraken-
19201: teollisuuden, josta eläinhäkkien ja rehutraktorien teen muuttamiseksi olisikin toivottavaa, että val-
19202: tuotannon voi mainita esimerkkinä. Lisäksi voi- tio ryhtyisi toimenpiteisiin raakaturkisten edel-
19203: daan todeta, että kalastuksenkin kannalta turkis- leen jalostamiseksi. Tämä olisi omiaan moni-
19204: tarhaus on erittäin tärkeätä. Kaikki rehukalahan puolistamaan maamme tuotantorakennetta ja
19205: nimittäin on tänä päivänä turkistarhauksen käy- myöskin voimakkaasti työllistämään. Turkisteolli-
19206: tössä. suudessa avautuvat todella mittavat mahdollisuu-
19207: Maamme asema turkisten tuotannossa on todel- det.
19208: la merkittävä, mutta toisaalta turkisten jalostuk- Turkistarhaajat eivät pienyrittäjinä pysty sijoit-
19209: sessa maamme on jälkeen jäänyt kehitysmaa. Eräi- tamaan suuria pääomia jalostustoimintaan. Siksi
19210: den selvitysten mukaan, joissa myöskin kauppa- ja valtion tulisi perustaa turkisjalostusyhtiö.
19211: teollisuusministeriö on ollut mukana, todettiin, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19212: että maamme tuottaa noin 20 % minkinnahoista
19213: ja jopa 50 % siniketunnahoista koko maailmassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19214: Nämä turkikset myydään kansainvälisillä huuto- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
19215: kaupoilla ja menevät ostajamaihin jalostettaviksi, uudelle momentille 5 000 000 markkaa
19216: ja täten koko jalostusvaihe siirtyy ulkomaille mer- valtionyhtiön perustamiseksi turkisjalos-
19217: kittävänä työllistävänä seikkana. Turkisjalostus tusta varten.
19218:
19219: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19220:
19221: Sten Söderström Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä
19222: 1985 rd. 2017
19223:
19224: Finansmotion nr 1858
19225:
19226:
19227:
19228:
19229: Söderström m.fl.: Om anvisande av anslag för tillsättande av en
19230: obunden bredbasig energiutredning om Finlands kommande
19231: energiförsörjning
19232:
19233: Tili Riksdagen
19234:
19235: Diskussionerna kring Finlands energibehov har dustrin kunde fås att övergå tili energisnåla pro-
19236: under den senaste tiden gått höga. Landet förbe- duktionsformer saknas också. För att göra en allsi-
19237: reder sig för anskaffning av ett nytt storkraftverk. dig bedömning över hur vi i Finland i framtiden
19238: En mångsidig utredning av landets olika ener- skall lösa vårt energibehov borde en obunden
19239: giformer, möjligheterna att spara på energi ge- bredbasig utredning tillsättas med målsättning att
19240: nom vai av energisparande produktionsmetoder inom ett år framlägga data om vår energiförsörj-
19241: osv. har dock ännu inte utförts. ning och dess framtid.
19242: En omfattande utredning om i viiken utsträck- På basen av ovanstående föreslår vi vördsamt,
19243: ning det är möjligt att utnyttja jordgasledningen
19244: från Sovjetunionen också i västra Finland och i att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
19245: Österbotten saknas. Omfattande undersökningar på momentet 32.55.21 måtte som tilläg
19246: av hur svaveldioxiderna verkar på vår miljö, vad godkänna 500 000 mark för ttllsättande av
19247: en ordentlig avsvavling av våra kolkraftverk kos- en obunden bredbasig energiutredning på
19248: tar, hur långt en omfattande el-import från Sov- ett år med mål att framlägga /örslag tzll
19249: jetunionen kan utsträckas, hur träförädlingsin- Finlands kommande energiförsörjning.
19250:
19251: Helsingfors den 1 oktober 1985
19252:
19253: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Seppo Toiviainen
19254:
19255:
19256:
19257:
19258: 253 428500120H
19259: 2018 1985 vp.
19260:
19261: Raha-asia-aloite n:o 1858 Suomennos
19262:
19263:
19264:
19265:
19266: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta riippumattoman ja laa-
19267: japohjaisen selvityselimen asettamiseksi laatimaan ehdotus Suo-
19268: men tulevaisuuden energiahuollosta
19269:
19270: Eduskunnalle
19271:
19272: Keskustelu Suomen energiantarpeesta on viime puuttuvat niinikään. Jotta voitaisiin tehdä kaikin-
19273: aikoina ollut vilkasta. Maa valmistautuu uuden puolinen arvio siitä, miten Suomi tulevaisuudessa
19274: suurvoimalan hankkimiseen. ratkaisee energiantarpeensa, tulisi asettaa riippu-
19275: Monipuolista selvitystä erilaisista energiamuo- maton laajapohjainen selvityselin, jonka tehtävä-
19276: doista, mahdollisuuksista säästää energiaa valitse- nä olisi vuoden kuluessa tuottaa tietoa maamme
19277: malla energiaa säästäviä tuotantomenetelmiä jne. energiahuollosta ja sen tulevaisuudesta.
19278: ei kuitenkaan ole vielä laadittu. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
19279: Puuttuu kattava selvitys siitä, missä määrin on nioittaen,
19280: mahdollista hyödyntää Neuvostoliitosta tulevaa
19281: maakaasuputkea myös Länsi-Suomessa ja Pohjan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19282: maalla. Kattavat selvitykset rikkioksidien vaiku- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19283: tuksista ympäristöömme, hiilivoimaloidemme 32.55.21lisäyksenä 500000 markkaa riip-
19284: kunnollisen rikinpoiston kustannuksista, mahdol- pumattoman laajapohjaisen selvityselimen
19285: lisuuksista laajentaa sähkön tuontia Neuvostolii- asettamiseksi laatimaan vuoden kuluessa
19286: tosta sekä keinoista saada puunjalostusteollisuus ehdotus Suomen tulevasta energiahuollos-
19287: siirtymään energiaa säästäviin tuotantomuotoihin ta.
19288:
19289: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19290:
19291: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Seppo Toiviainen
19292: 1985 vp. 2019
19293:
19294: Raha-asia-aloite n:o 1859
19295:
19296:
19297:
19298:
19299: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan keskussai-
19300: raalan perustamiskustannuksia varten
19301:
19302:
19303: Eduskunnalle
19304:
19305: Etelä-Pohjanmaan keskussairaala on viimelSla sairaalalla valtiolta saatavia 36-3 7 miljoonaa
19306: rakennettuja keskussairaaloitamme. Vuosina markkaa, joiden kattamiseksi keskussairaala on
19307: 1973-83 on miltei koko sairaala uusittu ja tästä joutunut ottamaan pankkilainaa.
19308: koituneet valtionosuudet ovat nousseet lähes 292 Valtion tulisi pikaisesti korjata tämä Etelä-
19309: miljoonaan markkaan. Näistä lakisääteisistä val- Pohjanmaan keskussairaalan kestämättömäksi
19310: tionosuuksista valtio on jättänyt maksamatta n. 29 muodostunut tilanne, esimerkiksi varaamaila vuo-
19311: miljoonaa markkaa, joiden kattamiseksi kuntain- den 1986 tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa
19312: liitto on joutunut ottamaan pankkilainaa. markkaa sekä vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon
19313: Edelleen vuoden 1984 valtionosuuksien enoak- 14 miljoonaa markkaa.
19314: kojen siirto on Etelä-Pohjanmaan keskussairaalas- Edellä olevan perusteella ehdotan,
19315: sa aiheuttanut n. 7-8 miljoonan markan vajeen.
19316: Tämän johdosta keskussairaalan korkomenot ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19317: 3-4 miljoonaa markkaa vuodessa. Epäselvää on, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19318: tuleeko valtio hyväksymään mainitut korkomenot 33. 76.31 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
19319: valtionosuuteen oikeuttaviksi. Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan perus-
19320: Tällä hetkellä on siis Etelä-Pohjanmaan keskus- tamiskustannusten maksamiseksi.
19321:
19322: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19323:
19324: Sten Söderström
19325: 2020 1985 vp.
19326:
19327: Raha-asia-aloite n:o 1860
19328:
19329:
19330:
19331:
19332: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmansuojelutoimiston
19333: perustamiseksi Kokkolaan
19334:
19335:
19336: Eduskunnalle
19337:
19338: Kokkolan kaupungin alueella on Helsingin yli- Jatkuvuusperiaatteen toteuttamiseksi valtion
19339: opiston suorittaman tutkimuksen mukaan todettu tulisi ryhtyä erityistoimiin tämän seurannan ja val-
19340: runsaasti eri ilmansaasteita. Erityisesti raskasme- vonnan järjestämiseksi. Aluksi tarvittaisiin lähin-
19341: tallit, kuten kadmium ja elohopea, ovat esiinty- nä mittauskalustoa ja muutama henkilö ilman ja
19342: neet runsaanlaisesti Kokkolan ilmassa. veden saasteiden seurantaan. Valtion tulisi tarvit-
19343: Ilmansaasteiden jatkuvan seurannan tehokas taessa asettaa erityismääräykset teollisuuslaitoksil-
19344: järjestäminen on kansalaisten terveyden kannalta le ympäristöhaittojen minimoimiseksi.
19345: ensiarvoisen tärkeää. Siksi Kokkolan seudulla tuli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19346: si järjestää jatkuvaa ilman laadun tarkkailua ja
19347: saasteiden määrien seurantaa. Samalla tulisi jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19348: kuvasti tehokkaasti seurata vierasaineiden kerty- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19349: miä väestössä ja mahdollisia saasteiden aiheutta- 35.12.37 500 000 markkaa pysyvän zl-
19350: mia sairaustapauksia. mansuojelutoimiston perustamiseksi Kok-
19351: Koska Kokkolan kaksi suurta teollisuuslaitosta, kolan kaupunkiin kaupungin alueella ole-
19352: Kemira Oy ja Outokumpu Oy, tuottavat sekä il- vien timansaasteiden tutkintaa, seurantaa
19353: maan että vesistöön ongelmajätettä tulisi Kokko- ja terveydellisiä haittoja koskevia selvityk-
19354: lassa järjestää erityinen ilman- ja vesisaasteiden siä varten.
19355: seuranta.
19356:
19357: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19358:
19359: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Kari Urpilainen
19360: 1985 rd. 2021
19361:
19362: Finansmotion nr 1861
19363:
19364:
19365:
19366:
19367: Söderström: Om anvisande av anslag för anskaffning av oljebekämp-
19368: ningsutrustning tili Kvarken-området
19369:
19370:
19371: Tili Riksdagen
19372:
19373: Fraktfartyget Eiras grundstötning i Kvarken vi- annan oljebekämpningsutrustning behövs i Kvar-
19374: sade med all tydlighet hur brisfällig vår oljebe- ken.
19375: kämpningsutrustning i Kvarken-området är. Bris- På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
19376: ten på bommar och speciellt oljebekämpningsfar- samt,
19377: tyg kunde då konstateras.
19378: Regeringen föreslår för anskaffning av oljebe- att Rzksdagen i statsförslaget för år 1986
19379: kämpningsutrustning endast 23 000 000 mark. på momentet 35.26. 70 i tillägg upptar
19380: Med denna summa kan inte ens den utrustning 5 000 000 mark för anskaffning av ol.febe-
19381: som förstördes av Eira-katastrofen ersättas. kämpningsutrustning och båtar tzll Kvar-
19382: För Kvarken-området borde ett större och några ken-området.
19383: mindre oljebekämpningsfartyg anskaffas. Också
19384:
19385: Helsingfors den 1 oktober 1985
19386:
19387: Sten Söderström
19388: 2022 1985 vp.
19389:
19390: Raha-asia-aloite n:o 1861 Suomennos
19391:
19392:
19393:
19394:
19395: Söderström: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntakaluston han-
19396: kintaan Merenkurkun aluetta varten
19397:
19398:
19399: Eduskunnalle
19400:
19401: Rahtilaiva Eiran karilleajo Merenkurkussa osoit- rempi ja pari pienempää öljyntorjunta-alusta. Li-
19402: ti kaikessa alastomuudessaan, miten puutteelli- säksi tulisi muuta öljyntorjuntakalustoa lisätä.
19403: nen öljyntorjuntakalustomme Merenkurkussa on. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19404: Puutetta oli torjuntapuomeista ja erityisesti öljyn- taen,
19405: torjunta-aluksista.
19406: Hallitus esittää öljyntorjuntakaluston hankin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19407: taa varten 23 000 000 markkaa. Tällä summalla ei 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19408: voida edes korvata Eira-katastrofin yhteydessä tu- 35. 26. 70 lisäyksenä 5 000 000 markkaa öl-
19409: houtunutta kalustoa. jyntorjuntakaluston ja -alusten hankintaa
19410: Merenkurkun alueelle tulisi hankkia yksi suu- varten Merenkurkun alueelle.
19411:
19412: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19413:
19414: Sten Söderström
19415: 1985 vp. 2023
19416:
19417: Raha-asia-aloite n:o 1862
19418:
19419:
19420:
19421:
19422: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta panssarivaunukoulutuksessa
19423: tarvittavien simulaattorien hankintaa varten
19424:
19425:
19426: Eduskunnalle
19427:
19428: Maavoimiemme puolustuskyvyn kehittämisessä mahdolliselta. Lisäksi se sitoo runsaasti kouluttajia
19429: yhdeksi painopistealueeksi on asetettu panssari- ja vaatii paljon aikaa. Koulutusta: olisikin kehitet-
19430: torjunnan parantaminen ja joukkojen käsiaseis- tävä siten, että vaunukoulutuksessa käytettäisiin
19431: tuksen uudenaikaistaminen. Painopistealueiden hyväksi simulaattoreita, joiden hankintahinta täl-
19432: näin painottuessa ovat varsinaisen panssarivaunu- lä hetkellä on noin 1 Mmk/kpl.
19433: koulutuksen eräät epäkohdat jääneet vähemmälle Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19434: huomiolle. Toisaalta kuitenkin hyvin tiedetään, taen,
19435: että panssarivaunun torjunnassa tärkeän osan
19436: muodostaa panssarivaunujen oma torjunta. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19437: män vuoksi panssarivaunukoulutukseen olisi kiin- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19438: nitettävä entistä enemmän huomiota. Nykyinen 27.25.16 2 000 000 markkaa kahden
19439: koulutustapa, jossa vaunumiehistöä koulutetaan panssarivaunukoulutuksessa käytettävän
19440: ahtaan panssarivaunun sisällä pienissä ryhmissä simulaattorin hankkimista varten.
19441: 2-3 varusmiestä kerrallaan, ei tunnu parhaalta
19442:
19443: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19444:
19445: Hannu Tenhiälä
19446: 2024 1985 vp.
19447:
19448: Raha-asia-aloite n:o 1863
19449:
19450:
19451:
19452:
19453: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lepaan maatalouskoulun
19454: uudisrakennuksen rakentamiseen
19455:
19456:
19457: Eduskunnalle
19458:
19459: Lepaan puutarhaoppilaitoksen yhteydessä toi- kä yhteistilat, jotka toimisivat samalla oppilaiden
19460: mii maatalousoppilaitos sekä koulutila. Yhä suu- kahvitiloina. Tällä hetkellä maatalouskoulun op-
19461: rempi kiinnostus maatalousopetusta kohtaan on pilaista jo lähes 20 joutuu asumaan erillään puu-
19462: vaikuttanut siihen, että Lepaan maatalousoppilai- tarhaoppilaitoksen yhteydessä, jonne on matkaa
19463: tokselle ja koulutilalle on pyrkimässä yhä enem- enemmän kuin kilometri.
19464: män nuoria. Koulutilalle itselleen on asetettu yh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19465: teiskunnan taholta suuriakin velvoitteita. Ope- taen,
19466: tuksen suhteen on tilanne se, että Lepaan maata-
19467: lousoppilaitos ja koulutila eivät pysty tällä hetkel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19468: lä riittävästi ottamaan oppilaita ja takaamaan hei- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19469: dän viihtyisää opiskeluympäristöään. Tämän 29.60. 74 500 000 markkaa Lepaan maa-
19470: vuoksi on tärkeätä, että Lepaan maatalouskoulun talouskoulun uudisrakennuksen rakenta-
19471: välittömään yhteyteen voidaan saada asuntolara- mista varten.
19472: kennus, joka tiloiltaan olisi 24-32 oppilaalle, se-
19473:
19474: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19475:
19476: Hannu Tenhiälä
19477: 1985 vp. 2025
19478:
19479: Raha-asia-aloite n:o 1864
19480:
19481:
19482:
19483:
19484: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lepaan koulutilan luokka- ja
19485: varastorakennuksen rakentamiseen
19486:
19487:
19488: Eduskunnalle
19489:
19490: Lepaan koulutilan kehittäminen nykyaikaisella tannukset ulkona säilytettävien koneiden ja lait-
19491: tavalla palvelemaan maataloutta edellyttää, että teiden osalta nousevat huomattavasti kalliimmiksi
19492: myös opetusolosuhteita parannetaan. Tämän kuin sellaisten koneiden ja laitteiden, joita voi-
19493: vuoksi Lepaan koulutilan yhteyteen tulee saada daan säilyttää sisätiloissa.
19494: luokka puutyötiloja varten ja traktoritalli, joissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19495: olisi lämmitettävää tilaa noin 300 m 2 , mistä luok- taen,
19496: katilojen osuus noin 70 m 2 ja puutyötiloja noin
19497: 120 m 2 • Niin ikään tarvitaan kylmää varastotilaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19498: koneita ja kalustoa varten, koska nykyisin joudu- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19499: taan pitämään osa kalustosta ulkosalla. Tämä ei 29.60. 74 500 000 markkaa Lepaan kou-
19500: tietenkään ole hyväksi sellaiselle kalustolle, jota luttlan luokka- ja varastorakennuksen ra-
19501: käytetään opetustarkoituksessa. Niin ikään kus- kentamista varten.
19502:
19503: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19504:
19505: Hannu Tenhiälä
19506:
19507:
19508:
19509:
19510: 254 428500120H
19511: 2026 1985 vp.
19512:
19513: Raha-asia-aloite n:o 1865
19514:
19515:
19516:
19517:
19518: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta viljankuivaamon rakentami-
19519: seen Lepaan koulutilalle
19520:
19521:
19522: Eduskunnalle
19523:
19524: Lepaan koulutilan viljankuivaamo on todettu tilan uuden viljankuivaamon rakentaminen on
19525: palonaraksi ja työturvallisuuden kannalta ongel- erittäin kiireellinen ja tarpeellinen.
19526: malliseksi. Rakennus ei vastaa nykyaikaiselta ope- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19527: tuskuivaamoita vaadittavaa tasoa. taen,
19528: Työsuojeluviranomaiset ovat kiinnittäneet kou-
19529: lutilan viljankuivaamoon huomiota ja kiirehtineet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19530: nykyisten puutteiden pikaista korjaamista. Viljan- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
19531: kuivaamon merkitys viljanviljelyssä on ensiarvoi- kaa uuden vzljankuivaamon suunnittelua
19532: nen. Tästä syystä opetukseen käytetyn kuivurin ja rakentamisen aloittamista varten Lepaan
19533: tulee täyttää kaikki työsuojelulliset ja paloturvalli- koulu tt/alle.
19534: suuden edellyttämät vaatimukset. Lepaan koulu-
19535:
19536: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19537:
19538: Hannu Tenhiälä
19539: 1985 vp. 2027
19540:
19541: Raha-asia-aloite n:o 1866
19542:
19543:
19544:
19545:
19546: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Päijät-Hämeen maatalousop-
19547: pilaitoksen toiminta-avustuksiin
19548:
19549:
19550: Eduskunnalle
19551:
19552: Päijät-Hämeen maatalousoppilaitos Asikkalassa talousarvion mukaan säätiön osuus oppilaitoksen
19553: on saanut uudisrakentamisensa päätökseen ja ope- käyttömenoista on noin 570 000 markkaa, jonka
19554: tus toimii täysitehoisesti. Uuden ammattioppilai- kattaminen ainoan tulolähteen, opetusmaatilan
19555: toksen mahdollisuudet kerätä ylimääräistä rahoi- tuotolla on täysin mahdotonta. Oppilaitoksen ti-
19556: tusta syntyneiden velkojensa ja korkojensa mak- linpäätökset osoittavat yhä kasvavia tappioluku ja.
19557: suihin ovat rajalliset. Tästä syystä maatalousoppi- Yleisen rahatilanteen kiristymisen myötä ja kor-
19558: laitos on taloudellisissa vaikeuksissa. kean lainakoron johdosta ei oppilaitoksen vuokra-
19559: Oppilaitos valmistui vuonna 1983 ja siinä on arvo näyttäne riittäväitä peittämään oppilaitoksen
19560: oppilaspaikkoja 96. Oppilaitoksen rakentaminen perustamiskustannuksista johtuvien velkojen kor-
19561: kalustohankintoineen on tullut maksamaan noin koja saati sitten lyhennyksiä. Rakennushankkeen
19562: 21 milj. markkaa, ja lisäksi maiden ostoon on vuo- aikana on oppilaitoksen omistajan velka kasvanut
19563: sina 1976-1983 käytetty yhteensä 1,5 milj. yli 11 milj. markan. Yksistään vuoden 1985 lai-
19564: markkaa. Säätiöpohjainen oppilaitos on käyttänyt nanhoitomenot ovat n. 3,3 milj. markkaa.
19565: hankkeeseen omia varoja n. 7 milj. markan edes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19566: tä. taen,
19567: Oppilasmäärän kaksinkertaistuminen uudessa
19568: oppilaitoksessa ja oppilaiden opintososiaalisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19569: etujen kasvu keskiasteen koulunuudistuksen myö- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
19570: tä ovat nostaneet oppilaitoksen omistajan markka- markkaa Päzjät-Hämeen maatalousoppilai-
19571: määräistä osuutta oppilaitoksen vuotuisista käyt- toksen avustamista varten.
19572: tömenoista tuntuvasti. Esimerkiksi vuoden 1985
19573:
19574: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19575:
19576: Hannu Tenhiälä
19577: 2028 1985 vp.
19578:
19579: Raha-asia-aloite n:o 1867
19580:
19581:
19582:
19583:
19584: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta pysyvän maatalousnäyttelyn ja
19585: kurssikeskuksen suunnittelemiseksi
19586:
19587:
19588: Eduskunnalle
19589:
19590: Suomessa järjestetään vuosittain 3-6 maata- alue sopii enttatn hyvin kurssipaikaksi, sillä
19591: lousnäyttelyä. Näyttelypaikat vaihtelevat eri vuo- alueella on jo nykyaikainen Hämeenlinnan
19592: sina ja ovat sijoittuneet eri puolille Suomea. Tästä Osuusmeijeri ja toisaalta Hämeenlinnasta on lyhyt
19593: syystä on herännyt kysymys pysyvän maatalous- etäisyys Jokioisiin, jonne on sijoitettu Maatalou-
19594: näyttelyn aikaansaamisesta, jollaisia jo on olemas- den tutkimuskeskus. Niin ikään monet maatalou-
19595: sa mm. Ruotsissa, Tanskassa, Englannissa, Saksan delliset oppilaitokset sijaitsevat suhteellisen lyhyi-
19596: demokraattisessa tasavallassa ja Neuvostoliitossa. den etäisyyksien päässä Hämeenlinnasta.
19597: Samalla pysyvää näyttelyä voitaisiin pitää keskei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19598: senä maatalouden kurssipaikkana sillä maatalou- taen,
19599: den ja erittäinkin sen teknisen tietouden etenemi-
19600: nen on ollut voimakasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19601: Muun muassa Hämeenlinnaa on pidetty maata- 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
19602: louden kannalta keskeisenä paikkana, joka sopisi kaa pysyvän maatalousnäyttelyn ja kurssi-
19603: hyvin näyttelyn sijoituspaikaksi. Myös maatalou- keskuksen suunnittelemiseksi Hämeenlin-
19604: den kurssitoiminnan kannalta Hämeenlinnan naan.
19605:
19606: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19607:
19608: Hannu Tenhiälä
19609: 1985 vp. 2029
19610:
19611: Raha-asia-aloite n:o 1868
19612:
19613:
19614:
19615:
19616: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lasten Keskus ry:n toi-
19617: minnan tukemiseen
19618:
19619:
19620: Eduskunnalle
19621:
19622: Lasten Keskus r.y:n tarkoituksena on pyrkiä pa- viikon kestäviä lomaleirejä. Liitto tukee taloudel-
19623: rantamaan lasten kasvuolosuhteita, suojella lapsia lisesti vähävaraisia lapsia osallistumaan leireille.
19624: kaikilta heidän henkistä ja fyysistä kasvuaan häi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19625: ritseviltä tekijöiltä sekä kasvattaa heistä yhteiskun- taen,
19626: taelämään kykeneviä, tasapainoisia ja omatoimisia
19627: kansalaisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19628: Järjestön toiminnallisena pääkohteena on so- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19629: siaalisen leiri- ja lomatoiminnan järjestäminen. 33.33.55 500 000 markkaa Lasten Kes-
19630: Liitto järjestää lapsille sekä heidän vanhemmilleen kus r.y:n toiminnan tukemiseksi.
19631:
19632: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
19633:
19634: Hannu Tenhiälä Hannu Kemppainen
19635: 2030 1985 vp.
19636:
19637: Raha-asia-aloite n:o 1869
19638:
19639:
19640:
19641:
19642: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten sydäntautien en-
19643: koistutkimuslaitteiden hankkimiseen
19644:
19645:
19646: Eduskunnalle
19647:
19648: Viime vuosien tuloksellinen työ on johtanut sii- Näiden leikkaustulosten optimaalinen onnistumi-
19649: hen, että sydänlasten leikkausjonot Helsingin Las- nen edellyttää leikkaustuloksen varmentamisen ja
19650: , tenklinikalla on saatu hallintaan. Kehittyneet mahdollisten komplikaatioiden havaitsemista
19651: leikkausmenetelmät ovat pystyneet antamaan ajoissa. Myös leikkaukseen menevistä potilaista
19652: avun yhä useammalle sydänlapselle jo hyvin var- leikkauskuolleisuuden alentamiseksi ja hoitotu-
19653: haisessa vaiheessa. Sydänlapsia hoiravien sairaaloi- losten parantamiseksi saatetaan tarvita tutkimuk-
19654: den kesken sovitun työnjaon mukaan kaikki ime- sia ennen leikkausta.
19655: väisikäisten lasten sydänvikojen ja monimutkais- Yhden ryhmän muodostavat rytmihäiriöpoti-
19656: ten sydänvikojen korjaukset tehdään Helsingin laat. Heidän kohdallaan muuten korkeatasoinen
19657: Lastenklinikalla. lasten sydäntautien hoito on vielä alussa. Noin 30
19658: Tällä hetkellä ongelmallisin kohta on sydänlas- lasta kärsii sen asteisista rytmihäiriöistä, että näi-
19659: ten osalta siinä, että sairaalan nykyinen tutkimus- den tutkiminen olisi kiireellisesti aloitettava.
19660: kapasiteetti ei täysin vastaa tarvetta, vaan tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19661: musjonossa on jo noin 150 lasta, kun leikkausta tavasti,
19662: odottaa noin 50 lasta. Tutkimuksen ongelmia voi-
19663: taisiin ratkaista erikoislaitehankinnoin. Tutkimus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19664: jonossa on mm. uusia potilaita, joiden diagnoosia 1986 tulo- ja menoarvioon sydå'nlasten sy-
19665: ei ole varmennettu. Myöhästynyt diagnoosi voi däntutkimuksiin tarkoitettujen erikoislait-
19666: johtaa hoidon viivästymiseen, ja on muutenkin teiden hankintaa varten 5 00 000 mark-
19667: perhettä koettelevaa elää epävarmuudessa. Niin kaa.
19668: ikään leikkausjonossa on jo leikattuja potilaita.
19669:
19670: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
19671:
19672: Hannu Tenhiälä Kari Rajamäki Helvi Koskinen
19673: Ole Wasz-Höckert Ritva Laurila Arvo Kemppainen
19674: 1985 vp. 2031
19675:
19676: Raha-asia-aloite n:o 1870
19677:
19678:
19679: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lääninvankilan rakentamiseksi
19680: Tervolaan
19681:
19682:
19683: Eduskunnalle
19684:
19685: Oikeusministeriön työryhmä on esittänyt syk- paikkojen lisääminen on välttämätöntä. Sen lisäk-
19686: syllä 1978 neljän uuden lääninvankilan rakenta- si, että Tervolan kunta kuuluu valtioneuvoston
19687: mista. Yksi uusista lääninvankiloista tulisi Lapin päätöksellä kehitysalueiden !-vyöhykkeen lisätuki-
19688: lääniin. Lapin lääniin rakennettava lääninvankila alueeseen, tarvitaan Tervolan kunnan elinkeino-
19689: helpottaisi nykyisin koko Pohjois-Suomea palvele- elämän voimistamiseksi ja työpaikkojen luomisek-
19690: van Oulun lääninvankilan tilanahtautta, johon si myös muita valtiovallan toimenpiteitä. Tällaise-
19691: myös valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet na Lapin lääniä tasapuolisesti kehittävänä toimen-
19692: huomiota. Valtiontilintarkastajien mukaan Ou- piteenä tulisi kyseeseen Lapin lääninvankilan si-
19693: lun lääninvankilan käyttö on ollut ajoittain jopa joittaminen Tervolan kuntaan.
19694: yli 100-prosenttista. Aivan viime aikoina Oulun Perusteluina Lapin lääninvankilan sijoittami-
19695: lääninvankilan vankiluku on ollut jopa yli 100, seksi Tervolaan voidaan esittää
19696: kun vankipaikkoja on ainoastaan 96. - liikenteelliset tekijät. Hyvistä liikenneyh-
19697: Oikeusministeriön työryhmän mukaan läänin- teyksistä voidaan mainita Tervolan kautta kulkeva
19698: vankiloita sijoitettaessa on perusteltua ottaa huo- Kemijoen länsipuolinen valtatie n:o 4 ja Kemi-
19699: mioon liikenteelliset tekijät ja väestön painopiste- joen itäpuolinen maantie. Lisäksi Tervolaila on
19700: alueet, koska tutkimavankien säilyttäminen edel- hyvät rautatieliikenneyhteydet ja kunnassa sijait-
19701: lyttä~ xhteyksiä tuomioistuimiin ja muihin viran- see yksityinen pienlentokenttä.
19702: omatslln. - sijainti Lapin läänin väestön painopiste-
19703: Edellä mainituista syistä ja koska laitosten haja- alueella. Tervola sijaitsee Lapin läänin väestöllises-
19704: sijoittamisella on lisäksi huomattava aluepoliitti- sä painopisteessä ja huomattava osa Lapin väestös-
19705: nen merkitys niiden työllistäessä paikkakuntalai- tä asuu kohtuullisella etäisyydellä Tervolasta.
19706: sia, on painavat ja perustellut syyt sijoittaa Lapin - lyhyet etäisyydet tuomioistuinpaikkakun-
19707: lääninvankila Tervolan kuntaan. nille, joista Lapissa merkittävimmät ovat Rovanie-
19708: Tervola on ollut voimakas maatalouspitäjä. mi, Tornio ja Kemi.
19709: Maa- ja metsätalouden työllistävän merkityksen - sijainnista johtuen vangeilla on mahdolli-
19710: vähentyessä ei ole voitu luoda muissa elinkeinoissa suus yhteydenpitoon omaisiin, työpaikkoihin ja
19711: riittävästi työpaikkoja, joten seurauksena on ollut k.<;>tipaikkakunnan sosiaali- ja muihin viranomai-
19712: voimakas tappiollinen väestön muuttoliike ja suu- sun.
19713: ri työttömyys. Runsaan kymmenen vuoden aikana - yläaste ja useat keskiasteen oppilaitokset
19714: Tervolan väkiluku on pienentynyt kolmanneksella tarjoavat lääninvankilan henkilökunnalle koulu-
19715: henkikirjoitetun väkiluvun ollessa 1.1.1979 4 850 tusmahdollisuuksia.
19716: henkilöä. Viime vuosien aikana Tervolan kunta - terveysaseman avohoito- ja sairasosastojen
19717: on kuulunut Lapin vaikeimpiin työttömyyskun- palvelut.
19718: tiin. Vuonna 1979 työttömyysaste kunnassa oli Edellä olevan perusteella ehdotan,
19719: keskimäärin 19,3 %, mikä merkitsee sitä, että tal-
19720: vikuukausina työttömänä oli yli 20 % työikäisestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19721: väestöstä. Vastaavana ajanjaksona koko läänin ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19722: läänin maalaiskuntien työttömyys oli huomatta- 25.50. 74 5 000 000 markkaa lääninvan-
19723: vasti pienempi. kzlan rakennustözden aloittamiseen Tervo-
19724: Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työ- lan kunnassa.
19725:
19726: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19727:
19728: Esko-Juhani Tennilä
19729: 2032 1985 vp.
19730:
19731: Raha-asia-aloite n:o 1871
19732:
19733:
19734:
19735:
19736: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Lapinrinteen koulun rakennus-
19737: töihin Rovaniemellä
19738:
19739:
19740: Eduskunnalle
19741:
19742: Rovaniemellä nopeasti kasvaneelta Lapinrin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19743: teen alueelta puuttuu kokonaan koulu. Lapset 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19744: joutuvat käymään koulussa kilometrien päässä 29.46.34 JO 000 000 markkaa Rovanie-
19745: keskustassa, mistä aiheutuu monenlaisia ongel- men Lapinrinteen koulun rakennustöiden
19746: mia. Lapinrinteen koulun rakentaminen tuleekin aloittamiseen.
19747: saada käyntiin välittömästi ja siksi ehdotankin,
19748:
19749: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19750:
19751: Esko-Juhani Tennilä
19752: 1985 vp. 2033
19753:
19754: Raha-asia-aloite n:o 1872
19755:
19756:
19757:
19758:
19759: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Tornion uimahallin rakentami-
19760: seen
19761:
19762:
19763: Eduskunnalle
19764:
19765: Tornion kaupungissa kokevat kaupunkilaiset välttämättä oman uimahallinsa ja siksi ehdotan-
19766: puutteeksi sen, ettei kaupungissa ole uimahallia. kin,
19767: Tätä puutetta korvaa osittain, mutta vain osittain
19768: se, että osa torniolaisista voi käyttää Haaparannan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19769: uimahallia. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19770: Uimahallit ovat maassamme erittäin tarpeellisia 29. 91.5 0 JO 000 000 markkaa Tornion ui-
19771: kuntoilu- ja virkistyspaikkoja. Torniokin tarvitsee mahallin rakentamiseen.
19772:
19773: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19774:
19775: Esko-:Juhani Tennilä
19776:
19777:
19778:
19779:
19780: 255 428500120H
19781: 2034 1985 vp.
19782:
19783: Raha-asia-aloite n:o 1873
19784:
19785:
19786:
19787:
19788: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokiyhdistys ry:lle Ounas-
19789: joen ja Ounasjokivarren kehittämissuunnitelman laatimiseen
19790:
19791:
19792: Eduskunnalle
19793:
19794: Ounasjoki on suojattu voimalaitosrakentamisel- myksiä. Toiminta on ollut laajaa ja tulokset-
19795: ta eduskunnan säätämällä lailla. Tämä laki on lista.
19796: luonut hyvän perustan Ounasjokivarren elinkei- Onkin välttämätöntä, että valtio avustaa myös
19797: nojen kehittämiselle ja Ounasjoen kalakantojen vuonna 1986 Ounasjokiyhdistystä rahallisesti sen
19798: parantamiselle. toimiessa jokivarren asukkaiden puolesta ja laa-
19799: Ounasjokivarren asukkaat kävivät kamppailua tiessa Ounasjokivarren ja Ounasjoen kehittämis-
19800: jokensa puolesta sähköyhtiötä vastaan Ounasjo- suunnitelmaa.
19801: kiyhdistyksen johdolla. Ounasjokiyhdistys on jat- Tällä perusteella ehdotan,
19802: kanut Ounasjoki-lain säätämisen jälkeen työtään
19803: keskittyen nyt Ounasjokivarren ja Ounasjoen ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19804: hittämiseen. Yhdistys on laatinut suunnitelmia ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19805: tehnyt esityksiä siitä, miten jokivartta ja jokea tu- 30.99.41 50 000 markkaa avustukseksi
19806: lee kehittää. Ounasjokiyhdistys ry:lle Ounasjoen ja Ou-
19807: Ounasjokiyhdistyksen toiminta ja esitykset hei- nasjokivarren kehittå"missuunnitelmien
19808: jastelevat aidosti jokivarren asukkaiden näke- laatimiseen.
19809:
19810: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19811:
19812: Esko-Juhani Tennilä
19813: 1985 vp. 2035
19814:
19815: Raha-asia-aloite n:o 1874
19816:
19817:
19818:
19819:
19820: Tennilä: Korotetun määrärahan osoittamisesta TVL:n Lapin piirille
19821: teiden rakentamiseen
19822:
19823:
19824: Eduskunnalle
19825:
19826: Hallitus esittää ensi vuoden budjettiin koko tiin. Välttämätöntä on myös sellaisten suurten ra-
19827: maan osalta hieman lisää varoja teiden kunnossa- kennuskohteiden kuin Rovaniemelle tulevan
19828: pitoon ja rakentamiseen. Lapin osalta hallituksen uuden sillan, Jätkän kynttilän, viivyttelemätön
19829: esitys on kuitenkin tältäkin osin pettymys, sillä toteuttaminen.
19830: esityksen mukaan TVL:n Lapin piirin käyttöön Edellä olevan perusteella ehdotan,
19831: osoitettavia tierahoja ei lisättäisi. Kun työllisyys-
19832: määrärahat teiden rakentamiseen uhkaavat vähe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19833: tä, tilanne on siis Lapissa huononemassa. Teiden 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19834: kunto alkaa rapistua ja työllisyystilanne vaikeutuu 31. 24. 77 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
19835: myös tierakentamisen supistamisen vuoksi. lisäyksenä TVL:n Lapin Pti"rin käytettäväksi
19836: Lappiin tuleekin saada lisää tiemäärärahoja teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon.
19837: niin, että tiekohteita saadaan myös syrjäisiin kun-
19838:
19839: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19840:
19841: Esko-Juhani Tennilä
19842: 2036 1985 vp.
19843:
19844: Raha-asia-aloite n:o 1875
19845:
19846:
19847:
19848:
19849: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Pahtavuoman kuparikaivoksen
19850: rakentamiseen
19851:
19852:
19853: Eduskunnalle
19854:
19855: Kittilän kunnan Pahtavuoman alueelta on löy- kaivoshankkeen työpaikat eivät tule suomalai-
19856: detty arvokas kupariesiintymä. Outokumpu Oy sille.
19857: on suorittanut alueella tutkimuksia ja Lapissa Edellä olevan perusteella ehdotan,
19858: odotetaankin kaivostoiminnan välitöntä käynnis-
19859: tämistä, jotta vaikea työttömyys lievenisi. Pahta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19860: vuoman kuparikaivoksen avaamista pidetään La- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19861: pissa perusteltuna myös siksi, että Outokum- 32.50.41 20 000 000 markkaa Pahtavuo-
19862: pu Oy on käynnistänyt kaivostoimintaa Norjan man kupankaivoksen rakentamiseen.
19863: puolella Kautokeinossa. Läheskään kaikki tämän
19864:
19865: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19866:
19867: Esko-Juhani Tennilä
19868: 1985 vp. 2037
19869:
19870: Raha-asia-aloite n:o 1876
19871:
19872:
19873:
19874:
19875: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Sokiin kaivoksen rakentamiseen
19876: yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa
19877:
19878:
19879: Eduskunnalle
19880:
19881: Sokiin kaivoksen avaamista on siirretty liiketa- Yksi mahdollisuus Sokiin tuotteiden kuljetta-
19882: loudellisiin laskelmiin vedoten. Kuitenkaan ei ole miseen on rautatien rakentaminen Neuvostoliit-
19883: suoritettu täsmällisiä laskelmia Sokiin kannatta- toon, jossa lähin rautatieasema on Kovdorissa 40
19884: vuudesta siinä tapauksessa, että Sokli toteutettai- kilometrin päässä Soklista; liittyihän Kostamus-
19885: siin yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa. hankkeeseenkin rajan yli rakennettu rautatie.
19886: Neuvostoliitto on jo osallistunut suurella pa- Suoritettavissa selvityksissä ja laskelmissa tulee
19887: noksella Sokiin malmiesiintymän tutkimiseen se- huomioida myös mahdollisuus hankkia Soklissa
19888: kä rikastuskokeisiin. Suomen ja Neuvostoliiton tarvittava sähkö Neuvostoliiton puolelta.
19889: pitkän ajanjakson taloudellisessa yhteistyöohjel- Edellä olevan perusteella ehdotan,
19890: massa mainitaan fosforimineraalirikastamo mah-
19891: dollisena Suomen alueella toteutettavana yhteise- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19892: nä rakennuskohteena. Neuvostoliiton ulkomaan- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19893: kauppaministeri Nikolai Patolitshev on julkisuu- 32.50.41 1 000 000 markkaa selvitysten ja
19894: dessa kertonut Neuvostoliiton olevan kiinnostu- laskelmien suorittamiseksi Sokiin kannat-
19895: nut laajan lannoitekaupan kehittämisestä Suomen tavuudesta szinä tapauksessa, että Sokli to-
19896: kanssa, jolloin Suomen viennin pohjana olisivat teutetaan yhteistyössä Neuvostoliiton
19897: Suomen omat fosfaattiraaka-ainelähteet. kanssa.
19898:
19899: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19900:
19901: Esko-Juhani Tennilä
19902: 2038 1985 vp.
19903:
19904: Raha-asia-aloite n:o 1877
19905:
19906:
19907:
19908:
19909: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemi Oy:n osakepääoman ko-
19910: rottamiseksi paperikoneen hankkimiseksi
19911:
19912:
19913: Eduskunnalle
19914:
19915: Kemi Oy joutui muutama vuosi sitten niin suu- liikkeelle ja tehtävä omalta osaltaan päätös paperi-
19916: riin vaikeuksiin, että uhkaamassa oli jopa kon- koneen osalta ja korotettava Kemi Oy:n osake-
19917: kurssi ja työpaikkojen menettäminen. Tämän es- pääomaa 20 miljoonalla markalla. Mikäli Metsä-
19918: tämiseksi joukkoliikkeen voimakkaan toiminnan liitto kieltäytyy vastaavista päätöksistä, yhtiön osa-
19919: myötä yhtiön tervehdyttämiseksi sovittiin joukos- kekanta on siirrettävä kokonaisuudessaan valtion
19920: ta ratkaisuja, joilla tilannetta parannettaisiin. omistukseen yhtiön kehityksen ja työpaikkojen
19921: Kemi Oy:n vaikeuksien perussyynä on ollut ja turvaamiseksi.
19922: on matala jalostusaste. Osakkaiden kesken onkin Edellä olevan perusteella ehdotan,
19923: sovittu jalostusasteen nostamisesta rakentamalla
19924: paperikone. Päätökset asiasta ovat hyvin selkeät, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19925: mutta toimeenpano on viivästynyt. Epämääräinen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
19926: tila jatkuu edelleenkin. 32.50.88 20 000 000 markkaa Kemi Oy:n
19927: Kemi Oy:n osakkeista valtio omistaa puolet ja osakepääoman korottamiseen paperiko-
19928: Metsäliitto puolet. Valtiovallan onkin lähdettävä neen hankkimiseksi.
19929:
19930: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
19931:
19932: Esko-Juhani Tennilä
19933: 1985 vp. 2039
19934:
19935: Raha-asia-aloite n:o 1878
19936:
19937:
19938:
19939:
19940: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen työttömyys-
19941: päivärahaan sen korottamiseksi ja maksamiseksi kaikilta viikon-
19942: päiviltä
19943:
19944: Eduskunnalle
19945:
19946: Työttömien määrä on Kalevi Sorsan hallituksen hän yli tuhat markkaa kuukaudessa. Se et mtä
19947: toimikaudella lisääntynyt, vaikka on eletty talou- edes ruokaan ja asumiseen, puhumattakaan muis-
19948: den nousukautta. Tammikuussa 1985 työttömiä ta välttämättömistä menoista.
19949: oli työttömyyseläkkeellä olevat mukaan lukien Suuripaikkaiset ministerit tietävät työttömien
19950: 205 000, mikä on enemmän kuin koskaan ennen toimeentulovaikeudet. Hallitus ei kuitenkaan esi-
19951: Suomen historiassa. Esityksessään valtion vuoden tä minkäänlaista korotusta työttömyyspäivärahoi-
19952: 1986 tulo- ja menoarvioksi Sorsan hallitus arvioi hin. Tämä paljastaa mahdollisimman selvästi ny-
19953: työttömyyden edelleen vain pahentuvan. kyisen hallituksen tylyn asennoitumisen vaikeim-
19954: Kalevi Sorsan hallitus on täysin alistunut suur- massa asemassa eläviä ihmisiä kohtaan.
19955: työttömyyteen ja pahentaa sitä omilla toimillaan, Kommunistit vaativat työtä jokaiselle. Vähin
19956: joilla vähennetään valtion työllistäviä toimia, su- mikä heti tulee tehdä on edes kunnollisen työttö-
19957: pistetaan asuntotuotantoa ja hidastetaan yhteis- myysturvan järjestäminen.
19958: kunnallisten palvelutoimien kehittämistä. Siksi ehdotamme,
19959: Suurtyöttömyyden sallimiseen ja kasvattami-
19960: seen liittyy syvä välinpitämättömyys työttömien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19961: toimeentuloa kohtaan. Hallitus ei kanna min- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
19962: käänlaista huolta siitä, että suurin osa työttömistä 33.17.51 100000000 markkaaylimääräi-
19963: elää erittäin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. seen tukeen työttömyysaja/ta maksettavan
19964: Työttömyysturvan peruspäiväraha on vain 70 peruspäivärahan korottamiseksi 100 mark-
19965: markkaa päivälle. Kun päivärahaa vielä verotetaan kaan päivältä ja päivärahan maksamiseksi
19966: ja sitä maksetaan vain viideltä päivältä viikossa, jokaiselta vzikonpäivä/tä.
19967: hyvin monien työttömien käteen jäävä tulo on vä-
19968:
19969: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
19970:
19971: Esko-Juhani Tennilä Ensio laine Marjatta Stenius-Kaukonen
19972: Marja-liisa Salminen Sten Söderström Mikko Kuoppa
19973: Matti Kautto
19974: 2040 1985 vp.
19975:
19976: Raha-asia-aloite n:o 1879
19977:
19978:
19979:
19980:
19981: Tennilä: Korotetun määtärahan osoittamisesta työrajoitteisten työl-
19982: listämiseen valtion erityiskohteisiin
19983:
19984:
19985: Eduskunnalle
19986:
19987: Työrajoitteisten työvoimapalvelun määrärahoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19988: saadaan käyttää työrajoitteisten henkilöiden työl- 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
19989: listämiseen valtionhallintoon, kuntiin, kuntain- 34.50.02 alamomenti/le 1 lisäyksenä
19990: liittoihin, yrityksiin ja yhteisöihin. 15 000 000 markkaa työrajoitteisten työllis-
19991: Hallituksen määrärahaesitys ei ole riittävä ja tämiseksi valtion erityiskohteisiin.
19992: siksi esitän siihen korotusta.
19993: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19994: taen,
19995:
19996: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
19997:
19998: Esko-Juhani Tennilä
19999: 1985 vp. 2041
20000:
20001: Raha-asia-aloite n:o 1880
20002:
20003:
20004:
20005:
20006: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta valtion työtehtävillä työllistetty-
20007: jen osapäiväisten työn muuttamiseksi kokopäiväiseksi
20008:
20009:
20010: Eduskunnalle
20011:
20012: Budjetin momentin 34.50.02 alamomentin 1 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20013: määrärahaa saadaan käyttää lähinnä nuorten tai taen,
20014: pitkäaikaisesti työttömien työntekijöiden palkkaa-
20015: miseen valtion virastoihin ja laitoksiin työttömyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20016: den lievittämiseksi. Yhä suurempi osa tämän mo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
20017: mentin määrärahoilla palkattavista on vain 34.50.02 alamomenttlle 1 lisäyksenä
20018: osa-aikaisesti työskenteleviä. SKDL:n eduskunta- 50 000 000 markkaa valtion työtehtäviä
20019: ryhmä ei voi hyväksyä osa-aikatyön lisäämistä, varten puolipäivätöiden muuttamiseksi
20020: koska työstä pitää saada myös kunnollinen palkka. kokopäiväisiksi.
20021: Puolipäivätöissä palkka jää kertakaikkiaan riittä-
20022: mättömäksi.
20023:
20024: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
20025:
20026: Esko-Juhani Tennilä
20027:
20028:
20029:
20030:
20031: 256 428500120H
20032: 2042 1985 vp.
20033:
20034: Raha-asia-aloite n:o 1881
20035:
20036:
20037:
20038:
20039: Tennilä: Korotemo määrärahan osoittamisesta kunnalliseen työllistä-
20040: mistukeen
20041:
20042:
20043: Eduskunnalle
20044:
20045: Työttömyyden vaikutukset nuoriin ihmisiin keen. Kokopäiväisyys uusien työpaikkojen luomi-
20046: voivat olla erittäin kielteiset. Taloudellisten vai- sessa on välttämätöntä siksi, että nuorten on saata-
20047: keuksien lisäksi työttömyys aiheuttaa näköalatto- va työstään myös kunnollinen palkka.
20048: muutta ja turhautuneisuutta ja voi johtaa elä- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20049: mänuskon menettämiseen. Siksi jokaiselle nuorel-
20050: le onkin turvattava mahdollisuus koulutukseen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20051: sitten työpaikkaan. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20052: Jotta kaikki alle 25-vuotiaat nuoret voidaan 34.50.61 lisäyksenä 150 000 000 markkaa
20053: työllistää ja nimenomaan kokopäiväisesti, tarvi- kunnalliseen työllistämistukeen.
20054: taan lisää varoja myös kunnalliseen työllistämistu-
20055:
20056: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
20057:
20058: Esko:Juhani Tennilä
20059: 1985 vp. 2043
20060:
20061: Raha-asia-aloite n:o 1882
20062:
20063:
20064:
20065:
20066: Tennilä: Koeotetun määrärahan osoittamisesta työrajoitteisten työl-
20067: listämiseen
20068:
20069:
20070: Eduskunnalle
20071:
20072: Viitaten raha-asia-aloitteeseen, jossa esitetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20073: lisäystä momentille 34.30.02, ja siinä ilmeneviin 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20074: yleisiin perusteluihin, on perusteltua osoittaa työ- 34.50. 62 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
20075: rajoitteisten työhön sijoittamiseen vastaavasti 20 työrajoitteisten työhön szjoittamiseen.
20076: milj. mk enemmän kuin mitä hallitus esittää.
20077: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20078: taen,
20079:
20080: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
20081:
20082: Esko-Juhani Tennilä
20083: 2044 1985 vp.
20084:
20085: Raha-asia-aloite n:o 1883
20086:
20087:
20088:
20089:
20090: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömien työllistämiseen
20091: avaamalla työkohteita vaikeimmilla työttömyysalueilla
20092:
20093:
20094: Eduskunnalle
20095:
20096: Suurtyöttömyys on Kalevi Sorsan hallituksen markkaan. Vuodelle 1986 hallitus esittää vain 365
20097: toimikaudella jatkuvasti pahentunut. Tähän on miljoonaa markkaa.
20098: ollut vaikuttamassa hallituksen politiikka, jolla Emme voi hyväksyä suurtyöttömyyden tahallis-
20099: valtion omia työllistäviä toimia on vähennetty. ta lisäämistä ja siksi ehdotamme,
20100: Hallituksen suurtyöttömyyden kasvun hyväksyvän
20101: linjan paljastaa myös se, että sijoitusmenoja työlli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20102: syyden turvaamiseksi on vuosittain supistettu, 1986 tulo- ja menoarvioon momentt'lle
20103: vaikka olisi ollut ja olisi suuri tarve niiden lisäämi- 34.50. 77 lisäyksenä 500 000 000 markkaa
20104: seen. Vuonna 1983 sijoitusmenot työttömyyden käytettäväksi työttömien työllistämiseen
20105: vähentämiseksi olivat yhteensä 689 miljoonaa avaamalla uusia työkohteita vaikeimmzlla
20106: markkaa. Vuonna 1984 ne putosivat 554 miljoo- työttömyysaluezlla.
20107: naan markkaan ja vuonna 1985 400 miljoonaan
20108:
20109: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20110:
20111: Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa Matti Kautto
20112: Sten Söderström Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
20113: 1985 vp. 2045
20114:
20115: Raha-asia-aloite n:o 1884
20116:
20117:
20118:
20119:
20120: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen rakentamiseksi
20121: Lapin lääniin
20122:
20123:
20124: Eduskunnalle
20125:
20126: Vuokra-asunnoista on myös Lapissa huutava myös todella suuri tarve uusien työpaikkojen saa-
20127: puute. Vuokra-asuntotilanteen paljastaa se, että miseen ja tiedossahan on, että jokainen työllistet-
20128: kun jossakin kunnassa valmistuu vuokratalo, haki- ty rakennustyöläinen merkitsee myös merkittäviä
20129: joita on usein jopa monikymmenkertainen määrä välillisiä työllisyysvaikutuksia.
20130: tarjolla oleviin vuokra-asuntoihin verrattuna. Edellä olevan perusteella ehdotankin,
20131: Vuokra-asuntoja on siis saatava lisää niin Lapin
20132: taajamiin kuin myös maaseutualueillekin. Perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20133: teltua on osoittaa Lapille erityismääräraha vuokra- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20134: asuntojen rakentamiseen siksi, että Lapin osuudet 35.45.83 30 000 000 markkaa 600 uuden
20135: valtion asuntorahoista ovat suhteellisesti vähenty- vuokra-asunnon rakentamiseksi Lapin lää-
20136: neet. Lapissa on suurtyöttömyydestä johtuen nzzn.
20137:
20138: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
20139:
20140: Esko-Juhani Tennilä
20141: 2046 1985 vp.
20142:
20143: Raha-asia-aloite n:o 1885
20144:
20145:
20146:
20147:
20148: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta määräaikaisten professorien
20149: palkkaamiseen
20150:
20151:
20152: Eduskunnalle
20153:
20154: Säännöllisen tutkijakoulutuksen järjestäminen vuodeksi. Tarvittava määrärahan lisäys on tehtävä
20155: korkeakouluissa on kiireellinen tehtävä. Tämän korkeakoulujen työsuhdepalkkoihin.
20156: on myös hallitus todennut tiedepoliittisessa selon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20157: teossa, mutta ei ole ryhtynyt vastaaviin toimiin. taen,
20158: Suomessa vallitsee tutkijapula erityisesti uusilla
20159: huipputekniikan aloilla kuten elektroniikassa, tie- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20160: totekniikassa ja biotekniikassa. Tutkijakoulutuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20161: sen kehittämistä näillä aloilla estää mm. tutki- 29.10.01/z'säyksenä 2500000 markkaa JO
20162: musjohtajien eli professuurien puute. Se voidaan määräaikaisen professorin palkkaamiseen
20163: nopeimmin poistaa antamalla alan korkeakouluil- teknzllzsiin korkeakouluihin ja tiedekun-
20164: le kymmenen määräaikaisprofessuuria viideksi tiin.
20165:
20166: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
20167:
20168: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen
20169: Eeva Turunen Liisa Hilpelä Pertti Salolainen
20170: Iiro Viinanen Saara Mikkola Toivo T. Pohjala
20171: Jouni J. Särkijärvi Matti Viljanen Pentti Mäki-Hakola
20172: Helena Pesola Matti Lahtinen Aino Pohjanoksa
20173: Päivi Varpasuo Kimmo Sasi Tapio Holvitie
20174: Lauri Impiö Sampsa Aaltio Ilkka Kanerva
20175: Riitta Uosukainen Tauno Valo Aila Jokinen
20176: Ben Zyskowicz Ritva Laurila Heikki Järvenpää
20177: Lea Kärhä Georg C. Ehrnrooth Helge Saarikoski
20178: Sirpa Pietikäinen Juho Koivisto Anna-Kaarina Louvo
20179: Ilkka Suominen Sakari Valli Eva-Riitta Siitonen
20180: Riitta Jouppila Ole Wasz-Höckert Tuulikki Petäjäniemi
20181: Ulla Puolanne
20182: 1985 vp. 2047
20183:
20184: Raha-asia-aloite n:o 1886
20185:
20186:
20187:
20188:
20189: Tiuri ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen pe-
20190: rustutkimukseen
20191:
20192:
20193: Eduskunnalle
20194:
20195: Suomen tulevaisuuden turvaaminen tietoyh- den kuluessa siten, että vuonna 1986 valtio varaa
20196: teiskunnassa edellyttää yritysten ja korkeakoulu- korkeakoulujen perustutkimukseen määrärahan,
20197: jen yhteistyön lisäämistä ja korkeakoulujen perus- joka on 20 % tilaustutkimusvaroista.
20198: tutkimuksen edistämistä. Molemmat päämäärät Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20199: toteutuvat, jos kokoomuksen teknologiapoliitti- taen,
20200: sen kannanoton mukaisesti valtio sitoutuu anta-
20201: maan korkeakoululle yhtä paljon varoja perustut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20202: kimukseen kuin korkeakoulu hankkii tilaustutki- 1986 tulo- ja menoarvioon 28 000 000
20203: musvarop. markkaa korkeakoulujen perustutkimuk-
20204: Järjestelmään olisi siirryttävä muutaman vuo- seen tzlaustutkimusvarojen suhteessa.
20205:
20206: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
20207:
20208: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen
20209: Eeva Turunen Liisa Hilpelä Pertti Salolainen
20210: Iiro Viinanen Saara Mikkola Toivo T. Pohjala
20211: Jouni J. Särkijärvi Matti Viljanen Pentti Mäki-Hakola
20212: Helena Pesola Matti Lahtinen Aino Pohjanoksa
20213: Päivi Varpasuo Kimmo Sasi Tapio Holvitie
20214: Lauri Impiö Sampsa Aaltio Ilkka Kanerva
20215: Riitta Uosukainen Tauno Valo Aila Jokinen
20216: Ben Zyskowicz Ritva Laurila Heikki Järvenpää
20217: Lea Kärhä Georg C. Ehrnrooth Helge Saarikoski
20218: Sirpa Pietikäinen Juho Koivisto Anna-Kaarina Louvo
20219: Ilkka Suominen Sakari Valli Eva-Riitta Siitonen
20220: Riitta Jouppila Ole Wasz-Höckert Tuulikki Petäjäniemi
20221: Ulla Puolanne
20222: 2048
20223: 1985 vp.
20224:
20225: Raha-asia-aloite n:o 1887
20226:
20227:
20228:
20229:
20230: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Teknillisen korkeakoulun mat-
20231: kustusmenoihin
20232:
20233:
20234: Eduskunnalle
20235:
20236: Teknilliselle korkeakoululle on kuluvan vuoden keskimäärin vähintään yhtä ulkomaanmatkaa
20237: tulo- ja menoarviossa varattu määrärahoja matka- vuodessa kultakin vakinaiselta opettajalta. Tämän
20238: korvauksia varten momentille 29.10.29.04 (muut lisäksi korkeakoulun olisi voitava rahoittaa myös
20239: kulutusmenot, matkat) yhteensä 570 000 mark- muun henkilökunnan ulkomaanmatkoja sekä
20240: kaa, josta korkeakoulu on varannut käytettäväksi osittain myös opiskelijoiden yhä tärkeämmäksi tu-
20241: vakinaisten opettajien ulkomaanmatkojen kor- levaa kansainvälistä liikkuvuutta.
20242: vauksia varten 400 000 markkaa. Lisäksi korkea- Nykyiset määrärahat eivät anna tähän mitään
20243: koulu on käyttänyt momentin 29.10. 50 (apura- mahdollisuutta: lyhyetkin ulkomaanmatkat koko
20244: hat) määrärahoista 210 000 mk lähinnä jatko- opettajakunnalle ovat mahdottomia nykyisen
20245: opiskelijoiden ulkomaanmatka-apurahoiksi. määrärahan rajoissa, puhumattakaan pitemmistä
20246: Teknillisellä korkeakoululla on 378 vakinai- jatkokoulutusluonteisista matkoista.
20247: seen, täyspäiväiseen opetushenkilöstöön kuulu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20248: vaa, joten vuoden 1985 ulkomaanmatkamäärära- nioittavasti,
20249: ha on 1 058 mk opettajaa kohti. Tämä summa on
20250: täysin riittämätön. Tekniikan kehityksen seuraa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20251: minen, kansainvälisiin kontakteihin pystyvän tut- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20252: kijakunnan kasvattaminen, Suomen tieteen tulos- 29.10.50 lisäyksenä 400 000 markkaa
20253: ten tunnetuksi tekeminen, ulkomaisten tutkija- ja käytettäväksi Teknillisen korkeakoulun
20254: opettajavieraiden saaminen edellyttävät kaikki matkustusmäärärahojen lisäämiseen.
20255:
20256: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20257:
20258: Martti Tiuri Ole Wasz-Höckert Kaarina Dromberg
20259: Impi Muroma Georg C. Ehrnrooth Pertti Salolainen
20260: Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen Ben Zyskowicz
20261: Eva-Riitta Siitonen Arja Alho
20262: 1985 vp. 2049
20263:
20264: Raha-asia-aloite n:o 1888
20265:
20266:
20267:
20268:
20269: Tiuri ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Teknillisen korkea-
20270: koulun tutkimus- ja opetusvälineiden hankintaan
20271:
20272:
20273: Eduskunnalle
20274:
20275: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä on vanhentuneen tai vanbentuvan tekniikan tutki-
20276: Teknilliselle korkeakoululle ehdotettu momentil- mukseen, mihin maallamme yksinkertaisesti ei
20277: le 29.10. 70 (tutkimus- ja opetusvälineiden hank- ole varaa.
20278: kiminen - siirtomääräraha) 19 000 000 markkaa Korkeakoulun viisi vuotta sitten tekemä laaja
20279: eli korotusta kuluvan vuoden määrärahaan ainoas- selvitys laboratoriolaitteiston käyttöiästä ja uusin-
20280: taan 300 000 markkaa (1 ,6 % ). Ehdotetusta mää- tainvestointien tarpeesta päätyi n. 25-27 miljoo-
20281: rärahasta on jo 3 000 000 mk sidottu puhelinvaih- nan markan vuotuiseen määrärahatarpeeseen vuo-
20282: teen uusimiseen, joten korkeakoulun opetusta ja den 1979 rahana, mikä vastaa n. 45-49 miljoo-
20283: tutkimusta välittömästi palveleviin menoihin on naa vuonna 1986. Tämän selvityksen tekemisen
20284: käytettävissä enintään 16 000 000 mk. jälkeen on teknillinen kehitys joillakin aloilla (eri-
20285: Teknillinen korkeakoulu on itse esittänyt mo- tyisesti mikroelektroniikassa ja tietotekniikassa)
20286: mentille 270 000 000 markan määrärahaa, mikä johtanut entistä nopeampaan laitteiston uusiruis-
20287: sekin on jo voimakkaasti karsittu todellista tarvet- tarpeeseen.
20288: ta osoittavista luvuista. Korkeakoulun hankinta- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvotte-
20289: tarveluettelossa, joka on vuodenvaihteelta 1984 lukunnan työvaliokunta on kokouksessaan käsitel-
20290: -85, esitetään pelkästään yli 100 000 mk mak- lyt ja hyväksynyt tämän raha-asia-aloitteen.
20291: savien laitteiden hankintahintojen summana Edellä esitetyn mukaisesti ehdotamme kun-
20292: 43 150 000 mk. Nämä laitteet olisivat heti tarpeen nioittaen,
20293: opetuksessa ja tutkimuksessa.
20294: Teknillisten tieteiden tutkimusta ja ylintä ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20295: tusta ei voida ajatellakaan ilman ajanmukaista 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20296: laitteistoa. Laitteistoa on sitä paitsi voitava uusia 29.1 0. 70 lisäyksenä 11 000 000 markkaa
20297: jo ennen kuin sen teknisesti mahdollinen käyttöi- Teknzllisen korkeakoulun tutkimus- ja
20298: kä on tullut täyteen, sillä vanhentuneiden laittei- opetusvälineiden sekä kaluston hankkimi-
20299: den käyttö johtaa monessa tapauksessa samalla seen.
20300:
20301: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20302:
20303: Martti Tiuri Ole Wasz-Höckert Eva-Riitta Siitonen
20304: Marjatta Väänänen Impi Muroma Pertti Salolainen
20305: Ben Zyskowicz Antti Kalliomäki Georg C. Ehrnrooth
20306: Arja Alho Tuulikki Hämäläinen Kaarina Dromberg
20307:
20308:
20309:
20310:
20311: 25 7 428500120H
20312: 2050 1985 vp.
20313:
20314: Raha-asia-aloite n:o 1889
20315:
20316:
20317:
20318:
20319: Tiuri ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion teknillisten
20320: oppilaitosten kaluston hankkimiseen
20321:
20322:
20323: Eduskunnalle
20324:
20325: Teknillisten oppilaitosten määrärahat opiskeli- säys ei alkuunkaan riitä poistamaan vuosien ku-
20326: jaa kohti ovat alhaisemmat kuin monissa lukiois- luessa tapahtunutta jälkeenjääneisyyttä.
20327: sa. Kuitenkin oppilaitoksilta edellytetään, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20328: niillä on ajanmukaisilla laitteilla varustetut labo- taen,
20329: ratoriot käytettävissään. Entistä tärkeämmäksi tu-
20330: lee laboratorioiden kunnollisuus, kun teknilliset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20331: oppilaitokset osallistuvat tilaustutkimustoimin- 1986 tulo- ja menoarvioon momentz'lle
20332: taan. 29. 60. 70 lisäyksenä 9 000 000 markkaa
20333: Teknillisten oppilaitosten laitemäärärahat ovat valtion teknillz'sten oppzlaitosten kaluston
20334: olleet täysin riittämättömät erityisesti vanhoissa hankkimiseen.
20335: oppilaitoksissa. Tulo- ja menoarviossa esitetty li-
20336:
20337: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
20338:
20339: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen
20340: Eeva Turunen Liisa Hilpelä Pertti Salolainen
20341: Iiro Viinanen Saara Mikkola Toivo T. Pohjala
20342: Jouni J. Särkijärvi Matti Viljanen Pentti Mäki-Hakola
20343: Helena Pesola Matti Lahtinen Aino Pohjanoksa
20344: Päivi Varpasuo Kimmo Sasi Tapio Holvitie
20345: Lauri Impiö Sampsa Aaltio Ilkka Kanerva
20346: Riitta Uosukainen Tauno Valo Aila Jokinen
20347: Ben Zyskowicz Ritva Laurila Heikki Järvenpää
20348: Lea Kärhä Georg C. Ehrnrooth Helge Saarikoski
20349: Sirpa Pietikäinen Juho Koivisto Anna-Kaarina Louvo
20350: Ilkka Suominen Sakari Valli Eva-Riitta Siitonen
20351: Riitta Jouppila Tuulikki Petäjäniemi Ulla Puolanne
20352: 1985 vp. 2051
20353:
20354: Raha-asia-aloite n:o 1890
20355:
20356:
20357:
20358:
20359: Toiviainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
20360: päivärahan korottamiseen
20361:
20362:
20363: Eduskunnalle
20364:
20365: Varusmiesliitto on kiinnittänyt huomiota siihen ti. Varusmiesliiton perustellun esityksen mukai-
20366: ristiriitaan, joka vallitsee parlamentaarisen puo- sesti varusmiesten päivärahan tulisi olla 1.10.
20367: lustuskomitean mietinnön ja valtion tulo- ja me- 1986 22,80 mk.
20368: noarvioesityksen välillä, koskien varusmiesten päi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20369: värahan suuruutta. PPK III edellytti, että varus- taen,
20370: miesten päivärahan tulisi olla viidennes valtion
20371: virkamiesten päivärahasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20372: Tätä tasoa ei ole läheskään saavutettu. Kuvaa- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20373: vaa on, että samaan aikaan kun puolustusvoimien 27.14. 02 lisäyksenä 25 284 000 markkaa
20374: perushankintamäärärahat kohoavat liki 45 %, las- varusmiesten päivärahojen korottami-·
20375: kee varusmiesten päiväraha reaalisesti ja tuntuvas- seen.
20376:
20377: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20378:
20379: Seppo Toiviainen Matti Kautto Pirkko Turpeinen
20380: 2052 1985 vp.
20381:
20382: Raha-asia-aloite n:o 1891
20383:
20384:
20385:
20386:
20387: Toiviainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
20388: lomamatkojen lisäämiseksi
20389:
20390:
20391: Eduskunnalle
20392:
20393: Varusmiesten lomamatkojen määrä on edelleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20394: riittämätön. Sitä paitsi, toisin kuin tulo- ja me- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20395: noarvioehdotuksessa ehdotetaan, tulisi lomamat- 27.14.20 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
20396: kojen lisäämisen yhdellä koskea kaikkia varusmie- varusmiesten lomamatkojen lisäämiseen
20397: hiä. Tämän toteutuminen aiheuttaisi hallituksen koskien kaikkia varusmiehiä.
20398: esitykseen nähden noin miljoonan markan suurui-
20399: sen lisäystarpeen.
20400: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20401: taen,
20402:
20403: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20404:
20405: Seppo Toiviainen Pirkko Turpeinen Matti Kautto
20406: 2053
20407: 1985 vp.
20408:
20409: Raha-asia-aloite n:o 1892
20410:
20411:
20412:
20413:
20414: Toiviainen: Korotetua määrärahan osoittamisesta Helsingin metron
20415: jatkorakentamiseen
20416:
20417:
20418: Eduskunnalle
20419:
20420: Helsingin metroliikenteen kehittäminen on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20421: asia, joka ei koske pelkästään helsinkiläisiä, vaan taen,
20422: se on koko pääkaupunkiseutua koskeva ja jopa
20423: valtakunnallinen kysymys. Metro on sitä toimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20424: vampi ja edullisempi, mitä pitemmäksi sen reitti 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20425: voidaan nykyisestään laajentaa. Helsingin metroa 31.99.34 10000000 markkaa Helsingin
20426: pitäisi valtion tuella pidentää toisaalta Vantaan ja metroliikenteen laajentamiseen.
20427: toisaalta Espoon suuntaan.
20428:
20429: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20430:
20431: Seppo Toiviainen
20432: 2054 1985 vp.
20433:
20434: Raha-asia-aloite n:o 1893
20435:
20436:
20437:
20438:
20439: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun joukko-
20440: liikenteen kehittämistä varten
20441:
20442:
20443: Eduskunnalle
20444:
20445: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä tulee ja yleisemminkin voitaisiin tukea kasvavaa jouk-
20446: kehittää ja laajentaa - tämän osoittavat ku- koliikenteen tarvetta. Tämä edellyttää valtion tu-
20447: moamattomasti yksinkertaisimmatkin tilastotie- kea pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle.
20448: dot. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20449: Tulee avata uusi momentti 31.99. 35, jolle tulisi taen,
20450: varata 10,75 miljoonan markan määräraha pää-
20451: kaupunkiseudun sopimusliikenteen tukemiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20452: Tällä summalla pystyttäisiin kattamaan noin 5 % 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
20453: pääkaupunkiseudun ensi vuodelle arvioiduista mentzlle 31.99.35 10 750 000 markkaa
20454: menoista. Tällä määrärahalla mahdollistettaisiin pääkaupunkiseudun sopimusliikenteen
20455: muutoin toteutuvat lippujen hintojen korotukset valtionosuutta varten.
20456:
20457: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20458:
20459: Seppo Toiviainen
20460: 1985 vp. 2055
20461:
20462: Raha-asia-aloite n:o 1894
20463:
20464:
20465:
20466:
20467: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta maakaasun käyttöönoton
20468: aloittamiseksi Helsingissä
20469:
20470:
20471: Eduskunnalle
20472:
20473: Helsingin energiavaihtoehdoista käydyssä kotitalouksissa pitäisi toteuttaa mahdollisimman
20474: kamppailussa ovat asettuneet vastakkain hiilivaih- nopeasti.
20475: toehto ja maakaasuvaihtoehto. Hiilivaihtoehdon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20476: mukaan toimiminen tuo mukanaan rikkisaasteet, taen,
20477: maakaasu on saasteeton ja kokonaistaloudellisesti
20478: edullinen vaihtoehto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20479: Pääkaupungin ympäristöongelmista pahin on 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 32.55
20480: ilman saastuminen. Vaikutukset tuntuvat ennen uudelle momentzlle 5 000 000 markkaa
20481: kaikkea Helsingin itäisissä osissa. Maakaasun käyt- maakaasun käyttöönoton aloittamiseksi
20482: töönotto energiantuotannossa, teollisuudessa ja Helsingissä.
20483:
20484: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20485:
20486: Seppo Toiviainen
20487: 2056 1985 vp.
20488:
20489: Raha-asia-aloite n:o 1895
20490:
20491:
20492:
20493:
20494: Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asevelvollisten
20495: kotiuttamisrahan korottamiseen
20496:
20497:
20498: Eduskunnalle
20499:
20500: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1986 esi- se jopa alittaa tuntuvasti parlamentaarisen puo-
20501: tetään asevelvollisten kotiuttamisrahan korotta- lustuskomitean esittämän tason.
20502: mista vain 100 markalla, mikä on täysin riittämä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20503: töntä ottaen huomioon kotiuttamisrahan nykyi- taen,
20504: sen, riittämättömän tason ja inflaation vaikutuk-
20505: sen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20506: Kotiuttamismäärärahaa tulisikin korottaa 400 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20507: markalla ja vastaavasti tarkistaa asianomaista halli- 33.28.56 lisäyksenä 16 000 000 markkaa
20508: tuksen esitystä. asevelvollisten kotiuttamisrahan korotta-
20509: Todettakoon, ettei tämä ehdotus ole liioiteltu, miseksi.
20510:
20511: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20512:
20513: Seppo Toiviainen Matti Kautto
20514: 1985 vp. 2057
20515:
20516: Raha-asia-aloite n:o 18%
20517:
20518:
20519:
20520:
20521: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta vanhustentalojen ja vanhus-
20522: ten palvelutalojen rakentamiseen Helsingissä
20523:
20524:
20525: Eduskunnalle
20526:
20527: Helsingin asukkaista huomattava osa on eläke- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20528: läisiä ja vanhuksia. Heidän määränsä on suurempi taen,
20529: kuin maan muissa osissa. Nämä eläkeläiset ja van-
20530: hukset kokevat suuria asunto- ja toimeentulo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20531: ongelmia, samoin kuin elämisen laatuun yleensä 1986 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
20532: liittyviä vaikeuksia. markkaa vanhustentalojen ja vanhusten
20533: Erityisesti tarvittaisiin lisää vanhusten asunto- ja palvelutalojen rakentamiseksi Helsinkiin.
20534: palvelu taloja.
20535:
20536: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20537:
20538: Seppo Toiviainen
20539:
20540:
20541:
20542:
20543: 258 428500120H
20544: 2058
20545: 1985 vp.
20546:
20547: Raha-asia-aloite n:o 1897
20548:
20549:
20550:
20551:
20552: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen, Jalasjärven ja
20553: Kurikan nimismiespiirien yhteisen aluesyyttäjän toimen perus-
20554: tamista varten
20555:
20556: Eduskunnalle
20557:
20558: Maassamme on nimismiespiiri vanhimpia pai- telmassa vuosille 1986-1990 sen vuotta 1986 kos-
20559: kallishallintoyksiköitä. Se hoitaa edelleen poliisi-, kevassa toimien lisäyssuunnitelmassa lähtenyt sii-
20560: ulosotto-, syyttäjä- ja valtion yleishallintotehtäviä tä, että Ilmajoen, Jalasjärven ja Kurikan nimis-
20561: yksin ja yhtenä organisaationa, eikä sen voida miespiirien alueelle perustetaan apulaisnimismie-
20562: enää katsoa vastaavan nykyajan tarpeita. hen toimi sijoituspaikkanaan Kurikka, koska lää-
20563: Sen vuoksi vaatimukset erillisten organisaatioi- ninhallituksen mukaan alueella oli esim. vuonna
20564: den järjestämiseen hoitamaan sanottuja tehtäviä 1983 mm. 119 käräjäpäivää. Asiasta on tehty eril-
20565: ovat jatkuvasti kasvaneet, ei vähiten nimismiespii- linen ja perusteltu esitys lääninhallituksen kirjeel-
20566: rien itsensä sisällä. lä n:o C-32/9.1.1984.
20567: Valitettavaa on, ettei lisävakansseja ole juuri- Samoin valtakunnallisessa poliisin toiminta- ja
20568: kaan saatu alle 15 000 asukkaan nimismiespiirei- taloussuunnitelmassa 1986-1990 s. 91 ehdote-
20569: hin. Vaikeimmaksi tilanne on muodostunut vi- taan kolmen apulaisnimismiehen toimen (A 22)
20570: ranhaltijoille etenkin työmäärältään kaikkein suu- perustamista ja niistä yhden sijoittamista Vaasan
20571: rimmissa nimismiespiireissä. Ja vaikka tällaisille lääniin.
20572: piireille on jatkuvasti annettu lisää tehtäviä, ei Jostain syystä sisäasiainministeriö ei kuitenkaan
20573: valtio siitä huolimatta ole ilmeisesti tähän saakka ole tiettävästi esittänyt ko. toimia valtion ensi
20574: vielä ollenkaan selvittänyt lisääntyvien tehtävien vuoden budjettiin, joten ehdotamme edellä esi-
20575: mukanaan tuomia resurssi- eikä etenkään henkilö- tettyyn viitaten kunnioittaen,
20576: resurssitarpeita.
20577: Ulosotto-, poliisi-, syyttäjäasia- ym. tilastoista ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20578: voidaan havaita, että Kurikan nimismiespiiri on 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20579: työmäärältään ilmeisesti toiseksi raskain koko 26.75.01 95 000 markkaa Ilmajoen,
20580: maassa. Jalasjärven ja Kurikan nimismiespiirien
20581: Sen vuoksi onkin luonnollista, että Vaasan lää- yhteisen aluesyyttäjän (A 22) toimen pe-
20582: ninhallitus on poliisin toiminta- ja taloussuunni- rustamista varten.
20583:
20584: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
20585:
20586: Juhani Tuomaala Urho Pohto Aapo Saari
20587: 1985 vp. 2059
20588:
20589: Raha-asia-aloite n:o 1898
20590:
20591:
20592:
20593:
20594: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiapulaisten ja vastaa-
20595: vien palkan verovähennysoikeuden selvittämiseen
20596:
20597:
20598: Eduskunnalle
20599:
20600: Maassamme on viimeaikaisessa keskustelussa perheille on lapsettoman avioparin elintaso lähes
20601: alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota per- saavuttamattomissa.
20602: hepolitiikkaan ja erityisesti lapsiperheisiin liitty- Tutkimuksessa puhutaan myös käsitteestä
20603: viin ongelmiin. Yhtenä syynä tähän on varsinkin '' köyhyysloukku''. Sillä tarkoitetaan verotuksen
20604: se, että väestönkasvu Suomessa on kaikkein alhai- ja tulosidonnaisten tulonsiirtojen yhdessä aiheut-
20605: sinta tasoa ainakin Yhdistyneiden Kansakuntien tamaa tilannetta, jossa bruttotulojen nousu ei
20606: jäsenvaltioiden joukossa. tuota perheelle käytettävissä olevien tulojen lisäys-
20607: Suomessa on perhekustannusten tasausta har- tä. Lisäksi voidaan yhtenä konkreettisena esimerk-
20608: joitettu monin eri keinoin. Ehkä oleellisimmat ta- kinä todeta, että yksinhuoltajalle voi tuhannen
20609: sausmuodot ovat seuraavat: lapsiperheiden ve- markan tulonlisäyksestä jäädä käteen vain kolme
20610: ronhuojennukset, lapsilisät, äitiysrahat, ela- markkaa. Kaksinhuoltajaperheissä puolestaan
20611: tustuet, asumistuet, asunnon hankintatuet ja päi- 1 500 markan tuloero saattaa tuoda vain kahdek-
20612: vähoitopalveluihin liittyvät tukijärjestelmät. Li- san markan eron käytettävissä oleviin tuloihin.
20613: säksi on muitakin samansuuntaisia etuuksia, ku- Kaikkein tärkein johtopäätös sanotussa tutki-
20614: ten Kelan maksamat lasten hoitotuet, äitiysavus- muksessa on se, että varsinaisia väliinputoajia ovat
20615: tukset ja kunnalliset kodinhoitoavut sekä lasten il- monilapsiset, keskituloiset perheet.
20616: mainen hammashoito, alennetut liikennemaksut Valitettavaa on, ettei kyseessä oleva työryhmä
20617: Jne. selvittänyt kovinkaan perusteellisesti veronhuo-
20618: Hiljattain puheena olevia ongelmia on varsin jennusten eikä -tasausten merkitystä lapsiperhei-
20619: seikkaperäisesti tutkinut sosiaalihallituksen asetta- den ongelmien ratkaisussa.
20620: ma tutkimusryhmä ns. latuma-projektin loppura- Vaikka yleisenä periaatteena onkin hyväksyttä-
20621: portissa. Sanotun selvityksen johtopäätöksiä ovat vää, että lapsiperheiden tukemisessa yhä laajem-
20622: muun muassa seuraavankaltaiset päätelmät: min olisi siirryttävä ns. suoriin tulonsiirtoihin, lie-
20623: Useampilapsisten pieni- ja keskituloisten nee kuitenkin syytä yhä vakavammin harkita myös
20624: perheiden elintaso on usein toisiinsa verrattu- verotukseen liittyvien uudistusten toteuttamista.
20625: na samaa tasoa. Tukimuotojen tulosidonnai- Tätä näkemystä puoltavat mm. seuraavat seikat:
20626: suudesta johtuen tuen määrä alenee nopeasti jo- niiden hallinnollinen yksinkertaisuus; se, ettei
20627: pa niin, että ilman yksityiseen päivähoitoon siir- tarvita monimutkaista ja joskus epäjohdonmu-
20628: tymistäkin perheen bruttotulojen noususta voi ol- kaista tarveharkintaa; niiden toteuttamisen no-
20629: la seurauksena käytettävissä olevien tulojen pie- peus ja selkeys.
20630: neneminen. Samoin suuri- ja keskituloisten päi- Kotiapulaisten ja muiden lapsia hoitavien hen-
20631: vähoitomenot ovat usein suuremmat kuin saatu kilöiden palkkioiden verovähennysoikeutta on tä-
20632: tuki. hän asti vastustettu varsin triviaalein perustein: on
20633: Tulojen kasvusta ei ole hyötyä monilapsisille sanottu, että siitä hyötyisivät vain vuorineuvos- ja
20634: yksinhuoltajille eikä myöskään pienituloisille yksi- muut suurituloiset perheet; on todettu, että siitä
20635: lapsisille yksinhuoltajille. Ja edelleen: pieni- ja jäisivät osattomiksi opiskelija- ja muut sellaiset
20636: keskituloisten nuorten lapsiperheiden elintaso on perheet, joilla on joko vähän tai ei ollenkaan vero-
20637: hyvinkin usein sama kuin kansaneläkeläisten. tettavaa tuloa.
20638: Lapsiluvun kasvaessa myös tuloerot voimistu- Tällaisten lainsäädäntökarikkojen ohittaminen
20639: vat. Kaikkein suurin lovi perheenlisäyksestä ai- ei kuitenkaan vaatine kovinkaan monimutkaisia
20640: heutuu keskituloisille perheille. Kolmilapsisille säädöksiä. Siten tämä lapsiperheille laajamittaista
20641: 2060 1985 vp. - RA n:o 1898
20642:
20643: oikeutta tuova uudistus voitaneen toteuttaa myös ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20644: sosiaalisesti kestävällä tavalla. 1986 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark-
20645: Sitä silmällä pitäen tarvitaan vihdoin perusteel- kaa kotiapulaisten ja muiden vastaavien
20646: linen selvitys sanotun uudistuksen kohtaantumi- palkkojen verovähennysoikeutta koskevan
20647: sesta ja muista vaikutuksista - jollaista selvitystä selvitystyön tekemiseen.
20648: ei vieläkään ole syystä tai toisesta viranomaisten
20649: toimesta tehty.
20650: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20651: taen,
20652:
20653: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20654:
20655: Juhani Tuomaala Aapo Saari
20656: 2061
20657: 1985 vp.
20658:
20659: Raha-asia-aloite n:o 1899
20660:
20661:
20662:
20663:
20664: Tuomaala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta hirvieläinva-
20665: hinkojen korvaamiseen ja tutkimiseen
20666:
20667:
20668: Eduskunnalle
20669:
20670: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1986 eh- viin toimenpiteisiin, tutkimukseen ja hirvieläin-
20671: dotetaan, että momentin 30.35.41 alamomentille kantojen seurantaan varattaisiin käytettäväksi
20672: 1 varataan edelleen arviomäärärahaa 22 000 000 700 000 mk. Siten on aihetta lisätä 200 000 mk va-
20673: mk. Tarkemman käyttösuunnitelman mukaan hinkojen estämistä koskevaan kohtaan. Vaativat-
20674: esitetään vahinkojen korvaamiseen 20 700 000 mk han Metsästäjäin Keskusjärjestön suorittamat
20675: (lisäys 200 000 mk), metsästyslupamaksujen pa- muut vahinkojen estämistoimenpiteet (torjunta-
20676: lautukseen 1 000 000 mk sekä vahinkojen estämis- aineet, värinauhat ym.) jo n. 300 000 mk, joten
20677: tä tarkoittaviin toimenpiteisiin ja tutkimus- ja hir- riista-aitojen rakentamiseen ei tällöin olisi varoja
20678: vieläinkantojen seurantaan 300 000 mk (vähennys ollenkaan käytettävissä. Hirviaitojen rakentamista
20679: 200 000 mk). on ollut tarkoitus jatkaa pahimmille hirvionnetto-
20680: Koska hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen muuspaikoille vahinkojen estämiseksi. Lisäksi hir-
20681: estämistyöt on edellytetty pääsääntöisesti käytet- vieläinkantojen seuranta ja tutkimukset vaativat
20682: tävissä olevien määrärahojen puitteissa Metsästä- vähintään samansuuruisen määrärahan käyttöä.
20683: jäin Keskusjärjestöstä käsin suoritettavaksi, on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20684: tulo- ja menoarvion määräraha ja sen käyttösuun- taen,
20685: nitelman muutos johtamassa siihen, että estämis-
20686: toimenpiteet vähenisivät huomattavasti. Toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20687: tamahdollisuudet ovat vähentyneet myös siksi, et- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20688: tä tämän alamomentin summa on ollut vuodesta 30.35.41 500 000 markkaa hirvieläin-
20689: 1977 lähtien saman suuruinen, 500 000 mk vuo- vahinkojen estämistä tarkoittavrin toimen-
20690: dessa. piteisiin, tutkimukseen ja hirvieläinkanto-
20691: Metsästäjäin Keskusjärjestö onkin esittänyt ke- jen seurantaan.
20692: väällä 1984, että vahinkojen estämistä tarkoitta-
20693:
20694: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20695:
20696: Juhani Tuomaala Matti Viljanen
20697: 2062
20698: 1985 vp.
20699:
20700: Raha-asia-aloite n:o 1900
20701:
20702:
20703:
20704:
20705: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Karijoen-Kristiinankau-
20706: pungin Dagsmarkin-Lapväärtin siirtoviemärin rakentamiseen
20707:
20708:
20709: Eduskunnalle
20710:
20711: Kristiinankaupungin kaupunki ja Karijoen tevedet voitaisiin puhdistaa Kristiinankaupungin
20712: kunta ovat tehneet sopimuksen vesihallituksen ja jätevedenpuhdistamossa. Aikataulun puitteissa
20713: Vaasan vesipiirin suosituksesta jätevesien johtami- Karijoen kunnalle on myönnetty lupa vuoden
20714: sesta ja käsittelemisestä Karijoelta ja Kristiinan- 1988 loppuun saakka laskea jätevedet puhdista-
20715: kaupungin Dagsmarkin kylästä jo valmiina ole- mattomina Lapväärtinjokeen laskevaan Karijo-
20716: vaan Kristiinankaupungin jätevedenpuhdista- keen.
20717: moon. Jotta työ voisi sujua Karijoen kunnan ja valtion
20718: Asia on etenkin vesiviranomaisten taholta koet- viranomaisten sopiman aikataulun puitteissa, eh-
20719: tu tärkeäksi, koska Isojoki-Lapväärtinjoki kuu- dotamme edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen,
20720: luu ns. Project Aqua -kohteisiin eli kansainvälisiin
20721: erityistä suojelua vaativiin projekteihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20722: Työ on suunniteltu suoritettavaksi valtion ve- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20723: sihuoltotyönä. Sen kokonaiskustannusarvio on 35.40. 77 500 000 markkaa Vaasan vesi-
20724: 5 100 000 markkaa, josta valtion työn osuus on piirin toimesta valtion vesihuoltotyönä
20725: puolet. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa syk- suoritettavaa Karzj'oen-Knstzinankau-
20726: syllä 1986, jolloin työ olisi valmis vuoden 1988 pungin Dagsmarkin-Lapväärtin siirtovie-
20727: loppuun mennessä. Silloin mm. Karijoen jä- märzn rakentamzsta varten.
20728:
20729: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
20730:
20731: Juhani Tuomaala Aapo Saari
20732: 1985 vp. 2063
20733:
20734: Raha-asia-aloite n:o 1901
20735:
20736:
20737:
20738:
20739: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 672 (Kau-
20740: hajoki-Peräseinäjoki) perusparantamiseen
20741:
20742:
20743: Eduskunnalle
20744:
20745: Maantie n:o 672 kulkee Peräseinäjoen keskus- mukaisesti Jalasjärven Taivalmaasta. Kohteena
20746: taajaman läpi, joten se vaikuttaa huomattavasti olevan tiehankkeen pituus on 10,2 km ja kustan-
20747: Peräseinäjoen keskustan liikenteen vilkkauteen. nukset noin 15 miljoonaa markkaa.
20748: Ongelmana on keskustaajamassa varsinkin raskas Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
20749: liikenne, joka aiheuttaa kirkonkylässä liikkuville taen,
20750: monenlaista haittaa, ei vähiten liikenneturvalli-
20751: suuden kannalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20752: Varsinkin juuri raskaan liikenteen mukanaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20753: tuomia haittoja voidaan vähentää Vaasan tie- ja 31.24.77 5 000 000 markkaa maantien
20754: vesirakennuspiirin tekemän suunnitelman mu- n:o 672 (Kauhajoki-Peräseinäjokz) perus-
20755: kaan siten, että maantie n:o 672 perusparanne- parantamiseen.
20756: taan ja rakennetaan Alavudelle johtavan tielinjan
20757:
20758: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
20759:
20760: Juhani Tuomaala Aapo Saari
20761: 2064
20762: 1985 vp.
20763:
20764: Raha-asia-aloite n:o 1902
20765:
20766:
20767:
20768:
20769: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Teuvan-Horon-Yli-
20770: markun tien rakentamiseen
20771:
20772:
20773: Eduskunnalle
20774:
20775: Etelä-Pohjanmaalla Teuvan kunnassa oleva Ho- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20776: ronkylä on moneen otteeseen ollut liikenteellisesti taen,
20777: lähes motissa, koska Horonkylän tie on kunnol-
20778: taan ala-arvoinen. Erityisiä vaikeuksia tiellä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20779: varsinkin sateiden ja kevään kelirikkojen aikoina, 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20780: koska tielle ei ole rakennettu kunnon pohjaa. 31.24.77 1500000 markkaa Vaasan lää-
20781: Tiellä on merkitystä paitsi Horonkylän asuk- nissä olevan Teuvan-Horon- Ylimarkun
20782: kaille itselleen myös kauttakulkuväylänä, ja jopa tien rakentamiseen ja päällystämiseen.
20783: raskas liikenne on käyttänyt tietä viime vuosina
20784: merkittävällä tavalla huolimatta sen huonosta
20785: kunnosta ja mutkaisuudesta.
20786:
20787: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20788:
20789: Juhani Tuomaala Aapo Saari
20790: 2065
20791: 1985 vp.
20792:
20793: Raha-asia-aloite n:o 1903
20794:
20795:
20796:
20797:
20798: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Peräseinäjoen keskustaa-
20799: jaman kevyen liikenteen väylien rakentamiseen
20800:
20801:
20802: Eduskunnalle
20803:
20804: Peräseinäjoen kunnan keskustaajamassa ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20805: ollenkaan ns. kevyen liikenteen väyliä. Se lisää 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20806: oleellisesti liikenteen turvallisuusriskejä ja on 31.24.77 3000000 markkaa Peräseinä-
20807: omiaan aiheuttamaan vaaratilanteita tiellä liikku- joen keskustaajaman kevyen lzikenteen
20808: jille. Lisäksi liikenteen sujuva kulku häiriintyy. väylien rakentamista sekä maantien n:o
20809: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin suunnitelman 694 (Seinäjoki-Peräseinäjoki- Virrat-
20810: mukaan on tarpeen rakentaa kevyen liikenteen jyväskylä) parantamista varten välillä Pe-
20811: väylä keskustaajamaan 2,2 km:n matkalle, jolloin räseinäjoki-läänin raja.
20812: hankkeen kustannusarvio on noin 5 ,2 miljoonaa
20813: markkaa.
20814: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
20815: taen,
20816:
20817: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
20818:
20819: Juhani Tuomaala Aapo Saari
20820:
20821:
20822:
20823:
20824: 259 428500120ff
20825: 2066
20826: 1985 vp.
20827:
20828: Raha-asia-aloite n:o 1904
20829:
20830:
20831:
20832:
20833: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Rengonharjun eli Seinä-
20834: joen-Ilmajoen lentokentän kehittämiseen
20835:
20836:
20837: Eduskunnalle
20838:
20839: Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan lentokent- laitteiden hankinta ja muut kehittämistoimet vaa-
20840: täpalvelut ovat edelleen hyvin puutteelliset. Var- tivat kuitenkin vielä runsaasti varoja, sillä kenttä
20841: sinkin Seinäjoen talousalueen tarpeet ovat tässä on tällä hetkellä ns. d-luokan joka sään mittari-
20842: suhteessa jääneet hoitamatta alueen kauppakama- lentokenttä, jonka kiitoradan pituus on 1 200m.
20843: rin, maakuntaliiton ja monien muiden yhteisöjen Kenttä on varustettu navigointimajakoin. Se on
20844: vuosia kestäneistä ponnisteluista huolimatta. myös sähköistetty. Vuonna 1984 reittiliikenteessä
20845: Rengonharjun lentokenttäsäätiön kunnat, var- kuljetettiin 4 616 matkustajaa välillä Seinäjoen-
20846: sinkin Ilmajoen kunta, ovat käyttäneet huomatta- Ilmajoen lentokenttä-Helsinki-Vantaan lento-
20847: via varoja Rengonharjulle rakennetun lentokentän asema. Tilausliikenteessä kuljetettiin 1 009 mat-
20848: kehittämiseen, jonka tarkoitus on palvella koko kustajaa ja 15 5 000 kiloa rahtitavaraa.
20849: suomenkielistä Etelä-Pohjanmaata, lähinnä Sei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20850: näjoen talousaluetta. taen,
20851: Rengonharjun kentän saatua valtiolta tukea
20852: kentän parantamiseen on sen turvin sekä Rengon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20853: harju-Säätiön jäsenkuntien takaamien lainojen ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20854: taikootyön turvin kenttä kyetty päällystämään. 31.47.41 900 000 markkaa Rengonhar-
20855: Samoin on lentokenttäalueelle valmistunut hiljat- jun eli Seinäjoen-Ilmajoen lentokentå·n
20856: tain myös lentokonehalli. Kentän pidentäminen, kehittämiseen.
20857:
20858: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20859:
20860: Juhani Tuomaala Aapo Saari
20861: 2067
20862: 1985 vp.
20863:
20864: Raha-asia-aloite n:o 1905
20865:
20866:
20867:
20868:
20869: Tuo~ala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan korjaa-
20870: miseen
20871:
20872:
20873: Eduskunnalle
20874:
20875: Etelä-Pohjanmaalla ns. Suupohjan radalla Sei- nustyöt on saatu alkuun, on samassa yhteydessä
20876: näjoelta Ilmajoen, Kurikan, Kauhajoen ja Teuvan järkevää hoitaa myös radan turvallisuuden kohen-
20877: läpi Kaskisiin kuljetetaan lähinnä Metsä-Botnialle nustyöt.
20878: vuosittain n. 20 000 tonnia klooria. Kloorivaunuja Suurin määrärahatarve on kuitenkin itse radan
20879: kulkee radalla yleensä kolme kertaa viikossa; välil- peruskorjaamisessa. Se lienee yhteensä lähes 150
20880: lä kuormana on rikkidioksidia. mmk. Kun rata on paitsi sen varrella sijaitsevien
20881: Koska kloori herkästi räjähtävänä, erittäin vaa- yritysten myös yhteiskunnan kannalta välttämä-
20882: rallisena kemikaalina voi saattaa vaaraan radan tön, on sen keskeytynyt korjaaminen saatava vii-
20883: varrella sijaitsevia taajamia asukkaineen, on Suu- pymättä jatkumaan.
20884: pohjan radan kuljetusten turvallisuutta kiireelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20885: sesti parannettava. tavasti,
20886: On myös huomattava, että kloarintorjunnassa
20887: tarvittavia suojaimia, suuria tehoruiskuja ja muu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20888: ta kalustoa voidaan käyttää edellä mainitun ohella 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20889: muihinkin tarkoituksiin. 31. 90.78 40 000 000 markan määrärahan
20890: Kun lisäksi Suupohjan radan korjaus- ja paran- Suupohjan radan korjaamiseen.
20891:
20892: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
20893:
20894: Juhani Tuomaala Aapo Saari Esko Aho
20895: 2068 1985 vp.
20896:
20897: Raha-asia-aloite n:o 1906
20898:
20899:
20900:
20901:
20902: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
20903: työpaikkatukikokeiluun
20904:
20905:
20906: Eduskunnalle
20907:
20908: Valtion tämän vuoden budjetissa on maaseu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20909: tualueiden työpaikkatukikokeiluun varattu taen,
20910: 21 500 000 markan määräraha. Ensi vuodelle ky-
20911: seiseen tarkoitukseen hallitus esittää ainoastaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20912: 14 500 000 markkaa. Kun maaseudun työpaikka- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
20913: tukikokeilusta on erittäin myönteiset kokemuk- 26.98.40 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
20914: set, tulisi eduskunnan lisätä määrärahaa niin, että käytettäväksi maaseudun työpaikkatukiko-
20915: se olisi vähintään saman suuruinen kuin tänäkin ketluun.
20916: vuonna.
20917:
20918: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
20919:
20920: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Reino Karpola
20921: Reino Jyrkilä Lea Sutinen Eeva Turunen
20922: 2069
20923: 1985 vp.
20924:
20925: Raha-asia-aloite n:o 1907
20926:
20927:
20928:
20929:
20930: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen liikuntaopis-
20931: ton majoitustilojen suunnitteluun
20932:
20933:
20934: Eduskunnalle
20935:
20936: Maassamme toimii lakisääteisten urheiluopisto- opistona Itä-Suomen liikuntaopiston toimintape-
20937: jen ohella viisi harkinnanvaraista valtionavustusta riaatteena on, että se käyttää valmiina olevia Joen-
20938: saavaa liikuntaopistoa, joista Itä-Suomen liikun- suun kaupungin urheilusuoritustiloja ja -paikko-
20939: taopisto Joensuussa on toiminut vuodesta 1979. ja. Majoitustiloista opistolla on kuitenkin suuri
20940: Valtion urheiluneuvoston mietinnön (1980) ja puute.
20941: opetusministeriön päätöksen ( 1983) perusteella Itä-Suomen liikuntaopiston täysipainoisen toi-
20942: saivat kolme muuta ns. uusimuotoista liikunnan minnan jatkumisen edellytyksenä onkin omien
20943: kurssikeskusta perustamisluvan ja pääsivät harkin- majoitustilojen rakentaminen pikaisesti.
20944: nanvaraisen toiminta-avustuksen piiriin 1984. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20945: Näiden toiminta on pääasiassa alueellista lyhyt- taen,
20946: kurssi- ja leiritoimintaa.
20947: Itä-Suomen liikuntaopisto toimii osakeyhtiönä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20948: pääasiassa Joensuun kaupungin tuella. Opisto pe- 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
20949: rustettiin lähinnä Pohjois-Karjalan alueen liikun- kaa Itä-Suomen liikuntaopiston majoitus-
20950: nan kurssi- ja leirikeskukseksi. Kurssipäiviä opis- tilojen suunnittelemiseksi.
20951: tolla on vuosittain n. 18 000. Uusimuotoisena
20952:
20953: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
20954:
20955: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Reino Karpola
20956: Reino Jyrkilä Lea Sutinen Eeva Turunen
20957: 2070
20958: 1985 vp.
20959:
20960: Raha-asia-aloite n:o 1908
20961:
20962:
20963:
20964:
20965: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 4H-neuvojien
20966: toimen perustamiseksi
20967:
20968:
20969: Eduskunnalle
20970:
20971: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on kan- joka tuotto on yli kaksinkertainen verrattuna sijoi-
20972: sainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöttö- tettuun valtionapuun. Kun tämän taloudellisen
20973: myys, johon teollistuneiden valtioiden on pakko tuoton lisäksi syntyy runsaasti koulutusimpulsseja
20974: löytää ratkaisuja. Automaation lisääntyessä ei lie- ja varsinaisia neuvonnallisia tuloksia, on toiminta
20975: ne kovin ilmeistä, että teollisuus pystyisi ainakaan valtiontalouden kannalta tarkasteltuna varsin pe-
20976: pitemmällä aikavälillä lisäämään suhteellista rusteltua. Erityisesti 4H-nuoret on saatu ennakko-
20977: osuuttaan käytettävissä olevasta työvoimasta. Pal- luulottomina osallistumaan uusimuotoisiin kokei-
20978: veluelinkeinojen joustavara saattaa olla jossain luihin, joita ovat esim. metsien moninaiskäyttö,
20979: määrin suurempi. Toisaalta on kansakunnan tasa- energiametsät, biologinen viljely, luonnontuot-
20980: suhtaisen kehittämisen kannalta välttämätöntä, teiden muu talteenotto vain muutamia luettelo-
20981: että perustuotannossa voidaan pysyttää riittävä ja maisesti mainitaksemme. Syvällisemmät 4H-jär-
20982: ammattitaitoinen osa työvoimasta. Vuosikymme- jestön yritystoiminnalliset tulokset ovat löydettä-
20983: nen loppupuolella joudutaan korostamaan kaikki- vissä marjojen ja vihannesten sopimusviljelytuo-
20984: naisen kotimaisen tuotannon välttämättömyyttä. tannosta sekä metsätalouden sektorilta. Vähäar-
20985: Sen lisäksi perinteiset alkutuotannon alat elintar- voisia eivät ole käytännön työsuoritusten välityk-
20986: vike- ja puuntuotanto on turvattava riittävällä työ- sellä saadut ammattivirikkeet ja tuntuma elinkei-
20987: voimalla. noelämään.
20988: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lievennet- Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden koe-
20989: ty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä lähinnä tellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjestö tun-
20990: palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan avustuk- tenut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan myös
20991: sen turvin. Liian vähälle huomiolle on jäänyt sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta ollut suopea,
20992: nuorten työpanoksen suuntaaminen tuotannolli- mikä perustunee järjestön toiminnan painopis-
20993: seen toimintaan, jolloin nuori itsekin voi kokea teen sijoittamiseen käytännön alojen neuvontaan
20994: työnsä mielekkääksi. Nuorten työkasvatuksen pa- sekä hyödylliseen työhön ohjaamiseen. Joutilai-
20995: rissa jo lähes 60 vuotta toiminut 4H-järjestö on suus on huonoin vaihtoehto lisääntyneen vapaa-
20996: useaan otteeseen esittänyt, että sen kehittämät ajan tai työttömien päivien viettoon.
20997: menetelmät nuorten työllistämiseksi tulisi ottaa Ottamalla valtion vuoden 1986 tulo- ja me-
20998: nyt entistä tarkemmin käyttöön. Tähän tarjoutuu noarvioon lisäyksenä 1 150 000 markan määrära-
20999: mahdollisuus ulottamalla toiminta niihinkin kun- han voidaan varojen turvin perustaa yhteensä 15
21000: tiin, missä sitä vielä ei ole. Saadut kokemukset 4H-neuvojan virkaa niihin kuntiin, jotka ovat il-
21001: osoittavat, että yksi koulutettu 4H-neuvoja voi maisseet valmiutensa osallistua kunnan omalla ra-
21002: ohjata n. 250 nuorta järjestäen heille mahdolli- hoituksella osaan neuvojan palkkakustannuksista.
21003: suuksia osallistua tuotannolliseen toimintaan ja Nuoria työllistyisi 4H-kerhoissa arvioiden ja aikai-
21004: ansaita itse rahaa. Vuoden 1984 tilinpäätöstieto- semmin saatujen kokemusten perusteella noin
21005: jen mukaan yksi 4H-neuvoja aikaansai keskimää- 3 800-4 000. Nuorten tuotannollisen toiminnan
21006: rin 122 800 markan kerholaisten yritystoiminnan kokonaistuotoksi voidaan arvioida 1 840 000
21007: bruttotuoton. Tästä tuotosta suoranainen työpalk- markkaa ja nettotuotoksi noin 1150 000 markkaa.
21008: ka nuorison käteen oli yhteensä 76 300 markkaa,
21009: 1985 vp. - RA n:o 1908 2071
21010:
21011: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
21012: taen, 30.30.46 alamomentzlle 1 lisäyksenä
21013: 1150 000 markkaa 15 uuden 4H-neuvojan
21014: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden toimen perustamiseksi.
21015:
21016: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
21017:
21018: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Olavi Martikainen
21019: Juhani Vähäkangas Reino Karpola Reino Jyrkilä
21020: Markus Aaltonen Lea Sutinen Eeva Turunen
21021: Mikko Jokela Pirkko Valtonen Pentti Lahti-Nuuttila
21022: Paavo Vesterineo Väinö Raudaskoski
21023: 2072
21024: 1985 vp.
21025:
21026: Raha-asia-aloite n:o 1909
21027:
21028:
21029:
21030:
21031: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Käsämän sillan rakentami-
21032: sen aloittamiseksi maantiellä n:o 5031
21033:
21034:
21035: Eduskunnalle
21036:
21037: Käsämän-Sotkuman maantie n:o 5031 on denylläpitokustannuksissa (0, 7 mmk/v) ja paran-
21038: suorin yhteys tultaessa Varkauden tai Savonlinnan taa tien liikeoteeilistä palvelutasoa. Lossiyhteyden
21039: suunnasta Polvijärvelle. Nykyisen tien heikon yhtenä kunnossapitohankaluutena on nykyisin
21040: kunnon takia liikenne Polvijärvelle vaikeutuu, myös jäätien tekeminen. Hankkeen siirtyminen
21041: kun joudutaan käyttämään kiertotietä, ja näin siirtää myös Käsämän-Sotkuman tien paranta-
21042: Polvijärven kunnan liikeoteeilinen ja matkailulli- mista.
21043: nen asema kärsii. Tien vaikutuspiiriin kuuluu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21044: myös suuri lomakylä Huhmari, jonka asiakkaista taen,
21045: huomattava osa tulee juuri Savonlinnan ja Var-
21046: kauden suunnista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21047: Tien liikeoteeilistä merkitystä huonon kunnon 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
21048: lisäksi rajoittaa välillä oleva Käsämän lossi, joka 31. 24. 77 4 000 000 markkaa Käsämän
21049: tulisi ensi tilassa korvata sillalla. Siltahankkeen szflan rakentamisen aloittamiseksi maan-
21050: tarkoituksena on saada aikaan säästöjä lossiyhtey- tiellä n:o 5031.
21051:
21052: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
21053:
21054: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Reino Karpola
21055: Reino Jyrkilä Lea Sutinen Eeva Turunen
21056: 2073
21057: 1985 vp.
21058:
21059: Raha-asia-aloite n:o 1910
21060:
21061:
21062:
21063:
21064: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ratapölkkyjen ja rautatie-
21065: kiskojen uusimiseen
21066:
21067:
21068: Eduskunnalle
21069:
21070: Valtion aikaisemmissa sekä vuoden 1986 tulo- jo johtamassa selvästi todettavaan taantumaan.
21071: ja menoarviossa on asetettu Valtionrautateille ta- Radan kunnossapitotehtäviä pyritään vähentä-
21072: voitteeksi parantaa liikekirjanpidollista tulosta mään ja ratojen kunnossapitotaso määritellään lii-
21073: vuoteen 1991 mennessä noin 500 miljoonalla kenteen luonteen ja määrän huomioon ottaen mi-
21074: markalla. Maan hallitus ja eduskunta ovat ilmoit- nimitasolle. Tämä toimenpide johtaa henkilökun-
21075: taneet asettavansa työllisyyden hoidon erääksi kes- nan vähenemisen ohella myös ratojen ja rakennus-
21076: keiseksi tavoitteekseen. Työllistämisvelvoitteen ten hitaaseen rappeutumiseen.
21077: hoitamiseen on kuitenkin pyritty lähinnä yksityi- Rataosaston vakinaiselle tai vakinaisluonteiselle
21078: sen sektorin puitteissa ottamatta huomioon val- henkilökunnalle on työllisyyden turvaamisen
21079: tionhallinnon omia työllistämismahdollisuuksia ja vuoksi tärkeää, että laitokselle osoitetaan pitkä-
21080: tarpeita. jänteisen suunnitelman mukaisesti riittävästi mää-
21081: Valtionhallinnossa budjetin osalta yleiseksi rärahoja ratojen ja ratapihojen perusparannustöi-
21082: muodostuvan valtion menotalouden supistamis- hin.
21083: linjan läpivienti sellaisenaan ei ole virastojen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21084: laitosten erityistarpeita huomioiva. Budjetissa tu-
21085: lisi ottaa huomioon investointimäärärahojen mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21086: kitys viraston ja laitoksen toiminnan kehittämisel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
21087: le. 31.90. 781isämäärärahan 10 000 000 mark-
21088: Rautatielaitoksen investointimäärärahojen taso kaa käytettäväksi ratapölkkyjen ja -kis-
21089: on jo usean vuoden aikana laskenut selvästi ja kojen tehostettuun vazhtamiseen.
21090: mm. ratojen perusparannusten pysähtyminen on
21091:
21092: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
21093:
21094: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Pertti Hietala
21095: Jussi Ranta Mikko Rönnholm Liisa Jaakonsaari
21096: Markus Aaltonen Pirkko Valtonen Pentti Lahti-Nuuttila
21097: Kari Urpilainen Anna-Liisa Piipari Sakari Knuuttila
21098: Pekka Myllyniemi
21099:
21100:
21101:
21102:
21103: 260 428500120H
21104: 2074
21105: 1985 vp.
21106:
21107: Raha-asia-aloite n:o 1911
21108:
21109:
21110:
21111:
21112: Turpeinen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen koulutuksen
21113: opettajien työn suunnitteluun ja koulutuksen kehittämiseen
21114:
21115:
21116: Eduskunnalle
21117:
21118: Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä anne- tarvittavat voimavarat ovat keskimäärin suurem-
21119: tun lain (474/ 78) ja sen nojalla keskiasteen kou- mat kuin muussa koulutuksessa. Näistä syistä joh-
21120: lunuudistuksen ajoittamisesta annetun asetuksen tuen valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi-
21121: (544/80) mukaan tulee koulunuudistus katta- tyksessä oleva ainoastaan 6 % :n lisäys ammatilli-
21122: maan vuonna 1986 koko ammatillisen keskiasteen sen koulutuksen menoihin merkitsee opetuksen
21123: lukuun ottamatta terveydenhuollon ja sosiaalialan tason laskua verrattuna muihin opetuksen sekto-
21124: peruslinjoja sekä eräitä yksittäisiä opintolinjoja. reihin.
21125: Ammatillisen keskiasteen koulutuksen piirissä tu- Ammatillisen koulutuksen laadullisen uudis-
21126: lee v. 1986 olemaan noin 100 000 oppilasta ja tuksen toteuttamatta jääminen merkitsee amma-
21127: 10 000 opettajaa. Yli 60 000 aloituspaikasta run- tillisista oppilaitoksista työelämään valmistuvien
21128: saat puolet siirtyy uudistettuun koulutukseen 1.8. nuorten työhön sijoittumisen ja heiltä vaadittavan
21129: 1986 alkaen. Ammatillisen keskiasteen koulunuu- korkean ammattitaidon vaarantumista. Tällä on
21130: distuksen toteuttamisen kannalta vuosi 1986 on suora vaikutus maamme kilpailukykyyn ja yhteis-
21131: ajanjakso, jolloin ratkaistaan, jääkö ammatillisen kuntamme hyvinvointiin. Voimavarojen ohjaami-
21132: keskiasteen koulunuudistus pelkäksi kulissiksi vai nen ammatilliseen koulutukseen vaikuttaa myön-
21133: toteutetaanko se eduskunnan säätämän kehittä- teisesti erityisesti nuorten työllisyyteen ja vähentää
21134: mislain vaatimana määrällisenä ja erityisesti laa- eri muodoissa annettavan suoran työllistämistuen
21135: dullisena uudistuksena. tarvetta.
21136: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityk- Ehdotammekin,
21137: seen ei sisälly määrärahoja ammatillisen keskias-
21138: teen koulutuksen laadulliseen uudistamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21139: Opetuksen, tieteen ja kulttuurin tehtäväalueeseen 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21140: esitetään 8 % :n menojen lisäämistä verrattuna 29.60.26 lisäyksenä 3 300 000 markkaa
21141: vuoden 1985 varsinaiseen tulo- ja menoarvioon. keskiasteen koulutuksen opettajien työn
21142: Ammatillisen koulutuksen alueella oppilasmäärät suunnittelua ja koulutuksen kehittämistä
21143: kasvavat edelleen vuoden 1986 aikana. Ammatil- varten.
21144: lisen koulutuksen vaatimat kalustoon ja laitteisiin
21145:
21146: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21147:
21148: Pirkko Turpeinen Matti Kautto
21149: Seppo Toiviainen Marja-Liisa Salminen
21150: 1985 vp.
21151: 2075
21152:
21153: Raha-asia-aloite n:o 1912
21154:
21155:
21156:
21157:
21158: Turpeinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden keskiasteen
21159: ammatillisten oppilaitosten toimitilojen lisärakennuksiin ja pe-
21160: rusparantamiseen
21161:
21162: Eduskunnalle
21163:
21164: Keskiasteen koulunuudistus on vaarassa romut- lun lisärakennukseen, 2 470 700 mark-
21165: tua sen vuoksi, että kunnat eivät ole voineet aloit- kaa Ylä-Savon ammattzkoulun lisäraken-
21166: taa tai viedä loppuun niitä rakennussuunnitelmia, nukseen, 6 725 000 markkaa Kirkkonum-
21167: jotka olisivat edellytyksenä opetuksen toteuttami- men ammattikoulun uudisrakennukseen,
21168: selle. Ammatillisen keskiasteen piirissä tulee kou- 1 000 000 markkaa Kurikan ammattikou-
21169: lutuksellisesti olemaan 1. 8. 1986 lähtien n. lun lisärakennukseen ja muutostyöhön, Jy-
21170: 100 000 oppilasta. Sen lisäksi kouluissa tulee työs- väskylän kauppaoppilaitoksen lisäraken-
21171: kentelemään n. 10 000 opettajaa. nukseen ja peruskorjaukseen 2 500 000
21172: Rakennussuunnitelmien jatkamisella ja aloitta- markkaa, Karhulan ammattzkoulun lisära-
21173: misella on myös merkittävä työllistävä vaikutus kennukseen ja muutostyöhön 2 400 000
21174: Suomen yhä vaikeutuvassa työllisyystilanteessa. markkaa, Porin Teljän ammattzkoulun li-
21175: Tämän kokonaistilanteen huomioon ottaen eh- särakennukseen 1 936 000 markkaa, Västra
21176: dotamme kunnioittavasti, Nylands yrkeskola lisärakennus ja muutos-
21177: työ 2 200 000 markkaa ja Jyväskylän am-
21178: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- mattzkoulun lisärakennus ja muutostyö-
21179: den 1986 tulo- ja menoarvioon momen- hön 2 800 000 markkaa eli yhteensä
21180: tin 29.65.37 alamomentille 1 lisäyksenä 27 431 700 markkaa.
21181: 5 400 000 markkaa Oulun ammattzkou-
21182:
21183: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21184:
21185: Pirkko Turpeinen Matti Kautto Seppo Toiviainen
21186: Marja-Liisa Salminen
21187: 2076 1985 vp.
21188:
21189: Raha-asia-aloite n:o 1913
21190:
21191:
21192:
21193:
21194: Turpeinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun
21195: kunnille asunnottomien asunto-olojen parantamiseen
21196:
21197:
21198: Eduskunnalle
21199:
21200: Pääkaupunkiseudulla on n. 10 000 asunnoton- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21201: ta, joista osa joutuu oleilemaan yönsä metsissä, 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21202: leirintäalueilla, kaatopaikkojen tuntumassa ja kyl- 35.45.33 8 000 000 markkaa avustuksena
21203: missä kesämökeissä. Asuntotuotannon lisääminen pääkaupunkiseudun kunnzlle asunnotto-
21204: ja tavalliset asunnontarvitsijat tavoittavat toimen- mien asunto-olojen parantamiseen.
21205: ~~teet eivät riitä monien asunnottomien tarpei-
21206: sun.
21207: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21208: taen,
21209:
21210: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21211:
21212: Pirkko Turpeinen Seppo Toiviainen Marja-Liisa Salminen
21213: 1985 vp. 2077
21214:
21215: Raha-asia-aloite n:o 1914
21216:
21217:
21218:
21219:
21220: Turpeinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin pääkau-
21221: punkiseudulla
21222:
21223:
21224: Eduskunnalle
21225:
21226: Pääkaupunkiseudun asunto-ongelma on kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21227: sallinen ongelma. N. 10 000 henkeä on täysin il- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21228: man asuntoa. Ongelman ratkaisumallit ovat sekä 35.45.83 erzllismäärärahana 250 000 000
21229: lyhyen tähtäyksen hätäratkaisuja että pitkän täh- markkaa asuntolainoihin pääkaupunkz:Seu-
21230: täyksen asuntorakennussuunnitelmien oikeaa dulla.
21231: kohdentamista. Pääkaupunkiseutu ei tule selviä-
21232: mään ongelmistaan ilman erillisratkaisuja.
21233: Edellä mainitun perusteella ehdotammekin
21234: kunnioittaen,
21235:
21236: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
21237:
21238: Pirkko Turpeinen Seppo Toiviainen Marja-Liisa Salminen
21239: 2078 1985 vp.
21240:
21241: Raha-asia-aloite n:o 1915
21242:
21243:
21244:
21245:
21246: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun aluehälytyskes-
21247: kuksen päivystyshenkilökunnan lisäämiseen
21248:
21249:
21250: Eduskunnalle
21251:
21252: Joensuun aluehälytyskeskus aloitti toimintansa suun aluehälytyskeskus tarvitsee lisävirkoja. Kui-
21253: 1. 3. 1981. Silloin tehtävänä oli toimia palo- ja pe- tenkaan tämän vuoden budjetissa ei virkoihin ol-
21254: lastustoimen hätäilmoituskeskuksena. Tehtäväku- lut määrärahoja. Samoin vuoden 1986 budjetissa
21255: vaa on nyt laajennettu siten, että aluehälytyskes- todetaan, ettei yhtään uutta virkaa hyväksytä val-
21256: kus toimii yleisenä hätäilmoituskeskuksena. Teh- tionavun piiriin.
21257: tävämäärä on yli kaksinkertaistunut neljässä vuo- Joensuun aluehälytyskeskus on ilmeisesti vii-
21258: dessa. Aluehälytyskeskuksen toimialueeseen kuu- meinen ns. iso keskus, jossa ei ole kuin minimi-
21259: luu 14 kuntaa kokonaisuudessaan ja kaksi kuntaa määrä henkilökuntaa eli hälytysmestari ja vain
21260: osittain Pohjois-Karjalan läänissä. kuusi hälytyspäivystäjää. Päivystäjistä viisi tekee
21261: Henkilökunnan vähäisyys ja tehtävien lisäänty- keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja kuudes, joka
21262: minen aiheuttavat aluehälytyskeskuksen toimin- periaatteessa tekee päivätyötä, joutuu myös te-
21263: nan ruuhkautumista, ja sen seurauksena pelastus- kemään vuorotyötä lähes jatkuvasti. Työn luon-
21264: toimien käynnistäminen viivästyy. teen huomioon ottaen tilanne vaatii nopeaa kor-
21265: Ylitöiden tekeminen on välttämätöntä jo pel- jaamista.
21266: kästään siksi, että keskus voidaan pitää edes avoin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21267: na. Sairaustapauksissa saattaa yhden työvuoron taen,
21268: pituus venyä 24 tunnin pituiseksi, jolloin päivys-
21269: täjä ei väsymyksen vuoksi pysty suorittamaan teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21270: täviään kyllin varmasti ja nopeasti. Päivystäjien 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21271: liiallinen rasitus taas puolestaan lisää sairastuvuut- 26. 80.31 90 000 markkaa Joensuun alue-
21272: ta ja seurauksena on jatkuva kierre. hälytyskeskuksen kahden viran valtion-
21273: Sisäasiainministeriön kanta on ollut, että Joen- apuun.
21274:
21275: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
21276:
21277: Eeva Turunen Reino Karpola Reino Jyrkilä
21278: Pirjo Rusanen Lea Sutinen Kerttu Törnqvist
21279: Jouko Tuovinen Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg
21280: Päivi Varpasuo
21281: 1985 vp. 2079
21282:
21283: Raha-asia-aloite n:o 1916
21284:
21285:
21286:
21287:
21288: Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusten
21289: henkilökunnan lisäämiseen
21290:
21291:
21292: Eduskunnalle
21293:
21294: Valtiovarainministeriön 16.11.1979 asettama lainsäädännön kehittymisestä sekä kouluhallituk-
21295: työryhmä, joka selvitti opintokeskusten ja niiden sen uusista ohjeista.
21296: alueorganisaation sekä henkilöstörakenteen kehit- Tyydytyksellä on pantava merkille, että vuonna
21297: tämisen tarvetta, piti ensisijaisena ja kiireellisenä 1985 opintokeskuksiin saatiin eduskunnan toi-
21298: opintokeskusten alueorganisaation kehittämistä, menpiteiden ansiosta 11 uutta tointa. Järjestöt pi-
21299: koska opintokeskuksilla on tällöin paremmat tävät kuitenkin välttämättömänä, että uusia toi-
21300: mahdollisuudet ottaa huomioon alueelliset erot mia saadaan vuosittain lisää valtioneuvoston aset-
21301: yhteiskunta- ja ammattirakenteessa sekä kansalais- taman työryhmän muistion mukaisesti.
21302: ten erilaiset sivistystarpeet. Alueorganisaation ra- Opintokeskusten hallinnollisten tehtävien li-
21303: kentaminen on kuitenkin pahasti kesken miltei sääntyminen on pakottanut jotkut opintokeskuk-
21304: kaikissa opintokeskuksissa, koska 1980-luvulla ta- sia ylläpitävät sivistysjärjestöt palkkaamaan val-
21305: pahtunut toimien lisäys on pääosin jouduttu tionavun ulkopuolista henkilökuntaa voidakseen
21306: suuntaamaan uusiin perostettuihin opintokeskuk- suoriutua kaikista annetuista tehtävistä.
21307: siin. Tästä huolimatta myös uudet opintokeskuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21308: set ovat joutuneet käynnistämään työnsä erittäin taen,
21309: niukoin henkilöstövoimavaroin ja niiden osalta
21310: alueorganisaation rakentaminen on aivan alkuvai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21311: heessaan. 1986 tulo- ja menoarvioon momentz/le
21312: Henkilöstön lisätarvetta puoltaa myös jatkuvas- 29.57.55 lisäyksenä 500 000 markkaa 15
21313: ti lisääntyvä eri koulutusmuotojen pedagogisen uuden toimen perustamiseen opintokes-
21314: ohjauksen ja valvonnan tarve, joka aiheutuu mm. kuksiin 1. 7.1986.
21315:
21316: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
21317:
21318: Eeva Turunen Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa
21319: Ilkka Suominen Lea Kärhä Tapio HoJvitie
21320: Päivi Varpasuo Riitta Uosukainen liisa Hilpelä
21321: Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen Tuulikki Petäjäniemi
21322: Helena Pesola
21323: 2080
21324: 1985 vp.
21325:
21326: Raha-asia-aloite n:o 1917
21327:
21328:
21329:
21330:
21331: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton
21332: Opintokeskuksen atk-laitteiden hankintaan
21333:
21334:
21335: Eduskunnalle
21336:
21337: Kansallisen Sivistysliiton Opintokeskus on saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21338: nut toimiluvan vuonna 1982. Opintokeskuksen taen,
21339: toiminnan jatkuvasti laajentuessa on esimerkiksi
21340: kaikkien kouluhallituksen vaatimien raporttien ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21341: kirjanpidon hoitaminen manuaalisesti osoittautu- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21342: nut hankalaksi ja ne vievät kohtuuttomasti työai- 29.57.54 Hsäyksenå"150 000 markkaa Kan-
21343: kaa, kun vielä henkilöstöresurssitkin ovat niukat. sallisen Sivistysliiton Opintokeskuksen
21344: Kyseiset toiminnot voidaan hoitaa automaattisesti atk-laitteiden hankinnasta aiheutuvien
21345: tietokoneella nopeasti ja luotettavasti. kustannusten maksamiseen.
21346:
21347: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
21348:
21349: Eeva Turunen Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa
21350: likka Suominen Tapio Holvitie Päivi Varpasuo
21351: Riitta Uosukainen Liisa Hilpelä Kaarina Dromberg
21352: Pirjo Rusanen Tuulikki Petäjäniemi Helena Pesola
21353: Lea Kärhä
21354: 1985 vp. 2081
21355:
21356: Raha-asia-aloite n:o 1918
21357:
21358:
21359:
21360:
21361: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton
21362: toiminnan tukemiseen
21363:
21364:
21365: Eduskunnalle
21366:
21367: Kansallisen Sivistysliiton Opintokeskus on lutuskysyntää, johon vastaaminen on osaltaan
21368: aloittanut toimintansa 1. 7.1982. Voimakkaasti myös valtion vastuulla.
21369: kasvavana uutena sivistysjärjestönä Kansallinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21370: Sivistysliitto on jatkuvasti tekemisissä uudelle taen,
21371: opintokeskukselle ominaisten erityisongelmien
21372: kanssa. Koulutus- ja opintotoimintaan liittyvä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21373: materiaalituotanto ja av-välineistön hankinta, joi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21374: hin ei ole toistaiseksi saatu valtionapua, asettaa 29.57.541isäyksenä 750 000 markkaa Kan-
21375: nuorelle järjestölle suuria vaikeuksia. sallisen Sivistysliiton toiminnan tukemi-
21376: Porvarillisen kentän aktivoituminen järjestölli- seen.
21377: sen sivistystyön alueella osoittaa merkittävää kou-
21378:
21379: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
21380:
21381: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa llkka Suominen
21382: Riitta Uosukainen Liisa Hilpelä Kaarina Dromberg
21383: Pirjo Rusanen Tuulikki Petäjäniemi Helena Pesola
21384: Tapio Holvitie Päivi Varpasuo Lea Kärhä
21385: Sirpa Pietikäinen
21386:
21387:
21388:
21389:
21390: 261 428500120H
21391: 2082
21392: 1985 vp.
21393:
21394: Raha-asia-aloite n:o 1919
21395:
21396:
21397:
21398:
21399: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliitto
21400: ry:lle Ranta-Toivalan kurssikeskuksen rakennusten peruskor-
21401: jaukseen
21402:
21403: Eduskunnalle
21404:
21405: Työväen Sivistysliitto ensin vuokrasi vuonna Honkapirtin käyttömahdollisuuksia myös yhden
21406: 1972 ja muutaman vuoden kuluttua osti Kuopion päivän ja jopa yhden illan tilaisuuksiin.
21407: kaupungilta Ranta-Toivalan vanhan käytöstä pois- On osoittautunut, että Ranta-Toivalan palve-
21408: tetun kansakoulun lähinnä kurssitoimintaansa luilla on kysyntää paitsi TSL:n kurssitoiminnassa
21409: varten. Liitto kunnosti koulun, rakensi asuntoso- myös Ranta-Toivalan kyläläisten kulttuuritarpei-
21410: lut 24 oppilaalle kahden hengen huoneissa, ra- den tyydyttämisessä. Kuopion kansalaisopisto on
21411: kensi vaatimattoman mutta käytännöllisen ja viih- jo tähänkin mennessä käyttänyt kurssikeskuksen
21412: tyisän rantasaunan ja siirsi paikalle lahjoituksena tiloja omien opintopiiriensä toimintaan. Kyläläis-
21413: saamansa Jyrkän vanhan ja komean hongista teh- ten pienen lukumäärän takia on tuskin luultavaa,
21414: dyn työväentalon. Päärakennuksen lisäksi myös että kylälle, 17 kilometrin päähän Kuopion kes-
21415: Honkapirttiä, kuten työväentaloa nyt kutsutaan, kustasta, rakennettaisiin mitään muuta ihmisten
21416: käytetään kurssitoiminnassa. Työväen Sivistysliit- yhteiskäyttöön sopivaa tilaa.
21417: to on kunnostanut Ranta-Toivalan kurssikeskuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21418: sensa täysin omin varoin ilman valtion tai muun nioittavasti,
21419: julkisyhteisön tukea.
21420: Ranta-Toivalan ongelmaksi on muodostunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21421: liian pieni kapasiteetti, mikä estää käyttämästä 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21422: kysynnän huippukausia ja Honkapirtin antamia 29.57.54 2 500 000 markan määrärahan
21423: mahdollisuuksia täysimääräisesti hyväksi. Ottaen erityisavustuksena Työväen Sivistysliitto
21424: huomioon päärakennuksessa sijaitsevat kaksi kah- ry: IIe liiton Ranta- Toivalan kurssikeskuk-
21425: den hengen oppilashuonetta Ranta-Toivalaan sen päärakennuksen peruskunnostusta se-
21426: mahtuu yhdellä kerralla vain yksi 28 opiskelijan kä sosiaalitzlojen ja oppzlaitten asuntolaso-
21427: useampipäiväinen kurssi. Erittäin paha epäkohta lujen rakentamista varten kurssikeskuk-
21428: on, että Honkapirtin yhteydestä puuttuvat täysin seen.
21429: kaikki sosiaalitilat. Se rajoittaa vakavalla tavalla
21430:
21431: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
21432:
21433: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Pekka Starast
21434: Pentti Lahti-Nuuttila Kerttu Törnqvist Markus Aaltonen
21435: Pekka Myllyniemi Olli Helminen Timo Roos
21436: Jorma Rantanen Jussi Ranta Reijo Lindroos
21437: Kari Rajamäki Jukka Mikkola Antti Kalliomäki
21438: Tuulikki Hämäläinen Mikko Rönnholm Matti Kuusio
21439: Liisa Jaakonsaari Pertti Hietala Juhani Surakka
21440: Pirjo Ala-Kapee Martti Lähdesmäki Aarno von Bell
21441: Aimo Ajo Reino Paasilinna
21442: 1985 vp.
21443: 2083
21444:
21445: Raha-asia-aloite n:o 1920
21446:
21447:
21448:
21449:
21450: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Snellman-instituutin
21451: tutkimustoiminnan käynnistämiseen
21452:
21453:
21454: Eduskunnalle
21455:
21456: Kuopioon perustettiin syyskuussa 1983 Snell- dä koulutus- ja tutkimuspoliittisia aloitteita ja esi-
21457: man-instituutin Kannatusyhdistys ja Snellman- tyksiä.
21458: instituutti. Kannatusyhdistyksen ja instituutin taustayhtei-
21459: Sääntöjensä mukaan Snellman-instituutin Kan- sönä ovat mm. Kuopion yliopisto, Kuopion kau-
21460: natusyhdistys ry:n tarkoituksena on ylläpitää Kuo- punki, Pohjois-Savon maakuntaliitto ja Pohjois-
21461: pion kaupungissa Snellman-instituutti -nimistä Savon kulttuurirahasto.
21462: tutkimuslaitosta, joka harjoittaa ja edistää ensisi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21463: jaisesti Pohjois-Savoon liittyvää humanistista, yh-
21464: teiskunnallista ja taloudellista tutkimustyötä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21465: Tähän tarkoitukseen liittyen yhdistys tai sen yl- 1986 talo- ja menoarvioon 200 000 markan
21466: läpitämä instituutti voivat järjestää myös määrärahan Snellman-instituutin tutki-
21467: keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia, seminaareja ja mustoiminnan käynnistämistä varten.
21468: näyttelyitä, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä teh-
21469:
21470: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
21471:
21472: Marja-Liisa Tykkyläinen Olavi Martikainen Kari Rajamäki
21473: Heikki Riihijärvi Katri-Helena Eskelinen Erkki Moisander
21474: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö
21475: 2084
21476: 1985 vp.
21477:
21478: Raha-asia-aloite n:o 1921
21479:
21480:
21481:
21482:
21483: Tykkyläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta orkesterei-
21484: den ja yhtyeiden toiminnan tukemiseen
21485:
21486:
21487: Eduskunnalle
21488:
21489: Huolimatta viimeisten kymmenen vuoden ai- sanmusiikkiyhtyeille, joiden osuus oli 1 080 000
21490: kana tapahtuneesta huimasta kehityksestä on mk.
21491: maamme orkesterilaitos valtionavustusten suh- Orkestereiden menoista muodostavat palkka-
21492: teen ollut jatkuvasti' 'lapsi puolen'' asemassa mui- menot noin 70 prosenttia, joten jos valtionavus-
21493: hin taidealoihin verrattuna. tus laskettaisiin kuntien orkestereitten ylläpitämi-
21494: Vuonna 1984 oli orkesteri- ja yhtye- sekä niiden seksi uhraamista nettomenoista, se prosentteina
21495: aluetoimintamomentilla 3 700 000 mk. Opetus- olisi tänä vuonna 4-5 prosentin luokkaa. Kun
21496: ministeriö myönsi jälkeenjääneisyyden ja määrä- vertailulukuna käytetään vakinaisen henkilökun-
21497: rahaa korjattiin kuluvana vuonna 1600 000 mar- nan palkkamenoja, mitä myös opetusministeriö
21498: kan lisäyksellä. Loppusumma on nyt 5,3 mmk. on tänä vuonna käyttänyt, valtionavustuksen tu-
21499: Tarkoituksena oli, että korjausta jatkettaisiin aina lisi olla edes 10 prosenttia palkkamenoista, eli
21500: vuoteen 1987, jolloin mahdollisesti asiat korjautu- orkestereiden kohdalla 6 600 000 mk ja huo-
21501: vat lakisääteisesti. Nyt korotus vuoden 1986 bud- mioiden myös maassamme toimivat jazz-, big
21502: jetissa on vain 300 000 mk ja koko momentti band- ja kansanmusiikkiorkesteri, koko momentti
21503: 5 600 000 mk. 7 000000 mk.
21504: Tänä vuonna eli 1985 ammatti- ja runko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21505: orkestereiden pelkät vakinaisten henkilöiden tavasti,
21506: palkkamenot työehtosopimusten edellyttämällä
21507: tavalla ovat 66 065 000 mk. Valtionavustus ko. or- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21508: kestereille oli 4 220 000 mk eli 6,38 prosenttia va- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21509: kinaisten henkilöiden palkkamenoista. Samalta 29.90.52 lisäyksenä 1 400 000 markkaa or-
21510: momentilta jaetaan vielä valtionavustus edellä kestereille ja yhtyeille sekä nitden toimin-
21511: mainittujen orkestereitten lisäksi myös maassam- taedellytysten parantamiseksi tarkoitet-
21512: me toimiville jazz- ja big band -yhtyeille sekä kan- tuun määrärahaan.
21513:
21514: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
21515:
21516: Marja-Liisa Tykkyläinen J. Juhani Kortesalmi
21517: Anna-Liisa Jokinen Elsi Hetemäki-Olander
21518: 2085
21519: 1985 vp.
21520:
21521: Raha-asia-aloite n:o 1922
21522:
21523:
21524:
21525:
21526: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 201 peruspa-
21527: rantamiseen välillä Vaajasalon tie-Kuopion epilepsiasairaala
21528:
21529:
21530: Eduskunnalle
21531:
21532: Pohjois-Savon ammatissa toimivasta väestöstä talouden kuljetuksia tukevien tieyhteyksien kehit-
21533: saa lähes 30 % toimeentulonsa maa- ja metsäta- tämiseen ei ole juuri kiinnitetty huomiota.
21534: loudesta, sekä lähes puolet alueen elinkeinotoi- Jotta haja-asutusalueella vielä olevat palvelut ja
21535: minnasta on tavalla tai toisella puusta riippuvai- työpaikat voitaisiin säilyttää, tulisi tienpidossa
21536: nen. Koska maa- ja metsätalouden kuljetukset ku- kiinnittää kasvavaa huomiota kyläkeskuksia tuke-
21537: luttajilleen alkavat aina yksityis- tai paikallisteiltä, van pientieverkon kehittämiseen.
21538: on näiden teiden kunnolla ratkaiseva merkitys ko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21539: ko Pohjois-Savon kehitykselle.
21540: Tiemäärärahojen niukkuuden vuoksi on tienpi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21541: don painopiste 1970-luvulla ja 1980-luvun alku- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21542: puolella kohdistunut kuitenkin kunta- ja kaupun- 31.24.77 800 000 markkaa tien n:o 201
21543: kikeskuksiin suuntautuvien tieyhteyksien paranta- parantamiseen osuudella Vaajasalon tie-
21544: miseen. Sen sijaan kyläkeskuksia ja maa- ja metsä- epzlepsiasairaala Kuopz'ossa.
21545:
21546: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
21547:
21548: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki
21549: Erkki Moisander Lauha Männistö
21550: 2086
21551: 1985 vp.
21552:
21553: Raha-asia-aloite n:o 1923
21554:
21555:
21556:
21557:
21558: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysaluerahasto
21559: Oy:lle kotimaasta otettavien lainojen korkotukeen
21560:
21561:
21562: Eduskunnalle
21563:
21564: KERAn rahoituksesta vuodelle 1986 käytiin Edellä esitetyt summat ovat valtion tulo- ja me-
21565: vuoden 1984 loppupuolella neuvottelu, jossa oli- noarvioesityksessä. Suomen Pankki on ilmeisen
21566: vat edustettuina valtiovarainministeriö, kauppa- suostuvainen edellä esitetyn suuruisiin omiin ja
21567: ja teollisuusministeriö, Suomen Pankki ja KERA. ulkomaisiin lainoihin. Avoinna on muun koti-
21568: Tässä neuvottelussa sovittiin, että valtion tulo- ja maisen lainoituksen edellyttämä korkoruki, joka
21569: menoarvion kautta tulevan lainan pienentämisek- on jäänyt pois valtion tulo- ja menoarvioesitykses-
21570: si KERA voisi pyrkiä hankkimaan osan rahoituk- tä.
21571: sestaan muista kotimaisista lähteistä. Näinä läh- KERA ei voi lähteä kotimaisille yleisömarkki-
21572: teinä kaavailtiin lähinnä ns. yleisölainoja. Verot- noille ilman valtion korkotukea. Korkotuen suu-
21573: tomat yleisölainat eivät tule kysymykseen Suomen ruus on laskettu muista kotimaisista lähteistä otet-
21574: Pankin kielteisen periaatekannan takia. Näin ol- tavien luottojen ottolainauskoron ja valtion laino-
21575: len vaihtoehdoksi jää verollinen yleisölaina, jonka jen korkojen erotuksen mukaan. Tällä hetkellä tä-
21576: kokonaiskustannukseksi muodostuu tänä päivänä mä erotus on 13 %-7,5% = 5,5%. Ottaen
21577: 13-13,5 %. huomioon, että mahdollisen yleisölainan nosto ta-
21578: Kun KERAn oma keskimääräinen peruskorko pahtuisi vuoden 1986 loppupuolella, riittäisi vuo-
21579: on 10,5 %, pidettiin neuvottelussa itsestään selvä- delle 1986 1,5 milj. markan korkotuki.
21580: nä, että valtion tulee ottaa budjettiin korkotuki Korkotuen saamisella on huomattava periaat-
21581: KERAn oman kannattavuuden turvaamiseksi. teellinen merkitys tulevia vuosia ajatellen. Korko-
21582: Tältä pohjalta KERA lähti viemään asiaa eteen- tukea tarvitaan luonnollisesti koko lainan voimas-
21583: päin uskoen, että se järjestyy. saoloajan.
21584: Tämänhetkisten kaavailujen mukaan KERAn Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21585: myöntämisvaltuudeksi vuodelle 1986 näyttäisi tu-
21586: levan 700 milj. markkaa. Tältä pohjalta ensi vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21587: den rahoitus muodostuisi seuraavaksi (milj. mk): 1986 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000
21588: markkaa Kehitysaluerahasto Oy:n vuon-
21589: valtio (laina+ kehittämis- na 1986 ottamien yhteensä enintään
21590: avustus) 185 (168 + 17) 75 000 000 markan määräisten kotimaisten
21591: Suomen Pankin laina 75 lainojen korkoihin.
21592: ulkomaiset lainat 65
21593: muut kotimaiset lainat 75
21594: 400
21595:
21596: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
21597:
21598: Marja-Liisa Tykkyläinen Saara-Maria Paakkinen Pekka Myllyniemi
21599: Hannu Kemppainen Kerttu Törnqvist Erkki Moisander
21600: Erkki Liikanen Sakari Valli Matti Lahtinen
21601: Pentti Skön Seppo Pelttari Osmo Vepsäläinen
21602: Tuula Paavilainen Timo Kietäväinen Inger Hirvelä
21603: Markus Aaltonen Kari Rajamäki Pertti Hietala
21604: Liisa Jaakonsaari Kalevi Mattila Aarno. von Bell
21605: Helena Pesola Reino Jyrkilä Pirkko Ikonen
21606: Heikki Riihijärvi Eeva Turunen Paavo Vesterinen
21607: Heikki Kokko Lea Sutinen Tuulikki Petäjäniemi
21608: Aimo Ajo Jukka Vihriälä Olavi Martikainen
21609: Sakari Knuuttila Lauha Männistö
21610: 2087
21611: 1985 vp.
21612:
21613: Raha-asia-aloite n:o 1924
21614:
21615:
21616:
21617:
21618: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin pääkirjaston
21619: rakentamiseen
21620:
21621:
21622: Eduskunnalle
21623:
21624: Pohjois-Karjalan läänissä Ilomantsin kunnan Tehtyjen suunnitelmien mukaan rakennettava
21625: pääkirjasto toimii tällä hetkellä peruskoulun ala- kirjasto sijoittuu kunnan ja valtion virastoraken-
21626: asteen yhteydessä olevissa erittäin ahtaissa noin nusten kanssa samalle tontille, ja valmistuttuaan
21627: 160 m 2 :n tiloissa. Kunnan asukasluku edellyttäisi koko hanke muodostaa modernin ja toimivan pal-
21628: kirjaston kooksi noin 660 m 2 • Koska kirkonkylän velukeskuksen.
21629: asukasluku on kaksinkertaistunut koulutilojen ra- Kunta on talousarviossaan ja lähivuosien to-
21630: kentamisajankohdan 60-luvun alun jälkeen, ala- teuttamisohjelmassaan varautunut siihen, että
21631: aste tarvitsisi välttämättä kirjaston tilat omaan kirjasto rakennetaan lähivuosina. Valtion rahoitus
21632: käyttöönsä. kirjastoon normaalihinnasta Ilomantsissa on 98
21633: Paikan päällä on pidetty katselmus ja tehty lää- prosenttia, josta valtion osuus on 85 prosenttia ja
21634: ninhallituksen toimesta rakennustarpeen tutki- laina 13 prosenttia.
21635: mus, jossa uusi kirjasto on todettu tarpeelliseksi ja Kunnalla on kaikki valmiudet aloittaa kirjaston
21636: kiireellisesti toteutettavaksi. Kouluhallitus on hy- osalta rakennustyöt heti kun varmuus valtion ra-
21637: väksynyt 12.5.1983 toteuttamisosan 1 vaiheen. hoituksesta saadaan.
21638: Kunta on hakenut kuluvalle vuodelle opetusmi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21639: nisteriöltä rakentamislupaa, jota ei kuitenkaan ra- nioittavasti,
21640: han puutteen takia ole myönnetty.
21641: Uuden kirjaston suunnitelmat on laatinut Ark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21642: kitehtitoimisto E. Helasvuo. Suunnittelun eri vai- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21643: heissa on oltu yhteydessä kouluhallitukseen, ja to- 29.56.31 1 400 000 markan määrärahan
21644: teuttamisosan II vaiheen edellyttämät suunnitel- Ilomantsin kunnan pääkirjaston rakenta-
21645: mat ovat valmiina jatkokäsittelyä varten. misen aloittamiseen.
21646:
21647: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
21648:
21649: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
21650: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Jouko Tuovinen
21651: 2088
21652: 1985 vp.
21653:
21654: Raha-asia-aloite n:o 1925
21655:
21656:
21657:
21658:
21659: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Taistelijan talon suun-
21660: nittelu- ja rakentamiskustannuksiin Ilomantsin Hattuvaaraan
21661:
21662:
21663: Eduskunnalle
21664:
21665: Pohjois-Karjalan läänissä, Ilomantsin kunnassa, ja Rajan tie kulkee laajojen salojen halki ja sen
21666: sijaitsee Hattuvaaran kylä. Kylä sijaitsee aivan varrella on vähän palveluja matkailijoille. Taisteli-
21667: Neuvostoliiton rajan tuntumassa ja sen läpi kul- jan talo olisi tervetullut levähdyspaikka matkaili-
21668: kee matkailullisesti merkittävä Runon ja Rajan joille, sijaitseehan Hattuvaaran kylä 40 km:n
21669: tie. Kylään on tarkoitus lähivuosina rakentaa kylä- päässä Ilomantsin keskustasta. Myös kyläläisten vi-
21670: läisiä ja matkailijoita palveleva talo. Talossa olisi reä harrastustoiminta saisi tarvitsemansa tilat. Ei-
21671: pienimuotoista majoitustoimintaa, kahvila ja as- kä vähäisin liene sen merkitys vuosina 1939-
21672: kartelutilat kyläläisten toimintaa varten. Talo olisi 1944 Hattuvaarassa käytyjen taistelujen muiston
21673: myös Ilomantsissa ja Hattuvaarassa viime sotien vaali jana.
21674: aikana käytyjen taistelujen muistomerkki, Taiste- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21675: lijan talo. Hankkeen toteuttamista varten on Ilo- taen,
21676: mantsiin perustettu 16.2.1985 Kiinteistö Oy Tais-
21677: telijan talo. Yhtiön sääntöjen mukaan yhtiön vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21678: himmäispääoma on 150 000 markkaa ja enim- 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
21679: mäispääoma 600 000 markkaa. Talon on arvioitu kaa Ilomantsin Hattuvaaraan rakennetta-
21680: tulevan maksamaan vajaa 1 milj. markkaa. Taiste- van Taistelijan talon esisuunnittelu-,
21681: lijan talon rakentaminen Ilomantsin Hattuvaa- suunnittelu- ja rakentamiskustannukszi'n.
21682: raan on tärkeää mm. matkailun kannalta. Runon
21683:
21684: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
21685:
21686: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
21687: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Jouko Tuovinen
21688: 1985 vp. 2089
21689:
21690: Raha-asia-aloite n:o 1926
21691:
21692:
21693:
21694:
21695: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 512 pe-
21696: rusparantamiseen
21697:
21698:
21699: Eduskunnalle
21700:
21701: Pohjois-Karjalassa sijaitseva maantie n:o 512 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21702: Eno-Sarvinki-Kovero-Tuupovaara on soratie taen,
21703: ja erittäin mutkainen ja mäkinen. Tie kulkee kau-
21704: niiden vaaramaisemien keskellä ja on matkailulli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21705: sesti merkittävä. Tie lyhentää myös huomattavasti 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21706: matkaa Enosta Tuupovaaraan, koska tien huonon 31.24.77 2 5 00 000 markan mäiirärahan
21707: kunnon vuoksi nykyisin liikenne Enosta Tuupo- maantien n:o 512 peruskorjauksen aloitta-
21708: vaaraan kulkee Joensuun kautta. Tien korjaami- miseksi.
21709: nen ja oikaisu kuuluu TVL:n Pohjois-Karjalan pii-
21710: rin toimenpideohjelmaan vuosille 1986-88.
21711:
21712: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
21713:
21714: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
21715: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Jouko Tuovinen
21716:
21717:
21718:
21719:
21720: 262 428500120H
21721: 2090
21722: 1985 vp.
21723:
21724: Raha-asia-aloite n:o 1927
21725:
21726:
21727:
21728:
21729: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 5142 pe-
21730: rusparantamiseen
21731:
21732:
21733: Eduskunnalle
21734:
21735: Maantie n:o 5142 välillä Uimaharju-Luhta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21736: pohja on erittäin mutkainen ja mäkinen. Työmat- taen,
21737: kaliikenne Uimaharjuun Luhtapohjasta, Palovaa-
21738: rasta, Pahkavaarasta, Siikavaarasta ja Savivaarasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21739: on erittäin vilkasta. Tietä käyttävät myös myymä- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21740: läautot, kirjastoauto ja linja-auto. Puutavaralii- 31.24. 77 3 000 000 markan määrärahan
21741: kenne on ajoittain runsasta rasittaen tietä varsin- maantien n:o 5142 peruskorjauksen aloit-
21742: kin keväisin. Myös turistiliikenne on kesäisin vil- tamiseksi.
21743: kasta. Maantie n:o 5142 toimii myös yhdystienä
21744: Uimaharjusta Enon-Ilomantsin. maantielle.
21745:
21746: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
21747:
21748: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
21749: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Jouko Tuovinen
21750: 1985 vp. 2091
21751:
21752: Raha-asia-aloite n:o 1928
21753:
21754:
21755:
21756:
21757: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
21758: Pielisjokeen Mönnin lossin tilalle
21759:
21760:
21761: Eduskunnalle
21762:
21763: Tie- ja vesirakennushallituksen suunnitelmissa määrä tulee kasvamaan, kun museo kehittyy.
21764: on tiettävästi korvata vuosittain neljä lossia sillal- Kanava-alueella toimii myös kesäteatteri. Kesällä
21765: la. Pohjois-Karjalassa yksi kiireellisimmistä koh- 1985 kesäteatterin näytäntöjä kävi seuraamassa yli
21766: teista olisi Mönnin lossin korvaaminen Pielisjoen 5 000 katsojaa. Liikenteen sujumista haittaa oleel-
21767: yli rakennettavalla sillalla. Mönnin ja Selkien ky- lisesti Mönnin lossi. Pielisjoella on kesäaikana uit-
21768: lien kautta kulkee sorapintainen maantietasoinen to erittäin vilkasta ja tukkilautan tullessa laskee
21769: tie, jonka osaksi tämä silta tulisi rakentaa. Tiekin lossi vaijerinsa ja jää rantaan. Näin tielläliikkujille
21770: olisi samassa yhteydessä syytä peruskorjata ja pääl- aiheutuu kohtuuttomia odotusaikoja. Tämä on
21771: lystää. Mönnin ja Selkien kylillä asuu noin 500 ih- varsinkin paikallisille asukkaille kiusallista.
21772: mistä, jotka joutuvat ylittämään Pielisjoen asioi- Pohjois-Karjalassa Kontiolahden kunnassa sijait-
21773: dessaan, käydessään työssä tai koulussa kuntakes- seva Mönnin lossi tulisikin kiireellisesti korvata sil-
21774: kuksessa tai muualla Kontiolahdessa tai jopa Joen- lalla.
21775: suussa. Kylien asukasmäärät ovat lisäksi kasvu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21776: suunnassa. Myös osa enolaisia kulkee tätä kautta taen,
21777: asioidessaan kaupungissa. Kesäaikana tie on mat-
21778: kailijoiden suosima, onhan se matkailukartoissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21779: merkitty maisematieksi upeiden vaaramaisemien- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
21780: sa takia. Mönnin kylän kohdalla tietä on esitetty 31. 24. 77 3 000 000 markan määrärahan
21781: myös museotieksi. Liikennettä Pielisjoen yli on li- sillan rakentamiseksi Pielisjokeen Mönnin
21782: säämässä Jakokosken kanavamuseo, jossa kesäisin lossin tilalle.
21783: käy tuhansia vierailijoita. Tulevina kesinä kävijä-
21784:
21785: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
21786:
21787: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
21788: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Jouko Tuovinen
21789: 2092
21790: 1985 vp.
21791:
21792: Raha-asia-aloite n:o 1929
21793:
21794:
21795:
21796:
21797: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun autokat-
21798: sastuskonttorin lunastamiseksi valtiolle
21799:
21800:
21801: Eduskunnalle
21802:
21803: Outokummussa on aina vuoteen 1979 saakka Matkakustannukset
21804: autojen katsastusta suoritettu Joensuun autokat- 4 250 x 100 km x 1,00 mk/km 425 000 mk
21805: sastuskonttorin toimesta. Tämän jälkeen Outo-
21806: kumpulaiset ovat joutuneet katsastuttamaan au- Katsastusmatkaan käytettävä kokonaisaika
21807: tonsa lähinnä Joensuussa. Outokumpu ja sen naa- Joensuussa 4h
21808: purikunnat Polvijärvi ja Liperi, Heinävesi (Mikke- Outokummussa 1 h
21809: lin lääni) sekä Kaavi ja Tuusniemi (Kuopion lää- Erotus 3 h X 4 150 X
21810: ni) muodostavat sellaisen alueen, josta muualle 20 mk/h 255 000 mk
21811: tehtävät katsastuskäynnit aiheuttavat ajanhukkaa
21812: ja kustannuksia autonomistajille. Katsastuskäyntien ylimääräiset kus-
21813: Mikäli Outokummussa olisi katsastusasema, tannukset vuodessa yhteensä 680 000 mk
21814: sinne tulisi lähiympäristö mukaan luettuna katsas- Edellä esitetyn perusteella voidaan arvioida, et-
21815: tukseen ajoneuvoja yhteensä 6 335 kpl. Kunnit- tä Outokumpu lähiympäristöineen joutuu maksa-
21816: tain ajoneuvot jakaantuvat seuraavasti: maan katsastuskäynneistä ylimääräisiä kustannuk-
21817: Outokumpu autoja 3 088 kpl sia noin 1 milj. markkaa vuodessa.
21818: perävaunuja 322 kpl 3 410 kpl Siksi olisi tärkeää saada Outokumpuun oma
21819: katsastuskonttori. Outokummun kaupunki onkin
21820: Polvijärvi autoja 1 75 7 kpl ryhtynyt toimiin autokatsastuskonttoritilojen ra-
21821: perävaunuja 168 kpl 1 925 kpl kentamiseksi kaupungin rahoituksen turvin. Ra-
21822: Liperi (Viinijärvi), Tuusniemi, kennettavan autokatsastuskonttorin tilat tulisi
21823: Kaavi (arvio) 1 000 kpl kuitenkin lähivuosina lunastaa kaupungilta val-
21824: tiolle.
21825: Katsastettuja ajoneuvoja yhteensä 6 335 kpl Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21826: Kun otetaan huomioon, että katsastuksessa hy- nioittaen,
21827: lätään ensimmäisellä katsastuskerralla noin 25 % ,
21828: saadaan katsastuskertojen lukumääräksi noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21829: 7 900, josta Outokummun osalle tulee 4 250. Ou- 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
21830: tokumpulaisten Joensuuhun tekemistä katsastus- kan määrärahan Outokummun autokat-
21831: matkoista aiheutuisi ylimääräisiä kuluja seuraa- sastuskonttorin lunastamiseksi valtiolle.
21832: vasti:
21833:
21834: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
21835:
21836: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
21837: Reino Karpola Eeva Turunen
21838: Jouko Tuovinen
21839: 1985 vp. 2093
21840:
21841: Raha-asia-aloite n:o 1930
21842:
21843:
21844:
21845:
21846: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokentän perustamis-
21847: suunnitteluun Lieksan ja Nurmeksen seudulle
21848:
21849:
21850: Eduskunnalle
21851:
21852: Neuvostoliiton rajaan ja Pieliseen raJOittuvi- edelleen edellyttävät mahdollisuutta nopeisiin yh-
21853: na muodostavat lähinnä Lieksan ja Nurmeksen teyksiin eri puolille maata.
21854: kaupungit sekä niiden välittömässä läheisyydes- Asian petusteluiksi voidaan esittää myös erityi-
21855: sä olevat kunnat maantieteellisesti laajan ja met- siä valtiontaloudellisia seikkoja. Itse valtio on
21856: sätalouden, teollisuuden, maatalouden sekä mat- merkittävä tekijä alueen talouselämässä omistaes-
21857: kailun suhteen merkittävän talousalueen, jon- saan suoraan tai valtiojohtoisten yhtiöiden kautta
21858: ka ulottaminen lentoliikenteen käyttömahdol- suuren osan alueen metsäalueista sekä valtiojoh-
21859: lisuuksien piiriin on valtiovallan tärkeä tehtä- toisten yhtiöiden harjoittaessa alueella voimape-
21860: vä. räistä teollisuutta. Edelleen on valtion erityisessä
21861: Paikallisesti lentoliikenteen järjestäminen koe- intressissä myötävaikuttaa sen tukitoimenpiteillä
21862: taan erittäin tärkeäksi asiaksi, mutta yksin alueen kehitettyjen teollisuus- ja matkailuelinkeinojen
21863: omilla voimavaroilla ilman valtion taloudellista toimintaedellytysten kehittämiseksi.
21864: myötävaikutusta käytännön toimenpiteisiin asian Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21865: kehittämisessä ei ole päästy asian laajakantoisuu-
21866: desta sekä siitä johtuen, että se koskee useita kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21867: tia. 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21868: Lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien järjes- markkaa Lieksan ja Nurmeksen kaupun-
21869: tämisen perusteluja ovat alueen syrjäinen sijainti, kien ja niitä ympäröiviä kuntia palvelevan
21870: alueen rautatieliikenteen heikko taso, alueen lentokentän suunnitteluun ja rakentamis-
21871: maantieteellinen laajuus ja ennen kaikkea se, että työn valmisteluun siten, että suunnittelu-
21872: alueen talouselämän nykytaso ja sen kehittäminen työ aloitetaan vuonna 1986.
21873:
21874: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
21875:
21876: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
21877: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Jouko Tuovinen
21878: 2094 1985 vp.
21879:
21880: Raha-asia-aloite n:o 1931
21881:
21882:
21883:
21884:
21885: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen-Kontio-
21886: mäen radan peruskorjaamiseen
21887:
21888:
21889: Eduskunnalle
21890:
21891: Nurmeksen-Kontiomäen rataosuuden kisko- Kun myrsky kaatoi Lapissa runsaasti puita muu-
21892: tus on vanha ja liian kevytrakenteinen nykyiselle tama vuosi sitten, osa puista kuljetettiin rautatietä
21893: raskaalle liikenteelle. Rata kuuluu mielestämme myöten Lieksaan jalostettavaksi. Radan peruskor-
21894: perusratoihin, joten sen korjaaminen ja kiskojen jaus ja kiskojen vaihto on aloitettu muutama vuosi
21895: uusiminen on välttämätöntä rautatieliikenteen sitten Lieksasta, ja rataosuus Lieksa-Nurmes saa-
21896: säilyttämiseksi Lieksasta ja Nurmeksesta pohjoi- taneen korjattua lähivuosina. Nurmeksen-Kon-
21897: seen ja päinvastoin. Yleisellä kulkuneuvolla mat- tiomäen välisen radan peruskorjaamisesta tulisi
21898: kustaminen Lieksasta ja Nurmeksesta esimerkiksi valtioneuvoston ja eduskunnan tehdä kiireellisesti
21899: Ouluun käy parhaiten matkustamaila junalla. Ra- periaatepäätös ja varata rahat valtion tulo- ja me-
21900: dan huonon kunnon vuoksi kyseessä olevalla ra- noarvioon. Radan vaikutusalueella vallitsee suuri,
21901: taosuudella voidaan liikennöidä vain ns. '' lättäha- jatkuvasti yli 10 %: n työttömyys, joten olisi pe-
21902: tuilla'', joilla kulkeminen on kovin epämukavaa rusteltua käyttää myös työllistämisvaroja hank-
21903: vaunujen heilahdellessa puolelta toiselle. Myös ta- keen toteuttamiseen.
21904: varaliikenteen osalta radan peruskorjaus on välttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21905: mätöntä. taen,
21906: Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on runsaat met-
21907: sävarat, ja myös valtio omistaa paljon metsiä ko. ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21908: alueella. Puiden kuljettaminen rautatietä myöten 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21909: sahoille ja tehtaille vaatii myös radan peruskor- 31.90. 78 10 000 000 markkaa Nurmek-
21910: jauksen, koska nykyisellään tavarajunat voivat sen-Kontiomäen radan peruskorjaami-
21911: kulkea vain noin 30 kilometrin tuntivauhtia radan seen ja kiskojen vaihtoon.
21912: heikon kunnon vuoksi.
21913:
21914: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
21915:
21916: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
21917: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Jouko Tuovinen
21918: 2095
21919: 1985 vp.
21920:
21921: Raha-asia-aloite n:o 1932
21922:
21923:
21924:
21925:
21926: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkettä saav1en
21927: eläkeläisten televisiolupamaksun alentamiseksi
21928:
21929:
21930: Eduskunnalle
21931:
21932: Suomessa on yli miljoona eläkeläistä, joista seuraamista alentamalla televisioluvan hinnan
21933: osan on tultava toimeen kansaneläkkeen varassa. puoleen, esimerkiksi väritelevisioluvan kohdalla
21934: Vanhuus ja siitä johtuva liikuntakyvyn heikkene- 295 mk: aan vuodessa. Asian voisi hoitaa niin, että
21935: minen johtaa siihen, että he viettävät suurimman valtion tulo- ja menoarvioon varattaisiin vuosit-
21936: osan ajastaan kotona. He ovat usein myös sangen tain määräraha Yleisradion käytettäväksi kansan-
21937: yksinäisiä. Maailman menon ja ajankohtaisten eläkkeen saajien lupamaksujen alentamiseksi.
21938: asioiden seuraaminen jää nykyaikaisten tiedotus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21939: välineiden, radion ja television varaan. taen,
21940: Kansaneläkkeen varassa toimeentulevien eläke
21941: on kuitenkin niin pieni, että monella eläkeläisellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21942: on vaikeuksia televisioluvan maksamisessa. Kun 1986 tulo- ja menoarvioon 1500 000
21943: esimerkiksi väritelevisioluvan hinta on 590 mk markkaa kompensaationa Yleisradiolle
21944: vuodessa, menee kansaneläkkeen saajan kuukau- käytettäväksi kansaneläkeläisten televisio-
21945: situlosta yli kolmannes televisioluvan maksami- lupamaksun alentamiseksi puoleen nykyi-
21946: seen. Mielestämme olisi kohtuullista, että valtio sestään.
21947: helpottaisi kansaneläkeläisten maailmanmenon
21948:
21949: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
21950:
21951: Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki
21952: Reijo Lindroos Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä
21953: Jorma Rantanen Antti Kalliomäki Timo Roos
21954: . Jussi Ranta Anna-Liisa Piipari Martti Lähdesmäki
21955: 2096 1985 vp.
21956:
21957: Raha-asia-aloite n:o 1933
21958:
21959:
21960:
21961:
21962: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten avohuollon
21963: kokeiluprojektin toteuttamiseksi Joensuussa
21964:
21965:
21966: Eduskunnalle
21967:
21968: Joensuun kaupunki on ryhtynyt totmun van- Projektissa on tarkoitus selvittää omaisten ja va-
21969: husten avohuollon tehostamiseksi. Kaupunki on paaehtoisten järjestelmien käyttömahdollisuutta
21970: nimennyt työryhmän syksyllä 1983 selvittämään vanhustenhuollossa niin, että vanhukset voivat
21971: vanhusten palvelujen tehostamista. Työryhmä on mahdollisimman pitkään säilyttää omatoimisuu-
21972: saanut työnsä valmiiksi ja tuloksena on laaja ra- tensa ja kuntotua kotioloihin.
21973: portti erilaisten vanhusten palvelujen kehittämi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21974: seksi. Työryhmä esittää mm. kokeiltavaksi avo- nioittavasti,
21975: huollossa olevien vanhusten hälytysjärjestelmää.
21976: Työryhmän tarkoituksena on jatkaa työtään ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21977: etsiä uusia menetelmiä avohuollon palvelujen te- 1986 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 markan
21978: hostamiseksi. määrärahan vanhusten avohuollon kehit-
21979: Työryhmän tarkoituksena on käynnistää tutki- tämistä koskevan kokeiluprojektin toteut-
21980: musprojekti yhteistyössä Joensuun kaupungin, tamiseksi Joensuun kaupungissa.
21981: läänin sosiaali- ja terveysosaston ja Joensuun ja
21982: Kuopion yliopistojen kanssa.
21983:
21984: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
21985:
21986: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
21987: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Jouko Tuovinen
21988: 2097
21989: 1985 vp.
21990:
21991: Raha-asia-aloite n:o 1934
21992:
21993:
21994:
21995:
21996: Uosukainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien
21997: kehittämiseen
21998:
21999:
22000: Eduskunnalle
22001:
22002: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodeksi on nojannut perinteisesti voimakkaaseen teolli-
22003: 1986 on ehdotettu elinkeinotoiminnan alueelli- suuteensa, jonka asema on viime vuosina pahasti
22004: seen edistämiseen momentille 26.98.43 erityinen horjunut. Siellä pitäisikin voida panostaa vahvasti
22005: 53 000 000 markan määräraha Mikkelin, Kymen, pieneen ja keskisuureen teollisuuteen, matkai-
22006: Pohjois-Karjalan sekä Oulun ja Lapin lääninhalli- luun, maatalouden monipuolistamiseen ja muu-
22007: tusten käytettäväksi valtioneuvoston määräämin tenkin elinkeinokokeiluihin.
22008: perustein läänin elinkeinotoiminnan tukemisko- Erityisaluekunnissa, esimerkiksi Imatralla, tun-
22009: keiluun. Jokaisessa näistä lääneistä on suuria elin- netaan syvää huolta, koska erityisaluetuki yhdistyy
22010: keinotoimintaa koskevia ongelmia, joiden ratkai- kokonaissummaan.
22011: su vaatii resursseja. Lukuisat eri puolueiden kansanedustajat kiin-
22012: Ehdotettu määräraha on kuitenkin niukka; mo- nittivät läänien kehittämismäärärahan korottami-
22013: menttiin on sitä paitsi yhdistetty entisiä moment- seen varsin perustellusti huomiota budjetin lähe-
22014: teja, sillä määrärahaan sisältyvät mm. läänien ny- tekeskustelussa.
22015: kyiset valtionavut erityisaluekuntien elinkeinotoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22016: minnan edistämiseen sekä työvoimaministeriön taen,
22017: alueellisten työllisyys- ja elinkeinopoliittisten
22018: hankkeiden määrärahat. Summasta kolme miljoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22019: naa markkaa on jo kohdistettu Lappiin. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22020: Muiden läänien osuudet jäävät riittämättömik- 26.98.43 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
22021: si. Esimerkiksi Kymen lääni on maan elinkeino- läänien kehittämiseen.
22022: elämän murroksen varsinainen uhri tätä nykyä: se
22023: on maan ainoa muuttotappiolääni. Kymen lääni
22024:
22025: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22026:
22027: Riitta Uosukainen Kerttu Törnqvist Ulla Puolanne
22028: Sirpa Pietikäinen Anna-Liisa Piipari Martti Tiuri
22029: Eeva Turunen Lea Kärhä Liisa Jaakonsaari
22030: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen Iiro Viinanen
22031: Georg C. Ehrnrooth Olli Helminen Riitta Jouppila
22032: Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Valli Anna-Kaarina Louvo
22033: Esko Almgren Erkki Moisander Olavi Ronkainen
22034: Pertti Hietala Aino Pohjanoksa Pentti Skön
22035: Lauri Impiö Päivi Varpasuo
22036:
22037:
22038:
22039:
22040: 263 428500120H
22041: 2098
22042: 1985 vp.
22043:
22044: Raha-asia-aloite n:o 1935
22045:
22046:
22047:
22048:
22049: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta taide- ja taitoaineiden
22050: opetuksen antamiseen alle 16-vuotiaille kansalais- ja työväen-
22051: opistoissa
22052:
22053: Eduskunnalle
22054:
22055: Kansalais- ja työväenopistot tarjoavat vuosittain toteuttaminen vaikkapa pienessä määrin johtaisi
22056: maamme kaikissa kunnissa yli 600 000 aikuiselle siihen, että aikuisille tarkoitetuista ja riittämättö-
22057: ja nuorelle mahdollisuuden täydentää opintojaan, miksi osoittautuneista tunneista jouduttaisiin ot-
22058: kehittää itseään taide- ja taitoaineissa sekä yleen- tamaan tunteja lapsille ja nuorille. Näin opistojen
22059: säkin harjoittaa yleissivistäviä opintoja. Opistot varsinainen tehtävä saattaisi kärsiä.
22060: ovat vapaan sivistystyön aikuisoppilaitoksia. Uuden, yleisesti tärkeäksi katsotuo kulttuuripo-
22061: Joustavina ja jo luonteeltaankin ajan kehitystä liittisen tehtäväkentän hoitamista varten opistojen
22062: seuraavina oppilaitoksina opistoille on viime ai- vuoden 1986 aikana toteutettavaa opetusta voi-
22063: koina tullut yhä enemmän uusia, niille aikaisem- daan lisätä 28 000 opetustunnilla (keskimäärin
22064: min kuulumattomia tehtäviä. Eduskunta muutti 100 tuntia/ opisto) taide- ja taitoaineissa erityisesti
22065: opistolainsäädäntöä 1. elokuuta 1985 alkaen; 16 vuotta nuoremmille.
22066: opistoille annettiin lainsäädännöllisesti mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22067: suus antaa opetusta alle 16-vuotiaille nuorille taen,
22068: taide- ja taitoaineissa. Aikaisemmin pelkästään
22069: musiikin opetuksessa oli yli 30 000 alle 16-vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22070: tiasta. Aluelaajennus oli merkittävä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22071: Taide- ja taitoaineiden opetuksen antamiseen 29.57.30 5 600 000 markkaa taide- ja
22072: alle 16-vuotiaille ei kuitenkaan ole esitetty resurs- taitoaineiden opetuksen antamiseen alle
22073: seja tulo- ja menoarvioehdotuksessa. 16-vuotiaille kansalais- ja työväenopis-
22074: Kun opistojen opetustuntimäärät ovat tätä ny- toissa.
22075: kyä tarkoin rajatut, nyt annetun uuden tehtävän
22076:
22077: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22078:
22079: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg
22080: 1985 vp.
22081: 2099
22082:
22083: Raha-asia-aloite n:o 1936
22084:
22085:
22086:
22087:
22088: Uosukainen: Määrärahan osoittamisesta Taavetin-Haminan tien
22089: suunnitteluun
22090:
22091:
22092: Eduskunnalle
22093:
22094: Kymen läänissä on laajalti pantu merkille, ettei alueen teollisuus on pääasiallisesti vientiteolli-
22095: Taavetin ja Haminan välinen maantieyhteys vas- suutta, Taavetin ja Haminan välisen tien paranta-
22096: taa liikenteen asettamia vaatimuksia. Kyseinen minen on välttämätöntä. Tien suunnittelun pikai-
22097: maantie, joka yhdistää mm. Saimaan alueen teol- nen käynnistäminen koetaan erittäin tärkeäksi ja
22098: lisuuden kuljetukset satamiin, vaatii parannuk- perustelluksi.
22099: sia. Olen jo aikaisemmin tehnyt tien suunnittelua
22100: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilomet- koskevan raha-asia-aloitteen, jota haluan nyt täs-
22101: rin pituinen tie on vilkkaasti liikennöity, suoras- mentää, koska suunnittelumäärärahaa ei ollut
22102: taan valtatien tapaan. Autoista suuri osa on ras- merkitty talousarvioehdotukseen vuodeksi 1986.
22103: kaan liikenteen kalustoa, ja tämä tieyhteys onkin Tällä 300 000 markan määrärahalla voitaisiin
22104: yksi merkittävimmistä raskaan liikenteen väylistä suunnittelu jo aloittaa laatimalla toimenpideselvi-
22105: maassamme. Tie on kapea, mäkinen ja mutkai- tykset vaikkapa konsulttityönä.
22106: nen ja keväisin useiden viikkojen ajan routainen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22107: Tien puutteiden takia raskas liikenne ei ole voinut taen,
22108: toteuttaa muilla teillä mahdollisia taloudellisia ja
22109: energiaa säästäviä toimia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22110: Sekä Haminan satama että Kotkan satama ovat 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22111: tuonnin ja viennin kannalta kansantaloudellisesti 31.24.77 300000 markkaa Taavetin ja
22112: merkittäviä. Kun myös tulevaisuudessa suurin osa Haminan välisen tien suunnittelua varten
22113: viennistämme tapahtuu meritse ja kun Saimaan tieyhteyden parantamiseksi.
22114:
22115: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
22116:
22117: Riitta Uosukainen
22118: 2100
22119: 1985 vp.
22120:
22121: Raha-asia-aloite n:o 1937
22122:
22123:
22124:
22125:
22126: Uosukainen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
22127: rakentamiseen kantatien n:o 62 yhteyteen välille Kaukopää-
22128: Rasita
22129:
22130: Eduskunnalle
22131:
22132: Imatran kaupungin pohjoisosasta Ruokolahden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22133: Rasilaan suuntautuvalla kantatiellä n:o 62 on ke- taen,
22134: vyen liikenteen tilanne ongelmallinen ja vaaralli-
22135: nen. Erityisesti Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22136: tehtaalle suuntautuva raskas liikenne tekee mm. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22137: pyöräilijöiden liikkumisen turvattomaksi, eikä ti- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa kevyen lzi·-
22138: heään liikennöidyllä tiellä ole voitu välttyä onnet- kenteen raitin rakentamiseksi kantatien
22139: tomuuksilta. n:o 62 yhteyteen vå'ltlle Imatran Kauko-
22140: Kevyen liikenteen raitti olisi turvallisuussyistä pää-Ruokolahden Raszla.
22141: rakennettava kantatien n:o 62 yhteyteen välille
22142: Imatran Kaukopää-Ruokolahden Rasila.
22143:
22144: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
22145:
22146: Riitta Uosukainen
22147: 2101
22148: 1985 vp.
22149:
22150: Raha-asia-aloite n:o 1938
22151:
22152:
22153:
22154:
22155: Uosukainen: Määrärahan osoittamisesta Luukkaansalmen sillan
22156: rakennustöiden aloittamiseksi
22157:
22158:
22159: Eduskunnalle
22160:
22161: Taipalsaaren ja Lappeenrannan asukkaat ovat Taipalsaaren matkailu vilkastuisi sillan rakenta-
22162: havainneet vaikeaksi epäkohdaksi, että vilkkaasti misen ansiosta, ja yritystoiminnan kannalta pois-
22163: liikennöidyllä maantiellä n:o 4081 Pappilansal- tuisi hankala Pappilansalmen lossi, joka on yksi
22164: men lossi ei vieläkään saisi väistyä suunnitellun, kuormitetuimmista maassamme.
22165: toteuttamista odottavan Luukkaansalmen sillan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22166: tieltä. taen,
22167: Luukkaansalmen silta parantaisi niin Taipalsaa-
22168: ren kunnan kuin Lappeenrannan kaupungin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22169: asukkaiden liikenneyhteyksiä ja elämänlaatua. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22170: Taipalsaarelaisten asiointi- ja työmatkat Taipal- 31.24. 77 5 000 000 markkaa Luukkaan-
22171: saaren taajamiin ja Lappeenrantaan helpottuisi- salmen szllan rakennustöiden aloittamisek-
22172: vat, ja lappeenrantalaiset pääsisivät nykyistä vai- si jo vuonna 1986.
22173: vattomammin tärkeille, saastumattomille vapaa-
22174: ajan alueille. Tietä voitaisiin hyödyntää myös
22175: mm. turpeen kuljetuksessa.
22176:
22177: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
22178:
22179: Riitta Uosukainen
22180: 2102
22181: 1985 vp.
22182:
22183: Raha-asia-aloite n:o 1939
22184:
22185:
22186:
22187:
22188: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta aineenopettajien kasva-
22189: tustieteellisiin opintoihin
22190:
22191:
22192: Eduskunnalle
22193:
22194: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti telmän mukaan opiskelevien opetusharjoittelun
22195: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä eri-
22196: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) tyistoimenpiteisiin syntyneen siirtymävaiheen on-
22197: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- gelman (joka pääosin poistuu luonnollista tietä
22198: luosa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä vuoteen 1987-89 mennessä) ratkaisemiseksi.
22199: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes- Tästä syystä ehdotamme,
22200: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea-
22201: kouluissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22202: kintojärjestelmän mukaan. Näiden opetusharjoit- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22203: telu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisinä 29.37.29 lisäyksenä 1 000 000 markan
22204: kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin pää- määrärahan aineenopettajien enflisten
22205: seminen on osoittautunut kuitenkin ongelmalli- kasvatustieteellisten opintojen järjestämi-
22206: seksi, sillä opettajankoulutusyksiköiden opetusre- seen n"ittävässä laajuudessa.
22207: surssit ovat menneet lähes kokonaan uuden järjes-
22208:
22209: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
22210:
22211: Kari Urpilainen Reino Paasilinna
22212: 1985 vp.
22213: 2103
22214:
22215: Raha-asia-aloite n:o 1940
22216:
22217:
22218:
22219:
22220: Urpilainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kaustisen
22221: kansanmusiikkiopiston peruskorjaukseen
22222:
22223:
22224: Eduskunnalle
22225:
22226: Kaustisella on pidetty kansanmusiikkijuh- Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä on
22227: lia kohta kahden vuosikymmenen ajan. Juhlis- hankkeelle esitetty varattavaksi 200 000 markkaa
22228: ta on tullut näyttävä niin kansallisen kuin kan- nimikkeellä ''Kaustisen kansanmusiikkiopisto,
22229: sainvälisenkin musiikin kohtauspaikka. Vuosit- peruskorjaus''. Kuitenkin juhlakeskuksen kustan-
22230: tainen kävijämäärä on pysytellyt 80 000 kävijän nukset olivat reilusti suuremmat eli peräti 1, 3 mil-
22231: lukemissa. joonaa markkaa.
22232: Kuluvan vuoden aikana on Kaustisen kunta si- Mikäli korotettua määrärahaa ei saataisi, jäisi
22233: joittanut omaehtoisesti uuden juhlakeskuksen ra- valtiovallan tuki lähinnä symboliseksi.
22234: kenteiden rakentamiseen noin 1, 3 miljoonaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22235: markkaa. Rakennettava juhlakeskus palvelee ensi- taen,
22236: sijaisesti Kaustisen kansanmusiikkijuhlien tarvet-
22237: ta. Juhla-alueen saaminen kansainvälistä tasoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22238: vastaavaksi on voimavaroiltaan pienelle kunnalle 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22239: kohtuuttoman raskas tehtävä. Valtiovallan osallis- 29.57.52 500 000 markkaa Kaustisen
22240: tuminen hankkeen kustannuksiin olisi varsin koh- kansanmusiikkikeskuksen eli festivaalikes-
22241: tuullista. kuksen peruskorjaustöitä varten.
22242:
22243: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22244:
22245: Kari Urpilainen Aarno von Bell
22246: Esko Aho Mats Nyby
22247: 2104
22248: 1985 vp.
22249:
22250: Raha-asia-aloite n:o 1941
22251:
22252:
22253:
22254:
22255: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen opiston pää-
22256: rakennuksen korjaamista varten
22257:
22258:
22259: Eduskunnalle
22260:
22261: Lehtimäen kunnassa sijaitseva Lehtimäen opisto jeluviranomaiset ovat kiirehtineet keittiön sanee-
22262: on kannatusyhdistyksen ylläpitämä maamme ai- rausta. Samoin Vaasan piirirakennustoimisto on
22263: noa kehitysvammaisille tarkoitettu kansanopisto. puoltanut hanketta.
22264: Toimintansa aikana opistolle on rakennettu vam- Turvaamalla taloudelliset edellytykset päära-
22265: maisille asuntolat, uimahalli, terapiatilat ja muita kennuksen peruskorjauksen jatkamiseksi turvat-
22266: opiston toimintaan liittyviä tiloja. Mainitut tilat taisiin samalla kehitysvammaisten opetustyölle
22267: ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Sen sijaan val- tyydyttävät opetustilat tässä maamme ainoassa ke-
22268: tion omistama opiston päärakennus, joka on val- hitysvammaisille tarkoitetussa kansanopistossa.
22269: mistunut vuonna 1967, on puurakenteinen ja var- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22270: sin heikkokuntoinen. taen,
22271: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon on edus-
22272: kunta hyväksynyt 300 000 markkaa nimenomaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22273: peruskorjauksen aloittamista varten. Tämän mää- 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
22274: rärahan turvin on uusittu ikkunoiden puitteet ja kaa Lehtimäen opiston päärakennuksen
22275: rakennus on uudelleen maalattu. Ensi vuodelle oli peruskorjaustöiden jatkamista varten.
22276: suunniteltu keittiötilojen saneeraus. Myös työsuo-
22277:
22278: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22279:
22280: Kari Urpilainen Aarno von Bell Mats Nyby
22281: 2105
22282: 1985 vp.
22283:
22284: Raha-asia-aloite n:o 1942
22285:
22286:
22287:
22288:
22289: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzin koulutustoimin-
22290: taa varten
22291:
22292:
22293: Eduskunnalle
22294:
22295: SuomenJazzliitto r.y. on esittänyt valtiovallalle esiintymismahdollisuuksia ja joita ei vielä tunne-
22296: jo useana vuotena toivomuksen siitä, että maas- ta. Bändikisoihin ovat voineet osallistua yhtyeet,
22297: samme kiinnitettäisiin yhteiskunnan taholla jotka soittavat jazzia laajasti ymmärrettynä. Tyyli-
22298: enemmän huomiota jazzin ja erityisesti nuorten suunta on ollut vapaavalintainen, samoin soitti-
22299: jazzmuusikoiden asemaan maassamme. met.
22300: Jazzliitto onkin tehnyt arvokasta työtä. Jazzliit- Jazzliitto ei ole saanut koulutustoimintaansa ei-
22301: to on järjestänyt jazzmuusikoille workshop-tyylis- kä myöskään bändikisojen järjestämiseen yhteis-
22302: tä koulutusta, työtilaisuuksia ja nuorille muusi- kunnan tukea. Kun kuitenkin tällä toiminnalla
22303: koille tarkoitetut bändikisat. on erittäin suuri merkitys suomalaisen jazzmusii-
22304: Viime vuoden syksystä lähtienJazzliiton koulu- kin kehittymiselle ja ennen muuta nuorten jazz-
22305: tusyksikkönä on toiminut Sound and Fury -yhtye. muusikkojen rekrytoimisessa, tulisi jazzin harras-
22306: Se on noussut lyhyessä ajassa kotimaiseksi edus- tamisen edistämiseksi avata opetusministeriön tai-
22307: tusyhtyeeksi. Sound and Furyn toiminnassa ovat teen tukemiseen suunnatuista varoista oma käyt-
22308: keskeisellä sijalla koulutukselliset tavoitteet. Ope- tösuunnitelman kohta jazzin koulutustoiminnan
22309: tus ei jää pelkkien nuottien opettelemiseen vaan edistämiseen.
22310: opetuksessa on olennainen osa uudenlaisen imp- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22311: rovisoinnin, fraseerauksen ja kokonaisvaltaisen taen,
22312: näkemyksen kehittämisessä.
22313: Jazzliitto järjesti myös viime vuonna toista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22314: kertaa bändikisat. Bändikisoihin osallistui noin 20 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22315: yhtyettä eri puolilta maata. Kilpailun tarkoitukse- 29.90.52 200 000 markkaa jazzin koulu-
22316: na on saada esille yhtyeitä, joilla on ollut vähän tustoimintaan.
22317:
22318: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22319:
22320: Kari Urpilainen Aarno von Bell
22321: Mats Nyby Arja Alho
22322:
22323:
22324:
22325:
22326: 264 428500120H
22327: 2106 1985 vp.
22328:
22329: Raha-asia-aloite n:o 1943
22330:
22331:
22332:
22333:
22334: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan sosiaalide-
22335: mokraattisen työväenliikkeen historian kirjoittamiseen
22336:
22337:
22338: Eduskunnalle
22339:
22340: Pohjanmaalla, lähinnä Vaasan läänissä, on suo- kittävä sellainen, koko valtakuntaakin ajatellen.
22341: ritettu Pohjanmaan sosiaalidemokraattisen työ- Koska hanke on mittava, on se myös taloudellises-
22342: väenliikkeen historiaan liittyvän aineiston keräys- ti raskas projektia vetävälle, Työväen Sivistysliiton
22343: työtä jo vuodesta 1978 alkaen. Kaikki kerätty ai- Pohjanmaan piirijärjestön alaisuudessa taloudelli-
22344: neisto, johon kuuluvat mm. vanhat pöytäkirjat, sesti kuin myös muutoin varsin itsenäisesti toimi-
22345: tilikirjat, toimintakertomukset, jäsenluettelot se- valle historiatoimikunnalle.
22346: kä muu kirjallinen aineisto, on sijoitettu keskite- Kirjan aktiivinen toteutusvaihe eli kirjan kir-
22347: tysti Työväen Arkistoon Helsinkiin. Kerättyyn ai- joittaminen on suunniteltu aloitettavaksi jo vuo-
22348: neistoon kuuluvat myös työväenliikkeen veteraa- den 1986 aikana edellyttäen, että hankkeen rahoi-
22349: nien haastattelut. Myös kerätetty muistitieto on tus saadaan turvattua.
22350: sijoitettu Työväen Arkistoon. Haastateltuja työ- Kirjan on lupautunut kirjoittamaan asiamies
22351: väenliikkeen veteraaneja on useita kymmeniä, ja Olavi Hurri.
22352: kirjallista aineistoa on taltioitu arkistoon useita Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22353: kymmeniä hyllymetrejä. Vaikka aineistoa on taen,
22354: koossa jo varsin runsaasti, jatkuu aineiston keruu
22355: edelleenkin. Kerätyn aineiston pohjalta on tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22356: tus kirjoittaa kirja, joka kuvaisi Pohjanmaan so- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
22357: siaalidemokraattisen työväenliikkeen vaiheita. kaa Pohjanmaan sosiaalidemokraattisen
22358: Eittämättä tällaisen maakunnallisen historia- työväenliikkeen historia -kirjan rahoitta-
22359: teoksen aikaansaamisella on antinsa, varsin mer- miseksi.
22360:
22361: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22362:
22363: Kari Urpilainen Mats Nyby Aarno von Bell
22364: 2107
22365: 1985 vp.
22366:
22367: Raha-asia-aloite n:o 1944
22368:
22369:
22370:
22371:
22372: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yli-Lestiitä Reisjärvelle
22373: johtavan ns. Jokelan tien perusparantamista varten
22374:
22375:
22376: Eduskunnalle
22377:
22378: Keskipohjalaisesta Lestijärven kunnan Yli- parannustoimenpttetsun. Vuosien kuluessa tien
22379: Lestin kylästä johtaa naapurikuntaan Reisjärvelle kunto huononee edelleen, jolloin myös mitä eri-
22380: ns. Jokelan tie. Tie muodostaa varsin tärkeän yh- laisimmat kustannukset kohoavat kaiken aikaa.
22381: dystien alueen väestön päivittäisessä elämässä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22382: Tien tunnustettu huono kunto vaikeuttaa sen taen,
22383: käyttöä, minkä vuoksi liikennemäärät ovat laske-
22384: neet. Luontaista painetta tien käytön lisäämiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22385: on olemassa, kunhan se vain olisi liikennöitävässä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22386: kunnossa. 31.24. 77 1 000 000 markkaa Lestijärven
22387: Jo pitkään on viranomaisten taholta annettu Yli-Lestiitä Reisjärvelle johtavan ns. Joke-
22388: ymmärtää, että tie on perusparannuksen tarpees- lan tien perusparannustöiden aloittami-
22389: sa. Silti käytännössä ei vieläkään ole päästy tien seksi.
22390:
22391: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22392:
22393: Kari Urpilainen Mats Nyby
22394: 2108
22395: 1985 vp.
22396:
22397: Raha-asia-aloite n:o 1945
22398:
22399:
22400:
22401:
22402: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan rautatieaseman
22403: ratapihatöitä varten
22404:
22405:
22406: Eduskunnalle
22407:
22408: Vuonna 1976 asettivat Valtionrautatiet ja Kok- kyistä tehokkaampaan kappaletavaran käsittelyyn
22409: kolan kaupunki yhteisen työryhmän selvittämään ja kilpailuedellytysten kohentamiseen, myös pa-
22410: suurehkon yhteisterminaalin sijoittamista Kokko- rempaan taloudelliseen tulokseen. Lisäksi on to-
22411: laan Keski-Pohjanmaalle. Työryhmän selvitysten dettava, että nykyinenVR:ntavara-asema sijaitsee
22412: pohjalta laaditut suunnitelmat ovat edenneet niin liikenneturvallisuuden kannalta todella vaaralli-
22413: pitkälle, että liikenneministeriö on tehnyt päätök- sella paikalla.
22414: sen sijoittaa Keski-Pohjanmaan kappaletavarater- Uuden terminaalin rakentaminen edellyttää
22415: minaalitoiminnot Kokkolaan. Selvitysten mukaan myös Kokkolan rautatieaseman nykyisen ratapi-
22416: Kokkola on liiketaloudellisesti edullisin kappale- han laajentamista. Jotta hankkeen eteneminen
22417: tavaraterminaalin sijoituspaikka Keski-Pohjan- turvattaisiin, olisi ensiarvoisen tärkeätä, että ra-
22418: maalla. tapiha-alueen vaatimat muutostyöt voitaisiin to-
22419: Seinäjoen-Oulun rataosan sähköistyksen yh- teuttaa jo budjettivuoden 1986 aikana.
22420: teydessä jouduttiin monilla eri tahoilla totea- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22421: maan, että VR:n nykyinen tavara-asema Kokko- taen,
22422: lassa on aikansa elänyt. 1800-luvulla rakennettu
22423: hirsirakenteinen tavara-asema ei voi mitenkään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22424: vastata 1990-luvulla tavaraliikenteelle ja kappale- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22425: tavaran käsittelylle asetettavia vaatimuksia. Tä- 31.90.78 3 000 000 markkaa Kokkolan
22426: män päivän vaatimustasoa vastaavien terminaaliti- terminaalihankkeen edellyttämiä ratapi-
22427: lojen myötä voitaisiin Kokkolassa päästä paitsi ny- ha-alueen muutostöitä varten.
22428:
22429: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22430:
22431: Kari Urpilainen
22432: 2109
22433: 1985 vp.
22434:
22435: Raha-asia-aloite n:o 1946
22436:
22437:
22438:
22439:
22440: Utpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmansuojelututkimuk-
22441: siin Kokkolan ja sen välittömän lähiympäristön alueella
22442:
22443:
22444: Eduskunnalle
22445:
22446: Muutama vuosi sitten astui voimaan ilmansuo- Asiaa on kuvattu jopa niinkin, että Kokkola on
22447: jelulaki. Lain mukaan mm. teollisuuden on tietyn Suomen saastunein paikkakunta. On ymmärret-
22448: siirtymäkauden jälkeen ollut ilmoitettava läänin- tävää, että tämänkaltainen informaatio aiheut-
22449: hallitusten asiaa hoitaville viranomaisille päästö- taa paikkakunnan ihmisissä epäilyjä ja monenlai-
22450: jensä kokonaismäärät sekä päästöjen sisältö. sia kysymyksiä väitteiden todellisesta tilasta. Sik-
22451: Lain myötä on useilla ns. tehdaspaikkakunnilla si olisi erittäin tärkeätä, että valtiovalta kokisi
22452: alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota myös velvollisuudekseen tukea mahdollisimman
22453: teollisuuden ja muidenkin saastuttajien Iaskemiin kiistattoman tutkimuksen tekemistä Kokkolan
22454: päästöihin. Myös eri tahojen suorittamaa seuran- alueella.
22455: taa on entistä laajemmin. Tämä on sinänsä hyvä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22456: ja varsin perusteltu kehityssuunta. Eräillä paikka- taen,
22457: kunnilla, esim. Kokkolassa, on tehty selvityksiä ja
22458: tutkimuksia ilman saastuneisuudesta. Viimeisim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22459: män eli Helsingin yliopiston tekemän tutkimuk- 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
22460: sen mukaan Kokkolan alueella oleva ilma on eräi- kaa ilmansuojelututkimuksiin Kokkolan ja
22461: den raskasmetallien osalta erittäin saastunutta. välittömän lähiympäristön alueella.
22462:
22463: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22464:
22465: Kari Utpilainen Aarno von Bell Mats Nyby
22466: 2110 1985 vp.
22467:
22468: Raha-asia-aloite n:o 1947
22469:
22470:
22471:
22472:
22473: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iso-Valvattijärven ve-
22474: denpinnan nostamiseen Perhossa ja Lestijärvellä
22475:
22476:
22477: Eduskunnalle
22478:
22479: Iso-Valvattijärvi sijaitsee Perhon ja Lestijärven mään osa soidensuojelun perusohjelmaan kuulu-
22480: kuntien alueella Keski-Pohjanmaalla. Perhon vasta soidensuojelualueesta n:o Dl-53 Linjasal-
22481: alueella osa järvestä kuuluu Karstulan hoitoalueen menneva.
22482: hallinnassa olevaan valtion alueeseen ja Lestijär- Hankkeen taloudellinen hyöty saattaa olla vä-
22483: ven puolella vastaavasti Keski-Pohjan hoitoaluee- häinen, mutta sen maisemanhoidolliset ja virkis-
22484: seen. Järvi on pääosin metsähallituksen omistama. tykselliset edut olisivat varsin merkittävät. Niuk-
22485: Järvi on kuivatettu ns. heinäjärveksi. Kuivatustyöt kavetiselle Keski-Pohjanmaalle syntyisi veden nos-
22486: käynnistyivät vuonna 1927 ja ne päättyivät vuon- tamisen myötä noin 330 ha:n laajuinen järvi.
22487: na 1933. Järven tila on heikentynyt vuosi vuodelta Maa- ja metsätalousministeriön kirjeeseen n:o
22488: hoitamattomana. Ennen kuivatusta järvi oli kir- 352/204-83 viitaten voidaan sanoa, että ministe-
22489: kasvetinen sekä kalaisa. Järven alueella pesi myös riö ei vastusta hankkeen toteuttamista. Myöskään
22490: runsaasti vesilintuja. Maa- ja metsätalousministe- ympäristöministeriön luonnonsuojelutoimistolla
22491: riön selvityksen mukaan vesijättöalueen reunoilla ei ole mitään syytä estää hankkeen toteuttamista.
22492: ja kuivatusojien luona kasvaa kitukasvuista koivu- Viittaan tältä osin apulaisosastopäällikkö Pertti
22493: valtaista taimikkoa, jonka metsätaloudellinen Seiskarin 30.09.1983 allekirjoittamaan kirjeeseen.
22494: merkitys on kuitenkin vähäinen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22495: Alueen eteläpuolitse kulkee Perhon, Lestijärven taen,
22496: ja Reisjärven kuntien perustama retkeilypolku, ns.
22497: Keski-Pohjanmaan itäinen retkeilyreitti. Em. ret- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22498: keilypolusta erkaneva Lestijärven kunnan perusta- 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22499: ma retkeilypolku kulkee vesijätön itäistä rantatör- markkaa Perhon ja Lestijärven kuntien
22500: mää pitkin Linjasalmennevalle. alueella stjaitsevan Iso- Valvatti -nimisen
22501: Vedenpinnan nostaminen entiseen tasoonsa, järven vedenpinnan entiseen tasoansa nos-
22502: suunnilleen peruskartan korkeuskäytälle 167,5 m, tamiseksi tarvittavia töitä" varten.
22503: ei aiheuta erityistä haittaa. Veden alle tulisi jää-
22504:
22505: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
22506:
22507: Kari Urpilainen Mats Nyby Esko Aho
22508: 2111
22509: 1985 vp.
22510:
22511: Raha-asia-aloite n:o 1948
22512:
22513:
22514:
22515:
22516: Vainio: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysapuun erityi-
22517: sesti kotimaisina elintarvikkeina
22518:
22519:
22520: Eduskunnalle
22521:
22522: Suomessa on mahdollista kasvattaa saasteetto- Käyttökelpoisin ja nopeasti toteutettava muoto
22523: rnia ja puhtaita elintarvikkeita, mikä avaa uusia on Suomen kehitysavun lisääminen elintarvikkei-
22524: näkymiä elintarvikkeiden viennille. Tämä merkit- na, koska maailmassa on suunnaton puute hyvistä
22525: see sitä, että meidän on estettävä saasteiden leviä- elitarvikkeista, joita köyhät maat eivät pysty va-
22526: minen viljelyksille, jotta tulevaisuudessa voimme luutalla ostamaan.
22527: tarjota saasteettornia tuotteita. Lisää tulevaisuu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22528: den mahdollisuuksia avaa biodynaaminen eli vasti,
22529: luonnonmukainen viljely. Tällaisia maatalous-
22530: tuotteita voidaan viedä jopa vanhoihin maatalous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22531: maihin, joissa ei ole omia mahdollisuuksia laajaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22532: biodynaamiseen ja saasteettomaan viljelyyn. 24.30.66 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
22533: Maailman koko väestön elintarvikehuollosta on Suomen kehitysavun lisäämiseksi erityises-
22534: maapallon kaikkien kansojen tunnettava yhteis- ti kotimaisin elintarvikkein.
22535: vastuuta, siksi pakettipelloista on luovuttava ja
22536: otettava maatalousmaata Iisääntyväsri käyttöön.
22537:
22538: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
22539:
22540: Mikko Vainio
22541: 2112
22542: 1985 vp.
22543:
22544: Raha-asia-aloite n:o 1949
22545:
22546:
22547:
22548:
22549: Vainio: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten maksettaviksi lan-
22550: keavien ulosottopalkkioiden suorittamiseen valtion varoista
22551:
22552:
22553: Eduskunnalle
22554:
22555: Vähävaraiset kansalaiset joutuvat maassamme rästimaksujen perinnän yhteydessä menevät per-
22556: useasti maksamaan raskaan korvauksen siitä, että heenhuoltajalta perintäkulujen kohtuuttomuuk-
22557: heiltä pakkoperimisen kautta peritään veroja ja siin ne varat, jotka tarvittaisiin jokapäiväiseen toi-
22558: maksuja. Perintäkulut ovat maassamme vyöryneet meentuloon.
22559: yli äyräittensä. Niistä on muodostunut nylkyriko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22560: ron kiskomaan verrattava keino, jota mm. valtio- taen,
22561: valta käyttää säälittä vähävaraisinta yhteiskunnan
22562: jäsentä kohtaan. Silloin kun on kysymyksessä to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22563: della vähävarainen kansalainen, ei ole oikein, että 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 25.47
22564: häntä riistetään kohtuuttoman korkeilla ulosotto- uudelle momentzlle 500 000 markkaa
22565: kuluilla. Tällaisissa tapauksissa on kulut korvatta- vähävaraisten maksettavzksi lankeavien
22566: va valtion varoista. Ellei näin tehdä, joutuvat ulosottopalkkioiden maksamiseksi valtion
22567: useasti mm. lapset ja sairaat kärsimään siitä, että varoista.
22568:
22569: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
22570:
22571: Mikko Vainio
22572: 2113
22573: 1985 vp.
22574:
22575: Raha-asia-aloite n:o 1950
22576:
22577:
22578:
22579:
22580: Vainio: Määrärahan osoittamisesta valtion Nastolan virastotalon ra-
22581: ken tamissuunnittelun käynnistämiseen
22582:
22583:
22584: Eduskunnalle
22585:
22586: Nastola on Lahden kainalossa, kuitenkin Nasto- veyskeskuksen valmistuminen on lisännyt sairaus-
22587: lan keskuspalveluja käyttää tällä hetkellä noin vakuutustoimiston palvelujen käyttöä enenevässä
22588: 15 000 asukasta. Asukkaat joutuvat hakemaan määrin.
22589: valtion palvelut pääasiassa Lahdesta, johon Nasto- Nastola teollisuusvaltaisena kuntana tarvitsee
22590: lasta on matkaa keskimäärin parikymmentä kilo- myös oman vakinaisen työvoimatoimiston sekä
22591: metriä. toimipisteen. Ammattikurssitoiminta ja suojatyö-
22592: Keskikokoisen kaupungin läheisyydessä olevana keskustoiminta lisäävät em. toimipisteen tarvetta.
22593: teollistuneena kuntana tarvitsee Nastola välttä- Myös Kansaneläkelaitoksen ja verotoimiston toi-
22594: mättä omat toimitilat myös poliisille. Tästä kun- mitilat tulisi sijoittaa Nastolan keskustaan.
22595: tien yhteisenä esityksenä on Hollolan nimismies- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22596: piirin jakaminen Hollolan ja Nastolan nimismies- taen,
22597: piireiksi.
22598: Myös posti toimii jo nykyisellään suhteettoman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22599: ahtaissa tiloissa, ja myöhemmin sen tilantarve kas- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22600: vaa ainakin kaksinkertaiseksi. 28. 64. 76 200 000 markkaa Nastolan
22601: Myös sairauspalvelujen jakelu on välttämätöntä virastotalon rakennussuunnitelmien käyn-
22602: saada pysyvästi oman kunnan keskustaan. Ter- nistämiseksi.
22603:
22604: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
22605:
22606: Mikko Vainio
22607:
22608:
22609:
22610:
22611: 265 428500120H
22612: 2114
22613: 1985 vp.
22614:
22615: Raha-asia-aloite n:o 1951
22616:
22617:
22618:
22619:
22620: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Anianpellon ala-asteen
22621: koulun suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen
22622:
22623:
22624: Eduskunnalle
22625:
22626: Kuntien koulutusta palvelevien rakennushank- 6 000 000 markkaa, josta valtion osuutta lainoina
22627: keiden kiireellisyys tuntuu olevan ratkaistu yleen- ja avustuksina on noin 3 500 000 markkaa.
22628: sä muilla perusteilla kuin tarpeella. Riittämättö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22629: mät työttömyysprosentit ja aluepolitiikka ovat hi- taen,
22630: dastaneet peruskoulu-uudistukselle välttämättö-
22631: miä koulurakennusten rakentamisia esimerkkinä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22632: Asikkala. Asikkalan kuntakeskuksen väestömäärä 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22633: on erittäin voimakkaasti noussut ja tarve uusiin 29.46.341isåyksenå.500 000 markkaa Astk-
22634: koulutiloihin on todella välttämätön. Asikkalan kalan Anianpellon ala-asteen koulun
22635: Anianpellon ala-asteen rakentamiseen on kun- suunnitteluun ja rakentamisen aloittami-
22636: nalla valmius jo täksi vuodeksi. Aloittamislupaa seen.
22637: kuitenkin odotetaan. Kustannusarvio on noin
22638:
22639: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
22640:
22641: Mikko Vainio
22642: 2115
22643: 1985 vp.
22644:
22645: Raha-asia-aloite n:o 1952
22646:
22647:
22648:
22649:
22650: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Kurhilan ala-asteen saneerauk-
22651: seen
22652:
22653:
22654: Eduskunnalle
22655:
22656: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireellisyy- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22657: den ratkaisevana perusteena tulee olla koulutus- taen,
22658: tarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen
22659: opetukseen ja opiskelutiloihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22660: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22661: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- 29.46.34 lisäyksenä 62 000 markkaa Kur-
22662: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- hilan ala-asteen saneeraukseen.
22663: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistukselle
22664: välttämättömien koulurakennusten rakentamista
22665: mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
22666:
22667: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
22668:
22669: Mikko Vainio
22670: 2116
22671: 1985 vp.
22672:
22673: Raha-asia-aloite n:o 1953
22674:
22675:
22676:
22677:
22678: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Kanervan koulun raken-
22679: tamiseen
22680:
22681:
22682: Eduskunnalle
22683:
22684: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireellisyy- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22685: den ratkaisevana perusteena tulee olla koulutus- taen,
22686: tarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen
22687: opetukseen ja opiskelutiloihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22688: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22689: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- 29.46.34/isäyksenä 250 000 markkaa Nas-
22690: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- tolan Kanervan koulun rakentamiseen.
22691: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistukselle
22692: välttämättömien koulurakennusten rakentamista
22693: mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
22694:
22695: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
22696:
22697: Mikko Vainio
22698: 2117
22699: 1985 vp.
22700:
22701: Raha-asia-aloite n:o 1954
22702:
22703:
22704:
22705:
22706: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Viilähteen koulun ra-
22707: kennustöihin
22708:
22709:
22710: Eduskunnalle
22711:
22712: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireellisyy- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22713: den ratkaisevana perusteena tulee olla koulutus- taen,
22714: tarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen
22715: opetukseen ja opiskelutiloihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22716: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
22717: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- 29.46.34 lisäyksenä 1 600 000 markkaa
22718: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- Nastolan Vtllähteen koulun rakennustyö-
22719: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistukselle hön.
22720: välttämättömien koulurakennusten rakentamista
22721: mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
22722:
22723: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
22724:
22725: Mikko Vainio
22726: 2118
22727: 1985 vp.
22728:
22729: Raha-asia-aloite n:o 1955
22730:
22731:
22732:
22733:
22734: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kirkonkylän ala-asteen
22735: rakennustöihin
22736:
22737:
22738: Eduskunnalle
22739:
22740: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireellisyy- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22741: den ratkaisevana perusteena tulee olla koulutus- taen,
22742: tarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen
22743: opetukseen ja opiskelutiloihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22744: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22745: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- 29.46.341isäyksenä 1 885 000 markkaa Pa-
22746: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- dasjoen kirkonkylän ala-asteen rakennus-
22747: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistukselle tözhin.
22748: välttämättömien koulurakennusten rakentamista
22749: mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
22750:
22751: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
22752:
22753: Mikko Vainio
22754: 1985 vp. 2119
22755:
22756: Raha-asia-aloite n:o 1956
22757:
22758:
22759:
22760:
22761: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan sairaanhoito-op-
22762: pilaitoksen koulurakennuksen suunnitteluun
22763:
22764:
22765: Eduskunnalle
22766:
22767: Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitos on erit- toiminta- ja taloussuunnitelmissa on esitetty mää-
22768: täin ahtaissa tiloissa. Oppilaitos on joutunut ha- rärahaa vuodelle 1984 oppilaitoksen suunnittelua
22769: jauttamaan toimitilansa erittäin moneen eri toi- varten.
22770: mipisteeseen. Terveydenhuollon palvelupisteiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22771: henkilökunnan kouluttamiseksi tarvittaisiin ki- taen,
22772: peästi riittävät, nykyaikaisia vaatimuksia vastaavat
22773: opetustilat. Valtiontilintarkastajat ovat myös kiin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22774: nittäneet huomiota Hämeenlinnan sairaanhoito- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22775: oppilaitoksen tilojen tarpeellisuuteen. Hämeen- 29. 60.74 lisäyksenä 1 800 000 markkaa
22776: linnan sairaanhoito-oppilaitos on toiminut jo lä- Hämeenlinnan sairaanhoito-oppzlaitoksen
22777: hes parikymmentä vuotta ahtaissa, tilapäisissä se- suunnittelua varten.
22778: kä hajautetuissa tiloissa. Valtion hallinnonalojen
22779:
22780: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
22781:
22782: Mikko Vainio
22783: 2120
22784: 1985 vp.
22785:
22786: Raha-asia-aloite n:o 1957
22787:
22788:
22789:
22790:
22791: Vainio: Määrärahan osoittamisesta jatko- ja uudelleenkoulutuksen
22792: kustannusten verovähennyskelpoisuutta vastaavan edun myöntä-
22793: miseen jatko- ja uudelleenkoulutukseen hakeutuville
22794:
22795: Eduskunnalle
22796:
22797: Eri ammattien kehittyminen ja jatkuvasti tek- aiheutuneita kuluja verotuksessaan. Tämä on epä-
22798: nistyvä maailma edellyttävät kaikilta kansalai- kohta, joka tulee korjata.
22799: silta yhä pitempää koulutusta ja perehtymistä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22800: ammattiin. Yhteiskunnan tulee kaikin tavoin taen,
22801: pyrkiä kannustamaan kansalaisten omatoimis-
22802: ta koulutusta ja itsensä kehittämistä. Tähän tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22803: lee luoda myös riittävät taloudelliset edelly- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22804: tykset. markkaa verovähennyksen menettämistä
22805: Tällä hetkellä koulutuskustannusten verovä- vastaavan edun osoittamiseksi asianomai-
22806: hennyskelpoisuudessa erityisesti ammatissa toimi- sille sen johdosta, että jatko- ja uudelleen-
22807: van väestön osalta on pahoja puutteita. Työnanta- koulutuksen kustannukset eivät ole vero-
22808: jan lähettäessä työntekijänsä jatkokoulutukseen velvolliszlle vähennyskelpoisia kuluja sil-
22809: ovat kulut vähennyskelpoisia, mutta työntekijän loin, kun asianomainen on oma-aloittei-
22810: hakeutuessa oma-aloitteisesti jatko- tai uudelleen- sesti hakeutunut jatko- tai uudelleenkou-
22811: koulutukseen ei hän useinkaan saa vähentää tästä lutukseen.
22812:
22813: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
22814:
22815: Mikko Vainio
22816: 1985 vp. 2121
22817:
22818: Raha-asia-aloite n:o 1958
22819:
22820:
22821:
22822:
22823: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Hollolan monitoimitalon rakenta-
22824: miseksi
22825:
22826:
22827: Eduskunnalle
22828:
22829: Nuoriso- ja urheilutilojen rakentaminen Päijät- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22830: Hämeessä on ollut erittäin hidasta. SMP tähden- taen,
22831: tää, että Lahden urheilukeskus tai valtakunnalliset
22832: urheiluopistot Vierumäellä ja Padasjoella taka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22833: vuosien uusinvestointeineen eivät saa olla paikal- 1986 tulo- ja menoarvioon momentt'lle
22834: listen liikuntatilojen lykkäämisen perusteena. Lii- 29.91.50 /z'säyksenä yhteensä 1900000
22835: kuntaa palvelevia monitoimitiloja tarvitaan erityi- markkaa, josta Hollolan monitoimitalon
22836: sesti kuntakeskusten suurten kouluyksiköiden yh- uimahalliosan valtt'onavustuksena 1 200 000
22837: teydessä. Hollolan Salpakankaan monitoimitila- markkaa ja nuorisotilaosan rakennusavus-
22838: hanke käsittää sekä uimahallin että nuorisotilat. tuksena 700 000 markkaa.
22839:
22840: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
22841:
22842: Mikko Vainio
22843:
22844:
22845:
22846:
22847: 266 428500120H
22848: 2122 1985 vp.
22849:
22850: Raha-asia-aloite n:o 1959
22851:
22852:
22853:
22854:
22855: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Urajärven kartanomuseon kun-
22856: nostamiseksi
22857:
22858:
22859: Eduskunnalle
22860:
22861: Asikkalan kunnassa sijaitseva Urajärven karta- mukaan avustaisi museovirastoa kartanoon liitty-
22862: nomuseo on Suomen muinaismuistoyhdistyksen vissä kysymyksissä, mikäli museovirasto ottaa vas-
22863: omistuksessa, mutta yhdistyksellä ei ole varoja tatakseen sen hoidosta.
22864: museotoiminnan ylläpitämiseksi. Asian ratkaise- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22865: miseksi on esitetty useita eri vaihtoehtoja. Olisi taen,
22866: erittäin toivottavaa, että museoviraston ja maa-
22867: kuntamuseon toimesta saataisiin mahdollisimman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22868: pian toteutettua ratkaisu, jonka perusteella olisi 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22869: mahdollista turvata Urajärven kartanomuseon saa- 29.94. 74/isäyksenä 100 000 markkaa Ura-
22870: minen avoimeksi yleisölle jo kesällä 1986. Toi- järven kartanomuseon saattamiseksi ylei-
22871: vottavaa olisi, että valtio osallistuisi kustannuk- sön käyttöön ja ihailtavaksi jo vuonna
22872: siin jotta maakuntamuseo mahdollisuuksiensa 1986.
22873:
22874: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
22875:
22876: Mikko Vainio
22877: 1985 vp. 2123
22878: Raha-asia-aloite n:o 1960
22879:
22880:
22881:
22882:
22883: Vaini?: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen kalatalouden elvyttä-
22884: miseen
22885:
22886:
22887: Eduskunnalle
22888:
22889: Luonnonvarojen hyödyntäminen on tavan- valvontaa vesipiirien suoritettavaksi, joka on likaa-
22890: omaisesti merkinnyt ympäristön muutoksia ja se jaan verrattuna puolueeton elin. Jos ei tehtävästä
22891: on tapahtunut rakentamisena sekä tuotannon että koituvia kustannuksia määrätä likaajalle, tulee ve-
22892: työllisyyden hyväksi. Yhteiskunnan arvostusten sipiirien toimintaedellytyksiä lisätä budjettiteitse.
22893: muuttuessa rakentamista suosivasta näkemyksestä Eri painostusryhmät esittävät, että säännöstely-
22894: ympäristöystävälliseksi on avainkysymykseksi päätös tarkistetaan vastaamaan tasapuolisesti eri
22895: muodostunut kuinka rakentamisesta, tuotannosta yhteiskuntapoliittisia petustuotannon, kalatalou-
22896: tms. ympäristölle ja ihmisille koituvat haitat kor- den, virkistyksen, matkailun, voimatalouden jne.
22897: vataan. Tämä kysymys kiinnostaa Päijät-Hämeen kehitystavoitteita. Kymijoen juoksutuskapasitee-
22898: väkeä, jonka kanta on edelleen se, että Päijänteen tin lisäämistä on myös kiirehdittävä mm. nopeut-
22899: säännöstelyhaitoista ei voimataloudelta saada riit- tamaila vireillä olevan kanavoinoin suunnittelua
22900: tävää korvausta. Vastaavanlainen tilanne on ikä- ja Kalkkisten kosken pysyvää rauhoittamista nyky-
22901: västi toistumassa Metsä-Botnian kohdalla, sillä ve- tilaansa vastaavaksi.
22902: sioikeuden päätös osoittaa näkemystä, että saastu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22903: mishaittoja syntyisi vain tietyn ajan kuluessa ja taen,
22904: vain tietyillä etäisyyksillä tuotantolaitoksesta. Itä-
22905: Suomen vesioikeudelle jättämässään kannanotos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22906: sa myös maakuntaliitto korostaa, että korvausjär- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22907: jestelmän tulee olla jatkuva ja korvauksen todetun 30.37.41 lisäyksenä 500 000 markkaa Päi-
22908: haitan mukainen. Haittoja ei voida edes ennakoi- jänteen kalatalouden elvyttämiseen tähän-
22909: da vain osaa Päijänteestä koskevaksi. Kalastuskun- astisten korvausten jälkeenjääneisyyden
22910: nat ovat esittäneet sekä jätevesien tarkkailua että osoittamiseksi ja poistamiseksi.
22911:
22912: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
22913:
22914: Mikko Vainio
22915: 2124 1985 vp.
22916:
22917: Raha-asia-aloite n:o 1961
22918:
22919:
22920:
22921:
22922: Vainio: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi vaarallis-
22923: ten aineiden poistamisesta elintarviketuotannosta ja saasteetto-
22924: mien elintarvikkeiden tuotannon toteuttamisesta
22925:
22926: Eduskunnalle
22927:
22928: Selvästi syöpä leviää maassamme aina vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22929: enemmän siitä syystä, että elintarvikkeita on käsi- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 30.70
22930: telty vaarallisilla aineilla. uudelle momentzlle 300 000 markkaa sen
22931: Kuitenkin kotimainen elintarviketuotantomme seikan kzireellisestz" selvittämiseksi, mzllä
22932: voidaan turvata ilman, että toteutetaan elintarvik- tavoin elintarvzketuotannostamme voi-
22933: keiden myrkyttämisen linjaa samalla myös syöpää daan poistaa vaaralliset aineet ja toteuttaa
22934: viljelijöiden keskuuteen levittäen. maassamme saasteettomien elintarvikkei-
22935: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- den tuotanto ja käyttö sekä kuluttajien
22936: taen, ettii viljelijöiden etujen mukaisesti.
22937:
22938: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
22939:
22940: Mikko Vainio
22941: 1985 vp. 2125
22942:
22943: Raha-asia-aloite n:o 1962
22944:
22945:
22946:
22947:
22948: Vainio: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 suunnitteluun ja
22949: rakentamiseen välillä Uusikylä-Kymen läänin raja
22950:
22951:
22952: Eduskunnalle
22953:
22954: Valtatie n:o 12 valmistuu vuonna 1984 välillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22955: Villähde-Nastolan kirkonkylä ja samanaikaisesti 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
22956: valmistuu myös Uudenkylän ohitus. Tämän jäl- 31. 24. 77 lisäyksenä 5 00 000 markkaa val-
22957: keen jää edelleen käyttöön vanha tieosuus Nasto- tatien n:o 12 parannushankkeen suunnit-
22958: lan kirkonkylästä Uuteenkylään, joka tulee ruuh- teluun ja toteuttamiseen välillä Uusiky-
22959: kauttamaan liikenteen. Samoin jää rakentamatta lä-Kymen läänin raja.
22960: tieosuus Uudestakylästä Kymen läänin rajalle.
22961: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22962: taen,
22963:
22964: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
22965:
22966: Mikko Vainio
22967: 2126 1985 vp.
22968:
22969: Raha-asia-aloite n:o 1963
22970:
22971:
22972:
22973:
22974: Vainio: Määrärahan osoittamisesta tunnelin rakentamiseen valtatielle
22975: n:o 12 Uudenkylän kohdalla
22976:
22977:
22978: Eduskunnalle
22979:
22980: Vuonna 1982 valmistui alkukesästä Uudestaky- kea koko ylikäytävää, koska suurin osa liikenteestä
22981: lästä pohjoiseen lähtevä uusi tie, joka lähtee poh- siirtyy uusille ohitusteille. Tätä ei hyväksytty. Toi-
22982: joiseen päin vain kaksi kilometriä ennen itäistä ta- nen vaihtoehto oli, että tunnelista tehtäisiin pari
22983: soristeystä. Heti tien valmistuttua suljettiin itäi- metriä leveämpi, jolloin siitä saisivat kulkea hen-
22984: nen tasoristeys, jolloin tuli jo Uuteenkylään kier- kilöautot ja traktorit. Tätäkään ei hyväksytty sen
22985: toa neljä kilometriä, kun suoraan olisi ollut vain takia, että se tulee kalliiksi ja siihen paikkaan ei
22986: sata metriä, sillä uusi tie kulkee niin lähellä rauta- sovi leveämpää tunnelia. Kolmas vaihtoehto oli,
22987: tien itäisen tasoristeyksen kohdalla. Siihen on ra- että annettaisiin kulkulupa vain edellä mainituille
22988: kennettu tunneli pyörä- ja jalankulkijoita varten. kulkuneuvoille, ja asukkaat petustelivat sitä sillä,
22989: Helmikuussa 1983 alettiin jo rakentaa Mänty- että liikenne tunnelissa tulisi olemaan melko vä-
22990: sen tasoristeyksen tunnelia, josta tulee kulkemaan häistä. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että val-
22991: uusi Uudenkylän ohitustie itään. Uuden tien val- tateilläkin on saman levyisiä tunneleita, joita
22992: mistuttua suljetaan välittömästi myöskin läntinen käyttävät suuretkin ajoneuvot. Tätäkään ei hyväk-
22993: tasoristeys, ja silloin tuleekin jo kiertoa Uuteenky- sytty. Tunnelin leveys on nyt 5 metriä, joten tä-
22994: lään noin 9-10 kilometriä. Uudenkylän keskus- mäkin leveys riittäisi, jos vain saisi kulkuluvan.
22995: tassa on kuusitoista yrittäjää, joista suurimmat Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi TVL ja
22996: ovat kaksi pankkia sekä kaksi osuuskauppaa. Näi- VR rakentaisivat eri tunnelin henkilöautoille noin
22997: den kaikkien elinkeino on vaarassa ns. mottiin 200 metriä em. tasoristeyksestä itään. Paikka olisi
22998: jäämisen takia. Näiden liikkeiden asiakkaita ovat niin edullinen, ettei tunneli tulisi kalliiksi.
22999: radan pohjoispuolella Uuteenkylään kuuluvan Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
23000: alueen lisäksi seitsemän muuta kylää, sekä kesällä taen,
23001: suuri määrä huvila-asukkaita, jotka käyttävät
23002: Uudenkylän liikkeiden palveluja. että Eduskunta ottaisi valtzon vuoden
23003: Alueeen asukkaat ovat esittäneet kolme vaih- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23004: toehtoa. Yksi esitys oli, että ei vielä tässä vaiheessa 31.24.77 500000 markkaa tunnelin ra-
23005: tasoristeystä hävitettäisi, vaan tutkittaisiin ensin, kentamiseksi valtatielle n:o 12 Uudenky-
23006: kun ohitustiet valmistuvat, onko enää aihetta sul- län kohdalla.
23007:
23008: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23009:
23010: Mikko Vainio
23011: 1985 vp. 2127
23012:
23013: Raha-asia-aloite n:o 1964
23014:
23015:
23016:
23017:
23018: Vainio: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 sisääntuloväylän
23019: ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Koskella Hl.
23020:
23021:
23022: Eduskunnalle
23023:
23024: Etelä-Hämeen alue on ollut väliinputoaja tie- Hankkeiden kokonaiskustannusarvio 2; 83 mmk
23025: määrärahoja jaettaessa. Siksi useimmat tiet ovat on kuitenkin niin vähäinen, ettei rakentamista
23026: suorastaan vaarallisia. Onnettomuusriskejä lisää kannata suorittaa kahtena perättäisenä vuonna,
23027: myös monin paikoin kevyen liikenteen väylien vaan suorittaa molemmat hankkeet vuoden 1986
23028: puuttuminen. Maakuntaliiton toimesta on useaan kuluessa.
23029: otteeseen esitetty mm. Kosken Hl. sisääntulotei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23030: . den liittymien rakentamista valtatieltä. Asia ei vasti,
23031: kuitenkaan ole edennyt. Kosken Hl. sisääntulo-
23032: teiden liittymät ja kevyen liikenteen väylät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23033: ovat Hämeen piirin ohjelmassa siten, että vuonna 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23034: 1986 rakennettaisiin kevyen liikenteen väylä, 31.24.77 1500000 markan määrärahan
23035: kustannusarvio 1, 7 mmk ja vuonna 1987 suoritet- Kosken Hl. (valtatien n:o 12) sisääntulotei-
23036: taisiin risteyksen parannustyöt, kustannusarvio den ltittymien ja kevyen lzikenteen väylien
23037: 1,13 mmk. rakentamiseen.
23038:
23039: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23040:
23041: Mikko Vainio
23042: 2128 1985 vp.
23043:
23044: Raha-asia-aloite n:o 1965
23045:
23046:
23047:
23048:
23049: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Kopsuon tien rakennustöiden
23050: aloittamiseen Asikkalassa
23051:
23052:
23053: Eduskunnalle
23054:
23055: Suomessa ei liene niin mutkaista eikä niin mä- nolla tieosuudella ei ole vielä suurempia liikenne-
23056: kistä tietä kuin Asikkalassa nk. Kopsuon tie, joka vahinkoja tapahtunut. Tiesuunnitelman laatimi-
23057: yhdistää kuntakeskukseen Vääksyn ja Kalkkisten seksi nykyisiä tarpeita silmällä pitäen olisi välittö-
23058: taajamat. Tämä heikkokuntoinen tie on Kalkkis- mästi ryhdyttävä tien rakennustöihin.
23059: ten alueen asukkaiden ainoa tieyhteys, joka on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23060: heille elintärkeä. Sen lisäksi, että tien varrella on taen,
23061: kymmeniä talouksia, Kopsuon tien liikenne vil-
23062: kastuu erityisesti kesäkausina sen vuoksi, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23063: alueella on erittäin runsaasti kesäloma-asutusta. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23064: Tiellä tapahtuva moottoriliikenne sekä jalankulki- 31.24. 771isäyksenä 500 000 markkaa Kap-
23065: joiden ja pyöräilijöiden turvallisuus edellyttävät suon tien suunnitteluun ja rakennustöiden
23066: pikaisia toimenpiteitä tien parantamiseksi. Tun- aloittamiseen.
23067: tuukin melkein käsittämättömältä, että näin huo-
23068:
23069: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23070:
23071: Mikko Vainio
23072: 1985 vp. 2129
23073:
23074: Raha-asia-aloite n:o 1966
23075:
23076:
23077:
23078:
23079: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Levannon-Asikkalan tien suun-
23080: nitteluun ja rakentamiseen
23081:
23082:
23083: Eduskunnalle
23084:
23085: Päijät-Hämeen Maakuntaliitto pitää tärkeä- Levanto-Järvelä tulisi aloittaa mahdollisimman
23086: nä maantien n:o 295 (Levanto-Koski Hl.- heti.
23087: Asikkala) rakentamista. Kyseinen hanke on tie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23088: osuudelta Levanto-Koski Hl. Hämeen piirin taen,
23089: pitkäntähtäimen luonnoksessa ajoitettu vuosille
23090: 1990-1991. Liikennemäärät osuudella Levanto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23091: -Järvelä ovat kuitenkin voimakkaasti lisäänty- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23092: neet ja erityisesti Nesteen ja Koskisen sahan ras- 31.24. 77 1 000 000 markan maarara-
23093: kaan liikenteen hoitaminen on vaikeutunut. Tästä han Levannon-Asikkalan (maantie n:o
23094: on luonnollisesti myös liikenneturvallisuus vaa- 295) tiehankkeen suunnitteluun ja raken-
23095: rantunut. Näin ollen tien rakentaminen osuudella tamiseen.
23096:
23097: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23098:
23099: Mikko Vainio
23100:
23101:
23102:
23103:
23104: 267 428500120H
23105: 2130 1985 vp.
23106:
23107: Raha-asia-aloite n:o 1967
23108:
23109:
23110:
23111:
23112: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Saviniemen-Perähuhdan tien
23113: perusparan tamiseen
23114:
23115:
23116: Eduskunnalle
23117:
23118: Urjalan kunnassa tieosuudella Saviniemi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23119: Perähuhta on liikenne erittäin vilkasta, mm. Hy- taen,
23120: vinkään suuntaan tapahtuva linja-autoliikenne
23121: käyttää tätä tieosuutta. Tie Saviniemi-Perähuhta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23122: on todella huonossa kunnossa. Kunto aiheuttaa 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23123: rajoituksia teollisuuden kuljetuksissa ja näin ollen 31.24. 77 2 000 000 markkaa Savinie-
23124: ongelmia kuljetuskustannusten noustessa tarpeet- men-Perähuhdan tien perusparantami-
23125: tomasti. seen.
23126:
23127: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23128:
23129: Mikko Vainio
23130: 1985 vp. 2131
23131:
23132: Raha-asia-aloite n:o 1968
23133:
23134:
23135:
23136:
23137: Vainio: Määrärahan osoittamisesta tien perusparantamiseen välillä
23138: Vihti järvi-Joentaka
23139:
23140:
23141: Eduskunnalle
23142:
23143: Viime vuosina on käyty keskustelua maantie- piakin henkilöitä. Aineelliset vahingot ovat vuo-
23144: osuudesta Vihtijärvi-Joentaka. Tässä keskuste- sittain huomattavat. Liikenneturvallisuustilanne
23145: lussa on saatu jatkuvasti lupauksia ko. tien perus- tiellä heikkenee ennestään ratkaisevasti, kun Lo-
23146: korjauksen toteuttamisesta. Hanketta on kuiten- pen puolelta myydyistä sora-alueista aletaan kul-
23147: kin siirretty vuosi pari kerrallaan eteenpäin. Siir- jettaa Helsingin suuntaan soraa. Käyttöön otetta-
23148: ron perusteeksi on esitetty varojen puute. vat alueet ovat satojen hehtaarien luokkaa, joten
23149: Tällä tieosuudella tilanne on erittäin vaikea. tämäkään liikenne ei ole vähäistä. Tien Vihtijär-
23150: Tie on liikenteellisesti niin ala-arvoisessa kunnos- ven puoleisessa päässä on nyt jo tilanne ajoittain
23151: sa, että raskaan liikenteen ajoneuvot eivät sitä käy- hyvin vaikea, kun tiehen koskevaa Ylimmäisen
23152: tä kuin pakkotilanteissa. Ne ajavat Riihimäelle ja sora-aluetta on hyödynnettävä. Tällaisessa tapauk-
23153: siitä eteenpäin Hämeenlinnan-Helsingin tietä sessa ei työn toimeenpanoa saa enää viivyttää vaan
23154: etelän suuntaan, tietä, joka on hyvin suuresti yli- sitä on kiirehdittävä. Tästäkin eteenpäin voidaan
23155: kuormitettu. Näin Vihtijärven-Joemaan tien väittää yhdenkin ihmishengen menetyksen johtu-
23156: heikko kunto ohjaa lisäliikennettä ylikuormitetul- van viivyttelystä. Inhimillisyyden nimissä siihen ei
23157: le Tampereen-Helsingin tielle. ole varaa.
23158: Vihtijärven-Joemaan tien heikko kunto on Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
23159: vaikea pullonkaula myös loppilaisille yrittäjille ja vasti,
23160: heidän yrityksilleen Lopen kirkonkylässä, Jokinie-
23161: messä, Sajaniemessä ja etenkin Läyliäisissä, koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23162: kuljetusyhteydet Helsinkiin ja yleensä eteläsuun- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23163: taan ovat vaikeat. 31.24.77 1000000 markan määrärahan
23164: Oman perustelunsa nopealle korjausvaatimuk- tieosuuden Vihttjärvi-]oentaka suunnit-
23165: selle osoittaa myös heikko liikenneturvallisuus. teluun ja perusparantamisen erittäin kii-
23166: Viime vuosina on jatkuvasti tieosuudella sattunut reelliseksi toteuttamiseksi.
23167: liikenneonnettomuuksia, joissa on kuollut useam-
23168:
23169: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23170:
23171: Mikko Vainio
23172: 2132 1985 vp.
23173:
23174: Raha-asia-aloite n:o 1969
23175:
23176:
23177:
23178:
23179: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Räyskälän lentokeskuksen toimin-
23180: nan tehostamiseen
23181:
23182:
23183: Eduskunnalle
23184:
23185: Lopen kunnassa sijaitsee Räyskälän lentokeskus. jen parantamista. Samainen keskus toimii myös
23186: Siitä on kehittynyt kansainvälisestikin merkittävä moninaisten muiden harrastusten toimipaikkana.
23187: ilmailun opiskelijoiden ja harrastajien koulutus- Sen sijainti Tammelan ylängön järviseudulla on
23188: keskus nyt kun sinne sijoitettiin siviili-ilmailu- herättänyt myös monenlaisia toimintoja sisäänsä.
23189: opisto. Tämän opiston ja yleensä keskuksessa ole- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
23190: van toiminnan kehitystä jarruttavat rajoitetut ta- vasti,
23191: loudelliset voimavarat. Tästä syystä sen työllistävä
23192: vaikutus on jäänyt vähäiseksi, samoin myös tehok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23193: kuus kärsii varojen puutteesta. Tässä tilanteessa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23194: tulisikin valtiovallan lisätä taloudellista tukeaan 31.47.41 500 000 markan määrärahan
23195: Räyskälän lentokeskuksessa suoritettavalle työlle. Räyskälän lentokeskuksen ja siellä st/aitse-
23196: Tämä toiminta ei enää nykypäivänä ole varakkaan van lento-opiston toiminnan ja työn tehos-
23197: eliitin palvelua, vaan yhäti suuremmassa määrin tamiseksi sekä monipuolistamiseksi.
23198: koko kansan ja kaikkien kansalaispiirien palvelu-
23199:
23200: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23201:
23202: Mikko Vainio
23203: 1985 vp. 2133
23204:
23205: Raha-asia-aloite n:o 1970
23206:
23207:
23208:
23209:
23210: Vainio: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustuksena katu-
23211: maksua varten eläkeläisille ja pienituloisille oman kodin omista-
23212: jille
23213:
23214:
23215: Eduskunnalle
23216:
23217: Katumaksulain nojalla penttavat katumaksut kuin on jo laajalti toteutettu talonpojan tappolin-
23218: ovat laajalti väärämielisiä ja kohtuuttomia. Kui- jan avulla maaseudulla pienviljelyksen suhteen.
23219: tenkaan hallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin jo- Omakotitalot ja omistetut kodit on pelastettava
23220: ko tämän väärämielisen katumaksulain kumoami- rahan mahdin ja yhteiskunnan mahdin puristuk-
23221: seksi tai sen säännösten saattamiseksi oikeuden- sesta.
23222: mukaisiksi ja kohtuullisiksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23223: Katumaksulain seurauksena ovat omakotitalo- taen,
23224: jen omistajat ja muut pienituloiset oman asunnon
23225: omistajat ja eläkeläiset joutumassa ylivoimaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23226: taloudellisiin vaikeuksiin, semminkin kun pien- 1986 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
23227: omistukseen on kohdistettu ja kohdistetaan aina markkaa ylimääräisenä avustuksena käytet-
23228: vain lisää kunnallisia maksuja ja velvoituksia. täväksi katumaksun kokonaan tai osittain
23229: SMP ei hyväksy lähinnä maamme asutuskes- suorittamiseksi eläkeläiszlle ja muzlle pie-
23230: kuksissa suurten puolueiden toimesta aloitettua nituloiszlle omakotitalon ja omistetun ko-
23231: hyökkäystä pienomistuksen murtamiseksi, niin din omistajzlle.
23232:
23233: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23234:
23235: Mikko Vainio
23236: 2134 1985 vp.
23237:
23238: Raha-asia-aloite n:o 1971
23239:
23240:
23241:
23242:
23243: Vainio: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten perustamista koske-
23244: van neuvontatyön kehittämiseksi
23245:
23246:
23247: Eduskunnalle
23248:
23249: Pienyritysten lukumäärä on Suomessa eri syistä Kauppa- ja teollisuusministeriön taholta on to-
23250: huolestuttavasti noususuhdanteesta huolimatta dettu, että kauppa- ja teollisuusministeriön alaiset
23251: jopa laskenut. teollisuuspiirit harjoittavat neuvonta- ja koulutus-
23252: Tulevaisuuden yhteiskunnassa, kun suurteolli- toimintaa, joka on suunnattu jo toimivien yritys-
23253: sella puolella työpaikkojen määrä koko ajan vähe- ten johtohenkilöiden lisäksi myös uusien yritysten
23254: nee, on löydettävä aivan uusia mahdollisuuksia perustamista aikoville, sekä että kunnalliset elin-
23255: työpaikkojen luomiseen. Tällöin nimenomaan keinoasiamiehet, joiden palkkaukseen myönne-
23256: erilaiset uusimuotoiset pienyritykset ovat erittäin tään valtionosuutta ja -avustusta, antavat neuvoja
23257: kannatettavia, koska niissä syntyy työpaikkoja pie- uusien yritysten perustamiseen liittyvissä kysy-
23258: nellä pääomalla ja ne ovat nopeasti uusiin olosuh- myksissä.
23259: teisiin mukautuvia. Tällaisia työpaikkoja pienyri- Tulo- ja menoarviossa on teollisuuspiirien hen-
23260: tysten kautta ei kuitenkaan synny ilman asianmu- kilöstöä vuosittain jonkin verran lisätty. Kauppa-
23261: kaista perustamisneuvontaa, koska nykyaikainen ja teollisuusministeriön toimenpiteet eivät kuiten-
23262: lakien ja säädösten viidakko estää tavallista ihmis- kaan ole johtaneet toivottuun lopputulokseen eli
23263: tä ryhtymästä yrittäjäksi, jos hän ei jostakin saa yritysten määrän olennaiseen kasvuun.
23264: asianmukaista tietoa yritysten perustamismahdol- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23265: lisuuksista ja yritysideoista. Tällaisen toiminnan vasti,
23266: edistäminen olisi yhteiskunnan kannalta kaikkein
23267: halvinta työllistämistä. Hyvänä esimerkkinä ko. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23268: koulutuksesta on Lahdessa toimiva Helsingin yli- 1986 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
23269: opiston alainen sivupiste, joka on saanut yritys- kaa pienyritysten perustamisen neuvonta-
23270: koulutuksellaan erittäin tehokkaita ja kauaskanta- työn laajamittaiseksi kehittämiseksi.
23271: via tuloksia.
23272:
23273: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
23274:
23275: Mikko Vainio
23276: 1985 vp. 2135
23277:
23278: Raha-asia-aloite n:o 1972
23279:
23280:
23281:
23282:
23283: Vainio: Korotetun määrärahan osoittamisesta patenttihakemusten
23284: käsittelyn nopeuttamiseksi
23285:
23286:
23287: Eduskunnalle
23288:
23289: Suomessa tehdään varsin runsaasti erilaisia kek- patentti- ja rekisterihallituksen omilla toimenpi-
23290: sintöjä. Patenttihakemukset kuitenkin kestävät teillä.
23291: kohtuuttoman kauan. Tämän takia keksintöjen Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
23292: hyödyntäminen viivästyy ja usein keksinnöt siirty- vasti,
23293: vät hyödynnettäviksi ulkomaille.
23294: Suomella ei voi olla varaa laiminlyödä keksijöi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23295: den asemaa ja jättää keksintöjä hyödyntämättä. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23296: Asia on erittäin kiireellinen. Aivovuotoa ei pidä 32.32.01 lisäyksenä 200 000 markkaa kek-
23297: väheksyä. sintöjen patenttihakemusten käsittelyn
23298: Patenttihakemusten käsittely ei ole hallituksen nopeuttamiseksi.
23299: lupauksista huolimatta ratkaisevasti nopeutunut
23300:
23301: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23302:
23303: Mikko Vainio
23304: 2136 1985 vp.
23305:
23306: Raha-asia-aloite n:o 1973
23307:
23308:
23309:
23310:
23311: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Lopella sijaitsevan Geologian tut-
23312: kimuskeskuksen laitosten toiminnan tehostamiseksi
23313:
23314:
23315: Eduskunnalle
23316:
23317: Lopella sijaitsee Geologian tutkimuskeskuksen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23318: työvälinevarasto ja korjaamo sekä tutkimustulos- taen,
23319: ten tarkastus, lajittelu ja taltiointi. Alueella sijait-
23320: sevat rakennukset sallisivat nykyistä tehokkaam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23321: man työskentelyn, jota nyt rajoittaa henkilöstöpu- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23322: la. On esitetty, että laitoksen henkilökuntaa tulisi 32.40.01 500000 markkaa Lopella si-
23323: lisätä. Kun otamme huomioon sen, että geologi- jaitsevan Geologian tutkimuskeskuksen
23324: set tutkimukset muodostuvat entistä tärkeämmik- laitosten toiminnan tehostamiseen lisää-
23325: si malmivarojemme selvittelyssä ja maaperämme mällä sinne asianomaisen alan työnteki-
23326: saastumisen tarkkailussa, ei tätä työtä saisi vai- jöitä.
23327: keuttaa, vaan sille tulisi varata nopea ja esteetön
23328: työskentelemismahdollisuus.
23329:
23330: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23331:
23332: Mikko Vainio
23333: 1985 vp. 2137
23334:
23335: Raha-asia-aloite n:o 1974
23336:
23337:
23338:
23339:
23340: Vainio: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisten lainojen korkotu-
23341: keen pienille yrityksille
23342:
23343:
23344: Eduskunnalle
23345:
23346: Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuk- suuryritysten pankeille antamat takuut eivät ole
23347: sia lisätä tuotantoaan ja työllisyyttä rajoittaa huo- pkt-yritysten takuita kummempia.
23348: mattavassa määrin pankkien harjoittama luototus- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
23349: politiikka. vasti,
23350: Pankit antavat nimittäin halpakorkoista lai-
23351: naansa pääasiassa niille suuryrityksille, joiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23352: kanssa niillä on jo vuosia kestänyt yhteistyö. Pkt- 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
23353: yritykset joutuvat vaihtoehtojen puutteesta joh- menttlle 10 000 000 markan miiiirärahan
23354: tuen tyytymään kalliiseen rahaan. Tämä ei voi olla halpakorkoisien lainojen korkotukeen pie-
23355: yhteiskunnan kannalta järkevää varsinkaan kun niä yrityksiä varten.
23356:
23357: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
23358:
23359: Mikko Vainio
23360:
23361:
23362:
23363:
23364: 268 428500120H
23365: 2138 1985 vp.
23366:
23367: Raha-asia-aloite n:o 1975
23368:
23369:
23370:
23371:
23372: Vainio: Määrärahan osoittamisesta energiametsien luomiseen ja hy-
23373: väksikäyttöön
23374:
23375:
23376: Eduskunnalle
23377:
23378: Maassamme on lyhytnäköisesti ajauduttu lähes ta kokonaisenergian käytössä kolmessa vuodessa
23379: kokonaan ulkomaisesta energiapolttoaineesta riip- 20 %:iin.
23380: puvaisiksi. SMP:n varoituksista huolimatta koti- Laadittavassa energiaohjelmassa tulee moni-
23381: maisen energian käytön edistäminen on edelleen puolisesti ottaa huomioon puun käyttö energia-
23382: puutteellista. Öljyä korvaavaa energiaa ei ole saa- raaka-aineena unohtamatta tulevaisuuden ener-
23383: tu riittävästi käyttöön. Myöskään ulkomaiseen giametsiä.
23384: energiaraaka-aineeseen perustuva ydinvoima ei Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
23385: ole oikea ratkaisu lisäenergian saamiselle. vasti,
23386: Nyt on viimeinen hetki ryhtyä todella tehok-
23387: kaasti kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin koti- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23388: maisen energian osuuden ratkaisevaksi nostami- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23389: seksi. SMP katsoo, että on laadittava kiireelli- 32.55.40 lisäyksenä 800 000 markkaa ener-
23390: sesti ilman byrokratiaa uusi koko maatamme kä- giametsien suunnitelmalliseen luomiseen
23391: sittävä energiaohjelma, jonka toteuttamisen avul- ja hyväksikäyttöön.
23392: la asteittain nostetaan kotimaisen energian osuut-
23393:
23394: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23395:
23396: Mikko Vainio
23397: 1985 vp. 2139
23398:
23399: Raha-asia-aloite n:o 1976
23400:
23401:
23402:
23403:
23404: Vainio: Määrärahan osoittamisesta haja-asutus- ja kehitysalueilla si-
23405: jaitsevien kauppojen lakkauttamisen ehkäisemiseksi
23406:
23407:
23408: Eduskunnalle
23409:
23410: Vähittäiskaupan vaikeudet ennen kaikkea haja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23411: asutus- ja kehitysalueilla ovat suuret. Ne ovat kas- 1986 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23412: vamaan päin ja kauppakuolemat jatkuvat. Näin markkaa toimenpiteisiin vähittäiskauppa-
23413: palvelu heikkenee. järjestöjen tukemiseksi haja-asutusaluetila
23414: On selvää, että asiantilaan on kiireellisesti saa- ja kehitysaluetila szjaitsevien kauppojen
23415: tava todellinen korjaus. häviämisen ehkäisemiseksi.
23416: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23417: taen,
23418:
23419: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
23420:
23421: Mikko Vainio
23422: 2140 1985 vp.
23423:
23424: Raha-asia-aloite n:o 1977
23425:
23426:
23427:
23428:
23429: Vainio: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden sairauskulujen
23430: korvaaruiskokeiluun sairausvakuutusvaroista Lahdessa
23431:
23432:
23433: Eduskunnalle
23434:
23435: Sairausvakuutuslain puutteet ovat johtaneet muodostavat syöpälääkkeet noin 2 prosenttia kus-
23436: nurinkurisuuksiin syöpäsairaiden kulujen kor- tannuksista.
23437: vauksissa. Myöskin kunnat ovat jo ottaneet erilai- Kysymys yhteiskunnan osallistumisesta potilaan
23438: sia kantoja syöpäpotilaiden kulujen korvauksissa. hoitokustannuksiin SMP:n mielestä on sekä eetti-
23439: Esimerkkinä voisi mainita, että jos sairastut syö- nen että käytännöllinen kysymys. Näitä asioita
23440: pään Vantaalla, saat kaupungilta taloudellista tu- pohtiessa nousevat väkisin esille seuraavat kysy-
23441: kea hoitokuluihin, mutta jos sairastut syöpään mykset ja kannanotot: Syöpäsairaudet kuuluvat
23442: Helsingissä, et saa kaupungilta ropoakaan - ellet vakavimpiin sairauksiin. Ilman hoitoa on prog-
23443: mene sosiaalihuoltoon. noosi toivoton ja kuolema tulee suhteellisen ly-
23444: Moni kunta varmasti tukisi syöpäpotilaitaan, hyessä ajassa. Hoidolla voidaan pelastaa 1 13, 11 3
23445: mutta lakiteknisesti se tuntuu olevan erittäin vai- saa lievitystä ja lisäaikaa. Hoidon inhimillinen
23446: keaa. Esimerkkinä kuntien toiminnasta tässäkin välttämättömyys on ilmeinen ottaen huomioon
23447: Kurikan tilintarkastajat valittivat valtuuston pää- yllä mainitut seikat. Kukaan potilas tai omainen
23448: töksestä Vaasan lääninoikeuteen, joka yhtyi valit- ei jätä eikä hänen voida edellyttää jättävän, tarttu-
23449: tajien kantaan. Lääninoikeuden mielestä syöpäku- matta tähän oljenkorteen, maksoi mitä maksoi.
23450: lujen maksaminen ei kuulu kunnallislain tarkoit- Syöpäpotilaiden kohderyhmä on kuitenkin suh-
23451: tamaan kunnan toimialaan. teellisen pieni sv:n kokonaiskustannuksiin näh-
23452: Lakien ristiriitaisuus ja epävarmuus siitä, onko den, ja rahat ovat järjestettävissä sisäisin järjeste-
23453: kunnilla oikeutta korvata joitakin lääkkeitä tai lyin. Tasavertaisuuteen pitää pyrkiä ei vain pykä-
23454: hoitoja, on sekava. Pitäisi ehdottomasti valtioval- lien, vaan myöskin seurausten suhteen. Tällä het-
23455: lan puuttua asiaan ja valtiovallan toimesta korjata kellä on kyllä sv-korvauksen epäoikeudenmukai-
23456: näin raskas virhe. suus räikeintä juuri syöpäpotilaiden kohdalla,
23457: Sytostaattihoito (solumyrkyt) kuuluu satapro- koska sairauden vakavuus, potilaan pelko ja kärsi-
23458: senttisesti sv-palautuksen piiriin vain noin 6-7 mys ja hoidon pois jäämisen kohtalokkuus ovat
23459: syöpälajin kohdalla, muiden (25-30) kohdalla erityisen suuret samalla kun kustannukset ovat
23460: annetaan vain tavanomainen 50 prosentin palau- kaikista sairausryhmistä suurimpia.
23461: tus. Koska lääkkeet ovat niin kalliit, on tämä 50 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23462: prosentin omavastuuosa useimmille potilaille taen,
23463: melkein ylipääsemättömän kallista, noin 700-
23464: 2 000 markan arvoja on esitetty kuukaudessa ku- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23465: luviksi. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23466: Syöpäpotilaita on tiettävästi elossa noin 67 000. 33.18.60 200 000 markkaa syöpåpotzlai-
23467: Näistä saa noin 113 ilmaislääkityksen sv:n pii- den sairauskulujen ottamiseksi sairausva-
23468: ristä. Loppuosan lääkekulut olisivat noin 25 mil- kuutuksen pzi"riin kokeiluna Lahdessa.
23469: joonaa markkaa vuodessa. Myydyistä lääkkeistä
23470:
23471: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23472:
23473: Mikko Vainio
23474: 1985 vp. 2141
23475:
23476: Raha-asia-aloite n:o 1978
23477:
23478:
23479:
23480:
23481: Vainio: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi ylimääräisiin eläk-
23482: keisiin vapaaehtoista ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä varten
23483:
23484:
23485: Eduskunnalle
23486:
23487: Kaikki ovat sitä mieltä, että on mieletöntä pitää maassamme erityisesti raskaassa työssä olevia aja-
23488: nuorisoamme rappeuttavassa työn ja toimeentu- tellen.
23489: lon puutteessa, mutta samanaikaisesti sairaat ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23490: vanhat joutuvat käymään pakkotyössä, koska he taen,
23491: eivät vielä ole saavuttaneet riittävää eläkeikää.
23492: Kaiken kukkuraksi tämän seurauksena suurin osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23493: eläkkeeseen oikeutetuista ei pääse koskaan nautti- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 33.19
23494: maan eläkevuosista, vaikka ovat tätä varten säästä- uudelle momentille 5 000 000 markkaa
23495: neet rahaa yhteiskunnan haltuun vuodesta vuo- käytettäväksi ylimääräiseen eläkkeeseen
23496: teen. Nämäkin heidän rahansa uppoavat yhteis- vapaaehtoista ennenatkaiselle eläkkeelle
23497: kunnan pohjattomaan pussiin. siirtymistä varten, ennen katkkea raskaassa
23498: SMP:n mielestä on todella kiireellisesti toteu- kuluttavassa työssä olevtlle.
23499: tettava vapaaehtoinen eläkeikärajan alentaminen
23500:
23501: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23502:
23503: Mikko Vainio
23504: 2142 1985 vp.
23505:
23506: Raha-asia-aloite n:o 1979
23507:
23508:
23509:
23510:
23511: Vainio: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi eläkkeiksi sotien
23512: aikana kotirintamalla työskennelleiden toimeentulon turvaami-
23513: seksi
23514:
23515: Eduskunnalle
23516:
23517: Sotiemme aikana monet joutuivat raatamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23518: kotirintamalla ylettömästi. Tämän seurauksena on 1986 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
23519: terveys ja työkyky menetetty ennenaikaisesti. markkaa ennenaikaisiksi ja ylt"määräistksi
23520: SMP katsoo, että tällaisille henkilöille olisi eläkkeiksi sotiemme azkana kotirintamalla
23521: myönnettävä ylimääräinen eläke aikaisemmin. ankarasti työskennelleiden toimeentulon
23522: Paitsi, että tämä on inhimillisesti oikein, se edis- turvaamiseksi.
23523: täisi maassamme oikeudenmukaisesti välttämä-
23524: töntä ostokykyä.
23525: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23526: taen,
23527:
23528: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23529:
23530: Mikko Vainio
23531: 1985 vp. 2143
23532:
23533: Raha-asia-aloite n:o 1980
23534:
23535:
23536:
23537:
23538: Vainio: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläkekorvauksen
23539: suorittamiseksi siirtoväen ja rintamasotilaiden asutus- ja jälleen-
23540: rakennustehtävissä työskennelleille
23541:
23542: Eduskunnalle
23543:
23544: Toisen maailmansodan jälkeen siirtoväen ja rin- rangaistu sotiemme veteraaneja isänmaamme pe-
23545: tamasotilaiden asutustehtävissä ja jälleenraken- lastamisesta.
23546: nustehtävissä työskennelleet ovat eläkeasioissa Asiantilaan olisi siis kiireellisesti saatava lopulta
23547: joutuneet räikeän syrjinnän ja kohtuuttomuuden korjaus.
23548: alaisiksi. Monikaan ei ole näistä raskaista työvuo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23549: sista saanut minkäänlaista eläkettä, ja vain har- taen,
23550: voissa poikkeustapauksissa on näistä vuosista
23551: myönnetty edes ylimääräistä eläkettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23552: SMP ja allekirjoittanut olemme monia eri teitä, 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23553: ei vähiten eduskunnan kautta, yrittäneet saada 33.21.52 2000000 markkaa asian-
23554: asiaan korjausta aikaan. Mutta kylmyyden ja vä- mukaisen ylimääräisen eläkekorvauksen
23555: linpitämättömyyden seinä on ollut vastassa. maksamiseksi toisen maailmansodan jäl-
23556: Tuntuu aivan siltä, että elintärkeässä jälleenra- keen siirtoväen ja rintamasotzlaiden asu-
23557: kennustyössä mukana olleita rangaistaan tästä tus- ja jälleenrakennustehtävissä työsken-
23558: isänmaallisesta työstänsä, niin kuin on syrjitty ja nelleille.
23559:
23560: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23561:
23562: Mikko Vainio
23563: 2144 1985 vp.
23564:
23565: Raha-asia-aloite n:o 1981
23566:
23567:
23568:
23569:
23570: Vainio: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
23571: kuntoutustoimintaan
23572:
23573:
23574: Eduskunnalle
23575:
23576: Maamme yli 300 000 rintamasotilastunnuksen sen palvelujen tarve lisääntyy erittäin nopeasti.
23577: ja yli 30 000 rintamapalvelustunnuksen haltijasta Rintamaveteraaneista yhä useampi tarvitsisi näitä
23578: vain pieni murto-osa on saanut osakseen laitospal- palveluita. Kotimaassa on viime vuosina kuntou-
23579: veluita. tuslaitosten määrä tuntuvasti lisääntynyt sekä par-
23580: Fysikaalisella kuntoutuksella on tutkimuksen haillaan rakenteilla olevien laitosten valmistuttua
23581: mukaan voitu auttaa rintamaveteraaneja niissä toiminnan tuntuvaan lisäämiseen on olemassa
23582: vaivoissa ja sairauksissa, joista he eniten kärsivät edellytykset.
23583: eli tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Hoitoon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23584: liittyvillä terveystarkastuksilla on myös tärkeä taen,
23585: merkitys monien piilevien sairauksien ja terveys-
23586: riskien toteamisessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23587: On valitettavaa, että lain edellyttämiin avohoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23588: don palveluihin ei ole voitu osoittaa määrärahaa 33.22.591isiiyksenii5 000 000 markkaa val-
23589: lainkaan kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa. tionapuun rintamaveteraanien kuntoutus-
23590: Iän karttuessa terveydenhuollon ja kuntoutuk- toimintaan.
23591:
23592: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23593:
23594: Mikko Vainio
23595: 1985 vp. 2145
23596:
23597: Raha-asia-aloite n:o 1982
23598:
23599:
23600:
23601:
23602: Vainio: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten terveystarkastusten saa-
23603: miseksi rintamaveteraaneille
23604:
23605:
23606: Eduskunnalle
23607:
23608: On korkea aika lopulta saattaa koko maassa voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23609: maan sotiemme veteraanien terveystarkastukset ja 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23610: heidän kuntoutuksensa todella käyntiin. Tämä ei 3 000 000 markkaa sotiemme veteraanien
23611: ole liikaa pyydetty maan pelastajille. ilmaistin terveystarkastuksiin.
23612: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23613: taen,
23614:
23615: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
23616:
23617: Mikko Vainio
23618:
23619:
23620:
23621:
23622: 269 428500120H
23623: 2146 1985 vp.
23624:
23625: Raha-asia-aloite n:o 1983
23626:
23627:
23628:
23629:
23630: Vainio: Korotetun määrärahan osoittamisesta invalidien ja vammais-
23631: ten suojatyöpaikkojen lisäämiseksi
23632:
23633:
23634: Eduskunnalle
23635:
23636: Invalidit ja vammaiset tarvitsevat yhteiskunnan osallistua täysipainoisesti yhteiskuntamme raken-
23637: järjestämiä työpaikkoja. Näitä työpaikkoja ei tällä tamiseen. Kehittyneen yhteiskunnan omatunto
23638: hetkellä ole riittävästi. edellyttää myös tällaisten työpaikkojen riittävää
23639: Invaliidihuoltolain ja kehitysvammaisten huol- järjestämistä.
23640: tolain tarkoittamia suojatyöpaikkoja tarvittaisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
23641: lähes joka kunnassa. Näiden molempien lakien vasti,
23642: mukaiset suojatyöpaikat tulisi järjestää joustavasti
23643: niin, että samassa työpaikassa työskentelevät kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23644: tysvammaiset ja invalidit voisivat joustavasti osal- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23645: listua työhön. 33.32.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa in-
23646: Tällaisten työpaikkojen luominen on erityisen validien ja vammaisten suojatyöpaikkojen
23647: hyvää työllistämistä, kun vammaiset voivat näin lisäämiseksi.
23648:
23649: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23650:
23651: Mikko Vainio
23652: 1985 vp. 2147
23653:
23654: Raha-asia-aloite n:o 1984
23655:
23656:
23657:
23658:
23659: Vainio: Määrärahan osoittamisesta vammaisten, vanhusten ja kroo-
23660: nikkopotilaiden kotihoidon korvaamiseen kokeiluna Lahdessa
23661:
23662:
23663: Eduskunnalle
23664:
23665: Vammaisten, vanhusten ja kroonikkopotilaiden pitäisi kehittää kotihoitoa maksamalla hoitokor-
23666: laitospaikkoihin jonottaminen on tosiasia ainakin vausta sellaisesta kotihoidossa hoidettavasta, joka
23667: useissa kaupungeissa. Laitospaikkojen tarve tulee lääkärinlausunnon mukaan olisi laitoshoidon tar-
23668: vuosi vuodelta lisääntymään. Uusia laitoksia ei eh- peessa. Kokeilu on jo alkanut ja tuottanut
23669: ditä rakentaa tarvetta vastaavasti. Kotiavustajatoi- erinomaisia tuloksia ja se säästää kunnan ja valtion
23670: minta ja kotisairaanhoito ovat huomattava apu varoja sairaalapaikkojen vapautuessa. Kokeilua ei
23671: avohuollossa, mutta ne eivät kata sellaista hoidon missään tapauksessa saisi keskeyttää.
23672: tarvetta, jossa hoidettava vaatii jatkuvaa valvon- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23673: taa. Tutkimusten mukaan useimmat hoidettavat taen,
23674: haluaisivat olla kotihoidossa, joka on mielek-
23675: käämpää sekä monin verroin taloudellisempaa lai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23676: toshoitoon verrattuna. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23677: Nykyään monet perheet ovat hoitaneet vuosi- 33.32.35 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23678: kausia kroonikkopotilasta tai vammaista kotona il- vammaisten, vanhusten ja kroonikkopoti-
23679: man pienintäkään korvausta. laiden kotihoidon korvaamisen kokeiluun
23680: Koska laitospaikkojen puute tulee jatkumaan, Lahdessa.
23681:
23682: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23683:
23684: Mikko Vainio
23685: 2148 1985 vp.
23686:
23687: Raha-asia-aloite n:o 1985
23688:
23689:
23690:
23691:
23692: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Lahden Seudun Keuhkovamma-
23693: yhdistyksen kuntoutuspalvelutoimintaan
23694:
23695:
23696: Eduskunnalle
23697:
23698: Hengityselinsairauksien hoito, ennaltaehkäisy laajentaminen sekä itsehoidon valmiuksien lisää-
23699: sekä kuntoutuspalvelujen kehittäminen ovat sään- minen ja mahdollisimman pitkä kotihoito.
23700: töjen mukaan Lahden Seudun Keuhkovammayh- Mikäli yhdistys pystyy loppuunsuorittamaan
23701: distyksen tehtäviä. Keuhkovammayhdistyksen jä- koko kuntoutusohjelmansa (n. 400-500 henkeä)
23702: senistössä on vielä huomattava määrä iäkkäitä, tu- se tulee maksamaan useita satojatuhansia markko-
23703: berkuloosin sairastaneita (vanhimmat 1930-luvul- ja. Ainoa tuki, minkä yhdistys toimintaan saa, on
23704: la) henkilöitä, jotka eivät ole päässeet osallisiksi kuntoutusosan sairausvakuutuskorvausosuus Kan-
23705: kuntoutuspalveluista. Koska vanhusten huolto- ja saneläkelaitokselta. Kokonaiskustannuksista se on
23706: hoito-ongelmat ovat tulleet haastavaksi tekijäksi hyvin vähän, 10-15 prosenttia. Yhdistyksen toi-
23707: yhteiskunnalle ja koska keuhkovammayhdistyksen mialue on sama kuin Päijät-Hämeen keskussairaa-
23708: tehtävä on omalta osaltaan huolehtia hengitys- lapiiri, joten kuntoutettavat tulevat sekä Lahdesta
23709: elinsairaitten kuntoutuksesta, on yhdistys alkanut että ympäristökunnista. Ensimmäinen raportti
23710: kokeilla uutta kuntoutuspalvelutoimintaa. kuntoutusohjelmasta ja kokeiluryhmän tuloksista
23711: Kuntoutus käsittää seuraavat toimenpiteet: on valmistumassa. Kuntoutuksessa on tähän men-
23712: 1) Lääkärintarkastus, jonka suorittaa keuh- nessä ollut 30-40 henkeä.
23713: kosairauksiin erikoistunut lääkäri. Selvitetään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23714: kuntoutuksen tarve ja tehdään kuntoutussuunni- taen,
23715: telma
23716: 2) Kuntoutushoidot 5-10 kertaa ja kotihoito- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23717: ohjeet 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23718: 3) Seurantalääkärintarkastus 33.33.51 50 000 markan määrärahan
23719: Kuntoutuksen tavoitteena ovat yleiskunnon pa- Lahden Seudun Keuhkovammayhdistyk-
23720: rantaminen ja keuhkojen hengityskapasiteetin sen kuntoutuspalvelutoimintaan.
23721:
23722: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23723:
23724: Mikko Vainio
23725: 1985 vp. 2149
23726:
23727: Raha-asia-aloite n:o 1986
23728:
23729:
23730:
23731:
23732: Vainio: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilo-
23733: majärjestelmän kustannuksiin
23734:
23735:
23736: Eduskunnalle
23737:
23738: Koska pienyrittäjät ovat yhteiskunnan kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23739: erittäin tärkeitä työllistäjinä ja tuottajina, on myös 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23740: heidän asioitaan ajettava. Heidän vuosilomara- 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa,
23741: hansa siitä huolimatta, että vain hyvin rajoitettu jotta jokainen vuosilomajärjestelmän pii-
23742: osa yrittäjistä on pienyrittäjien vuosilomajärjestel- n'in kuuluva pienyrittäjä saisi lomara-
23743: män piirissä, on joka vuosi loppunut kesken ja hansa.
23744: monet ovat jääneet täysin ilman hyvin ansaitse-
23745: maansa lomarahaa.
23746: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
23747: vasti,
23748:
23749: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23750:
23751: Mikko Vainio
23752: 2150 1985 vp.
23753:
23754: Raha-asia-aloite n:o 1987
23755:
23756:
23757:
23758:
23759: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Lahden Launeen sivuterveysase-
23760: man rakentamiseen
23761:
23762:
23763: Eduskunnalle
23764:
23765: Lahden lääkäripalvelujen vajaus asettaa Lau- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23766: neen sivuterveysaseman toteuttamisen tärkeälle si- taen,
23767: jalle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat ra-
23768: kennuskustannusten osalta 14,08 mmk ja toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23769: tainvestointien osalta 2,128 mmk. Hyötypinta- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23770: alaltaan hanke on 1 783 m 2 ja se kattaa yhdeksän 33. 78.31 503 000 markan määrärahan
23771: lääkärin avovastaanottotilat tarvittavine muine ti- Lahden Launeen sivuterveysaseman raken-
23772: loineen. Rakentaminen olisi tarkoitus aloittaa tamisen aloittamiseksi.
23773: mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin
23774: vuonna 1987.
23775:
23776: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
23777:
23778: Mikko Vainio
23779: 1985 vp. 2151
23780:
23781: Raha-asia-aloite n:o 1988
23782:
23783:
23784:
23785:
23786: Vainio: Määrärahan osoittamisesta avohoitoverkoston luomiseen
23787: psoriasispotilaiden hoidon tehostamiseksi
23788:
23789:
23790: Eduskunnalle
23791:
23792: Maahamme tulisi luoda tehokas avohoitoverkko Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23793: psoriasis-ihotautipotilaiden pysyttämiseksi työ- taen,
23794: kuntoisina. Myös sairausvakuutussäännöksiä olisi
23795: muutettava siten, että taudin hoidossa käytettävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23796: lääkkeet tulisivat kokonaan korvattaviksi. Myös 1986 tulo- ja menoarvioon 500 00 markkaa
23797: potilaiden käyttämä ruoka on erikoisruokavalioon psoriasis-ihotautipotilaiden avohoitover-
23798: kuuluvaa ja tavallista ruokaa kalliimpaa, joten sii- koston luomiseksi.
23799: täkin on potilaalle ylimääräisiä kuluja.
23800: Maassamme on noin 100 000 jatkuvaa hoitoa
23801: tarvitsevaa psoriaatikkoa.
23802:
23803: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
23804:
23805: Mikko Vainio
23806: 2152 1985 vp.
23807:
23808: Raha-asia-aloite n:o 1989
23809:
23810:
23811:
23812:
23813: Vainio: Korotetun määrärahan osoittamisesta ns. Rinteen mallin
23814: mukaisen työllistämiskokeilun laajentamiseen Etelä-Hämeen
23815: alueella
23816:
23817: Eduskunnalle
23818:
23819: Ns. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työllis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23820: tämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23821: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että 34.50.61 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23822: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös työllisyysvaroista ns. Rinteen mallin mu-
23823: valtiontaloudellisesti kannattavaa. Myös inhimilli- kaisen työllistämiskokeilun laajentamiseen
23824: nen näkökulma vaatii erityisen huomion kiinnit- Etelä-Hämeen alueella.
23825: tämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen.
23826: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23827: taen,
23828:
23829: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23830:
23831: Mikko Vainio
23832: 1985 vp. 2153
23833:
23834: Raha-asia-aloite n:o 1990
23835:
23836:
23837:
23838:
23839: Vainio: Määrärahan osoittamisesta työttömien ja nuorten työllistämi-
23840: seksi poropaliskuntien kanssa ravinnon keräämiseksi porojen tal-
23841: viravinnoksi
23842:
23843: Eduskunnalle
23844:
23845: Maassamme on vuosikausia vallinnut suuri ja seen, josta täten saataisiin poroille talviravintoa.
23846: laajamittainen työttömyys, josta näyttää tulleen Tähän luonnonravinnon keruuseen voitaisiin erit-
23847: pysyvä ilmiö ainakin niin kauan kuin kansanrinta- täin hyvin käyttää mm. työttömiä opiskelijoita ke-
23848: mapuolueet ovat olleet hallitusvastuussa. Kuiten- säiseen aikaan. Nykyinen nuoriso on luontoystä-
23849: kaan työttömyyttä ei tarvitsisi ylläpitää maassam- vällistä, haluaa mielellään olla luonnossa ja suosii
23850: me, jos terveitä ja tehokkaita keinoja käytettäisiin muutenkin ns. pehmeää teknologiaa. Täten juuri
23851: sen lieventämiseksi ja poistamiseksi. Suomen kesällä tapahtuva luonnonravinnon keruu olisi
23852: Maaseudun Puolue on vuosien mittaan esittänyt mitä sopivinta työtä työttömille nuorille.
23853: lukuisia ja yhä taas uusia keinoja työttömyyden Kentällä ollaan toistuvasti sitä mieltä, nimittäin
23854: poistamiseksi. SMP:n kansanedustajat ovat saa- poronhoitajien piirissä, että kesällä olisi tehostet-
23855: neet laajoilla puhekierroksilla ja evästysmatkoil- tava lehdesten ja luonnonheinän sekä kortteiden
23856: laan sekä laajan henkilökohtaisen kosketuksen keruuta porojen talviruokintaa varten sekä siten
23857: kautta Suomen kansalta eri puolilta maata erittäin tarjottava mielekästä ja terveellistä kesätyötä eri-
23858: hyviä ja varteenotettavia uusia keinoja työttömyy- tyisesti työttömille nuorille. Eduskunnan olisi
23859: den poistamiseksi. Yksi tällainen työttömyyden vauhditettava tätä asiaa ja tehtävä tältä osin lisäys
23860: poistamisen keino poronhoitoalueella Pohjois- budjettiin.
23861: Suomessa olisi se, että porojen talviruokintaa var- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23862: ten järjestettäisiin luonnonrehun kerääminen taen,
23863: työllisyysvaroilla. Juuri porotalouden piiristä löy-
23864: tyisi työtä mm. kesätyöttömille nuorille. Kun po- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23865: rojen talvilaitumet ovat paljolti eri puolilla poron- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23866: hoitoaluetta ehtyneet, on poromiesten täytynyt 34.50.61 lisäyksenä 500000 markkaa yh-
23867: kesällä ryhtyä tekemään poroille heinää ja leikkaa- dessä muiden työllisyysvarojen lisäksi työt-
23868: maan lehdeksiä talvikauden sisäruokintaa varten. tömien ja nuorten työllistämiseksi siten,
23869: Erityisesti eteläisellä poronhoitoalueella, mm. että hetlle järjestetään kesäisin yhdessä po-
23870: Oulun läänissä, on esitetty, että valtiovallan olisi ropaliskuntien kanssa lehdesten, korttei-
23871: käytettävä työttömyysvaroja kesällä tapahtuvaan den ja muun luonnonheinän keruuta po-
23872: lehdesten, kortteiden ja luonnonheinän keruu- rojen talviravinnoksi.
23873:
23874: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23875:
23876: Mikko Vainio
23877:
23878:
23879:
23880:
23881: 270 428500120H
23882: 2154 1985 vp.
23883:
23884: Raha-asia-aloite n:o 1991
23885:
23886:
23887:
23888:
23889: Vainio: Koeotetun määrärahan osoittamisesta jätteiden hyödyntä-
23890: misen edistämiseksi
23891:
23892:
23893: Eduskunnalle
23894:
23895: Energian hinta nousee jatkuvasti. Toisaalta min. Kummassakin maassa on paperin tuotanto
23896: raaka-aineiden saanti vaikeutuu. Tästä on aiheu- suunnilleen yhtä suuri, 7-8 miljoonaa tonnia
23897: tunut kaikissa teollisuusmaissa kiinnostus yhdys- vuodessa. Jätepaperia kerättiin vuonna 1981
23898: kunta- ja teollisuusjätteiden entistä tarkempaan Ruotsissa noin 650 000 tonnia mutta Suomessa
23899: palauttamiseen tuotantoon. Valitettavasti Suo- vain 216 000 tonnia.
23900: messa on jätteiden keruun osalta vielä paljon lai- Jätepaperin ja muunkin käyttökelpoisen jätteen
23901: minlyöntejä. keruun tehostaminen vaatii hyötyynsä verrattuna
23902: Maassamme kertyy jätteitä vuosittain noin 1, 6 suhteellisen vähän varoja. Siksi myös Suomessa
23903: miljoonaa tonnia. Tästä kerätään talteen vain olisi ryhdyttävä kiireesti toimiin jätteiden keruun
23904: noin puoli miljoonaa tonnia. Siten kaatopaikalle tehostamiseksi. Kysymys olisi lähinnä eräistä val-
23905: joutuu koko määrästä suurin osa. Talteen otetun takunnallisista ja alueellisista organisaatiouudis-
23906: jätteen arvoksi on laskettu vuodessa lähes 300 mil- tuksista. Tähän tarvittaisiin myös valtion taloudel-
23907: joonaa markkaa. Summa voitaisiin nostaa jopa lista tukea.
23908: miljardiin markkaan, jos keruuta riittävästi tehos- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
23909: tettaisiin. vasti,
23910: Jätteiden uudelleenkäyttöön onkin jo nykyisin
23911: olemassa hyvät mahdollisuudet. Lajittelumenetel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23912: mät ovat parantuneet ja niitä pitäisi yhä edelleen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
23913: kehittää,- jotta teollisuus pystyisi raaka-ainetta 35.13.63 lisäyksenä 500 000 markkaa jät-
23914: käyttämään entistä edullisemmin. teiden talteenoton tehostamiseksi maas-
23915: Ruotsi hoitaa jäteasiansa paljon Suomea parem- samme.
23916:
23917: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23918:
23919: Mikko Vainio
23920: 1985 vp. 2155
23921:
23922: Raha-asia-aloite n:o 1992
23923:
23924:
23925:
23926:
23927: Vainio: Koeotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
23928: omapääomaosuuteen
23929:
23930:
23931: Eduskunnalle
23932:
23933: Opiskelijat ja heidän järjestönsä ovat viime vuo- rahoittaneet toimintansa lähes yksinomaan velka-
23934: sina useita kertoja ilmaisseet huolestumisensa pääoman turvin.
23935: opiskelija-asuntojen riittämättömyydestä ja kor- Ratkaisuja on tehtävä pian. Eräs valtakunnalli-
23936: keista vuokrista. Vuoden 1981 keväällä 5 256 Hel- nen lehti totesi aravavuokrajärjestelmästä kirjoit-
23937: singin seudun opiskelija-asuntosäätiön asukasta ja taessaan: ''Viime vuosien aikana aravatalojen
23938: 15 oppilaskuntaa· allekirjoitti adressin, jossa esitet- vuokrataso on usein noussut yli valtioneuvoston
23939: tiin välittömiä toimia vuokrien nousun estämisek- määrittelemän kohtuutason. Järjestelmää, jolla
23940: si. Adressi luovutettiin mm. eduskuntaryhmille. aravavuokrat määräytyvät, on sanottu aikapom-
23941: Sen jälkeen ovat HOAS:in vuokrat nousseet yli 3 miksi. Eri kustannustekijät tikittävät yhä kor-
23942: mk/m 2 • Vuokrat olivat keväällä keskimäärin keampia lukemia vuokriin: Laina-aikojen lyhene-
23943: 17,07 mk/m 2 /kk. Eräissä asuntoloissa on selvästi minen 70-luvun alussa, koron korotukset, hoito-
23944: ylitetty valtioneuvoston vuokrataso-ohjeen vuok- menojen kasvu, energiakriisi, sähkön ja veden kal-
23945: rataso. listuminen". Opiskelijoiden osalta voidaan sa-
23946: Kehitys on ollut samantyyppinen muissakin noa, ettei ole yhteiskunnan edun eikä sen koulu-
23947: opiskelija-asuntoyhteisöissä eri puolilla maata. tustavoitteiden mukaista maksattaa kohtuuttomia
23948: Asumistuen ja -lisän nostaminen ei ole riittänyt vuokria köyhillä opiskelijoilla. Kestämätön tilan-
23949: korvaamaan vuokrien kohoamisesta opiskelijoille ne on johtanut vuokranmaksun viivästyslakkoihin
23950: aiheutuneita menetyksiä. Opiskelijoiden asumis- eräissä HOAS:in asuntoloissa vuoden 1982 syksyl-
23951: kustannukset ovat nousseet huomattavasti vuoden lä.
23952: 1977 tasosta, jolloin asumisen osuus opiskelijoi- Opiskelija-asumisen ongelmien ratkaisukeinoja
23953: den kokonaismenoista oli 15 %Valtion opintotu- ovat mm. laina-aikojen pidentäminen, koron
23954: kikeskuksen (VOTK) selvityksen mukaan. Erityi- alentaminen ja asuntotuotannon lisääminen. On-
23955: sen huono tilanne on sillä suurella opiskelijajou- gelmien kestävä ratkaiseminen vaatii opiskelija-
23956: kolla, joka ei saa mitään vuokratukea johtuen ah- asumisen ottamista yhteiskunnan hoidettavaksi.
23957: taista ja tulkinnanvaraisista säännöistä (esim. van- Tämä voi tapahtua asteittain seuraavasti:
23958: bernpien tulot ja omaisuus huomioidaan). Maini- - lopettamalla tontinvuokrien perintä valtion
23959: tun ryhmän asumiskustannukset saattavat olla jo- tonteilla olevilta opiskelija-asuntolailta ja vaikut-
23960: pa 40-50 % kokonaismenoista. tamalla siihen, että kunnat tekevät samoin,
23961: Yhteiskunnallinen kehitys on johtanut opiske- - nostamalla asumislisän ja -tuen markka-
23962: lun merkityksen jatkuvaan lisääntymiseen. Opis- määriä ja laajentamalla saajien joukkoa sekä ulot-
23963: kelu ei ole enää "harvojen huvi". Yhteiskunnan tamalla asumislisä koskemaan myös kesäaikaa,
23964: etu vaatii luomaan opiskelulle kunnolliset edelly- - asettamalla valtion työryhmä, johon myös
23965: tykset. Opiskelija-asuntoja täytyy tuottaa riittäväs- asukkaat saavat edustuksen, tekemään kohtuulli-
23966: ti. Asuntojen tulee olla kohtuuhintaisia ja raken- sessa ajassa esitys opiskelija-asumisen siirtämisestä
23967: teeltaan opiskeluun sopivia (esim. äänieristykseen yhteiskunnan hoidettavaksi,
23968: tulee kiinnittää erityistä huomiota). - antamalla opiskelija-asuntojen tuotantoon
23969: Opiskelija-asuntojen vuokrat ylittävät jo kor- valtion varoista omapääomaa 10 % hankinta-
23970: kean aravavuokratason 1-5 mk/m 2 • Tämä joh- arvosta takautuvasti koskien myös jo olemassa ole-
23971: tuu siitä, että suurin osa opiskelija-asunnoista on vaa tuotantoa.
23972: tuotettu 1970-luvulla laina-aikojen lyhentämisen Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
23973: jälkeen ja siitä, että opiskelija-asuntoyhteisöt ovat vasti,
23974: 2156 1985 vp. - RA n:o 1992
23975:
23976: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35.45. 51 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
23977: 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle opiskelija-asuntojen omapääomaan.
23978:
23979: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1985
23980:
23981: Mikko Vainio
23982: 1985 vp. 2157
23983:
23984: Raha-asia-aloite n:o 1993
23985:
23986:
23987:
23988:
23989: Vainio: Määrärahan osoittamisesta vuokranmaksun vähennysoikeu-
23990: den puuttumisesta johtuvaa veronlisäystä vastaavan avustuksen
23991: maksamiseksi vuokralaisille
23992:
23993: Eduskunnalle
23994:
23995: Asumisen kustannukset ovat maassamme jo Joka tapauksessa valtion ja kunnan vuokralaiselta
23996: pieni- ja keskipaikkaisen elämisentasoon verrattu- tällä tavoin kohtuuttomasti kiskoma lisävero on
23997: na kohtuuttoman suuret. Tämä johtuu valtioval- suurta vääryyttä.
23998: lan rakentamiseen ja asumiseen kohdistamista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23999: kohtuuttomista veroista, joita SMP on koko ole- taen,
24000: massaolonsa ajan vaatinut poistettavaksi.
24001: On samoin kohtuutonta, että vuokralainen ei että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24002: saa suorittaa vuokranmaksuistaan minkäänlaista 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24003: verojen vähennystä. Tämä on johtamassa monet markkaa sen summan maksamiseksi avus-
24004: vuokralaiset umpikujaan, ja joka tapauksessa tuksena asunnon vuokralaiselle, jonka hå'n
24005: vuokrakustannukset näin muodostavat kohtuutto- joutuu kohtuuttomasti maksamaan valtion
24006: man suuren osan kaikista tuloista. Ei edes asumis- ja kunnan veroina, kun vuokran vähennys-
24007: tuki poista tätä vääryyden tilaa. oikeutta verotuksessa ei ole olemassa.
24008: Asiantilaan on siis saatava kiireellinen korjaus.
24009:
24010: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
24011:
24012: Mikko Vainio
24013: 2158 1985 vp.
24014:
24015: Raha-asia-aloite n:o 1994
24016:
24017:
24018:
24019:
24020: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuosangan harjoitusalueen II
24021: vaiheen rakentamiseen Kuhmossa
24022:
24023:
24024: Eduskunnalle
24025:
24026: Kostamuksen rakennustyön päätyttyä on Kuh- miseen. Alueen ongelmana ovat puuttuvat raken-
24027: mon kunnan työllisyystilanne huonontunut mer- nukset.
24028: kittävästi. Työttömyysaste oli 30.8.1985 16,8 %, Suunnitelmat ovat valmiit. Kustannusarvio on
24029: yhteensä 961 työtöntä, joista alle 25-vuotiaita 6,5 milj. mk ja työllistävä vaikutus noin 700 mies-
24030: 240. Yli vuoden työttömänä olleita oli 151, joka työkuukautta.
24031: on 43 % enemmän kuin vastaavana aikana vuosi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24032: sitten. taen,
24033: Vuosangan ampuma-alue sijaitsee Kuhmossa
24034: metsähallituksen puolustusministeriön käyttöön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24035: luovuttamalla alueella. Sitä käytetään sekä Kai- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24036: nuun prikaatin varusmiesten että yhä lisääntyvässä 27.27. 74 2 200 000 markkaa Vuosangan
24037: määrin reserviläisten koulutukseen liittyvänä tais- harjoitusalueen II vaiheen rakentamiseen
24038: teluammunta-alueena ja sotaharjoitusten järjestä- Kuhmossa.
24039:
24040: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24041:
24042: Sakari Valli Riitta Jouppila Heikki Mustonen
24043: 1985 vp. 2159
24044:
24045: Raha-asia-aloite n:o 1995
24046:
24047:
24048:
24049:
24050: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunsuomennostyötä
24051: varten
24052:
24053:
24054: Eduskunnalle
24055:
24056: Uusi virallinen raamatunsuomennos on Kaleva- han, joka kuluvana vuonna on 100 000 mk. Mikä-
24057: lan juhlavuoden ja Snellmanin teosten uuden lai- li käännöstyö tulisi tässä vaiheessa kokonaan lute-
24058: toksen ohella ajankohtaisia suuria kulttuurihank- rilaisen kirkon kustannettavaksi, merkitsisi se
24059: keita. Sen puitteissa ovat useat nuoremmat tutki- olennaista muutosta hankkeen luonteessa.
24060: jat ja kirjailijat saaneet tilaisuuden antaa kokotoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24061: misen panoksensa luovaan, kansallisia ominais- taen,
24062: piirteitämme ylläpitävään ja kehittävään työhön.
24063: Evankelis-luterilainen kirkko on viime vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24064: rahoittanut tätä myös yhteiskunnan kannalta tär- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24065: keää hanketta noin miljoonalla markalla vuodes- 29.02.51 JOO 000 markkaa raamatun-
24066: sa. Valtio on vuosina 1976-85 antanut määrära- suomennostyötä varten.
24067:
24068: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24069:
24070: Sakari Valli Lauri Impiö Olavi Ronkainen
24071: 2160 1985 vp.
24072:
24073: Raha-asia-aloite n:o 1996
24074:
24075:
24076:
24077:
24078: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta maakunnallisen museotoimin-
24079: nan tukemiseen
24080:
24081:
24082: Eduskunnalle
24083:
24084: Maakuntamuseoiden valtionosuus on jäänyt vii- tiedoston, neuvonnan ja koulutuksen aloittami-
24085: me vuosina hyvin pieneksi. Esim. Keski-Suomen sen. Vastaavasti arkeologi suorittaisi inventointeja
24086: museon valtionosuus on ollut vain 7 % kustan- ja valvoisi pienehköjä kaivauksia, joilla on usein
24087: nuksista, vaikka museo veivoitetaan hoitamaan ratkaiseva merkitys paikallishistorialle. Kainuun
24088: maakunnallista museotointa. museo on valmis käynnistämään arkeologiset kai-
24089: Museoasiain neuvottelukunta on esittänyt vaukset, mikäli se saa määrärahaa käyttöönsä. Sa-
24090: 700 000 mk lisäystä maakuntamuseoiden toimin- ma koskee myös rakennustutkijan paikkaamista.
24091: nan tukemiseen. Määräraha olisi edistänyt kult- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24092: tuurihistoriallisen museotoiminnan hajauttamista taen,
24093: Helsingistä maakunta- ja aluetasolle. Sillä olisi
24094: palkattu opetusministeriön museovirastolta pyytä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24095: män selvityksen mukaan rakennustutkija ja maa- 1986 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark-
24096: kunta-arkeologi eräisiin maakuntamuseoihin. kaa maakunnallisen museotoiminnan tu-
24097: Uusi rakennussuojelulaki tarvitsee tuekseen kemiseen.
24098: myös alan työntekijöitä, jotka järjestäisivät alan
24099:
24100: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
24101:
24102: Sakari Valli Aarno von Bell
24103: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
24104: 1985 vp. 2161
24105:
24106: Raha-asia-aloite n:o 1997
24107:
24108:
24109:
24110:
24111: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta puutarhaneuvojan toimen pe-
24112: rustamiseen Kainuun maatalouskeskukseen
24113:
24114:
24115: Eduskunnalle
24116:
24117: Kainuussa marJOJen, vihannesten, puutarha- pitkät kuljetusmatkat ja mahdollinen vienti Kos-
24118: tuotteiden ja kukkien viljely on vielä käynnisty- tamukseen Neuvostoliitossa puoltavat puutarha-
24119: mässä. Siten omavaraisuudesta ei voi puhua. neuvonnan aloittamista Kainuussa.
24120: Tuotteita myyntiin toimittavia yli 200 m 2 :n kasvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24121: huoneita on vain parikymmentä. Alan kehitty- taen,
24122: mistä Kainuussa on hidastanut olematon neuvon-
24123: ta, koska lähin konsulentti on Oulussa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24124: Maidontuotannon supistuessa on Kainuun 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24125: maatalouskeskuksen toimesta ryhdytty aktiivisesti 30.30.47 130 000 markkaa puutarha-
24126: etsimään maatiloille sivuelinkeinoja, jotka mah- neuvojan viran perustamiseksi Kainuun
24127: dollistaisivat tilanpidon. Saasteettomuus, nykyiset maatalouskeskukseen 1. 4.1986 alkaen.
24128:
24129: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24130:
24131: Sakari Valli Riitta Jouppila
24132: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen
24133:
24134:
24135:
24136:
24137: 271 428500120H
24138: 2162 1985 vp.
24139:
24140: Raha-asia-aloite n:o 1998
24141:
24142:
24143:
24144:
24145: Valli ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kaivannaisteollisuu-
24146: den edistämiseen
24147:
24148:
24149: Eduskunnalle
24150:
24151: Aktiivinen malminetsintä on tähän mennessä Kainuun vaikea työttömyys korjautuisi huomatta-
24152: tuottanut Kainuussa kolme lupaavaa löydöstä. vasti, jos nämä löydökset johtaisivat kaivostoimin-
24153: Näistä Sotkamon Talvivaaran nikkeliesiintymää taan.
24154: on tutkinut jo pitkään Outokumpu Oy. Sotka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24155: mon Taivaljärven hopea- ym. malmien löydöksen taen,
24156: kehittely on Kajaani Oy:ssä edennyt hyvin pitkäl-
24157: le, mutta kaivostunnelin rahoittaminen malmion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24158: koon arvioinnin varmistamiseksi on vielä toteutu- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24159: matta. Lohja Oy on Puolangalla kartoittanut erit- 32.50.41 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
24160: täin lupaavan kaoliinimalmion, josta saatavalla kaivannaz'steol/isuuden edt'stämt'seen Kai-
24161: kaoliinilla voidaan korvata paperiteollisuudessa nuussa.
24162: tarvittava lisäaine, joka nyt tuodaan Englannista.
24163:
24164: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24165:
24166: Sakari Valli Pentti Kettunen Aarno von Bell
24167: Hannu Kemppainen Riitta Jouppila Heikki Mustonen
24168: Arvo Kemppainen
24169: 1985 vp. 2163
24170:
24171: Raha-asia-aloite n:o 1999
24172:
24173:
24174:
24175:
24176: Valo: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän varuskunnan kasarmiraken-
24177: nus 50:n peruskorjaukseen
24178:
24179:
24180: Eduskunnalle
24181:
24182: Hyrylän varuskunnan kasarmirakennus 50:een että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24183: on majoitettu 1. it-patteri, esikuntapatteri ja 3. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24184: ohjuspatteri. 27.27. 74 3 700 000 markkaa Hyrylän
24185: Kyseinen kasarmirakennus on vetoinen ja sen varuskunnan kasarmirakennus 50:n perus-
24186: äänieristys on olematon. Rakennus vaatisi pikaista kotjaukseen.
24187: peruskorjausta täyttääkseen nykyaikaiselle kasar-
24188: mirakennukselle asetettavat vaatimukset.
24189: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24190: taen,
24191:
24192: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
24193:
24194: Tauno Valo
24195: 2164 1985 vp.
24196:
24197: Raha-asia-aloite n:o 2000
24198:
24199:
24200:
24201:
24202: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 137 Tammiston
24203: eteläisen eritasoliittymän rakentamistyön aloittamiseksi
24204:
24205:
24206: Eduskunnalle
24207:
24208: Tuusulantie on yksi Suomen vilkkaimmin lii- toimenpideohjelmassa esitetystä on tärkeää Tuu-
24209: kennöidyistä kaksikaistaisista teistä. Tien liikenne sulantien liikenteen välityskyvyn ja liikenneturval-
24210: ruuhkautuu sekä aamuisin että iltaisin huippu- lisuuden parantamiseksi. Tuusulantien eteläisen
24211: tuntien aikana. Erityisesti liikennöinti sivuteiltä osan välityskyvyn parantamiseksi rakennetaan
24212: päätielle on ruuhka-aikana ongelmallista. Vantaan alueelle Tammiston eritasoliittymä. Eri-
24213: Keskimääräinen vuorokausiliikenne välillä tasoliittymän rakentamissuunitelma on jo valmis,
24214: Maantiekylä-Hyryläoli vuonna 1983 jo 15 000- mutta tienpidon toimenpideohjelman mukaan
24215: 20 000 autoa. Maankäytössä ja autoistumisessa ta- hanke aloitettaisiin vasta 1988.
24216: pahtuva kehitys huomioon ottaen on arvioitu, et- Tammiston eritasoliittymän rakentaminen tuli-
24217: tä liikenne Tuusulassa kasvaa vuodesta 1983 vuo- si aloittaa jo vuonna 1986, jotta myös muita Tuu-
24218: teen 1990 mennessä keskimäärin 30 % ja vuoteen sulantien rakentamishankkeita voitaisiin aientaa
24219: 2000-2010 mennessä noin 70 %. tuntuvasti.
24220: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirissä on ku- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24221: luvan vuoden aikana valmistunut selvitys Tuusu- nioittaen,
24222: lantien parantamisesta välillä Maantiekylä-
24223: Hyrylä-Nummi. Tuusulantien rakentaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24224: tiepidon toimenpideohjelmassa ajoitettu Valkoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24225: senlähteentien-Ruotsinkylän osuudelta vuosille 31.24. 77 7 000 000 markkaa Tammistan
24226: 1987-1989 ja Ruotsinkylän-Hyryiän osuudelta eteläisen eritasoltittymän rakentamistyön
24227: vuosille 1990-1992. aloittamiseksi.
24228: Näiden hankkeiden huomattava aientaminen
24229:
24230: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
24231:
24232: Tauno Valo Lea Kärhä
24233: Elsi Hetemäki-Olander Päivi Varpasuo
24234: 1985 vp. 2165
24235:
24236: Raha-asia-aloite n:o 2001
24237:
24238:
24239:
24240:
24241: Valtonen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän raken-
24242: tamiseksi välille Levo-Reposaari
24243:
24244:
24245: Eduskunnalle
24246:
24247: Tahkoluodon syväsataman valmistumisen myö- liikenneturvallisuuden parantamiseksi rakentaa
24248: tä raskas autoliikenne lisääntyy huomattavasti tie- kevyelle liikenteelle ja jalankulkijoille tarkoitettu
24249: osuudella Reposaari-Levo (maantie n:o 26543). oma väylänsä.
24250: Liikennettä lisäävät myös teollisuuden maantie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24251: kuljetukset. Tietä käytetään myös runsaasti taen,
24252: asiointi-, työ- ja koulumatkoihin, jotka suorite-
24253: taan polkupyörällä tai jalan. Maantiellä on vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24254: pientareelta osoitettu kapea kaista kevyttä liiken- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24255: nettä ja jalankulkua varten. Kaistalla liikkuvat 31.24. 77 3 000 000 markkaa kevyen lii-
24256: ovat raskaan liikenteen takia hyvin turvattomassa kenteen väylän rakentamisen aloittamisek-
24257: asemassa. Tieosuudelle onkin hyvin tarpeellista si välille Levo-Reposaari.
24258:
24259: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
24260:
24261: Pirkko Valtonen
24262: 2166 1985 vp.
24263:
24264: Raha-asia-aloite n:o 2002
24265:
24266:
24267:
24268:
24269: Valtonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta toimeentulo-
24270: tuen tason korottamiseksi
24271:
24272:
24273: Eduskunnalle
24274:
24275: Tulo- ja menoarvioesityksessä on osoitettu varo- rotusta ensi vuoden puoleenväliin saakka. Muutos
24276: ja toimeentulotuen perusosan tason korottamisek- on aiheellinen heti vuoden alusta lähtien.
24277: si 1.7.1986 alkaen, niin että se olisi 55% asian- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24278: omaisen kunnan kuntaryhmän mukaisesta kan- taen,
24279: saneläkkeen pohjaosan ja täyden lisäosan määräs-
24280: tä. Tämän yhteiskuntamme viimeisen tuen varas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24281: sa elävät kansalaisemme ovat todella toimeentu- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24282: lon rajamailla. Niin alhaiset normit ovat. Tason 33.27.30 lisäyksenä 8 500 000 markkaa toi-
24283: nostaminen onkin täysin aiheellista. Koska useim- meentulotuen tason korottamiseksi jo
24284: pien tukea hakevien taloudellinen tilanne on erit- 1.1.1986 alkaen.
24285: täin vaikea jo nyt, on kohtuutonta siirtää tuen ko-
24286:
24287: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
24288:
24289: Pirkko Valtonen Paula Eenilä Lea Savolainen
24290: Liisa Jaakonsaari Arja Alho Pirjo Ala-Kapee
24291: Jukka Mikkola Pentti Lahti-Nuuttila Maija Rajantie
24292: Martti Lähdesmäki Tarja Halonen Tuulikki Hämäläinen
24293: Tuula Paavilainen Timo Roos Anna-Liisa Piipari
24294: 1985 vp. 2167
24295: Raha-asia-aloite n:o 2003
24296:
24297:
24298:
24299:
24300: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
24301: luento- ja tuntiopetuspalkkioihin
24302:
24303:
24304: Eduskunnalle
24305:
24306: Helsingin yliopiston luento- ja tuntiopetuksen muuttaneet luento- ja tuntiopetuksen määräraha-
24307: määrärahoista on vuoden 1986 tulo- ja menoar- tarvetta. Yliopiston määrärahan tarve on edelleen
24308: viossa poistettu 1 500 000 markkaa. Sen sijaan lisääntynyt, koska määrärahaa käytetään edelleen
24309: muiden korkeakoulujen luento- ja tuntiopetuksen Helsingin yliopiston järjestämään pienten korkea-
24310: laajentamiseen ehdotetaan lisäystä yhteensä koulujen kieltenopetukseen nykyisessä laajuudes-
24311: 2 700 000 markkaa. Helsingin yliopiston määrära- sa.
24312: han poistamisen perusteluina on esitetty tunti- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvotte-
24313: opettajien aseman vakiinnuttamista. lukunnan työvaliokunta on käsitellyt ja hyväksy-
24314: Yliopiston luento- ja tuntiopetuksen määrära- nyt tämän aloitteen.
24315: hojen vähentäminen perustuu ilmeisesti pääkau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24316: punkiseudun erityisongelmia selvittäneen minis- nioittavasti,
24317: terityöryhmän pääkaupunkiseudun kasvun rajoit-
24318: tamista koskevien esitysten 3. kohdan ehdotuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24319: seen, jossa on päätetty Helsingin yliopiston lisä- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24320: voimavarojen siirtäminen pääkaupunkiseudun ul- 29.10.01 lisäyksenä 1500 000 markkaa
24321: kopuolelle. Helsingin yliopiston luento- ja tuntiope-
24322: Helsingin yliopistossa tapahtuneet muutamat tuspalkkioihin.
24323: luento- ja tuntiopettajien toimijärjestelyt eivät ole
24324:
24325: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24326:
24327: Päivi Varpasuo Tauno Valo Pirkko Turpeinen
24328: Antti Kalliomäki Kaarina Dromberg Kati Peltola
24329: Impi Muroma Liisa Arranz Elsi Hetemäki-Olander
24330: Tarja Halonen Pertti Salolainen Lea Kärhä
24331: Helvi Koskinen Ole Wasz-Höckert Ritva Laurila
24332: Reino Paasilinna Marjatta Väänänen Pirjo Ala-Kapee
24333: Martti Tiuri Ben Zyskowicz Eva-Riitta Siitonen
24334: Saara-Maria Paakkinen
24335: 2168 1985 vp.
24336:
24337: Raha-asia-aloite n:o 2004
24338:
24339:
24340:
24341:
24342: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston mate-
24343: maattis-luonnontieteellisen osaston kirjahankintoihin
24344:
24345:
24346: Eduskunnalle
24347:
24348: Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontie- Sitä mukaa kuin lehtien hinnat ovat nousseet,
24349: teellisen osaston kirjallisuuden hankinnassa on ka- on lehtitilauksia pitänyt lopettaa. Jotta voitaisiin
24350: tastrofaalinen tilanne. Tämä johtuu siitä, että hankkia edes uuden tiedon seuraamisen kannalta
24351: luonnontieteellinen kirjallisuus on kallistunut jo välttämättömimmät lehdet, on kirjojen hankin-
24352: kymmenen vuoden ajan huomattavasti enemmän nat ollut pakko supistaa lähes olemattomiin.
24353: kuin kirjamäärärahan korotus on ollut. Esimerkik- Huonoimpina vuosina on esimerkiksi fysiikassa
24354: si vuodesta 1982 vuoteen 1983 luonnontieteellis- voitu ostaa vain yksi kirja kymmentä professoria ja
24355: ten lehtien hinnat nousivat yli 30 %, mutta mää- assistenttia kohti. Vuodesta 1977 on kirjoja han-
24356: räraha vain 6, 7 %. kittu keskimäärin 10 kirjaa vuodessa. Vielä 1975
24357: Luonnontieteellinen kirjallisuus on kalleinta kirjahankinnat olivat keskimäärin 100 kirjaa vuo-
24358: tieteellistä kirjallisuutta. Tieteellisen informoin- dessa.
24359: oin neuvoston selvityksen mukaan fysiikan ja ke- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24360: mian kausijulkaisujen keskihinta vuonna 1984 oli
24361: 2 475 mk, matematiikan 1430 mk ja biologian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24362: 1 324 mk. Kaikkien muiden alojen lehtien keski- 1986 tulo- ja menoarvioon momentz'lle
24363: hinta oli alle 1 000 mk. Fysiikan ja kemian kirjo- 29.1 0. 21 40 000 markkaa Helsingin yli-
24364: jen keskihinta oli noin 440 mk, kun humanistis- opiston matemaattis-luonnontieteellt'sen
24365: ten, talous- ja oikeustieteiden kirjojen keskihinta osaston kirjahankintoihin.
24366: oli noin 250 mk.
24367:
24368: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
24369:
24370: Päivi Varpasuo Marjatta Väänänen Henrik Westerlund
24371: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Elsi Hetemäki-Olander
24372: 1985 rd. 2169
24373:
24374: Finansmotion nr 2005
24375:
24376:
24377:
24378:
24379: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en
24380: svenskspråkig professur i allmän medicin vid Helsingfors uni-
24381: versitet
24382:
24383: Tili Riksdagen
24384:
24385: Läkarutbildningen bör giva garantier för pri- En del av utbildningen skulle ske i Österbotten.
24386: märvårdens yrkeskunskap. Detta sker i övriga nor- Då skulle även möjligheterna att besätta de
24387: diska länders medicinska fakulteter under ledning tjänster vid hälsocentralerna vilka nu är obesatta,
24388: av en professor i allmän medicin. förbättras.
24389: Vid Helsingfors universitet har år 1984 inrättats På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
24390: en finskspråkig professur i allmän medicin. Den samt
24391: "svenska studielinjen" som i Finland ansvarar för
24392: svenskspråkig läkarutbildning kräver nu en mot- att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
24393: svarande professur med svenska som utbild- på momentet 29.1 0. 01 upptar 130 000
24394: ningsspråk för läkarutbildningen och specialhand- mark /ör inrättande av en svenskspråkig
24395: ledning inom allmän medicin. Detta är nödvän- professur i allmän medictn vid Helsingfors
24396: digt för att giva garantier för vård på modersmålet universitet.
24397: vid hälsocentralerna.
24398:
24399: Helsingfors den 27 september 1985
24400:
24401: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström
24402:
24403:
24404:
24405:
24406: 272 428500120lf
24407: 2170 1985 vp.
24408:
24409: Raha-asia-aloite n:o 2005 Suomennos
24410:
24411:
24412:
24413:
24414: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen lääketieteen
24415: ruotsinkielisen professorin viran perustamiseen Helsingin yliopis-
24416: toon
24417:
24418:
24419: Eduskunnalle
24420:
24421: Lääkärikoulutuksen tulee antaa takeet perus- Osa koulutuksesta tapahtuisi Pohjanmaalla. Siten
24422: hoidon ammattitaidosta. Tämä tapahtuu muiden paranisivat myös mahdollisuudet täyttää nyt mie-
24423: Pohjoismaiden lääketieteellisissä tiedekunnissa hittämättömät terveyskeskusvirat.
24424: yleisen lääketieteen professorin johdolla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24425: Helsingin yliopistoon on vuonna 1984 perustet- tavasti
24426: tu suomenkielinen yleisen lääketieteen professo-
24427: rinvirka. "Ruotsinkielinen linja", joka Suomessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24428: vastaa ruotsinkielisestä lääkärikoulutuksesta, tar- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24429: vitsee nyt vastaavanlaisen professorin viran, jonka 29.10. 01 130 000 markkaa yleisen lääke-
24430: opetuskieli on ruotsi, yleisen lääketieteen lääkäri- tieteen ruotsinkielisen professon·n viran
24431: koulutusta ja erikoistumisopastusta varten. Tämä perustamista varten Helsingin yliopistoon.
24432: on välttämätöntä, jotta saataisiin takeet siitä, että
24433: terveyskeskuksissa annetaan hoitoa äidinkielellä.
24434:
24435: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24436:
24437: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström
24438: 1985 rd. 2171
24439:
24440: Finansmotion nr 2006
24441:
24442:
24443:
24444:
24445: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för ett lektorat i vård-
24446: didaktik vid Helsingfors universitet
24447:
24448:
24449: Tili Riksdagen
24450:
24451: Sedan hösten 1983 utbildas svenskspråkiga re som bedriver postgraduala studier (Iie- och dok-
24452: sjukvårdsledare (vårdlära) vid Helsingfors univer- torsstudier i vårdlära). För att garantera att den
24453: sitet. Enligt förordningen 626/84 skall svensk- svenskspråkiga hälsovårdskandidatutbildningen
24454: språkig sjukvårdslärarutbildning inledas vid Hel- kan fortsätta på samma premisser som finsk före-
24455: singfors universitet hösten 1986 som en del av slås att ett lektorat i vårddidaktik inrättas vid Hel-
24456: vårdlärarprogrammet. Finskspråkig lärarutbild- singfors universitet fr.o.m. 1.8.1986 och att riks-
24457: ning har 1985 inletts vid Kuopio och Tammerfors dagen för detta upplåter 42 000 mk (lön 5 mån)
24458: universitet. 1986 inleds finsk utbildning i Hel- i budgeten 1986.
24459: singfors, Åbo och Uleåborg. Ifall den svensk- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
24460: språkiga sjukvårdslärarutbildningen vid Helsing- samt
24461: fors universitet inte inleds höstterminen 1986 blir
24462: den svenska utbildningen den enda som ej är an- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1986
24463: sluten tili universitet. Finskspråkig utbildning vid på momentet 29.10.01 upptar 42 000
24464: Helsingfors universitet kunde inledas som en följd mark /ör ett svenskspråkigt lektorat i vård-
24465: av att den svenskspråkiga förlades där. För närva- didaktzk vid Helsingfors universitet.
24466: rande finns det 6-8 svenskspråkiga sjukvårdslära-
24467:
24468: Helsingfors den 27 september 1985
24469:
24470: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström
24471: 2172 1985 vp.
24472:
24473: Raha-asia-aloite n:o 2006 Suomennos
24474:
24475:
24476:
24477:
24478: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta hoitodidaktiikan leh-
24479: toraatin perustamiseksi Helsingin yliopistoon
24480:
24481:
24482: Eduskunnalle
24483:
24484: Syksystä 1983 koulutetaan ruotsinkielisiä sai- veydenhuollon lisensiaatin ja tohtorin tutkintoi-
24485: raanhoidon ohjaajia (terveydenhuolto) Helsingin hin). Jotta voitaisiin taata ruotsinkielisen tervey-
24486: yliopistossa. Asetuksen 626184 mukaan aloitetaan denhuollon kandidaattikoulutuksen jatkuminen
24487: ruotsinkielinen terveydenhuollon opettajien kou- samoilla edellytyksillä suomenkielisen koulutuk-
24488: lutus Helsingin yliopistossa syksyllä 1986 osana sen kanssa, ehdotamme, että Helsingin yliopis-
24489: terveydenhuollon opettajakoulutusta. Suomen- toon perustetaan 1.8.1986 lukien hoitodidaktii-
24490: kielinen opettajakoulutus on aloitettu vuonna kan lehtorin virka ja että eduskunta myöntää tä-
24491: 1985 Kuopion ja Tampereen yliopistoissa. Vuon- hän tarkoitukseen 42 000 markkaa (5 kuukauden
24492: na 1986 aloitetaan suomenkielinen koulutus Hel- palkka) valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvios-
24493: singissä, Turussa ja Oulussa. Mikäli ruotsinkielistä sa.
24494: terveydenhuollon opettajakoulutusta ei aloiteta Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24495: Helsingin yliopistossa syyslukukaudella 1986, jää nioittaen,
24496: ruotsinkielinen koulutus ainoaksi joka ei tapahdu
24497: yliopiston yhteydessä. Suomenkielinen koulutus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24498: voitiin aloittaa Helsingin yliopistossa seurauksena 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24499: siitä, että sinne sijoitettiin ruotsinkielinen koulu- 29.10. 01 42 000 markkaa hoitodidaktii-
24500: tus. Tällä hetkellä harjoittaa 6-8 ruotsinkielistä kan ruotsinkielisen lehtorin viran perusta-
24501: terveydenhuollon opettajaa jatko-opintoja (ter- miseksi Helsingin yliopistoon.
24502:
24503: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24504:
24505: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström
24506: 1985 vp. 2173
24507:
24508: Raha-asia-aloite n:o 2007
24509:
24510:
24511:
24512:
24513: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
24514: farmasian laitokselle asiantuntijatyövoiman palkkaamiseksi tar-
24515: kastus- ja viljelytoimintaa varten
24516:
24517: Eduskunnalle
24518:
24519: Suomessa käytetään nykyään luomaistuotteita jelyksiltä. Tähän projektiin liittyy myös analyyttis-
24520: hyvin laajalti mm. ns. kevyeen lääkintään. Lain- tä toimintaa korkean laadun ylläpitämiseksi ja
24521: säädännön mukaan (apteekkitavaralain 10 e §, tuotteen laadun tarkkailua. Helsingin yliopiston
24522: 56/83 ja asetus apteekkitavara-asetuksen muutta- farmasian laitoksen farmakognosian osasto vastaa
24523: misesta 516/83) lääkintöhallitus antaa tässä tar- projektin analyyttisestä puolesta. Viljelykokeisiin
24524: koitettujen valmisteiden myyntiluvan. Tämän on saatu varsin rajoitetusti julkisia varoja, ja tutki-
24525: lainsäädännön ulkopuolelle jäävät ns. erityiselin- mustoimintaan ja analyysien suorittamiseen niitä
24526: tarvikkeet (erityiselintarvikeasetus 513183 ), joihin ei ole saatu ollenkaan.
24527: luetaan osa rohdoksista ja luontaistuotteista. On- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24528: gelmana on kuitenkin se, että niitä hyvin suuressa taen,
24529: määrin tuotetaan ulkomailta, mutta varsinaista
24530: kontrollia ei yleensä varojen puuttuessa suoriteta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24531: muuta kuin siltä osin, mikä kuuluu tullilaborato- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24532: rion toiminta-alueeseen. Kotimaassa tuotetuista 29.10.01 250 000 markkaa Helsingin yli-
24533: tuotteista ei virallista kontrollia suoriteta. opiston farmasian laitoksen formakogno-
24534: Kotimaassa on aloitettu tutkimustoimintaa ja sian osastoon asiantuntijatyövoiman palk-
24535: viljelykokeita Puumalan kunnassa. Tavoitteena on kaamiseksi tarkastus- ja viljelytoimintaa
24536: kotimaisen korkealaatuisen tuotteen saaminen vil- varten.
24537:
24538: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
24539:
24540: Ole Wasz-Höckert Hannu Kemppainen
24541: Martti Lähdesmäki Pähr-Einar Hellström
24542: Elisabeth Rehn
24543: 2174 1985 vp.
24544:
24545: Raha-asia-aloite n:o 2008
24546:
24547:
24548:
24549:
24550: Wasz-Höckert ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta Helsingin
24551: yliopiston tutkimus- ja opetusvälineiden hankintaan
24552:
24553:
24554: Eduskunnalle
24555:
24556: Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetusvälinei- Tämä näkökohta on huomionarvoinen yhä ki-
24557: den hankkimiseen osoitettujen määrärahojen ristyvässä kansainvälisessä teknisessä ja taloudelli-
24558: reaaliarvon vähentyminen ja laitteiden hintatason sessa kilpailussa, jossa tieteen soveltaminen käy-
24559: kohoaminen 1970-luvun lopulla johti siihen, että täntöön on välttämätöntä ja nopeata. Opiskeli-
24560: nykyaikaisen vaatimustason mukaista tutkimusta joille tulee yliopiston pystyä antamaan koulutus
24561: ei enää voitu suorittaa ja myös opetus jäi jälkeen nykyaikaiset vaatimukset täyttävillä laitteilla.
24562: tavoitteiksi asetetuista vaatimuksista. Laitteistoa ei Opetusalan ja tutkimusvälineiden kehityksestä se-
24563: tulo- ja menoarviossa toteutettujen määrärahanli- kä käyttömäärästä riippuen opetus- ja tutkimusvä-
24564: säysten jälkeenkään kyetä riittävän nopeasti ajan- lineiden keskimääräinen tarkoituksenmukainen
24565: mukaistamaan ja se on edelleen huolestuttavasti käyttöaika on noin 10 vuotta. Huomattava osa lai-
24566: jäljessä kansainvälisestä kehityksestä. tosten peruslaitteistosta on yli 10 vuotta vanhaa,
24567: Määrärahojen tarve on tiedekuntien esitysten joten sen uusiminen opetus- ja tutkimustoimin-
24568: perusteella seuraava: historiallis-kielitieteellinen taan kelpaavaksi on tapahduttava lähivuosina.
24569: osasto, kasvatustieteiden osasto, teologinen, oi- Muutama vuosi sitten tehdyn, matemaattis-
24570: kustieteellinen ja valtiotieteellinen tiedekunta yh- luonnontieteellisen osaston laitteiden ikää koske-
24571: teensä 5 532 716 mk, matemaattis-luonnontie- van selvityksen mukaan laitteista 28 % on yli 20
24572: teellinen osasto ja maatalous-metsätieteellinen vuotta vanhoja, 60 % 10-20 vuotta vanhoja ja
24573: tiedekunta yhteensä 29 432 385 mk ja lääketie- vain 12 % alle 10 vuotta vanhoja.
24574: teellinen tiedekunta 17 640 470 mk sekä erillislai- Tiedekuntien esitykset yliopiston tutkimus- ja
24575: tokset 6 781 346 mk. Yliopisto on joutunut karsi- opetusvälineiden ja kaluston hankintaan olivat
24576: maan huomattavasti tiedekuntien esityksiä ja esit- noin 60 mmk. Yliopisto esitti vuoden 1986 tulo-
24577: tänyt budjetin laatimisesta annettuja yleisiä ohjei- ja menoarvioehdotuksessaan em. tarkoitukseen
24578: ta noudattaen matemaattis-luonnontieteelliselle 41,5 mmk. Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoar-
24579: osastolle yhdessä maatalous-metsätieteellisen tie- vioesityksessä yliopistolle on esitetty 18,8 mmk,
24580: dekunnan kanssa vain 10 094 700 mk. Kun perus- mikä on vain 2,7% enemmän kuin vuonna 1985.
24581: hankintamäärärahat ovat vuosikausia olleet riittä- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvotte-
24582: mättömät, on syntyneen vajeen poistamiseksi lukunnan työvaliokunta on käsitellyt ja hyväksy-
24583: määrärahoihin edelleen saatava inflaatiota suu- nyt tämän aloitteen.
24584: rempi korotus. Laitteiden hankintahinnat ovat Edellä esitetyn mukaisesti ehdotamme kun-
24585: nousseet huomattavasti inflaatiota nopeammin nioittavasti,
24586: laitteiden käyttöteknisen monipuolistumisen ja
24587: kehittymisen vuoksi. Tämä näkökohta on erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24588: sen huolestuttava, sillä epämoderneilla ja kansain- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24589: väliset vaatimukset selvästi alittavan tason laitteil- 29.10. 70 lisää JO 000 000 markkaa Helsin-
24590: la tehdyillä tutkimuksilla ei nykyaikaisessa tietees- gin yliopiston tutkimus- ja opetusvälinei-
24591: sä ole suurtakaan arvoa. den sekä kaluston hankkimiseen.
24592: 1985 vp. - RA n:o 2008 2175
24593:
24594: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24595:
24596: Ole Wasz-Höckert Pekka Myllyniemi Tauno Valo
24597: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Antti Kalliomäki
24598: Päivi Varpasuo Lea Kärhä Pirkko Turpeinen
24599: Elsi Hetemäki-Olander Ben Zyskowicz Pertti Salolainen
24600: Marjatta Väänänen Reino Paasilinna Ritva Laurila
24601: Helvi Koskinen Kari Peltola Impi Muroma
24602: Liisa Arranz Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen
24603: Eva-Riitta Siitonen Saara-Maria Paakkinen Arja Alho
24604: Tuulikki Hämäläinen
24605: 2176 1985 vp.
24606:
24607: Raha-asia-aloite n:o 2009
24608:
24609:
24610:
24611:
24612: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta PANO -Taiteilijat
24613: rauhan puolesta ry:n toiminnan tukemiseen
24614:
24615:
24616: Eduskunnalle
24617:
24618: Rauhantyö on osa suomalaisen yhteiskunnan Suomen PANO on jäsenenä kansainvälisessä
24619: perustoimintoja. On siten luonnollista, että valtio PANO lnternationalissa (Performers and Artists
24620: tukee sitä mm. avustamaila taloudellisesti eräitä for Nuclear Oisarmament). Nyt on tehty periaate-
24621: järjestöjä. päätös, että PANO lnternationalin sihteeristö siir-
24622: Suomalaiset ammattitaiteilijat ovat perustaneet tyy Suomeen täkäläisen PANOin vastuulle. Tä-
24623: oman ammatillisen rauhanjärjestönsä PANOin, män suurta luottamusta Suomelle osoittavan toi-
24624: joka parissa vuodessa on saavuttanut vankan ase- minnan käynnistämiseksi ja mm. PANOin koulu-
24625: man sekä oman ammattikuntansa keskuudessa et- projektien turvaamiseksi ehdotamme,
24626: tä yleisessä arvostuksessa. Mm. sen kouluprojekti,
24627: taiteen keinoin tapahtuva rauhankasvatus, on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24628: avannut uusia näköaloja. ETYKin 10-vuotisjuh- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
24629: lan yhteydessä PANOin organisoima maailman 29.99.50 120 000 markkaa toiminta-avus-
24630: huipputaiteilijoiden vetoomus oli myös kansain- tuksena PAND- Taitezlzjat rauhan puo-
24631: välisesti merkittävä tapahtuma. PANOin toiminta lesta ry:lle.
24632: on monipuolista ja sillä on laajat ulottuvuudet.
24633:
24634: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
24635:
24636: Ole Wasz-Höckert Hannu Kemppainen
24637: Pähr-Einar Hellström Marjatta Stenius-Kaukonen
24638: 1985 vp. 2177
24639:
24640: Raha-asia-aloite n:o 2010
24641:
24642:
24643:
24644:
24645: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintöhallitukseen
24646: yhden tarkastajan (proviisori) ja kanslistin paikkaamista varten
24647:
24648:
24649: Eduskunnalle
24650:
24651: Suomessa käytetään nykyään luomaistuotteita Yrityksistä huolimatta ei lääkintöhallitukseen
24652: hyvin laajalti mm. ns. kevyeen lääkintään. Lain- eikä myös elinkeinohallitukseen ole saatu riittävää
24653: säädännön mukaan (apteekkitavaralain 10 e §, määrää koulutuksen saanutta henkilökuntaa, jon-
24654: 56/83 ja asetus apteekkitavara-asetuksen muutta- ka tehtävänä olisi edellä mainittujen tuotteiden
24655: misesta 516/83) lääkintöhallitus antaa tässä tar- valvonta.
24656: koitettujen valmisteiden myyntiluvan. Tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24657: lainsäädännön ulkopuolelle jäävät ns. erityiselin- taen,
24658: tarvikkeet (erityiselintarvikeasetus 513183), joihin
24659: luetaan osa rohdoksista ja luontaistuotteista. On- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24660: gelmana on kuitenkin se, että niitä hyvin suuressa 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24661: määrin tuotetaan ulkomailta, mutta varsinaista 33.60.01 250 000 markkaa lääkintöhalli-
24662: kontrollia ei yleensä varojen puuttuessa suoriteta tukseen yhden tarkastajan (proviisorz) ja
24663: muuta kuin siltä osin, mikä kuuluu tullilaborato- kanslistin paikkaamista varten.
24664: rion toiminta-alueeseen. Kotimaassa tuotetuista
24665: tuotteista ei virallista kontrollia suoriteta.
24666:
24667: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
24668:
24669: Ole Wasz-Höckert Hannu Kemppainen
24670: Martti Lähdesmäki Pähr-Einar Hellström
24671: Elisabeth Rehn
24672:
24673:
24674:
24675:
24676: 273 428500120H
24677: 2178 1985 vp.
24678:
24679: Raha-asia-aloite n:o 2011
24680:
24681:
24682:
24683:
24684: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopistol-
24685: lisen keskussairaalan III kirurgian klinikan sydänpotilaiden leik-
24686: kaushoidon lisäämiseksi suoritettavien laitehankintojen valtion-
24687: apuun
24688:
24689: Eduskunnalle
24690:
24691: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sydän- Sydäntutkimusosaston laitetarve käsittää mm.
24692: potilaiden leikkaushoitomahdollisuudet ovat riit- erilaisia potilaiden valvontalaitteistoja. Näiden
24693: tämättömät. Sepelvaltimo- ja ohitusleikkauksiin laitteistojen hankintaan tarvittaisiin yhteensä
24694: odottavien potilaiden määrä on jatkuvasti lisään- 880 000 markkaa. Leikkausten jälkeiseen potilas-
24695: tynyt. valvontalaitteiden hankintaan tarvittaisiin 800 000
24696: Keskussairaalan suunnitelmiin sisältyy sydän- markkaa.
24697: leikkauksien määrän tuntuva lisääminen ensi vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24698: den kuluessa. Leikkausmäärien lisääminen edel- nioittavasti,
24699: lyttää sydänpotilaiden leikkaushoidon resurssien
24700: lisäämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24701: Valtakunnallisissa terveydenhuollon suunnitel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzJie
24702: missa on sydänleikkauksien määrän lisäämiseksi 33.79.36 1 680 000 markkaa Helsingin
24703: osoitettu lisää henkilöresursseja. Henkilöresurs- yliopistollisen keskussairaalan III kirurgian
24704: sien lisäksi tulisi HYKS:n III kirurgian klinikan klinikan sydiinpottJaiden leikkaushoidon
24705: saada lisää laitteita sekä leikkausta edeltäviin esi- lisäämiseksi suoritettavien laitehankinto-
24706: tutkimuksiin että leikkaushoidon jälkeiseen val- jen valtz"onapuun.
24707: vontaan.
24708:
24709: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24710:
24711: Ole Wasz-Höckert Pekka Myllyniemi Tauno Valo
24712: Martti Tiuri Päivi Varpasuo Antti Kalliomäki
24713: Lea Kärhä Pirkko Turpeinen Kaarina Dromberg
24714: Ritva Laurila Reino Paasilinna Marjatta Väänänen
24715: Helvi Koskinen Impi Muroma Pirjo Ala-Kapee
24716: Elsi Hetemäki-Olander Ben Zyskowicz Saara-Maria Paakkinen
24717: Eva-Riitta Siitonen Tarja Halonen
24718: 1985 rd. 2179
24719:
24720: Finansmotion nr 2012
24721:
24722:
24723:
24724:
24725: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för tryckningsbidrag
24726: för Svenska Pensionärsförbundet rf:s tidning God Tid
24727:
24728:
24729: Tili Riksdagen
24730:
24731: Svenska Pensionärsförbundet rf. har ca 15 000 mk. Ett finansieringsbehov om ca 130 000 mk
24732: medlemmar i hela svensk-Finland. Förbundets uppstår alltså.
24733: tidskrift God Tid har en central betydelse som På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
24734: pensionärernas kontaktorgan, som på olika sätt samt
24735: aktiverar medborgare i pensionsåldern.
24736: Tidningen utges i en upplaga om 16 000 att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
24737: exemplar. upptar 30 000 mark for tryckningsbidrag
24738: De beräknade årliga kostnaderna för utgiv- /ör Svenska Pensionärsförbundet rf:s tid-
24739: ningen är ca 185 000 mk och intäkterna ca 55 000 ning God Tid.
24740:
24741: Helsingfors den 25 september 1985
24742:
24743: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Elisabeth Rehn
24744: Håkan Malm Ole Norrback Pähr-Einar Hellström
24745: 2180 1985 vp.
24746:
24747: Raha-asia-aloite n:o 2012 Suomennos
24748:
24749:
24750:
24751:
24752: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Pensionärs-
24753: förbundet rf:n God Tid -nimisen lehden painatuskustannuksiin
24754:
24755:
24756: Eduskunnalle
24757:
24758: Svenska Pensionärsförbundet rf:llä on Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24759: koko ruotsinkielisellä alueella n. 15 000 jäsentä. nioittavasti,
24760: Liiton aikakauslehti God Tid on merkitykseltään
24761: keskeinen eläkeläisten yhteyselin, joka eri tavoin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24762: aktivoi eläkeiässä olevia kansalaisia. 1986 tulo- ja menoarvioon 30 000 markkaa
24763: Lehti ilmestyy 16 000 kappaleen painoksena. painatusavustuksena Svenska Pensionärs-
24764: Julkaisutoiminnan arvioidut vuosikustannukset förbundet rfn God Tid -nimistä aikakaus-
24765: ovat noin 185 000 markkaa ja tuotot noin 55 000 lehteä varten.
24766: markkaa. Rahoitustarve on siten 130 000 mark-
24767: kaa.
24768:
24769: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
24770:
24771: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Elisabeth Rehn
24772: Håkan Malm Ole Norrback Pähr-Einar Hellström
24773: 1985 vp. 2181
24774:
24775: Raha-asia-aloite n:o 2013
24776:
24777:
24778:
24779:
24780: Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta erityisjärjestelyjä varten ns.
24781: köyhien kuntien valtionosuuksien loppuerien maksamiseksi
24782: ajallaan
24783:
24784: Eduskunnalle
24785:
24786: Valtion ja kuntien keskusjärjestöjen kesken al- Maksuvalmiustilanne on selvästi heikkenemässä
24787: lekirjoitetussa järjestelyasiakirjassa on sovittu siitä, useimmissa pienkunnissa.
24788: että kunnille tulevien valtionavustuksien ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24789: -osuuksien loppuerien maksatusta siirretään vuon- taen,
24790: na 1985 vuosille 1986 ja 1987 enintään 600 mmk.
24791: Järjestelyasiakirjan mukaan kuitenkin selvitetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24792: mahdollisuudet maksaa loppuerät kuntakohtai- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24793: sesti erityistapauksissa. 26.97.30 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
24794: Monet kunnat ovat joutuneet turvautumaan ns. järjestelyasiakirjassa tarkoitettuja kunta-
24795: korkeakorkoiseen lainarahaan, mitä voidaan pitää kohtaisia en.tyisjärjestelmiä varten ns. köy-
24796: epäterveenä ilmiönä. Lisäksi entistä enemmän hille kunnille tulevien valtionavustuksien
24797: kunnille ollaan tarjoamassa normaaliehtoisen lai- ja -osuuksien loppuen"en maksamiseksi
24798: nan sijasta korkeakorkoista lainaa. ajallaan.
24799:
24800: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
24801:
24802: Osmo Vepsäläinen
24803: 2182 1985 vp.
24804:
24805: Raha-asia-aloite n:o 2014
24806:
24807:
24808:
24809:
24810: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston
24811: eläinlääketieteen koetilan perustamista varten
24812:
24813:
24814: Eduskunnalle
24815:
24816: Valtioneuvosto on 24.1.1985 vahvistanut kor- siten, että yliopiston käyttöön siirretään valtion
24817: keakoululaitoksen kehittärnissuunnitelman vuo- omistaman Niuvanniemen sairaalan maatilaan
24818: sille 1985-1986. Suunnitelman mukaisesti suun- kuuluva karjarakennus eläimineen ja hoitohenki-
24819: nittelukaudella perustetaan Kuopion yliopiston lökuntineen. Asiasta on käyty neuvotteluja lää-
24820: yhteyteen erilliseksi laitokseksi maan eläinlääke- kintöhallituksen, sairaalan ja yliopiston välillä.
24821: tieteellistä opetusta ja tutkimusta sekä samalla Tarkoituksena on, että mainittu siirto voisi tapah-
24822: alueen eläinlääkintähuollon tarpeita palveleva tua vielä vuoden 1985 aikana. Navetan saneeraus-
24823: koetila. Koetilan perustaminen vaatii muutoksen ja korjaustyöt koetilan käyttöön maksavat nom
24824: Kuopion yliopistoa koskevaan asetukseen. Kehit- 700 000 markkaa.
24825: tämissuunnitelman vahvistamisasiakirjassa maini- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24826: taan koetilan hallinnosta, että siinä turvataan alan
24827: laitosten, erityisesti eläinlääketieteellisen korkea- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24828: koulun riittävä edustus. 1986 tulo- ja menoarvioon 700 000 markan
24829: Kuopion yliopisto on valmistellut eläinlääketie- määrärahan Kuopion yliopiston eläinlää-
24830: teellisen koetilan perustamista jo edellisen ketieteen koetilan käyttöön siirrettävän
24831: 6.1.1983 vahvistetun vuosien 1983-86 kehittä- Niuvan navetan korjaus- ja muutostöitä
24832: missuunnitelman pohjalta. Koetilan toiminnan varten.
24833: aloittaminen näyttää tarkoituksenmukaisimmalta
24834:
24835: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24836:
24837: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö Erkki Moisander
24838: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Katri-Helena Eskelinen
24839: Olavi Martikainen Heikki Riihijärvi Veikko Vennamo
24840: 1985 vp. 2183
24841:
24842: Raha-asia-aloite n:o 2015
24843:
24844:
24845:
24846:
24847: Vepsäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin
24848: yhdyskuntien vedenhankinta- ja viemäröintitoimenpiteisiin
24849:
24850:
24851: Eduskunnalle
24852:
24853: Varsinkin pääomaköyhissä kehitysalueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24854: kunnissa on vielä paljon tekemättä tarpeellisia 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24855: vedenhankinta- ja viemäröintitöitä, jotka olisivat 30.40.31 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
24856: erityisen tarpeellisia myös näiden alueiden työlli- yhdyskuntien vedenhankinta- ja viemä-
24857: syyden hoidon kannalta. röintitoimenpiteiden avustuksiin.
24858: Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
24859: taen,
24860:
24861: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24862:
24863: Osmo Vepsäläinen Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
24864: 2184 1985 vp.
24865:
24866: Raha-asia-aloite n:o 2016
24867:
24868:
24869:
24870:
24871: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta atk-suunnittelijan toi-
24872: men perustamiseen Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tut-
24873: kimusasemalle
24874:
24875: Eduskunnalle
24876:
24877: Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutki- Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti
24878: musasemalla työskentelee 13 tutkijaa (lisäksi kaksi metsäntutkimuslaitoksen alueyksiköitä tulisi eri-
24879: sivullista, osa-aikaista tutkijaa) ja vakinainen hen- tyisesti kehittää. Suonenjoen tutkimusaseman ke-
24880: kilökunta on yli 50. Nykyaikainen tutkimustoi- hittämisen avainkysymyksenä on atk-toiminnan
24881: minta perustuu automaattiseen tietojenkäsitte- ajanmukaistaminen sekä laitteiden että henkilös-
24882: lyyn. Lisäksi aseman yhteydessä on taimitarhan ja tön osalta.
24883: tutkimusmetsien tuotannollista toimintaa. Ase- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24884: malla on PDP-11-tietokone, useita mikrotietoko-
24885: neita ja työskentelyasemia sekä yhteys pääyksikön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24886: VAX-tietokoneeseen. Asemalle ei ole kuitenkaan 1986 tulo- ja menoarvioon 75 000 markan
24887: saatu, operaattoria lukuunottamatta, atk-henki- määrärahan atk-suunnitteltjana toimivan
24888: löstöä. Tämä aiheuttaa järjestelmän ylläpitovai- tutkzjan paikkaamista varten Metsäntutki-
24889: keuksia, laitteistojen tehotonta käyttöä, sisäisen muslaitoksen Suonenjoen tutkimusase-
24890: koulutuksen ja käytön opastuksen vaikeutumista malle.
24891: ja siten tutkimustoiminnan tehottomuutta.
24892:
24893: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24894:
24895: Osmo Vepsäläinen Kari Rajamäki
24896: Marja-Liisa Tykkyläinen Katri-Helena Eskelinen
24897: 1985 vp. 2185
24898:
24899: Raha-asia-aloite n:o 2017
24900:
24901:
24902:
24903:
24904: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kylmävaraston rakenta-
24905: miseen ja varastosiiven saneeraukseen Metsäntutkimuslaitoksen
24906: Suonenjoen tutkimusasemalle
24907:
24908: Eduskunnalle
24909:
24910: Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään esittä- pi em. tiloiksi. Aseman yhteydessä toimiva tuo-
24911: nyt erityisesti Metsäntutkimuslaitoksen alueyksi- tantotaimitarha tarvitsee, yhdessä tutkimuksen
24912: köiden kehittämistä. Suonenjoen tutkimusase- kanssa, em. kylmävarastoa.
24913: man kehittämisen esteenä on toimitilojen puute. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24914: Asemalle on suunniteltu tutkimushenkilöstön li-
24915: säämistä ja aluemetsänhoitajan toimiston sijoitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24916: mista Suonenjoelle. Lisäksi tarvitaan laboratorio-, 1986 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
24917: auditorio- ja ruokalatiloja. Nämä tilat saadaan määrärahan kevyttekoisen kylmävaraston
24918: verraten pienin kustannuksin siirtämällä epätar- rakentamzsta ja vanhan varastosiiven sa-
24919: koituksenmukaisesti sisätiloihin rakennettu kyl- neerausta varten Metsiintutkimuslaitoksen
24920: mävarasto ulkotiloihin ja saneeraamalla varastosii- Suonenjoen tutkimusasemalle.
24921:
24922: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24923:
24924: Osmo Vepsäläinen Kari Rajamäki
24925: Marja-Liisa Tykkyläinen Katri-Helena Eskelinen
24926:
24927:
24928:
24929:
24930: 274 428500120H
24931: 2186 1985 vp.
24932:
24933: Raha-asia-aloite n:o 2018
24934:
24935:
24936:
24937:
24938: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
24939: län rakentamiseksi valtatielle n:o 5 välillä Varkaus-Leppävirta
24940:
24941:
24942: Eduskunnalle
24943:
24944: Valtatie n:o 5 on valtaväylänä liikenteellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24945: vilkas ja kevyelle liikenteelle suorastaan vaaralli- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24946: nen välillä Varkaus-Leppävirta. Tieltä puuttuu 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markan
24947: erillinen kevyen liikenteen väylä, mikä lisää on- miiiirärahan kevyen liikenteen väylän ra-
24948: nettomuusriskejä. kentamiseksi valtatielle n:o 5 välillä
24949: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- Varkaus-Leppävirta kevyen liikenteen
24950: taen, turvallisuuden ja palvelutason parantami-
24951: seksi.
24952:
24953: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
24954:
24955: Osmo Vepsäläinen Kari Rajamäki
24956: 1985 vp. 2187
24957:
24958: Raha-asia-aloite n:o 2019
24959:
24960:
24961:
24962:
24963: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden-Sorsakos-
24964: ken tien rakentamiseksi
24965:
24966:
24967: Eduskunnalle
24968:
24969: Varkauden-Sorsakosken tien rakentamisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24970: viivästyminen on jo pitkään ollut esteenä Leppä- nioittaen,
24971: virran kuntaan kuuluvan Sorsakosken taajaman
24972: asukkaille työssäkäymisessä ja asioimisessa Var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24973: kauden suuntaan. Se on myös hankaloittanut Sor- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24974: sakaskeila sijaitsevien Oy Hackman Ab:n tuotan- 31.24.77 lisäyksenä 10000000 markan
24975: tolaitosten toimituksia. Tien rakentaminen on m!iiirärahan Varkauden-Sorsakosken tien
24976: niin Varkauden kaupungin, Leppävirran kunnan rakentamiseksi.
24977: kuin Sorsakosken taajaman ja Oy Hackman Ab:n
24978: etujen mukainen.
24979:
24980: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
24981:
24982: Osmo Vepsäläinen Kari Rajamäki
24983: 2188 1985 vp.
24984:
24985: Raha-asia-aloite n:o 2020
24986:
24987:
24988:
24989:
24990: Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Niinivedenpään
24991: tien parantamiseksi
24992:
24993:
24994: Eduskunnalle
24995:
24996: Keiteleen-Niinivedenpään tien kunto on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24997: päässyt huonoksi eikä vastaa nykyisen raskaan lii- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
24998: kenteen edellyttämää tasoa, vaan se olisi pikaisesti 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
24999: parannettava, koska tie on tärkeä väylä Keiteleen Keiteleen-Niinivedenpään tien paranta-
25000: kunnan kehitykselle. miseksi.
25001: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25002: taen,
25003:
25004: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25005:
25006: Osmo Vepsäläinen
25007: 1985 vp. 2189
25008:
25009: Raha-asia-aloite n:o 2021
25010:
25011:
25012:
25013:
25014: Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien ra-
25015: kentamiseksi Rautavaaraan
25016:
25017:
25018: Eduskunnalle
25019:
25020: Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25021: mien mukaan Rautavaaralie oli suunniteltu ke- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25022: vyen liikenteen väylien rakentamista jo vuonna 31.24. 77 lisäyksenä 4 000 000 markkaa ke-
25023: 1985. Hanke on kuitenkin siirtynyt huolimatta vyen lti"kenteen väylien rakentamiseksi
25024: kunnassa vallitsevasta jatkuvasta 15-20 %:n Rautavaaran kuntaan.
25025: työttömyydestä ja valtion työkohteiden puuttumi-
25026: sesta.
25027: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25028: taen,
25029:
25030: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25031:
25032: Osmo Vepsäläinen
25033: 2190 1985 vp.
25034:
25035: Raha-asia-aloite n:o 2022
25036:
25037:
25038:
25039:
25040: Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan teletoiminta-
25041: keskuksen rakennustöiden aloittamiseen
25042:
25043:
25044: Eduskunnalle
25045:
25046: Savonlinnan teletoimintakeskuksen rakentami- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25047: nen on telelaitoksen toiminnan kannalta erittäin 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25048: tarpeellinen ja paikalliset työllisyysnäkökohdat 31. 94. 74 8 000 000 markkaa Savonlin-
25049: huomioon ottaen perusteltu. nan teletoimintakeskuksen rakennustöi-
25050: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- den aloittamiseen.
25051: taen,
25052:
25053: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25054:
25055: Osmo Vepsäläinen
25056: 1985 vp. 2191
25057:
25058: Raha-asia-aloite n:o 2023
25059:
25060:
25061:
25062:
25063: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski -Suomen Opiston
25064: uudisrakennusohjelman III vaiheen rakentarnisavustukseen
25065:
25066:
25067: Eduskunnalle
25068:
25069: Keski-Suomen Opisto on Suolahdessa toimiva Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25070: yksityinen valtionapua nauttiva kansanopisto ja taen,
25071: kansankorkeakoulu.
25072: Opisto toimii vanhoissa tiloissa, jotka on osit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25073: tain määrätty suojeltavaksi. Tilantarve on suuri, ja 1986 tulo- ja menoarvioon 800 000 markan
25074: opiston tiloja ollaankin laajentarnassa. siirtomäärärahan käytettäväksi Keski-Suo-
25075: Uudisrakennusohjelman III vaihe käsittää audi- men Opiston uudisrakennusohjelman II!
25076: torion ja juhlasalin. Suunnitelmat ovat valmiit ja vaiheen rakentamisavustukseen.
25077: kustannusarvio on 2,8 Mmk.
25078:
25079: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
25080:
25081: Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen
25082: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
25083: 2192 1985 vp.
25084:
25085: Raha-asia-aloite n:o 2024
25086:
25087:
25088:
25089:
25090: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 630 perus-
25091: parantamiseen välillä Kuikka-Uuraisten kunnan raja
25092:
25093:
25094: Eduskunnalle
25095:
25096: Maantie n:o 630 välillä Kuikka-Uuraisten Suunnitelmat ovat valmiina ja työn kustannus-
25097: kunnan raja on erittäin huonokuntoinen ja paran- arvio on 2 mmk.
25098: nustyön toteuttaminen on siirtynyt jo vuosia, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25099: vaikka kyseessä on pienehkö hanke. taen,
25100: Ilmavoimien esikunta, Jyväskylän maalaiskunta
25101: ja Uuraisten kunta kiirehtivät hanketta ja pitävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25102: sen toteuttamista erittäin tärkeänä. Erityisesti Uu- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25103: raisten kunnan kannalta on tieyhteyden heikkous 31.24. 77 2 000 000 markan määrärahan
25104: kunnan kehittymistä hidastava ongelma, koska käytettäväksi maantien n:o 630 päällystä-
25105: nykyisellään ei esimerkiksi raskas liikenne pysty miseen ja rakenteen parantamiseen välillä
25106: enää tehokkaasti liikennöimään paikkakunnalle. Kuzkka-Uuraisten kunnan raja.
25107:
25108: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
25109:
25110: Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen
25111: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
25112: 1985 vp. 2193
25113:
25114: Raha-asia-aloite n:o 2025
25115:
25116:
25117:
25118:
25119: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesiväylän rakentamiseen
25120: Keiteleen ja Päijänteen välille
25121:
25122:
25123: Eduskunnalle
25124:
25125: Keiteleen-Päijänteen välisen vesitieväylän ka- milj. mk. Toteutumisaikataulun mukaisesti han-
25126: navointia ja ruoppausta on suunniteltu jo varsin ke toteutettaisiin 5 vuoden aikana.
25127: pitkään. Viimeisten suunnitelmien mukaan kana- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25128: vointi tehtäisiin rakentamalla Keiteleen ja Päijän- taen,
25129: teen väliselle 45 km:n pituiselle, pääasiassa luon-
25130: non järvialtailla kulkevalle väylälle viisi sulkuka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25131: navaa. Useimmat asiantuntijaviranomaiset ja met- 1986 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 mar-
25132: säteollisuus lausunnoissaan ovat katsoneet hank- kan määrärahan vesitieväylän Keitele-
25133: keen kannattavaksi ja tarpeelliseksi. Vuoden 1986 Päzjänne suunnnitteluun ja rakentamistöi-
25134: hintatasossa hankkeen kustannusarvio on 150 den aloittamiseen.
25135:
25136: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
25137:
25138: Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen
25139: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
25140: Helena Pesola
25141:
25142:
25143:
25144:
25145: 275 428500120H
25146: 2194 1985 vp.
25147:
25148: Raha-asia-aloite n:o 2026
25149:
25150:
25151:
25152:
25153: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rintamalisän
25154: maksamiseksi vähäistä eläkettä saaville rintamaveteraaneille
25155:
25156:
25157: Eduskunnalle
25158:
25159: Tarkoituksenmukaisin tapa kompensoida rinta- malisän täysi määrä olisi alkupäässä enintään 108
25160: maveteraaneille sotavuosista aiheutuva lisäeläke- mk/kk, keskimäärin 65 mk/kk, mikä on 7,5%
25161: turvan tarve on rintamalisäjärjestelmän kehittämi- maksetusta kansaneläkkeen lisäosasta. Kokonais-
25162: nen siten, että järjestelmä entistä tehokkaammin kustannus vuodessa, kun lasketaan, että vuoden
25163: suosii sitä rintamaveteraanien enemmistöä, jolle 1986 lukumääräarvion mukaan ylimääräistä rinta-
25164: työeläke on jäänyt pieneksi tai jolla sitä ei ole ol- malisää saisi noin 190 000 rintamaveteraania, olisi
25165: lenkaan ja näin ollen kokonaiseläke on jäänyt vä- 160 000 000 mk.
25166: häiseksi. Tällöin muiden veteraanien saama kom- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25167: pensaatio jää nykyisen rintamalisän varaan. taen,
25168: Tavoitteeseen voidaan päästä ottamalla käyt-
25169: töön nykyisen tasasuuruisen rintamalisän ohella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25170: ylimääräinen rintamalisä, joka nykyisen rintamali- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25171: sän tapaan olisi verovapaa ja jota maksettaisiin 33.21.52 160 000 000 markkaa ylimääräi-
25172: rintamaveteraanille sitä suurempana, mitä vähäi- sen rintamalisän maksamiseksi viihäistä
25173: sempi on hänen muu eläketurvansa. Tältä pohjal- eläkettä' saavzlle rintamaveteraaneille.
25174: ta on laskettu, että verovapaan ylimääräisen rinta-
25175:
25176: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
25177:
25178: Paavo Vesterinen Mauri Miettinen Aapo Saari
25179: Liisa Kulhia Reino Jyrkilä Marjatta Väänänen
25180: Kalevi Mattila Heimo Linna Lea Sutinen
25181: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Urho Pohto
25182: Tauno Valo Väinö Raudaskoski Jukka Vihriälä
25183: Esko Almgren Impi Muroma Timo Kietäväinen
25184: Pentti Skön Olavi Ronkainen Vieno Eklund
25185: Georg C. Ehrnrooth Håkan Malm Pirjo Rusanen
25186: Sirkka-Liisa Anttila Lea Mäkipää Mauri Pekkarinen
25187: Erkki Moisander Helge Saarikoski Sakari Valli
25188: Einari Nieminen Martti Tiuri Hannu Kemppainen
25189: Juho Koivisto Liisa Hilpelä Iiro Viinanen
25190: Jouni J. Särkijärvi Riitta Uosukainen Helvi Koskinen
25191: Lauri Impiö Ben Zyskowicz Helena Pesola
25192: Tuulikki Petäjäniemi Riitta Jouppila Pirkko Ikonen
25193: Matti Maijala Mikko Kuoppa Pertti Salolainen
25194: Saara Mikkola Hannele Pokka
25195: 1985 rd. 2195
25196:
25197: Finansmotion nr 2027
25198:
25199:
25200:
25201:
25202: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av tilläggs-
25203: utrymmen för Ekenäs sjukvårdsskola
25204:
25205:
25206: Tili Riksdagen
25207:
25208: Sedan Ekenäs sjukvårdsskola år 1970 inledde 1 den s.k. mellanstadiereformen införs grund-
25209: sin verksamhet i nuvarande fastighet, som upp- linjen hälsovård 1987, vilket medför bl.a. en för-
25210: hyrs av Ekenäs stad, har utbildningsverksamheten längd utbildningstid. Därmed utökas studerande-
25211: kommit att täcka ett allt större fält inom hälso- antalet vid Ekenäs sjukvårdsskola ytterligare. För
25212: och sjukvårdssektorn. Samtidigt har antalet stude- att kunna beräkna utrymmesbehovet i anledning
25213: rande samt lärare och övrig personai utökats. Det- av mellanstadiereformen har skolan hos yrkesut-
25214: ta har lett tili att arbetsutrymmena i de nuvarande bildningsstyrelsen anhållit om att antalet nybör-
25215: lokaliteterna blivit alltför trånga. jarplatser måtte fastslås för Ekenäs sjukvårdsskolas
25216: Redan 1975 överskreds det godkända maximi- del. Yrkesu tbildningsstyrelsen har fastställ t an-
25217: antalet 80 personer, vilket beräknas för skolans ut- talet utbildningslinjer och nybörjarplatser vid sko-
25218: bildningsutrymmen. lan, vilket förutsätts som grund för byggnadspla-
25219: Sedan 1977 har Ekenäs sjukvårdsskola aktivt neringen i regeringens planeringsdirektiv 4. 3.
25220: fört underhandlingar med yrkesutbildningsstyrel- 1982. Det totala antalet studerande kommer att
25221: sen och Ekenäs stad för att erhålla tilläggsutrym- uppgå tili 248.
25222: men. Yrkesutbildningsstyrelsen bedömer Ekenäs
25223: År 1979 övertog Ekenäs sjukvårdsskola fd Åbo- sjukvårdsskolas behov av ytterligare utrymmen tili
25224: lands barnavårdsskolas verksamhet varvid en ut- ca 1 400 m 2 och konstaterar att möjligheter sak-
25225: bildningsenhet inrättades i Åbo. Denna filial kom nats att inrymma läroanstalten i verksamhets- och
25226: bl.a. att ytterligare belasta de administrativa ut- finansieringsplanen över investeringar på medel-
25227: rymmena. lång sikt. Yrkesutbildningsstyrelsen har föreslagit
25228: Läsåret 1982-83 saknar 3 klasser inom den or- att skolan inleder underhandlingar med Ekenäs
25229: dinarie utbildningsverksamheten, en temporär stad i ärendet.
25230: kurs samt en påbyggnadskurs, undervisningsut- Enligt preliminära kostnadsberäkningar skulle
25231: rymmen. Lärarna, vilka samtliga har tjänstgö- en tillbyggnad omfattande ca 1 400 m 2 kosta ca 7
25232: ringsskyldighet 361/4 h/v, arbetar i kansliutrym- Mmk. Ekenäs stad kan i detta skede ej lösgöra ett
25233: men som klart underskrider fastslagna normer. sådant belopp, i all synnerhet som den hyra som
25234: Maskinskrivningssal saknas och har sammanslagits staten erbjuder inte på långt när täcker kostnader-
25235: med ett teoriklassrum, biblioteks- och läsesalsutrym- na för räntor, amortering och årligt underhåll.
25236: men återfinns i ett lagerutrymme och flera motsva- Situationen är dock synnerligen allvarlig för
25237: rande otympliga arrangemang kunde uppräknas. skolans verksamhetsmöjligheter. Samtidigt har de
25238: Personalen saknar i sin helhet sociala utrymmen och västnyländska sjukhusen en skriande brist på per-
25239: studerandenas sociala utrymmen är minimala. sonal. Det är för den skull nödvändigt att skolans
25240: Hösten 1983 inleddes utbildning på institutni- v:rksamhet kan fortgå i den planerade omfatt-
25241: vå vid Ekenäs sjukvårdsskola, dvs. sjukskötarut- mngen.
25242: bildning. Skolan saknar utrymmen för denna ut- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
25243: bildningsverksamhet, som tilisvidare är temporär, samt
25244: men enligt planerna inrättas ordinarie om förverk-
25245: lingsmöjligheter föreligger. För kursen som inleds att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1986
25246: inkommande höst hyr skolan utrymmen, men på momentet 29.60. 74 upptar 1 000 000
25247: situationen blir ohållbar då en ny kurs startar mark /ör planering av tilläggsutrymmen
25248: hösten 198 5 osv. för Ekenäs sjukvårdsskola.
25249: 2196 1985 rd. - FM nr 2027
25250:
25251: Helsingfors den 1 oktober 1985
25252:
25253: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström
25254: Elsi Hetemäki-Olander Ole Norrback
25255: Päivi Varpasuo
25256: 1985 vp. 2197
25257:
25258: Raha-asia-aloite n:o 2027 Suomennos
25259:
25260:
25261:
25262:
25263: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Ekenäs sjukvårdsskola
25264: -nimisen koulun lisätilojen suunnitteluun
25265:
25266:
25267: Eduskunnalle
25268:
25269: Tammisaaren sairaanhoitokoulun (Ekenäs sjuk- Koulu vuokraa tilat ensi syksynä alkavalle kurssil-
25270: vårdsskola) aloitettua toimintansa vuonna 1970 le, mutta tilanne muodostuu kestämättömäksi
25271: nykyisessä kiinteistössä, joka on vuokrattu Tam- uuden kurssin alkaessa syksyllä 1985 jne.
25272: misaaren kaupungilta, koulutustoiminta on katta- Ns. keskiasteen uudistukseen sisältyy tervey-
25273: nut yhä suuremman terveydenhoidon ja sairaan- denhuollon peruslinja vuonna 1987, mikä mm.
25274: hoidon alueen. Samanaikaisesti on opiskelijoiden aiheuttaa koulutusajan pitenemisen. Tästä syystä
25275: ja opettajien sekä muun henkilökunnan määrä Tammisaaren sairaanhoitokoulun opiskelijoiden
25276: lisääntynyt. Tämä on johtanut siihen, että ny- määrä lisääntyy entisestään. Voidakseen arvioida
25277: kyisten tilojen työtilat ovat tulleet aivan liian ah- keskiasteen uudistuksen aiheuttaman tilojen tar-
25278: taiksi. peen koulu on pyytänyt ammattikasvatushallitus-
25279: Jo vuonna 1975 ylitettiin hyväksytty 80 henki- ta vahvistamaan Tammisaaren sairaanhoitokou-
25280: lön enimmäisraja, joka oli suunniteltu koulun ny- lussa aloittavien opiskelijoiden paikkaluvun. Am-
25281: kyisissä koulutustiloissa tapahtuvaa koulutustoi- mattikasvatushallitus on vahvistanut koulutuslin-
25282: mintaa silmällä pitäen. jojen ja koulussa aloittavien opiskelijoiden mää-
25283: Vuodesta 1977 lähtien Tammisaaren sairaan- rän, jota edellytetään rakennussuunnitelman pe-
25284: hoitokoulu on käynyt aktiivisesti neuvotteluja am- rustaksi hallituksen 4. 3.1982 antamien suunnitte-
25285: mattikasvatushallituksen ja Tammisaaren kau- luohjeiden mukaisesti. Opiskelijoiden kokonais-
25286: pungin kanssa lisätilojen saamiseksi. määrä tulee olemaan 248.
25287: Vuonna 1979 Tammisaaren sairaanhoitokoulu Ammattikasvatushallitus arvioi Tammisaaren
25288: liitti tehtäviinsä Turunmaan entisen lastenhoito- sairaanhoitokoulun lisätilojen tarpeen olevan n.
25289: koulun toiminnan, jolloin yksi koulutusyksikkö 1 400 m 2 ja toteaa, että oppilaitosta ei ole ollut
25290: perustettiin Turkuun. Tämä sivuosasto rasittaa mahdollista sisällyttää keskipitkän tähtäyksen
25291: entistä enemmän hallinnon tiloja. toiminta- ja rahoitussuunnitelmaan. Ammattikas-
25292: Koulussa oli lukuvuonna 1982-83 kolme var- vatushallitus on ehdottanut, että koulu aloittaa
25293: sinaista koulutustoiminnan luokkaa, tilapäinen neuvottelut asian johdosta Tammisaaren kaupun-
25294: kurssi sekä yksi jatkokurssi vailla opetustiloja. gin kanssa.
25295: Kaikkien opettajien virkavelvollisuus on 36,5 tun- Alustavien kustannuslaskelmien mukaan mak-
25296: tia viikossa ja he toimivat vahvistetut normit sel- saisi 1 400 m 2 :n lisärakennus n. 7 mmk. Tammi-
25297: västi alittavissa kansliatiloissa. Konekirjoitushuo- saaren kaupunki ei tällä hetkellä voi irrottaa täl-
25298: ne puuttuu ja se on yhdistetty teorialuokkahuo- laista summaa varsinkaan kun valtion tarjoama
25299: neeseen, kirjasto- ja lukusalitilat ovat varastotilois- vuokra ei läheskään kata korkokulu ja, kuoletuksia
25300: sa ja useita vastaavanlaisia kömpelöitä järjestelyjä ja vuosittaisia ylläpitokustannuksia.
25301: voitaisiin luetella. Henkilökunnalta puuttuvat so- Tilanne on kuitenkin varsin vakava koulun toi-
25302: siaaliset tilat kokonaan ja opiskelijoiden sosiaaliset mintamahdollisuuksia ajatellen. Tällä hetkellä on
25303: tilat ovat mitättömät. Länsi-Uudenmaan sairaaloilla huutava puute hen-
25304: Syksyllä 1983 aloitettiin Tammisaaren sairaan- kilökunnasta. Tästä syystä on välttämätöntä, että
25305: hoitokoulun opistotasoinen koulutus, ts. sairaan- koulun toiminta voi jatkua suunnitellussa laajuu-
25306: hoitajakoulutus. Koululla ei ole tiloja tätä toistai- dessa.
25307: seksi tilapäistä opetustoimintaa varten, josta tulee Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
25308: vakinainen, jos tämä on mahdollista toteuttaa. nioittaen,
25309: 2198 1985 vp. - RA n:o 2027
25310:
25311: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden suunnitteluun Ekenäs sjukvårdsskola -ni-
25312: 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle miselle koululle.
25313: 29. 60. 74 1 000 000 markkaa lisätzlojen
25314:
25315: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25316:
25317: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström
25318: Elsi Hetemäki-Olander Ole Norrback
25319: Päivi Varpasuo
25320: 1985 rd. 2199
25321:
25322: Finansmotion nr 2028
25323:
25324:
25325:
25326:
25327: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Östra Nylands Sång-
25328: och musikförbunds verksamhet
25329:
25330:
25331: Tili Riksdagen
25332:
25333: Östra Nylands Sång- och musikförbund r.f. på detta sätt stimulera musikintresset inom den
25334: bedriver inom regionen en aktiv verksamhet av nya generationen. Därtill har under detta år även
25335: största kulturella betydelse. Förbundets verksam- hållits en dirigentkurs på Kuggom folkhögskola
25336: het omfattar samtliga östnyländska kommuner med 25 deltagare.
25337: jämte Pyttis och Kotka. Förbundet begick under På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
25338: fjolåret sitt 70-årsjubileum. Musikförbundets samt
25339: verksamhet har under decenniernas förlopp stän-
25340: digt utvecklats och i alla avseenden intensifierats. att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1986
25341: Under innevarande år har bl.a. en musikskol- på momentet 29.90.52 upptar 30 000
25342: undervisning påbörjats för barn i förskoleåldern i mark i understöd for Östra Nylands Sång-
25343: Lappträsk, Liljendal och Pernå kommuner för att och muszkförbund r.f
25344:
25345: Helsingfors den 1 oktober 1985
25346:
25347: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström Marjatta Väänänen
25348: Elsi Hetemäki-Olander Ole Norrback Päivi Varpasuo
25349: 2200 1985 vp.
25350:
25351: Raha-asia-aloite n:o 2028 Suomennos
25352:
25353:
25354:
25355:
25356: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Östra Nylands Sång-
25357: och musikförbund -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
25358:
25359:
25360: Eduskunnalle
25361:
25362: Östra Nylands Sång- och musikförbund r.f. - säksi on kuluvana vuonna pidetty 25 osanottajaa
25363: niminen yhdistys harjoittaa alueella aktiivista toi- johtajakurssi Kuggomin kansanopistossa.
25364: mintaa, jolla on mitä suurin kulttuurinen merki- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
25365: tys. Liiton toiminta kattaa kaikki itäuusmaalaiset nioittaen,
25366: kunnat sekä Pyhtään ja Kotkan. Liitto vietti
25367: 70-vuotisjuhliaan viime vuonna. Yhdistyksen toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25368: minta on vuosikymmenten saatossa kehittynyt va- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25369: kaasti ja joka suhteessa vilkastunut. 29.90.52 30 000 markkaa avustuksena
25370: Kuluvana vuonna on muun muassa aloitettu Östra Nylands Sång- och muszkförbund
25371: lasten musiikkikouluopetus Lapinjärven, Liljen- r.f -nimiselle yhdistykselle.
25372: dalin ja Pernajan kunnissa musiikinharrastuksen
25373: virittämiseksi nuoren sukupolven keskuudessa. Li-
25374:
25375: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25376:
25377: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström Marjatta Väänänen
25378: Elsi Hetemäki-Olander Ole Norrback Päivi Varpasuo
25379: 1985 rd. 2201
25380:
25381: Finansmotion nr 2029
25382:
25383:
25384:
25385:
25386: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för föreningen Som-
25387: marmusik i Västnyland rf.
25388:
25389:
25390: Tili Riksdagen
25391:
25392: Föreningen Sommarmusik i Västnyland har musik. Konsertserien planeras omfatta 7-10
25393: som ändamål att befrämja musikverksamhet i konserter på olika orter i Västnyland. Budgeten
25394: Västnyland genom att stödja musikundervisning planeras att balansera på ca 250 000 mk.
25395: och annan musikverksamhet som försiggår i an- Föreningen strävar tili att fortgående höja kon-
25396: slutning tili Västra Nylands folkhögskolas som- sertverksamhetens konstnärliga nivå.
25397: markursverksamhet. Enligt en etablerad arbetsför- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
25398: delning ordnar folkhögskolan musikkurser enligt samt
25399: lagen om statsunderstöd tili folkhögskolor ( 542 1
25400: 84), medan föreningen anordnar konserter, i att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1986
25401: första hand under samma tidsperiod som musik- på momentet 29.90.52 upptar 30 000
25402: kurserna pågår. mark /ör föreningen Sommarmusik i Väst-
25403: I juli 1986 kommer föreningen att anordna Ka- nyland /ör Karis Musikfestspel.
25404: ris Musikfestspel, som är uppbyggt kring kammar-
25405:
25406: Helsingfors den 27 september 1985
25407:
25408: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström
25409: Elsi Hetemäki-Olander Ole Norrback
25410: Päivi Varpasuo
25411:
25412:
25413:
25414:
25415: 276 428500120H
25416: 2202 1985 vp.
25417:
25418: Raha-asia-aloite n:o 2029 Suomennos
25419:
25420:
25421:
25422:
25423: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Sommarmusik i Väst-
25424: nyland rf. -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
25425:
25426:
25427: Eduskunnalle
25428:
25429: Sommarmusik i Västnyland -nimisen yhdistyk- säilytettäväksi 7-10 konserttia eri länsiuusmaa-
25430: sen tarkoituksena on Länsi-Uudenmaan musiikki- laisilla paikkakunnilla. Juhlien talousarvioksi kaa-
25431: toiminnan edistäminen tukemalla musiikinope- vaillaan noin 250 000 markkaa.
25432: tusta ja muuta musiikkitoimintaa, joka tapahtuu Yhdistys pyrkii edelleen kohottamaan konsert-
25433: Länsi-Uudenmaan kansanopiston kesäkurssitoi- titoiminnan taiteellista tasoa.
25434: minnan yhteydessä. Laadituo työnjaon mukaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
25435: kansanopisto järjestää musiikkikursseja kansan- nioittaen,
25436: opistojen valtionavusta annetun lain (542/84)
25437: mukaisesti, kun taas yhdistys järjestää konsertteja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25438: ensi sijassa samaan aikaan kuin musiikkikurssit 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25439: ovat menossa. 29.90.52 30 000 markkaa avustuksena
25440: Heinäkuussa 1986 yhdistys järjestää Karjaan Sommarmusik i Västnyland -nimiselle yh-
25441: Musiikkijuhlat, jotka on rakennettu kamarimusii- distykselle Karjaan Musizkkijuhlien järjes-
25442: kin ympärille. Konserttisarjaan suunnitellaan si- tämiseen.
25443:
25444: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
25445:
25446: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström
25447: Elsi Hetemäki-Olander Ole Norrback
25448: Päivi Varpasuo
25449: 1985 rd. 2203
25450:
25451: Finansmotion nr 2030
25452:
25453:
25454:
25455:
25456: Westerlund m.fl: Om anvisande av anslag för Nordisk Gitarrfesti-
25457: val rf.
25458:
25459:
25460: Tili Riksdagen
25461:
25462: Nordisk Gitarrfestival har arrangerats i Västra För att genomföra festivalen och garantera dess
25463: Nyland sedan 1984 i form av ett eget arrange- fortsatta höga klass krävs emellertid stöd utifrån.
25464: mang. Festivalen är den enda i sitt slag i hela Fin- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
25465: land. Festivalen har genom sin specialisering på samt
25466: gitarren som instrument och genom sin höga klass
25467: enligt samstämmiga kritiker varit framgångsrik. att Rik.sdagen i statsforslaget /ör år 1986
25468: Arbetet med att sköta ''Nordisk Gitarrfestival på momentet 29.90.52 upptar 30 000
25469: 1986" kommer att handhas av föreningen Nor- mark. /ör föreningen Nordisk Gita"festival
25470: disk Gitarrfestival r.f., och är upplagt på frivillig, r.fs verk.samhet.
25471: ideell bas.
25472:
25473: Helsingfors den 24 september 1985
25474:
25475: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström
25476: Elsi Hetemäki-Olander Ole Norrback
25477: Päivi Varpasuo
25478: 2204 1985 vp.
25479:
25480: Raha-asia-aloite n:o 2030 Suomennos
25481:
25482:
25483:
25484:
25485: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Nordisk Gitarrfestival
25486: rf. -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
25487:
25488:
25489: Eduskunnalle
25490:
25491: Pohjoismainen kitarafestivaali (Nordisk Gitarr- Jotta festivaali voitaisiin toteuttaa ja jotta sen
25492: festival) on järjestetty Länsi-Uudellamaalla vuo- korkea taso voitaisiin jatkossa turvata, tarvitaan
25493: desta 1984lähtien itsenäisin järjestelyin. Festivaali kuitenkin ulkopuolista tukea.
25494: on ainoa laatuaan koko Suomessa. Kitarainstru- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
25495: menttiin erikoistuneena ja korkeatasoisena se on nioittaen,
25496: yhdenmukaisten arvostelujen mukaan ollut me-
25497: nestyksekäs. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25498: Nordisk Gitarrfestival1986 -tapahtuman järjes- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25499: telyt hoitaa Nordisk Gitarrfestival rf. -niminen 29.90.52 30 000 markkaa Nordisk Gitarr-
25500: yhdistys, joka perustuu vapaaehtoiselle, aatteelli- festival rf -nimisen yhdistyksen toiminnan
25501: selle pohjalle. tukemiseen.
25502:
25503: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
25504:
25505: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström
25506: Elsi Hetemäki-Olander Ole Norrback
25507: Päivi Varpasuo
25508: 1985 rd. 2205
25509:
25510: Finansmotion nr 2031
25511:
25512:
25513:
25514:
25515: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för reparationer på
25516: Diktarhemmet i Borgå
25517:
25518:
25519: Tili Riksdagen
25520:
25521: Tili de värdefullaste husen i Borgå gamla stad På sikt borde huset dock genomgå en total
25522: hör Diktarhemmet, Flensborgsbrinken 2, som ägs renovering.
25523: av Finlands Svenska Författareförening. Huset är På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
25524: byggt 1762. 1 föreningens ägo genomgick huset samt
25525: en pietetsfull renovering åren 1921-22. Huset är
25526: skyddat genom beslut av Museiverket. att Riksdagen i statsforslaget för år 1986
25527: Huset är dock tyvärr i akut behov av reparatio- på momentet 29.99.50 upptar 100 000
25528: ner. De viktigaste repationerna skulle i detta ske- mark tili Finlands Svenska Författareför-
25529: de gälla fönster och dörrar. Särskilt fönstren, som ening r.f /ör reparationer av Diktarhem-
25530: är 16-rutiga, och kräver snickare för att iståndsät- met i Borgå.
25531: ta, börjar falla sönder.
25532:
25533: Helsingfors den 27 september 1985
25534:
25535: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström
25536: Elsi Hetemäki-Olander Ole Norrback
25537: Päivi Varpasuo
25538: 2206 1985 vp.
25539:
25540: Raha-asia-aloite n:o 2031 Suomennos
25541:
25542:
25543:
25544:
25545: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon Runoilijakodin
25546: korjauksiin
25547:
25548:
25549: Eduskunnalle
25550:
25551: Porvoon vanhan kaupungin arvokkaimpiin ra- Pitemmällä tähtäimellä talo tarvitsisi täydelli-
25552: kennuksiin kuuluu Runoilijakoti osoitteessa sen peruskorjauksen.
25553: Flensborgintörmä 2. Talon omistaa Finlands Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
25554: Svenska Författareförening -niminen järjestö, ja se nioittaen,
25555: on rakennettu vuonna 1762. Yhdistyksen omis-
25556: tuksessa talo korjattiin vuosina 1921-22 asian- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25557: mukaisella pieteetillä. Talo on suojeltu museovi- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
25558: raston päätöksellä. 29.99.50 100 000 markkaa avustuksena
25559: Talo on valitettavasti pikaisten korjaustöiden Finlands Svenska Förfottareförening r.f
25560: tarpeessa. Tärkeimmät korjaukset koskisivat tässä -nimiselle yhdistykselle Porvoon Runotlija-
25561: vaiheessa ikkunoita ja ovia. Erityisesti 16-ruutuiset kodin korjauksiin.
25562: ikkunat, joiden kunnostaminen vaatii puusepän,
25563: alkavat hajota.
25564:
25565: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
25566:
25567: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström
25568: Elsi Hetemäki-Olander Ole Norrback
25569: Päivi Varpasuo
25570: 1985 rd. 2207
25571:
25572: Finansmotion nr 2032
25573:
25574:
25575:
25576:
25577: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
25578: landsvägen Ebbo-Gäddrag
25579:
25580:
25581: Tili Riksdagen
25582:
25583: Senaste höst har förbättrings- och asfalterings- breddas, uträtas och asfalteras, helst före motorvä-
25584: arbetena på vägen söderut från Borgå tili Suni- gen Rita-Forsby blir klar tili avtaget i Böle (San-
25585: sund slutförts samtidigt som den fasta vägförbin- näs), vilket leder tili en del av den södergående
25586: delsen tili Peliinge öppnats. Detta innebär att vä- trafiken via Ylike tili Tirmo. Denna sträcka är ca
25587: gen melian Stensböle tili Virvik-vägskäl i Ebbo nu 6 km lång.
25588: är i gott skick, likaså sträckan Gäddrag-Suni- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
25589: sund. Däremot har sträckan Ebbo-Gäddrag inte samt
25590: medtagits i det nu genomförda programmet.
25591: Detta medför en ojämn trafikbelastning då en att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
25592: stor del av den södergående trafiken kommer att på momentet 31.24. 77 upptar 200 000
25593: gå via den längre vägsträckan Stensböle-(Fager- mark for grundförbättring av landsvägen
25594: sta )-Vålax-Grännäs. nr 155 Ebbo-Gäddrag i Borgå landskom-
25595: För att utjämning skall ske vore det viktigt att mun.
25596: landsväg nr 155 melian Ebbo och Gäddrag skulle
25597:
25598: Helsingfors den 1 oktober 1985
25599:
25600: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hällström
25601: Marjatta Väänänen Elsi Hetemäki-Olander
25602: Päivi Varpasuo
25603: 2208 1985 vp.
25604:
25605: Raha-asia-aloite n:o 2032 Suomennos
25606:
25607:
25608:
25609:
25610: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Epoon-Gäddragin
25611: maantien perusparannukseen
25612:
25613:
25614: Eduskunnalle
25615:
25616: Viime syksynä on suoritettu loppuun Porvoosta levennettäisiin, oikaistaisiin ja asvaltoitaisiin,
25617: etelään Sunisundiin vievän tien parannus- ja as- mieluimmin ennen kuin Ritan-Koskenkylän
25618: valtointityöt samalla kun kiinteä tieyhteys Pellin- moottoritie tulee valmiiksi Bölen (Sannäs) tien-
25619: kiin on avattu. Tämä merkitsee sitä, että Stensbö- haaraan, josta osa etelään suuntautuvasta liiken-
25620: len ja Virvikin tienristeyksen välinen tie Epoossa teestä menee Yliken kautta Tirmoon. Tämä osuus
25621: on nyt hyvässä kunnossa, samoin Gäddragin- on n. 6 km:n pituinen.
25622: Sunisundin tieosuus. Sitä vastoin tieosuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25623: Epoo-Gäddrag ei ole ollut mukana nyt toteute- taen,
25624: tussa ohjelmassa.
25625: Tästä on seurauksena liikenteen kuormituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25626: epätasapainoisuus, kun suuri osa etelään suuntau- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25627: tuvasta liikenteestä tulee menemään pitemmän 31. 24. 77 200 000 markkaa maantien
25628: tieosuuden Stensböle-(Fagersta)-Voolahti- n:o 155 perusparantamiseen osuudella
25629: Grännäs kautta. Epoo-Gäddrag Porvoon maalaiskunnas-
25630: Tilanteen tasapainoittamiseksi olisi tärkeätä, et- sa.
25631: tä Epoon ja Gäddragin välistä maantietä n:o 155
25632:
25633: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25634:
25635: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström
25636: Marjatta Väänänen Elsi Hetemäki-Olander
25637: Päivi Varpasuo
25638: 1985 vp. 2209
25639:
25640: Finansmotion nr 2033
25641:
25642:
25643:
25644:
25645: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili Invalidförbundet för
25646: översättning och publicering av informationsmaterial om inva-
25647: liditet
25648:
25649: Tili Riksdagen
25650:
25651: Inregrering av människor med handikapp i och heterogen. Inom den finns flere mindre grup-
25652: samhäliet förutsätter information om handikapp per med olikartade behov. Det finns därför krav
25653: och dess följder. Information bör riktas både tili på informationsmaterial av olika slag.
25654: alimänheten och tili enskilda yrkesgrupper, t.ex. Likaså måste olika åldersgrupper beaktas vid ut-
25655: lärare, socialarbetare och hälso- och sjukvårdare. formningen av upplysningsmaterial.
25656: Människor med handikapp och deras anhöriga har Såsom tvåspråkig organisation önskar Invalid-
25657: även själva ett stort behov av information om in- förbundet vända sig både tili den finska och den
25658: nebörden av handikappet och samhäliets service- finlandssvenska befolkningen. De stora kostna-
25659: möjligheter. Vid sidan av direkt personlig infor- derna för översättning och publikation av svenskt
25660: mation är det viktigt att ha tillgång tili skriftligt material försvårar dock en fuligod service på svens-
25661: informationsmaterial, som kan anlitas under en ka.
25662: längre tid. Bland den finlandssvenska befolkning- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
25663: en blir människor med handikapp ofta dubbelt samt
25664: handikappade, eftersom information på svenska
25665: inte alitid står tili buds. att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1986
25666: Invalidförbundet rf strävar tili att publicera in- upptar 40 000 mark för att användas av
25667: formationsmaterial om handikapp både för män- Invalidförbundet r.f för att översätta och
25668: niskor med handikapp och för alimänheten. För- publicera informationsmaterial om invali-
25669: bundets medlemskår omfattar personer med ska- ditet.
25670: dor i stöd- och rörelseorgan. Denna grupp är stor
25671:
25672: Helsingfors den 25 september 1985
25673:
25674: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström Marjatta Väänänen
25675: Elsi Hetemäki-Olander Ole Norrback Päivi Varpasuo
25676:
25677:
25678:
25679:
25680: 277 428500120Jf
25681: 2210 1985 vp.
25682:
25683: Raha-asia-aloite n:o 2033 Suomennos
25684:
25685:
25686:
25687:
25688: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle vammai-
25689: suutta koskevan tietoaineiston kääntämiseen ja julkaisemiseen
25690:
25691:
25692: Eduskunnalle
25693:
25694: Vammaisten ihmisten sopeutuminen yhteis- Tämä ryhmä on suuri ja epäyhtenäinen. Sen sisäl-
25695: kuntaan edellyttää tietoa vammaisuudesta ja sen lä on useita pienempiä ryhmiä, joilla on erilaisia
25696: seurauksista. Tietoa tulee suunnata sekä yleisölle tarpeita. Siksi tarvitaan erilaista tietoaineistoa.
25697: että yksittäisille ammattiryhmille, esimerkiksi Myös eri ikäryhmät täytyy ottaa huomioon va-
25698: opettajille, sosiaalityöntekijöille sekä terveyden- ja listusaineiston tuottamisessa.
25699: sairaanhoitajille. Vammaisilla ja heidän läheisil- Kaksikielisenä järjestönä Invalidiliitto haluaa
25700: lään on myös itsellään suuri tiedon tarve vammai- kääntyä sekä suomalaisen että suomenruotsalaisen
25701: suuden sisällöstä ja yhteiskunnan palvelumahdol- väestön puoleen. Ruotsinkielisen aineiston kään-
25702: lisuuksista. Suoran henkilökohtaisen tiedon rin- tämisen ja julkaisemisen suuret kustannukset vai-
25703: nalla on tärkeää, että on saatavissa kirjallista tieto- keuttavat kuitenkin täyden ruotsinkielisen palve-
25704: aineistoa, johon voi tukeutua pitemmän ajan ku- lun tarjoamista.
25705: luessa. Suomenruotsalaisen väestön joukossa jou- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25706: tuvat vammaiset ihmiset usein kaksinkertaisesti
25707: epäedulliseen asemaan, koska ruotsinkielistä tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25708: toaineistoa ei aina ole saatavissa. 1986 tulo- ja menoarvioon 40 000 markkaa
25709: Invalidiliitto r. y. toimii vammaisuutta koske- avustuksena Invalidzliitto r.y:lle käytettä-
25710: van tietoaineiston julkaisemiseksi sekä vammaisil- väksi vammaisuutta koskevan tietoaineis-
25711: le että yleisölle. Liiton jäsenkuntaan kuuluu hen- ton kääntämiseen ja julkaisemiseen.
25712: kilöitä, joilla on tuki- ja liikuntaelinten vammoja.
25713:
25714: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
25715:
25716: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström Marjatta Väänänen
25717: Elsi Hetemäki-Olander Ole Norrback Päivi Varpasuo
25718: 1985 vp. 2211
25719:
25720: Raha-asia-aloite n:o 2034
25721:
25722:
25723:
25724:
25725: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan opistolle
25726: rakennuslainojen maksamiseen
25727:
25728:
25729: Eduskunnalle
25730:
25731: Etelä-Pohjanmaan opistolla on rakentamisesta kuussa eräämyy lainojen korkoja ja lyhennyksiä n.
25732: johtuneita pitkäaikaisia lainoja yhteensä 1 415 000 220 000 mk ja lokakuussa n. 85 000 mk, yhteensä
25733: mk. Vuonna 1986 eräämyy lainojen lyhennyksiä 305 000 mk.
25734: n. 260 000 mk ja korkoja n. 152 000 mk, yhteensä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25735: 412 000 mk. taen,
25736: Koska opisto ei saanut vuonna 1985 valtiolta
25737: rakennusavustusta, se joutui ottamaan lainojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25738: hoitoa varten lainaa sekä vakuutusyhtiö Tapiolalta 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25739: että Ilmajoen kunnalta yhteensä 660 000 mk. 29.57.52 150 000 markkaa Etelä-Poh-
25740: Tämä summa helpottaa vielä vuoden 1986 maa- janmaan opistolle rakennushankkeiden ai-
25741: liskuun lainojen hoitoa, koska opisto lyhensi heuttamien lainojen lyhentämiseen ja kor-
25742: etukäteen Postipankin lainaa 150 00 mk. Syys- kojen maksamiseen.
25743:
25744: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
25745:
25746: Jukka Vihriälä Aapo Saari
25747: Juho Koivisto Markus Aaltonen
25748: 2212 1985 vp.
25749:
25750: Raha-asia-aloite n:o 2035
25751:
25752:
25753:
25754:
25755: Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kauhajoen evan-
25756: kelisen kansanopiston opistorakennusten perusparannukseen
25757:
25758:
25759: Eduskunnalle
25760:
25761: Kauhajoen evankelinen kansanopisto on to- tu toteutettavaksi vaiheittain vuosien 1986 ja 1987
25762: teuttamassa suurta rakennushanketta, jossa nykyi- aikana.
25763: set opistorakennukset peruskorjataan nykyaikai- Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle
25764: sen opistotoiminnan harjoittamisen edellyttämäl- 1986 on Kauhajoen evankelisen kansanopiston
25765: le palvelutasolle. peruskorjaus- ja muutostöihin esitetty 200 000
25766: Peruskorjattavia rakennuksia on kaksi, vuonna markkaa. Rakennustöiden laajuuden huomioon
25767: 1929 valmisrunut päärakennus ja 1959 valmis- ottaen määräraha on aivan liian pieni.
25768: tunut lisärakennus. Päärakennus on massiivinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25769: kivirakennus, jonka tilavuus on 9 490 m 3 ja yh- taen,
25770: teenlaskettu kerrosala 3 090 m 2 • Lisärakennus on
25771: kivirakennus, jonka seinäosat ovat puuta. Sen tila- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25772: vuus on 3 700 m 3 ja yhteenlaskettu kerrosala 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25773: on 545 m 2 • Rakennukset peruskorjataan kokonai- 29.57.521isäyksenä 200 000 markkaa Kau-
25774: suudessaan, niissä tehdään käyttötarkoituksen hajoen evankelisen kansanopiston opisto-
25775: muutoksia, tilat kalustetaan uudelleen ja maa- rakennusten perusparannuksen ja muutos-
25776: alueen käyttö järjestetään uudelleen. Kustan- töitten rahoittamiseen ja sitä varten otettu-
25777: nusarvio on 4 milj. markkaa. Hanke on suunnitel- jen lainojen maksamiseen.
25778:
25779: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25780:
25781: Jukka Vihriälä Aapo Saari
25782: 1985 vp. 2213
25783:
25784: Raha-asia-aloite n:o 2036
25785:
25786:
25787:
25788:
25789: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Viropelin kotiteollisuuskoulun
25790: rakentamiseen
25791:
25792:
25793: Eduskunnalle
25794:
25795: Vaasan läänin itäisellä alueella ja Keski-Suo- Aluepoliittisesti Suomenselän alueen kehittä-
25796: men läänissä ei ole tarjolla kotiteollisuusalan kou- minen on erittäin tärkeä ja yhteiskuntataloudelli-
25797: lutusta. Viropelissä on annettu puualan koulutus- sesti merkittävä tehtävä.
25798: ta ammattikurssikeskuksessa vuosina 1959-64 ja Perustettavan oppilaitoksen omistaja on Viro-
25799: Lappajärvellä toiminut kotiteollisuuskoulu lak- pelin kunta. Oppilaitoksen nimeksi tulee Virope-
25800: kautettiin v. 1965, jolloin alueella syntyi kotiteol- lin kotiteollisuuskoulu, sijaintipaikaksi Viropelin
25801: lisuusopetuksellinen tyhjiö. kirkonkylä ja opetuskieleksi suomen kieli.
25802: Järviseudun ja ympäristökuntien alueella on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25803: voimakasta kudonta-alan yritystoimintaa, jolta taen,
25804: puuttuu alan koulutus. Kotiteollisuusopetuksen
25805: tehostaminen virittäisi pienyrittäjyyttä ja lieven- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25806: täisi alueen vaikeaa työllisyystilannetta. Tätä sil- 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
25807: mällä pitäen oppilaitosta voidaan kehittää myös kaa Vimpelin kotiteollisuuskoulun raken-
25808: taideteollisen opetuksen antamiseksi koulu- ja nustöiden käynnistämiseksi.
25809: mahdollisesti opistotasoisena.
25810:
25811: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
25812:
25813: Jukka Vihriälä
25814: 2214 1985 vp.
25815:
25816: Raha-asia-aloite n:o 2037
25817:
25818:
25819:
25820:
25821: Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallislehtien
25822: koulutustoiminnan tukemiseen
25823:
25824:
25825: Eduskunnalle
25826:
25827: Paikallislehdet ovat maamme tiedonvälityksessä Kurssimiespäivää kohti laskettuna avustus on
25828: merkittäviä sekä toimitus- että konttorihenkilö- samanaikaisesti pienentynyt 96,90 markasta (vuo-
25829: kunnan peruskouluttajia. Journalistien koulutus- den 1977 rahassa) 93,36 markkaan (vuoden 1984
25830: tarveselvityksen 1983 perusteella paikallislehtien rahassa). Inflaation vaikutuksen huomioon ottaen
25831: uusien toimittajien tarve vuosina 1984-88 on pe- avustusosuuden säilyminen ennallaan edellyttäisi
25832: räti neljännes koko viestintäalan tarpeesta eli kes- noin 15 7 matkan avustusta kurssimiespäivää kohti.
25833: kimäärin 48 aloittavaa toimittajaa vuodessa. Koulutuskentän muodostavien Paikallislehtien
25834: Kun poistuma alalta on paikallislehdissä sa- Liiton jäsenlehtien lukumäärä on kasvanut tänä
25835: manaikaisesti 4,9 prosenttia sen ollessa koko am- aikana 136:sta 170:een lehteen, osallistumispro-
25836: mattikunnassa keskimäärin 1, 1 prosenttia, on pai- sentti (lehteä jäsenistä) 65:stä 77:ään ja kurssi-
25837: kallislehtien koulutustehtävä todennettavissa ti- miespäivien määrä lehteä kohti 5,8:sta 6,6:een.
25838: lastojenkin valossa. Suurimmat kustannuspaineet koulutuksen ta-
25839: Paikallislehtien koulutustoimintaa on tuettu son säilyttämiseksi ja sen edelleen kehittämiseksi
25840: vuodesta 1977 alkaen valtionavustuksella, joka on lähivuosina johtuvat tarpeesta laajentaa tietotek-
25841: noussut yhdeksän vuoden aikana 50 000 markasta niikan ja alan huippuasiantuntijoiden käyttöä se-
25842: 80 000 markkaan (TMAE 1986 29.99/50), mikä kä toisaalta lisätä koulutustapahtumien määrää
25843: on noin 20 prosenttia jäljessä inflaation vaikutuk- samalla osallistujaryhmiä pienentäen.
25844: sen täysin korvaavista korotuksista. Samanaikai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25845: sesti Paikallislehtien Liiton koulutustoiminta on taen,
25846: myös kasvanut noin 10 prosentin vuosivauhtia se-
25847: kä kentän järjestäytymisasteen kohoamisen että ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25848: koulutusohjelmien laajenemisen johdosta. Kun 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25849: koulutusavustus vastasi vuonna 1977 noin 34 pro- 29.99.50 lisäyksenä BO 000 markkaa pai-
25850: senttia koulutuskuluista, on sen osuus kuluvana kallislehtien koulutustoiminnan tukemi-
25851: vuonna enää noin 18 prosenttia yhtäläisin perus- seen.
25852: tein laskemista koulutuskuluista.
25853:
25854: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
25855:
25856: Jukka Vihriälä Elisabeth Rehn Timo Kietäväinen
25857: Matti Maijala Georg C. Ehrnrooth Helena Pesola
25858: Markus Aaltonen Ritva Laurila Lea Mäkipää
25859: Seppo Pelttari Aapo Saari Veikko Saarto
25860: Reijo Lindroos Seppo Tikka
25861: 1985 vp. 2215
25862:
25863: Raha-asia-aloite n:o 2038
25864:
25865:
25866:
25867:
25868: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Laihian Ylipään nuonso-
25869: seurantalon rakentamiseen
25870:
25871:
25872: Eduskunnalle
25873:
25874: Laihian Ylipään nuorisoseurantalo jouduttiin rilautakunta tukee Ylipään nuorisoseuran raken-
25875: purkamaan vuonna 1969 valtatien n:o 3 raken- nushanketta, koska alueella ei ole muita soveliaita
25876: nustöiden vuoksi, sillä talo jäi tielinjauksen alle. kulttuuriharrastustiloja. Lisäksi kyläyhteisöillä on
25877: Laihian nuorisoseura on hankkinut vuonna 1984 tiivis kanssakäyminen ja kylissä on totuttu käyttä-
25878: maa-alueen ja rakentaa tontille talon uudelleen. mään nuorisoseurantalon palveluja.
25879: Tämä talo ei lisää nuorisoseurojen talokantaa Lai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25880: hialla. taen,
25881: Ylipään nuorisoseuran toiminnalle talo on vält-
25882: tämätön. Nuorisoseurantalo palvelee Kylänpään, että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25883: Keskikylän, Jokisalon ja Jokikylän harrastus- ja 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
25884: vapaa-ajan toimintoja. Uuden toimitalon rakenta- 29. 91.51 100 000 markkaa Laihian Yli-
25885: minen vauhdittaisi myös kunnan nuorisolauta- pään nuorisoseurantalon rakentamiseen.
25886: kunnan kerhotoimintaa alueella. Laihian kulttuu-
25887:
25888: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
25889:
25890: Jukka Vihriälä Aapo Saari
25891: 2216 1985 vp.
25892:
25893: Raha-asia-aloite n:o 2039
25894:
25895:
25896:
25897:
25898: Vihriälä ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta perunanviljely-
25899: konsulentin toimen perustamiseksi Etelä-Pohjanmaan maata-
25900: louskeskukseen
25901:
25902: Eduskunnalle
25903:
25904: Perunanviljely on 1970-luvulla keskittynyt voi- piiriagrologi oman toimensa ohella. Maatalous-
25905: makkaasti Etelä-Pohjanmaalle. Vuosina 1966-70 keskukseen tarvitaan kipeästi perunanviljelykon-
25906: maakunnan peruna-ala oli keskimäärin 9 500 ha sulentin vakanssi, jonka hoitaja voisi päätoimisesti
25907: eli 15,1 % koko maan peruna-alasta. Sato oli vas- keskittyä perunanviljelyn neuvontaan.
25908: taavasti 15,9 % valtakunnan kokonaissadosta. Perunanviljelykonsulentin palkkamenot sosiaa-
25909: Kuluvana vuonna Etelä-Pohjanmaalla viljel- likuluineen ovat noin 100 000 mk ja matkakulut
25910: lään perunaa maatilahallituksen tilaston mukaan 30 000 mk vuodessa. Valtion rahoituksen osuus
25911: 10 200 ha:lla, mikä on 25 % koko maan viljely- (79%) edellyttäisi 90 000 markan määrärahaa
25912: alasta. Maakunnan perunasato-osuus on useana vuodessa.
25913: vuonna ollut n. 30% valtakunnan kokonaissa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25914: dosta. taen,
25915: Kuluttajien keskeiseksi vaatimukseksi on nous-
25916: sut perunan laadun parantaminen. Laatuun voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25917: daan merkittävästi vaikuttaa viljely- ja varastointi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25918: tekniikan neuvonnalla. Neuvontapalveluiden ky- 30.30.40 lisäyksenä 90 000 markkaa peru-
25919: syntä onkin lisääntynyt voimakkaasti viljelyn eri- nanviljelykonsulentin vakanssin perusta-
25920: koistumisen myötä. Tällä hetkellä Etelä- miseksi Etelå"-Pohjanmaan maatalouskes-
25921: Pohjanmaan maatalouskeskuksessa perunanvilje- kukseen.
25922: lyneuvontaa hoitaa pääasiallisesti Peräseinäjoen
25923:
25924: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
25925:
25926: Jukka Vihriälä Aapo Saari
25927: Juho Koivisto Markus Aaltonen
25928: 1985 vp. 2217
25929:
25930: Raha-asia-aloite n:o 2040
25931:
25932: Vihriälä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta 4H-neuvojien
25933: palkkaamiseksi
25934:
25935: Eduskunnalle
25936: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on edel- valtiontalouden kannalta tarkasteltuna varsin pe-
25937: leenkin suhteellisen suuri nuorisotyöttömyys, jo- rusteltua. Erityisesti 4H-nuoret on saatu ennakko-
25938: hon kaikkien teollistuneiden valtioiden on pakko luulottomina osallistumaan uusimuotoisiin kokei-
25939: löytää ratkaisuja. Automaation lisääntyessä ei lie- luihin, joita ovat esim. metsien moninaiskäyttö,
25940: ne kovin ilmeistä, että teollisuus pystyisi ainakaan energiametsät, biologinen viljely, luonnontuot-
25941: pitemmällä aikavälillä lisäämään suhteellista teiden muu talteenotto vain muutamia luettelo-
25942: osuuttaan käytettävissä olevasta työvoimasta. Pal- maisesti mainitaksemme. Syvällisemmät 4H-jär-
25943: veluelinkeinojen joustovara saattaa olla jossain jestön yritystoiminnalliset tulokset ovat löydettä-
25944: määrin suurempi. Toisaalta on kansakunnan tasa- vissä marjojen ja vihannesten sopimusviljelytuo-
25945: suhtaisen kehittämisen kannalta välttämätöntä, tannosta sekä metsätalouden sektorilta. Vähäar-
25946: että perustuotannossa voidaan pysyttää riittävä ja voista ei ole käytännön työsuoritusten välityksellä
25947: ammattitaitoinen osa työvoimasta. Tämän vuosi- saadut ammativirikkeet ja tuntuma elinkeinoelä-
25948: kymmenen aikana joudutaan luonnonvarojamme mään.
25949: tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti, myös ympäris- Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden koe-
25950: töpolitiikan kannalta. Perinteiset alkutuotannon tellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjestö tun-
25951: alat elintarvike- ja puuntuotanto on turvattava tenut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan myös
25952: riittävällä työvoimalla. sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta ollut suopea,
25953: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lievennet- mikä perustunee järjestön toiminnan painopis-
25954: ty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä lähinnä teen sijoittamiseen käytännön alojen neuvontaan
25955: palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan avustuk- sekä hyödylliseen työhön ohjaamiseen. Joutilai-
25956: sen turvin. Liian vähälle huomiolle on jäänyt suus on huonoin vaihtoehto lisääntyneen vapaa-
25957: nuorten työpanoksen suuntaaminen tuotannolli- ajan tai työttömien päivien viettoon.
25958: seen toimintaan, jolloin nuori itsekin voi kokea Ottamalla valtion vuoden 1986 tulo- ja me-
25959: työnsä mielekkääksi. Nuorten työkasvatuksen pa- noarvioon lisäyksenä 1150 000 markan määrä-
25960: rissa jo yli 50 vuotta toiminut 4H-järjestö on raha voidaan varojen turvin perustaa yhteensä
25961: useaan otteeseen esittänyt, että sen kehittämät 15 neuvojan virkaa niihin kuntiin, jotka ovat il-
25962: menetelmät nuorten työllistämiseksi tulisi ottaa moittaneet valmiutensa osallistua kunnan omalla
25963: nyt entistä tarkemmin käyttöön. Tähän tarjoutuu rahoituksella osaan neuvojan palkkauskustannuk-
25964: mahdollisuus ulottamalla toiminta niihinkin kun- sista. Nuoria työllistyisi 4H-kerhoissa arvioiden ja
25965: tiin, joissa sitä vielä ei ole. Saadut kokemukset aikaisemmin saatujen kokemusten perusteel-
25966: osoittavat, että yksi koulutettu 4H-neuvoja voi la noin 3 )00-4 000 nuorta. Nuorten tuotannol-
25967: ohjata n. 250 nuorta järjestäen heille mahdolli- lisen toiminnan kokonaistuotoksi voidaan arvioi-
25968: suuksia osallistua tuotannolliseen toimintaan ja da 1 800 000 markkaa ja nettotuotoksi noin
25969: ansaita itse rahaa. Vuoden 1983 tilinpäätöstieto- 1 100 000 markkaa.
25970: jen mukaan yksi 4H-neuvoja aikaansai keskimää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25971: rin 129 000 markan kerholaisten yritystoiminnan taen,
25972: bruttotuoton. Tästä tuotosta suoranainen työpalk-
25973: ka nuorison käteen oli yhteensä 78 800 markkaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25974: joka tuotto on yli kaksinkertainen verrattuna sijoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
25975: tettuun valtionapuun. Kun tämän taloudellisen 30.30.46 alamomentille 1 lisäyksenä
25976: tuoton lisäksi syntyy runsaasti koulutusimpulsseja 1 150 000 markkaa 15 uuden 4H-neuvojan
25977: ja varsinaisia neuvonnallisia tuloksia, on toiminta toimen perustamiseksi.
25978: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
25979: Jukka Vihriälä Heikki Kokko Esko Almgren
25980: Sirkka-Liisa Anttila Timo Kietäväinen Håkan Malm
25981: Matti Maijala Pirkko Ikonen Juho Koivisto
25982: 278 428500120H
25983: 2218 1985 vp.
25984: Raha-asia-aloite n:o 2041
25985:
25986:
25987:
25988:
25989: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Karijoen-Lapväärtin siirto-
25990: viemärin sekä Kristiinankaupungin seudun vesijohtotyön toteut-
25991: tamiseksi
25992:
25993: Eduskunnalle
25994:
25995: Vesioikeuden päätöksen mukaan Karijoen jäte- todettiin kaupungille edullisimmaksi vaihtoeh-
25996: vedet tulee johtaa Kristiinankaupungin puhdista- doksi vedenhankinta Korsbäckin hyvälaatuisista
25997: molle vuoden 1985 loppuun mennessä. Toimen- pohjavesistä. Koko hankkeesta on siirtoviemäriä
25998: piteelle on haettu jatkoaikaa valtioneuvostolta noin 18 km, josta 7 km:n matkalle tulee myös
25999: vuoden 1988 loppuun saakka. Vesihuoltotyö pe- syöttövesijohto. Erillistä vesijohtolinjaa on 4 km.
26000: rustuu Kristiinankaupungin seudun vesihuollon Siirtoviemäriin liittyy 6 pumppaamoa.
26001: yleissuunnitelmaan sekä sitä täydentävään Kari- Hankkeen avulla siirretään Karijoen ja Dags-
26002: joen ja Dagsmarkin jätevesien johtamisen ja käsit- markin taajamien jätevedet käsiteltäväksi Kristii-
26003: telyn kustannusvertailuun. Kristiinankaupungin nankaupungin keskuspuhdistamolle. Näin voi-
26004: ja Karijoen valtuustot ovat hyväksyneet sopimuk- daan välttää erillisten puhdistamojen rakentami-
26005: sen, jonka ehtona on hankkeen toteuttaminen nen molemmille taajamille. Vesijohtolinja mah-
26006: valtion vesihuoltotyönä. dollistaa kantakaupungin siirtymisen pois pinta-
26007: Karijoen keskustan viemärilaitokseen johdetaan vesien käytöstä. Valtioneuvoston päätöksen mu-
26008: nykyisin noin 290 asukkaan jätevedet ja liittyjä- kaan hanke on siirtoviemäri sekä yhdys- ja syöttö-
26009: määrän arvioidaan vuonna 2000 olevan noin 500. vesijohto. Valtion vesihuoltotyöksi esitetyn koh-
26010: Jätevedet lasketaan saostuskaivojen kautta Karijo- teen kustannukset ovat 9,8 milj. mk.
26011: keen. Karijoki on project aqua -vesistöksi valitun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26012: Lappfjärdinjoen sivuhaara. Dagsmarkin taajaman taen,
26013: jätevedet johdetaan pääasiassa kiinteistökohtais-
26014: ten kaivojen kautta Lappfjärdinjokeen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26015: Kristiinankaupungin vesilaitos toimittaa noin 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26016: 2 000 asukkaalle lammesta pintavettä, joka eten- 30.40. 77 500 000 markkaa Karzjoen-
26017: kin keväisin ja kesäisin on riittämätön. Lappfjär- Lapväärtin siirtoviemärin sekä Krzstiinan-
26018: dissä vedenjakelusta huolehtivat yksityiset vesilai- kaupungin seudun yhdys- ja syöttövesijoh-
26019: tokset. Laaditussa vesihuollon yleissuunnitelmassa totyön rahoittamzseksi.
26020:
26021: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
26022:
26023: Jukka Vihriälä Aapo Saari
26024: 1985 vp. 2219
26025:
26026: Raha-asia-aloite n:o 2042
26027:
26028:
26029:
26030:
26031: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Laihian ja Mustasaaren
26032: vedenhankintasuunnitelman toteuttamiseksi Jurvan Poronkan-
26033: kaalta
26034:
26035: Eduskunnalle
26036:
26037: Kyrönmaan alueelle on valmistunut vuonna hankinta Jurvan Poronkankaalta on tarkoituksen-
26038: 1980 vesihuollon yleissuunnitelma, jonka mukaan mukaisin ratkaisu. Vesioikeudelliset päätökset ja
26039: Laihian ja Mustasaaren kuntien eteläosan tavoit- luvat pohjaveden ottamiseen on saatu 24.9.1984.
26040: teena on hankkia vettä yhteistyössä. Vesi on tar- Suunnitelmat vedenottohankkeen toteuttamiseksi
26041: koitus johtaa Jurvan Poronkankaalta. Laihian ovat myös valmiina.
26042: kunnan alueella on suoritettu varsin kattava poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26043: javesitutkimus. Tutkimuksen perusteella ei Lai- taen,
26044: hian kunnan alueella olevia pohjavesiä kannata
26045: asiantuntijain mukaan hyödyntää. Vedet ovat laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26046: dultaan erittäin rauta-, humus- ja alumiinipitoi- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26047: sia. Kyrönmaan alueelle laaditun vesihuollon 30.40. 77 1 000 000 markkaa Laihian ja
26048: yleissuunnitelman mukaan veden laadun kustan- Mustasaaren vedenhankintasuunnitelman
26049: nusten sekä käyttövarmuuden kannalta veden- toteuttamiseksi jurvan Porokankaalta.
26050:
26051: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
26052:
26053: Jukka Vihriälä Juho Koivisto
26054: 2220 1985 vp.
26055:
26056: Raha-asia-aloite n:o 2043
26057:
26058:
26059:
26060:
26061: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Suomenselän pohjois-
26062: etelä-suuntaisen valtatien suunnitteluun
26063:
26064:
26065: Eduskunnalle
26066:
26067: Pohjois-etelä-suuntaan ei Suomenselällä ole nä on pidetty merkittävien liikenneyhteyksien
26068: mitään yhtenäistä valtakunnanosien välistä maan- puutetta Suomenselällä. Luontevaa olisi, jos Ou-
26069: tieyhteyttä. Niinpä Suomenselkä, joka Oulun lää- lun suunnasta voitaisiin rakentaa uusi tieyhteys
26070: nistä työntyy Vaasan ja Keski-Suomen läänien Tampereen suuntaan. Vaasan läänin alueella tä-
26071: raja-alueiden kautta ns. Lapin sormena aina Poh- mä tieyhteys kulkisi verrattain lähellä lääninrajaa,
26072: jois-Hämeeseen ja Pohjois-Satakuntaan, onkin ke- kuten Vaasan läänin seutukaavaliitto on esittänyt.
26073: hittyneisyydessään jäänyt ympäröiviä alueita sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26074: västi jälkeen. Kuvaavaa tämän noin 200 000 asuk- taen,
26075: kaan alueen kehityksen jälkeenjääneisyydelle on-
26076: kin se, että alueen veroäyrimäärä on vain noin 314 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26077: koko maan kehitysalueiden 1 vyöhykkeen tulota- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26078: sosta. 1 kehitysaluevyöhykkeeseen kuuluvat lähin- 31.24.77 100000 markkaa Suomenselän
26079: nä Pohjois- ja Itä-Suomen heikoimmat alueet. pohjois-etelä-suuntaisen valtatien suun-
26080: Yhtenä kehityksen kaikkein suurimpana estee- nitteluun.
26081:
26082: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
26083:
26084: Jukka Vihriälä Matti Maijala
26085: 1985 vp. 2221
26086:
26087: Raha-asia-aloite n:o 2044
26088:
26089:
26090:
26091:
26092: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 694 (Perä-
26093: seinäjoen kirkonkylä-Hämeenläänin raja) perusparantamiseen
26094:
26095:
26096: Eduskunnalle
26097:
26098: Maantie n:o 694 Peräseinäjoen kirkolta Hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26099: meen läänin rajalle on 25 km pitkä. Merkittävä taen,
26100: osa Seinäjoen alueen ja Keski-Suomen välillä ajet-
26101: tavista tavarankuljetuksista hoidetaan tämän tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26102: kautta. Liikennemäärät ova kasvaneet huomatta- 1986 tulo- ja menoarvioon momenttfle
26103: vasti mm. siksi, että Seinäjoki-Peräseinäjoki, 31.24. 77 500 000 markkaa maantien n:o
26104: Alavus-Peräseinäjoki, kunnan eteläraja-Järvi- 694 (Peräseinåjoen kk-Hämeen läänin ra-
26105: Suomen tie ja Isoniemi-Kihniön kk. väliset ja) perusparantamisen aloittamiseksi.
26106: osuudet on perusparannettu ja päällystys uusittu.
26107: Raskas liikenne on lisääntynyt voimakkaasti ja tie
26108: on heikkokuntoinen.
26109:
26110: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
26111:
26112: Jukka Vihriälä Aapo Saari
26113: Matti Maijala Juho Koivisto
26114: 2222 1985 vp.
26115:
26116: Raha-asia-aloite n:o 2045
26117:
26118:
26119:
26120:
26121: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 699 (Paavola
26122: -Vasunmäki-Mikkilä) perusparantarniseen
26123:
26124:
26125: Eduskunnalle
26126:
26127: Maantie n:o 699 (Kovero-Vasunrnäki-Mik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26128: kilä) on perusparannettu työllisyysvaroin. Perus- nioittaen,
26129: parannus on suoritettu välillä Kovero-Paavola.
26130: Tieosuus Paavola-Savunrnäki on erittäin huono- että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26131: kuntoinen ja tieosuus on tiheään asuttu. Alue on 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26132: vahvaa maatalousseutua ja raskas maatalouskalus- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien n:o
26133: to, mm. maidonkuljetusautot liikennöivät tiellä 699 (Paavola- Vasunmiiki-Mikkzlii) pe-
26134: runsaasti. ruskorjauksen aloittamiseksi.
26135:
26136: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
26137:
26138: Jukka Vihriälä Aapo Saari Juho Koivisto
26139: 1985 vp. 2223
26140:
26141: Raha-asia-aloite n:o 2046
26142:
26143:
26144:
26145:
26146: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 714 (Hoisko-
26147: Levijoki) perusparantamiseen
26148:
26149:
26150: Eduskunnalle
26151:
26152: Alajärven kunnan alueella oleva maantie n:o Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26153: 714 (Hoisko-Levijoki) on erittäin huonokun- taen,
26154: toinen. Raskas puutavaraliikenne Soinio suun-
26155: nasta Pietarsaareen sekä toisaalta kalkin ajo Viro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26156: pelistä kuormittavat sitä runsaasti. Mutkaisuuten- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26157: sa vuoksi tie on vaarallinen, ja kelirikkaaikoina ai- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien
26158: heutuu haittaa sekä läpikulku- että paikallislii- n:o 714 (Hoisko-Levijoki) peruskotjaami-
26159: kenteelle. sen aloittamiseksi.
26160:
26161: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
26162:
26163: Jukka Vihriälä
26164: 2224 1985 vp.
26165:
26166: Raha-asia-aloite n:o 2047
26167:
26168:
26169:
26170:
26171: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6921 (Koskue
26172: - Ylivalli) perusparantamiseen
26173:
26174:
26175: Eduskunnalle
26176:
26177: Maantie n:o 6921 (Koskue-Alavalli) on heik- tareet. Loppuosalle tien leveydeksi tulee 7 m. Ko-
26178: kokuntoinen ja mutkainen soratie. Välillä ko välillä päällysteeksi tulee öljysora.
26179: Koskue-Ylivalli turvekuljetukset ovat lisäänty- Suunnitelman toteuduttua tien liikennöitävyys
26180: neet runsaasti. Ylivalliin on rakennettu turpeen paranee ja pölyhaitat pienenevät.
26181: varastoalue sekä lastausta varten sivuraide. Tie ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26182: kestä nykyistä liikennettä. nioittaen,
26183: Tie on tarkoitus kunnostaa vaaka- ja pystygeo-
26184: metriaa parantamalla sekä rakennekerroksia vah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26185: vistamalla. Tien leveydeksi on suunniteltu 1, 9 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26186: km:n matkalle valtatieltä Ylivalliin päin 8,5 m, 31.24. 77 1000000 markkaa maantien n:o
26187: jolloin kevyelle liikenteelle jää 1,25 m leveät pien- 6921 (Koskue- Ylivalli) parantamiseen.
26188:
26189: Helsingissä 25 pävänä syyskuuta 1985
26190:
26191: Jukka Vihriälä Aapo Saari Juho Koivisto
26192: 1985 vp. 2225
26193: Raha-asia-aloite n:o 2048
26194:
26195:
26196:
26197:
26198: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7013 (Könni-
26199: Halkosaari) perusparantamiseen
26200:
26201:
26202: Eduskunnalle
26203:
26204: Ilmajoen huonokuntoisin maantie on tällä het- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26205: kellä n:o 7013 (Könni-Halkosaari). Kelirikko- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26206: aikana ovat tien kautta yhteydet kokonaan poikki 31.24. 77 500 000 markkaa maantien
26207: Ilmajoelta Ylistaroon ja Halkosaareen. Ainoat yh- n:o 7013 (Könni-Halkosaan) peruskor-
26208: teydet toimivat kiertoteitse Seinäjoen kautta. jauksen aloittamiseksi.
26209: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26210: taen,
26211:
26212:
26213: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
26214:
26215: Jukka Vihriälä
26216:
26217:
26218:
26219:
26220: 279 428500120fi
26221: 2226 1985 vp.
26222: Raha-asia-aloite n:o 2049
26223:
26224:
26225:
26226:
26227: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7033 (Liipan-
26228: tönkkä-Kitinoja) perusparantamiseen
26229:
26230:
26231: Eduskunnalle
26232:
26233: Maantie n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitinoja) on tärkeyden kauttakulkuliikenteelle olisi tietyö ko-
26234: osiltaan kehnoimpia sorapäällysteisiä maanteitä konaisuudessaan saatettava päätökseen.
26235: Ylistaron kunnan alueella. Tämä tulee erityisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26236: selvästi näkyviin kelirikkoaikoina. Tien rakennetta taen,
26237: on parannettu Lapuan tiemestaripiirin toimesta
26238: kunnossapitovaroilla ns. varatyökohteena osuu- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26239: della Malkamäen tienhaara-Kitinoja. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26240: Aikaisemmin on lähinnä työllisyysvaroilla pa- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien
26241: rannettu osuus Kitinoja-Halkosaari. Ottaen n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitinoja) raken-
26242: huomioon Liipantönkän-Kitinojan maantien teen parantamiseksi.
26243: merkityksen kunnan sisäiselle liikenteelle sekä sen
26244:
26245: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
26246:
26247: Jukka Vihriälä
26248: 1985 vp. 2227
26249:
26250: Raha-asia-aloite n:o 2050
26251:
26252:
26253:
26254:
26255: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7231 (Lehmäjoki
26256: -Kaurajärvi) perusparantamiseen
26257:
26258:
26259: Eduskunnalle
26260:
26261: Isonkyrön keskustan-Lehmäjoen maantien le Isonkyrön keskustan-Lehmäjoen maantielle,
26262: n:o 7201 perusparannustyö tulee valmiiksi tule- tuntuisi luonnolliselta, että työtä voitaisiin jat-
26263: van syksyn aikana. Lehmäjoen-Kaurajärven kaa.
26264: maantie on jatkoa yllä mainitulle tielle siten, että Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26265: siitä tulee läpikulku Vöyrin-Ylihärmän tielle. taen,
26266: Lehmäjoen-Kaurajärven tien varrella sijaitsevat
26267: kaikki isokyröläisten sora-alueet ja pääasiallinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26268: asutus Lehmäjoen kylästä on mainitun tien varrel- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26269: la. Koska tie on erittäin huonokuntoinen ja vai- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien
26270: keasti kunnossa pidettävä soratie ja kun se on suo- n:o 7231 (Lehmäjoki-Kaurajärvz) perus-
26271: ranainen jatke perusparannustyön alaisena oleva!- korjauksen aloittamiseksi.
26272:
26273: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
26274:
26275: Jukka Vihriälä
26276: 2228 1985 vp.
26277:
26278: Raha-asia-aloite n:o 2051
26279:
26280:
26281:
26282:
26283: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 17 467 (Tep-
26284: po-Isokoski) perusparantamiseen
26285:
26286:
26287: Eduskunnalle
26288:
26289: Tieolot ovat parantuneet huomattavasti Nur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26290: mossa viime vuosina. Kunnan alueella on kuiten- nioittaen,
26291: kin joukko erittäin huonokuntoisia paikallisteitä.
26292: Varsinkin kelirikkoaikoina aiheutuu liikenteelle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26293: ihmisille suuria ongelmia. Paikallistie n:o 17467 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26294: (Teppo-Isokoski) on mutkainen ja heikko sora- 31. 24. 77 5 00 000 markkaa paikallistien
26295: tie. n:o 17467 (Teppo-Isokoskz) peruskorjaa-
26296: misen aloittamiseksi.
26297:
26298: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
26299:
26300: Jukka Vihriälä Markus Aaltonen
26301: 1985 vp. 2229
26302:
26303: Raha-asia-aloite n:o 2052
26304:
26305:
26306:
26307:
26308: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17743 (Ojanie-
26309: mi-Miekka) perusparantarniseen
26310:
26311:
26312: Eduskunnalle
26313:
26314: Tie Kyrönjoen pohjoispuolella, Vähäkyrö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26315: Merikaano, on erittäin vilkasliikenteinen. Huo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26316: mattava osa kunnan asutuksesta on keskittynyt 31.24. 77 500 000 markkaa paikallistien
26317: tien varteen. Sorapäällysteisen tien kantavuus on n:o 17743 (Ojaniemi-Miekka) peruskor-
26318: huono ja varsinkin kelirikkoaikoina on suuret on- jaamisen aloittamiseksi.
26319: gelmat. Paikallistie n:o 17743 (Ojaniemi-
26320: Miekka) olisi pikaisesti peruskorjattava.
26321: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26322: taen,
26323:
26324: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
26325:
26326: Jukka Vihriälä
26327: 2230 1985 vp.
26328:
26329: Raha-asia-aloite n:o 2053
26330:
26331:
26332:
26333:
26334: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Palonkylän-Pojanluoman
26335: paikallistien perusparannukseen
26336:
26337:
26338: Eduskunnalle
26339:
26340: Lentotoiminnan vilkastuttua Seinäjoen-Ilma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26341: joen Rengonharjun lentokentällä on liikenne ken- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26342: tälle Ilmajoen ja Kurikan suunnasta paikallistiellä 31.24.77 500000 markkaa Palonkylän-
26343: Palonkylä-Pojanluoma lisääntynyt huomattavas- Pojanluoman paikallistien peruskorjauk-
26344: ti. Tien kautta ohjautuu myös liikenne Ilmajoelta sen aloittamiseksi.
26345: valtatielle n:o 3 (Tampere-Vaasa).
26346: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26347: niottaen,
26348:
26349: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
26350:
26351: Jukka Vihriälä Markus Aaltonen Juho Koivisto
26352: 1985 vp. 2231
26353: Raha-asia-aloite n:o 2054
26354:
26355:
26356:
26357:
26358: Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Rengonharjun
26359: lentokentän toiminnan tukemiseen
26360:
26361:
26362: Eduskunnalle
26363:
26364: Etelä-Pohjanmaalla on Rengonharju-Säätiön toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26365: mesta aikaansaatu lentoreittiliikennettä pal- nioittaen,
26366: veleva kevytliikennekenttä, missä on säännöllistä
26367: lentoliikennettä ollut arkipäivisin jo helmikuusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26368: 1983 lukien Wasa-Vings -nimisen yhtiön toimes- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26369: ta. Matkustajamäärät ovat ylittäneet ennakkoar- 31.47.41 lisäyksenä 500 000 markkaa Ren-
26370: viot, mikä osoittaa lentokentän tarpeellisuutta. gonharjun lentokentän ylläpidon avusta-
26371: Lentokenttä on poistanut myös sen tyhjiön, mikä miseen ja lentopaikan rakentamiseen otet-
26372: Seinäjoen talousalueella henkilölentoliikenteen tujen lainojen johdosta aiheutuviin kus-
26373: osalta on vallinnut. Rengonharjun kentänkään tannuksiin.
26374: osalta ei ole lentoliikenteen jatkamiselle mahdol-
26375: lisuuksia ilman valtion tukea.
26376:
26377: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
26378:
26379: Jukka Vihriälä Aapo Saari
26380: Markus Aaltonen Juho Koivisto
26381: 2232 1985 vp.
26382:
26383: Raha-asia-aloite n:o 2055
26384:
26385:
26386:
26387:
26388: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta liukkaan kelin ajoharjoitte-
26389: luratojen rakentamiseen
26390:
26391:
26392: Eduskunnalle
26393:
26394: Uusien ajokorttien haltijat aiheuttavat neljä muut tahot ovat valmiit osallistumaan ratojen ra-
26395: kertaa enemmän liikennevahinkoja kuin koke- kentamiseen ja suunnittelu on eräitten hankkeit-
26396: neemmat kuljettajat. Vahinkoihin on usein syynä ten osalta niin pitkällä, että rakentaminen voitai-
26397: ajoneuvon käsittelyvirhe erityisesti liukkaalla ke- siin aloittaa jo vuoden 1986 puolella. Mikäli liuk-
26398: lillä. Uusien kuljettajien ajoneuvonkäsittelytaitoa kaan kelin harjoittelu määrätään pakolliseksi, tu-
26399: pyritään lisäämään sisällyttämällä ajokortin saan- lee valtion (liikenneministeriön) osallistua raken-
26400: tiin liittyvään koulutukseen pakollinen liukkaan tamiseen. Ehdotettu määräraha tultaisiin käyttä-
26401: kelin harjoitteluosuus. mään vuonna 1986 aloitettavien hankkeiden ra-
26402: Tavoitteeseen pääsy edellyttää ympärivuotista hoitukseen. Kaikkiaan kolmenkymmenen radan
26403: liukkaan kelin harjoittelumahdollisuutta, sillä rakentaminen ajoittunee ainakin kolmen vuoden
26404: vuotuisen koulutettavien määrän olleessa liki ajalle, jolloin vuosittain liikenneministeriö osallis-
26405: 100 000 ei kaikkia voida kouluttaa talviaikaan. tuisi kymmeneen hankkeeseen.
26406: Ratoja tarvitaan noin kolmekymmentä sijoitettu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26407: na tasaisesti eri puolille maata. niottaen,
26408: Kuljettajaopetuksen uudistus on valmisteilla
26409: liikenneministeriössä ja voitaneen liikenneminis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26410: teriön osalta toteuttaa vuoden 1986 aikana. Kul- 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
26411: jettajaopetuksen uudistuksen eräänä edellytykse- mentille 31.99.52 2000000 markkaa
26412: nä on ajoharjoitteluratojen rakentaminen, ja rato- liukkaan kelin ajoharjoitteluratojen raken-
26413: jen tulisi olla valmiina vuonna 1987. Kunnat ja tamiseen.
26414:
26415: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26416:
26417: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen Juho Koivisto
26418: 1985 vp. 2233
26419: Raha-asia-aloite n:o 2056
26420:
26421:
26422:
26423:
26424: Vihriälä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta omaa työtään
26425: tekevien ja pienyrittäjien järjestöille työsuojelukoulutukseen
26426:
26427:
26428: Eduskunnalle
26429:
26430: Laki työsuojelun hallinnosta (574/72) edellyt- Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1986
26431: tää yhteistyötä työsuojeluhallinnon ja toisaalta vi- tulo- ja menoarvioksi omaa työtään tekevien ja
26432: ranomaisten, laitosten ja yhteisöjen välillä. Kun pienyrittäjien järjestöille on varattu 260 000 mark-
26433: työsuojeluhallinto on omaa työtään tekevien ja kaa käytettäväksi työsuojelukoulutukseen. Määrä-
26434: pienyrittäjien osalta pitkälle laiminlyönyt velvoit- rahalla järjestöt eivät suoriudu niille sälytetystä
26435: teensa, on vastuu esimerkiksi koulutus- ja tiedo- velvoitteesta omaa työtään tekevien työsuojelu-
26436: tustoiminnasta langennut omaa työtään tekevien koulutuksen järjestämisessä.
26437: järjestöille lähes kokonaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26438: Työsuojeluhallinnon kokonaismenot vuosita- taen,
26439: solla ovat n. 60 milj. mk. Tästä työsuojeluhalli-
26440: tuksen metsä- ja maataloustoimiston sekä kolmen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26441: työsuojelupiirin osuus on noin 3, 5 % . Maata- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26442: lousyrittäjien osuus pelkästään on koko työssä ole- 33.07.56 lisäyksenä JOO 000 markkaa
26443: vasta väestöstä kuitenkin jo 11 %. Näin maatalou- omaa työtäiin tekevien ja pienyrittäjien jär-
26444: den ja yleensäkin omaa työtään tekevien hyväksi jestöille käytettäväksi työsuojelukoulutuk-
26445: on panostettu varsin vähän suhteessa työntekijä- seen.
26446: määrään.
26447:
26448: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
26449:
26450: Jukka Vihriälä Timo Kietäväinen Aapo Saari
26451: Seppo Pelttari Matti Maijala Pirkko Ikonen
26452:
26453:
26454:
26455:
26456: 280 428500120H
26457: 2234 1985 vp.
26458:
26459: Raha-asia-aloite n:o 2057
26460:
26461:
26462:
26463:
26464: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen Seudun Invalidit
26465: ry:lle kerhotilojen lainojen hoitokuluihin
26466:
26467:
26468: Eduskunnalle
26469:
26470: Seinäjoen Seudun Invalidit ry. on Seinäjoen, erilaisia keräyksiä ja kampanjoita. Yhdistyksen
26471: Nurmon, Ilmajoen ja Peräseinäjoen alueella toi- pääomaa on kartutettu sijoittamalla kerättyjä va-
26472: miva vammaisjärjestö. Yhdistyksen toiminnan roja osakkeisiin. Näin on saatu alkupääoma ny-
26473: tarkoituksena on tehdä tunnetuksi invalidien kyisten tilojen hankkimiseksi. Lainaa tähän tarvit-
26474: asiaa, auttaa jäsenistöä invaliditeettia koskevien tiin 150 000 markkaa.
26475: asioiden hoitamisessa sekä järjestää jäsenistölle Pitkällä tähtäyksellä olisi tarpeellista luoda pe-
26476: virkistysmahdollisuuksia. Toimintaansa se harjoit- ruskorjausmäärärahajärjestelmä vammaisjärjestöjä
26477: taa yhteistyössä muiden vammaisjärjestöjen kanssa. varten. Tällä voitaisiin kattaa toimisto- ja kerho-
26478: Voidakseen palvella jäseniään entistä parem- huoneiden sekä kesäkotien korjaus-, laajennus- ja
26479: min Seinäjoen Seudun Invalidit ry. on hankkinut lainanhoitokulut. Toisena vaihtoehtona voitaisiin
26480: Seinäjoelta kerhohuoneen, joka on rakennettu lii- selvittää, voitaisiinko poistaa leimavero vammais-
26481: kuntaesteettömäksi. Näin jäsenistölle voidaan tar- järjestöjen kiinteistö- ja osakekauppojen yhteydes-
26482: jota tilat, jotka soveltuvat heidän käyttöönsä sä, mikäli tilat palvelevat suoraan jäsenistöä.
26483: kokous-, kurssi- ja harrastustilaisuuksissa. Tiloissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26484: on toimisto, joka palvelee jäsenistöä kerran viikos- taen,
26485: sa, mutta palvelut pyritään saamaan jokapäiväi-
26486: siksi palkkaamalla toimistonhoitaja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26487: Järjestö on tähän saakka rahoittanut toimintan- 1986 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa
26488: sa vapaaehtoisella työllä. Tässä on käytetty osittain Seinäjoen Seudun Invalidit ry:lle kerhoti-
26489: perinteisiä varainhankinnan muotoja, mutta myös lojen lainojen hoztokuluihin.
26490:
26491: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
26492:
26493: Jukka Vihriälä Markus Aaltonen Juho Koivisto
26494: 1985 vp. 2235
26495:
26496: Raha-asia-aloite n:o 2058
26497:
26498:
26499:
26500:
26501: Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
26502: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
26503:
26504:
26505: Eduskunnalle
26506:
26507: Laissa pienyrittäjien vuosilomasta (408/77) on Pienyrittäjät ja muut omaa työtään tekevät ovat
26508: säädetty oikeudesta vuosilomaan. Muiden edelly- perinteisestikin olleet muita huonommassa ase-
26509: tysten lisäksi on säädetty, ettei pienyrittäjän vii- massa niin sosiaaliturvan kuin sosiaalipalvelujen-
26510: meksi toimitetussa verotuksessa vahvistettu vero- kin suhteen. Vähimmäisedellytys tasa-arvon suun-
26511: tettava tulo ylitä valtioneuvoston vuosittain vah- taan pääsemiseksi muiden väestöryhmien kanssa
26512: vistaman enimmäisvuosilomatulon määrää. olisi turvata pienyrittäjille ne edut, jotka jo ole-
26513: Pienyrittäjät ovat olleet valmiita käyttämään oi- massa oleva lainsäädäntö antaa.
26514: keuttaan vuosilomaan varsin runsaasti. Valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26515: kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa tarkoituk- taen,
26516: seen varatut 16,5 milj. markkaa eivät ole riittäneet
26517: kattamaan tarvetta esim. Etelä-Pohjanmaalla. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26518: mä on johtanut siihen, etteivät kaikki, jotka tulo- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26519: rajojensa puolesta ovat oikeutettuja vuosilomaan, 33.57.42 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
26520: ole käytännössä sitä saaneet. Hallituksen tulo- ja pienyn"ttäji"en vuoszlomajärjestelmän kus-
26521: menoarvioesityksessä vuodelle 1986 varoja on li- tannuksiin.
26522: sätty vain 0,9 milj. markkaa.
26523:
26524: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
26525:
26526: Jukka Vihriälä Sirkka-Liisa Anttila Seppo Pelttari
26527: 2236 1985 vp.
26528:
26529: Raha-asia-aloite n:o 2059
26530:
26531:
26532:
26533:
26534: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varuskunnan
26535: autohuoltamon rakentamiseen
26536:
26537:
26538: Eduskunnalle
26539:
26540: Riihimäen varuskunnan autohuoltamo toimii jotta niin työhygieeniset olosuhteet kuin toimin-
26541: vanhoissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. nan tehokkuuskin saataisiin asialliselle tasolle.
26542: Päivittäin työskentelee huoltamossa useita siviili- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26543: asentajia sekä varusmiehiä. Työolosuhteet ovat jo taen,
26544: kauan olleet terveydelle vaaralliset, sillä esim. hä-
26545: käpitoisuus ylittää moninkertaisesti työpaikoilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26546: yleisesti sallitut normit. Hälyttävät mittaustulok- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26547: set eivät kuitenkaan ole nopeuttaneet jo kauan 27.27.74 10 000 000 markkaa Riihimäen
26548: suunnitelmissa olleen uudisrakennustyön aloitta- varuskunnan autohuoltamon rakentami-
26549: mista. Siksi olisikin tarpeellista käynnistää uusien seen.
26550: ja asiallisten työtilojen rakentaminen ensi tilassa,
26551:
26552: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
26553:
26554: Iiro Viinanen Riitta Uosukainen
26555: Sirkka-Liisa Anttila Juho Koivisto
26556: 1985 vp. 2237
26557:
26558: Raha-asia-aloite n:o 2060
26559:
26560:
26561:
26562:
26563: Viinanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Oy Ekokem
26564: Ab:n rahoitusaseman parantamiseen
26565:
26566:
26567: Eduskunnalle
26568:
26569: Valtakunnallisesta ongelmajätteiden hävittämi- Ab:lle viiden vuoden ajan vuosittain 30 milj. mar-
26570: sestä vastaavan Oy Ekokem Ab:n korkeista, n. 250 kan avustuksen toimintaedellytysten turvaamisek-
26571: milj. markkaa maksaneista investoinneista joh- si ja käsittelymaksujen pitämiseksi nykyisellä ta-
26572: tuen yhtiön korkokustannukset ylittävät selvästi solla.
26573: 20 milj. markkaa vuodessa. Vaikka eduskunta on- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26574: kin myöntänyt avustusta korkokuluihin tälle ja taen,
26575: kahdelle seuraavalle vuodelle, on jätteiden käsit-
26576: telykustannuksiin edelleen nostopaineita. Koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26577: nykyiselläänkin teollisuus kokee käsittelymaksut 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
26578: korkeiksi, tulisi yhtiön rahoitusrakennetta korjata 35.13.47 lisäyksenä 30000000 markkaa
26579: sellaiseksi, että hinnat eivät nykytasosta ainakaan 0~ Ekokem Ab:n rahoitusaseman paranta-
26580: nouse. Ympäristöpoliittisesti olisikin tarkoituk- mtseen,
26581: senmukaista että valtio osoittaisi Oy Ekokem
26582:
26583: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
26584:
26585: Iiro Viinanen Matti Viljanen Riitta Uosukainen
26586: Lauri Impiö Ulla Puolanne Juho Koivisto
26587: Ben Zyskowicz Pirjo Rusanen Liisa Hilpelä
26588: Saara Mikkola Jouni J. Särkijärvi Mauri Miettinen
26589: Helena Pesola Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
26590: Kimmo Sasi Sakari Valli Pertti Salolainen
26591: Martti Tiuri Eeva Turunen Tapio Holvitie
26592: Sampsa Aaltio Ritva Laurila Matti Lahtinen
26593: Helge Saarikoski Aino Pohjanoksa Tauno Valo
26594: Sirpa Pietikäinen Anna-Kaarina Louvo Aila Jokinen
26595: Tuulikki Petäjäniemi Erkki Moisander Toivo T. Pohjala
26596: Eva-Riitta Siitonen Riitta Jouppila Ilkka Kanerva
26597: Ilkka Suominen Heikki Järvenpää
26598: 2238 1985 vp.
26599:
26600: Raha-asia-aloite n:o 2061
26601:
26602:
26603:
26604:
26605: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta leirikeskuksen rakenta-
26606: miseksi Pattijoen Mikonkariin
26607:
26608:
26609: Eduskunnalle
26610:
26611: Pattijoen kunta on saanut valtionavustusta maksava tarpeellinen leirikeskus rahoitettaisiin
26612: vuonna 1984 300 000 markkaa ja vuonna 1985 ensi vuoden tulo- ja menoarviossa.
26613: 200 000 markkaa leirikeskuksen rakentamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26614: Mikonkariin. Leirikeskus palvelee kunnan, seura- taen,
26615: kunnan ja eri järjestöjen tarpeita. Se on suunnitel-
26616: tu kesä- ja talvikäyttöä varten. Majoitustilaa tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26617: 40 hengelle. Leirikeskus voisi palvella myös laa- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26618: jempaa aluetta. 29.91.51 1500 OOOmarkkaa Pattijoen Mi-
26619: Työn saattamiseksi loppuun esitämme, että konkarin leirikeskuksen rakentamiseksi.
26620: kustannusarvioitaan noin 2,5 miljoonaa markkaa
26621:
26622: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26623:
26624: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
26625: 1985 vp. 2239
26626:
26627: Raha-asia-aloite n:o 2062
26628:
26629:
26630:
26631:
26632: Vähäkangas ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Pyhäjoki-
26633: suun kunnostukseen
26634:
26635:
26636: Eduskunnalle
26637:
26638: Työllisyysvaroilla ja Oulun vesipiirin toimesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26639: on Pyhäjokisuuta ruopattu talvikausina 1983- taen,
26640: 1985. Oulun vesipiiri on tehnyt 500 000 markan
26641: lisämäärärahasta esityksen vesihallitukselle töiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26642: loppuunsaattamiseksi. Koko hankkeen kustan- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26643: nussarvio on 2 133 000 markkaa. Jotta hankkeesta 30.40. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa käy-
26644: saataisiin se hyöty, joka siitä on ajateltu ja suunni- tettäväksi Pyhäjokisuun kunnostuksen lop-
26645: teltu saatavaksi, tulisi Pyhäjokisuun kunnostustyö puun saattamiseen.
26646: saattaa loppuun mahdollisimman nopeasti.
26647:
26648: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26649:
26650: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
26651: 2240 1985 vp.
26652:
26653: Raha-asia-aloite n:o 2063
26654:
26655:
26656:
26657:
26658: .Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelmiin Pyhäjoen
26659: palauttamiseksi rapujoeksi
26660:
26661:
26662: Eduskunnalle
26663:
26664: Pyhäjoki oli aikoinaan Suomen tunnetuimpia nitelmien laatimiseksi, joiden avulla rapukanta
26665: rapujokia. Ravut ovat kuitenkin hävinneet joesta. voitaisiin palauttaa Pyhäjokeen.
26666: Istutustenkaan avulla entinen runsas rapukanta ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26667: ole palautunut. Valtion toimenpitein on viime taen,
26668: vuosina kunnostettu vanhoja koskireittejä ja järviä
26669: virkistyskäyttöön, mm. Piipsjärvi Oulaisten kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26670: pungin alueella. Pyhäjokivarren kunnat ovat yh- 1986 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
26671: teisen neuvottelunsa päätöksellä valmiit yhteistyö- kaa käytetttfiväksi suunnitelmiin Pyhäjoen
26672: hön valtion viranomaisten kanssa sellaisten suun- palauttamiseksi rapujoeksi.
26673:
26674: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26675:
26676: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
26677: 1985 vp. 2241
26678: Raha-asia-aloite n:o 2064
26679:
26680:
26681:
26682:
26683: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 88 paran-
26684: tamisen aloittamista varten välillä Raahe-Pulkkila
26685:
26686:
26687: Eduskunnalle
26688:
26689: Kantatie n:o 88 muodostaa tärkeän tieyhteyden nen aikanaan tulee. Siksi on välttämätöntä todella
26690: Eurooppa 4 -valtatieltä Pulkkilasta rantatie 8:lle tarpeelliseksi koetun kantatien n:o 88 parantami-
26691: Raaheen ja ennen muuta Rautaruukki Oy:n teh- nen laadittujen suunnitelmien mukaan jo tässä
26692: taille malminkuljetusta, tarvike- ym. kuljetusta vaiheessa. Huomattavaa on myös se, että Rauta-
26693: tapahtuu merkittäväitä osin juuri tätä kantatietä ruukki Oy:llä on tehtaansa Pulkkilassa, Oulaisissa
26694: myöten. Raahen kaupungille ja sen Iisääntyvälie ja Ylivieskassa. Päivittäin ·tapahtuvat yhteydet
26695: väestömäärälle ja myös lähikuntien asukkaiden näiden välillä tapahtuvat valtaosin kantatien n:o
26696: työssäkulku-ja palveluliikennettä varten kyseinen 88 kautta. Sen lisäksi muu elinkeinoelämä luon-
26697: kantatie on niin ikään välttämätön. nollisesti käyttää tätä tieyhteyttä päivittäisiin tar-
26698: Kantatien n:o 88 kunto on tällä hetkellä suures- peisiinsa. Kantatie n:o 88 on tuiki tarpeellinen
26699: ta ja raskaasta liikennemäärästä johtuen heikko. koko Oulun lääninkin vastaisen kehityksen kan-
26700: Tien parantaminen on näin välttämätöntä edellä nalta.
26701: mainituista syistä johtuen. Niukoista tienraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26702: nusmäärärahoista johtuen ei po. kantatien kun- taen,
26703: nostamista nykyaikaiseksi ja kantatieltä edellytet-
26704: tävälle tasolle ole ollut mahdollista sijoittaa tien- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26705: pidon toimenpidesuunnitelmiin lähivuosille. Ot- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26706: taen huomioon kuitenkin sen, että po. tietä joka 31.24.77 lisäyksenä 1 JOO 000 markkaa
26707: tapauksessa rasitetaan jopa lisääntyvillä liikenne- Oulun tie- ja vesirakennuspiirin kohdalle
26708: määrillä, on nähtävissä tien kunnon yhä nopeam- kantatien n:o 88 parantamisen aloittamis-
26709: pi rappeutuminen. Mitä pitemmälle rappeutumi- ta varten viiltllä Raahe-Pulkktla.
26710: nen päästetään, sitä kalliimmaksi tien parantami-
26711:
26712: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26713:
26714: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
26715:
26716:
26717:
26718:
26719: 281 428500120H
26720: 2242 1985 vp.
26721:
26722: Raha-asia-aloite n:o 2065
26723:
26724:
26725:
26726:
26727: Vähäkangas: Määrärahan osoittamisesta Lehtopään-Turulan pai-
26728: kallistien parantamiseksi Oulaisissa
26729:
26730:
26731: Eduskunnalle
26732:
26733: Oulaisten kaupungissa Piipsjärven vesittämisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26734: - työ tehtiin vesihallituksen toimesta- jälkeen taen,
26735: on omakotiasutus entistä enemmän laajentunut
26736: Piipsjärven kylälle, jonne kaupunki on laatinut ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26737: myös osayleiskaavan. Kaupunki on rakentanut 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26738: järven rannalle myös yleisen uimarannan ja vene- 31. 24. 77 900 000 markan määrärahan
26739: laiturin. Tämän lisäksi kylällä sijaitsee kaupungin Lehtopään- Turulan paikallistien n:o
26740: hiihtomaja. Näiden syiden vuoksi on tien käyttö 18313 parantamiseksi Oulaisten kaupun-
26741: voimakkaasti laajentunut, eikä tien kunto nykyi- gissa.
26742: sellään vastaa sille asetettavia vaatimuksia.
26743:
26744: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26745:
26746: Juhani Vähäkangas
26747: 1985 vp. 2243
26748:
26749: Raha-asia-aloite n:o 2066
26750:
26751:
26752:
26753:
26754: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäsalmen lentoken-
26755: tän käyttö- ja investointiavustukseen
26756:
26757:
26758: Eduskunnalle
26759:
26760: Pyhäsalmen lentokenttää ylläpitää osakeyhtiö, Saint-Air Oy, jossa on osakkaita Pyhäjärveltä sekä
26761: jonka omistavat Pyhäjärven kunta (66,6 %) ja Py- naapurikunnista. Saint-Air Oy:llä on mahdolli-
26762: häjärven Ilmailukerho ry. (33,4 %). Osakepää- suus ja tarve säännöllistää lentoliikenne vuoden
26763: oma on 1 milj. mk. Lentokentän maapohjat omis- 1986 alusta lukien. Vuoden 1986 käyttöavustus-
26764: taa Pyhäjärven kunta, joka on edelleen vuokran- tarve on 150 000 mk ja investointiavustustarve
26765: nut ne Pyhäsalmen Lentokenttä Oy:lle. Kenttä on 190000 mk.
26766: varustukseltaan mittarilentokenttä. Tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26767: kentällä on cloud-break -lähestymismenetelmä. taen,
26768: Pyhäsalmen lentokenttä on 1 000 metriä pitkä, as-
26769: valttipäällysteinen sekä varustettu suurtehovaloil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26770: la. Lähestymismenetelmänä on kahdella locator- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26771: majakalla varustettu 2-NDB -järjestelmä. Pyhäjär- 31. 47.41 340 000 markkaa Pyhäsalmen
26772: ven lentokentältä on toteutettu 1, 5 vuoden ajan lentokentän käyttö- ja investointiavustuk-
26773: taksilentoliikennettä Helsinkiin. Käyttäjämäärät seen.
26774: ovat koko ajan lisääntyneet. Lentämistä hoitaa
26775:
26776: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26777:
26778: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
26779: 2244 1985 vp.
26780:
26781: Raha-asia-aloite n:o 2067
26782:
26783:
26784:
26785:
26786: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta luotsiaseman rakenta-
26787: miseksi Raaheen
26788:
26789:
26790: Eduskunnalle
26791:
26792: Raahen nykyinen luotsiasema toimii jakautu- asianmukaisten tilojen rakentamista välttämättö-
26793: neena kahteen osaan, osan ollessa n. 5 kilometrin mänä.
26794: päässä satamasta kaupungilta vuokratussa asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26795: nossa ja osan Rautaruukilta vuokratussa tilassa Sa- taen,
26796: tamakankaalla.
26797: Päivystys- ja majoitustilat ovat erillään n. 3 kilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26798: metrin päässä toisistaan. 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
26799: Uuden luotsiaseman rakentamisen on arvioitu 32.1 0. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
26800: maksavan n. 1, 5 miljoonaa markkaa. luotsiaseman rakentamiseen Raahen kau-
26801: Liikenteen runsaan määrän vuoksi pidämme punkiin.
26802:
26803: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26804:
26805: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
26806: 1985 vp. 2245
26807:
26808: Raha-asia-aloite n:o 2068
26809:
26810:
26811:
26812:
26813: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen aluesairaalan
26814: ja terveyskeskuksen kuntainliitolle rikkidioksidin vaikutuksesta
26815: Raahen seudun metsiin tehtävää tutkimusta varten
26816:
26817: Eduskunnalle
26818:
26819: Metsäntutkimuslaitos on esittänyt Raahen alue- ti happamoitumisen aiheuttamat vaikutukset sekä
26820: sairaalan ja terveyskeskuksen kuntainliitolle tutki- hajujen ja pölyjen ympäristön viihtyvyydelle ai-
26821: mussuunnitelman, jonka perusteella tehtäisiin heuttamat haitat. Lisäksi on todettu happamoitu-
26822: tarkka selvitys rikkidioksidin vaikutuksista Raahen misen olevan vakava uhka metsän kasvulle ja sen
26823: seudun metsiin. Kyseistä tutkimusta on pidettävä kautta puun tuotannolle, metsäteollisuudelle sekä
26824: erittäin tärkeänä osin jo havaittavissa olevien rik- välillisesti koko kansantaloudellemme.
26825: kipäästöjen aiheuttamien ja yhä lisääntyvien on- Alussa mainitun tutkimustyön aloittaminen ta-
26826: gelmien vuoksi. Tutkimuksella tulee olemaan ei pahtuu kuluvan vuoden syksyllä. Kustannuksiin
26827: vain valtakunnallista vaan myös kansainvälistä tulisi valtiovallan osallistua luvattua enemmän,
26828: merkitystä ja siksi valtion osallistuminen tutki- onhan tutkimuksen kohde Suomen rikkipäästöi-
26829: mushankkeeseen on välttämätöntä. Raahen kau- sin alue. Tutkimusta on myös laajennettava kos-
26830: punki on suunnitellut Rautaruukin ympäristön kemaan rikin vaikutusta ihmisten terveyteen.
26831: osayleiskaavan laajan metsityssuunnitelman, jon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26832: ka onnistuminen on kiinni merkittäviltä osiltaan taen,
26833: em. tutkimuksesta ja sen tuloksista sekä näistä
26834: johtuvista käytännön toimista rikkipäästöjen vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26835: hentämiseksi. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26836: Ilman laadun parantamiseen voidaan päästä 35.12.37 lisäyksenä 400000 markkaa
26837: vain tarkkojen ja tosiasioihin perustuvien tutki- avustuksena Raahen aluesairaalan ja ter-
26838: mustietojen pohjalta. Tähän saakka tehdyin selvi- veyskeskuksen kuntainliitolle rikkidioksi-
26839: tyksin on voitu havaita eri puolilla maata ilman din VaikutuksestaRaahen seudun metsiin
26840: epäpuhtauksien aiheuttavan haittaa ihmisen ter- ja väestön terveyteen tehtävää· tutkimusta
26841: veydelle, muulle luonnolle ja ympäristön viihtyi- varten.
26842: syydelle. Yleiseen tietoisuuteen on tullut erityises-
26843:
26844: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26845:
26846: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
26847: 2246 1985 vp.
26848:
26849: Raha-asia-aloite n:o 2069
26850:
26851:
26852:
26853:
26854: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä asumis-
26855: tukena asumiskustannusten alentamiseksi
26856:
26857:
26858: Eduskunnalle
26859:
26860: Valtion lainoittaman asuntotuotannon alene- no-osuuksia olisi kauttaaltaan alennettava tuntu-
26861: misesta aiheutuvaan asuntopoliittiseen kriisiin vasti ja erityisesti yhden hengen ruokakuntien
26862: liittyy kysymys asumiseen kohdistuvan tukipolitii- omavastuuosuutta olisi alennettava.
26863: kan epäsolidaarisuudesta, joka näkyy erityisesti Myös asumistuen reaaliarvon säilyttäminen
26864: pienituloisimmille väestöryhmille tarkoitetun asu- edellyttää määrärahan korottamista varsinkin nyt,
26865: mistuen saannin rajoittuneisuutena, jopa vaikeu- kun hallitus on tehnyt päätöksen asuntolainakor-
26866: tumisena. kojen huomattavasta korottamisesta. Ellei päätös-
26867: Asumistuen saannin kriteerit on asetettu niin tä peruuteta ja korkotasoa alenneta, se johtaa
26868: ahtaiksi, että tuensaajien määrä ei ole voinut li- etenkin aravavuokra-asunnoissa asumismenojen
26869: sääntyä tarvetta vastaavalla tavalla ja asumismeno- huomattavaan nousuun.
26870: määrät ovat jääneet korkeiksi. Pienituloisimmalla Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26871: viidenneksellä asumismenot ovat keskimäärin
26872: 20-25 prosentin luokkaa, jopa yksittäisissä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26873: pauksissa paljon tätäkin korkeammat. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26874: Koska asumistuki kohdemuu muita tukimuo- 35.45.54 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
26875: toja sosiaalisemmin, tulisi sen määrää lisätä. Sa- ylimääräiseksi avustukseksi asumistuen ko-
26876: malla olisi huolehdittava tuensaajien piirin laajen- rottamiseen, asumistuen saajien piirin laa-
26877: tamisesta mm. saattamalla kaksihenkiset lapsetto- jentamiseen, asumistuen rcaaliarvon säi-
26878: mat perheet asumistukijärjestelmän piiriin myös lyttämiseen ja asumismenojen kohtuulli-
26879: kahden naimisissaolovuoden jälkeen. Asumisme- suuden turvaamiseen.
26880:
26881: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26882:
26883: Juhani Vähäkangas Kati Peltola Irma Rosnell
26884: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa Marja-Liisa Salminen
26885: Vappu Säilynoja Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
26886: Anna-Liisa Jokinen Timo Laaksonen Inger Hirvelä
26887: Pirkko Turpeinen Sten Söderström Heikki Mustonen
26888: Osmo Vepsäläinen
26889: 1985 vp. 2247
26890:
26891: Raha-asia-aloite n:o 2070
26892:
26893:
26894:
26895:
26896: Väänänen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehit-
26897: tämiseen
26898:
26899:
26900: Eduskunnalle
26901:
26902: Mahdollisuudet vaikuttaa kuntien kehitykseen Etelä-Suomen läänien kannalta olisi maarara-
26903: ovat nykyisen aluepoliittisen lainsäädännön puit- han käyttöön saaminen välttämätöntä jo vuonna
26904: teissa riittämättömät useissa lääneissä, erityisesti 1986. Selkeintä olisikin, että kaikkiin lääneihin
26905: Uudellamaalla. annettaisiin määräraha yhtä aikaa, koska läänien
26906: Uudenmaan läänissäkin on useita pieniä maa- eriarvoiselle käsittelylle ei tässä asiassa ole riittäviä
26907: seutukuntia, joissa tulotaso on alhainen, elinkei- perusteluja.
26908: norakenne yksipuolinen ja väestökehitys tappiolli- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvotte-
26909: nen ja jotka ovat olosuhteiltaan verrattavissa varsi- lukunnan työvaliokunta on käsitellyt ja hyväksy-
26910: naisten kehitysalueiden kuntiin. Erityisesti tällais- nyt tämän aloitteen.
26911: ten Etelä-Suomen kuntien kehitys on uhanalai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26912: nen, koska aluepoliittiset tukitoimet eivät kohdis-
26913: tu näihin kuntiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26914: Pienissä maatalousvaltaisissa kunnissa Uuden- 1986 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
26915: maan reuna-alueilla ei ole pystytty korvaamaan 20 000 000 markkaa läänin kehittämisra-
26916: maatalouden työpaikkavähennyksiä. Tästä seu- haan siten, että kaikki läänit otetaan sa-
26917: rannut väestökato on johtanut nämä kunnat suu- manaikaisesti huomioon määrärahaa jaet-
26918: riin taloudellisiin vaikeuksiin. taessa.
26919: Teollisuuden rationalisoinnin myötä ovat mo-
26920: net vanhat teollisuuskunnat joutuneet suuriin vai-
26921: keuksiin.
26922:
26923: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1985
26924:
26925: Marjatta Väänänen Pekka Myllyniemi Liisa Arranz
26926: Ole Wasz-Höckert Kaarina Dromberg Kati Peltola
26927: Tauno Valo Päivi Varpasuo Pirkko Turpeinen
26928: Antti Kalliomäki Lea Kärhä Helvi Koskinen
26929: Ritva Laurila Impi Muroma Pirjo Ala-Kapee
26930: Elsi Hetemäki-Olander Ben Zyskowicz Eva-Riitta Siitonen
26931: Saara-Maria Paakkinen Henrik Westerlund Tuulikki Hämäläinen
26932: Arja Alho Sirkka-Liisa Anttila Elisabeth Rehn
26933: Pertti Salolainen Martti Tiuri
26934: 2248 1985 vp.
26935:
26936: Raha-asia-aloite n:o 2071
26937:
26938:
26939:
26940:
26941: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tieteellisten
26942: keskuskirjastojen hankintoihin
26943:
26944:
26945: Eduskunnalle
26946:
26947: Tieteellisten kirjastojen ja tieteellisten keskus- lääketieteellinen keskuskirjasto on em. kartoituk-
26948: kirjastojen määrärahat ovat usean vuoden aikana sen mukaan yksi "mustista pisteistä", joka on
26949: jääneet pahasti jälkeen ja hankinnat vaikeutuneet riippuvainen Ruotsin hyväntahtoisuudesta.
26950: mm. USA:ndollarin kurssin nousun vuoksi. Poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26951: JOismaisessa kaukolainauskartoituksessa onkin taen,
26952: käynyt ilmi, että Suomi elää tieteellisen kirjalli-
26953: suuden suhteen Ruotsin kustannuksella. Tilanne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26954: vaikeuttaa pohjoismaista yhteistyötä ja maamme 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
26955: tieteellisissä kirjastoissa joudutaan tässä suhteessa 29.10.21 lisäyksenä 2 000 000 markkkaa
26956: toimimaan vaikeassa tilanteessa. Tietty omavarai- tieteellisten kirjastojen hankintamäärära-
26957: suus kokoelmien suhteen tulisi saada aikaan. Mm. hoihin.
26958:
26959: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
26960:
26961: Marjatta Väänänen Matti Maijala
26962: Elsi Hetemäki-Olander Tarja Halonen
26963: 1985 vp. 2249
26964:
26965: Raha-asia-aloite n:o 2072
26966:
26967:
26968:
26969:
26970: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuusulan kan-
26971: sanopiston rakennuskorjauksiin
26972:
26973:
26974: Eduskunnalle
26975:
26976: Tuusulan kansanopiston peruskorjaus- ja muu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26977: tostyöt ovat saattaneet opiston talouden vaikeuk- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26978: siin. Valtion tulo- ja menoarviossa korjaustöihin 29.57.52 300 000 markkaa lisäyksenä
26979: myönnetyt määrärahat ovat olleet liian vähäiset Tuusulan kansanopiston peruskorjaus- ja
26980: välttämättämistä korjaustöistä aiheutuviin kus- muutostöihin.
26981: tannuksiin verrattuina.
26982: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26983: taen,
26984:
26985: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
26986:
26987: Marjatta Väänänen Martti Tiuri
26988: Reino Paasilinna Helena Pesola
26989: Mauri Pekkarinen
26990:
26991:
26992:
26993:
26994: 282 428500120H
26995: 2250 1985 vp.
26996:
26997: Raha-asia-aloite n:o 2073
26998:
26999:
27000:
27001:
27002: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän maatalous-
27003: oppilaitoksen oppilasasuntolan rakentamiseksi
27004:
27005:
27006: Eduskunnalle
27007:
27008: Mäntsälän maatalousoppilaitoksen oppilaspaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27009: kamäärä on nykyisin 150. Keskiasteen tavoiteoh- taen,
27010: jelmissa oppilaitoksen oppilaspaikkamääräksi on
27011: merkitty 300. Oppilaitoksessa tulisi kouluttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27012: etenkin puutarha-alan työntekijöitä, joista Uu- 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27013: denmaan läänissä on pulaa, mutta oppilasmäärän 29. 60. 74 1 000 000 markkaa Mäntsälän
27014: lisääminen ei ole mahdollista puuttuvien maatalousoppzlaitoksen oppzlasasuntolan
27015: asuntola- ja luokkatilojen vuoksi. aikaansaamiseksi.
27016:
27017: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
27018:
27019: Marjatta Väänänen Ole Wasz-Höckert
27020: Ritva Laurila Helvi Koskinen
27021: Henrik Westerlund
27022: 1985 vp. 2251
27023:
27024: Raha-asia-aloite n:o 2074
27025:
27026:
27027:
27028:
27029: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Maa-
27030: kuntakirjailijat ry:lle
27031:
27032:
27033: Eduskunnalle
27034:
27035: Suomen Maakuntakirjailijat ry:n määräraha on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27036: toiminnan laajuuden ja merkityksen huomioon 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27037: ottaen jäänyt varsin vähäiseksi. Vuodesta 1985 on 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa Suo-
27038: nousua vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen men Maakuntakirjailzjat ry:n toiminnan
27039: verrattuna tapahtunut vain n. 6 prosenttia. kehittämiseen.
27040: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27041: taen,
27042:
27043: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
27044:
27045: Marjatta Väänänen Matti Maijala Väinö Raudaskoski
27046: Heikki Riihijärvi Hannu Kemppainen Olavi Martikainen
27047: 2252 1985 vp.
27048:
27049: Raha-asia-aloite n:o 2075
27050:
27051:
27052:
27053:
27054: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta alueorkesteritoiminnan
27055: tukemiseen
27056:
27057:
27058: Eduskunnalle
27059:
27060: Maamme alueellisen taide- ja kulttuuritoimin- senttia tai jonkin verran sen yli. Valtionosuus vuo-
27061: nan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ehdotettiin den 1986 budjettiesityksen mukaan jäisi vain 5,29
27062: valtion taidekomitean mietinnössä erityisen prosenttiin, mikä on 0,22 prosenttiyksikköä edel-
27063: alueteatteri-, alueorkesteri- ja aluemuseotoimin- lisvuotista alempi.
27064: nan aikaansaamista. Hankkeet toteutuivat ja jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27065: jestelmät ovat olleet toiminnassa jo runsaat 20 taen,
27066: VUOtta.
27067: Alueorkesteritoiminta on kuitenkin jäämässä että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27068: kehityksessä jälkeen sen vuoksi, että valtionosuus 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27069: maamme orkestereille ja niitten alueelliseen toi- 29. 90.52 lisäyksenä 2 400 000 markkaa
27070: mintaan on kovin vähäinen. Viime vuosina se on alueorkesteritoiminnan tukemiseen.
27071: ollut orkestereitten nettomenoista alle viisi pro-
27072:
27073: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27074:
27075: Marjatta Väänänen Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila
27076: Elsi Hetemäki-Olander Inger Hirvelä Helena Pesola
27077: Mauri Pekkarinen Helvi Koskinen Sirkka-Liisa Anttila
27078: Tuulikki Petäjäniemi Seppo Pelttari Juhani Alaranta
27079: Juhani Tuomaala Arja Alho Mikko Jokela
27080: Paavo Lipponen
27081: 1985 vp. 2253
27082:
27083: Raha-asia-aloite n:o 2076
27084:
27085:
27086:
27087:
27088: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta säveltaiteen
27089: harrastustoiminnan tukemiseen
27090:
27091:
27092: Eduskunnalle
27093:
27094: Harrastajamusiikkiryhmien, kuorojen ja orkes- tettava mahdollisimman pitkälle oman kuoron tai
27095: tereiden, sekä näiden muodostamien valtakunnal- orkesterin toimintaan. Valtakunnallinen koulu-
27096: listen järjestöjen työ on oleellinen osa maamme tuksen, hallinnon, yhteyksien, julkaisutoiminnan
27097: musiikkielämää ja luo pohjan myös ammatilliselle jne. organisointi pitäisi voida hoitaa keskeisiltä
27098: musiikkityölle. Harrastajajoukot edustavat erilai- osin julkisen rahoituksen turvin.
27099: sia kansalaispiirejä, yhteiskunnallisia näkemyksiä, Musiikin harrastajajärjestöjen keskeinen toi-
27100: eri kieli- ja ikäryhmiä lapsista eläkeläisiin asti. mintaedellytys on valtionapu, joka ei kuitenkaan
27101: Puhtaasti musiikillisten tavoitteiden lisäksi har- ole kehittynyt toiminnan laajuutta ja laajenemista
27102: rastajamusiikin parissa tehty työ edustaa merkittä- vastaavalla tavalla. Vuoden 1986 valtion tulo- ja
27103: vää osaa aikuisväestön vapaa-aikatoiminnasta ja menoarvioesitykseen sisältyvä 50 000 markan kas-
27104: palvelee kansalaiskasvatuksellisia päämääriä. vu säveltaiteen harrastustoimintaan esitettyyn
27105: Harrastajamusiikin järjestöt ovat jäsenkenttänsä määrärahaan ei kata edes kustannustason nousus-
27106: palveluorganisaatioita, jotka huolehtivat hallin- ta aiheutuvia kuluja (vuonna 1985 2 050 000
27107: nosta, taloudesta, julkaisutoiminnasta ja yhteyk- markkaa ja vuonna 1986 2 100 000 markkaa).
27108: sistä kotimaassa ja ulkomaille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27109: Musiikkiharrastustoimintaan on kasvamassa uu- taen,
27110: si sukupolvi, joka merkitsee järjestöille uusia kou-
27111: lutuksellisia haasteita. Harrastajat joutuvat kanta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27112: maan taloudellisen vastuun, paitsi omasta kuoros- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27113: taan tai orkesteristaan, myös valtakunnallisista yh- 29.90.52 lisäyksenä 400 000 markkaa sä-
27114: teenliittymistään. Harrastajien vastuu olisi rajoi- veltaiteen harrastustoimintaan.
27115:
27116: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
27117:
27118: Marjatta Väänänen Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila
27119: Elsi Hetemäki-Olander Väinö Raudaskoski Tuulikki Petäjäniemi
27120: 2254 1985 vp.
27121:
27122: Raha-asia-aloite n:o 2077
27123:
27124:
27125:
27126:
27127: Väänänen ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta Suomen elo-
27128: kuvasäätiölle elokuva-alan teknisiin laitteisiin
27129:
27130:
27131: Eduskunnalle
27132:
27133: Vuoden 1976 aikana toimineen ns. elokuvauu- kuvasäätiön hallintotilat sekä lehdistö- ja näyt-
27134: distustyöryhmän esityksen pohjalta toteutetun telytiloja.
27135: elokuvasäätiöuudistuksen keskeisiä ratkaisuja oli Rakennuskustannuksiltaan 9 miljoonan markan
27136: kotimaisen elokuvan tuottajalle annettavien tuo- suuruinen hanke on toteutettu 50 % :n suuruisen
27137: tantopalvelujen tarjoaminen Suomen elokuvasää- valtionavun turvin, mutta merkittäväitä osin myös
27138: tiön toimesta vuoden 1977 alusta lähtien. Tuotan- säätiön ottamin rahalaitoslainoin. Rakennukseen
27139: topalvelutoiminnan kehittämisen kannalta mer- sijoitettavan n. 6 miljoonan markan arvoisen lait-
27140: kittävää oli, kun vuoden 1981 valtion tulo- ja me- teiston osalta opetusministeriö on ilmoittanut
27141: noarviossa voitiin elokuvasäätiölle ensimmäisen pyrkivänsä rahoituksen järjestämiseen elokuvasää-
27142: kerran osoittaa määrärahoja elokuvateknisen lait- tiölle laitehankintoihin myönnettävän budjetti-
27143: teiston hankintaa varten. määrärahan puitteissa. Tähän tarkoitukseen kol-
27144: Suomen elokuvasäätiö on vuodesta 1979 läh- mena viime vuotena myönnetyt 3,05 miljoonaa
27145: tien pyrkinyt suunnitelmallisesti sääntömääräisen markkaa on säätiön päätöksellä kohdistettu sellai-
27146: tuotantopalvelutoimintansa järjestämiseen toi- sen laitteiston hankintaan, joka muodostaa osan
27147: mintakeskuksen puitteissa. Tämänkaltainen han- toimintakeskuksen suunniteltua elokuvateknistä
27148: ke edistyi merkittävästi, kun Helsingin kaupunki laitteistoa.
27149: teki kesällä 1982 päätöksen Helsingin Katajano- Palvelutoimintojen turvaaminen Suomen elo-
27150: kalla sijaitsevan K-13 -tiilimakasiinin myynnistä ja kuvasäätiön käyttöön on yhteiskunnan kannalta
27151: sen tontin vuokraamisesta Suomen elokuvasäätiöl- järkevää kansallisen elokuvan resurssien järjestä-
27152: le mainittuun tarkoitukseen. Rakennuksen han- mistä, sillä pitkällä tähtäyksellä palvelujen ylläpi-
27153: kintahintaan myönsi eduskunta vuoden 1983 val- täminen on taidebudjetin kannalta suoraan rahoi-
27154: tion tulo- ja menoarviossa 100 000 mk ja opetus- tukseen verrattuna taloudellisesti edullisempaa.
27155: ministeriö taidelaitosten rakentamismäärärahoista Ottaen huomioon rakentamiskustannuksesta sää-
27156: 200 000 mk. Asemakaavamuutoksen tultua kesäl- tiölle aiheutuvat rahoitusjärjestelyt olisi tarkoituk-
27157: lä 1983 vahvistetuksi rakennus siirtyi 1.9.1983 senmukaista toteuttaa palvelukeskuksen teknisen
27158: Suomen elokuvasäätiön omistukseen. Varsinaiset laitteiston rahoittaminen säätiölle valtion budje-
27159: rakennustyöt voitiin aloittaa kesällä 1984 ja raken- tissa tähän tarkoitukseen myönnettävän määrära-
27160: nus vihkiä käyttöönsä 13.9.1985. han puitteissa vuosien 1983-86 aikana.
27161: Rakennushistoriallisesti merkittävänä raken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27162: nuksena entistettyyn makasiiniin sijoitetut mo- nioittaen,
27163: nipuoliset tuotantopalvelut käsittävät mm. elo-
27164: kuvaäänittämön, monikäynöisen elokuvateat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27165: teri-auditorion, nykyistä huomattavasti laajem- 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27166: mat elokuvaleikkaamot, trikkistudiot sekä mm. 29.90.52lisäyksenä 900 000 markkaa Suo-
27167: erilaatuisia tiloja elokuvatuotantojen tarpeisiin. men elokuvasäätiön käytettäväksi elokuva-
27168: Tämän lisäksi rakennukseen on sijoitettu elo- alan teknisiä laitteita varten.
27169:
27170: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
27171:
27172: Marjatta Väänänen Elsi Hetemäki-Olander
27173: Ole Norrback Tarja Halonen
27174: Anna-Liisa Jokinen
27175: 1985 vp. 2255
27176:
27177: Raha-asia-aloite n:o 2078
27178:
27179:
27180:
27181:
27182: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikkioppi-
27183: laitosten toiminnan tukemiseen
27184:
27185:
27186: Eduskunnalle
27187:
27188: Musiikkioppilaitokset jaetaan valtionavun suh- liene suuriakaan eroja. Monet harkinnanvaraisista
27189: teen lakisääteisiin ja harkinnanvaraisiin oppilai- laitoksista täyttävät musiikkioppilaitosasetuksen
27190: toksiin. Lakisääteisten valtionapu on 45 % val- (486/77) edellytykset.
27191: tionapuun hyväksytyistä menoista. Bruttomenois- Maamme musiikkioppilaitoksiin pyrkivistä voi-
27192: ta laskettuna tämä on keskimäärin 39%. Harkin- daan nykyisin noin 38 % :lle myöntää opiskelu-
27193: nanvaraisten oppilaitosten valtionapu on keski- paikka. On olemassa laitoksia, joissa lähes 65 %
27194: määrin 7,5 %. pyrkijöistä voidaan hyväksyä uusiksi oppilaiksi,
27195: Kummassakin oppilaitostyypissä pääosa opiske- mutta myös laitoksia, joissa pyrkijöistä vain 15 %
27196: lijoista on musiikkikoulu- ja aikuisosastoissa (laki- saa opiskelupaikan.
27197: sääteisissä 92 % ja harkinnanvaraisissa noin Hallitus esittää musiikkioppilaitosten valtion-
27198: 98 %). avustuksiin vuodelle 1986 yhteensä 65 milj. mk,
27199: Näiden musiikkioppilaitosten musiikkikoulu-, josta harkinnanvaraisiin avustuksiin vain 4 milj.
27200: aikuis-, musiikkiopisto- ja konservatorio-osastoilla markkaa. Määrärahan nousu ei vastaa palkkakus-
27201: on yhteensä noin 36 000 henkilöä. Opiskelijoista tannuksissa tapahtunutta nousua. Sitä paitsi bud-
27202: yli 90 % on musiikinharrastajia, koska maamme jetti sallii musiikkioppilaitosten oppilaitten lisää-
27203: seitsemän konservatorion konservatorio-osastoissa misen vain sadalla. Vaikea tilanne siis jatkuu.
27204: opiskelee yhteensä vain noin 550 henkilöä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27205: Tänä vuonna valtio tukee lakisääteisen musiik- taen,
27206: kioppilaitoksen musiikkikoulu- ja aikuisosaston
27207: opiskelijaa keskimäärin 2 100 markalla ja harkin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27208: nanvaraisen oppilaitoksen opiskelijaa keskimäärin 1986 tulo- ja menoarvioon momentzfle
27209: vain 330 markalla. Opetuksen tasossa ei tällä het- 29.90.54 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
27210: kellä lakisääteisten ja harkinnanvaraisten välillä muszikkioppzfaitosten toimintaa varten.
27211:
27212: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27213:
27214: Marjatta Väänänen Lea Kärhä Reino Paasilinna
27215: Mikko Jokela Pentti Lahti-Nuuttila Elsi Hetemäki-Olander
27216: Henrik Westerlund Pekka Myllyniemi Matti Maijala
27217: Aapo Saari Olavi Martikainen Kaj Bärlund
27218: Väinö Raudaskoski
27219: 2256 1985 vp.
27220:
27221: Raha-asia-aloite n:o 2079
27222:
27223:
27224:
27225:
27226: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan Maatalous-
27227: keskukselle maaseutu- ja vihannesviljelyneuvojan tointen pe-
27228: rustamiseen
27229:
27230: Eduskunnalle
27231:
27232: Uudenmaan maatalouden ja maaseudun kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27233: tämiseksi tarvitaan läänissä mm. avomaavihannes- taen,
27234: viljelyn neuvontaa sekä nuorille viljelijöille oh-
27235: jausta tilan haltuunoton ja sukupolvenvaihdoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27236: vaiheessa. 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27237: Tarkoitusta varten tulisi Uudenmaan Maata- 30.30.40 300 000 markkaa Uudenmaan
27238: louskeskukseen saada maaseutuneuvojan (agrolo- Maatalouskeskukselle maaseutuneuvojan
27239: gi A 15) ja vihannesviljelyn neuvojan (hortonomi (agrologz) ja vihannesvzljelyn neuvojan
27240: A 14) palkkausta varten määrärahat. (hortonomi) palkkausta varten.
27241:
27242: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
27243:
27244: Marjatta Väänänen Ole Wasz-Höckert
27245: Ritva Laurila Helvi Koskinen
27246: Henrik Westerlund
27247: 1985 vp. 2257
27248:
27249: Raha-asia-aloite n:o 2080
27250:
27251:
27252:
27253:
27254: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvinviljelykoeaseman
27255: perustamiseksi Mäntsälään
27256:
27257:
27258: Eduskunnalle
27259:
27260: Uusimaa on ilmasto- ja luonnonolosuhteiltaan minta edellyttää viljelyn suuntautumista paitsi
27261: maamme parhaita kasvintuotantoalueita. Viime leipäviljaan etenkin erilaisten tuontia korvaavien
27262: vuosikymmenten kehityksen myötä sen merkitys puutarhakasvien viljelyn laajentamiseen. Tämän
27263: viljan ja puutarhakasvien viljelyalueena on koros- vuoksi koeaseman olemassaolo on Uudellemaalle
27264: tunut. Kuitenkin se on ainoa lääni, jossa ei ole ensiarvoisen tärkeä. Uudenmaan kunnista Mänt-
27265: maatalouden tutkimuskeskuksen koetoiminnan sälä on tarjonnut sopivat puitteet koeasemaa var-
27266: alaisuuteen kuuluvaa kasvinviljelykoeasemaa sen ten.
27267: jälkeen, kun Tikkurilan asema siirrettiin Jokioi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27268: siin. Lähimmät vastaavat koeasemat ovat Turun ja taen,
27269: Porin läänin Mietoisissa, Hämeen läänin Jokioi-
27270: silla ja Pälkäneellä sekä Kymen läänin Anjalas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27271: sa. Mikään niistä ei pysty palvelemaan riittävästi 1986 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
27272: Uudenmaan tarpeita. kaa kasvinvi(jelykoeaseman aikaansaami-
27273: Maatalouden nykyinen tuotannonohjaustoi- seksi Uudellemaalle Mäntsälän kuntaan.
27274:
27275: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27276:
27277: Marjatta Väänänen Pekka Myllyniemi Helvi Koskinen
27278: Ole Wasz-Höckert Tauno Valo Kaarina Dromberg
27279: Päivi Varpasuo Ritva Laurila Henrik Westerlund
27280:
27281:
27282:
27283:
27284: 283 428500120H
27285: 2258 1985 vp.
27286:
27287: Raha-asia-aloite n:o 2081
27288:
27289:
27290:
27291:
27292: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Myrskylän-Porvoon tien
27293: peruskorjaamiseen
27294:
27295:
27296: Eduskunnalle
27297:
27298: Myrskylän-Porvoon tien peruskorjaus on odot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27299: tanut kauan toteuttamista. Se ei toistaiseksi ole 1986 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27300: päässyt U~denmaan tienpidon toimintaohjel- 31.24.77 300000 markkaa Myrsky/iin-
27301: maan. Kun tiestä viime vuosina on tullut ohikul- Porvoon tien peruskorjauksen suunnitte-
27302: kutie, on liikenne tiellä huomattavasti lisäänty- luun.
27303: nyt. Samalla tien kunto on huonontunut.
27304: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27305: taen,
27306:
27307: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
27308:
27309: Marjatta Väänänen Henrik Westerlund Päivi Varpasuo
27310: 1985 vp. 2259
27311:
27312: Raha-asia-aloite n:o 2082
27313:
27314:
27315:
27316:
27317: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Myrskylän-Eskilomin
27318: tien päällystämiseen
27319:
27320:
27321: Eduskunnalle
27322:
27323: Uudenmaan läänissä SIJaitsevan Myrskylän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27324: Eskilomin maantien kunto on sorapäällysteisenä 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27325: varsin huono. Tien päällystämistä on paikallinen 31.24.77 500000 markkaa Myrskylän-
27326: väestö toivonut jo pitkään, mutta suunnitelmat Eskilomin maantien päällystämiseen ..
27327: ovat siirtyneet vuodesta toiseen.
27328: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27329: taen,
27330:
27331: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
27332:
27333: Marjatta Väänänen Henrik Westerlund Elsi Hetemäki-Olander
27334: 2260 1985 vp.
27335:
27336: Raha-asia-aloite n:o 2083
27337:
27338:
27339:
27340:
27341: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nummen, Pusulan Ja
27342: Saukkolan tiejärjestelyjen toteuttamiseen
27343:
27344:
27345: Eduskunnalle
27346:
27347: Nummen, Pusulan sekä Saukkolan taajamien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27348: tiejärjestelyt, kevyen liikenteen väylät ja liittymät 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27349: ovat hoitamatta. Hankkeet ovat viivästyneet siitä 31.24.77 1000000 markkaa Nummen,
27350: huolimatta, että niiden kiireellisyys on todettu. Pusulan ja Saukkolan tiejärjestelyjen to-
27351: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- teuttamiseksi.
27352: taen,
27353:
27354: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
27355:
27356: Marjatta Väänänen Ole Wasz-Höckert Pekka Myllyniemi
27357: Tauno Valo Ritva Laurila Lea Kärhä
27358: Antti Kalliomäki Päivi Varpasuo
27359: 1985 vp. 2261
27360:
27361: Raha-asia-aloite n:o 2084
27362:
27363:
27364:
27365:
27366: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta Asukasliitto ry:n toiminnan
27367: tukemiseen
27368:
27369:
27370: Eduskunnalle
27371:
27372: Asukasliitto r.y. on kaikkien asukkaiden, sekä roja tätä työtä tekevien henkilöiden palkkauk-
27373: omassa asunnossaan asuvien että vuokralaisten, seen.
27374: valtakunnallinen asunto-, ympäristö- ja aluepo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27375: liittinen etujärjestö. Sen perustana ovat paikalliset taen,
27376: asukasyhdistykset.
27377: Tehtäväänsä Asukasliitto r.y. toteuttaa mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27378: harjoittamalla laajaa neuvonta- ja valistustyötä 1986 tulo- ja menoarvioon momenttlle
27379: asumisen ja asuinympäristön ongelmissa. Kuiten- 35.45.521isäyksenä 300 000 markkaa Asu-
27380: kaan järjestöllä ei tällä hetkellä ole riittävästi va- kasliitto r.y:n toiminnan tukemiseen.
27381:
27382: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27383:
27384: Marjatta Väänänen
27385: 2262 1985 vp.
27386:
27387: Raha-asia-aloite n:o 2085
27388:
27389:
27390:
27391:
27392: Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta Delawaren laakson siirto-
27393: laisuuden 350-vuotisjuhlan valmisteluun
27394:
27395:
27396: Eduskunnalle
27397:
27398: Maaliskuun lopulla 1988 tulee kuluneeksi 350 miteoita. Mahdollisesti Ruotsin kuningaspari osal-
27399: vuotta siitä, kun Pohjois-Amerikan itärannikolle listuu siirtolaisvuoden pääjuhlaan.
27400: Delaware-joen suulle perustettiin siirtokunta ni- Myös Suomessa tulisi käynnistää siirtolaisuuden
27401: meltä New Sweden. Vuosina 1638-55, jolloin 350-vuotisjuhlan valmistelut. Tehtävä vaatii yh-
27402: siirtokunta oli Ruotsi-Suomen hallinnon alainen, teistoimintaa ulkoasiainministeriön ja opetusmi-
27403: Delawareen saapui n. 1 000 siirtolaista Ruotsi- nisteriön kesken. Lisäksi joudutaan olemaan yh-
27404: Suomesta. Lähes puolet siirtolaisista arvioidaan ol- teistyössä Ruotsin ao. valmistelutoimikunnan
27405: leen suomalaisia ja osaksi suoraan Suomesta tullei- kanssa.
27406: ta. Tunnetuin Delawaren suomalaisten jälkeläisis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27407: tä oli Pennsylvanian ylituomari John Morton, joka taen,
27408: oli yksi itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista
27409: 1776. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27410: Ruotsi on käynnistänyt jo viime vuonna De- 1986 tulo- ja menoarvioon luvun 24.99
27411: lawaren siirtolaisuuden 350-vuotisjuhlan valmis- uudelle momentille 300 000 markkaa De-
27412: telut. Samoin Delawaren laakson alueella Yhdys- lawaren laakson siirtolaisuuden 350-vuo-
27413: valloissa on muodostettu paikallisia valmisteluko- tisjuhlan valmisteluun.
27414:
27415: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
27416:
27417: Jutta Zilliacus J. Juhani Kortesalmi Elsi Hetemäki-Olander
27418: Lauha Männistö Esko Aho Pekka Starast
27419: 1985 vp. 2263
27420:
27421: Raha-asia-aloite n:o 2086
27422:
27423:
27424:
27425:
27426: Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteellista harrastus-
27427: toimintaa varten
27428:
27429:
27430: Eduskunnalle
27431:
27432: Suomi on kansainvälisesti erittäin tunnettu kor- voimakasta laskua paikkakunnilla, joilla harrasta-
27433: keatasoisesta ja vilkkaasta teatteriharrastuksesta. jateatteri on ainoa näyttämötaidetta edustava yh-
27434: Harrastajateatteritoimintaa harjoittavat liitot ovat teisö. Harrastajateatteri joutuu erityisesti vastaa-
27435: omalta osaltaan tukeneet näyttämöitä arvokkaalla maan teatteritarjonnasta niillä alueilla, joille am-
27436: tavalla niiden pyrkiessä vakiinnuttamaan toimin- mattiteatterin tarjonta ei ulotu. Harrastajateatte-
27437: taansa, kohentamaan taiteellista tasoaan ja laajen- riliitot joutuvat varsinaisen näyttämötoiminnan
27438: tamaan asteikkoaan pystyäkseen yhä vaativampiin ohella hoitamaan myös koulutus-, julkaisu- ja tie-
27439: tehtäviin. dotustoimintaa. Nykyisen toimintansa voimak-
27440: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1986 kaan laajentumisen vuoksi harrastajateatteriliitot
27441: tulo- ja menoarviossa näyttämötaiteelliseen har- ovat taloudellisesti joutuneet yhä ahtaammalle.
27442: rastustoimintaan 2 600 000 mk (v. 1985 2 500 000 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27443: mk). Määrärahan hyväksyminen hallituksen esit- taen,
27444: tämässä muodossa merkitsisi harrastajateatterijär-
27445: jestöille toiminnan ja palvelujen supistamista tun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27446: tuvasti. 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27447: Hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi har- 29.90.52 1500 000 markkaa näyttämö-
27448: rastajateatteritoiminnan lamaantumista ja tason taiteellista harrastustoimintaa varten.
27449:
27450: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
27451:
27452: Jutta Zilliacus
27453: 2264 1985 rd.
27454:
27455: Finansmotion nr 2087
27456:
27457:
27458:
27459:
27460: Zilliacus: Om anvisande av anslag för understöd åt Pohjola-Nordens
27461: ungdomsförbund att organisera och utveckla Nordjobb 1986
27462:
27463:
27464: Tili Riksdagen
27465:
27466: Sommaren 1985 genomfördes projektet Nord- Nordens Ungdomsförbund. Detta understöd
27467: jobb i regi av Ab Samhällsrådet i Sverige och på skulle användas dels tili att organisera den fin-
27468: initiativ av Gyllenhammar-gruppen. Nordjobb ländska delen av projektet och dels tili att utreda
27469: erbjöd möjligheter för ungdomar att få sommarar- möjligheterna att utveckla projektet tili att omfat-
27470: bete i ett annat nordiskt land. Erfarenheterna från ta praktikförmedling hela året om.
27471: sommaren har varit mycket positiva och alla har På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
27472: varit ense om att man bör fortsätta och utveckla samt
27473: projektet. Denna form av nordiskt samarbete är
27474: en utmärkt möjlighet att erbjuda ungdomar i de att Riksdagen i stats/örslaget för år 1986
27475: nordiska länderna arbetspraktik. Samtidigt är det- på momentet 29.98.50.3 upptar 100 000
27476: ta ett sätt att arbeta för ökad nordisk kännedom mark som understöd åt Pohjola-Nordens
27477: och internationell förståelse. Ungdomsförbund att organisera och ut-
27478: En fonsättning av projektet Nordjobb under veckla Nordjobb 1986.
27479: 1986 skulle kräva ökat understöd åt Pohjola-
27480:
27481: Helsingfors den 1 oktober 1985
27482:
27483: Jutta Zilliacus
27484: 1985 vp. 2265
27485:
27486: Raha-asia-aloite n:o 2087 Suomennos
27487:
27488:
27489:
27490:
27491: Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Pohjola-Nordenin
27492: nuorisoliitto ry:lle Nordjobb 1986 -hankkeen järjestämiseen ja
27493: kehittämiseen
27494:
27495: Eduskunnalle
27496:
27497: Kesällä 1985 toteutettiin Nordjobb-hanke Ab tolle. Tämä tuki käytettäisiin osin hankkeen suo-
27498: Samhällsrådet i Sverige -yhtiön ohjauksessa ja malaisen osuuden järjestämiseen ja osin selvitys-
27499: Gyllenhammar-ryhmän aloitteesta. Nordjobb tar- työhön mahdollisuuksista kehittää hanke katta-
27500: josi nuorille mahdollisuuksia saada kesätyötä toi- maan ympärivuotinen harjoittelijapaikkavälitys.
27501: sesta Pohjoismaasta. Kesän kokemukset ovat ol- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
27502: leet hyvin myönteisiä, ja kaikki ovat olleet yksi- taen,
27503: mielisiä siitä, että hanketta tulee jatkaa ja kehit-
27504: tää. Tämä pohjoismaisen yhteistyön muoto on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27505: erinomainen mahdollisuus tarjota työkokemusta 1986 tulo- ja menoarvioon momentin
27506: Pohjoismaiden nuorille. Samalla se on tapa toimia 29.98.50 alamomentille 3 100 000 mark-
27507: Pohjoismaa-tuntemuksen ja kansainvälisen ym- kaa avustuksena Pohjola-Nordenin nuon·-
27508: märtämyksen lisäämiseksi. soliitto r.y:lle Nordjobb 1986 -hankkeen
27509: Nordjobb-hankkeen jatkaminen vuonna 1986 järjestämiseen ja kehittämiseen.
27510: vaatisi lisättyä tukea Pohjola-Nordenin nuorisolii-
27511:
27512: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
27513:
27514: Jutta Zilliacus
27515:
27516:
27517:
27518:
27519: 284 428500120H
27520: 2266 1985 rd.
27521:
27522: Finansmotion nr 2088
27523:
27524:
27525:
27526:
27527: Zilliacus m.fl.: Om anvisande av anslag till Svenska Kulturfonden
27528: för projektet "Skola-samhälle i svenska Finland"
27529:
27530:
27531: Till Riksdagen
27532:
27533: Kontakten skola-samhälle har aktualiserats så- lering, planering och genomförande. Arbetet
27534: väl i vårt land som i internationella sammanhang. skulle kopplas till undervisningen i finlands-
27535: I allt högre grad har man blivit medveten om vårt svenska universitet och andra läroinrättningar.
27536: nuvarande skolsystems brister och dess isolering i Den aktionsinriktade forskningsprocessen beräk-
27537: ett ständigt föränderligt samhälle. nas kräva en sammanlagd tidrymd på fyra år.
27538: På begäran av finlandssvenska pedagoger och Kostnaderna för tiden 1.9-31.12.1985 har be-
27539: skolplanerare har initiativ tagits till ett forsknings- räknats tilll32 725 mark. För året 1986 har de be-
27540: och urvecklingsprojekt i finlandssvenska skolor räknats till sarnmanlagt 323 620 mark och för de
27541: och lokalsamhällen. Projektet syftar till en vidgad följande åren till ca 290 000 mark/ år.
27542: syn på skolans framtida roll inom ramen för sam- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
27543: hällsplanering på alla nivåer och inom olika för- samt
27544: valtningsgrenar samt till en stärkt kulturell identi-
27545: tet. Arbetet omfattar utredningar, fallstudier att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
27546: samt generella rekommendationer för vidare på momentet 29.99.50 upptar 200000
27547: konkret utvecklingsarbete. mark /ör Svenska Kulturfonden för projek-
27548: Arbetsmetoden bygger på samarbete över sek- tet "Skola-samhälle i svenska Finland".
27549: torgränserna och på lokal medverkan i målformu-
27550:
27551: Helsingfors den 24 september 1985
27552:
27553: Jutta Zilliacus Ole Norrback Pähr-Einar Hellström
27554: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
27555: Gunnar Jansson
27556: 1985 vp. 2267
27557:
27558: Raha-asia-aloite n:o 2088 Suomennos
27559:
27560:
27561:
27562:
27563: Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Svenska Kul-
27564: turfonden -nimiselle yhteisölle ''Koulu ja yhteiskunta ruotsinkie-
27565: lisessä Suomessa'' -hanketta varten
27566:
27567: Eduskunnalle
27568:
27569: Kodin ja koulun välinen yhteys on ajankohtais- telussa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Työ liitet-
27570: tunut sekä omassa maassamme että kansainvälisis- täisiin suomenruotsalaisten yliopistojen ja muiden
27571: sä yhteyksissä. Yhä suuremmassa määrin on tie- oppilaitosten opetukseen. Toimenpiteisiin suun-
27572: dostettu nykyisen koulujärjestelmämme puutteet tautuvan tutkimusprosessin arvioidaan vaativan
27573: ja sen eristyneisyys jatkuvassa muutoksessa olevas- yhteensä neljän vuoden ajan.
27574: ta yhteiskunnasta. Kustannukset ajanjaksolta 1.9.-31.12.1985
27575: Suomenruotsalaisten kasvattajien ja koulusuun- on arvioitu 132 725 markaksi. Vuodelle 1986 ne
27576: nittelijoiden toivomuksesta on tehty aloite suo- on arvioitu kaikkiaan 323 620 markaksi ja seuraa-
27577: menruotsalaisissa kouluissa ja asuinalueilla tehtä- ville vuosille noin 290 000 markaksi/vuosi.
27578: västä tutkimus- ja kehityshankkeesta. Hankkeen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
27579: päämääränä on laajennettu käsitys koulun tule- nioittaen;
27580: vasta merkityksestä kaikentasoisen yhteiskunta-
27581: suunnittelun kentässä ja eri hallinnonaloilla, sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27582: moin kuin vahvistettu kulttuuri-identiteetti. Työ 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27583: käsittää selvityksiä, tapauskohtaisia tutkimuksia 29.99.50 200 000 markkaa avustuksena
27584: samoin kuin yleisiä suosituksia jatkossa tehtävälle Svenska Kulturfonden -nimiselle yhteisöl-
27585: konkreettiselle kehittämistyölle. le ''Koulu ja yhteiskunta ruotsinkielisessä
27586: Työmetodi rakentuu yhteistyölle yli sektorirajo- Suomessa" -hanketta varten.
27587: jen sekä paikalliselle yhteistyölle päämääränaset-
27588:
27589: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
27590:
27591: Jutta Zilliacus Ole Norrback Pähr-Einar Hellström
27592: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
27593: Gunnar Jansson
27594: 2268 1985 rd.
27595:
27596: Finansmotion nr 2089
27597:
27598:
27599:
27600:
27601: Zilliacus m.fl.: Om anvisande av anslag för finansiering av ett 100-
27602: års bildverk för Finlands Svenska Ungdomsförbund rf.
27603:
27604:
27605: Till Riksdagen
27606:
27607: Ungdomsföreningsrörelsen i Svenskfinland an- Kostnaderna för ett bildverk av nämnd typ
27608: ses ha uppstått år 1888. Då grundades den första skulle i dagens läge utgöra ca 40 % av centralorga-
27609: finlandssvenska ungdomsföreningen, Malax uf. nisationens anslag för ungdomsverksamhet. Reali-
27610: Finlands Svenska Ungdomsförbund kommer år seringen av projektet är därför inte möjlig inom
27611: 1988 att fira ungdomsföreningsrörelsens 100 års ramen för organisationens normala anslag.
27612: jubileum. 1 samband med jubileumsfirandet Med tanke på den centrala roll som uf-rörelsen
27613: kommer förbundet att ge ut ett bildverk som allsi- innehaft i landets historia är det synnerligen vik-
27614: digt dokumenterar ungdomsföreningsrörelsens tigt att verksarnheten dokumenteras.
27615: verksamhetsformer och insatser under 100 år sam- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
27616: tidigt som det skall rikta uppmärksamheten på uf- samt
27617: arbetets aktuella och framtida betydelse.
27618: Det primära syftet är att få till stånd ett 60- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1986
27619: 100-sidigt bildverk innehållande en kort historik på momentet 29.99.50 upptar 50 000
27620: över ungdomsföreningsarbetet. En särskild pro- mark för finansieringen av ett 100-års bild-
27621: jektsekreterare skall anställas för att koordinera verk för Finlands Svenska Ungdomsför-
27622: materialinsamlingen och redigera verket. bund rf
27623:
27624: Helsingfors den 24 september 1985
27625:
27626: Jutta Zilliacus Ole Norrback Pähr-Einar Hellström
27627: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
27628: Gunnar Jansson
27629: 1985 vp. 2269
27630:
27631: Raha-asia-aloite n:o 2089 Suomennos
27632:
27633:
27634:
27635:
27636: Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Finlands
27637: Svenska Ungdomsförbund rf. -nimisen yhdistyksen satavuotis-
27638: kuvateoksen julkaisemiseen
27639:
27640: Eduskunnalle
27641:
27642: Ruotsinkielisen Suomen nuorisoseuraliikkeen muodostaisivat nykytilanteessa noin 40 % koko
27643: katsotaan syntyneen vuonna 1888. Tuolloin pe- keskusjärjestön nuorisoseuratoiminnan määrära-
27644: rustettiin ensimmäinen suomenruotsalainen nuo- hoista. Hankkeen toteuttaminen ei siksi ole mah-
27645: risoseura, Maalahden nuorisoseura. dollista järjestön tavanmukaisten määrärahojen
27646: Finlands Svenska Ungdomsförbund viettää puitteissa.
27647: vuonna 1988 nuorisoseuraliikkeen satavuotisjuh- Ajatellen nuorisoseuraliikkeen keskeistä merki-
27648: lavuotta. Juhlavuoden vieton yhteydessä liitto jul- tystä maamme historiassa on erityisen tärkeätä, et-
27649: kaisee kuvateoksen, joka kaikinpuolisesti doku- tä toiminta dokumentoidaan.
27650: mentoi nuorisoseuraliikkeen toimintamuodot ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
27651: saavutukset 100 vuoden aikana ja joka samalla nioittaen,
27652: suuntaa huomion nuorisoseuraliikkeen nykyiseen
27653: ja tulevaan merkitykseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27654: Ensisijaisena tarkoituksena on saada aikaan 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27655: 60-100-sivuinen kuvateos, johon sisältyisi nuori- 29.99.50 50 000 markkaa avustuksena
27656: soseuratyön lyhyt historiikki. Erityinen projekti- Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f
27657: sihteeri palkataan aineiston keruun koordinoimi- -nimiselle yhdistykselle käytettäväksi sata-
27658: seksi ja teoksen toimittamiseksi. vuotiskuvateoksen rahoittamiseen.
27659: Mainitun kaltaisen kuvateoksen kustannukset
27660:
27661: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
27662:
27663: Jutta Zilliacus Ole Norrback Pähr-Einar Hellström
27664: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
27665: Gunnar Jansson
27666: 2270 1985 rd.
27667:
27668: Finansmotion nr 2090
27669:
27670:
27671:
27672:
27673: Zilliacus m.fl.: Om anvisande av anslag som understöd för elektri-
27674: fiering av linjen Berghamn-Nötö-Borstö-Utö i Åbolands
27675: skärgård
27676:
27677: Tili Riksdagen
27678:
27679: Den av riksdagen år 1981 godkända lagen om Då regering och riksdag på senare år visat ökad
27680: skärgårdens utveckling (494/81) betonar vikten av förståelse och inlevelse i skärgårdskommunernas
27681: att hålla vår skärgård levande och med alla till- dilemma och också insett att det finns medel att
27682: budsstående medel hindra den från att i rapid hindra avfolkningen, har en hei del unga familjer
27683: takt avfolkas, såsom trenden f.n. tycks vara. Ett - uppmuntrade av riksdagens positiva attityd-
27684: faktum är att den bofasta skärgårdsbefolkningens helårsbosatt sig såväl i Berghamn som på Nötö,
27685: levnadsförhålianden, som alltid varit hårda, sack- där de bedriver näringar som hålier skärgården le-
27686: ar efter i utvecklingen i jämförelse med landets vande året om.
27687: övriga befolkning. För att främja den unga gene- Detta försvåras emeliertid främst av bristen på
27688: rationens kvarstannande i skärgården måste sam- elström, varför också veterligen en skriftlig vädjan
27689: häliet ge dem möjligheter att utöva näringar - tili handels- och industriministeriets energiavdel-
27690: närmast yrkesmässigt fiske och jordbruk- i såna ning sänts av ett dussin unga Berghamnbor.
27691: förhålianden att utkomsten tryggas. Det är ali- Hänvisande tili finansmotion nr 641, 12.2.85,
27692: mänt känt att den moderna fiskerinäringen kräver som undertecknats av sju medlemmat av svenska
27693: helt andra förutsättningar än tidigare och har fis- riksdagsgruppen samt betänkandet av kommissio-
27694: karbefolkningen t.ex. inte tiligång tili elström för nen för slutförande av landsbygdens elektrifiering
27695: kyl- och frysanläggningar elier andra eldrivna ap- med vissa specialrekommendationer för skärgårds-
27696: parater för fiskens maskinelia behandling, är det hushåli, önskat undertecknade rikta riksdagens
27697: i dagens konkurrenssamhälie omöjligt att utöva uppmärksamhet på ovan nämnda allvarliga pro-
27698: detta yrke. blem.
27699: En del skärgårdskommuner är dessvärre fortfa- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
27700: rande utan elström och är i bästa fall beroende av samt
27701: bensindrivna aggregat, som är såväl kostsamma
27702: som besvärliga samt för den yrkesmässiga fiskeri- att Riksdagen i statsforslaget för år 1986
27703: näringen helt otillräckliga. T.ex. Berghamn och på momentet 32.55.41 upptar 3 000 000
27704: Nötö i Nagu kommun i Aboland hör fortfarande mark för elektrifiering av linje,n Berg-
27705: tili de oelektrifierade delarna av kommunen lik- hamn-Nötö-Borstö-Utö i Abolands
27706: som även Borstö och Utö. skärgård
27707:
27708: Helsingfors den 24 september 1985
27709:
27710: Jutta Zilliacus Ole Norrback Pähr-Einar Hellström
27711: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
27712: Gunnar Jansson Henrik Westerlund Håkan Malm
27713: 1985 vp. 2271
27714:
27715: Raha-asia-aloite n:o 2090 Suomennos
27716:
27717:
27718:
27719:
27720: Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena linjan Berg-
27721: hamn-Nötö-Borstö-Utö sähköistämiseen Turun saaristossa
27722:
27723:
27724: Eduskunnalle
27725:
27726: Eduskunnan vuonna 1981 hyväksymä laki saa- Kun hallitus ja eduskunta viime aikoina ovat
27727: riston kehityksen edistämisestä (494/81) korostaa osoittaneet kasvanutta ymmärtämystä ja eläyty-
27728: saaristomme elävänä pitämisen merkitystä sekä mistä saaristokuntien ongelmiin ja ovat myös kat-
27729: sen merkitystä, että kaikin käytettävissä olevin soneet, että on olemassa keinoja autioitumisen es-
27730: keinoin estetään saariston nopea autioituminen, tämiseksi, on koko joukko nuoria perheitä -
27731: mikä tämänhetkinen suuntaus tuntuu olevan. To- eduskunnan myönteisen asenteen rohkaisemina
27732: siasia on, että vakinaisen saaristolaisväestön elin- - asettunut ympärivuotisesti asumaan Berg-
27733: olot, jotka aina ovat olleet kovat, jäävät kehityk- hamniin ja Nötöhön, missä he harjoittavat elin-
27734: sessä jälkeen verrattuna maan muuhun väestöön. keinoja, jotka pitävät saariston elävänä läpi vuo-
27735: Jotta edistettäisiin nuoren sukupolven pysymistä den. Tätä kuitenkin vaikeuttaa sähkövirran puut-
27736: saaristossa, täytyy yhteiskunnan antaa mahdolli- tuminen, mistä syystä tusina Berghamnin nuoria
27737: suuksia elinkeinojen -lähinnä ammattikalastuk- asukkaita on tiettävästi lähettänyt kirjallisen ve-
27738: sen ja maatalouden - harjoittamiseen sellaisissa toomuksen kauppa- ja teollisuusministeriön ener-
27739: oloissa, että toimeentulo turvataan. On yleisesti giaosastolle.
27740: tunnettua, että nykyaikainen kalastuselinkeino Viitaten seitsemän RKP:n kansanedustajan al-
27741: vaatii kokonaan toisenlaisia edellytyksiä kuin ai- lekirjoittamaan 12.2.1985 jätettyyn raha-asia-
27742: kaisemmin. Ellei kalastajien saatavissa ole esimer- aloitteeseen n:o 641 sekä maaseudun sähköistämi-
27743: kiksi sähkövirtaa jäähdytys- ja jäädytyslaitteisiin sen loppuunsaattamistoimikunnan mietintöön,
27744: tai muihin sähkökäyttöisiin laitteisiin kalan ko- joka sisältää tiettyjä erityissuosituksia saariston
27745: neelliseksi käsittelemiseksi, on tätä ammattia osalta, haluavat allekirjoittaneet kiinnittää edus-
27746: mahdotonta harjoittaa nykyajan kilpailuyhteis- kunnan huomion edellä mainittuun vakavaan on-
27747: kunnassa. gelmaan.
27748: Osa saaristokunnista on valitettavasti edelleen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
27749: ilman sähkövirtaa, ja siellä ollaan parhaassakin ta- nioittaen,
27750: pauksessa riippuvaisia bensiinikäyttöisistä aggre-
27751: gaateista, jotka ovat sekä kalliita että vaivalloisia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27752: samoin kuin täysin riittämättömiä ammattimaisen 1986 tulo- ja menoarvioon momentille
27753: kalastuselinkeinon tarpeisiin. Esimerkiksi Turun 32.55.41 3 000 000 markkaa linjan Berg-
27754: saaristossa Nauvon kunnan Berghamn ja Nötö hamn-Nötö-Borstö-Utö sähköistämi-
27755: kuuluvat edelleen kunnan sähköistämättömiin seen Turun saanstossa.
27756: osiin samoin kuin myös Borstö ja Utö.
27757:
27758: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
27759:
27760: Jutta Zilliacus Ole Norrback Pähr-Einar Hellström
27761: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
27762: Gunnar Jansson Henrik Westerlund Håkan Malm
27763: 2272 1985 rd.
27764:
27765: Finansmotion nr 2091
27766:
27767:
27768:
27769:
27770: Zilliacus m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för lnter-
27771: pedia rf.
27772:
27773:
27774: Tili Riksdagen
27775:
27776: lnterpedia r.f. är en organisation som ansvarar På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
27777: för internationeli adoption. lnterpedia r.f. funge- samt
27778: rar som länk när familjer i vårt land vill adoptera
27779: barn från utlandet. För den verksamheten har att Riksdagen i statsförslaget för år 1986
27780: föreningen i enlighet med lagen om adoption på ett nytt moment 33.98.55 upptar
27781: ( 15 3185) av socialstyrelsen fått vederbörligt tili- 100 000 mark som stöd tili lnterpedia -
27782: stånd. Alla världens barn - Kaikki maailman
27783: Därmed har också verksamheten vuxit tili sin lapset - Chzldren of the world rf. för
27784: omfattning. För att klara av de ökande arbetsupp- dess verk.samhet.
27785: gifterna borde lnterpedia r.f. få hjälp av samhäl-
27786: let. Behovet av tiliäggsresurser uppgår nästa år tili
27787: omkring 100 000 mk.
27788:
27789: Helsingfors den 1 oktober 1985
27790:
27791: Jutta Zilliacus Ole Norrback
27792: 1985 vp. 2273
27793: Raha-asia-aloite n:o 2091 Suomennos
27794:
27795:
27796:
27797:
27798: Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena lnterpedia rf.
27799: -nimiselle järjestölle
27800:
27801:
27802: Eduskunnalle
27803:
27804: lnterpedia r.f. on kansainvälisestä lapseksiotta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
27805: misesta huolehtiva järjestö. lnterpedia r.f. toimii nioittaen,
27806: yhteydenpitäjänä, kun suomalaiset perheet halua-
27807: vat ottolapsia ulkomailta. Toimintaansa yhdistys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27808: on saanut sosiaalihallitukselta asianmukaisen lu- 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
27809: van lapseksiottamisesta annetun lain ( 15 3/8 5) mentille 33.98.55 100 000 markkaa Inter-
27810: mukaisesti. pedia, Alla världens barn, Kaikki maatl-
27811: Yhdistyksen toiminnan laajuus on kasvanut. man lapset, Chtldren of the world rf.
27812: Jotta Interpedia r.f. selviytyisi lisääntyvistä työteh- -nimisen järjestön toiminnan tukemiseen.
27813: tävistään, tulisi sen saada tukea yhteiskunnalta.
27814: Lisävoimavarojen tarve ensi vuonna on noin
27815: 100 000 markkaa.
27816:
27817: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1985
27818:
27819: Jutta Zilliacus Ole Norrback
27820:
27821:
27822:
27823:
27824: 285 428500120H
27825: