<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

157 Käyttäjää paikalla! 0.0063600540161133

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1985_1 | A_1985_2 | A_1985_3 | A_1985_4 | A_1985_5 | B_1985_1 | B_1985_2 | C_1985_1 | C_1985_2 | D_1985 | E_1985_1 | E_1985_2 | E_1985_3 | E_1985_4 | E_1985_5 | E_1985_6 | E_1985_7 | F_1985_1 | F_1985_2 | Hak_1985 | PTK_1985_1 | PTK_1985_2 | PTK_1985_3 | PTK_1985_4 | PTK_1985_5 |

1: Vuoden 1986
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E6
10: Raha-asia-aloitteet 1616-2115
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: Raha-asia-aloitteet 1616-2115
24:
25:
26: Sivu Sivu
27: 1616 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1627 Lipponen ym.: Määrärahan osoittami-
28: sesta opintolainojen ylimääräiseen korkotu- sesta Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys
29: keen korkotukiajan pidentämiseksi . . . . . . . . . 1727 ry:lle Rauhanaseman kunnostamiseksi . . . . . . 17 38
30:
31: 1617 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1628 Lipponen: Määrärahan osoittamisesta
32: sesta väliaikaisen sairaanhoitajakoulutuksen Suomen juutalaisten historia -teoksen jul-
33: aloittamiseksi Mäntässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1728 kaisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 39
34:
35: 1618 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1629 Lipponen ym.: Korotetun määrärahan
36: sesta väliaikaisen apuhoitajakoulutuksen jat- osoittamisesta Valtionrautateiden kalustoti-
37: kamiseksi Mäntässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1729 lauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1740
38: 1619 Lindroos ym.: Korotetun määrärahan
39: 1630 Lipponen ym.: Määrärahan osoittami-
40: osoittamisesta Työväenperinne - Arbetar-
41: sesta Eläkkeensaajien Keskusliitto ry:n toi-
42: tradition ry:lle kirjasto- ja museotoimintaan 1730
43: minnan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1741
44: 1620 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami-
45: sesta Mäntän autokatsastusaseman lunasta- 1631 Lipponen ym.: Määrärahan osoittami-
46: miseksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 31 sesta epilepsiaa sairastavien lomatoiminnan
47: järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1742
48: 1621 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami-
49: sesta vähäliikenteisten ratojen kunnossapi- 1632 Lipponen ym.: Korotetun määrärahan
50: toon ja perusparannuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 32 osoittamisesta työllisyyskoulutuksen erityis-
51: tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1743
52: 1622 Lindroos: Määrärahan osoittamisesta
53: työpaikkatilanteen selvittämiseen Mäntässä 1733 1633 Lipponen ym.: Määrärahan osoittami-
54: sesta asuntojen hankkimiseen asunnottomil-
55: 1623 Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta le ......................................... 1744
56: kotitalouskonsulentin toimen perustamiseksi
57: Keski-Pohjanmaan maatalouskeskukseen . . . 1734 1634 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta
58: hammaslääkärin virkojen perustamiseksi lää-
59: 1624 Lipponen ym.: Määrärahan osoittami- ninhallituksiin............................. 1745
60: sesta rakennusavustukseen Työväen Akate-
61: mialle ..................................... 1735
62: 1635 Louvo: Määrärahan osoittamisesta
63: Kouvolan kotiteollisuuskoulun lisäraken-
64: 1625 Lipponen ym.: Määrärahan osoittami-
65: nuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1746
66: sesta työllisyyskoulutuksen lisäämiseksi . . . . . 17 36
67:
68: 1626 Lipponen ym.: Korotetun määrärahan 1636 Louvo: Määrärahan osoittamisesta ho-
69: osoittamisesta Suomen Rauhan liitto-YK- telli- ja ravintolakoulun perustamiseksi Kou-
70: yhdistys ry:n valtionapuun ................. 1737 volaan..................................... 1747
71:
72: 260148U
73: 4 Sisällysluettelo
74:
75: Sivu Sivu
76: 1637 Louvo ym.: Koeotetun määrärahan 1650 Löyttyjärvi ym.: Koeotetun maarara-
77: osoittamisesta Kymen läänin tiestön paran- han osoittamisesta vaitionosuurena kunnille
78: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1748 päivähoidon käyttökustannuksiin päivähoi-
79: topaikkojen lisäämiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 61
80: 1638 Lähdesmäki: Määrärahan osoittamises-
81: ta koulujen rakentamiskustannuksiin Hä- 1651 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
82: meenlinnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1749 sesta kunnille virkistysalueiden hankintaan 1762
83:
84: 1639 Lähdesmäki: Määrärahan osoittamises- 1652 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
85: ta liikenneopiston perustamiseksi Hämeen- han osoittamisesta luonnonsuojelualueiden
86: linnaan.................................... 1750 hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1763
87:
88: 1640 Lähdesmäki: Määrärahan osoittamises- 165 3 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
89: ta Hämeenlinnan ratapihan lisäraiteiden ra- han osoittamisesta kunnille ympäristönsuo-
90: kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 5 1 jelun kustannuksiin........................ 1764
91:
92: 1641 Lähdesmäki: Määrärahan osoittamises- 1654 Löyttyjärvi ym.: Koeotetun määrära-
93: ta Kerityn-Pernunnummen ja Melkutti- han osoittamisesta vesiensuojelutyöhön . . . . . 1765
94: mien luonnonsuojelualueiden perustamisek-
95: si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1752 1655 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
96: sesta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden
97: alueiden rakennusten säilyttämiseksi........ 1766
98: 1642 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
99: sesta naisjärjestöjen kansainväliseen yhteis-
100: 1656 Löyttyjärvi ym.: Koeotetun määrära-
101: työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1753
102: han osoittamisesta kunnille rakennussuoje-
103: lukustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1767
104: 1643 Löyttyjärvi ym.: Korotetun maarara-
105: han osoittamisesta lastentarhanopettajien
106: 1657 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
107: koulutuksen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1754
108: sesta lainoihin kunnille asuntojen hankin-
109: taan....................................... 1768
110: 1644 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
111: sesta suunnistuskarttojen valmistuksen tuke-
112: 1658 Maijala ym.: Määrärahan osoittamises-
113: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 5
114: ta kotieläinten jalostustieteen opetuksen te-
115: hostamiseen Helsingin yliopistossa . . . . . . . . . 1769
116: 1645 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
117: sesta biokaasureaktoreiden käytön edistämi- 1659 Maijala ym.: Määrärahan osoittamises-
118: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1756 ta rakennusavustuksena Oriveden Opistolle 1771
119:
120: 1646 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära- 1660 Maijala ym.: Määrärahan osoittamises-
121: han osoittamisesta kalataloudellisiin raken- ta Suomen Puhallinorkesteriliitto ry:n toi-
122: tamis- ja kustannushankkeisiin . . . . . . . . . . . . . 17 57 minnan tukemiseen........................ 1772
123:
124: 1647 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1661 Maijala ym.: Koeotetun määrärahan
125: sesta uusiapaperin valmistuksen aloittami- osoittamisesta Suomen Harrastajateatterilii-
126: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1758 ton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 177 3
127:
128: 1648 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära- 1662 Maijala ym.: Määrärahan osoittamises-
129: han osoittamisesta äitiysavustuksen korotta- ta Hämeen 4H-piirin toiminnan tukemiseen 1774
130: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1759
131: 1663 Maijala ym.: Määrärahan osoittamises-
132: 1649 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära- ta kotieläinten geeniaineksen säilyttämisestä
133: han osoittamisesta elatustuen korottamiseksi 1760 aiheutuviin kustannuksiin.................. 1775
134: Sisällysluettelo
135:
136: Sivu Sivu
137: 1664 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 1670 Malm ym.: Korotetun määrärahan
138: för utvecklande av den svenskspråkiga kata- osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi-
139: logiseringsservicen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177 7 seen....................................... 1790
140:
141: 1664 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta 1671 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
142: ruotsinkielisen kirjallisuuden luetteloimipal- såsom överföring tili gårdsbrukets utveck-
143: velujen kehittämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1778 lingsfond för stödjande av unga jordbrukare 1791
144:
145: 1665 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 1671 Malm ym.: Korotetun määrärahan
146: för understödjande för Finlands svenska osoittamisesta maatilatalouden kehittämisra-
147: folkmusikinstituts verksamhet . . . . . . . . . . . . . . 1779 hastoon käytettäväksi nuorten viljelijöiden
148: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1792
149: 1665 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
150: Finlands svenska folkmusikinstitutin toimin- 1672 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
151: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1780 för förbättrande av skärgårdsbefolkningens
152: möjligheter att få tillgång tili mark och
153: 1666 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag vatten i produktionssyfte . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1793
154: såsom understöd tili Finlands Svenska Ung-
155: domsförbund r.f. för främjande av finlands- 1672 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
156: svensk populärmusik....................... 1781 saaristolaisten tuotantotarkoituksiin tarvitse-
157: man maan ja vesialueiden käyttöönsaannin
158: 1666 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta helpottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1794
159: avustuksena Finlands Svenska Ungdomsför-
160: bund r.f. -nimiselle järjestölle suomenruot- 1673 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
161: salaisen populaarimusiikin edistämiseen . . . . 1782 för tillsättande av en kommitte för utred-
162: ning av pälsfarmarnas semesterfrågor . . . . . . . 1795
163: 1667 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
164: 1673 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
165: såsom understöd för Finlands Svenska Ung-
166: komitean asettamiseen selvittämään turkis-
167: domsförbund r.f:s amatörteaterverksamhet 1783
168: tuottajien lomakysymyksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . 1796
169: 1667 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
170: 1674 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
171: avustuksena Finlands Svenska Ungdomsför-
172: för grundförbättring av landsväg nr 67 3 på
173: bund r.f. -nimisen järjestön harrastajateatte-
174: avsnittet Molpe-Korsnäs kyrkby . . . . . . . . . . . 1797
175: ritoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1784
176: 1674 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
177: 1668 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag maantien n:o 673 perusparantamiseen Moi-
178: tili Finlands svenska hembygdsförbund för kipään-Korsnäsin kk:n välillä . . . . . . . . . . . . . 1798
179: anställande av en dräktkonsulent . . . . . . . . . . . 1785
180: 1675 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
181: 1668 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta för grundförbättring av landsväg nr 7151 i
182: Finlands svenska hembygdsförbund r.f. Korsholm . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1799
183: -nimiselle järjestölle pukukonsulentin palk-
184: kaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1786 1675 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
185: maantien n:o 7151 perusparantamiseen
186: 1669 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt Mustasaaressa.............................. 1800
187: anslag för stabilisering av prisnivån på mat-
188: potatis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1787 1676 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt
189: anslag som extra tillägg för understödjande
190: 1669 Malm ym.: Korotetun määrärahan av vård av barn i hemmet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1801
191: osoittamisesta ruokaperunan hintatason va-
192: kaannuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1788 1676 Malm ym.: Korotetun määrärahan
193: osoittamisesta käytettäväksi ylimääräisenä li-
194: 1670 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt sänä lasten kotona tapahtuvan hoidon tuke-
195: anslag för stödjande av unga odlare. . . . . . . . . 1789 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1802
196: 6 Sisällysluettelo
197:
198: Sivu Sivu
199: 1677 Manninen ym.: Määrärahan osoittami- 1691 Mattila ym.: Korotetua määrärahan
200: sesta Kuusamo-Natura 87 luonto- ja kult- osoittamisesta Suomen Kansanmusiikkilii-
201: tuuritapahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 1803 ton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1818
202:
203: 1678 Manninen ym.: Määrärahan osoittami- 1692 Mattila ym.: Korotetua määrärahan
204: sesta Kuusamon musiikkikoulun lakisäätei- osoittamisesta Suomen Maakuntakirjailijat
205: seen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1804 ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1819
206:
207: 1679 Manninen ym.: Määrärahojen osoitta- 1693 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
208: misesta Iijoen kalatalouden edistämiseen . . . 1805 ta Kalajoen alaosan vesistöjärjestelysuunni-
209: telmien laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1820
210: 1680 Manninen ym.: Määrärahan osoittami-
211: sesta Koillismaan ja Kainuun matkailuyri- 1694 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
212: tysten toiminnan tukemiseen............... 1806 ta vesitöiden suunnittelun käynnistämiseksi
213: Limingojan ja Yppärinojan osalta . . . . . . . . . . 1821
214: 1681 Manninen ym.: Määrärahan osoittami-
215: sesta ympäristökasvatuksen kehittämiseen... 1807 1695 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
216: ta Vääräjoen jokijärjestelytöihin . . . . . . . . . . . . 1822
217: 1682 Martikainen ym.: Määrärahan osoitta-
218: misesta Halosten Museosäätiön lainanhoito- 1696 Mattila ym.: Korotetua määrärahan
219: kulujen rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1809 osoittamisesta valtionapuun yksityisten tei-
220: den tekemiseen............................ 1823
221: 1683 Martikainen ym.: Määrärahan osoitta-
222: misesta Ameriikan hevosajoneuvomuseon 1697 Mattila ym.: Korotetua määrärahan
223: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1810 osoittamisesta yleisten teiden tekemiseen
224: Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiiris-
225: 1684 Martikainen ym.: Määrärahan osoitta- sä......................................... 1824
226: misesta Iisalmen lentokentän rakennusavus-
227: tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1811 1698 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
228: ta Pyhäjärven lentoaseman rakentamiseen . . 1825
229: 1685 Martikainen ym.: Määrärahan osoitta-
230: misesta haja-asutusalueiden liikennepalvelu- 1699 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
231: jen turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1812 ta kunnallisten työsuojelutarkastajien koulu-
232: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1826
233: 1686 Martikainen ym.: Määrärahan osoitta-
234: misesta eräiden sukupolvenvaihdoseläkkei- 1700 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
235: den ylimääräiseen korottamiseen . . . . . . . . . . . 1813 ta Kuulonhuoltoliitolle kuulovammaisten
236: ryhmäkuuntelulaitteiden hankkimiseksi . . . . 1827
237: 1687 Martikainen ym.: Määrärahan osoitta-
238: misesta apulaisylilääkärin toimien perus- 1701 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
239: tamiseksi Työterveyslaitoksen aluelaitoksiin . 1814 ta mittaushenkilökunnan palkkaamiseksi Sä-
240: teilyturvakeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1828
241: 1688 Mattila ym. : Korotetun määrärahan
242: osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus- 1702 Miettinen: Korotetua määrärahan
243: tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1815 osoittamisesta läänien kehittämiseen... . . . . . 1829
244:
245: 1689 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises- 1703 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
246: ta kirjastoauton hankkimiseksi Urajärvelle . . 1816 opettajakoulutuksen kehittämiseksi Heino-
247: lassa....................................... 1830
248: 1690 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
249: ta Raudaskylän kristillisen kansanopiston 1704 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
250: oppilasasuntoloiden perusparannuksen kus- Itä-Hämeen kansanopiston toimintaan Har-
251: tannuksiin................................. 1817 tolassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1831
252: Sisällysluettelo 7
253:
254: Sivu Sivu
255: - 1705 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 1718 Moisander: Määrärahan osoittamisesta
256: Joroisten tiemestanpunn tilojen perus- uuden koulutusyksikön perustamiseen Kuo-
257: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1832 pion teknilliseen oppilaitokseen . . . . . . . . . . . . 1845
258:
259: 1706 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 1719 Moisander: Määrärahan osoittamisesta
260: Kultakiven-Särkilahden maantien perus- ammatillisten oppilaitosten kirjastojen ke-
261: parantamiseen............................. 1833 hittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1846
262:
263: 1707 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 1720 Moisander: Korotetun määrärahan
264: Pöyryn-Kälän maantien parantamiseksi . . . 1834 osoittamisesta Suomen Uimaopetus- ja hen-
265: genpelastusliitolle "Vesillä kuivana" -kam-
266: 1708 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta panjaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1847
267: Saimaan syväväylän siirtämiseen............ 1835
268: 1721 Moisander: Määrärahan osoittamisesta
269: 1709 J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittami- ylimääräiseksi tueksi kuntien nuorisotyöhön 1848
270: sesta neuvoa-antavan kansanäänestyksen toi-
271: mittamiseksi ydinenergian käytöstä Suomen 1722 Moisander: Määrärahan osoittamisesta
272: tulevassa energiahuollossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1836 Kuopion läänin yleisten teiden päällystämi-
273: seen....................................... 1849
274: 1710 J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittami-
275: sesta palvelukuntakokeilun käynnistämiseen 183 7 1723 Moisander ym.: Määrärahan osoittami-
276: sesta maantien n:o 548 (Peltola-Etelälahti)
277: 1711]. Mikkola ym.: Määrärahan osoittami- parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1850
278: sesta johtajan viran perustamiseksi Turun
279: yliopiston täydennyskoulutuskeskukseen.... 1838 1724 Moisander: Määrärahan osoittamisesta
280: pk-yritysten tiedonhankintapalvelun käyn-
281: 1712]. Mikkola ym.: Korotetun määrärahan nistämiseen Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . 1851
282: osoittamisesta avoimen korkeakouluopetuk-
283: sen tuntipalkkioihin ja suunnitteluhenkilö- 1725 Moisander: Määrärahan osoittamisesta
284: kunnan palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1839 Järvi-Suomen kunnille kaluston hankkimi-
285: seksi öljyvahinkojen torjuntaan . . . . . . . . . . . . . 1852
286: 1713 J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittami-
287: sesta Turun seudun joukkoliikenteen kehit- 1726 Moisander: Määrärahan osoittamisesta
288: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1840 opiskelijoiden erillisasuntojen hankintaan . . 1853
289:
290: 1714]. Mikkola ym.: Määrärahan osoittami- 1727 Muroma: Korotetun määrärahan osoit-
291: sesta junaliikenteen työmatkakokeilun jatka- tamisesta YK:n pakolaisasiain pääkomissaa-
292: miseen välillä Piikkiö (Paimio )-Pansion- rin toiminnan tukemiseen.................. 1854
293: Pernon telakka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1841
294: 1728 Muroma: Korotetun määrärahan osoit-
295: 1715]. Mikkola ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta saamenkielisen julkaisutoiminnan
296: sesta Lounais-Suomen Äitien Lomahuolto tukemiseen................................ 1855
297: ry:lle lomakotiuudisrakennuksen rakentami-
298: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1842 1729 Muroma: Korotetun määrärahan osoit-
299: tamisesta rintamaveteraanien maksuttomaan
300: 1716 S. Mikkola ym. : Korotetun määrära- kuntoutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1856
301: han osoittamisesta Säteilyturvakeskuksen
302: uusien toimitilojen sijoittamiseksi Hämeen- 1730 Muroma: Määrärahan osoittamisesta
303: linnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184 3 kunnille puhelimien hankkimiseksi vanhuk-
304: sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 7
305: 1717 Moisander: Määrärahan osoittamisesta
306: SITRAn sivutotmtplSteen perustamiseksi 17 31 Muroma: Määrärahan osoittamisesta
307: Kuopioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1844 avustajien palkkaamiseen vaikeavammaisille 1858
308: 8 Sisällysluettelo
309:
310: Sivu Sivu
311: 17 32 Muroma: Määrärahan osoittamisesta 1745 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittami-
312: väkivaltaisten alkoholistien omaisten turva- sesta Kuortaneenjärven säännöstelypäätök-
313: kotiverkoston perustamis- ja käyttökustan- sen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1872
314: nuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1859
315: 1746 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittami-
316: 1733 Muroma: Määrärahan osoittamisesta sesta sotainvalidien asunto-olojen paranta-
317: huumeita käyttävien nuorten hoitokotien miseksi Vaasan läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1873
318: perustamiseksi............................. 1860
319: 1747 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittami-
320: 1734 Muroma: Määrärahan osoittamisesta sesta Untamalan-Kosolan maantien perus-
321: Pertuumaan Kuortinkartanon syöpää sairas- parannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1874
322: tavien lasten kurssikeskuksen käyttökustan-
323: nuksiin.................................... 1861 1748 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
324: sesta varusmiesten taloudellisen aseman pa-
325: 1735 Muroma: Määrärahan osoittamisesta rantamiseksi tarvittavaan ylimääräiseen tu-
326: erikoislääkärien ja -sairaanhoitajien palkkaa- keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1875
327: miseksi leukemiaa sairastavien lasten erikois-
328: hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1862 1749 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
329: sesta pioneerivarikon rakennusten rakenta-
330: 17 36 Muroma: Määrärahan osoittamisesta miseen Parkanossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1876
331: asuntojen rakentamiseen kehitysvammaisille 1863
332: 1750 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
333: 17 37 Mustonen ym.: Korotetun määrärahan sesta kanttorien koulutuksen lisäämiseksi . . . 1877
334: osoittamisesta Kainuun tie- ja vesirakennus-
335: piirille tiestön perusparannukseen . . . . . . . . . . 1864 1751 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
336: sesta Karvian kirkonkylän ala-asteen perus-
337: 1738 Myllyniemi ym.: Määrärahan osoitta- korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1878
338: misesta 7. kantokykyluokan kunnille palo-
339: ja pelastustoimen käyttökustannuksiin voi- 1752 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
340: massa olevaan lakiin perustuen............. 1865 sesta Parkanon koulukeskuksen II vaiheen
341: toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1879
342: 17 39 Myllyniemi ym.: Korotetun määrära-
343: han osoittamisesta säteilyvalvontaverkon pa- 1753 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
344: rantamiseen ja säteilynmittauslaitteiston uu- sesta Turun ja Porin läänin opettajien tieto-
345: stmtseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1866 konekoulutuksen tehostamiseksi. . . . . . . . . . . . 1880
346:
347: 1740 Myllyniemi ym.: Määrärahan osoitta- 1754 Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan
348: misesta valtion Lohjan virastotalon rakenta- osoittamisesta kirjastoautojen hankintaan
349: miseksi.................................... 1867 haja-asutusalueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1881
350:
351: 1741 Myllyniemi ym.: Määrärahan osoitta- 1755 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
352: misesta säteily- ja ydinturvallisuuden tehos- sesta Kullaan metsä- ja puutalouden kurssi-
353: tamiseksi välttämättömiin tutkimuksiin. . . . . 1868 keskuksen opetus- ja majoitustilojen raken-
354: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1882
355: 1742 Myllyniemi ym.: Määrärahan osoitta-
356: misesta Säteilyturvakeskuksen uusien toimi- 1756 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
357: tilojen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1869 sesta Kihniön kotiteollisuuskoulun kunnos-
358: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1883
359: 1743 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittami-
360: sesta nuorille aviopareille avustuksena ra- 175 7 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
361: kentamisen yhteydessä maksettuihin vero- sesta Satakunnan Liikuntaopiston kurssi- ja
362: tuksesta aiheutuviin kustannuksiin . . . . . . . . . 1870 koulutustilojen rakentamiseen.... . . . . . . . . . . 1884
363:
364: 1744 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittami- 1758 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
365: sestaJalasjoen säännöstelyn aloittamiseen... 1871 sesta Ikaalisten urheilukentän rakentamiseen 1885
366: Sisällysluettelo 9
367:
368: Sivu Sivu
369: 1759 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1773 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
370: sesta lasten hissin rakentamiseksi Harjaval- sesta Karhiniemen ja Kiviniemen risteysten
371: lan Hiittenharjun mäkikeskukseen . . . . . . . . . 1886 valaistukseen Huittisissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1900
372:
373: 1760 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1774 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
374: sesta Vammalan Urheiluautoilijat ry:n toi- sesta tv-lupamaksujen poistamiseksi CP-lii-
375: minnan tukemiseen........................ 1887 kuntavammaisilta.......................... 1901
376:
377: 1761 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1775 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
378: sesta Honkajoen kotiseutuyhdistys ry:lle ko- sesta julkisten liikennepalveluiden turvaami-
379: tiseutukirjan tekemistä varten . . . . . . . . . . . . . . 1888 seen haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1902
380:
381: 1762 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1776 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
382: sesta Kalmaan museotilan peruskorjaukseen sesta Porin-Parkanon-Haapamäen radan
383: Ikaalisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1889 kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1903
384: 1763 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
385: 1777 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
386: sesta pienkustannustoiminnan tukemiseen.. 1890
387: sesta Merikarvian laivaväylän rakentamiseen 1904
388: 1764 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
389: 1778 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
390: sesta kotimaisen kalateollisuuden toiminta-
391: sesta investointiavustuksena jatepaperia
392: edellytysten parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1891
393: käyttävän laitoksen perustaruiskustannuksiin 1905
394: 1765 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
395: 1779 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
396: sesta Karvianjoen vesistö- ja tulvasuojajärjes-
397: sesta pienteollisuuden neuvontapalvelujen
398: telyjen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1892
399: lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1906
400: 1766 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
401: sesta Parkanon aseman ja valtatien n:o 23 1780 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
402: välisen maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 1893 sesta hissin rakentamiseksi Karvian vanhain-
403: kotiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 7
404: 1767 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
405: sesta ohituskaistan rakentamiseksi Porin- 1781 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
406: Jyväskylän ja Kihniön-Isoniemen teiden sesta Noormarkun vanhainkodin rakentami-
407: risteykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1894 seen....................................... 1908
408:
409: 1768 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1782 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
410: sesta Karttiperän maantien kunnostamiseen 1895 sesta Parkanon vanhainkodin rakentamiseen 1909
411:
412: 1769 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1783 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
413: sesta tien rakentamiseen välillä Karvian Alk- sesta Kihniön Vanhustentaloyhdistykselle
414: kia-Erkkala-Kihniön keskusta . . . . . . . . . . . 1896 asuntojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1910
415:
416: 1770 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1784 Mäkipää ym.: Määrärahan osoiftami-
417: sesta tien parantamiseksi välillä Lappeen- sesta mielenterveyskeskusten kouluttamien
418: ranta-Merenlahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1897 tukihenkilöiden palkkioihin................ 1911
419:
420: 1771 Mäkipää ym. : Määrärahan osoittami- 1785 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
421: sesta Lavajärven paikallistien kunnostami- sesta Kirjaskylän narkomaanikodin toimin-
422: seen....................................... 1898 nan tukemiseen Parkanossa . . . . . . . . . . . . . . . . 1912
423:
424: 1772 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1786 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
425: sesta tieosuuden Siikainen-Pyntäinen- sesta Näkövammaisten Keskusliitolle opas-
426: Ala-Honkajoki parantamiseen.............. 1899 koirakoulun rakentamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 1913
427: 10 Sisällysluettelo
428:
429: Sivu Sivu
430: 1787 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1800 Männistö ym.: Määrärahan osoittami-
431: sesta Kihniön Sotaveteraanit ry:n toiminnan sesta käytöstä poistettujen kaivosten hyöty-
432: tukemiseen................................ 1914 käytön selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192 7
433:
434: 1788 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1801 Männistö ym.: Määrärahan osoittami-
435: sesta Karvian jätevesipuhdistamon suunnit- sesta Kuopion yliopistollisen keskussairaalan
436: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1915 eräille osakaskunnille tulevien kustannusten
437: alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1928
438: 1789 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
439: sesta Kankarin vesihuoltolinjan rakentami- 1802 Männistö ym.: Korotetun määrärahan
440: seen....................................... 1916 osoittamisesta vajaakuntoisten työhön sijoit-
441: tamisen erityismenoihin.................... 1929
442: 1790 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
443: sesta Kuusisalan-Niemenmaan tien vesi- 1803 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta
444: johtolinjan rakentamiseen.................. 1917 kuuden 4H-neuvojan toimen perustamiseen 1930
445:
446: 1804 Nieminen ym.: Määrärahan osoittami-
447: 1791 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
448: sesta Karvian Kirkkojärven ja Karvianjärven sesta Satakunnan 4H-piirin toiminnan tuke-
449: peruskunnostuksen aloittamiseen........... 1918 mlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1931
450:
451: 1805 Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
452: 1792 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
453: osoittamisesta siirtona maatilatalouden ke-
454: sesta Parkanon Kuivasjärven perkaamiseen.. 1919
455: hittämisrahastoon.......................... 1932
456: 1793 Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan
457: 1806 Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
458: osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapää-
459: osoittamisesta kunnille katujen ja rakennus-
460: omaosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1920
461: kaavateiden rakentamiseen................. 1933
462: 1794 Männistö ym.: Määrärahan osoittami- 1807 Nieminen ym.: Määrärahan osoittami-
463: sesta valtakunnallisten nuorison leiri- ja sesta Koskeljärven kunnostustöiden aloitta-
464: kurssikeskusten rakentamis- ja käyttökustan- miseksi Eurassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1934
465: nusavustuksiin............................. 1921
466: 1808 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta
467: 1795 Männistö ym.: Määrärahan osoittami- Puurijärven kunnostustöiden aloittamiseksi
468: sesta Rautavaaran Metsäkartanon toiminta- Kokemäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1935
469: edellytysten parantamiseen................. 1922
470: 1809 Nordman m.fl.: Om anvisande av
471: 1796 Männistö ym.: Määrärahan osoittami- anslag för planering av en hantverkarcentral
472: sesta Rautavaaran sivistystoimen yhteisra- i Malax.................................... 1936
473: kennushankkeeseen........................ 1923
474: 1809 Nordman ym.: Määrärahan osoittami-
475: 1797 Männistö ym.: Korotetun määrärahan sesta Maalahden käsityökeskuksen suunnit-
476: osoittamisesta kulttuurihistoriallisesti arvok- teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1937
477: kaiden rakennusten korjausavustuksiin . . . . . 1924
478: 1810 Nordman m.fl.: Om anvisande av
479: 1798 Männistö ym.: Määrärahan osoittami- anslag för Finlands svenska sång- och musik-
480: sesta valtatien n:o 17 suunnitteluun ja ra- förbunds anskaffning av ADB- och duplice-
481: kentamiseen välillä Jännevina-Ohtaansal- ringsapparatur............................. 1938
482: mi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1925
483: 1810 Nordman ym.: Määrärahan osoittami-
484: 1799 Männistö ym.: Määrärahan osoittami- sesta Finlands svenska sång- och musikför-
485: sesta Kuopion ympäristön rautatielähiliiken- bund -nimiselle järjestölle atk- ja monistus-
486: nekokeilun suunnitteluun. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1926 laitteiden hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1939
487: Sisällysluettelo 11
488:
489: Sivu Sivu
490: 1811 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt 1818 Nordman m.fl.: Om anvisande av
491: anslag för de regionala idrottsinstituten..... 1940 anslag för svensk arbetsförmedling och in-
492: formation samt arbetslivsorientering........ 1956
493: 1811 Nordman ym.: Korotetun määrärahan
494: osoittamisesta alueellisten urheiluopistojen 1818 Nordman ym.: Määrärahan osoittami-
495: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1941 sesta ruotsinkielisen työnvälitys- ja tiedotus-
496: toiminnan tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1957
497: 1812 Nordman m.fl.: Om anvisande av
498: anslag för anskaffningar tili Bötombergens 1819 Nordman m.fl.: Om anvisande av
499: idrottscentrum i Kristinestad . . . . . . . . . . . . . . . 1942 anslag för kalkning av sura vattendrag i Vasa
500: vatten- och miljödistrikt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1958
501: 1812 Nordman ym.: Määrärahan osoittami-
502: sesta Pyhävuoren urheilukeskuksen hankin- 1819 Nordman ym.: Määrärahan osoittami-
503: toja varten Kristiinankaupungissa . . . . . . . . . . 1943 sesta happamoituneiden vesistöjen kalkitse-
504: miseen Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä..... 1959
505: 1813 Nordman m.fl.: Om anvisande av
506: anslag för Finlands Svenska Ungdomsför- 1820 Norrback m.fl.: Om anvisande av
507: bund r.f:s regionala projekt . . . . . . . . . . . . . . . . 1944 anslag för stödjande av de finlandssvenska
508: folkhögskolornas verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . 1960
509: 1813 Nordman ym.: Määrärahan osoittami-
510: sesta Finlands Svenska Ungdomsförbund rf. 1820 Norrback ym.: Määrärahan osoittami-
511: -nimisen järjestön alueellisten toimintapro- sesta suomenruotsalaisten kansanopistojen
512: jektien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1946 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1961
513: 1814 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt
514: 1821 Norrback m.fl.: Om anvisande av
515: anslag för räntestöd för fiskarlån............ 1948
516: anslag tili Svenska Österbottens Landskaps-
517: förbund för arkeologisk forskning i Öster-
518: 1814 Nordman ym.: Korotetun määrärahan
519: botten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1962
520: osoittamisesta kalastajalainojen korkotukeen 1949
521:
522: 1815 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1821 Norrback ym.: Määrärahan osoittami-
523: anslag tili Vilt- och fiskeriforskningsinstitu- sesta Svenska Österbottens Landskapsför-
524: tet för en fiskeriteknisk forskningsenhet i bund -nimiselle järjestölle Pohjanmaan ar-
525: Vasa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1950 keologisten tutkimusten suorittamiseksi . . . . 1963
526:
527: 1815 Nordman ym.: Määrärahan osoittami- 1822 Norrback m.fl.: Om anvisande av
528: sesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok- anslag för understödjande av Närpes Teater 1964
529: sen kalastusteknisen tutkimusyksikön perus-
530: tamiseksi Vaasaan.......................... 1951 1822 Norrback ym.: Määrärahan osoittami-
531: sesta Närpiön Teatterin tukemiseen . . . . . . . . 1965
532: 1816 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt
533: anslag för underhåll av allmänna vägar . . . . . 1952
534: 1823 Norrback m.fl.: Om anvisande av
535: 1816 Nordman ym.: Korotetun määrärahan anslag till statsbidrag för finlandssvenska
536: osoittamisesta yleisten teiden kunnossapi- musikskolor och musikinstitut.............. 1966
537: toon 1953
538: 1823 Norrback ym.: Määrärahan osoittami-
539: 1817 Nordman m.fl.: Om anvisande av sesta suomenruotsalaisten musiikkikoulujen
540: anslag för upprustning av Storkors central- ja musiikkiopistojen valtionapuun.......... 1967
541: fiskehamn i Korsnäs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1954
542: 1824 Norrback m.fl.: Om anvisande av
543: 1817 Nordman ym.: Määrärahan osoittami- anslag för effektivering av idrottsverksamhe-
544: sesta Storkorsin keskuskalasataman varusta- ten vid Norrvalla rehabiliteringscentral i
545: miseen Korsnäsissä......................... 1955 Vörå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1968
546: 12 Sisällysluettelo
547:
548: Sivu Sivu
549: 1824 Norrback ym.: Määrärahan osoittami- 1834 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta-
550: sesta Norrvallan kuntoutuskeskuksen urhei- misesta kulttuurisihteerin viran perustami-
551: lutoiminnan tehostamiseen Vöyrillä . . . . . . . . 1969 seen Oulunsalon kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1982
552:
553: 1825 Norrback m.fl.: Om anvisande av 1835 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta-
554: anslag som stöd för Suomen Leirikoulu- misesta Kärsämäen kunnan kulttuurisihtee-
555: yhdistys - Lägerskolföreningen i Finland rin viran palkkamenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1983
556: rf:s verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1970
557: 1836 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta-
558: 1825 Norrback ym.: Määrärahan osoittami- misesta SULASOLille, Suomen Laulajain ja
559: sesta Suomen Leirikouluyhdistys - Läger- Soittajain Liitolle Oulussa järjestettävien
560: skolföreningen 1 Finland ry:n toiminnan laulujuhlien kustannuksiin................. 1984
561: tukemiseen................................ 1971
562: 183 7 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta-
563: 1826 Norrback m.fl.: Om anvisande av
564: misesta lasten ja nuorten taidekoulujen tu-
565: anslag tili stöd för de finlandssvenska hem-
566: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1985
567: bygdsföreningarna......................... 1972
568:
569: 1826 Norrback ym.: Määrärahan osoittami- 1838 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta-
570: sesta suomenruotsalaisten kotiseutuyhdistys- misesta Keskustan Koulutuspoliittisen Lii-
571: ten toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1973 ton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1986
572:
573: 1827 Norrback m.fl.: Om anvisande av 1839 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta-
574: anslag såsom understöd för finlandssvenska misesta Kempeleen nuorisoseurantalon ra-
575: organisationer med social verksamhet....... 1974 kennushankkeeseen........................ 1987
576:
577: 1827 Norrback ym.: Määrärahan osoittami- 1840 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta-
578: sesta sosiaalista toimintaa harjoittavien suo- misesta Paavolan Luohuan raittiusseuran
579: menruotsalaisten yhdistysten toiminnan tu- kiinteistön peruskorjaukseen Ruukissa . . . . . . 1988
580: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1975
581: 1841 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta-
582: 1828 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Rantsilan Sipolan Uuden Pyrinnön
583: misesta rikosylikomisarion toimen perus- raittiusseuran kiinteistön peruskorjaukseen.. 1989
584: tamiseen Oulun poliisilaitokseen . . . . . . . . . . . 1976
585: 1842 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta-
586: 1829 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Vihanuin Korvenraivaajien raltuus-
587: misesta pienten kuntien harkinnanvaraisiin seuran kiinteistön peruskorjaukseen . . . . . . . . 1990
588: rahoitusavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1977
589: 1843 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta-
590: 1830 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta-
591: misesta satovahinkojen korvaamiseen tarvit-
592: misesta Ruukin maatalousoppilaitoksen
593: taviin ylimääräisiin avustuksiin . . . . . . . . . . . . . 1991
594: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1978
595:
596: 1831 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta- 1844 Nousiainen ym. : Määrärahan osoitta-
597: misesta Limingan emäntäkoulun laajennus- misesta Siikajoen Pöyryn kalaportaan raken-
598: ja saneeraushankkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1979 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1992
599:
600: 1832 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta- 1845 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta-
601: misesta Haapaveden emäntäkoulun päära- misesta Iin Pravan kalanviljelylaitoksen
602: kennuksen laajentamishankkeeseen......... 1980 suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 1993
603:
604: 1833 Nousiainen ym.: Koeotetun määrära- 1846 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta-
605: han osoittamisesta kotiteollisuusneuvonta- misesta Paavolan-Saarikosken maantien
606: järjestöjen palkkausmenoihin . . . . . . . . . . . . . . 1981 (n:o 18597) kunnossapitoon Ruukissa . . . . . . 1994
607: Sisällysluettelo 13
608:
609: Sivu Sivu
610: 1847 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta- 1856 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag
611: misesta Lumijoen-Ylipään maantien (n:o för en halvtidslärartjänst vid Naturskolan i
612: 18621) kunnossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1995 Sjundeå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2008
613:
614: 1848 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta- 1856 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
615: misesta Kempeleen kuntakeskuksen ja kou- puolipäivätoimisen opettajan palkkaamisek-
616: lukeskuksen välisten kevyen liikenteen tei- si Naturskolan-nimiseen kouluun Siuntiossa 2009
617: den rakentamiseen......................... 1996
618: 185 7 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
619: 1849 Nousiainen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Suomen Big Band -Yhdistys ry:n toi-
620: misesta elinkeinoasiamiehen vuan perus- minnan tukemiseen........................ 2010
621: tamiseksi Lumijoen kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . 1997
622: 1858 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
623: 1850 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Tuusulan Jokelan monitoimitalon lii-
624: biologisen metsäaseman perustamisen suun- kuntatilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2011
625: nitteluun Tansaniaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1998
626: 1859 Paakkinen ym.: Koeotetun määrärahan
627: 1851 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag osoittamisesta valtakunnallisten nuorisojär-
628: för avlönande av två nya forskare vid musei- jestöjen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2012
629: verkets sjöhistoriska byrå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1999
630: 1860 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
631: sesta Nuorten Kotkain Keskusliiton kansain-
632: 1851 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
633: välisen suurleirin järjestelyihin . . . . . . . . . . . . . 2013
634: kahden tutkijan palkkaamiseksi museoviras-
635: ton merihistorialliseen toimistoon . . . . . . . . . . 2000
636: 1861 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
637: sesta Nuorten Puolesta Keskusliitto ry:n toi-
638: 1852 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
639: minnan tukemiseen........................ 2014
640: Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry:lle kansain-
641: väliseen eläinsuojelutyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . 2001
642: 1862 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
643: sesta nuorisomatkailun edistämiseen........ 2015
644: 1853 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag
645: för grundförbättring av landsväg nr 7263 på 1863 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
646: sträckan Särkimo-Österö . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2002 sesta nuorisotyöttömyyden seurausvaikutus-
647: ten lieventämiseen......................... 2016
648: 1853 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
649: maantien n:o 7263 perusparantamiseen vä- 1864 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
650: lillä Särkimo-Österö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2003 sesta Tammisaaren punavankileirin 70-vuo-
651: tismuistojuhlan järjestelyihin............... 2017
652: 1854 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag
653: för byggande av en vägtunnel för den lätta 1865 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
654: trafiken längs riksväg nr 8 i Pörtom, Närpes 2004 sesta Hyrylän Torpan peruskorjaukseen Tuu-
655: sulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2018
656: 1854 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
657: alikulkutunnelin rakentamiseksi kevyttä lii- 1866 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
658: kennettä varten valtatielle n:o 8 Närpiön sesta Tuusulasta Keravalle johtavan tien pa-
659: Pirttikylässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2005 rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2019
660:
661: 1855 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag 1867 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
662: till andelslaget Viexpo för inledande av sesta Fallbackantien jalankulku- ja pyörätei-
663: exportforskning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2006 den suunnitteluun Tuusulassa. . . . . . . . . . . . . . 2020
664:
665: 1855 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 1868 Paakkinen: Koeotetun määrärahan
666: osuuskunta Viexpolle vientitutkimuksen osoittamisesta lasten päivähoitopaikkojen
667: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2007 perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2021
668: 14 Sisällysluettelo
669:
670: Sivu Sivu
671: 1869 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 1882 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
672: sesta Sosialidemokraattisen Nuorison Kes- sesta kunnille vanhojen asuntojen hankin-
673: kusliiton nuorisoasuntoprojektiin. . . . . . . . . . . 2022 taan....................................... 2036
674:
675: 1870 Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan 1883 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
676: osoittamisesta Valtion audiovisuaalisen sesta Y -säätiölle pääkaupunkiseudun asun-
677: keskuksen kaluston ja laitteiden hankkimi- totuotannon erityisjärjestelyihin . . . . . . . . . . . . 20 37
678: seen....................................... 2023
679: 1884 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
680: 1871 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- misesta Liikunnan ja kansanterveyden tutki-
681: sesta suomalaista alkuperää olevien pohjois-
682: mussäätiön liikuntatieteelliseen tutkimuk-
683: amerikkalaisten kirjallisuusharrastuksen tu-
684: seen....................................... 2038
685: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2024
686:
687: 1872 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- 1885 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
688: sesta aistivammaisten äänilehtien ja viitto- misestaJyväsjärven sillan rakentamiseen . . . . 2039
689: makielisten videolehtien tuotannon ja jake-
690: lun tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2026 1886 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
691: misesta venesatamien rakentamiseksi Keski-
692: 1873 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2040
693: sesta Helsingin kalasataman rakentamiseen 2027
694: 1887 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
695: 1874 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- misesta henkilöpaikallisliikenteen ylläpidos-
696: sesta rautateiden perusparantamiseen . . . . . . . 2028 ta aiheutuvien tappioiden korvaamiseksi
697: Valtionrautateille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2041
698: 1875 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
699: sesta valtakunnalliseen avoimeen data- ja 1888 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
700: tekstinsiirtopalveluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2029 misesta Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto
701: ry:lle vanhusten viriketoimintaan........... 2042
702: 1876 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
703: sesta kansallisen telemaattisen palvelun to- 1889 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
704: teuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2030 misesta Sosiaalipedagogiikan säätiön ko-
705: keilu- ja kehittämistoimintaan . . . . . . . . . . . . . 2043
706: 1877 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
707: sesta valtakunnallisen telepostin toteuttami- 1890 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
708: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2031 misesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n toimin-
709: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2044
710: 1878 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
711: sesta kansalaisten viestintämahdollisuuksien 1891 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
712: parantamista varten........................ 2032 misesta Isojärven, Pyhä-Häkin ja Salamajär-
713: ven opastuskeskusten rakentamiseksi . . . . . . . 2045
714: 1879 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
715: sesta Säteilyturvakeskuksen tilojen suunnit- 1892 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
716: teluun pääkaupunkiseudulle . . . . . . . . . . . . . . . 2033 misesta siirtoviemärin rakentamiseen Kars-
717: tulan kirkonkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2046
718: 1880 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
719: sesta harmaakaihipotilaiden tutkimusohjel- 1893 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
720: maa varten HYKS:ssä...................... 2034 misesta Haapamäen varavankilan rakennus-
721: töiden käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2047
722: 1881 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
723: sesta kahden ylitarkastajan palkkaamiseen 1894 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
724: luonnonsuojelualueiden hankintaorganisaa- misesta kehitysalueiden seutukaavaliittojen
725: tion tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2035 toimintaedellytysten parantamiseksi . . . . . . . . 2048
726: Sisällysluettelo 15
727:
728: Sivu Sivu
729: 1895 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- 1908 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
730: misesta Hankasalmen pääkirjaston rakenta- Kuoppalan-Kolkanlahden paikallistien
731: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2049 (n:o 16825) parantamiseen................. 2062
732:
733: 1896 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- 1909 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
734: misesta Alkio-opiston oppilasasuntolan ra- misesta kevyen liikenteen väylien rakentami-
735: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2050 seen Kinnulan kirkonkylän taajama-alueelle 2063
736:
737: 1897 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- 1910 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
738: misesta Saarijärven metsäkoulun rakennus- ns. Suomenselkätien suunnittelua ja maas-
739: töiden käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2051 totöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2064
740:
741: 1898 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta 1911 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
742: Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajennus- kalasataman rakentamiseen Konneveden
743: töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2052 Mämmilahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2065
744:
745: 1899 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- 1912 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
746: misesta Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen misesta VR:n opiskelija-alennuslippujärjes-
747: rakennushankkeiden käynnistämiseen . . . . . . 205 3 telmän laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2066
748:
749: 1900 Pekkarinen ym.: Koeotetun määrära- 1913 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
750: han osoittamisesta keskiasteen opiskelijoi- misesta vesijohtoverkostojen yhdysjohdon
751: den viikonloppumatkoista aiheutuviin me- rakennustöiden aloittamiseen välillä Keu-
752: noihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2054 ruun keskusta-Keuruun varuskunta . . . . . . . 2067
753:
754: 1901 Pekkarinen ym.: Määrärahan Osoitta- 1914 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
755: misestajyväskylän Kesä ry:n toimintaan . . . . 2055 misesta vesihuoltotöihin Kivijärvellä . . . . . . . . 2068
756:
757: 1902 Pekkarinen ym.: Koeotetun määrära- 1915 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
758: han osoittamisesta urheilun ja liikuntakasva- vesijohtoverkoston rakentamiseen Kyyjärvel-
759: tustyön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2056 lä ......................................... 2069
760:
761: 1903 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- 1916 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
762: misesta Kannonkosken Piispalan leiri- Ja misesta Tarvaalan ja Linnankylän alueiden
763: kurssikeskuksen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 205 7 vesihuollon järjestämiseen Saarijärvellä . . . . . 2070
764:
765: 1904 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta 1917 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
766: toimitilojen hankkimiseen Keski-Suomen Keihärinkosken-Valkeisjärven runkovesi-
767: Nuorisoseurain Liitto ry:n toiminnan tuke- johdon rakentamiseen Viitasaarella......... 2071
768: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2058
769: 1918 Pekkarinen ym.: Koeotetun määrära-
770: 1905 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta han osoittamisesta Yhtyneet Paperitehtaat
771: Keutuun-Liesjärven maantien (n:o 621) Oy:n Jämsänkosken tehtaiden jätevesien
772: petusparannustöiden käynnistämiseen . . . . . . 2059 kuljettamiseen tarkoitetun siirtoviemärin ra-
773: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2072
774: 1906 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
775: misesta maantien n:o 659 peruskorjaustöi- 1919 Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta
776: den aloittamiseen välillä Kymönkoski- rauhanomaisen turvallisuuspolitiikan suun-
777: Kuopion piirin raja ............ ~. . . . . . . . . . . 2060 nitteluun.................................. 2073
778:
779: 1907 Pekkarinen ym.: Koeotetun määrära- 1920 Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta
780: han osoittamisesta maantien n:o 760 perus- puolustusvoimien kasarmien ottamiseksi
781: parantamiseen välillä Pihtipudas-Alvajärvi 2061 muuhun käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2074
782: 16 Sisällysluettelo
783:
784: Sivu Sivu
785: 1921 Peltola ym.: Korotetun määrärahan 1935 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Ar-
786: osoittamisesta maksettavaksi ylimääräisenä pelan-Virkkumaan paikallistien rakentami-
787: lisänä lapsilisien kaksinkertaistaiDiseksi . . . . . 2075 seen....................................... 2089
788:
789: 1922 Peltola ym.: Korotettujen määräraho- 19 36 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
790: jen osoittamisesta sosiaalipalvelujen kehittä- Alaniemen-Koivun maantien perusparan-
791: miseen kuntien ja kuntainliittojen suunni- tamiseen välillä Lehmikumpu-Sompujärvi
792: telmien mukaisiksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2076 ja Tervola-Lehmikumpu.................. 2090
793:
794: 1923 Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta 1937 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
795: yhteiskunnan järjestämän jätteiden uudel- Ivalon-Raja-Joosepin tien perusparannus-
796: leenkäytön suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2077 töiden aloittamiseksi....................... 2091
797:
798: 1924 Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta 1938 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
799: asumistuen ylimääräiseen lisään tuen paran- Juoksengin-Saunavaaran paikallistien pa-
800: tamiseksi ja saajien piirin laajentamiseksi . . . 2078 rantamiseen Pellossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2092
801:
802: 1925 Peltola ym.: Korotetun määrärahan 1939 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
803: osoittamisesta asuntolainoihin. . . . . . . . . . . . . . 2079 Karemajojen tien rakentamiseen Ylitor-
804: niolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2093
805: 1926 Peltola ym.: Korotetun määrärahan
806: osoittamisesta kuntien vuokra-asuntojen os- 1940 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
807: tamiseen vanhasta asuntokannasta asunnot- Kittilän-Ylläsjärven maantien rakentami-
808: tomille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2080 seen....................................... 2094
809:
810: 1927 Peltola ym.: Korotetun määrärahan 1941 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
811: osoittamisesta asuntojen peruskorjaus- ja pe- Lautiosaaren-Elijärven maantien rakenta-
812: rusparannuslainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2081 miseen Keminmaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2095
813:
814: 1928 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta ko- 1942 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
815: misarion toimen perustamiseen Keminmaan Rauhalan-Kmunivan maantien rakentami-
816: nimismiespiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2082 seen....................................... 2096
817:
818: 1929 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta 1943 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
819: Tornion kaupungille kansainvälisen arkki- Pallaksen-Raattaman maantien perus-
820: tehtuuriseminaarin järjestämiseksi . . . . . . . . . . 2083 parantamiseen Kittilässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2097
821:
822: 1930 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta 1944 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta ns.
823: Tornionlaakson maakuntamuseolle arkeolo- Simojoen pohjoisrannan tien perusparanta-
824: giseen tutkimustoimintaan................. 2084 mlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2098
825:
826: 1931 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta La- 1945 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
827: pin läänin rakennusperinne ry:lle rakennus- Ketomellan sillan rakentamiseen Enonteki-
828: ympäristön hoitamiseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2085 öllä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2099
829:
830: 1932 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta 1946 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
831: Kemijokikomitean ehdottamien toimenpi- Räyhän vieras- ja suojasataman aallonmurta-
832: teiden suunnitteluun ja toteuttamiseen . . . . . 2086 jan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2100
833:
834: 1933 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Yl- 1947 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
835: läksen matkailualueen vesihuoltotöihin . . . . . 2087 Ylitornion ja Övertorneån yhteisen lento-
836: kentän rakentamiseen...................... 2101
837: 1934 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
838: Tornion-Kilpisjärven tien perusparantami- 1948 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta va-
839: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2088 rasähkölaitteiston hankkimiseen Kittilään.. . 2102
840: Sisällysluettelo 17
841:
842: Sivu Sivu
843: 1949 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta 1963 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
844: Rintamamiesveteraanien Liiton Lapin piirin virtaavien vesien kalataloudellisen kunnos-
845: toiminnan tukemiseksi..................... 2103 tusohjelman toteuttamiseen Keski-Suomessa 2117
846:
847: 1950 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta ar- 1964 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
848: boretum-puiston rakentamiseksi Tornioon . . 2104 Jyväsjärven sillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 2118
849:
850: 1951 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta 1965 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
851: valtion virastotalon rakentamiseksi Raisioon 2105 kevyen liikenteen väylän rakentamiseen vä-
852: lilleJämsä-Kaipola ....................... 2119
853: 1952 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
854: Loimaan maatalousoppilaitoksen lisäraken- 1966 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
855: nuksen rakennustöiden aloittamiseen . . . . . . . 2106 Keiteleen ja Päijänteen välisen vesitieväylän
856: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2120
857: 1953 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
858: eteläisen Vakka-Suomen yhdysvesijohto- 1967 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
859: hankkeen aloittamiseen valtion vesihuolto- lastausraiteen rakentamiseksi Muuramen
860: työnä ...................................... 2107 teollisuuskylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2121
861:
862: 1954 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta 1968 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
863: Loimaan-Alastaron maantien rakennus- turvelaboratorion kenttäkoeaseman perus-
864: työn aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2108 tamiseksi Leivonmäen Kailasuolle . . . . . . . . . . 2122
865:
866: 1955 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta 1969 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
867: Saaristomeren kansallispuiston maa-aluei- järvisimpukan käyttämiseksi vesien tilan val-
868: den lunastamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2109 vonnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 3
869:
870: 1956 Pesola ym.: Korotetun määrärahan 1970 Pesola ym.: Korotetun määrärahan
871: osoittamisesta läänien kehittämiseen . . . . . . . . 2110 osoittamisesta kuntien ulkoilureittien raken-
872: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2124
873: 195 7 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
874: Keski-Suomen ilmailumuseon tilojen kun- 1971 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
875: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2111 Isojärven kansallispuiston palvelujen kehit-
876: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2125
877: 1958 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
878: majoitustilojen rakentamiseksi Konneveden 1972 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
879: tutkimusasemalle.......................... 2112 lipeälammen jäteliemen hävittämiseksi Lie-
880: vestuoreella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2126
881: 1959 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
882: Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajennus- 197 3 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
883: ja peruskorjaustöihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2113 siirtoviemärin rakentamiseksi Karstulaan.... 2127
884:
885: 1960 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta 1974 Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta
886: Jyväskylän Kesän kongressi- ja seminaaritoi- sosiaalikuraattorin toimen perustamiseksi
887: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2114 Panssariprikaatiin ja Kainuun Prikaatiin . . . . 2128
888:
889: 1961 Pesola ym. : Korotetun määrärahan 1975 Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta
890: osoittamisesta maakuntamuseoiden totmm- kansainvälisen tutkija- p opiskelijavaihdon
891: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2115 kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2129
892:
893: 1962 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta 1976 Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta
894: Leppäveden liikuntahallin rakentamiseen opintoihin kuuluvan harjoittelun järjestämi-
895: Laukaassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2116 seen ulkomailla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2130
896:
897: 2 260148U
898: 18 Sisällysluettelo
899:
900: Sivu Sivu
901: 1977 Pietikäinen ym.: Korotetun maarara- 1991 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
902: han osoittamisesta Rauhan- ja konfliktintut- sähkökaapelin saamiseksi mantereelta Kot-
903: kimuslaitoksen apurahoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 2131 kan Haapasaareen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2145
904:
905: 1978 Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta 1992 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
906: nuorisojärjestöjen kokous- ja toimistotilojen Lomakotien Liitto ry:lle lomatoiminnan jär-
907: hankintaan................................ 2132 jestämiseen ja psykiatrian avohoidon tehos-
908: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2146
909: 1979 Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta
910: nuorisomatkailun edistämiseen . . . . . . . . . . . . . 213 3 1993 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
911: Lomakotien Liitto ry:n ja sen jäsenjärjestö-
912: 1980 Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta jen lomakotien peruskorjaukseen........... 2148
913: nuorten yrittäjätoiminnan edistämiseen. . . . . 2134
914: 1994 Pohjala ym.: Määrärahan osoittamises-
915: 1981 Pietikäinen: Korotetun määrärahan ta ohituskaistojen rakentamiseen Helsin-
916: osoittamisesta yritysten vientiin erikoistunei- gin-Porin valtatielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2149
917: den työntekijöiden ulkomaisen harjoittelun
918: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 5 1995 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
919: misesta Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton
920: 1982 Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta koulutustoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 2150
921: mammografiatutkimusten lisäämiseen . . . . . . 2136
922: 1996 Pohjanoksa: Määrärahan osoittamisesta
923: 1983 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen-Rauman radan perusparanta-
924: Kriminaalihuoltoyhdistykselle johtavan sosi- miseen ja sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2151
925: aalityöntekijän palkkaamiseksi Kuusankas-
926: kelle ...................................... 2137 1997 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
927: misesta pienyritysten toimihenkilöiden Ja
928: 1984 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta työntekijöiden koulutustoimintaan . . . . . . . . . 215 2
929: valtion virastotalon suunnittelua varten Kot-
930: 1998 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
931: kaan ...................................... 2138
932: misesta vanhuksille tarkoitettujen kulttuurin
933: tukipalvelujen tarpeen selvittämiseksi . . . . . . 215 3
934: 1985 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
935: Kuluttajaneuvontaliitto ry:lle ja Marttaliitto 1999 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
936: ry:lle konsulenttien palkkamenoihin ........ 2139
937: Vaasan läänin nimismiespiirien kanslioiden
938: konttorikoneiden uusimiseen. . . . . . . . . . . . . . . 2154
939: 1986 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
940: valtionavustuksiin Kotkan Merimieslaulufes- 2000 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
941: tivaalien järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2140 Utin lentotukikohdan kalustosuojien raken-
942: tamiseen lentokoneille..................... 2155
943: 1987 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
944: Teatterimuseon toimintaedellytysten turvaa- 2001 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
945: miseksi.................................... 2141 Alajärven maatalousoppilaitoksen lisäraken-
946: nus-ja muutostöiden toteuttamiseksi....... 2156
947: 1988 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
948: Suomen Kotiseutuliitolle kotiseututietou- 2002 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
949: den materiaalin aikaansaamiseen . . . . . . . . . . . 2142 Viropelin kotiteollisuuskoulun rakentami-
950: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2157
951: 1989 Piipari ym.: Korotetun määrärahan
952: osoittamisesta Mussalon radan rakentami- 2003 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
953: seen ....................................... 2143 monitoimitalon rakentamiseksi Ullavalle.... 2158
954:
955: 1990 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 2004 Pohto ym.: Korotetun määrärahan
956: Mussalon syväsataman rakentamiseen tarvit- osoittamisesta hukkakauran hävittämiskus-
957: tavien lainojen korkotukeen................ 2144 tannusten korvaamiseksi viljelijöille . . . . . . . . 2159
958: Sisällysluettelo 19
959:
960: Sivu Sivu
961: 2005 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta 2019 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
962: lannoiteverosta aiheutuvia kustannuksia vas- Liipantönkän-Kitinojan tien peruskorjauk-
963: taavan avustuksen suorittamiseksi perhe- ja seen Ylistarossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 74
964: pienviljelmille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2160
965: 2020 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
966: 2006 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyymäen-Liikajärven-Sulkavan tien pe-
967: halpakorkoisten lainojen myöntämiseksi ruskorjaukseen............................. 2175
968: maaseudulle viijelijöiksi siirryville . . . . . . . . . . 2161
969: 2021 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
970: 2007 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Suomenselkätien perusparantamiseen . . . 2176
971: korkotukiluottoina taloudellisissa vaikeuksis-
972: sa oleville turkistarhoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2162 2022 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
973: Tuuralan-Hiiripellon tien peruskorjauk-
974: 2008 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta seen....................................... 2177
975: turkistarhaajien saattamiseksi sukupolven-
976: vaihdoseläkettä vastaavien etujen piiriin . . . . 2163 2023 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
977: Untamalan-Rapalakson tien peruskorjauk-
978: 2009 Pohto ym.: Korotetun määrärahan seen Ylistarossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 78
979: osoittamisesta Kokkolan vesipiirin vesityö-
980: hankkeisiin................................ 2164 2024 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
981: Vimpelin-Perhon-Kinnulan tien perus-
982: 2010 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2179
983: kuivatustöiden suorittamiseksi Vaasan vesi-
984: piirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2165 2025 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
985: Rengonharjun lentokentän laitteistojen kun-
986: 2011 Pohto ym.: Korotetun määrärahan nostamiseksi............................... 2180
987: osoittamisesta Kyrönjoen tulvasuojelutöiden
988: 2026 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
989: loppuun saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2166
990: linja-autoliikenteen tukemiseen . . . . . . . . . . . . 2181
991: 2012 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
992: 202 7 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
993: arvokalakantojen elvyttämiseen. . . . . . . . . . . . . 2167
994: ilmaisen matkustusoikeuden saamiseksi rin-
995: tamaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2182
996: 2013 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
997: lisävirkojen perustamiseksi Valtion eläinlää-
998: ketieteellisen laitoksen Seinäjoen aluelabo- 2028 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
999: ratonoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2168 Suomen Ilmailumuseon toisen näyttelyhal-
1000: lin rakentamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2183
1001: 2014 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1002: Alarannan tien peruskorjaamiseksi Kortes- 2029 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1003: järvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2169 alkuavustuksen maksamiseksi pienyritysten
1004: perustajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2184
1005: 2015 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1006: Ailisen tien peruskorjaukseen Laihialla . . . . . 2170 2030 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1007: Sotainvalidien Veljesliiton Etelä-Pohjan-
1008: 2016 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maan piirin tukemiseen.................... 2185
1009: Isojoen-Dagsmarkin tien perusparantami-
1010: seen....................................... 2171 2031 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1011: Etelä-Pohjanmaan sotaveteraampun ry:n
1012: 2017 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2186
1013: ] okisalon tien peruskorjaukseen Laihialla . . . 2172
1014: 2032 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1015: 2018 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien Vaasan läänin piiri-
1016: Lapuan-Kitinojan tien peruskorjaukseen . . 217 3 yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 2187
1017: 20 Sisällysluettelo
1018:
1019: Sivu Sivu
1020: 2033 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta 2046 Pokka ym.: Korotetun määrärahan
1021: Rintamamiesveteraanien Lapin piiriyhdistys osoittamisesta Ranuan kristillisen kansan-
1022: ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2188 opiston uudisrakennuksen rakennusavustuk-
1023: seen ....................................... 2201
1024: 2034 Pohto ym.: Korotetun määrärahan
1025: osoittamisesta maksettavaksi ylimääräisenä 2047 Pokka ym.: Korotetun määrärahan
1026: lisänä asevelvollisten kotiuttamisrahan ko- osoittamisesta Edistyksellinen tiedeliitto ry:n
1027: rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2189 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2202
1028:
1029: 2035 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta 2048 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1030: Etelä-Pohjanmaan Sydäntautipiirin toimin- Hetan Musiikkipäivien järjestämiseen....... 2203
1031: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2190
1032: 2049 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1033: 2036 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Arktisen keskuksen suunnitteluun Rovanie-
1034: Etelä-Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen toimin- melle ...................................... 2204
1035: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2191
1036: 2050 Pokka: Korotetun määrärahan osoitta-
1037: 203 7 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta kalastusalan järjestöjen toiminnan
1038: Seinäjoen Seudun Syöpäyhdistyksen toimin- tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2205
1039: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2192
1040: 2051 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1041: 2038 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen rakentamiseksi Ounas-
1042: Kauhajoen Invalidit ry:n omistaman leiri- joen vesistöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2206
1043: keskus Asuuiin kalustehankintoihin . . . . . . . . 2193
1044: 2052 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1045: 2039 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokiyhdistys ry:lle Ounasjokilaakson
1046: lisävirkojen perustamiseksi terveyskeskusten elinkeinojen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2207
1047: laboratorioihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2194
1048: 205 3 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1049: 2040 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylimuonion paikallistien parantamiseen
1050: sairaankuljetuskokeilun toteuttamiseksi Vaa- Muoniossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2208
1051: sassa 2195
1052: 2054 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1053: raakapuun ylimääräiseen kuljetustukeen
1054: 2041 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1055: Pohjois-Suomessa ......................... . 2209
1056: avosydänkirurgian tehostamiseksi yliopistol-
1057: lisissa keskussairaaloissa ................... . 2196 2055 Poutanen ym.: Määrärahan osoittami-
1058: sesta komitean asettamiseksi selvittämään
1059: 2042 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelutehtävien siirtämistä lää-
1060: sotainvalidien ja rintamaveteraanien asunto- ninhallituksilta seutukaavaliitoille . . . . . . . . . . 2210
1061: jen korjaamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2197
1062: 2056 Poutanen ym.: Määrärahan osoittami-
1063: 2043 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Puumalan Luomaistuote Oy:lle avus-
1064: rintamamiesten halpakorkoisiin asuntolai- tuksena laitehankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2211
1065: noihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2198
1066: 2057 Poutanen ym.: Määrärahan osoittami-
1067: 2044 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Rantasalmen opastuskeskuksen raken-
1068: Lapin lääninvankilan suunnittelemiseksi tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2212
1069: Tervolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2199
1070: 2058 Puolanne ym.: Koeotettujen määrära-
1071: 2045 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta hojen osoittamisesta asuntosäästöpalkkioi-
1072: saamenkielisen oppimateriaalikeskuksen pe- hin ja oman asunnon hankintaan myönnet-
1073: rustamiseen Utsjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2200 tävien lainojen korkotukeen................ 2213
1074: Sisällysluettelo 21
1075:
1076: Sivu Sivu
1077: 2059 Puolanne ym.: Korotettujen määrära- 2073 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1078: hojen osoittamisesta opiskelijoiden sosiaalis- sesta tuotannosta poistuvien turvesoiden
1079: ten etuuksien turvaamiseksi kaikilla koulu- hyötykäytön selvittämiseksi................. 2228
1080: tustasoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2214
1081: 2074 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1082: 2060 Puolanne ym.: Korotetun määrärahan sesta Kuopion läänin tiestön parantamiseen 2229
1083: osoittamisesta korkeakoulujen toimintaedel-
1084: lytysten parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2215 2075 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1085: sesta Huruslahden yksityistien rakentami-
1086: 2061 Puolanne ym.: Korotetun määrärahan seen paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2230
1087: osoittamisesta teollisuuden tutkimus- ja tuo-
1088: tekehitystoimintaan........................ 2216 2076 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1089: sesta vesiteiden tutkimuksiin Kuopion lää-
1090: 2062 Puolanne ym.: Korotetun määrärahan nissä ...................................... 2231
1091: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou-
1092: tustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2217 2077 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1093: sesta Taipaleen yläpuolisen odotussataman
1094: 2063 Puolanne ym.: Määrärahan osoittami- parantamiseen Varkaudessa . . . . . . . . . . . . . . . . 2232
1095: sesta Säteilyturvakeskuksen toimintaedelly-
1096: 2078 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1097: tysten parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2218
1098: sesta Kotalahti-projektin tutkimusten to-
1099: teuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2233
1100: 2064 Puolanne ym.: Määrärahan osoittami-
1101: sesta sepelvaltimon ohitusleikkausten lisää-
1102: 2079 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta
1103: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2219
1104: pienyrittäjäin vuosiloma-ja sijaisapupalvelu-
1105: jen kokeilun aloittamiseen Varkaudessa..... 2234
1106: 2065 Puolanne ym.: Määrärahan osoittami-
1107: sesta munuaiskivileikkausten laitehankin-
1108: 2080 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1109: taan HYKS:iin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2220
1110: sesta lääkintöhallituksen ja keskussairaalapii-
1111: rien kesken neuvotelmihin tila- ja henkilös-
1112: 2066 Puolanne ym.: Korotetun määrärahan
1113: töjärjestelyihin............................. 2235
1114: osoittamisesta asuntojen peruskorjaukseen . . 2221
1115: 2081 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1116: 2067 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta sesta sydän- ja verisuonitautien tiedotustoi-
1117: Joutenlahden koulun perusparannukseen . . . 2222 minnan edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2237
1118: 2068 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 2082 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta
1119: Varkauden seudun kotiteollisuusyhdistys leppävirran ja Varkauden yhteisen kaatopai-
1120: ry:n neuvojantehtävien vakinaistamiseksi... 2223 kan rakennustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2238
1121:
1122: 2069 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 2083 Rajantie ym.: Korotetun määrärahan
1123: laulu-Varkaus-tapahtuman järjestämiseksi.. 2224 osoittamisesta työväenperinteen tallentami-
1124: seen, tutkimiseen ja keräämiseen . . . . . . . . . . . 2239
1125: 2070 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1126: sesta Rautavaaran kunnan sivistystoimen yh- 2084 Ranta: Määrärahan osoittamisesta vi-
1127: teisrakennushankkeen toteuttamiseen . . . . . . 2225 deopajojen perustamiseksi kansalais- ja työ-
1128: väenopistojen yhteyteen... . . . . . . . . . . . . . . . . . 2240
1129: 2071 Rajamäki: Korotetun määrärahan
1130: osoittamisesta valtakunnallisen keskuskana- 2085 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lap-
1131: vamuseon rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2226 peenrannan linnoituksen saneeraustöihin . . . 2241
1132:
1133: 2072 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 2086 Ranta: Määrärahan osoittamisesta tie-
1134: sesta marjanviljelyn tutkimus- ja koeaseman topalvelukokeilun järjestämiseksi Kaakkois-
1135: suunnittelemiseksi Suonenjoelle. . . . . . . . . . . . 2227 Suomessa.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242
1136: 22 Sisällysluettelo
1137:
1138: Sivu Sivu
1139: 2087 Ranta ym.: Korotetun määrärahan 2101 Ratu: Määrärahan osoittamisesta Tu-
1140: osoittamisesta kunnille katujen ja kaavarei- run Sotaveteraanit ry:n toiminnan tukemi-
1141: den rakentamiseen......................... 2243 seen....................................... 2258
1142:
1143: 2088 Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta 2102 Ratu: Määrärahan osoittamisesta Salon
1144: Mustolan sataman rakentamiseen otettavien Seudun Invalidit ry:n toiminnan tukemi-
1145: lainojen korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2244 seen....................................... 2259
1146:
1147: 2089 Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta 2103 Ratu: Määrärahan osoittamisesta Lou-
1148: rautatieliikenteen hoitoon ja kunnossapi- nais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n toiminnan
1149: toon sekä rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2246 tukemiseen................................ 2260
1150:
1151: 2090 Ranta ym.: Korotetun määrärahan 2104 Ratu: Määrärahan osoittamisesta työlli-
1152: osoittamisesta puhelinlaitosten tarkastustoi- syysasioiden neuvontatilaisuuksien järjestä-
1153: miston toiminnan uudelleen järjestämiseen 2247 miseksi Varsinais-Suomessa ................. 2261
1154:
1155: 2091 Ranta: Määrärahan osoittamisesta las- 2105 Ratu: Määrärahan osoittamisesta hal-
1156: ten päivähoitopaikkojen lisäämiseksi Lap- pakorkoisiksi peruskorjauslainoiksi rintama-
1157: peenrannassa ja Imatralla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2248 miesten ja invalidien asuntojen korjaami-
1158: seen....................................... 2262
1159: 2092 Ranta: Määrärahan osoittamisesta joh-
1160: dottoman puhelimen kokeilemiseksi liikun- 2106 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoitta-
1161: tavammaisten ja vanhusten yhteydenpidon misesta lisähenkilöstön palkkaamiseen Ou-
1162: parantajana................................ 2249 lun Maatalouskeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2263
1163:
1164: 2093 Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta 2107 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoitta-
1165: Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin perustami- misesta keskeneräisten peruskuivatushank-
1166: sesta aiheutuviin lunastuskorvauksiin . . . . . . . 2250 keiden loppuun saattamiseksi Oulun läänis-
1167: sä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2264
1168: 2094 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
1169: aluksen hankkimiseen öljyntorjunnan ja tut- 2108 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoitta-
1170: kimuksen tehostamiseksi Saimaalla . . . . . . . . . 2251 misesta siirtona maatilatalouden kehittämis-
1171: rahastoon nuorten viljelijäin velkojen va-
1172: 2095 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta kauttamislainoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2265
1173: Kylmäkosken vankilan suunnitteluun . . . . . . 2252
1174: 2109 Raudaskoski ym.: Koeotetun määrära-
1175: 2096 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta han osoittamisesta tiestön parantamiseen
1176: Valkeakosken Työväenyhdistyksen talon kor- Oulun ja Keski-Pohjanmaan tie- ja vesira-
1177: jausavustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2253 kennuspiirien alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2266
1178:
1179: 2097 Ratu: Korotetun määrärahan osoitta- 2110 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoitta-
1180: misesta varusmiesten päivärahan korottami- misesta kotimaisia polttoaineita käyttävien
1181: seen parlamentaarisen puolustuskomitean lämpölaitosten investointiavustuksiin . . . . . . . 2267
1182: esittämälle tasolle.......................... 2254
1183: 2111 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoitta-
1184: 2098 Ratu: Määrärahan osoittamisesta tie- misesta puun energiakäytön tutkimiseksi
1185: palvelutoiminnan tukemiseen Turun ja Po- Oulun yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2268
1186: rin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 2 55
1187: 2112 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoitta-
1188: 2099 Ratu: Määrärahan osoittamisesta geo- misesta ylimääräisen rintamalisän maksami-
1189: logisen tutkimustyön tehostamiseen . . . . . . . . 2256 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2269
1190:
1191: 2100 Ratu: Määrärahan osoittamisesta So- 2113 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoitta-
1192: tainvalidien Veljesliiton Turun osasto ry:n misesta Jokilaaksojen sairaskoti- ja kuntou-
1193: toiminnan tukemiseen..................... 2257 tussäätiölle kirjaston perustamiseksi . . . . . . . . 2270
1194: Sisällysluettelo 23
1195:
1196: Sivu Sivu
1197: 2114 Raudaskoski ym. : Korotetun määrära- 2115 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoitta-
1198: han osoittamisesta pienyrittäjäin vuosiloma- misesta pienehköjen vuokra-asuntojen tuo-
1199: järjestelmän kustannuksiin................. 2271 tantoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2272
1200: 1986 vp. 1727
1201:
1202: Raha-asia-aloite n:o 1616
1203:
1204:
1205:
1206:
1207: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimääräi-
1208: seen korkotukeen korkotukiajan pidentämiseksi
1209:
1210:
1211: Eduskunnalle
1212:
1213: Opiskelun päättäneet nuoret ovat yksi kaikkein Opiskelijat ja vastavalmistuneet nuoret eivät
1214: vaikeimmassa asemassa olevista nuorten ryhmistä. siirry enää suoraan kouluista ja yliopistoista hyvin
1215: Opintolainat lankeavat maksuun, lainojen korko- palkattuihin töihin. Alkutyöttömyys, vajaatyölli-
1216: tuki lakkaa, oma asunto on yleensä pakko hank- syys ja huonot alkupalkat ovat todellisuutta myös
1217: kia, perhe on perustettava jne. Etenkin suuresti korkeasti opiskelleiden nuorten kohdalla. Erilaiset
1218: velkaantuneiden opiskelijoiden määrä kasvaa. Vii- tukimuodot, joista yksi on opintolainan korko-
1219: me vuoden kuluessa valmistuneiden yli 60 000 tuen jatkaminen, ovat hyvin tarpeellisia helpotta-
1220: markkaa velkaantuneiden osuus kaksinkertaistui. maan nuorten opiskelijoiden ja lapsiperheiden
1221: Nousseista lainamääristä johtuen lainojen kor- asemaa.
1222: kokulut ovat kasvaneet suuriksi huolimatta jo to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1223: teutuneista korkokannan laskuista. Etenkin opin- tavasti,
1224: tolainojen takaisinmaksun alussa korkorasituksen
1225: ollessa suurimmillaan kaivataan helpotuksia. Yksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1226: tämänsuuntainen uudistus oli lainojen takaisin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1227: maksun alkamisajankohdan siirtäminen puolella 29.39.52 7 000 000 markkaa ylimääräise-
1228: vuodella eteenpäin - nyt kahteen vuoteen val- nä lisänä opintolainojen korkotuen piden-
1229: mistumisen jälkeen. Epähuomiossa jäi kuitenkin tämiseksi puolella vuodella.
1230: jatkamatta myös valtion korkotukea opintolainoil-
1231: le vähintään samanmittaiseksi.
1232:
1233: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
1234:
1235: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
1236: 1728 1986 vp.
1237:
1238: Raha-asia-aloite n:o 1617
1239:
1240:
1241:
1242:
1243: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta väliaikaisen sairaanhoitaja-
1244: koulutuksen aloittamiseksi Mäntässä
1245:
1246:
1247: Eduskunnalle
1248:
1249: Laajalla alueella sijaitsevia eri kuntia palveleva opetuksen Mäntässä. Sairaanhoitajakoulutus voisi
1250: Mäntän aluesairaala potee kiusallista hoitajapu- alkaa Mäntässä syksyllä 1987. Tehdyn opiskelija-
1251: laa. Sairaanhoitajia joudutaan korvaamaan usein tutkimuksen mukaan vaatimukset täyttäviä, ha-
1252: sijaisilla ja apuhoitajien hoitovaltuuksia on laajen- lukkaita koulutettavia lähiseudulta löytyy runsaas-
1253: nettava tämän tästä. ti.
1254: Sairaanhoitajien tarve Mäntän seudulla on edel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1255: leen kasvamassa. Ensi tammikuussa avataan Män- taen,
1256: tän, Kuoreveden ja Vilppulan yhteinen terveys-
1257: keskuksen vuodeosasto. Se "rassaa" aikanaan niin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1258: aluesairaalan osuutta kuin reservejäkin. Hoitaja- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
1259: pula siis kiristyy. Pulaa voidaan helpottaa paikalli- kaa Mäntän väliaikaisen sairaanhoitokou-
1260: sen sairaanhoitajakurssituksen avulla. Pirkanmaan lutuksen aloittamiseen.
1261: sairaanhoito-oppilaitos voisi järjestää väliaikaisen
1262:
1263: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
1264:
1265: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
1266: 1986 vp. 1729
1267:
1268: Raha-asia-aloite n:o 1618
1269:
1270:
1271:
1272:
1273: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta väliaikaisen apuhoitajakou-
1274: lutuksen jatkamiseksi Mäntässä
1275:
1276:
1277: Eduskunnalle
1278:
1279: Pirkanmaan sairaanhoito-opisto on pqestänyt nottu vuodeosasto voisi toisaalta toimia apuhoita-
1280: apuhoitajien väliaikaista koulutusta Mäntässä. En- jakoulutuksen harjoittelupaikkana. Mäntän kun-
1281: simmäiset apuhoitajat valmistuvat vuonna 198 7. tainliiton aluesairaala voisi toimia opetussairaala-
1282: Tämän koulutusmuodon jatkuminen alueella on na. Vuositasolla kustannukset olisivat n. 15 000
1283: hyvinkin tärkeätä. Ammattikasvatushallitus, Hä- mk/ oppilas/vuosi.
1284: meen lääninhallitus sekä Pirkanmaan sairaanhoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1285: to-opisto ovat suhtautuneet ko. koulutukseen taen,
1286: Mäntässä varsin myönteisesti. Apuhoitajatarve on
1287: alueella edelleen lisääntymässä. Mänttään tammi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1288: kuussa 1987 valmistuva Mäntän, Kuoreveden ja 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
1289: Vilppulan terveyskeskuksen vuodeosasto aiheut- kaa väliaikaisen apuhoitajakoulutuksen
1290: taa varsin suurta lisähenkilökunnan tarvetta. Sa- jatkamiseksi Mäntässä.
1291:
1292: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
1293:
1294: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
1295: 1730 1986 vp.
1296:
1297: Raha-asia-aloite n:o 1619
1298:
1299:
1300:
1301:
1302: Lindroos ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Työväenperin-
1303: ne-Arbetartradition ry:lle kirjasto- ja museotoimintaan
1304:
1305:
1306: Eduskunnalle
1307:
1308: Työväenliikkeen ajankohtaisena perinnepoliit- henkilöstön ja tarvittavat kirjastotekniset varusteet
1309: tisena tavoitteena on ollut Työväenliikkeen kirjas- heti työnsä alussa. Samoin on tärkeätä, että kirjas-
1310: ton perustaminen. Tämä hanke on yhteiskunnan ton uushankintoihin on käytettävissä riittävästi
1311: viime vuonna tarkoitukseen osoittaman tuen tur- varoja.
1312: vin toteutumassa. Työväenperinne-Arbetar- Työväenperinne-Arbetartradition ry:n toinen
1313: tradition ry:n hallitus on voinut hankkia uudelle suuri hanke Työväen Keskusmuseo on myös val-
1314: tieteelliselle erikoiskirjastolle tarpeelliset toimiti- misteluvaiheessa. Museon perustamismahdolli-
1315: lat Helsingin työväentalosta. Samoin yhdistyksen suudesta käydään paraikaa keskusteluja Tampe-
1316: hallitus on valinnut kirjastolle kirjastonhoitajan, reen kaupungin kanssa. On tärkeätä, että museon
1317: joka ottaa tehtävänsä vastaan lokakuun alussa perustamisen valmisteluja voidaan tehokkaasti
1318: 1986. Tämän jälkeen on vuorossa muun tarpeelli- jatkaa.
1319: sen henkilöstön paikkaaminen sekä kirjaston var- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1320: sinainen rakentaminen käyttökuntoon. taen,
1321: Työväenliikkeen kirjasto muodostuu ensi vai-
1322: heessa Työväen Arkiston, Kansan Arkiston sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1323: eräiden pienempien kirjastojen kokoelmista. Kir- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1324: jastoa on tarkoitus kartuttaa eri järjestöiltä saata- 29.88.531isäyksenä 200 000 markkaa osoi-
1325: villa ja myös keräyksillä hankittavilla kirjoilla. tettavaksi Työväenperinne-Arbetartradi-
1326: Uuden kirjaston tehokkaan toiminnan kannalta tion ry:lle kirjasto- ja museotoimintaan.
1327: on ensiarvoisen tärkeätä, että kirjasto saa riittävän
1328:
1329: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
1330:
1331: Reijo Lindroos Jorma Rantanen
1332: 1986 vp. 1731
1333:
1334: Raha-asia-aloite n:o 1620
1335:
1336:
1337:
1338:
1339: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän autokatsastusase-
1340: man lunastamiseksi valtiolle
1341:
1342:
1343: Eduskunnalle
1344:
1345: Mäntän kaupunki rakensi autokatsastusaseman lachius Oy:n fuusio (Metsä-Serla) aiheuttaa Män-
1346: vuonna 1981. Kesäkuun 23 päivänä 1981 allekir- tässä voimakasta verotulojen pienenemistä. Yri-
1347: joitetulla vuokrasopimuksella asema vuokrattiin tyksen keskushallinnon siirtyminen Mäntästä sekä
1348: valtiolle (autorekisterikeskus). Sopimus on edel- työpaikkojen vähentyminen aiheuttavat kaupun-
1349: leen voimassa. Vuokrasopimuksen 8. kohta sanoo, gille vähintään 10 milj. veroäyrin vähentymisen.
1350: että vuokralaisella on oikeus milloin tahansa sopi- Katsastusaseman omaksi lunastamisella valtio
1351: muksen voimassaoloaikana lunastaa tontti ja ra- edesauttaisi kaupungin mahdollisuuksia työllisyy-
1352: kennus omakseen hankintahinnasta. den hoidossa.
1353: Tontin hankintahinta on 144 855 markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1354: Katsastusasemarakennuksen hankintahinta sopi- taen,
1355: mushetkellä oli 2 224 204 markkaa. Pihatyöt oli-
1356: vat 199 829 markkaa. Lunastushinta on näin ollen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1357: 2 568 888 markkaa. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 568 888
1358: Mäntän kaupungin rahan tarve elinkeinoelä- markkaa Mäntän autokatsastusaseman lu-
1359: män järjestelyistä aiheutuvien muutosten vuoksi nastamiseksi valtiolle.
1360: on oleellisesti lisääntynyt. Metsäliiton ja G.A. Ser-
1361:
1362: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
1363:
1364: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
1365: 1732 1986 vp.
1366:
1367: Raha-asia-aloite n:o 1621
1368:
1369:
1370:
1371:
1372: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta vähäliikenteisten ratojen
1373: kunnossapitoon ja perusparannuksiin
1374:
1375:
1376: Eduskunnalle
1377:
1378: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä ase- minen nykyistä enemmän kustannuslaskennan
1379: tetaan Valtionrautateille erityinen liikekirjanpi- periaatteita vastaavaksi, sekä samalla mahdollisen
1380: dollisen alijäämän supistamistavoite. Mainitun ta- alijäämän osalta ns. avoimen korvauksen periaat-
1381: voitteen asettamisen yhteydessä ei valtiovallan ta- teen toteuttaminen. Avoin budjetointi on omiaan
1382: holta ole kuitenkaan riittävästi huomioitu niitä ohjaamaan valtiovallan päätöksentekoa kansanta-
1383: tehtäviä, joita rautatielaitokselle on asetettu ylei- loudellisesti edullisempaan suuntaan. Valtionti-
1384: sen ja yhteiskuntapoliittisen edun nimissä hoitaa lintarkastajat ovat myös kertomuksissaan vaatineet
1385: määrätyn tyyppistä palvelutehtävää. Näin ollen yleisen edun tulkinnan ja korvausmenettelyn täs-
1386: Valtionrautatiet maksaa oman budjettinsa kautta mentämistä. Valtion menot eivät korvausmenet-
1387: yhteiskuntapoliittisesti tärkeiden toimintojen yl- telyn myötä kasvaisi, mutta tulo- ja menoarvion
1388: läpitämisen omista liikennetuloistaan. kautta saatava informaatio liikennelajin kustan-
1389: Alijäämän pysyttäminen nykyisellä tasolla olisi nuksista ja sen saamasta yhteiskunnan tuesta li-
1390: edellyttänyt vuoden 1983 tulo- ja menoarvion sääntyisivät.
1391: mukaan rautateiden tariffien korottamista noin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1392: 25 prosentilla. Näin suureen korotukseen ei ole
1393: katsottu olevan mahdollisuuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1394: Näin todetessaan on valtiovalta osaltaan tun- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 31.57
1395: nustanut Valtionrautateiden yleisen yhteiskunta- uudelle alamomenttlle 110 000 000 mar-
1396: poliittisen palvelulaitosluonteen ja on näin myön- kan määrärahan Valtionrautateiden ylei-
1397: tänyt osan alijäämästä muodostuvan yleisistä yh- sistä yhteiskuntapoliittisista syistä aiheu-
1398: teiskuntapoliittisista syistä. tuvan alijäämäisyyden korvaamiseksi vä-
1399: Liikenneministeriön hallinnonalan yhteissuun- häliikenteisten ratojen kunnossapitoon ja
1400: nitelmassa 1981-1984 on asetettu tavoitteeksi lii- perusparannuksiin.
1401: kelaitosten liikekirjanpidon periaatteiden kehittä-
1402:
1403: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
1404:
1405: Reijo Lindroos Jorma Rantanen
1406: Saara-Maria Paakkinen Aimo Ajo
1407: Pentti Lahti-Nuuttila
1408: 1986 vp. 1733
1409:
1410: Raha-asia-aloite n:o 1622
1411:
1412:
1413:
1414:
1415: Lindroos: Määrärahan osoittamisesta työpaikkatilanteen selvittämi-
1416: seen Mäntässä
1417:
1418:
1419: Eduskunnalle
1420:
1421: Mäntän kaupungin teolliset työpaikat ovat his- myönteistä kehitystä. Kuntien omat toimenpiteet
1422: toriallisesti olleet G.A. Serlachius Oy:n työpaikat. rajoittuvat useinkin vastaavassa tilanteessa vaati-
1423: Yhden suuren työnantajan varassa olevat kunnat muksiin kantokykyluokan alentamisesta tai eri-
1424: ovat viime vuosina vakavasti menettäneet työpaik- tyisalueeksi nimeämisestä. Näitä toimenpiteitä
1425: koja. Mäntän teolliset työpaikat ovat vähentyneet parempi ratkaisu olisi saada työtä sinne, missä
1426: noin 3 600:sta 2 200:aan. Tilanne on hälyttävä. ovat "vapaina olevat tekijät". Ulkopuolinen kon-
1427: Mänttään perustettu Yrityskehitys Oy ei kykene sulttiapu on ratkaisevaa, kun kunnan omat resurs-
1428: toiminnallaan lisäämään teollisten työpaikkojen sit eivät ole riittäviä.
1429: lukumäärää. Mäntän kaupungin millään sisäisellä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1430: toiminnalla ei kyetä hakemaan ratkaisevia toi- taen,
1431: menpiteitä työllisyyden parantamiseksi. Tarvitaan
1432: ''ulkopuolista'' asiantuntemusta asian ratkaisemi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1433: seksi. Yhteistyöllä, toimimalla esim. Teknillisen 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
1434: korkeakoulun ja Tampereen yliopiston kanssa, kaa mahdollisten uusien työpaikkojen kar-
1435: Mäntän työllisyyden hoidossa voisi tapahtua toittamiseksi Mäntässä.
1436:
1437: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
1438:
1439: Reijo Lindroos
1440: 1734 1986 vp.
1441:
1442: Raha-asia-aloite n:o 1623
1443:
1444:
1445:
1446:
1447: Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalouskonsulentin toimen
1448: perustamiseksi Keski-Pohjanmaan maatalouskeskukseen
1449:
1450:
1451: Eduskunnalle
1452:
1453: Ammattikasvatushallituksen kotitalousopetuk- ei ole ottanut myöskään valtion vuoden 1987 tulo-
1454: sen toimisto on lähettänyt 30.4.1985 opetusmi- ja menoarvioesitykseensä johtavan kotitalouskon-
1455: nisteriölle seuraavan kirjelmän: sulentin toimen perustamista Keski-Pohjanmaan
1456: ''Oulun maatalouskeskuksesta itsenäiseksi ero- maatalouskeskuksen Maa- ja kotitalousnaisten pii-
1457: tetuo Keski-Pohjanmaan maatalouskeskuksen toi- rikeskukseen, vaikka opetusministeriö on sitä esit-
1458: minta käynnistyi 1.4.1985 alkaen. tänyt.
1459: Koska Oulun maatalouskeskuksen Maa- ja koti- Kun Keski-Pohjanmaan maatalouskeskus on
1460: talousnaisten piirikeskuksella on ainoastaan yksi muilta osin aloittanut erittäin ripeästi toimintan-
1461: johtavan kotitalouskonsulentin (A 17) toimi, jää sa, on erittäin vaikea löytää perusteita, miksi
1462: Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten piiri- Keski-Pohjanmaan maatalouskeskuksen Maa- ja
1463: keskus ilman johtavan kotitalouskonsulentin va- kotitalousnaisten piirikeskukseen ei perusteta joh-
1464: kanssia. Uuden piirikeskuksen kotitalousneuvon- tavan kotitalouskonsulentin tointa.
1465: taa varten on yksi puutarhakonsulentin ja kaksi Kotitalousneuvonnan lisääntyvä tarve ja yhteis-
1466: kotitalousneuvojan vakanssia. Johtavan kotita- kunnassa jatkuva tasa-arvokeskustelukin mieles-
1467: louskonsulentin tehtäviä joutuu aluksi hoitamaan tämme puoltaisivat tämän johtavan kotitalous-
1468: puutarhakonsulentti, mikä ei ole uuden piirikes- konsulentin toimen perustamista.
1469: kuksen toiminnan kehittämisen ja tehtäväjaon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1470: kannalta tarkoituksenmukaista. Tästä syystä koti- taen,
1471: talousopetuksen toimisto pitää erittäin tärkeänä,
1472: että Keski-Pohjanmaan maatalouskeskuksen Maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1473: ja kotitalousnaisten piirikeskukseen saataisiin vuo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1474: den 1985 lisämenoarviossa yksi johtavan kotita- 29.76.50 lisäyksenä 70 000 markkaa johta-
1475: louskonsulentin toimi (A 17)." van kotitalouskonsulentin toimen perusta-
1476: Tointa ei ole perustettu valtion vuoden 1985 ai- miseksi Keski-Pohjanmaan maatalouskes-
1477: kana annetuissa lisämenoarvioissa eikä vuoden kuksen Maa- ja kotitalousnaisten piirikes-
1478: 1986 varsinaisessa tulo- ja menoarviossa. Hallitus kukseen.
1479:
1480: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
1481:
1482: Heimo Linna Esko Aho
1483: 1986 vp. 1735
1484:
1485: Raha-asia-aloite n:o 1624
1486:
1487:
1488:
1489:
1490: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseen
1491: Työväen Akatemialle
1492:
1493:
1494: Eduskunnalle
1495:
1496: Kauniaisissa toimivassa Työväen Akatemiassa Tunnustuksena maamme merkittävimmän yh-
1497: on parhaillaan menossa toimitilojen ajanmukais- teiskunnallisen kansankorkeakoulun työlle ja sen
1498: tamis- ja saneeraustyö, jonka tarkoituksena on omatoimisuudelle investointiensa rahoittamisessa
1499: saattaa asunto- ja opetustilat nykyajan vaatimus- valtiovallan tulisi osoittaa rakennusavustus Työ-
1500: ten tasolle. Oppilaitos on saanut näihin hankkei- väen Akatemian välttämättömään saneeraushank-
1501: siin valtionavustusta. Pääosan rahoituksesta Työ- keeseen.
1502: väen Akatemia on kuitenkin hankkinut omatoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1503: misesti lainoina ja avustuksina sekä realisoimalla taen,
1504: omaisuuttaan. Nykyisen rakennusvaiheen viimei-
1505: senä kohteena on Työväen Akatemian historialli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1506: sesti arvokkaan päärakennuksen saneeraus, jonka 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
1507: kustannusarvio on 3 700 000 markkaa. Oppilai- 29.57.52 500 000 markkaa rakennusavus-
1508: toksen tarkoituksena on rahoittaa tämäkin inves- tukseen Työväen Akatemialle.
1509: tointi pääosin omatoimisesti. Rakennustyö on
1510: käynnistetty syksyllä 1986.
1511:
1512: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
1513:
1514: Paavo Lipponen Arja Alho
1515:
1516:
1517:
1518:
1519: 3 260148U
1520: 1736 1986 vp.
1521:
1522: Raha-asia-aloite n:o 1625
1523:
1524:
1525:
1526:
1527: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyskoulutuksen li-
1528: säämiseksi
1529:
1530:
1531: Eduskunnalle
1532:
1533: Valmet Oy:n ja Wärtsilä Oy:n Paperikone- ja työllisyyskoulurusmäärärahat eivät kokonaistasol-
1534: telakkateollisuuden toimialarationalisoinnin yh- taankaan ole riittävät.
1535: teydessä sadat, jopa tuhannet näiden yritysten Määrärahan lisäyksen ohella tulisi momentin
1536: palveluksessa olevat henkilöt joutuvat työttömyys- perusteluissa erikseen mainita, että Helsingin työ-
1537: uhan alaisiksi. Työllisyysongelmat vaikeutuvat te- voimapiiriin osoitetaan 80, Kouvolan työvoima-
1538: lakkateollisuuden supistamisesta johtuen erityi- piiriin 20 ja Turun työvoimapiiriin 120 lisäpaik-
1539: sesti Helsingin, Kotkan ja Turun talousalueilla. kaa työllisyyskoulutukseen. Paikkojen kokonaisli-
1540: Vastaavanlaisia rakennemuutoksesta johtuvia ti- säystarve on vähintään 500 paikkaa.
1541: lanteita on syntynyt ja syntyy jatkuvasti maamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1542: teollisuuspaikkakunnilla. taen,
1543: Teollisuuden rakennemuutos lisää voimakkaas-
1544: ti työelämässä olevien, erityisesti lomautus- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1545: työttömyysuhan alaisina olevien koulurustarvetta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
1546: Heikentyneiden työllisyysnäkymien johdosta rulo- 29.69.27 lisäyksenä 19 700 000 markkaa
1547: ja menoarvioesityksessä vuodelle 1987 esitetyt työllisyyskoulutuksen lisäämiseksi.
1548:
1549: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
1550:
1551: Paavo Lipponen Arja Alho
1552: 1986 vp. 1737
1553:
1554: Raha-asia-aloite n:o 1626
1555:
1556:
1557:
1558:
1559: Lipponen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Rau-
1560: han liitto-YK-yhdistys ry:n valtionapuun
1561:
1562:
1563: Eduskunnalle
1564:
1565: Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys ry. on Suo- Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistykselle vuo-
1566: men vanhin valtakunnallinen rauhanjärjestö, pe- den 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä esitetty
1567: rustettu vuonna 1920. Se toimi myös Kansain- 700 000 markan valtionapu on riittämätön ottaen
1568: liitto-yhdistyksenä. Suomen YK-liitto irtaantui huomioon järjestön merkityksen ja erityisesti sen
1569: siitä vuonna 1954 erilliseksi järjestöksi. toiminnan voimakkaan vapaaehtoispanoksen.
1570: Suomen Rauhan liitto-YK -yhdistys ry. kokoaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1571: sitoutumattomana järjestönä erilaisia rauhantyös- taen,
1572: tä, kansainvälisistä kysymyksistä ja solidaarisuus-
1573: toiminnasta kiinnostuneita kansalaisia. Se on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1574: maamme ruotsinkielisillä alueilla lähes ainoa rau- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
1575: hanjärjestö. Rauhanliitolla on myös rauhanjärjes- 29.99.50 lisäyksenä 300 000 markkaa Suo-
1576: töistämme laajimmat kansainväliset yhteistyökon- men Rauhan liitto- YK-yhdistys ry., Fin-
1577: taktit. Erityistä painoa Rauhan liiton toiminnassa lands Fredsförbund-Förening för FN rf.
1578: pannaan tutkimukselle ja julkaisutoiminnalle. -nimisen yhdistyksen valtionapuun.
1579: Liitto julkaisee PAX- ja Fredsposten-lehtiä.
1580:
1581: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
1582:
1583: Paavo Lipponen Arja Alho
1584: 1738 1986 vp.
1585:
1586: Raha-asia-aloite n:o 1627
1587:
1588:
1589:
1590:
1591: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan liitto-
1592: YK-yhdistys.ry:lle Rauhanaseman kunnostamiseksi
1593:
1594:
1595: Eduskunnalle
1596:
1597: Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys ry. on osta- - kyse on rautatieperinteen säilyttämisestä
1598: nut Valtionrautateiltä Pasilan vanhan asemara- (mm. sisustuksessa pyritään tätä huomioimaan)
1599: kennuksen purettavaksi, siirrettäväksi ja uudel- - kyse on Itä-Pasilan ainoan puisen rakennuk-
1600: leen pystytettäväksi Helsingin kaupungin tarkoi- sen säilyttämisestä ja siten kaupunkikuvan kohen-
1601: tukseen osoittamalle tontille Itä-Pasilan veturi- tamisesta
1602: puistikkoon. - projektilla suomalainen rauhanliike saa en-
1603: Suomen Rauhan liitto on kunnostanut aseman simmäisen kerran maamme historiassa itse omista-
1604: yläkerran toimitiloiksi itselleen ja jäsenjärjestöil- mansa toimitilat, jotka myös kooltaan mahdollis-
1605: leen sekä alakerran kokoustilaksi myös paikallista tavat liikkeen vahvistamisen ja omavaraisuuden
1606: väestöä ja järjestöjä varten. nousun (pohjapinta-ala noin 500 m 2)
1607: Rakentamisen kustannusarvio on 3 100 000 - projektin välityksellä myös Itä-Pasilan pai-
1608: markkaa. / kallinen väestö saa käyttöönsä kokoontumistiloja.
1609: Rakennuksen rahoittamiseksi suoritettiin laaja Rauhanaseman rakentaminen ja rakennuksen
1610: kansalaiskeräys. Keräyksen suojelijana toimi rau- säilyttäminen ja kunnostaminen vastaa luonteel-
1611: tatiehallituksen pääjohtaja Herbert Römer. Ra- taan mm. työväentalojen ja nuorisoseurantalojen
1612: kennusmateriaaleja on saatu lahjoituksena. Apu- saneerausta ja kunnostamista. Tähän valtiovalta
1613: työt on tehty talkoovoimin. Omarahoituksen on viime vuosina antanut taloudellista tukea.
1614: osuus on toistaiseksi 700 000 markkaa ja valtion Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
1615: avustus 200 000 markkaa. taen,
1616: Projektin arkkitehtina on ollut Merja Härö ark-
1617: kitehtitoimisto Kasnio-Häröltä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1618: Projektin kuluessa kerätään asemaan liittyvää 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
1619: perinnetietoutta ja historiaa. Asemarakennusbao 29.99.50 200 000 markkaa Suomen Rau-
1620: on jo kerran siirretty vuonna 1923 Vammeljoelta han liitto- YK-yhdistys ry:lle Rauhanase-
1621: Kannakselta. man kunnostamiseksi.
1622: Tämä Rauhanaseman rakentamisprojekti on
1623: neljällä tavalla merkitsevä:
1624:
1625: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
1626:
1627: Paavo Lipponen Arja Alho
1628: 1986 vp. 1739
1629:
1630: Raha-asia-aloite n:o 1628
1631:
1632:
1633:
1634:
1635: Lipponen: Määrärahan osoittamisesta Suomen juutalaisten historia
1636: -teoksen julkaisemiseksi
1637:
1638:
1639: Eduskunnalle
1640:
1641: Suomen juutalaisten historia ulottuu ajassa dollisuuksia irrottaa käytettävissä olevista tuloläh-
1642: taaksepäin 1800-luvun alkupuoliskolle, jolloin teistä tarvittavia varoja tähän tarkoitukseen.
1643: Suomeen sijoitettujen Venäjän armeijan joukko- 250-sivuisen teoksen kirjoituspalkkio on 110 000
1644: osastojen mukana tänne saapui mm. juutalaisia markkaa. Kustantaja edellyttää myös seurakun-
1645: sotilaita. Näistä jotkut jäivät asumaan Suomeen nan ostavan teosta 1 SOO kappaletta. Nettomääräi-
1646: vapauduttuaan sotapalveluksesta. Valtaosa tämän set kokonaiskustannukset nousevat n. 180 000
1647: päivän Suomen juutalaisista polveutuu näistä en- markkaan.
1648: tisistä sotilaista. Suomen itsenäistymisen jälkeen Ottaen huomioon juutalaisuuden aseman mer-
1649: juutalaisuus on muodostunut yhdeksi Suomen et- kittävänä suomalaisena vähemmistökulttuurina
1650: nisistä vähemmistökulttuureista. tulisi valtion tukea mainitun teoksen kirjoittamis-
1651: Ruotsin juutalaisten historia julkaistiin vuonna ta ja julkaisemista.
1652: 1924. Suomen juutalaisia koskevaa, tieteelliset Edellä olevan perusteella ehdotan,
1653: vaatimukset täyttävää historiallista tutkimusta ei
1654: ole kirjoitettu. Suomen juutalaisten seurakuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1655: keskusneuvoston pyynnöstä valtiotieteen tohtori 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1656: Taimi Torvinen on nyt ottanut tehtäväksi kirjoit- 29.99.50 lisäyksenä 137 000 markkaa Suo-
1657: taa Suomen juutalaisten historian. Hankkeen to- men juutalaisten Seurakuntien Keskus-
1658: teutuminen on kuitenkin riippuvainen rahoituk- neuvosto ry:lle Suomen juutalaisten histo-
1659: sen järjestymisestä. Keskusneuvostolla ei ole mah- ria -teoksen julkaisemiseksi.
1660:
1661: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
1662:
1663: Paavo Lipponen
1664: 1740 1986 vp.
1665:
1666: Raha-asia-aloite n:o 1629
1667:
1668:
1669:
1670:
1671: Lipponen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtionrauta-
1672: teiden kalustotilauksiin
1673:
1674:
1675: Eduskunnalle
1676:
1677: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on momen- tettu tarjouskilpailu, jonka perusteella vaunuti-
1678: tille 31.90.73 (Uuden liikkuvan kaluston tilauk- laus valtioneuvoston toimesta annettiin Pasilan
1679: set) kirjattu maininta määrärahojen myöntämi- konepajan suoritettavaksi huomattavasti edulli-
1680: seksi valtioneuvoston käyttöön. semman tarjouksen perusteella.
1681: Vaunujen uustuotannon osalta on valmistami- Momentin 31.90. 73 (Uuden liikkuvan kaluston
1682: nen suoritettu lähes yksinomaan VR:n Pasilan ko- tilaukset) kirjattu teksti määrärahojen myöntämi-
1683: nepajan toimesta. Vuonna 1984 mietintönsä jät- seksi valtioneuvoston käyttöön tulisi muuttaa
1684: tänyt KOPA-työryhmä on mietinnössään myös to- kuuluvaksi: suoraan Valtionrautateiden käytettä-
1685: dennut, että Valtionrautateiden konepajatoimin- väksi.
1686: taa tulee edelleen kehittää omana tuotantoyksik- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1687: könään Valtionrautateiden alaisuudessa. Tämä
1688: edellyttää, että myös jatkossa tulee turvata uus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1689: vaunutuotannon säilyttäminen VR:n Pasilan ko- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
1690: nepajalla. 31.90.73 lisäyksenä 1000000 markkaa
1691: Ns. tulevaisuuden vaunujen valmistuksen osal- vaunukaluston hankkimiseen Valtionrau-
1692: ta on valtioneuvoston päätöksen mukaisesti suori- tateille.
1693:
1694: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
1695:
1696: Paavo Lipponen Arja Alho
1697: 1986 vp. 1741
1698:
1699: Raha-asia-aloite n:o 1630
1700:
1701:
1702:
1703:
1704: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläkkeensaajien Keskus-
1705: liitto ry:n toiminnan tukemiseksi
1706:
1707:
1708: Eduskunnalle
1709:
1710: Eläkkeensaajien Keskusliitto on suuri eläkeläis- siirtäminen myös tulevile sukupolville. Tämä teh-
1711: järjestö, jonka tehtävänä on eläkkeensaajien tävä korostuu erityisesti vuonna 1987, jolloin
1712: edunvalvonnan lisäksi tarjota eläkeikäiselle väes- Eläkkeensaajien Keskusliitto viettää 25-vuotisjuh-
1713: tölle mahdollisuuksia toimiviin sosiaalisiin suhtei- laansa.
1714: siin sekä itsensä toteuttamiseen monimuotoisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1715: harrastus- ja kulttuuritoiminnan muodoin. taen,
1716: Liitolla on neljä loma- ja kurssikeskusta, joissa
1717: järjestetään loma- ja harrastustoimintaa, järjestö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1718: ja kulttuurikoulutusta sekä kuntoutusta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
1719: Liitolla on 15 alueellista piirijärjestöä sekä liki 33.33.51lisäyksenä 800 000 markkaa käy-
1720: 400 paikallista yhdistystä, joiden kokonaisjäsen- tettäväksi Eläkkeensaajien Keskusliitto
1721: määrä on runsaat 125 000. Suuren jäsenmäärän ry:n omistaman loma- ja kurssikeskus Kei-
1722: palveleminen edellyttää liitolta myös tietojärjes- telerannan rakennusaikaisten lainojen
1723: telmien kehittämistä. maksamiseen ja korjauskustannuksti'n sekä
1724: Yhdistysten kulttuuritoiminta on erittäin laajaa liiton tietojärjestelmän ja kulttuuritoimin-
1725: ja monipuolista. Sen yhtenä tärkeänä tavoitteena nan kehittämiseen.
1726: on kansallisen kulttuuriperinteen säilyttäminen ja
1727:
1728: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
1729:
1730: Paavo Lipponen Arja Alho
1731: 1742 1986 vp.
1732:
1733: Raha-asia-aloite n:o 1631
1734:
1735:
1736:
1737:
1738: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta epilepsiaa sairastavien lo-
1739: matoiminnan järjestämiseen
1740:
1741:
1742: Eduskunnalle
1743:
1744: Vaikeavammaisten epileptikoiden lomatoimin- Pieni osa joutuu jatkuvasti käyttämään suojaky-
1745: nan käynnistäminen on epilepsiasairauden ja epi- pärää pään vammojen ehkäisemiseksi kohtausten
1746: leptikon koko perheen kannalta kuntouttavaa ja yhteydessä.
1747: lisäsairauksia ennalta ehkäisevää toimintaa, johon Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavan omaisilla
1748: tulisi saada määräraha. on jatkuva hoitovastuu vammaisesta, joten myös
1749: Suomessa on n. 320 000 henkilöllä todettu epi- · tällainen omainen on virkistyksen ja levon tar-
1750: lepsia. Heistä alle 16-vuotiaita on n. 4 500. peessa.
1751: Noin 80 % epilepsialääkityksellä olevista saa Tämän johdosta ehdotamme kunnioittaen,
1752: lääkehoidosta niin hyvän avun, että kohtaukset
1753: pysyvät kurissa. Kuitenkin, osalla eli n. 6 500 hen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1754: kilöllä on jatkuvaa haittaa kohtauksista. Osalla 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
1755: näistä vaikeahoitoisemmista epileptikoista on lisä- kaa Eptlepsialiitto ry:lle epilepsiaa sairas-
1756: vammoja kuten mm. liikunta1 ja kehitysvammai- tavien ja heidän omaistensa lomatoimin-
1757: suutta. nan järjestämiseen.
1758:
1759: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
1760:
1761: Paavo Lipponen Arja Alho
1762: 1986 vp. 1743
1763:
1764: Raha-asia-aloite n:o 1632
1765:
1766:
1767:
1768:
1769: Lipponen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työllisyyskoulu-
1770: tuksen erityistukeen
1771:
1772:
1773: Eduskunnalle
1774:
1775: Valmet Oy:n ja Wärtsilä Oy:n Paperikone- ja työllisyyskoulutusmäärärahat eivät kokonaistasol-
1776: telakkateollisuuden toimialarationalisoinnin yh- taankaan ole riittävät.
1777: teydessä sadat, jopa tuhannet näiden yritysten Määrärahan lisäyksen ohella tulisi momentin
1778: palveluksessa olevat henkilöt joutuvat työttömyys- perusteluissa erikseen mainita, että Helsingin työ-
1779: uhan alaisiksi. Työllisyysongelmat vaikeutuvat te- voimapiiriin osoitetaan 80, Kouvolan työvoima-
1780: lakkateollisuuden supistamisesta johtuen erityi- piiriin 20 ja Turun työvoimapiiriin 120 lisäpaik-
1781: sesti Helsingin, Kotkan ja Turun talousalueilla. kaa työllisyyskoulutukseen. Paikkojen kokonaisli-
1782: Vastaavanlaisia rakennemuutoksesta johtuvia ti- säystarve on vähintään 500 paikkaa.
1783: lanteita on syntynyt ja syntyy jatkuvasti maamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1784: teollisuuspaikkakunnilla. taen,
1785: Teollisuuden rakennemuutos lisää voimakkaas-
1786: ti työelämässä olevien, erityisesti lomautus- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1787: työttömyysuhan alaisina olevien koulutustarvetta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
1788: Heikentyneiden työllisyysnäkymien johdosta tulo- 34.50.50 lisäyksenä 11 500 000 markkaa
1789: ja menoarvioesityksessä vuodelle 1987 esitetyt työllisyyskoulutuksen erityistukeen.
1790:
1791: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
1792:
1793: Paavo Lipponen Arja Alho Pekka Starast
1794: 1744 1986 vp.
1795:
1796: Raha-asia-aloite n:o 1633
1797:
1798:
1799:
1800:
1801: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen hankkimiseen
1802: asunnottomille
1803:
1804:
1805: Eduskunnalle
1806:
1807: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on puen jopa 5 000-8 000 markkaa henkilöä kohti
1808: julistanut vuoden 1987 kansainväliseksi asunnot- kuukaudessa. Yömajapaikan on laskettu maksa-
1809: tomien vuodeksi. Tavoitteena on sekä kansallisella van yhteiskunnalle 1 500 markkaa kuukaudessa.
1810: että kansainvälisellä tasolla kiinnittää huomiota Asuntojen hankkimiseen asunnottomille on
1811: kaikkien puutteellisesti asuvien ongelmiin ja pyr- valtion tulo- ja menoarviossa kolmen viimeksi ku-
1812: kiä parantamaan heidän asumisolosuhteitaan. En- luneen vuoden aikana lisätty määrärahoja. Val-
1813: sisijaisena tavoitteena on pyrkiä hankkimaan jo- tion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä on
1814: kaiselle asunnottomalle asunto. tähän tarkoitukseen esitetty varattavaksi lainoina
1815: Suomessa noin 200 000 ruokakuntaa asuu edel- 70 miljoonaa markkaa. Asunnottomien määrän ja
1816: leen kohtuulliseksi katsottavaa vähimmäistasoa asetetut tavoitteet huomioon ottaen määräraha ei
1817: ahtaammin ja yli 300 000 ruokakuntaa asuu varus- ole riittävä, jotta asunnottomuuteen voitaisiin rat-
1818: tetasoltaan puutteellisissa asunnoissa. Tämän li- kaisevasti vaikuttaa.
1819: säksi huomattava määrä ihmisiä asuu laitoksissa Lisäystarve valtion vuoden 1987 tulo- ja me-
1820: asunnon puutteen vuoksi. Heikoimmassa asemas- noarvioon on vähintäänkin 10 miljoonaa mark-
1821: sa ovat kuitenkin ne, jotka ovat kokonaan vailla kaa. Tällä määrärahalla saadaan aikaan noin 150
1822: asuntoa ja majailevat ulkona tai erilaisissa tilapäi- asuntopaikkaa.
1823: sissä majoituspaikoissa. Momentin perusteluissa tulisi mainita, että
1824: Kokonaan vailla asuntoa Suomessa on noin määrärahaa saadaan käyttää myös asuntojen hank-
1825: 11 000 henkeä, laitoksissa asunnon puutteen kimiseen olemassa olevasta asuntokannasta. Asias-
1826: vuoksi asuu noin 5 000 henkeä. Vailla asuntoa on ta tullaan tekemään lakiehdotus.
1827: näin ollen vajaa 0,4 % väestöstä, mutta asunnot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1828: tomuuden laajuutta voidaan Suomen varallisuus taen,
1829: ja taloudellinen tilanne kehittyneenä teollisuus-
1830: maana huomioon ottaen perustellusti pitää hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1831: peäpilkkuna Suomen asuntopolitiikassa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1832: Asunnottomuus on paitsi inhimillisesti myös 35.45.83 lisäyksenii 10 000 000 markkaa
1833: taloudellisesti hyvin raskasta. Esimerkiksi laitok- käytettäväksi asuntojen hankkimiseen
1834: sessa asunnon puutteen vuoksi asuminen aiheut- asunnottomille.
1835: taa yhteiskunnalle kustannuksia laitoksesta riip-
1836:
1837: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
1838:
1839: Paavo Lipponen Arja Alho
1840: 1986 vp. 1745
1841:
1842: Raha-asia-aloite n:o 1634
1843:
1844:
1845:
1846: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta hammaslääkärin virkojen
1847: perustamiseksi lääninhallituksiin
1848:
1849:
1850: Eduskunnalle
1851:
1852: Viime vuosina on lääninhallitusten sosiaali- ja lain hammaslääkäritoimen harjoittamisesta vas-
1853: terveysosastoille siirtynyt keskusvirastolta monen- taukseensa lausuman, jossa mm. edellytetään hal-
1854: laisia uusia tehtäviä hammashuollon toteuttami- lituksen selvittävän mahdollisuudet toteuttaa lää-
1855: seksi. Peräti vuodesta 1979 lähtien lääninhallituk- ninhammaslääkärijärjestelmä. Jopa valtiovarain-
1856: set ovat joutuneet ilman hammashuollon asian- ministeriö piti vuonna 1982 hammashuoltokomi-
1857: tuntemusta tarkastamaan ja hyväksymään terveys- tean mietinnöstä antamassaan lausunnossa läänin-
1858: keskusten viisivuotissuunnitelmat, joiden pohjal- hammaslääkärin virkojen perustamista tarkoituk-
1859: ta käytetään terveyskeskusten hammashuollossa senmukaisena. Hammashuoltokomiteahan yksi-
1860: rahaa noin viidennes kansanterveystyön kustan- mielisesti esitti näiden virkojen perustamista ja
1861: nuksista. näin hammashuollon asiantuntemuksen saamista
1862: Tämän vuoden alusta järjestelmällinen ham- lääninhallituksiin.
1863: mashuolto on laajentunut käsittäen vuonna 1961 Hallituksen antaman terveyspoliittisen selonte-
1864: syntyneiden ja sitä nuorempien 17 vuotta täyttä- on yhteydessä aikuisten hammashuollon järjestä-
1865: neiden kuntalaisten järjestelmällisen hammashoi- minen nousi yhdeksi terveydenhuollon painopis-
1866: don. Sama ikäluokka voi käyttää vaihtoehtoisesti tealueeksi. Onkin oletettavissa, että tätä tullaan
1867: yksityisiä hammashoitopalvelu ja järjestelmällisen edelleen kehittämään. Tällöin on tavattoman tär-
1868: hammashuollon toteuttamisessa. Tällöin sairaus- keää, että myös väliportaan hallinnossa pystytään
1869: vakuutus korvaa osan hoitokustannuksista. hammashuollon suunnitteluun, toteutukseen ja
1870: Uudessa valtakunnallisessa suunnitelmassa ter- seurantaan paikalliset olosuhteet tuntien riittäväl-
1871: veydenhuollon järjestämisestä vuosina 1987- lä asiantuntemuksella paneutumaan ja näin ai-
1872: 1991laajennetaan terveyskeskusten hammashuol- kaansaamaan monenlaista säästöä.
1873: lon mahdollisuuksia saada valtionapua myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1874: vuonna 1986 ilman valtionosuutta hankittuihin taen,
1875: röntgen- ja anestesiapalveluihin sekä hampaiden
1876: oikomishoitopalveluihin, mikä muodostaakio täl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1877: lä hetkellä yhä kasvavan osuuden terveyskeskus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
1878: hammashuollosta. Lääninhallitusten tehtäväksi 26.05.01 2 500 000 markkaa lääninham-
1879: annetaan nyt myös näistä uusista palveluista ai- maslääkärien virkojen perustamiseksi lää-
1880: heutuvien kustannusten vahvistaminen. ninhallituksiin.
1881: Eduskunta sisällytti vuonna 1978 hyväksyessään
1882:
1883: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
1884:
1885: Anna-Kaarina Louvo Sampsa Aaltio Riitta Jouppila
1886: Saara Mikkola Olavi Ronkainen Heikki Kokko
1887: Heikki Perho Kimmo Sasi Ben Zyskowicz
1888: Ritva Laurila Riitta Uosukainen Aino Pohjanoksa
1889: Sirpa Pietikäinen Esko Almgren Impi Muroma
1890: Jukka Vihriälä Anna-Liisa Piipari Vappu Säilynoja
1891: Sinikka Hurskainen-Leppänen Esko Helle Päivi Varpasuo
1892: Eeva Turunen Lea Kärhä Sakari Va1li
1893: Matti Lahtinen Lauri Impiö Mauri Miettinen
1894: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn
1895: 1746 1986 vp.
1896:
1897: Raha-asia-aloite n:o 1635
1898:
1899:
1900:
1901:
1902: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan kotiteollisuuskoulun
1903: lisärakennuksen suunnitteluun
1904:
1905:
1906: Eduskunnalle
1907:
1908: Säkkijärvelle perustettiin vuonna 1887 eli lähes neet kouluaikanaan myös käytännössä kokea, mil-
1909: 100 vuotta sitten mieskotiteollisuuskoulu ja noin laista on olla yrittäjänä. Oppilasyhdistys on nimit-
1910: pari vuosikymmentä myöhemmin naiskotiteolli- täin perustanut kouluun oman yrityksen. Tämä
1911: suuskoulu. Nykyään nämä koulut, jotka sodan on erinomaista koulutusta nimenomaan Kymen
1912: jälkeisten vaiheiden jälkeen vuonna 1966 yhdis- läänissä, joka suurteollisuuden työpaikkojen vähe-
1913: tettiin, toimivat Kouvolan kotiteollisuuskouluna, tessä tarvitsee kipeästi uutta työpaikkoja luovaa
1914: joka on kehittynyt maamme laajimmaksi tämän pientä ja keskisuurta yritystoimintaa.
1915: alan kouluasteiseksi oppilaitokseksi. Nykyään Viime vuonna Kouvolan kotiteollisuuskoululle
1916: koulussa toimii kouluasteinen käsi- ja taideteolli- valmistui lisärakennus ja saatettiin päätökseen
1917: suuden peruslinja, jolta voi yleisjakson jälkeen eri- vanhojen tilojen saneeraus, minkä jälkeen yksi
1918: koistua rakentajaksi, maalariksi, puusepäksi, me- opistoasteinen uusi linja voi toimia jo varsinaisen
1919: tallisepäksi, kutojaksi ja ompelijaksi. Vanhamuo- kotiteollisuuskoulun yhteydessä kahden linjan ol-
1920: toisena koulutuksena toimii lisäksi koneenkor- lessa vuokratiloissa erillään muusta oppilaitokses-
1921: jausosasto. ta. Olisi toivottavaa, että valtiovallan myönteinen
1922: Viime vuosina kotiteollisuus, käsiteollisuus ja päätös opistoasteisen koulutuksen vakinaistami-
1923: taideteollisuus ovat kohonneet uuteen arvoon. sesta saataisiin pikaisesti, jotta voitaisiin aloittaa
1924: Kiinnostus kotiteollisuuteen ja käsityöhön on suu- lisärakennuksen rakentaminen nyt vuokratiloissa
1925: resti lisääntynyt ja se näkyy myös kotiteollisuus- toimiville. Näin Kouvolan kotiteollisuuskoulu sai-
1926: kouluihin hakijoiden määrän kasvuna. Kouvolan si ensi vuonna aloittaa toisen vuosisadan moni-
1927: kotiteollisuuskoulukin on viime vuosina huomat- puolista koulutusta antavana ja uudistuneena alan
1928: tavasti laajentunut. Siellä on nyt muutaman vuo- oppilaitoksena näin jatkaen Säkkijärven kotiteolli-
1929: den ajan toiminut lisäksi väliaikaiskoulutuksena suuskoulujen kunniakasta perinnettä.
1930: kolme opistoasteista linjaa, ompelu- ja neulealan, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1931: kudonta-alan ja puutyöalan suunnittelijoiden lin- taen,
1932: jat.
1933: Merkittävää tässä väliaikaiskoulutuksessa on ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1934: lut, että näillä opistoasteisilla linjoilla on opetuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
1935: sessa ollut myös vahva yritystaloudellinen suun- 29.60.64 500 000 markkaa Kouvolan
1936: tautuminen. Yritystaloudellisia aineita on liitetty kotiteollisuuskoulun lisärakennuksen
1937: opetusohjelmaan painotetusti perinteisten koti- suunnittelutöitä varten.
1938: teollisuusaineiden rinnalle. Opiskelijat ovat voi-
1939:
1940: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
1941:
1942: Anna-Kaarina Louvo
1943: 1986 vp. 1747
1944:
1945: Raha-asia-aloite n:o 1636
1946:
1947:
1948:
1949:
1950: Louvo: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravintolakoulun perus-
1951: tamiseksi Kouvolaan
1952:
1953:
1954: Eduskunnalle
1955:
1956: Matkailu ja siihen liittyvät työpaikat ovat Ky- si tärkeää voida kouluttaa myös ammattitaitoista
1957: men läänissä viime vuosina lisääntyneet, ja ne työvoimaa omassa läänissä. Tämän vuoksi hanke
1958: ovat edelleen kasvamassa suuren Sokoshotellin hotelli- ja ravintolakoulun perustamisesta on jo
1959: valmistuttua ja Lasten Päivän Säätiön omistaman vuosia ollut vireillä Kouvolan kaupungin aloit-
1960: Tykkimäen Perhepuiston aloitettua toimintansa teesta ja Kymen lääninhallitus puoltaa sitä.
1961: Kouvolassa. Ammattitaitoisesta hotelli- ja ravin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1962: tola-alan henkilökunnasta on jatkuvasti puutetta, taen,
1963: etenkin kun Kymen lääni on niitä harvoja läänejä,
1964: joissa ei vielä ole tämän alan koulutetun työvoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1965: man turvaavaa oppilaitosta, valtion hotelli- ja ra- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
1966: vintolakoulua. kaa hotelli- ja ravintolakoulun suunnit-
1967: Vapaa-ajan lisääntyminen luo kasvupotentiaa- telemiseksi Kouvolaan valtion oppilaitok-
1968: lia juuri matkailupalvelujen kysyntään, ja siksi oli- sena.
1969:
1970: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
1971:
1972: Anna-Kaarina Louvo
1973: 1748 1986 vp.
1974:
1975: Raha-asia-aloite n:o 1637
1976:
1977:
1978:
1979:
1980: Louvo ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kymen läänin
1981: tiestön parantamiseen
1982:
1983:
1984: Eduskunnalle
1985:
1986: Kymen läänissä tiestö joutuu erityisen suurelle tion korkeimman hallinnon piirissä - jopa valtio-
1987: rasitukselle, koska niin Kymenlaakson ja Etelä- varainvaliokunnassa tämän vuoden budjettiesityk-
1988: Karjalan suutteollisuus tarvitsee laajoja raaka- sen tiemäärärahoja käsiteltäessä asiantuntijoiden
1989: ainekuljetuksia tehtaille ja edelleen valmiiden lausunnon perusteella mietintöön oli tulossa lau-
1990: tuotteiden vientikuljetuksia kuin myös läänin suma Kymen läänin ja Pohjanmaan ensisijaisuu-
1991: kautta kulkee pääosa Suomen ja Neuvostoliiton desta tiemäärärahojen jaossa, mutta lausuma vali-
1992: välisestä liikenteestä, samoin kuin transitoliiken- tettavasti vedettiin pois lopullisen äänestyksen jäl-
1993: ne. Tästä osoituksena Hamina ja Kotka ovat ke- keen.
1994: hittyneet maamme kahdeksi suurimmaksi vienti- Hyvässä kunnossa olevat tiet vaikuttavat sen li-
1995: satamaksi, joiden osuus viennistä on 1980-luvulla säksi, että ne säästävät kuljetuskalustoa ja poltto-
1996: ollut lähes 113 koko maan satamien viennistä. ainetta, myös merkittävästi liikenneturvallisuu-
1997: Täten raskaan liikenteen kuormitus on valta- ja teen. Kymen läänissä onkin tämä vuosi otettu eri-
1998: kantateillä liikennesuoritteella mitattuna Kymen tyiseksi liikenneturvallisuuden teemavuodeksi.
1999: läänissä poikkeuksellisen suuri ja sen arvioidaan Asennekasvatuksen lisäksi valtiovallan olisi huo-
2000: tulevaisuudessa edelleen kasvavan maantiekulje- lehdittava liikenneturvallisuuden yleisistä edelly-
2001: tusten suuntaan. Tänä vuonna liikenteen kasvun tyksistä ja teiden kunnosta, ja mm. yleisten teiden
2002: on arvioitu olevan ennätykselliset 8 %. Liikenteen rakentamisen määräraha olisi Kymen tie- ja vesira-
2003: suoritepetusteisiin ja tien pituuteen nähden Ky- kennuspiirissä nostettava nykyisestä noin 71 mil-
2004: men lääni on kuitenkin vuosia saanut suhteellises- joonan markan vuositasosta noin puolitoistaker-
2005: ti ottaen liian vähän tiemäärärahoja investointi- taiseksi jo lähivuosien aikana. Kymen tie- ja vesi-
2006: määrärahojen ollessa esimerkiksi vain 5 % koko rakennuspiirin mukaan tarve vuonna 1987 on
2007: maan tieinvestointimäärärahoista. Näin ollen lää- noin 90 miljoonaa markkaa.
2008: nissä on edelleen vielä useita sorapintaisia, run- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2009: saasti liikennöityjä teitä perusparantamatta ja taen,
2010: päällystämättä. Esimerkkinä voisi mainita Mylly-
2011: koski-Muhniemi-Ahvio-Itä-Vastila -tieyhtey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2012: den, jota pitkin TVL:n oma sorankuljetus mitta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2013: vassa määrin tapahtuu. 31.24. 77 lisäyksenä' 10 000 000 markkaa
2014: Määrärahojen jälkeenjääneisyys erityisesti Ky- Kymen l&inin tiestön parantamiseksi.
2015: men läänissä on vähitellen tunnustettu myös val-
2016:
2017: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
2018:
2019: Anna-Kaarina Louvo Heikki Kokko
2020: Riitta Uosukainen Esko Almgren
2021: Sinikka Hurskainen-Leppänen
2022: 1986 vp. 1749
2023:
2024: Raha-asia-aloite n:o 1638
2025:
2026:
2027:
2028:
2029: Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta koulujen rakentamiskustan-
2030: nuksiin Hämeenlinnassa
2031:
2032:
2033: Eduskunnalle
2034:
2035: Useissa maamme kunnissa, joissa peruskouluun valtion rakennuslupaa. Koulun korjausta vaativat
2036: valtion määräämän aikataulun mukaisesti siirryt- sekä työsuojelu- että paloviranomaiset, ja siitä
2037: tiin toimeenpanoaikataulun viimeisinä vuosina, puuttuu useita peruskoulun edellyttämiä tiloja.
2038: on yhä erittäin suuria puutteita koulu tiloissa. Erit- Koulu on lisäksi rakennus- ja kulttuurihistorialli-
2039: täin ristiriitainen on tilanne silloin, kun mm. val- sesti erittäin arvokas.
2040: tiolta kunnille siirtyneissä vanhoissa kouluraken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2041: nuksissa on suuria peruskorjaustarpeita ja puuttei- vasti,
2042: ta, joihin valtion työsuojeluviranomaiset ovat voi-
2043: makkaasti puuttuneet. Samanaikaisesti ei toisella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2044: valtion viranomaisella opetusministeriöllä ole kui- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2045: tenkaan riittävästi koulujen rakentamista ja kor- 29.46.34 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
2046: jausta vatten valtionosuusmäärärahoja, joihin Hämeenlinnan lyseon yläasteen ja lukion
2047: kunnilla on lakisääteinen oikeus. sekä muiden peruskoulurakennusten pe-
2048: Hämeenlinnassa on viimeksi mainitusta ristirii- rustamiskustannusten valtionosuutta var-
2049: taisesta tilanteesta esimerkkinä Hämeenlinnan ly- ten.
2050: seon yläste ja lukio, jolle on haettu useita kenoja
2051:
2052: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
2053:
2054: Martti Lähdesmäki
2055: 1750 1986 vp.
2056:
2057: Raha-asia-aloite n:o 1639
2058:
2059:
2060:
2061:
2062: Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta liikenneopiston perustami-
2063: seksi Hämeenlinnaan
2064:
2065:
2066: Eduskunnalle
2067:
2068: Liikennealan koulutus on nykyisin verrattain on harjoitusrata. Hämeenlinnan Ahveniston
2069: kehittymätöntä moniin muihin aloihin verrattu- moottorirata on 3 040 metriä pitkä monipuolinen
2070: na. Erityisesti tieliikennealan opettajien koulutus rata, jonka täydentäminen liikenneopetuksessa
2071: on toistaiseksi hoidettu hajanaisesti ja epätyydyt- käytettäväksi harjoitusradaksi vaatisi vähäiset kus-
2072: tävästi. Kun otetaan huomioon liikenteen aiheut- tannukset uuden harjoitusradan rakentamiseen
2073: tamat tapaturmat, liikennekuolemat, kalliin ajo- verrattuna.
2074: kaluston ja kuljetettavan tavaran vahingoittumi- Tuorein liikenneopiston tarvetta tutkinut työ-
2075: set, on myös kuljettajakoulutus nimenomaan ryhmä asetettiin joulukuussa 1985. Se jättiliiken-
2076: jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta puutteelli- neministeriölle mietintönsä 30.4.1986. Siinä to-
2077: sesti hoidettu. detaan yksimielisesti, että päätös liikenneopiston
2078: Valtion eri toimikunnat ja työryhmät ovat perustamisesta on tehtävä kiireellisesti. Työryh-
2079: 1970-luvun alusta lähtien tehneet esityksiä liiken- män mielestä liikenneopiston perustamispäätök-
2080: nealan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisek- sen jälkeen liikenneopisto voitaisiin toteuttaa si-
2081: si tavoitteena liikenneopiston perustaminen. Hä- ten, että sen tehtävät liitettäisiin jonkin nykyisen
2082: meenlinnan kaupunki on ensimmäisen kerran laitoksen toimintaan. Myöhemmin toimintaa laa-
2083: vuonna 1972 esittänyt Hämeenlinnan tarjoamia jennettaisiin liikennealan opettajille, kouluttajille
2084: mahdollisuuksia liikenneopiston perustamispaik- ja viranomaisille koulutusta antavaksi itsenäiseksi
2085: kana liikenneministeriölle, opetusministeriölle ja laitokseksi.
2086: ammattikasvatushallitukselle. Vuodesta 1978 läh- Hämeenlinnan kaupunki ja Ammattikoulujen
2087: tien on Ammattikoulujen Hämeenlinnan opetta- Hämeenlinnan opettajaopisto täyttävät hyvin ne
2088: jaopistossa järjestetty liikenneopettajiksi valmistu- edellytykset, jotka työryhmä on liikenneopiston
2089: vien pedagogista koulutusta. Sekä toiminnallises- paikalta edellyttävät.
2090: ti, pedagogisesti että valtiontaloudenkin kannalta Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
2091: olisi edullista, että liikennealan koulutus ja tutki- taen,
2092: mus keskitettäisiin jo alan koulutuksesta huolehti-
2093: van Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2094: opiston yhteyteen. Tälle kannalle on asettunut 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
2095: myös Hämeen lääninhallitus. kan määrärahan liikenneopiston perusta-
2096: Liikenneopiston perustamista tarkoittavissa eh- miseksi Ammattikouluj'en Hämeenlinnan
2097: dotuksissa on edellytetty, että opiston yhteydessä opettajaopiston yhteyteen.
2098:
2099: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
2100:
2101: Martti Lähdesmäki
2102: 1986 vp. 1751
2103:
2104: Raha-asia-aloite n:o 1640
2105:
2106:
2107:
2108:
2109: Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan ratapihan li-
2110: säraiteiden rakentamiseksi
2111:
2112:
2113: Eduskunnalle
2114:
2115: Hämeenlinnan ratapihan laajentaminen lisärai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
2116: teita rakentamalla on ollut Valtionrautateiden taen,
2117: suunnitelmissa jo useita vuosia sitten. Ratapihan
2118: laajentaminen on tarpeen erityisesti alueen elin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2119: keinoelämän raskaiden materiaalien ja tuotteiden 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
2120: kuljetusten nopeuden sekä joustavuuden turvaa- kan määrärahan Hämeenlinnan ratapihan
2121: miseksi. Etenkin Rautaruukki Oy:n Hämeenlin- lisäraiteiden rakentamiseksi.
2122: nan tuotantolaitosten kannalta ovat lisäraiteet
2123: välttämättömät.
2124:
2125: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
2126:
2127: Martti Lähdesmäki
2128:
2129:
2130:
2131:
2132: 4 260148U
2133: 1752 1986 vp.
2134:
2135: Raha-asia-aloite n:o 1641
2136:
2137:
2138:
2139:
2140: Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta Kerityn-Pernunnummen
2141: ja Melkuttimien luonnonsuojelualueiden perustamiseksi
2142:
2143:
2144: Eduskunnalle
2145:
2146: Kanta-Hämeen ensimma.tseen seutukaavaan rantarakentamispaineita. Vireillä on laajoja ran-
2147: liittovaltuusto teki aluevarauspäätökset 8.6.1979 takaavoitushankkeita. Eteläisen Suomen arvok-
2148: Kerityn-Pernunnummen ja Melkuttimien alu- kaimmat erämaa-alueet ovat erityisesti rantojen-
2149: een varaamisesta SU1-alueina. Ympäristöministe- sa osalta edelleen rakentamispaineiden puristuk-
2150: riö vahvisti liittovaltuuston päätöksen sanotulta sessa.
2151: osin 26.8.1985. Kyseisten alueiden toteuttamisvastuu on valtio-
2152: Kyseiset alueet on valtakunnallisissakin selvi- vallalla. Hankkeen toteuttaminen tulisi aloittaa
2153: tyksissä todettu Etelä-Suomen merkittävimmiksi Riitalan yhteismetsän ja Oy Kymi Ab:n omista-
2154: vielä lähes rakentamanomina säilyneiksi alueiksi, milta alueilta, jotka ovat tällä hetkellä pahemmin
2155: joilla on poikkeuksellisen hyvät ominaisuudet uhattuina.
2156: luonnonsuojelutarkoituksiin sekä retkeilytarkoi- Edellä esitetyin perustein ehdotan kunnioitta-
2157: tuksiin. Alueet sisältyvät kansallispuistokomitean vasti,
2158: mietintöön sekä alueen pohjoisosa valtioneuvos-
2159: ton vahvistamaan harjujensuojeluohjelmaan. Li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2160: säksi Pernunnummen ja Kerityn alueet sisältyvät 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2161: valtioneuvoston selontekoon eduskunnalle ympä- 35.20.88 5 000 000 markkaa Kerityn-
2162: ristönsuojelusta 28.9.1984. Pernunnummen ja Melkuttimien luon-
2163: Näille alueille kohdistuu parhaillaan suuria nonsuojelualueiden perustamiseksi.
2164:
2165: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
2166:
2167: Martti Lähdesmäki
2168: 1986 vp. 1753
2169:
2170: Raha-asia-aloite n:o 1642
2171:
2172:
2173:
2174:
2175: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta naisjärjestöjen kansain-
2176: väliseen yhteistyöhön
2177:
2178:
2179: Eduskunnalle
2180:
2181: Poliittiset naisjärjestöt, rauhanjärjestöt ja am- töt tulevat laajalla pohjalla osallistumaan samoin
2182: mattiyhdistysliikkeen järjestöt järjestävät säännöl- kui~ osaltamme valmistelemaan yhdessä kong-
2183: lisiä yhteistyötapahtumia Neuvostonaisten komi- ressia.
2184: tean kanssa. Tämän yhteistyön kannalta vuosi Tällaista laajapohjaista yhteistyötä varten tulee
2185: 1987 on tärkeä, koska se on sekä Suomen itsenäi- tulo- ja menoarvioon saada uusi momentti määrä-
2186: syyden että lokakuun vallankumouksen 70-vuotis- rahoineen.
2187: juhlavuosi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2188: Suomalaisilla naisjärjestöillä ja rauhanjärjestöil- taen,
2189: lä on ollut merkittävä rooli ETYK-maiden naisten
2190: yhteistoiminnan järjestämisessä, mitä toimintaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2191: tulee jatkaa. 1987 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
2192: Ensi vuonna järjestetään Moskovassa naisten mentille 24.99.67 300 000 markkaa nais-
2193: maailmankongressi, johon suomalaiset naisjärjes- järjestöjen kansainväliseen yhteistyöhön.
2194:
2195: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2196:
2197: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
2198: Irma Rosnell Tarja Halonen
2199: 1754 1986 vp.
2200:
2201: Raha-asia-aloite n:o 1643
2202:
2203:
2204:
2205:
2206: Löyttyjärvi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta lastentarhan-
2207: opettajien koulutuksen lisäämiseksi
2208:
2209:
2210: Eduskunnalle
2211:
2212: Kouluterosta päivähoidon henkilökunnasta on puolella oleva koulutettu henkilökunta saadaan
2213: puutetta jo tänään. Kun toisella aioitteelia eh- työhön.
2214: dotamme päivähoitopaikkojen perustamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2215: tuntuvaa lisäystä sekä päiväkotien ryhmäkoon pie- taen,
2216: nentämisen aloittamista, edellyttää tämä myös
2217: määrärahojen lisäämistä koulutukseen koulutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2218: paikkojen lisäämiseksi. Toisaalta henkilöstöpulan 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.51
2219: poistamiseksi olisi välttämätöntä parantaa päivä- miiärärahoiksi lisäyksenä 10 000 000 mark-
2220: hoidon henkilökunnan palkkausta ja muita työeh- kaa lastentarhanopettajien koulutuspaik-
2221: toja, jotta myös tällä hetkellä työelämän ulko- kojen lisäämiseen.
2222:
2223: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2224:
2225: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen
2226: Sten Söderström Mikko Kuoppa Ensio Laine
2227: Irma Rosnell
2228: 1986 vp. 1755
2229:
2230: Raha-asia-aloite n:o 1644
2231:
2232:
2233:
2234:
2235: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnistuskarttojen val-
2236: mistuksen tukemiseksi
2237:
2238:
2239: Eduskunnalle
2240:
2241: Suunnistus on urheilulaji, joka kasvattaa har- välttyä. Suunnistuskarttojen saannin turvaamista
2242: rastajistaan luonnonystäviä, yhdistää perheitä ja ei voi jättää vain urheiluseurojen ja kuntien tehtä-
2243: eri ikäpolvia. Samoissa kilpailutapahtumissa ovat väksi. Valtion tukea tarvitaan tuntuvasti lisää.
2244: mukana huippusuunnistajat ja lajin harrastajat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2245: lapsista aina isoisän ja isoäidin ikäisiin. taen,
2246: Suunnistusmaastoista meillä ei ole pulaa, nii-
2247: den käyttöönoton ehtona on vain suunnistukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2248: soveltuvan, riittävän yksityiskohtaisen kartan ole- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2249: massaolo. Suunnistuskarttojen laadinnassa urhei- 29.91.50 lisäyksenä 1000000 markkaa
2250: luseurat tekevät paljon arvokasta taikooperusteista suunnistuskarttojen valmistuksen tukemi-
2251: työtä. Kustannuksiltakaan ei kuitenkaan voida seksi.
2252:
2253: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2254:
2255: Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä
2256: Ensio Laine Mikko Kuoppa
2257: 1756 1986 vp.
2258:
2259: Raha-asia-aloite n:o 1645
2260:
2261:
2262:
2263:
2264: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta biokaasureaktoreiden
2265: käytön edistämiseksi
2266:
2267:
2268: Eduskunnalle
2269:
2270: Karjataloudessa syntyvän karjanlannan ja kas- Biokaasureaktoreiden käyttöönotto maatiloilla
2271: vinjätteiden biokaasujen käyttöönottoa energian- edellyttää kuitenkin ilmeisesti tukitoimia valtion
2272: lähteenä on jo varsin paljon tutkittu ja kehitelty taholta halpakorkoisina lainoina. Samalla tulee
2273: myös tarvittavia laitteistoja. Nykyiset laitteet so- laitteistojen kehittelyä edelleen jatkaa.
2274: veltuvat karjatalouksille, joissa on vähintään 50 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2275: eläintä. Erilaisin yhteistoimintaratkaisuin käyttöä taen,
2276: voitaisiin jo nyt laajentaa myös pienempiin karjoi-
2277: hin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2278: Biokaasun laajamittainen käyttöönotto voisi 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2279: kattaa varsin merkittävän osan maatalouden ener- 30.34.44 2 000 000 markkaa bzokaasu-
2280: giantarpeesta ja vähentää tuontipolttoaineiden reaktoreiden käytön edistämiseen maati-
2281: tarvetta. loilla.
2282:
2283: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2284:
2285: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen
2286: Sten Söderström Mikko Kuoppa Ensio Laine
2287: 1986 vp. 1757
2288:
2289: Raha-asia-aloite n:o 1646
2290:
2291:
2292:
2293:
2294: Löyttyjärvi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kalataloudel-
2295: lisiin rakentamis- ja kustannushankkeisiin
2296:
2297:
2298: Eduskunnalle
2299:
2300: Suomen arvokalakannat sekä mereen laskevissa poistuneita jokivesiä on maassamme yli 20 000 ki-
2301: joissa että sisämaassa ovat romahtaneet vain pie- lometriä. Kunnostamattomina niiden yksityis- ja
2302: neen osaan entisestään viimeisten 30 vuoden aika- kansantaloudellinen tuotto on mitätön.
2303: na. Vaelluskaloista lohi ja meritaimen voidaan jo Myös suunnittelu- ja kunnostusorganisaatiot
2304: luokitella uhanalaisiksi, sillä niiden luontainen li- ovat valmiina. Monet vesipiirit ovat erittäin ha-
2305: sääntyminen on jokien patoamisen, uittoväylien lukkaita kunnostusten tekemiseen, ja töiden
2306: peckaarnisen ja saastumisen takia supistunut lähes suuntaamista luonnontaloutta palveleviin kohtei-
2307: olemattomiin. Suomen alun perin 18 lohijoesta siin on edellytetty myös usean valtion budjetin
2308: onkin jäljellä enää kaksi ja 47 meritaimenjoesta laadinnan yhteydessä.
2309: viisi. Näistäkin useita uhkaavat erilaiset hankkeet Vuoden 1987 valtion tulo- ja menoarvioon on
2310: ja ylikalastus. varattu määräraha kalataloudellisille rakentamis-
2311: Lisääntyvällä istutustoiminnalla asiaa ei voida ja kunnostushankkeille (momentti 30.37. 77 -
2312: yksin hoitaa, sillä kalojen geeniperimä heikkenee 2,5 miljoonaa markkaa). Momentin määräraha on
2313: nopeasti ja kalat "laitostuvat". kuitenkin täysin riittämätön, sillä varat eivät ny-
2314: Kalastusrajoitusten lisäksi paras tapa pelastaa kyisessä tilanteessa riitä edes hankkeiden suunnit-
2315: jäljellä olevat arvokalakannat sukupuuttoon kuo- teluun toteutuksesta puhumattakaan.
2316: lemiselta on jokien ja vesistöjen kunnostus kalata- Momentin määrärahojen nostamista 5 miljoo-
2317: loutta varten. Kunnostustyöt ovat saatavaan hyö- naan markkaan on esitetty jo ns. vesirakentamis-
2318: tyyn nähden erittäin halpoja ja tehtyjen tutkimus- töiden tarvetoimikunnan mietinnössä {1982:56).
2319: te mukaan niistä koituva tuotto ylittää yleensä rei- Kalataloudellisista kunnostushankkeista on ole-
2320: lusti kustannukset. Esimerkiksi Viitasaaren Kär- massa valtakunnallinen ohjelma maa- ja metsäta-
2321: nänkosken kunnostuksen on arvioitu maksavan lousministeriön metsästys- ja kalastusosastossa.
2322: 450 000 markkaa ja hyödyn nousevan pelkästään Myös kalastuspiirien antama apu helpottaa varo-
2323: kalantuottona ja kalakorttituloina yli kahden mil- jen suuntaamista tehokkaasti.
2324: joonan markan. Ruotsin ja Norjan kunnostetuilla Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
2325: jokialueilla on todettu lisäksi olevan erittäin suur- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
2326: ta matkailullista merkitystä, joka tuo tuloja ni- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2327: menomaan köyhiin kehitysaluekuntiin. taen,
2328: Jokien kunnostaminen on myös kaikissa vai-
2329: heissa erittäin työllistävää toimintaa, ja toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2330: ta sijoittuisi myös Suomessa pääosin työttömyys- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2331: alueille pohjoisiin ja itäisiin kuntiin. Kunnosta- 30.37. 771isäyksenä 2 500 000 markkaa ka-
2332: minen perustuu myös osin lain velvoitteisiin, sillä lataloudelliszin rakentamis- ja kunnostus-
2333: pelkästään aikoinaan perattuja ja jo uittokäytöstä hankkeisiin.
2334:
2335: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
2336:
2337: Marja-Liisa Löyttyjärvi Mauno Manninen Mats Nyby
2338: Pertti Salolainen Heikki Riihijärvi Reino Paasilinna
2339: Ville Komsi Heli Astala Sten Söderström
2340: 1758 1986 vp.
2341:
2342: Raha-asia-aloite n:o 1647
2343:
2344:
2345:
2346:
2347: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta uusiopaperin valmistuk-
2348: sen aloittamiseksi
2349:
2350:
2351: Eduskunnalle
2352:
2353: Sataprosenttista uusiopaperia kopio- ja paina- paperin määrä riittäisi isonkin paperikoneen tar-
2354: mstarkoituksiin tuodaan meille tällä hetkellä Sak- peeseen.
2355: san liittotasavallasta, jossa sitä valmistaa ainakin Paperijätteen käytön järjestämiseksi ja sen kaut-
2356: yhdeksän tehdasta. Käytössä uusiopaperi on osoit- ta ympäristömme ongelmien helpottamiseksi tuli-
2357: tautunut ominaisuuksiltaan hyväksi sekä kopioin- si jonkun valtion paperia tuottavista yrityksistä
2358: oissa että kirjapainoissa. Uusiopaperille on Suo- käynnistää uusiopaperin valmistus.
2359: messa myös kysyntää, jonka kasvuun luonnollises- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2360: ti paperin saatavuuden parantuminen ja tiedotus taen,
2361: vaikuttaisivat edelleen.
2362: Jätehuollon neuvottelukunnan selvityksen mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2363: kaan raaka-aineesta, keräyspaperista, ei meillä 1987 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
2364: tule pula, jos kerääminen vain kunnolla järjeste- mentille 32.50.91 3 000 000 markkaa
2365: tään. Tällä hetkellä puolet keräys- ja käyttökelpoi- uusiapaperin valmistuksen selvittämiseksi
2366: sesta paperista joutuu hukkaan. Keräyskelpoisen ja käynnistämiseksi.
2367:
2368: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2369:
2370: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen
2371: Sten Söderström Mikko Kuoppa Ensio Laine
2372: 1986 vp. 1759
2373:
2374: Raha-asia-aloite n:o 1648
2375:
2376:
2377:
2378:
2379: Löyttyjärvi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta äitiysavustuk-
2380: sen korottamiseen
2381:
2382:
2383: Eduskunnalle
2384:
2385: Äitiysavustus on tärkeä apu uuden perheenjäse- ottaa huomioon äitiysavustuksessa. Ehdotamme-
2386: nen aiheuttamiin välittömiin kustannuksiin ja kin, että äitiysavustusta ensimmäisen lapsen osalta
2387: luontoismuodossa merkittävä helpotus moniin koeotettaisiin 1 000 markalla 1. 7.1987 alkaen.
2388: hankintoihin. Äitiysavustuksen reaalisen arvon Myös säriky ja vaunut voitaisiin antaa luontaisina
2389: nostaminen helpottaisi omalta osaltaan, vaikkakin tai vastaava summa lahjakorttina itse suoritettavaa
2390: pieneltä, lapsiperheiden asemaa, ja äitiysavustus hankintaa varten.
2391: tulisikin korottaa 1.1.1987 alkaen 100 markalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2392: Erityisesti perheen ensimmäisen lapsen synty- taen,
2393: minen aiheuttaa kustannuksia välttämättömien
2394: hankintojen muodossa. Paitsi vaatteita ja hoitovä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2395: lineitä tarvitsee vastasyntynyt ainakin vaunut ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2396: sängyn, viimeistään äitiyspakkauslaatikon jäädes- 33.15.51 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
2397: sä parissa kuukaudessa liian pieneksi. Tämä tulisi äitiysavustusten korottamiseen.
2398:
2399: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2400:
2401: Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko:Juhani Tennilä Matti Kautto
2402: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Sten Söderström
2403: Mikko Kuoppa Irma Rosnell
2404: 1760 1986 vp.
2405:
2406: Raha-asia-aloite n:o 1649
2407:
2408:
2409:
2410:
2411: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elatustuen
2412: korottamiseksi
2413:
2414:
2415: Eduskunnalle
2416:
2417: Perhepoliittiset tulonsiirrot ovat nykyisellään tettaisiin yksinhuoltajille ensi vuonna 200 markal-
2418: täysin riittämättömiä turvaamaan lapsiperheiden la kuussa ja muiden tukeen oikeutettujen osalta
2419: taloudellista asemaa ja tasaamaan tulo- ja kulutus- 100 markalla kuussa.
2420: mahdollisuuseroja lapsiperheiden ja muiden väes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2421: töryhmien välillä. taen,
2422: Erityisen vaikeassa asemassa ovat yksinhuoltajat
2423: ja heistä etenkin ne, jotka eivät saa tukea toiselta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2424: elatusvelvolliselta. Elatustuki voi nykyisellään vain 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2425: pieneltä osin helpottaa heidän asemaansa. Elatus- 33.27.30 lisäyksenä JOO 000 000 markkaa
2426: tuen asteittainen tuntuva korottaminen olisi mitä elatustuen korottamiseksi.
2427: tärkeintä. Ehdotammekin, että elatustukea nos-
2428:
2429: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2430:
2431: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen
2432: Sten Söderström Mikko Kuoppa Ensio Laine
2433: Irma Rosnell
2434: 1986 vp. 1761
2435:
2436: Raha-asia-aloite n:o 1650
2437:
2438:
2439:
2440:
2441: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
2442: tena kunnille päivähoidon käyttökustannuksiin päivähoitopaik-
2443: kojen lisäämiseksi
2444:
2445: Eduskunnalle
2446:
2447: Päivähoitolain perusteluihin on kirjattu, että päivähoidon maksujen korottamisesta vaan ehdo-
2448: hoitopaikkatarve tyydytetään vuoteen 1990 men- tamme, että maksuja alennetaan vähävaraisia suo-
2449: nessä. Viime vuosina toteutetulla hoitopaikkojen sivasti.
2450: lisäämisvauhdilla ei tämä tavoite toteudu, vaan Päivähoitopaikkoja määrällisesti lisättäessä on
2451: siirtyy jopa ensi vuosituhannelle. huolehdittava myös hoidon tasosta, mistä syystä
2452: Hallitus esittää vain 7000 hoitopaikan perusta- ehdotamme, että päiväkotien ryhmäkoon pienen-
2453: mista ensi vuonna. Ilman kunnallista hoitopaik- täminen aloitetaan.
2454: kaa on koko maassa lähes 100 000 lasta. Karkean Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2455: laskelman mukaan päivähoitolakia säädettäessä taen,
2456: asetetun tavoitevuoden saavuttaminen edellyttäisi
2457: noin 25 000 hoitopaikan vuotuista perustamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2458: Ehdotammekin, että ensi vuodelle varataan mää- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2459: rärahat 20 000 uutta hoitopaikkaa varten ja että 33.32.30 lisäyksenä 250 000 000 markkaa
2460: seuraavina vuosina määrää edelleen nostetaan. 20 000 uuden päivähoitopaikan perusta-
2461: Pääpainon tulee olla päiväkotien rakentamisessa. miseksi.
2462: Emme hyväksy hallituksen esitystä kunnallisen
2463:
2464: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2465:
2466: Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä Matti Kautto
2467: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Sten Söderström
2468: Mikko Kuoppa Irma Rosnell
2469: 1762 1986 vp.
2470:
2471: Raha-asia-aloite n:o 1651
2472:
2473:
2474:
2475:
2476: I..öyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille virkistysalueiden
2477: hankintaan
2478:
2479:
2480: Eduskunnalle
2481:
2482: Riittävät viher- ja virkistysalueet asuinalueiden kennusoikeuksien tai muiden etujen hankkimi-
2483: läheisyydessä katsotaan tänään kiistatta viihtyi- seksi maanomistajalle.
2484: sään asumiseen kuuluviksi. Varsinkin suurimmis- Riittävien virkistysalueiden turvaamiseksi
2485: sa kaupungeissa ovat lähivirkistysalueiden muo- asuinkeskusten läheisyyteen tarvitaan myöskin
2486: dostamisen mahdollisuudet kuitenkin käymässä valtion panosta. Paras tapa on valtionavustusten
2487: vähiin. Tämä johtuu siitä, että viime vuosien tiivis osoittaminen kunnille.
2488: rakentaminen on jo turmellut paljon virkistys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2489: käyttöön parhaiten soveltuvia alueita, mm. ranta- taen,
2490: alueita. Toinen syy on viheralueidenkin hintojen
2491: voimakas kohoaminen asutuskeskusten läheisyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2492: dessä. Virkistyskäyttöön kaavoitettavien alueiden 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 35.15
2493: hankinta vapaaehtoisin kaupoin tai lunastusme- uudelle momentille 25 000 000 markkaa
2494: nettelyllä on muodostunut kunnille taloudellisesti valtionavustuksiin kunnille virkistysaluei-
2495: varsin raskaaksi. Yhä useammin on virkistysalueis- den hankintaan.
2496: ta käytävään kauppaan liittynyt keinottelua ra-
2497:
2498: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2499:
2500: Marja-Liisa I..öyttyjärvi Matti Kautto
2501: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
2502: 1986 vp. 1763
2503:
2504: Raha-asia-aloite n:o 1652
2505:
2506:
2507:
2508:
2509: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnonsuoje-
2510: lualueiden hankintaan
2511:
2512:
2513: Eduskunnalle
2514:
2515: Valtioneuvosto on tehnyt päätökset kansallis- ja Paitsi luonnonsuojelujärjestöt on myös Maata-
2516: luonnonpuistoverkon kehittämisestä, soidensuo- loustuottajain Keskusliitto vaatinut lisää varoja
2517: jeluohjelman, lintuvesien suojeluohjelman sekä suojelualueiden ostamiseen.
2518: harjujen suojeluohjelman. Parhaiten on toteutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2519: nut kansallispuistojen perustaminen valtion omis- taen,
2520: tamille maille. Yksityisten maiden hankkiminen
2521: suojelun toteuttamiseksi on edennyt perin hitaas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2522: ti. Moni merkittävä alue, kuten Pernunnummen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2523: -Kerityn kansallispuistohanke, on uhattuna, jol- 35.20.88 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
2524: lei varoja suojelualueiden hankkimiseen tuntuvas- luonnonsuojelualueiden hankintaan.
2525: ti lisätä. Edellä mainittujen erityissuojeluohjel-
2526: mien toteuttamisessa ollaan vasta aivan alussa.
2527:
2528: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2529:
2530: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen
2531: Sten Söderström Mikko Kuoppa Ensio Laine
2532: 1764 1986 vp.
2533:
2534: Raha-asia-aloite n:o 1653
2535:
2536:
2537:
2538:
2539: Löyttyjärvi ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta kunnille ym-
2540: päristönsuojelun kustannuksiin
2541:
2542:
2543: Eduskunnalle
2544:
2545: Lakisääteiset kuntien ympäristönsuojelulauta- tekijöitä palkattaisiin ainakin 100 vuosittain. Hal-
2546: kunnat aloittavat toimintansa 1.10.1986. Lauta- lituksen budjettiesityksessä tästä on tingitty.
2547: kuntien tehtäväkentän hoitaminen, mm. ilman- Esitämme, ettei valtionosuuden myöntämistä
2548: suojelutehtävät ja jätehuollon valvontatehtävät, rajoiteta tulo- ja menoarvion määräyksin, että va-
2549: edellyttää henkilökunnan paikkaamista, välinei- rauduttaisiin 200 valtionosuusvirkaan ja osoitet-
2550: den hankintaa, ympäristön tilan selvitystyötä ja t~isiin määrärahoja lisää myös muihin hankkei-
2551: tutkimuksia, mahdollisesti myös rakentamishank- sun.
2552: keita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2553: Jotta kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta taen,
2554: annetun lain tarkoitus toteutuisi eli ympäristön-
2555: suojelutyö peruskunnissa edistyisi, tulee kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2556: saada menoihinsa valtionosuutta ilman, että hen- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2557: kilökunnan paikkaamista tai muita hankkeita val- 35.25.32 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
2558: tion budjetin määräyksin rajoitetaan. Kun lakia kunnille ympänstönsuojelun kustannuk-
2559: säädettiin, arvioitiin kuntiin tarvittavan ainakin szzn.
2560: 500 työntekijää ja lähdettiin siitä, että uusia työn-
2561:
2562: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2563:
2564: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen
2565: Sten Söderström Mikko Kuoppa Ensio Laine
2566: 1986 vp. 1765
2567:
2568: Raha-asia-aloite n:o 1654
2569:
2570:
2571:
2572:
2573: Löyttyjärvi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta vesiensuojelu-
2574: työhön
2575:
2576:
2577: Eduskunnalle
2578:
2579: Maamme vesien ja vesistöjen tila edellyttää te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2580: hokkaita suojelutoimenpiteitä. Ennen muuta on taen,
2581: tietenkin kyse likaantumisen ja vesistöjä pilaavien
2582: rakennustöiden estämisestä. Määrärahoja tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2583: taan kuitenkin tuntuvasti lisää myös jo syntynei- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2584: den vaurioiden korjaamiseen. Yhtenä tärkeänä 35.25. 771isliyksenli 5 000 000 markkaa ve-
2585: tehtäväkenttänä tulee huolehtia koskien entistä- siensuojelutyöhön.
2586: misestä.
2587:
2588: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2589:
2590: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen
2591: Sten Söderström Mikko Kuoppa Ensio Laine
2592: 1766 1986 vp.
2593:
2594: Raha-asia-aloite n:o 1655
2595:
2596:
2597:
2598:
2599: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuurihistoriallisesti
2600: arvokkaiden alueiden rakennusten säilyttämiseksi
2601:
2602:
2603: Eduskunnalle
2604:
2605: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden aluekoko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2606: naisuuksien säilyttäminen edellyttää nopeita toi- taen,
2607: mia rakennusten korjaamisessa ja entistämisessä.
2608: Alamomenteilla mainittujen kohteidenkin osalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2609: määrärahatarve on esitettyä suurempi. Uusina 1987 tulo- ja menoarvioon momentz'lle
2610: kohteina tulisi avustusten piiriin ottaa mm. Ruot- 35.30.34 lzsiiyksenii 5 000 000 markkaa
2611: sinpyhtään ja Mustion ruukkialueiden rakennus- kulttuurihistoriallzsestz' arvokkaiden aluei-
2612: ten säilyttäminen. den rakennusten säilyttämiseksi.
2613:
2614: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2615:
2616: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen
2617: Sten Söderström Mikko Kuoppa Ensio Laine
2618: 1986 vp. 1767
2619:
2620: Raha-asia-aloite n:o 1656
2621:
2622:
2623:
2624:
2625: Löyttyjärvi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kunnille ra-
2626: kennussuojelukustannuksiin
2627:
2628:
2629: Eduskunnalle
2630:
2631: Vuonna 1985 voimaan tullut rakennussuojelu- tähän tarkoitukseen varattavaksi ainoastaan 2, 5
2632: laki ja siihen liittyvä rakennuslain muutos siirtävät miljoonaa markkaa, mikä suuren suojelutarpeen
2633: rakennussuojelun rahoitusvastuun pääosin kun- huomioon ottaen on mitättömän vähän.
2634: nille. Rakennussuojelulaissa rajataan sen sovelta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2635: minen eräin poikkeuksin kaavoitetun alueen ul- taen,
2636: kopuolelle:-1Cilavoituksen kautta tapahtuvaan
2637: - ·suojeluun kunnilla on ainoastaan mahdollisuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2638: saada valtion avustusta. Käytännön suojelutyön 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2639: etenemisen kannalta on näillä avustusmäärära- 35.30.38 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
2640: hoilla suuri merkitys. Hallitus kuitenkin esittää kunnille rakennussuojelukustannuksiin.
2641:
2642: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2643:
2644: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen
2645: Sten Söderström Mikko Kuoppa Ensio Laine
2646:
2647:
2648:
2649:
2650: 5 260148U
2651: 1768 1986 vp.
2652:
2653: Raha-asia-aloite n:o 1657
2654:
2655:
2656:
2657:
2658: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoihin kunnille asun-
2659: tojen hankintaan
2660:
2661:
2662: Eduskunnalle
2663:
2664: Vanhojen asuntojen hankintaan voidaan nykyi- taa vaikeaa vuokra-asuntotilannetta ja erityisryh-
2665: sin myöntää kunnille korkotukea. Monissa kun- mien asunto-ongelmia. Valtion aravalainaa tulisi
2666: nissa tämä ei ole kuitenkaan riittävä keino saada myöntää ainakin niiden asuntojen hankintaan,
2667: rahoitusta järjestetyksi asuntojen hankkimiseksi joita tullaan käyttämään asunnottomien ja nuor-
2668: puutteellisesti asuvien väestöryhmien käyttöön. ten asunnontarpeen tyydyttämiseen. Erityisesti
2669: Näissä tapauksissa olisi tarpeen kehittää keinoja, pääkaupunkiseudulla näiden ryhmien asuntoti-
2670: joiden avulla kunnat voivat nykyistä tehokkaam- lanne on hyvin vaikea.
2671: min käyttää hyväkseen vanhaa asuntokantaa Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytry Uuden-
2672: asunto-ongelmien ratkaisemisessa. maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
2673: Joillakin paikkakunnilla ongelmaksi ovat muo- työvalio kunnassa.
2674: dostuneet teollisuus- ja liikelaitosten omistamat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2675: valtion lainoittamat asunnot, jotka jäävät tyhjil- vasti,
2676: leen työvoiman tarpeen vähentyessä. Monissa ta-
2677: pauksissa yritykset olisivat halukkaita luopumaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2678: vuokrataloistaan, mutta kuntien mahdollisuudet 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
2679: ja halukkuus niiden lunastamiseen on ollut melko uudelle momenttlle 20 000 000 markkaa
2680: vähäistä. Jotta nämä asunnot saataisiin tehok- /ainoiksi kunnzlle asuntojen hankintaan
2681: kaampaan käyttöön, olisi kuntien edellytyksiä nii- vanhasta asuntokannasta siten, ettå' päii-
2682: den lunastamiseen parannettava. kaupunkiseudun osuus näistä varoista olisi
2683: Kehittämällä vanhojen asuntojen hankintaan kaksi kolmasosaa.
2684: kohdistuvaa lainoitusta voitaisiin samalla helpot-
2685:
2686: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2687:
2688: Marja-Liisa Löyttyjärvi Veikko Saarto Pekka Myllyniemi
2689: Liisa Arranz Kaarina Dromberg Tauno Valo
2690: Pertti Salolainen Elisabeth Rehn
2691: 1986 vp. 1769
2692:
2693: Raha-asia-aloite n:o 1658
2694:
2695:
2696:
2697:
2698: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta kotieläinten jalostustieteen
2699: opetuksen tehostamiseen Helsingin yliopistossa
2700:
2701:
2702: Eduskunnalle
2703:
2704: Maa- ja kansantaloudellemme tärkeän koti- talouden tutkimuskeskuksen kotieläinjalostus-
2705: eläintuotannon ja sen kilpailukyvyn kehittyminen osasto siirrettiin Tikkurilasta Jokioisiin. Osastolta
2706: riippuu paljolti mm. eläinaineksen jatkuvasta pa- on yleensä ollut ja on tälläkin hetkellä alan ainoa
2707: rantamisesta. Tähänastisen jalostustyön ansiosta dosentti, jolta kahden tunnin luennon pito Hel-
2708: saamme nyt maitolitran, liha- tai munakilon pal- singin Viikissä matkoineen vie käytännössä koko
2709: jon halvemmalla kuin jos eläinaines olisi pidetty työpäivän. Jos dosentin pätevyyden omaavia tut-
2710: vuosikymmenien takaisella tasolla. Käyttöön saa- kijoita saadaan osastolle lisää, heitä on vaikeata
2711: dut uudet tekniset menetelmät ja teoriat ovat an- saada muiden tehtäviensä ohella osallistumaan
2712: taneet työlle yhä uusia mahdollisuuksia, joiden opetustyöhön Helsingissä, varsinkaan jos matkoja
2713: tehokas hyväksikäyttö on välttämätöntä kansain- ei voida korvata. Itse asiassa olisi tärkeätä, että
2714: välisen hinta- ja laatukilpailukykymme säilyttämi- kaikki osaston tutkijat, jotka ovat tietyissä kysy-
2715: seksi. Eri kotieläinlajien jalostuksen suunnittelus- myksissä parhaita asiantuntijoita maassamme,
2716: sa populaatiotasolla tarvitaan siten korkeatasoista osallistuisivat opetukseen. Tämä edellyttäisi paitsi
2717: teorian ja keinojen hallintaa. Erityisesti keinosie- matkamäärärahojen myös ja erityisesti tuntiope-
2718: mennyksen välityksellä harvojen pätevien suun- tuspalkkkiomäärärahojen oleellista lisäämistä ko-
2719: nittelijoiden vaikutus ulottuu hyvin laajalle, ja tieläinten jalostustieteen laitokselle.
2720: työtä kentällä toteuttavaakio portaan on ymmär- Venailun vuoksi mainittakoon, että Ruotsin
2721: rettävä käyttöön otettujen jalostusohjelmien pää- maatalousyliopistossa, joka vastaa sekä tutkimuk-
2722: perusteet. sesta että opetuksesta maataloudessa ja eläinlää-
2723: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelli- kinnässä, oli lukuvuonna 1985/86 kotieläinjalos-
2724: seen tiedekuntaan saatiin alan professuuri ja laitos tuksen ja sairausgenetiikan laitoksella noin 140
2725: vasta 1966, kun ne esim. Ruotsiin ja Norjaan saa- virkaa ja tointa, joista 25 tohtorintutkinnon ja
2726: tiin jo 1930-luvulla. Samalla laitokselle saatiin 47 muun akateemisen loppututkinnon suoritta-
2727: myös assistentin ja preparaattorin toimet, mutta neen hallussa. Suurin osa akateemisista työnteki-
2728: sen jälkeen ei mitään. Lisäksi osallistuu opetuk- jöistä osallistuu opetukseen. Suomessa on Maata-
2729: seen tällä hetkellä yksi dosentti ja kolme tunti- louden tutkimuskeskuksen kotieläinjalostusosas-
2730: opettajaa. Alalla tarvitaan kuitenkin niin monien tolla, Helsingin yliopiston kotieläinten jalostustie-
2731: aputieteiden ja eri kotieläinlajien jalostuksen eri- teen laitoksella ja Eläinlääketieteellisen korkea-
2732: tyisongelmien tuntemusta, että muutaman opet- koulun kotieläinhygienian laitoksella yhteensä
2733: tajan varassa ei voida antaa läheskään riittävän sy- noin 20 virkaa tai tointa, joista 4 tohtorin ja 7
2734: vällistä ja yksityiskohtaista opetusta. Lisävoimien muun akateemisesti koulutetun hallussa. Vaikka
2735: saantia on vaikeuttanut erityisesti se, että yliopis- näistä kaikki osallistuisivat opetukseen, olisimme
2736: tossa on niiden tarpeen arviointiperusteena käy- silti ratkaisevasti jäljessä muista Pohjoismaista
2737: tetty oppilaiden ja opettajien lukumäärien suh- opetuksen laajuudessa ja tasossa.
2738: detta. Tämä peruste ei kuitenkaan sovellu alalle, Alan korkeimman opetuksen vahvistaminen
2739: jossa korkeimman arvosanan suorittanut tarvitsee olisi erittäin tärkeätä paitsi käytännön jalostustyön
2740: monipuoliset valmiudet ja pystyy käytännössä vai- tehokkuuden myös alan tutkimuksen kannalta,
2741: kuttamaan suuresti maallemme tärkeän elinkei- joka kaipaa pystyviä tutkijoita. Kiireellistä olisi
2742: non kehittymiseen. varmistaa alan atk:hon 20 vuoden aikana syventy-
2743: Toiseksi merkittäväksi ongelmaksi lisävoimien neen tuntiopettajan saanti kotieläinten jalostus-
2744: saannissa nousi vuoden 1981 talvella se, että Maa- tieteen laitoksen erikoistutkijaksi sekä yliassisten-
2745: 1770 1986 vp. - RA n:o 1658
2746:
2747: tin saanti huolehtimaan immuno- ja sairausgene- kan määrärahan erikoistutkzjan ja yliassis-
2748: tiikan opetuksesta. tentin toimien perustamiseen, 50 000
2749: Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kunni- markan määrärahan tuntiopettajien palk-
2750: oittaen, kausta varten ja 15 000 markan määrära-
2751: han dosenttien ja tuntiopettajien matkoja
2752: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden varten Helsingin yliopiston kotieläinten
2753: 1987 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar- jalostustieteen laitokselle.
2754:
2755: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2756:
2757: Matti Maijala Sirkka-Liisa Anttila
2758: Einari Nieminen Hannele Pokka
2759: Jukka Vihriälä
2760: 1986 vp. 1771
2761:
2762: Raha-asia-aloite n:o 1659
2763:
2764:
2765:
2766:
2767: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Ori-
2768: veden Opistolle
2769:
2770:
2771: Eduskunnalle
2772:
2773: Kansanvalistusseuran omistama Oriveden Opis- tus vaatii. Oriveden kaupungin kanssa tutkitaan
2774: to on maamme suurimpia ja arvostetuimpia kan- mahdollisuuksia rakentaa auditorio ja sen yhtey-
2775: sanopistoja. Pyrkijöitä on vuosittain runsaasti. Tä- teen muitakin opetustiloja. Taloudellisista syistä
2776: nä syksynä aloitti perusoppijakson 190 opiskelijaa, hanke voi lähteä toteutumaan kiireellisyydestään
2777: heistä yli puolet opiston kolmella taidelinjalla, huolimatta aikaisintaan vuonna 1988.
2778: joilla opisto on päässyt erittäin hyviin saavutuk- Omia varoja rakentamiseen ei opistolla eikä sen
2779: siin. Perusoppijakson lisäksi harjoitetaan moni- omistajayhteisöllä ole ollut eikä opiskelijoilta voi-
2780: puolista kurssitoimintaa. Vuonna 1985 siihen otti da periä niin korkeita maksuja, että niillä voitai-
2781: osaa yhteensä 4 198 henkeä. Päätoimisia työnteki- siin etukäteen rahoittaa investointeja.
2782: jöitä on opistossa yhteensä 50, joista opettajia 18. Oriveden kaupunki tukee opiston toimintaa,
2783: Opisto on näin myös merkittävä työnantaja Orive- mutta noin 9 000 asukkaan kunnan mahdollisuu-
2784: dellä, jota työttömyys vaivaa. Oriveden elinkei- det ovat suhteellisen pienet. Rakentaminen ja pe-
2785: noelämän kannalta on otettava huomioon samalla ruskorjaukset onkin rahoitettu pääasiassa lainoin.
2786: se, että opistoon tulee vuosittain suuri joukko Kuluvan vuoden talousarvio opistolla on 10,3 mil-
2787: opiskelijoita ja osa heistä pitkäksikin aikaa. joonaa markkaa, mistä lainanhoitokulujen osuus
2788: Tiivis toiminta edellyttää uudisrakentamista ja 1,1 miljoonaa. Vuoden 1985 tilinpäätös osoitti
2789: peruskorjauksia. Viimeisten kymmenen vuoden alijäämää 110 113,86 mk.
2790: aikana investoinnit ovat olleet yhteensä noin 15 Valtion tulo- ja menoarvioon kansanopistoille
2791: miljoonaa markkaa. Vuonna 1983 vaati pääraken- varattuja rakennusavustuksia Oriveden Opisto sai
2792: nuksen asuntolaosan perusparannus 2,2 miljoo- vuosina 1984 ja 1985 150 000 mk ja kuluvana
2793: naa markkaa. Vuonna 1985 käytettiin peruskor- vuonna 200 000 mk. Vuoden 1987 tulo- ja me-
2794: jauksiin liki 2 miljoonaa markkaa, mistä keittiön noarvioon hallitus esittää Oriveden Opistolle ra-
2795: ja sen aputilojen uudistamiseen 1,35 miljoonaa. kennusavustusta 200 000 mk. Talousarvion val-
2796: Tämä peruskorjaus oli pakko tehdä paitsi toimin- mistelussa kouluhallitus ehdotti 500 000 mk. La-
2797: nan sujumiseksi myös työsuojelullisista syistä. kisääteisen valtionavun lisäksi opisto tarvitsee en-
2798: Vuonna 1987 on välttämätöntä peruskorjata vuo- tistä enemmän taloudellista tukea ja kannustusta,
2799: sina 1968-69 rakennettu uimahalli, joka on seu- jotta se voi vastata tasoltaankin yhä kohoaviin
2800: dun ainoa ja jota säännöllisesti käyttävät myös opetuksellisiin odotuksiin.
2801: koulut ja paikkakunnan asukkaat. Yhteistyössä Edellä olevin perustein ehdotamme,
2802: opetusministeriön ja lääninhallituksen urheiluvi-
2803: ranomaisten kanssa laadittujen ja sinänsä säästeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2804: äitten suunnitelmien toteuttaminen maksaa n. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
2805: 1, 5 miljoonaa markkaa. Paha pula on opistolla kaa rakennusavustuksena On"veden Opis-
2806: opetustiloista, joita mm. monipuolinen taideope- tolle.
2807:
2808: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2809:
2810: Matti Maijala Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen
2811: Kalevi Mattila Olavi Martikainen Pentti Lahti-Nuuttila
2812: Tuulikki Petäjäniemi Kimmo Sasi
2813: 1772 1986 vp.
2814:
2815: Raha-asia-aloite n:o 1660
2816:
2817:
2818:
2819:
2820: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Puhallinorkesteri-
2821: liitto ry:n toiminnan tukemiseen
2822:
2823:
2824: Eduskunnalle
2825:
2826: Suomen Puhallinorkesteriliitto ry. on valtakun- ole riittäneet edes perustOlmmtojen ylläpitämi-
2827: nallinen järjestö, jonka tarkoituksena on kehittää, seen. Kuitenkin tämänlaatuisella toiminnalla on
2828: tukea ja opastaa puhallinmusiikkiharrastusta olennainen merkitys ihmisten viihtyvyyteen omal-
2829: maassamme. Liitto on perustettu vuonna 1977. la kotiseudullaan.
2830: Tavoitteidensa toteuttamiseen liitto pyrkii Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2831: koulutus- ja neuvontatyöllä. Tarkoituksena on taen,
2832: myös luoda alueellinen ohjaajajärjestelmä sekä
2833: pyrkiä aluepuhallinorkesterien perustamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2834: Liiton jäseninä on lähes 100 puhallinorkesteria, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2835: joissa on yli 2 500 jäsentä. 29.90.52 300 000 markkaa Suomen Pu-
2836: Huolimatta liiton laajasta toiminnasta ja suu- hallinorkesteriliitto ry:n toiminnan tuke-
2837: resta jäsenmäärästä on se saanut valtion avustusta miseen.
2838: toimintaansa vain vähäisessä määrin. Varat eivät
2839:
2840: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
2841:
2842: Matti Maijala Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen
2843: Kalevi Mattila Hannele Pokka Olavi Martikainen
2844: 1986 vp. 1773
2845:
2846: Raha-asia-aloite n:o 1661
2847:
2848:
2849:
2850:
2851: Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Harras-
2852: tajateatteriliiton toiminnan tukemiseen
2853:
2854:
2855: Eduskunnalle
2856:
2857: Suomen Harrastajateatteriliittoon kuuluu 13 muuta ohjausavun muodossa. Erityisen vaikeassa
2858: valtakunnallista jäsenjärjestöä, · joilla on laajaa asemassa ovat syrjäseutujen kuntien harrastaja-
2859: näyttämötoimintaa kautta maan. Lisäksi liittoon teatterit, jotka eivät voi saada nykyisin riittävästi
2860: kuuluu n. 100 rekisteröityä jäsennäyttämöä, joi- tukea myöskään kunnallisen kulttuuritoiminta-
2861: den määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Yhdessä nä- lain puitteissa.
2862: mä vastaavat yli puolesta maamme harrastajateat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2863: teritoimintaa. Erityisen merkittävää on ollut Suo- taen,
2864: men Harrastajateatteriliiton piirissä aikaansaatu
2865: kesäteatteritoiminta. Esityksiä on ollut kymmenil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2866: lä paikkakunnilla ja katsojia on ollut kymmeniä-, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2867: jopa satojatuhansia. 29.90.52lisäyksenä 300 000 markkaa Suo-
2868: Nykyisissä taloudellisissa olosuhteissa liitto ei men Harrastajateatteriliiton toiminnan
2869: ole voinut riittävästi tukea yksityisten jäsennäyt- tukemiseen.
2870: tämöiden toimintaa sekä koulutus- että ennen
2871:
2872: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
2873:
2874: Matti Maijala Hannu Tenhiälä Tytti Isohookana-Asunmaa
2875: Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen Kalevi Mattila
2876: Hannele Pokka Olavi Martikainen
2877: 1774 1986 vp.
2878:
2879: Raha-asia-aloite n:o 1662
2880:
2881:
2882:
2883:
2884: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen 4H-piirin toimin-
2885: nan tukemiseen
2886:
2887:
2888: Eduskunnalle
2889:
2890: 4H-järjestö ohjaa niin maaseudun kuin asuin- nyksiin ja korkoihin vuosittain menevää osuutta
2891: taajamien nuoria omaehtoiseen yrittämiseen, kä- tarvittaisiin kipeästi toiminnan tehostamiseen ja
2892: den taitojen kehittämiseen ja tekemällä oppimi- edelleen kehittämiseen.
2893: seen. Hämeessä on tehty 4H-työtä yhdistyksissä Edellä olevan perusteella edotamme kunnioit-
2894: lähes 60 vuoden ajan. Hämeen 4H-piirillä on me- taen,
2895: neillään 45. toimintavuosi. Kerholaisten määrä on
2896: tällä hetkellä yli 6 000 ja toiminnassa on mukana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2897: 33 kuntaa. 4H-työn monipuolistumisen ja kehit- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2898: tymisen myötä on tullut välttämättömäksi hank- 30.30.46 150 000 markkaa Hämeen
2899: kia omat toimistotilat. 4H-pzirin toimistotzlojen lainan maksuun
2900: Velkavaroin hankitun toimiston lainojen lyhen- ja tzlojen kunnostamiseen.
2901:
2902: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
2903:
2904: Matti Maijala Hannu Tenhiälä Tytti Isohookana-Asunmaa
2905: Kimmo Sasi Sirkka-Liisa Anttila Pentti Lahti-Nuuttila
2906: Tuulikki Petäjäniemi
2907: 1986 vp. 1775
2908:
2909: Raha-asia-aloite n:o 1663
2910:
2911:
2912:
2913:
2914: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta kotieläinten geeniaineksen
2915: säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin
2916:
2917:
2918: Eduskunnalle
2919:
2920: Maidon, lihan ja munien ruotannon rehuhyöty- MMM:n alaisuuteen kotieläinten geenipankki-
2921: suhdetta on vuosikymmenien aikana voitu paran- neuvosto huolehtimaan toiminnasta ja sen kehit-
2922: taa ja niiden hintoja siten alentaa ratkaisevasti tämisestä varta vasten palkatun henkilön koordi-
2923: eläinaineksen jatkuvan valinnan sekä ruokinta- ja noimana. Asian valmistelua varten MMM asetti
2924: hoitomenetelmien kehittämisen avulla. Työn jat- 10.10.1984 työryhmän, jossa on edustajia
2925: kaminen vähintään samalla teholla kuin muissa- MMM:stä, YM:stä, valtion tutkimuslaitoksista ja
2926: kin maissa on tärkeätä kansainvälisen hinta- ja laa- eri kotieläinten jalostusjärjestöistä. Sen esityksestä
2927: tukilpailukykymme säilyttämiseksi sekä tuottei- on vuoden 1986 rulo- ja menoarvioon momentille
2928: den että eläinaineksen kaupassa. 30.70.21 otettu supistettu 80 000 mk:n määrära-
2929: Kotieläinjalostuksen käyttöön saadut uudet ha kotieläinten geeniaineksen hankintaa ja ylläpi-
2930: tekniikat kuten keinosiemennys, alkionsiirto, gee- toa varten, mutta mahdollisuutta toimintaa suun-
2931: ninsiirto, atk ja tehokkaat liikenneyhteydet no- nittelevan ja toteuttavan asiantuntijan palkkaami-
2932: peuttavat edistystä ja samansuuntaistavat jalostus- seen se ei anna.
2933: tavoitteita. Tämä on tarpeen, jotta eläinaines voi- Vuoden 1987 rulo- ja menoarvioesitykseen työ-
2934: taisiin nopeasti mukauttaa erilaisiin, muutruviin ryhmä esitti 469 000 mk:n määrärahaa geeniai-
2935: tarpeisiin ja tuotanto-olosuhteisiin. Toisaalta se neksen säilyttämistoimien aiheuttamia palkkaus-
2936: merkitsee myös jalostustyön perustana olevan, ja muita kulutusmenoja sekä säilytettävän geeni-
2937: vuosituhansien aikana kehittyneen ja monin ta- aineksen hankintaa varten. Samalla se esitti kus-
2938: voin koetelluo perinnöllisen muuoteluo häviä- tannusarvion vuosille 1988-91 käyttötarkoitus-
2939: misuhkaa. erittelyineen. Työryhmä piti erityisen tärkeänä,
2940: Muuoteluo säilyttämiseen tulevaisuuden tar- että määrärahaa saataisiin käyttää myös suunnitte-
2941: peiden, markkinoiden ja tuotanto-olosuhteiden lijan palkkaukseen, jotta toimintaan liittyviä mo-
2942: muutosten varalta on kiinnitetty kasvavaa huo- ninaisia tehtäviä hoitamaan saataisiin päätoimi-
2943: miota viimeisten 20 vuoden kuluessa mm. FAO:n nen, pätevä työntekijä. Tämän tehtävänä olisi
2944: toimesta. YK:n v. 1972 Tukholmassa pitämän suunnitella, mitä geeniainesta, millä menetelmil-
2945: ympäristökokouksen seurauksena järjesti Pohjois- lä ja missä on syytä säilyttää eri eläinlajeista ja ro-
2946: maiden Ministerineuvosto v. 1978 geenipankki- duista, millaisia rahoirus- ja lainsäädäntötoimia
2947: symposiumin ja päätti vuoden 1979 lopulla poh- tarvitaan, miten paritukset olisi tehtävä geenihä-
2948: joismaisen työryhmän asettamisesta myös koti- viöidea ja sukusiitoksen välttämiseksi, miten ai-
2949: eläinten geenipankkitoiminnan suunnittelua ja neksen ominaisuuksien arvostelu muuhun ainek-
2950: koordinointia varten. Ryhmä on toiminut talvesta seen verrattuna olisi hoidettava, miten sitä koske-
2951: 1980 lähtien. Sen aloitteesta tehtiin Suomessakin vat tietorekisterit tehdään ja pidetään ajan tasalla
2952: selvitys säilytystarpeista ja -mahdollisuuksista sekä miten ja milloin geenipankkiainesta saadaan
2953: MMM:n toimesta (Kotieläinten geeniainestoimi- käyttää.
2954: kunnan mietintö, komiteanmietintö 1983:76). Suunnittelijan olisi myös valmisteltava em. asi-
2955: Ryhmä on julkaissut tiivistelmän eri pohjoismai- oita koskevat toimenpide-ehdorukset geenipank-
2956: den vastaavista selvityksistä (Nordisk Jordbrugs- kineuvostolle, toteutettava tämän päätökset sekä
2957: forskning 11 1986). valvottava sperma- ja alkiopankkien ja säilytyskar-
2958: Suomalainen toimikunta ehdotti pohjoismai- jojen toimintaa. Hänen olisi myös huolehdittava
2959: sen työryhmän suosituksesta, että eri kotieläinla- toiminnan vaatimien kustannusten arvioimisesta
2960: jien geenivarastojen hallintoa varten perustetaan valtion tulo- ja menoarvioesityksiin säilytysmene-
2961: 1776 1986 vp. - RA n:o 1663
2962:
2963: telmien kehityksen seurannasta, asian vaatimasta Toimintoja on suunniteltu pitkällä tähtäyksel-
2964: tiedotustoiminnasta, yhteyksien pidosta kansain- lä. Ne ovat luonteeltaan kansallisia etuja tarkoit-
2965: väliseen alan toimintaan ja kotimaisiin laitoksiin, tavia, ja koska hyödyt ovat ajankohdiltaan ja suu-
2966: järjestöihin ja harrastajiin, sopimusten teosta val- ruuksiltaan vaikeasti ennustettavissa, kukaan yksi-
2967: tion laitosten, kuntien, järjestöjen ja yksityisten tyinen ei voi ottaa niitä hoitaakseen. Pohjoismai-
2968: kanssa säilytystoimista sekä alan toimintojen ylei- sen työryhmän mielestä kunkin maan on koti-
2969: sestä koordinoinnista maassamme. eläinpuolella itse huolehdittava varsinaisesta säi-
2970: Ottaen huomioon, että Suomen työryhmän ny- lyttämisestä, kun taas yhteisesti on syytä hoitaa
2971: kyinen puheenjohtaja on myös Euroopan Koti- mm. säilytettäviä aineksia koskevan tietopankin
2972: eläintuotantoliiton ja Pohjoismaiden ministeri- kehittämistä. Kasvipuolella on mielekästä myös
2973: neuvoston vastaavien työryhmien puheenjohtaja, yhteinen säilytys, joka tapahtuu Lundissa Pohjois-
2974: suunnittelijan saanti olisi tärkeä edellytys myös maiden ministerineuvoston rahoituksella.
2975: näiden kansainvälisten tehtävien jatkamiselle ja Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
2976: kunnolliselle hoitamiselle, joihin ei tähän asti ole nioittaen,
2977: ollut rahoitusta ja joiden hoito siten on tuottanut
2978: suuria vaikeuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2979: Mainittujen pitkäjänteisten tehtävien hoitoon 1987 tulo- ja menoarvioon 469 000 mar-
2980: on mahdotonta irrottaa muita voimia, koska Maa- kan määrärahan kotieläinten geeniainek-
2981: talouden tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopis- sen sätlyttämistoimien aiheuttamia palk-
2982: ton ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun yhtei- kaus- ja muita kulutusmenoja sekä sätly-
2983: nen alan tutkijanvirkojen luku on vain 1 16 Ruot- tettävän uhanalaisen geeniaineksen han-
2984: sin vastaavasta. Kotieläintuotannon laajuudessa ja kintaa varten.
2985: ongelmien moninaisuudessa ei ole oleellista eroa
2986: maiden välillä.
2987:
2988: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2989:
2990: Matti Maijala Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen
2991: Kalevi Mattila Hannele Pokka Olavi Martikainen
2992: 1986 rd. 1777
2993:
2994: Finansmotion nr 1664
2995:
2996:
2997:
2998:
2999: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för utvecklande av den svensk-
3000: språkiga katalogiseringssetvicen
3001:
3002:
3003: Tili Riksdagen
3004:
3005: Av tradition hae biblioteket spelat en viktig roll katalogiseringscentral, Yleisten kirjastojen luette-
3006: för folkbildningen. Bibliotekets betydelse har lointikeskus. Med datateknikens hjälp utförs kata-
3007: ökat och idag har biblioteket en central ställning logisering av finsk litteratur centralt. Ett centralt
3008: i vårt bildnings- och informationssamhälle. Bib- register över finsk litteratur vid de allmänna bib-
3009: lioteket står därför för en samhällelig basservice. 1 lioteken byggs samtidigt upp. Med hjälp av denna
3010: den nya bibliotekslagen, betonas, att ''en av de ADB-katalogisering undviker man att samma ar-
3011: centrala uppgifterna för de allmänna biblioteken bete utförs mångdubbelt. Från detta register kan
3012: är att främja och stöda självstudier och annat in- katalogkort på finsk litteratur produceras för alla
3013: hämtande av kunskap på eget initiativ. Betydel- bibliotek i hela landet.
3014: sen och behovet härav ökar ytterligare med den Det bibliotek som får denna katalogiseringsser-
3015: stigande utbildningsnivån. '' vice behöver inte ha ADB-utrustning. Genom att
3016: Kundbetjäningen i biblioteket kommer sålun- anmäla ISBN-nummer på en bok erhålls alla be-
3017: da att få en allt större betydelse. Det ökade beho- hövliga katalogkort snabbt och behändigt.
3018: vet av kundbetjäning måste tillgodoses, antingen På finskt håll så kan man sålunda i dag centralt
3019: så att personalen utökas eller så att vissa arbetsmo- katalogisera all nyutkommen litteratur. En mot-
3020: ment rationaliseras. Vad gäller katalogiseringen svarande svensk setvice finns inte i dag. Kirjasto-
3021: kan arbetet utföras mera rationellt. Katalogisering palvelu-Bibliotekservice försöksverksamhet med
3022: innebär, att på all anskaffad litteratur skrivs sam- svensk årsservice avbröts på grund av olönsamhet.
3023: ma kort i olika bibliotek. De kommunala central- Behovet av svensk katalogiseringsservice är störst i
3024: organisationerna genomförde för ett par år sedan Österbotten.
3025: en rationaliseringsundersökning vid några allmän- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3026: na bibliotek. Rapporten färdigställdes i december samt
3027: 1984. 1 rapporten betonas, att genom att rationa-
3028: lisera katalogiseringsarbetet, - så att det utförs att Rtksdagen i statsforslaget för år 1987
3029: centralt på ett ställe - befrias den biblioteksfack- upptar 80 000 mark som bidrag tili Kir-
3030: liga personalen från rutinarbeten och kan i stället jastopalvelu-Biblioteksservice för svensk-
3031: koncentrera sig på kundbetjäning. språkig katalogiseringsservice.
3032: Sedan 1983 fungerar de allmänna bibliotekens
3033:
3034: Helsingfors den 30 september 1986
3035:
3036: Håkan Malm Håkan Nordman
3037: Boris Renlund Henrik Westerlund
3038: Ole Norrback
3039: 1778 1986 vp.
3040:
3041: Raha-asia-aloite n:o 1664 Suomennos
3042:
3043:
3044:
3045:
3046: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen kirjallisuuden
3047: luetteloimipalvelujen kehittämiseen
3048:
3049:
3050: Eduskunnalle
3051:
3052: Kirjastolla on perinteisesti ollut tärkeä merkitys kirjastojen luettelointikeskus. Tietotekniikan
3053: kansansivistyksessä. Kirjaston merkitys on lisään- avulla suomenkielisen kirjallisuuden luetteloimi
3054: tynyt, ja kirjastolla on nykyisin keskeinen asema suoritetaan keskitetysti. Yleisten kirjastojen suo-
3055: koulutus- ja informaatioyhteiskunnassamme. Kir- menkielisen kirjallisuuden keskusrekisteriä laadi-
3056: jasto vastaa näin yhteiskunnallisesta peruspalve- taan samanaikaisesti. Tämän atk-luetteloinnin
3057: lusta. Uudessa kirjastolaissa painotetaan, että avulla vältytään saman työn tekemisestä monin-
3058: "yleisten kirjastojen keskeisimpiin tehtäviin kuu- kertaisesti. Tästä rekisteristä suomenkielisen kir-
3059: luu edistää ja tukea itseopiskelua ja muuta oma- jallisuuden luetteloimikortti voidaan valmistaa
3060: toimista tiedonhankintaa. Tämän toiminnan tar- koko maan kaikille kirjastoille.
3061: ve ja merkitys lisääntyy yhä enemmän koulutusta- Tämän luetteloimipalvelun piirissä oleva kirjas-
3062: son noustessa''. to ei tarvitse atk-laitteistoa. Ilmoittamalla kirjan
3063: Kirjastojen asiakaspalvelun merkitys tulee näin ISBN-numero kaikki tarvittavat luettelokortit saa-
3064: ollen yhä lisääntymään. Asiakaspalvelun tarpeen daan nopeasti ja kätevästi.
3065: lisääntyminen täytyy ottaa huomioon joko lisää- Suomenkielisellä taholla voidaan näin ollen tä-
3066: mällä henkilökuntaa tai rationalisoimalla tiettyjä nään keskitetysti Iuetteloida kaikki vastailmesty-
3067: työkohtia. Erityisesti luetteloimi voidaan suorittaa nyt kirjallisuus. Vastaavaa ruotsinkielistä palvelua
3068: järkevämmin. Luetteloimi tarkoittaa sitä, että kai- ei tällä hetkellä ole. Kirjastopalvelu-Biblioteks-
3069: kesta hankitusta kirjallisuudesta kirjoitetaan sama servicen yritystoiminta ruotsinkielisine vuosipalve-
3070: kortti eri kirjastoissa. Kunnalliset keskusjärjestöt luineen keskeytettiin kannattamattomuuden ta-
3071: järjestivät pari vuotta sitten rationalisointitutki- kia. Ruotsinkielisen luetteloimipalvelun tarve on
3072: muksen muutamissa yleisissä kirjastoissa. Raportti suurin Pohjanmaalla.
3073: valmistui joulukuussa 1984. Raportissa koroste- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3074: taan, että rationalisoimalla luetteloimityötä -
3075: niin, että se suoritetaan keskitetysti yhdessä pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3076: kassa- vapautetaan kirjastoammatillinen henki- 1987 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark-
3077: lökunta rutiinitöistä ja se voi sen sijaan keskittyä kaa avustuksena Kirjastopalvelu-Biblio-
3078: asiakaspalveluun. teksservicen ruotsinkieliseen luettelointi-
3079: Vuodesta 1983 lähtien on toiminut Yleisten palveluun.
3080:
3081: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3082:
3083: Håkan Malm Håkan Nordman
3084: Boris Renlund Henrik Westerlund
3085: Ole Norrback
3086: 1986 rd. 1779
3087:
3088: Finansmotion nr 1665
3089:
3090:
3091:
3092:
3093: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för understödjande av Finlands
3094: svenska folkmusikinstituts verksamhet
3095:
3096:
3097: Tili Riksdagen
3098:
3099: Finlands svenska folkumusikinstitut verkar för kaste kunskaperna redan hör tili den allra äldsta
3100: att stöda, utforska och dokumentera den folkliga generationen.
3101: musikutövningen i Finlands svenskbygder. Folk- Finlands svenska folkmusikinstitut erhöll för år
3102: musikinstitutets verksamhetsfält är således såväl 1986 ett statsanslag på 250 000 mk, därtili ytterli-
3103: geografiskt som innehållsmässigt mycket omfat- gaee 75 000 mk som tillfälligt understöd. Pengar-
3104: tande. På svenskt håll i Finland finns ingen insti- na fördelas av statens tonkonstkommission. Detta
3105: tution med Iikadan målsättning. innebär, att statsanslaget knappt täcker institutets
3106: Finlands svenska folkmusikinstitut hae nu ver- lönekostnader (en institutschef, en amanuens och
3107: kat i drygt 8 år. Under denna tid hae institutet en assistent på timlön). Pengar för övriga verk-
3108: byggt upp ett betydande arkiv och bibliotek. Res- samhetskostnader saknas.
3109: ponsen från fältet har varit mycket god; institutet Eftersom det finlandssvenska området är myc-
3110: bedriver en omfattande kundbetjäning och med ket långsträckt innebär en aktiv kontakt med de
3111: tanke på verksamheten ute på fältet hae ett flertal olika landsdelarna rätt stora utgifter för bl.a. resor
3112: låthäften, skivor och kassetter utgivits samt därtili (fältabete), och telefon, därtili kommer utgifter
3113: en sångbok, som nu sålts i över 7 000 exemplae. för arkiveringskostnader, mikrofilmning, inköp av
3114: Institutet är med i flera nordiska samaebetsprojekt litteratur o.s.v. Institutets ekonomiska problem
3115: och bedriver en omfattande utbytesverksamhet har under de två senaste åren lösts på det sättet,
3116: med motsvaeande institutioner över hela världen. att institutets chef vaeit "tjänstledig utan lön"
3117: De senaste årens ökade intresse för folkmusik under ett pae månaders tid. Också i år synes insti-
3118: hae aktualiserat behovet av forskning och publice- tutet få gripa tili denna utväg, men det säger sig
3119: ring. Från flera håll (skolor, högskolor och organi- självt att ett sådant system i längden blir ohåll-
3120: sationer) har man uttryckt ett önskemål om en bart.
3121: bok, som skulle presentera den finlandssvenska På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3122: folkmusiken. Någon sådan bok finns närnligen samt
3123: inte. Emellertid saknas på den finlandssvenska
3124: folkumusikens område viktig gtundforskning, att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
3125: varför detta projekt kräver såväl ekonomiska som på momentet 29.90.52 upptar JOO 000
3126: personelia resurser. Det är emellertid av största mark för täckande av kostnaderna för Fin-
3127: vikt, att sådan forskning inleds snarast möjligt lands svenska folkmusikinstituts verksam-
3128: emedan många av dem, som sitter inne med de ri- het.
3129:
3130: Helsingfors den 30 september 1986
3131:
3132: Håkan Malm Håkan Nordman
3133: Boris Renlund Henrik Westerlund
3134: Ole Norrback
3135: 1780 1986 vp.
3136:
3137: Raha-asia-aloite n:o 1665 Suomennos
3138:
3139:
3140:
3141:
3142: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands svenska folkmusik-
3143: institutin toiminnan tukemiseen
3144:
3145:
3146: Eduskunnalle
3147:
3148: Finlands svenska folkmusikinstitut -mmmen pikaisesti, koska monet niistä, joilla on laajimmat
3149: laitos toimii kansanomaisen musiikin harrastuk- tiedot, kuuluvat kaikkein vanhimpaan sukupol-
3150: sen tukemiseksi, tutkimiseksi ja tallentamiseksi veen.
3151: Suomen ruotsinkielisillä seuduilla. Kansanmu- Finlands svenska folkmusikinstitut sai vuodelle
3152: siikki-istituutin toiminta-alue on näin ollen niin 1986 250 000 markan valtionavustuksen sekä li-
3153: maantieteellisesti kuin sisällöllisestikin hyvin laa- säksi 75 000 markkaa tilapäisenä tukena. Rahat ja-
3154: ja. Ruotsinkielisellä puolella millään muulla lai- kaa valtion säveltaidetoimikunta. Tämä merkit-
3155: toksella ei Suomessa ole samanlaista tavoitteen- see, että valtionavustus niukasti kattaa instituutin
3156: asettelua. palkkakustannukset (instituutin johtaja, ama-
3157: Finlands svenska folkmusikinstitut on nyt toi- nuenssi ja tuntipaikkainen assistentti). Muihin
3158: minut runsaat 8 vuotta. Tänä aikana instituutti on toimintakuluihin tarvittavat rahat puuttuvat.
3159: koonnut merkittävän arkiston ja kirjaston. Toi- Koska suomenruotsalainen alue on hyvin pit-
3160: minta on saanut erittäin myönteistä vastakaikua känomainen, aktiivinen yhteydenpito maan eri
3161: kentältä; instituutilla on laajaa asiakaspalvelutoi- osiin aiheuttaa hyvin suuria kustannuksia, mm.
3162: mintaa, ja mitä tulee toimintaan kentällä, on jul- matkat (kenttätyö) ja puhelin, lisäksi aiheutuu
3163: kaistu monia lauluvihkoja, levyjä ja kasetteja sekä kuluja arkistoinnista, mikrofilmauksesta, kirjalli-
3164: lisäksi laulukirja, jota on nyt myyty yli 7 000 kap- suuden hankinnasta jne. Instituutin taloudelliset
3165: paletta. Instituutti on mukana useissa pohjoismai- ongelmat on kahden viime vuoden aikana ratkais-
3166: sissa yhteistyöprojekteissa, ja sillä on laajaa vaih- tu siten, että instituutin johtaja on ollut "palkat-
3167: totoimintaa vastaavien laitosten kanssa ympäri tomalla virkavapaalla'' parin kuukauden ajan.
3168: maailmaa. Myös tänä vuonna instituutti näyttää joutuvan
3169: Tutkimus- ja julkaisutarve on tullut ajankohtai- turvautumaan tähän keinoon, mutta on selvää,
3170: seksi kansanmusiikkia kohtaan tunnetun kiinnos- että tällainen järjestelmä on kestämätön pitem-
3171: tuksen viime vuosina tapahtuneen lisääntymisen män päälle.
3172: myötä. Useat tahot (koulut, korkeakoulut ja jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3173: jestöt) ovat esittäneet suomenruotsalaista kansan-
3174: musiikkia esittelevää kirjaa koskevan toivomuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3175: sen. Mitään sellaista kirjaa ei nimittäin ole. Suo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
3176: menruotsalaisen kansanmusiikin alalta puuttuu 29.90.52 JOO 000 markkaa käytettäväksi
3177: kuitenkin tärkeää perustutkimusta, ja tämän joh- lisäavustuksena Finlands svenska folkmu-
3178: dosta projekti vaatii sekä taloudellisia että henki- sikinstitutin toiminnasta aiheutuviin kus-
3179: lövoimavaroja. On kuitenkin hyvin tärkeää, että tannuksiin.
3180: sellainen tutkimus suoritetaan mahdollisimman
3181:
3182: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3183:
3184: Håkan Malm Håkan Nordman
3185: Boris Renlund Henrik Westerlund
3186: Ole Norrback
3187: 1986 rd. 1781
3188:
3189: Finansmotion nr 1666
3190:
3191:
3192:
3193:
3194: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd tili Finlands
3195: Svenska Ungdomsförbund r.f. för främjande av finlandssvensk
3196: populärmusik
3197:
3198: Tili Riksdagen
3199:
3200: Musiken spelar en stor roll i ungdomens sociala domsförbund på detta område är av största vikt
3201: umgänge när det gäller populärkulturen. Att och bör utvecklas.
3202: dessutom aktivt få göra sin musik på sitt eget En målmedveten satsning på att understöda
3203: modersmål är av stor betydelse. finlandssvensk populärkultur gör det möjligt för
3204: Med detta som grund har Finlands Svenska den ungdom som nu växer upp att även i framti-
3205: Ungdomsförbund r.f. gjort ett målinriktat arbete den ha en egen kultur på sitt modersmål vilket
3206: de senaste fyra åren. stärker identitetskänslan.
3207: Att slå fram den finlandssvenska populärmusi- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3208: ken innebär ett tidskrävande arbete då en språklig samt
3209: minoritet allt som oftast möter stor konkurrens
3210: från å ena sidan det finskspråkiga å andra sidan att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
3211: det internationella utbudet. på momentet 29.90.52 upptar 120 000
3212: Nu har man dock äntligen kunnat börja skönja mark for produktion och marknadsföring
3213: ett stigande intresse för vad som sker på finlands- av finlandssvensk populärmusik, förbun-
3214: svenskt håll, språkbarriären håller på att brytas dets talangiakt i samband med Ungdo-
3215: ned. mens konstevenemang samt utbildning
3216: Utan ökat stöd är en fortsatt satsning på den inom musikverksamheten att disponeras
3217: finlandssvenska populärmusiken inte möjlig. Den av Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f
3218: verksamhet som bedrivs av Finlands Svenska Ung-
3219:
3220: Helsingfors den 23 september 1986
3221:
3222: Håkan Malm Håkan Nordman
3223: Boris Renlund Henrik Westerlund
3224: Ole Norrback
3225: 1782 1986 vp.
3226:
3227: Raha-asia-aloite n:o 1666 Suomennos
3228:
3229:
3230:
3231:
3232: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Finlands Svenska
3233: Ungdomsförbund r.f. -nimiselle järjestölle suomenruotsalaisen
3234: populaarimusiikin edistämiseen
3235:
3236: Eduskunnalle
3237:
3238: Musiikilla on suuri merkitys nuorison sosiaali- ma toiminta on mitä tärkeintä, ja sitä tulee kehit-
3239: sessa seurustelussa, kun kyseessä on populaarikult- tää.
3240: tuuri. Suuri merkitys on varsinkin sillä, että saa Voimavarojen määrätietoinen ohjaaminen suo-
3241: tehdä aktiivisesti musiikkiaan omalla äidinkielel- menruotsalaisen populaarikulttuurin tukemiseen
3242: lään. tekee nyt kasvavalle nuorisolle mahdolliseksi myös
3243: Tästä syystä Finlands Svenska Ungdomsförbund tulevaisuudessa ylläpitää omaa kulttuuriaan omal-
3244: r.f. -järjestö on tehnyt määrätietoista työtä neljän la äidinkielellään ja näin vahvistaa omanarvon-
3245: viime vuoden ajan. tuntoaan.
3246: Suomenruotsalaisen populaarimusiikin läpi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3247: lyönti edellyttää aikaavaativaa työtä, koska kielel-
3248: linen vähemmistö on tuon tuostakin toisaalta suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3249: menkielisen ja toisaalta kansainvälisen tarjonnan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
3250: aiheuttaman kilpailun puristuksessa. 29.90.52 120 000 markkaa avustuksena
3251: Nyt on kuitenkin lopultakin ollut havaittavissa Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f
3252: lisääntyvää kiinnostusta siihen, mitä ruotsinkieli- -nimiselle järjestölle käytettäväksi suo-
3253: sellä taholla tapahtuu, kielimuuri on murtumas- menruotsalaisen populaarimusiikin tuot-
3254: sa. tamiseen ja markkinointzi"n, liiton Nuori-
3255: Ilman lisärukea ei ole mahdollista jatkaa voima- son taidetapahtuman yhteydessä järjestä-
3256: varojen ohjaamista suomenruotsalaiseen populaa- mään kykyjen etsintään sekä musiikin alan
3257: rimusiikkiin. Finlands Svenska Ungdomsförbund koulutukseen.
3258: r.f. -järjestön populaarimusiikin alalla harjoitta-
3259:
3260: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
3261:
3262: Håkan Malm Håkan Nordman
3263: Boris Renlund Henrik Westerlund
3264: Ole Norrback
3265: 1986 rd. 1783
3266:
3267: Finansmotion nr 1667
3268:
3269:
3270:
3271:
3272: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för Finlands
3273: Svenska Ungdomsförbund r.f:s amatöneaterverksamhet
3274:
3275:
3276: Tili Riksdagen
3277:
3278: Finlands Svenska Ungdomsförbund rf. (FSU) är anskaffningen av materia! och genomförandet av
3279: den största svenskspråkiga amatöneaterorganisa- olika experiment. I dagens läge går största delen
3280: tionen i Finland. Förbundets amatörteaterverk- av resureserna åt tili att avlöna den nödvändiga
3281: samhet har en långt större bredd än befolknings- personalen, vilket inte allena kan garantera me-
3282: underlaget ger vid handen. ningsfull verksamhet.
3283: FSU har vid fördelningen av statliga medel för Amatörteater är en verksamhetssektor i ständig
3284: amatöneaterverksamhet fongående tilldelats utveckling. För att garantera att de finlandssvens-
3285: kännban mindre statsanslag i förhållande tili ka amatöneatergrupperna hänger med i utveck-
3286: finskspråkiga förbund. lingen är det av största vikt att det finns resurser
3287: De knappa statsanslagen hae försatt förbundet att ge dem den service de behöver.
3288: i en situation där teaterverksamheten hotas av På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3289: stagnation. För att kunna ge god service åt ama- samt
3290: töneatergrupperna bör förbundets pjäsbibliotek
3291: kontinuerligt förnyas. Förbundet arbetar på att att Riksdagen i statsforslaget för år 1987
3292: översätta finskspråkiga pjäser tili svenska. på momentet 29.90.52 upptar 60 000
3293: För att den finlandssvenska amatöneatern skall mark för Finlands Svenska Ungdomsför-
3294: kunna utvecklas bör tillräckliga resurser finnas för bund r.fs amatörteaterverksamhet.
3295:
3296: Helsingfors den 23 september 1986
3297:
3298: Håkan Malm Håkan Nordman
3299: Boris Renlund Henrik Westerlund
3300: Ole Norrback
3301:
3302:
3303:
3304:
3305: 6 260148U
3306: 1784 1986 vp.
3307:
3308: Raha-asia-aloite n:o 1667 Suomennos
3309:
3310:
3311:
3312:
3313: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Finlands Svenska
3314: Ungdomsförbund r.f. -nimisen järjestön harrastajateatteritoimin-
3315: taan
3316:
3317: Eduskunnalle
3318:
3319: Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f. (FSU) tamiseen. Nykyisin suurin osa voimavaroista ku-
3320: -järjestö on Suomen suurin ruotsinkielinen harras- luu välttämättömän henkilöstön palkkaamiseen,
3321: tajateatteriorganisaatio. Liiton harrastajateatteri- mikä ei kuitenkaan yksistään takaa mielekästä toi-
3322: toiminnan laajuus on selvästi suurempi kuin väes- mintaa.
3323: töpohja edellyttäisi. Harrastajateatteri on jatkuvassa kehityksessä
3324: FSU on jaettaessa valtion varoja harrastajateat- oleva toimintalohko. Sen varmistamiseksi, että
3325: teritoimintaan saanut jatkuvasti tuntuvasti vä- suomenruotsalaiset harrastajateatteriryhmät pysy-
3326: hemmän valtionavustusta kuin suomenkieliset vät mukana kehityksessä, on hyvin tärkeää, että
3327: järjestöt. niille pystytään tarjoamaan niiden tarvitsemia pal-
3328: Niukat valtionavustukset ovat johtaneet liiton veluja.
3329: tilanteeseen, jossa teatteritoiminta uhkaa lamaan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3330: tua. Jotta järjestö voisi tarjota kunnon palveluja
3331: harrastajateatteriryhmille, tulee sen näytelmäkap- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3332: palekirjastoa jatkuvasti uudistaa. Liitto tekee työtä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
3333: suomenkielisten näytelmien kääntämiseksi ruot- 29.90.52 60 000 markkaa käytettäväksi
3334: sin kielelle. avustuksena Finlands Svenska Ungdoms-
3335: Jotta suomenruotsalainen harrastajateatteri voi- förbund r.f -nimisen järjestön harrastaja-
3336: si kehittyä, tarvitaan riittävät voimavarat mate- teatteritoimintaan.
3337: riaalien hankintaan ja erilaisten kokeilujen toteut-
3338:
3339: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
3340:
3341: Håkan Malm Håkan Nordman
3342: Boris Renlund Henrik Westerlund
3343: Ole Norrback
3344: 1986 rd. 1785
3345:
3346: Finansmotion nr 1668
3347:
3348:
3349:
3350:
3351: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag till Finlands svenska hembygds-
3352: förbund för anställande av en dräktkonsulent
3353:
3354:
3355: Till Riksdagen
3356:
3357: Finlands svenska hembygdsförbund hae en vik- - anordna kurser för ovanstående lärare, söm-
3358: tig uppgift som centralorganisation för den fin- merskor, folkdansaee, sångare m.fl.
3359: landssvenska hembygdsverksamheten. En verk- - hålla föredrag och föreläsningae om forna ti-
3360: samhetsform som alltmer kommit med i bilden är ders dräktskick, folkdräkternas uppkomst, till-
3361: forskningen och upplysningen kring de finlands- verkning och användning.
3362: svenska folkdräkterna. Hembygdsförbundet hae - hålla kontakt med nordiska dräktkolleger
3363: därför ansett det nödvändigt att anställa en dräkt- för att möjligtvis kunna hjälpa vaeandra att fin-
3364: konsulent som skulle ha som uppgift att: na lämliga materia! och tillbehör till våra folk-
3365: - ge råd och upplysningae om de finlands- dräkter.
3366: svenska folkdräkterna, vilket betyder att man bör Förbundet klarae dock inte själv av att anställa
3367: känna till dräkternas bakgrund, uppkomst, till- denna person utan borde få medel i statsbudgeten
3368: verkning och användning. för ändamålet.
3369: - forska i gammalt dräktskick. Kolla upp vii- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3370: ken typ av materia! som använts till olika plagg, samt
3371: hur dessa är tillskurna och tillverkade. Dokumen-
3372: tera detta och rita mönster till originala dräktde- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
3373: lar. på momentet 29.90.52 upptar 100 000
3374: - upplysa och skola hemslöjds- och textillära- mark tili Finlands svenska hembygdsför-
3375: re, som håller kurser i folkdräktssömnad och väv- bundför att möjliggöra anstiillandet av en
3376: ning av dräkttygg. driiktkonsulent.
3377:
3378: Helsingfors den 30 september 1986
3379:
3380: Håkan Malm Håkan Nordman
3381: Botis Renlund Henrik Westerlund
3382: Ole Norrback
3383: 1786 1986 vp.
3384:
3385: Raha-asia-aloite n:o 1668 Suomennos
3386:
3387:
3388:
3389:
3390: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands svenska hembygds-
3391: förbund r.f. -nimiselle järjestölle pukukonsulentin palkkaami-
3392: seen
3393:
3394: Eduskunnalle
3395:
3396: Finlands svenska hembygdsförbund r.f. -nimi- - järjestää kursseja yllämainituille opettajille,
3397: sellä järjestöllä on tärkeä tehtävä suomenruotsalai- ompelijoille, kansantanssijoille, laulajille ym.
3398: sen kotiseututoiminnan keskusjärjestönä. Yhä - pitää esitelmiä ja luentoja entisaikojen pu-
3399: enemmän mukaan tullut toimintamuoto on suo- keutumistavoista, kansallispukujen synnystä, val-
3400: menruotsalaisia kansallispukuja koskeva tutkimus mistuksesta ja käytöstä
3401: ja valistus. Kotiseutuliitto on tämän johdosta kat- - pitää yllä yhteyksiä pohjoismaisiin pukukol-
3402: sonut välttämättömäksi ottaa palvelukseensa pu- legoihin, jotta he mahdollisesti voivat auttaa toi-
3403: kukonsulentin, jonka tehtävänä olisi: siaan löytämään sopivia materiaaleja ja tarvikkeita
3404: - antaa neuvoja ja tietoja suomenruotsalaisis- kansallispukuihimme.
3405: ta kansallispuvuista, mikä merkitsee, että hänen Liitto ei kuitenkaan selviä itse tämän henkilön
3406: tulee tuntea pukujen tausta, synty, valmistus ja paikkaamisesta, vaan tähän tarkoitukseen pitäisi
3407: käyttö saada varoja valtion budjetista.
3408: - tutkia vanhoja pukeutumistapoja. Tarkis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3409: taa, minkä tyyppistä ainetta on käytetty erilaisiin
3410: vaatekappaleisiin, kuinka nämä on leikattu ja val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3411: mistettu. Dokumentoida tätä tietoa ja piittää al- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
3412: kuperäisten puvun osien malleja 29.90.52 100 000 markkaa Finlands
3413: - valistaa ja kouluttaa kotiteollisuus- ja käsi- svenska hembygdsförbund r.f -nimiselle
3414: työnopettajia, jotka pitävät kansallispukujen om- järjestölle käytettäväksi pukukonsulentin
3415: p~lua ja pukukankaiden kudontaa koskevia kurs- palkkaamiseen.
3416: SeJa
3417:
3418: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3419:
3420: Håkan Malm Håkan Nordman
3421: Boris Renlund Henrik Westerlund
3422: Ole Norrback
3423: 1986 rd. 1787
3424:
3425: Finansmotion nr 1669
3426:
3427:
3428:
3429:
3430: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för stabilisering av prisni-
3431: vån på matpotatis
3432:
3433:
3434: Tili Riksdagen
3435:
3436: Sedan år 1980 har i statsförslaget ingått anslag gående inventering finns, enbart inom Österbot-
3437: för stabilisering av prisnivån på matpotatis. Från tens svenska lantbrukssällskaps område 2-3 milj.
3438: början av 1980 var anslaget 5 milj. mk., men har kg dylik matpotatis av svag kvalitet.
3439: efterhand krympts tili 2 milj. mk under de senaste Med tanke på att man i flera år alivarligt strävat
3440: åren. Även för år 1987 föreslås 2 milj. mk. att höja matpotatisens kvalitet borde dylik potatis
3441: Eftersom den totala potatisskörden i landet av- kunna användas tili stärkelsetiliverkning och inte
3442: sevärt varierar från år tili år, kunde anslaget för komma ut på matpotatismarknaden. Stärkelsetili-
3443: stabilisering av prisnivån på matpotatis ha stor be- verkning fordrar dock statsstöd.
3444: tydelse såväl för konsumenter som för producen-
3445: ter. Totalskörd potatis Statsanslag f<ir stabilisering
3446: 1 överskottssituationer kan anslaget användas milj. kg av prisnivån på matpotatis
3447: för lagringsstöd, exportstöd elier för att avlägsna milj. mk
3448: överskottspartier från marknaden, främst i detta
3449: fall för stärkelseanvändning. Anslaget har härvid 1985 708 1986 2
3450: betydelse för producenterna eftersom prisnivån på 84 745 85 2
3451: marknaden kan stabiliseras, men även för konsu- 83 804 84 1
3452: menterna eftersom man kan få bort den potatis 82 601 83 2
3453: som har den sämsta kvaliteten från marknaden. 81 478 82 2
3454: Redan från början konstaterades att anslaget för 1980 736 81 4
3455: otiliräckligt för att påverka marknaden under år 1980 5
3456: med verkliga toppskördar. Sedan anslaget mins-
3457: kats tili 2 milj. mk förslår det inte ens tili en ut- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3458: jämning av små överskott. samt
3459: På grund av väderleksförhåliandena denna
3460: sommar blir en del av matpotatisen av dålig kva- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
3461: litet. Den långa torrperioden, åtföljd av fuktigt på momentet 30.31.40 i tillägg upptar
3462: väder f.o.m augusti har medfört att en del matpo- 3 000 000 mark /ör stabilisering av prisni-
3463: tatis blivit skorvig och sprucken. Enligt en på- vån på matpotatis.
3464:
3465: Helsingfors den 30 september 1986
3466:
3467: Håkan Malm Henrik Westerlund
3468: 1788 1986 vp.
3469:
3470: Raha-asia-aloite n:o 1669 Suomennos
3471:
3472:
3473:
3474:
3475: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ruokaperunan
3476: hintatason vakaannuttamiseen
3477:
3478:
3479: Eduskunnalle
3480:
3481: Vuodesta 1980 lähtien on valtion tulo- ja me- halkeillutta. Meneillään olevan selvityksen mu-
3482: noarvioon sisältynyt määräraha ruokaperunan kaan on yksinomaan Österbottens svenska lant-
3483: hintatason vakaannuttamiseen. Alun alkaen brukssällskapetin alueella 2-3 miljoonaa kiloa
3484: vuonna 1980 määräraha oli 5 miljoonaa markkaa, sellaista heikkolaatuista perunaa.
3485: mutta se on vähitellen kutistunut 2 miljoonaan Ottaen huomioon, että useita vuosia on vaka-
3486: markkaan viime vuosien aikana. Myös vuodelle vasti pyritty parantamaan ruokaperunan laatua,
3487: 1987 ehdotetaan 2 miljoonaa markkaa. sellainen peruna pitäisi voida käyttää tärkkelyksen
3488: Koska maan koko perunasato vaihtelee merkit- valmistukseen eikä sen pitäisi tulla ruokaperuna-
3489: tävästi vuodesta toiseen, ruokaperunan hintatason markkinoille. Tärkkelyksen valmistus vaatii kui-
3490: vakaannuttamiseen tarkoitetulla määrärahalla voi- tenkin valtion tukea.
3491: si olla suuri merkitys sekä kuluttajille että tuotta-
3492: jille. Perunan Valtion määräraha ruoka-
3493: kokonaissato perunan hintatason
3494: Ylijäämätilanteessa määrärahaa voidaan käyttää milj. kg vakaannuttamiseen, milj. mk
3495: varastointitukeen, vientitukeen tai ylijäämäerien 1985 708 1986 2
3496: poistamiseen markkinoilta, lähinnä tässä tapauk- 1984 745 1985 2
3497: sessa tärkkelyskäyttöön. Määrärahalla on täten 1983 804 1984 1
3498: merkitystä tuottajille, koska markkinoiden hinta- 1982 601 1983 2
3499: taso voidaan vakiinnuttaa, mutta sillä on merki- 1981 478 1982 2
3500: tystä myös kuluttajille, koska huonoimman laa- 1980 736 1981 4
3501: tuinen peruna voidaan saada pois markkinoilta. 1980 5
3502: Jo alusta lähtien todettiin, että määräraha on
3503: riittämätön vaikuttamaan markkinoihin todellis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3504: ten huippusatojen vuosina. Sen jälkeen kun mää-
3505: räraha on vähentynyt 2 miljoonaan markkaan, se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3506: ei riitä edes pienten ylijäämien tasoittamiseen. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
3507: Tämän kesän sääolosuhteista johtuen osasta 30.31.40 lisäyksenä 3 000000 markkaa
3508: ruokaperunaa tuli huonolaatuista. Pitkä kuivuus- ruokaperunan hintatason vakaannuttami-
3509: aika, jota seurasi elokuusta lähtien kostea sää, sai seen.
3510: aikaan sen, että osasta ruokaperunaa tuli rupista ja
3511:
3512: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3513:
3514: Håkan Malm Henrik Westerlund
3515: 1986 rd. 1789
3516:
3517: Finansmotion nr 1670
3518:
3519:
3520:
3521:
3522: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för stödjande av unga
3523: odlare
3524:
3525:
3526: Tili Riksdagen
3527:
3528: Anslaget för stödjande av unga odlare har höjts tigade tili det. Trots de restriktioner som är för-
3529: rätt kraftigt i budgetförslaget för 1987. Det oaktat knippade med stödet är det en stimulans tili över-
3530: kommer uppenbarligen anslaget att inte räcka tili tagande av lägenheter av yngre generationer.
3531: eftersom år 1986 beviljade stöd kommer att flyttas På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3532: över tili 1987. samt
3533: Stödet är viktigt för de unga odlare som tar
3534: över lägenheter. Generationsskifte är i dag kapi- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
3535: talkrävande och belastar unga odlares ekonomi för på momentet 30.33.40 i tilliigg upptar
3536: lång tid framöver. Det direkta stödet som ges 5 000 000 mark för stödjande av unga od-
3537: måste därför kunna utbetalas tili alla som är berät- lare.
3538:
3539: Helsingfors den 30 september 1986
3540:
3541: Håkan Malm Henrik Westerlund Ole Norrback
3542: 1790 1986 vp.
3543:
3544: Raha-asia-aloite n:o 1670 Suomennos
3545:
3546:
3547:
3548:
3549: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöi-
3550: den tukemiseen
3551:
3552:
3553: Eduskunnalle
3554:
3555: Nuorten viljelijöiden tukemiseen tarkoitettua tuki täytyy tämän johdosta voida suorittaa kaikille
3556: määrärahaa on vuoden 1987 tulo- ja menoarvio- siihen oikeutetuille. Tukeen liittyvistä rajoituksis-
3557: esityksessä lisätty voimakkaasti. Tästä huolimatta ta huolimatta se kannustaa nuorempia sukupolvia
3558: määräraha ei ilmeisesti tule riittämään, koska ottamaan tiloja haltuunsa.
3559: vuonna 1986 tehtyjä tuenmyöntämispäätöksiä tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3560: lee siirtymään vuodelle 1987.
3561: Tuki on tärkeä niille nuorille viljelijöille, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3562: ottavat tilat haltuunsa. Sukupolvenvaihdos vaatii 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
3563: nykyisin pääomaa ja rasittaa nuorten viljelijöiden 30.33.40 lisäyksenii 5 000 000 markkaa
3564: taloutta pitkän aikaa eteenpäin. Annettava suora nuorten viljelijöiden tukemiseen.
3565:
3566: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3567:
3568: Håkan Malm Henrik Westerlund Ole Norrback
3569: 1986 rd. 1791
3570:
3571: Finansmotion nr 1671
3572:
3573:
3574:
3575:
3576: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag såsom överföring tili gårds-
3577: brukets utvecklingsfond för stödjande av unga jordbrukare
3578:
3579:
3580: Tili Riksdagen
3581:
3582: De unga lantbrukarnas situation har allvarligt kräver därför nu att anslagen tili gårdsbrukets ut-
3583: försämrats de senaste åren. Skuldsättningen har vecklingsfond ökas mer än Statsrådet föreslagit i
3584: ökat i oroväckande grad. Samtidigt har deras sitt förslag tili 1987 års statsförslag.
3585: chanser tili statsstödda lån minskat kraftigt på På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3586: grund av att anslagen tili gårdsbrukets utveck- samt
3587: lingsfond minskat. Ar 1986 tog pengarna tili sys-
3588: konandelslån och tili med syskonandel jämförbara att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
3589: jordinköpslån slut redan i juli. För varje år blir ef- på momentet 30.33.60 i tillägg upptar
3590: tersläpningen i utlåningen alit mera märkbar, och 10 000 000 mark for överföring tili gårds-
3591: pengarna tili generationsväxlingarna tar slut alit brukets utvecklingsfond för användning
3592: tidigare. tili syskonandelslån och med syskonandel
3593: En målmedveten satsning på unga lantbrukare jämförbara jordinköpslån.
3594:
3595: Helsingfors den 30 september 1986
3596:
3597: Håkan Malm Håkan Nordman
3598: Boris Renlund Henrik Westerlund
3599: Ole Norrback
3600: 1792 1986 vp.
3601:
3602: Raha-asia-aloite n:o 1671 Suomennos
3603:
3604:
3605:
3606:
3607: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden kehittämis-
3608: rahastoon käytettäväksi nuorten viljelijöiden tukemiseen
3609:
3610:
3611: Eduskunnalle
3612:
3613: Nuorten maanviljelijöiden tilanne on vakavasti vaatii siksi nyt, että maatilatalouden kehittämisra-
3614: huonontunut viime vuosina. Velkaantuminen on haston määrärahoja lisätään enemmän kuin val-
3615: lisääntynyt huolestuttavassa määrin. Samanaikai- tioneuvosto on valtion vuoden 1987 tulo- ja me-
3616: sesti heidän mahdollisuutensa saada valtion tuke- noarvioesityksessään esittänyt.
3617: maa lainaa ovat voimakkaasti vähentyneet sen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3618: johdosta, että maatilatalouden kehittämisrahas-
3619: ton määrärahat ovat pienentyneet. Vuonna 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3620: loppuivat rahat sisarosuuslainoihin ja sisarosuuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3621: siin verrattaviin maanostolainoihin jo heinäkuus- 30.33.60 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
3622: sa. Joka vuosi tulee antolainauksen jälkeenjäänei- käytettäväksi siirtona maatziatalouden ke-
3623: syys yhä huomattavammaksi, ja sukupolvenvaih- hittåmisrahastoon kåytettävå"ksz· sisar-
3624: doksiin tarkoitetut rahat loppuvat yhä aikaisem- osuuslainoihin ja sisarosuuksiin verratta-
3625: min. viin maanostolainoihin.
3626: Määrätietoinen panostus nuoriin viljelijöihin
3627:
3628: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3629:
3630: Håkan Malm Håkan Nordman
3631: Boris Renlund Henrik Westerlund
3632: Ole Norrback
3633: 1986 rd. 1793
3634:
3635: Finansmotion nr 1672
3636:
3637:
3638:
3639:
3640: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för forbättrande av skärgårds-
3641: befolkningens möjligheter att få tillgång tili mark och vatten
3642: i produktionssyfte
3643:
3644: Tili Riksdagen
3645:
3646: Det växande tryck den ökande fritiden riktar renheten visar också att åtgärder som avser att ut-
3647: mot skärgården har bland annat inneburit att pri- veckla skärgårdssamhäliet på skärgårdsbornas eg-
3648: set på mark och vatten kraftigt stigit. Samtidigt är na vilikor måste bygga på frivillighet.
3649: ägoförhåliandena ofta oklara. Tillsammans inne- Idag finns ett växande intresse att sätta igång
3650: bär detta att det blivit svårare för dem som utövar just på friviliighet baserad verksamhet, som avser
3651: elier önskar utöva skärgårdens traditionelia pri- att säkra tillgången tili de nödvändiga produk-
3652: märnäringar jordruk och fiske, att få tiligång tili tionsmedlen mark och vatten. Sådana åtgärder är
3653: mera mark elier vatten. värda samhäliets stöd.
3654: Den i flera avseenden postiva utvecklig som På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3655: skett i skärgården under de senaste åren har un- samt
3656: derstrukit behovet att utveckla primärnäringarna
3657: - fortfarande en central del av begreppet en le- att Rzksdagen i statsförslaget för år 1987
3658: vande skärgård. En förutsättning för detta är upptar 120 000 mark som understöd för
3659: emeliertid att det skall vara möjligt att få tiligång projekt eller organisationer som avser att
3660: till jord och vatten för dem som vili ägna sig åt förbättra skärgårdsbefokningens möjlig-
3661: skärgårdens traditionelia näringar. Erfarenheten heter att i produktionssyfte få tzllgång tili
3662: visar att åtgärder i den riktningen avsedda för lan- mark och vatten.
3663: det i alimänhet, i skärgården har föga effekt. Erfa-
3664:
3665: Helsingfors den 30 september 1986
3666:
3667: Håkan Malm Boris Renlund Henrik Westerlund
3668: 1794 1986 vp.
3669:
3670: Raha-asia-aloite n:o 1672 Suomennos
3671:
3672:
3673:
3674:
3675: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta saaristolaisten tuotantotarkoi-
3676: tuksiin tarvitseman maan ja vesialueiden käyttöönsaannin hel-
3677: pottamiseen
3678:
3679: Eduskunnalle
3680:
3681: Lisääntyvän vapaa-ajan aiheuttama kasvava pai- kutus. Kokemus osoittaa myös, että toimenpitei-
3682: ne saaristoa kohtaan on muun muassa aiheuttanut den, joiden tarkoituksena on kehittää saaristoyh-
3683: sen, että maan ja vesialueiden hinnat ovat voi- dyskuntaa saaristolaisten omilla ehdoilla, täytyy
3684: makkaasti nousseet. Samanaikaisesti omistussuh- rakentua vapaaehtoisuuden varaan.
3685: teet ovat usein epäselviä. Yhdessä nämä aiheutta- Tänään on olemassa kasvavaa kiinnostusta
3686: vat sen, että niiden, jotka harjoittavat tai haluavat käynnistää juuri vapaaehtoisuudelle perustuvaa
3687: harjoittaa saariston perinteisiä peruselinkeinoja toimintaa, jonka tarkoituksena on varmistaa vält-
3688: maanviljelyä ja kalastusta, on vaikeampaa saada tämättömien tuotantovälineiden maan ja vesi-
3689: käyttöönsä lisää maata ja vesialueita. alueen saaminen käyttöön. Sellaiset toimenpiteet
3690: Saaristossa viime vuosien aikana tapahtunut ovat ansainneet yhteiskunnan tuen.
3691: monessa suhteessa myönteinen kehitys on allevii- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3692: vannut tarvetta kehittää peruselinkeinoja - joilla
3693: jatkuvasti on keskeinen merkitys käsitteessä elävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3694: saaristo. Tämän edellytyksenä kuitenkin on, että 1987 tulo- ja menoarvioon 120 000 mark-
3695: niillä, jotka haluavat omistautua saariston perin- kaa käytettäväksi avustuksena projekteille
3696: teisille elinkeinoille, on mahdollisuus saada käyt- ja järjestöille, jotden tarkoituksena onpa-
3697: töönsä maata ja vesialueita. Kokemus osoittaa, et- rantaa saaristolaisten mahdollisuuksia tuo-
3698: tä koko maahan yleisesti suunnatuilla tämänsuun- tantotarkoituksessa saada käyttöönsä maa-
3699: taisilla toimenpiteillä on saaristossa vähäinen vai- ta ja vesialueita.
3700:
3701: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3702:
3703: Håkan Malm Boris Renlund Henrik Westerlund
3704: 1986 rd. 1795
3705:
3706: Finansmotion nr 1673
3707:
3708:
3709:
3710:
3711: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för tillsättande av en kommitte
3712: för utredning av pälsfarmarnas semesterfrågor
3713:
3714:
3715: Tili Riksdagen
3716:
3717: Inom socialpolitiken har det skett avsevärda Mot denna bakgrund är det skäl att utreda hur
3718: framsteg under en längre tid i vårt land. Så har semester och avbytarfrågan kunde ordnas för päls-
3719: t.ex. semester för såvällöntagare som lantbrukare farmarna.
3720: och småföretagare kontinuerligt förbättrats. 1 den På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3721: utvecklingen har pälsfarmarna blivit efter. Möjlig- samt
3722: het tili semester inom ramen för den s.k. företa-
3723: garsemestern finns men både inkomstgränser och att Riksdagen i statsforslaget /ör år 1987
3724: avbytare för skötseln av pälsdjurena har gjort det på momentet 30.99.08 upptar 50 000
3725: praktiskt taget omöjligt för "familjefarmarna" att mark /ör tzllsiittandet av en kommitte som
3726: få någon semester eller ordnad fritid. kommer med /örslag tzll hur piilsformar-
3727: Inom pälsdjursfarmningen står man nu också nas semester- och avbytarfrågor kunde
3728: inför allt flere generationsskiften. Då gäller det att ordnas.
3729: kunna ge farmningen som alternativ för den ung-
3730: dom som söker utkomstmöjligheter.
3731:
3732: Helsingfors den 30 september 1986
3733:
3734: Håkan Malm Håkan Nordman
3735: Boris Renlund Henrik Westerlund
3736: Ole Norrback
3737: 1796 1986 vp.
3738:
3739: Raha-asia-aloite n:o 1673 Suomennos
3740:
3741:
3742:
3743:
3744: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta komitean asettamiseen selvit-
3745: tämään turkistuottajien lomakysymyksiä
3746:
3747:
3748: Eduskunnalle
3749:
3750: Sosiaalipolitiikan alalla on tapahtunut maas- nuorisolle, joka etsii toimeentulomahdollisuuk-
3751: samme huomattavaa edistystä pidemmän aikaa. sia.
3752: Siten esimerkiksi vuosilomaetuuksia on parannet- Edellä esitettyä taustaa vasten on aiheellista sel-
3753: tu sekä palkansaajilla että maanviljelijöillä ja vittää, miten turkistarhaajien vuosiloma- ja lomi-
3754: pienyrittäjillä. Tässä kehityksessä ovat turkistuot- tuskysymys voitaisiin järjestää.
3755: tajat jääneet jälkeen. On olemassa mahdollisuus Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3756: pitää lomaa niin kutsutun yrittäjälomajärjestel-
3757: män puitteissa, mutta sekä tulorajat että turkis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3758: eläinten hoidon lomitus ovat tehneet käytännölli- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3759: sesti katsoen mahdottomaksi "perhetarhaajille" 30.99.08 50 000 markkaa käytettäväksi
3760: pitää lomaa tai järjestettyä vapaa-aikaa. komitean asettamiseen tekemään ehdo-
3761: Turkiseläintarhauksessa ollaan nyt myös yhä tusta siitä, miten turkistuottajien
3762: useampien sukupolvenvaihdosten edessä. On ky- vuostloma- ja lomitusjiirjestelyt voitaisiin
3763: symys siitä, että tarhaus voisi olla vaihtoehto järjestää.
3764:
3765: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3766:
3767: Håkan Malm Håkan Nordman
3768: Boris Renlund Henrik Westerlund
3769: Ole Norrback
3770: 1986 rd. 1797
3771:
3772: Finansmotion nr 1674
3773:
3774:
3775:
3776:
3777: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för grundförbättring av
3778: landsväg nr 673 på avsnittet Molpe-Korsnäs kyrkby
3779:
3780:
3781: Tili Riksdagen
3782:
3783: 1 regeringens förslag tili budget för år 1987 in- korsnäs och Malax, så är det viktigt att vägförbin-
3784: går på mom. 31.24.77.9 ett anslag om 3,1 milj. delserna melian kommunerna är goda. Samarbe-
3785: mk för påbörjandet av förbättringsarbettna på tet kring Folkpensionsanstaltens byrå i Korsnäs,
3786: landsväg nr 673, den s.k. strandvägen, mellan skolorna i Petalax och hälsovårdscentralen i Malax
3787: Malax och Molpe i Korsnäs. kräver goda kommunikationer. Tar man därtill att
3788: Nämnda landsväg har tidigare förbättrats på Vasa är större centralort för Korsnäs, så får man yt-
3789: sträckan Vikby-Malax. Vägens sträckning från terligare belägg för att lv. 673 borde grundför-
3790: Korsnäs tili Närpes byggdes senare än sträckan bättras på hela sträckan från Malax tili Korsnäs
3791: Vikby-Korsnäs och är därför bredare och i bättre kby.
3792: skick än den förstbyggda delen. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3793: Enligt regeringens förslag skall strandvägen på samt
3794: sträckan Molpe-Kornäs kbyn lämnas utanför för-
3795: bättringsarbetena tilisvidare. Detta kan inte anses att Rtksdagen i statsförslaget för år 1987
3796: riktigt. Ett kortare avsnitt av vägen skulie fortfa- på momentet 31.24.77 i tillägg upptar
3797: rande lämnas i ett synnerligen dåligt skick. Från 500 000 mark /ör grundförbättring av
3798: kommunens centrum skulie det fortfarande vara landsväg nr 673 på sträckan Molpe-Kors-
3799: en väg i dåligt skick mot Malax och Vasa. Eftersom näs kby.
3800: det är det intimt kommunalt samarbete melian
3801:
3802: Helsingfors den 30 september 1986
3803:
3804: Håkan Malm Håkan Nordman
3805: Boris Renlund Ole Norrback
3806: 1798 1986 vp.
3807:
3808: Raha-asia-aloite n:o 1674 Suomennos
3809:
3810:
3811:
3812:
3813: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantien n:o 673
3814: perusparantamiseen Moikipään-Korsnäsin kk:n välillä
3815:
3816:
3817: Eduskunnalle
3818:
3819: Hallituksen esitykseen vuoden 1987 tulo- ja leen huonokuntoinen. Koska kunnallinen yhteis-
3820: menoarvioksi sisältyy momentille 31.24.77 käyt- työ Korsnäsin ja Maalahden välillä on kiinteää, on
3821: tösuunnitelman kohtaan 9 3,1 miljoonan mar- tärkeää, että tieyhteydet kuntien välillä ovat hy-
3822: kan määräraha maantien n:o 673, niin kutsutun vät. Yhteistyö Korsnäsissä olevan Kansaneläkelai-
3823: rantatien, perusparannuksen aloittamiseen välillä toksen toimiston, Petolahdessa olevien koulujen
3824: Maalahti-Moikipää (Korsnäs). ja Maalahden terveyskeskuksen välillä vaatii hyviä
3825: Edellä mainittu tie on aiemmin peruskorjattu yhteyksiä. Lisäksi Vaasa on Korsnäsin suurempi
3826: osuudella Vikby-Maalahti. Tieosuus Korsnäsistä keskuspaikka, mikä on lisäpe~~-
3827: Närpiöön rakennettiin myöhemmin kuin osuus maantie n:o_6_~i-peruspa!antaa koko mat-
3828: Vikby-Korsnäs, ja se on tämän vuoksi leveämpi kalraMaafahdesta Kornäsin kirkonkylään.
3829: ja paremmassa kunnossa kuin ensin rakennettu Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3830: osuus.
3831: Hallituksen esityksen mukaan jätetään rantatie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3832: osuudella Moikipää-Korsnäs toistaiseksi perus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3833: parannustöiden ulkopuolelle. Tätä ei voida pitää 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
3834: oikeana. Lyhyehkö osa tiestä jätettäisiin edelleen maantien n:o 673 perusparantamiseksi vä-
3835: erityisen huonokuntoiseksi. Tie kunnan keskus- lillä Moikipää-Korsnäsin kirkonkylä.
3836: tasta Maalahteen ja Vaasaan päin olisi yhä edel-
3837:
3838: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3839:
3840: Håkan Malm Håkan Nordman
3841: Boris Renlund Ole Norrback
3842: 1986 rd. 1799
3843:
3844: Finansmoition nr 1675
3845:
3846:
3847:
3848:
3849: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av lands-
3850: väg nr 7151 i Korsholm
3851: \
3852:
3853: Tili Riksdag.en
3854:
3855: Landsväg nr 7151 från Gamla Vasa i Vasa tili för byggnadskostnaderna torde kunna hållas på en
3856: Martois vägskäl i Korsholm har tidigare grundför- skälig nivå.
3857: bättrats inom Vasa stad och från kommungränsen Ovannämnda väg har tidvis varit högt priorite-
3858: genom Helsingby i Korsholm. Fortfarande åter- rad när det gäller förbättrandet av landsvägar i
3859: står ett ca 4,5 km långt avsnitt från Helsingby Korsholm.
3860: fram tili den s.k. Lillkyrovägen. Det avsnittet är i På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3861: dåligt skick och synnerligen dyrt att underhålla. samt
3862: När Lillkyro-vägen nu förbättrats så kommer
3863: synbarligen en del av den trafik som leds via den- att Riksdagen i statsforslaget för år 1987
3864: na att fortsätta på landsväg 7151 in mot Vasa ef- på momentet 31.24. 77 upptar 500 000
3865: tersom den slutliga infarten tili Vasa från Lillkyro- mark för grundförbättring av landsväg nr
3866: vägen är ogjord. En del byggnadsmaterial för vä- 7151 på avsnittet Helsingby, Korsholm-
3867: gen nr 7151 har anvisats på det lokala planet var- Martois vägskäl.
3868:
3869: Helsingfors den 30 september 1986
3870:
3871: Håkan Malm Håkan Nordman
3872: Boris Renlund Ole Norrback
3873:
3874:
3875:
3876:
3877: 7 260148U
3878: 1800 1986 vp.
3879:
3880: Raha-asia-aloite n:o 1675 Suomennos
3881:
3882:
3883:
3884:
3885: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7151 perus-
3886: parantamiseen Mustasaaressa
3887:
3888:
3889: Eduskunnalle
3890:
3891: Maantie n:o 7151 Vanhasta Vaasasta Martoisten paikalliseen suunnitteluun, minkä vuoksi raken-
3892: tienhaaraan Mustasaaressa on aikaisemmin perus- nuskustannukset voitaneen pitää kohtuullisella
3893: parannettu Vaasan kaupungin alueella ja kunnan tasolla.
3894: rajalta Helsingbyn kylän läpi Mustasaaressa. Edel- Edellä mainittu tie on aika ajoin asetettu ensisi-
3895: leen on noin 4,5 kilometrin pituinen osuus Hel- jaisuusjärjestyksessä korkealle, kun on kysymys
3896: singbystä niin kutsutulle Vähäkyröntielle korjaa- Mustasaaren teiden parantamisesta.
3897: matta. Tämä osuus on huonossa kunnossa ja sen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3898: kunnossapito tulee erittäin kalliiksi.
3899: Kun Vähäkyröntie nyt on korjattu, tulee toden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3900: näköisesti osa siitä liikenteestä, joka kulkee tämän 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3901: kautta, jatkamaan maantietä n:o 7151 Vaasan 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
3902: kaupunkiin, koska lopullinen sisääntulotie Vähä- maantien n:o 7151 perusparantamiseen
3903: kyröntieltä Vaasan kaupunkiin on tekemättä. Osa tieosuudella Helsingby (Mustasaan)-
3904: rakennustarvikkeista tielle n:o 7151 on osoitettu Martotsten tienhaara.
3905:
3906: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3907:
3908: Håkan Malm Håkan Nordman
3909: Boris Renlund Ole Norrback
3910: 1986 rd. 1801
3911:
3912: Finansmotion nr 1676
3913:
3914:
3915:
3916:
3917: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag som extra tiliägg för
3918: understödjande av vård av barn i hemmet
3919:
3920:
3921: Tili Riksdagen
3922:
3923: I momentet 33.15. 30 konstateras angående vårdsstödet. En förhöjning av hemvårdsstödets
3924: hemvårdsstödet att tiliäggsdelen binds vid högre grunddel med 50 mk per månad från 1.11.1987
3925: inkomstgränser och syskonförhöjningen förlängs är inte tiliräckligt men skulie visa riksdagens vilja
3926: tili att gälia barn under 7 år. Förbättringarna är att utveckla systemet.
3927: utmärkta men trots dessa innebär hemvårdsstödet På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3928: fortfarande inte ett egentligt alternativ för små- samt
3929: barnsföräldrarna, därför att nivån är så hög.
3930: Endast de familjer kan utnyttja stödet i vilka en att Riksdagen i statsforslaget /ör år 1987
3931: persons lön räcker tili för att försörja hela famil- på momentet 33.15.30 i tillägg upptar
3932: jen. I familjer där man är beroende av två inkoms- 4 5 00 000 mark såsom extra tillägg /ör
3933: ter är ett hemvårdsstöd på 1 091 mk, före skatt, höjning av hemvårdsstödets grunddel
3934: inte ett alternativ. med 50 mk per månad från 1.11.1987.
3935: 1987 beräknas 46 000 familjer utnyttja hem-
3936:
3937: Helsingfors den 30 september 1986
3938:
3939: Håkan Malm Håkan Nordman
3940: Boris Renlund Henrik Westerlund
3941: Ole Norrback
3942: 1802 1986 vp.
3943:
3944: Raha-asia-aloite n:o 1676 Suomennos
3945:
3946:
3947:
3948:
3949: Malm ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta käytettäväksi yli-
3950: määräisenä lisänä lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen
3951:
3952:
3953: Eduskunnalle
3954:
3955: Momentin 33.15. 30 perusteluissa todetaan ko- Vuonna 1987 arvioidaan 46 000 perheen käyt-
3956: tihoidontukea koskien, että lisäosa sidotaan kor- tävän kotihoidontukea. Kotihoidontuen perus-
3957: keampiin tulorajoihin ja sisarkorotusta jatketaan osan korotus 50 markalla kuukaudessa 1.11.1987
3958: seitsemään ikävuoteen saakka. Parannukset ovat lukien ei ole riittävä, mutta osoittaisi eduskunnan
3959: erinomaisia, mutta tästä huolimatta kotihoidon- tahtoa kehittää järjestelmää.
3960: tuki ei edelleenkään ole todellinen vaihtoehto Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3961: pienten lasten vanhemmille sen vuoksi, että taso
3962: on niin matala. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3963: Vain ne perheet voivat käyttää tukea, joissa yh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
3964: den henkilön palkka riittää huolehtimaan koko 33.15.30 lisäyksenä 4500 000 markkaa
3965: perheestä. Niille perheille, jotka ovat riippuvai- ylimääräisenä lisänä katzhoidontuen pe-
3966: sia kahden henkilön tuloista, ei kotihoidontuki, rusosan korottamiseksi 50 markalla kuu-
3967: 1 091 markkaa ennen verotusta, ole vaihtoehto. kaudessa 1.11.1987 lukien.
3968:
3969: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3970:
3971: Håkan Malm Håkan Nordman
3972: Boris Renlund Henrik Westerlund
3973: Ole Norrback
3974: 1986 vp. 1803
3975:
3976: Raha-asia-aloite n:o 1677
3977:
3978:
3979:
3980:
3981: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo-Natura 87
3982: luonto- ja kulttuuritapahtuman tukemiseen
3983:
3984:
3985: Eduskunnalle
3986:
3987: Kuusamossa on järjestetty vuodesta 1980 läh- nekulttuuria. Kuusamo-Natura 87:n teema on
3988: tien vuosittain Kuusamon kunnan ja Oulun yli- "Luonto ja lapsi".
3989: opiston toimesta Kuusamo-Natura, luonto- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3990: kulttuuritapahtuma. Tapahtuman seminaarissa taen,
3991: käsiteltiin viime kesänä aihetta ''Luonto -
3992: kotiseutuni". Kuusamo-Natura 86:n tilaisuuksiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3993: osallistui n. 10 000 henkilöä. Kulttuuritilaisuudet 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
3994: ovat käsittäneet kesäteatteria, taide- ja valokuva- kaa Kuusamo-Natura 87 luonto- ja kult-
3995: näyttelyjä, konsertteja sekä paikkakunnan perin- tuuritapahtuman tukemiseen.
3996:
3997: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
3998:
3999: Mauno Manninen Tellervo Nousiainen
4000: Liisa Jaakonsaari Juhani Alaranta
4001: 1804 1986 vp.
4002:
4003: Raha-asia-aloite n:o 1678
4004:
4005:
4006:
4007:
4008: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon musiikkikou-
4009: lun lakisääteiseen valtionapuun
4010:
4011:
4012: Eduskunnalle
4013:
4014: Kuusamon musiikkikoulu on Koillismaan ai- nut kohtuuttoman suureksi, koska koulu ei ole
4015: noa musiikkioppilaitos. Musiikkikoulussa on lu- päässyt lakisääteisen valtionavun piiriin.
4016: kuvuonna 1986-87 168 oppilasta ja musiikki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4017: leikkikoulussa on 120 oppilasta. Kuusamon mu- taen,
4018: siikkikoulun menot v. 1986 ovat 972 000 mk, jos-
4019: ta kunnan osuus on 811000 mk, harkinnanvarai- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4020: nen valtionavustus 90 000 mk ja oppilasmaksut 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4021: 71000 mk. Kuusamon musiikkikoulu on osoit- 300 000 markkaa Kuusamon musiikkikou-
4022: tautunut erittäin tarpeelliseksi, mutta sen kunnal- lun saattamiseksi lakisääteisen valtionavun
4023: le aiheuttama taloudellinen rasitus on muodostu- piiriin.
4024:
4025: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
4026:
4027: Mauno Manninen Tellervo Nousiainen
4028: Liisa Jaakonsaari Juhani Alaranta
4029: 1986 vp. 180)
4030:
4031: Raha-asia-aloite n:o 1679
4032:
4033:
4034: Manninen ym.: Määrärahojen osoittamisesta Iijoen kal~talouden
4035: edistämiseen
4036:
4037: Eduskunnalle
4038:
4039: Iijoki-alueen kehittämismahdollisuuksia kartoi- laajin Oulun läänin kalastusalueista. Sen alueella
4040: tettaessa on monissa eri yhteyksissä (mm. seutu- tulevat toteutettavaksi mittavat vesistön kunnos-
4041: kaavaliiton Ii joki-selvitys) tullut esille tärkeänä tustyöt, kuten edellä on esitetty. Koska luotta-
4042: lohkona kalatalouden kehittäminen. Alueen kala- musmiespohjaisten kalastusalueen valtuuskunnan
4043: talous on kärsinyt monista elinympäristön muut- tai hallituksen käytössä ei ole vakituista henkilö-
4044: tamistoimenpiteistä (esim. joen rakentaminen, kuntaa, eivät kalatalouden näkökohdat tule kun-
4045: säännöstely ja uitto). Näistä ympäristömuutoksis- nostustöissä riittävästi otetuiksi huomioon. Sekä
4046: ta huolimatta kalatalous on merkittävässä asemas- näitä töitä hoitamaan että kalatalouden hoito- ja
4047: sa varsinkin kotitarvekalastuksen vuoksi, jolla on käyttösuunnitelmaa laatimaan tarvitaan laajalla
4048: selvää toimeentulomerkitystä huomattavalle väes- Iijoki-alueella välttämättä palkattua henkilöstöä.
4049: töryhmälle. Myös virkistyskalastus ja ravustus on Erilaisilla kalatalouden kehittämistoimenpiteillä
4050: ollut laajaa. Kalatalouden kehittäminen Iijoki- voidaan lijoki-alueen kalasaalista nostaa Iijoki-
4051: alueella edellyttää aiempaa enemmän kokonais- selvityksen mukaan yli 20 % eli n. 150 tn/v. Li-
4052: valtaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Uusi kalas- säksi kalaston hoidon tarve alueella on huomat-
4053: tuslaki antaa tähän mahdollisuuksia. tava.
4054: Kalojen elinympäristön parantaminen on tär- Iijoki-alueella harjoittaa kalastusta noin 3 000
4055: keä osa käytännön kehittämistyötä. Suurimmat ruokakuntaa. Osa ruokakunnista harjoittaa si-
4056: hyödyt ovat saavutettavissa uittoa varten perattu- vuammattimaista kalastusta valtaosan ollessa koti-
4057: jen sivujokien kalataloudellisella kunnostuksella tarvekalastajia. Kalataloudellisen ammattitaidon
4058: ja entisöinnillä. Tällä hetkellä on 7)0 km Iijoen si- lisäämiseksi tulisi alueen kalatalouskoulutus saada
4059: vujokia vajaatuottoisessa tilassa. Näitä jokia ei tar- alkuun. Tämä voisi olla alkuna laajemman jo
4060: vita enää uittoon, mutta kunnostettuina ne voisi- aiemmin esillä olleen kalatalousoppilaitoksen pe-
4061: vat tuottaa arvokkainta paikalliskalaa, taimenta. rustamiselle Taivalkoskelle.
4062: Entistämiseen ja kunnostukseen johtava prosessi Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
4063: on käynnissä, mutta kestää nykyresurssein vuosi- nioittavasti,
4064: kymmeniä. Uppopuiden, uittokiinnikkeiden ym.
4065: uittojätteen poistaminen Iijoen latvoilta on vähäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4066: sessä määrin aloitettu. Sitä mukaa kuin oikeudel- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4067: liset edellytykset saadaan kuntoon, tulisi toimin- 1 000 000 markkaa Iijoen sivuvesistöjen
4068: taa kaikin tavoin edistää. Uittoväylien kunnostus- kunnostus- ja entistämistöiden suoritta-
4069: ja entistämistöillä voidaan nopeimmin ja konk- mista varten Oulun vesipiin·n käyttöön,
4070: reettisimmin edistää Iijoen kalataloudellista ke- 15 0 000 markkaa kalatalousasiantuntzjan
4071: hittämistä. Vuoden 1987 aikana olisi mahdollista paikkaamista varten Iijoen vesistön kalas-
4072: toteuttaa Iijoen yläosan uittolaitteiden poistotyötä tusalueen käyttöön sekä 200 000 markkaa
4073: sekä Naamankajoen entistämistöitä. Kokonaistar- muutaman viikon mittaisten kalatalous-
4074: peesta nämä kattavat vain pienen osan. kurssien järjestämiseksi Iijoki-alueella
4075: Uuden kalastuslain mukaan on Iijoki-alueelle käyttäen hyväksi Ohtaojan kalanviljelylai-
4076: muodostettu Iijoen vesistön kalastusalue hallin- tosta ja alueella sijaitsevia ammattikouluja
4077: toelimineen. Iijoen vesistöalue on pinta-alaltaan tai maatalousoppzlaitoksia.
4078:
4079: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4080:
4081: Mauno Manninen Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen
4082: J. Juhani Kortesalmi Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
4083: Sakari Valli Väinö Raudaskoski Liisa Jaakonsaari
4084: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Aarno von Bell
4085: Juhani Vähäkangas Pentti Kettunen Sakari Valli
4086: 1806 1986 vp.
4087:
4088: Raha-asia-aloite n:o 1680
4089:
4090:
4091:
4092:
4093: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koillismaan ja Kainuun
4094: matkailuyritysten toiminnan tukemiseen
4095:
4096:
4097: Eduskunnalle
4098:
4099: Hallitus esmaa läänien kehittämisrahasta den turvaamiseksi kohtuullista, että matkailutu-
4100: myönnettäväksi Lapin matkailun lomatukeen 2, 5 kea myönnetään myös Koillismaan ja Kainuun
4101: milj. markkaa matkailuyrityksille. Myös Koillis- matkailu yrityksille.
4102: maalla ja Kainuussa on viime vuosina suoritettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4103: merkittäviä matkailuinvestointeja. Jotta Koillis- taen,
4104: maan ja Kainuun matkailuyritykset voisivat mah-
4105: dollisimman tehokkaasti käyttää hyväksi näitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4106: investointeja ja työllistää työntekijänsä ympäri- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
4107: vuotisesti n. 20 % :n työttömyyden vaivaamaila markkaa Kozllismaan ja Kainuun matkai-
4108: alueellaan, on jo tasapuolisten kilpailuolosuhtei- luyritysten toiminnan tukemiseksi.
4109:
4110: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
4111:
4112: Mauno Manninen Tellervo Nousiainen Aarno von Bell
4113: Heikki Mustonen Sakari Valli Pentti Kettunen
4114: Arvo Kemppainen Liisa Jaakonsaari Juhani Alaranta
4115: Hannu Kemppainen
4116: 1986 vp. 1807
4117:
4118: Raha-asia-aloite n:o 1681
4119:
4120:
4121:
4122:
4123: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristökasvatuksen ke-
4124: hittämiseen
4125:
4126:
4127: Eduskunnalle
4128:
4129: Lasten ja nuorten kasvuympäristössä on viimeis- tuksella pyritään motivoimaan lapsi toimintaan ja
4130: ten vuosikymmenien aikana tapahtunut voimak- tiedonhankintaan.''
4131: kaita muutoksia. Suomalainen yhteiskunta on ly- Toimikunnan määritelmä vastaa UNESCON
4132: hyessä ajassa muuttunut maatalousyhteiskunnasta vuosikymmenen alussa laatimaa ympäristökasva-
4133: jälkiteolliseksi kaupunkiyhteiskunnaksi. Luonnon tuksen määritelmää.
4134: kanssa välittömästi tekemisissä olevien lasten ja Sekä ympäristökasvatustoimikunta (1978:2) et-
4135: nuorten määrä on laskenut merkittävästi. Tänään tä ympäristökasvatuksen kehittämistoimikunta
4136: jo yli 60 % tästä ikäryhmästä asuu kaupungeissa. (1982:32) tekivät mietinnössään lukuisia ehdo-
4137: Samalla suhde luontoon on välillistynyt ja elä- tuksia suomalaisen ympäristökasvatuksen kehittä-
4138: myksellinen luonnon kokeminen harvinaistunut. miseksi. Ensimmäinen ehdotti mm. ympäristö-
4139: Lapset eivät välttämättä ymmärrä edes oman ra- kasvatuksen metodologiaa selvittävää kokeilua,
4140: vintonsa suhdetta luonnon kiertokulkuun. täydennyskoulutusta sekä ympäristökasvatuksen
4141: Tämän päivän lapset ja nuoret kohtaavat ennen tiedotustoiminnan aloittamista. Jälkimmäinen
4142: kokemattoman tietotulvan. Kehittyneen joukko- toimikunta ehdotti mm. ympäristökasvatuksen
4143: tiedotuksen myötä niin Afrikan kuivuus ja nälän- opetussuunnitelman laatimista sekä lukuisia
4144: hätä kuin kotijärven saastuminen ovat suomalais- koulutus-, tiedotus- ja koordinointitoimenpiteitä.
4145: lapsen todellisuutta. Joukkotiedotus, koulu ja ka- Toistaiseksi ei Suomessa ole määritelty sitä vi-
4146: veri piiri syöttävät lapselle tietoa moninkertaisesti ranomaista, jonka vastuulle ympäristökasvatuksen
4147: sen määrän, minkä hän ehtii käsitellä ja sisäistää. kokonaisvaltainen koordinointi ja kehittäminen
4148: Kaupungistumisen myötä ovat kadonneet monet kuuluu. Tieto menetelmistä ja materiaalista on
4149: traditiot, joiden varaan lapsi ja nuori on voinut ra- hajallaan eri viranomaisten (lähinnä opetusminis-
4150: kentaa oman identiteettinsä. Myös nuorison ase- teriö, kouluhallitus, ammattikasvatushallitus ja
4151: ma yhteiskunnassa on muuttunut. Kun nuorilla ympäristöministeriö) ja kansalaisjärjestöjen (lä-
4152: oli vielä 30 vuotta sitten keskeinen tehtävä tuotan- hinnä luonnonsuojelujärjestöt) kesken. Ympäris-
4153: nossa, ovat tämän päivän nuoret paljolti erilaisten tökasvatusta ja sen menetelmiä tutkitaan eri kor-
4154: hyödykkeiden ja vapaa-ajanpalveluiden kulutta- keakouluissa. Sitä toteutetaan käytännössä eri
4155: jia. kouluissa ja kansalaisjärjestöissä. Kokemukset ja
4156: Nuorten kiinnostus omaa ympäristöään koh- tulokset jäävät valitettavan usein pelkästään tutki-
4157: taan on kuitenkin kasvanut. Tilastokeskuksen jan tai kokeilun tekijän omaan käyttöön.
4158: vuonna 1984 julkaiseman nuorten elinoloja selvi- Ruotsissa sikäläinen luonnonhoitovirasto on ot-
4159: telleen tutkimuksen mukaan nuoret pitävät luon- tanut tehtäväkseen ympäristökasvatuksen koordi-
4160: nonsuojelua ja työttömyyden torjumista keskei- noinnin. Virasto järjestää neuvottelutilaisuuksia,
4161: simpinä yhteiskunnallisina tehtävinä. julkaisee materiaalia mm. säännöllisesti ilmesty-
4162: Ympäristökasvatus tuli Suomeen 1970-luvun puo- vää tiedotetta.
4163: livälissä. Ympäristökasvatustoimikunta (1978:2) laa- Ensi kesänä järjestetään Suomessa yhteispoh-
4164: ti sille seuraavan määritelmän: "Ympäristökasva- joismainen ympäristökasvatustapahtuma MILJÖ
4165: tuksen tavoitteena on kiinnostuksen ja vastuun- -87. Tapahtumaan valmistaudutaan maamme
4166: tunnon herättäminen muita ihmisiä, yhteiskuntaa kouluissa keväällä 1987. MILJÖ -87 -tapahtuman
4167: ja koko ihmiskuntaa kohtaan jakamalla tietoa myötä kouluhallitus on käynnistänyt yhdessä ym-
4168: luonnosta ja sen suojelusta sekä luonnon ja ihmi- päristöministeriön kanssa hankkeen ympäristökas-
4169: sen välisestä vuorovaikutuksesta. Ympäristökasva- vatuksen sisällölliseksi ja menetelmälliseksi kehit-
4170: 1808 1986 vp. - RA n:o 1681
4171:
4172: tämiseksi. Hallituksen budjettiehdotuksessa on on perusteltua, koska liitolla on mm. laajat kan-
4173: kuitenkin varattu varoja vain MILJÖ -87 -tapah- sainväliset ja kotimaiset yhteydet sekä kokemusta
4174: tuman järjestelykustannuksiin (100 000 mk mo- alan koulutustilaisuuksien, seminaarien ja kokei-
4175: mentilla 35.01.29). luprojektien järjestämisestä.
4176: Jotta ympäristökasvatuksen jatkuva kehitys tur- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
4177: vataan, Suomeen olisi perustettava jo vuoden nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
4178: 1987 aikana viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
4179: yhteinen neuvottelukunta, joka koordinoisi ym- taen,
4180: päristökasvatuksen kehittämistä, tehtävää tutki-
4181: musta, julkaisutoimintaa, tiedotustoimintaa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4182: alan koulutusta. Neuvottelukunta järjestäisi pie- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4183: nimuotoisia koulutustilaisuuksia ja alan tapaami- 350 000 markkaa ympänstökasvatuksen
4184: sia sekä julkaisisi omaa tiedotetta. Sen toimesta kehittämiseen ja tästä määrärahasta
4185: aloitettaisiin myös alan kirjaston ja bibliografian 150 000 markkaa Luonto-Liitolle ympäns-
4186: kokoaminen. tökasvatuksen neuvottelukunnan kokoa-
4187: Neuvottelukunta voitaisiin perustaa kolmen mtsta ja sen toiminnan käynnistämistä
4188: vuoden kokeiluna Suomen luonnonsuojeluliiton varten.
4189: nuorisojärjestön Luonto-Liiton yhteyteen. Tämä
4190:
4191: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4192:
4193: Mauno Manninen Marja-Liisa Löyttyjärvi Mats Nyby
4194: Pertti Salolainen Heikki Riihijärvi Reino Paasilinna
4195: Ville Komsi Heli Astala Anna-Kaarina Louvo
4196: 1986 vp. 1809
4197:
4198: Raha-asia-aloite n:o 1682
4199:
4200:
4201:
4202:
4203: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Halosten Museosäätiön
4204: lainanhoitokulujen rahoittamiseen
4205:
4206:
4207: Eduskunnalle
4208:
4209: Lapinlahdelta lähtöisin olevan Halosten taiteili- museosaauo joutuu käyttämään tmmmtaan tar-
4210: jasuvun luomisvoimaisimpien taiteilijoiden kuten koitettuja varoja lainojen hoitoon. Näin museon
4211: Emil Halosen ja Pekka Halosen jäämistöstä ja lu- kehittäminen yhtenä Kuopion läänin kolmesta
4212: kuisista alkuperäisteoksista huolehtii Halosten taidemuseosta on vaikeutunut.
4213: Museosäätiö Lapinlahdella. Säätiö pitää yllä mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4214: museota, jossa on noin 400 Emil Halosen veistosta taen,
4215: ~kuperäiskipseinä ja saman verran saviluonnok-
4216: sla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4217: Halosten merkitys on maamme taidehistoriassa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4218: merkittävä. Museon ajanmukaistamiseksi säätiö 29.90.52 300 000 markkaa Lapinlahden
4219: on joutunut ottamaan mittavat lainat kokonais- Halosten Museosäätiön lainanhoitokulu-
4220: määräitään 718 000 markkaa. Lainojen hoitokulut jen korvaamiseksi.
4221: ovat vuodessa 364 000 markkaa, minkä vuoksi
4222:
4223: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
4224:
4225: Olavi Martikainen Tytti Isohookana-Asunmaa
4226: Seppo Pelttari Matti Maijala
4227: 1810 1986 vp.
4228:
4229: Raha-asia-aloite n:o 1683
4230:
4231:
4232:
4233:
4234: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ameriikan hevosajo-
4235: neuvomuseon toimintaan
4236:
4237:
4238: Eduskunnalle
4239:
4240: Vieremälle on yksityisen henkilön aloitteelli- ovat saaneet osakseen varsin runsaasti mielenkiin-
4241: suuden tuloksena perustettu Ameriikan hevosajo- toa. Kokoelmat ovat olleet kesän 1985 aikana va-
4242: neuvomuseo. Museon kokoelmiin on tallennettu paasti nähtävillä yleisölle ja niitä on esitelty mu-
4243: eri aikakausina käytettyjä hevosajoneuvoja, työko- seon perustajan, mv. Pauli Niskasen toimesta.
4244: neita ja -laitteita sekä erilaisia hevosen hoitoon ja Kokoelman kartuttaminen jatkuu edelleen. Mu-
4245: käyttöön liittyviä välineitä. Kokoelmaan kuuluu seon perustamista ja kokoelmien keräämistä on
4246: muun muassa laaja puolustusvoimien osasto. Ko- pidettävä tunnustuksen ansaitsevana kulttuurite-
4247: koelmien hankkiminen ja niiden säilyttämiseen kona. Toiminta ansaitsee myös yhteiskunnan ta-
4248: tarvittavien tilojen rakentaminen on vaatinut mu- holta taloudellista tukea.
4249: seon perostajalta huomattavia taloudellisia uh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4250: rauksia ja runsaasti työtä. Näin on kuitenkin syn- taen,
4251: tynyt merkittävä museaalinen kokoelma jo häviä-
4252: mässä olevasta vanhasta esineistöstä ja tallennettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4253: maamme talouden ja kulttuurimme kehitykseen 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
4254: merkittävästi vaikuttanutta aihepiiriä. kaa Vieremällä olevan Ameriikan hevos-
4255: Museon kokoelmat ovat merkittävä nähtävyys ja ajoneuvomuseon toiminnan tukemiseksi.
4256:
4257: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
4258:
4259: Olavi Martikainen Heikki Riihijärvi
4260: 1986 vp. 1811
4261:
4262: Raha-asia-aloite n:o 1684
4263:
4264:
4265:
4266:
4267: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen lentokentän
4268: rakennusavustuksiin
4269:
4270:
4271: Eduskunnalle
4272:
4273: Valtio on vuosittain tukenut kevytliikennelen- set kentän rakentamiseksi liikennetarvetta vastaa-
4274: tokenttien rakentamista tulo- ja menoarvioon si- vaan kuntoon ovat tältä osin olemassa. Kyseisellä
4275: sältyvien määrärahojen puitteissa. Kevytliikenne- kentällä on lentokenttäverkostomme kannalta
4276: kentillä on usein huomattavaa aluepoliittista mer- huomattava merkitys samoin kuin Iisalmen ja sen
4277: kitystä elinkeinoelämän kannalta tarpeellisten no- ympäristön Ylä-Savon kehityksen kannalta erityi-
4278: peiden kulkuyhteyksien mahdollistajana. sesti taksilentoliikenteen ja puutteellisia poikit-
4279: Iisalmen kevytliikennekenttähanketta tuettiin taisyhteyksiä parantavan liikenteen kehittämisek-
4280: näillä varoilla 1970-luvun alkupuolella. Kentän SI.
4281: maapohjan omistussuhteiden vuoksi kentän ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4282: hittäminen pysähtyi siitäkin huolimatta, että se si- taen,
4283: sältyi ilmailuhallituksen suunnitelmiin. Kenttä
4284: on tällä hetkellä rajoitetusti liikennekelpoinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4285: pienkoneille. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4286: Kenttäalueen maapohja on nyttemmin hankit- 31.47.41 1 000 000 markkaa Iisalmen len-
4287: tu Iisalmen kaupungin omistukseen ja edellytyk- tokentän rakentamisen avustamiseen.
4288:
4289: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
4290:
4291: Olavi Martikainen Kalevi Mattila Matti Maijala
4292: 1812 1986 vp.
4293:
4294: Raha-asia-aloite n:o 1685
4295:
4296:
4297:
4298:
4299: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden lii-
4300: kennepalvelujen turvaamiseksi
4301:
4302:
4303: Eduskunnalle
4304:
4305: Liikenneministeriö on valmistellut joukkolii- tuksen vastapainona on tärkeää etenkin haja-
4306: kenteen tukemista. Joukkoliikenteen tärkein asutusalueiden liikennepalvelujen turvaamiseksi.
4307: muoto maassamme on linja-autoliikenne, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4308: kuljettaa noin 90 % maan joukkoliikenteen mat- taen,
4309: kustajista.
4310: Elokuun alussa voimaan tullut polttoainevero- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4311: uudistus toi linja-autoliikenteelle noin 40 miljoo- den 1987 tulo- j'a menoarvioon momentil-
4312: nan markan kasvun verorasitukseen. Linja- le 31.57.42 10000000 markkaa linj'a-
4313: autoliikenne on merkittävä työllisyyspoliittisesti, toliikenteen tukemiseksi haj'a-asutus-
4314: sillä ala työllistää suoraan 15 000 henkilöä. Linja- aluezlla.
4315: autoliikenteen tukeminen polttoaineverouudis-
4316:
4317: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
4318:
4319: Olavi Martikainen Kalevi Mattila Matti Maijala
4320: 1986 vp. 1813
4321:
4322: Raha-asia-aloite n:o 1686
4323:
4324:
4325:
4326:
4327: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden sukupolven-
4328: vaihdoseläkkeiden ylimääräiseen korottamiseen
4329:
4330:
4331: Eduskunnalle
4332:
4333: Vuoden 1985 alusta muuttuivat sukupolven- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4334: vaihdoseläkkeen määräytymisperusteet kansanelä- taen,
4335: . keuudistuksen johdosta. Muutos ei kuitenkaan
4336: koske niitä maatalousyrittäjiä, jotka ovat jo ennen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4337: vuotta 1985 luovuttaneet tilan ja lähteneet suku- 1987 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
4338: polvenvaihdoseläkkeelle. Tämän vuoksi heidän markkaa ylimiiiiräiseksi eläkkeeksi en-
4339: eläkkeensä eivät nousseet kuten kansaneläkkeet. nen 1.1.1985 sukupolvenvaihdoseläkkeelle
4340: Epäkohdan korjaaminen merkitsisi noin 60 mil- siirtyneiden eläkkeiden tason korottami-
4341: joonan markan lisäkustannusta. seksi nykyisiä eläkkeitä vastaavalle tasolle.
4342:
4343: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4344:
4345: Olavi Martikainen Kalevi Mattila Matti Maijala
4346: 1814 1986 vp.
4347:
4348: Raha-asia-aloite n:o 1687
4349:
4350:
4351: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaisylilääkärin toi-
4352: mien perustamiseksi Työterveyslaitoksen aluelaitoksiin
4353:
4354: Eduskunnalle
4355:
4356: Ammattitautien tutkimus ja hoito sekä ammat- työkuormituksen vuoksi. Koulutettuja alan eri-
4357: titautidiagnoosin asettaminen edellyttävät, että koislääkäreitä on myös tuotettu viime vuosina
4358: ammattitautitapauksia käsittelevän terveyspalve- lisää.
4359: luyksikön käytettävissä on tieto potilaan työssä ja Ammattitautidiagnostiikan pysyväisluonteista
4360: työympäristössä esiintyvistä terveyttä vaarantavista järjestämistä ajatellen ovat kokemukset aluetyö-
4361: altistuksista ja toisaalta riittävä asiantuntemus ja terveyslaitosten ja yliopistollisten keskussairaaloi-
4362: välineistö vaativaan lääketieteelliseen taudinmää- den yhteistyöstä osoittautuneet myönteisiksi. Tä-
4363: ritykseen. Ammattitautitapauksen toteamisen tu- män johdosta on tarkoituksenmukaista, että alue-
4364: lisi myös johtaa potilaan työpaikalla annenavaan työterveyslaitoksille osoitetaan ammattitautidiag-
4365: välittömään palautteeseen, jotta ehkäistäisiin uu- nostiikan toteuttamista varten apulaisylilääkärin
4366: sien vastaavien tapausten syntyminen. toimet. Apulaisylilääkärin tehtävänä olisi toi-
4367: Valtakunnallisessa suunnitelmassa kansanter- mia aluetyöterveyslaitoksessa työlääketieteellisenä
4368: veystyön ja sairaanhoitolaitosten toiminnan järjes- asiantuntijana sekä työterveyshuollon erikoislää-
4369: tämisestä on vuodesta 1977 alkaen edellytetty, et- käreiden kouluttajana ja hankkia diagnostiikassa
4370: tä yliopistollisiin keskussairaaloihin perustetaan tarvittavat työympäristötiedot. Samanaikaisesti
4371: työlääketieteen poliklinikat ja eri erikoisaloille ni- apulaisylilääkäri toimisi yliopistollisen keskussai- ·
4372: metään vastuulääkärit, jotka käsittelevät ammatti- raalan työlääketieteellisen poliklinikan esimiehe-
4373: tautitapaukset omilla erikoisaloillaan poliklinikan nä ja ammattitautidiagnostiikasta vastaavana lää-
4374: koordinoimina. Suunnitelmassa määrätyn siirty- kärinä.
4375: mäajan puitteissa työlääketieteen poliklinikoiden Työterveyslaitoksen aluelaitoksiin on tarpeen
4376: tuli olla toimintavalmiudessa vuoden 1986 aika- perustaa neljä apulaisylilääkärin tointa (palkkaus-
4377: na. luokkaA 25) siten, että varat palkkauksiin ja mui-
4378: Yliopistollisissa keskussairaaloissa on vastuulää- hin toiminnasta aiheutuviin kuluihin ja hankin-
4379: käreitä nimetty varsin kattavasti eri erikoisaloille. toihin sisällytetään vuoden 1987 tulo- ja menoar-
4380: Sen sijaan polikliinisen toiminnan käynnistymi- vioon. Virat perustetaan Kuopion, Oulun, Tam-
4381: nen on ollut hidasta osittain alan pätevyyden pereen ja Turun aluetyöterveyslaitoksiin.
4382: omaavien erikoislääkäreiden vähyyden vuoksi, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4383: osittain ammattitautien diagnosointiin liittyvien tavasti,
4384: erityisvaatimusten vuoksi (työympäristö- ja altis-
4385: tustietojen hankinta). Käytännössä toiminta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4386: saatu käynnistymään vain siten, että aluetyöter- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4387: veyslaitosten lääkärit ovat hoitaneet tehtävää kon- 33.06.50 lisäyksenä 920 000 markkaa nel-
4388: sultin ominaisuudessa. Tämä on taas pysyväisenä jå'n apulaisy!tlääkärin toimen perustami-
4389: ratkaisuna mahdoton aluelaitosten lääkäreiden seksi Työterveyslaitoksen aluelaitoksiin.
4390:
4391: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
4392:
4393: Olavi Martikainen Jukka Mikkola Mikko Rönnholm
4394: Markus Aaltonen Liisa Jaakonsaari Pertti Hietala
4395: Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen Kalevi Mattila
4396: Henrik Westerlund Jouko Tuovinen Matti Maijala
4397: Håkan Malm Pentti Lahti-Nuuttila Heikki Riihijärvi
4398: Marja-Liisa Tykkyläinen
4399: 1986 vp. 1815
4400:
4401: Raha-asia-aloite n:o 1688
4402:
4403:
4404:
4405:
4406: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin
4407: rahoitusavustuksiin
4408:
4409:
4410: Eduskunnalle
4411:
4412: Kunnallistalouden liikkumavara on eritoten Yksi niin kuntien kuin kansalaistenkin kannal-
4413: syrjäisimpien ja vähävaraisimpien seutujen kun- ta merkittävä tasa-arvon toteuttaja on valtion
4414: nissa monien yhteiskunnallisten uudistusten myö- tulo- ja menoarvion puitteissa oleva kuntien ylei-
4415: tä vähentynyt. Kuntien omien investointien ja nen rahoitusavustus. Sen määrää on vuoden 1987
4416: elinkeinopolitiikan kehittämiseen ei ole irrotetta- tulo- ja menoarviossa jonkin verran lisätty kuluvan
4417: vissa sellaisia taloudellisia resursseja kuin tänä päi- vuoden vastaavaan verrattuna. Ottaen huomioon
4418: vänä edellytettäisiin johtuen siitä, ettei enää mo- kuitenkin kunnallisten menojen tuntuvan lisäyk-
4419: nissakaan kunnissa ole mahdollista veroäyrin hin- sen määrärahaa olisi esitetystäkin vielä lisättävä.
4420: nan nostamiseen eikä lainojenkaan lisäämiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4421: Suomessa kuitenkin on yhdeksi pääperiaatteeksi taen,
4422: hyväksytty se, että maaseutua kokonaisuutena py-
4423: ritään elvyttämään. Maaseudun kuntien taloudel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4424: lisen liikkumavaran lisääminen on parhaimpia 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4425: edellytyksiä maaseudun kokonaisvaltaiseen kehit- 26.97.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
4426: tämiseen. kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin.
4427:
4428: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4429:
4430: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
4431: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
4432: Juhani Vähäkangas
4433:
4434:
4435:
4436:
4437: 8 260148U
4438: 1816 1986 vp.
4439:
4440: Raha-asia-aloite n:o 1689
4441:
4442:
4443:
4444:
4445: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoauton hankkimiseksi
4446: Otajärvelle
4447:
4448:
4449: Eduskunnalle
4450:
4451: Kirjastoautohanke on ollut Otajärven kunnassa jen puuttumisen vuoksi asiaa ei ole voitu korjata.
4452: vireillä noin 10 vuotta. Kirjastoautoa on anottu Luonnolliselta tuntuisi, että ensimmäistä kirjasto-
4453: jatkuvasti, mutta valtionosuutta ei ole saatu. Kir- autoaan hankkivat pitkien etäisyyksien kunnat
4454: jastoauton hankkimista puoltaa myös kunnan laa- asetettaisiin erityisasemaan kirjastoauton saami-
4455: ja pinta-ala. Sivukirjastot eivät pysty tarjoamaan sessa.
4456: riittäviä palveluksia koko kunnan väestölle, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4457: näin kirjastoauton saaminen parantaisi osaltaan taen,
4458: myös kirjastopalveluja kunnassa.
4459: Viime vuosina kirjastoautomäärärahat on käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4460: tetty vanhojen kirjastoautojen uusimiseen. Otajär- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4461: ven kunnan osalta niin Oulun lääninhallitus kuin 29.56.31 lisäyksenä 500 000 markkaa kir-
4462: kouluhallituskin ovat nähneet kunnan ensimmäi- jastoauton hankkimiseksi Utajärvelle.
4463: sen kirjastoauton tarpeelliseksi mutta määräraho-
4464:
4465: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4466:
4467: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
4468: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
4469: Juhani Vähäkangas
4470: 1986 vp. 1817
4471:
4472: Raha-asia-aloite n:o 1690
4473:
4474:
4475:
4476:
4477: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Raudaskylän kristillisen kan-
4478: sanopiston oppilasasuntoloiden perusparannuksen kustannuksiin
4479:
4480:
4481: Eduskunnalle
4482:
4483: Raudaskylän kristillinen kansanopisto aloitti tionavustuksen nimenomaan kaukolämpöjärjes-
4484: oppilasasuntojen perusparannus- ja muutostyöt telmään liittymistä sekä siitä johtuvia opiston
4485: viime vuonna. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja omia investointeja varten. Nykyisin meneillään
4486: menoarviossa osoitettiin opistolle rakennusavus- olevien oppilasasuntojen peruskorjausinvestointe-
4487: tusta 200 000 mk. Kyseiset perusparannus- ja ja varten lähdettiin liikkeelle siitä, että valtion ra-
4488: muutostyöt jatkuvat vielä kuluvana vuonna sekä kennusavustuksen osuus olisi 20 % investointien
4489: ensi vuonna. Töiden kustannusarvio yhteensä on määrästä eli yhteensä 500 000 mk, mitä voidaan
4490: lähes 2,5 milj. markkaa, mikä rahoitetaan val- pitää sangen kohtuullisena. Vuoden 1987 valtion
4491: tionavustusta lukuun ottamatta lainoilla. tulo- ja menoarviossa ei kuitenkaan ole otettu
4492: Kyseinen kansanopisto käsittää varsinaisen kan- lainkaan huomioon puuttuvaa valtionosuutta, ja
4493: sanopiston lisäksi kirkon nuorisotyöntekijäin kou- siksi on välttämätöntä lisätä po. vuoden tulo- ja
4494: lutusalan sekä sosiaalialan oppilaitoksen. Oppilai- menoarvioon tarvittava valtionosuus.
4495: ta on tällä hetkellä kansanopiston kirjoissa kaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4496: kiaan 189 eli se on kansanopistoistamme suurim- taen,
4497: pia. Kansanopiston toiminnan jatkuvuus näinkin
4498: laajana edellyttää vanhentuneiden oppilasasunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4499: jen saneeraamista nykyisten vaatimusten edellyt- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzllt
4500: tämälle tasolle. Siksi oppilasasuntojen saneeraa- 29.57.52 300 000 markan määrärahan
4501: minen on välttämätöntä. avustuksena Raudaskylän kristzllisen kan·
4502: Kansanopisto on saanut ennen tämän vuoden sanopiston oppzlasasuntoloiden peruspa.
4503: valtionavustusta aiemmin 200 000 markan val- rannus- ja muutostöiden avustamiseen.
4504:
4505: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4506:
4507: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski Tellervo Nousiainen
4508: Matti Maijala Olavi Martikainen Juhani Vähäkangas
4509: 1818 1986 vp.
4510:
4511: Raha-asia-aloite n:o 1691
4512:
4513:
4514:
4515:
4516: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Kansan-
4517: musiikkiliiton toiminnan tukemiseen
4518:
4519:
4520: Eduskunnalle
4521:
4522: Suomen Kansanmusiikkiliitto tekee laaja-alais- riin on tullut myös runsaasti lapsia ja nuoria, mut-
4523: ta sivistystyötä perinnemusiikkimme ja koko kan- ta heidän harrastustaan ei ole kyetty tukemaan
4524: sankulttuurin hyväksi. Liitto ja sen 18 maakun- tarpeellisella tavalla.
4525: tayhdistystä järjestävät koulutus- ja juhlatilaisuuk- Suomen Kansanmusiikkiliitto saa vuonna 1986
4526: sia sekä toimittavat alan harrastajia palvelevia jul- valtiolta avustusta toimintaansa 203 600 markkaa.
4527: kaisuja. Samalla liitto toimii maamme kansanmu- Niukkojen taloudellisten varojen vuoksi harrasta-
4528: siikin harrastajien yhdyssiteenä ja tiedotuskana- jien koulutusta ei ole kyetty järjestämään tarvetta
4529: vana. vastaavaksi.
4530: Kansanmusiikin harrastajien tukeminen on kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4531: keisesti Suomen Kansanmusiikkiliiton toiminnan taen,
4532: varassa. Musiikkioppilaitokset ja koululaitos eivät
4533: kykene näitä palveluja tarjoamaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4534: Kansanmusiikkiliitolla on olemassa valmis ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4535: toimintakykyinen kenttä: maakunnallisissa ja pai- 29.90.52lisäyksenä 470 000 markkaa Suo-
4536: kallisissa yhdistyksissä toimii tuhansia harrastajia. men Kansanmuszikkzliitto ry:n toiminnan
4537: Pääosin toiminta rahoitetaan omatoimisella va- tukemiseen.
4538: rainhankinnalla. Viime vuosina harrastuksen pa-
4539:
4540: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4541:
4542: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski Matti Maijala
4543: Tellervo Nousiainen Pentti Lahti-Nuuttila Hannele Pokka
4544: Olavi Martikainen Juhani Vähäkangas
4545: 1986 vp. 1819
4546:
4547: Raha-asia-aloite n:o 1692
4548:
4549:
4550:
4551:
4552: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Maakun-
4553: takirjailijat ry:n toiminnan tukemiseen
4554:
4555:
4556: Eduskunnalle
4557:
4558: Suomen Maakuntakirjailijat ovat kuluvanakin tölle toimitettavia kirjailijaesittelyjä ja kulttuuri-
4559: vuonna järjestäneet monia maakunnallisia kirjaili- artikkelipalveluja. Nämä sekä aikaisempien vuo-
4560: jatilaisuuksia mm. Maakunta lukee -ohjelmako- sien toiminta osoittaa, että Suomen Maakuntakir-
4561: konaisuuden puitteissa. Tällaisia suurmatineati- jailijat ry. on vakiinnuttanut paikkansa valtakun-
4562: laisuuksia sekä kouluvierailuja on järjestetty mm. nallisena kulttuurijärjestönä, jonka toiminta edel-
4563: Kajaanissa ja sen lähikunnissa sekä järjestetään lyttää hallituksen esitystä suurempaa taloudellista
4564: edelleen marraskuussa 1986 Porvoossa ja sen lä- tukea valtion taholta.
4565: hiympäristössä. Tilaisuudet ovat saaneet varauk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4566: settoman myönteisen vastaanoton. Näiden ohella taen,
4567: on järjestetty kirjoittajakoulutusta eri yhteyksissä.
4568: Vuoden 1987 mittavimmaksi tapahtumaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4569: muodostunee Kaiottisavotta 87. Se toteutetaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4570: Lapissa yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa 29. 90.52lisäyksenä 200 000 markkaa Suo-
4571: usealla paikkakunnalla. Myös kirjailijoiden koulu- men Maakuntakirjazlzjat ry:n toiminnan
4572: vierailuja tullaan lisäämään samoin kuin lehdis- tukemiseen.
4573:
4574: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4575:
4576: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski Juhani Alaranta
4577: Tellervo Nousiainen Matti Maijala Hannele Pokka
4578: Olavi Martikainen Juhani Vähäkangas
4579: 1820 1986 vp.
4580:
4581: Raha-asia-aloite n:o 1693
4582:
4583:
4584:
4585:
4586: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen alaosan vesistöjär-
4587: jestelysuunnitelmien laatimiseen
4588:
4589:
4590: Eduskunnalle
4591:
4592: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityk- kuuluu Kokkolan vesipiirin vesitoimiston toimi-
4593: sessä on määräraha Kalajoen keskiosan vesistöjär- alueeseen. Välttämätöntä olisi saada Kalajoen
4594: jestelytöiden jatkamista varten. Kyseisen joen osalta perkaussuunnitelma aikaiseksi mahdolli-
4595: alaosan osalta tilanne on kärjistynyt johtuen mm. simman pian Alavieskan ja Kalajoen kunnan
4596: siitä, ettei aloitettua joen kokonaisvaltaista järjes- alueella, jotteivät vuosittain keväällä toistuvat ja
4597: telyä ole voitu toteuttaa alun perin kaavaillussa lisääntyvät jäämassatulvat olisi aiheuttamassa niin
4598: muodossa. Joen alaosa on ruohottunut eikä kesä- yksityis- kuin kansantaloudellisiakin lisäkustan-
4599: aikana lainkaan näytä joelta. Toisaalta kevättulvat nuksia joen varrella oleville talouksille.
4600: tuovat mukanaan omia ongelmiaan joen äyräitten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4601: yliryöppyävinä vesi- ja jäämassoina aiheuttaen sa- taen,
4602: malla monia taloudellisia ongelmiaan, joita val-
4603: tion puolesta myöhemmin on jouduttu korvaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4604: maan suurisummaisina tulvakorvausmäärärahoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4605: na. Kalajoen ylä- ja keskiosan järjestelytöiden nyt 30.40. 77 300 000 markkaa Kalajoen ala-
4606: valmistuttua on välttämätöntä, että joen alaosa osan vesistöjärjestelysuunnitelmien laati-
4607: saadaan myös järjestetyksi niin kuin se tulvasuoje- miseen.
4608: lutöiden osalta on nykyisin mahdollista. Alue
4609:
4610: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4611:
4612: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
4613: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
4614: Juhani Vähäkangas
4615: 1986 vp. 1821
4616:
4617: Raha-asia-aloite n:o 1694
4618:
4619:
4620:
4621:
4622: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta vesitöiden suunnittelun
4623: käynnistämiseksi Limingojan ja Yppärinojan osalta
4624:
4625:
4626: Eduskunnalle
4627:
4628: Oulun läänin Pyhäjoen kunnassa on Parhalah- tenkaan ei ole tätä varten määrärahoja. Pyhäjoen
4629: den ja Yppärin kylien osalta käynnistynyt molem- kunta on esittänyt vesihallitukselle, että Oulun
4630: pia maarekisterikyliä koskeva uusjako vuosien vesipiiri oikeutettaisiin käynnistämään mainittu-
4631: 1984-1985 aikana. Parhalahden kylän kohdalla jen ojien suunnittelutyö ja tätä varten varattaisiin
4632: laskee Pohjanlahteen Limingoja ja vastaavasti Yp- tarvittava määräraha. Hankkeisiin ei kuitenkaan
4633: pärin kylän kohdalla Yppärinoja. Molemmat mai- ole toistaiseksi varattu tarvittavaa suunnittelumää-
4634: nitut ojat ovat suuosiltaan madaltuneet siinä mää- rärahaa.
4635: rin, että ne olisi välttämätöntä perata ja puhdistaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4636: meneillään olevien uusjakojen yhteydessä. Mm. taen,
4637: toteutettavat laajamittaiset salaojitukset edellyttä-
4638: vät ojien virtaamiskapasiteetin tuntuvaa lisäystä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4639: Tässä vaiheessa olisi tärkeää, että kohteiden suun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4640: nittelutyö saataisiin käynnistetyksi mahdollisim- 30.40. 77 150 000 markkaa vesitöiden
4641: man pian. Käytännön suunnittelutyön tulisi suo- suunnittelun käynnistämiseksi Liming-
4642: rittamaan Oulun vesipiirin vesitoimisto, jolla kui- ojan ja Yppärinojan osalta.
4643:
4644: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4645:
4646: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
4647: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
4648: Juhani Vähäkangas
4649: 1822 1986 vp.
4650:
4651: Raha-asia-aloite n:o 1695
4652:
4653:
4654:
4655:
4656: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Vääräjoen jokijärjestelytöi-
4657: hin
4658:
4659:
4660: Eduskunnalle
4661:
4662: Kalajoen sivujoen Vääräjoen vuosittain toistu- sekä kansantaloudenkin kannalta. Järjestelysuun-
4663: vien tulvien vuoksi on laadittu vesistöjärjestely- nitelmat eivät sisällä minkäänlaisen vesivoiman
4664: suunnitelma tavoitteena saattaa alueen vedet vir- rakentamissuunnitelmia.
4665: taamaan ilman tulva- ja jäämassavahinkoja. Tältä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4666: osin ovat joen keskiosan osalta tulvasuojelusuun- taen,
4667: nitelmat nyt valmiina, mutta valtion vuoden 1987
4668: tulo- ja menoarviossa ei ole tätä tarkoitusta varten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4669: esitetty tarvittavia määrärahoja. Töiden käynnistä- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4670: minen suunnitelmien nyt valmistuttua on mitä 30.40. 77. 500 000 markkaa Vääräjoen
4671: välttämättömintä joen varrella asuvien talouksien jokzjärjestelytöiden käynnistämiseksi.
4672:
4673: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4674:
4675: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
4676: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
4677: Juhani Vähäkangas
4678: 1986 vp. 1823
4679:
4680: Raha-asia-aloite n:o 1696
4681:
4682:
4683:
4684:
4685: Mattila ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta valtionapuun
4686: yksityisten teiden tekemiseen
4687:
4688:
4689: Eduskunnalle
4690:
4691: Suomessa on yksityisiä teitä noin 150 000 km. vat määrärahat eivät ole osoittautuneet tarpeeseen
4692: Rakentamistarve tuntuu olevan edelleen suuri, ra- verrattuna riittäviksi ja siksi on välttämätöntä ko-
4693: kennetaanhan vuosittain yksityisiä teitä arviolta rottaa hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä
4694: 4 000-5 000 km. Yksityisiä teitä lienee nyt kak- esitettyä määrärahaa ensi vuodellekin.
4695: sinkertainen määrä yleisiin teihin verrattuna. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4696: Vaikka yksityisten teiden liikennemäärät ovat taen,
4697: jokseenkin pieniä (v. 1985 valtion kunnossapito-
4698: avustusta saaneilla teillä keskimäärin 43 ajoneu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4699: voa/vrk), on niillä merkittävä liikeoteeilinen mer- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4700: kitys maaseudun asutukselle ja sen elinkeinon 31.24.51 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
4701: harjoittamiselle. Valtionavustusta annetaan vuo- valtionapuun yksityisten teiden tekemi-
4702: sittain yksityisten teiden rakentamiseen valtion seen.
4703: tulo- ja menoarvion puitteissa. Käytettävissä ole-
4704:
4705: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4706:
4707: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski Juhani Alaranta
4708: Tellervo Nousiainen Olavi Martikainen Juhani Vähäkangas
4709: 1824 1986 vp.
4710:
4711: Raha-asia-aloite n:o 1697
4712:
4713:
4714:
4715:
4716: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten teiden
4717: tekemiseen Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirissä
4718:
4719:
4720: Eduskunnalle
4721:
4722: Yleisten teiden tekemiseen osoitettua määrära- tulisi eduskuntakäsittelyssä korjata. Sen vuoksi
4723: haa on valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesi- olisi paikallaan eduskuntakäsittelyn aikana lisätä
4724: tyksessä lisätty kuluvan vuoden tasosta jonkin ver- uusien työkohteiden aloittamiseen osoitettuja
4725: ran. Määrärahalisäys näkyy kaikissa muissa TVL:n määrärahoja, eli maantien n:o 652, maantien n:o
4726: piireissä paitsi Keski-Pohjanmaan tie- ja vesira- 772 ja paikallistien Pirttiranta-Kotila osuutta
4727: kennuspiirissä, missä hallituksen esityksen mu- niin, että kuhunkin lisättäisiin 500 000 mk, ja
4728: kaan on markkamääräistä alennusta jo 2 000 000 edelleen 500 000 mk pienehköihin tietöihin.
4729: mk kuluvan vuoden vastaavaan budjettiesitykseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4730: verrattuna. Keski-Pohjanmaan piirin osalta mää- taen,
4731: rärahojen lisäykseen on olemassa samat perusteet
4732: kuin muidenkin piirien osalta, vaikkakin piirin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4733: alueelta puuttuvat suuremmat asutuskeskukset, 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4734: joihin lisätty määräraha näyttää nyt pääosin koh- 31. 24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
4735: dentuvan. Keski-Pohjanmaan piiriä on käsitelty Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspii-
4736: hallituksen esityksessä muista piireistä poikkeaval- nlle yleisten teiden tekemiseen.
4737: la ja käsittämättömällä tavalla, mikä poikkeavuus
4738:
4739: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4740:
4741: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski Juhani Alaranta
4742: Tellervo Nousiainen Juhani Vähäkangas Heimo Linna
4743: 1986 vp. 1825
4744:
4745: Raha-asia-aloite n:o 1698
4746:
4747:
4748:
4749:
4750: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven lentoaseman ra-
4751: kentamiseen
4752:
4753:
4754: Eduskunnalle
4755:
4756: Oulun läänin Pyhäjärven kunnassa toimii Pyhä- me pääkaupungista po. alueelle ja päinvastoin.
4757: järven kunnan ja yksityisten ylläpitämä lentoase- Parhaiten se käy lentoliikenteen kehittämisen
4758: ma. Valtio on pienemmillä avustusmäärillä tuke- myötä. Ottaen huomioon jo tehdyt yksityiset ja
4759: nut lentoaseman rakentamista sekä toimintaa. Py- kunnan tukemat investoinnit on mielekästä tukea
4760: häjärven kunta sijaitsee varsin etäällä toimivista aloitettua lentoliikenteen kehittämistä pienkent-
4761: lentoasemista. Alueelta on kuitenkin varsin mer- täperiaatteen pohjalta.
4762: kittävästi niin kunnallisen kuin yritystoiminnan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4763: kin (esim. Outokumpu Oy) puolesta tarvetta len- taen,
4764: toliikenteen säännöllistämiseksi, onhan kyseiseltä
4765: lentoasemalta jo nytkin ns. tilauslentoliikennettä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4766: suoraan Helsinkiin muutaman kerran viikossa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4767: Syrjäisen sijaintinsa vuoksi Pyhäjärven kunta vai- 31.47.41 500 000 markkaa Pyhäjärven
4768: kutusalueineen tarvitsee alueen kehittämiseksi lentoaseman rakentamiseen ja lentopai-
4769: säännöllisen ja nopean liikenneyhteyden maam- kan ylläpitämiseen.
4770:
4771: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4772:
4773: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
4774: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
4775: Juhani Vähäkangas
4776: 1826 1986 vp.
4777:
4778: Raha-asia-aloite n:o 1699
4779:
4780:
4781:
4782:
4783: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten työsuojelutar-
4784: kastajien koulutukseen
4785:
4786:
4787: Eduskunnalle
4788:
4789: Koulutus on nopeasti kehittyvillä aloilla, jollai- Työsuojeluhallitus onkin esittänyt sosiaali- ja
4790: nen työsuojelukin on, tuloksellisen työn edellytys. terveysministeriölle, että vuoden 1987 valtion
4791: Tämä pätee työsuojelutarkastajiin yhtä hyvin kuin tulo- ja menoarvioon sisällytettäisiin erillinen,
4792: koko työsuojeluhallintoonkin riippumatta esimer- kertaluonteinen määräraha uusien kunnallisten
4793: kiksi organisaatiokysymyksistä. Kuntien palveluk- työsuojelutarkastajien peruskoulutukseen.
4794: sessa olevien kunnallisten työsuojelutarkastajien Suunnittelijan palkkauksen lisäksi kunnallisille
4795: koulutustarve on työn laaja-alaisuudesta ja moni- työsuojelutarkastajille järjestettävästä kahden vii-
4796: puolisuudesta sekä viran itsenäisyydestä johtuen kon mittaisesta kurssituksesta aiheutuisi yleisiä
4797: vieläkin suurempi kuin muualla työsuojeluhallin- järjestelykuluja; määrärahasta olisi kustannettava
4798: nossa. Työsuojeluhallitus ei ole heitä kuitenkaan myös opetusmateriaali ja luentopalkkiot. Kurssi-
4799: nykyisillä resursseilla kyennyt kouluttamaan. laisille tulevat tietenkin lisäksi matka-, majoitus-
4800: Myös kunnat ovat osoittaneet työsuojelutarkasta- ja ateriakulut, jotka jäisivät työnantajien makset-
4801: jiensa koulutukseen niukasti varoja. taviksi. Näin kunnallisten työsuojelutarkastajien
4802: Uusia kunnallisia työsuojelutarkastajia on vuo- koulutuksesta kunnille koituvat kustannukset jäi-
4803: sina 1983-85 nimitetty 34. Lähivuosien vaihtu- sivät tuenkin jälkeen varsin korkeiksi.
4804: vuuden odotetaan olevan samansuuruinen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4805: Suuri osa virkoihin nimitetyistä on Mikkelin taen,
4806: teknillisestä oppilaitoksesta valmistuneita terveys-
4807: teknikoita, jotka ovat saaneet työsuojelualan kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4808: lutusta. Muiden alojen teknikot voivat sen sijaan 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
4809: valmistua opiskelematta työsuojelua juuri lain- kaa (kertameno) kunnallisten työsuojelu-
4810: kaan. Näin virkoihin nimitettävien perustietous tarkastajien koulutukseen.
4811: työsuojelusta saattaa vaihdella suuresti nimitettä-
4812: vän koulutuksesta ja kokemuksesta riippuen.
4813:
4814: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4815:
4816: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Hannele Pokka
4817: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala Olavi Martikainen
4818: Juhani Vähäkangas
4819: 1986 vp. 1827
4820:
4821: Raha-asia-aloite n:o 1700
4822:
4823:
4824:
4825:
4826: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliitolle kuulo-
4827: vammaisten ryhmäkuuntelulaitteiden hankkimiseksi
4828:
4829:
4830: Eduskunnalle
4831:
4832: Kuulovammaisia on Suomessa 300 000, näistä kojetta käyttäviä kuulovammaisia. Heitä on Suo-
4833: erittäin vaikeasti huonokuuloisia 10 000 ja kuu- messa noin 90 000. Ryhmäkuuntelulaite eli in-
4834: routuneita 3 000. Huonokuuloisia ovat henkilöt, duktiosilmukka palvelee siis kuulokojetta käyttä-
4835: jotka apuvälineiden avulla pystyvät ymmärtämään viä, kun taas esim. tekstintulkintalaitteet palvele-
4836: puhetta. Kuuroutuneita ovat henkilöt, jotka eivät vat ensisijaisesti kuuroutuneita ja erittäin vaikeasti
4837: apuvälineiden avullakaan pysty selvittämään sa- huonokuuloisia.
4838: noja. Kuuroutuneen ja kuuron ero on taas siinä, Pitkällä tähtäimellä tulee saada mm. rakennus-
4839: että kuurot käyttävät viittomakieltä ja kuuroutu- lakiin ja -ohjeisiin maininta induktiosilmukoiden
4840: neiden kieli on suomen kieli, koska he ovat me- asentamisesta julkisiin tiloihin. Koska kuitenkin
4841: nettäneet kuulonsa puheen oppimisen jälkeen. aina todennäköisesti on kuulovammaisten tilai-
4842: Syntymäkuurojen etujärjestönä toimii Kuurojen suuksia, kuntoutusta jne. tiloissa, joissa ei ole
4843: Liitto. kiinteitä ryhmäkuuntelulaitteita, tarvitaan kan-
4844: Kuulonhuoltoliiton eräänä tavoitteena on, että nettavia laitteita.
4845: huonokuuloisten ja kuuroutuneiden vamman ai- Yhden laitteen kustannusarvio on noin 7 000
4846: heuttamat epäkohdat saadaan yleiseen tietoon ja markkaa. Kuulonhuoltoliiton piirit voisivat antaa
4847: että näiden epäkohtien poistamiseksi käytetään yhdistysten käyttöön laitteen ja sen lainaustoimin-
4848: kaikki se tieto ja tekninen apu, joka on käytettä- nasta vastaisi piirisihteeri. Laitteet voitaisiin hank-
4849: vissä. kia Kuulonhuoltoliiton omistukseen ja hoitaa va-
4850: Induktiosilmukalla eli ryhmäkuuntelulaitteella kuutukset ym. käytännön järjestelyt liitosta.
4851: huonokuuloinen henkilö voi kuunnella omalla Tavoitteena olisi saada jokaisen kuulonhuolto-
4852: kuulokojeellaan ilman häiritsevää taustamelua. piirin alueelle kannettava ryhmäkuuntelulaite,
4853: Induktiosilmukalla kuunneltaessa kuulokoje asen- Pohjois-Suomen alueelle kuitenkin kaksi laitteis-
4854: netaan T-asentoon. Induktiosilmukkajärjestelmä toa, eli yhteensä seitsemän laitteistoa.
4855: koostuu ohjelmalähteestä (puhujan mikrofoni, ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4856: dio yms.), vahvistimesta ja kuuntelutilaan asen- taen,
4857: nettavasta induktiosilmukkajohtimesta. Laite voi
4858: olla jo rakennusvaiheessa asennettava tai kannet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4859: tava. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4860: Induktiosilmukka on erityisen tarpeellinen 33.33.51 JOO 000 markkaa Kuulonhuol-
4861: kuulovammaisille mm. kuntoutustilaisuuksissa, tolzitolle kuulovammaisten ryhmäkuunte-
4862: kursseilla, koulutuspäivillä, kokouksissa, opinto- lulaitteiden hankkimiseksi.
4863: kerhoissa ja yleensä tilaisuuksissa, joissa on kuulo-
4864:
4865: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4866:
4867: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Mauri Pekkarinen
4868: 1828 1986 vp.
4869:
4870: Raha-asia-aloite n:o 1701
4871:
4872:
4873:
4874:
4875: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta mittaushenkilökunnan
4876: palkkaamiseksi Säteilyturvakeskukseen
4877:
4878:
4879: Eduskunnalle
4880:
4881: Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4882: keen Säteilyturvakeskus joutui palkkaamaan tila- taen,
4883: päistä henkilökuntaa selviytyäkseen lisääntyneistä
4884: säteilymittaustehtävistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4885: Lisätty mittaushenkilökunta on palkattu kulu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4886: van vuoden loppuun saakka. Säteilymittaustehtä- 33. 68.01 1 000 000 markkaa Sätetlytur-
4887: vät jatkuvat kuitenkin ensi vuonnakin, joten hen- vakeskuksen sätezlymittauksia suorittavan
4888: kilökunnan palkkaukseen olisi osoitettava lisäva- työsopimussuhteisen henkzlökunnan palk-
4889: roja. kaukseen.
4890:
4891: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4892:
4893: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Mauri Pekkarinen
4894: 1986 vp. 1829
4895:
4896: Raha-asia-aloite n:o 1702
4897:
4898:
4899:
4900:
4901: Miettinen: Koeotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittämi-
4902: seen
4903:
4904:
4905: Eduskunnalle
4906:
4907: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään suuresta työttömyydestä kärsivän Mikkelin läänin
4908: vuodelle 1987 esittänyt 105 miljoonan markan elinkeinotoiminnan tukemiseen.
4909: määrärahaa läänien kehittämiseksi. Koska määrä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4910: raha on tällä kertaa tarkoitettu poiketen alkupe- taen,
4911: räisestä tarkoituksesta kattamaan kaikki läänit, ei
4912: määräraha tule riittämään. Onkin välttämätöntä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4913: että eduskunta lisää määrärahaa kuten tapahtui 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4914: vuoden 1986 budjettikäsittelyssä. 30 000 000 markkaa käytettäväksi läänien
4915: Koeotetusta määrärahasta olisi välttämätöntä kehittämiseen.
4916: osoittaa 20 miljoonaa markkaa väestökadosta ja
4917:
4918: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4919:
4920: Mauri Miettinen
4921: 1830 1986 vp.
4922:
4923: Raha-asia-aloite n:o 1703
4924:
4925:
4926:
4927:
4928: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta opettajakoulutuksen kehittä-
4929: miseksi Heinolassa
4930:
4931:
4932: Eduskunnalle
4933:
4934: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksessa hyödyksi myös ammattikasvatushallituksen piiriin
4935: koulutetaan vuosittain noin 8 000 opettajaa. Täy- kuuluvassa opettajiston ja muun koulutushenki-
4936: dennyskoulutustarpeen kasvaessa on välttämätön- löstön täydennyskoulutuksessa. Tästä syystä on
4937: tä toisaalta kehittää Heinolan kurssikeskusta edel- välttämätöntä varata ensi vuoden tulo- ja menoar-
4938: leen sekä ryhtyä toimenpiteisiin ammattikasvatus- vioon riittävät määrärahat, joilla valmistellaan
4939: hallituksen koulutuskeskuksen perustamiseksi kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen rin-
4940: kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen rin- nalle tai yhteyteen Heinolaan perustettavaksi am-
4941: nalle tai yhteyteen. mattikasvatushallituksen koulutuskeskus. Valtion
4942: Heinolan kurssikeskuksen täysipainoisen koulu- varojen käytön kannalta, aluepoliittisesti sekä tie-
4943: tustoiminnan turvaamiseksi tarvitaan tämän valta- don, taidon ja resurssien yhdistämisen ja hyväksi-
4944: kunnallisen koulutuskeskuksen henkilöresurssien käytön kannalta ammattikasvatushallituksen kou-
4945: lisäämistä pikaisesti. lutuskeskuksen perustaminen Heinolaan on eri-
4946: Heinolan kurssikeskus tarvitsee myös määrära- tyisen järkevää.
4947: hoja selvitys- ja tutkimustoiminnan aloittamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotan,
4948: sekä koulutusmateriaalin tuottamiseksi paitsi
4949: kurssikeskuksen omaa myös muuta valtakunnallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4950: ta täydennyskoulutusta varten. Kurssikeskuksen 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
4951: kirjastosta ja oppimateriaalinäyttelystä on myös kan määrärahan kouluhallituksen Heino-
4952: perusteltua kehittää valtakunnallinen täydennys- lan kurssikeskuksen kehittämiseksi ja am-
4953: koulutuksen informaatiokeskus. mattikasvatushallituksen koulutuskeskuk-
4954: Erityisesti viimeksi mainittua eli täydennyskou- sen perustamiseksi Heinolaan.
4955: lutuksen informaatiokeskusta on järkevää käyttää
4956:
4957: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4958:
4959: Mauri Miettinen
4960: 1986 vp. 1831
4961:
4962: Raha-asia-aloite n:o 1704
4963:
4964:
4965:
4966:
4967: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kansanopiston
4968: toimintaan Hartolassa
4969:
4970:
4971: Eduskunnalle
4972:
4973: Hartolassa sijaitsevan Itä-Hämeen kansanopis- Kustannuksiltaan hanke on 5 miljoonaa mark-
4974: ton asuntola on valmistunut vuonna 1984. Asun- kaa. Valtionapua tällä hetkellä hankkeeseen on
4975: tola on 24-paikkainen. Sen rakentamiskustannuk- saatu 200 000 markkaa. Hankkeeseen tarvittaisiin
4976: set olivat 1,2 miljoonaa markkaa, johon saatiin lisää valtion avustusta 2 miljoonaa markkaa.
4977: valtionapua yhteensä 500 000 markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4978: Kansanopistolla on meneillään "Opetusraken- taen,
4979: nuslinna" -hanke, joka pitää sisällään liikuntasa-
4980: lin ja saunaosaston. Rakennusprojekti on välttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4981: mätön kansanopiston täysipainoisen toiminnan 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
4982: kannalta. Lisäksi liikuntasalin rakentaminen olisi kan suuruisen määrärahan Itä-Hämeen
4983: välttämätöntä koululiikunnan ja vapaaehtoisen kansanopiston '' Opetusrakennuslinna''
4984: muun liikuntatoimen osalta, koska Hartolan ny- -hanketta varten.
4985: kyiset liikuntatilat ovat varsin puutteelliset.
4986:
4987: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4988:
4989: Mauri Miettinen
4990:
4991:
4992:
4993:
4994: 9 260148U
4995: 1832 1986 vp.
4996:
4997: Raha-asia-aloite n:o 1705
4998:
4999:
5000:
5001:
5002: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Joroisten tiemestaripiirin tilo-
5003: jen peruskorjaukseen
5004:
5005:
5006: Eduskunnalle
5007:
5008: Joroisten tiemestaripiirin tukikohta on 25 vuot- keeseen on tarkoitus käyttää työllisyysrahoja.
5009: ta vanha. Tukikohdan huolto- ja korjaustilat ovat Hankkeella onkin varsin suuri työllistävä merki-
5010: käyneet riittämättömiksi. Rakennus ei täytä myös- tys, sillä sen keskimääräinen työvoimavahvuus
5011: kään nykyisiä työsuojeluvaatimuksia. Tukikohdan työn aikana tulee olemaan noin 14 työntekijää.
5012: puutteiden korjaamiseksi on laadittu saneeraus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5013: suunnitelma, jonka mukaan tukikohta saatetaan vasti,
5014: nykytilanteen vaatimuksia vastaavaksi saneeraa-
5015: malla vanhoja tiloja sosiaali- ja toimistotilojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5016: osalta, rakentamalla osittain uudet kaluston 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
5017: huolto- ja pesutilat sekä erillinen uusi hiekka- ja kan määrärahan Joroisten tiemestaripiirin
5018: suolavarastorakennus. Kustannusarvio on vajaat 4 huolto- ja korjausrakennuksen peruskor-
5019: miljoonaa markkaa. Hanke on suunnittelultaan jauksen aloittamiseksi.
5020: täysin valmis ja siten heti toteutettavissa. Hank-
5021:
5022: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5023:
5024: Mauri Miettinen
5025: 1986 vp. 1833
5026:
5027: Raha-asia-aloite n:o 1706
5028:
5029:
5030:
5031:
5032: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Kultakiven-Särkilahden
5033: maantien perusparantamiseen
5034:
5035:
5036: Eduskunnalle
5037:
5038: Maantien n:o 404 (Kultakivi-Särkilahti) pe- Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon
5039: rusparannustöitä on suoritettu jo lähes 10 vuoden Punkaharjun kunnan heikkenevän työllisyystilan-
5040: aikana. Vuosina 1970-79 parannustöitä tehtiin teen ehdotan kunnioittaen,
5041: 10,4 kilometrin matkalla. Tieosuutta on kuiten-
5042: kin parantamatta yli 17 kilometriä. On välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5043: töntä, että loppuosakin tiestä saadaan perusparan- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5044: nettua, sillä tiellä on runsas liikenne ja tiellä on li- 31.24.77 2 000 000 markan lisämäärära-
5045: säksi huomattava merkitys kokoojatienä mm. han Kultakiven-Särkilahden maantien
5046: puutavarakuljetuksissa. perusparannustöiden jatkamiseksi.
5047:
5048: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5049:
5050: Mauri Miettinen
5051: 1834 1986 vp.
5052:
5053: Raha-asia-aloite n:o 1707
5054:
5055:
5056:
5057:
5058: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Pöyryn-Kälän maantien pa-
5059: rantamiseksi
5060:
5061:
5062: Eduskunnalle
5063:
5064: Hirvensalmen kunnasta on heikoin tieyhteys välttämätöntä, että Pöyryn-Kälän välinen maan-
5065: Keski-Suomeen. Pöyryn-Kälän välinen maantie tie HirvensalmeltaJoutsaan saadaan mahdollisim-
5066: on erittäin heikkokuntoinen, kelirikkoaikana man nopeasti kokonaisuudessaan kuntoon.
5067: eräiltä osin suorastaan kelvoton. Kunta on jatku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5068: vasti esittänyt tien parantamista, jota on toteutet- taen,
5069: tukin Tuukkalan kylän kohdalla. Parantamista on
5070: suoritettu myös ns. Noukkalan mäen kohdalla ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5071: lisäksi on luvattu korjata vanha kestopäällyste 1987 tulo- ja menoaroioon 3 000 000 mar-
5072: Suonsalmen sillalta Pöyryn kylään. Näiden kor- kan määrärahan Pöyryn-Kälän välisen
5073: jausten jälkeen tien loppuosa jää kuitenkin odot- maantien kunnostustöiden jatkamiseksi.
5074: tamaan myöhemmin suoritettavia korjauksia. On
5075:
5076: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5077:
5078: Mauri Miettinen
5079: 1986 vp. 1835
5080:
5081: Raha-asia-aloite n:o 1708
5082:
5083:
5084:
5085:
5086: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Saimaan syväväylän siirtämi-
5087: seen
5088:
5089:
5090: Eduskunnalle
5091:
5092: Saimaan syväväylän siirtoa Savonlinnassa on joonaa markkaa. Tässä yhteydessä on kuitenkin
5093: syytä aientaa nykysuunnitelmista toteutettavaksi korostettava, ettei hanketta voida toteuttaa irralli-
5094: viimeistään vuonna 1988. Liikennöinti nykyisessä sena, vaan tie- ja vesitiehanke tulee toteuttaa sa-
5095: syväväylässä on vaikeaa ja aiheuttaa suuria öljyva- manaikaisesti.
5096: hinkoriskejä. Myös työllisyyden hoitamisen kan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5097: nalta syväväylän siirto siihen liittyvine tiehankkei- taen,
5098: neen on perusteltua aientaa, sillä Savonlinnassa
5099: on valmistumassa eräitä muita suuria investointi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5100: kohteita lähivuosina, ja uusia työkohteita ei ole 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
5101: osoitettavissa tällä hetkellä niiden tilalle. kan määrärahan Saimaan syväväylän stir-
5102: Syväväylän siirron osalta kustannusarvioksi on ron aloittamiseksi.
5103: esitetty vesitieohjelma 2000:n luonnoksessa 4 mil-
5104:
5105: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5106:
5107: Mauri Mietrinen
5108: 1836 1986 vp.
5109:
5110: Raha-asia-aloite n:o 1709
5111:
5112:
5113:
5114:
5115: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta neuvoa-antavan kansan-
5116: äänestyksen toimittamiseksi ydinenergian käytöstä Suomen tule-
5117: vassa energiahuollossa
5118:
5119: Eduskunnalle
5120:
5121: Maamme energiahuollon yhdeksi tärkeimmäksi markkaa tasapuolisen tiedottamisen turvaamiseksi
5122: ratkaisuksi muodostuu suhtautuminen ydinener- eri kampanjaryhmille, 4 000 000 markkaa erilai-
5123: gian käyttöön. Ratkaisu sisältää myös monia mo- siin henkilöstö-, painatus- ja tarvikemenoihin se-
5124: raalisia ja eettisiä kysymyksiä. Erään tarkoituksen- kä 1 000 000 markkaa valtion toimesta suoritetta-
5125: mukaisen tarkastelutavan antaisi neuvoa-antava vaa yleistä tiedotusta varten.
5126: kansanäänestys. Tämä voitaisiin toteuttaa ensi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5127: eduskuntavaalien yhteydessä 15.-16.3.1987. taen,
5128: Eduskunnalle on annettu tätä koskeva J. Mikko-
5129: lan ym. tekemä lakialoite. että Eduskunta ottaisi valtz'on vuoden
5130: Kansanedustajain vaalien yhteydessä pidettävä 1987 tulo- ja menoarvioon 11 000 000
5131: neuvoa-antava kansanäänestys ydinenergian käy- markkaa neuvoa-antavan kansanäänestyk-
5132: töstä Suomen tulevassa energiahuollossa aiheut- sen toimittamiseksi ydinenergian käytöstä
5133: taisi lisäkustannuksia vaaleissa 11 000 000 mark- Suomen tulevassa energiahuollossa.
5134: kaa. Ne aiheutuisivat seuraavista eristä: 6 000 000
5135:
5136: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5137:
5138: Jukka Mikkola Risto Ahonen Heli Astala
5139: Martti Lähdesmäki Arja Alho Liisa Jaakonsaari
5140: Tarja Halonen Anna-Liisa Piipari Pentti Kettunen
5141: Paula Eenilä Jouko Skinnari
5142: 1986 vp. 1837
5143:
5144: Raha-asia-aloite n:o 1710
5145:
5146:
5147:
5148:
5149: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta palvelukuntakokeilun
5150: käynnistämiseen
5151:
5152:
5153: Eduskunnalle
5154:
5155: Kunnallisen itsehallinnon ja palvelutoiminnan minta tulisi saattaa pikaisesti käyntiin ja aloittaa
5156: tehostamiseksi, kunnallisten voimavarojen käytön vuoden 1987 aikana.
5157: parantamiseksi sekä kuntalaisten tasa-arvon ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5158: osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi tulisi taen,
5159: maamme kuntien ja kaupunkien voida osallistua
5160: palvelukuntia (vapaakuntia) koskevaan kokeilu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5161: toimintaan. 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
5162: Maassamme ei ole toistaiseksi säädetty lainsää- kaa palvelukuntia koskevan kokezlutoi-
5163: däntöä palvelukuntakokeilusta, vaikka sitä koske- minnan käynnistämiseksi.
5164: via esityksiä on tehty eduskunnalle. Kokeilutoi-
5165:
5166: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5167:
5168: Jukka Mikkola Risto Ahonen Mikko Rönnholm
5169: Martti Lähdesmäki Arja Alho Timo Roos
5170: Liisa Jaakonsaari Tarja Halonen Ensio Laine
5171: Anna-Liisa Piipari Pentti Kettunen Jouko Skinnari
5172: 1838 1986 vp.
5173:
5174: Raha-asia-aloite n:o 1711
5175:
5176:
5177:
5178:
5179: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta johtajan viran perustami-
5180: seksi Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskukseen
5181:
5182:
5183: Eduskunnalle
5184:
5185: Turun yliopistoon on 1.1.1985 lukien perustet- suunnittelu ja johtaminen edellyttäisi kuitenkin
5186: tu erillisenä laitoksena täydennyskoulutuskeskus, päätoimisen johtajan viran perustamista.
5187: jonka kiinteät toimipaikat ovat Turku ja Rauma. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5188: Keskus järjestää ammatillista täydennyskoulutus- taen,
5189: ta, työllisyyskoulutusta ja avointa korkeakoulu-
5190: opetusta. Keskuksen toiminta on laajentunut no- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5191: peasti ja laajenee edelleen etenkin ammatillisen 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
5192: täydennyskoulutuksen alueella. Keskukseen sijoi- kaa johtajan viran (A 24) perustamiseksi
5193: tetun hallinto-, suunnittelu- ja toimistohenkilö- Turun yliopiston täydennyskoulutuskes-
5194: kunnan määrä on n. 20. Johtajan tehtävät on hoi- kukseen.
5195: dettu toistaiseksi oman toimen ohella. Toiminnan
5196:
5197: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5198:
5199: Jukka Mikkola Mikko Rönnholm Liisa Hilpelä
5200: Timo Roos Heli Astala Paula Eenilä
5201: Ensio Laine Aino Pohjanoksa
5202: 1986 vp. 1839
5203:
5204: Raha-asia-aloite n:o 1712
5205:
5206:
5207:
5208:
5209: J. Mikkola ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta avoimen kor-
5210: keakouluopetuksen tuntipalkkioihin ja suunnitteluhenkilökun-
5211: nan palkkaamiseksi
5212:
5213: Eduskunnalle
5214:
5215: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn avoimen korkeakouluopetuksen tutkimus- ja ke-
5216: yhteydessä eduskunta päätti hallituksen esitykses- hittämistoimintaan 2 000 000 markkaa eli yhteen-
5217: tä poiketen, että korkeakoulujen järjestämä avoin sä 4 500 000 markkaa.
5218: korkeakouluopetus on järjestettävä viranomaistoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5219: mintana. Tämän vuoksi avoimen korkeakoulu- taen,
5220: opetuksen kehittäminen vaatii pikaisesti valta-
5221: kunnallista toimenpideohjelmaa. Kun korkea- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5222: koulujen käytössä olevat varat eivät riitä avoimen 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
5223: korkeakouluopetuksen järjestämiseen eduskun- 4 500 000 markkaa avoimen korkeakou-
5224: nan tahdon mukaisesti, tulisi näitä määrärahoja luopetuksen tuntipalkkioihin ja tutkimus-
5225: korottaa. Siksi avoimen korkeakouluopetuksen ja kehittämistoiminnan suunnitteluhenki-
5226: tuntipalkkioihin olisi saatava 2 500 000 markan li- lökunnan palkkaamiseen.
5227: säys ja suunnitteluhenkilökunnan palkkaamiseen
5228:
5229: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5230:
5231: Jukka Mikkola Mikko Rönnholm Liisa Hilpelä
5232: Martti Lähdesmäki Paula Eenilä Aino Pohjanoksa
5233: Heli Astala Liisa Jaakonsaati Tarja Halonen
5234: Anna-Liisa Piipari Pentti Kettunen Timo Roos
5235: Jouko Skinnari Arja Alho Ensio Laine
5236: 1840 1986 vp.
5237:
5238: Raha-asia-aloite n:o 1713
5239:
5240:
5241:
5242:
5243: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun joukkolii-
5244: kenteen kehittämiseen
5245:
5246:
5247: Eduskunnalle
5248:
5249: Turun seudun liikenneongelmat ovat korostu- mys, että valtion tulisi osallistua sen kustannuk-
5250: neet sitä mukaa kuin alueen väkiluku on kasva- siin.
5251: nut. Tällä hetkellä Turussa ja sen ympäristökun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5252: nissa asuu noin 250 000 ihmistä. Alueen liikenne- tavasti,
5253: järjestelyjen hajanaisuus on johtanut kalliisiin,
5254: mutta silti huonosti toimiviin ratkaisuihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5255: Turun seudulle on saatava aikaan yhtenäinen 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
5256: joukkoliikenteen hoito-organisaatio ja koko seu- kaa Turun seudun joukkoliikenteen kehit-
5257: dulla kelpaava matkalippu. Joukkoliikenteen ke- tämiseen.
5258: hittäminen Turun seudulla on niin tärkeä kysy-
5259:
5260: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5261:
5262: Jukka Mikkola Mikko Rönnholm
5263: Paula Eenilä Ensio Laine
5264: 1986 vp. 1841
5265:
5266: Raha-asia-aloite n:o 1714
5267:
5268:
5269:
5270:
5271: ]. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta junaliikenteen työmatka-
5272: kokeilun jatkamiseen välillä Piikkiö (Paimio)-Pansion-Pernon
5273: telakka
5274: Eduskunnalle
5275:
5276: Turun seudulla on välillä Piikkiö-Pansion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5277: Pernon telakka käynnissä junaliikenteen työmat- taen,
5278: kakokeilu, jonka rahoittamiseen osallistuvat Val-
5279: tionrautateiden ohella lähiseudun kunnat. Kokei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5280: lu on lähtenyt lupaavasti liikkeelle ja sitä tulisi jat- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
5281: kaa ainakin koko vuoden 1987 ajan ja mahdolli- kaa junaliikenteen työmatkakokezlun jat-
5282: sesti jatkaa liikenteen ulottumista Piikkiön sijasta kamiseen välillä Piikkiö (Paimio)-Pan-
5283: Paimioon. sion-Pernon telakka.
5284:
5285: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5286:
5287: Jukka Mikkola Mikko Rönnholm Liisa Hilpelä
5288: Heli Astala Paula Eenilä Ensio Laine
5289: 1842 1986 vp.
5290:
5291: Raha-asia-aloite n:o 1715
5292:
5293:
5294:
5295:
5296: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suomen Äitien
5297: Lomahuolto ry:lle lomakotiuudisrakennuksen rakentamiseksi
5298:
5299:
5300: Eduskunnalle
5301:
5302: Turun kaupunkia kotipaikkanaan pitävän 220 300 markkaa eli kustannukset kaikkiaan
5303: Lounais-Suomen Äitien Lomahuolto ry:n tehtävä- 1 222 300 markkaa.
5304: nä on sosiaalisen lomatoiminnan järjestäminen Yhdistyksellä ei ole omia varoja rakennushank-
5305: vähävaraiselle ja muutoin vaikeassa elämäntilan- keen toteuttamiseen. Siksi yhteiskunnan tulisi
5306: teessa olevalle väestölle, kuten suurperheisille, yk- avustaa yhdistystä tämän tärkeän hankkeen to-
5307: sinhuoltajille, vanhuksille ja eläkeläisille sekä teuttamisessa, joka on tarkoitus rakentaa vuoden
5308: vammaisille ja työttömille. 1987 alkupuolella.
5309: Yhdistys ylläpitää toimintaansa varten Rymät- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5310: tylässä Lomakoti Tammilehto -nimistä !omakoti- taen,
5311: keskusta. Lomakodin majoitustilat ovat kuitenkin
5312: osittain vanhentuneet. Tästä syystä on välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5313: töntä rakentaa uudisrakennus, johon sijoitetaan 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
5314: 10 kappaletta kahden hengen huoneita muka- kaa Lounais-Suomen Äitien Lomahuolto
5315: vuuksin. ry:lle avustuksena Lomakoti Tammzleh-
5316: Uudisrakennuksen varsinaiset rakennuskustan- don uudisrakennuksen rakentamiseen.
5317: nukset ovat kustannusarvion mukaan 1 002 000
5318: markkaa sekä kalusteet ja tekstiilit yhteensä
5319:
5320: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5321:
5322: Jukka Mikkola Risto Ahonen Mikko Rönnholm
5323: Martti Lähdesmäki Tarja Halonen Anna-Liisa Piipari
5324: Paula Eenilä
5325: 1986 vp. 1843
5326:
5327: Raha-asia-aloite n:o 1716
5328:
5329:
5330:
5331:
5332: S. Mikkola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Säteilyturva-
5333: keskuksen uusien toimitilojen sijoittamiseksi Hämeenlinnaan
5334:
5335:
5336: Eduskunnalle
5337:
5338: Hajasijoituskomitea esitti jo vuonna 1973, että Iee myös Hämeenlinnan vaihtoehtoa vakavasti
5339: Säteilyturvakeskus sijoitettaisiin Hämeenlinnaan. pohtia.
5340: Eduskunta äänesti 1970-luvun lopulla asiasta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5341: kannaksi tuli laitoksen sijoittaminen Hämeenlin- taen,
5342: naan.
5343: Hallituksen vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5344: tyksessä on Säteilyturvakeskuksen uudet toimitilat 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5345: suunniteltu rakennettavaksi Keravalle. 33.68.74 1000000 markkaa Sätezlytur-
5346: Kun laitosta ei ensi vuoden tulo- ja menoar- vakeskuksen uusien toimitzlojen suunnit-
5347: vioesityksessä olla sijoittamassa Helsinkiin, jota telemiseksi Hämeenlinnaan.
5348: Säteilyturvakeskus itse toivoo, vaan Keravalle, tu-
5349:
5350: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
5351:
5352: Saara Mikkola Hannu Tenhiälä Sirkka-Liisa Anttila
5353: Jorma Rantanen Jouko Skinnari Mikko Vainio
5354: Iiro Viinanen Lea Savolainen Martti Lähdesmäki
5355: Esko Helle Matti Kautto Sirpa Pietikäinen
5356: 1844 1986 vp.
5357:
5358: Raha-asia-aloite n:o 1717
5359:
5360:
5361:
5362:
5363: Moisander: Määrärahan osoittamisesta SITRAn sivutoimipisteen pe-
5364: rustamiseksi Kuopioon
5365:
5366:
5367: Eduskunnalle
5368:
5369: Aluepolitiikkatoimikunta toteaa mlettnnös- alueellisen toiminnan tehostamiseksi perustaa ra-
5370: sään, että TEKESin ja SITRAn yritys- ja tutkimus- haston toimipiste Kuopioon Kehitysaluerahasto
5371: rahoitus on painottunut Etelä-Suomeen. SITRAn Oy:n toimitilojen yhteyteen.
5372: toimipisteiden perustamisella eri puolille maata Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5373: on todettu olleen selvästi yritys- ja tutkimusrahoi- taen,
5374: tuksen alueellista jakautumista tasoittava vaiku-
5375: tus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5376: Tällä perusteella Pohjois-Savon maakuntaliitto 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
5377: katsoo, että SITRAn 20-vuotisjuhlavuonna rahas- kaa SITRAn toimipisteen perustamiseksi
5378: ton pääoma valtion tulo- ja menoarviossa tulisi Kuopioon Kehitysaluerahasto Oy:n toimi-
5379: korottaa 20 milj. markalla ja samalla päätettäisiin tilojen yhteyteen.
5380:
5381: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5382:
5383: Erkki Moisander
5384: 1986 vp. 1845
5385:
5386: Raha-asia-aloite n:o 1718
5387:
5388:
5389:
5390:
5391: Moisander: Määrärahan osoittamisesta uuden koulutusyksikön perus-
5392: tamiseen Kuopion teknilliseen oppilaitokseen
5393:
5394:
5395: Eduskunnalle
5396:
5397: Suomen kansantalouden riippuvuus viennistä, tä, joiden vaikutuksesta myös alueen yritystoimin-
5398: teollisuusmaitten avoin kilpailu ja teknologian ta saisi uutta taitotietoa.
5399: nopea kehitys edellyttävät kaikkien mahdollisten Elinkeinoelämän rakenteen monipuolistami-
5400: tutkimus- ja tuotekehitysresurssien käyttöönottoa • seksi ja pk-yritysten mahdollisuuksien helpotta-
5401: ja huomattavaa panostusta niihin. miseksi vastaanottaa ja soveltaa käytäntöön uutta
5402: Teknologian kehittämiskeskuksen perustami- teknologiaa tulisi teknillisten oppilaitosten yhtey-
5403: neo ja maassamme yleisesti hyväksytty ja tunnus- teen perustaa erityisesti em. tavoitteisiin pyrkiviä
5404: tettu näkemys ns. uuden teknologian kehittämi- koulutusyksiköitä.
5405: seen tähtäävien toimenpiteiden tukemisesta ovat Kuopion teknillisen oppilaitoksen yhteyteen
5406: osa teknologiapolitiikkaamme. perustettavalla koulutusyksiköllä voitaisiin ryhtyä
5407: Keskeinen merkitys uuden teknologian kehittä- kokeilemaan konkreettisesti uuden teknologian
5408: misessä ja soveltamisessa on tutkimuslaitoksilla ja siirtämistä pk-yritysten piiriin.
5409: korkeakouluilla. Jo nyt on kuitenkin havaittavissa, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5410: että uuden teknologian kehittäminen ja käyttöön- taen,
5411: otto tapahtuvat pääasiassa Etelä-Suomessa suur-
5412: kaupunkien vaikutusalueella sekä teknillisten kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5413: keakoulujen vaikutusalueella. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29. 60
5414: Muualla maassamme uhkaa syntyä tilanne, jos- uudelle momentzlle 500 000 markkaa
5415: sa yritykset, ennen kaikkea pk-yritykset, eivät pys- Kuopion teknilliselle oppilaitokselle uu-
5416: tykään vastaanottamaan ja soveltamaan uutta tek- den koulutusyksikön perustamiseksi edes-
5417: nologiaa, koska yrityksen läheisyydessä ei ole sel- auttamaan teknologian soveltamista pk-
5418: laisia tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusyksiköi- yrityksissä.
5419:
5420: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5421:
5422: Erkki Moisander
5423: 1846 1986 vp.
5424:
5425: Raha-asia-aloite n:o 1719
5426:
5427:
5428:
5429:
5430: Moisander: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilaitosten
5431: kirjastojen kehittämiseksi
5432:
5433:
5434: Eduskunnalle
5435:
5436: Ajanmukaisen oppimateriaalin saaminen ja yl- gelma on kärjistynyt myös siksi, että joko kirjasto-
5437: läpitäminen on erityisesti viime vuosina korostu- jen täydellinen puuttuminen tai lainattavien ni-
5438: nut kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Syynä teiden vähäinen, jopa olematon määrä, pakotta-
5439: on ennen kaikkea ollut teknologian nopea uudis- • vat opiskelijat usein kalliidenkin kirjojen hankin-
5440: tuminen ja sen seurauksena tiedon entistä no- taan tai vähintäänkin vaikeuttavat ja hidastavat
5441: peampi vanhentuminen. opiskelua.
5442: Erityisesti tämä ongelma korostuu tekniikan Ammatillisten oppilaitosten kirjastotoimintaa
5443: alalla, jossa tiedon kasvuvauhti on monia muita ei opetushallinnon taholta koordinoida, joten re-
5444: tieteenaloja nopeampi ja jossa oppikirjojen ohella surssien käytön suunnittelu on puutteellista ja re-
5445: normeilla ja standardeilla on opetuksen kannalta surssien käyttö usein epätarkoituksenmukaista.
5446: keskeinen merkitys. Tällä hetkellä maamme tek- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5447: nillisistä oppilaitoksista 113 on ilman omaa kirjas- taen,
5448: toa ja useissa oppilaitoksissa on kirjastojen auki-
5449: oloaikoja jouduttu määrärahojen puutteessa ly- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5450: hentämään. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5451: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ovat 29.60.29 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
5452: viime vuosina jatkuvasti joutuneet alentamaan ammatzflisten oppzfaitosten kirjastojen
5453: elintasoaan. Opintotuen reaaliarvo on viimeisten oppimateriaalihankintoihin.
5454: kymmenen vuoden aikana laskenut selvästi. On-
5455:
5456: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5457:
5458: Erkki Moisander
5459: 1986 vp. 1847
5460:
5461: Raha-asia-aloite n:o 1720
5462:
5463:
5464:
5465:
5466: Moisander: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Uima-
5467: opetus- ja hengenpelastusliitolle ''Vesillä kuivana'' -kampanjaan
5468:
5469:
5470: Eduskunnalle
5471:
5472: Viime vuosina suoritettu voimakas julkinen työ nan tehtävä on pyrkiä edistämään myös ennalta
5473: ja vapaaehtoinen toiminta sekä mm. "Vesillä kui- ehkäisevää toimintaa. Sen taloudellinen tukemi-
5474: vana'' -kampanja ovat merkittävästi vaikuttaneet nen on myös pitkällä aikavälillä kannattavaa.
5475: siihen, että vesiliikenteessä onnettomuustilastojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5476: kehitys on kääntynyt myönteiseksi. Tästä huoli- taen,
5477: matta onnettomuustilastot ovat vielä korkeimpia
5478: teollistuneissa maissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5479: Onnettomuustilastojen pienentämisessä ennal- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
5480: ta ehkäisevä tiedotus- ja valistustyö on avainase- 300 000 markkaa Suomen Uimaopetus- ja
5481: massa. Tämän työn tulee kuitenkin olla hyvin hengenpelastusliitolle käytettäväksi '' Ve-
5482: suunniteltua ja huolella toteutettua. Yhteiskun- szllä kuivana'' -kampanjaan.
5483:
5484: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
5485:
5486: Erkki Moisander
5487:
5488:
5489:
5490:
5491: 10 260148U
5492: 1848 1986 vp.
5493:
5494: Raha-asia-aloite n:o 1721
5495:
5496:
5497:
5498:
5499: Moisander: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi tueksi kuntien
5500: nuorisotyöhön
5501:
5502:
5503: Eduskunnalle
5504:
5505: Vuoden 1986 alusta tuli voimaan uusi nuoriso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5506: työlaki. Lain käsittelyn yhteydessä edellytettiin, 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
5507: että uuden lain johdosta minkään kunnan val- 2 000 000 markkaa käytettäväksi ylimää-
5508: tionosuudet eivät laskisi merkittävästi. On kuiten- räiseksi tueksi kuntien nuorisotyön tuke-
5509: kin aiheellista pelätä, että joissain kunnissa val- mtseen.
5510: tionosuus pienenee jopa yli 10 prosenttia.
5511: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5512: taen,
5513:
5514: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5515:
5516: Erkki Moisander
5517: 1986 vp. 1849
5518:
5519: Raha-asia-aloite n:o 1722
5520:
5521:
5522:
5523:
5524: Moisander: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin yleisten tei-
5525: den päällystämiseen
5526:
5527:
5528: Eduskunnalle
5529:
5530: Kuopion läänin alueella olevista yleisistä teistä, Kuopion läänin alueelta kokonaisuudessaan on
5531: joiden yhteenlaskettu pituus on 5 674 km, on liikenneturvallisuuden kannalta välttämätöntä.
5532: päällystetty 35,8 %, joka on alhaisin luku maam- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5533: me kaikista lääneistä. Sorateitä, joita läänissä on taen,
5534: vielä 3 736 km, rasittaa erityisesti raskas liikenne.
5535: Lisäksi liikennetiheys ko. teillä on selvästi kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5536: tysalueläänien keskiarvon yläpuolella. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5537: Lisäksi valtatien n:o 5 kulumaurat ovat jatku- 31. 24. 77 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
5538: vasti aiheuttaneet vaaratilanteita ja jopa onnetto- Kuopion läänin yleisten teiden sekä valta-
5539: muuksia, jonka johdosta 5-tien päällystäminen tien n:o 5 päällystämiseen.
5540:
5541: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5542:
5543: Erkki Moisander
5544: 1850 1986 vp.
5545:
5546: Raha-asia-aloite n:o 1723
5547:
5548:
5549:
5550:
5551: Moisander ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 548 (Pel-
5552: tola-Etelälahti) parantamiseen
5553:
5554:
5555: Eduskunnalle
5556:
5557: Maantie n:o 548 (Peltola-Etelälahti) Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5558: nenjoen ja Karttulan kunnissa on huonokuntoi-
5559: nen seudullinen tie, jonka liikennemäärä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5560: 500-700 autoa vuorokaudessa. Pahimmat paikat 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5561: tieosuudella tulisi nopeasti korjata. Näiden 31.24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
5562: osuuksien korjauksen kustannusarvio on 5, 9 milj. maantien n:o 548 (Peltola-Eteliilahtz)
5563: mk. parantamiseen.
5564:
5565: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5566:
5567: Erkki Moisander Kari Rajamäki
5568: Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen
5569: 1986 vp. 1851
5570:
5571: Raha-asia-aloite n:o 1724
5572:
5573:
5574:
5575:
5576: Moisander: Määrärahan osoittamisesta pk-yritysten tiedonhankinta-
5577: palvelun käynnistämiseen Kuopion läänissä
5578:
5579:
5580: Eduskunnalle
5581:
5582: Kuopiossa on syyskuussa 1986 aloittanut toi- maatikon, jonka tehtävänä on selvittää, millaista
5583: mintansa tiedonhankintaprojekti, jonka rahoitta- tietopalvelua tarvitaan ja miten tietoja olisi yrityk-
5584: vat TINFO, TEKES, Pohjois-Savon Maakuntaliit- sille saatavissa. Tämä tapahtuu käytännön työssä
5585: to ja eräät muut yhteisöt. Projektin tarkoituksena yritysten konsultointitoiminnan yhteydessä. Vuo-
5586: on selvittää pienyritysten tietopalvelun järjestä- den 1987 osalta hankkeen valtion rahoitusosuu-
5587: mismahdollisuudet sisältäen mm. patenttitieto- den turvaaminen on projektin onnistumisen kan-
5588: palvelun. nalta välttämätön.
5589: Jo hankkeen käynnistämisvaiheessa on todettu Edellä olevan perusteella ehdotan,
5590: tällaisen tiedonhankintapalvelun välttämättömyys
5591: maakunnan pienyritysten toimintaedellytysten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5592: parantamiseksi. Erityisen selvästi se on tullut esiin 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
5593: TEKES Konsultoinnin useissa yrityskäynneissä ja kaa pk-yritysten tiedonhankintapalvelun
5594: keskusteluissa yrittäjien kanssa. Projekti on rahoit- käynnistämiseen ja rahoittamiseen Kuo-
5595: tajiensa tuen turvin palkannut 2 vuodeksi infor- pion läänissä.
5596:
5597: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5598:
5599: Erkki Moisander
5600: 1852 1986 vp.
5601:
5602: Raha-asia-aloite n:o 1725
5603:
5604:
5605:
5606:
5607: Moisander: Määrärahan osoittamisesta Järvi-Suomen kunnille kalus-
5608: ton hankkimiseksi öljyvahinkojen torjuntaan
5609:
5610:
5611: Eduskunnalle
5612:
5613: Saimaan kanavalta kulkeva syväväylä Kuopioon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5614: on yleisesti tunnustettu riskialttiiksi väyläksi suu- taen,
5615: rille öljytankkereille. Sisä-Suomen järvien mata-
5616: luudesta johtuen aiheuttaa pienikin öljykatastrofi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5617: tuhoisat seuraukset. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5618: Väylän varrella olevilla kunnilla ja kaupungeilla 35.26.70 lisiiyksenii 1 000 000 markkaa
5619: ei öljyntorjuntakalustoa ja teknisiä laitteistoja ole Järvi-Suomen kunnille öljyvahinkojen
5620: läheskään riittävästi, jotta vahinkojen torjuntatyö- torjuntakaluston ja teknisten laitteiden
5621: tä pystyttäisiin toteuttamaan. hankkimiseksi.
5622:
5623: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5624:
5625: Erkki Moisander
5626: 1986 vp. 1853
5627:
5628: Raha-asia-aloite n:o 1726
5629:
5630:
5631:
5632:
5633: Moisander: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden erillisasuntojen
5634: hankintaan
5635:
5636:
5637: Eduskunnalle
5638:
5639: Asuntotilanne on ongelmallinen maassamme korkealle on laadullinen puoli ja ennen kaikkea
5640: erityisesti ns. opiskelupaikkakunnilla, joissa vuok- sosiaalisten ongelmien ja sosiaalisten kasautumien
5641: ra-asuntojen tarjonta ei riitä tyydyttämään kysyn- ennaltaehkäisy huomioitava entistä keskeisem-
5642: tää. Varsinkin uusilla korkeakoulupaikkakunnilla min. Tähän voidaan merkittävästi vaikuttaa asun-
5643: asuntopula kärjistyy keskimääräistä vaikeammak- tojen järkevällä sijoittelulla ja erityisesti yksittäisil-
5644: si, koska ei ole olemassa vanhaa vuokra-asunto- lä erillisasunnoilla.
5645: tuotantoa reservissä. Tällä hetkellä ei opiskelija-asuntotuotantoa
5646: Opiskelija-asuntotuotannosta vastaavat opiske- harjoittavilla yhteisöillä ole kuitenkaan mahdolli-
5647: lijapaikkakunnilla joko opiskelija-asuntosäätiöt suutta käyttää uustuotantovaroja erillisasuntojen
5648: tai opiskelija-asuntotuotantoa varten perustetut hankintaan. Ongelma korostuu varsinkin sellaisil-
5649: osakeyhtiöt. Kyseisten yhteisöjen ylläpitämä asun- la paikkakunnilla, joilla on jo nyt huomattavia
5650: totuotantotoiminta perustuu lähes yksinomaan vaikeuksia sopivien tonttien saannissa, jolloin jär-
5651: valtion rahoitusosuuteen, jonka turvin on raken- kevää vuokra-asuntotarjontaa ei voida toteuttaa
5652: nettu lukuisia opiskelija-asuntoja ja kokonaisia lainkaan. Joustava mahdollisuus käyttää opiskeli-
5653: opiskelijayhteisöjä. ja-asuntotuotantoon varattuja uustuotantovaroja
5654: Saatujen kokemusten perusteella on ollut sel- myös erillisasuntojen hankintaan turvaisi tasaisen
5655: västi havaittavissa opiskelijoilla sosiaalisia ongel- ja jatkuvan opiskelija-asuntotarjonnan lisäämättä
5656: mia, jotka johtuvat heidän eristämisestään muun kuitenkaan kustannuksia.
5657: yhteiskunnan ulkopuolelle. Siksi yhä useammalla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5658: paikkakunnalla pyritäänkin jo asuntoalueiden taen,
5659: suunitteluvaiheessa huomioimaan väestöraken-
5660: teen tasapainoinen muodostuminen ja kaavoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5661: sen avulla varaamaan opiskelija-asuntotuotantoon 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
5662: tarkoitettuja tontteja. uudelle momentille lisäyksenä 10 000 000
5663: Opiskelija-asuntotuotannossa on kiinnitetty ai- markkaa opiskelijoiden erillisasuntojen
5664: kaisemmin lähes yksinomaan huomiota määrälli- hankintaan.
5665: seen puoleen. Määrällisen tason kohottua jo varsin
5666:
5667: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5668:
5669: Erkki Moisander
5670: 1854 1986 vp.
5671:
5672: Raha-asia-aloite n:o 1727
5673:
5674:
5675:
5676:
5677: Muroma: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n pakolaisasiain
5678: pääkomissaarin toiminnan tukemiseen
5679:
5680:
5681: Eduskunnalle
5682:
5683: Maailman pakolaisongelma vaikeutuu entises- si hoitaa YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin
5684: tään. Toimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi ei- (UNHCR) välityksellä tukemalla järjestön toimin-
5685: vät sitä vastoin ole olleet riittäviä. Pakolaisten taa raha- ja muilla varoilla.
5686: määrän jatkuvasti kasvaessa suurin osa jää kaiken Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
5687: avun ulkopuolelle. Näiden pakolaisten pelastami- taen,
5688: seksi nälkäkuolemalta ja aliravitsemuksen aiheut-
5689: tamilta pysyviltä haitoilta tarvitaan katastrofiapua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5690: pakolaisten päivittäiseen huoltoon. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5691: On ilmeistä, että laajat kansalaispiirit ovat val- 24.30. 69 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
5692: miit lisäämään Suomen valtion virallista pako- YK:n pakolaisasiain pääkomissaan'n
5693: laisapua. (UNHCR) toiminnan tukemiseen.
5694: Pakolaisongelmiin liittyvät kysymykset tuli-
5695:
5696: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5697:
5698: Impi Muroma
5699: 1986 vp. 1855
5700:
5701: Raha-asia-aloite n:o 1728
5702:
5703:
5704:
5705:
5706: Muroma: Korotetun määrärahan osoittamisesta saamenkielisen jul-
5707: kaisutoiminnan tukemiseen
5708:
5709:
5710: Eduskunnalle
5711:
5712: Saamen kielellä on toistaiseksi erittäin vähän Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5713: kirjallista tuotantoa. Osaksi saamenkielinen pe- taen,
5714: ruskouluopetus on aloitettu joitakin vuosia sitten,
5715: mikä osaltaan edistää kielen ja kulttuurin säily- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5716: mistä. Alkaneen myönteisen kehityksen turvaami- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5717: seksi ja monipuolistamiseksi tulee saamenkielistä 29.99.50 lisäyksenä 90 000 markkaa käy-
5718: julkaisutoimintaa tukea nykyistä voimakkaam- tettäväksi saamenkielisen julkaisutoimin-
5719: min. Tällöin mahdollistetaan myös hengellisen nan tukemiseen.
5720: kirjallisuuden kääntäminen ja tuottaminen saa-
5721: men kielellä.
5722:
5723: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5724:
5725: Impi Muroma
5726: 1856 1986 vp.
5727:
5728: Raha-asia-aloite n:o 1729
5729:
5730:
5731:
5732:
5733: Muroma: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
5734: maksuttomaan kuntoutukseen
5735:
5736:
5737: Eduskunnalle
5738:
5739: Tutkimusten mukaan suurin osa sotiimme osal- kokonaan kustantaa valtion varoista, koska eläk-
5740: listuneista rintamaveteraaneista on terveydentilal- ~eet monessa tapauksessa ovat vielä varsin alhai-
5741: taan muihin ikätovereihinsa nähden huonokun- sta.
5742: toisia sekä erityisen kuntoutuksen ja hoidon tar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5743: peessa. Rintamaveteraanien kuntoutusta varten taen,
5744: maassamme toimii useita kuntoutuslaitoksia. On-
5745: gelmana on kuitenkin, että nämä kuntoutuslai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5746: tokset joutuvat perimään potilailtaan varsin huo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5747: mattavia maksuja. Kuntoutuksen tarpeessa oleva 33.22.59 lisäyksenä 8000000 markkaa
5748: veteraani jää varojen puutteen vuoksi usein ilman maksutloman kuntoutuksen ja muun tar-
5749: tarvitsemaansa hoitoa. vittavan lääkinnällisen hoidon turvaami-
5750: Veteraanien tarvitsema kuntoutus ja hoito tulee seksi sotiemme veteraanezlle.
5751:
5752: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
5753:
5754: Impi Muroma
5755: 1986 vp. 1857
5756:
5757: Raha-asia-aloite n:o 1730
5758:
5759:
5760:
5761:
5762: Muroma: Määrärahan osoittamisesta kunnille puhelimien hankkimi-
5763: seksi vanhuksille
5764:
5765:
5766: Eduskunnalle
5767:
5768: Viime vuosina on vanhusten turvattomuus li- pienille kunnille, joiden väestörakenne on vinou-
5769: sääntynyt. Monet haja-asutusalueiden vanhuksista tunut, tuottaa vaikeuksia hankkia vanhuksille tar-
5770: asuvat useiden kilometrien päässä lähimmistä vittavia puhelimia.
5771: naapureista. Asutuskeskuksissa taas jokainen asuu Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
5772: omissa oloissaan niin, että sen vuoksi tunnetaan taen,
5773: yksinäisyyttä ja turvattomuutta.
5774: Useilla vanhuksilla ei ole varoja oman puheli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5775: men hankkimiseen. Kuitenkin puhelin auttaisi 1987 tulo- j'a menoarvioon momentille
5776: yhteydenpitoa ja on monissa tilanteissa välttämä- 33.32.30 2 500 000 markkaa kunnille
5777: tön apu vanhuksille. avustuksena puhelinten j'a turvapuhelin-
5778: Vanhusten tulisi saada puhelin tai turvapuhelin ten hankkimiseksi vanhusten käyttöön.
5779: käyttöönsä yhteiskunnan tuen turvin. Etenkin
5780:
5781: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5782:
5783: Impi Muroma
5784: 1858 1986 vp.
5785:
5786: Raha-asia-aloite n:o 1731
5787:
5788:
5789:
5790:
5791: Muroma: Määrärahan osoittamisesta avustajien palkkaamiseen vai-
5792: keavammaisille
5793:
5794:
5795: Eduskunnalle
5796:
5797: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväistä keavammainen ei itse kykene suoriutumaan. Kos-
5798: suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri tavoin. ka henkilökohtaisen avustajan ja vammaisen suh-
5799: Kuntien kotipalvelun ja osin kotisairaanhoidon de on hyvin tiivis ja edellyttää molemminpuolista
5800: avulla voidaan mahdollistaa niiden henkilöiden luottamusta, on tärkeätä, että vammainen saa itse
5801: eläminen kotona, jotka eivät tarvitse ympärivuo- palkata avustajansa. On perusteltua, että avustaja
5802: rokautista apua. on vammaisen palveluksessa ja vammaiselle korva-
5803: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla palkan- taan tästä aiheutuvat kustannukset.
5804: nut vaikeavammaisia koululaisia varten koulu- Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti
5805: avustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia ja jotka saada kokonaan valtionavulliseksi toiminnaksi ja
5806: tarvittaessa avustavat useampaakin vammaista palkkausperusteena voitaisiin käyttää esimerkiksi
5807: koululaista. Samoin päivähoidossa toimii avusta- kunnallisen kotiavustajan palkkausta. Henkilö-
5808: jia, jotka eivät ole henkilökohtaisia avustajia. kohtaisen avustajan palkkaamismahdollisuuden
5809: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain nojalla järjestäminen merkitsisi ratkaisevaa apua vammai-
5810: vammainen voi saada tuen henkilökohtaisen avus- sille ja uutta askelta kohti täyttä osallistumista ja
5811: tajan palkkaamiseen. Tämä onkin maassamme ai- tasa-arvoa. Avustajaa tarvitsevien vammaisten
5812: noa laki, joka suoranaisesti mahdollistaa henkilö- määrä on suhteellisen pieni ja toiminnan aiheut-
5813: kohtaisen avustajan palkkaamisen yhteiskunnan tamat kustannukset eivät ole valtiontaloudellisesti
5814: kustannuksella. suuret. Avustajatoiminnan tuottamat säästöt mm.
5815: Eräät kunnat ovat omana toimintanaan kustan- laitosten hoitomaksuissa sen sijaan olisivat mel-
5816: taneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen avus- koiset. Uudistus merkitsisi vammaisille uutta
5817: tajan. Kokeiluista on saatu myönteisiä kokemuk- mahdollisuutta selviytyä kotona.
5818: sia. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5819: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan niissä ti- taen,
5820: lanteissa, jolloin kotipalvelun ja -sairaanhoidon
5821: keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoitaa vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5822: keavammaisen avustamista. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5823: Vammaisten itsensä yhteiskunnan tuen avulla 33.32.30 20 000 000 markkaa vaikeavam-
5824: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa vam- maisten henkilökohtaisten avustajien
5825: maista niissä jokapäivisissä tehtävissä, joista vai- palkkaamiseen.
5826:
5827: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5828:
5829: Impi Muroma
5830: 1986 vp. 1859
5831:
5832: Raha-asia-aloite n:o 1732
5833:
5834:
5835:
5836:
5837: Muroma: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaisten alkoholistien
5838: omaisten turvakotiverkoston perustamis- ja käyttökustannuksiin
5839:
5840:
5841: Eduskunnalle
5842:
5843: Ensi Kotien liitto ylläpitää suuremmilla paikka- muus ja suoranaisen fyysisen väkivallan uhka. Val-
5844: kunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoholistien tiovallan tulisi huolehtia täysimääräisesti turvako-
5845: omaisille. Turvakotijärjestelmästä on saatu hyviä tijärjestelmän kustannuksista.
5846: kokemuksia, mikä puolustaa toiminnan laajenta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5847: mista. taen,
5848: Vaitio kerää alkoholinkäyttäjiltä alkoholijuo-
5849: maverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle vuosit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5850: tain yli 3 miljardia markkaa. Valtion velvollisuu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5851: tena olisi huolehtia myös alkoholinkäytöstä aiheu- 33.32.30 20 000 000 markkaa käytettä-
5852: tuvien haittojen torjunnasta. Eräs tällainen inhi- väksi väkivaltaisten alkoholistien omaisille
5853: millisiä kärsimyksiä aiheuttava haitta on alkoholin tarkoitetun turvakotiverkoston perusta-
5854: vaikutuksen alaisena väkivaltaisesti käyttäytyvän mis- ja käyttökustannukszin.
5855: henkilön perheenjäsenilleen aiheuttama turvatto-
5856:
5857: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5858:
5859: Impi Muroma
5860: 1860 1986 vp.
5861:
5862: Raha-asia-aloite n:o 1733
5863:
5864:
5865:
5866:
5867: Muroma: Määrärahan osoittamisesta huumeita käyttävien nuorten
5868: hoitokotien perustamiseksi
5869:
5870:
5871: Eduskunnalle
5872:
5873: Maassamme on arvioiden mukaan kymmeniä- Maassamme on puute huumeiden käyttäjien
5874: tuhansia huumeiden käyttäjiä. Huumeongelma hoitopaikoista ja erityisesti nuorten hoitopaikois-
5875: on viime vuosina yleistynyt ja vaikeutunut entises- ta. Lisäksi pitkäaikaisten käyttäjien auttaminen on
5876: tään niin, että se ei enää rajoitu vain pääkaupun- osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Käytäntö on
5877: kiseudulle ja muiden suurten kaupunkien alueel- osoittanut, että pysyvien hoitotulosten saavutta-
5878: le. Yhä useammat ja yhä nuoremmat kokeilevat miseksi tarvitaan erittäin voimakas hoitomotivaa-
5879: huumeita jouduttuaan huumekauppiaiden te- tio. Tällaiseksi on osoittautunut esimerkiksi kris-
5880: hokkaan myyntiverkoston tarjousten uhreiksi. tilliseen uskoon perustuva pysyvä elämänkatso-
5881: Yhä useampi kokeilija ajautuu vakituiseksi huu- muksen muutos. Kristillisellä pohjalla tehdystä
5882: meiden käyttäjäksi ja siirtyy pian lievistä aineista huumetyöstä on siten saatu pysyviä hoitotuloksia.
5883: ns. koviin aineisiin. Sen vuoksi maahamme tulisi perustaa kristilliseltä
5884: Vuosittain kuolee kymmeniä nuoria huumei- pohjalta toimivia huumeiden käyttäjien hoitoko-
5885: den vuoksi jäätyään ilman apua. Ongelman vaka- teja.
5886: vuudesta huolimatta maassamme ei ole kyetty jär- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5887: jestämään riittävän tehokasta hoitoa nuorten pe- taen,
5888: lastamiseksi.
5889: Huumeiden käyttöön liitty myös omaisuus- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5890: väkivaltarikollisuuden kasvu. Vakituinen huumei- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
5891: den käyttäjä ei pysty laillisin keinoin turvaamaan 33.33.51 6 000 000 markkaa kristilliseltä
5892: päivittäisen huumeannoksensa saantia, vaan hän pohjalta toimivien hoitokotien perustami-
5893: joutuu turvautumaan rikoksiin, joskus jopa vaka- seen huumeita käyttäville nuorille.
5894: viin henkirikoksiin, saadakseen huumeannok-
5895: sensa.
5896:
5897: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5898:
5899: Impi Muroma
5900: 1986 vp. 1861
5901:
5902: Raha-asia-aloite n:o 1734
5903:
5904:
5905:
5906:
5907: Muroma: Määrärahan osoittamisesta Pertuomaan Kuortinkartanon
5908: syöpää sairastavien lasten kurssikeskuksen käyttökustannuksiin
5909:
5910:
5911: Eduskunnalle
5912:
5913: Leukemiaa sairastavia lapsia ja heidän vanhem- kaan kansalaisten taloudellisen tuen turvin. Nyt
5914: piaan varten perustettiin nelisen vuotta sitten ke- olisi valtiovallan vuoro tulla vastaan ja turvata
5915: räysvaroin 40-paikkainen virkistys- ja kurssikeskus kurssikeskuksen taloudelliset toimintaedellytykset
5916: Pertunmaalle. Tämä kurssikeskus on aika ajoin ol- ja tunnustaa siten laajan vapaaehtoistyön merkitys
5917: lut varojen puutteen vuoksi käyttämättömänä. leokemialasten aseman parantamisessa.
5918: Kurssikeskuksen välttämätön huolto on hoidet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5919: tu lähes vapaaehtoistyön turvin, koska henkilö- taen,
5920: kuntaa ei voida palkata rahapulan vuoksi.
5921: Leokemialapset ja heidän vanhempansa tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5922: sevat Pertuumaan Kuortinkartanon kaltaista kes- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5923: kusta sopeutumisleirejä, lepoa sekä virkistystä var- 33.33.51 1500 000 markkaa Pertunmaan
5924: ten, jotta he jaksaisivat kestää koko perhettä koet- Kuortinkartanon syöpiiii sairastavien las-
5925: televaa sairauden aiheuttaman rasituksen ja hoi- ten kurssikeskuksen kiiyttökustannuksiin.
5926: taa sairasta lastaan. Tämä kurssikeskus on saatu ai-
5927:
5928: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5929:
5930: Impi Muroma
5931: 1862 1986 vp.
5932:
5933: Raha-asia-aloite n:o 173 5
5934:
5935:
5936:
5937:
5938: Muroma: Määrärahan osoittamisesta erikoislääkärien ja -sairaanhoi-
5939: tajien palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien lasten erikoishoi-
5940: toon
5941:
5942: Eduskunnalle
5943:
5944: Suomessa sairastuu vuosittain leukemiaan n. 50 Mikäli leukemialapsia varten saataisun asian-
5945: lasta. Vielä 1950-luvulla lähes jokainen leuke- mukaiset hoitotilat ja riittävä määrä erikoislääkä-
5946: miaan sairastunut lapsi kuoli, mutta viime vuosi- reita ja sairaanhoitajia, pikkulapsia voitaisiin pa-
5947: kymmenellä leukemian diagnostiikka, hoito ja rantaa noin nelinkertainen määrä nykyiseen ver-
5948: ennuste ovat täysin muuttuneet. Parhaissa hoito- rattuna.
5949: keskuksissa kyetään jo kaksi kolmasosaa leuke- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5950: miaan sairastuneista lapsista pelastamaan ja noin taen,
5951: neljäsosa paranee kokonaan. Hyvät hoitotulokset
5952: edellyttävät kuitenkin erikoishoitoa. Suomessa ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5953: ole riittävästi henkilöstöä tähän hoitoon ja sen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5954: vuoksi on menetetty useita lapsia. 33.79.30 lisäyksenä 700 000 markkaa eri-
5955: Leukemian alkuhoito edellyttää mm. hoitoa koisliiiikärien ja -sairaanhoitaJien palkkaa-
5956: eristyshuoneessa. Mitä pienempi lapsi on, sitä miseksi leukemiaa sairastavien lapsipoti-
5957: enemmän hän tarvitsee henkilöstön antamaa hoi- laiden erikoishoidon järjestämistä varten
5958: toa ja huolenpitoa eristysaikana. Kuitenkin leuke- Lastenklinzkalle.
5959: miaosastoilla on liian vähän henkilöstöä. Lisähen-
5960: kilöstöstä olisi ratkaisevaa apua pienten leukemia-
5961: potilaiden hoidossa.
5962:
5963: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5964:
5965: Impi Muroma
5966: 1986 vp. 1863
5967:
5968: Raha-asia-aloite n:o 1736
5969:
5970:
5971:
5972:
5973: Muroma: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentamiseen kehi-
5974: tysvammaisille
5975:
5976:
5977: Eduskunnalle
5978:
5979: Suurin osa maamme kehitysvammaisista selviy- huollon tarjoamia tukipalveluja. Tällaisia henki-
5980: tyisi avohoitopalveluihin tukeutuen itsenäisesti löitä on sekä kehitysvammaisten hoitolaitoksissa
5981: kotona, jos heillä olisi sopivia asuntoja. Ongelma- että etenkin kunnalliskodeissa ja mielisairaaloissa.
5982: na on kuitenkin kehitysvammaisille soveltuvien Kehitysvammaisten laitoshoidosta yhteiskunnalle
5983: asuntojen puute sekä ns. päivähoitopalvelujen jär- aiheutuvat kustannukset ovat moninkertaiset ver-
5984: jestäminen. rattuna avohoitopalvelujen ja sopivien asuntojen
5985: Invaliidihuoltolain mukaan kunnat voivat saa- aikaansaamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
5986: da valtionavustusta vammaisten asuntojen raken- Avohoito antaisi kehitysvammaisille mahdolli-
5987: tamiseen. Mutta tähän tarkoitukseen varattu mää- suuden elää kodissaan ja se on siten yksilön kan-
5988: räraha on nykyisellään täysin riittämätön. Maas- nalta inhimillinen vaihtoehto. Tämän vuoksi on
5989: samme on arvioiden mukaan noin 5 000 asunnon tärkeää, että valtion tulo- ja menoarvioon vara-
5990: tarpeessa olevaa kehitysvammaista, mutta heille taan määräraha, jonka avulla kehitysvammaisten
5991: soveltuvia asuntola- ja tukiasuntopaikkoja on vain asuntopulaa voitaisiin helpottaa. Soveltuvan
5992: murto-osa tästä. asunnon saannin turvaaminen olisi vähintä, mitä
5993: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yhteis- yhteiskunta voisi tehdä tämän väestöryhmän hy-
5994: kunnan yhteyteen heille soveltuviin asuntoihin, väksi.
5995: asuntaloihin tai tukiasuntoihin edistäisi kehitys- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5996: vammaisten mahdollisuuksia osallistua työelä- taen,
5997: mään. Tämä edistäisi heidän mielenterveyttään ja
5998: saisi heidät tuntemaan itsensä hyödyllisiksi kansa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5999: laisiksi. Myös hoitokustannukset vähenisivät. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6000: Tällä hetkellä hoidetaan laitoksissa suuri määrä 35.45.83 30 000 000 markkaa käytettä-
6001: kehitysvammaisia, jotka selviytyisivät omin avuin, väksi asuntojen rakentamiseen kehitys-
6002: mikäli heillä olisi sopiva asunto ja kehitysvamma- vammaiszlle.
6003:
6004: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
6005:
6006: Impi Muroma
6007:
6008:
6009:
6010:
6011: 11 260148U
6012: 1864 1986 vp.
6013:
6014: Raha-asia-aloite n:o 1737
6015:
6016:
6017:
6018:
6019: Mustonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja
6020: vesirakennuspiirille tiestön petusparannukseen
6021:
6022:
6023: Eduskunnalle
6024:
6025: Kainuun TVL-alueella on kokonaisuutena tä - siis usein vasta myöhään syksyllä. Näin ollen
6026: maanteiden yleiskunto muutamia päätuokoteitä heikkokuntoiset tiet menevät suorastaan koko-
6027: lukuun ottamatta päässyt viime vuosien aikana naan liikennekelvottomiksi. Vaikka kokonaisuu-
6028: pahasti rappeutumaan. Teiden huonon kunnon tena budjettiesityksessä TVL:n määrärahat nouse-
6029: ovat aiheuttaneet ne kovin pienet tiemäärärahat, vat 8 prosenttia vuoden 1986 tasosta, niin Kai-
6030: joita viime vuosina on Kainuun TVL:lle valtion nuun TVL:n piirin kohdalla ei korotusta ole mar-
6031: bud j eteissa myönnetty. kan markkaa. Tämäkö on sitä paljon puhuttua ja
6032: Määrärahan niukkuus johtanee useitten kym- luvattua Kostamuksen jälkihoitoa, joka tällä het-
6033: menien työntekijöitten vähentämiseen vuonna kellä on maamme pahinta työttömyysaluetta?
6034: 1987 Kainuun TVL:n piirin alueella. Määrärahan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6035: korottamistarvetta perustelee myös se, että Kai-
6036: nuun piirissä on koko maa huomioon ottaen suh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6037: teellisesti eniten maanteitä keväällä pitkään lii- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
6038: kennekiellossa heikon kuntonsa vuoksi. 31.24.77 li'så'yksenå' 20 000 000 markkaa
6039: Kainuun tieverkostoa rasittavat suuresti raskaat Kainuun TVL:n piirille nykyisen tiestön
6040: puutavarakuljetukset, joita maakunnassa suorite- perusparannustöiden tekemiseen.
6041: taan suuri osa sulan aikana, ennen maan jäätymis-
6042:
6043: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6044:
6045: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
6046: Pentti Kettunen Sakari Valli Aarno von Bell
6047: 1986 vp. 1865
6048:
6049: Raha-asia-aloite n:o 1738
6050:
6051:
6052:
6053:
6054: Myllyniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta 7. kantokykyluokan
6055: kunnille palo- ja pelastustoimen käyttökustannuksiin voimassa
6056: olevaan lakiin perustuen
6057:
6058: Eduskunnalle
6059:
6060: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen mu- työskenteleviä niin sisäasiainministeriössä, läänin-
6061: kaan palo- ja pelastustoimen valtionosuusjärjestel- hallituksissa kuin kunnissa.
6062: män voimaantulo siinyy 7.-10. kantokykyluok- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
6063: kiin kuuluvien kuntien osalta vuoteen 1990. Voi- maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
6064: massa olevan lain mukaan 7. kantokykyluokkaan työvaliokunnassa.
6065: kuuluvat kunnat tulisivat valtionosuuden piiriin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6066: vuonna 1987. taen,
6067: Siinäminen edellyttää lain muuttamista. Muu-
6068: tos olisi kuudes kena siitä lukien, kun palo- ja pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6069: lastustoimen uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuo- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6070: den 1976 alussa. Eduskunnan tahdon toistuva 26.80.32 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
6071: muuttaminen lienee ennennäkemätöntä maam- käytettäväksi valtionosuukstin kunnan
6072: me lainsäädännön historiassa. Se on myös omalta muun palo- ja pelastustoimen käyttökus-
6073: osaltaan jo nakenanut kuntien luottamusta valtio- tannukszin 7. kantokykyluokkaan kuulu-
6074: valtaan sekä turhauttanut pelastushallinnossa ville kunnille.
6075:
6076: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6077:
6078: Pekka Myllyniemi Tuulikki Hämäläinen Reino Paasilinna
6079: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Veikko Saarto
6080: Marja-Liisa Löyttyjärvi Timo Roos Sinikka Hurskainen-Leppänen
6081: Liisa Hilpelä Martti Lähdesmäki Liisa Arranz
6082: Kaarina Dromberg Tauno Valo Pertti Salolainen
6083: Elisabeth Rehn Aimo Ajo Jorma Rantanen
6084: Tuula Paavilainen Päivi Varpasuo Timo Laaksonen
6085: Jussi Ranta
6086: 1866 1986 vp.
6087:
6088: Raha-asia-aloite n:o 1739
6089:
6090:
6091:
6092:
6093: Myllyniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta säteilyvalvon-
6094: taverkon parantamiseen ja säteilynmittauslaitteiston uusimiseen
6095:
6096:
6097: Eduskunnalle
6098:
6099: Hallituksen esitykseen vuoden 1987 tulo- ja tarvittava määräraha olisi 1 600 000 mk, jolloin
6100: menoarvioksi sisältyy momentille 26.80. 70 kahdelle seuraavalle vuodelle jäisi runsaat 2 milj.
6101: 1100 000 mk säteilyvalvontaverkon täydentämi- mk kummallekin.
6102: seen ja säteilynmittauskaluston uusimaan. Tsher- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6103: nobyl-tilanne osoitti, että säteilyvalvontaverkossa taen,
6104: on erityisesti mittauskaluston iästä johtuvia paho-
6105: ja puutteita. Sisäasiainministeriössä tehdyn suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6106: nitelman mukaan tähän tarkoitukseen tarvittaisiin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6107: kaikkiaan 5 300 000 mk. Hankinnat jaettaisiin 26.80.70 lisäyksenä 500 000 markkaa sä-
6108: neljälle vuodelle aloittaen tämän vuoden lisäme- teilyvalvontaverkon täydentämiseen ja sä-
6109: noarviossa olevalla 500 000 mk:lla. Vuonna 1987 tezlynmittauskaluston uusimiseen.
6110:
6111: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6112:
6113: Pekka Myllyniemi Tuulikki Hämäläinen Reino Paasilinna
6114: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Tarja Halonen
6115: 1986 vp. 1867
6116:
6117: Raha-asia-aloite n:o 1740
6118:
6119:
6120:
6121:
6122: Myllyniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Lohjan virasto-
6123: talon rakentamiseksi
6124:
6125:
6126: Eduskunnalle
6127:
6128: Valtion virastojen palvelut Lohjalla ja Länsi- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
6129: Uudellamaalla ovat hajasijoitetut moneen kohtee- maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
6130: seen. Lohjan virastotalon rakentaminen parantaa työvaliokunnassa.
6131: valtion virastojen palveluja ja palvelee koko Länsi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
6132: Uudenmaan talousaluetta. tavasti,
6133: Virastotaloon sijoittuu uudisrakentamisen jäl-
6134: keen myös uusia toimintoja. Uudisrakentamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6135: hanke toteutunee kahdessa vaiheessa siten, että 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6136: osa virastosta sijoittuu kaupungin liikekeskustaan 28. 64. 76 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
6137: rakennettavaan liike- ja virastotaloon ja osa lisära- valtion Lohjan virastotalon rakentamisen
6138: kennukseen valtion nykyisen virastotalon tontille. aloittamiseksi.
6139: Lohjan kaupungin liikekeskustan kehittymisen
6140: kannalta valtion mukaantulo uuteen liike- ja vi-
6141: rastotaloon on ratkaisevan tärkeää.
6142:
6143: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6144:
6145: Pekka Myllyniemi Liisa Arranz Veikko Saarto
6146: Marja-Liisa Löyttyjärvi Kaarina Dromberg Tauno Valo
6147: Pertti Salolainen Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen
6148: 1868 1986 vp.
6149:
6150: Raha-asia-aloite n:o 1741
6151:
6152:
6153:
6154:
6155: Myllyniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta säteily- ja ydinturvalli-
6156: suuden tehostamiseksi välttämättömiin tutkimuksiin
6157:
6158:
6159: Eduskunnalle
6160:
6161: Tshernobylin ydinlaitosonnettomuus aiheutti Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
6162: Säteilyturvakeskuksessa täysin normaalista poik- maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
6163: keavan työtilanteen. Kovin paine on ollut valta- työvaliokunnassa.
6164: kunnallisesta säteilyvalvonnasta vastaavalla val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6165: vontaosastolla. Tilanteen selvittämiseksi on Sätei- taen,
6166: lyturvakeskukseen ollut palkattuna 10 henkilöä
6167: valtiovarainministeriön ns. pitkältä momentilta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6168: Säteilyvalvonnan volyymi uhkaa olennaisesti pie- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6169: nentyä vuodenvaihteesta alkaen, kun tätä lisäka- 33.68.21 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
6170: pasiteettia ei enää ole. Onnettomuudesta aiheu- käytettäväksi sätezly- ja ydinturvallisuuden
6171: tuva lisääntynyt valvonta- ja tutkimustarve jatkuu tehostamiseksi välttämättömiin tutkimuk-
6172: kuitenkin edelleen. sttn.
6173: Momentin 33.68.21 perustelu tulisi muuttaa si-
6174: ten, että momentin määrärahalla saadaan palkata
6175: enintään 33 henkilöä.
6176:
6177: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6178:
6179: Pekka Myllyniemi Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen
6180: Reino Paasilinna Anna-Liisa Piipari Tarja Halonen
6181: Timo Roos Erkki Moisander Pirkko Turpeinen
6182: Marja-Liisa Löyttyjärvi Martti Lähdesmäki Liisa Arranz
6183: Tauno Valo Kaarina Dromberg Pertti Salolainen
6184: Elisabeth Rehn Aimo Ajo Jorma Rantanen
6185: Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
6186: 1986 vp. 1869
6187:
6188: Raha-asia-aloite n:o 1742
6189:
6190:
6191:
6192:
6193: Myllyniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Säteilyturvakeskuksen
6194: uusien toimitilojen suunnitteluun
6195:
6196:
6197: Eduskunnalle
6198:
6199: Säteilyturvakeskukselta puuttuvat asianmukai- Tshernobylin kaltaisessa tilanteessa STIJK:n si-
6200: set toimitilat. Tshernobyl-tilanne antoi sen ope- jainti Keravalla heikentäisi ratkaisevasti toimin-
6201: tuksen, että STIJK tarvitsee yhtenäiset tilat, jotka nan tehokkuutta. Laitos tulisikin sijoittaa pääkau-
6202: ovat riittävän lähellä asianomaisia ministeriöitä ja punkiin joko Pikku-Huopalahdessa tai Malmin-
6203: yhteistoimintaviranomaisia. Vakavan ja nopeasti kartanossa sijaitsevalla tontille.
6204: muuttuvan tilanteen hoitaminen on minuuttipe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunmoit-
6205: liä, tiedon kokoamista, käsittelyä ja johtopäätös- taen,
6206: ten tekoa yhdessä ao. viranomaisten kanssa. Tilan-
6207: ne osoitti myös, että STIJK:lla on oltava välitön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6208: yhteys valtakunnan poliittiseen johtoon. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6209: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- 33.68. 74/isäyksenä 4500 000 markkaa Sä-
6210: della 1987 STIJK ehdotetaan sijoitettavaksi Kera- teilyturvakeskuksen uusien toimitilojen
6211: valle. Suunnittelua varten esitetään 500 000 mk:n suunnittelemiseksi Helsinkiin.
6212: määrärahaa, mikä ei riitä suunnitteluun.
6213:
6214: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6215:
6216: Pekka Myllyniemi Tuulikki Hämäläinen
6217: Tarja Halonen Pertti Salolainen
6218: Elisabeth Rehn
6219: 1870 1986 vp.
6220:
6221: Raha-asia-aloite n:o 1743
6222:
6223:
6224:
6225:
6226: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta nuorille aviopareille avus-
6227: tuksena rakentamisen yhteydessä maksettuihin verotuksesta ai-
6228: heutuviin kustannuksiin
6229:
6230: Eduskunnalle
6231:
6232: Nuorten parien asunnonhankinta on perintei- Ns. asuntosäästöpalkkiosta puhuminen on miltei
6233: sesti jo pitkät ajat ollut taloudellisesti raskasta. sopimatonta näissä yhteyksissä palkkioiden mität-
6234: Kustannustason nousun ja korkotason kohoami- tömyyden takia.
6235: sen vuoksi se on monille tullut ylivoimaiseksi. Jos asuntoasiaa ensiasunnonhankkijoiden osalta
6236: Nurinkurista on, että oman asunnon hankin- todella haluttaisiin hoitaa, olisi rakentamisessa
6237: nan raskaus johtuu pääosin siitä, että valtio perii perittävät verot palautettava pääosin rakentajille.
6238: asunnon rakentajalta eri muodoissa kohtuutto- Kun otetaan huomioon, että budjetissa makse-
6239: man suuren vero-osuuden. taan kehitysapuja yli 2000 miljoonaa markkaa,
6240: Tampereen teknillisessä korkeakoulussa on teh- niin oikeus ja kohtuus olisi, että niitä vähennettäi-
6241: ty tutkimus, joka osoitti oman asunnon hinnassa siin ja siirrettäisiin tuntuvasti nuorten perheiden
6242: olevan veroja 35 %. Näin ollen, kun normaali rakennuskustannusten alentamiseksi.
6243: omakotitalo maksaa tänään rakennettuna n. Edellä olevan perusteella ehdotan,
6244: 400 000 mk, sisältyy sen hintaan liikevaihto- ja
6245: muita veroja 140 000 mk. Jos taas ostaa valmiina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6246: tuon hintaisen talon, menee kaupasta lisäksi lei- 1987 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
6247: maveroa 24 000 mk. markkaa avustuksina nuorille aviopareille
6248: Näin ollen, kun valtion odottaisi tukevan nuo- rakentamisessa perittyjen verojen aiheut-
6249: ria oman asunnon hankkijoita, niin se käyttää tamien kustannusten peittämiseksi
6250: päinvastoin näitä ankaran verotuksen kohteena.
6251:
6252: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6253:
6254: Pentti Mäki-Hakola
6255: 1986 vp. 1871
6256:
6257: Raha-asia-aloite n:o 1744
6258:
6259:
6260:
6261:
6262: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Jalasjoen säännöstelyn
6263: aloittamiseen
6264:
6265:
6266: Eduskunnalle
6267:
6268: Jalasjoen säännöstelyn tarkoituksena on alentaa vän mm. Jalasjoen perkauksen 17 km:n matkalla,
6269: kevättulvia Jalasjoella ja kirkonkylän alueella niin ]alaston pohjapadon rakentamisen, Jalasjärven ja
6270: paljon, että liikenteen ja asutuksen tulvavahingot Hirvijärven säännöstelypatojen tekemisen sekä
6271: voidaan estää, suojata Jalasjärven ja Hirvijärven pengerrysten rakentamisen, kirkonkylän raken-
6272: alavat ranta-alueet kesä- ja kevättulvilta sekä kun- nettujen alueiden tulvapenkereiden rakentamisen
6273: nostaa Jalasjärvi, Hirvijärvi ja Lamminjärvi. ja em. järvien kunnostuksen.
6274: Toimenpidettä on kiirehdittävä. Muistossahan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6275: on v. 1984 suuria vahinkoja aiheuttanut kevättul- taen,
6276: va. Vesistöjen virkistyskäyttöarvokin on nykyisessä
6277: tilassa vähäinen. Jalasjärven kunta tulisi hyödyn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6278: tämään säänöstelyn vesistöjen virkistysmahdolli- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6279: suuksia parantaen. 30.40. 77 1 000 000 markkaa jalasjoen
6280: Jalasjoen säännöstelyyn on suunniteltu sisälty- säännöstelyn aloittamiseksi.
6281:
6282: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6283:
6284: Pentti Mäki-Hakola
6285: 1872 1986 vp.
6286:
6287: Raha-asia-aloite n:o 1745
6288:
6289:
6290:
6291:
6292: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Kuortaneenjärven säännös-
6293: telypäätöksen toteuttamiseksi
6294:
6295:
6296: Eduskunnalle
6297:
6298: Kuortaneenjärven säännöstely perustuu v. 1928 eri intressipiireissä suurta tyytymättömyyttä. Niin-
6299: tehtyyn suunnitelmaan. Sen mukaisesti järven ve- pä 4. 6.1986 onkin asianomaisten taholta lähetetty
6300: denpinnalle on määrätty korkeus 76,52. Lupaeh- esitys uuden säännöstelysuunnitelman laatimi-
6301: dot ovat vuodelta 1935. seksi.
6302: Käytännön syistä lupaehtoja ei kuitenkaan voi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
6303: da noudattaa. Veden pinnan vaihtelut ovat olleet
6304: ongelmana jo pitkään. Viime vuosina vaihtelu on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6305: ollut 2 m:n luokkaa. Tämä aiheuttaa matalilla 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6306: rannoilla suuria rantaviivan vaihteluja. 30.40. 77 1 000 000 markkaa Kuortaneen-
6307: Kuortaneen kunta on valmistuttanut v. 1981 järven säännöstelypäätöksen ja siitä johtu-
6308: tutkimuksen järven tilasta toimenpidesuosituksi- vien toimenpiteiden suunnittelua ja to-
6309: neen. Ko. raportti on lähetetty vesiviranomaisille. teuttamista varten.
6310: Järven nykyistä säännöstelyä kohtaan ilmenee
6311:
6312: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6313:
6314: Pentti Mäki-Hakola
6315: 1986 vp. 1873
6316:
6317: Raha-asia-aloite n:o 1746
6318:
6319:
6320:
6321:
6322: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien asunto-olo-
6323: jen parantamiseksi Vaasan läänissä
6324:
6325:
6326: Eduskunnalle
6327:
6328: Etelä-Pohjanmaan sotainvalidijärjestön toimes- laisissakin tapauksissa, joissa iän ja haavoittumi-
6329: ta on äskettäin useissa maakunnan kunnissa saatu sen tai jo muiden sairauksien takia sotainvalidin
6330: valmiiksi tutkimus sotainvalidien asunto-oloista. oma aloitteellisuus ei enää riitä perusparantami-
6331: Tutkimus osoittaa, että monissa tapauksissa sota- sen toimeenpanoon.
6332: invalideja asuu oloissa, jotka eivät vastaa nykypäi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
6333: vänä vaadittavaa vähimmäistasoa. Sama tilanne
6334: on varmaankin eri puolilla maata. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6335: Käytännön toimenpiteet ovat olleet asunto- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
6336: olojen parantamisessa tehokkaita ja verraten pie- kan määrärahan Vaasan läänin sotainvali-
6337: nilläkin rahasummilla on saatu hyviä tuloksia, dtjärjestöille käytettäväksi puutteellisissa
6338: kun tehtävässä ovat olleet mukana invalidijärjes- asunto-oloissa asuvien sotainvalidien
6339: töt ja veteraaniveljet. Näin saataisiin verraten vä- asuntojen parantamiseen.
6340: hin kustannuksin vanhoja asuntoja kuntoon sel-
6341:
6342: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6343:
6344: Pentti Mäki-Hakola
6345: 1874 1986 vp.
6346:
6347: Raha-asia-aloite n:o 1747
6348:
6349:
6350:
6351:
6352: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Untamalan-Kosolan
6353: maantien perusparannukseen
6354:
6355:
6356: Eduskunnalle
6357:
6358: Untamalan-Kosolan välinen maantie on heik- Edellä olevan perusteella ehdotan,
6359: kokuntoinen ja kiireellisen parantamisen tarpees-
6360: sa. Suunnitelmat tien rakentamiseksi ovat tiettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6361: västi valmiit. Huomioon ottaen Vaasan piirin jat- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6362: kuvan ja tutkimuksissakin todetun jälkeenjäänei- 31. 24. 77 300 000 markkaa Untamalan-
6363: syyden tiemäärärahojen jaossa olisi välttämätöntä Kosolan tien rakentamiseksi Ylihärmän ja
6364: saada avatuksi uusia tietöitä. Ylistaron kunnissa.
6365:
6366: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6367:
6368: Pentti Mäki-Hakola
6369: 1986 vp. 1875
6370:
6371: Raha-asia-aloite n:o 1748
6372:
6373:
6374:
6375:
6376: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten taloudelli-
6377: sen aseman parantamiseksi tarvittavaan ylimääräiseen tukeen
6378:
6379:
6380: Eduskunnalle
6381:
6382: Varusmiespalveluksen suorittaminen tietää mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6383: nelle taloudellisen aseman huomattavaa vaikeutu- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 27.14
6384: mista varusmiehen kulloisestakin siviilitaustasta määrärahoihin lisäyksenä 100 000 000
6385: riippuen. Vaikein on tilanne perheellisillä sekä markkaa käytettäväksi ylimääräisinä avus-
6386: esim. opintojensa takia velkaantuneilla varusmie- tuksina varusmiesten ja heidän läheistensä
6387: hillä samoin kuin niillä, joita kotiuttamisen jäl- taloudellisen aseman parantamiseksi to-
6388: keen odottaa työttömyys. teuttamalla varusmiehen päivärahaan sa-
6389: Vaikka valtiovalta onkin luonut ratkaisuja, joil- moin kuin kotiuttamisrahaan selvä tasoko-
6390: la varusmiespalveluajasta aiheutuvaa taloudellisen rotus, lisäämällä tuntuvasti varusmiesten
6391: aseman heikkenemistä voidaan osaksi lievittää, ei- ilmaismatkojen määrää sekä myöntämällä
6392: vät nämä ratkaisut ole vielä riittäviä. varusmiehzlle vapaakirjeozkeus.
6393: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6394: tavasti,
6395:
6396: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6397:
6398: Lea Mäkipää Urho Pohto Helvi Koskinen
6399: Vieno Eklund Liisa Arranz Ulla Lehtinen
6400: Martti Ratu Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
6401: J. Juhani Kortesalmi
6402: 1876 1986 vp.
6403:
6404: Raha-asia-aloite n:o 1749
6405:
6406:
6407:
6408:
6409: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta pioneerivarikon rakennus-
6410: ten rakentamiseen Parkanossa
6411:
6412:
6413: Eduskunnalle
6414:
6415: Parkanoo pioneerivarikon varikko-osasto kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6416: luu Keski-Suomen sotilaspiiriin. taen,
6417: Parkanossa sijaitsevalta varikko-osastolta puut-
6418: tuu täysin esikunnan päävartiorakennus huoltora- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6419: kennuksineen. Samoin alueelle tulisi rakentaa va- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6420: rastoja sekä autotalli. Koska varikko-osasto on 27.27. 74 800 000 markkaa Parkanon
6421: alueella suuri työllistäjä, olisi toivottavaa, että pioneerivarikon varzkko-osastojen rakenta-
6422: edellä mainitut rakennukset voitaisiin rakentaa. misen aloittamiseen.
6423: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 2
6424: miljoonaa markkaa.
6425:
6426: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6427:
6428: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
6429: 1986 vp. 1877
6430:
6431: Raha-asia-aloite n:o 1750
6432:
6433:
6434:
6435:
6436: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta kanttorien koulutuksen
6437: lisäämiseksi
6438:
6439:
6440: Eduskunnalle
6441:
6442: Maamme seurakunnat kärsivät vaikeasta kant- on varsin valitettavaa virsikirjauudistustakin sil-
6443: toripulasta, jolla on heijastusvaikutuksensa koko mällä pitäen.
6444: kirkkomusiikkimme tason säilyttämiseen. Kevääl- Kirkkomuusikoiden opintojärjestelmän uudis-
6445: lä 1985 tehdyn selvityksen mukaan maamme seu- tumisen vaikutuksista seurakuntien kanttoripu-
6446: rakunnissa oli täyttämättä kaikkiaan 93 kanttorin laan lienee tässä vaiheessa ennenaikaista esittää ar-
6447: virkaa. Pahin oli tilanne Lounais-Suomessa, vioita. Asianomaisissa virkamiesportaissa tilannet-
6448: Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Eräis- ta on kuitenkin syytä tarkoin seurata kirkonkin
6449: sä seurakunnissa kanttorin virka on tuloksetta ol- edun huomioon ottaen.
6450: lut haettavana jopa kymmenkunta kertaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6451: Seurakuntien kanttoripulan syinä on tuotu tavasti,
6452: esiin monia seikkoja. Tällaisia ovat kanttorien
6453: palkkataso, työaikaan ja työoloihin liittyvät kysy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6454: mykset, kirkkomusiikin ja kanttoreiden yleinen 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
6455: arvostus sekä mm. se, että varsinkin musiikkiopis- kan miiiiriirahan maamme kanttorikoulu-
6456: tot ovat viime vuosina nousseet seurakuntien kil- tuksen lisiiiimiseksi, jotta maamme seura-
6457: pailijoiksi pätevien kirkkomuusikoiden työllistäji- kuntien kanttoripulaa saataisiin helpote-
6458: nä. Kirkkomusiikin tason säilymistä arvioitaessa tuksi ja kirkkomusiikkimme korkea taso
6459: on todettava, että kanttorittornissa seurakunnissa siiilytetyksi.
6460: mm. kirkkokuorotoiminta uhkaa näivettyä, mikä
6461:
6462: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6463:
6464: Lea Mäkipää Urho Pohto Helvi Koskinen
6465: Vieno Eklund Ulla Lehtinen Pentti Skön
6466: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
6467: 1878 1986 vp.
6468:
6469: Raha-asia-aloite n:o 1751
6470:
6471:
6472:
6473:
6474: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvian kirkonkylän
6475: ala-asteen peruskorjaukseen
6476:
6477:
6478: Eduskunnalle
6479:
6480: Karvian kirkonkylän ala-asteella on oppilaita Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6481: 5-opettajaisessa koulussa 120 oppilasta eli puolet taen,
6482: koko Karvian ala-asteen oppilasmäärästä.
6483: Jatkuvan ahtauden ja puutteellisten tilojen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6484: säksi koulussa ei ole kelvollista ilmastointijärjestel- 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
6485: mää, mikä vaikeuttaa suuresti koulun toimintaa kaa Karvian kirkonkylän ala-asteen sanee-
6486: niin opetustyön kuin koulukeittolankin osalta. raukseen ja zlmastointiin.
6487:
6488: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
6489:
6490: Lea Mäkipää Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
6491: 1986 vp. 1879
6492:
6493: Raha-asia-aloite n:o 1752
6494:
6495:
6496:
6497:
6498: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanoo koulukeskuksen
6499: II vaiheen toteuttamiseen
6500:
6501:
6502: Eduskunnalle
6503:
6504: Parkanoo kaupungin koulukeskuksen II vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6505: heen (Keskustan ala-asteen saneerus ja lisätilat se- taen,
6506: kä Kirkonmäen erityiskoulu) toteuttamishank-
6507: keen kustannusarvio on noin 12,3 miljoonaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6508: markkaa, josta koulurakentamissäädösten mukai- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
6509: nen valtionosuus on 70%. Kun valtaosa työkoh- markkaa Parkanon kaupungin koulukes-
6510: teesta on vanhojen koulutilojen muutos- ja perus- kuksen II vaiheen rakentamisen aloituk-
6511: parannustyötä, jossa teollinen rakentaminen ei tu- seen.
6512: le kysymykseen, antaisi po. rakentamiskohde työ-
6513: tä 30-50 rakennustyöntekijälle 1,5 vuodeksi.
6514:
6515: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6516:
6517: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen Martti Ratu
6518: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
6519:
6520:
6521:
6522:
6523: 12 260I48U
6524: 1880 1986 vp.
6525:
6526: Raha-asia-aloite n:o 1753
6527:
6528:
6529:
6530:
6531: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin
6532: opettajien tietokonekoulutuksen tehostamiseksi
6533:
6534:
6535: Eduskunnalle
6536:
6537: Tietokoneopetus maamme kouluissa lisääntyy joonaa markkaa. Valtion osuudeksi on kaavailtu
6538: lähivuosina erittäin huomattavasti. Lukioissa tie- 0,5 miljoonaa markkaa. Kunnissa kannetaan
6539: tokoneopetus on ollut valinnaisaineena jo muuta- huolta näiden kustannusten paisumisesta varsin-
6540: man vuoden. Peruskoulun yläasteille atk-opetus kin jos opettajien atk-koulutus tarpeettomasti pit-
6541: tulee valinnaiseksi aineeksi syksyllä 1987. Atk- kittyy.
6542: opetuksen tuntuva lisääntyminen kouluissa edel- Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioit-
6543: lyttää maamme opettajakunnan koulimista näi- taen,
6544: den laitteiden käyttöön. Yksistään Turun ja Porin
6545: läänissä on tarpeen kurssittaa noin 5 700 opettajaa ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6546: näiden laitteiden hallintaan. Atk-koulutuksen 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
6547: järjestäminen opettajille tietää kunnille suuria kan miiiiriirahan opettajien tietokonekou-
6548: kustannuksia. Turun ja Porin läänin osalta koko- lutuksen turvaamiseksi Turun ja Porin liiii-
6549: naiskustannuksiksi vuodessa on arvioitu 1, 5 mil- nissii.
6550:
6551: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6552:
6553: Lea Mäkipää Urho Pohto Helvi Koskinen
6554: Vieno Eklund Ulla Lehtinen Martti Ratu
6555: Liisa Arranz Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
6556: 1986 vp. 1881
6557:
6558: Raha-asia-aloite n:o 1754
6559:
6560:
6561:
6562:
6563: Mäkipää ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kirjastoautojen
6564: hankintaan haja-asutusalueille
6565:
6566:
6567: Eduskunnalle
6568:
6569: Yleiset kirjastot ovat vapaan kansansivistystyön Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6570: perusta. SMP:n mielestä yleistä kirjastolaitosta tu- tavasti,
6571: lee kehittää siten, että kirjastopalvelut ovat tasa-
6572: puolisesti kaikkien saatavilla riippumatta asuin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6573: paikasta ja kunnan taloudellisesta tilasta. Maam- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6574: me laajoilla haja-asutusalueilla kuntalaisten yh- 29.56.31 lisäyksenä 4 500 000 markan
6575: denvertaisuus kirjastopalvelujen saamisen suhteen määrärahan avustuksiksi köyhille kunnille
6576: ei kuitenkaan toteudu. Tätä aukkoa täyttävät osal- kirjastoauton hankintaan ja haja-asutus-
6577: taan kirjastoautot. Niitäkään ei kuitenkaan vielä alueiden kirjastopalvelujen turvaamiseksi.
6578: ole tarpeellisessa määrin maamme kunnissa.
6579:
6580: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6581:
6582: Lea Mäkipää Urho Pohto Helvi Koskinen
6583: Vieno Eklund Ulla Lehtinen Martti Ratu
6584: Liisa Arranz Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
6585: Anssi Joutsenlahti
6586: 1882 1986 vp.
6587:
6588: Raha-asia-aloite n:o 1755
6589:
6590:
6591:
6592:
6593: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta KuUaan metsä- ja puuta-
6594: louden kurssikeskuksen opetus- ja majoitustilojen rakentamiseksi
6595:
6596:
6597:
6598: Eduskunnalle
6599:
6600: KuUaan metsä- ja puutalouden kurssikeskuk- harjoitusalueina ovat sopivat ja metsätaloudella
6601: sessa on annettu jo 1970-luvulta lähtien metsä- on merkittävä osuus alueen talouselämässä. Saha-
6602: työnjohtajan koulutusta, joka nyt on muuttunut teollisuusteknikkojen koulutuksen vakinaistami-
6603: opistotasoiseksi metsätalousteknikon 3-vuotiseksi nen edellyttää lisäopetustilojen ja uusien majoi-
6604: koulutukseksi. Vuosittain oppilaitoksesta valmis- tustilojen rakentamista Kullaalle.
6605: tuu noin 18 uutta metsätyönjohtajaa. Valmistu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6606: neet metsätyönjohtajat ovat sijoittuneet hyvin taen,
6607: koulutustaan vastaaviin työtehtäviin.
6608: Eräillä tahoilla on kuitenkin ollut pyrkimystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6609: siirtää metsätalousteknikkojen koulutus KuHaalta 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6610: Länsi-Suomen metsäkouluun Paimioon. Ei voi ol- markkaa lisäopetus-ja majoitustzlojen ra-
6611: la mitään perusteita koulutuksen siirtämiselle, sil- kentamiseen Kultaan metsä- ja puutalou-
6612: lä koulutus on vakiintunut Kullaalle, metsäalueet den kursszkeskukseen.
6613:
6614: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6615:
6616: Lea Mäkipää Urho Pohto Helvi Koskinen
6617: Vieno Eklund Ulla Lehtinen Martti Ratu
6618: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti J. Juhani Konesalmi
6619: 1986 vp. 1883
6620:
6621: Raha-asia-aloite n:o 1756
6622:
6623:
6624:
6625:
6626: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihniön kotiteollisuuskou-
6627: lun kunnostamiseen
6628:
6629:
6630: Eduskunnalle
6631:
6632: Kihniön kotiteollisuuskoulua on laajennettu ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6633: ajanmukaistettu. Koulussa on mm. turkislinja, jo- taen,
6634: ka on vetänyt oppilaita eri puolilta Suomea.
6635: Tarkoituksena on kunnostaa oppilaiden majoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6636: tustiloja, jotka tämän päivän vaatimustason huo- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6637: mioon ottaen ovat alkeellisia ja synkän tuntuisia. markkaa Kihniön kotiteollisuuskoulun
6638: Myös metallipuolella on tarkoitus kunnostaa tilo- kunnostukseen.
6639: ja. Kokonaiskustannukset ovat 2-3 miljoonaa
6640: markkaa.
6641:
6642: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6643:
6644: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
6645: 1884 1986 vp.
6646:
6647: Raha-asia-aloite n:o 1757
6648:
6649:
6650:
6651:
6652: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Liikuntaopis-
6653: ton kurssi- ja koulutustilojen rakentamiseen
6654:
6655:
6656: Eduskunnalle
6657:
6658: Vuodesta 1969 alkaen on toiminut Satakunnan den harkinnanvaraisten liikuntaopistojen tapaan
6659: Urheilutuki ry. -niminen yhdistys, jossa tällä het- suunniteltu rakennettavaksi lähivuosina Koke-
6660: kellä ovat jäseninä urheilun piirijärjestöt, Sata- mäen Pitkäjärvelle. Tämän tuokalan sekä majoi-
6661: kunnan Maakuntaliitto sekä 25 Satakunnan tus- ja kurssirakennuksen kustannusarvio on 5, 5
6662: alueen kaupunkia tai kuntaa. Yhdistyksen ylläpi- miljoonaa markkaa, mutta sen toteuttamiseen ei
6663: tämä Satakunnan Liikuntaopisto on saanut Koke- voida saada opetusministeriön varoja.
6664: mäen Pitkäjärvellä sijaitsevien kenttien ja huolto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6665: rakennuksen rakentamiseen opetusministeriön tu- tavasti,
6666: kea. Samoin toiminta-avustusta opetusministeriö
6667: on myöntänyt vuodesta 1984 alkaen. Liikunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6668: opisto tarjoaa vuosittain 60-70 erilaista kurssia ja 1987 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 mar-
6669: on siten merkittävä liikunta-alan koulutusyksik- kan mäår"iirahan Satakunnan Lzi'kuntaopis-
6670: kö. Sen toiminnan kehittäminen edellyttää välttä- ton investointien turvaamiseksi.
6671: mättä omia kurssi- ja koulutustiloja, joita on mui-
6672:
6673: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6674:
6675: Lea Mäkipää Urho Pohto Vieno Eklund
6676: Martti Ratu Pentti Skön Liisa Arranz
6677: Anssi Joutsenlahti
6678: 1986 vp. 1885
6679:
6680: Raha-asia-aloite n:o 1758
6681:
6682:
6683:
6684:
6685: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Ikaalisten urheilukentän
6686: rakentamiseen
6687:
6688:
6689: Eduskunnalle
6690:
6691: Ikaalisten keskusurheilukentän kustannusarvio rakennettavaksi maavallikatsomo ja liikenne-
6692: on noin 8 miljoonaa markkaa. Juoksuratoja on alueet, joiden kustannus on runsaat 900 000
6693: pääsuoralla 8 ja koko radan pituudelta 6, hyppy- markkaa.
6694: paikkoja on kaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6695: Alueelle rakennetaan huoltorakennus ja alueel- tavasti,
6696: le on varattu paikka myös tennishallille. Hallia
6697: voisivat käyttää myös pesäpalloilijat sisäkaudella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6698: Varsinaisen yleisurheilukentän kustannusarvio 1987 tulo- ja menoarvioon 3 500 000 mar-
6699: on noin 3,5 miljoonaa markkaa. Kenttään liitty- kan määrärahan Ikaalisten keskusurhei-
6700: vät laitteet ja varusteet maksavat runsaat 500 000 lukentän rakennushankkeen toteuttami-
6701: markkaa. Lisäksi tulee kaupungin kustannuksella seksi.
6702:
6703: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6704:
6705: Lea Mäkipää Urho Pohto
6706: Martti Ratu Pentti Skön
6707: Anssi Joutsenlahti
6708: 1886 1986 vp.
6709:
6710: Raha-asia-aloite n:o 1759
6711:
6712:
6713:
6714:
6715: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten hissin rakentamiseksi
6716: Harjavallan Hiittenharjun mäkikeskukseen
6717:
6718:
6719: Eduskunnalle
6720:
6721: Harjavallan Jymy ry. on ylläpitänyt Hiittenhar- koska alkuharjoitukset voidaan tällöin tehdä loi-
6722: jun talviurheilukeskusta ja saanut toiminnalleen vemmassa rinteessä. Lasten hissi tulee olemaan ns.
6723: myönteistä palautetta. Hiittenharjun talviurheilu- kapulahissi, joka on mahdollisimman turvallinen
6724: keskus on Suomen Hiihtoliiton luokituksen mu- aloitteleville laskettelijoille.
6725: kaan maakunnan ykköskeskus. Tämä edellyttää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6726: alueen kehittämistä palvelemaan maakunnallista taen,
6727: tarvetta. Laskettelurinteen kehittämiseksi Harja-
6728: vallan Jymy ry. on päättänyt parantaa nykyisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6729: hissien ja laskettelurinteen turvallisuutta muotoi- 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
6730: lemalla rinnettä siten, että alastulomonttua laa- kaa Harjavallan jymy ry:lle lasten hiihto-
6731: jennetaan ja lähtöpaikkaa väljennetään sekä loi- hissin rakentamiseksi Harjavallan Hiitten-
6732: vennetaan. Lisäksi tullaan rakentamaan lasten harjuun.
6733: hiihtohissi, mikä lisää laskettelun turvallisuutta,
6734:
6735: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6736:
6737: Lea Mäkipää Urho Pohto Vieno Eklund
6738: Martti Ratu Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
6739: 1986 vp. 1887
6740:
6741: Raha-asia-aloite n:o 1760
6742:
6743:
6744:
6745:
6746: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Vammalan Urheiluautoili-
6747: jat ry:n toiminnan tukemiseen
6748:
6749:
6750: Eduskunnalle
6751:
6752: Vammalassa toimii aktiivisesti Vammalan Ur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6753: heiluautoilijat ry. -niminen järjestö. Harrastuksen 1987 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
6754: parissa on runsaasti sekä nuoria että myös van- kaa Vammalan Urheiluautoilijat ry:lle
6755: hempaa väkeä. Varsinkin jokamiesluokkaan kuu- kentän rakentamiseksi ns. jokamiesluok-
6756: luvilta puuttuu täysin ajoharjoitukseen soveltuva kaan soveltuvaksi.
6757: kenttä. Olisikin tärkeää, että hyvälle harrastus-
6758: muodolle annettaisiin tukea.
6759: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6760: taen,
6761:
6762: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6763:
6764: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
6765: 1888 1986 vp.
6766:
6767: Raha-asia-aloite n:o 1761
6768:
6769:
6770:
6771:
6772: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Honkajoen kotiseutuyhdis-
6773: tys ry:lle kotiseutukirjan tekemistä varten
6774:
6775:
6776: Eduskunnalle
6777:
6778: Honkajoen kotiseutuyhdistys on ~ehnyt pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6779: töksen kotiseutukirjan tekemiseksi Ja tata var- taen,
6780: ten yhdistys on nimennyt laajapohjaisen toimi-
6781: kunnan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6782: Kotiseutukirjaa ei ole kunnassa aikaisemmin 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
6783: tehty. Tämä kirja palvelisi kuntalaisia lahjakirja- kaa Honkajoen kotiseutuyhdistys ry:lle
6784: na, ja erityisesti se palvelisi koulujen kotiseutu- kotiseutukirjan tekemistä varten.
6785: opetusta. Samalla se lisäisi kuntalaisten identi-
6786: teettiä ja kotiseututietoutta, tallentaen perimä- ja
6787: asiatietoa tulevillekin polville.
6788:
6789: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6790:
6791: Lea Mäkipää Urho Pohto
6792: Martti Ratu Pentti Skön
6793: Anssi Joutsenlahti
6794: 1986 vp. 1889
6795:
6796: Raha-asia-aloite n:o 1762
6797:
6798:
6799:
6800:
6801: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaimaan museotilan perus-
6802: korjaukseen Ikaalisissa
6803:
6804:
6805: Eduskunnalle
6806:
6807: Ikaalisissa sijaitsevan Kaimaan museotilan ra- käyttää museoiden tarjoamia esitelmä- ja koulu-
6808: kennusten restaurointi- ja peruskorjaukset maksa- palveluja tai tarvitsee asiantuntemusta museoiden
6809: vat noin 2 miljoonaa markkaa, mutta kun hintaan edustamalta alalta.
6810: lisätään lvi- ja sähkötyöt, kokonaiskustannukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6811: ovat noin 2,5 miljoonaa markkaa. Ensisijaisena pi- taen,
6812: detään päärakennuksen ja ns. uuden pytingin
6813: kunnostamista, jotka ovat vielä pelastettavissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6814: Olisi erittäin tärkeää, että museoiden restauroi- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
6815: mista tuettaisiin, sillä vuosittain eri museoissa vie- kaa Ikaalisissa sijaitsevan Kaimaan museo-
6816: railee runsaat kolme miljoonaa ihmistä, näistä tzlan rakennusten restauroinnin ja perus-
6817: 20 % koululaisia. Pääosa kävijöistä tutustuu ja korjausten aloittamiseksi.
6818:
6819: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6820:
6821: Lea Mäkipää Urho Pohto
6822: Martti Ratu Pentti Skön
6823: Anssi Joutsenlahti
6824: 1890 1986 vp.
6825:
6826: Raha-asia-aloite n:o 1763
6827:
6828:
6829:
6830:
6831: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta pienkustannustoiminnan
6832: tukemiseen
6833:
6834:
6835: Eduskunnalle
6836:
6837: Hallitusmuodossamme ilmaistu sanan- ja pai- teiden julkituontiin ja levittämiseen, joita suuret
6838: novapauden periaate on korkeassa arvossa kansa- kaupalliset kustantajat syystä tai toisesta saattavat
6839: laisten keskuudessa, onhan siinä kyse eräästä de- vierastaa ja joiden julkitulolla on sanan- ja paino-
6840: mokratian keskeisestä kulmakivestä. Kuitenkin vapauden tosiasiallisen toteutumisen kannalta tär-
6841: sanan- ja painovapauden tosiasialliseen toteutu- keä merkitys. Nämä pienkustantamot kuitenkin
6842: miseen vaikuttavat monet seikat, eivät vähiten ta- miltei säännönmukaisesti kamppailevat taloudel-
6843: loudelliset, ja tästä seuraa, ettei sana ole kaikille lisissa vaikeuksissa.
6844: samalla tavalla vapaa eikä esimerkiksi kuka tahan- Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioitta-
6845: sa kykene perustamaan kirjapainoliikettä ajatus- vasti,
6846: tensa tunnetuksi tekemiseksi. Tiedonvälityksen
6847: piirissä, myös kirjapainoalalla, on kehitys johta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6848: nut kohti keskittymistä. Pienten on kovin vaikea 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
6849: saada ääntään kuuluviin. Kuitenkin esimerkiksi markan määrärahan pienkustannustoi-
6850: maamme lukuisat pienkustantamot tarjoavat mer- minnan tukemiseen sanan- ja painovapau-
6851: kittävän väylän sellaistenkin ajatusten ja mielipi- den toteutumisen nimissä.
6852:
6853: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6854:
6855: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
6856: Helvi Koskinen Vieno Eklund Ulla Lehtinen
6857: ). Juhani Kortesalmi Martti Ratu Pentti Skön
6858: 1986 vp. 1891
6859:
6860: Raha-asia-aloite n:o 1764
6861:
6862:
6863:
6864:
6865: Mäkipää ym.: Määrärahaa osoittamisesta kotimaisen kalateollisuu-
6866: den toimintaedellytysten parantamiseksi
6867:
6868:
6869: Eduskunnalle
6870:
6871: Ulkomaisten kalajalosteiden laaja polkumyynti rempaa julkista rahoitusta kalateollisuuden edis-
6872: ja halpatuonti vaikeuttavat kotimaisen kalateolli- tämiseksi sekä alan tutkimuksen ja koulutuksen
6873: suutemme toimintaedellytyksiä. Kauppa- ja teol- tehostamiseksi. Nämä kaikki osaltaan parantaisi-
6874: lisuusministeriölle tammikuussa 1986 mietintönsä vat kotimaisen kalateollisuutemme toimintaedel-
6875: jättänyt kalateollisuustoimikunta arvioi, että koti- lytyksiä.
6876: maisen teollisuuden mahdollisuudet jalostaa ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6877: kyistä suurempia määriä kalaa ovat jo nyt hyvät ja tavasti,
6878: että tuotantoa voitaisiin jopa kolminkertaistaa, jos
6879: valtaosa nykyisestä kalajalosteiden tuonnista kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6880: vattaisiin kotimaisella tuotannolla. Mietinnön 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
6881: mukaan tämä merkitsisi myös yli tuhatta uutta kan määrärahan kotimaisen kalateollisuu-
6882: työpaikkaa kalateollisuudessa. temme toimintaedellytysten turvaamiseksi
6883: Kalateollisuustoimikunta on esittänyt myös lisäämällä julkista rahoitusta.
6884: muutoksia kalan hintatukeen sekä nykyistä suu-
6885:
6886: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6887:
6888: Lea Mäkipää Urho Pohto Helvi Koskinen
6889: Vieno Eklund Ulla Lehtinen Martti Ratu
6890: Pentti Skön Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
6891: 1892 1986 vp.
6892:
6893: Raha-asia-aloite n:o 1765
6894:
6895:
6896:
6897:
6898: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen vesistö- ja tul-
6899: vasuojajärjestelyjen toteuttamiseen
6900:
6901:
6902: Eduskunnalle
6903:
6904: Tampereen vesipiirissä on valmistumassa Meri- Merikarvian järjestelyn toteuttamiskustannuk-
6905: karvianjoen järjestyssuunnitelma. Suunnitelma si- set ovat arviolta 12-15 miljoonaa markkaa.
6906: sältää tulvauoman rakentamisen Lankosken ala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6907: puolelta Syylöönstrikkaan ja suuosan ruoppauk- taen,
6908: sen. Mitoitus mahdollistaa Merikarvianjoen tul-
6909: vien poistamisen ja tulvavirtaamien pienentämi- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6910: sen Pohjanlahdelle ja Noormarkunjoella. Kevät- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
6911: talven vedenkorkeuksien pitäminen nykyistä markkaa Karvianjoen vesistö- ja tulvasuo-
6912: ylempänä Isojärvessä ja Isojärven tulvakorkeuksien jajärjestelyiden aloittamiseen.
6913: laskeminen tulee myös mahdolliseksi.
6914:
6915: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6916:
6917: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen Martti Ratu
6918: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
6919: 1986 vp. 1893
6920:
6921: Raha-asia-aloite n:o 1766
6922:
6923:
6924:
6925:
6926: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon aseman ja valta-
6927: tien n:o 23 välisen maantien rakentamiseen
6928:
6929:
6930: Eduskunnalle
6931:
6932: Parkanon asema on seitsemän kilometrin päässä parantaa etenkin julkisen liikenteen yhteyksiä
6933: Parkanon keskustasta. Valtatieltä n:o 3 asemalle Parkanon asemalle pysähtyville kaukojunille.
6934: on neljä kilometriä. Maantien hankkeen kustannukset ovat noin 5 mil-
6935: Asemalle tulee kiertoa niin valtatieltä n:o 3 joonaa markkaa.
6936: kuin valtatieltä n:o 23 eivätkä linja-autot ole ha- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6937: lukkaita tekemään tällaista ylimääräistä lenkkiä. taen,
6938: Uusi yhteys valtatieltä asemalle lyhentäisi mat-
6939: kaa Kihniön suunnasta noin seitsemän kilometriä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6940: Kun se samalla olisi oikotie Parkanoonkin, kaikki 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6941: Kihniön suunnasta tulevat linja-autot voisivat ajaa 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Parkanon
6942: aseman kautta matkan pidentymättä. aseman ja valtatien n:o 23 välisen maan-
6943: Uuden tien rakentamisella asemalta voitaisiin tien rakentamisen aloittamiseen.
6944:
6945: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6946:
6947: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen Martti Ratu
6948: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
6949: 1894 1986 vp.
6950:
6951: Raha-asia-aloite n:o 1767
6952:
6953:
6954:
6955:
6956: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistan rakentami-
6957: seksi Porin-Jyväskylän ja Kihniön-Isoniemen teiden risteyk-
6958: seen
6959:
6960: Eduskunnalle
6961:
6962: Porin-Jyväskylän ja Kihniön-Isoniemen tien Risteyksen turvallisuusjärjestelyissä on lisäksi
6963: risteys on pääasiallinen Kihniön keskustaan Järvi- muitakin kuin yksistään liikenteellisiä näkökoh-
6964: Suomen tieltä johtava yhteys ja sillä on merkitystä tia, sillä Kihniön keskustaajaman vedenottamo si-
6965: myöskin läpikulkuliikenteenä Seinäjoen suun- jaitsee vain muutaman kymmenen metrin päässä
6966: taan. risteyksestä. Liikenneturma risteyksessä öljyvahin-
6967: Kyseinen risteys on pitkän, jyrkän kaaneen kes- koineen saattaisi kerralla pilata koko Kihniön kes-
6968: kivaiheilla. Jyväskylän suunnasta tultaessa näky- kustaajaman vesihuollon ja aiheuttaa arvaamatto-
6969: vyys ennen risteystä on vain muutama kymmenen mat kustannukset taloudellisesti heikossa asemas-
6970: metriä. Lisäksi tiessä on Jyväskylän suunnasta tul- sa olevalle kunnalle.
6971: taessa ennen risteystä yli puolen kilometrin pitui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6972: nen nousu. Varsinkin liukkaan kelin aikana ras- taen,
6973: kaampi rekkaliikenne joutuu ottamaan melkoisen
6974: vauhdin päästäkseen mäen ylös. Voi kuvitella, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6975: miltä tuntuu istua henkilöautossa ryhmittyneenä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6976: kääntymään Kihniön-Isoniemen tielle. Kun Jy- 31.24. 77 1 500 000 markkaa ohituskais-
6977: väskylän suunnasta lähestyy rekka-auto ja samoin tan rakentamiseksi Pon·n-]yväskylän ja
6978: Porin suunnasta, hyvällä onnella takaa tuleva rek- Kihniön-Isoniemen teiden risteykseen.
6979: ka saa vauhdin pysähtymään tai onnistuu pienta-
6980: reen kautta ohittamaan oikealta puolen.
6981:
6982: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
6983:
6984: Lea Mäkipää Urho Pohto
6985: Martti Ratu Pentti Skön
6986: Anssi Joutsenlahti
6987: 1986 vp. 1895
6988:
6989: Raha-asia-aloite n:o 1768
6990:
6991:
6992:
6993:
6994: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Karttiperän maantien
6995: kunnostamiseen
6996:
6997:
6998: Eduskunnalle
6999:
7000: Parkanossa sijaitsevaa Kamiperän tietä käyte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7001: tään varsinkin Vapon kuljetustienä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7002: Tie on erittäin mutkainen ja huonokuntoinen. 31.24. 77 700 000 markkaa Karttiperän
7003: Tien peruskorjaus olisi välttämätöntä suorittaa. maantien kunnostustöiden aloittamiseen.
7004: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7005: taen,
7006:
7007: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7008:
7009: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
7010:
7011:
7012:
7013:
7014: 13 260148U
7015: 1896 1986 vp.
7016:
7017: Raha-asia-aloite n:o 1769
7018:
7019:
7020:
7021:
7022: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen välillä
7023: Karvian Alkkia-Erkkala-Kihniön keskusta
7024:
7025:
7026: Eduskunnalle
7027:
7028: Tie välillä Karvian Alkkia-Erkkala-Kihniön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7029: kirkonkylä on huonokuntoinen soratie. Sen sijaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7030: Alkkiasta Karvian keskustaan on tie rakennettu 31. 24. 77 1 000 000 markan määrärahan
7031: nykyajan vaatimuksia vastaavaksi päällystetyksi tietözden jatkamiseksi välillä Karvzan Alk-
7032: tieksi. kza-Erkkala-Kihniön keskusta.
7033: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
7034: vasti,
7035:
7036: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7037:
7038: Lea Mäkipää Urho Pohto
7039: Martti Ratu Pentti Skön
7040: Anssi Joutsenlahti
7041: 1986 vp. 1897
7042:
7043: Raha-asia-aloite n:o 1770
7044:
7045:
7046:
7047:
7048: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien parantamiseksi välillä
7049: Lappeenranta-Merenlahti
7050:
7051:
7052: Eduskunnalle
7053:
7054: Lappeenrannan-Merenlahden välinen noin 17 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7055: kilometrin pituinen tieosuus on parantamisen tar- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7056: peessa. Erityisesti tulisi huolehtia siitä, että edes 31. 24. 77 1 200 000 markan määrärahan
7057: korjaukset tieosuuden mutkaisimmilla ja vaaralli- tieosuuden parantamiseksi pikaisesti välil-
7058: simmilla kohdilla voitaisiin toteuttaa nopeasti. lä Lappeenranta-Merenlahti.
7059: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7060: tavasti,
7061:
7062: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7063:
7064: Lea Mäkipää Urho Pohto Helvi Koskinen
7065: Vieno Eklund Martti Ratu Pentti Skön
7066: Anssi Joutsenlahti
7067: 1898 1986 vp.
7068:
7069: Raha-asia-aloite n:o 1771
7070:
7071:
7072:
7073:
7074: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Lavajärven paikallistien
7075: kunnostamiseen
7076:
7077:
7078: Eduskunnalle
7079:
7080: Lavajärven paikallistie on 9 kilometrin pitui- Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioitta-
7081: nen. Tie on vilkkaasti liikennöity soratie, jossa on vasti,
7082: myös linja-autoliikennettä. Tien varrella on 100
7083: kesämökkiä ja varsinkin kesäaikaan tiellä on lii- ettei Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7084: kennettä runsaasti. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7085: On otettava huomioon myös se, että tieltä 31.24. 77 250 000 markan määrärahan La-
7086: suuntautuu kulku Kyröskosken ja Tampereen vajärven paikallistien kunnostuksen aloit-
7087: suuntaan. tamiseen.
7088:
7089: Helsingissä 2) päivänä syyskuuta 1986
7090:
7091: Lea Mäkipää Urho Pohto Vieno Eklund
7092: Martti Ratu Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
7093: 1986 vp. 1899
7094:
7095: Raha-asia-aloite n:o 1772
7096:
7097:
7098:
7099:
7100: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden Siikainen-
7101: Pyntäinen-Ala-Honkajoki parantamiseen
7102:
7103:
7104: Eduskunnalle
7105:
7106: Liikennemäärät Siikaisten kunnassa ovat jatku- Puutteelliset ja ajoittain painorajoitetut tieyh-
7107: vasti kasvaneet. Pääosin liikenteen kasvu aiheutuu teydet haittaavat kuitenkin tuntuvasti kuljetusten
7108: raskaan liikenteen vilkastumisesta, sillä vuoden hoitamista ja kunnan kehittämistä. Kunnan työl-
7109: 1979 alussa aloittanut Oy Partek Ab:n kalkkiteh- lisyystilanne on myös heikko, sillä työttömyysaste
7110: das on saavuttanut maksimitehonsa ja tuottaa do- on tällä hetkellä noin 8 prosenttia.
7111: lomiittikalkkia 180 000 tonnia vuodessa. Vampu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7112: laan avatun toisen kalkkitehtaan vaikutuksesta taen,
7113: Siikaisten kalkki kuljetetaan erityisesti Etelä-
7114: Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle, mihin suuntiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7115: kulkuyhteydet ovat sangen heikot. Siikaisten 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7116: alueen tiestöä tarvitaan myös kuljetettaessa 31. 24. 77 2 000 000 markkaa tieosuuden
7117: Pohjois-Satakunnan pohtoturvetta eri pisteissä si- Sti"kainen - Pyntäinen - Ala-Honkajoki
7118: jaitseviin käyttökeskuksiin. Myös Kankaanpäähän parantamisen aloittamiseksi.
7119: suuntautuvat koulu-, opinto-, työ- ja asiointimat-
7120: kat ovat voimakkaasti lisääntymässä.
7121:
7122: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7123:
7124: Lea Mäkipää Urho Pohto
7125: Martti Ratu Pentti Skön
7126: Anssi Joutsenlahti
7127: 1900 1986 vp.
7128:
7129: Raha-asia-aloite n:o 1773
7130:
7131:
7132:
7133:
7134: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhiniemen ja Kivinie-
7135: men risteysten valaistukseen Huittisissa
7136:
7137:
7138: Eduskunnalle
7139:
7140: Kantatiellä n:o 41, Lauttakylästä noin 4 kilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7141: metriä Tampereelle sijaitsevat Karhiniemen ja Ki- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzJie
7142: viniemen risteykset, jotka ovat vielä valaisematto- 31.24. 77 200 000 markan määrärahan
7143: mia. Koska risteyksissä on tapahtunut lukuisia on- Huittisissa sijaitsevien Karhiniemen ja Ki-
7144: nettomuuksia, olisi erittäin tärkeää, että kyseiset viniemen nsteyksien valaistuksiin.
7145: risteykset saataisiin valaistuiksi.
7146: Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioitta-
7147: vasti,
7148:
7149: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7150:
7151: Lea Mäkipää Urho Pohto Vieno Eklund
7152: Martti Ratu Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
7153: 1986 vp. 1901
7154:
7155: Raha-asia-aloite n:o 1774
7156:
7157:
7158:
7159:
7160: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tv-lupamaksujen poistami-
7161: seksi CP-liikuntavammaisilta
7162:
7163:
7164: Eduskunnalle
7165:
7166: Suomessa on tällä hetkellä n. 6 000 vaikeasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7167: CP-liikuntavammaista. He asustavat joko kodeis- taen,
7168: saan tai palvelutaloissa ja television katselu on
7169: heille ainoa viihdyke. Katselu avartaa ja antaa uu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7170: sia virikkeitä, ja myös tietopuolista ohjelmaa vam- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
7171: maiset seuraavat innokkaasti. markkaa vaikeasti CP-Iiikuntavammaisten
7172: Olisi tärkeätä, että tämä vammaisryhmä vapau- vapauttamiseksi tv-lupamaksuista.
7173: tettaisiin tv-lupamaksuista. Yhteiskunnalle tämä
7174: on pieni kädenojennus vammaisia kohtaan.
7175:
7176: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
7177:
7178: Lea Mäkipää Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
7179: 1902 1986 vp.
7180:
7181: Raha-asia-aloite n:o 1775
7182:
7183:
7184:
7185:
7186: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta julkisten liikennepalvelui-
7187: den turvaamiseen haja-asutusalueilla
7188:
7189:
7190: Eduskunnalle
7191:
7192: Maamme laajan maaseudun sekä haja-asutus- vässä määrin liikennöitsijöitä vastaan silloin, kun
7193: alueiden asukkaat, varsinkin eläkeläiset ja ja muut julkiset liikennepalvelut haja-asutusalueilla ja syr-
7194: vähävaraiset ja pienituloiset, elävät pitkälle julkis- jäseuduilla muuten uhkaavat heikentyä tai lakata
7195: ten liikennepalveluiden varassa. Viime vuosina kokonaan.
7196: kuitenkin yleinen suuntaus on valitettavasti ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7197: se, että näiden palveluiden saatavuus on heikenty- tavasti,
7198: nyt. Tämä on koskenut niin linja-autoliikennettä
7199: kuin rautatieliikennettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7200: Yhteiskunnan velvollisuutena on huolehtia sii- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
7201: tä, etteivät kansalaiset asuinpaikkansa perusteella markan määrärahan liikennepalveluiden
7202: jää julkisten liikennepalveluiden saamisen suh- turvaamiseksi maamme laajalla maaseu-
7203: teen kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Näiden dulla sekä haja-asutusalueilla syrjäisimpiä
7204: palveluiden saatavuus ei saa olla yksin kannatta- kyliä. myöten.
7205: vuuskysymys. Valtion ja kuntien on tultava riittä-
7206:
7207: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7208:
7209: Lea Mäkipää Urho Pohto Helvi Koskinen
7210: Vieno Eklund Martti Ratu Pentti Skön
7211: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
7212: 1986 vp. 1903
7213:
7214: Raha-asia-aloite n:o 1776
7215:
7216:
7217:
7218:
7219: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Parkanon-Haapa-
7220: mäen radan kunnostukseen
7221:
7222:
7223: Eduskunnalle
7224:
7225: VR:n Porin-Parkanon-Haapamäen rataosuus viimeisenä. Molemmat hankkeet on merkitty al-
7226: on valmistunut v. 1938. Radan pituus on 194 ki- kamaan vuosina 1988.
7227: lometriä. Rata kulkee yhdeksän kunnan kautta, Nyt ollaan vähentämässä tämän radan kunnos-
7228: joissa 1.1.1983 oli asukkaita n. 140 000. Radan sapitovaroja. Ottaen huomioon alueen synkät
7229: varrella sijaitsee Niinisalon varuskunta, pioneeri- työttömyysluvut olisi välttämätöntä, ettei kunnos-
7230: varikko ja useita teollisuuslaitoksia. sapitovaroja leikattaisi tältä rataosuudelta vaan ra-
7231: Tärkeimmät radalla kuljetettavat aineet ovat sa- ta laitettaisiin kuntoon.
7232: hatavara ja sokerijuurikas sekä ilmeniitti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7233: Parkanon-Aitonevan rataosa toimii myös tur- taen,
7234: peen kuljetusväylänä.
7235: Radan tulevaisuus näyttää synkältä. VR:n toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7236: minta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1983- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7237: 1988 on esitetty vähäliikenteisten rataosien inves- 31.90.78 5000000 markkaa Parin-
7238: tointitarvetta. Tässä ohjelmassa on Potin- Haapamäen radan kunnostuksen aloitta-
7239: Parkanoo osuus järjestyksessä seitsemäntenä ja miseksi.
7240: Parkanoo-Haapamäen osuus kahdeksantena eli
7241:
7242: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7243:
7244: Lea Mäkipää Urho Pohto Vieno Eklund
7245: Pentti Skön Martti Ratu Timo Laaksonen
7246: Pekka Leppänen Anssi Joutsenlahti Pentti Lahti-Nuuttila
7247: 1904 1986 vp.
7248:
7249: Raha-asia-aloite n:o 1777
7250:
7251:
7252:
7253:
7254: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian laivaväylän
7255: rakentamiseen
7256:
7257:
7258: Eduskunnalle
7259:
7260: Merikarvian kauppasatamaan johtaa 3,4 metrin män. Noin 4,5 metrin kulkusyvyiseksi rakennetta-
7261: laivaväylä. Sataman käyttöä rajoittavat väylän ma- van väylän kustannusarvio on noin 4,5 miljoonaa
7262: taluus, kapeus, mutkaisuus ja heikot merkinnät. markkaa.
7263: Sataman liikenne käsittää pääasiassa sahatava- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7264: ran vientiä sataman yhteydessä sijaitsevalta Kouhi tavasti,
7265: Oy:n sahalta. Sahatavaran viejien yhteislaivaukset
7266: tulisivat parantamisen myötä lisääntymään ja li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7267: säisivät näin merkittävästi sataman liikennemää- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7268: riä. Myös Merikarvian soilta nostettava kasvuturve 32.1 0. 77 4 5 00 000 markan määrärahan
7269: tullee muodostamaan tärkeän vientitavararyh- Merikarvian laivaväylän rakentamiseksi.
7270:
7271: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7272:
7273: Lea Mäkipää Urho Pohto
7274: Martti Ratu Pentti Skön
7275: Anssi Joutsenlahti
7276: 1986 vp. 1905
7277:
7278: Raha-asia-aloite n:o 1778
7279:
7280:
7281:
7282:
7283: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta investointiavustuksena jäte-
7284: paperia käyttävän laitoksen perustamiskustannuksiin
7285:
7286:
7287: Eduskunnalle
7288:
7289: Suomessa toimii tällä hetkellä kolme jätepape- laitoksia ei Suomessa ole riittävästi. Tämän takia
7290: ria hyödyntävää ja uudelleen käsittelevää laitosta. Suomeen tulisi pikaisesti rakentaa valtion tuella
7291: Määrä on tällä hetkellä liian pieni, sillä jätepape- uusi jätepaperia raaka-aineenaan käyttävä uusia-
7292: ria makaa varastoissa suuret määrät. Toisaalta jäte- paperia valmistava teollisuuslaitos.
7293: paperin talteenottoa ollaan jatkuvasti kehittämäs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7294: sä ja tehostamassa, ja näin ollen jätepaperin ruuh- taen,
7295: kautuminen varastoihin vielä nykyistä enemmän-
7296: kin on erittäin todennäköistä, mikäli uutta käsit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7297: telylaitosta ei pikaisesti saada rakennetuksi. 1987 tulo- ja menoarvioon 25 OGU 000
7298: Niin kutsutun uusiapaperin käyttö on maas- markkaa investointiavustuksena uuden jä-
7299: samme koko ajan lisääntymässä, ja sen huomatta- tepaperia raaka-aineenaan käyttävän teol-
7300: vaan lisäämiseen olisi suurta kiinnostusta. Ongel- lisuuslaitoksen rakentamtseksi maaham-
7301: ma on kuitenkin se, että uusiapaperia valmistavia me.
7302:
7303: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
7304:
7305: Lea Mäkipää Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
7306: 1906 1986 vp.
7307:
7308: Raha-asia-aloite n:o 1779
7309:
7310:
7311:
7312:
7313: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden neuvonta-
7314: palvelujen lisäämiseksi
7315:
7316:
7317: Eduskunnalle
7318:
7319: Pienteollisuusyritykset ovat tulevaisuudessa yri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7320: tyksiä, jotka lisäävät maassamme työllisyyttä. tavasti,
7321: Pienyritysten perustamiseen on osoitettu lisäänty-
7322: vää kiinnostusta. Yrityksen ongelmat ovat suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7323: rimmillaan sen perustamista harkittaessa tai yri- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
7324: tyksen alkuvaiheessa. Investointi-, käynnistys- kan mäiirärahan pienyritysten neuvonta-
7325: ym. avustusten lisäksi yrittäjä tarvitsee kipeästi palvelujen parantamiseen maassamme li-
7326: henkilökohtaista neuvontaa yrittämiseen liittyvis- säämällä neuvontahenkilökuntaa.
7327: sä asioissa. Tämän tukimuodon riittävä kehittämi-
7328: nen on yhteiskuntamme taholta laiminlyöty.
7329:
7330: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7331:
7332: Lea Mäkipää Urho Pohto Helvi Koskinen
7333: Vieno Eklund Liisa Arranz Ulla Lehtinen
7334: Martti Ratu Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
7335: 1986 vp. 1907
7336:
7337: Raha-asia-aloite n:o 1780
7338:
7339:
7340:
7341:
7342: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta hissin rakentamiseksi Kar-
7343: vian vanhainkotiin
7344:
7345:
7346: Eduskunnalle
7347:
7348: Karvian vanhainkoti on peruskorjattu muuta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7349: ma vuosi sitten. Vanhainkodissa on paikkoja n. tavasti,
7350: 40. Vanhainkodin sauna sijaitsee kellarikerrokses-
7351: sa, ja vanhusten ja varsinkin huonompikuntoisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7352: on mahdotonta käyttää saunaa. Täten saunan 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
7353: käyttö on vähäistä. kan määrärahan hissin rakentamiseksi
7354: Kellarissa sijaitsevaan saunaan tulisi välttämättä Karvian vanhainkotiin.
7355: rakentaa hissi, jotta talossa asuvat vanhukset voisi-
7356: vat sitä käyttää.
7357:
7358: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7359:
7360: Lea Mäkipää Urho Pohto Vieno Eklund
7361: Martti Ratu Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
7362: 1908 1986 vp.
7363:
7364: Raha-asia-aloite n:o 1781
7365:
7366:
7367:
7368:
7369: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Noormarkun vanhainkodin
7370: rakentamiseen
7371:
7372:
7373: Eduskunnalle
7374:
7375: Noormarkun kunnassa on tällä hetkellä yli on puurakenteinen, paloturvallisuutta et enää
7376: 65-vuotiaita runsaat 11 prosenttia. pystytä paljonkaan parantamaan.
7377: Tilanahtauden vuoksi nykyisen vanhainkodin Hankkeen kustannusarvio on noin 9,0 miljoo-
7378: yhden hengen huoneisiin on jouduttu sijoitta- naa markkaa.
7379: maan kaksi, 19-20 m 2 :n huoneisiin jopa viisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7380: vanhusta. Nykyisen vanhainkodin hoitotilat ovat taen,
7381: epätarkoituksenmukaiset, ovet ovat liian kapeat ja
7382: rakennuksessa on runsaasti portaita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7383: Nykyisen vanhainkodin paloturvallisuutta on 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7384: parannettu mm. automaattisilla palohälytyslait- markkaa vanhainkodin rakentamisen
7385: teilla ja savuilmaisuilla. Koska rakennus kuitenkin aloittamiseksi Noormarkkuun.
7386:
7387: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7388:
7389: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen Martti Ratu
7390: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
7391: 1986 vp. 1909
7392:
7393: Raha-asia-aloite n:o 1782
7394:
7395:
7396:
7397:
7398: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanoo vanhainkodin
7399: rakentamiseen
7400:
7401:
7402: Eduskunnalle
7403:
7404: Parkanoo vanhainkoti on todella vanhanaikai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7405: nen. Koska se on suurelta osin puusta, myös palo- taen,
7406: turvallisuussyistä olisi tärkeää saada ajanmukainen
7407: vanhainkoti. Nykyinen vanha vanhainkoti on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7408: 2-kerroksinen ja epäkäytännöllinen. Parkanoo 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7409: vanhainkodin rakentaminen on siirtynyt vuosia markkaa Parkanon vanhainkodin rakenta-
7410: eteenpäin kaupungin vaikean rahatilanteen takia misen aloittamiseen.
7411: ja olisikin välttämätöntä, että valtio ojentaisi aut-
7412: tavan kätensä.
7413:
7414: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7415:
7416: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
7417: 1910 1986 vp.
7418:
7419: Raha-asia-aloite n:o 1783
7420:
7421:
7422:
7423:
7424: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihniön Vanhustentaloyh-
7425: distykselle asuntojen rakentamiseen
7426:
7427:
7428: Eduskunnalle
7429:
7430: Kihniön Vanhustentaloyhdistys on rakentanut nustoimintaan varoja ja sitä kautta uusia työpaik-
7431: Kihniössä vanhuksille rivitaloja ja jälleen on ra- koja.
7432: kenteilla uusi talo. Kihniössä on paljon vanhuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7433: ja täten asuntojen tarve on suuri. taen,
7434: Koska asuntoja tarvitaan jatkuvasti, on välttä-
7435: mätöntä, että yhteiskunnan taholta saadaan tukea että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7436: myös tähän tarkoitukseen. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
7437: Kihniössä on Pohjois-Satakunnan korkein työt- kaa Kihniön Vanhustentaloyhdistykselle
7438: tömyysaste. Täten olisi välttämätöntä saada raken- asuntojen rakentamiseksi.
7439:
7440: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7441:
7442: Lea Mäkipää Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
7443: 1986 vp. 1911
7444:
7445: Raha-asia-aloite n:o 1784
7446:
7447:
7448:
7449:
7450: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta mielenterveyskeskusten
7451: kouluttamien tukihenkilöiden palkkioihin
7452:
7453:
7454: Eduskunnalle
7455:
7456: Maassamme on suuri joukko tukihenkilöitä, paaehtoista, eikä sen palkkaukseen täten ole kiin-
7457: joita mielenterveyskeskukset ovat kouluttaneet. nitetty huomiota.
7458: Työ on hyvin vaativaa ja arvokasta niin mielen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7459: terveys- kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla. taen,
7460: Puutteena on kuitenkin, että henkilöt, jotka
7461: ovat tukihenkilöinä, joutuvat tekemään työtään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7462: saamatta mitään korvausta. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7463: Mikäli näitä henkilöitä ei voida ottaa palkkauk- markkaa mielenterveyskeskusten koulut-
7464: sen piiriin, olisi välttämätöntä, että heille myön- tamille tukihenkilöille matkakulujen ja
7465: nettäisiin palkkio ja korvaus matkakuluista, sillä palkkioiden maksamiseen.
7466: työ vie päivittäin aikaa. Työ on tällä hetkellä va-
7467:
7468: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7469:
7470: Lea Mäkipää Liisa Arranz
7471: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
7472:
7473:
7474:
7475:
7476: 14 260148U
7477: 1912 1986 vp.
7478:
7479: Raha-asia-aloite n:o 1785
7480:
7481:
7482:
7483:
7484: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjaskylän narkomaaniko-
7485: din toiminnan tukemiseen Parkanossa
7486:
7487:
7488: Eduskunnalle
7489:
7490: Parkanossa sijaitseva Kirjaskylän narkomaani- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7491: koti tekee kristillisellä pohjalla auttavaa työtä al- taen,
7492: koholin ja huumeiden väärinkäyttäjien parissa.
7493: Kotiin tulee esim. vankilasta vapautuvia, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7494: haluavat päästä eroon kierteestään. 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
7495: Narkomaanikoti toimii avustusten varassa ja ta- kaa Parkanon kaupungissa szj'aitsevan Kir-
7496: loudellinen tila on ajoittain vaikea. jaskytän narkomaanikodin toiminnan tu-
7497: Koska työ on arvokasta, tulisi valtiovallan entis- kemiseen.
7498: tä enemmän kiinnittää huomiota myös tämän ta-
7499: paiseen työhön.
7500:
7501: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7502:
7503: Lea Mäkipää Urho Pohto Liisa Arranz
7504: Martti Ratu Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
7505: 1986 vp. 1913
7506:
7507: Raha-asia-aloite n:o 1786
7508:
7509:
7510:
7511:
7512: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten Keskus-
7513: liitolle opaskoirakoulun rakentamiseen
7514:
7515:
7516: Eduskunnalle
7517:
7518: Näkövammaisten Keskusliitto ry:n Helsingin työikä on kymmenisen vuotta. Näkövammaisten
7519: Pitäjänmäellä sijaitseva opaskoirakoulu on 40 Keskusliitto ry. on käynnistänyt kampanjan uuden
7520: vuotta vanha. Toiminta ei voi enää jatkua van- opaskoirakoulun rakentamiseksi. Yhteiskunnan
7521: hoissa tiloissa, jotka ovat korjauskelvottomia. Uusi tuki tälle tärkeälle hankkeelle on tarpeen.
7522: tontti on jo varattu ja rakennustöihin pitäisi pääs- Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
7523: tä pikapuoliin. Ahtauden lisäksi nykyiset tilat nioittavasti,
7524: ovat terveydellisesti kelvottomat, varsinkin talviai-
7525: kaan. Myös tuotantoa olisi lisättävä ainakin nykyi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7526: sestä 25 valmiista oppaasta vuodessa 30 koulutet- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
7527: tavaan. Nykyisin vain 10-15 uutta käyttäjää saa kan mlilirärahan tukena Näkövammaisten
7528: vuosittain oppaan ja loput koirista menevät työstä Keskusliitto ry:lle uuden opaskoirakoulun
7529: poistuvien oppaiden korvaamiseen. Opaskoiran rakentamiseen.
7530:
7531: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7532:
7533: Lea Mäkipää Urho Pohto Helvi Koskinen
7534: Vieno Eklund Liisa Arranz Ulla Lehtinen
7535: Martti Ratu Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
7536: J. Juhani Kortesalmi
7537: 1914 1986 vp.
7538:
7539: Raha-asia-aloite n:o 1787
7540:
7541:
7542:
7543:
7544: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihniön Sotaveteraanit
7545: ry:n toiminnan tukemiseen
7546:
7547:
7548: Eduskunnalle
7549:
7550: Kihniössä on paljon sotaveteraaneja, jotka ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7551: puolustaneet maatamme saamatta liikaa kiitosta taen,
7552: ja kunnioitusta.
7553: Kihniöllä toimivat sotaveteraanit ahkerasti ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7554: vierailevat ja järjestävät erilaisia juhlia. 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
7555: Olisi toivottavaa, että sotiemme veteraaneja kaa Kihniön Sotaveteraanit ry:n toimin-
7556: muistettaisiin ja annettaisiin heille kaikki mah- nan tukemiseen.
7557: dollinen tuki.
7558:
7559: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7560:
7561: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
7562: 1986 vp. 1915
7563:
7564: Raha-asia-aloite n:o 1788
7565:
7566:
7567:
7568:
7569: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvian jätevesipuhdista-
7570: mon suunnitteluun
7571:
7572:
7573: Eduskunnalle
7574:
7575: Karviassa ei ole kelvollista ja toimivaa jätevesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7576: puhdistamoa. Jätevesikuormituksen jatkuva kasvu 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
7577: edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä uuden jäteve- kaa Karvian jätevesipuhdistamon suunnit-
7578: sipuhdistamon rakentamiseksi. teluun.
7579: Puhdistamo vaikuttaa edullisesti vesistöjen ja
7580: erityisesti Karvianjoen yläpään veden laatuun.
7581: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7582: taen,
7583:
7584: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
7585:
7586: Lea Mäkipää Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
7587: 1916 1986 vp.
7588:
7589: Raha-asia-aloite n:o 1789
7590:
7591:
7592:
7593:
7594: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankarin vesihuoltolinjan
7595: rakentamiseen
7596:
7597:
7598: Eduskunnalle
7599:
7600: Kankarin vesihuoltolinjan kustannusarvio on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7601: suunnitelmien mukaan noin 2,7 miljoonaa mark- taen,
7602: kaa. Kun työt tehdään vesihuoltotyönä, vesi-
7603: osuuskunnan maksettavaksi jäisi noin 1,6 miljoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7604: naa markkaa. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7605: Vedetyn liittymän hinta olisi taloutta kohti markkaa Kankarin vesihuoltolinjan raken-
7606: noin 30 000 markkaa, mikäli liittyjiä olisi noin 50. tamiseen.
7607: Olisi tärkeää, että yhteiskunnan varoin voitai-
7608: siin myös sivukyliä tehdä elinkelpoisiksi.
7609:
7610: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7611:
7612: LeaMäkipää Anssi Joutsenlahti
7613: 1986 vp. 1917
7614:
7615: Raha-asia-aloite n:o 1790
7616:
7617:
7618:
7619:
7620: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusisalon-Niemenmaan
7621: tien vesijohtolinjan rakentamiseen
7622:
7623:
7624: Eduskunnalle
7625:
7626: Kuusisalon-Niemenmaan tien vesijohtolinja asukkaat joutuvat hakemaan pitkienkin matkojen
7627: plv. 0-954,9 on kustannuksiltaan noin 116 000 päästä. Vesiosuuskunnan avustuksen saanti edel-
7628: markkaa. lyttää vähintään 20 talouden liittymistä. Täten ve-
7629: Haja-asutusalueilla kaupungin avustus on 30 % siosuuskunnan perustaminen ei tule kysymyk-
7630: koko hankkeen kustannusarviosta. Näin ollen seen.
7631: asukkaiden maksettavaksi jäisi noin 82 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7632: kaa. taen,
7633: Liittyjiä olisi tällä hetkellä 7 taloutta, ja taloutta
7634: kohti kustannukset olisivat vajaat 12 000 mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7635: kaa. 1987 tulo- ja menoarvioon 116 000 mark-
7636: Normaalisti haja-asutusalueen liittymismaksu kaa Kuusisalan-Niemenmaan tien vesi-
7637: on 2 000 markkaa. Alueen kaivoissa vesi on ruos- johtolinjan rakentamiseen.
7638: teista ja näin käyttökelvotonta. Talousvetensä
7639:
7640: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
7641:
7642: Lea Mäkipää Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
7643: 1918 1986 vp.
7644:
7645: Raha-asia-aloite n:o 1791
7646:
7647:
7648:
7649:
7650: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvian Kirkkojärven ja
7651: Karvianjärven peruskunnostuksen aloittamiseen
7652:
7653:
7654: Eduskunnalle
7655:
7656: Sekä Karvian Kirkkojärvi että Karvianjärvi ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7657: paikalliselle väestölle tärkeitä järviä ja vaativat vä- taen,
7658: littömästi peruskunnostusta.
7659: Erityisesti Kirkkojärvi vaatii kiireellisiä toimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7660: piteitä, mm. ruoppausta ja vedenpinnan nostoa. 1987 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
7661: Karvia kuuluu järvien puolesta vähävesistöiseen kaa Karvian Kirkkojärven ja Karvianjärven
7662: alueeseen, joten nykyisten järvien pelastaminen peruskunnostuksen aloittamiseen.
7663: tuleville sukupolville on tärkeää.
7664:
7665: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
7666:
7667: Lea Mäkipää Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
7668: 1986 vp. 1919
7669:
7670: Raha-asia-aloite n:o 1792
7671:
7672:
7673:
7674:
7675: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon Kuivasjärven
7676: perkaamiseen
7677:
7678:
7679: Eduskunnalle
7680:
7681: Parkanossa sijaitseva Kuivasjärven pohjoispää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7682: on erittäin nopeasti tukkiintunut ja kaisloittunut. taen,
7683: Järvi on ruoppauksen tarpeessa.
7684: Järven tukkiintuminen on haittana kyläläisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7685: ja Iomalaisten virkistys- ja lomatoiminnalle. Myös 1987 tulo- jiz menoarvioon 200 000 mark-
7686: maisemallisesti järvi näyttää vaativan kunnos- kaa Parkanon Kuivasjärven Pohjoispään
7687: tusta. ruoppaukseen ja perkaukseen.
7688:
7689: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7690:
7691: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
7692: 1920 1986 vp.
7693:
7694: Raha-asia-aloite n:o 1793
7695:
7696:
7697:
7698:
7699: Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
7700: asuntojen omapääomaosuuteen
7701:
7702:
7703: Eduskunnalle
7704:
7705: Yhteiskuntamme asunto-oloissa on paljon Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
7706: puutteita ja siksi tarvitaan jatkuvia ponnisteluja tavasti,
7707: näiden pulmien ratkaisemiseksi. Yksi asuntovai-
7708: keuksista kärsivä ryhmä ovat vieraalle paikkakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7709: nalle muuttamaan joutuneet opiskelijat, joista 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7710: monilla jo opiskelun aloittaminen uhkaa tyrehtyä 35.45.51 lisäyksenå· 50 000 000 markkaa
7711: siihen, että opiskelupaikkakunnalta ei löydy min- opiskelt/a-asuntojen rakentamisen vzlkas-
7712: käänlaista asuntoa. Vaikka eräillä paikkakunnilla tuttamiseksi ja rakennushankkeiden oma-
7713: opiskelijain asuntotilanteeseen onkin viime vuosi- rahoitusosuuksien turvaamiseksi.
7714: na saatu kohennusta, eivät asiat kaikkialla ole vie-
7715: lä läheskään järjestyksessä.
7716:
7717: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
7718:
7719: Lea Mäkipää Urho Pohto Helvi Koskinen
7720: Vieno Eklund Liisa Arranz Ulla Lehtinen
7721: Martti Ratu Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
7722: 1986 vp. 1921
7723:
7724: Raha-asia-aloite n:o 1794
7725:
7726:
7727:
7728:
7729: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten nuorison
7730: leiri- ja kurssikeskusten rakentamis- ja käyttökustannusavustuk-
7731: siin
7732:
7733: Eduskunnalle
7734:
7735: Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuoden teudu, ellei valtion budjetissa osoiteta riittävästi
7736: 1987 valtion tulo- ja menoarvioksi on valtakun- määrärahoja tarvittaviin investointeihin.
7737: nallisten nuorison leiri- ja kurssikeskusten raken- Toiminta vaatii myös avustusta käyttökustan-
7738: tamisavustuksiksi esitetty 1, 5 miljoonaa markkaa. nuksiin. Edellä mainittu yhteistyötoimikunta on
7739: Kurssikeskuksia rakentavien kuntien nimeämä esityksessään opetusministeriölle todennut, että
7740: yhteistyötoimikunta on 8.4.1986 opetusministeri ensi vuoden tulo- ja menoarviossa pitäisi varata
7741: Kaarina Suoniolle jättämässään selvityksessä to- käyttökustannusten valtionavustuksiin 2,8 milj.
7742: dennut, että kurssikeskusten rakentamisavustus- markkaa, josta suurimmat osuudet tulisi osoittaa
7743: tarve vuodelle 1987 on 8 miljoonaa markkaa. Tä- Rautavaaralie (1 020 000 markkaa) ja Kannonkos-
7744: mä summa jakautuisi kuntien kesken seuraavasti: kelie (900 000 markkaa). Budjetissa ehdotettu
7745: Virrat 2 milj. markkaa, Nurmes 2 milj. markkaa, 900 000 mk:n määräraha käyttökustannusten val-
7746: Kannonkoski n. 1,5 milj. markkaa ja Rautavaara tionavustuksiin ei siis ole riittävä.
7747: n. 2,5 milj. markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7748: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin taen,
7749: päätösasiakirjassa vuonna 1975 osanottajavaltiot
7750: sopivat mm. nuorison kansainvälisen toiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7751: ja nuorisomatkailun edistämisestä. Opetusminis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7752: teriö onkin hyväksynyt v. 1978 valtakunnallista ja 29.91.51 lisilysti/8 400 000 markkaa valta-
7753: kansainvälistä käyttöä palvelevien nuorisomatkai- kunnallisten nuorison leiri- ja kurssikes-
7754: lukeskusten kehittämisohjelman. Kansainvälisen kusten rakentamis- ja kiiyttökustannus-
7755: nuorisomatkailun edistäminen ei kuitenkaan to- avustuksiin.
7756:
7757: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7758:
7759: Lauha Männistö Kati Peltola
7760: Niilo Koskenniemi Osmo Vepsäläinen
7761: 1922 1986 vp.
7762:
7763: Raha-asia-aloite n:o 1795
7764:
7765:
7766:
7767:
7768: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran Metsäkarta-
7769: non toimintaedellytysten parantamiseen
7770:
7771:
7772: Eduskunnalle
7773:
7774: Rautavaaran kansainvälinen nuorison leiri- ja ta. Ainoa mahdollisuus saada tie paikallistieksi
7775: kurssikeskus Metsäkartano on vähitellen saamassa on, jos sille voidaan määritellä ''muuta huomatta-
7776: toimintaansa käyntiin. Suurimpana ongelmana vaa yleistä merkitystä''. Tämä merkitys syntyy
7777: on tällä hetkellä päärakennuksen kurssitilojen Metsäkartanon käytöstä kansainvälisenä nuorison
7778: käyttäminen majoitukseen majoitustilojen puut- leiri- ja kurssikeskuksena. Tien rakentamisen var-
7779: teen vuoksi. Tämän vuoksi Metsäkartanon toimin- mistamiseksi ja nopeuttamiseksi olisi parasta saa-
7780: nan kannalta olisi erittäin tärkeää saada toinen da tähän tarkoitukseen erillinen määräraha. Tien
7781: majoitusrakennus mahdollisimman pian raken- päällystämisen kustannusarvio on n. 2 milj. mark-
7782: nettua. kaa.
7783: Toinen Metsäkartanon käytön kannalta välttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7784: mätön asia on sinne johtavan tien rakentaminen
7785: öljysorapintaiseksi. TVL:n Kuopion piiri suhtau- että Eduskunta ottaisi valtton vuoden
7786: tuu hankkeeseen periaatteessa myönteisesti, mut- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
7787: ta tien saaminen paikallistieksi on vaikeaa, koska kan määrärahan Rautavaaran Metsijkarta-
7788: sen varrella ei ole pysyvää asutusta. Tämän vuoksi non majoitusrakennuksen ja tien rakenta-
7789: tielle ei voi myöskään myöntää yksityistieavustus- mista varten.
7790:
7791: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7792:
7793: Lauha Männistö Kari Rajamäki Heikki Riihijärvi
7794: Katri-Helena Eskelinen Erkki Moisander Osmo Vepsäläinen
7795: Marja-Liisa Tykkyläinen
7796: 1986 vp. 1923
7797:
7798: Raha-asia-aloite n:o 1796
7799:
7800:
7801:
7802:
7803: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran sivistystoimen
7804: yhteisrakennushankkeeseen
7805:
7806:
7807: Eduskunnalle
7808:
7809: Rautavaaran kuntaan suunniteltu sivistystoi- kohtuuttoman suurella panoksella saavuttaakseen
7810: men yhteisrakennushanke tulisi nopeasti toteut- alueellista tasa-arvoa sivistystoimen osalta.
7811: taa. Suunniteltuun rakennukseen tulee koulun, Periaatteessa yhteiskunnan taholta on tunnus-
7812: liikuntatoimen, kansalaisopiston, nuorisotoimin- tettu Rautavaaran kunnan erityisasema, sillä se on
7813: nan ja kulttuurin tiloja. Lisäksi rakennuksessa saa nimetty erityisaluekunnaksi ja Ylä-Savon projekti-
7814: tilat väestönsuojelun kunnan johtokeskus. kunnaksi. Myös käytännön ratkaisuissa pitäisi tä-
7815: Sivistystoimen yhteisrakennushankkeen rahoi- mä erityisasema näkyä.
7816: tus on erittäin ongelmallinen. Hankkeen kustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7817: nusarvio on noin 12,3 miljoonaa markkaa. Vaikka taen,
7818: valtion osuuksia rakentamiseen tulee noin puolet,
7819: jää kunnan osuus kuitenkin liian korkeaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7820: Rautavaara on korkean työttömyyden (13- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
7821: 14 %) ja korkean veroäyrin (17 penniä) kunta. kan määrärahan erityisavustukseksi Rauta-
7822: Tästä syystä on väärin edellyttää kunnallisveroa vaaran sivistystoimen yhteisrakennushank-
7823: maksavien köyhien kuntalaisten osallistumista keeseen.
7824:
7825: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7826:
7827: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Vepsäläinen
7828: 1924 1986 vp.
7829:
7830: Raha-asia-aloite n:o 1797
7831:
7832:
7833:
7834:
7835: Männistö ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kulttuurihisto-
7836: riallisesti arvokkaiden rakennusten korjausavustuksiin
7837:
7838:
7839: Eduskunnalle
7840:
7841: Eduskunta edellytti vastauksessaan hallituksen näihin määrärahoihin, jotka kuitenkin yhä ovat
7842: esitykseen uudeksi rakennussuojelulaiksi, että hal- tarpeeseen nähden täysin riittämättömät ja vain
7843: litus huolehtii riittävien määrärahojen osoittami- murto-osa esimerkiksi muissa pohjoismaissa vas-
7844: sesta arvokkaiden rakennusten korjaustoiminnan taaviin tarkoituksiin osoitetuista määrärahoista.
7845: tukemiseen. Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7846: tyksen käsittelyn yhteydessä eduskunnassa näihin taen,
7847: määrärahoihin lisättiin 1 015 000 markkaa, koska
7848: katsottiin, että hallitus ei ollut esittänyt näihin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7849: määrärahoihin riittävää korotusta. Nyt hallitus 1987 tulo- ja menoarvioon mommtille
7850: esittää vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitykses- 29.94.50 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
7851: sään näitä määrärahoja vähennettäväksi 15 000 käytettäväksi kulttuunhistorialliJesti ar-
7852: markalla vuoden 1986 tulo- ja menoarvion tasos- vokkaiden rakennusten korjausavustuk-
7853: ta. Hallitus ei siis esitä edes inflaatiotarkistusta szzn.
7854:
7855: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7856:
7857: Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen Heli Astala
7858: Ulla-Leena Alppi Heikki Mustonen Marja-Liisa Tykkyläinen
7859: 1986 vp. 1925
7860:
7861: Raha-asia-aloite n:o 1798
7862:
7863:
7864:
7865:
7866: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 17 suunnitte-
7867: luun ja rakentamiseen välillä Jännevirta-Ohtaansalmi
7868:
7869:
7870: Eduskunnalle
7871:
7872: Valtatiellä n:o 17 Kuopion ja Joensuun välillä Edelä olevan perusteella ehdotamme,
7873: on osuus Jännevirta-Ohtaansalmi koko maassa
7874: pisin yhtäjaksoineo valtatieosuus, jolla on yhtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7875: jaksoineo 80 km/h:n nopeusrajoitus. Muutoin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7876: kaan tie ei suuntaukseltaan ja leveydeltään eikä 31.24. 77 500 000 markkaa valtatien n:o
7877: myöskään kunnoltaan vastaa valtatielle asetettavia 17 suunnitteluun välillä }ännevirta-
7878: vaatimuksia. Ohtaansalmi.
7879: Tie ei ole vielä TVL:n toimenpideohjelmassa.
7880: Tien suunnittelu ja rakentaminen tulisi saada
7881: nopeasti käyntiin.
7882:
7883: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7884:
7885: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki
7886: Osmo Vepsäläinen Erkki Moisander Katri-Helena Eskelinen
7887: Heikki Riihijärvi
7888: 1926 1986 vp.
7889:
7890: Raha-asia-aloite n:o 1799
7891:
7892:
7893:
7894:
7895: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion ympäristön rau-
7896: tatielähiliikennekokeilun suunnitteluun
7897:
7898:
7899: Eduskunnalle
7900:
7901: Rautateidemme lähiliikennettä on viime aikoi- Asutuksen nauhamainen muoto ja työpaikkaja-
7902: na kohdeltu kovalla kädellä. Lähiliikennettä on kauma ovat rautatieliikenteen kannalta edulliset.
7903: lakkautettu liiketaloudelliseen kannattamatto- Radan käyttöastetta voidaan parantaa ottamalla
7904: muuteen vedoten. Kannattavuuden parantamista käyttöön syöttöliikenne. Alkuun nopea lähiliiken-
7905: palveluja kehittämällä ei ole haluttu yrittää, vaik- ne koskisi Kuopion-Siilinjärven välistä liikennet-
7906: ka valmiin liikennejärjestelmän romuttaminen on tä. Valtatien n:o 5 kapasiteettiongelmia voidaan
7907: kauaskantoinen ja hyvin vaikeasti korjattava teko. helpottaa raideliikenteen tehostumisen myötä,
7908: Korvaavan liikenteen kokeilut eivät ole onnistu- mistä voidaan tulevaisuudessa saada säästöä.
7909: neet, ja seurauksena on paikallisiin oloihin sovel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7910: tumaton, jatkuvan lakkauttamisuhan alainen jul- taen,
7911: kinen liikenne.
7912: Pohjois-Savon seutukaavaliitto, Kuopion Kauppa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7913: kamari ja Siilinjärven kunta ovat ehdottaneet, että 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7914: ryhdyttäisiin kokeilemaan tehostettua rautateiden markkaa Kuopion ympäristön rautatielä-
7915: lähiliikennettä Kuopion seudulla. Tähän esityk- hiliikenteen suunnitteluun ja kokeiluun.
7916: seen ovat yhtyneet koko Itä-Suomen lääninhalli-
7917: tukset, maakuntaliitot ja seutukaavaliitot.
7918:
7919: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7920:
7921: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
7922: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
7923: 1986 vp. 1927
7924:
7925: Raha-asia-aloite n:o 1800
7926:
7927:
7928:
7929:
7930: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta käytöstä poistettujen kai-
7931: vosten hyötykäytön selvittämiseksi
7932:
7933:
7934: Eduskunnalle
7935:
7936: Suomessa on vuosisadan loppuun mennessä kunnallista merkitystä, koska siitä saatujen tutki-
7937: lakkaamassa useita vielä toiminnassa olevia kai- mustulosten perusteella myös muiden vastaavien
7938: voksia. Kaivoksiin on rakennettu huomattava inf- kaivosten hyötykäyttöä voitaisiin suunnitella. Ko-
7939: rastruktuuri, jonka käyttämättä jääminen olisi konaisuutena näin saadut kansantaloudelliset
7940: kansantaloudellinen tuhlaus. Kaivosten yhteyteen hyödyt ovat varmasti merkittävää luokkaa. Yk-
7941: sisältyy merkittäviä sekä maanpäällisiä että maan- sinomaan kaivosten käyttömahdollisuus biomas-
7942: alaisia rakennelmia. Näiden mahdollista hyöty- satuotannossa olisi erittäin tärkeä selvityksen koh-
7943: käyttöä ei ole koordinoidusti selvitetty. de. Kotalahti-projektin toimesta tullaan asiassa
7944: Leppävirran kunnan Oravikoskella lakkaa kesäl- tekemään rahoituspyyntöjä valtiolle. Hanketta
7945: lä 1987 Kotalahden kaivoksen toiminta. Tässä yh- varten tulisikin varata erillinen 500 000 markan
7946: teydessä Iakkautuvan kaivosalueen hyötykäyttö suuruinen määräraha selvitysten tekoa varten.
7947: voitaisiin konkreettisesti selvittää. Hanketta on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7948: alustavasti selvitellyt Kotalahti-projektin yhtey- taen,
7949: dessä toiminut työryhmä, jonka toimesta tullaan
7950: laatimaan Iakkautuvan kaivosalueen hyötykäyttöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7951: palveleva tutkimussuunnitelma. Leppävirran Ota- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
7952: vikoski on myös erityisalue. Tällä perusteella val- kaa miiiirärahan käytöstä poistettut"en ja
7953: tion tulisi osallistua huomattavan suuressa määrin poistuvien kaivosten, erityisesti Katalah-
7954: suunniteltuun selvitystyöhön taloudellisesti. den kaivoksen hyötykäytön selvittämi-
7955: Kotalahden kaivoksen selvitystyöllä olisi valta- seksi.
7956:
7957: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7958:
7959: Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen Marja-Liisa Tykkyläinen
7960:
7961:
7962:
7963:
7964: 15 260148U
7965: 1928 1986 vp.
7966:
7967: Raha-asia-aloite n:o 1801
7968:
7969:
7970:
7971:
7972: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopistollisen
7973: keskussairaalan eräille osakaskunnille tulevien kustannusten alen-
7974: tamiseksi
7975:
7976: Eduskunnalle
7977:
7978: Valtioneuvosto vahvisti 7. 5.1971 Kuopion yli- opistollisessa keskussairaalassa kuntien osuus ra-
7979: opistollisen keskussairaalan sairaansijamääräksi kennuskustannuksista oli 17,8 %. KYKS:n jäsen-
7980: yhteensä 986 sairaansijaa, josta Kuopion yliopis- kuntien maksuosuudet ovat noin 33 milj. mark-
7981: ton osuudeksi tuli 285 sairaansijaa. Vastaavat sai- kaa suuremmat kuin OYKS:n jäsenkuntien mak-
7982: raansijaluvut Oulun yliopistollisessa keskussairaa- suosuudet.
7983: lassa olivat: kokonaislukumäärä 1 097 sairaansijaa Ei ole perusteltua, että OYKS:n jäsenkunnat
7984: ja yliopiston osuus 512 sairaansijaa. ovat saaneet sellaisen edun, jota ei voitaisi
7985: Valtioneuvoston päätökseen hyväksyä KYKS:n KYKS:n jäsenkunnille myöntää.
7986: perustamis- ja toimenpidesuunnitelma 5. 9.197 4 Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on
7987: sisälsi liitteissään oleviin asiakirjoihin (29.8.1974) myönnetty 500 000 markkaa Kuopion läänin 1. ja
7988: seuraavan toteamuksen: "Valtio osallistuu Kuo- 2. kantokykyluokan kunnille Kuopion yliopistol-
7989: pion yliopistollisen keskussairaalan uudisraken- lisen keskussairaalan laajennuksen aiheuttamien
7990: nushankkeen rahoitukseen normaalin valtionavun kustannusten helpottamiseksi. Määrärahan perus-
7991: lisäksi suorittamalla osuuden korkeakoulun mer- teluissa todetaan, että tarkoitukseen myönnetään
7992: kitsemistä hoitopaikoista sekä maksamalla kor- 5 milj. markkaa kymmenen vuoden aikana.
7993: vausta kuntainliiton nykyisestä omaisuudesta. Tä- Kuopion läänin kuntien maksuosuuksien ta-
7994: män lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön tarkoitus soittamiseksi samalle tasolle kuin Oulun yliopis-
7995: on esittää sellaista ylimääräisen valtionavun järjes- tollisen keskussairaalan järjestelyjen yhteydessä
7996: tämistä hankkeen toteuttamisessa, jossa ainakin tehtiin on esitetty, että 1. ja 2. kantokykyluokan
7997: alhaisissa kantokykyluokissa oleville maalaiskun- kunnat vapautetaan kokonaan tai osittain
7998: nille tasoitettaisiin kunnalle tuleva maksuosuus KYKS:n rakentamisesta ja käyttöönotosta aiheu-
7999: tasolle, jonka suhteellinen määrä edellä tarkoite- tuvista kustannuksista, n. 16 milj. markkaa. Li-
8000: tut erillisjärjestelyt mukaan luettuna olisi samaa säksi Kuopion yliopisto oikeutetaan lunastamaan
8001: tasoa kuin Oulun yliopistollisen keskussairaalan noin 100-110 lisähoitopaikkaa piirin kunnilta.
8002: osakaskunnille tuleva maksuosuus ... Tarvittavan Edelä olevan perusteella ehdotamme,
8003: lisäavustuksen suuruus on merkittävissä sen jäl-
8004: keen, kun toiminnassa oleva arvioimistoimikunta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8005: on saanut työnsä valmiiksi ja hankkeen laajuus ja 1987 tulo- ia menoarvioon 2 000 000
8006: lopullinen kustannus on selvitetty.'' markkaa Kuopion läänin 1. ia 2. kantoky-
8007: Kuopion yliopistollisen keskussairaalan laajen- kyluokan kuntien vapauttamiseksi
8008: nuksen ja saneerauksen kokonaiskustannuksista KYKS:n rakentamisesta ia käyttöönotosta
8009: jäsenkuntien osuudeksi tulee 25,6 %. Oulun yli- azheutuvien kustannusten suorittamisesta.
8010:
8011: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8012:
8013: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Vepsäläinen
8014: Erkki Moisander Kari Rajamäki Katri-Helena Eskelinen
8015: Heikki Riihijärvi
8016: 1986 vp. 1929
8017:
8018: Raha-asia-aloite n:o 1802
8019:
8020:
8021:
8022:
8023: Männistö ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta vajaakuntoisten
8024: työhön sijoittamisen erityismenoihin
8025:
8026:
8027: Eduskunnalle
8028:
8029: Sen lisäksi, että erinäisissä SKDL:n kansanedus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8030: tajien aloitteissa on ehdotettu lisäyksiä Työllisyy- taen,
8031: den hoito -luvun keskeisiin momentteihin, on tar-
8032: koituksenmukaista niin yksilön kuin yhteiskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8033: nankin kannalta painottaa vajaakuntoisten työ- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8034: hön sijoittumista. Momentille ehdotettu ja määrä- 34.50.64/isäyksenä 5 000 000 markkaa va-
8035: rahoja ei ole pidettävä tarpeeseen nähden riittävinä. jaakuntoisten työhön sijoittamisen erityis-
8036: Hallitus esittää tarkoitukseen 16 miljoonaa menoihin.
8037: markkaa. Määrärahaa tulisi lisätä 5 miljoonalla
8038: markalla.
8039:
8040: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8041:
8042: Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen Heli Astala
8043: Timo Laaksonen Kati Peltola Arvo Kemppainen
8044: Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi Heikki Mustonen
8045: 1930 1986 vp.
8046:
8047: Raha-asia-aloite n:o 1803
8048:
8049:
8050:
8051:
8052: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta kuuden 4H-neuvojan toimen
8053: perustamiseen
8054:
8055:
8056: Eduskunnalle
8057:
8058: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on kan- menetelmät nuorten työllistämiseksi tulisi ottaa
8059: sainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöttö- nyt entistä tarkemmin käyttöön. Tähän tarjoutuu
8060: myys, johon teollistuneiden valtioiden on pakko mahdollisuus ulottamalla toiminta niihinkin kun-
8061: löytää ratkaisuja. Automaation lisääntyessä ei lie- tiin, joissa sitä vielä ei ole. Saadut kokemukset
8062: ne kovin ilmeistä, että teollisuus pystyisi ainakaan osoittavat, että yksi koulutettu 4H-neuvoja voi
8063: pitemmällä aikavälillä lisäämään suhteellista ohjata n. 250 nuorta järjestäen heille mahdolli-
8064: osuuttaan käytettävissä olevasta työvoimasta. Pal- suuksia osallistua tuotannolliseen toimintaan ja
8065: veluelinkeinojen joustavara saattaa olla jossain ansaita itse rahaa.
8066: määrin suurempi. Toisaalta on kansakunnan tasa- Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden koe-
8067: suhtaisen kehittämisen kannalta välttämätöntä, tellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjestö tun-
8068: että perustuotannossa voidaan pysyttää riittävä ja tenut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan myös
8069: ammattitaitoinen osa työvoimasta. Tämän vuosi- niihin.
8070: kymmenen aikana joudutaan korostamaan koti- Ottamalla valtion vuoden 1987 tulo- ja me-
8071: maisen energiantuotannon välttämättömyyttä. noarvioon lisäyksenä 400 000 markan määräraha
8072: Sen lisäksi perinteiset alkutuotannon alat elin- voidaan varojen turvin perustaa yhteensä kuusi
8073: tarvike- ja puuntuotanto on turvattava riittävällä 4H-neuvojan virkaa niihin kuntiin, jotka ovat il-
8074: työvoimalla. maisseet valmiutensa osallistua kunnan omalla ra-
8075: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lievennet- hoituksella osaan neuvojan palkkauksesta.
8076: ty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä lähinnä Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
8077: palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan avustuk-
8078: sien turvin. Liian vähälle huomiolle on jäänyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8079: nuorten työpanoksen suuntaaminen tuotannolli- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8080: seen toimintaan, jolloin nuori itsekin voi kokea 30.30.46/isäyksenä 400 000 markkaa kuu-
8081: työnsä mielekkääksi. Nuorten työkasvatuksen pa- den uuden 4H-neuvojan toimen perusta-
8082: rissa jo yli 50 vuotta toiminut 4H-järjestö on mzseen.
8083: useaan otteeseen esittänyt, että sen kehittämät
8084:
8085: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
8086:
8087: Einari Nieminen
8088: 1986 vp. 1931
8089:
8090: Raha-asia-aloite n:o 1804
8091:
8092:
8093:
8094:
8095: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan 4H-piirin
8096: toiminnan tukemiseen
8097:
8098:
8099: Eduskunnalle
8100:
8101: 4H-toiminta ohjaa maaseudun sekä asutustaa- hinnat ovat suhteellisen alhaiset. Kuitenkin piiri
8102: jamien nuoria omaehtoiseen yrittämiseen, käden on ko. huoneiston hankintaan joutunut käyttä-
8103: taitojen kehittämiseen ja tekemällä oppimiseen. mään huomattavasti lainavaroja.
8104: Satakunnassa 4H-työtä yhdistyksissä on tehty Jotta lainojen lyhennykset ja niiden aiheutta-
8105: yli SO vuotta. Kerholaisten määrä on ollut varsin mat kustannukset voitaisiin hoitaa pois, on ulkoa-
8106: pitkään yli 6000. Kerholaisten toiminta on ollut päin saatavan rahan tarve välttämätön.
8107: erittäin vilkasta. Tätä toimintaa on johdettu Porin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8108: kaupungissa sijaitsevasta piiritoimistosta käsin. taen,
8109: Piiritoimisto on sijainnut vuokratiloissa ja sitä on
8110: jouduttu siirtämään huoneistosta toiseen useam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8111: man kerran. Tällainen olotila on haitannut piirin 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8112: tOlmtntaa. Tilanteen vakiinnuttamiseksi 4H- 30.30.46 lisäyksenä 150 000 markkaa Sa-
8113: piirin johtokunta on ostanut toiminnan tehosta- takunnan 4H-piirin toimistotzlojen lainan
8114: miseksi oman huoneiston. Tähän on ollut johta- maksuun ja tzlojen kunnostamiseen.
8115: massa myös se että paikkakunnalla huoneistojen
8116:
8117: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
8118:
8119: Einari Nieminen Kauko Juhantalo
8120: 1932 1986 vp.
8121:
8122: Raha-asia-aloite n:o 1805
8123:
8124:
8125:
8126:
8127: Nieminen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
8128: tilatalouden kehittämisrahastoon
8129:
8130:
8131: Eduskunnalle
8132:
8133: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista Varat maatilatalouden kehittämisrahastossa ei-
8134: suoritetaan maatilalain (188/77), luontaiselinkei- vät ole viime vuosina kehittyneet samassa suhtees-
8135: noilain (610 184), kolttalain (611 184), porotilalain sa tehtävien laajentumiseen nähden. Siitä syystä
8136: (590/69) samoin kuin aikaisemman maankäyttö-, varat ovat loppuneet kesken vuoden ja on joudut-
8137: kohta- ja maanhankintalainsäädännön mukaisista tu hakukieltotilanteeseen. Kun kehittämisrahas-
8138: lainoitus-, avustus-, palkkio-, maanhankinta- ja ton käyttöä lainsäädännöllä edelleenkin laajenne-
8139: muista tukitoimenpiteistä aiheutuvat menot sekä taan, tulevat varat loppumaan entistäkin aikai-
8140: eduskunnalle annetun hallituksen esityksen laiksi semmin, jos niiden määrää ei lisätä.
8141: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8142: edistämisestä mukaiset menot ja eräiden maatila- taen,
8143: talouden luottojen vakauttamisesta annetun lain
8144: (511 18 5) mukaiset kehittämisrahaston varoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8145: maksettavat menot. Lisäksi rahastosta suoritetaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8146: oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata an- 30.33.60 lisäyksenä 100000000 markkaa
8147: netun lain (391 178) mukaisia samoin kuin pakko- siirtona maatilatalouden kehittämisrahas-
8148: huutokauppojen lunastushintoja. toon.
8149:
8150: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
8151:
8152: Einari Nieminen Pentti Poutanen Timo Kietäväinen
8153: 1986 vp. 1933
8154:
8155: Raha-asia-aloite n:o 1806
8156:
8157:
8158:
8159:
8160: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille katu-
8161: jen ja rakennuskaavateiden rakentamiseen
8162:
8163:
8164: Eduskunnalle
8165:
8166: Vaitio osallistuu moottoriajoneuvoliikenteelle rahaa 10 500 000 markalla 21 000 000 markkaan.
8167: tärkeiden katujen ja rakennuskaavateiden raken- Koska määrärahan lisäysperusteet ovat edelleen
8168: tamiseen myöntämällä kunnille valtionapua ra- eduskunnan viime vuonna hyväksymän lausuman
8169: kennuslain 136 a §:n perusteella. mukaiset, toistaa valiokunta eduskunnan aikai-
8170: Vastauksessaan hallituksen esitykseen valtion semman lausuman ja merkitsee momentille lisäys-
8171: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1985 eduskunta on tä 12 500 000 markkaa."
8172: kiinnittänyt hallituksen huomiota siihen, että ra- Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa valtionapu-
8173: kennuslain 136 a §:n mukainen katujen ja kaava- määräraha katujen ja rakennuskaavateiden raken-
8174: teiden rakentamisen harkinnanvarainen valtion- tamiseen on ollut 33 500 000 markkaa.
8175: apumääräraha kunnille ei ole viime vuosina kehit- Kunnilta saatujen tietojen mukaan kunnissa
8176: tynyt sen liikennepoliittisen merkityksen mukai- käytetään vuonna 1987 moottoriajoneuvoliiken-
8177: sesti. Perustellusti avustettavissa olevia hankkeita teelle tärkeiden katujen ja rakennuskaavateiden
8178: on yli kaksinkertainen määrä nykyisen määrära- rakentamiseen noin 290 000 000 markkaa. Avus-
8179: han mahdollistamaan tasoon verrattuna. Monet tustarve nykykäytännön mukaisin valtionavustuk-
8180: momentin määrärahalla avustettavat katuhank- sin olisi tällöin noin 90 000 000 markkaa. Saadun
8181: keet ovat liikenteelliseltä merkitykseltään tär- tiedon mukaan aikaisemmin tehtyjen avustuspää-
8182: keimpien tiehankkeiden veroisia. Eduskunta on tösten jatkorahoitustarve vuonna 1987 on noin
8183: edellyttänyt, että momentin määrärahoja lisätään 30 000 000 markkaa.
8184: jatkossa tuntuvasti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8185: Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa kyseinen tavasti,
8186: määräraha on ollut 31 500 000 markkaa.
8187: Vastauksessaan hallituksen esitykseen valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8188: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1986 eduskunta on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8189: toistanut vuoden 1985 tulo- ja menoarviosta anta- 31.24.34 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
8190: massaan vastauksessa kyseisestä määrärahasta esi- rakennuslain 136 a §:n mukaisena harkin-
8191: tetyn sekä lisäksi muun muassa lausunut: ''Vuo- nanvaraisena avustuksena kunnille katu-
8192: den 1986 budjettiesityksessä hallitus on perustelu- jen ja rakennuskaavateiden rakentami-
8193: ja ilmoittamatta vähentänyt momentin määrä- seen.
8194:
8195: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
8196:
8197: Einari Nieminen Hannele Pokka Jouko Skinnari
8198: Tuulikki Hämäläinen Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä
8199: Pentti Poutanen Timo Laaksonen Pentti Lahti-Nuuttila
8200: Mikko Jokela Toivo T. Pohjala Timo Kietäväinen
8201: 1934 1986 vp.
8202:
8203: Raha-asia-aloite n:o 1807
8204:
8205:
8206:
8207:
8208: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kosketjärven kunnostus-
8209: töiden aloittamiseksi Eurassa
8210:
8211:
8212: Eduskunnalle
8213:
8214: Eurassa sijaitseva Koskeljärvi on valtakunnalli- 1 950 000 markkaa ja sen aloittamiseen tulisi vara-
8215: sen lintuvesien suojeluohjelman tärkeimpiä koh- ta määräraha.
8216: teita. Suunnitelman mukaisella säännöstelyllä on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8217: tarkoitus parantaa Kosketjärven tilaa nostamalla taen,
8218: veden korkeutta ja pengertämällä ranta-alueita se-
8219: kä kuivattamalla järven yläpuolisia alueita. ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8220: Järven kunnostushanke liittyy järven suojelun 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8221: kokonaisratkaisuun. 35.25. 77 100 000 markkaa Koske/järven
8222: Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan kunnostushankkeen aloittamista varten.
8223:
8224: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
8225:
8226: Einari Nieminen Timo Roos
8227: 1986 vp. 1935
8228:
8229: Raha-asia-aloite n:o 1808
8230:
8231:
8232:
8233:
8234: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Puurijärven kunnostustöiden
8235: aloittamiseksi Kokemäellä
8236:
8237:
8238: Eduskunnalle
8239:
8240: Kokemäen Kauvatsalla sijaitseva Puurijärvi on Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
8241: ~
8242: tärkeä lintuvesien suojeluohjelman kohde. Aluet-
8243: ta varten on tehty suunnitelmat valmiiksi alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8244: kunnostamiseksi ja vesien johdattamiseksi siten, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8245: että niistä ei olisi haittaa seudun viljelyalueille. 35.25. 77 300 000 markkaa Puunj"ärven
8246: Hankkeen toteuttaminen olisi kiireellinen, kos- kunnostushankkeen aloittamista varten.
8247: ka pahoina tulvakeväinä sekä sadekesinä haitat
8248: alueen elinkeinonharjoittajille ovat erittäin suu-
8249: ret.
8250:
8251: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
8252:
8253: Einari Nieminen
8254: 1936 1986 rd.
8255:
8256: Finansmotion nr 1809
8257:
8258:
8259:
8260:
8261: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av en hant-
8262: verkarcentral i Malax
8263:
8264:
8265: Till Riksdagen
8266:
8267: Malax kommun planerar starta en hantverkar- noggrann utredning av arbetsuppgifterna, till-
8268: central, som skulle restaurera gamla föremål, gången på kvalificerad arbetskraft m.m. Kom-
8269: möbler och annat. Museer och privatpersoner be- munen anhåller om statsstöd för utredning och
8270: höver hjälp av sakkunniga och yrkesskickliga hant- planering av projektet.
8271: verkare med dylikt. Någon sådan central finnas På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
8272: inte i vårt land. 1 Sverige finns flera. samt
8273: Verksamheten är krävande, eftersom den bör
8274: ske med hjälp av kulturhistorisk kännedom och att Rtksdagen i statsförslaget för år 1987
8275: teknisk hantverkarskicklighet. Den slutliga plane- upptar 75 000 mark för planering av en
8276: ringen av hantverkarcentralen bör föregås av en hantverkarcentral i Malax.
8277:
8278: Helsingfors den 30 september 1986
8279:
8280: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback
8281: 1986 vp. 1937
8282:
8283: Raha-asia-aloite n:o 1809 Suomennos
8284:
8285:
8286:
8287:
8288: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahden käsityökeskuk-
8289: sen suunnitteluun
8290:
8291:
8292: Eduskunnalle
8293:
8294: Maalahden kunta suunnittelee sellaisen käsityö- telua täytyy edeltää tarkka selvitys työtehtävistä,
8295: keskuksen toiminnan aloittamista, jossa entistet- ammattitaitoisen työvoiman saannista ym. Kunta
8296: täisiin vanhoja esineitä, huonekaluja ja muuta. anoo valtion tukea projektin selvityksiin ja suun-
8297: Museot ja yksityishenkilöt tarvitsevat entistämises- nitteluun.
8298: sä asiantuntevien ja ammattitaitoisten käsityöläis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8299: ten apua. Maassamme ei ole mitään tällaista kes-
8300: kusta. Ruotsissa on niitä useita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8301: Toiminta on vaativaa, koska siinä tarvitaan 1987 tulo- ja menoarvioon 75 000 mark-
8302: kulttuurihistoriallista tuntemusta ja teknistä käsi- kaa käytettäväksi Maalahden käsityökes-
8303: työläistaitoa. Käsityökeskuksen lopullista suunnit- kuksen suunnitteluun.
8304:
8305: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8306:
8307: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback
8308: 1938 1986 rd.
8309:
8310: Finansmotion nr 1810
8311:
8312:
8313:
8314:
8315: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för Finlands svenska sång-
8316: och musikförbunds anskaffning av ADB- och duplicerings-
8317: apparatur
8318:
8319: Tili Riksdagen
8320:
8321: Finlands svenska sång- och musikförbund senveckan i Sverige år 1987. lnvesteringen beräk-
8322: (FSSMF) har ·lokaliserat sin centralförvaltning tili nas kosta ca 120 000 mark. Utrustningen skulle
8323: Svenska kulturhuset i Vasa. Förbundets verksam- även betjäna andra finlandssvenska kulturorgani-
8324: het utvecklas kraftigt. För närvarande hae förbun- sationer i det Svenska kulturhuset i Vasa.
8325: det ca 6 000 medlemmar och en egen musiktid- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
8326: skrift Resonans, som utges i 7 500 exemplar år samt
8327: 1987. '
8328: För att kunna sköta de administrativa funktio- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
8329: nerna på ett ändamålsenligt sätt bör ADB-utrust- på momentet 29.99.50 upptar 60 000
8330: ning och en kontorsoffset anskaffas. Tili detta mark /ör Finlads svenska sång- och mustk-
8331: bidrar den stora Finlandssvenska sång- och musik- förbunds anskaffning av kansliutrustning.
8332: festen i Jakobstad och den finlandssvenska Skan-
8333:
8334: Helsingfors den 30 september 1986
8335:
8336: Håkan Nordman Håkan Malm
8337: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
8338: Ole Norrback
8339: 1986 vp. 1939
8340:
8341: Raha-asia-aloite n:o 1810 Suomennos
8342:
8343:
8344:
8345:
8346: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands svenska sång- och
8347: musikförbund -nimiselle järjestölle atk- ja monistuslaitteiden
8348: hankintaan
8349:
8350: Eduskunnalle
8351:
8352: Finlands svenska sång- och musikförbund hankintoihin. Kyseisten investointien lasketaan
8353: (FSSMF) -nimisen järjestön keskushallinto on maksavan noin 120 000 markkaa. Laitteet palveli-
8354: Svenska kulturhuset -nimisessä talossa Vaasassa. sivat myös muita suomenruotsalaisia kulttuurijär-
8355: Liiton toimintaa kehitetään voimakkaasti. Liitolla jestöjä Vaasan Svenska kulturhusetin tiloissa.
8356: on tällä hetkellä noin 6 000 jäsentä ja oma musii- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8357: kin aikakauslehti nimeltä Resonans, jota julkais-
8358: taan 7 500 kappaleena vuonna 1987. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8359: Jotta liitto voisi hoitaa hallinnolliset tehtävänsä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8360: tarkoituksenmukaisesti, sille täytyy hankkia atk- 29.99.50 60 000 markkaa avustuksena
8361: laitteet ja monistuskone. Finlands svenska sång- och musikförbund
8362: Pietarsaaren suuret suomenruotsalaiset laulu- ja -nimiselle järjestölle atk- ja monistuslait-
8363: musiikkijuhlat ja suomenruotsalainen Skansen- teiden hankintaan.
8364: viikko Ruotsissa vuonna 1987 osallistuvat näihin
8365:
8366: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8367:
8368: Håkan Nordman Håkan Malm
8369: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
8370: Ole Norrback
8371: 1940 1986 rd.
8372:
8373: Finansmotion nr 1811
8374:
8375:
8376:
8377:
8378: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för de regionala
8379: idrottsinstituten
8380:
8381:
8382: Till Riksdagen
8383:
8384: De regionala idrottsinstitutens betydelse ökar, 1,3 miljon mark i propositionen angående stats-
8385: allt eftersom tävlingsidrotten kräver mera av sina förslaget för år 1987. Detta innebär ekonomiska
8386: utövare. Det behövs välutrustade idrottsinstitut problem för instituten och omöjliggör planerad
8387: runt omkring i landet. Detta förutsätter att de re- utbyggnad av verksamheten. Statsunderstödet be-
8388: gionala idrottsinstitutens verksamhetsmöjligheter roende av prövning bör höjas.
8389: underlättas genom ändrade och bättre statsbi- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
8390: dragsgrunder. samt
8391: 1 stöd av lagstiftning och fastställda grunder
8392: prioriteras de lagstadgade instituten, medan de att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
8393: regionala instiruten kan erhålla en mycket liten på momentet 29.91.50 i ttllägg upptar
8394: andel statsbidrag. Anslaget för de regionala 300 000 mark för de regionala idrottsinsti-
8395: idrottsinstituten har rentav minskats från 1, 5 till tutens verksamhet.
8396:
8397: Helsingfors den 30 september 1986
8398:
8399: Håkan Nordman Håkan Malm
8400: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
8401: Ole Norrback
8402: 1986 vp. 1941
8403:
8404: Raha-asia-aloite n:o 1811 Suomennos
8405:
8406:
8407:
8408:
8409: Nordman ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta alueellisten
8410: urheiluopistojen toiminnan tukemiseen
8411:
8412:
8413: Eduskunnalle
8414:
8415: Alueellisten urheiluopistojen merkitys lisääntyy vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä. Tämä
8416: kilpaurheilun vaatiessa harjoittajiltaan yhä enem- merkitsee taloudellisia ongelmia opistoille ja se te-
8417: män. Tarvitaan hyvinvarustettuja urheiluopistoja kee mahdottomaksi suunnitellun toiminnan laa-
8418: ympäri maata. Tämä edellyttää, että alueellisten jentamisen. Harkinnanvaraista valtionapua pitää
8419: urheiluopistojen toimintamahdollisuuksia helpo- korottaa.
8420: tetaan muuttamalla ja parantamalla valtionavun Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8421: perusteita.
8422: Lainsäädännöllä ja vahvistetuilla valtionavun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8423: perusteilla suositaan lakisääteisiä opistoja, kun 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8424: taas alueelliset opistot voivat saada hyvin pienen 29.91.50 lisäyksenä 300 000 markkaa käy-
8425: osan valtionapua. Alueellisille urheiluopistoille tettäväksi alueellisten urheiluopistojen
8426: tarkoitettu määräraha on suorastaan vähentynyt toiminnan tukemiseen.
8427: 1,5 miljoonasta 1,3 miljoonaan markkaan valtion
8428:
8429: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8430:
8431: Håkan Nordman Håkan Malm
8432: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
8433: Ole Norrback
8434: 1942 1986 rd.
8435:
8436: Finansmotion nr 1812
8437:
8438:
8439:
8440:
8441: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning tili Bötom-
8442: bergens idrottscentrum i Kristinestad
8443:
8444:
8445: Tili Riksdagen
8446:
8447: Kristinestad stad har byggt ett idrotts- och tu- 22-25 januari vid Bötombergens idrottscentrum,
8448: ristcentrum vid Bötombergen. På området finns vilket kräver kompletterande investeringar av sta-
8449: servicebyggnader, tidsenliga motions- och täv- den. Bl.a. bör en snökanon, kostnad ca 122 000
8450: lingsskidbanor, slalombacke och en simbassäng mark, anskaffas.
8451: för sommarbruk. Slalombackens banor är 250 res- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
8452: pektive 300 meter långa och har en fallhöjd om 50 samt
8453: meter. Skidlift finns.
8454: Sedan länge anordnas högklassiga skidtävlingar att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
8455: varje vinter, bl.a. Bötombergspelen. Inkomman- upptar 60 000 mark för anskaffning tili
8456: de vinter anordnas Finska mästerskapen på skidor Bötombergens idrottscentrum.
8457:
8458: Helsingfors den 30 september 1986
8459:
8460: Håkan Nordman Håkan Malm
8461: Botis Renlund Ole Norrback
8462: 1986 vp. 1943
8463:
8464: Raha-asia-aloite n:o 1812 Suomennos
8465:
8466:
8467:
8468:
8469: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhävuoren urheilukes-
8470: kuksen hankintoja varten Kristiinankaupungissa
8471:
8472:
8473:
8474: Eduskunnalle
8475:
8476: Kristiinankaupunki on rakentanut urheilu- ja ruuskisat 22.-25. tammikuuta Pyhävuoren ur-
8477: turistikeskuksen Pyhävuorelle. Alueella on palve- heilukeskuksessa, mikä vaatii kaupungilta täy-
8478: lurakennuksia, ajanmukaisia kuntoilu- ja kilpala- dentäviä investointeja. Mm. pitää hankkia lumi-
8479: tuja, pujottelumäki ja uima-allas kesäkäyttöä tykki, joka maksaa noin 122 000 markkaa.
8480: varten. Pujottelumäen radat ovat 250 tai 300 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8481: metriä pitkiä ja niiden putouskorkeus on 50
8482: metriä. Hiihtohissi on. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8483: Korkeatasoisia hiihtokisoja on järjestetty jo 1987 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
8484: pitkään joka talvi, mm. Pyhävuorenkisat. Tuleva- kaa Pyhävuoren urhetlukeskuksen han-
8485: na talvena järjestetään hiihdon Suomen mesta- kintoja varten.
8486:
8487: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8488:
8489: Håkan Nordman Håkan Malm
8490: Boris Renlund Ole Norrback
8491:
8492:
8493:
8494:
8495: 16 260148U
8496: 1944 1986 rd.
8497:
8498: Finansmotion nr 1813
8499:
8500:
8501:
8502:
8503: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för Finlands Svenska Ung-
8504: domsförbunds r.f:s regionala projekt
8505:
8506:
8507:
8508:
8509: Tili Riksdagen
8510:
8511: Svenska Österbottens Ungdomsförbund r.f. ett resurser för att täcka kostnaderna för anskaffandet
8512: av Finlands Svenska Ungdomsförbunds distrikts- av kansliutrymmen.
8513: organisationer bedriver en aktiv och expanderan- Åbolands Ungdomsförbund rf. ett av Finlands
8514: de kulturverksamhet i Österbotten. Svenska Ungdomsförbunds distriktsorganisatio-
8515: För att bemöta det ökade intresset har Svenska ner, bedriver en omfattande amatörteaterverk-
8516: Österbottens Ungdomsförbund anstälit en kultur- samhet i Åboland.
8517: sekreterare att handha förbundets kulturverksam- Av Åbolands Ungdomsförbunds 29 medlems-
8518: het. föreningar bedriver ca hälften aktiv amatörteater-
8519: Tili följd av knappa statsanslag kommer dock verksamhet. Behovet av en kunnig teaterinstruk-
8520: finansieringen av tjänsten att bli problematisk tör är mycket stort. Av tradition har teaterinstruk-
8521: ifall man inte kan få tiliäggsstöd utanför de nor- tören hjälpt föreningarna med regisseringen av
8522: mala statsanslagen. helaftonspjäser, anskaffning av pjäsen, plane_-·
8523: För att garantera att den nuvarande kulturverk- ringen av dekor, upprätthållandet av kontakten
8524: samheten inom ramen för Svenska Österbottens med sakkunniga s.s. scenografer och i uppföran-
8525: Ungdomsförbund kan fongå och utvecklas är det derättsfrågor mm. Teaterinstruktören är en oer-
8526: ytterst viktigt att förbundet garanteras resurser för sättlig resurs för amatörteatern i Åboland.
8527: avlöningen av kultursekreteraren. Åbolands Ungdomsförbund har sedan 1956
8528: Nylands Svenska Ungdomsförbund rf. Ett av haft en teaterinstruktör anställd. Sedan 1979 har
8529: Finlands Svenska Ungdomsförbunds distriktsför- tjänsten varit tilisatt periodvis tili och med 1982
8530: bund bedriver aktiv ungdoms- och kulturverk- då den nuvarande teaterinstruktören anstälides.
8531: samhet inom Nylands Iän. Finansieringen av tjänsten har dock alla år varit
8532: Förbundet har under en längre tid arbetat i problematisk då förbundet inte erhållit statsbi-
8533: oändamålsenliga kansliutrymmen, vilket märk- drag för tjänsten. Detta har lett tili att tjänsten
8534: ban försvårat arbetet. Förbundet beslöt därför att under en lång tid varit besatt periodvis.
8535: köpa egna kansliutrymmen för att få vettiga ut- För att amatörteaterverksamheten skall kunna
8536: rymmen för sin verksamhet. Lokalen införskaffa- genomföras på ett ändamålsenligt sätt är det syn-
8537: des i juni 1983 och finansierades tili största delen nerligen viktigt att Åbolands Ungdomsförbund
8538: med främmande kapital. Trots att man på detta kan garanteras en kontinuerlig besättning av tea-
8539: sätt har fått tili stånd ändamålsenliga utrymmen terinstruktörstjänsten.
8540: för sin verksamhet så belastas förbundets verksam-
8541: Dispositionsplan:
8542: het nu av Iäneräntor och amoneringar för vilka
8543: Nylands Svenska Ungdomsförbund 50 000 mk
8544: man inte lyckats få bidrag.
8545: Svenska Österbottens
8546: Då grundförutsättningen för att bedriva en or-
8547: Ungdomsförbund 70 000 mk
8548: ganiserad och välplanerad verksamhet är att man
8549: Åbolands Svenska Ungdomsförbund 60 000 mk
8550: har ändamålsenliga utrymmen tili rimliga kostna-
8551: der är det ytterst viktigt att förbundet garanteras 180000 mk
8552: 1986 rd. - FM nr 1813 1945
8553:
8554: På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
8555: samt på momentet 29.99.50 upptar 180000
8556: mark för Finlands Svenska Ungdomsför-
8557: bunds regionala specia/projekt.
8558:
8559: Helsingfors den 27 september 1986
8560:
8561: Håkan Nordman Håkan Malm
8562: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
8563: Ole Norrback
8564: 1946 1986 vp.
8565:
8566: Raha-asia-aloite n:o 1813 Suomennos
8567:
8568:
8569:
8570:
8571: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Ung-
8572: domsförbund r.f. -nimisen järjestön alueellisten toimintaprojek-
8573: tien tukemiseen
8574:
8575:
8576:
8577:
8578: Eduskunnalle
8579:
8580: Svenska Österbottens Ungdomsförbund r.f. Koska kohtuullisin kustannuksin käytettävissä
8581: -niminen järjestö, joka on Finlands Svenska Ung- olevat tarkoituksenmukaiset tilat ovat perusedel-
8582: domsförbund r.f. -nimisen järjestön aluejärjestö- lytys järjestäytyneelle ja hyvin suunnitellulle toi-
8583: jä, harjoittaa aktiivista ja laajenevaa kulttuuritoi- minnalle, on erittäin tärkeää, että liitolle taataan
8584: mintaa Pohjanmaalla. voimavarat toimistojen hankinnasta aiheutunei-
8585: Lisääntyvän kiinnostuksen tyydyttämiseksi den kustannusten peittämiseen.
8586: Svenska Osterbottens Ungdomsförbund r.f. on Åbolands Ungdomsförbund r.f. -niminen jär-
8587: palkannut kulttuurisihteerin hoitamaan liiton jestö, joka on Finlands Svenska Ungdomsför-
8588: kulttuuritoimintaa. bund r.f. -nimisen järjestön aluejärjestöjä, har-
8589: Niukan valtionavun vuoksi toimen rahoittami- joittaa laajaa harrastajateatteritoimintaa Turun-
8590: nen muodostuu kuitenkin vaikeaksi, jos siihen ei maassa.
8591: saada lisätukea normaalin valtionavustuksen lisäk- Noin puolet Åbolands Ungdomsförbund r.f:n
8592: si.
8593: 29 jäsenyhdistyksestä harjoittaa aktiivista amatöö-
8594: Sen varmistamiseksi, että nykyinen kulttuuri- riteatteritoimintaa. Kyvykästä teatteriohjaajaa tar-
8595: toiminta Svenska Österbottens Ungdomsförbund vitaan kipeästi. Perinteisesti teatteriohjaaja on
8596: r.f:n piirissä voi jatkua ja kehittyä, on erittäin tär- auttanut yhdistyksiä kokoillannäytelmien ohjauk-
8597: keää, että liitolle taataan voimavarat kulttuurisih- sessa, näytelmien hankinnassa, lavastuksen suun-
8598: teerin palkkaamiseen. nittelussa, yhteydenpidossa asiaatunteviin käsikir-
8599: Nylands Svenska Ungdomsförbund r.f. -nimi- joittajiin, tekijänoikeuskysymyksissä jne. Teatteri-
8600: nen järjestö, joka on myös Finlands Svenska Ung- ohjaaja on Turunmaan harrastajateattereiden kor-
8601: domsförbund r.f. -nimisen järjestön aluejärjestö- vaamaton voimavara.
8602: jä, harjoittaa aktiivista nuoriso- ja kulttuuritoi-
8603: mintaa Uudenmaan läänissä. Åbolands Ungdomsförbund r.f:llä on vuodesta
8604: Liitto on jo pitemmän aikaa työskennellyt epä- 1956 lähtien ollut palveluksessaan teatteriohjaaja.
8605: tarkoituksenmukaisissa toimistotiloissa, mikä on Vuodesta 1979 lähtien toimi on ollut täytettynä
8606: merkittävästi vaikeuttanut työtä. Liitto on tämän kausittain, myös vuonna 1982, jolloin nykyinen
8607: takia päättänyt ostaa omat toimistotilat saadak- teatteriohjaaja palkattiin.
8608: seen järkevät tilat toiminnalleen. Huoneisto han- Toimen rahoitus on ollut joka vuosi ongelmal-
8609: kittiin kesäkuussa 1983 ja rahoitettiin suurimmak- lista, koska liitto ei ole saanut toimeen valtion-
8610: si osaksi vieraalla pääomalla. Vaikka liitto on tällä avustusta. Tästä johtuen toimi on pitkän aikaa ol-
8611: tavoin saanut tarkoituksenmukaiset tilat toimin- lut täytettynä kausittain.
8612: nalleen, seuran toimintaa rasittavat nyt lainakorot Jotta harrastajateatteritoimintaa voidaan to-
8613: ja lyhennykset, joihin ei ole onnistuttu saamaan teuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla, on erityi-
8614: avustusta. sen tärkeää, että Åbolands Ungdomsförbund
8615: 1986 vp. - RA n:o 1813 1947
8616:
8617: r.f:lle voidaan taata teatteriohjaajan toimen jatku- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8618: va miehitys.
8619: Käyttösuunnitelma: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8620: Nylands Svenska Ungdomsför- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8621: bund . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 000 mk 29.99.50 180 000 markkaa avustuksena
8622: Svenska Österbottens Ungdoms- Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f
8623: förbund . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 000 mk -nimiselle järjestölle käytettäväksi alueelli-
8624: Åbolands Svenska Ungdomsför- siin erityishankkeisiin.
8625: bund . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 000 mk
8626: 180000 mk
8627:
8628: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
8629:
8630: Håkan Nordman Ole W asz-Höckert
8631: Håkan Malm Ole Norrback
8632: Boris Renlund
8633: 1948 1986 rd.
8634:
8635: Finansmotion nr 1814
8636:
8637:
8638:
8639:
8640: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för räntestöd för fis-
8641: karlån
8642:
8643:
8644: Tili Riksdagen
8645:
8646: Fiskerinäringen är inte viktig bara för skärgår- slaget för år 1987 föreslås igen bara 11 miljoner.
8647: den utan den har även nationalekonomisk bety- Minskningen är inte väl motiverad.
8648: delse. Man kan med fog påstå att upprätthållande På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
8649: av arbetsplatser inom yrkesfisket är billigt för sam- samt
8650: hället, även om välbehövliga investeringar i nä-
8651: ringen skulle stödas i större omfattning än för när- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1987
8652: varande. Anslaget för fiskarlån räcker inte på på momentet 30.37.47 i tillägg upptar
8653: långt när tili för inlämnade ansökningar. Riks- 75 000 mark för att fiskarlån kan bevil.fas
8654: dagen höjde lånebevillningsrätten från 11 tili 13 ttll högst 13 000 000 mark.
8655: miljoner mark i 1986 års budget, men i statsför-
8656:
8657: Helsingfors den 30 september 1986
8658:
8659: Håkan Nordman Håkan Malm
8660: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
8661: Ole Norrback
8662: 1986 vp. 1949
8663:
8664: Raha-asia-aloite n:o 1814 Suomennos
8665:
8666:
8667:
8668:
8669: Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalastajalaino-
8670: jen korkotukeen
8671:
8672:
8673: Eduskunnalle
8674:
8675: Kalastuselinkeinolla on tärkeä merkitys paitsi tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotetaan taas vain
8676: saaristolle myös kansantaloudelle. Voidaan perus- 11 miljoonaa. Vähentäminen ei ole perusteltua.
8677: tellusti väittää, että ammattikalastuksen piirissä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8678: olevien työpaikkojen ylläpitäminen on yhteiskun-
8679: nalle halpaa ja myös elinkeinon kovasti tarvitse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8680: mia investointeja pitäisi tukea nykyistä enemmän. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8681: Kalastajalainojen määräraha ei läheskään riitä kat- 30.37.471isiiyksenii 75 000 markkaa kalas-
8682: tamaan hakemuksia. Eduskunta nosti lainananto- tajalainojen määriin korottamiseksi enin-
8683: valtuuden 11 miljoonasta 13 miljoonaan mark- tään 13 000 000 markkaan.
8684: kaan vuoden 1986 budjetissa, mutta vuoden 1987
8685:
8686: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8687:
8688: Håkan Nordman Håkan Malm
8689: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
8690: Ole Norrback
8691: 1950 1986 rd.
8692:
8693: Finansmotion nr .1815
8694:
8695:
8696:
8697:
8698: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag till Vilt- och fiskeriforsk-
8699: ningsinstitutet för en fiskeriteknisk forskningsenhet i Vasa
8700:
8701:
8702: Till Riksdagen
8703:
8704: Fiskeriforskningen i Finland har traditionellt båtar och båtmotorer. Nu måste denna typ av in-
8705: inriktat sig på att lösa fiskeribiologiska frågor. dustri söka produkturvecklingskontakter i utlan-
8706: Den fiskeritekniska forskningen har urvecklats det. Fisket i området är mångsidigt och livskraf-
8707: långsamt, varför det finns ett stort behov av att tigt, varför en växelverkan mellan den fiskeritek-
8708: satsa på denna sida av fiskeriforskningen. Ur yr- niska forskningen och de praktiska tillämpningar-
8709: kesfiskets synpunkt skulle forskning gällande na är lätt att upprätthålla.
8710: redskapsteknologi, driftskostnader i fisket o.dyl. Området kan erbjuda utmärkta utrymmen för
8711: vara mycket angelägen. verksamheten varför igångkörningen av forsk-
8712: Den fiskeritekniska forskningen verkar idag på ningsenhetens verksamhet bör bli smidig. Utrym-
8713: helt otillfredsställande grunder. En lednings- mena finns vid Brändå företagarcentrum i Vasa,
8714: grupp för denna forskningsinriktning finns inom som kan erbjuda olika typer av utrymmen, kaj-
8715: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, men själva platser samt närhet till utbildningsenheter, bib-
8716: forskningsresurserna är i stort sett obefintliga. Ef- liotek och förvaltningsenheter.
8717: tersom den fiskeriiekniska forskningen i mycket På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
8718: skulle arbeta med samma frågor som fiskets lön- samt
8719: samhetsforskning, kunde denna verksamhet väl
8720: sammankopplas. att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
8721: Landets fiskredskapsindustri är i huvudsak kon- upptar 200 000 mark i anslag tili Vilt- och
8722: centrerad till Vasa och Korsholm. Också båtbygg- fiskeriforskningsinstitutet för grundande
8723: nadsverksamheten har en kraftig ställning i nej- av en fiskeriteknisk forskningsenhet i
8724: den liksom tillverkningen av andra tillbehör för Vasa.
8725:
8726: Helsingfors den 30 september 1986
8727:
8728: Håkan Nordman Håkan Malm
8729: Boris Renlund Ole Norrback
8730: 1986 vp. 1951
8731:
8732: Raha-asia-aloite n:o 1815 Suomennos
8733:
8734:
8735:
8736:
8737: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Riista- ja kalatalouden
8738: tutkimuslaitoksen kalastusteknisen tutkimusyksikön perustami-
8739: seksi Vaasaan
8740:
8741:
8742: Eduskunnalle
8743:
8744: Suomen kalastustutkimus on perinteisesti reiden muiden tarvikkeiden valmistuksella. Ny-
8745: suuntautunut ratkaisemaan kalastusbiologisia ky- kyisin täytyy tämäntyyppisen teollisuuden etsiä
8746: symyksiä. Kalastustekninen tutkimus on kehitty- tuotekehittely-yhteyksiä ulkomailta. Alueen ka-
8747: nyt hitaasti, ja tämän johdosta on suuri tarve lastus on monipuolista ja elinvoimaista. Tämän
8748: panostaa kalastustutkimuksen tähän .puoleen. johdosta on helppoa ylläpitää vuorovaikutusta
8749: Ammattikalastuksen näkökulmasta vähnetekno- kalastusteknisen tutkimuksen ja käytännön sovel-
8750: logiaa, kalastuksen käyttökustannuksia ja sellaisia lutusten välillä.
8751: koskeva tutkimus olisi hyvin tarpeellista. Alue voi tarjota erinomaiset tilat toiminnalle,
8752: Kalastustekninen tutkimus toimii tänään täy- joten tutkimusyksikön toiminnan käyntiin saami-
8753: sin epätyydyttävällä pohjalla. Riista- ja kalatalou- nen käynee joustavasti. Tilat ovat Vaasassa Palo-
8754: den tutkimuslaitoksella on tätä tutkimussuuntaa saaren Yrittäjäkeskuksessa, joka voi tarjota eri-
8755: varten johtoryhmä, mutta itse tutkimusvoimava- tyyppisiä tiloja ja laituripaikkoja ja jonka lähei-
8756: rat ovat suurin piirtein olemattomat. Koska ka- syydessä on koulutusyksikköjä, kirjasto ja hallin-
8757: lastustekninen tutkimus työskentelisi paljolti sa- toyksikköjä.
8758: mojen kysymysten parissa kuin kalastuksen kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8759: nattavuustutkimus, nämä toiminnat voitaisiin
8760: hyvin liittää yhteen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8761: Maan kalastusvälineteollisuus on paaas1assa 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
8762: keskittynyt Vaasaan ja Mustasaareen. Myös ve- kaa Riista- ja kalatalouden tutkimus-
8763: neenrakennustoiminnalla on voimakas asema laitokselle käytettäväksi kalastusteknisen
8764: seudulla, samoin kuin veneiden ja venemootto- tutkimusyksikön perustamiseksi Vaasaan.
8765:
8766: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8767:
8768: Håkan Nordman Håkan Malm
8769: Boris Renlund Ole Norrback
8770:
8771:
8772:
8773: /
8774: /
8775: 1952 1986 rd.
8776:
8777: Finansmotion nr 1816
8778:
8779:
8780:
8781:
8782: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för underhåll av all-
8783: männa vägar
8784:
8785:
8786: Tili Riksdagen
8787:
8788: Ett välhållet vägnät är en viktig del av de re- vare oljeprisfallet, drabbar speciellt glesbygden.
8789: gionpolitiska strävandena att skapa jämlika ut- En större förhöjning är motiverad p.g.a. tidigare
8790: vecklingsmöjligheter i landets olika delar. Det är års eftersläpning och helt otillräckliga väganslag i
8791: därför nödvändigt att väghållningen ges tillräck- en del väg- och vattenbyggnadsdistrikt.
8792: liga anslag för att förbättra grus- och oljegrusvä- Förhöjningen bör tilldelas väg- och vattenbygg-
8793: garnas bärighet och ytbeläggning. Ett dåligt väg- nadsdistrikt, som annars skulle få en förhållande-
8794: nät som drabbas av tjälskador och som inte stop- vis liten andel av anslagen för byggande och un-
8795: par för tunga transporter med moderna lastfordon derhåll av allmänna vägar.
8796: medför ökade trafikkostnader, speciellt för nä- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
8797: ringslivet på landsbygden och i u-områdena. samt
8798: Även trafiksäkerheten förutsätter att vägunderhål-
8799: let sköts väl. att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
8800: 1 statsförslaget för 1987 har underhållet för all- på momentet 31.24.14 i tillägg upptar
8801: männa vägar höjts bara med 24 000 000 mark. En 20 000 000 mark för underhå/1 av allmän-
8802: sådan förhållandevis liten förhöjning, som moti- na vägar.
8803: veras med att underhållskostnaderna sjunkit tack
8804:
8805: Helsingfors den 30 september 1986
8806:
8807: Håkan Nordman Håkan Malm Botis Renlund
8808: 1986 vp. 1953
8809:
8810: Raha-asia-aloite n:o 1816 Suomennos
8811:
8812:
8813:
8814:
8815: Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten teiden
8816: kunnossapitoon
8817:
8818:
8819: Eduskunnalle
8820:
8821: Hyvinhoidetulla tieverkolla on tärkeä merkitys Ia ylläpitokustannusten laskulla, kärsivät erityises-
8822: aluepoliittisissa pyrkimyksissä luoda yhdenvertai- ti harvaan asutut seudut. Suurempi korotus on
8823: set kehittymismahdollisuudet maan eri osiin. Tä- perusteltu aikaisempien vuosien jälkeenjääneisyy-
8824: män johdosta on välttämätöntä, että teiden yllä- den ja osassa tie- ja vesirakennuspiirejä olevien
8825: pitoon annetaan riittävät määrärahat sora- ja öljy- täysin riittämättömien tiemäärärahojen johdosta.
8826: sorateiden kantavuuden ja päällystyksen paranta- Korotus pitää jakaa niille tie- ja vesirakennus-
8827: miseen. Huono tieverkko, joka kärsii routavau- piireille, jotka muuten saisivat suhteellisen pienen
8828: rioista eikä kestä nykyaikaisten kuorma-ajoneuvo- osan yleisten teiden rakentamiseen ja kunnossapi-
8829: jen raskaita kuljetuksia, lisää erityisesti maaseu- toon tarkoitetuista määrärahoista.
8830: dun ja kehitysalueiden elinkeinoelämälle aiheutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8831: via liikennekustannuksia.
8832: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8833: yleisten teiden kunnossapitoon tarkoitettua mää- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8834: rärahaa korotettu vain 24 000 000 markalla. Täl- 31.24.14 lisäyksenä 20000000 markkaa
8835: laisesta suhteellisen pienestä korotuksesta, jota yleisten teiden kunnossapitoon.
8836: perustellaan öljyn hinnan alentumisesta johtuva!-
8837:
8838: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8839:
8840: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
8841: 19)4 1986 rd.
8842:
8843: Finansmotion nr 1817
8844:
8845:
8846:
8847:
8848: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för upprustning av Storkors
8849: centralfiskehamn i Korsnäs
8850:
8851:
8852: Till Riksdagen
8853:
8854: Fiskerinäringen är inte viktig bara för skärgår- servicebyggnad finns med i väg- och vattenbygg-
8855: den utan den har även nationalekonomisk bety- nadsstyrelsens planer. Enligt senaste klassificering
8856: delse. Man kan med fog påstå att upprätthållande finns det 44 yrkesfiskare och 40 binäringsfiskare i
8857: av arbetsplatser inom yrkesfisket är billigt för sam- Korsnäs kommun.
8858: hället, även om välbehövliga investeringar i nä- Fisk säljs för ungefär 2 000 000 mark årligen, av
8859: ringen skulle stödas i större omfattning än för när- fiskarena i Korsnäs.
8860: varande. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
8861: Fiskarenas utkomst kan i första hand förbättras samt
8862: genom bättre hantering och vidareförädling. Det-
8863: ta förutsätter att fiskehamnarna rustas upp och att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
8864: förses med servicebyggnader och möjlighet att an- upptar 500 000 mark för upprustning av
8865: vända sig av ismaskiner. Bl.a. i Storkors centralfis- Storkors centralfiskehamn i Korsnäs.
8866: kehamn i Korsnäs bör detta ske. Byggande av en
8867:
8868: Helsingfors den 30 september 1986
8869:
8870: Håkan Nordman Håkan Malm
8871: Boris Renlund Ole Norrback
8872: 1986 vp. 1955
8873:
8874: Raha-asia-aloite n:o 1817 Suomennos
8875:
8876:
8877:
8878:
8879: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Storkor:.;in keskuskalasa-
8880: taman varustamiseen Korsnäsissä
8881:
8882:
8883: Eduskunnalle
8884:
8885: Kalastuselinkeino ei ole tärkeä vain saariston Palvelurakennuksen rakentaminen sisältyy tie-
8886: kannalta, vaan sillä on myös kansantaloudellista ja vesirakennushallituksen suunnitelmiin. Vii-
8887: merkitystä. Voidaan perustellusti väittää, että meisimmän luokiruksen mukaan Korsnäsin kun-
8888: työpaikkojen ylläpitäminen ammattikalastuksen nassa on 44 ammattikalastajaa ja 40 sellaista,
8889: piirissä on yhteiskunnalle halpaa, vaikka elinkei- jotka harjoittavat kalastusta sivuelinkeinonaan.
8890: non kipeästi kaipaamia investointeja tuettaisiin Korsnäsin kalastajat myyvät kalaa noin 2 000 000
8891: nykyistä enemmän. markan edestä vuosittain.
8892: Kalastajien toimeentuloa voidaan ensi sijassa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8893: parantaa parantamalla käsittelyä ja jatkojalostus-
8894: ta. Tämä edellyttää, että kalastussatamiin raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8895: netaan palvelurakennukset ja järjestetään mah- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
8896: dollisuus käyttää jääkoneita. Nämä pitää raken- kaa Storkorsin keskuskalasataman varus-
8897: taa esim. Storkorsin keskuskalasatamaan Korsnä- tamiseen Korsn!isiss!i.
8898: siin.
8899: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8900:
8901: Håkan Nordman Håkan Malm
8902: Boris Renlund Ole Norrback
8903: 1956 1986 rd.
8904:
8905: Finansmotion nr 1818
8906:
8907:
8908:
8909:
8910: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för svensk arbetsförmedling
8911: och information samt arbetslivsorientering
8912:
8913:
8914: Tili Riksdagen
8915:
8916: Den snabba strukturförändringen i vårt land på derströk betydelsen av en förstärkt arbetskraftsför-
8917: 1950- och 1960-talen ledde tili en kraftig flytt- valtning med tanke på finlandssvenskarnas spe-
8918: ningsrörelse med stor emigration särskilt på fin- cielia situation för att minska emigrationen och
8919: landssvenskt håli, där flyttningströskeln är lägre öka återflyttningen. En del av förslagen har ge-
8920: än på finskt håli. Under senare år har en del kun- nomförts och fungerar bra, men fortfarande sak-
8921: nat återvända tili hemlandet och åren 1981-84 nas personai för en fungerande arbetskraftsför-
8922: noteras t.o.m. ett positivt nettoresultat i flytt- valtning på svenska på riks-, distrikts- och kom-
8923: ningsrörelsen melian Finland och Sverige. Men för munnivå. Arbetsplatsinformationen på svenska är
8924: finlandssvenskarnas del redovisas för en ny flytt- alldeles otillräcklig. Skötseln av den stora risk-
8925: ningsförlust senaste år. gruppen i samband med utflyttning, dvs. ungdo-
8926: Ett försämrat sysselsättningsläge i relation tili men förutsätter en särskild tjänst elier överhuvud-
8927: läget i Sverige p.g.a. den pågående omstrukture- taget ett särskilt verksamhetsanslag för arbets-
8928: ringen i näringslivet och balansproblem i östhan- kraftsministeriet, arbetskraftsavdelningen för ut-
8929: deln leder lätt tili en omvänd situation: emigra- veckling av svensk arbetsförmedling och informa-
8930: tion i stället för återflyttning. Detta skulie vara tion samt arbetslivsorientering vid svenskspråkiga
8931: mycket olyckligt för finlandssvenskarna, som i oli- yrkesläroanstalter och högskolor. En sådan svensk
8932: ka avseenden är beroende av sitt befolkningsun- inspektörstjänst ingår i arbetskraftsministeriets
8933: derlag. KTS-plan.
8934: En grundförutsättning för att nya emigrations- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
8935: vågor skali kunna undvikas är att vårt land lyckas samt
8936: i sin närings- och regionpolitik. Med arbetskrafts-
8937: politiska åtgärder kan man uträtta en del, även att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
8938: om man inte kan ändra på de grundläggande pre- upptar 150 000 mark för svensk arbetsför-
8939: misserna. medling och information samt arbetslivs-
8940: Svenska emigrationskommitten (1980:24) un- orientering.
8941:
8942: Helsingfors den 30 september 1986
8943:
8944: Håkan Nordman Håkan Malm
8945: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
8946: Ole Norrback
8947: 1986 vp. 1957
8948:
8949: Raha-asia-aloite n:o 1818 Suomennos
8950:
8951:
8952:
8953:
8954: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen työn-
8955: välitys- ja tiedotustoiminnan tehostamiseksi
8956:
8957:
8958: Eduskunnalle
8959:
8960: Nopea rakennemuutos maassamme 1950- ja lannetta ajatellen vahvistetun työvoimahallinnon
8961: 1960-luvuilla johti voimakkaaseen muuttoliikkee- merkitystä pyrittäessä vähentämään maastamuut-
8962: seen ja laajaan maastamuuttoon erityisesti suo- toa ja lisäämään takaisinmuuttoa. Osa ehdotuksis-
8963: menruotsalaisella taholla, jossa muuttokynnys on ta on toteutettu ja ne toimivat hyvin, mutta jatku-
8964: matalampi kuin suomenkielisellä taholla. Myö- vasti puuttuu henkilökuntaa toimivan ruotsinkie-
8965: hempien vuosien aikana osa muuttaneista on voi- lisen työvoimahallinnon aikaansaamiseksi valta-
8966: nut palata takaisin kotimaahan ja vuosina kunnan-, piiri- ja kuntatasolla. Työpaikoista tie-
8967: 1981-84 kirjattiin jopa myönteinen nettotulos dottaminen ruotsin kielellä on aivan riittämätön-
8968: Suomen ja Ruotsin välisessä muuttoliikkeessä. tä. Huolehtiminen maastamuuttoon liittyvästä
8969: Mutta viime vuonna todettiin suomenruotsalais- suuresta riskiryhmästä eli nuorisosta edellyttää eri-
8970: ten osalta uutta muuttohalukkuutta. tyistä virkaa tai ylipäänsä erityistä toimintamäärä-
8971: Ruotsin tilanteeseen verrattuna huonontunut rahaa työvoimaministeriön työvoimaosastolle
8972: työllisyystilanne, joka johtuu elinkeinoelämässä ruotsinkielisen työnvälityksen ja tiedotustoimin-
8973: käynnissä olevista uudelleen järjestelyistä ja idän- nan sekä ruotsinkielisten ammattioppilaitosten ja
8974: kaupan tasapaino-ongelmista, johtaa helposti korkeakoulujen työelämään perehdyttämisen ke-
8975: päinvastaiseen tilanteeseen: maastamuuttoon ta- hittämiseksi. Tällainen ruotsinkielinen tarkasta-
8976: kaisinpaluun sijasta. Tämä olisi hyvin onnetonta jantoimi sisältyy työvoimaministeriön KB-suun-
8977: suomenruotsalaisille, jotka ovat eri tavoin riippu- nitelmaan.
8978: vaisia väestöpohjastaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8979: Maamme onnistuminen elinkeino- ja aluepoli-
8980: tiikassaan on perusedellytys sille, että uudet maas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8981: tamuuttoaallot voidaan välttää. Työvoimapoliitti- 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
8982: silla toimenpiteillä voidaan tehdä jotakin vaikka kaa ruotsinkielisen työnvälityksen, tiedo-
8983: ei voidakaan muuttaa peruslähtökohtia. tustoiminnan ja työelämään perehdyttä-
8984: Suomenruotsalainen siirtolaisuuskomitea misen tehostamiseksi.
8985: (1980:24) painotti suomenruotsalaisten erityisti-
8986:
8987: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8988:
8989: Håkan Nordman Håkan Malm
8990: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
8991: Ole Norrback
8992: 1958 1986 rd.
8993:
8994: Finansmotion nr 1819
8995:
8996:
8997:
8998:
8999: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för kalkning av sura
9000: vattendrag i Vasa vatten- och miljödistrikt
9001:
9002:
9003: Till Riksdagen
9004:
9005: Mark och vatten utsätts sedan några ånionden lago Projektet förutsätter satsning om 150 000-
9006: för en kraftig tillförsel av försurande ämnen, och 200 000 mark årligen de närmaste åreno Vasa
9007: skadorna breder ut sig i vån lando 1 vårt land har vatten- och miljödistriktsvattenbyrå har nog-
9008: närmast de luftburna föroreningarnas verkan på grannt följt med verkningarna från första börjano
9009: skog, mark, sjöar och vattendrag uppmärksam- Medel bör beviljas för en ordentlig uppföljningo
9010: matso Men det är inte bara de sura regnen som Ett liknande projekt finns planerat för Södra
9011: förstör sjöar och vattendrag, som har en otillräck- stadsfjärden i Vasao Projektet beräknas kosta ca
9012: lig försvarsförmåga mot försurningo De sura vat- 1 000 000 marko Stanen bör kunna ske år 19870
9013: tendragen i Österbotten är framför allt en följd av Projekten är de största i sitt slag i landet och
9014: ingrepp i de svavelrika markernao Minst 500 sjöar planeras och utförs i samråd med Vasa varten- och
9015: i vårt land har konstaterats ha ett pH-värde som miljödistrikto Åtgärderna, som tar sikte på att
9016: understiger 5, vilket tar död på fisk, kräftor och återsi:älla fiskens reproduktionsområden, den na-
9017: andra djurgruppero turliga faunan och rekreationsvärden, stöds av
9018: Ä ven om bestämmelserna skärps räcker det fiskeri- och miljöorganisationero 1 båda fallen an-
9019: länge innan de sura regnen och andra väsentliga söker man om statsstödo
9020: orsaker har elimineratso Under tiden måste försur- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
9021: ningen mötas med ett upprätthållande försvar och samt
9022: lindrande åtgärder 0
9023:
9024:
9025:
9026:
9027: 1 Österbotten har man på lokalt håll tvingats till att Rtksdagen i statsförslaget /ör år 1987
9028: åtgärder. 1 Kyro älvs avrinningsområde, Lapp- på momentet 350250 77 i tillägg upptar
9029: sunds å, Petsmo med ett tillrinningsområde om 300 000 mark för kalkning av sura vat-
9030: 61,5 km2 har ett stott kalkningsprojekt påbörjats tendrag i Vasa vatten- och miljödistrikto
9031: i år Statten bekostades helt av Petsmo fiske-
9032: 0
9033:
9034:
9035:
9036:
9037: Helsingfors den 30 september 1986
9038:
9039: Håkan Nordman Håkan Malm
9040: Boris Renlund Ole Norrback
9041: 1986 vp. 1959
9042:
9043: Raha-asia-aloite n:o 1819 Suomennos
9044:
9045:
9046:
9047:
9048: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta happamoituneiden vesis-
9049: töjen kalkitsemiseen Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä
9050:
9051:
9052: Eduskunnalle
9053:
9054: Maahan ja veteen on jo muutamien vuosikym- tusta vuosittain lähivuosien ajan. Vaasan vesi- ja
9055: menten ajan kohdistunut happamoivien aineiden ympäristöpiirin vesitoimisto on tarkoin seurannut
9056: voimakas kuormitus, ja vahingot leviävät maas- vaikutuksia alusta lähtien. Projektin viemiseksi
9057: samme. Maassamme on kiinnitetty huomiota lä- kunnolla eteenpäin pitää myöntää varoja.
9058: hinnä ilman kantamien saasteiden vaikutuksiin Vastaavanlainen projekti on suunniteltu toteu-
9059: metsiin, maahan, järviin ja vesistöihin. Mutta jär- tettavaksi Eteläisellä kaupunginselällä Vaasassa.
9060: viä ja vesistöjä, joilla on riittämätön puolustusky- Projektin lasketaan maksavan noin 1 000 000
9061: ky happamoitumista vastaan, eivät pilaa vain hap- markkaa. Projekti on tarkoitus voida aloittaa
9062: pamet sateet. Pohjanmaan happamat vesistöt ovat vuonna 1987.
9063: ennen kaikkea seurausta runsasrikkisistä maista. Projektit ovat maan suurimpia lajissaan ja ne
9064: Vähintään 500 järvellä maassamme on todettu al- suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Vaasan
9065: le viiden oleva pH-arvo, joka tappaa kaloja, rapu- vesi- ja ympäristöpiirin kanssa. Kalastaja- ja luon-
9066: ja ja muita eläinryhmiä. nonsuojelujärjestöt tukevat toimenpiteitä, jotka
9067: Vaikka määräyksiä tiukennettaisiin, kestää tähtäävät kalan lisääntymisalueiden, luonnonmu-
9068: kauan, ennen kuin happamet sateet ja muut olen- kaisen eläimistön ja virkistyskäyttöarvojen palaut-
9069: naiset syyt on poistettu. Sinä aikana happamoitu- tamiseen. Molemmissa tapauksissa haetaan val-
9070: mista vastaan tulee puolustautua käyttämällä lie- tion tukea.
9071: ventäviä toimenpiteitä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9072: Pohjanmaalla on ollut pakko ryhtyä toimenpi-
9073: teisiin alueellisella tasolla. Kyrönjoen valuma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9074: alueella, Lappsundin joessa, Petsmossa 61,5 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9075: km 2 :n suuruisine valuma-alueineen on aloitettu 35.25. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa käy-
9076: suuri kalkitsemisprojekti tänä vuonna. Petsmon tettäväksi happamien vesistöjen kalkitse-
9077: kalastuskunta maksoi aloituksen kokonaan. Pro- miseen Vaasan vesi- ja ympäristöpti"rissä.
9078: jekti edellyttää 150 000-200 000 markan panos-
9079:
9080: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
9081:
9082: Håkan Nordman Håkan Malm
9083: Boris Renlund Ole Norrback
9084:
9085:
9086:
9087:
9088: 17 260148U
9089: 1960 1986 rd.
9090:
9091: Finansmotion nr 1820
9092:
9093:
9094:
9095:
9096: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av de fin-
9097: landssvenska folkhögskolornas verksamhet
9098:
9099:
9100: Till Riksdagen
9101:
9102: Folkhögskolorna innehar en mycket viktig roll i Folkhögskolorna har även i stor utsträckning
9103: folkbildningsarbetet i Finland. 1 dag tjänar folk- specialkurser av sådan karaktär, som annars är svå-
9104: högskolorna i hög grad som direkt yrkesutbildan- ra att anordna. Den kursverksamhet, som är syn-
9105: de skolor. Dessutom utgör undervisningen i folk- nerligen viktig, är ofta dyr att bedriva.
9106: högskolorna ofta en mycket god grund för vida- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
9107: reutbildning i högskolor. samt,
9108: Folkhögskolorna kämpar mycket ofta med eko-
9109: nomiska svårigheter. Många skolor är gamla och att Riksdagen t' statsförslaget /ör år 1987
9110: utslitna, både beträffande internat och undervis- på momentet 29.57.50 upptar 1 000000
9111: ningsutrymmen. De skolor som byggt nya utrym- mark såsom understöd att fördelas bland
9112: men eller renoverat gamla har mycket svårt att de finlandssvenska folkhögskolorna.
9113: klara av räntor och amorteringar på lån som de
9114: tvingats uppta.
9115:
9116: Helsingfors den 27 september 1986
9117:
9118: Ole Norrback Henrik Westerlund Håkan Nordman
9119: Håkan Malm Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert
9120: Jotta Zilliacus Boris Renlund
9121: 1986 vp. 1961
9122:
9123: Raha-asia-aloite n:o 1820 Suomennos
9124:
9125:
9126:
9127:
9128: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kan-
9129: sanopistojen toiminnan tukemiseen
9130:
9131:
9132: Eduskunnalle
9133:
9134: Kansanopistoilla on varsin tärkeä tehtävä Suo- Kansanopistot kamppailevat hyvin usein talou-
9135: men kansansivistystyössä. Tällä hetkellä kansan- dellisissa vaikeuksissa. Monet koulut ovat vanhoja
9136: opistot ovat suuressa määrin ammattikouluja. Tä- ja loppuunkuluneita sekä asuntola- että opetusti-
9137: män lisäksi on kansanopistoissa tapahtuva opetus loiltaan. Niillä kouluilla, jotka ovat rakentaneet
9138: usein hyvänä pohjana korkeakouluissa tapahtuval- uusia tiloja tai korjanneet vanhoja, on suuria vai-
9139: le jatkokoulutukselle. keuksia selviytyä niiden lainojen koroista ja lyhen-
9140: Kansanopistoilla on usein taloudellisia vaikeuk- nyksistä, jotka niiden on ollut pakko ottaa.
9141: sia. Monet koulut ovat vanhoja ja loppuun kulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9142: neita; tämä koskee sekä oppilasasuntoloita että
9143: opetustiloja. Niiden opistojen, jotka ovat rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9144: neet uusia tiloja tai uudistaneet vanhoja, on hyvin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9145: vaikeata selvitä välttämättömien lainojen koroista 29.57.50 1 000 000 markkaa jaettavaksi
9146: ja kuoletuksista. avustuksina suomenruotsalaisille kansan-
9147: Kansanopistoissa pidetään paljon sellaisia eri- opistoille.
9148: koiskursseja, joita muuten olisi vaikeata järjestää.
9149: Tämän varsin tärkeän kurssitoiminnan harjoitta-
9150: minen on useassa tapauksessa kallista.
9151:
9152: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
9153:
9154: Ole Norrback Henrik Westerlund Håkan Nordman
9155: Håkan Malm Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert
9156: Jutta Zilliacus Boris Renlund
9157: 1962 1986 rd.
9158:
9159: Finansmotion nr 1821
9160:
9161:
9162:
9163:
9164: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag tili Svenska Österbottens
9165: Landskapsförbund för arkeologisk forskning i Österbotten
9166:
9167:
9168: Tili Riksdagen
9169:
9170: Under senare år har den arkeologiska forskning- Svenska Österbottens landskapsförbund inled-
9171: en intensifierats på båda sidor om Bottenhavet. de under våren 1986 med medel som beviljats av
9172: Flera överraskande upptäckter har gjorts på den Riksdagen ett forskningsprojekt, som planeras på-
9173: svenska sidan, speciellt rörande järnålderns kul- gå under fyra år. Under innevarande år utförs pol-
9174: turutveckling. Bondebygdens framväxt sker redan lenanalyser av torvprofiler tagna ur torvmossar i
9175: omkring Kr f och når av fynden art döma snabbt närheten av förhistoriska fyndplatser i Vörå, Lai-
9176: en stort omfattning. Även om det finns likheter i hela och Malax. Profilerna skali analyseras samt
9177: fyndmaterialet mellan Österbotten och främst dateras med C 14 metoden på minst fem nivåer
9178: Västernorrland är ändå olikheterna så stora att vardera. De forskningar som utförs 1986 skall som
9179: man måste räkna med självständiga, regionala ut- resultat ge en regional bild av landskapsutnyttjan-
9180: vecklingar. Tiden fram tili 1300-talet, då de histo- det i några av järnålderns huvudbygder i Öster-
9181: riska käliorna blir talrikare är växlingsrik på Bot- botten. Enligt forskningsplanen skali dessa regio-
9182: tenhavets båda sidor. Det är en viktig uppgift att nala poliendiagram följas upp med en serie lokala
9183: klarlägga detta skede. Det är bakgrunden tili den pollendiagram under 1987. Dessa poliendiagram
9184: historiska tidens kulturutveckling. kommer att visa utvecklingen vid särskilt utvalda
9185: Frågor som kan belysas genom studier av det lokaler. Under 1988 kommer forskningen att föras
9186: förhistoriska materialet på bägge sidor om Botten- vidare med bl.a. bebyggelseundersökningar.
9187: havet är bebyggelsekontinuiteten och kulturut- Landskapsförbundets forskningsprojekt genom-
9188: vecklingen. En intressant uppgift är att klarlägga förs i samarbete med institutionen för arkeologi
9189: om den agrara bebyggelsen är direkt utvecklad ur vid Umeå Universitet. Forskningsprojektet leds av
9190: den tidigare, både lokalmässigt och i fråga om be- professor Evert Baudou och forskningsrådsdocent
9191: folkning. Nära förknippat med detta problem- Roger Engelmark. Provtagningar och analyserna
9192: komplex är också frågan om det verkligen före- utförs av fil. kand. Ulf Segerström (Karleby) och
9193: kommit kontinuitetsbrott i bosättningen i Öster- Jan-Erik Wallin (Björneborg).
9194: botten under sen järnålder, vilket har antagits På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
9195: främst på basen av en nedgång i antalet fynd från samt
9196: denna period.
9197: Det har visat sig framgångsrikt att studera be- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
9198: byggelsens kontinuitets- och utvecklingsproblem på momentet 29.§8.53 upptar 130 000
9199: med hjälp av polienanalys av prover från områden mark. tzll Svenska Osterbottens landsk.aps-
9200: med arkeologiska fyndplatser. Man kan t.ex fråga förbund för fortsatt ark.eologisk. forsk.ning
9201: om en nedgång i mängden av arkeologiska fynd i odling och bebyggelse i Österbotten un-
9202: motsvaras av en nedgång i människans påverkan der förhistorisk. tid
9203: av landskapet under den aktuella tiden. Studier
9204: av poliendiagram, fynd och fasta fornlämningar
9205: bör kombineras.
9206:
9207: Helsingfors den 25 september 1986
9208:
9209: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm
9210: 1986 vp. 1963
9211:
9212: Raha-asia-aloite n:o 1821 Suomennos
9213:
9214:
9215:
9216:
9217: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Österbottens
9218: Landskapsförbund -nimiselle järjestölle Pohjanmaan arkeologis-
9219: ten tutkimusten suorittamiseksi
9220:
9221: Eduskunnalle
9222:
9223: Viime vuosina arkeologinen tutkimustoiminta Svenska Österbottens Landskapsförbund -nimi-
9224: on tehostunut Pohjanlahden molemmilla puolil- nen järjestö aloitti kevään 1986 aikana eduskun-
9225: la. Ruotsalaisella puolella on tehty useita yllättä- nan myöntämillä varoilla tutkimusprojektin, jon-
9226: viä löytöjä koskien erityisesti rautakauden kult- ka suunnitellaan jatkuvan neljän vuoden ajan.
9227: tuurikehitystä. Talonpoikaisasutusta alkoi esiintyä Kuluvan vuoden aikana suoritetaan siitepölyana-
9228: suunnilleen Kristuksen syntymän aikoihin, ja se lyysejä turpeen läpileikkausnäytteistä, jotka on
9229: saavutti löydöistä päätellen nopeasti suuren laa- otettu esihistoriallisten löytöpaikkojen läheisyy-
9230: juuden. Vaikka löytöaineistossa Pohjanmaan ja dessä olevilta turvesoilta Vöyristä, taihelasta ja
9231: erityisesti Länsi-Norlannin välillä on yhtäläisyyk- Maalahdelta. Läpileikkausnäytteet analysoidaan ja
9232: siä, ovat kuitenkin erilaisuudet niin suuria, että päivätään C 14 -menetelmällä vähintään viidellä
9233: täytyy katsoa kyseessä olleen itsenäiset, alueelliset tasolla jokainen. Vuonna 1986 suoritettavat tutki-
9234: kehitykset. Ajanjakso 1300-luvulle asti, jolloin mukset antavat tulokseksi alueellisen kuvan mai-
9235: historialliset lähteet tulevat lukuisammiksi, on seman hyväksikäytöstä eräillä rautakauden pää-
9236: vaihteleva Pohjanlahden molemmilla puolilla. seuduilla Pohjanmaalla. Tutkimussuunnitelman
9237: Tämän aikakauden selvittäminen on tärkeä tehtä- mukaan näitä alueellisia siitepölykäyriä seuraa sar-
9238: vä. Se muodostaa historiallisen ajan kulttuurike- ja paikallisia siitepölykäyriä vuoden 1987 aikana.
9239: hituksen taustan. Nämä siitepölykäyrät osoittavat kehitystä tietyillä
9240: Asutuksen yhtäjaksoisuus ja kulttuurikehitys valituilla paikoilla. Vuonna 1988 tutkimus etenee
9241: ovat kysymyksiä, joita voidaan valaista tutkimalla mm. asutustutkimuksilla.
9242: Pohjanlahden kummankin puolen esihistoriallista Landskapsförbundetin tutkimusprojekti toteu-
9243: aineistoa. Mielenkiintoinen tehtävä on selvittää, tetaan yhteistyössä Uumajan yliopiston arkeolo-
9244: onko maanviljelysasutus kehittynyt suoraan aiem- gian laitoksen kanssa. Tutkimusprojektia vetävät
9245: masta asutuksesta sekä paikallisesti että väestölli- professori Evert Baudou ja tutkimusdosentti Ro-
9246: sesti. Tähän ongelmakokonaisuuteen liittyy lähei- ger Engelmark. Näytteidenoton ja analysoinoin
9247: sesti myös kysymys siitä, onko todella tapahtunut suorittavat fil. kand. Ulf Segerström (Kokkola) ja
9248: katkos Pohjanmaan asuttamisessa myöhäisellä Jan-Erik Wallin (Pori).
9249: rautakaudella, kuten on oletettu etupäässä tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9250: ajan löytöjen määrän laskun johdosta.
9251: Asutuksen yhtäjaksoisuus- ja kehitysongelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9252: tutkiminen arkeologisilta löytöpaikoilta otettujen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9253: näytteiden siitepölyanalyysillä on osoittautunut 29.88.53 130 000 markkaa Svenska Öster-
9254: menestyksekkääksi. Voidaan esim. kysyä, vastaako bottens Landskapsförbund -nimiselle jär-
9255: arkeologisten löytöjen määrän laskua ihmisen vai- jestölle käytettäväksi Pohjanmaan esihis-
9256: kutuksen väheneminen maisemassa kyseisenä ai- toriallisen ajan maanviljelystä ja asutusta
9257: kana. Siitepölykäyrien, löytöjen ja kiinteiden koskevan arkeologisen tutkimusprojektin
9258: muinaisjäännösten tutkimus pitää yhdistää. jatkamiseen.
9259:
9260: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
9261:
9262: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm
9263: 1964 1986 rd.
9264:
9265: Finansmotion nr 1822
9266:
9267:
9268:
9269:
9270: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för understödjande av
9271: Närpes Teater
9272:
9273:
9274: Tili Riksdagen
9275:
9276: Närpes Teater är en av de äldsta amatöneatrar- misk vågdal. För att på nytt kunna skapa fullödiga
9277: na med en fast scen. Vridläktaren i Öjskogsparken konstnärliga föreställningar bör de ekonomiska
9278: ger möjligheter tili snabba och intressanta scen- svårigheterna övervinnas.
9279: byten. Den betyder en stimulans för amatörtea- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
9280: tern rent allmänt. samt,
9281: Närpes Teater har gjort en hei del uppsätt-
9282: ningar som väckt stor uppmärksamhet inte enban att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
9283: i vårt land. Som kulturinstitution har den mycket på momentet 29.90.52 upptar 80 000
9284: stor betydelse. mark tili Närpes Teater.
9285: Just nu befinner sig Närpes Teater i en ekono-
9286:
9287: Helsingfors den 30 september 1986
9288:
9289: Ole Norrback Håkan Malm Boris Renlund
9290: 1986 vp. 1965
9291:
9292: Raha-asia-aloite n:o 1822 Suomennos
9293:
9294:
9295:
9296:
9297: Norrb_ack ym.: Määrärahan osoittamisesta Närpiön Teatterin tuke-
9298: miseen
9299:
9300:
9301: Eduskunnalle
9302:
9303: Närpiön Teatteri on vanhimpia harrastajateat- aallonpohjassa. Jotta taas voitaisiin luoda täysipai-
9304: tereita, joilla on kiinteä näyttämö. Öjskogsparke- noisia taiteellisia esityksiä pitää taloudelliset vai-
9305: nin kääntyvä katsomo tekee mahdolliseksi nopeat keudet voittaa.
9306: ja mielenkiintoiset näyttämön vaihdot. Se kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9307: nustaa harrastajateatteria yleisestikin.
9308: Närpiön Teatteri on valmistanut koko joukon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9309: esityksiä, jotka ovat herättäneet suurta huomiota 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9310: myös maamme ulkopuolella. Kulttuurilaitoksena 29.90.52 80 000 markkaa Närpiön Teat-
9311: sillä on hyvin suuri merkitys. terin tukemiseksi.
9312: Juuri nyt Närpiön Teatteri on taloudellisessa
9313:
9314: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
9315:
9316: Ole Norrback Håkan Malm Boris Renlund
9317: 1966 1986 rd.
9318:
9319: Finansmotion nr 1823
9320:
9321:
9322:
9323:
9324: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag tili statsbidrag för finlands-
9325: svenska musikskolor och musikinstitut
9326:
9327:
9328:
9329: Tili Riksdagen
9330:
9331: Undervisning i musikskolor och musikinstitut i tili dessa musiklärointrättningar kunde fås att
9332: svenska Finland har genomgått en glädjande posi- fungera enligt en viss automatik. Detta förutsätter
9333: tiv urveckling, och har ännu en växande tendens. emellertid en kännbar ökning av statsstödet.
9334: Musikintressset bland ungdomen ökar hela tiden. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
9335: Det finns numera ett nät av skolor och institut, samt
9336: som meddelar musikundervisning. De kämpar
9337: emellertid ofta med svåra ekonomiska problem, att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
9338: eftersom deras samhällsstöd är knappt tilltaget. 1 på momentet 29.90.54 upptar 400 000
9339: s~nnerhet statsstödet uppvisar en stark eftersläp- mark såsom understöd för musikskolor
9340: mng. och musikinstitut i svenska Finland.
9341: Av denna orsak vore det viktigt, att statsstödet
9342:
9343: Helsingfors den 27 september 1986
9344:
9345: Ole Norrback Henrik Westerlund Håkan Malm
9346: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Jutta Zilliacus
9347: Boris Renlund
9348: 1986 vp. 1967
9349:
9350: Raha-asia-aloite n:o 1823 Suomennos
9351:
9352:
9353:
9354:
9355: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten mu-
9356: siikkikoulujen ja musiikkiopistojen valtionapuun
9357:
9358:
9359: Eduskunnalle
9360:
9361: Ruotsinkielisen Suomen musiikkikouluissa ja Tästä syystä olisi tärkeää, että valtionapu näille
9362: musiikkiopistoissa annettava opetus on kehittynyt musiikkioppilaitoksille saataisiin toimimaan tie-
9363: ilahduttavan myönteisesti ja on edelleen kasvussa. tynlaisen automatiikan perusteella. Tämä taas
9364: Musiikin harrastus nuorison keskuudessa kasvaa edellyttää valtion tuen tuntuvaa lisäämistä.
9365: koko ajan. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9366: Nykyisin on olemassa koulujen ja opistojen nioittaen,
9367: verkko, joka välittää musiikin opetusta. Laitok-
9368: set kamppailevat kuitenkin usein suurissa talou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9369: dellisissa vaikeuksissa, koska niiden yhteiskun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9370: nalta saama tuki on liian ahtaasti mitoitettu. 29.90.54 400 000 markkaa avustuksina
9371: Erityisesti valtionapu on jäänyt voimakkaasti jäl- ruotsinkielisessä Suomessa toimiville mu-
9372: keen. siikkikouluille ja musizkkiopistoille.
9373:
9374: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
9375:
9376: Ole Norrback Henrik Westerlund Håkan Malm
9377: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Jutta Zilliacus
9378: Boris Renlund
9379: 1968 1986 rd.
9380:
9381: Finansmotion nr 1824
9382:
9383:
9384:
9385:
9386: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för effektivering av idrotts-
9387: verksamheten vid Norrvalla rehabiliteringscentral i Vörå
9388:
9389:
9390: Tili Riksdagen
9391:
9392: Norrvalla i Vörå kommun har byggts ut tili ett ningarna, behövs resurser. Med tanke på de om-
9393: centrum för rehabilitering. Samtidigt har stora in- fattande investeringar som gjorts, är det ända-
9394: vesteringar gjorts för att skapa utrymmen för målsenligt att genast från början planera för
9395: idrott. De utrymmen man byggt används dels för en maximal användning också av utrymmena för
9396: rehabiliteringen, men också av Vörå folkhögskola. idrott.
9397: Avsikten med utrymmena är i alla fall att an- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
9398: vända dem för ett vidare syfte. Målet är nämligen samt
9399: att få igång ett idrottsinstitut vid Norrvalla-an-
9400: läggningarna. Sålunda räknar man inom idrotts- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
9401: rådet med att Norrvalla skall vara ett av de fyra upptar 100 000 mark för planering och ut-
9402: nya idrottsinstitut man planerat. vecklande av idrottsverksamheten vid
9403: För att snabbt få igång planeringen och utveck- Norrvalla i Vörå.
9404: landet av kursverksamheten inom idrott i anlägg-
9405:
9406: Helsingfors den 2) september 1986
9407:
9408: Ole Norrback Boris Renlund
9409: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
9410: 1986 vp. 1969
9411:
9412: Raha-asia-aloite n:o 1824 Suomennos
9413:
9414:
9415:
9416:
9417: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Norrvallan kuntoutuskes-
9418: kuksen urheilutoiminnan tehostamiseen Vöyrillä
9419:
9420:
9421: Eduskunnalle
9422:
9423: Vöyrin kuntaan on rakennettu Norrvallan kun- nittelu ja kehittäminen näissä tiloissa saadaan no-
9424: toutuskeskus. Samanaikaisesti on tehty suuria in- peasti käyntiin, tarvitaan voimavaroja. Ottaen
9425: vestointeja urheilutilojen aikaansaamiseksi. Ra- huomioon tehdyt laajat investoinnit on tarkoituk-
9426: kennettuja tiloja käytetään osaksi kuntoutukseen, senmukaista heti alusta lähtien suunnitella myös
9427: mutta myös Vöyrin kansanopisto käyttää niitä. urheilutilojen mahdollisimman tehokasta käyt-
9428: Tarkoituksena on joka tapauksessa käyttää tiloja töä.
9429: laajempaan tarkoitukseen. Päämääränä on nimit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9430: täin saada Norrvallan laitosten yhteyteen urhei-
9431: luopisto. Siten urheiluneuvostossa odotetaan, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9432: Norrvalla on yksi suunnitelluista neljästä uudesta 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
9433: urheiluopistosta. kaa Norrvallan urheilutoiminnan suunnit-
9434: Jotta urheiluun liittyvän kurssitoiminnan suun- teluun ja kehittämiseen Vöynflä.
9435:
9436: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
9437:
9438: Ole Norrback Boris Renlund
9439: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
9440: 1970 1986 rd.
9441:
9442: Finansmotion nr 1825
9443:
9444:
9445:
9446:
9447: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag som stöd för Suomen
9448: Leirikouluyhdistys-Lägerskolföreningen i Finland rf:s verk-
9449: samhet
9450:
9451:
9452: Tili Riksdagen
9453:
9454: Suomen Leirikouluyhdistys-Lägerskolför- En förening med ett så stort arbetsfält som lä-
9455: eningen i Finland r.y. är en tvåspråkig landsom- gerskolföreningens kan inte på sikt drivas enbart
9456: fattande förening grundad 197 5. Föreningens genom frivilligt arbete och utan ekonomiskt stöd.
9457: uppgift är att En verksamhetsledar- och kanslifunktion är ett
9458: - utveckla och sprida lägerskoliden i Finland villkor för att verksamhetsutvecklingen skall kun-
9459: - verka för att uteskolmetoden utvecklas en- na fortgå. Lägerskolföreningen får förfrågningar
9460: ligt intentionerna i skollagstiftningen om lägerskolverksamhet, om lägerskolcentra, om
9461: - verka för att lägerskolmetodikens status lägerskollitteratur, om pedagogiska utvärderingar
9462: stärks i lärarutbildningen och lärarfortbildningen av lägerskola, om nordisk och internationell lä-
9463: - bistå med sakkunskap vid grundandet av gerskolfunktion osv. Bristen på ekonomisk resurs
9464: nya lägerskolcentra har hittills omöjliggjort fullföljandet av dylika
9465: - skydda lägerskolbegreppet från kommer- uppgifter.
9466: siellt utnyttjande. Lägerskolföreningen utger tidningen Leirikou-
9467: Föreningen har arrangerat och arrangerar lärar- lu-Lägerskola, ett tvåspråkigt språkrör för verk-
9468: kurser, allmänna informationsmöten och semina- samheten utanför skolan, som utkommer med fy-
9469: rier. Föreningen ger ut en egen tvåspråkig tidning ra nummer årligen. Flera lägerskolkurser för lä-
9470: och distribuerar information om lägerskola, samt gerskolaktiva planeras, ett nordiskt lägerskolsemi-
9471: uppehåller kontakter med övriga nordiska läger- narium arrangeras hösten 1986 och en handledar-
9472: skolorganisationer. mapp i lägerskolmetodik bör utvecklas.
9473: 1 och med den nya skollagstiftningen, samt det Uppgifterna är många och lägerskolföreningen
9474: faktum, att nya läroplaner tas i bruk, vidgas för- skulle kunna betjäna hela skolsektorn om Suomen
9475: eningens ansvarsområde och arbetsfält ytterligare. Leirikouluyhdistys - Lägerskolföreningen i Fin-
9476: Dennya grundskollagen och förordningen, samt land r.y. skulle beviljas medel för sin verksamhet.
9477: anvisningarna för den korumunala läroplanen har På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
9478: gett uteskol-verksamheten en framskjuten posi- samt
9479: tion. Enligt vårt sätt att se är lägerskolan en oslag-
9480: bar metod för skolan att närma sig samhället och att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
9481: för samarbetet hem och skola. Ytterligare har man på momentet 29.99.50 upptar 100 000
9482: med lägerskola som metod de bästa förutsätt- mark som stöd för Suomen Leirikouluyh-
9483: ningarna att i skolan nå de i GrL 2 § stipulerade distys-Lägersko/föreningen i Finland
9484: målen för fostran. r.fs verksamhet.
9485:
9486: Helsingfors den 26 september 1986
9487:
9488: Ole Norrback Boris Renlund
9489: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
9490: Jutta Zilliacus
9491: 1986 vp. 1971
9492:
9493: Raha-asia-aloite n:o 1825 Suomennos
9494:
9495:
9496:
9497:
9498: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Leirikouluyhdis-
9499: tys- Lägerskolföreningen i Finland ry:n toiminnan tukemiseen
9500:
9501:
9502: Eduskunnalle
9503:
9504: Suomen Leirikouluyhdistys - Lägerskolföre- Yhdisrystä, jolla on niin suuri työkenttä kuin
9505: ningen i Finland ry. on kaksikielinen koko maan leirikouluyhdistyksellä, ei voida ajan mittaan pyö-
9506: kattava yhdistys, joka on perustettu 1975. Yhdis- rittää yksinomaan vapaaehtoisen ryön varassa ja il-
9507: tyksen tehtävänä on man taloudellista tukea. Toiminnanjohtaja- ja
9508: - kehittää ja levittää leirikouluaatetta Suo- toimistotehtävien järjestäminen on ehto toimin-
9509: messa nan kehittymisen jatkumiselle. Leirikouluyhdis-
9510: - toimia koulun ulkopuolella annettavaa ope- tykselle tulee kyselyjä leirikoulutoiminnasta, leiri-
9511: tusta koskevan menetelmän kehittämiseksi koulu- koulukeskuksista, leirikoulukirjallisuudesta, leiri-
9512: lainsäädännön tarkoituksen mukaisesti koulua koskevista pedagogisista arvioista, pohjois-
9513: - toimia leirikoulumetodiikan aseman vahvis- maisesta ja kansainvälisestä leirikoulutoiminnasta
9514: tamiseksi opettajakoulutuksessa ja opettajien jat- jne. Taloudellisten voimavarojen puute on tähän
9515: kokoulutuksessa asti tehnyt mahdottomaksi tällaisten tehtävien
9516: - antaa asiantuntija-apua uusien leirikoulu- hoitamisen kunnolla.
9517: keskusten perustamisessa Leirikouluyhdisrys julkaisee lehteä Leirikoulu
9518: - suojella leirikoulukäsitettä kaupalliselta hy- - Lägerskola, koulun ulkopuolisen toiminnan
9519: väksikäytöltä. kaksikielistä äänenkannattajaa, joka ilmestyy nel-
9520: Yhdistys on järjestänyt ja järjestää opettajakurs- jänä numerona vuosittain. Useita leirikoulukurs-
9521: seja, yleisiä tiedotustilaisuuksia ja seminaareja. seja leirikouluaktiiveille suunnitellaan, pohjois-
9522: Yhdistys julkaisee omaa kaksikielistä lehteä ja le- mainen leirikouluseminaari järjestetään syksyllä
9523: vittää tietoa leirikoulusta sekä ylläpitää yhteyksiä 1986 ja leirikoulumetodiikkaa koskevaa ohjemap-
9524: muihin pohjoismaisiin leirikoulujärjestöihin. pia pitää kehittää.
9525: Uuden koululainsäädännön ja uusien luku- Tehtäviä on monia ja leirikouluyhdistys voisi
9526: suunnitelmien käyttöönoton myötä yhdistyksen palvella koko koulusektoria, jos Suomen Leirikou-
9527: vastuualue ja työkenttä laajenevat vielä. Uusi pe- luyhdistys - Lägerskolföreningen i Finland ry:lle
9528: ruskoululaki ja -asetus sekä kunnallisia opetus- myönnettäisiin varoja toimintaansa.
9529: suunnitelmia koskevat ohjeet ovat antaneet kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9530: lun ulkopuolella annettavalle opetustoiminnalle
9531: tärkeän aseman. Näkemyksemme mukaan leiri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9532: koulu on lyömätön menetelmä koulun lähentämi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9533: seksi yhteiskuntaan sekä kodin ja koulun yhteis- 29.99.50 100 000 markkaa Suomen Leiri-
9534: työn kehittämiseksi. Lisäksi leirikoululla on mene- kouluyhdistys - Lägersko/föreningen i
9535: telmänä parhaat edellytykset peruskoululain 2 Finland ry:n toiminnan tukemiseen.
9536: §:ssä määrättyjen kasvatustavoitteiden saavutta-
9537: miseen koulussa.
9538:
9539: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
9540:
9541: Ole Norrback Boris Renlund
9542: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
9543: Jutta Zilliacus
9544: 1972 1986 rd.
9545:
9546: Finansmotion nr 1826
9547:
9548:
9549:
9550:
9551: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för de finlands-
9552: svenska hembygdsföreningarna
9553:
9554:
9555: Tili Riksdagen
9556:
9557: De finlandssvenska hembygdsföreningarna ut- vata insatser. De flesta föreningar åtnjuter också
9558: för ett kulturellt värdefullt arbete. Arbetet för att kommunalt bidrag av varierande storlek. Under
9559: bevara och sanera gamla byggnader, samla gamla senaste år har de finlandssvenska hembygdsför-
9560: redskap och dokument samt att föra vidare gamla eningarna erhållit statligt understöd. Mot bak-
9561: traditioner är ovärderligt. Trots knappa ekonomis- grunden av den kulturellt värdefulla insats dessa
9562: ka resurser har man genom idogt frivilligt arbete föreningar gör är det skäl att också i fonsättningen
9563: skapat miljöer, som på ett naturligt sätt åskådlig- ge föreningarna stöd.
9564: gör boendet, arbetet och näringarna i gamla tider. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
9565: Hantverk, jordbruk, fiske, sjöfart, m.m. finns samt
9566: representerade på museiområden runtom i
9567: Svenskfinland. 1 praktiskt taget varje kommun att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
9568: finns ett eller flera museiområden, som upprätt- på momentet 29.99.50 upptar 400 000
9569: hålls av just hembygdsföreningarna. mark för att understöda de finlandssvens-
9570: De ekonomiska resurserna för dessa hembygds- ka hembygdsföreningarna.
9571: föreningar har ofta skapats som ett resultat av pri-
9572:
9573: Helsingfors den 27 september 1986
9574:
9575: Ole Norrback Henrik Westerlund Håkan Nordman
9576: Håkan Malm Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert
9577: Jutta Zilliacus Boris Renlund
9578: 1986 vp. 1973
9579:
9580: Raha-asia-aloite n:o 1826 Suomennos
9581:
9582:
9583:
9584:
9585: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten koti-
9586: seutuyhdistysten toiminnan tukemiseen
9587:
9588:
9589: Eduskunnalle
9590:
9591: Suomenruotsalaiset kotiseutuyhdistykset suorit- Näiden kotiseutuyhdistysten varat on usein saa-
9592: tavat arvokasta kulttuurityötä. Työ vanhojen ra- tu yksityistä tietä. Useimmat yhdistykset saavat
9593: kennusten säilyttämiseksi tai saneeraamiseksi, myös erisuuruisia kunnallisia avustusmäärärahoja.
9594: vanhojen työkalujen ja asiakirjojen keräämiseksi Viime vuosina ovat suomenruotsalaiset yhdistyk-
9595: sekä vanhojen perinteiden jatkamiseksi on korvaa- set saaneet valtionapua. Ottaen huomioon näiden
9596: matonta. Vaikka taloudelliset voimavarat ovat ol- yhdistysten suorittaman arvokkaan kulttuurityön
9597: leet niukat, on uutteralla vapaaehtoisella työllä on syytä myös jatkaa yhdistysten tukemista.
9598: luotu ympäristöjä, jotka luonnollisella tavalla ha- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9599: vainnollistavat entisaikojen asumista, työtä ja taen,
9600: elinkeinoja.
9601: Eri puolilla Suomen ruotsinkielisiä alueita ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9602: vissa museoyksiköissä ovat edustettuina eri alat, 1987 tulo- j'a menoarvioon momenttlle
9603: kuten käsityöt, maanviljely, kalastus jne. Käytän- 29.99.50 400 000 markkaa suomenruot-
9604: nöllisesti katsoen joka kunnassa on yksi tai useam- s~laisten kotiseutuyhdistysten tukemisek-
9605: pia museoalueita, joita juuri kotiseutuyhdistykset st.
9606: ylläpitävät.
9607:
9608: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
9609:
9610: Ole Norrback Henrik Westerlund Håkan Nordman
9611: Håkan Malm Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert
9612: Jotta Zilliacus Boris Renlund
9613: 1974 1986 rd.
9614:
9615: Finansmotion nr 1827
9616:
9617:
9618:
9619:
9620: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för fin-
9621: landssvenska organisationer med social verksarnhet
9622:
9623:
9624: Till Riksdagen
9625:
9626: Inom svenska Finland finns ett stort antal orga- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
9627: nisationer som har olika typer av social verksarnhet sarnt
9628: på sitt prograrn. Dessa organisationer utför ofta på
9629: frivillig basis ett oerhört värdefullt sodalt arbete att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
9630: av stor sarnhällelig betydelse. Eftersom dessa orga- upptar 300 000 mark tili stöd för fin-
9631: nisationer verkar på frivillig, ideell grund är de landssvenska organisatzoner med social
9632: beroende av att få bidrag från olika håll, bl.a. verksamhet.
9633: statsbidrag.
9634:
9635: Helsingfors den 27 september 1986
9636:
9637: Ole Norrback Henrik Westerlund Håkan Nordman
9638: Håkan Malm Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert
9639: Jutta Zilliacus Boris Renlund
9640: 1986 vp. 1975
9641:
9642: Raha-asia-aloite n:o 1827 Suomennos
9643:
9644:
9645:
9646:
9647: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalista toimintaa har-
9648: joittavien suomenruotsalaisten yhdistysten toiminnan tukemi-
9649: seen
9650:
9651: Eduskunnalle
9652:
9653: Ruotsinkielisessä Suomessa on suuri määrä yh- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9654: teisöjä, joiden toimialaan sisältyy erilaista sosiaa- nioittaen,
9655: lista toimintaa. Nämä yhteisöt tekevät usein va-
9656: paaehtoiselta pohjalta vertaansa vailla olevan ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9657: vokasta sosiaalista työtä, jolla on suuri yhteiskun- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
9658: nallinen merkitys. Koska nämä yhteisöt toimivat kaa avustuksena sosiaalista toimintaa har-
9659: vapaaehtoiselta, aatteelliselta pohjalta, ovat ne joittaville suomenruotsalaisille järjestöille.
9660: riippuvaisia eri tahoilta saatavista avustuksista,
9661: muun muassa valtionavustuksista.
9662:
9663: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
9664:
9665: Ole Norrback Henrik Westerlund Håkan Nordman
9666: Håkan Malm Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert
9667: Jotta Zilliacus Boris Renlund
9668:
9669:
9670:
9671:
9672: 18 260148U
9673: 1976 1986 vp.
9674:
9675: Raha-asia-aloite n:o 1828
9676:
9677:
9678:
9679:
9680: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta rikosylikomisarion toi-
9681: men perustamiseen Oulun poliisilaitokseen
9682:
9683:
9684: Eduskunnalle
9685:
9686: Oulun poliisilaitoksen rikososasto on ylikuor- Oulua pienempi kaupunki Lahti on saanut vas-
9687: mitettu. Toiminta-alue on laaja pinta-alallisesti taavan viran ja Oulussa tarve on suurempi.
9688: (toimintasäde n. 350 km). Rikososastolle siirretään yksi tutkintaryhmä, jo-
9689: Oulun rikososasto tutkii kaikki tapaukset, jopa ten porrastusta tarvitaan.
9690: KRP:n vaikeusluokkaan kuuluvat ja sen lisäksi yli Pohjois-Suomen päihde- ja huumeongelmat
9691: 8 500 vähemmän vaikeaa rikosjuttua. ovat lisääntyneet huomattavasti.
9692: Rikososaston komisariot ovat samassa palkka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9693: luokassa, joten työnjohdollista porrasrusta tarvi- taen,
9694: taan työtehon kohottamiseksi. Rikososaston hen-
9695: kilömäärä 1.1.1986 oli 71 henkilöä, joista 23 toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9696: mistohenkilökuntaan kuuluvaa, joten tarvitaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9697: työn johtoa. 26.75.01 lisäyksenä 100 000 markkaa Ou-
9698: Rikososastossa on myös yleinen toimisto, johon lun poliisilaitoksen rikososaston rikosyli-
9699: on keskitetty atk-toiminnat, joten päällikköpor- komisarion tointa varten.
9700: rastusta tarvitaan.
9701:
9702: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
9703:
9704: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa
9705: Mauno Manninen Liisa Jaakonsaari Juhani Alaranta
9706: J. Juhani Kortesalmi
9707: 1986 vp. 1977
9708:
9709: Raha-asia-aloite n:o 1829
9710:
9711:
9712:
9713:
9714: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten kuntien harkin-
9715: nanvaraisiin rahoitusavustuksiin
9716:
9717:
9718: Eduskunnalle
9719:
9720: Kuntien rahatalous on tiukentunut etenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9721: pienissä kunnissa, joissa on yksipuolinen elinkei- taen,
9722: norakenne ja suuret työttömyysluvut. Viimeaikai-
9723: set rahoituslakimuutokset ovat lisänneet kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9724: maksuvaikeuksia. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9725: Muun rahapolitiikan ohella tulisi lisätä harkin- 26.97.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
9726: nanvaraista rahoitusavustusta erityisissä maksuvai- pienten kuntien harkinnanvaraisiin rahoi-
9727: keuksissa oleville pienille kunnille, joilla veroäyri- tusavustuksiin.
9728: rasite ja velka-aste on huomattavasti yli maan kes-
9729: kiarvojen.
9730:
9731: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
9732:
9733: Tellervo Nousiainen Hannu Kemppainen Kalevi Mattila
9734: 1978 1986 vp.
9735:
9736: Raha-asia-aloite n:o 1830
9737:
9738:
9739:
9740:
9741: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruukin maatalousoppi-
9742: laitoksen suunnitteluun
9743:
9744:
9745: Eduskunnalle
9746:
9747: Ruukin maatalousoppilaitoksen päärakennus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9748: on 1800-luvulta ja siinä on tehty vain pintapuoli- taen,
9749: sia maalaustöitä.
9750: Maatalousoppilaitos toimii sisäoppilaitoksena, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9751: jossa on huutava puute oppilaiden sosiaali- ja har- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9752: rastustiloista. Keittiö on ahdas eikä vastaa työtur- 29.60.74 500 000 markkaa Ruukin maa-
9753: vallisuusohjeita. Päärakennus on kylmä. talousoppilaitoksen peruskorjaamiseen ja
9754: Ruukin maatalousoppilaitos on ammattikasva- lisärakennuksen suunnitteluun.
9755: tushallituksen suunnitelmissa jo hyväksytty.
9756: Suunnittelutyö pitäisi alkaa v. 1987.
9757:
9758: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
9759:
9760: Tellervo Nousiainen Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
9761: Mauno Manninen Riitta Jouppila J. Juhani Kortesalmi
9762: 1986 vp. 1979
9763:
9764: Raha-asia-aloite n:o 1831
9765:
9766:
9767:
9768:
9769: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingan emäntäkou-
9770: lun laajennus- ja saneeraushankkeeseen
9771:
9772:
9773: Eduskunnalle
9774:
9775: Limingan emäntäkoulu on laaja uudistushan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9776: ke, joka on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa taen,
9777: vaiheessa.
9778: Oppilasasuntolan saneeraus tapahtuu v. 1987. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9779: Hankkeen kustannusarvio on 3 milj. mk. Toinen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9780: rakennusvaihe on ajoitettu ammattikasvatushalli- 29. 60.74 3 5 00 000 markkaa Limingan
9781: tuksen KTS:ssä vuosille 1988-89, ja sen suunnit- emäntäkoulun laajennus- ja saneeraus-
9782: telutyö tulisi aloittaa v. 1987. Toisen vaiheen hankkeeseen.
9783: suunnittelutyöhön tarvitaan 500 000 markan
9784: määräraha.
9785:
9786: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
9787:
9788: Tellervo Nousiainen Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
9789: 1980 1986 vp.
9790:
9791: Raha-asia-aloite n:o 1832
9792:
9793:
9794:
9795:
9796: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden emäntä-
9797: koulun päärakennuksen laajentamishankkeeseen
9798:
9799:
9800: Eduskunnalle
9801:
9802: Haapaveden emäntäkoulu on aloittanut toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9803: mintansa v. 1893. Nykyinen päärakennus on vuo- taen,
9804: delta 1977 ja liian ahdas keskiasteen uudistetulle
9805: opetustoiminnalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9806: Emäntäkoulun laajennushanke on pitkään 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9807: odottanut vuoroaan. Ammattikasvatushallituksen 29.60.74 500 000 markkaa Haapaveden
9808: KTS:ssä hanke on ajoitettu vuosille 1988-89. emäntäkoulun päärakennuksen laajennus-
9809: Hanke käynnistyy hyvän suunnittelun ja esityön hankkeen suunnitteluun.
9810: kautta.
9811:
9812: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
9813:
9814: Tellervo Nousiainen Väinö Raudaskoski
9815: Juhani Alaranta Kalevi Mattila
9816: 1986 vp. 1981
9817:
9818: Raha-asia-aloite n:o 1833
9819:
9820:
9821:
9822:
9823: Nousiainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotiteolli-
9824: suusneuvontajärjestöjen palkkausmenoihin
9825:
9826:
9827: Eduskunnalle
9828:
9829: Suomen kotiteollisuusneuvontajärjestöt toimi- Budjetin kohta 29.76.51.1. mahdollistaa vain
9830: vat alueellisesti tasapuolisesti ja edistävät etenkin 10 toimen vakinaistamisen, mikä alamomentti on
9831: naistyöpalvelujen kehittämistä. Neuvontajärjestö- korotettava 50 tointa käsittäväksi.
9832: jen palveluilla on suuri käyttö joka järjestössä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9833: Neuvontajärjestöt ovat toimineet tilapäisen työ- taen,
9834: voiman varassa.
9835: Ammattikasvatushallitus on esittänyt työvoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9836: man vakinaistamista eli jo olemassa olevien työ- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9837: suhteiden muuttamista vakinaisiksi. Esitys on 64 29. 76.51 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
9838: tointa vakinaistettavaksi ja kuusi uutta tointa eli kotiteollisuusneuvontajärjestöjen palk-
9839: yhteensä 70 tointa. kausmenoihin.
9840:
9841: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
9842:
9843: Tellervo Nousiainen Marjatta Väänänen Juhani Alaranta
9844: Timo Kietäväinen J. Juhani Kortesalmi Tytti Isohookana-Asunmaa
9845: Jukka Vihriälä Sirkka-Liisa Anttila Mauno Manninen
9846: Katri-Helena Eskelinen Pirkko Ikonen Riitta Jouppila
9847: Esko Almgren
9848: 1982 1986 vp.
9849:
9850: Raha-asia-aloite n:o 1834
9851:
9852:
9853:
9854:
9855: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuurisihteerin viran
9856: perustamiseen Oulunsalon kuntaan
9857:
9858:
9859: Eduskunnalle
9860:
9861: Oulunsalon kunta on muuttovoittoinen ja voi- jotka vastamuuttajina tarvitsisivat ohjattua kult-
9862: makkaasti kasvava kunta. Nuorisoikäluokat ovat tuuritoimintaa.
9863: suuret. Kunta on perustanut kulttuurisihteerin vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9864: ran v. 1983. Läänin taidetoimikunta on antanut taen,
9865: asiasta lausunnon opetusministeriölle 31.1.1984.
9866: Virka täytetään välittömästi, kun saadaan val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9867: tionapupäätös. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9868: Vireästä nuorisotoiminnastaan tunnettu Ou- 29.90.30 lisäyksenä 50000 markkaa kult-
9869: lunsalon kunta perustelee kulttuurisihteerin viran tuurisihteerin viran perustamiseen Oulun-
9870: saamista etenkin ns. väliinputoajianuorten osalta, salon kuntaan.
9871:
9872: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
9873:
9874: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
9875: Liisa Jaakonsaari Juhani Alaranta
9876: Mauno Manninen
9877: 1986 vp.
9878: 1983
9879:
9880: Raha-asia-aloite n:o 1835
9881:
9882:
9883:
9884:
9885: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärsämäen kunnan
9886: kulttuurisihteerin viran palkkamenoihin
9887:
9888:
9889: Eduskunnalle
9890:
9891: Kärsämäen kunta on maamme köyhimpiä kun- verotuloina. Pien.essä ja köyhässä kunnassa pieni-
9892: tia, ns. konkurssikunta. Kunnassa on kulttuuri- kin tulo on tärkeä.
9893: sihteerin virka, joka on täytetty jo vuosia sitten. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9894: Kunta on toistamiseen anonut valtionapua kult- taen,
9895: tuurisihteerin palkkaan. Kärsämäki on vireä kult-
9896: tuuripitäjä ja vetää alueellista yhteistyötä naapuri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9897: kuntien Pyhäjärven, Nivalan, Haapajärven ja Ou- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9898: laisten kanssa. Kulttuuritoiminta on side nuorten 29.90.30 lisäyksenä 50 000 markkaa Kär-
9899: pysyttämiseksi kotiseudullaan ja kunta saa väki- sämäen kunnan kulttuurisihteerin viran
9900: määränsä työikäluokkaan saakka, mikä hyödymyy valtionapuun.
9901:
9902: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
9903:
9904: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
9905: Mauno Manninen Liisa Jaakonsaari
9906: Juhani Alaranta
9907: 1984 1986 vp.
9908:
9909: Raha-asia-aloite n:o 1836
9910:
9911:
9912:
9913:
9914: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta SULASOLille, Suomen
9915: Laulajain ja Soittajain Liitolle Oulussa järjestettävien laulujuhlien
9916: kustannuksiin
9917:
9918: Eduskunnalle
9919:
9920: Säveltäjämestari Leevi Madetojan syntymästä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9921: tulee kuluneeksi 100 vuotta ensi vuonna. SULA- 1987 tulo- Ja menoarvioon lisäyksenä
9922: SOL, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto järjes- 100 000 markkaa SULASOLille, Suomen
9923: tää Oulussa merkkivuoden tapahumana valtakun- LaulaJain Ja SoittaJain Ltitolle Leevi Ma-
9924: nalliset laulujuhlat, joihin osallistuu n. 7 000- detoJan Juhlavuonna 1987 Oulussa JärJes-
9925: 8 000 laulajaa eri puolilta maata. tettävistä laulujuhlista sekä niiden yhtey-
9926: Samassa yhteydessä järjestetään kuoro- ja orkes- dessä pidettävistä kuoro- ja orkestenkil-
9927: terikilpailut. pazluista aiheutuviin kustannuksiin.
9928: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9929: taen,
9930:
9931: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
9932:
9933: Tellervo Nousiainen Marjatta Väänänen
9934: 1986 vp. 1985
9935:
9936: Raha-asia-aloite n:o 1837
9937:
9938:
9939:
9940:
9941: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten taide-
9942: koulujen tukemiseen
9943:
9944:
9945: Eduskunnalle
9946:
9947: Lasten ja nuorten taidekouluja toimii 70 paik- toimintaan avustusta, jonka turvin lisätään paikal-
9948: kakunnalla maassamme. Laki kuvataidekouluista lista kuvataideopetusta ja harrastustoimintaa.
9949: on vielä saamatta. Toiminta on kannatusyhdistys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9950: ten varassa. Kuntien ja kaupunkien avustukset taen,
9951: ovat vähäiset. Opetussuunnitelmien kehittelytyö
9952: on menossa, ja sitä varten tulisi saada lisämäärära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9953: hoja. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9954: Peruskoulun kuvataideopetuksen vähyyden ja 29.91.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
9955: opettajavoimien puutteen takia olisi erittäin tär- las~en ja nuorten kuvataidekoulujen tuke-
9956: keää saada lasten ja nuorten kuvataidekoulujen mzseen.
9957:
9958: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
9959:
9960: Tellervo Nousiainen Hannu Kemppainen Juhani Alaranta
9961: Riitta Uosukainen Kalevi Mattila Mauri Pekkarinen
9962: Jukka Vihriälä Olavi Marrikainen Kari Rajamäki
9963: Sakari Valli Aino Pohjanoksa Mikko Rönnholm
9964: Sten Söderström Anna-Liisa Jokinen
9965: 1986 1986 vp.
9966:
9967: Raha-asia-aloite n:o 1838
9968:
9969:
9970:
9971:
9972: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Koulutuspo-
9973: liittisen Liiton toiminnan tukemiseen
9974:
9975:
9976: Eduskunnalle
9977:
9978: Keskustan Koulutuspoliittisen Liiton tarkoituk- Liitto on pitänyt tärkeänä yhteyksien ylläpitä-
9979: sena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja kou- mistä muihin maihin ja on järjestänyt vuosittain
9980: lutuspalvelujen alueellista ja tasapainoista jakaan- opintomatkan tutustumiseksi eri maiden koulu-
9981: tumista. Liittoon kuluu 18 alueyhdistystä. Jäseniä tusohjelmiin.
9982: alueyhdistyksissä on n. 1200. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9983: Liitto ja sen alueyhdistykset järjestävät seminaa- taen,
9984: reja ja kokouksia, joissa käsitellään ajankohtaisia
9985: yleissivistävään, ammatilliseen ja aikuiskoulutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9986: seen liittyviä kehittämiskysymyksiä. Liitto julkai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9987: see myös omaa lehteä nimeltään Koulukeko. Leh- 29.99.50 200 000 markkaa Keskustan
9988: destä kehitetään laaja-alainen yleistä koulutus- ja Koulutuspoliittisen Liiton ja sen alueyh-
9989: kulttuuritoimintaa käsittelevä lehti. distysten toiminnan tukemiseen.
9990:
9991: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
9992:
9993: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila Mauri Pekkarinen
9994: Heikki Kokko Jukka Vihriälä Aapo Saari
9995: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Antrila
9996: Pirkko Ikonen Marjatta Väänänen Reino Karpola
9997: Hannu Kemppainen Seppo Pelttari Mauno Manninen
9998: Lea Sutinen
9999: 1986 vp. 1987
10000:
10001: Raha-asia-aloite n:o 1839
10002:
10003:
10004:
10005:
10006: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kempeleen nuorisoseu-
10007: rantalon rakennushankkeeseen
10008:
10009:
10010: Eduskunnalle
10011:
10012: Kempeleen nuorisoseurantalon rakennushanke sa. Rakennus toteutetaan vanhan nuorisoseuran-
10013: on aloitettu v. 1986. Hankkeen kustannusarvio on talon tontille.
10014: 1,3 milj. markkaa. Rakentaminen on aloitettu lai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10015: napääomalla ja keräysten turvin. taen,
10016: Kunnan avustusta ei ole saatu. Voimakas muut-
10017: topitäjä ja suuret nuorisoikäluokat tarvitsevat toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10018: mintatiloja. Kunnassa ei ole kunnan omaa nuori- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10019: sotaloa. 29.99.51 lisäyksenä 500 000 markkaa
10020: Näin ollen Kempeleen nuorisotyö tarvitsee val- Kempeleen nuorisoseurantalon rakennus-
10021: tiovallan rahallista avustusta, joka parhaiten pal- hankkeen toteuttamiseksi.
10022: velisi aluetta rakennushankeavustuksen muodos-
10023:
10024: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
10025:
10026: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
10027: Tytti Isohookana-Asunmaa Väinö Raudaskoski
10028: Mauno Manninen
10029: 1988 1986 vp.
10030:
10031: Raha-asia-aloite n:o 1840
10032:
10033:
10034:
10035:
10036: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan Luohuan rait-
10037: tiusseuran kiinteistön peruskorjaukseen Ruukissa
10038:
10039:
10040: Eduskunnalle
10041:
10042: Paavolan Luohuan raittiusseuran kiinteistön pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10043: ruskorjaus on alkanut vuonna 1985 laina- ja tal- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10044: koopääomilla. Täydellinen kulttuuri-, nuoriso- ja 29.99.51 50 000 markkaa Paavolan Luo-
10045: kokoustilakäyttö vaatii kunnolliset sosiaalitilat. huan raittiusseuran kzinteistön peruskor-
10046: Jatkorahoituksella pyritään saamaan wc-, pu- jauksen jatkorahoitukseen.
10047: keutumis-, varasto- ja keittiötilat. Hankkeen lop-
10048: puunsaattaminen on näin ollen kiireinen asia.
10049: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10050: taen,
10051:
10052: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
10053:
10054: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
10055: Esko Almgren Väinö Raudaskoski
10056: Mauno Manninen
10057: 1986 vp. 1989
10058:
10059: Raha-asia-aloite n:o 1841
10060:
10061:
10062:
10063:
10064: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rantsilan Sipolan
10065: Uuden Pyrinnön raittiusseuran kiinteistön peruskorjaukseen
10066:
10067:
10068: Eduskunnalle
10069:
10070: Rantsilan Sipolan Uuden Pyrinnön raittiusseu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10071: ran kiinteistön peruskorjaus on aloitettu vuonna 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10072: 1984 ja on edelleen kesken. 29.99.51 20 000 markkaa Rantsilan Sipo-
10073: Keittiötilojen ja sosiaalitilojen kunnostamiseen lan Uuden Pyrinnön raittiusseuran kiin-
10074: tulisi saada lisäavustusta, ennen kuin tilojen täysi- teistön peruskorjaukseen.
10075: painoinen käyttö voidaan aloittaa.
10076: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10077: taen,
10078:
10079: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
10080:
10081: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila Esko Almgren
10082: Juhani Alaranta Väinö Raudaskoski Mauno Manninen
10083: 1990 1986 vp.
10084:
10085: Raha-asia-aloite n:o 1842
10086:
10087:
10088:
10089:
10090: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihanuin Korvenraivaa-
10091: jien raittiusseuran kiinteistön peruskorjaukseen
10092:
10093:
10094: Eduskunnalle
10095:
10096: Vihanoin Korvenraivaajien raittiusseuran kiin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10097: teistön peruskorjaus on aloitettu v. 1985 ja on taen,
10098: edelleen kesken, joten jatkorakentaminen ja työn
10099: loppuunsaattaminen on välttämätöntä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10100: Hanketta on viety talkoovoimin, mistä syystä se 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10101: on edennyt hitaasti. 29.99.51 50 000 markkaa Vihannin Kor-
10102: Peruskorjatun raittiusseuran kiinteistöllä tulee venraivaalien raittiusseuran kiinteistön pe-
10103: olemaan laaja ja monipuolinen koko kuntaa kat- ruskorjauksen jatkorahoitukseen ja hank-
10104: tava nuoriso-, kulttuuri- ja kokoustilakäyttö. keen loppuunsaattamiseen.
10105: Hankkeen loppuunsaattaminen on kiireinen asia.
10106:
10107: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
10108:
10109: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
10110: Esko Almgren Väinö Raudaskoski
10111: Mauno Manninen
10112: 1986 vp. 1991
10113:
10114: Raha-asia-aloite n:o 1843
10115:
10116:
10117:
10118:
10119: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta satovahinkojen korvaa-
10120: miseen tarvittaviin ylimääräisiin avustuksiin
10121:
10122:
10123: Eduskunnalle
10124:
10125: Kesä 1986 oli poikkeuksellinen sääolosuhteil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10126: taan. Alkukesän kuivuus ja syyskesän jatkuvat sa- taen,
10127: teet aiheuttivat satovahinkoja eri puolilla maata
10128: ennakkoarviointia enemmän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10129: Pohjanmaan tulvatilanne ja aikainen lumentu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10130: lo aiheuttivat Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä peru- 30.31.44 lisäyksenä 10000000 markkaa
10131: nan että viljan sadonkorjuun epäonnistumisen. satovahinkojen korvaamiseksi viljelijöille
10132: Osa sadosta jäi jopa lumen alle, mitä ei ole tapah- tarvittaviin ylimääräisiin avustukszin.
10133: tunut vuosiin.
10134:
10135: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
10136:
10137: Tellervo Nousiainen Hannu Kemppainen Väinö Raudaskoski
10138: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Jukka Vihriälä
10139:
10140:
10141:
10142:
10143: 19 260148U
10144: 1992 1986 vp.
10145:
10146: Raha-asia-aloite n:o 1844
10147:
10148:
10149:
10150:
10151: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikajoen Pöyryn kala-
10152: portaan rakentamiseen
10153:
10154:
10155: Eduskunnalle
10156:
10157: Siikajoen vesistöalue muuttui huomattavasti kivartta ylöspäin ja olisi näin ollen osa elvytysoh-
10158: Uljuan tekoaltaan rakentamisen jälkeen. Vesistöä jelman kokonaisuutta.
10159: varten on tehty elvytysohjelma, johon kuuluu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10160: mm. kalakannan parantaminen. taen,
10161: Vuoden 1987 budjetissa on Siikajoen suun
10162: ruoppaus alkamassa. Kokonaisuuden kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10163: olisi tarkoituksenmukaisinta ajoittaa samalle vuo- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
10164: delle jokisuualueen Pöyryn padon kalaporrashan- kaa Szika;oen Pöyryn kalaportaan suunnit-
10165: ke. Tämä mahdollistaisi vaelluskalojen nousun jo- teluun ja rakentamisen aloittamiseen.
10166:
10167: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
10168:
10169: Tellervo Nousiainen Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
10170: 1986 vp. 1993
10171:
10172: Raha-asia-aloite n:o 1845
10173:
10174:
10175:
10176:
10177: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iin Pravan kalanviljely-
10178: laitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen
10179:
10180:
10181: Eduskunnalle
10182:
10183: Vesilain mukaiset kalanistutusvelvoitteet on eri ten kalanviljelylaitos, jota varten tarvitaan suun-
10184: yhteisöjen suoritettava. nittelu- ja rakentamismäärärahoja.
10185: Kalanviljelytuotanto on hajautettava moniin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10186: viljelylaitoksiin lisääntyvien bakteeritautien takia. taen,
10187: Maassamme ei ole kalanpoikasten murtovesivil-
10188: jelyä muualla kuin Iin Pravassa, missä yksityiset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10189: ovat Pohjolan Voiman avustamana rakentaneet 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10190: 400 000 mk maksavan murtovesiviljelylaitoksen 30.38. 74 lisäyksenä 200 000 markkaa Iin
10191: poikastuotantoa varten. Kokemukset ovat hyviä. Pravan kalanviljelylaitoksen suunnitte-
10192: Valtion avustamana Pravan laitoksesta olisi luun ja rakentamiseen.
10193: edullista kehittää Perämeren poikastuotantoa var-
10194:
10195: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10196:
10197: Tellervo Nousiainen Juhani Alaranta Hannele Pokka
10198: Mauno Manninen Riitta Jouppila Liisa Jaakonsaari
10199: J. Juhani Kortesalmi
10200: 1994 1986 vp.
10201:
10202: Raha-asia-aloite n:o 1846
10203:
10204:
10205:
10206:
10207: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan-Saarikosken
10208: maantien (n:o 18597) kunnossapitoon Ruukissa
10209:
10210:
10211: Eduskunnalle
10212:
10213: Paavolan-Saarikosken maantie (n:o 18597) on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10214: 8,8 km pitkä Rantsilan ja Paavolan välillä oleva taen,
10215: kylätie, jonka yleiskunto on erittäin heikko.
10216: Oulun tiepiirin suunnitelmat ovat valmiina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10217: Saarikosken tien kunnostamiseen vuonna 1987. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10218: Hanke tulisi toteuttaa, jotta elinkeinon harjoit- 31.24.14 4300 000 markkaa Paavolan-
10219: taminen ko. alueella mahdollistuisi. Nykyinen Saarikosken maantien (n:o 18597) kun-
10220: tien kunto on niin heikko, ettei maatalouskoneilla nossapitoon.
10221: ajo ole kelirikkoaikaan mahdollista.
10222:
10223: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10224:
10225: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
10226: Juhani Alaranta J. Juhani Kortesalmi
10227: Väinö Raudaskoski
10228: 1986 vp. 1995
10229:
10230: Raha-asia-aloite n:o 1847
10231:
10232:
10233:
10234:
10235: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lumi joen-Ylipään
10236: maantien (n:o 18621) kunnossapitoon
10237:
10238:
10239: Eduskunnalle
10240:
10241: Lumijoen teiden kunto on yleensä seutukunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10242: heikkotasoisin. Suunnitelmissa on saada kehä- taen,
10243: tiey~teys vanhalta rautatieltä valtatielle n:o 8lähi-
10244: vuosma. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10245: Ylipään tie on 8, 7 km pitkä osuus tulevasta ke- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10246: hätiestä. Se on eniten käytetty ja vilkasliikentei- 31.24.14 4000000 markkaa Lumtjoen-
10247: sin, joten sen aikaisempi kunnostus olisi tarpeen. Yiipään tien (n:o 18621) kunnossapitoon.
10248:
10249: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10250:
10251: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
10252: ). Juhani Kortesalmi Väinö Raudaskoski
10253: 1996 1986 vp.
10254:
10255: Raha-asia-aloite n:o 1848
10256:
10257:
10258:
10259:
10260: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kempeleen kuntakes-
10261: kuksen ja koulukeskuksen välisten kevyen liikenteen teiden ra-
10262: kentamiseen
10263:
10264: Eduskunnalle
10265:
10266: Kempele on raikas kasvukeskus, jossa lapsi- ja Uuden 4-tien linjauksen jälkeenkin kevyen lii-
10267: nuorisoikäluokat ovat suuret. Kuntaa halkoo vil- kenteen yhteydet ovat välttämättömiä.
10268: kasliikenteinen 4-tie. Kuntakeskus on hajallaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10269: päätieverkon eri puolilla. Tiellä ei ole yksiäkään taen,
10270: liikennevaloja. Koulukeskuksessa on noin 1 400
10271: oppilasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10272: Oulun tiepiiri ja Kempeleen kunta ovat yhdessä 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
10273: kiirehtineet kevyen liikenteen verkon saamista vä- 31.24. 77 4 000 000 markkaa Kempeleen
10274: lillä kuntakeskus-koulukeskus. Kunnan rahoi- kuntakeskuksen ja koulukeskuksen välis-
10275: tusosuus on 50 %, johon kunta on antanut suos- ten kevyen liikenteen väylien toteuttami-
10276: tumuksensa. seen.
10277:
10278: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10279:
10280: Tellervo Nousiainen Juhani Alaranta
10281: J. Juhani Kortesalmi Väinö Raudaskoski
10282: 1986 vp. 1997
10283:
10284: Raha-asia-aloite n:o 1849
10285:
10286:
10287:
10288:
10289: Nousiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta elinkeinoasiamiehen vi-
10290: ran perustamiseksi Lumijoen kuntaan
10291:
10292:
10293: Eduskunnalle
10294:
10295: Oulun läänin työllisyystilanne on tukala. Kun- välttämätön kunnan elinkeinoelämän kehittämis-
10296: tien veroäyri on korkea ja velkamäärä asukasta tä ja köyhän kunnan elvyttämistä varten.
10297: kohti suuri. Pienet velkaantuneet kunnat eivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10298: pysty kunnan varoin perustamaan elinkeinoasia- taen,
10299: miehen virkaa.
10300: Lumijoella ja Rantsilassa on tällä hetkellä yhtei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10301: nen elinkeinoasiamies, jonka toimintatehokkuut- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10302: ta vaikeuttaa kuntien etäinen sijainti toisistaan. 32.50.30 65 000 markkaa elinkeinoasia-
10303: Lumijoen kunta on anonut omaa valtionavun miehen viran perustamiseen Lumzjoen
10304: alaista elinkeinoasiamiehen virkaa. Oma virka on kuntaan.
10305:
10306: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
10307:
10308: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila Väinö Raudaskoski
10309: Liisa Jaakonsaari Juhani Alaranta J. Juhani Kortesalmi
10310: 1998 1986 vp.
10311:
10312: Raha-asia-aloite n:o 1850
10313:
10314:
10315:
10316:
10317: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta biologisen metsäaseman pe-
10318: rustamisen suunnitteluun Tansaniaan
10319:
10320:
10321: Eduskunnalle
10322:
10323: Viime vuosina on havahduttu vaatimaan Suo- peasu Ja maassa on enää muutama yhtenäinen
10324: men ja muiden Pohjoismaiden kehitysavun suun- laajempi sademetsäalue. Kansainvälinen Luon-
10325: taamista niin, ettei se aiheuta tai kiihdytä vas- nonsuojeluliitto (IUCN) ja Maailman Luonnon
10326: taanottajamaassa ekologisia ongelmia kuten met- Säätiö (WWF) ovat esittäneet Tansaniassa sijaitse-
10327: sien tai kasvillisuuden häviämistä tai eroosiota ei- van Usambara Mountains -alueen suojelua yhtenä
10328: kä myöskään tuhoa luontoon sopeutuneita elinta- viimeistä yhtenäisistä ja luonnonrikkauksiltaan
10329: poja ja kulttuureja. Huonosti suunniteltu kehitys- monipuolisista sademetsäalueista koko maassa.
10330: apu voi näin itse asiassa heikentää kehitysmaan Suojelualueen yhteyteen sopisi erinomaisesti
10331: mahdollisuuksia selviytyä omin voimin. Toivo- edellä mainittu biologinen ja metsätieteellinen
10332: muksista huolimatta kehitysmaiden luonnonvaro- tutkimusasema, jolla voitaisiin tutkia sekä viimei-
10333: jen järkevään ja kestävään käyttöön pohjautuvia siä luonnonvaraisia alueita että aavikoituvien
10334: kehitysapuhankkeita ei Suomella vielä juurikaan alueiden uudelleen metsittämistä.
10335: ole. Näin siitä huolimatta, että Suomella on kaik- Usambara Mountains-alueen lähistöllä on jo
10336: ki edellytykset välittää luonnonvarojen suojelua ja nyt suomalainen saha, jonka toiminnan kannalta
10337: kestävää käyttöä koskevaa asiantuntemusta. maan metsävarojen järkevän ja kestävän käytön
10338: Yksi toivotuimmista hankkeista on ollut yhteis- suunnittelu ja varmistaminen on tärkeää.
10339: pohjoismaisen tai pelkästään Suomen kehitysapu- Tämä aloite on hyväksytty eduskunnan ympä-
10340: varoilla toteutettavan biologisen ja metsätieteelli- ristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
10341: sen tutkimusaseman perustaminen johonkin af- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10342: rikkalaisen kehitysavun kohdemaahan. Asemalta taen,
10343: saataisiin heti sovellettavissa olevaa, käyttökel-
10344: poista tietoa maanosan yhä polttavampiin aavikoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10345: tumis- ja luonnonvaraongelmiin. Tällaisella ase- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10346: malla voitaisiin tehdä sekä soveltavaa että perus- 24.30.67 600 000 markan määrärahan
10347: tutkimusta. Hanke voitaisiin toteuttaa yhdessä Usambara Mountains -alueen biologisen
10348: esimerkiksi Ruotsin kanssa. ja metsätieteellisen tutkimusaseman suun-
10349: Tansania on Suomen kehitysavun pitkäaikainen nitteluun Tansaniaan.
10350: kohde. Maan metsävarat ovat huventuneet no-
10351:
10352: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
10353:
10354: Mats Nyby Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi
10355: Mauno Manninen Anna-Kaarina Louvo Ville Komsi
10356: Reino Paasilinna Pertti Salolainen Heikki Riihijärvi
10357: Kari Urpilainen
10358: 1986 rd. 1999
10359:
10360: Finansmotion nr 1851
10361:
10362:
10363:
10364:
10365: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av två nya forska-
10366: re vid museiverkets sjöhistoriska byrå
10367:
10368:
10369: Tili Riksdagen
10370:
10371: Östersjön och de finländska kusterna utgör vik- På detta sätt har stödorter för den regionala
10372: tiga områden för den marinarkeologiska forsk- skolningsverksamheten utformats, vilket man
10373: ningen. Områdets låga salthait gör att träfartyg- kunde dra nytta av i den organiserade skolningen.
10374: ens skrov inte förstörs av skeppsmask (teredo nava- Resurserna för forskning och skolning inom mu-
10375: lis). Därför är det i Finland möjligt att utforska seiverkets sjöhistoriska byrå har inte räckt tili för
10376: vrak och inte bara fartygslaster eller delar av dem. att upprätthålla en effektiv skolningsverksamhet.
10377: Många av de vrak som museiverkets sjöhistoriska En vederbörlig konservering av de fynd som gjorts
10378: byrå har utforskat är av internationellt intresse. har ime heller varit möjlig. Rapporter under den
10379: Ett systematiskt inventerings- och forskningsarbe- gångna sommaren visar att de miniatyrsamhällen
10380: te ger också i framtiden värdefulla resultat. Utan som vraken utgör riskerar att förstöras. För att räd-
10381: ett samarbete med frivilliga sportdykare skulle da det kulturarv som vrakfynden utgör bör musei-
10382: den marinarkeologiska forskningen inte ha varit verkets sjöhistoriska byrås resurser skyndsamt ut-
10383: möjlig. Sportdykarna har funnit de flesta invente- ökas. För att effektivera forsknings- och skolnings-
10384: rade vraken i Finland. Museiverkets sjöhistoriska verksamheten samt för att skapa samarbete mellan
10385: byrå har ansvaret för skolningen av de frivilliga dykarna och de lokala museimyndigheterna bör
10386: medhjälparna. Resultatet är omkring 500 utbilda- sjöhistoriska byrån få två nya forskartjänster i lö-
10387: de dykare. Eftersom omsättningen av dykare är neklass A 20.
10388: stor måste skolningen fortgå hela tiden. Den ma- På basen av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10389: rina forskningsverksamheten är inofficiellt inde- samt
10390: lad i områden som stöder museiverkets sjöhistoris-
10391: ka verksamhet. 1 Bottenviken utgör Norra Öster- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
10392: bottens museum i Uleåborg centralorten för det på moment 29.94.01 i tillägg upptar
10393: nordligaste området, liksom Jakobstads museum 150 000 mark för avlönande av två nya
10394: utgör centrum för sitt eget vattenområde. 1 Sai- forskare vid museiverkets sjöhistonska
10395: menområdet verkar Nyslott museum tillsammans byrå.
10396: med lokala dykare.
10397:
10398: Helsingfors den 26 september 1986
10399:
10400: Mats Nyby Kaj Bärlund Kari Urpilainen
10401: Liisa Jaakonsaari Peter Muurman Mikko Rönnholm
10402: 2000 1986 vp.
10403:
10404: Raha-asia-aloite n:o 1851 Suomennos
10405:
10406:
10407:
10408:
10409: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden tutkijan palkkaami-
10410: seksi museoviraston merihistorialliseen toimistoon
10411:
10412:
10413: Eduskunnalle
10414:
10415: Itämeri ja Suomen rannikot ovat tärkeitä aluei- Tällä tavalla ovat muodostuneet tukipaikka-
10416: ta merihistoriallisen tutkimuksen kannalta. kunnat alueelliselle koulutustoiminnalle, josta on
10417: Alueen matala suolapitoisuus saa aikaan sen, että hyötyä järjestetylle koulutukselle. Museoviraston
10418: laivamato (Teredo Navalis) ei tuhoa puualusten merihistoriallisen toimiston tutkimus- ja koulu-
10419: runkoja. Sen vuoksi Suomessa on mahdollista tut- tusresurssit eivät ole riittäneet pitämään yllä teho-
10420: kia hylkyjä eikä ainoastaan alusten lasteja tai osia kasta koulutustoimintaa. Tehtyjen löytöjen välttä-
10421: niistä. Useilla hylyillä, joita museoviraston meri- mätön konservointi ei myöskään ole ollut mahdol-
10422: historiallinen toimisto on tutkinut, on kansainvä- lista. Raportit menneeltä kesältä osoittavat, että
10423: listä kiinnostusta. Systemaattinen inventointi- ja hylkyjen muodostamat miniatyyriyhteiskunnat
10424: tutkimustyö antaa myös tulevaisuudessa arvokkai- ovat vaarassa tuhoutua. Jotta tämä kulttuuriperin-
10425: ta tuloksia. Ilman yhteistyötä vapaaehtoisten ur- tö, jonka hylkylöydöt muodostavat, voitaisiin pe-
10426: heilusukeltajien kanssa ei meriarkeologinen tutki- lastaa, pitää museoviraston merihistoriallisen toi-
10427: mus olisi ollut mahdollista. Urheilusukeltajat ovat miston resursseja kiireisesti lisätä. Tutkimus- ja
10428: löytäneet useimmat inventoidut hylyt Suomessa. koulutustoiminnan tehostamiseksi sekä yhteistyön
10429: Museoviraston merihistoriallisella toimistolla on luomiseksi sukeltajien ja paikallisten museoviran-
10430: vastuu vapaaehtoisten avustajien koulutuksesta. omaisten välillä pitää merihistoriallisen museon
10431: Tuloksena on noin 500 koulutettua sukeltajaa. saada kaksi uutta tutkijanvirkaa, joiden palkka-
10432: Koska sukeltajien vaihtuvuus on suuri, täytyy luokka on A20.
10433: koulutuksen olla jatkuvaa. Merentutkimustoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10434: ta on epävirallisesti jaettu alueisiin, jotka tukevat taen,
10435: museoviraston merihistoriallista toimintaa. Poh-
10436: janlahden alueella muodostaa Pohjois-Pohjan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10437: maan museo Oulussa keskuspaikan pohjoisimmil- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10438: le alueille, samoin kuin Pietarsaaren museo muo- 29.94.011isäyksenä 150 000 markkaa kah-
10439: dostaa keskuksen omalla vesialueellaan. Saimaan den uuden tutkijan palkkaamiseksi mu-
10440: alueella toimii Savonlinnan museo yhdessä paikal- seoviraston merihistorialliseen toimistoon.
10441: listen sukeltajien kanssa.
10442:
10443: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10444:
10445: Mats Nyby Kaj Bärlund Kari Urpilainen
10446: Liisa Jaakonsaari Peter Muurman Mikko Rönnholm
10447: 1986 vp. 2001
10448:
10449: Raha-asia-aloite n:o 1852
10450:
10451:
10452:
10453:
10454: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Eläinsuojeluyhdistys
10455: ry:lle kansainväliseen eläinsuojelutyöhön
10456:
10457:
10458: Eduskunnalle
10459:
10460: Suomen Eläinsuojeluyhdistys Finlands ka. WSP A työskentelee eläinten suojelemiseksi
10461: Djurskyddsförening ry. edustaa Suomea Pohjois- kaikkialla maailmassa ja se on maailman ainoa
10462: maiden Eläinsuojeluneuvostossa (Nordiska Djur- eläinsuojeluyhdistys, jolla on konsultoiva ja neu-
10463: skyddsrådet). Pohjoismaiden Eläinsuojeluneu- voa-antava asema YK:ssa.
10464: vosto edistää jäsenyhdistystensä avulla eläinsuoje- Kansainvälisen eläinsuojelutyön merkitys kas-
10465: lua pohjoismaissa. Sen ohjelmalliset tavoitteet vaa jatkuvasti.
10466: pohjautuvat asiantuntijatietoon. Pohjoismaiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10467: Eläinsuojeluneuvoston puheenjohtajuutta on esi- taen,
10468: tetty kesällä 1987 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi
10469: Suomeen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10470: Suomen Eläinsuojeluyhdistys on Maailman 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
10471: Eläinsuojeluyhdistyksen WSPA:n (World Society kaa avustuksena Suomen Eläinsuojeluyh-
10472: for the Protection of Animals) aktiivinen jäsen ja distys - Finlands Djurskyddsförening
10473: sillä on ollut WSPA:n perustamisesta lukien jär- ry:lle kansainväliseen eläinsuojelutyöhön.
10474: jestössä neuvoa-antavan hallituksen jäsenen paik-
10475:
10476: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
10477:
10478: Mats Nyby Jukka Mikkola Kari Rajamäki
10479: Pertti Hietala Risto Ahonen Liisa Jaakonsaari
10480: Timo Roos Kari Urpilainen
10481: 2002 1986 rd.
10482:
10483: Finansmotion nr 1853
10484:
10485:
10486:
10487:
10488: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av lands-
10489: väg 7263 på sträckan Särkimo-Österö
10490:
10491:
10492: Till Riksdagen
10493:
10494: Grundförbättringsarbetena på skärgårdsvägen På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10495: (Lv 7263), sträckan Kaitsor-Särkimo, slutfördes samt
10496: under innevarande år. Denna sträcka är dock en-
10497: dast 213 av den s.k. skärgårdsvägen. Utan grund- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1987
10498: förbättring är ännu omkring 10 km på sträckan på momentet 31.24.77 upptar 500 000
10499: Särkimo-Österö. Eftersom den vägsträckan är mark för påbörjande av grundförbå#-
10500: helt utsliten bör grundförbättringsarbetena inle- ringsarbete på sträckan Särkimo-Österö
10501: das med det snaraste. Ett välfungerande vägnät är (lv nr 7263).
10502: en förutsättning för en levande skärgård.
10503:
10504: Helsingfors den 26 september 1986
10505:
10506: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen
10507: 1986 vp. 2003
10508:
10509: Raha-asia-aloite n:o 1853 Suomennos
10510:
10511:
10512:
10513:
10514: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7263 peruspa-
10515: rantamiseen välillä Särkimo-Österö
10516:
10517:
10518: Eduskunnalle
10519:
10520: Perusparannustyöt saaristotiellä (mt n:o 7263), Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10521: osuudella Kaitsor-Särkimo, suoritettiin loppuun taen,
10522: kuluvan vuoden aikana. Tämä osuus on kuitenkin
10523: vain 213 nk. saaristotiestä. Perusparantamatta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10524: vielä noin 10 kilometrin osuus välillä Särkimo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10525: Österö. Koska tämä tieosuus on täysin kulunut, 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa pe-
10526: pitää perusparannustyöt aloittaa mahdollisimman rusparannustöiden aloittamiseen välillä
10527: nopeasti. Hyvin toimiva tieverkosto on edellytys Särkimo-Österö (mt n:o 7263).
10528: elävälle saaristolle.
10529:
10530: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10531:
10532: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen
10533: 2004 1986 rd.
10534:
10535: Finansmotion nr 1854
10536:
10537:
10538:
10539:
10540: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av vägtunnel för
10541: den lätta trafiken längs riksväg nr 8 i Pörtom, Närpes
10542:
10543:
10544: Till Riksdagen
10545:
10546: Riksväg 8 går genom Pörtom centrum i Närpes. tunnel skulle avsevärt förbättra trafiksäkerheten
10547: Denna närhet till riksvägen utgör paradoxalt nog men också bidra till kommundelens urveckling.
10548: ett allvarligt hinder för kommundelens utveck- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10549: ling. På vägens västra sida finns industri- och fri- samt
10550: tidsanläggningar men även tomtmark lämpad för
10551: bostadsbyggande. Servicefunktioner som bank, att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
10552: skola och butiker ligger på vägens Östra sida. Riks- på momentet 31.24.77 upptar 500 000
10553: vägen är livligt trafikerad och inte minst för skol- mark /ör reglering av den lätta trafiken i
10554: elevarna är det farligt att ta sig över vägen. En Pärtom och byggande av tunne! under
10555: reglering av den lätta trafiken och byggande av en riksväg nr 8.
10556:
10557: Helsingfors den 26 september 1986
10558:
10559: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen
10560: 1986 vp. 2005
10561:
10562: Raha-asia-aloite n:o 1854 Suomennos
10563:
10564:
10565:
10566:
10567: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin rakentami-
10568: seksi kevyttä liikennettä varten valtatielle n:o 8 Närpiön Pirtti-
10569: kylässä
10570:
10571: Eduskunnalle
10572:
10573: Valtatie n:o 8 kulkee Pirttikylän keskustan läpi turvallisuuteen, ja se edesauttaisi myös kunnan-
10574: Närpiössä. Tämän valtatien läheisyys muodostaa, osan kehitystä.
10575: paradoksaalista kyllä, todellisen esteen tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10576: kunnanosan kehitykselle. Tien läntisellä puolella taen,
10577: on teollisuus- ja vapaa-ajan laitoksia, mutta myös
10578: tonttimaata, joka sopii asuntorakentamiseen. Pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10579: velut, kuten pankki, koulu ja kaupat ovat tien 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10580: itäisellä puolella. Valtatie on vilkkaasti liikennöi- 31. 24. 77 5 00 000 markkaa kevyen liiken-
10581: ty, ja varsinkin koululaisille se on vaarallista ylit- teen järjestelyihin Närpiön Pirttikylässä ja
10582: tää. Kevyen liikenteen ohjaaminen ja tunnelin ra- tunnelin rakentamiseen valtatien n:o 8
10583: kentaminen olisi huomattava parannus liikenne- alitse.
10584:
10585: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10586:
10587: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen
10588: 2006 1986 rd.
10589:
10590: Finansmotion nr 1855
10591:
10592:
10593:
10594:
10595: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag tili andelslaget Viexpo för
10596: inledande av exportforskning i anslutning
10597:
10598:
10599: Tili Riksdagen
10600:
10601: 1 exportrådgivnings- och informationsarbete För genomförandet av forskningen skulie en
10602: behövs alit bättre underlag för beslutsfattandet. forskare anstälias som underlyder Viexpos verk-
10603: Exportforskning har i vårt land hittilis bedrivits i stäliande direktör. Besluten om forskningsupp-
10604: huvudsak vid högskolorna och i viss mån på Stif- gifter skulie fattas av ett forskningsråd utsett av
10605: telsen för Exportskolning. Näringslivsorganisatio- Viexpos styrelse.
10606: nerna, Utrikeshandelsförbundet och motsvarande Som aktuella forskningsuppgifter kan nämnas:
10607: har inte bedrivit någon mera omfattande export- - utredning av möjligheter att marknadsföra
10608: forskning. Detta har lett tili att forskning och förädlade pälsprodukter
10609: praktisk verksamhet inte alitid synkroniserats. - alternativ för effektivering av östhandeln i
10610: Viexpos förutsättningar för att bedriva export- Österbotten
10611: forskning är uppenbara: - framtiden för snickeri- och möbelindustrins
10612: - Viexpos ADB-baserade företagsregister som exportmarknadsföring.
10613: täcker hela Österbotten skulie fungera som forska- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10614: rens arbetsredskap. samt
10615: - Viexpo har över 16 års erfarenhet av export-
10616: befrämjande verksamhet att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
10617: - Viexpos stälining i det nordiska samarbetet på momentet 32.85.41 i tzllägg upptar
10618: kunde stimulera tili samnordisk forskning 230 000 mark för inledande av export-
10619: - Viexpo har nära kontakter tili högskolorna, forskning i anslutning tzJI andelslaget
10620: i synnerhet tili Vaasan korkeakoulu. Viexpo.
10621:
10622: Helsingfors den 26 september 1986
10623:
10624: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen
10625: 1986 vp. 2007
10626:
10627: Raha-asia-aloite n:o 1855 Suomennos
10628:
10629:
10630:
10631:
10632: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta osuuskunta Viexpolle vienti-
10633: tutkimuksen aloittamiseksi
10634:
10635:
10636: Eduskunnalle
10637:
10638: Viennin neuvonta- ja tiedotustyössä tarvitaan Tutkimuksen suorittamiseksi pitäisi palkata
10639: yhä parempaa pohjaa päätöksenteolle. Vientitut- tutkija, joka olisi Viexpon toimitusjohtajan alai-
10640: kimusta ovat tähän saakka harjoittaneet maassam- nen. Tutkimustehtävistä tekisi päätöksen Viexpon
10641: me pääasiassa korkeakoulut ja jossain määrin hallituksen asettama tutkimusneuvosto.
10642: Vientikoulutussäätiö. Elinkeinoelämän organisaa- Ajankohtaisista tutkimustehtävistä voidaan
10643: tiot, Ulkomaankauppaliitto ja vastaavat eivät ole mainita:
10644: harjoittaneet mitään laajempaa vientitutkimusta. - pitkälle jalostettujen turkistuotteiden mark-
10645: Tämä on johtanut siihen, että tutkimus- ja käy- kinoinnin mahdollisuuksien tutkiminen,
10646: tännön toiminta eivät aina ole niveltyneet toisiin- - vaihtoehdon etsiminen idänkaupan tehos-
10647: sa. Viexpon edellytykset harjoittaa vientitutki- tamiseksi Pohjanmaalla ja
10648: musta ovat ilmeiset: - puusepän- ja huonekaluteollisuuden vienti-
10649: - Viexpon atk-pohjainen yritysrekisteri, joka markkinoinnin tulevaisuus.
10650: kattaa koko Pohjanmaan, voisi toimia tutkijoiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10651: työvälineenä, ja taen,
10652: - Viexpolla on yli 16 vuoden kokemus vien-
10653: nin edistämistyöstä, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10654: - Viexpon asema pohjoismaisessa yhteistyössä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10655: voisi virkistää yhteispohjoismaista tutkimusta, 32.85.41 lisäyksenä 230 000 markkaa
10656: - Viexpolla on läheiset yhteydet korkeakou- osuuskunta Viexpolle vientitutkimuksen
10657: luihin, erityisesti Vaasan korkeakouluun. aloittamiseksi.
10658:
10659: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10660:
10661: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen
10662:
10663:
10664:
10665:
10666: 20 260148U
10667: 2008 1986 rd.
10668:
10669: Finansmotion nr 1856
10670:
10671:
10672:
10673:
10674: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för en halvtidslärartjänst vid
10675: Naturskolan i Sjundeå
10676:
10677:
10678: Tili Riksdagen
10679:
10680: Naturskolan i Sjundeå, som är den första i sitt Naturskolan fungerar enligt nordisk modell så,
10681: slag i Finland och som inledde sin verksarnhet att skolklasser i grundskolan tilisarnmans med sin
10682: hösten 1986, har startats av Natur och Miljö rf lärare under en arbetsdag besöker N aturskolan för
10683: med insarnlade medel. att komplettera den teoretiska klassrumsundervis-
10684: Syftet med Naturskolan sammanfaller med det ningen med praktiska naturstudier utomhus.
10685: som anges i grundskolans läroplan beträffande För att undervisningen på Naturskolan skall
10686: miljöfostran: "att lära eleveroa förutse och iaktta kunna fungera kontinuerligt behövs en anställd
10687: de förändringar i miljön som människans verk- lärare som utvecklar undervisningsprograrnmen
10688: sarnhet förorsakar. Eleveroa bör aktiveras tili sarn- och fungerar som handledare för de besökande
10689: verkan på eget initiativ för att förhindra och rätta skolklasseroa och deras lärare.
10690: tili olägenheter och förändra sådana levnadssätt På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10691: som grundar sig på exploatering av naturtillgån- sarnt
10692: garna.''
10693: Detta är närapå omöjligt att genomföra i att Riksdagen i statsförslaget för 1987
10694: många skolor i dag, frarnför allt i tätortsmiljö, där på momentet 35.99.50 i tzllägg upptar
10695: det inte finns tiligång tili undervisningsområden 60 000 mark för en halvtidslärartjänst vid
10696: i naturtillstånd och därför att lågstadieläraroa Naturskolan i Sjundeå.
10697: oftast saknar färdigheter att kunna meddela den-
10698: na undervisning annat än på det teoretiska planet
10699:
10700: Helsingfors den 26 september 1986
10701:
10702: Mats Nyby Kaj Bärlund Elisabeth Rehn
10703: Håkan Nordman Sten Söderström Gunnar Jansson
10704: 1986 vp. 2009
10705:
10706: Raha-asia-aloite n:o 1856 Suomennos
10707:
10708:
10709:
10710:
10711: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta puoli päivätoimisen opettajan
10712: palkkaamiseksi Naturskolan-nimiseen kouluun Siuntiossa
10713:
10714:
10715: Eduskunnalle
10716:
10717: Naturskolan-nimisen koulun Siuntiossa on Naturskolan-koulu toimii pohjoismaisen mallin
10718: aloittanut Natur och Miljö rf. -yhdistys keräämil- mukaan siten, että koululuokat peruskoulussa vie-
10719: lään varoilla. Koulu on ensimmäinen laatuaan railevat yhdessä opettajansa kanssa työpäivän aika-
10720: Suomessa ja se aloitti toimintansa syksyllä 1986. na koulussa täydentääkseen teoreettista luokka-
10721: Koulun tarkoitus käy yksiin sen kanssa, mitä sa- opetusta käytännön opetuksella ulkona luonnos-
10722: notaan peruskoulun opetussuunnitelmissa kos- sa.
10723: kien ympäristökasvatusta: ''opettaa oppilaita en- Jotta opetus Naturskolan-koulussa voi toimia
10724: nakoimaan ja ottamaan huomioon ne ympäristös- jatkuvasti, tarvitaan palkattu opettaja, joka kehit-
10725: sä tapahtuvat muutokset, jotka ihmisen toiminta tää opetussuunnitelmia ja toimii ohjaajana vierai-
10726: aiheuttaa. Oppilaita tulee aktivoida oma-aloittei- leville koululuokille ja heidän opettajilleen.
10727: seen yhteistyöhön, jotta voitaisiin estää ja korjata Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10728: epäkohtia ja muuttaa sellaisia elämäntapoja, jotka taen,
10729: perustuvat luonnonvarojen kohtuuttamaan hy-
10730: väksikäyttöön''. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10731: Tämä on nykyisin monissa kouluissa lähes mah- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10732: dotonta toteuttaa, ennen kaikkea taajaan asutuilla 35.99.50 lisäyksenä 60 000 markkaa puoli-
10733: seuduilla, joissa ei ole mahdollisuutta käyttää hy- päivätsen opettajan viran perustamiseen
10734: väksi luonnontilaisia opetusalueita ja siksi, että Naturskolan-nimiseen kouluun Siuntios-
10735: ala-asteen opettajilta useimmiten puuttuu val- sa.
10736: miudet antaa opetusta muutoin kuin teoreettisel-
10737: la tasolla.
10738:
10739: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10740:
10741: Mats Nyby Kaj Bärlund Elisabeth Rehn
10742: Håkan Nordman Sten Söderström Gunnar Jansson
10743: 2010 1986 vp.
10744:
10745: Raha-asia-aloite n:o 1857
10746:
10747:
10748:
10749:
10750: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Big Band
10751: -Yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
10752:
10753:
10754: Eduskunnalle
10755:
10756: Suomessa on noin 40 big band -yhdistystä, joi- suus ilmoittaa soittimien ja tarvikkeiden ostoista
10757: den kattojärjestönä toimii 14.5.1979 rekisteröity ja myynneistä. Big bandit voisivat lehden välityk-
10758: Suomen Big Band -Yhdistys ry. Yhdistyksen pää- sellä hankkia myös tarvittavia muusikoita ja laulu-
10759: tavoitteena on maamme big band -toiminnan kai- solisteja.
10760: kinpuolinen kehittäminen sekä yleisten ja yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10761: ten etujen ajaminen ja oikeuksien valvominen. taen,
10762: Toiminta tapahtuu mm. antamalla koulutuspal-
10763: veluita ja hankkimalla sekä ulkomaista että koti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10764: maista nuottimateriaalia. Yhdistyksen tehokkaan 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10765: toiminnan turvaamiseksi olisi lisäksi julkaistava jä- 29.90.52 100 000 markkaa Suomen Big
10766: senyhdistyksiä varten lehteä, jossa mm. käsiteltäi- Band -Yhdistys ry:n toiminnan tukemi-
10767: siin ajankohtaisia asioita ja jossa olisi mahdolli- seen.
10768:
10769: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
10770:
10771: Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen Päivi Varpasuo
10772: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Sakari Valli
10773: Paavo Vesterinen Juhani Surakka
10774: 1986 vp. 2011
10775:
10776: Raha-asia-aloite n:o 1858
10777:
10778:
10779:
10780:
10781: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan Jokelan moni-
10782: toimitalon liikuntatilojen rakentamiseen
10783:
10784:
10785: Eduskunnalle
10786:
10787: Tuusulan kunnan Jokelan kylään on rakennettu sesti sisällytettäisiin läänin liikuntapaikkasuunni-
10788: monitoimitalo, jonka yhteyteen toteutetaan hy- telmaan ja sitä tietä valtakunnalliseen suunnitel-
10789: väksytyn kuntasuunnitelman mukaisesti liikunta- maan.
10790: tilat vuosien 1987-88 aikana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10791: Monitoimitalo liikuntatiloineen palvelee Tuu- taen,
10792: sulan kunnan pohjoisosassa sijaitsevan Jokelan
10793: taajaman lähes nelituhantista asujaimistoa, jolla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10794: muutoin olisi liian pitkät matkat kunnan päätaa- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10795: jamassa sijaitsevia liikunta- ym. palveluja käyttä- 29.91.50 450000 markkaajakelan moni-
10796: mään. toimitalon liikuntatilojen rakentamisen
10797: Kunnanhallitus on esittänyt, että hanke pikai- aloittamiseen vuoden 1987 puolella.
10798:
10799: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10800:
10801: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari
10802: Tuulikki Hämäläinen Juhani Surakka
10803: 2012 1986 vp.
10804:
10805: Raha-asia-aloite n:o 1859
10806:
10807:
10808:
10809:
10810: Paakkinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallis-
10811: ten nuorisojärjestöjen valtionapuun
10812:
10813:
10814: Eduskunnalle
10815:
10816: Nuorisojärjestöjen tOlmtnnan tukeminen on ovat kuluneiden kymmenen viime vuoden aikana
10817: erityisen tärkeää. Nuorisojärjestöt muodostavat laskeneet erityisesti niiden piirijärjestöjen osalta.
10818: merkittävän kasvatuksellisen voimavaran yhteis- Piiritason toiminnan tehostaminen edellyttää eri-
10819: kunnassamme, jossa lapset ja nuoret ovat enem- tyisesti päätoimisten työntekijöiden saamista piiri-
10820: män erillään muista sukupolvista kuin milloin- järjestöihin.
10821: kaan aikaisemmin ja jossa sosiaalinen kontrolli on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10822: heikompi kuin milloinkaan aikaisemmin. Järjes- taen,
10823: töjen luomien kontaktien ja toiminnan kasvatuk-
10824: sellinen merkitys lasten ja nuorten elämässä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10825: vapaa-ajan toimintojen tuottajina on tunnustetta- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10826: vissa turvaamalla järjestöille kunnolliset toiminta- 29.91.51 lisäyksenä 3000000 markkaa
10827: mahdollisuudet. valtakunnallisten nuorisojärjestöjen val-
10828: Nuorisojärjestöjen taloudelliset edellytykset tionapuun.
10829:
10830: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10831:
10832: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Sinikka Hurskainen-Leppänen
10833: Jorma Rantanen Tuulikki Hämäläinen Reijo Lindroos
10834: Tuula Paavilainen Mikko Rönnholm Timo Roos
10835: Risto Ahonen Arja Alho Sirpa Pietikäinen
10836: Esko Aho Heli Astala Juhani Surakka
10837: 1986 vp. 2013
10838:
10839: Raha-asia-aloite n:o 1860
10840:
10841:
10842:
10843:
10844: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Kotkain Keskus-
10845: liiton kansainvälisen suurleirin järjestelyihin
10846:
10847:
10848: Eduskunnalle
10849:
10850: Nuorten Kotkain Keskusliitto järjestää heinä- Pääosa leirin tiedottamisesta ja markkinoimi-
10851: kuussa 1988 kansainvälisen leirin Imatralla. Leirin sesta IFM-SEI:n jäsenjärjestöille Eurooppaan,
10852: osanottajamääräksi arvioidaan n. 4 500 lasta, Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan tapahtuu
10853: nuorta, heidän ohjaajaansa ja työntekijää. vuoden 1987 aikana.
10854: Leirin valmistelu on aloitettu jo vuonna 1985. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10855: Vuonna 1987 järjestetään lopullisella leirialueella taen,
10856: ns. harjoitusleiri eri toimintojen hahmottamiseksi
10857: ja suunnittelemiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10858: Vuosi 1987 on myös leiriä valmistelevien lukui- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10859: sien työryhmien osalta tiivistä työskentelyä vaati- 29.91.51 500 000 markkaa Nuorten Kot-
10860: vaa aikaa, mikä merkitsee huomattavia kuluja. Sa- kain Keskusliiton kansainvälisen leirin val-
10861: moin tulee vuoden 1987 osalle leiristä johtuvia misteluzsta vuodelle 1987 tulevien kustan-
10862: kohonneita koulutuskustannuksia. nusten peittämzseen.
10863:
10864: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10865:
10866: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Sinikka Hurskainen-Leppänen
10867: Jorma Rantanen Tuulikki Hämäläinen Reijo Lindroos
10868: Tuula Paavilainen Mikko Rönnholm Timo Roos
10869: Peter Muurman Juhani Surakka
10870: 2014 1986 vp.
10871:
10872: Raha-asia-aloite n:o 1861
10873:
10874:
10875:
10876:
10877: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Puolesta Kes-
10878: kusliitto ry:n toiminnan tukemiseen
10879:
10880:
10881: Eduskunnalle
10882:
10883: Nuorten Puolesta Keskusliitto ry. tekee merkit- Asuntoprojekti liittyy läheisesti liiton kuluvana
10884: tävää työtä lasten ja nuorten vapaa-aikatoiminnan vuonna aloittamaan nuoriso-järjestö-yhteiskunta-
10885: tukemiseksi. Kulttuuri- ja harrastustoiminta, las- kampanjaan, jonka tuloksena valmistuu laajahko
10886: ten ja lapsiperheiden leiri- ja lomatoiminta se- selvitys nuorison yhteiskunnallisista asenteista ja
10887: kä koulutus- ja kurssitoiminta ovat tärkeimmät osallistumisesta. Tämän kampanjan avulla pereh-
10888: alueet liiton toiminnassa. Erilliset projektit ovat dytään nuorison erillisongelmiin laajasti. Tutki-
10889: myös osa liiton toimintaa. mustulokset ja kampanjaraportit tulevat olemaan
10890: Ensi vuotta vietetään asunnottomien vuotena. viranomaisten ja nuorisojärjestöjen käytettävissä.
10891: Nuorten Puolesta Keskusliitto käynnistää vuoden Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
10892: alussa projektin, jonka tarkoituksena on selvittää taen,
10893: nuorten asuntokysymyksen ja erityisesti asunnot-
10894: tomuuden erityispiirteitä. Projektin avulla pyri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10895: tään saamaan aikaan nuorten itsensä asettamista 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.91
10896: lähtökohdista katsoen ratkaisumalleja tähän vai- määrärahoihin 250 000 markkaa Nuorten
10897: keaan ongelmaan. Puolesta Keskusliitto ry:n tukemiseen.
10898:
10899: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10900:
10901: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Sinikka Hurskainen-Leppänen
10902: Jorma Rantanen Tuulikki Hämäläinen Reijo Lindroos
10903: Tuula Paavilainen Mikko Rönnholm Timo Roos
10904: Peter Muurman Juhani Surakka
10905: 1986 vp. 2015
10906:
10907:
10908: Raha-asia-aloite n:o 1862
10909:
10910:
10911:
10912:
10913: Paa~nen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisomatkailun edistä-
10914: miseen
10915:
10916:
10917: Eduskunnalle
10918:
10919: Vuoden 1986 alussa on toimintansa aloittanut Kokeilun alkuvaiheessa saavutetun toiminnalli-
10920: uusi palveluelin, Nuorisomatkailun palvelukes- sen tason ylläpitäminen ja uusien toimintamuoto-
10921: kus. Sen tehtäväksi on annettu nuorisomatkailun jen kehittäminen vaatii kuitenkin riittävästi varo-
10922: ohjelma-, tiedotus-, koulutus- ja yleispalveluiden ja, jotta Nuorisomatkailun palvelukeskukselle ase-
10923: keskitetty järjestäminen. Tällaisen nuorisokasva- tetut lukuisat tehtävät tulisivat kunnolla täyte-
10924: tuksen muodon tarve on ollut ilmeinen. Uudesta tyiksi.
10925: toiminnasta ovat hyötyneet niin kunnallinen nuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10926: risotoimi, nuorisojärjestöt kuin yksittäinen nuori- tavasti,
10927: kin. Nuorisomatkailun palvelutoiminta on siis ol-
10928: lut sekä tervetullutta että tarpeellista. Nuoriso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10929: matkailun palvelukeskuksen työ on ollut suurelta 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10930: osin tiedottamista ja kouluttamista. Myös julkai- 50 000 markan määrärahan nuorisomat-
10931: suilla on tärkeä osuus nyt käynnistyneessä toimin- kailun edistämiseen.
10932: nassa.
10933:
10934: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
10935:
10936: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari
10937: Timo Roos Tytti Isohookana-Asunmaa
10938: 2016 1986 vp.
10939:
10940: Raha-asia-aloite n:o 1863
10941:
10942:
10943:
10944:
10945: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden
10946: seurausvaikutusten lieventämiseen
10947:
10948:
10949: Eduskunnalle
10950:
10951: Yhteiskuntatakuujärjestelmä oli merkittävä as- leen elämänikäisen harrastuksen ao. järjestöjen
10952: kel nuorten työttömyysongelman ratkaisemisessa. piirissä. Leirien luonteeseen on työn ohella kuulu-
10953: Kokonaan ei nuorten työttömyyttä ole kyetty sen- nut myös yhteiskunnallisten asioiden, ennen kaik-
10954: kään avulla poistamaan. kea työttömyyden syiden pohdinta ja selvittely.
10955: Nuorisojärjestöt ja kuntien nuorisolautakunnat Leirit ovat olleet kaikille nuorille avoimia.
10956: ovat kuluvalla vuosikymmenellä järjestäneet sato- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10957: ja nuorten aktivointileirejä, joilla on voitu antaa taen,
10958: työtä tuhansille nuorille. Leirien rahoitus on jär-
10959: jestetty valtion budjetissa momentilla 29.92.61, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10960: jolla tähän tarkoitukseen vuonna 1986 oli osoitet- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10961: tu miljoona markkaa. 29.91.61 2 000 000 markkaa käytettäväksi
10962: Leireillä ovat osanottajat - työttömät nuoret avustuksina kunnzlle ja nuorisotyötä teke-
10963: tai kesätyötä vailla olevat nuoret - päässeet vä- vzlle järjestözlle nuonsotyöttömyyden seu-
10964: hintään viikoksi mielekkään toiminnan piiriin. rausvaikutusten lieventämzseen.
10965: Monet ovat aktivointileirien myötä löytäneet itsel-
10966:
10967: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10968:
10969: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Sinikka Hurskainen-Leppänen
10970: Jorma Rantanen Tuulikki Hämäläinen Reijo Lindroos
10971: Tuula Paavilainen Mikko Rönnholm Timo Roos
10972: Heli Astala Risto Ahonen Arja Alho
10973: Sirpa Pietikäinen
10974: 1986 vp. 2017
10975:
10976: Raha-asia-aloite n:o 1864
10977:
10978:
10979:
10980:
10981: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammisaaren punavan-
10982: kileirin 70-vuotismuistojuhlan järjestelyihin
10983:
10984:
10985: Eduskunnalle
10986:
10987: Tammisaaren ammatillisen paikallisjärjestön johon pääjuhlan lisäksi liittyy mm. konsertteja,
10988: aloitteesta on Uudellamaalla käynnistetty Tammi- seminaareja ja teatteria. Kokonaiskustannusarvio
10989: saaren vankileirin 70-vuotismuistojuhlan järjestä- on 410 000 markkaa. Vaikka tapahtuman valmis-
10990: misen valmistelut. telujen toteutus hoidetaan pääosin vapaaehtoisin
10991: Juhlan tarkoitukseksi on määritelty: kertoa pu- voimin ja varat pyritään hankkimaan kansalaiske-
10992: naisten yhteiskunnallisista tavoitteista ja unelmis- räysten avulla, tarvitsee Tammisaaren vankileirin
10993: ta, kunnioittaa kansalaissodan uhrien muistoa, - yhteiskuntamme erään traagisimman tapahtu-
10994: edistää työväenliikkeen yhteisiä tavoitteita ja edis- mapaikan - muistojuhlan valmistelu myös yh-
10995: tää kansallista eheyttä ja kansainvälistä rauhan- teiskunnan tukea.
10996: työtä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10997: Juhlien järjestelyistä vastaa keskustoimikunta, taen,
10998: jossa on edustajia ammattiyhdistysliikkeestä, työ-
10999: väenpuolueista ja eri kansalaisjärjestöistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11000: Juhla järjestetään 4.-5.6.1988 Tammisaaressa. 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
11001: Osanottotavoitteeksi on asetettu 5 000 osallistu- kaa Tammisaaren punavankzleirin 70-
11002: Jaa. vuotismuistojuhlan järjestelykustannusten
11003: Juhla muodostaa tapahtumakokonaisuuden, hoitamiseksi.
11004:
11005: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
11006:
11007: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Mikko Rönnholm
11008: Veikko Saarto Tarja Halonen Tuulikki Hämäläinen
11009: Kati Peltola Reijo Lindroos Pekka Myllyniemi
11010: Marja-Liisa Löyttyjärvi Jorma Rantanen Timo Laaksonen
11011: Pekka Leppänen Sinikka Hurskainen-Leppänen Timo Roos
11012: Ulla-Leena Alppi Arja Alho Heli Astala
11013: Inger Hirvelä Irma Rosnell Ensio Laine
11014: Peter Muurman Juhani Surakka Risto Ahonen
11015: Aarno von Bell
11016: 2018 1986 vp.
11017:
11018: Raha-asia-aloite n:o 1865
11019:
11020:
11021:
11022:
11023: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän Torpan perus-
11024: korjaukseen Tuusulassa
11025:
11026:
11027: Eduskunnalle
11028:
11029: Koskenmäen Työväenyhdistyksen toimitalo talon korjaustöitä rahoittaessaan. Hyrylän Torpan
11030: Hyrylän Torppa on Tuusulan eteläisessä taajamas- korjaustyöt pitäisi saada mahdollisimman nopeas-
11031: sa Hyryiässä monien erilaisten tilaisuuksien pito- ti päätökseen, jotta talo voitaisiin saada täyteen
11032: paikka. Työväenliikkeen ja ammatillisesti järjes- toimintaan. Vielä on jäljellä ikkunanpuitteiden
11033: täytyneen väen kokous- ja tapahtumapaikkana uusimista, valaistus- ja muita sähkötöitä, talon
11034: työväentalo palvelee laajasti kunnan asukkaita. Li- vanhojen kalusteiden uusimista ja tilojen varusta-
11035: säksi talolla järjestetään lukuisia perhejuhlia ja mista kokoustoiminnan edellyttämillä av-laitteis-
11036: huvitilaisuuksia, joiden pitoon sopivista paikoista toilla.
11037: paikkakunnalla on puute. Nuorten kokoontumis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11038: paikkanakin Torppa on toiminut lähes viikoittain. taen,
11039: Hyrylän Torppa on hankittu yhdistykselle vuo-
11040: sisadan alussa, minkä jälkeen sitä on monta kertaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11041: laajennettu ja kunnostettu. Käynnissä oleva pe- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11042: ruskorjaus on toteutettu pääosin talkoovoimin ja 29.99.51 230000 markkaa Koskenmäen
11043: materiaalihankintoihin on saatu avustusta työ- Työväenyhdistyksen omistaman Hyrylän
11044: väentalomäärärahasta. Yhdistys on kuitenkin jou- Torpan peruskorjaustöiden loppuunsaat-
11045: tunut turvautumaan myös vieraaseen pääomaan tamiseen.
11046:
11047: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
11048:
11049: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen
11050: Peter Muurman Juhani Surakka
11051: 1986 vp. 2019
11052:
11053: Raha-asia-aloite n:o 1866
11054:
11055:
11056:
11057:
11058: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulasta Keravalle joh-
11059: tavan tien parantamiseen
11060:
11061:
11062: Eduskunnalle
11063:
11064: Tuusulan vanhalta kunnantalolta Keravalle vuoksi. Tieosuudella on usetn liikenneonnetto-
11065: johtavan tien parantamisen tekee kiireelliseksi muuksia.
11066: paitsi tien vilkas liikenne myöskin sitä käyttävien Tieosuuden parantamisen suunnitelma on jo
11067: päiväkotilaisten ja koululaisten turvattomuus tiel- varsin pitkällä. Sen toteuttaminen voisi olla mah-
11068: lä ja sen ylittämisessä. dollista aloittaa vuoden 1987 puolella.
11069: Tiesuunnitelmassa on koululaisten liikennetur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11070: vallisuuden parantamiseksi merkitty koulun koh- taen,
11071: dalle alikulku. Kun tien eteläpuolelle, mistä
11072: useimmat koululaiset tulevat, parannustöiden yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11073: teydessä toteutettaisiin kevyen liikenteen tie, tuli- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11074: si lasten koulutie turvallisemmaksi. 31.24. 77 500 000 markkaa Tuusulan-
11075: Muunkin tietä käyttävän liikenteen turvallisuu- Keravan välisen tieosuuden parannustöi-
11076: den parantaminen on tarpeen tien mutkaisuuden den aloittamiseksi vuonna 1987.
11077:
11078: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
11079:
11080: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari
11081: Tuulikki Hämäläinen Juhani Surakka
11082: 2020 1986 vp.
11083:
11084: Raha-asia-aloite n:o 1867
11085:
11086:
11087:
11088:
11089: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Fallbackantien jalan-
11090: kulku- ja pyöräteiden suunnitteluun Tuusulassa
11091:
11092:
11093: Eduskunnalle
11094:
11095: Tuusulassa Hyryiästä Saviolle johtaa Fallbac- teen tiet liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.
11096: kantie, joka on Hyrylän teollisuusalueen kuljetuk- TVL:n suunnitelmiin hanke sisältyy vuosille
11097: sia ja työmatkaliikennettä palveleva ainoa väylä. 1989-90. Hankkeen kustannukset ovat n. 8,5
11098: Tien parantamiseksi sekäjalankulku-ja pyörätien miljoonaa markkaa.
11099: rakentamiseksi on kunta teettänyt tiesuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11100: man tien länsiosasta ja TVL laatii parhaillaan taen,
11101: suunnitelmaa tien itäsosasta. Tuusulan kunta-
11102: suunnitelmassa hanke on sijoitettu vuosille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11103: 1987-88. Lisääntyvän teollisuuden ja teollisten 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
11104: työpaikkojen vuoksi tien kunnostaminen tässä ai- 31.24. 77 120 000 markkaa Fallbackantien
11105: kataulussa on välttämätöntä. Varsinaista tiealuet- jalankulku- ja pyöräteiden suunnittelua
11106: ta kiireellisemmin on toteutettava kevyen liiken- varten.
11107:
11108: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
11109:
11110: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Tuulikki Hämäläinen
11111: Tauno Valo Peter Muurman Juhani Surakka
11112: 1986 vp. 2021
11113:
11114: Raha-asia-aloite n:o 1868
11115:
11116:
11117:
11118:
11119: Paakkinen: Koeotetun määrärahan osoittamisesta lasten päivähoito-
11120: paikkojen perustamiseen
11121:
11122:
11123: Eduskunnalle
11124:
11125: Maassamme arvioidaan olevan pitkälti yli dullisesta kehittymisestä, mikä edellyttäisi päivä-
11126: 60 000 kunnallisen päivähoidon ulkopuolella ole- kotiryhmien pienentämistä eli lisäpaikkoja.
11127: vaa lasta, jotka tarvitsisivat hoitopaikan. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11128: Jotta tarve pystyttäisiin tyydyttämään, pitäisi taen,
11129: päivähoitopaikkoja perustaa merkittävästi enem-
11130: män kuin ne 7 000, mitä hallitus esittää ensi vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11131: delle. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
11132: Erityisen kipeä päivähoitotilanne on pääkau- 33.32.31 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
11133: punkiseudulla ja sitä ympäröivissä kehyskunnissa. päivähoidosta kunnille aiheutuvien pe-
11134: Hallituksen esityksen mukaiset erityistoimenpi- rustamis- ja käyttökustannusten valtion-
11135: teetkään eivät riittävän nopeasti poista ongelmaa. osuuksiin.
11136: Samanaikaisesti pitäisi huolehtia päivähoidon laa-
11137:
11138: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
11139:
11140: Saara-Maria Paakkinen
11141: 2022 1986 vp.
11142:
11143: Raha-asia-aloite n:o 1869
11144:
11145:
11146:
11147:
11148: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sosialidemokraattisen
11149: Nuorison Keskusliiton nuorisoasuntoprojektiin
11150:
11151:
11152: Eduskunnalle
11153:
11154: Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto kustannusten peittämistä sekä asuntopoliittisen
11155: järjestää vuonna 1987 nuorisoasuntoprojektin. konferenssin käytännön organisointia, jotka kaik-
11156: Asuntoprojekti on tarkoitus toteuttaa koko ki aiheuttavat huomattavia kuluja.
11157: vuoden 1987 aikana. Projekti koostuisi nuorison Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11158: asunto-oloja koskevasta tutkimuksesta, johon taen,
11159: haastattelututkimuksen tekisivät järjestön jäsenet
11160: itse, järjestölehtemme Lipun asuntopolitiikkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11161: käsittelevästä teemanumerosta, nuorisoasunto- 1987 tulo- ja menoarvioon 280 000 mark-
11162: konferenssista ja näiden pohjalta tehtävästä kirjas- kaa Sosialidemokraattisen Nuorison Kes-
11163: ta, joka julkaistaisiin vuoden 1987 lopussa. kusliiton nuorisoasuntoprojektin kustan-
11164: Projektin toteuttaminen vaatii jäsenten koulut- nusten peittämiseen.
11165: tamista haastattelututkimuksen tekoon, kirjan
11166:
11167: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11168:
11169: Saara-Maria Paakkinen Timo Roos Liisa Jaakonsaari
11170: Jorma Rantanen Tarja Halonen Anna-Liisa Piipari
11171: 1986 vp. 2023
11172:
11173: Raha-asia-aloite n:o 1870
11174:
11175:
11176:
11177:
11178: Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtion audio-
11179: visuaalisen keskuksen kaluston ja laitteiden hankkimiseen
11180:
11181:
11182: Eduskunnalle
11183:
11184: Hallituksen teknologiapoliittisen selonteon den 1986 TMAE:ssa varattu kaluston ja laitteiden
11185: mukaan opetusteknologia on painopistealue, jolle hankintaan 200 000 mk, mikä on vain neljännes
11186: varataan lisää määrärahoja. Kuitenkaan juuri tällä lasketusta tarpeesta. Anotuilla varoilla on ollut
11187: alalla toimiva opetusministeriön alainen Valtion tarkoitus hankkia keskukselle toimiva atk-
11188: av-keskus ei ole vuosiin saanut lisää edes jokapäi- järjestelmä sekä videonauhojen välityksen jatku-
11189: väisen toiminnan ylläpitoon tarvittavia resursseja, vasti lisääntyessä hankkia videonauhoitus- ja ko-
11190: huolimatta palvelusten kysynnän moninkertaistu- piointilaitteisto.
11191: misesta kuluvan vuosikymmenen aikana. Valtion av-keskuksessa tehdyn tietojenkäsitte-
11192: Av-keskuksen toimintaa heikentää puutteellis- lyn kokonaistutkimuksen ja alustavien tarjousten
11193: ten henkilöstöresurssien lisäksi oleellisesti se, että perusteella myyntiosaston ja elokuvalainaamon
11194: kaikki av-aineiston välitykseen liittyvä kirjanpito, atk-laitteistoihin tarvitaan 400 000 markan määrä-
11195: laskutus, tilastoimi jne. hoidetaan käsin atk- raha.
11196: järjestelmän puuttuessa. Esimerkiksi elokuvapal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11197: velusta lainattiin kuluvan vuoden ensimmäisen taen,
11198: puoliskon aikana yli 12 000 elokuvaa tai kuvanau-
11199: haa; myyntipalvelusta myytiin vastaavana aikana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11200: lähes 11 000 äänitettä, lähes 2 000 diasarjaa ja yli 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11201: 200 video-ohjelmaa, joiden kaikkien kirjanpito 29. 06. 70 lisäyksenä 400 000 markkaa atk-
11202: hoidettiin käsityönä. Aineiston kysyntä olisi vielä- järjestelmän ja videokopiointzlaitteiston
11203: kin suurempi, mutta sitä ei nykyisillä resursseilla hankkimista varten Valtion audiovisuaali-
11204: kyetä tyydyttämään. seen keskukseen.
11205: Valtion audiovisuaaliselle keskukselle on vuo-
11206:
11207: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
11208:
11209: Reino Paasilinna Ole Wasz-Höckert
11210: Tarja Halonen Anna-Liisa Jokinen
11211:
11212:
11213:
11214:
11215: 21 260148U
11216: 2024 1986 vp.
11217:
11218: Raha-asia-aloite n:o 1871
11219:
11220:
11221:
11222:
11223: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaista alkuperää
11224: olevien pohjoisamerikkalaisten kirjallisuusharrastuksen tukemi-
11225: seen
11226:
11227: Eduskunnalle
11228:
11229: Jo muutaman vuoden ajan on Oregonin osaval- ta'' (Arctic twilight) vuonna 1985. Kuitenkin on
11230: tiossa Portlandin kaupungissa toiminut Finnish- todettava, että hyvien käännösten aikaansaami-
11231: American Literary Heritage Foundation, joka toi- nen on erittäin aikaaviepää työtä ja siksi kallista.
11232: mii kokonaan lahjoitusten turvin. Säätiö on saa- Säätiön hallussa on useita ansiokkaita käännöksiä
11233: nut työskentelytilat Portlandin valtionyliopistos- ja arvostettuja kääntäjiä, mutta se ei toistaiseksi
11234: ta, vuonna 1959 käyttöön vihityssä suomalaisessa ole voinut saada niin paljon varoja, että näitä
11235: kansallishuoneessa. Presidentti Mauno Koivisto käännöksiä olisi voitu viimeistellä ja julkaista.
11236: toimii suojelijana. Kalevala on käännetty amerikanenglanniksi.
11237: Suomessa on 1985 perustettu Suomalais- Suomalais-amerikkalaiselle kirjallisuusyhdistyk-
11238: amerikkalainen kirjallisuusyhdistys, Finnish selle on välttämätöntä saada lähinnä määrärahaa
11239: North American Literature Society, jonka suojeli- fil. tri Eino Fribergin Kalevala-käännöksen lunas-
11240: jana niin ikään toimii tasavallan presidentti Mau- tamiseksi, julkaisemiseksi ja saattamiseksi julki-
11241: no Koivisto. Sen johdossa on kirjallisuuden tutki- suuteen Pohjois-Amerikassa. Fil. tri Eino Friberg
11242: joita, Suomen Kirjailijaliiton ja kustantajien edus- (Ph. D. Columbia university) synt. 1903, on
11243: tajia sekä muita Amerikan ja Suomen kulttuuri- muuttanut kolmivuotiaana Yhdysvaltoihin ja toi-
11244: suhteiden asiantuntijoita. Molempien järjestöjen, minut siellä opettajana ja kielieksperttinä. Hän on
11245: Yhdysvalloissa toimivan säätiön ja Suomeen pe- ollut seitsenvuotiaasta täysin sokea ja on työsken-
11246: rustetun kirjallisuusyhdistyksen tehtävänä on nellyt siksi vaimonsa (joka kuitenkin kuoli v.
11247: edistää suomalaisen kirjallisuuden englanninkie- 1985) ja sihteereiden avulla.
11248: listen käännösten julkaisemista ja levittämistä Yh- Tohtori Friberg on saanut elämäntyönään val-
11249: dysvalloissa ja Kanadassa. miiksi täydellisen Kalevalan käännöksen, jonka
11250: Finnish-American Literary Heritage Foundation hän on tehnyt runomittaan ja lähinnä käyttäen
11251: on saanut paljon myönteistä huomiota suomalais- amerikanenglannin runollista sanastoa. Saatujen
11252: ta alkuperää olevien sekä muiden amerikkalaisten asiantuntijalausuntojen perusteella pidetään var-
11253: keskuudessa. Tämä säätiö kääntyy yksinomaan mana, että käännöksen julkaisemin olisi Suomen
11254: englanninkielisen yleisön puoleen. Sen piirissä kulttuuriviennin kannalta ensiarvoisen hyödylli-
11255: toimivat ovat joko amerikkalaisia tai kolmannen nen teko.
11256: ja neljännen polven amerikansuomalaisia, joiden Edellä esitettyjen järjestöjen, säätiön ja kirjalli-
11257: suomen kielen taito on kadonnut mutta mielen- suusyhdistyksen avulla tulisi tämä Kalevalan
11258: kiinto Suomea kohtaan on säilynyt. käännös nopeasti leviämään asiantuntevien ja
11259: Suomalais-amerikkalaisen kirjallisuusyhdistyk- Suomen kulttuurista kiinnostuneiden henkilöi-
11260: sen erityisenä tehtävänä on etsiä ja valita soveliaita den laajaan piiriin.
11261: tieto- ja kaunokirjallisia teoksia käännettäväksi Koko Kalevalan englanninkielisen värikuvalai-
11262: amerikanenglanniksi ja huolehtia niiden kustan- toksen julkaiseminen tulee maksamaan arviolta
11263: tamisesta sekä julkaista vuosittain englanninkielis- noin 1 miljoona markkaa, mutta nyt anottava
11264: tä teosten myyntiluetteloa säätiön suoramyyntiä ja määräraha 200 000 markkaa on lähinnä tarkoitet-
11265: informaatiota varten Pohjois-Amerikassa. tu kannustamaan ja tukemaan jo tehtyä työtä.
11266: Hyvien käännösten aikaansaaminen on kallista. Mainittakoon, että tohtori Friberg ei tähän men-
11267: Finnish-American Literary Heritage Foundation nessä ole saanut vuosikymmenisestä työstään mi-
11268: on julkaissut englanninkielisen käännöksen Sa- tään palkkiota tai julkista tunnustusta.
11269: muli Paulaharjun teoksesta ''Tunturien yöpuol- Arvioimme, että suotuisissa olosuhteissa Kale-
11270: 1986 vp. - RA n:o 1871 2025
11271:
11272: valan käännös ilmestyisi vuoden 1987 lopulla tai kan määrärahan suomalaista alkuperää
11273: vuoden 1988 alussa. olevien pohjoisamerikkalaisten kirjalli-
11274: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- suusha17'astuksen tukemiseksi ja tälle luki-
11275: tavasti, japiinlle tarkoitetun Kalevalan amen'kan-
11276: englantzlaisen käännöksen lunastamiseksi
11277: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden ja julkaisemiseksi Pohjois-Amen'kassa.
11278: 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
11279:
11280: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
11281:
11282: Reino Paasilinna Pentti Lahti-Nuuttila Pentti Skön
11283: Esko Almgren Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
11284: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi Martti Tiuri
11285: Anna-Liisa Jokinen Anna-Liisa Piipari Tuula Paavilainen
11286: Sinikka Hurskainen-Leppänen Kari Urpilainen Kimmo Sasi
11287: Esko Aho Matti Lahtinen Tauno Valo
11288: Håkan ~ordman Mats ~yby Ole Wasz-Höckert
11289: Olli Helminen Pentti Kettunen Aarno von Bell
11290: Martti Lähdesmäki Marja-Liisa Tykkyläinen Seppo Pelttari
11291: Elsi Hetemäki-Olander Heli Astala Aimo Ajo
11292: Ilkka Kanerva Heikki Järvenpää Olavi Martikainen
11293: Ulla-Leena Alppi Päivi Varpasuo Saara Mikkola
11294: Ritva Laurila Tuulikki Petäjäniemi Georg C. Ehrnrooth
11295: 2026 1986 vp.
11296:
11297: Raha-asia-aloite n:o 1872
11298:
11299:
11300:
11301:
11302: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta aistivammaisten äänileh-
11303: ti~n ja viiuomakielisten videolehtien tuotannon ja jakelun tuke-
11304: mtseen
11305:
11306: Eduskunnalle
11307:
11308: Sanomalehtien merkitys uutisten ja tiedon vä- videotekniikan kehittyminen ja leviäminen sekä
11309: littäjänä on keskeinen ja tulee sellaisena ilmeisesti kaapelitelevisoiden kehittyminen. Ensimmäisiä
11310: säilymäänkin huolimatta sähköisten viestinten no- uraauurtavia videolehtiä kuitenkin jo kokeillaan.
11311: peasta kehityksestä. Aistivammaiset jäävät paljolti Lehti voidaan lähettää tilaajalle joko postitse vi-
11312: ilman tätä informaatiota. Näkövammaisista ai- deokasetille nauhoitettuna tai kaapelitelevision
11313: noastaan heikkonäköiset kykenevät apuvälinei- kautta.
11314: den avulla lukemaan sanoma- ja aikakauslehtiä. Ääni- ja viittomakielisen lehden tuottaminen
11315: Syntymästään saakka kuurojen tai vaikeasti kuulo- tulee niin kalliiksi, ettei kaikkia kustannuksia kye-
11316: vammaisten ongelmana on, etteivät he saa omalla tä kattamaan kohtuullisilla tilausmaksuilla. Kus-
11317: äidinkielellään, viittomakielellä, sanoma- ja aika- tantajat eivät ole siksi olleet kiinnostuneita teke-
11318: kauslehtien välittämää tietoa, koska he eivät sup- mään näitä lehtiä.
11319: pean sanavarastonsa vuoksi ymmärrä lukemaansa. Jotta aistivammaisten tiedonsaanti voitaisiin
11320: Äänilehtiä ilmestyy tällä hetkellä eri puolilla turvata muiden kansalaisten kanssa yhdenvertai-
11321: maata lähes sata. Useimmiten ne ovat kerran vii- sella tavalla, olisi tuotettava ammattitaitoisesti
11322: kossa ilmestyviä koostelehtiä. Lehtien rahoitus on tehtyjä, riittävän usein ilmestyviä äänilehtiä ja
11323: etupäässä vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden va- viittomakielisiä videolehtiä.
11324: rassa ja lehtien jatkuvuus on tämän vuoksi alitui- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11325: seen uhattuna. Äänilehtien tilaajamäärät vaihte-
11326: levat 20-2 000 välillä. Eniten tilaajia on valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11327: kunnallisilla lehdillä, jotka kaikki ovat aikakaus- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
11328: lehtiä. kan miiiiriirahan aistivammaisten iiiintleh-
11329: Toistaiseksi ei toiminnassa ole yhtään säännölli- tien ja viittomakielisten videolehtien tuo-
11330: sesti ilmestyvää viiuomakielistä videolehteä, kos- tannon ja jakelun tukemiseksi.
11331: ka tämän mahdollisuuden on tuonut esiin vasta
11332:
11333: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
11334:
11335: Reino Paasilinna Reijo Lindroos Matti Kuusio
11336: Pentti Lahti-Nuuttila Ole W asz-Höckert Saara-Maria Paakkinen
11337: Tarja Halonen Anna-Liisa Jokinen
11338: 1986 vp. 2027
11339:
11340: Raha-asia-aloite n:o 1873
11341:
11342:
11343:
11344:
11345: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kalasataman
11346: rakentamiseen
11347:
11348:
11349: Eduskunnalle
11350:
11351: Helsingin Verkkosaaren kalasataman kautta - Helsingin hyvät maaliikenneyhteydet muu-
11352: kulkee kaupan ja teollisuuden tarpeisiin tällä het- hun Suomeen ovat tärkeät kalatuotteiden jatko-
11353: kellä noin 9 milj. kg kalaa vuodessa. Sataman lai- kuljetuksille.
11354: turitilat ovat vaatimattomat, minkä vuoksi valta- Helsingin kaupungin tekemä kalastussatama-
11355: osa kalasta on kuljetettava sinne maitse. Troola- suunnitelma on laaja ja toimiva kokonaisuus, jon-
11356: reille tarkoitettua purku- ja huoltotilaa ei Helsin- ka pelkät sataman perusinvestoinnit laitteineen
11357: gissä eikä lähikunnissakaan ole lainkaan. ovat noin 10 milj. mk. Tämän lisäksi kaupunki on
11358: Helsingin kalasataman rakentamista on pidetty investoinut ja joutuu edelleen investoimaan erit-
11359: viranomaisten selvityksissä valtakunnallisesti tär- täin merkittävästi kalasataman tausta-alueen toi-
11360: keänä hankkeena mm. seuraavista syistä: mintoihin.
11361: - Helsingin seutu on suuren väestöpohjaosa Ehdotetulla määrärahalla on tarkoitus rakentaa
11362: vuoksi kalatuotteiden kulutuksen kannalta erit- sataman tarvitsemat laiturit, ja kaupunki raken-
11363: täin merkittävä taisi muuten sataman kustannuksellaan.
11364: - kalanjalostusteollisuuden ja kalatukkukau- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11365: pan suurimmat yksiköt ovat Helsingissä
11366: - Helsingin oma kalastuslaivasto käsittää 15 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11367: rekisteröityä alusta 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
11368: - itäisen Suomenlahden yli 100 rekisteröidys- 31. 27. 77 5 000 0000 markkaa Helsingin
11369: tä kalastusaluksesta troolialukset pitävät ainakin kalasataman laiturezden rakentamiseen.
11370: osan vuotta Helsinkiä tukikohtanaan apajapaikko-
11371: jen, jäätilanteen ym. vuoksi.
11372:
11373: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
11374:
11375: Reino Paasilinna Pekka Myllyniemi
11376: 2028 1986 vp.
11377:
11378: Raha-asia-aloite n:o 1874
11379:
11380:
11381:
11382:
11383: Paasil~nna ym.: Määrärahan osoittamisesta rautateiden perusparanta-
11384: mlseen
11385:
11386:
11387: Eduskunnalle
11388:
11389: On tärkeää, että radanpidon kustannukset irro- raerä kuljetettaisiin perille rautateitse. Näin vähe-
11390: tettaisiin liikenteen hoidon kustannuksista ja ta- nisivät myös maantieliikenteen kasvavat onnetto-
11391: loudellisuusvaatimus määriteltäisiin tarkoitta- muudet.
11392: maan liikenteen hoitoa kuten kilpailevilla liiken- Kiireellisimpinä kehittämistoimenpiteinä voi-
11393: nemuodoilla (esim. Finnair). Teiden kulumisen daan pitää pääratojen perusparantamista ja taso-
11394: vähentämiseksi tulisi etenkin raskasta tavaralii- risteysten poistamista niin, että ratojen ajono-
11395: kennettä ohjata maanteiltä rautateille. Tämän peutta voitaisiin nostaa 160 km:iin/ h, sähköistys-
11396: vuoksi VR:n tavarankuljetustariffeja tulisi alentaa. ohjelman nopeuttamista ja laajentamista, vähälii-
11397: Henkilöliikenteen maksut tulisi säilyttää ennal- kenteisten ratojen korjaamista ja paikallisliiken-
11398: laan, jotta junan kilpailuasema ei yksityisautoon teen elvyttämistä.
11399: nähden heikkenisi bensiinin hinnanalennusten Näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi tulisi
11400: vuoksi. vuoden 1987 talousarviossa rautateiden investoin-
11401: Rautateiden kehittäminen on viime vuosina teihin saada 200 miljoonan markan tasokorotus.
11402: pitkälle laiminlyöty. Rautatiet tarjoaisivat kuiten- Seuraavina vuosina olisi varauduttava lisäämään
11403: kin kilpailukykyisen ja energiaa säästävän vaih- investointeja vielä n. 50 mmk vuodessa.
11404: toehdon tie- ja lentoliikenteelle. Rautateiden syr- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11405: jintää kuvaa se, että investointitaso on enää puolet taen,
11406: siitä, mitä se oli 1970-luvun puolivälissä.
11407: Jollei rautateiden kehittämiseen anneta rahaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11408: eivät ne pysty kilpailemaan muiden liikennemuo- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
11409: tojen kanssa tehokkaasti. Liikennepolitiikassa pi- markan määrärahan maamme rautateiden
11410: täisi pyrkiä siihen, että entistä useampi valitsisi perusparannukseen ja raideliikennettä pa-
11411: matkustusvälineekseen junan ja yhä useampi tava- rantaviin investointeihin.
11412:
11413: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
11414:
11415: Reino Paasilinna Reijo Lindroos Matti Kuusio
11416: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Jokinen Tarja Halonen
11417: Tuulikki Hämäläinen Pekka Myllyniemi Saara-Maria Paakkinen
11418: 1986 vp. 2029
11419:
11420: Raha-asia-aloite n:o 1875
11421:
11422:
11423:
11424:
11425: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnalliseen avot-
11426: meen data- ja tekstinsiirtopalveluun
11427:
11428:
11429: Eduskunnalle
11430:
11431: Tietoliikenteen merkitys yhteiskunnan ja ta- vat Itä- ja Pohjois-Suomessa ulkopuolella tiedon-
11432: louselämän kehittymiselle on ratkaiseva ja yleisesti siirron valtaväylien. Nykyiset tiedonsiirtotarpeet
11433: tiedostettu. Monet selvitykset osoittavat, että siel- painottuvat puhelinliikenteen lisäksi lisääntyvässä
11434: lä, missä riittävät telepalvelut on turvattu, on määrin erilaisen datan, tekstin ja kuvien siirtoon.
11435: edellytykset hoitaa menestyksellisesti yritystoi- Näistä syistä johtuen valtakunnallinen avoin data-
11436: mintaa. ja tekstinsiirtopalvelun toteuttaminen posti- ja te-
11437: Tietotekniikan voimakas kasvu ja monipuolis- lelaitoksen toimesta on tärkeää elinkeino- ja yh-
11438: tuminen on johtamassa tilanteeseen, jossa erilais- teiskuntaelämälle. Erityisen tärkeää se on nimen-
11439: ten tiedonsiirtojärjestelmien yhteensopivuus on omaan pienen ja keskisuuren teollisuuden toimin-
11440: ongelmana. Yritystoiminta tarvitsee tiedonsiirtoa taedellytysten kehittämiselle.
11441: hyvin monelle taholle sekä kotimaassa että myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11442: ulkomailla. Tästä syystä on tärkeää, että luodaan taen,
11443: valtakunnallisia teleyhteyksiä, joita yhteensopi-
11444: vuusongelmat eivät rajoita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11445: Erityisen suuri merkitys valtakunnallisella avoi- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
11446: mella tiedonsiirtopalvelulla on pienille ja keski- markkaa valtakunnallisen avoimen data-
11447: suurille yrityksille, joiden omat mahdollisuudet ja tekstinsiirtopalvelun toteuttamiseksi
11448: ratkoa tiedonsiirto-ongelmiaan ovat rajalliset. Hy- posti- ja telelaitoksen toimesta.
11449: vin monet pienet ja keskisuuret yritykset sijaitse-
11450:
11451: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
11452:
11453: Reino Paasilinna Reijo Lindroos Matti Kuusio
11454: Pentti Lahti-Nuuttila Ole Wasz-Höckert Pekka Myllyniemi
11455: Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen Anna-Liisa Jokinen
11456: 2030 1986 vp.
11457:
11458: Raha-asia-aloite n:o 1876
11459:
11460:
11461:
11462:
11463: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallisen telemaattisen
11464: palvelun toteuttamiseksi
11465:
11466:
11467: Eduskunnalle
11468:
11469: Kansalaisyhteiskunnan muodostaa se sosiaali- kattava ja varma. Vain avoimuuteen perustuva,
11470: nen kontaktiverkosto, jonka yksilöt ovat luoneet yksinkertainen, käyttäjäystävällinen, keskustelevia
11471: välilleen ryhmissä ja kollektiiveissa toimiessaan ja päätelaitteita yhdistävä keskustietokone puuttuu.
11472: jota ei ole luotu olemassa olevien organisaatioiden Tuollaisen koneen hinta olisi parin miljoonan
11473: toimesta tai ylläpitämiseksi. Nykyään tietotek- markan luokkaa ja päätelaitteet noin 2 000 mark-
11474: niikkaa käytetään virallisten organisaatioiden vah- kaa kappale. Investointi kannattaisi itsensä aina-
11475: vistamiseksi- lähes yksinomaan. Sen sijaan kan- kin 10 vuodessa. Järjestelmän tulisi olla avoin kai-
11476: sa~aiset on unohdettu uusien palvelujen kehittä- kille tiedon tuottajille, käyttäjille ja keskustelijoil-
11477: misessä. le, pienryhmistä avoimiin kerhoihin.
11478: Suomeen tulee rakentaa Ranskan mallin mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11479: kainen telemaattinen verkko seuraavista syistä: 1)
11480: kansalaiset tulevat tietotekniikan kanssa itsenäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11481: sesti tutuiksi, 2) Suomen elektroniikkateollisuus 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
11482: saa tilauksia ja 3) kansalaisten järjestäytyminen ja kan määrärahan kansallisen telemaattisen
11483: keskinäinen vuorovaikutus helpottuu. Suomen te- palvelun toteuttamiseksi.
11484: leverkko kestää huomattavasti lisäliikennettä, on
11485:
11486: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
11487:
11488: Reino Paasilinna Marja-Liisa Tykkyläinen Anna-Liisa Jokinen
11489: 1986 vp. 2031
11490:
11491: Raha-asia-aloite n:o 1877
11492:
11493:
11494:
11495:
11496: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen telepos-
11497: tin toteuttamiseksi
11498:
11499:
11500: Eduskunnalle
11501:
11502: Sähköisen tiedonsiirron merkitys yhteiskunnas- mahdollisimman pian saataisiin laajaan käyttöön,
11503: sa lisääntyy jatkuvasti. Puhelinliikenteen ja mui- tulisi posti- ja telelaitokselle antaa mahdollisuus
11504: den perinteisten televiestintämuotojen rinnalle on järjestelmän nopeaan toteuttamiseen ja laajan
11505: noussut tai kehittymässä lukuisa joukko uusia te- asiakasjoukon ottamiseen palvelun piiriin heti
11506: lepalveluja. käyntiinlähtövaiheessa.
11507: Yksi nopeasti kehittyvä ja monia hyödyllisiä so- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
11508: vellutuksia tarjoava palvelu on teleposti eli sano- taen,
11509: manvälitys sähköisessä muodossa. Sen avulla on
11510: mahdollista paitsi järjestää erilaisten viestien no- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11511: pea vaihto myös esim. huomattavasti parantaa ja 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11512: nopeuttaa erilaisten tiedostojen - sekä kotimais- markkaa posti- ja telelaitokselle valtakun-
11513: ten että ulkomaisten - hyväksikäyttöä. Tällä on nallisen te Iepostin nopeaa toteuttamista ja
11514: tulevaisuudessa huomattava merkitys kansalaisten sen asiakaspzirzltään laajaa käyttöönottoa
11515: tiedonsaannin ja vaikuttamisen kannalta. varten.
11516: Jotta valtakunnallinen telepostijärjestelmä
11517:
11518: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
11519:
11520: Reino Paasilinna Reijo Lindroos Matti Kuusio
11521: Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen
11522: 2032 1986 vp.
11523:
11524: Raha-asia-aloite n:o 1878
11525:
11526:
11527:
11528:
11529: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisten viestintä-
11530: mahdollisuuksien parantamista varten
11531:
11532:
11533: Eduskunnalle
11534:
11535: Ulkomaisen videokasettimyynnin vuotuinen lii- kaan ole yksinomaan Yleisradion tehtävä. Yleisra-
11536: kevaihto on noin 250 miljoonaa markkaa. Siten dion tekniset resurssit eivät myöskään riitä tarjoa-
11537: on välttämätöntä kehittää myös kansalaisten maan kovin laajaa ohjelmantekomahdollisuutta
11538: omaehtoista ohjelmatoimintaa. Viestintä on pe- kansalaisille. Koska radio- ja video-ohjelmat ovat
11539: rusoikeus. yksi tämän päivän kulttuurin muoto, tulisi val-
11540: Maamme on uusien paikallisradioiden, kaapeli- tion ja kuntien luoda kansalaisille mahdollisuudet
11541: ja satelliittitelevision sekä videokasettien käytön ohjelmien tekemiseen ja niihin osallistumiseen
11542: yleistymisen myötä yhä selkeämmin muuttumassa perustamalla sopivin teknisin välinein varustettuja
11543: viestintäyhteiskunnaksi. Tässä tilanteessa on tär- video- ja nauhapajoja. Yleisradion teknistä väli-
11544: keää turvata kansalaisille todellisempi sananva- neistöä ja asiantuntemusta voitaisiin käyttää hy-
11545: paus ja sanomisen oikeus eetterissä, varallisuuden väksi soveltuvin osin. Tällaiset viestintäpajat olisi-
11546: tai asuinpaikan sitä estämättä. vat varsin tehokas keino viestintäkasvatuksen edis-
11547: Koska puhuminen on ihmiselle luomaisin vies- tämiseksi ja niillä on työllisyysmerkitystä.
11548: tinnän muoto, tulisi kansalaisille luoda tasavertai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11549: set mahdollisuudet tuoda radiossa esiin tärkeiksi taen,
11550: katsomiaan asioita. Myös video on kätevä ilmaisu-
11551: väline. Kaksisuuntainen tiedonvälitys on infor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11552: maatioyhteiskunnan tärkeä demokraattinen edel- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
11553: lytys. markkaa kansalaisviestintätoiminnan laa-
11554: Tähän tavoitteeseen on pyritty Yleisradion Ou- jentamiseksi tavoitteena ulottaa viestintä-
11555: lussa ja Helsingissä aloittamalla kansalaisradioko- välineet kaikkien saatavzlle.
11556: keilulla. Sananvapauden turvaaminen ei kuiten-
11557:
11558: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
11559:
11560: Reino Paasilinna Tarja Halonen Reijo Lindroos
11561: Saara-Maria Paakkinen Matti Kuusio Pentti Lahti-Nuuttila
11562: Ole Wasz-Höckert Anna-Liisa Jokinen
11563: 1986 vp. 2033
11564:
11565: Raha-asia-aloite n:o 1879
11566:
11567:
11568:
11569:
11570: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Säteilyturvakeskuksen
11571: tilojen suunnitteluun pääkaupunkiseudulle
11572:
11573:
11574: Eduskunnalle
11575:
11576: Säteilyturvakeskuksen toimintatilan tarve on sellaisiin tilanteisiin, joita ei kukaan toivo tapah-
11577: yleisesti tunnettu ongelma laitoksen toimintaa tuvaksi.
11578: ajatellen. Hajallaan olevat toimipisteet vaikeutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11579: vat vähäisten resurssien hyväksikäyttöä. Asianmu- taen,
11580: kaisten tilojen hankkiminen pääkaupunkiseudul-
11581: ta on perusteltua senkin vuoksi, että Ilmatieteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11582: laitos sijaitsee pääkaupungissa ja laitosten toimin- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
11583: nat tukevat toisiaan. Tilantarve on kiireellinen, kaa Sätezlyturvakeskuksen toimitz/ojen
11584: jotta olisimme paremmin varustautuneet myös suunnitteluun pääkaupunkiseudulle.
11585:
11586: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
11587:
11588: Reino Paasilinna Ole Wasz-Höckert Tarja Halonen
11589: 2034 1986 vp.
11590:
11591: Raha-asia-aloite n:o 1880
11592:
11593:
11594:
11595:
11596: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta harmaakaihipotilaiden
11597: tutkimusohjelmaa varten HYKS:ssä
11598:
11599:
11600: Eduskunnalle
11601:
11602: Vanhemman väestönosan lisääntyminen mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11603: kitsee harmaakaihipotilaiden lisääntymistä. Tut- taen,
11604: kimus, jossa selvitetään miten kaihi vaikuttaa
11605: usein iäkkäiden ihmisten selviytymiseen, on pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11606: rusteltu. Mikä tulos saavutetaan kaibio leikkaami- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
11607: sella potilaan sosiaaliseen selviytymiseen nähden, kaa harmaakaihipotilaiden tutkimusohjel-
11608: on niin ikään tarpeen selvittää leikkauksien koko- maa varten Helsingin yliopistollisessa kes-
11609: naismerkitystä arvioitaessa. kussairaalassa.
11610:
11611: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
11612:
11613: Reino Paasilinna Ole Wasz-Höckert
11614: 1986 vp. 2035
11615:
11616: Raha-asia-aloite n:o 1881
11617:
11618:
11619:
11620:
11621: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden ylitarkastajan
11622: palkkaamiseen luonnonsuojelualueiden hankintaorganisaation
11623: tehostamiseksi
11624:
11625: Eduskunnalle
11626:
11627: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme haittaa. Ennen kaikkea luonnonsuojelun uskotta-
11628: on viime vuosina valmistunut useita alkuperäisen vuus kärsii. Maanomistajien ja kuntien taholla
11629: luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvoston vah- tunnetaan kasvavaa epäluuloa luonnonsuojelu-
11630: vistamia ohjelmia ovat kansallis- ja luonnonpuis- hankkeita kohtaan, jos niiden toteuttaminen ve-
11631: toverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun pe- nyy kohtuuttoman pitkälle. Vuonna 1985 esimer-
11632: rusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma ja harju- kiksi pelkästään Turun ja Porin läänissä odotti rat-
11633: jen suojeluohjelma. Suojeluohjelmien laatiminen kaisuaan 151 tarjousta, joissa maanomistaja ha-
11634: on koettu välttämättömäksi ja kiireelliseksi maan- luaisi myydä alueen luonnonsuojelutarkoituksiin
11635: käytön suuren tehostumisen vuoksi koko maassa, tai rauhoittaa sen korvausta vastaan. Useat hank-
11636: minkä vuoksi alkuperäisen luonnon suojelukoh- keet ovat olleet vireillä jo pari vuotta.
11637: teita ei jää enää jäljelle ilman näitä erityistoimen- Vuonna 1986 osto- ja korvausasioita hoitaa ym-
11638: piteitä. päristöministeriössä päätoimisesti neljä henkilöä,
11639: Valtioneuvoston tähän asti vahvistamien suoje- joiden toimipaikat ovat Helsingissä (YM), Turun
11640: luohjelmien toteuttamattomiin kohteisiin sisältyy ja Porin, Mikkelin ja Oulun lääninhallituksessa.
11641: vajaat 200 000 ha yksityismaita. Yksityismaiden Tarve suojelualueiden osto- ja korvausasioita pää-
11642: osalta suojelu pyritään toteuttamaan joko hankki- toimisesti hoitavista henkilöistä on kuitenkin suu-
11643: malla ohjelmiin sisältyvät kohteet valtion omis- ri muuallakin maassa. Ilmeistä on, että kaikkiin
11644: tukseen etupäässä vapaaehtoisin kaupoin tai mak- lääninhallituksiin tarvitaan näiden asioiden hoi-
11645: samalla suojelualueen muodostamisesta sen omis- toon keskittyvät henkilöt, mikäli suojeluohjel-
11646: tajalle aiheutuvasta taloudellisen hyödyn mene- mien toteuttaminen halutaan viedä läpi kohtuul-
11647: tyksestä korvaus. Suojeluohjelmien toteuttaminen lisessa ajassa.
11648: on kuitenkin edennyt yksityismaiden osalta hi- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
11649: taasti ja kohdannut vaikeuksia, joista osa johtuu nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
11650: käytettävissä olleiden varojen niukkuudesta, osa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11651: taas organisatorisista puutteista ja henkilöresurs- tavasti,
11652: sien vähyydestä.
11653: Toiminta suojelualueiden hankinnassa on saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11654: nut osakseen yhä lisääntyvää kritiikkiä. Alueiden 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
11655: hinnan ja korvausten suuruuden arviointimenet- 35. 01. 01 280 000 markkaa kahden ylitar-
11656: tely on ollut hidas ja kankea. Hinta- ja kauppa- kastajan palkkaamiseksi luonnonsuojelu-
11657: neuvottelut ovat saattaneet kestää useita vuo- alueiden hankinta- ja korvausasioiden hoi-
11658: sia. Tänä aikana maanomistaja on epätietoinen tamista varten.
11659: alueensa käytöstä, mistä voi aiheutua monenlaista
11660:
11661: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
11662:
11663: Reino Paasilinna Pertti Salolainen Heli Astala
11664: Mauno Manninen Heikki Riihijärvi Marja-Liisa Löyttyjärvi
11665: Mats Nyby Ville Komsi Ole Wasz-Höckert
11666: Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen Anna-Liisa Jokinen
11667: 2036 1986 vp.
11668:
11669: Raha-asia-aloite n:o 1882
11670:
11671:
11672:
11673:
11674: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille vanhojen asun-
11675: tojen hankintaan
11676:
11677:
11678: Eduskunnalle
11679:
11680: Vanhojen asuntojen hankintaan voidaan nykyi- Kehittämällä vanhojen asuntojen hankintaan
11681: sin myöntää kunnille korkotukea. Monissa kun- kohdistuvaa lainoitusta voitaisiin samalla helpot-
11682: nissa tämä ei ole kuitenkaan riittävä keino saada taa vaikeaa vuokra-asuntotilannetta ja erityisryh-
11683: rahoitusta järjestetyksi asuntojen hankkimiseksi mien asunto-ongelmia. Valtion aravalainaa tulisi
11684: puutteellisesti asuvien väestöryhmien käyttöön. myöntää ainakin niiden vanhojen asuntojen han-
11685: Näissä tapauksissa olisi tarpeen kehittää keinoja, kintaan, joita tullaan käyttämään asunnottomien
11686: joiden avulla kunnat voivat nykyistä tehokkaam- ja nuorten asunnontarpeen tyydyttämiseen. Eri-
11687: min käyttää hyväkseen vanhaa asuntokantaa tyisesti pääkaupunkiseudulla näiden ryhmien
11688: asunto-ongelmien ratkaisemisessa. asuntotilanne on hyvin vaikea.
11689: Joillakin paikkakunnilla ongelmaksi ovat muo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
11690: dostuneet teollisuus- ja liikelaitosten omistamat vasti,
11691: valtion lainoittamat asunnot, jotka jäävät tyhjil-
11692: leen työvoiman tarpeen vähentyessä. Monissa ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11693: pauksissa yritykset olisivat halukkaita luopumaan 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
11694: vuokrataloistaan, mutta kuntien mahdollisuudet uudelle momenttile 20 000 000 markan
11695: ja halukkuus niiden lunastamiseen ovat olleet määrärahan lainaan kunnille asuntojen
11696: melko vähäiset. Jotta nämä asunnot saataisiin te- hankintaan vanhasta asuntokannasta, jol-
11697: hokkaampaan käyttöön, olisi kuntien edellytyksiä loin pääkaupungin osuus määrärahasta on
11698: niiden lunastamiseen parannettava. kaksi kolmasosaa.
11699:
11700: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
11701:
11702: Reino Paasilinna Ole Wasz-Höckert
11703: Pekka Myllyniemi Saara-Maria Paakkinen
11704: 1986 vp. 2037
11705:
11706: Raha-asia-aloite n:o 1883
11707:
11708:
11709:
11710:
11711: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Y-säätiölle pääkaupunki-
11712: seudun asuntotuotannon erityisjärjestelyihin
11713:
11714:
11715: Eduskunnalle
11716:
11717: Valtion tulo- ja menoarvioiden linjana on viime sekä määrällisesti että laadullisesti kaikkein suu-
11718: vuosina ollut asuntotuotantovarojen osalta voima- rimpia puutteita varsin runsaasti.
11719: kas supistuminen. Erityisen kovasti tämä toimen- Pääkaupunkiseudun julkisissa asuntojanoissa
11720: pidesuunta on kohdistunut pääkaupunkiseudun on edelleen noin 20 000 vuokra-asuntoa jonona-
11721: asunto-oloihin. Vuosina 1981-1984 oli pääkau- vaa ruokakuntaa, mikä luku omasta puolestaan
11722: punkiseudun vuokra-asuntotuotanto vain 1 100- kertoo tilanteen vakavuuden.
11723: 1 900 asuntoa vuodessa, kun vielä kaudella Aravamäärärahojen niukkuus merkitsee erityi-
11724: 1976-1980 se oli noin 2 100 asuntoa vuodessa. sesti niukkuutta kohtuuhintaisten perheasuntojen
11725: Tämäkään tuotantomäärä ei silloin tyydyttänyt tarjonnassa. Se nostaa puolestaan myös kovan ra-
11726: asunnontarvetta, joka on koko 1970-luvun lopun han asuntojen hintoja ja aivan erityisesti kovalla
11727: ja 1980-luvun alun ajan vain kärjistynyt. rahalla rakennettujen pien- ja perheasuntojen
11728: Nykyään asuu pääkaupunkiseudulla puutteelli- hintoja. Puute ja hintojen nousu kohdistuvat siksi
11729: sesti n. 120 000 henkilöä, joista ahtaasti asuvia - erityisen voimakkaasti asutuskeskuksiin, varsinkin
11730: kansallisen mittapuun mukaan mitattuna - on pääkaupunkiseudulle ja asutuskeskuksissa nuoriin
11731: 45 000 henkilöä ja varustetasoltaan puutteellisesti ja nuoriin lapsiperheisiin sekä puutteellisissa
11732: asuvia 75 000 henkilöä. Alivuokralaisina asuu oloissa asuviin ruokakuntiin, sanalla sanoen pieni-
11733: runsaat 10 000 henkilöä ja asuntoloissa ja laitok- tuloisiin.
11734: sissa asunnon puutteen vuoksi asuu yli 3 000 hen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11735: kilöä. Kokonaan vailla asuntoa on n. 6 500 henki- taen,
11736: löä.
11737: Keskimääräisesti viimeisten 15 vuoden aikana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11738: selvästi kohentunut asuntotilanne koko maassa ja 1987 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
11739: myös pääkaupunkiseudulla on tuonut entistä sel- markkaa Y-säätiölle asunto-olojen vaati-
11740: keämmin esille ne asumistasoerot, jotka erityisesti miin erityisjärjestelyihin nuorten, nuorten
11741: pääkaupunkiseudun asukkaita rasittavat. Hyvien lapsiperheiden ja puutteellisesti asuvien
11742: asunto-olojen rinnalla on koko maatakin ajatellen asuntotilanteen korjaamiseksi.
11743:
11744: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
11745:
11746: Reino Paasilinna Ole Wasz-Höckert Saara-Maria Paakkinen
11747: Tuulikki Hämäläinen Pekka Myllyniemi Tarja Halonen
11748: Olli Helminen
11749: 2038 1986 vp.
11750:
11751: Raha-asia-aloite n:o 1884
11752:
11753:
11754:
11755:
11756: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liikunnan ja kansanter-
11757: veyden tutkimussäätiön liikuntatieteelliseen tutkimukseen
11758:
11759:
11760: Eduskunnalle
11761:
11762: Eduskunnan tekemä paatos valtakunnan kor- Pitkäjänteistä tutkimustyötä varten tulisi Lii-
11763: keimman liikuntatieteellisen opetuksen ja tutki- kunnan ja kansanterveyden edistäruissäätiölle va-
11764: muksen sijoittamisesta Jyväskylään sekä valtioneu- rata valtion budjettiin oma momentti. Vuodeksi
11765: voston päätös, että Jyväskylän yliopiston kirjasto 1987 tulisi momentille varata 800 000 markan
11766: toimii kasvatustieteiden, psykologian ja liikunta- määräraha, jolla voitaisiin palkata työsopimussuh-
11767: tieteiden valtakunnallisena keskuskirjastona, ovat teeseen yksi vanhempi tutkija (A 25 ), joka samalla
11768: luoneet vankan perustan maamme liikuntatieteel- toimisi tutkimustyön tieteellisenä johtajana, kaksi
11769: lisen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiselle. Jy- nuorempaa tutkijaa (A 22), yksi atk-suunnittelija
11770: väskylässä sijaitseva, toiminta-alueeltaan valta- (A 19) ja yksi toimistosihteeri (A 8). Edellä maini-
11771: kunnallinen liikunnan ja kansanterveyden edistä- tun henkilöstön palkkakustannukset oheiskului-
11772: missäätiö on vuodesta 1969 tehnyt liikuntaa sekä neen ovat 580 000 mk. Lisäksi tarvittaisiin tutki-
11773: liikunnan ja terveyden keskinäisiä suhteita koske- muksen käyttömenoihin (mm. vuokraan) sekä
11774: vaa monipuolista tutkimusta. Säätiön piirissä on vuotuisiin laitehankintohin ja laitteistojen huol-
11775: opetusministeriön aloitteesta toiminut valtakun- toon perusrahoitusta 220 000 mk/v.
11776: nallinen liikunta-alan tietopalvelu. Säätiö toimii Liikunnan ja kansanterveyden tutkimuslaitos-
11777: kiinteässä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston lii- ten kehittämistarpeesta hyväksyi eduskunta val-
11778: kuntatieteellisen tiedekunnan kanssa tarjoten tut- tion vuoden 1980 III lisäbudjettia käsitellessään
11779: kimusedellytyksiä sekä alalle valmistuville nuorille seuraavan lausuman: ''Eduskunta edellyttää, että
11780: että varttuneille tutkijoille. Säätiön tutkimusyh- hallitus ehdottaessaan voimavaroja suunnattavaksi
11781: teydet kotimaassa sekä kansainväliset yhteydet liikunnan ja kansanterveyden tutkimustoimintaan
11782: osoittavat sen saaneen vakiintuneen ja tunnuste- kiinnittää huomiota alan tutkimuslaitosten kehit-
11783: tun aseman kansainvälisessä tutkijayhteisössä. tämistarpeeseen ja toiminnan koordinoimiseen.''
11784: Säätiön liikuntaa sekä liikunnan ja terveyden väli- Tässä tehtävä esitys on juuri lausunnossa tarkoi-
11785: siä suhteita selvittävä kansainvälisesti korkeatasoi- tetun tutkimuslaitoksen kehittämistä.
11786: nen tutkimustoiminta tukeutuu valtakunnallisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11787: hyväksyttyihin tutkimuspoliittisiin ohjelmiin. taen,
11788: Tutkimustyön rahoitus tapahtuu kuitenkin val-
11789: tion liikuntatieteellisen neuvoston esityksestä ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11790: tusministeriön veikkausvoittovaroista myöntämin 1987 tulo- ja menoarvioon 900 000 mark-
11791: vuotuisin avustuksin. Tällainen vuosittainen ra- kaa Liikunnan ja kansanterveyden edistä-
11792: hoitus haittaa tieteelliselle tutkimukselle luon- missäätiölle toiminta-avustukseksi liikun-
11793: teenomaista ja välttämätöntä pitkäjänteisyyttä. tatieteellistä tutkimusta varten.
11794:
11795: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
11796:
11797: Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila
11798: Helena Pesola Pekka Leppänen Sinikka Hurskainen-Leppänen
11799: Tuulikki Hämäläinen Antti Kalliomäki Reijo Lindroos
11800: Pirkko Ikonen Pekka Myllyniemi Matti Lahtinen
11801: Sakari Knuuttila
11802: 1986 vp. 2039
11803:
11804: Raha-asia-aloite n:o 1885
11805:
11806:
11807:
11808:
11809: Paavilai~en ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväsjärven sillan raken-
11810: tamiseen
11811:
11812:
11813: Eduskunnalle
11814:
11815: Rakennuslain 136 a §:n mukaan voidaan kun- tä yhdysliikennettä palvelevien katujen osalta, jot-
11816: nille myöntää harkinnanvaraista valtionavustusta ka maankäytöllisistä ja taloudellisista syistä on syy-
11817: moottoriajoneuvoliikenteelle tärkeän kadun ajo- tä toteuttaa valtion avustuksen piiriin kuuluvina.
11818: radan sekä tällaiseen katuun liittyvän kallisraken- Edellä mainittujen lisäksi on avustusten pääpai-
11819: teisen sillan, tunnelin, leikkauksen, penkereen, noa kohdistettava sellaisille katuinvestoinneille,
11820: risteysvalojen, sekä yleisen tien rakentamista joilla voidaan korvata tai ainakin siirtää yleisen
11821: asemakaava-alueella aiheutuviin katujen rakenta- tien rakentamista tai parantamista.
11822: mis- ja muutostöihin. Kuokkalan kaupunginosa on tällä hetkellä koko
11823: Taajamien liikenneoloja kehitetään useissa ta- Keski-Suomen maakunnan tärkein rakentamis-
11824: pauksissa julkisen talouden kannalta edullisim- alue. Jyväsjärven silta ja sen jatkeena oleva Siltaka-
11825: min avustamaila kuntaa yleistä tieverkkoa täyden- tu yhdistävät sen kaupungin keskustaan ja mah-
11826: tävien katu- ja kaavatieosuuksien parantamisessa. dollistavat keskustatoimintojen laajenemisen
11827: Katujen ja kaavateiden liikennejärjestelyjä, liiken- Kuokkalan alueelle. Keski-Suomen lääninhallitus
11828: neturvallisuutta ja ympäristöhaittoja voidaan pa- ja ympäristöministeriö ovat useassa eri yhteydessä
11829: rantaa lisäämällä avustustoimintaa, ja samalla on edellyttäneet ja kiirehtineet Jyväsjärven sillan ra-
11830: mahdollista vähentää yleisiin teihin kohdistuvien kentamista.
11831: huomattavasti kalliimpien investointien toteutta- Kuokkalan rakentamisen edistyessä siltayhteys
11832: mista. Erityisesti liikenneturvallisuudelle on avus- on korvaava liikenneinvestointi kaupungin kes-
11833: tustoiminnalla huomattava merkitys, koska puo- kustasta etelään päin suuntautuvan valtatien n:o 4
11834: let kuolemaan johtavista onnettomuuksista tapah- ja siltä Kuokkalaan johtavien väylien parantami-
11835: tuu taajamissa ja neljännes kaduilla tai kaava- selle, tai joka tapauksessa siltayhteyden rakenta-
11836: teillä. misella voidaan näitä investointeja lykätä. Siltayh-
11837: Viime vuosina ovat sekä katujen että rakennus- teys ei myöskään kilpaile luonteensa eikä tärkeän
11838: kaavateiden valtionapuhakemukset lisääntyneet merkityksensä puolesta Keski-Suomen muiden
11839: huomattavasti. Yhdistämällä valtion ja kuntien valtionavustuskohteiden kanssa.
11840: taloudelliset voimavarat yhteisissä hankkeissa, voi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11841: daan julkisen talouden kannalta katsoen avustus- taen,
11842: menettelyllä saada aikaan enemmän parannuksia
11843: pienemmillä kustannuksilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11844: Valtionavustusosuuksia tulisi voida korottaa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
11845: varsinkin sellaisten merkittävästi valtakunnallista 31. 24.34 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
11846: liikennettä palvelevien tai sellaisten kunnan sisäis- ]yväsjärven sillan rakentamiseen.
11847:
11848: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
11849:
11850: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
11851: Reijo Lindroos Matti Lahtinen
11852: Sakari Knuuttila
11853:
11854:
11855:
11856:
11857: 22 260148U
11858: 2040 1986 vp.
11859:
11860: Raha-asia-aloite n:o 1886
11861:
11862:
11863:
11864:
11865: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta venesatamien rakenta-
11866: miseksi Keski-Suomeen
11867:
11868:
11869: Eduskunnalle
11870:
11871: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11872: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suunnitel- taen,
11873: mia useiksi venesatamiksi. Keski-Suomessa on so-
11874: vittu vesipiirin ja tie- ja vesirakennuspiirin kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11875: ken työnjaosta pienvenesatamien rakentamisessa. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11876: Näin on edellytykset ja perusteet niiden rakennus- markkaa Keski-Suomen vesipzi'nlle vene-
11877: töiden aloittamiseksi. Edellä mainittujen kohtei- satamien rakentamiseen.
11878: den yhteinen kustannusarvio on noin 2 000 000
11879: markkaa.
11880:
11881: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
11882:
11883: Tuula Paavilainen Helena Pesola Sakari Knuuttila
11884: Pekka Leppänen Reijo Lindroos Matti Lahtinen
11885: 1986 vp. 2041
11886:
11887: Raha-asia-aloite n:o 1887
11888:
11889:
11890:
11891:
11892: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilöpaikallisliiken-
11893: teen ylläpidosta aiheutuvien tappioiden korvaamiseksi Valtion-
11894: rautateille
11895:
11896: Eduskunnalle
11897:
11898: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä ase- huomioon tämän jäädytyspäätöksen edellyttämää
11899: tetaan edelleen Valtionrautateille erityinen liike- rahoitusta.
11900: kirjanpidollisen alijäämän supistamistavoite. Mai- Lisäksi kesäkuussa 1985 on liikenneministeriö
11901: nitun tavoitteen asettamisen yhteydessä ei valtio- eduskunnan päätöksen mukaisesti asettanut par-
11902: vallan taholta ole kuitenkaan riittävästi otettu lamentaarisen VR-komitean, jonka tehtävänä on
11903: huomioon niitä tehtäviä, joita rautatielaitokselle selvittää mm. Valtionrautateiden liikennepoliitti-
11904: on asetettu yleisen ja yhteiskuntapoliittisen edun nen asema yhteiskunnassa.
11905: nimissä hoitaa määrätyntyyppistä palvelutehtä- Komitealle tulee antaa asialliset mahdollisuu-
11906: vää. Valtion yleisistä varoista osoitettavat korvauk- det suorittaa toimeksiantonsa mukaiset tehtävät.
11907: set eri toimintojen tukemiseksi eivät riitä katta- Tämä tulee myös ottaa huomioon vuoden 1987
11908: maan mainituista toiminnoista aiheutuvia kustan- tulo- ja menoarviota valmisteltaessa.
11909: nuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11910: Vuoden 1985 keväällä eduskunta teki päätök-
11911: sen jäädyttää henkilöpaikallisliikenteen supista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11912: misesitykset vuoden 1985 osalta. Liikenneministe- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
11913: ri on alkuvuodesta 1986 tekemällään päätöksellä 31.57.40 40 000 000 markkaa yleisen
11914: jatkanut tätä supistamisen jäädytystä nykyiselle edun edellyttämän henkzlöpaikallisliiken-
11915: tasolle. teen ylläpidosta aiheutuvien tappioiden
11916: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa ei ole otettu korvaamiseksi Valtionrautatezlle.
11917:
11918: Helsingissä 29 päivänä syyskuussa 1986
11919:
11920: Tuula Paavilainen Kari Rajamäki Jorma Rantanen
11921: Pekka Myllyniemi Aarno von Bell Pekka Leppänen
11922: Pirkko Ikonen Helena Pesola Saara Mikkola
11923: Risto Ahonen Pentti Skön Hannu Kemppainen
11924: 2042 1986 vp.
11925:
11926: Raha-asia-aloite n:o 1888
11927:
11928:
11929:
11930:
11931: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhus- ja lähimmäis-
11932: palvelun liitto ry:lle vanhusten viriketoimintaan
11933:
11934:
11935: Eduskunnalle
11936:
11937: !kääntyneen väestön määrä kasvaa jatkuvasti. virikkeitä. Viriketoiminta kohdistetaan sekä koto-
11938: Yhä useampi vanhus jää vaille inhimillistä hoitoa na että laitoksissa asuviin vanhuksiin.
11939: ja turvallisuutta. Vanhustenhuollon sekä avo- että Viriketoimintaan tulee liittää vanhusten toi-
11940: laitoshuollossa on aloitettava laaja kokeilutoimin- mintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen tähtäävä
11941: ta, joka takaa jokaiselle hoitoa ja huolenpitoa ha- tutkimus sekä henkilöstön ohjaus ja koulutus.
11942: luavalle tarvitsemansa huollon. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11943: Tämän päivän vanhukset ovat käyneet läpi ko- taen,
11944: ko itsenäisen Suomen 70-vuotisen historian. Lai-
11945: toshuollon ja avohuollon kehittämistä tulisi tukea että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11946: laajalla vanhusten viriketoiminnalla. Viriketoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11947: minnan tavoitteena on ylläpitää vanhuksen kun- 33.33.51 400 000 markkaa Vanhus- ja lä-
11948: toa ja kykyä selviytyä jokapäiväisistä askareista. himmäispalvelun liitto ry:lle käytettäväksi
11949: Sen tulee luoda turvallisuuden tunnetta, viihtyi- vanhusten viriketoimintaan.
11950: syyttä ja omatoimisuutta sekä luoda vanhuksille
11951:
11952: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11953:
11954: Tuula Paavilainen Tarja Halonen Pekka Leppänen
11955: Risto Ahonen Pirkko Ikonen Helena Pesola
11956: Saara Mikkola Jorma Rantanen Pentti Skön
11957: Hannu Kemppainen
11958: 1986 vp. 2043
11959:
11960: Raha-asia-aloite n:o 1889
11961:
11962:
11963:
11964:
11965: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sosiaalipedagogiikan
11966: säätiön kokeilu- ja kehittämistoimintaan
11967:
11968:
11969: Eduskunnalle
11970:
11971: Mielenterveydelliset ongelmat ovat eräs yleisim- Keskukseen on määrätietoisesti palkattu eri psy-
11972: mistä sairastumisen ja työkyvyttömyyden syistä. koterapeuttisia traditioita edustavia kouluttajia.
11973: Vaikka psykiatrista hoitoa on tehokkaasti kehitet- Kuntoutuskurssitoiminta tullaan ensi vuonna laa-
11974: ty, sen mahdollisuudet varhaiseen ennaltaehkäi- jentamaan monimuotoiseksi sosiaaliseksi aikuis-
11975: syyn ovat edelleen heikot. Tätä tarkoitusta varten kasvatukseksi. Samoin keskus on aloittanut ensisi-
11976: tarvitaan kokonaan uudenlaisia toimintamalleja. jaisesti työnohjaukseen kohdistuvan jatkokoulu-
11977: Eräänä tavoitteena tulisi pitää sellaisen, psykotera- tuksen, jota laajennetaan ensi vuonna sijaiskasvat-
11978: peuttisen osaamisen pohjalta tapahtuvan aikuis- tajakoulutuksen ja kouluttajakoulutuksen aloille.
11979: kasvatuksen kehittämistä, joka tukee ihmisen Keskus toteuttaa myös kokeilutoimintaa terapeut-
11980: liittymis- ja vuorovaikutuskykyä sekä auttaa häntä tisten hoitosuhteiden kehittämiseksi sosiaalihuol-
11981: omien kokemis- ja reaktiotapojensa tiedostami- lon laitoksissa niiden normaalin henkilökunnan
11982: seen. toimesta. Tähän mennessä kokeilu on rajoittunut
11983: Tätä ongelmaa voidaan lähestyä myös työyhtei- vain kehitysvammahuoltoon ja aistivammaisten
11984: söstä käsin. Loppuunpalamiseksi kutsuttu psyyk- kouluihin, mutta tavoitteena on sen laajentami-
11985: kinen väsyminen on vaikeutuva ilmiö, jonka hoi- nen erityisten vanhusten palvelutoimintaan.
11986: tamisessa keskeisellä sijalla on työyhteisöjen kou- Työyhteisöihin kohdistuva palvelutoiminta voi-
11987: lutus sekä työnohjaus. Tällä alalla vallitsee kipeä daan rahoittaa koulutusmaksuin. Kuntoutustoi-
11988: pula sekä pätevistä kouluttajista että uusien työ- mintaan keskus on saanut tukea Kansaneläkelai-
11989: muotojen määrätietoisesta kehittämisestä. toksen kuntoutusvaroista. Pitkäjänteisen kehit-
11990: Näiden tarpeiden pohjalta sosiaalialan keskus- tämis- ja kokeilutoiminnan rahoittaminen tuottaa
11991: järjestöt perustivat vuonna 1984 Sosiaalipedago- sen sijaan vaikeuksia. Siihen tarvitaan tukea julki-
11992: giikan säätiön, jonka ylläpitämä Sosiaalipedagogi- sista varoista.
11993: nen keskus on ripeästi kehittynyt alansa keskeisek- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11994: si ei-kaupalliseksi koulutusyhteisöksi. Se harjoit-
11995: taa laajaa työnohjaus- ja koulutustoimintaa lähin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11996: nä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutoimen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
11997: piirissä. 33.33.51 200 000 markkaa valtionavus-
11998: Keskus harjoittaa myös mielenterveydellistä tuksena Sosiaalipedagogiikan säätiölle sen
11999: kuntoutustoimintaa, jossa sen kouluttajilla on harjoittaman kokeilu- ja kehittämistoi-
12000: poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen kokemus. minnan tukemiseen.
12001:
12002: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
12003:
12004: Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila
12005: Pekka Leppänen Sinikka Hurskainen-Leppänen Antti Kalliomäki
12006: Reijo Lindroos Pirkko Ikonen Pekka Myllyniemi
12007: Sakari Knuuttila Matti Lahtinen
12008: 2044 1986 vp.
12009:
12010: Raha-asia-aloite n:o 1890
12011:
12012:
12013:
12014:
12015: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto
12016: ry:n toiminnan tukemiseen
12017:
12018:
12019: Eduskunnalle
12020:
12021: Yksinhuoltajien Liitto ry. on käytännön työs- liitto on sanut RAY:n tuotosta avustusta tälle vuo-
12022: sään todennut, että on erittäin tarpeellista lisätä delle 90 000 markkaa ja ensi vuodelle on tarkoitus
12023: valistustoimintaa paitsi jäsenyhdistyksissä myös anoa 193 000 markkaa. Summaan sisältyy toimi-
12024: laajemmin yksinhuoltajien tietoisuuden tason henkilön palkkakulut, joten muun toiminnan yl-
12025: nostamiseksi. Näin he pystyvät paremmin vastaa- läpitämiseksi valtion avustus on aivan välttämä-
12026: man niihin haasteisiin, joita usein vaikea elämän- tön. Valtion varoista maksettava tuki käytettäisiin
12027: tilanne yksinhuoltajana tuo mukanaan. koulutustilaisuuksiin, Yksinhuoltaja-lehden jul-
12028: Liiton tarkoituksena on pyrkiä parantamaan yk- kaisemiseen sekä tiedotteiden tekemiseen ja jake-
12029: sinhuoltajien ja varsinkin heidän lastensa asemaa luun.
12030: ja oikeusturvaa. Liitto pyrkii vaikuttamaan lain- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
12031: säädäntöön seuraamalla sen kehitystä ja antamalla taen,
12032: lausuntoja.
12033: Samalla kun liiton asema alan asiantuntijana ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12034: yksinhuoltajien etujärjestönä on vakiintunut, on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12035: sen tehtävämäärä kasvanut. Liitto on palkannut 33.93.50 70 000 markan määrärahan Yk-
12036: 1.9.1986 kokopäiväisen toimihenkilön ja petusta- sinhuoltajien Liitto ry:n toiminnan tuke-
12037: nut oman toimiston. Toimintansa rahoittamiseksi mtseen.
12038:
12039: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
12040:
12041: Tuula Paavilainen Helena Pesola Pekka Leppänen
12042: Sinikka Hurskainen-Leppänen AnttiKalliomäki Reijo Lindroos
12043: Pirkko Ikonen Pekka Myllyniemi Matti Lahtinen
12044: Sakari Knuuttila
12045: 1986 vp. 2045
12046:
12047: Raha-asia-aloite n:o 1891
12048:
12049:
12050:
12051:
12052: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iso järven, Pyhä-Häkin ja
12053: Salamajärven opastuskeskusten rakentamiseksi
12054:
12055:
12056: Eduskunnalle
12057:
12058: Keski-Suomen kansallispuistot ovat Pyhä- taa myös Keski-Suomen erityissuunnitelmia vaati-
12059: Häkki Saarijärvellä, Isojärvi Kuhmoisissa sekä Sa- viin kohteisiin muistaen perustamisvaiheessa
12060: lamajärvi Kivijärvellä ja Kinnulassa ulottuen osit- eduskunnan korvaavista työpaikoista asettamat
12061: tain Vaasan läänin puolelle. Näistä vanhin on velvoitteet. Pienimuotoisten palveluiden kuten
12062: vuonna 1956 perustettu Pyhä-Häkin kansallis- reittien ja levähdyspaikkojen ohella ensisijaisia
12063: puisto, jota laajennettiin vuoden 1982 alussa sa- ovat toimivuuden kannalta keskeisten keskusopas-
12064: malla kun Isojärvi ja Salamajärvi muodostettiin. tuspalveluiden rakentaminen.
12065: Keski-Suomen kansallispuistojen palveluvarus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12066: tus ei nykyisellään vastaa niiden jo huomattavia ja taen,
12067: nopeasti kasvavia kävijämääriä. Puistojen runko-
12068: suunnitelmat on hyväksytty ja Salamajärven opas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12069: tuskeskusta lukuun ottamatta niiden keskusopas- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12070: tuspaikkojen erityissuunnitelmat ovat myös val- 35.20. 74 1325 000 markkaa käytettävik-
12071: miina, joten palveluvarustuksen rakentamisedel- si Isojärven (640 000 mk) ja Pyhä-Häkin
12072: lytykset suunnitelmien puolesta ovat pääosin ole- {185 000 mk) kansallispuistojen keskus-
12073: massa. opastuspaikkojen rakentamiseen sekä Sa-
12074: Keski-Suomen kansallispuistojen kehittäminen lamajärven kansallispuiston opastuskes-
12075: on tärkeää, ei pelkästään suojelumielessä, vaan kuksen ja leirintäalueen (5 00 000 mk) ra-
12076: myös koko maakunnan matkailuelinkeinon kan- kentamisen aloittamiseen.
12077: nalta. Kansallispuistojen rahoitusta tulee laajen-
12078:
12079: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
12080:
12081: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
12082: Pirkko Ikonen Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen
12083: 2046 1986 vp.
12084:
12085: Raha-asia-aloite n:o 1892
12086:
12087:
12088:
12089:
12090: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtoviemärin rakenta-
12091: miseen Karstulan kirkonkylään
12092:
12093:
12094: Eduskunnalle
12095:
12096: Karstulan kirkonkylällä on viemäröinnin koh- keuksia hankkeen toteuttamisessa pelkästään kun-
12097: dalla tällä hetkellä ongelmallinen tilanne, kun ny- nallisena kohteena.
12098: kyinen viemäriverkko ei riitä enää koko kirkonky- Karstulan kunnanhallitus katsoo, että edellä se-
12099: län jätevesien johtamiseen. Tästä syystä viemäri- lostetulla hankkeella ovat olemassa kaikki edelly-
12100: verkossa on esiintynyt ajoittain tulvimista ja yli- tykset sen toteuttamiseksi valtion vesihuolto-
12101: vuotoja. työnä.
12102: Jotta tilanne saadaan asianmukaiseen kuntoon, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12103: on rakennettava siirtoviemäri välille Shell- taen,
12104: Kölsänpuro-jätevedenpuhdistamo. Laadittujen
12105: suunnitelmien mukaan hankkeen kustannusarvio että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12106: on noin 1,2 mmk ja pituus 2,7 km. Näin ollen 1987 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
12107: hanke on hyvin merkittävä sekä rakentamiskoh- kaa sti"rtoviemärin rakentamisen toteutta-
12108: teena että taloudellisesti. Tämä puolestaan ai- miseksi valtion vesihuoltotyönä Karstulan
12109: heuttaa sen, että kunnalla on hyvin suuria vai- kirkonkylässä.
12110:
12111: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
12112:
12113: Tuula Paavilainen Helena Pesola Pekka Leppänen
12114: Reijo Lindroos Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
12115: Sakari Knuuttila
12116: 1986 vp. 2047
12117:
12118: Raha-asia-aloite n:o 1893
12119:
12120:
12121:
12122:
12123: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen varavanki-
12124: lan rakennustöiden käynnistämiseen
12125:
12126:
12127: Eduskunnalle
12128:
12129: Haapamäen varavankilan perustamisesta on vankilan rakennustöiden käynnistäminen jo syk-
12130: tehty periaatepäätös valtioneuvostossa syksyllä syllä 1987 olisi hyvin tarpeen. Paikkakunnan työt-
12131: 1980. Vankila-alue on hankittu valtion omistuk- tömyysaste on lähes 20 %.
12132: seen vuonna 1982. Vuoden 1987 valtion tulo- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12133: menoarviossa on hankkeen suunnitteluun osoitet- taen,
12134: tu miljoonan markan suuruinen suunnittelumää-
12135: räraha. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12136: Suunnittelumäärärahalla hankkeen suunnittelu 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12137: saadaankin vankeinhoitolaitoksen arvion mukaan 25.50. 75 2 000 000 markkaa Haapamäen
12138: valmiiksi syksyllä 1987. Haapamäen seudun koke- varavankilan rakennustöiden käynnistämi-
12139: mien suurten työpaikkamenetysten vuoksi avo- seen.
12140:
12141: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
12142:
12143: Mauri Pekkarinen Pertti Salolainen Mauno Manninen
12144: Juhani Surakka Osmo Vepsäläinen Anssi Joutsenlahti
12145: 2048 1986 vp.
12146:
12147: Raha-asia-aloite n:o 1894
12148:
12149:
12150:
12151:
12152: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden seutu-
12153: kaavaliittojen toimintaedellytysten parantamiseksi
12154:
12155:
12156: Eduskunnalle
12157:
12158: Alueellinen kehitys on Suomessa ollut rajua vii- - väestörakenteen kielteiset muutokset sekä
12159: me vuosikymmenien aikana. Aluesuunnittelun - palvelujen suhteellinen jälkeenjääminen,
12160: kannalta olennaisimpia muutostekijöitä ovat ol- eräillä laajoilla maaseutualueilla jopa absoluutti-
12161: leet elinkeinorakenteen nopea muutos ja vielä nen vähentyminen.
12162: 1970-luvun alkupuoliskon voimakas muuttoliike Lisäksi luonnonympäristön vakavat uhkat ja
12163: perinreisiitä kehitysalueilta Etelä-Suomeen ja yleiset muutokset työssä ja vapaa-ajassa vaativat
12164: Ruotsiin. seutukaavaliitoilta uutta tehostuvaa suunnittelu-
12165: Alue- ja yhdyskuntarakenne on mainittujen valmiutta. Kuitenkin valtion osuus seutukaavoi-
12166: muutostekijöiden vuoksi hajaantunut erityisesti tuksen kustannuksiin on jatkuvasti selvästi laske-
12167: suurilla kaupunkiseuduilla. Vastaavasti laajojen nut. Erityisen kielteisenä on pidettävä rakennus-
12168: maaseutualueiden yhdyskuntarakenteen perusele- lain 24 b §:n mukaisen lisätyn valtionavun jäämis-
12169: mentit, työpaikat ja palveluvarustus, ovat uhkaa- tä pois. Tämä "kehitysaluemäärärahan" poisjää-
12170: vasti vähentyneet. Työttömyys on suhteellisesti minen on myös aluepoliittisen lainsäädännön ta-
12171: voimakkaimmin kohdistunut Keski-, Itä- ja Poh- voitteiden yleishenkeä vastaan.
12172: jois-Suomeen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12173: Tulevaa alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä taen,
12174: ei enää voida rakentaa suoraviivaiseen trendin-
12175: omaiseen kasvuun ja kehitykseen, koska muutos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12176: ten suunta ja luonne vaihtelee ja on jopa keske- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
12177: nään ristiriitaistakin. Suunnitelmia ja niiden pe- kan määrärahan rakennuslain 24 b §:n
12178: rusteita on uudistettava yhteiskunnallisten vaati- mukaisena lisättynä valtionapuna kehitys-
12179: musten mukaisesti. alueiden seutukaavaliitozlle, joiden jäsen-
12180: Erityisesti perinteisillä kehitysalueilla korostu- kuntien taloudellinen kantokyky on erityi-
12181: vat maakunnallisesta alue- ja yhdyskuntaraken- sen heikko.
12182: teen suunnittelusta rakennuslain ja aluelakien no-
12183: jalla vastaavien seutukaavaliittojen työskentelyssä
12184:
12185: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
12186:
12187: Mauri Pekkarinen Esko Aho Paavo Vesterinen
12188: 1986 vp. 2049
12189:
12190: Raha-asia-aloite n:o 1895
12191:
12192:
12193:
12194:
12195: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen pääkirjas-
12196: ton rakentamista varten
12197:
12198:
12199: Eduskunnalle
12200:
12201: Hankasalmen kirjasto toimii tällä hetkellä poik- milj. mk. Hankkeen rakennustyöt voitaisiin käyn-
12202: keuksellisen puutteellisissa tiloissa kunnanviras- nistää suunnitelmien ja kunnan oman valmiuden
12203: ton talossa. Kirjaston toimintaa ei voida kehittää puolesta vielä syksyllä 1986 tai vuonna 1987.
12204: sen nykyisissä puitteissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12205: Jo usean vuoden ajan Hankasalmella onkin ol- taen,
12206: lut vireillä uuden pääkirjaston rakennushanke.
12207: Kirjaston suunnittelu on aloitettu ja suunnitelmat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12208: valmistuvat vielä kuluvan vuoden aikana. Kustan- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12209: nusarvio muodostunee noin 2,8 milj. mk:n suu- 29.56.31 2 000 000 markkaa Hankasal-
12210: ruiseksi, josta valtionosuuden määräksi jäisi 2 men pääkirjaston rakentamista varten.
12211:
12212: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
12213:
12214: Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
12215: 2050 1986 vp.
12216:
12217: Raha-asia-aloite n:o 1896
12218:
12219:
12220:
12221:
12222: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkio-opiston oppilas-
12223: asuntolan rakentamiseen
12224:
12225:
12226: Eduskunnalle
12227:
12228: Pitkien odotusten jälkeen Alkio-opiston uuden jet;t maksamiseen ja opiston velkataakan pienentä-
12229: oppilasasuntolan rakennushanke käynnistyi vih- miseen.
12230: doin kesällä 1986. Hanke sisältää 42 oppilasasun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12231: non lisäksi myös pienen määrän opetuskäyttöön taen,
12232: tulevia tiloja.
12233: Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 4, 5 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12234: milj. mk. Hankkeen rahoitukseen on jo saatu val- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12235: tion rahaa. Lisäksi rakentamista rahoitetaan lai- 29.57.52 400 000 markkaa Alkio-opiston
12236: noituksella. Opiston tiukan talouden huomioon opptlasasuntolan rakennushankkeesta ai-
12237: ottaen olisi toivottavaa, että valtio osoittaisi avus- heutuvt.en kustannusten kattamiseen.
12238: tusta rakennushankkeesta syntyvien pankkilaino-
12239:
12240: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
12241:
12242: Mauri Pekkarinen Esko Aho Paavo Vesterinen
12243: 1986 vp. 2051
12244:
12245: Raha-asia-aloite n:o 1897
12246:
12247:
12248:
12249:
12250: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkoulun
12251: rakennustöiden käynnistämiseksi
12252:
12253:
12254: Eduskunnalle
12255:
12256: Saarijärven metsäkoulu SlJa.Itsee Saarijärven luo rakennushankkeiden esisuunnitelman ja anta-
12257: Kolkanlahdessa. Ammattikasvatushallitus on vah- nut rakennushallitukselle hankkeiden suunnitte-
12258: vistanut koulun oppilasmääräksi 124 oppilaspaik- lukehotuksen.
12259: kaa. Keski-Suomen lääninhallitus on esittänyt, et- Suunnitelmien puolesta rakentaminen voidaan
12260: tä oppilasmäärää lisättäisiin tästäkin vielä 5 % :lla. aloittaa helmikuussa 1987. Hankkeen kustannus-
12261: Koulu toimii vanhoissa tiloissa, jotka on alun- arvio ilman liikuntatiloja on 12 milj. markkaa.
12262: perin mitoitettu 30 oppilaalle. Erilaisin parakein Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12263: lisää tilaa järjestäen on nykyinen oppilasmäärä taen,
12264: saatu vaivoin välttäviin tiloihin. Puutteelliset tilat
12265: haittaavat kuitenkin opetusta ja aiheuttavat viih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12266: tyvyysongelmia. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12267: Korjausta tilanteeseen on valmisteltu jo pit- 29. 60. 74 4 000 000 markkaa Saan/ärven
12268: kään. Tarvetta on todettu osin peruskorjaamiseen, metsäkoulun rakennustöiden käynnistä-
12269: osin tilojen uudisrakentamiseen. Opetusministe- miseksi.
12270: riö on maaliskuussa 1984 vahvistanut metsäkou-
12271:
12272: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
12273:
12274: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
12275: Matti Lahtinen Inger Hirvelä
12276: 2052 1986 vp.
12277:
12278: Raha-asia-aloite n:o 1898
12279:
12280:
12281:
12282:
12283: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden kotiteollisuus-
12284: koulun laajennustöitä varten
12285:
12286:
12287: Eduskunnalle
12288:
12289: 1960-luvulla toimi Keski-Suomessa kuusi pien- saneeraushanke on ollut vireillä jo pitkään. Hank-
12290: tä kotiteollisuuskoulua. 18.12.1975 tehdyllä val- keen suunnitelmat valmistuvat vielä kuluvan syk-
12291: tioneuvoston päätöksellä koulutus lopullisesti kes- syn aikana.
12292: kitettiin Petäjäveden kuntaan. Koulun oppilas- Hankkeen kustannusarvio on runsaat 9 milj.
12293: määrät ovat 1980-luvulla vaihdelleet 120-140 mk, josta valtion osuus on noin 4,6 milj. mk.
12294: välillä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12295: Keskiasteen uudistuksen myötä tulevat opetus- taen,
12296: linjojen muutokset ja oppilasmäärien tuntuva kas-
12297: vu. Oppilasmäärä noussee aina 290 oppilaaseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12298: Koulun nykyiset tilat ovat jo nykyisellekin oppi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12299: lasmäärälle ahtaat ja koulu joutuu toimimaan 29.60. 74 2 000 000 markkaa Petäjäve-
12300: useissa eri pisteissä. den kotiteollisuuskoulun laajennustötden
12301: Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajennus- ja käynnistämistä varten.
12302:
12303: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
12304:
12305: Mauri Pekkarinen
12306: 1986 vp. 2053
12307:
12308: Raha-asia-aloite n:o 1899
12309:
12310:
12311:
12312:
12313: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan maatalous-
12314: oppilaitoksen rakennushankkeiden käynnistämiseen
12315:
12316:
12317: Eduskunnalle
12318:
12319: Valtioneuvosto antoi 21.7.1983 Pihtiputaan kannalta olisi erittäin tärkeää, että totmtntansa
12320: kunnalle luvan perustaa maatalousoppilaitoksen aloittava uusi oppilaitos saisi mahdollisimman no-
12321: 1.8.1986 lukien. Lupapäätöksessä valtioneuvosto peasti tarkoitukseen soveltuvat toimitilat. Pihti-
12322: määritteli, että Pihtiputaan maatalousoppilaitok- putaan kunnallisen maatalousoppilaitoksen ra-
12323: sessa tulee toimimaan maatilatalouden peruslinja, kennushankkeen kustannuksista vastaa valtio 51
12324: joka käsittää yleisjakson sekä viljelijän erikoistu- % :lla ja kunta 49 % :lla. Äskettäin valtiovarain-
12325: mislinjan. Oppilaspaikkoja tulee olemaan 52. ministeriön, opetusministeriön ja työvoimaminis-
12326: Väliaikaisena maatalousopetusta on Pihtipu- teriön edustajien kesken on voitu sopia siitä, että
12327: taalla annettu jo useamman vuoden ajan. Ope- valtion osuus hankkeeseen rahoitetaan puoliksi
12328: tuksen vakinaistuessa syksyllä 1986 käy koulutilan opetusministeriön normaaleilla budjettivaroilla ja
12329: ja tarvittavien rakennusten saaminen välttämättö- puoliksi työllisyysvaroin.
12330: mäksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12331: Koulutilan perustamissuunnitelma onkin hy- taen,
12332: väksytty opetusministeriössä 2.4.1985. Oppilai-
12333: toksen suunnittelu- ja toteuttamisohjelma on vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12334: taavasti valmistumassa paraikaa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentrlle
12335: Pihtiputaan kunta on varautunut rakentamaan 29.65.32 4 000 000 markkaa Pihtiputaan
12336: maatalousoppilaitoksen tilat hyvinkin nopean ai- maatalousopprlaitoksen rakennushankkei-
12337: kataulun mukaan. Koulun toiminnan ja suosion den käynnistämiseen.
12338:
12339: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
12340:
12341: Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
12342: 2054 1986 vp.
12343:
12344: Raha-asia-aloite n:o 1900
12345:
12346:
12347:
12348:
12349: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta keskiasteen
12350: opiskelijoiden viikonloppumatkoista aiheutuviin menoihin
12351:
12352:
12353: Eduskunnalle
12354:
12355: Huolimatta keskiasteen koulutuspalvelujen en- myös Oulun, Vaasan, Keski-Suomen, Kuopion,
12356: tistä tasaisemmasta alueellisesta jakautumisesta Mikkelin ja Pohjois-Karjalan läänien alueelle.
12357: joutuu suuri osa opiskelijoista asumaan viikot pois Myös näiden läänien alueella sanotut viikonlop-
12358: kotoaan opiskelupaikkakunnallaan. pumatkat muodostavat merkittävän rasitteen.
12359: Varsinkin juuri keskiasteen koulutuksessa on ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12360: vanomaista, että opiskelijat käyvät kotonaan joka taen,
12361: viikonloppu. Monien opiskelijoiden kohdalla vii-
12362: konloppumatkat merkitsevätkin aika suurta talou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12363: dellista uhrausta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12364: Lapin läänin alueella tällaisista matkoista ai- 29. 65.341isäyksenä 400 000 markkaa kes-
12365: heutuviin kustannuksiin myönnetään valtion tu- kiasteen oppzlaiden viikonloppumatkoista
12366: kea. Sama menettely tulisi osoittaa kuitenkin aiheutuvzin menoihin.
12367:
12368: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12369:
12370: Mauri Pekkarinen Esko Aho
12371: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
12372: 1986 vp. 2055
12373:
12374: Raha-asia-aloite n:o 1901
12375:
12376:
12377:
12378:
12379: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kesä ry:n toi-
12380: mintaan
12381:
12382:
12383: Eduskunnalle
12384:
12385: Jyväskylän Kesä on yksi Suomen vanhimmista ne kriteerit, joiden perusteella tapahtumille
12386: ja maineikkaimmista kulttuuritapahtumista. Ta- myönnetään tukea myös veikkauksen voittovarois-
12387: pahtuma koostuu lähinnä korkeatasoisesta mu- ta tieteen tukemiseen. Niinpä Kesälle tulisikin
12388: siikki- ja kuvataideohjelmistosta sekä parhaimmil- osoittaa varoja myös momentilta 29.88.53.
12389: laan maailmanlaajuistakin huomiota saaneista Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12390: kongresseista. taen,
12391: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa ta-
12392: pahtumalle esitetään valtion tukea 390 000 mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12393: momentilta 29.90. 52 eli veikkauksen voittovarois- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12394: ta taiteen tukemiseen. 29.88.53 150 000 markkaa Jyväskylän Ke-
12395: Jyväskylän Kesä täyttää erinomaisen hyvin myös sä ry:n toimintaan
12396:
12397: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
12398:
12399: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
12400:
12401:
12402:
12403:
12404: 23 260148U
12405: 2056 1986 vp.
12406:
12407: Raha-asia-aloite n:o 1902
12408:
12409:
12410:
12411:
12412: Pekkarinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta urheilun ja
12413: liikuntakasvatustyön tukemiseen
12414:
12415:
12416: Eduskunnalle
12417:
12418: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja ar- vien lainojen lyhennyksistä ja koroista kertyvät va-
12419: vioidaan vuonna 1987 kertyvän 835 milj. mk. Täs- rat olisikin käytettävä kokonaisuudessaan urhei-
12420: tä 305,6 milj. mk esitetään käytettäväksi urheilun lun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen.
12421: ja liikuntakasvatustyön tukemiseen. Tämä on perusteltua myös sillä, että muutama-
12422: Lisäksi näiden toimintojen tukemiseen arvioi- na viime vuonna on liikunnan ja urheilun asetus-
12423: daan aikaisemmin myönnettyjen lainojen korkoja teitse säädettyä osuutta leikattu n. 90 milj. mk:lla
12424: ja lyhennyksiä kertyvän 32 milj. mk. Hallitus esit- muiden tarpeiden hyväksi.
12425: tää nyt kuitenkin toisena vuonna, että näistä pa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12426: laavista varoista vain 19,4 milj. mk käytettäisiin taen,
12427: urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen.
12428: Niinpä urheilun ja liikunnan tukemiseen budje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12429: tissa esitettyjen määrärahojen kasvu jää varsin pie- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12430: neksi. 29.91.50 lisäyksenä 12600000 markkaa
12431: Liikunnan ja urheilun suuren yhteiskunnallisen urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemi-
12432: merkityksen huomioon ottaen määrärahojen lähes seen.
12433: jäädyttäminen ei ole perusteltua. Liikkeellä ole-
12434:
12435: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12436:
12437: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
12438: Anssi Joutsenlahti Ensio Laine
12439: 1986 vp. 2057
12440:
12441: Raha-asia-aloite n:o 1903
12442:
12443:
12444:
12445:
12446: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken Piispalan
12447: leiri- ja kurssikeskuksen tukemiseen
12448:
12449:
12450: Eduskunnalle
12451:
12452: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Keskuksen taloudellisten vaikeuksien vuoksi
12453: päätösasiakirjassa vuonna 1975 osanottajavaltiot olisi välttämätöntä, että valtio osoittaisi Piispa-
12454: sopivat mm. nuorison kansainvälisen toiminnan lan leiri- ja kurssikeskuksen käyttökustannuksiin
12455: ja nuorisomatkailun edistämisestä. 300000 mk.
12456: Opetusministeriö hyväksyi vuonna 1978 valta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12457: kunnallista ja kansainvälistä käyttöä palvelevien taen,
12458: nuorisomatkailukeskusten kehittämisohjelman,
12459: joka käsitti kahdeksan kohdetta, Kannonkosken että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12460: Piispalan ollessa yksi näistä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12461: Piispalaa onkin rakennettu viime vuosina osin 29.91.51 300000 markkaa Kannonkos-
12462: valtion tuen turvin, mutta valtaosaltaan Kannon- ken PiispaJan leiri- ja kurssikeskuksen toi-
12463: kosken kunnan voimavaroin. Keskus pystyy jo nyt minnan tukemiseen.
12464: tarjoamaan kohtuulliset leiri- ja kurssitilat.
12465:
12466: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12467:
12468: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterineo
12469: 2058 1986 vp.
12470:
12471: Raha-asia-aloite n:o 1904
12472:
12473:
12474:
12475:
12476: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta toimitilojen hankkimiseen
12477: Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry:n toiminnan tukemiseen
12478:
12479:
12480:
12481: Eduskunnalle
12482:
12483: Nuorisoseuratoiminnalla on Keski-Suomessa jäsenyhdistysten ja keskusliiton rahoituksen va-
12484: vuosikymmenten mittaiset aktiiviset perinteet. rassa. -~-
12485:
12486: Toimivia nuorisoseuroja on koko maakunnan Nyt Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry on
12487: alueella 48 kappaletta. Esimerkiksi viime vuoden tehnyt ehdollisen päätöksen hankkia uudet toimi-
12488: aikana näiden järjestöjen järjestämien tilaisuuk- tilat, suuruudeltaan 66,5 m 2 , Jyväskylän kaupun-
12489: sien yhteismäärä nousi runsaasti yli tuhannen. gista, Asunto-Oy Tapionkatu 15:sta. Tilat sopivat
12490: Varsin aktiivista maakunnan alueella on myös Ka- hyvin Keski-Suomen Nuorisoseurain Liiton tar-
12491: levan Nuorten toiminta, yhdistysten määrän olles- koituksiin. Samoista tiloista on tarkoitus tarjota
12492: sa 18. työskentelymahdollisuudet myös Kalevan Nuor-
12493: Nuorisoseurojen maakunnallisena yhteiselime- ten piirin työntekijälle.
12494: nä toimii Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry. Toimistohankkeen hinta on noin 270 000 mk.
12495: Kaikki sanotut yhdistykset ovat sen jäseniä. Vas- Omarahoitusosuutta liitolla on 70 000 mk. Nuori-
12496: taavasti varhaisnuorisojärjestöjen maakunnallinen soseuratyön suuren yhteiskunnallisen merkityksen
12497: yhteistyöjärjestö on Kalevan Nuorten Keski- huomioon ottaen Keski-Suomen Nuorisoseurain
12498: Suomen piiri. Liitto toivoo, että valtio voisi kertaluonteisesti tu-
12499: Keski-Suomen Nuorisoseurain Liiton palveluk- kea toimisto-osakkeen hankintaa 150 000 markal-
12500: sessa on tällä hetkellä kaksi henkilöä ja Kalevan la. Lopun omarahoitusosuudesta liit~ kattaisi pit-
12501: Nuorten Keski-Suomen piirin palveluksessa yksi käaikaisella pankkilainalla. --- ---~
12502: henkilö. Näiden tehtävänä on omien jäsenyhdis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12503: tysten toiminnan yleinen ohjaus, neuvonta ja taen,
12504: koulutustoiminta. Liiton ja piirijärjestön toimiti-
12505: lat ovat läpi vuosikymmenten olleet erittäin puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12506: teelliset. Mahdollisuuksia omien kunnollisten ti- 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
12507: lojen hankkimiseen ovat vaikeuttaneet liiton ja kaa toimitilojen hankkimiseen Keski-
12508: piirijärjestön vähäiset omarahoitusmahdollisuu- Suomen Nuorisoseurain Lti'tto ry:lle.
12509: det. Liiton ja piirin tulot kun ovat valtaosaltaan
12510:
12511: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
12512:
12513: Mauri Pekkarinen
12514: 1986 vp. 2059
12515:
12516: Raha-asia-aloite n:o 1905
12517:
12518:
12519:
12520:
12521: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Keuruun-Liesjärven maan-
12522: tien (n:o 621) perusparannustöiden käynnistämiseen
12523:
12524:
12525: Eduskunnalle
12526:
12527: Maantie n:o 621 välillä Keuruu-Liesjärvi- sevasti kiirehtiä. Jo vuonna 1987 pitäisi kohteen
12528: Ähtäri muodostaa päätieyhteyden kahden kau- suunnittelu saada valmiiksi ja työt käynnistymään
12529: pungin, Keuruun ja Ähtärin välillä. Tie on poik- viimeistään v. 1988.
12530: keuksellisen huonossa kunnossa, mäkinen, kuop- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12531: painen ja routiva soratie. taen,
12532: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Suomen
12533: piirin toimenpideohjelmassa hanke on ohjelmoitu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12534: vasta vuodelle 1991. Hankkeen kustannusarvio on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12535: nykyisten suunnitelmien mukaisesti noin 25 milj. 31.24.77 400000 markkaa Keuruun-
12536: mk. Liesjärven maantien (n:o 621) perusparan-
12537: Perusparannushanketta tulisi kuitenkin ratkai- nushankkeen käynnistämiseen.
12538:
12539: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
12540:
12541: Mauri Pekkarinen
12542: 2060 1986 vp.
12543:
12544: Raha-asia-aloite n:o 1906
12545:
12546:
12547:
12548:
12549: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 659 perus-
12550: korjaustöiden aloittamiseen välillä Kymönkoski-Kuopion piirin
12551: raja
12552:
12553: Eduskunnalle
12554:
12555: Maantie n:o 659 välillä Kymönkoski-Kuopion Tarvittavat suunnitelmat valmistunevat vuo-
12556: piirin raja muodostaa tärkeän tieyhteyden Viita- teen 1987 mennessä. Alustavien tietojen mukaan
12557: saarelta ja 4-tieltä itään Kuopion läänin suuntaan. peruskorjauksen kustannukset tällä 25,5 km:n
12558: Samoin tieyhteys on elintärkeä Viitasaaren itä- matkalla ovat noin 20 milj. mk.
12559: osien kylille normaalin asiointiliikenteen tarpei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12560: siin. Kunnossapidon varatyönä tietä on korjattu taen,
12561: välillä Ilolanmäki-Kymönkoski. Väli Kymönkos-
12562: ki-Kuopion piirin raja on TVL:n Keski-Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12563: piirin suunnitelmien mukaan tarkoitus aloittaa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12564: vasta joskus 1990-luvulla. Tien nykyisen heikon 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantten
12565: kunnon huomioon ottaen peruskorjaustyöt tulisi n:o 659 peruskorjaustöiden aloittamiseen
12566: saada käyntiin huomattavasti aikaisemmin. välillä Kymönkoski-Kuopion piirin raja.
12567:
12568: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
12569:
12570: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
12571: 1986 vp. 2061
12572:
12573: Raha-asia-aloite n:o 1907
12574:
12575:
12576:
12577:
12578: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantien n:o
12579: 760 perusparantamiseen välillä Pihtipudas-Alvajärvi
12580:
12581:
12582: Eduskunnalle
12583:
12584: Maantie n:o 760 välillä Pihtipudas-Muuras- töiden käynnistämiseen tällä tieosuudella Pihti-
12585: järvi yhdistää Pihtiputaan ja Reisjärven kuntakes- pudas-Alvajärvi onkin osoitettu miljoona mark-
12586: kukset. Tie lähtee 4-tieltä Pihtiputaan kirkonky- kaa. Vähäisessä määrin tarkoitukseen saataneen
12587: län pohjoispuolelta. Matkaa sieltä Reisjärven rajal- vielä kuluvana vuonna myös työllisyysvaroja.
12588: le on n. 36 km ja Reisjärven kirkonkylään n. 50 Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa tar-
12589: km. Tie on tärkein yhdystie pohjoisen Keski-Suo- koitukseen on kuitenkin varattu vain 3,5 milj.
12590: men ja Pohjanlahden rannikon välillä. Pihtipu- mk. Töiden täysitehoinen edistyminen ja hank-
12591: taan kunnan sisäisessä liikenteessä tie on eniten keen valmistuminen alkuperäisessä aikataulussa
12592: liikennöity maantie. edellyttäisi budjettirahoituksen tuntuvaa lisäämis-
12593: Tietä pitkin hoidetaan myös valtaosa Pihti- tä vuonna 1987.
12594: putaan öljynkuljetuksista, ja noin 113 kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12595: alueelta lähtevästä puutavarasta ajetaan sen kaut- taen,
12596: ta.
12597: Runsaan liikenteen ja tien rakenteen heikkou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12598: den, mutkaisuuden ja mäkisyyden vuoksi tien 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12599: kuntoa ei ole kyetty pitämään liikennemääriä vas- 31.24.77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
12600: taavalla tasolla. Tieosuus kaipaa pikaista paran- Pihtiputaan-Aivajärven maantien n:o
12601: nusta. 760 perusparannustöiden kiirehtimiseksi.
12602: Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa
12603:
12604: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
12605:
12606: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
12607: 2062 1986 vp.
12608:
12609: Raha-asia-aloite n:o 1908
12610:
12611:
12612:
12613:
12614: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Kuoppalan-Kolkanlahden
12615: paikallistien (n:o 16825) parantamiseen
12616:
12617:
12618: Eduskunnalle
12619:
12620: Paikallistie n:o 16825 välillä Kuoppala- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12621: Kolkanlahti, Pylkönmäen ja Saarijärven välillä on taen,
12622: poikkeuksellisen huonokuntoinen, mäkinen ja
12623: mutkainen soratie. Suurelle osalle pylkönmäkeläi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12624: siä tie on kuitenkin ylivoimaisesti lyhin yhteys 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12625: Saarijärven kaupunkikeskukseen, missä valtaosa 31.24. 77 '1500 000 markkaa Kuoppa-
12626: myös pylkönmäkeläisistä asioi. Lisäksi Saarijärven lan-Kolkanlahden paikallistien (n:o
12627: Lehtolan kylä on tien varrella. Tieosuudella on 16825) perusparannustöiden käynnistämi-
12628: myös varsin mittava puutavarankuljetusliikenne. seen.
12629: Tien perusparannushanke tulisikin saada liik-
12630: keelle mahdollisimman pian.
12631:
12632: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
12633:
12634: Mauri Pekkarinen
12635: 1986 vp. 2Q63
12636:
12637: Raha-asia-aloite n:o 1909
12638:
12639:
12640:
12641:
12642: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
12643: lien rakentamiseen Kinnulan kirkonkylän taajama-alueelle
12644:
12645:
12646: Eduskunnalle
12647:
12648: Kinnulan kirkonkylän taajama-alue on viimeis- 1990. Liikenneturvallisuussyistä hanke tulisi kui-
12649: ten vuosien aikana kehittynyt nopeasti. Alueen tenkin aloittaa huomattavasti aikaisemmin, jo
12650: liikenteen, nimenomaan kevyen liikenteen vilk- vuonna 198 7.
12651: kautta on suurestikin lisännyt mm. taajama- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12652: alueeseen liittyvä teollisuusalue. tavasti,
12653: Kevyen liikenteen omien väylien puutteesta on- 1
12654: kin tullut koko Kinnulan kirkonkylän taajama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12655: alueen kehittymisen pullonkaula. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12656: Suunnitelmat kevyen liikenteen väylien raken- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa kevyen lii-
12657: tamiseksi ovat valmiit. Hankkeen kustannusarvio kenteen väylien rakennustöiden käynnis-
12658: on 3, 7 milj. mk. 1VL:n Keski-Suomen piirin toi- tämiseen Kinnulassa.
12659: menpideohjelmassa hanke on ajoitettu vuodelle
12660:
12661: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12662:
12663: Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
12664: 2064 1986 vp.
12665:
12666: Raha-asia-aloite n:o 1910
12667:
12668:
12669:
12670:
12671: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta ns. Suomenselkätien suun-
12672: nittelua ja maastotöitä varten
12673:
12674:
12675: Eduskunnalle
12676:
12677: Liikenneyhteydet Suomenselällä ovat erittäin könmäki-Karstula-Kivijärvi-Kinnula-valta-
12678: puutteelliset. Alueelta puuttuvat etelä-pohjois- tie n:o 4 kulkee tyypillisimmän Suomenselän läpi,
12679: suuntaiset pääväylät, ja Suomenselän eteläosan tulisi tie myös tätä kautta viedä.
12680: itä-länsisuuntaiset tiet ovat heikkoja. Varsinkin Asia on suuntauksen osalta tulossa ratkaisuun
12681: Suomenselän Keski-Suomen läänin kuntien osalta aivan lähiaikoina.
12682: kunnollisen yhteysverkon puuttuminen on vai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12683: keuttanut merkittävästi kuntien kehittymistä. taen,
12684: Päätieverkon keskeinen kehittämiskohde alueella
12685: on etelä-pohjoissuuntaisen ns. Suomenselkätien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12686: aikaansaaminen. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12687: Jo vuosia sitten valtioneuvosto on tehnyt periaa- 31.24. 77 500 000 markkaa ns. Suomen-
12688: tepäätöksen kantatietasoisen tien rakentamisesta selkälien välillä Keuruu-Multia-Pyl-
12689: Suomenselälle. Asiaa koskevan selvityksen on suo- könmäki- Karstula- Kivi.iärvi- Kinnula
12690: rittanut Viatek. -valtatie n:o 4 suunnittelua ja maastotöi-
12691: Koska juuri tiesuunta Keuruu-Multia-Pyl- tii varten.
12692:
12693: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
12694:
12695: Mauri Pekkarinen
12696: 1986 vp. 2065
12697:
12698: Raha-asia-aloite n:o 1911
12699:
12700:
12701:
12702:
12703: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta kalasataman rakentamiseen
12704: Konneveden Märnmilahteen
12705:
12706:
12707: Eduskunnalle
12708:
12709: Märnmilahti SiJaitsee Rappaatlahden vieressä Hankasalmen ja Laukaan kuntien alueella oleviin
12710: eteläisellä Konnevedellä. Rappaatlahden alue on lukuisiin laitoksiin. Näin korvattaisiin norjalaista
12711: ikivanhaa muikunkalastusaluetta. Jo pitempään pakastekalaa kotimaisella kalalla.
12712: onkin ollut vireillä kalasataman rakentaminen Märnmilahden kalasataman suunnitelma on
12713: Mämmilahteen. valmis. Kustannusarvio on 350 000 mk.
12714: Kalasataman kautta arvioidaan vuodessa saata- Edellä olevan perustella ehdotan kunnioittaen,
12715: van n. 50 000 kg muikkua. Valtion tuen turvin
12716: kunta rakentaisi sataman läheisyyteen kylmäsäily- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12717: tystilat ja hankkisi hilekoneen. Näin kalan edel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12718: leentoimitusmahdollisuuksia voitaisiin tuntuvasti 31.27.77 350 000 markkaa kalasataman
12719: parantaa. Kalaa onkin, kunhan satama saadaan, rakentamiseksi Konneveden Mämmzlah-
12720: tarkoitus toimittaa Märnmilahden sataman kautta teen.
12721: Konneveden kunnan laitosten lisäksi ainakin
12722:
12723: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
12724:
12725: Mauri Pekkarinen
12726: 2066 1986 vp.
12727:
12728: Raha-asia-aloite n:o 1912
12729:
12730:
12731:
12732:
12733: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:n opiskelija-alennus-
12734: lippujärjestelmän laajentamiseen
12735:
12736:
12737: Eduskunnalle
12738:
12739: Valtionrautatiet myöntaa opiskelijoille alen- huolto voikin kirjata itselleen huomattavasti
12740: nuksen koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle yli enemmän tuloja myös opiskelijalipuista ja takaa
12741: 100 kilometrin matkalle. Opiskelijat tekevät näil- itselleen asiakaskuntaa tulevaisuudessakin.
12742: lä säännöillä noin miljoona matkaa vuosittain. VR:n opiskelijalippukäytännön laajentaminen
12743: Lippuja ei nykykäytännön mukaisesti myydä kesä- koskemaan kaikkia yli 100 kilometrin pituisia
12744: aikana eikä muille kuin koti- ja opiskelupaikka- matkoja ja määräasemarajoirusten poistaminen li-
12745: kunnan välisille matkoille. Tämä käytäntö ei kui- säisi opiskelijoiden matkustamista VR:llä oletetta-
12746: tenkaan ota huomioon matkustustarpeita esim. vasti noin 30-40 prosenttia. Valtiolle tämä ai-
12747: eri korkeakouhipJikkakuntien välillä eikä kesäai- heuttaisi lisäkuluja, mutta samanaikaisesti toisi li-
12748: kaista opiskelua, foka on myös varsin yleistä kiris- sätuloja ja totuttaisi opiskelijoita junankäyttäjiksi,
12749: tyneiden rutkintovaatimusten vuoksi. mikä on liikennepoliittisestikin kannatettavaa.
12750: Opiskelijat elävät pienellä opintotuella ja omil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12751: la työtuloillaan varsin niukan budjetin rajoissa. taen,
12752: Erilaiset alennuskäytännöt ovatkin aina olleet ja
12753: ovat edelleen erinomaisen tärkeä keino parantaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12754: muutoin niukkaaJ:lintasoa. 1987 tulo-ja menoarvioon momentille
12755: VR on omassa alennuslippukäytännössään jää- 31.5 7.50 12 000 000 markan määrärahan
12756: nyt jälkeen kilpailijansa Matkahuollon alennuslin- VR:n opiskelzjalippujen alennuskäytän-
12757: jasta, joka ei hyllytä alennuksiaan kesäajaksi eikä nön korjaamiseksi koskemaan kaikkia yli
12758: sido niitä tiettyihin määräasemiin. Näin Matka- JOO kilometrin matkoja.
12759:
12760: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
12761: '
12762: Mauri Pekkarinen Esko Aho
12763: 1986 vp. 2067
12764:
12765: Raha-asia-aloite n:o 1913
12766:
12767:
12768:
12769:
12770: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesijohtoverkostojen yh-
12771: dysjohdon rakennustöiden aloittamiseen välillä Keuruun
12772: keskusta-Keuruun varuskunta
12773:
12774: Eduskunnalle
12775:
12776: Keuruun varuskunta sijaitsee noin 4,5 kilomet- hankkeen toteuttaminen täyttää valtioneuvoston
12777: rin etäisyydellä Keuruun kirkonkylästä etelään. päätöksen {214/78) edellyttämät vaatimukset ja
12778: Varuskunnalla on oma sisäinen vedenjakelujärjes- soveltuu Keski-Suomen vesipiirin toteutettavaksi.
12779: telmä, johon kuuluu pohjavedenottamo. Keu- Asiaan suhtautuu myönteisesti myös puolustus-
12780: ruun kirkonkylän vesilaitos kattaa rakennuskaava- ministeriö.
12781: alueen. Raakavesi pumpataan kahdesta erillisestä Hankkeen kustannukset ovat noin 2,5 milj.
12782: pohjavedenottamosta. Näiden vesijohtoverkosto- mk, mistä valtion vesihuoltotyön osuudeksi muo-
12783: jen yhteinen pituus on noin 60 kilometriä. Vesi- dostuu noin 0,82 milj. mk. Yhdysjohdon rakenta-
12784: laitoksilla on ajoittaisia veden määrästä ja laadusta minen ei tarvitse vesioikeuden lupaa. Sekä Keu-
12785: johtuvia käyttöhäiriöitä. ruun kirkonkylän että varuskunnan vedenotta-
12786: Verkostojen välinen yhdysjohto antaisi molem- rnoilla on vesioikeuden luvat.
12787: mille vesilaitoksille taloudellisesti edullisen ratkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12788: sun mahdollisimman suureen vedenjakeluvar- taen,
12789: muuteen häiriötilanteissa, johtuvatpa nämä raa-
12790: kavedestä tai laitteistohäiriöistä. Yhdysjohto mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12791: dollistaa myös verkostojen välillä olevan haja-asu- 1987 tulo- ja menoarvioon 820 000 mark-
12792: tuksen vedenhankinnan. Lisäksi kirkonkylän ete- kaa Keuruun varuskunnan ja Keuruun
12793: läpuolineo alue, Varissaari-Pöyhölä, on kirkon- kaupungin keskustan välisten veszjohto-
12794: seudun yleiskaavassa varattu rakentamiseen. verkostojen yhdysjohdon rakentamista
12795: Kahden vesilaitoksen välisenä yhdysvesijohtona varten.
12796:
12797: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
12798:
12799: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Inger Hirvelä
12800: 2068 1986 vp.
12801:
12802: Raha-asia-aloite n:o 1914
12803:
12804:
12805:
12806:
12807: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesihuoltotöihin Kivi-
12808: järvellä
12809:
12810:
12811: Eduskunnalle
12812:
12813: Kivijärven kirkonkylällä sekä Puralankylällä, Hankkeen suunnittelutyöt on saatettu äskettäin
12814: Lahdenperällä ja Tiironkylällä on vedenhankinta päätökseen eikä yhdysjohdon rakentaminen tar-
12815: tuottanut melkoisia vaikeuksia. Ongelmien pois- vitse vesioikeuden lupaa. Valmius hankkeen
12816: tamiseksi on Keski-Suomen vesipiiri työllisyysva- käynnistämiseen olisi syksyllä 1986.
12817: roin suorittanut vuosina 1983-84 pohjavesiselvi- Kivijärvi on yksi Keski-Suomen ja koko Suo-
12818: tyksiä mainituilla kylillä. Nykyisen Tervaniemen menkin vaikeimmista työttömyyskunnista. Siksi
12819: vedenottamon läheisyydestä löydettiinkin uusi ot- töiden käynnistäminen työllisyysvaroin on välttä-
12820: tamo, josta voidaan saada riittävästi hyvälaatuista mätöntä.
12821: vettä. Kivijärven kunta onkin päättänyt rakentaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12822: uuden vedenottamon mainittuun paikkaan. Otta- taen,
12823: mo valmistuu vuoden 1986 loppupuolella.
12824: Tervaniemen vedenottarnosta vettä on tarkoitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12825: johtaa Tiironkylään, Hoikanperälle, Lahdenperäl- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 600 000
12826: le ja Puralankylälle. Vesihuoltotyönä suoritettuna markkaa vesihuoltotöihin Kivtjiirvellii, Pu-
12827: tämän 23,9 km pitkän yhdysjohdon rakentami- ralankyliin, Hoikanperiin ja Kivijärven kir-
12828: nen tulisi maksamaan 3, 5 milj. mk, mistä valtion konkyliin alueilla.
12829: osuus olisi 1,6 milj. mk.
12830:
12831: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
12832:
12833: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
12834: 1986 vp. 2069
12835:
12836: Raha-asia-aloite n:o 1915
12837:
12838:
12839:
12840:
12841: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta vesijohtoverkoston rakenta-
12842: miseen Kyyjärvellä
12843:
12844:
12845: Eduskunnalle
12846:
12847: Kyyjärven kunta pohjoisessa Keski-Suomessa verkostojen yhdistämisen ja tarvittaessa molem-
12848: kuuluu ns. Suomenselkä-kuntiin. Perinteisesti minpuolisen vedenjakelun.
12849: kunnan työllisyystilanne on ollut vaikea. Kunnan Näin rakennettavan syöttövesijohdon piirissä
12850: kehittämistoimissa on viime vuosina päästy hy- olisi 38 taloutta ja noin 200 asukasta. Hankkeen
12851: vään alkuun. toteuttamisen mahdollistavat suunnitelmat ovat
12852: Sekä kunnan työllisyyden että yhdyskuntara- valmistuneet Keski-Suomen vesipiirissä äskettäin.
12853: kenteen kehittämisen kannalta yksi tärkeimmistä Kustannukset yhteensä olisivat 1,6 milj. mk, josta
12854: toiminnoista ovat muutamina viime vuosina ol- valtion osuus valtion vesihuoltohankkeena toteu-
12855: leet kunnan alueella suoritetut vesihuoltotyöt. tettaessa on noin 700 000 mk.
12856: Kyyjärven kunnan vesilaitos kattaakin nyttem- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12857: min jo kirkonkylän seudun ja suuren osan haja- taen,
12858: asutusalueista. Samoin Perhon vesijohtoverkosto
12859: on varsin laaja. Noposenahon ja Mäntyperän kylät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12860: sijaitsevat juuri Perhon ja Kyyjärven kuntien raja- 1987 tulo- ja menoarvioon 700 000 mark-
12861: alueilla. Mainittujen kylien saattaminen vesijoh- kaa vesihuoltohankkeeseen Kyyjärven
12862: toverkoston piiriin mahdollistaisi samalla kuntien kunnassa.
12863:
12864: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12865:
12866: Mauri Pekkarinen
12867: 2070 1986 vp.
12868:
12869: Raha-asia-aloite n:o 1916
12870:
12871:
12872:
12873:
12874: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan ja Linnanky-
12875: län alueiden vesihuollon järjestämiseen Saarijärvellä
12876:
12877:
12878: Eduskunnalle
12879:
12880: Tarvaalan ja Linnankylän vedenhankinta Saari- tannukset ovat 1,25 milj. mk, mistä valtion osuu-
12881: järvellä on puutteellisesti järjestetty. Esim. Lin- deksi jäisi 430 000 mk. Hanke täyttää valtion. vesi-
12882: nankylän talouksista osa joutuu ottamaan talous- huoltotyölle asettamat vaatimukset.
12883: vetensä kylän pohjoispuolella olevasta järvestä. Edelä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12884: Talouksien käyttövesi ei näillä alueilla täytä lää- taen,
12885: kintöhallituksen asettamia laatuvaatimuksia.
12886: Järkevä ratkaisu olisi mainittujen kylic;n liittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12887: minen Saarijärven kaupunkikeskuksen vesilaitok- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12888: seen. Tähän tähtäävät suunnitelmat ovatkin äs- 30.40. 77 430 000 markkaa vesihuollon
12889: kettäin valmistuneet. kuntoon saattamiseksi Saanjärven Tarvaa-
12890: Tarvittavan syöttövesijohdon rakentamisen kus- lan ja Linnankylän alueella.
12891:
12892: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
12893:
12894: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Paavo Vesterineo
12895: 1986 vp. 2071
12896:
12897: Raha-asia-aloite n:o 1917
12898:
12899:
12900:
12901:
12902: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Keihärinkosken-Valkeisjär-
12903: ven runkovesijohdon rakentamiseen Viitasaarella
12904:
12905:
12906: Eduskunnalle
12907:
12908: Vesihuolto-ongelmat ovat Viitasaaren haja-asu- teena runkovesijohdon rakentaminen valtion vesi-
12909: tusalueilla erittäin suuret. Kenties vaikein tilanne huoltotyönä. Hankkeen kustannusarvio on
12910: on kylistä Keihärinkosken-Valkeisjärven alueel- 2 770 000 markkaa, josta valtion osuus olisi
12911: la. Kunta ajaa säiliöautolla vettä useisiin talouk- 800 000 markkaa.
12912: sun. Hanke tulisi saada käyntiin mahdollisimman
12913: Kunta on kannustanut kyläkuntia yhteisiin rat- pian.
12914: kaisuihin osuuskuntamuotoisten vesihuoltoyhtiöi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12915: den muodossa. Näin on meneteltykin Keihärin- taen,
12916: kosken-Valkeisjärven alueella. Alueella on noin
12917: 100 taloutta ja lähes 400 asukasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12918: Nyttemmin tarkoitukseen sopiva vedenottamo 1987 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
12919: on löydetty läheltä ko. kyläyhteisöä. Tarvittavat kaa Kezhärinkosken- Valkeisjärven run-
12920: maastoselvitykset ja suunnitelmat on tehty tavoit- kovesijohdon rakentamiseen Viitasaarella.
12921:
12922: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
12923:
12924: Mauri Pekkarinen
12925:
12926:
12927:
12928:
12929: 24 260148U
12930: 2072 1986 vp.
12931:
12932: Raha-asia-aloite n:o 1918
12933:
12934:
12935:
12936:
12937: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Yhtyneet Pa-
12938: peritehtaat Oy:n Jämsänkosken tehtaiden jätevesien kuljettami-
12939: seen tarkoitetun siinoviemärin rakentamiseen
12940:
12941: Eduskunnalle
12942:
12943: Jämsänkosken tehtaat laskevat jätevetensä Jäm- suojelullisesti hyvän kokonaisratkaisun toteutta-
12944: sänjokeen ja edelleen Päijänteeseen, Kaipolan mista.
12945: tehtaat suoraan Päijänteeseen. Kummallakin teh- Siirtoviemärin tarkistettu kustannusarvio on 18
12946: taalla on edessään vesiensuojelutoimenpiteiden milj. mk. Valtion osuudeksi hankkeesta on sovittu
12947: tehostaminen. Taloudellisissa selvityksissä on käy- 3,6 milj. mk.
12948: nyt ilmi, että edullisin toimiva ratkaisu jätevesiky- Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa tarkoituk-
12949: symyksen järjestämiseksi olisi johtaa Jämsänkos- seen on osoitettu 1 milj. mk. Hankkeen toteutta-
12950: ken tehtaiden jätevedet siirtoviemärillä Kaipolaan misen kiirehtimiseksi tulisi määrärahaa lisätä 1
12951: ja käsitellä ne siellä yhdessä Kaipolan tehtaiden milj. mk:lla.
12952: jätevesien kanssa. Keski-Suomen vesipiiri onkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12953: äskettäin ehdottanut vesihallitukselle, että siirto- taen,
12954: viemäri rakennettaisiin valtion vesihuoltotyönä.
12955: Siirtoviemärin rakentamisella saataisiin jäteve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12956: det poisJämsänjoesta, joka nykyisellään on pahas- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12957: ti pilaantunut. Joki virtaa Jämsän kaupungin kes- 35.25.77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
12958: kustan läpi, ja sen vaikutuspiirissä on 10 000 asu- Yhtyneet Papen'tehtaat Oy:n jämsänkos-
12959: kasta. Asumajätevedet on johdettu yhteispuhdis- ken tehtaiden siirtoviemärin rakentami-
12960: tamoon. Siirtoviemärin rakentaminen valtion ve- seksi.
12961: sihuoltotyönä edesauttaisi ja nopeuttaisi vesien-
12962:
12963: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
12964:
12965: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen
12966: 1986 vp. 2073
12967:
12968: Raha-asia-aloite n:o 1919
12969:
12970:
12971:
12972:
12973: Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhanomaisen turvallisuus-
12974: politiikan suunnitteluun
12975:
12976:
12977: Eduskunnalle
12978:
12979: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityk- politiikkaansa niin, että maan turvallisuus todella
12980: sessä ehdotetaan sotilaallisen maanpuolustuksen perustuisi siihen eikä uskoteltaisi aseiden tuotta-
12981: menoihin yli 5 miljardia markkaa. Nämä määrära- van turvallisuutta. Siksi esitämme, että asevarus-
12982: hat perustuvat siihen, että Suomen puolustuspoli- teluun varatusta määrärahasta lohkaistaan pieni
12983: tiikkaa ei ole arvioitu uudelleen, vaikka nykyaikai- summa parlamentaarisen komitean asettamiseksi
12984: nen sota on täysin muuttanut maamme sotilaspo- rauhanomaisen turvallisuuspolitiikan suunnitte-
12985: liittisen aseman. Meillä tunnustetaan yleisesti, et- lua ja siihen liittyvää rauhantutkimusta varten.
12986: tä ydinsotaan Suomi ei voi varustautua. Tästä ei Budjettiteknisesti asia voitaisiin hoitaa siten, et-
12987: kuitenkaan ole vedetty johtopäätöksiä puolustus- tä eduskunta muuttaa pääluokan 27 määräraho-
12988: politiikan suhteen, vaan kaikki nuoret miehet jen käyttöä valtion vuoden 1987 tulo- ja menoar-
12989: kutsutaan entiseen malliin suorittamaan asevel- viossa niin, että luvun 20 (perushankintamenot)
12990: vollisuuttaan. määrärahoista siirretään 2 000 000 markkaa uu-
12991: Jotta asevelvollisuudella olisi jotain näennäistä teen lukuun 10 (rauhanomaisen turvallisuuspoli-
12992: sisältöä, hankitaan vuodesta toiseen myös uusia tiikan suunnittelu) parlamentaarisen komitean
12993: aseita, joiden käyttöön miehiä harjoitetaan. Sa- perustamiseen ja siihen liittyvää rauhantutkimus-
12994: malla pidetään suurella mainoskampanjalla yllä ta varten.
12995: käsitystä siitä, että Suomen puolustusvoimilla olisi Ehdotamme,
12996: jonkinlaista välivaiheen merkitystä sotatilanteessa
12997: ennen ydinsotavaiheeseen siirtymistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12998: Virallinen turvallisuuspolitiikkakin tunnustaa, 1987 tulo- ja menoarvioon uuden luvun
12999: että Suomen turvallisuus perustuu ulkopolitiik- 27.10 (rauhanomaisen turvallisuuspolitii-
13000: kaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kuitenkaan kan suunnittelu) määrärahoihin 2 000 000
13001: ei haluta myöntää, että Suomen armeijalla ei ole markkaa parlamentaarisen komitean pe-
13002: myönteistä merkitystä kansainvälisen yhteistyön rustamiseen rauhanomaisen turvallisuus-
13003: kannalta. Tämä johtaa miljardien tuhlaamiseen politiikan suunnittelua ja siihen liittyvää
13004: joka vuosi sotilaalliseen maanpuolustukseen. rauhantutkimusta varten.
13005: Suomen olisi aika ryhtyä kehittämään rauhan-
13006:
13007: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13008:
13009: Kari Peltola Esko Helle Heli Astala
13010: Ulla-Leena Alppi Timo Laaksonen Pekka Leppänen
13011: Osmo Vepsäläinen Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
13012: Anna-Liisa Jokinen Arja Alho Inger Hirvelä
13013: Liisa Kulhia
13014: 2074 1986 vp.
13015:
13016: Raha-asia-aloite n:o 1920
13017:
13018:
13019:
13020:
13021: Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien kasarmien
13022: ottamiseksi muuhun käyttöön
13023:
13024:
13025: Eduskunnalle
13026:
13027: Puolustusministeri on ollut sitä mieltä, että Hallituksen pitäisikin asettaa komitea, jonka
13028: puolustuslaitoksen kasarmeja joudutaan sulke- tehtävänä olisi selvittää, mitkä kasarmialueet voi-
13029: maan kunnostusmäärärahojen puutteen takia. taisiin tyhjentää kokonaan tai osittain. Komitean
13030: Vanhat kasarmialueet sopisivat usein erittäin hy- tulisi neuvotella myös asianomaisten kuntien
13031: vin asumiseen ja julkisiin palveluihin. Esimerkiksi kanssa alueiden rulevasta käytöstä ja kunnostami-
13032: Helsingissä on tehty vuosikymmeniä esityksiä San- sesta. Suunnittelutyöhön tulisi varata määräraha
13033: tahaminan saamisesta asumiseen ja virkistykseen. valtion budjettiin.
13034: Viimeksi kaupungin asunto-ohjelman yhteydessä Ehdotamme kunnioittaen,
13035: SKDL:n ryhmä ehdotti, että kaupunki tekisi
13036: alueelle esisuunnitelman neuvotteluasemien pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13037: rantamiseksi valtion kanssa Santahaminan siinä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13038: miseksi kaupungin haltuun. 27.27.10 5 000 000 markan mliiirärahan
13039: Monissa muissakin kunnissa kasarmialueille sen selvittämiseen, mitkä puolustusvoi-
13040: voitaisiin kunnostaa monipuolisia asuntoja. Osa mien kasarmit voidaan luovuttaa muuhun
13041: rakennuksista sopisi kouluiksi ja kulttuurikeskuk- käyttöön kokonaan tai osittain, ja näiden
13042: siksi. Kansalais- ja työväenopistot, musiikki- ja tulevan käytön suunnitteluun yhdessä asi-
13043: tanssiryhmät ja urheiluseurat saisivat kasarmeista anomaisten kuntien kanssa.
13044: runsaasti sopivia toimitiloja.
13045:
13046: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13047:
13048: Kati Peltola Esko Helle Heli Astala
13049: Ulla-Leena Alppi Arja Alho Liisa Kulhia
13050: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Osmo Vepsäläinen
13051: Arvo Kemppainen Inger Hirvelä Anna-Liisa Jokinen
13052: Vappu Säilynoja
13053: 1986 Vp. 2075
13054:
13055: Raha-asia-aloite n:o 1921
13056:
13057:
13058:
13059:
13060: Peltola ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta maksettavaksi yli-
13061: määräisenä lisänä lapsilisien kaksinkertaistamiseksi
13062:
13063:
13064: Eduskunnalle
13065:
13066: Hallituksen esitys vuoden 1987 budjetiksi tarjo- kohti kuukaudessa vaatisi 2, 784 miljardin lisäystä
13067: aa tulottomille ja pienituloisille lasten huoltajille valtion määrärahaan, mikä rahoitettaisiin osittain
13068: vain 3 % :n korotuksen lapsilisiin. Suurituloiset verovähennysten poistamisella ja osittain työnan-
13069: lasten huoltajat sen sijaan saavat uusia verovähen- tajan lapsilisämaksun perimisellä liikevaihtopoh-
13070: nyksiä. Myös valtionverotuksen huoltajavähennys- jaisena.
13071: tä nostetaan, vaikka on tiedossa, että suuri osa Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
13072: huoltajista jää sitä ilman. taen,
13073: Jotta pienituloisia perheitä tuettaisiin edes yhtä
13074: paljon kuin suurempituloisia, perheiden taloudel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13075: linen tuki on annettava lapsilisänä eikä verovä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13076: hennyksenä. Tällainen muutos yhdessä kansande- 33.15.52 eri lisänä 2 600 000 000 markkaa
13077: mokraattien jatkuvasti esittämän tasokorotuksen maksettavaksi ylimääräisenä lisänä lapszli-
13078: kanssa merkitsisi sitä, että lapsilisät voitaisiin kak- sien kaksinkertaistamiseen.
13079: sinkertaistaa nykyisestä. 200 markan lisäys lasta
13080:
13081: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13082:
13083: Kati Peltola Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
13084: Lauha Männistö Ulla-Leena Alppi Juhani Vähäkangas
13085: Niilo Koskenniemi
13086: 2076 1986 vp.
13087:
13088: Raha-asia-aloite n:o 1922
13089:
13090:
13091:
13092:
13093: Peltola ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta sosiaalipalve-
13094: lujen kehittämiseen kuntien ja kuntainliittojen suunnitelmien
13095: mukaisiksi
13096:
13097: Eduskunnalle
13098:
13099: Kunnat ovat joka vuosi halunneet parantaa so- Suurten hankkeiden osalta kuntien ja kuntain-
13100: siaalihuollon palvelujaan enemmän kuin mihin liittojen ja hallituksen budjettiehdotuksen erotus
13101: hallitus ja eduskunta ovat myöntäneet valtion- on 36 milj. markkaa. Kuntien valtionosuuksia pi-
13102: osuutta. Päivähoitojonot ovat edelleen pitkiä lu- täisi siis nostaa yli 300 milj. markkaa, jotta kun-
13103: kuisissa kunnissa, vanhat ja sairaat ihmiset jäävät tien kehittämissuunnitelmat toteutuisivat.
13104: vaille huolenpitoa, lastensuojelua ja perheiden tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13105: kemista lasten kasvatuksessa ei ole juuri missään taen,
13106: saatu järjestetyksi kuntoon, alkoholistit ja mielen-
13107: terveysongelmista kärsivät ovat usein vailla asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13108: toa ja tarvittavaa tukea. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13109: Kaikkeen tähän tarvitaan kunnan sosiaalihuol- 33.32.30 (valtionosuus sosiaalipalvelujen
13110: lon erilaisia palveluita. Työntekijät ovat tärkeim- käyttökustannuksiin) lisäyksenä
13111: piä, mutta myös kunnolliset työtilat ovat välttä- 270 000 000 markkaa sekä momentzfle
13112: mättömiä. Kunnat ja kuntainliitot ehdottivat 33.32.31 (valtionosuus sosiaalipalvelujen
13113: suunnitelmissaan vuosille 1986-90, että vuonna perustamiskustannuksiin) lisäyksenä
13114: 1987 sosiaalipalveluiden käyttökustannuksiin ja 36 000 000 markkaa valtakunnallisen so-
13115: alle 11 milj. markkaa. Hallitus ehdottaa vain siaalihuollon suunnitelman muuttamisek-
13116: 4,513 milj. markkaa. Erotus on 273 milj. mark- si kuntien ja kuntainliittojen esitysten
13117: kaa. mukaiseksi.
13118:
13119: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13120:
13121: Kari Peltola Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja
13122: Heli Astala Liisa Kulhia Esko Helle
13123: Pekka Leppänen Osmo Vepsäläinen Arvo Kemppainen
13124: Timo Laaksonen
13125: 1986 vp. 2077
13126:
13127: Raha-asia-aloite n:o 1923
13128:
13129:
13130:
13131:
13132: Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteiskunnan järjestämän
13133: jätteiden uudelleenkäytön suunnitteluun
13134:
13135:
13136: Eduskunnalle
13137:
13138: Ympäristöministeriön pääluokassa esitetaan työpaikoilla, joissa jätettä syntyy suuria määriä,
13139: vuodelle 1987 määrärahoja jätehuoltoon ja jättei- mutta myös asuma-alueilla, jotka varustetaan niil-
13140: den hyödyntämiseen. Ongelmajäteyhtiön määrä- le soveltuvilla keräilyjärjestelmillä. Lajittelu ei
13141: rahojen lisäksi esitetään jonkin verran rahaa avus- kuitenkaan hyödytä paljoakaan, jos lajitelrua jä-
13142: tuksiin ja korkotukiin. Jätteiden hyötykäytön on- tettä ei käsitellä käytettäväksi uudelleen tuotan-
13143: gelma on sen hajanaisuus. Yksityiset yritykset ovat nossa.
13144: kiinnostuneet lähinnä vain paperin uudelleenkäy- Siksi ympäristöministeriön tulisi ottaa aloite kä-
13145: töstä ja siitäkin vain niin kauan kuin se on liiketa- siinsä ja perustaa yhdessä kuntien kanssa eri puo-
13146: loudellisesti voittoa tuottavaa. Kansantalouden lille maata jätteidenkäsittelylaitoksia, jotka perus-
13147: kannalta jätteiden erottelu jo keräilyvaiheessa ja tuvat jätteiden lajitteluun mahdollisimman pit-
13148: uudelleenkäsittely on kannattavaa silloin, kun källe jo työpaikoilla ja kotitalouksissa ja jotka huo-
13149: pystytään säästämään raaka-aineita ja estämään lehtivat siitä, että hyötyjätettä tai ympäristölle va-
13150: vahingollisten aineiden vieminen luontoon. Jos hingollisia aineita ei kasata luontoon tai polteta.
13151: jätehuoltoa kehitetään liiketaloudellisin perus- Näillä perusteilla ehdotamme,
13152: tein, suurin osa jätteistä haudataan nykyiseen ta-
13153: paan lajittelematta kaatopaikoille. Suppea liiketa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13154: loudellinen päätöksenteko saattaa johtaa jopa jät- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13155: teiden polttamiseen lajittelematta, mikä väistä- 35.13.62 1000000 markan määrärahan
13156: mättä saastuttaa ympäristöä. yhteiskunnan järjestämän jätteiden uudel-
13157: Valtion ja kuntien tulisi yhdessä vastata jäte- leenkäytöstä huolehtivan laitosverkoston
13158: huollon kehittämisestä niin, että lajittelu toteu- suunnittelua varten.
13159: tettaisiin varsinkin tuotantolaitoksissa ja muilla
13160:
13161: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13162:
13163: Kati Peltola Esko Helle Heli Astala
13164: Ulla-Leena Alppi Timo Laaksonen Pekka Leppänen
13165: Osmo Vepsäläinen Heikki Mustonen Arvo Kemppainen
13166: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen Liisa Kulhia
13167: 2078 1986 vp.
13168:
13169: Raha-asia-aloite n:o 1924
13170:
13171:
13172:
13173:
13174: Peltola ym.~ Määrärahan osoittamisesta asumistuen ylimääräiseen
13175: lisään tuen parantamiseksi ja saajien piirin laajentamiseksi
13176:
13177:
13178: Eduskunnalle
13179:
13180: Hallitus esittää asumistukimäärärahojen vähen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13181: tämistä, vaikka asuntoneuvosto on jatkuvasti eh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13182: dottanut, että pienituloisten asumismenojen 35.45.54 815 000 000 markkaa maksetta-
13183: osuutta tulisi vähentää ja asumistuen saajien piiriä vaksi ylimiiiiriiisinii avustuksina asumis-
13184: laajentaa. Asumistukihan on asuntopolitiikan vä- tuen parantamiseen ja saa;ien piirin laa-
13185: lineistä oikeudenmukaisin ja sen avulla tuki voi- jentamiseen.
13186: daan suunnata niille, jotka tukea tarvitsevat.
13187: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13188: taen,
13189:
13190: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13191:
13192: Kati Peltola Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
13193: Lauha Männistö Ulla-Leena Alppi Juhani Vähäkangas
13194: Niilo Koskenniemi
13195: 1986 vp. 2079
13196:
13197: Raha-asia-aloite n:o 1925
13198:
13199:
13200:
13201:
13202: Peltola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin
13203:
13204:
13205:
13206: Eduskunnalle
13207:
13208: Vuokra-asuntojonot ovat monissa kunnissa pit- asunto- ja perusparannuslainat
13209: kiä. Suomessa on sen vuoksi edelleen asunnotto- - saadaan korkotuloa . . . . . . . . . 790 mmk
13210: mia. Varsinkin itsenäistyvät ja perhettä perustavat - saadaan lyhennyksinä ja
13211: nuoret ovat vaikeuksissa. Vanhukset ja pitkäai- takaisinmaksuina . . . . . . . . . . . 1 325
13212: kaissairaat joutuvat yhä laitoksiin asunto- Yhteensä 2 115 mmk
13213: ongelmien vuoksi tai eivät pääse sieltä kuntou-
13214: tuessaan takaisin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla Samaan aikaan näihin tarkoituksiin hallitus
13215: on työvoimapulaa, kun muiden alueiden työttö- esittää määrärahoja seuraavasti:
13216: mät eivät voi ottaa työtä vastaan asunnottomuu- - asuntolainat . . . . . . . . . . . . . . . 2 300 mmk
13217: den takia. - peruskorjaus- ja perus-
13218: Korkean koron ja lyhyen kuoletusajan takia val- parannuslainat.... . . . . . . . . . . . . . . . . 440
13219: tion lainoittamat asunnot eivät läheskään aina ole Yhteensä 2 740 mmk
13220: sosiaalisia, kuten on tarkoitettu. Aravavuokrat
13221: ylittävät lukuisissa tapauksissa kovan rahan Kun näiden kahden summan välinen ero on
13222: vuokra-asuntoja koskevat enimmäisvuokrasään- enää vain 625 miljoonaa markkaa, ei mitenkään
13223: nökset. voi väittää asuntolainoitusta merkittäväksi meno-
13224: eräksi tulo- ja menoarviossa.
13225: Hallituksen tavoitteena on valtion lainoitta:man
13226: Asuntolainojen myöntämisvaltuus tulee vuo-
13227: tuotannon alentaminen. Tätä perustellaan asun-
13228: deksi 1987 korottaa hallituksen esittämästä 2 120
13229: nontarpeen laskulla. Vertailu muihin pohjoismai-
13230: miljoonasta markasta (siitä 70 miljoonaa markkaa
13231: hin ja Suomessakin hyväksyttyihin tavoitteisiin
13232: asunnottomien vuokra-asuntoihin ja 2 075 mil-
13233: osoittaa, että suomalaisten asumistasossa on run-
13234: joonaa markkaa muuhun lainoitukseen) 3 000
13235: saasti parantamisen varaa. Kohtuullisen asumisen
13236: miljoonaan markkaan. Tällöin vuonna 1987 alet-
13237: turvaaminen jokaiselle edellyttää asuntorakenta-
13238: taisiin hallituksen esittämän 19 000 asunnon ase-
13239: misen lisäämistä.
13240: mesta rakentaa 2 5 000 asuntoa, joista vähintään
13241: Budjetin mukaan ensi vuonna aloitettaisiin puolet olisi vuokra-asuntoja. Ehdotuksesta seuraa,
13242: 19 000 uuden asunnon rakentaminen. Lainojen että myös vuoden 1987 määrärahoja tulee lisätä.
13243: myöntämisvaltuus riittää kuitenkin vain 16 500 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13244: asunnon rakentamiseen. Loput aiotaan ilmeisesti taen,
13245: rahoittaa edellisten vuosien siirtyvillä määrära-
13246: hoilla. Tämäkin merkitsee tuotannon kokonais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13247: määrän vähenemistä. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13248: Hallitus arvioi vuonna 1987 saatavan asuntolai- 35.45.83 lisäyksenä 700 000 000 markkaa
13249: noituksesta takaisin korkoja ja lyhennyksiä seuraa- asuntolainoihin tarkoitettujen määräraho-
13250: vasti: jen korottamiseksi.
13251:
13252: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13253:
13254: Kati Peltola Timo Laaksonen Esko Helle
13255: Vappu Säilynoja Osmo Vepsäläinen Arvo Kemppainen
13256: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Juhani Vähäkangas
13257: Niilo Koskenniemi Lauha Männistö
13258: 2080 1986 vp.
13259:
13260: Raha-asia-aloite n:o 1926
13261:
13262:
13263:
13264:
13265: Peltola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien vuokra-
13266: asuntojen ostamiseen vanhasta asuntokannasta asunnottomille
13267:
13268:
13269: Eduskunnalle
13270:
13271: Hallitus ehdottaa budjetissa, että asunnotto- Tuen ehdot on asetettava sellaisiksi, että lainoista
13272: mien asunto-olojen parantamiseksi valtakunnalli- ei aiheudu tarpeetonta byrokratiaa.
13273: selle Y-säätiölle ja kunnille myönnetään vuokra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13274: asuntojen hankkimiseksi vanhasta asuntokannasta taen,
13275: 40 miljoonaa markkaa. Tästä vain 1 miljoona tuli-
13276: si kunnille. Kuitenkin asunnottomat tulisi sijoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13277: taa mahdollisimman paljon normaaleihin kuntien 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13278: vuokra-asuntoihin tai tarvittaessa kunnallisiin eri- 35.45.85 100 000 000 markkaa kuntien
13279: tyisasuntoihin. ja Y-säätiön asuntolainozhin vuokra-asun-
13280: Valtion on tuettava kuntien vuokra-asuntojen tojen hankkimiseksi vanhasta asuntokan-
13281: ostamista, koska näin saadaan eri puolille maata nasta asunnottomzlle.
13282: nopeasti pienasuntoja asunnottomien käyttöön.
13283:
13284: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13285:
13286: Kari Peltola Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
13287: Lauha Männistö Ulla-Leena Alppi Juhani Vähäkangas
13288: Niilo Koskenniemi
13289: 1986 vp. 2081
13290:
13291: Raha-asia-aloite n:o 1927
13292:
13293:
13294:
13295:
13296: Peltola ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta asuntojen
13297: peruskorjaus- ja perusparannuslainoihin
13298:
13299:
13300: Eduskunnalle
13301:
13302: Perusparannuslainoja on haettu noin 30 000 kaikin keinoin hyvin suunniteltua asuntojen kor-
13303: asunnon korjaamiseen, mutta hallitus ehdottaa jausta ja parantamista.
13304: määrärahoja vain noin 9 000 asuntoa varten. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13305: Asuntojen peruskorjaus on kuitenkin kansanta- taen,
13306: loudellisesti edullinen asumistason parantamisen
13307: väline, joka vähentää tuntuvasti uustuotannon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13308: tarvetta ja tarpeettomia muuttoja. Peruskorjaus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13309: ten ja -parannusten lykkääminen aiheuttaa usein 35.45.86 800 000 000 markkaa asuntojen
13310: lisäkustannuksia ja joskus jopa tekee korjaukset peruskorjaus- ja perusparannuslainoihin.
13311: mahdottomiksi. Sen vuoksi valtion tulisi tukea
13312:
13313: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13314:
13315: Kati Peltola Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
13316: Lauha Männistö Ulla-Leena Alppi Juhani Vähäkangas
13317: Niilo Koskenniemi
13318: 2082 1986 vp.
13319:
13320: Raha-asia-aloite n:o 1928
13321:
13322:
13323:
13324:
13325: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta komisarion toimen perustami-
13326: seen Keminmaan nimismiespiiriin
13327:
13328:
13329: Eduskunnalle
13330:
13331: Keminmaan nimismiespiirin poliisivahvuus on tomasti lisää päällystöä. Lähinnä tällöin sopivin
13332: Lapin läänin alhaisin. Se on vain 0,85 poliisi- ratkaisu olisi komisarion toimen perustaminen.
13333: miestä/! 000 asukasta. Myös piirin poliisipäällys- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13334: tön vahvuus on Lapin alhaisin: Se on 0, 11/1 000 taen,
13335: asukasta. Päällystöön kuuluvat niroiesmies ja apu-
13336: laisnimismies. Kun Keminmaan nimismiespiirin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13337: väestö samoin kuin hoidettavien asioiden määrä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13338: on jatkuvasti ollut kasvussa, on nimismiehen ja 26.75.01 150 000 markkaa komisarion
13339: apulaisnimismiehen työpaine muodostunut niin toimen perustamiseen Keminmaan nimis-
13340: kovaksi, että sitä helpottamaan tarvittaisiin ehdot- miespiirzin.
13341:
13342: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13343:
13344: Seppo Pelttari
13345: 1986 vp. 2083
13346:
13347: Raha-asia-aloite n:o 1929
13348:
13349:
13350:
13351:
13352: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Tornion kaupungille kansainvä-
13353: lisen arkkitehtuuriseminaarin järjestämiseksi
13354:
13355:
13356: Eduskunnalle
13357:
13358: Tornion kaupunki yhteistyössä Lapin korkea- mattitaitoa yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelun
13359: koulun täydennyskoulutuskeskuksen, Oulun yli- hyväksi käyttäen konkreettisina esimerkkeinä Tor-
13360: opiston arkkitehtuuriosaston edustajien, Lapin niossa sijaitsevia kohteita. Seminaarin kustannus-
13361: läänin taidetoimikunnan, Lapin kesäyliopiston, arvio on n. 300 000 mk. Koska kysymyksessä on
13362: Suomen maisema-arkkitehdit r.y:n sekä Suomen Suomessa ensimmäinen tämänlaatuinen seminaa-
13363: arkkitehtiliiton kanssa järjestää Torniossa 26.7.- rikokeilu, niin ehdotan kunnioittaen,
13364: 6.8.1987 välisenä aikana kansainvälisen arkkiteh-
13365: tiseminaarin. Seminaari on ensisijaisesti työsken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13366: telyseminaari, johon kutsutaan 50 alan henkilöä 1987 tulo- ja menoarvioon 15 0 000 mar-
13367: 10-15 eri maasta. Seminaarin tarkoituksena on kan määrärahan avustuksena Tornion kau-
13368: käyttäen hyväksi kansainvälistä näkemystä sekä pungille kansainvälisen arkkitehtuurise-
13369: erilaista koulutusta hyödyntää osanottajien am- minaarin järjestämiseksi.
13370:
13371: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
13372:
13373: Seppo Pelttari
13374: 2084 1986 vp.
13375:
13376: Raha-asia-aloite n:o 1930
13377:
13378:
13379:
13380:
13381: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Tornionlaakson maakuntamu-
13382: seolle arkeologiseen tutkimustoimintaan
13383:
13384:
13385: Eduskunnalle
13386:
13387: Tornionlaakson maakuntamuseo on alueellinen jentaa toimintaansa sijaintikaupunkinsa ulkopuo-
13388: keskusmuseo, jolla on kiinnostusta ja jolla on lelle ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Projektin
13389: myös moraalinen vastuu toimialueensa esihisto- käynnistämistä varten Tornionlaakson maakunta-
13390: riallisesta tutkimuksesta. Sillä ei ole kuitenkaan museo tarvitsee avustusta.
13391: nykyisillä resursseilla siihen mahdollisuutta. Mu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13392: seolla olisi kuitenkin Tornion kaupungin tukema- taen,
13393: na ja ylläpitämänä laitoksena yhteistyössä museo-
13394: viraston ja Oulun yliopiston historian laitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13395: kanssa täydet mahdollisuudet selviytyä paikallisis- 1987 tulo- ja menoarvioon 125 000 mark-
13396: ta tutkimusprojekteista kuten Tornion Laivajärven kaa Tornionlaakson maakuntamuseolle ar-
13397: Rakanmäen tutkimuksesta ja tulevaisuudessa laa- keologiseen tutkimustoimintaan.
13398:
13399: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13400:
13401: Seppo Pelttari
13402: 1986 vp. 2085
13403:
13404: Raha-asia-aloite n:o 1931
13405:
13406:
13407:
13408:
13409: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin rakennusperinne
13410: ry:lle rakennusympäristön hoitamiseen
13411:
13412:
13413: Eduskunnalle
13414:
13415: Lapin läänin rakennusperinne ry:n tarkoitukse- Nämä avustukset ja jäsenmaksut ovat riittämättö-
13416: na on edistää kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden miä kattamaan toiminnan kuluja. Perinteisen ra-
13417: rakennusten ja rakenteiden sekä näihin liittyvän kennusmiljöön hoitamiseen ja kehittämiseen tar-
13418: kulttuurimaiseman säilyttämistä Lapin läänissä. vitaan varoja.
13419: Yhdistyksen jäseniä ovat lähes kaikki läänin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13420: kunnat. Jäseninä on lisäksi seurakuntia, kotiseu- taen,
13421: tuyhdistyksiä ja yhtiöitä. Hallintoa varten on
13422: 20-jäseninen valtuusto ja 7-jäseninen hallitus. Jä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13423: senmaksuja kertyy vajaat 25 000 markkaa vuodes- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13424: sa. Eri projekteja varten on saatu apurahoja ope- 29.94.50 150 000 markkaa Lapin läänin
13425: tusministeriöltä, läänin taidetoimikunnalta, Suo- rakennusperinne ry:lle perinteisen raken-
13426: men kulttuurirahastolta ja sen Lapin rahastolta. nusmiljöön hoitamiseen ja kehittämiseen.
13427:
13428: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13429:
13430: Seppo Pelttari
13431: 2086 1986 vp.
13432:
13433: Raha-asia-aloite n:o 1932
13434:
13435:
13436:
13437:
13438: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Kemijokikomitean ehdottamien
13439: toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen
13440:
13441:
13442: Eduskunnalle
13443:
13444: Kemijokikomitea esitti 31.08.1984 valmistu- ha, käytöstä poisjääneiden uittoväylien kunnosta-
13445: neessa mietinnössä toimenpiteitä Kemijoen ui- minen kalataloutta varten, kalatiekiinniottolait-
13446: ton, kalatalouden ja laaja-alaisen virkistyskäytön teen tai -laitteiden rakentaminen Isohaaran voi-
13447: kehittämiseksi. malaitoksen alueelle lohen, taimenen, siian ja
13448: Annetuissa lausunnoissa ja käydyssä julkisessa nahkiaisen mädin hankintaa ja ylisiirtoa varten,
13449: keskustelussa on esitetty monia eriäviä näkemyk- uiton puomitusten vahvistaminen kalatalouden ja
13450: siä mahdollisuuksista Kemijoen kanavointiin ja virkistyskäytön edistämiseksi, verkko- ja nuotta-
13451: siinä yhteydessä kalateiden rakentamiseen sekä ui- apajien raivaaminen, kalasatamien ja kalastustu-
13452: ton järjestämiseksi tai puutavarakuljetuksen siirtä- kikohtien suunnitteleminen ja rakentaminen Ke-
13453: misestä kokonaan pois ainakin Kemijoen alajuok- mijoen vesistöalueelle, uusien virtapyydysten ke-
13454: sulta. hittäminen kalastuksen tehostamiseksi, uppo- ja
13455: Lisäksi Lapin lääninhallituksen toimeksiannosta karkupuiden ja muiden uittojätteiden keräily
13456: Oulun yliopiston tie- ja liikennetekniikan labora- kalastus- ja virkistyskäytön lisäämiseksi ja valtion
13457: torio on tehnyt tutkimuksen Kemijoen vesistö- osallistuminen ranta-alueiden, jokilaajentumien
13458: alueen puutavarakuljetuksista. Tutkimuksessa to- ja järvien kunnostamisen sekä veneilyn ja vesiret-
13459: dettiin vaihtoehto, jossa puutavara kuljetetaan keilyn kehittämisen rahoitukseen.
13460: maantie- ja rautatiekuljetuksena, kaikkein edulli- Kemijoen moninaiskäytön edistämiseksi valtio-
13461: simmaksi. vallan on ryhdyttävä Kemijokikomitean ehdotta-
13462: Kemijokikomitean v. 1984 valmistuneessa mie- miin toimenpiteisiin mahdollisimman pikaisesti
13463: tinnössä esitettiin kuitenkin monia sellaisia toi- ja osoitettava määrärahoja toimenpiteiden suun-
13464: menpiteitä, joiden toteuttamiseen voidaan ryhtyä nitteluun ja toteuttamiseen.
13465: riippumatta ratkaisusta puutavarakuljetusten to- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13466: teuttamiseksi. Tällaisina toimenpide-ehdotuksina taen,
13467: voidaan mainita mm. paikallisten harjus- ja tai-
13468: menkantojen hoidon tehostaminen lisäämällä nii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13469: tä varten valtion kalanviljelykapasiteettia, erityi- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 400 000
13470: sesti Ounasjoen latva- ja sivuvesistöjen kalatalou- markkaa Kemzjokzkomitean ehdottamien
13471: den kehittäminen rakentamalla kaksi harjusta, toimenpitezden suunnitteluun ja toteutta-
13472: taimenta ja siikaa varten tarkoitettua luonnonra- mzseen.
13473: vintolammikkoa pinta-alaltaan yhteensä n. 100
13474:
13475: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13476:
13477: Seppo Pelttari
13478: 1986 vp. 2087
13479:
13480: Raha-asia-aloite n:o 1933
13481:
13482:
13483:
13484:
13485: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Ylläksen matkailualueen vesi-
13486: huoltotöihin
13487:
13488:
13489: Eduskunnalle
13490:
13491: Matkailulla on elinkeinona Kolarissa parhaat na hankkeena kustannusarvioitaan 3 milj. mk
13492: kehittymismahdollisuudet. Nykyiset matkailuval- 1 vaiheen osalta.
13493: tit ovat Ylläksen alueen luonto ja vaativuustasol- Ylläsjärven osayleiskaavaan liittyvänä on vuon-
13494: taan monipuolisimmat ja mittavimmat laskettelu- na 1985 tehty keskeistä osayleiskaava-aluetta kos-
13495: rinteet. Talvimatkailua ajatellen Lapin läänin keva vesihuollon yleissuunnitelma. Sen toteutta-
13496: alueella ovat Saariselän alue ja Ylläksen alue sel- miskustannuksiksi on arvioitu 6,7 milj. mk. Tä-
13497: laisia, joilla on mahdollisuuksia kehittyä ja joita män toteuttamisen aloittamista varten on äsket-
13498: kannattaa kehittää valtakunnallisesti ja myös ul- täin perustettu Palovaaran vesihuolto-osakeyhtiö.
13499: komaiseen markkinointiin yltävinä kohteina. Ylläksen alue on valtakunnallisesti tärkeä mat-
13500: Tällä hetkellä Yllästunturin alueella on arviolta kailukohde. Sen kehittämisen kannalta on kun-
13501: 3 000 vuodepaikkaa, joista 2 000 on normaalin nallisteknisten perusvalmiuksien rakentaminen
13502: markkinoinnin piirissä. Vuoden 1980 jälkeen lo- välttämätöntä. Kolarin kunnan ja alueen matkai-
13503: marakennusten määrä kunnassa on tasaisesti kas- luyrittäjien voimavarat eivät ole riittäviä tarpeelli-
13504: vanut noin 50 rakennuksella vuosittain. Kas- sen vesi- ja jätevesihuollon rakentamiseen. Tämän
13505: vuodotuksia kuvaavat matkailukylien yleiskaavo- vuoksi valtion tulo- ja menoarvioon tulisi ottaa
13506: jen aluevaraukset. Äkäslompolon osayleiskaava- erillinen 15 milj. markan määräraha, josta Kolarin
13507: alueella on matkailua palvelevia aluevarauksia kunnalle ja Palovaaran vesihuolto-osakeyhtiölle
13508: 4 700 vuodepaikkaa varten ja Ylläsjärven myönnettäisiin 90 % valtionapua vesi- ja jätevesi-
13509: osayleiskaava-alueella 4 000 vuodepaikkaa varten. huollon toteuttamista varten.
13510: Rakentamisen turvaamiseksi on kumpaankin ky- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13511: lään tarpeellsita järjestää keskitetty vesi- ja viemä- taen,
13512: riverkosto.
13513: Äkäslompolon alueelle kunta on yhdessä Lapin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13514: vesipiirin kanssa teettänyt vesihuollon yleissuun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13515: nitelman. Koko yleissuunnitelman mukaisen vesi- 30.40. 77 15 000 000 markkaa Ylläksen
13516: huoltoverkoston toteuttamiskustannukset ovat alueen matkazlukeskuksen vesihuoltotöi-
13517: noin 10 milj. mk. Vesihuoltosuunnitelman to- den rahoittamiseen Kolarissa.
13518: teuttaminen on aloitettu syksyllä 1984 kunnallise-
13519:
13520: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13521:
13522: Seppo Pelttari
13523:
13524:
13525:
13526:
13527: 25 260148U
13528: 2088 1986 vp.
13529:
13530: Raha-asia-aloite n:o 1934
13531:
13532:
13533:
13534:
13535: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Tornion-Kilpisjärven tien pe-
13536: rus parantamiseksi
13537:
13538:
13539: Eduskunnalle
13540:
13541: Valtakunnantie n:o 21 välillä Tornio-Kilpis- Mainittu tien kunnostaminen parantaisi alueen
13542: järvi on osittain varsin huonokuntoinen. Tämä matkailuelinkeinoa ja vähentäisi työttömyyslu-
13543: pitkä tieosuus on ollut erityisesti matkailijoiden- kuja.
13544: kin käyttämä. Sen huonon kunnon vuoksi ja Kii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13545: runan-Narvikintien valmistuttua Ruotsin ja taen,
13546: Norjan välille on matkailuliikenne siirtynyt huo-
13547: mattavasti pois Tornionjokilaakson tieltä. Se on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13548: merkinnyt huomattavaa vähennystä alueen mat- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13549: kailuelinkeinolle. 31. 24. 77 20 000 000 markkaa matkailu-
13550: Tornionjokilaakson kunnat ovat Suomen vai- elinkeinon kannalta tärkeän Tornion-
13551: keinta työttömyysaluetta. Työttömyysprosentti on Kilpisjärven tien (valtatie n:o 21) peruspa-
13552: useimmissa alueen kunnissa yli 20. Myös kuorma- rantamiseen.
13553: autoilijoiden ja koneurakoitsijoiden työllisyysti-
13554: lanne on huono.
13555:
13556: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13557:
13558: Seppo Pelttari
13559: 1986 vp. 2089
13560:
13561: Raha-asia-aloite n:o 1935
13562:
13563:
13564:
13565:
13566: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Arpelan-Virkkumaan paikallis-
13567: tien rakentamiseen
13568:
13569:
13570: Eduskunnalle
13571:
13572: Tornion kaupungissa sijaitseva paikallistie n:o Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
13573: 19564 Arpelasta Virkkumaahan on erittäin huo- vasti,
13574: nokuntoinen ja kelirikkoaikoina lähes liikennekel-
13575: voton. Yhteydet Virkkumaasta Arpelaan ovat kui- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13576: tenkin maa- ja metsätalouden sekä koululaiskulje- 1987 tulo- ja menoarvioon momentil/e
13577: tusten kannalta täysin välttämättömiä. Virkku- 31.24.14 200 000 markkaa paikallistien
13578: maan kuten yleensäkin kylien asuttuna säilyttämi- n:o 19564 (Arpela-Virkkumaa) suunnit-
13579: sen ehdottomina edellytyksinä ovat tyydyttävät telu- ja rakennustyön aloittamiseen.
13580: tieyhteydet.
13581:
13582: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
13583:
13584: Seppo Pelttari
13585: 2090 1986 vp.
13586:
13587: Raha-asia-aloite n:o 1936
13588:
13589:
13590:
13591:
13592: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Alaniemen-Koivun maantien
13593: perusparantamiseen välillä Lehmikumpu-Sompujärvi ja
13594: Tervola-Lehmikumpu
13595:
13596: Eduskunnalle
13597:
13598: TVL:n Lapin piirin tienpidon toimenpideohjel- Tervolan kunta 18.12.1981 tehnyt aloitteen
13599: massa maantien Alaniemi-Koivu rakenteen pa- Lehmikummun paikallistien (Pt 19753) tieluokan
13600: rantaminen välillä Lehmikumpu-Sompujärvi ja muuttamisesta paikallistiestä maantieksi. Peruste-
13601: Tervola-Lehmikumpu on suunniteltu aloitetta- luna on tämän tieyhteyden seudullinen merkitys.
13602: vaksi vuonna 1986. Kuitenkin Tervolan kunnan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13603: työllisyystilanteen takia on mahdollista, että tie- taen,
13604: työt aloitetaan syksyn 1986 kuluessa myös välillä
13605: Lehmikumpu-Sompujärvi. Myös Tervolan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13606: Lehmikummun tieosuus olisi saatava työn alle 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13607: mahdollisimman pian, koska muut valtion inves- 31.24. 77 5 000 000 markkaa Alanie-
13608: toinnit kunnassa ovat varsin vähäiset. Tiellä on men-Koivun maantien rakenteen paran-
13609: paitsi normaalia paikallisliikennettä myös huo- tamiseen vålillä Lehmikumpu-Sompu-
13610: mattava kauttakulkuliikenne Simosta Kemijoki- järvi ja Tervola-Lehmikumpu.
13611: varteen. Myös puolustusvoimien aluevaraston ja
13612: Oy Lohja Ab:n kvartsiittiavolouhoksen sijoittumi-
13613: nen tien vaikutuspiiriin lisää liikennettä.
13614:
13615: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13616:
13617: Seppo Pelttari
13618: 1986 vp. 2091
13619:
13620: Raha-asia-aloite n:o 1937
13621:
13622:
13623:
13624:
13625: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Ivalon-Raja-Joosepin tien pe-
13626: rusparannustöiden aloittamiseksi
13627:
13628:
13629: Eduskunnalle
13630:
13631: Ivalon-Raja-Joosepin tieosuus on yksi vilk- kaisevasti edellytyksiä lisätä Suomen ja Neuvosto-
13632: kaimmin liikennöityjä soratietä koko Suomessa. liiton välistä taloudellista kanssakäymistä.
13633: Vaikka tie on valtakuntien välinen ja yhdistää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13634: Suomen ja SNTI:n pohjoiset alueet, on se niin taen,
13635: huonokuntoinen, että keväisin liikenne joudu-
13636: taan jopa pysäyttämään kelirikkoaikana. Näin ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13637: valtakuntien välisissä yhteyksissä saisi tapahtua. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13638: Muurmanskiin suuntautuvan matkailuliiken- 31.24. 77 5 000 000 markkaa Ivalon-
13639: teen ja alkavan Kuolaprojektin takia perusparan- Raja-joosepin maantien parannustöiden
13640: nus on välttämätön ja tarpeellinen ja parantaa rat- aloittamiseksi.
13641:
13642: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13643:
13644: Seppo Pelttari
13645: 2092 1986 vp.
13646:
13647: Raha-asia-aloite n:o 1938
13648:
13649:
13650:
13651:
13652: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Juoksengin-Saunavaaran pai-
13653: kallistien parantamiseen Pellossa
13654:
13655:
13656: Eduskunnalle
13657:
13658: Juoksengin-Saunavaaran paikallistien n:o että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13659: 19637 parantaminen ensin välillä Juoksenki- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13660: Ratasjärvi on tarpeen. Tämä tieosuus on 4, 1 km 31.24. 77 2 450 000 markkaa Juoksen-
13661: pitkä. Tie on kantavuudeltaan heikko ja paikoin gin-Saunavaaran paikallistien paranta-
13662: routaisa. Tiellä on vilkas paikallisliikenne sekä lä- miseen Pellon kunnassa.
13663: pikulkuliikennettä.
13664: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13665: taen,
13666:
13667: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13668:
13669: Seppo Pelttari
13670: 1986 vp. 2093
13671:
13672: Raha-asia-aloite n:o 1939
13673:
13674:
13675:
13676:
13677: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Karemajojen tien rakentamiseen
13678: Ylitorniolla
13679:
13680:
13681: Eduskunnalle
13682:
13683: Karemajojen käytön lisäännyttyä omistajavaih- tuja SM-kisoja varten. Mustakalliontieltä Karema-
13684: doksen jälkeen merkittävästi olisi uuden tien ra- joille rakennettavasta tieyhteydestä voitaisiin hiih-
13685: kentaminen kunnan keskustaajamasta alueelle tokeskukseen rakentaa haara, ja kun hiihtokes-
13686: kiireellinen toimenpide. Nykyinen tie on kunnol- kuksesta tulee keskustaajamaan Suutarinmäen
13687: taan erittäin heikko ja sen perusparantaminen tu- kautta tie, olisi käytössä ympäriajettava yhteys.
13688: lisi maksamaan arvion mukaan lähes saman kuin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13689: uuden tien rakentaminen. taen,
13690: Mikäli Karemajoille rakennettaisiin uusi tieyh-
13691: teys Mustakalliontieltä, voitaisiin tämän tieyhtey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13692: den kautta järjestää yhteys myöskin AaVU:n hiih- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13693: tokeskukseen. Tämän yhteyden rakentamisella 31.24. 77 1 000 000 markkaa Karemajojen
13694: edistettäisiin merkittävästi myös hiihtokeskuksen tien rakentamiseen Ylitornion kunnassa.
13695: liikennejärjestelyjä, jotka ovat tarpeen suunnitel-
13696:
13697: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13698:
13699: Seppo Pelttari
13700: 2094 1986 vp.
13701:
13702: Raha-asia-aloite n:o 1940
13703:
13704:
13705:
13706:
13707: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Kittilän-Ylläsjärven maantien
13708: rakentamiseen
13709:
13710:
13711: Eduskunnalle
13712:
13713: Kittilän-Ylläsjärven maantie on ennen kaik- sevasti myös alueen vaikeaa työttömyyttä. Tiehan-
13714: kea matkailun kannalta tärkeä hanke. Tie lyhen- ke sisältyy TVL:n Lapin piirin toimenpideohjel-
13715: täisi Kittilän ja Ylläsjärven välisen matkan 90 maan vuosille 1984-1990. Toimenpideohjelman
13716: km:stä 38 km:iin. Kun Kittilässä on lentokenttä, mukaan hankkeen kustannukset ovat 20 552 000
13717: merkitsisi lyhyempi tieyhteys lentoliikenteellekin markkaa.
13718: voimakasta kasvua. Kolariin liikennöi Helsingistä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13719: matkailukausina autopikajuna. Lyhyempi tieyh- taen,
13720: teys Koiarista Kittilään lisäisi myöskin junaliiken-
13721: teen käyttöä. Ylläksen alue on Saariselän ohella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13722: Lapin vilkkain matkailukeskus, joka on voimak- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13723: kaasti kehittymässä. Niin Kittilän kuin Kolarin 31. 24. 77 5 000 000 markkaa Kittzlän-
13724: kuntakin ovat maamme pahinta työttömyysaluet- YIIäsjärven välisen maantien rakentami-
13725: ta. Tietyhteyden rakentaminen helpottaisi ratkai- sen aloittamiseksi.
13726:
13727: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13728:
13729: Seppo Pelttari
13730: 1986 vp. 2095
13731:
13732: Raha-asia-aloite n:o 1941
13733:
13734:
13735:
13736:
13737: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Lautiosaaren-Elijärven maan-
13738: tien rakentamiseen Keminmaalla
13739:
13740:
13741: Eduskunnalle
13742:
13743: Lautiosaaren ja Elijärven välille on maantien ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13744: kentaminen tarpeen. Elijärven kaivoksella työs- taen,
13745: kentelee huomattava määrä keminmaalaisia, joille
13746: suoran tieyhteyden saaminen Lautiosaaresta kai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13747: vokselle lyhentää merkittävästi päivittäistä työ- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13748: matkaa. 31.24.77 5 000 000 markkaa Lautiosaa-
13749: Liikenneministeriön tiepäätös on olemassa ja ren-Eizjärven maantien rakentamiseen
13750: suunnitelmat ovat TVL:ssa hyvin pitkällä. Tien Keminmaan kunnassa.
13751: pituus on noin viisi kilometriä.
13752:
13753: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13754:
13755: Seppo Pelttari
13756: 2096 1986 vp.
13757:
13758: Raha-asia-aloite n:o 1942
13759:
13760:
13761:
13762:
13763: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Rauhalan-Kutunivan maantien
13764: rakentamiseen
13765:
13766:
13767: Eduskunnalle
13768:
13769: Rauhalan-Kutunnivan maantien rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13770: nen merkitsisi tieyhteyttä Jerisjärven pohjoispuo- taen,
13771: lelle. Tämä maantie olisi varsinkin matkailun kan-
13772: nalta merkittävä. Tien myötä matka Leviitä ja Ro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13773: vaniemeltä Pallastunturilie lyhenisi yli 20 kilo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
13774: metriä. Myös paikalliselle asutukselle tiellä olisi 31.24.77 5 000 00 markkaa Rauhalan-
13775: huomattava merkitys. Alueen työttömyyslukemat Kulunivan maantien rakentamisen aloit-
13776: ovat korkeat, ja tien teko laskisi niitä tuntuvasti. tamiseen.
13777: Tienpidon toimeenpideohjelmassa on Rauha-
13778: lan-Kutunivan maantien rakentaminen.
13779:
13780: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
13781:
13782: Seppo Pelttari
13783: 1986 vp. 2097
13784:
13785: Raha-asia-aloite n:o 1943
13786:
13787:
13788:
13789:
13790: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Pallaksen-Raattaman maantien
13791: perusparantarniseen Kittilässä
13792:
13793:
13794: Eduskunnalle
13795:
13796: Pallaksen-Raattarnan maantie on Pallasjärven Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13797: pohjoispään ja Raattarnan väliseltä osuudelta taen,
13798: päällystämätön ja huonokuntoinen. Mainitun tie-
13799: osuuden peruskorjaus ja päällystärninen on tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13800: peen tälle yhdelle Suomen kauneimmista tie- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13801: osuuksista. Tämä Pallastunturin itäpuolitse kul- 31. 24. 77 1 5 00 000 markkaa Pallaksen-
13802: keva tieosuus lisäisi tuntuvasti matkailua tälle Raattaman maantien perusparantamiseen
13803: alueelle ja mahdollistaisi läpikulkuliikenteen Pal- Kittilän kunnassa.
13804: lakselta Ounasjokirantaan ja edelleen Enontekiöl-
13805: le. Tieosuuden pituus on n. 10 km.
13806:
13807: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13808:
13809: Seppo Pelttari
13810: 2098 1986 vp.
13811:
13812: Raha-asia-aloite n:o 1944
13813:
13814:
13815:
13816:
13817: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta ns. Simojoen pohjoisrannan tien
13818: perusparantamiseen
13819:
13820:
13821: Eduskunnalle
13822:
13823: Simon as.-Alaniemen välinen ns. Simojoen Edellä esitettyjen toimenpiteiden avulla liiken-
13824: pohjoisrannan maantie on vilkkaasti liikennöity. nöiminen tiellä saataisiin nykyistä turvallisem-
13825: Paikallisen liikenteen lisäksi tiellä on runsaasti maksi, minkä lisäksi tien huolto- ja kunnossapito-
13826: kauttakulkuliikennettä sekä raskasta liikennettä. menot nykyisestään alenisivat.
13827: Tiellä on useita päivittäisiä linja-autovuoroja, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13828: minkä lisäksi tiellä liikennöivät maito- ja myymä- taen,
13829: läautot.
13830: Tie on erittäin kapea ja mutkainen sekä kesäisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13831: ja syksyisin kelirikon vaivaama. Kunnanhallitus 1987 tulo- j'a menoarvioon momentzlle
13832: on jo useiden vuosien ajan esittänyt, että Simon 31.24. 77 1 000 000 markkaa ns. SimoJoen
13833: as.-Alaniemen välinen ns. Simojoen pohjoisran- pohj'oisrannan maantien perusparantami-
13834: nan maantie peruskorjattaisiin siten, että runkoa seen.
13835: vahvistettaisiin ja levitettäisiin sekä tiellä tällä het-
13836: kellä olevat pahimmat mutkat oikaistaisiin.
13837:
13838: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13839:
13840: Seppo Pelttari
13841: 1986 vp. 2099
13842:
13843: Raha-asia-aloite n:o 1945
13844:
13845:
13846:
13847:
13848: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Ketomellan sillan rakentamiseen
13849: Enontekiöllä
13850:
13851:
13852: Eduskunnalle
13853:
13854: Enontekiön kunnanhallitus on useaan ottee- Tämän vuoksi Ketomellan sillan rakentaminen
13855: seen esittänyt, että Ketomellan lossin toiminta olisi erittäin tarpeellinen.
13856: muutettaisiin ympärivuorokautiseksi, koska tiellä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13857: on runsas turistiliikenne ja työmatkaliikenne. taen,
13858: Tiellä on yhä suurempi merkitys Hetan ja Kittilän
13859: välisen liikenteen hoitamisessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13860: Enontekiön elinkeinotoiminnan kehittämispro- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13861: jektissa eräänä toiminnallisena hankkeena on esi- 31.24. 77 7 000 000 markkaa Ketomellan
13862: tetty Ounasjoki-tiereittiä matkailun markkinoin- sillan rakentamiseksi Enontekiöllä.
13863: nissa, jolloin tielle tulee yhä runsaampi käyttö.
13864:
13865: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13866:
13867: Seppo Pelttari
13868: 2100 1986 vp.
13869:
13870: Raha-asia-aloite n:o 1946
13871:
13872:
13873:
13874:
13875: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Räyhän vieras- ja suojasataman
13876: aallonmurtajan rakentamiseksi
13877:
13878:
13879: Eduskunnalle
13880:
13881: Valtion toimesta on suunniteltu Perämeren murtajan ja siihen liittyvien suojaustoimenpitei-
13882: alueelle suojasatamia. Tornion veneseura on den osalta sekä osittaisten suojavenepaikkojen
13883: suunnitellut omaa vierassatamaansa Tornion kau- osalta valtio.
13884: pungin Räyhän saaren alueelle. Kun vierassata- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
13885: man rakentamisen edellytyksenä on suuria kus- vasti,
13886: tannuksia vaativan aallonmurtajan rakentaminen,
13887: joka samalla palvelisi Perämeren pohjukkaan saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13888: puvia veneilijöitä suojasatamana, niin on pidettä- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
13889: vä tarkoituksenmukaisena, että hanke toteutettai- kan määrärahan Räyhän vieras- ja suojasa-
13890: siin yhteistyössä siten, että vierassataman osalta taman aallonmurtajan rakennustöiden
13891: hankkeen toteuttaa Tornion veneseura ja aallon- aloittamista varten.
13892:
13893: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
13894:
13895: Seppo Pelttari
13896: 1986 vp. 2101
13897:
13898: Raha-asia-aloite n:o 1947
13899:
13900:
13901:
13902:
13903: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Ylitornion ja Övertorneån yhtei-
13904: sen lentokentän rakentamiseen
13905:
13906:
13907: Eduskunnalle
13908:
13909: Ylitornion ja Övertorneån kunnat ovat ryhty- toteutettavissa valtakuntien keskeisenä yhteistyö-
13910: neet toimenpiteisiin yhteisen pienlentokentän ra- hankkeena.
13911: kentamiseksi alueelle. Pienlentokentän rakenta- Kun lentokentän sijaintipaikkaa jouduttaneen
13912: minen on todettu erittäin tarpeelliseksi alueen yri- aiemmista suunnitelmista poiketen hiukan siirtä-
13913: tystoiminnan kannalta sekä matkailun kehittämi- mään rakennettavan voimalinjan vuoksi, aiheu-
13914: sen kannalta. Suoritettujen selvitysten perusteella tuu tästä n. 1 milj. mk:n lisäkustannus. Näin ol-
13915: on lentokentän sijoituspaikaksi suunniteltu Aava- len rakennuskustannukset ovat arviolta n. 9 milj.
13916: saksan vaaran eteläpuolella sijaitsevaa ns. Jaukku- markkaa, josta Suomen Ylitornion kunnan osuus
13917: rin aluetta, joka sijaitsee Ylitornion kunnan on puolet.
13918: alueella Suomen puolella. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13919: Suunnittelukeskus Oy:n Rovaniemen toimisto taen,
13920: on laatinut lentokentän sijoituspaikkasuunnitel-
13921: man sekä alustavat rakennussuunnitelmat kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13922: nusarvioineen. Hankkeen suunnittelutyötä varten 1987 tulo- ja menoarvioon 4 5 00 000
13923: Pohjoiskalottikomitea on myöntänyt Pohjoismai- markkaa Ylitornion ja Övertorneån yhtei-
13924: den ministerineuvoston varoista kunnille avustus- sen lentokentän rakentamiseen.
13925: ta 130 00 Norjan kruunua. Hanke on näin ollen
13926:
13927: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13928:
13929: Seppo Pelttari
13930: 2102 1986 vp.
13931:
13932: Raha-asia-aloite n:o 1948
13933:
13934:
13935:
13936:
13937: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta varasähkölaitteiston hankkimi-
13938: seen Kittilään
13939:
13940:
13941: Eduskunnalle
13942:
13943: Kittilän kunnan sähköntoimitus on yhden lähes nus (n. 20 milj. mk) on niin suuri, että rakentami-
13944: 160 km pitkän 110 Kw:n johtohaaraa varassa. nen lienee mahdollista vasta ensi vuosikymmenel-
13945: Osia kunnan itä- ja eteläosista voidaan vikatilan- lä.
13946: teessa syöttää naapurikunnista 20 Kw:n johdoilla. Koska esitetty dieselvoimala siirtäisi siirtojoh-
13947: Kuormituksen kasvaessa yli 10 % :n vuosivauhtia don rakentamistarvetta ja auttaisi selviytymään
13948: (Levin lomakeskus) näiden varayhteyksien merki- siirtojohdon todennäköiseen aikaisimpaan mah-
13949: tys vähenee entisestään. Vuoden 1984 tammi- dolliseen valmistumisajankohtaan asti, tulisi han-
13950: kuussa ollut 110 Kw:n laitevika aiheutti 13 tunnin ke rahoittaa vaikeissa jakeluolosuhteissa olevien
13951: katkoksen suurimpaan osaan Kittilää. sähkölaitosten syöttöjohtojen avustuksen ja sähkö-
13952: Muonion kuntaan sähkö toimitetaan Ruotsista. laitosten fuusioinnin aiheuttamien johtojärjeste-
13953: Pitkän siirtoetäisyyden, alhaisen siirtojännitteen lyjen momentilta.
13954: ja naapurin käyttöorganisaation keskittyneisyyden Laitos sijoitettaisiin Kittilän pohjoispuolelle
13955: vuoksi verkostovikoja on usein ja ne kestävät pit- Pöntsön kylään. Kustaanuarvio on 2 milj. mk.
13956: kään. Varasähköä saadaan Kittilän sähköasemalta Paikallinen sähkönjakeluyhtiö Rovakaidan Sähkö
13957: pitkän siirtoyhteyden vuoksi vain rajoitetusti. Oy vastaisi laitoksen käyttö- ja huoltokustannuk-
13958: Laki Ounasjoen suojelusta vesivoimalaitosra- sista.
13959: kentamiselta estää pienvesivoimaloiden rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13960: misen Kittilän kunnan alueelle. Kuntakeskuksen taen,
13961: pienen koon vuoksi lämmön ja sähkön yhteistuo-
13962: tanto ei ole mahdollista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13963: 110 Kw:n kantaverkon jatkaminen Muonioon 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13964: parantaisi Muonion sähkönsaantia, mutta Kittilän markkaa 1 000 Kw:n dieselgeneraattorin
13965: sähkönsaannin varmistamiseksi olisi lisäksi raken- ja ohjauslaitteiden hankkimiseksi sekä
13966: nettava rengasyhteys Vajukoski-Kittilä tai suojarakennuksen rakentamiseksi Kitti-
13967: Pello-Kolari. Näiden kunkin investointikustan- lään.
13968:
13969: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13970:
13971: Seppo Pelttari
13972: 1986 vp. 2103
13973:
13974: Raha-asia-aloite n:o 1949
13975:
13976:
13977:
13978:
13979: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien Liiton
13980: Lapin piirin toiminnan tukemiseksi
13981:
13982:
13983: Eduskunnalle
13984:
13985: Rintamamiesveteraanien Liiton Lapin piiri toi- minta vaikeutuu, mikäli siihen ei ole käytettävissä
13986: mii hyvin aktiivisesti sotiemme veteraanien hyväk- myös taloudellisia resursseja.
13987: si. Lapin pitkät etäisyydet ja siitä aiheutuvat mat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
13988: kakustannukset vaikeuttavat kuitenkin piirin jär- vasti,
13989: jestötoimintaa erittäin suuresti. Erityisesti se vai-
13990: keuttaa piirin alueen veteraanien osallistumista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13991: piirin koulutus- ja kokoustapahtumiin. Piirin toi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13992: minnan merkitystä ja mittavuutta kuvaa se, että 33.23.53 20 000 markkaa avustuksena
13993: piirissä on yli 3 000 jäsentä. Piirin järjestö- ja kou- Rintamamiesveteraanien Liiton Lapin pii-
13994: lutustoiminta on perustunut ja perustuu tulevai- rzlle käytettäväksi kokous- ja koulutustoi-
13995: suudessakin täysin vapaaehtoiselle palkattomalle mintaan.
13996: työskentelylle. Jäsenten ikääntyessä kuitenkin toi-
13997:
13998: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
13999:
14000: Seppo Pelttari
14001:
14002:
14003:
14004:
14005: 26 260148U
14006: 2104 1986 vp.
14007:
14008: Raha-asia-aloite n:o 1950
14009:
14010:
14011:
14012:
14013: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta arboretum-puiston rakentami-
14014: seksi Tornioon
14015:
14016:
14017: Eduskunnalle
14018:
14019: Tornion kaupunki rakentaa vuonna 1987 Tor- ennen kaikkea leirikoulujen havainto-opetuspaik-
14020: niossa järjestettävien valtakunnallisten asunto- kana. Samalla se toimii myös alueen virkistys-
14021: messujen yhteyteen arboretum-puiston, johon is- alueena. Rakentamisesta aiheutuvat kustannukset
14022: tutetaan yli 300 pohjoisen oloissa menestyvää ovat moninkertaiset verrattuna normaalin puisto-
14023: puu-, pensas- ja maanpeitekasvilajiketta. Puistos- työn kustannuksiin. Siksi ehdotan kunnioittaen,
14024: ta on tarkoitus muodostaa vapaa tutkimisalue kai-
14025: kille tuleville rakentajille messujen jälkeenkin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14026: Alueella rakentamis- ja pihatöitä suunnittelevat 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
14027: voivat nähdä käytännössä ne lajikkeet, jotka me- kan määrärahan Tornion kaupungille
14028: nestyvät pohjoisissa oloissa. Samoin aluetta voi- avustuksena arboretum-puiston rakennus-
14029: daan käyttää ja tullaan käyttämään koulujen sekä työhön.
14030:
14031: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14032:
14033: Seppo Pelttari
14034: 1986 vp. 2105
14035:
14036: Raha-asia-aloite n:o 1951
14037:
14038:
14039:
14040:
14041: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakenta-
14042: miseksi Raisioon
14043:
14044:
14045: Eduskunnalle
14046:
14047: Valtion virastotalon rakennushanke Raision Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14048: kaupunkiin on jo pitkään ollut vireillä. Valtion taen,
14049: tulo- ja menoarviossa vuodelle 1986 tarkoitukseen
14050: on jo osoitettu varoja. Tästä syystä ei voi käsittää, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14051: että hankkeen eteenpäinvienti olisi keskeytettävä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14052: Näin kuitenkin käy, mikäli hallituksen budjetti- 28.64.76 1 000 000 markkaa valtion viras-
14053: esitys vuodelle 1987 hyväksytään esitetyn mukai- totalon rakentamiseksi Raisioon.
14054: sena eli ilman tarkoitukseen osoitettua määrära-
14055: haa.
14056:
14057: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14058:
14059: Heikki Perho Anna-Liisa Jokinen Mikko Rönnholm
14060: Liisa Hilpelä llkka Kanerva Tapio Holvitie
14061: Paula Eenilä Ensio Laine Martti Ratu
14062: Risto Ahonen Jukka Mikkola
14063: 2106 1986 vp.
14064:
14065: Raha-asia-aloite n:o 1952
14066:
14067:
14068:
14069:
14070: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan maatalousoppilai-
14071: toksen lisärakennuksen rakennustöiden aloittamiseen
14072:
14073:
14074: Eduskunnalle
14075:
14076: Loimaan maatalousoppilaitosta on viime vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14077: na kehitetty voimakkaasti rakentamalla uusia ja taen,
14078: ajanmukaisia opetustiloja lisääntyvää oppilasmää-
14079: rää vanen. Varsinainen koulurakennuskin tarvit- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14080: see tämän vuoksi lisätiloja. Maa-aluevaraukset ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14081: suunnitelmat on jo rahoitettu niin valmiiksi, että 29.61.74 lisäyksenä· 1000000 markkaa
14082: rakennustyö voitaisiin aloittaa jo vuonna 1987. Loimaan maatalousoppzlaitoksen lisära-
14083: Laitoksen saamiseksi todella kaikilta osiltaan toi- kennuksen rakennustyön aloittamista var-
14084: mintakykyiseksi rakennustyö olisi kiireellisesti saa- ten.
14085: tettava loppuun.
14086:
14087: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14088:
14089: Heikki Perho Taisto Tähkämaa Anna-Liisa Jokinen
14090: Liisa Hilpelä llkka Kanerva Tapio Holvitie
14091: Heli Astala Ensio Laine Martti Ratu
14092: Risto Ahonen Jukka Mikkola
14093: 1986 vp. 2107
14094:
14095: Raha-asia-aloite n:o 1953
14096:
14097:
14098:
14099:
14100: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta eteläisen Vakka-Suomen yh-
14101: dysvesijohtohankkeen aloittamiseen valtion vesihuoltotyönä
14102:
14103:
14104: Eduskunnalle
14105:
14106: Taivassalon ja Uudenkaupungin eteläosan poh- dysvesijohdoilla Uudenkaupungin eteläosiin ja
14107: javesivarat ovat niukat ja niiden rauta-, mangaani- Taivassalon kuntaan sekä vedenhankinnan var-
14108: ja fluoridipitoisuus on korkea. Tilanne on erityi- mistamiseksi Kaiannin ja Vehmaan kuntiin. Han-
14109: sen kriittinen Taivassalon kunnassa. Terveyslauta- ke tulisi toteuttaa valtion vesihuoltotyönä, koska
14110: kunta on kieltänyt kunnan vesilaitoksen veden esim. Taivassalon kunta ei muuten kykene osallis-
14111: käytön imeväisikäisiltä korkeiden fluoridipitoi- tumaan hankkeeseen ja saamaan vedenhankin-
14112: suuksien takia. Pahin uhka Taivassalon kunnan taansa kuntoon.
14113: vesilaitoksen toiminnalle on pohjavesivarojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14114: niukkuus. Vesilaitoksen kapasiteetti on käytetty tavasti,
14115: maksimitasoonsa. Riski teknisiin vikoihin ja tätä
14116: kautta kohtalokkaisiin vesikatkoibio on varsin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14117: suuri. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14118: Kestävän ratkaisun saamiseksi on laadittu ete- 30.40. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa ete-
14119: läisen Vakka-Suomen vedenhankinnan yleissuun- lätien Vakka-Suomen yhdysvestjohto-
14120: nitelma. Raakavesilähteenä on Uudenkaupungin suunnitelman rakentamisen aloittamiseen
14121: makeavesiallas. Uudenkaupungin vesilaitoksessa valtion vesihuoltotyönä.
14122: puhdistettu vesi johdettaisiin rakennettavilla yh-
14123:
14124: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14125:
14126: Heikki Perho Taisto Tähkämaa Anna-Liisa Jokinen
14127: Mikko Rönnholm Paula Eenilä Ilkka Kanerva
14128: Jukka Mikkola Martti Ratu Heli Astala
14129: Risto Ahonen Ensio Laine
14130: 2108 1986 vp.
14131:
14132: Raha-asia-aloite n:o 1954
14133:
14134:
14135:
14136:
14137: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan-Alastaron maan-
14138: tien rakennustyön aloittamiseksi
14139:
14140:
14141: Eduskunnalle
14142:
14143: Hanke uuden maantien rakentamiseksi Loi- vuotta vireillä ja rakenteilla olleeseen Uudenkau-
14144: maan kaupungin ja Alastaron kunnan välille on jo pungin-Forssan tieyhteyteen.
14145: kauan ollut vireillä. Tien suunnittelu on nyt eden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14146: nyt niin pitkälle, että rakentaminen voitaisiin taen,
14147: aloittaa jo v. 1987.
14148: Työn aloittaminen v. 1987 on perusteltua, kos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14149: ka työllisyystilanne on Loimaankin alueella hei- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14150: kentynyt ja sanotun tieyhteyden nykyinen kunto 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Loimaan-
14151: pitkään ollut heikko. Korjausten jälkeenkin tie Alastaron maantien rakennustyön aloitta-
14152: nopeasti menettää liikennöitävyyttään. Tarvitaan miseen vuonna 1987.
14153: uusi tie, joka samalla liittyy jo yli kaksikymmentä
14154:
14155: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14156:
14157: Heikki Perho Taisto Tähkämaa Anna-Liisa Jokinen
14158: Heli Astala llkka Kanerva Martti Ratu
14159: Tapio Holvitie Mikko Rönnholm Paula Eenilä
14160: Ensio Laine Liisa Hilpelä Risto Ahonen
14161: Jukka Mikkola
14162: 1986 vp. 2109
14163:
14164: Raha-asia-aloite n:o 1955
14165:
14166:
14167:
14168:
14169: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallispuis-
14170: ton maa-alueiden lunastamiseen
14171:
14172:
14173: Eduskunnalle
14174:
14175: Laki Saaristomeren kansallispuistosta on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14176: voimassa jo useita vuosia. Alueen laajuuden ja taen,
14177: maanomistusolojen vuoksi puiston lopullinen
14178: muotoutuminen on vielä kaukana. Erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14179: maanhankinta on edennyt perin hitaasti varojen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14180: puutteessa. Mikäli puisto mielitään saada tarkoi- 35.20.88 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
14181: tetun suuruiseksi, valtion budjetissa tulisi olla Saaristomeren kansallispuiston maanhan-
14182: juuri tähän tarkoitukseen nimetty summa. kintaan.
14183:
14184: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14185:
14186: Heikki Perho Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
14187: Jukka Mikkola Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
14188: Mikko Rönnholm Liisa Hilpelä Martti Ratu
14189: Risto Ahonen
14190: 2110 1986 vp.
14191:
14192: Raha-asia-aloite n:o 1956
14193:
14194:
14195:
14196:
14197: Pesola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittämi-
14198: seen
14199:
14200:
14201: Eduskunnalle
14202: '
14203: Läänien kehittämisrahaan on budjettiesitykses- 10 000 000 mk kehittämisrahana vastaavalla taval-
14204: sä varattu 105 000 000 mk. Kehittämisrahaa on la kuin viime vuonna mukaan tulleet uudet läänit
14205: tarkoitus maksaa kaikille lääneille. Mikäli Lapin ' saivat.
14206: lääni saa tänä vuonna saamansa 30 000 000 mk ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14207: Oulun, Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja Kymen lää- taen,
14208: nit tämänvuotisen 10 000 000 mk kukin, jää uusil-
14209: le mukaan tuleville lääneille vain 5 000 000 mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14210: kullekin. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14211: Läänien kehittämisrahaan tulisikin saada välttä- 26.98.43 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
14212: mättä 30 000 000 markan lisäys, jotta uudet kehit- läänien kehittämisrahaan.
14213: tämisrahan piiriin tulevat läänit saisivat
14214:
14215: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14216:
14217: Helena Pesola Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen
14218: Tuulikki Petäjäniemi Anna-Kaarina Louvo Pekka Leppänen
14219: Pirjo Rusanen Kimmo Sasi Matti Lahtinen
14220: Vieno Eklund
14221: 1986 vp. 2111
14222:
14223: Raha-asia-aloite n:o 1957
14224:
14225:
14226:
14227:
14228: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen ilmailumu-
14229: seon tilojen kunnostamiseen
14230:
14231:
14232: Eduskunnalle
14233:
14234: Keski-Suomen ilmailumuseon toiminta on lasmuseotoimikunnan mietinnössä (1983) on esi-
14235: osoittautunut erittäin menestykselliseksi. Tikka- tetty Keski-Suomen ilmailumuseolle ilmavoimien
14236: koskelta ilmailumuseon tiloiksi hankitun teolli- keskusmuseon asemaa.
14237: suuskiinteistön kunnostustyöt tulisi saattaa lop- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14238: puun mahdollisimman pian, jotta museon nykyi- taen,
14239: set tilat saadaan puolustusvoimien muuhun käyt-
14240: töön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14241: Museotilan kunnostussuunnitelma on laadittu 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14242: puolustusministeriössä ja kustannusarvio on 6-8 markkaa Keski-Suomen tlmatlumuseon ti-
14243: milj. mk. lojen kunnostamiseen.
14244: Museon merkitystä osoittaa myös se, että soti-
14245:
14246: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14247:
14248: Helena Pesola Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen
14249: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Anna-Kaarina Louvo
14250: Paavo Vesterinen
14251: 2112 1986 vp.
14252:
14253: Raha-asia-aloite n:o 1958
14254:
14255:
14256:
14257:
14258: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta majoitustilojen rakentamisek-
14259: si Konneveden tutkimusasemalle
14260:
14261:
14262: Eduskunnalle
14263:
14264: Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusase- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14265: man yksikkö valmistui vuonna 1982. Alkuperäisiä taen,
14266: suunnitelmia jouduttiin karsimaan rahoitussyiden
14267: vuoksi. Näin mm. tutkimusaseman majoitustilat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14268: jäivät puutteellisiksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14269: Tutkimusaseman täysitehoinen hyödyntäminen 29.1 0. 74 1 000 000 markkaa Konneveden
14270: vaatii majoitustilojen lisäystä. tutkimusaseman majoitustilojen rakenta-
14271: Tutkimusaseman laajennushanketta koskeva ra- mtseen.
14272: kentamissuunnitelma on hyväksytty ja työt voitai-
14273: siin käynnistää näin ollen nopeasti.
14274:
14275: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14276:
14277: Helena Pesola Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
14278: 1986 vp. 2113
14279:
14280: Raha-asia-aloite n:o 1959
14281:
14282:
14283:
14284:
14285: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden kotiteollisuus-
14286: koulun laajennus- ja peruskorjaustöihin
14287:
14288:
14289: Eduskunnalle
14290:
14291: Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajennus- ja Hankkeen kustannusarvio on 9 milj. mk, josta
14292: peruskorjaushanke on ollut vireillä pitkään. Kes- valtionosuus on noin 4,6 milj. mk.
14293: kiasteen uudistuksen myötä tulevat opetuslinjojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14294: muutokset ja oppilasmäärän kasvu. Nykyiset tilat taen,
14295: ovat ahtaat nykyisellekin kapasiteetille. Koulu toi-
14296: mii tilapäistiloissa ympäri kuntaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14297: Kotiteollisuuskoulun oppilasmäärä nousee 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark-
14298: kaikkiaan 290 oppilaaseen. Tilanne opetustilojen kaa Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laa-
14299: suhteen on muodostunut erittäin vaikeaksi. jennustöiden aloittamiseksi.
14300:
14301: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14302:
14303: Helena Pesola Paavo Vesterinen
14304: Pekka Leppänen Matti Lahtinen
14305: Pirkko Ikonen
14306: 2114 1986 vp.
14307:
14308: Raha-asia-aloite n:o 1960
14309:
14310:
14311:
14312:
14313: Pesola ym.: Määrärahan OsoittamisestaJyväskylän Kesän kongressi- ja
14314: seminaaritoiminnan tukemiseen
14315:
14316:
14317: Eduskunnalle
14318:
14319: Jyväskylän Kesä on vanhin suomalainen kesä- minen tieteen tukemiseen osoitetuista määrära-
14320: festivaali. Jyväskylän Kesällä on valtakunnallisena hoista.
14321: ja kansainvälisenä kulttuuritapahtumana arvostet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14322: tu asema. Tapahtuman tarkoituksena on edistää taen,
14323: kulttuuria sen eri alueilla. Toiminnan pääasialli-
14324: siksi muodoiksi ovat vakiintuneet konserttitoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14325: minnan, kamarimusiikin kesäakatemian kurssien 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14326: sekä monipuolisen kongressi- ja seminaaritoimin- 29.88.53 100 000 markkaa Jyväskylän Ke-
14327: nan järjestäminen. siille myönnettiivå'ksi avustukseksi tieteen
14328: Kongressi- ja seminaaritoiminnan saamista pit- tukemiseen.
14329: käjänteiselle pohjalle edesauttaisi avustuksen saa-
14330:
14331: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14332:
14333: Helena Pesola Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen
14334: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Anna-Kaarina Louvo
14335: Paavo Vesterinen
14336: 1986 vp. 2115
14337:
14338: Raha-asia-aloite n:o 1961
14339:
14340:
14341:
14342:
14343: Pesola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maakuntamuseoi-
14344: den toiminnan tukemiseen
14345:
14346:
14347: Eduskunnalle
14348:
14349: Valtioneuvosto päätti 29.3.1979 maakunnallis- Museoasiain neuvottelukunta on nähnyt tär-
14350: ten keskusmuseoiden nimeämisestä ja niille keäksi maakunnallisen museotoimen suuremman
14351: myönnettävistä avustuksista. Maakunnallisten tukemisen. Nyt momentille esitetty korotus riittää
14352: keskusmuseoiden ylläpitäjinä ovat niiden sijainti- vain maakuntamuseoiden tähänastisten valtion-
14353: kunnat ja museoiden tulee hoitaa alueellista toi- osuuksien tarkistamiseen. Lisämäärärahalla voitai-
14354: mintaa museoviraston antamien ohjeiden mukai- siin edistää merkittävällä tavalla kulttuurihisto-
14355: sesti. Järjestely on merkinnyt huomattavaa edis- riallisen museotoimen hajauttamista Helsingistä
14356: tysaskelta museotoiminnan kehittämisessä, mutta maakunta- ja aluetasolle. Lisämäärärahan turvin
14357: se antaa toisaalta museoita ylläpitäville kunnille olisi tarkoitus perustaa maakunta-arkeologien ja
14358: kohtuuttoman rasituksen, sillä valtionavustusta rakennustutkijoiden virkoja.
14359: on toistaiseksi voitu jakaa eduskunnan vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14360: myöntämän määrärahan puitteissa vain 5-10% taen,
14361: museoiden kokonaismenoista.
14362: Samanaikaisesti maakunnallisten keskusmu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14363: seoiden palveluiden kysyntä on lisääntynyt voi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14364: makkaasti ja tehtäväalue mm. kulttuurihistorialli- 29.88.53 lisäyksenä 600 000 markkaa
14365: sen ympäristön hoitoon liittyvien asioiden osalta maakuntamuseoiden toiminnan tukemi-
14366: on laajentunut. seen.
14367:
14368: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14369:
14370: Helena Pesola Sakari Valli Pirjo Rusanen
14371: Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund Anna-Kaarina Louvo
14372: 2116 1986 vp.
14373:
14374: Raha-asia-aloite n:o 1962
14375:
14376:
14377:
14378:
14379: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Leppäveden liikuntahallin ra-
14380: kentamiseen Laukaassa
14381:
14382:
14383: Eduskunnalle
14384:
14385: Laukaan kunta on rakenteeltaan hajanainen. Kunnan suunnitelmissa liikuntahallin rakenta-
14386: Kunnan eteläisessä osassa, jossa sijaitsevat Leppä- minen on ajoitettu vuosille 1987-88.
14387: veden, Vihtavuoren ja Tiituspohjan taajamat, ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14388: ole riittäviä liikuntatiloja. taen,
14389: Kunnan tarkoituksena on rakentaa ns. Leppä-
14390: veden liikuntatila Tiituspohjan alueelle. Liikunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14391: tilan kustannusarvio on noin 6 milj. mk ja tilaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14392: on tarkoitus sisällyttää kuntosali ja palloiluhalli. 29.91.50 1 000 000 markkaa Leppäveden
14393: Hallia käyttäisivät lähinnä Tiituspohjan, Lep- liikuntatzfan rakentamisen aloittamiseksi
14394: päveden ja myös Vihtavuoren asukkaat. Laukaassa.
14395:
14396: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14397:
14398: Helena Pesola Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
14399: 1986 vp. 2117
14400:
14401: Raha-asia-aloite n:o 1963
14402:
14403:
14404:
14405:
14406: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta virtaavien vesien kalatalou-
14407: dellisen kunnostusohjelman toteuttamiseen Keski-Suomessa
14408:
14409:
14410: Eduskunnalle
14411:
14412: Virtaavat vedet ovat uittokauden tai muiden vaatinut. Nykyään ymmärretään kuitenkin kala-
14413: ympäristömuutosten vuoksi nykyisin lähes koko- teiden välttämättömyys arvokalojen lisääntymisel-
14414: naan tuonamattomassa tilassa. Virtaavien vesien le, kalataloudelle ja virkistyskäytölle.
14415: kunnostus on tärkeää kalastuksen ja virtakutuisten Keski-Suomen alueellisessa kalataloussuunni-
14416: kalalajien lisääntymismahdollisuuksien paranta- telmassa on kalatiet esitetty rakennettavaksi seu-
14417: miseksi sekä paikallisten kalakantojen säilyttämi- raavassa järjestyksessä: Haapakoski, Kuhankoski,
14418: seksi. Hilmonkoski, Kärnäkoski ja Kyrönpuro, Pyhä-
14419: Virtaavien vesien selvitystyöryhmä on esittänyt koski, Leuhunkoski, Hietamankoski, Venekoski,
14420: kiireellisimmin kunnostusta kaipaavat työkohteet Rutajoki, Arvajan reitti, Kalliokoski, Äänekoski.
14421: Keski-Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Hankkeiden yhteinen kustannusarvio on noin 10
14422: on kehottanut vesihallitusta laatimaan suunnitel- milj. mk.
14423: mat 14 tärkeimmän kohteen kunnostamiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14424: Vesirakentamisen tarvetoimikunta on mietin- taen,
14425: nössään esittänyt Keski-Suomea kunnostuksen
14426: koelääniksi. Keski-Suomen vesipiirille on osoitet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14427: tava riittävät määrärahat koko kunnostusohjelman 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14428: suunnitteluun ja toteuttamiseen. 30.37.77 500 000 markkaa virtaavien ve-
14429: Keski-Suomessa on padottu runsasti virtaavia sien kalataloudellisen kunnostusohjelman
14430: vesiä rakentamatta kalateitä. Kalastusviranomai- suunnitteluun ja toteuttamiseen Keski-
14431: nen ei ole niitä aikanaan kaikkiin kohteisiin edes Suomessa.
14432:
14433: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14434:
14435: Helena Pesola Pekka Leppänen
14436: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
14437: 2118 1986 vp.
14438:
14439: Raha-asia-aloite n:o 1964
14440:
14441:
14442:
14443:
14444: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta J yväsjärven sillan rakentami-
14445: seen
14446:
14447:
14448: Eduskunnalle
14449:
14450: Kuokkalan kaupunginosa Jyväskylässä on tällä Kuokkalan rakentamisen edistyessä siltayhteys
14451: hetkellä koko Keski-Suomen maakunnan tärkein on korvaava liikenneinvestointi kaupungin kes-
14452: rakentamisalue. Jyväsjärven silta ja sen jatkeena kustasta etelään päin suuntautuvan valtatien n:o 4
14453: oleva Siltakatu yhdistävät Kuokkalan kaupungin ja siltä Kuokkalaan johtavien väylien parantami-
14454: keskustaan ja mahdollistavat keskustatoimintojen selle, tai joka tapauksessa siltayhteyden rakenta-
14455: laajentamisen Kuokkalan alueelle. misella voidaan näitä investointeja lykätä. Siltayh-
14456: Jyväskylän kaupunki on viimeksi 2.4.1986 teh- teys ei myöskään kilpaile luonteensa eikä tärkeän
14457: nyt liikenneministeriölle esityksen Jyväsjärven sil- merkityksensä puolesta Keski-Suomen muiden
14458: lan rakentamiskustannusten harkinnanvaraisesta valtionosuuskohteiden kanssa. Tämän vuoksi on
14459: valtionosuudesta. Liikenneministeriölle antamas- tärkeää, että Jyväsjärven silta olisi kohteena, jota
14460: saan lausunnossa ympäristöministeriö on toden- avustetaan momentilta 31.24. 34.
14461: nut Jyväsjärven sillan rakentamisen välttämättö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14462: mäksi ja puoltanut harkinnanvaraista valtion- taen,
14463: osuutta. Kuokkalan keskustan kaavaa vahvistet-
14464: taessa on ympäristöministeriö niin ikään edellyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14465: nyt, että Jyväsjärven silta toteutetaan vuosina 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14466: 1987-1989. Jyväsjärven sillan ja Siltakadun tar- 31.24.34 5 000000 markkaa Jyväsjärven
14467: kistettu kustannusarvio on 50 400 000 markkaa. szllan rakennustöiden aloittamiseen.
14468:
14469: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14470:
14471: Helena Pesola Pirkko Ikonen
14472: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
14473: Matti Lahtinen
14474: 1986 vp. 2119
14475:
14476: Raha-asia-aloite n:o 1965
14477:
14478:
14479:
14480:
14481: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
14482: rakentamiseen välille Jämsä-Kaipola
14483:
14484:
14485: Eduskunnalle
14486:
14487: Yhtyneiden Paperitehtaiden Kaipolan tehtailla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14488: työskentelee päivittäin noin 1 000 työntekijää. taen,
14489: Valtaosa heistä käyttää päivittäin työmatkoihinsa
14490: Jämsän-Kaipolan tietä. Kesäaikaan työssäkäynti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14491: tapahtuu merkittävässä määrin polkupyörällä. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
14492: Tietä käyttää myös tehtaan kuljetuksista huolehti- 31 J4. 77 1 500 000 markkaa kevyen lii-
14493: va raskas liikenne. Väylän rakentaminen on ensi- kenteen 1väylän rakentamiseen välzlle
14494: arvoisen tärkeä liikenneturvallisuuden kannalta. Jämsä-Kaipola.
14495: Hankkeen kustannusarvio on 1 500 000 mk.
14496:
14497: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14498: )
14499: Helena Pesola Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
14500:
14501:
14502:
14503:
14504: 27 260148U
14505: 2UO 1986 vp.
14506:
14507: Raha-asia-aloite n:o 1966
14508:
14509:
14510:
14511:
14512: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen ja Päijänteen väli-
14513: sen vesitieväylän rakentamiseen
14514:
14515:
14516: Eduskunnalle
14517:
14518: Keiteleen ja Päijänteen välisen vesitieväylän ka- milj. mk. Toteutumisaikataulun mukaisesti han-
14519: navointia ja ruoppausta on suunniteltu jo varsin ke toteutettaisiin 5 vuoden aikana.
14520: pitkään. Viimeisten suunnitelmien mukaan kana- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14521: vointi tehtäisiin rakentamalla Keiteleen ja Päijän- taen,
14522: teen väliselle 45 km:n pituiselle, pääasiassa luon-
14523: non järvialtailla kulkevalle väylälle viisi sulkuka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14524: navaa. Useimmat asiantuntijaviranomaiset ja met- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14525: säteollisuus ovat lausunnoissaan katsoneet hank- 31.27. 77 5 000 000 markkaa vesitieväylän
14526: keen kannattavaksi ja tarpeelliseksi. Tämän vuo- Keztele-Påi/iinne suunnittelun ja raken-
14527: den hintatasossa hankkeen kustannusarvio on 150 nustöiden aloittamiseksi.
14528:
14529: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14530:
14531: Helena Pesola Pirjo Rusanen
14532: Matti Lahtinen Pekka Leppänen
14533: Pirkko Ikonen
14534: 1986 vp. 2121
14535:
14536: Raha-asia-aloite n:o 1967
14537:
14538:
14539:
14540:
14541: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta lastausraiteen rakentamiseksi
14542: Muuramen teollisuuskylään
14543:
14544:
14545: Eduskunnalle
14546:
14547: Pieksämäen ratapiiri on laatinut suunnitelman Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14548: teollisuusalueen lastausraiteen rakentamiseksi taen,
14549: Muuramen kuntaan. Raiteen vaikutusalueella on
14550: noin 40 yritystä, joista suurin osa on metallialan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14551: yrityksiä. Lastausraide on erittäin tärkeä yritysten 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14552: kuljetustarpeen kannalta. 31.90. 78 2 500 000 markkaa lastausrai-
14553: Rakentamista tukee painavasti myös nykyisen teen rakentamiseksi Muuramen teollisuus-
14554: työllisyyden säilyttäminen ja uusien työpaikkojen kylään.
14555: luominen. Muuramen teollisuusalueelia raiteen
14556: vaikutusalueella on noin 600 työpaikkaa.
14557:
14558: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14559:
14560: Helena Pesola Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen
14561: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Matri Lahtinen
14562: 2122 1986 vp.
14563:
14564: Raha-asia-aloite n:o 1968
14565:
14566:
14567:
14568:
14569: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta turvelaboratorion kenttä-
14570: koeaseman perustamiseksi Leivonmäen Kailasuolle
14571:
14572:
14573: Eduskunnalle
14574:
14575: Turpeen tutkimusta harjoitetaan monella ta- Kenttäkoeaseman perustamista Kailasuolle tu-
14576: holla. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tur- kee myös se, että Jyväskylän yliopiston toimesta
14577: vepohtotutkimus on sijoitettu Jyväskylään. Turve- harjoitetaan samalla suunnalla turvetutkimusta.
14578: tutkimuslaboratorio tarvitsee tuekseen kenttäkoe- Näin myös yliopisto voisi saada tilat Kailasuon
14579: aseman, koska turvetyömailla on lyhyen kesän kenttäkoeaseman yhteyteen.
14580: johdosta keskityttävä täysipainoisesti turpeen nos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14581: tamiseen eikä tutkimustoimintaa ole mahdollista taen,
14582: harjoittaa kuin rajoitetussa määrin.
14583: Kenttäkoeaseman perusedellytykset täyttaa että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14584: maassamme tällä hetkellä vain Kailasuon turve- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14585: työmaa Leivonmäellä. Se sijaitsee maantieteelli- 32.55.42 2 500 000 markkaa turvelabora-
14586: sesti keskeisellä ja kulkuyhteyksien kannalta edul- torzon kenttäkoeaseman perustamiseksi
14587: lisella paikalla. Sillä on hyvät edellytykset muo- Leivonmäen Kailasuolle.
14588: dostua kansallisesti ja kansainvälisesti merkittä-
14589: väksi turveteollisuuden tutkimuskeskukseksi.
14590:
14591: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14592:
14593: Helena Pesola Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen
14594: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
14595: 1986 vp. 2123
14596:
14597: Raha-asia-aloite n:o 1969
14598:
14599:
14600:
14601:
14602: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta järvisimpukan käyttämiseksi
14603: vesien tilan valvonnassa
14604:
14605:
14606: Eduskunnalle
14607:
14608: Kemiallinen metsäteollisuus on edelleen toksen, Keski-Suomen vesipiirin vesitoimiston ja
14609: maamme vesistöjen suurin kuormittaja ja tilan Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen yhteistyö-
14610: huonontaja. Kemiallisesta metsäteollisuudesta nä kesällä 1985 Keiteleen ja Päijänteen Kärkisten-
14611: johdetaan jätevesien mukana vesistöihin kiintoai- salmen välisellä alueella. Kesällä 1986 tätä mene-
14612: neen, liuenneiden orgaanisten aineiden ja ravin- telmää sovellettiin jo koko Kymijoen vesistöalu-
14613: teiden ohella myös suuri määrä erilaisia orgaanisia eella Keiteleeltä ohi Äänekosken,Jämsän, Heino-
14614: klooriyhdisteitä, kloorihiilivetyjä ja kloorifenole- lan ja Kouvolan aina mereen saakka.
14615: ja, joista monet ovat vesien eliöstölle ja suoranai- Menetelmällinen valmius tarkkailla simpukoi-
14616: sesti myös vesien käytölle haitallisia. den avulla orgaanisia klooriyhdisteitä vesistöissä
14617: Perinteisen kuormituksen seuranta ja sen vesis- sellutehtaiden lähivesillä on tämän kokeilun avul-
14618: tövaikutusten määrittely hallitaan niin tutkimuk- la saavutettu. Orgaanisten klooriyhdisteiden seu-
14619: sellisesti kuin käytännössäkin. Sen sijaan orgaanis- ranta olisi perusteltua aloittaa koko maassa. Vaik-
14620: ten klooriyhdisteiden, joita mm. ruotsalaiset pitä- ka suurin osa tutkimuksen suunnittelusta ja kent-
14621: vät tällä hetkellä selluteollisuuden eräänä keskei- tätöistä voidaan tehdä täysin nykyisin voimava-
14622: simpänä vesiensuojelukysymyksenä, seuranta ja roin, edellyttää tutkimuksen toteuttaminen ja
14623: valvonta ei suoraan vesinäytteistä voi onnistua. mm. näytteiden kemiallinen analysointi esim.
14624: Sisävesissämme yleisenä tavattavan järvisimpu- alan johtavassa ja luotettavassa laboratoriossa Jy-
14625: kan on todettu keräävän elinympäristöstään mm. väskylän yliopiston kemian laitoksella 400 000
14626: metalleja ja useita orgaanisia yhdisteitä. Tätä omi- markan lisärahoitusta.
14627: naisuutta on käytetty hyväksi kehitettäessä vesis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14628: töissä yleensä pieninä ja nopeasti vaihtelevina pi- taen,
14629: toisuuksina esiintyvien orgaanisten klooriyhdistei-
14630: den seurantamenetelmää. Menetelmä on tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14631: tettu nimenomaan selluteollisuuden purkuvesis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14632: töjen valvontaan. 35 .11. 26 400 000 markkaa järvisimpu-
14633: Menetelmäkokeilut aloitettiin kesällä 1984 ja kan käyttämiseksi vesien tzlan valvonnas-
14634: niitä jatkettiin vesihallituksen vesientutkimuslai- sa.
14635:
14636: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14637:
14638: Helena Pesola Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen
14639: Paavo Vesterinen Ulla Puolanne Heikki Järvenpää
14640: Mauri Miettinen Eeva Turunen Erkki Moisander
14641: Pirkko Ikonen Lauri Impiö Pertti Salolainen
14642: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen Tarja Halonen
14643: Saara Mikkola Aimo Ajo Marjatta Stenius-Kaukonen
14644: Jorma Rantanen Risto Ahonen Pentti Skön
14645: Hannu Kemppainen Ritva Laurila Tellervo Nousiainen
14646: Sakari Valli
14647: 2124 1986 vp.
14648:
14649: Raha-asia-aloite n:o 1970
14650:
14651:
14652:
14653:
14654: Pesola ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta kuntien ulkoilu-
14655: reittien rakentamiseen
14656:
14657:
14658: Eduskunnalle
14659:
14660: Keski-Suomen ulkoilureittejä on kehitetty jo Ulkoilureittien rakentaminen on halpaa liikun-
14661: kymmenen vuoden ajan yhtenä ylikunnallisten tapaikkarakentamista laitosrakentamiseen näh-
14662: reittien valtakunnallisena mallisysteeminä. Tänä den, ja reitit palvelevat suuria käyttäjäryhmiä.
14663: päivänä sen piiriin kuuluvat useimmat Keski- Reittien rakentaminen tulee turvata korottamalla
14664: Suomen kunnat. Reitistökokonaisuuteen sisälty- ulkoilureittimäärärahoja huomattavasti niin, että
14665: vät mm. Keski-Suomen Maakuntaura, eräreitti päästään parantamaan myös reittipohjia ainakin
14666: Lapin Sormi sekä Saarijärven koskireitti. Itse reit- turvallisuuden vaatimaita osalta.
14667: tien rakentamisen ja viitoituksen ohella on raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14668: nettu tarvittavia tukialueita levähdyspaikkoineen taen,
14669: ja retkikämppineen. Valtiovalta on osallistunut
14670: vuodesta 1980 lähtien hankkeen rahoitukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14671: avustamaila kuntia valtakunnallisesti ja seudulli- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14672: sesti merkityksellisten ulkoilureittien perustami- 35.15.31lisäyksenä 300 000 markkaa kun-
14673: sessa. Keski-Suomessa avustukset on käytetty lä- tien ulkoilureittien perustamiseen.
14674: hinnä retkikämppien ja joidenkin levähdysaluei-
14675: den rakentamiseen.
14676:
14677: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14678:
14679: Helena Pesola Sakari Valli Pirjo Rusanen
14680: Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund Anna-Kaarina Louvo
14681:
14682:
14683:
14684:
14685: .
14686: 1986 vp. 2125
14687:
14688: Raha-asia-aloite n:o 1971
14689:
14690:
14691:
14692:
14693: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Isojärven kansallispuiston
14694: palvelujen kehittämiseen
14695:
14696:
14697: Eduskunnalle
14698:
14699: Lailla eräiden valtion alueiden muodostamises- Ensisijaisena tavoitteena on, että kansallispuis-
14700: ta kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi muo- ton rakentaminen runkosuunnitelman mukaisesti
14701: dostettiin 1.1.1982 lukien mm. Isojärven kansil- aloitetaan välittömästi ja tälle alueelle laaditaan
14702: lispuisto Kuhmoisiin. Kansallispuiston pinta-ala yksityiskohtaiset suunnitelmat sekä rakennetaan
14703: on n. 1 900 hehtaaria. Puiston perustamisen tar- kunnollinen opastuskeskus, polkureittiverkosto ja
14704: koitukseksi kiteytettiin valmisteluvaiheessa ajatus riittävät majoitustilat. Kansallispuiston valvon-
14705: säilyttää Päijänteen länsipuoliselle seudulle omi- taan ja opastukseen tulee varata myös riittävä hen-
14706: naista metsäistä vuorimaata ja alueen rantojen säi- kilöstö.
14707: lyttäminen nykyisellään. Alueelle ei ole muodos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14708: tettu tähän mennessä mitään metsätalouskäyttöä taen,
14709: tai -toimintaa korvaavaa toimintaa.
14710: On epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14711: kunta, jossa työpaikoista on muutenkin pulaa ja 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 35.20
14712: joka on kärsinyt voimakkaasta väestökadosta, jou- määrärahoihin 1 000 000 markkaa Isojär-
14713: tuu odottamaan korvaavaa toimintaa kansallis- ve'? kansallispuiston palvelujen rakenta-
14714: puistoalueelle vuosikausia. Kansallispuisto tulee mzseen.
14715: suunnitella yksityiskohtaisesti ja niin kiireellisesti
14716: kuin suinkin mahdollista, jotta edes matkailutar-
14717: koituksessa voidaan käyttää aluetta hyväksi.
14718:
14719: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14720:
14721: Helena Pesola Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen
14722: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
14723: 2126 1986 vp.
14724:
14725: Raha-asia-aloite n:o 1972
14726:
14727:
14728:
14729:
14730: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta lipeälammen jäteliemen hä-
14731: vittämiseksi Lievestuoreella
14732:
14733:
14734: Eduskunnalle
14735:
14736: Haarlan Selluloosa Oy johti vuosina 1935- vestuoreella kyllin kauan. Asia vaatiikin ripeitä
14737: 1967 jätelipeää ns. lipeälampeen, joka sijaitsee toimenpiteitä ja riittävien määrärahojen osoitta-
14738: Toivakan vesireitin latvaosassa. Lipeä muodostaa mista jätelipeän hävittämiseksi niin, ettei hävittä-
14739: lammessa pohjaa kohti väkevöityvän jäteliemiker- misen yhteydessä aiheudu lisää ympäristöhaittoja.
14740: roksen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14741: Lampi on jo vuosikymmeniä aiheuttanut vaka- taen,
14742: via ympäristöhaittoja. Jätelientä kulkeutuu jatku-
14743: vasti lammesta alapuolisiin jätviin osin pohjavir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14744: tauksena mutta ajoittain myös pintavirtauksena. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14745: Vahinkoja on aiheutunut myös lähialueen metsil- 35.25.77 1 000 000 markkaa lipeälam-
14746: le. men jäteliemen hävittiimiseksi Lievestuo-
14747: Päätöksiä lammen kohtalosta on odotettu Lie- reella.
14748:
14749: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14750:
14751: Helena Pesola Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen
14752: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
14753: 1986 vp. 2127
14754:
14755: Raha-asia-aloite n:o 1973
14756:
14757:
14758:
14759:
14760: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtoviemärin rakentamiseksi
14761: Karstulaan
14762:
14763:
14764: Eduskunnalle
14765:
14766: Karstulan kirkonkylällä on viemäröinnin koh- Hanke tulisikin toteuttaa valtion vesihuoltotyö-
14767: dalla tällä hetkellä ongelmallinen tilanne, kun ny- nä.
14768: kyinen viemäriverkko ei riitä enää koko kirkonky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14769: län jätevesien johtamiseen. Tästä syystä viemäri- taen,
14770: verkostossa on esiintynyt ajoittain tulvimista ja yli-
14771: vuotoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14772: Jotta tilanne saadaan asianmukaiseen kuntoon, 1987 tulo- ja menoarvioot:J momentille
14773: on rakennettava siirtoviemäri välille Shell- 35.25. 77 600 000 markkaa siirtoviemärin
14774: Kölsänpuro-jätevedenpuhdistamo. Laadittujen rakentamiseksi Karstulaan.
14775: suunnitelmien mukaan hankkeen kustannusarvio
14776: on nom 1,2 milj. mk ja siirtoviemärin pituus
14777: 2,7 km.
14778:
14779: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14780:
14781: Helena Pesola Pekka Leppänen
14782: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
14783: 2128 1986 vp.
14784:
14785: Raha-asia-aloite n:o 1974
14786:
14787:
14788:
14789:
14790: Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta sosiaalikuraattorin tointen
14791: perustamiseksi Panssariprikaatiin ja Kainuun Prikaatiin
14792:
14793:
14794: Eduskunnalle
14795:
14796: Sosiaalikuraattorin työhön kuuluu varusmies- osastossa on työllisyysvaroin palkattu sosiaaliku-
14797: ten taloudellisten, sosiaalisten, henkisten ja raattori. Pitkäjänteisen ja onnistuneen työn edel-
14798: opinto-ongelmien helpottaminen sekä opinto- ja lytyksenä on näiden sosiaalikuraattorien toimien
14799: työneuvonta. Sosiaalikuraattorin työpanoksella vakinaistaminen, jotta voidaan taata asioihin pe-
14800: voidaan merkittävästi auttaa varusmiesten vai- rehtyneen henkilön täysipainoinen työ jatkuvien
14801: keassa ja rasittavassa elämäntilanteessa korostu- henkilövaihdoksista ja tutustumiseen kuluvasta
14802: vien ongelmien ja paineiden ratkaisua ja näin en- ajasta johtuvien keskeytysten sijaan.
14803: nalta ehkäistä ja poistaa syntyviä vakavampia yh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14804: teiskunnallisia ja henkilökohtaisia seurauksia. So- taen,
14805: siaalikuraattorin toimenkuvaan kuuluu myös kan-
14806: tahenkilökunnan palveleminen. Voimavaroja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14807: puuttuu kuitenkin ratkaisevasti, jotta saataisiin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14808: riittävästi apua kaikille tarvitsijoille. Tällä hetkellä 27.12.01 150000 markkaa sosiaalikuraat-
14809: ainoastaan yhdessä joukko-osastossa on varusmies- torin tointen perustamiseksi Kainuun Pri-
14810: ten apuna sosiaalikuraattori ja kahdessa joukko- kaatiin ja Panssariprikaatiin.
14811:
14812: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14813:
14814: Sirpa Pietikäinen
14815: 1986 vp. 2129
14816:
14817: Raha-asia-aloite n:o 1975
14818:
14819:
14820:
14821:
14822: Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen tutkija- Ja
14823: opiskelijavaihdon kehittämiseksi
14824:
14825:
14826: Eduskunnalle
14827:
14828: Valtioneuvoston 12.9.1985 antamissa tiede- ja Jotta korkeakoulu- ja tiedeyhteisömme kansain-
14829: teknologiapoliittisissa selonteoissa on suomalaisen välistämispäämäärät voitaisiin saavuttaa, on kehi-
14830: tutkimuksen kansainvälistäminen asetettu yhdek- tettävä maamme kansainvälistä tutkija- ja opiske-
14831: si painopisteeksi. lijavaihtoa.
14832: Hyvin laaja yhteisymmärrys vallitsee myös siitä, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14833: että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää taen,
14834: lisätä tuntuvasti opiskelijoiden ulkomailla tapah-
14835: tuvaa harjoittelua ja opiskelua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14836: Lisäksi on todettu Suomen "tutkijatuonnin" 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14837: alijäämäisyyden johtuvan siitä, että Suomeen tu- 29.37.241isäyksenä 500 000 markkaa kan-
14838: levien ulkomaalaisten tutkijoiden ja opiskelijoi- sainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon
14839: den ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan. kehittämiseksi.
14840:
14841: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14842:
14843: Sirpa Pietikäinen
14844: 2130 1986 vp.
14845:
14846: Raha-asia-aloite n:o 1976
14847:
14848:
14849:
14850:
14851: Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta opintoihin kuuluvan harjoit-
14852: telun järjestämiseen ulkomailla
14853:
14854:
14855: Eduskunnalle
14856:
14857: Korkeakoulujemme kansainvälistäminen on yk- taan suunnatut määrärahat ovat jääneet perustut-
14858: si tärkeimmistä kehittämispyrkimyksistä lähivuo- kintoa opiskelevalle haaveeksi.
14859: sina. Korkeakouluyhteisön kansanvälisiä suhteita Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14860: eivät luo ainoastaan opettajat vaan yhä enenevässä taen,
14861: määrin myös opiskelijat.
14862: Opetusministeriön myöntämä taloudellinen tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14863: ki niille opiskelijoille, joiden opintoihin kuuluu 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14864: ulkomailla tapahtuva harjoittelu, on viime vuosi- 29.37.24 lisäyksenä 300 000 markkaa
14865: na vähentynyt ja joissain tapauksissa loppunut ko- opintoihin kuuluvan harjoittelun järjestä-
14866: konaan. Korkeakoulujen kansainväliseen toimin- miseen ulkomazlla.
14867:
14868: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14869:
14870: Sirpa Pietikäinen
14871: 1986 vp. 2131
14872:
14873: Raha-asia-aloite n:o 1977
14874:
14875:
14876:
14877:
14878: Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamista Rauhan- Ja
14879: konfliktintutkimuslaitoksen apurahoihin
14880:
14881:
14882: Eduskunnalle
14883:
14884: Vuonna 1986 vietetään kansainvälistä rauhan- Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos. Rauhantut-
14885: vuotta, jolloin YK:n jäsenvaltioiden on tarkoitus kimuksen edistämiselle on olennaisen tärkeää riit-
14886: panostaa omalta osaltaan rauhantyön ja -tiedo- tävän kansainvälisen tutkijavaihdon lisääminen.
14887: tuksen edistämiseen. Suomen valtion toimet ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14888: olleet varsin vaatimattomia ja vähäisiä eivätkä rau- taen,
14889: hanvuoden periaatteet näy vuoden 1986 budjetin
14890: määrärahoissa eivätkä myöskään vuoden 1987 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14891: budjettiesityksessä. Suomella on kuitenkin perin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14892: teisesti ollut tunnettu ja arvostettu rooli aktiivisen 29.87.50 lisäyksenä 50 000 markkaa Rau-
14893: rauhanpolitiikan harjoittajana. Tämän tulisi nä- han- ja konfliktintutkimuslaitoksen apu-
14894: kyä myös maamme sisäisessä toiminnassa. Merkit- rahozhin.
14895: tävää ja tunnustettua rauhan edistämistyötä tekee
14896:
14897: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14898:
14899: Sirpa Pietikäinen Jouni J. Särkijärvi Dkka Kanerva
14900: 2132 1986 vp.
14901:
14902: Raha-asia-aloite n:o 1978
14903:
14904:
14905:
14906:
14907: Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta nuorisojärjestöjen kokous- ja
14908: toimistotilojen hankintaan
14909:
14910:
14911: Eduskunnalle
14912:
14913: Nuorisojärjestöjen kokous- ja toimistotilojen ja palvelumahdollisuuksien kasvattaminen edel-
14914: hankintaan on budjettiesityksessä ehdotettu lyttävät myös resurssien lisäämistä. Tarpeellisten
14915: 500 000 mk. Nuorisotyölain 18 §:n mukaan voi- toimitilojen hankinta etenkin pienimpien järjes-
14916: daan määrärahan rajoissa myöntää valtakunnalli- töjen kohdalla edellyttää myös riittäviä resursseja
14917: sille nuorisojärjestöille, niiden piirijärjestöille sekä avustusmahdollisuuksien osalta.
14918: valtakunnallisille nuorisotyön palvelujärjestöille Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14919: avustusta järjestön omalle toiminnalle tarpeellis- taen,
14920: ten toimisto- ja kokoustilojen hankkimisesta, ra-
14921: kentamisesta, perusparantamisesta ja varustami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14922: sesta aiheutuviin kustannuksiin. Nuorisojärjestö- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14923: jen osalta pääasiallinen tarve on tilojen varustuk- 29.91.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
14924: sen ajanmukaistamisella. Tietojenkäsittelyn kehit- nuorisojärjestöjen kokous- ja toimistotilo-
14925: täminen, toimistotekniikan ajanmukaistaminen /en hankintaan.
14926:
14927: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14928:
14929: Sirpa Pietikäinen
14930: 1986 vp. 2133
14931:
14932: Raha-asia-aloite n:o 1979
14933:
14934:
14935:
14936:
14937: Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta nuorisomatkailun edistämi-
14938: seen
14939:
14940:
14941: Eduskunnalle
14942:
14943: Kansainvälistyvässä maailmassa tarvitsemme ten mahdollisuuksia ulkomaanmatkailuun on ny-
14944: jatkuvasti tiiviimpiä, parempia ja ymmärtävämpiä kyistä voimakkaammin tuettava.
14945: suhteita maailman eri kansoihin ja kulttuureihin. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14946: Ne ovat hyvinvointimme eräs perusedellytys niin taen,
14947: maailmanrauhan ja oikeudenmukaisen kehityk-
14948: sen, kulttuuri- ja tiedevaihdon kuin yhä laajene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14949: vasti kansainväliseen kauppaan perustuvan talou- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14950: temme kannalta. Perusta tälle kansainvälistymi- 29.91.51lisäyksenä 150 000 markkaa nuo-
14951: selle saadaan nuorena matkailun kautta tutustut- risomatkazlun edistämiseen.
14952: taessa muihin kansoihin ja valtioihin, siksi nuor-
14953:
14954: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14955:
14956: Sirpa Pietikäinen
14957: 2134 1986 vp.
14958:
14959: Raha-asia-aloite n:o 1980
14960:
14961:
14962:
14963:
14964: Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta nuorten yrittäjätoiminnan
14965: edistämiseen
14966:
14967:
14968: Eduskunnalle
14969:
14970: Nuorten kiinnostus omaa yritystoimintaa koh- ponnekkaammin kuin yleistä yrittäjätoimintaa;
14971: taan on tehtyjen tutkimusten mukaan jatkuvasti nuorten yrittäjätoiminnan edistäminen vaatii
14972: lisääntynyt. Tämä on yksi osa työelämän tapahtu- omia toimintamuotojaan yleisen yrittäjäkoulutuk-
14973: vaa rakennemuutosta ja siihen kuuluvaa työn- sen ja neuvonnan rinnalle. Tarvitaan erillistä nuo-
14974: luonteen ja työmuotojen muuttumista. Nuorten rille yrittäjiksi aikoville suunnattua neuvonta- ja
14975: kiinnostus yritystoimintaa kohtaan on toivottavaa tuki palvelua.
14976: ja nuorten ja yhteiskunnan hyvinvointia lisäävää, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14977: uusia työmahdollisuuksia luovaa sekä työttömyyt- taen,
14978: tä vähentävää. Toive omasta työpaikan ja tuotta-
14979: van aktiviteetin luomisesta ja oman yrityksen pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14980: rustamisesta jää kuitenkin usein toteutumatta 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14981: puutteellisen tiedon ja yritystoimintaan liittyvän 32.50.24 2 500 000 markkaa nuorten
14982: monimutkaisuuden vuoksi. yrittå/iitoiminnan edistämiseen.
14983: Nuorten yrittäjätoimintaa on edistettävä vielä
14984:
14985: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14986:
14987: Sirpa Pietikäinen
14988: 1986 vp. 2135
14989:
14990: Raha-asia-aloite n:o 1981
14991:
14992:
14993:
14994:
14995: Pietikäinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta yritysten vientiin
14996: erikoistuneiden työntekijöiden ulkomaisen harjoittelun tukemi-
14997: seen
14998:
14999: Eduskunnalle
15000:
15001: Kansallisen hyvinvointimme säilyminen ja kas- se on koko kansallisen hyvinvointimme kasvun
15002: vu lepää voimakkaasti kansainvälistyvässä maail- eteen tehtävästä työstä, on myös valtion osallistut-
15003: massa ulkomaankauppamme kehityksen varassa. tava näihin kustannuksiin nykyistä merkittäväm-
15004: Luodaksemme kansainvälistä kilpailukykyä ja me- min ja lisättävä panostustaan jatkossa.
15005: nestystä tarvitsemme korkeaa osaamista niin tutki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15006: muksessa, tuotekehittelyssä kuin myös yritysten taen,
15007: vienti- ja markkinointihenkilöstössä. Vientiin eri-
15008: koistuneiden työntekijöiden pätevyys voidaan taa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15009: ta vain riittävän hyvällä kansainvälisellä koulutuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15010: sella ja harjoittelulla. Yritystemme pieni koko ja 32.50.46 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
15011: niukat taloudelliset resurssit sekä pohjoinen si- yritysten vientiin erikoistuneiden työnte-
15012: jaintimme tekevät kansainvälisen harjoittelun kijöiden ulkomaisen harjoittelun tukemi-
15013: kustannukset usein yrityksillemme ylivoimaisiksi, seen.
15014: vaikka saatavat edut tiedostettaisiinkin. Koska ky-
15015:
15016: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15017:
15018: Sirpa Pietikäinen
15019:
15020:
15021:
15022:
15023: 28 260148U
15024: 2136 1986 vp.
15025:
15026: Raha-asia-aloite n:o 1982
15027:
15028:
15029:
15030:
15031: Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta mammografiatutkimusten
15032: lisäämiseen
15033:
15034:
15035: Eduskunnalle
15036:
15037: Rintasyöpä on viime vuosina lisääntynyt no- peammassa tahdissa, niin että jo lähivuosina voi-
15038: pealla vauhdilla ja sitä on esiintynyt yhä nuorem- taisiin aloittaa kaikille yli 20-vuotiaille naisille
15039: missa ikäluokissa. Taudin paranemisennuste on säännölliset mammografiatutkimukset.
15040: erittäin hyvä, mikäli se todetaan riittävän varhai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15041: sessa vaiheessa. Paras alkavan rintasyövän totea- taen,
15042: mismenetelmä on mammografiatutkimus. Te-
15043: hokkaan toteamistavan tuottavat säännölliset ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15044: ko naispuoliselle väestölle tehtävät mammografia- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
15045: tutkimukset. Tähän toimintaan on yhteiskunnan 33. 78.30 25 000 000 markkaa mammo-
15046: panostettava varojaan nykyistä huomattavasti no- grafiatutkimusten lisäämiseen.
15047:
15048: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15049:
15050: Sirpa Pietikäinen
15051: 1986 vp. 2137
15052:
15053: Raha-asia-aloite n:o 1983
15054:
15055:
15056:
15057:
15058: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kriminaalihuoltoyhdistyksel-
15059: le johtavan sosiaalityöntekijän palkkaamiseksi Kuusankoskelle
15060:
15061:
15062: Eduskunnalle
15063:
15064: Kriminaalihuoltoyhdistyksen toimesta on suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15065: niteltu perustaa Kouvolan seudulle yhteistyössä taen,
15066: Kuusankosken kaupungin kanssa asuntoyksikkö
15067: 4-5 asukkaalle. Pääasiassa tämän yksikön toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15068: mintaa hoitamaan mutta myös muihin vankilasta 1987 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
15069: vapautuneiden huollon kehittämiseen liittyviin kaa johtavan sosiaalityöntekijän palkkaa-
15070: tehtäviin tarvitaan paikallisyksikköön johtava so- miseksi Kuusankoskelle.
15071: siaalityöntekijä. Toimi kuuluu hallinnollisesti
15072: Kotkan aluetoimistolle.
15073:
15074: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15075:
15076: Anna-Liisa Piipari Tarja Halonen Jorma Rantanen
15077: Kerttu Törnqvist Pekka Starast Olli Helminen
15078: Sinikka Hurskainen-Leppänen
15079: 2138 1986 vp.
15080:
15081: Raha-asia-aloite n:o 1984
15082:
15083:
15084:
15085:
15086: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnit-
15087: telua varten Kotkaan
15088:
15089:
15090: Eduskunnalle
15091:
15092: Kuntaliitoksen sekä vanhojen kaupunkien eri- Hankkeen suunnittelussa voitatsun ottaa huo-
15093: tyisrasitusten poistamisesta aiheutuneiden valtion mioon myös valtion muiden virastojen tai laitos-
15094: ja kaupungin virastojen ja laitosten toimipisteiden ten tai Kotkan kaupungin tarpeet.
15095: muutosten tapahduttua jäi vielä huomattava mää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15096: rä valtion virastoja vuokratiloihin eri puolille
15097: Kotkan kaupunkia. Tällaisia ovat verotoimisto, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15098: ulosottolaitos, Kansaneläkelaitos, työvoimatoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
15099: misto, piirimetsälautakunta, liikevaihtoverotoi- 28.64. 74 500 000 markkaa valtion viras-
15100: misto, tullipiiri, luotsipiiri ja henkikirjoittaja. totalon suunnittelua varten Kotkaan.
15101:
15102: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15103:
15104: Anna-Liisa Piipari Jorma Rantanen Kerttu Törnqvist
15105: Pekka Starast Olli Helminen Pertti Hietala
15106: Sinikka Hurskainen-Leppänen
15107: 1986 vp. 2139
15108:
15109: Raha-asia-aloite n:o 1985
15110:
15111:
15112:
15113:
15114: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuluttajaneuvontaliitto ry:lle
15115: ja Marttaliitto ry:lle konsulenttien palkkamenoihin
15116:
15117:
15118: Eduskunnalle
15119:
15120: Kuluttajaneuvontaliitto ry. ja Marttaliitto ry. liitto on ylläpitänyt omin varoin jo kymmenen
15121: ovat valtakunnallisia kotitalous- ja kuluttajaneu- vuotta). Kehitysyhteistyöhön erikoistuneen kon-
15122: vontajärjestöjä, joiden kautta voidaan tavoittaa n. sulentin toimi edellyttää kotitalousopettajan kou-
15123: 1, 5 miljoonaa koti taloutta. Kuluttajaneuvontalii- lutusta. Kuluttajaneuvontaliiton erikoiskonsulen-
15124: tolla on 20 jäsenjärjestöä ja Marttaliitolla noin tin toimi edellyttää maatalous- ja metsätieteen
15125: 80 000 henkilöjäsentä. Toiminta on ollut kasva- kandidaatin tutkintoa (toimen haltija on samalla
15126: vaa. Neuvonnan taso on tullut yhä vaativammak- Kuluttajaneuvontaliiton apulaistoiminnanjohta-
15127: si, mikä edellyttää pitkälle koulutettuja ja erikois- ja).
15128: tuneita kotitalouden asiantuntijoita. Toiminnan Koska valtion tulo- ja menoarvioon ei ole näitä
15129: kansainvälistyminen vaatii lisäksi oman erikois- toimia saatu, vaikka järjestöt ovat niitä useiden
15130: asiantuntemuksensa, jota varten on oltava palkat- vuosien ajan perustellusti esittäneet, ehdotamme,
15131: tua työvoimaa. Asioiden hoitamiseksi on järjestö-
15132: jen ollut pakko palkata ajoittain toimihenkilöitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15133: omin varoin. Harkinnanvaraista valtionapua saa- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15134: vissa järjestöissä tämä on erittäin vaikea asia. Olisi 29. 76.50 (valtionavustus kotitalouden
15135: suotavaa, että kaikki tarvittavat toimet kuuluisivat edistämiseen) lisäyksenä 210 000 markan
15136: vakinaisen valtionavun piiriin. määrärahan käytettäväksi Kuluttajaneu-
15137: Kuluttajaneuvontaliitto on jo vuosia odottanut vontaliitto ry:n erikoiskonsulentin (A 21)
15138: saavansa valtionapuun erikoiskonsulentin (A 21) ja Marttaliitto ry:n konsulentin (A 18) va-
15139: toimen ja Marttaliitto kehitysyhteistyöhön erikois- kinaisesta palkkauksesta aiheutuvtin me-
15140: tuneen konsulentin (A 18) toimen (jota Martta- noihin 1.1. 1987 alkaen.
15141:
15142: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15143:
15144: Anna-Liisa Piipari Liisa Jaakonsaari Tarja Halonen
15145: Saara-Maria Paakkinen Heikki Riihijärvi Riitta Uosukainen
15146: Hannu Kemppainen Vappu Säilynoja Paavo Vesterinen
15147: Pertti Hietala Timo Roos Matti Maijala
15148: 2140 1986 vp.
15149:
15150: Raha-asia-aloite n:o 1986
15151:
15152:
15153:
15154:
15155: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin Kotkan
15156: Merimieslaulufestivaalien järjestämiseksi
15157:
15158:
15159: Eduskunnalle
15160:
15161: Vuodesta 1962 järjestettyjen Kotkan Meripäi- perusteltua, että valtiovalta osallistuisi festivaalien
15162: vien, joiden ohjelmisto liittyy oleellisesti meren- kustannusten peittämiseen.
15163: kulkuun ja merimieskulttuuriin, päätapahtumak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-.
15164: si ovat muodostuneet kansainväliset Merimieslau- taen,
15165: lufestivaalit, joiden tavoitteena on jo katoamassa
15166: olevan merimieslauluperinteen tallentaminen se- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15167: kä uuden merimieslaulukulttuurin luominen. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15168: Merimieslaulut ovat perinteistä kansainvälistä 29.90.52 120 000 markkaa Kotkan kan-
15169: kulttuuria. Koska Kotkan ohella koko valtakuntaa sainvälisten Merimieslaulufestivaalien
15170: voidaan Meripäivien ja Merimieslaulufestivaalien avustamiseen.
15171: avulla tehdä tunnetuksi Itämeren alueella, olisi
15172:
15173: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
15174:
15175: Anna-Liisa Piipari Pertti Hietala Sinikka Hurskainen-Leppänen
15176: 1986 vp. 2141
15177:
15178: Raha-asia-aloite n:o 1987
15179:
15180:
15181:
15182:
15183: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatterimuseon toiminta-
15184: edellytysten turvaamiseksi
15185:
15186:
15187: Eduskunnalle
15188:
15189: Teatterimuseo on oman alansa ainoa säännölli- lajia edustava museo sai v. 1986 valtionavustukse-
15190: sesti toimiva museo Suomessa. Se joutuu omien na 1,6 milj. mk. Teatterimuseon varsinainen
15191: kokoelmiensa hoidon rinnalla palvelemaan teatte- toiminta-avustus oli 138 000 mk, 2 000 mk pie-
15192: reita niiden dokumentointityössä ja avustamaan nempi kuin edellisen vuoden toiminta-avustus ja
15193: koti- ja ulkomaisia tutkijoita. Koska museo on lisätoiminta-avustus yhteensä. Eduskunta myönsi
15194: käytännössä myös alan keskeisin arkisto, tutki- vuodelle 1986 Suomen valokuvataiteen museon ja
15195: mustyön osuus on merkittävä. Näyttelytoiminta Teatterimuseon jälkeenjääneisyyden korjaamiseen
15196: muodostaa tärkeän yleisöpalvelumuodon ja kou- 500 000 mk, josta opetusministeriö jakoi Teatteri-
15197: lulaisille suunnattuna osan teatterikasvatustam- museolle 100 000 mk. Tämän lisäavustuksen huo-
15198: me. mioon ottaen valtionavustukseksi muodostui vain
15199: Teatterimuseota ylläpitävä Helsingin Teatteri- 238000 mk.
15200: museosäätiö perustettiin v. 1962 ja museo avattiin Teatterimuseo säilyttää maamme kansanomai-
15201: seuraavana vuonna. Toiminta on alusta saakka ol- simman taiteenalan kulttuuriperintöä. Nykyisin
15202: lut valtakunnallista. Arvokkaiden kokoelmien edellytyksin on mahdoton vastata aineiston kun-
15203: huoltoon ei kuitenkaan ensimmäisten 20 vuoden nosta, järjestämisestä ja käytöstä. Museon val-
15204: aikana ollut juuri varoja. Museon toiminta on vii- tionavustus tulisikin saattaa vähitellen muiden
15205: me vuosina ollut taloudellisista vaikeuksista huoli- taiteenalan erikoismuseoiden tasolle. Sen lisäksi
15206: matta vilkasta ja monipuolista. Toimintavarojen tulee huolehtia siitä, että aikaisempien vuosien
15207: vähäisyys on kuitenkin vaikuttanut siten, että toimintavarojen puutteen aiheuttamat viivästyk-
15208: museo on voinut hoitaa vain kiireisimmät tehtä- set voidaan korjata.
15209: vät ja uusien hankintojen käsittelyn, vaikka hen- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15210: kilökunnan tulisi voida suorittaa huomattava luet-
15211: telointi- ym. työ myös vanhojen kokoelmien osal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15212: ta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
15213: Teatterimuseon valtionavustus on aivan eri ta- 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
15214: solla kuin muiden taiteenalan valtakunnallisten Teatterimuseon jälkeenjiiiineisyyden kor-
15215: erikoismuseoiden. Seuraavaksi pienin koko taide- jaamiseksi.
15216:
15217: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15218:
15219: Anna-Liisa Piipari Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
15220: 2142 1986 vp.
15221:
15222: Raha-asia-aloite n:o 1988
15223:
15224:
15225:
15226:
15227: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kotiseutuliitolle ko-
15228: tiseututietouden materiaalin aikaansaamiseen
15229:
15230:
15231: Eduskunnalle
15232:
15233: Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valta- tärkeimpiä tehtäviä. Tätä varten liitto on mm. an-
15234: kunnallinen keskusjärjestö. Liiton jäsenistön tanut virikekirjan muodossa suosituksiaan sekä
15235: muodostavat yli 550 paikallista kotiseutuyhdistys- kunnan opetussuunnitelman sisällön kehittämi-
15236: tä, yli 200 kuntaa, maan kaikki 17 suomenkielistä seksi että paikallisen oppimateriaalin valmistami-
15237: maakuntaliittoa, 9 muuta kotiseurutyön aluejär- seksi.
15238: jestöä sekä 19 valtakunnallista järjestöä. Paikallis- Edellytysten luominen kotiseutuopetukseen
15239: ten kotiseuruseurojen piirissä Suomessa toimii täl- tarvittavan oppimateriaalin valmistamiselle koros-
15240: lä hetkellä vähintään 200 000 henkilöä. taa osaltaan kotiseutuarkistojen aikaansaamisen
15241: Kokonaisvaltaisen kotiseututyön keskeisiä ta- kiireellisyyttä. Parhaillaan käynnissä oleva koti-
15242: voitteita ovat mm. elinympäristön viihtyisyyden seutuarkistojen perustaminen maan kaikkiin kun-
15243: parantaminen sekä ihmisten viihtyvyyden ja koti- tiin merkitsee liitolle alan koulutuksen, tiedotta-
15244: seudullisen kiintymyksen lisääminen, kotiseudun misen, julkaisutoiminnan ja käytännön neuvon-
15245: kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten erityis- nan mittavaa laajentumista. Kotiseutuarkistoista
15246: piirteiden pohjalta, perinteeseen pohjautuvan ovat myös kuntien keskusjärjestöt antaneet kulu-
15247: paikalliskulttuurin vaaliminen, edistäminen ja van vuoden alussa suosituksensa. Tähän mennessä
15248: esilleruominen, alueellisen ja paikallisen omalei- kotiseumarkisto on perustettu jo n. 200 kuntaan
15249: maisuuden korostaminen ja kehittäminen sekä maassamme.
15250: asukkaiden omatoimisuuden voimistaminen ja Suomen Kotiseutuliiton työ kansallisen kult-
15251: kotiseutuhengen ylläpitäminen. tuurin keskusjärjestönä on erityisen merkittävää
15252: Suomen Kotiseutuliiton tehtäviin kuuluu mm. kansakuntamme henkisen perustan, ihmisten ter-
15253: kotiseututyön etujärjestönä vaikuttaminen lain- veen omanarvontunnon ja myönteisen kansallisen
15254: säädäntöön ja julkiseen hallintoon, työskentely identiteetin luomisessa. Kotiseututietouden liittä-
15255: paikalliskultmurin eri aloilla, ympäristönsuojelu minen kouluopetukseen eri paikkakunnille sovel-
15256: ja maisemanhoito, vaikuttaminen yhteiskunta- ja tuvin muodoin ja oppimateriaatein tekee liiton
15257: aluesuunnitteluun, kotiseuduntutkimus, kotiseu- työn voimistamisen juuri nyt erityisen ajankohtai-
15258: tutyön kansainvälisistä yhteyksistä huolehtiminen seksi ja kiireelliseksi.
15259: sekä keskusjärjestönä jäsenkentän palvelu pai- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
15260: kallis- ja aluetason toimintavalmiuksien kehittä- nioittavasti,
15261: miseksi.
15262: Kansallisen kulttuurin korostaminen ja paikal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15263: lisen omaleimaisuuden merkitys ovat Kalevalan 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
15264: juhlavuonna 1985 voimaan rulleiden uusien kou- kan määrärahan Suomen Kotiseutuliitolle
15265: lulakien keskeisiä teemoja. Nuorison kotiseututie- erityisesti kotiseututietouden opetuksesta
15266: touden lisääminen ja sen kasvattaminen tietoisek- peruskoulussa ja lukiossa aiheutuvien pai-
15267: si omasta kulttuuritaustastaan ja perinteistään on- kallisten materiaalien valmistamiseen ja
15268: kin Suomen Kotiseumliiton ja sen jäsenkentän ohjaamiseen.
15269:
15270: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15271:
15272: Anna-Liisa Piipari Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila
15273: Pertti Hietala Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Maijala
15274: 1986 vp. 2143
15275:
15276: Raha-asia-aloite n:o 1989
15277:
15278:
15279:
15280:
15281: Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Mussalon radan
15282: rakentamiseen
15283:
15284:
15285: Eduskunnalle
15286:
15287: Kotkan kaupunki on päättänyt toteuttaa Mus- milj. markan asemasta. Kun kaupunki joutuu jo
15288: salon syväsataman ja siihen välittömästi liittyvän muutoinkin panostamaan hankkeeseen vuosina
15289: laajan teollisuusalueen käsittävän hankkeen. Rau- 1986-1989 n. 200 milj. mk, olisi kohtuullista,
15290: tatieyhteys on eräs hankkeen tärkeimpiä osia. Eri- ettei kaupunki joutuisi väliaikaisestikaan rahoitta-
15291: tyisesti nestemäisten aineiden satamanosa on he- maan sovitun kustannusjaon mukaista valtion
15292: rättänyt yrityksissä kiinnostusta. Yritykset ovat osuutta.
15293: aluevarauksia tehdessään korostaneet hankkeen Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
15294: toteuttamisen kiireellisyyttä. Tästä johtuen kau- dotamme,
15295: punki on joutunut nopeuttamaan sataman ja teol-
15296: lisuusalueiden käyttöönoton aikataulua niin, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15297: nestemäisten aineiden satamanosa olisi käyttöval- 1987 tulo- ja menoarvioon kaikkiaan
15298: mis vuoden 1988 lopussa. Ehdotuksessa valtion 7 000 000 markan määrärahan Mussalon
15299: vuoden 1987 tulo- ja menoarvioksi on Mussalon radan rakentamiseen.
15300: rataan osoitettu 4,0 milj. markkaa tarvittavan 7,0
15301:
15302: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15303:
15304: Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen Pertri Hietala
15305: 2144 1986 vp.
15306:
15307: Raha-asia-aloite n:o 1990
15308:
15309:
15310:
15311:
15312: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Mussalon syväsataman raken-
15313: tamiseen tarvittavien lainojen korkotukeen
15314:
15315:
15316: Eduskunnalle
15317:
15318: Kotkan kaupungin kehittämisen kannalta tär- ton liikenteen kauttakulkusatama. Uusi satama
15319: kein Mussalon syväsataman ja teollisuusalueen kä- luo mahdollisuudet Suomen ja Neuvostoliiton vä-
15320: sittävä hanke on päätetty toteuttaa vuosina lisen kaupan tasapainottamiselle. Mussalon syvä-
15321: 1986-1989. Hanke on monella tavoin valtakun- satama tarjoaa hyvät mahdollisuudet esim. Neu-
15322: nallisesti merkittävä. Kotkan satama on Suomen vostoliitosta ostettavien merkittävien teollisuuske-
15323: metsäteollisuuden tärkein vientisatama. Sataman mikaalimäärien välittämiseen länsimarkkinoille.
15324: palvelutasolla on näin ollen merkittävä osansa tä- Syväsatamahankkeen valtakunnallisen merkityk-
15325: män teollisuudenalan kansainvälisessä kilpailuky- sen huomioon ottaen on erittäin perusteltua, että
15326: vyssä. Sataman palvelutason ylläpitämisessä ja ke- valtio tukee kehittämishanketta mm. korkotuen
15327: hittämisessä ainoa taloudellisesti tarkoituksenmu- muodossa.
15328: kainen ratkaisu on uuden Mussalon satamayksi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme,
15329: kön rakentaminen. Kotkan toteuttama syväsata-
15330: mahanke luo mahdollisuudet vaihtoehtoisille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15331: energiapoliittisille ratkaisuille valtakunnan tasol- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
15332: la. Syväsatama tarjoaa taloudelliset edellytykset markkaa Mussalon syväsataman rakenta-
15333: kivihiilipohjaisen suurvoimalan toteuttamiselle. miseen tarvittavien lainojen korkotukeen.
15334: Kotkan satama on myös merkittävä Neuvostolii-
15335:
15336: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15337:
15338: Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen Pertti Hietala
15339: 1986 vp. 2145
15340:
15341: Raha-asia-aloite n:o 1991
15342:
15343:
15344:
15345:
15346: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta sähkökaapelin saamiseksi
15347: mantereelta Kotkan Haapasaareen
15348:
15349:
15350: Eduskunnalle
15351:
15352: Puolustusvoimat ja merivartiosto tuottavat ny- meripelastustoiminnan tehostamiseksi selvitetään
15353: kyisin kalliisti omilla aggregaateilla sähköä Haa- mahdollisuudet Haapasaaressa sijaitsevien puolus-
15354: pasaarella sijaitseviin toimipisteisiin. Haapasaaren tusvoimien ja merivartioston asemien sähköistä-
15355: kylä on kokonaan sähköistämättä. miseksi."
15356: Kotkan kaupunki, puolustusvoimat ja merivar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15357: tiosto ovat selvittämässsä mahdollisuuksia liittää taen,
15358: Haapasaari mantereen sähköverkkoon yhteishank-
15359: keena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15360: Lisäperusteena on todettava lausuma, joka sisäl- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
15361: tyy valtiovarainvaliokunnan mietintöön valtion markkaa sähkökaapelin laskemiseksi man-
15362: tulo- ja menoarviosta vuodelle 1986: ''Valiokunta tereelta Kotkan Haapasaareen.
15363: kiinnittää huomiota siihen, että merivalvonnan ja
15364:
15365: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
15366:
15367: Anna-Liisa Piipari Jorma Rantanen Kerttu Törnqvist
15368: Pentti Hietala Pekka Starast Peter Muurman
15369: Olli Helminen Sinikka Hurskainen-Leppänen
15370: 2146 1986 vp.
15371:
15372: Raha-asia-aloite n:o 1992
15373:
15374:
15375:
15376:
15377: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lomakotien Liitto ry:lle lo-
15378: matoiminnan järjestämiseen ja psykiatrian avohoidon tehostami-
15379: seen
15380:
15381: Eduskunnalle
15382:
15383: Avohoidon kehittäminen on ollut viime vuosi- kuuluu huolenpitävä asennoituminen asiakkai-
15384: na keskeisenä periaatteena puhuttaessa psykiatri- sun.
15385: sesta terveyden- ja sairaudenhoidosta, samoin psy- Lomakotien Liitto on perinteisenä sosiaalisena
15386: kiatrisen avohoidon kehittäminen on valtakunnal- lomatoimintajärjestönä jo useiden vuosien ajan
15387: lisissa sosiaali- ja terveydenhuollon viisivuotis- omatoimisesti lähtenyt aktiivisesti etsimään vä-
15388: suunnitelmissa painopistealueena. liinputoajan asemaan jääneitä psykiatrisessa avo-
15389: Paitsi vaikea asuntotilanne, myös sosiaalinen hoidossa olevia henkilöitä ja heidän perheitään.
15390: eristyneisyys on usean psykiatrisessa avohoidossa Saatu kokemus on osoittautunut rohkaisevaksi ke-
15391: olevan potilaan kuntoutumisen ongelmakohta. hittää toimintaa edelleen.
15392: Psykiatrinen sairaus sinänsä on eristymistä ulko- Edellytyksenä on saada voimavaroja etsivään
15393: maailmasta ja vetäytymistä omaan persoonaan, toimintaan, jonka avulla löydetään kaikkein eris-
15394: sen vuoksi lääketieteellisen hoidon ohella paran- täytyneimpiä ihmisiä ja rohkaistaan heitä lähte-
15395: tumisen ja terveenä pysymisen keskeisenä edelly- mään lomalle. Loma tulee voida tarjota myös avo-
15396: tyksenä on myönteinen sosiaalinen liittyminen hoidossa oleville potilaille yhdessä perheittensä
15397: toisiin ihmisiin ja yhteisöön. kanssa.
15398: Avohoito vaatii omaisilta paljon. Esimerkiksi
15399: masentunut kotona asuva potilas kuluttaa koko Omaisten tukitoimena tulisi voida tarjota loma
15400: perheen voimia, koska sairaan kokemat tunnel- sairasta hoitavalle perheenjäsenelle, jotta molem-
15401: mat ovat kaikkien perheenjäsenten osakokemuk- mat osapuolet voivat saada uusia voimavaroja. Lo-
15402: sia. Yhden perheenjäsenen sairastuminen vaikut- mien järjestämisessä tulee voida käyttää ammatti-
15403: taa usein myös koko perheen sosiaalisen kanssa- henkilöiden ja vapaaehtoisten asiantuntemusta.
15404: käymisen vähenemiseen ja perheen eristymiseen Lomakotien Liitto ry:llä on tarkoitus järjestää
15405: ulkomaailmasta. Niin potilaan kuin hänen omais- yhteistoiminnassa mielenterveystoimistojen, asun-
15406: tensakin voimavarat kuluvat sairaudesta selviyty- toloiden ja kunnallisten sosiaali- ja terveysviran-
15407: miseen ja oman kunnon ylläpitämiseen. Oman omaisten kanssa lomajaksoja psykiatrisessa hoidos-
15408: aseman puolestapuhumiseen vaaditaan rohkeutta sa oleville potilaille ja heidän omaisilleen.
15409: ja uupumatonta työtä. Lisäksi Lomakotien Liitto jatkaa jo kolmena
15410: Psykiatrisessa avohoidossa olevat yksinäiset hen- vuonna toteutettua yhteistoimintaa Suomen Mie-
15411: kilöt, jotka asuvat asuntoloissa, ovat erityisen vai- lenterveysseuran kanssa Iomauttamalla avohoidon
15412: keassa asemassa. Heidän ainoat ihmisuhteensa potilaita ja heidän omaisiaan. Näillä lomajaksoilla
15413: saattavat muodostua pelkästään toisista potilaista käytetään avuksi Suomen Mielenterveysseuran
15414: ja avohoidon hoitohenkilöstöstä. asiantuntijoita ja vapaaehtoisia tukihenkilöitä se-
15415: Avohoidon tukitoimintoina voidaan pitää kaik- kä lomien suunnitteluun että henkilöiden autta-
15416: kia niitä toimintamuotoja, joilla edesautetaan po- miseen lomalle lähtiessä.
15417: tilaan tai hänen omaistensa itsetunnon kohentu- Kriittisen korkeakoulun eräänä toiminnan
15418: mista ja lisätään heidän aktiviteettiaan liittyä ta- muotona on ollut psykiatrisessa avohoidossa ole-
15419: kaisin yhteiskuntaan. Eräänä tukitoimena voidaan vien potilaiden kuntoutuskurssien järjestäminen.
15420: pitää tuettua lomatoimintaa järjestettynä pienissä Näiden kuntoutuskurssien jatkaminen kursseja
15421: lomakohteissa, joiden toimintaan jo luonnostaan vetävien ammattihenkilöiden ja potilaiden yhtei-
15422: 1986 vp. - RA n:o 1992 2147
15423:
15424: senä lomana on suunniteltu toteuttaa yhdessä Lo- kan määrärahan Lomakotien Liitto ry:n
15425: makotien Liiton kanssa. järjestiimiiän lomatoimintaan psykiatrises-
15426: Edellä mainittujen yhteistyötahojen lisäksi Lo- sa avohoidossa oleville henkilöille ja hei-
15427: makotien Liitto tahtoisi lisätä jo olemassa olevaa dän perhetiteen yhteistyössä viranomais-
15428: yhteistoimintaa asiakasjärjestöjen kanssa. ten, ammattihenkilöiden ja asiakasjärjes-
15429: Edellä olevan perusteella ehdotamme, töjen kanssa, minkä lisäksi määrärahaa
15430: voidaan käyttää etsiviiän toimintaan sekä
15431: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden tulosten arviointtin.
15432: 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
15433:
15434: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15435:
15436: Anna-Liisa Piipari Tarja Halonen Pertti Hietala
15437: Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen Kerttu Törnqvist
15438: Marja-Liisa Tykkyläinen Pirkko Valtonen Pekka Starast
15439: Tuula Paavilainen Olli Helminen Sinikka Hurskainen-Leppänen
15440: 2148 1986 vp.
15441:
15442: Raha-asia-aloite n:o 1993
15443:
15444:
15445:
15446:
15447: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lomakotien Liitto ry:n ja sen
15448: jäsenjärjestöjen lomakotien peruskorjaukseen
15449:
15450:
15451: Eduskunnalle
15452:
15453: Lomakotien Liitto ry:n jäsenjärjestöjen omis- Peruskorjauksiin on tarpeellista saada lomako-
15454: tuksessa on 27 lomakotia eri puolilla maata. Lo- teihin huonekohtaisia saniteettitiloja, ajanmu-
15455: makotien kiinteistöt ovat kannatusyhdistysten kaistaa keittiötiloja ja lisätä majoitushuoneiden
15456: omistuksessa ja toiminta niiden ylläpitämää. Lo- viihtyvyyttä.
15457: makodit on suurimmaksi osaksi hankittu 1940- Voittoa tavoittelemattomina, liiketoimintaa
15458: 50-luvulla. Lomakotien Liitto ry:n jäsenjärjestöjen harjoittamattomina yhteisöinä ovat nämä loma-
15459: lomakotien toiminta on pääasiallisesti tuetuo lo- kotien kannatusyhdistykset ylivoimaisen tilanteen
15460: matoiminnan harjoittamista. edessä. Ellei edellä kuvattuja peruskorjauksia voi-
15461: Vuosittain näissä lomakodeissa on tuetulla tai da suorittaa, on monien lomakotien toiminnan
15462: ilmaisella lomalla noin 6 000 henkilöä, joiden lo- jatkaminen uhanalaista.
15463: mantarve perustuu vähävaraisuuteen tai tervey- Käsitykseni mukaan Lomakotien Liiton loma-
15464: dellisiin seikkoihin, elämän eri kriiseihin. Näin kodeissa tehtävä työ kohdentuu henkilöryhmiin,
15465: ollen voidaan katsoa, että Lomakotien Liiton lo- jotka ovat monessa suhteessa väliinputoajia yhteis-
15466: makodeissa toimitaan yhteiskunnan sosiaali- ja kunnan palveluihin nähden. Tällaisia ryhmiä ovat
15467: terveydenhoidon palveluja tukien, ennalta ehkäi- vähävaraiset lapsiperheet, yksinäiset vanhukset,
15468: sevän terveydenhoidon, mielenterveystyön ja so- sairasta omaista hoitavat henkilöt sekä vammaiset
15469: siaalisen kuntoutuksen hyväksi. ja heidän omaisensa.
15470: Koko toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15471: Näin myös kiinteistöjen ylläpito ja hoito on suori- nioittavasti,
15472: tettu ratkaisevassa määrin vapaaehtoisella työpa-
15473: noksella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15474: Viime vuosina on kuitenkin syntynyt näiden lo- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
15475: makotien toiminnan jatkamisen kannalta erittäin kan määrärahan käytettäväksi Lomakotien
15476: vaikea tilanne. Monien lomakotien rakennukset Lzitto ry:n jäsenjärjestöjen lomakotien pe-
15477: ovat yhtäaikaisesti perusteellisten korjausten tar- ruskorjauksiin.
15478: peessa.
15479:
15480: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15481:
15482: Anna-Liisa Piipari Tuulikki Hämäläinen
15483: Liisa Jaakonsaari Pertti Hietala
15484: Timo Roos
15485: 1986 vp. 2149
15486:
15487: Raha-asia-aloite n:o 1994
15488:
15489:
15490:
15491:
15492: Pohjala ym.: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistojen rakentami-
15493: seen Helsingin-Porin valtatielle
15494:
15495:
15496: Eduskunnalle
15497:
15498: Valtatie n:o 2 Helsingistä Poriin tulee pääosin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15499: riittämään liikenteen tarpeisiin vielä pitkän aikaa, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
15500: kunhan poistetaan pahimmat pullonkaulat. Lii- 31.24. 77 5 000 000 markkaa ohituskais-
15501: kenteen sujuvuus paranee huomattavasti, jos tiel- tojen rakentamiseen Helsingin-Porin
15502: le rakennetaan riittävästi ohituskaistoja, jotka valtatielle (n:o 2).
15503: puuttuvat vielä kokonaan.
15504: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15505: taen,
15506:
15507: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
15508:
15509: Toivo T. Pohjala Sirkka-Liisa Anttila Einari Nieminen
15510: Timo Roos Tapio Holvitie Timo Laaksonen
15511: Irma Rosnell
15512: 2150 1986 vp.
15513:
15514: Raha-asia-aloite n:o 1995
15515:
15516:
15517:
15518:
15519: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Varhais-
15520: nuorisoliiton koulutustoiminnan tukemiseen
15521:
15522:
15523: Eduskunnalle
15524:
15525: Porvarillinen Varhaisnuorisoliitto on perustettu toimintabudjetin puitteissa pystytä erottamaan
15526: vuonna 1972. Varhaisnuorisotyön arvo tunnuste- tapahrumalle.
15527: taan tärkeänä kasvatuskeinona. Kerhotyöllä anne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15528: taan nuorille toimintavirikkeitä ja näin mahdolli- taen,
15529: suus omaehtoiseen pitkäjänteiseen työskentelyyn.
15530: Erityinen tarve on järjestää mittavampia valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15531: kunnallisia kulttuuria painottavia tapahtumia. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.91
15532: Tapahtumat antaisivat uusia monipuolista toi- määrärahoihin 50 000 markkaa Porvarilli-
15533: mintaa painottavia virikkeitä yhdellä kertaa koko sen Varhaisnuorisoliiton koulutustoimin-
15534: valtakunnan laajuisesti. Tällaiset tapahtumat vaa- nan tukemiseen.
15535: tivat huomattavia määrärahoja, joita ei normaalin
15536:
15537: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15538:
15539: Aino Pohjanoksa Eeva Turunen Riitta Uosukainen
15540: 1986 vp. 2151
15541:
15542: Raha-asia-aloite n:o 1996
15543:
15544:
15545:
15546:
15547: Pohjanoksa: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen-Rauman radan
15548: p~rusparant~iseen ja sähköistämiseen
15549: )
15550:
15551:
15552:
15553:
15554: ,E d,u ·s k u n n a II e
15555:
15556: Tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 on esitetty ollen jo lähes 10 %, joten ratatyöt auttaisivat
15557: määräraha Lielahden-Porin-Mäntyluodon ra- myös työllisyyttä.
15558: dan perusparannukseen. Määräraha Kokemäki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15559: Rauma on jäänyt pois vuoden 1987 osalta. taen,
15560: Rauman sataman liikenne on jatkuvassa nou-
15561: sussa ja yhteyksien sisäiseen Suomeen pitäisi olla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15562: myös rautateitse kunnossa. Kokemäen-Rauman 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
15563: radan kunto on varsinkin paikoitellen jopa vaaral- 31.90.78 2000000 markkaa Koke-
15564: linen esim. kemialisten aineiden kuljetukseen. mäen-Rauman radan perusparannuk-
15565: Rauman seudun työttömyys on myös nousussa seen.
15566:
15567: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15568:
15569: Aino Pohjanoksa
15570:
15571:
15572:
15573:
15574: 29 260148U
15575: 21)2 1986 vp.
15576:
15577: Raha-asia-aloite n:o 1997
15578:
15579:
15580:
15581:
15582: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten toimihen-
15583: kilöiden ja työntekijöiden koulutustoimintaan
15584:
15585:
15586: Eduskunnalle
15587:
15588: Jatko- ja täydennyskoulutus on yhä tärkeämpää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15589: jokaisessa yrityksessä. Koulutuskustannukset kor- taen,
15590: keatasoisessa kurssitoiminnassa muodostuvat niin
15591: suuriksi, että ne ovat esteenä pienyrittäjien yritys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15592: ten toimihenkilöiden ja työntekijöiden osallistu- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15593: miselle jatko- ja täydennyskoulutukseen. Valtion 32.50.24 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
15594: tulee tukea apurahoin pienyrittäjien osallistumis- pienyritysten toimihenkilöiden ja työnte-
15595: ta jatko- ja täydennyskoulutukseen, sillä yritystoi- kijöiden koulutustoimintaan.
15596: minta luo myös koulutusteitse uusia työpaikkoja.
15597:
15598: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15599:
15600: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä
15601: Eeva Turunen Anna-Kaarina Louvo
15602: Riitta Uosukainen
15603: 1986 vp. 2153
15604:
15605: Raha-asia-aloite n:o 1998
15606:
15607:
15608:
15609:
15610: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhuksille tarkoitettu-
15611: jen kulttuurin tukipalvelujen tarpeen selvittämiseksi
15612:
15613:
15614: Eduskunnalle
15615:
15616: Maamme vanhushuollossa on järjestetty fyysi- voidaan hoitaa myös vanhusten psyykkinen huol-
15617: nen huolto vanhuksille kautta maan. Kulttuuri- to.
15618: palvelujen säännöllinen tarjonta sekä vanhainko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15619: teihin että avohoitoon on täysin järjestämättä tai taen,
15620: se on jätetty vapaaehtoisjärjestöjen hoidettavaksi.
15621: Monet vanhukset haluaisivat saada myös kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15622: tuuripalveluja, mutta eivät itse voi esim. lähteä 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
15623: kirjastoon etsimään itselleen mielenkiintoista kaa kulttuurin tukipalvelujen tarpeen sel-
15624: luettavaa, musiikkia tms. Tällaisten palvelujen tu- vittämiseksi laitos- ja avohuollossa oleville
15625: kitoiminta tulee selvittää valtakunnallisesti, jotta vanhuksille.
15626:
15627: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15628:
15629: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä Eeva Turunen
15630: Riitta Uosukainen Riitta Jouppila Anna-Kaarina Louvo
15631: Sirpa Pietikäinen
15632: 2154 1986 vp.
15633:
15634: Raha-asia-aloite n:o 1999
15635:
15636:
15637:
15638:
15639: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin nimismiespii-
15640: rien kanslioiden konttorikoneiden uusimiseen
15641:
15642:
15643: Eduskunnalle
15644:
15645: Nimismiespiirien kanslioiden konttorikoneti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15646: lanne on jo vuosia ollut vaikea. Koneet ovat van- taen,
15647: hoja ja käyttöön soveltumattomia. Vanhojen ko-
15648: neiden korjaukseen ei ole ollut kaikissa lääneissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15649: varoja. 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
15650: Kaikilla ei ole ollut edes välttämättömiä konei- kaa Vaasan läänin nimismiespiirien kans-
15651: ta lainkaan käytettävissä koneiden vähyyden lioiden konttorikoneiden uusimiseen.
15652: vuoksi.
15653: Suurin tarve on elektronisista kirjoitus- ja lasku-
15654: koneista.
15655:
15656: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
15657:
15658: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
15659: 1986 vp. 2155
15660:
15661: Raha-asia-aloite n:o 2000
15662:
15663:
15664:
15665:
15666: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Utin lentotukikohdan kalus-
15667: tosuojien rakentamiseen lentokoneille
15668:
15669:
15670: Eduskunnalle
15671:
15672: Utin lentotukikohtaan on juuri rakennettu uusi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15673: helikopterisuoja, mutta edelleen ulkosäilytykseen taen,
15674: jäävät kymmenien miljoonien markkojen arvoiset
15675: lentokoneet, koska osa niistä ei mahdu halleihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15676: Tämä on sekä raha- että turvallisuuskysymys. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
15677: Kalliiden lentokoneiden mahdollisten vaurioi- 27.27. 74 3 000 000 markkaa lisäkalusto-
15678: den estämiseksi ja niiden kestoiän pidentämiseksi suojien rakentamiseen Utin lentotukikoh-
15679: tulisi Utin lentotukikohtaan saada välittömästi ra- taan lentokoneiden sätlytystä varten.
15680: kenteille riittävästi kalustosuojia lentokoneiden
15681: säilyttämiseen.
15682:
15683: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
15684:
15685: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
15686: 2156 1986 vp.
15687:
15688: Raha-asia-aloite n:o 2001
15689:
15690:
15691:
15692:
15693: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven maatalousoppilai-
15694: toksen lisärakennus- ja muutostöiden toteuttamiseksi
15695:
15696:
15697: Eduskunnalle
15698:
15699: Alajärven maatalousoppilaitoksen lisärakennus- suunnitelman. Ministeriö on kehoittanut raken-
15700: ja muutostyöhankkeen yhdistetty perustamis- ja nushallitusta ryhtymään rakennushankkeen suun-
15701: esisuunnitelma on laadittu yhteistyössä Alajärven nittelutyöhön.
15702: maatalousoppilaitoksen ja ammattikasvatushalli- Rakennushankkeen pikaista toteuttamista tu-
15703: tuksen kanssa hankeasetuksen (137 /77) mukaises- kee myös se, että Alajärven kaupunki kuuluu erit-
15704: ti. Rakennushankkeen kustannusarvio on täin korkean rakenteellisen työttömyyden kun-
15705: 4 450 000 mk. Hankkeen hyötypinta-ala on 803 tiin. Työttömyysprosentti on kohonnut koko
15706: m2 lisärakentamisen osalta ja 69 m 2 muutostyön 1980-luvun ja on vuosittain ollut 7,7-10,4%.
15707: osalta. Muutostyö ei käsitä oppilaitoksen tiloja, Alajärvellä ei ole käynnistymässä muita suurempia
15708: joiden hyötypinta-ala on 4 581 m2 • Lisäksi työlli- julkisen sektorin rakennushankkeita, joten maata-
15709: syysvaroin toteutetaan 1 000 hyötyneliömetriä op- lousoppilaitoksen rakennushanke sijoittuisi työ-
15710: pilasasuntolatilaa. Hankkeiden toteuduttua oppi- voimapoliittisesti oikein.
15711: laitoksen hyötypinta-ala on 6 453 m 2 ja oppilas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15712: määrä 166 oppilasta. taen,
15713: Suunniteltu hanke ajoittuu hallinnonalan toi-
15714: minta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1987- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15715: 1989. Opetusministeriö on 6.6.1986 vahvistanut 1987 tulo- ja menoarvioon 3 5 00 000
15716: valtion talonrakennushankkeesta annetun asetuk- markkaa Alajärven maatalousoppilaitok-
15717: sen (137/77) 3-5 §:n nojalla Alajärven maata- sen oppzlasasuntoloiden rakentamisen
15718: lousoppilaitoksen oppilasasuntolaa koskevan ra- aloittamiseksi.
15719: kennushankkeen yhdistetyn perustamis- ja esi-
15720:
15721: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
15722:
15723: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
15724: 1986 vp. 2157
15725:
15726: Raha-asia-aloite n:o 2002
15727:
15728:
15729:
15730:
15731: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Vimpelin kotiteollisuuskou-
15732: lun rakentamiseksi
15733:
15734:
15735: Eduskunnalle
15736:
15737: Kotiteollisuuskoulun perustaminen Järviseu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15738: dulle on välttämätöntä, esimerkiksi jo yksistään nioittavasti,
15739: Viropelissä on Tiklaksen osalta ilmoitettu viiden
15740: henkilön kurssitustarve vuosittain. Sama tarve on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15741: Järviseudun muissakin kunnissa kuten Alajärvellä, 1987 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar-
15742: Lappajärvellä, Evijärvellä, Konesjärvellä ja Soi- kan miiiiriirahan kotiteollisuuskoulun ra-
15743: nissa. kentamisen aloittamiseksi Vimpelissii.
15744: Myös Vimpelin muilla työnantajilla on koulu-
15745: tustarvetta huomattavasti, samoin kuin kaikissa
15746: muissakin Järviseudun kunnissa.
15747:
15748: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15749:
15750: Urho Pohto LeaMäkipää Vieno Eklund
15751: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
15752: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
15753: 2158 1986 vp.
15754:
15755: Raha-asia-aloite n:o 2003
15756:
15757:
15758:
15759:
15760: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimitalon rakentami-
15761: seksi Ullavalle
15762:
15763:
15764: Eduskunnalle
15765:
15766: Keski-Pohjanmaalla olevassa Ullavan kunnassa Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
15767: ei ole muita kokoontumispaikkoja kuin kansakou- me kunnioittaen,
15768: lurakennus. Kuitenkin kokoontumistarvetta on
15769: eri järjestöillä ja ennen kaikkea nuorisolla. Tätä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15770: varten kuntaan olisi saatava kokoontumistiloja 1987 tulo- ja menoarvioon 1 700 000 mar-
15771: varten monitoimitalo, jota voisivat käyttää hyväk- kan mäå"rärahan monitoimitalon rakenta-
15772: seen koulut, urheilujärjestöt, aikuiskasvatusjärjes- miseksi Ullavalle.
15773: töt jne.
15774:
15775: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15776:
15777: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
15778: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
15779: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
15780: 1986 vp. 2159
15781:
15782: Raha-asia-aloite n:o 2004
15783:
15784:
15785:
15786:
15787: Pohto ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta hukkakauran hä-
15788: vittämiskustannusten korvaamiseksi viljelijöille
15789:
15790:
15791: Eduskunnalle
15792:
15793: Hukkakaura on levinnyt laajoille alueille maas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15794: samme. Se on tullut ulkomailta tuotetun siemen- nioittavasti,
15795: viljan mukana maahamme joskus vuonna 1968.
15796: Valtio ottaa nykyisin osaa hukkakauran hävittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15797: mistoimenpiteisiin 50 % :lla. Hävittämistoimen- 1987 tulo- j'a menoarvioon momentzlle
15798: piteet ovat viljelijöille taloudellisesti ylivoimaisen 30.34.42 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
15799: raskaat. Ellei valtio kokonaisuudessaan korvaa vil- avustuksiksi viljelijöille hukkakauran hä-
15800: jelijöille näitä kustannuksia, ei hukkakauraa vittämisestä j'ohtuvien kustannusten täysi-
15801: maastamme pystytä hävittämään koskaan. määräisenä korvaamiseksi.
15802:
15803: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15804:
15805: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
15806: Helvi Koskinen Pentti Skön Martti Ratu
15807: Heikki Riihijärvi Anssi Joutsenlahti
15808: 2160 1986 vp.
15809:
15810: Raha-asia-aloite n:o 2005
15811:
15812:
15813:
15814:
15815: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoiteverosta aiheutuvia
15816: kustannuksia vastaavan avustuksen suorittamiseksi perhe- ja
15817: pienviljelmille
15818:
15819:
15820: Eduskunnalle
15821: )
15822:
15823:
15824: Kuluttajien ja koko kansamme etu on, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15825: maatalouden tuotantokustannuksia ei tarpeetto- nioittavasti,
15826: masti nosteta. Tällöin ovat elintarvikkeiden kulut-
15827: tajahinnat kohtuulliset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15828: Kuitenkin nykyinen valtasuuntaus ylläpitää eri- 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
15829: tyistä lannoitteiden verolakia. Se on raskas rasitus markan ylimääräisen määrärahan lannoi-
15830: viljelijöille. Näistä syistä SMP katsoo, että perhe- teveron kustannuksia vastaavan avustuk-
15831: ja pienviljelijöille olisi palautettava lannoiteveron sen suorittamiseksi perhe- ja pienviljelmil-
15832: heille aiheuttamat kustannukset joustavasti ja il- le vuodelta 1987.
15833: man byrokratiaa.
15834:
15835: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15836:
15837: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
15838: Helvi Koskinen Pentti Skön MarttiRatu
15839: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
15840: 1986 vp. 2161
15841:
15842: Raha-asia-aloite n:o 2006
15843:
15844:
15845:
15846:
15847: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisten lainojen
15848: myöntämiseksi maaseudulle viljelijöiksi siirtyville
15849:
15850:
15851: Eduskunnalle
15852:
15853: Maaseutumme on auuottunut voimakkaasti. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
15854: Tämä ei kuitenkaan ole maamme kehitykselle hy- me kunnioittaen,
15855: väksi, vaan suuntaa olisi muutettava maaseudun
15856: auttamiseksi pääsemään jälleen kukoistavaksi ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15857: ko kansakuntamme edun mukaisesti. Tämän 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
15858: vuoksi olisi myönnettävä Ruotsista ja kaupungeis- markan määrärahan halpakorkoisien 1
15859: ta muuttaville 1 prosentin korolla halpakorkoisia prosentin korolla myönnettävien lainojen
15860: lainoja maata ostaville, joilla on tarkoitus tuveta maksamiseksi niille, jotka siirtyvät maa-
15861: perhe- ja pienviljelijöiksi. seudulle viljelijöiksi.
15862:
15863: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15864:
15865: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
15866: Helvi Koskinen Pentti Skön Martti Ratu
15867: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
15868: 2162 1986 vp.
15869:
15870: Raha-asia-aloite n:o 2007
15871:
15872:
15873:
15874:
15875: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotukiluottoina taloudel-
15876: lisissa vaikeuksissa oleville turkistarhoille
15877:
15878:
15879: Eduskunnalle
15880:
15881: Maamme turkistarhat ovat tällä hetkellä suuris- sivat selvitä taloudellisista vaikeuksistaan ilman
15882: sa taloudellisissa vaikeuksissa turkisten maailman- välitöntä lopettamisuhkaa.
15883: markkinahintojen voimakkaan alenemisen takia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15884: Useat uudet ja toimintaansa laajentaneet turkis- taen,
15885: tarhat ovat joutuneet vaikeuksiin lainojensa kor-
15886: kojen ja kuoletusten hoitamisessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15887: Maamme ulkomaankaupalle ja työllisyydelle 1987 tulo- ja menoaroioon 10 000 000
15888: tärkeän turkistarhaustoiminnan jatkamisen tur- markkaa vaikeuksissa olevtlle turkistar-
15889: vaamiseksi tulisi valtion toimesta antaa vaikeuksis- hozlle myönnettäviin korkotukiluottoihin.
15890: sa oleville tarhoille korkotukiluottoja, jotta ne voi-
15891:
15892: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
15893:
15894: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
15895: 1986 vp. 2163
15896:
15897: Raha-asia-aloite n:o 2008
15898:
15899:
15900:
15901:
15902: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistarhaajien saattamiseksi
15903: sukupolvenvaihdoseläkettä vastaavien etujen piiriin
15904:
15905:
15906: Eduskunnalle
15907:
15908: Turkistarhaus muodostaa maassamme jo huo- tarhojen jatkamismahdollisuuden useilla turkis-
15909: mattavan elinkeinon. Useilla tiloilla on turkistar- tarhatiloilla.
15910: hauksesta muodostunut pääasiallinen toimeentu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15911: lomuoto, joka on korvannut entisen maanviljelyn tavasti,
15912: ja karjanhoidon.
15913: Turkistarhaus voidaan täydellä syyllä rinnastaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15914: karjanhoitotilaan, sillä sen harjoittaminen tapah- 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
15915: tuu samantyyppisissä olosuhteissa ja pitkälti sa- markan määrärahan, jolla mahdollistettai-
15916: moin ehdoin kuin karjatilan pitäminen. Tämän siin turkistarhaajille sukupolvenvaihdos-
15917: takia tulisi myös turkistarhaajille saada järjestetyk- eläkettä vastaavien taloudellisten etujen
15918: si maanviljelijöiden sukupolvenvaihdoseläkkeen maksaminen.
15919: tyyppinen eläkejärjestelmä. Tämä turvaisi turkis-
15920:
15921: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15922:
15923: Urho Pohto LeaMäkipää Vieno Eklund
15924: Helvi Koskinen Pentti Skön MarttiKatu
15925: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
15926: 2164 1986 vp.
15927:
15928: Raha-asia-aloite n:o 2009
15929:
15930:
15931:
15932:
15933: Pohto ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kokkolan vesipii-
15934: rin vesityöhankkeisiin
15935:
15936:
15937: Eduskunnalle
15938:
15939: Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstely- miin hankkeisiin sekä piirin laboratorion kunnos-
15940: hankkeeseen liittyvä Kaitforsin voimalaitos on ra- tukseen.
15941: kennettu kokonaan valmiiksi ilman minkäänlaista Samalla olisi selvitettävä myös vesihallituksen ja
15942: rakennus- tai vesioikeuden lupaa. Lisäksi korkein Perhonjoki Oy:n välillä tehdyn sopimuksen luon-
15943: hallinto-oikeus on palauttanut Kokkolan vesipii- ne ja sen juridiset perusteet.
15944: rin vesioikeuteen tekemän lupa-anomuksen takai- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
15945: sin selityksiltään riittämättömänä. Hankkeen ko- me kunnioittaen,
15946: konaiskustannusarvio on myös noussut yhdessä
15947: vuodessa peräti 21 miljoonaa markkaa. Mikäli voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15948: mala otetaan käyttöön ja se käyttää suunniteltua 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
15949: juoksutusta, haitat ja vauriot joen alajuoksulla 30.40. 77 20 000 000 markan määrärahan
15950: ovat mittavat. Kokkolan vesipiirin vesistöhankkeiszi"n se-
15951: Näin ollen Perhonjoen hankkeeseen momentil- kä piirin laboraton"on kunnostamiseen.
15952: la 30.40. 77 esitetyt varat olisi suunnattava muihin
15953: saman vesipiirin alueella tehtäviin ristiriidatto-
15954:
15955: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15956:
15957: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
15958: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
15959: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
15960: 1986 vp. 2165
15961:
15962: Raha-asia-aloite n:o 2010
15963: ~
15964: 1
15965:
15966:
15967:
15968:
15969: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta kuivatustöiden suorittamisek-
15970: si Vaasan vesipiirin alueella
15971:
15972:
15973: Eduskunnalle
15974:
15975: Vaasan vesipiirin alueella on 1970-luvulla luo- Vaasan kaupungissa sijaitseva yli 1 000 ha käsittä-
15976: vutettu osakkaille 154 peruskuivatushanketta, vä yleissalaojitussuunnitelma. Työt tällä Suomen
15977: joilla on kuivattu peltoa 31 900 ha. Koko viime suurimmalla salaojituskohteena on tarkoitus aloit-
15978: vuosikymmenen ajan on rahojen käyttö kuivatuk- taa loppukesästä ja tehdä ne valmiiksi kolmen
15979: siin ollut kuitenkin tarpeeseen nähden aivan liian vuoden aikana.
15980: vähäistä. Työn toteutumista on keskimäärin saa- Vesipiirillä on runsaasti valmiita suunnitelmia
15981: nut odottaa runsaat 10 vuotta ja nytkin rahoitusta sekä suuri määrä niiden tarpeesta kertovia uusia
15982: odottaa 58 valmista suunnitelmaa. Näiden lisäksi anomuksia. Tavoitteeksi tulisi asettaa nykyisten
15983: vireillä on vielä 100 uutta hakemusta, joiden tar- valmiiden suunnitelmien toteuttaminen lähim-
15984: koituksena on tulvien poistaminen ja salaojitus- pien viiden vuoden aikana. Samalla voitaisiin
15985: mahdollisuuksien luominen n. 16 000 ha:lle. myös käsitellä vireillä olevat anomukset ja näin
15986: Kaikkiaan on hiljattain julkaistun Sara-2000 kui- varmistaa, ettei peruskuivatus ole salaojituksen es-
15987: vatusselvityksen mukaan peruskuivatuksen tarve teenä. Varoja ohjelman toteuttamiseen tarvittai-
15988: Pohjanmaalla n. 17 % peltoalasta, josta piirin siin kuitenkin 1970-luvun keskimääräisen 0, 7
15989: osuus on 60 000 ha. milj. mk:n käytön sijasta 3 milj. mk/vuosi.
15990: Vesipiirin alueella olevasta 337 000 peltoheh- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
15991: taarin alasta oli vuoden 1979 loppuun mennessä me kunnioittaen,
15992: salaojitettu 23,3 % eli 78 550 ha. Salaojitustavoite
15993: on vuoteen 2000 mennessä rannikolla 60 % ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15994: suomalaisella Etelä-Pohjanmaalla 80 % peltoalas- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
15995: ta. Vesipiirille kuuluvat useamman tilan yhteissa- kan määrärahan Vaasan vesipiirin alueella
15996: laojitukset, ja näitä on toteutettu seitsemän kun- olevien vatkeiden kuivatusongelmien hel-
15997: nan alueella n. 1 500 ha:n alalla. Näiden lisäksi pottamiseksi.
15998: on laadittu Sundomin uusjakokunnan pyynnöstä
15999:
16000: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16001:
16002: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16003: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
16004: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16005: 2166 1986 vp.
16006:
16007: Raha-asia-aloite n:o 2011
16008:
16009:
16010:
16011:
16012: Pohto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen tulva-
16013: suojelutöiden loppuun saattamiseksi ·
16014:
16015:
16016: Eduskunnalle
16017:
16018: Valtiovallan toimesta on Kyrönjoen alueella mioon ottaen vaativat lopputyöt v. 1987 enää 2
16019: suoritettu mittavat tulvasuojelutyöt. Alueelle on miljbonan markan määrärahat. Näiden määrära-
16020: rakennettu useita tekojärviä, oikaistu Seinäjoen hojen ja sen ansiosta suoritettavan pengerryksen
16021: suuosa uuteen uomaansa sekä suoritettu jo eräitä avulla saavutetaan tuhansien peltohehtaarien
16022: pengerrystöitä Kyrönjoen alueella. osalta tilanne, jolloin todennäköisesti vesi ei enää
16023: Tulvasuojelutöitä ei kuitenkaan ole saatettu nousisi pellolle tuhoamaan satoa.
16024: vielä loppuun, ja siten tulvasuojelukokonaisuus ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16025: ole valmis. Tulvat nousevat usein keväisin ja pit- taen,
16026: kien sadejaksojen jälkeen myös kesäisin pellolle.
16027: Edellä todetun johdosta tulisi suunniteltu tul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16028: vasuojelukokonaisuus saattaa mahdollisimman pi- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
16029: kaisesti loppuun. Ensi vaiheessa tulisi saattaa val- 30.40. 77 2 000 000 markkaa Kyrönjoen
16030: miiksi nk. Rintalan alueen pengerrystyöt Kyrön- tulvasuojelutöiden loppuun saattamiseksi
16031: joen varrella. Tämänhetkisen valmiuden huo- nk. Rintalan alueella.
16032:
16033: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
16034:
16035: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16036: 1986 vp. 2167
16037:
16038: Raha-asia-aloite n:o 2012
16039:
16040:
16041:
16042:
16043: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta arvokalakantojen elvyttämi-
16044: seen
16045:
16046:
16047: Eduskunnalle
16048:
16049: Suomen vaelluskalakannat, joista tärkeimmät Arvokalakantojemme uhanalaiseen tilaan ja
16050: ovat merilohi, meritaimen ja vaellussiika, ovat ro- kunnostusten pikaiseen aloittamiseen on kiinnit-
16051: mahtaneet viimeisten 30 vuoden aikana kaikilla tänyt huomiota mm. viime syksynä mietintönsä
16052: joki- ja merialueillamme. Tutkimusten mukaan jättänyt vesistötöiden tarvetoimikunta, joka esitti
16053: on esimerkiksi alun perin 47:stä meritaimenen li- elvyttämisohjelman rahoittamista vuosittain vii-
16054: sääntymisjoesta jäljellä enää viisi ja 30 lohijoesta dellä miljoonalla markalla.
16055: enää kaksi. Näidenkin jokien kantoja uhkaavat ra- Parhaillaan on valmisteilla myös valtakunnalli-
16056: kennushankkeet, vesien pilaantuminen ja liika- nen arvokalakantojemme elvyttämistä koskeva oh-
16057: kalastus merialueilla. Kantoja ei voi pelastaa pel- jelma, jota tekee maa- ja metsätalousministeriön
16058: kästään kalanviljelyllä, joten niitä uhkaa suku- asettama työryhmä. Työryhmän määräaika päättyi
16059: 1
16060: puutto. vuoden 1983 lopussa.
16061: Tilanne on samansuuntainen vaelluskaloihin Asian tilasta, tarvetoimikunnan mietinnöstä ja
16062: verrattavilla sisämaan arvokaloilla, kuten taime- valtakunnallisen vaelluskalaohjelman laatimisesta
16063: nelia ja harjuksella. Edellä mainittujen tekijöiden huolimatta kalakantojen elvyttämiseen ei ole osoi-
16064: lisäksi kalojen säilymis- ja lisääntymismahdolli- tettu tähän mennessä valtion tulo- ja menoarvios-
16065: suuksia haittaa jokien ja purojen pitäminen ns. sa lainkaan varoja. Näin siitä huolimatta, että sekä
16066: kriisiajan uittoväylinä, mikä estää niiden täysipai- suuri osa töistä että myöhemmin joista saatavasta
16067: noisen kunnostuksen. pysyvästä hyödystä sijoittuisi maamme pahimmil-
16068: Arvokalakantojen romahtaminen on aiheutta- le työttömyysalueille.
16069: nut ja aiheuttaa vuosittain kymmenien miljoo- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
16070: nien markkojen ja lukuisten työtilaisuuksien me- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
16071: nettämisen sekä suoraan kalastuksessa että siitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16072: h yötyvässä matkailuelinkeinossa. tavasti,
16073: Kalakantojen elvyttäminen esimerkiksi uitto-
16074: väyliä kiveämällä ja muilla kalataloudellisilla kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16075: nostustoimilla on erittäin halpaa ja työllistävää 1987 tulo- ja menoarvioon 1500 000 mar-
16076: toimintaa siitä saatavaan tuottoon verrattuna. Li- kan miiiiriirahan arvokalakantojemme el-
16077: säksi useimmilla maamme vesipiireistä on tämän- vyttiimistii koskevien suunnitelmien teke-
16078: kaltaisiin töihin sekä halua että valmiuksia. miseen ja töiden aloittamiseen.
16079:
16080: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16081:
16082: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16083: Helvi Koskinen Pentti Skön Martti Ratu
16084: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16085:
16086:
16087:
16088:
16089: 30 260148U
16090: 2168 1986 vp.
16091:
16092: Raha-asia-aloite n:o 2013
16093:
16094:
16095:
16096:
16097: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta lisävirkojen perustamiseksi
16098: Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen Seinäjoen aluelaborato-
16099: rioon
16100:
16101:
16102: Eduskunnalle
16103:
16104: Seinäjoen kaupunki on kustannuksellaan sa- varsinkin viime vuoden aikana, jolloin alueella on
16105: neerannut ja osin uudisrakentanut Valtion eläin- jopa epidemialuontoisesti esiintynyt saimonella-
16106: lääketieteellisen laitoksen Seinäjoen aluelaborato- ja penikkatautitapauksia niin karjatiloilla kuin
16107: riota varten toimitalon. Nyt aluelaboratoriolla on alueen kettutarhoillakin.
16108: käytössään 1140 m 2 :n suuruiset asianmukaiset Aluelaboratorion käyttöön tulisi laboratorion
16109: nykypäivän vaatimuksia vastaavat toimitilat. suuren käyttökuormituksen takia ja toiminnan te-
16110: Seinäjoen aluelaboratoriossa on tällä hetkellä hostamiseksi saada vuoden 1987 alusta lukien ai-
16111: viisi viranhaltijaa, nimittäin kaksi eläinlääkäriä, nakin yksi eläinlääkärin virka ja yksi laborantin
16112: yksi laborantti, yksi toimistohenkilökuntaan kuu- virka.
16113: luva sekä yksi vahtimestari-talonmies. Aluelabora- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16114: torion perustamisen yhteydessä suunniteltiin, että taen,
16115: aikanaan laboratoriossa tulisi työskentelemään
16116: 14-15 henkilöä, joista 4-5 on saanut eläinlää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16117: kärikoulutuksen. Lisähenkilökuntaa on kuitenkin 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
16118: voitu saada aluelaboratorioon vain 1-2 henkilöä kaa eläinliiiikän'n viran ja laborantin viran
16119: vuodessa. perustamiseksi Valtion eläinlääketieteelli-
16120: Lisähenkilökunnan tarve on ollut erittäin suuri sen laitoksen Seinäjoen aluelaboratorioon.
16121:
16122: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
16123:
16124: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16125: 1986 vp. 2169
16126:
16127: Raha-asia-aloite n:o 2014
16128:
16129:
16130:
16131:
16132: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Alarannan tien peruskorjaa-
16133: miseksi Konesjärvellä
16134:
16135:
16136: Eduskunnalle
16137:
16138: Konesjärven kunnassa oleva ns. Alarannan tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16139: (12 km), joka lähtee Voltin-Konesjärven tiestä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16140: ja päättyy Kortesjärven-Kauhavan tiehen, on vil- 31.24.77 1500000 markan miiiiriirahan
16141: kasliikenteinen ja erittäin huonokuntoinen. Alarannan tien peruskorjauksen ja piiiillys-
16142: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- tiimisen aloittamiseksi.
16143: nioittavasti,
16144:
16145: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16146:
16147: Urho Pohto LeaMäkipää Vieno Eklund
16148: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
16149: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16150: 2170 1986 vp.
16151:
16152: Raha-asia-aloite n:o 2015
16153:
16154:
16155:
16156:
16157: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Ailisen tien peruskorjaukseen
16158: Laihialla
16159:
16160:
16161: Eduskunnalle
16162:
16163: Ailisen tie (15 km), joka lähtee Isonkyrön Ven- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16164: tälän kylästä valtatien n:o 16 Naarajoen ja Ailisen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16165: kylien kautta päätyen Laihian Jakkulan kylässä 31.24. 77 2 500 000 markan määrärahan
16166: valtatielle n:o 3, on mutkainen ja huonokuntoi- ns. Ailisen tien peruskorj(J(Jmisen ja piiiil-
16167: nen ja näin ollen kiireellisen korjauksen tarpees- lystämisen aloittamiseksi.
16168: sa.
16169: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
16170: me kunnioittaen,
16171:
16172: Helsingissä 25· päivänä.syyskuuta 1986
16173:
16174: Urho Pohto LeaMäkipää Vieno Eklund
16175: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
16176: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16177: 1986 vp. 2171
16178:
16179: Raha-asia-aloite n:o 2016
16180:
16181:
16182:
16183:
16184: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Isojoen-Dagsmarkin tien
16185: perusparantamiseen
16186:
16187:
16188: Eduskunnalle
16189:
16190: Isojoen kunnassa oleva tieosuus Isojoki- mark-Kristiina on JO peruskorjattu ja päällys-
16191: Dagsmark (24 km) on erittäin kapea ja huonokun- tetty.
16192: toinen. Tietä käyttävät mm. sorankuljetusautot ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16193: raskaat tukkilastissa olevat rekka-autot. tavasti,
16194: Tiellä on sattunut vakavia liikenneonnetto-
16195: muuksia ja ojaan ajoja vastakkaissuunnista tule- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16196: vien autojen kohdatessa. Tien Isojoen puoleisessa 1987 tulo- ja menoaroioon momentille
16197: päässä on mm. Metsäliiton suuri saha ja toisessa 31.24.77 1800000 markan määrärahan
16198: päässä on Metsä-Botnian tehdas. Isojoen-Dagsmarkin välisen tieosuuden
16199: Mainittakoon, että tien jatko-osuus Dags- perusparant~ustöiden aloittamiseksi.
16200:
16201: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16202:
16203: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16204: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
16205: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16206: 2172 1986 vp.
16207:
16208: Raha-asia-aloite n:o 2017
16209:
16210:
16211:
16212:
16213: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokisalon tien peruskorjauk-
16214: seen Laihialla
16215:
16216:
16217: Eduskunnalle
16218:
16219: Laihian kunnan alueella oleva ns. Jokisalon tie, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16220: joka lähtee valtatieltä n:o 3 suuntana Jukaja- 1987 tulo- ja menoarvioon momentz11e
16221: Jokisalo ja päättyy Jurvan tiehen (tien pituus noin 31.24. 77 1 500 000 markan määrärahan
16222: 9 km) on vilkasliikenteinen ja erittäin huonokun- ns. Jokisalon tien peruskorjaamisen ja
16223: toinen. Tien varrella on mm. TVH:n ja yksityisten päällystämisen aloittamiseksi.
16224: hiekanottoalueita.
16225: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
16226: me kunnioittaen,
16227:
16228: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16229:
16230: Urho Pohto LeaMäkipää Vieno Eklund
16231: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
16232: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16233: 1986 vp. 2173
16234:
16235: Raha-asia-aloite n:o 2018
16236:
16237:
16238:
16239:
16240: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapuan-Kitinojan tien pe-
16241: ruskorjaukseen
16242:
16243:
16244: Eduskunnalle
16245:
16246: Lapuan ja Ylistaron kuntien alueella sijaitseva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16247: ns. Karhunmäen tie välillä Lapua-Kitinoja 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16248: (edelleen Seinäjoelle, 16 km) on kapea, mäkineo 31.24. 77 3 000 000 markan miiiirärahan
16249: ja mutkainen. Tiellä on sattunut kaksi kuolonko- Lapuan-Kitinojan maantien n:o 7034
16250: laria. Tien varrella sijaitsevat Malkamäen, Kar- peruskorjauksen ja piiiillystämisen aloitta-
16251: hunmäen ja Rautakorven kylät sekä Karhunmäen miseksi.
16252: opisto ja Lapuan yleisradioasema.
16253: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
16254: me kunnioittaen,
16255:
16256: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16257:
16258: Urho Pohto LeaMäkipää Vieno Eklund
16259: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
16260: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16261: 2174 1986 vp.
16262:
16263: Raha-asia-aloite n:o 2019
16264:
16265:
16266:
16267:
16268: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Liipantönkän-Kitinojan tien
16269: peruskorjaukseen Ylistarossa
16270:
16271:
16272: Eduskunnalle
16273:
16274: Ylistaron kunnan alueella oleva Liipantön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16275: kän-Kitinojan-Halkosaaren tie lähtee Vaa- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16276: san-Jyväskylän tiestä n:o 15 ja päättyy Sei- 31.24. 77 3 000 000 markan määrärahan
16277: näjoen-Vaasan tiehen n:o 64 Halkosaaressa. Tie- Liipantönkän-Kitinojan maantien perui-
16278: osuudella Liipantönkkä-Kitinoja (noin 16 km) ei korjaamisen ja päällystämisen käynnistä-
16279: ole tehty vielä perusparannusta. Tie on mutkai- miseksi.
16280: nen, kapea ja vilkkaasti liikenöity ja kiireellisen
16281: korjauksen tarpeessa.
16282: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
16283: me kunnioittaen,
16284:
16285: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16286:
16287: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16288: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
16289: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16290: 1986 vp. 2175
16291:
16292: Raha-asia-aloite n:o 2020
16293:
16294:
16295:
16296:
16297: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyymäen-Liikajärven-Sul-
16298: kavan tien peruskorjaukseen
16299:
16300:
16301: Eduskunnalle
16302:
16303: Jalasjärven kunnassa on noin 14 kilometrin pi- suoalueita. Lisäksi metsähallituksella on tien var-
16304: tuinen Pyymäen-Liikajärven-Sulkavan yksityis- ressa runsaasti metsäalueita.
16305: tie, joka kulkee Yli-Vallin paikallistiestä Jalasjär- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
16306: ven Vallinkylän kautta Kihniön Jokikylän maan- me kunnioittaen,
16307: tielle Isoniemi-Kihniö. Tämä yksityistie tulisi
16308: peruskorjata ja muuttaa paikallistieksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16309: Kyseisellä tiellä on runsaasti raskasta läpikulku- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16310: liikennettä. Myös Liikajärvellä ja Kihniön puolella 31.24.77 500 000 markan miiiiriirahan
16311: sijaitsevien järvien vapaa-ajan asutus ja yleinen Pyymiien-Ltikajiirven-Sulkavan yksi-
16312: virkistyskäyttö ovat muodostuneet varsin huomat- tyistien perusparantamiseksija tien muut-
16313: taviksi, mikä lisää kyseisen tien liikennettä. Tien tamiseksi pazkallistieksi.
16314: vaikutuspiiriin kuuluu mm. Vapon vuokraamia
16315:
16316: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16317:
16318: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16319: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
16320: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16321: 2176 1986 vp.
16322:
16323: Raha-asia-aloite n:o 2021
16324:
16325:
16326:
16327:
16328: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Suomenselkätien peruspa-
16329: rantamiseen
16330:
16331:
16332: Eduskunnalle
16333:
16334: Niin sanottu Suomenselkätie on monessa yh- Kaijansuolta turve kuljetetaan pääosin etelään
16335: teydessä todetru tarpeelliseksi Suomenselän Jyväskylän suuntaan mm. Soinin-Saarisen maan-
16336: alueen elinkeinoelämän edellytysten ja yleisen ke- tietä pitkin. Vuotuiset Vapon pitemmän aikavälin
16337: hityksen parantamiseksi. Olemme tehneet ko. tie- turvekuljetukset tulevat sanotulla tiellä suunnitel-
16338: tä koskevan toivomusaloitteen 20 päivänä huhti- mien mukaan olemaan 25 000-50 000 tonnia
16339: kuuta 1983, jossa ehdotimme tien suunnaksi vuodessa.
16340: Virrat-Ähtäri jne. On todettava, että Vapolla lienee kyseisen tien
16341: Tarkempien tutkimuksien mukaan tien tulisi vaikutuspiirissä turpeen nostoon valmiita soita yli
16342: kuitenkin kulkea reittiä Keuruu-Väätäiskylä- 1 000 ha. Myöskin Sikosuon varikkoalueet ovat
16343: Soini-Hoisko-Vimpeli. Tätä suuntaa käyttäen ko. tien välittömässä läheisyydessä.
16344: tulisivat kustannukset huomattavasti halvemmik- Tien rakentaminen olisi todellinen piristysruis-
16345: si, koska tieosuus Iironranta-Saarinen-Hoisko ke puheena olevan kehitysalueen talous- ja elin-
16346: -Levijoki, jonka parannustyöt on jo aloitettu, keinoelämän elpymiselle ja kuntien taloudelle.
16347: kuuluu osana ns. Suomenselkätiehen. Tämän li- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16348: säksi on huomioitava, että Keuruulta on jo valmiit nioittavasti,
16349: tieosuudet Multialle ja Väätäiskylään.
16350: Tarkastellessamme Suomen maantiekarttaa to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16351: teamme, että valtateiden n:o 3 ja 4 väliin jää mel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16352: koinen tyhjiö, niin raskaan kuin kevyen turistilii- 31. 24. 77 15 000 000 markan määrärahan
16353: kenteenkin osalta. Karstulan, Soinin ja monen ns. Suomenselkätien perusparannustöiden
16354: muun Suomenselän kunnan alueella on myös aloittamiseksi välillä Keuruu- Väätäis-
16355: useita turvetuotantoalueita, mm. Vapon Kaijan- kylä-Soini-Hoisko- Vimpeli.
16356: suon noin 600 ha:n suuruisella alueella turpeen
16357: nosto aloitetaan nykyisten suunnitelmien mukaan
16358: v. 1986, jolloin myös kuljetukset alkavat.
16359:
16360: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16361:
16362: Urho Pohto LeaMäkipää Vieno Eklund
16363: Pentti Skön Mattti Ratu Heikki Riihijärvi
16364: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16365: 1986 vp. 2177
16366:
16367: Raha-asia-aloite n:o 2022
16368:
16369:
16370:
16371:
16372: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuuralan-Hiiripellon tien
16373: peruskorjaukseen
16374:
16375:
16376: Eduskunnalle
16377:
16378: Kyröjoen pohjoispuolella olevan maantien vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16379: lillä Tuurala (Isokyrö)-Hiiripelto (Vähäkyrö) 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16380: (8 km) korjaustyöt ovat vielä suorittamatta. Mai- 31.24.77 1500000 markan määrärahan
16381: nittu tie on jo päällytetty Vähästäkyröstä Hiiripel- Tuuralan-Hzi"ripellon tieosuuden perus-
16382: toon sekä toiselta puolelta Ylistarosta Isoonky- korjaamisen ja pää/lystiimisen aloittami-
16383: röön. Korjaamattomalla tieosuudella on runsaasti seksi.
16384: asutusta ja se on erittäin huonokuntoinen.
16385: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
16386: me kunnioittaen,
16387:
16388: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16389:
16390: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16391: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
16392: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16393: 2178 1986 vp.
16394:
16395: Raha-asia-aloite n:o 2023
16396:
16397:
16398:
16399:
16400: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Untamalan-Rapalakson tien
16401: peruskorjaukseen Ylistarossa
16402:
16403:
16404: Eduskunnalle
16405:
16406: Untamalan-Rapalakson tie lähtee Ylistaron että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16407: pitäjän Untamalan kylästä Rapalaksoon ja sieltä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16408: edelleen Harjun kylän kautta Ylihärmään. 31. 24. 77 1 900 000 markan miiärå'rahan
16409: Untamalan-Rapalakson tieosuus (n. 2 km) on Untamalan-Rapalakson maantien perus-
16410: vilkkaasti liikennöity, jo yksinomaan Kokkoon- korjaamiseksi ja päällystämiseksi.
16411: kankaalla olevien soramonttujenkin takia.
16412: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
16413: me kunnioittaen,
16414:
16415: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16416:
16417: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16418: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
16419: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16420: 1986 vp. 2179
16421:
16422: Raha-asia-aloite n:o 2024
16423:
16424:
16425:
16426:
16427: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Vimpelin-Perhon-Kin-
16428: nulan tien perusparantamiseen
16429:
16430:
16431: Eduskunnalle
16432:
16433: Vimpelin-Perhon-Kinnulan tieosuus (70 km) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16434: on vilkkaasti liikennöity ja erittäin tärkeä yhdystie 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16435: Keski-Suomeen mm. Vimpelissä olevan Paraisten 31.24.77 2 500 000 markan määrärahan
16436: kalkkikivijauhetehtaan tuotteiden kuljettamista Vimpelin-Perhon-Kinnulan tieosuu-
16437: varten. Tien heikko kunto on kuitenkin suurena den perusparantamisen ja pää/lystiimisen
16438: haittana liikenteelle. aloittamiseksi.
16439: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16440: nioittavasti,
16441:
16442: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16443:
16444: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16445: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
16446: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16447: 2180 1986 vp.
16448:
16449: Raha-asia-aloite n:o 2025
16450:
16451:
16452:
16453:
16454: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Rengonharjun lentokentän
16455: laitteistojen kunnostamiseksi
16456:
16457:
16458: Eduskunnalle
16459:
16460: Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerhon toimesta aloi- dan pituus ja eräät kentän varusteet, kuten käy-
16461: tettiin vuonna 1976 nk. Rengonharjun lentoken- tössä olevat hälytyslaitteisto, kiitoratavalot sekä lä-
16462: tän rakentaminen Ilmajoen ja Seinäjoen rajan lä- hestymisvalot. Myös kunnossapitokaluston, hen-
16463: heisyyteen n. 8 km Seinäjoelta Jalasjärven suun- kilökunnan sosiaalisten tilojen sekä tarvikkeiden
16464: taan Ilmajoen kunnan alueelle. kunnossapitokaluston säilytys- ym. tilojen puut-
16465: Lentokentän rakentamisvastuu siirtyi myöhem- tuminen hidastaa lentoliikenteen eteenpäinme-
16466: min Rengonharju-Säätiölle, joka perustettiin ja noa.
16467: merkittiin oikeusministeriön säätiörekisteriin Kentän saattamiseksi laitteineen asianmukai-
16468: 31.3.1978. Säätiön osakkaina ovat Seinäjoen kau- seen kuntoon ja vertailukelpoiseksi muiden reitti-
16469: punki, Ilmajoen, Nurmon, Jalasjärven ja Peräsei- liikennelentokenttien kanssa vaaditaan noin 5
16470: näjoen kunnat. Säätiön perustamisen yhteydessä miljoonan markan lisäinvestoinnit.
16471: esitettiin tavoitteeksi säännöllinen reittilentolii- Säätiön osakaskuntien rahoituksen varaan ei
16472: kenne Seinäjoen talousalueelta Helsinkiin. täysin voida tukeutua sen johdosta, että jäsenkun-
16473: Varsinaisen lentokentän ja siihen liittyvien ra- tien avustukset tähän saakka ovat olleet jo 4,18
16474: kenteiden ja varusteiden rakentaminen edistyi miljoonaa markkaa ja kunnat ovat saaneet lainoja
16475: niin, että kevytreittiliikeenteen kokeilu alkoi yhtiölle yhteensä 2,26 miljoonaa markkaa. Tämän
16476: 14.2.1983 ja muuttui 1.12.1983 säännölliseksi ke- johdosta valtion tulisi entistä voimallisemmin tu-
16477: vytreittilentoliikenteeksi, jollaisena se jatkuu kea lentokentän perusinvestoinnin rahoittamista
16478: edelleenkin. ja toisaalta antaa avustusta käyttökustannusten
16479: Matkustajamäärät ovat kasvaneet tuntuvasti. kattamiseen.
16480: Matkustajia oli 5 625 vuonna 1984 ja 10 089 v. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16481: 1985. Kokemukset liikenteestä ovat olleet erittäin taen,
16482: myönteisiä, mistä on osoituksena lähes 80 % :n
16483: kuormitus kahden ensimmäisen toimintavuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16484: aikana. 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
16485: Liikennettä harjoittavan lentoyhtiön valmiudet markkaa Rengonhatjun lentokentän lait-
16486: suurempien koneiden hankkimiseksi ovat olemas- teiden saattamiseksi asianmukaiseen kun-
16487: sa. Elokuun 1986 alusta on osoitettu käyttöön uu- toon ja vertailukelpoiseksi muiden reitti-
16488: det 17-19-paikkaiset lentokoneet. Toiminnalle lti'kennelentokenttien kanssa.
16489: asettavat kuitenkin rajoituksensa lähinnä kiitora-
16490:
16491: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
16492:
16493: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16494: 1986 vp. 2181
16495:
16496: Raha-asia-aloite n:o 2026
16497:
16498:
16499:
16500:
16501: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta linja-autoliikenteen tukemi-
16502: seen
16503:
16504:
16505: Eduskunnalle
16506:
16507: Maamme linja-autoliikenne on kriisitilassa. Pai- pysäytettävä. Yhteiskunnan on tuettava taloudel-
16508: kallisliikennevuoroja on jo huomattavasti vähen- lisesti kannattamatonta linja-autoliikennettä niin,
16509: netty ja vähennykset jatkuvat. Noin neljäsosa vuo- että ainakin nykyinen linjaliikenteen taso voidaan
16510: roista on kannattamattomia. Jollei jotain pian säilyttää.
16511: tehdä, on uhkaamassa maaseudun paikallisliiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16512: teen näivettyminen. tavasti,
16513: Linja-autovuotojen lopettaminen kaventaa eri-
16514: tyisesti maaseudun vanhusten, nuorten ja vähäva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16515: raisten elinmahdollisuuksia. Samalla se heikentää 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
16516: yleisestikin paikkakunnan kehitysedellytyksiä. markan miiiiriirahan linja-autoliikenteen
16517: Kansalaisten tasa-arvon turvaamiseksi ja maaseu- tukemiseen.
16518: dun elinvoiman säilyttämiseksi tämä kehitys on
16519:
16520: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16521:
16522: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16523: Helvi Koskinen Pentti Skön Martti Ratu
16524: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16525: 2182 1986 vp.
16526:
16527: Raha-asia-aloite n:o 2027
16528:
16529:
16530:
16531:
16532: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmaisen matkustusoikeuden
16533: saamiseksi rintamaveteraaneille
16534:
16535:
16536: Eduskunnalle
16537:
16538: Sotiemme rintamatunnuksen omaaville vete- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16539: raaneille tulee antaa sotilaskortti, joka oikeuttaa 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
16540: heidät vapaaseen matkustamiseen yleisissä kulku- markkaa ylimääräisenä määrärahana rinta-
16541: välineissä maamme rajojen sisäpuolella. maveteraanien maksutloman matkustus-
16542: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- ozkeuden järjestämiseksi yleisissä kulku-
16543: tavasti, neuvotssa.
16544:
16545: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16546:
16547: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16548: Helvi Koskinen Pentti Skön Martti Ratu
16549: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16550: 1986 vp. 2183
16551:
16552: Raha-asia-aloite n:o 2028
16553:
16554:
16555:
16556:
16557: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ilmailumuseon toi-
16558: sen näyttelyhallin rakentamiseen
16559:
16560:
16561: Eduskunnalle
16562:
16563: Valtioneuvosto on syyskuun 13 päivänä 1979 voida asettaa sisätilojen puuttuessa lainkaan näyt-
16564: liikenneministeriöstä tapahtuneessa esittelyssä, teille museoon.
16565: asian oltua asianmukaisessa järjestyksessä valmis- Jotta vältyttäisiin enemmiltä ulkoisten olosuh-
16566: tavasti valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan teiden aiheuttamilta vahingoilta ja jotta historial-
16567: käsiteltävänä, oikeuttanut ilmailuhallituksen lisesti arvokas esineistö voitaisiin säilyttää, on mu-
16568: vuokraamaan Ilmailumuseoyhdistys ry:lle ilmailu- seolle saatava lisärakennus. Tämän toteuttamisek-
16569: hallituksen hallinnassa olevasta Vantaan kaupun- si yhdistys onkin saanut Vantaan kaupungin kulu-
16570: gin Veromiehenkylässä olevasta tilasta määräalan van vuoden tulo- ja menoarviossa vähäisen avus-
16571: valtakunnallisen ilmailumuseon maapohjaksi. tuksen rakennustöiden aloittamiseksi.
16572: Vuokrasopimus on allekirjoitettu lokakuun 15 Kun nykyisessä museohallissa on jo, ja uuteen
16573: päivänä 1979. halliin tulee sijoitettavaksi myös runsaasti val-
16574: Ilmailumuseoyhdistys ry:n toimesta on alueelle tionomaisuutta, katsomme, että myös valtion tu-
16575: rakennettu ja syyskuun 24 päivänä 1981 avattu lee omalta osaltaan olla mukana toteuttamassa 11-
16576: Suomen Ilmailumuseon ensimmäinen museohal- mailumuseoyhdistys ry:n ajamaa Suomen Ilmailu-
16577: li. Museon sisätilat ovat kuitenkin alusta alkaen museon laajennushanketta.
16578: olleet riittämättömät. Niinpä yhdistyksen hallin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
16579: taansa saarnat Finnair Oy:n omistama Convair oittavasti,
16580: Metropolitan -kone ja Tekniikan Museon omista-
16581: ma Lockheed 18 Lodestar -malminetsintäkone on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16582: asetettu näytteille ulkotiloihin. Samoin jouduttai- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
16583: siin ulkotiloihin sijoittamaan yhdistyksen hallin- kan määrärahan avustuksena Ilmailumu-
16584: taan luovutettu Karair Oy:n omistama DC-3- seoyhdistys ry:lle Suomen Ilmailumuseon
16585: kone. Yhdityksen omistuksessa tai hallinnassa on toisen näyttelyhallin rakentamisen jatko-
16586: lisäksi eri puolilla maata useita koneita, joita ei rahoitukseen.
16587:
16588: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16589:
16590: Urho Pohto LeaMäkipää Vieno Eklund
16591: Helvi Koskinen Pentti Skön Martti Ratu
16592: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä \ Anssi Joutsenlahti
16593: "\
16594:
16595:
16596:
16597:
16598: 31 260148U
16599: 2184 1986 vp.
16600:
16601: Raha-asia-aloite n:o 2029
16602:
16603:
16604:
16605:
16606: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta alkuavustuksen maksamiseksi
16607: pienyritysten perustajille
16608:
16609:
16610: Eduskunnalle
16611:
16612: Työvoimaministeriön toimesta on työttömiä it- Suurtyönantajien vähentäessä jatkuvasti työvoi-
16613: sensä työllistäjiä tuettu viime aikoina heidän yrit- maansa on tärkeää, että uusia työpaikkoja syntyy
16614: täjänäolonsa alkuvaiheessa toimeentuloa turvaa- lisää ja ihmisten työllisyys tulee täten turvattua.
16615: malla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16616: Useita avustushakemuksia on jouduttu kuiten- tavasti,
16617: kin hylkäämään lähinnä rahanpuutteen ja yrityk-
16618: sen liian aikaisen aloittamisen vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16619: Nämä yritykset ovat useimmiten pitemmällä 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
16620: tähtäimellä kannattavia, mutta joutuvat todella markan määrärahan maksettavaksi alku-
16621: kohtuuttoman tiukoille taipaleensa alkuvaiheessa. avustuksina muille kuin työttömille hei-
16622: Yhteiskunnan kaikista muista tukimuodoista ky- dän perustaessaan pienyritystä.
16623: seiset yritykset eivät yleensä hyödy mitään.
16624:
16625: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
16626:
16627: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16628: 1986 vp. 2185
16629:
16630: Raha-asia-aloite n:o 2030
16631:
16632:
16633:
16634:
16635: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliiton
16636: Etelä-Pohjanmaan piirin tukemiseen
16637:
16638:
16639: Eduskunnalle
16640:
16641: Etelä-Pohjanmaalla on mm. paljon sotiemme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16642: invalideja, jotka elävät hyvin puutteellisissa olo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16643: suhteissa. Asunnot ovat kylmiä ja varsinkin maa- 33.23.53 30 000 markkaa Sotainvalidien
16644: seudulta puuttuvat nykyajan mukavuudet. Invali- Veljesliiton Etelä-Pohjanmaan pzirin tuke-
16645: dien asuntoja on joitakin kunnostettu jopa talkoo- miseen.
16646: voimin, mutta tarvikkeiden hankinnassa on ollut
16647: suuria rahallisia vaikeuksia.
16648: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16649: taen,
16650:
16651: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16652:
16653: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16654: Heikki Riihijärvi Helvi Koskinen Pentti Skön
16655: Martti Ratu Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16656: 2186 1986 vp.
16657:
16658: Raha-asia-aloite n:o 2031
16659:
16660:
16661:
16662:
16663: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Sotavete-
16664: raanipiiri ry:n toiminnan tukemiseen
16665:
16666:
16667: Eduskunnalle
16668:
16669: Sotainvalidijärjestöt joutuvat toimimaan valtio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16670: vallan jättämien aukkojen paikkaamiseksi va- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16671: paaehtoisvoimin. Tämä sotainvalidijärjestöjen työ 33.23.53 30 000 markkaa Etelä-Pohjan-
16672: on erittäin arvokasta ja tarpeellista. maan Sotaveteraanipiiri ry:n toiminnan
16673: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- tukemiseen.
16674: taen,
16675:
16676: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16677:
16678: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16679: Heikki Riihijärvi Helvi Koskinen Pentti Skön
16680: Martti Ratu Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16681: 1986 vp. 2187
16682:
16683: Raha-asia-aloite n:o 2032
16684:
16685:
16686:
16687:
16688: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien Vaa-
16689: san läänin piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
16690:
16691:
16692: Eduskunnalle
16693:
16694: Erilaiset sotiemme veteraanien järjestöt tekevät Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16695: arvokasta työtä hyvän veljeshengen, yhteenkuulu- taen,
16696: vuuden ja yhteistoiminnan merkeissä. Tämä on
16697: auttanut sotiemme veteraaneja suoriutumaan ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16698: jen askareista. Nykyään myös nuorempi sukupolvi 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16699: osaa antaa arvoa sotiemme veteraanien järjestöjen 33.23.53 30 000 markkaa Rintamamies-
16700: tekemälle työlle ja ymmärtää sitä. Tämä työ tarvit- veteraanien Vaasan läänin piiriyhdistys
16701: see erityistä tukea. ry:n toiminnan tukemiseen.
16702:
16703: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16704:
16705: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16706: Heikki Riihijärvi Helvi Koskinen Pentti Skön
16707: Martti Ratu Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16708: 2188 1986 vp.
16709:
16710: Raha-asia-aloite n:o 2033
16711:
16712:
16713:
16714:
16715: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien La-
16716: pin piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
16717:
16718:
16719: Eduskunnalle
16720:
16721: Sodan päättymisestä on kulunut yli neljäkym- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
16722: mentä vuotta. Veteraanien keski-ikä on tällä het- me kunnioittaen,
16723: kellä jo 68 vuotta. Siksi veteraanien asian kuntoon
16724: saattamiseen ei ole enää paljon aikaa. Valtiovallan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16725: varsinaisena tehtävänä tulee olla veteraanien elin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16726: olosuhteissa -olevien selvien puutteiden korjaami- 33.23.53 15 000 markan miiiiriirahan
16727: nen. Tämän lisäksi veteraanijärjestöt tekevät arvo- käytettäväksi Rintamamiesveteraanien La-
16728: kasta työtä veteraanien hyväksi. Pitkien matkojen pin piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemi-
16729: Lapissa tätä järjestötyötä tulisi myös valtiovallan seen.
16730: taholta tukea.
16731:
16732: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16733:
16734: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16735: Helvi Koskinen Pentti Skön Martti Ratu
16736: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16737: 1986 vp. 2189
16738:
16739: Raha-asia-aloite n:o 2034
16740:
16741:
16742:
16743:
16744: Pohto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maksettavaksi yli-
16745: määräisenä lisänä asevelvollisten kotiuttamisrahan korottami-
16746: seksi
16747:
16748:
16749: Eduskunnalle
16750:
16751: Varusmiesten suorittaessa asevelvollisuuttaan kotiuttamisrahan korottaminen. Korotuksen tulisi
16752: muodostuu heidän taloudellinen asemansa varsin- kattaa ensimmäisen siviilissäoloviikon aiheutta-
16753: kin varusmiespalveluksen loppuaikana varsin vai- mat elinkustannukset.
16754: keaksi. Kaikkia lomamatkoja eivät varusmiehet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- '
16755: vielä pysty suorittamaan ilmaismatkoina, joten tavasti,
16756: heiltä kuluu varusmiespalveluksensa aikana run-
16757: saasti omia varoja lomamatkojen suorittamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16758: Tämän lisäksi tulevat monet varusmiehille välttä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16759: mättömät kustannukset, joita heille maksettava 33.28.56 15 000 000 markkaa maksetta-
16760: pieni päiväraha ei peitä. vaksi ylimääräisenä lisänä asevelvollisten
16761: Tämän takia varusmiesten siviiliin pääsyn jäl- kotiuttamisrahan korottamiseksi 300 mar-
16762: keisten päivien taloudellista tilannetta omalta kalla.
16763: osaltaan olisi helpottamassa heille maksettavan
16764:
16765: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
16766:
16767: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16768: 1 1
16769: 2190 1986 vp.
16770:
16771: Raha-asia-aloite n:o 2035
16772:
16773:
16774:
16775:
16776: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Sydäntau-
16777: tipiirin toiminnan tukemiseen
16778:
16779:
16780: Eduskunnalle
16781:
16782: Etelä-Pohjanmaalla on paljon sydän- ja sepel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16783: valtimotautia sairastavia ihmisiä, jotka taloudellis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16784: ten vaikeuksiensa takia eivät saa ajoissa apua sai- 33.33.51 30 000 markkaa Etelä-Pohjan-
16785: rauteensa. maan Sydäntautipzirin toiminnan tukemi-
16786: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- seen.
16787: taen,
16788:
16789: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16790:
16791: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16792: Heikki Riihijärvi Helvi Koskinen Pentti Skön
16793: Martti Ratu Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16794: 1986 vp. 2191
16795:
16796: Raha-asia-aloite n:o 2036
16797:
16798:
16799:
16800:
16801: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Syöpäyh-
16802: distyksen toiminnan tukemiseen
16803:
16804:
16805: Eduskunnalle
16806:
16807: Etelä-Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen toimesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16808: tehdään mittavaa ja hyvää työtä syöpään sairastu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16809: neiden ja heidän perheittensä auttamiseksi. 33.33.51 30 000 markkaa Etelä-Pohjan-
16810: Työ on vaativaa ja siihen tarvitaan taloudellisia ma:zn Syöpäyhdistyksen toiminnan tuke-
16811: voimavaroja, joita ei aina ole läheskään riittävästi. mtseen.
16812: On aivan oikein, että myös yhteiskunta tukee
16813: rahallisesti tätä toimintaa.
16814: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16815: nioittaen,
16816:
16817: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16818:
16819: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16820: Heikki Riihijärvi Helvi Koskinen Pentti Skön
16821: Martti Ratu Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16822: 2192' 1986 vp.
16823:
16824: Raha-asia-aloite n:o 2037
16825:
16826:
16827:
16828: \
16829: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen Seudun Syöpäyh-
16830: distyksen toiminnan tukemiseen
16831:
16832:
16833: Eduskunnalle
16834:
16835: Seinäjoen Seudun Syöpäyhdistys tekee alueel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16836: laan merkittävää työtä syöpään sairastuneiden ja taen,
16837: heidän perheittensä auttamiseksi. Työ on vaativaa
16838: ja siihen tarvitaan taloudellisia voimavaroja, joita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16839: ei aina ole läheskään riittävästi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16840: Onkin kohtuullista, että yhteiskunta tukee ra- 33.33.51 30 000 markkaa Seinäjoen Seu-
16841: hallisesti tätä hyödyllistä toimintaa. dun Syöpäyhdistyksen toiminnan tukemi-
16842: seen.
16843:
16844: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16845:
16846: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16847: Heikki Riihijärvi Helvi Koskinen Pentti Skön
16848: Martti Ratu Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16849: 1986 vp. 2193
16850:
16851: Raha-asia-aloite n:o 2038
16852:
16853:
16854:
16855:
16856: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen Invalidit ry:n
16857: omistaman leirikeskus Asuuiin kalustehankintoihin
16858:
16859:
16860: Eduskunnalle
16861:
16862: Kauhajoen Invalidit ry. omistaa Kauhajoella misaika on suunniteltu helmikuun loppuun men-
16863: leirikeskus Asuulin, jota ollaan rakentamassa nessä 1987. Uusiin tiloihin tarvittavista kalusteista
16864: vammaisten ja vanhusten monitoimikeskukseksi. ei ole vielä sovittu. Olisikin aiheellista tukea leiri-
16865: Tämä on Invalidiliiton alaisen järjestön ainoa keskusta kalusteiden hankinnassa.
16866: aluetoimintakeskus läntisen Suomen alueella. Jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16867: nyt siellä on monipuolista toimintaa ja huomatta· taen,
16868: va määrä rakennettuja tiloja, kuten mm. liikunta-
16869: halli, ruokala- ja sosiaalitilat. Rakennusvaiheessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16870: on Raha-automaattiyhdistyksen tuella rakennetta- 1987 tulo- ja menoaroioon momentille
16871: va asuntolarakennus. Uuteen rakennukseen tulee 33.33.51 100000 markkaa Kauhajoen
16872: 12-20 hengelle majoitustilat sekä lisäksi luento- Invalidit ry:n omistaman leirikeskus
16873: sali ja terveydenhoitotilat. Rakennuksen valmistu- Asuuiin kalustehankintoihin.
16874:
16875: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16876:
16877: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16878: Reino Jyrkilä Pentti Skön Martti Ratu
16879: Heikki Riihijärvi Anssi Joutsenlahti
16880: 2194 1986 vp.
16881:
16882: Raha-asia-aloite n:o 2039
16883:
16884:
16885:
16886:
16887: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta lisävirkojen perustamiseksi
16888: terveyskeskusten laboratorioihin
16889:
16890:
16891: Eduskunnalle
16892:
16893: Yksityis- ja erikoislääkäritasoisen hoidon vuoksi suus korkeatasoiseen terveyden- ja sairaanhoitoon
16894: pyritään yhä useammin kääntymään yksityislääkä- ja helpotettaisiin kustannuksia kokonaiskustan-
16895: reiden vastaanotoille niiden korkeammasta hin- nuksiin verraten kohtuuttoman kalliiden yksityi-
16896: nasta huolimatta. Koska yksityislääkäreiden vas- sissä laboratorioissa tehtyjen laboratoriotutkimus-
16897: taanotot ovatkin välttämättömyys nykyisellään kustannusten osalta.
16898: helpottamaan terveyskeskusten lääkärivastaanot- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16899: tojen kuormitusta, olisi varsin kohtuullista, jos nioittavasti,
16900: paikalliset terveyskeskukset velvoitettaisiin teke-
16901: mään alueellaan toimivien yksityislääkäreiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16902: määräämiä laboratoriotutkimuksia terveyspalve- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
16903: luina. kan määrärahan laboratoriopalveluiden
16904: Tätä varten tulisi kartoittaa alueellisten terveys- parantamiseksi kuntien terveyskeskuksissa
16905: keskuslaboratorioitten henkilöstötarve ja perustaa olevissa laboratorioissa lisäämällä sinne
16906: virkoja vastaavassa suhteessa. tarvittavia virkoja.
16907: Näin saataisiin myös vähävaraisille mahdolli-
16908:
16909: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16910:
16911: Urho Pohto LeaMäkipää Vieno Eklund
16912: Helvi Koskinen Reino Jyrkilä Pentti Skön
16913: Martti Ratu Heikki Riihijärvi Anssi Joutsenlahti
16914: 1986 vp. 2195
16915:
16916: Raha-asia-aloite n:o 2040
16917:
16918:
16919:
16920:
16921: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaankuljetuskokeilun to-
16922: teuttamiseksi Vaasassa
16923:
16924:
16925: Eduskunnalle
16926:
16927: Lääkintävahtimestarien ja sairaankuljettajien Vaasaan on valmistumassa vuoden 1986 aikana
16928: koulutus on keskiasteen koulu-uudistuksen myötä ajanmukainen terveyskeskus, johon on rakennettu
16929: selkiintymässä. Koulutus tuottaa ammattitaitoista asialliset tilat ambulansseja varten. Virkojen puu-
16930: henkilökuntaa tälle alalle. Heidän ammattitaiton- te estää näiden tilojen käyttöönoton. Kokeilun
16931: sa kehittäminen, ylläpitäminen ja hyödyntäminen aloittaminen Vaasassa on myös työllisyyden kan-
16932: on yhteiskunnallemme ja jokaiselle kansalaiselle nalta perusteltua, koska siellä koulutetaan kysei-
16933: tärkeää, sillä potilasturvallisuuden vaarantamisel- seen ammattiin työvoimaa, josta suurin osa jää
16934: la aiheutetaan henkisiä ja taloudellisia kärsimyksiä työttömäksi tai työskentelee ammattiaan vastaa-
16935: yhteiskunnassa. Sairaankuljetushenkilöstön am- mattomissa tehtävissä. Kokeilusta saatuja tuloksia
16936: mattitaidon ylläpitämiseksi ja heidän työpanok- voitaisiin hyödyntää valtakunnallisesti sairaankul-
16937: sensa hyödyntämiseksi olisi aloitettava kokeilu sai- jetuksen suunnitelmia laadittaessa.
16938: raankuljetuksen siirtämiseksi palokunnista ter- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16939: veyskeskuksiin paikkakunnilla, joissa se on tarkoi- nioittavasti,
16940: tuksenmukaista. Kuten tiedetään, on sairaankul-
16941: jettajien työstä alle 20 % hälytystyötä, joten hei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16942: dän työpanostaan voitaisiin hyödyntää myös ter- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
16943: veyskeskusten poliklinikoilla palokuntia parem- kan määrärahan sairaankuljetuskoketlun
16944: min, koska useimmiten on lähtö- ja saapumis- aloittamiseksi Vaasan terveyskeskuksessa.
16945: paikkana terveyskeskus.
16946:
16947: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16948:
16949: Urho Pohto LeaMäkipää Vieno Eklund
16950: Pentti Skön Martti Ratu Heikki Riihijärvi
16951: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16952: 2196 1986 vp.
16953:
16954: Raha-asia-aloite n:o 2041
16955:
16956:
16957:
16958:
16959: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta avosydänkirurgian tehostami-
16960: seksi yliopistollisissa keskussairaaloissa
16961:
16962:
16963: Eduskunnalle
16964:
16965: Sepelvaltimo-ohitusleikkauksia odottavia poti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16966: laita on jokaisessa yliopistollisessa keskussairaala- noittavasti,
16967: piirissä hyvin runsaasti ja henkilöstövoimavarojen
16968: puute on esteenä kaikille leikkausta odottaville että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16969: potilaille tarpeellisen hoidon antamiselle ohitus- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
16970: leikkauksen avulla. Sekä potilaiden tutkiminen markan määrärahan avosydänkirurgian re-
16971: että hoitaminen vaativat kiireellisesti lisää henki- surssien lisäämiseksi yliopistollisissa kes-
16972: löstövoimavaroja kaikkiin yliopistosairaaloihim- kussairaaloissa.
16973: me. Sairauden luonteen johdosta kuolee n. 10
16974: prosenttia ohitusleikkausta tarvitsevista potilaista
16975: odottaessaan hoitotoimenpidettä leikkausjonossa.
16976:
16977: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16978:
16979: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
16980: Helvi Koskinen Pentti Skön Martti Ratu
16981: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
16982: 1986 vp. 2197
16983:
16984: Raha-asia-aloite n:o 2042
16985:
16986:
16987:
16988:
16989: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien ja rintamavete-
16990: raanien asuntojen korjaamiseen
16991:
16992:
16993: Eduskunnalle
16994:
16995: Maassamme on paljon sotiemme veteraaneja ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16996: invalideja, joilla on puutteelliset asunto-olot. nioittavasti,
16997: Asunnot ovat kylmiä ja varsinkin maaseudulta
16998: puuttuvat nykyajan mukavuudet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16999: Veteraanien asuntoja on maaseudulla joitakin 1987 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
17000: kunnostettu jopa talkoovoimin, mutta tarvikkei- markkaa ylimiiiiriiisenii miiiiriirahana so-
17001: den hankinnassa on ollut suuria rahallisia vai- tiemme invalidien ja rintamamiesten
17002: keuksia. asuntojen korjaamiseen.
17003:
17004: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
17005:
17006: Urho Pohto Lea Mäkipää Vieno Eklund
17007: Helvi Koskinen Pentti Skön Martti Ratu
17008: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
17009: 2198 1986 vp.
17010:
17011: Raha-asia-aloite n:o 2043
17012:
17013:
17014:
17015:
17016: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamamiesten halpakor-
17017: koisiin asuntolainoihin
17018:
17019:
17020: Eduskunnalle
17021:
17022: Rintamamiehistä on suuri osa siirtynyt pienille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17023: eläkkeille. Tämä tuottaa muiden vaikeuksien li- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
17024: säksi suuria ongelmia jäljellä olevien asuntolaino- määrärahan rintamamiesten asuntolaino-
17025: jen korkojen ja lyhennysten maksamisessa. Tämän jen muuttamiseksi valtion halpakorkoisik-
17026: vuoksi on kaikki rintamamiesten asuntolainat si /ainoiksi.
17027: muutettava valtion halpakorkoisiksi }ainoiksi.
17028: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17029: nioittavasti,
17030:
17031: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
17032:
17033: Urho Pohto LeaMäkipää Vieno Eklund
17034: Helvi Koskinen Pentti Skön Martti Ratu
17035: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
17036: 1986 vp. 2199
17037:
17038: Raha-asia-aloite n:o 2044
17039:
17040:
17041:
17042:
17043: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninvankilan suunnit-
17044: telemiseksi Tervolaan
17045:
17046:
17047: Eduskunnalle
17048:
17049: Hallituksen tulo- ja menoarvioesitys vuodelle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17050: 1987 ei sisällä vieläkään määrärahaa Lapin läänin- taen,
17051: vankilan suunnittelemiseen. Lapin lääninvankilan
17052: perustamista esittänyt työryhmä jätti mietintönsä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17053: jo vuonna 1978. Useat eri tahot Lapista, mm. lää- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17054: ninhallitus ja maakuntaliitto, ovat puoltaneet lää- 25.50. 74 500 000 markkaa Lapin läänin-
17055: ninvankilan sijoituspaikaksi Tervolan kuntaa. vankilan suunnitteluun Tervo/aan.
17056:
17057: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
17058:
17059: Hannele Pokka Aimo Ajo
17060:
17061:
17062:
17063:
17064: 32 260I48U
17065: 2200 1986 vp.
17066:
17067: Raha-asia-aloite n:o 2045
17068:
17069:
17070:
17071:
17072: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen oppimateriaa-
17073: likeskuksen perustamiseen Utsjoelle
17074:
17075:
17076: E d u s k u n n all e
17077:
17078: Saamenkielisen opetuksen polttavin ongelma teriaalikeskus, joka huolehtisi saamenkielisen op-
17079: on tällä hetkellä sekä saamenkielisen että saamen pimateriaalin tuottamisesta, on aiottu perustaa
17080: kielen opetuksen tarvitseman oppimateriaalin Utsjoelle.
17081: puute. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17082: Saamelaisvaltuuskunta ja Pohjoismainen saa- taen,
17083: melaisneuvosto ovat useita kertoja kääntyneet
17084: opetusministeriön ja eduskunnan puoleen oppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17085: materiaalitilanteen parantamiseksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17086: Parannusta oppimateriaalin saantiin ei ole saa- 29.41.23 2 000 000 markkaa saamenkie-
17087: tu. Materiaalin tuottamiseen ei ole osoitettu riittä- lisen oppimateriaalin tuottamiseen ja op-
17088: västi varoja. Pitkään luvattu oppimateriaalikes- pimateriaalikeskuksen perustamiseen Uts-
17089: kuksen perustaminen on lykkääntynyt. Oppima- joelle.
17090:
17091: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
17092:
17093: Hannele Pokka Seppo Pelttari Lauri Impiö
17094: Heli Astala Esko Aho Tellervo Nousiainen
17095: Jukka Vihriälä Aarno von Bell Tytti Isohookana-Asunmaa
17096: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Aimo Ajo
17097: 1986 vp. 2201
17098:
17099: Raha-asia-aloite n:o 2046
17100:
17101:
17102:
17103:
17104: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Ranuan kristillisen
17105: kansanopiston uudisrakennuksen rakennusavustukseen
17106:
17107:
17108: Eduskunnalle
17109:
17110: Valtioneuvosto antoi 31.10.1985 periaatepää- työllistävä vaikutus Lapin läänin vaikealla työttö-
17111: töksen kristillisen kansanopiston perustamisesta myysalueella on merkittävä. Sivistyspoliittisesti
17112: Ranualle. Päätöksen mukaan opiston toiminta al- kansanopiston perustamisella tulee olemaan myös
17113: kaa 1. 8.198 7. Opetusministeriö antoi rakennuslu- huomattavaa myönteistä vaikutusta Lapin läänin
17114: van 13.3.1986 ja kouluhallitus hyväksyi pääpiirus- kehittämisessä.
17115: tukset ja työselitykset 27 .6.1986. Opiston raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17116: nustyöt ovat alkaneet 1. 8. 1986. Hankkeen kus- taen,
17117: tannusarvio on 17,5 miljoonaa markkaa. Työlli-
17118: syysavustusta rakennustyötä varten on myönnetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17119: 2, 1 miljoonaa markkaa ja vuoden 1987 valtion 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17120: tulo- ja menoarviossa esitetään rakennusavustusta 29.57.52 lisäyksenä 500 000 markkaa Ra-
17121: 800 000 markkaa. Loppurahoitus joudutaan to- nuan kristzllisen kansanopiston uudisra-
17122: teuttamaan pääasiassa lainoituksella. Hankkeen kennuksen rakennusavustukseen.
17123:
17124: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
17125:
17126: Hannele Pokka Juhani Alaranta Mikko Jokela
17127: Seppo Pelttari Väinö Raudaskoski Liisa Jaakonsaari
17128: Lauri lmpiö Aimo Ajo
17129: 2202 1986 vp.
17130:
17131: Raha-asia-aloite n:o 2047
17132:
17133:
17134:
17135:
17136: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Edistyksellinen tie-
17137: deliitto ry:n toiminnan tukemiseen
17138:
17139:
17140: Eduskunnalle
17141:
17142: Edistyksellinen tiedeliitto ry. - Progressiva ve- kintoihin ja toimihenkilön palkkaukseen. Järjes-
17143: tenskapsförbundet rf. on toiminut vuodesta 1972 tön perustoimintaedellytysten kuntoon saattami-
17144: lähtien eri tieteenaloilla työskentelevien tutkijoi- nen on tärkeää. Tieteellisen tutkimuksen aseman
17145: den sekä muiden tieteen parissa työtä tekevien ja korostumisen myötä tarvitaan entistä aktiivisem-
17146: opiskelijoiden yhteistyöjärjestönä. Sillä on paikal- paa tiedepoliittista keskustelua, vuorovaikutuksen
17147: lisosasto lähes kaikilla korkeakoulupaikkakunnil- syventämistä alueella toimivien tahojen kesken ja
17148: lamme. Liiton aktiivisen seminaaritoiminnan pää- tieteellisen asiantuntemuksen tehokasta hyväksi-
17149: tapahtuma on vuosittain järjestettävä Edisryksen käyttöä tiedehallinnossa.
17150: Päivät -seminaari. Säännöllisen julkaisutoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17151: ohella liitto toimii myös lausunnonantajajärjestö- taen,
17152: nä tiedehallinnon alalla.
17153: Edisryksellinen tiedeliitto on saanut toimintan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17154: sa ylläpitämiseen vuosittain toiminta-avustusta 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17155: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista tie- 29.88.53 lisäyksenä 70 000 markktJtJ Edis-
17156: teen tekemiseen. Tuen määrä on toiminnan laa- tyksellisen tiedeliiton toiminta-avustuk-
17157: juuteen nähden kuitenkin aivan liian vähäinen. seen.
17158: Lisää varoja tarvittaisiin mm. toimistovälinehan-
17159:
17160: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
17161:
17162: Hannele Pokka Tytti Isohookana-.(\sunmaa Jukka Vihriälä
17163: 1986 vp. 2203
17164:
17165: Raha-asia-aloite n:o 2048
17166:
17167:
17168:
17169:
17170: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivien järjes-
17171: tämiseen
17172:
17173:
17174: Eduskunnalle
17175:
17176: Hetan Musiikkipäivät ovat kohta parikymmen- 1987 Hetan Musiikkipäivät voidaan viedä läpi n.
17177: vuotisen historiansa kuluessa osoittautuneet yh- 100 000 markan budjetilla.
17178: deksi laadukkaista kulttuuritapahtumista maas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17179: samme. Tunturi-Lapin saamelaisalueella pääsiäi- taen,
17180: senä soiva kirkkomusiikkikonserttien sarja on val-
17181: takunnallisesti ainutlaatuinen. Musiikkipäivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17182: ovat selkeästi myös Kalotin tapahtuma. Esiintyjiä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17183: on mukana Suomen lisäksi muista Pohjoismaista. 29.90.52 100 000 markkaa Hetan Musiik-
17184: Viime pääsiäisen tiliselvitysten ja usean vuoden kipäivien järjestämiseksi.
17185: kokemuksen pohjalta on arvioitu, että vuoden
17186:
17187: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
17188:
17189: Hannele Pokka Seppo Pelttari Aimo Ajo
17190: 2204 1986 vp.
17191:
17192: Raha-asia-aloite n:o 2049
17193:
17194:
17195:
17196:
17197: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Arktisen keskuksen suunnit-
17198: teluun Rovaniemelle
17199:
17200:
17201: Eduskunnalle
17202:
17203: Rovaniemen kaupunkiin suunnitellun Arktisen Arktisesta keskuksesta ovat alustavat suunnitel-
17204: keskuksen tarkoituksena on toimia arktisten aluei- mat valmistuneet. Nyt olisi kiireesti päästävä itse
17205: den tutkimus- ja näyttelykeskuksena. Tämän ko- hankkeen suunnitteluun.
17206: konaiskustannusarvioltaan n. 100 milj. mk:n Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
17207: hankkeen muodostaisivat Arktinen keskus ja La- taen,
17208: pin maakuntamuseo, joka tulisi keskuksen tiloi-
17209: hin. Tarkoituksena on, että Arktisen keskuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17210: rahoittaisi kokonaisuudessaan Suomen valtio. Ra- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
17211: kennushanke on hyväksytty Suomen itsenäisyyden markkaa Arktisen keskuksen suunnitte-
17212: 70-vuotisjuhlavuoden rakentamiskohteeksi. luun ja rakentamiseen Rovaniemelle.
17213:
17214: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
17215:
17216: Hannele Pokka Seppo Pelttari
17217: Lauri Impiö Aimo Ajo
17218: 1986 vp. 2205
17219:
17220: Raha-asia-aloite n:o 2050
17221:
17222:
17223:
17224:
17225: Pokka: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalastusalan järjestöjen
17226: toiminnan tukemiseen
17227:
17228:
17229: Eduskunnalle
17230:
17231: Uusi kalastuslaki tuli voimaan lähes neljä vuot- vuonna. Saamansa rahan kalastuskunnat ovat
17232: ta sitten. Kuitenkin uuden lain täytäntöönpanos- käyttäneet uuden lain edellyttämien järjestäyty-
17233: sa on päästy hädin tuskin alkuun. Lain edellyttä- mis- ja muiden toimien valmisteluun. On perus-
17234: mien kalastusalueiden muodostaminen on vielä teltua, että kuluvan vuoden budjettiin varattua 1
17235: kesken, eikä lain tarkoittamaan kalatalouden edis- milj. markan määrärahaa korotetaan.
17236: tämistyöhön ole juurikaan päästy. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17237: Uusi kalastuslaki on merkinnyt valtavasti lisä- taen,
17238: työtä maamme kalastuskunnille ja niitä edustavat-
17239: Ie Kalatalouden keskusliitolle. Eduskunta myönsi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17240: kin kuluvana vuonna 1 milj. markan määrärahan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17241: kalastusalan järjestöjen käyttöön. Määräraha saa- 30.37.49 lisäyksenä 500 000 markkaa ka-
17242: tiin kuitenkin kentälle vasta syksyllä, joten rahaa lastusalan järjestöjen toiminnan tukemi-
17243: ei päästy täysimääräisesti hyödyntämään vielä tänä seen.
17244:
17245: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17246:
17247: Hannele Pokka
17248: 2206 1986 vp.
17249:
17250: Raha-asia-aloite n:o 2051
17251:
17252:
17253:
17254:
17255: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen rakenta-
17256: miseksi Ounasjoen vesistöön
17257:
17258:
17259: Eduskunnalle
17260:
17261: Ounasjokiyhdistys ry., joka toimii Kittilän, luonnontilaisesta käytöstä ovat valmistuneet, jo-
17262: Enontekiön ja Rovaniemen kuntien alueella, on ten kalatalouden kehittämisessä on aika päästä to-
17263: yhdessä jako- ja kalastuskuntien kanssa tehnyt teuttamaan suunniteltuja hankkeita.
17264: useita aloitteita vesistökohtaisen kalanviljelylai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17265: toksen aikaansaamiseksi Ounasjoen vesistöön. Ka- taen,
17266: lanviljelylaitokselle soveliain paikka olisi Salanki-
17267: järvi Kittilän kunnassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17268: Kalatalouden kehittäminen olisi osa niitä Ou- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17269: nasjokilaakson kehittämistoimia, joita eduskunta 30.38. 74 1 000 000 markkaa kalanviljely-
17270: hyväksyessään lain Ounasjoen erityissuojelusta v. laitoksen rakentamiseksi Ounasjoen vesis-
17271: 1983 edellytti. Nyt suunnitelmat Ounasjoen töön.
17272:
17273: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
17274:
17275: Hannele Pokka Seppo Pelttari Aimo Ajo
17276: 1986 vp. 2207
17277:
17278: Raha-asia-aloite n:o 2052
17279:
17280:
17281:
17282:
17283: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokiyhdistys ry:lle Ou-
17284: nasjokilaakson elinkeinojen kehittämiseen
17285:
17286:
17287: Eduskunnalle
17288:
17289: Eduskunta on hyväksynyt useana vuonna mää- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
17290: rärahan Ounasjoen vesistön vaikutusalueen asuk- taen,
17291: kaiden muodostamalle Ounasjokiyhdistys ry:lle.
17292: Yhdistys oli aikanaan voimakkaasti vaikuttamassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17293: Ounasjokilain aikaansaamiseen. Tämän jälkeen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17294: yhdistys on ollut voimakkaasti mukana jokilaak- 30.40.23 50 000 markkaa Ounasjokiyh-
17295: son kehittämistyössä ja on edelleen. Määrärahan distys ry:lle Ounasjokilaakson elinkeino-
17296: varaaminen yhdistyksen käyttöön, jonka jäsenet jen kehittämiseen.
17297: joutuvat kokoontomaan pitkien matkojen takaa,
17298: on edelleen petusteltua.
17299:
17300: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
17301:
17302: Hannele Pokka Seppo Pelttari Aimo Ajo
17303: 2208 1986 vp.
17304:
17305: Raha-asia-aloite n:o 2053
17306:
17307:
17308:
17309:
17310: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylimuonion paikallistien
17311: parantamiseen Muoniossa
17312:
17313:
17314: Eduskunnalle
17315:
17316: Ylimuonion paikallistie (n:o 19886) on erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17317: huonokuntoinen ja kipeästi peruskorjauksen tar- taen,
17318: peessa. Tien välittömässä vaikuruspiirissä asuu
17319: huomattava osa Muonion kuntalaisista. Hallituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17320: sen tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole osoitettu 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17321: Muonion kuntaan merkittäviä valtion työkohtei- 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa Yli-
17322: ta. Ellei työkohteita saada talvikaudella 1987, muonion paikallistien parantamiseen
17323: Muonion työttömyys uhkaa nousta entisestään. Muonion kunnassa.
17324:
17325: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
17326:
17327: Hannele Pokka Seppo Pelttari Aimo Ajo
17328: 1986 vp. 2209
17329:
17330: Raha-asia-aloite n:o 2054
17331:
17332:
17333:
17334:
17335: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta raakapuun ylimääräiseen kul-
17336: jetustukeen Pohjois-Suomessa
17337:
17338:
17339: Eduskunnalle
17340:
17341: Raakapuun kuljetusmatkat ovat Etelä-Suomes- lisesti Etelä-Suomen ja pohjoisen välillä. Myös ir-
17342: sa keskimäärin 80-85 km. Pohjois-Suomessa touiton loppuminen Kemijoessa puoltaa kuljetus-
17343: matkat ovat 100-110 km. Lapissa kuljetusmatkat tuen käyttöönottamista, koska puutavara kuljetet-
17344: saattavat eräissä tapauksissa olla lähimmälle teh- taisiin pääasiassa maanteitse.
17345: taalle edellä mainittuja keskivertolukuja huomat- Kuljetustuen tarve lienee arviolta 50 milj. mk,
17346: tavasti, jopa satoja kilometrejä pitemmät. mikäli kuljetustukea maksettaisiin Pohjois-Poh-
17347: Puutavaran hinnoittelussa noudatetaan Etelä- janmaan, Kainuun ja Lapin alueella.
17348: Suomessa ns. aluehintaa eli hinta saman kunnan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
17349: alueella on sama. Sen sijaan Pohjois-Suomi kuu- oittavasti,
17350: luu ns. pistehinta-alueeseen. Käytännössä kulje-
17351: tuskustannukset tulevat kokonaan puun myyjien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17352: maksettavaksi. 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
17353: Raakapuun kuljetustuella voidaan tukea syrjäis- markkaa käytettäväksi raakapuun ylimää-
17354: ten Pohjois-Suomen seutujen metsätaloutta ja si- räisen kuljetustuen maksamiseen Pohjois-
17355: ten näiden alueiden asuttuna pitämistä. Kuljetus- Suomen alueella.
17356: tuki tasoittaisi myös puun hintaeroja maakunnal-
17357:
17358: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
17359:
17360: Hannele Pokka Seppo Pelttari
17361: 2210 1986 vp.
17362:
17363: Raha-asia-aloite n:o 2055
17364:
17365:
17366:
17367:
17368: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta komitean asettamiseksi
17369: selvittämään ympäristönsuojelutehtävien siirtämistä lääninhalli-
17370: tuksilta seutukaavaliitoille
17371:
17372: Eduskunnalle
17373:
17374: Väliportaassa ympäristöhallinnon ja ympäris- Seutukaavaliitot voisivat toimia mm. pienten
17375: tönsuojelun asiat on hallinnollisesti sidottu lää- kuntien ympäristönsuojelullisten kysymysten hy-
17376: ninhallituksiin - linjahallintojärjestelmällä - väksi, koska näillä kunnilla ei ole lakipohjaista
17377: jossa pääsääntöisesti päätös on jo tehty, ennen velvollisuutta perustaa ympäristönsuojelulauta-
17378: kuin kysymys tulee kuntatasolle. Laajemminkin kuntaa. Tämä toimenpide olisi varmaan omiaan
17379: hallintoamme tarkastellen tämä linjahallintome- vahvistamaan myös kuntien ja seutukaavaliittojen
17380: nettely saattaa olla syynä siihen, että meillä lain- välistä yhteistoiminnan siltaa verrattuna seutu-
17381: säädäntö joutuu työskentelemään turhan pienten suunnitteluun, joka käsitetään liian yleisesti '' ker-
17382: asioiden kanssa. takäyttötavaraksi" ja joka myös demokraattisesti
17383: Jokaisen läänin ja maakunnan oma aktiviteetti toteutettuna on vaikea työsarka.
17384: tulisi mahdollisimman tehokkaasti hyväksi käyte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17385: tyksi tässä kysymyksessä, jos ympäristönsuojelu taen,
17386: hallinnoltaan rakennettaisiin nyt ympäristönsuo-
17387: jelulautakuntien tultua petustetuiksi väliportaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17388: osalta kuntainliittopohjaiseksi. 1987 tulo- ja menoaroioon momentille
17389: Seutukaavaliittojen toimialaan ympäristönsuo- 26. 99. 08 200 000 markkaa komitean aset-
17390: jelu ja sen rakentamissuunnittelu sopisi varsin hy- tamiseksi selvittämään ympänstönsuojelu-
17391: vin, onhan seutukaavaliiton toimialalla lukuisia tehtävien siirtämistä soveltuvin osin lää-
17392: kosketuskohtia ympäristönsuojeluun. ninhallituksi/ta seutukaavaliitoille.
17393:
17394: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17395:
17396: Pentti Poutanen Pentti Skön Maija Rajantie
17397: Olavi Ronkainen Pertti Hietala Pirjo Rusanen
17398: Timo Kietäväinen
17399: 1986 vp. 2211
17400:
17401: Raha-asia-aloite n:o 2056
17402:
17403:
17404:
17405:
17406: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumalan Luomaistuote
17407: Oy:lle avustuksena laitehankintoihin
17408:
17409:
17410: Eduskunnalle
17411:
17412: Puumalan Luomaistuote Oy on Helsingin yli- keiltu, menestyvät Suomen maaperässä ja ilmas-
17413: opiston ja Puumalan kunnan perustaman rohdos- tossa. Hankkeen yhteydessä on järjestetty viljeli-
17414: ja maustekasvihankkeen yhteyteen perustettu yh- jöille kursseja ja em. kasvien viljely on alkanut
17415: tiö. Yhtiön toimialana on tuotekehittely, tuotta- muutamalla tilalla. Tutkimuksen edistyminen
17416: minen, myynti ja markkinointi sekä koulutus, edellyttää tutkimusvälineiden, kaluston ja konei-
17417: neuvonta ja tutkimus. Yhtiön osakepääomasta den hankintaa.
17418: suurin osakkeenomistaja on Puumalan kunta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17419: Hankkeen tarkoituksena on luoda suomalaisille taen,
17420: pienviljelmille uusia tuotantomahdollisuuksia
17421: rohdosten ja mausteiden tuotannossa ja näin kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17422: vata tuontia sekä myös tutkia vientimahdollisuuk- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
17423: sia näille tuotteille. Vientiä onkin jo tapahtunut kaa Puumalan Luontaistuote Oy:lle tutki-
17424: lähinnä koe-eräluontoisesti. Kolmen vuoden musvälineiden, kaluston ja koneiden
17425: kenttäkokeiden jälkeen voidaan todeta, että hankkimista varten.
17426: useimmat mauste- ja rohdoskasvit, joita on ko-
17427:
17428: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
17429:
17430: Pentti Poutaneo Timo Kietäväinen Olavi Ronkainen
17431: 2212 1986 vp.
17432:
17433: Raha-asia-aloite n:o 2057
17434:
17435:
17436:
17437:
17438: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rantasalmen opastus-
17439: keskuksen rakentamiseksi
17440:
17441:
17442: Eduskunnalle
17443:
17444: Ympäristöministeriö on päätöksellään 25. 7. kentamisen jouduttamista puoltaa se, että Mikke-
17445: 1985 vahvistanut Linnansaaren kansallispuiston lin läänin leirikoulukeskushanke on sijoittumassa
17446: runkosuunnitelman. Vahvistetun runkosuunni- Rantasalmelle. Mikkelin läänin leirikouluhanke
17447: telman mukaan Linnansaaren kansallispuiston tulee sisällöllisesti painottumaan nimenomaan
17448: opastuskeskuksen paikka tulee harkittavaksi lo- koululaisten luonnontuntemuksen parantami-
17449: pullisen runkosuunnitelman yhteydessä, ja tähän seen.
17450: on syytä ryhtyä silloin, kun kaikki maankäytön Linnansaaren kansallispuisto voi tällä tavoin
17451: kannalta tärkeät saaret on saatu hankituksi valtiol- palvella mitä parhaimmin leirikeskustarpeita laa-
17452: le. Tällä hetkellä on valtion maanhankinta eden- jemminkin kuin oman läänimme koululaisia.
17453: nyt keskeisten alueiden osalta ripeästi, ja näin ol- Opetuksellisten puitteiden luominen edellyttää
17454: len Linnansaaren kansallispuiston sisällöllinen ke- asianmukaisten tilojen rakentamista kansallispuis-
17455: hittäminen on mahdollista toteuttaa. Valtaosa ton esittelemistä varten. Koska leirikoulukeskus-
17456: Linnansaaren kansallispuiston maa- ja vesialueesta suunnitelmissa ei ole tarkoitus valtion varoin ra-
17457: sijaitsee Rantasalmen kunnan alueella, ja tämän kentaa näyttäviä leirikoulukeskustiloja Mikkelin
17458: vuoksi on perusteltua, että opastuskeskuksen si- läänissä, valtion varojen näin säästyttyä ne tulisi
17459: jaintipaikaksi tulee Rantasalmi. ohjata osittain Linnansaaren kansallispuiston
17460: Sen lisäksi, että kansallispuiston pääsaaren Lin- opastuskeskuksen rakentamiseen. Tällä tavoin
17461: nansaaren käyttöönotto- ja rakennussuunnittelu keskus palvelisi myös koulutuksellisia tavoitteita
17462: on vireillä, näiden suunnitelmien toteuttamisen leirikoulukeskuksen sijaintipaikkakunnalla.
17463: rinnalla on välttämätöntä valmistella myös kansal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17464: lispuiston opastuskeskuksen rakentamista Ranta- taen,
17465: salmelle. Vasta toimivan opastuskeskuksen toteut-
17466: tamisen jälkeen voidaan vuonna 1956 perustet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17467: tua, ainutlaatuista Suur-Saimaan luonnontilaista 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17468: kansallispuistoa hyödyntää päiväretkeily-, telttai- 35.20.74 4 000 000 markkaa Rantasal-
17469: lu- ja opetuskäytössä. men opastuskeskuksen rakentamista var-
17470: Erityisesti opastuskeskuksen suunnittelun ja ra- ten.
17471:
17472: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
17473:
17474: Pentti Poutanen Timo Kietäväinen Pentti Skön
17475: Olavi Ronkainen Maija Rajantie Pertti Hietala
17476: Pirjo Rusanen
17477: 1986 vp. 2213
17478:
17479: Raha-asia-aloite n:o 2058
17480:
17481:
17482:
17483:
17484: Puolanne ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta asuntosääs-
17485: töpalkkioihin ja oman asunnon hankintaan myönnettävien laino-
17486: jen korkotukeen
17487:
17488: Eduskunnalle
17489:
17490: Nuorille ensiasunnon hankkijoille tarkoitettuja kion korotus edistäisi nuorten asunnonhankkimis-
17491: asuntosäästöpalkkioita oli vuoden 1985 loppuun mahdollisuuksia. Vaikka hallitus on esittänyt
17492: mennessä maksettu n. 26 000 tallettajalle. Kui- asuntosäästöpalkkioiden korottamista 4 500 mark-
17493: tenkin ASP-tilien lukumäärä oli vuoden 1982 lo- kaan, niin tällä summalla tuskin saa katettua edes
17494: pussa lähes 40 000. Säästämisen keskeyttäneitä tai leimaveron aiheuttamia kustannuksia. Kokoo-
17495: säästämisessään viivästyneitä on siis lukuisia. muksen eduskuntaryhmä tulee ehdottamaan
17496: Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä asuntosäästöpalkkiolain muutosta koskevan laki-
17497: asuntosäästöpalkkiojärjestelmän epäkohtien kor- esityksen käsittelyn yhteydessä asuntosäästöpalk-
17498: jaamiseksi valtion tulee välittömästi aloittaa neu- kioksi 7 500 markkaa.
17499: vottelut rahalaitosten kanssa mahdollisuuksista Edellä mainitun perusteella ehdotamme kunni-
17500: alentaa omarahoitusosuutta esimerkiksi oittaen,
17501: 5-10% :iin ja myös laina-ajan pidentämisestä.
17502: Asuntojen hintojen nousu on vaikeuttanut ASP- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17503: säästäjien asunnon hankintaa, jota rajoittaa kor- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17504: kotuen myöntämisen edellytyksenä oleva enim- 28.87.53 lisäyksenä 75 000 000 markkaa
17505: mäisneliöhinta. Valtioneuvoston päätöstä olisi asuntosiiiistöpalkkioiden korottamiseen ja
17506: tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että esimer- momentille 35.45.53 lisäyksenä
17507: kiksi pääkaupunkiseudulla enimmäisneliöhintaa 30 000 000 markkaa oman asunnon han-
17508: koeotettaisiin merkittävästi. kintaan myönnettävien lainojen korkotu-
17509: Kokoomuksen mielestä myös asuntosäästöpalk- keen.
17510:
17511: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17512:
17513: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
17514: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
17515: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
17516: Riitta Jouppila Tuure Junnila Heikki Järvenpää
17517: Ilkka Kanerva Juho Koivisto Lea Kärhä
17518: Matti Lahtinen Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
17519: Saara Mikkola Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola
17520: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen
17521: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen
17522: Helge Saarikoski Pertti Salolainen Kimmo Sasi
17523: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
17524: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
17525: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
17526: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
17527: 2214 1986 vp.
17528:
17529: Raha-asia-aloite n:o 2059
17530:
17531:
17532:
17533: Puolanne ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta opiskelijoi-
17534: den sosiaalisten etuuksien turvaamiseksi kaikilla koulutustasoilla
17535:
17536: Eduskunnalle
17537:
17538: Opintotuen taso ei ole viime vuosina vastannut Opiskelijat ja vastavalmistuneet nuoret etvat
17539: opintotukitoiminnalle asetettuja koulutuspoliitti- enää siirry suoraan kouluista ja yliopistoista hyvin
17540: sia eikä työvoimapoliittisia tavoitteita. Tutkimus- palkattuihin töihin. Erilaiset tukimuodot, kuten
17541: ten ja selvitysten mukaan opintotuen suurin on- opintolainojen korkotuen jatkaminen, ovat tar-
17542: gelma on tuen riittämättömyys. Velkaantuminen peellisia nuorten opiskelijoiden ja opiskelijaper-
17543: ja lasten elatuksesta aiheutuvat rasitteet ovat mer- heiden aseman parantamiseksi. Kokoomuksen
17544: kittävästi vähentäneet tuen riittävyyttä. Kokoo- eduskuntaryhmän mielestä opintolainojen korko-
17545: muksen eduskuntaryhmän mielestä opintotuen tuen pidentäminen helpottaa velkakierteessä ole-
17546: kehittäminen on nähtävä askeleena kohti perus- vien vastavalmistuneiden asemaa.
17547: toimeentulojärjestelmää. Edellä mainitun perusteella ehdotamme kunni-
17548: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- oittaen,
17549: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta.
17550: Opiskelijaa joutuu kuitenkin - mm. opiskelija- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17551: asuntoloissa asuessaan - maksamaan vuokran 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17552: myös kesäajalta. Tavallista onkin, että kesäkuu- 29.39.55 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
17553: kausien aikana maksettavaksi tulee kaksi vuokraa: opintotuen asumislisän ympärivuotiseen
17554: toinen opiskelija-asunnosta ja toinen kesätyöpaik- maksamiseen,
17555: kakunnalla sijaitsevasta asunnosta. Kokoomuksen momentzlle 31.57.50 lisäyksenä
17556: eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että epä- 12 000 000 markkaa opiskelijoiden matka-
17557: kohta korjataan pikaisesti. korvausten laajentamiseen,
17558: Valtionrautatiet myöntää opiskelijoille alen- momentzlle 29.39.52 lisäyksenä
17559: nuksen koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle yli 7 000 000 markkaa ylimääräisenä lisänä
17560: sadan kilometrin matkalle. Lippuja ei kuitenkaan opintolainojen korkolukiajan pidentämi-
17561: myydä muille matkoille eikä kesäaikana. Tällai- seen.
17562: nen käytäntö ei ota huomioon tarvetta matkustaa
17563: esimerkiksi opintojen takia eri korkeakoulupaik-
17564: kakunnille.
17565:
17566: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17567:
17568: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
17569: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
17570: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
17571: Riitta Jouppila Tuure Junnila Heikki Järvenpää
17572: Dkka Kanerva Juho Koivisto Lea Kärhä
17573: Matti Lahtinen Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
17574: Saara Mikkola Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola
17575: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen
17576: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen
17577: Helge Saarikoski Pertti Salolainen Kimmo Sasi
17578: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
17579: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
17580: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
17581: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
17582: 1986 vp. 2215
17583:
17584: Raha-asia-aloite n:o 2060
17585:
17586:
17587:
17588:
17589: Puolanne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen
17590: toimintaedellytysten parantamiseksi
17591:
17592:
17593: Eduskunnalle
17594:
17595: Korkeakoulujen päätehtäviä on tutkimus ja tut- sainvälisen kehityksen seuraamista. Mikäli opetus-
17596: kijakoulutus. Tämän on todennut myös hallitus ministeriön 21.1.1986 perustutkintojen kehittä-
17597: syksyllä 1985 antamissaan tiede- ja teknologia- mistä koskevassa toimenpideohjelmassa esitetyt
17598: poliittisissa selonteoissa. Tehokas tutkijakoulutus tavoitteet opiskeluaikojen lyhentämisestä ja tutki-
17599: on mahdollista vain, jos korkeakouluilla on käy- muksen kansainvälistämisestä aiotaan saavuttaa,
17600: tettävissään riittävästi omia tutkimusvaroja. niin kirjasto- ja laitemäärärahaa on ehdottomasti
17601: Erityisen suuri tutkijapula vallitsee uusilla korotettava.
17602: huipputekniikan aloilla kuten elektroniikassa, tie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17603: totekniikassa ja biotekniikassa. Kun tutkimusva- nioittaen,
17604: roja lisätään tavoitetutkimukseen ja tuotekehityk-
17605: seen, on välttämätöntä lisätä niitä myös vastaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17606: vaan petustutkimukseen ja tutkijakoulutukseen. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17607: Muuten tutkijoiden perustiedon puute estää ta- 29.10. 01 lisäyksenä 35 000 000 markkaa
17608: voitteiden saavuttamisen. käytettäväksi tutkijoiden ja tutkimuksen
17609: Korkeakoulujen kirjasto- ja laitemäärärahat apuhenkilökunnan palkkaamiseen erityi-
17610: ovat jääneet tasolle, joka vaikeuttaa huomattavasti sesti teknillisissä korkeakouluissa ja tiede-
17611: korkeakoulujen opetus- ja tutkimustoimintaa. kunnissa ja
17612: Tenttikirjojen puute aiheuttaa opintojen viivästy- momentille 29.10.21 lisäyksenä
17613: mistä ja liian suppea ulkomaisten sarjajulkaisujen 15 000 000 markkaa käytettäväksi korkea-
17614: valikoima vastaavasti vaikeuttaa tutkimuksen kan- koulujen kirjasto- ja laitemäärärahoihin.
17615:
17616: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17617:
17618: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
17619: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
17620: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
17621: Riitta Jouppila Tuure Junnila Heikki Järvenpää
17622: llkka Kanerva Juho Koivisto Lea Kärhä
17623: Matti Lahtinen Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
17624: Saara Mikkola Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola
17625: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen
17626: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen
17627: Helge Saarikoski Pertti Salolainen Kimmo Sasi
17628: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
17629: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
17630: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
17631: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
17632:
17633:
17634:
17635:
17636: 33 260148U
17637: 2216 1986 vp.
17638:
17639: Raha-asia-aloite n:o 2061
17640:
17641:
17642:
17643:
17644: Puolanne ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta teollisuuden
17645: tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan
17646:
17647:
17648: Eduskunnalle
17649:
17650: Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää valtion teknologian kehittämiskeskukselta tukea ja laino-
17651: panostusta tutkimus- ja tuotekehitykseen riittä- ja jopa kaksi kertaa enemmän kuin on ollut mää-
17652: mättömänä työllisyyden turvaamiseksi tulevaisuu- rärahoja. Rakennemuutoksen takia tutkimus- ja
17653: dessa. Vuonna 1984 toteutunut kokonaistutki- tuotekehitystoimintaan on pikaisesti panostetta-
17654: muspanos Suomessa oli 1 ,4 % bruttokansantuot- va.
17655: teesta. Ruotsin vastaava luku oli 2,3, Englannin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
17656: 2,4 ja Yhdysvaltojen 2,7. oittaen,
17657: Suomessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen si-
17658: joitetuista 4,3 miljardista markasta yritysten osuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17659: on 3 miljardia markkaa. Kuitenkaan pienillä ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17660: keskisuurilla yrityksillä ei ole edellytyksiä kovin 32.44.40 lisäyksenä 70 000 000 markkaa
17661: laajaan tuotekehitystoimintaan omin varoin. Tä- käytettäväksi avustuksina teollisuuden
17662: män vuoksi erityisesti pk-yritykset ovat hakeneet tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan.
17663:
17664: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17665:
17666: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
17667: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
17668: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
17669: Riitta Jouppila Tuure Junnila Heikki Järvenpää
17670: llkka Kanerva Juho Koivisto Lea Kärhä
17671: Matti Lahtinen Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
17672: Saara Mikkola Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola
17673: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen
17674: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen
17675: Helge Saarikoski Pertti Salolainen Kimmo Sasi
17676: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
17677: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
17678: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
17679: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
17680: 1986 vp. 2217
17681:
17682: Raha-asia-aloite n:o 2062
17683:
17684:
17685:
17686:
17687: Puolanne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa-
17688: nien kuntootustoimintaan
17689:
17690:
17691: Eduskunnalle
17692:
17693: Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää rintama- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17694: veteraaniasiain neuvottelukunnan ehdotuksia ve- nioittavasti,
17695: teraanikuntoutuksen ja sotavammaisten huolto- ja
17696: korvausturvan parantamiseksi kannatettavina. Ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17697: teraanien kuntoottamiseen neuvottelukunta on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17698: esittänyt 84,7 miljoonaa markkaa, jolla voitaisiin 33.22.59 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
17699: kuntouttaa yhteensä 18 000 veteraania. Vaatimus- käytettäväksi n'ntamaveteraanien kuntou-
17700: ta on perusteltu sillä, että kuntootuksen tarve kas- tuksesta aiheutuvien menojen maksami-
17701: vaa jatkuvasti veteraanien vanhenemisen myötä. seen.
17702:
17703: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17704:
17705: Ulla Puolanne Mauri Miettinen Heikki Perho
17706: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
17707: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
17708: Riitta Jouppila Tuure Junnila Heikki Järvenpää
17709: llkka Kanerva Juho Koivisto Lea Kärhä
17710: Matti Lahtinen Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
17711: Saara Mikkola Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola
17712: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen
17713: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen
17714: Helge Saarikoski Pertti Salolainen Kimmo Sasi
17715: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
17716: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
17717: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
17718: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
17719: 2218 1986 vp.
17720:
17721: Raha-asia-aloite n:o 2063
17722:
17723:
17724:
17725:
17726: Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta Säteilyturvakeskuksen toi-
17727: mintaedellytysten parantamiseen
17728:
17729:
17730: Eduskunnalle
17731:
17732: Kokoomuksen eduskuntaryhmä ihmettelee, et- tutkineet ydinsäteilyn vaikutuksia. Säteilyturva-
17733: tei Säteilyturvakeskuksen toimintaan ole vuoden keskus ehdotti määrärahoja myös tiedottajan
17734: 1987 tulo- ja menoarviossa osoitettu riittävästi palkkaukseen. Säteilyturvakeskuksen laitehankin-
17735: määrärahoja. Tshernobylin jälkihoitoon ei ole löy- toihin ja muihin kulutusmenoihin on välttämä-
17736: tynyt rahaa, vaikka useat ministerit kokoomuksen töntä investoida myös välittömästi.
17737: keväällä tekemän välikysymyksen yhteydessä sitä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17738: lupasivatkin. Ministerien lupausten puoliintumis- nioittaen,
17739: aika näyttää olevan neljä kuukautta.
17740: Säteilyturvakeskus itse esitti kuusi kertaa suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17741: rempaa lisäystä säteilyvalvontaan ja -tutkintaan 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 33.68
17742: kuin hallitus on budjetissaan esittänyt. Säteilytur- määrärahoihin lisäyksenä 5 000 000 mark-
17743: vakeskuksen ehdottamasta lisämäärärahasta olisi kaa käytettäväksi Sätetlyturvakeskuksen
17744: kahdella miljoonalla markalla vakinaistettu 15 toimintaedellytysten parantamiseen.
17745: projektihenkilöä, jotka ovat jo tähänkin saakka
17746:
17747: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17748:
17749: Ulla Puolanne Mauri Miettinen Heikki Perho
17750: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
17751: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
17752: Riitta Jouppila Tuure Junnila Heikki Järvenpää
17753: llkka Kanerva Juho Koivisto Lea Kärhä
17754: Matti Lahtinen Rirva Laurila Anna-Kaarina Louvo
17755: Saara Mikkola Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola
17756: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen
17757: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen
17758: Helge Saarikoski Pertti Salolainen Kimmo Sasi
17759: Eva-Riitta Siitonen Jouni). Särkijärvi Martti Tiuri
17760: Eeva Tutunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
17761: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
17762: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
17763: 1986 vp. 2219
17764:
17765: Raha-asia-aloite n:o 2064
17766:
17767:
17768:
17769:
17770: Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta sepelvaltimon ohitusleik-
17771: kausten lisäämiseen
17772:
17773:
17774: Eduskunnalle
17775:
17776: Ensimmäinen ohitusleikkaus Suomessa tehtiin käyttöön. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mie-
17777: 1970. Viime vuonna ohitusleikkauksia tehtiin jo lestä ohituskirurgian ympärille pitää vuonna 1987
17778: 72 3. Sepelvaltimon ohitusleikkauksia tehdään perustaa 50 uutta virkaa, jotta asiantuntijoiden
17779: kaikissa viidessä yliopistollisessa keskussairaalassa ehdottama vuosittainen vähimmäistarve eli noin
17780: Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja 2 400 ohitusleikkausta vuoteen 1990 mennessä
17781: Oulussa. Entistä selvemmäksi on käynyt, että leik- saavutettaisiin. On vielä huomattava, että monet
17782: kaushoito helpottaa oireita ja lupaa potilaalle va- maat ovat panostaneet ohitusleikkaukseen paljon
17783: loisampaa tulevaisuutta. huolimatta siitä, että sepelvaltimotautia esiintyy
17784: Ohitusleikkauksiin pääsy Suomessa on kuiten- selvästi vähemmän kuin Suomessa.
17785: kin tällä hetkellä sangen hankalaa. Ohitusleik- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17786: kausjonot pitenevät, koska voimavaroja ei ole. nioittaen,
17787: Uusia virkoja on luvassa ohituskirurgian ympärille
17788: tulevana viisivuotiskautena ainoastaan noin 30. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17789: Ohitusleikkaukset vaativat suuria toimenpiteitä 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17790: ja paljon voimavaroja. Leikkausryhmässä on yh- 33.79.30 lisäyksenä 7 500 000 markkaa
17791: deksän henkilöä, joista kolme on kirurgia, kaksi käytettäväksi sepelvaltimon ohitusleik-
17792: anestesialääkäriä ja neljä sairaanhoitajaa. Yksi kausten lisäämiseen.
17793: ohitusleikkaus vaatii leikkaussalin koko päiväksi
17794:
17795: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17796:
17797: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
17798: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
17799: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
17800: Riitta Jouppila Tuure Junnila Heikki Järvenpää
17801: llkka Kanerva Juho Koivisto Lea Kärhä
17802: Matti Lahtinen Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
17803: Saara Mikkola Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola
17804: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen
17805: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen
17806: Helge Saarikoski Pertti Salolainen Kimmo Sasi
17807: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
17808: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
17809: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
17810: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
17811: 22220 1986 vp.
17812:
17813: Raha-asia-aloite n:o 2065
17814:
17815:
17816:
17817:
17818: Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta munuaiskivileikkausten
17819: laitehankintaan HYKS:iin
17820:
17821:
17822: Eduskunnalle
17823:
17824: Korkeaenergistä ultraääntä on käytetty jo vuo- teistolla on useita taloudellisia etuja puolellaan:
17825: sia virtsarakkokivien murskaamiseen Euroopassa ja jonot munuaiskivileikkaukseen lyhenisivät rajusti
17826: Yhdysvalloissa, joissa kyseisiä laitteistoja on jo sa- ja sairaalahoitoa potilas tarvitsisi vain noin 2-5
17827: toja kappaleita. Suomessa ei ole yhtään vastaavaa vuorokautta "hajottamisen" jälkeen, kun se leik-
17828: laitetta, ja tällä hetkellä meiltä on lähetetty joita- kauspotilaiden osalta on noin 10 vuorokautta.
17829: kin potilaita Ruotsiin saamaan munuaiskivien Näin ollen pelkästään sairaalassaoloajasta koituvat
17830: poistamishoitoa. Tällöin kustannukset yhdestä kustannukset olisivat selvästi pienemmät. Lisäksi
17831: potilaasta yhteiskunnalle ovat noin 50 000 mark- huomattava etu on, että laitteistolla voidaan hoi-
17832: kaa. taa sellaisia riskipotilaita kuin sydänsairauksista
17833: Munuaiskiviä kivuttomasti hajottavalla laitteis- kärsiviä, joita ei voida hoitaa tavanomaisessa leik-
17834: tolla pystytään korvaamaan lähes täysin munuais- kauksessa.
17835: kivien poistaminen leikkauksessa. Tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17836: Suomessa tehdään vuosittain noin 300 munuaiski- taen,
17837: vileikkausta. Yhdellä laitteistolla pystyttäisiin
17838: käytännöllisesti katsoen käsittelemään koko maan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17839: hoitotarve. Laitteisto voitaisiin sijoittaa Helsingin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17840: yliopistolliseen keskussairaalaan, jolle annettaisiin 33.79.32 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
17841: tehtäväksi vastuualueenaan ottaa hoidettavaksi munuaiskiviä kivuttomasti hajottavan lait-
17842: kaikkialta maast)!. saapuvat potilaat. teen hankkimiseksi Helsingin yliopistolli-
17843: Lääketieteellisen merkittävyytensä lisäksi lait- seen keskussairaalaan.
17844:
17845: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17846:
17847: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
17848: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
17849: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
17850: Riitta Jouppila Tuure Junnila Heikki Järvenpää
17851: llkka Kanerva Juho Koivisto Lea Kärhä
17852: Matti Lahtinen Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
17853: Saara Mikkola Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola
17854: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen
17855: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen
17856: Helge Saarikoski Pertti Salolainen Kimmo Sasi
17857: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
17858: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
17859: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
17860: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
17861: 1986 vp. 2221
17862:
17863: Raha-asia-aloite n:o 2066
17864:
17865:
17866:
17867:
17868: Puolanne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntojen
17869: peruskorjaukseen
17870:
17871:
17872: Eduskunnalle
17873:
17874: Vanhaa asuntokantaa on uusittu mm. peruspa- män asuntojen peruskorjauksiin ja perusparan-
17875: rannuslainoituksen avulla. Vuotuinen peruspa- nuksiin.
17876: rannettu asuntomäärä on ollut 9 000-10 000. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17877: Hakemuksia on kuitenkin tullut lähes kolme ker- nioittaen,
17878: taa myönnettävissä oleviin varoihin verrattuna.
17879: Perusparannus käynnistyi kokeiluna, josta teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17880: dyn tutkimuksen mukaan lainoitus on painottu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17881: nut Etelä-Suomeen. Perusparannuslainoituksesta 35.45.86 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
17882: ovat eniten hyötyneet keskituloiset, nuorehkot käytettäväksi asuntotuotantolain nojalla
17883: perheet ja rakentamisen ammattilaiset, jotka ovat myönnettyihin peruskorjauslainoihin ja
17884: osanneet hakea niin lainaa kuin tietoa. Kokoo- perusparannuslain nojalla myönnettyihin
17885: muksen eduskuntaryhmän mielestä valtion asun- perusparannuslainoihin.
17886: topoliittista tukea pitäisi suunnata entistä enem-
17887:
17888: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17889:
17890: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
17891: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
17892: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
17893: Riitta Jouppila Tuure Junnila Heikki Järvenpää
17894: llkka Kanerva Juho Koivisto Lea Kärhä
17895: Matti Lahtinen Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
17896: Saara Mikkola Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola
17897: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen
17898: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen
17899: Helge Saarikoski Pertti Salolainen Kimmo Sasi
17900: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
17901: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
17902: Tauno Valo Päivi Varpasuo Iiro Viinanen
17903: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
17904: 2222 1986 vp.
17905:
17906: Raha-asia-aloite n:o 2067
17907:
17908:
17909:
17910:
17911: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Joutenlahden koulun perus-
17912: parannukseen
17913:
17914:
17915: Eduskunnalle
17916:
17917: Joutenlahden ala-asteen koulun muutos- ja pe- opettajien työskentelytiloihin ja rakennuksen LVI-
17918: rusparannustöiden rakentamistarpeen tutkiminen tekniseen tasoon.
17919: on suoritettu 17.1.1986. Hankkeen huonetilaoh- Hankkeen toteuttaminen työllisyysvaroilla hel-
17920: jelma on kouluhallituksessa käsiteltävänä. Suun- pottaa koulurakentamisen ruuhkaa Kuopion lää-
17921: nittelu on edennyt 12-vaiheeseen. Tämän jälkeen nissä. Kaupungin peruskoulujen saneeraus- ja ra-
17922: työpiirustukset ovat pian valmiit. kennustyöt ovat lykkääntyneet huomattavasti
17923: Muutos- ja perusparannustyöt on mahdollista OPM:n määrärahojen vähyyden vuoksi. Varkau-
17924: aloittaa kesällä 1987. den kaupungin talous ei mahdollista hankkeiden
17925: Tämän vaiheen suunnitelmien perusteella toteutusta omin varoin.
17926: hankkeen kustannusarvio on 1850 000 mk. Edellä olevaan viitaten ehdotan,
17927: Joutenlahden ala-asteen koulu toimii kahdessa
17928: koulurakennuksessa, jotka ovat valmistuneet vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17929: sina 1923 ja 1936. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 850 000
17930: Muutokset ja perusparannukset, jotka tällä markkaa joutenlahden koulun muutos- ja
17931: hankkeella on tarkoitus toteuttaa, kohdistuvat perusparannustöiden suorittamiseksi.
17932: ruoanvalmistustiloihin, oppilaiden wc-tiloihin,
17933:
17934: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17935:
17936: Kari Rajamäki
17937: 1986 vp. 2223
17938:
17939: Raha-asia-aloite n:o 2068
17940:
17941:
17942:
17943:
17944: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Varkauden seudun kotiteolli-
17945: suusyhdistys ry:n neuvojan tehtävien vakinaistamiseksi
17946:
17947:
17948: Eduskunnalle
17949:
17950: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1986 oli desta 1979, yksi vuodesta 1981 ja yksi vuodesta
17951: sivistysvaliokunnan lausuma kotiteollisuusneu- 1983.
17952: vontajärjestöjen työllisyysvaroin pysyväisluontoi- Joka ainoalla näistä toimista on työllisyystilan-
17953: sesti ylläpidettyjen toimien siirtämisestä valtion- teeseen parantava kerrannaisvaikutus, sillä jokai-
17954: aputoimiksi. nen neuvoja ohjaustyössään työllistää ammatin-
17955: Ammattikasvatushallituksen esitys vuoden harjoittajia ja omaan talouteensa valmistavia.
17956: 1987 valtion tulo- ja menoarvioon oli 64 toimen Edellä olevaan perustuen ehdotan kunnioit-
17957: vakinaistaminen ja 6 valtionaputoimen lisäys, yh- taen,
17958: teensä 70.
17959: Kyseessä olevassa tulo- ja menoarviossa on kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17960: tenkin ainoastaan 10 toimen vakinaistaminen, ei 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17961: uusia vakansseja ollenkaan, koko maamme 190 29.76.51 25 0 000 markan määrärahan
17962: neuvonta-aseman verkostoon (budjetin luku Varkauden seudun kotiteollisuusyhdistys
17963: 29. 76). Varkauden seudun kotiteollisuusyhdistys ry:n viiden työllisyysvarotila yli kolme
17964: ry:n alueella on 5 yli kolme vuotta työllisyysvaroin vuotta ylläpidetyn toimen vakinaistami-
17965: ylläpidettyä tointa; yksi vuodesta 1978, kaksi vuo- seksi.
17966:
17967: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17968:
17969: Kari Rajamäki
17970: 2224 1986 vp.
17971:
17972: Raha-asia-aloite n:o 2069
17973:
17974:
17975:
17976:
17977: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Laulu-Varkaus-tapahtuman
17978: järjestämiseksi
17979:
17980:
17981: Eduskunnalle
17982:
17983: Laulu-Varkaus-tapahtuma on laulelman vuo- Edellä olevan perusteella ehdotan,
17984: tuinen katselmus Suomessa. Tapahtuma täyden-
17985: tää osaltaan maamme laulujuhlien tarjontaa. En- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17986: simmäinen tapahtuma oli kesällä 1984. Suomalai- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
17987: sen kansanlaulelmatapahtuman turvaamiseksi ja määrärahan valtakunnallista laulelmamu-
17988: laulelman aseman vahvistamiseksi opetusministe- sti"kin katse/musta, Laulu- Varkaus-tapah-
17989: riö myönsi ensimmäisen kerran tapahtumalle tumaa varten.
17990: avustuksen vuodelle 1986 yhteensä 30 000 mark-
17991: kaa.
17992:
17993: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17994:
17995: Kari Rajamäki
17996: 1986 vp. 2225
17997:
17998: Raha-asia-aloite n:o 2070
17999:
18000:
18001:
18002:
18003: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran kunnan sivis-
18004: tystoimen yhteisrakennushankkeen toteuttamiseen
18005:
18006:
18007: Eduskunnalle
18008:
18009: Rautavaaran kunnassa on jo pitkään ollut vireil- ovat vuodessa vain 14 miljoonaa markkaa ja työt-
18010: lä sivistystoimen yhteisrakennushanke. Hanke on tömyysprosentti 13-14. Kunta onkin anonut
18011: yksi tärkeimmistä Rautavaaran kunnan kannalta työvoimaministeriöitä lisäavustusta 2,3 miljoonaa
18012: ja sen toteuttaminen tuo rautavaaralaiset lähem- markkaa, mutta anomusta ei ole hyväksytty vuo-
18013: mäksi alueellista tasa-arvoa. den 1987 tulo- ja menoarviota laadittaessa.
18014: Sivistystoimen yhteisrakennushankkeen rahoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18015: tus on kuitenkin erittäin ongelmallinen. Hank-
18016: keen kustannus on 11,5 miljoonaa markkaa, josta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18017: valtionosuuksien määrä on 5 miljoonaa markkaa 1987 tulo- ja menoarvioon 2 300 000
18018: ja kunnan osuus 6 miljoonaa markkaa. Kunnan markkaa sivistystoimen yhteisrakennus-
18019: osuutta on pidettävä kohtuuttoman suurena, kun hankkeen toteuttamiseksi työllisyysvaroin.
18020: otetaan huomioon, että Rautavaaran verotulot
18021:
18022: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
18023:
18024: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Vepsäläinen
18025: Katri-Helena Eskelinen Heikki Riihijärvi Erkki Moisander
18026: 2226 1986 vp.
18027:
18028: Raha-asia-aloite n:o 2071
18029:
18030:
18031:
18032:
18033: Rajamäki: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen
18034: keskuskanavamuseon rakentamiseksi
18035:
18036:
18037: Eduskunnalle
18038:
18039: TVL:n valtakunnallista keskuskanavamuseota Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18040: suunnitellaan toteutettavaksi Varkauden kaupun- taen,
18041: gissa olevan Taipaleen kanavan yhteyteen.
18042: Hankkeen valtakunnallisen ja matkailullisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18043: merkityksen huomioon ottaen esitetään hankkeen 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18044: nopeuttamiseksi vuoden 1987 tulo- ja menoar- 1 000 000 markkaa valtakunnallisen kes-
18045: vioon otettavaksi 1 mmk:n lisämääräraha. kuskanavamuseon rakentamiseksi.
18046:
18047: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18048:
18049: Kari Rajamäki
18050: 1986 vp. 2227
18051:
18052: Raha-asia-aloite n:o 2072
18053:
18054:
18055:
18056:
18057: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelyn tutkimus-
18058: ja koeaseman suunnittelemiseksi Suonenjoelle
18059:
18060:
18061: Eduskunnalle
18062:
18063: Suonenjoella on toukokuussa 1986 käynnisty- tus. Marjanviljelyn jatkokehittäminen edellyttää
18064: nyt MTIK:n Etelä-Savon tutkimusaseman kanssa toiminnan keskittämistä ja koordinoitua tutki-
18065: yhteistyössä marjanviljelyn koealue. Valtion kulu- musta yhdessä toimipisteessä.
18066: van vuoden tulo- ja menoarviossa on 50 000 mar- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
18067: kan määräraha käytettäväksi marjanviljelyn koe-
18068: aseman perustamisen selvittelyyn Suonenjoella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18069: Määrärahan saanti perustuu eduskunnan maa- ja 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
18070: metsätalousvaliokunnalle Suonenjoella annettuun kaa marjanviljelyn tutkimus- ja koease-
18071: informaatioon. Hankkeen suunnitteluun tarvi- man suunnittelemiseksi Suonenjoelle.
18072: taan vuodelle 1987 200 000 markan jatkorahoi-
18073:
18074: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18075:
18076: Kari Rajamäki Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
18077: Osmo Vepsäläinen Katri-Helena Eskelinen Heikki Riihijärvi
18078: 2228 1986 vp.
18079:
18080: Raha-asia-aloite n:o 2073
18081:
18082:
18083:
18084:
18085: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotannosta poistuvien
18086: turvesoiden hyötykäytön selvittämiseksi
18087:
18088:
18089: Eduskunnalle
18090:
18091: Pohjois-Savosta tulee lähivuosina poistumaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18092: huomattava määrä turvesoita, joiden pohjan käy-
18093: töstä ei ole suunnitelmia turvetuotannon päätty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18094: misen jälkeen. Lisäksi on epäselvää, onko vuokra- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
18095: alueilla vastuu alueen hoidosta turvetuotannon kan määrärahan tuotannosta poistuvien
18096: päättymisen jälkeen maanomistajalla vai turpeen turvesoiden hyötykäytön tutkimiseen ja
18097: nostajalla. Vuokrasopimuksissa ei ole näistä mää- jälkihoidon vastuukysymysten selvittämi-
18098: räyksiä. Alueen hoitoon kuuluu mm. kuivatus- seen.
18099: ojien hoitaminen ja vesien puhdistus.
18100:
18101: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18102:
18103: Kari Rajamäki Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
18104: Osmo Vepsäläinen Katri-Helena Eskelinen Heikki Riihijärvi
18105: 1986 vp. 2229.
18106:
18107: Raha-asia-aloite n:o 2074
18108:
18109:
18110:
18111:
18112: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin tiestön
18113: parantamiseen
18114:
18115:
18116: Eduskunnalle
18117:
18118: Kuopion läänin yleiset tiet ovat monessa suh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18119: teessa maan kehnoimmat, sillä päällysteiden
18120: osuus (40 %) on maan alhaisin, ajonopeudet ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18121: maan alhaisimmat ja kelirikon uhan alaisia teitä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18122: on viidennes. 31.24. 77 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
18123: Päätieinvestoinnit vaativat lähivuosina yli puo- Ku_opion läänin yleisten teiden paranta-
18124: let investointirahoituksesta, jolloin muun tiever- mzseen.
18125: kon kehittäminen uhkaa pysähtyä.
18126:
18127: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18128:
18129: Kari Rajamäki Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
18130: Osmo Vepsäläinen Katri-Helena Eskelinen Heikki Riihijärvi
18131: Erkki Moisander
18132: 2230 1986 vp.
18133:
18134: Raha-asia-aloite n:o 2075
18135:
18136:
18137:
18138:
18139: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Huruslahden yksityistien
18140: rakentamiseen paikallistieksi
18141:
18142:
18143: Eduskunnalle
18144:
18145: Varkauden kaupungissa ja Leppävirran kunnas- kuntoonpanovaroin, vaan se olisi rakennettava
18146: sa oleva Huruslahden yksityistie yhdistää valtatien uudelleen paikallistienä.
18147: n:o 5 Varkauden kaupungin pohjoisosaan sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18148: Leppävirran Timolan kylään. Liikenne tiellä on yli
18149: 500 autoa vuorokaudessa. Tien liikenne kasvaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18150: asutuksen kasvun myötä. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18151: Tien liikenne on määrältään ja luonteeltaan 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa Hu-
18152: yleisen tien liikennettä. ruslahden yksityistien korvaavan paikallis-
18153: Tien mutkaisuuden ja kapeuden vuoksi sen tien suunnitteluun ja rakentamiseen.
18154: muuttaminen yleiseksi tieksi ei ole mahdollista
18155:
18156: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18157:
18158: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
18159: 1986 vp. 2231
18160:
18161: Raha-asia-aloite n:o 2076
18162:
18163:
18164:
18165:
18166: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vesiteiden tutkimuksiin
18167: Kuopion läänissä
18168:
18169:
18170: Eduskunnalle
18171:
18172: Kuopion-Iisalmen väylää parannettaessa työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18173: määrärahoja on Kuopion tie- ja vesirakennuspii-
18174: rissä ollut riittämättömästi käytettävissä muihin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18175: vesitietöihin ja suunnitteluun. Sen jälkeenkään ei 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18176: suunnitelmia ole pystytty tekemään riittävästi. 31.27. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa ve-
18177: Kun Huruslahden väylätyö on vuosittain siirtynyt, siteiden tutkimus- ja suunnittelutöihin
18178: on tarve pienempien hankkeiden sijoittamisesta Kuopion läänissä.
18179: työohjelmiin sen tilalle lisännyt suunnitelmatar-
18180: vetta.
18181:
18182: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18183:
18184: Kari Rajamäki Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
18185: Osmo Vepsäläinen Katri-Helena Eskelinen Heikki Riihijärvi
18186:
18187:
18188:
18189:
18190: 34 260148U
18191: 2232 1986 vp.
18192:
18193: Raha-asia-aloite n:o 2077
18194:
18195:
18196:
18197:
18198: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Taipaleen yläpuolisen
18199: odotussataman parantamiseen Varkaudessa
18200:
18201:
18202: Eduskunnalle
18203:
18204: Varkauden kaupungissa olevan Taipaleen kana- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18205: van yläpuolelle pysähtymään joutuvat laivat ai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18206: heuttavat vaaraa vesiliikenteelle laituripaikan ly- 31. 27. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
18207: hyyden takia. Odottavat alukset peittävät valo- Taipaleen yläpuolisen odotussataman pa-
18208: opasteet ja estävät usein pääsyn luotsiaseman tai- rantamiseen Varkaudessa.
18209: tureihin.
18210: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18211: taen,
18212:
18213: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18214:
18215: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
18216: 1986 vp. 2233
18217:
18218: Raha-asia-aloite n:o 2078
18219:
18220:
18221:
18222:
18223: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotalahti-projektin tutki-
18224: musten toteuttamiseksi
18225:
18226:
18227: Eduskunnalle
18228:
18229: Suomessa on vuosisadan loppuun mennessä tion tulisi osallistua huomattavan suuressa määrin
18230: lakkaamassa useita vielä toiminnassa olevia kai- suunniteltuun selvitystyöhön taloudellisesti.
18231: voksia. Kaivoksiin on rakennettu huomattava inf- Kotalahden kaivoksen selvitystyöllä olisi valta-
18232: rastruktuuri, jonka käyttämättä jääminen olisi kunnallista merkitystä, koska siitä saatujen tutki-
18233: kansantaloudellinen tuhlaus. Kaivosten yhteyteen mustulosten perusteella myös muiden vastaavien
18234: sisältyy merkittäviä sekä maanpäällisiä että maan- kaivosten hyötykäyttöä voitaisiin suunnitella. Ko-
18235: alaisia rakennelmia. Näiden mahdollista hyöty- konaisuutena näin saadut kansantaloudelliset
18236: käyttöä ei ole koordinoidusti selvitetty. hyödyt ovat varmasti merkittävää luokkaa. Yksin-
18237: Leppävirran kunnan Oravikoskella lakkaa kesäl- omaan kaivosten käyttömahdollisuus biomassa-
18238: lä 1987 Kotalahden kaivoksen toiminta. Tässä yh- tuotannossa olisi erittäin tärkeä selvityksen kohde.
18239: teydessä Iakkautuvan kaivosalueen hyötykäyttö Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18240: voitaisiin konkreettisesti selvittää. Hanketta on
18241: alustavasti selvitellyt Kotalahti-projektin yhtey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18242: dessä toiminut työryhmä, jonka toimesta tullaan 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
18243: laatimaan Iakkautuvan kaivosalueen hyötykäyttöä kan määrärahan tutkimustyöhön Katalah-
18244: palveleva tutkimussuunnitelma. Leppävirran Ora- ti-projektin puitteissa.
18245: vikoski on myös erityisalue. Tällä perusteella vai-
18246:
18247: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18248:
18249: Kari Rajamäki Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
18250: Osmo Vepsäläinen Katri-Helena Eskelinen Heikki Riihijärvi
18251: 2234 1986 vp.
18252:
18253: Raha-asia-aloite n:o 2079
18254:
18255:
18256:
18257:
18258: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjäin vuosiloma- ja si-
18259: jaisapupalvelujen kokeilun aloittamiseen Varkaudessa
18260:
18261:
18262: Eduskunnalle
18263:
18264: Varkaudessa on tarkoitus aloittaa vuoden 1987 - pienynttaJan tilapäisen sairauden ja tapa-
18265: alussa vuoden mittainen kokeilu pienyrittäjien turman aikana lääkärintodistuksen mukaan, kui-
18266: lomituspalveluista. Kokeilun tarkoituksena on tenkin enintään 14 päivää saman sairauden aika-
18267: pienyrittäjien vuosilomarahatoiminnan rinnalla na,
18268: antaa pienyrittäjille vuosiloma- ja sijaispalveluja - yrityksessä työskentelevän työntekijän tila-
18269: seuraavasti: päisen sairauden aikana, kuitenkin enintään 7
18270: päivää saman sairauden aikana ja aina lääkärin-
18271: Vuosilomapalvelut todistuksen perusteella,
18272: - alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lap-
18273: Pienyrittäjälle, jolla on vuosilomasijainen ny- sen hoidon järjestämiseen enintään 3 päivää,
18274: kyisen lain tarkoittaman vuosiloman aikana, ko-
18275: keilu antaa mahdollisuuden pitää 4 lisäpäivää - pienyrittäjän omat häät, 50-vuotis- ja 60-
18276: vuosilomaa. Näiden lisäpäivien ajaksi yrittäjän vuotispäivät ja lähiomaisen hautajaiset ainoastaan
18277: hankkima tai lomalautakunnan osoittama ja hy- edellä mainittuina päivinä.
18278: väksymä lomittaja tulee määräaikaiseen työsuh- Pienyrittäjän sairaslomasijainen tulee määräai-
18279: teeseen lomalautakuntaan, joka maksaa hänelle pal- kaiseen työsuhteeseen lomalautakuntaan kuten
18280: kan sekä palkkauksesta aiheutuneet sosiaalimenot. vuosiloman aikanakin ja palkkaus on muutoin sa-
18281: Kustannukset ovat n. 250 markkaa lomituspäi- manlainen, joten kustannukset ovat n. 2 50 mk 1si-
18282: vältä, kun lomittajalle maksetaan palkkaa samoin jaisapupäivä. 50 pienyrittäjän osalta kustannukset
18283: perustein kuin määräaikaisille tuntipalkkaisille ovat 50 000 markkaa, josta olisi kohtuullista, että
18284: maatalouslomittajille. 50 000 markan määrärahal- valtio maksaisi samalla tavoin puolet eli 25 000
18285: la arvioidaan annettavaksi lisälomapäiviä noin 50 markkaa.
18286: pienyrittäjälle. Olisi kohtuullista, että valtio osal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18287: listuisi kokeiluun maksamalla puolet kokeilun taen,
18288: kustannuksista, eli 25 000 markkaa.
18289: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18290: Sijaisapupalvelut 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18291: 50 000 markkaa Varkauden kaupungille
18292: Sijaisapupalveluja esitetään annettavaksi pien- pienyrittäjien vuosi/oma- ja szjizisapupal-
18293: yrittäjille kokeilun aikana seuraavasti: velujen kokezlun aloittamiseksi.
18294:
18295: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18296:
18297: Kari Rajamäki
18298: 1986 vp. 2235
18299:
18300: Raha-asia-aloite n:o 2080
18301:
18302:
18303:
18304:
18305: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintöhallituksen ja kes-
18306: kussairaalapiirien kesken neuvoteltuihin tila- ja henkilöstöjärjes-
18307: telyihin
18308:
18309: Eduskunnalle
18310:
18311: Huolimatta sydän- ja verisuonisairauksien sai- Sepelval timokirurgiaa koskevan muistion
18312: rastuvuuden laskusta on Suomi edelleen johtavia 27.2.1986 mukaan:
18313: maita kyseisten sairauksien esiintyvyydessä. Yli
18314: Ohitusleik· Suorite Suorite 1tarve
18315: puoli miljoonaa suomalaista sairastaa jonkinasteis- kaustarve v. 1985 (%)
18316: ta sydän- ja verisuonisairautta. Noin 24 000 suo-
18317: malaisella on vaikea, päivittäisiä toimintoja rajoit- HYKS 700 295 42
18318: tava angina pectoris. Osaa näistä potilaista voitai- KYKS 500 112 22
18319: siin auttaa sepelvaltimon ohitusleikkauksella, OYKS 400 115 29
18320: mutta ohitusleikkausresurssien riittämättömyys TaYKS 500 91 18
18321: on esteenä. TYKS 300 110 37
18322: Sepelvaltimon ohitusleikkausta tarvitsee Suo-
18323: 2 400 723 30
18324: messa noin 2 400 uutta potilasta vuodessa. Vuon-
18325: na 1985 leikattiin 723 potilasta, siis vain kolman- Taulukossa on otettu huomioon väestöpohjat ja
18326: nes vuotuisesta tarpeesta. Yliopistollisten keskus- sepelvaltimotaudin esiintyvyyserot eri osissa Suo-
18327: sairaaloiden jonoihin on kirjattuna noin 1 200 mea.
18328: potilasta. Edelleen arvioidaan, että maassamme Kansainvälisesti katsoen Suomen leikkausmää-
18329: on suunnilleen samansuuruinen "piilojono" po- rät ovat edelleen vähäisiä, vuonna 1984 tehtiin eri
18330: tilaita, joita pitkien odotusaikojen takia ei ole maissa ohitusleikkauksia seuraavasti (miljoonaa
18331: edes kirjattu jonoihin. Joootusajat ovat 1-2,5 asukasta kohden):
18332: vuotta. USA 800
18333: Jotta leikkauksia voitaisiin lisätä tarvetta vastaa-
18334: Hollanti (-82) 357
18335: vaksi, tarvitaan 420 uutta virkaa yliopistollisiin
18336: Belgia 300
18337: keskussairaaloihin. Uusien virkojen palkkakustan-
18338: Sveitsi 260
18339: nukset olisivat 45-50 milj. markkaa vuodessa.
18340: Ruotsi 240
18341: Kustannuksia punnittaessa on muistettava leik-
18342: Norja 200
18343: kausten ansiosta saatava taloudellinen hyöty. Lei-
18344: Länsi-Saksa 180
18345: katuista 85 prosenttia on alle 60-vuotiaita, joista
18346: Espanja 180
18347: osa palaa työhön. Leikkauksen jälkeen voidaan lo-
18348: Iso Britannia 170
18349: pettaa lääkitys ja siten myös sairausvakuutuskus-
18350: Skotlanti (-82) 165
18351: tannukset suurelta osalta potilaita. Lisäksi on ar-
18352: Itävalta 150
18353: vioitu, että ajoissa tehty ohitusleikkaus pelastaisi
18354: Italia 120
18355: vuosittain noin 60 potilasta, jotka nyt kuolevat
18356: Tsekkoslovakia 120
18357: leikkausjonoihin.
18358: Suomi 113
18359: Huolimatta valtioneuvoston ja eduskunnan pii-
18360: rissä tehdyistä tuntuvista lisäresurssipäätöksistä Ranska 100
18361: jatkuu ohitusleikkaustilanne vakavana. DDR 100
18362: 2236 1986 vp. - RA n:o 2080
18363:
18364: Luetteloa tarkasteltaessa on otettava huomioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18365: sepelvaltimotaudin esiintyvyyden suuret erot eri 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18366: maissa. Taudin esiintyvyys Suomeen verrattuna 33.79.30 5 000 000 markan määrärahan
18367: on Ruotsissa noin puolet ja eräissä etelä-Euroopan jaettavaksi läiikintöhallituksen sekä" eri
18368: maissa (esim. Espanja ja Ranska) vain neljäsosa keskussairaalapiirien kesken neuvotellui-
18369: Suomen luvuista. hin tzla- ja virkajärjestelyihin.
18370: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18371: taen,
18372:
18373: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18374:
18375: Kari Rajamäki Hannu Tenhiälä Helvi Koskinen
18376: Arvo Kemppainen Ole Wasz-Höckert Ritva Laurila
18377: Pentti Lahti-Nuuttila
18378: 1986 vp. 2237
18379:
18380: Raha-asia-aloite n:o 2081
18381:
18382:
18383:
18384:
18385: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sydän- ja verisuonitautien
18386: tiedotustoiminnan edistämiseen
18387:
18388:
18389: Eduskunnalle
18390:
18391: Sydän- ja verisuonitaudit koettelevat suuria vetta korostaa vielä yhteiskunnassamme vallitseva
18392: määriä suomalaisia. Sydän- ja verisuonitautipoti- omahakuisuuden periaate. Lainsäädännön suo-
18393: lailla ei ole mitään omaa erityistä lainsäädäntöä, malla etuudella ei ole sitä tarvitsevalle mitään
18394: vaan heidän sosiaaliturvansa on osa maamme sosi- hyötyä ilman tietoa sen olemassaolosta.
18395: aalilainsäädäntöä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18396: Tänä vuonna on lisäksi tullut kaksi uutta mer-
18397: kittävää sydänpotilaita koskevaa uudistusta. Sai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18398: rausvakuutuslain uudet lääkekorvaukset sekä yksi- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
18399: löllinen varhaiseläke ja varhennettu vanhuuseläke kaa sydän- ja verisuonitauteja sairastaville
18400: korostavat edelleen sosiaalietuuksia koskevan tie- laadittavan tiedotuksen ja estiteiden ke-
18401: dottamisen lisäämistarvetta. Tiedottamisen tar- hittämiseksi ja laatimiseksi.
18402:
18403: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18404:
18405: Kari Rajamäki Helvi Koskinen Arvo Kemppainen
18406: Hannu Tenhiälä Ole Wasz-Höckert Ritva Laurila
18407: Pentti Lahti-Nuuttila
18408: 2238 1986 vp.
18409:
18410: Raha-asia-aloite n:o 2082
18411:
18412:
18413:
18414:
18415: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Leppävirran Ja Varkauden
18416: yhteisen kaatopaikan rakennustöihin
18417:
18418:
18419: Eduskunnalle
18420:
18421: Leppävirran kunta ja Varkauden kaupunki ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18422: toteuttamassa suunniteltua yhteistä kaatopaikkaa taen,
18423: lähelle kuntien rajaa Riikinnevalle. Kaatopaikan
18424: jätevesien johtaminen ja puhdistaminen sekä kaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18425: topaikan rakentaminen on ympäristöpoliittisesti 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
18426: esimerkillinen, mutta aiheuttaa myös huomatta- kaa Leppävirran ja Varkauden yhteisen
18427: via kustannuksia. kaatopaikan rakennustöihin.
18428: Kaatopaikan rakentaminen turvaa korkeatasoi-
18429: sen jätehuollon kuntien alueella yli 30 vuodeksi.
18430:
18431: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18432:
18433: Kari Rajamäki
18434: 1986 vp. 2239
18435:
18436: Raha-asia-aloite n:o 2083
18437:
18438:
18439:
18440:
18441: Rajantie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväenperin-
18442: teen tallentamiseen, tutkimiseen ja keräämiseen
18443:
18444:
18445: Eduskunnalle
18446:
18447: Valtion tulo- ja menoarviossa on usean vuoden 6. Muu työväenliikkeen tutkimus 75 000 mk.
18448: ajan ollut ns. työväenperinnemääräraha. Tällä 7. Työväenperinnetyöryhmä III:n formulointi
18449: määrärahalla on viime vuosien aikana kyetty teke- 50000 mk.
18450: mään erittäin arvokasta työtä työväenperinteen 8. Työväen musiikki-instituutin projekti
18451: tallentamisen, tutkimisen ja keräämis~n alueella. 50000 mk.
18452: Ensi vuoden budjetissa tarkoitukseen on osoi- Yhteensä hankkeet tekevät 525 000 markkaa,
18453: tettu 300 000 markan määräraha. Näyttää siltä, eli lisäystä tarvitaan 225 000 markkaa.
18454: että se ei riitä suunnitteilla olevien hankkeiden to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18455: teuttamiseen. Tällä hetkellä tiedossa olevia hank- taen,
18456: keita on seuraavasti:
18457: 1. Paikalliset tutkimushankkeet 100 000 mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18458: 2. Vapunvieton tutkiminen 50 000 mk. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18459: 3. Työväenliikkeen kuva-arkistojen kunnosta- 29.99.50 lisäyksenä 225 000 markkaa työ-
18460: minen 50 000 mk. väenperinteen tallentamiseen, tutkimi-
18461: 4. Työväenliikkeen historiallisen petusnäytte- seen ja keräämiseen.
18462: lyn suunnittelu 50 000 mk.
18463: 5. Suomen työväenliikkeen bibliografian jul-
18464: kaiseminen 100 000 mk.
18465:
18466: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18467:
18468: Maija Rajantie Arja Alho
18469: Timo Roos Liisa Jaakonsaati
18470: 2240 1986 vp.
18471:
18472: Raha-asia-aloite n:o 2084
18473:
18474:
18475:
18476:
18477: Ranta: Määrärahan osoittamisesta videopajojen perustamiseksi kan-
18478: salais- ja työväenopistojen yhteyteen
18479:
18480:
18481: Eduskunnalle
18482:
18483: Nyky-yhteiskunnassamme audiovisuaalinen Omien video-ohjelmien tekeminen kiinnostaa
18484: viestintä lisääntyy jatkuvasti. Eri medioista tulvii nuoria ja samalla opettaa heitä ryhmätyöskente-
18485: mm. uutisia, erilaisia ohjelmia ja mainoksia, jotka lyyn. Harrastuksena video-ohjelmien tekeminen
18486: usein ovat alkuperältään ulkomaisia. olisi monipuolinen ja luova; vaatiihan ohjelmien
18487: Kansalaisia opetetaan peruskoulussa lukemaan tuottaminen kirjoittamista, kuvaamista, näyttele-
18488: ja laskemaan, mutta heitä ei opeteta arvioimaan, mistä, leikkausta jne.
18489: valitsemaan ja vastaanottamaan audiovisuaalista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18490: viestintää, saati sitten itse tuottamaan tätä. taen,
18491: Videotekniikka on nykyisin helppokäyttöistä ja
18492: kustannuksiltaan halpaa. Omaehtoisen kansalais- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18493: kasvatuksen piiriin, työväen- ja kansalaisopistoi- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18494: hin, voitaisiin perustaa videopajoja, joista lainat- 500 000 markkaa videopajojen perustami-
18495: taisiin videokameroita ja joissa olisi mahdollista seksi kansalais- ja työväenopistojen yhtey-
18496: työstää omia ohjelmia. teen.
18497:
18498: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18499:
18500: Jussi Ranta
18501: 1986 vp. 2241
18502:
18503: Raha-asia-aloite n:o 2085
18504:
18505:
18506:
18507:
18508: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan linnoituksen sa-
18509: neeraustöihin
18510:
18511:
18512: Eduskunnalle
18513:
18514: Lappeenrannan linnoitus on yksi maamme ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18515: vokkaimmista maalinnoituksista. Linnoitus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18516: alueen, mm. sen vallitusten, saattaminen alkupe- 29. 94. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
18517: räiseen muotoonsa edellyttää erikseen tähän toi- avustuksena Lappeenrannan linnoituksen
18518: mintaan tarkoitettua määrärahaa. saneeraukseen.
18519: Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
18520: taen,
18521:
18522: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18523:
18524: Jussi Ranta
18525: 2242 1986 vp.
18526:
18527: Raha-asia-aloite n:o 2086
18528:
18529:
18530:
18531:
18532: Ranta: Määrärahan osoittamisesta tietopalvelukokeilun järjestämi-
18533: seksi Kaakkois-Suomessa
18534:
18535:
18536: Eduskunnalle
18537:
18538: Monet pienet postitoimipaikat haja-asutus- tettavuus muodostaa usein korkean kynnyksen.
18539: alueella ovat lopettamisuhan edessä. Samoilla Tällöin tietoyhdyshenkilö alentaisi tai poistaisi tä-
18540: alueilla väestö jää vaille sellaisia tietopalveluja, män kynnyksen, ja näin kukaan ei jäisi tietopank-
18541: joita voitaisiin tarjota päätelaitteiden avulla. Täl- kipalvelujen ulkopuolelle.
18542: laisia tietoja voisivat olla kaavoitusasiat, lainhuu- Kaakkois-Suomen alueella voitaisiin kokeilla
18543: datukset, rakennusluvat, perintöasiat, osoitteen- tietopalvelujen järjestämistä yhteistyössä posti- ja
18544: ja nimenmuutokset, veroasiat, avoimet työpaikat, telelaitoksen sekä kunnan viranomaisten kanssa
18545: koulutus- ja kurssiasiat, kunnan tiedotukset, lip- noin kymmenessä postitoimipaikassa kahden kun-
18546: puvaraukset jne. nan alueella, jotta saataisiin perusteltua tietoa toi-
18547: Postitoimipaikoissa on hyvän peruskoulutuksen minnan kehittämiseksi.
18548: saanutta henkilökuntaa, jota voitaisiin edelleen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18549: kouluttaa tietoyhdyshenkilöiksi ja tarvittavat lait- taen,
18550: teet voitaisiin hankkia postitoimipaikan tiloihin.
18551: Kunnan ja valtion viranomaiset voisivat tuottaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18552: tietoja toimipaikkojen käyttöön. Esimerkiksi 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18553: VM:n, LM:n ja MMM:n ym. maanviljelijöille tar- 31.01.29 lisäyksenä 500000 markkaa
18554: koitetun videotex-projektin tuottamia tietoja voi- ''postitoimipaikka tietopalveluyksikkö-
18555: sivat useammat käyttää hyväkseen postitoimipai- nä'' -kokeilun käynnistämiseksi Kaakkois-
18556: koissa olevan päätteen avulla. Suomessa.
18557: Tavalliselle kansalaiselle tietopankkien saavu-
18558:
18559: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18560:
18561: Jussi Ranta
18562: 1986 vp. 2243
18563:
18564: Raha-asia-aloite n:o 2087
18565:
18566:
18567:
18568:
18569: Ranta ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille katujen ja
18570: kaavateiden rakentamiseen
18571:
18572:
18573: Eduskunnalle
18574:
18575: Liikenneonnettomuudet ovat jälleen lisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18576: neet. Tilastot osoittavat, että yhä suuremmassa taen,
18577: määrin onnettomuudet tapahtuvat taajamissa.
18578: Taajamien katuverkon rakennetta ja niveltymistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18579: valtakunnalliseen tieverkkoon olisikin nopeasti 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18580: kohennettava. Myös valtion ja kuntien välinen 31.24.34 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
18581: kustannustasapaino edellyttää valtionosuuksien li- rakennuslain 13 6 a §:n mukaisena harkin-
18582: säämistä rakennuslain 136 a §:n mukaisiin kohtei- nanvaraisena avustuksena kunmlle katu-
18583: siin. Tällaisia hankkeita on mm. Lappeenrannassa jen ja kaavateiden rakentamiseen.
18584: ja Jyväskylässä.
18585:
18586: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18587:
18588: Jussi Ranta Sakari Knuuttila
18589: 2244 1986 vp.
18590:
18591: Raha-asia-aloite n:o 2088
18592:
18593:
18594:
18595:
18596: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustolan sataman rakentami-
18597: seen otettavien lainojen korkotukeen
18598:
18599:
18600: Eduskunnalle
18601:
18602: Valtioneuvoston 9.2.1967 tekemän päätöksen ne ovat edellä kerrotun radan rakentamisen ohessa
18603: mukaan valtio myönsi tulo- ja menoarvion puit- erittäin raskas investointi kaupungille.
18604: teissa lainaa Saimaan satamien rakentamista var- Mustolan teollisuus- ja satamaradan sekä sata-
18605: ten 65 o/o satamien rakentamisen todellisista hy- man rakentamisella kehitetään merkittävällä ta-
18606: väksyttävistä kustannuksista. Laina-aika oli 25 valla koko kaakkoisen Suomen kuljetusolosuhtei-
18607: vuotta, josta viisi ensimmäistä vuotta kuoletuksen ta. Investoinnilla tehdään mahdolliseksi linjalii-
18608: osalta vapaavuosia ja lainan korko oli 5 o/o. Valtio kenne Suomen ja Neuvostoliiton satamien sekä
18609: osallistuikin vuodesta 1967 lähtien Saimaan sata- Suomen ja Itämeren alueella olevien satamien ja
18610: mien rakentamiseen myöntämällä edellä mainit- Englannin satamien välillä. Näin investointi pal-
18611: tuja pitkäaikaisia, halpakorkoisia lainoja. Lainoil- velee laajalla alueella teollisuutta ja kauppaa, ja
18612: la oli erittäin suuri merkitys satamaverkoston syn- tämän vuoksi on myös perusteltua, että valtio
18613: tymiseen Saimaan alueelle, mm. kanavan varteen osallistuu kustannuksiin.
18614: Lappeenrannan Mustolaan. Myöhemmin maini- Saimaan kanavan täyttäessä 20 vuotta vuonna
18615: tusta lainoitusjärjestelmästä luovuttiin. 1987 on tullut aika saattaa Saimaan satamat lii-
18616: Saimaan satamien kehittäminen jäi kuitenkin kenteellisiltä järjestelyiltään sellaiseen kuntoon,
18617: pahasti kesken, sillä satamiin ei saatu järjeste- että Saimaan kanavan liikenteen kehittäminen ja
18618: tyksi asianmukaista yhdysliikennettä vesi- ja rau- hyväksikäyttö on myös käytännössä mahdollista.
18619: tatieliikenteelle. Nyt kun Saimaan kanavan lii- Mustolan satama- ja teollisuusradan rakentami-
18620: kenne on polkenut vuosikausia paikallaan, on he- nen ja Mustolan sataman kehittäminen ovat tässä
18621: rätty tarkastelemaan asioita uudelleen ja eräiden suhteessa avainkysymyksiä.
18622: kokeilujen, kuten mm. Lappeenrannan Rapasaa- Edellä on kerrottu kahdesta eri muodosta, joilla
18623: ren sataman osalta tapahtui, on voitu todeta, valtio on osallistunut satamarakentamiseen Sai-
18624: että vesitie- ja rautatieliikenteen yhdistämisel- maan alueella. Ne olisivat edelleenkin erittäin
18625: lä pystytään oleellisella tavalla edistämään tavara- käyttökelpoisia myös Mustolan sataman kehittä-
18626: kuljetusten siirtymistä vesiteille. Tämä taas on misen osalta. Reaalinen mahdollisuus valtion osal-
18627: kansantalouden kannalta erittäin edullinen rat- listumiselle kuitenkin lienee myöntää satamain-
18628: kaisu varsinkin, kun Saimaan ja Saimaan kanavan vestointien rahoitukseen korkotukilainaa.
18629: kuljetuskapasiteetti on nykyisellään varsin vajaassa Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon on
18630: käytössä. Rapasaaren laiturin rakentaminen ta- otettu liikenneministeriön momentille 31.27.42
18631: pahtui yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin ja kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen kor-
18632: valtion kesken niin, että kumpikin osapuoli suo- kotukea 15 milj. markan lainoille. Lainasumma
18633: ritti suurin piinein puolet rakentamiskustannuk- on tarkoitettu koko maan tarpeisiin kauppa- ja
18634: sista. teollisuussatamien rakentamiseksi. Mainittu sum-
18635: Nyt Lappeenrannassa on rakenteilla Mustolan ma ei näin ollen voi riittää edellä kerrotun Musto-
18636: teollisuus- ja satamarata, jonka alkuosan (n. 10 lan kauppa- ja teollisuussataman investointeihin
18637: km) rakennuskustannuksista, jotka ovat lähes 40 (25 milj. mk). Momentin perusteluja tulisi muut-
18638: milj. markkaa, maksaa puoleksi Lappeenrannan taa siten, että korkotukilainojen määrää koeotet-
18639: kaupunki ja puoleksi Suomen valtio. Sen sijaan it- taisiin 10 000 000 markalla ja korotus osoitettai-
18640: se satamaraiteistoista ja uusien laiturien rakenta- siin kokonaisuudessaan Mustolan sataman raken-
18641: misesta vastaa Lappeenrannan kaupunki yksin. tamiseen. Vastaava korkotuki olisi 400 000 mark-
18642: Investoinnit tältä osin ovat n. 25 milj. markkaa ja kaa.
18643: 1986 vp. - RA n:o 2088 2245
18644:
18645: Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 31.27.42 lisäyksenä 400000 markkaa
18646: Mustolan sataman rakentamista varten
18647: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden otettujen lainojen korkotukeen.
18648: 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18649:
18650: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
18651:
18652: Jussi Ranta Heikki Järvenpää Heikki Kokko
18653: 2246 1986 vp.
18654:
18655: Raha-asia-aloite n:o 2089
18656:
18657:
18658:
18659:
18660: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieliikenteen hoitoon ja
18661: kunnossapitoon sekä rakentamiseen
18662:
18663:
18664: Eduskunnalle
18665:
18666: Rautatielaitoksen liikenteenhoitoon ja radan sa yleisesti joudutaan työskentelemään työturvalli-
18667: kunnossapitoon sekä materiaali- ja tuotantotoi- suuden kannalta epätyydyttävissä olosuhteissa.
18668: mintaan liittyvien rakennusten suunnittelua ja ra- Teknisten välineiden puuttuminen tai niiden
18669: kentamista sekä peruskorjausta varten varattuja soveltumattomuus vanhanaikaisiin työtiloihin luo
18670: määrärahoja on viime vuosien tulo- ja menoar- tarpeita uudelle investointitoiminnalle. Nykyai-
18671: vioissa merkittävästi supistettu. kainen tekniikka edellyttää vanhojen tavaratermi-
18672: Valtionrautateillä on vanhana laitoksena eri- naalien ja varikoiden uusimista sekä laajentamis-
18673: tyisen suuria rakennusten suunnitteluun, raken- ta, jotta liikenteenhoidon edellyttämät vaatimuk-
18674: tamiseen ja peruskorjaustarpeeseen liittyviä tar- set voitaisiin täyttää.
18675: peita. Näiden toimenpiteiden keskeyttäminen tai
18676: Vanhat sosiaali- ja työtilat ovat kiireellisten sa- myöhentäminen aiheuttavat suuria ongelmia niin
18677: neerausten ja peruskorjausten tarpeessa jo pelkäs- henkilöstöpolitiikassa kuin liikenteenhoidossa.
18678: tään energiapoliittisista syistä. Myös vanhoihin ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18679: kennuksiin ja rakenteisiin tulee investoida, jotta
18680: kuljetuslaitos voisi pysyä ajan tasalla ja pystyä tasa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18681: päiseen kilpailuun myös kuljetusmarkkinoilla. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18682: Liikenneosaston toimintaa koskevat budjettipo- 31.90.74 lisäyksenä 15 000 000 markan
18683: liittiset toimet heijastuv~t suoranaisesti sekä seu- määrärahan käytettäväksi rautatieliiken-
18684: rannaisvaikutusten kautta Yaltionrautateiden ko- teen hoitoon ja ylläpitoon sekå" materiaalt"-
18685: ko toimintaan. Valtionrautateillä ongelmat muo- ja tuotantotoimintaan tarvittavien raken-
18686: dostuvat nykyaikaiseen liikenteenhoitoon soveltu- nusten suunnittelua, rakentamista ja pe-
18687: mattomista ja epäkäytännöllisistä työtiloista, jois- ruskorjausta varten.
18688:
18689: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
18690:
18691: Jussi Ranta Mikko Elo
18692: Pertti Hietala Timo Roos
18693: 1986 vp. 2247
18694:
18695: Raha-asia-aloite n:o 2090
18696:
18697:
18698:
18699:
18700: Ranta ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta puhelinlaitosten
18701: tarkastustoimiston toiminnan uudelleen järjestämiseen
18702:
18703:
18704: Eduskunnalle
18705:
18706: Posti- ja telehallituksessa on tällä hetkellä yh- milupalaitosten valvonnan ja t01mmnan tarkas-
18707: deksän hengen vahvuinen puhelinlaitosten tarkas- tuksen vähenemistä lähes olemattomaksi. Kuiten-
18708: tustoimisto, joka suorittaa mm. lakisääteistä toi- kin myös posti- ja telelaitoksen toiminnan valvon-
18709: milupalaitosten toimintaan ja lupaehtojen nou- ta edellyttäisi päinvastoin lisäresurssien osoitta-
18710: dattamiseen liittyvää tarkastusta ja valvontaa. mista nykyiseen tarkastustoimintaan.
18711: Eduskunnan käsiteltävänä olevassa teletoiminta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18712: laissa on ko. tarkastustoiminta esitetty annetta- taen,
18713: vaksi liikenneministeriön tehtäväksi.
18714: Tulo- ja menoarvioesityksessä esitetään, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18715: posti- ja telehallituksen puhelinlaitosten tarkas- 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar-
18716: tustoimisto lakkautettaisiin ja että liikenneminis- kan määrärahan puhelinlaitosten tarkas-
18717: teriöön perustettaisiin vastaavasti yksi sopimus- tustoimiston käyttö- ja szjoitusmenoihin,
18718: suhteinen ja kolme ylimääräistä virkaa, mikä mer- posti- ja telehallituksen puhelinlaitosten
18719: kitsisi puhelinlaitosten toiminnan tarkastushenki- tarkastustoimistotoimz"nnan jatkamiseksi
18720: löstön vähentämistä viidellä. Kun liikenneminis- ja siirtämiseksi henkilöstöineen lzi"kenne-
18721: teriölle samanaikaisesti siirtyy osa telepäätteiden ministen.ön alaisuuteen.
18722: viranomaistehtävistä, merkitsee budjettiesitys toi-
18723:
18724: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18725:
18726: Jussi Ranta Peter Muurman
18727:
18728:
18729:
18730:
18731: 35 260148U
18732: 2248 1986 vp.
18733:
18734: Raha-asia-aloite n:o 2091
18735:
18736:
18737:
18738:
18739: Ranta: Määrärahan osoittamisesta lasten päivähoitopaikkojen lisää-
18740: miseksi Lappeenrannassa ja Imatralla
18741:
18742:
18743: Eduskunnalle
18744:
18745: Suoritettujen selvitysten perusteella Kymen lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18746: nissä Lappeenrannan ja Imatran päivähoitopaik- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18747: kojen tilanne on tarpeeseen nähden puutteellisin- 33.32.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
18748: ta. Valtion tulisikin osoittaa erikseen määräraha lasten päivähoitopaikkojen jälkeenjäänei-
18749: jälkeenjääneisyyden poistamiseksi. syyden vähentämiseksi Lappeenrannassa ja
18750: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- Imatralla.
18751: taen,
18752:
18753: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18754:
18755: Jussi Ranta
18756: 1986 vp. 2249
18757:
18758: Raha-asia-aloite n:o 2092
18759:
18760:
18761:
18762:
18763: Ranta: Määrärahan osoittamisesta johdottoman puhelimen kokeile-
18764: miseksi liikuntavammaisten ja vanhusten yhteydenpidon paran-
18765: tajana
18766:
18767: Eduskunnalle
18768:
18769: Liikuntavammaiselle henkilölle puhelin on suun esim. noin 100 metrin etäisyydeltä. Tällai-
18770: välttämätön apuväline. Sen lisäksi, että hän käyt- nen laite lisää sekä vammaisen että hänen omais-
18771: tää sitä apunaan opiskelussa, työssä ja vapaa- tensa turvallisuutta sekä helpottaa yhteydensaan-
18772: aikana, puhelin on myös tärkeä henkilökohtaisten tia.
18773: kontaktien ylläpidossa. Usein se on jopa niin tär- Myös vanhuksilla on yhteydenpidossaan saman-
18774: keä, että hän ei uskalla poistua sen ääreltä pelä- tyyppisiä ongelmia kuin liikuntavammaisilla. Joh-
18775: ten, että ei ehdi vastaamaan sen kutsuun. doton puhelin olisi heille tässä suureksi avuksi.
18776: Puhelimen käyttöä helpottava tekniikka on ole- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18777: massa, mutta laitteet ja käyttö tulevat vammaisel- taen,
18778: le henkilölle kohtuuttoman kalliiksi ilman yhteis-
18779: kunnan tukitoimenpiteitä. Myös uusi tekniikka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18780: saattaa oudoksuttaa, jopa pelottaa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18781: Johdottoman puhelimen välityksellä liikunta- 33.44.53 lisäyksenä 100 000 markkaa joh-
18782: vammainen on entistä paremmin saavutettavissa. dotloman puhelimen kokeiluun liikunta-
18783: Se voidaan ottaa mukaan mm. kiinnittämällä vammaisten ja vanhusten yhteydenpidon
18784: pyörätuoliin. Johdottomalla puhelimella voi ottaa parantajana.
18785: puhelun omasta puhelimestaan tai vastata kut-
18786:
18787: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18788:
18789: Jussi Ranta
18790:
18791:
18792:
18793:
18794: /
18795: 2250 1986 vp.
18796:
18797: Raha-asia-aloite n:o 2093
18798:
18799:
18800:
18801:
18802: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan sairaanhoito-
18803: piirin perustamisesta aiheutuviin lunastuskorvauksiin
18804:
18805:
18806: Eduskunnalle
18807:
18808: Etelä-Karjalan koko sairaalatoimen kehittämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18809: nen edellyttää yhden erikoissairaanhoidon kun- taen,
18810: tainliiton perustamista. Tämä mahdollistaisi mm.
18811: Etelä-Saimaan keskussairaalan laajennus- ja sanee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18812: raustyöt. Sairaanhoitopiirin vapaaehtoinen perus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18813: taminen aiheuttaa huomattavia lunastuskorvauk- 33.79.31 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
18814: sia alueen peruskunnille. Valtion osallistuminen Etelä-Karjalan sairaanhoitopzirin perusta-
18815: lunastuskorvauksiin erillisellä määrärahalla olisi- misesta aiheutuviin lunastuskorvaukszi·n.
18816: kin täysin perusteltua.
18817:
18818: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18819:
18820: Jussi Ranta Heikki Järvenpää Heikki Kokko
18821: 1986 vp. 2251
18822:
18823: Raha-asia-aloite n:o 2094
18824:
18825:
18826:
18827:
18828: Ranta: Määrärahan osoittamisesta aluksen hankkimiseen öljyntorjun-
18829: nan ja tutkimuksen tehostamiseksi Saimaalla
18830:
18831:
18832: Eduskunnalle
18833:
18834: Saimaa on arvokas mutta myös herkkä vesistö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18835: alue. Onnettomuuksien ennalta estämisen lisäksi taen,
18836: on parannettava valmiutta estää haittavaikutusten
18837: leviäminen mahdollisen onnettomuuden tapah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18838: duttua. Herkkä vesistöalue edellyttää jatkuvaa 1987 tulo- j'a menoarvioon momentille
18839: tutkimustoimintaa ympäristönsuojelun tehosta- 35.25.70 lisäyksenä 10000000 markkaa
18840: miseksi mm. Saimaan norpan elämisen edellytys- aluksen hankkimiseksi öl.fyntorjunnan j'a
18841: ten turvaamiseksi. tutkimuksen tehostamiseksi Saimaalla.
18842:
18843: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18844:
18845: Jussi Ranta
18846: 2252 1986 vp.
18847:
18848: Raha-asia-aloite n:o 2095
18849:
18850:
18851:
18852:
18853: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Kylmäkosken vankilan suun-
18854: nitteluun
18855:
18856:
18857: Eduskunnalle
18858:
18859: Kylmäkosken kunnan työllisyys on nopeasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18860: heikkenemässä. Vaikean tilanteen helpottamisek- 1987 tulo- ja menoaroioon 1 000 000
18861: si olisi kuntaan suunniteltua vankilahankkeen to- markkaa Kylmäkosken vankilan suunnit-
18862: teuttamista kiirehdittävä. Vankila-alueen kunnal- teluun.
18863: listekniikka on valmis.
18864: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18865: taen,
18866:
18867: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18868:
18869: Jorma Rantanen
18870: ---- 1986 vp. 2253
18871:
18872: Raha-asia-aloite n:o 2096
18873:
18874:
18875:
18876:
18877: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken Työväenyhdis-
18878: tyksen talon korjausavustukseen
18879:
18880:
18881: Eduskunnalle
18882:
18883: Työväentalojen korjaustoiminta on lähtenyt hy- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18884: vään käyntiin valtion avustusten tuella. Vuosittain
18885: anomuksia tulee runsasti enemmän kuin mihin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18886: määräraha on riittänyt. Talojen rappeutumisen 1987 tulo- ja menoarvioon momentt:lle
18887: estämiseksi ja parempaan toimintakuntoon saatta- 29.99.51lisäyksenä 500 000 markkaa Val-
18888: miseksi olisi määrärahaa lisättävä. keakosken Työväenyhdistyksen talon kor-
18889: Valkeakosken Työväenyhdistyksen talo on kor- jausavustukseen.
18890: jauksen alaisena. Korjauksiin tulisi ryhtyä vuoden
18891: 1987 aikana.
18892:
18893: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18894:
18895: Jorma Rantanen
18896: 2254 1986 vp.
18897:
18898: Raha-asia-aloite n:o 2097
18899:
18900:
18901:
18902:
18903: Ratu: Koeotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten päivärahan
18904: korottamiseen parlamentaarisen puolustuskomitean esittämälle
18905: tasolle
18906:
18907: Eduskunnalle
18908:
18909: Varusmiespalvelusta suorittavien eraana suu- vasti varusmiesten päivärahan tuntuva korottami-
18910: rimpana ongelmana on heille maksettavan päivä- nen niin, että se riittäisi jokapäiväisiin pakollisiin
18911: rahan pienuus. Tällä hetkellä suoritettava päivära- menoihin ilman varusmiehen joutumista sijoitta-
18912: ha ei vastaa ostoarvoltaan sitä tasoa, mikä mm. maan omia varojaan varusmiespalveluksessaoloai-
18913: parlamentaarisen puolustuskomitean mietinnön kanaan. Sopivana päivärahan tasona voidaan pitää
18914: pohjalta on päivärahan tasoksi esitetty. parlamentaarisen puolustuskomitean esittämää
18915: Monille varusmiehille aiheutuu palveluksen päivärahan tasoa.
18916: suorittamisesta ylimääräisiä henkilökohtaisia kus- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
18917: tannuksia jopa useita tuhansia markkoja palvelus- vasti,
18918: ajan ajalta. Jo pelkkä vapaa-ajan viettäminen ka-
18919: sarmialueella vaatii tänä päivänä varusmieheltä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18920: omia rahallisia uhrauksia, minkä lisäksi lomamat- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18921: kojen suorittaminen kotipaikkakunnalle ei ole 25 000 000 markan määrärahan varus-
18922: joka loman aikana mahdollista ilmaisten vapaa- miesten päivärahan korottamiseksi parla-
18923: matkojen avulla. mentaarisen puolustuskomitean esittä-
18924: Varusmiesten asemaa ja palveluksen suorittami- mätie tasolle 1.1.1987 alkaen.
18925: sen taloudellista rasitusta pienentäisi huomatta-
18926:
18927: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
18928:
18929: Martti Ratu
18930: 1986 vp. 2255
18931:
18932: Raha-asia-aloite n:o 2098
18933:
18934:
18935:
18936:
18937: Ratu: Määrärahan osoittamisesta tiepalvelutoiminnan tukemiseen
18938: Turun ja Porin läänissä
18939:
18940:
18941: Eduskunnalle
18942:
18943: Autoliitto ry., Rahtarit ry. ja eräät muut yhdis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18944: tykset suorittavat vapaaehtoista tiepalvelutoimin- taen,
18945: taa ilmaiseksi. Työ on kansalaisten arvostamaa,
18946: mutta ei saa valtion tukea, vaikka valtio tietyllä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18947: valla on yksi osapuolista. Sehän kerää autoilijoilta 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
18948: suuret summat, joista vain osa tulee autoilijoitten kaa tiepalvelutoiminnan tukemiseen Tu-
18949: hyväksi. run ja Porin läänissä.
18950:
18951: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
18952:
18953: Martti Ratu
18954: 2256 193~. vp.
18955:
18956:
18957: Raha-asia-aloite n:o 2099
18958:
18959:
18960:
18961:
18962: Ratu: Määrärahan osoittamisesta geologisen tutkimustyön tehosta-
18963: mtseen
18964:
18965:
18966: Eduskunnalle
18967:
18968: Maamme kaivosteollisuutta uhkaa lähitulevai- geologista tutkimustyötä ja saada tähän tarkoituk-
18969: suudessa vakava raaka-ainepula, sillä maamme seen lisää määrärahoja.
18970: kaivosten malmivarat alkavat uhkaavasti ehtyä. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
18971: Uusia suuria malmilöydöksiä ei ole viimeisten vasti,
18972: vuosien aikana löydetty, tai löydökset ovat olleet
18973: hyödyntämiskelvottomia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18974: Suomen maaperässä on kuitenkin todistettavas- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18975: ti vielä runsasti malmivaroja, joiden tarkkaa si- markkaa geologisen tutkimustyön tehosta-
18976: jaintia ei kuitenkaan ole pystytty määrittelemään. miseen uusien malmtlöydösten estlle saa-
18977: Jotta turvattaisiin kotimainen raaka-ainesaanti miseksi.
18978: metalliteollisuudelle, tulisi pikaisesti tehostaa
18979:
18980: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
18981:
18982: Martti Ratu
18983: 1986 vp. 2257
18984:
18985: Raha-asia-aloite n:o 2100
18986:
18987:
18988:
18989:
18990: Ratu: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliiton Turun
18991: osasto ry:n toiminnan tukemiseen
18992:
18993:
18994: Eduskunnalle
18995:
18996: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18997: varattava viisitoistatuhatta markkaa Sotainvali- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 mark-
18998: dien Veljesliiton Turun osasto ry:n toiminnan kaa Sotainvalidien Veljesliiton Turun
18999: tukemiseen. osasto ry:n toiminnan tukemiseen.
19000: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19001: taen,
19002:
19003: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
19004:
19005: Martti Ratu
19006: 2258 1986 vp.
19007:
19008: Raha-asia-aloite n:o 2101
19009:
19010:
19011:
19012:
19013: Ratu: Määrärahan osoittamisesta Turun Sotaveteraanit ry:n toimin-
19014: nan tukemiseen
19015:
19016:
19017: Eduskunnalle
19018:
19019: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19020: varattava viisitoistatuhatta markkaa Turun Sotave- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 mark-
19021: teraanit ry:n toiminnan tukemiseen. kaa Turun Sotaveteraanit ry:n toiminnan
19022: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- tukemiseen.
19023: taen,
19024:
19025: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
19026:
19027: MarttiRatu
19028: 1986 vp. 2259
19029:
19030: Raha-asia-aloite n:o 2102
19031:
19032:
19033:
19034:
19035: Ratu: Määrärahan osoittamisesta Salon Seudun Invalidit ry:n toimin-
19036: nan tukemiseen
19037:
19038:
19039: Eduskunnalle
19040:
19041: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon oli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19042: si varattava kaksikymmentätuhatta markkaa Sa- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
19043: lon Seudun Invalidit ry:n toiminnan tukemi- kaa Salon Seudun Invalidit ry:n toimin-
19044: seen. nan tukemiseen.
19045: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19046: taen,
19047:
19048: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
19049:
19050: Martti Ratu
19051: 2260 1986 vp.
19052:
19053: Raha-asia-aloite n:o 2103
19054:
19055:
19056:
19057:
19058: Ratu: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n
19059: toiminnan tukemiseen
19060:
19061:
19062: Eduskunnalle
19063:
19064: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19065: varattava viisikymmentätuhatta markkaa Lounais- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
19066: Suomen Syöpäyhdistys ry:n toiminnan tukemi- 33.81.51 50 000 markkaa Lounais-
19067: seen. Suomen Syöpäyhdistys ry:n toiminnan tu-
19068: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- kemiseen.
19069: taen,
19070:
19071: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
19072:
19073: Martti Ratu
19074: 1986 vp. 2261
19075:
19076: Raha-asia-aloite n:o 2104
19077:
19078:
19079:
19080:
19081: Ratu: Määrärahan osoittamisesta työllisyysasioiden neuvontatilai-
19082: suuksien järjestämiseksi Varsinais-Suomessa
19083:
19084:
19085: Eduskunnalle
19086:
19087: Varsinais-Suomessa työllisyystilanne on viime salaiset saisivat tehdä kysymyksiä saadakseen vas-
19088: aikoina vaikeutumistaan vaikeutunut. Vaikka tauksia ongelmiin, joita heillä työllisyysasioissa
19089: työllisyysneuvontaa virallisesti melkoisesti onkin, on.
19090: ei se saavuta lähimainkaan kaikkia. Sen vuoksi oli- Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
19091: sikin tarpeen järjestää erityisiä tilaisuuksia Varsi-
19092: nais-Suomen eri kunnissa työllisyysasioitten selvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19093: tämiseksi. Niissä neuvottaisiin koulutukseen pää- 1987 tulo- ja menoarvioon 60 000 markan
19094: systä, oman yritystoiminnan mahdollisuudesta, määrärahan työllisyysasioiden neuvontati-
19095: työhön pääsyn mahdollisuudesta ja kaikista mah- laisuuksien järjestämiseksi Varsinais-
19096: dollisista muista työllisyyttä edistävistä toimista. Suomen kunnissa.
19097: Aivan erityisesti mainituissa tilaisuuksissa kan-
19098:
19099: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
19100:
19101: Martti Ratu
19102: 2262 1986 vp.
19103:
19104: Raha-asia-aloite n:o 2105
19105:
19106:
19107:
19108:
19109: Ratu: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi peruskorjauslai-
19110: noiksi rintamamiesten ja invalidien asuntojen korjaamiseen
19111:
19112:
19113: Eduskunnalle
19114:
19115: Sotiemme veteraantt Ja invalidit asuvat vielä korjaamiseen. Tämän takia tulisi kiireellisesti va-
19116: useat tänäkin päivänä erittäin heikkokuntoisissa rata määräraha, josta myönnettäisiin halpakorkoi-
19117: asunnoissa. Useilla on sodan takia monia sairauk- sia asuntojen peruskorjauslainoja sotiemme vete-
19118: sia, jotka ovat estäneet riittävien ansioiden hank- raaneille ja invalideille.
19119: kimisen, ja eläkkeiden pienuuden vuoksi heidän Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19120: toimeentulonsa on tällä hetkellä erittäin niukkaa. taen,
19121: Sotiemme veteraanien asuntojen kuntoonsaat-
19122: taminen olisi eräs tämän päivän hyvinvointiyhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19123: kunnan velvollisuus näitä veteraaneja kohtaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
19124: Veteraaneilla ei ole mahdollisuutta saada korkea- 35.45.86 10 000 000 markkaa käytettä-
19125: korkoista pankkilainaa, eivätkä aravalainamäärä- väksi rintamamiesten ja invalidien asunto-
19126: rahat kunnissa riitä veteraanien asuntojen perus- jen halpakorkoiszin peruskoryizuslainozhin.
19127:
19128: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
19129:
19130: Martti Ratu
19131: 1986 vp. 2263
19132:
19133: Raha-asia-aloite n:o 2106
19134:
19135:
19136:
19137:
19138: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilöstön palk-
19139: kaamiseen Oulun Maatalouskeskukseen
19140:
19141:
19142: Eduskunnalle
19143:
19144: Oulun läänin maatalouskeskuksen alueella on tointa. Ellei näitä saada, joutuu kysymään, onko
19145: karjatalousneuvojia vain 5 kpl. Neuvontajärjestö- silloin ollenkaan mielekästä kustantaa koko neu-
19146: jen yhteen sulautumisessa Oulu menetti 15 eri- vontajärjestelmää. Hukkaanhan ne muutkin rahat
19147: koisneuvojaa viime vuosikymmenellä. Sen jälkeen menevät suurelta osin.
19148: on saatu vain yksi peruna- ja juurikasvineuvojan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19149: erikoiskonsulentin toimi. taen,
19150: Maatalouden kustannus- ja tuotannon puristus-
19151: paineissa kamppailevat viljelijät tarvitsisivat juuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19152: nyt tehostettua pätevää neuvontaa. Mutta nykyi- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19153: sellä henkilöstöllä sen antaminen on mahdotonta. 400 000 markkaa kolmen neuvojan toi-
19154: Tämän vuoksi on aivan välttämätöntä saada Ou- men perustamiseksi Oulun Maatalouskes-
19155: lun Maatalouskeskukselle ainakin 3 neuvojan kukseen.
19156:
19157: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19158:
19159: Väinö Raudaskoski Tellervo Nousiainen
19160: Einari Nieminen Juhani Alaranta
19161:
19162:
19163:
19164:
19165: 36 260148U
19166: 2264 1986 vp.
19167:
19168: Raha-asia-aloite n:o 2107
19169:
19170:
19171:
19172:
19173: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta keskeneräisten perus-
19174: kuivatushankkeiden loppuun saattamiseksi Oulun läänissä
19175:
19176:
19177: E d u s k u n n. a 11 e
19178:
19179: Kuluva syksy on osoittanut maataloudelle jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19180: leen peruskuivatuksen merkityksen. Märkyyden taen,
19181: vuoksi tuhoutui huomattavia määriä juurikas- ja
19182: vihannessatoja, eritoten perunaan kohdistui pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19183: hoja vahinkoja. Märkyys ja sen seurauksena tapah- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
19184: tunut pakkaselle altistuminen vaurioitti Oulun 30.33.48 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
19185: läänissä perunaa satojen hehtaarien alueella. Tä- keskeneräisien peruskuivatushankkeiden
19186: män vuoksi peruskuivatuksen vauhtia olisi tehos- loppuun saattamiseksi Oulun läiinisså·.
19187: tettava lisäämällä varoja peruskuivatuksen no-
19188: peammaksi toteuttamiseksi keskeneräisten hank-
19189: keiden osalta.
19190:
19191: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19192:
19193: Väinö Raudaskoski Hannu Kemppainen Juhani Alaranta
19194: Kalevi Mattila Tellervo Nousiainen Pirkko Ikonen
19195: 1986 vp. 2265
19196:
19197: Raha-asia-aloite n:o 2108
19198:
19199:
19200:
19201:
19202: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou-
19203: den kehittämisrahastoon nuorten viljelijäin velkojen vakautta-
19204: mislainoja varten
19205:
19206: Eduskunnalle
19207:
19208: Nuorille viljelijöille on kertynyt liian suuri osa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19209: kansakuntamme maatalouden veloista. Elintarvi- taen,
19210: kehuollon turvaaminen on kuitenkin koko kansan
19211: yhteinen asia. Tästä syystä velkataakkaa ei pitäisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19212: sälyttää niin raskaana nuorille viljelijöille, kuin on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
19213: tapahtunut. Pahinta on lisäksi se, että heidän 30.33. 60 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
19214: mahdollisuutensa hoitaa velkoja ovat aika lailla siirtona maatilatalouden kehittämisrahas-
19215: rajalliset. Ankarat tuotannon rajoitukset, raskas toon nuorten, pahoin velkaantunetden
19216: rcaalikorko ja inflaation poistuminen helpotta- viljelijäin velkataakan keventämiseen.
19217: masta velanhoitoa ovat luoneet tilanteen, johon
19218: yhteiskunnan tulee kiinnittää kiireellisesti vakavaa
19219: huomiota.
19220:
19221: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19222:
19223: Väinö Raudaskoski Tellervo Nousiainen Jukka Vihriälä
19224: Heikki Kokko Einari Nieminen Juhani Alaranta
19225: 2266 1986 vp.
19226:
19227: Raha-asia-aloite n:o 2109
19228:
19229:
19230:
19231:
19232: Raudaskoski ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta tiestön pa-
19233: rantamiseen Oulun ja Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennus-
19234: piirien alueella
19235:
19236: Eduskunnalle
19237:
19238: Kansalaiset samoin kuin tieviranomaiset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19239: alkaneet yhä enemmän huolestua teiden kunnon taen,
19240: ylläpidosta. Lisäykset ensi vuoden budjetissa ovat
19241: tarpeisiin nähden ylen vähäiset ja nekin jäävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19242: pääasiassa Etelä-Suomeen. Oulun ja Keski-Poh- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19243: janmaan tie- ja vesirakennuspiireissä ei tulla toi- 31.24.14 lisäyksenä" 20 000 000 markkaa
19244: meen jatkuvasti kasvavien teiden rakennus- ja Oulun ja Keski-Pohjanmaan tie- ja vesira-
19245: kunnostuspaineiden kanssa, jos rahoitukseen ei kennusptiretlle teiden parantamiseen ja
19246: saada enemmän runsautta. rakentamiseen.
19247:
19248: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19249:
19250: Väinö Raudaskoski Tellervo Nousiainen Juhani Alaranta
19251: 1986 vp. 2267
19252:
19253: Raha-asia-aloite n:o 2110
19254:
19255:
19256:
19257:
19258: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisia polttoaineita
19259: käyttävien lämpölaitosten investointiavustuksiin
19260:
19261:
19262: Eduskunnalle
19263:
19264: Kotimaisen energian käyttöä puoltavat monet luonnon kanssa sopusoinnussa olevaa energian
19265: seikat. Energiahuollon omavaraisuuden lisäämi- tuotantoa.
19266: nen vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Koti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19267: maisen energian tehostunut käyttö tukee energia- taen,
19268: huollon varmuutta sekä parantaa työllisyyttä. Ko-
19269: timaisen energian lisäkäytöllä on mahdollista luo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19270: da jo tällä vuosikymmenellä 25 000 työpaikkaa, ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
19271: vuosisadan vaihteeseen mennessä kaksinkertainen 32.55.40 lisäyksenä· 50 000 000 markkaa
19272: määrä. Kotimaisen energian käytöllä lisätään kotimaisia polttoaineita käyttäville lämpö-
19273: maaseudun elinvoimaisuutta sekä edistetään laitoksille avustuksina.
19274:
19275: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19276:
19277: Väinö Raudaskoski Tellervo Nousiainen Jukka Vihriälä
19278: Heikki Kokko Einari Nieminen Juhani Alaranta
19279: 2268 1986 vp.
19280:
19281: Raha-asia-aloite n:o 2111
19282:
19283:
19284:
19285:
19286: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta puun energiakäytön
19287: tutkimiseksi Oulun yliopistossa
19288:
19289:
19290: Eduskunnalle
19291:
19292: Viimeaikaisten ydintapahtumien seurauksena Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19293: mielipiteet ovat suuntautumassa yhä enemmän taen,
19294: kotimaisten energian käyttömahdollisuuksien et-
19295: simiseen. Puun energiakäytön tutkimiseksi tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19296: taisiin määräraha, jolla toteutettaisiin puuntuo- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19297: tannon edistämistä, energiakäyttöön soveltuvan 100 000 markkaa Oulun yliopistolle puun
19298: puun jakelua ja kuljetuksia koskeva tutkimus. energiakäytön ja metsätaloudellisen tutki-
19299: Tutkimus palvelisi myös metsänhoidollisia pää- muksen suorittamiseksi.
19300: määriä.
19301:
19302: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19303:
19304: Väinö Raudaskoski Tellervo Nousiainen Juhani Alaranta
19305: 1986 vp. 2269
19306:
19307: Raha-asia-aloite n:o 2112
19308:
19309:
19310:
19311:
19312: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rintamali-
19313: sän maksamiseksi
19314:
19315:
19316: Eduskunnalle
19317:
19318: Rintamalisän saajia on 258 000. Rintamalisän avun kokonaismäärä nousee runsaasti yli 2 miljar-
19319: suuruus 153 mk/kk on kaikille sama. Tätä ei voi- din markan. Näin ollen arvokas kansainvälinen
19320: da pitää oikeana, sillä sota-aika veteraaneilla on sosiaalitoiminta ei lainkaan vaarantuisi, vaikka
19321: kovin erilainen. Vaihteluväli on 6 kk-yli 5 vuot- rintamalisä nostettaisiin 200 markkaan kuukau-
19322: ta. dessa, vähentämällä kehitysapua 15 7 miljoonalla
19323: Rintamalisä olisikin porrastettava, tai jos se ta- markalla.
19324: sasuuruisena edelleen maksetaan, nostettava sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19325: määrä 200 markkaan kuukaudessa. Rahoitus voi- taen,
19326: taisiin hoitaa vähentämällä suuresta kehitysavun
19327: lisäyksestä 15 7 miljoonaa markkaa rintamalisän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19328: korottamiseksi 200 markkaan kuukaudessa. Täl- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19329: löin kehitysavun lisäykseksi jäisi vielä 250 miljoo- 157 000 000 markkaa maksettavaksi yli-
19330: naa markkaa, mikä nostaisi sen määrän 1 905 mil- määräisenä lisänä rintamalisän korottami-
19331: joonaan markkaan. Kun tähän lisätään vielä elin- seksi 200 markkaan kuukaudessa.
19332: tarvikeapu ja muu humanitäärinen apu, kehitys-
19333:
19334: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19335:
19336: Väinö Raudaskoski Tellervo Nousiainen Jukka Vihriälä
19337: Heikki Kokko Einari Nieminen Juhani Alaranta
19338: 2270 1986 vp.
19339:
19340: Raha-asia-aloite n:o 2113
19341:
19342:
19343:
19344:
19345: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisestaJokilaaksojen sairaskoti-
19346: ja kuntoutussäätiölle kirjaston perustamiseksi
19347:
19348:
19349: Eduskunnalle
19350:
19351: Oulaisten kaupunkiin perustettu sotainvalidien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19352: ja sotaveteraanien sairaskoti ja kuntoutuslaitos tar- taen,
19353: vitsee käynnistyessään välttämättä vaikka vaati-
19354: mattomankin, mutta kuitenkin, kirjaston. Sairas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19355: koti on parhaillaan rakenteilla. Jotta sairaskoti 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
19356: voisi välittömästi aloittaa täysitehoisen toimin- 33.33.31 lisäyksenä 50 000 markkaa joki-
19357: nan, olisi alkupanoksena kirjaston hankkimiseksi laaksojen sairaskoti- ja kuntoutussäätiölle
19358: yhteiskunnan syytä tukea hanketta pienehkölläkin kirjaston hankkimiseksi Oulaisiin.
19359: rahasummalla.
19360:
19361: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19362:
19363: Väinö Raudaskoski Tellervo Nousiainen Juhani Alaranta
19364: 1986 vp. 2271
19365:
19366: Raha-asia-aloite n:o 2114
19367:
19368:
19369:
19370:
19371: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittä-
19372: jäin vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
19373:
19374:
19375: Eduskunnalle
19376:
19377: Pienyrittäjistä jää vuosittain liian monta ilman Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19378: vuosilomakorvausta rahan vähäisyyden ja vuositu- taen,
19379: lon rajan alhaisuuden vuoksi. Myös korvauksen
19380: suuruus on alimitoitettu sen vuoksi, että raha että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19381: saataisiin paremmin riittämään. Kun itsenäisillä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
19382: pienyrittäjillä on yleensä pisin ja raskain työpäivä 33.57.42 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
19383: ja -vuosi, on kohtuutonta, että he sittenkään eivät pienyrittäjäin loman saannin turvaamisek-
19384: pääse yleisistä yhteiskunnallisista eduista ja oi- SI.
19385: keuksista osallisiksi siinä määrin, kuin olisi koh-
19386: mullista.
19387:
19388: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19389:
19390: Väinö Raudaskoski Tellervo Nousiainen Jukka Vihriälä
19391: Heikki Kokko Einari Nieminen Juhani Alaranta
19392: 2272 1986 vp.
19393:
19394: Raha-asia-aloite n:o 2115
19395:
19396:
19397:
19398:
19399: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta pienehköjen vuokra-
19400: asuntojen tuotantoon
19401:
19402:
19403: Eduskunnalle
19404:
19405: Pienten vuokra-asuntojen, yksiöiden ja kaksioi- ty pienasuntotuotanto olisi laajemminkin vuok-
19406: den tuotanto ei ole viime vuosina vastannut ky- ralla asuvien ihmisten etujen mukaista.
19407: syntää, mistä syystä tilanne on vain pahentunut. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19408: Tällaiseen kehitykseen ei voi olla muuta syytä taen,
19409: kuin halvemmat asumiskustannukset. Tästä syystä
19410: asuntotuotantoa tulisi riittävässä määrin suunnata ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19411: pienasuntotuotantoon. Tällainen suuntaus olisi 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19412: myös omiaan laskemaan tyhjänä olevien suurem- 50 000 000 markkaa pienehköjen vuokra-
19413: pien huoneistojen vuokratasoa, ja näin ollen lisät- asuntojen tuotannon lisäämiseksi.
19414:
19415: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19416:
19417: Väinö Raudaskoski Tellervo Nousiainen Jukka Vihriälä
19418: Heikki Kokko Einari Nieminen Juhani Alaranta
19419: